Demokraatti 19.02.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

He lm ikuu TA 201 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Hinta 1,20 e (sis.alv) Kari Hulkko Vauhdikasta designia Riihimäen katselmuksessa Lasitaide voi olla myös hilpeää ...8?9 Suomen lasi elää -katselmuksessa mukana oleva Kaappo Lähdesmäki pääsi toteuttamaan lapsuuden kilpa-ajajahaaveitaan lasitaiteen keinoin. Olihan niissä julmetusti työvaiheita, mutta homma oli sen väärti.. . Rinne Kreikan tukipolitiikasta: ?Suomen linja pitää. ...3 Vaalikaranteenista ei tietoakaan Kokoomusehdokkaille omat radioohjelmat ...4 Oppositio syytteli hallitusta koulutuksesta ...6-7 120 vuotta TO R STA I 19. N:o 25, 007443-15-8
Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus . Helsinki, Uusimaa, . Puheenjohtaja Alexander Stubb houkuttelee paraikaa ehdokasta, joka täyttäisi Jan Vapaavuorelta vapautuvan paikan. Stubb sanoo kosiskelleensa pääkaupunkiseudulle etenkin neljää ehdokasta, joista kolme muuta ovat jo ehdolle ilmoittautuneet Hjallis Harkimo, Tapani Ruokanen ja EijaRiitta Korhola. sa Debaltseven kaupungin valtaus ei automaattisesti tarkoita Minskin tulitauon raukeamista. Läsnäolosta vaikuttavuuteen oikea suunta.? 4?5 6?7 Rinne: Suomen saatavat Kreikasta pysyvät Kokoomuksen ehdokkaille omat ohjelmat Radio Deihin, pääkirjoitus Koulutuksesta kiivailtiin eduskunnassa Elämänmeno 8?9 Lasi taipuu myös tarinoiksi 10?11 Heikkous ei ole heikkoutta 12?13 Hullun harhakuvat 14?15 Tyhjiä huoneita kuvataiteessa 16?17 Kullervo tuimana ja kylläisenä 18?19 Kirjavisa 20?23Kun nuori kohtaa pelastajan 24?25 Ulosteiden kerääjien kapina Ilkka Kantola Twitterissä ?Jahas, nyt hallitus on tasapainottanut taloutta ihan liikaa. 19.2. Nimipäivät tänään: Eija (ruots.) Fritjof Uutiskertaus Aurinko nousee: Helsingissä 7.49 Oulussa 8.05 Aurinko laskee: Helsingissä 17.20 Oulussa 17.00 Nimipäivät huomenna: Heli, Heljä, Helinä, Hely (ruots.) Ragnborg -6...1 1...3 2...4 Uutiset Demokraatti.fi 3 ?On oikein, että toisen asteen koulutus muuttuu merkittäviltä osin suoritusperusteiseksi. Pohjanmaa, varhaisjakelu: . Tampere ja ympäristö: . Mikkeli (03) 212 9455 Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demari.fi varhaisjakelu: . Tampere Uutistoimitus (02) 277 0477 . Joku aika sitten se ei ollut opposition mielestä tehnyt mitään.? Teemu Hirvonen Twitterissä Päivä kuvana n Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi vuoden lopulla. Ukrainas- jen määrä kasvoi Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden lopulla selvästi vuodentakaisesta. 0200 71000. Muu Suomi: puh. 0200 55888 puh. Vaasa Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 . 0200 30011 puh. Avoimien työpaikko- n Kokoomus kosiskelee Helsinkiin vielä yhtä kärkiehdokasta. Tutkimuksen mukaan avoimia työpaikkoja oli loka?joulukuussa 19 800, melkein viidennes enemmän kuin toissa vuonna samaan aikaan. Koko viime vuoden aikana avoimien työpaikat hieman vähenivät. Avoimista työpaikoista entistä suurempi osuus eli 75 prosenttia oli yksityisten yritysten tarjoamia. kurimukseen joutunut kokoomus tavoittelee eduskuntavaaleissa Helsinkiin vielä yhtä kärkiehdokasta. Näin arvioi STT:lle Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Sinikukka Saari. Hänestä on epätodennäköistä, että taistelut laajenisivat Debaltsevesta tai tulitauko muualla murtuisi kaupungin valtauksen takia. Separatistit tarvitsivat kaupungin sen strategisesti tärkeän sijainnin vuoksi, mutta valtauksen jälkeen syytä taistelujen jatkamiselle ei ole, Saari arvioi. AFP Photo / Bulent Kilic Arki 26?27 Perehdy kuumaan eläke teemaan 28?29Ulf Sundqvist 70 vuotta, 30 31 32 Sarjakuvat Nilkkamurtumien hoito ilman leikkausta Radio ja TV KaukoAatos Leväahon urheilukolumni Lumi peitti junat alleen Istanbulin Aasian puoleisessa kaupunginosassa eilen. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Kannatus- n Tutkija: Ukrainan tulitauko kestänee Debaltseven menetyksen. 0800 96675 puh
Euroopan epävakaus tarkoittaa sitä, että Suomessa on yhä vaikeampi synnyttää uusia työpaikkoja ja nostaa näin työllisyyttä. Marja Luumi Demokraatti Pientä aihetta helpotukseen tuovat mielipidemittaukset Kreikassa: kahdeksankymmentä prosenttia kreikkalaisista pitää tärkeänä, että maa löytää kompromissin euroryhmän kanssa tukiohjelman jatkamisen ehdoista. Kreikka tarvitsee lisärahoitusta Kreikka torjui kahdella edellisellä kerralla euroryhmän ehdot ohjelman jatkamiselle. Moni näki siinä politikointia: Uusi hallitus halusi näyttää omille kansalaisilleen jämeryyttä ?troikkaa. tapahtuu tukiohjelmalle nyt mitä tahansa. Ensimmäiset erät Suomen kahdenvälisestä lainasta Kreikan kanssa ja ERVV:n (Euroopan rahoitusvakausväline) kautta myönnetystä lainasta erääntyvät vasta vuonna 2023. Silloisen pääministerin Matti Vanhasen (kesk.) hallitus myönsi Kreikalle miljardin euron lainan ilman vakuuksia. Niiden arvo on tällä hetkellä 930 miljoonaa euroa. . Suomen viennistä noin kuusikymmentä prosenttia suuntautuu EU:n alueelle. UUTISET 3 19.2.2015 Kari Hulkko Valtiovarainministeri Antti Rinne muistuttaa, että Suomen ja Kreikan välisissä lainasuhteissa ei tapahdu mitään ennen vuotta 2023 . eli Euroopan keskuspankkia, Euroopan komissiota ja Kansainvälistä valuuttarahastoa IMF:ää vastaan. Valtiovarainministeri Antti Rinne osallistui viime viikolla euroryhmän valtiovarainministerien kokouksiin, joissa Kreikan uusi hallitus oli ensimmäistä kertaa mukana. Rinne muistuttaa, että myös Kreikan uusi hallitus tarvitsee rahoitusta. Ohjelma edellyttää Kreikalta talousuudistuksia ja säästötoimia. Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) oli keskiviikkona vielä epätietoinen siitä, mitä Kreikka haluaa. . Lisävalaistusta tuli keskiviikkona, kun Kreikka vihjaili hakevansa perjantaina jatkoaikaa lainaneuvotteluihin. Se ei kuitenkaan olisi valmis välttämättä allekirjoittamaan lainoihin liittyvän olemassaolevan ohjelman ehtoja. Jos Kreikka irtautuisi jostain syystä eurosta, se ei muuttaisi vakuuksien merkitystä millään tavalla, Rinne tähdentää. Ohjelman jatko loisi vakautta Rinne toivoo kuitenkin Kreikan jatkavan nykyisessä ohjelmassa jo Euroopan vakauden takia. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) neuvotteli Suomelle vakuudet ERVV:n noin 2,7 miljardin lainalle. Sillä on vaikutuksensa Suomeenkin. . Toivon, että Kreikka hakee ohjelman pidennystä ja sitoutuu myös sen tavoitteisiin, eli talouskasvuun ja velkakestävyyden vahvistamiseen. Antti Rinne korosti, että Suomi on muun euroryhmän kanssa samalla linjalla: Tavoitteiden sisällössä on neuvottelun varaa, jos Kreikka pysyy olemassaolevassa ohjelmassa mukana. Mitään ei tapahdu ennen vuotta 2023 Antti Rinne korostaa, että Suomen lainasaatavat Kreikalta eivät häviä mihinkään . riippumatta siitä, mitä päätöksiä Kreikan tukiohjelmasta tehdään. ??Rinne rauhoittaa tukiohjelman käänteistä huolestuneita: ?Suomen saatavat Kreikalta eivät häviä mihinkään? Kreikan aikomuksia tukiohjelmansa jatkosta on toistaiseksi saatu vain arvailla, kun sen neuvottelut euroryhmän kanssa kariutuivat kaksi kertaa viikon sisällä. Kreikan jo kertaalleen jatkettu tukiohjelma päättyy kuun lopussa. Eri arvioiden mukaan Kreikka valtion kassa ehtyy muutamassa kuukaudessa. ?Toivon hartaasti, että Kreikka sitoutuu aidosti tukiohjelman tavoitteisiin.?
Ohjelmat alkavat helmikuun lopussa. Dein keskusteluohjelmia tuottavan Marjaana Keräsen mukaan kokoomusedustajien ohjelmia ei ole otettu ohjelmistoon erityisesti heidän ehdokkuuttaan silmällä pitäen. Keräsen mukaan pienellä radiokanavalla ei ole mahdollisuutta asettaa kaikkia ohjelmantekijöitä täydelliseen vaalikaranteeniin, koska tekijöitä on vähän. . Eli he tulevat haastatelluksi asiantuntija- tai vastuuroolissaan.. 4 19.2.2015 UUTISET ??Mikä vaalikaranteeni? Kokoomuksen ehdokkaille omat ohjelmat Radio Deihin Vaalien alla julkisissa tehtävissä työskenteleville ehdokkaille rapsahtaa useimmiten vaalikaranteeni. että ehdokkaita ei saisi esiintyä ohjelmissa . MTV Uutisten vastaavan päätoimittajan Merja YläAnttilan nyt ei kuitenkaan ole tiedossa ketään, jota vaalikaranteeni koskisi. . Vanhan ajan tosi tiukka vaalikaranteeni . kyllä se on tänä päivänä aika vaikea ylläpitää, Ylä-Anttila sanoo. Pihlajamäki kiteyttää, että vaaleissa ehdokkaana olevaa voidaan haastatella, jos haastattelulle on pätevä journalistinen peruste. . Suhtaudumme vastuullisesti siihen, että kun meillä on käytössämme vahvat välineet ja julkisuus, niin me emme suosi ketään, Pihlajamäki sanoo. Ylellä vaalikaranteeni kos- Anna-Liisa Blomberg Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demari.fi kee myös niitä, jotka näkyvästi kampanjoivat toisen ehdokkaan puolesta. Lähtökohta on, että työnsä kautta ehdokas ei saa saada niin sanotusti erityistä etua muihin nähden. Hjallis Harkimohan oli tällainen, jolla oli iso ohjelma tulossa, mutta hän ei nyt sitä aloita, Ylä-Anttila kertoo. Vaalikaranteeni ei kuitenkaan koske haastateltavia, Ylen Riitta Pihlajamäki ja Ylä-Ant- tila kertovat. . Muiden muassa mediat tapaavat asettaa toimittajiaan, ruutukasvojaan ja radioääniään vaalikaranteeniin. Radio Dein radioaalloilla kuitenkin kuullaan kahta kokoomuksen kansanedustajaehdokasta kevään uutuusohjelmissa. Suomen Kuvalehden entinen päätoimittaja Tapani Ruokanen ja entinen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola saavat kumpikin omat ohjelmansa kristilliselle radiokanavalle, joka tavoittaa viikoittain 200 000 kuulijaa ympäri Suomen. Esimerkiksi näkyvä ehdokkaan tukiryhmään kuuluminen johtaa karanteeniin. Lehtikuva/Markku Ulander ?Vaalikaranteeni käytännössä toteutetaan sillä tavalla, että ehdokkaina olevat ohjelmantekijät saavat kyllä olla toimittajina ohjelmissa, mutta he eivät voi puhua omasta ehdokkuudestaan.? Haastateltavia karanteeni ei koske Eija-Riitta Korhola (kok.) ilmoitti ehdokkuudestaan eilen. Myös MTV:n vaalikaranteeni tarkoittaa taustatöihin siirtymistä. Meillä vaalikaranteeni käytännössä toteutetaan sillä tavalla, että ehdokkaina olevat ohjelmantekijät saavat kyllä olla toimittajina ohjelmissa, mutta he eivät voi puhua omasta ehdokkuudestaan, eivätkä tuoda esille sitä, että he ovat ehdokkaina, Keränen selvittää. Ylellä ehdokas siirtyy taustalle Ylen journalististen standardien ja etiikan päällikkö Riitta Pihlajamäki selvittää, että mikäli henkilö on ?yleisölle päin näkyvässä tai kuuluvassa roo- Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto Tapani Ruokanen (kok.) on entinen Suomen Kuvalehden päätoimittaja. lissa?, hänet siirretään taustatehtäviin heti, kun henkilön ehdokkuus tulee tietoon.
Vaikka sotilasliitosta ei ole tässä vaiheessa kysymys, niin raportin yhteisymmärrys raivaisi teknisiä esteitä poliittisten päätösten tieltä. Tämän viikon TiisTai n n n että se koskee selvästi kaikkia puolustushaaroja eli maa-, meri ja ilmavoimia. Ruotsi näkisi mielellään, että Yhdysvalloissa valmistetut nykyiset Hornetit korvautuisivat ruotsalaisilla hävittäjillä. Isot kalustohankinnat ovat aikanaan Suomen poliittisen päätöksenteon takana. Poliittinen päätöksenteko ratkaisee itse asiassa koko puolustusyhteistyön kehittymisen raportissa esitetyllä tavalla . En osaa sanoa. Kohti yhä syvenevää puolustusyhteistyötä oli historiallinen päivä Suomen ja Ruotsin jo muutoinkin läheisissä suhteissa. Perussuomalaisten kannatus oli vähän päälle 14 prosenttia. SDP:n puheenjohtaja antti rinne sanoo lehdelle, että ihmisten luottamus puolueeseen on pikkuhiljaa palaamassa. . Lähinnä mielenkiinnosta sen jälkeen, kun huomasin jonkun tviittaajan kokeilleen vastaavaa omassa kotikunnassaan. Lehti esittää kaikkiaan 30 erilaista väitettä taloudesta, laeista, yhteiskunnasta, maailmasta ja arvoista. Viisiportaisessa vastausvalikossa voi valita, onko väitteen kanssa täysin samaa mieltä, täysin eri mieltä tai jotain siltä väliltä. Keskusta jatkaa kärjessä 26 prosentin lukemissa. Se on edellytys sekä uskottavuudelle että järkevälle puolustustoimintojen suunnittelulle ja hankinnoille. UUTTa pUolUsTUsraporTissa on, n n n uskottavaa itsenäistä puolustusta yhtenä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kivijalkana. Maavoimille tulisi prikaati, johon kuuluisi pataljoonia molemmista maista. Vaikka maavoimat ovat tulleet viimeisinä yhteistyön kuvaan, raportti arvioi, että tässä puolustushaarassa voidaan edetä nopeimmin. Merivoimien yhteistyö toteutuisi vuoteen 2023 mennessä ja ilmavoimien tämän jälkeen. Ilmavoimien pitkäjänteinen yhteistyö herättää kysymyksen, onko sillä kytkös Suomen hävittäjäkaluston uusimiseen. Kokoomusta kannattaa 16,9%. Tämä on epäilemättä jo ennakolta varmistettu linjaus. sUomessa korosTeTaan perinTeisesTi matti.linnanahde@kolumbus.fi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Maat julkistivat puolustusyhteistyön raportin, jonka tähtäys on mahdollisessa kriisiajan operatiivisessa toiminnassa saakka. Varmimpia olivat vasemmistoliiton, kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten kannattajat. Rane Aunimo rane.aunimo@demari.fi ?En osaa sanoa? Testasin tiistaina Helsingin Sanomien vaalikonetta aavistuksen epätavallisella tavalla. UUTISET 19.2.2015 Lehtikuva/Markku Ulander Pääkirjoitus 5 Matti Linnanahde Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto Puolustusminsiteri Carl Haglund ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist osallistuivat tiistaina Tukholmassa seminaariin, jossa julkistettiin selvitys maiden välisestä puolustusyhteistyöstä. Antti Rinne uskoo luottamuksen palautumisen näkyvän SDP:n nousevissa kannatuslukemissa. SDP nousee tasaisen varmasti gallupeissa SDP on noussut Helsingin Sanomien teettämässä kyselyssä toiseksi suosituimmaksi puolueeksi ohi kokoomuksen. Tällaista yhteyttä ei kuitenkaan sanota olevan. Keskimmäinen vastausvaihto on ?en osaa sanoa?. Päätin kokeilla, minkäläisen lopputuloksen eri vaalipiireistä saa, kun vastaa kaikkiin kysymyksiin ?en osaa sanoa?. Taloustilanne on sellainen, että se puolue joka pystyy selkeimmin esittämään vaihtoehdon kasvun rakentamiselle ja työpaikkojen synnyttämiselle, tulee varmasti olemaan kärkipaikalla vaalien jälkeen. Demokraatti/STT Täysin varmoja kannastaan oli 39 prosenttia. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Varmimpia olivat vasemmistoliiton, kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten kannattajat. . Poikkeuksen teki Ahvenanmaan vaalipiiri, josta vaalikone ei antanut minkäänlaista tulosta. Kahdestatoista vaalipiiristä peräti yhdeksässä keskusta on läheisin puolue äänestäjälle, joka vastaa kaikkiin kysymyksiin ?en osaa sanoa?. Jäljellä jääneissä kolmessa vaalipiirissä läheisimmäksi puolueeksi tuli kristillisdemokraatit. Kertooko tämä sitten jotain. sekä Suomessa että Ruotsissa. SDP:n kannatus oli 17,1 prosenttia. Tarkoitus on esimerkiksi rakentaa yhteinen turvallinen tietoverkko, muodostaa yhteiset meri- ja ilmavoimien osastot ja ottaa niiden käyttöön yhteiset tukikohdat. Valmistelu on kuitenkin ollut niin perusteellista ja poliittiset tuet laajoja, että ainakaan periaatteellisia esteitä ei pitäisi löytyä tarvittaville lakimuutoksille. Ylipäätään on tärkeätä, että keskeiset puolustuspoliittiset linjaukset eivät poukkoile sen mukaan, mitkä puolueet ovat kulloinkin hallituksessa. Ei kai siihen muuta selitystä ole. TNS Gallup haastatteli tutkimusta varten lähes 2 500 ihmistä tammi- ja helmikuussa. Vastaajista 38 prosenttia ei aikonut äänestää, tiennyt tai halunnut kertoa, mitä puoluetta Tätä mieltä he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit pidettäisiin heti. Täysin varmoja kannastaan oli 39 prosenttia. Lisäksi kunkin kysymyksen tärke- ydestä kertovan portaattoman ?ei tärkeää-tärkeää?-kohdan pidin oletusasetuksessa eli kysymys ei ollut minulle sen enempää ei-tärkeä kuin tärkeä. Valitsin kustakin vaalipiiristä testiin vaalipiirin suurimman kaupungin. Suomen ja Ruotsin syvenevä puolustusyhteistyö ei horjuta tätä kivijalkaa, vakuuttaa puolustusministeri Carl Haglund (r.). Kyllä siellä on paljon sellaista joukkoa, joka varmasti aikaisemmin on äänestänyt ja nyt miettii kelle sen luottamuksen voi osoittaa. Vielä vuosi sitten puhuttiin vain rauhanajan yhteistyöstä. Puolustusyhteistyö olisi epäilemättä edennyt pienemmin askelin ilman Ukrainan kriisiä ja siihen liittyvää Venäjän sotilaallisen aktiivisuuden lisääntymistä Suomen ja Ruotsin lähialueilla
1 700 leikatun miljoonan lisäksi nyt käsittelyssä ovat 260 miljoonan euron lisäleikkaukset lukioihin ja ammattikouluihin. Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) vastasi syytöksiin eilen välikysymyskeskustelussa eduskunnassa. . Kataisen ja Stubbin hallitukset ovat joutuneet ja päässeet vastaamaan kaikkiaan kahteenkymmeneenkahteen välikysymykseen. Toiseksi eniten välikysymyksiä esitettiin vaalikaudella 2003?2007, jolloin hallitus vastasi yhdeksääntoista välikysymykseen. Ei sentilläkään. Hallituksen luottamuksesta äänestetään perjantaina. Rane Aunimo Demokraatti ?Hallitus ei ole lakkauttamassa ja sulkemassa lukion toimipisteitä vaan kehittämässä entistä elinvoimaisempien ja vahvempien lukiokoulutusjärjestäjien verkkoa.? Krista Kiuru Huti 21 kertaa Kuluvalla vaalikaudella on esitetty useampi välikysymys kuin kertaakaan 2000-luvulla. Tällä hallituskaudella on panostettu koulutukselliseen tasa-arvoon ennennäkemättömän paljon vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta, Peltonen sanoo. Hän huomauttaa, että tasa-arvoa on edistetty muun muassa ryhmäkokojen pienentämiseen myönnetyillä avustuksilla, jakamalla tasa-arvorahaa koului- MEILTÄ hin vuodesta 2013 alkaen ensimmäistä kertaa eduskunnan historiassa, lisäämällä koulutuspaikkoja ja sitomalla opintotuki indeksiin. Kokoomuksen kansanedustaja Sanna Lauslahti korostaa, että opposition puheet ja teot ovat syvässä ristiriidassa. . 2007?2011 esitettiin kolmetoista välikysymystä ja 1999?2001 Lipposen toiselle hallitukselle kaksitoista välikysymystä. Luvuista kertoi eduskunnan Twitter-tili eilen keskiviikkona. - kietaisutakit - kotitakit - aamutakit - yöpaidat - laamapaidat ym. SDP:n opetus- ja kulttuuriministeri Krista Kiuru ja Vihreiden Ville Niinistö eduskunnan täysistunnossa eilen. Keskustan esittämät vaihtoehdot säästöille eivät kuitenkaan pääosin ole kuntatehtävien vähentämistä. Myös SDP:n ryhmäpuhuja, kansanedustaja Tuula Peltonen ihmettelee keskustan moitteita. . Tuntuu epäreilulta, että nuori mies lähtee niin aikaisin. Toivotan voimia ja jaksamista koko Sipilän perheelle, heidän ystävilleen ja sukulaisille, Stubb sanoi. STT. Hallitus vastasi välikysymykseen tasa-arvoisen koulutuksen tulevaisuudesta. Juha Sipilän poika kuoli komplikaatioihin Aukioloajat: arkisin 10-14 la 9-14 Juha Sipilä. Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän Tuomo-poika on kuollut. Vihreät vastustavat hallituksen vastuullista talouslinjaa, vaikka puolue on itse ollut hallituksessa hyväksymässä kaikki koulutukseen tehdyt säästöpäätökset. Keskusta ei esitä omassa budjettivaihtoehdossaan tehtyjen leikkausten perumista tai lisärahoitusta koulutukseen. Aivan, se ei lakkauta yhtään toimipistettä, vaan ottaa rahat pois, jotta seuraava hallitus on pakotettu tekemään leikkaukset, Puumala jyrisi puheessaan. ?Keskusta ei vähennä tehtäviä? Kiurun mukaan rakennepaketissa sovittiin kuntatehtävien vähentämisestä. välikysymys kiihdytti Oppositio syytti ja hurskasteli koulutuksesta Koko opposition yhteisen välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, keskustan Tuomo Puumala arvostelee hallituksen koulutuspolitiikkaa. . Käsittämättömän syvältä kouraisevan surun keskellä kumpuaa kiitollisuus sinulle, Tuomo, elämänmyönteisyydestäsi ja ilosta, jota tuotit meille liian lyhyeksi jääneen elämäsi aikana. Kempeleessä asuvalla Sipilällä ja hänen puolisollaan on viisi lasta. Kokoomuksen Alexander Stubb ja SDP:n Antti Rinne esittivät Sipilälle surunvalittelunsa. . Nämä ovat raskaimmat sanat, mitä olen koskaan kirjoittanut. 6 19.2.2015 UUTISET ??Vaalikauden 22. Sipilä kertoi keskiviikkona blogissaan perheensä kuopuksen, vuonna 1993 syntyneen pojan kuolleen yöllä yllättäen leikkauksen jälkikomplikaatioon. Sipilä kirjoitti blogissaan: . Hallitus ei ole lakkauttamassa ja sulkemassa lukion toimipisteitä vaan kehittämässä entistä elinvoimaisempien ja vahvempien lukiokoulutusjärjestäjien verkkoa. Puumala ei hyväksynyt Kiurun puheita. . Rakas poikamme, kuopuk- semme Tuomo, menehtyi yöllä yllättäen leikkauksen jälkikomplikaatioon. Suomalaiset koulutusleikkaukset ovat herättäneet Euroopan laajuista, kyseenalaista huomiota. Hallitus on leikannut koulutuksesta enemmän kuin kukaan koskaan
UUTISET Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto Valiokunta haluaa ilmastolain Ilmastolain säätäminen antaa viestin Suomen sitoutumisesta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, arvioi eduskunnan ympäristövaliokunta. Valiokunta puoltaa mietinnössään hallituksen esitystä ilmastolaiksi. Valiokunnan mielestä laki lisää ilmastopolitiikan kokonaishallintaa, yhteiskunnallista näkyvyyttä ja painoarvoa. Laki voi parantaa myös Suomen cleantech-sektorin liiketoimintamahdollisuuksia. Perussuomalaiset jätti mietintöön vastalauseen. Perussuomalaisten mielestä laki voi raportointivelvoitteineen luoda lisää byrokratiaa. Lailla on tarkoitus pohjustaa ilmastopolitiikan suunnittelua ja auttaa päästöjen vähentämisessä. STT 19.2.2015 7
Näyttelyn nestori on muun muassa linnuistaan tunnettu Oiva Toikka (s. Koskimäki sai muutama vuosi sitten työskennellä residenssitaitelijana Meksikossa, Oaxacan eteläisessä osavaltiossa, missä moiset menot kuuluvat kiinteästi kulttuuriin. . Puolentoistasataa pienempää ja isompaa lasiesinettä taittavat valoa niin monesta suunnasta, että aina osuu joku kimalle silmänurkkaan. Suomen lasi elää -näyttelyssä riittää muutenkin katseenvangitsijoita. 8 19.2.2015 ELÄMÄNMENO Lasi taipuu myös tarinoiksi Riihimäen lasimuseon avarassa ja valoisassa näyttelysalissa kerta kaikkiaan häikäistyy. Sitä ennen hän oli tehnyt pääasiassa koruja helmistä ja käyttöesineitä perinteisellä puhallustekniikalla. Nyttemmin samantyyppisistä pienistä lasihahmoista on syntynyt muun muassa erilaisia kerrostalokuvaelmia, jotka nostattavat hilpeyttä jo nimillään: ?Kuolleiden eläinten kuoroharjoitukset vintillä?, ?Kaverin vihreä synttärikämppä?. Meksikon ajalta syntyi myös monelaisia muita miniatyyrejä hääjuhlista katunäkymiin. Lasi elää ja voi hyvin Lasitaiteen viisivuotiskatselmuksiksi muotoutunut näyttelysarja ?Suomen lasi elää. 1931) ja nuorin vasta vähän yli kaksikymppinen, Aaltoyliopistossa muotoilua opiskeleva Otto Rummukainen. Alle kolmekymppisiä tekijöitä joukkoon mahtuu ilahduttavan paljon, joten alan tulevaisuus näyttää olevan turvattu. Teksti Rolf Bamberg Demokraatti rolf.bamberg@ demari.fi Kuvat Kari Hulkko Demokraatti kari.hulkko@demari.fi Susanne Koskimäki (kuvassa oikealla) pääsi neljä vuotta sitten residenssitaitelijaksi Meksikon Oaxacaan ja sen reissun tunnelmia siirtyi pian hänen uudenlaisiin lasitöihinsä. Niistä Suomen lasi elää -näyttelyssä on esillä ?Kuolemanpäivän juhla?.. Täällä Pohjolassa hautajaiset ovat aika synkkiä tapahtumia, Oaxacassa niitä taas vietetää nihan karnevaalihengessä. Taiteilija on saanut Kuolemanpäivän juhla -teoksestaan palautetta varteenotettavalta taholta. Hänellä oli pari vuotta sitten oma näyttely lasimuseon tiloissa, ja samaan aikaan vietettiin Riihimäellä Meksikon kulttuuriviikkoa. . -tyyppisin kannustuksin. . Opiskelin espanjaa ennen reissua, mikä oli välttämätöntä, koska Oaxacassa ei vieraita kieliä puhuta. Meksikosta tulleet vieraat sanoivat työstäni näkyvän, että olen viettänyt aikaa heidän kotimaassaan. Vajaa viiden kuukauden residenssijakso Oaxacassa on jäänyt Koskimäen mieliin antoisana ja inspirovana. Itse en päässyt juhlaa näkokemaan, koska olin siellä keväällä ja niitä järjestetään aina syksyisin, mutta näin paljon kuvamateriaalia niistä ja kävin katsomassa sikäläisiä hautausmaita. Siitä voi tehdä paljon muutakin kuin ruokapöydän serviiseihin kuuluvia esineitä tai vaaseja, maljoja ja koristevateja. Mukana on tuoreita töitä niin lasitaiteen konkareilta kuin uuden sukupolven tekijöiltä. hymyilyttää veikeydellään. Fiskarsin päätettyä sulkea Nuutajärven lasitehtaan viime vuonna jäi Iittalan yksin pitämään yllä teollista lasintuotantoa. Nuutajärven Lasikylään on nyttemmin asettunut lukuisa joukko yksittäisiä taide- ja käyttölasin valmistajia. Suomen lasi elää 7 -näyttelyssä kaikki tekniikat ovat edustettuina, vaikka puhallettulla lasilla on edelleen valta-asema. Ainoa, mikä vähän tökki, oli siellä edelleen vahvana vallitseva luokkajako, jossa palvelijat on palvelijoita ja herrat herroja. Kolme vuotta sitten valmistunut Kuolemanpäivän juhla on Koskimäen ensimmäisiä lasihelmistä tehtyjä isoja lasitaideteoksia. Meksikossahan suhde kuolemaan ja yhteys edesmenneisiin on ihan toisenlaista kuin meillä. Vaikka sillä on hiukka hyytävä nimi, ?Kuolleidenpäivän juhla?, teoksen karnevaalihenki on vapauttavaa. Koskimäen työllä on tiettyä dokumentaarista pohjaa, sillä se on syntynyt autenttisessa ympäristössä. Lasi näyttää täällä taipuisuutensa. Oiva Toikan lasiveistos ?Juhlasieppari. Tämäkin kertoo siitä, että lasitaiteemme on yhä voimissaan eikä elä vain 1950-60 -luvun taitelijaikonien saavutusten jälkihehkusta. Alan hyvinvoinnista kielii myös se, että näyttelyn kivijalkana ovat ennen kaikkea pienten studioiden ja free -lance -lasitaiteilijoiden työt. Hän kertoi ennen matkaa kuullensa paljon varoitteluja edessä olevista vaaroista, kun taas toiset lähettivät hänet matkaan innostunein ?tosi siistii. Sara Ilveskorven lämpömuovaustekniikalla loihtima petolintukuva ?Haiku?pysäyttää uljaudellaan, kun taas Gaij Tereschatoffin ?Sorsapariskunta. on koonnut nyt jo seitsemättä kertaa yhteen lasialan taiteilijat ja käsityöläiset. Emmi Sannan ?Jurumi?-teos herättää sympatiaa ihan kaikissa, jo siksikin, että se on oiva esimerkki pakkauslasin kierrätyskäytöstä. Meksikon reissu vei uusille urille Näyttelyvieraiden lähempään syyniin pääsee taatusti myös omassa vitriinissään komeileva Susanne Koskimäen tarinallinen työ, jonka yksityiskohtien bongailussa voi vierähtää muutamakin tovi. Lasimuseon johtaja Heikki Matiskainen sanookin, että lasitaiteemme elää tänä päivänä nimenomaan pk-sektorin varassa. Siellä esimerkiksi tavataan viedä hautausmaalle erilaisia esineitä vainajille, Koskimäki kertoo. Hän sanoo vaiukuttuneensa, miten eri tavalla meksikolaisessa kulttuurissa suhtaudutaan kuolemaan.. . Tytöt saattavat innostua enemmän vaikkapa Pekka Paunilan kikkustuoliin istittamasta vaalenpunaisesta lasipossusta nimeltä Elmeri tai Ulla Paasion herkänvärisistä ?Ruukkukukista?. tarkkalee sorsia lähiestäsyydeltä. Lapsiperheiden poikaosasto stoppaa varmasti Henni Eljaalan suunnitteleman lasisen skeittilauden äärelle ja Kaappo Lähdesmäen sinisten kilpureiden lyo. Suomen lasimuseossa Riihimäellä esillä oleva näyttely kattaa nyt vuodet 2010-14, ja mukana on kaikkiaan yli 120 lasitaiteilijaa. Katselmusnäyttelyn töitä piti nyt ensimmäistä kertaa juryttää, kun tulijoita oli enemmän kuin tilat vetävät. Näin pystyin saamaan kontaktin paikallisiin ihmisiin ja kulttuuriin. Toki tämä lasidesignin perusosastokin on näyttylyssä vahvasti edustettuna. Johannes Rantasalon jättikokoinen viinirypäleterttu on nimensä mukainen: ?Muhkea punainen?
. 19.2.2015 9. ELÄMÄNMENO Suomalainen lasitaide on muutakin kuin vaaseja ja maljoja. Vasemmalla Gaij Tereschatoffin ja OIva Toikan linnut, alhaalla vasemmalta Johannes Rantasalon ?Muhkea punainen?, Pekka Paunilan ?Elmeri?-possu ja Emmi Sannan kierrätyspulloista tekemä ?Jurumi
Kirja auttaa näkemään monia asioita, joihin lukija on arjessa turtunut. Parhaan ilon lukija Tammisen mielestä saa tunteesta, että on samassa maailmassa kuin kirjan henkilöt. Arkielämässä tästä ei koskaan ole täyttä varmuutta. Suhtaudun kieleen kuin matematiikkaan, hän sanoo. Matematiikka oli hänelle helppoa lukiossa ja armeijan jälkeen hän jopa aloitti sen opinnot yliopistolla. Siinä lyhykäisesti Petri Tammisen uusimman teoksen Meriromaanin teema. . Olen aina kirjoittanut kirjan siitä, mitä olen kahtena viimeisenä vuotena eniten miettinyt, kirjailija sanoo. Hänestä meitä riivaa kohtuuton onnistumisen kaipuu, äärimmäisen menestyskokemuksen jahtaaminen. Lukeminen on ihmisten seurassa olemista. Tutkimuksen mukaan ihmiset, jotka lukevat, saavat siitä saman terveysvaikutuksen kuin paljosta sosiaalisuudesta. Tamminen ei usko kirjan katoamiseen. . Suomalaista sisua on totuttu pitämään myönteisenä ominaisuutena. Tämän nimisiä kursseja löytyy Tammisen opetusohjelmasta Turun yliopistolla. Otsikot kuvaavat osuvasti kirjailijan itsensä tyyliä. Ei semmoinen onnen kohta voi hävitä. Kirkas, tehokas, täsmällinen Kirjailija puhuu lukuilosta, joka koostuu useasta elementistä. Olen tosi onnellinen, kun luen hyvää kirjaa. Enkä ole siinä ainoa. Pakkomielteestä jatkuvasti onnistua seuraa vääristymiä. Elämä alkaa tuntua enimmäkseen tylsältä. Me ajatellaan, että ei onnistunut, koska sisu ei riittänyt. Tamminen olisi voinut kirjoittaa aiheesta esseekokoelman, mutta hän halusi tehdä romaanin. . Tamminen veikkaa, että Suomessa juuri sisu tunkee epäonnistumisen ja armon väliin. . Kynnys tarttua kirjaan on noussut yhä korkeammaksi. . Se oli raikas kokemus kirjailijalle, joka on ollut 20 vuotta yksin kotonaan, ja väkisinkin saattaa kyynistyä, hän toteaa seitsemän kuukauden pestistään. Opiskelijoita hän kehuu lahjakkaiksi ja innokkaiksi. . Älypuhelimet piippaavat viestejä. . Koko ajan pitäisi olla maailmassa läsnä. Joo, sitä olen miettinyt muissakin kirjoissa. Että kuinka vahva on semmoinen ihminen, joka on tosi heikko, kun jaksaa mitä se jaksaa. Kirjoittaminen = lukemista = kirjoittamista Viime syksystä helmikuun alkuun Tamminen opetti luovaa kirjoittamista Turun yliopistossa. . Yksinkertainen ajatus, mutta hienosti kiteytetty. armoton laji Kielen täsmällisyys on tärkeää senkin takia, että Tamminen uskoo lukijan olevan kärsimätön. On tarina, jonka kyytiin pitää päästä. Sitten on ?uudestaan näkeminen. Lukija ei halua haaskata energiaa kirjoittajan hapuiluun. Tamminen ei turhaan selittele kirjoissaan. . Kieli on selvästi hänelle intohimo. Todellisuus vääristyy niin, että pienetkin epäonnistumiset alkavat tuntua vakavilta. Varsinkin omiin virheisiin on vaikea suhtautua objektiivisesti. Ihmiset ajattelevat, menenkö maailmaan vai maailmasta pois. Romaanien henkilöt kun eivät esiinny Facebookissa eivätkä lehtien lööpeissä. Kaikenlainen tekeminen on lisääntynyt, ihmisillä on monta palloa ilmassa. Me ei sallita ajatusta, että epäonnistuminen johtuu olosuhteista, se on selittelyä. . novelleja, lyhytproosaa, romaaneja, kuunnelmia Finlandia-ehdokkaana 2006 romaanilla Enon opetukset, josta tehty tv-elokuva Hyvä Terveys -lehden kolumnisti Viime viikolla julkaistu Meriromaani on Tammisen kymmenes kirja Onni on hyvän kirjan lukeminen Tamminen huokaisee, että joka välissä muistutetaan lukemisen olevan kriisissä, kun ihmisillä ei ole siihen aikaa. Ei tarvitse montaa riviä lukea hänen tekstiään sen huomatakseen. . 10 19.2.2015 ELÄMÄNMENO Petri Tamminen suhtautuu kieleen kuin matematiikkaan ?Heikkous ei ole heikkoutta, Epäonnistuminen. Se on tietyllä tavalla kohtuuton ja tuskaan johtava tie, hän kuvailee. Se tarkoittaa, että kirjailija uskoo täsmällisen ilmaisun olemassaoloon, jota kohti hän pyrkii. Sen seurauksena hänen kirjansa tuppaavaat lyhenemään. . Kun Suomen vastustaja tekee maalin, katsoja ja selostaja pitävät sitä Suomen joukkueen virheenä. Mutta kun suomalaiset laukovat maalin, kyse onkin siitä, että meidän vääjäämätön taitomme vain nousee esiin. Ruotsissa asiaan suhtaudutaan toisin. Ajatella, että ne johtuvat olosuhteista, väärin asetetuista tavoitteista tai että niistä voisi jopa seurata jotain myönteistä: uuden alku. Tamminen ottaa esimerkiksi jääkiekon, joka on ?epäobjektiivisten tulkintojen juhlaa?. Niin kuin sunnuntaikävely. Ainakin hän pystyy tuottamaan joka vuosi romaanin, jonka virke on kuin hengitystä. Huumori . Jotain jäi kuitenkin kytemään. Silkkaa ajanhukkaa! Eihän siinä ole onnistumiselle paikkaa. Vielä pahempaa on, kun onnistuminen muodostuu elämän päätarkoitukseksi. Kolmiulotteinen ajatus lauseiksi. Enon opetukset, Mitä onni on, Rikosro-. Jokainen ihminen kun kokee maailman omasta näkövinkkelistään. Tammiselle erityisen tärkeää on, miten kirja on kirjoitettu. Kun vastustaja teki maalin ruotsalainen selostaja hehkutteli kuvanauhan hidastuksen aikana: Ei voi kuin katsoa ja nauttia. Tämä ?käsittämättömän armollinen repliikki? pisti miettimään suhtaudutaanko meillä epäonnistumiseen jotenkin eri tavalla. Tosin viikon jälkeen Tamminen tuumi, ettei tästä mitään tulekaan. Halusin pistää miehen epäonnistumaan perin pohjin, sitten säilyttämään kuitenkin hiukan toiveikkuuttaan, antamaan armoa itselleen. Toiveikkuuden voisi kiteyttää yhteen Tammisen hienoon virkkeeseen Meriromaanissa: Heikkous ei ole heikkoutta, vaan voimien unohtamista. . Ja työskentely on hidasta, koska perhana, yritän etsiä sitä matemaattista ratkaisua sille ajatukselle... Samalla kun Tamminen myöntää hiovansa lauseitaan hän pelkää sen kuulostavan kehuskelulta. Heti perään hän toteaakin, että esimerkiksi Antti Tuuri näyttää pääsevän vaivattomammin tähän päämäärään. . Niin, huumori on hyvä esimerkki maailmasta, jossa selittelyllä voi pelkästään pilata vitsin. Huumori onkin hyvin läsnä Tammisen kirjoissa. Nuoret suhtautuvat kirjallisuuteen hyvin tosissaan. Opettajana Tamminen kertoo tolkuttaneensa, että kirjoittaminen ja lukeminen on sama asia. Hän siteeraa Antti Tuuria: . Menee jotenkin näin: ?Kun lukee, muuttaa kirjan lauseita mielessään ajatuksiksi ja tunteiksi, niin että voi samaa kanavaa pitkin muuttaa omia tunteitaan ja ajatuksiaan lauseiksi.? . Me ajatellaan, että ei onnistunut, koska sisu ei riittänyt. Kirkas, tehokas, täsmällinen. Laitteet helisevät kuin enkelikellot. Mutta kun joku kirja vetää puoleensa ja pakottaa lukemaan ?eihän sen parempaa paikkaa maailmassa olekaan?, Tamminen väittää. . Tamminen seurasi siellä kerran MM-kisoja. Me ei sallita ajatusta, että epäonnistuminen johtuu olosuhteista, se on selittelyä. Veijo Meren termin mukaan. Matematiikka siirtyi kirjoittamiseen. . Eikä ihme, sillä: . Se on käännösprosessi, kun sen tekee toisinpäin, sen oppii tekemään toisinkinpäin. Petri Tamminen ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? 48 vuotias vuodesta 1998 vapaa kirjailija, sitä ennen toimittajana Salon Seudun Sanomissa yhteiskuntatieteen maisteri syntyi Helsingissä, kävi koulua Turussa opiskeli Tampereella, viimeiset 18 vuotta asunut Vääksyssä perhe: vaimo, poika 18 v, tytär 14 v kirjoittanut mm
ELÄMÄNMENO 19.2.2015 11 vaan voimien unohtamista? maani ja omaelämäkerrallinen Muita hyviä ominaisuuksia ovat näistä mainioita esimerkkejä. Vaikka huumori on hänelle ?kuningaslaji. Kaikkien kolmen tuotantoa hän jaksaa lukea yhä uudestaan. Tuuri, Antti Hyry ja Sari Saloranta Demokraatti sari.saloranta@ demari.fi Veijo Meri. Tiedotusoppi pääaineena liippasi myös läheltä kirjoittamista. Ei ole kysymys ollenkaan siitä, miten mun lempirannallani kaislat huojuu, vaan miten lukija pääsee omalle kesähiekalleen. Omista lempikirjailijoista Tammisella ei ole pienintäkään epäilyistä. Ja Härkösen dialogi on tämä maan parasta. Siinä on semmoinen läsnäolon ja autenttisuuden tuntu, Tamminen sanoo. Kari Hulkko Petri Tammisen mukaan kirjailijan pitää luottaa omiin tunteisiinsa. ?Huippukokemuksen. Kirjoittaessa löysi sen tunteen, että minä olen minä. Opiskeluaikanakin Tamminen kirjoitti ahkerasti. Jonkinlainen käännekohta oli, kun Anna-Leena Härkönen tuli Tampereen yliopistolle pitämään luovan kirjoittamisen kurssia. hän sanoo humoristin leiman aiheuttavan myös paineita. . Humoristeista Veikko Huovinen on esikuva. on tarjonnut katalaani Mercè Rodoreda kirjallaan Timanttiaukio. . . Olen niinkuin semmoinen vanha vitsinkertoja, joka ei muista vitseistään muuta kuin tunnelman, joka on vähän surumielinen, hän toteaa. Tämä on palveluammatti Tamminen tykkäsi kirjoittamisesta jo lukiossa. Se toi voimantunteen, että omilla ajatuksilla on merkitystä. Pitää luottaa siihen, että yksityinen on yleistä.. Ei mitään ?rätkättävää, vaan myhäilevää naurua?. Ulkolaisista Tamminen mainitsee yhdysvaltalaisen novellistin Richard Fordin . Äidinkielentunnit olivat mieluisia, kaikki muut aineet tuntuivat olevan pelkästään koulua varten. . Miten lukijan saa tuntemaan. Tamminen oivalsi, että kirjailijan työ on palveluammatti. . Siinä on se ehdoton mittari: huvitatko vai etkö huvita. Kirja kirjalta hän sanoo kuitenkin siirtyneensä yhä haikeimpiin sävyihin. . Kyllähän se on klassinen totuus, että miehet lukee miehiä, naiset lukee molempia. Mutta osaavat naisetkin. Huumori on niin armoton laji. Hän puhui ?lukijantajusta?. jonka ?tunteen kuvaukset ovat insinöörimäisen tarkkoja?. Runoilijoista Jarkko Laine, nuoruuden idoli oli Pentti Saarikoski. Eikö listassa ole ollenkaan naisia? . En mä voi lähteä tekemään gallupia siitä, mitä ihmiset nyt tuntee ja ruveta sen pohjalta kirjoittamaan
Hän ei esitä vinksahtanutta helpoimman kautta, vaikka alkumonologissaan on sitä kirjaimellisesti pohtiessaan pää kenossa ja hidastetuin lausein herätyskellonsa mysteeriä.. Malli, jossa näytelmärakenteen keskiössä on oravanpyörässä rimpuileva surullisen hahmon päähenkilö, ja häntä komppaa muutamalla näyttelijällä toteutettava valtava roolikirjo, on ollut käytössä Päällystakin jälkeen neljässä produktiossa. Kuorovetona toki, mutta silti. Saadessaan ison aluksen oh- pätöisempi kuin normitallaajan. Tarina leikkaakin nävasti epäonnistuvansa. kijänsohvaltaan potilaan mielenlaatua punnitusti Petri Tammisen uusi romaani on hellittämättömän epäonnistumisen kuvaus. ja viileästi eritellen. Alussa hän on unelmoija, jonka haaveet heiluvat pakkomielteiden rajoilla. Huimasi. Huurnasta miehillä on varma käsi- kehut. Elämä purjelaivan komentosillalla on edessä: Itämeri, Pohjanmeri, Atlantti että ihmiset näyttivät tutuilta. Voiko sellaiselle nauraa, nutta ihmistä hän onnistui esittämään hyvin. Huurnan hellyttävä naiivius olikin jon mitään?, liika tieto riuduttaa miehen kuin ke- suuressa ristiriidassa hänen vakavuutensa ripukki. Kun hän ?hypvoiman pakatun voimaksi sydämeen. peli portaikossa kuin Koillisväylän löytäjä, kadulla jo iski huimaus ja jano?. Vierikko ei juurikaan ole laulanut. Rooleissa Vesa Vierikko, Minna Suurinen, Robin Svartsström, Taisto Oksanen Vesa Vierikko ei tee hiljalleen sekoavan Putkosen roolia helpoimman kautta, vaan mietitysti, tarkalla äänenkäytöllä ja mimiikalla.. Mietitysti esitetty hiipivä hulluus Mielipuolen päiväkirjassa eväät ovat onneksi taas freesimmät. Nuorena hän oli luullut että hänen asiansa Hullun harhakuvissa Afrikkakin voi olla Olen päässyt seuraamaan Vesa Vierikon tekemisiä käytännössä nyt juhlittavan koko 35 vuotisen näyttelijäuran ajan. Onko tällaisen ihmisen elämä vähävaloisista hetkistä. Is- onko sellaista ihmistä lupa väheksyä. Miten jatkuva epäonni vaikuttaa ihmiseen, miten kestää elämää niiltä istumilta? Uuteen alkuun, mutta liian myöhään Elämänsä illassa Huurna päättää ryhdistäytyä ja aloittaa elämänsä, mutta huomaa, että oli sen jo elänyt. Lavastus ja puvut Janne Siltavuori . Hänen epäluuloisuutensa kääntyy vainoharhan (alkubiisinä on muuten ?Paranoid?) puolelle, ja lopulta hänet valtaa megalomania, jonka houreissa hän näkee saavansa prinsessan ja ei vain puoli valtakuntaa, vaan pelastavansa koko maailman. Vierikko esittää tämän prosessin kokonaisvaltaisesti, erityisesti miimi- ja äänirekisteri on hyvin mietittyä. -esityksen kohdalla, mutta lisää on pukannut. Mitro Härkönen Teatteri Ryhmäteatteri Nikolai Gogol . Ryhmiksen Taru Sormusten herrasta -jättiproduktiossakin (1988-89) lauleltiin paljon, ja siitä tehtiin oikein lp:kin, mutta eipä ollut Gandalf-Vierikolla yhtään biisiä. että tämänkin päivän sai kokea! African kiinnittyminen itse esitykseen on perin irrallista, ellei peräti irrationaalista. Karnevalistista tempoa on vähän pudotettu, sivuhenkilökatrasta supistettu ja karikatyyrit piirretty terävämmällä kynällä kuin muutamassa edeltäjässä. Oikeutus tuakaan hän ei osannut oikein. Hän tunsi jatku- elämään lienee jokaisella. Hän oli vapaa kulja Jäämeri kutsuvat. kemaan ja heiluttelemaan käsiään. Vierikko pääsee laulamaan. avannut ?Päällystakki?. Jopa Pertti Sveholmkin luikautti siinä yhden rallin, vaikka hänkään ei ole kuulunut Ryhmäteatterin kultaisen sukupolven lauluvoimaisimpaan osaan. Taitelijajuhlanäytelmässään ?Mielipuolen päiväkirja. Hyppely oli Häpeän kehässä hänelle mieleen, hän saattoi innoissaan ottaa Petri Tammisen uuden romaanin alaotsikko kaksi saman jalan askelta peräjälkeen. on ´Eräitä valoisia hetkiä merikapteeni Vilhelm Kun lukija törmää tällaisiin huomioihin, Huurnan synkässä elämässä´. Formaattiin kuuluva runsas videoviihdytyskin on nyt paremmin paikoillaan. Jutusta kasvaa näin vakavammin otettava näytelmä. Saman voi tehdä lukija, pysähtyä ja alkaa miettiä. Ulos surut ja häpeät! Päätös ei pitys. Kun Otava 2015, 142 s. Merikoulun kautta merikapteehän asteli merivakuutusyhtiöstä syyttömänä ulos, hänestä tuntui niksi. Videot . Huurna oli jattavakseen hän koki olevansa suurikin herra ja tehnyt virheitä moneen kertaan ja yhtä monta säikähti heti pienuuttaan. Kun Laivanvarustajina ovat kotiseudun varakkaat hän oli selvinnyt Arkangelista ja häntä onnitelmaanomistajat. Ilo oli lyhytaikaista. Hän tekee tarkalla näyttelemisellään laskenta-assistentti ja excel-osaaja Arkadi Putkosesta (Gogolin pikkuvirkamies on siis nimineuvos Arkadi Popri?t?in) niin kiinnostavan henkilön, että katsoja rakentaa hänelle tarinaa silloinkin, kun sitä ei näytelmässä ole. Putkoseen hulluus tulee hiipimällä. Sami Keski-Vähälä: Mielipuolen päiväkirja Ohjaus Esa Leskinen . Itsestään tietoisina he toteavat Huurnan kanssa. Siten yhjoista jokainen viimeistä lukuun ottamatta haak- teys katosi ja hän oli taas yksin. sirikkoutuu. Mutta on se hassusti, kos- sopivia katseltavia hänelle olivat tynnyri ja hetein kulmin humoristinenkin. vonen, viljanjyvät ja lumihiutaleen sakarat. ?On suuri siunaus, että Huurna ei tiedä pal- tänyt. 12 19.2.2015 ELÄMÄNMENO Kari Hulkko Aaltojen viemää Vilhelm Huurna on kotoisin Huurna ihmetteli, että miten Kirjat joutui toistuvasti samoihin onTurun seudulta Askaisista ja on hankkiutunut laivapojaksi, siitä gelmiin, mutta outoa olisi sekin, Petri Tamminen: että sama mies joutuisi aina pesitten kansimieheksi ja purjeenMeriromaani paikkaajaksi ja lopulta Turun räjälkeen eri vaikeuksiin. Jotain on jäänyt puuttumaan. Valot Tomi Tirranen . Hän oli sittenHuurna ohjaa purjelaivaa toisensa jälkeen, kin samassa maailmassa toisten kanssa. Esa Leskinen . Tragikomedia, ei niinkään farssi. Oma, merkittävä osansa näytelmällistymisessä on Vesa Vierikossa. Tarina on vakavan surumielinen, Jäämerellä kohdatun suuren jäävuoren sijaan kuoppainen kuin meri. Mutta kun päähenkilö Arkadi Putkosen sekoaminen etenee siihen pisteeseen, että hän näkee Afrikan nousevan Microsoftin investointien ansiosta maailman talousveturiksi, niin passaahan mielikuvitelmista kertova Toto-hitti koko maailman hulluuden kuvastimeksi. Esa Leskisen ja Sami Keski-Vähälän tutulla sapluunallaan Nikolai Gogolin novellista muovaama näytelmä on lähempänä alkuteosta kuin oli Ryhmiksen uuden ?formaatin. Epäonnistu- kertaa niitä hävennyt. Voi siis päätellä sitä on vaikea ohittaa pelkällä huumorivaihhänen elämänsä koostuneen pääosin muista kuin teella. Heille puutavaran kuljettaminen tiin, hän päätti muuttaa tapansa ja ottaa vastaan on elinehto. Ääni . Ja millaista repertuaaria: VV hoilaamassa Toton kasariklassikkoa ?Africa? . Olen itseäni toistaen todennut kritiikeissäni, että se tie kuljettiin loppuun jo ?Jatkuvaa kasvua
Kaikissa noissa komedioissa yhteiskuntakoneen pienosanen joutuu rajujen muutosprosessien koeteltavaksi. Osassa viisi vakautensa menettävä Putkonen ei saa otetta muuttuvasta maailmasta, eikä maailma välitä pitää kiinni hänestä. Rooleissa Satu Silvo, Antti Virmavirta, Minka Kuustonen ja Markus Järvenpää Yehia Eweis Marthan (Satu Silvo) ja Georgen (Antti Virmavirta) avioliitto on paitsi räiskettä ja leimahduksia myös katkeran itsepetoksen varjostama.. Silvon suoritusta on ihailtava jo siksikin, että Martha on umpipäissään näytelmän koko yli kolmituntisen keston. Aika on mennyt pelon salaamiseen ja häpeän kohtaamiseen. Ja se on sitten viitoskategoriaa, kun George lyö verbaalinyrkillään lattiaan ensin suojautumistaidottoman Honeyn ja sitten vaimonsa, vaikka tämä on toden totta jo näyttänyt vastahyökkäämisen kykynsä. Loppukuva, jossa George ja Martha kaikkensa antaneina puhuvat enää vaimein kuiskauksin, on todellakin katarttinen, ja kaikista neljästä näyttelijästä näkyy loppukiitoksissa, että sitä finaali on ollut heillekin. Lavastus ja puvut Markus Tsokkisen . Satu Silvo ja Antti Virmavirta tempaisevat niin raisut roolityöt, että katsojan verenpaine huutaa hoosiannaa ja mieli myllertää koko ajan sen kanssa, mille tai kenelle tässä esityksessä kehtaa nauraa ja mitä itkeä. Ohjaaja Pasi Lampelalla on ollut käsissään Martha ja George, joiden rinnalla klassikkofilmiversiossa nähty Elisabeth Taylorin ja Richard Burtonin varsin legendaarinen mittelö . Tila on pian neljän näyttelijän hallussa, ja se, mikä neliösenteissä jää sijoittumisin käyttämättä, täyttyy vimmalla. Lampela on luottanut näyttelijöihinsä. Yliopiston henkilökunnan untuvikot eivät tiedä, mihin myllyyn joutuvat: Marthan ja Georgen kotioven päällä voisi ihan hyvin olla kyltti ?Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää?. Alussa vähän ylileveältä vaikuttava näyttämötila ja sitä kehystävä Markus Tsokkisen tummanraskaat lavasteet panevat miettimään, voiko tässä interiöörissä dialogi iskeä kipinää. Kolminäytöksinen draama, jossa kaksi ensimmäistä niputetaan yhdeksi esityspuoliskoksi, voi hyytyä tai hyydyttää katsojan jo ennen väliaikaa, vaikka todellinen katharsis eli Marthan elämänvalheen aukeaminen odottaa vasta ihan lopussa. Espoon intensiivisessä esityksessäkin on tyhjää käyviä tuokioita noilla kriittisillä hetkillä kaksituntisen ykkösosan loppupuolella, mutta taukoon selvitään silti peruslataus säilyttäen. se vaatii jo bodia ja sielua. Virmavirran osa on tässä mielessä hieman kiitollisempi, koska George kestää miehenä viinaa vähän paremmin, joten näyttelijä saa esittää vähän selvempää. Ohjaus Pasi Lampela . Yksinäisyys on ainut ystävä, suuri ja läheinen kuin etäinen isä. Vaikeuksiin ei tule helpotusta, riittämättömyys vaivaa läpi elämän. Niin se käy. Taisto Oksasella, Minna Suurosella ja Robin Svartströmillä riittää taas puuhaa, mutta he kaikki ovatkin sopivasti rutinoituneita tällaisen tyypittelytivolin pyörittämiseen. Kylällä hän tunsi olonsa lujaksi. olleet liioittelua. Teatteri Espoon kaupunginteatteri Edward Albee: Kuka pelkää Virginia Woolfia? Suomennos Reita Lounatvuori . Ääni Tommi Koskinen . Vanhaan aikaanhan työnjako Ryhmiksessä taisi mennä jotenkin niin, että Kari Heiskanen näytteli kaikki riiviöt ja tyrannit, Sveholm sankarihyvikset ja Vierikko hullut. Pieni nippeli suuressa koneessa Perussanomaltaan Mielipuolen päiväkirja asettuu samaan jatkumoon Ryhmäteatterin niin sanotun työelämätrilogian (Päällystakki, Euroopan taivaan alla, Jatkuvaa kasvua ja samaa sarjaa jatkoi vielä ?Jäniksen vuosikin?) kanssa. Näytelmän poliittinen viesti on taas varsin räikeästi alleviivattu, mutta rajusta karrikoinnista huolimatta myös kiinni todellisuudessa. Leskinen pyörittää sivuhenkilöinä Putkosen ympärillä muun muassa työyhteisöä, eri viranomaistahoja ja vielä suuren maailman mediamyllyä, jonka uutiskanavilta ui näytämölle milloin Alex Stubbia, milloin Bill Gatesia. Suurosen esittämä Arkadin unelmien nainen Kirsti, Oksasen Gates, ja Svartströmin Snushuvud-pomo tai tv-keskustelun ?kitukasvuinen vasemmistolainen. Hän seisoi kainostelematta ihmisten edessä, ei tarvinnut esittää mitään. Vähän, promillen kymmenenneksen tai jotain... Turkan ajan Teakin kurssikavereita Silvoa ja Virmavirtaa komppaavat hienosti sukupolvea nuoremmat, kolmekymppiset Minka Kuustonen ja Markus Järvenpää. Vanhemmiten hänelle selvisi, ettei mikään koskaan valmistuisi. Elämä oli yllättänyt, lapsena oli luovuttava leikeistä, oli ryhdyttävä talon töihin. kerrankin näin . Hän oli uskonut olevansa kokenut mies, joka jo osasi ottaa rauhallisesti, mutta maailma ei pitänyt hänen suhtautumisiaan minään. Toisen puoliskon avaava Marthan juopunut yksinpuhelu panee odottamaan, että tässä draamassa myrskyn jälkeen tulee poutasää, kunnes puhkeaa uusi hurrikaani. löytää liki vertaisensa. Elämä on ohitse, vaikka hän kävelee ?hautuumaan aidan tällä puolen?. Huumori ei kirjassa ole niinkään Huurnassa vaan Tammisen tyylissä kirjoittaa. Estradilla ei tarvita ylimääräistä hörhellystä viedoavuista puhumattakaan. Miten kaukaa, tunnistammeko sen? Matti Saurama talousveturi Vierikolla on kokemusta kahjojen esittämisestä. Ensi-illan seisten annetut suosionosoitukset eivät . Kyllähän ammattina osaava näyttelijä toki kännikohtauksen aina osaa heittää, mutta että tekee sen kumuloituvasti kolmetuntisena ja koko ajan uskottavana . Se on kohteliasta ja kaunista Huurnaa kohtaan, mutta myös merkki lukijalle. on niitä draamoja, jotka elävät tai kuolevat pääosanesittäjiensä mukana. Hän kuului surullisten veljeskuntaan, kaikki oli paljastettu. Tammisen romaani on hellittämättömän epäonnistumisen kuvaus. Hyvin varusteltu viinakärry katkemattomaan drinkkien tekoon sekä muutama kirja ja kukka toista päin viskottavaksi riittävät. Etenkin, kun näyttämön peräosa tuntuu pölyyn unohtuneelta vanhan koulun juhlasalin lavalta, ja etualan sohvaryhmän kalutkin on sijoitettu kovin etäälle toisistaan. Aika pian käy selväksi, että nyt ei tyydytä kipunointiin, nyt loimutaan ja räiskytään avotulella. Kun yhden työn oppi piti opetella toinen, kun ne loppuivat, piti keksiä töitä itse. Hän oli ajatellut liittyä ihmisten pariin, mutta sellaista liittymisen hetkeä ei koskaan tullut. ja kenties avioliittonsa näköiskuva . Vaikka olosuhteet laivat upottivat, Huurna ei tunne itseään hyväksytyn. Epävarmuuden ja syyllisyyden solmu ei aukea, hän on loputtomiin vieras. Asekin on, ja vanhan totuuuden mukaan kun sellainen näyttämöltä löytyy, sitä myös käytetään, mutta tässä näytelmässä varsin poikkeuksellisesti. Rolf Bamberg Demokraatti Rankka rakenne Albeen vuonna 1961 kantaesitetyn näytelmän rakenne ei ole ihan ongelmaton. Niinpä Huurna jää yksin menestyksen ja varmuuden kiertäessä hänet toistuvasti kaukaa. ELÄMÄNMENO 19.2.2015 13 Absoluuttinen parisuhdevapaaottelu tulisivat jonain päivänä valmiiksi. He tarttuvat täysillä niihin lyhyisiin vetovastuun tähtihetkiin, mitkä Albeen draama heille suo. Tila haltuun vimmalla Keski-ikäinen aviopari yliopiston historian laitoksella opettava George ja saman yliopiston rehtorin tytär ovat harjaantuneita kiusantekijöitä. Yleensä he taitavat harrastaa extreme-kategorian naljailua ja selkäänpuukottelua ihan vaan kaksistaan, mutta yhtenä iltana he toivottavat nuoremman pariskunnan Honeyn ja Nickin sydämellisesti tervetulleeksi mukaan peliinsä, josta kehittyy todellinen parisuhdevapaaottelu. Valot Max Wikström . Espoon kaupunginteatterin toteutus elää isolla E:llä. jäävät mojovimpina osumina mieleen. Rolf Bamberg Demokraatti Aviokiusaamisen maksiimi, Edward Albeen ?Kuka pelkää Virginia Woolfia?
Kuitenkin niissä jokin kohta aina nyrjähtää. Mukana on suurikokoisia maalauksia kuin karttoja, kelopuita ja videoinstallaatioita. Maalauksissa pienet ihmiset touhuavat erilaisissa tilanteissa. aivan klassissessa mielessäkin . Tuntuu kuin tämän jälkeen ei edessä olisi enää mitään. Huumoriakin on mukana. Vilhelm Hammershöi: Sisäkuva, piano ja mustiin pukeutunut nainen, 1901. Seppo Heiskanen. Hänen taiteensa kulki kuitenkin jonkin verran eri suuntaan kuin näiden. Toisaalta nämä maalaukset tuntuvat viittaavan taaksepäin romantiikan ja biedermeierin aikaan, toisaalta eteenpäin 1900-luvun uusasiallisiin ja uusrealistisiin pyrkimyksiin. Ainakin monet teoksista on nimetty maisemiksi. Joskus niissä on vahva homoeroottinen viritys, ehkä kannanottoakin. Sellainen on Vilhelm Hammershöi, jota tanskalaiset pitävät maansa merkittävimpiiin kuuluvana. Viehätyin näistä. Metsä mielessä Bo Haglundin näyttelyn teema on metsä ja miksei maisemakin. Jotkut linnuista ovat tunnistettavia, toiset unen olentoja, jotka tuntuvat olevan eräänlaisessa muodonmuutoksen tilassa. Sama pysyhtynyt autius sävyttää maisemamaalauksiakin. On näissä huoneissa joskus ihminenkin, nainen, joka on kuvattu selin katsojaan. Kaulassaan sillä on oravanmarjoista tehty helminauha. Maija Albrechtin hieno näyttely elää pienien tarkoin mietittyjen eleitten ja yksityiskohtien varassa. Maisemia ja ihmisiä Albrechtin tavoin myös Janne Laine viihtyy enimmäkseen mustavalkografiikan parissa, ja taitava hänkin on. Surrealismia on mukana myös Maija Albrechtin grafiikassa. Hänkin on toteuttanut teoksensa pikkutarkan realistisesti ja varmaotteisesti. Laineen tekniikka on valokuvapohjainen heliogravyyri, johon hän yhdistää tarvittaessa muita menetelmiä. Tekniikka ei kuitenkaan tule mieleen, kun katselee Laineen maisemakuvia. Tekniikka ei ole grafiikassakaan pääasia, mutta joka tapauksessa se taito, jolla Albrecht teoksensa on toteuttanut, hämmästyttää kerta toisensa jälkeen. Teoksiin on kuvattu lintuja ja pieniä kasveja. teoksissa on. Toinen alue Laineen takautuvassa näytelyssä ovat ihmiskuvat. Hän käyttää kuivaneulatekniikkaa, joka on hyvin vaativa. Maisemassa on loputtomasti kiviä, joissa on kirjoitusta. Katsoja kohtaama maailma tarjoaa tuttuja tunnelmia, mutta myös pieniä yllätyksiä. Yhdessä teoksessa lintu lausuu runon. Hänkin tuntuu poissaolevalta ikään kuin ujostelisi olemassaoloaan. Maalaukset näyttävät ensi katsomalla staattisilta ja pysähtyneiltä. Joka tapauksessa Hammershöin teokset näyttävät tänään katsottuina hyvinkin moderneilta. Hammershöi kuvasi interiöörejä, sisätiloja, pikkutarkasti ja vähävärisesti. Uusimmissa teoksissa ihminen tuntuu liikkuvan varjomaisena hahmona kaupunkiympäristössä. Kaikki ei olekaan sitä miltä näyttää. Albrecht on intiimin mustavalkografiikan tekijä. Samoja teemoja nekin omalla tavallaan tuovat esiin. Haglundin näyttelyssä on paljon kiinnostavaa katsottavaa. Ne menevät nopeasti ohi kuten miljoonkin yksityiskohdatkin. Autiot, usein hämärät huoneet henkivät porvarillista ilmapiiriä. Tunnelma on melankolinen, surumielinen. Niissä on kuohuvia meriä, sumuja, lumiaukeita ja jäävuoria. Jossakin pilkahtaa pieni rakennus, mutta muuten merkkejä ihmisistä ei juuri näy. Teoksissa ollaan maailman laidalla sekä konkreettisesti että vertauskuvallisesti. Toisessa täytetty orava peilailee itseään kuparilaatasta, jolla on painettu kuva oravanmarjasta. Ei liene kaukaa haettua sanoa, että ne viittaavat jo 1900-luvun abstrakteihin pyrkimyksiin. Tästä ilmeisesti syntyy myös teosten moderni vaikutelma. Lintuja ja marjoja Hammershöin sisäkuvien pitkälle viedyssä realismissa on jo jotakin surrealistista. Ne voisi tietenkin tulkita metsän hautakiviksi, vaikka tekstit eivät aina siihen viittaakaan. Pienikokoisissa videoteoksissa taiteilija teylskentelee ja lapsi kulkee maisemassa. Sellainenhan maailma on. Mukana on myös huumoria. Vahva romanttinen juonne . Meillä tämä maalari on jäänyt joksenkin tuntemattomaksi. Ateneumista toki löytyy yksi hänen teoksensa. Vilhelm Hammershöi (1864-1916) oli meidän kultakautemme taiteilijoiden, Gallen-Kallelan, Järnefeltin ja Halosen, ikätoveri. 14 19.2.2015 ELÄMÄNMENO Tyhjiä huoneita, outoja lintuja Amos Andersonin taidemuseolla on taitoa löytää esiteltäväkseen kiinnostavia taiteilijoita. Avoimien ja suljettujen ovien sekä ikkunoiden suorakaiteet, pölyn leijailu ikkunasta tulevissa valonsäteissä sekä lattiaan piirtyvät varjot tuovat kuitenkin teoksiin eloa
saakka, ma, to pe 10?18, ke 10?20, la?su 11?17. Tampereen taidemuseo Silence . Bo Haglundin maalauksia ja installaatioita. sakka, ti-pe 11?17, la?su 12?16. Galleria Jangva, Helsinki Heaven is a place on earth . Avoinna 26.4. tammikuu 2015. Janne Laine: Silence IV, 2001. 19.2.2015 15. saakka, ti?pe 9?17, la?su 10?18. Galleria Duetto, Helsinki Syrjäsilmin . Avoinna 1.3. Janne Laineen grafiikkaa ja kollaaseja. Hiljaisuuden maalari Avoinna 18.5. Maija Albrechtin grafiikkaa Avoinna 1.3. ELÄMÄNMENO ja maiseman kartoitusta Kuvataide Amos Andersonin taidemuseo, Helsinki Vilhelm Hammershöi . saakka, ti?pe 11?19, la?su 11?17. Maija Albrecht: Linnun helminauha, 2014 Bo Haglund: Landscape 3, syyskuu 2014
Milloin sen pinta on kova, tunteeton ja etäinen, milloin rasterit avautuvat ja se tarraa verkkona kiinni tapahtumiin. Sulkeutuva metallinen häkki kuvaa tematiikan ahdistavia ja väkivaltaisia piiteitä. Heistä Kullervo on se, joka yrittää murtaa kolhon kohtalonsa mutta ei kuitenkaan lopulta näe tilanteesta muuta ulospääsyä kuin oman kuolemansa. Ensi-illassa tänä keskuskolmikkona tanssivat upeasti Samuli Poutanen, Terhi Räsänen ja David Scarantino. Saarinen osaa myös hienosti käyttää Suomen kansallisoopperan kuoron ja Helsingin filharmonisen kuoron miehiä elävänä ja jylhänä lavastuksena. Joukkojen ja joukkovoiman vastapoolina on kolme henkilöä, Kullervo, hänen sisarensa ja Kullervon ystävä Kimmo. Kylmäävä ja poissulkeva kovuus ja häikäisy kertovat paljon. Puvut Erika Turunen ? Kuoron valmennus Marge Mehilane . Riittävän abstraktia liikettä, jotta ei olla osoittelevia, mutta myös kerronnallisuutta ja rajuja tunteita. Tätä kaikkea on Tero Saarisen Jean Sibeliuksen Kullervo-sinfoniaan tekemä nykytanssiteos. Mikki Kuntun luomassa minimalistisessa näyttämökuvassa loistavat vain valospottien valkohehkuiset kiilat, ja taustalla kaareutuva teräsverkko on kuin kaiken sisäänsä sulkeva sähköaita, johon ihmiset kärventyvät. Tarinan traagisesta vääjäämättömyydestä huolimatta esitys ei ole toivoton. Lavastus, valot ja valo-ohjelmointi, screen-suunnittelu ja -ohjelmointi Mikki Kunttu . Lopulta Kimmo kadottaa järkensä valon ja Kullervo jää yksin. Sibeliuksen päätähuumaava musiikki soi Jukka-Pekka Sarasteen tuiman ja tunnekylläi- sen johtamisen jäljiltä hurjistuneena ja räjähdysherkkänä partituurin viimeisimpiäkin rakenteita rynkyttäen. Jaakko Kortekankaan Kullervo on tuskaisen paineen ja tunteen puristama. Samalla se on yksi vahva ja näkemyksellinen lenkki Kullervon tarinan edelleen jatkuvassa esityshistoriassa. Annikki Alku. Ohjaaja onnistuu pitämään suuren näyttämöapparaatin jatkuvassa elävässä liikkeessä, seisahtavia kenraalipausseja ei ole. Kalevalaisessa tarinassa Kullervon ja hänen sisarensa kohtalokas tapaaminen ja sen jälkeiset tapahtumat mustaavat nuorten maailman. Yksityiskohdistaan huolimatta sen suurin voima on joukoissa ja niiden toistuvassa liikkeessä. Rooleissa Jaakko Kortekangas, Johanna Rusanen-Kartano, Samuli Poutanen, David Scarantino, Terhi Räsänen; Kansallisoopperan orkesteri ja kuoro, Helsingin filharmoninen kuoro Tällä kertaa poikkeuksellisesti sekä musiikki- että tanssikriitikon arvioima Sibeliuksen Kullervo Kansallisoopperassa/baletissa on kummaltakin keskeiseltä elementiltään, niin sävel- kuin tanssiteoksena, väkevä ja intensiivinen elämys. Kullervon ystävä Kimmo (henkilö Aleksis Kiven näytelmästä) on toveriaan lähellä, Kullervo häneen kiinnittynyt. Ei edes ahdistavan tuskaisa, vaikka tuskaa kerronnassa ja Kullervon elämän kipuilussa on ylen määrin. Orkesterin kuntoisuus on hurmoshenkisen korkealla. Pyörönäyttämön yksinkertainen kierto tehostaa tanssijoiden matkantekoa, vaikutelma on kiihkeä ja vä- syttävä. 16 19.2.2015 ELÄMÄNMENO Kullervo soi tuimana ja tunnekylläisenä Koreografi Tero Saarisen näkemys, kokemus ja mieli nostavat Jean Sibeliuksen ikikestoisen Kullervon säveltäjän juhlavuoden yhdeksi vaikuttavista taide-elämyksistä. Sisar heittäytyy koskeen ja Kullervo syöksyy miekkaansa. Kuvan keskellä Kullervon roolissa tanssija Samuli Poutanen. Kullervon tarina on väkevä tanssin kautta kerrottunakin Mahtava ja väkevä. Jukka-Pekka Saraste on toivottu komentaja luotettavaksi koetulla Sibelius-tuntemuksellaan. Matti Saurama Sakari Viika Musiikki/Tanssi Suomen Kansallisooppera Tero Saarinen ? Jean Sibelius: Kullervo Musiikki: Jean Sibelius Kullervo, op. Se on myös vaikuttava tanssitulkinta sävellyksestä, jota yli puoleen vuosisataan kantaesityksensä jälkeen ei kuultu missään. Tarinaa kertova, voimaa uhkuva laulu vyöryy vastustamattomana ja läpäisee paatuneimmankin sydämen. Musiikinjohto Jukka-Pekka Saraste . Yhtä aikaa hyvin kansallinen ja universaali. Koreografia ja ohjaus Tero Saarinen . Sopraano Johanna Rusanen-Kartanolla Kullervon sisarena on suuri ääni ja suuren tulkitsijan lahjat. Poutasen Kullervo oli vimmainen ja itselleen lepohetkeä antamaton nuori mies, joka perimmältään vain ihmetteli, miksi kaikki meni niin kuin meni. Elementin pyöreitä aukkoja halkaisevat pystysuuntaiset pilarit, kaltereina kuristava este. Se pystyykö ihminen ympäröivän yhteiskunnan puristuksessa murtautumaan ulos ja katkaisemaan kierteen ei ole varmaa. Saarisen koreografia ja liikekieli ovat samalla lailla selkeitä kuin itse tarinakin. Baritoni puhuu kivun ja kauhun kieltä. Oopperan kuoron ja Helsingin filharmonisen kuoron mieslaulajat on valtava, soiva nyrkki kaiken yllä. Se on kuitenkin enemmän myyttistä ja kohtalonomaista, elämän kiertokulkuun kuuluvaa. Tätä jatkuvaa väkivaltaisen toiston kierrettä Saarinen kuvaa sekä muutamalla jatku- vasti toistuvalla johtoliikkeellä että pyörönäyttämön käytöllä. Scarantinon Kimmo olisi tuonut ystävänsä elämään juurevuutta ja rauhoittavaa arkisuutta, mutta tapahtumien kiihko ei sitä sallinut. Kansallisbaletin Kullervo on komea aloitus Sibeliuksen juhlavuodelle. Tasapainoista esitystä täydentää Erika Turusen pukujen hillitty ja toisaalta näyttävä viesti. Kuoro astuu näyttämölle kuin saattojoukko ja rajaa näyttämön jykevän kiviaidan lailla. Räsäsen sisar oli herkkä, kohtalon merkitsemä tyttö, joka hetkeksi leimahti turmiolliseen rakkauteen. Saarisen luomus on äärettömän impulssiherkkä ja voimallinen. Tanssin keinoin toteutettu tarina kiinnittyy musiikkiin sitä intensiivisesti kuvittaen. Se viuhuu sivaltelevin ruoskin, maalailee hellän kosketuksen satuttamana sanottavaan pureutuen. Terävää ja pyöreää Mikki Kuntun lavastusta halkovan ja teräksisen terävästi piirtävän valaistuksen kiilat ovat osa päivän julkikieltä. 7 (1892) . Näyttämön laakea lavastelevy elää
Tositarinoita ovat myös nyt ilmestyvä, kahdeksaa Oscar-pystiä tavoitteleva patsastelu The Imitation Game (2014), Stephen Hawkingista kertova Kaiken teoria (2014) ja maaliskuussa teattereihin tuleva Clint Eastwoodin American Sniper (2014) Irakin sodan amerikkalaisesta tarkka-ampujasta. Ottamatta tällä sen enempää kantaa mainittujen elokuvien laatuun voi silti jälleen kerran hiukan apeanakin huomauttaa, kuinka tavanomaisia kaavoja palkintogaalan ehdokaselokuvat usein toistavat joitakin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Turingia näyttelee brittiläisten hienostokoulujen kasvatti ja eliittiteattereiden tähti Benedict Cumberbatch hänelle hyvin tyypillisessä, älyllään visaisia arvoituksia ratkovassa roolissa. Ei ole helppoa lähteä kuvaamaan koukuttavaa tarinaa siitä, kuinka murretaan salauslaitteen koodijärjestelmä. Suuren yleisön tietämättä tämä oli kuitenkin sotavuosina auttanut maataan kansallissosialistisen Saksan kukistamisessa. Päähenkilön homoseksuaalisuus esiintyy elokuvassa vain vuorosanoissa. Tyldum ohjaa väsyneen alleviivaavasti. Kun rooli koostuu lähinnä sarjasta ylimielistä verbaliikkaa, tämän kohtalo ei kosketa. Kuvaus neron elämästä on perinteinen: virheitä ajattelussa inhoavan ihmisen on vaikea hyväksyä itseään tyhmempiä, jotka eivät taas voi sietää epäsosiaalista paremmintietäjää.. Kohtaukset vieläpä toistuvat usein samankaltaisina, kun henkilöt juoksevat työhuoneen ja kapakan väliä tai riitelevät valtasuhteista. Elokuva korostaa oudosti ryhmän vastuuta koodin murtamisen jälkeisistä sotilaallisista ratkaisuista, joissa päätetään, ketkä ovat uhrattavissa. Paremmintietäjällä ei ole sisäistä elämää Vaikkei Turingin tarinalla ole onnellista loppua, elokuvasta puuttuu vahva sanoma ja näkemys. Kuvaus neron elämästä on perinteinen: virheitä ajattelussa inhoavan ihmisen on vaikea hyväksyä itseään tyhmempiä, jotka eivät taas voi sietää konemaista paremmintietäjää, joka ei välitä tai osaa sosiaalisia koodeja. Elokuvan kannalta on myös pettävää, ettei Cumberbatchin muotoilemalla hahmolla ole sisäistä todellisuutta, johon verrata hänen ulkoista käytöstään. Kuivakkaita keskusteluja katkovat söhröiset sotaotokset herättävät lähinnä ihmetystä niiden tarpeellisuudesta. Motivointeja, päättelyketjuja ja painotuksia ei todellakaan tarvitse arvailla, hyvänä esimerkkinä vaikkapa kohtaus, jossa Keira Knightley osoittaa älykokeeseen osallistuville miehille, kuinka naistenkin polla pelaa. Mistään jännityksen kaltaisestakaan ei voi puhua tutkijoiden pähkäilyjä seuratessa. Miehen maineenpalautus tapahtui virallisesti vasta äskettäin. Natseja kukistamaan The Imitation Game ei ole elämäkerta, vaikka Graham Mooren käsikirjoitus lähteekin laajentamaan varsinaista aihetta, Turingin johtaman ryhmän yritystä paljastaa natsien sotasalaisuudet, päähenkilön lapsuuteen ja sodanjälkeiseen unohdukseen. Se luo kuvaa instituutioihin sopeutumattomasta sosiaalisesta erakosta, ensin koulukiusatusta nuoresta, sitten jäykkien hierarkioiden kanssa kahnauksissa olevasta omapäisestä nerosta ja lopulta vähemmistöjä polkevan yhteiskunnan ja oikeusjärjestelmän uhrista. ELÄMÄNMENO 19.2.2015 17 Läpimurto. Inhimillistä tarttumapintaa haetaan Turingin solmimasta kihlauksesta, vaikka suhde ei perustu romanttiseen rakkauteen. Paljon julkisuutta saaneet yksilötragediat näyttävät nousevan tänäkin vuonna monen elokuvan keskiöön, samoin sankarillinen selviytyminen erityisesti sodan aikana. Tammikuussa ensi-iltaan saapunut Angelina Jolien Murtumaton (2014) kertoo lupaavan yleisurheilijan kärsimyksistä sadismilla herkuttelevien japanilaisten vankileirillä toisessa maailmansodassa. Lattea huu- Rane Aunimo Demokraatti rane.aunimo@ demari.fi Elokuva The Imitation Game Ohjaus: Morten Tyldum Pääosissa: Benedict Cumberbatch, Keira Knightley, Matthew Goode, Mark Strong, Rory Kinnear, Allen Leech, Charles Dance 2014, 115 minuuttia * * * * * Mestarillinen * * * * Erinomainen * * * Hyvä * * Ongelmallinen * Kehno mori on sovinnaista. Norjalaisohjaaja Morten Tyldumin brittituotantokaan ei pääse yllättämään, vaikka homoseksuaalin matemaatikon Alan Turingin tapauksessa olisi aineksia huomattavasti ankarampaan tulkintaan. Arvostettu tiedemies kuoli kammottavan tapahtumaketjun päätteeksi oman käden kautta vain vähän päälle nelikymppisenä. Matemaatikko Alan Turingin (Benedict Cumberbatch, keskellä) johtama ryhmä taistelee natseja vastaan puvut päällä. Tuntematon koodi Alkuvuodesta Suomeen saadaan taas nippu Oscar-ehdokkaiksi nimettyjä elokuvia, jotka edustavat aiheidensa ja toteutuksensa perusteella juuri sitä taattua ja turvallista Hollywood-perinnettä, josta ei löydy harmoniaa rikkovia säröääniä
Kyseinen teos, kuten useat muutkin Sirkka Turkan (s. Sävyjen aallokko tulee kokemuksen myötä lyömään aina vain yhä korkeammalle. Tasavahvuus tulee ajan myötä, sen laulajat tietävät. Näyte voisi silti olla 1980-luvun Finlandia-voittajan Sirkka Turkan riimittelyä, varsinkin kun hän vihjeen mukaisesti ei ole kartuttanut viime vuosina runsaan tusinan teoksen tuotantoaan. Finlandia-palkinnon alkuvuosina Suomen suurimmalla kirjapalkinnolla kruunattiin myös muuta kirjallisuutta kuin proosaa. aiheellisesti! Kun on kuitenkin arvaus, niin enpä enempää analysoi, jos arvaus on väärä.? Kari Hulkko Sirkka Turkka yhdessä runoilijakollega Tomi Kontion kanssa Turun kirjamessuilla 2008. Kirjavisa n n n Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki kirjavisa@demari.fi Vääriä vastauksia olin piukassa pinossa jopa enemmistö. Paitsi kahdelta, tai oikeastaa kolmelta, sillä Panhelaisen talouden puolesta vastaavat sekä Mauri että Irmeli. Jospa sienestys on vihjeissä mainittu rakkauden kohde?? No, se vihje ei ollut kohdistettu sieni- vaan eläinkuntaan. Jonkin veran se verottaa tulosta kaikkein hienojakoisimpien sävyjen osalta, mutta Nyrösellä rahkeita näyttää riittävän. Ennen kuin sääntöjä muutettiin palkinnon ehtivät runoteoksesta saada Sirkka Turkan lisäksi Helvi Hämäläinen, Gösta Ågren, Arto Melleri ja Bo Carpelan. Hän on kirjoittanut luontoaiheisia runoja ja kuuluu olevan intohimoinen sienestäjä. Ihmislajia hän pitää varsin surkeana ja sanoutuu siitä irti. Se helpotti keskittymistä aina jännittävään starttiin. Veretseisauttavan haltioituneeseen heittäytymiseen ei ole enää pitkä matka. Erityinen piirre on heleästi tiheä vibrato, jota laulajatar käyttää taiten. Visarunossa on viittaus myös ihmisen parhaaseen ystävään, mutta hevosta ei siitä löytynyt. Se tuo tarvittaessa aivan ihastuttavan sävyn lauluun. Lauluissa sanat ovat merkityksellisiä, niiden ääreen tulee pysähtyä. Niin kuin vihjeissä sanottiin, kirjailija on varmaankin yksi palkituimmistamme. Laulajatar ei kurkota tulkinnan ääriasentoihin. Turkka on kirjoittanut myös englanniksi joitain runoja; hän on ollut mukana Iowan yliopiston kirjailijaohjelmassa. Konsertin alkupuoli koostui Oskar Merikannon lauluista. He kiinnittävät vastauksessaann huomionsa juuri tuohon suurimpaan ja kauneimpaan (?) kirjallisuuspalkintoomme. ?Nykykirjailijoista Hannu Mäkelä, runoilijanakin tunnettu, on tiettävästi intohimoinen sienestäjä, joten hän tuli ensin mieleen. Solisti lasketteli hyvinkin luontevasti ohjelmiston tuttavallista ja valoisaa alkutaivalta. Konsertin jälkipuoliskon Granados-lauluissa Nyrönen pääsi näyttämään lisää teknistä, tulkinnallista, miksei kielellistäkin taitoaan. Gounod´n Faust-osassa keskittyminen vain lisäsi näytön nostetta. purk.) mutta tunnistamatta vaan jäi. Suomalainen kansanlauluhenkinen ohjelmisto oli hyvä valinta. Siitä kertoo hänen. Rakkaimpia hänelle kuitenkin lienevät hevoset ja koirat, joita hän kutsuu sielun veljikseen. Nyrönen tunnistaa jo äänensä mahdollisuudet, apparaatin säädöt on hallinnassa. 1939) kirjoista, sisältää varsinaisen eläintarhan. 18 19.2.2015 ELÄMÄNMENO Sielun veljinä hevoset ja koirat Olipa outo visaviikko. Miksi sanat muuten laulussa olisivat! Nyrönen näyttää ymmärtäneen sen poikkeuksellisen hyvin. Pidän paljon muutamasta hänen runostaan, mutta suuri osa niistä menee kuitenkin minulta ohi.? joaa visakirjailijaksi toista Finlandia-voittajaa ja Leino-palkittua, Panhelaisten jo edellä vilauttamaa Hannu Mäkelää. ?Vähäiset vihjeet sopivat häneen. Kuten todettua, hevosten ohella koirat ovat aina olleet Sirkka Turkan sydänrä lähellä, ja amerikkalaiselokuvan kadonneeseen koiraan viittaa se pikku-Shebakin. Tamperelaisen Vesa Kauton ehdokas on niin ikään paljon palkittu ja huomioitu runoilija Tua Forsström, jolla on meriittilistallaan myös pohjoismaisia palkintoja PN:n kirjallisuuspalkintoa myöten. Tamperelaistoverinsa Unto Vesa on hänkin naisen kannalla, ja muutenkin hyvin perustein. ?Ainakin luonto on yksi kantava juonne Kilven runoudessa, ja on häntä runsaasti palkittu . ja tallimestari, toiminut myös kirjastovirkailijana. Bo Carpelan teki Turkan runoista valikoiman ruotsiksi. kand. Espoolainen Pertti Vuorela tar- Kun vaan laulaa saan KSR:n Päivi ja Paavo Lipposen rahaston talvikonsertin solistiksi oli valikoitu sopraano Hannakaisa Nyrönen. Parhaimmillaan ääni leimuaa suuria dramaattisia tehoja ennakoiden. Finlandia-palkinto historian kolmantena ja ensimmäisenä runoilijana 1986, Eino Leinon palkinto, Aleksis Kiven palkinto, Tanssiva karhu -palkinto, valtion kirjallisuuspalkinto kahdesti, Kajaanin runoviikon Suven runoilija 2009, Pro Finlandia... Laulujen karaktäärit oli si- Musiikki Musiikkitalo, Camerata-sali Nyt kypsyvät unelmat! Hannakaisa Nyrönen, sopraano, Asta Onnila, piano KSR:n Päivi ja Paavo Lipposen rahaston ja Taideyliopisto Sibelius-Akatemian laulun aineryhmän yhteistyökonsertti säistetty, artikulaatio huolekasta. kaikki nämä ja muutama pienempi huomionosoitus läytyy plakkarista. Kun tuntee rajansa, valitut vivahteet hallitsee paremmin. (jota ne eivät perhana uskalla lopettaa, vaikka monet laatuohjelmat tuntuvat Ylen kanavilta yksi toisensa jälkeen katoavan pinnallisen mössön tieltä, visauk. Ilmeisesti vain proosateoksesta voidaan leipoa myyntimenestys joulumarkkinoille.? Sen verran huomautettakoon, että vaikka Carpelan on runoilijana ansioitunut, niin Finlandiat hän on saanut molemmilla kerroilla romaaneista. Sirpa Taskinen Helsingistä on vähän eksaktimpi. ?Tule takaisin, pikku Sheba (1986) sai Finlandiapalkinnon, ja muitakin palkintoja on ropissut kunnioitettava määrä. Vapautuminen ja paineensietokyky tuntuivat siitä avoimesti kiittävän. Hän on hum. Voimakkaana avautuva sopraano on pyöreähkö ja soinniltaan lavea. Hän on myös aina toivelistan kärkisijoilla radion ?Tämän runon haluaisin kuulla. Myös runon rytmi ja aihepiiri ovat Hannulle ominaisia. Siispä sekä intohimoa, kiihkoa ja palavuutta että herkkyyden hiukkasia, niitä kohti vielä rohkeammin. Nyrösen sopraano on hyvinkin täyteläinen ja soiva keskialueella, alaäänissä se on vähän hennompi ja aivan korkealla sointi ja voiman tuotto joskus koetuksella. Näyttämöllinen antaumus ja solistinen vetovoima ovat hyvinkin ulottuvilla. Nyrönen artikuloi parhaimmillaan tarkasti, eheästi ja vivahteikkaasti
Siinäpä kysymys. Toisaalta: kuka olisi muutama vuosikymmen sitten uskonut, että suunnittelemalla pelejä . Älä lyö niin kovaa! Arvata voitte miten kiltti vanha mestari pelästyi! Hän katseli hätääntyneenä ympäri huonetta saadakseen selville, mistä tuo vieno ääni kuului, mutta hän ei huomannut mitään. Luova ala kasvun moottorina? ?Luova aLa voi toimia Suomen kasvun moot- torina, jos sille annetaan järkevät toimintaedellytykset ja samat mahdollisuudet kuin kilpailijamaissamme.. Sijoitus on EU:n kolmanneksi suurin. n n n myös alueellisesti. Urheilun ohessa kulttuuritoiminta luo myönLuova aLa vaiKuttaa teistä imagoa. EU:n tutkimuksien mukaan mm. Osaava ja eläytyvä pianisti asta onnila oli solistin tuki ja turva. Matti Saurama On helpompi olla rohkea yhdessä kuin yksin, mutta onko se enää rohkeutta?. Niin ikään tiede ja innovaatioita tukevat julkiset hankinnat tuotiin myönteisessä mielessä esille. Tuotettu sisältöä: laulajalle laulettavaa, soittajalle soitettavaa ja kansalle kuunneltavaa. Vielä pieni tarkennus: luova ala on luonnollisesti myös hyvin paljon muuta kuin musiikki. Toisaalta, ken härjillä kyntää, hän härjistä puhuu. n n n yrittäjyyden tukeminen ei useinkaan kaipaa raskaita koneja rakennusinvestointeja. voi olla varteenotettava uuden innovatiivisen teknologian ja siinä ohessa myös sijoitusmaailman guru. Kippari-kvartetti oli suosittu, mutta hiphop-artisti Cheek ei jäänyt toiseksi. Raha siinä pyöri ja jakautui melko monelle yrittäjyyden ja yhteiskunnan alueelle. Tilastojen mukaan luovat alat kasvavat. Kulttuuri- ja viihdeala on kasvanut vuodesta 2007 peräti 20,1 prosenttia. vieläpä välineisiin, joista tuolloin ei tiedetty hölkäsen pöläystä . Sattuipas tämä puupalanen kreivin aikaan, minä teen tästä pöydän jalan. Sanottu ja tehty. Hilla kukkii soilla jos kohta silti halla voi panna viljan, mutta se ei ole taiteentekijän syy. Työväen musiikkitapahtuma ja Valkeakosken Haka. Kuka liioin olisi uskonut aikana jolloin kansa löi lapikasta lattiaan, Neuvostoliittoon rakennettiin teollisuuslaitoksia sekä silmäklinikoita ja vastapalveluksena ystävällinen naapurimaa . Unohtamatta Turun musiikkijuhlia ja Down by the Laituri -festivaalia. Puuttuu monta rahanreikää ja mutkaa matkasta. Tämän suuntaisia ajatuksia saatettiin pohtia eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa. Hän otti terävän kirveen käteensä ja aikoi ruveta kuorimaan ja muotoilemaan puuta, mutta sen sijaan, että olisi antanut kirveensä pudota hän jäi liikkumattomana seisomaan käsi kohotettuna, sillä juuri siinä silmänräpäyksessä kuuli hän pienen heikon äänen rukoillen sanovan: . Hän oli tutkaillut eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan lausuntoja. Valiokunta otti kantaa luovien alojen merkitykseen pohtien samalla niiden tulevaisuutta. Niin kuka olisi uskonut tämän: jostain saapuu nuori heppu lippalakki päässä ja vetää vanhan olympiastadionin väkeä täyteen. Järvenpää ja Puistoblues. Luonnollisesti tulee muistaa, että ennen festivaaleja taustalla on tapahtunut paljon. Ei kaavoitusta tai piinallista tappelua luonnonsuojelijoiden kanssa, että ?taas meni yksi kurkisuo ja käpytikalta pesäpuu?. Tämän vuoden valtion talouden asioista tulevaisuusvaliokunta painotti edellä kerrotun lisäksi myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitukseen panostamista. Äänen kanssa puleeraaminen vie tuhottomasti vuosia ja voimia ja vaatii kärsivällisyyttä. Mutta sitten kun siivet kantavat, lento on ylvästä, milloin jyrähtelevää, milloin ohuissa kerroksissa liitelyä. Vahvistaa taloutta ja antaa kotipitäjälleen ja -maakunnalleen elinvoimaa. Olen muutaman kerran aiemminkin . Taloudellinen panostus luovaan alaan kohdistuu lähes aina ?suoraan itse pääasiaan?. tekijänoikeusalat työllistävät 4,3 prosenttia maamme työvoimasta (toiseksi eniten EU:n alueella) ja tuovat 4,8 prosenttia BKT:tamme. Mitä tämä kaikki sitten pitää sisällään. (rb) Viikon sitaatti Eräs tietty evergreen soi korvissa, kun tätä kirjaa ajattelee. Tai ei se laulu kirjassa soi, vaan sen suositussa elokuvallistuksessa, joka ilmaantui valkokankaalle keskellä suurta sotaa, vajaa 60 vuotta kirjan ensi-ilmestyksen jälkeen. rahtasi meille läkkiämpäreitä ja Ladoja... Kirjoittaja opiskeli ensin papiksi, mutta ryhtyikin ensin kirjakaupan myyjäksi, sitten toimittajaksi (muun muassa lastenlehden päätoimittaja) ja lopulta kirjailijaksi. Kuka on varmaankin vain tästä yhdestä teoksestaan kuuluisa kirjailija, mikä rakastettu klassikko. Vastaukset oheisiin osoitteisiin viimeistään 24.2. Näin aprikoi eräässä kolumnissaan loppuvuodesta 2014 pitkänlinjan musiikinharrastaja, Gramexin tiedotusjohtaja Lauri Kaira. jostakin syystä musiikkipainotteisesti . Ensimmäisen rockfestivaalimme (1970) ensimmäisen bändin (Tommy Mansfield Group) pianistina minun on mainittava myös Turku ja Ruisrock. Pori Jazz. ottanut esimerkkejä: Porin Ässät . Jatkossa Suomen kansantalous saattaa hyvinkin nojata entistä enemmän kulttuurisisältöjen tuotantoon ja niiden hyödyntämiseen. Luovan aLan sisäLLön Aforismi aamupalaksi lausumiensa runojen anti: sattuvasti valikoituja runoja, taidokasta lausuntaa. Laulajan ura on kuin pitkän hitaan nousukiidon rata. Ei saastu kalavedet . mennessä. ELÄMÄNMENO Kolumni Jani Uhlenius 19.2.2015 19 jani.uhlenius@jippii.fi Kirjoittaja on säveltäjä, muusikko ja pitkäaikainen kulttuurivaikuttaja. Yksiselitteisimmin Kilven pudottaa varteenotettavien kandidaattien listalta se, että hän on esiintynyt visassa, jo 17 vuotta sitten. ei edes tuulivoimalan propellit rotkota suomalaista suvi-iltaa häiriten. Yhdelle palkinto. ?Kun mestari Kirsikka näki halon, tuli hän hyvin iloiseksi. Hän hieroi ihastuneena käsiään, ja mutisi puoliääneen itsekseen: . Onnea matkaan, odotukset on nostettu korkealle! Konsertin duetoissa Nyrösen kumppanina lauloi hänen opettajansa basso Mika Kares. öljyn lisäksi . No kyllähän vuosittainen oopperafestivaali antaa Savonlinnalle lisäpotkua. Ja kamarimusiikki Kuhmolle. Kenties luovat ihmiset ja heidän innovatiivinen työnsä kiinnosti valiokunnan jäseniä. Mäkelä ja Forsström eivät ole, pitääpä painaa nimet mieleen... Ei tämä jaaritteluilla tästä enää parane, joten palkinto (tällä kertaa kirjat) poikkeuksellisesti molemmille oikein vastanneille, Sirpa Taskiselle sekä Irmeli ja Mauri Panhelaiselle, ja sitten kohti uusia seikkailuja
20 19.2.2015 ELÄMÄNMENO Kaksi kovia kokenutta nuorta kertoo, miten terveydenhuolto on heitä auttanut . Nuori nainen tuskin olisi enää elävien kirjoissa, jos hän ei olisi tavannut etsivää nuorisotyöntekijää tai psykoterapeuttiaan. Kun hän avaa suunsa, tarina kertoo toista. Sanni on kokenut nuoresta iästään huolimatta paljon enemmän asioita kuin suurin osa kokee edes koko elämänsä aikana. Aika monet tekevät, mitä pitää tehdä palkan eteen, jotta saavat leivän pöytään. Ikätoverit kiusasivat Sannia ala- ja yläkouluajan niin henkisesti kuin fyysisesti. . Meidän perhe-elämämme vaikutti varmaan ulospäin melko normaalilta, Sanni kuvailee.. Koko lapsuuden ajan isä joi ja nyrkki heilui. ja miten ei ole Pelastava kohtaaminen Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti, Varkaus virpi.kirves-torvinen @demari.fi Varkautelainen Sanni (nimi muutettu), 19, näyttää tasapainoiselta naiselta, joka elää tavallisen nuoren elämää. Hän uhkasi tappaa Sannin, jos tytär kertoisi perheen ikävistä salaisuuksista jollekin. He ovat välittäneet ja ymmärtäneet. . Se heijastuu siihen, etteivät he välitä aidosti, Sanni luonnehtii kokemustaan terveydenhuollosta. Sannin isä löi häntä ensimmäistä kertaa tytön ollessa kolmevuotias
Olisi tärkeää kuulla itse potilasta, jotta hän saisi kertoa omasta ajatusmaailmastaan ja toiveistakin, hän kiteyttää. Yksin jääminen on ollut Sannista kaikista pahinta. Jos potilas ei ole keskustelevaa tyyppiä, hän saattaa mennä lukkoon entisestään. Ihmisen vastuu omasta itsestä on kasvanut. Isän poismeno oli myös helpotus, mutta samalla vaikeat asiat nousivat pintaan. Sanni oli käytännössä äidin omaishoitajana viiden kuukauden ajan, ennen kuin äiti sai paikan sairaalasta kaksi vuotta sitten. Sanni joutui olemaan paljon poissa koulusta, koska pelkäsi, miten äiti pärjäisi sillä aikaa. Sekin tuntuu paljolta opiskelijan budjetissa. (WSOY 2011), Kuusela, Pekka & Saastamoinen, Mikko (toim.): Hyvän elämän sosiaalipsykologia Toimijuus, tunteet ja hyvinvointi ( UNIpress 2014), Laine, Terhi & Hyväri, Susanna & Vuokila-Oikkonen, Päivi (toim.): Syrjäytymistä vastaan sosiaali- ja terveysalalla (Tammi 2010). . Monesti hän on lähtenyt itkien vastaanotolta, mutta kukaan ei ole kysynyt, miten hän pärjää sen jälkeen. . Potilas saattaa kokea ahdistusta siitä, osaako suorittaa hoitotoimet itse. Potilaan kulttuuritausta voi myös vaikuttaa olennaisesti viestintätilanteeseen terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Lähteet: Aaltonen, Leena-Maija& Rosenberg, Per (toim.): Potilasturvallisuuden perusteet (Duodecim 2013), Alkio, Mikko: Terveyden kustannuksella Miksi terveydenhuoltojärjestelmä on uudistettava. En löydä oman ikäisteni kanssa juuri asioita, joista keskustella. Kukaan ei tuntunut kantavan huolta siitä, miten Sanni jaksoi. Hoidoista huolimatta äidiltä meni kävelykyky. Lopulta heillä kävi sairaanhoitaja kahdesti päivässä, mutta siitäkään ei ollut riittävästi apua, koska äiti oli jo niin huonossa kunnossa. Sannille on kirkastunut ajatus puhumisen tärkeydestä.. Sanni sai viime keväänä lukion päättötodistuksen, mutta tänä keväänä hän aikoo saada myös valkolakin. Sanni haaveilee, että voisi auttaa ihmisiä tulevaisuudessa mielenterveys- tai päihdetyössä. Moni on ihmetellyt, miten olen vielä näin hyvin tässä päivässä kiinni, Sanni huokaa. Sannille on tuttu kokemus terveydenhuollossa, että juuri kun hän on saanut asiansa kerrottua, aika on loppunut. Jos hän on avautunut jollekin, kaveruus on loppunut siihen. . Tällä hetkellä äiti on saattohoidossa hoivakodissa. . Hänen kokemuksensa on, että terveydenhuollon työntekijöillä varsinkin kokonaisvaltaisen tilanteen huomioiminen on hankalaa. Monesti Sanni on lähtenyt itkien vastaanotolta, mutta kukaan ei ole kysynyt, miten hän pärjää sen jälkeen. Potilas kokee potilasturvallisuuden eri tavoin kuin terveydenhuollon ammattilaiset. Terveydenhuollon ammattilaisen kohtaaminen voi olla potilaalle ainutkertainen, kun taas työntekijälle vastaavat kohtaamiset ovat tavallisia. Syrjäytyneet eivät useimmiten pidä ääntä itsestään eivätkä vaadi julkisuudessa tilanteensa parantamista. Auttamisjärjestelmämme on keskustelupainotteinen. Kovin monella ikäiselläni ei ole tällaisia kokemuksia. Sanni opiskelee parhaillaan lähihoitajaksi. Hän on opiskelijaterveydenhuollon piirissä, jolloin psykiatrikäynti maksaa kolmisenkymmentä euroa. ELÄMÄNMENO 19.2.2015 21 Ongelmia kohtaamisessa ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? Sannin isä löi häntä ensimmäistä kertaa tytön ollessa kolmevuotias. Alaikäisenä vastuuseen äidistä Sannin isä kuoli alkoholin aiheuttamiin sairauksiin 2009 ja äiti sairastui syöpään kolme vuotta sitten. Minulla hoito on keskittynyt masennukseen, ja kaiken on ajateltu johtuvan siitä. Mahdollisuuksien paljous voi tuoda mukanaan riittämättömyyden ja avuttomuuden tunteita. Vapauden ihanne voi olla ihmiselle myös pakonomainen normi, jonka tavoittelu uuvuttaa. Monien sairauksien hoito on siirretty nykyisin kotona tehtäväksi. Hoitohenkilökunnalla tulisi olla velvollisuus ohjata eteenpäin, jos itse ei pysty auttamaan, hän sanoo. Yksin jääminen pahinta Sanni on kärsinyt raskaiden tapahtumien jälkeen vaikeasta masennuksesta, ja hän on viillellyt itseään. Se ei ole tuntunut enää inhimilliseltä. En tunne olevani 19-vuotias. Sannilla ei ole tällä hetkellä avopuolison lisäksi ystäviä. Vain kerran työntekijä kysyi hänen ikäänsä. Sannilla on myös kehitysvammainen kaksoisveli, joka tarvitsee erityistä tukea. Sanni kävi usein äidin mukana lääkärillä. Vaikka tyttö oli alaikäinen, työntekijät suhtautuivat häneen kuin omaishoitajaan
Joillekin jo kaupassa käyminen on iso ponnistus. Tiedän nyt, etten ole yksin ja että on ihminen, joka minua kuuntelee. Se masensi entisestään. Ovien pitäisi olla aina auki. Asiakkuus ei saisi katketa siihen, jos nuori jättää tulematta muutamallekin sovitulle ajalle, Rytilahti summaa. Rytilahden mukaan monet terveydenhuollon työntekijät odottavat nuorilta asiallista ja kohteliasta käytöstä, vaikka heidän elämänsä olisi ihan sekaisin eivätkä he olisi nukkuneet pariin viikkoon. Rytilahden mukaan kyse ei ole laiskuudesta. Hän kävi psykologin luona juttelemassa, mutta työntekijä vaihtui eikä Mia halunnut taas uudestaan avautua uudelle työntekijälle. En uskalla edes ajatella, olisinko täällä, jos en olisi saanut apua, Mia kertoo. Hidasteena liian isot vaatimukset Virpi Kirves-Torvinen Nuorilla on varsin paljon keskeytyneitä tai kokonaan hoitamatta jääneitä terveysasioita. Päihdeklinikalla Mia sai tukea alkoholinkäytön hallintaan. 22 19.2.2015 ELÄMÄNMENO . Juomiselleen Mia ei ole kotoaan mallia saanut, sillä vanhemmat ovat ottaneet kohtuudella harvoin ja kahdelle veljellekään eivät paukut ole juuri maistuneet. Mialle tuli viime elokuussa ero avopuolisosta, jonka kanssa hän oli asunut kolme vuotta yhdessä. Nyt Mia on ollut jonkin aikaa juomatta. . Hän joi joka toinen päivä pahaan oloonsa, mutta hänen oli vaikea myöntää itselleen alkoholiongelmaa. Vaikka Mia on avoin ja puhelias, hän ei halunnut hakea apua, koska hän koki, ettei kukaan välitä. Olen jo niin monesta selvinnyt, ettei enää kannata luovuttaa. Itsekin yritin esittää iloista, Mia selvittää. Mia sai kiinni elämästä ja terveyspalveluista Varkauden Nuortenpajan kautta. Varkauden Nuortenpajan kautta Mia löysi uuden asunnon, ja muutenkin hän sai takaisin kiinni elämästä. Rytilahti on ollut myös potilasasiamieheen yhteydessä nuorten puolesta. . Miten nuori voisi edes osata haluta normaalia elämää, jos hänellä ei ole sellaisesta kokemusta. Kolme varttia ei riitä Nuorella, jolla on monia pulmia elämässään, ihmiskontaktit saattavat jäädä hyvin vähälle. Tilanne kuitenkin muuttui kahdeksannella luokalla, kun hän joi ensimmäisen kerran. Hän myös vähätteli omia ongelmiaan ja ajatteli, että monet muut tarvitsevat apua häntä enemmän. . Kolme varttia ei Rytilahdesta kuitenkaan riitä nuoren kokonaisvaltaisen tilanteen kartoittamiseen. Rytilahti on voinut työssään auttaa monia nuoria pääsemään takaisin terveyspalveluiden piiriin tai saattamaan hoidon alkuun. Hän on varannut aikoja nuorille ja ollut heidän mukanaan vastaanotolla sen mukaan, mitä kukin nuori on tarvinnut. Yleensä ne liittyvät Varkauden etsivän nuorisotyöntekijän Kati Rytilahden mukaan heidän asiakkaillaan mielenterveyteen. Rytilahti on ollut nykyisessä tehtävässään vuodesta 2009, mutta sitä ennen hän on työskennellyt jo pitkään nuorten parissa. Paha olo ei välttämättä näy päällepäin. Kynnys avun hakemiseen voi olla liian korkea, tai nuorella ei ole vaikean tilanteen takia kykyä hakea apua. . Kaverit houkuttivat nuorta naista huonoille teille. Mia joutui tekemisiin sosiaalityöntekijän kanssa juomisensa takia. Mia meni lääkäriin, joka totesi hänellä keskivaikean masennuksen. Se on hänestä liian iso vaatimus. . Haluaisin nähdä vielä joskus sen oikean perhe-elämän, Sanni sanoo toiveikkaana. Ero sai sulkeutumaan Suonenjoelta kotoisin oleva kokki Mia (nimi muutettu), 19, vietti onnellisen lapsuuden. Terveydenhuollon ammattilaisilla on suuri vastuu siinä, miten he kohtaavat asiakkaan, oli hänen taustansa millainen tahansa, Rytilahti kiteyttää.. Nuorelle voi myös olla hankalaa olla vieraan ihmisen kanssa tekemisissä. Mieliala on korkeammalla, ja tuntuu helpommalta kun voin puhua jonkun kanssa. Pian seurasi toinen, kolmas ja ties kuinka mones kerta. Apua on saatava, vaikka nuori olisi siitä välillä kieltäytynytkin. Pitkittyneet sosiaalisten tilanteiden pelot rajaavat elinpiiriä. Eroon vaikutti juuri Mian juominen. Monella nuorella on se kokemus, ettei heidän lähipiirissään ole ketään sellaista aikuista, joka olisi läsnä ja kuuntelisi. . Elämä ja tekeminen kapeutuvat, Rytilahti selvittää. Kati Rytilahti kaipaa lisää Varkauden Hyvinvointiankkurin kaltaisia matalan kynnyksen paikkoja, joihin on helppo tulla. Se, että joku on nuoren puolella ja hänen elämässään mukana ylitsepääsemättömältäkin vaikuttavassa tilanteessa, voi auttaa selviämään
Hänestä mittasuhteet ovat keskusteluissa hukassa paperittomien tilanteen kustannusten suhteen. Isoin ponnistus lienee se, miten saada terveyspalvelujärjestelmä vaihdettua uudelle vaihteelle, koska toiminta on ollut aiemmin hyvin organisaatiolähtöistä. Päänvaivaa tuottaa myös se, miten perusterveydenhuolto saisi järjestelmäänsä mukaan etsivän työn. Keskimäki kritisoikin sitä, miten Suomi on unohtanut ihmisoikeudet heidän kohdallaan. Tällöin terveydenhuollon ammattilaiset etsisivät niitä ihmisiä, jotka erityisesti tarvitsevat terveyspalveluita. Toivoisin sen vaikuttavan lakiehdotuksen käsittelyyn, Keskimäki sanoo. Jari Soini 23. ELÄMÄNMENO 19.2.2015 Virpi Kirves-Torvinen Yhdenvertaisuus ei toteudu terveyspalveluissa ?Aika monet tekevät, mitä pitää tehdä palkan eteen, jotta saavat leivän pöytään. Se heijastuu siihen, etteivät he välitä aidosti.? Ilmo Keskimäki vaikuttaa myös terveydenhuoltotutkimuksen professorina Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikössä. Suomi on menestynyt melko huonosti kansainvälisissä vertailututkimuksissa, kun on tarkasteltu terveyspalveluiden yhdenvertaisuutta. Tästä on jo olemassa hyviä käytäntöjä, mutta apua tulisi saada samalla tavalla asuinpaikkakunnasta riippumatta. . Kyse on mitättömästä summasta terveydenhuollon kokonaiskustannuksissa. ?Jos ei itse kykene ponnekkaasti hakemaan terveyspalveluita, ei kukaan tule kotoa kysymään. Suomessa ei kannata olla köyhä tai työtön.? . Ei ole ollut ohjausta ja kokonaisharkintaa, jotta terveyspalvelujärjestelmää olisi voitu rakentaa toimivaksi kokonaisuudeksi. Ihmisoikeudet unohtuvat Keskimäki näkee sote-uudistuksessa hyvien piirteiden lisäksi haasteita. Suomessa ei kannata olla köyhä tai työtön, Keskimäki luonnehtii. Yhteisinä altistavina tekijöinä terveyspalveluista syrjäytymiselle Keskimäki pitää sosiaalisia- ja mielenterveysongelmia, jotka lisäävät yksilöiden haavoittuvuutta. YK:n TSS-komitea on moittinut Suomea paperittomien terveydenhuollon järjestelyistä viime vuoden lopulla. Pitäisi löytää vielä keino, ettei siitä pääse tippumaan läpi, hän sanoo. Terveydenhuoltojärjestelmä epätasapainossa Diabetesta sairastavilla amputaatioiden määrien erot ovat Keskimäestä jopa dramaattisia eri sosioekonomisten ryhmien välillä. Sinällään turvaverkko on olemassa. Myös monisairailla ihmisillä kyky huolehtia itsestä voi heikentyä. . Teollisuusmaista lähinnä Viro ja Yhdysvallat ovat tässä Suomea huonommassa asemassa. Keskimäen mukaan suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on omintakeinen, ja julkisten terveyspalveluiden saatavuudessa on varsin paljon alueellista vaihtelua. . Myös esimerkiksi mielenterveysongelmaisten somaattisten sairauksien hoita- misessa tutkimukset viittaavat siihen, ettei terveydenhuolto ole siinä onnistunut. Jos ei itse kykene ponnekkaasti hakemaan terveyspalveluita, ei kukaan tule kotoa kysymään. Pitkäaikaisseuraamuksissa sosiaalinen eriarvoisuus liittyy siihen, kuinka hyvin ihminen pystyy navigoimaan palvelujärjestelmässä, Keskimäki tähdentää. Terveydenhuoltojärjestelmän tasapaino on heikentynyt Keskimäen mukaan viimeisen viidentoista?kahdenkymmenen vuoden aikana. Erikoissairaanhoito on vahvistunut ja perusterveydenhuollon toimintakyky heikentynyt. . Se, että ohjausta pyritään vahvistamaan ja katsomaan, millaisia palveluita väestö tarvitsee, on hyvä asia. Yksi erityisen syrjäytynyt ihmisryhmä terveyspalveluissa ovat paperittomat. Varsinkin lääkäripalveluiden kohdentamisessa olisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Ilmo Keskimäestä parantamisen varaa. Palvelujärjestelmässä pitäisikin kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten ihminen kykenee huolehtimaan itsestään. . Tulisi muistaa, kuinka haavoittuva ihmisryhmä on kyseessä
Usein naisten kontolle jäänyt työ on alkeellisten kuivavessojen tyhjentämistä ulosteista luudan ja pellinpalan avulla koriin, joka kannetaan pään päällä syrjemmälle tyhjennettäväksi. Yhteiskunnan pohjalla oleville kastittomille on vuosisatojen ajan annettu tehtävät, joita ylempien kastien jäsenet kaihtavat. Hindujen juhlapäivänä asukkaat lahjoittivat vanhoja vaatteitaan. Syömisestä ei aluksi tullut mitään, Devi sanoo. . 24 19.2.2015 ELÄMÄNMENO Bittal Devi ja Rani Devi Dhela laskivat korinsa maahan ja päättivät, Ulosteidenkerääjien Kun näkee Bittal Devin näppärät kädet kutomassa värikästä tilkkupeittoa, on vaikea uskoa, että samoilla käsillä on kerätty ulosteita käymälöistä vuosikymmenien ajan. Savan kylässä Luoteis-Intian Rajasthanissa asuva Devi, 46, kuuluu kastittomien ryhmään, jonka kohtalona on ollut vessojen puhdistaminen. Aloin 12-vuotiaana kulkea äitini mukana tyhjentämässä kylämme paremman väen vessoja, Devi kertoo. He kävivät päivittäin 15 talossa ja ansaitsivat viisi euroa kuukaudessa. Kastittomista vähäarvoisimmat puhdistavat vessoja, viemäreitä, septitankkeja ja ojia ilman asianmukaisia varusteita Alussa oksetti . Yökkäsin aina, kun eteeni laitettiin ruokaa. Kastiton intialaisnainen vierellään vedetön käymälä, josta hän kerää ulosteet koriinsa viedäkseen ne kaatopaikalle. Ammatti on nykyisin kielletty, mutta moni siitä pois pyrkivä on joutunut väkivallan kohteeksi. ?Aloin 12-vuotiaana kulkea äitini mukana tyhjentämässä kylämme paremman väen vessoja.? IPS / Shai Venkatraman Kastittomat naiset polttivat ulosteiden keräämiseen käyttämänsä korit Delhissä järjestetyssä mielenosoituksessa.
Valtakunnallisissa gallupeissa SPD:n kannatus on jo pitkään juttunut tiu kasti 25 prosentin kieppeille. Kun SPD taloudelei saanut yksin enemmistöä linen että osavaltion parlamenttiin Olaf sosiaalinen Scholz aikoo aloittaa koalitio kyvykkyys.? neuvottelut punavihreästä hal lituksesta. Jää nähtäväksi merkit seekö rimanylitys Hampurissa sitä, että FDP herää henkiin ja palaa aktiiviseen rooliin liit totasavallan politiikassa. Onneksi lapset puolustivat minua, Dhela kertoo. Tukea löytyi Lopulta Bittal Devi ja muutama muu kylän nai nen liittyivät Dhelan kapinaan. Puolueen menestys Hampurin kaltaisella metropolialu eella voi viitata siihen suuntaan, mutta liian nopeita johtopäätöksiä ei kannata kuitenkaan vetää. n n n oletuksia ei pidä myöskään tehdä SPD:n upeasta 46 prosentin ja CDU:n ennätysalhaisen 16 prosentin tulok sesta. Menes tys jatkui Hampurissa sunnuntaina. He matkustivat lähikaupunkiin, jossa toimiva Jan Sahas järjestö on taistellut ulosteiden keräämistä vastaan yli 17 vuotta. Järjestön johtaja Jan Sahas kertoo, että Savan kylän poliisi ei edes ottanut vastaan naisten va lituksia. . Rökäletappio oli peräti kuusi prosenttiyksikköä. Äänten Hampurin lasku toi puolueelle 6,1 prosenttia ja se mer kitsee, että tämä äärioikeistolainen puolue saa ensimmäisen kerran edustajiaan osavaltiopar lamenttin entisen LänsiSaksan puolella. On kuitenkin vielä liian aikaista arvailla, siirrytäänkö liittotasavallassa lopullisesti kuuden puolueen järjestelmään. CDU:n kannatus jäi 15,9 prosenttiin. Mutta myös 45,7 (2,7) prosentin tulos kelpasi puolueelle ja tulkittiin riemuvoitoksi. Historiallisestikin 1,8 miljoonan asukkaan Hampurin osavaltio on aina ollut sosialide mokraattien vahvimpia linnakkeita Saksassa. Kenties merkillepantavinta sunnuntain vaalituloksessa oli demarien lähimmän kil pakumppanin eli kristillisdemokraattien dra maattinen kehitys. ELÄMÄNMENO että nyt riittää kapina Maailma tänään 19.2.2015 25 Joachim Kasten Kirjoittaja on Hampurissa asuva vapaa toimittaja. Kolumni AFP Photo / Shristian Charisiu Pahempana hän koki kiusaamisen koulussa. Kastittomien lapsia haukuttiin haiseviksi ja hei dät sijoitettiin istumaan kauas muista. Syy on se, että puolue jäi sekä liittopäivävaaleissa että useissa osavaltioissa alle viiden prosen tin äänikynnyksen. Perheen lapsia kiusattiin kou lussa äidin työn takia. . Vasta syksyllä 2013 kiellettiin ihmisten palk kaaminen keräämään ulosteita käsin. Lakien valvonta on lepsua, ja moni työstä kiel täytynyt on joutunut väkivallan ja karkotusuhan kohteeksi. Kastittomien kansainvälisen solidaarisuus verkoston mukaan Intiassa on yhä 1,3 miljoonaa ulosteiden kerääjää, pääosin naisia. Mitta täyttyi Samassa kylässä asuva Rani Devi Dhela aloitti hänkin vessojen tyhjentämisen lapsena ja jatkoi sitä naimisiin mentyään, kun hänen miehensä menetti työnsä. Tarvittiin aluetason poliisilaitokselta lähe tetty autosaattue kertomaan, että kyläläiset jou tuvat vankilaan, jos eivät noudata ulosteiden ke räämisen kieltävää lakia. Ulosteiden kerääminen käsin loppui Savassa helmikuussa 2014. Merkelin valtaaseman Berliinissä. Sitä paitsi sekä vihreillä että vasemmistolla on kummallakin yksi ministeripresidentin eli osavaltion päämi nisterin pesti hallussaan. On spekuloitu siitäkin, voisiko Olaf Scholz ?punaisena Merkelinä. ?Scholzissa Vihreät saivat lievän vaalivoi yhdiston ja etenivät yhden prosent tyy ?sekä tiyksön verran (12,2). Useimmat ennen sunnuntain vaa leja julkistetut mielipidetiedustelut osoitti vat, että vaaleissa on kyse vain siitä, jatkaako SPD ja Hampurin nykyinen pormestari olaf Scholz Saksan toiseksi suurimman kaupungin johdossa yksin vai tarvitaanko jokin hallitus koalitio. Demarien unelmatulos jäi täpärästi saa matta. Ylempien kastien jäsenet polttivat majamme ja ilmoittivat miehelleni, että he ajavat meidät pois. Seuraavat osavaltio vaalit vuonna 2016 BadenWürttembergissä ja RheinlandPfalzissa tuovat vastauksia tähän kin kysymykseen. Eurovaalit sekä Saksin ja Thüringenin osa valtiovaalit toivat paikkoja uudelle AfDpuo lueelle (Alternative für Deutschland). Tämä siitä huo limatta, että puolue on kyennyt lunastamaan vaaleissa antamansa sosiaalipoliittiset lu paukset. angela merkel on Berliinissä edelleen se magneetti, joka ylläpitää CDU/CSU:n viehä tysvoimaa. Sen sijaan osavaltioiden tasolla kristillise demokraattien tilanne näyttää heikommalta. Kun SPD johtaa osavaltiohallituksia yhdek sässä osavaltiossa, kristillisdemokraatit ovat valtapuolueena vain viidessä. Jan Sahas on järjestänyt nai sille työpaikkoja tie ja siltatyömailla. . Lisäksi tarjoamme ompelu ja käsityökou lutusta ja opetamme laukkujen ja muiden tuot teiden valmistusta, kertoo Jan Sahasin perustaja aashif Shaikh. Järjestö sanoo vapauttaneensa jo 17 000 naista vessatyöstä eri puolilla Intiaa. Shai Venkatraman IPS, Mumbai, Intia Intia ?? Valtio Etelä-Aasiassa ?? Asukkaita 1 252 miljoonaa ?? ?? ?? ?? Kastittomiin eli daliteihin luetaan jopa neljännes asukkaista Alle 1,25 dollarilla päivässä eläviä 32,7 prosenttia Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 74,0 prosenttia Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 135/187 Lähde: YK Hampurin demarijohtajaa Olaf Scholzia kuvataan myös ?punaiseksi Merkeliksi?. SPD dominoi Hampurissa SoSialidemokraattien vaalivoitto osavaltiovaaleissa ei tullut yllä tyksenä. Nämä puheet ovat tässä vaiheessa kenties hiukan kaukaa haettuja. liian pitkälle meneviä. Kun opettaja uhkasi juottaa happoa tyttärel leni, tajusin, että asioiden on muututtava. Vasemmistopuolue Die Linke jat kaa oppositiossa, vaikka eteni kolme prosent tiyksikköä saaden 8,5 prosentin kannatuksen äänestäjäkunnassa. Liberaalipuolue FDP tulkitsi 7,4 (+0,7) pro sentin tulostaan ?signaaliksi Hampurista?. Laskin korini maahan ja päätin olla palaamatta työhön, vaikka kuolisin nälkään, Dhela kertoo. Aluksi Dhela jäi taistelussaan yksin. Edes lä hipiiri ei tukenut, vaan mies sukulaisineen hak kasi hänet. . Devi lo petti koulunkäynnin lyhyeen. Työstä ei voinut kieltäytyä, koska sen vakuutet tiin olevan osa kastittomien historiaa ja kohtaloa. Kastisyrjintä kiellettiin 1955 Kastiin tai kastittomuuteen perustuva syrjintä kiellettiin Intian kansalaisoikeuslaissa vuonna 1955. Elben jokilaakson hieno vaalitulos oli suuressa määrin pormestari Egon Scholzin rauhallisen ja vähäeleisen karisman ansiota. Puolueen puheenjohtaja Sigmar Gabriel to tesi, että Scholzissa yhdistyy ?sekä taloudelli nen että sosiaalinen kyvykkyys?. Tiedotusvälineissä häntä on luonnehdittu myös ?punaiseksi Merkeliksi?. Hampurin vaalitulos vahvistaa näitä luon nehdintoja. jossain vaiheessa ky seenalaistaa ?mustan
Korotuksen suuruuteen vaikuttaa 20 prosenttia se, paljonko palkat ovat nousseet ja 80 prosenttia se, paljonko kuluttajahinnat ovat nousseet. Nyt, kun indeksi jäädytettiin, korotus olikin vain 0,4 prosenttia. Vuoteen 1995 asti eläkkeiden korotukseen vaikutti 50 prosenttia palkkojen nousu ja 50 prosenttia hintojen nousu. Jos ja kun palkat nousivat enemmän kuin hinnat, eläkkeet nousivat enemmän kuin nyt taitetun indeksin aikana. Jäädytys oli 0,7 pro- senttiyksikköä. 26 19.2.2015 ARKI ??Nyt jää jalkoihin taitettu indeksikin Perehdy kuumaan Ennen kuin vaalikentillä päästään puhumaan edellisvaalien tapaan eläkkeiden taitetusta indeksistä, puhutaan nyt eläkkeiden indeksikorotuksen jäädytyksestä. Kataisen hallituksen kehysriihessä päätettiin, että indeksikorotus kansaneläkkeisiin ja työeläkkeisiin tehdään 0,4 prosentin suuruisina. Korotuksen olisi pitänyt olla 1,1 prosenttia. Kun eläketulo on vuodessa 11 000 . 15 000 euron vuosieläkkeellä veroale jättää nyt käyttöön 78 euroa enemmän vuodessa. Valtiovarainministeriössä on laskettu, mitä tarkoittavat päättyvän hallituskauden aikana päätetyt veromuutokset perusvähennykseen ja kunnallisverotuksessa eläketulovähennykseen. Kun eläketulo on 15 000 euroa, tänä vuonna veroa peritään 296. Leikkausta perus- teltiin sillä, että valtiontaloutta täytyy sopeuttaa. Indeksikorotuksen jäädyttämistä ei peruttu Stubbin hallituksen minineuvotteluissa. Kumpikaan hallitus ei ollut eläkepäätöksissä yksimielinen. SDP vastusti, mutta jäi tappiolle. Eläkeläisten verotusta koskevia linjauksia puolestaan tehtiin hallituksen viime vuoden kehysriihessä. Näin vero alenee vuositulo, ? kk-eläke, ? veromuutos, ?/v 9000 10 000 11 000 12 000 13 000 14 000 15 000 16 000 17 000 18 000 19 000 20 000 21 000 22 000 23 000 24 000 25 000 26 000 27 000 750 833 917 1000 1083 1167 1250 1333 1417 1500 1583 1667 1750 1833 1917 2000 2083 2167 2250 -39 -70 -73 -75 -78 -81 -83 -86 -89 -91 -94 -82 -84 -86 -89 -8 Lähde: valtiovarainministeriö Budjettiesityksen mukaan kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korotetaan. 25 000 euroa, veroaste alenee 0,6 prosenttiyksiköllä. Taulukko kertoo, paljonko vero pienenee eri tuloluokissa. Luvut on laskettu viime vuoden keskimääräisillä kunnallis- ja kirkollisveroprosenteilla käyttäen tämän vuoden budjettiesityksen mukaisia veroperusteita. Taitettu indeksi ?? ?? ?? ?? Työeläke nousee normaalitapauksissa vuosittain indeksikorotuksella. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sai valtiovarainministerinä ratkaisun suosimaan pienituloisia eläkeläisiä. Täysin veroratkaisu ei maksa takaisin indeksikorotuksen jäädyttämistä. Toisenlainen tilanne on ollut harvinaisempi. Tarkemmin päätösten kohdistamisesta sovittiin minihallitusneuvotteluissa
Jos inflaatio olisi korkea, eläkkeitä pitäisi tarkistaa kahdesti vuodessa. Eläkkeiden leikkaamiset SDP torjuu. Puheenjohtaja Antti Rinne sanoi 24.1., että jos SDP on seuraavassa hallituksessa, eläkeindeksejä ei leikata. SDP haluaa selvittää mahdollisuudet kehittää eläkejärjestelmää niin, että eläkeläisten ostovoima säilyy ja koko järjestelmän kestävyys turvataan niin työeläkkeiden kuin kansaneläkkeen osalta. ?Kokoomuksen ministeri Jan Vapaavuori esittää, että eläkeindeksi pitää jäädyttyää. Tietoa ei ole, kuinka käy. Eläkkeistä sanottua ?Keskusta esittää valtion menojen jäädyttämistä vuoden 2014 tasolle. ARKI 19.2.2015 27 eläketeemaan Timo Vainio Demokraatti timo.vainio@ demari.fi euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Eläketulon ollessa 20 000 euroa veromuutos on 131 euroa. Korjaamaton jäädytys vaikuttaa koko elämän Eläkkeensaajien keskusliitto (EKL) on demarihenkinen eläkeläisten edunvalvoja. Viime kesänä se kritisoi hallituksen kehysriihen päätöstä toteuttaa vain osa eläkkeiden indeksikorotuksesta. Hallituksen se sanoi yksipuolisesti rikkoneen lakia. Tammikuussa EKL vaati, että seuraavan hallituksen on oikaistava eläkeindeksin jäädytys. Kyse ei ole vain siitä, että ansiotaso- ja inflaatiotarkistukset eivät lisää perusturvan varassa elävien ostovoimaa, joka indeksit jäädyttä- t a t k Fa n u u t hal SDP:n eläketavoitteet ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? Päättyvällä hallituskaudella osa sosialidemokraattien eläkeläisiä koskevista tavoitteista toteutui. Jatkossa samaa virhettä ei kannata toistaa.? Kansanedustaja Tarja Filatov (sd,) 10.1.. Ne pysyvät tavoitteina. mällä vain laskee ja lisää kurjuutta. Kyse on siitä, että ilman korjausliikettä indeksijäädytys heijastuu eläkeläisen tulotasoon koko hänen elämänsä ajan: palattaessa lakisääteisiin indeksitarkistuksiinkin lähtötaso jää alhaisemmaksi. EKL vaatii jäädytyksen hyvittämistä täysimääräisenä seuraavissa tarkistuksissa, jotta jäädytys ei jää pysyväksi. Hyvitetäänkö jäädytys ja hyvitetäänkö se kokonaan, on seuraavan hallituksen ja eduskunnan päätettävissä. Valtion talouden tasapainotuksen näkökulmasta eläkeindeksin jäädytys on lähes hyödytön. Käytännössä se tarkoittaa myös eläkeindeksin leikaamista. Olaanko keskustassa todellakin valmiita leikkaamaan tulevalla hallituskaudella kaikkia indeksiin sidottuja etuuksia ja eläkkeitä?? SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman 29.1. Tällä vaalikaudella pienten eläkkeiden verotus on keventynyt, koska verotuksen perusvähennystä on kasvatettu ja SDP:n ansiosta kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korotettiin tälle vuodelle pieni- ja keskituloisille eläkeläisille. 1500 euron kuukausieläkkeestä käteen jää nyt 450 euroa enemmän kuin vuonna 2011. Eläketulovähennyksellä korvataan osa indeksin jäädytyksen tuomasta tulonmenetyksestä. Kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten aseman parantaminen on tavoitteena edelleen. Tälle vuodelle takuueläkkeen 15 euron kuukausikorotus jäi toteuttamatta. Osa ei toteutunut. Kokoomus vastusti. ?Esitimme syksyllä kaikkein pienimpien eläkkeiden korottamista 15 eurolla, mutta muille puolueille hallituksessa se ei sopinut. Jo nyt tehty indeksin puolitus oli harkitsematon. Sen säästöt ovat kyseenalaiset. Siksi hallitus kompensoi sitä veronkevennyksellä. Nyt olisi korkea aika kuulla opposition vaihtoehto, mikä on heidän lääkkeensä eläkeläisten toimeentulon parantamiseen.? SDP:n varapuheenjohtaja Antti Lindtman 25.1. SDP:n ohjelmien mukaan eläketulon verotus ei olla kireämpää kuin palkkatulon verotus
Takavuosina veretseisauttava vaalivoitto oli muutaman prosenttiyksikön kokoinen. Meidän kansanliikeperinteemme on ollut pitkä, Turusta ja Forssasta lähtien olennainen osa suomalaisen kansanvallan rakentamista. . Hänellä on kaksi lasta. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:oon perustettavaan Kristiina ja Ulf Sundqvistin rahastoon nuorille hakijoille tarkoitettujen Suomen yhteiskunnan moniarvoisuutta, vähemmistöjen ihmisoikeuksia sekä kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa edistävien hankkeiden tukemiseen tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Ulf Sundqvist. Open House maanantaina 23.2.2015 kello 14.00?17.00 Helsinki Congress Paasitornin Karl Lindahl -salissa, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki. Ulf Sundqvist on edelleen tärkeä politiikan taustavaikuttaja. Jotenkin olen nyt SDP:n menestyksestä optimistisempi kuin taannoin, että nyt kuitenkin mennään eteenpäin ja meillä on jälleen nousun mahdollisuus. 28 19.2.2015 ARKI ??Ulf Sundqvist vastaa kysyttäessä, mitä SDP:lle pitäisi tehdä ?Konkreettiseen työhön ratkomaan ongelmia? Palataan politiikkaan hieman myöhemmin, sillä aluksi UIf Sundqvistin kanssa kannattaa puhua runoudesta ja kielestä. Eduskunnan matrikkelista selviää, että Sundqvistin ensimmäinen julkaisu oli runoja nuoren sukupolven antologiassa vuonna 1964, siis jo ennen kuin hänet valittiin eduskuntaan ja ennen kuin hänestä tuli historian nuorin ministeri. . Mitä SDP:lle pitäisi tehdä, on pysyvä keskustelunaihe sekä epävirallisesti että vähän virallisemminkin. Rakennemuutos maaseutu?kaupunkiakselilla ja pohjoinen?eteläulottuvuudella jättävät jälkensä jatkossakin. . Ilman kansanliikkeitä, kansalaisjärjestöjä, ilman vapaaehtoistyötä meidän hyvinvointivaltiommekin olisi aivan toisenkaltainen. Ulf Sundqvist myöntää, että voisi tehdä itse enemmän jalkatyötä näin vaalien alla. . Hän joutui eroamaan puheenjohtajan paikalta 1993 STS-pankin Sunqvist-jupakassa. Eronsa jälkeen Sundqvist on toiminut oman yrityksensä toimitusjohtajana. Vuonna 2006 hänellä todettiin suusyöpä ja vuotta myöhemmin hyvänlaatuinen aivokasvain. Kuopion yliopisto nimitti Sundqvistin vuonna 1982 filosofian kunniatohtoriksi. Sundqvist on naimisissa. Puolueen puheenjohtajaksi hänet valittiin 1991 STS-pankin pääjohtajan paikalta. En ole ha- Syntymäpäivä Ulf Sundqvist 70 vuotta ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? Ulf Sundqvist täytttää 70 vuotta sunnuntaina 22.2. Kansanedustaja Ulf Sundqvist aloitti opetusministerinä Rafael Paasion nappulaliigaksi ristityssä hallituksessa helmikuussa 1972, päivää sen jälkeen, kun oli täyttänyt 27 vuotta, historian nuorimpana ministerinä. Eduskuntatyö alkoi maalisvaaleissa 1970 ja jatkui 13 vuotta. Opetusinisterinä Sundqvist jatkoi Kalevi Sorsan hallituksissa 1972?75. Silti aion kyllä yrittää kertoa tapahtumista, kohtaamisistani, ihmisistä ja omista kokemuksistani. Timo Vainio Demokraatti lunnut mestaroida, mutta olen vastannut, kun on kysytty. Näin hän vastaa nyt: . Sanon vähän konkreettisemmin. On tärkeätä huomata, että pakkopuheet, puheet pakkoruotsista, viime kädessä viit- taavat siihen, että Suomessa ei tarvittaisi sivistystä. Muistelmat ovat tulossa Ulf Sundqvist on edelleen aktiivinen taustavaikuttaja politiikassa. Hän sanoo kiinnostuneena lukeneensa niin Paavo Lipposen uuden muistelmateoksen kuin Erkki Tuomiojan päiväkirjat, 1990-luvun alun vuosien kriittisiltä ajoilta myös oman itsensä kannalta, ajasta, jolloin ?Suomi oli melkein polvillaan?. Lukee hän muidenkin puolueiden poliitikkojen muistelmia. . Sen lisäksi hän on muun muassa runouden harrastaja.. On tärkeää, ja se on ollut SDP:lle ominaista, että kun on uudistettu yhteiskuntaa, on lähdetty aika konkreettiseen työhön ihmisten todellisten tarpeiden mukaisesti, todellisten ongelmien ratkaisemiseksi. . Eihän tässä mitään ylenmääräistä dramatiikkaa ole tapahtunut Suomen politiikassa eikä SDP:lle. . Se on tosi vaikeata, kun kaikki on suurin piirtein sanottu. Nyt tilanne on muuttunut. Se tarkoittaa, että on parempi, että se mitä päätetään, viedään läpi, ja se mitä luvataan, se pyritään toteuttamaan. Ei mennä asiasta toiseen, hosuta ja hössötetä, jätetä asioita puolitiehen. Ei ilman kansanliikkeitä Ulf Sundqvist sanoo, että jatkossa tarvitaan edelleen sitä aloitteellisuutta ja aktiivisuutta, jota hyvissä kansalaisjärjestöissä on ollut. . Uskon, että muutos on pysyvä. On tullut mieleen, mitä sitä itse enää voisi lisätä. Kauppa- ja teollisuusministeri hän oli Mauno Koiviston kakkoshallituksessa 1979?81. SDP:n puoluesihteeri Sundqvist oli 1975?81. Valitettavasti runojen kirjoittaminen jäi nuoruuteen, hän sanoo nyt. Riimittely ja runouden harrastaminen eivät jääneet taakse vaan jatkuvat edelleen. Yleinen vastaus on, että puolueet joutuvat kannatuksesta tapellessaan tekemään aikaisempaa enemmän työtä ja uudenlaista työtä. . Kunhan muistetaan kuunnella ihmisiä. Kari Hulkko Vastaa, kun kysytään Enemmän kuin runoudesta ja kielestä Sundqvist sittenkin, edelleen, käy keskusteluja politiikasta, Euroopasta ja sosialidemokratiasta. . ?Suomi on Suomen suurin sivistyskieli, ruotsi toiseksi suurin eikä venäjäkään ole pienin.? Nordistina Ulf Sundqvist on koko ikänsä korostanut pohjoismaista yhteistyötä ja sen merkitystä myös sosialidemokraattiselle liikkeelle ja ilahtuu siitä, että SDP on ylläpitänyt kaksikielisyyden perinnettä Suomessa. . Hän siteeraa mielirunoilijaansa Lars Huldenia, jonka mukaan isänmaa tarvitsee runoilijansa, ?sekä korotetut että hylätyt?. Kun hän siteeraa Lauri Viitaa, päästään kieleen
Olisimme halunneet, että elämää ylläpitävä insuliinilääkitys olisi edelleen ollut maksu- B.Virtanen - Urja tonta. Alkuomavastuu ei mennyt ihan niin kuin halusimme. On eettisesti väärin, että insuliini on alkuomavastuun piirissä. Timo Vainio Demokraatti. Uudistuksen vahvuutena pidetään sitä, että palvelut olisivat samanlaiset joka puolella maata. . Kuva on viime vuoden kokoontumisajoista Lohjalta. taa terveyttä, yhteiskunnan pitää Juvakan mukaan tehdä terveyden edistäminen mahdolliseksi. Juvakan ajatus kulkee niin, että vaikka terveyttä ja sen ylläpitoa ei yksilöltä voi ulkoistaa, ei yksilön vastuuta saa liiaksi korostaakaan, koska se suosisi hyvinvoivia. Mekin olemme kansanliikkeenä se, joka kokoaa asiat ja tuo ne keskitetysti esille, Juvakka sanoo. Kun sote-laissakin puhutaan asukkaiden kuulemisesta, Diabetesliitossa toivotaan, että kuuleminen tapahtuisi järjestöjen kautta. Liitossa tiedetään, että soteuudistus saa päättäjärakenteen uusiksi. Toinen ihminen on vain se kova juttu, toiminnanjohtaja Janne Juvakka sanoo. Se tarkoittaa sitä, että järjestö, tässä tapauksessa Diabetesliitto, mahdollistaa ihmiselle kohdata samaan tautiin sairastuneen, saada ja antaa vertaistukea toiselle. . Ollakseen vahva järjestön pitää olla asiantunteva, tunnettu, osallistuva ja edustava. Jos liittyisivät edes ne 350 000, jotka on diagnostisoitu, olisimme vielä voimakkaampi järjestö kuin nyt. Yhdistysten luvatussa maassa Diabetesliitto on 57 000 jäsenellään suurimpia kansanterveysjärjestöjä. Palkattua väkeä liitolla on kuutisenkymmentä ja jäsenyhdistyksiä 112 eri puolilla maata. ARKI ?Toinen ihminen vain on se kova juttu? Suurimpia kansanterveysjärjestöjä On tehtävä mahdolliseksi . Jos ei olisi potilasjärjestöjä, pitäisi kysyä, kuinka tavallisen ihmisen ääni välittyisi eteenpäin. Sen järjestämään kuntoutukseen ja sopeutumisvalmennuskursseille osallistuu lähes 1400 ihmistä vuosittain. Tampere on myös osaamiskeskus, joka kouluttaa ammattilaisia tukemaan diabeetikkoa tämän arjessa. Ehkä tärkein työ tehdään kuitenkin alueilla, jäsenyhdistyksissä. 19.2.2015 Diabetesliitto järjestää monenlaista tapahtumaa: muun muassa motoristitapaamisen kerran vuodessa. Insuliinia on pakko käyttää, jotta eläisi. Kuolee nopeasti, jos ei saa lääkkeen avulla korvaavaa insuliiniä. Siksi sairausvakuutuslain muuto ei ole menossa aivan Diabetesliiton toivomalla tavalla. . Nyt joissain tapauksissa se, missä kunnassa sattuu asumaan, ratkaisee sen, miten saa palveluita ja esimerkiksi hoitovälineitä. Lääke pitää yllä elämää Ykköstyypin diabetestä Suomessa sairastaa viitisenkymmentätuhatta ihmistä. On vaikeata nähdä, että julkinen järjestelmä voisi sitä toteuttaa. Mutta vaikka palvelujärjestelmä ei yksin voi raken- Näin parannamme maailmaa Palstalla esitellään järjestöjä ja niiden väkeä. 29 Juha Mattila Kakkostyypin diabates on nopeimmin yleistyvä tarttumaton kansansairaus Suomessa. Diabetesliitossa lasketaan, että lähes puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetestä. Toiminnanjohtaja Janne Juvakka sanoo, että hän olisi erittäin tyytyväinen, jos kaikki diabetestä sairastavat liittyisivät liittoon. . Terveellisesti kun on helpompi elää, jos siihen on varaa. Palvelut samalle tasolle Potilasjärjestönä Diabetesliitto diabeetikkojen ja heidän läheistensä jokapäväisen elämän laatua parantaessaan myös valvoo heidän etujaan päätöksenteossa. . Siitä Janne Juvakka sanoo, että se tulee, jos on tullakseen, mitään sille ei voi. Sarjakuvat . Keskuspaikka on Tampere, jossa Aitolahdella on keskus
klo 18-20 Soukan palvelutalolla, Soukankaari 7, Espoo. klo 12 Seinäjoen Työväenyhdistyksen kerholle, Keskuskatu 17 A. Liedon Sosialidemokraatit ry ja Littoisten Työväenyhdistys ry kokoontuvat Liedon kunnantalolla su 22.1. klo 17. Savonlinnan Wanhat toverit kerho kokoontuu ma 23.2. RTTL:n mukaan kotimaisen syventävän, laadukkaan ajankohtaisjournalismin tekeminen on ?Ylen velvollisuus?. STT ?Teatterit STT Lehtikuva/Markku Ruottinen Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. Keskustelutilaisuus ma 23.2. klo 13.30 kirkon seurakuntasalissa, Tulisuontie 2. Vieraanamme puheenjohtaja Leena Simonen Kuluttajaliitto ry:stä aiheenaan ?Kuluttajaliitto myös vanhusten asialla?. . Seinäjoen ja naapurikuntien Wanhat toverit kutsuu keskustelutilaisuuteen ma 23.2. klo 13-15. Ohjelmassa mm. Hän kuitenkin uskoo, että jatkossa yhä harvempi nilkkamurtumapotilas joutuu leikkauspöydälle. . Tervetuloa! Puheenjohtaja. Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Käsitellään valtuuston lista ja muut ajankohtaiset asiat. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. klo 13 Lilja-salissa. Mukana keskustelemassa kansanedustajaehdokkaamme. Vapaa pääsy. PIRKANMAA . Alustavien tutkimustulosten mukaan jopa osa epävakaista eli nilkan molemmilla puolilla olevista vammoista voidaan hoitaa kipsillä tai lastoituksella. Kun Satu Timonen oli rähmällään maassa, hän tajusi heti, että nyt kävi huonosti. Nainen ei pystynyt ottamaan jalallaan askeltakaan. naisyhdistyksen kokous su 22.2. Vammalan Sosialidemokraatit: 120 juhlavuotemme alkajaisiksi kutsumme veteraanejamme ja kaikkia muitakin kiinnostuneita muistelemaan yhdistyksemme menestystarinaa ja keskustelemaan yhdistyksemme tulevaisuuden suunnasta ma 23.2. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! POHJANMAA . krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. Espoonlahden Demarit ry:n sään- Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. klo 19 Juttutuvalla. . Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaalitapahtumailmoituksia, ne ovat maksullisia. Radio- ja televisiotoimittajien liitto (RTTL) paheksuu Ylen päätöstä lopettaa ajankohtaisohjelmansa Ajankohtaisen kakkosen ja Silminnäkijän sekä A-studion perjantailähetyksen. Liitto toteaa kannanotossaan, että päätös kaventaa ajankohtaisjournalismia Suomessa. nit järjestävät toimintapäivän Kinaporin juhlasalissa pe 20.2. Hän kuitenkin tähdentää, että muutos edellyttää nilkan huolellista kliinistä tutkimusta: lääkärin on pystyttävä jo alkuvaiheessa luotettavasti selvittämään, soveltuuko murtuma hoidettavaksi ilman leikkausta. Pakarisen mukaan osalle röntgenkuvaus on turha, sillä vain noin 15 prosentilla kuvatuista todetaan murtuma. Pakarinen on laskenut, että Suomessa voitaisiin ottaa vuosittain jopa 100 000 röntgenkuvaa vähemmän, jos potilaiden tutkimisen yhteydessä käytettäisiin niin sanottua Ottawan nilkkasäännöstöä. Sain huudella apua jonkin aikaa, Timonen kertoo Oulun yliopistollisessa sairaalassa (Oys) nilkka juuri kipsattuna. Oysin traumatologisen yksikön vastuulääkärin Harri Pakarisen mukaan Timosen murtumatyyppi oli sellainen, että leikkaushoidolla todettiin tällä kertaa tulevan paras tulos. TUL:n Suur-Helsingin piirin veteraa- . Savonlinnan Työväenyhdistys ry:n avoin kuukausikokous Kisalinnassa 24.2. Someron Työväenyhdistyksen johtokunnan kokous su 22.2. Pakarinen arvioi, että nilkkamurtumien hoitokäytännöt muuttuvat oleelli- sesti 3?5 vuoden kuluessa. Liukastuin korkokengillä alikulkukäytävässä. Kaikki jäsenet, lämpimästi tervetuloa! Sähköalojen ammattiliitto ry VARSINAIS-SUOMI . Rekolan työväentalossa, Rekolantie 43, Vantaa. Roihuvuoren Eläkkeensaajat ry:n viikkokokous ma 23.2. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: KANSAN SIVISTYSRAHASTON Onnittelulaulukilpailu Osallistu helmikuun 2015 loppuun mennessä. UUSIMAA . Vielä muutama vuosi sitten ajateltiin, että kaikki tällaiset murtumat pitää leikata. Pakarinen on yksi maailman johtavia nilkkamurtumatutkijoita. Kaavoituspäällikkö Risto Aalto on kutsuttu kokoukseen alustamaan Savonlinnan kaupungin kaavoituksesta. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. Satu Timosen nilkka murtui, kun hän liukastui alikulkukäytävässä. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. klo 18 Sastamalan pääkirjaston Lizelius-saliin. Kahvitarjoilu. . Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Kisalinnassa, Olavinkatu 13, Savonlinna. Kerhokokoukseen on kutsuttu maahanmuuttajia. 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palv.numero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. Sen mukaan röntgenkuvaus on aiheellinen vain silloin, kun potilas ei esimerkiksi pysty varaamaan jalalle tai ottamaan neljää askelta kivutta. Pakarisen mukaan nilkkasäännöstö ei ole yleisesti käytössä Suomessa, vaikka sen avulla pystyttäisiin havaitsemaan murtumat lähes sadan prosentin herkkyydellä. Nilkkamurtumien uudet hoitokäytännöt olivat esillä Pohjolan lääkäripäivillä Oulussa keskiviikkona. ETELÄ-SAVO . Suurin häviäjä on yleisö, jonka tasapuolisen ja kriittisen tiedon tarvetta tällä tavalla halveksitaan, liitto sanoo tiedotteessaan. Nokian Wanhat Toverit. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Tervetuloa! Rautatienkatu 10, 7. Kahvitarjoilu, tervetuloa! PÄIJÄT-HÄME . Johtokunta kokoontuu klo 14. Alustajana kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan jäsen Harry Wallin, aiheesta palvelut vai itsenäisyys. klo 15 Palvelukeskus Onnelanpolulla, Harjulankatu 1, kerhohuone. Nilkka oli murtunut. . klo 18. 30 19.2.2015 ARKI RTTL paheksuu Yleä ??Asiantuntija uskoo hoitokäytäntöjen muuttuvan muutamassa vuodessa Yli puolet nilkkamurtumista voidaan hoitaa ilman leikkausta Kaikki tapahtui silmänräpäyksessä. Tervetuloa! Johtokunta. HELSINKI . krs, 33100 Tampere aluetoiminnan päällikkö Teuvo Pernu, puh. Työläislaulajat johtajanaan Reino Bäckström sekä Serafina ja Pojat. (03) 230 1510, (03) 230 1515 fax (03) 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. klo 12. Lahden sos.dem. krs, 33100 Tampere Avoinna: » www.metalliliitto.fi klo 8.20-12.00 ja 13.00-16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi tsto puh. Kahvit 17.30. . Mitä kuuluu sote-uudistukselle? Entä toteutuuko metropolihallinto? Kansanedustaja Antti Lindtman kertoo eduskunnan loppukiristä ke 25.2. klo 18. 010 770 3620 Lisätiedot ja kilpailun säännöt säätiön kotisivuilla www.sivistysrahasto.? » www.akt.fi » www.jhl.fi Yhdessä olemme enemmän. Savonlinnan ja ympäristökuntien SDP:n vapaajäsenet ja eläkeläiset! Tervetuloa! . 020 774 0370 sähköposti: teuvo.pernu@sak.fi » www.sak.fi/pirkanmaa tömääräinen kevätkokous ti 3.3
09.39 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Tukikummit Onnenpeli 09.45 Kauniit ja rohkeat (7) 10.10 Emmerdale (7) 10.40 Emmerdale 11.10 Lääkärit 12.05 Ostoskanava Tvins.com 13.35 Unelmien koti 13.35 Unelmien koti 14.35 Rikas ja rakas Mies miehelle. 15.05 Mitä tänään syötäisiin? Aamiaismuffinit 15.10 Jamie Oliverin Amerikan herkut Arizona. 06.56 Päivän mietelause. 09.00 Uutiset. 18.50 Iltahartaus. 20.05 Sää. Teema kunniottaa koreografin muistoa ohjelmapaketilla, joka sisältää hänen lyhyitä tanssiteoksiaan 1960-luvulta. 18.02 Kotka (1962) Riitta Vainio tanssii koreografiansa Kotka, jota pidetään modernin tanssin lähtölaukauksena Suomessa. 18.09 Kosketus (1965) Riitta Vainion tanssiryhmä esittää Vainion tanssiteoksen Kari Rydmanin sävellyksiin Kitka ja Khoros. 18.29 Episodeja (1964) Modernia ja klassista tanssia esittävät Riitta Vainio, Jaakko Helkavaara, Sinikka Gripenberg, Liisa Suvanto-Priha ja Tuula Källström. 09.05 Urheiluradio. 07.00 Uutiset ja sää. Falun, 15.15 Uusi päivä Havahtumisia. 15.45 Talvistudio 16.00 Hiihdon MM: Sprinttihiihdot Naisten ja miesten sprinttifinaalit perinteisellä hiihtotavalla. 20.00 Uutiset. 19.03 Urheiluradio. Fredde epäilee heti pahinta löytäessään arasta paikasta kyhmyjä ja yrittää houkutella Alexin auttamaan. 08.10 Urheiluradio. Surun ja luopumisen tunteiden ohi saattaa kuitenkin kiilata ajatus mahdollisesta perinnöstä. 21.25 Noin viikon uutiset Jukka Lindströmin vetämä ajankohtaissatiiri. 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Game of Thrones (16) Muurin vartijat. 22.50 Syke (12) Löytölapsi. 23.40 Rajaton valta (16) (Absolute Power/USA 1997) Clint Eastwood näyttelee ohjaamassaan trillerissä huippuluokan murtovarasta, joka keikallaan sotkeutuu maan mahtavimpien salajuoneen. N: Gene Hackman, Ed Harris, Laura Linney, Scott Glenn. 01.40 Uutisikkuna kertaa Jamie tutustuu intiaaniperinteisiin Arizonassa. 16.15 Peter Hispaniassa Barcelona ja L?Ampolan äyriäisjuhlat. 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat Se joka miekkaa hyväilee, se miekkaan hukkuu!. 17.55 18.00 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale Lahjuksia. Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (7) Mummomafia Enbuske & Linnanahde Crew Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Avatar (12) James Camero- nin huikaiseva 3D-tieteisfantasia kuljettaa vuoteen 2154, jolloin RDA-yhtiö louhii arvokasta älymetalli-mineraalia. Ohjaaja: James Cameron, USA 2009. 02.40 SVT: n ohjelmaa FOX 06.00 Sky News 06.28 FOX Kid 09.05 Wipeout Kesä 09.55 Sara Chafak suolasta sahramiin 10.25 Ari ja Kirsi: Kotirempat 10.55 Futurama 11.25 How I Met Your Mother 11.50 Aarteen tonkijat 12.20 Lentoturmatutkinta 13.20 Man Vs. 23.10 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. Hän löysi sukulaisiaan biologisen äidin puolelta, mutta biologinen isä on vielä mysteeri. 22.00 Elokuva: Snatch?hävyttömät (16) (Snatch/ Britannia-USA 2000). 07.12 Maakuntaradio. Falun, Ruotsi. 18.00 18.22 18.30 19.00 Uutiset Uutiset alueeltasi Puoli seitsemän Bomb Girls (12) Vaaran paikka. 19.45 Seniori työssä Liikunnanopettaja Kari Hujanen 64v on unelma-ammatissaan. Hän jäi eläkkeelle virastaan 63-vuotiaana, mutta aikoo jatkaa tuntiopettajana 68-vuotiaaksi. 20.00 Kuningaskuluttaja Mitä Made in -lappu kertoo vaatteen reiluudesta. 21.40 Urheiluradio. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Uutiset. 13.00 Klassista kahteen. 10.05 Mikä maksaa. O: Matti Kassila. 23.30 Sounds Like Suomi 00.30 Teematieto YLE FEM 07.25?13.30 SVT: n ohjelmaa 15.55 Älä kokeile tätä kotona Sarja alkaa. 16.25 Supersankari Energina (7) Tohtori Doominator palaa takaisin. 16.38 Clay Kids (7) O. ARKI TV- ja radio-ohjelmat 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. 09.00 Uutiset. 07.45 Hartaita säveliä. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 19.00 Uutiset ja sää. Selostus Tapio Suominen. 07.53 Maakuntaradio. 20.06 Ihan pihalla. 18.00 Uutiset. 21.50 Merisää. 21.35 Novosti Yle. 00.05?05.00 Yöradio. 03.15?03.45 Pyöreä pöytä. 15.05 Maakuntaradio. Koreografia Riitta Vainio, musiikki Heikki Poikolainen. 18.43 Toiseen potenssiin (1968) Riitta Vainion tanssiryhmä esiintyy säestäjänään säveltäjä Heikki Poikolainen. Tanssiryhmässä esiintyvät Vainion lisäksi Kirsi Arajärvi, Göran Löfström ja Pirjo Viitanen. 18.56 Rumba (1969) Riitta Vainion balettikoreografian ?Rumba? esittävät Riitta Vainio ja Pirjo Viitanen. 19.05 Taiteen maantiede: Venäjä Vallankumouksen kaikuja. 20.00 Prisma Studio Kuinka monta ikää sinulla on? 20.30 Vempainmies Stephen Fry 21.00 Tiededokumentti: Ihmisen esi-isät Neandertalilaiset 21.50 Kino Suomi: Kaikki pelissä (16) (1994) Jännityselokuva eroottista elokuvaa tekevästä filmiryhmästä, jonka käsikirjoittaja yllättäen murhataan. L.Onerva: Mirdja, osa 51. 06.25 Aamusoitto. 23.03 Yöradio. O: Virpi Suutari 16.30 60-luvun kuvakirja Lähdetään ilta-ajelulle! Siivouspäivä, leivontapäivä, pyykinpesupäivä. 08.10 Ykkösaamu. N: Esko Salminen, Satu Silvo, Antti Litja, Kari Heiskanen, Jukka Puotila, Aake Kalliala. 21.03 Päivä tunnissa. 16.17 Maakuntaradio. 06.15? 06.24 Aamuhartaus. 10.00 Uutiset. 21.00 Uutiset. Monster Series 2 14.15 Autojen ensiapu 15.15 Alaskan poliisit 16.15 FOX Wild: Laumanjohtaja Cesar Millan 17.10 Lentoturmatutkinta 18.10 Family Guy 18.40 How I Met Your Mother 19.05 Varastojen metsästäjät 19.35 Huutokaupan Metsästäjät 20.05 Bones 21.00 Castle 21.55 ##### puhelinmyyjät! 22.50 Ilman johtolankaa 23.40 Amerikan kovimmat vankilat 00.35 Huumebisnes Oy 01.35 Vankilassa ulkomailla 02.25 Rajasota 03.15 Suomen vartijat 03.45 Suomen vartijat 04.10?05.59 Sky News SUB 10.00 Lemmen viemää 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Masterchef USA 16.00 Top Chef: Mestarit 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Top Chef 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Rakas, sinusta on tullut pullukka 22.00 112 23.00 Lainvalvojat 23.30 Lainvalvojat 00.00 Miehen puolikkaat (7) 00.25 Viikingit (16) 01.25 Revolution (16) TV5 06.20 Ihmemies MacGyver (12) 07.20 Lasten eläinmaailma: Kissakuiskaaja 08.15 Ritari Ässä (12) 12.10 Pulmuset 12.40 Pulmuset 13.10 Kellarin kunkku 13.35 Kellarin kunkku 14.00 Ihmemies MacGyver (12) 15.00 Ritari Ässä (12) 16.00 Kadonneet (12) 17.00 Pulmuset (7) 17.30 Pulmuset 18.00 Kellarin kunkku 18.30 Kellarin kunkku 19.00 Nanny 19.30 Starat lastenvahteina 20.00 Tuurin kyläkauppias 21.00 Elokuva: American Pie?Luokkakokous (12) 23.15 Konttori 23.45 Konttori (7) 00.20 Aikuisten lelukauppa 01.20 Kadonneet (7) 02.15 Elokuva: American Pie?Luokkakokous (12) 04.10 Konttori 04.35 Konttori (7) 05.00 Yllätystuunaajat 05.50?06.21 Yö Ikkuna JIM 11.25 Elixir 11.55 Jopet-show 12.25 Britannian paras leipomo 13.20 Leijonan luola UK 14.15 LA Ink 15.10 Top Chef 16.05 Hurja remontti 17.00 Kuuluisat kuppilat 17.30 Leijonan luola UK 18.25 MasterChef Australia 19.30 Top Chef 20.30 Poliisit (7) 21.00 Talent USA 22.50 Poliisit 23.20 Australian kovimmat keräilijät 00.20 Panttilainaamon autospesialistit 00.50 Panttilainaamon autospesialistit 01.20 Villit nettivideot (16) 01.50 Villit nettivideot (16) 02.20 Leijonan luola UK 03.15 Trigger Happy TV 03.45 Jopet-show LIV 09.00 Hurja painonpudotus 10.00 Huikeat kakut 11.00 Häät sulhasen tapaan Amerikassa 11.55 Huippukokki lähtee maalle 12.25 Kauneuden puoskarit (7) 13.00 Rullaavat tytöt 13.35 Tuhluriprinsessat 14.05 Nätti nakuna 15.05 Hurja painonpudotus 16.05 Olet mitä syöt 16.35 Fashion Star 18.00 Neljät häät Amerikassa 19.00 Hurja painonpudotus 20.00 Äitien sota 21.00 Sinkkuelämää (12) 21.40 Älyttömät äidit 22.40 Sinkkuelämää (12) 23.20 Sinkkulaiva 23.50 Scandal (7) 00.45 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 01.45 Illallissota 02.40 Neljät häät Amerikassa 03.35 Käenpesä (7) AVA 09.30 Haylien keittiössä 10.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 12.00 Suurin pudottaja 12.55 Lääkärit 13.50 Makuja ja elämää 14.05 OC:n täydelliset naiset 15.00 Glee (7) 16.00 Jamie Oliverin säästöateriat 17.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 18.00 Grand Designs?unelma-asunnot 19.00 Suurin pudottaja 20.00 Dieetit vaihtoon! 21.00 Prinssi Harrylle morsian 22.00 Solsidan 22.30 Moderni perhe 23.00 Muodin huipulle Allstars 00.00 Ladies of London 01.00 Pitch?kuningasidea YLE RADIO 1 06.00 Uutiset. 09.10 Sää. 14.00 Uutiset. 18.55 Ihan pihalla. 23.00 Uutiset. Poikabändi. 16.50 Gazoon Lumooja. 16.55 Aistien haastaja Kivunhallinta. 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Yle Nyheter TV-nytt Ruotsinkieliset uutiset. 18.00 BUU-klubben: Bärtil Lahja. 18.30 Majakan arvoitus (7) 19.00 Paikallisherkkuja Pohjois-Atlantilta 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Obs debatt 20.30 Vauhtimimmit 20.45 Oddasat 21.00 Efter Nio 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Dok: Sepideh (Tanska, 2013) Iranilainen Sepidehtyttö haluaa astronautiksi. 23.45 . 06.05 Hartaita säveliä. Laurin vuoro päivystää ambulanssissa. 13.40 Talvistudio 13.50 Hiihdon MM: Sprinttihiihdot Naisten ja miesten sprinttikarsinnat perinteisellä hiihtotavalla. 11.00 Valkoista valoa: Järkipuhetta rakkaudesta 11.45 Valomusiikkia. 19.00 Uutiset ja sää. N: Tauno Palo, Regina Linnanheimo. 17.00 Uutiset ja sää. 10.03 Ajantasa. Brad Pitt loistaa yhdessä pääosassa Sherlock Holmes -ohjaaja Guy Ritchien vauhdikkaassa toimintakomediassa, joka käynnistyy jättiläistimantin ryöstöstä. 10.55 Pikkujuttu. 14.00 M-studio. 07.50 Merisää. Selostus Hannu-Pekka Hänninen. Falun, Ruotsi. 19.30 Kioski 20.00 Silminnäkijä: Kristukselle kaapatut Yhdysvalloissa vanhemmat lähettävät tuhansia teini-ikäisiä kristilliseen uudelleenkoulutukseen, esimerkiksi jos eivät hyväksy lapsensa homoseksuaalisuutta. 20.30 Pasila 2.5?The Spin-Off (7) (12) 21.00 Kätevän emännän juhlat Hautajaiset lopettavat ihmisen vaelluksen maan päällä. Kolme kovaa testaa edulliset joogamatot. 20.30 20.55 21.05 22.00 Uutiset Urheiluruutu A-studio: Talk Ulkolinja: Euroopan hauraat rajat Euroopan rajoille rakennetaan uusia edistyksellisiä valvontajärjestelmiä. 12.10 Ajankohtainen Ykkönen. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää. 15.00 Uutiset. 12.55 Suomi tänään. 13.00 Uutiset. Ohjaus: Guy Ritchie. 00.10 MasterChef VIP 01.10 Kylmä rinki (16) Lain voima. 02.20 Poliisit?kotihälytys (12) Lapsi kateissa. 03.20 Frasier 03.50 Naapurini avaruudesta 04.00 Teematieto 15.15 Eedenistä pohjoiseen Eedenistä pohjoiseen on dokumentaarinen rakkauselokuva pariskunnista, joilla on intohimoinen suhde puutarhanhoitoon. Mika Waltarin käsikirjoittama elokuva 1800-luvun lopun sortovuosista nähdään alkuperäisessä kestossaan. 14.50 Arkistokuvia: Cabaret Kaivohuone Välähdyksiä kansainvälisestä taiteilijaohjelmasta Helsingin Kaivohuoneella 1947. 15.00 15.05 15.10 15.15 Uutiset Yle News Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti (Riksdagens frågetimme). Suora lähetys eduskunnasta. 16.55 Uutiset 17.00 Hiihdon MM: Sprinttihiihdot Naisten ja miesten sprinttifinaalit perinteisellä hiihtotavalla. Selostus Tapio Suominen. Pääosissa: Sam Worthington, ZoÎ Saldaña, Sigourney Weaver, Michelle Rodriguez, Giovanni Ribisi. 01.40 Roba (12) Poika, sinä olet tähti. NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen & Minnin Toons 07.30 Disney esittää: Timon & Pumba (7) 07.55 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.05 Shake It Up 08.35 Eläinten ABC 09.05 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Kotikokkien taistelu 10.15 Sarahin talo 13.50 Kotikokkien taistelu 15.15 Vaaleanpunainen pantteri (7) 15.25 Matkaoppaat 15.55 Hotellit haltuun 16.55 Naapurini avaruudesta 17.25 Frasier Dianen paluu. 17.55 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay! 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Tuuri 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.57 Keno 21.00 Adoptoidut Maria. 33-vuotias Maria sai tietää adoptiostaan vasta muutama vuosi sitten. 07.10 Urheiluradio. 19.05 Ihan pihalla. 20.03 Urheiluradio. 07.00 Uutiset ja sää. 07.50 Aamuhartaus. Tekstitetty suomeksi. 12.20 Sydämen asialla (7) Viesti vainajalta. 13.10 Helmikuun manifesti (12) (Suomi 1939, 95?) O: Toivo Särkkä. 12.10 Urheiluradio. 12.12 Maakuntaradio. 12.45 Merisää. 19.03 Musica nova Helsinki: Edgar Allan Poen Dreamland & The Raven 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen. 22.05 Todellisia tarinoita. 17.20 Filmiryhmä: Oscarit! 18.00 Arvassalo ry: Kaupunki parantaa maailmaa! 18.20 Radioteatteri esittää. Valvonta on suurta bisnestä, mutta mitä samalla tapahtuu ihmisoikeuksille ja yksityisyydelle? 22.50 Uutiset 22.55 Arne Dahl: Maan alla (16) 00.25 Uutisikkuna 31 Torstai 19.2.2015 YLETEEMA MTV3 12.01 Oddasat Saamenkieliset 19.2.2015 12.12 Kukkaron herraksi. 12.40 Kioski Kioski on uusi suora ajankohtaisohjelma.13.10 Kandit Ambulanssin kyydissä, osin kuolemankin. 22.05 Euroopan taivaan alla. 12.00 Uutiset ja sää. 22.55 Kuuluttajan vieras: toimittaja Nicklas Wancke. 14.03 Ajantasa. 16.00 Uutiset ja sää. 08.00 Uutiset ja sää. Tällä Solsidan AVA klo 22.00 Ojenna auttava käsi. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Uutiset ja sää. 00.00 Uutiset ja sää. 18.03 Ihan pihalla. 18.50 Merisää. Selostus Tapio Suominen. 15.05 Kultakuume. 15.55 Yle News. 06.30 Maakuntaradio. Pääosissa: Brad Pitt, Benicio Del Toro, Dennis Farina, Vinnie Jones, Jason Statham. 60-luvulla elämässä oli jämpti rytmi. 17.00 Talo Italiassa 17.45 Löytöretkiä maailmaan 18.00 Elävä arkisto: Riitta Vainio Suomalaisen modernin tanssin kehittäjä ja johtotähti Riitta Vainio menehtyi tammikuussa 2015. Alex ja Anna riitelevät kellariin kertyneistä romuista, ja Mickan tapaa vanhan ystävän, jonka uusi elämä inspiroi häntä tarttumaan vapaaehtoistyöhön. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Kun lähteen suoja murtuu 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00? 10.49 Doc Martin (7) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Keski-Suomi 11.40 Uutiset ItäSuomi 11.47 Uutiset Pohjanmaa 11.54 Uutiset Pohjois-Suomi 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 19.2. Onnea Eija! 06.52 Raa Raa, leikkisä leijona 07.03 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.18 Kikattava Kakkiainen 07.26 Pipsa Possu: Pipsa istuttaa 07.31 Kotkaperhe 07.37 Neppajymykerho 07.42 Sasu 07.57 Touhukkaat: Tuhrupöpön jäljillä 08.19 Viidakkokirja (7) 08.30 Viidakkokirja (7) 08.41 Late Lammas 09.00 Sydänmailla (7) 09.45 Isojen kissojen jäljillä 10.15 Stacey Dooley: Bileturismin kääntöpuoli 11.15 Silikonisukupolvi 11.45 Kukkaron herraksi tv-uutiset. 16.15 Faunin iltapäivä. 17.00 Uutiset ja sää. 11.57 Päivän mietelause. 07.10 Aamusoitto. 09.05 Muistojen bulevardi. 08.12 Maakuntaradio. 16.00 Uutiset ja sää. 21.45 Tekijä: Sarjakuvantekijä J.P.Ahonen 22.00 Uutiset ja sää. Falun, Ruotsi. 17.00 Pikku Kakkonen 17.58 Hiihdon MM: Naisten mäkikarsinta Naisten mäkikarsinta, HS 106. 17.20 Maakuntaradio. 18.30 Hartaita säveliä. 15.00 Uutiset. Selvitimme, voiko vaatteiden valmistusmaat sen perusteella laittaa paremmuusjärjestykseen. Alkujärkytyksestä selvittyään hän lähti päättäväisesti etsimään juuriaan. 16.15 Urheiluradio. 04.02?04.55 Café Tropical. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Hiihdon MM 18.00 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.00 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00?06.00 Arkisto. 11.00 Uutiset. 11.03 Maakuntaradio. 13.03 Maakuntaradio
Kun yritykset eivät luonnollisestikaan paljasta menestyksensä liikesalaisuuksia toisilleen, urheilun puolella ollaan niin sinisilmäisiä ja uskotaan, että kaikkien valmentajiemme tieto olisi mukamas kaikkien käytettävissä. Kielipolitiikka urheilussakin kyllä sallitaan. Ei ole. Ensinnäkään suurinta osaa meistä ei saada terveyttä edistävän ja ylläpitävän liikunnan pariin. toinen. Ja kun näin sanon, samalla annan tunnustuksen kokoomuspoliitikko Kalervo Kummolalle, joka on sydämeltään myös urheilumies. Siksi valmentajien välistä kilpailua tulisi tukea eikä tukahduttaa yhdenmukaisella monopoliajattelulla. Sama koskee järjestojen kisaamista paremmuudesta. Tulokset ovat nyt nähtävissä. Kun halli ei ollut kaupan, HIFK pani nyt paremmaksi. Norjassa toisin. Tätä ominaisuutta tulisi niin kodin kuin koulunkin edesauttaa. Se on lähde ihmisen elinikäiselle hyvinvoinnille. Myös huippu-urheilunkin perusta. Lapsi on synnynnäinen liikkuja. 32 19.2.2015 ARKI Kolumni Vihellys Wilma Hurskainen Liikkuminen on hyvinvoinnin perusta, mutta niin myös huippuurheilun. Eteenpäin rohkeasti uusin voimin ja toimin Huippu-urheilu reilaan. Vain pieni osa suomalaisista on ottanut liikkumisen omakseen. Sairaalakulut ovat miljardiluokkaa. On tehtykin, mutta onko puuhailtu oikein. Kilpailee menestyksellä valtaeliitin urheilun kanssa, Tutkikaapa tuloksia huipullamme. Tarttis tehrä jotain. Jani sievinen ja antti Kasvio sekä Hanna-Maria seppälä nousivat maailman maineeseen kotiensa kautta. KoKo Kansa Kuntoon. n n n ojentaa köyhästä kassastaan auttavan kätensä urheiluväen perustaman veikkausyhtiön tuotolla joten kuten. Siksi, että siellä uimahalleissa uimavalvojat seuraavat tarkkakatseisesti nuoria altaissa. Urheiluseuroilla on niin ikään korostetun tärkeä osuutensa nuorten elämässä. Siellä usea urheilun penkkikatsomo on samoilumatkojen päässä. Ja ne täyttyvät eväillä varustetuista reppumatkaajista. Kansainväliset urheilusaavutukset eivät pahemmin tuota mitaleita.. Koululaitoksemme tähtää nykyään pikemminkin ihmisen henkiseen kuin liikunnalliseen kulttuuriin. Miksikö. Sinne seura suunnittelee kiekkoravintola-hotelli-asunto-autoparkki-kauppakeskus-nähtävyys-monitoimipytinkiä. Nyt kun kaupungin kiinteistölautakuunta sai puheenjohtajakseen kokoomuksen HIFK-fani Juha Hakolan, on uumoiltavissa, että asia nytkähtää pikapikatoteutukseen. Urheilu on bisnestä ja bisnes urheilua! HiFK HaiKaili vuosia. Samalla, kun kaivataan urheilijoillemme parempaa kansainvälistä tasoa, mikä onkaan suomalaisten urheilujohtajien taitotaso! Kohennettavaa on, sen näkee jo sokea Reettakin. Katsokaapa Kauko-Aatos muuten urheilumme lajiliitLeväaho Kirjoittaja on tojohtajien poliittista väriurheilutoimit- karttaa! Kovin on porvaripitaja ja -tietäjä. Hän on onnistunut yhteistyössä koko lätkäkentän toimijoiden kanssa löytämään ja jalostamaan nuoret suomalaiset maailman ykköskaartiin. Kun Kummolalta kysyy, ovatko muut lajit halunneet ottaa oppia jääkiekon tuloksellisesta esimerkistä, Kummola vastaa: kukaan ei ole kysynyt! Ja vielä avainkysymys. Tavoitteita, jotka ovat kaikonneet karkuun. Jo perustuslaki takaa sen. suoMen valtio Kyllä n n n Kodeilla ja kouluilla on alkukasvatus. Valtio ja kunnat luovat kyllä edellytyksiä liikunnalle, mutta urheilukykyjen etsintä on pahasti pielessä. Ei meillä, koulukilpailua päinvastoin jarrutetaan. Katseet siis koululaitokseen. Paraatipaikalla sijaitseva, aikanaan SDP:n vappujuhlapaikka, Mäntymäki on nyt osto- tai vuokrakohteena. Kun lupaus osuu okulaariin, paikallinen uintiseura jalostaa kyvyn. Seurojen toimintaa ylläpitäviä vetäjiä ja valmentajia on koulutettava. urHeiluMMe raKentuu lapsiin. Vain pieni osa suomalaisista on ottanut liikkumisen omakseen. Norjassa toisin. Urheiluliittojemme johtajiksi on palava halu useinkin henkilöillä, joilla ei ole mitään ideoita annettavanaan urheilun puolelle mutta joilla on takanaan useinkin hyvinvoipa porvaristo. Ei ole eikä tule olemaan. Meillähän yksi huippu-urheilujärjestö lopetti kilpailutoimintansa, kun porvaripoliitikot halusivat taloussaarrolla omia urheilumme johtamisen itselleen. Miten näitä rahoja käytetään, siitä ei ole kunnon tulosseurantaa. Yrityselämässä kilpaillaan keskenään. Urheilussamme ei. Surullista. Ruotsinkielinen urheilukärjestö CIF toimii silti yhä. USA tuottaa huippu-urheilijoitaan yliopistojen ja muiden oppilaitostensa yhteistoiminnoillaan ja keskinäisellä kilpailullaan. Kunto kohenee. Liikkuminen on tärkeä elämäntapa. Näin ei meillä. Siksi niitä tulee tukea entistä enemmän. IPhonet ja iPadit ja muut vempaimet ovat suosiossa. Ne eivät ole tasapainossa. Tälle saralle kaivataan todellakin urheilullista vallankumousta. n n n sitten Helsingin Jäähallin ostoa. Ruotsi on maailman kärkivaltioita, mitä tulee vaikkapa uintiin