37 SDP oli 1917 naivin idealistinen Valinnanvapaus on valtapeliä Robin Hood iskee eetterissä Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. TOUKOKUUTA 2017 N0 20 Terveen järjen ylistys RISTO PELKONEN . 24 POLITIIKKA . . 17 KULTTUURI . Hinta 3 € 18. 6–12 Mauno Koivisto 1923–2017 LIIKE . 14 POLITIIKKA . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
ja hiustupsu. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. 2 18. TOUKOKUUTA 2017 Lehdessä 6 Manussa oli kirjailijan vikaa 8 Satamajätkästä presidentiksi 10 Parlamentarismin ja sovun rakentaja 12 Sikariporras vastaan ammattilainen 13 Uutiskertaus 14 Valinnanvapaus on valtapeliä 15 Etiopia kuivuu kuoliaaksi 16 Labour lähtee vaaleihin perinteisellä sosialismilla 17 Robin Hood jakaa köyhille eetterissä 20 Teräsvaarikisan finaali lähestyy 23 Se näkyy naamasta 24 Olipa kerran minä: Risto Pelkonen 28 Kevätperhoset ovat saapuneet 29 Kasvot peilissä: Erik Immonen 30 Vapauta sisäinen vilvelijäsi laatikolla 31 Kummallista menoa Postimuseossa 32 Sanojen solinaa satukirjassa 34 Kirjavisa 36 Elokuvat: The Handmaiden 37 Vuosi 1917 repi SDP:tä 38 Demokraatti 100 vuotta sitten 39 Mielipide: SDP on itse itsensä pahin vihollinen 41 Suomalainen demari 42 Järjestöt 45 Tehtävät 46 Televisio 48 Mun luonto, Närästäjä, Radio 17 Liike 31 Kulttuuri 23 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Riitta Särkelä 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Risto Pelkosen kanssa kanssa Manu oli iso mies, josta jää mieleen paljon isoja muistoja... HYVIS Kannen kuva: Kalevi Keski-Korhonen Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. www.paperiliitto.fi
Hallituksen työttömien työnhakupakko merkitsee tuhansien turhien työhakemusten tulvaa yrityksiin ja te-toimistoihin. Persut – autoilijan asialla on muun hallituksen mukana taas rahastamassa autoilijoita. Välillä ympärivuorokautinen tiivis kuntoutus on järkevin vaihtoehto. Siihen pitää puuttua! Neuvolat ovat ehkäisevän toiminnan kivijalka. Oikea-aikainen hintavakin apu on viisas investointi inhimillisesti ja taloudellisesti. Apua tarvitaan vauvan syntymiseen, vauvaperheenä pärjäämiseen, lähisuhdeväkivaltaan tai erotilanteisiin liittyvissä ongelmissa. Perhepaikkoja on 143. Turvakoteihin kaikki apua hakevat eivät mahdu. Suomessa on 22 valtion rahoittamaa turvakotia, joista yli puolet ETKL:n jäsenyhdistysten. RIITTA SÄRKELÄ Jokainen tarvitsee kodin turvakseen heitä auttavien ensikotien kuormitus vaihtelee. Se mahdollistaa uusia perhepaikkoja ja turvakoteja. Jokaisella lapsella oikeus turvaan, hoivaan ja hyvän elämän edellytyksiin niin Suomessa kuin koko maailmassa. . Epätoivoiseltakin näyttävästä tilanteesta voi selvitä. Se vaarantaa riskien tunnistamisen ja tuen riittävän ajoissa. Lapsiperheiden palvelujen saumattomuus on välttämätöntä. Se on meidän aikuisten vastuulla. Suunta on kuitenkin hyvä. Jäsenyhdistyksistämme sai apua 2016 yli 11 000 vaikeuksissa olevaa. Kehysriihessä turvakotitoimintaan osoitettiin lisää kaksi miljoonaa euroa. Kunnissa hinta ratkaisee liian usein ja perheet saavat silloin apua liian lyhyeksi aikaa. Millaista palveluista on pulaa. Hallitus hehkutti joskus byrokratitalkoita. Kansa ymmärsi tavoitteena olevan byrokratian vähentäminen. Päihteitä käyttäviä odottavia äitejä ja vauvaperheitä kuntouttavat kuusi ensikotia ovat täynnä. . Ongelmien parasta ehkäisyä on perheiden riittävästä toimeentulosta huolehtiminen sekä työn ja perheen yhteensovittaminen. Olen todella huolissani, että sote-uudistus ja valinnanvapaus pirstovat palvelut. Kun suunnitelma sakkojen nostamisesta törmäsi lakiin, päätti hallitus panostaa määrään eli se lisää peltipoliisien määrää. Ilmapuntari ” Vanhemmuutta tukemalla perhe voi selvitä hyvin pienelläkin avulla. Myös ne ovat nyt täynnä. Näin ei nyt tapahdu. Itseäni koskettaa erityisesti äitiyden valtava voima. Raskaus ja vauvan syntymä ovat suuria motivoijia elämänmuutokseen. Taloudelliset, mielenterveyteen tai päihteisiin liittyviä ongelmat kasautuvat, tukiverkostoja ei ole ja arjesta ei selvitä. . Vanhemmuutta tukemalla perhe voi selvitä hyvin pienelläkin avulla. Ensija turvakotien liitto on 1945 perustettu lastensuojelun kansalaisjärjestö, joka jatkaa Miina Sillanpään työtä vauvaja lapsiperheiden oikeuksien puolustamiseksi. Mutta ei. Mitkä ovat yleisimmät syyt ETKL:n palveluille. KUVA JARI SOINI vän pitkä apu auttaa uuteen alkuun. Ajoissa annettu ja riittäMaailmanparantaja TEKSTI HEIKKI SIHTO . Minkälainen tarve on Ensija turvakotien liiton palveluille. Mikä on parasta vauvaja lapsiperheiden auttamista. Mutta hei, hallitus keksii tästä vielä yksityisen bisneksen! Kestojäistä. Perheväkivaltakriisiin vastaavat turvakotipalvelut eivät riitä. Vauva ja lapsi ovat aina toimintamme keskiössä. Niitä ei missään tapauksessa pidä yhtiöittää. Autamme vaikeuksissa olevia vauvaja lapsiperheitä ja tarve on iso. Työskennellyt lähes koko työuransa eri järjestöjen vastuutehtävissä Suomessa ja EU:ssa . Kuinka paljon asiakkaita ETKL:lla on vuodessa. Tämä koskee myös isiä. Toukokuista räntäsadetta. Tosin tämä vaatii lisää henkilökuntaa sakkoja käsittelemään, mikä vaatii... Ongelmat ovat myös ylisukupolvisia. 3 18. Euroopan neuvoston mukaan meillä pitäisi olla 500 perhepaikkaa. Arvioinnin tulosten on myös vaikutettava ratkaisuihin. TOUKOKUUTA 2017 . Ensija turvakotien liiton pääsihteeri . Tarvitsemme lapsivaikutusten arviointia kaikista päätöksistä. Meillä on 130 000 lapsiperheköyhyydessä elävää. Muita vauvaper
TOUKOKUUTA 2017 VIIKON SANA » Nuuskamuikkunen: Ikinä ei tule aivan vapaaksi, jos ihailee toista liikaa. Ensin hutkitaan ja sitten vasta tutkitaan. Meidän tehtävämme on läpivalaista hallituksen esitykset ja osoittaa niissä olevat heikkoudet. Hallitus on parissa vuodessa perunut yhteensä 20 päätöstä tai lakiesitystä. Pakkoyksityistäminen oli tunnussana jo tuolloin. Puolueena me sosialidemokraatit olemme näiden neljäntoista vuoden aikana olleet vuoron perään hallituksessa, oppositiossa, hallituksessa ja nyt oppositiossa. Tiedettä tehdään enemmän rahoittajien kuin yhteiskunnan kokonaisedun ehdoilla. Tämä on näkynyt hallituksen lainvalmistelussa. Kiire ja yritys johtaa yhteiskuntaa kuin yritystä on johtanut siihen, että halliOpposition ääni MAARIT FELDT-RANTA nämä ja muut perutut päätökset on haudattu tai korjattu opposition ja muun kansalaisyhteiskunnan aktiivisen toiminnan ja yhteistyön seurauksena. Hosumisen ja mutkien oikomisen lisäksi hallituksen kompurointi on johtunut siitä, ettei pääministeri eivätkä kaikki muutkaan ministerit ymmärrä hallinnon, työmarkkinoiden tai sosiaaliturvan toimintaperiaatteita riittävästi. Ehkä kuuluisimmat päätösten perumiset ovat eläkkeensaajien asumistuki, työelämän pakkolait, veteraanien indeksileikkaukset sekä moottoripyöräja venevero. Tämän kevään ja kesän historiallisesti tärkeä tehtävämme on huolehtia, että sote-uudistus etenee niin, ettei hallituksen yhtiöittämisja bisnesintoilu johda sosiaalija terveyspalveluiden totaaliseen kaaokseen. Viimeistään meneillään oleva oppositiokautemme osoittaa, ettei tämä pidä paikkaansa. Tässä tapauksessa pari askelta taaksepäin olisi edistystä. Aika moni ajattelee, että vain hallituksesta käsin voi vaikuttaa asioihin ja että oppositiossa oltaessa vain odotetaan hallitukseen pääsyä ja ollaan turhautuneita. Helpommin ulkopuolista rahoitusta saavat luonnontieteet ovat polkeneet alleen humanistis-yhteiskuntatieteet. Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen tutkija Tiedettä tehdään enemmän rahoittajien kuin yhteiskunnan kokonaisedun ehdoilla. Se myös vähentäisi yliopistojen painetta suoltaa tohtoreita ulos kuin liukuhihnalta. Määrä on korvannut laadun. Nykyaikana populismin ja vaihtoehtoisten faktojen saadessa palstatilaa, tarvitaan tutkijoiden rahoittajista riippumatonta tutkimusta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Asioihin ei perehdytä kunnolla, tutkittuun tietoon ja asiantuntijoihin ei luoteta ja tiedettä väheksytään. Oppositio on toiminut tällä vaalikaudella myös asiantuntijayhteisöjen äänenä. Pääministeri Juha Sipilän kaksi vuotta sitten valitsema tyylilaji on osoittautunut demokraattiseen järjestelmäämme huonosti sopivaksi. Jos tästä ei löydä motivaatiota oppositiopolitiikkaan niin mistä! Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) tus on kerta toisen jälkeen joutunut perumaan ja muuttamaan päätöksiään. Julkinen rahoitus on puolestaan kohdennettu valmistuneiden tohtoreiden ja maistereiden mukaan. Kaikki. Kehitykseen on vaikuttanut edellinen yliopistouudistus, joka muutti yliopistojen rahoitusta. Yksityisen rahoituksen lisäys on asettanut tieteenaloja toisiaan vastaan. On motivoivaa ja tärkeää lähteä liikkeelle joka aamu puolustamaan suomalaisia ja suomalaista yhteiskuntaa maan hallitukselta. 4 18. Ville Ranta UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo JANI KOKKO Tutkittu tieto kunniaan VIIME VUOSINA SUOMALAISESSA yhteiskunnassa ja julkisessa keskustelussa on näkynyt kehitys, jossa tutkittu tieto on jäänyt paitsioon ”mutulle” ja maalaisjärjelle. Siirtyminen takaisin perinteiseen rahoitusmalliin, jossa julkinen rahoitus on keskiössä ja yksityinen toimii tukena, parantaisi tutkimuksen laatua ja tasa-arvoa. Hallitus hutiloi, oppositio oikoo MENEILLÄÄN OLEVA VAALIKAUSI on minulle neljäs, jonka aikana olen saanut olla eri tehtävissä valtakunnanpolitiikassa. Tämä on paljon, koska normaalisti hallitusten esitykset menevät läpi lähes poikkeuksetta. Kun maassa on riittävän huono ja osaamaton hallitus, voi maata palvella myös oppositiosta käsin
Pelkonen auttaa takit päältä, johdattaa tunnelmallisen rivitalonsa yläkertaan ja menee keittämään meille kahvit. Ei olisi valinta voinut paremmin osua kohdalleen. Viime sunnuntain Helsingin Sanomissa politiikan toimittaja Marko Junkkari kiinnitti kolumnissaan huomiota vihreiden muuttuneeseen poliittiseen strategiaan. Vuoden Käyttäytyjä on ihminen, joka Tapaseuran mukaan ”kannustaa omalla esimerkillään kaikkia kansalaisia myönteiseen, kanssaihmisensä huomioonottavaan käytökseen”. Hyvä meininki on bore ei pore. Lääkärikunnan korkeinta arvonimeä kantava arkkiatri Pelkonen on oikea herrasmies. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 Vihreä populismi on aikamme megatrendi K untavaalikentillä ei voinut välttyä törmäämästä pieniin vihreisiin miehiin tai naisiin, jotka osasivat retorisesti taitavan poliittisen käännytystyön. Tämä on Tapaseuran suurin kunnianosoitus julkisuuden henkilölle, ”jonka persoonaan liittyy voimakkaita positiivisia mielikuvia”. ”Vihreän populismin” taustalla on sen hyvistä puolista huolimatta kasa isoja kysymyksiä. Vaikka vihreät kutitteleekin vaalikentillä ja sosiaalisessa mediassa ihmisten herkkää puolta, se ei pääse itsetyytyväisyyden leimastaan. Demaritkin ovat viime vaaleissa luottaneet, tosin heikolla menestyksellä, tarinallisuuden voimaan. Vaikka yleinen äänioikeus, peruskoulu ja kansanterveyslaki ovatkin huikeita saavutuksia, niiden varaan ei tulevaisuuden sosialidemokraattista vaalityötä voi rakentaa. Pelkosesta huokuu myönteinen elämänasenne. Mitä ”vihreästä populismista” on otettava opiksi. 5 18. Kun juttu julkaistiin verkossa, oli haastemies Demokraatin toimituksen ovella jo viiden tunnin kuluttua. TOUKOKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Ihminen on koukussa ja vihreistä tuli kuntavaalien suurin voittaja. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Totuus on kuitenkin se, että ilman ydinvoiman lisärakentamista Kioton sopimuksen ilmastotavoitteisiin ei päästä. Vieläkin vihreissä haisee oikeassa olemisen ylimielinen jäte. Poissa on liiallinen rationaalisuuden ihannointi ja kuivat talousfaktat. Tosin eihän jäbät voi muistaa Cliftersin biisiä Hyvä bore vuodelta 1987. Mutta, ai ai!, huumeidenkäyttöä ja Profeettoja ei saa yhdistää. Usein näistä kohtaamisista syntyy syvällinen ja arvolatautunut keskustelu. Vaaliviestintä on kuitenkin nojannut pääasiassa menneiden politiikan saavutusten hehkuttamiseen. Kohtaaminen TEKSTI SARI SALORANTA . On siis panostettava tarinallisuuteen, mutta niin, että katse on koko ajan tulevaisuudessa. Eikä se johtunut ainoastaan siitä, että sattumoisin olemme kaikki käyneet samaa opinahjoa, Helsingin Suomalaista Yhteiskoulua. Hauska yhteensattuma kuitenkin. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Ei ihme, että pariskunta on viihtynyt yhdessä jo 60 vuotta. Puheenjohtaja Ville Niinistö on myöntänyt, että uusi ”vihreä populismi” luottaa tarinallisuuden voimaan. Viime viikon Salmiakkia-kirjoitus osui Elastista ja Cheekiä arkaan paikkaan. Niinistö on muuttanut vihreiden viestintää kuuntelevampaan suuntaan, mutta vieläkin siinä haisee oikeassa olemisen ylimielinen jäte. Silti jäi tunne, kuin olisin käynyt kylässä vanhojen ystävien luona. Vihreät ovat oivaltaneet, että äänestyspäätös tehdään tunteella eikä järjellä. Se haastaa ihmisten arvot ja tunteet sekä antaa ihmisen sielullisuudelle tilaa. Hän avaa kotiovensa ennen kuin ennätämme kuvaaja Jukka-Pekka Flanderin kanssa edes soittaa ovikelloa. Mitä ajatuksia sinussa herättää Itämeren tila. Yhtä lämminhenkinen on hänen puolisonsa Kristiina, joka meillä oli myös ilo tavata. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Itse hän puhuu ”elämänilosta”. Edelleen vaalikentillä monet vihreät ehdokkaat toitottivat ydinvoiman turmiollisuutta ja syyllistivät ydinvoiman kannattajia ”tämän planeetan tuhoajiksi”. Lakimiehen mukaan sekoilunaimisen ja ryyppäämisen ihannoinnissa ei ole mitään kummallista. Jos alkaa flirttailla huumeisiin liittyvien slangisanojen kanssa, on turha itkeä kritiikistä. Kun kontakti on saatu, kysytään hyvin henkilökohtainen arvoihin ja tunteisiin vetoava kysymys: Ovatko sinulle ihmisoikeudet tärkeitä. Ensin luodaan ohikulkijaan luja katsekontakti ja tarjotaan lämmin hymy. Miten vain, että eivätkö nämä megaidolit tiedä, että Yhtäccii-biisissä mainittava sana pore, on slangisana amfetamiinille. JK RISTO PELKOSEN HAASTATTELU SIVULLA 24 Vuoden Herrasmies Arkkiatri Risto Pelkosen pitkästä meriittilistasta löytyy valinta Vuoden Käyttäytyjäksi 2012. KUVA JUKKA-PEKKA FLANDER. Tapasin heidät ensimmäistä kertaa elämässäni tehdessäni tätä haastattelua. Nämä viestit menevät tuntevan ihmisen ihon alle
MAUNO KOIVISTO 1923–2017 Ku va t W ilm a H ur sk ain en Vasta Mauno Koiviston aikana Suomesta tuli parlamentaarinen demokratia sanan varsinaisessa merkityksessä.. TOUKOKUUTA 2017 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Mari Pantsar: Jos ruokahävikki olisi maa, se olisi maailman kolmanneksi suurin CO-päästöjen aiheuttaja. 6 18
Jatkosodassa hän taisteli muun muassa legendaarisen Lauri Törnin jääkärikomppaniassa. Koivisto vaan vei asiaa eteenpäin vähän kuin väsyttämällä, hivuttamalla ja taitavasti kriisinpoikasesta toiseen, junaili sen tilanteen. Jos siitä lipsahti, kyllä hän sitten sen osoitti. Ehkä hän kävi sitten sellaista kamppailua koko ajan uskonsa kanssa, mutta emme me näistä puhuneet, Lipponen sanoo. Kun häntä pidettiin jahkailijana, siinä tuli tour de force eli voimannäyttö. Vaikka Koivisto ja Lipponen olivat harvakseltaan yhteydessä presidenttivuosien jälkeen, Lipponen kuvaa luottamuksen vallinneen heidän välillään. – Väyrysen peli nimenomaan silloin kun presidentti oli sairastunut, oli uhkapeliä. Toisaalta hän suhtautui kaikkiin politiikassa mukana oleviin, että mihinkähän tuo nyt pyrkii ja pyrkiikö hän nyt omaa etuaan ajamaan. – Koivisto kuvaa asiat niin kuin ne olivat, miten kauheata sota on ja mihin tilanteisiin siellä voi joutua. Mutta hän luotti. 7 18. Presidentin valtaoikeuksia karsittiin ja Suomesta tuli parlamentaarinen demokratia sanan varsinaisessa merkityksessä. SEKOILUNAIMISEN JA HUUMEIDEN IHANUUS Päätoimittaja Mikko Salmi kritisoi Salmiakkia-kirjoituksessaan kuinka keski-ikäiset kokoomusräppärit julistavat viinanjuonnin ja sekoilunaimisen ihanuutta ja kuinka se muokkaa suomalaisia perusarvoja. Hänellä oli millään tavalla uhoamaton itsetunto. SALAKUVAUSTA JA VEETUILUA Sosiaalisen median tuomio oli nopea, kun kansanedustajat Antero Laukkanen (kd.) ja Mikko Kärnä (kesk.) julkaisivat Facebookissa arkkipiispa Kari Mäkisestä valokuvan business-luokan tiskillä. Hänellä ei ollut siihen tarvetta. – Olihan se sellaista menoa, että siinä sosialidemokraattienkin usko välillä petti. Vuodelta 1968 hän muistaa pohjoismaisen sosialidemokraattisen turvallisuuspoliittisen työryhmän kokoukseen, joka pidettiin Tshekkoslovakian miehityksen jälkeen. Lipponen katsoo, että Koivisto-muistoissa on noussut esiin oikeita asioita. Uhoamattoman vahva itsetunto Paavo Lipponen nostaa Mauno Koivistosta esiin myös tämän määrätietoisuuden ja valtavan asioiden hallinnan. – Koivisto ei provosoitunut, hän käytti ne mahdollisuudet tai valtaoikeudet hyväkseen, jotka pääministerillä oli. Siinä on tiettyä nöyrää asennetta katastrofia kohtaan, jossa kuitenkin piti olla mukana – ei pienintäkään sotaintoa. – Kun ensi kerran tein hänelle talouspoliittisen puheen, se jännitti. Hän nostaa ne liki Tuntemattomaan sotilaan rinnalle. – Hengenlähtö oli lähellä. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI KOLUMNI POLITIIKKA POLITIIKKA MAUNO KOIVISTO 1923–2017 Fundeeraava politiikan mestari P aavo Lipponen toimi pääministeri Mauno Koiviston sihteerinä vuosina 1979–1982. Johannes Ijäs Demokraatti Paavo Lipponen toimi pitkään Mauno Koiviston sihteerinä tämän pääministerivuosina.. Kansansuosikkia yritettiin kampittaa pois pääministerin paikalta ja heikentää tämän mahdollisuutta päästä presidentiksi. Sen hän hävisi ja osoitti historiallista arvostelukyvyttömyyttä siinä tilanteessa. Lipposen mukaan Koivisto puhui sodasta vähän. – Olimme ystäviä, hän luotti minuun. Se järkytti Koivistoa ja pani puhumaan sodasta. Aivan tervettä suhtautumista. – Politiikassa yhdenlainen virhe on se, että yrittää joka paikassa osoittaa erinomaisuuttaan ja tietäväisyyttään. Tuomio: salakuvaamista ja vittuilua. Hän kertoi linjojen takaisista kokemuksistaan. TOUKOKUUTA 2017 Mari Pantsar: Jos ruokahävikki olisi maa, se olisi maailman kolmanneksi suurin CO-päästöjen aiheuttaja. Presidentin sotakokemuksia olisi tosin voinut tuoda julki enemmänkin. 1980-luvun taitteessa pääministerin sihteerinä Lipposen tehtävä oli muun muassa tehdä Koivistolle puheita. Lipponen kertaa, miten varsinainen peli lähti siitä, että Kekkosen lähipiiri eli K-linja yritti kampittaa Koiviston. Koivisto vannoi parlamentarismin nimeen ja ilmoitti, että epäluottamuslauseen on tultava eduskunnalta. Sodassa ilman sotaintoa Parlamentarismin vahvistuminen oli Koiviston, ensimmäisen vasemmistolaisen presidentin, aikana kaudella merkittävässä roolissa. Koivisto ei kuitenkaan tehnyt osaamisestaan numeroa. Se oli vaikuttava puheenvuoro. Tämä näkyi esimerkiksi Koiviston puheissa, joissa saattoi olla monille huomaamattomiksi jääneitä Raamattu-sitaatteja. Koivisto on kirjoittanut niistä itsekin. Koivistoa ei saatu kammettua pois pääministerin paikalta Kekkosen tahdosta huolimatta. Nämä vaiheet olivat pääministeri Koiviston uralla suoranainen jännitysnäytelmä. ONNI ONNETTOMUUDESSA Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) kaatui vaarallisesti kotonaan. Presidentti Kekkonen sairastui, Koivistosta tuli hänen sijaisensa ja lopulta presidentti. Esimiehenä Koivisto ei ollut pomottelija, vaikkakin vaativa. – Piti olla kaikki valmiina ja ajoissa. Lipponen kertoo Koiviston sisäisestä maailmasta myös sen, että presidentti oli harras kristitty. Talvisodassa Koivisto toimi vapaaehtoisena kotirintamalla. Hän toimi hyvin nopeasti ja määrätietoisesti tilanteessa yhden viikonvaihteen aikana. Kun hän sitten hyväksyi sen, oli vähän niin kuin olisi päässyt laudatur-tentistä. – Mutta hän ei millään tavalla lyönyt sillä asialla rintoihin, käyttääkseni itsekin Raamatun sanontaa. Ulkoministeri Paavo Väyrynen oli isossa roolissa. Hän puhui, miten sieltä tultiin takaisin ja hänellä oli seitsemän kivääriä kannettavanaan, kun kaikki eivät jaksaneet enää – varmasti se oma pikakivääri yhtenä niistä. Lipposen mukaan niitä kannattaisi jokaisen lukea. – Hän oli hyvin vakavalla mielellä. Solisluu murtui ja kylkiluita murtui ja joka paikassa on mustelmia, Jaakonsaari sanoo
Sosialistin palstoille ilmestyi teräväkynäinen pakinoitsija Puumies, nimimerkki, jolla Koivisto osallistui turkulaiseen työmaakeskusteluun käyden purevasti kommunistien kimppuun. Työtä löytyi rakennuksilta ja telakoilta, aikanaan satamasta. Helsinkiin siirryttyään Mauno Koivisto otti etäisyyttä riitaisasta puoluekentästä. Epäilijöitä ja hankalien kysymysten esittäjiä kuitenkin oli, ja tähän joukkoon liittyi myös kirvesmies Mauno Koivisto, jonka rohkeus ja johdonmukainen ajattelu alkoivat herättää huomiota. Tällaisessa ilmapiirissä Mauno Koivisto aloitti työnsä Turun satamassa ensimmäisenä tehtävänään hiililaivan lastin purkaminen. Ajan tasalla pysymiseksi kokoonnuttiin työpaikka-aktiivien joukolla säännöllisesti Turun työväentalolla tai Sosialisti-lehden toimituksessa, jonka päätoimittajana oli Rafael Paasio, joka piankin huomasi nuoren Mauno Koiviston kyvykkyyden ja raikkaat kannanotot. Se maailma, jonka sodasta kotikaupunkiinsa Turkuun palaava Mauno Koivisto kohtasi, oli toisenlainen kuin se, josta hän oli sotaan lähtenyt. Menestyäkseen pankin oli voitava palvella työväenliikkeen kaikkia osapuolia, järjestöjä ja henkilöitä. Jo seuraavana vuonna hän siirtyi Helsingin työväen säästöpankin johtajaksi ja pian toimitusjohtajaksi. 1966 eduskuntavaaleissa ja jo puolitoista vuotta aikaisemmin pidetyissä kunnallisvaaleissa SDP nousi jälleen maan suurimmaksi puolueeksi. MAUNO KOIVISTO 1923–2017 Mauno Koivistolla oli vahva kansansuosio vuoden 1982 presidentinvaaleissa. Eduskuntaan tuli vasemmistoenemmistö. Satamien lakkoherkkyys oli uhka koko maan taloudelle ja huollolle. Opiskelu avasi tien uusiin tehtäviin Satamatöitten ohessa Mauno Koivisto opiskeli tehokkaasti. Epäilijät ja vastaan väittäjät saivat usein huomata fyysisen koskemattomuutensa olevan uhattuna. Hän ei selittänyt asioita parhain päin, vaan pikemminkin päinvastoin. 8 18. Näistä asetel” Koiviston julkiskuva ei noudattanut mitään aikaisemmin nähtyä kaavaa. Helsingin työväen säästöpankki nousikin maan suurimmaksi säästöpankiksi. Työpaikkaliikehdinnän, mielenosoitusten ja lakkojen luonne oli poliittinen. Hän oli aloittanut jo vuonna 1945 Turun suomalaisen yhteiskoulun iltakursseilla tähdäten ensin keskikoulun sitten ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Parantaakseen valmiuksiaan työelämässä Koivisto kävi rintamamiehille järjestetyn metalliviilarin peruskurssin. TOUKOKUUTA 2017 Satamajätkästä presidentiksi M auno Koiviston nousu presidentiksi turkulaisesta satamajätkästä on vertaansa vailla oleva tarina sitkeydestä, poliittisesta osaamisesta ja hyvinvointiyhteiskunnan kehittymisestä. Koivisto tuli työmailla havaitsemaan, etteivät olot rauhan aikanakaan olleet rauhallisia. Työn ohella opiskelusta tulikin olennainen osa hänen elämäänsä. Niillä pyrittiin vaikuttamaan hallitusten kokoonpanoon ja päätöksiin. Kommunistit olivat saaneet lailliset toimintaoikeudet, ja heidän ylivaltansa turkulaisilla työpaikoilla oli yleensä hyvin selvä. Hänestä tuli aikanaan sataman työkonttorin hoitaja, jonka tehtävänä oli jakaa työvuorot niin, että satama voitiin pitää toiminnassa. Kunnallispoliittinen ura jäi kuitenkin lyhyeksi. Oli voitettava hämmennys, löydettävä työtä ja päästävä kiinni elämään. Paasikuva. Vuoden 1956 kunnallisvaaleissa Koivisto valittiin kaupunginvaltuustoon ja heti perään valtuustoryhmän sihteeriksi. Opin tie vei aikanaan – syksyllä 1956 – aina väitöskirjaan saakka; Mauno Koivisto väitteli filosofian tohtoriksi aiheenaan sosiaaliset suhteet Turun satamassa
Ministeriura alkaa Hallituksen muodostaja nosti Mauno Koiviston valtiovarainministeriksi, mikä merkitsi tämän nousemista pysyvällä tavalla valtakunnan politiikan keskeisten hahmojen joukkoon. Älykkö ja kansanmies Mauno Koivistoa on kutsuttu työväenliikeen Mannerheimiksi. Presidenttinä Mauno Koivisto toi Suomen kylmästä sodasta uuteen integroituneeseen Eurooppaan. Mannerheimin tavoin Koivisto oli riippumaton hahmo, ei selkeästi sidoksissa vain yhteen puolueeseen tai liikkeeseen. Hän halusi pitää hallituksensa pystyssä, kun omia suunnitelmiaan kehittävät hallituskumppanit pyrkivät sitä kaatamaan, jotta Koiviston epäonnistuminen realisoituisi. Vaatimattomista olosuhteista ponnistanut Koivisto kehitti jatkosodan rintamalta kotiuduttuaan työn ohella itseään, aina filosofian tohtoriksi. Ilkka Yrjä Demokraatti Koivisto vaalikiertueella Vantaalla tammikuussa 1982 Demokraatin arkisto mista SDP:n puheenjohtajaksi 1963 valittu Rafael Paasio lähti muodostamaan hallitusta. Vuoden 1968 presidentinvaaleja seurannut poliittinen prosessi nosti Mauno Koiviston takaisin hallitukseen, tällä kertaa pääministeriksi. Koivistolla ne eivät olleet erillään käytännön politiikasta. Tilanne huipentui huhtikuussa 1981 Koiviston kuuluisaan televisiohaastatteluun, jossa hän totesi vain eduskunnan voivan erottaa pääministerin. Historian kulku ennakoi itseään, kun porvarillisten puolueiden tukemana vastaehdokkaana oli Ahti Karjalainen. Suomalaisen politiikan maisemaan oli kuitenkin Koiviston myötä tullut hahmo, jonka julkiskuva ei noudattanut mitään aikaisemmin nähtyä kaavaa. Majander näkee Koivistossa harvinaisen yhdistelmän älykköä ja kansanmiestä. Tästä seurasi pääministeri Koiviston perustuslain mukainen siirtyminen hoitamaan tasavallan presidentin tehtäviä. Siihen sopii myös paljon puhuttu bernsteinilaisuus. 9 18. Hän asettui vastarintaan, mikä kertoi uuden aikakauden koittamisesta Suomen poliittisessa historiassa. Julkisuuteen alkoi eri sanansaattajien välityksellä tulla presidentin kriittisiä kannanottoja pääministerin tavasta hoitaa asioita, tavasta, jota viesteissä luonnehdittiin jahkailuksi, jonka vuoksi pääministerin olisi ymmärrettävä erota. Koivisto symboloi mielestäni tätä. Tämä oli omiaan luomaan myös jännitettä Koiviston ja SDP:n välille. Elokuun 1981 budjettineuvottelut oli jo saatettu päätökseen, kun keskustapuolueen puheenjohtaja, ulkoministeri Paavo Väyrynen repi ne uudelleen auki. Kysymys Kekkosen jälkeisen Suomen johtajuudesta sävyttikin hallituksen työtä sekä kaikkea poliittista elämää. Majander muistaa Koiviston sanoneen, että hän on sosialisti mutta ei marxilainen. Sosialidemokraattisen puolueen piirissä oli jo jonkin ajan ollut käynnissä keskustelu puolueen ehdokkaasta seuraavissa presidentinvaaleissa. Kansan keskuudessa kehittyi erityinen kuva Koivistosta poliitikkona, joka uskaltaa olla rehellinen. Hallitus oli saatava nurin kaikin käytettävissä olevin keinoin. – Se kuvasti sitä murrosta, että Suomi oli muuttunut luonteeltaan – ihan riippumatta puoluekannasta – hyvin sosialidemokraattiseksi maaksi, joka hyväksyy sosialidemokratian peruselementit hyvinvointivaltiosta ja muusta. Muiden hallituspuolueiden edustajina oli aikansa kovimpia nimiä. Marraskuussa 1981 SDP:n puolueneuvosto asetti Koiviston puolueen presidenttiehdokkaaksi. Kansa rakasti synkistelijää Ensikertalainen pääministeri puolentoista vuoden hallituskokemuksella oli kovassa seurassa. Tuore valtiovarainministeri sai kokemusta politiikan kovista realiteeteista, kun hallitus vuoden 1967 lokakuussa päätti devalvoida markan 31.25 prosentilla, jotta vienti saataisiin vetämään. Tämän kovan valtapelin keskeytti dramaattisesti Kekkosen syyskuussa antama ilmoitus hänen jäämisestään kuukauden mittaiselle sairaslomalle. Koivisto näki asetelmien kehittymisen ja osoitti taitonsa kovassa poliittisessa pelissä. Tapahtumien kiivas rytmi jatkui, kun Mauno Koivisto vain viikko devalvaatiopäätöksen jälkeen nimitettiin Suomen Pankin pääjohtajaksi. Tämän tuli perustuslain mukaan nauttia eduskunnan mutta ei välttämättä tasavallan presidentin luottamusta. Tällainen parlamentarismia vahvasti painottava tulkinta oli tuon ajan poliittisessa ilmapiirissä mullistava. Devalvaatio oli pakko tehdä, mutta sen mahdollisuus oli julkisuudessa jyrkästi kiellettävä, ettei tilanne pääsisi käsistä. – Hän pystyi yhdistämään yhteiskuntateorian, jossa hän oli akateemisesti oppinut, ja ideologisen ajattelun. Presidenttien luonne muuttui hänen jälkeensä. Politiikan tekeminen oli Koivistolle ”fundeerausta”. Urho Kekkosta ei moni vastustanut. Vuoden 1970 eduskuntavaalit toivat hallituspuolueille merkittävän tappion. Hän puhui asioista ja tilanteesta mieluummin vähän synkemmin kuin mihin välttämättä olisi ollut aihettakaan. Jo lokakuussa hallitus totesi Urho Kekkosen oman ilmoituksen ja sitä tukevan lääkärintodistuksen perusteella tasavallan presidentin tulleen pysyvästi kykenemättömäksi hoitamaan tehtäviään. Koivisto oli siis kiireesti saatava pois pääministerin paikalta, jonka katsottiin tarjoavan liian edulliset lähtöasetelmat presidentinvaaliin. Koivisto ei selittänyt asioita parhain päin, hän teki pikemminkin päinvastoin. – Hän otti tosissaan sen, että teoria pitää katsoa ja sitten itse miettiä, että mitä mieltä siitä on. Kekkosen terveys oli niin heikentynyt, että aikaa seuraaja-asetelmien rakentamiseen oli odotettua ja toivottua vähemmän. Sosialidemokratian kannalta on historiallista, että Koivisto oli ensimmäinen vasemmistosta noussut presidentti, jonka koko kansa koki omakseen. Vaihtoehtoisina niminä mainittiin Mauno Koivisto ja Kalevi Sorsa. Kekkosen arveltiin nimittäneen hallituksen johtoon Koiviston sen vuoksi, että hänen odotettiin epäonnistuvan tehtävässään ja menettävän suosikkiasemansa seuraavaa presidenttiä aikanaan valittaessa. – On tietysti liikaa vaatia kaikilta ihmisiltä ideaalin toteuttamista, mutta Mauno tavallaan teki sen alusta loppuun, Majander sanoo. – Arvostus on kokonaispaketti, Majander kiteyttää. Tämä henkilökuva vahvistui ja kantoi pitkälle yli vuosikymmenien. TOUKOKUUTA 2017 Työväenliikkeen Mannerheim Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtajan Mikko Majanderin mukaan presidentti Mauno Koiviston elämänura toteutti työväenliikkeen suurta ideaalia. Tästä seurasi, että tasavallan presidentin vaali määrättiin pidettäväksi vuoden 1982 tammikuussa. Murros oli valtava. – Ja vähän myyttinen hahmo, piti etäisyyttä myöskin. Sorsa oli päätynyt siihen, että Koivisto tulisi asettaa ehdokkaaksi laajan kansansuosionsa vuoksi. Hän ei pidä ihmeenä, että Koivistoa on joskus kutsuttu filosofikuninkaaksi. Kenestä Kekkosen seuraaja Vuoden 1979 eduskuntavaalit nosti Mauno Koiviston jälleen pääministeriksi. Koivisto vetäytyi Suomen Pankin suojiin palatakseen taas lyhyeksi aikaa hallitukseen 1972, tällä kertaa valtiovarainministeriksi. Poliittinen karisma teki mahdolliseksi sen, että hän oli yhtäaikaa ylitse muiden ja kuitenkin hänet koettiin kansan omaksi. Koivisto ei antanut presidentin lausumiksi mainittujen viestien horjuttaa itseään. Koivisto torjui julkisuudessa totisin ilmein devalvaation ”julman huonona ratkaisuna” vielä hetkeä ennen dramaattisen päätöksen tekemistä. Pertti Paasio Kirjoittaja on pitkäaikainen SDP:n kansanedustaja ja ministeri MAUNO KOIVISTO 1923–2017. – Olen sanonut, että hän oli tässä mielessä viimeinen presidentti isolla peellä – majesteetillisessa merkityksessä
Siksi häntä ei pidä mahduttaa liian ahtaisiin muotteihin. Eikä vähiten siksi, että olin viimeisiä kovapäitä, jotka Kalevi Sorsa oli saanut vakuuttuneiksi, että Koivisto on SDP:n ehdokas eikä hän. Koivisto oli Suomen ensimmäinen työväen ja koko kansan presidentti, eikä tätä saavutusta voi mikään mitätöidä. Ne joutuivat ankaralle koetukselle, kun sekä kotimainen että kansainvälinen talousympäristö muuttuivat rajusti. Siellä puoluesihteeri Erkki Liikanen kajautti komeasti ”Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa, missä onnen kaukorantaan laine liplattaa …” Historiallinen tilaisuus käsillä Mauno Koiviston presidenttikausien (1982–1994) kuvaaminen yhdellä sanalla olisi mahdoton tehtävä. Koivisto oli presidenttinäkin pohdiskeleva, moniulotteinen ja usein vaikeaselkoinen. Porvarihallitus oli vuorossa vuonna 1991. Ne ovat: demokraattisuus, isänmaallisuus, karismaattisuus. SDP:llä oli täysivaltainen oikeus tavoitella presidentin paikkaa, mahdollisuus saada se ja velvollisuus asettaa karismaattinen kansansuosikki ehdokkaaksi. Koiviston 12 vuoden presidenttikaudella hallitukset istuivat täydet neljä vuotta, ja niiden kokoonpanot vahvistivat kaikkien puolueiden periaatteellista yhdenvertaisuutta hallitukseen osallistujina. Hän korosti eduskunnan asemaa ja jätti jälkeensä demokraattisemman maan, kuin millaisen oli ottanut presidenttinä hoitaakseen. Varmaa on, että Koivisto tavoitteli talouspoliittista vakautta ja ennustettavuutta. Hän ikään kuin kirjoitti neljännen osan Väinö Linnan suurteokseen Täällä Pohjantähden alla. Kokoomus tuli 21 vuoden jälkeen hallitukseen vuonna 1987 ja peräti pääministeripuolueeksi, vaikka ei ollutkaan suurin. Hyvät suhteet itään ja länteen Koivisto tavoitti suhteissa kahteen silloiseen suurvaltaan, Neuvostoliittoon ja Yhdysvaltoihin luottamuksen, jollaista ei ollut nähty Suomen presidentiltä siihen mennessä eikä ole toistaiseksi nähty sen jälkeenkään. Hän painotti taloudenpidon perustotuuksia, joilla hän oli saavuttanut kansalaisten luottamuksen. Mielestäni kolme sanaa riittää kuitenkin jo varsin hyvin. Koivisto oli makrotalouden asiantuntija, ja tämä painotus kävi yli kaiken muun. Lämmin tunnelma jatkui illanvietossa purjoperunasosekeiton äärellä ravintola Juttutuvassa. Hän painotti asettuessaan Paasikuva MAUNO KOIVISTO 1923–2017 Kalevi Sorsaa pidettiin SDP:ssä vahvana presidenttiehdokkaana vuoden 1982 vaaleihin, mutta Sorsa itse oli Koiviston takana.. Sen hän oli taistellut läpi jo pääministerinä keväällä 1981. Ne sopivat Koivistoon siitä huolimatta, että asianomainen itse karttoi kaikenlaisia ylisanoja. Eduskunnan asia oli viime kädessä ratkaista hallituksen kohtalo. Koivisto todellakin kohtasi talousongelmat presidenttinä. Ehdokkaaksi asettaminen päättyi Koiviston puheeseen, jota edelsivät puheenjohtaja Sorsan varsinainen ja virallinen esitys, kannatuspuheenvuorot sekä keskeisten ammattiyhdistysjohtajien ilmoitukset tuesta. Sen sai kokea myös SDP, kun puolue oli porvarihallituksen vastaisessa oppositiossa. Hän ei väistellyt, vaan osallistui aktiivisesti talouspoliittiseen vaikuttamiseen. Hän sanoi saaneensa jo 1960-luvulla valtiovarainministerinä vamman sieluunsa. Vaikka nahka oli presidentiksi tullessa parkkiintunut, on kuin historian ironiaa, että hän joutui kohtamaan 1990-luvun talouslaman. TOUKOKUUTA 2017 Presidentti Koivisto rakensi sopua ja parlamentarismia J os Helsingin Työväentalon graniittiseinät olisivat osanneet paisua innostuksesta marraskuussa 1981, ne olisivat varmasti tehneet niin, kun SDP:n puolueneuvosto asetti Mauno Koiviston puolueen presidenttiehdokkaaksi. Istuin silloin tässä puolue-elimessä Uudenmaan piirijärjestön yhtenä edustajana, ja tilaisuus on jäänyt lähtemättömästi mieleeni. 10 18. Koiviston asenne oli nimenomaan periaatteellinen, ei puoluepoliittinen. Vuonna 1983 nousi siihen saakka hyljeksitty maaseudun puolue hallitukseen. Häneen liittyy käsite ”vahvan markan politiikka”, josta talousoppineet ovat väitelleet pitkään, eikä aivan valmista taida tulla koskaan. Valtiollisen politiikan parlamentarisointi ja presidentin vallan vähentäminen olivat hänen suuria historiallisia saavutuksiaan. Sisäpolitiikka moniarvoistui Presidenttinä Koivisto toteutti vakaumustaan kansallisen sovun ja yhteistyön rakentajana sekä maan valtiollisen elämän parlamentaaristen piirteiden vahvistajana. Koivisto puolusti hallituksiaan ja nimittämiään ministereitä tai ei ainakaan asettunut poikkiteloin vaikeissa tilanteissa. Sorsa oli oikeassa ja epäilijät väärässä. Makrotalouden asiantuntija Mauno Koivisto oli koulutukseltaan yhteiskuntatieteilijä, mutta merkittävältä työkokemukseltaan talouspoliitikko. Useimmilla meistä taitaa olla mielissä ihan oma presidentti Mauno Koivisto
Bergholmin mukaan Koiviston maailmassa asiat olivat usein menossa päin prinkkalaa eikä pärjääminen ollut mitenkään itsestään selvää. Koivisto oli sitä mieltä, että sosialidemokraattien pitää suhtautua valtiontalouteen vakavammin kuin muiden. Ratkaisun perusteet olivat Koiviston mukaan väärät eikä hän nähnyt, että Suomea olisi uhannut kommunistien vallankaappaus. Kysymys oli kuitenkin Ruotsin kanssa siitä, että hän piti huolen Suomen tasavertaisesta asemasta. Hän on ja pysyy eturivissä Suomen suurimpien tasavallan presidenttien joukossa. Siihen ja lujaan demokraattiseen vakaumukseen kansalaiset hänessä luottivat. Matti Linnanahde Kirjoittaja on Uutispäivä Demarin entinen pääkirjoitustoimittaja (1997–2007) ” Koiviston maailmassa asiat olivat usein menossa päin prinkkalaa eikä pärjääminen ollut mitenkään itsestään selvää. Manu-ilmiötä olisi tuskin syntynyt ilman Tellervo Koivistoa. Mauno Koivisto ei pitänyt yllä presidentillistä julkisuuskuvaa, vaikka käytti usein arvovaltaansa tärkeinä pitämiään asioita ajaessaan. Hänen arvioitaan kuunneltiin tarkoin sekä Moskovassa että Washingtonissa. Porvarit voivat suhtautua siihen huolettomammin, koska heidän mielestään se menee joka tapauksessa päin mäntyä ja sieltä voi sitä ennen riipiä omat pois. Tuohon aikaan Suomessa suhtauduttiin kommunisteihin paikoin vainoharhaisesti, mutta Koivisto ei Bergholmin mukaan heitä pelännyt. Tähän kuului myös maan vapauttaminen toisen maailmansodan jälkeisistä sopimusrasitteista, luontevien läntisten yhteyksien lisääminen sekä itsenäisen puolustuskyvyn vahvistaminen. TOUKOKUUTA 2017 presidenttiehdokkaaksi pitävänsä kiinni edeltäjiensä ulkopoliittisesta perinnöstä. Koiviston suhde lähinaapureihin Ruotsiin ja Viroon oli tavanomaisempi ja joissakin tilanteissa näennäisen ongelmallinen. – Sosialidemokraateilla on kokonaiskansantaloudellinen näkemys, jossa valtion kautta toimimista pidetään tärkeänä, joten taloudenpidon pitää olla tehokasta ja järkevää. 11 18. – Molemmilla kerroilla hän suostutteli ja välillä uhkaili SAK:n sosialidemokraattista ryhmää tuloratkaisuun. Kalevi Keski-Korhonen Demokraatin arkisto MAUNO KOIVISTO 1923–2017 Tähtelän kesämökki oli Koivistoille tärkeä latautumispaikka. – Hän edusti pessimismiä ja uskoi moneen kertaan eri elämänsä vaiheissa, että luonnonvarat ovat pikapuoliin loppumassa, talouskasvu ja 1950–70 -lukujen tasoinen hyvinvointi on pitkällä aikavälillä mahdotonta ylläpitää. Valtion talous on väline Vähemmän esillä ollut puoli presidentti Koivistosta on Bergholmin mukaan hänen näkemyksensä sosialidemokratian ja valtion talouden suhteista. Virolle ja muille Baltian maille hän ei halunnut antaa katteettomia lupauksia näiden maiden vaikeassa irtautumisprosessissa Neuvostoliitosta. – Tulopoliitinen väline oli hänelle keino muiden joukossa, joka toisinaan toimi paremmin, toisinaan huonommin. – Hän haukkui pystyyn vuoden 1970 UKK-ratkaisun, koska piti sitä liian kalliina eikä uskonut, että se takaa työrauhan. Simo Alastalo Demokraatti Kalevi Keski-Korhonen. Suomen etu oli aina etusijalla Suomen kansallinen etu kävi kaiken edellä Koiviston arvioissa ja ratkaisuissa. – Meille se on väline. Pragmaattinen pessimisti SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm näkee presidentti Mauno Koiviston olleen pragmaattinen ammattiyhdistysliikkeen ja tulopolitiikan kannattaja, joka ei pelännyt kommunisteja. Kritiikki oli välillä kovaa. Koivisto oli ollut tupon käynnistäjä valtionvarainministerinä vuonna 1967 ja palasi pääministeriksi keväällä 1968 Suomen Pankista, kun ensimmäinen tupo tehtiin. Koiviston ulkoja turvallisuuspoliittinen varovaisuus on väärin tulkittu päättämättömyydeksi ja kylmäsydämisyydeksi. Tupo-uskovaista Koivistosta ei Bergholmin mukaan saa millään. Hän teki nopeita ja syvällisiä ratkaisuja, kun kaikki oli varmistettu ja aika oli kypsä. Niin hän teki ja kartutti edelleen tätä kansallista kalleutta. Kukaan aiempi presidentti ei ollut saavuttanut yhtä kunnioitettua asemaa
Juhani Aro Demokraatti MAUNO KOIVISTO 1923–2017 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA JUHANI ARO verkkotoimittaja juhani.aro@ demokraatti.fi Petteri oli päättänyt käydä ottelun yksin Sikariportaan täysilukuista joukkuetta vastaan. Kalevi Keski-Korhonen. Voin tämän jutun kertoa, koska rikos lienee vanhentunut, ja laulajasankarikin virittelee äänihuuliaan taivaallisessa orkesterissa. Esirippu vedettiin auki ja laulaja aloitti settinsä. Äänestäjällä oli kaksi lippua, joista toisella äänestettiin presidenttiehdokasta suoraan. Siihen aikaan TUL:n lentopalloseura Varkauden Tarmo oli Suomen ehdotonta lentopallon eliittiä. Yhtäkkiä järjestäjät juoksentelivat ympäriinsä hätääntyneinä – illan päälaulajaa ei löydetty. Mauno Koivisto innostui lentopallosta ollessaan rintamalla. Setin jälkeen esirippu laskeutui ja laulaja talutettiin pois lavalta. Koivisto jäi täpärästi rannalle, eikä saanut yli 50 prosenttia äänistä, reippaat 48 prosenttia kylläkin. Vaali oli Suomen poliittisen historian ensimmäisen ja viimeisen kerran kaksivaiheinen kansanvaali. Jotkut saattoivat pitää massiivista ja modernia kampanjointia tarpeettomana, olihan Koivisto ylivoimainen kansansuosikki edelleen. Muutaman viikon kuluttua työpöydälläni soi puhelin. Osoittautui, että Petteri oli päättänyt käydä ottelun yksin Sikariportaan täysilukuista joukkuetta vastaan. Manukaan ei pelannut. 12 18. Koiviston suosio oli ylivoimainen ja hän jatkoi kansansa johtamista vielä kuusi vuotta. u u u Vuonna 1988 olin sosialidemokraattisen viikkolehti Valppaan päätoimittaja Kuopiossa, tasan kolmikymppisenä. Olisi Kuopiossa suurempiakin paikkoja ollut, mutta ilmeisesti savolaiset halusivat hieman turhamaisesti esitellä hienoa Musiikkikeskustaan. Kukaan ei valittanut tuomioista. Minulla oli se, mutta se oli salainen. Toisella lipulla äänestettiin valitsijamiestä vanhaan tapaan. Viime hetkellä hänet kiikutettiin lavalle, asetettiin toinen käsi tukevasti mikrofoninvarteen kiinni ja toiseen käteen tupakka käryämään. Ulosjääneille oli järjestetty äänentoistolaitteita, jotta kuulisivat edes rakkaan Manun puheen. Mauno Koiviston valinta toiselle kaudelle oli yhtä kansanvallan juhlaa sekin. Juttulupa heltisi. Livahdin sisään, vaikka ei kai se olisi ollut sallittua. Esiintyminen oli täysin virheetön. Vaalijuhlapaikat natisivat liitoksissaan, eivätkä likikään kaikki mahtuneet juhlataloihin edes sisälle. Niinpä hän tuomaroi ammattilaisen ottein lentopallotuomarin huikean korkeasta tuolista jäätävän tasapuolisesti. Heitä valittiin 301. Tuli Petterin vuoro tervehtiä ja kätellä Manua. Jos oli ensimmäinen kampanja kuusi vuotta aiemmin ollut väenpaljouden juhlaa, oli se sitä nytkin. Valitsijamiesehdokkaiden joukossa oli Tarmon huippupelaaja, palomies Petteri Häyrinen. Ja muutakin. TOUKOKUUTA 2017 M auno Koiviston toinen valtakausi (1988–1994) käynnistyi presidentinvaalikampanjalla. Häneltä oli juuri leikattu luomi. Äimistelin. SDP oli tuolloin etunenässä, mitä monet häpeävät vieläkin. Kuulin Petterin sanovan presidentille, että olisipa mukavaa, jos presidentin seura Sikariporras voisi ottaa ottelun joskus Varkauden Tarmoa vastaan. Kirjasin toiveen ylös Valppaan vaalireportaasini. Peliura jatkui eläkkeelläkin Sikariporras-joukkueessa. Niitä sainkin. Siinä pitkänhuiskeat lentopallomiehet, kuusikymppinen tasavallan presidentti ja kaksikymppinen palomies paiskasivat kättä. Ennenkaikkea SDP:n puheenjohtaja Kalevi Sorsa halusi, että kampanja käydään ja kunnolla, olisihan se osoitus presidentti-instituution kansainvaltaistumisesta, ja ettei mitään epädemokraattista kaikkien puolueiden ehdokasta voisi enää koskaan tulla, kuten vanhan ja sairaan presidentin Urho Kekkosen taakse 1978 vaaleihin väkisin kyhättiin. Tarvittiin siis valitsijamiehiä, mutta se on jo toinen juttu. Langanpäässä oli Sikariportaan edustaja, joka kysyi Petteri Häyrisen puhelinnumeroa. u u u Aikaa kului, eikä mitään tuntunut tapahtuvan, Niinpä otin ohjat käteeni ja postitin presidentin kansliaan lehden saatekirjeen kera. Enkä minäkään muistaValtakunnan ykköspelaaja nut edes kuvata, olin niin äimän käkenä. Kukaan ei huomannut mitään, tuskin Koivistotkaan. u u u Manu-shown päätyttyä ohjelmassa oli vielä yleisöltä suljettu tilaisuus, jossa valitsijamiehet tapasivat ehdokastaan. – Vanhoja herroja täytyy suojella, Petteri naurahti. Saan tehdä jutun ottelusta. Annoin sen, mutta yhdellä ehdolla. Oli miten oli, itse hiippailin kameroineni esiintymislavan niin sanotulle backstagelle saadakseni hieman epätavallisia kuvakulmia esiintyjistä. Huippupelaaja yksinkin riitti Sikariportaalle. Ei ollut mikään uutinen, että juhlapaikaksi valittu Kuopion tuliterä Musiikkikeskus oli ääriään myöten täynnä Manu-faneja. Hän muuten oli tuoreiden kunnallisvaalien ehdokaslistalla SDP:n joukoissa, nyttemmin viisikymppisenä palomiehenä. Myöhemmin paljastui, että hän oli täysin oikeassa
Metsäneuvos Heikki Granholm maaja metsätalousministeriöstä uskoo, että Suomelle epäedullinen laskentatapa muuttuu vielä EU-pöydissä. Arttu Alila Hän ei sietänyt, että pelin aikana toisen pelaajan tekemää virhettä olisi ruodittu. Ryhmä voi myös auttaa poliittisiin virkoihin pyrkiviä ehdokkaita. Se loi karisman, kansansuosion ja uskottavuuden. HÄNTÄ OVAT MUISTANEET NIIN EUROOPAN PÄÄTTÄJÄT KUIN HÄNEN LENTOPALLOTOVERINSAKIN. Tutkimuksessa tarkastellaan hallitusohjelmia 1950-luvulta nykypäivään saakka. Hänen mukaansa jutun sisällössä ei ollut olennaisia virheitä mutta silti johto puuttui siihen. Tutkimuksen mukaan pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon liittyvien keskeisten käsitteiden vesittyminen ja poisjättö hallitusohjelmissa on tapahtunut kokoomuksen Alexander Stubbin ja keskustan Juha Sipilän pääministeriaikoina. Suomi jatkaa EU-taistoa metsien hiilinielusta Lähiviikot ovat ratkaisevia, kun Suomi yrittää voittaa EU-kumppanit puolelleen metsien hiilinielulaskelmista. Posti kulkee – kun vähän uhkailee Posti kertoo, että jakelun laatu on ylittänyt alkuvuoden aikana Viestintäviraston vaatimukset. Hän oli hyvin ankara tässä. Huhtikuussa yleispalvelukirjeitä jäi viisipäiväisen jakelun ulkopuolelle vain 0,09 prosenttia. TOUKOKUUTA 2017 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Ja sinne hävisi hyvinvointivaltio Pohjoismainen hyvinvointivaltio on hävinnyt hallitusohjelmista, ilmenee Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Hutki Ark Suuri valtiomies on poissa. Oscari Wirola Suomen paras presidentti. Presidenttipullat ovat uunissa Emerituspäätoimittaja Aimo Massinen pyysi Turun Seudun Wanhojen Tovereiden kerhotapaamisessa kansanedustaja Eero Heinäluomaa (kuvasssa) kertomaan, onko hän käytettävissä SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Viraston vaatimus laatutasosta oli 99,8 prosenttia huhtikuun loppuun mennessä.. Mäenpään mielestä Ylen hallituksen on arvioitava tilanne ja tehtävä siitä johtopäätökset. Clintonin Onward Together (Eteenpäin yhdessä) -ryhmä aikoo rahoittaa valitsemiaan hankkeita ja ryhmiä sekä kannustaa yhdysvaltalaisia osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Jos joku teki virheen, sitä ei saanut ruotia, koska kukaan ei tee virheitä tahallaan. 13 18. Koko kansan presidentti. Onneksi Suomelle, Koivisto pääsi käyttämään tietoaan, taitoaan ja älyään. Työn alla asia on, Heinäluoma vastasi. Hän katsoo, että johtaminen mukautui ulkoiseen vaikuttamiseen. Selvityksessä nostetaan esiin muitakin johtamisongelmia erityisesti uutisja ajankohtaistoimituksen journalistisessa johtamisessa. Tulokset viittaavat vuosina 2014 ja 2015 tapahtuneeseen muutokseen. Postin mukaan tammi-huhtikuussa jakelu onnistui yli 99,8-prosenttisesti. Suomi olisi näin välttämässä kauhukuvan siitä, että aktiivinen metsätalous kääntyy EU:n laskelmissa päästöksi. Unto Jukka Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT HEIKKI SIHTO PRESIDENTTI MAUNO KOIVISTON POISMENO JÄRKYTTI KOKO SUOMEA. Viestintävirasto asetti Postille marraskuussa 100 000 euron uhkasakon, joka liittyy Postin yleispalvelukirjeiden jakeluhäiriöihin. Pekka Latva Hieno pressa ja hieno lentopalloilun pr-mies! Kari Roininen Koiviston vaikuttavuus oli siinä, että hän oli omalle ajatusmaailmalleen uskollinen ja toimi oikeaksi kokemallaan tavalla. Yhdessä Trumpia vastaan Yhdysvalloissa presidentinvaalit hävinnyt demokraattien Hillary Clinton perustaa poliittisen liikkeen, joka pyrkii vastustamaan presidentti Donald Trumpin politiikkaa. Älykköjä kansanmiehiä on ollut paljonkin, kaikki vaan eivät koskaan ole päässeet tai joutuneet julkisuuteen. Yleen vaikutettiin ulkoa Ylen johdon toiminta Terrafame-tapauksessa on ollut poikkeuksellista, arvioi Yle-selvityksen tehnyt professori Olli Mäenpää. Meidän kaikkien Manu. KOIVISTO NAUTTI TASAVALLAN PRESIDENTTINÄ POIKKEUKSELLISEN SUURTA KANSANSUOSIOTA. Pullat ovat uunissa ja katsotaan, mihin suuntaan lähtevät paistumaan. – Pohdiskelu on käynnissä. Ei mikään arvostaan herkkä hienohelma
– Olen viihtynyt työssäni. Topi Juga Demokraatti € € € € € € €. Ahkerana ja taitavana puhujana tunnetulla Viitasella on pitkä historia eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa. TOUKOKUUTA 2017 ” Valinnanvapaus on vaarassa heikentää dramaattisesti julkista sotejärjestelmää. Kiireessä se ei usein onnistu. Hän liikutteli sormiaan maton alla, kissat kiinnostuivat ja tulivat pikku hiljaa lähemmäksi. Sitä se on yhä. Suurimmaksi kysymykseksi Hiilamo nostaa sen, miksi kokoomus haluaa valinnanvapauden ja mitä sillä todellisuudessa tarkoitetaan. Hän on tyytyväinen, että Tampere on taas punainen ja Lauri Lylystä tulee pormestari. 14 18. Viime aikoina on puhuttu paljon poliitikkojen työssäjaksamisesta. Olen sanonut usein, että keskeisin motivaationi työhön tulee uskosta siihen, että maailmassa aina lopulta oikeudenmukaisuus voittaa. – Pidän kävelemisestä, joko luonnossa tai kaupunkiympäristössä. Mutta luojan kiitos, se kestää tunnin. – Myös jotkut kokoomuslaiset sote-asiantuntijat ovat kääntäneet selkänsä omalle puolueelleen. Hiilamon mukaan maakuntamallin kanssa voidaan elää, vaikka se ei ole hänen mielestä paras vaihtoehto sote-palveluiden järjestämiseksi, koska palvelua järjestäviä tahoja on yhä liikaa. Näyttö on esitetty moneen kertaan myös Suomessa käydyssä keskustelussa. Kuntonsa ylläpitämisessä Viitanen näkee parantamisen varaa. – Erityisesti terveydenhuollossa se tarkoittaa mahdollisuutta monopolien syntymiselle ja kustannusten paisumiselle, Sachs sanoo HS:n haastattelussa. Perussuomalaisilla ei ollut ilmeisesti vahvaa mielipidettä kummastakaan kysymyksestä. – Kun täyttää pyöreitä, pohdiskelee asioita. Viitanen painottaa, että SDP on alusta lähtien ollut muutosvoima. – Tutkimus ja käytäntö ovat osoittaneet, että julkisten sote-palveluiden markkinoilla tulisi edetä hitaasti ja varovasti. Hiilamo esittää sote-laissa olevan viime kädessä ”raadollisesti” kyse vallasta. – Sen sijaan valinnanvapaus on vaarassa heikentää dramaattisesti julkista sote-järjestelmää. – Sisarukset oli löydetty osana villiä kissapopulaatiota Parkanosta. Tamperelainen kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) näkee tulevaisuutensa juuri samanlaisena kuin päivänä, jona hänestä tuli kansanedustaja. Oinasluonne Kulissien takaa JOHANNES IJÄS johannes.ijas@demokraatti.fi Pia Viitanen Valinnanvapaus on valtapeliä Sosiaalipolitiikkaan erikoistunut professori Heikki Hiilamo pohtii Ylelle kirjoittamassaan kolumnissa sosiaalija terveyspalveluiden valinnanvapauteen tähtäävän lain todellisia tarkoitusperiä. Myös maailman arvostetuimpiin taloustieteilijöihin kuuluva Jeffrey Sachs varoitti Suomen päättäjiä sotkemasta markkinataloutta terveydenhuoltoon. Siinä yhdistyy liikunta ja elämyksellisyys. Hänen mukaansa keskusta halusi käyttää valtaa saadakseen itselleen mieluisen aluehallintomallin, jossa sille on odotettavissa vahva asema. Jälkimmäiseen kysymykseen hän vastaa itse. Hän myöntää, että kaikki väsyvät välillä. Kaupunkilomalla on mitä hienointa kävellä ympäriinsä. Talouden ja työllisyyden edistäminen ja sitä kautta kaikkien mukana pitäminen leimaa hänen politiikkaansa. Sen pohjalta on hyvä lähestyä tämänkin ajan haasteita. Hiilamo esittää, että sote-uudistuksessa ei ole kyse maakuntamallin tai valinnanvapauden toteutettamisesta suomalaisten tai mainittujen puolueiden kannattajien hyväksi, vaan yksinkertaisesti siitä, että asiasta tehtiin puolueiden kesken sopimus. Hervannan kodissa viihtyvät myös rakkaat maatiaiskissat Silja ja Simo. Oinaat voivat joskus olla hankalia ja itsepäisiä, mutta myös hyvin sisukkaita. – Arvomme ovat ikivihreitä, tasa-arvo, solidaarisuus ja oikeudenmukaisuus. – Kyse on yksityisten yritysten – ennen muuta suuryhtiöiden – roolin tuotannon kasvattaminen julkisesti rahoitetuissa sote-palveluissa suhteessa julkisiin tuottajiin. – Kokoomus puolestaan halusi parantaa yksityisten sote-tuottajien asemaa suhteessa julkisiin tuottajiin. Meni viikko, kun ne uskalsivat tulla silitettäviksi. Lauantaina Helsingin Sanomien artikkelissa terveydenhuollon ja markkinoiden suhdetta arvioinut Sachs sanoi markkinatalouden tarkoittavan epätasa-arvoa. Rakastan sitä. Ja sen on vain oltava niin, Viitanen sanoo. Hän korostaakin, että käytännössä lähes kaikki muut paitsi suoraan mainitusta lakiehdotuksesta hyötyvät tahot vastustavat sen toteuttamista esitetyssä muodossa. Tänä päivänä Silja ja Simo ovat seurallisia sylikissoja. Arvopohja on pitävä. On parempi, että elää tätä päivää ja tekee työnsä kunnolla – ja katsoo mitä huominen tuo. – Hän on ilmoittanut, että työllisyys on politiikan punainen lanka. Politiikka tuntuu yhä yhtä hienolta. Viitanen leikki niiden kanssa ”Hiiri Hiirulainen” -leikkiä. Pian noin kolmivuotiaat löytökissat tulivat kotiin pentuina eläinsuojelujärjestöstä. – Kun on pitkä poliittinen ura, työssä jaksamista vahvistaa intohimo maailmanparantamiseen ja vaikuttamiseen. Kansa päättää, tuleeko jatkoa vai ei. Viitanen rentoutuu myös lukemalla dekkareita ja katsomalla telkkarista etsiväsarjoja Hercule Poirotista alkaen. Keskeisin johtopäätökseni oli, että puoli vuosisataa ja yhä iskussa, kansanedustaja nauraa. Viitanen juhli hiljattain 50-vuotisiaan. Oinasluonteeseen liitttyvä tietty äkkipikaisuus näkyy niin, että saatan olla turhautunut. Kun Viitanen on Helsingissä, mies pitää niistä huolta. Sitten on taas 23 tuntia aikaa olla vähemmän turhautunut. – Minun onneni on se, että olen oinasluonne. – Tähän sopimukseen on syytä palata uudelleen ja uudelleen, sillä se on ainoa selitys sille, miksi hallitus ajaa laajasta kritiikistä huolimatta valinnanvapautta kuin käärmettä pyssyyn, hän kirjoittaa. Uskon, että kansa vahvasti jakaa nämä arvot. Viitanen on kuudennan kauden kansanedustaja, jolla on myös ministerikokemusta
Viime vuonna Etiopian valtio käytti ennennäkemättömät 650 miljoonaa euroa ja kansainvälinen yhteisö 1,6 miljardia euroa auttaakseen noin kymmentä miljoonaa El Niño -ilmiön aiheuttaman kuivuuden uhria maassa. Näin valtion virkamies vakuuttaa kuivuutta paenneille paimentolaisille Somalin alueella Etiopian kaakkoiskärjessä. Esimerkiksi Thomas Pikettyn ja Branko Milanovicin tutkimuksista tuloja varallisuuserojen hälyttävästä kasvusta puhuttiin vielä jokin aika sitten paljon. – Kaiken menettäneillä ei ole muuta toivoa kuin hakeutua avustuskeskuksiin, Charlie Mason Etiopian Pelastakaa lapset -järjestöstä sanoo. IPS / James Jeffrey. Muista köyhyyden merkeistä puhumattakaan. Arvoliberalismi on vaarassa Arvoliberalismi ja markkinoiden julkisen sääntelyn purkaminen ovat olleet 1990-luvulta lähtien kaksi eurooppalaisen yhteistyön peruspilaria. Maansisäisten pakolaisten määrät ovat kuitenkin tuplaantuneet alkusyksystä. YK:n mukaan jopa 20 miljoonaa ihmistä on vaarassa kuolla nälkään. Monessa tapauksessa maahanmuuttajat ovat olleet helpoin kohde. Moni rikastui, mutta valtavat kansanjoukot jäivät osattomaksi tästä usein ”talousliberalismin” nimellä ajetusta kehityksestä. TOUKOKUUTA 2017 ” En ole eläessäni nähnyt tällaista kuivuutta. Nämä naiset ja lapset elävät Somalin alueella Goden kaupungin lähistöllä. Karja on alueen talouden selkäranka. Heille on turvattu jonkin verran vettä, ruokaa ja terveyspalveluja, jotka puuttuvat monilta kotimaisilta kohtalotovereilta. Niin sanottu talousliberalismi toi eniten vapautta yrityksille ja kansalaisille, joilla jo ennestään meni muita paremmin. Somalin alueen etelärajalla Dolo Odon kaupungin ulkopuolella on kaksi suurta leiriä, ja kummassakin majoittuu noin 40 000 Somaliasta paennutta. Jo tuolloin leireihin oli kerääntynyt 400 000 henkeä. Nämä arvot ovat jäämässä talousliberalismin jalkoihin, ja arvoliberalismi uhkaa mennä saman pesuveden mukana. MATTI YLÖNEN Indeksi Kuivuus tappaa Etiopiassa Vaikka vesi kuorma-auton tuomissa tynnyreissä on ruskeaa, siitä tulee juomakelpoista, kunhan sakka on laskeutunut. Kahden kerroksen pakolaisia Maansisäiset pakolaiset ovat hankala asia Etiopialle, joka on pitänyt ovensa auki naapurimaista tuleville evakoille. Talouskurin ja talouden sääntelyn purkamisen innokkaimmat puhemiehet sanovat usein olevansa arvoliberaaleja, mutta heidän ajamansa politiikka ei tätä tue. Varastot alkavat ehtyä myös auttajilta. Samalla on ehtynyt paimentolaisia elättävä maidonja lihantuotanto. Etelä-Sudaniin on jo julistettu nälänhätä, ja se uhkaa myös Somaliaa ja Jemeniä. Moni talouskehityksen syrjäyttämistä pelkäävä tuntuu nyt hylkäävän EU:n heille edustaman markkinauskon lisäksi myös muut sen edustamat arvot. James Jeffrey IPS, Gode, Etiopia Kuivuus on ajanut satojatuhansia etiopialaisia pakolaisiksi omassa maassaan. Heidät on ajanut liikkeelle yksi Afrikan sarven ankarimmista kuivuuksista. Se kävi ilmi YK:n siirtolaisuusjärjestön IOM:n viime vuoden lopulla tekemästä selvityksestä. Heitä on maassa noin 800 000. Kun osattomuus kasvaa, kasvaa tarve hakea sille syyllisiä. Osattomuus, köyhyys ja sivuun jäämisen tunne ruokkivat nyt protestiliikkeitä ympäri Eurooppaa. Kirjoittaja on muun muassa veronkiertoon erikoistunut tutkija. Meillä ei ole enää varaa sivuuttaa globaalia tuloerojen ja finanssitalouden kasvua. Tällainen ajattelutapa jaettiin laajalti toisen maailmansodan jälkeen. Laajamittaista poliittista liikettä korjausliikkeen synnyttämiseksi ei ole syntynyt. Mistä uudet eläimet. Johtopäätös on selvä: arvoliberalismin ja eurooppalaisen yhteistyön säilyttäminen edellyttää puuttumista taloudellisen eriarvoisuuden syihin Suomessa, EU:ssa ja globaalisti. – Emme vastusta pakolaisten auttamista. Eläimiä on kuollut ennenkin, mutta osa on aina jäänyt henkiin, kotinsa jättämään joutunut 80-vuotias etiopialainen Abikar Mohamed sanoo. Vesija ruoka-apua jaetaan alueella maansisäisille pakolaisille 58 kohteessa. Avustusraha on maailmalla entistä tiukemmassa, joten läheskään kaikkia ei pystytä auttamaan. Apua ei kuitenkaan riitä kaikille tarvitseville, sillä vastaavia pakolaisleirejä on Somalissa 222. Meillä ei ole enää varaa sivuuttaa globaalia tuloerojen ja finanssitalouden kasvua. Vuosien 2007–2009 finanssikriisin ja viime hallituksen myötä kasvu taittui, mutta korjausliike on yhä tekemättä. Jokapäiväisessä poliittisessa keskustelussa unohdetaan hyvin usein esimerkiksi se, että Suomessa on esimerkiksi lähes 400 000 ihmistä ilman luottotietoja. Koko Etiopiassa sisäisiä pakolaisia on arviolta 700 000. Kaikki menetettiin Koska Etiopian Somalin alueella vallitsee rauha, tilanne on aavistuksen parempi kuin naapurimaan Somalian puolella. Esimerkiksi Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n perustamiskokouksessa globaalin kehityksen ja tasa-arvon periaatteet olivat mukana paljon vahvemmin kuin aiempi historiankirjoitus on antanut ymmärtää, toteaa historioitsija Eric Helleiner vuonna 2014 julkaistussa kirjassaan Forgotten Foundations of Bretton Woods. Asiantuntijat arvioivat, että eteläisen Etiopian paimentolaiset ovat menettäneet noin 200 miljoonan euron arvosta lehmiä, lampaita, vuohia, kameleita ja hevosia. 15 18. Mutta se koettelee, että me emme saa mitään valtiolta tai avustusjärjestöiltä, 70-vuotias etiopialainen Abiyu Alsow sanoo. Näiden kansanjoukkojen vihan muotoja voi olla vaikea hyväksyä, mutta niiden ymmärtäminen on helpompaa. Kansainvälinen yhteistyö ja heikommin menestyvien maiden tukeminen on puolestaan välttämätöntä kansainväliselle vakaudelle. Tämä kehitys täytyy pysäyttää, muuten vaarassa ovat sekä eurooppalainen yhteistyö ja liberaali yhteiskunta. Apu kuuluu heille, koska heidän ongelmansa ovat suurempia. – En ole eläessäni nähnyt tällaista kuivuutta. Suomessa tuloerot ja osattomuus lähtivät voimakkaaseen kasvuun 1990-luvun alun verouudistusten ja laman myötä
Myös energiamarkkinoita on yksityistetty. Jeremy Corbynin johtaman työväenpuolueen uusi vaaliohjelma on lähes historiallisen vasemmistolainen. Englanti ei tietenkään ole Ranska, ja äskeiset kunnallisvaalit osoittivat, että Britannia on päin vastoin menossa takaisin kahden vanhan pääpuolueen maaksi, sillä populistipuolue Ukipin satu näyttää olevan lopussa. Mutta moni taloustietielijäkin epäilee sitä. Kenenkään, joka ansaitsee alle 90 000 euroa vuodessa, ei tarvitse maksaa lisää tuloveroa, työväenpuolue lupaa. u u u Britannian posti yksityistettiin muutama vuosi sitten. 16 18. Niiden hintajärjestelmä on monimutkainen ja kuluttajalle vaikea seurata. Minä esimerkiksi joudun jatkuvasti käyttämään noin seitsemän euron erikoispalvelua, jotta saisin kirjeet edes jotenkuten nopeasti Suomeen. Mutta järjestelmä on liian monimutkainen ja tuore tutkimus osoittaa, että suurin osa kuluttajista maksaa noin 110 euroa enemmän vuodessa energiastaan kuin olisi tarvis. Ohjelma on tärkeä, mutta vielä tärkeämpi on johtajan persoona. TOUKOKUUTA 2017 EEVA LENNON Maailma tänään T yöväenpuolueen vaaliohjelma kesäkuun 8. Jotkut luvat menevät umpeen jo varsin pian, mutta yksi vasta 2030. Britannian rautatiet yksityistettiin John Majorin hallituksen aikana 90-luvulla. Yksityiset junat eivät useinkaan onnistu pysymään aikataulussa, ja kuluttajille ne ovat kalliimpia kuin useimmissa muissa Euroopan maissa, vaikka ne saavat valtion tukea. u u u Työväenpuolueen ohjelmassa on paljon muutakin äänestäjän suosimaa radikalismia. Jeremy Corbynin pahinta eripuraa puolueessa aiheuttanut kompastuskivi on tähän asti ollut hänen halunsa tehdä loppu Britannian ydinaseesta. Ei liioin luvattu rajoituksia maahanmuutolle, sillä kuten työväenpuolueesta on korostettu, sen tulee seurata talouselämän tarpeita eikä konservatiivisia dogemeja. Tarkoituksena oli, että kuluttaja etsii kilpailun avulla itselleen edullisimmat energiamarkkinat. Mutta pääministeri Theresa May kävi taas näpistelemässä työväenpuolueen edellisen johtajan Ed Milibandin ohjelmasta ja lupasi panna katon energian hinnalle. Tällainen puuttuminen markkinoihin vahvistaa Theresa Mayn siirtymistä keskustaan ja pois markkinoita palvovasta uusliberalismista eli thatcherismista. Asuntopulasta kärsivälle Britannialle luvataan myös rakentaa miljoona uutta asuntoa puhumattakaan monista pienemmistä lupauksista. Yksityistetty rautatielaitos tuli tunnetuksi suuronnettomuuksistaan ja niiden takia Tony Blairin työväenpuolueen hallitus kansallisti rautatieverkon. Mutta vaikka ohjelma voikin olla suosittu varsinkin työväestön keskuudessa, sen uskottavaa toteuttamista epäillään myös puolueen johtajan Corbynin heikon johtajaolemuksen ja poliittisen ammattitaidon puutteen takia. Työväenpuolue haluaa ottaa takaisin julkiselle sektorille muun muassa junat, postinkuljetuksen ja valtakunnallisen energiaverkon. Mutta junat jäivät yksityisille. Enemmän tuloveroa maksaisi vain noin 150 000 brittiä, mutta ottaen huomioon suurituloisten kyvyn pimittää ja kiertää veroja, tämä tuskin tuottaisi tarpeeksi tuloa kaikkien noiden lupausten rahoittamiseksi. Junien kansallistaminen ei tulisi kalliiksi, sillä junayhtiöille on annettu määräaikaiset toimintaluvat, ja kansallistaminen tapahtuisi halvalla niin, että kun lupa menee umpeen, toimintalupa vain otetaan takaisin valtiolle. Nyt siitä ei enää sanottu mitään. u u u Ranskassa Emmanuel Macron voitti presidentinvaalit jopa ilman minkäänlaista vanhan puolueen tukea pelkästään poliitikon ominaisuuksiensa takia. Kirjoittaja on Lontoossa asuva vapaa toimittaja. Toinen tulolähde olisi ohjelman mukaan yhtiöveron nostaminen, mutta eipä sekään paljon tuottaisi, sillä se ajaisi todennäköisesti monet yhtiöt ulos Britanniasta näissä brexitin olosuhteissa. Mutta miten rahoittaa tämä kaikki. Kirjeen kuljetus ulkomaille kestää nykyisin monta päivää, paljon kauemman kuin ennen yksityistämistä. Työväenpuolue vannoo ja vakuuttaa kuitenkin, että se kykenee todistamaan, että lupausten rahoitus on kunnossa. Se on puolueen vasemmistolaisin ohjelma vuosikymmeniin, siinä on useita kansallistamisia. Corbyn haastaa labourin vasemmistolaisuudella AFP / Oli Scarff. päivän vaaleihin tuli julkisuuteen vuodon avulla ennen aikojaan. Hän uhkuu pätevyyttä ja energiaa, ja kävi rohkean rationaalisesti käsiksi kilpailijansa Marine Le Penin, autoritaarisen populistin, väitteisiin ja teeseihin tekemättä minkäänlaisia myönnytyksiä populismille – niin kuin miltei kaikki muut ovat tehneet. Britannian rautatieverkko on jäänyt teknisesti jälkeen useimmista Länsi-Euroopan maista, joissa huristellaan paljon enemmän luotijunilla. Puolueet eivät ole samalla tavoin luokkapuolueita kuin ennen ja varsinkaan vasemmistopuolueilla ei supistuneen teollisuustyöväestön takia ole enää samaa itsestään selvää kannatuspohjaa kuin ennen. Hätää kärsivälle kansanterveyshuollolle ja koululaitokselle luvataan kummallekin noin seitsemän miljardia euron raharuiske. u u u Konservatiivit ovat pyrkineet tekemään kesäkuun vaaleista brexit-vaalit, mutta siitä ei työväenpuolueen ohjelmassa paljon puhuttu. Puolue lupaa poistaa yliopistojen korkeat lukukausimaksut ja palauttaa stipendijärjestelmän. Mutta jakelussa on ollut häiriöitä, ja postinjakelun kansallistaminen on myös äänestäjien suosiossa. Mutta johtajan persoona on silti myös Britanniassa tärkeä, ja poliitikkona ja puoluejohtajana konservatiivien Theresa May päihittää reippaasti Jeremy Corbynin. Ohjelma on siksi tärkeä, mutta vielä tärkeämpi on johtajan persoona. Konservatiivitkin myöntävät nyt, että yksityiset energiamarkkinat eivät toimi, vaikkeivat he olekaan valmiita kansallistamaan energiaverkkoa
A nn aLi is a Bl om be rg Yhtä perhettä SOSIALIDEMOKRAATTISEN LIIKKEEN TOIMINTA TUTUKSI. Kansalaismediaksi ja yhteisöradioksi profiloitunut Robin Hood toimii Sherwoodin sijaan Aurajoen rannassa, vanhassa tehdaskiinteistö Manillassa. Manillassa majaansa pitää myös Työväen sivistysliiton Turun opintojärjestö, joka on yksi Turun lähiradioyhdistyksen jäsenjärjestöistä ja Radio Robin Hoodin perustajista. TSL Turun puheenjohtaja Jyrki Heinonen ja Turun lähiradioyhdistyksen varapuheenjohtaja Markku Strengell kuvailevat Radio Robin Hoodia matalan kynnyksen paikaksi, jossa radion omistavat järjestöt sekä muut pienet toimijat ja vähemmistöt saavat äänensä kuuluviin. – Vaikkapa jonkun pienen Turun seudulla toimivan maahanmuuttajaorganisaation asia ei ole mikään massojen juttu, joten on selvää, ettei se saa markkinavetoisesta paikallisradiosta radioaikaa, Heinonen sanoo. 17 18. Tavallisen kansan asialla ja äänitorvena on myös turkulainen Radio Robin Hood. Radio Robin Hoodin ensimmäinen lähetys kajahti ilmoille vappuaattona vuonna 1990. TOUKOKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Robin Hood antaa äänen kansalle S herwoodin metsissä lymyillyt Robin Hood ryösti rikkailta ja antoi saaliinsa köyhille
Nyt putken päässä näkyy valoa, vaikka prosessi on vielä pitkä, Heinonen sanoo toivoa äänessään. Radio järjestää kaikille avointa radiokoulutusta, ja osa kursseista on suunnattu tietyille kohderyhmille, kuten vammaisille, eläkeläisille, maahanmuuttajilel tai nuorille. Radio Robin Hood on nähnyt monia vaiheita. Saamme sieltä sitten vaihdossa joitakin ohjelmia Radio Robin Hoodiin. Kyseinen oh” Tällä hetkellä tuntuu, että radiossa on virtaa enemmän kuin muutamaan vuoteen. Maksamme saman hinnan kuin paikalliset kaupalliset radiot, jotka myyvät mainosaikaa elääkseen. Markku Strengell on radion hallituksessa työttömien yhdistys Turun seudun TST ry:n edustaja. Loukonen organisoi työssään opintojärjestön omaa radiotuotantoa. TOUKOKUUTA 2017 Radio Robin Hoodia ylläpitää Turun lähiradioyhdistys, joka koostuu yhdeksän omistajajärjestön joukosta. Haasteita ja valoa Talous asettaa omat haasteensa radiotoiminnalle. – Meillä on näiden yhteisöradioiden kanssa tällaista yhteistyötä. Se on radion kannalta erittäin tärkeä asia, koska radio on erittäin pieni ja haavoittuvainen, ja koko homma kulminoituu ihmisiin, jotka toimivat radion ympärillä, Heinonen sanoo. – Aika pitkään rämmittiin melko syvällä. Opetusta ja verkostoitumista Radio-ohjelmien teosta innostuneille uusille järjestöille ja yhteisöille on tilaa aalloilla, mutta aivan kylmiltään studioon ei voi marssia. – Jos on kiinnostunut englannin opiskelusta, voi vaikka kuunnella David Mawbyn keskusteluohjelmaa Conversation Oasis, Strengell vinkkaa. – Tällä hetkellä tuntuu, että radiossa on virtaa enemmän kuin muutamaan vuoteen. Lähiradioyhdistyksen kautta TST:llä on omaa ohjelmaa Radio Robin Hoodissa. Viikottain lähetyksiä toteuttaa noin 30–40 ohjelmantekijää. – Esimerkiksi mastomaksut ovat hirveän korkeat. Tämä on kyllä mielenkiintoinen paikka, lähiradioyhdistyksen varapuheenjohtajana tänä vuonna aloittanut Strengell hehkuttaa. Yksi vahva kohderyhmä ovat maahanmuuttajat. Esimerkiksi Helsingistä saamme virolaiseen musiikkiin keskittyneen Café Tallinn -ohjelman, Strengell selvittää. Yhteisöradion toiminnasta suurin osa pohjaa vapaaehtoistyöhön, mutta muutamista tehtävistä, kuten siivousja huoltotöistä, maksetaan palkkaa. Strengell kertoo tekevänsä TST-Radio -ryhmän kanssa mielellään erilaisia radiojuttuja, ja intoa uusien ideoiden kehittelyynkin riittää. Eri kulttuuritaustoista tulevat yhteisöradion kouluttamat tekijät tuottavat erilaisia ohjelmia omalla äidinkielellään. 18 18. Radio pyörii käytännössä avustusten ja ulkopuolisten tukien varassa, ja erilaiset tuetut hankkeet ja projektit ovat elinehto. Monipuolinen ohjelmapaletti Omistajajärjestöjen omien ohjelmien lisäksi Radio Robin Hoodissa kuullaan monenlaisia ohjelmia uutisja ajankohtaisohjelmista kulttuuri-, harrastusja musiikkiohjelmiin. Loukosen mukaan TSL Turun kannalta radio on myös loistava verkostoitumisen ja uusien yhteistyökuvioiden luomisen paikka, sillä sen ympärillä häärivissä järjestöissä on myös sellaisia toimijoita, jotka eivät ole opintojärjestön jäsenjärjestöjä. Meillä ei ole studiossa talonmiestä, niin olen ottanut itselleni vähän niitä hommia, koska olen kiinnostunut näpertämään kaikenlaista. Alkamassa on myös taannoisesta TSL Turun runokurssista ammentava ohjelma. – Kurssilaisten runoista tehtiin ensin kirja ja kohta runoja lausutaan radiossa. jelma kuullaan myös Tampereen yliopiston pyörittämässä Radio Moreenissa ja Helsingin Lähiradiossa. – Myös TSL Turun opintojärjestö on järjestänyt takavuosina radiotoimittajakursseja, mutta viime vuosina kurssit ovat sisältyneet radion erilaisiin projekteihin. Suosituimpien ohjelmien joukkoon kuuluu Iskelmätähtiä – Tähti-iskelmiä -ohjelma, johon saadaan helposti vieraaksi Turun seudulla keikkailevia artisteja. Heinosen mukaan 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa meni oikein mukavasti, mutta sitten koittivat surkeammat ajat. Kun runoprojekti loppuu, niistä voisi olla aineksia radio-ohjelmiinkin, Loukonen ideoi. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Turku Markku Strengell, Jyrki Heinonen ja Merja Loukonen pitävät Radio Robin Hoodin kaltaista yhteisöradiota tärkeänä kansalaisviestinnän kanavana.. – Muutoin olen sellainen vänkäri täällä radiossa. Ohjelman työnimenä olen pitänyt Kulttuurivarttia, koska meillä on kurssitarjonnassa esimerkiksi kuorolaulua ja kirjoittamista. Radioaalloilla kuullaan lähitulevaisuudessa opintojärjestön kurssitarjonnasta ja opetajista TSL-vartti -ohjelmassa. TSL Turun Jyrki Heinonen korostaa, ettei Strengellin kaltaisia innostuneita ja aktiivisia ihmisiä ole toiminnassa koskaan liikaa. Tuntuu aika ilkeältä, että tällainen yhteisöradio, jolla ei ole samanlaisia tuloja, maksaa samat maksut, Jyrki Heinonen sanoo. Teemme kuitenkin myös kurssien puitteissa jonkinlaista yhteistyötä tilanteen mukaan koko ajan, kertoo TSL:n toimistonhoitaja Merja Loukonen kertoo
Juha Töyrylä Aamupala parvekkeella, vaikka vähän paleltaisi. Poliittinen vai ei. #kesäonpukeutumiskysymys Pauli Karhu, Teräsvaari numero 5. – Mielestäni radion ohjelmatarjonnassa ei näy minkään tietyn puolueen asiat. Näin ollen ihmisten mielikuvissa Robin Hood on asemoitunut herkästi enemmän vasemmalle. Heinosen mielestä radiota ei voi varsinaisesti leimata minkään puolueen radioksi tai ylipäätään poliittiseksi, vaikka politiikka omalla tavallaan taustalla vaikuttaakin. Toimitus pahoittelee vaarien vaihtumista ja julkaisee ohessa oikean kuvan.. Istumme kuitenkin samalla puolen pöytää, joten radiossa käsiteltävät asiat ovat usein kummankin puolueen näkökulmasta kiinnostavia, Heinonen arvioi. Toisaalta radion perustajien joukossa on Turun lähiradioyhdistyksen puheenjohtajanakin toimiva vasemmistoliiton kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. Anna-Liisa Blomberg #demokraatti INSTAGRAM-KUVIEN NÄYTEIKKUNA Maria-Riitta Mällinen Antoisa piirikokous takana ihania sosialidemokraatteja Tervolassa keskustelemassa kuntavaaleista ja Lapin tulevaisuudesta. Irti leimoista Turun seudun TST ry on esimerkki politiikasta täysin irrallaan olevasta radion omistajajärjestöstä. Heinosen mielestä tällainen toimintatapa onkin fiksu. – Olen koittanut purkaa mielikuvia kutsumalla erilaisia järjestöjä, yhdistyksiä ja kerhoja kahville tutustumaan radion toimintaan, hän kertoo. Oikaisu 5 Vaarit vaihtuivat Viime viikon Teräsvaari-kertaukseen lipsahti väärä kuva. Radio Robin Hoodia ylläpitävän Turun lähiradioyhdistykseen kuuluu ay-järjestöjä sekä sivistysja kulttuurijärjestöjä. 19 18. Joukossa on toimijoita, joiden voi katsoa olevan lähellä joko vasemmistoliittoa tai SDP:tä. Ari Wigelius Tampereen vappumarssilla riitti porukkaa! Upea keli ja värikkäät ilmapallot piristivät tunnelmaa. – Siinä he näkevät, että asiat eivät ole niin mustavalkoisia kuin saattaisi luulla, hän sanoo. Yhdistyksen jäsentoiminnassa mukana oleva Markku Strengell onkin halunnut madaltaa radion kynnystä ja oikaista ennakkoluuloja. TOUKOKUUTA 2017 ” Olen koittanut purkaa mielikuvia kutsumalla erilaisia järjestöjä, yhdistyksiä ja kerhoja kahville tutustumaan radion toimintaan. Pauli Karhun ja Martti Suomen yhteiskuvasta lehteen poimittiin vahingossa Suomi, ja väitimme häntä Karhuksi. TSL Turun puheenjohtaja Jyrki Heinonen tuumii, että radiota voi pitää sosialidemokraattisena, koska TSL on järjestönä erittäin lähellä SDP:tä
– Kaikkiaan olen tässä liikkeessä ollut saamapuolella – olen saanut paljon enemmän kuin olen pystynyt antamaan. – Kun kuulutin, koko kylä tiesi, että oli vappumeiningit menossa, Kauppinen veistelee. Ruotsin LO:n toverit kertoivat, että Ruotsin valtiolla on myynnissä ylijäämävarastossa soppatykkejä. Olen tehnyt kaikki, mitä olen luvannut. Mies kuvailee itseään vaatimattomasti takarivin taaviksi. Soini Kauppinen, 78 Äänekoski Reino Sarjanen, 77, Helsinki Pekka Sarkkinen, 75 Joensuu 6 10 9 Äänekosken suolahtelainen Soini Kauppinen liittyi Nuoriin kotkiin ja SDP:n jäseneksi vuonna 1973. Kaikessa toiminnassaan Sarkkinen on korostanut yhteisöllisyyden merkitystä. Niitä ostettiin Suomeen. Hän on jakanut uskollisesti vaalimainoksia, eikä yhtäkään ole jäänyt takapaksin pohjalle. – Tehokkainta vaikuttamista on positiivinen henkilökohtainen kontakti. Tänäkin keväänä hän kävi jo hyvissä ajoin kyselemässä vaalimainosten perään. Ja pitää muistaa, että järjestötoiminnassa ei voi pomottaa – asioista pitää sopia ja tehdä yhdessä, hän sanoo. Sarkkisella oli iso rooli siinä, että soppatykkivaalityötä päästiin tekemään eri puolilla Suomea. Sinne pitäisi kaikkien mennä pariksi tunniksi kuuntelemaan ihmisiä. Eri poliitikkojen kanssa työskennellessä hän kokee oppineensa paljon. – Siellä näkee, millainen tilanne huono-osaisimmilla on. Äänestysohjeet ja -lomakkeen löydät aukeaman alalaidasta. 20 18. Se on ollut arvokas kokemus. Mikään digitalisaatio ei voi sitä korvata. D emokraatin Teräsvaari-äänestys on käynnissä. Reino Sarjanen on ollut monessa mukana, muttei ole tehnyt itseään tykö. Viimeisiä vaareja viedään – kuka on suosikkisi. Kauppinen on ollut Suolahden työväenyhdistyksen mukana asettamassa mainoksia valopylväisiin. Silloin tuumittiin, miten SAK:n alueellista näkyvyyttä voisi vahvistaa. Hän on lähtenyt mukaan, kun on pyydetty. Sarkkinen aloitti SAK:n järjestöosaston toimitsijana vuonna 1979. TOUKOKUUTA 2017 10 6 9 SAK:n entinen järjestöpäällikkö Pekka Sarkkinen on toiminut sosialidemokraattisessa työväenliikkeessä monenlaisissa tehtävissä – palkattuna ja talkoolaisena. Sieltä saa hyvin nopeasti sosiaalipoliittisen oppitunnin siitä, mitä pitäisi tehdä – ja mitä on jäänyt tekemättä, Sarjanen sanoo. Paljastamme Teräsvaari-kilpailun voittajan Demokraatin tuplanumerossa juhannuksena.. Jos lupaudun johonkin hommaan, pysyn siinä, hän kertoo. Toisinaan se on vaatinut vähän patisteluakin. Viime viikolla kertasimme muistin virkistykseksi viisi kevään aikana esitellyistä kymmenestä ehdokkaasta, nyt ovat vuorossa viimeiset viisi. Sarjanen on toisen helsinkiläisen soppatykkiporukan koollekutsuja, ja SAK:n tuella soppatykki on viety Myllypuron ruokajonon luo kerran kuussa. Hän oli marssijärjestäjänä toistakymmentä vuotta. Hän on ollut muun muassa tuttu näky Suolahdessa työväen vappukulkueissa. – Jaan ennemmin toisten kuin omia vaalimainoksia. Äänestää ehdit 6.kesäkuuta saakka. Hän on iloinen siitä, että yllytyshullua on kysytty mukaan soppatykille ja vaalityöhön
Hän on kirjoittanut pääosin luontoon ja työväenliikkeeseen liittyviä kantaaottavia runoja. 21 18. Toivonkin, että puolueen johto ja kansanedustajat olisivat nykyistä voimakkaammin yhteydessä puolueosastoihin. Poliittisessa työssä Kiminki korostaa puolueosaston keskeistä merkitystä – se on kaiken aa ja oo. Hoidan asioita, ettei elämä menisi sellaiseksi nurkan takana kurkkimiseksi – että odottaisi jonkun muun hoitavan, Valtonen kuvailee. TOUKOKUUTA 2017 10 7 8 Martti Valtonen, 69 Orivesi Väinö Kiminki, 76 Espoo Näin äänestät suosikkiasi Äänestän teräsvaaria numero: Oma nimeni Osoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti PL 338 00531 Helsinki NRO 1 Erkki Mahkonen, Hämeenlinna NRO 2 Tuomo Saarinen, Kouvola Teräsvaari ESITTELIMME KEVÄÄN AIKANA 10 LIIKKEEN VOIMAHAHMOA Teräsvaaria voit äänestää oheisella lomakkeella tai postikortilla – tässä kisassa huolehditaan siitä, että postinkantajilla riittää töitä, joten sähköistä äänestystä ei ole. Vapaaehtoistyö tuntuu Valtosesta luontevalta. Valtonen toimi 32 vuotta valtuutettuna ja yhteensä 40 vuotta kunnan luottamustehtävissä. Työuransa hän teki kenkätehtaalla ja toimi ammattiosaston puheenjohtajana 40 vuoden ajan. – Minulle on helpompi hoitaa vastuuta kuin jättää asiat rempalleen. – Paperimainos on yhä erittäin tärkeä vaalityön muoto. Jos äänestät postikortilla, kirjoita postikorttiin ehdokkaasi numero, oma nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi ja mahdollinen sähköpostiosoitteesi. saapuneet äänet lasketaan. T Postimerkki NRO 3 Heimo Mäkilä, Turku NRO 4 Paavo Talala, Kempele NRO 5 Pauli Karhu, Vaasa NRO 6 Pekka Sarkkinen, Joensuu NRO 7 Martti Valtonen, Orivesi NRO 8 Väinö Kiminki, Espoo NRO 9 Soini Kauppinen, Äänekoski NRO 10 Reino Sarjanen, Helsinki. Erään runon nimi on SDP, ikuinen rakkaus. Oriveden Harjulan työväentalon talonmiehenä toimiva Martti Valtonen on tehnyt paljon talkootyötä niin SDP:n kuin Harjulaa kotipesänään pitävän urheiluseura Hirsilän Pyrkivän parissa. Ennen kevään vaaleja haastateltu Kiminki sanoi yrittävänsä jaksamisensa mukaan jakaa SDP:n mainoksia kerrostaloihin. Vielä 6.6. – Puolueosastoissa tehdään merkittävää työtä puolueen hyväksi ja siellä on sitä tärkeää läheisyyttä, joka nykymenossa on mennyt aiempaa kaukaisemmaksi. 7 8 Espoolainen Väinö Kiminki on tehnyt monenlaista järjestötyötä eri puolilla pääkaupunkiseutua – vaalikentillä ja soppatykeillä. – Olen tehnyt itse kuvittamiani runoja noin 500 A4-sivua. Hänelle soitetaan, kun teltta pitää pystyttää Oriveden torille, sillä teltta majailee hänen kotonaan. Postikortin voit lähettää osoitteella: Demokraatti / Teräsvaari, PL 338, 00531 Helsinki. Tiettyä hulluutta vapaaehtoistyö vaatii – ja oikeanlaista asennetta. Torille hän lähtee mielellään, koska hänestä on tärkeää, että SDP:n väki puhuu ihmisten kanssa kasvotusten. Kiminki on intohimoinen työväenrunoilija
kello 12.30 Pääpartnerit: Tapahtumaa tukevat: Opetusja kulttuuriministeriö Helsingin kulttuurikeskus ja Suomen Kulttuurirahasto Maailma kylässä -festivaali 27.–28.5.2017 | La 11–21 Su 11–19 Kaisaniemen puisto & Rautatientori, Helsinki maailmakylassa.fi | #maailmakylässä Oikeudenmukaisen maailman puolesta Vapaa pääsy! Tapahtuman järjestää: Gaby Moreno (GUA/USA) Calle Real (SWE) Che Sudaka (ARG/COL/ESP) Anna Puu Mutaveijarit ja 100 muuta esitystä Musiikkia ja dokumentteja Puhetta ja toimintaa Kansalaisjärjestöjä ja katukeittiöitä LA R S JO H SO N. 22 18. TOUKOKUUTA 2017 Irina Sunnuntaina 28.5
TURVONNEET SILMÄNALUSET Silmänaluspussit voivat kertoa valvotuista öistä ja liiallisesta suolankäytöstä, mutta yhtälailla se voi olla myös merkki jodin puutteesta. 23 18. Liha, sisäelimet, pavut ja täysjyvävilja ovat hyviä raudan lähteitä. C-vitamiini tehostaa raudan imeytymistä. KUIVA IHO A-vitamiini ja Omega-rasvahapot vaalivat ihon kosteustasapainoa ja kimmoisuutta. Monet maitotuotteet ovat myös D-vitaminoituja. Omaa naamaansa ei tietenkään tarvitse neuroottisesti syynätä, mutta silloin tällöin voi olla hyvä antaa ajatus kasvoissaan tapahtuville ilmiöille. HILSE JA OHENEVAT HIUKSET Hiusten ja hiuspohjan ongelmien takana saattaa piillä biotiinin ja C-vitamiinin puute. Bioteenia tulee vaikkapa kananmunasta ja juustosta, C-vitamiinia marjoista, hedelmistä ja vihanneksista. HAAVAT SUUPIELISSÄ Syynä saattaa olla B-vitamiinien puute. Kalanmaksaöljy on mainio lähde kummallekin. TOUKOKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Se näkyy naamasta Kasvoista kuvastuu kaikenlaisia asioita ja yksi niistä on vitamiinienpuute. PUNAKAT KASVOT Sinkin ja D-vitamiinin puute voivat aiheuttaa kasvojen punoitusta. Kala on tehokas luonnollinen D-vitamiinin lähde. B12-vitamiinia saa vain eläinperäisestä ravinnosta, kuten lihasta, kalasta, kananmunasta ja maitotuotteista. Sekä B12-vitamiinin että raudan puute johtavat sekä yksin että yhdessä anemiaan. B12-vitamiinia lukuunottamatta esimerkiksi täysjyvävilja, pavut, pähkinät ja siemenet ovat hyviä B-vitamiinin lähteitä. Jos kasvot ovat vuodenajasta riippumatta kuitenkin tasaisen kalpeat, voi syynä olla anemia. Jodi vaikuttaa keskeisesti kilpirauhasen toimintaan. Jodin lähteistä ylivoimaisin on erilaiset merilevät, mutta sitä saa hyviä määriä myös kananmunista ja merikaloista. Eläinkunnan tuotteista saatava hemirauta on imeytyvyydeltään parempaa. Lisäksi siitä saa myös Dja E-vitamiineja.. KALPEUS Suomessa ei ole harvinaista näyttää talven jälkeen riutuneelta valkonaamalta. Sinkkiä saa lihasta, kalasta, pähkinöistä ja vihreistä vihanneksista
Terveen järjen puolustaja TEKSTI SARI SALORANTA . Käänne tapahtui, kun perusopintojen jälkeen siirryttiin kliiniseen, lääkärintyöhön perehdyttävään vaiheeseen. Varsinkin pojat, heitä kun näkee on ihan kuin oltaisiin vielä lukioluokalla. Alueelliset erot ovat suuria ja pitkäaikaishoidossa vanhojen ihmisten kohtelussa on paljon heikkouksia. Lääkärin työhön muutoksia on tuonut eniten yleinen tietomäärän kasvu. – Mutta ytimeltään lääkärin työ on samanlaista kuin ennenkin, auttamista, oireiden lievittämistä ja tautien parantamista. Testeillä ei mitata empatiaa Joskus on ehdotettu, että lääketieteellisiin pääsykokeisiin pitäisi sisällyttää psykologiset soveltuvuuskokeet, jotka mittaisivat sosiaalisia taitoja. Sote-myllerrys huolestuttaa Teknologian kehitys on muuttanut rajusti monia ammattialoja. Lääketiedettä opetettiin siihen aikaan vain Helsingissä ja Turussa. Mutta siitä myöhemmin. Pelkosessa, lääkärikunnan vanhimmassa, asustaa itsekin melkoinen taiteilija. Sen jälkeen osallistuttiin yliopiston fysiikan ja kemian kurssiin, jotka piti tenttiä. Luokkakokous pidetään vieläkin vuosittain.Tätä haastattelua seuraavana päivänä oli määrä kokoontua Rivoliin lounastamaan. Pelkonen sanoo olevansa ”viimeinen, joka pääsi Helsinkiin”. Esimerkiksi ratikassa nuoremmat luovuttavat paikkansa, hän kuvailee omia kokemuksiaan Ihan eri asia on sitten kun vanhukset tarvitsevat hoitoa ja hoivaa. 24 18. On grafiikkaa, öljyvärimaalauksia ja valokuvaa. Hän sanoo, että ikä, numerot, eivät ole koskaan olleet hänelle mikään ongelma. Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan sosiaaliset käyttäytymismallit eivät ole periytyviä, vaan ne opitaan myöhemmin., Pelkonen huomauttaa. Tiedonhallinta on käynyt vaikeammaksi, potilaat ovat vaativampia kuin ennen, tekninen taituruus on tuonut haasteita työhön. Perhe asui jonkun aikaa Naistenklinikalla, kun isä toimi siellä ylilääkärinä. – Mutta siitä olen kiitollinen, että olen saanut elää näin kauan. Poikkeuksen muodosti fysiologian professori, filosofi Yrjö Reenpää, kuuluisaa kirjankustantajasukua. Siitä on nyt 67 vuotta, kun Pelkonen kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. – Kyllä me ollaan ihan samanlaisia. Yhdeksänvuotias Risto sai toimia sairaalanlähettinä. Nuori opiskelija mietti, onko tämä ollenkaan hänen juttunsa. Jos ne läpäisi, pääsi opiskelemaan. Rakkaus lääkikseen syttyi hitaasti Kun Pelkonen vuonna 1950 pyrki lääketieteelliseen tiedekuntaan, pääsykokeena piti suorittaa biologian tentti. Pelkosen isä oli synnytyslääkäri ja äiti sairaanhoitaja. Sairaalaympäristö tuli jo lapsuudessa tutuksi. Opinnot tuntuivat aluksi tylsältä ulkoa opettelulta. Kysymykseen minkä ikäiseksi Pelkonen itse nyt tuntee itsensä, vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä. Siis täsmälleen oman ikäisekseen. Nyt kokelailta vaaditaan biologian, fysiikan ja kemian osaamista. Talvisodan aikaan hoitajaäiti komennettiin Parikkalan sotasairaalaan. Ja tässä vaiheessa ihminen kokee jo olevansa vahvoilla, kun elämässä on sattunut ja tapahtunut, mutta aina on pinteistäkin selvitty, Pelkonen pohdiskelee. Eräässä englantilaisessa tutkimuksessa väitettiin, että ihminen olisi erilainen 75-vuotiaana kuin vaikkapa 13 vuoden ikäisenä. Arkkiatri ei yhtään syty idealle. TOUKOKUUTA 2017 A rkkiatri Risto Pelkonen ja hänen puolisonsa Kristiina ovat selvästi suuria taiteen ystäviä. – Suurin osa on suoraan taiteiljoilta ostettu, ilman välikäsiä, Pelkonen kertoo. Pelkonen ja kolme sisarusta seurasivat mukana. Pelkonen ei ole havainnut itsessään eikä luokkakavereissakaan tällaista. – 85-vuotiaaksi. Testit ovat myös vähän epäreiluja, koska ne ovat vaikeasti tulkittavissa. Keltikangas-Järvinen on persoonallisuustutkimuksen uranuurtaja Suomessa. Heidän kodikkaan, kaunialaisen rivitalokotinsa seinät on verhottu lukuisilla tauluilla. – Silloin rakastuin lääketieteeseen, Pelkonen muistelee. Muisti toimii ja mitään vakavampaa sairautta ei ole ollut. Opetus oli koulumaista, eivätkä opettajatkaan järin innostavia. KUVAT JUKKA-PEKKA FLANDER Olipa kerran minä. Vanhuskielteinen ilmapiiri ei Suomessa ilmene tavallisessa elämässä. – Psykologiset kokeet ja haastattelut ennustavat hyvin huonosti sitä, minkälaisia lääkäreitä opiskelijoista tulee. – Ajatus, että empaattisia lääkäreitä karsittaisiin testien avulla, on väärä, Pelkonen sanoo
TOUKOKUUTA 2017. 25 18
Paitsi että on käytettävissä oman ammattikuntansa asioissa, hän osallistuu laajemminkin yhteiskunnalliseen keskusteluun, on mukana erilaisissa työryhmissä ja selvitystöissä. Ja kun palveluntuottajia tulee paljon ja niitä yhtiöitetään, niin miten koko sekamelskaa voidaan hallita. – Mutta miten tulee käymään, sitä on vaikea sanoa. Arkkiatrina oleminen on siis täyttä työtä, mutta palkatonta. Pelkonen on huolissaan, miten tällainen malli tulee toimimaan sote-uudistuksessa. Jotta koko systeemi pysyy kasassa, pitää olla sähköinen tietojärjestelmä, joka on kaikkien käytettävissä. Suuren myllerryksen sijaan Pelkosen mielestä olisi pitänyt tehdä asteittain pieniä parannuksia ja korjata aina tarvittaessa virheitä. Ylppö oli Pelkosen mukaan no. – Tilastot osoittavat, että suomalainen terveydenhuolto, joka suinkaan ei ole täydellinen, on kuitenkin hyvin kustannustehokas. Arkkiatri on korkein Suomessa lääkärille myönnettävä arvonimi. – Siitä se on hyvin mukavaa, ettei ole työnantajaa , vaan on itse oma työnantajansa, Pelkonen myhäilee. Ylpön tenttejä jännitettiin Risto Pelkonen oli ehtinyt olla vuoden eläkkeellä, kun hänet 1995 nimitettiin arkkiatriksi. – Vaikka arkkiatrina olemiseen ei liity velvoitteita, se on tietyllä tavalla palvelulupaus, Pelkonen sanoo. TOUKOKUUTA 2017 Terveydenhoidossa yleislääkärit ovat Pelkosen mielestä avainroolissa: heidän lähtökohtansa on ihmiskeskeinen ja he hoitavat ihmistä kokonaisuutena. 26 18. Sen alkuperäinen tarkoitus oli juuri vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja integroida se saumattomasti erikoissairaanhoitoon. Suuresta ikäerosta huolimatta Pelkonen tunsi hyvin arkkiatri Arvo Ylpön. Iso ongelma sotessa on vielä tietoverkon puuttuminen, joka Pelkosen mukaan olisi ensin pitänyt hoitaa alta pois. Legendaarinen lastenlääkäri ja neuvolajärjestelmän isä kuoli 104vuotiaana vuonna 1992. Lakiluonnoskin on tuhat sivua, onkohan kukaan edes lukenut sitä. – Nyt sellaista ei ole, ja se on hirveän kallis, monta miljardia. Tarvittaessa he ohjaavat potilaan erikoissairaanhoitoon, josta tämä taas palaa oman lääkärin hoivaan
Ja tietysti, luonnon monimuotoisuuden kokeminen.. lääketieteen ja kirurgian tohtori, professori . Ja aina aamuisin pitää lukea runo tai kaksi. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA RISTO PELKONEN . Olohuoneen nurkassa puukaapin kätköistä paljastuu Pelkosen luoma kaarnaihmisten maailma: Tuohelan kylä. Ei eutanasialle Kansalaisaloite eutanasian, armokuoleman laillistamiseksi luovutettiin eduskunnalle vuoden alussa. . Kaarnataiteilija loi Tuohelan väen Kun arkkiatrilta tiedustelee hänen harrastuksiaan, hän mainitsee ensimmäisenä ”elämänilon”. Nimenomaan ravitsemuksesta on Pelkosen mukaan paljon väärää tietoa liikkeellä. . Lääkäriliiton kyselyn mukaan kuolevia hoitavista lääkäreistä enemmistö vastustaa eutanasiaa. naimisissa, kolme lasta ja kaksi lastenlasta . Hän ihmettelee myös, miksi eutanasiasta tehtiin kansalaisaloite juuri nyt, kun saattohoitoa ollaan koko ajan kehittämässä yhdenlaisen kansanliikkeen tavoin. Kaikki alkoi siitä, kun lastenlapset kaipasivat kesällä maalla kaipasivat rekvisiittaa leikkeihinsä. Suuren osan niistä hän on lahjoittanut Kokkolan ITE Nykykansantaiteen museolle. Mutta sitä pitää ylläpitää ja hoitaa, eiväthän kukatkaan kasva, jollei niitä hoida. . Kaikilla hahmoilla on nimet, ammatit ja sosiaaliset suhteet. Arkkiatrin neuvo terveeseen elämään on yksinkertaisesti terveen järjen noudattaminen. Loin itselleni säännöt: saa käyttää vain kaarnaa, tappuraa ja tuohta. erikoisharrastus: kaarnahahmojen veisto, kirjoittanut kirjan Tuohelan kylän väki (Maahenki 2011) . Täytyy olla kiinnostunut ihmisestä, osata kuunnella ja myötäelää. . Jo vuosikausia Pelkonen on harrastanut kaarnanveistoa. . Siinä hänestä on kehittynyt melkoinen taitaja. Tieto, taito ja lähimmäisenrakkaus. (Syksyllä tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun Pelkoset menivät naimisiin.) Keskinäinen rakkaus. Helsingin yliopiston sisätautiopin dosentti vuodesta 1967 . Se myös näkyy kohteliaan herrasmiehen silmien tuikkeessa. Pelkonen sanoo kuitenkin liikkuvansa siksi, että se on hänestä hauskaa, eikä niinkään sen terveysvaikutusten vuoksi. Hyvien ihmisten katseet. Ongelmana on kuitenkin, missä menee raja. . jokavuotinen Valamon kävijä, omien sanojensa mukaan ”piilo-ortodoksi” Lääkärin tärkeimmät ominaisuudet. . Kesällä mökillä Savonlinnan seudulla taas riittää hyötyliikuntaa. Huuhaa-uskomuksia liikkeellä Media on nykyään pullollaan ohjeita terveydestä, mitä saa tai ei saa syödä ja miten pitää liikkua. syntyi Iisalmessa 1931 . . . Armokuoleman salliminen saattaisi Pelkosesta aiheuttaa pelkoja etenkin vanhoille ihmisille: onko tämä sellainen paikka jossa saan hoitoa, vai odotetaanko minulta, että pyydän eutanasiaa. Pelkosen elämän ilo asuu perhepiirissä, lasten ja lastenlasten parissa. HYKSin osastoylilääkäri 1981-1994 . Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen . Kun heidät asetetaan vastakkain oikean asiantuntijan kanssa tv-studiossa, ei tästä Pelkosen mukaan voi syntyä mitään kunnon keskustelua. – Kasvikset, liha, kala, juurekset, hedelmät, maito, voi siinä olla pisara alkoholiakin, Pelkonen kuvailee monipuolista ruokavaliota. – Kuka sen rajan määrittelee, milloin kärsimys on sietämätön. Siinä Pelkosta huolettavat lähinnä ”erilaiset huuhaa-tyypit”, joiden tieto ei perustu tutkimukseen eikä ole perusteltua. ”Figuriineja”kuten Pelkonen niitä kutsuu, on kertynyt jo toista sataa. Aito rakkaus pysyy, vaikka sen sisältö muuttuu iän ja olosuhteiden mukana. 1950-luvulla Pelkonen jännitti Ylpön lastentautien lopputentissä. nimitettiin arkkiatriksi vuonna 1995 . Aamuisin 85-vuotias arkkiatri kävelee puolesta tunnista puoleentoista. . Opettajana ja lastenkasvattajana hän sen sijaan oli ankara ja tiukka. Iloa tuottaa myös lukeminen, erityisesti kotimainen kaunokirjallisuus ja venäläiset klassikot, joihin hän palaa aina uudestaan. Muu rekvisiitta on kaikki kierrätysmateriaalia, mitään ei saa ostaa. Ylpön kysymykset olivat kuitenkin hyvin käytännönläheisiä. Eksistentiaalinen, olemassaolon katoamisen pelko – harvemmin kuin kipu – voi Pelkosen mukaan joskus olla niin suuri kärsimys potilaalle, että kuolinisku voisi tuntua armolliselta ja eettisesti hyväksyttävältä. Jo antiikin aikoina tämä tarkoitti monipuolista ruokaa, kohtuullisessa määrässä. – Kun he kasvoivat isoiksi, rupesin veistämään näitä omaksi ilokseni. Myös Pelkonen kuuluu vastustajiin. – Ensimmäinen kysymys oli, että paljonko on pakkasta ulkona, Pelkonen muistaa vieläkin. TOUKOKUUTA 2017 peaälyinen, värikäs seuraihminen ja luova tutkija, merkkimies kerta kaikkiaan. 27 18. asuu Kauniaisissa . Silloin tentit olivat suullisia ja niihin mentiin juhlavasti tumma puku päällä. Ylppö rohkaisi vanhempia nukuttamaan vauvoja ulkona, siksi oli tärkeä olla tietoinen pakkasasteista. Hän on myös kirjoittanut niistä teoksen Tuohelan kylän väki. Asiat, jotka ilahduttavat eniten arjessa. – Siellä soudan, hoidan puutarhaa, pilkon puita. Pitkän ja onnellisen avioliiton salaisuus. Vuodenajan vaihtelut
Helpoin tapa havainnoida niitä on tarkkailla hämärän laskeuduttua taskulampun valossa matalakasvuisia pajuja”, Jalonen sanoo. KEVÄTPERHOSET. Toinen tankkauspiste on koivun mahlavuoto, joka voi koota kymmeniä nälkäisiä perhosia aterioimaan. . Hyvällä perhospaikalla voi huhtikuussa olla jo useita kymmeniä lajeja. Keväällä ensimmäisinä kuoriutuvat sulkamittari, kevätvillaselkä, huhtinirkko ja metsäkevätkoi. TOUKOKUUTA 2017 Kevätperhoset pajunkukilla Luonto TEKSTI TUOMO A. – Esimerkiksi sulkamittarin naaras on siivetön, samoin koivikkopörhömittarin ja rämepörhömittarin. 28 18. Sen lentää heti lumien sulamisen jälkeen, kun ensimmäiset tarpeeksi lämpimät päivät koittavat. . Koivukehrääjän naaraan takaruumiissa on tuuhea karvatuppo, jolla se peittelee munimansa munat. Jalonen huomauttaa, että koivukehrääjän toukkien karvat ovat allergisoivia, minkä vuoksi niihin ei kannata käsin koskea. Koiraat ovat lentokykyisiä, ja ne löytävät tarkalla hajuaistillaan naaraan luokse. KOMULAINEN Kevään yökköset ovat jo täydessä lennossa. – Varsinkin paritteleva pariskunta on helppo löytää, sillä koiraan pystyssä olevat siivet hohtavat taskulampun valossa selvästi. Yökköset ovat runsaslajinen yöperhosheimo. . Koivukehrääjän toukat elävät pesyeenä seittimäisen suojapussin sisällä. Mittareiden heimoon (Geometridae) kuuluu useita yöperhoslajeja, joiden naaraat ovat siivettömiä tai joiden siivet ovat surkastuneet niin pieniksi, ettei lentäminen onnistu. Yökköset ovat karvaisia, hurisevia pörrääjiä, joiden silmät välähtävät taskulampun valossa punaisina. Entomart Tunnusraitayökkönen (Orthosia gothica) on saanut nimensä etusiipiensä goottilaiskuviosta. Ne talvehtivat puiden koloissa ja rakennuksissa. Puolukkapiiloyökkönen voi aktivoitua lentoon keskellä talveakin, jos koittaa useamman päivän mittainen suojasää. – Varsinkin raita houkuttelee yökkösiä todella hyvin. Näpit irti karvaisesta toukasta Eräänä esimerkkinä varhaisista yöperhosistamme voi mainita koivukehrääjän. . Lassi Jalonen toteaa, että siivettömiä naaraita on helpoin havainnoida heti pimeän tultua valaisemalla taskulampulla puunrunkoja, joille otukset ovat kiivenneet. Siivetön naarasperhonen Kaikilla yöperhosilla ei ole edes siipiä. Toisin kuin kevään yökköset, koivukehrääjän naaras munii kaikki munansa samaan paikkaan yhdeksi rykelmäksi. Lähes kaikki kevään yökköset voi löytää pajulta, joka on niiden parhaita mesilähteitä. Paju on yökkösten suosikkipuu Perhoskauden käynnistävät aikuistalvehtijat eli perhoset, jotka ovat kuoriutuneet jo edellisenä syksynä. Seitin kehrääminen on kehrääjäntoukille tunnusomainen tapa, josta ne ovat saaneet nimensäkin. Vain viitisen prosenttia Suomen perhoslajeista kuuluu päiväperhosiin. Kevään ensimmäiset perhoset eivät tunne kalenteria, vaan havahtuvat talvihorroksestaan heti, kun sää lämpenee. . Naaras kuolee heti kun se on muninut, ja kuolleita yksilöitä onkin löytynyt maasta munarykelmien alta”, Jalonen kertoo. – Koivukehrääjän peräpäässä on karvatupsu, jolla se peittelee munimansa munat. . Kevään ensimmäisiä päiväperhosia ovat aikuisina talvehtineet suruvaippa (Nymphalis antiopa), neitoperhonen (Inachis io), sitruunaperhonen (Gonepteryx rhamni), herukkaperhonen (Polygonia c-album), nokkosperhonen (Aglais urticae) sekä isonokkosperhonen (Nymphalis xanthomelas). ”Ensimmäinen yleisistä yökkösistämme on puolukkapiiloyökkönen, ja lähes samaan aikaan lähtee lentoon ruskopuuyökkönen”, kertoo Lassi Jalonen Suomen Perhostutkijain Seurasta. Pertti Pakkanen Entomart Aikuisena talvehtiva neitoperhonen vakiintui lajistoomme 1960-luvulla. Yhdeltä raidalta voi löytää kymmeniä yökkösiä
Niissä pyritään murskaamaan kansalaisten omatunto, käsitys hyvästä ja moraalinen mielikuvitus. Se on nähty Neuvostoliitossa, Ceausescun Romaniassa, DDR:ssä ja Pohjois-Koreassa. Usein niin ei silti ole. Ulkonäön kannalta merkittävin eromme lienee se, että hänellä on parta. Miten käytöstavat, tietyt maneerit ja koulutus periytyvät. Ei maailmassa olla vain yhtenä yksilönä. Saatan mennä ympäriinsä totisen näköisenä, mutta voin silti olla oikein hyvällä tuulella ja virkeä. Sen merkityksen näkee hyvin totalitaristisista järjestelmistä. Samoin sivistyksen ja kulttuurin avulla ihmisestä tulee sisäisesti kauniimpi, kun niillä rakennetaan moraalista mielikuvitusta ja ajattelun syvyyttä. Estetiikka on järkyttävää, kun henkinen puoli ei ole kunnossa. Se taitaa olla ihan totta. Juuri moraalisen mielikuvituksen avulla pystyy ympäröivässä maailmassa tunnistamaan kauneutta. TOUKOKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Erik Immonen, 23 N äen itseni osana jatkumoa. Ja pitämään sitä arvossa. Siitä seuraa esteettisesti aivan hirveitä asioita. Minulle on sanottu, että näytän usein aika vakavalta. Sen takia en oikein pysty ymmärtämään esimerkiksi rumaa arkkitehtuuria. Estetiikka on minulle tärkeää. Materiaalisen maailman kauneus ja harmonia kytkeytyy mielestäni laajempaan henkiseen kauneuteen. Näytän kuulemma aivan isältäni. Saatan olla hyvinkin iloinen, mutta se vaan ei aina loista ulospäin. 29 18. Erik Immonen on SONK ry:n Debatti-lehden päätoimittaja.. Ulkonäkö on periytyvien henkisten ominaisuuksien manifestaatio. Se periytyy samalla tavalla kuin omaisuus periytyy
Lakkiaisten ja ammattiin valmistujaisten jälkeen elämä on täynnä avoimia valintoja ja mahdollisuuksia, mutta myös epävarmuutta ja pettymyksiä. Ekovinkki KATARIINA YLI-HEIKKILÄ, VALONIA Joe Golby. Toivottomuus lamaannuttaa ja sairastuttaa – kehon ja mielen. u u u Ja sitten on niitä, joille toivosta puhuminen tuntuu jo hiukan epärehelliseltä. Toivossa on hyvä elää Sari Aalto-Matturi ipopba Ryhdy puutarhuriksi laatikkoviljelyllä Näin keväällä on aika suunnata katseet tulevaan kasvukauteen. Kriiseistä, katastrofeista ja sairaudesta selviää todennäköisimmin se, joka pystyy säilyttämään unelmansa. Kevät on täynnä toivoa kesälomasta, matkoista ja perheen yhteisestä ajasta, opiskelupaikan saamisesta ja ensimmäisestä kesätyöstä, häistä ja rippijuhlista, kesätapahtumista ja juhannusheiloista. Toivon luominen on hyvä ohjenuora niin päättäjälle, esimiehelle, opettajalle, vanhemmalle, lähimmäiselle – meille kaikille. Syntyykö toivo tehtailemalla näennäisiä hakemuksia työpaikkoihin, joita ei ole olemassakaan tai joihin ei tosiasiassa ole mitään mahdollisuutta päästä. Tarkistathan kuitenkin, että kehykset on tehty sertifioidusta puusta ja ne on käsitelty ympäristöystävällisesti. Viljelylaatikon voi askarrella itse Viljelylaatikon voi kasata joko itse laudoista ja kulmaraudoista tai ostaa laatikkokehykset valmiina. On hyvä, jos ne kaikki pystyy kohtaamaan hyvällä mielellä, täynnä toivoa ja itseluottamusta. EVAn tuoreet laskelmat puhuvat 79 000 kadonneesta alle 55-vuotiaasta työmiehestä. Syntyykö toivo tehtailemalla näennäisiä hakemuksia työpaikkoihin, joita ei ole olemassakaan tai joihin ei tosiasiassa ole mitään mahdollisuutta päästä. Puuosat voi itse käsitellä luonnonmukaisilla aineilla, kuten esimerkiksi pellavaöljyllä, jolloin ne kestävät useampia kasvukausia. Syitä on etsitty muun muassa valosta ja biologisesta kellosta, mutta selkeää perustetta ilmiölle ei ole löytynyt. Sadonkorjuun jälkeen laatikon voi peitellä lehtikatteella ja jättää talvehtimaan. u u u Erityisen paljon toivoa tekee mieli toivottaa niille ihanille nuorille aikuisille, jotka lähiviikkoina lähtevät kokeilemaan omien siipiensä kantavuutta. TOUKOKUUTA 2017 O n asioita, joita ilman kukaan ei pärjää. Kasvattamalla juurekset, yrtit, kasvikset ja kukat itse saa arvokasta luontokokemusta ja tekemistä kevätja kesäpäiviin. Ruuan, juoman ja unen lisäksi kärkeen nousee toivo. Luonnonmukaisina hoitokeinoina voi lisätä kastematoja möyhimään multaa ja nokkosvedestä tai palkokasveja viljelemällä saa helposti kasvuun tarvittavaa typpeä. 30 18. Monelle kasvimaan hoito ja rikkakasvien kitkeminen voi olla ylitsepääsemätön este viljelyn aloittamiselle, mutta viljellä voi myös laatikoissa. Ota kastemadot avuksi Viljelylaatikko on helppo suojata harsolla alkukesän halloilta. Kun muut ovat täynnä onnea ja odotusta, on vaikea kestää ajatusta huomisesta, jolla ei ole mitään annettavaa. Varaa laatikon ympärille tilaa, siten viljelmän kastelu, hoito ja sadonkorjuu hoituvat helpommin. Sijoita laatikot aurinkoiseen tuulettomaan paikkaan. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, joilla tosiasiassa ei ole paluuta kotiin eikä keinoa saada läheisiä luokseen. Voit suojata laatikon pohjan vaikka vanhoilla sanomalehdillä. Itsemurhia tehdään eniten toukokuun puolivälistä sydänkesään. Toivo saa ihmisen kestämään ja jaksamaan, suorittamaan ja saavuttamaan. Toivolle on tilausta. Opiskelupaikasta tai toimeentulosta taistelu vaatii voimia ja alkaa helposti nakertaa uskoa tulevaan. Kriisiavussa ja hoitotyössä tunnistetaan ilmiö, jossa ihmisen oma toivottomuus muuttuu sietämättömäksi kun toivo ympärillä lisääntyy. Iso kysymys on, miten tuota toivoa vaalitaan ja tuetaan, niin että heille kullekin voisi löytyä reitti työelämään, opiskelemaan tai muuten vahvistamaan ja hyödyntämään omia voimavarojaan. Monelle meistä kevätaurinko, koivujen vaaleanvihreät lehdet ja aamuinen linnunlaulu ovat silkkaa täyteen ladattua toivoa. Muistathan huolehtia myös puutarhassa jätteiden oikeanlaisesta käsittelystä. Tänä vuonna 120 vuotta täyttävän Suomen Mielenterveysseuran juhlavuoden viesti on Toivoa, iloa, voimaa. Niiden, joiden ei ole mahdollista viljellä hyötykasveja omalla kiinteistöllään, kannattaa selvittää tarjoaako esimerkiksi kunta viljelypalstoja tai paikkoja laatikkoviljelmille. u u u Toinen toivonsa helposti menettävä ryhmä ovat työttömät. Tosiasiassa nämä miehet eivät ole kadonneet yhtään mihinkään, vaan elävät elämäänsä, jossa toivottavasti on asioita, jotka antavat merkitystä ja toivoa elämään. Laatikkoviljelyn etuna on, että laatikon voi sijoittaa melkein mihin vain sillä kasvien ei tarvitse olla yhteydessä pohjamaahan. Väliaikaisen oleskeluluvan palauttaminen antaisi heille edes mahdollisuuden hakea apua kun sitä tarvitsee. u u u Mutta sitten on niitä, joita tämä kaikki toivo ei tavoita. ” Luonnonmukaisina hoitokeinoina voi lisätä kastematoja möyhimään multaa. Kirjoittaja on Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja. Hienoista surumielisyyttä onkin lupa tuntea siitä, että eri ikäryhmistä väsyneimmiksi itsenä tuntevat nuoret ja opiskelijat, eivätkä suinkaan ruuhkavuosiaan elävät tai eläkeikää lähestyvät, kuten voisi luulla
31 18. Näyttelyn tehtäväpisteillä lapset voivat harjoitella postimerkkeilyn eri taitoja vapaaehtoisten ohjauksella. Finlandia-postimerkkinäyttelyn yhteydessä julkistetaan muun muassa uusi muumiaiheinen merkkisarja. Esillä on harvoin nähtyä materiaalia yksityisistä kokoelmista, Mannerheim-museosta sekä museo Militariasta. Näyttelyssä on esillä muun muassa Mannerheimista julkaistuja postimerkkejä ja -kortteja, pelejä, taideteoksia ja jopa venäläisiä, Mannerheimia halventavia propagandajulisteita sekä se kuuluisa ryyppyresepti, jonka sisällöstä on kiistelty vuosia. TOUKOKUUTA 2017 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Merkillistä menoa lapsille ja aikuisille Postimuseon näyttelyssä Merkillinen seikkailu lapset pääsevät toiminnan kautta postimerkkien maailmaan. Merkillinen seikkailu -näyttely innostaa 5–12 -vuotiaita lapsia postimerkkien maailmaan tekemisen ja osallistumisen kautta. Esillä on myös lasten Pikku Kakkosen Postille tekemiä postimerkkiluonnoksia, joista yksi julkaistaan Finlandia 2017 -postimerkkinäyttelyn yhteydessä ikimerkkinä. Merkillinen seikkailu jatkaa sen jälkeen Postimuseossa museokeskus Vapriikissa 9.6.–29.10.2017. P ostimuseo avaa Tampere-talossa suuren kansainvälisen Finlandia 2017 -postimerkkinäyttelyn yhteydessä 24.–28.5.2017 lapsille ja perheille tarkoitetun toiminnallisen ”Merkillinen seikkailu” -näyttelyn sekä marsalkka Mannerheimista kertovan näyttelyn, jotka ovat osa virallista Suomi 100 -juhlaohjelmistoa. Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin syntymästä tulee kesäkuussa kuluneeksi 150 vuotta. Merkillinen seikkailu ja Mannerheim -näyttelyt ovat esillä Tampere-talossa 24.–28.5.2017. Postimuseon näyttelyssä Mannerheim esiintyy sekä yksityisenä että julkisuuden henkilönä. Lapset voivat kokeilla esimerkiksi postimerkkien liotusta, etsiä virheitä, tunnistaa postimerkkien julkaisijamaita, harjoitella oman postimerkkikokoelman suunnittelua tai ottaa itsestään kuvan postimerkissä. Demokraatti
Tippukivitapaus on pullollaan mielikuvitusta kutittelevia, sopi. Kunhan vain ollaan äänessä ja nautitaan kielestä: ”Tsiismei, juu ei / pilipalibikmäk / huh hei henkkari / iso mäsä lenkkari / apunapa amppeli / JEES!” Edellä siteerattu lorun pätkä tuo mieleen lasten leikinalkajaisluvut ja folklorevaikutteet näkyvät kokoelmassa muuallakin. Kieltä väännetään ja käännetään, niin että lukijaa hengästyttää. jaan menee helpommin hahmottuva Haaparannan Tapani: ”Hej Tapani, / paranna tapasi! / huus vastarannan poliisi. Äänteiden ja rytmien lisäksi runoissa hyödynnetään homonymiaa, sanojen kaksoismerkityksiä. Aina ei suinkaan tarvitse olla loogista kerronnallista sanottavaa tai erityistä teemaa. 32 18. ”Tippukivitapaus” luottaa edeltäjiensä testaamaan konseptiin. ”Näistä näpeistä” nimittäin tulee ”KUTITUS!”. Aivot rullalle laittava esimerkki tästä on hurmaavan suomalaiskansallinen ”Vasta vastaan vihta”, jossa saunassa istuvat vaari ja mummo kinaavat oksakimpun nimityksestä. Samaan sarKIRJAT Laura Ruohonen & Erika Kallasmaa: Tippukivitapaus Otava 2017. Erinomaisesti ääneen luettavaksi sopivassa kirjassa äänteet pärisevät ja suhisevat, kopisevat ja helisevät. Pituus ehkä vähän haittaa, muuten runo olisi omiaan vauvanhoitolorujen repertuaariin. Neljä vuotta myöhemmin ”Allakka Pullakka” sai kaverikseen samojen tekijöiden ”Yökyöpelit”teoksen. / HAA! Parannan tapani! / huus Haaparannan Tapani / ja rannalla tapansa paransi”. TOUKOKUUTA 2017 Sanojen solinaa ja kielen kieputtelua ”Karsea mato, veltto ja läski / pienempiänsä julkeesti käski: / ’Äkkiä tänne kaljaa ja soppaa / tai saatte vitsaa ja kuonokoppaa!’ ”, riimitteli Laura Ruohonen vuonna 2004 julkaistussa, Erika Kovasen (nykyisin Kallasmaa) kuvittamassa anarkistisessa lastenrunokokoelmassa. ”Ostin kerran” esimerkiksi on tämän päivän versio ”Oli ennen Onnimanni” -lörpötyksestä: ”Ostin kerran kermatortun / siitä tuli torakka / torakasta munakasta, / torvisoolo ja sopukka / sopukasta soppaläppä / soppaläpästä lätinä / lätinästä liehuletti / liehuletistä lekuri…” Hupaisasti ketjuuntuvan luettelolorun loppuun on sommiteltu vielä riemastuttava yllätys
Matti Kangaskosken säkeissä perinteisemmät ja kokeilevammat muodot ovat aina seisoneet rinta rinnan, eikä uudessakaan kokoelmassa osata valita ääripäiden väliltä: ”Miten päin sinä olisit / on vaikea päättää mikä on / Parasta tai oikein”. Monilla on nykyajasta ahdistavia kokemuksia. Kieli ja todellisuus ovat nykyään sirpaloituneet. Pääkallon ajatusten jatkuva poukkoilu johtaa loputtoman oloiseen tuskailuun, jossa arkisen olemisen läpi tunkeutuuavun tarpeesta vihjailevia huutoja: ”NYT SE UNELMA VOISI JO TOTEUTUA.” (s. Ne eivät viihdytä, mutta lukijan miellyttäminen ei olekaan Kangaskosken tavoite. Lopputulos on ahdistava. Tänään on kauheasti töitä.” (s. Lantin laittoi tyynyn allekoukun seinään vasarallepusun vaimon pakaralletalveks ryömi vällyn alle. Marjo Jääskä Kalliolle kukkulalle majan pykäs iso nalle. Sen runot kertovat epätoivoisesta yrityksestä elää järkevästi maailmassa, joka on kaikkea muuta kuin tasapainoinen. / AION VUOTAA KUIN LITKU. Hajoava minuus Pääkalloneuvottelujen lopussa minuus hajoaa. Hienoja kohtia kuvituksessa ovat aukeamat yli levittäytyvät näkymät terävähuippuisista vuorista, salaperäisistä luolista ja tummista merimaisemista. 90) Kangaskosken toisen runokirjan sekoava pääkallo on jokamies, johon voi peilata itseään. 71) Kangaskosken tapa käyttää isoja kirjaimia ja kokeilla muutenkin tyylillisesti voi häiritä, mutta samaan aikaan hänen voi nähdä seuraavan vahvasti aikaansa. 12) Etäisyyden ottamisen tuoma kylmyys tapaa kirjassa hirtehisen huumorin: ”Olen menossa tärkeään tapaamiseen. Aivan pienimmille lukijoille parivaljakon bongaaminen aina uusilta aukeamilta on varmasti mukavaa puuhaa, vaikkei varsinaisista piilokuvista olekaan kysymys. Teksti pursuaa kuitenkin loppuun asti elämänhalua. Mene parturiin./ Huomenna on tärkeä päivä, pääkallo huomautti ja väläytti / tunnesidostaan.” (s. Verbaali-ilottelu jatkuu myös näyttämöllä. HALUA. 45) Kielen virheettömyys ei aina toimi Pääkalloneuvottelujen eduksi. TOUKOKUUTA 2017 van ronskeja hahmoja. Kangaskoski kirjoittaa täydellisen elämänhallinnan mahdottomuudesta. Ruohonen esimerkiksi maalaa hupaisan, mutta samalla tuskastuttavan toden kuvan nirsoilevan lapsen lounaasta ja kesken kameleonttirunon muistuttaa hampaiden harjaamisesta. Runoissa tavataan muun muassa kaiken aikaa haukkua räksyttävä Häijy Hurtta, lähimpiään ahnaasti popsiva Raakalainen sekä villit pilkkijät Murhamäen Miina, Raadelman Riina ja Teräväisen Tiina. Runo Perinne-karhu kokoelmasta Tippukivitapaus Osiin purettu maailma Vimmaisen hallittu. Mitä pidemmälle tämä Kangaskosken toinen runokokoelma etenee, sitä enemmän sen kieli hajoaa. Allakka Pullakasta on Tippukivitapaukseen matkannut muun muassa Seija Soija, joka kulkeekin mukana alusta loppuun. Tippukivitapauskokoelman runoihin perustuva musikaali saa ensi-iltansa Kansallisteatterissa ensi marraskuussa. / Oi Kauheaa. Kummallisuuksien rinnalla monissa runoissa on yhtymäkohtia lasten maailmaan. (s. Esa Mäkijärvi KIRJAT Matti Kangaskoski: Pääkalloneuvottelut Teos 2017, 100 s.. Kangaskoski muokkaa tästä sotkusta kokonaisuuden, joka lienee vaikuttava julkisesti esitettynä. / Aikaa on kulunut jo aivan tarpeeksi. Sille voi nauraa, mutta sen voi myös nähdä synkkänä. Kangaskoski kuvaa puhujana toimivan pääkallon kautta nykyajan ahdistavuutta: ”– Osta shampoota, rättejä ja harja; muista. Tämä pitää varpaillaan. / AION VUOTAA KUIN LITKU ENKÄ HALUA KORJATA TÄTÄ. 21) Pääkalloneuvottelut on Kangaskosken edellisten kirjojen tavoin avoimen ristiriitainen. Kirjan viimeinen osio koostuu kääntyilevistä ja asentoaan hakevista runoista, joissa jopa sivunumerot katoavat. (s. Anna-Mari Kähärän säveltämää musiikkinäytelmää on esitetty ainakin Helsingin ja Kemin kaupunginteattereissa ja siitäonlisäksi tehty Pikku Kakkosessa pyörinyt tv-versio. Kaikissa niissä on vihaa ja rauhaa, joista niiden maailma muodostuu. Pääkalloneuvottelut-kokoelmassa yritetään ymmärtää. Kangaskosken vahvuus on varmassa ilmaisussa, josta ei löydy etsimälläkään virheitä. Monessa kohdassa ne tuovat väritykseltään, muodoiltaan ja tunnelmaltaan mieleen Tove Janssonin muumikuvitukset. Olen myöhässä, pääkallo päätteli, / tämän olisi pitänyt jo tapahtua. Kangaskoski on kirjailija, muusikko ja tutkija. Hauskaa on myös kuvituksessa seikkailevien hassujen hahmojen kierrätys kokoelmien kesken. Hänen kirjansa ovat erikoinen yhdistelmä kylmyyttä ja lämpöä. Näin on silloinkin, kun hän rikkoo kerrontaa muotoon ja rakenteeseen liittyvillä ratkaisuilla: ”Tässä menee vielä hetki. / EN HALUA KORJATA TÄTÄ VAAN LIUKUA SEKUNNISTA TOISEEN. Kangaskosken kolme kirjaa, kaksi runokokoelmaa ja romaani, muistuttavat tyylillisesti toisiaan. Sen runot ovat erikoisesta huumoristaan huolimatta raskaita, eikä niitä ole välttämättä mukava lukea. // oi tässä / menee / vielä / hetki / voi nyt / … / …” (s. Pääkallo tekee parhaansa, mutta hänen mielenterveytensä rakoilee liiasta yrittämisestä: ”Mistä näitä ääniä oikein tulee minun täytyy minun täytyy / jo huomenna ja huomenna on sitä ja tätä on tämä / on aamusta iltaan aamusta iltaan / menemistä ja huomenna on tuolla puolella on unelma on”. / ENKÄ. Allakka Pullakan ja Yökyöpeleiden absurdius on taipunut hyvin myös teatteri-ilmaisuun. Hän yrittää saada meidät näkemään nykyisen särkyneen ajan takana ammottavan tyhjyyden ja tekemään sille jotakin. Elämiseen ja havainnointiin liittyvät kokemukset puretaan järjestelmällisesti osiin. Seijan kaverina sivulta sivulle seikkailee tämän ihastus Tukaani. Nämä sanat tulevat jälleen mieleen tutustuessa Matti Kangaskosken (s. 1983) uuteen teokseen. Keskusteleva ja tekstiä täydentävä kuvitus Erika Kallasmaan vitsikäs kuvitus keskustelee runojen kanssa mainiosti. 33 18. 15) Pääkallon tuska Matti Kangaskosken runous on toisinaan niin kertovaa, että hänen on helppo nähdä kirjoittavan tulevaisuudessa enemmän proosaa. Kaikki miljöötkään eivät ole aivan tavallisia. Teksti hakee jatkuvasti muotoaan: ”EN HALUA KORJATA TÄTÄ HETKEÄ VAAN HETKUA LÄPI VUOSIEN. Elämä leviää niissä käsiin monelle sitä väkisin kontrolloimaan pyrkivälle tutulla tavalla. Kaikkin nämä elämänalueet näkyvät hänen kirjoituksissaan, joissa vimma yhdistyy haluun saavuttaa hallinta. KORJATA.” (s. Rämeämmä röyhtäilee ja kurlaa mutaisella suolla ja hummeriharpisti soittaa suhistelee hiippailuhotellissa. 54) Osa Pääkalloneuvottelujen säkeistä on avoimen ironisia, mutta mukana on myös vakavampaa pohdiskelua. ”Haaparannan Tapanin” pahasta tavasta runo ei esimerkiksi hiiskahda mitään, vaan asia selviää vain kuvasta. Repivät ristiriidat tekevät hänen teksteistään kiinnostavia. Aika usein kuva täydentää runossa kerrottua tai tuo siihen kokonaan oman näkökulman
Englanninkielinen alkuteos ilmestyi 1999, Arja Gothonin suomennos samana vuonna. Tämä otos on kirjasta Joanne Harris, Pieni suklaapuoti. Hyvät näyttelijät ja viihdyttävä leffa, kirjakin on varmaan hyvä, pitänee lainata.” Ritva-Leena Viitapohja kuvaa hyvin visasitaattien inspiroivaa luonnetta. 1964) lukijat ilmeisesti pitävät hänen hieman koukeroisesta tyylistään, kun kirjat ovat best sellereitä melkein järjestään. Käsin maalattua suklaata.’ Ongelma selvisi heti. Nidottu laitos on kevyt iltalukeminen. Tapahtumat ja henkilöt alkoivat vilistä muistikuvissa siitä alkaen, kun Vianne tyttäreineen lennähtää Maija Poppasen tavoin tuulen mukana pieneen ranskalaiskylään. Kirjojen menekkiä ajatellen oivallinen tausta.” Ulla Vaaralle tuntuu maistuneen paremmin. Harrisilta on ilmestynyt, ehkä lähempänä minun lukutottumuksiani, Pohjoismaiseen jumaltarustoon perustuva Riimu-sarja. Mistäköhän johtuen. Niin voimakkaasti Lasse Hallströmin ohjaama elokuva suklaaherkkuineen pyöri mielessäni, että kirjan kuvaukset jäivät vaisuiksi, vaikka nostivatkin veden kielelle. Kirja kertoo pienen kylän asiat ja ihmissuhteet sekoittavasta ja uudelleen järjestävästä yksinhuoltajaäidistä ja hänen tyttärestään, jolla on mielikuvituslemmikki. Pieni suklaapuoti on omistettu kirjailijan isoäidille, jonka piirteitä on niin päähenkilössä kuin kirjassa keskeisessä asemassa olevassa Armandessakin. Kirja on helppolukuinen ja viihdyttävä ja elokuva on aikuisten satu, josta voi nauttia suklaata ahmien. ”Olen kerrankin varma sitaatista, vaikka en ole kirjaa lukenut, mutta elokuvan olen nähnyt monta kertaa. Sitä kaikkeahan on kirjassa, jonka ääreen vie putkiaivojen suoraviivaisuudella nyt – yllättäen – mies Hangosta, Juhani Niemi: ”Ja suoraan asiaan, vastaus on Joanne Harris ja kansainvälinen läpimurtoromaaninsa ’Pieni suklaapuoti’ (Chocolat) 1999. Näyttelijäkaarti oli komea Juliette Binochesta Judi Denchiin (Johnny Depp ei ole suosikkejani), ja se sai peräti viisi oscar-ehdokkuutta. Kylän hankalin tapaus on pappi, joka kuitenkin lopulta taipuu suklaan lumoihin. Ihmisistä tulee parempia ja onnellisempia. TOUKOKUUTA 2017 Makuhermoja hyväilevä aikuisten satu Naisten viikkoa vietetään almanakan mukaan heinäkuun puolenvälin jälkeen, mutta Kirjavisassa se koitti jo viikolla 18. Kyseessä on Joanne Harrisin läpimurtoteos Pieni suklaapuoti. Oikeastaan elokuvasta puuttuivat vain tuoksut. Tunnelmaltaan se on erilainen: elokuva on valoisampi, kepeämpi ja kauniimpi ja siloittelee kirjan paikoin jopa karkeita ja aggressiivisen vihamielisiä sävyjä. Vastaajakaarti oli nyt näet poikkeuksellisen feminiinivetoinen, mutta taisipa kysytty kirjakin olla enempi naisten suosikkeja. Aloin lukea Pientä suklaapuotia, mutta totesin, että Lasse Hallströmin ohjaama filmi oli ’helpompi ottaa’. ”Suussa sulavan suloista, mutta myös kitkerää, jos raakana maistelee. Mainiota viihdykettä viileään kevääseen.” Eero Reijonen fokusoi yhteen romaanin henkilöön. Tämä suklaapuoti tuli luettua tuoreeltaan ja myöhemmin luin Appelsiinin tuoksun ja Suolaista hiekkaa, mutta sittemmin en ole kirjailijaan palannut – täytynee katsoa uusinta tuotantoa.” Sirpa Taskinen ei kirjasta ihan roihuun saakka syty ”Jotkut elokuvakäsikirjoittajat ovat varsin taitavia löytämään kirjoista olennaiset seikat ja jopa editoimaan niitä kuin paraskin kustannustoimittaja. Joskus kauan sitten luettu ihana kirja, elokuvateatterissa nähty filmi. Nopea varaus kirjastoon ja lainaus. 34 18. Hän on myös kirjoittanut osan sarjaan Dr. Kirjasta tehtiin seuraavana vuonna elokuvasovitus, jossa pääosissa Juliette Binoche ja Johnny Depp. Luin Demokraatin (4.5.) vasta toissa perjantaina (saapui päivän myöhässä). Who. Olen lukenut muitakin hänen suomennetuista romaaneistaan (kaikkiaan kymmenen). Vianne, jota elokuvassa hurmaavasti esittää Julietta Binoche, muuttaa empatiakyvyillään ja taianomaisilla intiaaneilta perittyjen reseptien mukaan tekemillään suklailla ja espressoakin vahvemmilla kaakaoilla koko yhteisön. Sekä kirja että elokuva kertovat ystävyydestä, elämänilosta ja rakkaudesta herkullisella suklaalla ja kaakaolla höystettynä. Tarina on kerrottu vuoroin Viannen, vuoroin kirkkoherra Reynaudin näkökulmasta. ”Vanhin ja viisain visakirjailijan henkilöistä, leidi Armande Voizin, jonka näkö on hiipumassa ja joka. Suklaan ja kaakaon voimin hoidetaan ongelmat pois päiväjärjestyksestä ja jokaiselle löytyy oma, tehokas suklaansa, jopa Viagran korvike. ”Miten se viikon lainaus jatkuukaan. Meille on kuulemma hankittu elokuvakin. Vertaan niitä omalta osaltani dekkareihin, jotka myös ovat kivoja välipaloja vaikkapa Orhan Pamukin teosten lomassa.” Panhelaisen taloudesta vastausvuorossa on Irmeli, joka elokuvan innoittamana asettui myös kirjan ääreen. ”Lueskelin Pientä suklaapuotia ja mielessäni pyöri samalla elokuva. ’Ja oven yläpuolella tammikyltti mustin käsinmaalatuin kirjaimin: Suklaataivas. Joanne Harrisin (s. Kirja on isoja asioita pohdiskeleva pieni herkkupala, jota varmasti edelleen ostetaan etenkin naisille lahjaksi, kuten kirjailijan muitakin menestysteoksia. Vastaus on Pieni suklaapuoti (pakko olla), jonka kirjoitti Joanne Harris, britti, jolla on ranskalainen äiti, isä englantilainen. Pieni suklaapuoti on kohtalaisen helppolukuinen, elämänilon, ystävyyden, rakkauden ja tietenkin aistinautintojen ylistys. Oli luettava Harrisin kirja. Harrisin äiti oli ranskalainen ja isä englantilainen. Sellaista on suklaa ja sellainen on Kirjavisan viikon 18 kirjakin. Selasin hiukan nettiä, mutta äkkiä olin varma kirjasta. Romantikko minussa olisi toivonut lopusta toisenlaista mutta ei hätää: tarinahan jatkuu Karamellikengissä, jossa magiaa ei ole ainakaan vähemmän.” u u u Lopuksi vielä vähän miesääntä kuuluviin. Toisinaan asetelman mustavalkoisuus kyllä hieman ärsyttää.” Sirkka-Liisa Piirainen näyttää kokeneen suurta mielihyvää viikon 18 tehtävän äärellä. Ensin Pertti Vuorela. Unohtamatta ripausta taikuutta. Olipa mukava kirjavisa, toi muistoja mieleen ja käteen toistamiseen luettavan kirjan!” Marja-Liisa Julkunen kokoaa eteemme koko trilogian ”Joanne Harrisin esikoisteos Pieni suklaapuoti on ensimmäinen osa kirjailijan ’suklaasarjaa’, muut teokset ovat nimeltään ’Karamellikengät’ (2007) ja toistaiseksi kirjailijan viimeinen teos (2013), joka on nimeltään ’Persikoiden aikaan’. Kirjailija itse pitää kuitenkin teoksen päähenkilönä Vieannen tytärtä Anoukia ja hänen mielikuvistuskoiraansa.” u u u Pitkästä aikaa mukaan visaan ilmoittautuu myös nokialainen Eija Vakinen. Kirjailijan ja päähenkilön sukupuolesta varmaan, mutta ehkä myös itse aiheesta: nautiskelusta, suurista tunteista, koristeellisuudesta... Tässä visassa on kiehtovaa se miten pienestä sitaatista alkaa muodostua mielikuvaa isommasta kokonaisuudesta, pähkinää purressa saattaa mennä montakin päivää, mutta on riemastuttavaa saada juonesta kiinni. Oheen ehkä vähän suklaata... ”Visasitaatin luettuani mieleen tuli Lasse Hallströmin elokuva Pieni suklaapuoti mutta samalla epäilys: ei kai sentään, vaikka vihjeissä viitattiinkin ’viihdyttävään’ romaaniin. Harris opetti ranskan kieltä ennen ryhtymistään vapaaksi kirjailijaksi; hänen äitinsä on ranskalainen ja isänsä englantilainen. Teemat ovat kuitenkin samat: suvaitsevaisuus, ystävyys, yksilöllisyys vastaan kaksinaismoraali, uskonnollinen väkivalta, rasismi ja vihapuhe. Kun sarjan kahdessa ensimmäisessä teoksessa yhtenä keskeisenä teemana on katolilaisuus, viimeisessä islamilaisuus on yksi lähtökohta. ”Sitaatti alkoi avautua juuri tuosta ’mon peré’ -vihjeestä
Mamma on ötläkkään opuksen kovin kundi... TOUKOKUUTA 2017 Makuhermoja hyväilevä aikuisten satu odottaa kuljetusta Le Mortoiriin vanhusten sulkeislaitokseen ja ruumishuoneen odotustilaan. 35 18. Nyt pidetään parin viikon tauko ja sitten puretaan vielä kevään päätöstehtävä. (rb) Juliette Binoche nähtiin pääosassa Joanne Harrisin Pieni suklaapuoti -romaanin filmatisoinnissa.. Kuoleman kuvaus oli sittenkin makeinta tässä visakirjassa... Muori järjestää ainoat oikeat ja alkuperäiset vanhojen tanssit ja riehakkaat loppukaronkat, kirjaimellisesti vanhan naisen hengen lopullisesti salpauttavat. Suklaiset pääsiäisfestarit ovat tietysti makeat, mutta leidi Armande panee paremmaksi. ”Sen tiedän, että kyseistä kirjaa en ole lukenut, mutta tuo sitaatin kohtaus oli niin tuttu elokuvasta, että tiedän sen nähneeni ja uskon siis vankasti, että elokuva ja myös kirja on Pieni suklaapuoti. Täytyy myöntää, että jotain muistumia Joanne Harris kaivaa Visakallon sisältä, ne ovat omasta äitivainaastani, mainion vanhustentalon häirikkömummosta.” Viimeisen sanasen sanoo Unto Vesa. Sen kirjoittajaan Joanne Harrisiin sopii vihje kirjailijan sukujuurista kahdessa maassa.” Täsmällistä tietämystä oli myös Veikko Huuskalla, mutta viikon palkinto menee enemmistön edustajalle, Eija Vakiselle
He ovat suunnillee ikätovereita, mutta varttuneet naisiksi aivan vastakkaisssa maailmoissa, toinen korealaisen proletariaatin keskellä, toinen eristyksissä koreassa japanilaiskartanossa. Tässä maailmassa kahden naisen utelias seksuaalinen löytöretkeily on päivä, synkkää yötä on miesten brutaali seksuaalinen vallankäyttö. Kaunottaret ja hirviöt Chan-wook Parkin ohjauksessa iskee erityisesti sen ääripäisyys. TOUKOKUUTA 2017 Aisti-iloja ja perversioita koreassa kartanossa Eteläkorealaisohjaaja Chan-wook Park voitti Cannesin elokuvajuhlien Grand Prix’n vuonna 2004 hurmeisella trilleriohjauksellaan ”Oldboy”. Enempää juonta avaamatta todettakoon, että loppu on variaatio sananlaskusta ”kahden kauppa ja...”. Elokuvassa myös itäinen ja läntinen kulttuuri lyövät toverillisesti kättä. Sook-hee (roolissa ihastuttava Tae-ri Kim) on lähetetty Kuzukille hommiin katalin aikein. Hänen ”suojelijansa” huijarikreivi Fujiwara aikoo näet ujuttautua palvelijan avustuksella Lady Hidekon (niin ikään hienon roolin tekevä Min-hee Kim) suosioon päästäkseen sitten käsiksi tämän perintörahoihin ennen kuin perverssi herra Kuzuki kaapii ne liiveihinsä. Sen verran juonikas tarina on kyseessä, että elokuva kertoo sen pääosin jopa kahdesti, ensin palvelija Sook-heen näkökulmasta ja perään Lady Hidekon vinkkelistä. The Handmaiden on juonikas, viihdyttävä ja sopivasti puistattava keitos. Lukijana on Hideko, jota Kuzuki on aikojen saatossa käyttänyt muutenkin mielinmäärin hyväkseen. Välillä se on eroottisesti latautunut kuin Nagisa Oshiman valtakunnissa, välillä taas leikillisen kepeä veijaritarina joidenkin koukkuisimpien Ealing-rikoskomedioiden tyyliin. Siellä luetaan ääneen tämän aatelisherra Kuzukin kirja-aarteita – hänellä sattuu näet olemaan ainutlaatuisen laaja pornografisen kirjallisuuden kokoelma. Synkimmältä muodoltaan se on sitten julmuuden teatteria, jossa ihmisarvot ja moraali ovat koetuksella; väkivaltaa ei juuri näytetä, mutta kun se hetki tulee, se on sitä häijympää. Tämä on vasta alkua monikäänteisellä, pirullisen ovelalle viritelmälle, jossa niskan päällä olijat vaihtuvat vikkelään. Syystä. Englantilaisen luokkayhteiskunnan hierarkisuus toimii hyvin myös japanilaisen sääty-yhteiskunnan kontekstissa – samankaltaisesti kahden kerroksen väkeä ovat herrat ja palvelijat olleet maailman sivu ja kaikilla kolkilla. Katsoja pysäytetään kauniilla kuvilla herra Kuzukin puutarhasta ja palatsimaisen kartanon ihastuttavista interiööreistä – ja tömäytetään sitten pornotekstien äärellä kuolaavien äijien keskelle. Se oli keskimmäinen osa ohjaajan menestyksekästä Vengeance-trilogiaa (2002–2005), joka on osin nähty meilläkin teatterilevityksessä. The Handmaiden on ilmeikäs ja särmikäs myös kerrontatavoissaan. Romaanin kehyksestä, 1800-luvun lopun englantilaisesta kartanomiljööstä, on elokuvassa siirrytty sujuvasti toista maailmansotaa edeltäviin vuosien Japaniin, joka oli tuolloin vielä Kaukoidän herrakansa. Palveluksia joka lähtöön The Handmaiden (joka siis tarkoittaa palvelijatarta) alkaa siitä, kun korealainen taskuvarkaaksi pätevöitynyt työläistyttö Sook-hee palkataan eli myydään palvelijattareksi rikkaan japanilaisen kartanoherran siskontyttärelle Hidekolle. 36 18. Viehkeä aistillisuus ja tympeät perversiot viihtyvät – tai taistelevat elintilasta – saman katon alla. Juuri monimuotoisuus on avaintekijä siinä, ettei Parkin elokuva tunnu ylipitkältä .Vaikka kestääkin liki kaksi ja puoli tuntia, ei siinä ole pahasti tyhjäkäyntiä, ja satunnaiset sellaiset hetket täyttyvät kauniilla kuvilla. Japanilais-korealainen estetiikka brittiläishenkisen kartanojuonittelun vastapainona on elokuvalle ehdoton lisäarvo. Tuon jälkeen harvakseen ohjannut Park ei ole yltänyt suuriin mainetekoihin, mutta viime vuonna valmistunut ”The Handmaiden” on palauttanut hänet punaisille matoille, kun uutuuselokuva on kerännyt kiitosta ja tähtisadetta ympäri maailmaa. Talon isännällä on hämärä, suorastaan pimeä kirjallinen harrastus: hän pyörittää toisille varakkaille herroille tarkoitettua ”kirjapiiriä”. Se loikkii virmasti lajityyppirajojen yli säilyttäen silti hillityn ja hallitun muotonsa. Rolf Bamberg Demokraatti ELOKUVA The Handmaiden Ohjaus: Chan-wook Park Pääosissa: Min-hee Kim, Tae-ri Kim, Jung-woo Ha, Jin-woong Jo 2016, 144 min Lady Hideko (Min-hee Kim, vasemmalla) ja palvelijansa Sook-hee (Tae-ri Kim) tekevät tuttavuutta puutarhakävelyllä.. Käsikirjoitus perustuu brittikirjailija Sarah Watersin romaaniin ”Fingersmith”, joka on suomennettu tätä elokuvaakin ajatellen osuvalla nimellä ”Silmänkääntäjä” (Tammi, 2009)
Alarivissä: Anni Huotari, Hilja Pärssinen, Hulda Salmi ja Maria Letonmäki. Suunnitelma kuivui kokoon, kun Venäjän väliaikainen hallitus määräsi Suomeen uudet vaalit lokakuussa 1917. Itsenäisyyshankkeella oli kiire ja vallankumouksessa yritettiin saada niin paljon valtaa Venäjältä kuin se oli mahdollista rauhanomaisin keinoin. Lopulta 55 heistä sai tuomion. Iivari kuvaili nälän, työttömyyden ja sekavan poliittisen tilanteen muovailemia oloja, jossa SDP:n puoluejohto esitti ”Me vaadimme” –ohjelman. Itä oli tappava ilmansuunta Monen SDP:n vuoden 1917 kansanedustajan kohtalo oli kova: vankilaja kuolemantuomioita tai itään paenneilla kuolema Venäjän terroritoimissa. Svinhufvudin senaatti. Keskirivissä: Ida Aalle-Teljo, Miina Sillanpää, Anna Huhtinen, Elviira Vihersalo, Tyyne Salomaa, Anni Savolainen ja Alma Jokinen. Eduskunta kieltäytyi ottamasta ehdotusta vastaan ja ilmaisi että SDP:n tulisi neuvotella asiasta ammattiliittojen kesken. Elintarvikkeiden keskuskomitean johtaja Wäinö Wuolijoen mielestä lakkojen suhteen oli ryhdyttävä toimiin molemmin puolin. Hän ehdotti, että työläiset saisivat tehdä korkeintaan 10-tunnin työpäiviä, ennen kuin 8-tunnin työpäivästä ehdittäisiin säätää laki, ja lisäksi heille olisi maksettava kunnon palkka. 53 edustajaa pakeni ulkomaille, suurin osa Venäjälle. Heistä 68 tuli vangituksi, eli 53,9 prosenttia. Kokonaan seuraamuksilta välttyi 15, ja yhteensä 25 edustajaa palasi vielä eduskuntaan 1920-luvulla. Siinä vaadittiin muun muassa 8-tuntista työaikaa, torpparien vapauttamista isäntien vallasta, uuden senaatin eroamista ja valtalain voimaan saattamista. Tutkijat vertasivat vielä I ja II valtiopäivien edustajia, ja totesivat, että niillä jotka olivat joko luopuneet paikastaan tai jääneet valitsematta lokakuussa 1917, oli selvästi parempi todennäköisyys selvitä seuraamuksitta. Yhteensä SDP:llä oli noilla valtiopäivillä 126 eri henkilöä. Ketola siteerasi Evert Huttusen puhetta Neuvostojen kongressissa 3.7.1917 Pietarissa, jossa Huttunen esitti kantansa Suomen oikeudesta itsenäisyyteen. Ylärivissä vas. Maaseutuväestö jäi kuitenkin 8-tuntisen työpäivän ulkopuolelle. Tutkijat totesivat, että vuonna 1918 mikä muu ilmansuunta olisi ollut pakenijoille parempi kuin itä. SDP hävisi vaalit, 103 edustajaa vaihtui 92 edustajaksi, ja Suomeen muodostettiin porvaripuolueista koottu P.E. SDP:n vaatimukset 8-tuntisesta työpäivästä ja uudistetuista kunnallislaista hyväksyttiin lopulta Svinhufvudin senaatin toimesta 27.11. Huttunen oli vuonna 1884 syntynyt venäjän kielen taitoinen toimittaja ja kansanedustaja, joka oli jo keväällä valistanut bolsevikkijohtajia Leniniä, Zinojevia ja Kamenevia Suomen tilanteesta. Joni Krekola ja Raimo Parikka ovat tutkineet numeroiden valossa SDP:n edustajien kohtaloita sisällissodan vuotena ja sen jälkeen. Ketolan mukaan Venäjän vuoden 1905 vallankumous toimi oppituntina Suomen itsenäisyyttä ajaville siinä, miten tulisi reagoida helmikuun 1917 vallankumoukseen. Manu Paavola Demokraatti Sosialidemokraateilla on oli hyvä naisedustus vuoden ensimmäisillä valtiopäivillä. Työväen arkisto. Me vaadimme Ulpu Iivari käsitteli SDP:n eduskuntaryhmän toimintaa vuonna 1917. Yleislakko loppui 20.11. Ketola on kirjoittanut kirjan ”Kansalliseen kansanvaltaan”, joka käsitteli suomalaisen vasemmiston itsenäisyyspolitiikkaa ja suhdetta Venäjän vallankumouksen kehitykseen vuonna 1917. Nyt kerätyt tiedot kyseisten kansanedustajien kohtalosta tullaan lisäämään heidän eduskuntamatrikkeleihinsa. Puolueessa puhkesi syksyllä 1917 riitoja yhteistyöhaluisten ja vallankumouksellisten välillä. lukien: Hanna Karhinen, Aino Forstén, Aura Kiiskinen, Hanna Kohonen, Aino Takala ja Hilda Herrala. Suomen itsenäisyyttä ajavilla ja bolsevikeilla oli kesällä 1917 yhteinen vihollinen: Venäjän väliaikainen hallitus. TOUKOKUUTA 2017 Vuosi 1917 repi SDP:tä ”Työväen edustajat 1917 valtiopäivillä” -seminaari avasi vuoden 1917 valtiopäivien SDP:n edustajien kohtaloita ja SDP:n suhtautumista Suomen itsenäistymiseen. Seitsemän edustajaa kuoli sisällissodan aikaisilla vankileireillä ja kahdeksan teloitettiin. SDP painosti hallitusta tuolloin yleislakolla, joka alkoi 14.11. ”Työväen edustajat 1917 valtiopäivillä” -seminaari. Vuonna 1918 Suomi joutui vielä suojelemaan itsenäisyyttään, koska se oli saavutettu Venäjän ja Saksan heikkouden takia. Ulkomaille paenneista peräti 21 kuoli Venäjällä terroritoimien seurauksena, kun luonnollisen kuoleman koki 14. Suomeen lokakuuksi 1917 määrättyjen vaalien takia Suomessa oli itse asiassa kahdet valtiopäivät tuona vuonna, joten edustajien yhteenlaskettu määrä oli yksittäistä edustajistoa suurempi. 37 18. Sen olivat järjestäneet SDP:n ja Vasemmistoliiton eduskuntaryhmät yhdessä Työväen arkiston sekä Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kanssa. Historioitsija Eino Ketola kuvasi seminaarissa SDP:n itsenäisyysvisiota vielä idealistiseksi, rauhanomaiseksi ja vähän naiviksikin
Huusiva vaa, emme ann mittää, ei juur mittää. Kuva on otettu Aurasillan suunnasta. Saman päivän iltana koittaa itsetutkiskelun hetki hotellihuoneessa. Mutta myös kaupungeissa ajauduttiin törmäyskurssille. TOUKOKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE ”Jos ajatukseni avioliitostamme muutettaisiin elokuvaksi, kriitikot sanoisivat, että siinä on pelkkää täytettä, ei lainkaan juonta, ja että sen voisi kiteyttää näin: kaksi ihmistä tapaa, rakastuu, saa lapsia, alkaa riidellä, lihoo ja muuttuu pahantuuliseksi (mies) ja ikävystyneeksi, toivottomaksi ja pahantuuliseksi (nainen).” Maailman kirjallisuuden katekismus NICK HORNBY: HYVÄT IHMISET (HOW TO BE GOOD, 2001) SUOMENTANUT JORMA-VEIKKO SAPPINEN . Väkeä on kertynyt kaupungintalolle. Turun kunnallislakko alkoi 28.5.1917. Susialisti seisova vaa baikallas ku mailman batsa. Vaatimuksiin ei suostuttu ja sitkeä lakko jatkui pari viikkoa. Työväenliikkeeseen virtasi uutta väkeä. Snoosivat sentähre maistraati herroill´ , ett´ ut me hunn sa Ullas pukki! Antakka meill´ buole ja vähä bääll´ gosk meit o buolet väkki gaupungiss´ ja viel vähä bääll´. /-/ Siin stää ny sit´ olla. Se o ny vaa aika som raumlaisill herroill´ se lakko. Mutt´ anneta ”engelska buhvei” niill´ maistaatiherroill´ niin gyll ne ova bia ohkasii boikkii. Yleislakko Raumalla Maaseudun lakot parhaaseen kylvöaikaan herättivät luonnollisesti närää vastapuolessa. Berkels gäy ymbri, ko giljuva jalobeura ja etsi gene hää nielasta baittais. 38 18. Puoluesihteeri Matti Turkia kirjoitti Työmiehessä, ettei silloisissa oloissa ollut välttämättä viisasta pyrkiä väkisin valtaan kunnissa. Näitäkin lakkoja puoluejohto pyrki rauhoittelemaan. Työväki vaati omia edustajiaan kaupunginvaltuustoon siksi, kunnes uusi kunnallislaki toisi vaaleilla valitut valtuustot. Maistratti herra belästisivä gamalast´ ja huutiva, ny on viimene villitys. Ei ny aut rukoukse, eik´ sara rupla. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Hornbyn romaanin ensimmäisessä lauseessa Katie Carr on ilmoittanut parkkipaikalta miehelleen puhelimitse, että haluaa erota. Sitä soviteltiin myös senaatin voimin. Ty öv äe n ark ist o. Olla vaan lakoss´ ja biretä friimaananta. Susialisti ova vallan bääl ja hääräävä ku doukk´ häärä gingus´. Meijä äijä meinasi, ett´ gnes herra ova syöny gaikk´ barhama kryört dähä ast, nii olis boja voitu muutte vuoks´ gerra banna herrakki huutti tietämä. Rauman lakon jälkeen liikehdintä siirtyi Turkuun, jonka valtuusto oli päiväkaupalla piiritettynä. Ja seuraavana päivänä siellä ja sitä seuraavana tuolla ja niin edelleen. Romaani on terävänäköinen mutta myös pirun hauska kuvaus karille ajautumassa olevasta liitosta, joka saa myös aikuisten sadun piirteitä ”hyvän haltijan” hahmossa. Lakkoja järjestettiin erityisesti maaseudulla 8-tuntisen työpäivän puolesta. Samallahan joutuisi myös kantamaan vastuuta. Mut´ ei ne fundeeram stää, ne muu boja ja mnää, vaa baniva vasta vaikk´ ite maavaari ja sinatööt´ duliva buhuma niill´ järkki. Jonkun laskelman mukaan toukokuussa 1917 lakkoiltiin 115:ssa eri kunnassa. Mutt´ herroill´ ei ollu itsekkä järjestounaa. Galkke Työmies 18.5.1917 Se on lakko nyt Vapun suurmielenosoitusten nostattama innostus johti useilla paikkakunnilla niin sanottuun suoraan toimintaan. Ja gu ny gerra on ruvettu brumbuttama, niin brumbuteta ny sit´ vaa. Itse pääministeri Oskari Tokoi vetosi Työmiehessä (25.5.) mielien rauhoittamiseksi. – Työväen järjestötoimintaa tuntemattomat joukot, työväen liikkeelle vieraiden provokaattoreiden ja työnantajain usein ymmärtämättömän yksipäisyyden vuoksi, ovat useilla paikoin maata joutuneet työväen liikkeelle vieraille ja vaarallisille vesille, Tokoi varoitteli. Monet eivät piitanneet järjestyneestä toiminnasta vaan oikeutta haluttiin myös omiin käsiin. Gyll me se ymmärrä, ett´ deijä elämän on vaivaloine dääl. Ja työväki snoos sitt´ ett´ bysykä omiss´ oloissan, me ollan ganss´ friiboikki. Rauman yleislakosta Työmies julkaisi myös ”raumangiälisen” jutun. ”Tyytymättömyys kunnallista luokkavaltaa vastaan” johti Raumalla yleislakkoon 8.5.1917
KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Se tietenkin on totta, että eräissä suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Turussa ja Oulussa, puolue kärsi tappioita. Sosialidemokratia vahvistuu taas Suomessa – jos emme itse pilaa mahdollisuuksiamme. YK:n mukaan eläintuotteiden kulutusta pitäisi merkittävästi vähentää ilmastonmuutoksen takia. Maaliskuussa hallitus lisäksi pienensi sikaloiden jo aiemmin nykylainsäädännössä sovittuja tilavaatimuksia, koska sianlihan ylituotanto on johtanut sikatilalliset taloudelliseen ahdinkoon. Tärkeintä kuitenkin on, että puolue on noussut vuoden 2015 eduskuntavaalien ja sen jälkeisen mielipidetiedustelukannatuksen aallonpohjasta. Väitän, että tappiokunnissa sosialidemokraatit eivät pääasiassa paikallisista syistä kyenneet käyttämään hyödykseen SDP:n yleisiä kasvun mahdollisuuksia. SDP kannattaakin olla Suomen aikuismaisin puolue. Se vaatii kärsivällisyyttä niin puoluejohdolta kuin jäseniltä ja kannattajilta. SDP sai yli 10 000 ääntä enemmän kuin vuoden 2012 kuntavaaleissa ja sen osuus valtuutetuista kasvoi reilulla prosenttiyksiköllä. Johanna Wasström Sipoo Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Silti hallitus on päättänyt, ettei uuteen eläinsuojelulakiin tule mitään parannuksia tuotantoeläimille, mikäli niistä koituu kustannuksia. SDP:lle suosittelen perusteltua ja luotettavaa pitkän linjan politiikkaa. Tiedotusvälineissä syntyi – tai synnytettiin – kuitenkin mielikuva, että kuntavaalit olivat SDP:lle tappiolliset. Tuoreen Eurobarometrin mukaan 90 prosenttia suomalaisista haluaa parannuksia tuotantoeläimille. Tuotantoeläinten kohtelu sekä eläintuotannon maapallolle ja sen asukkaille aiheuttamat käsittämättömät tuhot ovat ihmiskunnan suurimpia haasteita. Uskottavan toivon näköalan avaaminen talouden rakennemuutosten ja työttömyyden koettelemille suomalaisille on tärkeintä. Suomen nykyhallitus ei tunnu olevan valmis vastaamaan näihin haasteisiin. Vihreät oli vaalien kiistämätön suuri voittaja. Syvätasolla vihreät kuitenkin mainostoimiston suunnittelemine kampanjoineen muistutti yhä enemmän kokoomusta. Menestyäkseen sosialidemokraatit joutuvat kilpailemaan vihreiden kanssa nuorten, opiskelijoiden ja koulutetun vapaamielisen keskiluokan kannatuksesta. 39 18. Vaihtoehtopuolueen ajat ovat kaukainen muisto vain. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI iStock. Asko Mäki Turku, SDP:n jäsen jo vuodesta 2016 Suomi on maailman vauraimpia maita. Pintapolitiikan tuomat pikavoitot voivat haihtua äkkiä mahdollisen poliittisen vastuun koetellessa uskottavuutta. Siinä astuttiin jo askeleita eteenpäin kuntavaaleissa. Kasvispainotteinen ruokavalio edistää lisäksi merkittävästi kansanterveyttä. Myös vasemmistoliiton on sanottu onnistuneen käyttämään oppositioasemaansa paremmin hyväkseen kuin SDP. Ei voi olla niin, että Rinne on syypää tappioihin suurissa kaupungeissa, mutta samaan aikaa merkittävät voitot monissa kunnissa – esimerkiksi Kotka ja Lahti – eivät olisi hänen ansiotaan. ” SDP:n kannattaakin olla Suomen aikuismaisin puolue. Tästä huolimatta hallitus suojelee eläintuotantoa, ei niinkään eläimiä, ympäristöä tai ihmisten terveyttä. SDP on itsensä pahin vihollinen Hallitus suojelee eläintuotantoa Sosialidemokraattinen puolue vahvisti asemiaan huhtikuun kuntavaaleissa. Samalla tiellä on hyvä jatkaa. SDP:n kohtalo ratkaistaan kuitenkin suurten kaupunkien lähiöissä ja keskisuurissa kunnissa. Mutta ei sen voitto mikään maata mullistava ollut ja puolue on kaukana 1990-luvun alkupuolen 11–12 prosentin kannatusosuuksista. Monet maat ovatkin merkittävästi parantaneet tuotantoeläimiä koskevaa hyvinvointilainsäädäntöään ja vähentäneet eläintuotteiden kulutusta. Monet sosialidemokraatitkin menivät mukaan tähän halpaan. TOUKOKUUTA 2017 ” Tuoreen Eurobarometrin mukaan 90 prosenttia suomalaisista haluaa parannuksia tuotantoeläimille. Jotkut tappiotulkinnan omaksuneet toimittajat ja sosialidemokraatitkin ovat syyttäneet vaalituloksesta erityisesti puheenjohtaja Antti Rinnettä. Ville Niinistön johdolla vihreät kävi pintatasolla hyökkäävän hallitusvastaisen ja populistisen kampanjan
42 18. Toljottaako peilistä bataatti. Lue Demokraat ti – tulet pirtsakaksi kuin surikaatti.. Ei huolen häivää, lopullinen luhistumin en on peruttu. TOUKOKUUTA 2017 Oletko aivan naatti. Eikö kellu paatti
Kultarannassa yleisö pääsee ihastelemaan Suomi 100 -tulppaaneja toivon mukaan toukokuussa 2018. (09) 5868 530 . Lähtö Wanhan herran ”parkkipaikalta” klo 10.45 kimppakyydein. Heinänen Aira sosiaalineuvos, Helsinki 26.5. (Lauri Viita) Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Kukan kummina toimiva tasavallan presidentti Sauli Niinistön puoliso Jenni Haukio näkee, että kaunis, pitkävartinen valkoinen tulppaani on juuri sopiva kukka Suomen juhlavuoden symboliksi. Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. Ensi vuonna tulppaanien on tarkoitus tulla myös kaupallisille markkinoille. PIRKANMAA . Ohjelmassa Hollola-esittely. Leiriohjaajakoulutukseen 25.5. mennessä 045 773 021 22 tai jukka.nieminen@tul.fi. klo 15 (Hämeenkatu 7). Hinta 40 euroa sisältäen lähetyskulut. Turtonen Heikki varatuomari, VT, Vaasa 24.5. – Olen varma, että suomalaiset tulevat vaalimaan näitä kukkia, Haukio sanoi tulppaanin nimeämistilaisuudessa. Pääosissa olivat myös lehden asiamiehet, joista neljääkymmentä on haastateltu. Tapanilan Työväenyhdistyksen jäsentilaisuus ja kevätkauden päättäjäiset ma 22.5. 1.12.1931 Helsinki k. Kultarantaan näistä on luvattu 1000 kukkasipulia. Tampereella ilmoittautumiset pe 26.5. Tervetuloa! . Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Martta Salmela-Järvisen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Aira Heinänen. (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). STT Jenni Haukio esittelee Suomen juhlatulppaania. Haastattelut tarjoavat monipuolisia ja ristiriitaisiakin näkökulmia lehden vaiheisiin. Ruokailu Pitäjäntuvalla klo 11 (á 12*). Kesällä tarhassa kasvaa valkoista daaliaa ja sinistä salviaa. Tervetuloa! Suomi sai juhlatulppaanin Suomi on saanut juhlavuotensa kunniaksi lahjaksi oman tulppaanin, jota tullaan näkemään muun muassa presidentin kesäasunnon Kultarannan puutarhassa. PÄIJÄTHÄME . 85 VUOTTA Syntymäpäivät 70 VUOTTA 60 VUOTTA. klo 18 Tapanilan Työväentalolla, Sompiontie 4. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. Nyt pääosaan pääsevät lehden levikistä, tilausmyynnistä sekä jakelusta vastaavat toimihenkilöt sekä lukuisat asiamiehet, joiden ansiosta lehti pysyi merkittävänä poliittisena vaikuttajana vuosikymmenten läpi. Tilaisuudessa keskustellaan kuntavaalien tuloksesta ja sen pohjalta tehtävistä johtopäätöksistä. Sinikka Laisaari kertoo elämästään ja poliittisesta työstään. Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. Seuratoiminnan perusteet -koulutukseen 31.5. naisyhdistyksen kokous su 21.5. Heille on annettu voima ja valta kohota unessa pilvien alta ja katsella korkeammalta. – On ilo istuttaa nämä kukat Kultarantaan syksyllä, Haukio totesi. tilaisuutta ei pidetä, vaan tämä korvaa sen. ”Eero Hyvösen Aatteen sanansaattajat on tekijän toinen Työmiehen/Suomen Sosialidemokraatin historiaa käsittelevä teos. Kaikkiaan haastatteluja on lähes 60. juhlavuonna maamme kansalliskukaksi valittiin toinen valkoinen kukka eli kielo. 13.4.2017 Helsinki Rakkaudella kaivaten Pertti sukulaiset ja ystävät Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät. Ensimmäisessä, Sateenkaaren tällä puolen (2010) -kirjassa käytiin läpi Demarin sivutoimipisteiden historiaa niiden työntekijöiden silmin nähtynä. Lahden sos.dem. Tilaukset: tai puhelimitse (09) 7010522. muista@sivistysrahasto.com . klo 17-19 Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvilassa, Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki. Kahvipannu kuumana puoli tuntia ennen tilaisuutta. HELSINKI . Orpotytöstä ministeriksi Sinikka Mönkäreen tarina to 18.5. Lahden Seudun Wanhat toverit. Joitakin sipulikukkia peurat ovat syöneet, eli täytyy yrittää suojata niitä, kertoo Kultarannan tilanhoitaja Sari Mäkiranta. TUL-Tampere. Suomi 100 -tulppaani on jalostettu Alankomaissa. demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Yksjärvi Leena palvelujohtaja Jyväskylä 18.5. Kukka on nimetty juhlavuoden kunniaksi Suomi 100 -tulppaaniksi. mennessä 044 355 5919 tai jarkko.tenkula@tul.fi. Huominen kasvaa tänään Adressit ja Kirjekukat puh. . – Yksi suurimmista tuhoista on peurat, niitä pääsee jostain syystä välillä alueelle, vaikka se on aidattu. Teemaan alustaa Helsingin piirin toiminnanjohtaja Hanna Isbom. TOUKOKUUTA 2017 Yhdistystoiminta AATTEEN SANANSAATTAJAT Eero Hyvönen Työmiehen ja Suomen Sosialidemokraatin myyntiä, asiamiestoimintaa ja jakelua 1895–1985 KUSTANNUS OY DEMARI AATTEEN SANANSAATTAJAT kertoo toimijoista, jotka olivat Työmiehen ja Suomen Sosialidemokraatin tukena 1895 1985. Sarvilla ja hampailla Äitini Raija Kyllikki HÄMÄLÄINEN s. Hyvösen tekemät haastattelut sisältävät arvokasta ja ainutlaatuista muistitietoa niiden lehdentekijöiden työstä, joita ei tavallisesti muisteta. 43 18. Tulkinnat ovat sinänsä tärkeitä samalla kuin ovat tekijän ja hänen haastateltaviensa omia.” Antti Vuorenrinne Demokraatin päätoimittaja 2013–2015 Osta itsellesi kappale suomalaisen työväenlehdistön historiaa! Kirjassa on 320-sivua. Johtokunta kokoontuu klo 14. Tampereella ilmoittautumiset 19.5. Tervetuloa! HUOM! Joissakin ennakkotiedoissa mainittua 29.5. Kukat on rekisteröinyt Finland 100 Together in Netherlands -säätiö, joka pyrkii lahjoittamaan syksyllä 4000 kukkasipulia Suomeen. Lähdemme ”kevätretkelle” Hollolaan. Henkilöhakemisto käsittää 600 nimeä. Samana päivänä kirjastossa jaossa myös poistokirjoja klo 10-19. Vaarana tosin on, että juhlakukka voi päätyä evääksi vääriin suihin. www.sivistysrahasto.com Viikkolehti ja netti. Lämmin kiitos osanotosta. Suomen itsenäisyyden 50. Juhlatulppaanit ollaan istuttamassa Kultarannan Suomi-tarhaan, joka on väritykseltään sinivalkoinen. Kevään viimeinen tapaaminen 22.5
New York Times ja Washington Post uutisoivat siitä perjantaina. Vaasa 18.5.2017 Tuulikki Kouhi yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Vientituote: Norppalive ilman norppia Viime viikolla alkanut Norppalive on kerännyt jo 330 000 katselukertaa, vaikka yhtään norppaa ei ole vielä kuvissa näkynyt. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Metallityöväen liitto ry www.akt.fi www.metalliliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku, puh. Kivet ovat jäiden jälkeen seuraava vaihtoehto. Lomatuki on voimassa Rajaniemen lomakeskus, Lomakeskus Humari, Maaseutuhotelli Hirvikoski ja Kylpylä Kivitippu. myöntää 250 euron suuruisen tuen lomanviettoon, kuntoutukseen ja virkistykseen pienviljelijäväestöön kuuluville henkilöille ja heidän perheilleen. 20100 Turku, turku@pam.fi Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Kokouksen pöytäkirja on nähtävänä suomalaisen seurakunnan kirkkoherranvirastossa 7.6.2017 lähtien. 44 18. Kokouksen asialista on 23.5.2017 alkaen nähtävänä Vaasan seurakuntayhtymän ilmoitustaululla, Koulukatu 26 C. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Kokouksesta laadittava pöytäkirja on yleisesti nähtävänä kuntayhtymän virallisella ilmoitustaululla (Koulukatu 41, Seinäjoki) 31.5.2017. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. WWF Suomen mukaan norpat pysyttelevät jäillä niin kauan kuin niitä riittää. 0400-423835 VAASAN SOS.DEM. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Lomat järjestetään kesä-syyskuussa 2017. WWF Suomen kehityspäällikkö Justus Hyvärinen toivoo norppien alkavan kömpiä kameran eteen tällä viikolla. Martti Pajulammi yhtymävaltuuston puheenjohtaja KUULUTUS Vaasan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston kokous pidetään tiistaitaina 30.5.2017 klo 18.00 isossa seurakuntasalissa, Koulukatu 28. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Norppien elämää seuraava verkkolähetys on huomioitu myös kansainvälisesti. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. krs. STT Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Valtuuston kokous pidetään maanantaina 29.5.2017 kello 13.00 Finn-Medi 5:n auditoriossa, joka sijaitsee Tampereen yliopistollisen sairaalan välittömässä läheisyydessä (Biokatu 12) Tampereella 15.5.2017 Arto Satonen valtuuston puheenjohtaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri www.pshp.fi. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. – Hyvään suuntaan tämä menee, koska jäät alkavat olla vähissä. Lomatuen hakuaika 18.5.-15.6.2017 Vapaamuotoiset hakemukset sekä lisätiedot juha.backman@sdp.fi Teatteri Seinäjoen koulutuskuntayhtymän YHTYMÄVALTUUSTON kokous pidetään 30.5.2017 klo 14.00 Sedu, Koulukatu 41, Seinäjoki. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi Kuulutukset Kokoukset Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi PIENVILJELIJÄSÄÄTIÖN TUETUT LOMAVIIKOT 2017 Suomen Pienviljelijäsäätiö sr. Norpilla on tarve olla jossain rapsuttelemassa ja köllöttelemässä, kun niillä on karvanlähtöaika. TOUKOKUUTA 2017 Lakiasiat Hautauspalvelut LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä
Ratkaisu Ristikon 18/2017 ratkaisu: Torstaina 4.5. 3. Kuinka moni sai viime vuonna Suomen kansalaisuuden (10% heitto sallitaan). 8. TOUKOKUUTA 2017 Ristikko 20/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 5. Missä F1-sarjan osakilpailussa Valtteri Bottas nappasi ensimmäisen formulavoittonsa. Mikä on nimeltään euroviisu, jolla Suomi ei päässyt tänäkään vuonna finaaliin. 4. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 2. 6. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Lauri Pihlaja Nurmijärvelta. Kenen perustama järjestö on Crisis Management Initiative. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. Ketkä ovat perussuomalaisten poliisikansanedustajat, mainitse vähintään kaksi neljästä. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Onnea voittajalle! N Tietovisan vastaukset: 1) Kari Kulmala, Tom Packalén, Mika Raatikainen, Veera Ruoho 2) 13 3) Kyytipalvelu 4) Presidentti Trump erotti hänet FBI:n johdosta 5) Blackbird 6) 9 375 7) Sotshin GP:ssä 8) Martti Ahtisaaren 9) Riikinkukko 10) Meksikosta.. Mistä maasta tulee maailman lihavin ihminen (pahimmillaan 565 kg), jolle tehtiin juuri lihavuusleikkaus. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 10. 45 18. Mikä elukka karkasi omille teilleen viime viikolla Korkeasaaresta. 7. Kuinka monta meppiä Suomella on Euroopan parlamentissa. 9. Mikä on kiistaa aiheuttanut Uber. Miksi James Comey on ollut viime viikosta lähtien otsikoissa
17.00 MM-kisastudio 17.10 Jääkiekon MM-kisat 18.45 Seitsemän Uutiset 18.50 Jääkiekon MM-kisat 19.30 MM-kisastudio 19.45 Tulosruutu 19.55 Päivän sää 20.00 Illallinen äidille 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 21.00 MM-kisastudio 22.01 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.30 Myytinmurtajat 23.30 MM-kisastudio 23.45 Tulosruutu 00.15 Pomo piilossa 01.10 Suomen surkein kuski 02.05 Hävyttömät (12) 03.10 Revolution (16) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.10 Rusty Rivets 07.35 Tashi (7) 07.45 Lego Frozen: Revontulten lumoa 07.55 Kung Fu Panda 08.20 Angry Birds Toons x 3 08.35 Lego Nexo Knights (7) 09.00 Candice sisustaa 09.25 Candice sisustaa 09.55 Grillit huurussa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Andrew Maynen metkut 14.15 MasterChef Australia 15.50 Amerikan kovimmat keräilijät 16.55 Leijonan luola USA 17.55 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Stand Up! 20.00 Vain elämää 20.58 Keno 21.00 Suomen hauskin tavis 22.00 Temptation Island Suomi 3 23.00 Arman Pohjantähden alla (7) 00.00 Amerikan kovimmat keräilijät 01.00 Holmes NYC (7) 02.00 Poliisit (7) 03.00 Rekkakuskit jäällä YLE TEEMA & FEM 09.00 Minun totuuteni: Pia Sundhage 10.00 Puutarhassa tuoksuu ruoka 10.30 Aistit avoinna Italiaan 11.00 Luontoretkellä: Kumppanuus vaarassa 11.30 Sportmagasinet 12.00 Heimon salaisuudet (7) 13.40 Happy hour 13.50 KC: Kitaroita sikarilaatikoista 14.20 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 15.05 Altai 30 päivässä 15.50 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.50 Jäitä hattuun 17.25 Aistit avoinna Italiaan 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Koirakuumetta 18.57 Lonkeroiset 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Medicit, Firenzen valtiaat (12) 21.00 Kino Klassikko: Missä jalkakäytävä loppuu (12) 22.35 Elävä arkisto: Gösta Sundqvist 22.37 Gösta ”Göde” Sundqvist 23.13 Leevi and the Leavings 23.35 Kiehtova maailma: Värikäs Väli-Amerikka YLE TV1 05.55 Puutarhaunelmia 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydämen kutsumus 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Oddasat 12.12 Oddasat 12.30 Viidakkoperhe (7) 13.20 Iloinen Linnanmäki 14.45 Ikimuistoinen: Olavi Virta 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio: Talk 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Hakekaa kätilö! (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.52 Urheiluruutu 21.00 Hulahula Suomi 21.55 Catastrophe (12) 22.20 Kennedyt-kun Camelot murtui (12) 23.05 Uutiset Uutis-Suomi 23.15 Uutiset 23.20 Oddasat 23.35 Puoli seitsemän YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.53 Samsam 06.59 Jokeri Pokeri Box 07.07 Hermanni Hiiri 07.14 Pikkuli 07.20 Nelli ja Noora 07.27 Pikku Kakkosen posti 07.33 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 07.57 Melkein mestari 08.03 Anton Siilinen ratkaisee 08.18 Galaxi 08.19 Syrhämä (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Linen mukana maailman ympäri 10.30 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini 11.10 Parturin Amerikan-matka 11.30 Luontoretkellä: Kotkamies ja taiteilijat 12.00 Sukutilan hevosveljekset 12.30 Sukutilan hevosveljekset 13.00 Matkalla tähtiin 13.30 Norjan naisten erikoisjoukot 14.30 Kioski 15.00 Au pairit Kanadassa 15.30 Tulevaisuuden tekniikkaa 16.00 Laivakokin matkassa 16.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00-19.47 Villi kortti 20.00 Ruisrock: Vesala 21.00 Satuhäät 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Rytmisen voimistelun EM 23.00 Banshee (16) 23.50 Eastbound & Down (16) 00.20 Looking (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Markkinaraati 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Pelin takana oli yksi mies, Kari Mannerla (1931–2006), joka ei eläessään tehnyt suurta numeroa itsestään. TIISTAI 23.5. Afrikan Tähden Mannerla ideoi vain 21-vuotiaana. Kuvassa Morgan Taylor (Gene Tierney) ja etsivä Mark Dixon (Dana Andrews). Jeanne d’Arc ongelmateininä, viiksekäs Frida Kahlo, Eva Braun kertoo vahvasta poikastävästään ja äiti Teresa äkäilee. Pelin kolonialistisesta pohjasta hän toteaa, että se on syntynyt aikana, jolloin Afrikan valtioista valtaosa ei ollut vielä itsenäistynyt, eikä hän jälkeen päinkään ole juuri kohdannut syytöksiä rasistisuudesta tai imperialismista. Hän oli poikavuosinaan ollut erilaisten seikkailukirjojen ja -elokuvien vankkumaton ystävä, ja sieltä ”Casablanca”ja ”Tanger, vaarojen kaupunkin” -elokuvien maailmoista pelin henki alkoi kehittyä. Kuvassa Frida Kahlo (Sharon Horgan). Paikka onkin telttailun, kalastuksen ja melomisen paratiisi. 15.00 Kandit 15.30 Satuhäät 16.20 Mikaelin naiset: Pernilla 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Dennis, uhkarohkea base-hyppääjä 20.00 Au pairit Kanadassa 20.30 Pulkkinen (12) 20.55 Väärät miehet (12) 21.25 Siskonpeti (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Kioski 22.30 Villi kortti 23.20 Au pairit Kanadassa MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi x 2 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Tosiasiassa alku ei ollut taloudellisesti kovin ruusuinen, sillä pelin kustantaja maksoi hänelle siitä aika nihkeän kertakorvauksen. N: Dana Andrews, Gene Tierney. 09.10 Hyvää elämää 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (7) 11.05 Lääkärit 13.30 Oma koti kullan kallis 14.30 Laurin talot 15.30 Piha ja parveke 16.00 Salatut elämät 16.30 Kauniit ja rohkeat 16.55 Mitä tänään syötäisiin. 07.37 Taavi-tiikerin naapurissa 07.49 Puutarhan tonttu 07.58 Martta puhuu 08.24 Galaxi 08.25 Futaajat 08.37 Nokkelikot (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.05 Luksusristeilyä merikajakilla 10.30 Tuntematon Norja 11.00 Sukujuuria etsimässä 11.30 Laivakokin matkassa 12.00 Spanielipentueen elämää 12.30 Sukutilan hevosveljekset 13.00 Tuhkimotarinoita 13.50 Norjan naisten erikoisjoukot 14.30 Vaarallista laihdutusta. 09.10 Hyvää elämää 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Aarteiden metsästäjät Suomi 11.05 Lääkärit 13.30 Enbuske, Veitola & Salminen 14.30 Ruotsin surkein kuski 15.30 Middle (7) 16.00 Middle (7) 16.30 Illallinen äidille 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Välillä pariskunta lomailee Hardangerviddan tunturilla. Viikon vinkki ROLF MAMBERG Timanttinen pelikeksintö Muisti: Kuka keksi Afrikan Tähden. Hannu Oraviston vuonna 2012 valmistuneessa henkilödokumentissa Kari Mannerla antaa paitsi asiantuntevia vinkkejä Afrikan Tähden pelistrategioiksi myös taustoittaa sen syntyvaiheita. Mannerla oli saanut sopimukseen kuitenkin pykälän, jonka mukaan myös mahdollisista uusintapainoksista – sellaiset olivat alalla aniharvinaisia 50-luvulla – tulee korvaus, joten kun peliä alettiin myydä kiihtyvällä tahdilla vuodesta toiseen, tuli vähän tuohtakin: – Kun korvauksia on 50 vuoden aikana tullut tipottain, niin on se ollut sievoinen lisä muiden tulojen rinnalle, muotoilee Mannerla dokumentissa. 46 18. SUNNUNTAI 21.5. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Ketonen & Myllyrinne (12) 20.00 Amazing Race 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Fantastic Four (12) 00.45 Illallinen äidille 01.45 Rush (16) 02.40-03.35 Sleepy Hollow (16) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda 06.35 Myyrä ja Panda 06.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.15 Rusty Rivets 07.40 Tashi (7) 07.55 Kung Fu Panda (7) 08.20 Angry Birds Toons x 2 08.35 Lego Nexo Knights (7) 09.00 Candice sisustaa 09.55 Grillit huurussa 13.45 Andrew Maynen metkut 14.45 MasterChef Australia 15.50 Amerikan kovimmat keräilijät 16.55 Hyvät ja huonot uutiset 17.55 Suomen hauskin tavis 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Vain elämää 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Pirates of the Caribbean: Maailman laidalla (12) 00.25 Elokuva: Colombiana (16) 02.40 Poliisit x 2 YLE TEEMA & FEM 09.00 Minun totuuteni: Jerzy Sarnecki 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Aistit avoinna Italiaan 11.00 Ævar tutkii ja selvittää 11.30 Obs debatt 12.00 Monteverdin enkeleitä ja demoneja 13.23 Savupiippu 13.50 Historia: Euroopan juutalaisten tarina (12) 14.45 Elävä arkisto: Gösta Sundqvist 14.47 Gösta ”Göde” Sundqvist 15.23 Leevi and the Leavings 15.50 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.50 Jäitä hattuun 17.25 Aistit avoinna Italiaan 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Superlentokoneet 18.30 Työelämän uudet kuviot 19.00 Dok : Ideat tarvitsevat tilaa 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Batman (7) 20.25 Batman (7) 21.00 Kino: Rakkautta ennen keskiyötä (12) 22.45 Yle Live: Joose Keskitalo 23.45-01.12 Uusi Kino: Väkivallan taakka (16) Psychobitches Yle TV2 klo 23.30 Tähtinäyttelijöiden sketsisarjassa historian suurnaiset käyvät psykiatrin vastaanotolla. Kun lautapelit alkoivat elää jonkinlaista renessanssia 1990-luvun lopulla, Afrikan Tähden pelaamisestakin tuli taas viileää vintage-meininkiä. Dokumentti Afrikan Tähti -pelin keksijästä, Kari Mannerlasta, piirtää riemukkaan kuvan luovasta, lähes liiankin kekseliäästä miehestä. TV1 klo 20.00 TORSTAI 18.5. Luonto lähellä sydäntä Yle TV2 klo 12.50 Norjan etelärannikolla asuvat Stein ja Helene ystävineen. TOUKOKUUTA 2017 YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydämen kutsumus (12) 10.43 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.15 Muisti: Kun AIDS tuli Suomeen 12.45 Viidakkoperhe (7) 13.30 A-teema 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Yle Oddasat 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kettu (12) 20.00 Muisti: Kuka keksi Afrikan Tähden 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.0 Ulkolinja: Trumpin vihaiset alamaiset 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 Hiljainen todistaja (16) 00.30 Puoli seitsemän YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.53 Nelli ja Iiro 07.00 Vertailuruutu 07.05 Stella ja Sami 07.19 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.31 Olipa kerran... TORSTAI 18.5. O: Otto Preminger. 18 19 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Kino Klassikko: Missä jalkakäytävä loppuu Yle Teema & Fem klo 21 (Where the Sidewalk Ends, USA 1950) Vahva noir-jännäri kovaotteisesta poliisietsivästä, joka on vaarassa joutua ilkeän luonteensa tuhoamaksi juuri kun hän rakastuu. Mainosalalla varsinaisen työuransa tehnyt pelimies kertoo törmänneensä silloin tällöin huhuihin, joiden mukaan hän olisi käärinyt pelillään miljoonia. Vuonna 1951 kehitelty simppeli lautapeli Afrikan Tähti on ollut monen sukupolven suosikki, joka on pitänyt pintansa vielä tietokonepelien mullistettua koko pelikulttuurin. Eipä olisi kukaan voinut arvata, mitä kaikkea yksi mies ehtii.
19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Laurin talot 21.00 Vares-Kaidan tien kulkijat (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Pukumiehet (7) 23.35 Bones (12) 00.30 Legends (16) 01.25 Bull (7) 02.20-03.15 Pomo piilossa NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.10 Rusty Rivets 07.35 K3 (7) 07.45 K3 08.00 Kung Fu Panda (7) 08.20 Angry Birds Toons x 3 08.35 Lego Nexo Knights (7) 09.00 Candice sisustaa x 2 09.55 Grillit huurussa 13.45 Andrew Maynen metkut x 2 14.40 MasterChef Australia 15.50 Ihan kuin ihmiset 16.55 Hauskat kotivideot 17.55 Kummalliset kammot 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Katastrofin anatomia 23.00 Mad Cook Show (7) 00.00 Amerikan kovimmat keräilijät 01.00 Holmes NYC (12) 02.00 Poliisit (12) x 2 03.00 Suojelijat (12) YLE TEEMA & FEM 09.00 Minun totuuteni: Nina Björk 10.00 Puutarhakausi 11.00 Isä, äiti ja lapset 11.30 Valereissu 12.00 Elävä arkisto: Muistit museoissa 12.02 Millainen oli 1980-luku. 12.32 Hämeen linna 12.56 Arkistokuvia: Iloista kesää Hangossa 13.00 Salatut museot: Keräilijöiden maassa 14.00 Yle Live: Joose Keskitalo 15.00 Tiededokumentti: Aivot 15.55 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.50 Jäitä hattuun 17.25 Aistit avoinna Italiaan 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Sukkahittimittari 18.30 Taivaallista menoa: Bo-Sanfrid Höglund 19.00 Närbild 19.30 Nyheter TVnytt 20.00 Dok: Nordic noir 21.00 Efter Nio 22.00 Case (16) 22.45 Perilliset (16) 23.40-00.05 Skam (12) YLE TV1 05.55 Elämä käännekohdassa 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydämen kutsumus 10.43 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Viidakkoperhe (7) 13.20 Kankkulan kaivolla 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Luontohetki: Eläinmaailman ihmeitä 16.45 Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10-17.52 Sydämen kutsumus 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00-19.45 Rakkaudesta puutarhaan 20.00 Suomi on suomalainen 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Victoria (7) 22.20 Uutiset Uutis-Suomi 22.30 Uutiset 22.35 Oddasat 22.50 Prisma: Mehiläispesän salaisuudet 23.40 Puoli seitsemän 00.10-04.00 Uutisikkuna YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hei Taavi 07.02 Hau Hau, Piip ja Veli 07.15 Hilla ja avaruuden Eetu 07.25 Askarrellaan 07.30 Apina opena 07.47 Töötti ja Pulteri 08.08 Petteri Kaniini 08.23 Galaxi 08.24 Jenni (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Tulevaisuuden tekniikkaa 10.30 Onnistuuko avioliitto. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Piha ja parveke 20.30 Saaristoruokaa 21.00 Vuosia nuoremmaksi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Rikospaikka 23.10 Bones (12) 00.10 Laurin talot 01.05 Antti Holma Show 02.00-02.55 Elastinen feat. 23.40 Banshee (16) 00.25-04.00 Uutisikkuna MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Omat rahat 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 20.00 Supertähdet 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Yhdet häät ja kolme anoppia (7) 23.20 Arman Pohjantähden alla (7) 00.20 Poliisit (7) x 2 01.20 Suojelijat (7) YLE TEEMA & FEM 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-klubben: Saariston lapset 09.00 Clay Kids (7) 09.11 Gazoon 09.15 Nina Patalo (7) x 2 09.30 Koirakuumetta 09.57 Lonkeroiset 10.00 Annedroidit (7) 10.22 Kamppailu 10.30 Aamujumpan aakkoset 11.00 Tienhaarassa 11.30 Ankkalammikosta aavikolle 12.00 Kino Klassikko: Paholaisen palvelija (12) 13.30 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 14.15 Eräs Joutsenlampi 15.55 RSO Musiikkitalossa 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Saariston lapset 18.30 Puutarhakausi 19.30 Nyheter TVnytt 19.39 Sportnytt 19.50 Lain pitkä nenä 20.00 Isä, äiti ja lapset 20.30 Valereissu 21.00 Neiti Frimanin taistelu (7) 22.00 Dok: Amatöörit avaruudessa 23.30-23.50 Skam (12) YLE TV1 05.55 Muisti: Kuka keksi Afrikan Tähden 06.25 Aamu-tv 09.30 Suomi on suomalainen 10.00 Sydämen kutsumus 10.43 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.20 Tosi tarina: Pyörällä laivanvarustajaksi 12.50 Viidakkoperhe (7) 13.35 Toukokuun taika 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Ulos luontoon Kevätseuranta 16.45 Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00-19.54 Hulahula Suomi 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Huuto Syyriasta (16) 23.20 Uutiset Uutis-Suomi 23.30 Uutiset 23.35 Oddasat 23.50 Kotikatsomo: Täällä pohjantähden alla (12) 00.40 Catastrophe (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Hyrräpäät 07.04 Ota koppi! 07.10 Mitä ihmettä. 07.15 Veera vailla ystävää 07.24 Samu ja Salla 07.38 Kasper ja Liisa 07.50 Rytmireissu 07.55 Niksi-Nella 08.03 Galaxi 08.04 Late Lammas 08.11 Lohikäärmeratsastajat (7) 08.34-08.49 Unna Junná 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Afrikan kansallispuistojen eläimiä 10.30 Kohteessa: Synkkä Lontoo 11.15 Yle FOLK: Suomen katusoittokeisari 11.30 Vanhasta uudeksi-kierrätysvinkkejä 12.00 Sukutilan hevosveljekset 12.30 Ambulanssissa 13.00 Kuningaskobran jäljillä 14.15 Näin Norjassa 14.30 True selfie 15.00 Kielletyt tunteet 15.30 Uusi Päivä 15.58 Uusi Päivä 16.26-16.54 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Playing House (7) 19.21 Playing House (7) 19.4519.51 Pitääkö mun kaikki hoitaa. 09.10 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale 10.35 Emmerdale 11.05 Lääkärit 13.30 Trinny & Susannah Skandinaviassa 14.30 Amazing Race 15.30 Mutsi 16.00 Faija hoitaa 16.30 Keittiöelämää 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. loppuottelu 16.00 Suunnistuksen Huippuliiga 18.00 Rytmisen voimistelun EM 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Kohteessa: Synkkä Lontoo 20.00 Tahdon asia (7) 20.45 Mersusta seuraava 21.00 Vuoristoseikkailu Venezuelassa 21.52 Uutiset 21.57 Urheiluruutu 22.07 Looking (16) 22.35 Theroux ja syyntakeettomina tuomitut 23.35 Playing House (7) 23.55 Playing House (7) MTV3 08.05 Littlest Pet Shop 08.30 Muumilaakson tarinoita 08.55 Nuori Robin Hood 09.05 Winx-klubi (7) 09.30 Invizimals (7) 10.00 Sara La Fountain Australiassa x 2 11.00 Makujen viikonloppu 11.30 Elixir Life 12.00 Illallinen äidille 13.00 Laurin talot 14.00 Oma koti kullan kallis 15.00 Rakkaimmat autot x 2 15.30 Teknavi 16.00 Suomen surkein kuski 17.00 MM-kisastudio 17.10 Jääkiekon MM-kisat: Pronssiottelu 18.45 Seitsemän Uutiset 18.50 Jääkiekon MM-kisat: Pronssiottelu 19.35 MM-kisastudio 19.50 Tulosruutu 20.00 Stadi vs Lande 21.00 Ketonen & Myllyrinne (12) 21.30 MM-kisastudio 21.40 Jääkiekon MM-kisat: Loppuottelu 22.25 Kymmenen Uutiset 22.30 Jääkiekon MM-kisat: Loppuottelu 23.15 Viikon sää 23.20 Jääkiekon MM-kisat: Loppuottelu 00.05 MM-kisastudio 00.20 NCIS: New Orleans (12) 01.15 Midnight Sun (16) 02.30 Ensimmäisen asteen murha (12) 03.25 Bosch (12) NELONEN 06.00 Tashi (7) 06.15 Myyrä ja Panda x 2 06.40 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.00 Rusty Rivets 07.25 Lego Nexo Knights (7) 07.45 Angry Birds Stella x 2 08.00 Lego Ninjago (7) x 208.50 HS Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Eläinsairaala 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Andrew Maynen metkut 11.30 Leijonan luola USA x 2 13.40 Haapasalo ja kaverit x 2 15.45 Kummalliset kammot 16.45 Suomen huutokauppakeisari 17.50 Hyvät ja huonot uutiset 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 206.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.10 Rusty Rivets 07.35 K3 07.45 K3 08.00 Kung Fu Panda (7) 08.20 Angry Birds Toons x 3 08.35 Lego Nexo Knights (7) 09.00 Candice sisustaa 09.25 Candice sisustaa 09.55 Grillit huurussa 13.45 MasterChef Australia 15.45 Leijonan luola USA 16.50 Suomen Huippumalli haussa 17.50 Heikoin lenkki 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Suomen Huippumalli haussa 20.00 Kummalliset kammot 20.58 Keno 21.00 Mad Cook Show 22.00 Temptation Island Suomi 3 23.00 Supertähdet 00.30 Hyvät ja huonot uutiset 01.30 Holmes NYC (7) 02.30 Leijonan luola USA 03.30 Poliisit (7) x 2 YLE TEEMA & FEM 09.00 Minun totuuteni: Sven Otto Littorin 10.00 Piha kuntoon 10.30 Aistit avoinna Italiaan 11.00 Strömsö 11.30 Spotlight 12.00 Tiededokumentti: Sairauksien keisari 13.00 Kiehtova maailma: Värikäs Väli-Amerikka 13.55 Taideteosten salaisuudet 14.20 Amsterdamin uusi Rijksmuseum 15.55 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.50 Jäitä hattuun (7) 17.25 Aistit avoinna Italiaan 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Hittehatt 18.30 Stafettkarnevalen tv-sändning: Stafettkarnevalen 2017 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Kohti tulevaisuuden museota 21.00 Altai 30 päivässä 21.45 Salatut museot : Sairaalan alitajunta 22.00 Venäjän arkki (S) 23.3500.46 Kent: Vi är inte längre där 20 21 22 23 24 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Suomen surkein kuski 21.00 Vares-Pimeyden tango (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Peter Nyman 23.05 NCIS: New Orleans (12) 00.00 Enbuske, Veitola & Salminen 01.00 Kohde (12) 02.00 Kuin viimeistä päivää (7) 02.55-03.50 Pomo piilossa NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda 06.35 Myyrä ja Panda 06.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.10 Rusty Rivets 07.35 K3 (7) 07.45 K3 (7) 08.00 Kung Fu Panda (7) 08.20 Angry Birds Toons 08.25 Angry Birds Piggy Tales x 2 08.35 Lego Nexo Knights (7) 09.00 Candice sisustaa 09.25 Candice sisustaa 09.55 Grillit huurussa 13.45 Andrew Maynen metkut x 2 14.45 MasterChef Australia 15.55 Amerikan kovimmat keräilijät Leijonan luola USA 17.55 Haluatko miljonääriksi. 47 18. YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.53 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.07 Maikki ja pelottava Pontso 07.31 Urpo ja Turpo 07.40 Pipsa Possu 07.46 Raa Raa, leikkisä leijona 07.57 Ryhmä Hau 08.22 Oktonautit x 2 08.46 Yökyöpelit 09.01 Galaxi x 2 09.21 Råtta Booris 09.25 Tenavat (7) 09.33 Neljä ja puoli kaverusta (7) 10.00 Uusi Päivä x 2 10.56 Uusi Päivä 11.30 Doctor Who (12) 12.20 True selfie 12.50 Luonto lähellä sydäntä 13.30 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 14.00 Käsipallon SM: Miesten 4. loppuottelu 17.00 Viestikarnevaalit 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Satuhäät 20.00 Amélie (12) 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.15 Rytmisen voimistelun EM 23.00 Siskonpeti (7) 23.25 Mr. TOUKOKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Rakkaudesta puutarhaan 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Alueuutisia x 10 12.15 Oddasat 12.35 Dokumenttiprojekti: Äidin toive (12) 14.05 Prisma: Mehiläispesän salaisuudet 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Akuutti 15.40 Luonnon yrttiapteekki 16.00 Naapureita ja ystäviä (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Pokka pitää 18.45 Avara luonto: Villi Lähi-itä 19.37 Rikos yhdistää (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 21.45 Neiti Marple: Salaperäiset rukiinjyvät (12) 23.20 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Maikki ja pelottava Pontso 07.16 Anniina Ballerina 07.41 Pikku perunat 07.44 Maukka ja Väykkä 07.55 Viiru ja Pesonen 08.09 Sanni Sateenkaari 08.21 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.44 Jetron matkaan 09.01 Galaxi 09.02 Galaxin Pallo 2016 09.31 Aika härdelli! (7) 09.43 Viidakkojytä 09.48 Minä ja Ronaldo 10.00 Kioski 10.30 Tahdon asia (7) 11.15 Au pairit Kanadassa 11.45 Lasikatto 11.55 Vanhasta uudeksi-kierrätysvinkkejä 12.25 Weggen huimapäät Lofooteilla 12.55 Serena 14.30 MotorSport 15.00 Käsipallon SM: Miesten 3. 11.30 Matkalla tähtiin 12.00 Ambulanssissa x2 13.00 Luonto lähellä sydäntä 13.40 Afrikan kansallispuistojen eläimiä 14.10 Työ on elämää varten 14.50 Seikkailu Kilimanjarolla 16.00-16.23 Siskonpeti (7) 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00-19.21 VICELAND: Cut That Heals (12) 19.30 Kandit 20.00 Uusi Päivä 20.30 Kuntoiluriippuvainen 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Lilyhammer (16) 22.45 Lilyhammer (16) 23.30 Psychobitches (12) 23.50-00.15 Psychobitches (12) 00.20-04.00 Uutisikkuna MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 09.40 Kauniit ja rohkeat (7) 10.05 Emmerdale (7) x 2 11.05 Lääkärit 13.30 Hurjat sääilmiöt 14.30 Amazing Race 15.30 Kolme miestä ja tyttö (7) 16.00 Salatut elämät 16.30 Aarteiden metsästäjät Suomi 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale x 2 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 14.30 Upeat skandikodit 15.00 Peter Nyman 15.30 Fresh Off the Boat 16.00 Salatut elämät 16.30 Suomen surkein kuski 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 00.00 Holmes NYC (12) 01.00 Poliisit (7) x 2 02.00 Rekkakuskit jäällä 03.00 Suojelijat (12) YLE TEEMA & FEM 09.00 Minun totuuteni: Inga-Britt Ahlenius 10.00 Taivaallista menoa: Bo-Sanfrid Höglund 10.30 Aistit avoinna Italiaan 11.00 Närbild 11.30 Työelämän uudet kuviot 12.00 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 12.55 Tapaus Ai Weiwei 13.55 Holbein-Tudorien hovimaalari 14.55 Kiehtova maailma: Värikäs Väli-Amerikka 15.50 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.50 Jäitä hattuun (7) 17.25 Aistit avoinna Italiaan 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Petra ja potilaat 18.30 Clay Kids (7) 18.41 Gazoon 18.45 Nina Patalo x 2 19.00 Spotlight 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Taideteosten salaisuudet 20.30 Taideväärentäjä hyväntekijänä 22.00 Amsterdamin uusi Rijksmuseum 23.35-00.46 Kent: Vi är inte längre där YLE TV1 05.55 Akuutti 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydämen kutsumus 10.43 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Oddasat 12.30 Viidakkoperhe (7) 13.20 Laulava sydän (7) 14.35 Ikimuistoinen: Tapio Rautavaara 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Hyttyset lähikuvassa 19.50 Pohjolan luonto 20.00 Puutarhaunelmia 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Kenttäsairaalan sisaret (16) 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Oddasat 23.25 Ulkolinja: Kotiapulaiset orjina 00.20 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Metkat Mesiläiset 07.01 Musapoksi 07.04 Tie tähtiin 07.18 Franklin ja ystävät 07.30 Jepu Neulanen 07.43 Timppa 07.53 Itikkaötökät 07.59 Touhukkaat 08.25 Galaxi 08.26 Tenavat (7) 08.34 Hullabalooba (7) 08.39 Esteitä ja ylityksiä 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.30 Positiivinen 11.30 Afrikan kansallispuistojen eläimiä 12.00 Ambulanssissa x 2 13.00 Kuntoiluriippuvainen 13.30 Sukujuuria etsimässä 14.10 Vanhasta uudeksi-kierrätysvinkkejä 14.40 Matkalla tähtiin 15.10 Uusi Päivä 15.40 Suunnistuksen maailmancup: Sprinttiviestit 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Tuhkimotarinoita 19.50 Mikaelin naiset: Manna 20.00 Uusi Päivä 20.30 Sininen planeetta-akvaarion synty 21.00 Tahdon asia (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 The Late Late Show with James Corden 22.40 Ei oikea raiskaus. 20.00 Uusi Päivä 20.30-20.53 Siskonpeti (7) 21.00 Our Girl (16) 21.58 Uutiset 22.03 Urheiluruutu 22.10 Mr. Robot (12) 00.15-04.00 Uutisikkuna MTV3 08.05 Littlest Pet Shop 08.30 Muumilaakson tarinoita 08.55 Nuori Robin Hood 09.05 Winx-klubi (7) 09.30 Invizimals (7) 10.30 Piha ja parveke 11.00 Salatut elämät 11.30 Salatut elämät (7) 12.00 Salatut elämät 12.30 Elokuva: Täydellinen sulhanen 14.35 Katabatic-vuorten valloittajat 15.05 Laurin talot 16.00 MM-kisastudio 16.10 Jääkiekon MM-kisat: Välierä 1 17.00 Jääkiekon MM-kisat: Välierä 1 17.45 Jääkiekon MM-kisat: Välierä 1 18.30 MM-kisastudio 18.40 Pilanpäiten 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Ketonen & Myllyrinne (12) 20.00 MM-kisastudio 20.10 Jääkiekon MM-kisat: Välierä 2 20.55 Jääkiekon MM-kisat: Välierä 2 21.45 Kymmenen Uutiset 21.50 Jääkiekon MM-kisat: Välierä 2 22.30 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.40 Päivän sää 22.45 Tulosruutu 22.55 Midnight Sun (16) 00.10 Lauantairavit 01.10 Rikospaikka 01.40 Incorporated-pimeyden verkko (16) 02.40 Pukumiehet (12) 03.35-04.30 Sleepy Hollow (16) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.15 Myyrä ja Panda 06.25 Tashi (7) 06.40 Tashi (7) 06.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.15 Rusty Rivets 07.40 Lego Nexo Knights (7) 08.00 Lego Nexo Knights (7) 08.25 Angry Birds Toons 08.30 Angry Birds Stella 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Elokuva: Space Chimps-avaruusapinat (7) 10.40 Elokuva: Pikku Delfiini-unelmien laineilla (7) 12.30 Vaaleanpunainen pantteri 12.40 Leijonan luola USA 13.40 Andrew Maynen metkut 14.10 Hauskat kotivideot 15.15 Suomen hauskin tavis 16.20 Supertähdet 17.50 Vain elämää 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Vain elämää 20.00 Haluatko miljonääriksi. Robot (12) 22.55 Satisfaction (12) 23.35 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) MTV3 05.35 Aamusää 06.00 Huomenta Suomi: Duunikunto 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Talouden viikko 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Suomen Huippumalli haussa 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Arman Pohjantähden alla 23.00 Haluatko miljonääriksi. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Guardians of the Galaxy (12) 23.30 Elokuva: Collateral-väärä aika, väärä paikka (16) 01.55 Katastrofin anatomia 02.55 Poliisit 03.25 Poliisit YLE TEEMA & FEM 09.00 Elämäni eläimet 09.30 Efter Nio 10.30 Aistit avoinna Italiaan 11.00 Dok : Ideat tarvitsevat tilaa 11.29 Annedroidit (7) 11.51 Kamppailu 12.00 Uhri, elokuva metsästä 13.00 Tiededokumentti: Aivot 13.55 Medicit, Firenzen valtiaat (12) 14.47 Medicit, Firenzen valtiaat (12) 15.40 Tapaus Ai Weiwei 16.40 Altai 30 päivässä 17.25 Tienhaarassa 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Superapulaiset 18.30 Ævar tutkii ja selvittää 19.00 Ankkalammikosta aavikolle 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.48 Arkkitehtuurin helmiä 20.00 Jazzin kuningatar Ella Fitzgerald 20.55 Ella Fitzgerald Helsingissä 1965 21.30 Kent: Vi är inte längre där 22.40 Kent: Vi är inte längre där 23.50-00.45 Aavikon kaiut (16) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Villi Lähi-itä 09.00 Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Uutiset 10.00 Hulahula Suomi 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Arkistokuvia: Kuusi runoilijaa 12.00 Jumalanpalvelus 13.15 Seniori työssä 13.30 Suomi on suomalainen 14.00 Kyllä BBC hoitaa 14.30 Uutisvuoto 15.00 Uutiset 15.05 Suomen historian myytit: Nuijasota 16.00 Benidorm (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Rakkaudesta puutarhaan 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Ulos luontoon Kevätseuranta 19.00 Luontohetki: Eläinmaailman ihmeitä 19.30 Syyttäjä (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Täällä pohjantähden alla (12) 21.55 Hiljainen todistaja (16) 22.55 Ykkösaamu 23.35 CIA kiduttajana
Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Eurooppalaisia puheenvuoroja. Sivulta tuleva pieni lähdenoro on vähitellen uurtanut rinteeseen parikymmenmetrisen rotkon, jonka poikki on kaatunut nyt jo sammalen peittämä kuusijätti. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Aristoteleen kantapää 17.40 Ykkösvieras: 18.00 Tiistain kulttuurisarja 18.20 Radioteatteri esittää. 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Suomen kielen painotus 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot: Laihian kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Oopperaja operettimusiikin Sävel on vapaa / 09-144 800 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Radio 1 vastaa 23.10-07.00 Yöklassinen. 11.00 Valkoista valoa: Reikiä päässä 11.45 Valomusiikkia. Uusi alkoholilainsäädäntö on mainio esimerkki totuuden jälkeisestä ajasta. 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.1006.00 Yöklassinen. Neloskaljaa nuorille Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Syvälle Salpausselkään painunut puro luikertelee ja välillä puskee äänekkäästi loristen hakkaamattomiin rantatörmiin. 1978 Juhani Peltonen ja romaani Elmo 17.35 Tiistain kulttuurisarja 18.00 Romano mirits 18.15 Kurkistus Etnoiltaan 18.20-18.29 Radioteatteri esittää. Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03-19.45 Radioteatteri esittää: Nokia-Suomen suurin tarina. Isoisä, miksi annoitte tämän tapahtua. 23.10-06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kohtauspaikka 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Leikola ja Lähde 18.15 Nuntii Latini-latinankielinen viikkokatsaus 18.20-18.29 Radioteatteri esittää. Kadonnutta aikaa etsimässä 2, osa 31. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti 20.45 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras: Anna-Leena Härkönen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita: Polskutellen 22.55 Kuuluttajan vieras: toimittaja Sari Valto 23.10-06.00 Yöklassinen. Suomessa Alkot ovat käytännössä rakentaneet myymäläverkostonsa niin, että suurin osa liikkeistä sijaitsee ruokakauppojen yhteydessä. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. 1979 Jukka Asikainen, Arto Melleri, Heikki Vuento ja näytelmä Pete Q 17.35 Kopiointi kielletty! Tekijänoikeuden kulttuurihistoriaa 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää. Isoisä, miksi annoitte tämän tapahtua. Betoninen käytävä ja kadun äänet 23.10-06.00 Yöklassinen. Millimetri on pitkä aika. Ylävirran mylly on sortunut ja punamultainen myllytupa nyykähtänyt polvilleen. Kuusikossa on jotakin vaaleaa, niin vaaleaa, että minun on mentävä uteliaisuuteni perässä. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Kohtauspaikka 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho: Paluu jumalten juhliin-Donna Tarttin esikosromaani tehoaa yhä 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Jumalanpalvelus Suolahden vapaaseurakunnasta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Kuuntelijan toiveuusinta: Kuuman kesän ilta, osa 1/2. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. TOUKOKUUTA 2017 007443-1720 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.45 Väliajalla haastateltavina illan taiteilijat 20.10 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.15 Myöhäisillan kamarimusiikki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Kuviteltu Suomi-Lönnrotin viimeinen matka ylämaahan. Ideologia se on huonokin ideologia. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Yle radio 1 18.5.–24.5.2017 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Iäkkäiden säveltäjien Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Töissä täällä. Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla: Sydämessä kaksi kotimaata-siirtolaisten lauluja 19.45 Etnoilta: Keinuva talo 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Töissä täällä. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10-06.00 Yöklassinen. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita: Polskutellen 18.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Sari Valto 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 19.55 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua. Puro meanderoi eli tekee jyrkkiä pyöreämuotoisia mutkia hiesuiseen maaperään. 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.40 Myöhäisillan kamarimusiikissa kuultua 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10-06.00 Yöklassinen. 22.55-23.05 Radioateljeen jälkeen: Roots. Kadonnutta aikaa etsimässä 2, osa 32. Jykevä kuusikko luo lehtokorvelle hämyisää satumetsän tuntua. Onkohan säikäyttämäni taimenen poikanen talvehtinut sulana pysyvässä vedessä vai vasta noussut tutkimaan elinpiiriään. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Vapaus on niin suuri arvo, että heikoimmat halutaan sulkea alkoholismin vankilaan entistä tiukemmin. Vaikka kaikki kansanterveystutkijat ovat yksimielisiä siitä, ettei vahvempaa olutta kannata kansalle marketissa myydä, hallitus tekee juuri mielensä mukaan. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Mun luonto TIMO SPARF MAAN HALLITUS ON saamassa maaliin vaalikauden tärkeimmän tavoitteensa. Kallon saumat toistavat puron muotoja.. Nyt persuministeritkin saavat ruokakassiin kunnon ainetta, eikä mitään pilssivettä. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: äänisuunnittelija Suvi Tuuli Kataja 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 20.00 Suoraa puhetta Musiikkitalosta 20.25 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.25 Mignonin lauluja 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja. Kettu ei ole selvinnyt talvesta – mikä lie tullut. 48 18. Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Ankarat vuodet: Pennitön uneksija 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä kesähaaveissa 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho 18.00 Kuunnelman esittely 18.15 Viikon luontoääni 18.20 Radioteatteri esittää. On erikoista, että neloskaljan hakeminen saman kiinteistön Alkosta on monille ylivoimainen tehtävä, lähes vapauden riistoa. Neloskalja ja lonkku tekevät näyttävän sisäänmarssin markettien juomahyllyille