10 Puoluesihteeri ja mahdoton tehtävä ELÄMÄ . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 33 POLITIIKKA . 6 Sote-markkina käy kuumana. Hinta 3 € 19. 22 Viron Gordon Ramsay, Suomesta Eläin on stressilääke Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi POLITIIKKA . . 17 ELÄMÄ . TAMMIKUUTA 2017 N0 3 Nuoret kotkat on ikinuori LIIKE
2 19. TAMMIKUUTA 2017 Lehdessä 6 Sote uhkaa keskussairaaloita 8 Uutisviikko 10 Tentissä puoluesihteeriehdokkaat 13 Indeksi 14 Virossa pelätään terrorismia 16 Maailma tänään 18 Olipa kerran minä: Juha Rantanen 22 Karvaiset stressilääkkeet 23 Kasvot peilissä: Tuomas Kurttila 24 Tilauksessa kultakausi 26 Näyttelykuvia 28 Antti Arnkil: Raittilan linja 29 Jim Jarmusch: Paterson 30 Kirjavisa 32 Demokraatti 100 vuotta sitten 33 Nasima Razmyar ja Nuoret kotkat 35 SDP:stä halutaan tulevaisuuspuolue 37 Puheenvuoro: Timo Harakka 38 Puheenvuoro: Antton Rönnholm 39 Mielipide 41 Nieminen Vee 42 Syntymäpäivät: Lasse Lehtinen 45 Ristikko 46 TV-ohjelmat 48 Mun luonto ja Närästäjä 33 Liike 25 Kulttuuri 17 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Minna Kuitunen 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Juha Rantasen kanssa Tehdään Suomi suoksi taas. PAHIS Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www. www.paperiliitto.fi
Ihmetystä aiheuttavat tunnistautuminen, palvelun käytön epäonnistuminen tai sitten ei vain löydetä sähköisiä palveluita. Englanniksi Sipilä puhui Chempolis-yhtiöstä isäntien kanssa. Suurin osa on kuitenkin sähköisen asioinnin kysymyksiä. Lisätietoa Kansalaisneuvonta.fi sivustolta. Palveluneuvojaan voi ottaa yhteyden puhelimella, chatilla, sähköpostilla, etäyhteydellä, verkossa tai tekstiviestillä. . Myrsky. Koetamme auttaa ihmisiä löytämään oikean julkisen palvelun tai tahon mahdollisimman vaivattomasti. Kasvua edellisvuoteen oli noin 6 000 yhteydenottoa. Haluamme myös tuoda juuri tasa-arvoa palvelujen löytämisen suhteen monikanavaisena palveluna. Tässä kaikessa kansalaiselta on saattanut kadota näkemys siitä, kuka hoitaa mitäkin asioita. Vaatii jo insinöörienglannin alkeiden hallintaa, että ymmärtää pääministeri Juha Sipilän Intiassa englanniksi pitämien puheiden suomennoksen. se tuo myös meille paljon kysymyksiä. Julkinen hallinto on ollut viime vuosien aikana suuressa muutosmyllerryksessä, vanhoja organisaatioita on lakkautettu, yhdistetty muihin ja muutettu nimeltään. Viime vuonna Kansalaisneuvontaan tuli 46 332 yhteydenottoa, joista suurin osa oli puheluita. TAMMIKUUTA 2017 Kansalaisneuvonta auttaa viranomaisen metsästyksessä Ovatko julkisen hallinnon palvelut kuin labyrintti. Julkinen hallinto hoitaa monia hyvin erilaisia asioita ja toimijatahojakin on siksi paljon. Kysymyksiä tulee elämänkaaren asioista laidasta laitaan. Hernerokkasumua. . Monet viranomaiset ovat siirtyneet sähköisiin palveluihin ja Maailmanparantaja . Ehdotammekin kokouksen pitopaikaksi Helsingin Olympiastadionia. Mitä kansalaisneuvonnasta yleisimmin kysytään. MINNA KUITUNEN TEKSTI HEIKKI SIHTO . Ilmapuntari. KUVA JANI SOURANDER ” Viime vuonna tuli 46 332 yhteydenottoa. Onko viranomaispalveluissa epätasa-arvoa. Esimerkkeinä matkustamiseen liittyvät matkustusasiakirjat, muutot Suomesta tai Suomeen, sairastaminen, opiskelu, työttömyys, eläke, nimiasiat, vanhusten asiat. Kansalaisneuvonnan jaostopäällikkö . Tässä Kansalaisneuvonta on apuna ja ajan tasalla. Yleisimmin kysyttyjä kysymyksiä ei ole listattu. Onko yleinen hätänumero yleinen neuvontanumero. Kun Kansalaisneuvontaa perustettiin, yksi sen tavoitteista oli vähentää hätäkeskuksiin tulevia sinne kuulumattomia puheluja. . Kuinka paljon neuvontaan tulee yhteydenottoja. Vieraat kielet ovat vaikeita. Kansalaisneuvonta on julkisten palveluiden käyttäjille suunnattu neuvontapalvelu, joka ohjaa oikean viranomaisen tai viranomaisen sähköisen palvelun luokse. Hallituspuolue perussuomalaisten kesäkuun puheenjohtajavaalissa ovat äänioikeutettuja kaikki kevällä puolueeseen liittyneet. Kokous saattaa olla puolillaan punavihreitä uusperussuomalaisia, jotka haluavat estää Jussi Halla-ahon kohoamisen Suomen ulkoministeriksi. Kansalaisneuvonnan tavoitteena on nimenomaan, että kaikki julkisia palveluja tarvitsevat pääsevät asioimaan oikean palvelun tuottajatahon kanssa helposti ja nopeasti ja saavat myös asiansa näin hoidettua. 3 19. . Aiheuttaako palveluiden sähköistyminen ongelmia. Suomeksi Sipilä sanoo, että ei puhunut Intiassa Chempoliksesta
Alkosta poistuessaan ne altistuvat hintakilpailulle, jolloin keskiolutta vahvempi alkoholi on Suomessa jatkossa halvempaa. Pienestä maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta kehittyi vuosisadassa moderni hyvinvointivaltio. Yhdessä. Meillä on myös tapana yliarvioida muutosten vaikutuksia lyhyellä aikavälillä ja vastaavasti aliarvioida vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Ehdotan, että alkoholipolitiikasta päättävät henkilöt tulee altistaa käytännön alkoholipolitiikalle. Erilaisten kansainvälisten vertailujen valossa Suomi on jo useamman vuosikymmenen ajan ollut maailman paras maa kansalaisilleen asua ja elää. Yhdessä eteenpäin Suomessa juhlistetaan tänä vuonna itsenäisyytemme satavuotista taivalta. Tällainen yhteinen kauaskatseinen tulevaisuuspohdinta lisäisi yhdessä tekemisen henkeä myös politiikkaan. Kyky katsoa yhdessä pidemmälle, yli tämän hetken poliittisten erimielisyyksien, olisi nyt arvokasta. TAMMIKUUTA 2017 VIIKON SANA » F. Jos suunnittelet alkoholipolitiikkaa koskevia lakiesityksiä, sinun tulisi valvoa muutama yö keskussairaalan päivystyksessä. Menneiden vuosien menestyksen muistelun sijaan vuosi kannattaa käyttää siksi pohtien sitä, miten Suomen Opposition ääni JOONA RÄSÄNEN Itsenäisyytemme juhlavuoden hengessä puolueet voisivat yhdessä lähteä hahmottelemaan seuraavan vuosisatamme menestystarinan aineksia. Suurimmat haasteemme ovat globaaleja ja ne pitää ratkaista. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Tutkimusten mukaan alkoholin kulutus kasvaa, kun sen saatavuutta helpotetaan. Kirjoittaja on Demokraatti-lehden toimittaja. 4 19. Alkoholin haittatilastot eivät häntä vakuuttaneet, kunnes hän näki niiden taakse. Suomen kehitys viimeisen sadan vuoden aikana on todellinen menestystarina. Tämän takia olisi keskeistä vahvistaa pidemmän aikavälin tulevaisuusajattelua ja sitoa se päivänpolitiikan päätöksentekoon.. Ja katsoa sen jälkeen uudelleen niitä tilastoja. Alkoholilakiin ehdotetut muutokset tuovat maitokauppoihin muun muassa vahvemmat oluet ja lonkerot. Päätöksenteon aikajännekin ulottuu usein yhteen, maksimissaan kahteen, vaalikauteen. Vaikka Suomella on edelleen paljon vahvuuksia ja mahdollisuuksia, on tässä ajassa liikkeellä monia meitä haastavia muutosvoimia sekä uhkatekijöitä. Samalla lisääntyvät haitat, mikä näkyy muun muassa entisestään kasvavina sote-kustannuksina. Suomi voisi samalla tässä asiassa näyttää esimerkkiä muulle maailmalle. Altistukseksi ei riitä Helsingin Punavuoressa sijaitsevan ravitsemusliikkeen terassilla viihtyminen aurinkoisena kesäpäivänä. seuraavatkin sata vuotta tulevat olemaan menestystarina. von Hayek: Mahdollisuus valita hallitsijansa ei välttämättä ole tae vapaudesta. Suomessa tehdään paljon laadukasta tulevaisuustutkimusta, mutta se on valitettavan irrallaan poliittisesta päätöksentekoprosessista. Ehdotan, että alkoholipolitiikasta päättävät henkilöt tulee altistaa käytännön alkoholipolitiikalle. Yhdessä-teeman hengessä puolueet voisivat hetkeksi unohtaa päivänpolitiikan erimielisyytensä ja keskittyä yhdessä luomaan pitkän aikavälin tulevaisuusvisiota Suomelle. Eräs tuttavani, joka yleensä kannattaa kaikenlaisen sääntelyn purkamista, mainitsi muuttaneensa mielipidettään nimenomaan sairaalassa päivystämisen ansiosta. Tulevaisuutemme uhat toteutuvat kyllä odottelemalla, mutta mahdollisuuksiin tarttuminen vaatii tekoja. Itsenäisyyden juhlavuosi tarjoaa meille mahdollisuuden paitsi pohtia yhteistä historiaamme myös katsoa rohkeasti kohti kansakuntamme tulevaisuutta. Ville Ranta UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo SIMO ALASTALO Haussa alkoholipolitiikan kokemusasiantuntija OLEN KUULLUT USEAMMAN päivystävän lääkärin suusta alkoholilainsäädännön löyhennyksiin liittyvää hämmästelyä
5 19. Trumpin lupaamien suurten infrahankkeiden on ennakoitu vaikuttavan suotuisasti muun muassa teräksen valmistuksessa tarvittavan nikkelin maailmanmarkkinahintaan. Keittiömestarissa asuu tarinankertoja. artiklan toimeenpanon riippuvan sotilasliiton jäsenmaksujen suuruudesta. Kauppapolitiikassa Yhdysvaltain suuruuden palauttamisella kampanjoinut Trump on edustanut protektionismia. Trumpin kampanjansa aika na ja sen jälkeen sanomat asiat ovat osin olleet paikoin niin käsittämättömiä, että Richard Nixonin kaatanut Watergate-skandaali olisi nykypäivään siirrettynä ollut hänelle luultavasti leppoisa päiväkävely. TAMMIKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. Samasta ihmisestä voi olla moneen lähtöön. päätoimittaja ja toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516, heikki.sihto@demokraatti.fi Vt. Vahinko vain, että nikkelin hinta on parhaillaan rajussa laskussa.. KUVA JUHA RANTANEN JK Arvaamaton herra presidentti A merikan Yhdysvallat saa perjantaina 45. Kohtaaminen TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN. Voittajan kuherruskuukausi jäi Trumpilta liki kokonaan väliin. u u u Suomessa turvallisuuspoliittisen tilanteen muutos, päähenkilöinään Putin ja Trump, on Maaseudun Tulevaisuuden kyselyn mukaan vähentänyt Nato-jäsenyyden vastustusta ja lisännyt kannastaan epävarmojen osuutta. Yhdysvallat on vaalien jälkeen ollut niin jakautunut, että Trumpista riemuitsevien ihastus on sekoittunut tuloksesta tyrmistyneiden voihkeeseen. Suhteiden paranemisen huono puoli on se, että Trumpia ja Putinia vaikuttaisi yhdistävän uuskansallismielisten populistien piiristä kumpuava ihailu. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Tosi-tvtähti ja kiinteistömiljardööri Trump on pian paitsi vaikutusvaltaisin valtionpäämies myös maailman mahtavimman armeijan ylipäällikkö. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Vt. Sitäkään ei kannattaisi unohtaa, että suurimman Nato-armeijan päällikkö on ainakin seuraavat neljä vuotta muurien pystyttämisestä innostunut Trump. Juuri kun hän on heittänyt ilmoille kärkevän näkemyksen jostakin asiasta, seuraava lause kertoo päinvastaista. Rantanen antaa kuvan, ettei hänellä ole kiire minnekään, vaikka onkin tottunut paahtamaan ympäripyöreitä päiviä. Natoa avukseen kaipaavien on hyvä muistaa Trumpin Itä-Euroopalle ja Baltialle tarkoitettu lausunto, jossa hän antoi ymmärtää 5. Hän on saanut syvän jalansijan virolaisesta yhteiskunnasta, eikä hän haaveile Suomeen takaisin muuttamisesta. Trump vaikuttaisi tekevän eroa Euroopan ja edeltäjänsä Barack Obaman pakoterintamaan. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 JUHA RANTASEN HAASTATTELU SIVULLA 18 Vastakohtien mies Virossa kaikkien tuntema”Gordon Ramsay” eli köögikubjas Juha Rantanen ei ole Suomessa yhtä tunnettu. Hän on joustava ja avoin uusille ideoille. Amerikkalaisista yhtiöistä uuden presidentin tuntoja on kuunnellut tähän mennessä ainakin autojätti Ford, joka perui suunnitelmansa Meksikoon kaavaillusta autotehtaasta. Trumpia ja Putinia vaikuttaisi yhdistävän uuskansallismielisten populistien piiristä kumpuava ihailu. Rantanen on täynnä vastakohtia. Se ei sinänsä ole ihme, koska Rantanen on jo pitkään asunut Virossa ja hänen suomen kielestäänkin kuultaa läpi aavistus virolaista aksenttia. toimitusjohtaja: Ritva Juva, 09 7010 515, ritva.juva@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, B-rappu, 6. presidenttinsä, kun marraskuun vaalit voittanut republikaanien Donald Trump vannoo Washingtonissa virkavalansa. Mies vaihtaa ketterästi virosta suomeen ja takaisin. Mies ei käytä lainkaan kalenteria, eikä mene myöhässä tapaamisiin. Rantanen näkyykin jo haastattelun jälkeisenä aamuna Viron aamutelevisiossa. Itämeren alueen turvallisuustilanne on Venäjän Ukraina-operaation myötä ratkaisevasti kiristynyt. Hän on nöyrä ja lempeä, mutta ronski ja kovasanainen. Optimisti voisi ajatella, että Trump on kuulostanut Venäjän suhteen liennyttävältä, mikä voisi parhaimmillaan vähentää Venäjän ja lännen jännitteitä. Putin, Trump ja oikeistopopulismi lupaavat synkkeneviä aikoja monenkeskisen maailman ja vapaiden markkinoiden ystäville. Hänellä on selkeä palveluasenne; kaikki on järjestettävissä, kun on vain hyvää tahtoa. Rantanen uppoutuu haastatteluun ja käy tunnin välein tupakalla. Suomen kannalta Trump on presidenttinä merkittävä ennen muuta turvallisuuteen ja kaupankäyntiin liittyvistä syistä. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Jos näkymät muutoin Trumpin myötä synkkenevät, eräs hyötyjä voisi olla Kainuun Terrafame ja kaivoksen nousuun kohtalonsa kytkenyt Juha Sipilän (kesk.) hallitus. Keittiömestarin asennoituminen työntekoon on kunnianhimoista
Useiden terveydehuollon asiantuntijoiden mielestä valinnanvapauteen liittyvien lakien valmistelu on ollut kiireellisyydessään ja asiantuntemattomuudessaan lähinnä katastrofi. Putinilla on työrauha. Pieni vähemmistö paljon hoitoa tarvitsevista potilaista aiheuttaa suurimman osan kustannuksista. Suomen suurimman sairaanhoitopiirin Husin toimitusjohtaja Aki Lindén pitää valmistelua sellaisena, ettei usko lakiluonnosten päätyvän nykymuodossaan lainsäädäntöön. – Niitä ei voi viedä lainsäädäntöön, koska en usko, että hallitus haluaa romuttaa keskussairaalat, Lindén sanoo. Jos ortopedeista kolme lähtee tekemään tekonivelleikkauksia yksityiselle puolelle, systeemi kaatuu. Käytännön osoitus tästä on muun muassa valinnanvapauteen liittyvien palveluseteleiden ulottaminen erikoissairaanhoidon alueelle. Lindénin mukaan se saisi aikaan markkinahäiriön, koska erikoissairaanhoidon ammattilaisia on jo nyt niukasti ja heidän kouluttamisensa on hidasta. Lakiluonnoksissa jopa 15 prosenttia terveydenhuollon palveluista pitäisi ulkoistaa, mikä tarkoittaisi käytännössä 75 prosenttia potilaista. – Ei tarvitse olla yöllä tappelemassa kolaripotilaiden hengestä, kun saa siististä työstä kaksinkertaisen tilin. Olkaamme iloisia, että meillä on lehdistönvapaus ja demokratia. TAMMIKUUTA 2017 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » VilleNiinistö: Erikoinen mediakäsitys politiikassa vaatia ”työrauhaa”. Hän ymmärtää houkutuksen olevan suuri. – Jos 75 prosenttia potilaista lähtee, silloin lähtee myös merkittävä osa lääkäreistä ja sairaalan toiminta vaarantuu. S osiaalija terveydenhuollon uudis tusta on rakennettu Suomessa kuin Iisakin kirkkoa. Kahden hallituskauden mittaiseksi venyneen ja kertaalleen kaatuneen soten hidas eteneminen on hämärtänyt sen, että uudis tuksen vallankumouksellisin elementti valinnanvapaus on iältään vasta puolivuotias. Julkisella sektorilla työskentelevien lääkäreiden odotetaan menettävän soten myötä myös oikeutensa sivutöihin yksityisellä sektorilla. – Joensuun, Porin tai Lahden kokoisissa keskussairaaloissa tarvitaan vähintään kahdeksan ortopedia, jotta ympärivuorokautinen päivytys voidaan toteuttaa kohtuullisella ylityömäärällä. Lakiluonnoksia ovat Lindénin mukaan sorvanneet ihmiset, jotka eivät tunne terveydenhuollon palvelutuotannon logiikkaa. Julkisen palvelun resurssit valuvat yksityisille Lindénin mukaan rahaa, mitä on aikai semmin käytetty yhteiskunnalliseen palveluntuotantoon, viedään nyt markkinoille. Julkisille liikelaitoksille jää pahimmassa tapauksessa henkilökuntapula ja vain vaikeimmin sairaat asiakkaat Sote uhkaa keskussairaaloita. Lindénin mukaan lääkäreitä rekrytoidaan yksityiselle puolelle jo nyt myös Husista. ” Lakiluonnoksia ei voi viedä lainsäädäntöön, koska en usko, että hallitus haluaa romuttaa keskussairaalat. 6 19
Tämä saattaisi siirtää suoma laista terveydenhuoltoa vakuutus perusteiseksi. ke 25.1. Yhteiskunnan maksa masta valinnanvapaudesta tulee si säänheittotuote. Erikoislääkäreiden lisäksi yksi tyisellä puolella on herännyt ky syntää myös yleislääkäreille, koska valinnanvapaus koskettaisi ensivai heessa perusterveydenhuoltoa. 7 19. Viikon tärpit Julkisille liikelaitoksille jää pahimmassa tapauksessa henkilökuntapula ja vain vaikeimmin sairaat asiakkaat Muodostettavien maakuntien lii kelaitokset, kaksitoista laajan päi vystyksen keskussairaalaa, eivät la kiluonnosten mukaan saa kilpailla asiakkaiden omilla rahoillaan osta mista palveluista. – Kun samaan aikaan laajenne taan tuottajien piiriä, jotka tulevat saamaan julkista rahaa, ja samalla julkista rahasummaa kolmen mil jardin säästötavoitteen mukaisesti leikataan, se yhteiskunnan maksama osuus terveydenhuollosta tulee vä henemään. (2. Lindénin mukaan menestysmah dollisuudet ovat erityisen hyvät yri tyksillä, jotka kauppaavat esimer kiksi palveluseteleillä ostettavien hoitojen rinnalla itse maksettavia tai vakuutuksen kautta hoidettavia palveluja. Fir moja ajetaan julkisten soterahojen toivossa asemiin, ja niihin haetaan ulkomailta pääomaa. PäijätHämeen hyvinvointikun tayhtymän terveys ja sairaanhoi topalveluiden johtaja Kati Myllymäki jakaa Lindénin huolen erikois lääkäreiden pakenemisesta yksityi selle puolelle. Isot toimijat ovat kohta valmiina rahastamaan Lindénin mukaan suuret yritykset valmistautuvat soteuudistukseen täyttä häkää ja markkinat ovat yli kuumentuneet. kerros) klo 17-19 Suomen Moniääniset ry:n työntekijän ja kokemusasiantuntijan johdolla. Julkisten liikelai tosten harteille jäisi pahimmassa tapauksessa henkilökuntapulan li säksi vain vaikeimmin sairaat asiak kaat. Putinilla on työrauha. – Tämä on se bisnes mihin Terveys talo ja vakuutusyhtiöt täh täävät. – Jos esimerkiksi kaihikirur gia siirtyisi kokonaan yksityiselle, erikoislääkärin koulutuksesta tu lisi mielenkiintoista. Myllymäki arvelee yksityisten yritysten pystyvän tarjoamaan työntekijöilleen joustavampia so pimuksia. Ilmiöön on mahdollisuus tutustua Hyvän mielen talolla, osoitteessa Kauppurienkatu 23. PUHEENJOHTAJAT PORISSA SDP:n puheenjohtajaehdokkaiden kiertue vierailee Porissa. TAMMIKUUTA 2017 VilleNiinistö: Erikoinen mediakäsitys politiikassa vaatia ”työrauhaa”. – Nuoret ikäluokat eivät ole sa malla tavalla työhulluja kuin van hat. MONELLA ÄÄNELLÄ Suomen Moniääniset ry järjestää Oulussa äänien kuulemisen infotilaisuuden. Ny kymuodossaan yksityisistä lääkä ripalveluista on noin 80 prosenttia erikoislääkäreiden harteilla. Sitten taistel laan henkilökunnasta ja avainryh mistä. Heitä rekrytoidaan nyt terveyskeskuksista yksityissekto rille. – Yhtäkkiä yleislääkärin ammat tikunta on kokenut voimakkaan ky syntäpiikin. Missä heitä jatkossa koulutettaisiin, kun kou lutus on aikaisemmin järjestetty julkisissa sairaaloissa, Myllymäki kysyy. to 19.1. Olkaamme iloisia, että meillä on lehdistönvapaus ja demokratia. Terveystalo, Mehiläi nen ja Pihlajalinna ostavat pois kaikki pienet lääkäriasemat. Simo Alastalo Demokraatti Getty Images Tuleva presidentti Trump tuntee paljon meitä rikkaita. Hei, tuollahan kierii killinki minun taskuuni. Maailman rikkain Nalle REHDISTI RIKAS. Työ yksityisellä puolella voi olla helpommin sovitettavissa yh teen perheelämän tai harrastusten kanssa. – Pienistä firmoista maksetaan ylihintoja. NAISET TEHTAASSA Tampereen tekstiiliteollisuusmuseossa avautuu 1920ja 1930-lukujen naisten työolosuhteita tehtaissa käsittelevä näyttely, joka pohjautuu tekstiili-, kumija kenkäteollisuudessa työskennelleiden naisten haastatteluihin. la 21.1. Ehdokkaiden yhteiskeskustelu järjestetään klo 11-12.30 kauppakeskus BePOPissa
Infran rakentamisella on myös mahdollista luoda kysyntää. Sen pääajuri on valtiollisen monopolin siirtäminen yksityiseksi monopoliksi. Johannes Ijäs Demokraatti Lehtikuva / Martti Kainulainen Paavo Lipponen pitää Itä-Suomen väestökehitystä jopa katastrofaalisen heikkona. 8 19. Minua huolestuttaa, mikä sen alueen tulevaisuus on. HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Autoilijasta tehdään asiakas Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Hankkeen pääajuri on valtiollisen monopolin siirtäminen yksityiseksi monopoliksi. Näin myös Suomen omat hankkeet voisivat lähteä paremmin liikkeelle. Uusi liikenneyhtiö joutuisi todennäköisesti esimerkiksi VR:n tapaan tilittämään osan tuloksestaan valtion pohjattomaan kassaan – kunhan yritykset ovat ensin ottaneet oman siivunsa tuloksesta. Sähköautoilun yleistymistä odotellessa valtio voisi kerätä – kuten tähänkin saakka – tarvitsemansa tulot polttoaineveroilla ja ohjata näin autokantaa vähäpäästöisempään ja pienemmän kulutuksen suuntaan. Siinä hahmotellaan Suomen liikenneinfrastruktuurin kehittämistä pitkällä aikavälillä. Jos Suomi aikoo vahvistaa kilpailukykyä ja kehittyä, Lipposen mukaan tarvitaan urbaania kehitystä, mikä vaatii liikkenneinfran kehittämistä ja myös asuntojen rakentamista. Liikennekaari-hanketta Lipponen sanoi seuraavansa mielenkiinnolla. Entinen pääministeri ja puhemies Paavo Lipponen käytti julkaisutilaisuudessa kommenttipuheenvuoron. Tuoretta liikenneinfraselvitystä Lipponen piti onnistuneena. Berner on perustellut autoilijoille tulevia käyttömaksuja valmistautumisella 20– 30 vuoden päässä olevaan tilanteeseen, jossa sähköautot ovat yleistyneet. Lipponen kehotti Suomea menemään osakkaaksi Rail Baltica -hankkeeseen sen jälkeen kun Baltian maat ovat selvittäneet, miten hanke toteutetaan. Suomen atlanttisen yhteyden ja Jäämeri-yhteyden lisäksi Lipponen nosti esiin myös Suomen kytkemisen Euraasian liikenneja logistiikkaverkkoon. – Meillä on ongelma aluekehityksessä, erityisesti Itä-Suomi. Samaan aikaan hallitus kuitenkin tekee panostuksia biopolttoaineisiin, joita käyttäviä autoja ei ehkä edes valmisteta tulevaisuudessa – jos sähköautot valtaavat ennustetusti markkinat. Jotta Itä-Suomi pärjää, sen keskuksia on Paavo Lipposen mukaan priorisoitava ja liikenneyhteyksiä on kehitettävä. Silloin myös EU-rahoituksen saaminen on todennäköisempää. Suomessa on lukuisia tämän kaltaisia kansalaisten kannalta jälkikäteen kalliiksi ja järjettömäksi osoittautuneita esimerkkejä. Hankkeella on käsittämätön kiire. Lipponen patistaa katsomaan rajojen yli Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu julkaisivat Liikenneinfrastruktuuri 2040 -selvityksen. Näistäkin autoilijoiden maksamista veroista on vain pieni osa päätynyt tiestön ylläpitoon. Pitkän tähtäimen suunnitelmia on tehtävä. Alueelle olisi saatava muun muassa nykyistä parempia liikenneyhteyksiä.. Lipponen maalasi laajasti Suomen mahdollisuuksia. TAMMIKUUTA 2017 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA L iikenneja viestintäministeri Anne Bernerin liikenneverkkosuunnitelmien logiikka ei tunnu aukeavan kuin hänelle itselleen. – Ajatus on saada pääomat tekemään töitä paremmin, sitä kannattaa pohtia. Yksi kohde oli ItäSuomi. Jos tiestön ylläpidossa ja sen rahoituksessa on ongelmia, pitäisi liikenneja viestintäministerin ennemmin katsoa peiliin kuin yrittäää siirtää toimintoja yksityisille. Lipponen kehotti katsomaan infrainvestointeja siitä näkökulmasta, mikä on niiden merkitys kasvulle ja millaisia ovat dynaamisimmat alueet
Köyhimmät lapset ovat sitten tuuliajolla.” Sirpa Heiska ”Käsittämätöntä. Selvityksen mukaan Uudellamaalla sopeutustarve vuoteen 2030 mennessä on suurin, ja se kasvaa 564 eurolla asukasta kohden. Tynkkysen kirjoitusten katsottiin täyttävän rikoksen tunnusmerkistön eikä nauttivan sananvapauden suojaa. Asia käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön haastattelututkimuksesta. Rakas enomme sosiaalineuvos Aaro Kalervo MONTHAN s. Eläkeläistalouksien varallisuus on yli kaksinkertaistunut 20 vuodessa, selviää Eläketurvakeskuksen Eläkeläisten toimeentulo -tutkimuksesta. Helvi Juvonen Aaro siunattiin 14.1. Vuosina 2014–2016 hän oli järjestön parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajana. Ajattelen kauhulla 70-lukua, kun vanhemmat saattoivat jättää päiväksi pöydälle lasin maitoa ja voileipää 6-vuotiaal le, kun menivät itse töihin.” Seija Mäkelä ”Aiheellinen huoli. Uuden pääsihteerin on määrä aloittaa tehtävässään heinäkuun alussa. Sote-menot kasvavat enemmän kuin tulot Menot kasvavat tuloja enemmän kaikissa maakunnissa soteja maakuntauudistuksen seurauksena. Kanerva toimi Etyjin puheenjohtajana vuonna 2008 ollessaan ulkoministeri. Käräjäoikeus piti kirjoituksia panettelevina, solvaavina ja osin uhkaavina. 24.12.2016 Varkaus Aaroa kiitollisuudella muistaen ja kaivaten Helena ja Paula perheineen sukulaiset ja ystävät Wanhat Toverit veteraaniystävät Älä epäile, epäile, etten minä sinua kädestä vie, luo virvoittavien vetten. KULUVAN VUODEN TALOUSARVION MUKAAN ESIOPETUKSESSA OLEVIEN LASTEN VARHAISKASVATUSOIKEUTTA MUUTETAAN SITEN, ETTÄ KUNNILLE ANNETAAN MAHDOLLISUUS TOTEUTTAA ESIOPETUKSESSA OLEVAN LAPSEN PÄIVÄHOITO MAKSULLISISSA KERHOISSA. Äänekoskella lähimpien läsnä ollessa. Suomi esittää Ilkka Kanervaa Etyjin pääsihteeriksi Suomi esittää Euroopan turvallisuusja yhteistyöjärjestön (Etyj) seuraavaksi pääsihteeriksi kokoomuksen kansanedustajaa Ilkka Kanervaa. Vuosina 2011–2015 Tynkkysen lisäksi viisi muuta perussuomalaista on tuomittu samoista saman tyyppisestä kommentoinnista. Lämmin kiitos kaikille Aaroa muistaneille ja hoitaneille. Hän toimii nyt yleiskokouksen erityisedustajana rauhanvälitystehtävissä. Feldt-Ranta ehdolle varapuheenjohtajaksi FSD, suomenruotsalaiset sosialidemokraatit, on pyytänyt ja asettanut kansanedustaja Maarit Feldt-Rannan SDP:n varapuheenjohtajaehdokkaaksi helmikuun alussa Lahdessa pidettävässä puoluekokouksessa. Vielä 1990-luvun puolivälissä ero oli 20 000 euroa. On vihreille niityille tie. Perussuomalaisten Tynkkyselle sakkoja Perussuomalaisten nuorten entinen puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen sai käräjäoikeudesta 300 euron sakkotuomion uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Uudellemaalle tulee kaikkein eniten kaikkein vanhimpia. Sopeutumistarve on alhaisin Keski-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kuollut Lisää uutisia: Demokraatti.fi Maarit Feldt-Ranta.. Kerhoja pitää sitten joku yksityinen taho, ja hinnat ovat sen mukaiset. Lisäksi hyvä valtuutettu pitää aktiivisesti yhteyttä äänestäjiinsä ja ajaa määrätietoisesti näiden etuja. Kyllä meillä menee huonosti tässä maassa, kun pienistä lapsista ei välitetä pitää huolta. 9 19. Lisää stressitekijöitä lapsiperheille.” Leena Simonen Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO SDP:N KANSANEDUSTAJA KRISTA KIURU ESITTI VIIME VIIKOLLA HUOLENSA HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ HEIKENTÄÄ ESIOPETUKSESSA OLEVIEN LAPSIEN OIKEUTTA VARHAISKASVATUKSEEN. Laskelmassa otettiin huomioon sosiaali-, terveysja pelastustoimen menot. Feldt-Ranta on uusimaalainen kolmannen kauden kansanedustaja, pitkäaikainen puoluehallituksen jäsen ja SDP:n entinen puoluesihteeri. Puolueuskollisuudesta kuntavaaleissa voidaan tinkiä, jos löytyy hyvä tyyppi, jolla on runsaasti kokemusta kunnallispolitiikasta. Muutama vuosi sitten eläkeläistalouksien keskimääräinen varallisuus oli runsaat 150 000 euroa, mikä oli lähes 50 000 euroa enemmän kuin palkansaajilla. Hän kirjoitti myös, että mitä vähemmän Suomessa on muslimeja, sitä turvallisempaa on. Tämä käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämästä laskelmasta. TAMMIKUUTA 2017 Eläkeläisillä menee hyvin Eläkeläisten varallisuus Suomessa on kasvanut palkansaajia nopeammin. Useat Etyjin osallistujavaltiot asettanevat ehdokkaansa pääsihteeriksi. Kuntien talouden sopeutustarve siis siirtyy maakunnille. Eläkeläisten omaisuudesta kolme neljäsosaa on kiinni asunnoissa. 11.3.1925 Äänekoski k. ”Lapsilla ei ole nykyään edes maaseudulla sellaista tukiverkostoa, että esimerkiksi isovanhemmat osallistuisivat lapsen päivään. Tynkkynen kirjoitti Facebookissa aiemmin muun muassa, että ”islam pitää kitkeä Suomesta”. Kansalaisten kannat hyvästä valtuustoehdokkaasta eivät ole olennaisesti muuttuneet vuodesta 2012. Eläketurvakeskuksesta selitetään eroa asuntojen arvonnousulla. Hyvä tyyppi voittaa puolueuskollisuuden Hyvän kunnanvaltuutetun pitää olla erottuvan itsenäinen ja ajaa koko kunnan etua
10 19. TAMMIKUUTA 2017
Puoluesihteerin pesti on käytännössä katsoen ainoa puoluekokouksen valitsema työntekijä, joka toimii täysipäiväisesti puolueen palkkalistoilla. TAMMIKUUTA 2017 Puoluesihteeriehdokkaat myöntävät, että odotuksiin vastaaminen on suuri haaste Puoluekokous 2017 Taistelu mahdottomasta tehtävästä H elmikuun puoluekokouksessa SDP:lle valitaan uusi puoluesihteeri. Kisaan on ilmoittautunut neljä ehdokasta: Palvelualojen ammattiliiton Pamin yhteiskuntasuhteiden päällikkö Hanna Kuntsi, lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila, viestintätoimisto Milttonin Brysselin-toimistossa työskentelevä Antton Rönnholm ja Demokraatti-lehden päätoimittaja Mikko Salmi. Periaatteessa toki puolueen puheenjohtajakin voisi olla tällainen, mutta puheenjohtaja on lähes poikkeuksetta kansanedustaja tai ministeri. Kuvat Jari Soini Tuomas Kurttila, Hanna Kuntsi ja Mikko Salmi Pitkälläsillalla.. 11 19
– Inspiroiva henkilöjohtaja, joka osaa kuunnella ja antaa ihmisille tilaa tehdä, Rönnholm luonnehtii. Myös kentällä pitää käydä, jottei maailmankuva kutistu pelkkiin kabinettinäkymiin. Rönnholm korostaa, että tehtävään valitun täytyy osata johtaa poliittisten prosessien lisäksi ennen kaikkea ihmisiä. – Tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta. Kaiken kukkuraksi puolueen talous pitää olla puoluesihteerillä hanskassa. Kurttila nostaa esiin, että puoluesihteeri vastaa poliittisesta valmistelusta, ja siinä on tärkeää, että puolue pysyy tinkimättömänä arvoissa ja on samaan aikaan joustava keinojen suhteen. Ehdotukset, jotka herättävät vastustusta mobilisoivat myös kannatusta, Kurttila toteaa. Tehtävä on sanalla sanoen mahdoton, jos siinä täytyisi kyetä toteuttamaan kaikkien toiveet. Sanoman kirkastaja on erityinen tehtävä, joka Salmen mielestä sopisi puoluesihteerille. 12 19. Sen vuoksi nykyinen puoluesihteeri Reijo Paananen sanookin, että puoluesihteerin täytyy tehdä pestistä oman näköinen. Puolueen tarpeet Minkälaisen kapellimestarin SDP:n puoluetoimisto tarvitsee. – Piispan sauvan symbolit toimivat myös puoluesihteerin kohdalla: kokoaa laumaa, tukee heikkoja ja tökkii laiskoja, sanoo Salmi, joka on ennen päätoimittajapestiä työskennellyt myös kirkossa. Hän johtaa puolueessa päivittäistä käytännön työtä. – Tässä tehtävässä voi juosta itsensä hengiltä, koska kysyntää on niin hurjasti, Paananen sanoo. Puoluesihteerin täytyy osata nostaa omien vahvuuksiensa pohjalta prioriteetit, joihin hän erityisesti panostaa. Kutsu kentälle Kun puolue on valinnut avainhenkilönsä, heti nurkan takana kurkkivat Antton Rönnholm kuvattiin Pitkälläsillalla erikseen, koska hän ei päässyt Brysselistä puoluesihteeriehdokkaiden yhteiskuvaan.. Kuntsin mielestä demarit tarvitsevat puoluesihteeriksi ammattimaista johtajaa, koska juurikin on tulossa viisien vaalien putki. TAMMIKUUTA 2017 Jääkiekkoselostajan termein sanottuna puoluesihteeri on paljon vartijana. – Puoluesihteerin täytyy olla tällaisen haasteen edessä hyvin toimeenpanokykyinen johtaessaan viestintää ja järjestötyötä, Kuntsi sanoo. Poliittisen valmistelun johtamisen lisäksi puoluesihteerin tärkeimpiin tehtäviin kuuluu yhteistyö eduskuntaryhmän kanssa, ja kun puolue on hallituksessa, niin siinä tapauksessa myös ministeriryhmän kanssa. Lisäksi on pidettävä hyvät yhteydet sidosryhmiin, kansainvälisiä kontakteja unohtamatta
ANTTON RÖNNHOLM, 36 . Investointiodotukset ovat kasvussa ja ennustelaitokset povaavat myös bkt-kasvun vauhdittumista. Parasta mitä valtio voi tehdä, on luoda yrityksille otolliset edellytykset pärjätä ja työllistää. Vierailut työpaikoilla, järjestöissä eli myös oman jäsenkunnan ulkopuolella toteutetaan niin, että nuorisoliikkeen edustajan ottaisin aina mukaan. Tällöin Suomen julkinen talous olisi nopeasti heikentyvässä kierteessä. Miksi olisit paras valinta puoluesihteeriksi. Velkaelvyttäjien tarina kiteytyy riskinottoon siitä, että uusilla menoilla voitaisiin ”ostaa” tulevaa kasvua. 13 19. Motto: #ilonkautta HANNA KUNTSI, 39 . KUNTSI: Kiertäminen ei ole itseisarvo, vaan sen pitää olla tavoitteellista. KURTTILA: On haasteellista pysyä itsekriittisenä ja itsetuntoisena ilman ylimielisyyttä. Työ: Palvelualojen ammattiliiton Pamin yhteiskuntasuhteiden päällikkö . Tosin puoluesihteerin ensisijainen tehtävä ei ole kiertää, sillä myös kansanedustajat ja puheenjohtajisto kiinnostavat piireissä. Siihen voi kuulua jopa ajatukset siitä, että yritysjohtajia koulutettaisiin myymään paremmin tuotteitaan maailmanmarkkinoille. Miksi SDP on useissa vaaleissa nuupahtanut loppusuoralla. SALMI: Meidän ajoituksemme on ollut heikko. Vuoden 2011 vaaleissa tosin oli nousujohteinen loppu. Piirit ovat puolueelle merkittäviä. ” Odotuksia on melkein yhtä paljon kuin puolueen jäseniä.. Koulutus: Valtiotieteen maisteri, MA European Affairs . Se on myös viestinnällinen asia. KESKUSTELU TALOUSPOLITIIKAN LINJAVALINNOISTA kiihtyy. RÖNNHOLM: Ei ole olemassa mitään viime hetken kikkaa, vaan tekijät onnistuneeseen kampanjaan ja loppukiriin ovat valtavan monet. Demareilla on ehkä käynyt vähän niin, että kun uusivuosi alkaa kahdeltatoista, niin kaikki raketit on ammuttu kello kymmeneen mennessä. . Lisäksi alhaisten korkojen aikana kannattaa toimeenpanna tarpeellisia, valtion vastuulla joka tapauksessa olevia investointeja. . Työ: Demokraatti-lehden päätoimittaja-toimitusjohtaja . SALMI: Olen nykyisessä tehtävässäni kiertänyt paljon. Talouden ohjattavuus ei ole nykymaailmassa kuitenkaan sitä luokkaa, että nopeutuvan kasvun varaan voitaisiin laskea. . Vaalien loppusuoralla on pystyttävä ottamaan haltuun ilmatilaa argumenteilla ja ajatuksilla. Ekonomisteilla ei ole edelleenkään ihmelääkettä, jolla menot voitaisiin asettaa pysyvästi tuloja suuremmiksi. Motto: Siellä, missä on tahtoa, on tie. Finanssikriisin jälkeen on kuitenkin useita valtioita, esimerkiksi Irlanti, jotka ovat saaneet säästöjen jälkeen taloutensa kasvuun. KURTTILA: Aion kiertää joka viikko jollakin puolella Suomea. Mihin asti menojen ja velkasuhteen annettaisiin kasvaa. Koulutus: Näyttämöja tanssitaiteen pt, Viestinnän JET . Olen myös rohkea viestijä, vaikka kaikki eivät siitä aina pidäkään. . Piiritoimistojen kanssa täytyy miettiä, minkälaisia kehitystarpeita on ja mikä puoluesihteerin rooli on niissä. Pidän kiinni sovitusta ja esiinnyn niin, että kutsutaan toisenkin kerran. . Minua on kutsuttu eri puolille. SALMI: Olen poliittisen kielen hyvä suomentaja, joka on tässä ajassa hyvin tärkeää. Pääosa vaalityöstä tehdään yhteistyössä piirien kanssa, ja puolueen rooli on pikemminkin yleispoliittinen. Se on hyvä niin. KURTTILA: Mikään ei ole niin katoavaista kuin gallupsuosio. Niin Antti Rinne edellisessä puheenjohtajakampanjassaan kuin Timo Harakka tässä nykyisessä ovat tuoneet esille, että säästöt julkisessa taloudessa tuhoavat kasvun eväät. . RÖNNHOLM: Odotuksia on melkein yhtä paljon kuin puolueen jäseniä, ja kaikkia odotuksia lienee mahdoton lunastaa. . TAMMIKUUTA 2017 Velkaa vai säästöjä. Säästöjen kritisoijilta ei yleensä kuule, mitä sitten tehtäisiin, jos menojen annetaan kasvaa eikä talouskasvu koskaan kiihdykään aiemmin totuttuun reilun kolmen prosentin pintaan. Niin hallituksen puoliväliriihi kuin SDP:n puheenjohtajakamppailu alleviivaavat kysymystä, pitäisikö seuraavaksi kiihdyttää velanottoa erilaisiin hyviin tarkoituksiin, päättää uusista säästöistä, vai jatkaa finanssipolitiikan virityksen osalta nykylinjalla ja lisätä höyryä muissa uudistuksissa. Kiertäminen on minulle luontevaa, koska olen aikaisemmin toiminut myös keikkamuusikkona. Täytyy olla selkeä, johdonmukainen ja positiivinen sanoma, joka perustuu omaan visioon, eikä muiden tekemisten kommentointiin. Silloisille toimijoille kiitosta siitä, että kampanjaa johdettiin ammattimaisesti. MIKKO SALMI, 41 ” Tässä tehtävässä voi juosta itsensä hengiltä, koska kysyntää on niin hurjasti. Vaikuttavaa vaalikampanjaa on tehtävä rohkeasti. Gallupien valossa demareiden suosio näyttää nyt oikein hyvältä, mutta voiko sillä suosiolla voittaa vaaleja. Torjuntavoitot eivät enää riitä. Viidet vaalit ja isoja kampanjoita, joten ajan jakaminen oikein on tärkeää. Suunnitelmien mukaan ensimmäisten maakuntavaalien kanssa yhtä aikaa pidetään myös presidentinvaalit. En usko enkä luota miellyttämiseen. Motto: Kulje omaa tietäsi ja anna ihmisten puhua, mitä ikinä puhuvatkin. Viestin on oltava johdonmukainen ja voimaannuttava. Paananen sanoo, että kuntavaalien suhteen uusi puoluesihteeri voi olla melko rauhallisesti. Tehtävä lienee innostava ja kiinnostava, koska kisaan on lähtenyt neljä ihmistä, joilla kullakin on tahoillaan mielenkiintoiset ja haastavat työt. RÖNNHOLM: Minulla on näkemystä, nöyryyttä ja kykyä erottaa olennainen. KURTTILA: Varmasti vahvuuttani ovat poliittinen valmistelu ja järjestöllinen osaaminen. Monet puolueet ovat tuoneet viestinnällisiä kärkiä ihan loppuun asti. KUNTSI: Monipuolisen ja pitkän järjestökokemuksen myötä olen toiminut usealla sektorilla ja monenlaisten ihmisten kanssa. Siihenkö, kun korkotaso nousisi ja budjetin velanhoitokulut laskettaisiin budjettiin taas useissa miljardeissa. Jäsenistöllä ja itsellä on paljon toiveita. Mutta ei, emme voi mitoittaa julkisen sektorin menotasoa tälle tulevan, toivotun ja odotetun kasvun tuottaman tulovirran varaan. Motto: Jokaisella on oikeus olla epätäydellinen, mutta kenelläkään ei ole lupa olla epäreilu. Puolueen ei pidä kosiskella kansaa, vaan sen pitää haastaa kansalaisia löytämään vastuullisimmat ajatuksensa. RÖNNHOLM: Kierrän niin paljon kuin voin ja kysyntää riittää. Tämä ei ole sattumanvaraista, vaan suunnitelmallista piiritoimistojen kanssa. Paras valinta puoluesihteeriksi Puoluesihteeriksi pyrkivien joukko vakuuttelee, että heillä on melko selvä kuva siitä, minkälaiseen soppaan ovat lusikkaansa pistämässä. Osa haluaa näkyvän mediahahmon, osa kenttää kiertävän ja osa poliittisen strategin. Lähtökohtana on, että SDP asettaa oman presidenttiehdokkaansa. TUOMAS KURTTILA, 38 . . . Kyllä, meidän pitää pyrkiä rakentamaan toimintaympäristöä, joka tuottaa odotettua parempaa kasvua. . Tutkimukset osoittavat äänestyspäätösten tapahtuvan yhä enemmän vaalien loppusuoralla, etenkin Suomessa. Siksi niitä ei tulisi jatkaa, vaan jo tehdytkin säästöt tulisi peruuttaa. Osaavien tiimien kokoaminen on vahvuuteni. Kohtalokas loppukiri Lähitulevaisuudessa on tiedossa paljon vaalityötä. Mikko Huotari Demokraatti Kirjoittaja on lehden avustaja . Samalla elvytys ainakin sanan varsinaisessa merkityksessä on muuttumassa perusteettomaksi. Ratkaisevaa on, onko puolueella esittää vahva analyysi ja vaihtoehto tähän aikaan. Sosialidemokraattienkin edellisessä hallituksessa toteuttamat säästöt eivät siis olisi tuhoamassa tulevaisuuden kasvua. Yritykset ja toimialat menestyvät eritahtisesti, ne eivät hengitä valtioiden budjettipolitiikan varassa. Mutta mikä puoluesihteerin tehtävässä on vaikeinta. Koulutus: Hallintotieteiden maisteri, teologian maisteri . . SALMI: Monipuolisen roolin vuoksi odotuksiin vastaaminen ja niissä onnistuminen tuntuvat kovilta haasteilta. Esiintymisissä pitää onnistua, ja pitää olla hyvä ehdokasasettelu. Koulutus: Teologian maisteri . Suunnitteluun pitää käyttää paljon aikaa ja kahvia. KUNTSI: Vaikeinta on luultavasti ajan käyttö. Työ: Lapsiasiainvaltuutettu . VILLE KOPRA Indeksi Kirjoittaja toimii johtavana asiantuntijana viestintätoimisto Milttonissa. Sitten istutaan pimeässä. Lisäksi minulla on pitkä kokemus eduskunnasta ja kahden hallituksen ministeriryhmistä. Itse ei voi olla asiantuntija kuin parissa asiassa ja muihin pitää löytää itseään parempia tekijöitä. . Suomessakin talous on toipumassa. Kuinka paljon aiot kiertää kenttää, jos sinut valitaan. Velkaelvyttäjien tarina kiteytyy riskinottoon siitä, että uusilla menoilla voitaisiin ”ostaa” tulevaa kasvua. KUNTSI: Kampanjan notkahtaminen loppusuoralla kertoo valitettavasti siitä, että suunnittelussa on ollut heikkouksia. Lisäksi kaikki puolueet joutuvat täysin uuden eteen, jos maakuntauudistus toteutuu ja sitä myötä järjestetään maakuntavaalit. Ajoitus on tärkeä. Työ: Viestintätoimisto Milttonin Brysselin-toimiston johtava asiantuntija . Jätän tämän kuitenkin tarkemmin puoluekokousedustajien pohdittavaksi. En kuvittele tietäväni kaikkea, ja kaikki eivät ajattele niin kuin minä ajattelen. Keskustelussa kannattaisi keskittyä siihen, miten menoja tulorakenne koostetaan, mille tasolle se asetetaan, ja kuinka järkevä suhdannepolitiikka hoidetaan. kuntavaalit
Nato avasi ensimmäisen lentotukikohtansa 2014 Ämarissa, noin 50 kilometrin päässä Tallinnasta. Häntä silti arveluttaa Trumpin saama ote sosiaalisessa mediassa, jonka vaikutuksia on vaikea ennakoida. Mikko muistuttaa, että kaikki Venäjän toimet ovat poliittisia, vaikka Putin toisin ilmoittaisi. Mikko pitää sopimuksen viidettä artiklaa erityisen tärkeänä maansa kannalta. Mikko oli monien muiden tavoin huolissaan Donald Trumpin valinnasta Yhdysvaltojen presidentiksi. – Nato ei pure. Mikon mielestä on suomalaisten asia päättää omasta Nato-jäsenyydestään, mutta se ei olisi hänestä ollenkaan huono asia. Jos Ruotsi liittyy Natoon, Suomi tulee perässä. 14 19. Ymmärrämme, että mitä tapahtuu muualla, voi tapahtua myös täällä. Viides artikla Virolle tärkein Viro on ollut Naton jäsen vuodesta 2004. Maa on ollut sotimassa mukana niin Irakissa kuin Afganistanissa. Virolaiset ovat olleet tuulisella paikalla vuosisatojen ajan. Tällöin aseellinen hyökkäys yhdessä Nato-maassa olisi hyökkäys kaikkia liiton jäsenvaltioita kohtaan. Virpi Kirves-Torvinen MarekSabogal / Ulkopoliittinen instituutti. Ilmatilaloukkauksilla Venäjä kokeilee, miten Viro reagoi niihin. – Sillä hetkellä tunsin, että olen siellä. Hän muistuttaa, että Virossa on kuitenkin myös Trumpin kannattajia. Virolle on nyt ensisijaisen tärkeää luoda toimivat yhteydet Trumpiin ja syventää niitä. Pohjois-Atlantin sopimuksen artikla määrittää Naton jäsenmaiden velvoitteen puolustaa muita jäsenmaita. Gruusian ja Ukrainan sodat ovat näyttäneet sen, että Venäjä on valmis toimimaan aggressiivisesti. Voi olla, että hybridisota on jo alkanut. Neuvostoarmeijan panssariajoneuvot poistuivat Virosta vuonna 1994. Jos Ruotsi liittyy Natoon, Suomi tulee perässä, Mikko arvioi. Se ei ollut Suomessa ensimmäinen kerta, ja Virossakin on ollut vastaavaa. Populismi ja sen rakastaminen edesauttavat huolta Euroopassa. V irolainen demaripoliitikko ja ex-europarlamentikko Marianne Mikko muistaa yhä järkytyksen, kun hän kuuli Imatran tapahtumista, jossa 23-vuotias mies ampui demarivaikuttajan ja kaksi paikallislehden toimittajaa. Maailma on globaalinen, Mikko vakavoituu. Nyt se on terrorismi. – Meille Venäjä oli pitkään suuri uhka. – Putinilla on taito aivopestä, ja hän esittää pitävänsä kansalaisten puolta. Kyky varautua on parantunut Suomen ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija, dosentti Kristi Reet Laja on aiemmin työskennellyt myös sosiaaliministeriössä. TAMMIKUUTA 2017 Virossa terrorismin uhka on korvannut Venäjän pelon ” Nato ei pure. Mikko ei liikaa hermoilisi hänen valinnastaan. Kristi Raikin mukaan pronssisoturikriisi vuonna 2007 antoi sysäyksen virolaisten huolelle Venäjän toimista
Aiemmin sitä ei edes myönnetty olevan. – Se liittyy paljon Venäjän ulkoja sisäpolitiikan kehittymiseen. Sen pyrkimyksenä on luoda jakolinjoja läntiseen yhtenäisyyteen. – Kun te saitte presidentiksi Tarja Halosen, hän alkoi heti viedä eteenpäin naisten asioita, Laja muistelee. Ehkä olisi toivottavaa, että se näkyisi vielä voimakkaammin tässä nykyhetken toiminnassa ja seuraavissa sukupolvissa. Toivoisin, että nuoremmatkin sukupolvet tarttuisivat tähän. – Ukrainan kriisi on luonut lännessä yhtenäisen käsityksen siitä, että Venäjä on valmis käyttämään myös sotilaallista voimaa omien etujensa ajamiseen. 15 19. TAMMIKUUTA 2017 ” Kansainväliset kysymykset ovat olleet demareiden leipälajia, mutta kirjoittajien kirjo on kultaajoista aika lailla hiipunut. Huoli Pietarin demarinaisista Viron demarinaisten puheenjohtajan Reet Lajan mukaan Virossa pitäisi pohtia erikseen myös naisten turvallisuutta. Tilanne on kuitenkin Virossa erilainen monella tavalla kuin Ukrainassa, Raik tähdentää. – Pystyimme tekemään pienellä rahalla paljon ennen kuin isot avustusjärjestöt pääsivät sinne, Laja sanoo. Lähde: Kunnas, Kaja&Näkki, Marjo: Suomenlahden suhdekirja Uudet vaaran vuodet (Kosmos 2016). Tällä hetkellä Lajalla on huoli yhteistyöstä Pietarin demarinaisten kanssa, koska moni vastaava järjestö on joutunut lopettamaan Venäjällä toimintansa. Tärkeintä Virolle on säilyttää nyt sisäinen eheys, jolloin se pystyy reagoimaan nopeasti myös mahdolliseen ulkoiseen kriisiin. Nyt uusi presidentti sanoo vain kunnioittavansa Suomen päätöstä, Raik arvioi. Juhlallisesti aina sanotaan, että sosialidemokratia on kaikkein kansainvälisin liike. – Venäjä haluaa tunnustusta omalle erityisasemalleen. Eräs tavoite on luoda myös alusta, jolla Työväen Sivistysliiton Maailmanpolitiikkakoulussa alkanutta pohdintaa voitaisiin jatkaa. – Olen itse mieltänyt ajatuspajan tehtäväksi jakolinjojen ylittämisen niiden vahvistamisen sijaan. – Viron linja on ollut kestävä ja johdonmukainen koko uudelleenitsenäistymisen ajan, Raik sanoo. Vaikka Viro on parantanut venäläisen väestön integroitumista yhteiskuntaan, sitä voisi vielä enemmänkin tehdä. Majanderin mukaan säätiön tavoitteena on tuoda esiin punnittuja ulkoja turvallisuuspoliittisia näkemyksiä, joiden pohjalta voitaisiin käydä valistunutta keskustelua. Säätiön aluetta sivuavat jutut ilmestyvät jatkossa tätä varten luoduilla nettisivuilla ja niitä jaetaan kaikille digitaalisille kanaville. – Ilveksellä oli tapana tuoda esiin toive, että Suomi liittyisi Natoon. Raikin mukaan Virolla on hieman vahvempi asema Natossa kuin Latvialla ja Liettualla. Nyt olisi aika kiva rohkaista jengiä harrastamaan tätä, Majander sanoo. Suomessa muutenkin vilkkaana käyvä ulkoja turvallisuuspoliittinen keskustelu olisi Majanderin mukaan lisäelementti. Suhteet lähinaapureihin korostuvat epävarmassa tilanteessa. – Minusta tämä pätee yhtä lailla ulkoja turvallisuuspolitiikaan kuin esimerkiksi perustuloon. Trumpin valintaan liittyy Raikin mukaan uutta epävarmuutta Yhdysvaltojen suhteesta Natoon. Säätiön johtajan Mikko Majanderin mukaan aloite liittyy pitkälti Itämeren muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen ja siihen, millaiset voimat turvallisuuspoliittista ilmastoa tällä hetkellä määrittävät. Alusta on avoin kaikenlaiselle pohdinnalle, ei leimakirveen heiluttelulle. Venäjästä on tullut autoritäärisempi ja aggressiivisempi kuin ennen, Raik luonnehtii. Hän kuitenkin korostaa, ettei Trump tee päätöksiä yksin. Demarinaiset tekevät tiivistä yhteistyötä toisten naisjärjestöjen kanssa. Hänen mukaansa kansainvälisesti erittäin suuntautunut 1960–70-luvun sukupolvi on dominoinut ulkoja turvallisuuspoliittista keskustelua hyvin pitkään. Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti, Tallinna Sorsa-Säätiö laajentaa turpo-keskusteluun Kalevi Sorsa -säätiö haluaa edistää Suomessa käytävää ulkoja turvallisuuspoliittista keskustelua rekrytoimalla sivuilleen uusia kirjoittajia. – Toivottavasti tämä ei jää vain säätiön väen kapeille hartioille, vaan mukaan saadaan laajasti mukaan kirjoittajia. Simo Alastalo Demokraatti Virpi Kirves-Torvinen. Naisiin kohdistuva väkivalta tulee nyt selkeästi esiin tilastoissa. Raikin mukaan epävarmuus Viron turvallisuuden suhteen on kasvanut vähitellen. Viron demarinaiset ovat keränneet rahaa niin Gruusiaan kuin Ukrainaan ja auttaneet maissa konreettisesti paikallisia. – Välillä Virossa on liioiteltu venäläisvähemmistöön liittyvää uhkaa. – Yritämme rekrytoida kirjoittajia sosialidemokraattisen liikkeen parista. Kyky varautua ja tulla toimeen on parantunut eri alueilla. Jos kuitenkin Venäjä haluaisi käyttää venäläisvähemmistöä aseenaan, siihen ei tarvitsisi kuin pienen joukon ihmisiä. Majanderin mukaan ilmestymistahti riippuu siitä miten kirjoittajia saadaan rekrytoitua. Hän uskoo nyt myös naisten tasa-arvon ja turvallisuuden edistyvän. Viro on ottanut turvallisuuspolitiikkansa vakavasti. Esimerkiksi prostituutiokysymys on yhteinen teema Suomen demarinaisten kanssa. – Se on voimissaan edelleenkin aivan loistavalla tavalla. Sosialidemokratian pitää olla mukana sellaisessa keskustelussa mikä on yhteiskunnassa joka tapauksessa käynnissä. Marianne Mikko oli europarlamentikkona vuosina 2004–2009. Kaljulaid on kuitenkin Ilvestä sovittelevampi. Kaljulaid Ilvestä sovittelevampi Raikin mukaan Itämeren maiden kesken vallitsee vahva keskinäisriippuvuus. – Jos Venäjällä on halu testata Naton uskottavuutta, Baltian maat ovat haavoittuvimmassa asemassa, Raik luonnehtii. Kalevi Sorsa -säätiö on hänen mukaansa perinteisesti seurannut Eurooppa-politiikkaa ja raportoinut siitä. ” Voi olla, että hybridisota on jo alkanut. Laja iloitsee Viron uudesta naispresidentistä, ja maan Nato-yhdistyksen johtoportaassa vaikuttavista naisista. Viron vahvana valttina on kyberosaaminen. Mitä tulee presidentti Kerstin Kaljulaidin ja hänen edeltäjänsä Toomas Ilveksen toimintaan, hän ei näe linjamuutosta. Ajatuspaja ei päätä siitä millä kannalla pitää olla. Keskeinen kysymys on, miten Euroop pa selviää tämänhetkisistä kriiseistä ja pystyykö se säilyttämään yhtenäisyyden. Aiheen monipuolinen käsittely olisi meidän rooteliin sopivaa. Kansainväliset kysymykset ovat olleet demareiden leipälajia, mutta kirjoittajien kirjo ja määrä on kulta-ajoista aika lailla hiipunut. Laja painottaa, että perheväkivalta vähenee, kun naiset seisovat taloudellisesti omilla jaloillaan, ja lasten päivähoitoasiat ovat kunnossa
Käytännössä tapa johtaa lähes aina kaksipuoluejärjestelmään. Toisaalta useat perinteiset republikaanit eivät voineet sietää outolintu Trumpin käytöstä ja lausuntoja. ”Nykyisen kaltainen pääpuolueiden jakaantuminen ja siirtolaisvastainen ilmapiiri on edellisen kerran nähty Yhdysvalloissa sisällissodan aattona.” AFP / Joshua Lott. 16 19. Dokumentaristi ja yhteiskuntakriitikko Michael Moore ennusti Donald Trumpin vaalivoiton kesällä 2016. Vähän niin kuin Euroopassa. Vaalitapaa ei ole kokonaisuudessaan kirjattu perustuslakiin, joten muutokselle ei sinänsä ole ylivoimaista estettä. Silläkin uhalla, että jäävät itse systeemin jalkoihin. Nähtäväksi jääkin pyrkiikö Trump seuraavalle kaudelle republikaanien vai mahdollisen uuden, oman puolueensa ehdokkaana. Arvaatte varmaan kuka voitti. Kun esivaalien giljotiinit olivat katkoneet turhat päät, oli vaalipäivänä jäljellä vain kaksi todellista vaihtoehtoa. Tästä sulautumasta – joka tunnettiin myöhemmin Whig-puolueena – erkani kolme vuosikymmentä myöhemmin Abraham Lincolnin republikaanipuolue. Onko näin. Demokraattien jakolinja kulki vasemmistolaisen Bernie Sandersin ja oikeistolaisemman Hillary Clintonin kannattajien välillä. Pääpuolueiden koneistot lienevät kuitenkin liian varakkaita ja voideltuja niille suotuisan systeemin kokonaisvaltaiseen purkuun. Onhan tunnettua että Mikki, Aku ja Jeesus saavat ääniä jokaisissa presidentinvaaleissa. Kuka rajan eteläpuolella uskaltaisi. Muitakin orjuutta vastustaneita pienpuolueita nousi esiin, ja kaiken kukkuraksi vuonna 1854 miltei neljännes kongressin alahuoneen paikoista meni siirtolaisvastaiselle ”Know Nothing”-puolueelle, joka tosin ei vihannut meksikolaisia ja muslimeita, vaan katolilaisia Irlannista ja Alpeilta. Yksi näistä oli niin sanottu Mikki Hiiri -efekti. Yhdysvalloissakin on merkittäviä alueellisia eroja, mutta ne hukkuvat osavaltioiden suuren määrän alle. Esivaalien aikana kumpikin pääpuolue oli jakautunut selvästi kahtia. Katsokaapa vain tilastoja: esivaaleissa demokraatti Clinton sai 17 miljoonaa ääntä, sosialisti Sanders 13, populisti Trump 14 ja perinteisemmät republikaaniehdokkaat yhteensä 16 miljoonaa ääntä. Sodan, orjuuden lakkauttamisen ja olojen rauhoittumisen jälkeen puoluekenttä kapeni jälleen. Nythän sille oli jopa kysyntää. Kansalaisten turhautuminen näkyi mielenosoituksina, väkivaltana – ja Trumpin valintana. Vanhempi Roosevelt suutahti siinä määrin, että perusti oman puolueen. Hetket valottavat mielenkiintoisella, jopa pahaenteisellä tavalla nykytilannetta. En malttanut olla saarnaamatta amerikkalaisille kollegoilleni kuinka tilanne olisi voitu välttää, jos teillä jenkeillä vain olisi toimiva monipuoluejärjestelmä. Yksi haaroista kehittyi nykyiseksi demokraattipuolueeksi, kun taas muut haarat sulautuivat melko nopeasti yhteen muodostaen vastavoiman demokraateille. Näissä historian opeissa lienee syy siihen, miksi nykyiset republikaanit eivät lopulta uskaltaneet karkottaa ääniharava Trumpia puolueesta. Hän naulasi julkisuuteen nyt jo kuuluisaksi tulleet viisi teesiään siitä, miksi Trump tulee voittamaan. Etelässä demokraatit ja Whigit kannattivat orjuutta, kun taas pohjoisen demokraatit, monet Whigit, ja heistä irtaantuneet, radikaalimmat republikaanit vastustivat sitä. Neljä tasaväkistä ja selkeästi erilaista vaihtoehtoa. Nämä kaksi vain eivät miellyttäneet useimpia äänestäjiä. Pienpuolueita on Yhdysvalloissa ollut aina, mutta sittemmin on kolmas puolue noussut horjuttamaan tasapainoa vain kerran. TAMMIKUUTA 2017 TUOMAS RASIMUS Maailma tänään Mihin menet, Amerikka. Nyt miljoonat kansalaiset tulisivat äänestämään Trumpin presidentiksi protestina mädälle systeemille, mutta myös siitä ratkiriemukkaasta syystä, että Trumpin äänestäminen oli oikeasti mahdollista. On selvää, että trumpilaiset republikaanit ja sandersilaiset demokraatit eivät edusta puolueidensa perinteistä linjaa. Näistä pluralismin värjäämistä hetkistä nousivat myös nykyiset kaksi mahtipuoluetta. 1820-luvun alussa nuori Yhdysvallat oli poliittisesti oudossa tilanteessa. Hieman vastaava tilanne oli nähty jo 1836, kun Whig-puolue päätti tukea peräti neljää presidenttiehdokasta demokraattien yhtä vastaan. Jos jälkimmäinen vaihtoehto toteutuu, niin monipuoluejärjestelmä ei kuitenkaan juurru Yhdysvaltoihin ilman vaalitavan muutosta. Nykyisen kaltainen pääpuolueiden jakautuminen ja siirtolaisvastainen ilmapiiri on edellisen kerran nähty Yhdysvalloissa juuri sisällissodan aattona. Kanadassa pääministeri Justin Trudeau on kertonut olevansa valmis miettimään meille tutumman, suhteellisen vaalitavan kokeilua. Poikkeuksena voi mainita Kanadan, jossa merkittävät alueelliset erot tuovat lisäväriä liberaalien ja konservatiivien ikuiseen kaksintaisteluun. Kollegani kiirehtivät huomauttamaan, ettei monipuoluejärjestelmä ole Yhdysvalloissa mahdollinen, koska koko nykyinen systeemi on sitä vastaan. Aika ei kuitenkaan ollut kypsä yhden puolueen ja yhden johtajan idealle, ei varsinkaan tuon ajan Amerikassa, joten puolue jakaantui neljään haaraan. demokraattis-republikaaninen puolue oli yksin vallassa. Edistyspuoleensa ehdokkaana hän päihittikin republikaanien miehen – ja tuli samalla lahjoittaneeksi Valkoisen Talon demokraateille. Toinen alkuaikojen kahdesta mahtipuolueesta, federalistit, oli Napoleonin sotien ja brittivihan myötä kuihtunut olemattomiin ja nk. Kaksi osavaltiota (Maine ja Nebraska) jakavat jo nykyisellään valitsijamiehet ehdokkaiden kesken. Vaalit haisivatkin protestille. Amerikassa on vallalla enemmistövaalitapa, jossa vaalipiiristä valitaan vain yksi, eniten ääniä saanut ehdokas. Kirjoittaja on Kanadassa työskentelevä tutkija. Löytävätkö populistiset ja sosialistiset teemat pysyvästi tiensä pääpuolueiden ohjelmiin (laimennetussa muodossa), vai toistaako historia itseään, ja näemme puolueiden jakaantumisen ja uusien poliittisten voimien synnyn. Orjuuskysymys jakoi koko kansakunnan, myös pääpuolueet, kahtia. Kävin pari viikkoa vaalien jälkeen työmatkalla Teksasissa. Donald Trump sai julkisuudenhenkilönä aiemmissa presidentinvaaleissa itsekin näitä Mikki Hiiri -ääniä. 1850-luku oli levoton ja johti 1861 alkaneeseen sisällissotaan. Vastavalittu presidentti on kuitenkin edelleen avoimella törmäyskurssilla puolueensa sekä kansan enemmistön kanssa lukemattomissa kysymyksissä. Theodore Roosevelt halusi uudelleen presidentiksi vuonna 1912, mutta republikaanipuolue ei enää valinnut häntä ehdokkaakseen. Historia tuntee kuitenkin hetkiä, jolloin monipuoluejärjestelmä on pilkahtanut esiin Yhdysvalloissa vaalitavasta huolimatta
Tämän päivän säästä pystyi vanha kansa näkemään, mitä tuleman pitää puolen vuoden päästä. Aurinkoinen ja kirpsakan kylmä tammikuu tiesi kuivaa ja kauniin poutaista heinäkuuta, pyryinen ja myrskyinen talvi povasi sadesäitä kesälle. Tammikuun loska ja vesisateet olivat vanhalle kansalle hyvä ja toivottu juttu, ne tiesivät kevään aikaista tuloa. Ensimmäinen vuoden vaihteen jälkeinen suojakeli oli odotettu ilmiö Itä-Suomessa. Loskakeliä osattiin ennen vanhaan arvostaa. Nykyisen kymmenen päivän sääennusteen sijasta ennen oltiin kaukonäköisempiä. Jos loskakeli ilahdutti jo ennen loppiaista, päästiin ennusteen mukaan heinäkuun lopulla maistelemaan uutisrieskaa. TAMMIKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi G et ty Im ag es Tulisipa jo suojasää Jos nykyään tuijotetaan säätiedotuksia ja mietitään tuleeko taivaalta Forecan lupaamaa kahta vai kolmea pisaraa, on sääennustelujen viehätys ja vakavuus tiedetty jo vanhan kansan aikaankin. Vuoden ensimmäinen suojakeli vinkkasi myös kevättulvien tuloajan. Suojan ilmestymisestä laskettiin kaksisataa päivää elonaikaan eli viljan kypsymiseen. 17 19. Uskomuksen mukaan suojasta yhdeksän viikon kuluttua vesi on sula ja kevät aluillaan. Vaikka loska oli ennen vanhaan pop, ei sumukeli saanut samaa arvostusta etenkään Pohjois-Suomessa: ”Jos tammikuulla on latvakaasua, niin on heinäkuulla hallaa.” Lähde: Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto
KUVAT JUKKA-PEKKA FLANDER Olipa kerran minä. TAMMIKUUTA 2017 TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . 18 19
– Suomalainen talonpoika oli vapaa. 19 19. Sivistystä ei opi lukemalla vaan asioita kokemalla. Rantanen muutti Viroon vuonna 1998. – Viro ei ole Neuvostoliitto eikä Suomen maakunta. Viron ”Gordon Ramsay” Juha Rantanen on ollut edellisenä päivänä auttamassa uuden suomalaisen ravintolan Tuli Takan virolaisia yrittäjiä Tallinnan linja-autoaseman kupeessa. Mies viihtyykin mieluummin kotimaansa edustajien sijaan virolaisten ja vironvenäläisten ystäviensä kanssa. Ahneus vain kasvaa. Suomalaisilla on virolaisilta myös paljon opittavaa. Ihmishenki ei maksa täällä vieläkään mitään, Rantanen luonnehtii historian jatkumoa.. – Jos sinut otetaan avuksi, et saa koskaan pettää, Rantanen linjaa. Mies ei säästä kritiikkiään niiltä, jotka eivät vaivaudu opettelemaan kieltä. Se sytyttää yhä uudestaan. Virossa he olivat orjia vielä 1910-luvulla. Pian hän tutustui myös viehättävään virolaiseen naiseen, josta tuli myöhemmin hänen vaimonsa. Kateus isompaa kohtaan Rantanen ihmetteli alkuun, miksi suomalaisilla on niin monia nimityksiä Virossa, kuten Pekka, poro ja kahisev. Täällä on oma kulttuuri, ja sitä pitää kunnioittaa, Rantanen selvittää. – Se, mitä vihaan maailmassa, on tyhmyys. Ei meille näin tapahtunut”, hän kuuli virolaisten katsojien sanovan esityksen jälkeen. Rantanen halusi oppia samantien kieltä, jotta voisi tutustua paremmin virolaiseen kulttuuriin ja historiaan. – Virolaiset ovat kivikaudella, suomalaiset keskiajalla, ja ruotsalaiset ovat moderneja, keittiömestari kärjistää. Rantanen osallistui Sofi Oksasen Puhdistus-elokuvan ensi-iltaan Tallinnassa 2012. Tallinnan viima viiltää kasvoja. – Ihmisten kohtelemisesta ei välitetä täällä vielä mitään. TAMMIKUUTA 2017 Viron Gordon Ramsay, Suomesta O n maanantai-aamu. Hän hämmästelee myös matkailijoita, jotka kuvittelevat kaikkien virolaisten osaavan suomea. Rantanen on ollut Virossa luotsaamassa ainakin kuudentoista ravintolan toimintaa eteenpäin. Rantanen ihmettelee, mitä nykyisellä taloudellisella menestyksellä Viro yrittää näyttää ja kenelle. Kateuden syyksi hän arvelee niin Suomen kuin Viron kohdalla sen, että molemmissa tapauksissa se kohdistuu isompaa ja paremmin menestyvää maata kohtaan. Rantanen kertoo kohtaavansa kuitenkin joka päivä rasismia suomalaisuutensa takia. Niin ei todellakaan ole. ”Se ei ole totta. Ei yhteiskuntaa kiinnosta, miten kansalainen voi. Suomalaisilla ei ole vastaavia virolaisia kohtaan, mutta ruotsalaisista ”rakkaita lempinimiä” on senkin edestä. Oman maan historia on monelle virolaiselle vaikea
. Mies on keskittynyt nykyisin terveydestään huolehtimiseen. Rantanen ei anna sille painoarvoa. Ilman oppimisen asennetta ei voi kehittyä. Terveys on ollut vaakalaudalla useampaan otteeseen. Täällä on oma kulttuuri, ja sitä pitää kunnioittaa.. . Rantanen uskookin vakaasti ajatukseen ”kerran partiolainen, aina partiolainen.” Kun keskikoulussa päästötodistuksen keskiarvo oli reilusti yli yhdeksän, laski se lukiossa kolmella numerolla. ” Kun kaikki on ostettavissa, ja joka asiassa on kysymys rahasta, ei se kehitä yhteiskuntaa. ” Viro ei ole Neuvostoliitto, eikä Suomen maakunta. Virolaisen Kitchen Nightmare-ohjelman Köögikubjas ”Gordon Ramsay”(kolme tuotantokautta) . Helsinkiläiskasvatin ei tarvinnut siivota tai pyykätä, mutta nuorukainen valmisti ruokaa. 20 19. . Virossa ja Skandinaviassa lukuisia ravintoloiden käynnistämisiä . . Rantanen työskenteli tuolloin siellä nuorena kokkina. . Jotkut puhuvat gastronomiasta taiteenalana. Myös hän on kokenut kovia. Rantasen kokemus on se, että virolainen ja venäläinen ei voi työskennellä samassa keittiössä, koska heillä on niin erilainen tapa työskennellä. Jos ei pysty perustelemaan, sitten on oltava hiljaa, Rantanen sanoo. naimisissa, virolaisella vaimolla kolme lasta ja viisi lastenlasta JUHA RANTANEN ” Periaatteenani ei ole tienata, vaan haluan olla yhteiskunnassa, joka säilyttää työpaikkoja. syntynyt 1963 Helsingissä . TAMMIKUUTA 2017 Kaupallisten arvojen köyhä anti Rantanen on nähnyt Virossa, millaisia vaikutuksia kaupallisilla arvoilla on ja mihin suuntaan ne vievät ihmisiä. Tosin kyllä aiemmillakin hallituksilla on ollut vaikeaa. Ihmiset eivät tule ravintolaan nälän tai janon takia vaan tapaamaan ihmisiä. Muut tekevät, mitä osaavat. – Jos joku sanoo mulle työhaastattelussa olevansa täysoppinut kokki, lopetan haastattelun siihen, Rantanen paljastaa. Myös tuotteen hintalaatusuhteen tulee säilyä samana. Oppi-isänä Eero Mäkelä Rantasen äiti oli sairaanhoitaja, ja isä työskenteli markkinointialalla. Pian virolaisten arkeen ilmestyivät kännykät. . valmistui keittiömestariksi Haaga-Instituutista 1991 . Keskiaikaisesta tunnelista vesi läpi Rantanen on riskinottaja, vaikka neuvookin muita olematta ottamaan niitä. Viimeisen vuoden aika na painoa on pudonnut parikymmentä kiloa. Itse hän on saanut taloudellisesti turpiinsa monet kerrat, eikä loppuunpalaminenkaan ole vierasta. Rantanen on impulsiivinen ekstrovertti ja haluaa olla ihmisten parissa. Hyvä palvelu on kokonaisvaltaista, jossa ihminen tekee kokemuksia toiselle. Ihmisyyden merkitys on korostunut. Sen sijaan nykyinen hallitus ei saa juuri kiitosta. Se pätee Rantasesta edelleen. ”Jos hoidatte hommat asial lisesti keittiössä, voitte olla muuten kuin ellunkanat”, oli Mäkelän opetus nuorille kokelaille. Joskus hän sai pelätä oikeasti. Palvelun tulee olla lisäarvo. Neuvostoviron aikainen pelko eli. Hän kävelee paljon. – Mulla ei ole rajoja. Rantasesta suomalaiset ovat oppineet tekemään yhteistyötä vilpittömästi, mutta Virossa se on opettelun alla. Virolaiselle on haastavaa ottaa vastuuta ja tehdä itsenäisiä päätöksiä. Suomen ravintolakoulujen ruuanvalmistuksen mestari 1987 . Toisinaan hän kuitenkin lähtee kävelylle metsään, josta hän nauttii suuresti. Rantanen tietää tehneensä ylilyöntejä. – Se räjähdys on kauheeta, mutta osaan myös minuutin päästä pyytää anteeksi. He puuhasivat Suomeen Palace Gourmetiin ensimmäistä Michelinin tähteä 1987. Jos ei saa henkilökuntaa kuuntelemaan, hommasta ei tule mitään, Rantanen linjaa. – Olen sanonut, että tehkää paskaa tai hyvää, kunhan teette tasalaatuista. Hän kehuu presidentti Sauli Niinistöä keskustelun rakentajana. . Hänelle kulttuuri on jokapäiväinen kokemus. . Ei ole huonoa henkilökuntaa, vaan huonoa johtajuutta ja bisnesajattelua. Mä teen, mitä mua huvittaa. Kotona myös makaronilaatikkoa Arki Virossa on opettanut suvaitsevaisuutta ja nöyryyttä. – Kun kaikki on ostettavissa, ja joka asiassa on kysymys rahasta, ei se kehitä yhteiskuntaa. Ongelmana on se, jos työntekijät eivät uskalla sanoa ääneen, ettei jossakin asiassa ole mitään järkeä. . Kukaan ei kuitenkaan vastannut puhelimeen nimellään, vaan vaikkapa ”ma kuulen”. Virolaisen Kulttuurilehti Keskuksen kolumnisti vuodesta 2011 . Kylkiluita meni poikki, ja Rantanen joutui jäämään pitkäksi aikaa sairaslomalle. Tasalaatuisuus kunniaan Ravintolassa johtajan pitää kuunnella alaisiaan, mutta hänellä tulee olla selkeä johtajan rooli. Ratkaisua ongelmaan ei löytynyt. – Miksi on tärkein kysymys. Rantanen sai oppinsa jo edesmenneeltä keittiömestari Eero Mäkelältä. Asioiden kyseenalaistaminen ja punnitseminen ovat oppimisen lähtökohtia. – Täällä on helvetisti hyviä kokkeja. ravintolakonsultti . Pian Rantanen totesi urakan mahdottomaksi. Partion hän aloitti kahdeksanvuotiaana ja viihtyi harrastuksen parissa 25 vuotta. Mies myöntää olevansa temperamenttinen. . Rakentajat aloittivat tunnelin purkamisen, mutta yllättäen vesi tulikin läpi. – Periaatteenani ei ole tienata, vaan haluan olla yhteiskunnassa, joka säilyttää työpaikkoja, hän luonnehtii. – Suomalainen johtamiskulttuuri on nähty Juha Sipilässä. Kun Rantanen tuli Viroon, hän törmäsi pian järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja korruptioon. Jälkikäteen annosta voi vain yrittää korjailla päällepäin. Eikä vähiten silloin, kun hän huomasi tarjoilevansa Viron ja Pietarin mafiapäälliköille. Elämännäkemyksenja kokemuksen kunnioitus puuttuvat. Tällä hän viittaa siihen, että ihan jokaisella on aina jotain uutta opittavaa. On vaikea viedä eteenpäin mitään, jos ei tunne perusteita ja historiaa. Yhdessä keskustelemalla ei Rantasen mielestä tule tulosta, pitää osata tehdä nopeita päätöksiä. Viimeisin projekti oli gastrokulttuuriravintola GK Tunnel, joka oli tarkoitus avata Tallinnan keskiaikaisiin maanalaisiin käytäviin alkuvuodesta 2016. Euro Toques Finlanden perustaja ja kunniajäsen . Muutosta ei pidä tehdä myöskään muutoksen takia. Pitää ehdollistaa asioita. Eikä vähiten silloin, kun kaksi miestä hakkasi hänet pesäpallomailoilla sairaalaan. – Viro on Euroopan ainoa maa, joka ei ole liittänyt gastronomiaa osaksi kulttuuria
Perhe syö niin makaronilaatikkoa kuin makkarakeittoa. Millainen suomalainen viihtyy Virossa. Rantanen perustaa kotiruuasta. Parhaillaan Rantasella on meneillään tv-nettiohjelma Köögikubjas Goes Nature. Raaka-aineiden hankinnassa hän pitää maalaisjärjen matkassa eikä juokse yksittäisten ainesosien perässä tai maksa älytöntä hintaa. Jos tulee vieraita, keittiömestari tekee jotain erikoisempaa. Sairas. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA – Ihmisellä pitää olla oma reviiri ja aika, jolloin voi puhdistaa omia ajatuksiaan. Myöskäään valaan lihaa en söisi koskaan. Siinä hän tuo esille maan monipuolista luontoa ja keskustelee ruuan valmistuksen yhteydessä virolaisten ja suomalaistenkin vaikuttajien kanssa.. Käärmeen verta Kiinassa. 21 19. Miten luonnehtisit huumorintajuasi. TAMMIKUUTA 2017 Mitä et ole suostunut maistamaan. Ennakkoluuloton ja nöyrä
Halaaminen, suuteleminen, hieronta ja miellyttävä koskettaminen saa kehon tuottamaan oksitosiinihormonia. Omistajiensa kanssa leikkivien koirien oksitosiinitasot nousivat keskimäärin 57,2 prosenttia, joka osoittaa koirien olevan erittäin vahvasti kiintyneitä omistajiinsa. Nora Vilva Demokraatti Serg Velusceac. TAMMIKUUTA 2017 Karvaiset stressilääkkeet Miten ihana tunne, kun oma kissa tai koira kömpii syliin köllöttelemään ja rapsuteltavaksi. Kissa hillitympi fiiliksissään Kissat olivat Zakin tutkimuksessa hieman vaisummin haltioituneita omistajiensa huomiosta. 22 19. Se vahvistaa ihmisten välistä kiintymystä ja luottamusta vähentäen samalla stressihormoni kortisolin määrää veressä. Oksitosiinista käytetään myös nimityksiä rakkaustai kiintymyshormoni. Rentouttava tilanne kummallekin, niin omistajalle kuin lemmikillekin. Pehmeä, lämmin turkki, tyytyväinen ilme. Niiden oksitosiiniarvot nousivat kokeessa vain noin kaksitoista prosenttia. Koirat eivät reagoi vieraaseen ympäristöön yhtä voimakkaasti kuin kissat. Lemmikkikissalla lienee samankaltainen vaikutus. Amerikkalaisen neurotieteilijä Paul Zakin vetämän tutkimuksen perusteella koira saattaa muodostaa omistajansa kanssa leikkiessään enemmän oksitosiinia kuin mitä me ihmiset tuotamme nähdessämme oman puolisomme tai lapsemme, jolloin oksitosiinitasomme nousee tyypillisesti 40–60 prosenttia. Puuhailu omistajan kanssa saa myös koiran ja kissan kehon tuottamaan lisääntyneen määrän oksitosiinia. New Yorkin Bassett Medical Centerin tutkimuksessa havaittiin, että rakastetulla perheen lemmikkikoiralla oli selvästi vaikutusta myös perheen lasten mielenterveyteen. Koira kiintyy kuin ihminen Ihmisen ja lemmikkieläimen välisessä lämpimässä suhteessa ihminen ei ole ainoa hyötyvä osapuoli. Tutkimuksen mukaan koiraperheiden 6–7 -vuotiaista lapsista noin kahdellatoista prosentilla ilmeni merkkejä ahdistuksesta, kun taas koirattomissa perheissä luku oli 21 eli lähes puolet enemmän. Tutkijoiden mukaan syynä saattaa olla lemmikin läheisyyden takia lisääntynyt kiintymyshormoni oksitosiinin määrä veressä, jonka takia koiraperheiden lasten stressihormonimäärä pysyy alhaisempana. Tämä ei tutkijoiden mukaan kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että kissat viis veisaisivat omistajansa kanssa puuhailusta, vaan lievempään oksitosiinitason nousuun saattoi tutkimustilanteessa vaikuttaa muun muassa laboratorioympäristö. Lemmikistä lievennystä stressiin Tutkimusten mukaan ihmiskontaktien lisäksi myös oman lemmikin silittäminen, sen kanssa leikkiminen ja pelkkä sen silmiin katsominenkin tuo omistajalle hyvänolontunnetta ja saa hänen kehonsa tuottamaan oksitosiinia
Kaikki meistä eivät tule koskaan kuvatuksi tai nähdyksi. Näen peilikuvassani paljon arkista tunnelmaa, arkisia asioita ihan tähän päivään liittyen. Tuomas Kurttila on lapsiasiainvaltuutettu ja SDP:n puoluesihteeriehdokas.. 23 19. Se, että ihminen tulee nähdyksi omine kasvoineen on tärkeää. Kaikista ihmisistä ei olla kiinnostuneita ja monen kuva puuttuu tästä meidän ajastamme. Tämä liittyy perheeseen, kasvatukseen, omiin lapsiin, henkilökohtaiseen elämään ja kehittymiseen, mutta myös siihen, mitä tässä yhteiskunnassa, maailmassa ja tässä ajassa tapahtuu. Tässä kuvassa näen hyvin etuoikeutetun henkilön. Mietin paljon niitä lapsia ja nuoria, jotka tänä päivänä sanovat – meidän yläkouluikäisistämme noin puolet – että opettajaa ei kiinnosta minun kuulumiseni. Kuvassa on läsnä oma elämä, mutta myös jonkinlainen rooli. Kuvassa on muun muassa isä ja viranhaltija, tiettyjen odotusten täyttäjä. Että tietää suunnilleen, missä maailmassa elää ja missä maailmassa haluaa elää. Viisitoistavuotiaista pojista joka kahdeksas on lukutaidoton – he ovat yhteiskunnalle näkymättömiä. TAMMIKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Tuomas Kurttila, 38 N äen peilissä keski-ikäistyvän isän ja miehen. Kun tulee nähdyksi, kun tulee kysytyksi, mitä sinä tuossa kuvassa tunnet, silloin on sekä etuoikeutettu ja toisaalta myös tilassa, joka pitäisi olla meillä jokaisella, mutta jota ei ole. Kuva taltioi juuri tämän hetken, joka on paljolti tyyneyttä, tietoisuutta siitä, että keski-iässä ihmisellä on riittävästi takanaan. Tämän täytyisi pysäyttää
Musta tai keltainen savu sen sijaan kertovat isoista päästöistä. Mielipiteitä. Polttopuut voikin tuoda jo etukäteen sisälle lämpiämään. Ensimmäiseen pesälliseen soveltuu parhaiten pienet, noin puolen kilon painoiset puut. Siitä, kuinka menetin yöunet vihapostien takia. u u u MITÄ JOS KERTOISIN sosiaalisessa mediassa vain vastoinkäymisistäni. Haluan uskaltaa rikkoa täydellisen tarinani silloin tällöin ja altistaa itseni muullekin, kuin teflonista tehdyille valmiille ajatuksille. Haluan uskaltaa rikkoa täydellisen tarinani silloin tällöin ja altistaa itseni muullekin, kuin teflonista tehdyille valmiille ajatuksille. Tutkaile savuja On hyvä tarkistaa, minkä väristä savua piipun päästä tulee. Jos kaikki on kunnossa, savua ei näy. Jokaisen jakamani tragedian takana olisi kuitenkin onni. Sillä yleensä saan töissä paljon onnistumisen kokemuksia. Polton kriittisin vaihe päästöjen kannalta on syttyminen ja palamisen alku. Samaan aikaan voimaannun päivittäin positiivisista viesteistä tutuilta ja tuntemattomilta. Sytykkeet kannattaa sijoittaa päällimmäisiksi. Jos kaikki on kunnossa, savua ei näy. Säännöllisesti käytettynä varaava takka tai leivinuuni voi kattaa 10–30 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta. Siitä, kun tein töissä tyhmän virheen ja tunsin itseni huonoksi ja epäpäteväksi. Siitä, kuinka söin taas tosi epäterveellisesti ja repsahdin myös tupakkalakosta. ” On hyvä tarkistaa, minkä väristä savua piipun päästä tulee. u u u UUDENVUODENLUPAUKSENI ON KERRANKIN uskaltaa olla haavoittuvainen. Kun uunin luukut avaa hyvissä ajoin ennen tulen tekemistä, tehostuu tulisijan lämmön siirtyminen huonetiloihin. Tulipesää ei kannata latoa täyteen, vaan vapaata tilaa pitäisi olla vähintään kolmasosa tulipesän korkeudesta. Onni tuntuu onnelta juuri silloin, kun sen vastaparina on myös niitä huonompia hetkiä. Korostamalla onnistumisia ja onnentunteita tarinassani, se vahvistuu ja realisoituu. Olin jo elänyt terveellisesti ja esimerkillisesti monta kuukautta. Siitä saa parhaimman lämmityshyödyn keskitalvella ja pakkasilla. Samalla kuitenkin suljen oven jo etukäteen monelta hedelmälliseltä keskustelulta ja uudelta oppimismahdollisuudelta. Jokaisen onneni takana on tragedia Hanna Huumonen Muista puun polton hyvät käytännöt pakkasilla Takka on suosittu lisälämmön lähde. Huoneiden ovet kannattaa avata, jotta lämpö leviää ympäri taloa. Kun puut ladotaan väljästi vaakatasoon, pääsee ilma kiertämään niiden välistä. Puiden latomistavalla on väliä Vain kuivaa puuta kannattaa polttaa. Toiseen pesälliseen voi varata isompia, noin kilon painoisia polttopuita. Kylmänä talvipäivänä näkyvä valkoinen ”savu” on paloprosessissa vapautunutta kosteutta, joka on harmitonta. Kiitän entistä yhteisöäni menneistä vuosista ylitsevuotavan iloisesti, vaikka sen taustalla vellovat valtapelit saivat minut melkein jättämään leikin kesken. Ylilämpöjen välttämiseksi sisälämpötilaa voi alentaa ja varaavan lattialämmityksen käyttöä kannattaa vähentää ennen tulen tekemistä. Puiden sytyttäminen päältä hillitsee päästöjä. Puut kannattaa lisätä pienissä erissä ja lisätä niitä vasta, kun entiset ovat palaneet lähes hiillokselle ja liekit ovat laskeutuneet. Puun poltto ei varsinkaan taajamissa ole ongelmatonta pienhiukkaspäästöjen ja savuhaittojen vuoksi. Kirjoitan vitsikkään päivityksen, jossa pyydän nettiuhkailijoitani ilmoittamaan etukäteen mahdollisesta erityisruokavaliostaan tullessaan kylään, kun internetin natsit uhkasivat tulla ovelleni ”opettamaan suvakille tapoja”. Se on tärkeä hetki minulle, sillä usein muulloin tunnen syvää yksinäisyyttä muutettuani vieraaseen maahan lyhyellä varoitusajalla. Jokaisen jakamani onnenhetken takana on tragedia. TAMMIKUUTA 2017 OTAN INSTAGRAMIIN KUVAN minusta ja ystävästäni. Tosiasiassa kävelin kuukauden turvasumutin taskussani ja hädin tuskin poistuin kotoani, koska minua pelotti. u u u LUON JATKUVASTI SOSIAALISESSA mediassa positiivista narratiivia elämästäni. Hanna Huumonen on europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren avustaja. Se on kuitenkin vain jäävuoren huippu: välillä elämä on ihan hanurista, vaikken niitä hetkiä liitäkään sosiaalisen median narratiiviin. Puut lisätään hiilloksen päälle kuoripuoli alaspäin. Ne ovat kuitenkin usein harkittuja loppuun asti, sillä jakamalla keskeneräisiä ajatuksia, olisin haavoittuvaisempi. Ekovinkki ANNI LAHTELA, VALONIA. 24 19. Tulisijan käyttö ennen poissaolojaksoja ja asunnon lämmön alentamista hidastaa sisälämpötilan laskua. Jaan sosiaalisessa mediassa muitakin asioita
– Kultakausi tarjoaa perinteisestä juhlapuhejargonista poikkeavaa näkökulmaa itsenäisyyttä juhlivaan Suomeen. Näytelmän tarinassa Suomen hallituksen brändityöryhmä kokoontuu ruotsinlaivalle etsimään eväitä uuteen kansalliseen kukoistukseen. Kajaanin ensi-ilta on 26.1. Rolf Bamberg Demokraatti Uusi kultakausi tilauksessa Satu Tala ja Kimmo Tetri pistävät kultaista Suomi-kuvaa uusiksi. ja Kemin 2.2. Ensi-ilta on 19.1. Uskon esityksellä olevan erityistä merkitystä ruotsinsuomalalaisten keskuudessa ja niille ruotsalaisille, joilla on juuria Suomessa, sanoo toinen ohjaaja Riku Innamaa. Pohjoisten teattereiden näytelmä pohtii, voisiko tempun toistaa nykyajassa. Ohjauksesta vastaavat Heinänen ja Innamaa. TAMMIKUUTA 2017 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Suomen itsenäisyyttä juhlitaan myös rajat ylittävällä yhteistyöllä, kun viisi teatteria, kolme Suomesta ja kaksi Ruotsista, ovat lyöneet luovat päät yhteen. Kultakaudeksi kutsutun viime vuosisadan vaihteen kukoistusjakson taiteilijat (keskeisiä nimiä muun muassa Gallen-Kallela, Sibelius, Schjärfbeck, Eliel Saarinen, Eino Leino) kirjoittivat käsikirjoituksen, maalasivat lavasteet ja sävelsivät musiikin näytelmään nimeltä Suomi. Esitys tekstitetään suomeksi ja ruotsiksi. Tuloksena on riehakas, erityisesti maabrändäyksen kustannuksella hilpeilevä komedia ”Kultakausi”. Oulun kaupunginteatterissa. Viralliseen Suomi 100 -ohjelmistoon kuuluvan komedian käsikirjoituksen ovat tehneet Jukka Heinänen (Oulun kaupunginteatteri) ja Riku Innamaa (Kemin kaupunginteatteri) yhteistyössä Jani Lohikarin (Riksteatern) kanssa. Lavalla nähdään näyttelijöitä neljästä eri teatterista: Perttu Hallikainen (Kajaanin kt), Mikko Korsulainen (Oulun kt), Annina Rokka (Oulun kt), Satu Tala (Kemin kt) ja Kimmo Tetri (Riksteatern). Irja Sa m oil. Ruotsissa Kultakausi nähdään kiertueella ensi syksynä. 25 19. Suomen puolelta produktiota synnyttämässä ovat olleet Kajaanin Kaupunginteatteri, Kemin kaupunginteatteri ja Oulun kaupunginteatteri sekä Ruotsista Norrbottensteatern ja Riksteatern. Kun brändääminen toden teolla alkaa, iskevät kipinää niin ideat kuin ihmissuhteet
Yksi osa näyttelyä on puutarha, puisto tai viidakko – tai Paratiisi. 26 19. Robotit ovat käynnissä koko näyttelyn ajan, ja sen lopussa on luvassa jo valmiita teoksia. Vertailuja voi aina tehdä, mutta omillaanhan Mikko Paakkola kuitenkin työtään tekee. Hänen teoksensa ovat runsaita, niissä on paljon yksityiskohtia ja kuva-aiheita eri maailmoista; yhteensopivia ja sopimattomia on Mikko Paakkola: Nimetön, 2016. ARTag Gallery, Helsinki Nuit et enfant – Emma Helteen veistoksia Avoinna 29.1. Näitä kysymyksiä on pohdittu miltei Leonardo da Vincin ajoista saakka. Vieläkin ilahduttavampaa se on silloin, kun tekijänä on taitava ja monin tavoin kokenut taiteilija kuten Mikko Paakkola. TAMMIKUUTA 2017 Väriä ja valoa, runsautta ja robotteja KUVATAIDE Galleria Bronda, Helsinki Laboratorio du rouge – Mikko Paakkolan maalaksia Avoinna 5.2. Hehkuvan punaiset tai harmaat symmetriset maalaukset voi hyvin kuvitella auringonlaskuiksi, vaakasuuntaan pitkät ja kapeat taas laajoiksi näkymiksi. Barokkista runsautta Tunnelma vaihtuu toiseksi, kun siirtyy Mikko Paakkolan näyttelystä Hietalahden torin tuntumaan ARTag Galleryyn. Miten tämä vuoropuhelu sitten toteutuu näyttelyssä. Eivät Paakkolan maalaukset kuitenkaan ylenpalttisen rauhallisia ole. Myös yksittäiset veistokset ovat runsaita. saakka, ti, to, pe 11– 17, ke 11–18, la 11–16, su 12–16. tm-galleria, Helsinki Keskusteluja koneen kanssa –Tomi Dufvan ja Matti Vainion näyttely Avoinna 29.1. Niissä on sisäistä myrskyä ja kiihkoa, joka välillä seestyy tyveneksi. Gallerian ensimmäiseen tilaan on ripustettu krusifiksi ”Kristus ristillä”. saakka, ke–pe 12–18, la–su 12–16. On ilahdutavaa ja rauhoittavaakin katsella maalauksia, jotka rakentuvat lajin perusasoiden: värin ja valon varaan. Myös innostus ja ironia ovat tämän kiinnostavan katselmuksen ulottuvuuksia. Esillä on Matti Vainion suurikokoisia piirustuksia ja Tomi Dufvan rakentamien robottien työskentelyä. saakka, ti–pe 11–17, la– su 12–16. Näyttelyn nimikin on Punaisen laboratorio. Mukana on myös pystysuuntaan kapeita ”valon välähdyksiä”. Iloisia kokonaisuuksiahan niistä on syntynyt. Matti Vainio on taitava piirtäjä. Ne eivät tuudita uneen. Emma Helle: Lapsi katsoo yötä, 2016. Vertauskohtia voi hakea viime vuosisadan abstraktista ekspressionismista, ehkä kauempaakin taidehistoriasta. Se vie ajatukset omiin keskiaikaisiin kivikirkkoihimme ja niiden veisoksiin. Maalauksista löytää etsimättä maisemallisen lähtökohdan, vaikka ne sijoittuvatkin paljolti ei-esittävän taiteen puolelle. Näihin viittaa myös materiaali temperalla maalattu omenapuu. Koneen ja ihmisen samankaltaisuuksien ja erojen etsinnällä on vanhat juuret. Näyttelyn runsaus on kuitenkin selvästi barokkista. Mieleen tulee William Turner, englantilainen värimaalari kahden sadan vuoden takaa. Mutta yhtä hyvin ne voivat olla viestejä ihmisen sisäisistä tunnetiloista ja tunnoista, joille on vaikea löytää sanallista ilmaisua. Niistä löytää yhä uudelleen ja uudelleen uusia yksityiskohtia sellaisiakin, jotka eivät vanhojen esteettisten käsitysten mukaan sovi yhteen. Niitä voi kuvitella meitä kaikkia ympäröiviksi ja koskettaviksi luonnonvoimiksi. Suurikokoiset viherkasvit, eksoottiset eläinveistokset ja videolla peseytyvä runsasmuotoinen nainen tuovat mieleen kadotetun Eedenin, toki paljon muutakin. Ehkä mukana on se yöpuolikin, johon näyttelyn nimi ”Lapsi ja yö” viittaa. Värinkäyttäjänä Paakkola on rohkea, mutta samalla myös varmaotteinen. Piirtäjä ja robotti Tomi Dufva ja Matti Vainio ovat ryhtyneet kiinnostavaan ja rohkeaan kokeiluun. Emma Helle on ripustanut nyttelyyn hengästyttävän ylitsepursuavan koosteen veistoksia. He ovat rakentaneet ihmisen ja robotin vuoropuhelun aiheena piirtäminen. Tunnelmat vaihtuvat ilosta suruun, pyhästä arkiseen. Emma Helle: Kristus ristillä, 2016.
saakka. Satu Kiljunen tuli tunnetuksi ennen kaikkea varhaisen suomalaisen performanssin tekijänä ja videotaiteilijana. KUVATAIDE Näyttelykuvia KOONNUT SEPPO HEISKANEN Camilla Vuorenmaa on itse asiassa graafikko, mutta hän on aina suhtautunut vapaamielisesti lajin vaatimuksin. saakka. Seppo Heiskanen Satu Kiljunen: Äiti, 2016. Ehkä tulevaisuudessa vuoropuhelua voidaan käydä molempiin suuntiin. Robotti tekee työtään hengähtämättä. Suuri koko tekee teoksista myös fyysisiä, niiden tekemisessä on ponnisteltu, ehkä hikoiltukin. Avoinna Galleria Amassa 29.1. Maalatut kasvokuvat ja reliefit esittelevät tunnistettvasti kohteitaan. Nyt hän on kuvannut läheisiä ihmisiään hyvinkin realistisesti. Toivon tälle yhteistyölle menestyksekästä jatkoa. Tomi Dufva ja Matti Vainio: Seksuaalisuus, 2016. Seksuaalisuus on syntynyt siten, että robotti on laatinut piirroksen ja taiteilija tehnyt kommenttinsa sen päälle. Tuloksia odotamme. Hänen maalauksissaan toistuvat klassisen ja barokin ajan taiteesta tutut draperiat, kankaiden laskokset. TAMMIKUUTA 2017 Nykytaiteilija ottaa joskus taidehistoriasta palan käsittelyynsä ja uudelleen tulkintaan. Avoinna Forum Boxissa 29.1. Tulos ei ole hassumpi. Primitiivinen, lapsenomainen ja ekspressiivinen vaihtelevat kiinnostavalla tavalla teoksissa. On mukana yksi yhteinenkin teos. Näin on tehnyt myös Sara Orava. KUVATAIDE KUVATAIDE rinnastettu. Avoimesti ja vapaasti hän suhtautuu myös kuvallisiin traditioihin. 27 19. Orava käyttää sinänsä abstrakteissa teoksissaan hienostuneesti väriä. saakka. Aina hän on pannut itsensä peliin. Avoinna Galleria G:ssä 29.1. Camilla Vuorenmaa: Koiratyttö.
Hänen kertomuksistaan löytyy kuitenkin selvä punainen lanka: ”Varhaiskauden novellikokoelmissa, ja myöhemminkin, kerrotaan usein tekniikan, kaupankäynnin ja kulttuurielämän välimaastossa häärivistä ammattilaisista ja heidän ongelmistaan.” (s. 137) Arnkilin kirja on toimiva katsaus Raittilan tuotantoon. Siinä käsitellään monitahoisesti viime marraskuussa 60 vuotta täyttäneen Hannu Raittilan tuotantoa. Hän on kiinnostunut miesten pieleen menevistä liiketoimista: ”Rationaaliset projektit kääntyvät sekoiluksi ja itseään ylläpitäväksi tolkuttomuudeksi.” (s. Sitä seuraa Raittilan haastattelu, ja lopuksi paneudutaan romaaniin ”Atlantis” (2003), jota Arnkil pitää Raittilan tärkeimpänä kirjana. Tällaiset heitot ovat kummallisia, vaikka niiden antaja ei olisikaan aivan tosissaan. 1975) on kustannustoimittajan työnsä ohella tehnyt viime vuosina esseekirjoja. Tämä johtaa vaikeuksiin, jotka purkautuvat Raittilalla katastrofeina. Esa Mäkijärvi Kari Hulkko Hannu Raittila Turun kirjamessuilla 2003, jolloin hänen Atlantis-romaaninsa oli juuri ilmestynyt.. Lisäksi häneen ovat vaikuttaneet muun muassa Raamattu ja myös radiossa ennen kirjailijanuran alkamista tehty työ. Vaikka Arnkil ihailee Raittilaa, Raittilan linja -kirja ei sisällä pelkästään ylistystä. Arnkilin pitkä analyysi Atlantiksesta on tässä valossa mielenkiintoinen. Niissä kuvataan kahden toisiinsa nykyään kytkeytyvän asian, politiikan ja talouden, vieraantumista tavallisesta elämästä. Arnkil kiteyttää: ”Kirjoittajana ja ajattelijana Hannu Raittila on traditionalisti. Raittila ei ole tietystä poliittisuudestaan huolimatta yhteiskunnallinen kirjailija, tai ei ainakaan pelkästään. 44) Raittila on kirjoittanut monenlaista. TAMMIKUUTA 2017 Selittää maailma ja hajottaa se KIRJAT Antti Arnkil: Raittilan linja Siltala 2016, 153 s. Kyse on yhdestä ja samasta ajatteluja kirjoitusprosessista, jossa toistuvat tietyt suuret aiheet ja kysymykset: modernisaatio, Suomi, Eurooppa, teknologia, raha, taide, kommunikaatio, uskonto ja niin edelleen.” (s. 16) Raittilan esikuvia suomalaisista kirjailijoista ovat Veijo Meri, Antti Tuuri ja Väinö Linna. Raittila on muun muassa väittänyt, että vain paljon myyviä romaaneja saa julkaista. Hän on parhaimmillaan kertoessaan miehistä ja ironisoidessaan heidän turhantärkeää maailmaansa. Kolmeen osaan jaetun kirjan alussa tehdään yleiskatsaus Raittilan teksteihin. Arnkilin mukaan Raittilan tekemisissä ”ei ole koskaan ollut jyrkkää eroa fiktiivisen ja nonfiktiivisen välillä. Etenkin esseet jäävät Arnkilin mielestä turhaan paitsioon. Kommentoi, leikkii, purkaa auki, vääntää uusiin asentoihin.” (s. Raittila on luonnehtinut tapaansa kirjoittaa matkimiseksi. Arnkil nostaa hänen kirjoistaan esiin romaanit Atlantis ja ”Pamisoksen purkaus” (2005). Myös hänen provokatiiviset lausuntonsa saattavat viedä huomion turhaan pois varsinaisesta asiasta eli kirjojen teemoista. Sen lukemalla moni saa varmasti innoituksen tarttua Raittilan parhaisiin kirjoihin. Todennäköisesti Arnkil viittaakin tällä ironisesti Hannu Raittilan proosan monitulkintaisuuteen. Ne sopivat myös kaltaisilleni lukijoille, joille Raittilan tekemiset eivät ole ennestään tuttuja. Romaanit nauttivat kohtuuttoman suurta huomiota verrattuna muihin lajityyppeihin. Hän on seurannut monessa mielessä aikaansa: ”Syvimmän laman aikaan 1993 esikoisteoksensa julkaisseen Raittilan kirjallinen ura oli noussut samaa tahtia BKT:n kasvukäyrän kanssa. Kuten Arnkil huomauttaa, ”harvemmassa ovat fiktiontekijät, joiden tuotannossa yhdistyvät niin johdonmukaisesti nämä ääripäät: kirjallisuuden epäluotettavuuden alleviivaaminen ja toisaalta pyrkimys selittää maailma, luoda absurdilta näyttävästä todellisuudesta ymmärrettävä kokonaiskuva.” (s. Sekä fiktiossaan että esseissään hän kirjoittaa perinteen päälle ja marginaaleihin. Se ei ole kuivaa kirjallisuudentutkimusta, vaan purevaa esseetä. Antti Arnkil (s. Hannu Raittila on kirjoittanut sekä proosaa että esseitä. Hänen ensimmäinen kokonaan oma teoksensa, ”Lauantaiesseet” (2014), sai hyvän vastaanoton. Hän imee vaikutteita ja sulauttaa ne yhteen. 28 19. Arnkilin uusia esseitä on helppo lukea. 8) Vanhan ja uuden välissä Kirjan nimi Raittilan linja on sikäli harhaanjohtava, että mitään raittilalaista muotoa ei ole. 64–65) Harva suomalainen kirjailija on kirjoittanut jälkimodernin ja jälkiteollisen ajan ilmiöistä yhtä kiinnostavasti kuin Raittila. Muutamaa vuotta Pamisoksen purkauksen jälkeen taittui sekä talouskasvu että Raittilan usko fiktion mahdollisuuden.” (s. 101) Raittila on poukkoillut lajityyppien välillä tavalla, joka voi tuntua vieraannuttavalta. Lopputulos on ajatuksia herättävä yhdistelmä vanhaa ja uutta. Mukana on myös kriittisiä huomiota esimerkiksi Raittilan kyvyttömyydestä kirjoittaa naisista. Tämä tulkinta on kuitenkin yksioikoinen, sillä se unohtaa Raittilan leikillisyyden ja myös hänen suoranaisen pyrkimyksensä huijata lukijaa. Tilaustyönä tehty ”Raittilan linja” on sekin onnistunut. Lajityyppien törmäys Arnkil ja hänen kollegansa ovat kritisoineet pitkän proosan ylivaltaa kotimaisessa kirjallisuudessa. Raittilan kaunokirjat on lokeroitu insinöörija äijäproosaksi, koska niissä kerrotaan insinöörimiehistä
Tarkoituksellisen poleeminen, lapsellinenkin teos haluaa aiheuttaa epämiellyttäviä ajatuksia ja tuntemuksia. Lopputulos vaikuttaa Dressmann-mainokselta. Amerikkalainen vaihtoehtoohjaaja Jim Jarmusch haluaa silti yrittää. Adam Driver näyttelee pöytälaatikkorunoilijaa. Haaveita ja kuskinhommia. Samantekevää. KOONNUT RANE AUNIMO ELOKUVA ELOKUVA Elle Hollantilaisen Paul Verhoevenin provokatiivinen ohjaus raiskatun yrityspomon vastaiskusta (Isabelle Huppert) palkittiin parhaana vieraskielisenä elokuvana Golden Globes -gaalassa. Rane Aunimo Demokraatti. Jännittävä sattuma vai ymmärrettävä syy synkistelyyn. Valitettavasti tällä sektorilla Jarmuschilla on yllättäen vähiten annettavaa. Marginaalista Uutta teknologiaa kumartavasta amerikkalaisesta nykyelokuvasta ei löydy Coenin veljesten lisäksi kuin Jarmusch, joka viitsii toistuvasti paneutua yksinäisyyden ja sivullisuuden ilmiöihin. Bussikuski Paterson asuu Patersonissa, New Jerseyn osavaltiossa. Kieltolain aikaan lainsuojaton sotaveteraani (Affleck) raivaa tietään rommiruhtinaaksi. Hänen uusimman elokuvansa päähenkilö on uneliaassa pikkukaupungissa naisystävänsä kanssa asuva lempeämielinen bussikuski (Adam Driver), joka rustaa naivistisia runoja vapaa-aikanaan tohtimatta näyttää niitä edes elämänkumppanilleen (Golshifteh Farahani). Henkilönä Paterson on kunnianhimoton haaveilija ja miltei unissakävelijä. Pahiten ”Paterson” nimittäin falskaa sivuosien muotoilussa ja pikkukaupungin ilmapiirin rakentelussa. Lemmikkikoiran joka ilta rutiininomaisesti toistuvan iltalenkin yhteydessä hiljainen kuljettaja istahtaa tuopin ääreen kulmabaarin tiskijakkaralle vaihtaakseen muutaman sanan kuppilan tuttavallisen omistajan (Barry Shabaka Henley) tai muun asiakaskunnan kanssa. ELOKUVA Paterson Ohjaus: Jim Jarmusch Pääosissa: Adam Driver, Golshifteh Farahani, Barry Shabaka Henley 2016, 119 minuuttia Arkipäiväisyyksiä ” Melankolinen elokuva kuljeskelee päähenkilön mukana pienellä alueella satunnaisen kalenteriviikon ajan. Kohtaamiset ovat arkipäiväisiä, lähes mitättömiä. Edes kerrontaa säestävät Patersonin tapailemat runojen pätkät eivät riitä tiukentamaan näkökulmaa tarpeeksi subjektiiviseksi, jotta ympäristön puuduttavuus täsmentyisi päähenkilön oman vaimean maailman kuvajaiseksi, ei välttämättä ”todeksi”. Mutta mikä miehen mieltä painaa vai vaivaako häntä mikään. Silti miestä ei voi sanoa onnettomaksikaan. ELOKUVA Live by Night Oscar-voittaja Ben Affleck istahtaa taas ohjaajan tuolille muukalaiskammoisen menestyselokuva Argon (2012) jälkeen. Tästä laveammasta tematiikasta löytyy myös Paterson-elokuvan ja sen nimihahmon ydin. Hellässä suhteessa on oma runoutensa. Paterson (2016) ei anna vastausta. Taustalla on Dennis Lehanen romaani. Kaikkein tavallisimman kuvaaminen osoittautuu taas kerran vaikeaksi, sillä samankaltaisissa kohtauksissa karikatyyriset piirteet korostuvat ja yhteisön arki tuntuu tahallisessa ykstoikkoisuudessaankin liian säyseältä, liki kiiltokuvalta. TAMMIKUUTA 2017 Pika-arviot Jackie Näin ”elämäkerta”elokuva pitäisi tehdä aina: ei vähän kaikesta vaan kaikki vähästä. Epätasaisen uran tehneen Jarmuschin teos vaikuttaa hänen sovinnaisimmaltaan. Hän ei tule maistamaan mammonaa tai juhlimaan menestystä, vaikka joskus julkaisisikin tuotantoaan. Luultavasti tarkoituksellista, ettei elokuvasta saa helposti kiinni. 29 19. Päivien toisteisuus kiinnittää huomion yksityiskohtiin. Sovinnaista Melankolinen elokuva kuljeskelee päähenkilön mukana pienellä säteellä satunnaisen kalenteriviikon ajan. Täydentäisin ajatusta niin, ettei mikään ole elokuvassa niin vaikeaa kuin kaikkein arkisimman kuvaaminen yhtäaikaa uskottavan realistisesti ja elokuvallisesti mielenkiintoisesti. Alistuja vaikuttaa valmiilta uhraamaan omat unelmansa pitääkseen muut tyytyväisinä ja arjen sovinnollisena. Chileläinen Pablo Larraín ohjasi Noah Oppenheimin käsikirjoituksesta intiimin ja impressionistisen mestariteoksen, joka kertoo Jacqueline Kennedyn muutamasta päivästä presidenttimiehensä murhan jälkeen. Onko hänen alakuloinen olemuksensa merkki pettymyksestä turhan työväenluokkaiseen ja paikallaan polkevaan elämäänsä vai vielä vakavampaa ja huolestavampaa masennusta osana eksistentiaalista kriisiä. Kriitikkolegenda Tapani Maskula kirjoitti kerran arvostelussaan, ettei mikään ole elokuvassa niin vaikeaa kuin kaikkein tavallisimman kuvaaminen. Niistä ehkä kehittyy jotain, jonain päivänä, tai sitten ei. Naisystävälleen hän ostaa pienestä palkastaan tyyriin kitaran, joka symboloi suurempaa tarpeiden ja toiveiden väistymistä kuin on ehkä suoraan luettavissa. Siinä missä Ethan ja Joel laskevat eilistä americanaa onnettomien sattumien ja harmillisten kohtaloniskujen summana, Jarmuschia eivät kiinnosta olosuhteiden sattumanvaraiset uhrit ja pyrkyrit, vaan elämä ikuisena harhailuna, jossa harvoin päästään mihinkään. Vain Vaatehuoneen Simo puuttuu
”Fyssaa, vinkkilevyn Enon bravuuria, opetti Veijo Meren jyhkeä Eeva-puoliso. Se on pohjimmaltaan fysiikan kysymys.” Espoolainen Eero Reijonen on käynyt samaa Kallion yhteiskoulua eli ”Tossua” Hande Nurmion kanssa, joten tokihan Enokin piti tunnistaa. ”Tosin ei Kari ole enää vuosiin Lahdessa asunut mutta pistäytyy silloin tällöin täällä. Itse pidän ehkä eniten vuonna 2012 ilmestyneestä ’Uskomaton matka uskovien maailmaan’.” Myös Pertti Vuorela Espoosta fanittaa Enoa. Minä tunsin näöltä, Nurmio ei. Kari Enqvist on ollut Suomalaisten skeptikkojen yhdistyksen (Skepsis ry) tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, mikä ilahduttaa minua suuresti. Tieto-Finlandia palkinnosta päättänyt geenitutkimuksen maailmanvalio Leena Palotie, stadin friidu 2006, oli ihastunut: ’...teksti elää ja hengittää ja viettelee uuden maailmanjärjestyksen pohdintaan’.” u u u Mauri Panhelainen Jyväskylästä ei Nurmio-yhteyttä ennen tätä ollut kuullut. Hänen tekstejään on hauska lukea. Tamperelainen Vesa Kautto Valtaojan myös mainitsee. Synnyinkaupunkini mies, kuten minäkään, ei pidä huuhaasta. Voidaan olla iloisia siitä, että Suomessa on tällaisia tasokkaita tieteen popularisoijia.” Viikon oikein vastanneita olivat vielä Sirpa Taskinen Helsingistä, Sirkka-Liisa Piirainen Sastamalasta, Ossi Lehtiö Tervakoskelta, Veikko Huuska Ikaalisista, Vexi Lehto Salosta ja Jari-Pekka Vuorela Tampereelta sekä viikon palkinnon saava Ilpo Pietilä Jyväskylästä. Visakausien avaajana monesti kunnostautunut tamperelainen Unto Vesa epäili tällä kertaa nopeuttaan. Kirjailija kuitenkin on Kari Enqvist, monipuolisesti ansioitunut tiedemies ja tieteen kansantajuistaja, Lahden Lyseon kasvatti – lyseolaisia me Yhteiskoulun Museon mäeltä katsoimme aina vähän alamäkeen – joka ansioistaan on palkittu monin tavoin. Arvataan nyt jälkimmäinen, kunnes ehdin tarkistaa. Koska kyseessä on Suomen ja maail mankin mittapuussa erinomaisen viisaasta ja asiantuntevasta kirjailijasta ja tiedemiehestä, en malta olla kehumatta hänen teoksiaan, jotka kaikki ovat hienoja, lukijan ymmärrystä laajentavia ja uutta ajattelua ruokkivia. Vasta nyt kirjavisan ansiosta selvisi, että siinä pitkälle avaruusmatkalle kohti Marsia lähtee asiantuntijaoppaana kosmologi Kari ’Eno’ Enqvist, eikä minähenkilön äidin veli (tai toinen Enoksi kutsuttu professori, edesmennyt Pertti Hemanus).” Ulla Vaara kiittelee sitaattivalintaa ja toteaa päälle, että hänellä lahtelaisena oli pieni velvollisuus tunnistaa kirjailija. Domman vintillä, oikiksen lukusalissa sitten taas törmättiin. ”Kun ilta on jo ehtinyt, niin en ehtine avaamaan kevätkautta, varsinkaan kun heittäydyn vajavaisella vastauksella kisakentälle. Vuonna 2002 palkittiin toinen turkulainen tähtitieteilijä Esko Valtaoja teoksesta ’Kotona maailmankaikkeudessa’. Kaverinsa Hande otti rennommin, uskontoonkin hän otti varhaislyriikassaan ekumeenis-ekonomisen kannan: ’Jos sinua vainotaan uskosi takia, vaihda uskontoa.’ Kari Enqvistin teksti on tanakkaa. Mitään ei visakallolle tarttunut pysyvästi kaaliin. Olemassaoloon ei liity syvää filosofiaa. Teos pohtii tietoisuutta, ainetta ja olemassaoloa kvanttiteorian avulla. Hän on heittänyt esiin mm. ”Enqvistin uusimman teoksen nimi – Ensimmäinen sekunti: silminnäkijän kertomus – viittaa nykyisin tietokirjallisuudessa suosittuun kaunokirjalliseen otteeseen. ”Sitaatti on Kari Enqvistin teoksesta Olemisen porteilla, josta hän sai Tieto-Finlandia-palkinnon vuonna 1999. Myös Juhani Niemi Hangosta on Nurmiota kuunnellut ja Enqvistiä lukenut. Handelle ilmeisesti ainakin yhden skepsiksen verran. Karilla on tämä taito. Mutta se toinen kirja oli se oikea. kysymykset, onko pimeää energiaa todella olemassa ja laajeneeko avaruus kiihtyvää vauhtia. Mielenkiinto pysyy yllä Karin tekstejä lukiessa jatkossakin.” u u u Sirkka-Liisa Särkkä Jyväskylästä tarttui syöttiin, joka vihjeiden perusteella varmaan monenkin mieleen tuli eli tähtitieteilijä Esko Valtaojaan. Hänen kirjansa ovat maallikolle monin osin aika vaikeatajuisia, mutta aina voi nauttia niiden korkeatasoisesta kirjallisesta tyylistä. Ja Enqvist on se Eno Nurmion ’Punaisessa planeetassa’, jossa on muutenkin kovin lystikkäät sanat.” Ei hätää, Unto, olit eka taas. Kosmologisen mittakaavan avaustehtävä tuotti vilkkaan palautteen. Keskustelu näistä ja muistakin kosmologista kysymyksistä jatkuu kuten pitääkin. Se on periaatteessa kaiken teoria tai ainakin vähän sinnepäin. Edellisenä vuonna oli saman palkinnon vastaanottanut turkulainen tähtitieteilijä Hannu Karttunen kirjastaan ’Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin’. joka ansiokkaasti sitoi kaksi visaa toisiinsa: ”Edellisessä kirjavisasssa kysytty Hilja Aaltonen oli nimenä jotenkin tuttu jo 1950-luvun pyhäkouluajoiltani, ja Kari Enqvist puolestaan on ollut keskustelun kohVeikko Somerpuro Kari Enqvist avaa lukijoille tietä laajoihin, kosmisiin ulottuvuuksiin.. 30 19. Enqvist onkin paitsi fyysikko myös kaunokirjansakin lukenut filosofi ja osa-aikahumanisti, sillä visakirjassakin on runsaasti kirjallisia viittauksia. Väärin meni, mutta Eskonkin vuoro visassa ehkä joskus tulee. Väritön maisteri Eeva oli, muuten ihan tolkun tyyppi, ainakin siinä Sörkan kovien miesten koulussa. TAMMIKUUTA 2017 ”Voiko rautakangesta enää kiinnostavammin kirjoittaa?” Uusi visavuosi alkaa hienosti. Tuomari Nurmion klassikkokappale Punainen planeetta on tunnelmaltaan kosminen, eikä ihme. ”’Anna anteeksi Eno, että katosin sanomatta sanaakaan...’, siitähän se lähtee, Nurmion Punainen planeetta. Voiko rautakangesta enää kiinnostavammin kirjoittaa. Viimeksi kuuntelin häntä ja muitakin viisaita Lahden Tiedepäivillä jokunen vuosi sitten. Kari on myös hyvä keskustelija ja kyseenalaistaa monia asioita, kuten tiedemiehelle kuuluukin. Eno on Kari Enqvist, professori ja filosofian tohtori, monin palkinnoin palkittu tieteen (fysiikka, kosmologia) yleistajuistaja (onkohan tuo sana ollenkaan?). Tuleva kosmologi ja visakirjailija oli vetänyt herneen nenäänsä, kun tulevia kallonkutistajia opetettiin yliopistolla sitä, miten taitavimmin peittää haukotuksensa potilaalta. Hande Nurmio vaihtoi koulua, niin kuin tämä visakallokin. Kyseessä on vuoden 1999 Tieto-Finlandia-palkittu teos Olemisen porteilla, itsenäinen seuralainen kirjalle Näkymätön todellisuus. Erityisesti yksittäisistä teoksistaan hänet on palkittu ”Olemisen porteilla” -kirjasta (1999) tieto-Finlandialla ja ”Kosmoksen hahmo” -teoksesta (2004) valtion tiedonjulkistamispalkinnolla, joten jommastakummasta rautakankiote lienee. ”Tiedemiehet eivät useinkaan osaa tai uskalla kansantajuistaa alansa tutkimustuloksia. Punainen planeetta sai vielä leijua rauhassa avaruudessa ja Eno Enqvist, skeptikko, pohdiskeli Hämiksellä psykan vaihtamista fyssaan
TAMMIKUUTA 2017 E llette ole sattuneet huomaamaan, kerrottakoon, että Suomen itsenäisyys täyttää tänä vuonna sata vuotta. mennessä osoitteella Demokraatti / Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. No, ei tietenkään ole. Mutta varsinkin juhlapuheisiin usein rakennettu pönötys oli poissa. Yritysmaailmassa se näyttää olevan vaikeampaa. Juuri tällöin tunnelman kohottamiseen sopii pieni parodinen tai peräti ironinen kevennys. Tuomitaan kaikki elitistit itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi. Mannerheim, Snellman, Topelius, Sibelius. Moderniin kuuluu rajojen rikkominen, postmoderniin jopa rajojen kieltäminen tai vinksinvonksittaminen sekä heikunkeikuttaminen. Taiteilijoiden on tehtävä, mitä taitelijoiden on tehtävä. Kova leffa, jonka katsomisella voi aloittaa elokuvavuoden. Mistä sitten on kyse. Jotenkin nimittäin tuntuu, että tekemättä jää juuri se, miksi jotkut yritykset ovat olemassa. Kuka on tämä aikansa kohuhahmo, mikä teos. Ja millainen Lappi-spektaakkeli on tulossa katsojarysäksi toivotusta Tiina Lymin ohjaamasta ”Napapiirin sankareiden” kolmososasta. Jännittävää löytyy myös uusista dokumenttielokuvista. Tuomitaan älymystö ja älyllinen elämä. Tästä huolimatta tai juuri siksi tilaisuuteen osallistuvilla näytti olevan hauskaa. Yritetään unohtaa, että suomalaisuus keksittiin ruotsiksi. Vastaukset viimeistään 25.1. Taide ei ole passiivista. Mitä muuta. Itse asiassa monissa esityksissä oli parodinen sävy. ”Oletan etteivät monetkaan lehtimiehet valehtele tahallaan vaan samalla periaatteella kuin runous ja historia, jotka muuntavat totuutta hitaasti luodakseen tyylin. Eläköön savupirtin alkuhämärä.” Eikö mikään ole enää pyhää. Pyhäksi julistamisen prosessi vaikuttaa varsinkin yksilöiden kohdalla älyllisyyden irvikuvalta. Sävy erosi aiempien vuosikymmenien juhlista. Eläköön savupirtin alkuhämärä. Itse en näitä sattuman, veren ja raudan tuloksia edes laskisi pyhäksi. Enkä puhu tässä vain postin jakelusta. Musiikkiesitykset olivat nykyajan populaaria kansanmusiikkia, mitä nyt Sibben Finlandiaa vähän viruteltiin. Anu Kuivalaisen dokumentti lupaa sukeltaa suomalaisten sielunmetsään nimenomaan metsässä, seuranaan muiden muassa Pentti Linkola, yksi radikaaleimmista ja kiistellyimmistä ajattelijoista. Jari Sedergren #Suomi 100 Aforismi välipalaksi Suurin turvapaikanhakijoiden ryhmä Suomessa ovat homepakolaiset. Ellei kuulu frakkikansaan, röyhelöiden sijaan on menoon osallistuttava toppatakeissa ja villamyssyt syvällä päässä. Marxin ja Engelsin Kommunistinen manifesti on yhteiskuntateorioiden klassikko ja jo siinä sanotaan, että kaikki ”mikä on kiinteää, sulaa pois”. KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 teena Lapin hiihtovaelluksilla hiihtokaverini kanssa juuri 1990-luvulla. Ilotulitusspektaakkeli oli suureellinen, mutta yhtä hieno oli tilaisuuden visuaalinen toteutus televisiossa. u u u Suomen isänmaalliset juhlat sattuvat talviaikaan. u u u Kun katsoo kuluvan vuoden elokuvalupauksia, on ilmassa vahvoja odotuksen tunteita. Joulukuun itsenäisyyspäivää ja uutta vuotta ei ole helppoa juhlia karnevalistisesti ikiomaa kansanmusiikkia laulellen. Vain lavalle houkutellulle pääministerille muistettiin vähän vihellellä ja muistuttaa menneistä ja tulevista tekosista huutelemalla. Se on Suomenkin tie. Sitä myös juhlitaan. 31 19. Helsingin kansalaistori täyttyi jo avauksessa ääriään myöten uudenvuoden yönä, kun 100 000 ihmistä katseli, kuunteli ja bailasi. Jos tuo muuntaminen tapahtuu välittömästi, on tuloksena valhe. Dome Karukosken biopic ”Tom of Finland” ja Aki Kaurismäen pakolaiselokuva ”Toivon tuolla puolen” luovat epäilemättä uusia piirteitä suomalaisuuden kuvaan jo kevään ohjelmistossa. Hän pyöri piireissä, joihin kuului myös sellaisia nimiä kuin Chanel, Stravinski, Piaf ja Picasso. Ruben Stiller antoi siitä esimerkin tammikuun alussa facebook-päivityksessään: ”#Suomi100. Tietenkin modernismista. Vaikka ajan ja tekijöitten suhteen hajonta on melkomoinen, täytyy hämmästellä ihan itsekin, että tällaiset kosketuspinnat mielestäni löytyy heidän kohdallaan.” (rb) VIIKON 3 SITAATTI Viikon kirjailijamme oli monipuolinen taiteentekijä: hänen repertuaariinsa kuului proosaa, näytelmiä, kuvataiteita sekä elokuvia niin ohjaajana, näyttelijänä kuin käsikirjoittajanakin. ”Sielunmetsän” lisäksi dokkaripuolella odotuttaa myös Suomi-kuvaa muokanneiden punkkareiden jatko-osa ”Tokasikajuttu”. Yritetään unohtaa, että suomalaisuus keksittiin ruotsiksi. Isänmaallisimmat elokuvat ovat varmaankin hyvin globaalisti ymmärrettävissä. Ammattiväkeä tuolla näköradiossa. En tiedä onko tuollainen valhe, joka ajan mittaan antaa tapahtumille syvyyttä, hyödyllinen ilman etäisyyttä. Jussi Hiltusen ”Armoton maa” on Lappiin sijoittuva Suomi-länkkäri, mutta ei kylläkään mikään turistiviehe. Luulen, että totuudenmukaisesti, tuoreeltaan raportoidut asiat olisivat tuhat kertaa tehokkaampia.”
Tiililä ehdotti, että valtuusto ottaisi pöytäkirjoihinsa insinööri Peron lausunnon ja merkitsisi sen johdosta epäluottamuslauseen ensimmäiselle kaupunginlääkärille. Kunnallinen terveydenhoito Tampereella. Pikkupässi ei antanut ison työntyä sisään. Saarena Kyläsaari hävisi kartalta 1940-luvulla. Sitten ne juoksivat päänsä yhteen.” Maailman kirjallisuuden katekismus HANNU RAITTILA: PAKOSARJA (1992) . Sen Raittila osaa verrattomasti. Aina kun isopässi pääsi hollille, pieni puski sitä sivusta lonkkaan. Pian hän on jo jossain kulttuuritalossa analysoimassa elokuvia yhdessä kirjallisten kollegojensa kanssa. Merkittävän julkkisuran itselleen luonut Buffalo Bill, alias William Cody oli kuollut. Tampereen valtuuston tiistaisessa kokouksessa oli esillä sikäl. Sen sijaan Yhdysvalloista saatiin lukea suru-uutinen. ”Rumia paljastuksia” Tampereella Tampere oli kärsinyt vuodesta 1915 alkaen vakavista lavantautiepidemioista, joiden syyn epäiltiin olevan peräisin huonosta juomavedestä. – K.L. Isopässi kääntyi kohti kiusankappaletta. Pero ei tahtonut enää vastustaa jyrkempiin toimenpiteisiin ryhtymistä asiassa. terveydenhoitolautakunnan toimintakertomus v:lta 1915. Miten ensimmäinen kaupunginlääkäri on tointansa hoitanut. /-/ tässä kohtaa muutama rivi on sensuroitu /-/ Mitä teki ensim. Paitsi onnettomuudesta, kertoja puhuu metsästäjien kanssa muun muassa Kantolan perheestä. Hän kirjotteli konjakkireseptejä, jopa niin suuressa määrässä, että lääkintöhallituksen täytyi asiaan tarttua ja antaa hänelle varoitus. Rumia paljastuksia. Paketti on koko ajan kasassa. Ins. 32 19. Keskustelun päätyttyä lykättiin asia valmisteluvaliokuntaan, jonka on hankittava siitä myöskin ensimmäisen kaupunginlääkärin ja terveydenhoitolautakunnan lausunnot. Tammikuussa 1917 kaavailtiin Helsingin Kyläsaareen laivaveistämöä. kaupunginlääkäri. Buffalo Bill kuoli Venäjän kuohunta rauhoittui ainakin Suomen lehdissä hetkeksi, kun keisarivalta yritti pelata aikaa lykkäämällä duuman ja ministerineuvoston istuntoja helmikuun lopulle. Työmies rupesi vastustamaan hanketta synkeästi. – Kyläsaaren ostohanke on saatava estetyksi. Novellin otsikkoon ”Koiran kuolema” päästään, kun minäkertoja ajaa metsästäjäporukan ajokoiran yli. – Mutta komein nähtävyys oli itse ukko, valkotukkainen ja valkopartainen maalaistyyppi, joka uhkean valkoisen hevosen seljässä istuen pettämättömällä kädellä ampui rikki taajaan heitettyjä lasipalloja, Työmiehen nimimerkki -la kirjoitti muistellen näkemäänsä Buffalo Billin esitystä. Työmies 19.1.1917 Laivaveistämö Kyläsaareen. Rehtori N. Se oli uuhien selässä. Myöhemmin kasvava Helsinki nielaisi Kyläsaaren ja muutkin alueen pikkusaaret alleen. Monta miljöötä, paljon henkilöitä ja tapahtumia – vain 13 sivua. Lääkäri katsottiin syypääksi, koska ei pystynyt junttaamaan esitystään läpi valtuustossa. Toi esiin erinäisiä syytöksiä kaupungin lääkärin velvollisuutensa laiminlyömisestä asiassa. Tuohon aikaan Kyläsaari oli oikea luonnonkaunis saari, jonne kuljettiin puusiltaa pitkin. Paikalla rakennettiin muun muassa vedenpuhdistamo ja jätteenpolttolaitos, nykyinen kierrätyskeskus. Työmies siteerasi aiheesta Kansan Lehteä. TAMMIKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE ”Isopässi oli rikkonut karsinan aidan. Kyläsaari hävisi saarena kartalta 1940-luvulla ja jäi muiden alueen pikkusaarten tavoin täyttömaan alle. kaupunginlääkärin ratkaistavaksi jäisi, tahtooko hän tämänkin painon alla jatkaa virassaan pysymistä, vai jättää sen luotettavampiin käsiin. Virkistyspaikkana se kipeästi tarvitaan, Työmies otsikoi. kaupunginlääkäri jatkoi näitten reseptien kirjoittelemista varoituksesta huolimatta, joten lääkintöhallituksen oli pakko antaa hänelle vielä toinenkin varotus, uhalla että häneltä otetaan pois praktiikan harjoitusoikeus. Näin tehden täyttäisi valtuusto ainakin siveellisen velvollisuutensa, ja ensim. Mutta ensim. Saaressa oli muun muassa uimalaitos, joka oli työläisväestön ahkerassa käytössä. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Täsmällisemmin ei lammaskatraan arjesta voi juuri kertoa kuin Raittila tekee esikoisnovellikokoelmansa ensimmäisen kertomuksen ensiriveillä. Syy vieritettiin kaupunginlääkäri Ernst af Hällströmin kontolle, vaikka tämä oli yrittänyt esittää kaupunginvaltuustolle Näsijärvellä sijainneen vedenottoputken pidentämistä. Sen johdosta insinööri Paavo Pero laajasti arvosteli kaupungin ensimmäisen lääkärin Ernst af Hällströmin toimintaa vesijohto imuputkiasiassa. Jari Soini. Alueelle rakennettiin vedenpuhdistamo ja myöhemmin järtteenpolttolaitos, nykyinen kierrätyskeskus. William Cody suurinpiirtein vuonna 1880
TAMMIKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Nuoria kotkia johdetaan ilolla Yhtä perhettä SOSIALIDEMOKRAATTISEN LIIKKEEN TOIMINTA TUTUKSI Kuvat Jari Soini Nuoret kotkat saivat Nasima Razmyarista innokkaan puheenjohtajan.. 33 19
K etterä ja uudistuskykyinen Razmyar kertoo, että Nuorissa kotkissa on jo aiemmin aloitettu järjestörakenteita uudistava työ. Razmyarilla ei itsellään ole tällaista suhdetta järjestöön, mutta sellainen olisi ollut Razmyarin mieleen. Siksi meilläkin pitää olla ketteryyttä, Razmyar sanoo. – Perheiden hyvinvointiin liittyvät asiat kokonaisuutena vaikuttavat takuun toteutumiseen, hän sanoo. – Minusta järjestöjen ääni on valtavan tärkeä. Nyt, kun puolueet kautta linjan ovat innostuneet harrastustakuusta, ovat myös Nuorten kotkien näkemykset tarpeen. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti N uorten kotkien puheenjohtajana vastikään aloittanut Nasima Razmyar tuntuu olevan täynnä intoa uudesta tehtävästään. Nuorissa kotkissa esimerkiksi harrastustakuusta on puhuttu jo paljon ennen kuin se on noussut poliitikkojen puheisiin. Järjestöissä on paras osaaminen ja ajantasainen tieto siitä, mitä lapset ja nuoret tarvitsevat. Razmyar kuvailee tekemisen palon – ja uskon aatteeseen sekä lapsiin ja nuoriin – näkyvän jo siinä, kuinka paljon vapaa-aikaansa ihmiset ovat valmiita antamaan järjestötyölle. Nuoret kotkat on kaikille Harvassa eivät sosialidemokraattisessa liikkeessä ole ne, jotka ovat kasvaneet Nuorten kotkien parissa. Hän toivoo puheenjohtajuutensa vaikuttavan positiivisesti siten, että myös pakolaisja maahanmuuttajaperheet löytäisivät tiensä Nuorten kotkien toimintaan. Ruohonjuuritason ääni kuuluviin Puheenjohtajana Razmyar toivoo pystyvänsä vahvistamaan Nuorten kotkien asemaa yhteiskunnallisena vaikuttajana. Lapsilla ja nuorilla on hänen mukaansa varmasti näkemyksiä esimerkiksi siitä, millaista leiritoimintaa halutaan tai millaista lapsija nuorisotyötä juuri nyt tarvitaan. Monet kesät on mietitty, mitä sitä tekisi, Razmyar muistelee. Järjestöissä tehdään arvokasta ja merkityksellistä ruohonjuuritason työtä. Razmyar pohtii, että tällaiset aloitteet olisi hyvä saada nostettua yhteiskunnalliseen keskusteluun tehokkaammin. Kotkien puheenjohtajuus on luontevaa jatkumoa, sillä Razmyar on jo ollut lapsija nuorisoasioiden pulssilla Setlementtiliitossa, Kalliolan nuorten puheenjohtajana sekä SDP:n kulttuuri-, urheiluja nuorisotyön työryhmissä. Razmyar haluaa ottaa entistä enemmän lapset ja nuoret mukaan ja avuksi Nuorten kotkien toiminnan sisältöjen pohtimiseen. Nyt pitää Razmyarin mukaan kirkastaa visio siitä, miltä Nuoret kotkat järjestönä näyttää 5–10 vuoden päästä. Kun hänen halukkuuttaan puheenjohtajuuteen kyseltiin, ei Razmyar pohtinut vastaustaan pitkään. Nämä lapset ja nuoret tulevat kasvamaan maailmassa, jossa on paljon epävarmuutta ja muutostahti on huikeaa. Hän toivoo, että uudistustyötä pystytään jatkamaan hyvässä hengessä ja avoimin mielin. – Myös oma elämäntilanne vaikuttaa paljon siihen, mistä on luontevaa puhua ja missä on luontevaa vaikuttaa. Lisäksi näitä toimijoita tarvitaan toteuttamaan harrastustoiminta, Razmyar sanoo. – Muistan, kuinka hukassa meidän perheemme oli, kun olin pieni ja tulimme Suomeen. Razmyarin mielestä on hyvä, että matalan kynnyksen ja lompaNasima Razmyar toivoo, että hänen puheenjohtajuutensa muistuttaa siitä, että Nuorten kotkien toiminta on tarkoitettu kaikille.. Tarpeen on myös pohtia, mitä muita kuin taloudellisia esteitä osallistumiseen on. – Kun minä puhun pakolaistaustaisena puheenjohtajana, ehkä moni heistä huomaakin, että tämä toimintahan on tarkoitettu meillekin, hän pohtii. Razmyar kehuu Nuorten kotkien väkeä vuolaasti. Kotkissa lapsija nuorisotyötä tehdään Razmyarin mukaan mielettömän suurella sydämellä ja intohimolla. Ei riitä, että luodaan mahdollisuuksia harrastaa. Kuinka paljon sitä kaipasikaan, että olisi ollut joku taho, jonne olisi ollut mukava ja helppo mennä. Uskon, että positiivinen mieli kiertää, toivottavasti myös lapsille ja nuorille. 34 19. Näistä lähtökohdista on ilo lähteä yhteiseen työhön. Tällä motolla saadaan hyvä kausi, tuore puheenjohtaja tuumii. Harrastustakuun toteutus on kuitenkin monimutkainen palapeli. Hän huomauttaa, että kun töitä tehdään lasten ja nuorten kanssa, on ajan hermolla olo entistä tärkeämpää. Luulen, että lasten ja lapsiperheiden asiat nousevat minulla nyt väistämättä myös poliittisessa työssä tavalla tai toisella keskiöön, elokuussa lapsen saanut Razmyar kuvailee. TAMMIKUUTA 2017 kolle lempeiden harrastusmahdollisuuksien lisäämisestä puhutaan. – Meidän pitää toimijoina olla esimerkillisiä. – Minun mottoni on, että asiat tehdään hyvällä mielellä ja positiivisesti, hyvällä yhteishengellä
– Puoluekokouksen ja valittavan puoluejohdon on keskityttävä siihen, miten SDP muuttaa yhteiskuntaa, jotta se olisi tulevaisuudessa kansalle parempi. Lahden periaateohjelmaesityksestä on nyt ollut aika vähän paikallista keskustelua. Forssan 1903 ja Helsingin 1952 periaateohjelmat kestivät kauan ja niillä oli ikonin rooli. Stoppi eriavoistumiselle Myös Tarja Viikari toivoo, että puoluekokousedustajat jaksaisivat puhua henkilökysymyksiä enemmän SDP:n linja-asioista, tulevaisuuden visiosta. Mutta usein puoluekokouksessa tunnelma tiivistyi ja lämpö nousi, jotkut sovitut asiat pitivät, jotkut eivät. Viikari on samaa mieltä. Hänen mielestään SDP ei ole puolueena pystynyt hallitsemaan maailman muutosprosessia. Toisaalta se voisi olla poliittisesti ongelmallista. – Seitsemän eteläistä piiriä sopivat monista asioista keskenään. Siitä vaan reiluun äänestykseen, sanoo Lahoniitty. Esimerkiksi oikeistopopulismin hurjaa vahvistumista. Turkulainen Lahoniitty on varmaankin SDP:n kokenein puoluekokousedustaja, sillä hän osallistuu helmikuussa kahdeksannettatoista kertaa puoluekokoukseen. 35 19. Esimerkiksi Turun seudun Wanhoissa Tovereissa kysyttiin, pitäisikö nyt valita tietyt tavoitteet ja ottaa lisäaika itse periaateohjelman hiomiselle. Menettelytapa-valiokunnalla oli iso rooli Armas Lahoniitty aloitti puoluekokousedustajauransa vuonna 1972 Tampereella. Lahoniityn mukaan SDP:n arvot ovat pysyviä. Viikarin mukaan SDP:n on vastustettava eriarvoistumisen lisääntymistä, pidettävä kaikista huolta, oltava vahvempi ympäristöpuolue ja toimittava nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. – SDP on aina ollut rakentamassa tulevaisuutta siten, ettei yhteiskunta muuttuisi kovaksi. Raaka business-ajattelu on tullut arvoista ykköseksi monilla aloilla. – Kaikissa käymissäni kolmessa puoluekokouksessa on ollut omat kohokohtansa, sanoo Tarja Viikari.. Analysointikykyä ja tulkintaherkkyyttä Armas Lahoniitty pitää SDP:n kannatuslukuja murheellisina. – Olisin nähnyt mielelläni myös Antti Lindtmanin ehdokkaana. Jyväskyläläinen Viikari puolestaan lähtee neljänteen puoluekokoukseensa. Puolueen julkikuva on saatava sellaiseksi, että myös nuoremmat sukupolvet kokisivat SDP:n omakseen. Konkarit haluavat SDP:stä tulevaisuuspuolueen Puoluekokous 2017 S DP:n ”puoluekokouskonkarit” Armas Lahoniitty ja Tarja Viikari pitävät välttämättömänä, että SDP on Lahden puoluekokouksen jälkeen uskottava tulevaisuuspuolue. – Toki esimerkiksi Jyväskylässä 1975 keskusteltiin vilkkaasti sosialisointiohjelmasta. Nykyisin puoluejohdon valinnoissa mennään suoraan äänestykseen. – On hyvä, että puolueessa käydään kunnon keskustelu ja että meillä on liikettä eteenpäin vieviä vaihtoehtoja. Markku Lahikainen Demokraatti Armas Lahoniitty on kahdeksannessatoista puoluekokouksessaan periaateohjelmavaliokunnan jäsen. SDP:n on rakennettava inhimillistä yhteiskuntaa ja toimittava niin, että se on mielenkiintoinen puolue, joka uskottavasti pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. TAMMIKUUTA 2017 ” SDP:n on rakennettava inhimillistä yhteiskuntaa ja toimittava niin, että se on mielenkiintoinen puolue. ” Eriarvoistuminen on suurin uhkamme ja sen vastustamisen on oltava SDP:n ykkösasia. – Kysymys on siitä, miten niitä toteutetaan käytännön politiikassa. Sitä varten meidän on tehtävä vanhaa pohjatyötä, tarvitsemme yhteiskunnan analysointikyvyn terävöittämistä ja herkkyyttä tulkita maailman ilmiöitä. Puheenjohtajakisa on hyvä asia Armas Lahoniitty ja Tarja Viikari pitävät hyvänä sitä, että puheenjohtajan paikasta käydään kamppailua. Kuten nyt on tapahtunut. – Silloin käytiin tiukkaa keskustelua EEC:hen liittymisestä ja seurasin kokouksessa ensimmäistä kertaa Rafael Paasion toimintaa. – Eriarvoistuminen on suurin uhkamme ja sen vastustamisen on oltava SDP:n ykkösasia. Lahoniityn mukaan henkilökysymykset ovat olleet puoluekokouksissa aina keskeisiä asioita, vaikka hänkin on ollut hyväksymässä kahta periaateohjelmaa. Menettelytapavaliokunnan rooli oli erittäin vahva puoluekokouksissa aina 1990-luvulle saakka
Nyt minulla on viisi lastenlasta. Hän on poikana ollut lukuisilla leireillä ja iän kartuttua ryhtynyt itse ohjaajaksi – vetämään leirejä niin piirin tasolla, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Silloin alettiin haukkua, että ”saatanan Nalle-vaari”. Siinä kilometrejä kertyi. 10 000 kilometriä ja toritapahtumia Työelämässä muun muassa linjaautol la tilausajoja ajanut Saarinen on vuosien varrella tehnyt monenlaista vaalityötä, mutta mieleen on painunut erityisesti presidentti Martti Ahtisaaren kampanja. Teinipoikana Saarinen nimittäin tykästyi Kansan Lehden päätoimittaja Otso Ojalan pakinoihin, joita Ojala kirjoitti samaisella nimimerkillä. Kun poika kasvoi nuoreksi mieheksi, oli ilmiselvää, että tie vie edelleen sosialidemokraattiseen nuoriso-osastoon ja työelämän myötä ay-liikkeeseen. – Minä kun olin 74–78-kiloisten sarjan painija, niin läimin oikein kunnolla. Kaikille vaaleissa vapaaehtoisesti hommia paiskiville hänellä on muutama neuvo. Hän auttaa nuorta polvea mielellään ja on ollut talkooapuna SDP:n teltalla esimerkiksi Sulkavan souduissa ja toritapahtumissa. Nämä työväentalojen talonmiehet, soppatykkitaiturit ja toritelttojen pystyttäjät ovat niitä taustavoimia, jotka muodostavat yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa liikkeen tärkeän tukirangan. Saunanlämmittäjä ja leiriapuri Saarinen on ollut vuosien saatossa monessa mukana. Äänestys alkaa toukokuussa. 36 19. Vapaaehtoistyön ei pidä olla pakkopullaa. Vapaaehtoistyön ei pidä olla pakkopullaa, Saarinen sanoo. On lempinimellä muutakin, työväenliikkeeseen tiiviisti liittyvää taustaa. TAMMIKUUTA 2017 Nalle-vaari on Kotkien kaveri ” Tehkää sitä, mikä teistä tuntuu hyvältä. Äänestäneiden kesken arvotaan matka samaiselle risteilylle. – Kun Ahtisaaren esivaalikiertuetta suunniteltiin, ilmoitin, että voin kuukaudeksi lähteä ajamaan Martin esivaalibussia. Lempinimi on peruja 1950-luvulta, jolloin nappanahkatakit olivat muotia ja Saarinen opiskeli Tampereella metallialaa. Niin me Martin kanssa matkustimme 10 000 kilometriä kuukaudessa ympäri SuoTeräsvaari ESITTELEMME KEVÄÄN AIKANA 10 LIIKKEEN VOIMAHAHMOA Vaari 2/10 Sanna Koskenranta Tuomo Saarinen tunnetaan Nalle-vaarina. Hän on syntyisin Viialasta ja kasvanut perheessä, jossa työväenliike oli ainoa vaihtoehto. – Silloin totesin, että minustakin tulee vielä jonain päivänä Nalle-vaari. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti. Isä ei katsonut suotuisasti ajatuksia partioon liittymisestä vaan patisti pojat Nuoriin kotkiin. Tuomo Saarinen on tuttu näky tapahtumissa edelleen. Kun ensimmäinen heistä syntyi 25 vuotta sitten, otin Nalle-vaari-nimen käyttöön, 72-vuotias Saarinen kertoo. Alkuun haukkuminen ei ollut kivaa, mutta useinhan lempinimet lähtevät irvimisestä, Saarinen kertoo. Virallinen Teräsvaari-titteli luovutetaan voittajalle Demokraatin lukijaristeilyllä elokuussa. Tehkää sitä, mikä teistä tuntuu hyvältä. Demokraatti esittelee keväällä kymmenen Teräsvaari-kandidaattia, joiden joukosta lukijat saavat äänestää suosikkinsa. Tällä nimellä tunnetaan kouvolalainen Tuomo Saarinen. – Tutustukaa liikkeeseen ja ehdokkaisiin, olkaa kiinnostuneita myös sisällöstä. men, Saarinen muistelee ja kertoo ajaneensa vaalibussia myös varsinaisen vaalikampanjan aikaan. Nalle-vaari. Teräsvaari-ehdokkaat esittäytyvät Aatteen paloa, talkoohenkeä ja sitkeää työtä sosialidemokratian eteen. Kaikesta vuosien mittaan tehdystä vapaaehtoistyöstä Kotka-liike on Saariselle lähinnä sydäntä. Kaverit olivat mennä kasvoilleen. Varakkaampien perheiden lapset ilmestyivät kouluun uutukaisissa takeissaan, jotka oli tapana ajaa sisään läimimällä kämmenellä takin selkämystä. – Nykyään en enää vedä leirejä, mutta olen kuitenkin saunanlämmittäjänä ja apuna leireillä, Kymen Nuorten kotkien puheenjohtajana yhä toimiva Saarinen kertoo
Olennaista on suunta ja liike. Edellisille polville, hyvinvointiyhteiskunnan rakentajille, kuuluu suuri kunnia. TIMO HARAKKA Puheenvuoro I hmiskunta rakentaa parempaa maailmaa askel kerrallaan. Seuraava kirjani Suuri kiristys (2014) kuvaa seurauksia: oikeiston aiheuttamaa lamaa, suurtyöttömyyttä, äärioikeiston ja populismin nousua. Jotta vastaamme sosialidemokraattisten rakentajapolvien haasteeseen, meidän on uudistettava Suomea, Eurooppaa, maailmaa. Ja sen eteen olen valmis taistelemaan. Olen itse tuon kultaisen kehitystien kasvatti. Mauno Koivisto kirjoitti jo 1960, ettei sosialismi enää tarkoita yhteisomistusta. Kuten jokainen Thomas Pikettyn teeseihin tutustunut tietää, maailma on eriarvoisempi kuin koskaan. 2020-luvun sosialidemokratian haaste on kaksiosainen. Yhteiskunta vaikuttaa omistamiseen veroilla ja laeilla, työehdoilla ja talouspolitiikalla. Joskus harppaukset ovat pitkiä, useimmiten varsin lyhyitä. Minun sukupolvelleni tarjoutui se mahdollisuus, joka vanhemmiltamme puuttui. Haluan omille lapsillenikin samat mahdollisuudet, jotka itse olen saanut. Jos sosialismi tarkoittaa määrätietoista tulojen tasausta, sitä tarvitaan tänään enemmän, eikä vähemmän. Aitoa kilpailua edistävä kuluttajaliike on sydäntäni lähellä, siksi olen HOK-Elannon hallintoneuvoston jäsen. Toivon, että suomalaiset yritykset menestyvät kovassa kansainvälisessä kilpailussa – ja tekevät törkeän hyvää tulosta. Verorahoilla yhteiskunta tarjoaa uusia mahdollisuuksia jokaiselle suomalaiselle. Miten uudistamme yhteiskuntaa. 62 ihmistä omistaa saman kuin puolet maapallon asukkaista. Yli sadan vuoden aikana on saatu valtavasti aikaan. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, työajan lyhennys, vapaa ja ilmainen koulutus, terveydenhuollon ja sosiaaliturvan uudistukset. Siis yhteen linja-autoon mahtuva joukko on rikkaampi kuin 3,75 miljardia ihmistä. Puolueemme syntyi tarpeeseen vapauttaa ihminen työn orjuudesta, tiedon puutteesta ja epätasa-arvosta. TAMMIKUUTA 2017 Sosialismi ei ole kuollut Minun sosialidemokratiani tarkoittaa jokaiselle avoimia mahdollisuuksia ja oikeuksia. Rikkain yksi prosentti omistaa maapallon varoista enemmän kuin loput 99 prosenttia. Ensin on purettava uusliberalistinen, yksityistävä ja eriarvoistava ideologinen järjestelmä. u u u Olen sanonut olevani Supercell-sosialisti. Väinö Tannerille käytännön sosialismia oli osuustoiminta. Sen syntyä elähdyttivät sanat sosialismi ja demokratia. 37 19. Äärikapitalismin ja pankkikeinottelun vaarat paljastuivat vuonna 2007 alkaneessa finanssikriisissä. Sitten on rakennettava sosiaalisesti oikeudenmukainen, ympäristöä kunnioittava aito markkinatalous. Kirjassani Luoton loppu (2009) esittelin vastuullisempia vaihtoehtoja – joita ei toteutettu. Minun sosialidemokratiani tarkoittaa jokaiselle avoimia mahdollisuuksia ja oikeuksia. Jos tämä on Bernie Sandersin mainostamaa demokraattista sosialismia, niin olkoon: ei nimi henkilöä pahenna. Syntynyt tehtaan piipun juurelle, kasvanut työläisperheessä ja päässyt ensimmäisten joukossa peruskouluun. Mitä se tarkoittaa. Siitä voitosta suoritetaan kohtuullinen vero, kuten Supercell nurkumatta tekee. Mutta miten itse vaalimme tätä perintöä. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.), SDP:n puheenjohtajaehdokas.
Yhteiskunnan ylimmiltä tahoilta suoritettu uskontojen ja ideologioiden mukaan leimaaminen antaa oikeutuksen epäja ennakkoluuloihin kaikille. Solidaarisuus on vastaus, ei syy Euroopan haasteisiin. Avaimena ovat tasavertaiset mahdollisuudet ja oikeudenmukainen osa hyvinvoinnista. EU:n keskeinen ongelma ei ole byrokratia tai instituutiot, vaan kansallisia hallituksia johtavat poliitikot, jotka menevät mistä aita on matalin, vain pysyäkseen vallan kahvassa. Uusi sosialidemokraattinen politiikka edellyttää kuitenkin myös uskallusta irrottautua valtionhoitajuuden velvollisuuksista. u u u Tutkimustiedon mukaan ihmiset odottavat EU:lta enemmän ja syvempää yhteistyötä. T oisen maailmansodan jälkeinen fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin kasvu rakentui sodassa kadotettujen vapauksien takaamiselle. Nykyinen tietoisen vääristelyn aika ei lisää mielipiteen vapautta, vaan vähentää tarvetta kuunnella. Kiihtyvällä tahdilla kehittyvää teknologia mahdollistaa meille hyvinvointia, mutta tarvitsemme aktiivista digitaalista teollisuuspolitiikkaa ja peruskoulu-uudistuksen kaltaisen osaamispanostuksen. TAMMIKUUTA 2017 Vapauden vartijat ANTTON RÖNNHOLM Puheenvuoro Solidaarisuus on vastaus, ei syy Euroopan haasteisiin. Puute on suhteellista, mutta tulonjaon muutos niin yhteiskuntien välillä, kuin niiden sisällä on kiistaton. Niitä ovat vapaus puutteesta ja pelosta sekä oikeus omaan mielipiteeseen ja uskoon. Kirjoittaja on Milttonin Brysselin toimiston asiantuntija, puoluesihteeriehdokas. Nationalismin ja muukalaiskammon nostaessa päätään keksimme satavuotiaalle Suomelle uudelleen kansallisen ylpeyden, joka ei juhli väkivallan symboleja tai sulje pois, vaan rakentuu omille vahvuuksille, halulle auttaa ja edistää vuoropuhelua keskinäisriippuvaisessa maailmassa. Luotamme jokaisen haluun tehdä hyvää ja rakentaa tulevaisuutta vapaana yksilönä, yhteistyössä muiden kanssa. Jos unohdamme historiamme, vapauksien rapautuessa menetämme myös hyvinvoinnin. 38 19. Keskeisten vapauksien vartijana sosialidemokratia on aatteena yhtä ajankohtainen kuin vaaran vuosina. Järjestelmällisellä ohjelmatyöllä SDP:n nousee johtavaksi asiantuntijaksi megatrendien luomissa haasteissa. Globaalit ongelmat huutavat rajat ylittäviä ratkaisuja. Suomen ja koko Euroopan matka kasvun ja sopimisen yhteiskuntiin on kulkenut tätä vapauspolkua. Pakolaisuus rajoilla tai katupartiot kaduilla eivät ole vapautta pelosta. Kurottaudumme näkemään riittävän kauas ja luotamme siihen, että äänestäjät katsovat sinne kanssamme. Getty Images. Luonnonvarojen kestävyyskriisissä otamme johtajuuden maaja metsäsektorin sekä kiertotalouden asiantuntijoina. Tulevalla puoluekokouskaudella teemme SDP:sta johtavan ideologisen voiman eurooppalaisessa sosialidemokraattisessa perheessä. Kaupungistuminen edellyttää sosialidemokraattisempaa asuntoja aluepolitiikkaa. Tässä työssä sallimme mielipiteet ja keskustelemme toisiamme kuunnellen ja arvostaen. Lähdemme uskosta edistykseen ja ihmisen kykyihin saavuttaa mitä tahansa
Lisääkö se Bernerin intoa ajaa laatikoita. Suomeen mahtuu kerralla vain yksi keskustelun aihe. Nyt näin ei sitten käykään. Nyt se on sote. TAMMIKUUTA 2017 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Lisäksi, kun maksut kerätään yksityisten yritysten kautta, niihin pitää lisätä alv. Poliitikkoja ei ole kiinnostanut keskustella venäläisten kanssa, miten pidetään yllä hyviä suhteita itäiseen naapuriin. Suuren auton ostaja maksaa nyt auton ostosta enemmän veroa kuin pienen ostaja ja vuotuista käyttömaksua enemmän kuin pienen omistaja. Trump toivottavasti pitää sanansa ja muuttaa Amerikan ulkopolitiikan sellaiseksi, jolle Suomenkin ulkopolitiikassa olisi ollut jo pitkään tarvetta. Firmat saavat vähentää alv:n, mutta yksityiset eivät. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Suomen linjan olisi syytä muuttua. Jos digi-intoa olisi hillitty muutama vuosi, olisimme välttyneet erillisiltä bokseilta. Iltalehti jo spekuloi, että laatikoiden valmistus annettaisiin Sipilän lähipiirissä olevalle yrittäjälle. Tämä on suuri tulonsiirto yksityisiltä yrityksille ja köyhiltä rikkaille, mutta asia yritetään pimittää. Samalla olisimme säästäneet miljardin verran turhaan ulkomaille vietyä boksien ostorahaa parempiin tarkoituksiin. Amerikan vaalituloksen vuoksi Suomi on joutunut tai oikeammin sanottuna ajettu korkeimman ulkopoliittisen johtomme toimesta kummalliseen ja jopa vaaralliseenkin ulkopoliittiseen loukkuun. Sosialidemokraateilla on vielä mahdollisuus reivata omaa suhtautumistaan Venäjään ja vaalivoitolla peruuttaa Suomelle pelottava ja tuhoisa Euroopan unioniin, Natoon ja Amerikkaan tukeutuva Venäjä-vastainen ulkopoliittinen liittoutuminen. Lopputuloksena isoilla firman autoilla ajavien kulut putoavat murto-osaan nykyisestä ja maksumiehiksi joutuvat yksityiset, pienillä autoilla ajavat. Mustat laatikot ovat turhia ja loukkaavat yksilön tietosuojaa. Rauhanomainen rinnakkaiselo Suomen ja Venäjän välillä voisi lujittua ja rauha maailmassa saattaisi olla taas askeleen lähempänä, jos liennytystoimet alkaisivat Amerikan mantereelta. Kun maksut tasataan samaksi kaikille, ison auton maksut laskevat ja pienen auton kulut nousevat. Venäjä voi kuitenkin edelleen katsoa Suomen olevan maa, johon ei voi presidentti Kekkosen kauden tavoin luottaa, koska Suomi on lähtenyt seikkailemaan ulkopolitiikassa vesille, joiden myrskyjä ei voi ennustaa. Ollilan ajatus oli varmaankin se, että Nokia tai joku muu sitä lähellä oleva firma saisi rakentaa laatikot. Suomi on luottanut Amerikkaan ja varsinkin siihen, että sen johto lyö kaikissa olosuhteissa Venäjää. Mustat laatikot saivat alkunsa Nokian johtajan Jorma Ollilan työryhmästä. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Ulkopolitiikkaamme pitää muuttaa Liikennesuunnitelma on suuri tulonsiirto yrityksille ja rikkaille Mustat laatikot soten varjossa Autojen mustat laatikot ovat turhia ja loukkaavat yksilön tietosuojaa. Suuri auto kuluttaa enemmän eli maksaa polttoaineverona kilometriä kohti enemmän kuin pieni auto. Nyt yhtäkkiä ollaan tilanteessa, jossa Venäjän ja Amerikan suhteet todennäköisesti lämpiävät. Se ei ole mahdollista nykyhallituksen ja ulkopolitiikan johdon kaudella. Teollisuudelle ja monille pienyrittäjille vahingolliset pakotetoimet vain näyttävät jatkuvan. Sen pitkässä varjossa ministeri Berner ajaa innolla uutta lisäveroa autoiluun, jossa kaupalliset yritykset saisivat oman siivun. Presidentti Donald Trump piti jo vaalikampanjansa aikana tarpeellisena luoda hyvät suhteet Venäjään. Ari Tielinen Joensuu Ministeri Bernerin ajama liikennesuunnitelma sisältää kaksi piilotettua kieroutta, joita ei tietenkään mainosteta. Firman omistamalla autolla ajavat maksavat liikkumisestaan neljänneksen vähemmän kuin yksityiset. Jungnerin ajamat digiboksit televisioiden kylkiin. Seppo Ketola Espoo Suomi on lähtenyt seikkailemaan ulkopolitiikassa vesille, joiden myrskyjä ei voi ennustaa. Suomi on liittoutunut Euroopan unionin jäsenenä läntiseen liittoon, jonka toimet, muun muassa Ukrainan kriisin seurauksena päätetyt Venäjä-pakotteet, ovat huonontaneet suhteitamme Venäjään. Kimmo Hotulainen Hanko. 39 19. Suomen olisi pitänyt valita Euroopan unionissa linja, joka olisi turvannut Venäjän kanssa hyvät suhteet. Suomen ulkopoliittinen johto ja eduskunta on piittaamatta Suomen puolueettomuudesta jopa uhonnut yhdessä Euroopan unionin kanssa tavalla, joka on ärsyttänyt Venäjän nykyjohtoa ennennäkemättömällä tavalla. Nyt ne on pahasti tärvelty. On kaivettu verta nenästä. Suomi ajelehtii uusilla vellovilla vesillä vailla omaa ulkopoliittista päätösvaltaa, koska senkin on vienyt meiltä EU ja natohaukoista kuohuva eri puolueisiin piiloutunut militaristikerma. Se on yhtä turha kuin muutamia vuosia sitten M. Yksinkertainen, edullinen ja helppo tapa olisi, että vuosikatsastuksessa auton ajokilometrit taltioidaan ja ilmoitetaan verottajalle. Aika hoiti boksit television sisään
Esimerkiksi asumisoi keus on hyvä tapa omistaa ja hal linnoida asuntoja. Ne on sijoitettava parhaille paikoille, tuotettava korkeatasoisesti, va rustettava viihtyisillä yhteisti loilla ja järjestettävä asukkaiden itsehallintoyhteisöiksi. ETK:n taaksepäin katsovan arvion mukaan palk kaindeksi olisi tuottanut tähän tavoitteeseen nähden lähes kak sinkertaiset rahastot. On järjestet tävä kaupunkiseuduille ja maa kunnallisesti asuntoosuuskun tia tai asumisyhdistyksiä, jotka edustavat asukkaita ja tuottavat asuntoja urakointimenettelyllä. Olavi Niemi Varttuneiden asumisoikeus yhdistys Jaso, puheenjohtaja Jyväskylä Asuntotilanne on suurempi ongelma kilpailukyvylle kuin palkat, eläkeikä ja työaika yhteensä. Luulen, että asuntotilanne on suu rempi ongelma maamme kilpai lukyvylle kuin duunareiden pal kat, eläkeikä ja työaika yhteensä. Palkkatasoindeksi ei olisi 40 vuodessa tyhjentänyt eläkerahastoja. Laskelmien luottamusvälit jäävät niin väljiksi, ettei arvioilla ole edes viitteellistä merkitystä. Laskelman lähtöoletuksena on, että kasvanut eläkemeno olisi katettu supista malla eläkevarojen rahastointia. Nyt tavoitteena on päästä valtuustoon asti! Politiikassa on paljon petrattavaa. Suurten ikäluokkien aiheutta maa uhkaa liioiteltiin, eikä ”elä kepommia” ollut. 40 19. Taru Puurtinen #vaalislogan #hoitsuistahuolta #sote #kunnallisvaalit2017 #inhimillinenääni Tuula Haatainen Terveys ei ole kauppatavaraa. (Ismo Risku, ”Entä jos työeläkkeet olisivat aina seuran neet ansioita?” ETK 13.5.2016) Taaksepäin katsovassa arvios sa tiedetään eläkeläismäärät, reaa lipalkkakehitys, inflaatio, rahas tojen reaalituotto, työllisyysaste ja työeläkemaksukertymät. Mutta ei, meillä on valitetta vasti käytössä vuonna 1995 hy väksytty taitettu indeksi. Asunto on perusoikeus, mutta se on annettu markkinavoimien ar moille. Samalla kun asumiskus tannuksia saadaan alas, saadaan myös asuntojen vaihto sujuvammaksi. Sen mu kaan vuonna 2045, eli 30 vuoden päässä eläkerahastot olisivat re aalihinnoin nykyistä suuremmat, mutta vuoteen 2067 rahastot hu penisivat täysin. Asumisen ongelma ei koske vain palvelualan työnantajaa ja työntekijää pääkaupunkiseudulla. Kikyn yhteydessä pu huttiin, että Suomen työ markkinat ovat jäykät ja joustamattomat. Riitta Lyytikäinen Kohta Tampereen työväentalolla ehdokaskuvaus! Petra Peltonen Turussa on paljon petrattavaa! Luotan samaan sloganiin kuin viime vaaleissa, jolloin pääsin varavaltuutetuksi. Tosin nuo ehdotuk set eivät toteutuessaankaan maa ilmaa pelasta. TAMMIKUUTA 2017 Jos palkkaindeksi olisi ollut aina työeläkkeissä. Kimmo Kiljunen Asuminen Uusiksi Jouni Parkkonen sanoi Demo kraatissa, että kohtuuhintainen asunto on perusoikeus. Sel laisia nyt käsitellään, mutta ne ei vät toteudu. Nuorempi polvi saisi töitä, verotulot kasvaisivat, nuor ten oma eläketurva vahvistuisi ja Suomen kansantalouden kuivatta minen eläkerahastoihin loppuisi. Ne ovat on gelma kaikille ikäluokille kaikkialla Suomessa kai killa ammattialoilla ja koulutustasoilla. Tämän seurauksena sijoituksista saatujen tuottojen määrä olisi ol lut toteutunutta vähäisempi. Aion puhua vaaleissa mm. Ostovoiman lisäys ko timaisiin työvoimavaltaisiin pal veluihin olisi yli neljä miljardia euroa. Silti ETK:n ennustus on muodos tunut faktaksi, kun indeksiuudis tuksesta käydään keskustelua. Asunto markkinat ne vasta kan keat ovatkin. Tulo ja omaisuusrajoista on luovuttava. Niitä ei tarvitse arvailla. Yksikään taloustutkimuslai tos ei tee yli kahdenkymmenen vuoden päähän ulottuvia ennus teita. Mielipide LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI. Asunnon tuotanto kustannus voi olla 150 000 euroa ja myyntihinta 250 000 euroa. Asuminen on pelastet tava kaikkien oikeudeksi. ETK:n ennusteen vakavin puute ei ole valittujen parametrien ar voissa tai kohtuuttoman pitkässä aikavälissä, vaan palkkaindeksin kasvuvaikutusten huomiotta jät tämisessä. Ennusteita varmempi tieto lähde on mennyt kehitys. Eläke turvakeskus on myös tehnyt las kelman siitä, mikä olisi palkkain deksin kustannusvaikutus, jos se olisi ollut käytössä menneet 40 vuotta. Näin ollen palkkaindeksikin olisi johtanut ylirahastointiin. Suomalaisten asumisen on aika uusiutua. Palkkaindeksin palauttaminen työeläkkeisiin on tyrmätty viit taamalla Eläketurvakeskuksen tekemään ennusteeseen. Suomalaisen työeläkejärjestel män isä, vakuutusmatemaatikko Teivo Pentikäinen piti palk kaindeksiä ainoana mahdollisena eläkeindeksinä ansioturvassa. Kaikki eivät päässeet paikalle ja mukaan mahtuu uusiakin! #demokraatti INSTAGRAM-KUVIEN NÄYTEIKKUNA ETK:n laskelma kertoo, että taitettu indeksi on ollut tarpee ton eläkejärjestelmän rahoituk sellisen kestävyyden kannalta. Ne olisivat puolet pienempiä kuin nykyisin, mutta kolme kertaa suuremmat kuin 1990luvun alussa. Korkeampien työeläkkei den ansiosta verotulot lisään tyisivät 1,3 miljardia euroa, työ eläkemaksut karttuisivat 0,5 mil jardia enemmän ja maassa olisi lähes 50 000 uutta työpaikkaa. Eläkevaroja ei olisi sijoitettu ulkomaille nykyistä 130 miljar dia euroa vaan ”ainoastaan” 40 miljardia. Siinä on aktiivisille kansalaisille puuhaa. Omakoti talot ja omistusasunnot voi raken taa vähän syrjemmälle ja niiden sisältö on omista jien asia. Palkkaindeksin kumulatiivi nen vaikutus tämänpäiväiseen työeläkemenoon olisi 40 vuoden jälkeen nykyisen 25,2 miljardin euron sijasta 29,4 miljardia eu roa. avoimemmasta päätöksenteosta ja tavoista lisätä ihmisten luottamusta politiikkoja kohtaan. Kohtuuhintaisen asuntotuotan non suunnittelussa on otettava käyttöön parhaat periaatteet. Valtiontakauksia ja kau punkien takauksia on annettava ikuisille asuntolainoille. Ongelma on paljon syvällisempi. Työeläkkeet olisivat siis 17 prosenttia nykyistä korkeampia. ETK:n laskelman tulokset ovat paljastavat. Jussi Kukkola Suunniteltiin muiden nuorten hyvinkääläisten sd-kuntavaaliehdokkaiden kanssa yhteistä kampanjaa kevään vaaleihin. Eläkkeiden palkkaindeksi tuot taisi elvytysruiskeen taantuman kanssa painivalle suomalaiselle yhteiskunnalle. Hänellä oli myös hyviä ehdotuksia. Tarvitaan uusia asun tojen tuottamistapoja ja hallinta muotoja. Hän myös kaavaili rahastojen maksimikooksi kahden vuoden eläkemenoa
Persuissa käytänee myös keskustelua puheenjohtajasta, jos Soini sen sallii. Vihreiden puolueessa on käynnistetty toimenpiteitä sisäsiisteyden edistämiseksi. Nyt on mahdollisuus jäsenillä ja muillakin kysyä ja saada vastauksia. Pisnesmies Sipilän vaellusta pääministerinä seuratessa tulee mieleen maalaisliiton kansanedustaja Kalle Kustaa Pykälän lempisanonta sadan vuoden takaa ”herroja pittää eppäillä!” Ja epäilikin ahkerasti. Nyt tarvitaan sosialidemokratiaa”. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva SDP:n ex-kansanedustaja. Televisiossa sanoi yksi pj-ehdokkaista jotenkin niin, että ”fasismi ja kommunismikin nyt nostavat päätään. Vihreissä toisten muroihin kusaisemista ei kielletty. TIMO ROOS timo.roos@kopteri.net Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia.. Vastaan nyt, että tiedän. Miksihän usein juuri siellä. u u u Perussuomalaisissa käydään taas keskustelua rasismista. Tällaisista syytöksistä pääsisi puolue helposti sillä, että se päättäisi lopettaa itsensä julistautumalla kansanryhmäksi. Hakkaraista säästetään presidentin vaaliin. Sitä paheksuttiin, mutta toisten muroihin kusaisemista ei kielletty. Nyt rata jatkuu jo pidemmällekin, mutta yhä useamman junan on ilmeisesti ministeri Berner tai joku muu laittanut ajamaan pysähtymättä ohi kaupungin. Juuri alkanutta SDP:n puheenjohtajaehdokkaiden tenttikiertuetta kiittelimme. Kiertueen edetessä myös alkaa näistä kolmesta toverista syntyä näköinen kuva. Vuonna 1863 Hämeenlinnaan tuli junalla keisari Aleksanteri II. Aleksanteri allekirjoittikin asetuksen, jonka mukaan ”Suomen kieli asetetaan yhdenmoisin oikeuksin Ruotsin kielen kanssa kaikissa semmoisissa kohdissa, jotka wälittömästi koskevat maan nimen-omaan suomalaista wäestöä.” Valintaa ja valitusta Luulisi noilla ohjeilla osattavan maata ja maakuntaa asua nytkin. u u u Mäkisen Jallu sanoi kylän paarissa tykkäävänsä siitä, kun ihmiset yli sukupolvien löytävät toisensa. Noin mekin opettajan kanssa ajattelemme. u u u Minulta on tiedusteltu, tiedänkö, millainen elämänohje toimii parhaiten. TAMMIKUUTA 2017 Nieminen Vee K ylän entinen opettajakin soitteli. Persut väittävät, että nimenomaan heitä syrjitään ja syytetään rasismista ynnä muusta. Lain mukaan meillä kiihottaminen kansanryhmää vastaan on kielletty eikä vihapuhekaan kuulu sananvapauteen. Tehokkainta puoluetyötä olisi, jos sieltä kotiutuisi kaksi voittajaa, valittu puheenjohtaja ja puolue SDP. Esimerkiksi kun nuori neitonen alkaa seurustella mummunsa miespuolisen rippikoulukaverin kanssa, niin mikäpä sen kauniimpaa ja somemmin soivaa. u u u Suomen ensimmäinen rautatie rakennettiin vuonna 1862 Helsingistä Hämeenlinnaan. Ja niin askeltaisivat persut taas uuden puheenjohtajansa johdolla eteenpäin ryhdikkäästi kuin vuoden 2011 jääkiekon MM-kisoista palaava Suomen maajoukkue. Sellainen ei rakenna puoluetta saati parempaa tulevaisuutta apua tarvitseville. Sellaisen pilkkaaminenhan on rikos, joten siihen loppuisivat vihapuheet näitä post-vennamolaisia kohtaan. Puheenjohtajan valitsee SDP:ssa puoluekokous eikä, kuten esimerkiksi persuilla, istuva puheenjohtaja päätä itse omasta jatkostaan. Sellainen, jota ei tarvitse selittää – riittää, että uskoo vain. Päätös tehdään siis puoluekokouksessa Lahdessa. Selitykset siitä ovat enemmän kuin ontuvia. Emmekä kutsu itseämme demareiksi – me olemme sosialidemokraatteja! Muuten, Sipilän hallituksessa ei ole ainuttakaan juristia, SDP:n nykyisessä puheenjohtajistossa on! Juristeja hallitus kyllä on hyvin työllistänyt. Ja ne kaksi muuta olisivat reiluja häviäjiä, jotka eivät kannattajineen vetäytyisi kiukuttelemaan ja näppejään nuolemaan. Hänet vietiin Parolannummelle, jossa Snellman esitteli keisarille asiansa eli suomen kielen kohottamisen virkakieleksi ruotsin kielen rinnalle. 41 19. Erään aktiivivihreän väitettiin näet pissineen omiin muroihin. Halla-ahoa sille paikalle nyt puolueen oikeimmanpuolinen laita ajaa
– Kun siihen vielä yhdistyi halu kertoa näkemykseni heti, nopeasti. Kaikki muut paitsi demarit pitävät häntä demarina. Jos toimimme näin, voin 90-vuotisjuhlillani nähdä menestyvän maajoukkueen. Olisi pitänyt maltaa kytätä ja odotella. – Siihen aikaan oli tapana teettää oppilailla ainekirjoituksia kotona, hyvin suositeltava tapa. – Kaipaan miesten kirjoittamia kirjoja miesten maailmasta. Kirjailijan, tohtorin, parlamentaarikon ja diplomaatin mielestä taipumus syntyi kotona. En malttanut. Vastuualueeni perheja peruspalveluministerin kabinetissa ovat olleet sosiaalipolitiikka ja hallituksen kärkihankkeet, Salmenpohja kertoi STT:lle. Politiikassa Lehtisen lahja osoittautui kiroukseksi. Lopulta SDP retusoi Tannerin olemattomiin perineuvostoliittolaiseen tapaan. Hänen mielestään SDP:n pitäisi rehabilitoida Tanner. Jussi Lähde Jari Soini Ministeri Rehulan erityisavustaja siirtyy Keskoon Perheja peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk.) erityisavustaja Eeva Salmenpohja siirtyy päivittäistavarakauppajätti Keskon yhteiskuntasuhteiden johtajaksi. Jokaisen juniorivalmentajan tulisi suorittaa tutkinto. – Tanner työnnettiin usein sivuraiteille ja hän teki ihailtavan sinnikkäästi aina paluun. On rehabilitoinnin aika. Tanner oli itsenäisyyden ensimmäisen 50 vuoden ajan ehdottomasti tärkein toimija. Elämänkerran kirjoittaja löytää sankaristaan myös pimeän puolen. – Noin fiiniä tekstiä meidän lukijat eivät ymmärrä, hän lausui yliviivattuaan kirjoituksiani. . – Tannerin patsaan tulisi olla Mannerheimintiellä. – Samat uhat ja samat ideat, vaikkapa kukoistava osuuskauppa-aate, jolle nuoriso keksii nyt uusi nimiä. Minun K-linjani, Lehtinen naurahtaa. Futis kasvatti K-linjalle Jalkapallo vei lopulta kovana Kekkos-kriitikkona tunnetun miehen K-linjalle. Kirjojen kirjoittaminen on Lehtiselle pakkomielle. Lehtinen kouliintui ajattelijaksi aikana jolloin toimituksissa oli aikaa pohtia paitsi hyvän suomen kielen myös maailman ominaisuuksia. Salmenpohjan korvaa Rehulan erityisavustajana Riikka Pirkkalainen. Politiikassa sitä pidetään ennenaikaisena laukeamisena. Maalaisproletaaria ja työläisiä kuvataan yhä paljon, keskiluokka on jäänyt katveeseen. . Seuraava oppi-isä oli Seura-lehden päätoimittaja Olli Ohtomies. – Tarvitsemme jalkapalloon kilpailukykyloikan, kyseessä on maabrändikysymys. Erityisavustajien siirtyminen yritysmaailmaan on herättänyt kysymyksiä, sillä heillä voi olla hallussaan yritysten liiketoiminnan kannalta merkittävää luottamuksellista tietoa. Lasse Lehtisellä on lahja kirkastaa sanomansa tavalla joka saa vastentahtoisimmankin kuulijan ymmärtämään esitetyn ajatuksen. – Työtehtävissäni en ole osallistunut mihinkään salassa pidettävään lainvalmisteluun. Rehula on vastannut hallituksessa muun muassa alkoholilain uudistamisesta. Kuljen pitkin maata puhumassa Tannerista ja hänen ajastaan. Täyttää 70 vuotta 23.1. Karenssisopimuksen tekeminen edellyttää, että virkamiehellä on tehtävässään ollut pääsy salassa pidettävään tietoon, jota hän voisi käyttää hyväksi uudessa tehtävässään. Sain matkaani saatesanat dunkelt sakt är dunkelt tänkt – epäselvästi sanottu on epäselvästi ajateltu, Lasse Lehtinen kertoo. TAMMIKUUTA 2017 LASSE LEHTINEN 70 VUOTTA . Kirkkain valo Lehtisen silmiin syttyy, kun puhe kääntyy Väinö Tanneriin. Kesko puolestaan on ajanut alkoholin myynnin vapauttamista. Salmenpohjan mukaan hänen kanssaan ei tehty karenssisopimusta. Vuodenvaihteessa voimaan tulleessa uudessa virkamieslaissa säädetään karenssisopimuksesta, jolla voidaan sopia määräaikaisesta rajoitusajasta, kun virkamies siirtyy toisen työnantajan palvelukseen tai aloittaa oman yritystoiminnan. Hän osasi myös itse olla työntämässä muita pois näkösältä niin puolueessa kuin osuuskauppaliikkeessä. 1972 sanavalmiin savolaisen tie vei YLE:n TV-uutistoimituksesta eduskuntaan. Syntymäpäivät Kotiaineilla kirkastettu Lasse Lehtinen kirjoittaa parhaillaan Väinö Tannerin elämänkertaa. – Kannusta, kuljeta, kustanna, sitä oli perheemme arki vuosikymmenen, kiitos poikamme futisharrastuksen. Salmenpohja aloittaa Keskossa helmikuun alussa. FT, Helsinki . Lehtinen muistuttaa, että sata vuotta sitten suomalaisen klassisen musiikin maailmanvalloitus rakennettiin saman idean pohjalta. – Tarvitaan muutaman vuorokauden maataloustuen tai kolmen ison liikenneympyrän verran rahaa, aivan huikea summa siis. Meidän on satsattava lajiin Islannin tavoin huikea summa rahaa. Isäni saattoi sanoa jonkin lauseen kohdalla, ettei hän ymmärrä sitä. Suhde lajiin on jatkunut Veikkausliigan hallituksen puheenjohtajana. STT. Lehtinen kirjoittaa parhaillaan Tannerin elämänkertaa, hänen mukaansa oma aikamme muistuttaa kovasti Tannerin päiviä. Asiasta keskusteltiin vilkkaasti viime syksynä, kun kokoomuksen ministeriryhmän erityisavustaja Joonas Turunen siirtyi lääkärikeskusyritys Mehiläiseen. 42 19. Lehtinen kantaa omituista kaapua niskassaan
krs, 00530 Helsinki 09 5868 530, muista@sivistysrahasto.fi www.sivistysrahasto.fi Tukea Kulttuurille ja taiteelle Opintoihin ja tutkimustyöhön Lasten ja nuorten toimintaan sekä maakuntahankkeisiin 80 VUOTTA 70 VUOTTA Syntymäpäivät Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Per Olof Hellman EM, KTM, Vaasa 21.1. klo 12 Työväenliikkeen Kirjastossa, Sörnäistenrantatie 25 A. Arvioidaan mennyttä ja pohditaan työmuodon jatkomahdolli-suutta. Tervetuloa, toivottaa hallitus. Naisten liikunnan toimintaryhmän kokous ma 23.1. Tervetuloa! . . Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. klo 18 Kaarelantie 86 kerhotilaan, katutaso. Kuraattorina Sakari Kiuru. Kahvipannu kuumana 17.30 alkaen. Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi. klo 18–20 aiheesta ”Suomi 1918, itsenäinen vai vasalli”. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. PÄIJÄT-HÄME . klo 15 (Hämeenkatu 7). Ohjelmakerho ”Eliksiiri” klo 11.30 ja Tuolijumppa pe. Tulkaa joukolla mukaan keskustelemaan päivän polttavista aiheista mm. Onko sitä. klo 12 alk. ja 22.5. Kaarelan Sosialidemokraatit ry:n järjestämään avoimeen tammikuun 2017 kuukausikokoukseen. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Säästöpankinranta 2 A, 8. ja 20.2., 6. YPSY aloittaa kevätkauden ajankohtaisella poliittisella keskustelulla to 26.1. Lisäksi valitaan edustajat (2) ja varaedustajat Pirkanmaan Sosialidemokraatit ry:n kokouksiin vuodelle 2017. Martti Häikiö. Poliittisen tilannekatsauksen pitää SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin, joka selvittää myös miten SDP on valmistautunut puoluekokoukseen ja mitä kokoukselta odotetaan. Fagerholmin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: SvenErik Nylund. Herttoniemen säätiön kerhotiloissa, Näätätie 21, Siilitien M-aseman lähellä. kerros. Vieraanamme nuorisolautakunnan puheenjohtaja Timo Kontio. Tampereella 12.1.2017 TAMPEREEN TYÖVÄENYHDISTYS ry:n vaLmisTava vUOsiKOKOUs Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Ihminen ensin HELSINKI . Nuorisotoimijoiden tapaaminen la 21.1. Itäväylän iltakoulun, Ivikin Jäähyväisistunto 7. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 19.1. (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). Kahvitarjoilu. Tervetuloa tapahtumiimme! . Seurojen vuosi-ilmoituksen ja yhteyshenkilötietojen sähköinen lomake löytyy osoitteesta www.tul.fi yläpalkista kohdasta seurapalvelut. Istunnon torjuttavaksi asetetaan myös epäily: Vapaa kansansi-vistystyö. naisyhdistyksen kokoontuminen su 22.1. klo 10. klo 13 Seurakuntakeskuksessa. Aiheena on Nuorten hyvinvointi Helsingissä!?. Tampereen TyöväenyhdisTys ry Puheenjohtaja Sihteeri Pidetään maanantaina 30. Seppo Hentilä, tri Marjaliisa Hentilä ja prof. . Laman taittaja Raimo Sailas luennoi Suomen kolmesta talouskriisistä to 26.1.2017 klo 18–20 Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25, Helsinki. Puhetta johtaa Matti Louekoski. klo 18–20. PIRKANMAA . 0400-423835 VAASAN SOS.DEM. klo 18 toimistolla. 43 19. Kevätkauden 2017 tapaamiset 6. klo 17.30 Paasitornissa (kokoushuone 303). Veteraanien kulttuurikatselmuksen valtakunnallisen työryhmän kokous to 19.1. Työväentalon Tellervossa. klo 10.30 Työväentalon Tellervossa. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi Hautauspalvelut LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Keskustelun alustavat prof. Tilaisuus on avoin. Vieraanamme Intiasta kotiutunut Prabhakaran Ranjithkumar ”Raparperi”, joka työskentelee lähihoitajana Voutilakeskuksessa. Sven-Erik Nylund merikapteeni, Vantaa 21.1. Liikuntahallilla klo 10. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 10§:ssä mainitut asiat. Vieraana opetusneuvos Jorma Turunen. Helsingin Kotien Puolesta ry:n seuraava kokoontuminen 25.1. Tervetuloa Kannelmäkeen ti 24.1. Jumpan vetää Pekka Ruohonen. opintovuoden päät-teeksi to 19.1. Lahden sos.dem. Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. Johtokunta kokoontuu klo 14. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Per Olof Hellman. HÄME . Tapaamme Wanhassa herrassa 23.1. Poliittisen historian klubin keskustelutilaisuus Työväentalolla Juttutupa-ravintolan pääsalissa ti 24.1. demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Kerhokokous ma 23.1. kevään kuntavaaleista ja asioista jotka ovat mielestämme tärkeitä ja jotka toivoisimme otettavaksi huomioon vaaliohjelmassa. ja 24.4. sekä 8. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n K.A. TUL-Tampere. TAMMIKUUTA 2017 Lakiasiat Teatterit Kokoukset Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. Turengin Eläkkeensaajat ry. Lahden Seudun Wanhat toverit. . päivänä tammikuuta 2017 kello 18 Tampereen työväentalon kokoustila Yrjö Mäkelinissä, 6. . klo 11.30. ja 20.3., 3. Kommentoimassa ja keskustelemassa Pentti Arajärvi, Pentti Puoskari ja Jarkko Vesikansa, Studia Generalia luennon järjestää Työväenkirjaston Ystävät
Tampere Rautatienkatu 10, 7. 040 709 4337 sähköposti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Riikka Antinaho puh. (03) 230 1510, (03) 230 1515 fax (03) 230 1520 ?. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi Maariankatu 6 b 20100 Turku Aluejohtaja Outi Rannikko puh. krs 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi www.akt.fi www.metalliliitto.fi www.pam.fi www.jhl.fi www.sahkoliitto.fi, www.facebook.com/sahkoliitto. krs, 33100 Tampere puh. Vaasa ?. Vaasa ?. 020 774 0311 sähköposti: riikka.antinaho@sak.fi Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Vaasan toimipiste www.sak.fi Turun toimipiste Tampereen toimipiste Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644, sähköposti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Vaasanpuistikko 17, 7 kerros, 65100 Vaasa puh. 020 77 41423 marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa fax. 020 77 41424 Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa fax. Turku Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Avoinna ma–pe klo 9.00–16.00 Yliopistonkatu 33 G, 4 krs. 020 774 0420 sähköposti: outi.rannikko@sak.fi Aluetoimitsija Katja Kaivonen puh. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. Vaasa ?. Tampere Maariankatu 6 b 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. Rautatienkatu 10, 7. (06) 220 1562 Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689. TAMMIKUUTA 2017 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Turku Rautatienkatu 10, 6. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Sähköalojen ammattiliitto ry ?. Turku Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 010 7703 640 (vaihde), sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi ?. 020 774 1372, fax 020 774 1380 Työttömyyskassa 020 690 455 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600, Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211, Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Avoinna ma–pe klo 9–16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö: Marja Salmivuori Toimitsijat: Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja: Sari Lehto Anne Vuorenmaa, Sari Mattila ?. tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Anne Latva (06) 220 1561 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Metallityöväen liitto ry Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. 010 770 3620 ?. Turku ?. 44 19. Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 Rautatienkatu 10, 7. krs 33100 Tampere Aluetoimitsija Sanni Halla-aho puh. Vaasa ?. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi ?
Aus tra lia n Ope n 5. Pek ka Str ang 9. Montako maata osallistuu jatkossa jalkapallon MM-kisoihin. 10. Onnea voittajalle! Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Kal ifo rni an bkt on noi n bilj oon an (U SD ) suu rem pi 7. 15 met ris iä 4. Kuka on António Guterres. 5. 6. Kuka näyttelee pääosaa Tom of Finland -elokuvassa. 2. 19 2. Mistä puolueesta Abdirahim ”Husu” Hussein siirtyi SDP:n jäseneksi. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Kol mas osa 3. Joh ann a Oja laNie mel ä ja Lau ri Iha lai nen 8. Ketkä ovat SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtajat. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. 7. TAMMIKUUTA 2017 Ristikko 3/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Kes kus tas ta 10. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 4. Kuinka korkeita aaltoja mitattiin tammikuun 12. Ratkaisu Ristikon 1/2017 ratkaisu: Torstaina 5.1. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 8. 48. Miten Kalifornian osavaltion ja Venäjän bruttokansantuotteet eroavat toisistaan. 3. 9. päivänä Pohjois-Itämerellä. YK: n pää sih tee ri 6. Millainen osuus Suomen lääkäreistä työskentelee pääkaupunkiseudulla. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Raija Taipale-Musto Espoosta. Mikä tenniksen Grand Slam -turnauksista pelataan tammikuussa. Kuinka monta vuotta Jari Tervo on ollut Uutisvuodossa. 45 19
19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.00 Elokuva: Uuno Turhapuro (7) 21.45 Piilokamera 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Elokuva: Vihollinen vuoteessani (16) 00.30 Tyrant (16) 01.30 Billions (12) 02.35–03.35 Arrow (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.45 K3 07.00 K3 07.10 Lego Elves (7) 07.35 Sonic Boom 07.45 Sonic Boom (7) 08.00 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.08 Angry Birds Stella 08.15 Lego Legends of Chima (7) 08.40 Lego City 08.45 Candice sisustaa 09.15 Tulossa: Julkkisselviytyjät 09.20 Neljän tähden talkoot 09.50–10.50 Karmeat kämpät 13.45 Huvila & Huussi 14.45 Amerikan kovimmat diilit 15.45 Matkaoppaat 16.15 Matkaoppaat 16.50 Matkaoppaat 17.20 Matkaoppaat 17.50 Haluatko miljonääriksi. Suomi-Ruotsi, 2014. N: Jonas Karlsson, Josephine Bornebusch. Pieni budjettikin asettaa rajansa, mutta toisaalta ohjaaja venyttää mahdollisen rajoja hienosti päähenkilö Hushpuppyn unien pedoissa, jotka torahampaineen ovat karvaisia ja pelottavia. 18.50 Tulossa: Kaikki vastaan 1 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Tropic Thunder (12) 23.15 Liiga: Illan parhaat 23.20 Elokuva: G.I. KESKIVIIKKO 25.1. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Emmerdale (12) 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.30 Koiralle koti 14.00 Koiralle koti 14.30 Middle 15.00 Alppihiihdon maailmancup 16.00 Salatut elämät 16.30 Kokkisota 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 46 19. Rakeinen kuusitoistamillinen kuvaus taltioi kurjalistoa, joka takapajuisuudestaan huolimatta ei ole menettänyt sinnikkyyttään ja keskinäistä solidaarisuuttaan. Kyseessä on ehkä myös defenssi ja pakenemiskeino. Yhdessä he odottavat nousevaa, apokalyptistä myrskyä viimeisellä rannalla. Hän kasvoi koviin arvoihin kiinteistösijoittajan perheessä, loi jättiomaisuuden ja uran tosi-tv:ssä. Kotikatsomo: Vadelmavenepakolainen (7) Yle TV1 klo 21.05 Miika Nousiaisen romaaniin perustuva komedia suomalaisesta Mikko Virtasesta, joka haluaisi olla aivan tavallinen ruotsalainen mies. Miten Trump sopeutuu uuteen rooliinsa maailmanmahdin johtajana. Marginaalissa. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.00 Kokkisota 21.00 Pitääkö olla huolissaan. TORSTAI 19.1. O: Leif Lindblom. Naivistinen taustaselostus ja impressionistinen tyyli hakevat kaikuja Terrence Malickin runoelmista, mutta Zeitlin ei ole dramaturgina mestarin veroinen. Joe (16) 01.45 Haapasalo ja kaverit 02.45–04.35 Mies nimeltä Trump YLE TEEMA 17.00 Vihreä käärme 17.30 Elävä arkisto: Tipaton tammikuu 17.32 Musta Helsinki 17.51 AA – ohjelma nimettömistä alkoholisteista 18.20 Koivu ja tähti: Avoinna joka päivä 18.45 Arkistokuvia: Kuusi runoilijaa 19.00 Batman (7) 19.25–19.50 Batman (7) 20.00–20.46 Kaukasia 30 päivässä 21.00 Kino: Elämäni John Malkovichina (12) 22.50–00.20 Jimi Hendrix: Electric Church Benh Zeitlinin esikoiselokuvaa kuvattiin kuukausia New Orleansin liepeillä Louisianassa kaukana Hollywoodin jättiläistudioiden yltäkylläisestä lavasterihkamasta. Amerikkalainen indiemenestys kuvattiin kaukana Hollywoodista.. Provinssifilmissä on juurevaa todistusvoimaa. Mikä tuhosi vaikutusvaltaisen järjestön muutamassa vuodessa. Beasts of the Southern Wild (2012) polveilee vaikuttavalle nimelleen uskollisena eeppisen fantasian ja runollisen selviytymisdraaman välimaastossa. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Emmerdale 10.35 Lääkärit 11.30– 12.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.30 Grand Designs – unelma-asunnot 14.30 Suomen kaunein koti 15.30 Perhe pelissä (7) 16.00 Salatut elämät 16.30 Kädettömät kokit 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. (12) 23.45 Liiga: Illan parhaat 23.50 Poliisit (7) 00.20 Poliisit (7) 00.50 NCIS Rikostutkijat (12) 01.50 NCIS Rikostutkijat (7) 02.50 Matkaoppaat 03.20–04.20 Paratiisihotelli Ruotsi YLE TEEMA 17.00 Marlene Dietrichin viimeiset vuodet 18.00 Taiteen maantiede: Skandinavia 19.00 Ranskalainen kylä (12) 20.00 Vempainmies 20.30 Schrödingerin kissa 21.00 Tiededokumentti: Rikostutkinnan historia 21.50 Kino Suomi: Valkoinen peura 22.55–23.45 Historia: Ihminen ja öljy YLE TV1 05.55 Prisma Studio 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Meidän maamme – Vårt land 10.00–10.46 Viidakkoperhe (7) 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Murdochin murhamysteerit (12) 13.15 Yks’ tavallinen Virtanen 14.35 Uusi puisto 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Presidentti Donald Trumpin virkaanastujaiset 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 George Gentlyn tutkimukset (12) 23.30 Uutiset Uutis-Suomi 23.40 Uutiset 23.45–01.15 Mary ja Martha (7) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Samsam 07.00 Maltti ja Valtti 07.10 Hermanni Hiiri 07.18 Ystäväkirja 07.22 Nelli ja Noora 07.30 Pikku Kakkosen posti 07.35 Petrin tiikeritarinat 07.47 Ystäväni Ronja 07.52 Milli ja Molli 08.19 Galaxi 08.20 Syrhämä (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Matkakumppanit 10.30 Unelmakoti 11.30 Luontoretkellä: Huippuvuorilla 12.00 Hymy Pyllyyn 12.27 Hymy Pyllyyn 13.00 Nuorisourheilu puntarissa 13.30 Täydellistä elämää 14.00 Koiranpentuja ja palveluskoiria 14.30–15.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 15.10–16.45 Ampumahiihdon MC: Miesten normaalimatka 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Ampumahiihdon MC: Miesten normaalimatka 18.30 Jääkiekon Mestis: RoKi Peliitat 21.00–21.40 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Strike Back (16) 22.45 Girls (16) 23.15 Ja’mie: Private School Girl 23.45– 00.30 Yle Live: Gasellit MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Sen päähenkilö ja kertojaääni on kuusivuotias tyttölapsi, joka elää sairaan ja äkkipikaisen isänsä kanssa kaupungin taajamien ja tulvavallien ulkopuolelle jäävällä rämeisellä suoalueella. 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hurjat rakkauskilot 20.00 The Voice of Finland 20.58 Keno 21.00 Stand Up! 22.00 Elokuva: Mies ja alaston ase 2 . Ulkolinja: Donald Trump, voittaja Yle TV1 klo 22.00 Kuka on Yhdysvaltojen uusi presidentti Donald Trump. TAMMIKUUTA 2017 YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Meidän maamme – Vårt land 10.00–10.47 Viidakkoperhe (7) 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Murdochin murhamysteerit (12) 13.15 Kohtalo johtaa meitä (7) 14.30 Ikimuistoinen: Olavi Virta 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Meidän maamme – Vårt land 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Muisti: Teiniliiton loppu 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Donald Trump, voittaja 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Arne Dahl: Eurooppa blues (16) 00.40–01.10 Meidän maamme – Vårt land YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu 06.54 Nelli ja Iiro 07.02 Ilmojen kunkut 07.08 Laura 07.20 Tilda ja hänen ystävänsä 07.33 Humps 07.40 Lauri kilpa-auto 07.50 Muista laulaa 07.56 Martta puhuu 08.25 Galaxi 08.26 Miika (7) 08.37 Nokkelikot (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontoretkellä: Avarilla selkosilla 10.30 Tuntematon Norja 11.00 Maalaiselämää 11.30 Vietnamin monet maut 12.00 Hymy Pyllyyn 12.26 Hymy Pyllyyn 13.00 Unelmakoti 14.00–14.30 Ravintola kaltereiden takana 14.40 Uusi Päivä 15.10–16.40 Ampumahiihdon MC: Naisten normaalimatka 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00–19.50 Niilin seikkailija 20.00 VICELAND: Cut That Heals (12) 20.30 Pulkkinen 21.00 Luottomies (12) 21.10 Luottomies (12) 21.25–21.45 Kimmo (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Onekotan Hyytävä seikkailu 22.55–23.55 Boardwalk Empire (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Kuollut äiti uhkaa saada seuraa yksinhuoltajaisästä, joka opettaa tyttärelleen elämän kovia totuuksia kädestä pitäen. SUNNUNTAI 22.1. Urhea tenava katselee peltihökkeleiden harvakseltaan täyttämää likaista slummia viattoman unelmoitsijan silmin ja rakentelee päässään mielikuvituksellisia seikkailuja. TORSTAI 19.1. 19 20 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Viikon vinkki RANE AUNIMO Jossain rämeikössä ELOKUVA: Beasts of the Southern Wild Yle Teema klo 21.45 Muisti: Teiniliiton loppu Yle TV1 klo 20.00 Kun Juha Rekola lähti vakoilemaan isosiskon mahdollista poikaystävää vasemmistonuorten kokoukseen, alkoi samalla hänen retkensä Suomen Teiniliiton ytimeen. Arjen ulkoiset kulissit ovat niiden jännittävyydestä huolimatta epäinhimilliset. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Yövahti (12) 23.35 Kallista kipua (7) 00.35 Kokkisota 01.35 Bull (7) 02.35–03.35 Arrow (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.45 K3 07.00 K3 07.10 Lego Elves (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.45 Sonic Boom (7) 08.00 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.08 Angry Birds Stella 08.15 Lego Legends of Chima (7) 08.40 Lego City 08.45 Candice sisustaa 09.15 Tulossa: Kaikki vastaan 1 09.20 Neljän tähden talkoot 09.50–10.50 Ummikot ulkomailla 13.45 Neljän tähden talkoot 14.15 Matkaoppaat 14.45 Amerikan kovimmat diilit 15.45 Suomen Tulli 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Haluatko miljonääriksi
00.40 Ota rahat ja juokse 01.40 Pukumiehet (7) 02.40–03.40 Arrow (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers (7) 06.45 K3 07.00 K3 07.15 My Little Pony 07.40 Sonic Boom (7) 08.05 Angry Birds 08.20 Lego Legends of Chima (7) 08.45 Lego City 08.50 Eläinsairaala 09.20 Neljän tähden talkoot 09.50–10.50 Karmeat kämpät 13.45 Neljän tähden talkoot 14.15 Matkaoppaat 14.45 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 15.45 Suomen Tulli 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Kauppaneuvos Jethro 18.50 Tulossa: Julkkisselviytyjät 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Julkkisselviytyjät 20.58 Keno 21.00 Erikoisliikemiehet 22.00 Elokuva: Star Trek (12) 00.40 Liiga: Illan parhaat 00.45 Haapasalo ja kaverit 01.40 Suomen Tulli 02.35 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 03.35 Matkaoppaat 04.05–05.00 Paratiisihotelli Ruotsi YLE TEEMA 17.00 Tiededokumentti: Paras ruokavalio 17.45 To Nightwish: Suomi 18.00 Kantapöytä 19.00 Ranskalainen kylä (12) 20.00 Ruokamatka Venetsiasta Istanbuliin 21.00 Kaukasia 30 päivässä 21.45 Kino: Beasts of the Southern Wild (12) 23.15–00.10 Sanokaa mitä näitte YLE TV1 05.55 Akuutti 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.47 Viidakkoperhe (7) 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Murdochin murhamysteerit (12) 13.15–14.50 Suomisen taiteilijat 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.20 MOT 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Parannus Alzheimerin tautiin 20.00 Prisma Studio 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Ulkolinja: Donald Trump, voittaja 00.00–00.30 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Nimipäiväonnittelu 06.54 Metkat Mesiläiset 07.02 Taitoset 07.06 Tie tähtiin 07.19 Babar ja Badun seikkailut 07.36 Riku ja Rami 07.44 Jussin matkat 07.56 Totta vai taikaa 08.03 Touhukkaat 08.29 Galaxi 08.30 Tenavat (7) 08.37 Joraavat juurikkaat 08.39 Snoukkaa! 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.30 Rokkia ja ystävyyttä 11.00 Vietnamin monet maut 11.30 Vuosi Pohjoiskalotilla 12.00 Hymy Pyllyyn 12.27 Hymy Pyllyyn 13.00 Karhusaari 13.40 Uusi mahdollisuus 14.10 Nuorisourheilu puntarissa 14.40 Sirkuselämää 15.10 Märät säpikkäät (12) 15.40 Villi kortti 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Taitoluistelun EM: naisten lyhytohjelma 19.00–19.44 Karl Pilkington: Elämän tarkoitus 20.00 Uusi Päivä 20.30 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 21.00 Syke (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 UMK17: Esikatselu 23.05 Taitoluistelun EM: parien lyhytohjelma 00.15 Strike Back (16) 01.00 VICELAND: World of Sports 01.25 True Blood (16) 02.20–02.50 Seksiministeriö MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 17.30 Putous 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport Extra 19.30 Elokuva: Kotirauha (12) 21.40 Pilanpäiten 21.50 Pilanpäiten 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 MTV Sport Uutiset 22.30 Valkyrien 23.30 Americans (16) 00.30 Kallista kipua (7) 01.30 Ensimmäisen asteen murha (12) 02.30–03.30 Pahan jäljillä (16) NELONEN 05.00 Astral-TV 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 Sonic Boom (7) 07.00 Sonic Boom (7) 07.15 K3 (7) 07.30 K3 (7) 07.45 Angry Birds Toons 07.50 Angry Birds Piggy Tales 07.55 Angry Birds Stella 08.00 Lego Friends 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Huvila & Huussi 12.00 Hurjat rakkauskilot 12.55 MM-ralli LIVE: Power Stage, Monte Carlo 14.30 Ou Nou! 15.00 Elokuva: Cast Away – tuuliajolla (12) 17.55 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Elokuva: Toy Story – Leluelämää 20.50 Tulossa: Julkkisselviytyjät 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Pearl Harbor (16) 00.35 Stand Up! 01.35 Poliisit (7) 02.05 Poliisit (7) 02.35 Poliisit – kotihälytys (12) 03.35––04.35 Suomen huutokauppakeisari YLE TEEMA 10.00 Elävä arkisto: Tipaton tammikuu 10.02 Musta Helsinki 10.21 AA – ohjelma nimettömistä alkoholisteista 10.50 Koivu ja tähti: Avoinna joka päivä 11.15 Joutsenlammen taika 12.15 Eurooppa-konsertti 2016 Norjassa 13.50 Frank-Ètienne kohtaa onnen 14.05 Ranskalainen kylä (12) 14.53 Ranskalainen kylä (12) 15.41 Ranskalainen kylä (12) 16.35 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 18.00 Kino Klassikko: Kolmas mies (12) 19.40 Elephant’s Dream 21.00 Play It Loud: Marshall-vahvistimen tarina 22.00 Yle Live: Milo & Moses 23.00 Syötävän hyvä Espanja 23.40–00.10 Schrödingerin kissa 00.10 YLE TV1 05.55 Muisti: Teiniliiton loppu 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Meidän maamme – Vårt land 10.00–10.47 Viidakkoperhe (7) 11.00 Pisara 11.05 Menneisyyden metsästäjät 11.35 Tosi tarina: Hevosmies 12.10 Ruotsin salaiset huoneet 12.25 Murdochin murhamysteerit (12) 13.10 Suomisen perhe 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00–19.50 Historia: Kiinan Jadevaltakunnan aarteet 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Sinivalkoinen valhe 23.25 Uutiset Uutis-Suomi 23.35 Uutiset 23.40–01.20 Historia: Ethel Kennedy YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Hyrräpäät 07.07 Mitä ihmettä. 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Haapasalo ja kaverit 22.00 Elokuva: Odottamaton ehdotus 00.15 Leijonan luola USA 01.15 Suomen Tulli 02.15 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 03.15 Matkaoppaat 03.45–04.45 Paratiisihotelli Ruotsi (7) YLE TEEMA 17.00 Sanokaa mitä näitte 18.00–18.50 Historia: Ihminen ja öljy 19.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 20.15 Syötävän hyvä Espanja 21.00 HARU – yksinäisten saari 21.45 Tänään 22.00 Suojasää (12) 22.55 Uusi Kino: Lepatus 23.00 Uusi Kino: Pang pang -veljekset 00.20–00.35 P(l)ain truth (16) YLE TV1 05.55 Akuutti 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Viidakkoperhe (7) 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Murdochin murhamysteerit (12) 13.15 Suomisen taiteilijat 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.20 MOT 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Parannus Alzheimerin tautiin 20.00 Prisma Studio 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Ulkolinja: Donald Trump, voittaja 00.00–00.30 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Nimipäiväonnittelu 06.54 Metkat Mesiläiset 07.02 Taitoset 07.06 Tie tähtiin 07.19 Babar ja Badun seikkailut 07.36 Riku ja Rami 07.44 Jussin matkat 07.56 Totta vai taikaa 08.03 Touhukkaat 08.29 Galaxi 08.30 Tenavat (7) 08.37 Joraavat juurikkaat 08.39 Snoukkaa! 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.30 Rokkia ja ystävyyttä 11.00 Vietnamin monet maut 11.30 Vuosi Pohjoiskalotilla 12.00 Hymy Pyllyyn 12.27 Hymy Pyllyyn 13.00 Karhusaari 13.40 Uusi mahdollisuus 14.10 Nuorisourheilu puntarissa 14.40 Sirkuselämää 15.10 Märät säpikkäät (12) 15.40 Villi kortti 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Taitoluistelun EM: naisten lyhytohjelma 19.00 Karl Pilkington: Elämän tarkoitus 20.00 Uusi Päivä 20.30 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 21.00 Syke (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 UMK17: Esikatselu 23.05 Taitoluistelun EM: parien lyhytohjelma 00.15 Strike Back (16) 01.00 VICELAND: World of Sports 01.25 True Blood (16) 02.20–02.50 Seksiministeriö MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.30 Bear Grylls – selviytyjien saari USA 14.30 Alppihiihdon maailmancup 15.30 Fresh Off the Boat 16.00 Salatut elämät 16.30 Aku ja 7 ihmettä (12) 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.00 Olipa kerran elämä 21.00 Yökylässä Maria Veitola 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Myytinmurtajat 23.40 Pitääkö olla huolissaan. Robot (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 00.40 Ota rahat ja juokse 01.40 Pukumiehet (7) 02.40–03.40 Arrow (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers (7) 06.45 K3 07.00 K3 07.15 My Little Pony 07.40 Sonic Boom (7) 08.05 Angry Birds 08.20 Lego Legends of Chima (7) 08.45 Lego City 08.50 Eläinsairaala 09.20 Neljän tähden talkoot 09.50–10.50 Karmeat kämpät 13.45 Neljän tähden talkoot 14.15 Matkaoppaat 14.45 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 15.45 Suomen Tulli 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Kauppaneuvos Jethro 18.50 Tulossa: Julkkisselviytyjät 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Julkkisselviytyjät 20.58 Keno 21.00 Erikoisliikemiehet 22.00 Elokuva: Star Trek (12) 00.40 Liiga: Illan parhaat 00.45 Haapasalo ja kaverit 01.40 Suomen Tulli 02.35 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 03.35 Matkaoppaat 04.05–05.00 Paratiisihotelli Ruotsi YLE TEEMA 17.00 Tiededokumentti: Paras ruokavalio 17.45 To Nightwish: Suomi 18.00 Kantapöytä 19.00 Ranskalainen kylä (12) 20.00 Ruokamatka Venetsiasta Istanbuliin 21.00 Kaukasia 30 päivässä 21.45 Kino: Beasts of the Southern Wild (12) 23.15–00.10 Sanokaa mitä näitte 21 22 23 24 25 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.00 Suomen kaunein koti 21.00 Ota rahat ja juokse 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Rizzoli & Isles (16) 23.35 Suomen kaunein koti 00.35 Mustamaalattu (7) 01.35 Pahan jäljillä (16) 02.35–03.35 Arrow (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.45 K3 07.00 K3 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Sonic Boom (7) 08.05 Angry Birds Toons 08.10 Angry Birds Piggy Tales 08.15 Angry Birds Stella 08.20 Lego Legends of Chima (7) 08.45 Lego City 08.50 Karmeat kämpät 09.50–10.50 Karmeat kämpät 13.45 Neljän tähden talkoot 14.15 Matkaoppaat 14.45 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 15.45 Huvila & Huussi 16.50 Hurjat rakkauskilot 17.50 Haluatko miljonääriksi. 47 19. 09.10 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.30 Bear Grylls – selviytyjien saari USA 14.30 Alppihiihdon maailmancup 15.30 Mutsi (7) 16.00 Salatut elämät 16.30 Sinulle on postia 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. TAMMIKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Dokumenttiprojekti: Perintö 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Oddasat 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.25 Dokumenttiprojekti: Amerikan malliin 14.00 Prisma: Totuus sokerista 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Kahakka 16.00 Downton Abbey (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Meidän maamme – Vårt land 18.45 Avara luonto: Saalistajat 19.40 Grantchester (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 SuomiLOVE 22.15 Ylikomisario Banks (16) 23.45–01.20 Hercule Poirot: Kolmas tyttö (12) YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu 07.47 Pikku perunat 07.51 Franklin ja ystävät 08.03 Sanni Sateenkaari 08.15 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.35 Oktonautit 08.46 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.01 Unelmien koulukuva 09.23 Viidakkojytä 09.28 Lassie (7) 09.51 Late Lammas 10.00 Maailman kovimmat kisat 10.45 Syke (12) 11.35 Luottomies (12) 11.50 Urheiluviikonloppu 12.00 Salibandyn Suomen cup: Naisten loppuottelu 14.20 Ampumahiihdon MC: Naisten yhteislähtö 15.15 Salibandyn Suomen cup: Miesten loppuottelu 17.35 Ampumahiihdon MC: Miesten viestikilpailu 18.30 Suomen Urheilugaalan backstage 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Alamäkiluistelu 20.45 Kimmo (7) 21.05 Muistin vanki (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Perhe on paras (12) 00.05–00.45 Bates Motel (16) MTV3 08.10 Ella Elefantti 08.25 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.40 Littlest Pet Shop 09.05 Pokémon (7) 09.30–10.00 Thunderbirds (7) 10.30 Salatut elämät 13.00 Elokuva: Parental Guidance (7) 15.00 Pop’n’Roll 16.00 Alppihiihdon maailmancup 17.00 MTV Sport: Lauantairavit 18.00 Taikuuden tuolla puolen 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Putous 21.00 1001 Rikua 21.30 Solsidan (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Elokuva: Wallander – Kuriiri (16) 00.35 Scorpion (12) 01.35 Limitless (7) 02.35–03.35 Arrow (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 Sonic Boom (7) 07.05 Sonic Boom (7) 07.20 K3 07.35 K3 (7) 07.50 Angry Birds Toons 07.55 Angry Birds Piggy Tales 08.00 Angry Birds Stella 08.05 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.30 Lego Ninjago (7) 09.00 Matkaoppaat 11.00 Hauskat kotivideot 12.00 Vaaleanpunainen pantteri 12.10 Ou Nou! 12.40 Tulossa: Julkkisselviytyjät 12.45 Suomen Tulli 15.50 Leijonan luola USA 16.50 Leijonan luola USA 17.50 The Voice of Finland 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 The Voice of Finland 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Cast Away – tuuliajolla (12) 23.55 Liiga: Illan parhaat 00.00 Elokuva: Pihalla (7) 01.50 Stand Up! 02.50 Hottikset 2.0 03.50–04.50 Poliisit – kotihälytys (12) YLE TEEMA 10.00 Pop-Liisa: Wigwam 10.35 Hurriganes 11.40 Rauhan äiti 12.00 Kristiina Halkola laulaa rakkaudesta 12.10 Iltatähti: Iltatähti special: Maalaispojan hasardi 13.00 Iltatähti: Maarit Hurmerinta 13.15 Pop Liisa: Kaseva 13.45 Syötävän hyvä Espanja 14.25 Yle Live: Mötley Crüen jäähyväiset 15.23 Vempainmies 15.45 Kantapöytä 16.45 Kaukasia 30 päivässä 17.30 Joutsenlammen taika 18.30 Eurooppa-konsertti 2016 Norjassa 20.05 Kolmen kaupungin tarina 21.00–23.26 Teemalauantai: Jos unohdamme, yö saapuu 21.00 Yö ja usva (16) 21.32 Keskitysleirien salattu totuus (16) 22.47 Claude Lanzmann ja Shoahin aaveet 23.25 Uusi Kino: Hummeri nimeltä Frank 23.37–00.25 Uusi Kino: Puolalaiset naisten viettelijät (12) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Saalistajat 09.00 Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Uutiset 10.00 Historia: Angkor Watin arvoitus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Meidän maamme – Vårt land 11.45–12.41 Perjantai 12.50 Menneisyyden metsästäjät 13.20 Historia: Ethel Kennedy 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Hercule Poirot: Hänet täytyy tappaa (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Attenborough’n erikoiset 18.45 Arto Nyberg 19.30 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.15 Mittatilaustyönä 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Vadelmavenepakolainen (7) 22.35 Arne Dahl: Eurooppa blues (16) 00.05 Ykkösaamu 00.45–01.45 Newsroom (12) YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu 07.47 Killi ja Kiki 07.53 Viiru ja Pesonen 08.07 Dinojuna 08.31 Onneli ja Anneli 08.47 Fluugalaiset 08.59 Galaxi 09.00 Galaxi Play 09.21 Tipu Touhukas 09.22 Råtta Booris 09.26 Tenavat (7) 09.34 Neljä ja puoli kaverusta 10.00 Uusi Päivä 10.28 Uusi Päivä 10.56 Uusi Päivä 11.25 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 11.55 Ampumahiihdon MC: Miesten yhteislähtö 12.45 Alamäkiluistelu 13.20 Käsipallon SM: Sjundeå IF BK-46 15.00 Hiihdon Ski Classics 15.40 Ampumahiihdon MC: Naisten viestikilpailu 17.00 Urheiluviikonloppu 17.05 Käsipallon SM: Sjundeå IF BK-46 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Matkapassi: Malesia 20.00–20.50 Syke (12) 21.00 Niilin seikkailija 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Girls (16) 22.32 Girls (16) 22.59 Girls (16) 23.26 Girls (16) 23.50 Girls (16) 00.20 Märät säpikkäät (12) 00.45 VICELAND: World of Sports 01.06–01.30 VICELAND: Boy Racer MTV3 08.05 Ella Elefantti 08.20 Hello Kitty – Paratiisi 08.35 Littlest Pet Shop 09.00 Pokémon (7) 09.25 Thunderbirds (7) 10.00 Lentävät koirat 11.00 Kädettömät kokit 12.00 Kokkisota 13.00 Suomen kaunein koti 14.00 Top Gear USA 15.00 Pomo piilossa 16.00 Piilokamera 16.30 Pitääkö olla huolissaan. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.00 Olipa kerran elämä 21.00 Yökylässä Maria Veitola 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Myytinmurtajat 23.40 Pitääkö olla huolissaan. 07.12 Ryhmä Hau 07.37 Samu ja Salla 07.48 Kasper ja Liisa 08.00 Satuja Soitosta 08.09 Niksi-Nella 08.17 Galaxi 08.18 Late Lammas 08.25– 08.50 Lohikäärmeratsastajat (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Vuosi Pohjoiskalotilla 10.30–11.20 Matkapassi: Malesia 11.30 Sirkuselämää 12.00 Hymy Pyllyyn 12.29 Hymy Pyllyyn 13.00 Matkakumppanit 13.30 Suunsoittoa ja haleja 14.00 Uusi mahdollisuus 14.30–14.56 Yle FOLK: Maaginen Marla (7) 15.15 Valmennuskoulu 15.30 Uusi Päivä 15.57 Uusi Päivä 16.26 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 19.30 Märät säpikkäät (12) 20.00 Uusi Päivä 20.30–20.51 Kimmo (7) 21.00 Game of Thrones (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Bates Motel (16) 22.45–23.31 Mr. 09.10 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.30 Bear Grylls – selviytyjien saari USA 14.30 Alppihiihdon maailmancup 15.30 Fresh Off the Boat 16.00 Salatut elämät 16.30 Aku ja 7 ihmettä (12) 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin
Vaellus. Päin mäntyä 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Suomalaisen barokkiorkesterin konsertti 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Puheenvuoroja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10–06.00 Yöklassinen. Se ei vaikuta kuitenkaan uhkaavalta vaan paremminkin lempeältä tarkkailijalta, jopa vähän melankoliselta mielenlaadultaan. Päin mäntyä 18.00 Romano mirits 18.15 Kurkistus Etnoiltaan 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla: Itsenäisen kansan musiikkia – 1917–1927 19.45 Etnoilta: Keinuva talo 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Viha on paha vieras, osa 3/10. Hakkarainen halutaan siis Linnaan, koska oikeus säästi sahurin linnalta. Hakkaraista taas nostetaan ”unohdetun kansan” presidenttiehdokkaaksi, koska ikipersupomo Soini jättää homman suosiolla väliin. Kiihottuneita Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Mun luonto TIMO SPARF Se on matkannut kauan, aikojen alusta, ujunut halki avaruuden galakseja katsellen ja madonrei’issä sukellellen. Se on mennyt. 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Sari Valto 23.10–06.00 Yöklassinen. Sillä hippasen päälle satavuotias Suomi taitaisi tehdä maailmanlaajuista historiaa. Kohtaaminen. Elämä on näyttämö työhyvinvointia edistämässä 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Sukujuhlat – matka syntysijoille. 23.10–06.00 Yöklassinen. Kiihottava ajatus. Mikä tekee musiikin tekemisestä kiinnostavaa. Useimmat eivät edes pysty havaitsemaan sitä. 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. Smith 17.35 Puisevia tarinoita. 23.10–06.00 Yöklassinen. 2012 Juha Seppälä ja romaani Mr. Se on surffaillut supernovien läikkeessä. Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Ankarat vuodet: Sama tahti on askelten 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä. Latua avaava suoritus. Se on voima. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Aristoteleen kantapää 17.40 Ykkösvieras: 18.00 Puisevia tarinoita. TAMMIKUUTA 2017 007443-1703 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Yksinäinen kulkuri heilauttaa viittaansa ja jatkaa matkaa. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Kohtauspaikka: Helena Hannikaisen vieraana professori Matti Vainio 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho 08.45 Romano mirits 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta. 18.00 Kuunnelman esittely 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri esittää: 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10–06.00 Yöklassinen. Hakkarainen kiihottui hiukan itsekin kutsumalla koko oikeudenkäyntiä ”noitavainoksi”. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 2013 Pauliina Rauhala ja romaani Taivaslaulu 17.35 Potkua taiteesta. Se on vääjäämätön ja suvereeni. ”Mestari” Halla-aholla on nostetta perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi, jos vain ikipersupomo Timo Soini irrottaa otteensa lipereistä. Kukapa tietää. 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho 17.55 Äänitarina. Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen peesasi tänä vuonna sakkotuomiolla kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 48 19. Korkein oikeus mätkäisi europarlamentaarikko Jussi Halla-aholle sakkotuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta jo vuonna 2012. Aika on rajaton, mutta pian tämäkin punainen jättiläinen haipuu planetaariseksi sumuksi. Tuiki tuiki tähtönen. 09.55 Keski-Porin kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Keski-Porin kirkosta 11.00 Ekumeeninen jumalanpalvelus Oulun tuomiokirkosta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00–15.25 Radioteatterin valiouusinta: Seitsemän veljestä, osa 4/30: Tappelu toukolaisten kanssa. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Se on nähnyt valkoisia kääpiöitä ja lukemattomia planeettoja. 18.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Vesa Kytöoja 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Elämä on näyttämö – työhyvinvointia edistämässä 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Kotimainen konsertti 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras: 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Kukaan ei tiedä minne. Tuiki tuiki tähtönen. Se on valtava, alati muotoaan muuttava, eikä kukaan tiedä, mikä se oikeastaan onkaan. 22.50 Radioateljeen jälkeen – The fighting cranes in the misty moonlight. Voep siis olla, että Suomessa on vuonna 2019 presidentti ja pääministeri, joilla kumpaisellakin on tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kohtauspaikka: Helena Hannikaisen vieraana professori Matti Vainio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Leikola ja Lähde 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.05 Euroradion konsertti-ilta 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Potkua taiteesta. 22.55 Kuuluttajan vieras: toimittaja Vesa Kytöoja 23.10–06.00 Yöklassinen. 11.00 Valkoista valoa 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Perussuomalaiset jatkaa kansan kiihottamista. Hakeeko se jotakin sellaista, joka voisi kommunikoida sen kanssa. Nyt latu on auki lopullisesti. Vaellus. 15.45 Sinfonian soittimet: Huilu 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä. Ai, että rätti esille; tiskipöydälle on lirahtanut sipulisillin lientä ja kiisselitippa?. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun Yle radio 1 19.1.–25.1.2017 tuomiokirkon kello lyö 12. Se näki tuon punaisen jättiläisen jo kaukaa, lipui valovuosien takaa äänettömästi vierelle. 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot: Nilsiän kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Uuden musiikin Sävel on vapaa / 09 144 800 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Puheenvuoroja 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Viha on paha vieras, osa 3/10