Demokraatti 18.8.2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

PAL.VKO 2022-35 00 74 43 -2 21 4 18.8.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 22 / 18 . de_18082022_001.indd 1 de_18082022_001.indd 1 8.8.2022 14.51 8.8.2022 14.51. Riskeistä ei välitetty ja Euroopan energiapelin valtit ovat nyt Putinilla. elo ku ut a MUSARIT Hyvien ihmisten juhla MARISKA Riimit kohdallaan SOPIMINEN Keskitetty vai liittokierros KOULUTUS TEEMA Varhainen vastuu VOIHAN FORTUM Venäjä vei ja länsi vikisee
/liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Alennusta tien päällä ja perillä tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_18082022_002.indd 1 de_18082022_002.indd 1 8.8.2022 11.09 8.8.2022 11.09. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia matkailijan etuja Tradekan jäsenille. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen
Opiskelustressi on osin turhaa. ELOKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI ENERGIA KOULUTUS ABORTTI Suomi maksaa saksalaisten kaasulaskua. 3 Demokraatti 14 /2 2 26 14 55 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 18. TEEMA ULKOMAAT ILMIÖ de_18082022_03.indd 3 de_18082022_03.indd 3 9.8.2022 16.06 9.8.2022 16.06. Äärikonservatiivit voittivat aborttiväännössä. Matematiikka ylipainottuu opiskelijavalinnoissa
Ka nn en ku va : A rja Jo ki ah o Punktausta on elämän kantavimpia juttuja. Viikon kuva: Melkein oma laiva Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Marianne Haapoja D-analyysi: Sokaiseva ahneus D-ilmiö: Energiapelin tappio Ay: Kovaa peliä lakkorintamalla Mepitshow: Eero Heinäluoma Palkat: Helsingin kaaos jatkuu Neuvottelu: Keskitetty vai liitto Turpokäräjät: Janne Riihelä Kuvataiteet: Naisia ja folkpoppia Kirja: Koronasodan ruumiinavaus TMT: Hyvien ihmisten juhla Elokuvat: Nykyprolen rakkautta Kirjavisa: Fedja, kissa ja koira Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Miia Nahkuri IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Mariska Kolumni: Mikko Majander Kasvot peilissä: Ismo Kokko Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 34 11 MARIANNE HAAPOJA Hurmos ja bisnes MARISKA Laulaja, lauluntekijä + TEEMA Koulutus 55 5 6 8 11 12 14 20 23 24 26 31 34 40 41 42 46 48 50 52 63 72 73 74 de_18082022_04.indd 4 de_18082022_04.indd 4 10.8.2022 10.45 10.8.2022 10.45. 14 /2 2 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Rauhantyö. Nyt. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 1.9. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895
Eikä se, että konkreettisten turvallisuusuhkien noustessa suomalaiset kiinnostuvat liittolaismaista tai omista maanpuolustusasioista, ole militarismia vaan käytännönläheistä realismia. Pitää jaksaa, on syytä huvittaa. Aito rauhan puolesta puhuminen ja lähimmäisten suojeleminen sodilta ei ole hetken muotitrendi. Kumpikaan selitys ei pidä paikkaansa. Kuinka pitkään jaksamme tehdä kynttilälauttoja mielenilmauksiin, joita ei seuraa juuri kukaan. Kun hyökkäys Ukrainaan alkoi, suomalaiset rauhanjärjestöt olivat ensimmäisinä osoittamassa mieltään Venäjän lähetystön ja konsulaattien edustalla hyvin kovasanaisesti. E lokuun alussa vietettiin Hiroshima-päivää toisen maailmansodan lopettaneiden ydinpommien uhrien muistolle. Tänä syksynä sitä pitää osata Suomessa tehdä yhä enemmän yhdessä, turhien aatteellisten rajalinjojen yli. Molemmissa toiminnoissa on juuri nyt myös samanlainen riski. Juuri nyt rauhanteon ja -tekijöiden pitäisi olla suositumpia kuin koskaan, ja kerätä valtavia ihmisjoukkoja tilaisuuksiinsa. Ukrainan taistelujen jatkuminen turruttaa sekä rauhanliikkeen ihmisiä että sotalaivayleisöjä. Rauhanliikkeen kritisoijat taas ivaavat, että aikoinaan Neuvostoliiton käsikassaroina toimineet naiivit järjestöt eivät ole päässeet eroon vanhoista venäjäsympatioistaan, ja siksi yleisö karttaa niitä. ON SUURTA tuhlausta, jos rauhanliike ja suomalaisten halu opetella poikkeusaikojen taitoja pysyvät vastedeskin niin erillään toisistaan. Eiväthän vapaapalokuntalaiset tai palokuntanuoretkaan ole (toivottavasti) pyromaaneja. Katsojia oli paikalla vähän, nettistriimiä seurasi muutama kymmenen. Hyvin lähellä meitä Ukrainassa käydään paraikaa Isonvihan kaltaista sotaa ja surmataan siviilejä. Kummassakin on taustalla sama tarve: turvallisempi Suomi jossa ihmiset voivat elää ja rakastaa kanssaihmisiään rauhassa. Samana viikonloppuna Helsingissä vieraili jättimäinen amerikkalainen sotalaiva – jonka ympärillä parveili tuhansia uteliaita. Rauhanjärjestöjen aktivistit ovat epäilleet, että syynä yleisökatoon on yhteiskunnan militarisoituminen. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Paras aika rauhantyölle on nyt Pääkirjoitus EIVÄTHÄN VAPAAPALO KUNTALAISET OLE (TOIVOTTAVASTI) PYROMAANEJA. Tässä on valtava epäsuhta. Pääkaupungin tuulisessa illassa rauhanjärjestöt laskivat pieniä kynttilälauttoja kellumaan Töölönlahdelle. de_18082022_05.indd 5 de_18082022_05.indd 5 8.8.2022 16.03 8.8.2022 16.03. Huvittaako meitä kehittää poikkeusaikojen taitojamme, jos olemme kuitenkin menossa Naton ja amerikkalaisten tukialusten suojiin
6 Demokraatti V iik on ku va M ik ko H uo ta ri MELKEIN OMA LAIVA. Eikä ihme, kyseessä on valtava, 257-metrinen sotalaiva, jonka kyydissä on muun muassa helikoptereita, hävittäjiä ja pienempiä maihinnousualuksia. Laivalla palvelee noin 2 000 Yhdysvaltain merijalkaväen ja laivaston sotilasta. USS Kearsarge jatkoi Helsingistä matkaansa pohjoiselle Itämerelle harjoittelemaan Merivoimien kanssa. Helsingissä vieraillut Yhdysvaltain laivaston maihinnousutukialus USS Kearsarge kiinnosti suomalaisia. Laivastovierailu järjestettiin pikavauhtia, kun Suomi päätti hakea Naton jäsenyyttä. de_18082022_06.indd 6 de_18082022_06.indd 6 8.8.2022 16.26 8.8.2022 16.26
7 Demokraatti de_18082022_06.indd 7 de_18082022_06.indd 7 8.8.2022 16.27 8.8.2022 16.27
Samoilla linjoilla oli HUSsin toimitusjohtaja Matti Bergendahl, jonka mukaan palkkoihin liittyvät kysymykset tulee ratkaista yhdessä eri sote-toimijoiden kanssa. Britanniassa hallitus on jo asettanut BP:lle ja Shellille 25 prosentin määräaikaisen lisäveron. Me emme saa työoloja ja palkkausta kuntoon ilman rahaa. KATARINA MURTO TWITTERISSÄ Nykyinen malli on selkeä. Se on yksiselitteinen asia. Hän myös kiisti palkkakartellin. OLEMME JÄLKIJUNASSA OECDMAIHIN VERRATTUNA TERVEYSMENOJEN BUDJETOINNISSA. Sairaanhoitajien mahdollista joukkoirtisanoutumista pitää oikeutettuna suomalaisista U ut is su om al ai se n ga llu p de_18082022_08.indd 8 de_18082022_08.indd 8 10.8.2022 10.18 10.8.2022 10.18. Se on arvovalinta. fi:ssä. – On jännää, että lääkäreiden palkoilla kilpaillaan ja heille maksetaan, jotta heitä saadaan töihin, Rytkönen sanoo ja nostaa esiin esimerkiksi Keuruun tapauksen, jossa keikkalääkäriä houkuteltiin töihin liki 25 000 euron kuukausipalkalla. Tupoihin ei ole palaamista eikä haikailu ole realistista. SE ON ARVOVALINTA. Tehyn epäilykset heräsivät HUSin toimialajohtajan Jukka Louhijan kommenteista, jotka koskivat palkkakilpailua rajoittavaa valta kunnallista sopimista. Suurimmat öljy-yhtiöt, ExxonMobil, Chevron, Shell, Equinor, TotalEnergies ja BP, ovat tehneet alkuvuoden aikana voittoa yhteensä 77 miljardia dollaria. Nyt on liitto kierros ja kunta-alan ratkaisu on todella tärkeä. Länsimaiset öljy-yhtiöt ovat hyötyneet Ukrainan sodan takia nousseesta öljyn hinnasta. Nyt pitää miettiä, miten näitä sodan takia odottamattomia windfall-voittoja voitaisiin verottaa, eli saada sodasta hyötyneet yhtiöt osallistumaan sodan kustannuksiin ja kuluttajien maksamien kovien energiahintojen kompensoimistoimiiin. – Rahaa tämä kaikki vaatii. Se on nyt täysin valtiovarainministeriön käsissä, halutaanko homma kuntoon vai ei. Olemme jälkijunassa OECD-maihin verrattuna terveysmenoihin budjetoinnissa. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Sotavoittoja pitää verottaa V IIK O N LU KU 45 prosenttia. ANTTI PALOLA TWITTERISSÄ Nyt on paikallisen sopimisen aika. – Ensimmäinen ajatukseni oli, että ei meillä mitään kartellia ole, mutta yhdessä ollaan sovittu, että yhtään enempää ei makseta, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoi Demokraatti. Liitot asettavat tavoitteensa ja ja pyrkivät saavuttamaan ne parhaalla mahdollisella tavalla. MARKO PIIRAINEN TWITTERISSÄ HOITAJAT Palkkakartellin hajua TEHYSSÄ ON selvitys kesken siitä, onko sairaanhoitopiireissä jonkinlainen hoitajia koskeva palkkakartelli. Rytkönen pitää ”hulluna”, jos sairaanhoitopiirit eivät halua kilpailla palkoilla. Se on se valinta
Samaan aikaan esimerkiksi Virossa lähes koko yhteiskunnan palvelut toimivat digitaalisesti verkossa, nopeasti ja ongelmattomasti. ELÄKE PALKANKOROTUKSET Kiitos työeläkeindeksi VILLIKSI RYÖPSÄHTÄNYT inflaatio on tuomassa poikkeuksellisen mojovat korotukset työeläkkeisiin. Tavallisten kansalaisten. Vuoden 2023 työeläkeindeksi lasketaan tämän vuoden heinä-syyskuun kuluttajahintojen ja ansioiden keskiarvojen perusteella. Porilaisten marssi ja henkselit paukkumaan. Merilä kuitenkin muistuttaa, että korotusprosentin haarukointiin liittyy vielä paljon epävarmoja tekijöitä. Miksi Suomessa isompien, niin valtion kuin kuntien, digihankkeiden epäonnistumisten lista on niin pitkä. Hän pitää hyvänä, jos Suomessa seurattaisiin kilpailijamaiden palkankorotuksia. Hyvät digi-intoilijat, Suomessa on oikeasti paljon digiosaamista, mutta hymistelyn lisäksi pitää olla valmiutta miettiä, miksi monet isot digiprojektit muuttuvat meillä ikuisuushankkeiksi tai epäonnistuvat, pohtii Demokraatin väki. Minkä varassa Suomen digiosaaminen on. Suomi on ollut aiemminkin samassa vertailussa mitalisijoilla. Tuoreimmat tapaukset löytyvät pääkaupunkiseudulta. de_18082022_08.indd 9 de_18082022_08.indd 9 10.8.2022 10.18 10.8.2022 10.18. Mutta. Eläketurvakeskuksen ekonomisti Ville Merilä arvioi Iltasanomissa, että jos ansiotaso nousee noin 2–3 prosenttia ja inflaatio pysyy kolmannella vuosineljänneksellä vähintään noin 7–8 prosentissa, niin työeläkkeet voivat nousta jopa 6–7 prosentilla. Nykyinen 80/20-malli osoittautuu kuitenkin nyt rahanarvoiseksi, kun työmarkkinoilla on tehty maltillisia palkankorotuksia ja inflaatio laukkaa ennätysvauhtia. Kaukoranta kuitenkin muistutti, että kun työvoimakustannusten nousu kiihtyy muuallakin euroalueella, mahdollistaa se myös Suomessa vähän totuttua isommat palkankorotukset. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari Politiikan diiva Oopperan diiva ihailee itseään ihailun kohde Hyvät digi-intoilijat, Suomi sijoittui ensimmäiseksi Euroopan unionin digitalisaatiovertailussa eli digitaalisen toimintakyvyn ja sen kehityksen vertailussa. Työeläkeindeksiin on monella suulla vaadittu muutosta, jotta se huomioisi enemmän palkankorotusten vaikutusta ansiotasoon. Syksyn neuvottelukierrokseen ladataan nyt paljon painetta. Hän viittaa esimerkiksi euromääräisiin palkankorotuksiin, jotka tukisivat suhteellisesti eniten pienituloisia. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta muistutti kesällä, että palkankorotuspaineista huolimatta suomalaisten vientiyritysten kustannuskilpailukykyä ei saisi liikaa vaarantaa. Hän peräsi Helsingin Sanomien haastattelussa ostovoiman turvaamiseksi ”kokoavia ja solidaarisia ratkaisuja”. Ostovoima hyytyy HINNAT NOUSEVAT ja ostovoima heikkenee. Helsingin palkkahallinnon sotkut johtuvat osin ohjelmisto-ongelmista. Työeläkkeen korotukseen vaikuttaa työeläkeindeksi, johon lasketaan 80 prosenttia kuluttajahintojen muutoksesta ja 20 prosenttia palkansaajien ansiotason muutoksesta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) potilastietojärjestelmä Apotti ajaa sitä käyttäviä lääkäreitä epätoivoon ja irtisanoutumisiin
8. Mikä oli Forssassa järjestetyn Kuninkuusravien yleisömäärä. Toinen asia on, onko myös hyvätuloisia perheitä koskeva lapsilisän korotus oikea keino auttaa tukea tarvitsevia. Mikä on z-sukupolvi. Kuinka monta saarta on Suomessa. Saarikon elokuun alussa tekemä esitys ylimääräisestä lapsilisästä oli vaalitemppu, jolla yritetään kääntää keskustan hiipuvaa kannatusta. 7. Kyse on siinä käytännössä kaikille lapsilisää saaville perheille tippuvasta helikopterirahasta, tulotasosta riippumatta. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI KCNA via KNS Vallattomat ne prenikoilla koreilevat Vallattomat ne prenikoilla koreilevat 10 VIS V 1. Tämä maksaisi valtiolle noin 112 miljoonaa euroa Inflaatio, energian hinnat ja heikkenevä talous kurittavat vähätuloisia lapsiperheitä ja niiden tukeminen on tässä tilanteessa tarpeellista. Mutta eduskuntavaalien lähestyminen aiheuttaa monessa ministerissä muutoksen. 4. 2. Mikä on Ahtium Oyj: n vanha nimi. Valitettavasti lapsilisän korotuksen rajaaminen koskemaan osaa perheistä on mahdotonta. 9. 3. Milloin Suomen Pankki perustettiin. Minkä lintulajin pesintä onnistui tänä vuonna Suomessa 82 vuoden tauon jälkeen. de_18082022_10.indd 10 de_18082022_10.indd 10 8.8.2022 16.57 8.8.2022 16.57. 6. Kuka hän on. Mitä on bruksismi. Kenet Väinämöinen lauloi suohon. 5. Oik eat vas tau kse t: 1) Ham pai den nar sku tte lua 2) Har jal inn un 3) Kar i Kuu va 4) Noi n 225 00 5) VM :n kan slia pää llik kö Juh a Maj ane n 6) Vuo sie n 199 6–2 015 väl illä syn tyn eet 7) 181 2 8) 45 629 ) Jou kah ais en 10 ) Talv iva ara n Kai vos osa key htiö Oyj NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Säästäjästä tuli helikopterirahan jakaja A nnika Saarikko (kesk.) yritti profiloitua ministeripestinsä alussa monen edeltäjänsä tapaan tarkan euron valtiovarainministeriksi, joka vahtii muun hallituksen rahankäyttöä. 10. Kuka on säveltänyt ja sanoittanut Sammy Babitzinin tunnetuksi tekemän kappaleen Daada-daa-da
SAHALLA JOKAINEN LÖYTÄÄ OMAN ÄÄNENSÄ. Saha on soitin, jolla jokainen soittaja, myös ensikertalainen, löytää oma äänensä. Kyllä musareita kannattaa hyödyntää ja käyttää. Kyllä! Musarit täytti 50 vuotta, ja minulle tämä oli 25. 11 Demokraatti Mikä meno Marianne Haapoja, Työväen musiikkitapahtuman toiminnanjohtaja. Tapahtumaa kuitenkin tehdään yhdessä muun muassa ammattiliittojen kanssa. Se on alkanut jo. Iso muutos oli pääsy tehtaan alueelle ja kentälle. Isommat tähdet ja valtavirran ohjelma on kasvattanut kävijämääriämme. Miksi. Milloin alkaa seuraavan ohjelman valmistelu. Teimme sen taas, vaikka huolta oli muun muassa Musarihurmos Valtavirta vahvistaa kantaaottavan ohjelman kävijämääriä. Teksti Heikki Sihto Kuva Kari Hulkko sairastumisista ja henkilökunnan riittävyydestä. de_18082022_11.indd 11 de_18082022_11.indd 11 10.8.2022 11.30 10.8.2022 11.30. Helpottunut. Kaikki olivat hyvällä tuulella. Samalla yhä useammat ovat löytäneet meidän perinteisemmän, kantaaottavan ja yhteiskunnallisen ohjelman. vuosi kun olin tapahtumaa järjestämässä. Minunkin aikanani tapahtuma on muuttunut paljon. Uudet esiintymispaikat mahdollistivat isommat lavat ja samalla tapahtuman kasvattamisen. Myös Myllysaaren museo puistoineen on yleisön pitämä paikka. Teknologia on kehittynyt ja uudet esiintymispaikat ovat mahdollistaneet tapahtuman kasvattamisen. Isäni isä oli metsätyönjohtaja, metsässä ja tukinuitossa perhettään elättänyt duunari. Saha liittyy vahvasti myös suomalaisuuteen, metsään sekä Valkeakoskeen ja paperiteollisuuteen. Turvapäällikkömmekin ihmetteli, että tapahtumassa ei ollut yhtään kähinää. Yleisöstä puhuttaessa tuntuu, että edelleen aika monelle työväenliikkeen ihmiselle musiikkitapahtuma ei ole kovin tuttu. Tämä taisi vielä olla tuplajuhlavuosi. Ensi kesää on suunniteltu ainakin puoli vuotta ja osa esiintyjistäkin on jo varattu. Puoluekokouksien kahvipöydissä kun on puhuttu tapahtumasta, on tullut kommenttia ”aina pitänyt käydä” tai ”en ole kuullutkaan”. Käyttäisin tämän vuoden tapahtumasta sanaa musarihurmos. Tapahtuman karonkassa oli onnellisen oloisia ihmisiä. Voimasoittimesi on saha
He olivat silloin ja ovat edelleen Suomen talouselämän arvostettuja vaikuttajia. Tämä näkyi myös yhtiön maksamissa osingoissa, joita Suomen valtio sai esimerkiksi Fortumin viime vuoden tuloksesta noin 500 miljoonaa euroa. Siksi Ukrainan sota yllätti ja järkytti lännen. Tämän vuoden budjetin tuloiksi on arvioitu 58 miljardia euroa. Tämä kauppa ei toteutunut – nyt katsottuna Fortumin onneksi – vaikka neuvotteluihin sotkettiin myös Fortumin osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Kaupan ja siihen liittyvien investointien arvo oli yhteensä noin viisi miljardia euroa. Merkittävä syy Fortumin vaikeuksille on ahneus. Henkinen kvartaaliajattelu on levinnyt liike-elämästä myös monille muille sektoreille. Hänen tai omistajaohjausministerin painoarvo – tai taloudellinen osaaminen – voi olla riittämätön, kun Fortumin kokoinen yritys alkaa miettiä esimerkiksi Uniperin kaltaisen yrityksen ostoa. Se on valtion budjetissakin merkittävä summa. F ortum, Uniper ja Suomen taloushistorian surkein yrityskauppa. Laita musta kuvapalkki kohdalleen vasempaan marginaaliin kun nostat pohjan kirjastosta! (yläosa leikkausvaraan) Otsikko ohut 40 > KESKITÄ! Ingressi pieni > KESKITÄ! ANF 5 Leipis Uuden kappaleen alkuun Leipis 1 kpl CAPS Poiminta viivoilla, mahdollisimman vähän tavutuksia analyysi de_18082022_12.indd 12 de_18082022_12.indd 12 8.8.2022 16.59 8.8.2022 16.59. Miksi osin valtion omistama energiayhtiö laajeni isolla riskillä Venäjälle ja Saksaan. Kenen syy. Mikä toki on olennainen osa pörssiyhtiön toimintaa. Vielä 2015 Fortum hieroi kauppoja vesija lämpövoimaa tuottavasta energiayhtiöstä. Lopputulema oli, että Fortum jäi ilman himoitsemaansa vesivoimaa, mutta valtio-omistaja taivutteli tai pakotti yhtiön vastentahtoisesti mukaan Fennovoiman hankkeeseen. Se osti vuonna 2008 enemmistöosuuden venäläisestä sähkönja lämmöntuotantoyhtiöstä. Suomen valtio omistaa Fortumista, pörssiyrityksestä, 51 prosenttia. Lännessä aikajänne on lyhyempi. Venäjä oli vallannut Krimin vuoden 2014 alkupuolella. Fortumin toiminta Venäjällä oli monta vuotta kannattavaa. Venäjäkin oli todennäköisesti vuosien ajan rakentanut energiapolitiikkaansa sen mukaan, että energiaa voisi käyttää kiristysruuvina, jos maa hyökkää Ukrainaan. Energia on Venäjälle ensisijaisesti valtapolitiikan rautanyrkki ja pelimerkki. Ja tätä valtapeliä Venäjä oli pohjustanut ja pelannut jo vuosikausia ennen hyökkäystään Ukrainaan. Päävastuu Uniperin ostamisesta oli Fortumin silloisella toimitusjohtajalla Pekka Lundmarkilla (joka on nyt Nokian toimitusjohtaja) ja hallituksen puheenjohtajalla Sari Baldaufilla. Mutta olennaista on myös osata arvioida tuottoihin liittyviä riskejä. Valtiota on edustanut tämän vuoden keväästä yhtiön hallituksessa virkamies. Sitä sen sijaan voi miettiä, olisiko valtion pitänyt osaltaan tehdä riskikartoitusta niin Venäjälle menosta kuin Uniperin oston mahdollisista poliittisista riskeistä. Etenkin Kiinassa erilaisia hankkeita mietitään kymmenien vuosien perspektiivillä. Asialla on jälkiviisasteltu jo monta viikkoa. On tarpeen pohtia, miten vastaavalta voi jatkossa välttyä. Ennen Uniperin ostoa (2018) Fortum oli laajentanut toimintaansa Venäjälle. Ahneus sokaisi Fortumin ja valtion BISNEKSESSÄ ON OLENNAISTA OSATA ARVIOIDA TUOTTOIHIN LIITTYVIÄ RISKEJÄ. Länsi on heikoilla niin Venäjän kuin Kiinankin kanssa erilaisen aikakäsityksen takia. ENERGIA EI ole Venäjälle vain bisnestä vaan ensisijaisesti valtapolitiikan rautanyrkki ja pelimerkki. Tuolloin Fortumin hallituksessa oli jäsenenä muun muassa Esko Aho
Suurimmat erot ovat Etelä-Suomen kunnissa, pienemmät Pohjois-Suomessa. Joka viidennessä Suomen kunnassa eläkeläisten osuus on yli puolet. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Sukupuoli näkyy eläke-eurossa Naisen eläke on noin viidenneksen pienempi kuin miesten. Lä hd e: El äk et ur va ke sk us , Ty öe lä ke -le ht i Suomen velka Suomen valtion velka nousee ensi vuonna 144 miljardiin euroon. Utsjoella miehet ja naiset saavat keskimäärin lähes yhtä suurta 1 670 euron kuukausieläkettä. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Naiset de_18082022_13.indd 13 de_18082022_13.indd 13 8.8.2022 17.01 8.8.2022 17.01. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 5 000– 4 750–4 999 4 500–4 749 4 250–4 499 4 000–4 249 3 750–3 999 3 500–3 749 3 250–3 499 3 000–3 249 2 750–2 999 2 500–2 749 2 250–2 499 2 000–2 249 1 750–1 999 1 500–1 749 1 250–1 499 1 000–1 249 750–999 –749 KOKONAISELÄKEJAKAUMA SUKUPUOLITTAIN euroa/kk Miehet 20 % 15 % 10 % 5 % % % 5 % 10 % 15 % 20 % Miehillä 2 006 euroa/kk Naisilla 1 601 euroa/kk Miehiä 682 000 SUOMESSA ON NOIN 1,5 MILJOONAA ELÄKKEEN SAAJAA Naisia 824 000 Keskieläke on 1 784 euroa. Sähkön hinta Olkiluoto 3:n käynnistyminen – vihdoinkin – laskee sähkön hintaa Suomessa. Koko väestöstä (kun tarkastelussa 16 vuotta täyttäneet) eläkettä saavia on kolmannes. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Valtiovarainministeriö Lähde: Kauppalehti Arvostamme suomalaista työtä
ILMIÖ de_18082022_14.indd 14 de_18082022_14.indd 14 9.8.2022 10.59 9.8.2022 10.59. Tästä on ollut vaikea puhua Suomessa, sanoo Venäjän ympäristöja energiapolitiikkaan erikoistunut Helsingin yliopiston professori Veli-Pekka Tynkkynen. Hän sanoo, että etenkin nuoremman polven Venäjä-tutkijat ovat varoittaneet Vladimir Putinin todellisista tavoitteista, jotka erosivat siitä mitä hän puhui lännelle. Edes vuoden 2014 tapahtumat, muun muassa Krimin valtaus, ei muuttanut suhtautumista. Teksti Heikki Sihto / Kuvat iStock, kuvankäsittely Demokraatti uomessa pitäisi muistaa, että energia on vallan väline, vaikka kuinka eläisimme demokratiassa. Hän on myös dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa. Energia on paljon muutakin kuin vain taloudellinen intressi. Puoli Eurooppaa oli mukana pelissä, jonka valtit ovat nyt Venäjällä. – Onneksi Suomessa, Fortumista huolimatta, valtiotasolla ymmärrettiin vähentää riippuvuutta venäläisestä energiasta. Tynkkynen myöntää vuosien mittaan turhautuneensa moneen kertaan Suomessa vallinneeseen tarinaan Euroopan ja Venäjän välisestä keskinäisestä riippuvuudesta. 14 Demokraatti 14 Demokraatti Fortum pelasi isolla riskillä energiapeliä, jossa Venäjä huijasi. Tämän jälkeen muun muassa Saksa lisäsi Venäjältä tuodun energian käyttöä
15 Demokraatti SUOMESSA PITÄISI MUISTAA, ETTÄ ENERGIA ON VALLAN VÄLINE. 15 Demokraatti de_18082022_14.indd 15 de_18082022_14.indd 15 9.8.2022 10.59 9.8.2022 10.59
Rothovius pitää ongelmana, että Fortumilta puuttuu iso ankkuriomistaja, joka puuttuisi tarvittaessa yrityksen linjauksiin. Rothoviuksen mielestä valtiolla on omistuksilleen vain kaksi järkevää vaihtoehtoa. Hän sanoo päättäjien vähätelleen Venäjä-tutkijoiden varoituksia. Tilanne oli nähtävissä jo ainakin 10 vuotta sitten. Samalla tavalla valtion pieneltä osin omistama Sampo on kasvanut matalalla riskillä. 16 Demokraatti D-ILMIÖ – FORTUMIN STRATEGIA on ollut täysin hölmö. Tai sitten niistä vain vaiettiin. Fortum teki suuret linjauksensa edellisen toimitusjohtajan Pekka Lundmarkin – nyt Nokian toimitusjohtaja – kaudella. – Kuvio on sellainen, että johto voi siirtyä toiseen yritykseen, mutta riski jää omistajille. VELI-PEKKA TYNKKYNEN teki vuosina 2018–2022 eduskunnalle lausuntoja Venäjän tavoitteista. Niin sanotussa Caruna-kaupassa myytiin pienikatteista, mutta tasaista tulovirtaa tuottanut sähkönsiirtoliiketoiminta. Eikä se Rothoviuksen mielestä ole usein edes järkevää. Valtiota hän ei pidä sellaisena. Rothoviuksen mielestä enemmistöosuuden asemesta valtio voisi esimerkiksi omistaa Fortumista 6–7 prosenttia. Muuhun Rothoviuksen mukaan yhtiön osaaminen ei riitä. Tuolloin yhtiön hallituksen puheenjohtaja oli Sari Baldauf. Rothovius ei syytä niinkään poliitikkoja Fortumin uhkapelistä ja sen ottamista isoista riskeistä. Fortumin johdon osaamista kritisoiva Rothovius pitää suomalaisten kannalta onnekkaana, että Fortum jakautui 2004 kahdeksi yhtiöksi, Fortumiksi ja Neste Oiliksi, jolle siirtyi öljyliiketoiminta. Lisäksi yrityksen kassassa vielä poltteli vuoden 2013 sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä saatu lähes kahden miljardin myyntivoitto. Joko lunastaa Fortum pörssistä eli ostaa koko sen osakekanta tai vähentää rajusti omistustaan. Hän on myös esittänyt, että omistajatahot, lähinnä valtio, antaisi Fortumin jatkossa investoida vain vesija ydinvoimaan Pohjoismaissa. – Parasta olisi ollut, jos valtio olisi jo sähköverkkojen myynnin jälkeen ottanut rahat pois Fortumista ja sijoittanut ne järkevämmin. Rothovius epäilee, että ilman tätä jakaantumista myös öljyliiketoiminta olisi pulassa. Näiden yritysten merkittävä ero on kuitenkin siinä, että Fortum on ottanut valtavia riskejä ja Neste panostanut uusiutuvaan energiaan maltillisesti. Ehkä syynä oli suuret osingot ja osaamattomuus, kun näin ei tehty, Timo Rothovius pohtii. JOHTAJAT VOIVAT SIIRTYÄ TOISEEN YRITYKSEEN, MUTTA RISKI JÄÄ OMISTAJILLE. Harmi, että sen enempää valtio kuin muutkaan Fortumin isot omistajat eivät olleet hereillä kun Fortum esitteli suunnitelmiaan. Vastuun kantaa ensisijaisesti Fortumin johto. Fortum lähti soitellen sotaan, kun se osti voimalaitoksia Venäjältä ja myöhemmin vielä lisäsi Venäjä-riskiä ostamalla Uniperin, Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius sanoo. de_18082022_14.indd 16 de_18082022_14.indd 16 9.8.2022 10.59 9.8.2022 10.59. Myöhemmin poliitikot kilvan sysivät toisilleen vastuusta kyseisestä kaupasta. – Ehkä poliitikot toivoivat, että Fortumista voisi tulla samanlainen rahasampo kuin Neste. ROTHOVIUKSEN MIELESTÄ poliitikoilla ei ole aikaa tai osaamista puuttua ison pörssiyrityksen toimintaan. Yritysten energia-asiantuntijoiden, muun muassa Fortumin, Tynkkynen sanoo määrätietoisemmin yrittäneen vaientaa kriittisiä tutkijoita. Suomen valtio omistaa Fortumista 51 prosenttia. – Kyllä Fortumin kokoisella yrityksellä pitää olla itsellä sellaista riskienhallinnan osaamista, että se olisi ymmärtänyt Venäjään ja Uniperiin liittyvät vaarat. Sen verran poliitikkoja voi syyllistää, että kun viime hallituskaudella pääministeri Juha Sipilä sanoi ”pannaan valtion tase töihin”, se oli Fortumille viesti lähteä investoimaan. Sammossa on Björn Wahlroos isona omistajana vahtinut yrityksen laajenemista. Se vähentäisi valtion vastuita ja valtaa yrityksestä. Rothovius uskoo Fortumissa tiedettävän, että valtio ei puutu sen investointeihin
Vuorineuvoksista alkaen on paheksuttu tätä jälkiviisautta, tapahtuneen syiden pohdintaa. Kauppa maksaa 2,7 miljardia euroa. Demarit ajattelivat sen turvaavan työpaikkoja. Tynkkynen kutsuu sitä pään työntämiseksi pensaaseen. Uusi sähkönsiirtoyhtiö aloitti toimintansa nimellä Caruna Oy. Yhteensä Fortum maksaa Uniperista noin seitsemän miljardia euroa. Fortum listautui Helsingin pörssiin joulukuussa. Putin puhui yhteisestä infrastruktuurista, mutta samalla tähtäsi sotakassansa kartuttamiseen. Hän ihmettelee miksi nyt, Fortumin likapyykkiä selviteltäessä, puhutaan jälkiviisaudesta ja paheksutaan syiden ja seuraamusten pohdintaa. Kaasun hinta nelinkertaistuu kesään mennessä. – Suomessa oltiin yli puoluerajojen idänpolitiikan takana. Heinäkuussa Saksa päättää ostaa Uniperista 30 prosenttia. Demokratiaan kuuluu keskustelu ja jälkiviisauskin, Tynkkynen muistuttaa. Länsi typerästi uskoi Venäjän puheet. – Jotenkin tuntuu, että tapahtuneesta nyt käytävää keskustelua halutaan jotenkin vaientaa puhumalla jälkiviisaudesta. Fortumin pörssikurssi on romahtanut ja sen maksamat osingot ovat vaarassa. 2018 Fortum ostaa 47 prosentin osuuden itseään suuremmasta energiayhtiö Uniperista. 2022 Venäjä hyökkää Ukrainaan helmikuussa. Fortumista tulee liikevaihdoltaan Suomen suurin yritys ja Euroopan kolmanneksi suurin päästöttömän sähkön tuottaja. Keskustalle energiakauppa oli erityisesti jatkoa puolueen pitkäaikaiselle idänpolitiikan linjalle. Hän pitää koko jälkiviisaus-sanaa vääränä tässä yhteydessä. Uniperin sopimukset estävät siirtämästä kaasun uutta hintaa sen kuluttajille. Neste Oil irtaantui Fortumista keväällä 2005. Kokoomus näki sen bisneksenä, johon valtio ei saa sekaantua. 2014 Venäjä valtaa Krimin. Kaupan arvo on 3,76 miljardia euroa. 2019 Fortum kasvattaa omistuksensa Uniperista 70,5 prosenttiin. 2015 Fortum myy Ruotsin sähkönsiirtoliiketoimintansa 6,6 miljardilla eurolla. Uniper tekee päivittäin 50 miljoonan euron tappioita. 2016 Fortum saa valmiiksi investointiohjelmansa, jossa rakennettiin Venäjälle kahdeksan voimalaitosta. 2004 Fortum jakautuu kahdeksi yhtiöksi, joista Fortumiin jäi sähkönja lämmöntuotanto ja Neste Oilille siirtyi öljyliiketoiminta. Hänen mielestään nykytilanteesta tai Fortum-Uniper-kaupasta ei voi syyttää vain yhtä yksittäistä tahoa, kun kyse oli koko yhteiskunnan hyväksymästä tavasta toimia. 17 Demokraatti FORTUM ON OSA SUOMEN TEOLLISUUSHISTORIAA 1998 Fortum perustetaan yhdistämällä vuonna 1932 perustettu Imatran Voima Oy ja vuonna 1948 perustettu Neste Oy, joissa molemmissa valtio oli enemmistöomistaja. de_18082022_14.indd 17 de_18082022_14.indd 17 9.8.2022 10.59 9.8.2022 10.59. Tilanne on lähes sama koko Euroopassa. Alkuvuodesta Fortum pääomitti Uniperia kahdeksalla miljardilla eurolla. Etenkin Saksa maksaa nyt kovaa hintaa noudattamastaan ostpolitik-linjasta, jota Suomi seurasi ja jolla Suomen poliitikot myös perustelivat omaa idänpolitiikan linjaa. 2008 Fortum ostaa venäläisestä sähköntuotantoyrityksestä 29 prosentin osuuden Tšeljabinskin alueella. Suomi ei ole yksin jälkiviisauden suossa. 2013 Fortum myy sähkönsiirtoon liittyvät toimintansa Suomessa. – Venäjä hyödynsi taitavasti tätä yleiseurooppalaista suhtautumista toimintaansa. Tätä perusteltiin kansalaisille eri tavoin. Tulos on, että Venäjä pystyy nyt käyttämään Euroopan energiariippuvuutta hyväkseen käydessään Ukrainassa sotaa, jonka länsi tuomitsee, Tynkkynen toteaa. Fortum nostaa omistusosuuteensa 93 prosenttiin vuoden 2008 loppuun mennessä
Mutta niin ei haluttu tehdä. Tynkkysen mielestä edes Fortumin kokoisessa yrityksessä ei ole riittävää riskiosaamista, koska maailmaa katsottiin kapeasti läntisestä talousajattelusta käsin. Ne ovat olleet osa tätä yhteistä tarinaa hyvästä idänpolitiikasta, jota ei saa kritisoida. Hän ei syyttäisi edes valtion omistajaohjauksesta vastanneita, vaikka näkeekin, että hallituksella olisi aikanaan ollut enemmistöomistajana mahdollisuus vaikuttaa Fortumin suunnitelmiin. – Aivan viime vuosiin saakka nämäkin tahot ovat olleet hiljaa. Sen pohdinta on Tynkkysen mukaan turhaa, koska niin moni toimija oli Suomen valitseman linjan takana. – Tässä tapauksessa uskon, että valtio olisi voinut tarvittaessa puuttua Fortumin hallituksen toimintaan, vaikka kyseessä onkin pörssiyhtiö. D-ILMIÖ KENEN SYY. Se ei sopinut valittuun linjaan, tarinaan keskinäisriippuvuudesta ja siitä, että bisnes kuuluu yritykselle, ei sitä omistavalle valtiolle, Tynkkynen sanoo. Energian ollessa kyseessä, etenkin venäläisen, myös valtion osaamista olisi tarvittu. Työja elinkeinoministeriö, Supo, ulkoministeriö… Tynkkynen arvioi niillä kaikilla olevan osaamista, jonka perusteella olisi pitänyt vilkutella varoitusvaloja. – Poikkeus on puolustushallinto, joka omassa toiminnassaan on jo pitkään huomioinut mahdolliset energiaan liittyvät ongelmat. 18 Demokraatti SUOMI SUBVENTOI NYT SAKSALAISTEN HALPAA KAASUN HINTAA. de_18082022_14.indd 18 de_18082022_14.indd 18 9.8.2022 10.59 9.8.2022 10.59. Mutta jos jokin petti, niin se oli Tynkkysen mielestä riskien hallinta
Rothoviuksen mielestä jokin tämäntyyppinen ratkaisu voisi olla hyvä. Rothovius muistuttaa, että lokakuunkin jälkeen Uniper myy kaasua tappiolla. – Tehty sopimus ei ratkaise vielä mitään. Se vain politisoi lisää koko ongelmaa, kun Saksan valtio tuli siihen yhdeksi osapuoleksi. Olennaista olisi nyt miettiä, miten energiayhtiöiden sodan takia odottamattomia windfall-voittoja voitaisiin verottaa. 19 Demokraatti FORTUM MAKSOI sitä itseään suuremman Uniperin osakepotista – enemmistöstä – lähes seitsemän miljardia euroa. Fossiilista energialähteistä – jotka ovat Venäjän taloudelle elintärkeät – luopuminen viivästyy vähintään muutamalla vuodella. Valtion varallisuus – veronmaksajien – on pienentynyt Fortumin kurssilaskun myötä useilla miljardeilla. – Tuskinpa vaikkapa Shell, ExxonMobil tai norjalainen Equinor ovat erityisen suruissaan tilanteesta. Uniperin ahdinkoa helpottaa Saksan hallituksen kesällä tekemä uusi linjaus – osana Saksan ja Suomen tekemää Uniperin pelastuspakettia – jonka mukaan Uniper voi lokakuun alusta lähtien siirtää asiakkailleen 90 prosenttia kaasun hankintakustannuksista, jotka aiheutuvat venäläisen kaasun toimitusrajoituksista. Esimerkiksi raakaöljyn hinta noussut vuoden aikana noin kolmanneksella. Tämän lisäksi Fortum pääomitti Uniperia viime vuodenvaihteessa kahdeksalla miljardilla eurolla. Tilanne on hyvä myös länsimaisille energia-alan yrityksille. – Myös Suomen tilanne on edelleen auki. – Kun Uniperin tulevaisuus on yhä avoin, Saksa todennäköisesti haluaa pitää Fortumin ja Suomen valtion edelleen mukana mahdollisina kriisin maksajina. de_18082022_14.indd 19 de_18082022_14.indd 19 9.8.2022 10.59 9.8.2022 10.59. Lähtökohta on huono, kun kaasun hinta on nelinkertaistunut eikä hinnankorotusta voi siirtää täysimääräisesti asiakkaille. Ja jos suostuisi, Suomi joutuisi maksamaan siitä kovan hinnan. – Tällaisen luulisi olevan osa sopimusta, mutta syystä tai toisesta sitä ei ole käytetty. Tynkkynen uskoo, että Venäjä rajoittaa edelleen kaasutoimituksia Eurooppaan, mutta ei lopeta niitä kokonaan. Talven tilanne on auki. Kaasun hinnannousu osin kompensoi pienentyneitä kaasutoimituksia. Tosin hän ihmettelee, miksi Saksa suostuisi tähän. Hän pitää mahdollisena, että Suomen vastuut Uniperista kasvavat vielä ylläolevista luvuista. Kauppalehden mukaan Britanniassa hallitus on jo asettanut BP:lle ja Shellille 25 prosentin lisäveron, jota ne maksavat ainakin ensi vuoden kesäkuuhun saakka. Timo Rothovius sanoo Suomen nyt subventoivan saksalaisten, niin kansalaisten kuin teollisuuden, halpaa kaasun hintaa. ENERGIARIIPPUVUUDEN VAHVISTAMISEN lisäksi Putin on onnistunut myös toisessa tavoitteessaan. Uniperin ahdingossa merkittävä tekijä – Ukrainan sodan ja Venäjän kaasulla kiristämisen lisäksi – on yrityksen tekemä sopimus, joka estää kaasun hinnannousun siirtämisen asiakkaiden hintoihin. Hän arvelee Venäjän nyt leikkaavan kaasutoimituksia, jotta talvea varten ei pystytä täyttämään kaasuvarastoja. En tunne tehtyjä sopimuksia, mutta toivottavasti tämä asia on jotenkin niissä huomioitu ja Saksan hallitus on myös siinä mukana, Rothovius sanoo. Rothovius ihmettelee, miksi Uniperin kaasunhinnoittelussa ei ole huomioitu sotatilaa eli Ukrainassa käytävää sotaa. Eurooppa joutuu turvautumaan fossiiliseen energiaan, omaan ja tuotuun, kunnianhimoisista päästöttömän energian tavoitteistaan huolimatta. – Yksi kauhuskenaario voisi olla se, että Uniper ei saisi Venäjältä kaasua, minkä toimittamisesta se on jo sopinut. Suomi on ehdottanut, että Uniperin kaasuliiketoiminta eriytettäisiin muusta yhtiöstä ja otettaisiin Saksan valtion haltuun. On vaarana, että Fortumilla ja Suomen valtiolla on yhä piikki auki, jos Uniper tarvitsee lisärahoitusta tai uusia järjestelyjä. Tämä on energiamarkkinoilla, kuten Suomen sähkömarkkinoilla, yleinen hinnoittelumalli. Hän pitää sitä selvänä force majour -tapauksena, ylivoimaisena esteenä, joka PUTIN PUHUI YHTEISESTÄ INFRASTRUKTUURISTA, MUTTA SAMALLA KARTUTTI SOTAKASSANSA. Ne nettoavat Venäjän lisäksi poikkeuksellisista energian hinnoista. mahdollistaisi kaasun hinnoittelusopimuksen muuttamisen. Ehkä takana ovat Saksan poliittiset syyt. Sopimus vahvisti näkemystä, että Uniperin ei anneta kaatua, kun Saksan valtio osti siitä osan. Näin toimien se saa pidettyä Euroopan otteessaan ja samalla myyntituloja kaasusta. TYNKKYNEN KATSOO, että Suomen ja Saksan tekemä sopimus Uniperin toiminnan turvaamiseksi oli jälleen uusi voitto Putinille. Veli-Pekka Tynkkysen mielestä on väärin, jos huipputuloksia Ukrainan sodan takia tehneiden länsimaiden energiayritysten miljardivoitot jäävät vain niille. Tämä vahvisti Putinin kiristysruuvia Saksasta ja koko Euroopasta
Mehän emme ole Kaupan liiton sopimuskumppani, vaan tämä on meidän ja Paltan välinen työehtosopimus. Varsinaisena asianomistajana rikosasiassa on Kaupan liitto. Liitto suojelee ulosmarssiin ryhtyneitä työntekijöitä, omia jäseniään. Liitto ottaa siitä vastuun ja tietysti liiton puheenjohtaja hallituksen antamilla valtuuksilla ottaa vastuun. Teksti Rane Aunimo / Kuva Nora Vilva de_18082022_20.indd 20 de_18082022_20.indd 20 10.8.2022 9.53 10.8.2022 9.53. Malinen korostaa, että tapauksessa oli kyse liiton näkökulmasta erittäin vakavasta työehtosopimusshoppailusta. Malinen sanoo kuitanneensa paperit oikeustalolta eilen maanantaina. Malinen: kyse oli liiton näkökulmasta erittäin vakavasta työehtosopimusshoppailusta. Meillä on sellainen tapa, että liiton puheenjohtaja ottaa niistä vastuun. ”Kyse on Pron järjestämästä lakkosumasta pk-yritystä kohtaan, Lavikkala sanoi. Vastineessa on joko myönnettävä tai kiellettävä syyttäjän näkemys asiassa. Syytteissä on kyse pitkästä kiistasta Suomen Kotidatan ja Pron välillä. 20 Demokraatti Lakosta rikossyyte MEILLÄ ON TAPA, ETTÄ LIITON PUHEENJOHTAJA OTTAA ULOSMARSSEISTA VASTUUN. Malinen kertoo, että Kaupan liitto teki kaikkiaan neljästä ulosmarssista rikosilmoituksen. Lomalta palannut Malinen avasi asiaa Demokraatille viime viikolla. – Me lähdimme siitä, että Kotidata sovelsi tai siirsi ict-asiantuntijat Kaupan liiton työehtosopimukseen ja sillä tavalla rikkoi meidän työehtosopimustamme ja halpuutti työehtoja, Jorma Malinen sanoo Demokraatille. Kotidatassa ehti olla lukuisia lakkoja riidan aikana, joka päättyi 2021 kestettyään noin vuoden. – Kun tilanne oli oikein kärjistynyt työpaikan sisällä, tuli porukan itsensä päättämiä nopeita ulosmarsseja, missä ei tietenkään mitään ennakkoilmoitusaikaa pystytty noudattamaan, koska se jengi oli lähtenyt jo sieltä toimipaikalta ulos. Näin on tapahtunut, että emme ole pystyneet emmekä ole ehtineet tehdä työriitalain mukaista ennakkoilmoitusta työtaisteluista, jossa ilmoitusaika on kaksi viikkoa. KAUPAN LIITON työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala sanoi Helsingin SaTYÖMARKKINAT nomille, että”peräkanaa tulleet yllätyslakot” aiheuttivat heidän jäsenyritykselleen ”erittäin pahaa haittaa ja vahinkoa”. Toimitteko jatkossa samalla tavalla. – Mikäli tilanne niin vaatii, niin kyllä. Meidän tehtävämme on puolustaa meidän jäsentemme työehtoja ja puolustaa niitä työehtosopimuksia, jotka työnantajaliiton kanssa on sovittu. A mmattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen on saanut rikossyytteet työriitojen sovittelusta annetun lain rikkomisesta. Se on ihan selkeä asia. Vastine asiassa on annettava 30 päivän sisällä. – Kolme niistä olen myöntänyt poliisikuulusteluissa. – Jos me olisimme päästäneet sen tapahtumaan, katsottu sitä läpi sormien niin isot ict-alan alihankintayritykset olisivat siirtyneet sitten halvempiin työehtosopimuksiin ja meidän ict-alan työehtosopimus olisi käytännössä pystytty murtamaan sitä kautta, Malinen toteaa. Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat. Työriitojen sovittelusta annetun lain rikkomisesta voidaan tuomita sakkorangaistukseen. – En kai minä sitä enää kiellä, kun olen kuulusteluissa myöntänyt sen
21 Demokraatti de_18082022_20.indd 21 de_18082022_20.indd 21 10.8.2022 9.53 10.8.2022 9.53
22 Demokraatti Lehti, verkko ja some D Duunissa. de_18082022_22.indd 22 de_18082022_22.indd 22 8.8.2022 16.05 8.8.2022 16.05
Rahanpesun torjuminen ja eurooppalainen valvonta ovat esimerkkejä alueista, joilla suomalainen päätöksenteko ei yksin riitä rakentamaan oikeudenmukaista maailmaa. VALMISTELEN PARHAILLAAN EU-parlamentille esitystä uudeksi rahanpesulainsäädännöksi. Tarkoitukseni on esittää suoraa EU-lainsäädäntöä, joka on sellaisenaan jäsenmaissa noudatettavaa. Huumekauppa ja järjestäytynyt rikollisuus käyttävät lailliselta vaikuttavia taloudellisen toiminnan ulkokuoria. YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaava virasto on arvioinut, että joka vuosi maailmassa rahaa pestään 800–2000 miljardia euroa. Kehityksen myötä rahanpesun vastaiset säännökset ovat vanhentuneita ja vaikuttavuudeltaan riittämättömiä. Uskon, että kansalaisilta tuleva paine tiukempaan lainsäädäntöön ohjaa kuitenkin tehokkaasti EU-parlamentin työtä oikeaan suuntaan. Jäsenmaissa sovellettavat direktiivit ovat liian tulkinnanvaraisia ja turhia aukkoja jättäviä. EU-maiden ulkopuolelta salakuljetettavilla rahoilla pyritään hankkimaan myös yhteiskunnallista vaikutusvaltaa. Tänään rahanpesu on Euroopalle myös turvallisuuskysymys. Rahanpesun torjuntaan keskittyvä eurooppalainen viranomainen on sekin syntymässä. de_18082022_22.indd 23 de_18082022_22.indd 23 8.8.2022 16.05 8.8.2022 16.05. Rahanpesusäännökset tiukentuvat JOKA VUOSI MAAILMASSA RAHAA PESTÄÄN 800–2000 MILJARDIA EUROA. Rahanpesun laajuus ja keinot ovat lisääntyneet erityisesti teknologisen kehityksen myötä. Samoin kiinteistökaupoissa omaisuus saatetaan uuteen muotoon ja varallisuuden todelliset lähteet voidaan piilottaa. Rahanpesun lopettaminen vaatii kansallisille viranomaisille oikeat työkalut ja vahvaa eurooppalaista valvontaa. Ääritapauksissa rahansiirroilla rahoitetaan puolueita, jotka ovat valmiita myymään mielipiteitään rahasta. Härskeimmillään tätä vaikuttamiskauppaa käydään rahoitettavien puolueiden aloitteesta, kuten esimerkiksi tapahtui muutama vuosi sitten Itävallan hallituksen kaataneessa oikeistopopulistisen FPÖ:n lahjusskandaalissa. Rahanpesu ei noudata maiden rajoja, joten tarvitsemme sen estämisessä rajat ylittävää yhteistoimintaa ja yhteistä lainsäädäntöä. 23 Demokraatti Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu MEPIT R ahanpesu on edelleenkin jokapäiväistä toimintaa. Kansalliseen löperyyteen on voitava puuttua, jotta rehellinen yritystoiminta voi kukoistaa ja rikollinen business karsitaan pois. Uudesta rahanpesulainsäädännöstä on odotettavissa ensi syksynä kovaa vääntöä parlamenttiryhmien välillä. Interpol arvioi, että tästä jättimäisestä jopa tuhansien miljardien eurojen likaisesta rahaliikkeestä vain prosentti onnistutaan jäljittämään ja tästäkin luvusta vain murto-osa onnistutaan takavarikoimaan. Joka päivä EU-maissa pestään arviolta yli 400 miljoonaa euroa rahaa. Näin erilaisten porsaanreikien käyttö ja tiukempien säännösten voimaantulon viiveet saadaan minimoitua. Rahan siirtelyllä yrityksestä toiseen sen alkuperä häivytetään
– Helsingin kaupunki syytää miljoonia euroja Deloittelle, jolta on lehtitietojen perusteella ostettu maaliskuun jälkeen tukea yli kahdella miljoonalla eurolla. Helsingin kaupungin palkanmaksuongelmat ovat kestäneet kuukausia. Voima toteaa, että palkkasihteerit varoittivat jo ennen uuden palkanmaksujärjestelmän käyttöönottoa siitä, että muutos edellyttää huomattavaa lisäresursointia. Jyty muistuttaa Helsingin kaupungin rikkovan työnantajana olennaisinta velvoitettaan eli vastikkeen suorittamista tehdystä työstä. Tämä on hämmentävää, Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima ihmettelee tiedotteessa. 24 Demokraatti PALKKASOTKU Mitäs me sanoimme Jyty: Miljoonat valuvat konsulttifirmalle, mutta oman väen osaaminen ei kiinnosta Helsingin kaupunkia. Kaupungin johdossa huolta ei Voiman mukaan otettu kuuleviin korviin. de_18082022_24.indd 24 de_18082022_24.indd 24 10.8.2022 12.02 10.8.2022 12.02. Tuhansilta työntekijöiltä palkka on jäänyt puuttumaan joko kokonaan tai osittain. Samalla Helsinki kuitenkin toistaa jo aiemmin tekemänsä virheen ja jättää edelleen huomioimatta ammattilaisten – siis palkkoja laskevan henkilöstön – näkemykset muutosprosessin läpiviemisestä. – Helsingin itsensä aiheuttama räikeä tilanne on osoitus siitä, että työnantajat eivät vieläkään kykene ottamaan ammattihenkilöstöään mukaan muutosten suunnitteluun, valmisteluun ja toteutukseen, hän arvioi. – Jytyläisen henkilöstön edustajan arvion mukaan Helsingin kaupungin kokoisen organisaation palkkojen maksamiseksi palkkasihteereitä tarvittaisiin jopa 20 prosenttia nykyistä enemmän, Voima kertoo. Teksti Demokraatti / Kuva Getty Images A mmattiliitto Jyty vaatii Helsingin kaupunkia ottamaan omat palkanlaskennan ammattilaisensa mukaan uudistamaan palkanmaksujärjestelmää, jotta nyt syntyneitä karkeita virheitä ei enää pääsisi tapahtumaan. Tilanteen arvioidaan jatkuvan vielä pitkään
– Jokainen neuvottelee tietysti omat ratkaisunsa, ja se että minkälaiset palkankorotukset he ovat saaneet, niin se on varmasti heille hyvä ratkaisu sinällään. 25 Demokraatti PALKKASIHTEERIT OVAT Helsingin kaupungilla joutuneet ikävään sijaiskärsijän asemaan. Aalto varoitteli, että ilmassa on samanlaisia vaaran merkkejä kuin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun palkkakilpailussa. Lisäksi Teollisuusliitto esittää 2022 valmisteluun otetun energiaomavaraisuuslainan käyttöön ottamista siten, että sille osoitetaan rahoitus vuodelle 2023. Ilmeisesti he ovat laskeneet sillä tavalla, että julkisella sektorilla on sitten vähintäänkin 4,2 prosentin palkankorotusvara. On ala-arvoista syyllistää palkkasihteereitä osaamisvajeesta, kevään lyhyestä lakosta tai muista vastaavista seikoista, kun tilanne on työnantajan aiheuttama, Voima huomauttaa. Teollisuusliitto pitää mallia epäonnistuneena . Osana palkansaajien ostovoimaa tukevia ratkaisuja Teollisuusliitto haluaa palauttaa kiky-sopimuksen yhteydessä palkansaajien maksettavaksi siirretyt sosiaalivakuutusmaksut takaisin työnantajien maksettavaksi. – Tässä tärkeää ei ole se, että mitä saa vaan tärkeää on se, että saa enemmän kuin muut. – Pahoittelut järjestelmän toimimattomuudesta eivät riitä, vaan nyt tarvitaan työnantajan vastuunkantoa ja konkreettisia tekoja, jotta työntekijät saavat palkkansa ja palkanmaksajat eivät uuvu työtaakkaansa. ON ALA-ARVOISTA SYYLLISTÄÄ PALKKASIHTEEREITÄ, KUN TILANNE ON TYÖNANTAJAN AIHEUTTAMA. Teksti Rane Aunimo L aajat ja kaikille tuloluokille kohdennetut ansioveronkevennykset Teollisuusliitto tyrmää kalliina ja tulonjakovaikutuksiltaan epäoikeudenmukaisena politiikkana. Aallon mukaan liitto seuraa, minkälaisia ratkaisuja tärkeissä verrokkimaissa on tehty, muun muassa Saksassa ja Ruotsissa. Meillä on aika paljon itsellä näitä sopimusaloja, joilla tehdään 10– 12 euron tuntipalkalla töitä. Liitto katsoo, että 2022 toteutettua työmatkavähennyksen korotusta on jatkettava vuodelle 2023. Tämähän on se julkisen sektorin ratkaisu, Aalto sanoo. de_18082022_24.indd 25 de_18082022_24.indd 25 10.8.2022 12.02 10.8.2022 12.02. – Täytyy muistaa, että julkisen sektorin ratkaisu oli se, että niin sanotun yleisen linjan päälle tulee 1,2 prosentin korotus ensi vuodelle. Koko ay-liikkeen haaste on Aallon mukaan jatkossa se, millaista keskinäinen kilpailu tulee olemaan. Muun muassa palkkasihteereitä ja muuta talouspalveluhenkilöstöä edustava ammattiliitto Jyty muistuttaa palkanlaskennan olevan vaativaa ja tarkkaa asiantuntijatyötä, ja tehtävään perehtyminen kestää pitkään. Valtiovarainministeriön vaatimus on, että palkankorotukset eivät saisi ylittää ensi vuodelle arvioitua inflaatioarviota, joka on kolme prosenttia. – Työnantajan vastuu palkanmaksusta on yksiselitteinen. TEOLLISUUSLIITON PUHEENJOHTAJA Riku Aalto tapasi viime viikolla valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.). Palkkakilpa vaanii Teollisuusliitto esittää, että julkisen talouden kestävyyteen vaikuttavat toimet on kohdistettava nyt erityisesti pienija keskituloisille palkansaajille. Kiky-maksujen siirto on Teollisuusliiton mielestä järkevä osa sellaista kokonaisuutta, jossa inflaation aiheuttamaa rasitusta jaetaan tasapuolisesti palkansaajien, valtiovallan ja työnantajayritysten välillä. KUNTATYÖNTEKIJÖILLE SOLMITTIIN kesällä viiden vuoden palkkaohjelma, joka nostaa palkkoja yhteensä 5,1 prosenttia yli yleisen linjan. Mutta se, että se on nyt kytketty näin, on se mitä me olemme kritisoineet. Saadakseen riittävästi ammattitaitoisia työntekijöitä talouspalveluihin, on työnantajan tarkistettava palkkoja vastaamaan työn vaativuutta. Näin kai tätä täytyy tulkita, Aalto ihmetteli jo pari viikkoa sitten Demokraatille. – Olen samaa mieltä, että pienipalkkaisten työntekijöiden palkkoja pitää nostaa. Teollisuusliitto ei ole vielä virallisesti käsitellyt tavoitteitaan palkankorotustenkaan osalta. Samalla on huolehdittava palkkasihteerien työssä jaksamisesta ja riittävistä henkilöstöresursseista. – Veronkevennysten osalta totesimme Saarikolle, että hallitus tekee mitä tekee tässä tapauksessa jos on tehdäkseen, mutta sillä taas ei ole meidän neuvottelukantaan tulevaisuudessa vaikutusta. Myös aiheutuneet vahingot on korvattava kaupungin henkilöstölle, Voima vaatii. Palkkasihteerit ovat joutuneet tilanteessa ikävään sijaiskärsijän asemaan
Oikeus aborttiin nähtiin luonnollisena jatkeena yksilölliseen autonomiaan, joka oli kielletty mustilta. Toukokuussa julkisuuteen vuosi luonnos tuomari Samuel Aliton kirjoittamasta mielipiteestä, joka koski tapausta Dobbs v. Wade. He suhtautuivat varauksin uskonnolliseen valtaan, sillä monarkiassa, valtiomuodossa jota vastaan he kapinoivat ja jolta he olivat vaatineet itsenäisyytensä, kuningas sai oikeutuksen valtaan kirkolta. Wade ja Planned Parenthood v. Sanford, jonka mukaan mustilla tai heidän jälkeläisillään ei ollut oikeutta Yhdysvaltain kansalaisuuteen. Jackson Women’s Health Organization joka vaati Roe v. Vaikka nykyään Yhdysvaltain perustajaisiä, poliittisia johtajia, verrataan kahteentoista opetuslapseen, VAIKKA YHDYSVALLOISSA on historiallisesti aina ollut suuri määrä kristillisiä konservatiiveja, eivät he ole saaneet poliittista valtaa ennen 1970-lukua. Päätöstä vastustaa noin 60 prosenttia kansasta, mutta se on voitto Yhdysvaltain konservatiiveille ja häviö naisille, mustille, HLBT+-yhteisölle ja yleisesti tasa-arvon ja demokratian kannattajille. Oikeus aborttiin oli liitetty Yhdysvaltain perustuslain 14. Casey ennakkopäätöksissä vuosina 1973 ja 1992 asetetun perustuslaillisen oikeuden aborttiin kumoamista. 1960-luvulla poliittinen tilanne muuttui merkittävästi. Yhdysvaltoja ei perustettu kristinuskon ympärille. Yhdysvallat on äärimmäisen uskonnollinen valtio ja erityisesti kristillinen fundamentalismi on erityistekijä, joka erottaa Yhdysvallat muista länsimaista. MUISSA LÄNSIMAISSA on kesän aborttipäätöstä ihmetelty ja kauhisteltu. Nykyinen liike sai alkunsa 1950-luvulla hahmojen kuten Billy Graham ja Oral Roberts ympärille, ja evankelinen karismaattinen liike nousi suosiossa sosiaalisesti konservatiivisessa ympäristössä, jota symboloi Joseph McCarthyn vainot ”epäamerikkalaisia” aktiviteetteja kuten homoseksuaalisuutta vastaan ja toisen maailmansodan jälkeinen punakammo, joka tuhosi amerikkalaisten sosialistien toiveet olla osa poliittista yhteisöä. Tämä sai aikaan aallon protesteja Yhdysvalloissa ja ympäri maailmaa. Se kaatoi miltei puoli vuosisataa ennakkopäätöksiä kuten Roe v. Hedän kehonsa ja lapsensa nähtiin omaisuutena ennen 14. Sosiaalisesti konservatiivinen republikaanisen puolueen jäsen Richard Nixon voitti presidenttiyden vuonna 1969 käyttäen ”etelän strategiaa”, joka yhdisti etelän valkoiset äänestämään heidän entistä puoluettaan vastaan. Se ei kuitenkaan tullut yllätyksenä niille, jotka ovat tienneet vuosisatoja kestäneestä kitkasta sekulaarin ja uskonnollisen vallan välillä ja seuranneet Yhdysvaltain konservatiivien projektia kaataa Roe viimeisen neljän vuosikymmenen ajan. Nixonin Watergate-skandaali kuitenkin sai aikaan suurta pahennusta erityisesti kristillisten konservatiivien riveissä, ja monet heistä kokivat Nixonin olleen vain valtaa tavoitteleva opportunisti, joka käytti äänestäjiään hyväksi. Tämä lisäys kaatoi ennakkotapauksen Dred Scott v. Seuraavissa vaaleissa kristilliset konsereivät perustajat olleet monoliittisiä uskonnollisissa vakaumuksissaan. Yhdysvaltain oikeisto oli äärimmäisen vihainen kansanoikeusliikkeen tuomista muutoksista kuten vuoden 1964 Civil Rights Act, joka poisti rotusyrjinnän ja ennakkopäätöksistä, jotka kielsivät valtiota tukemasta rukous ta julkisissa kouluissa. Tämä yhdisti etelän rotusyrjintää kannattavat valkoiset ja kristilliset konservatiivit, ja yhdistynyt äänestäjäkunta suuntasi vihansa John F. 26 Demokraatti USA Teokratian korkein oikeus KRISTILLINEN FUNDAMENTALISMI ON ERITYISTEKIJÄ, JOKA EROTTAA YHDYSVALLAT MUISTA LÄNSIMAISTA. Johnsonin demokraattiseen puolueeseen. Teksti Robert Fonsén / Kuva Lehtikuva, Jon Cherry K esäkuussa Yhdysvaltain korkein oikeus julkaisi periaatepäätöksen, jonka mukaan perustuslaki ei turvaa oikeutta aborttiin. Kennedyn ja Lyndon B. Yksi keskeisimmistä kysymyksistä Yhdysvaltojen poliittisessa kulttuurissa on ollut kirkon ja valtion ero sekä kitka sekulaarin demokratian ja uskonnollisen dogman välillä. Thomas Jefferson muotoili suhtautumista uskontoon siten, että uskonto on jotain, mikä tapahtuu yksilön ja heidän jumalansa välillä, ei valtion ja jumalan välillä. lisäystä. de_18082022_26.indd 26 de_18082022_26.indd 26 8.8.2022 16.24 8.8.2022 16.24. lisäykseen osana kansalaisten oikeutta yksityisyyteen ja tasapuoliseen kohteluun. Yhdysvaltain aborttiratkaisu oli konservatiivien neljän vuosikymmenen työn huipentuma ja poliittinen voitto kristilliselle oikeistolle
Falwell oli äärimmäisen taitava poliittinen strategisti ja onnistui yhdistämään ennestään keskenään kinastelevat kristilliset lahkot luomalla ajatuksen yhteisistä ”perhearvoista” ja liittäen kristinuskon ja republikaanisen puolueen yhteen ”moraaliseen enemmistöön”. de_18082022_26.indd 27 de_18082022_26.indd 27 8.8.2022 16.24 8.8.2022 16.24. Tämä tapahtui niin paikallisella tasolla kaupungeissa ja osavaltioissa kuin myös valtakunnallisella tasolla korkeimmassa oikeudessa. Tämä ennakkopäätös on erittäin huolestuttava myös siksi, että korkeimman oikeuden käyttämän metodologian perusteella myös tasa-arvoinen avioliittolaki tai lait jotka estävät rotujenvälinen avioliiton kieltämisen ja oikeuden ehkäisyyn eivät myöskään ole perustuslain mukaisia. Moraalinen enemmistö vastusti feminismiä, HLBT+-yhteisöä, sosialismia ja ennen kaikkea aborttia. Yksi tärkeimmistä asioista konservatiivisille äänestäjille oli ehdokkaan lupaus siitä, että tämä valitsisi ehdolle tuomareita, jotka kaataisivat Roen ja lopettaisivat oikeuden aborttiin. Syvästä kristillisestä vakaumuksesta huolimatta Carter ei kannattanut Roen kaatamista vaan koki, että päätös abortista on yksilön valinta eikä valtion tulisi olla osana sitä, vaikka hän henkilökohtaisesti koki, että abortti on väärin. Kun Roe ennakkotapaus päätettiin 1973 kristillinen oikeisto reagoi tähän vain marginaalisen negatiivisesti tai neutraalisti, sillä vielä tähän aikaan abortti nähtiin lääketieteellisenä eikä moraalisena kysymyksenä. KESKUSTELU ABORTTIKYSYMYKSESTÄ Yhdysvalloissa ei ole kokonainen ilman Jerry Falwellin mainitsemista. 1970-luvun lopulla tilanne kuitenkin muuttui ja Carterin näkemys abortista vieraannutti hänet hänen äänestäjäkunnastaan. On luultavaa, että jos Yhdysvalloissa halutaan kääntää nyt tehty ennakkopäätös, se vaatii samankaltaisen neljän vuosikymmenen projektin. Falwell oli virginialainen televisioevankelista, pastori ja konservatiivinen poliittinen aktivisti, joka nousi julkisuuteen hänen perustamansa koulun yhteydessä. Ronald Reagan voitti presidenttiyden 1981 kristillisen oikeiston ja talouden liberalisointia kannattavien rikkaiden eliitin avuin ja aloitti uuskonservatistisen 1980-luvun. Neljän vuosikymmenen jälkeen projekti on valmis ja oikeus aborttiin kaadettiin korkeimmassa oikeudessa 6–3 enemmistöllä. Nämä vaatimukset täytti Jimmy Carter. Falwell ja hänen moraalinen enemmistönsä olivat kapteeni Ahab ja Roen kaataminen heidän Moby Dickinsä. 27 Demokraatti vatiivit etsivät ehdokasta, jolta löytyisi luja vakaumus ja henkilökohtainen yhteys kristinuskoon. Kirjoittaja on Pohjois-Amerikan tutkimuksen maisteri, Columbian yliopisto. Falwell kiersi koulujen rotuerottelua kieltävät lait perustamalla yksityisen kristillisen koulun. Projekti Roen kaatamiseksi sai tulta alleen
Erityisen ongelmallisena Rinne sanoo pitävänsä kunta-alan palkkaohjelmaa, joka hyväksyttiin kesän kynnyksellä. SDP:n entinen puheenjohtaja kirjoitti aiheesta aiemmin heinäkuussa HS:n mielipide palstalle yhdessä kansanedustaja Maria Guzeninan (sd.) kanssa. Teksti Rane Aunimo / Kuva iStock E duskunnan ensimmäisen varapuhemiehen Antti Rinteen (sd.) mukaan työmarkkinoiden keskus järjestöjen tulisi solmia puite sopimus, jossa sovitaan palkkojen yleisestä kehityksestä. Työehtoneuvotteluissa pöydällä on paljon muutakin kuin palkankorotukset”, Kokko kirjoitti. Meille on tärkeää, että neuvotteluissa asiat ovat omissa käsissä ja eteenpäin mennään jäsenten etu edellä. Minusta kuitenkin voidaan pelastuskeinona käyttää jonkinlaista puitesopimusta, jonka puitteissa neuvottelu osapuolille turmiollinen inflaatio pidettäisiin kurissa kotimaan osalta, Rinne sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa. Kokko muistuttaa myös, että suomalaisella ay-liikkeellä on voimaa takanaan, eikä sen tarvitse suostua huonoihin sopimuksiin. ”Yhden lehtijutun perusteella on tietysti hankala ottaa lopullista kantaa, mutta jos vaihtoehtoina ovat haalea säästösopimus tai vapaasti neuvoteltava liittokierros, osuu edustamani liiton valinta jälkimmäiseen. Kirjoituksessaan Rinne ja Guzenina varoittivat, että jatkuva riitely työmarkkinoilla uhkaa romuttaa Suomen tulevan menestyksen. Se johtaa helposti palkkakilpailuun sekä lyhentyviin ja levottomiin neuvottelu kierroksiin. – Jos vaihtoehtoina ovat haalea säästösopimus tai vapaasti neuvoteltava liittokierros, osuu edustamani liiton valinta jälkimmäiseen, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo. de_18082022_28.indd 28 de_18082022_28.indd 28 8.8.2022 13.40 8.8.2022 13.40. 28 Demokraatti TYÖELÄMÄ Keskitetty vai liittokierros. Sellaiseen maailmaan tuskin enää palataan, jossa keskitetyt tuloratkaisut ulottuivat palkkojen lisäksi myös muihin työehto asioihin. – Minusta kaikki keinot pitää olla käytettävissä. SUOMALAISEN AY-LIIKKEEN EI TARVITSE SUOSTUA HUONOIHIN SOPIMUKSIIN. En tiedä, olisiko se edes järkevää. AUTOJA kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko kommentoi HS:ssa julkaistussa mielipidekirjoituksessa Rinteen ajatuksia. – Ratkaisussa luotiin riippa yksityisen sektorin palkkakehitykselle. Hän kutsuu sovittelu lautakunnan ratkaisua ”poikkeuksellisen epäonnistuneeksi” ja ”vaaralliseksi”. Heidän mukaansa työmarkkinoiden vakaus ja yhteiskunnan kestävä kasvu on perustunut työnantajien ja työntekijöiden keskinäiseen luottamukseen. Hän esitteli mallia Helsingin Sanomissa viime kuussa. Liitot saattavat nyt lähteä hakemaan jatkuvasti toisiaan korkeampia korotuksia ihan vain siksi, että yhdelle sektorille annettiin automaatti, jossa he saavat aina korkeampia palkan korotuksia kuin muut, Rinne sanoo haastattelussa
29 Demokraatti ”Kunta-alan sopimus näytti meille muille esimerkkiä siitä, mitä voidaan yhdellä sektorilla saada aikaan, jos vain voimat osataan yhdistää. On tarkasteltava eri näkemyksiä ja haettava yhteistä näkemystä työmarkkinoiden tulevaisuudesta, ja se on liittojen eikä poliitikkojen tehtävä, Murto muistuttaa. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 “Vakuutusyhtiö, josta saat vastinetta rahallesi.” Tämä ei ole mainoslause, vaan asiakkaidemme suusta kuultua: Kaikista Suomen vakuutusyhtiöistä Turvan asiakkaat kokevat saavansa eniten vastinetta rahalleen. ”Näitä voisivat olla esimerkiksi kikysopimuksen sosiaaliturvamaksuosuuden siirtäminen takaisin työnantajille tai matkakuluvähennyksen nostaminen. Liity sinäkin tyytyväisten asiakkaiden joukkoon: turva.fi/turvaan Riihi säätiö myöntää apurahoja ja avustuksia muun muassa monipuolisen työväen perinteen ja kulttuuritoiminnan tukemiseen. Tutustu ja hae: de_18082022_28.indd 29 de_18082022_28.indd 29 8.8.2022 13.40 8.8.2022 13.40. On tehtävä kaikki mahdollinen sen eteen, että ihmiset tulevat palkallaan toimeen.” Kokon lisäksi myös muun muassa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kannatti Twitter-kommentissaan liittokohtaista kierrosta. Esimerkiksi koko kuljetussektorin kannattaa ottaa tästä yhteistyöstä esimerkkiä, olemmehan yhteiskunnan kannalta avainasemassa ja yhdessä melko painava neuvotteluosapuoli.” Kokko kirjoittaa myös, että hallituksen on hyvä pohtia keskenään keinoja, joilla voi helpottaa ostovoiman heikkenemistä. Hakuaika syyskuun 2022 loppuun saakka. Tämän vahvistaa EPSI Rating -asiakastyytyväisyystutkimus 2021. OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto myös puolustaa kunta-alan sopimusratkaisua. Nykyinen työmarkkinoiden sekavuus ei ole pitkän päälle jäsentemme eikä palkansaajien etu eikä hyvinvointiyhteiskunnan kannalta kestävää. Hän toivoo, että keskeiset ammattiliitot käynnistävät keskustelun työmarkkinajärjestelmän toimivuudesta ja tulevaisuudesta syksyn palkkakierroksen jälkeen. – Suomessa ei ole tällä hetkellä yhteistä työmarkkinamallia ja järjestelmä on murroksessa
Selvityksellä on tarkoitus kartoittaa, minkälaisia muutoksia lainsäädäntöön tarvitaan. kannabis ja luopua rangaistuskulttuurista. – Jos halutaan olla heikomman puolella ja tehdä inhimillistä, solidaarista politiikkaa, niin kuvittelisi, että inhimillisempi päihdepolitiikka stigmatisoinnin ja rangaistusten sijaan olisi sosialidemokraattisen arvomaailman ytimessä. Toki propsit valvottujen käyttöhuoneiden kannattamisesta. de_18082022_30.indd 30 de_18082022_30.indd 30 8.8.2022 13.43 8.8.2022 13.43. Lindén sanoi aiemmin kesällä Demokraatin haastattelussa, että yksittäinen kunta, kuten esimerkiksi Helsingin kaupunki, ei voisi kokeilusta päättää ilman erillistä lainsäädäntöä. 30 Demokraatti HUUMEET Käyttöhuoneista selvitys Demarinuorten Pinja Perholehto: ”Pieni voitto, sentään.” Teksti Rane Aunimo / Kuva iStock P erheja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) ehdottaa hallituksen sote-ministerityöryhmälle jo tässä kuussa, että huumeiden käyttöhuoneista aloitetaan selvitys, kertoo Yle. – Olemme kuitenkin halunneet olla puolue, joka ei sortuisi populismiin ja joka haluaa tehdä asiaja faktapohjaisia päätöksiä. Perholehto oli tuolloin pettynyt tapaan, jolla aihetta on SDP:n riveistä kommentoitu. Ensi kevään eduskuntavaalien vuoksi lopulliset päätökset aiheen suhteen tekee seuraava hallitus. Lindénin mukaan valmisteluja on kuitenkin mahdollista aloittaa jo nyt. – Käytön salliminen niin, että yhteiskunta antaisi sille turvan ja suojan, on monimutkainen asia. Laajempaa huumeiden dekriminalisointia Lindén ei kannata. Siksi myös omia linjoja päihdepolitiikassa on syytä tarkistaa, hän summasi. – Mielestäni sitä olisi perusteltua kokeilla jossakin kunnassa, vaikka suurimmassa eli Helsingissä, Lindén sanoi Ylen haastattelussa. Mutta ei se näytä olevan. KUVITTELISI, ETTÄ INHIMILLISEMPI PÄIHDEPOLITIIKKA OLISI SOSIALIDEMOKRAATTISEN ARVOMAAILMAN YTIMESSÄ. – Lindénin mukaan huumeiden dekriminalisointi ”voisi itse asiassa lisätä tätä ongelmaa”. Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto kommentoi asiaa Twitter-tilillään. Siinä täytyisi jollakin tavoin säätää myös se, ettei huumeiden välittäminen tai niiden vastaanottaminen olisi kriminalisoitua eli antaa yhteiskunnan juridinen suoja niiden käytölle. – Se olisi omalla tavallaan vaarallinen signaali, sillä se voisi itse asiassa lisätä tätä ongelmaa, ministeri sanoo Ylelle. Huumeiden käyttöhuonekokeilua ajava kansalaisaloite keräsi heinäkuun lopulla tarvittavat allekirjoitukset ja se etenee eduskunnan käsittelyyn. Näin sitä pyyhitään THL:n ja muiden asiantuntijoiden arvioilla lattiaa, viis veisaten suosituksista dekriminalisoida mm. Lindén kannattaa valvottujen huumeiden käyttötilojen eli huumeiden käyttöhuoneiden kokeilua. Pieni voitto, sentään, Perholehto kirjoitti
Ei siis ole mikään ihme, että ukrainalaiset eivät halua nyt antautua. VENÄJÄN NYKYHALLINTO ei ikipäivänä suostu kestävälle rauhalle välttämättömään yhteistyöhön sotarikosten selvittämisessä ja tuomitsemisessa. Eli jos länsimaat lopettaisivat aseiden ja tarvikkeiden lähettämisen, syntyisi rauha. Ihmisoikeusjärjestöjen raportit kertovat, että näillä alueilla raaka väkivalta, mielivalta ja väestönsiirrot ovat arkea. Se voisi kannustaa Venäjää jatkamaan samaa käytöstä muuallakin. Ukrainalaiset tietävät, mitä heille tapahtuu, jos he yrittävät nyt valita rauhan Venäjän ehdoilla. Kansanäänestysaikeet kertovat siitä, miten Venäjä pyrkii poliittisin keinoin sulauttamaan valloittamansa alueet itseensä. Oikeasti länsiavun lopettaminen tarkoittaisi Ukrainan hävittämistä ja Venäjän sotimisen palkitsemista – ei rauhaa. Kremlin näkökulmasta ukrainalaiset ovat pettäneet Moskovan ja omaksuneet lännen hapatukset demokratiasta tasa-arvoon asti. Venäjän informaatiovaikuttamisen yhdeksi keskeiseksi teemaksi on tänä syksynä noussut väite, että tuhon ja kuoleman jatkuminen on itse asiassa Ukrainaa auttavien demokraattisten maiden vika. Jälkeenpäin on puntaroitu monesti, tekikö Suomi vuonna 1939 tarpeeksi välttääkseen talvisodan. Mihin tahansa ei kannata suostua, jotta sotaa ei tulisi tai olisi. Ukrainasta noin viidennes on venäläisten miehittämää. Kuka pitkittää Ukrainan sotaa. 31 Demokraatti Turpokäräjät Janne Riihelä turvallisuuspolitiikan kommentaattori U krainassa on sota, joka pitäisi saada loppumaan rauhaan. Tulevista oikeudenkäynneistä kertoo jotain jo se, että Kansainvälinen rikostuomioistuin lähetti Ukrainaan kaikkien aikojen suurimman ryhmänsä tutkimaan epäiltyjä sotarikoksia. Mutta minkälainen rauhan pitäisi olla, on epäselvempi asia. Päätös sodasta tehtiin aikanaan Kremlissä, ja päätös kestävästä rauhasta voidaan tehdä vain siellä. de_18082022_31.indd 31 de_18082022_31.indd 31 10.8.2022 11.33 10.8.2022 11.33. Vladimir Putinin puheissa toistetaan, että Ukrainaa ja ukrainalaisuutta ei oikeastaan ole – he ovat muka vain omanlaisiaan venäläisiä. Baltian maat väistivät sodan taipumalla, mutta tuho ja kuolema tuli kyyditysten muodossa. Venäjän toimien kokonaisuudesta monet käyttävät jo perustellusti kansanmurha-termiä. On varsin mahdotonta kuvitella, että silloin sipulikupolien alla pitäisivät valtaa samat ihmiset ja ajatukset kuin nyt. Siksi heitä kohdellaankin sodassa julmuudella, joka on varattu pettureille. LÄNSIAVUN LOPETTAMINEN TARKOITTAISI UKRAINAN HÄVITTÄMISTÄ JA VENÄJÄN SOTIMISEN PALKITSEMISTA. Rauha edellyttäisi myös pakotteiden purkamista puolin ja toisin, sekä sitä että Venäjä kantaisi juridista ja taloudellista vastuuta aloittamastaan hyökkäyssodasta. Tuoreen mielipidetiedustelun mukaan 84 prosenttia ukrainalaisista vastustaa rauhaa, mikäli se tarkoittaa suuria alueluovutuksia. Ukrainan jälleenrakentaminen on äärettömän kallis urakka. Voi kuvitella, mitä kaikkea olisi tapahtunut, jos Venäjä olisi onnistunut sodan alussa kaatamaan Ukrainan hallinnon
32 Demokraatti Lehti, verkko ja some Energiaa. de_18082022_32.indd 32 de_18082022_32.indd 32 9.8.2022 13.39 9.8.2022 13.39
de_18082022_33.indd 33 de_18082022_33.indd 33 8.8.2022 13.30 8.8.2022 13.30. www.demokraatti.fi Seuraa meitä myös somessa. Sivistysrahaston kohderyhmänä on erityisesti suomalainen työikäinen väestö. Ohjeet hakemiseen löydät: sivistysrahasto.fi Kansan Sivistysrahaston apurahat haettavissa elokuussa Värittömyys pahasti hakusessa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. elokuuta. Haun teemana on osallisuus turvalliseen tulevaisuuteen. Apurahan hakeminen tapahtuu sähköisesti 1.-31. 33 Demokraatti Kansan Sivistysrahasto tukee apurahoilla sivistystyötä, kulttuuria, yhteiskunnallista tutkimusta ja kansainvälisen solidaarisuustyön tiedotusta
34 Demokraatti de_18082022_34.indd 34 de_18082022_34.indd 34 10.8.2022 10.37 10.8.2022 10.37
TIELLÄ de_18082022_34.indd 35 de_18082022_34.indd 35 10.8.2022 10.37 10.8.2022 10.37. 35 Demokraatti KASVO Omalla Pitkän linjan lauluntekijä Mariska on löytänyt töihinsä oikean tunnelman ja tasapainon, joita hän aikoo vaalia
Levy-yhtiön kuvauksen mukaan Mariskan Doris kerii auki sellaisen naisen tuntoja, joka haluaa mennä omia polkujaan itsenäisesti, piittaamatta siitä, mitä muu maailma hänestä ajattelee. Jäi yöunet vähän vähiin, kun piti nousta seitsemältä, Mariska naurahtaa. Kummatkin ovat paitsi jättihittejä, myös merkkiteoksia suomalaisen pop-musiikin kaanonissa. Palkinnon arvosta kertovat omalta osaltaan myös sen aiemmat saajat. Myönteinen koronakehitys on jo jonkin aikaa näkynyt myös Mariskan kalenterissa. Esiintymisten lisäksi Mariskaa on kesällä 2022 työllistänyt myös syksyllä julkaistavan uuden levyn viimeistelyyn liittyvät moninaiset kuviot. Mariska on kovassa seurassa, sillä 3–5 vuoden välein jaettava palkinto on aiemmin de_18082022_34.indd 36 de_18082022_34.indd 36 10.8.2022 10.37 10.8.2022 10.37. 36 Demokraatti D-KASVO Teksti Janne Ora / Kuvat J ani Laukkanen L aulaja-lauluntekijä Mariska astelee Demokraatin haastatteluun Finlandia-talon kulmille kutakuinkin minuutilleen oikeassa ajassa. Karjalaisen Doriksen tarinaa vuodelta 1985. Tärkeimmässä roolissa on kuitenkin Mariskan persoona sekä tekstit, jotka saavat suomen kielen soimaan kantaaottavuudesta huumoriin ja kansanlaulumaisesta herkkyydestä urbaaniin rap-flowhun. Tosin myöhästyminenkin olisi ollut haastatteluajankohdan taustoihin nähden täysin ymmärrettävää. Mariskan kädenjäljessä on vaikutteita rapista, popista, jatsista kuin iskelmästäkin. Kesätapahtumat, festarit ja keikat ovat päässeet vauhtiin. Mariskan laulussa äänessä on Doris itse, se vanha tuttu ja maankuulu reissunainen, joka vei miehen sydämen. Levyltä on jo kesään mennessä julkaistu kolme singleä: Sit kun mul on sut, Piste ja radiosoitossa suosiotaan kasvattanut Terveisin Doris. Hänen suurimpia menestyksiään ovat Anna Puulle kirjoitettu Mestaripiirros (2009) sekä Jenni Vartiaiselle tehty Missä muruseni on (2010). Palkintoraati nosti perusteluissaan esiin muun muassa Mariskan monipuolisuuden sekä laajan yhteistyön monien eri musiikintekijöiden kanssa: ”Yhteensä Mariska on julkaissut omalla nimellään kuusi sooloalbumia sekä kaksi Mariska & Pahat Sudet -albumia. – Tultiin keikalta myöhään yöllä. YKSI MARISKAN kesän kohokohdista on ollut Työväen Sivistysliiton myöntämä Reino Helismaa -palkinto. Mariskan laadukasta laululyriikkaa ovat saaneet laulaa muun muassa Freeman, Teflon Brothers, Jari Sillanpää, Pate Mustajärvi, Pete Parkkonen, Danny, Kasmir, Paula Koivuniemi, Antti Tuisku, Mira Luoti ja Samuli Edelmann.” Mariska on työssään ja tuotannossaan ollut myös tyylillinen uudisraivaaja sekä esikuva uusille lauluntekijäsukupolville, palkintoraadin mukaan erityisesti nuorille lauluja kirjoittaville tytöille. Pedon merkki edustaa yhteiskunnallista rap-lyriikkaa kun taas Kukkurukuu ammentaa suomalaisen iskelmän melankolisesta perinteessä. Terveisin Doris jatkaa J. Pääsin nukkumaan vasta puolikolmen jälkeen. Korona on vihdoin hellittänyt kuristusotteensa. Hän vaikuttaa vähäiset yöunet sekä keskikesän ja -päivän hellelukemat huomioon ottaen kadehdittavan pirteältä. Keikkakesä on haastattelua tehdessä hyvässä vauhdissa: Aitoo, Tuusula, Oulu, Kuopio… Festareita, kesätapahtumia ja puistokonsertteja
OMAEHTOINEN, PERSOONALLINEN, monipuolinen. Ennen tätä takana oli jo klassisen musiikin opintoja, teini-iässä laulamista Oheisvasara punk-yhtyeessä sekä pari vuotta Lontoossa, jossa Mariska opiskeli yliopistossa muinaiskreikkaa ja latinaa. opiskeli ja asui Lontoossa vuosina 1998–2002 opiskellen kreikkaa ja latinaa . Mua ei kiinnostanut yhtään kilpailut, kun olisi pitänyt osallistua niihin. syntynyt Helsingissä 1979 . – Mutsi painotti rajattomuutta ja vapaata häröilyä. Teinivuosien aktiivinen punkvaihe oli Mariskalle myös katuelämän aikaa. lempiruoka tomaattikeitto myönnetty muun muassa Vexi Salmelle, Martti Syrjälle, Hectorille ja Paula Vesalalle. Elin aika katuisan varhaisnuoruuden, kiitos opon. Kalevalaisten naisten liiton myöntämä taitavan sanankäyttäjän Larin Paraske -palkinto vuonna 2005 . Oli paljon kavereita ja muita harrastuksia, Mariska muistelee. En tosin tiedä, oliko hänen tarkoituksensa ajaa lapset kaduille, mutta näin se toimi mun kohdalla. Millaisia vaiheita, ajatuksia ja murroksia siihen kaikkeen sisältyi, kun klassinen musiikki vaihtui punkiin teini-iässä. – Olen kiinnostunut punkista jo kolmevuotiaana, kun kummitäti asui meillä. Siksi en ole koskaan pelännyt taloudellisessa mielessä, vaikka toisaalta siihen olisi ehkä ollut syytäkin. – Varhaisteini-iässä koulun opinto-ohjaaja näytti tunnilla Kasvu-nimistä sarjaa, jolloin tajusin kuuluvani kaduille. opiskeli klassisen pianoa soittoa Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla 1980–90 -lukujen vaihteessa . Se oli sitä aikaa, Mariska hymähtää. Mariska nousi suuren yleisön tietoisuuteen vuonna 2002 ilmestyneellä esikoislevyllään Toisin sanoen. Juttutuokion mittaan hän viljelee myös lempeää, vinonsorttista huumoria, ehkäpä osin brittiopintojenkin peruina. Haastattelun aikana Mariska väläyttää pariin otteeseen luonnettaan, kun hän muutamin jämäkin, mutta ystävällisin sanoin tokaisee haastatteluaiheet ja kuvakulmat itselleen luontevampaan asentoon: ”tohon en nyt halua lähteä”. Punkkaripiireissä ja -keikkaluolissa tien päällä tutuiksi tulivat niin kiljunjuojat, punkkareiden keskinäinen MULLA SELLAINEN SORMET PYSTYSSÄ OPETTAMINEN LYÖ KUULIJANA LIINAT KIINNI HETI. Kummitädissä ja hänen kaveripiirinsä maailmassa minua kiehtoi se punkin estetiikka ja toki myös musiikki. Mahtavat eväät elämään, eikö vain, tunnustelen ja ehdottelen, ironiatta. 37 Demokraatti MARISKA . kuusivuotiaan tyttären äiti . – No, en tiedä onko rajattomuus parasta lapselle. julkaisi ensimmäisen kappaleen Tarkasta tämä vuonna 2002 . Jo siinä vaiheessa pääsin ensimmäisen kerran vihkiytymään punkiin. de_18082022_34.indd 37 de_18082022_34.indd 37 10.8.2022 10.37 10.8.2022 10.37. – En tykännyt, kun piti lauantaiaamuisin herätä kymmeneksi teoriatunneille, sillä aloitin viihde-elämän hyvin aikaisin. Yksinhuoltajaperheen ja yrittäjä-äidin ainoa lapsi sai maistaa kosolti vapautta. Ainakin senkaltaisin määrein Mariskaa, hänen musiikkiaan ja tekemisiään voi kuvata. kuusi soololevyä, kaksi Mariska & Pahat Sudet -albumia sekä laaja sanoitusja sävellysyhteistyö monien suomalaisartistien kanssa . solidaarisuus sekä se keihin ja minkälaisiin ihmisiin saattoi luottaa. Niillä ollaan menty, mutta ne jutut on pitänyt opetella käytännössä aikui sena, isommalla iällä. Oheisvasaran kanssa roudattiin soittokamat pakuun ja suhailtiin pitkin Keskija Itä-Euroopan punklavoja 1990-luvulla. Mutsi opetti jakamaan kaiken. – Taloudellisesti kotona oli tiukkoja hetkiä ja oli lamakin, mutta siitä huolimatta äiti on ajatellut aina jotenkin tosi rikkaasti. Ensimmäinen innostus punkiin tuli jo kummitädin kautta lapsena 1980-luvun alussa. harrastaa juoksua, kuntosalivoimistelua ja venyttelee aina kuin mahdollista . – Klassinen musiikin maailma alkoi olla liian vaativa, se oli ihan ammattimaista jo silloin varhaisteininä. Jaat kaiken ja saat kaiken, mitä tarvitset. MARISKA TOTEAA tulleensa jo varhaisina vuosinaan luovaksi ratkaisemaan pulmatilanteita
– Ei kun se on vain minulle tärkeä paikka, jonka löysin viime kesänä, Mariska kuittaa utelemisen. – Keikkailun varjopuolia on kuluttavuus, esimerkiksi se, että tulee nukuttua aivan liian vähän. MARISKA KERTOO työskentelevänsä kutsumusammatissaan. Esiintymisessä ja keikkailussa parhaita puolia ovat lapsenomainen ja totaalinen heittäytyminen. – Ennen ajattelin, etten voisi viihtyä missään pöpelikössä, mutta sitten löysin sen paikan Parikkalassa. – Aika harvassa työssä saa mennä lavalle riehumaan. MARISKAA EI innosta musiikkinsa ja tekemistensä lokerointi. – En halua kirjoittaa yksin, vaan meitä on kolme tekijää ydinryhmässä: minun lisäkseni bändissä soittava Jouni Raatikainen sekä Väinö Wallenius. 3 TÄRKEINTÄ 3 Sitten kolmantena on varmaan se Parikkala. – Kirjoitan tätä nykyä aika vähän konkreettisesti. D-KASVO Mariska pitää punkvuosiaan monin tavoin muovaavina. Mitkä kolme asiaa ovat kolme tärkeitä elämässäsi. – Kieltämättä se on auttanut. Keskinäinen rehellisyys, mutta myös keskinäinen roolitus menee meillä hirveän hyvin. – Olen alkanut vaalia biisien kirjoittamisen prosessia aiempaa enemmän. Olen silti äärettömän allerginen kaikelle sellaiselle, mikä vähänkään haiskahtaa aatteelle. Musiikki on minulle kuin iso pallo, jota menen aina vähän eri kohtaan tsekkaamaan. Mariska toteaa vihdoin kuitenkin onnistuneensa – yhdessä biisintekijätiimin ystävien kanssa – tekemään uudelle syksyllä julkaistavalle levylle kantaaottavaksi tulkittavan kappaleen, jossa he onnistuivat väistämään sormienheristelyn karikot. Mariska käyttää muutamaan otteeseen haastattelun aikana kuvaavaa vaalia-verbiä kuvatessaan työtään ja suhdettaan siihen. Siinä on jotakin naurettavan hauskaa. Siellä on oma paikka, josta hän palaa aina yhtä rentona, vaikka olisi mennyt sinne ”kireänä kuin viulunkieli”. Kaikki muu on onneksi kotiin päin. Siksi olen alkanut säännöstellä tosi paljon näitä juttuja. Kaikki osaavat biisin kirjoittamisessa ne samat asiat kuin muutkin, mutta jokaisella meistä on myös lisäksi ne omat vahvuutensa. 2 Työ on minulle äärimmäisen tärkeää. Mariska kuitenkin kavahtaa tätä kuvausta. Niin monessa projektissa tulee tehtyä sellaista ilmaista työtä, joka ei lopulta löydä tietään mihinkään omaan. Hänen tuotannossaan on myös yhteiskunnallisesti kantaaottavia tekstejä. Mariskan mielestä niin musiikin teossa kuin muussa luovassa työssä on, pohjimmiltaan, kyse samasta: on löydettävä kulloinenkin oikea tunnelma ja työtapa ja sitten vaalittava sitä. Laulujen kirjoittajana Mariska suosii yhteistyötä läheisten luottoihmisten kanssa. Mariska toteaa, että populaarimusiikin arvaamattomassa, suhdanneherkässä ja toisinaan myös kovassa maailmassa hänen taustansa on auttanut selviytymään. – Heidän kanssaan työskentelystä on tullut aika saumatonta. – Toki yhteisten asioiden havainnointi kiinnostaa. Mua ei kiinnosta politiikka pätkääkään, enkä seuraa sitä aktiivisesti. – Mun punktausta on ollut kantavimpia juttuja sekä henkisesti että muutenkin, käytännön kouluna. Kirjoittamissession laatu, kirjoittamistapahtuman laatu, määrää minusta tekstin laadun. 38 Demokraatti 1 Tytär. Olen rampannut läpi leipäjonot ja dyykannut ruokia roskiksesta, ylipäätään olen oppinut pärjäämään aika varhaisessa vaiheessa. – Yritän arvioida sen koko prosessin niin, että voin antaa parhaani. – En koe olevani yhteiskunnallinen. Mariskan mukaan työnteon uudelleenarviontiin liittyy hänellä monia olennaisia seikkoja. – Olen saanut tilaisuuksia tehdä monelle eri artistille. Se on maailman vaikein laji, ja ainakin mulla sellainen sormet pystyssä opettaminen lyö kuulijana liinat kiinni heti. Pystyisin kirjoittamaan enemmänkin, mutta se ei vain tunnu oikealta. – Yritän nykyisin pitää huolen siitä, että kun menen mukaan kirjoittamaan, on myös minun saatava siitä työstä jotakin, mikä ei välttämättä ole rahallista. Ei ole tuntunut köyhältä, vaikka tili näyttäisi mitä. de_18082022_34.indd 38 de_18082022_34.indd 38 10.8.2022 10.37 10.8.2022 10.37. Kiireisen työn ja keikkakesän vastapainoksi Mariska hakeutuu Parikkalaan. Kesämökkikö. Jotta se tapahtuu, sen pitää olla vastavuoroista
39 Demokraatti OLEN ALLERGINEN KAIKELLE, JOKA HAISKAHTAA AATTEELLE. de_18082022_34.indd 39 de_18082022_34.indd 39 10.8.2022 10.37 10.8.2022 10.37
Mutta senhän he jo tekivät. Ja toiminut vähintään siinä missä Suomen mallinen enemmistöparlamentarismi pääsääntöisesti yli blokkirajan muodostettuine hallituksineen. Ruotsin poliittinen järjestelmä murroksessa KOLUMNI Mikko Majander mikko.majander@magma.fi Kirjoittaja on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa. Taipuuko naapurin poliittinen järjestelmä viimein sellaiseen muotoon, joka sopeutuu ruotsidemokraattien asemaan puolueiden suhteita jakavana vaa’ankielenä. RUOTSIN SYYSKUISET valtiopäivävaalit ovat joka tapauksessa kiinnostavat myös Suomen kannalta. MUIDEN KOKEMUKSESTA kannattaa ottaa oppi, mutta poliittiset kulttuurit eivät noin vain siirry yli kansallisten rajojen. Vilkuiltiin Ruotsiin, jossa politiikkaa tehtiin blokkipohjalta. Toinen kateuden aihe oli vähemmistöhallitusten toimivuus. Asetelma on tuttu myös muista Skandinavian maista. Kenties vielä enemmän syntyvien koalitioiden kuin puolueiden kannatusten näkökulmasta. Voittaja korjasi vallan neljäksi vuodeksi, jolloin kortit ja kannatukset katsottaisiin uudelleen. Blokkipolitiikastakaan ei ole paljoa jäljellä, kun sosiaalidemokraatit hallitsevat kansankotia porvarien budjetilla. Entisiin blokkeihin ei ole vaaleissa tai hallitusneuvotteluissa enää paluuta. Hallituksilta puuttui ideologista liimaa, päätöksiä ei saatu aikaan ja kun saatiin, niin niitä ei pystytty panemaan toimeen. Demokratia toteutui muka paremmin, kun hallitus joutui jatkuvasti neuvottelemaan eri puolueiden kanssa saadakseen valtiopäivillä esityksensä lävitse. Itse nämä ovat vaienneet tuollaisesta epäpyhästä mahdollisuudesta, eikä sellaiseen oikein sopisi valmistelematta ryhtyä. Hyppy sinipunaan merkitsisi Ruotsissa vastaavaa mentaalista irtiottoa kuin loikka liittoutumattomuudesta Natoon. MINUA PUISTATTAA AJATUS VÄHEMMISTÖHALLITUSTEN KAAOKSESTA. 40 Demokraatti J oku vuosi sitten oli muodikasta sanoa, että politiikka on rikki. Kulunut vaalikausi on kulkenut repaleisesti kriisistä toiseen, kun Stefan Löfvenin ja Magdalena Anderssonin hallitukset ovat rämpineet eteenpäin matkan varrella aina vain kaventuneen parlamentaarisen tuen varassa. Äänestäjän kuluttajansuoja oli kunnossa, kun vaaleissa oli tarjolla kokoomuspuolueen vetämä porvariallianssi ja sosialidemokraattien johtamat punavihreät. Eikä Ruotsin esimerkki ole tältä osin houkutellut enää pitkään aikaan. Jotkut analyytikot ovat viitanneet kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien yhteistyön tarpeeseen, ennemmin tai myöhemmin. de_18082022_40.indd 40 de_18082022_40.indd 40 10.8.2022 11.39 10.8.2022 11.39. Minua on puistattanut ajatus vähemmistöhallitusten kaaoksesta, kun Suomessa on paremminkin ollut puutetta pitkäjänteisestä voimien kokoamisesta
Aika on mennyt todella nopeasti. Kyllähän tässä myös tajuaa, että näitä ay-hommia on tehty jo yli kaksikymmentä vuotta. Rokkiharrastukseni taitaa näkyä myös kasvoistani. Hurahdin siihen täysin. Intoni tälle alalle ei varmastikaan koskaan lopu tai sammu. Sain ensimmäisen sähkökitarani 13-vuotiaana ja aloin soittaa puolivakavissani. Sen takaajana ammattiyhdistysliike on minusta tärkeintä, mitä meillä on. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_18082022_41.indd 41 de_18082022_41.indd 41 5.8.2022 14.23 5.8.2022 14.23. Minulle on tärkeää, että teen työtä, jolla on merkitystä. Sen sijaan nyt huomaan olevani jo vähän sitä kokeneempaa kaartia. Aikaisemmin olin aina ensimmäinen tai nuorin, joka teki jotakin, mutta se on jäänyt pois. Mutta kyllä kai se vain pitää paikkansa, mitä peilikuvasta näkyy. Aina välillä menee vuosia, kunnes taas katson itseäni peilistä ja herään, että hetkinen, kukas tuo on, enhän minä ole tuon näköinen. 41 Demokraatti Ismo Kokko 51-vuotias Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n puheenjohtaja. Minusta jokaisella pitää olla mahdollisuus pärjätä täällä Suomessa, tulla toimeen ja elää onnellista elämää. Näin se on, ja näin sen pitääkin olla, mutta kyllä se silti tietyllä tavalla yllättää. Ehkä minulla ei ole tyypillinen perusvirkamiehen naama, enkä sellaista haluaisikaan. Ay-liikkeessä ei voi työskennellä, ellei itsellä ole tiettyä arvopohjaa. Kun ensimmäisen kerran lapsena kuulin Chuck Berryä olin aivan myyty. Muutenkin populaarikulttuuri on lähes 24/7 läsnä elämässäni. V iime aikoina, kun olen katsonut peilikuvaani, on tullut mieleen Kolmannen naisen biisi Elämän tarkoitus ja siinä Pauli Hanhiniemen sanat: ”ei vuodet kulu, ne kuluttaa”. Tykkään siitä, että olen vähän eri näköinen kuin joku toinen. Teen musiikkia ja soitan kitaraa. Bändihommista on välillä ollut taukoja, mutta soittaminen on ollut elämässäni läsnä koko ajan
42 Demokraatti KULTTUURI Naisnäkökulmasta folkpoppiin Venetsian biennaali on kulttuurisesti ja maantieteellisesti utelias. Suurnäyttely on avoinna yleisölle 27. Valo leikkii Espanjan paviljongin muunnelluissa saleissa, jotka käsitetaiteilija Ignasi Aballi on suunnitellut Venetsian 2022 biennaalia varten. Naiskatse rulettaa. RUOTSALAISEN ULLA WIGGENIN hämmentävät Iiris-maalaukset sopisivatkin hyvin Venetsian 59. biennaalin tunnuskuviksi. Hän maalaa elämästään, naiseudesta ja kulttuuristaan suorasukaisesti ja kauniisti. Giardinin keskuspaviljonkiin Alemani on valinnut voittopuolisesti naistaiteilijoita 1800-luvun lopulta aikalaisiimme unohtamatta kuriositeetteja. Näin julistaa Cecilia Alemani, New Yorkiin asettunut italialainen kuraattori, joka on biennaalin taiteellinen johtaja. Alemanin mukaan lähtökohtana on aikamme tasapainottomuus, epävarmuus ja ihmiskäsityksen häilyvät muutokset, joiden ymmärtämisessä ja hahmottamisessa taiteella on merkitystä. ”Unelmien maito” on biennaalin vertauskuvallinen teema. marraskuuta asti. Teksti ja kuvat Kimmo Sarje E nsimmäistä kertaa Venetsian biennaalin 127-vuotisessa historiassa naiset ja kaavamaisia sukupuolikäsityksiä kyseenalaistavat henkilöt muodostavat määräenemmistön osallistuvien taiteilijoiden joukossa. Näistä valtaosa, yli 180 taiteilijaa, ei ole osallistunut aiemmin kansainvälisiin taidenäyttelyihin. Kaikkiaan Giardinin ja Arsenalen näyttelyissä on mukana yli 200 taiteilijaa 58 maasta. Tuntuu kuin mitään ei jäisi näiltä huomaamatta. Kuraattorin mukaan trans-historiallinen perspektiivi ja ajalliset rinnastukset ovat tarkastelussa avuksi. Hänen suurehkot ympyränmuotoiset, silmän iiristä esittävät maalausobjektinsa tarkkailevat yleisöä intensiivisesti. Utelias katsoja palkitaan löytämisen ja hämmästymisen ilolla kuten elokuvaotoksilla Mary Wigmanin ekspressiivisestä Noitatanssista (1930) tai Josephine Bakerin hulvattomasta tanssista sulkineen (1925). Chileläinen Cecilia Vicuña on yksi Giardinin näyttelyn puhuttelevimpia maalareita, jonka omakohtainen latinalaisen Amerikan historiasta ja mytologiasta ammentava kuvakerronta on kiehtovaa. Hannah Levyn nimetön veistos niklatusta teräksestä ja PVC-muovista vuodelta 2022. de_18082022_42.indd 42 de_18082022_42.indd 42 5.8.2022 14.27 5.8.2022 14.27
43 Demokraatti Naisnäkökulmasta folkpoppiin Ulla Wiggenin akryylimaalaus paneelille Iris XVIII Line vuodelta 2020. de_18082022_42.indd 43 de_18082022_42.indd 43 5.8.2022 14.27 5.8.2022 14.27
Pelkistetyin on Espanjan ratkaisu. Veistokset ovat astiamaisia ja niitä käytetään myös uuneina ja tulisijoina. Vasemmalta Color Assistant, 2018; Till the Cows Come Home, 2016; Study for Till the Cows Come Home, 2016. Rosemarie Trockel keskittyy geometrisen abstraktion eleiden purkamiseen materiaalivalintojen keinoin. Hiljaisesti intensiivinen kokonaistaideteos. Voi kuitenkin kysyä, onko langalla tai ”neulotuilla kuvilla” sellaisenaan taiteilijan olettamaa kyseenalaistavaa voimaa. Rosemarie Trockelin kolmen villamaalauksen ryhmä. Lapset leikkivät kaikkialla – Mariupolissakin. Teoksessa voi tuskin nähdä ironiaa. NAISTEN IRONIA ja itseironia ovat myös säikeitä Giardinin näyttelyssä. 44 Demokraatti KULTTUURI Vicuña pakeni kotimaastaan Pinochetin hallintoa 1970-luvun alussa ja elää nykyisin New Yorkissa ja Santiagossa. Hän työskentelee myös runoilijana. Argentiinalaisen kuvanveistäjän Gabriel Chailen muhkeat ja mielikuvitukselliset auringon polttamasta punasavesta valmistetut ja osin esikolumbiaanisesta maailmasta ammentavat sosiaaliset veistokset lyövät ällikällä. Arsenaalissa esillä oleva Sophie Tauber-Arpin nimetön geometrinen abstraktio 1920-luvulta on toteutettu puuvillalankatyönä. Hän ei maalaa öljyvärillä kuten perinteisesti miehet vaan villaja akryylilangalla. Gabriel Chailen monumentaalista ja sosiaalista keramiikkaa. MYÖS GIARDININ puiston kansallisissa paviljongeissa on monia vaikuttavia kokonaisuuksia. Trockel soveltaa omista lähtökohdistaan 1980-luvulla muotoutuneen neo-geo-suuntauksen dekonstruktiota. Hannah Levyn nimetön teräsveistos on hauska esimerkki naiseuden koodien ironiasta; noin metrin korkuiset linnunjalat, jotka seisovat terävillä kynsillään, ovat samalla veistoksen korkokenkäaiheen jalusta ja symbolisen voiman ilmaus. Käsitetaiteilija Ignasi Aballi on muunnellut paviljonkia ja rakennuttanut saleihin uusia väliseiniä, jotka synnyttävät yllättäviä tiloja, nurkkia ja perspektiivejä. ARSENALEN KORKEA ja laaja näyttelytila tarjoaa mahdollisuuksia suurelle mittakaavalle. Edessä auringon kuivaamasta punasavesta, metallirakenteesta ja tiilestä valmistetut Irene Durah ja takana Rosario Liendro -veistokset vuodelta 2022. Voimakkaat ja suuret monokromaattiset pinnat määrittävät vaikutelmaa ja volyymia. de_18082022_42.indd 44 de_18082022_42.indd 44 5.8.2022 14.27 5.8.2022 14.27. Elämäntyöstään Vicuñalle myönnettiin biennaalin Kultainen leijona -palkinto. Yhtään erillistä taideteosta ei ole ripustettu valkoiseen interiööriin, jossa vain kattoikkunoista lankeava päivänvalo ja puitteiden varjot leikkivät lattioilla ja seinillä. Muodoltaan ja arkkitehtuuriltaan Trockelin usein monumentaaliset tekstiilitai lankamaalaukset ovat kuitenkin varsin maskuliinisia. Naapurissa sijaitsevassa Belgian paviljongissa on esillä Francis Alÿsin koskettavia videoita lasten elämistä erilaisissa maailmoissa. Afganistanissa pojat lennättävät leijaa sotilaskoptereiden partioidessa taivaalla, Kongossa autonrenkaan keskiöön ahtautunut poikapyörii alas kaivoksen kuonavuorta hurjaa vauhtia. Buenos Airesin La Bocan kaupunginosassa, jossa VENETSIAN BIENNAALIN LÄHTÖKOHTANA ON AIKAMME TASAPAINOTTOMUUS, EPÄVARMUUS JA IHMISKÄSITYKSEN HÄILYVÄT MUUTOKSET. Taiteilijasta se on feminismiä
Suomalaisittain vastaavan vaikutelman saattaisi tehdä usean metrin korkuinen punasavinen kukkopilli, jonka sisuksissa Karjalan piirakat paistuisivat. Volyymistaan huolimatta Chailen yhteisölliset teokset ovat vain läikähdys Arsenalen monipuolista tarjontaa, joka yltää Suomessakin tunnetun chileläisen laulajattaren ja lauluntekijän Violetta Parran poliittisiin kuvakudoksiin, kiinalaisen Zheng Bon alastomien miestanssijoiden eroottiseen Kevätuhri-tulkintaan Taalainmaan metsässä ”jussi-pussi” -hengessä ja amerikkalaisen Barbara Krugerin lattiasta kattoon yltävän layoutin kriittiseen aikalaisarvioon tekstiä kuin lähtöselvityksen nakuttavalla kirjoittimella Mooseksen tauluun: ”Älä teeskentele, että pidät minusta.” Cecilia Vicuñan öljyvärimaalaus kankaalle Bendigame Mamita vuodelta 1977. Chailen taidetta voi pitää monumentaalisena folkpoppina vastikään edesmenneen Claes Oldenburgin strategiaa – esitä pieni suurena – mukaillen. de_18082022_42.indd 45 de_18082022_42.indd 45 5.8.2022 14.27 5.8.2022 14.27. 45 Demokraatti taiteilijalla on työhuone, väki kokoontuu valmistamaan ruokaa julkiselle paikalle sijoitetun veistoksen ympärille
46 Demokraatti KULTTUURI Koronasodan rintamilla ja selustassa Juha Siltala: Pandemia – Kiihdytysajon äkkijarrutuksesta uuteen normaaliin Otava 2022, 907 s. Äkkijarrutus on pakottanut pohtimaan, mikä lopultakin on arvokkainta: kohtuukulutus, sävyisä elämänmeno, ystävyys ja sukuyhteys. Roosevelt juuttui Guamin laivastotukikohtaan, kun miehistö oli sairastunut koronaepidemiaan. Siltalan mukaan turbokapitalismin pahin ongelmajäte on ihmistyö, jonka globaaliin sijoitteluun siirtotyöläiset ja ”työperäinen maahanmuutto” sopi aikansa, mutta koronan katkottua syöttökanavat ollaan nyt helisemässä entistenkin kanssa. Tauti on osoittanut, että sillä on valta yli mahtavimpienkin imperialismin fetissien. Kun homesientä muistuttava virus on liiankin tuttu, kustantaja on keksinyt kuvittaa kannen renessanssinero Albrecht Dürerin maineikkaalla gravyyrilla Melankolia I, jossa enkeli on jämähtänyt raskasmielisyyden tunnusten keskelle. Identiteettipolitiikka tuo sitä ahdistusta, mikä Melankolian enkeliä vaivaa. Helpointa on lietsoa valtioiden välisiä jännitteitä. Nytkin hän taustoittaa pandemian laajoin katsauksin siihen ylioptimistiseen mielialaan, jolla globalisaatiota on markkinoitu. Ilmiö on ylirajainenkin: viimeistään Ukrainan sota ja pakotteet ovat lopettaneet yhteisen pandemiataistelun. Jos taloudellista tuottavuutta ei olisi jatkuvasti sparrattu, kapitalismi olisi menettänyt käyttövoimansa, muotoilee professori. Vaikka luonto on antanut monta varoitusta sään ääri-ilmiöiden ja ympäristötuhojen kautta, pidäkkeetön ylikansallinen kapitalismi on painanut kaasua, maakaasuputkistakin. Muukalaisviha erilaisuutta kohtaan kasvaa. Lentotukialus USS Franklin D. Teksti Kari Sallamaa / Kuva iStock K orona on ollut historiallinen käännekohta, varoittamatta tullut vitsaus, jolle ei ole vertailukohtaa. Ja koska näkymätöntä vihollista vastaan on ikävä sotia, korona on miltei unohtunut, etäisyydet nollattu ja maskit riisuttu, muiltakin kuin sodan kylmiltä kasvoilta. KIRJA Juha Siltala kehystää pandemian laajoin raamein. Korona onkin aiheuttanut masennusta, ahdistusta ja epätoivoa. Siltala on aiemmin tutkinut yhteiskunnallisia ilmiöitä mentaliteettihistorian valossa. Ukraina ei teokseen ole ehtinyt, mutta sota on aina ollut yksi maailmantalouden kriisien hoitokeinoista. Tautia ennakoinut tilanne ja seuraukset ovat saaneet Helsingin yliopiston Suomen historian professorin Juha Siltalan kirjoittamaan yli 900-sivuisen selvityksen. KORONA ANTAA aiheen tarkastella maailmankapitalismin toimintatapoja. Suurvaltapolitiikka ei ole varautunut hoitamaan muita kuin ihmisen aiheuttamia uhkia. Koska talousjärjestystä on hankala hahmottaa ja vielä enemmän koronan kaltaista hiipivää vihollista, tilanne on synnyttänyt populismia, salaliittoteorioita ja muita uskomuksia, joille jo trumpismi, idässä putinismi, oli valmentanut kannattajia. Siltala käyttää runsaasti tilaa globaalitalouden tehohoitoon raharuiskein, analysoi finanssikuplien puhkeamista kohti koronan muovaamaa uutta normaalia. Tähän vauhtisokeuteen nähden provokatiivisesti Siltala painottaa siunatun koronan palauttaneen ihmisille elämän, vaikka se monelta on vietykin. de_18082022_46.indd 46 de_18082022_46.indd 46 5.8.2022 14.30 5.8.2022 14.30. Silti ei saa väheksyä vihollista, covid-19 on ovelampi kuin Venäjän spetsnatsit. Nytkin sitä avokätisesti lääkitään sodan seurauksilla
KIRJAILIJA JUHA SEPPÄLÄN mukaan tauti tuli henkilökohtaisena loukkauksena niille, jotka olivat tottuneet huojumaan festareilla ja reissaamaan ympäri palloa. Nyt keskuspankit, ennen kaikkea FED ja EKP luovat maksuvälineitä tyhjästä. Etätyö osoitti luonnonlakina pidetyn kiireen ja sen mukaisen stressin tehdyksi piiskuriksi. Monet näistä konsteista eivät olisi sopineet klassisessa kapitalismissa, kun pääomaa oli rajallisesti. Mutta aikansa kutakin. Moni ei enää tahdo palata valmiiksi buukattuun elämään, pakkoneuroosinomaiseen suorittamiseen. Edistys on unohdettava, koska se on merkinnyt luonnon alistamista ja häviäjien nöyryyttämistä. Korona iski kaikkein arimpaan, touhun pakkoon ja ajan supistumiseen. Miten näyttää tehokkaalta kotikoneella kalsarit jalassa. Hallituksilla on sittenkin mahtia. Lentää ei voinut, ja toisia oli kartettava – juuri kun suomalaiset olivat oppineet eurooppalaisittain halaamaan. Vaikka korona on luonut tarvetta talouden tehohoitoon, kaikki eivät ole häviäjiä. Nämä ovat sellaisia vipuvarsia, etteivät ne unohdu vastaisuudessakaan. Lisätä julkisia investointeja, myös ilmastonmuutoksen varalta ja tehdä epäortodoksisesti velkaa rajattomasti. Korona on suonut tilaa joutilaisuudelle eli luovuudelle, mikä konttorityössä on mahdotonta. On otettava ilo irti uudesta normaalista, epävarmuudesta ja prekaariudesta. Siltala kirjoittaa laajan luvun kotiin käpertymisestä. Sulkea ravintolat ja koulut, rajoittaa liikennettä ja kauppaa. Skandinaavinen hygge tuntuu riittävältä. On osattava luopua tehdyistä pakoista todellisiin mahdollisuuksiin. Siltala ei halua kirjoittaa mammuttiinsa loppulausetta, koska homma on vielä kesken. Verkkokauppajätit ovat lihoneet ja ruokakuljetuspalvelut kukoistavat. Ja kesätapahtumat ovat rajatta meneillään. Covid on varoitus, kuin Raamatun Danielin kirjan mene tekel. de_18082022_46.indd 47 de_18082022_46.indd 47 5.8.2022 14.30 5.8.2022 14.30. Moni hankki lohdukseen lemmikin, josta nyt haluaa luopua. 47 Demokraatti Tärkein Siltalan huomioista on, että kapitalismin nuoruudesta periytyvä valtion puuttumattomuuden ihanne talouteen hylättiin kylmästi pandemian riehuessa. Ja kun työläisille taas kerran heristetään palkkamaltin sormea, jatkuu työelämän huononemisen lyhyt historia, josta Siltala kirjoitti 2004
ja Maija itse kitaristinsa Ville Salmisen kanssa. ... Maija Vilkkumaan faneja... de_18082022_48.indd 48 de_18082022_48.indd 48 9.8.2022 15.26 9.8.2022 15.26. 48 Demokraatti KULTTUURI Työväen Musiikkitapahtuman 50-vuotisjuhlakonsertin loppulauluun yhtyi koko solistikaarti, vasemmalta Mikko Perkoila, Jani Uhlenius, Harri Saksala, Marianne Haapoja, Eija Ahvo ja Tuija Rantalainen
Heinäkuun lopun viidestä päivästä tuli oikea ilon, toivon ja jälleennäkemisten juhla. Tämän aukeaman kuvakimarassa näyttäytyvät juhlafestivaalin monet kasvot lavoilta ja niiden ääreltä. Nyt 50-vuotista olemassaoloaan juhlinut kaikkien musiikkien, monen muun taidelajin ja asiapuheen tapahtuma keräsi Valkeakoskelle reilusti yli 30 000 festarivierasta, mitä voi pitää kelpo saavutuksena tässä yhä vähän epävarmassa ajassa. de_18082022_48.indd 49 de_18082022_48.indd 49 9.8.2022 15.26 9.8.2022 15.26. Yötunnelmaa Antti Aution seurassa. Hyvien ihmisten juhla Hectorin keikalla pantiin valssiksi. 49 Demokraatti Kuvat Kari Hulkko / Teksti Demokraatti Yhden täyssulkukesän ja viime vuoden vain konserttisarjaksi supistetun festivaalin jälkeen Työväen Musiikkitapahtumakin pääsi viimein irti pandemiaikeestä
Nykypäivän proletariaattiin kuuluvien kouluavustaja Avan ja pakistanilaistaustaisen isännöitsijä-yleismies Alin toistensa löytämisessä on samaa lämpöä kuin roskakuski Nikanderin ja Valintatalon kassa Ilonan koruttomassa rakkaustarinassa Varjoja paratiisissa. Clio Barnard on kuitenkin Loachia pehmeämpi ja sovinnaisempi, eikä hän tyylitietoisuudessa kurkota Kaurismäen tasolle. Parinkymmenen vuoden takaisessa elokuvassaan Hellä suudelma Loachinkin fokuksessa oli juuri eri kulttuureista tulevien kahden ihmisen suhde ja sen yllä leijuvat uhat. de_18082022_50.indd 50 de_18082022_50.indd 50 9.8.2022 15.31 9.8.2022 15.31. Ilahduttavinta kuitenkin on, että Ali & Ava väistää tämän lajityypin syvimmät sudenkuopat. 50 Demokraatti KULTTUURI Rakkaustarina nykyproletariaatista Rakkaustarina nykyproletariaatista Erilaisista etnisistä taustoista tulevien ihmisten väliset rakkaustarinat ovat elokuvassa varsin käytetty aihe. Niistä on syntynyt niin melodraamaa, romanttista komediaa kuin tragediaa. Ensitreffeillään he esimerkiksi luettelevat musiikkimieltymyksiään ja kaikki ovat vastakohtia: Ava tykkää kantrista ja folkista, joita punkin ja sittemmin hiphopin parissa elänyt Ali inhoaa. Kipupisteitä hänenkin elokuvastaan kyllä löytyy, päällimmäisenä Avan pojan Callumin vastahangasta vihareaktioiksi kumuloituva asenne äitinsä ihastusta kohtaan. Ohjaajan kotikonnuille Länsi-Yorkshireen, tarkennettuna Bradfordiin sijoittuva elokuva nostaa mieleen kahden ohjaajan työt. Teksti Rolf Bamberg B rittiläisen Clio Barnardin ohjaajauran kolmas pitkä elokuva on sekä draamaa että komediaa, ja katsojille armeliaasti vain vähän murhenäytelmää. BARNARD TEKEE turhan alleviivatusti selväksi, kuinka erilaisista lähtökohdista Ava ja Ali toistensa tykö ajautuvat. Tuottelias ja ansioitunut Ken Loach on läpimurtoelokuvastaan Poika ja haukka (1969) lähtien tehnyt realistisia, joskus liki naturalistisia kuvauksia työväenluokkaisten ihmisten säihkeettömästä arjesta. Alin varjona paratiisissa on hänen pakistanilaisyhteisön paineissa feikkaama avioliittonsa – se on käytännössä jo mennyttä, mutta Ali ja tuleva ex-vaimonsa Runa esittävät asuvansa yhä yhdessä. Toinen referenssiohjaaja Barnardin elokuvalle on Aki Kaurismäki ja erityisesti tämän työläistrilogia
Näin Ali & Ava on ensisijaisesti herttainen elokuva, rouhempi kerronta jää sivummalle. ELOKUVA Kujanjuoksu Aleksi Mäkelä teki elokuvan Marko Jantusesta. Näkökulma on aika ilmeinen: voi niitä poikia – miten selvitä tästäkin sotkusta. Mäkelä ohjaa tositarinan tutuilla vedoilla hänen muista elokuvistaan: macho sankari (Severi Saarinen) on vikoineen päivineen hyväntahtoinen ja viime kädessä myös oikeamielinen reppana. Ensi-ilta 26.8. Ei ole ihme, että lähes kaikki elokuvassa tykkäävät tästä aikaansaavasta ja nuorekkaasta sedästä. Ali & Avassa soundtrack on, Kaurismä(ki)en elokuvien tapaan, hyvin merkityksellinen ylipäätään. Kohtauksissa soivat tai suoranaisiksi musiikkinumeroiksi kasvavat biisit eivät ole vain erilaisia tunnelmia luovaa taustakangasta, vaan ne värittävät myös henkilökuvia, vahvistavat ääriviivoja. Elokuvan lopetus on sen verevään yleis ilmeeseen nähden harmillisen säyseä. Tolkuton sekoileminen ei pilannut uraa mutta lopulta elämän. Urheilutoimittaja Marko Lempisen hienossa kirjassa Läpi helvetin (2016) koko karmeus tuodaan esiin. Takaumissa elämänsä voimissa oleva pelaaja keskittyy lähinnä juhlimiseen eikä kestä vastoinkäymisiäkään sukelluksitta. Pohjalla aineita ei enää saa, koska rahat ovat loppu. Se voi olla vain osatotuus. Teksti Rane Aunimo O n yllättävää, kuinka vähän Suomessa on tehty elokuvia jääkiekosta tai jääkiekkoilijoista, kun ottaa huomioon lajin suosion ja aseman maassamme. Syntyy hämärä kuva selittämättömästä mutta vääjäämättömästä luisusta. Kömpelön nostalgisoinnin ohjasi Aleksi Mäkelä, jonka käsistä ilmestyy nyt ajan tunnetuimman melkein-maailmanmestarin Marko Jantusen tarina. Ennen syvempää syöksyä Jantunen lähinnä juo. Avaa esittävä Claire Rushbrook (yhdessä pääosassa muuten parhaillaan TV1:llä ja Yle Areenassa pyörivässä laadukkaassa Sherwood-sarjassa) on valloittava leskeksi jääneenä, lapsilleen ja lapsenlapsilleen omistautuvana Avana, joka haluaa saada vielä mahdollisuuden aitoon rakkaussuhteeseen. Musiikilliseksi sillanrakentajaksi löytyy kuitenkin Bob Dylan, jonka sointuja Ali alkaa tapailla. de_18082022_50.indd 51 de_18082022_50.indd 51 9.8.2022 15.31 9.8.2022 15.31. Pahasti huumeriippuvainen entinen kiekkotähti ei olisi selvinnyt helvetistä hengissä, ellei olisi raitistunut. Mainitun Dylanin rinnalla soivat mehukkaasti muun muassa punk-suuruus Buzzcocks, Pogues, Specials kuin räppäri Ocean Wisdom ja muu tämän päivän hiphop-nakutus. 51 Demokraatti Ali & Ava Ohjaus: Clio Barnard Pääosissa: Claire Rushbrook, Adeel Akhtar, Shaun Thomas, Ellora Torchia 2021, 95 min. Clio Barnard on tehnyt oivat valinnat elokuvansa keski-ikäiseksi pääpariksi. Harvinainen fiktiopoikkeus 95 (2017) kertoo miesten ensimmäisestä maailmanmestaruudesta. Samalla elokuva ei kiinnity mihinkään, eikä saa otetta riippuvuuden syistä. Jantusta uhkaavat alamaailman konnat – Jorma Tommila ja Tommi Eronen tietysti – ovat enemmän huvittavia luusereita kuin pelottavia velanperijöitä. Monen verkkokalvoille on piirtynyt murheellinen kuva kalmankalpeasta aavees ta Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa vuonna 2014. Jääkiekkoa ei ole juuri lainkaan, ja ainoa nainen motkottaa. Laitapuolen hyökkääjä Ohjaus: Aleksi Mäkelä Pääosissa: Severi Saarinen, Katariina Havukainen, Jorma Tommila, Tommi Eronen 2022, noin 100 minuuttia ELOKUVA Laitapuolen hyökkääjä (2022) kuvaa kiekkoilijan kujanjuoksua yhden vuorokauden ajan, kun paikalliset diilerit ovat saaneet tarpeekseen velkaisen Jantusen rätväilyistä. Adeel Akhtar on Alin roolissa sopivan särmikkäästi hauska ja yllätyksekäs. Muutenkin Barnard pyöristelee kulmia, joiden silleen jättäminen olisi ollut vain hyväksi
Fedja-setä ehdottaa nimeksi Matroskin, johon kissa onkin hyvin tyytyväinen. Tuli, lähes kaatamalla. Kirja on ilmestynyt suomeksi Otavan kustantamana 1975. Mutta suosittuhan tämä Fedja-herra on kautta vuosien ollut, joten paikka visassa on perusteltu, ja lastenkirjoja on ylipäätään tärkeää pitää esillä.” Näin avaa Marja-Liisa Rajakangas tämänkertaisen visapurkurupeaman, ja on monessa asiassa oikeassa. de_18082022_52.indd 52 de_18082022_52.indd 52 9.8.2022 16.50 9.8.2022 16.50. Siinä on merta ja se on oikea.’ Ilahduin ikihyväksi tästä sitaatista. Niillä on sellaiset paidat. Sitaatti on ote eräästä kirjan herkullisista keskusteluista, jossa kissa pohtii itselleen sopivaa nimeä. Kalinovskin kuvitusta kirjasta Fedja-setä, kissa ja koira. Tällä kertaa taitaa ropista vastauksia, sillä helpolla syyskausi avattiin: Eduard Uspenskin Fedja-setä, kissa ja koira. Ja täysin tarkoituksellisesti, pitäähän Kirjavisan 30-vuotisjuhlasyksy saada ryhdikkäästi käyntiin. Mutta lisää itse asiasta, Fedja-sedästä, hänen eläinkavereistaan ja koko konkkaronkan luoneesta kirjailijasta. Venajänkielinen alkuteos Detskaja literaturan kustantamana 1974. Oikeassa M-LR on myös arvelussaan siitä, että vastauksia tulisi ropisemmalla. ’– Merta siinä kyllä on, ihan selvästi, mutta mikä siinä on kissaa. – En tiedä, sanoo Fedja-setä. – Kai se, että kissat ovat juovikkaita ja merimiehet myös. Ja kissa oli tyytyväinen. Tärkeimmässä eli kirjantunnistuksessa tietenkin, mutta myös siinä, että helpolla avattiin. kysyy kissa. Visasyksy -22 alkaa siis komeasti, vastauksia 22. ”Sitaatti on Eduard Uspenskin lastenkirjasta Fedja-setä, kissa ja koira. Olen lukenut kirjan ensi kerran vuonna 1976 ja sen jälkeen monet monituiset kerrat ääneen omalle pojalleni ja sitG. 52 Demokraatti ”Ihana, klassikko, paras” ”H ei kisaisäntä – vai pitäisikö sanoa kissaisäntä. Siinä nimessä on sekä kissaa että merta, perustelee Fedja. Fedja on klassikkohahmo lastenkirjojen sarjassa, mutta aikoinaan lapsilleni lukiessani henkilökohtaisiin suosikkeihini eivät sisältyneet Fedjan seikkailut sen paremmin kuin muutkaan venäläiset sadut. – Matroskin, se on hyvä sukunimi. Näin espoolainen Elisse Heinimaa, debytantti näillä julkisilla visa-areenoilla kaiketi
Minulla on myös kirjan jatko-osat, mutta kyllä tämä eka on paras!” Orvo Vitikainen on ollut kuulolla. Itse tarina kuusivuotiaasta Fedjasta ja hänen eläinystävistään on riemastuttavan monitasoinen. ” Loppuun koko muu tietäjien kaarti esiin: Antti Parkkonen, Ossi Lehtiö, Pirjo Leinonen, Taru Vuorimaa, Raila Rinne, Helena Nurmio, Kirsi Kallio, Alpo Salminen, Taina Ukkonen, Vexi Lehto, Juhani Niemi, Sirpa Taskinen, Veikko Huuska, Mauri Panhelainen, Eero Reijonen ja Heikki Mattila. Vaikkapa Eija Lehtomäelle. Kirjailija on siis jatkoa kevään sarjaan ”kahdella viime vuosikymmenellä debytoineet”. ”Eduard Uspenskin Fedja-setä, koira ja kissa on jäänyt lukemattomien kirjojen listalleni, mutta Ylen Areena – loistava keksintö – auttaa kesälaitumellakin: Tarmo Mannin lukemana paljastuu kissan nimeksi jo ensi luvussa Matroshkin. Siis kuka pohjalaislähtöinen tekijä, mikä teos. klo 12 mennessä (seuraavassa lehdessä visaa ei ole) sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Niiden takia on oltava varuillaan koko ajan. Erityisesti on minua naurattanut kohta, jossa koira tykkää käydä valtion kaupassa ostoksilla, koska siellä lihassa on enemmän luita verrattuna torikaupan antimiin jne. ”Kirjaa esiin kaivamatta tiedän, että tämä on Eduard Uspenskin Fedja-setä, kissa ja koira. Aikuiselle lukijalle kirjailija esittää lisäksi lämpimän huumorin höystämää neuvostotodellisuuden kriittistäkin kuvaamista. Ripaus kulttuurin politiikkaakin mukaan – näin Ulla-Maija Halme: ”Joskus on kulttuurisivuillakin pohdittu, mitä hienolle neuvostoliittolaiselle ja venäläiselle lastenkulttuurille tapahtui Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisenä aikana. Muistan kun luin tätä lapsilleni noin 30 v sitten ja lapsia hermostutti, kun äitiä koko ajan nauratti ääneen. ”Parkkeerasin Old Brick’s Innin kulmalle, pistän pääni ulos sivuikkunasta ja varmistan ettei oven avaaminen anna yhdellekään kamikazepyöräilijälle onnistumisen mahdollisuutta. Eija Lehtomäki valaisee sukupolvieroja kirjaan suhtautumisessa. Kirjasta jäi meidän perheeseemme lentävä lause: ’Kop, kop. ”Hauska satukirja, jonka aikuinenkin lukee mielellään. Saman laitoksen palkeilta löytyvä radioteatterin podcast tarjoaa nimeksi Matroskin, joten veikkaan sen puolesta.” Taisi Tarmo pistää kissan ässän suhisemaan itse. 53 Demokraatti VISASITAATTI 11 ”Jo hänen esikoisensa osoittaa tyylitajua, ja uusi kirja vakiinnuttaa hänen paikkansa taideproosassa.” Näin kirjoitti Demokraatin kriitikko tästä visakirjasta kymmenkunta vuotta sitten. Toin teille pörriäisen.’ Olen yrittänyt lukea kirjaa nyt lapsenlapsilleni, mutta jostain syystä he eivät ole jaksaneet sitä kuunnella. Pitkähän minä en ole, mutta vähän ylpeä kuitenkin.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VUOTTA 30 ten oppilailleni lasten kuvataidekoulussa. Jyväskylässä on lunta enemmän kuin etelässä, pyöräilijöitä onneksi vähemmän, loskaa saman verran. Sitä on varmasti vaikea arvioida, varsinkin nykytilanteessa, mutta ainakin Eduard Uspenskin tuotannossa sellainen kulttuuri on elossa.” Unto Vesalta ajankohtaishuomio, mikä oli visakissallakin taka-ajatuksissa. Vastauksista lisää, paljon lisää visan verkkoversiossa. Nyt kun eletään sellaista surkeaa aikaa, että pakotteet kohdistuvat muun muassa kaikkiin tieteen ja taiteenkin yhteyksiin, Uspenskikin voisi jäädä ilman viisumia, mutta onneksi rakastetut kirjansa elävät. Vastaukset viimeistään vasta pe 26.8. Saan nokkakärryssä pysymään lehtipinon, joka on melkein yhtä korkea kuin minä itse. Täällä posteljooni Petskin. Kiitos siis tästä sitaatista!” On ilo tuottaa iloa. Kuka siellä. Musiikkimiehiäkin kirjailijamme on, sekä bändihommissa että kirjoittajana. (rb) de_18082022_52.indd 53 de_18082022_52.indd 53 9.8.2022 16.50 9.8.2022 16.50. Kirja on ehdottomasti klassikko – ja sen kieli, tarina ja tunnelma vetoavat edelleen lukijoihin ja tarinan kuuntelijoihin ikään katsomatta. Lapsille se tarjoaa hauskan seikkailun ja pohdintaa itsenäistymisestä, oikeu denmukaisuudesta ja toisista huolehtimisesta. Aivan ihana teos. Kirjan teksti sopii juuri ääneen luettavaksi, kiitos Martti Anhavan nasevan suomennoksen. Yhdelle palkinto
54 Demokraatti RIITTÄÄKÖ KATSOJIA MYÖS TAIDEELOKUVIEN KATSOMOIHIN. Hankkeiden keskeytys voi haitata tulevaisuutta. Myös Venäjän romahtaneilla markkinoilla lienee tähän osuutensa. Valkokankaille saapuu elokuussa niitä kaksin kappalein, joilla voisi kuvitella olevan katsojapotentiaalia tavanomaista enemmän. Markkinasensuurista ei tarvinne kuitenkaan puhua. Einari Paakkanen on ohjannut elokuvan Karaokeparatiisi, jota me miljoona karaokelaulajaa tuskin voimme väistää. Hämmentävää on, kun jo valmistunut elokuva tai sarja poistetaan markkinoilta ilman, että sitä esitettäisiin missään. Elokuva, jota ei esitetä K esän kääntyessä jälkipuoliskolle on tarjolla hyviä ja huonoja uutisia. Ala on työvoimavaltaista, kuten kaikki lopputekstejä seuraavat helposti voivat havaita. Näissä tilanteissa kannattaa rahoittajan miettiä myös mainehaittaa. Vielä jokin aika sitten hyllytetyn elokuvateatterielokuvan jälkimarkkinat löytyivät esimerkiksi DVD-kaupoista. Nuorten maailmaa lähestytään norjalaisen jättitapahtuman kautta; jalkapalloturnaus Norway Cup tuo viheriöille nuorisojoukkueita yli 50 maasta. Tietysti pienehköjä yleisöjä toki tulee muistakin kuin taiteen ystävistä, elokuvasta kun on moneksi. Viimeisimmät uutiset kuitenkin kertovat, että näihin kansainvälisiin hankkeisiin rahaa jakaneen Business Finlandin rahat loppuivat pahasti kesken jo vuoden puolivälissä. Kyse on yleisesti säästöistä, mutta myös uusista linjanvedoista uuden johdon alla. Kun omassa työympäristössä pohdimme elokuvan suosiota, jäi ilmaan kuitenkin joitakin kysymysmerkkejä. de_18082022_54.indd 54 de_18082022_54.indd 54 9.8.2022 13.36 9.8.2022 13.36. Onko katsomoiden täyttyminen totta vain suurmenestyksien kohdalla vai riittääkö katsojia myös elokuvatarjonnan kokonaisuuden monipuolistajiin, niin sanottujen. Sitäkin on taas tapahtunut. Näillä on varsin suuri kaupallinen merkitys sekä työn tarjoajana että paikallisen talouden kohentajina. Vaikka tilaisuudet eivät olisi olleet loppuunmyytyjä, on porukkaa riittänyt yleisöksi ainakin kohtuudella. Yksi harvoin suuriksi yleisömenestyksiksi kasvanut elokuvan laji on dokumenttielokuva. Vahva suositus matkalle elokuvateattereihin. Jännittävää on nähdä myös kuinka menestyy norjalaissuomalainen yhteistyöelokuva, Line Hatlandin Kaikki pelissä, joka on dokumentti nuoriin kohdistuvista odotuksista, voittamisesta, ystävyydestä, vastoinkäymisistä ja siitä, kuinka niistä selvitään. Lehtiuutisten mukaan tämä haittaa tai jopa vaarantaa esimerkiksi suomalaissaksalaisen yhteistyösarjan Ivalon kolmannen tuotantokauden tekemisen. Hyviin kuuluu se, että yleisö on löytänyt tiensä takaisin elokuvateatteriin. Säästöihin pakottaa jatkuvan tuottokehityksen vaatiminen. pienemmän yleisön – ja sanotaan se nyt ihan suoraan, taide-elokuvien – katsomoihin. Linjanvetojen tekeminen on taas yhtiöiden omaa politiikkaa. Suomen elokuvasäätiön mukaan heinäkuun tulos oli paras sitten vuoden 2015. Suoratoistopalvelut, jotka olivat innolla ryhtyneet tuottamaan televisiosarjoja kaikkialla maailmassa, ovat vetäneet lupauksiaan takaisin. Vastaavaa uutisointia on näkynyt myös tapahtumien väkimäärien analyysissa. Kun suoratoistopalveluiden käyttö kasvoi pandemiavuosina räjähdysmäisesti, ovat kasvukäyrät taittuneet nyt loivemmiksi. Erityisenä tavoitteena oli houkutella suuria ulkomaisia toimijoita Suomeen tekemään elokuviaan ja sarjojaan. Muutama vuosi sitten puhuttiin paljon alan kansainvälistymisestä. Jari Sedergren Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tutkija Kulttuurikolumni HUONOJA UUTISIA on myös kantautunut korviin
Vaikea valinta Koulutusvelka näkyy myös osaamisessa Kolumni: Emmiina Kuisma Koulu voi uuvuttaa de_18082022_55.indd 55 de_18082022_55.indd 55 10.8.2022 10.48 10.8.2022 10.48. TEEMA Melkein jokaiselle nuorelle löytyy korkeakoulu paikka. 55 Demokraatti Ko ul ut us M on ie n m ah do llis uu ks ie n el äm ä. Silti moni ajattelee, että kaikkialla rima on korkealla
Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho T ulevaisuus tehdään tänään. Jos ammatillinen koulutus, niin mikä suuntautuminen. Lukio vai ammatillinen koulutus. Se on totta, mutta liian suurta vastuuta ei ole järkevä sälyttää liian nuoren harteille. Paine voi tuntua kohtuuttomalta. Silti uskottelemme, että kaikkialle on vaikea päästä. Jos lukio, niin pitkä vai lyhyt matematiikka. Yläkouluikäisen pitää periaatteessa jo kahdeksannella luokalla alkaa suuntautua valintojensa mukaisesti, koska perusde_18082022_56.indd 56 de_18082022_56.indd 56 10.8.2022 10.53 10.8.2022 10.53. Nuoren täytyy hyvin varhaisessa vaiheessa tehdä isoja päätöksiä omasta tulevaisuudestaan. 56 Demokraatti TEEMA TURHAA PAINETTA liian varhain Opiskelupaikkoja riittää nuorille
57 Demokraatti de_18082022_56.indd 57 de_18082022_56.indd 57 10.8.2022 10.53 10.8.2022 10.53
– Yksittäisistä aloista, kuten lääketieteestä ja oikeustieteestä ja niille pääsyn vaikeudesta ja paineista syntyy laajennettu mielikuva, joka johtaa nuoret ja vanhemmat ajattelemaan, että kaikkialle on valtavan vaikea päästä. Suomalaisen koulutusjärjestelmän lähtökohtana on se, että ihmisellä on aina mahdollisuus jatkaa eteenpäin tai vaihtaa ketterästi alaa. Nuorten pitäisi tietää, pärjätä ja toimia eri tavalla kuin me itse samanikäisinä. Samaan aikaan, kun teinit kokevat koulunkäynnistä jopa uupumusta, korostetaan, että myöhemmin täytyy olla valmis vaihtamaan alaa ja kouluttautumaan uudelleen. – Yläasteella tehdään ensimmäinen iso valinta siitä, mihin toisella asteella suuntaudutaan. – Jos tulee irtisanomisia tai muita suuria muutoksia, niin ne jättävät ihmiset aika lailla oman onnensa nojaan, Torsti sanoo. – Henkilökohtaisena kommenttina luulen, että nuoriin kohdistuva paine tulee varmaan yhteiskunnallisesta keskustelusta, ja aikuisilta. Ensiksikin ne ovat usein yritysten rahoittamia, eli ne on kohdennettu hyvin täsmällisesti tiettyihin tehtäviin. Kaikki saavat hyvän peruskoulutuksen. – Ensimmäisistä valinnoista ei kannata ottaa liian paljon stressiä, koska valintoja voi aina tarkentaa myöhemmin. – Toivon, että meidän nuorillemme korostettaisiin, että ei ole oikeaa tai väärää valintaa. Nuorisoikäluokka on noin 60 000, eli laskennallisesti melkein kaikille löytyy opiskelupaikka korkeakoulusta. Suomalaiset tytöt voivat huonommin kuin kertaakaan viiteentoista vuoteen, minkä ajan kouluterMeillä on valtava määrä aloitus paikkoja suhteessa ikäluokkaan. UUSIN KOULUTERVEYSKYSELY paljastaa karuja tuloksia. Nuorille asetetut paineet näyttävät olevan paljolti kulttuurisia. Meidän koulutusjärjestelmässämme on aika hyvä muutosturva-ajattelu. – Usein haikaillaan keskieurooppalaista ammatillista koulutusta tai oppisopimusjärjestelmää, jotka työllistävät tehokkaasti, Torsti sanoo. Monissa opintopoluissa tämä toteutuu. Opetusja kulttuuriministeriön ylijohtaja Petri Lempinen toteaa, että retoriikka on muuttunut paljon niistä ajoista, kun hän itse teki vastaavia valintoja 1970–80-lukujen taitteessa. Järjestelmän sisällä on koko ajan parannettu liikkuvuuden mahdollisuuksia. de_18082022_56.indd 58 de_18082022_56.indd 58 10.8.2022 10.53 10.8.2022 10.53. Mielestäni aikuisten ja työelämän tehtävänä on rauhoitella ja korostaa, että nuorella on aikaa valita ja edessä on pitkä monien mahdollisuuksien elämä ja työura. Lääkärija juristiopinnoista kilpaillaan kiihkeästi, kun taas joiden oppilaitosten insinööriopintoihin on vaikea löytää halukkaita. Toiseksi keskieurooppalaisissa täsmäkoulutuksissa ei ole useinkaan jatkomahdollisuuksia. VALTIOSIHTEERI JA pitkän linjan koulutusasiantuntija Pilvi Torsti (sd.) arvelee myös, että menestyspaine on pitkälti puheesta syntynyttä. Tähän kokonaisuuteen oppivelvollisuuden laajennus oli tärkeä uudistus. Ja syntyy sitten kohtuutonta ahdistusta keskellä herkkiä ja hienoja nuoruusvuosia, Torsti sanoo. 58 Demokraatti TEEMA koulun päättötodistuksen arvosanoihin lasketaan myös kahdeksannen luokan suoriutuminen. Pärjäämisen vaatimus voi iskostua nuorelle hänen ympärillään käytävästä keskustelusta. – Meillä on valtava määrä aloituspaikkoja suhteessa ikäluokkaan, Lempinen sanoo. – Korkeakouluissa eli yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on 53 000 aloituspaikkaa. Laaja ymmärrys ja monipuolinen osaaminen on ollut pitkään paras tae siitä, että pärjää työelämässä ja maailman muutoksissa. Politiikkatoimin opintopolun joustavuutta on jo paranneltu. Suomalaiseen koulutusjärjestelmään verrattuna niissä on kaksi eroa. Opinahjojen kysyntä jakautuu melko epätasaisesti. Tässä ei ole tapahtunut muutosta vuosikymmeniin, Lempinen sanoo
59 Demokraatti veyskyselyjä on tehty. Luultavasti siitä aiheutuu jonkinmoinen osuus. Kesäkuussa opetusja kulttuuriministeriö julkaisi uudistuksesta seurantatutkimuksen. Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro kirjoitti kesäkuussa Tieteessä tapahtuu -lehden pääkirjoituksessa, että masennus ja uupumus ovat hälyttävällä tasolla yläkoululaisista yliopisto-opiskelijoihin. Tutkijat toteavat, että mittava uudistus saavutti keskeisiä tavoitteitaan, eikä aiheuttanut korkeakoulujen opiskelijavalintaan epätoivottuja lieveilmiöitä. Olisi ihmeellistä, jos niillä ei olisi vaikutusta, Kiviruusu sanoo. – Tähän meillä ei ole varaa, jos tavoitteena on saada puolet ikäluokasta suorittamaan korkeakoulututkinto. Kyselyjen tuloksiin vaikuttavat koronatoimet, mutta se ei suinkaan selitä kaikkea. On hieman erilaisia näkemyksiä siitä, onko stressi lisännyt mielenterveyden häiriöitä. Luvut ovat kaksinkertaisia verrattuna vuonna 2019 tehtyyn kouluterveyskyselyyn, joka tehtiin ennen pandemiaa. Mielenterveyteen vaikuttaa se, että muutoksia tapahtuu kiihtyvällä tahdilla. Hieman karkeasti arvioiden tytöillä netinkäyttö liittyy enemmän someen, mikä on ulkonäkökeskeistä ja tykkäyksiin perustuvaa. de_18082022_56.indd 59 de_18082022_56.indd 59 10.8.2022 10.53 10.8.2022 10.53. Osittain tämä on voinut liittyä kouluissa viime aikoina tehtyihin uudistuksiin. Kuitenkin jatkotutkimusta ja -kehittämistä tarvitaan edelleen. – On pohdittu, miksi masennuksen ja ahdistuneisuuden lisääntyminen näkyy erityisesti tytöillä. Ilmastoahdistus, sota, pandemia… – Vyörytys on valtava, ja siinä nuoren pitäisi pystyä rauhassa ajattelemaan Menestyspaine on pitkälti puheesta syntynyttä. Kouluterveyskyselyn mukaan 40 prosenttia tytöistä kokee kyynisyyttä suhteessa koulunkäyntiin sekä peruskoulun lopussa että lukion alussa. VIIME VUOSINA on tehty uudistuksia opetussuunnitelmiin, ylioppilaskokeisiin ja ammatilliseen koulutukseen. Toinen selvästi havaittava piirre on, että kasvua havaitaan etenkin tytöillä ja nuorilla naisilla. Ärsykkeiden ja muutostulvan keskellä selkeä tarina katoaa. – Samaan aikaan kun älypuhelimien määrä on kasvanut, terveelliset elämäntavat ovat vähentyneet. Opiskelijavalintauudistuksen avulla on haluttu vauhdittaa korkeakouluihin siirtymistä lukion jälkeen. Ahdistus ja masennus ovat niin sanottuja internalisoivia eli sisäänpäin suuntautuvia oireita. – Kyynisyys nelinkertaistaa riskin keskeyttää opinnot ja laskee voimakkaasti koulutuksellisia tavoitteita. Se voi vaikuttaa oireiluun, Kiviruusu sanoo. Nyt yli puolet korkeakouluopiskelijoista valitaan ylioppilastodistuksen perusteella. Samalla murenee nuorten luottamus muihinkin yhteiskunnan instituutioihin kuin kouluun, Salmela-Aro kirjoittaa. Keskustelun kuumaksi perunaksi on noussut matematiikan arvosanan korostuminen yliopistojen valintakriteereissä. Nukutaan vähemmän, liikutaan vähemmän ja tavallista sosiaalista vuorovaikutusta on vähemmän. Kehityssuunta on ollut kuitenkin selkeä 2010-luvulla ja sen jälkeen, eli nousua on tapahtunut depressiossa ja ahdistuneisuudessa. Korkeakoulujen väki on päässyt valintaprosessissa helpommalla, mutta tilanne voi synnyttää opiskelijassa hämmennystä ja stressiä, jos esimerkiksi historianopiskelupaikan saamiseen matematiikan arvosana vaikuttaa enemmän kuin historian arvosana. ja löytämään paikkansa. – He oireilevat voimakkaammin kuin pojat, THL:n erikoistutkija Olli Kiviruusu sanoo. Älylaitteiden invaasio arkeemme on ollut todella läpitunkeva ja iso kulttuurinen muutos. NUORTEN LISÄÄNTYNEELLE mielenterveyden oireilulle on tutkimuskirjallisuudessa yritetty löytää selittäviä syitä, mutta vedenpitävää yksinkertaista selitystä ei ole tarjolla kansainvälisesti ja kansallisesti laajalle ilmiölle. Joissakin tutkimuksissa on nostettu esiin somen ja elektronisen median vaikutus nuorten elämään. – Myös koulustressi on lisääntynyt. Korkeakoulujen valintakriteereitä on muutettu. Opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoo OKM:n tiedotteessa saavansa runsaasti viestejä, että korkeakouluvalinnoissa käytetyt pisteytykset aiheuttavat lukiolaisille paineita ja stressiä ja vaikuttavat liiankin paljon lukiolaisten tekemiin ainevalintoihin. Poikien pelaaminen taas on hieman toisenlaista. Ulospäin suuntautuva oireilu, kuten päihteiden käyttö ja käytösongelmat, ovat määrältään pysyneet tasaisina ja ehkä jopa laskeneet tämän vuosituhannen puolella. Oppivelvollisuutta on laajennettu. Lukion yleissivistävää tehtävää ei saa vaarantaa
Hänen mielestään valintauudistuksesta olisi hyvä keskustella rauhallisemmin. – Ammatillisen koulutuksen rahoitus on palautunut sille tasolle, jossa se on parhaimmillaan ollut, mutta lukiokoulutuksen rahoitus ei ole, Lempinen sanoo. Esimerkiksi yläasteikäisille pitäisi antaa asianmukaista opinto-ohjausta, jotta koululaiset ja heidän vanhempansa ymmärtäisivät, minkälaiset ovat tehtyjen valintojen todelliset vaikutukset. – Lukion yleissivistävää tehtävää ei saa vaarantaa. MATEMATIIKAN YLIKOROSTUMISTA ei voi tuosta vain mennä muuttamaan. 60 Demokraatti TEEMA Amiksella pääsee pitkälle A mmatillinen koulutus on yksi yhteiskuntamme kivijaloista. On tärkeä, että koulutukseen varatut rahat käytetään Koulutusvelka voi koskea myös oppimista ja osaamista, eli henkistä pääomaa. Tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa oli 342 000 opiskelijaa vuonna 2021. Osaamisen kautta on perinteisesti haettu suuntaa. Vuonna 2017 ammattikorkeakoulutukseen hakeneista 37 prosentilla oli pohjakoulutuksena toisen asteen ammatillinen tutkinto, kun kymmenen vuotta aiemmin osuus oli 18 prosenttia. 60 Demokraatti de_18082022_56.indd 60 de_18082022_56.indd 60 10.8.2022 10.53 10.8.2022 10.53. Tilanne on kohentunut melko ripeää tahtia. – Tällä hallituskaudella asiat ovat menneet parempaan suuntaan. Yliopistot ovat autonomisia instituutioita, joten virkamiehet ja poliitikot eivät voi ulkopuolelta mennä sorkkimaan valintakriteereitä. OKM:n Petri Lempisen osaston vastuulla on lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus. Kuinka hyvät eväät ammatillinen koulutus antaa työelämään, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton SAKKI ry:n puheenjohtaja Aale Päivinen. Esimerkiksi työelämässä oppimisen olosuhteita pitäisi parantaa ja työelämäohjaajien koulutusta on lisättävä. Siihen sijoitetaan vuosittain yli kaksi miljardia euroa. – Julkisen sektorin mahdollisuus sijoittaa koulutukseen tuskin tulee parantumaan tulevaisuudessa. Kun infrastuktuurin kohdalla puhutaan korjausvelasta, voidaan yhtä perustellusti puhua koulutusvelasta. Yhteiskunnalle on tarkka paikka, mihin sen varat käytetään, jotta tulevaisuus on mahdollisimman turvattu. – Oikein hyvät. Tosin koulutuksessa on paljon parannettavaa. Samaan aikaan puhuttiin, että koulutus on Suomen keskeinen menestystekijä, mutta toimet olivat toisentyyppisiä, Pilvi Torsti sanoo. Sen vuoksi sote-menot lisääntyvät ja koulutuksen tarve pienenee. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että yliopistot ovat kuunnelleet herkällä korvalla kansalaisten palautetta. Se ei pidä paikkansa. Polku ammatillisesta koulutuksesta johtaa yhä useammin korkeakouluopintoihin. Pidän erityisen tärkeänä, että jatkossakin on monia eri väyliä hakeutua korkeakoulutukseen. – Nyt moni puhuu, että jos ei ole pitkää matematiikkaa ja siitä hyvää arvosanaa, niin ei pääse opiskelemaan minnekään. Tämähän on täysin ristiriidassa sen kanssa, että meillä on 53 000 aloituspaikkaa. Oppivelvollisuuden laajentaminen on iso ja merkittävä päätös. – Se oli koulutuspolitiikan näivettymisen aikaa. Ikärakenteen muutoksen vuoksi nuoret ikäluokat pienenevät ja vanhemman väen määrä kasvaa. – Hakijoiden, varsinkin nuorten, kannalta täytyy huomioida, miten arvosanojen pisteytys ja siihen kytkeytyvä keskustelu koetaan, Lempinen sanoo. Myös OKM:n Lempinen korostaa, että on yliopistojen asia päättää, kuinka pisteyttävät ja arvioivat hakijoita. Vanhemmat ikäluokat ovat tottuneet ajattelemaan, että jos peruskoulun lopussa valitsee ammatillisen koulutuksen, niin sulkee itsensä ulos korkeakouluista. KAHDELLA AIKAISEMMALLA vaalikaudella Suomessa koulutukseen kohdistui paljon leikkauksia. Koronapandemia, Ukrainan sota ja energiakriisi ovat kovia iskuja julkiselle taloudelle. Tällä hetkellä opis– Nyt päättyneen tutkimushankkeen lisäksi olemme käynnistäneet tutkimuksen, jossa uudistusten vaikutusta lukioihin selvitetään laajasti, Andersson sanoo
Amisbarometrin (2019) mukaan raha-asiat tuottivat jatkuvasti hankaluuksia 13 prosentille ammatillisen opiskelijoista. Ihan lyhyenäkin jaksona oppisopimus estää opintotuen saamisen, mikä johtaa turhiin keskeyttämisiin tai tuen takaisinperintään, kun opiskelija ei ole muistanut keskeyttää tukea. – Dramaattisimmat negatiiviset vaikutukset kohdistuvat niihin, jotka jäävät peruskoulun varaan eivätkä saa sen jälkeen mitään suoritettua loppuun asti, Lempinen sanoo. – Opintorahan määrää olisi korotettava sadalla eurolla, ja opintolainan määrää laskettava vastaavasti. Miten opintojen jatkamista voidaan tukea. 61 Demokraatti tarkoituksenmukaisella tavalla, Lempinen sanoo. Silti nyt on tehtävä päätöksiä. Jos autotai rakennuspuolen laitteisto on 10 tai 20 vuotta vanhoja, niistä ei ole työelämää ajatellen paljon hyötyä. – Koulutuksessa käytettävän laitteiston täytyy olla ajanmukainen, sellainen, jota oikeasti käytetään työpaikoilla. – Nykyiset nuoret eivät ikäluokkatasolla tule yltämään samalle koulutustasolle kuin 1970–80-luvun vaihteessa syntyneet nuoret, jotka tulevat jäämään Suomen koulutetuimmiksi ikäluokiksi. Koko ketjun täytyy olla kunnossa, Pilvi Torsti sanoo. 61 Demokraatti de_18082022_56.indd 61 de_18082022_56.indd 61 10.8.2022 10.53 10.8.2022 10.53. – Emme vielä osaa sanoa, mikä vaikutus menneillä leikkauksilla tulee olemaan, Lempinen sanoo. Tämä on ihannekuva, ja sen vahvistamiseksi olemme Suomessa tehneet oikeansuuntaisia askeleita. Jos ja kun amikset hakeutuvat yhä enemmän korkeakoulutukseen, niin opintovelka kasaantuu todella isoksi siinä vaiheessa, kun korkeakoulussa otetaan uutta lainaa. Suomessa on vahva perusta varhaiskasvatuksessa, ja jatkuvan oppimisen järjestelmä. Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoitteita ovat olleet osaamisja kouluKoulutus järjestelmässämme on aika hyvä muutosturva ajattelu. Se ei saisi olla este opintotuelle. – Ammatilliseen koulutukseen mentäessä mietitään usein, että se on riittävä eikä haeta jatkokoulutukseen. Ja opintovelallisia on päälle 40 000. Sekä sivistyksellisistä syistä, eli henkilökohtaisen kasvun ja kiinnostuksen vuoksi, että työelämätarpeiden vuoksi. kelijoita pidetään helposti työntekijöinä työssäoppimisjakson aikana, vaikka niin ei pitäisi olla. TULEVAISUUS ON liikkuva maali. – Kansalaisille pitää tarjota riittävä peruskoulutus, jota pystyy koko elämänsä ajan täydentämään. Amisten keskimääräinen laina on melkein 9 500 euroa. tustason nostaminen sekä työllisyysmahdollisuuksien parantaminen. Niitä pitää seuraavalla hallituskaudella edelleen jatkaa ja vahvistaa. – Työelämän tarpeita ajatellen oppisopimuskoulutusta pitäisi lisätä. – Koulutuksen täytyy tarjota hyvät perustaidot, ja järjestelmän täytyy olla avoin, jotta osaamista voi tarvittaessa täydentää. Vaikutuksia voidaan arvioida vasta vuosien päästä. Kuinka ammatillinen koulutus pystyy vastaamaan tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Koulutuspolitiikka on aina hyvin pitkäjänteistä. SEN LISÄKSI että koulutus on kansainvälinen menestystekijä, koulutustasolla on selvä yhteys yksilön terveyteen, elinikään, työllistymiseen ja työuran aikaisiin tuloihin. On mahdotonta tietää, minkälaista osaamista tarvitaan kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä. Laajennettu oppivelvollisuus ehkäisee myös syrjäytymistä, eli yhteiskunta pystyy ottamaan paremmin koppia niistä, jotka uhkaavat jäädä koulutusta vaille. Koulutusvelka voidaan arvioida euroina, mutta velka voi koskea myös oppimista ja osaamista, eli henkistä pääomaa. Jatko-opintomahdollisuuuksia pitäisi kehittää monin keinon. Hallitus on nostamassa tulorajoja 50 prosentilla, mikä kannustaa opintojen ja työskentelyn yhdistämiseen, mutta oppisopimus ei ole verrattavissa siihen. – Aina toki löytyy poikkeusyksilö, joka koulujen keskenjäämisestä huolimatta menestyy, mutta valtaosa ei ole poikkeusyksilöitä
Itselläni oli ajatus siitä, mitä haluaisin tehdä lukion jälkeen. Negatiivissävyiset tulokset eivät ole yllätys, kun lukiolaisilta vaaditaan aivan yhtä paljon kuin ennen olosuhteiden muuttumista. Korona-aika on tuonut esiin lukiokoulutuksen kompastuskiviä: moni lukiolainen kuormittuu opintojensa aikana ja kokee painetta suunnata katse korkeakouluopintoihin heti lukion alussa. Lukiolaiset eivät saa jäädä uudistusten jalkoihin NYT ON AIKA MUUTTAA YLIOPISTOJEN TODISTUS VALINNAN PISTEYTYS TYÖKALUA. Molemmat näistä ongelmista ovat liian suuria sivuutettaviksi. Lisäksi on tärkeää keskittyä nuorten hyvinvointiin ja oppimisvajeen korjaamiseen. Opiskelijat eivät saa jäädä uudistusten jalkoihin, vaan nuorilla tulee olla mahdollisuus olla nuoria. Lukiossa opiskelevat ovat vielä nuoria, ja he etsiskelevät vielä itseään, joten turhia suorituspaineita tulisi vähentää. KOLUMNI Teksti Emmiina Kuisma, Suomen lukiolaisten liiton varapuheenjohtaja TEEMA de_18082022_62.indd 62 de_18082022_62.indd 62 10.8.2022 10.56 10.8.2022 10.56. Näin voimme taata, että lukiolaiset eivät jää yksin haasteiden keskellä. Samalla lukioissa on tullut voimaan lukuisia uudistuksia aina uusista opetussuunnitelmista oppivelvollisuuden laajenemiseen. Lukiolaiset ovat herkässä elämäntilanteessa, joten opiskeluympäristön on oltava hyvinvoivaa opiskelukulttuuria tukeva, ei sitä murentava. Nyt on aika muuttaa yliopistojen todistusvalinnan pisteytystyökalua, jotta lukiolaisille jäisi aikaa myös pohtia ja tarvittaessa vaihtaa omia suunnitelmiaan. Itsekin ehdin opiskella koronan aikana ja huomasin niin itsestäni kuin kanssaopiskelijoistani, että koulunkäynti tuntui raskaammalta kuin aiemmin. Lukiokoulutuksen tärkein tehtävä on antaa yleissivistävä koulutus sekä mahdollisuus pohtia rauhassa omia vahvuuksiaan ja haaveitaan. 62 Demokraatti V iimeiset kaksi ja puoli vuotta lukio-opiskelijat ovat joutuneet opiskelemaan koronan sallimissa rajoissa. Korona-aika on lisännyt jo valmiiksi kuormittuneiden opiskelijoiden pahoinvointia. Jos en olisi tiennyt omia jatkosuunnitelmiani, nykyinen todistuksen pisteytysmalli olisi varmasti aiheut tanut vieläkin enemmän paineita opiskeluihini. Lukioissa tulee panostaa erityisesti opetuksen laatuun ja oppimisen tukemiseen. Lukiokoulutuksen tulisi olla matalan kynnyksen vaihtoehto nuorelle, vaikkei olisikaan vielä toisen asteen opintoihin hakeutuessaan varma omasta tulevaisuuden alastaan. Yliopistojen todistusvalinta kuitenkin näytti karkeasti pisteyttäen sen, mihin oppi aineisiin pitäisi panostaa, jos haluaisin jatkaa tälle alalle. Myös opintojen ohjausta tulee kehittää ja monipuolistaa, jotta lukiolaiset saisivat mahdollisimman paljon tietoa erilaisista vaihtoehdoista. Tämä pakotti minut jättämään paljon kiinnostavia ainei ta pois. Koulutuksen järjestäjistä 97 prosenttia arvioi koronakriisin vaikuttaneen negatiivisesti opiskelijoiden hyvinvointiin ja jaksa miseen. Lukiolaisten Liitto oli vuonna 2021 mukana toteuttamassa opetusja kulttuuriministeriön kanssa selvitystä koronapandemian vaikutuksista lukiokoulutukseen
Se vaikuttaa esimerkiksi mahdollisuuksiin hoitaa koronapotilaita vanhustenhoidossa ja järjestää laajoja koronarokotuksia kansalaisille. Olemme Suomessa sellaisessa tienristeyksessä ja valintatilanteessa, jossa oikean väylän löytämiseen on vielä mahdollisuus. Sosiaalija terveydenhuolto sekä varhaiskasvatus ovat keskeisimpiä elementtejä hyvinvointiyhteiskunnan menestymisen kannalta. 63 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Jos nämä palvelut vaarantuvat ja rapauLISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Ratkaisun aika on nyt eikä huomenna. Missä on päättäjien kriisitietoisuus. Odottelu ja asioiden lykkääminen huomiseen vain kasvattavat virhevalintojen hintaa. Jo syntyneiden vahinkojen korjaaminen ei välttämättä myöhemmin enää onnistu suurillakaan ponnisteluilla. Valitettavasti samaa ei voida sanoa kaikista ratkaisuista. Kaikki poliittiset päättäjät eivät ole vielä tiedostaneet koulutetun ja sitoutuneen henkilöstön merkitystä soteja varhaiskasvatussektoreiden toiminnassa. Rapautuneiden sote-palvelujen jälleenrakentaminen on kallista ja vaikeaa. Sote-uudistus on vuosikymmenien yrittämisen jälkeen kasassa ja hyvinvointialueet lähtökuopissaan. Nyt näitä hyvinvointipalveluja rapautetaan tietoisesti, kun hoitoalan pitoja vetovoimaongelmaa ei ratkaista. Suomen huoltovarmuus ei tällä hetkellä ole sellainen, että voimme selvitä hyvin meitä koettelevista kriisiajoista. Poliittiset päättäjät joutuvat jatkuvasti tekemään valintoja, joista useimmat onneksi johtavat maamme ja kansalaistemme parhaaksi ja vahvistavat hyvinvointivaltiotamme. Nyt vaaditaan poliitikoilta selkärankaa ja tekoja juhlapuheiden sijaan. Jos henkilöstöä ei ole ja sitä ei alalle saada houkuteltua, järkevä ja vastuuntuntoinen päättäjä pyrkii omilla ratkaisuillaan tekemään kaikkensa tilanteen parantamiseksi. Samaan aikaan meillä on soteja de_18082022_63.indd 63 de_18082022_63.indd 63 5.8.2022 14.39 5.8.2022 14.39. Nämä puheet eivät valitettavasti tuota konkreettisia tekoja. tuvat, vaarantuu yhteiskunnassa kaikki muukin toiminta: elinkeinoelämän toimeliaisuus hiipuu, maan huoltovarmuus loppuu ja muutkin hyvinvointiyhteiskunnalle ominaiset tunnusmerkit katoavat. Tästä huolimatta hoitajapulaa ei olla valmiita ratkaisemaan eikä korjaamaan alan suurinta ongelmaa eli palkkausta. Onko unohdettu, että työntekijät tuottavat nämä palvelut ja ilman heitä se ei onnistu. varhaiskasvatusalan ammattilaisista huutava pula. Virheratkaisuista ja väärän tien valitsemisesta tulee maallemme sellainen lasku, joka pistää koko hyvinvointiyhteiskuntamme polvilleen. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Silja Paavola Puheenjohtaja Suomen lähija perushoitajaliitto SuPer Juhlapuheissa muistetaan usein hoitajat ja heidän maamme huoltovarmuutta edistävä asema. Sote-sektorin ja varhaiskasvatuksen palveluja ei haluta turvata varmistamalla, että työntekijöitä on tulevaisuudessa riittävästi. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Rapautuneiden sote-palvelujen jälleenrakennus on kallista ja vaikeaa HOITAJAPULA NÄKYY koko sote-sektorilla ja varhaiskasvatuksessa. Ratkaisun aika on nyt eikä huomenna. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Alan työolosuhteet ovat todella haastavat ja näiden alojen koulutusten vetovoima on voimakkaassa laskusuunnassa
Näin ollen ilmoittamattomuudella on vaikutusta myös koko yhteiskunnan tasolla. Sanna Marinin (sd.) hallituksen tavoitteena on ollut vahvistaa seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaa sekä yhdenmukaistaa ja selkiyttää seksuaalirikoksia koskevia säännöksiä. Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus oli oikeusministeriössä tämän hallituskauden merkittävimpiä uudistuksia. iStock de_18082022_64.indd 64 de_18082022_64.indd 64 5.8.2022 14.45 5.8.2022 14.45. Vanhentumissäännökset on seuraavan eduskunnan uudistettava. Seri-tukikeskukset edesauttavat uhrin toipumista ja ehkäisevät uudelleen traumatisoitumista. Kehittämistarvetta on edelleen muun ohella siinä, että alaikäisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia pääsee yhä vanhentumaan. Pullonkaulana seksuaalirikosten vähentämisessä on ennaltaehkäisevien toimien puute sekä rikosten paljastamiseen ja selvittämiseen liittyvien resurssien vähäisyys. Seksuaalirikokset loukkaavat intiimeintä osaa ihmisten koskemattomuudesta ja aiheuttavat sekä fyysistä että henkistä kärsimystä uhrille. Seri-tukikeskus verkoston laajentaminen yhtenäistäisi hoitoon hakeutuvien hoitoa ja sillä madallettaisiin kynnystä hakea apua. Erityisesti lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia ja rikosnimikkeitä ankaroitettiin. Arkuutta voitaisiin vähentää antamalla tietoa rikosprosessista ja toimintamahdollisuuksista. Kaikissa kaupungeissa ei vielä ole Seri-tukikeskusta, joka on seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tukiyksikkö, jossa on uhrien tutkimiseen ja kohtaamiseen koulutettua henkilökuntaa. Nykyistä pidempi vanhentumisaika on myös yleiseltä kannalta tärkeää, jos on esimerkiksi tekijä, jolla on ollut useita uhreja, mutta kukaan ei ole pystynyt tapahtumien aikaan viemään asiaa eteenpäin. 64 Demokraatti MIELIPIDE Seksuaalinen itsemääräämisoikeus kuuluu jokaiselle Seksuaalirikokset puhuttavat ja hyvä niin. Se, kuinka seksuaalirikoksen uhria tutkitaan ja tuetaan, ei saisi vaihdella riippuen asuinpaikasta, vaan palvelua ja vertaistukea tulee saada tasa-arvoisesti joka puolella Suomea. Oikeudellisen tuen lisääminen seksuaalirikosten uhreille olisi hyödyllistä, koska poliisille ilmoittamattomuuden taustalla on havaittu rikosprosessiin liittyviä pelkoja. Suomessakin tulee lailla säätää vakavat lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset rikosoikeudellisesti vanhentumattomaksi. On myös havaittu, että maissa, joissa ilmoitettujen raiskausten määrä on alhainen, myös aiheeseen liittyvää keskustelua, tutkimusta ja uhreille tarjottavaa tukea on vähemmän. Ne ovat eräitä vakavimmista rikostyypeistä ja varsinkin lapsiin ja nuoriin kohdistuvat teot ovat erityisen paheksuttavia ja vastenmielisiä. vpj, varakansanedustaja Mikkeli Suomessakin tulee lailla säätää vakavat lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset rikosoikeudellisesti vanhentumattomaksi. Erityisenä yhteiskunnan huolena ovat aikuiset tekijät, joiden seksuaalisen kiinnostuksen kohteena ovat teini-ikäiset ja murrosikää lähestyvät lapset. Niissä vähennetään piilorikollisuutta kertomalla uhrin oikeuksista ja tuetaan rikosilmoituksen tekemiseen. piirin 1. Vanhentuminen ei kuitenkaan poista tapahtunutta ja uhrin avuntarvetta. Näin on jo tehty muissa Pohjoismaissa. Uhrin toipumisen näkökulmasta on olennaista, että tekijä saa teostaan asiaankuuluvan rangaistuksen ja kantaa siitä vastuun. Iso osa seksuaalirikosten uhreista ei ilmoita asiasta poliisille ja jää avun ulkopuolelle. Rikosoikeudellisesti vanhentuneita lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia on Suomessa paljon. Pitkä viive seksuaalirikoksesta kertomisessa on tyypillistä, koska uhrit häpeävät tapahtunutta ja ryhtyvät puhumaan asiasta vasta aikuisena tai vasta kun olo muuttuu todella huonoksi. Uhrin kokemat häpeän tunteet voivat aiheuttaa sen, että uhri vaikenee teosta kokonaan. Satu Taavitsainen Kolmen nuoren äiti, HTM Kaakkois-Suomen sd. Asioista puhuttaessa niitä saadaan myös korjattua
Mäntsälän kunta palautti ruokaja siivouspalvelut omaksi työksi heinäkuussa 2022, koska oma tuotanto todettiin kustannustehokkaammaksi, joustavammaksi ja helpommaksi hallita toteutuvaa palvelua. Mikä on työmäärä ja mikä on palkka. Tällöin voi käydä niin, että tarvittavan työnmäärä yllättäen voi kasvaa. Oppaassa nostetaan esille, että kuntien oman työn kehittäminen on parempi vaihtoehto kuin ostopalveluiden käyttö. Kuntien omassa työssä kaikki raha käytetään palveluntuottamiseen, ostopalveluissa osa hinnasta päätyy ulkopuolisen yrityksen voitoksi. Ei vaan tule. On monta kysymystä, muttei ei varsinaisia vastauksia. Aina tämä ammattiala saa pelätä tuota ilmoitusta. Näiden julkisten alojen ammattilaisten sitoutumiselle ei ole laskettu hintaa, arvo huomataan yleensä vasta kun se menetetäänHätiköidyllä päätöksellä voi olla kauaskantoiset seuraukset. Paras ammattitaito tähän löytyy alansa ammattilaisilta, jotka ovat työskennelleet kunnan palveluksissa ja tuntevat suurimman osan asiakkaista. Ostopalvelusopimuksella rajataan tiukasti, mitä velvollisuuksia yrityksellä on. Ruoka, sähkö ja polttoaineet ovat muun muassa kallistuneet hurjaa vaihtua. Ulkoistaminen vie vallan pois päättäjien käsistä ja nostaa palveluiden hintoja voitontavoittelun vuoksi. Ei ole reilua niistää 1 800 euroa kuukaudeessa ansaitsevien palkoista yrityksen omistajien tilipussin liihottamiseksi. Puhtauspalvelut ovat usein esimerkkinä toiminnosta, jotka voi helposti ulkoista ja säästää kustannuksista. Monet ajattelevat noin, mutta se ei pidä paikkaansa. Mikä taho hoitaa tämän varajärjestelyn ja millä rahoituksella. Monesti myös unohdetaan, että palvelua on ylläpidettävä huoltovarmuuden näkökulmasta sekä siltä varalta, että yritys ajautuu konkurssiin. Kuntalaisten tärkeimpiin palveluihin kuuluvat ateriapalvelut sekä puhtaanapitopalvelut. Valmistelut siirtoihin ovat alueittain eri tasolla ja aika tulee vastaan. 65 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Pitäkää kiinni omista ateriaja puhtauspalveluista Ulkoistaminen vie vallan pois päättäjien käsistä ja nostaa palveluiden hintoja voitontavoittelun vuoksi. Tämä on silloin kunnan ongelma, yritystä sitoo ainoastaan kunnan kanssa tehty sopimus ja kirjatut tuotannon määrät. Nämä ammattilaiset ovat matalapalkkaisia työntekijöitä ja palkalla pitäisi tulla toimeen. Nyt on noussut esiin monta huolen aihetta. Tietävätkö he aidosti mihin nämä päätökset voivat pahimmillaan johtaa. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on tehnyt oppaan siitä mitä pitäisi tietää, jos suunnitellaan kunnallisten palvelujen yhtiöittämistä ja ulkoistamista. Ulkoistaminen vaikuttaa miltei aina työntekijöihin sekä palveluiden käyttäjiin. Nyt jo taistellaan työehtosopimukseen parempaa palkkaa. Nämä ammattilaiset hoitavat työnsä hyvin ja palvelevat kuntalaisia tuomalla turvaa, että työskentelytilat pysyvät puhtaana ja terveellinen ja maittava ateria tarjotaan päivittäin. Tai sitten tulee ikävä ilmoitus työntekijöille: ”ateriaja puhtauspalvelut kilpailutetaan”. Missä työskentelen jatkossa. Tämän vuoksi on todella tärkeää arvioida tarkkaan vaikutukset ennen kuin päätöksiä ruvetaan tekemään. Ulkoistaminen kurjistaa työntekijöiden asemaa ja heikentää palveluiden laatua, koska voittoja yritetään saavuttaa teettämällä työt halvemmalla ja nopeammin. Miten käy jatkossa. Kauhulla luen melkein viikoittain uutisia, kun kuntapäättäjät ovat alkaneet valmistelemaan sekä tekemään päätöksiä ateriaja puhtauspalvelut kilpailuttamisesta osittain tai kokonaan. Yksityinen vaatii, että siivoustyöt tehdään tiukemmalla aikamäärällä ja se karkottaa tämän alan ammattilaisia, koska työn suorittaminen on raskasta ja mahdotonta tehdä työnsä hyvin. Virpi Matikainen Ammattialatoiminnan asiantuntia JHL ry de_18082022_64.indd 65 de_18082022_64.indd 65 5.8.2022 14.45 5.8.2022 14.45. Tukipalvelujen siirtyminen kunnista hyvinvointialueille lähestyy päivä päivältä. Henkilöstöpulaa on jo nyt havaittavissa. Miettikää, miltä se tuntusi omalle kohdalle
Suomalainen pörssinoteerattu sähköyhtiö Fortum on vuosien ja vuosikymmenten aikana halunnut laajentua ja kasvaa energiamarkkinoilla. Kaasun, mitä nyt Eurooppaan ja Saksaan saadaan, hinta on noussut kymmeniä prosentteja, mutta Saksan valtio on kieltänyt Uniperia nostamasta asiakkaille toimitettavan kaasun hintaa, mikä on osaltaan johtanut Uniperin päivittäisiin miljoonien eurojen tappioihin. siin. Tällainen toiminta on kaikkia vapaan kilpailun toimintatapojen vastaista ja edesvastuutonta Saksan hallitukselta. Nyt nämä riskit ovat lauenneet, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. 66 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Kenellä on vastuu Uniperista. Tämä sotatilanne uhkaa nyt koko Eurooppaa, koska Saksaa uhkaa nyt taantuma kaasun saannin ehtyessä Venäjältä. Kun Saksa joutuu luopumaan maakaasun tuonnista Venäjältä, kannattaa Saksan lyhyellä tähtäimellä luopua ydinvoiman alasajosta ja jatkaa nykyisillä voimaloilla ainakin muutaman vuoden. Pertti Leppänen Lieto de_18082022_66.indd 66 de_18082022_66.indd 66 5.8.2022 14.47 5.8.2022 14.47. Tämä Saksan hallituksen toiminta on suoraa tukea Uniperin asiakkaille, mutta maksajana on pörssiyhtiö Uniper. Jos ja kun Saksan hallitus haluaa subventoida maakaasun hintaa Saksan kansalaisille ja yrityksille, sen pitää toteuttaa se suoraan maakaasun loppukäyttäjille, eikä maksattaa sitä pörssiyhtiö Uniperilla, joka toimittaa maakaasun. Aina kun pörssiyhtiöt haluavat laajentua ja kasvaa, siihen liittyy riskejä. Tässä menivät niin Fortumin investoinnit Venäjän energiamarkkinoille kuten myös suurelta osin isot investoinnit saksalaiseen Uniperiin. Tämä on modernin ja tuloshakuisen pörssiyhtiön ominaisuus, jolla on myös pitkän tähtäimen suunnitelmia kauas tulevaisuuteen. Kun Fortumin kaltainen Suomen mittakaavassa iso yhtiö haluaa kasvaa, on sen haettava kasvua Suomen rajojen ulkopuolelta. Nämä toimenpiteet olisivat niin sanottuja sota-ajan toimia, jotka ovat vain tähän hetkeen tarkoitettuja. Uniper on Saksassa iso toimija energiamarkkinoilla. Uniperiin kuuluu monipuoliiStock nen paletti erilaisia energiamuotoja, esimerkiksi ruskoja kivihiiltä, ydinvoimaa, vesivoimaa ja suurimpana maakaasuvoimaa. Riskinotto kuuluu yritystoimintaan, mutta sotatilanne Euroopassa on jo sen tasoinen riski, jonka ei pidä kuulua yhdenkään eurooppalaisen yhtiön riskianalyyMIELIPIDE Riskinotto kuuluu yritystoimintaan, mutta sotatilanteen ei pidä kuulua eurooppalaisen yhtiön riskianalyysiin. Samoin keskeyttää kivija ruskohiilen alasajo ensi talveksi, jotta saksalaisille riittää lämpöä myös talvella. Fortum on investoinut miljardeja euroja Venäjän sähköja energiamarkkinoille 2000-luvulla ja nyt 2010-luvulla Fortum käänsi katseensa Euroopan suurimpiin energiayhtiöihin kuuluvaan pörssiyhtiö Uniperiin. Näin Fortum on myös toteuttanut strategiaansa
Hallituksen kehittämä arvonnousuvero jää osaksi tämän hallituksen saavutukseksi. Järjestettäviin täydennyskoulutuksiin on työvoimapulan takia lähes mahdotonta päästä. Mielestäni termi sinänsä on populistinen ja leimaava. Muistisairauksiin ja muistisairaiden kohtaamiseen liittyviä koulutussisältöjä ei ole riittävästi tarjolla toisen asteen tutkinnoissa eikä myöskään ammattikorkeakouluissa. Hoitajien palkkaukseen tarvitaan lisää rahaa ja sitä on kerättävä mistä sitä saadaan. Myöskään muistityössä tarvittavia erikoistumisopintoja ei järjestetä juuri missään. Tällä hetkellä monilta työpaikoilta puuttuu muistityön erityisosaamista. Sinänsä en vasemmistoliiton tavotteita soimaa. Suomessa pääomatuloa verotetaan alle 30 000 euron tuloissa 30 prosenttia ja yli 30 000 euron tuloissa 34 prosenttia (lähde: vero.fi). Siinä näet pyritään saamaan omaisuuden myyntivoitosta veroa siinä maassa, jossa voitot ovat kertyneet. Olenkin viime aikoina kuullut monen työntekijän turhautuneita kokemuksia esimerkiksi siitä, ettei taiteesta ja kulttuurista kiinnostunut henkilö voi huolehtia kulttuurihyvinvoinnista tai kuntouttavaan toimintaan perehtyneen henkilön ei katsota voivan kouluttaa työkavereita toimimaan uudella tavalla. Meillä on esimerkiksi ollut vuonna 2006 poistunut vero nimeltään varallisuusvero, joka kelpaa hyvin uudel leennostettavaksi. Vero astuu voimaan vuonna 2023. Sami Korkiakoski Lahti Julkisessa keskustelussa toistuu huoli, ettei vanhustyö houkuttele hoitajia. Arvonnousuverolla pyritään estämään verovälttelyä, jossa kirjat muutetaan veroparatiisimaahan ennen omaisuuden myyntiä tai lahjoitusta. Liian usein ajatellaan, että muistisairaita voi hoitaa kuka tahansa, ja hoitajista puhutaan jopa käsipareina. Samoin se, että ihmislähtöistä työn kehittämistä ei pystytä enää tekemään. Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan ikäihmisten hoitoja hoivatyössä uuvuttaa eniten todellisuuden ja ammatti-identiteetin välinen ristiriita, eli työtä ei voi tehdä niin hyvin kuin haluaisi, mutta myös se, ettei pysty hyödyntämään työssään erityisosaamistaan. Tällainen puhe aliarvioi sekä muistisairaita että heidän hoitajiaan. 67 Demokraatti Hoitajilla on oikeus työn ja osaamisensa kehittämiseen Meillä on jo olemassa varallisuusvero Jollakin puolueiden tarvitsee ensi vuoden eduskuntavaaleihin erottautua niin vasemmistoliitto on keksinyt uutena verona miljonääriveron. Suurimpia tuloja katsoessa monet rikkaat suomalaiset saavat tulonsa lähinnä pääomatuloina. Tämä malli johtaa osaamisresurssien väärinkäyttöön ja osaavien työntekijöiden turhautumiseen. Olen itse seurannut muistityötä yli 30 vuotta ja viimeisen 10 vuoden aikana muistiosaaminen ja sen hyödyntäminen työn kehittämisessä on taantunut monin paikoin pahasti. Ilman hyvää lähijohtamista, työyhteisö ei voi toimia laadukkaasti. Jos muistisairauteen liittyvät asiat ovat työntekijöille vieraita ja osaamista kommunikointiin ja kohtaamiseen ei ole, työ tuntuu helposti kuormittavalta ja raskaalta, mikä vähentää työn vetoja pitovoimaa. Osaamisen puutteet näkyvät tällä hetkellä monessa työyhteisössä, sekä kotihoidossa että asumispalveluissa. Merja Mäkisalo-Ropponen Kansanedustaja (sd.) de_18082022_66.indd 67 de_18082022_66.indd 67 5.8.2022 14.47 5.8.2022 14.47. Varallisuusvero ei leimaa ketään omistustensa perusteella ja sanana sopivasti virkakielimäisen pyöreä. Palkasta, koulutuspaikkojen lisäämisestä ja johtamisesta puhutaan paljon ja niin pitääkin, mutta osaaminen ja mahdollisuus töiden kehittämiseen ovat myös keskeisiä työssä viihtymistä ja jaksamista sekä työn mielekkyyttä lisääviä tekijöitä. Jostain syystä moneen työyhteisöön on juurtunut työn tekemisen malli, jossa kaikki tekevät kaikkea. Jotta tilanne voi parantua, tarvitaan henkilöstöresurssien turvaamisen lisäksi toimintakulttuurien muutosta ja osaamisen sekä koulutuksen arvostamista ja uudenlaisia johtamisen taitoja. Riittävä teoriatieto ja oikeat auttamismenetelmät auttavat löytämään erilaisia ratkaisuja arjessa ilmeneviin haasteisiin. Suuri osa vanhustyön asiak kaista on muistisairaita. Valitettavasti myös lähiesihenkilöitä on monessa organisaatiossa vähennetty. Sairaanhoitajien kuuluu tiskata ja tehdä pyykkihuolto, ja tämän johdosta sairaanhoitajalla ei ole aikaa tehdä omia töitään. Vero ei nimensä johdosta loukkaa ketään asemansa perusteella. Ei ihme, jos ala ei kiinnosta
Päätöksen toimeenpano on helppo; puolustusvoimien yhteensopivuus ja kyky ovat yhteistyön aloituskäskyä vaille valmiit. Se on samaa suuruusluokkaa kuin koko puolustusbudjetti on nyt. Se maksoi silloin noin viisi prosenttia koko valtion talousarviomenoista. Salpalinjasta piti tulla ja tuli Suomen itärajalle ennaltaehkäisevä pelote. Salpalinjan rakentamispäätös talvisodan jälkeen oli helppo, mutta työ oli vaikea, hankala ja kallis. Niihin joutuu turvautumaan silloin, kun työnantajat eivät suostu neuvotteluratkaisuun. Suomen mediasta saamani tiedon perusteella heidän vaatimuksensa ovat oikeutettuja ja tuen heidän työtaistelutoimiaan. Ja mehän haluamme. Tästä olen hyvin tietoinen, koska olin mukana työelämässä vuosina 1970–1988, kun Suomesta tehtiin lakkoilemalla demokratia ja hyvinvointi-Suomi. Puhuttiin vain Naton haitoista. Hoitoalan henkilöstö tekee arvokasta ja tärkeää työtä suomalaisten terveyden ja varsinkin sairauden hoidon hyväksi. Olkaa lujina ja neuvotelkaa itsellenne paras mahdollinen sopimus. Kiitos kansan paineen ja valtiojohdon ymmärryksen, Suomi saa jo nyt Naton turvaa. Moskovan rauhasta 13.3.1940 huolimatta vahva ja välitön sodan uhka jäi päälle. Sitä oli pohjustettu jo Neuvostoliiton romahdettua 1990-luvun alusta lähtien. Sama koskee tietysti myös sodissamme kaatuneiden, sotainvalidien ja sotiemme veteraanien omaisia ja sukuja. Suomen puolustus on koko itsenäisyytemme ajan perustunut omiin puolustusvoimiin. Suomi oli tullut samaan tilanteeseen kuin syksyllä 1939. Tämä työtaistelu näyttää suunnan sille, että myös julkisen puolen työtätekevät puolustavat oikeuksiaan ja suomalaista kansan demokratiaa. Sotiemme veteraanien hankkimaa ja rakentamaa saavutettua etua ei pois anneta. G. Tarvittiin uusi ennaltaehkäisevä pelote, Nato. Parempaa turvaa ja rauhan takeita ei maailmalta ole saatavissa, jos haluamme säilyttää Suomeen rakennetun hyvinvoinnin ja länsimaisen elämäntavan. Terho Ahonen Miehikkälä de_18082022_68.indd 68 de_18082022_68.indd 68 5.8.2022 14.54 5.8.2022 14.54. Linnoitustyömaa kosketti Suomen itärajaa ja Hankoniemeä. Tärkeää työtä tekevät myös päiväkotien ja muiden kunnallisten alojen työntekijät. Salpalinja voi jäädä siitä tehtävästä ansaitulle ”eläkkeelle”. Kansan tukea se ei ennen viime talvea vielä saanut. Suomen Nato-päätös vuosikymmenten kiellettynä puheenaiheena oli vaikea aina Ukrainan sotaan saakka. Se oli ylipäällikkö C. Salpalinja on puolustuksellista suoja-arvoaan lukuun ottamatta vanhentunut. E. Hallituksessakin sen tuntuvat ymmärtävän molemmat työväenpuolueet. Nato on nyt Suomen suoja. Hoitamatonta sairautta tai muuta ei-rikkaiden tavallisten ihmisten kurjistamista en hyväksy. Ilkka Koskela Raahe Salpalinjan rakentaminen maksoi noin viisi prosenttia koko valtion talousarviomenoista. Yksin ei pärjätä. Aivan samoin kuin Salpalinjaa perusteltiin aikanaan ennaltaehkäisevänä pelotteena, niin myös nyt Natoa. Työmaa oli Suomen suurin siihen mennessä. Talvisota osoitti, että se ei riittänyt estämään sotaa, jota Neuvostoliitto tekaistuine syineen halusi. Haluan Suomeen mahdollisimman terveet ihmiset. Salpalinjan rooli ja perintö suomalaisen huikean maanpuolustustahdon symbolina jatkuu. Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 avasi historiaa tuntevien ja ainakin evakkoajan kokeneiden suomalaisten silmät. Suomen armeija on saamassa tuekseen puolustusliiton voiman. Talvisodan oppi oli muistissa. Näin Salpalinja oli yli 80 vuotta sitten raivannut suomalaisten mielentilaan Naton mentävän aukon. Koska tuolloin ei ollut heti saatavissa sopivaa liittolaista, apua tai minkäänlaista puolustusliittoa, johon liittyä, Suomi rakensi Salpalinjan. Mannerheimin yhden miehen päätös. Nyt se on täyttymässä. 68 Demokraatti MIELIPIDE Salpalinja raivasi tien Natolle Lakko on osa demokratiaa Hoitajat joutuivat keväällä lakolla puolustamaan oikeuksiaan ja nyt joukkoirtisanoutumisilla. Töissä oli välirauhan ajan koko suuren kenttäarmeijan sotilaat ja kymmenet tuhannet suomalaiset siviilit. Siinä on tehtävää kyllikseen. Sitä vastaan ei Neuvostoliitto hyökännyt sotavuosina eikä kylmän sodankaan aikana. Neuvostoliitolta Suomen valloitus jäi kesken. Mitään hyötyä suuri enemmistö ei siinä nähnyt. Lakko-oikeus turvaa demokratian toimivuuden, ilman sitä työnantajablokki mitätöi kansalle kuuluvat oikeudet, tuhoaa demokratian
Näiden konsernilainojen sisäisten korkojen kautta siirretään verorahojamme kansantaloutemme ulkopuolelle. Toimintatavalla on ollut kohtalokkaita seurauksia henkilöstötilanteeseen sotepalveluissa. Niin julkiselle vallalle kuin yksityisille toimijoille. Arvostelin todistettuja, ylisuuria voittoja muun muassa lastensuojelussa. 69 Demokraatti Mietteitä eläkebarometristä Jokin aika sitten (5.7.) Ilmarisen vakuutusja eläkejohtaja Tiina Nurminen ja Eläketurvakeskuksen ekonomisti Sanna Tenhunen ottivat televisiossa kantaa hiljattain julkistetun Eläkebarometrin antiin. (Lähde: Työeläke-lehti nro 2/2022). Uusi hallitseva markkinaistumisen ilmiö on henkilöstövuokrausfirmojen perustaminen. Poliittinen oikeisto ja elinkeinoelämä ovat koko viime vuosisadan väittäneet ja vedonneet julkisen sektorin tehottomuuteen. Tämähän on nyt laillista, mutta se ei ole missään suhteessa vakaita ja pitkäaikaisia ihmissuhteita tarvitsevien lastensuojelun lasten ja nuorten tarpeita ajatellen. On vaikeata löytää tuollaista yhteyttä ja luottamusta, kun metsästetään isoja voittoja. Samoin tuloslaskelmiin piiloteltua voittoa konsernilainojen ylisuurten, sisäisten korkojen muodossa. Hoivakriisi paljasti tämän eri puolet. Itse kannatan monen tuottajan mallia. Eläkerahastot kasvoivat viime vuonna 33,1 miljardia euroa eli eläkevarat olivat 31.12.2021 yhteensä 257,5 miljardia euroa. Hoivakriisin ydin vuonna 2019 oli jatkuva, pitkäaikainen henkilöstömitoituksen alentaminen yksityisissä sotepalveluissa. Perustetaan yritys, hankitaan asiakkaat ja työntekijät, joiden jälkeen myydään isoille toimijoille. Hali korostaa puheenvuoroissaan avoimuutta ja samoja pelisääntöjä kaikille. Halin toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas reagoi 22.6. Minusta tarvetta maksujen korottamiseen ei ole. Jäljelle jäänyt/jätetty henkilökunta teki isomman, tarpeellisen henkilökunnan työt. Demokraatissa (22.6.) aiemmin olleeseen mielipidekirjoitukseeni. Arvostelin yksityisten sosiaalija terveyspalveluiden keskittymistä isojen, kaupallisten, usein kansainvälisten pääomasijoittajien omistamien sosiaalija terveysjättien käsiin. Vaikka rahoituksen taso on alemmalla tasolla pohjoismaisiin kumppaneihimme verrattuna. Siksi, että vuosina 1996– 2021 eli 25 vuoden aikana työeläkerahastot kasvoivat keskimäärin 8,4 miljardia euroa eli 7,88 prosenttia vuodessa. Lastensuojelun piirissä markkinaistuminen on ehkä kaikkein suurinta. Lastensuojelussa toimivat työntekiijät ja asiantuntijat tuntevat yritysten ”sarjaperustajia”. Koronaviruspandemian aikana suomalainen julkinen terveydenhoito ja sosiaalipalvelut ovat näyttäneet voimansa ja huolehtineet suomalaisista erinomaisella tavalla. Hän ei kuitenkaan kommentoinut lainkaan esittämiäni konkreettisia yksityiskohtia. Näiden lisäksi toin esiin meneillään olevia miljoonaluokan laskutusriitoja. Eräs ison kaupallisen yrityksen toimitusjohtaja ylpeili sillä, että henkilökustannusten osuus on saatu pudotettua reilusta 70 prosentista 64 prosenttiin. Lastensuojelun asiakkaana itsekin ollut dokumenttiohjaaja Sami Kuoksi sanoi alkuvuodesta, että ydinperheessä luottamuksen aikuisiin menettänyt lapsi ei helposti luota enää kehenkään. Markkinamekanismissa markkinoille tulemisen pitää olla mahdollisimman helppoa ja sieltä pitää päästä poistumaan mahdollisimman nopeasti. Kirjoittamistani asioista pitää pystyä keskustelemaan avoimesti niin hyvinvointialueilla kuin valtakunnallisesti. Ja alan houkuttelevuuteen. Kauko Tuupainen Eläkeläinen, Jyväskylä Voittojen metsästys ei sovi sote-palveluihin Uusi hallitseva markkinaistumisen ilmiö on henkilöstövuokrausfirmojen perustaminen. Niiden kautta tapahtuva työ on merkittävästi kalliimpaa kuin omalla henkilökunnalla tehtävä työ. Miksi. Vuonna 2021 maksetut eläkkeet olivat 30,5 miljardia euroa ja sijoitustuotot jopa 34,9 miljardia euroa eli tuotot olivat 4,4 miljardia euroa kuluja suuremmat. Markku Virkamäki Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu (sd.) LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_18082022_68.indd 69 de_18082022_68.indd 69 5.8.2022 14.54 5.8.2022 14.54. Mutta ei saa olla sinisilmäinen. Tarvitsemme tässäkin asiassa tutkittua, tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Esille nousi myös tarve työeläkemaksujen korottamiseen. Edellä kirjoittamani kertoo sen ysen totuuden, ettei korotuspainetta työeläkemaksujen korotuksille ole, vaikka monet asiantuntijoina pidetyt henkilöt ovatkin toista mieltä. Onhan itselläni kolmikymmenvuotinen tausta kolmannen sektorin järjestöissä
Karulta tervolalaiselta asutustilalta lähtenyt Reino Paasilinna nousi kuuluisuuteen 1960-luvulla aloittaneen television myötä. 2022. Sen seurauksena syntyi yleiseurooppalainen Euronews, jota Paasilinna oli voimakkaasti ajamassa. Ylen jättäminen ei pahemmin säikäyttänyt Paasilinnaa, joka heittäytyi takaisin politiikkaan kannattajiensa tukemana. Uskomattomalla innolla syntyneet ohjelmat Vakuutus on sydämen asia, vakuutustoiminnan vääryyksistä ja Joutukaa sielut, liikennekuolemista tekivät Paasilinnasta televisiotoimittajan, jonka koko Suomi tunsi. Suuren keskustelun synnytti dokumentti siperialaisesta kolhoosista, joka lienee aiheesta ainoa, jonka länsimainen toimittaja koskaan on kyennyt Neuvostoliitossa tekemään. Euroopan johtajat olivat joutuneet kyllästymiseen saakka katsomaan amerikkalaisen CNN-televisioyhtiön lähetyksiä Persianlahden sodan aikana. Tämän valtakunnallisen näkyvyyden hän piti hallussaan kuolemaansa saakka. Niiden valtiollinen monopoliaika oli loppunut ja kilpailu katsojien ajasta kasvoi. Reino Paasilinna oli tunnetusti lahjakkaan sisarusparven jäsen. Huomattavan ansiokas oli hänen työnsä uuden digitalisaatioajan lainsäädännön luomisessa. Paasilinnan pääjohtajana ajamista television ohjelmauudistuksista huomattava oli monivuotinen ympäristöprojekti. Televisio-ohjelmia tehdessään Paasilinna pitäytyi pienen ihmisen puolella. Kun Yleisradion pääjohtajan tehtävä vapautui Sakari Kiurun jälkeen Paasilinna palasi television maailmaan. Yleisradiossa tämä oli suuri järkytys, joka johti koko toimivan johdon erottamiseen lailla. Lahjakkuus ja luja tahto eivät yksistään selitä Reino Paasilinnan elämäntarinaa. Useat Kansalaisen tietolaari-ohjelmat antoivat rivikansalaisille tilaisuuden puhua koko kansalle. Hän tahtoi muuttaa eduskunnan aiempaa kansainvälisemmäksi ja korosti Suomen asemaa Lännen ja idän välittäjänä. Hän oli niitä ihmisiä, jotka keksivät aina uusia ideoita, näkevät aina monia mahdollisuuksia eivätkä koskaan lannistu. Edellisen kerran lainsäätäjä oli erottanut Hella Wuolijoen. Oleskelu Moskovassa avasi hänen silmänsä näkemään Neuvostoliiton todellisuuden ja teki hänestä sosialidemokraatin. Äänestäjänsä hän kuitenkin sai itse värikkäällä, populistisella puheellaan, joka olisi koonnut uskollisia kannattajia vaikka Gobin autio maassa. Miksi likavesiä oli ensimmäisiä ympäristönsuojelun merkitystä korostavia puheenvuoroja. Seuraava työpaikka oli ulkoasianministeriö, jonka Moskovan lähetystön lehdistöavustajana Paasilinna loi laajan suhdeverkoston maan virallisiin ja epävirallisiin piireihin. Työ siirsi tekijänsä kuitenkin syrjään ja Paasilinna hakeutui opiskelemaan Venäjän kieltä. Kontakteillaan saamansa tiedot hän välitti kirjeissään muun muassa presidentti Urho Kekkoselle. Yleisradiot olivat tuolloin voimakkaassa muutoksessa. Hän oli syntynyt Aunus-laivalla Jäämerellä 5.12.1939. Valkeat kaupparatsut-ohjelma kritisoi kulutusyhteiskuntaa. Onnistunut toiminta Moskovassa teki mahdolliseksi siirron mantereen ja valtameren toiselle puolelle Washingtonin suurlähetystöön Ronald Reaganin aikana. Kotimainen kilpailutilanne johti televisiouudistuksen yhteydessä siihen, että MTV sai merkittävän suuren yleisölisäyksen. Kun Paasilinnaa julkisuudessa pilkattiin 1960-luvulla siitä, ettei hän ollut ”edes” ylioppilas (Hän oli käynyt Lapin kansankorkeakoulun), niin suivaantuneena hän luki maisteriksi ja pääjohtajakautensa lopulla väitteli yhteiskuntatieteiden tohtoriksi. On helppoa nähdä Paasilinnan elämänkaari ja Suomen nousu maatalousmaasta 2000-luvun hyvinvointivaltioksi samana menestystarinana. Tyypillinen pienen ihmisen näkökulma ilmeni ohjelmassa Nousukausi, joka kuvasi kylää, jonne rintamaiden yltäkylläisyys ja vauraus ei ehtinyt. Lisäksi hän oli parhaimmillaan suunnattoman hauska. Kaiken ylitse kävi hänen myönteinen elämänasenteensa ja valtava sisäinen energiansa. Lyhyen eduskuntakauden jälkeen Paasilinna tuli valituksi Euroopan parlamenttiin, jossa hänen osaamistaan viestinnässä ja Venäjän asioissa arvostettiin 13 vuoden ajan. Sellainen asenne ei häviä. Työllä ja vaivalla luotuna. Seppo Heikki Salonen KUOLLUT de_18082022_70.indd 70 de_18082022_70.indd 70 9.8.2022 17.51 9.8.2022 17.51. Saatuaan pyynnön asettua vuonna 1983 kansanedustajaehdokkaaksi Paasilinna kävi vauhdikkaan vaalitaistelun ja tuli valituksi eduskuntaan. 70 Demokraatti Pienen ihmisen puolella VALTIOPÄIVÄNEUVOS REINO Paasilinna kuoli Helsingissä 21.7
Helsingin kaupungin mukaan järjestelmäuudistuksen mittakaava on merkittävän suuri ja järjestelmän käyttöönotto ja toimintatapamuutos ovat olleet vaikeita. Tervetuloa! Lisätietoja: tyovaenperinne.fi/tyovaenliikkeen-kirjaston-syksyn-ohjelmaa-2022/ HÄME • Lahden Sos.dem. Kaupunki työnantajana huolehtii kaikista sille kuuluvista palkanmaksun viivästymistä koskevista korvausvelvoitteista, tiedotteessa kerrotaan. klo 17–19: Mali Fritz elämä jälkeen Auschwitzin. Aiemmin on kerrottu, että jopa 3 000 Helsingin kaupungin työntekijää on jäänyt ainakin osittain ilman palkkojaan. Tilaisuuden lopussa on kahvitarjoilu, ja kirjaa voi ostaa. Naisyhdistyksen kuukausitapaaminen on su 28.8. Kaupungin verkkosivujen mukaan sillä on palveluksessaan noin 38 000 ihmistä. Viivästyskorot tullaan maksamaan ilman, että tarvitsee itse olla yhteydessä palkanmaksuun. klo 15. Ruusu KUOLLUT HELSINKI • Työväenliikkeen kirjastossa on kirjan julkistamistilaisuus ma 29.8. Tuusvuori ja kirjahankkeen käynnistäjä Anja Moilanen sekä kääntäjä Tarja Leinonen-Magd. Aiheena tulevat eduskuntavaalit. Tervetuloa! (johtokunta klo 14.) Yhdistystoiminta Palkkakaaos jatkuu JOPA 3. Sos.dem.-huoneistossa, Hämeenkatu 7, Lahti. de_18082022_71.indd 71 de_18082022_71.indd 71 9.8.2022 17.59 9.8.2022 17.59. Myös uusia palkkavirheitä muodostuu edelleen. Teksti Demokraatti /STT Helsingin kaupungin palkanmaksuongelmien vakauttaminen normaaliksi kestää koko syyskauden, arvioi Helsingin kaupunginhallitus. Helsingin pormestari Juhana Vartiainen suunnitteli tilaavansa elokuun aikana ulkopuolisen selvityksen tilanteeseen johtaneista syistä. Tällä hetkellä kaupungin tavoitteena on korjata ja maksaa kokonaan puuttumaan jäänyt palkka kahdessa päivässä. Tilaisuus striimataan osoitteeseen www. 000 HELSINGIN KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄÄ ON JÄÄNYT AINAKIN OSITTAIN ILMAN PALKKOJAAN. Viime viikolla täysin puuttumaan jääneitä palkkoja oli 124 kappaletta. Palkanmaksuongelmat alkoivat keväällä kaupungin palkkajärjestelmän muutoksesta. Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi, jonka jälkeen teoksesta ja Mali Fritzin elämästä kertovat Ntamon edustaja Jarkko S. Tiedotteessaan kaupunginhallitus kertoo, että palkkavirheet ovat kesän aikana vähentyneet tehotoimenpiteillä. 71 Demokraatti 75 VUOTTA Syntymäpäivät Pirjo Andrejeff Vaasa 29.8. Tilanne ei ole kuitenkaan hyväksyttävällä tasolla, ja siksi syyskaudella toimenpiteitä kiihdytetään edelleen, kaupunginhallitus kertoo. youtube.com/tyovaki . Menettelytapaa suunnitellaan vielä, ja siitä ohjeistetaan henkilöstöä ”mahdollisimman pian”. Helsinki: Ntamo, 2022. Helsingin kaupunki vastaa kaikista sille kuuluvista palkanmaksun viivästymistä koskevista korvausvelvoitteista
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 72 Demokraatti RISTIKKO 14/2022 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: de_18082022_72.indd 72 de_18082022_72.indd 72 5.8.2022 14.57 5.8.2022 14.57
Harras tajien Tiira-lintutietopalveluun ilmoittamat havainnot siis auttavat tutkimusta. Pikkulokilla huppu on mustempi ja ulottuu kaulaan saakka. Toisinaan eri lokkilajien tunnistaminen on hankalaa, koska niiden erot ovat niin pieniä. Tunnistamista helpottaa, että pikkulokin siivet ovat alapuolelta hyvin tummat, melkeinpä mustat. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Martti Toivonen Joensuusta. Naurulokilla pään peittävä huppu on ruskeampi ja se päättyy nisTI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi kaan. Jalkojen väri, koko, pienet erot siipisulissa – varsinkaan tällainen harjaantumaton silmä ei niitä aina helposti erota. Nauruja pikkulokki ovat tänä vuonna Birdlifen vuoden lintuja. Muutamana viimeisimpänä vuotena olen pannut merkille, ettei niitä näykään enää ollenkaan samalla tapaa tutuilla järvillä kuin ennen. Kovin samannäköisiä ovat myös naurulokki ja pikkulokki. Molempien lajien taantumisesta on merkkejä. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. ais ud ok u. co m 9 2 6 5 2 6 1 9 6 7 9 3 8 4 1 3 5 4 1 3 2 6 3 8 4 5 M ikä lie on voinut kuvaajia enemmän kiinnostaa, kun keväällä sillan kaiteella poseerannut nuori naurulokki oli jäädä kokonaan huomiotta. de_18082022_72.indd 73 de_18082022_72.indd 73 5.8.2022 14.57 5.8.2022 14.57. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 13 89 25 46 7 52 47 61 39 8 69 73 48 25 1 75 16 93 82 4 28 64 57 13 9 94 31 82 57 6 41 95 36 78 2 87 52 19 64 3 36 28 74 91 5 RISTIKON 12/2022 RATKAISU 22.6. Molemmilla on tumma pää. Vuoden lintu -hankkeen tavoitteena onkin kerätä tehostetusti havaintoja lajeista, jotta niiden perimäpaikat, pesivien lintujen lukumäärät ja tärkeimmät muutonaikaiset lepäilyja ruokailualueet saadaan kartoitettua. Pikkulokin löytäminen isosta naurulokkiparvesta ei olekaan mikään maailman helpoin tehtävä. Ei siitä minusta niin kovin pitkä aika ole, kun tuntui siltä, että naurulokkeja näki ja kuuli vähän kaikkialla
74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Kauheitakin asioita voi sanoittaa kauniilla tekstillä Aki Hintsa: Voittamisen anatomia Delia Owens: Suon villi laulu Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe Kirjassa puhutteli elämän tasapainon hakeminen. Kirjalla oli suuri vaikutus minuun ja mieheeni, joka myös luki sen. Eläydyn vahvasti tarinoihin mukaan enkä pysty lukemaan mitään kauhujuttuja ja jännäreitä. Ne auttavat ymmärtämään ihmisiä. Hintsa on ollut huippuvalmentaja ja kirjassa on tarinoita urheilijoista. Myös ulkopuolisuuden tunteeseen liittyvät kirjat kiinnostavat. Luen niin paljon työkseni sekä erilaisissa luottamustehtävissä, että muulle lukemiselle ei arjessa oikein jää aikaa. Ostan suurimman osan kirjoistani lentokentiltä, mutta muuten lainaan kirjastosta. Huomaan tarttuvani kirjoihin, joissa ihmisistä puhutaan ihmisinä. Kirjassa on paljon inhimillisyyttä ja ystävyyttä, ja sellaisia teemoja joista tulee hyvä mieli. Lukemalla pystyy asettumaan toisten ihmisten asemaan. Huomaan, että iän myötä olen alkanut kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten kirja on kirjoitettu. Mutta iltaisin kuuntelen aikuisten iltasatuja, jotka auttavat nukahtamaan. Aikuisten satu, jossa hyppää ihan toiseen maailmaan. Tarina on kaunis ja koskettava. Siitäkin huolimatta, että kirja sijoittuu sota-aikaan. Lomalla luen aika paljonkin. Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia Kirjoittajan esikoisromaani. Kauheitakin asioita voi sanoittaa hyvällä kerronnalla ja kauniilla tekstillä. Hyvin mielenkiintoisella tavalla kirjoitettu. Asiat ovat kauheita, mutta teksti todella kaunista. Kirjan teema voi olla raakakin, mutta tarinassa oleva toiveikkuus puhuttelee. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Olen lomalukija. En ikinä muista niistä mitään, joten ilmeisesti ne toimivat ihan hyvin. de_18082022_74.indd 74 de_18082022_74.indd 74 5.8.2022 14.59 5.8.2022 14.59. Pakolaisuuden ja sodan arvet on tässä kuvattu koskettavalla tavalla. Ihmisten tarinat kiehtovat. Yksinäisyyden kokemus välittyi niin vahvasti, että aloin itkeä. Luen paljon pakolaisuudesta kertovia kirjoja, oikeiden ihmisten tarinoita. Elän tunteella mukana. 4 SDP:n puoluehallituksen jäsen Miia Nahkuri arvostaa tarinoissa toivon kipinää. Olen ihastunut kauniiseen tekstiin. Äänikirjojen parissa en oikein viihdy, paitsi iltasatuja kuunnellessa. Olemme alkaneet kunnioittaa unta ja lepoa ihan toisella tavalla. Upeasti kirjoitettu kirja, joka kertoo rämeikössä asuvasta yksinäisestä tytöstä. Kauniisti kirjoitettu, upea tarina. Pidän myös toiveikkuudesta. Urheilijoiden elämänkerrat ovat jostain syystä usein myös hyvin puhuttelevia. Sosiaalialan ammattini on varmasti vaikuttanut siihen, että usein kirjojeni teemoina on inhimillisyys
Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia matkailijan etuja Tradekan jäsenille. /liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. Alennusta tien päällä ja perillä tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_18082022_002.indd 1 de_18082022_002.indd 1 8.8.2022 11.09 8.8.2022 11.09. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat
Riskeistä ei välitetty ja Euroopan energiapelin valtit ovat nyt Putinilla. de_18082022_001.indd 1 de_18082022_001.indd 1 8.8.2022 14.51 8.8.2022 14.51. PAL.VKO 2022-35 00 74 43 -2 21 4 18.8.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 22 / 18 . elo ku ut a MUSARIT Hyvien ihmisten juhla MARISKA Riimit kohdallaan SOPIMINEN Keskitetty vai liittokierros KOULUTUS TEEMA Varhainen vastuu VOIHAN FORTUM Venäjä vei ja länsi vikisee