Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 27 liike . 18 tehtaanmyymälä Vanha talvitie 8 00580 Helsinki P. ToukokuuTA 2016 n0 20 politiikka . . 09 774 33 477 Avoinna ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 palvelutiskit Prisma Itäkeskus, Vanhanlinnantie1, Helsinki P. Hinta 2 € 19. 6 Pallo hallussa kulttuuri. 010 766 8912 S-Market Sokos Helsinki Postikatu 2 Helsinki P. 10 politiikka . 010 766 1047 Neuvottelut ovat vielä kahvittelun tasolla. 34 Kohtuus vaarassa myllertää ajattelua Suomesta tulossa yhtiölaboratorio Valokuvassa on vielä voimaa eero aarNio
2 19. ToukokuuTA 2016 Lehdessä 6 Autoilija maksaa, yhtiöt rahastavat 8 Uutiskertaus: Kehitystä vai lihoiksi laittamista 9 Demokraatti.fi 10 Hallitus mokasi luottamuksen 12 Kotoutus horjuttaa kuntataloutta 14 Elävänä Euroopassa: Dublin-sopimusta kritisoidaan 15 Saksan ja Itävallan demarit kriisissä 16 Demograafi: Äänestäjiä liikkeellä 17 Isoäiti tietää 18 Olipa kerran minä: Eero Aarnio 22 Ekaluokkalaisista kasvoi fiksuja nuoria 25 Kasvot peilissä: Mira Kasslin 26 Monimuotoinen puutarha on viherpeukalon onni 27 Oikea valokuva kiinnostaa 29 Lähes koko kosmos kansissa 30 Katumus perheperintönä 31 Mikko Majander: Sammaloituvatko vierivät kivet 32 Demokraatti 100 vuotta sitten 33 Heikkojen puolustajalle SDP oli ainoa vaihtoehto 34 Kohtuus vaarassa ajaa mielen vallankumousta 37 Aika ei hyydytä Suomen vanhinta naisdemarijärjestöä 38 Mielipide: Eläkelaitokset kasvattavat eläkeköyhyyttä 40 Suomalainen demari 41 Nieminen Vee 43 Järjestötoiminta 45 Ristikko 46 Televisio 48 Närästäjä, Mun luontoni, radio 33 Liike 27 Kulttuuri 17 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Janette Grönfors 4 Demo, Ville Ranta, Oppositiosta kajahtaa 5 Pääkirjoitus, kohtaaminen Eero Aarnion kanssa Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www. www.paperiliitto.fi
RASMUS ry:n perustaja . Ovatko Alexander Stubb ja Petteri Orpo saman puolueen puheenjohtajaehdokkaina. Mitä vanhemmaksi kasvoin sitä laajemmaksi tuli tietoisuus epäoikeudenmukaisuudesta ja eriarvoisuudesta myös yli oman maan rajojen. Räty siirtyy Terveystalon liiketoimintajohtajaksi. KUVa jarI SoInI ” Jokainen voi myös puuttua arjen rasistisiin tilanteisiin ja näyttää sillä tavalla oma kantansa rasismia kohtaan. . . Mielestäni sellaiset ihmiset ovat esikuvallisia maailmanparantajia, jotka tekevät sitä muiden vastustuksesta huolimatta ja ilman, että rikastuisivat ja saisivat vääränlaista valtaa sillä. Laastaroisin ne alueet, joilla on tällä hetkellä eniten sodasta johtuvaa levottomuutta ja toivottomuutta siksi, että ihmisten ei olisi pakko jättää kotejaan ja perheitään ja ryhtyä pakolaisiksi. Helsingin kaupungin sosiaalija terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty (kok), ex-sosiaalija terveysministeri, testasi kilohintansa vapailla markkinoilla ja totesi sen olevan kohdallaan. . Voittaako idealisti, Don Quijote vai poliitikko. Juridisesti ok mutta eettisesti epäilyttävää. Se voittaa, joka on inhimillisin ja epäitsekkäin. Se tapahtui jo lapsuudessa, kun tajusin, että on paljon ihmisiä, joilla on asiat paljon huonommin kuin itselläni. Jokainen voi omilla teoillaan ja puheillaan vaikuttaa siihen, miten oma lähipiiri suhtautuu vaikkapa rasistisiin vitseihin, mutta myös sosiaalisessa me diassa esiintyvään vihapuheeseen. Terveystalolle taitaa tulla rahastuksen paikka Helsingissä. Kyynisyys tulee aika ajoin, kun tajuaa, että ne, jotka asioista päättävät, eivät tajua tarpeeksi tehdäkseen oikeita päätöksiä. . Pyörteitä. Orpon puheiden perusteella näkee tilanteen lähes päinvastaisena. Suomen Punaisen Ristin Ei rasismille! -hankkeen koordinaattori . 3 19. Pitkämielisyys ja -jänteisyys ovat myös tarvittavia ominaisuuksia, sillä onnistuminen ja kiitos voivat tulla vasta vuosikymmenien työ jälkeen. Sitä mitä ei näe, ei ole. Ilmapuntari Sataa laariin. Kansainvälisen romaninaisten verkoston (IRWN) perustajajäsen . Varhaisaikuisuudessa kiinnostuin myös Nelson Mandelan elämäntyöstä apartheidiä vastaan sekä romanien oikeuksien toteutumisesta niin kotimaassa kuin Euroopassa. Minkä maapallon osan laastaroisit ja miksi. . Vähemmistöja ihmisoikeustöitä kotimaassa ja Euroo passa vuodesta 1988 . Jokainen voi myös puuttua arjen rasistisiin tilanteisiin ja näyttää sillä tavalla oma kantansa rasismia kohtaan ja samalla tukea rasismia kohdannutta. Maailmanparantaja TEKSTI SIMo alaSTalo . Pois silmistä, pois mielestä – elämänasenne voi tehdä elämän yksinkertaisemmaksi. Koulutus, elämänkokemus, kyky ajatella sekä asettua toisen ihmisen asemaan tekee elämästä elämisen arvoista ja vivahteikasta. . Vaatiiko maailmanparannus hullunrohkeutta. Palannut 18 vuoden tauon jälkeen karaten pariin Janette Grönfors. Miten rasismia vastustetaan ruohonjuuritasolla, arjessa. Helsinki osti vuosina 2012–2014 Terveystalolta palveluita noin 3,5 miljoonalla eurolla. Vaatii, todellista rohkeutta ja asiaan uskomista sekä itsensä likoon laittamista. Teini-ikäisenä seurasin tarkkaan Äiti Teresan vaiheita ja olin vakuuttunut, että oma työurani tulisi olemaan myös muiden auttamista, heikompien oikeuksien ajamista ja niistä tiedottamista. Tuoko tieto tuskaa. Kuka on esikuvallinen maailmanparantaja. Stubb korostaa, että kyse ei ole linjavaalista, eikä hän näe kenttäväessä tyytymättömyyttä. Sen verran ristiin he puhuvat puolueen tilanteesta. Itse koen, että mitä enemmän tietää ja osaa hyödyntää tietoansa, sen paremmin pystyy vaikuttamaan. Voiko maailmanparantaja olla kyyninen. ToukokuuTA 2016 Hullunrohkeasti rasismia vastaan Mikä teki sinusta maailmanparantajan
4 19. Yksi syy on yksityisen sektorin passiivisuus. Yhdellä valtion sijoittamalla eurolla saa siis kolme euroa lisää muualta. Monella kunnalla ei ole lainkaan aikai sempaa kokemusta turvapaikanhakijoiden asuttamisesta ja kotouttamisesta. Siksi SDP on esittänyt uutta viennin ”veturimallia”, jossa luodaan tarpeeksi suuri vientikokonaisuus ja tarjoama kansainvälisen tason projektivientiin. Tällainen yhteenliittymä pitäisi tehdä mahdollisimman nopeasti, jotta kilpailisimme tasavertaisesti uusiutuvan energian jättihankkeissa esimerkiksi Kiinassa, Intiassa ja Meksikossa. Siksi on tärkeää, että kotouttaminen onnistuu ja siihen panostetaan. Kotouttamisprosessi tarjoaa myös kuntalaisille monia mahdollisuuksia osallistua kotouttamiseen. ToukokuuTA 2016 Viikon sana » William Magee: Ihminen joka ei tee virheitä ei tavallisesti tee muutakaan. Jokainen voi vaikuttaa kotouttamisen onnistumiseen. Kotouttamisen epäonnistuminen näkyy kunnille ja valtiolle koituvina menoina ja sosiaalisten ongelmien kasvuna. Toimivien käytäntöjen ja mallien luominen voi siksi viedä aikaa. Hallitukselle tarjottiin muun muassa mallia, jossa 400 miljoonan euron valtion rahoituksella saadaan muodostettua 1,6 miljardin rahoituskokonaisuus esimerkiksi asuntoja liikennerakentamiseen. Opposition ääni ViLLe skinnaRi ollut kiinnostunut luomaan Suomeen mallia, jossa valtion vähemmistöpanostuksella luodaan rahoituksen ehdot täyttävä kokonaisuus. Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu (sd.). Kuntalaisilla on tärkeä vastuu avoimen ja kotouttamista tukevan ilmapiirin aikaansaamisesta. Kaasua komissaari Katainen! sipilän, soinin ja stubbin hallituksen 110 000 uuden työpaikan tavoite on kunnianhimoinen. Hankkeissa tulee olla enemmistö yksityistä rahaa eli muuta kuin valtion tai kuntien rahoitusta. Tämä koskee tieja ratahankkeiden lisäksi myös teollisuutta. Kuntapäättäjät eri puolilla Suomea ovat päässeet konkreettisesti vaikuttamaan siihen, miten kansallista vastuuta turvapaikanhakijoista jaetaan kuntien kesken. Miksi EU:n miljardirahoitusta ei olla saamassa Suomeen. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) ja talousvaliokunnan jäsen Viennin ongelmia vähemmälle huo miolle on jäänyt eurooppalaisen rahoituksen hyödyntäminen investoinneissa Suomeen. Kunnissa tapahtuvan kotouttamisen onnistumisella on keskeinen merkitys siihen, että oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija sopeutuu uuteen kotimaahansa. Kuntalaisilla on tärkeä vastuu avoimen ja kotouttamista tukevan ilmapiirin aikaansaamisesta. On tärkeää, että muualla Suomessa havaitut parhaat käytännöt pystytään levittämään eniten kotouttamisessa tukea tarvitseviin kuntiin. Yksityinen sektori tarvitsisi kumppanikseen fiksun valtion. Ville Ranta UUsien ajatUsten koeponnistamo Demo eemeLi peLtonen Kuntalaiset mukaan kotouttamaan Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijOiden vastaanottamisesta on tullut pakolaiskriisin seurauksena ajankohtainen kysymys kuntien valtuustoissa. Esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöt ovat olleet kiinnostuneita rahoittamaan kyseistä rahastoa. Meiltä puuttuu paria poikkeusta lukuun ottamatta viennin veturiyritykset, jotka vetäisivät mukanaan keskisuuria ja pieniä yrityksiä. Suomi on ollut jo liian pitkään investointilamassa. Vientitulomme ovat samaan aikaan romahtaneet vuodesta 2008 eikä samalle tasolle pääsyä ole näköpiirissä. Hallituksen kärkihankerahat ovat murusia jos ja kun hallitus haluaa investointeja liikkeelle. Tämä ei ole hallitukselle kelvannut – erityisesti kokoomus vastusti ajatusta budjetin ulkopuolisesta rahoituksesta. Samaan aikaan kilpailijamaamme valloittavat maailmaa laajoilla vientiverkostoilla ja monipuolisella osaamisella. Suomen nykyinen hallitus ei ole
ToukokuuTA 2016 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Oli kunnia-asia päästä sen sisuksiin käpertymään. Mukava kuin mikä. Emme käytä energiaamme tuloerojen tasaamiseen tai varallisuuden kasautumisen estämiseen vaan haaveilemme uuden iPhonen hankkimisesta. Keskusrikospoliisin tutkija Jari Leskinen yrittää Kohti sosialismia! -kirjassaan sotkea toisiinsa SDP:n koulutuspolitiikan ja aikanaan kohutun Pirkkalan koulukokeilun. Pirkkalan kokeilu oli taistolaisten operaatio, eikä se siitä poliisikuulusteluissakaan muuksi muutu.. 5 19. Heti tulee napakka vastaus, kun yrittää viedä keskustelua siihen, kuinka ylipäänsä 1960-luvulla haettiin uutta muotoilun kieltä. Kulutuksen oravanpyörä ja jatkuva puhe kasvusta kyllä lisäävät varallisuutta, mutta suurimman potin kerää kuitenkin aina kasvoton pääoma. Vaikka kulutuksen hillintä voisi kääntää ihmisten ajattelun paremmin yhteiskunnallisiin uudistuksiin, leikkaisimme samalla yritysten toimintaedellytyksiä ja aiheuttaisimme lisää työttömyyttä. Onkohan Pentti Linkola sittenkin oikeassa. Onneksi maapallon kantokyvyn rajat ovat pakottaneet ihmiskunnan pohtimaan kuluttamisen määrää uudelleen. Jos Marx eläisi tämän päivän Suomessa, hän ei enää kauhistuisi uskonnon lamauttavaa voimaa vaan suuntaisi kritiikkinsä muualle. Kulutushysteria sopii parhaiten suurten pääomien haltijoille, jotka pitävät pinnallisella kulutuksella kansan aisoissa. – Kuka haki. Viihde ja kuluttaminen ovat siis ottaneet sadassa vuodessa uskonnon paikan. Minä. Ja kaikki se näkyy myös hänen töissään, jotka rikkovat rajoja ja herättävät mielikuvituksen liikkeelle. Niin kauan kun kansalaiset tappelevat keskenään digimaailman uusista villityksistä, ei maailman varallisuuden kasautuminen ole kenenkään ongelma. On siis vain yksi oikea tapa ajatella, ja se on ”kaikki mulle heti tänne nyt”. Joukkoviestimien ja kulutustuotteiden valta on niin suuri, ettei mukavuudenhaluinen ihminen kykene niitä millään vastustamaan. Ja ”Se” tuoli: ensimmäinen Pallotuoli on luonnollisesti Aarnioiden kotona Veikkolassa. Moderni pelkistetty muoto voi tuoda myös vilpitöntä iloa. Maapallon kantokyvyn rajat ovat pakottaneet ihmiskunnan pohtimaan kuluttamisen määrää uudelleen. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 701 0555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Demokraatti.fi EEro AArnion hAAstAttElu sivullA 18 Yhtä värikäs persoona kuin työnsä ”Pallotuolin isä” Eero Aar nio on mainio tarinankertoja. Tällä lauseellaan sosialismin isähahmo ei suoranaisesti demonisoinut hengellisyyttä mutta kritisoi uskonnon aiheuttamaa yhteiskunnallista passiivisuutta köyhän kansanosan keskuudessa. Hauska, nopeasti hoksaava, ilkikurinen. Marxin kritiikin kärki osuisikin kulutusyhteiskunnan unettavaan voimaan, joka estää ihmisiä taistelemasta omien oikeuksiensa puolesta. Lämmittää mieltä, että Aarnion vaimo Pirkko on läsnä koko haastattelun ajan – heittämässä yhtä ironisia kommentteja kuin miehensäkin. Samalla ihmisistä on tullut entistä yksiulotteisempia. Olemme siirtyneet jälkiteolliseen digiaikaan, mutta sama yksiulotteisuus leimaa edelleen ajatteluamme. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Jostain meidän on tingittävä, jotta maail ma voi aidosti säilyä jälkipolvillemme. Viime vuosisadalla vaikuttanut saksainen filosofi Herbert Marcuse kehitti tuotannossaan Marxin ajattelua ja väitti, että juuri edistynyt teollisuusyhteiskunta luo ihmisille vääriä tarpeita, joiden hämähäkinverkkoon on helppo takertua. Ja mikä muisti miehellä on! Kun hän kertoo siitä, millaista oli elää sota-aikana Helsingin Kalliossa, kuulee melkein pommikoneiden jylyn omissa korvissaan. Kohtaaminen tEKsti mArjA luumi . Kouluista ollaan poistamassa pakollinen historian opetus, eikä yhteiskunnan arvokkaimmalle aarteelle, demokratialle ole lainkaan omaa paikkaa. Sen mukaan vain kulutuksen oravanpyörästä poistuminen voi pelastaa demokraattisen yhteiskunnan. Kun ihmisten toivo paremmasta liittyi vain kuoleman jälkeiseen elämään, jäi moni tärkeä yhteiskunnallinen uudistus tapahtumatta. Kirkko ja uskonnot eivät enää estä ihmisoikeuksien toteutumista ja tasa-arvoa, pikemminkin päinvastoin. Aarniossa aistii myös terveen itsetunnon. Kulutusyhteiskunnan kritiikki on perusteltua aina siihen asti, kun puhutaan kansantaloudesta. Yritys on tökerö ja tarkoitushakuinen. Se jo kertoi sellaisesta yhteenhitsautumisesta, joka on nykyään harvinaista. Puhelinvaihde: 09 701041 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 701 0504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 701 0560, ilmoitukset@demokraatti.fi Kustantaja: kustannus oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. KuvA juKKA-pEKKA flAndEr JK Kuluttaminen on todellista oopiumia kansalle K arl Marxin kuuluisimman ajatuksen mukaan ”uskonto on oopiumia kansalle”. Herbert Marcusen mukaan ratkaisu ihmisten kulutussokeudelle on ”suuri kieltäytyminen”
Tiedot käytöstä voitaisiin saada katsastuksen, teiden liikennemäärätilastojen tai digitaalisen valvontajärjestelmän kautta. Tienkäyttömaksujen alueellinen tasapuolisuus Liikennekaaressa ehdotetussa mallissa teistä maksettaisiin käytön mukaan. Suomesta on tulossa liikenteen koelaboratorio,. Maksujen ja sijoitusten tasapuolinen jakautuminen olisi kuitenkin haasteellista. On naiivi ajatus että rahat menisivät vain tiestön ylläpitoon, vaan niillä rahoitetaan muitakin valtion menoja, kansanedustaja, entinen liikenneministeri Krista Kiuru sanoo. L iikenne -ja viestintäministeriö suunnittelee osana liikennekaarta valtion tiestön yhtiöittämistä, joka rahoitettaisiin tienkäyttömaksuilla. Valtion budjetin varat väyläverkkoon eli ylläpitoon ja kehittämiseen ovat vain 1,7 miljardin euron luokkaa vuosittain, mikä ei riitä noin 2,5 miljardin korjausvelan korjaamiseen. Korjaushankkeisiin tai uusiin investointeihin ei olisi rahaa, koska käytöstä maksavia olisi liian vähän. Kiurun mukaan Sipilän hallitus rahoittaa väyläverkon korjausvelan taittamista, mutta leikkaa samalla uusien infrahankkeiden rahoitusta. ToukokuuTA 2016 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 050 311 0737 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITIT » Mikkel Näkkäläjärvi: Iso-Britannian lähtö EU:sta haittaisi myös Suomea, monellakin tapaa. Vastaavasti ajoneuvoja polttoaineveroja alennettaisiin tai niistä luovuttaisiin kokonaan. Muun muassa Autoliitto on tyrmännyt uudistuksen, ja uuden mallin epäillään tulevan autoilijalle kalliimmaksi. Yhtiöittämisestä – Tosiasiassa liikennemaksut eivät poista verotuksen tarvetta, vaan käytännössä kuluttaja joutuisi maksamaan teistä kahteen kertaan. – Mikäli väylät eritellään käytön mukaan, ei syrjäseutujen väylille riitä maksajia tai väylämaksut nousevat kohtuuttomiksi. 6 19. – SDP kannattaa elvyttämistä, jossa sekä vähennetään korjausvelkaa että satsataan uusiin hankkeisiin
Polttoaineveroja ei vain ole kohdistettu suoraan tiestön kunnossapitoon. . Eduskunnan täysistunto . . . . – Liikenteen lainsäädäntöä voi ja pitääkin uudistaa, mutta tuntuu, että hallitus uskoo liikaa markkinoihin, Kiuru kiteyttää. . – Esitys johtaisi helposti siihen, että eduskunnan budjettivalta katoaisi yhtiön hallituksen käsiin. . Ajoneuvovero peritään autojen omistajilta. Sitä maksettiin 930 miljoonaa euroa vuonna 2015. . Yhtiön omaisuutta voisi myös myöhemmin pilkkoa tai myydä pois. Itävallan presidentinvaalien 2. Polttoainevero peritään polttoaineen ostajalta ja se kuuluu energiaveroihin. lihajalosteiden syöpävaarasta . . ToukokuuTA 2016 Demokraatin viikko 19.5.–25.5.2016 . Jos polttoainevero poistettaisiin, bensan ” Väyläyhtiön suurin ongelma on demokraattinen. . USA:n republikaanien esivaali Washingtonissa . . . Valta yhtiöllä, vastuu eduskunnalla Väyläyhtiön maksumallin ajatus on, että yhtiö voisi velkaantua valtiota vapaammin, vaikka valtio saisi velkarahaa halvemmalla. . Näkisin että nykyinen ajoneuvoja polttoaineverotusmalli on järkevä, eikä vielä tiensä päässä. Kyse merkittävistä veroista – Kyse on valtion budjetin kannalta merkittävistä summista. Kirkko-Jaakkola muistuttaa polttoaineverojen olevan sinänsä jo käytössä olevia tienkäyttömaksuja, koska ne perustuvat ajettuihin kilometreihin. – Valtion omaisuuden myymisestä kansainvälisten sijoittajien käsiin on tuoreita huonoja kokemuksia, jotka ovat johtaneet suureen hinnannousuun monopolialoilla. Bensalitran hinnasta polttoaineveron osuus on noin puolet ja dieselissä hiukan vähemmän. Vihreän liiton puoluekokous . Tadzhikistanin kansanäänestys perustuslaista . EU:n ulkoasiainneuvosto . Suomen Pankki julkaisee arvionsa rahoitusjärjestelmän vakaudesta . Palkansaajien tutkimuslaitos selvittää työttömyystutkimusta . Kiurun mukaan väyläyhtiön suurin ongelma on demokraattinen. . . kierros . Eduskunnan täysistunto pe la su ma ti ke to autoilijoille tuplamaksut. Europarlamentin täysistunto Brysselissä . . Eduskunnan täysistunto . . Uusimmasta budjetissa (2016, ajantasainen yhdistetty) on seuraavat verotuottoarviot: autovero (hankinta) 839 Me, ajoneuvovero (käyttö) 1 115 Me, bensaja dieselvero 2 630 Me eli yhteensä 4,85 miljardia. . Sisäministeri Petteri Orpo esittelee sisäisen turvallisuuden selontekoa . Polttoaineveroja bensasta ja dieselistä kerätään yhteensä noin 2,6 miljardia euroa vuosittain. 7 19. EU:n oikeusja sisäasiainneuvosto . AjoneuvojA polttoAineveron määrä sillä vastaavaa mallia ei maailmalla tunneta, Kiuru sanoo. . . . – Nykyisessä järjestelmässä maksetaan tiestön käyttämisestä ja toisaalta saastuttamisesta, eli käyttäjä maksaa jo tällä hetkellä. Tiedämme, että valtionyhtiöiden omistajanohjaus on ollut heikkoa, ellei ala-arvoista. Lopulta valtio kuitenkin olisi yhtiön takuumiehenä ja yhtiön taseessa valtion strategisin infraomaisuus. . . . . . Matleena Kantola Demokraatti Kuvitus Ella Kaverm a. . . . Kansalaiset eivät voisi vaihtaa yhtiön hallitusta, toisin kuin vaaleilla valittuja kansanedustajia. Eurogroup pohtii Kreikan ratkaisua . Kyproksen vaalit . Syöpäjärjestöt kertovat syöpäluokituksista, mm. Liikenneministeriön mukaan uusi yhtiö ja malli tulisivat voimaan vuoden 2018 alusta. hinta putoaisi yli puolella, koska myös arvonlisäveroa maksettaisiin vähemmän, Veronmaksajien Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola sanoo. . Vietnamin vaalit . Asiantuntijat ovat kuitenkin jo kiistäneet tämän
– Näistä lähtökohdista sanoisin, että enemmän tuo paperi huolestuttaa, mutta ei ammuta liikkuvaa elementtiä ennen kuin on analysoitu, mistä on kysymys, Rinne sanoi. Kun luottamusta ei ole, pienikin erimielisyys on uhka. Itse neuvotteluja on kuvattu synnyttämisenä. – Valtion strategisten omistusten rajaa ollaan muuttamassa alaspäin ja tekemässä tilaa myynnille, Rinne arvioi. Kyllä markkinavoimat panevat Kustiinkin liikettä. Se ei sopinut Suomeen, jossa ilolle ei ole sijaa, kun osapuoli nähdään vihollisena. Siis jotakin myönteistä. pAhIs. Kieli paljastaa suomalaisen sopimisen kivuliaan ja vaarallisen luonteen. Meillä työ on velvollisuus ja sen ehdot nähdään ylhäältä annettuina ja pakottavina. Molemminpuolisen uhkailun ilmapiirissä verbi on muistuttanut ajasta ennen Arvo Ylppöä, jolloin lasten lisäksi myös äidit olivat hengenvaarassa. Hänen mukaansa monta kysymystä jäi auki, esimerkiksi Postin ja VR:n tulevaisuus. Ruotsissa neuvottelut ajatellaan mahdollisuutena. NeuvotsIMO AlAsTAlO tuottaja simo.alastalo@ demokraatti.fi Vastakkainasettelun aika ei ole ohi Uutisviikko KOONNuT hEIKKI sIhTO Jyrkkä vastakkainasettelu on outoa, koska neuvottelupöydässä kaikki saattavat voittaa. Jo lähtökohdiltaan se tuomittiin hävityksi, mutta saattohoidon kynnyksellä hallitus ja liitot päättivät yrittää. Positiivista Rinteen mielestä on parlamentaarisen työryhmän perustaminen omistajaohjauksen tueksi. Sipilän, Stubbin ja Lindströmin nyrkkitervehdys oli tökerö ele ennen muuta tätä taustaa vasten. Häntä huolestuttaa, mitä tapahtuu valtio-omistajan mahdollisuuksille vaikuttaa työpaikkojen pysymiseen Suomessa. Rinne uskoo kehitysyhtiön olevan myyntiorganisaatio SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mielestä näyttää siltä, että valtion omistajapolitiikan linjaus on myyntiohjelma ja kehitysyhtiöksi nimetty organisaatio myyntiorganisaatio. Tupon tapauksessa on käytetty jopa sanaa kuolema, ikään kuin sopimus olisi henkilö, joka menehtyi tehohoidosta huolimatta. Kilpailukykysopimus ei ole poikkeus. – Entä kuka käyttää valtaa kehitysyhtiössä, millaiset ihmiset siellä tekevät päätöksiä ja mikä sen suhde on poliittiseen päätöksentekoon. 8 19. Kun Ruotsissa puhutaan työehdoista, mielessä on työ, joka on kansalaisen oikeus. telutulosta on haettu kuin kivääri selässä, pakon velvoittamana. Omistukset lihoiksi. Jyrkkä vastakkainasettelu on outoa, koska neuvottelupöydässä kaikki saattavat voittaa, ja suomalainen yhteiskunta on siitä edelleen paraatiesimerkki. ToukokuuTA 2016 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TApAhTuMIA K un työehtoneuvottelut ovat Suomessa epäonnistuneet, lehdissä on puhuttu niiden kariutumisesta
On valitettavasti vielä nollatuntisopimukset ja ketjutettavat määräaikaisuudet. Isis menettänyt lähes puolet alueistaan Irakissa Isis on Pentagonin mukaan menettänyt lä hes puolet alueista, joita se on väittänyt pi täneensä hallussaan Irakissa. Koeaika on jo olemassa ja aivan riittävä työntekijän työkyvyn toteamiseksi. Orpo haluaa valtiovarainministeriksi, jos hänestä tulee puolueen puheenjohtaja. Saman vuoden elokuussa Yhdysvaltain joh tama kansainvälinen liittouma aloitti ilmais kut Isisiä vastaan.. Tämä on ensimmäinen kilpailukykysopimuksen mu kainen neuvottelutulos. Äitiyslakialoite etenee eduskuntaan Kansalaisaloite äitiyslain uudistamiseksi ylitti viime torstaina 50 000 allekirjoituksen rajan ja etenee siten eduskunnan käsittelyyn. Lauri Helasvuo kritisoi Antti Rinnettä, kun tämä kutsui hallituksen omistajapolitiikan uusia linjauksia ”myyntiohjelmaksi” Tuokin vielä piti nähdä... Jos joidenkin toimijoiden sallitaan rikkoa voimassa olevia sääntöjä, markkinat eivät enää toimi. Lakiuudistus valmisteltiin jo viime hallitus kaudella, mutta jäi antamatta eduskunnalle, koska kristillisdemokraatit vastustivat sitä. Kyselyyn vastan neista vasemmistolii ton äänestäjistä An derssonia kannattaa tehtävään 51 prosent tia ja kaikista vastaajista 29 prosenttia. Ja niin, että se koskisi myös toimeentulotukea.” Minna Huistinoja jatkaa samasta aiheesta ”Ei voi kuin tuntea myötähäpeää demaripopulismista, tälläkö mallilla meinaatte gallupkannatuksen kestävän. 9 19. Jotain rajaa työntekijän kyykyttämiselle.” Tarja Eklund arvostelee hallituksen työllisyyspakettia ”Jos hallitus haluisi tehdä jotakin fiksua tässä työllisyystilanteessa, niin nostaisivat 300 euron suojaosaa tuntuvasti. Orpo haluaa olla luottamuksen palauttaja Sisäministeri Petteri Orpo aloitti kam panjansa kokoomuksen puheenjohtajaksi. Orpo totesi, että hän puheenjohtajana ha luaisi palauttaa kansalaisten luottamuksen kokoomukseen. Sopimus pidentää työaikaa vähentämällä kolme kokonaista pekkaspäivää. Isisin jihadistit valtasivat suuria alueita Irakissa ja Syyriassa vuoden 2014 alussa. Toiseksi suosituin ehdokas on vasemmisto liiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja AinoKaisa Pekonen. PAM: Lisää myyntioikeuksia, lisää turvattomuutta Palvelualojen ammattiliitto PAM sanoo, että päivittäistavarakauppojen alkoholin myyn tioikeuksien laajentuminen saattaa johtaa työturvallisuusriskien ja väkivaltatilantei den merkittävään lisääntymiseen. Porokari sen sijaan on ol lut tiiviisti mukana SAK:n ja STTK:n liittojen kaavaileman uuden keskusjärjestön valmiste luissa. Pekosta kannatti 12 prosenttia vasemmistoliiton äänestäjistä ja kuusi prosent tia kaikista vastaajista. En nyt ihan maanpetturuudesta syytä, mutta sylettää silti...” Heikki Vuorisalo kommentoi Fiskarsin päätöstä lopettaa yli sadan työt Billnäsin tehtaalta Raaseporista ja siirtää puutarhatyökalujen valmistus Puolaan ”Ainoa keino on tehdä rikkaasta rehellinen, mikä ei ole helppoa. ToukokuuTA 2016 ”Ilmaistöitä ja työnäytteitä työttömät eivät kaipaa. Lehdelle kerrottiin, että joukko Porokariin tyy tymättömiä jäsenjärjestöjä on valmis syrjäyt tämään hänet perjantain edustajakokouksessa. Aloitteen tavoite on turvata naisparien las ten oikeudet siten, että naisparin ei tarvitsisi enää tehdä perheen sisäistä adoptiota, jotta toi nenkin äiti olisi virallisesti lapsen vanhempi. UberPopissa ratin takana on taksiluvattomia normikan salaisia. Orpo on kyselyiden perusteella päihittä mässä nykyisen puheenjohtajan Alexander Stubbin kisassa, joka huipentuu ke säkuussa Lappeenrannan puoluekokouk sessa. PAMin mielestä tuotevalikoimien laajen taminen väkevämpien osalta tilanteessa, jossa edes nykyisen järjestelyn osalta ei vä kivallan uhkaa ole saatu kunnolla haltuun, ei edistä työntekijöiden turvallisuutta. Porokaria uhkaa syrjäytys Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari aiotaan syrjäyttää, kertoi Helsingin Sanomat. Porokariin tyytymättömät jäsenjärjestöt ha luavat, että liitto pysyy korkeasti koulutettujen Akavan jäsenenä. kesäkuuta. Li Andersson johtaa puheenjohtajakisaa Li Andersson (ku vassa) on ylivoimai sesti suosituin ehdo kas vasemmistoliiton uudeksi puheenjoh tajaksi, kertoo Helsin gin Sanomien kysely. Met säalan työehtosopimuksen piirissä on noin 3 500 metsäalan työntekijää. Insinööriliitossa on jäsenenä 70 000 insi nööriä. Toinen keino olisi saada hänet pääsemään eroon ahneudeksi kutsutusta ominaisuudesta, vaikeaa sekin.” Eero Turkka pohtii rikkaiden veronmaksumoraalia Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi koonnut rane aunimo keskustelua verkkolehden uutisista Metsäala korkkasi kilpailukykysopimukset Metsäalalla on saatu ensimmäinen sopu kil pailukykysopimuksen soveltamisesta. Tuntuu oikeastaan aika pahalta, kun nämä vanhat perisuomalaiset ja jo historialliset firmat muuttavat tuotantojaan ulkomaille. Syyriassa Isisin hal lussa on yhä niin kutsutun kalifaatin pääkau punki Raqa. Ruotsin Taksiliiton tekemä selvitys Uberin toiminnasta päättyy tylyyn yhteen vetoon: – Syy UberPopin halpuuteen on yksinker taisesti se, että Uber välttelee verojen mak samista. Erityinen huoli Orpolla on keskiluokasta. Uberin mukaan kyse ei ole taksitoimin nasta vaan ”kimppakyydeistä”. Isisin taistelijat pitävät hallussaan edel leen Irakin tärkeimpiä kaupunkeja, kuten Mosulia ja Fallujahia. Lisäksi sopi muksella otetaan käyttöön kriisilauseke. Akavan enemmistö ei ole halunnut läh teä mukaan uuteen keskusjärjestöön. Vasemmistoliitto valitsee puheenjohtajan 11. Ruotsissa UberPopin kuljettajat ovat joutu neet toistuvasti oikeuteen syytettyinä ilman taksilupaa tapahtuvaa kyyditsemistä. Ruotsissa UberPopia syytetään veronkierrosta Kyydinvälitysyhtiö Uber jäädyttää Uber Pophalpapalvelunsa toiminnan Ruotsissa
10 19. Mitä motivaatiota työnantajalla on tehdä huonompi sopimus, kuin mitä hallitus oli mennyt ohjelmassaan lupaamaan, Malinen analysoi. Siellä ne pysyvät, koska esimerkiksi valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) on on todennut, etteivät ne täytä perustuslain vaatimuksia, Malinen sanoo. Toivon, että minulla olisi toukokuun viimeisenä päivänä hallitukselle vietävänä esitys, jonka kaikki osapuolet voivat hyväksyä, Malinen sanoo. – Työnantajat saattavat nyt luottaa siihen, että pääministeri Juha Sipilä kaivaa kaappinsa päältä sinne haudatut pakkolait. – Tietenkin, jos haluaa tosissaan väärällä hetkellä ryhtyä rikkomaan suomalaista työrauhajärjetelmää, niin silloin tuodaan pöytään kaikenlaisia esityksiä, joita emme millään voi hyväksyä. – Ajattelen itse välillä samoin. – Mutta sitten on tämä pakottava lainsäädäntö paikallisesta sopimisesta. Emme tiedä kuin muutamien työantajien tavoitteita, koska niitä ei ole esitetty, Malinen kertoo. – Ja pääsemme käsittelemään niitä siihen mennessä syntyneitä neuvottelutuloksia. Viime keskiviikkona tilanne oli Malisen mukaan se, että Pron 60 sopimusalasta yhdellä oli neuvottelut siinä pisteessä, että siedettävä sopimus olisi saavutettavissa. Tilanne viime viikolla oli vielä tämä: – Neuvottelut ovat olleet toistaiseksi lähinnä kahvinjuontia ja mukavien puhumista. ToukokuuTA 2016 Luottamus katosi – edessä sankkaa sumua ” Pakkolakienkin oloissa liittokohtaisia sopimuksia kyllä syntyy, mutta ne tulevat olemaan ihan toisella tasolla kuin normaalisti.” Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen on selvästi harmistunut uuden keskusjärjestöhankkeen rapautumisesta. Näkyy vain sumua, vaikka menossa on kilpailukykysopimuksen alakohtaiset soveltamisneuvottelut. – Sitten Prolla alkaa kesäkuussa normaali liittokierros, Malinen sanoo. Esitän Maliselle hypoteesin, että he yhä nuolevat haavojaan, koska hallitus ei onnistunutkaan ajamaan läpi pakkolakejaan. Suomen kaikkiaan reilusta parista sadasta sopimuksesta noin 60 on Pron neuvoteltavana. Siihen emme usko. Siksi Prokaan ei ole voinut omiaan esittää ja neuvottelut etenevät hitaasti. Työnantajat nuolevat haavojaan Mutta miksi työnantajat sitten ovat suorastaan apaattisia ja haluttomia neuvottelemaan. Menossa on siis eräänlainen kuurupiilo, mutta aika alkaa loppua ja pian. Ja sitten tulee pahaa turbulenssia, Malinen sanoo. Yksin on paha neuvotella, Malinen sanoo. – Pron aikataulut eivät ole muuttuneet miksikään. En minä, eikä moni muukaan ole tehnyt arviota sen perustuslainmukaisuudesta. Hän ei voi huutaa, että maata näkyvissä, koska sitä ei ole. – Prolla on kyllä omat tavoitteet tarkkaan mietittynä, mutta emme tiedä työnantajien neuvottelutavoitteista riittävästi. Mitä, jos projekti kiky ei onnistu. Jos Pro ei lähde kilpailukykysopimukseen mukaan, voidaan hyvin kysyä, miten sille sitten käy. Pron siivu sopimuskentästä ei ole pieni. – Mutta en usko, että työnantajatkaan sittä turbulenssia haluavat, ei se ole kenenkään etu. T oimihenkilöjärjestö Pron puheenjohtaja Jorma Malinen istuu Helsingin Ruoholahdessa metroaseman päällä sijaitsevassa työhuoneessaan ja yrittää tähystää eteenpäin kohti sopimustilannetta. Selkeä viesti hallitukselle – Jos päädytään liittokierrokselle, niin politiikka pois työmarkkinapöydistä, Malinen sanoo painokkaasti.. Silloin emme voi jättää omiammekaan neuvoteltavaksi
Malinen kertoo keskustelustaan Ruotsin ex-valtiovarainministerin kanssa. Ja siitä ei synny kovinkaan rakentavaa jälkeä, Malinen varoittaa. – SAK:ssa on poliittista toimintaa, mutta uudessa keskusjärjestössä ei. Kilpailukykysopimuksen suhteen neuvotteluhalua pitäisi alkaa löytyä työnantajilta aika kiivasta tahtia. – Jos neuvotteluhaluja ei löydy, liitoille pitäisi antaa työrauha solmia omat sopimuksensa. – SAK:n poliittisuudella ja uuden keskusjärjestön poliittisilla määreillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, sanoo Malinen jyrkkään sävyyn. Sitä luottamusta ei olisi saanut mennä rik komaan. 11 19. Sipilän hallitukselta pitää löytyä joku muu kärkihanke. Aikaa on enää toukokuun loppuun. – Siitä huolimatta ay-liike lähtee edelleenkin siitä, ettei maassa ole sellaista hallitusta tai poliittista koalitiota, jonka kanssa meillä ei ole keskusteluja, tai jonka kanssa ei kyetä yhteisiä asioita hoitamaan. – Tavalla tai toisella liitot tulevat ulosmittamaan jäsentensä menettämän ansiotason laskun. Olemme edelleen varmasti yksi Suomen lakkoherkimpiä liittoja, Malinen vakuuttaa. Mutta kun te istutte työnantajan kanssa samaan pöytään, te lakkaatte luottamasta toisiinne. – Tämä luo vaikean tilanteen, että sovittaisiin hallituksen ja työnantajan kanssa vaikka mistä, niin hetken päästä ollaan kantamassa pöytään uutta tavaraa, jota ei millään kyetä hyväksymään. Mutta jos toimintaympäristö sotketaan pakottavalla lainsäädännöllä, niin ei löydy investoinhaluja, eikä se taatusti ole ay-liikkeen vika, Malinen puuskahtaa. Pitkäaikainen vakaus tuo sitten myös investointihaluja. – En ole missään taustakeskustelussa törmännyt siihen, että joku haluaisi mitata esimerkiksi Pron lakkoherkkyyttä. – Kärkihankkeena ei kuitenkaan voi olla työttömien kurjistaminen. – Olemme syvästi pettyneitä, jos nyt onnistutaan ajamaan tämä kiville. – Totesimme, että poliittisen toiminnan kielto kirjataan uuden keskusjärjestön perustamisasiakirjaan. ToukokuuTA 2016 Luottamus katosi – edessä sankkaa sumua ” Neuvottelut ovat olleet toistaiseksi lähinnä kahvinjuontia ja mukavien puhumista.” Jari Soini Uusi keskusjärjestö ei toteudu – vielä SAK:n ja STTK:n hanke uudesta suuresta keskusjärjestöstä on vastatuulessa. – Pro on ollut alusta asti mukana hankkeessa, olimme jo siinä kuuluisassa hotelli Tornin niin sanotussa salaisessa kokouksessa. – Meillä on näitä yrityskohtaisia lakkoja oikeastaan vähän väliä. Perustamisasiakirjaa ei sen sijaan voi muuttaa, se on ja pysyy, Malinen sanoo. Yt-rumba on, mitä se on. Juhani Aro Demokraatti. Anders Borg sanoi, ettei hän osaa neuvoa, teillä on kaikki kunnossa. Malinen ennakoi, että pakkolakienkin oloissa liittokohtaisia sopimuksia syntyy, mutta ne tulevat olemaan ihan toisella tasolla kuin normaalisti. Niitähän kutsutaan surulakoiksi. Joskus tuntuu, että meidän kanssa ei haluta hoitaa asioita, Malinen näkee. Järjestöä voimakkaasti tukeneen Pron Jorma Malisenkin mielestä hanke ei toteudu siinä muodossa kuin sitä alunperin suunniteltiin. Eikä Pro ole vieläkään hyppäämässä pois hankkeesta. – Ensimmäinen kesäkuuta liitot kokoontuvat omine tavoitteineen. – Työmarkkinapöytiin pitää antaa sellainen työrauha, että syntyisi pitkäaikainen ja vakaa ratkaisu. Onko SAK liian poliittinen. Jos neuvottelutulos ei miellytä porukkaa, niin sitten marssitaan heti ulos, Malinen sanoo. Malinen epäilee, ettei hallitukselta kertakaikkiaan löydy ammattitaitoa tällaisten hankkeiden hoitamiseen. ”Lakkoherkin liitto” Joka tapauksessa hallituksen toiminta näyttää olevan sen verran erikoista, että esitän Maliselle jälleen väitteen, että hallitus pyrkisi nujertamaan ayliikkeen ja sen toimintavapauden sekä mittaamaan sen lakkovalmiuden ja järjestäytymisasteen lujuuden. Ei sääntöihin, koska hallinto voi aina muuttaa niitä. Pron kanta on, että sellainen keskusjärjestö tarvitaan ehdottomasti, ei sen tarve ole poistunut mihinkään. Hallituksen pitäisi puolestaan keskittyä omiin kärkihankkeisiinsa, Malinen vaatii. Ja kun se on kompuroinut jo näin monta kertaa, vaikuttaa siltä, ettei se halua näissä asioissa edes parantaa osaamistaan. Ei meidän lakkovalmiutemme ole vuosien saatossa heikentynyt lainkaan. Se antaisi yritykselle mahdollisuuden arvioida omaa toimintaa ja kulurakennetta. On harhaa väittää muuta, Malinen tekee selväksi. – Olen jo pitkään sanonut, että tässä on ideologinen tausta. – Nyt ovat asiat menneet vielä hullummaksi, nyt emme luota enää edes maan hallitukseen
Kotouttamisen ensi vaiheessa Elykeskukset etsivät tulijoille kotikuntaa. Valtion kunnille maksama korvaus on vuodelta 1993 ja indeksiin sitomattomana nykyisin noin puolet alkuperäisestä tasostaan. Espoon maahanmuuttoja työllisyysasioiden päällikön Teemu Haapalehdon mukaan sellaista ei ole saatu, koska tilanne on ollut pääkaupunkiseudulla muuta maata haasteellisempi. Näin saattaisi tapahtua, jos kotoutuminen toimisi suunnitellusti eikä uhkaisi jäädä aliresurssoitujen kuntien vastuulle. Suuri osa tästä joukosta saa oleskelulupapäätöksen kevään ja alkukesän aikana, kun Maahanmuuttovirasto tehtailee ratkaisuja parhaimmillaan 600:n viikkotahdilla. Pääkaupunkiseudun näkökulmasta kuntien vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä ei ole ollut erityisen toimiva. Tämä ei ole ollut valtakunnan tasolla niin iso kysymys kuin suurissa kaupungeissa. Kuntaliiton erityisasiantuntijalle Anu Wikman-Immoselle tilanne on tullut vuosien myötä tutuksi. Myös osa muualle Suomeen sijoitetuista pakolaisista muuttaa myöhemmin pääkaupunkiseudulle. ToukokuuTA 2016 Kotoutus horjuttaa S uomi antaa tänä vuonna 10 000:lle turvapaikahakijalle luvan jäädä maahan. Kuntien tulisi selvitä alkuvaiheen kotouttamisvelvoitteistaan laskennallisten korvausten ja niiden päälle haettavan hankerahoituksen avulla. Mitä sen jälkeen, kun oleskelulupa on saatu, Wikman-Immonen kysyy. Kunnat ovat toivoneet hankerahoitusten tilalle pysyvää rahoitusmallia. Kuntapaikka tai ei, valtaosa muuttaa Etelä-Suomeen Sonja Hämäläisen mukaan ilman kuntapaikkaa jääneet ovat siirtymäajan vastaanottokeskuksissa ja pysyvät sen jälkeen luultavimmin samassa kunnassa, jossa vastaanottokeskus sijaitsee. Osa myönteisen päätöksen saaneista jatkaa omatoimisesti itse valitsemalleen paikkakunnalle, joka on todennäköisesti pääkaupunkiseutu tai muu suuri kaupunki keskus. Hallitus toivoo sitouttavansa pakolaisia kuntiin kaavailemillaan koulutusja työuudistuksilla, joista useimmat vaikuttavat hyviltä ideoilta ainakin paperilla. – Kuntaliitto ja kunnat ovat jo todella pitkään puhuneet laskennallisten korvausten merkityksestä kunnille kotouttamisen alkuvaiheessa. Päätöksen jälkeen maahamme pakolaiskriisin myötä saapuneet ihmiset pääsevät kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, he saavat asunnon, koulutusta ja työtä. 12 19. Haapalehdon mukaan pääkaupunkiseudulla on erityinen intressi siihen, että kotoutumisen tueksi olisi uskottavia, rakenteellisia rahoitusratkaisuja puutteellisten laskennallisten korvausten ja silppumaisen hankerahoituksen sijaan. Määrä on aiempiin vuosiin nähden moninkertainen, mutta silti riittämätön. Syynä on poliitikkojen halu pitää pakolaisten vastaanottaminen kunnille vapaaehtoisena, jolloin pääosa kunnista sanoo ei taloudellisista syistä. Työja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtajan Sonja Hämäläisen mukaan 10 000 ihmiselle on jaossa kuntapaikkoja noin 4 500. Valtaosa pääkaupunkiseudulle tulevista ihmisistä ei liity Ely-keskusten järjestelmään millään tavoin. Etsintä tuottaa tänä vuonna tulosta vain vajaassa puolessa tapauksista. – Pääkaupunkiseudulla varaudutaan kovaan paineeseen, Hämäläinen sanoo. – Pelkästään Espoossa on ensi vuodenvaihteessa todennäköisesti saman verran vieraskielisiä asukkaita kuin vieraskieliseltä väestöltään kymmenessä pienimmässä maakunnassa. Keskustelu on pitkään pysynyt turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa. – Sellaista eduskuntaa ei ole ollut, joka olisi halunnut maahanmuuttajien pääsevän koulutukseen nopeasti. Keskusta ajaa kaksilla rattailla Espoon kaupunginvaltuustossa istuva SDP:n kansanedustaja Maria ” Valtion kotouttamisohjelman käytäntö on huteralla pohjalla.”
Indeksi kuntataloutta Guzenina pelkää pääkaupunkiseudun tilanteen kehittyvän nopeasti hankalaksi, jos hallitus ei aidosti panosta kotouttamiseen. Espoossa on ilman asuntoa 500 ihmistä ja kaupunki kasvaa 4 000–5 000 hengellä vuosittain. 13 19. Näiden tutkimusten logiikka on varsin yksinkertainen. Tämän päälle on nyt sitten odotettavissa uusia tulijoita oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden aiempaa selvästi suuremmasta joukosta. Emmehän halua, että työttömät tuntevat olonsa entistä kurjemmaksi. Usein näitä vaatimuksia perustellaan taloustieteen tutkimuksilla, joiden mukaan korvausten keston lyhentäminen nopeuttasi töihin hakeutumista. – Tuosta kasvusta on viime vuosina yli 3 000 henkeä ollut vieraskielisiä. Espoo maksaa hänen mukaansa tulontasauksena 160 miljoonaa euroa muualle Suomeen, vaikka valtaosa pakolaisista ei ole sinne jäämässä. Suomessa tämä ilmiö ei ole herättänyt huomiota. Palkitaan niitä, jotka löytävät uuden työpaikan muita työttömiä nopeammin. – Valtion kotouttamisohjelmassa on paljon hyviä ajatuksia, mutta käytäntö on huteralla pohjalla, koska rahoitusta ei ole osoitettu. Kustannuksethan ovat nolla, jos työtä ei löydy, kun sitä haluaisi tehdä. Kritiikistä huolimatta Guzeninalta heruu myös ymmärrystä pääministeripuolue keskustaa edustavalle kuntaja uudistusministeri anu vehviläiselle. Hänen omalla puolueellaan on valtaasema kunnissa. Ei voi olla niin, että kepu tekee kahdenlaista politiikkaa. Hallituksessa vaaditaan kuntia kantamaan vastuunsa, mutta kunnissa suljetaan ovi, Guzenina sanoo. matti tuomala Tällä hetkellä työttömyyttä ylläpitää kysynnän puute, ei tarjontatekijät. u u u Toisenlainen Tulos synTyy uudemmasta tutkimuksesta, joka nojaa tosielämän havaintoon: työttömien kulutus alenee korvausjakson aikana. Suurkaupungit ovat vetovoimatekijä, mutta ei voi lähteä siitä että pääkaupunkiseutu on ainoa, joka kantaa vastuunsa, Guzenina sanoo. Varsin tuore taloustieteen tutkimus osoittaa, että kysyntälamassa työttömyyskorvauksen pitäisi olla korkeampi kuin normaaleina aikoina. Näin työttömäksi joutuneen elintason ylläpitämisen lisäksi elvytettäisiin taantumaan juuttunutta kansantaloutta. TunneTTu briTTiTalousTieTeilijä Tony aTkinson esittää uusimmassa kirjassaan hämmentäviä tietoja työttömyyskorvausjärjestelmien peittävyydestä OECD-maissa: työttömyyskorvausta saavien henkilöiden osuus kaikista työttömistä on dramaattisesti vähentynyt, myös Suomessa. Se tarkoittaa tässä tapauksessa vakuutuksen taipumusta rohkaista työttömyyden pitkittämistä. Tällä hetkellä työttömyyttä ylläpitää kysynnän puute, ei tarjontatekijät. ToukokuuTA 2016 Miksi työttömyys korvauksen ehdot kiristyvät. Simo Alastalo Demokraatti Roope Permanto. Kun yhteiskunta hyväksyy työttömyyskorvauksen keinona ylläpitää ilman omaa syytä työttömäksi joutuneiden elintasoa, sen pitää olla valmis maksamaan tietty hinta ongelmasta, jota erittäin virheellisesti kutsutaan suomalaisessa keskustelussa moraalikadoksi. Tästä hyötyy myös työnantaja. Tamäkin tutkimus ottaa huomioon kannustinvaikutukset, joista englanninkielissä kirjallisuudessa käytetään kummallista termiä moral hazard. Korvauksen pitäisi pysyä vähintäänkin tasasuuruisena koko työttömyysjakson aikana. Tutkimustulos tähdentää kahta asiaa: korvauksen tulee tarjota riittävästi maksuvalmiutta kulutuksen tasoittamiseen työttömyysjakson aikana ja sen on toimittava vakuutuksena työttömyyden pitkittymisen varalta. Tällainen käyttäytymisvaikutus ei ole pelkästään huono asia: työntekijä saattaa löytää omia taitojaan paremmin vastaavan työn, jos hän etsii kauemmin ja perusteellisemmin. Tilanne on etenkin pääkaupunkiseudulla erittäin hankala kotouttamisen kannalta. u u u nykyTilanTeessa korvausehTojen kirisTäminen ja kustannusvaikutuksista puhuminen on outoa, kun työttömyysaste on lähes 10 prosenttia. – Jos Espooseen tulisi pakolaisia samassa suhteessa kuin vuonna 2014, se tarkoittaisi tänä vuonna 2 000:tta ihmistä ja pahaa asunnottomuutta, Haapalehto sanoo. Sen sijaan meillä hallitus haluaa kiristää työn vastaanottovelvollisuutta. – Tsempit hänen suuntaansa, hän on tästä huolta kantanut. Suurin ongelma on asuntopula Teemu haapalehdon mukaan pääkaupunkiseudun suurin ongelma pakolaisten vastaanottamisen kannalta on asuntopula. Jo pitemmän ajan nykyhallituksen taustavoimat ja niin sanotut asiantuntijat, esimerkiksi viime keväänä Sitran kautta julkaistu raportti ansioturvareformista, ovat vaatineet ansioturvasta kannustavampaa lyhentämällä korvausten kestoa tai pienentämällä korvausta työttömyyden jatkuessa
Parlamentti on monesti todennut, että Israelin siirtokuntapolitiikka on laitonta ja että palestiinalaisten kotien tuhoaminen ei ole käy. 14 19. EU:n rahoilla palkataan asianajaja, joka osoittaa, että takavarikointi oli laiton. (Demokraatti) Ruotsin demarit unohtivat juhlavuotensa: missä juuret. EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Mogherini totesi, että Israelin on korvattava tuhoamansa ja takavarikoimansa rakennukset. Israel tuhoaa teltan. – Tarvitsemme keskitetyn eurooppalaisen systeemin, joka jakaa turvapaikanhakijat eri EUmaihin reilulla ja läpinäkyvällä tavalla. Lehden toimittaja Anne-Marie Lindgren toteaa, että punaliput eivät enää hulmua puolueen kokouksissa. EU:n rahoilla perheelle rakennetaan uusi koti. Schleinin mukaan samalla on huolehdittava turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta ja sen kustannuksista. EU:n on alettava asettaa pakotteita, kunnes leikkiminen loppuu. EU tarjoaa humanitaarisena apuna perheelle telttaa ja aurinkopaneelia. (Demokraatti) Keväällä jälleen ”aukesi” pakolaisten Välimeren reitti. Edellisissä vaaleissa Kyproksen kommunistipuolue AKEL tuli toiseksi ja sai yli 32 prosenttia äänistä. – On naiivia uskoa, että historia voidaan vain unohtaa, professori Lars Ekdahl sanoo Ruotsin demarien Aktuellt i politiken -lehdessä. Israel tuhoaa EU:n rahoittaman uuden kodin. Italialainen Schlein käytti demarien ryhmäpuheenvuoron Dublin-asiassa. ToukokuuTA 2016 EuroparlamEntaarikko kErtoo kuulumisEt bryssElistä. Toteamukseksi se onkin jäänyt. (Demokraatti) Malta paras EU-maa homoseksuaaleille Malta on paras maa, mitä tulee homoseksuaalien oikeuksiin, todetaan tuoreessa sateenkaari-listauksessa. Minkäänlaisia sanktioita Israelille ei ole tihutöistä langetettu. Kypros äänestää sunnuntaina Euroopan unionin maista Kyproksella kommunismi on yhä voimissaan. Ruotsin demaripuolue SAP täytti pari vuotta sitten 125 vuotta. 20–30 prosenttia tuhotuista rakennelmista on EU:n tai sen jäsenmaiden rahoittamia. Pohjoismaista Tanska (4.) on Suomea edellä mutta Ruotsi (11.) on selvästi jäljessä. Meppi pitkätossu miapEtra kumpula-natri miapetra.kumpula-natri@ ep.europa.eu Elävänä Euroopassa koonnut antti vuorEnrinnE Mepit kritisoivat komission Dublin-pakettia – Dublin-järjestelmä, jossa turvapaikkaa on haettava siinä maassa, johon turvapaikanhakija ensimmäiseksi saapuu, on epäonnistunut, demarimeppi Elly Schlein totesi viime viikolla parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa. Kierre jatkuu. Se oli myös jonkun aikaa hallituksen johdossa, kunnes presidentinvaalien voittaja, porvarillisen Demokraattisen liikkeen Nicos Anastasiade valitsi uuden hallituksen oman puolueensa ympärille. AFP Photo / Marina Militaire. Kuvan ihmiset pelastettiin Sisilian edustalta. Anastasiaden puolueen odotetaan nousevan ykköseksi nytkin. Minkäänlaisia sanktioita Israelille ei ole tihutöistä langetettu – se voi rauhassa jatkaa leikkimistä palestiinalaisten elämillä ja EU:n rahoilla. Komissio julkisti Dublinsääntöjen uudistuksensa toissa viikolla. YK:n mukaan Israel jyräsi viime vuonna Calueella 453 rakennusta ja rakennelmaa, tänä vuonna jo yli 500. Ruotsissa kysytään onko työväenliike unohtanut juurensa. Demokraatti Israel leikkii EU:n kanssa L änsirannalla on meneillään surullinen kissa ja hiiri -leikki. Euroopan parlamentti keskusteli viime viikolla EU:n rahoittamista rakennuksista, joita Israel tuhoaa Länsirannalla. Muutkin europarlamentin puhujat kritisoivat komission esityksiä. Israelin armeija pysäyttää telttaa toimittavan avustustyöntekijän ja takavarikoi teltan. Monien mielestä vuosijuhlaa vietettiin pääasiassa hiljaisuuden merkeissä. Teltta palautetaan ja perhe pääsee asumaan. Israel jyrää kiihtyvällä tahdilla koteja, kouluja, leikkikenttiä, kaivoja, aurinkopaneeleja, vessoja ja muita tavallisille siviileille elintärkeitä rakenteita. Nykyisten sääntöjen korjailu ei riitä. Olen keskustellut kotien tuhoamisesta Kirkon ulkomaanavun miehitetyillä palestiinalaisalueilla työskennelleiden suomalaisten EAPPI-työntekijöiden kanssa ja jättänyt kotien tuhoamisesta komissiolle kirjallisen kysymyksen. Latvia, Liettua ja Puola ovat gay-kansalle Euroopan kurjimmat maat. Kyproksen demarien EDEK-puolue on gallupeissa neljäntenä. Suomessa seksuaalivähemmistöjen oikeudet toteutuvat seitsemänneksi parhaiten. Ehdotuksen mukaan turvapaikanhakijat sijoitetaan eri EU-maihin, kun tietty kiintiö ensimmäisessä vastaanottajamaassa täyttyy. Schleinin mukaan komission ehdotukset eivät ole riittävän hyviä. Ehdotuksessa esitetään myös sakkomaksua, mikäli joku jäsenmaa ei suostu ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita. Maltan lisäksi Belgiassa ja Britanniassa asiat ovat kohtuullisessa kunnossa. Se menee esimerkiksi näin: Israel tuhoaa palestiinalaisperheen kodin. Jos lasketaan EU:n ulkopuoliset maat mukaan, vielä huonommin asiat ovat Venäjällä, Armeniassa ja Azerbaizhanissa
On kuitenkin liian aikaista todeta vaaran olevan ohi. Myös Sigmar Gabriel itse totesi spekulaatiot perättömiksi ja ilmoitti olevansa jatkossakin SPD:n puheenjohtaja. Vapun jälkeen Saksan verkkomedioissa levisi huhu sosialidemokraattien SPD:n puheenjohtajan Sigmar Gabrielin erosta. Wienin suosittu pormestari Michael Häupl johti puoluetta ylimenokauden ajan. Se johtuu ilmiselvästi Saksan demarien nykyisistä vaikeuksista ja koko ajan huononevista gallupluvuista. SFP / Roland Schlager. ToukokuuTA 2016 Saksan ja Itävallan demaripuolueiden kriisi Itävallan pitkäaikainen liittokansleri Werner Faymann erosi tehtävästään viime viikolla. Siinä hengessä Sigmar Gabriel totesi, että ainoastaan 32 prosenttia kansalaisista arvioi, että SPD on kyvykäs toteuttamaan oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Se, että sosialidemokraatti Faymann antoi periksi äärioikeistolaiselle maahanmuuttokritiikille ja sulki maan rajat, ei tuonut puolueelle poliittisia voittoja. Normaalisti vaalit olisivat vasta 2018. Tapahtuma keskittyi oikeudenmukaisuuden teemaan ja se pidettiin viime viikolla Willy-BrandtHausissa Berliinissä. Keskustelussa pyrittiin aidosti ja rehellisesti etsimään uusia näkökulmia ongelmiin, joita (ei pelkästään) SPD on kohdannut nykyisessä poliittisessa tilanteessa. Siellä sosialidemokraattien SPÖ:n puheenjohtaja ja liittokansleri Werner Faymann joutui jättämään tehtävänsä. Sen sijaan puolueen sisäiset ristiriidat lisääntyivät ja monet äänestäjät kääntyivät kannattamaan alkuperäistä maahanmuuttoa vastustanutta äärioikeiston vapauspuoluetta, FPÖ:tä. Joachim Kasten Demokraatti, Hampuri ” Saksan demarit aikovat uudistaa brändiään ”työn puolueena” ja ottaa huomioon ”pieneläjien” intressit. Asia ratkennee presidentinvaalien toisella kierroksella sunnuntaina. Yhdessä muiden ehdotusten kanssa Saksan demarit aikovat uudistaa brändiään ”työn puolueena” ja ottaa huomioon ”pieneläjien” intressit, kuten osa keskustelijoista Berliinin kokouksessa muotoili. SPD:n varapuheenjohtaja Ralf Stegner totesi välittömästi, että Markwort on luultavasti oleskellut liian kauan auringossa. Esitys on tulossa puolueen seuraavaan vaaliohjelmaan. Samoin kävi porvarillisen hallituskumppanin ÖVP:n ehdokkaalle. Itävallan kriisi puhkesi presidentinvaalissa Vaikka Bayern-kansavan Markwortin ”prognoosi” ei koskaan toteutunut SPD:n kohdalla, todellinen kriisi käynnistyi Baijerin etelärajalla Itävallassa. ”Pieneläjien” intressit huomioon Lähitulevaisuudessa SPD aikoo kamppailla tätä vaarallista trendia vastaan huolehtimalla, etteivät palkkaverot nouse suuremmiksi kuin pääomatuloista kannettavat verot. Tulevat osavaltiovaalit ja mielipidetutkimukset voivat kaikesta huolimatta lisätä puolueen ongelmia. Uutinen tuli päivänvaloon Bayerisches Rundfunkin toimittajan Helmut Markwortin talkshow-ohjelmassa. Pakolaisja maahanmuuttopolitiikkaa pidetään vain yhtenä syynä ”ikuisten” hallituskumppanien tappiolle. Uutisesta tuli kuitenkin pannukakku. Nähtäväksi jää, johtaako kriisi ennenaikaisiin vaaleihin Itävallassa. Taustalla oli Itävallan presidentinvaalien ensimmäisellä kerroksella tapahtunut äärioikeiston nousu, joka osaltaan johti siihen, että sosialidemokraattien ehdokas putosi toiselta kierrokselta. Hän väitti tietojen perustuvan SPD:n sisäpiirin ”varmoihin lähteisiin”. Kyse on hälytysmerkistä, Gabriel sanoi. Itävallan sosialidemokraattien heikko menestys presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella ajoi puolueen kriisiin. Tällä tasolla oleva uskottavuuden puute on puolueelle kohtalonkysymys. Markwortin spekulaatiot saivat merkittävää mediahuomiota. Gabriel kertoi näkemyksiään SPD:n viimeisimmän ”Wertekonferens Gerechtigheit” -seminaarin yhteydessä. Markwortin mukaan puolue oli jo ottanut yhteyttä Hampurin pormestariin Olof Scholziin, josta piti tulla SPD:n uusi puheenjohtaja sekä europarlamentin puhemieheen Martin Schulziin, jota kaavailtiin demarien kansleriehdokkaaksi 2017 vaaleihin. Tällä toimella korjataan samalla virhe, josta muiden muassa demarien edellinen valtiovarainministeri Peer Steinbrück oli vastuussa. 15 19
Vuoden 2011 vaalit olivat poikkeuksellisen katastrofaaliset myös hallituspuolueille. Vastaavasti nukkuvien määrä on kasvanut. Muiden oppositiopuolueiden kohdalla muutos on ollut pienempi. Poikkeus tästä on vuoden 2011 eduskuntavaalit (kuva alla), joissa pääoppositiopuolue SDP menetti kannatustaan 2,3 prosenttia ja muut oppositiopuolueet vastaavasti vahvistivat kannatustaan yhteensä 13 pro senttia. Vuonna 2015 puolueuskollisten äänestäjien määrä hyppäsi jälleen 45 prosenttiin. Hallituspuolueet 10,7 % Muut oppositiopuolueet kuin suurin + 13 % Perussuomalaiset kasvatti kannatustaan 15 %. Sodan jälkeisellä ajalla puolueuskollisuus oli vahvimmillaan 1950-luvulla. Vaalien jälkeen muodostettiin Lipposen I hallitus. Muutkin hallituspuolueet ovat samana ajanjaksona kahta poikkeusta lukuunottamatta menettäneet kannatustaan, mutta selvästi pienemmillä tappioprosenteilla. Etenkin politiikassa. 16 19. Hallituspuolueet 6,8 % Suurin oppositiopuolue + 6,2 % SDP oli vaalien suurin voittaja. Oppositiossa etenkin suurin puolue on useimmissa vaaleissa petrannut selvästi kannatustaan. grafiikka arja jokiaHo muutoSvaalit 2011 puolueuSkolliSet 39 % liikkuvat ääneStäjät 32 % nukkujat 29 % Lähde: Oikeusministeriön Demokratiaindikaattorit 2015. Esimerkiksi vuonna 1975 nukkuvia äänestäjiä oli 20 ja vuonna 2015 jo 30 prosenttia. Heikoimmillaan puolueuskollisuus oli vuoden 2011 muutosvaaleissa, jolloin äänestäjistä oli puolueuskollisia 39 prosenttia ja liikkuvia äänestäjiä 32 prosenttia. Hallituspuolueet 14 % Muut oppositio puolueet + 14 % Etenkin kokoomus ja SMP menestyivät vaaleissa. Hallitusta johtaneen Mari Kiviniemen keskustan kannatus suli 7,3 prosenttia ja muiden hallituspuolueiden 3,4 prosenttiia. Eduskuntavaaleissa vuosina 1966–2015 pääministerin puolue on kahta vaalia lukuunottamatta saanut selkäänsä. Äänestäjien puolueuskollisuus eduskuntavaaleissa on heikentynyt jonkin verran viime vuosikymmenien aikana. Demograafi TekSTi Heikki SiHTo . Puolueuskollisuus heikkenee Suurimmat kannatuSmuutokSet vuoSien 1966–2015 eduSkuntavaaleiSSa hallitukSen ja oppoSition välillä Hallituspuolueet 4,4 % Muut oppositiopuolueet kuin suurin + 5,8 % Oppositiossa keskusta voitti ja perusuomalaiset menettivät yhden paikan. ToukokuuTA 2016 Äänestäjiä liikkeellä Valta kuluttaa
Anna seoksen imeytyä tahraan yön yli ja hankaa pannu aamulla puhtaaksi. Ympäristöystävällisyyteen kiinnitetään enemmän ja enemmän huomiota eri asiayhteyksissä, myös kodinhoidossa. Pieni määrä pulveria kostealle rätille ja eikun hankaamaan lika pois, aivan kuin kaupan puhdistusaineella. Kun puolet seoksesta on valunut kannuun, otetaan keitin pois päältä ja annetaan etikan vaikuttaa noin puolisen tuntia. Ihmeaine etikka Etikka on tehokas puhdistusaine ja hajunpoistaja. 17 19. Ota kupillinen suolaa, toinen kupillinen ruokasoodaa ja sekoita aineet hyvin keskenään. Pieni määrä etikkaa kulhoon ja parissa tunnissa haisu on kadonnut. Ruokasoodasta on moneksi Kemikaalitonta pesupulveria voi tehdä itse. ToukokuuTA 2016 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 050 3024 533 nora.vilva@demokraatti.fi Geo-grafika Kyllä isoäiti tietää Kemikaalit kuormittavat ihmistä ja luontoa. Jutussa käytetty lähteenä muun muassa Lee Faberin kirjaa Isoäidin viisaudet. Etikan makuhaittojen ehkäisemiseksi keitin täytyy huuhdella ja sen läpi kannattaa keittää ainakin kolme täyttä kannullista pelkkää vettä. Puhtautta ja tahrattomuutta ei tarvitse lähteä hakemaan kovat piipussa, lika lähtee pois räjäyttämättäkin – siihen tepsii muutkin aineet kuin luontoa kuormittavat kemikaalicocktailit. Kahvinkeittimen kalkkikertymien poistoon voi tehdä etikasta ja vedestä seoksen, jossa etikka-vesi –suhde on 30:70. Anna seoksen vaikuttaa noin 15 minuuttia ja pyyhi pinta puhtaalla liinalla. Tässä kohtaa katseen voi kääntää isoäiteihin. Vanhanajan ohjeet ruokasoodan, etikan, suolan ja sitruunan käytöstä kodinhoidossa tepsivät yhä tänä päivänä. Puhdistusainekäytössä kannattaa huomioida, että etikka on hapan aine, jonka pH-arvo on 2,5–3. Sitruuna–ruokasooda -seoksella saa uunin ja pesualtaat kiiltävän puhtaiksi. Laimentamaton etikka sopii huoneessa leijuvan hajuhaitan poistoon. Ruokasoodaan luotetaan pahoin palaneiden pannujen ja kattiloiden pelastajana. Kärtsänneeseen kohtaan ripotellaan paksu kerros ruokasoodaa ja vain sen verran vettä, että ruokasooda kostuu tahnaksi. Happamuutensa takia se voi vaurioittaa emali-, alumiinitai marmoripintoja. He tietävät monta perinteistä niksiä kuinka keittiön kaapeista löytyviä ruoanlaitosta tuttuja, edullisia ja kemikaalittomia aineita voi käyttää myös kodin puhtauden ylläpitoon. Nora Vilva Demokraatti. Sen jälkeen keitin takaisin päälle ja loppuseos saa valua kannuun. Seos kaadetaan keittimen vesisäiliöön ja keitin napsautetaan päälle. Tässä muutama niksi. Etikka tepsii hyvin kalkkisaostumiin niin hanoissa kuin kahvinja vedenkeittimissäkin
ToukokuuTA 2016 Maestro ei tunne sanaa ”ei” TeksTi marja luumi . kuvaT jukka-pekka flander Olipa kerran minä Maestro ei tunne sanaa ”ei”. 18 19
Siitä se ajatus lähti. Tie piirroksesta valmiiseen tuoliin oli täynnä hankaluuksia. Aarnio kertoo ihastuneensa lasikuituun, kun vieraili veneveistämöllä. Välillä pallo kutistui rusinaksi ja kerran se jo heitettiin ikkunasta lumihankeen. – Pirkko sanoi, että jos sinä et tätä tee, joku muu sen kyllä tekee, Aarnio muistelee viisaan vaimon sanoja. Mutta mistä tuli sitten lujitemuovi maassa, jossa oli vannottu puun nimeen iät ja ajat. Maksimivahvuus minimimateriaalilla. Viimein pallotuolista tuli Aarniolle mieleinen ja se löysi tiensä huonekalufirman julkisten kalusteiden myymälän näyttelyyn Kasarmitorille. Silloin päätin: ”Isona teen vielä pallotuolin.” Tarinan päälle Eero Aarnio päästää muhevat naurut. Huonekalusuunnittelija, muotoilija Eero Aarniolla on kerrottavana erilaisia versioita, miten hänen päähänsä pälkähti suunnitella kaikkia perinteisen huonekalun muotoja rikkova pallotuolinsa. Lasikuidun ideaalimuoto on aina joku plastinen, huippuna pallo. Tuskastuminen oli lähellä. Coca-Cola-merkistä tuli uusi idea: Pitkäsäärinen Pirkko tuoliin mannekiiniksi pullo ja pilli rekvisiittana. – Tyypillistä suomalaista ajattelua: Liian erilainen, Aarnio tuhahtaa. Tuotantoon saakka firma ei uskaltanut sitä ottaa. Vastaus oli siis ”ei”. Aarnio kuvasi ”kokiksen” logolla varustetun tuolin ympäriinsä ja esitteli sen firman Suomen johtajalle, joka innostui oitis: Tämä lähtee pääkonttoriin. Uskottavalta kuulostaa se, että hän halusi suunnitella tuolin, jonka sisuksiin mahtuisi koko perhe. – Tästähän voi tehdä mitä tahansa. ToukokuuTA 2016 Maestro ei tunne sanaa ”ei” ”O lin yksivuotias ja äiti nukutti minua rottinkikorissa parvekkeella. Meni kaksi kuukautta ja taas tuli vastaus ”ei”.. 19 19. Näin sinisen taivaan ja korin pyöreät reunat. – Uskokoon ken tahtoo, Pirkko-vaimo varoittaa vieressä
Juttu kuvineen ilmestyi etusivulla kysymyksellä ”Kuka opasti?”. Isä oli maalari, äiti hoiti kotia ja teki siinä ohessa nahkatöitä. Aarnio tuskastuukin, kun häneltä tivaa luovuuden lähteestä. Aarniosta olisi hyvin voinut tulla myös valokuvaaja. Näin Barbara päätyi demarilehteen Rahanpuute tosin synnytti ainutlaatuisen valokuvan. Toimistona nuorella yrittäjällä oli puhelinkioski Kallion Karhupuiston nurkassa. Uravalinta ei ollut itsestäänselvyys Voisi olla paljon mahdollista, että Aarniosta ei olisi tullut koskaan kuuluisaa muotoilijaa. Eero seurasi ja sai naisen kiinni stadionin lähellä. Veljeltä ostetulla kameralla hän kuvasi ensin oman luokkansa. Samaan aikaan hän kävi koko ajan töissä. Ateneumin sisustuslinjan karsintakurssilla hän sai kaikista kokeista maksimipisteet. Mutta kynä oli Eero-pojan kädessä pienestä pitäen – suvun perintöä kuulemma. – Tämä on opettava kertomus. En miettinyt ylioppilaaksi valmistuessa, että nyt muotoilun pariin. Aarnio työskenteli useammassakin arkkitehtitoimistossa, ennen kuin omin ala löytyi: huonekalut. Joillekin tulee rimakauhu, kun yhden menestyksen jälkeen pitäisi tuottaa uutta. Mutta ei Aarniolle. Elettiin Helsingin olympialaisten aikaa 1952. Nainen oli kiertänyt ” Jos johonkin uskot ja tiedät olevasi oikeassa, älä luovuta. Tämä kysyi jotain mieheltä pienen punaisen mökin luona. Hänen itse suunnittelemansa moderni koti Kirkkonummen Veikkolassa istuu niin kauniisti maisemaan. Aarnion pallotuolista tuli kuitenkin jo päivässä sensaatio ja istuinta myytiin 30 maahan viikon aikana. 20 19. Aarnio kiiruhti nopeasti kotiin, kehitti filmin keittiössä ja kiikutti sen illalla myöhään Suomen Sosialidemokraatin toimitukseen. Tarvitaan vain ennakkoluulottomuutta, estottomuutta – kuten lapsella. Rahat eivät todellakaan menneet nameihin ja leffoihin, hän naurahtaa muistolle. Lasipintaa järvelle päin riittää – työhuoneen valoisuus on ihanteellinen suunnittelijalle. Ja tahti on jatkunut tähän päivään asti. – Lapsiahan ei rajoita mikään. Toinen tosin totesi syövänsä hattunsa, jos yhtään myydään. Kalliolaisen työläisperheen poika oli kolmesta ainoa, joka vanhemmilla oli varaa kouluttaa. Eerolla ei ollut varaa mennä avajaisiin, mutta hän pyöri kameransa kanssa stadionin liepeillä. Myöhemmin samana päivänä Aarnio huomasi lööpin Uuden Suomen pääkonttorin ulkopuolella: ”Barbara pilasi olympialaisten avajaiset”. stadionilla kierroksen, nyt jo ilman soihtua, ja nousi puhujakorokkeelle levittämään rauhansanomaa, ennen kuin hänet häädettiin pois. ToukokuuTA 2016 Joku muu olisi jo luovuttanut, mutta Aarnio ei. – Ei duunariperheessä mietitty, mille uralle lähdetään. Hän kutsui Askon johtajia katsomaan tuoliaan ja nämä ehdottivat sen viemistä näytille Kölnin vuoden 1966 huonekalumessuille. Se oli niin kädestä suuhun elämistä. Jos johonkin uskot ja tiedät olevasi oikeassa, älä luovuta, Eero Aarnio painottaa vakavalla äänellä. ” Jos teet tuolia kahdeksan tuntia, miten se siitä paranee, jos teet sitä kymmenen tuntia. Lopputulos oli niin hyvä, että tilauksia tuli kuvata muitakin koululuokkia Helsingissä. Eero Aarniosta olisi voinut hyvin tulla loistava arkkitehti. Hän ei osaa sitä selittää. Pallotuoli poiki heti uutta: Pastilli-tuolin, läpinäkyvän, riippuvan pallotuolin... Ja erityisesti tuoli, joka on hänen mukaansa niin hankala. Kohti olympiapyhättöä juoksi valkopukuinen nainen soihtu kädessään. Koska oli pakko. Käskemällä tapetaan kaikki luovuus, hän kertoo omasta kokemuksestaan.. Näin tapetaan kaikki luovuus 1960-luku oli kokeilevaa aikaa ja Aarnio sen airut Pallotuolillaan ja muovinkäytöllään. Aarniota hykerryttää vieläkin se, että hän sai saksalaisesta ”rauhanenkelistä” ainoan kuvan, jossa tällä oli vielä soihtu kädessään. Kaiken olen rahoittanut itse, hän muistuttaa. Paitsi kansakoulun piirustuksenopettaja, joka käski värittämään paperin nurkasta nurkkaan. – Mitään tukea ei tullut mistään. Klik – ja tapahtuma tallentui. – Kun aloin saada vähän omaa rahaa, äiti oli ostamassa minulle uusia alusvaatteita
Mutta siitä vain. Kuka on vaikuttanut sinuun eniten suunnittelijana. Mutta kun tällaisia olisi miljoona, siitä tulisi jo iso aivastus, jopa flunssa, hän ilkamoi. Professorin arvonimi 2007 . Puusta saadaan uskomattomasti irti kaikkea mielenkiintoista. Aarniolta syntyy koko ajan uutta – hyvin nukutun yön jälkeen ideoita alkaa jo pyöriä sängyssä. Hän antaa kaiken kunnioituksensa vaimolleen Pirkolle, joka on 60 vuoden ajan ollut suunnittelijan pahin kriitikko ja luonut samalla omaa uraa logonomina ja lausuntamestarina. Eero Aarnio on omalta osaltaan ollut vuosikymmenet luomassa työtä myös muille lähtien materiaalin toimittajista, työntekijöistä, kuljettajista ja markkinoijista. . – Ei minulla ollut hajuakaan lakritsipaketin tekemisestä. Suomi nousuun – mutta miten. ToukokuuTA 2016 KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA Minkä esineen haluaisit vielä suunnitella. Jos teet tuolia kahdeksan tuntia, miten se siitä paranee, jos teet sitä kymmenen tuntia. . Ei paljon naurata. Miten paljon olet kiinnostunut muusta kulttuurista. Matkustaminen on pariskunnan intohimo. Laitetaan miljoonia ja lopputulos on kamala. Auton. Eero Aarnion tapauksessa se pitänee myös paikkansa. Pro Finlandia -mitali 2010 EErO AArniO Eero ja Pirkko Aarnio ovat olleet erottamattomia jo 60 vuotta. Itsekin olen niin graafikko, sisustaja, designer kuin valokuvaajakin. Maestro esittelee prototyyppiä kartonkisesta Lakritsikummituslaatikosta, joka luonnollisesti sisältää kummituksenmuotoisia makeisia, yhden uusista aluevaltauksistaan. On hyvin vaikea piirtää rajaa, mikä edustaa mitäkin. – Nyt pitäisi puhua toiminnasta, luovuudesta, uuden tekemisestä, ei työtuntien määrästä. Entä sitten suomalaiset sienet tai vaikkapa ahvenfileet. – Ja matkoilta tulee kotiin pää täynnä ideoita.. – Koko maan kannalta oma panokseni on hyttysen aivastus. Matkustamme aika paljon arkkitehtuurin perässä, muun muassa Bilbaoon vain nähdäksemme Gehryn suunnitteleman Guggenheim-museon. 21 19. Lähinnä katsojana. – Mikseivät suomalaiset osaa tehdä niistä kunnon bisnestä, Aarnio ihmettelee, koska kysyntää taatusti olisi. . . Eivät ole, mutta... Syykin on looginen: – Ensimmäinen kuluttajahan on Pirkko, Eero Aarnio muistuttaa. . Upea kokemus oli Fallingwater, Frank Lloyd Wrightin suunnittelema rakennus, jonka alla virtaa pieni joki. Menestyneen miehen takana on nainen, sanotaan. . Suomi on monessa mielessä ainutlaatuinen: puhdasta ilmaa ja vettä riittää. Koko ajan luovalta Aarniolta on pakko kysyä, ovatko Suomesta ideat loppuneet. . . puoliso Pirkko Aarnio, kaksi tytärtä . Eniten olen kiinnostunut arkkitehtuurin suurista nimistä. Kaj Franck -muotoilupalkinto 2008 . . Eero Aarnion retrospektiivinen näyttely Designmuseossa (Korkeavuorenkatu 23, Helsinki) 25.9.2016 saakka. Ykkösenä ehkä tulee tänä päivänä Frank Gehry. . valmistui sisustusarkkitehdiksi 1957 . Hölmöä hommaa, hän kommentoi ajankohtaista kiistanaihetta. Ei mitenkään. Ikimuistoinen oli 9 000 kilometrin reissu ympäri Eurooppaa Fiat 600:lla. – Nyt on aika miettiä, millä Suomi elää. Turismia ei ole Aarnion mielestä osattu hyödyntää riittävästi. Ne ovat niin jumalattoman rumia tänä päivänä. . Kaiken takana on nainen... teoksia useissa museoissa muun muassa Museum of Modern Art (New York), Victoria and Albert Museum (Lontoo), Pompidou-keskus (Pariisi) . sisustusarkkitehti, muotoilija . freelanceriksi vuonna 1962 . Käymme esimerkiksi taidenäyttelyissä jatkuvasti. . Siinä oppii. Askon suunnittelijana 1960–62 . tunnetuin työ Pallotuoli, muita muun muassa Pastilli, Kupla, Pony . – Jos sanon, ettei tästä tule hyvä, Eero menee ja piirtää uudet suunnitelmat, Pirkko Aarnio vakuuttaa. Hän on erityisen innostunut puun uusista käyttömahdollisuuksista. syntynyt 21.7.1932 Helsingissä . Suomessa kärvistellään työttömyyden kourissa. Suomi-palkinto 2005 . . Sitähän se koko elämä on, hän evästää niitä, jotka epäilevät ryhtymistä toimeen
ToukokuuTA 2016 Innokkaista ekaluokkalaisista kasvoi fiksuja nuoria Otto Ponto. 22 19
Vietin taas, kuten kuusi vuotta sitten, heidän jokaisen luona kokonaisen päivän. Jokainen uimari saa henkilökohtaisia ohjeita suoraan altaaseen. Nämä teinit ovat nyt siirtyneet yläkoulun ensimmäiselle luokalle. Adalle uiminen tuo kehonhallintaa Aada Vuolabin tiistai-illat ovat vierähtäneet jo pari vuotta Norjan puolella sijaitsevan Karasjoen uimahallilla. Nyt selvitetään mitä näille nuoriksi kasvaneille koululaisille kuuluu. jokaisella on jo nyt valmiina suunnitelmat peruskoulun jälkeiseen elämään. Aada kalastaa itse valmistamillaan perhoilla ja osallistuu lähes kaikkiin viikonloppuisin järjestettäviin kalastuskilpailuihin. Aada kertoo, että itse valmistetut perhot ovat tuoneet parhaan saaliin ja niillä hän on päässyt palkinnoille asti. Hänellä on muitakin harrastuksia. ToukokuuTA 2016 T apasin kuusi vuotta sitten neljä pientä ekaluokkalaista eri puolita Suomea. – Altaan mittaisella matkalla oppii tuntemaan parhaiten voimansa ja tietää miten harjoitukset kulloinkin ovat menneet. Talvella lohipilkki ja kesällä loJari Soini Jukka-Pekka Flander Jyrki Tervo Aada kuuntelee valmentajan antamia ohjeita altaan reunalla. – En haaveile kilpauimariksi. Aada, Mici, Vili ja Moona ovat kuudessa vuodessa löytäneet itselleen mielekkäät harrastukset. Huhtikuussa halliharjoitukset loppuivat ja Aada siirtyy uimaan kesäajaksi Tenojokeen, joka virtaa aivan kodin vieressä. Tunnin lopuksi vedettävät koko altaanmittaiset vedot ovat Aadan mukaan parasta harjoitusta. Lisäksi kaikkien kiinnostus koulutyöhön on säilynyt. Tällä kertaa keskityimme pääosin vapaaajan harrastuksiin. Vili soittaa tiistai-iltaisin säveltapailuharjoituksissa.. Elämästään kertovat Aada Vuolab, Karigasniemi, Mici Kalliola, Vaasa, Vili Lind, Hanko ja Moona Korkealaakso, Lappeenranta. Uimaharjoitukset ovat monipuolisia ja valmentaja seuraa kymmenpäistä uimarijoukkoa silmä kovana. Micin tykkää juosta pallon perässä ja Moona taas juoksentelee mielellään maastossa. – Voisin vaikka myydä niitä, niin hyviä ne ovat, kehaisee Aada valmistamiaan perhoja. Eroja löytyi vaikkapa koulujen ja koululuokkien koosta sekä koulumatkojen pituudesta – 50 kilometriä pohjoisessa ja muutama sata metriä etelässä. Nuori nelikko katsoo tulevaisuuteen varsin kypsin ajatuksin ja heistä henpyynti Tenojoella. Harrastan uimista koska vesi on yksi parhaista elementeistä, jossa pystyy hallitsemaan itseään. Seurasin millainen oli heidän koulupäivänsä eri puolilla Suomea ja minkälaisia eroja nuorten elämässä on. Joukkoon mahtui kielellisiä yhteiskouluja, kuten saamenja suomenkielinen koulu Karigasniemellä sekä ruotsinja suomenkielinen koulu Hangon Lappohjassa. Kevään 2010 haastattelukierroksen asiat mielessäni olin todella jännittynyt uudesta tapaamisesta. 23 19
Orkesteri esiintyy muutaman kerran vuodessa. Sählyä Mici on pelannut muutaman vuoden Vaasassa. Kotoa on matkaa 300 metriä merenrantaan, jossa on hiekkaranta. Aila Pääkkö Karigasniemi, Vaasa, Hanko ja Lappeenranta Vili käy Hangon yläkoulua, jonne on matkaa kotoa reilut 20 kilometriä. Vilillä ei aika käy pitkäksi, sillä hän jakaa isonveljensä kanssa yhteinsen kiinnostuksen ralliautoiluun. laakso juoksee maastolenkillä verryttelyjuoksun. Tiistaisin hän harjoittelee yksin ja torstaisin ovat yhteiset orkesteriharjoitukset. – Pitkät juoksut ovat parhaita, hän sanoo. 11 nuoren juoksijan ryhmä harjoittelee kuusi kertaa viikossa kilpaja kestävyysjuoksua. Koulukin on mennyt mukavasti. Nyt harjoitellaan kevätkonserttia varten. Parhaillaan musiikkiopistossa ovat meneillään kevään soittokokeet ja huilunsoittoa saavat kuunnella myös kotijoukot, kun Vili harjoittelee. Eikä tässä vielä kaikki, energiaa riittää myös sählynpeluuseen ja pianonsoittoon. – Tänä talvena sähly on kuitenkin ollut katkolla jalan kipeytymisen vuoksi. – Nuorisotalo on muutaman kilometrin päässä kotoa, sinne on helppo pyöräillä ympäri vuoden. Koko perhe tukee Moonan harrastusta. Koulu päättyy pian ja alkaa odotettu kesäloma. Etenkin eri maiden sarjojen jääkiekkopelejä tulee seurattua aika tarkkaan televisiosta. Harjoitukset kestävät puolitoista tuntia ja sinä aikana ei ole muita taukoja kuin pienet juomatauot. Inarissa toimiva Toivonniemen kolmivuotinen porotalouskoulu kutsuu ja valmistumisen jälkeen hän aikoo palata kotiin hoitamaan tilan poroja. Nyt poikkihuilu soi jo mallikkaasti ja Vili käy kaksi kertaa viikossa harjoituksissa. Futis ja sähly liikuttavat Miciä Laihialla asuva Mici Kalliola on ollut aina kova liikkumaan. Jalka on kestänyt pallon potkimista jo aika hyvin. Ammattikoulun logistiikkalinja on Vilin valinta. – Jos alkaisi vaikka trukkikuskisi, tai jospa ammatti löytyykin musiikin parista, miettii Vili tulevaisuuttaan. – Tänä keväänä olen palannut pelaamaan jalkapalloa, josta myös tykkään. Tulevaisuuden suunnitelmiaan Mici avaa sen verran, että aikoo löytää ammatin ammattikoulutuksen kautta, lukio ei kiinnosta, kun sieltä ei valmistu ammattiin. Kesäja talviliikuntamaastot ovat aivan kodin vieressä, hiihtolenkit kotipihalta onnistuvat helposti. Moona tykkää eniten kestävyysjuoksuharjoituksista ja kilpailee mielellään maastojuoksukilpailuissa. Viikossa Moonalla on vain yksi vapaapäivä harjoituksista, usein se on perjantai. Kilpamatkoja kertyy vuoden aika na useita kymmeniä – kesäaikaan lähes joka viikonloppu. Hän innostui siitä ja huilu tuntui heti omalta soittimelta. Vapaa-aikaa riittää kavereille, joiden kanssa hengaillaan Laihian nuorisotalolla, jossa on erilaista ohjattua toimintaa. Vapaa-ajan ongelmia ei tule, sillä yksi ilta menee kotona tai hyvän ystävän kanssa ollessa. Tulevaisuuteen Moona suhtautuu urheilijamaisen tyynesti eli peruskoulun jälkeen lukioon. Moona haluaa urheilla niin pitkään kuin mahdollista ja juoksua hän pitää ehdottomasti omana lajinaan. ToukokuuTA 2016 Riekkojen ansametsästys kuuluu myös harrastuksiin. Mici toivoo, että jalka kuntoutuisi syksyyn mennessä ja paluu sählyjoukkueeseenkin olisi taas mahdollista. Futiksen peluun Mici aloitti ja aivan junnuna, sittemmin kiinnostus sählyyn vei välillä voiton. 24 19. Pienen hintelän tytön jaloissa on voimaa ja juoksu näyttää kevyeltä ja vauhti on kovaa, mistä kertoo myös hyvä menestys kilpailuissa. Poikkihuilu soi Vilin huulilla Hangon Lappohjassa asuva Vili Lind soitti huilua jo ensitapaamisellamme kuusi vuotta sitten. Siellä vietetään kesäpäiviä uiden ja kalastellen. Isovanhemmat asuvat koulun lähellä, ja siellä hän voi koulun jälkeen odottaa soittotunnin alkamista. Kestävyysjuoksu kiinnostaa Moonaa Lappeenrannan Urheilu-Miesten iltaharjoituksissa Moona Korkea” Ammattihaaveet eivät ole vielä varmat, mutta halu juosta kilpaa on varma.” ” Toivottavasti löydän ammatin ammattikoulutuksen kautta, lukio ei kiinnosta, kun sieltä ei valmistu ammattiin.” ” Jos alkaisi vaikka trukkikuskiksi, tai jospa ammatti löytyykin musiikin parista.” Mici tunnustautuu myös penkkiurheilijaksi. Kiinnostus huilunsoittoon alkoi Melodicasta, jota Vili kokeili koulussa. Aadan ammattisuunnitelmat ovat selvillä. ” Voisin vaikka myydä tekemiäni perhoja, niin hyviä ne ovat.”. En ole voinut pelata ollenkaan, kertoo Mici harmissaan yllättävästä pelikatkostaan. Ammattihaaveet eivät ole vielä varmat, mutta halu juosta kilpaa on varma. Raaseporin musiikkiopiston Hangon toimipiste osoittautui oivaksi kouluksi soitto-oppilaalle. Isä toimii kuljettajana ja äiti sekä kaksi pikkusiskoa pääsevät joskus mukaan kilpailumatkoille. Sitten siirrytään urheilukentälle ja juoksuradalle, jossa otetaan spurtteja uudestaan ja uudestaan. Harjoitukset jatkuvat päkiähyppelyllä sekä polvennostoharjoituksella. Pojat käyvät katsomassa kilpailuja lähitienoilla viikonloppuisin
Mihin tämä maailma on menossa. Helppoa tämä ei ole, mutta on hyvä muistaa, että jokainen terve päivä elämää on lahja. 25 19. Mikä on taloudellinen tilanne, miten pystyn turvaamaan perheeni. Ne ovat kantavia voimia. Valo ja ilo elämää kohtaan. Tässä maailmassa on hetkiä, jolloin tuntuu, että niitä reiluja asioita on vain vähän. Välillä äitinä tuntee valtavaa voimattomuutta. Yrittäjän näkökulmasta tulevaisuus aina jännittää. ToukokuuTA 2016 Kasvot peilissä TeksTi Nora VilVa . Voin vain pysähtyä näiden hetkien ja tilanteiden äärelle. Mikä on oikein ja väärin, ja mikä on reilua. Kantavia luonteenpiirteitäni ovat usko elämään ja usko hyvyyteen, jotka haluan opettaa myös lapsilleni. Aina välillä on pysähtymisen hetki miettiä, miten voisin vahvistaa lapsiani, jotta he jaksaisivat samaan aikaan taistella, mutta myös nauttia elämästä. Positiivisuus. Milläs minä sitten lapsilleni selitän, että ei tuo kiusaaminen lopu mihinkään, se vain muuttaa muotoaan, kun kohtaan itse ihan samaa koko ajan. Se on minun perintöni, jota koitan omille lapsilleni välittää. Mira Kasslin on yrittäjä.. On koulukiusaamista ja muuta. Mielessä on aika maailmanlaajuiset ajatukset. Äitini on jaksanut toitottaa minulle pienestä asti, että ”olet syntynyt onnellisten tähtien alla”. Siinä samalla oppii oikeudenmukaisuutta. Kun peilistä katsoo yrittäjän sijaan äiti, niin sitä pohtii, että mihin ympäristöön on kasvattamassa lapsia. Kahden lapsen äiti, joka on täynnä toivoa ja pelkoa samaan aikaan. Myös itsevarma yrittäjänainen kohtaa kiusaamista omassa elämässään, aikuisuudessa. kUVa ella kaVerMa Mira Kasslin, 38 K un katson itseäni peilistä, takaisin katsoo tulevaisuuteen uskova ihminen. Mitä taitoja ja juttuja pitäisi ottaa huomioon, että lapsilla olisi valmiudet pärjätä tässä aika karussakin maailmassa. Olen rohkea ja positiivinen ihminen
Lisää lahopuuvinkkejä löytyy esimerkiksi osoitteesta www.sll.fi/lahopuutarha. n n n mikä pyöräilyssä on parasta. n n n Edullista mEno Ei ole. Muun muassa lehtokotiloita syöviä siilejä voi ruokkia syksyllä kissanruualla ja ruuantähteillä – älä kuitenkaan tarjoa maitotuotteita tai liian suolaista ruokaa. Samasta syystä sähköavusteisen pyörän huippunopeus on rajoitettu 25 kilometriin tunnissa. Kuoriaisten ja pölyttäjien lisäksi sen avulla voi saada silmäniloksi erilaisia kääpiä, sammaleita ja jäkäliä. Googlesta löytyy monia hyviä teko-ohjeita. Raitiovaunukiskojen suuntaisessakin ajossa on vaaransa. Keskustasta Pasilaan heitetty pyöräilymatka kaatosateessa johti lätäkköön puhujalavalla, sadetakki ei juuri auttanut, kun vesi löysi tiensä vaatteisiin ja niiden alle. Pyörä ei ole sähköpyörä vaan sähköavusteinen pyörä. Pyörä sinällään on kallis, sähkö vähemmän. Sade. Nuo rajoitukset eivät kuitenkaan menoa haittaa. Pyöräteitä Helsingissä piisaa, mutta niin piisaa myös esteitä. 26 19. Pönttöjä kaipaavat myös lepakot, jotka kärsivät lintujen tapaan sopivien kolopuiden puutteesta. Myös isommat otukset hyödyttävät puutarhuria. Katajanokalta eduskuntatalolle 8 minuuttia. Monimuotoisesta puutarhasta hyötyy myös viherpeukalo Oman pihan monimuotoisuuden lisääminen hyödyttää niin luontoa kuin puutarhailijaa itseään: puutarha voi tarjota kodin ja ravintoa monille niitä kaipaaville lajeille, jotka puolestaan pölyttävät puutarhakasveja ja torjuvat tuholaisia. Hietalahdesta Katajanokalle 5 minuuttia. Se ei kulje itsestään, vaan vaatii polkemista. Linnut ovat tehokkaita apureita puutarhakasveille haitallisten hyönteisten kurissapitämisessä. Esimerkiksi sadekelillä ei kannata ylittää raitiotiekiskoja liian loivassa kulmassa. Omista oikeuksistaan kun ei kannata pyöräilijän yrittää pitää kiinni. Siinä voi sattua kipeästikin. Linnunpönttöjä voi ripustaa ympäri vuoden; muista ottaa selvää kullekin lajille sopivista pönttömalleista. Polkupyöräilystä Hankin HuHtikuun alussa sähköavusteisen polkupyörän. Katajanokalta eduskuntatalolle 8 minuuttia. Entä ikävintä. Mikael Jungner Kirjoittaja on viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja. Liukas kisko kiskaisee pyörän alta. Ero on merkittävä. Ylämäet, vastatuuli tai kaatosade eivät menoa haittaa. Itsestään kulkeva laite voitaisiin määritellä mopoksi kaikkine vaatimuksineen, rajoituksineen ja vakuutuksineen. Tämä oppi ei raadellut asusteita, pari revähtänyttä lihasta riitti. Myyjä kertoi pyörän tuovan hymyn kasvoille ja hän oli oikeassa. Kun etupyörä luiskahtaa kiskojen rakoon, loppuu matkanteko lyhyeen. ToukokuuTA 2016 Mikä pyöräilyssä on parasta. Moiseen ei muilla välineillä pääse. Nopeus. Ekovinkki Vinkin laati Hanna töykkälä Valoniasta ” Hyönteishotelli houkuttelee pihalle uusia lajeja. Lastiaan purkavat autot, asiakasta odottavat taksit, matkalaukkuineen hortoilevat turistit, väkeä pyöräteillä riittää. Puku kun kestää asfalttia vielä heikommin kuin iho. Matkanteko sujuu, hikeä ei synny. Lahopuu ei tarkoita rumaa risuröykkiötä, vaan sen lisäämisessä puutarhaan voi käyttää mielikuvitusta: se sopii esimerkiksi aitoihin, istumapaikkoihin ja lasten leikkipaikkoihin. Monimuotoisuutta edistää entisestään lahopuu, joka on elinehto monille hyönteisille. Puutarhaan voi luoda upean lajien kirjon muutamilla helpoilla keinoilla. Kumoon keikahtamisen seurauksena tyylikäs pukumies näytti koiralauman raatelemalta rääsyläiseltä. Tämän oppiminen maksoi yksi kappaletta italialaista pukua. Muuttamalla osan nurmikosta värikkääksi kukkakedoksi ja suosimalla pölyttäjiä houkuttelevia luonnonkasveja saat pihastasi monimuotoisen asuinpaikan monille hyönteisille ja kasvilajeille. Jäljet tarinoita HyVästä elämästä Yeleddab. Yksi tapa houkutella pihalle uusia lajeja on perustaa hyönteishotelli tai perhosbaari. Nopeus. Jokainen polkaisu vie eteenpäin moninkertaisesti sen, mihin on aiemmin tottunut. Kalliimmaksi tulee kuitenkin totuttelu pyöräilyn yleisesti tunnettuihin lainalaisuuksiin. Loistava yhdistelmä työmatkoihin. Siksi pyöräily vaatii iloista asennetta ja ennakoivaa ympäristön havainnointia. Kaadettavien puiden kannot kannattaa jättää mahdollisimman korkeiksi pökkelöiksi ja myrskyn kaataman koivun rungon voi siirtää sopivaan paikkaan lahoamaan
Museossa tapaa olla 3–5 näytte lyä kerrallaan ja vuosittain uusia rakennetaan noin 25. – Emme ajattele niin, että pelkka sijainti vaikuttaa suomalaisten in toon tulla meille. Sijainti on erinomainen, keskellä kaupunkia, veden äärellä ja matkai lijoiden reitin varrella. ToukokuuTA 2016 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Fotografiskan näyttelyihin kelpaavat vain valokuvauksen huiput Tukholman valokuvamuseon Foto grafiskan markkinointijohtaja Margita Ingwall katselee kiinnostu neena pitkää jonoa, joka kiemurte lee lippukassalle. Laiva Suomesta on juuri rantautunut satamaan, ja moni matkustaja aloittaa Tukholman vi siittinsä sataman kupeessa sijaitse vasta museosta. 27 19. Siis, mikäli taiteelliset kriteerit täytyvät. – Maailman parhaan valokuvaajat näkisivät kovin mielellään Tukhol man Fotografiskan ansioluettelos saan. Vain huiput kelpuutetaan, eikä kuvaajan maail manmaine anna ohituskaistaa mu seon laatuvaatimuksille. He tietävät myös, että meillä on paljon kävijöitä, ja alan laatuleh det seuraavat tarkkaan näyttelyi tämme, Näytteille pääsijät valitsee asian tuntijaraati, joka on hyvin tarkka ja pitää riman korkealla. Suomalaisten kiinnostus on huo mattu, ja niinpä jopa museon auki oloajoissa on laivojen aikataulut otettu huomioon. – Toiset näyttelyt puhuttele vat laajempaa yleisöä, mutta huo lehdimme, että myös kapeammille yleisöpohjille on jotain erityisem pää tarjottavaa. – Sen verran jury vetää kotiinpäin, että ruotsalaista ja pohjoismaista va lokuvataidetta on mahdollisimman usein esillä. Laadun suhteen Fotografiskassa on tarkka linja, mutta aiheiden, kult tuurien ja tekniikan suhteen tyyli on vapaa. Tieto museom me laadukkuudesta on var maan levinnyt heidän keskuudes saan suusta suuhun. Tiedämme, että Suomessa on korkeatasoista va lokuvataidetta ja valokuva kiin nostaa suomalaisia taiteena. Kovat kriteerit Margita Ingwall kertoo, että Foto grafiskan näyttelyihin on kuvaajien puolelta suorastaan tunkua. Samalla voi käte västi syödä aamiaisen museoravin tolan ja katsella kaupungin silhuet tia ravintolan avarista ikkunoista. Aapo Huhdan näyttely avataan Fotografiskanissa kesällä.. Aapo Huhta kesän suomalaisnimi Fotografiskassa on esittäytynyt usei takin suomalaisia valokuvaajia, ja kesäksi on tulossa Aapo Huhdan näyttely. Tällä hetkellä on nähtävänä muun muassa mai neikkaan ranskalaisvalokuvaajan Bettina Rheimsin töitä sekä juuri tällä viikolla avautuva, nykyisin Yh dysvalloissa asuvan Nick Brandtin näyttely ”Inherit The Dust”, joka näyttää, miten Afrikan villieläinten elinpiiri on kaventunut ihmisen toi minnan seurauksena. Huhta sai Pohjoismais ten nuorten valokuvaajien Young Nordic Photographer palkinnon vuonna 2015
28 19. Ravintolan vetonaulana toimii kokki Paul Svensson, joka on Kuva Aapo Huhdan Blockkuvasarjasta. ” Tarkoitus on että tämä on talo kaikille aisteille.”. Rakennuksen on piirtänyt Ruotsin kuuluisimpiin arkkitehteihin kuuluva Ferdinand Boberg. Margit Ingwall haluaa, että vierailu Fotografiskassa olisi kokonaiselämys. Se näyttely jatkuu meiltä maailmankiertueena yhteistyössä YK:n kanssa, ja kuvat on myyty 50–60 suureen mediataloon ympäri maailmaa, Ingwall toteaa tyytyväisenä. Tarinoiden talo tarjoaa kokonaiselämyksen Fotografiska sijaitsee kekseisellä paikalla Tukholman Stadsgårdskajenin rannassa Viking Linen laivaterminaalin vieressä, vanhassa 1910 valmistuneessa perinteikkäässä tiilirakennuksessa, entisessä tullikonttorissa. Maailma on juuri nyt rajussa muutoksessa, ja me haluamme olla siinä ajan hermolla. Talon konferenssipäädyssä pidetään useita satoja konferensseja vuodessa. Se siirtyi Fotografiska Ab:n omistukseen ja käyttöön 2010. Sen ulkokuori on alkuperäinen, mutta sisältä tila on uusittu täysin. – Haluamme olla osa käytävän keskustelun demokraattista prosessia. Siitä näyttelytiloja on kahdessa kerroksessa ja yhdessä kerroksessa on ravintola nimellä Mat & dryck. Tilaa jugendtalossa on 5 500 neliömetriä. ToukokuuTA 2016 Fotografiskan tavoite on nostaa kuvilla esiin myös ajankohtaisia asioi ta ja olla vaikuttaa ajan keskusteluilmapiiriin. Viimeksi meillä oli Magnus Svenin näyttely pakolaislapsista ja heidän elämästään, ja se herätti juuri tällaista toivomaamme kiinnostusta. Siihen voi kuulua myös kasvispainotteinen, ekologisesti valmistettu ruoka ja juomat drinkkejä myöten. Fotgrafiska on yksityinen museo. Erikoisuutena tiloissa on 360 asteen kuvanäyttömahdollisuus
Niitä ei ole helppo verrata muihin hiljattaisiin runokirjoihin, mikä nostaa ne esiin massasta. Kuluttamiseen perustuva kapitalistinen maailma on jotakin aivan muuta kuin Haasjoen Planeetassa kuvaama todellisuus, jossa asiat ovat tasapainossa, tai ainakin pyrkivät siihen. Vaikka Planeetantunnelma on pessimistinen, ja vaikka siinä kuvatut tilanteet ovat huolestuttavia, elämä jatkuu surun keskellä. Planeetta on pitkään julkaisseen Haasjoen jo seitsemäs runokokoelma. Kokoelman runot kertovat maapallosta. Kuten hänen lukijansa tietävät, Haasjoki löytää tavallisiin asioihin yllättäviä näkökulmia. Tyylistä toiseen hyppimistä ei aina ole toteutettu onnistuneesti, mutta vaikutelma on enimmäkseen onnistunut. Tämä on harmillista, sillä kirjan esiin nostamat asiat jäävät osaltaan irrallisiksi. Avain Planeetanlähestymiseen löytyy sen nimestä. Hilkka Kotkamaa ” Maailma on juuri nyt rajussa muutoksessa ja me haluamme olla siinä ajan hermolla.”. Planeetan mieleenpainuvimpia hetkiä ovat kauniisti ja täsmällisesti kirjoitetut säkeet, joissa assosiaatiosta toiseen hyppiminen toimii:”Vuoret ovat niin pieniä ja pehmeitä. Hiukset ja Planeetta muistuttavat avoimuudessaan ja vaikeatulkintaisuudessaan toisiaan. Suurien filosofisten ajatukset sovellukset ovat nekin Haasjoelle tärkeitä. 77) Täydellinen tuho voi yhtä kaikki olla jo kulman takana. Tämä huolestuttaa, sillä vaikka ihmiset keksisivät keinon jättää kotinsa, he tulisivat aina olemaan kytköksissä sen lakeihin. 1976) runous on aina ollut omaperäistä. Runoissa kerrotaan elämästä ja kamppailusta kuolemaa vastaan. / Jokin vanha, vuosia odottanut karvas maku on tullut tähän / nyt se viimein syödään, se ikivanha limetin kuori.” (s. Sen haastavuus on kuitenkin ollut jossain määrinhänen suosionsa esteenä. Hänen runoutensa on tunnistettavaa, täynnä mieleenpainuvia säkeitä. Haasjoki on seurannut omaa tietään, eikä ole matkinut muita. – Tarkoitus on, että tämä on talo kaikille aisteille. 29 19. Lähes ääretön, ääretön Planeetassa esitetään monia kysymyksiä, mutta suurin osa niistä jää vaille vastausta. Planeetassamainitaan muun muassa maa, meri, metsä ja taivas, mutta sen tärkeimpänäaiheena on painovoima, sen vaikutus elämään. Näin hän kirjoittaa kuolemasta: ”Ehkä kaikki on kuolevaista. Haluam me olla kohtauspaikka, johon Ruotsiin muista maista muuttaneet tai kotimaistaan paenneet ihmiset voisivat tulla tapaamaan toisiaan ja kanssaruotsalaisia, Margita Ingwall kiteyttää. ToukokuuTA 2016 Lähes koko kosmos Tom mi Tuo mi Pauliina Haasjoen (s. Mutta kun sen päiviä ei ole luettu / vaan se valitsee tuhoutumisensa tavoista umpimähkään jonkin / ja noudattaa sitten sitä, turhaan luovuttaa pois harkintansa.” Planeetta on melko lyhyt ja avoin tulkinnoille. Esa Mäkijärvi Fotografiskan markkinointijohtaja Margita Ingwall on ylen innostunut työstään. Hän haluaa esitellä museossa vain parasta valokuvataidetta kaikkialta maailmasta. Konkreettisia kohtia voisi olla enemmän, mutta irrallisuudessa on myös kiinnostavat puolensa. 55) Vaikka Pauliina Haasjoen uusi kokoelma on sävyltään surullinen, huolestuneisuuden keskellä valetaan myös uskoa tulevaan. Hän rakentaa runonsa aforistisiksi sarjoiksi, joissa asiat liittyvät toisiinsa lähinnä assosiaation tasolla. Hänen runoutensa tekee arjesta ihmeellistä, lähes mystistä. Rönsyily ja hankaluus eivät tarkoita, etteikö Hiuksia ja Planeettaa olisi mahdollista ymmärtää. Jo pelkkä rakennus henkii tarinoita, ja ne me haluamme kertoa myös yleisöllemme. Meidän kaikkien etu olisi lopulta elää sulassa sovussa. Vaikuttaa siltä, että Haasjoenideat ovat loppuneet kesken, eikä hän aivan kykene nousemaan kunnianhimoisen lähtökohtansa tasolle. non järkkyminen johtaa kaikkien tuhoon. Runoissa eletään lopun aikoja. Haasjoki tuntuu mieltyneen aforistiseen ilmaisuun. Kokonaisuus jää vaillinaiseksi. Runojen puhujat esittävät itseltään erilaisia kysymyksiä: ”Ja miksi planeetta on?” Ja: ”Minkä syyn varjolla kukin on tullut tähän puutarhaan?” Ja: ”Mikä on samankaltaista kuin kyllä?” Tällaiset heitot eivät ole kovin kiinnostavia, vaikka ne kytkeytyvätkin kokoelman teemoihin, kuten elämän haluun ja kykyyn uusiutua. Sen keskeneräisyys on tarkoitettu vahvuudeksi, mutta toisinaan häilyvyys häiritsee. Pauliina Haasjoki väittää, että kaikki elämä on maapallolla hauraassa tasapainossa, ja että tämän tasapaiKIRJAT Pauliina Haasjoki: Planeetta Otava 2016, 77 s. Anni Kotkamaa useille suomalaisille tuttu tv-ohjelmasta Strömsö. Planeetan nimi ja asetelma herättävät odotuksia suuresta mittakaavasta, mutta vaikka suuria linjoja sivutaan, niitä ei käsitellä tarpeeksi. Uutta tietoisuutta syntyy, eikä kiertokulku kuolemankaan hetkellä keskeydy: ”Tekee ihmiselle jalat, sisäkorvan luut / ja linnuille ja nisäkkäille siipiä / ja selkärankaisille verenkierron ja selkärangattomille / tuntemattoman kiertonsa.” Keskeneräinen kieli Planeetta koostuu lyyrisemmistä ja proosallisemmista runoista. Se on yhtä omalaatuinen kuin tekijänsä aiempi tuotanto ja yhtä kunnianhimoinen kuin edeltäjänsä Hiukset (2013). Sen mukaan vain maailmanloppu voisi estää elämää uusiutumasta: ”Ja vaietkoon äänet jotka sanovat: tässä on maailman ääri / jossa ihmeet loppuvat.” (s. Ihmiset ovat repineet maapallosta lähes kaiken irti ja käyttäneet sen resurssit melkein loppuun. Niissä käsitellään muun muassa elämän monimuotoisuutta ja sen rajoja.Planeetassa puhutaan maailmasta, joka koostuu keskenään vuorovaikutuksessa olevista elementeistä: ”Meren ei tarvitse hengittää mutta se hengittää / tuo voimakas valtameri on hetken hiljaa kahden aallon välillä.” Aivan kuten Hiukset, Planeetta koostuu unimaisista kuvista ja irrallisen oloiset kohdat yhteen nivovista kiteytyksistä
Bride puolestaan hylkäsi syntymänimensä jo ennen lähtöään maailmalle. Ihostaan hän on tehnyt ja teettänyt uusimpien muotien brändiä. ToukokuuTA 2016 Katumus perheperintönä KIRJAT Toni Morrison: Luoja lasta auttakoon Suom. 1931) on uusimmissa teoksissaan suosinut niukkaa muotoa, jonka näkökulmatekniikka esittelee useita minäkertojia. Vauvan nähdessään Briden äiti tyrmistyi vältellen tämän koskettamistakin. Sweetnessin mukaan hänen nuoruudessaan oli yleistä, että afroamerikkalaiset luokittelivat toisiaan ihonvärin ja hiusten mukaan erilaisiin ryhmiin, melkein rasistiseen tapaan. Lapsuudessa ihonväri oli kirous. Rotupulma perheessä Vieroksuntansa puuskassa äiti kielsi Lula Anniksi kastettua pikkutyttöä kutsumasta häntä äidikseen. 180 s. Morrisonin kirjoittaa tästäkin ennakkoluulottoman rotuneutraalisti. Isä häipyi pian tiehensä varmana siitä, ettei tytär ollut hänen. Muutoin tämä teki yksinhuoltajana parhaansa, jotta tytär ei kärsisi puutteesta tai syrjinnästä. Sweetnessin ja muidenkin minäpuhujien kautta Morrison kommentoi rasismia painavasti. 1990-luvulla syntyneenä hän ei ole kohdannut avointa rotuerottelua, epämuodollista liiankin kanssa. Alkuaan viimevuotinen pienoisromaani jatkaa afroamerikkalaisen identiteetistä ja rasismista. Entistä väkevämmin puolustetaan lasten oikeuksia. Puhutteluksi saneltiin ”Sweetness”, jolla äiti nimetään kirjassakin. Yrittäneen olisi vaikea selvittää kaikkien romaanihenkilöiden asemaa ”rotujen” kirjossa. ”Rodusta” ei voi puhua tieteellisesti, mutta jos voisi, täytyisi tunnustaa myös rotusekoitusten yleisyys. Äiti ja isä olivat afrikanamerikkalaisia, mutta iholtaan vaaleilta, ”sitä tyyppiä mitä meikäläiset nimittää keltaiseksi mustaksi”. Valkoiset kirjailijat eivät ymmärrettävästi ole tarttuneet tähän rasismin sivuvaikutukseen. Keskiössä on reilut parikymppinen Bride, itsenäinen sinkkunainen jolle on sattunut harvinaisen tumma, ”sinisenmusta” iho. Timothy Greenfield-Sanders. Vuoden 1993 nobelisti Toni Morrison (s. Kaijamari Sivill Tammi 2016. 30 19. Bride menestyy kosmetiikka-alan urallaan Kaliforniassa, tahallisen kaukana äidistään ja lapsuudenkodistaan (jonka sijaintia ei sanota tarkemmin). Bride henkilöi avoimen rasismin vähenemistä ja mustien uusia mahdollisuuksia, myös kulutuskulttuurissa. Vaaleammat saattoivat saada parempaa kohtelua jopa rotuerottelusysteemissä. ”Bride” juontuu perheen sukunimestä, mutta on yhtä paljon iskusana kuin nimi
Bill Clintonin kanssa bändi meni vielä pidemmälle. Kahdeksanvuotiaana Bride (Lula Ann) antoi oikeudessa todistuksen, joka johti erään Sofia Huxleyn ja parin muun valkoisen opettajan tuomitsemiseen lasten hyväksikäytöstä. Sitä hän ei kertonut Sweetnessille, että todistajanlausunto oli perätön. Hyvityksen tiellä Briden ja Sweetnessin ohella näkökulmina tai päähenkilöinä vuorottelevat Briden assistentti Brooklyn, hänen rakastettunsa Booker sekä tarinan mittaan muutama muu. Hyväntekeväisyyshommia: Bill avasi tilaisuuden, ja tuotot solahtivat Clinton Foundationin tilille. Rockarit ja popparit ovat jo vakiintunut osa Washingtonin viihteellisiä virkaanastujaisseremonioita. Se oli vieroksutun lapsen tapa kerjätä äidin hyväksyntää. ToukokuuTA 2016 Sammaloituvatko vierivät kivet ”Y ou Can’t Always Get What You Want” on Rolling Stonesin klassikkokappale, jota Donald Trump on käyttänyt tilaisuuksissaan tunnelman nostattajana, niin kuin muutamaa muutakin yhtyeen hittiä. Samalla se tarkoittaa kaikkia lapsia, joista joskus on tullut ja tulee äitejä. Juridisesti ei kuitenkaan ole ihan yksiselitteistä estää musiikin soittamista poliittisissa yhteyksissä, kun esitysoikeuksista on monenlaisia sopimuksia. Mick Jagger puolestaan jätti ”Sympathy for the Devilissä” tahdikkaasti väliin säkeistön, jossa Kennedyt murhataan. Jagger & Richards vastasivat väkevällä katu-uskottavalla lp:llä, joka on kestänyt paremmin aikaa kuin suurin osa 1970-luvun lopun uudesta aallosta. Niin tai näin, rock edusti vielä vastavoimaa ja kuvien rikkomista, siinä missä se nykyään kelpaa minkä tahansa poliittisen siiven populistiseen fiilistelyyn. Juhani Ruotsalo Aforismi välipalaksi Vain vankikarkuria voi kutsua laittomaksi pakolaiseksi.. Silloin punkaalto oli puskemassa Rolling Stonesin kaltaisia vanhoja pieruja eläkkeelle. Siinä on oma viehätyksensä, kun vanhat kapinalliset kutsutaan vallan saleihin presidenttien seuraan. Oikeudenkäynnin jälkeen Sweetness oli kerrankin ollut ylpeä tyttärestään, jota halusi suojella rasismilta ja muulta pahalta. Hyvitysreissulle osuvat ihmiset opettavat Bridelle paljon elämästä, lasten kohtaloista, syyllisyydestä ja katumuksesta. Matkalla hän teloo itsensä ulosajossa ja jumiutuu oudon erakkopariskunnan hoiviin. 31 19. Samaa ovat jo aikaisemmin sanoneet muun muassa Adele ja Elton John, puhumattakaan Neil Youngista, joka kannattaa avoimesti Bernie Sandersia. Hän iloitsee kuullessaan uutisen lapsenlapsesta, mutta tietää myös pyytää Luojaltaan tälle erityisvarjelusta. Kappaleessa ”Respectable” Jagger ihmetteli kriittisesti, kuinka Rollareista oli tullut yhteiskunnallisesti niin hyväksyttyjä, että he kävivät keskustelua huumeongelmasta presidentin kanssa. Toista oli kappaleen ensilevytyksen aikoihin 1978. Hoitokodissa Sweetness on aikansa katunut virheitään äitinä. Varsinainen sydänten murskaaja paikalla oli Hillaryn 87-vuotias äiti Dorothy, joka on tunnustanut olleensa aina heikkona ”noihin pahoihin poikiin”. Jos Kuuba-suhteiden avaaminen jää Barack Obaman kauden helmeksi historian lehdille, niin sen ikonina muistetaan maaliskuulta Rolling Stonesin ilmaiskonsertti, joka veti Havannassa puoleensa puolimiljoonaisen yleisön. Ja tuskinpa kenelläkään on erityistä intoa ryhtyä käräjöimään Trumpin kanssa, kun kanta asiaan tulee julkisesti selväksi näinkin. Hatarat vihjeet johtavat hänet etsimään tätä pohjoisen Kalifornian takamailta. Pari viikkoa sitten Rollarit tekivät tiettäväksi, ettei heidän musiikkiaan ole lupa valjastaa näihin vaalivankkureihin. Asiatiedotkin vaihtelevat, sillä kaikki eivät puhu kaikille kaikkea. Pyhiinvaellus tulevaisuuteen Bride ajaa kauas naisvankilaan pyytääkseen Sofialta anteeksi ja auttaakseen tätä uuteen alkuun. u u u Sanotaan, että vierivät kivet eivät sammaloidu. Hämmästyttävästi Morrison yhdistää räväkkää kuvausta naisten ikiaikaisiin tuntoihin ja viisauksiin. Tarinan alussa Booker on jättänyt Briden kesken lupaavan romanssin. Kauas on joka tapauksessa tultu vuodesta 1965, jolloin Jaggerin nimissä levisi iskulause: ”Me kustaan minne halutaan!” Itä-Lontoon maistraatinoikeus kun oli antanut hänelle soittokavereineen sakot yleisen rauhan rikkomisesta eräällä bensa-asemalla – sekä virallisen muistutuksen ”nuorelle herrasmiehelle epäsopivasta käytöksestä”. Sen järkyttämänä Bride kiirehtii pitkäaikaista hankettaan, jolla hän haluaa hyvittää tekemänsä vanhan vääryyden. Vai oliko suorasukaisessa tekstissä kyse sapekkaista terveisistä vaimolle Biancalle, josta Mick oli eroamassa – tulkintakiista elää yhä. Tiiviinäkin ilmava juoni tarjoaa epätodennäköisiä ihmissuhteita, päähänpinttymiä, sattumia ja suoranaista seikkailua. Se ei ole ollut oikein bändin (seitsemänkymppisten) poikien mieleen. Pitkällä sairaslomallaan Bride tajuaa odottavansa lasta ja rakastavansa Bookeria. Kukin voi itse arvioida, pitääkö tämä paikkansa Rolling Stonesin kohdalla yli 50 bändivuoden jälkeen. Bride on haalinut tietoonsa, että Sofia on pääsemässä ehdonalaiseen 15 vuoden vankeuden jälkeen. Melkein koomisen väkivaltaisesti Sofia vetää häntä turpaan ja heittää ulos. Vuoden 2006 kiertueeseen lisättiin New Yorkin Beacon Theatreen pari konserttia, jotka Martin Scorsese dokumentoi elokuvaksi Shine a Light. Lula Annilla olikin ikäviä, jopa järkyttäviä kokemuksia vaaroista. Tapahtumilla motiiveja menneisyydessä, mutta motiivit ja päätökset valottuvat eri näkökulmista eri tavoin. Jagger taipui Beacon Theatressa myös poliittiseen korrektiuteen karsimalla ”Some Girlsin” sanoituksesta, mitä mieltä hän oli mustien tyttöjen seksuaalisista käytöstavoista. Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja. Mikko Majander Siinä on oma viehätyksensä, kun vanhat kapinalliset kutsutaan vallan saleihin presidenttien seuraan. Nyt hän sai Keith Richardsilta mitä lempeimmän pusun poskelle. u u u Rolling Stones ei välttämättä vierasta politiikkaa eikä poliitikkoja. Karkeasanaisimmat terveiset säälittäville, huomionkipeille ja vallanhaluisille pikkumiehille on lähettänyt REMin keulahahmo Michael Stipe: ”Go fuck yourselves!” älkääkä käyttäkö ääntäni ääliömäisiin huijauskampanjoihinne
Vaalin ykkönen oli Työmiehen päätoimittaja Edvard Valpas (1837 ääntä), seuraavina olivat myös Työmiestä toimittaneet Kullervo Manner (1622), Otto Wille Kuusinen (1619) ja Jussi Lumivuokko (1567 ääntä). Työmiehessä vaalijutut lisääntyvät viikko viikolta. Torppariliikkeen Aatto Siren tuli vaalissa viidenneksi. Vaalikokoukset ovat kuitenkin vapaat rajottavien poikkeusmääräysten alaisuudesta. Niinä aikoinahan pitäisi oikeastaan kaikilla suuremmilla paikkakunnilla olla puolueemme yleisiä vaalikokouksia. Uudenmaan jäsenäänestyksen tulokset, jotka paljastavat, mikä joukko tällä alueella piti valta-asemia. ToukokuuTA 2016 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Maailman kirjallisuuden katekismus JAMES M CAIN: NAINEN ILMAN OMAATUNTOA (DOUBLE INDEMNITY, 1936, SUOMENNOS HEIKKI SALOJÄRVI, 1982 . päivän lehdessä työväen naisliikkeen ikoni Hilja Pärssinen kirjoitti pitkän jutun mieliaiheestaan otsikolla ”Äitiysvakuutuskysymys”. Ja niitä varten olisi jo ajoissa pidettävä huoli tarpeellisista valmisteluista sekä kunnollisesta tiedon levittämisestä niistä. molempien kaksoispyhien aikoja, helluntaita ja juhannusta sekä vaalipäivien välissä olevaa sunnuntaita heinäkuun 2 p. Sota-aika toi erikoisjärjestelyjä vaalikamppailuun. Ajatekaamme esim. Päinvastoin, niitä olisi varsinkin ensi kuussa saatava mahdollisimman yleisesti aikaan. Puhetilaisuuksista eli vaalikokouksista muodostui keskeinen agitaatiomuoto. Pärssinen oli ammatiltaan opettaja ja kynänkäyttäjänä demarinaisten parhaimmistoa. – Ja mehän tiedämme miten pettävä käsite täydellinen rikos on… Vaalikokouksia Jos tahtoo arvioida, millaisia toiveita ensi kesän vaaleissa voi sosialidemokraattisella puolueellamme olla, niin huomaa helposti vallitsevassa tilassa ulkonaisia seikkoja, jotka ovat omansa nyt vaikeuttamaan asemaamme, vaikkakin muuten olisi aihetta entistä parempiin toiveisiin. 32 19. Hilja Pärssinen vuonna 1917 studiokuvassa. Ilmeisesti enemmän kuin porvaripuolueille on meidän puolueemme vaalitoiminnalle haittaa useista määrätyistä rajotuksista, jotka heikontavat järjestöjen, sanomalehtien ja yhdistystenkin työtä. Ehkä olisi myös syytä haastaa sellaisiin porvaripuolueiden edustajaehdokkaita vastaamaan ja väittelemään kannastaan. Lehden linja on tiukasti valistuksellinen. Mutta kannattaahan tiedustaa silti, olisivatko nyt rohkeampia. Toukokuun 18. Siihenkin katsoen on sosialidemokraattisella puolueellamme hyvät menestyksen toiveet vaaleissa sikäli kuin tosiasiat saadaan työväenluokan jäsenille eläväksi tiedoksi, sillä meidän puolueemmehan ei tavoittele hetkellistä vaalivoittoa, vaan tahtoo vaalitoiminnallaankin saada pysyvästi lisää tietoisia valistuneita jäseniä työväenliikkeen riveihin, niitä, jotka työväenasian tulevat vakavasti voittoon viemään. Ja isoja myös. Tietysti tämä on vain yksi vaalivalistuksen muoto, eikä sen rinnalla suinkaan ole syrjään jätettävä muuta valistustoimintaa; huonoahan asiain hoitamista se olisi, jos jossain jättäydyttäisiin pelkkiin yleisten vaalikokousten varaan. Porvaripuolueilla ei ole valtiollisesta toiminnastaan osotettavana sellaisia ansioita, joihin ne totuuden mukaan voisivat vedota vetääkseen mukaansa niitä työväenluokan valitsijoita, jotka ylipäänsä yhteiskunnallista uudistustyötä tässä maassa haluavat ja tarvitsevat. Juttu oli moniosainen perusteellinen selvitys, jossa viitattiin myös eurooppalaisiin esikuviin. Sisällissodan jälkeen Hilja Pärssinen palasi Venäjän pakomatkalta Suomeen, istui vankilassa vuoteen 1923 ja palasi politiikkaan sosialidemokraattien riveissä. Hilja Pärssinen oli sosialidemokraattisen naisliikkeen uranuurtaja ja liiton puheenjohtaja jo vuodesta 1902. Hänet valittiin eduskuntaan vielä vuonna 1933, pari vuotta ennen kuolemaansa. Mutta hyötyä on yleisistäkin kokouksista. Hilja Pärssinen oli maaliskuun alusta 1918 punaisen Suomen kansanvaltuuskunnan jäsen, joka hoiti sosiaaliasiain valtuutettuna kouluasioita. Työmiehen pääkirjoitus. Työmiehen pääkirjoitus 19.5.1916 Hilja Pärssinen kirjoittaa äitien puolesta Vaalikuume nousi toukokuussa 1916. Sinisessä oloasussaan viettelevä vamppi pistää vakuutusvirkailija Huffin kiimasta niin pyörälle, että nämä ryhtyvät puuhaamaan ”täydellistä murhaa”. Hän oli myös äänioikeustaistelun veteraani ja valittiin Suomen ensimmäiseen eduskuntaan vuonna 1907 vain 30-vuotiaana. Työmies julkisti 19.5. Niiden järjestämistä käsitteli myös 19.5. Tässä suhteessa ei ole siis syytä yhtään laiminlyödä niiden pitämistä. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Cain täräytti 30-luvulla kaksi kirjaa, jotka panivat kovat pohjat modernille rikoskirjallisuudelle: debyyttinä Postimies soittaa aina kahdesti ja tämä Nainen ilman omaatuntoa ovat myös film noirin lyömättömän kovia perusteoksia. Pitkästi yli toistakymmentä nidettä käsittävässä kaunokirjallisessa tuotannossaan hän käytti pseudonyymia Hilja Liinamaa. Hän oli myös vakavasti otettava runoilija. Työväen arkisto ”Tuon sinisen kotiasun sisällä oli vartalo joka saisi miehen kuin miehen tolaltaan, ja tuskin kuulostaisin vakuuttavalta, jos joutuisin selittämään vakuutusalan eettisiä periaatteita, joista en ollut selvillä oikein itsekään, Mutta äkkiä nainen katsahti minuun, ja tunsin kuinka kylmät väreet hiipivät selkää pitkin hiusteni juureen.”. Puolueäänestyksen tuloksia Toukokuussa 1916 SDP:n ehdokasasettelu alkoi olla valmiina. Tosin ne ovat yleensä jo useiden vaalien edellä välttäneet saapumasta julkisiin yleisiin väittelytilaisuuksiin
– Esimerkiksi sotea sorvatessa on otettava huomioon myös syrjäseuduilla asuvat ihmiset ja heidän tasa-arvoinen oikeutensa sote-palveluihin. SDP:tä tarvitaan nyt aiempaakin enemmän Olsen valittiinkin ensi yrittämällä Tornion valtuutetuksi vuonna 2012. SDP nousi nopeasti ainoaksi vaih toehdoksi minulle, koska se istuu parhaiten omiin periaatteisiini. Hän oli ehdolla myös eduskuntavaaleissa 2015. – Olen ylpeä demari. Janne Olsen korostaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä sosiaalija terveysalalla. ToukokuuTA 2016 L Liike Tuottaja: Markku Lahikainen 050 554 3430 markku.lahikainen@demokraatti.fi Miten minusta tuli demari. Tutustuin puolueiden arvoihin ja toimintatapoihin. – Pyrin työssäni kuntouttavan työtoiminnan ohjaajana ja päättäjänä ajamaan heikoimmassa asemassa olevan ihmisen asioi ta. heikkojen puolesta työssä ja päättäjänä Soteasiat ovat luonnollisesti Olsenin ykkösprioriteetti. Olsen ei ole katunut päivääkään ryhtymistään demariksi. Olsenin mielestä SDP:n pitää tyrmätä nykyistä määrätietoisemmin hallituksen hullut esitykset. 33 19. Sosialidemokratian arvot ja tavoitteet korostuvat nykyisin erityisesti Sipilän hallituksen leikkauspolitiikan takia. – Se oli mielenkiintoinen kokemus, Lapin ehdokasporukka teki hyvää yhteistyötä. Etäisyydet peruspalveluihin on pidettävä kohtuullisina, vaikka ne jo nyt ovat paikoin kohtuuttomat. Minulle sosialidemokratia on huolenpitoa niistä, joiden ääni ei tule kuulluksi. – Demarituttuni rummuttivat, että lähde Janne meille ehdokkaaksi. Lappilaisten peruspalvelut turvattava Olsen vaatii, että maan hallitus huomioi lappilaisten peruspalveluiden saatavuuden. Nyt hän on myös kirkkovaltuutettu ja erityistyöllistämisyksikkö Tornion työvoimalasäätiön hallituksen puheenjohtaja. SDP:tä tarvitaan nyt ja se näkyy myös puolueen kohonneessa kannatuksessa. Olsen arvioi, että tehtyjen ja tulevien leikkausten takia pudokkaiden ihmisten kurjistuminen lisääntyy. – Kouluttauduin sosiaalialalle ja teen siellä töitä. Hän kiinnostui politiikasta ”tosissaan” vuoden 2009 tienoilla. Ne ovat kunnille tärkeitä ja huomasin, että niissä on Torniossakin parantamisen varaa. – Nyt jo huonosti voivien ihmisten tilannetta ei saa enää heikentää. Sote-asiat ovat kiinnostaneet minua erityisesti. ” Sosialidemokratian arvot korostuvat Sipilän hallituksen takia.”. Monet lapsiperheet, eläkeläiset ja pienituloiset ihmiset ovat syrjäytyneet tai vaarassa syrjäytyä. TEKSTI MarKKu LahIKaInEn Heikkojen puolustajalle SDP oli ainoa vaihtoehto Torniolaisen sosionomi (amk) Janne Olsenin halu puolustaa yhteiskunnan heikoimpia teki hänestä demarin. Olsen oivalsi, että ainoa tapa vaikuttaa on lähteä ehdokkaaksi kuntavaaleihin
Jääkö liikunta kuntien hyvinvointipalveluihin vai siirtyykö se sosiaalija terveysasioihin, mikä on liikunnan osuus kuntoutustoiminnassa, sairauksien ennaltaehkäisyssä. Markku Aho TUL panostaa matalan kynnyksen harrasteliikuntaan Sirpa Paatero päättää yhdeksän vuoden puheenjohtajuuden TUL:n ensi viikonlopun liittokokouksessa Turussa. Sääntömuutoksia ei tule tässä kokouksessa, mutta seuraavassa tai mahdollisesti ylimääräisessä kokouksessa. – Sen pohjalta voidaan tehdä tilanneanalyysi, jonka mukaan ihmiskunta elää pahasti yli varojensa. Muutos edellyttää pääsemistä tiedollis-intellektuaalisen tason taakse, koska myös kokemus ja tunne ovat välttämättömiä kun halutaan saada muutosta elämänmuotoomme. Eli Olympiakomitean ja Valon yhdistyminen. Toki kilpaja huippu-urheilu säilyy osana liiton toimintaa. Se on tärkeää, koska ihminen on aiheuttanut massiivisen sukupuuttoaallon, ilmakehän lämpenemisen ja muita kohtuuttomuuksia. Yksi niistä on harrasteja kuntoliikunnan asema. Emme vastusta vaan olemme kohtuuden puolesta. – Onko liikunta tulevaisuudessa osa terveyttä edistävää toimintaa vai onko se pelkkää viihdettä, meidän mielestämme sen pitää olla molempia. Huipulla retken vetäjä, tanssija Kira Riikonen luki kirjailija Anni Kytömäen tapahtumaa varten kirjoittaman tekstin. Oleellista on se, miten tieto muuttuu toiminnaksi. ToukokuuTA 2016 Kohtuus vaarassa -liike ajaa mielen vallankumousta – Kohtuus vaarassa -kansalaisliike on syntynyt tarpeesta tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun kohtuuden ihanne, puuttua kulutuskulttuurin ytimeen. Se on liikkeemme keskeinen kysymys. Systeemi on mätä. – Kohtuus on vanha suomalainen ihanne. Tunne saa toimimaan Filosofian tohtori Pauliina Kainulainen on vapaa tutkija ja filosofian maisteri Topi Linjama on perhetalon isätyöntekijä Joensuun Perhetalolla. Toinen tärkeä osio on TUL:n järjestöuudistus. Neljäs asia on koko suomalaisen liikunnan järjestöuudistus. Kohtuus vaarassa -liikkeen ihmisiä vaaralla eli Ukko-Kolin huipulla seminaarin tauolla. Paateron mukaan asiakirja ei sivumäärältään ole järin laaja, mutta asiat ovat isoja. 34 19. TUL suuntaa toimintansa painopistettä aiempaakin enemmän harrasteliikuntaan ja kilpaurheilun osalta amatööriurheiluun ilman huippu-urheilun suorituskeskeisyyttä. Liikunta ja maakunnat – Yksi asiakokonaisuus liittyy maakuntauudistukseen. Henkilökysymysten ja normaalien liittokokousrutiinien lisäksi kokouksessa käsitellään liikuntapoliikkaa koskevaa keskusteluasiakirjaa. Paateron mukaan TUL:n organisaatio on liian monimuotoinen ja hidasliikkeinen. Suunnan on muututtava, tarvitaan mielen vallankumous, painottaa Pauliina Kainulainen. He ja monet muut pohjoiskarjalaiset kansalaisaktiivit ovat kokoontuneet vuodesta 2009 pohtimaan sitä, miten yhteiskunta voisi siirtyä uudenlaiseen kohtuuden kulttuuriin. Mikä on liikunnan rooli uudistuvassa maakuntahallinnossa. Seminaarissa tehtiin liikkeen teesit ja Kolilla syntyneitä ideoita päätettiin ryhtyä avaamaan porukalla tarkemmin. Topi Linjaman mukaan maailmassa on jo tarpeeksi tietoa. – Järjestimme siellä Kohtuus vaarassa -kansalaisseminaarin, missä käsiteltiin talouskasvun pakonomaisuutta kriittisestä näkökulmasta, kertoo Pauliina Kainulainen. – Olemme tuoneet teemojamme esille esimerkiksi erilaisissa keskustelutilaisuuksissa muun muassa alueen vaalipii” Tämä on kyllä-liike. Kuluvan vuoden alusta TUL:ssä siirryttiin neljän alueen organisaatioon. Emme kuitenkaan hoe ”kohtuus kaikessa”, sillä juhlassa, ilossa ja henkisessä kasvussa ei kaivata kohtuutta, sanoo Kainulainen. Asiakirja sisältää neljä TUL:lle tärkeää kokonaisuutta. Kohtuus vaarassa -liike perustettiin Kolilla eräänlaisena vastavetona siellä järjestetylle Euroopan talousvaikuttajien Koli Forumille. Liittokokouksessa on tarkoitus jatkaa hallintorakenteen uudistamista. Velaton TUL Kysymykseen, mitä puheenjohtajuudesta on jäänyt käteen Jukka-Pekka Flander Sirpa Paatero.
Nurmijärveläisen Anu Rajajärven ja turkulaisen Mika Maaskolan mahdollisuuksia pidetään heikkoina. Aina toki pitäisi olla paremmin. – On tärkeää, ettei liike sulkeudu pienen akateemisen piirin toiminnaksi, sanoo Topi Linjama. Se luo keinotekoisia tarpeita. Ensi syksynä puhutaan taas metsästä. Jos niitä kelaa yksi, voi helposti ahdistua. 7. Markku Lahikainen densa toteuttaminen ole mikään läpihuutojuttu. ToukokuuTA 2016 – Kulutusta on pakko supistaa, koska nykyisin ihmiskunta on vuosittain jo elokuussa käyttänyt kuluvan vuoden kestävät resurssit. TUL:n tuleva hallitus julistanee paikan avoimeksi ja se täytettänee alkusyksystä. – Toki meille on muotoutunut tietyt toimintatavat. Se on vapautta kulutusriippuvuuksista. Tarkoitus on mennä syvemmälle, jotta ihmiset saisivat tietoa, joka liikuttaa, selvittää Topi Linjama. Ei toimihenkilöitä, ei järjestöbyrokratiaa Kohtuusvaaralaiset ymmärtävät kirkkaasti, ettei heidän tavoitteiKohtuus vaarassa -liike ajaa mielen vallankumousta 1. Rajallisella maapallolla on luovuttava tavoittelemasta jatkuvaa kasvua. Luonnonvarojen kuluttamista on verotettava progressiivisesti. Tarvitaan yhteisiä sitovia rajoituksia kulutukseen. Muut mainitut ehdokkaat ovat mikkeliläinen ex-kansanedustaja, TUL:n valtuuston puheenjohtaja Arto Seppälä. Pauliina Kainulainen ja Topi Linjama ovat toimittaneet 218-sivuisen Kohtuus vaarassa – onnen aikoja rajallisella planeetalla -pamfletin. – Vaellamme Kolin seminaarien yhteydessä kansallispuistossa ja haluamme Kolin symbolisen voiman mukaan tarvittavaan suureen kulttuurimuutokseen. Liikkeessä on mukana monenlaisia ihmisiä. – Kulttuurimuistissamme on, ettei omaa oksaa saa sahata ja se, miten eletään luonnon kanssa niin, ettei sitä tuhota. Heidän varapuheenjohtajan paikka säilynee. Asevarustelu on lopetettava. Maail massa on isoja ongelmia. 6. Juha Savolainen Demokraatti. Energian käytön vähentäminen on ainoa mahdollisuus vastata riittävän nopeasti ilmastokriisin haasteeseen. On mentävä kulttuurin juuriin asti. Systeemi, joka syö omaa perustaansa, ei ole älykäs vaan itsetuhoinen. 2. – Ja olemme lähtökohtaisesti kyllä-liike. Seppälällä on hyvät mahdollisuudet säilyttää paikkansa. Suomi vahvoilla TUL:n johtoon Paatero vastaa: ”Oi voi. Joku vastaa tilaisuuksien järjestelyistä, joku toinen tiedottamisesta jne. Kukaan mainituista ei ole vetäytynyt kisasta. 4. Ydinenergian ja uraanikaivosten tilalle kotimainen, hajautettu ja uusiutuva energiantuotanto. Kulutusta on supistettava oikeudenmukaisesti ja hallitusti. Niistä Pauliina Kainulainen nostaa esiin elämäntavan. Luontoyhteyden vaaliminen on Kainulaisen mukaan liikkeen yksi keskeinen asia. Kokemusperäistä viisautta tarvitaan ekologisesti kriisiytyvässä maailmassa. Se vie ihmiskunnalta voimavarat ilmastokriisin torjunnasta. – Biotaloushankkeet ovat nyt vahvasti esillä ja mietimme kohtuusnäkökulmaa laajemminkin energian käytössä, sanoo Kainulainen. Oman mausteensa henkilösoppaan lisää pääsihteerin paikan tulo avoimeksi. Luontoyhteys on yksi keskeinen asia Kohtuusliikkeen seminaareissa teemoina on ollut muun muassa Suomi öljyn jälkeen. Silti yritämme sitä. 8. ” Systeemi, joka syö itsensä perustaa, ei ole älykäs vaan itsetuhoinen. Kulutusriippuvuus on addiktio, ja kun siitä vapautuu, löytää uudenlaista yhteisöllisyyttä, arvioi Pauliina Kainulainen. Pelkkä teknologia ei pelasta. – Mutta TUL:lla ole lainkaan velkaa. Nyt paikalla istuu Oulun Jukka Ukkola, mutta tiettävästi Helsingin Riku Aholalla on kovasti haluja ja myöskin nostetta TUL:n varapuheenjohtajaksi. Mainontaa on rajoitettava. Nyt bussillinen rikkaita omistaa enemmän kuin 3,5 miljardia ihmistä. 10 kohtuullista vaatimusta rin kansanedustajien kanssa, julkisuudessa ja joka toinen vuosi järjestettävässä kolmipäiväisessä Koli-seminaarissa. Seminaarien välissä kokoonnumme Joensuussa kohtuusklubeille tai vaikkapa kaupunkikävelyille pohtimaan kaupunkisuunnittelua kohtuuden näkökulmasta, kertoo Kainulainen. Topi Linjama korostaa energiankäytön vähentämisen tärkeyttä. Ruodittavina ovat olleet myös metsäja kaivosaiheet. Paljonkin, paljon kokemuksia, TUL on mielestäni tällä hetkellä hyvässä kunnossa, organisaatiota uudistetaan, aluemalli on toteutettu, asema harrasteliikuntajärjestönä on vahvistunut.” Paateron mukaan valtionapujen varassa elävällä järjestöllä on talouden osalta aina haasteita. Linjama painottaa myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Vuorotteluvapaalla ollut Janne Ollikainen ei palaa tehtävään ja tehtävää hoitanut Jouni Backman on kieltäytynyt jatkopestistä pääsihteerinä sekä myös puheenjohtajaehdokkuudesta. Paikallisen tiedon tuhoaminen on lopetettava. TUL:n hallitus on pyytänyt piirijärjestöiltä ehdotuksia koko liittojohdon paikkojen täyttämisestä. 3. Kainulainen muistuttaa, että kohtuuden ihanne on suomalaisessa kulttuurissa ikivanha asia. Tulevien sukupolvien pöydästä syöminen on lopetettava. Vahvimmilla ehdokkaista on jyväskyläläinen liikuntatieteen professori Kimmo Suomi. 5. Rajajärveä on ehdotettu liiton toisen varapuheenjohtajan tuolille. Liike on siinäkin suhteessa uudenlaista kansalaistoimintaa, ettei sillä ole valittuja toimihenkilöitä eikä järjestöbyrokratiaa. Markku Lahikainen Demokraatti, Joensuu TUL:n liittokokouksen henkilövalinnat ovat tätä kirjoitet taessa kummallisella tavalla auki. Suostumuksia ei tiettävästi ole saatu. Aktiivisinta porukkaa on noin 20, tiedotuslistalla on 200 nimeä ja tilaisuuksiin on osallistunut enimmillään sata ihmistä. – Antiikin filosofit linjasivat aikoi naan, että nelinkertainen tuloero on kohtuullinen, ja se olisi meillekin hyvä tavoite. Omaa oksaa ei saa sahata poikki Kohtuusliikkeen teemat ovat oheisessa ”10 kohtuullista vaatimusta” -osiossa. Outoa tilanteessa on, että piirit ovat jättämässä ehdotuksiaan vasta aivan viime metreillä. 35 19. Puheenjohtajaksi on ehdolla samat nimet, jotka Demokraatti mainitsi jo pari kuukautta sitten. – Ehkä paras anti on ollut, että olen saanut kiertää TUL:n kenttää ja nähdä käytännön toimijoita hyvin eri kokoisissa ja tyylisissä seuroissa ja päässyt näkemään vapaaehtoistoiminnan koko kirjon kaikessa laajudessaan ja monipuolisuudessaan. Mukana on yliopistoväkeä, järjestöaktiiveja, taiteilijoita ja kirkollista taustaa omaavia ihmisiä. 10. Edellä mainitut ovat yhteitoimintajärjestössä sosialidemokraattien paikkoja. Kohtuus arvoonsa. Villeimpien huhujen mukaan jopa korkeinta ay-johtoa on kyselty mukaan TUL:n puheenjohtajakisaan. Kun asioita mietitään ja etsitään ratkaisuja porukalla, se voi olla jopa hauskaa, puntaroi Kainulainen. – Syvällinen muutos elämäntapaamme on välttämätön, pelkkä teknologia ei pelasta. Vasemmistoliitolla on myös sanansijansa. Elämäntavan syvällinen muutos on välttämätön. Emme vastusta vaan olemme kohtuuden puolesta, linjaa Linjama. 9. – On tietysti iso urakka muuttaa yhteiskunnan perustavia arvoja ja tavoitteita. Kritisoimme isojen ympäristömuutoksien aiheuttamista sekä kohtuuttomia tuloeroja ja elämäntapoja
Tule mukaan nauttimaan loistavasta ohjelmasta ja tapaamaan tuttuja. Mukana ovat kaikki puolueen huippupoliitikot puheenjohtaja Antti Rinteen ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin johdolla. ToukokuuTA 2016 LAIVA ON LASTATTU DEMAREILLA VARAA PAIKKASI HUIPPURISTEILYLTÄ! Vuoden mielenkiintoisin matka on tiedossa, kun SDP ja Demokraatti järjestävät huippuristeilyn 27.–28.8. Veikko Somerpuro Mike Siren Risteilyllä keskusteluun virittävät muun muassa Antti Rinne, Mari K. Mielenkiintoinen asiaosuus kruunataan hauskanpidolla ja tasokkaalla viihde ohjelmalla. Ismo Jokinen Tule yksin, kaksin tai porukalla, mutta varaa matka saman tien. 010 232 31 09 tai netin kautta: www.matkapojat.fi/demarit Hinta per henkilö alkaen 40 e/B4 ja 70 e/B2. 36 19. Varaaminen käy helposti soittamalla Matkapojille p. Niemi, Arman Alizad ja Riikka Kämppi. Katso risteilyn ohjelma osoitteesta sdp.fi/demariristeily Tähtiartisteina Hanna Pakarinen yhtyeineen sekä Työmiehet. Lisäksi osallistut 500 euron matkalahjakortin arvontaan. Arvonta suoritetaan risteilyn päätös seminaarin jälkeen.. Laiva on M/S Baltic Queen ja suuntana Tallinna
Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen VIIMEISTÄÄN maanantaina klo 10 mennessä osoitteessa http:// ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/ yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Uudenmaan Kirjoittajien kirjakahvilassa ti 24.5. Tutustu viidessä päivässä Vienan Karjalaan. 02 469 1410. Kahvitarjoilu. PIRKANMAA . Perheiden ja lasten tilanne heikkenee jatkuvasti, sanoo Turun sos.dem.naisyhdistyksen puheenjohtaja Nina Kallio. klo 12 Työväenliikkeen Kirjastossa, Sörnäistenrantatie 25. Uhtualla Praasniekkajuhlat. Ensimmäisen puheenvuoron pitää professori emeritus Seppo Hentilä. Lahden sos.dem. Illan vetäjänä toimii Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja, professori Pentti Arajärvi. krs, 00530 Helsinki 09 5868 530, muista@sivistysrahasto.fi www.sivistysrahasto.fi Tukea Kulttuurille ja taiteelle Opintoihin ja tutkimustyöhön Lasten ja nuorten toimintaan sekä maakuntahankkeisiin Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Naisten aktiivisuudella – arpajaisilla, kahvituksilla yms. – Olemme Suomen ja varmaan Euroopankin vanhin poliittinen naisyhdistys. – Samalla julkistetaan Arto Jokelan kirjoittama yhdistyksen 382-sivuinen historia. Professori Jukka Kekkonen luennoi Työväenliikkeen kirjastossa Espanjan ja Suomen sisällissodasta. Kulttuurielämysmatka Kostamukseen ja Kalevalaan 16–20.6. Hamarin ja Gammelbackan demarit HTY ry – Hammars och Gammelbacka sosialdemokrater HAF rf, kuukausikokous 18.5. – Olemme itsenäinen, pieni, vireä ja sosiaalinen yhdistys. PÄIJÄT-HÄME . naisyhdistyksen 120-vuotisjuhlassa perjantaina 20.5. Ilmajoen työväentalon suuri huutokaupatapahtuma ti 17.5. Kallion mukaan yhdistyksen perustarkoitus on ollut ja on jatkossakin toimia naisten ja lasten tasa-arvon puolesta. Lisäpaikkoja torilla, Asematien ja Keteläntien varressa. – on ollut myös merkittävä vaikutus Turun työväentalon kustannusten kattamisessa. Se perustettiin 8.12.1896. Komea 382-sivuinen historia Presidentti Tarja Halonen pitää juhlapuheen Turun sos.dem. Autoille merkityt paikat pihassa. klo 18, ovet ja kahvio avataan klo 17. Tarkoituksemme on perustaa Kansan sivistysrahaston alainen rahasto tukemaan vähävaraisten perheiden lasten harrastustoimintaa, koulunkäyntiä ja kulttuuritoimintaa. Turun Metalli Ykkösen veteraanien kesäpäivät ti 7.6. Ilmoittautumiset Seuratoiminnan perusteet -kurssille 23.5., Tampereen Työväentalolla, viimeistään to 19.5. Tarkemmat tiedot puh. Gammelbackan Hyvinvointikeskuksessa, Tornipolku 10, Porvoo. Tervetuloa! Demarinaisten vanhin yhdistys elää vireää aikaa Kuvat Jukka Kinnari Turun demarinaiset ovat aina osallistuneet omalla panoksellaan yhteisiin toimintoihin. – Yhdistyksemme historiassa hienointa on ollut vuosina 1908– 1974 toiminut kesäsiirtola. – Kamppailemme nykyisin samanlaisten asioiden puolesta kuin aikaisempinakin vuosikymmeninä, mutta erilaisilla areenoilla. klo 11 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629, Turku. klo 18. Edullinen viisumi. Turun Metalli Ykkönen on varannut Samppalinnan kesäteatterista 50 lippua esitykseen Nunnia ja Konnia ke 29.6. Yhdistys pyöritti kesäsiirtolaa 66 vuotta Turun sos.dem.naisyhdistys ajoi alkuaikoinaan muun muassa naisten äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta. Yhdistys tuki syrjäytymisvaarassa olleita naisia ja avusti lapsiperheitä. – Suomi on muuttumassa nopeasti taas luokkayhteiskunnaksi kun kaikkea kaupallistetaan. jukka.nieminen@ tul.fi, 045 773 021 22. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Mukana Uudenmaan Sosialidemokraatit ry:n toiminnanjohtaja Jenny Suominen. TUL-Tampere. juhlallisuuksiin su 15.5. Tervetuloa! UUSIMAA . Herättäjän kirkkopyhä ja Siioninvirsiseurat tulossa 5.6. 050-5307089 tai mauno.rajala@ gmail.com. klo 7.30 Tampereen Vanhalta Kirkolta. klo 14. . Yhdistys myi kesäsiirtolana toimineen maalaistalon kaksi vuotta sitten. Kahvitarjoilu. Ehkäpä me naisyhdistyksessä painotamme näitä asioita muita yhdistyksiä vahvemmin. klo 15 (Hämeenkatu 7). Kuntoliikunnan toimintaryhmän kokous ke 25.5. Liittokokousedustajien yhteislähtö Turun liittokokoukseen la 21.5. ToukokuuTA 2016 Yhdistystoiminta Säästöpankinranta 2 A, 8. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaali-ilmoituksia. Studia Generalia -luento, kun aseet puhuvat; poliittinen väkivalta Espanjan ja Suomen sisällissodissa to 26.5. 02 469 1410, 10.6. Jatkamme työtämme etsien uusiakin vaikuttamisen ja auttamisen muotoja. Juuremme muistaen, painottaa Kallio. . Omavastuu 25 euroa sisältäen lipun. Herättäjän Ilmajoen paikallisosasto! Osallistumme kotiseurakunnan 500-v. Siellä tuhannet vähävaraiset lapset saivat lomallaan kunnollista ravintoa ja samalla köyhät työläisnaiset saattoivat levähtää arkisista velvollisuuksistaan, kertoo Nina Kallio. Vieraaksemme tulee Raideammattilaisten yhteisjärjestön JHL ry:n puheenjohtaja Vesa Mauriala. Nina Kallion mukaan Turun sos.dem.naisyhdistyksen jäsenet ovat aina osallistuneet panoksellaan demareiden yhteisiin tavoitteisiin ja toimintoihin. Haastattelijana kirjailija Ata Hautamäki. VARSINAIS-SUOMI . Tilaisuuksissa vapaa pääsy ja kahvitarjoilu. klo 19 näytökseen. HELSINKI . naisyhdistyksen kokous su 22.5. On tärkeää myös historiallisesti, että meillä on ollut taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa tällainen merkittävä hanke. Tervetuloa! Toivoo hallitus. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. klo 18–20 kirjailija Hanne Dahl (Anne Syrjä) esittelee Työväenliikkeen kirjastossa uusinta dekkariaan Vaiettu velka. Turun demarinaiset on yksi Turun työväenyhdistyksen yhdistyksistä. On tärkeää pitää huolta siitä, että köyhemmilläkin naisilla on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnassa ja olla osallisena siinä. Johtokunta kokoontuu klo 14. mennessä, puh. mennessä. Venäjä-seuran Seinäjoen seudun osasto. alkaen klo 10 messulla. – Yhdistyksemme on vakavarainen. Tervetuloa! . Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana enintään kaksi kertaa. Turun sos.dem.nais yhdisTys 120 vuoTTa. Helsikgin Kotien Puolesta ry:n kevätkauden viimeinen tapaaminen 25.5. Nykyisin toiminta on enemmänkin poliittista vaikuttamista ja osallistumista esimerkiksi lautakunnissa ja erilaisissa yhdistyksissä. Sitovat maksut ja ilmoittautumiset Ykkösen toimistoon, Kristiinankatu 10 Turku puh. Yhdistyksen tili: Liedon säästöpankki FI 6443 0924 2001 9198. VR on melkoisessa myllerryksessä. klo 18-20. Keski-Uudenmaan Wanhojen Tovereiden toukokuun palaveri Jokelan työväentalolla (Siljalantie 2, 05400 Jokela) ti 24.5. vierailee rovasti Matti E Mäkelä Suomussalmelta. Tule kuulemaan mitä rautateiden työntekijät ajattelevat nykymenosta. Tervetuloa! . Olemme viime vuosina saaneet myös uusia jäseniä. Markku Lahikainen Demokraatti, Mikkeli Mahdolliset muistamiset ohjataan perustettavaan rahastoon, joka jakaa avustuksia tulevaisuudessa mmuun muassa vähävaraisille lapsille. Kuvassa yhdistyksen naiset Tuuli Tuomi (vas), Hanna-Mari Mäkelä, Marja Pirttisalo, Tuula Grönlund ja puheenjohtaja Nina Kallio (oik) kenttätyössä levittämässä sosialidemokratian ilosanomaa. (Sörnäisten rantatie 25 A 1). 37 19. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan Yhdistystoiminta -palstalla kerran maksutta. . Hienoa on sekin, että Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitos ottaa historiakirjamme seminaarinsa aiheeksi ensi syksynä, iloitsee Nina Kallio. Tulkaa joukolla mukaan suunnittelemaan mahdollista kesäretkeä. POHJANMAA . Yhdistyksen edustajat olivat ensimmäisinä naispuolisina kokousedustajina perustamassa Suomen työväenpuoluetta Turussa vuonna 1899. Yhdistys on 120-vuotias. Ilmoittautumiset toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku 27.5. klo 15 Tampereen Työväentalon Miinassa
Työeläketurvaa on jokainen sukupolvi rakentanut ajallaan periaatteena säällinen ansaintaan perustuva eläketaso. Mahdollisuuksia omien tai porukan ajatusten esiintuomiseksi siis löytyy. Euroja prosenttipohjaisesti toteutettuna se vähentäisi myös kansallista ja häpeällistä eläkeläisten köyhyysongelmaa. Jokin eläasiantuntijalaskelmiin perustuen nostaneet eläkeikää portaittain. Yrjö Saraste kelaitoksen logiikassa ”mättää”, koska tuottojen käyttö eläkekorotuksiin on eri asia kuin eläkerahastojen pääomien ”syönti”. Esimerkiksi dosentti Olli Pusan esittämä palkkaindeksin palauttaminen eläkkeisiin on taloudellisesti ja inhimillisesti terve ratkaisu. Käynnissä olevassa keskustelussa periaateohjelmastamme haemme selkeää yhteistä tulkintaa keskeisille arvoillemme. Tämän voi todeta vuotuisista sijoitustuottoista tai eläkelaitosten tilinpäätöksistä. Kirjoitusten maKsimimitta on 3000 merKKiä. Alkuvuosina etenimme pitkään niin, että eläke alkoi karttua vasta työntekijän täytettyä 23 vuotta. Mielestäni Suomelle on tärkeätä ylläpitää, ei vain USA:n vaan kaikkien valtioiden kanssa, mahdollisimman hyvä suhde. Indeksijärjestely, joka syö ansaittua eläkepalkkaa, voi olla lyhytaikaisesti perusteltu – ei kuitenkaan sellainen järjestely, joka tosiasiassa vähentää vuosittain eläkkeiden ostovoimaa. Eläkeläisellä on oikeus myös siihen tuotto-osuuteen, joka syntyy hänen työnsä kautta kertyneiden varojen sijoituksista. Eläketurvakeskus on viimeaikoina todistellut palkkaindeksin turmiollisuutta: sen käyttö tuhoaa tulevien sukupolvien mahdollisuuden saada eläkettä vuoden 2060 jälkeen. Eri puolilla maata on pohdittu periaatteitamme ja niiden uudelleensanoitusta niin puolueosastojen kuin piirienkin tilaisuuksissa. Ja mikä hämmentävää, ihan samasta asiantuntijamateriaalista johdetaan täysin vastakkaisia tulkintoja. ETK:n Risku toteaa, että ”Lisämenot on rahoitettava joko nostamalla eläkemaksuja tai käyttämällä eläkerahastoja. Keskustelua on pohjustettu yhdessä Työväen Sivistysliiton kanssa jo vuoden päivät. Demokraatissa Työeläkevakuuttajat Tela ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes. Valtava eläkevaranto tulee käytettyä loppuun. Sen sijaan, että väitellään varojen riittävyydestä, tai syytetään eläkejärjestelmää rakentamassa ja rahoittamassa olleita itsekkäiksi ja ahneiksi, olisi syytä palata asialliseen ja ongelmia ratkovaan keskusteluun. Olethan rakentavasti mukana määrittämässä, millä arvoilla Suomea jatkossa johdetaan! Reijo Paananen puoluesihteeri. Periaateohjelmaa valmisteleva työryhmä on pitänyt seminaarikokouksia tammikuusta 2015 pohtien niin ideologisia haasteita kuin tulevaisuuden työelämää, kansainvälisyyttä kuin luovuutta ja ekologiaa. Nyt on aika tuoda julki äänenpainot, joita varsinaiseen ohjelmaan toivotaan. Todetaan myös, että suora puolustusyhteistyö USA:n kanssa on tärkeää. Useissa kohdin on kannustettu ja onnistuttu saamaan julkista keskustelua muidenkin kuin puolueen aktiivien kanssa. Kaikkea ei tarvitse laskea USA:n varaan. Määräaikaisestikin toteutettuna indeksimuutos kohentaisi työllisyyttä, kotimaista kysyntää, keventäisi julkisen talouden ongelmia. Eläkemaksuilla ja niiden tuotolla katetaan maksettavat eläkkeet. Yhteiskunnallisesti kokonaistyöajan kasvu ja tämän osana sairauspäivien väheneminen vaikuttavat myönteisesti, yksipuolinen pyrkimys eläkeiän nostamiseen ei. Viimeksi tätä vakuutteli 6.5. Loppukesästä ajatukset kootaan yhteen ja ryhdytään varsinaisen ohjelman kirjoitustyöhön. Argumentoinnissa Eläketurvakeskuksen laskelmiin ja ennusteisiin nojautuvat niin tutkijat, poliitikot kuin isojen työeläkelaitosten vaikuttajat. Sen sijaan varsin hiljaista on työelämän laaturintamalla. Aivan helposti monikin keräsi yhteistä eläkepottia viisikin vuotta ennen kuin oma eläketili alkoi karttua. Jälkimmäinen johtaisi lopulta varojen loppumiseen.” Erilaisia työeläkkeiden ostovoiman takaavia indeksiratkaisuja voidaan hyvin kehittää hyödyntämällä rahastojen tuottoja. Matti Lehesniemi sosionomi Suomi, USA:n itäraja Toistuvasti esitetään miten Suomelle on tärkeätä ylläpitää toimiva ja mahdollisimman läheinen suhde Yhdysvaltoihin, joka on maailman johtava sotilasmahti ja aseteknologian kehittäjä. ToukokuuTA 2016 Mielipide Kirjoita omalla nimelläsi. Aivan kuin Suomi ja USA olisivat sotilasliitossa! Tästä voi saada käsityksen, että maamme itäraja olisi USA:n itäraja tai ainakin sen ”suojelualueen” itäraja. lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@demoKraatti.fi tai demoKraatti, pl 338, 00531 helsinKi Eläkelaitokset kasvattavat eläkeköyhyyttä Eläkeläisellä on oikeus tuotto-osuuteen, joka syntyy hänen työnsä kautta kertyneiden varojen sijoituksista. 38 19. Työssä jaksaminen ja toimet tosiasiallisen aktiivityöajan kasvattamiseksi riutuvat yhteiskuntasopimuksen varjossa. Eläkkeiden riittävyyden turvaamiseksi olemme G et ty Im ag es Arvokasta keskustelua Sosialidemokraattien edustamista arvoista on ainakin otsikkotasolla tullut yhteiskunnan yhteisesti jaettua omaisuutta. Tämä onnistuu yhdistysten kautta, mutta myös netissä SDP:n kansalaiskanavassa. Tulee myös muistaa maailmassa olevan muitakin sotilasmahteja ja aseteknologian kehittäjiä. Miksi syrjäyttää alan kotimainen suunnittelu ja teollisuus. Kun pintaa raaputtaa, löytyy samojen sanojen – esimerkiksi tasa-arvo tai työllisyys – sisällöstä kuitenkin suuria eroja. Jälkimmäisessä on uutuutena myös mahdollisuus äänestää muiden kirjoittamia kommentteja ylemmäksi tai alemmaksi keskusteluketjussa
Minulta on tiedusteltu, tiedänkö, mitä hallitusohjelmansa osaa porvarihallitus on aktiivisimmin puolustanut ja toteuttanut. Tästä on hyvä jatkaa. Eduskunnan televisioiduissa istunnoissa edustajamme ovat menestyneet hyvin, hiiltymättä mutta sopivassa määrin hiillos taen. Montakohan kokoomuslaista astelee puoluekokoukseensa panamahattu päässään. Roolit ovat selkiytyneet ja käteen sekä suuhun sopiva oh jelmakin rakennettu. u u u Gallupeista viis, mutta viime vaa lien tulokseen verrattuna kannatuk semme on nyt asettunut vähintään kin puolueen perinteiden velvoit tavalle tasolle. Stubb ei viihdy takana, ei edes lupaustensa takana. Kokoo musta siis edustetaan keskusteluissa muita keskustelijoita vä hättelemällä, päällepuhumalla piittaamatta keskustelun vetäjän pyynnöistä. Persujen päätöstenteko tapaa kuvaa puheenjohtaja Soinin ilmoitus jat kaa puoluekokouksen jälkeenkin. Sitä en ihmettele. Seura ainakin kel paisi ja olisi sopivaa. Kenen etua tämä porvarihallitus mahtaa ajaa. Näivetysohjelmaa. Aloitti sano malla, että muutama puoluejohtajan pesti on kat kolla kuluvana vuonna. Onko kissa vienyt kielen. Meillä näkyy nyt puheenjohtajavaihdoksestamme selviydy tyn. Kauniisti perusteli valituksi tuleva itsensä valitsemista – ”pitäähän siinä porukassa yksi kokenutkin olla”! Tätä puheenjohtajan arviota oman po rukkansa asiantuntemuksesta ja asioita hallitsevain määrästä ei tule väheksyä. Hallituspuolueiden ääni on ol lut kuin Jaakobin ääni, mutta kovin usein on taustalta kuulunut Eesaun karvaisten käsien läpsytys. Sen näkee vaik kapa siitäkin, että esimerkiksi vaikeisiin keskusteluihin ja haas tatteluihin puolue laittaa enimmäkseen Ben Z:n eikä kuten Korpivaelluksella kohti puoluekokouksia muut puolueet, eduskuntaryhmänsä puheenjohtajaa. Eläähän puo lue nyt kokoomuslaisinta aikaansa historiansa kokoomuslaisimman politiikan toteuttajana, mikä tämän hetkisen puheenjohtajansa kehuja on uskominen, ja miksipä emme uskoisi. Montakohan kokoomuslaista as telee puoluekokoukseensa panama hattu päässään. ToukokuuTA 2016 Nieminen Vee K ylän entinen opettajakin soitteli. Onhan se kohdellut hallituksen päätöksin keskiluokkaa yhtä rajusti kuin tä hän asti alempiin tuloluokkiin kuu luviakin. Onko nykyvasemmistosta tai perus suomalaisista edes kunnon taistelu kaveriksi, jota kommunistit aikanaan sentään olivat, hieman ulkoa päin autettunakin. Pitkän keskustelumme päätteeksi kummastelimme myös sitä, että polii sin talousrikososastolta leikataan va roja, vaikka juuri se tuottaisi monin kertaisena takaisin kulunsa. Timo Roos timo.roos@kopteri.net Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia.. Kokoomuksen puheenjohtajakampanjaan osallistuvat le veällä rintamalla myös niin Maikkari kuin veronmaksajain oma Ylekin. u u u Kokoomus on nyt puheenjohtajakampanjassaan lirissä. Puheenjohtajan valinta on siis pelkkä ilmoitusasia, siinä joukossa tapa tuttu jo taattojen ja vain lievästi demokraattinen. Jallu sanoi panneensa merkille, että kokoomuksen ykkös mies Stubb pyrkii mielellään näkyvimmälle paikalle eli eturiviin. Reilua muita kohtaan, että arvion teki puolueen puheenjohtaja itse. Mitäpä muuta se osoittaa meille kuin kykypuolueen köyhyyttä. Kansa jo kyselee, miksi sitä ei enää juuri kuule. Vas taan nyt, että tiedän. Persujen ”johtajakamppailuun” verrattaessa kokoomuskin kyllä näyttäytyy todellisena demokratian esitaistelilijana. Ja olettaa sopii, että seuraava gallup kertoo puolueen kannatuksen nousseen! Kokoomusjohtaja (vielä) Stubb sanoo puolueensa menet täneen yhteyden keskiluokkaan. Asia toki voidaan ilmaista kansanomaisemminkin. u u u Mäkisen Jallu sanoi kylän paarissa kaipaavansa takiaispuolue persun puheenjohtajan äänekästä ho hotusta. Muuten kyllä hallituspuolueiden selittelyistä on tullut mie leen Isakin pojat Eesau ja Jaakob. Aikanaan kamppailu laitavasemmiston kanssa nosti kan natustamme ja tiivisti rivejämme. 41 19
ToukokuuTA 2016 ”Uusi Demokraatti on moderni julkaisu, jota luen päivittäin. Kirsikan Demokraatti-kakun päälle tarjoavat mainiot Ville Rannan satiiripiirrokset, jotka osuvat viikosta toiseen naulan kantaan.” Hanna Huumonen Sonkin puheenjohtaja Ja ri So in i. Se tarjoaa minulle poliittista inspiraatiota ja myös kanavan inspiroida muita lukijoita. 42 19
klo 10–11. ja 27.5. Kokouksen asialista on 17.5.2016 alkaen nähtävänä Vaasan seurakuntayhtymän ilmoitustaululla, Koulukatu 26 C. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Sari-Kaarina Vähämäki 040 570 5688 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi 0400-423 835 Kaikki lakiasianne. ToukokuuTA 2016 Teatterit Virat Kuulutukset Kokoukset Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Seinäjoella 18.5.2016 Kai Pön nen Maakuntavaltuuston puheenjohtaja kokoontuu maanantaina 23.5.2016 klo 13.00 Rantasipi Tropiclandiassa, Lemmenpolku 3, Vaasa. Kampusranta 9 C • PL 109 • 60101 Seinäjoki • www.epliitto.fi Maakuntavaltuuston kokous pidetään maanantaina 30.5.2016 klo 10.00 Framin auditoriossa, Kampusranta 9 B, Seinäjoki. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto Vaasassa 13.5.2016 Miapetra Kumpula-Natri Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Kokouksessa käsitellään mm. vuoden 2015 tilinpäätöstä ja valitaan maakuntajohtaja. Vaasa 16.5.2016 Tuulikki Kouhi yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Sarvilla ja hampailla Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Valtuuston kokous pidetään maanantaina 30.5.2016 kello 13.00 Finn-Medi 5:n auditoriossa, joka sijaitsee Tampereen yliopistollisen sairaalan välittömässä läheisyydessä (Biokatu 12) Tampereella 16.5.2016 Arto Satonen valtuuston puheenjohtaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri www.pshp.fi. Kokouksen pöytäkirja on nähtävänä suomalaisen seurakunnan kirkkoherranvirastossa 31.5.2016 lähtien. Valtuuston puheenjohtaja Esko Valikainen Eduskunnan kanslian työterveysasemalle haetaan työterveyshoitajaa Hakuilmoitus on julkaistu valtion työnhakusivustolla www.valtiolle.fi, ID-numero 21–25–2016. klo 15–16 tai työterveyshoitaja Päivi Valander, 09 432 2211, tiedustelut 20.5. Kokouksen pöytäkirja pidetään julkises nähtävillä 17.6.2016 Etelä-Pohjanmaan liiton toimistossa, Kampusranta 9 C, Seinäjoki. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Hakemus tallennetaan valtion työnhakusivustolle www.valtiolle.fi. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään nähtävänä 17.6.2016 klo 8.30?16.00 Pohjanmaan liitossa, Hietasaarenkatu 6, Vaasa. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. 43 19. Lisätietoja antavat työterveyslääkäri Anita Pienimäki, 09 432 2210, tiedustelut 17.5 ja 24.5. Kokouskutsu löytyy osoitteesta www.ppshp.fi Pöytäkirjan nähtävillä pidosta ilmoitetaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ilmoitustaululla julkaistavalla ilmoituksella. Hakemuksen voi myös toimittaa eduskunnan kanslian kirjaamoon, Eduskuntakatu 4, postiosoite 00102 Eduskunta, viimeistään maanantaina 30.5.2016 klo 16.15. Ennen pöytäkirjan nähtävänä pitämistä siitä lähetetään jokaisen jäsenkunnan kunnanhallitukselle jäljennös. KUULUTUS Vaasan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston kokous pidetään tiistaina 24.5.2016 klo 18.00 isossa seurakuntasalissa, Koulukatu 28. Valtuuston kokous pidetään maanantaina 6.6.2016 klo 13.00 alkaen Oulun yliopistollisen sairaalan luentosalissa 10
Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TAMPEREEN TOIMIPISTE »www.sak.fi/alueet Rautatienkatu 10, 7. 010 770 3620 »www.akt.fi »www.metalliliitto.fi »www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TURUN TOIMIPISTE Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi puh. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio, puh. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ VAASAN TOIMIPISTE » www.sak.fi ?. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. 010 7703 640 (vaihde). 040 709 4337 sähköposti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Riikka Antinaho puh. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Toimisto avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. 44 19. 020 774 0311 sähköposti: riikka.antinaho@sak.fi Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Aluetoimitsija Katja Kaivonen puh. (06) 220 1562 Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689 tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 POHJANMAA VAASAN TOIMISTO avoinna ma–pe klo 9–16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö: Marja Salmivuori Toimitsija: Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja: Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila. 020 77 41424 AKT:n VAASAN TOIMISTO Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. 020 77 41423 marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA fax. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TURUSSA: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G, 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma–pe klo 9.00–16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 020 774 0410 »www.sak.fi/Turku ?. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 sähköposti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Vaasanpuistikko 17, 7 kerros, 65100 VAASA puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. ToukokuuTA 2016 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi »www.facebook.com/Sahkoliitto »www.sahkoliitto.fi Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi ?. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh
7. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Vas tau kse t: 1. 5. Väi nö Aal ton en 4. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. ToukokuuTA 2016 Ristikko 20/2016 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Juh la Mok ka 5. Kuka on veistänyt Paavo Nurmen juoksijapatsaan. 9. Syötävän kasvin nimi Suomessa oli aluksi maapäärynä. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. 4. Yhd en tuu man (25 ,4 mm ) 6. 2. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Mihin tehtävään kansanedustaja Anders Adlercreutz pyrkii. Minä vuonna esitettiin ensimmäinen osa tv-sarjasta Salatut elämät. Kuinka paksu on jääkiekko. Mikä on Suomen suosituin kahvimerkki. Per una 2. RKP :n puh een joh taj aks i 9. Millä nimellä tunnetaan mausteliemeen säilötty kilohaili. 45 19. Millä nimellä se nykyään tunnetaan paremmin. Onnea voittajalle!. 6. Kää piö pää stä ine n 7. 10. Suo mal ais ia suk ellu sve nei tä 3. Anj ovi s Sudoku 1. Mikä on Teosto. 3. Ratkaisuja Ristikon 18/2016 ratkaisu: Torstaina 6.5. 8. Mikä on Suomen pienin nisäkäs. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Liisa Pakarinen Kiihtelysvaaralta. Säv eltä jie n, san oitt ajie n, sov itt ajie n ja mus iik ink ust ant ajie n tek ijä noi keu sjä rje stö 10. Vuo nna 199 9 8. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Mitä olivat Vesihiisi, Iku-Turso, Vetehinen ja Saukko
Kuvassa mies väen asumus. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Manitbois (S) 20.00 Elastinen feat. KeSKiViiKKo 25.5. 09.40 Kauniit ja rohkeat (S) 10.05 Emmerdale (S) 10.35 Emmerdale (S) 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Pientä pintaremonttia 14.30 Pientä pintaremonttia 15.30 Mike & Molly (7) 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Kädettömät kokit 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Halonen käyttää kerronnassaan taiten visualisoitujen dramatisointien lisäksi perinteistä uutiskuvaa. Luokassa Lauri on älykäs menestyjä, mutta sen ulkopuolella hiljainen syrjäänvetäytyjä, jonka arkuuden haukat jalostavat peloksi ja rankaisuvalmiudeksi. 06.52 Lilli ja kukkaisystävät (S) 07.04 Paula (S) 07.12 Lauran tähti (S) 07.26 Humps (S) 07.34 Lauri kilpa-auto (S) 07.47 Anniina Ballerina (S) 08.15 Galaxi 08.16 Viidakkokirja (7) 08.27 Kesäleiri (7) 08.40 Pok ja Mok (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontoretkellä 10.30 11.20 Haaste merellä 11.30 Veljesten keittiössä 12.00 Paluumuuttajat 12.30 Paluumuuttajat 13.00 Kioski: Kaarlen maailma 13.30 Matkakassi: EteläRuotsi 14.00 Tyylitietoinen Nina 14.30 Kummeli (7) 15.00 Meille tulee koiranpentu 15.30 Uusi Päivä 16.00 Uinnin EM 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Kioski: Marjan vallassa 20.00 Uinnin EM 21.00 Ihmebantu (12) 21.28 Ihmebantu (12) 21.57 Yle Uutiset 22.02 Urheiluruutu 22.10 Uinnin EM 22.40 Kummeli (7) 23.05 Kummeli (7) 23.34 Kummeli (7) 00.02 Kummeli (7) 00.30–01.00 Kioski: Marjan vallassa 01.00–01.42 VICE: Heimo’s Arctic Refuge MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. Viikon vinkki RANE AuNImO Kuollut kulma Valkoinen raivo Yle TV1 klo 22.30 MaananTai 23.5. Sekasin Yle TV2 klo 20.30 Uusi, rankka mutta upea nuortendraama! Osa 1/4. PerjanTai 20.5. Arto Halosen elokuva (2015) ei halua tyydyttää sensaatioiden nälkää vaan pyrkii pohtimaan länsimaisten sivistysvaltioiden ”kuollutta kulmaa”. Sen valtaan juuttuneet ihmiset eivät oireile näkyvästi vaan voivat sisäänpäinkääntyneinä kehittyä kylmiksi tappokoneiksi, jotka eivät erotu massasta. Elokuvasta puuttuvat kokonaan päähenkilön ajatuksia kommentoivat puhuvat asiantuntijapäät. Kuvassa Lumikki (Anna Böhm), Satakieli (Eve Hotti), Hyde (Anssi Niemi) ja Papil lon (Elias Westerberg). Arto Halosen elokuva pohtii, keitä ovat joukkomurhaajat.. 06.52 Kim ja Kai (S) 06.59 Lintumiehet 07.09 Kati ja Töppö (S) 07.21 Unohdettujen purkkien kansa (S) 07.28 Metkat Mesiläiset (S) 07.35 Pikku Kakkosen posti 07.42 Petrin tiikeritarinat (S) 07.53 Kaapo (S) 08.18 Galaxi 08.19 Late Lammas (S) 08.26 Peter Pan (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Matkakassi: Etelä-Ruotsi 10.30 Adrenaliinijahti 11.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 11.30 Luontoretkellä 12.00 Paluumuuttajat 12.30 Paluumuuttajat 13.00 Kioski: Marjan vallassa 13.30 Bathinan erilaiset maailmat 14.00 Terveyttä lautaselta 14.30–15.00 Kummeli (7) 15.10 Satuhäät 16.00 Uinnin EM 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Maailman oudoimmat urheilulajit 20.00 Uinnin EM 21.00 SuomiLOVE 22.00 Yle Uutiset 22.05–22.09 Urheiluruutu 22.20 Hunted (16) 23.20 Syke (12) 00.10–02.48 Yle FOLK 00.10 Yle FOLK 00.41 Yle FOLK 01.13 Yle FOLK 01.44 Yle FOLK 02.15 Yle FOLK MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. Usein kuva-alan laidat ovat sumeita tai ihmiset hämärän peitossa vertauksena pimeästä kuilusta, jonne Lauri on pudotettu. Miksi perhe, ystävät tai viranomaiset eivät ole kyenneet näkemään vaaran merkkejä ja estämään turhat kuolemat. 19 20 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Miesten kylä (S) Yle Teema klo 20.00 Dokumentti Serbian vuoris ton naimattomista miehistä, jotka hakevat uudet vaimot Albaniasta. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Jääkiekon MM-kisat: Puolivälierä 21.00 Jääkiekon MM-kisat: Puolivälierä 21.35 Kymmenen Uutiset 21.45 Jääkiekon MM-kisat: Puolivälierä 22.40 Päivän sää 22.45 MTV Sport Uutiset 22.55 Rikoksista pahin (12) 23.55 Believe (12) 00.55–1.55 Isänmaan puolesta (12) NeloNeN 06.00 Bumba (S) 06.05 Pound Puppies (S) 06.30 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 06.40 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 06.55 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot (S) 07.20 Lazy Town (S) 07.45 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 08.10 Star Wars Rebels (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.15 Jukebox 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Jukebox 14.45 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 15.45 Neljän tähden illallinen 16.15 Onnenarpa 16.20 Matkaoppaat 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Huvila & Huussi 20.00 Grillit huurussa (S) 20.58 Keno 21.00 Temptation Island Suomi 2 (S) 22.00 Elokuva: Rocky Balboa (12) 00.05 Arman Pohjantähden alla 01.05 Leijonan luola USA 02.05–03.05 48 tuntia rikoksesta (7) Yle TeeMa 17.00–17.55 Tiededokumentti: Tieteen innovaatiot 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Musiikki ja seksi 20.00 Tanskalaisarkkitehtien koteja ulkomailla 20.30 Viimeinen pisto 21.00 Tiededokumentti: Penisdokumentti 22.00 Kino Suomi: Yö meren rannalla (7) 23.25–00.15 Siipiratasalus Skibladner Yle TV1 05.55 Jarkko ja kuuro Amerikka 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Kaikkea kaupan 10.00–10.48 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.40 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.47 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.01 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Yle Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Pohjantähden alla: Rajakoulun rehtori 13.05 Näin se vain on 13.35 Vääpelin kauhu (S) 14.50 KulttuuriCocktail 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamutv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Kaikkea kaupan 19.00 Hakekaa kätilö! (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Georg Ots – rakkaani (12) 23.45–00.45 Vapauden hinta Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 20.5. Pitkän linjan dokumentaristi välttelee tällä kertaa myös itsensä korostamista. 09.45 Kauniit ja rohkeat (7) 10.10 Emmerdale (S) 10.35 Emmerdale (S) 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Grand Designs – unelma-asunnot 14.30 Hjallis 15.30 Peter uutisvirrassa 15.55 Salatut elämät (12) 16.25 Mummomafia 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Emmerdale (S) 18.25 Emmerdale (S) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. MaananTai 23.5. 21.00 Hjallis 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 127 tuntia (12) 00.40 Eurojackpot, Jokeri ja Lomatonni 00.45–01.40 Kovat kaulassa (7) NeloNeN 06.00 Bumba (S) 06.05 Pound Puppies (S) 06.30 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 06.55 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot (S) 07.20 Lazy Town (S) 07.45 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 08.10 Star Wars Rebels (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.15 Jukebox 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Palavaa rakkautta (S) 14.15 Palavaa rakkautta (S) 14.45 Matkaoppaat 15.15 Matkaoppaat 15.45 Matkaoppaat 16.15 Matkaoppaat 16.45 Onnenarpa 16.50 Hauskat kotivideot 17.50 Hauskat kotivideot 18.55 HS-uutiset 18.58 HSsää 19.00 Hyvät kaupat 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Nälkäpeli (12) 23.55 Elokuva: Lara Croft: Tomb Raider (12) 02.05–03.05 Kauppaneuvos Jethro (7) Yle TeeMa 17.00 Tiededokumentti: Tieteen innovaatiot 18.00 Kirjaohjelma: Jan Guillou 18.30 Elävä arkisto: Kuninkaallisten vierailut 18.32 Hello, Elisabeth! 19.00 Valtiovierailu kolmessa näytöksessä 19.24 Reportaasi Ruotsin kuninkaallisista Suomessa 20.00 Miesten kylä (S) 21.00 Kino: Sun siskos systeri (12) 22.30–00.10 Yle Live: Peter Gabriel – So Live Prisma: Kun mieli on sairas Yle TV1 klo 19.00 Yhä useammilla nuorilla Bri tanniassa ilmenee mielen terveyshäiriöitä, mutta mi ten fysiologiset ja psykologi set muutokset näkyvät tut kijoiden kokeissa. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. Lauri on salanimi, ja sen mukana koko elokuva tietyllä tapaa anonyymi. Vaarallisimpia ovat hiljaiset. 46 19. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. Rajan ylittämistä suunnitteleva potentiaalinen joukkomurhaaja esittelee teoriansa ”valkoisesta raivosta”, joka voisi auttaa ymmärtämään monesti selittämättömiltä vaikuttavia tragedioita. Tärkeä havainto, vaikka ”valkoinen raivo” tuntuukin puhuvan tutusta asiasta vain uusin termein. ToukokuuTA 2016 Yle TV1 05.55 MOT: Ylivuotoja kultakaivoksilla 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Kaikkea kaupan 10.00–10.44 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.40 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.47 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.01 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Yle Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Pohjantähden alla: Poliisi ja maahanmuuttaja 13.05 Vuosien takaa nykypäivään 13.35 Tapahtui kaukana (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Kaikkea kaupan 19.00 Syyttäjä (12) 20.00 Puutarhaunelmia 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Lontoon ylihintaiset asunnot 22.45 Yle Uutiset 22.50–23.45 Outlander – Matkantekijä (16) Yle TV2 04.00 1303 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 19.5. Keitä ovat Rauman (1989), Vantaan Myyrmannin (2002), Jokelan (2007), Kauhajoen (2008) tai Norjan Utøyan (2011) kaltaisten tapausten joukkomurhaajat. Ainakin lopussa elokuva haukkaa hiukan liikaa koettaessaan vääntää vielä Isisin terrorismiakin Laurin teoriaan, joka ei avaa ollenkaan häikäilemättömien opportunistien vihaa. Havainto jen pohjalta on kehitelty jo uusia terapiamuotoja. Subjektiivinen näkökulma on ”Laurin”, vuosia koulukiusatun väliinputoajan, jonka pitkä yksinpuhelu avaa syitä, jotka saavat hänet harkitsemaan kostamista ja demoniensa tuhoamista
19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Elastinen feat. fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. 09.40 Kauniit ja rohkeat (7) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Emmerdale (7) 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Farm Kings 14.25 Elastinen feat. 06.52 Tiketi Tok (S) 07.07 Q Putti 5 (S) 07.18 Ritari Mikke (S) 07.32 Kyllä Kasper osaa (S) 07.37 Pusse (S) 07.48 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia (S) 08.17 Galaxi 08.18 Martine (7) 08.31 Joraavat juurikkaat (S) 08.34 Sirkuskaravaani 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.30 Puk ja Herman purjehdusretkellä 11.30 Bathinan erilaiset maailmat 12.00 Paluumuuttajat 12.30 Paluumuuttajat 13.00 Kioski: Rakelin kuplassa 13.30–14.16 Haaste merellä 14.30 Kummeli (7) 15.00 Sekasin (12): Hattumies, ketjusilmukka ja levottomat jalat. VICE 14.32 VICE: Immortal Jellyfish 14.43 VICE: Comedian Margaret Cho 14.54 VICE: First Talking Surveillance Camera 15.00 3 Simoa (12) 16.30 Uinnin EM 17.30 Kohti jalkapallon EURO 2016 -kisoja 17.55 Uinnin EM 20.20 Semi-Pro (12) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Sydän kolmantena jalkana (12) 23.55 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) 00.35–02.41 Yle FOLK 00.35 Yle FOLK 01.06 Yle FOLK 01.38 Yle FOLK 02.10–02.41 Yle FOLK MTV3 08.05 Mokon suuri maailma (S) 08.20 Vikke Viikinki (S) 08.35 Madagascarin pingviinit (S) 09.00 Pikku Prinssi (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Ostoskanava Tvins.com 10.30 Salatut elämät (7) 11.00 Salatut elämät (7) 11.30 Salatut elämät (12) 12.00 Salatut elämät (7) 12.35 Elastinen feat. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Pomo piilossa 21.00 NCIS: New Orleans (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Mentalist (12) 23.35 Rizzoli & Isles (16) 00.35–01.35 Kultapoika (12) NeloNeN 06.00 Bumba (S) 06.05 Pound Puppies (7) 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.55 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot (S) 07.20 Lazy Town (S) 07.45 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 08.10 Star Wars Rebels (7) 08.35 Lego Ninjago (S) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.15 Suomen paras leipomo 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Jukebox 14.45 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 15.45 Neljän tähden illallinen 16.15 Onnenarpa 16.20 Matkaoppaat 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Kielletty rakkaus (S) 20.00 Huvila & Huussi 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Arman Pohjantähden alla 23.00 48 tuntia rikoksesta (7) 00.00 Poliisit – kotihälytys (12) 01.00 Suomen huutokauppakeisari 02.00 Leijonan luola USA 03.00–04.00 Temptation Island Suomi 2 (S) Yle TeeMa 17.00 Tiededokumentti: Aivot uuteen kuosiin 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00–19.50 Tiededokumentti: Estelaukkakilpailun aatelia 20.00 Musiikki ja seksi 21.00 Historia: Stalin 21.55 Elävä arkisto: Nuoruuden käännekohtia 21.57 22.45 Elämän kevät: Unessa useasti 22.17 Joko joutui armas aika 23.10–00.05 Maanalaiset taistelijat (16) Yle TV1 05.55 Futisvanhemmat 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Kaikkea kaupan 10.00–10.45 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.40 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.47 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.01 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Yle Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Pohjantähden alla: Oy Unelmien kylä Ab 13.05 Näin se vain on 13.35 Juurakon Hulda (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 MOT 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Kaikkea kaupan 19.00 Prisma: Kun mieli on sairas 20.00 Jarkko ja kuuro Amerikka 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.30 NSU – Saksan uusnatsimurhat (16) 23.05 Yle Uutiset 23.10 KulttuuriCocktail 23.20–00.05 Ulkolinja: Lontoon ylihintaiset asunnot Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 25.5. 08.03 Hyrräpäät (S) 08.15 NiksiNella (S) 08.21 Dinojuna (S) 08.46 Fluugalaiset (S) 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.21 Kaikki kuvaa Gaala 10.00 Uusi Päivä 10.28 Uusi Päivä 10.56 Uusi Päivä 11.25 Paluumuuttajat 11.52 Paluumuuttajat 12.20 Paluumuuttajat 12.47 Paluumuuttajat 13.14 Paluumuuttajat 13.40 Paluumuuttajat 14.10 Ranskan avoin tennisturnaus 16.10 Kohti Rioa: Painin SM 16.40 Uinnin EM 17.30 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 17.55 Uinnin EM 19.30 Juoksuhaaste Afrikassa 20.00–20.50 Syke (12) 21.00 Satisfaction (12) 21.42 Naurupalat (7) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Satuhäät 22.55 SuomiLOVE 23.55–00.40 Strike Back (16) MTV3 08.00 Mokon suuri maailma (S) 08.15 Alvin ja pikkuoravat (S) 08.30 Madagascarin pingviinit (S) 08.55 Pikku Prinssi (7) 09.25 Paavo Pesusieni (7) 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Elixir Fitness & Sport 10.30 Elixir Life 11.00 Löytäjät 11.30 Suomen kaunein koti 12.30 Kädettömät kokit 13.30 Upeat skandikodit 14.00 Pientä mökkiremonttia 15.00 Mummomafia 16.00 Jääkiekon MM-kisat: Pronssiottelu 16.50 Jääkiekon MM-kisat: Pronssiottelu 17.35 Jääkiekon MM-kisat: Pronssiottelu 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport Extra 19.30 Solsidan (S) 20.00 Solsidan (7) 20.30 Jääkiekon MM-kisat: Finaali 21.20 Jääkiekon MM-kisat: Finaali 21.55 Kymmenen Uutiset 22.05 Jääkiekon MM-kisat: Finaali 23.20 Viikon sää 23.30 MTV Sport Uutiset 23.40 Isänmaan puolesta (12) 00.40–01.40 Mustamaalattu (7) NeloNeN 07.30 Onnenarpa 09.00 Jaksa paremmin 09.30 Huvila & Huussi 10.30 MM-ralli LIVE: Studio, Portugali 11.00 Suomen huutokauppakeisari 12.00 Suomen huutokauppakeisari 13.00 Extreme Run 13.30 Vaaleanpunainen pantteri (7) 13.40 Leijonan luola USA 14.45 Leijonan luola USA 15.45 Hauskat kotivideot 16.45 Hauskat kotivideot 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Supertähdet (S) 20.25 Hyvät kaupat 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Twilight – Epäilys (12) 00.10 MM-ralli: Power Stage, Portugali 00.40 Mustat lesket (12) 01.40 Quantico 02.40 Pelastushelikopteri (7) 03.10 Pelastushelikopteri (S) 03.40 Pelastushelikopteri (S) 04.10–04.40 Pelastushelikopteri (S) Yle TeeMa 10.00 Elävä arkisto: Kuninkaallisten vierailut 10.02 Hello, Elisabeth! 10.30 Valtiovierailu kolmessa näytöksessä 10.55 Reportaasi Ruotsin kuninkaallisista Suomessa 11.25 Tanskalaisarkkitehtien koteja ulkomailla 11.55 Khatia Buniatishvili: Metsän siimeksessä 13.20 Siipiratasalus Skibladner 14.10 Viimeinen pisto 14.40 Tiededokumentti: Penisdokumentti 15.40 Ommelten välinen aika (7) 16.27 Ommelten välinen aika (7) 17.16 Ommelten välinen aika (7) 18.00 Kino: Intohimojen karuselli (S) 19.30 Victoria (S) 19.45 Rakkaudella, Carolyn 21.00 Hugh Laurie : Copper Bottom Blues 21.50 Yle Live: Hugh Laurie on the Queen Mary 23.15–00.05 Martirion flamenco Yle TV1 05.55 Puutarhaunelmia 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Kaikkea kaupan 10.00–10.45 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 10.55 Pisara 11.00 Yle Uutiset 11.05 Rakastan sinua loppuun asti 12.05 New Yorkin monet kasvot 12.30 Pohjantähden alla: Suomi armas synnyinmaa 13.00 Näin se vain on 13.30 Kuriton sukupolvi (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Kaikkea kaupan 19.00 Historia: Jättiläinen liikahtaa 20.00 MOT 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Valkoinen raivo (12) 22.40 Yle Uutiset 22.45 Happy Valley, varjojen laakso (16) 23.40–00.40 Kotikylä (12) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 23.5. 47 19. 12.39 Peter uutisvirrassa 13.00 Hjallis 14.00 Elastinen feat. 09.40 Kauniit ja rohkeat (7) 10.05 Emmerdale (S) 10.35 Emmerdale (7) 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Grand Designs – unelma-asunnot 14.30 Piilokamera 14.55 Elixir Fitness & Sport 15.25 Isän tyttö (S) 15.55 Salatut elämät (S) 16.25 Suomen kaunein koti 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (S) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 15.30–16.18 Villi kortti 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Kioski: Kaarlen maailma 20.00 Uusi Päivä 20.30 Sekasin (12): Hullunkuriset perheet 21.00 Syke (12) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 VICE: Suicide Forest In Japan (12) 22.25 VICE: Death in A Can 22.32 VICE: An Erotic Publishing Empire (7) 22.45 Kioski: Kaarlen maailma 23.15–23.55 Satisfaction (12) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55. ToukokuuTA 2016 Yle TV1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Rakkaudesta puutarhaan 09.00 Yle Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Seniori työssä 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.40 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.47 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.01 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Yle Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Dokumenttiprojekti: Pako Syyriasta 13.30 Heiki – suomalaismetsien sisupussi 14.05 Prisma: Huonosti käyttäytyvät kasvit 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Ulos luontoon Kevätseuranta 15.45 Luontoretkellä Antarktiksella 16.00 Tohtori Intiasta (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Kultainen noutaja (12) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Jarkko ja kuuro Amerikka 18.45 Avara luonto: Kesytön Brasilia 19.38 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Yle Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Nuori Morse (12) 22.45 Tartu Mikkiin 23.35–00.05 Luupin alla: Kauneuden kääntöpuoli Yle TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 21.5. 21.00 Villi kortti 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Kaksi tarinaa rakkaudesta (12) 23.30–00.00 Kioski: Rakelin kuplassa MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. 07.47 Pikku Kakkosen posti 07.54 Pikkuli (S) 08.00 Hilla ja avaruuden Eetu (S) 08.11 Katinkontti 08.22 Ryhmä Hau (S) 08.46 Petteri Kaniini (S) 09.00 Galaxi 09.01 Nokkelikot (7) 09.12 Karvinen (7) 09.24 Aika härdelli! (7) 09.36 Lohikäärmeratsastajat (7) 10.00 Satuhäät 10.50 Kummeli (7) 11.16 Kummeli (7) 11.44 Kummeli (7) 12.12 12.42 Kummeli (7) 12.37 Kummeli (7) 13.00 Haaste merellä 13.50 Matkakassi: Etelä-Ruotsi 14.20 VICE: Megwin vs. 06.52 Taikakaruselli (S) 07.04 Viljami (S) 07.09 Puuharit (S) 07.22 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.33 Musatoosa 07.38 Pasin ja Kielon valtakunta (S) 07.49 Martta puhuu (S) 08.16 Galaxi 08.17 Milin miljoona kysymystä (7) 08.24 Roni Neutroni (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Bathinan erilaiset maailmat 10.30 Nansenin jäljillä 11.30 Kun haikara pettää 12.00 Paluumuuttajat 12.30–12.57 Paluumuuttajat 13.10 Hädänalaisten eläinten ystävä 13.50– 14.15 Maailman oudoimmat urheilulajit 14.30 Kummeli (7) 15.00 Autolla EteläAmerikan halki 15.30 Uusi Päivä 15.58 Uusi Päivä 16.27 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Kioski: Aleks’in Wonderland 20.00 Uusi Päivä 20.30 Sekasin (12): Tervetuloa suljetulle! 21.00 Satuhäät 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Strike Back (16) 22.45 Kioski: Aleks’in Wonderland 23.15 Hunted (16) 00.15–01.15 Game of Thrones (16) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. Aistien valtakunta (18) 21.52 Aistien valtakunta (18) 23.30–01.00 Uusi Kino: Historiaa keittämässä (12) Yle TV1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Kesytön Brasilia 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.45 KulttuuriCocktail 09.55 Yle Uutiset 10.00 Rakastan sinua loppuun asti 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi viittomakielellä 11.45 Perjantai 12.40 Rakkaudesta puutarhaan 13.30 Futisvanhemmat 14.00 Historia: Berliinin olympialaiset 1936 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.15 Vaarallista laihdutusta. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Suomen kaunein koti 21.00 Bones (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 112 (7) 23.35 Pukumiehet (S) 00.36–01.35 Kohde (12) NeloNeN 06.00 Bumba (S) 06.05 Pound Puppies (S) 06.30 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 06.40 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 06.55 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot (S) 07.20 Lazy Town (S) 07.45 Disney esittää: Finias ja Ferb (S) 08.10 Star Wars Rebels (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.15 Suomen paras leipomo 10.20 Jyrki Sukulan makujen maa 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Palavaa rakkautta (S) 14.15 Palavaa rakkautta (S) 14.45 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 15.45 Neljän tähden illallinen 16.15 Onnenarpa 16.20 Matkaoppaat 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Grillit huurussa (S) 20.00 Kielletty rakkaus (S) 20.58 Keno 21.00 Mustat lesket (12) 22.00 Poliisit – kotihälytys (12) 23.00 Supertähdet (S) 00.30 Leijonan luola USA 01.30 Temptation Island Suomi 2 (S) 02.30 Extreme Run 03.00 Pelastushelikopteri (S) 03.30–04.00 Pelastushelikopteri (7) Yle TeeMa 17.00–17.50 Martirion flamenco 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00–19.50 Ommelten välinen aika (7) 20.00 Kirjaohjelma: Hanne-Vibeke Holst 20.30 Jäitä hattuun (S) 21.00 Neiti Marplen tapaus 22.00 Kotiseutu (7) 00.00 Uusi Kino: Treffit (S) 00.07–00.30 Uusi Kino: Kovat miehet (S) Yle TV1 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Kaikkea kaupan 10.00–10.48 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.40 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.47 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.01 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Yle Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Pohjantähden alla: Pukkila mielessäin 13.05 Näin se vain on 13.35 Pikku Pietarin piha (S) 14.45 Arkistokuvia: Kunniankukko (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Puutarhaunelmia 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Kaikkea kaupan 19.00 Rakkaudesta puutarhaan 19.45 Kiusatut – tarinoita selviytymisestä 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Mr Selfridge (12) 22.15 Kotikatsomo: Ilonen talo (12) 23.15 Yle Uutiset 23.20–00.15 Prisma: Huonosti käyttäytyvät kasvit Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 24.5. 21.00 Rouva Ministeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 MTV Sport: Formulasirkus 23.10 Myytinmurtajat 00.15 Happyish (S) 00.50–01.20 Villi ja vapaa (S) NeloNeN 06.00 Bumba (S) 06.05 Pound Puppies (S) 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.55 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot (S) 07.20 Lazy Town (S) 07.45 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 08.10 Star Wars Rebels (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.15 Jukebox 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Jukebox 14.45 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 15.45 Neljän tähden illallinen 16.15 Onnenarpa 16.20 Matkaoppaat 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro (S) 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno 21.00 Temptation Island Suomi 2 22.00 Quantico 23.00 Elokuva: Nälkäpeli (12) 01.55 Leijonan luola USA 02.55 Pelastushelikopteri (S) 03.25–03.55 Pelastushelikopteri (7) Yle TeeMa 17.00 Tiededokumentti: Aivot uuteen kuosiin 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Tiededokumentti: Hormonien maailma 20.00 Hemingway Italiassa 21.00 Simon Reeve kahvin jäljillä 21.50 Kino: Sydämellä on syynsä (7) 23.20 Jäitä hattuun (S) 23.50–00.05 KC: Samuli Kemppi – teknon lähettiläs 21 22 23 24 25 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. 15.50 Kotikylä (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Dokumentti: Perintönä köyhyys 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Kettu osaa monta asiaa (S) 18.45 Arto Nyberg 19.30 Kettu (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Ilonen talo (12) 22.05 Foylen sota (12) 23.35–00.15 Ykkösaamu Yle TV2 07.45 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Nimipäiväonnittelu: 22.5. 09.40 Kauniit ja rohkeat (7) 10.05 Emmerdale (S) 10.35 Emmerdale (7) 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Jamien superruokaa 14.30 Elixir Life 15.00 Upeat skandikodit 15.30 Löytäjät 15.55 Salatut elämät (S) 16.25 Pomo piilossa UK 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 06.52 Matikkahirviöt (S) 07.04 Kotikisat 07.09 Olivia (S) 07.22 Saku & Vaakku (S) 07.33 Neppajymykerho 07.39 Pikku hirviötyttö (S) 07.44 Kimmo Kuu (S) 08.07 Vekarat! (S) 08.33 Galaxi 08.34 Ötökät (S) 08.36 Jack (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kun haikara pettää 10.30 Hädänalaisten eläinten ystävä 11.10 Mallinmurtajat 11.30 Autolla Etelä-Amerikan halki 12.00 Paluumuuttajat 12.30 Paluumuuttajat 13.00 Kioski: Aleks’in Wonderland 13.30 Veljesten keittiössä 14.00 Kilpa-auton rakentaja 14.30 Kummeli (7) 15.00 Sekasin (12): Tervetuloa suljetulle! 15.30 SuomiLOVE 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Kioski: Rakelin kuplassa 20.00 Uusi Päivä 20.30 Sekasin (12): Hattumies, ketjusilmukka ja levottomat jalat. 15.00 MTV Sport: Ravikunkku 16.05 Jääkiekon MM-kisat: Välierä 16.50 Jääkiekon MM-kisat: Välierä 17.35 Jääkiekon MM-kisat: Välierä 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 1001 Rikua 20.00 Jääkiekon MM-kisat: Välierä 21.00 Jääkiekon MMkisat: Välierä 21.35 Kymmenen Uutiset 21.45 Jääkiekon MM-kisat: Välierä 22.40 Päivän sää 22.45 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.55 MTV Sport Uutiset 23.05 Wallander: Surulintu (16) 00.55–01.55 Katujen kasvatti (16) NeloNeN 07.30 Onnenarpa 09.00 Matkaoppaat 09.30 Matkaoppaat 10.00 Matkaoppaat 10.35 Matkaoppaat 11.05 Suomen huutokauppakeisari 12.10 Suomen huutokauppakeisari 13.10 Vaaleanpunainen pantteri (7) 13.20 Leijonan luola USA 14.20 Leijonan luola USA 15.20 Neljän tähden illallinen 15.50 Neljän tähden illallinen 16.25 Neljän tähden illallinen 16.55 Neljän tähden illallinen 17.25 Hauskat kotivideot 18.25 HS-uutiset 18.28 HS-sää 18.30 Supertähdet (S) 20.00 Hyvät kaupat 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Nälkäpeli – Vihan liekit (12) 00.00 Elokuva: Lara Croft Tomb Raider: Elämän lähde (12) 02.25 48 tuntia rikoksesta (7) 03.25–04.25 Poliisit – kotihälytys (12) Yle TeeMa 10.00 Julius Caesar 14.10 Kirjaohjelma: Jan Guillou 14.40 Rakastan sinua kyyneliin (S) 15.10 Jäitä hattuun (S) 15.40 Yle Live: Pet Shop Boys 17.10 Tiededokumentti: Tieteen innovaatiot 18.05 Khatia Buniatishvili: Metsän siimeksessä 19.30 Matkustaja (7) 20.00 Jack London 21.00–23.31 Teemalauantai: Aistien valtakunnassa 21.00 Olipa kerran... fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. 15.25 Vapun valtakunta 15.55 Vapun valtakunta 16.25 Vuosia nuoremmaksi 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (S) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin
Yle Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kohtauspaikka: Risto Nordellin vieraana Villa Lanten intendentti Simo Örmä 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kultakuumeen konvehtirasia 18.00 Musiikkikamari 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Euroradiokonsertissa Emerson-kvartetti 20.35 Kontratenori Franco Fagiolin lauluilta 21.40 Äänivaltainen Eurooppa: Kristityn ääni. 11.00 Klassikkoparatiisi: Erik Satie, gymnopedisti 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. maanantai 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja. Kommunisteillahan se oli toisinpäin. Yle Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Eurooppalaisia puheenvuoroja. 22.55 Kuuluttajan vieras: kehityspäällikkö Mirette Kangas 23.10–06.00 Yöklassinen. Yle radio 1 19.5.–25.5.2016 KesKusriKospoliisin tutKija jari leskinen yrittää Kohti sosialismia! -kirjassaan sotkea toisiinsa SDP:n koulutuspolitiikan ja aikanaan kohutun Pirkkalan koulukokeilun. keskiviikko 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: tuottaja Inari Uusimäki 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05–23.05 Radioateljee esittää: 444 päivää – van Goghin elämää Arles’sa 22.55 Radioateljeen jälkeen 23.10–06.00 Yöklassinen lauantai 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa: Sisustusarkkitehti Kaisa Blomstedt 08.50 Musiikkikamari 09.00 Yle Uutiset 09.00 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen. Harmoniaa ja taistelulauluja. Yle Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Laulun paikka: Operettia! 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Rakenna minut 17.40 Äänivaltainen Eurooppa: Protestin ääniä 18.00 Kuunnelman esittely 18.15 Viikon luontoääni 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Kuuntelijan toiveuusinta: Paljonko ihminen tarvitsee maata. Pirkkalan kokeilu oli taistolaisten operaatio, eikä se siitä poliisikuulusteluissakaan muuksi muutu. Yle Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää 17.45 Näkökulma 18.00 Rakenna minut 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Ranskan kansallisorkesterin konsertti 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Puheenvuoroja 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10–06.00 Yöklassinen. 11.00 Valkoista valoa: Lasten elämää Suomessa 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerho 18.00 Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla: Festivaalikesän tärppejä 19.45 Etnoilta: Keinuva talo – Kesän etnofestivaaleja Euroopassa 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Sanansaattajat 21.45 Musiikkikamari 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Television tiiliskivet: True Detective 22.45 Rakenna minut 23.10–06.00 Yöklassinen. Loukkaantuminen kannattaa aina! 23.10–06.00 Yöklassinen. tiistai 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi: Kevätuhri 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Mihin aateluus velvoitti. Jos siinä oli jokin taka-ajatus, niin se oli se, että riittävästi sivistyneestä ihmisestä tulee todennäköisemmin sosialisti. Yritys on tökerö ja tarkoitushakuinen. Kommunistinen aivopesu oli Oittiselle ja muille sivistysdemareille kauhistus. perjantai 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 10.03 Yle Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Demokraattisen sosialismin ja valtiokapitalistisen neuvostodiktatuurin välillä oli silloinkin sovittamaton ristiriita. 48 007443-1620 19. ToukokuuTA 2016 torstai 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Loukkaantuminen kannattaa aina! 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Harmoniaa ja taistelulauluja. sunnuntai 07.00 Yle Uutiset 07.03 Kohtauspaikka: Risto Nordellin vieraana Villa Lanten intendentti Simo Örmä 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho: Rooman viimeiset päivät 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Yle Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Jumalanpalvelus Jyväskylän Adventtikirkosta 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Kuuntelijan toiveuusinta: Paljonko ihminen tarvitsee maata. 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Tapiola Sinfoniettan konsertti 20.45 Merenneidon laulu ja muita Joseph Haydnin yksinlauluja 21.00 Beethovenin Kreutzer-sonaatti 21.45 Näkökulma 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 20.40 Fabio Biondi ja barokin lumo 21.05 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.45 Delfoin tanssijattaret – Claude Debussyn preludeja 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05–23.00 Roman Schatzin Maamme-kirja. Päivä pankissa. 18.50 Kuuluttajan vieras: kehityspäällikkö Mirette Kangas 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua: Musiikkia, joka tekee itse itsensä 23.10–06.00 Yöklassinen. 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa: Sisustusarkkitehti Kaisa Blomstedt 18.00 Todellisia tarinoita. Iloinen veronmaksaja. Unknown future. Pirkkalan kuuluisan monisteen marxilais-leniniläisen kommunismin yhdistäminen SDP:n ja varsinkin reino Henrik oittisen koulutuspoliittiseen ideologiaan on jo lähtökohtaisesti mahdoton ajatus. Oittisen varhaisemmissa teksteissä puhutaan siitä, että ihmisen pitää muuttua ennen kuin sosialistinen yhteiskunta on mahdollinen. Kuinka kauas pyörällä pääsee. 10.55 Äänitarina. SDP halusi sivistää kaikki ja mahdollisimman korkealle. Suuri ja mahtava kommunismin pelko Närästäjä Lääkettä POLIIttISeN LIIka haPPOISuudeN PuutteeSeeN Mun luontoni eLLa kaverma. Yle Uutiset ja sää 12.10 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Television tiiliskivet: True Detective 18.00 Äänivaltainen Eurooppa: Kristityn ääni. 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä: Kotomaamme koko kuva 15.00 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset, osa 4/20 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Perheen sanat tädistä appeen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Tanssivan karhun runojamit 21.00 Musiikkia runoillan jälkeen 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Leikola ja Lähde 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen. Kuinka kauas pyörällä pääsee