Hinta 3 € 19. 10 TUULA HAATAINEN . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . . 25 Haastaja Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. LOKAKUUTA 2017 N0 42 Elämä kallistuu, palkka matelee POLITIIKKA
WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. LOKAKUUTA 2017 Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. Kannen kuva: Jani Laukkanen Elämä kallistuu. 2 19. Syö siis vihanneksia, älä sairasta, äläkä opiskele. Viikon valinta J Y e k s n t e uln n y i i i n k. www.paperiliitto.fi Lehdessä 6 Kaikki työ on arvokasta 8 Uutiskertaus: Asiakasseteli on rahansiirto yksityiselle sektorille 9 Demokraatti.fi 10 Elämä kallistuu, palkat matelevat 14 Macron rikkoi Ranskan poliittisen kentän 15 Saksan demokratia ei ole itsestäänselvyys 16 Keva on paljon vartijana sote-muutoksessa 19 Jiihaa! Ja jalalla koreasti 20 Ystävyyttä yli rajojen 22 Salmiakkia 23 Syksyn ruskaiset värit 24 Olipa kerran minä: Tuula Haatainen 28 Komposti pitää valmistella talvea varten 29 Kasvot peilissä: Marja-Liisa Rajakangas 31 Käyttötaidetta sanojen edessä 34 Kirjavisa 36 Elokuvat 38 Demokraatti 100 vuotta sitten 39 Puheenvuoro: Mika Kari 40 Mielipiteet 42 Suomalainen demari 43 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luonto, Närästäjä, Radio 19 Liike 31 Kulttuuri 23 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Ben Zyskowicz. 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Tuula Haataisen kanssa Sauli pani peliin vaalivauvan, Tuula nokittaa arvoilla
Mutta minulla on kolmevuotias lapsenlapsi. Tiedemiehet sanoivat, että olympiavoittokin on helpompi järjestää kuin kaksoset vaalien aikaan. Kun hän teurasti omaa kansaansa ja ennen kaikkea sen eliittiä, niin olisi mielenkiintoista kysyä, että mikäköhän tässä kaikessa oli ideana. Itämeren tytär. En yleensä lue proosaa. Enempi muistelmia ja ajankohtaisia kirjoja. Panen sinua paremmaksi ja tavoittelen kaksosia. Oli kyllä ilmiömäinen tyyppi kaikesta päätellen. Mukava pikkumies, sen kanssa kyllä mieli lepää. Olisiko Mauri Pekkarinen. Tämä ”Benin talli” on kaikkien kevyiden haastatteluiden suosikkiaihe. Naarasleijona voisi olla aika vahva, kun eikös sanota, että se joku puolustaa pentujaan kuin naarasleijona. Sääli, että hän on nyt hiljentänyt itsensä varapuhemieheksi. LOKAKUUTA 2017 Politiikka on aika tavalla sekä työ että harrastus. Mitenkäs sen hoidit. Elämme onnellisia aikoja. 3 19. Itsekin tarvitsisin vähän vauhditusta vuoden 2018 Venäjän presidentinvaaleihin. Vain ilkeä kyynikko sotkee tähän presidentinvaalit tai ajoituksella pelaamisen. Jaa-a. Kyllä minä nuoria olen mielelläni tukenut viimeisissäkin vaaleissa. Ja ajoituskin osui nappiin, kun teilläkin on vaalit tulossa. Maurin kanssa on mukava väitellä, hän on tarmokas ja osaava mies. Kiitos Volodja. Itämaisen ja vähän mystiikankin ihailija. TOPI JUGA KUULUMISIA KENTILTÄ Ben ei anna tallimääräyksiä D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Sauli Niinistö Vladimir Putin Sauli, hyvä ystävä. Minkä proosateoksen luit viimeksi. No, hyvin huonosti. Eduskunnassakin voi olla ihan villapaitalinjalla. Jari Soini Ben Zyskowicz, mikä on päivän meno. No, tästä menen eduskuntaan, siellä on palaveri. Sekin on enemmän tietokirja, mutta Panu Rajala teki Olavi Paavolaisesta perusteellisen elämänkerran, jonka luin. Hyi sinua. Hänen kanssaan on käyty lukuisat väittelyt salissa ja aamutelkkarissa. Kenen historiallisen henkilön kanssa menisit aamupalalle. Onko ”Benin talliin” tulossa uusia kiinnityksiä lähiaikoina. Kuka on rakkain poliittinen vastustajasi. Tämä on rakkauslapsi ja miehisen uurastuksen tulos. Mikä on poliittinen voimaeläimesi. Kerrotaan, että esikuvana olisi ollut huonomaineinen satamassa viihtyvä nainen. Toivotan hyvää liikkuvuutta. Politiikka on aika tavalla sekä työ että harrastus. Koska on maanantai, vaatetus on rentoa. Olikohan tämä rinnastus nyt epäonnistunut?. Avot, juu. Onnea onnellisesta perhetapahtumasta. Naisseikkailujakin riitti. Sitten vaan kalenteria tutkimaan ja varmoja päiviä laskemaan. Jos Helsinki olisi nainen, kuka se olisi. Nyt panit pahan. Tallikiinnityksiä tai tallimääräyksiä ei ole, mutta kyllä aina nuoria yritän tsempata. Ei varmaan olisi kiva jutella, mutta Stalin on yksi arvoituksellisimpia historiallisia henkilöitä. Kuinka pidät huolta mielenterveydestäsi. Sitten käyn parturissa, ja illalla menen puhumaa yhteen tilaisuuteen. Havis Amanda, jonka patsas on siinä kauppatorin vieressä
Väestön ikääntyminen ja syntyvyyden väheneminen on Japanissa vielä nopeampaa kuin meillä. Anteeksi Juha, että et ole saanut käyttää rauhassa Suomen suurinta poliittista valtaa, vaan koet median tehneen sinusta konnan, joka tavoittelee vaan omaa etuaan ja suosii sukulaisiaan. Sori Juha siitä, mutta kanssasi eivät ole samaa mieltä edes omat puoluetoverisi. Ystävällisesti Demokraatin toimitus Kanssasi eivät ole samaa mieltä edes omat puoluetoverisi.. Suomesta eroavia keinoja esittää Japanin pääministeri puhuessaan työpäivän lyhentämisestä, jotta työntekijät jaksaisivat ja perheiden tilannetta saataisiin tasoitettua mahdollistamalla molemmille työtä. Työvoiman riittävyyteen on esitetty keinoina naisten saamista työelämään sekä ikääntyneiden pysymistä työelämässä. Suurin ero on, että kun meillä puhutaan aktiivisesti tarveharkinnan poistamisesta, jotta pienipalkkaisiin töihin saaPari valittua sanaa Rakas Juha ”uhri” Sipilä LÄHESTYN SINUA MAAILMAN herkimmän ammattikunnan edustajana, pikkusieluisena, kyynisenä ja nuhjuisena puolijuoppona. Vaikka meillä on varsin tiukat kriteerit ulkomaisten työntekijöiden palkkaamiseen, ei valvonta työolosuhteissa ja palkoissa, tai joskus jopa ihmiskaupassa, osalta ei toimi riittävästi tälläkään hetkellä. Pitäisikö sinun Juha kuunnella Turtiaisen Seijaa, keskustan eduskuntaryhmän pääsihteeriä. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) varmasti on hyötyä molemmissa maissa. Toki osin myös lähtötilanne on erilainen. 4 19. Mielenkiintoista on, että ratkaisut huoltosuhteen heikkenemiseen ovat erilaiset. Et koe, että tekemiämme fataaleja asiavirheitä kannattaisi lähteä oikomaan, koska emme pysty ottamaan vastaan rakentavaa palautetta. Molemmissa maissa on mahdollista esimerkiksi maataloudessa kausityöntekijöiden käyttö sekä erityisammattilaisten nopea oleskeluja työluvan käsittely. Myös me toivomme, että löydät sisäisen rauhasi ja tervehdit kylpyhuoneen peilissä piileskelevää Suomen pääministeriä. Pääministeri esittää myös palkkojen korotuksia, kun talous kasvaa. Japanissa on ministeriötasolla tavoite käydä kansalaiskeskustelua asiasta. Molemmissa maissa käydään keskustelua myös ulkomaisen työvoiman lisäämisestä, mutta varsin eri tavoin. Suhteemme perusta ei ole kunnossa. Kolmantena keinona on robotisaatio ja digitalisaatio, joista Opposition ääni SIRPA PAATERO taisiin lisää työntekijöitä, on Japani valinnut linjan, jossa se haluaa maahan korkeasti koulutettuja osaajia kehittämään innovaatioita ja viemään eteenpäin niin yrityksiä kuin yhteiskuntaa. LOKAKUUTA 2017 VIIKON SANA » Mark Twain: Menestys on taattu, jos ihmisellä on tietämättömyyttä ja itseluottamusta. Pahoittelen, että et ole historian ensimmäinen toimittajien rakastama pääministeri. Missään Euroopan maassa, paitsi Ruotsissa, ei ole poistettu arviointia kotimaisen työvoiman löytymiseksi ennen ulkomailta (EU ja ETA maiden ulkopuolelta) tulevan työntekijöiden palkkaamista. Naisten työllisyysaste on huomattavasti alhaisempi kuin Suomessa ja hyväkuntoisten ikäihmisten määrä kasvaa. Journalistina. Seijan mukaan sinä Juha kiukuttelet ja Seija haluaisi, että lopetat sen. Japanissa valtion velka on 240 prosenttia BKT:stä, työttömyys on olemattomat noin kaksi prosenttia ja väestömäärän ennustetaan tippuvan kymmenillä miljoonilla seuraavien vuosikymmenien aikana. Olemme estäneet sinua nauttimasta työstäsi, joka edeltäjääsi Alexander Stubbia (kok.) mukaillen on kansallisen kusitolpan hommaa. Ville Ranta Loppuvat työntekijät HALLINTOVALIOKUNNAN VIERAILULLA JAPANISSA totesimme siellä olevan Suomen kanssa samankaltaisia haasteita
Sitä pidettiin pitkään auringonlaskun alana, mutta tilanne on muuttunut. Kuvausvalot ja sateenvarjot lentelevät tuulessa pitkin katuja, kuvaaja Jani Laukkanen makaa selällään kuralätäkössä ja kuulostaa haltioituneelta. Mutta helppoa sovun löytyminen ei ole näilläkään aloilla, jos työnantajat tarjoavat nolla-alkuista palkankorotusta 2000-luvun maltillisten sopimusten jälkeen. JK Nyt puhutaan asiaa Kansanedustaja, presidenttiehdokas Tuula Haatainen (sd.) saapuu haastateltavaksi tuulisesta sadesäästä. Haatainen on tuonut laajalla näkemyksellään ulkoja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun sävyjä, jotka kiinnostavat tavallisia ihmisiä. Jos neuvottelujen perinteinen juoni toistuu, palkansaajat vaativat noin kahta prosenttia ja työnantajat tarjoavat aluksi vajaata prosenttia. Metsäteollisuus ry oli valmis palkankorotuksiin, jos työntekijät olisivat vastineeksi luopuneet tietyistä työehtosopimusten kohdista. Jatkokautta tavoitteleva presidentti Sauli Niinistö saa Haataisesta haastajan, jonka näkemykset poikkeavat perinteisestä liturgiasta.. 5 19. Äänekosken biotuotetehdas oli jo yksinään noin 1,2 miljardin euron investointi. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Metsäteollisuus on edelleen tärkeä Suomelle. Myös alan viime vuosien investoinnit Suomeen ovat merkittäviä. Listalla oli etenkin rajoitusten vähentäminen alihankinnassa ja oman työvoiman käytössä sekä jouluja juhannusseisokkien korvausten pienentäminen. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Helppoa sovun löytyminen ei ole, jos työnantajat tarjoavat nolla-alkuista palkankorotusta. Presidentinvaalit ovat tammikuussa ja varsinainen kampanjointi vasta alussa. Voi käydä niin, että metallija kemianteollisuus saavat sopimuksensa valmiiksi ennen metsäteollisuutta. Toivottavasti metsäteollisuuteen kuitenkin saadaan sopu ilman repiviä työtaisteluita. Nyt käytävät työmarkkinaneuvottelut koskevatkin paperiteollisuuden työehtosopimusta. Muilla aloilla pelätään, että jos neuvottelut aloittanut metsäteollisuus ostaa palkankorotuksilla muutoksia työehtosopimuksiin, tätä korotusta voitaisiin pitää muilla aloilla vertailukohtana omille neuvotteluille. Suomi elää siis edelleen metsästä. Aika tylyä, kun alalla menee vähintäänkin kohtuullisesti. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 TUULA HAATAISEN HAASTATTELU SIVULLA 24 Kohtaaminen TEKSTI SIMO ALASTALO . Neuvotteluissa ei päästy alkua pidemmälle, ja tilanteesta suivaantunut Metsäteollisuus ry tarjosi nollakorotusta. Totuus löytyy jostain tältä väliltä. Asiapitoisena hyvinvointipoliitikkona profiloitunut Haatainen on heittäytyvä ja rento, mikä on viime aikoina näkynyt myös hänen julkissa esiintymisissään. Sovulla ei ole kiire, sillä metsäteollisuuden niin sanotun roikkopykälän takia vanha sopimus pysyy voimassa, kunnes uusi sopimus on allekirjoitettu tai jompikumpi osapuoli on katkaissut neuvottelut. Tämä on tilanne metsäteollisuuden työmarkkinaneuvotteluissa. Metsäteollisuuden hyvästä vedosta huolimatta paperin tuotanto tänä vuonna ollut miinuksella. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Syntyy kuva, joka kiteyttää jotakin olennaista Haataisesta. Lisäksi kiky sekä työeläkeja työttömyysvakuutusmaksun osittainen siirto työnantajilta työntekijöille on leikannut työntekijöiden ansioita ja satanut työnantajan laariin. Viime viikolla Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala epäili, että liittokierroksesta huolimatta vientialojen työnantajat tekevät omaa keskitettyä sopimusta eli tarjoavat nollalla alkavaa korotusprosenttia myös muille aloille. Hallitus ja pääministeri Juha Sipilä kaunistelevat historiaa väittäessään, että hallitus ei ollut tekemässä kilpailukykysopimusta, vaan työmarkkinajärjestöt tekivät sen. Työnantajille metsäteollisuuden jämähtäneet neuvottelut todennäköisesti sopivat hyvin. Ajatuksena on uhmata olosuhteita ja palata ulos ottamaan valokuvia. KUVA JANI LAUKKANEN Takaisin metsään K auppa ei käy, jos hinta ei ole kohdallaan. Ekonomistit ovat arvioineet palkankorotusvaran noin yhden prosentin tuntumaan. Työmarkkinajärjestöt toki sopivat kikystä, mutta työntekijäpuoli suostui siihen vastentahtoisesti, kun sen toteutumisen edellytyksenä oli, että hallitus peruu kaavailemansa pakkolait, 1,5 miljardin lisäleikkaukset ja veronkorotukset. LOKAKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Se on yksittäisenä toimialana jo kaksi vuotta ollut Suomen suurin tavaraviejä. Niiden arvioidaan nousevan tänä vuonna yli miljoonaan euroon
Salmi haki kirjoituksellaan räväkkää keskustelunavausta, ja sen myös sai. Työn puolesta Mielikuva SDP:stä julkisen työn tekijöiden puolustajana ja yksityisen sektorin työntekijöiden unohtajana on Rinteestä harhaanjohtava K aikki työ on yhtä arvokasta. – Kyse ei ole millään tavalla julkisen tai yksityisen työn arvostuksesta. Rinteen julistus on vankkumaton. Rinteen mielestä mielikuva SDP:stä vain julkista työtä puolustavana puolueena on poliittisten kilpailijoiden toimesta tarkoitushakuisesti luotu vääristymä. – Kuitenkin, puhuttaessa verorahalla tuotetuista palveluista puolueen kanta on selkeä. Kun verorahoja käytetään, niin oikein johdettuna julkisen sektorin tulisi olla palveluiden tuottaja, Rinne tarkentaa. – SDP:n näkökulmasta on selvää, että hyvällä johtamisella ja organiJ e k n uln i. Keskustelu SDP:n suhtautumisesta julkiseen ja yksityiseen työhön roihahti puolueen sisällä sekä valtakunnan mediassa Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmen kirjoitettua aiheesta kolumnin toissa viikolla. Tekeepä työtä yksityisellä tai julkisella puolella, SDP ei erottele asiaa missään tapauksessa, linjaa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Tämän myös taloustieteen nobelisti Bengt Holmström totesi eduskunnalle pitämässään puheessa. 6 19. – Julkisen sektorin toimintaa täydentämään sosialidemokraatit haluavat puolestaan suosia pieniä yksityisiä palveluntuottajia. – Arvostamme sekä yksityisen että julkisen puolen työntekijöitä aivan yhtä paljon. LOKAKUUTA 2017 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Maria Kuutti: Lapselle lukeminen on edullinen tapa nostaa lapsen mahdollisuuksia elämässä. Raha palveluihin, ei voittoihin Rinne paaluttaa, että yksityisten toimijoiden tehtävä on tavoitella aina voittoa, lukuun ottamatta kolmannen sektorin toimijoita. Kirjoituksen pääteesinä oli käsitellä väitettä, jonka mukaan SDP ei ole aidosti työn puolue vaan julkisen työn puolue, eikä monen puoluelaisen mielestä kaikki työ ole yhtä arvokasta. On kuitenkin huomattava, että julkisen ja yksityisen tuottajan toimintalogiikat ovat erilaiset. SDP haluaa, että julkisesti hankitut verorahat käytetään yhteisen hyvän toteuttamiseen, ei yksityisten yritysten taloudellisen voiton tavoitteluun. Julkinen sektori puolestaan ei tavoittele itselleen rahallista tulosta, vaan sen tavoitteena on tuottaa palvelut mahdollisimman tehokkaasti
Topi Juga Demokraatti Kuvitus: Emilie Uggla Y s t e n y i i n k. – Kansalaisilla on oikeus odottaa, että julkinen sektori käyttää verovarat ihmisten hyväksi. Rinteen mukaan Suomessa ei voida luovuttaa palveluiden tuottamista suurille voittoa tavoitteleville yksityisille toimijoille. KENELLE TYÖ MENEE Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas arvostelee kovin sanoin kansanedustajia, jotka allekirjoittivat aloitteen työlupamenettelyn saatavuusharkinnasta luopumisesta. Töissä olevien ihmisten osaaminen pitää ottaa myös paremmin käyttöön. Kokonaisvaltainen ajattelu on tärkeää. – Miten käy perustuslain noudattamisen kannalta, jos yritys meneekin konkurssiin, hän kysyy. Kysymys on siitä, miten yhteisesti kerättyjä verovaroja käytetään. Julkisten toimijoiden tehokkuutta ja organisoimista pitää lisätä. – Työntekijöiden tulee itse päästä vaikuttamaan asioihin. Kuinka puolue suhtautuu siihen. Tätä SDP ajaa puhuessaan niin usein julkisista sektorista. – Samalla palveluita kuitenkin voidaan täydentää yksityisiä tai kolmannen sektorin toimijoiden avulla. Kun julkisesti tuotetun yksikön johto vaihdettiin ja organisoitiin toimimaan eri tavalla panostaen tehokkuuteen, jonotusaika lyheni alle viikon mittaiseksi. soimisella julkisessa tuottamisessa voidaan päästä yhtä tehokkaaseen lopputulokseen kuin yksityistä toimijaa käyttämällä. LOKAKUUTA 2017 Maria Kuutti: Lapselle lukeminen on edullinen tapa nostaa lapsen mahdollisuuksia elämässä. Miten julkisen sektorin asemaa voisi Rinteen mielestä korjata. – Toisaalta kansalaisilla on oikeus odottaa, että palvelut ovat laadukkaita sekä tehokkaasti hoidettuja. EKSÄ TAJUU Kokoomuksen kansanedustaja Harry Harkimo haukkuu suomalaiset urheilutoimittajat, jotka eivät ymmärrä elektronista urheilua. Esimerkiksi Rinne nostaa Jorvin sairaalan, jossa aikaisemmin oli yli yhdeksän viikon jonot hoitoon. Sosialidemokraattisia kuntapäättäjiä Rinne kehottaa kiinnittämään huomiota yksiköiden johtamisen laatuun. Tässä onnistuttiin, vaikka tilat ja resurssit pysyivät samana. Jäljellä on kuitenkin vielä SDP:n punainen vaate, palveluiden ulkoistaminen. Maailmanlaajuisesti sitä seuraa 323 miljoonaa fania, Harkimo perustelee. – Ei voida lähteä siitä oletuksesta, että julkisella puolella on jossain varalla reserviä pelastaa palvelut, joita kukaan ei tuota yrityksen kaaduttua. Voiton tavoittelulle tai katteille ei tällöin ole tarvetta. Mahdollisesti jopa ulkomaisiin veroparatiiseihin. Julkinen puoli nähdään kuitenkin usein tehottomana, joten kuntapäättäjät turvautuvat ulkoistamiseen. LENNULLE POTKUT Ville Rannan viime viikon pilapiirroksessa vauvan saanut Sauli Niinistö antaa Lennu-koiralle potkut. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA ” Kun ihmiset itse pääsevät vaikuttamaan, ratkaisuja löytyy. Kun ihmiset itse pääsevät vaikuttamaan, niin ratkaisuja löytyy. Asiasta tulisi tehdä aloitteita ja suoritettavaa porrasta pitäisi kuunnella enemmän. Hän korostaa, että perustuslain mukaan julkisella sektorilla on aina velvollisuus tuottaa loppujen lopuksi palvelut kansalaisille. Hyvinvointivaltion pohjana on ollut se, että verorahoilla tuotetaan palveluita, joita kaikki kansalaiset taustastaan riippumatta voivat tasa-arvoisesti käyttää. Rinteen mukaan uudistusten jälkeen ollaan lirissä, mikäli ulkomaiset suuret yksityiset toimijat valtaavat markkinat ja pääsevät vahvaan asemaan suhteessa julkisiin tuottajiin. – Ulkoistuksia tulee arvioida siltä kannalta, että jos onnistumme paremmalla johtamisella tekemään julkisista toimijoista kustannustehokkaampia, voimme tuottaa palvelut ulkoistamista halvemmalla. Mielikuva SDP:stä julkisen työntekijöiden puolustajana ja yksityisen sektorin työntekijöiden unohtajana on siis Rinteestä harhaanjohtava. Lisää tehokkuutta julkiselle puolelle Sosiaalija maakuntauudistuksen lähestyessä kunnilla on kasvavat paineet saada kuntataloutensa kuntoon. – Keskeistä on, millaisia johtajia julkisella puolella toimii ja miten heille annetaan tilaa kouluttautua. 7 19. Puolueen linjana on, ettei ole järkevää kerätä yhteisiä verovaroja miljarditolkulla, ja sen jälkeen valuttaa tuottoa yksityisiin voittoa tavoittelemiin firmoihin. Kysymys ei ole työn arvottamisesta, siitä kuka tekee töitä ja missä. Mutta tällöinkin päättäjien tulee nähdä ulkoistamisen olevan kannattavaa ja julkista puolta kirittävää. – Voiton osuus jää kuitenkin tässä tapauksessa veronmaksajien ja palveluita tarvitsevien hyväksi
Toivottavaa kuitenkin on, että Itävalta ei löydä maahanmuuttolinjauksilleen tai muulle politiikalleen hengenheimolaisia Unkarista tai Puolasta. – Potilaiden varsinainen tutkimus ja hoito olisi yksityisen sektorin toimijoilla. Lehtosen mukaan reformiministerien valinnanvapausmalli on liukunut kauas juhlapuheiden julkiseen terveydenhuoltoon tukeutuvasta mallista. Itävallassa väännetään nyt siitä, mikä puolue on maahanmuuttovastaisin. Asiakasseteli olisi miljardien rahareikä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen moukaroi hallituksen kaavailemaa valinnanvapausmallia Uuden Suomen kirjoituksessaan. Demokraatti Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO. FPÖ sai kuitenkin historiansa toiseksi parhaan vaaliHEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Äärilaidalla on ruuhkaa Itävallassa väännetään nyt siitä, mikä puolue on maahanmuuttovastaisin. Itävallan politiikan tuleva linja on vielä auki, mutta uudeksi liittokansleriksi nouseva Sebastian Kurz joutuu lunastamaan maahanmuuttoon liittyviä vaalilupauksiaan. – Sipilän hallituksen ”sote hinnalla millä hyvänsä” -malli ei veronmaksajan kannalta enää näytä ollenkaan hyvälle. Lehtosen mukaan asiakassetelin antaminen liki jokaiselle sote-palvelulle erikseen hajottaisi palvelukokonaisuuden ja olisi erittäin kallis. Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA I tävallan parlamenttivaaleissa menestyttiin maahanmuuttovastaisuudella ja äärioikeistolaisilla arvoilla – jälleen kerran. Lehtosen mukaan uusi malli tarkoittaisi käytännössä sitä, että maakuntien sote-liikelaitokseen kuuluva sairaala toimisi vain asiakassetelien jakopaikkana. tuloksen ja saattaa jopa nousta hallitukseen ohi vaaleissa kakkoseksi tulleen sosiaalidemokraattien. Hän kuuluu sosiaalija terveysministeriön asettaman sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuen asiantuntijaryhmään. – Ehdotettu malli merkitsisi, että yksityisestä terveydenhuollosta tulisi ensisijainen palveluntuottaja, jonka palveluja julkinen terveydenhuolto täydentäisi päivystyspalveluilla ja valmiuden ylläpidolla osalta. Tämä ei ehkä merkitse kovin suurta linjanmuutosta, sillä maan hallitus tiukensi maahanmuuttolinjauksiaan jo sosiaalidemokraattien johdolla. Vielä kauemmas on tultu niistä tavoitteista, joissa sote-palveluilla pyritään hillitsemään kustannusten kasvua, hän sanoo. Julkisista sairaaloista tulisi tässä mallissa ”virtuaalisairaaloita”, joissa ylläpidettäisiin valmiutta ja hoidettaisiin päivystyksellisiä potilaita sekä niitä, jotka eivät asiakasseteliä huoli, Lehtonen kirjoittaa. Kurzia myös pidetään EU-myönteisenä, vaikka onkin kritisoinut EU:ta liiallisesta Itävallan asioihin puuttumisesta. LOKAKUUTA 2017 ” Malli merkitsisi, että yksityinen terveydenhuolto olisi ensisijainen palveluntuottaja. Hänen arvionsa mukaan ehdotus merkitsisi noin kolmanneksen nousua erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksiin eli 1,5 miljardin euron vuotuista lisäkustannusta. Nämä molemmat ovat jo linjauksillaan joutuneet hankaukseen EU:n kanssa. Vaaleissa kolmanneksi tullut, entisten natsien perustama ja euroskeptinen FPÖ-puolue on syyttänyt Kurzia puolueen linjausten varastamisesta, ja huijariksi. 8 19. Vaalit voittaneen keskusta-oikeistolaisen ÖVP-puolueen puheenjohtaja Sebastian Kurz on vetänyt tiukkaa maahanmuuttolinjaa ja luvannut keventää verotusta
Jos kaikki työ teetettäisiin ulkomaalaisella työvoimalla, paljonko rahaa jäisi Suomeen kiertämään ja avustamaan muuta taloutta?” Markus Björk ”Jos Anna Kontula saa tahtonsa läpi, kilpaillaan kohta Bangladeshin kanssa palkkatasosta ja varmasti hävitään.” Pentti Lehto ”Jaa että oikein osaamista pitäisi houkutella Suomeen. Lindtmanin mukaan eduskunta edellyttää nyt hallituksen varaavan riittävät määrärahat veteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin. Jotta äärioikeistolaiset ryhmittymät ja lähtökohdat eivät lisäänny, tarvitaan Euroopassa yhteisiä ratkaisuja. – Ihmiset pohtivat, miten esimerkiksi maahanmuuton tilanne pysyy hallinnassa. Nyt laki on tulossa hallituksen pöydälle. Se tuntuu olevan hänen herkkä kohtansa. Vaalien keskeisimpänä teemana oli maahanmuutto. – Hienoa, että koko oppositio oli tämän SDP:n esittämän kannan takana. Suomelle tappio hiilinielujen laskennassa EU-maiden ympäristöministerit sopivat metsien hiilinielujen laskennasta tavalla, joka ei vastaa Suomen toivomuksia. Työaikalaki ei valmistu ennen liittokierroksia Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan työaikalain valmistelu ja käsittely siirtynee keväälle. Uudeksi liittokansleriksi nousee vasta 31-vuotias puolueen johtaja Sebastian Kurz. Ryhmä jätti maanantaina 5 000 kannattajakorttia, jotka vaaditaan puolueen perustamiseen. 9 19. Toivottavasti Itävallan vaalitulos havahduttaa vallitsevaan tilanteeseen, jotta Euroopan unioni voi yhdessä toimia ennen kuin jäsenmaat alkavat sulkea rajojaan, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne arvioi. ASIAA KOSKEVAN LAKIALOITTEEN ENSIMMÄINEN ALLEKIRJOITTAJA ON VASEMMISTOLIITON ANNA KONTULA, JOTA RAKENNUSLIITON VARAPUHEENJOHTAJA KYÖSTI SUOKAS ON ARVOSTELLUT VOIMAKKAASTI. Olipa tapahtunut tilanne mikä hyvänsä, median näkemys on ja tulee olemaan se, että vika on Sipilässä. Minna Arve (s. LOKAKUUTA 2017 Lisää uutisia: Demokraatti.fi ”Sipilän pitäisi lopettaa kiukuttelu” Pääministeri Juha Sipilää (kesk.) kritisoiva, keskustan sisäiseen käyttöön tarkoitettu sähköpostiviestittely päätyi vahingossa julkisuuteen. VIHREIDEN TOUKO AALTOON PUOLUSTANUT KONTULAA. Turun kaupunginjohtajaksi Minna Arve Turun uusi kaupunginjohtaja on Minna Arve. 1974) tunnetaan ennen muuta kokoomuksen puoluesihteerin tehtävästä, jota hän hoiti loppuvuodesta 2014 helmikuuhun 2016. Vaalitulos tarkoittaa Itävallan politiikassa harppausta oikeistolaisempaan suuntaan. Se velvoittaa hallitusta pitämään huolen, että veteraanien kuntoutuksesta pidetään huolta, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman totesi. Kakkoseksi tuli sosialidemokraatit (SPÖ) ja aivan sen kannassa äärioikeistolainen vapauspuolue (FPÖ). Lakia ei hänen mukaansa saada eteenpäin ennen liittokierrosta. Mitä osaamista Suomesta puuttuu?” Risto Lintula Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Suomen toivomuksena oli päästä korkeimpaan kompensaatioluokkaan, jolloin kompensaatio olisi ollut 117,7 miljoonaa hiilidioksiditonnia kaudelle 2021–2030. ”Jos tämmöinen vaatimus lakimuutoksesta joskus menee läpi, niin ikääntynyt työtön saa kyllä heittää satavarmasti ne lopullisetkin haaveensa työllistymisestään enää koskaan.” Petri Kokko ”Suokasta ei kiinnosta sentin vertaa, miten yritykset tai Suomi pärjää.” Olli Henttinen ”Suokas on viisas ja pitkäkatseinen mies. Sipilä kertoo, että työaikalain pohjalla on kolmikantainen valmistelu, joka päättyi erimieliseen lopputulokseen. Nyt Suomi on saamassa 54 miljoonan tonnin kompensaation. Kokoomuksen ehdokas Arve voitti vastaehdokkaansa, SDP:n Jarkko Virtasen maanantaina niukasti äänin 34–33. Nyt tästä tuli eduskunnan kanta. Keskustelu työaikalain nopeutetusta käsittelystä virisi vilkkaana viime viikolla, kun esimerkiksi Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen esitti, että ammattiliitot jättävät liittokierroksella saavutettavia neuvottelutuloksia allekirjoittamatta, kunnes työaikalain uudistaminen on saatu maaliin. Kari Hulkko. Suomi toivoi myös, että jo toteutunut metsäkato olisi voitu ottaa mukaan kompensaatioon. Soini toivoo jatkoa ulkoministerinä Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini odottaa, että sininen tulevaisuus järjestää ensimmäisen puoluekokouksensa vielä tämän vuoden puolella. Oppositio voitti äänestyksen veteraanien palveluista Sosiaalidemokraattien esitys veteraanien kuntoutusmäärärahojen turvaamisesta meni läpi eduskunnassa äänin 71–70. Rinne huolissaan Itävallan vaalituloksesta Itävallan sunnuntain maan parlamenttivaalien voittaja oli keskusta-oikeistolainen kansanpuolue (ÖVP). Valinnasta päätti kaupunginvaltuusto suljetussa lippuäänestyksessä. Asiaa voi valitella, ei selitellä, kirjoitti Keskustan eduskuntaryhmän viestintäsihteeri Pirkko Määttälä. – Sipilä on taas suivaantunut toimittajiin. Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO SAATAVUUSHARKINNAN POISTAMISESTA ON SYNTYNYT SUUKOPUA. Metsäkatoa aiheuttaa esimerkiksi kaupungistuminen. – Nyt Sipilän pitäisi lopettaa kiukuttelu ja ukon vaihtamispuheet ja keskittyä politiikkaan, vastasi pääsihteeri Seija Turtiainen. Soini toivoo, että hän saa jatkaa ulkoministerinä, kun puolue valitsee puheenjohtajansa
LOKAKUUTA 2017 Elämä kallistuu Jos syö pelkästään kaalia, banaania, riisiä ja sokeria, tulee toimeen vähemmällä rahalla kuin seitsemän vuotta sitten. Mukana ovat keskimääräinen kunnallisvero, kirkollisvero, alle 53-vuotiaan lakisääteiset maksut ja viran puolesta tehtävät vähennykset. Omistukseen lasketaan mukaan asunnon hankinta, peruskorjaus ja korot, joista viimemainittu on pudonnut huomattavasti, 45 prosenttia. Erityisesti ovat kallistuneet avohoidon palvelut, 44 prosenttia. Täytyy muistaa, että keskiansio kuvaa vain palkkojen keskiarvoa, ei suinkaan sitä, mitä enemmistö suomalaisista palkansaajista ansaitsee. Mukana ovat kaikki sektorit, miehet ja naiset, säännölliset ansiot ja palkkiot. Menokuri pysyy varmimmin, kun ei sairastele eikä perheessä ole koulutusmenoja. Täytyy tosin muistaa, että kuntakohtaiset erot ovat suuret. Ansiot nousseet 12,6 prosenttia Reilun seitsemän vuoden aikana ansiot ovat nousseet Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 12,6 prosenttia. Lääkärissä käynnit maksavat Terveysmenojen nousu tuntuu etenkin paljon sairastavien kukkarossa. Vuodesta 2010 liikenne kallistunut yhdeksän prosenttia ja joukkoliikenteen liput saman verran, mutta yksityisajoneuvojen käyttökulut liki 15 prosentilla. Lääkkeiden hinnat eivät ole juurikaan kallistuneet, mutta lääkkeiden tarve on kasvanut. Vuokra-asuminen on kallistunut 23 prosenttia, mutta omistusasuminen on halventunut liki neljä prosenttia. Kummassakin tapauksessa koulutuksen sai seitsemän vuotta sitten 27 prosenttia huokeammalla. Siksi tärkeimpiä näistä nousijoista ovat terveysja koulutusmenot. Tilastokeskus kertoo valtakunnan keskiarvon. Sairaalapalveluiden hinnat ovat nousseet liki 40 prosenttia. Vuonna 2010 lakisääteisiä maksuja meni yli 53-vuotiailta 8,5 prosenttia, nuoremmilta yhteensä 7,3 prosenttia. Verotus liki ennallaan Merkittävää on, paljonko palkasta jää käteen ruokaan, asumiseen, liikenteeseen, terveyteen ja muihin menoihin. Nousua on 374 euroa. Vasta sen jälkeen Kelan korvaukset tulevat voimaan. Omavastuuosuus muuttui vuoden 2016 alusta siten, että asiakas maksaa alkuun lääkkeistä täyden hinnan 50 euroon saakka. Birgitta Suorsa UP Lähteet: Kela, Kuluttajaliitto, Tilastokeskus ja Veronmaksajat 2011 2012 2013 2014 G ra fii kk a: Em ili e U gg la Rahat riittävät, jos syö kaalia, banaaneja ja riisiä – eikä sairasta, tai maksa koulutuksesta. Vuonna 2012 keskipalkkaisen tuloveroaste oli 30 prosenttia, tänä vuonna se on 30,66 prosenttia. Jos ikävuosia on kertynyt yli 53:n, lakisääteisiin maksuihin menee hieman enemmän. Päivähoitokin oli 25 prosenttia halvempaa. Vuonna 2010 kesäkuussa palkansaajien keskiansio oli 2 998 euroa kuukaudessa, kaksi vuotta myöhemmin 3 183 euroa ja tämän vuoden kesäkuussa 3 372 euroa. 10 19. Yli 53-vuotiaiden palkasta peritään tänä vuonna erilaisia lakisääteisiä maksuja keskimäärin 10,83 prosenttia, nuoremmilta 9,33 prosenttia. Niihin kuuluvat muun muassa erikoislääkäripalvelut, hammashoito ja fysiatria. Koulutus kallistunut yli neljänneksen Koulutuksesta joutuu maksamaan aiempaa enemmän, olipa perheessä lukiolainen tai ammattikoululainen. Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi kertoo, että vuodesta 2010 lähtien eniten ovat nousseet alkoholin ja tupakan hinnat, seuraavina tulevat terveysmenot ja koulutus. Samalla lääkkeiden omavastuuosuus on noussut, joten maksettavaksi jää entistä enemmän. Kaikki aikuiset eivät tupakoi eivätkä käytä alkoholia isoja määriä
Tereysmenojen kasvu kuluttajahintaindeksissä 2011–2017 (vuosi 2005 = 100) Elintarvikkeiden hintamuutokset %, vuodesta 2010 130 120 110 100 2015 2016 2017 Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Kananmunat Juusto ja rahkat Leivät Jogurtti Pastatuotteet Siipikarjanliha Valmisateriat Makeiset Sianliha Maito Jauhot ja suurimot Naudanliha Jäätelö Kahvipaketti Tee Perunat Kala ja äyriäiset Vauvanruoat Kalapakasteet Kaali Sokeri –40 –20 20 40 60. 11 19. LOKAKUUTA 2017 ” Lääkkeiden omavastuuosuus on noussut, joten maksettavaksi jää entistä enemmän
Koulutuksen sai seitsemän vuotta sitten 27 prosenttia huokeammalla. Työttömien toimeentuloa on leikattu rajaamalla työttömyysturvan kestoa. Sen mukaan kaikista pienituloisimman tulokymmenyksen käytettävissä olevat tulot putoavat eniten ja kaiken kaikkiaan neljän alimman tulokymmenyksen ostovoima laskee ajanjaksolla 2015–2018. – Tämä hallitus on nostanut lääkkeiden omavastuita ja palvelumaksuja sekä jäädyttänyt eläkeja muiden etuuksien indeksejä. – Eläkeläisten toimeentulo tulee turvata. – Eikä etuuksien indeksijäädytyksiä olisi tehty. Politiikka on johtanut tuloerojen kasvuun. Esitämmekin oppivelvollisuuden nostoa portaittain 18 ikävuoteen, jolloin ongelma poistuisi. – Käytännössä hallituksen omat päätökset leikkaavat näiltä ihmisiltä lisää. – Jopa toistakymmentä prosenttia lukiolaisista lopettaa sen takia, että perheellä ei ole varaa maksaa niitä välineitä. 150 140 130 120 110 100 2011 Alkoholi ja tupakka Koulutus Asuminen Terveys Elintarvikkeet, juomat 2013 2015 2017 Kuluttajahintaindeksi Vuosi 2005 = 100 Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Liikenne 130 120 110 100 2010 Julkinen liikenne 2010 = 100 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Yksityisajoneuvojen käyttö Päivähoitoja koulutusmenot 130 120 110 100 2010 Päivähoito 2010 = 100 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lukio, ammatillinen koulutus Asuminen 130 120 110 100 2010 Omistusasuminen 2010 = 100 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuokrat Hallituksen ovela juoni on antaa pieniä korotuksia ja viedä ne korkojen kera uusilla leikkauksilla.. Ylimpien päivähoitomaksujen raja on niin matalalla, että se vaikuttaa perheiden toimeentuloon. Harrastuksista on tullut niin kalliita, että nekin syövät tavallisten perheiden ostovoimaa. – Päivähoitomaksut ovat kovat. Budjettiriihessä luvatut pienet korotukset yksinhuoltajille ja takuueläkeläisille eivät Rinteen mukaan riitä kompensoimaan etuuksien indeksijäädytystä. Hän lisää, että keskituloiselta lapsiperheeltä menee iso siivu päivähoitoon ja harrastuksiin. Rinteen mukaan Juha Sipilän hallitus on leikannut tuntuvasti eläkeläisten, työttömien ja opiskelijoiden ostovoimaa. Rinne ei säästele sanojaan ruotiessaan hallituksen toimia. Hän viittaa vasemmistoliiton eduskunnan tietopalvelulla teettämään selvitykseen. Jos SDP olisi ollut hallituksessa, opintorahaa ei Rinteen mukaan olisi leikattu eikä lääkkeiden omavastuuta korotettu. 12 19. Päivähoitokin oli 25 prosenttia halvempaa. Valtio olisi saanut tarvittavat verotuotot siten, ettei rikkaille olisi myönnetty helpotuksia muun muassa perintöveroihin. – Palkankorotusprosentit ovat jääneet alle inflaatiovauhdin. Opiskelijoiden opintorahasta on leikattu jopa 28 prosenttia. – Kaikista vaikeimmassa asemassa ovat kansantai takuueläkkeen varassa elävät. Lukioiden ja ammattikoulujen välineiden hankinta on Rinteen mukaan liian kallista. Keskituloisella yksinasuvallakaan ei ole syytä riemuun. Julkisen talouden tervehdyttämisen ovat maksaneet pienija keskituloiset ihmiset. LOKAKUUTA 2017 Elämiseen on vähemmän rahaa Tuloerojen kasvu näkyy ostovoimassa, huomauttaa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Eläkeläisten aseman kohentamiseksi Rinne esittää palvelumaksurajoituksia ja eläketasojen korottamista. Ostovoima ei ole ainakaan vahvistunut, Rinne huomauttaa
KURONEN Hakaniemen halli II krs. puh. www.hakaniemenkauppahalli.fi Tervetuloa kaupoille! Kivoja vaatteita sKandimerKeiltä Finlayson, l’evolution, lindon, mingel, naru, Plan B yms. 134-136, puh. Helena Laitakari 040 7058961 hellulaitakari@gmail.com Syyskattaukseen RAKKAUDESTA KIVEEN Aidot kivi ja hopeakorut Muutokset, korjaukset, kurssit Tervetuloa Onnenaurinkoon 0505631449 fb-onnenaurinko Avoinna ma-pe / mån-fre / Mon-Fri 10-17 la /lör / Sat 10-14 REITIN KALA Hakaniemen halli, myymälä 30, 32 puh. Tervetuloa! Arabiaa, Iittalaa... Suomalaista käsityötä Ensimmäinen kerros. kerros myyntipaikka 167 Te rve tul oa ! SISUSTUS MARGA Pop up -verhot, huonekalukankaat -verhotangot jakiskot -tapetit, matot ja huonekalut -ompelupalvelu -ilmainen suunnittelu ja kotikäynti Hakaniemen Halli 2krs Avoinna ti-pe 11-17, la 11-15 0414424058 www.sisustusmarga.fi Pop up -liikkeitä Polttopuusta lahjoja ja kortteja ajatuksella. * Diabetessukat * Kotimaiset villahousut * Kiristämätön Unisukka (merinovilla) * Perinteiset laamapaidat Pehtoorinpannu Halli 2 krs. 040 765 0176 Hakaniemen Halli II krs. 09 701 3658 Sateen ja tuulen pitävä laadukas takki. Halli avoinna: Ma-pe klo 8-18 / La klo 8-16 / Su suljettu. 13 19. 09 714 140 . LOKAKUUTA 2017 M. . tule tekemään löytöjä! Looks and Goods 2
14 19. Mutta kommunistit eivät halua samaan rintamaan hänen kanssaan, joten Mélanchonin ponnistelut voivat olla turhia. Kansalliskokouksessa sosialistien pienehkön ryhmän enemmistö suhtautuu kriittisesti hallitukseen, osa empii. Ii halusi olla Suomen paras, mitä tulee vähähiiliseen talouteen. Presidentti on valittu viideksi vuodeksi ja hänellä on myös parlamentin alahuoneen enemmistö. AFP / Zakaria Abdelkafi. Monet pitävät häntä kuitenkin liian oikeistolaisena kyseiseen tehtävään. Puolueessa on myös maltillisempia aineksia. Tämä ärsyttää Macronia, mutta tuskin häiritsee presidentin toimintaa. Vasemmalla ollaan myös pahasti hajanaisia. Se pitää kuitenkin kovaa ääntä itsestään. Maltillinen oikeisto on jakaantunut kahtia. Erityisesti Ranskan ammattiyhdistysliike järjesti syykuussa isoja mielenosoituksia, joissa vastutettiin Macronin hallituksen suunniltelmia heikentää työntekijöiden etuja. Kommunistien ja Alistumattoman Ranskan välit ovat kireät. Merkitystään äänekkäämpi ay-liike Ei ole syytä unohtaa ammattiyhdistysliikettä, vaikka sen jäsenmäärä on Ranskassa Saksaan ja Pohjoismaihin verrattuna vähäinen. Iin kunta kysyi ensiksi kunnan asukkailta heidän ideoitaan, miten vähentää kasvihuonepäästöjä ja ideoita uusiutuvien energialähteiden käytöstä. Jollei ihmeitä tapahdu toistaa historia itseään seuraavissa vaaleissa. Nyt Ii on Euroopan paras! Ii palkittiin runsas viikko sitten Brysselissä Regio Stars kilpailussa Euroopan parhaaksi. Jälleen osa kommunisteista kannattaa Mélanchonia, osa taas inhoaa häntä. Ii on jälleen mahtipitäjä. Parisen vuosikymmentä sitten Lipposen 1. Maailmankuvia KOONNUT HEIKKI SIHTO Macron rikkoi Ranskan poliittisen kentän S uomessa osa mediasta näyttää innostuneen siitä, että presidentti Macronin suosio mielipidemittauksissa on laskenut rajusti. Jopa äärioikeiston Marine Le Penin – joka pääsi presidentinvaaleissa toiselle kierrokselle – Kansallinen rintama on ristiriitojen repimä. Olennaista kuitenkin on, onko tällä merkitystä. Koska Alistumattoman Ranskan ryhmä on varsin pieni eikä ole onnistunut liittoutumaan kommunistien kanssa, Jean-Luc Mélanchon pyrkii tuomaan poliittisen taistelun kaduille. Tukea tuli EU:n rakennerahastoilta ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitolta. Kunnon oppositiota ei ole olemassa. Parlamentin alahuone on nykyisin kovin hajalla, niin oikealla kuin vasemmallakin. Kuntaan hankittiin sähköautoja ja julkiset rakenMistä Iin ihme syntyi. Ihmisistä ja ihmisten ideoita tukevista rakenteista. Herkolle ja Riitulle matka Taivalkosken Jokijärveltä hevosella Iin merimaisemiin oli maailman ääripää maailmankuvan huippuhetki. Mistä Iin ihme syntyi. Ihmisistä ja ihmisten ideoita tukevista rakenteista. LOKAKUUTA 2017 EUROPARLAMENTAARIKKO KERTOO KUULUMISET BRYSSELISTÄ. Osa niistä pyrkii itse puheenjohtajaksi, osa taas toivoo pääsevänsä presidentti Macronin seuraajaksi, jollei häntä valita uudestaan vuonna 2022. Vastaus lienee: ei välttämättä. Iitä ”ei ujot nakkele”, sanoisi Kalle Päätalo. Ihmisten ideat tarvitsevat tukea, kuten Iin ihmeessäkin tapahtui. Osa sen jäsenistä on mukana Macronin hallituksessa, kuten myös osa Tasavaltalaisia. hallituksen työministerinä minulla oli kunnia vihkiä Iin Micropolis. Rakenteet eivät uudista, ihmiset uudistavat. Meppi pitkätossu LIISA JAAKONSAARI liisa.jaakonsaari@ep.europa.eu Ihmiset uudistavat, jos rakenteet tukevat K alle Päätalon kirjoissa Ii kuvataan mahtipitäjänä, minne varta vasten mentiin katsomaan uutta ja ihmeellistä. Osa tukee presidenttiä, osa taas haaveilee oppositiosta, joka on kuitenkin hyvin pieni. Tasavaltalaisten (LR) johdossa on väliaikainen puheenjohtaja Laurent Wauquiez, joka pyrkii pysyvästi puolueen johtoon. Silloin mikroelektroniikka oli kovassa nousussa. Radikaalimpi vasemmisto painostaa sosialisteja kriittiseen rintamaan, mutta mistään yhteisrintamasta ei tässäkään voi olla kysymys. Kymmenkunta vuotta sitten Iin ideanikkarit vaihtoivat konseptia: älykäs energiapolitiikka on tulevaisuuden juttu ja niin Micropoliksesta tuli ”Greenpolis”. Presidentinvaaleissa kommunistit tukivat Mélanchonia, mutta ensi kerralla ei välttämättä käy enää näin. Sosialistien – nykyisin kansalliskokouksessa nimellä Uusi vasemmisto – tilanne on monella tapaa hankala. Alistumattoman Ranskan johtaja ja kansanedustaja Jean-Luc Mélanchon käy jatkuvasti hävittyä vaalikampanjaa kuin sodan hävinnyt entinen kenraali. Monet sen jäsenistä ovat katkeria puolueen puheenjohtajalle ankarasta vaalitappiosta ja etenkin vaalikierrosten välisestä tv-debatista, jossa Le Pen epäonnistui pahasti. On mielenkiintoista nähdä miten Kansallinen rintama menestyy seuraavissa kunnallisja eurovaaleissa, joissa viimemainitussa puolue on saavuttanut Ranskan suurimman valtuuskunnan aseman
Presidentti Macronin kuherruskuukausi ranskalaisten kanssa näyttäisi olevan ohi. CGT:n 12.9. Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja. Glaser tunnetaan julkisuudessa henkilönä, joka pitää islamia Saksaan sopimattomana poliittisena ideologiana. Jean-Luc Mélachonin ideoihin suhtaudutaan usein varauksella myös ay-liikkeen taholla. Ilmapiirin tulehtuneisuudesta kertoo myös into, millä puolueet yrittävät estää AfD:n ehdokkaan Albrecht Glaserin valinnan puhemiehistöön. Mutta vaihtoehdot Macronille lienevät vähissä. Muiden puolueiden mielestä varapuhemiehenä ei voi toimia henkilö, jonka näkemys sotii perustuslain takaamaa uskonnonvapautta vastaan. Uusia muureja Saksan liittopäiville on luvassa kiivaiden keskustelujen ohella värikkäitä ja äänekkäitä protesteja. 15 19. Puheen jälkeen kysytään, onko julkisuudessa vahvasti AfD:tä vastaan asennoitunut presidentti rakentamassa muuria kyseisen puolueen ympärille henkeen me vastaan he, vai paljastiko vaalitulos hänen mielestään syvenevän juovan, kasvavan muurin, poliittisen eliitin ja monissa huolissaan ilman vastauksia jääneen tavallisen kansan välille. Ne eivät esimerkiksi halua istumaan AfD:n edustajien viereen. Veden, sähkön ja lämmön kulutusta ryhdyttiin seuraamaan uudelle digitaalisella järjestelmällä. Niissä piilee myös vaaransa. Jos välihuudoilla ja muilla keinoilla yritetään estää edustajaa saamasta suunvuoroa, niin silloin astutaan maan entisen ylituomarin mukaan laittomuuden tielle, ja häirinnän kohteeksi joutunut puolue voi valittaa perustuslakioikeuteen. Isommilla kaupungeilla on omat vähähiilistrategiat käynnissä, joten isot ja pienet voisivat ainakin tässä asiassa kulkea käsi kädessä. Jos julkinen riitely siitä, mihin vaihtoehtopuolueen ryhmä sijoitetaan liittopäivien kokoussalissa istumaan voitaisiin kuitata lasten hiekkalaatikkoleikkinä, niin asialle voitaisiin naureskella, mutta näin ei näytä kuitenkaan olevan. Saako oppositio, maltillinen oikeisto ja vasemmisto, jatkossa kiinni LRM:n kannatuksen. Ajatuksia ja kysymyksiä herättää myös Saksan liittopresidentin Fank-Walter Steinmeirein yhtenäisyydenpäivän juhlassa pitämä puhe, jossa hän totesi vaalitulokseen viitaten, että maahan on noussut uusia muureja, tosin ilman piikkilankaa ja kuolemanvyöhykkeitä. PERTTI RÖNKKÖ Uutisanalyysi AfD:n nousu Saksan liittopäiville on herättynyt vanhoissa puolueissa jyrkkiä reaktioita. LOKAKUUTA 2017 Demokratia ei ole Saksassa itsestäänselvyys S aksasta paljastuu outoa ja suorastaan pelottavaa, kun perustuslakituomioistuimen entisen presidentin ja maan korkeimman tuomarin Hans-Jürgen Papierin piti muistuttaa, että AfD:tä on kohdeltava liittopäivillä samoilla säännöillä kuin muitakin puolueita. Se näyttäisi kovin epätodennäköiseltä, mutta politiikasta ei koskaan tiedä. Kristillisdemokraattisen unionin oikealle puolelle mielletty AfD sijoittuisi normaalisti istuntosalin oikeanpuoleisimpaan laitaan. Ja maltillisemmat ammattiyhdistysliikkeen järjestöt pohtuvat miten hallituksen uudistustavoitteisiin tulisi suhtautua. Piakkoin nähdään miten presidentti Macronin ja pääministeri Philippen ajama työlainsäädännön uudistaminen etenee. Samankokoisia on Suomessa noin 80 prosenttia kaikista kunnista, joten kaikkiaan noin 250 kuntaa voisi teoriassa ottaa käyttöönsä Iin mallin. Mikko Heikinheimo. AFP / John Macdougall nukset ryhtyivät käyttämään uusiutuvia energialähteitä. Liittopäivien tuleva puhemies Wolfgang Schäuble saattaa tarvita poikkeuksellisen järeitä otteita järjestyksen ja arvokkuuden ylläpitämisessä. Hänen puolueensa Tasavalta liikkeessä (LRM) pyrkii nyt opettelemaan politiikan tekoa ensi vaiheen melko pahojen munausten jälkeen. AfD:n vaalimenestyksen jälkeen Saksan poliittista ilmastoa leimaavat muiden liittopäiväpuolueiden pettymys, katkeruus ja jopa kapinahenki tyyliin; AfD:n toimintaa on haitattava, heidän näkyvyytensä on estettävä, heidän edustajiaan on epäiltävä ja nöyryytettävä. Erityisesti luottamusmiesten vallan vähentäminen ja yrityskohtainen sopiminen alle 50:n työntekijän yrityksissä on herättänyt vastustusta ammattiyhdistysliikkeessä, vasemmalla ja yleisemminkin. Vaikka Ranskan ammattiyhdistysliike on pienehkö ja hajanainen, kuuluu siihen joitakin vaikutusvaltaisia elementtejä, kuten kuljetusajan työntekijät. Kun demarien liittopäiväryhmän uusi puheenjohtaja Andrea Nahles vaatii, että AfD:n edustajat on sijoitettava mahdollisimman kauaksi heistä, ja parlamenttiin hyvällä tuloksella nousseiden liberaalien puheenjohtaja Christian Lindner sanoo, että ei missään tapauksessa heidän viereen, niin kyseessä on oire siitä, että Saksassa ei ole ehkä opittu kunnioittamaan kansalaisten demokraattisissa vaaleissa esittämää tahtoa. Kotitalouksille luotiin kannustimia. Tämäkin herättää muissa puolueissa vastarintaa, koska vain kapean käytävän toisella puolella istuvat ministerit, ja AfD:n edustajat saattaisivat saada pärstänsä hallituspenkkiä kuvaavien kameramiesten otoksiin. masinoima mielenosoitus eri puolilla Ranskaa ei onnistunut kuitenkaan toivotulla tavalla. Ii on jo inspiroinut muita pieniä kuntia ilmastotalkoisiin, Iissä on noin 10.000 asukasta. Sinänsä presidentti Macronin ja hallituksen uudistuspolitiikkaan suhtaudutaan ilmeisesti melko rauhallisesti ainakin Pohjoismaiden ay-liikkeessä. näin on ammattiyhdistysliikkeen radikaaleimman osan, CGT:n, kohdalla. Se suhtautuu erittäin kriittisesti presidentti Macronin pyrkimyksiin uudistaa maan työlainsäädäntöä
Pitää olla poliittinen yksimielisyys, jos sen asemalle halutaan jotain tehdä. Ei todellakaan mikään piece of cake, kun on kyse pitkäaikaisista sitoumuksista ja ihmisten eläketurvasta, Siimes korostaa. Samoin hallituksen esitys siitä, että maakuntia ei velvoiteta yhtiöittämään palveluita, on tervetullut uutinen. Työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran juhannuksena ja sen on määrä esittää arvio mahdollisen muutoksen hyödyistä ja haitoista. Yksinyrittäjyys ja pätkätyöt kun lisääntyvät vauhdilla sekä digitalisaatio muuttaa työn kuvaa radikaalisti. Paine nousee nostaa eläkemaksuja Sote-uudistus tulee voimaan 2021. Tela on sekä yksityisen ja julkisen alan työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. – Sitä on vaikea arvioida tässä vaiheessa. Ratkaisu tukee työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä. – Poliitikot ja työmarkkinaosapuolet päättävät lopulta menettelystä. – Onneksi viime aikoina huolemme on noteerattu ja tunnistettu. Soteja maakuntauudistuksen projektiryhmä asetti kesällä sosiaalija terveysministeriön ja valtiovarainministeriön yhteisen työryhmän arvioimaan, onko työeläkejärjestelmässä mahdollista luopua kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien erillisyydestä. Meidän suuri huolemme on ollut, että sote-markkinat avautuvat hallitsemattomasti. Sosiaalija terveydenhuollon uudistus tietää lähes 250 000 kunnan työntekijälle uutta työnantajaa. Mutta miten se onnistuu maakunnassa. 16 19. Telalla on huoneentaulu: Työeläkejärjestelmän keskeiset periaatteet eivät vaarannu. Pontimena on julkisen sektorin valtava rakennemuutos, kun sote-uudistus tulee voimaan. Kietäväinen kuvaa sote-uudistuksen tietä vaikeaksi puristukseksi. Kunta on löytänyt usein työntekijälle uuden työn, jos esimerkiksi raskas hoitajan työ ei enää käy päinsä. Keva on paljon vartijana muutoksessa S uomen suurin eläkevakuuttaja Keva on suuren murroksen äärellä – kuten myös sen asiakkaina oleva hurja määrä julkisen sektorin työntekijöitä ja eläkkeensaajia. Mutta meilläkin joudutaan ennen pitkää pohtimaan tätä isoa kuvaa, Kietäväinen korostaa. Käytännössä työryhmä selvittää, voisiko kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien piirissä vakuutetun työn vakuuttaa työntekijän eläkelain mukaan ja mitä siitä seuraisi. Yksityisen ja kolmannen sektorin raju kasvu tietäisi sitä, että Keva-lain mukainen työeläkejärjestelmä menettäisi työeläkemaksuja. Meillä on myös varauduttu monta muuta maata paremmin muutoksiin ennakkosäästämisellä eli työeläkerahastoilla. – Tämä tukee tietysti vahvasti eläkkeiden maksukykyä, Kietäväinen huomauttaa. Kietäväinen onkin hyvillään, että siirtymämaksusta, joka alentaa hieman painetta korottaa maksuja Keva-järjestelmässä. Vuoden aikalisä on Kietäväisen mielestä tervetullut: se antaa mahdollisuudet hoitaa suuri työelämän muutos entistä paremmin. Keva onkin halunnut pitää kaikessa kaikessa soteja maakuntauudistuksen myllerryksessä ääntä henkilöstön puolesta. Kenenkään eläketurva ei ole vaarassa. Parasta vaihtoehtoa etsitään Siimeksen mukaan avoimin mielin ja nöyrästi, ei ”henkseleitä paukutellen”. Sen toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes toteaa, että kaikkien osapuolten mielestä eläkejärjestelmien mahdollisen yhdistämisen selvittäminen on kaikkien etu. – Kaikki tajuavat, että tämä on hyvin monimutkainen ja perustavaa laatua oleva asia jo eläkejärjestelmän rahoituksen ja valvonnan näkökulmasta. Suurin osa heistä, 91 prosenttia, on naisia. Marja Luumi Demokraatti Hynttyyt yhteen. Ylipäänsä Kietäväinen toivoo, että Suomessa puhuttaisiin nykyistä enemmän siitä, miten pitkässä juoksussa työeläkkeet rahoitetaan. – Henkilöstö on otettava riittävästi huomioon. Hallituksen poliitikot näyttävät kuitenkin haluavansa laajentaa yksityisen ja kolmannen sektorin osuutta. Kietäväinen huomauttaa, että Kevan vastuu eläkkeiden maksuissa ei alene samassa aikataulussa – semminkin, kun 20 vuoden sisällä merkittävä määrä sen vakuuttamia kunnan työntekijöitä jää eläkkeelle. – Onneksi työeläkejärjestelmämme on kestävä. Kietäväinen huomauttaa, että julkisella sektorilla on onnistuttu vähentämään työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista. Työeläkejärjestelmä kestää vielä Kevan rahoitukseen vaikuttaa ratkaisevasti se, mikä tulee olemaan julkisen sektorin rooli sote-palveluissa. – Mutta Kevan näkökulmasta on menty parempaan suuntaan. Mukana ovat keskeiset palkansaajajärjestöt, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kuntaliitto, Kuntatyönantajat, Keva, työeläkeyhtiöiden edustajat, Eläketurvakeskus sekä Työeläkevakuuttajat Tela ry. Keva on kuitenkin lailla perustettu eläkelaitos. – Se aiheuttaa paineita nostaa eläkemaksuja. Meidän tehtävämme on kevalaisina kertoa, miten se vaikuttaisi työeläkejärjestelmän rahoitukseen. Suuressa muutoksessa on pidettävä huolta henkilöstön jaksamisesta ja avoimesta tiedottamisesta. Skarpattavaa on vielä, Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen viestii. Ilouutinen on myös se, että Kevan sijoituslaukussa on pian 51 miljardia euroa varallisuutta. – Mielestäni olemme hyvin tässä hengessä lähteneet tekemään töitä, Siimes huomauttaa.. LOKAKUUTA 2017 Suuressa muutoksessa on pidettävä huolta henkilöstön jaksamisesta
. LOKAKUUTA 2017 • PALKKA • • ELÄKE • KEVA . Keva perustettiin vuonna 1964 nimellä Kunnallinen eläkelaitos . . Eläkkeet rahoitetaan eläkemaksuilla . Aiemmin nimi oli Kuntien eläkevakuutus Ku va nk äs itt el y: Em ili e U gg la. . . . . . Noin 550 työntekijää . . . . Huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista . 17 19. Asiakkaina 1,2 miljoonaa julkisen sektorin työntekijää ja eläkkeensaajaa . Maksut peritään työnantajilta ja työntekijöitä . Vastaa kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoittamisesta . . Virallinen nimi Keva otettiin käyttöön 2011 . Työnantaja-asiakkaita noin 2 300 . Suomen suurin eläkevakuuttaja . . Kevan toimintaa valvovat valtiovarainministeriö, Finanssivalvonta ja Valtiontalouden tarkastusvirasto
18 19. Muuttuvassa ja entistä monikanavaisemmassa mediamaailmassa Demokraatti on sosialidemokratian puhetta itselleen ja koko kansakunnalle. Antton Rönnholm SDP:n puoluesihteeri Jari Soini. LOKAKUUTA 2017 Hyvä sanomalehti on kuin kansakunta puhuisi itselleen, sanoi Arthur Miller
19 19. Askelkuvioiden opettelu ja muistaminen on Salmisen mielestä myös oivaa aivojumppaa. Seija Salminen lähti uteliaisuuttaan mukaan heti, kun kerho perustettiin. ja jalalla koreasti! Jii-haa Anna-Liisa Blomberg Juttu jatkuu seuraavan aukeaman alalaidassa.. – Herätämme huomiota, kun käymme esimerkiksi laivalla. Salmisen tiistai jatkuu kantrin jälkeen liikunnallisissa merkeissä: – Nyt menen kotiin, siellä odottaa lenkkisauna. Ja on ihanaa, kun ihmiset tulevat tanssiin mukaan! Varsinkin jos on tanssinut kansantanssia, saa kuvioista helposti kiinni, hän kertoo. Siksipä hän käy myös ETY:n itämaisen tanssin ryhmässä. Kantria hän on tanssinut vuodesta 2004. Esiinnymme myös ETY:n omissa kevätja joulujuhlissa, ja kesäisin Tampereen kaupungin puistokonserteissa. Parviainen on tanssinut vuodesta 1997. Tanssiryhmäläisten kanssa ihmisten ilmoilla liikkuminen on hänestä hauskaa. Olemme myös kilpailleet. Harrastus piristää – vaikka olisi kuinka väsynyt tunnille lähtiessä, hyvässä porukassa musiikin tahtiin askeltaessa virkistyy keho ja mieli. Hän kertoo, että jalalla pannaan koreasti omaksi ja myös muiden iloksi. LOKAKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi S tetsonit päähän ja bandanat kaulaan, sillä nyt alkaa Eläkkeensaajien Tampereen yhdistyksen (ETY) kantritanssitunti! Riitta Parviainen on vetänyt tätä jokatiistaista tanssikerhoa vuodesta 2004. Jaettu tanssin ilo Sirkka Kuusiston mielestä harrastus on kiva konsti välttää kotiin jumittumista. Sitten lähden vielä lentopalloon – mutta se ei ole näitä ETY:n juttuja, hän kertoo. Hän kuvailee itseään tanssihulluksi. Ihmiset kyselevät, mitä te oikein tanssitte. Rivitanssissa rytmi, musiikki ja kiva porukka veivät mukanaan. – Käymme paljon esiintymässä palvelutaloissa. Marraskuussa kilpailemme Veteraanien kulttuurikatselmuksessa Tampereella, Parviainen kertoo
20 19. Ystävyyttä yli rajojen Lukuisten yhtäläisyyksien miehet Matti Sariola (vas.) ja Jaakko Kosunen sanoutuvat tiukasti irti ”kaksoisagentin” roolista. Sariola on spontaani ja puhuu paljon, Kosunen kuuntelee ja harkitsee. Herman kysyi ensin Sariolaa mukaan, kun Kuorosota tuli vuonna 2010. Parhailla ystävyksillä on Pyykkipoikaduo, joka pitää kahdesti kuukaudessa lauluiltoja samaisessa paikassa. Sariola tapasi vaimonsa Kosusen häissä. Sen seitsemää sorttia Toivosen mukaan kerhoja on tarjolla ”äärestä laitaan”. – Aiemmin toimintaan ja muihin kerhoihin tultiin tätä kautta. LOKAKUUTA 2017 ” Jos Matti lähtisi eduskuntavaaliehdokkaaksi, joutuisin ehkä ensimmäistä kertaa äänestämään muuta kuin demaria. Herman oli ensin isänsä oppilaana ja sitten Sariolan. Politiikan lisäksi he ovat puhuneet musiikin opettajina työasioista ja esiintyneet yhdessä erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Sitä seuraa keskustelu ja yhteinen kahvihetki. He istuivat käytävällä vastakkain. – Jos Matti lähtisi eduskuntavaaliehdokkaaksi, joutuisin ehkä ensimmäistä kertaa äänestämään muuta kuin demaria, Kosunen paljastaa. Molempien sydämen asiana on Kuopion kaupunkikulttuurin ja ympäristön kehittäminen. Sariola on valtuutettuna toista kautta ja hän vaikuttaa kaupunkirakennelautakunnan varapuheenjohtajana. Molemmilla on ollut coton de tuléar -rotuiset koirat ja autona Skodat. – Puhutaanko vihreästä vai punaisesta langasta, kaksikko vitsailee. He vaihtoivat tiiviisti ajatuksia. Saatan sanoa hänelle, että koeta nyt asettua tai suu kiinni, Kosunen laukoo. Ystävyys oli lujilla 2011, kun Kosunen oli mukana lakkauttamassa Kuopion yhteiskoulua, jossa Sariola työskenteli. Toisissa on yksi, joissakin kymmeniä. Anna-Liisa Blomberg ”Peruskauraa” yhdistyksissä ovat viikkotapaamiset, joissa yleensä on johonkin ikäihmisiä kiinnostavaan aiheeseen liittyvä alustus. – Vaimo evästi, että anna Jaskallekin puheenvuoro, Sariola lisää. Päivittäin pitkin Suomea kulkee bussilasteittain eläkkeensaajia virkistysreissuilla – teatterimatkoilla, ruskaretkillä ja. Kosusella on pitkä demaritausta suvun historiassa ja hän on myös Kuopion kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja, demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja sekä Kuopion sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen puheenjohtaja. Kun Sariola jää eläkkeelle joulukuussa, ovat Herman ja Kosunen mukana hänen jäähyväiskonsertissaan. Heidän keskustelunsa perustuvat luottamukseen. Eläkkeensaajien yhdistyksiä on 330, ja niissä on vaihteleva määrä kerhoja. Aika Joensuun OKL:n samalla vuosikurssilla sinetöi ystävyyden. – Jaskalla oli maihari ja musta lätsä, Sariola muistelee. Työstään ja luottamustoimistaan he rentoutuvat kuitenkin eri tavoin. Nykyisin he soittavat toisilleen entistä herkemmin, jos tarvitsevat apua. – Jaska lukee, ja minä menen heittämään metsään frisbeetä, Sariola kiteyttää. He ovat tehneet myös yhteisen valtuustoaloitteen Kuopion keskustan kehittämisestä. Sariola oli viime eduskuntavaaleissa Kosusen vaalipäällikkönä. Molemminpuolinen luottamus lopulta säilyi, ja ystävyys kesti koettelemuksen. Samanrotuiset koirat ja Skodat Kosunen ja Sariola tapasivat ensimmäistä kertaa Kuopion konservatorion klassisen kitaran pääsykokeissa. – Se oli poliittisen urani suurin moka, Kosunen kertoo. Ryhmä seuraa silmä kovana, kun Riitta Parviainen käy läpi askeleita. Samanlainen huumori yhdistää. Se oli hieno kokemus heille kaikille. Viimeksi mainittu on järjestöjohtaja Petra Toivosen mukaan EKL:n toiminnan ”suola ja sydän” – ja usein jäsenille se tutuin toimintamuoto. On toimintakykyä ylläpitävää liikuntaa tanssista bocciaan ja kulttuurikerhoja kuoroista teatteriryhmiin. Demarivaltuutettu Jaakko Kosunen ja vihreiden valtuutettu Matti Sariola istuvat King´s Crownmusiikkikahvilassa Kuopiossa. Molemmat pääsivät sisään. Molemmat soittivat Spontan Boys yhtyeessä. Kosunen on jo eläkkeellä. Nykyään moni löytää suoraan kerhoihin yhdistysten verkkosivujen kautta, Toivonen kertoo. Koetuksen kestävä Kosunen on laulaja Olli Hermanin isä. – Olen joutunut korjailemaan Matin höläyksiä. – Meillä on huvittavuuteen asti yhteisiä nimittäjiä, Sariola jatkaa. He kävivät eri lukioita, mutta heillä oli yhteisiä kavereita. Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti, Kuopio Kerhoissa sykkii toiminnan sydän Eläkkeensaajien keskusliitto EKL:n toiminta jakautuu karkeasti edunvalvontaan ja harrastusja kerhotoimintaan. Kosunen ja Sariola ovat matkustelleet ja mökkeilleet yhdessä perheineen. – Esimerkiksi Kuopiossa on 1300 jäsenen yhdistys, jolla on 58 kerhoa, Toivonen kertoo
Toivon, että teen päivätyötäni tavalla tai toisella politiikan parissa. On oltava selkeitä kannanottoja, jotka myös aktiivimme tietävät. . Toimintaa rahoitetaan usein myyjäisillä, joissa kaupattavat tuotteet syntyvät eri kädentaitoihin keskittyvissä harrastuskerhoissa. Lukuisten yhtäläisyyksien miehet Virpi Kirves-Torvinen Matti Sariola (vas.) ja Jaakko Kosunen sanoutuvat tiukasti irti ”kaksoisagentin” roolista. Paikallisyhdistykset suunnittelevat ja toteuttavat toimintaansa itsenäisesti. Keskusliitto tarjoaa apua kerhojen vetämisestä kiinnostuneille suunnatuin koulutuksin. Demarinuorten liittohallituksen jäsen . EKL myös kouluttaa ikääntyneitä tietokoneenkäyttäjiä opettamaan toisia ikääntyneitä tietotekniikan saloihin. Somemaailmassa pitää olla hereillä enemmän. . Nuoriin pitää myös panostaa nostamalla heitä vastuullisille paikoille. Näkisin SDP:n mieluusti pääministeripuolueena, jonka johtaman hallituksen ohjelmassa on kauaskatseisuutta ja kunnianhimoa. Hyvinkää on silloin Keski-Uudenmaan pohjoinen veturi. Keskustaa kehitetään ja asuntoja rakennetaan jo nyt. Jotain taikoja Peltosen Eemeli (sd.) ja kumppanit ovat siellä tehneet! Missä haluat nähdä SDP:n kymmenen vuoden kuluttua. Missä näet itsesi viiden vuoden päästä. LOKAKUUTA 2017 DEMARIVAIKUTTAJAT KATSOVAT TULEVAAN TEKSTI ANNA-LIISA BLOMBERG JUSSI KUKKOLA . Heidän keskustelunsa perustuvat luottamukseen. Arvioni tulevasta on ehkä optimistinen, mutta minulla on kova luotto omaan kotikaupunkiini. . Hyvinkää kiinnostaa sekä yrityksiä että ihmisiä. SDP:n toisen kauden valtuutettu Hyvinkäällä . Näitä asioita ei ratkota yhdessä hallituskaudessa, mutta haluan uskoa, että pystymme pelastamaan maapallomme suurilta katastrofeilta. Miten tavoitteeseen päästään. Nykyään asukasluku on piirun alle 47 000 ja työpaikkaomavaraisuus 95 prosenttia. Etenkin ympäristökysymyksiin täytyy panostaa oikeasti. Hyvinkään kaupunginhallituksen jäsen . Miten päästään pääministeripuolueeksi. Elinvoimaisuudessa Järvenpää, jonka asukasluku nousee huimaa vauhtia, on meille hyvä vertailukohta ja mittari. Opastusta on tarjottu niin frisbeegolf-kerhojen kuin Elinvoimaa-hankkeen – syrjäytymistä ehkäisevien ja mielen hyvinvointia tukevien – kerhojen perustamiseen. Meidän puoluepolitiikassa toimivien pitää ymmärtää, ettei politiikkaa enää tehdä arkisin kello 8–16. – Sellaista yhdistystä ei varmasti olekaan, jossa ei olisi omaa ”sukkamummojen ryhmää” tai vastaavaa, Toivonen kiteyttää. 21 19. Aktiivinen yrityspolitiikka tuo työpaikkoja, työntekijöitä, asukkaita ja lisää verotuloja. Hangonsillan alueelle tulee asunnot 2000 asukkaalle, uusi keskuslukio ja toivottavasti myös monitoimihalli suuremmille urheilukilpailuille. ” Nykyään moni löytää suoraan kerhoihin yhdistysten verkkosivujen kautta. . Mitä teemme hienoilla tulonjako-ohjelmilla, eläkeuudistuksilla tai vaikka perhepoliittisilla reformeilla, jos minun sukupolveni lasten ja lastenlasten maailmassa keskitytään ekokatastrofien ennaltaehkäisyyn ja ongelmina ovat puhdas vesi ja mikromuovit. Haluan uskoa, että pystymme pelastamaan maapallomme suurilta katastrofeilta. Se tarkoittaa, että asukaslukumme on yli 50 000 ja työpaikkaomavaraisuutemme yli sata prosenttia. Politiikallamme täytyy olla selkeä linja, jota puoluejohto ja eduskuntaryhmä toteuttavat suunnitelmallisesti. Hyvinkään Sveitsiä kehitetään matkailun näkökulmasta entiseen loistoonsa, kun legendaarisen Rantasipi Sveitsin paikalle nousee uusi spa-hotelli. Näkkäläjärven Mikkel ja Marinin Sanna ovat huippuhyviä, mutta tarvitaan paljon enemmän nuoria kasvoja, joihin politiikan ulkopuolella olevat nuoret voivat samastua. Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston sd-ryhmän puheenjohtaja Nosteessa Millaisena näet Hyvinkään viiden vuoden kuluttua. Keskustan ulkopuolella Metsäkaltevassa olisi tarkoitus asua 6000 ihmistä vuoteen 2030 mennessä. Se vaatii pitkäjänteistä työtä. – Yritämme olla korvat höröllä niin, että pystymme tarjoamaan koulutusta yhdistyksiä kiinnostavan kerhotoiminnan perustamisen tueksi, Toivonen sanoo. muilla kaupunkien välisillä vierailuilla. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti
Ihmiset luottavat tulevaisuudessa toisiinsa entistä enemmän. Kuntastrategian valmistelu ei kuitenkaan ole niin visainen tehtävä, kun voisi kuntalain perusteella päätellä. Kaikkein tärkeintä on kuntalaisten hyvinvointi. Meilläkin Oulussa kuokka strategiatyön routaiseen maahan isketään juuri tänään. Tavoitteet ovat niin laajat ja moninaiset, että kuntapäättäjää pyörryttää ennen kuin kuntastrategiaan on saatu ainoatakaan kirjainta piirrettyä. Kuntapäättäjien tulisi olla myös enemmän tietoisia kunnan työntekijöiden arjesta. Monissa kunnissa eletään juuri nyt kuntastrategian luonnostelun aikoja. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI Timo Sparf. Olennaista on siis se, että hyviä tuloksia taistelussa ja yhteisön toiminnassa saadaan vasta, kun toiminnan suunta on yhdessä valittu ja edetään suunnitelman mukaan. Lyön vetoa, että monen kunnan arvoissa vilisevät seuraavat sanat: oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, välittäminen, asiakaslähtöisyys. Rokan sotasaavutukset tietäen tuntuu erikoiselta, että strategian hyödyntäminen kunnan toiminnassa on niin alikäytetty resurssi. LOKAKUUTA 2017 ”S trategia on sitä, että tähtää ennen kuin ampuu.” Näin tiivistää Tuntemattomassa sotilaassa alikersantti Antero Rokka strategian syvimmän olemuksen. Äskettäin Vaasan yliopistossa tehty laaja kyselytutkimus kertoo, että kunnan työntekijöistä vain yksi prosentti tuntee oman kuntansa strategiset tavoitteet. Kunnan palvelut ovat ihmisja yritysystävällisiä niin, että koko talousalueella elää onnellisia ihmisiä. Herää kysymys, onko strategiatyöstä mitään hyötyä, jos toiminnan tähtäyspisteet ovat näin luokattoman huonosti hallussa. Strategiaa ei kunnissa tehdä kuitenkaan vain huvin vuoksi, sillä kuntastrategia kuuluu kuntalain velvoittaviin tehtäviin. Hyviä arvoja kaikki, mutta toimintakulttuurin muutokseen noilla sanoilla ei helposti päästä. Arvojen sijaan hyvässä kuntastrategiassa pitäisi puhua asenteista. Miten tähän voitaisiin päästä. Kunnassa olisi hyvä olla rohkaisevaa kokeilukulttuuria, jossa hyvät toimintatavat erottuisivat käytännön kautta vanhoista malleista. Arvojen sijaan hyvässä strategiassa pitäisi puhua asenteista, vaikka tähän tapaan: Kunnan ilmaStrategia on kunnan parhaiten varjeltu salaisuus piiri on kannustava ja välittävä. Lain mukaan kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon ”kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka, kuntademokratia sekä elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen”. 22 19. Tärkeätä on myös muistaa, ettei kunta itsessään tee mitään, vaan ihmiset tekevät kaiken työn. Usein kunnissa tehdään liian pitkään suunnittelutyötä ennen uusien ideoiden jalkauttamista. Pari ”päättäjän päivää” kunnan töissä avaisi erilaista näköalaa päätöksentekoon. Palvelu on kunnan paras kilpailuetu. Kun otetaan lukuun kunnan keskeiset päättäjät ja virkamiesjohto, nousee prosentti neljään. Lähtökohdaksi on hyvä palauttaa mieleen, miksi kunnat ovat olemassa; kuntalaisten hyväksi. Kun kuntapäättäjät kokoontuvat strategiaseminaareihin, aletaan ensimmäisenä muotoilla kunnan arvoja
Vähenevä valo ja lisääntyvä kylmyys hajoitta vat lehtivihreän, jolloin karo tenoidien oranssit, keltaiset ja punaiset sävyt pääsevät val loilleen. Sen keväinen versio on hanami, kirsikkapuun kukkien katsele minen. Nora Vilva Demokraatti. Mitä ete lämmäksi mennään, sitä myö hemmin luonto puhkeaa rus kaan. Maiseman värikimarasta saa kiittää karotenoideja, kasvien lehdissä möllötteleviä luonnol lisia väriaineita. Japanissa ruskanmetsästys eli momijigari on suosittu vuo denkiertoon liittyvä tapahtuma. KeskiEuroopassa ruska huippu on marraskuun alussa, PohjoisItaliassa ja Espanjassa hehku alkaa vasta marraskuun puolivälissä ja kestää paikoin tammikuulle asti. 23 19. Rus kasta saadaan nauttia myös PohjoisAmerikassa, Kanadassa sekä Japanissa. Lehtensä varista vat kasvit puhkeavat vielä vii meiseen väriloistoonsa ennen talven pimeyttä ja raakaa kyl myyttä. Ruska ei suinkaan ole poh joismaiden oma juttu. Ruskailmiö tyssää Välimereen, siellä il masto on liian kosteaa ja kas vit nahkealehtisempiä. LOKAKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Värit loistoon ennen syksyn harmautta P äivät lyhenevät, yöt viilenevät, talvi al kaa tehdä tuloaan. Syksy on kasveille ja eläimille suuren muutoksen ja valmistautumi sen aikaa
KUVAT JANI LAUKKANEN Olipa kerran minä T eini-ikäinen Tuula Haatainen katsoo televisiota kotonaan Vehmersalmella. Haataisten televisiossa kuollaan nälkään. Meneillään on uutislähetys, jonka kuvat järkyttävät koko maailmaa. 24 19. Maasta ei jää mitään jäljelle. – Kuvat nälkäänkuolevista naisista ja lapsista olivat yhtäkkiä olohuoneissa. Harold Wilsonin tauti surmaa piiritetyssä Biafrassa runsaat kolme miljoonaa naista ja lasta. Se oli järkyttävää ja koko ikäluokallemme hyvin puhuttelevaa samalla tavoin kuin Vietnamin sota, Haatainen muistelee. Britannia ei painosta Nigeriaa solmimaan rauhaa vaan jatkaa asevientiään uutiskuvista huolimatta. Vuosikymmeniä myöhemmin Haatainen puhuu työkseen feministisestä ulkopolitiikasta, jossa poliittisia ratkaisuja arvioidaan sen mukaan miten ne vaikuttavat naisten ja lasten elämään.. Eletään 1970-lukua, televisiot ovat vastikään tulleet ja samoja ohjelmia katsoo koko kansa. Kolonialistisen valtansa rippeisiin takertunut Britannia on aseistanut Nigerian liittovaltiota taistelussa separaristista Biafraa vastaan. LOKAKUUTA 2017 Asiapoliitikko TEKSTI SIMO ALASTALO . Biafran tappava nälkä nimetään Britannian silloisen pääministerin mukaan
25 19. LOKAKUUTA 2017
Haatainen pitää vastuullisesta ja mielenkiintoisesta työstään, jossa jokainen päivä vaatii valmistautumista ja suunnittelua. Euroopan väestöja kehitysverkoston matkalla Intiassa parikymmentä vuotta sitten Haatainen näki slummeja, joiden olot olivat kaatopaikkojakin surkeammat. Ulossulkemisessa on kaikupohja nationalistisille liikkeille ja ääri-ilmiöille. Samat lainalaisuudet, jotka ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustana, pätevät Haataisen mukaan myös kansainvälisesti. Jähmetyin enkä tiennyt mitä tehdä. Haataisesta tulee poliitikko. – Uskon kansalaisyhteiskuntaan, se on hirveän tärkeä voimavara. – He nukkuivat illalla ohueen liinaan kääriytyneinä nurmikolla. – Mieleeni on jäänyt kuusikymppinen mies, jonka jalka oli amputoitu polven yläpuolelta. Siellä ei ollut ketään missään ja minua pyydettiin poistumaan. Hän itse havahtui hyvinvoinnin ja turvallisuuden merkitykseen maailmaa kiertäessään. – Jos tulevaisuuden näkymät puuttuvat, se lisää riskiä rikollisuuteen ja yhteiskunnan jakautumiseen, jolloin osa rakentaa muurit kotinsa ympärille. Eduskuntavaalit vuonna 2003, jolloin sain yli 9 000 ääntä. Sen jälkeen minulle ei ole tarvinnut selittää mitä sota on. Vastakaikua on ja se näkyy kampanjatilaisuuksissa. Ei ole. – On helppo puhua vain siitä kuinka paljon meillä on aseita ja kuka meitä milloinkin uhkaa. – Näissä rooleissa olen ollut paljon YK-kokouksissa. Lisäksi hän on toiminut tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana ja sosialistisen naisinternationaalin varapuheenjohtaja. – Hän paukautti nyrkin pöytään ja sanoi: ”Haatainen, teillä on laudaturin paperit ja ryhdytte sairaanhoitajaksi. Poliitikkohaastattelut, joissa puhutaan henkilökohtaisuuksia ovat hänelle tuttuja, mutta hän vetää rajan ”jäätelötötterökuviin”, joita Haataisen mukaan usein naisilta toivotaan. Minulla oli itselläni sen ikäiset lapset kotona. LOKAKUUTA 2017 Hän kasvaa Soisalossa, käy oppikoulua mantereen puolella Vehmersalmella lossilla. Sen mielettömyys tuli lähelle. Myös kansainvälinen ammattiyhdistysliike on herännyt lapsityövoiman käyttöön ja ryhtynyt rakentamaan polkuja, joilla lapset saadaan kouluun. Maalaan öljyväreillä, luen kaunokirjallisuutta ja tapaan sukulaisia ja ystäviä. Intiassa Haatainen näki myös puistoissa nukkuvia parivuotiaita lapsia, joita hän ei voinut auttaa. Puhun kovastakin asiasta, realisti pitää olla. Se on aika yksinkertaista. Realiteetit ovat sellaiset, että varteenotettavat suurten puolueiden ehdokkaat ovat niistä samoilla linjoilla. Hän politisoituu ja liittyy SDP:n jäseneksi. Sitten tullaan kaupungin keskustaan ja yövytään hyvässä hotellissa. Mutta laajemmin ymmärretty turvallisuus lokeroidaan helposti kestävän kehityksen tai hyvinvoinnin alle, vähemmän painavaksi politiikan alueeksi. Tarpeesta on seurannut hengästyttävä määrä toimintaa. Se syntyy nimenomaan siitä, ettei Suomessa ole ryhmiä, jotka on suljettu ulos ja joiden ääni ei kuulu. Haatainen on ollut poliittisten tehtäviensä lisäksi muun muassa naisjärjestön pääsihteeri, YK-liiton varapuheenjohtaja ja Kirkon ulkomaanavun hallituksen jäsen. Haatainen herää naisten epätasa-arvoon, sairaalahierarkiaan, huonompiin palkkoihin ja siihen, ettei laki salli naimisiin menevien naisten pitää omaa sukunimeään. Puhun siitä mikä on naisen asema yhteiskunnassa, miten meidän hyvinvointiyhteiskuntamme mahdollistaa naisten osallistumisen, miten rakenteet ovat kaikesta edistyksestä huolimatta edelleen varsin miehisiä. Sanoin, että kaksikymmentäyksivuotias. – Miesten osuus politiikassa, ammattiyhdistysliikeessä ja missä tahansa missä valtaa käytettiin, oli massiivinen. Hän ojentaa kätensä, katse on ihan tyhjä. Nuori vihainen nainen Sairaanhoitajan opinnot eivät riitä, Haatainen haluaa opiskella lisää ja pääsee Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekuntaan. Laajasti ymmärretty turvallisuus on huomattavasti vaikeammin hallittavissa. Tulin Helsinkiin töihin. Nautin mökillä polttopuiden tekemisestä ja vastakohtana joutilaisuudesta. Sairaalassa parikymppinen Haatainen kohtaa myös sodassa vammautuneita veteraaneja. Rehtorin on vaikea ymmärtää hänen urasuunnitelmiaan. Haatainen ymmärtää turvallisuuden laajemmin. – Jos katsotaan vaikka hallituksen kokoonpanoa, niin ei se ole itsestään selvää, että naisia on puolet. Laajasti ymmärretty turvallisuus Entisenä opetusministerinä ja sosiaalija terveysministerinä Haatainen on mieluiten asialinjalla. Kun menin hotellihuoneeseen, minulta pääsi itku.. Haatainen tietää olevansa naisten asialla myös presidentinvaaleissa. Henkilökohtainen on vahvasti asian palveluksessa. Kun kiersimme eri puolilla maailmaa, menimme aina ruohonjuuritasolle katsomaan mitä siellä tapahtuu ja mitä eri yhteiskuntien vahvat naiset puhuvat. Hyvinvointi ja ihmisarvon kunnioitus ovat yhteiskuntarauhan takeita, jotka kantavat hänen mukaansa myös taloudellista hedelmää. Elämme vieläkin harhassa, että puolet päätöksentekijöistä on naisia. – Siinä oli sitten pieni hidaste. Helsinkiin muuttonsa jälkeen Haatainen työskentelee sairaanhoitajana Helsingin invalidisäätiön sairaalassa ja asuu sairaanhoitajien asuntolassa. – Tien poskessa oli äiti, joka oli likainen ja kauheissa rääsyissä, käsivarsillaan puolitainnoksissa oleva lapsi, joka retkottaa ihan löysänä. – Jos puhutaan hyvinvointiyhteiskunnasta ja palveluista, niin kyllähän sitä peilaa siihen miten omassa lähipiirissä on nähty asiat, mutta asiakärjellä minä olen mennyt. Pian häntä kysytään töihin leikkaussaliin, jossa tehdään monimutkaisia hermokirurgisia leikkauksia. – Asunto oli sellaisen koppero käytävällä, tyypillinen hoitajien asunto, jossa on yhteinen suihku, oma huone ja vessa. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA Mitkä ovat unohtumattomimmat vaalisi. Myös Haataisen ystävä lähtee töihin Afrikkaan. Kun kiepitin sidettä hänen jalkaansa, hän katsoi minua silmiin ja kysyi, että minkäsikäinen se tyttö oikein on. 26 19. – Meitä nuoria vihaisia naisia oli silloin paljon. Minä olin sinun ikäisesi, kun menetin tämän jalan, hän sanoi. En halunnutkaan enää lähteä. Tammikuun presidentinvaaleissa Haatainen haastaa paitsi nykyistä, kokoomustaustaista tasavallan presidentti Sauli Niinistöä, myös miehistä tapaa nähdä ulkoja turvallisuuspolitiikka aseiden ja uhkien näkökulmasta. Naisasia ja kansainvälisyys viehättivät SDP:ssä Haataisessa kokemukset ovat vahvistaneet tarvetta toimia kansainvälisesti vahvemman kansalaisyhteiskunnan puolesta ja köyhyyden vähentämiseksi. Hän törmäsi muun muassa avustustyöntekijöille tuttuun ristiriitaan oman hyvinvoinnin ja täydellisen köyhyyden välillä. Jos naiset eivät olisi ääntään nostaneet, niin se ei olisi koskaan kuulunut eikä näkynyt. Tosin Tuulan itsensä matka peruuntuu, kun hän tapaa Kuopiossa Jannen, tulevan miehensä. – Sitä, mistä sisäinen turvallisuus syntyy, ei liiemmin pohdita. Kjell Westö: Rikinkeltainen taivas Miten lomailet. – Minulla on sellainen olo, että puhun asioista, jotka puhuttelevat naisäänestäjiä. Isä on opettaja ja äiti sairaanhoitaja. Mitä kirjaa suosittelisit. Suomalaisessa ulkoja turvallisuuspolitiikassa sekä puolustuspolitiikassa vallitsee Haataisen mukaan aika pitkälle ulottuva konsensus. Ne naiset, jotka olivat eturintamassa toimimassa ja puhumassa, saivat hirveästi vastustusta. – Puolueessa oli vahvoja naisia, jotka pitivät tasa-arvoasioita esillä. Oli ihan selvä, että se oli syy minkä takia tulin mukaan. Heitä pidettiin hankalina naisina. Miksi ette mene kauppakorkeaan.” Sanoin, että ajattelin mennä kehitysmaihin töihin ja lopulta rehtori tajusi, etten ole puhuttavissa ympäri. Tuula on hyvä ja määrätietoinen oppilas, joka kirjoittaa ylioppilaaksi erinomaisin arvosanoin. Mutta se ei riitä. Sen eteen pitää koko ajan tehdä töitä. Kun menin hotellihuoneeseen, minulta pääsi itku
Opetusministeri 2003–2005 . Koulutus: sairaanhoitaja, VTM . . . Perhe: mies ja kaksi aikuista lasta . . LOKAKUUTA 2017 TUULA HAATAINEN . kansanedustaja . . . 27 19. Ikä: 57 . Sosiaalija terveysministeri 2005–2007.
Keväällä sulamista voi edistää esimerkiksi lämpimällä vedellä täytetyillä muovipulloilla. Lopuksi puutarhajätekompostin voi peittää, jotta syyssateet eivät huuhtele ravinteita pois. Tehdasvalmisteisissa lämpökompostoreissa on hyvä kerrata valmistajan antamat käyttöja huolto-ohjeet talven varalle. LOKAKUUTA 2017 Kompostoijan syksy Puutarha-, talousja käymäläjätekompostit kannattaa syksyllä valmistella tulevaa haravointikautta ja talvea varten. Kerrosten väliin voi myös halutessaan lisätä kompostiherätettä. 28 19. Käymäläjätteen ylimääräinen kääntely saattaa jopa hidastaa kompostoitumista. Käymäläjätettä ei saa haudata maahan, sillä siellä se ei kompostoidu ja ravinteet huuhtoutuvat maastoon. Eristämätön talousjätekomposti saattaa talvipakkasilla jäätyä. Syksyllä huolella tehty kompostihuolto säästää myös vaivaa kevään huoltotöiltä. Eristämätön komposti jäätyy Kompostoitumiseen tarvitaan hapen, kosteuden ja ravinteiden lisäksi lämpöä. Jos et pysty käyttämään kompostituotetta omalla tontillasi, eikä naapurikaan sitä tarvitse, selvitä kuntasi ohjeet maa-ainesten vastaanotosta. Syyshuolto kannattaa aloittaa siirtämällä kompostoitunut tasalaatuinen multa-aines joko käyttöön tai jälkikompostoitumaan. Moni kunta ottaa parhaillaan puutarhajätettä vastaan maksutta. Huolehdi suojaetäisyyksistä käymäläjätteen kompostipaikkaa suunniteltaessa. Käymäläjätekompostin katteeksi sopii puutarhajäte. Kompostoituminen tehostuu, kun ravinteiltaan köyhä puutarhajäte saa talousjätteen mukana tarvitsemaansa typpeä. Kun syksyn lehdet on saatu kompostiin, voi sekaan lisätä tuoretta tai osin kompostoitua talousjätettä. Ekovinkki KATARIINA YLI-HEIKKILÄ, VALONIA. Jotta kompostoitavaa materiaalia mahtuu talvella jäätyneeseenkin kompostiin, kannattaa se tyhjentää syksyllä niin, että pohjalle jää noin kolmasosa kompostimassasta. Käymäläjätettä tulisi kompostoida vähintään vuosi ja jälkikompostoida toinen vuosi. Komposti tykkää huolenpidosta Puutarhajätekompostia voi käännellä ja kastella, jotta syksyn lehdille riittää tila
Ulkonäköä enemmän olen kiinnostunut siitä, mitä ihmiset sanovat, ajattelevat ja mitä mielipiteitä heillä on. Tiedän kyllä mitä sekin on, kun kaikki muuttuu yhdessä yössä. LOKAKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Marja-Liisa Rajakangas, 52 E n ole koskaan ollut kiinnostunut omasta enkä muiden ulkonäöstä. Käärin hihat ja mietin, että miten tästä selvitään. En ole ulkonäkökeskeinen ihminen. Marja-Liisa Rajakangas on ”STTK:ssa viestinnästä ja henkilöstöasioista vastaava johtaja.. En koskaan huomaa, jos kavereillani ovat rillit vaihtuneet, tai tukanväri. Olen aina ollut kova feministi. Ainoa sisareni on minulle hyvin tärkeä ihminen. Mutta olen omasta mielestäni myös hoitanut hyvin sen leiviskän, mikä minulle on annettu. Isänmaata voi palvella monella tavalla. Minusta kaikki ihmiset ansaitsevat toisenkin mahdollisuuden. Eikä ollenkaan hyvään suuntaan. Sieltä varmasti juontuu vahva sosiaalisuuteni ja kyky toimia hyvin erilaisten ihmisten kanssa. Persoonana olen varmaan vähän kuin Peppi Pitkätossu. Katson aamulla peiliin ja laitan itseni sillä tavalla kuntoon etten pelästytä muita. Se on voinut sulkea minulta esimerkiksi ammatillisesti joitain ovia, mutta se on minun valintani ja olen siihen hyvin tyytyväinen. Tukkani on punertava ja minulla on hirveästi pisamia niin kuin Pepilläkin. Suren hieman sitä, että naiset tosiaan kuvittelevat, että he ovat tänä päivänä jo tasa-arvoisia. Ja totta kai myös sukurakkaus. Jollain tavalla se lapsuuteni sankari kulkee henkisesti yhä siinä vierelläni. Olen sellaisesta kodista, jossa asui samaan aikaan kolme sukupolvea. Minulla on vahva sosiaalinen omatunto ja olen pyrkinyt elämässäni olemaan niin sanotusti pienen puolella. En potki sitä, joka jo makaa maassa. Kun katsoo, kuka päättää meidän asioistamme, niin ihmettelen jos voidaan sanoa, että tasa-arvo kukoistaa. Ydinperheeni on puoliso ja kaksi ihanaa tytärtä, mutta perhekäsitykseni on hyvin laaja. Eihän me olla. Elämä on kohdellut minua hyvin. Jos kuuluisin johonkin puolueeseen, en vaan kerta kaikkiaan pystyisi taputtamaan, kun siellä tehdään tai sanotaan jotakin ihan tolloa. Siihen kuuluu kaikenikäistä sakkia. En vaan taivu sellaiseen. Silloin olen taas se Peppi. Yhdessä kannamme huolta äidistä, joka kyllä on vielä 80-vuotiaana hyvin voimissaan. Olen hyvin yhteiskunnallinen, mutta en ole koskaan sotkeutunut puoluepolitiikkaan. Olen aika rempseä ja suoraviivainen ihminen. 29 19
Eikä yksinäisyyden ratkaisun koskaan pitäisi olla lapsen itsensä, vaan koko yhteisön vastuulla. Kirjoittaja on kirjailija, toimittaja ja dokumenttielokuvaohjaaja. Mutta yhdenkään lapsen tilanteen ei pitäisi olla kiinni vain siitä, millaisia aikuisia hänen elämäänsä osuu. Se, mikä vaikuttaa lapsiin tänään, vaikuttaa koko yhteiskuntaan huomenna. Sen lempinimi on Donitsi ja nyt me tunnetaan se!” Näin kertoi tyttäreni, tämän syksyn ekaluokkalainen, koulupäivästään. Opettajan sanat jäivät pyörimään mieleeni. Siksi erityistä viisautta tarvitaan päättäjiltä. Tilastollisesti kaikkein yksinäisimpiä ovat maahanmuuttajataustaiset pojat. Miten valtavasti viisautta voi mahtua niin yksinkertaiseen lauseeseen. LOKAKUUTA 2017 ”S adepäivänä me löydettiin pihalta yksi hanska ja laitettiin se räystään alle suihkuun. Lapsen yksinäisyyden ei pitäisi koskaan olla lapsen itsensä, vaan aina aikuisen asia. Elina Hirvonen Pyytäkää mukaan, vaikka ette tuntisi!. Lapsen yksinäisyyden ei pitäisi koskaan olla lapsen itsensä, vaan aina aikuisen asia. 30 19. ”Meidän opettaja sanoo, että jos pihalla on joku yksin, niin sitä kannattaa pyytää mukaan leikkiin, vaikka sitä ei tuntisi”, tytär sanoi. u u u Lasten ja nuorten yksinäisyyttä tutkinut Niina Junttila on tuonut esiin paitsi yksinäisyyden yleisyyttä ja kokemusten kipua ja syvyyttä, myös yksinäisyyteen liittyviä rakenteita ja sen kansanterveydellisiä seurauksia. Siinä vieressä oli yksi tyttö yksin. u u u Tyttäreni opettajan viisaat sanat eivät ole vain sanoja, vaan teko, joka koulupäivien, viikkojen ja vuosien aikana voi muuttua moniksi pienen näköisiksi, mutta vaikutuksiltaan suuriksi teoiksi. Näin ei tarvitse olla. ”Keksittekö te itse pyytää sen tytön leikkiin?”, kysyin. Jokainen lapsia kohtaava aikuinen voi tehdä samanlaisia viisaita tekoja. Kun THL kysyi nuorilta syitä syrjäytymiseen, nämä sanoivat tärkeimmäksi ystävien puutteen. Yksinäisillä lapsilla on muita suurempi riski sairastua masennukseen ja kärsiä oppimisvaikeuksista. Lapsivaikutusten arvioinnin pitäisi olla kiinteä osa poliittista päätöksentekoa myös silloin, kun päätökset liittyvät lapsiin välillisesti, esimerkiksi talouden tai aikuisten palveluiden kautta. Yksinäisyys kytkeytyy muuhun yhteiskunnan eriarvoisuuteen: lapset, joiden perheillä ei ole varaa tietynlaisiin vaatteisiin, puhelimiin tai harrastuksiin, suljetaan muita helpommin ulkopuolelle. Yksinäisistä lapsista tulee usein yksinäisiä aikuisia, ja yksinäisyydellä on riski periytyä aikuisilta lapsille. Me ei tunnettu sitä, mutta me kysyttiin haluaisiko se tulla meidän leikkiin ja se tuli
Tietokirjailija Ville Hänninen pyrkii tuoreessa kirjassaan kiinnittämään huomiomme siihen, mitä on sanojen edessä. 31 19. Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantama teos ”Kirjan kasvot” nostaa nimensä mukaisesti framille kirjojen julkisivun, kannet. Kari Hulkko. Mitä kirjailija teoksellaan tavoitteli, mitä hän halusi sanoa. LOKAKUUTA 2017 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Käyttötaidetta sanojen edessä Kirjallisuuden tutkijat, kirjallisuuskriitikot ja tavallisetkin lukijat voivat käyttää loputtomasti aikaa selvittäkseen, mitä on sanojen takana
– Omasta lapsuudestani lämpimiä läikähdyksiä tuottavat myös Camilla Mickwitzin värikkäät ja visuaalisesti huomattavan 1970-lukulaiset kirjat, kuten vaikka tähän kirjaani päätyneen ”Jasonin kesän* kansi. Hän näkee sen olevan unohdettu ja väheksytty taiteen laji, vaikka se näkyy arjessamme joka päivä – mainoskuvina, julisteina, kirjojen kansina tai vaikkapa sanomalehtien päivittäissarjakuvina. Alan tieto oli hajallaan, eikä Suomesta edelleenkään löydy yhtenäistä käyttökuvan arkistoa. Kirjan kasvot -teoksen perusta on Hännisen kirjallisuuslehti Parnassolle tekemässä, kirjankansitaidetta esiin nostaneessa juttusarjassa, mutta nyt kansien väliin saateltu aineisto ei ole jo julkaistujen tekstien kokoomanide. 101 kirjankantta, niiden taustoja ja tekijöitä esittelevät tekstit ovat paria poikkeusta lukuunottamatta syntyneet tätä kirjaa varten. Vähän olen tästä livennyt, esimerkiksi kun kyseessä on ollut Kosti Antikaisen tai Martti Mykkäsen kaltaisia täysin ohittamattomia kannentekijöitä. 32 19. Kari Hulkko. Kirjan kasvoissa Hänninen on pyrkinyt tuomaan esiin eri tyyppisiä kuvia eri aikakausilta laajalla skaalalla. – Lähtökohtani oli, että yksi kansi per suunnittelija, sellaistenkin ihmisten kohdalla, jotka ovat tehneet satoja kansia. Kolmanneksi hyvin monen ikäisten muistissa säilyväksi Hänninen nostaa vielä Mauri Kunnaksen tuotannon. – Luin jo penskana ”Taru Sormusten herrasta” -trilogian, ja silloin jäivät mieleen myös Matti Louhen tekemät kannet. – Koiramäki-kirjojen kannet esimerkiksi kuuluvat niihin, jotka ovat eläneet yli sukupolvien ja herättäVille Hänninen pitää huhuja kirjojen ja kansitaiteen välittömästä kuolemasta liioiteltuina. Pari vuotta sarjaa pyöritettyään hänelle valkeni, että tästä aihepiiristä saattaisi tehdä täysimittaisenkirjankin. Aikakausien peilikuvia Muun muassa sarjakuvasta monia tietokirjoja ja lehtiartikkeleita kirjoittanut Ville Hänninen on käyttötaiteen puolestapuhuja. On toinen, paljon keskusteltukin asia, minkä verran jos lainkaan ne kuvaavat itse Tolkienin kirjojen maailmaa, mutta tunnelma niissä on mieliinpainuva. Toinen pyrkimys oli nostaa esiin mahdollisimman monia eri kuvittajia. Ville Hänninen nostaa omista lapsuusmuistoistaan pari esimerkkiä, jotka ovat päätyneet hänen kirjaansakin. Lapsuuden muistikuvat Kaikille kirjan rakastajille on jo nuoruudesta mieliin syöpyneinä kansia, jotka ovat tehneet vaikutuksen, joskus ehkä syvemmän kuin kirjan sisältö. Hännisellä oli siis ikään kuin tutkimusmatkailijan etuoikeus löytää ”uusia maailmoja” ja kuvata niitä ihmisille. Hänninen toteaa, että kun toistakymmentä vuotta sitten alkoi tehdä juttusarjaa Parnassolle, maaperää eli kansitaidetta ei ollut kartoitettu oikeastaan ollenkaan. LOKAKUUTA 2017 Hänninen esittelee ulkoasultaan rauhallisen selkeässä teoksessa sata suomalaista kirjan kantta, yhden kultakin itsenäisyyden vuodelta: tie vie 1917 ilmestyneestä työläisten asiaa puolustavasta Konrad Lehtimäen tendenssiromaanista ”Ylös helvetistä” aina tänä vuonna julkaistuun Lenita Airiston omaelämäkertaan ”Elämäni ja isänmaani” (joka nimensä paatoksen puolesta voisi hyvin olla julkaistu myös sata vuotta sitten). Kirjan kasvot -teokseen valikoituneet kannet pyrkivät edustamaan eri tyylisuuntia eri aikakausilta. – Painettu sana ei ole katoamassa, sen rooli vain muuttuu
Karun lähdön jälkeen Orko otti ohjat haltuunsa yhtiön tuotantopäällikkönä. Kaiken yllä leijuu vastaansanomaton kepeys. Ulos rajatut tehdään suomalaiseen tapaan naurunalaiseksi yhteisellä känniretkellä, jossa he päätyvät kaulakkain sikolättiin. J. 1904). u u u Siltalan pehtoorin vetovoimaisuus syntyy vanhakantaisesta viihteellisyydestä. Hännisellä ei ole suoraa vastausta tähän dystooppiseen kysymykseen – Painettu sana ei ole katoamassa, sen rooli vain on muuttumassa, varmaan myös kapenemassa. Osakunta-aktiivi Orkon kulttuuripiirin keskushahmoja olivat saman Satakuntalaisen osakunnan inspehtori J. LOKAKUUTA 2017 Demokraatin Suomi 100 -vuoden juttusarjassa lehden elokuvasta kirjoittavat toimittajat sekä alalla työskentelevä kolumnisti ovat valinneet subjektiivisin kriiteerein jokaiselta itsenäisyyden vuosikymmeneltä yhden elokuvan, joka kertoo ehkä jotain erityistä tästä maasta ja kansasta, sen luonteenpiirteistä ja historiasta. Vaan mikä on kirjan kansien ja niiden suunnittelijoiden asema sähköistyvässä kulttuurissa. Uuno Laakso ampuu käskystä yli parodioidessaan suomea murtaen mongertavaa luutnantti Mandelcronan hahmoa. Koska luonnolliseksi sanottu ei koskaan ole sitä, ja aitokin vain harvoin, kutsukaamme sitä luontevuudeksi. Siltalan pehtoorin resepti on sillisalaatti, vähän kaikkea. Muita kirjassa esiteltyjä, kuvataiteen puolella kunnostautuneita kannentekijöitä ovat muun muassa Akseli Gallen-Kallela, myös maalarina ja graafikkona meritoitunut Tove Jansson sekä 1960–70-lukujen taitteen undergroundin johtotähti Harro Koskinen. – Aaltonen teki vain parikymmentä kantta, mutta hänen mukanaolonsa kirjassa tuo ehkä uutta kulmaa hänen taiteilijakuvaansa, Hänninen toteaa. Rolf Bamberg Demokraatti Hanna Taini ja Jalmari Rinne ratsailla elokuvassa Siltalan pehtoori.. Toisaalta kun kirjankansihistoriaa tarkastelee isossa mitassa, joukosta löytyy paljon kuvataiteilijoita, jotka ovat piipahtaneet käyttötaiteen puolelle. Vasta vuonna 1980 asiain tila kompensoitui neuvostoyhteistyön hedelmässä ”Tulitikkuja lainaamassa”. Ulkomaalaisvastaisista pilkuista Orko ei päässyt eroon 1930-luvun nationalistisissa aatedraamoissa ”Aktivistit” ja ”Jääkärin morsian”, sodan propagandistisista Ryhmyistä ja Romppaisista nyt puhumattakaan. Kun toimitusjohtaja ja pääohjaaja Erkki Karu jätti Suomi-Filmin kesken elokuvan ”Ne 45000” (1933) ohjaustyön, oman romaaninsa pohjalle elokuvan käsikirjoittanut Talvio suositteli tilalle ohjaajaksi Orkoa. Särkkä oli ohjannut Tulitikkuja lainaamassa jo vuonna 1938 ja esitellyt sitä Moskovassa vielä vuonna 1956. Mikkola ja hänen vaimonsa kirjailija Maila Talvio. Olisin kuitenkin hölmö, jos lähtisin ennustamaan mitään eksaktimpaa edes viidentoista vuoden päähän, Hänninen sanoo. Cd-levyhän kutisti levykansitaiteen 1980-luvulle tultaessa ja nykyisinä suoratoistoja latausaikoina levy esineenä alkaa olla tyystin katoavaa kansanperinnettä huolimatta vinyylilevyn ilahduttavasta, mutta marginaalisesta renessanssista. Se on poliittista vaikuttamista, vaikka kuori on kuinka todellisuuspakoinen hyvänsä. Elokuva perustui Harald Selmer-Geethin romaaniiin ”Inspektorn på Siltala” (1903, suom. Se ei välttämättä tarkoita, että kansitaiteen peli olisi pelattu. Mikkolan ja Talvion merkitys Orkolle oli valtava: jopa idea Nylund-nimensä suomennokseen hän sai pariskunnan talosta Orkolinnasta. Jari Sedergren Vuosikymmen muita merkkielokuvia: Noidan kirot (1927), Tukkijoella (1928), Jääkärin morsian (1931), Kuisma ja Helinä (1932), Kaikki rakastavat (1935), Vaimoke (1936) OSA 2/10: 1917–1926 Siltalan pehtoori, 1934 Ohjaus Risto Orko vät siksi muistoja sekä lukukokemuksena että ajasta, jolloin niitä on luettu. Ennen muinoin isoilla kustantajilla saattoi olla omia kansistu dioita, joissa kuukausipalkatut graafikot vastasivat kustannusyhtiön koko kansitaiteilusta. Ansaitsemastaan kritiikistä huolimatta Orko osaa juonen kuljetuksen ja hassuttelun rytmin jopa niin hyvin, että asetelmallisuus ja näytelmällinen raskaus jäävät taka-alalle. Kirjan kasvot -teoksessa on näytillä muun muassa Wäinö Aaltosen kansi Helvi Hämäläisen romaaniin ”Hyväntekijä”. Suomi-Filmi pelastui. Käykö kirjoille samoin, haihduttavatko e-kirjat kansitaiteen bittiavaruuksiin. Orkon tärkein kilpailija oli Suomen Filmiteollisuuden johtaja Toivo Särkkä, yli viidenkymmenen ohjauksen mies. Pääohjaajaksi hän pääsi ”Siltalan pehtoorissa”, josta tuli yli miljoonan katsojan suurmenestys. Toisen ohjaajan tehtävä oli Orkon kahdestoista ohjaustyö. Lama oli selätetty, siirtymä mykästä äänifilmiin pantu toimeen. Kaiken luo yhteen ohjaajalle mieluinen nationalistinen maailmankatsomus. ELOKUVAT Sadan vuoden itsenäisyys Siltalan sillisalaatti pelasti Suomi-Filmin Suomi-Filmin toinen ja viimeinen toimitusjohtaja Risto Orko oli suomalaisen elokuvan suurnimiä. Kustannusyhtiössä voi sitten olla ad, joka suunnittelee kustantamon kokonaisilmeen ja tilaa kansia talon ulkopuolelta vähän sen hengessä. – Nykyisin kansisuunnittelu hoidetaan enenevässä määrin freelancereiden kautta. Jalmari Rinne on miehekäs ja jämpti pehtori, osoittautuupa jopa jalosukuiseksi, mikä matchaa sankaritar Hanna Tainin taustaan. Salanimen takana oli Viipurin kaupungin oikeuspormestari Werner August Örn. Kansitaide eilen, tänään, huomenna Käyttökuvaan perehtynyt Ville Hänninen sanoo, että kirjojen kansien suunnittelijat olivat aikoinaan oma ammattikuntansa. Monilla heistä ei ole ollut isompaa ambitiota tai mahdollisuuksia kuvataiteilijan uralle. Ehkä Orko yritti panna paremmaksi. Orkolla ura ohjaajana tyrehtyi sotavuosien tusinatuotantoon propagandan ja viihteen saranakohdassa. Kun sähkökirjat yleistyvät ja koko median ja viihteen kenttä on valtavan myllerryksen keskellä, se ilman muuta tavalla tai toisella – tai miljoonalla – vaikuttaa koko kulttuuriin. Orko oli selvästi paljon vahvempi komediassa kuin draamassa. 33 19. Siinä on kartanoromantiikkaa, rakkausjuoni, perintöriitaa, väärinkäsitysasetelmia ja koheltavia kommelluksia, joissa on oma seksuaalinen virityksensä. Kaikilla on säädynmukainen paikkansa, mutta Siltalan pehtoorin suomalaisuus on pois sulkevaa. Siitä seuraa, että ruotsinkielinen aatelisto lasketaan Suomen kansan ulkopuolelle, mutta sama tehdään rengille, sisällissodan entiselle punikille. Luonnetyypit ovat asetelman mukaisia, laidasta laitaan. u u u Tietysti menestystä saattelevat hyvät näyttelijät. Kun kansaa määritellään näin, kyse ei ole vain kevyestä huumorista
Eikä se siis pelkkä sattuma ole, että Pasi Harvala vertaa itseään Camus’n teoksen ”Putoaminen” romaanihenkilöön nimeltä Jean Baptiste Clemence, joka on Pasin tavoin ammattiaan halveksiva, alkoholisoitunut ja epämääräisten syyllisyydentunteiden ja pakkomielteiden riivaama asianajaja. Salama oli ylivertaisen karismaattinen päivien haastattelussa. Jätetään visa-ammattilaisille. Näin siis kirjat ilmestyivät alkujaan viitenä kirjana 1976–1983, mutta yksiin kansiin kootussa Finlandia-sarjassa (1984) onkin kuusi osaa. Tosin Salama hakeutuu usein katutasolle, Klinge on ohjelmallinen elitisti. Kikkailevat, mutta silti selvät vihjeet, sitaatissa tunnistettava tyyli ja kohteena todellinen kirjallinen järkäle. Mutta ei vanha kirjallisuudenharrastaja voinut antaa periksi. Sitaatti on teoksesta ’Pasi Harvalan tarina I’.” Sen sijaan peräti visadebytantteja taitaa olla Timo Harakka, joka visan avausvuonna päätoimitteli Vihreää Lankaa, joten Demarin kulttuurisivut eivät ehkä olleet jokapäiväisintä luettavaa. Luin sen ensimmäisen kerran opiskeluaikana Tampereella, autenttinen ympäristö siis. Salama on aina ollut kiisteltykin henkilö. u u u Mauri Panhelainen heittää peliin kiintoisen referenssihenkilön. Äärimmilleen pelkistetysti voi kai sanoa, että jälleen on kyse Salaman perusteemasta: kommunismi olisi ihmiskunnalle paras, mutta ihminen ei kykene kommunismiin – ja siksi kommunisteista on usein pelkkää vahinkoa. Ensimmäisen kirjansa yhä elossa oleva kirjailija julkaisi 60 vuotta sitten ja vielä liki ysikymppisenäkin häneltä ilmestyi novellikokoelma. Tukea ja kannustusta tuli ulkomailtakin. Keskittyminen kuitenkin kannatti.” u u u Eero Reijonen on yhä Kreikassa, mutta ”pakkohan tähänkin visapähKIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 VIIKON 42 SITAATTI Tämän viikon kirjailija sopii hyvin juhlavuoden kattaukseen, sillä hän ei ole kovin monta vuotta Suomea nuorempi. Osaan vieläkin ulkoa Juhannustanssi-oikeudenkäynnistä Arvo Salon tekemän laulun: ”Kirjasta Hannun syytteeseen pannun, mahtava melu maaan yli käy jne.” Ja loppu vaikuttavasti:”kukkia tuhannetkin kukat saa, lukeakin saa ja jopa kirjoittaa. ”Olipas visaista epämatemaattiselle ihmiselle! Miten voi olla kolmas osa, mutta ensimmäinen. Näin ratkesi myös matemaattinen kryptogrammi!” Matikka on niin helppoa! (sanoo visaukko, joka keikkui vitosen kipurajalla koko lukioajan, mutta sai säälistä päästötodistukseen seiskan. Annetaan avausvuoro Jukka Taavilalle, joka oli visa-aktiivi jo silloin, kun Salama ensi kerran näillä foorumeilla esiintyi noin 24 ja puoli vuotta sitten ”Vihjeitä tuutin täydeltä ja kaiken lisäksi kirjailijan tytär Laura Salama vierailee Kouvolan pääkirjastossa 19.10. Koko letka, kolme autoa, jumissa tien laidassa.” kinään on tarrata, vaikka Finlandia ja Finlandia -sarjakin on tuhansien kilometrien päässä. ”30 vuoden takaakin resonoi erehtymättömästi katkelma Hannu Salamaa: Pasi Harvalan aamu Pasi Harvalan tarina I:stä. Sitä edelsivät Kosti Herhiläisen perunkirjoitus ja Kolera on raju bändi. Ja paljon muuta, kuten kirjailijan 50-vuotissyntymäpäiväksi tekemässäni kriittisessä teoselämäkerrassa S – Markiisi de Salaman vuodet (1986) sain todeta.” Maijaliisa Mattila on joutunut tiosissaan ratkomaan asetettua yhtälöä. Omat kirjahyllyt sekaisin eikä kirjasto sateessa kutsu. Mutta sehän oli nuorelle miehelle pelkkä kunnia.” Arvo Salo on noussut Salaman kautta mieleen Tuulikki Lepomäki-Lahtisellekin. Sukupolvi myöhemmin, hyvinvointi-Suomessa taiteilija-älymystö ja akateemiset nousukkaat (ennen kaikkea ahdistunut lakimies Pasi Harvala) kykenevät yhtä vaivoin uskomaan proletariaatin diktatuuriin. Mutta vielä pieni muisto Salamasta. ”Hannu Salama on nykyään eräänlainen kaunokirjallisuuden Matti Klinge, joka on samanikäinen ahkeroitsija tietoja muistelmakirjallisuuden puolella. Paljon on matkalle mahtunut, monen lajin romaaneja, novelleja, erätarinoita, runoja, näytelmiä, kuunnelmia... Ja jokaista virkettä piti vahvistaa lyönnillä käsivarteeni. Taisi siihen tulla kirjallinen mustelma. ”Hannu Salaman motto nuoruudesta asti on ollut Albert Camus´n ” Kapinoin siis olen”. Klinge on lähes kaikkea päiväkirjoissaan kommentoiva ja valtavirtaa vastaan pyristelevä vuosikirjuri, josta tulee paralleenina mieleen Salaman tapa tehdä terävästi sivaltelevaa kaunokirjallisuutta politiikasta, arkielämästään, kavereistaan ja naisistaan. ”Laiskalle miehelle sopiva tehtävä: ei tarvinnut kuin vilkaista sitaattia kun silmään osui ilmaisu ”poliittista silmäänsohimista”. ja kyseessä oleva teos on sitten vielä ihan omassa luokituksessaan. Jaa, mikä kirja. Olin vähällä nostaa kädet pystyyn tässä vaiheessa. Ensimmäiset kaksi osaa olivat ’Kosti Herhiläisen perunkirjoitus’ sekä ’Kolera on raju bändi’ (monien mielestä kaikkien aikojen mieliinjäävin romaanin nimi, muuten). Sieltä on vuosien varrella tullut vaikka mitä ja nimi iskostui ihmisten mieleen jo Juhannustanssi-oikeudenkäynnin yhteydessä. Kun lukutaidon, viimeinkin aidon, kansamme omistaa” Viimeisin Salama, jonka olen lukenut on ’Sydän paikallaan’ vuodelta 2010. ”Salaman tuotannosta mielikirjani on Siinä näkijä missä tekijä. Harri Salminen on Salaman tunnettu alter ego, mutta häntä ja hänen kavereitaan voi tunnistaa myös hänen kirjoissaan seikkailevista Paavo Kenttäläisestä, Kosti Herhiläisestä ja Pasi Harvalasta ynnä muista kirjallisista hahmoista. Koko sitaatin lukeminen vahvisti vaikutelmaa. Hannu Salamahan esiintyi Visassa ensimmäisen kerran maaliskuussa 1993. Kuulin sen heti Hannu Salaman äänellä. 56 vuoden tuotanto oli kuuma vihje! Jäljet johtivat tekstitankki Hannu Salaman luo. Niin omasta itsestään, kavereistaan kuin lähellä eläneistä naisistaan romaanit antavat kaunistelemattoman kuvan, vaikka värikynää on tietysti kuvauksissa mukana. Olen juuri päätymässä sellaiseen johtopäätökseen – paremman puutteessa – että olivatpa nuo hurjapäät mitä tahansa, niin ainakaan sillä vauhdilla ne eivät patoksitta selviä Inariin asti, sikäli kurvikuuluisa tämä liki neljäkymmentä kilometriä pitkä tienpätkä on, niin siinä... Istuin joskus 1970-luvulla Hannun vieressä sohvalla, muistaakseni Arvo Salon kotona. Pasi Harvalan. mennessä osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@ demokraatti.fi. Se on hankittu Tampereen Työväen kirjallisuuden päiviltä samana vuonna. Asemoiduttuaan nuoruusvuosiensa jälkeen politiikan yläja ulkopuolelle Salamasta löytyy enemmän anarkistia kuin tällä nimellä itseään kutsuvasta kravattikaulaisesta Klingestä. Mutta nyt Salama on uudella tulemisellaan Harakalle tietysti ohittamaton tapaus. Kirjailija selitti ja selitti, puhui ja puhui. Yhdelle palkinto. ’Matti Väärinmaja.’ Taattua Salaman henkilögalleriaa Kaapriel Karkonsolan malliin. Niin paljon kuin prosessi kirjailijan mieltä katkeroittikin, se taisi lopulta kääntyä voitoksi. LOKAKUUTA 2017 Finlandia-sarja oli irtiotto sekä kapitalismiin että kommunismiin Näin sen mennä pitää, erikoistehtävien ratkaisun. ”Veikkailen sitä sun tätä lähestyessäni Kirakkakönkään maisemia. Kuka on tämä pitkän linjan kertoja, mikä teos. Itse kirja oli aika vaikealukuinen lähes sivun pituisine virkkeineen. Vastaukset viimeistään 25.10. Konkka kertoo muistelmissaan, että Hannu Salama on ollut hänelle (kääntäjä-kirjailijaisä Juhani Konkan jälkeen) elämän tärkein mies.” Ja nyt – tadaa! – esiin hän, joka sen ensimmäisen visakevään Salama-sitaatin taisi aikoinaan lehteen laittaa, emeritus-seremoniamestari Tapani Suominen, var så god. Mestariteoksessa ’Siinä näkijä, missä tekijä’ (1972) nälkiinnytetyt, sukupolvesta toiseen sorretut Pispalan kommunistit eivät sota-aikana pysty uskollisuuteen niin puolueelle kuin puolisolleen. 34 19. Möhkäleestähän piti tulla trilogia, mutta tulikin – laskutavasta riippuen – viisitai kuusiosainen. Salama itse on puolestaan joutunut Anita Konkan romaanien ja muutama vuosi sitten ilmestyneiden muistelmien yhdeksi ristiriitaiseksi päähenkilöksi. Finlandia-sarja onkin ennen kaikkea vieraantumisen kuvaus: mutta ei vain kapitalismista vaan myös kommunismista vieraantumisen. Vihjeenä oli ’kolmas, mutta ensimmäinen’: siis otsikkonsa mukaan kaksoisniteen ensimmäinen osa, mutta Finlandia-sarjasta kolmas osa. Sanoinhan että kyseessä on laiska mies. Sitaatti on Finlandia-sarjasta, Pasi Harvalan tarina 1, luvusta 3, sivulta 342. Enkös sitä jo arvannut. Tulosta syntyi juhlasyksyn arvoisesti. Neljäs osa oli loogisesti ’Pasi Harvalan tarina II’, mutta kun kaikki lukijat olivat kadottaneet viimeisenkin juonensäikeen jutun loputtua, Salama kirjoitti neljännen osan väliin selittäväksi tarkoitetun kirjan ’Kaivo kellarissa’
Salamalla on toki kirjalliset ansionsa eikä hän ole mikään silottelija. Sen muistan selvästi, mikä minut Salamasta vieroitti. Jotkut näyttävät pitävän häntä suorastaan sotienjälkeisen kirjallisuutemme terävimpänä kärkenä. Kriittisyys ei yleensä Harrin ja Pasin vuodatuksissa ulottunut herroihin itseensä, vaan veikot purkivat ahdistuksensa muihin ihmisiin, erityisesti naisiin. Opiskeluiässä ”Minä, Olli ja Orvokki” viehätti, Siinä näkijä missä tekijä piti lukea, kun sen tarpeeksi monta kertaa näin Tampereen Työväen Teatterissa työskennellessäni. Näytelmä oli vahva, muistaakseni Jouko Turkan ohjaama.” Salamansa vähintään perusoppimäärän verran ovat lukeneet myös Veikko Huuska, Juhani Niemi, Antti Parkkonen, Sirpa Taskinen ja Unto Vesa. (rb) Salaman Finlandia-sarjan kahden ensimmäisen osan kannet olivat Kosti Antikaisen käsialaa, Pasi Harvalat olivat Marjatta Saastamoisen tekemiä ja Kaivo kellarissa Jouko Jäntiin.. LOKAKUUTA 2017 stooria aikanaan lukiessani koin kai lievää samaistumista. Muutenkin Salaman naista alentava kirjoitustapa tuntui vastenmieliseltä. Näiden lukukokemusten jälkeen luin Hannu Salamaa vain satunnaisesti eikä tekstin veto ollut enää samanlainen kuin aiemmin. ”Kysyttyä teosta en ole lukenut enkä itse asiassa mitenkään järjestelmällisesti Salaman tuotantoa muutenkaan. Liian varhain tuumii tämä visakallo. Nyt jo aikaisempaa valppaampana lukijana huomasin, että huipputaitava sanankäyttäjä Salama todella vedätti välillä lukijaa tehdyn löysällä, provosoivalla ja sekavalla tekstillä, näin varsinkin sarjan kahdessa ensimmäisessä osassa.” Veli-Pekka Salminen ei ole moista rehabilitaatiota tehnyt. Esimerkiksi nyt esillä oleva Finlandia-sarja on jokseenkin tunkkaista tavaraa. ”Hannu Salama sai jo nuorena Juhannustanssi-jupakan myötä lentävän lähdön kulttimaineeseen. Pidin kuvausta harvinaisen mauttomana, olin lisäksi Turtiaisen ihailija, äitini perintönä sitäkin. Salaman luoma kertoja, todennäköisesti Harri Salminen, kuvasi härskisti Arvo Turtiaisen vaimoa Brita Polttilaa, salanimillä tietysti. Se poikkesi proosan valtavirrasta edelleen rajulla kielenkäytöllään ja kirjailijan omakohtaiselta tuntuvalta kuvauksellaan. Pasin ammatinkin vuoksi; en ollut tosin sotkeutunut Kosti Herhiläisen perunkirjoituksen kaltaisiin juttuihin, mutta itse olin jo tuolloin nuorena auskultanttina joutunut tuomitsemaan Harri Salmisen liepeillä liikkuvien tyyppien kaltaisia ihmisiä, laittamaan joitakin jopa lusimaankin. Luen sen aika ajoin miettiessäni Suomen historiaa. Ja teatterin kautta tutustuin myös Finlandia-sarjaan, kun ammoin kävin katsomassa siihen pohjanneen Finlandia -esityksen Ryhmäteatterissa. Uudempaa kosketusta Salamaan edustaa sitten hänen näkemisensä ja kuulemisensa joku vuosi sitten Tampereella, Annikin runofestivaaleilla, missä hän luki meille kuulijoille runotuotantoaan saksofonisti Hepa Halmeen ja hänen Vapaat Radikaalit -yhtyeensä tarjotessa sanataiteelle musiikillisen taustan.” Teatteriversio on muistissa myös Raila Rinteellä. Näin tuumin 80-luvun puolivälissä ja jätin Salaman tauolle. Aikanaan kiisteltykin kirja on hyllyssäni ainoa Salama. ”Aikoinaan Helsingin kaupunginteatterissa nähtiin suurenmoinen tulkinta romaanista Siinä näkijä missä tekijä. vappumarsseista, joihin lapsetkin vietiin aina mukaan.” Markku Tuomalan ajatukset vievät ”Työvikseen” ja ”Ryhmikseen”. Teos suututti vasemmistolaisia, sillä sen henkilöt eivät täyttäneet kommunistien ihannekuvaa. Siinä oli välähdyksiä Salaman perheen elämänmenosta mm. Finlandia-sarja (1976–1983 ) oli jo päättynyt, kun luin jotain Salaman vanhemmista teoksista, epäilen, että se on ollut ’Tapausten kulku’. Tuon ajan lukukokemuksiin kuului myös Siinä näkijä, missä tekijä (1972). 35 19. Pasi Harvalakin oli vastenmielisimmillään kohdellessaan naista väkivalloin alistettavana objektina ja karmeimmillaan umpihumalaisena raiskaajana. Muutama vuosi siinä meni, mutta 90-luvun puolivälissä otin Finlandiasarjan uudestaan esille. Annetaanpa palkinto sitten ensikertalaiselle, Salama-soturi Timo Harakalle. Koska kokonaisuus oli jo tiedossa osasin suhtautua tekstiin uudella tavalla. Haastatteluista kuitenkin paljastuu, miten auttamattomasti hänen maailmankuvansa on juuttunut jonnekin menneisiin juoksuhautoihin ja lahonneisiin arvoasetelmiin.” u u u Näin lukukokemuksiaan muistelee Pertti Vuorela: ”Minä, Olli ja Orvokki vuonna 1967 oli samanlainen merkkitapaus kuin Juhannustanssit. Kipakka yhteiskuntakritiikki tuntui sitä paitsi laimenevan, kun sitä esittivät moraalisesti ja eettisesti kieroutuneet persoonat. Ja kai kahden pienen tyttären isä muutenkin oli vieraantumassa Harri Salmisen ja kumppaneiden maailmasta. Minäkin olen Salamaani lukenut, mutta en voi aivan yhtyä tuollaisiin arvioihin. Oli tosiaan kaksi nuijaa samassa tuomarinnuijan varressa, poikanuija oli se toinen. Sen sijaan Hannun tyttären Laura Salaman kirjan ’Kommarikakaran Helsinki’ luin juuri äskettäin
Murha. Elokuvan lopputekstien rinnalla juoksevalla still-kuvien ja maalausten vertailevalla kavalkadilla raotetaan hieman toteutuksen saloja. Kuvajälki on vaikuttavaa. Elokuva tarjoaa löytämisen iloa. siellä ne kaikki ovat, enemmän ja vähemmän luontevasti tarinaan ujutettuna. Tarina ei ole järin kiintoisa ja on sitä paitsi pääpiirteissään kelattu moneen kertaan best sellereiksi yltäneissä van Gogh -elämäkerroissa. Nykyisin hänen töistään maksetaan huutokaupoissa liki yhtä paljon kuin neymareista jalkapallobisneksessä – astronomisia summia siis. Hän on saanut tehtäväkseen toimittaa perille Vincentin veljelleen Theolle kirjoittama viimeinen kirje. Galleriallinen van Goghia kankaalla Loving Vincent on ensimmäinen pelkästään öljyvärimaalauksin toteutettu kokoillan elokuva. LOKAKUUTA 2017 ELOKUVA Loving Vincent Ohjaus Dorota Kobiela ja Hugh Welchman Pääosissa Douglas Booth, Robert Gulaczyk, Jerome Flynn, Saoirse Ronan, Helen McCrory 2017, 95 min. – mutta ei onnistu jännitteen nostattamisessa hääppöisesti. Jeremy Glenn todella muistuttaa van Goghin muotokuvaan ikuistamaa tohtori Gachet’a, John Sessions on elävästi taidekauppias Pere Tanguyn ja Chris O’Dowd postinkantaja Roulinin näköinen. Elokuvan stoorissa ollaan siis taiteilijasuuruuden viimeisten vaiheiden ja kuolinhetken äärellä. Kohtalo koettelee viestinviejää, sillä Theokin on ehtinyt kuolla puoli vuotta veljensä jälkeen. Elävää kuvaa, kuihtunutta tarinaa Vincent van Goghin sanotaan maalanneen kahdeksana viimeisenä elinvuotenaan 800 taulua. Näitä vanhoja asioita lähtee penkomaan Armand, van Goghin postinkantajan poika. Animoitua draamaelokuvaa ”Loving Vincent” tehtiin miltei kahdeksan vuotta, yli sadan taiteilijan voimin. Sitä on elinaikanaan myyty varsin hyvin. Elävien kuvien käsite konkretisoituu: pinta elää kuin van Goghin tauluissa, ekspressionismin henki on leijuu läsnä. Elokuva on myös vahvasti eu-lainen projekti: idea lähti liikkeelle puolalaisissa elokuvapiireissä, käsikirjoittaja-ohjaajat Dorota Kobiela ja Hugh Welchman tulevat Puolasta ja Britanniasta, pääosia miehittävät brittiläiset ja irlantilaiset näyttelijät, tarinan enimmäkseen poissaoleva päähenkilö on Hollannin kuuluisin maalari ja tapahtumamiljööt ovat Ranskassa. Loving Vincentistä jää lopulta käteen oikeastaan vain vaikuttava kuvakerronta. Koko ajan väräjävä kuva alkaa tosin pidemmän päälle käydä silmälle rasittavaksi, mutta tarinan takaumakohdat tarjoavat tasapainoksi rauhottavia mustavalkoisia maalauksia, jotka fotorealismissaan saavat tarkentamaan aisteja: oliko tuo sittenkin filmattua otosta. Tekstien ajan soiva Don McLean -klassikko ”Vincent”on toki jo turhaa kuorrutusta. Elämäkertaa kerrattuna Kun Loving Vincentin intensiivisessä kuvien virrassa havahtuu kesken kaiken muistamaan, että kyse on myös draamaelokuvasta, joutuu toteamaan, että siinä ollaan paljon huterammalla pohjalla. Tämä Annecyn suuranimaatioelokuvafestivaaleilla yleisöpalkinnon voittanut elokuva on kiistatta kiinnostava kuriositeetti. Niistä hän sai eläessään kaupaksi yhden. Onnettomuus. 36 19. Tarina yrittää ottaa myös hienoisia trillerikierroksia Armandin selvitellessä van Goghin kohtaloa. Itsemurha. Lopputulos on monella tavalla näköistaidetta. Se on kursittu kasaan 65 000 maalauksesta, jotka tehtiin kahdessa viikossa kuvatun filmatun materiaalin pohjalta. Rolf Bamberg Demokraatti Mestarimaalarin kuolemaa Loving Vincent -elokuvassa setvivä Armand yhyttää viimein tohtori Gachet’n, jolla on maalattunakin kovasti Jeremy Flynnia muistuttavat kasvot.. Elokuvan kuvamaailma toistaa taidokkaasti Vincent van Goghin maalaustapaa, ja toisaalta sen animoidut päähenkilöt ovat koko lailla näyttelijöidensä näköisiä, joista monet taas tuntuvat valikoituneen rooleihinsa yhdennäköisyyskriteerein. Bongattavissa on koko keskeinen van Gogh -kattaus: ”Tähtikirkas yö”, ”Vehnäpelto ja variksia”, ”Auvres’n kirkko”, Gachet’n ja Tanguyn muotokuvat, omakuvia, sypressimaisemia, hedelmätarhoja... Armand jää lopulta pyörimään aika neuvottomana Auversin kylään, jossa van Gogh vietti lopun aikojaan siellä asustavan tohtori Gachet’n hoteissa. Ei olisi ollut pahitteeksi, jos näin valtavan kuvallisen käsityöurakan rinnalle olisi ollut tarjota otteessaan pitävä tarina
Todellista Björn Borgia erittäin paljon muistuttava Sverrir Gudnason pelaa näköistennistä, joten pelin tiimellyksestä puuttuu se jokin. Taito oli sittemmin hyödyksi myös Suomen marsalkkana, kun Neuvostoliiton kanssa piti ensin sotia ja sitten rakentaa rauhaa. Kutsumus oli aitoa, sillä hän hankkiutui vuonna 1891 oma-aloitteisesti ja lainavaroin puoleksi vuodeksi Novgorodiin. Aforismi välipalaksi Vanhemmat, jotka eivät eroa lastensa vuoksi, siirtävät vain lapsilleen sietämättömän uhrautumisen mallin. Paasikivi puolestaan oli nuorena ylioppilaana kirjautunut Keisarilliseen Aleksanterin yliopistoon opiskelemaan Venäjän kieltä ja kirjallisuutta. Helpompaahan tuo jo tänäänkin on kuin moni ajattelee. K. Saapastellessani syyskuussa Pietarin sateisia katuja kirosin taas kerran, kuinka paljon tästä kiehtovasta kaupungista saisikaan irti, jos osaisi venäjää enemmän kuin pelkät aakkoset. Alkaa kohteliaisuuden kuoriin naamioitu eroottinen leikki, jossa vieras mittauttaa oman viehätysvoimansa. 37 19. Keijo Korhonen sen ymmärsi, kun poliittisen historian professorina 1970-luvulla vaati alan opiskelijoilta venäjän alkeiden suorittamista. Muistelmissaan hän muistaakseni kuittasi, että ei se Paasikivenkään venäjä ollut hääviä. Niitä molempia löytyi Mauno Koivistolta, joka iltaopiskelun ja väitöskirjatyön ohessa otti 1950-luvulla ohjelmaansa myös venäjän kielen ja jatkoi sinnikkäästi sen harjoittamista läpi vuosikymmenten. Mikko Majander Ei tarvitse tähdätä presidentiksi tai professoriksi uskoakseen, että venäjän taito on vaivan väärti. LOKAKUUTA 2017 Pakkovenäjää K oittaisipa aika, jolloin Helsingin rautatieasemalta on yhtä luonnollista hypätä Pietarin junaan kuin satamista Tallinnan tai Tukholman laivoihin. Epäselväksi on jäänyt, johtuiko vastentahtoisuus ”poliittisista” syistä vai muusta motivoitumisen puutteesta. Sillanrakentaja-Suomi olisi silloin lunastanut potentiaalinsa kansainvälisen kanssakäymisen risteysasemana verkottuneessa maailmassa. Matkustajamäärät ovat taantuman jälkeen olleet kasvussa, mutta enemmän venäläisten ja ulkomaalaisten turistien kuin suomalaisten osalta. Kauppaa tai karriääriä Pietarin piireissä havitelleille kielitaito lukeutui välttämättömiin edellytyksiin. Ainakin yksi niistä oli hybris, sokea usko omaan erinomaisuuteen. u u u Venäjän kielen aseman vahvistaminen kuului ohjelmaan, kun Suomen suuriruhtinaskuntaa ryhdyttiin 1800-luvun lopulla sitomaan tiiviimmin keisarikunnan kylkeen. (RB) ELOKUVA Nokia Mobile – matkapuhelimen tarina Tarina on oikeastaan niin uskomaton, ettei sen pitäisi olla lainkaan totta. Myöhemmin olisi venäjälle kyllä ollut käyttöä, mutta ei aikaa tai voimia taidon hankkimiseen. Viisumi on lähtökynnystä nostava kustannus ja vaiva, mutta on asetelmassa muutakin. Sofia Coppola ohjasi muodollisesti eheän, mutta sisällöltään hieman etäisen eteerisen epookin. Levottoman teinipojan Gustaf Mannerheimin päähän paukutettiin pakkovenäjää Haminan kadettikoulussa, ennen kuin ura urkeni keisarillisissa kaarteissa. Pakkopullaa tai ei, Tannerina tunnetun pojan päästötodistuksessa oli venäjässä kymppi, jos kohta ylioppilaskirjoitukset menivät heikommin. ”Monta kertaa oli se tunne, että näkemäni vaiva ei ollut siitä syntyneen hyödyn arvoinen”, Koivisto pohdiskeli ponnistelujaan, mutta perestroikan myötä myös nämä kieliopinnot kantoivat hedelmää. Pika-arviot RANE AUNIMO ROLF BAMBERG ELOKUVA Lumotut Haavoittunut pohjoisen sotilas (Colin Farrell) pelastautuu etelän Virginiassa sijaitsevaan tyttökouluun Yhdysvaltojen sisällissodan loppupuolella. Arto Koskisen dokumentti kertaa, kuinka pienen pohjoisen maan kumifirmasta tuli maailman suurin matkapuhelinyhtiö. Sama pätee tietysti kieleen kuin kieleen, mutta harvasta niistä pääsee hyötymään lyhyellä junamatkalla maailmanluokan metropoliin. Ja sitten on se kieli. Allegro vie kolmessa ja puolessa tunnissa jouhevasti Pietarin ytimeen, neljä kertaa päivässä. Samoihin aikoihin jarrumiehen poika Väinö Thomasson aloitti oppikoulun vastaperustetussa Ressussa, jossa venäjää nautittiin viisi tuntia viikossa. Tänään ei tarvitse tähdätä presidentiksi tai professoriksi uskoakseen, että venäjän taito on vaivan väärti – pakolla tai ilman. Markkinajohtaja kaatui lopulta nopeasti, ja elokuva kertoo työntekijöiden tulkinnat romahduksen syistä. Polholaisille se tosin taisi maistua kuin piiskan tai paremminkin nagaikan sivallus muistona vuosisadan alun sortovuosilta. Asenteeseen vaikuttavat sekä historia että nykyisyys – kellä vetovoimana, toisilla luotaan työntäen. Elokuvan jäntevin anti löytyy valmentaja-valmennettava-suhteesta. uuu Urho Kekkonen harrasti koulupoikana suomen kieltä ja kirjoittamista, mutta sen enempää pakkoruotsi kuin pakkovenäjäkään eivät innostaneet. Kun syksyllä 1939 käytiin Moskovassa tuloksettomia ja lopulta sotaan johtaneita neuvotteluja, Tannerin on sanottu tunaroineen töksäytellessään karkeaa kouluvenäjää. (RA) Borg/McEnroe Tanskalaisohjaaja Janus Metzin yritys vangita myyttisen Wimbledon-finaalin tunnelma jää puolitiehen. J. (RA) ELOKUVA
Aihe oli esillä lähes päivittäin. Sama päti Kristian Smedsin Mr Vertigosta seitsemän vuotta sitten ohjaamaan teatteriesitykseen. Pannaan se vaikka paperille, jos haluat. Levottomuuksien lisääntyessä porvaripuolella alettiin perustaa suojeluskuntia. Suomen Ammattijärjestön valtuusto käsiteltyään elintarvekysymystä, toteaa, että maamme porvaristo on johtanut elintarvekysymyksen maassamme sellaiseen umpikujaan, ettei sitä parhaimmillakaan järjestelyillä enää aivan heti voida tyydyttävästi järjestää. /-/ Kun porvariluokka nyt kuumeisesti järjestäytyy ja asestautuu ilmeisesti työväkeä vastaan ja niiden tärkeimpiä edistyspyrkimyksiä tukahduttaakseen, katsoo valtuusto, että työväestön on itsepuolustuksekseen ja kaikkien mahdollisten tapausten varalle heti muodostettava kaikkialla maassa työväen järjestyskaarteja ja järjestyneen työväen näihin runsaslukuisesti liityttävä. Julistus maamme järjestyneelle työväelle. ’Linnut lentää, enkä minä saakeli soikoon mikään lintu ole.’ ’Sinä et tiedä yhtään mitään’, mestari Yehudi sanoi. Työväenjärjestöt olivat perustaneet järjestysmiehistöjä ja lakkovahdistoa jo keväällä ja kesällä suojatakseen toimintaansa. Tämä toiminta kiihtyi erityisesti alkusyksystä 1917. Ne osoittavat, että kyseessä oli sotilaallisesti koottu organisaatio, jolla oli valtakunnallinen johto. 38 19. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Austerin romaani hohkaa lumoa, joka lukijan on vain otettava annettuna mielenmaisemana, muuten Ihmepoika Waltin ja hänen hurjaluontoisen opettajansa mestari Yehudin tarina ei ota valtoihinsa. Mainittuna päivänä Suomen ammattijärjestön valtuusto julkisti hankkeen, jonka tarkoituksena oli perustaa valtakunnallinen Työväen järjestyskaarti (juttu alla). lokakuuta järjestyskaartin säännöt. /-/ Valtuusto, neuvoteltuaan asiasta ensin Sosialidemokratisen Puoluetoimikunnan kanssa, on maamme hallitukselle esittänyt uhkavaatimuksen elintarvekysymyksen vastaista järjestelyä varten. Työmiehessä ”lahtarikaartien” perustamista seurattiin huolestuneena. Näiden työväen järjestyskaartien on kiireellisesti harjaannuttava tehtäviensä täyttämiseen. Työväen järjestyskaartien perustamiseen on alote viipymättä tehtävä työväen paikallisten eduskuntien, tai ellei sellaista ole, työväenyhdistysten ja ammattiosastojen. Helmikuun vallankumouksen jälkeen järjestysvalta maassa oli murentunut muutenkin. ’Et tiedä mitään, koska et ole mitään. Työmies julkaisi 24. /-/ Hallitukselta on vaadittu asiassa tinkimätöntä ja suoraa vastausta viimeistään tulevan kuun ensimmäiseen päivään mennessä. Niinpä näimme ihmepoika Tero Jartin lentävän ja Kansallisteatterin koko suuren näyttämön katsomon liikkuvan. Jos en ole opettanut sinua lentämään, ennen kuin täytät kolmetoista, voi katkaista kaulani kirveellä. Koska siinä ei ole järkeä, vain tunnetta, magiaa. pykälän mukaan ”Kukin komppania valitsee päällikkönsä; nämä vuorostaan esittävät pataljoonien ja rykmenttien päälliköt, jotka miehistö lopullisesti hyväksyy; samoin myös valitaan prikaatin päällikkö.” tomalle yleisölle, että sosialistit ne muka valmistelevat kansalaissotaa”, Kalle Hämäläinen kirjoitti Työmiehessä samana päivänä. Suomen Ammattijärjestön Valtuusto Työmies 20.10.1917 Kilpavarustelu kiihtyy Lokakuun 20. LOKAKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE ”’Ei kukaan osaa lentää’, minä sanoin. ”Samalla kun porvaristo itse omalla kurjalla menettelyllään tahtoo viedä asiat anarkiaan, jopa kansalaissotaankin, on sen apureilla riittävästi häikäilemättömyyttä koettaakseen valheellisesti uskotella asioita tuntematNaljailu siitä, että kaartilaiset valitsivat päällikkönsä huutoäänestyksella ei ollut vailla totuuspohjaa. Jälkeenpäin on arvioitu, että SAJ:n ja SDP:n johtajat päätyivät toimimaan siksi, että muussa tapauksessa radikalisoituneet joukot olisivat lähteneet liikkeelle omin päin.. Ammattijärjestön julistuksen jälkeen alettiin puhua avoimemmin sisällissodan vaarasta. Ohjaaja teki kaikkensa kuljettaakseen katsojan samaan magiikkaan. Jos en onnistu täyttämään lupaustani, kohtaloni on sinun käsissäsi.’” Maailman kirjallisuuden katekismus PAUL AUSTER: MR VERTIGO (1994) SUOMENNOS JUKKA JÄÄSKELÄINEN . Aie ei syntynyt tyhjästä. Tätä vaatimusta noudattaen kävisi mahdolliseksi kaikkien kansalaisten terveyden ja hengen pelastaminen ravintoaineiden tasapuolisella jaolla. päivää 1917 pidetään eräänä merkkipaaluna tiellä kohti sisällissotaa. Kaartin sääntöjen 4. Nämä olivat kuitenkin pääsääntöisesti aseettomia joukkoja
39 19. Molempien maiden johtajat ovat retoriikallaan raivanneet polkua kohti tilannetta, josta on vaikea kääntyä takaisin ilman yhteenottoa. Kyse on tässä suhteessa merkittävästä poikkeamasta aikaisempaan kansalliseen linjaamme. Turvallisuuspolitiikan painopiste siirtyi kohti perinteisempien ja alueellisesti rajatumpien konfliktien ennaltaehkäisyä. Siksi onkin erikoista, että emme olleet keväällä YK:ssa mukana tukemassa ICANin johdolla valmisteltua ydinaseet kieltävää sopimusta. Pelko sodasta, jossa aseina käytettäisiin myös ydinaseita perinteisten aseiden rinnalla, oli todellinen. Kylmän sodan päätyttyä olemme saaneet elää tässä suhteessa monin tavoin rauhallisempia vuosia. Perusteellisempi keskustelu Suomen linjasta ja suhtautumisesta ydinaseisiin olisi ollut tarpeen.. Kahden suurvallan välistä kylmää sotaa, jonka keskiössä olivat ydinaseet, oli jatkunut jo useamman vuosikymmenen ajan. Pidän erikoisena, että valiokuntaa ja eduskuntaa tyydyttiin vain informoimaan yleisluonteisella tasolla. Perusteluksi ei riitä se, että sopimuksen taakse ei saatua ainuttakaan suurvaltaa tai Naton jäsenvaltiota. Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen välinen nokittelu on tehnyt ydinasekonfliktista huolestuttavalla tavalla mahdollisen. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.), puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja ja Wisen (Laajan turvallisuuden verkosto) hallituksen jäsen. Aivan liian vähälle huomiolle ovat jääneet ne syyt, miksi Suomi ei lähtenyt mukaan tukemaan sopimusta. Ulkoaisainvaliokunnan kautta Suomen suhtautuminen ydinaseet kieltävään sopimukseen on livahtanut kuin varkain, vain vähäisellä keskustelulla. Suomi on ollut tukemassa sellaisia toimia ja sopimuksia, joilla ydinaseiden määrää on pyritty globaalisti vähentämään. Suomen linja suhteessa ydinaseisiin on tähän asti ollut selkeä. Perusteellisempi keskustelu Suomen linjasta ja suhtautumisesta ydinaseisiin olisi ollut tarpeen, etenkin, kun Suomen pitkästä linjasta päädyttiin lopulta poikkeamaan näin merkittävällä tavalla. Sopimuksen henkinen merkitys on niin arvokas, että olisin toivonut Suomenkin sen allekirjoittavan. LOKAKUUTA 2017 MIKA KARI Puheenvuoro Onko Suomen linja ydinaseisiin muuttunut. Ydinaseita kansainvälisesti vastustavan ICAN-järjestön palkitseminen Nobelin rauhanpalkinnolla on näiden maailman tapahtumien valossa tärkeä ele. Uhka konflikteista, joissa ydinaseet näyttelisivät pääosaa, asettui pitkäksi aikaa taka-alalle. Vain harva uskoi tuolloin kehitykseen kohti maailmaa ilman atomiaseita. O massa nuoruudessani 1980-luvulla ydinaseet olivat jatkuvasti esillä uutiskuvissa. On syytä toivoa, että palkinnon myöntäminen herättää myös laajempaa keskustelua siitä, miten ydinaseet saataisiin lopullisesti hävitettyä maapallolta. Tänä päivänä ydinaseet ovat ajankohtaisempia kuin pitkään aikaan
Markku Palonen. Nyt jälleen meidän sosialidemokraattien on lähdettävä uudistamaan yhteiskuntaamme. 40 19. Luulen, että nämä ovat ydinkysymyksiä, jotka kansalaisten ”takaraivossa” askarruttavat. Nämä asiat koskevat meitä jokaista, jo taivaanrannassamme näkyvät uhkapilvet vaikuttavat myös äänestyskäyttäytymiseemme. Minkä takia valtakunnan politiikassa sosialidemokraatit ei ole se vaihtoehto, johon tavallinen kansa voi turvautua. Vähänosainen kansanosa suorastaan huutaa apua. Pentti Kallio Seinäjoki Kyllä kokoomus huolehtii hyväosaisista. Se on kovin ottein heikentänyt opiskelijoiden, eläkeläisten, sairaiden, työttömien sekä yleensä heikommassa asemassa olevien elämisen mahdollisuuksia. Sosialidemokraattien kannatus oli kahdenkymmenen prosentin molemmin puolin. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI SDP:n on rakennettava luottamusta Mihin suuntaan nyt, sosialidemokraatit. LOKAKUUTA 2017 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Se edellyttää puolueelta yhteiskunnallisen tulevaisuuden mahdollisuuksien ja niihin liittyvien toimenpidesuunnitelmien ja tavoitteiden asettamista sekä puolueiden yhteistyötä ja uskottavaa esittelyä äänestäjille. Huolehditaan me omistamme. Näin näyttäisi myös meidän sosialidemokraattien kannatuksen osalla, vaikka viime viikkoina onkin kannatus taas ollut nousussa. Edustaako se sellaista kansainvälistä tulevaisuutta, johon sisältyy kansalaisten toivo turvallisemmasta ja kestävämmästä muutoksesta. Riittääkö siihen aika seuraavaan puoluekokoukseen. Puheenjohtaja Antti Rinne, kyllä me kentällä tuemme sinun työtäsi. Sen sijaan muutos on muutosta, josta ei tiedä, mihin se todella johtaa. Näin Suomessa, ja myös USA:ssa, Ranskassa sekä Britaniassa. Seurauksena porvarihallitus pääsi toteuttamaan persujen tuella raakaa politiikkaansa. Myöhempi sodanjälkeinen Suomi nostettiin tulopolitiikalla sekä valitettavalla inflaatiolla ja devalvaatioilla hyvinvoivien teollisuusmaiden joukkoon. Kyllä kokoomus ja keskustapuolueen konservatiivinen siipi hoitaa hyväosaiset. Minkä takia näin. Edustaako vihreät poliittista liberalismia, jolla nyt on kysyntää. Miksi sitten meidän demareiden sijasta, oppositiossa myös olevien vihreiden kannatus on lisääntynyt jopa niin, että sieltä olisi tulossa seuraavan hallituksen pääministeri. Meillä sosialidemokraateilla on selkeät vaihtoehdot maan oikeistohallituksen kansaa jakavalle politiikalle. Hädissään köyhä kansa USA:ssa turvautui äärioikeistolaiseen Donald Trumpiin. Meillä sosialidemokraateilla on edelleen ideologia ja kokemuksiin perustuva pitävä pohja yhteiskunnan rakentamisessa oikeudenmukaisemmaksi, turvallisemmaksi, ihmisarvon suvereniteetin tunnustavaksi ja vapaaksi. Tapahtuiko Seinäjoen puoluekokouksen valinnoissa jotain, mikä on vaikuttanut kannatuksemme laskuun. Puolueiden kannatusta kuukausittain mittaavat gallupit eivät sellaisenaan ratkaise vaalituloksia, mutta suuntaa ne yleensä osoittavat. Organisaatio, puolue ja palkansaajajärjestöt toimimaan. Tämän pohjoismainen yhteiskuntamalli osoittaa myös muulle maailmalle. Niitä kohti matkamme tulee jatkua. Suomessa on epävarma, puolesta toiseen heiluva äärioikeistolainen hallitus. Gallupien sekä vaalitulosten seuraaminen on meistä puolueen jäsenistä sekä kannattajista ollut suorastaan masentavaa. Aikaisempina vuosikymmeninä tavallinen kansa luotti sosialidemokraatteihin. Mikä on vastauksemme kansalaisten huoleen globalisaation, digitalisaation ja ilmastomuutoksen sekä yleistä ja yksilöllisyyttä turvallisuuttamme uhkaavien tekijöiden kuten yhteiskunnallisen eriarvoistumisen aiheuttamiin muutoksiin. Britaniassa Brexitiin ja Suomessa äärioikeistolaiseen populistisiin perussuomalaisiin. Nyt jälleen meidän sosialidemokraattien on lähdettävä uudistamaan yhteiskuntaamme. Siis miten saamme palautumaan tämän kansanosan luottamuksen. Suomessa kansa hakee tällä hetkellä turvaa vihreästä puolueesta. Mutta missä olivatkaan ammattiyhdistysliikkeemme äänes täjät eduskuntavaaleissa. Muutokset kun tapahtuvat reaaliajassa. Hallitus on tällä kansaa köyhdyttävällä ja etuisuuksia karsivalla politiikalla luonut oppositiolle mahdollisuudet lukuisille asiavaihtoehdoille. Mikä on meillä sosialidemokraateilla sitten mennyt vikaan. Mutta mitä ovat sosialidemokraattien vastaukset näihin uhkatekijöihin niin Suomessa kuin maailmalla. Ajan tasalla oleva tiedotus kuntoon. Voimassa on edelleen ne vanhat tavoitteet vapaammasta, solidaarisemmasta ja tasa-arvoisemmasta yhteiskunnasta. Suunta on ollut nähtävissä jo pitkään, viimeksi kunnallisvaaleissa ja sitä ennen eduskuntavaaleissa. En halua käyttää käsitettä kehitystä, sillä kehityksen merkitys on kaiken inhimillisen elämän säilyttämistä ja tukemista. Muistan ajan jolloin maatamme johdettiin sosialidemokraattien ja maalaisliitto-keskustapuolueen voimin. Analysoitavaa siinä ilmiössä meilläkin olisi. Muutos ja kehitys edellyttää puolueeltamme monella tapaa uudistumista eli ”nahan luomista”. Silloin puolueen vanha tuki, ammattiyhdistyliike sai edustajansa puolueen johtoon. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Tällä hetkellä kannatuksemme on viidentoista ja yhdeksäntoista prosentin heitteillä
Poliittisista ideologioista vapaat taloustutkijat ovat paljastaneet, että Suomen vienti oli jo elpymässä, kun hallitus päätti pakkolakien uhalla heikentää palkansaajien palkkaja työehtoja. Maailman talouden paraneminen nosti Suomen viennin ja talouden nousuun, ei kiky. Työnantajien pussiin pelaava hallitus uhkasi toteuttaa työehtoleikkaukset, elleivät työmarkkinajärjestöt pääse kikystä sopimukseen. Markkinavoimat, ne kasvattamisella kasvaa ja kasvaa omia edustajiansa ne koko ajan myös rasvaa. Keskustan Juha Sipilän johtama oikeistohallitus puolustelee kilpailukykysopimuksella politiikkaansa. Ollaan siirtymässä aikaan, jolloin palvelun saa jos maksaa. Mutt’ kannetaanko samalla julkiselle palvelulle loimia. Samaiset kätilöt ovat myöhemmin pettyneenä todenneet, että heitä on vedätetty. Kilpailukyky, sanotaan on Suomen valtti, ei riitä markkinavoimilla kuitenkaan maltti. Markkinavoimille hankitaan uutta tuotantoa ja voimia. Perustuslain säätäminen ja muuttaminen on lähes kaikkialla maailmassa mahdollista vain erityisessä, vaikeutetussa lainsäätämisjärjestyksessä. Pentti Välimaa Pori Perustuslaki ei ole kauppatavaraa Soteja maakuntauudistuskeskustelussa hallituspuolueet nostaneet esiin perustuslain yksipuolisen muuttamisen uudistusten läpimenon helpottamiseksi. Markkinaehtoistamisen hurmassa palvelut eivät ole turvassa. Markkinaehtoistamisen hurmassa julkinen ei ole turvassa Sote-uudistus on markkinoiden uusi uhri. Tämä ei kuitenkaan työnantajajärjestöille kelpaa, koska sen tavoitteena on, että sopimisesta kumpikin osapuoli hyötyisivät. Ammattiliitto Pro Pohjanmaan aluejohtokunnan mielestä soteja maakuntauudistus pitää toteuttaa ihmisten perusoikeuksia loukkaamatta. Nykyisetkin työehtosopimukset tarjoavat mahdollisuudet sopia asioita myös työpaikoilla. Markkinaehtoistamisen hurmassa pääomamme ei ole turvassa. Markkinaehtoistamisen hurmassa hyvinvointi ei ole turvassa. LOKAKUUTA 2017 LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Työpaikkasopimisesta kikyn jälkeen toinen miina Työnantajien tavoite on sopia työja palkkaehdoista työpaikoilla ilman ammattiliittoja. Muutoksen hurmassa vain markkina-ideologia on turvassa. Aluejohtokunta on huolissaan ilmapiiristä, jossa perustuslakia pidetään omien valtapyrkimysten esteenä. Hallituksen ja työnantajajärjestöjen yhteisessä työkalupakissa on viritettynä kikyn jälkeen toinen miina: työpaikkasopiminen. Eikä perustuslakia tule sen vuoksi muuttaa. Hallitus uskottelee, että vain kiky nosti Suomen talouden nousuun. Työnantajajärjestöjen tavoite lähtee siitä, että työja palkkaehdoista sovitaan työpaikoilla ilman ammattiliittoja ja niiden valvontaa. Perustuslain sanotaan siksi nauttivan korotettua muodollistalainvoimaa. 41 19. Harri Siitonen Pori Getty Images. Esimerkiksi Suomessa tarvitaan eduskunnan 2/3 tai 5/6 määräenemmistö. Välttämättä ei siis tarvitsisi sopia mistään. Näin kiky-juna olikin valmis kiertämään työmarkkina-asemien kautta takaisin hallituksen kammariin, josta julkisuuteen välitettiin pääministeri Sipilän sekä ministereiden Alexander Stubbin (kok.) ja silloin persuja edustaneen Jari Lindströmin iloiset nyrkkituuletukset merkiksi siitä, että kikyllä saatiin tavallisilta palkansaajilta ryöstettyä miljoonia euroja tulonsiirtona työnantajille. Hallitusta kiky-operaatoissa tukenut Yle sai kätilöt taipumaan, että jos on pakko leikata, niin sitten vaikka lomarahoista. Viimeksi asian nosti esille 1990-luvun lama-ajan pääministeri Aho, jonka mielestä perustuslakivaliokunnasta on tullut riippa, jonka käsittelyä hallitsee ”mennyt maailma.” Ammattiliitto Pro Pohjanmaan aluejohtokunnan mielestä perustuslaki ei ole kauppatavaraa, eikä sitä voida muuttaa ideologisten suhdanteiden mukaan. Tämä käytännössä johtaa siihen, että työnantaja voi jopa sanella kunkin työntekijät palkkaja työehdot. Kyllä! Ellei perustuslain kirjaukset sitä tuhri. Hallitus ei voi missään olosuhteissa jatkossakaan toimia perustuslain vastaisesti, eikä lainsäätäjä kumota perustuslakia tavallisella lailla. Silloin ei nosteta veroja, vaan ainoastaan taksaa. Ammattiliitto Pro Pohjanmaan aluejohtokunta Markkinavoimien hurmassa Nykyhallitus on ideologisesti markkinoiden puolella, eikä keskity julkisen palvelun tulevaisuuteen huolella. Markkinaehtoistamisen hurmassa ne maksaa, jotka jaksaa, mutt’ köyhät eivät ole turvassa
43 19. LOKAKUUTA 2017 Selväntekij ä No, just joo! Yritin tehdä järkevää ilmoitusta sinänsä sangen asiapitoisee n julkaisuun, mutta tuo seepra änkesi etualalle.
Tilaisuudessa on maksuton pullakahvitarjoilu. Johtokunta. Tervetuloa! Hallitus. TUL Joy Games -tapahtuma Seinäjoella 28.–29.10., lajien kutsut ja info sivuilla www.tuljoygames.fi. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Tervetuloa! . Kuukausikokous 1.11. Keskustellaan tulevista tapahtumista. Tervetuloa kuulemaan ajankohtaisia asioita ja vaikuttamaan tulevai suuteen. Tervetuloa! UUSIMAA . klo 12. klo 18 Paasitornin 1 krs:ssa Viktor Julius von Wright salissa. Tervetuloa! Tervetuloa juhlistamaan 100-vuotiasta Suomea ja 90-vuotiasta Teatteritalo Vartiolinnaa! Varjolinnan Juhlat www.kokkolanteatteri.fi Ti 5.12.2017 klo 19-24 Liput 35,sis. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Metallityöväen liitto ry www.akt.fi www.metalliliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku Outi Rannikko 040 5434 875 etunimi.sukunimi@sak.fi Veli-Matti Kauppinen 0400 715 786 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen syyskokouksessa käsiteltävät asiat. 50 Mahdolliset onnittelut voi oh jata satakuntalaisten kulttuuri toiminnan tukemiseksi KSR:n Eetu Salinin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedon antoon: Aulis Kaarnio 50 VUOTTA. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Piirin seuraseminaari la 21.10. klo 18 Linnankatu 67. Terveysjohtaja Kati Homanen alustaa pe 27.10. Tapahtuma on itsenäisen Suomen 100 vuotisohjelmaa. Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit. TUL-Tampere. klo 17.30. klo 18 yhdistyksen kokoushuoneessa, Hadvalantie 9, Piikkiö. Osta liput ajoissa! Nokian Liljasali Oy Ylimääräinen yhtiökokous 1.11.2017 klo 10.00 Nokia, Härkitie 5 VAASAN SOS.DEM. klo 14 kehittyvästä terveydenhoidostamme Karhulan Työväentalolla, Vesivallinaukio 5 D. . Aatosta jaloa marraskuun valoa Stadin työväenkirjallisuuspäivillä Työväenliikkeen kirjastossa 3.–5.11. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. Työväenliikkeen Kirjastossa, Sörnäistenrantatie 25. 20100 Turku, turku@pam.fi KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. VARSINAIS-SUOMI . (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen. Piikkiön Sos.dem. Kalevan lukion kannatusyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous Kalevan lukiossa ti 24.10. Karakallion Eläkkeensaajien keskiviikkokerhossa ke 25.10. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Työväenyhdistys ry:n lokakuun kuukausikokous ke 25.10. Veteraanien kulttuurikatselmuksen paikallisen järjestelytoimikunnan kokous ke 25.10. Helsigin Kotien Puolesta ry:n keskiviikko tapaaminen 25.10. Mukana musisoimassa Jiri Tammilehto & Esperanza, Jesse Kaikuranta, Tiernapojat ja K-P:n Konservatorion muusikot. klo 11 Tampereen Työväentalon Tellervossa, kahvioryhmä klo 10. Ohjelman aikataulu tarkentuu päivä päivältä, www.tyovaenperinne.fi/tky. klo 10. Jumpan vetää Pekka Ruohonen. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 Kaarnio Aulis artenomi, opettaja, Pori 23.10. 44 19. Hän saapuu kuulemaan erityisesti eläkeläisten kokemuksia tästä vuodesta sekä esityksiä ensi vuodelle eläkeläisten elämänlaadun parantamiseksi Espoossa. Tervetuloa YPSYn järjestämään tilaisuuteen! . krs. PIRKANMAA . Tervetuloa! HELSINKI . 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. . klo 9.45 Tampereen Puistotornissa, tiedustelut 045 773 021 22. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 19.10. Turun Sos.dem Ratas ry. LOKAKUUTA 2017 Yhdistystoiminta Lakiasiat Kokoukset Teatterit LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. KAAKKOIS-SUOMI . Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. klo 13 Palvelutalo Hopeakotkan ravintolassa on vieraana Espoon kaupunginvaltuuston jäsen Liisa Kivekäs. cocktailbuffet juomineen & ohjelman. Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi alustaa avoimen keskustelun ”Mikä on SDP:n tulevaisuus” ke 8.11. Muista tämä! Aatosta jaloa marraskuun valoa Stadin neljännet työväenkirjallisuuspäivät 3.–5.11.2017 Työväenliikkeen kirjastossa ja JHL-opistolla Helsingin Sörnäisissä!
Joh n Pee rs 10. Kitt ilä ssä 3. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Leena Markkanen Pieksämäelta. Mistä romaanista Pentti Holappa sai Finlandia-palkinnon. Minä vuonna perustettiin Kiinan kommunistinen puolue. Mikä ajankohtainen mies on Carles Puigdemont. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Oph elia 9. Mistä on kyse Ei myytävänä! -kansalaisaloitteessa. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 4. 7. 10. Vam mai ste n oik euk sis ta. Kuka esittää pääosaa tuoreessa elokuvassa Yösyöttö. 9. Pet ter i Sum man en 5. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. LOKAKUUTA 2017 Ristikko 42/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Ratkaisu Ristikon 40/2017 ratkaisu: Torstaina 5.10. Kat alo nia n alu ejo hta ja 2. Yst ävä n muo tok uva 8. 8. Minkä niminen myrsky moukaroi Irlantia alkuviikosta. 45 19. Onnea voittajalle! 1. 3. Kuka on Henri Kontisen tennisnelinpelipari. Vuo nna 192 1 6. Missä kunnassa 27 kuntapäättäjää on saanut rikossyytteitä. 2. Sija lla 74 7. Millä sijalla Suomi on kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan listalla. Kes kus taoik eis tolai nen kan san puo lue ÖVP 4. 5. 6. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. Mikä puolue voitti Itävallan äskettäiset parlamenttivaalit
Klingonit ovat muutoinkin keskeisessä osassa sarjassa, sillä vuosisadan kestänyt rauha on päättynyt. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Tusina tavaraa Suomesta 19.00 Ootsä joku maahanmuuttaja. Nyt kun Suomessakin on nähty viisi ensimmäistä jaksoa ensimmäisestä tuotantokaudesta, voi sanoa, että onnistuttu on, ainakin osittain. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Tuubi 21.00 Game Night 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Jumper 00.35 Enbuske, Veitola & Salminen 01.30 Scorpion (12) 02.20 112 (7) 03.20 Game Night 04.15 Duudsonit 05.10 1001 Rikua NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi 06.40 Lego Friends 07.05 K3 07.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.45 Lego Ninjago Special: Pyhäinpäivä 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15 Candice sisustaa 13.45 Rikkaiden panttilainaamo 14.50 Hurjat rakkauskilot 15.50 Leijonan luola USA 17.55 Junior MasterChef Suomi 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Vain elämää 21.55 Keno 22.00 Elokuva: Kadonneen aarteen metsästäjät (12) 00.20 Elokuva: Taistelija 02.40 Napamiehet (7) TEEMA&FEM 09.00 Viikon rikos 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Vem vet mest. TIISTAI 24.10.. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05 Erilaiset perheet 13.30 Lajinsa viimeinen 14.00 Strongman Champions League: Finnish Open 15.00 Tosimiehet 16.00 Salatut elämät (12) 16.30 Enbuske, Veitola & Salminen 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 06.53 Jääkarhu Otto 07.03 Kotikisat 07.07 Stella ja Sami 07.19 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.31 Killi ja Kiki 07.36 Fluugalaiset 07.49 Maikki ja pelottava Pontso 08.16 Galaxi 08.17 Pertti ja Purtti 08.29 Tero hoitaa 08.41 Late Lammas 09.00 Casualty (10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Hannan kanssa kylvyssä 11.00 Kandit 12.00 Ginan maailma 12.30 Kun sydän särkyy 13.00 True selfie 13.35 Rakas päiväkirja 14.05 Lippu rakkauteen 14.35 Tavoitteena usko, toivo ja rakkaus 15.35 Tuhkimotarinoita: Jäänkö yksin. Kieli antaa silti aavistuksen siitä, millaista saattaisi olla tuntemattoman avaruusrodun kohtaaminen kanssamme. 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Batman (7) 20.24 Batman (7) 20.48 Batman (7) 21.15 Kino: Suljettu piiri (12) 22.50 Live : The Necks ja Tenor Battle 23.50 Jäitä hattuun (7) Kino Suomi: Tulitikkutehtaan tyttö Teema & Fem klo 21.55 (1990) Aki Kaurismäen työläistrilogian päätösosa kertoo tehtaantytöstä, jota kaikki riistävät. Pääosassa Kati Outinen (kuvassa), muissa rooleissa Elina Salo, Esko Nikkari, Vesa Vierikko (kuvassa), Silu Seppälä, Outi Mäenpää. Alusta alkaen pohditaan perimmäisiä kysymyksiä kuten, että Yhdistyneet planeettakunnat ei koskaan ammu ensin. Tätä koetellaan sarjassa monin tavoin. Syyskuun loppu merkitsi monelle trekkerille (Star Trek harrastaja) pitkän odotuksen päättymistä. Viimeisimmät osat legendaarisesta tv-sarjasta nähtiin 2005. TIISTAI 24.10. Star Trek Discoveryn piti täyttää lupaukset. LOKAKUUTA 2017 YLE TV1 05.55 Asvalttiviidakot 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.30 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 13.10 Murheenkryynin poika 14.30 Ikimuistoinen: Pirkko Mannola 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Oddasat 16.55 Novosti 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Stolberg 20.00 Sadan vuoden talo 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Yle Forum 22.35 Ulkolinja: Totuuden jälkeinen aika 23.30 Uutiset Uutis-Suomi 23.40 Uutiset 23.45 Oddasat 00.00 Silta 01.00 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 19.10. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05 Erilaiset perheet 13.30 Lajinsa viimeinen 14.00 Haaveiden talo hartiapankilla 15.00 Paimelan autoparoni 16.00 Salatut elämät 16.30 Maajussille morsian 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Niin nytkin. Tuona aikana koko televisiokin oli muuttunut täydellisesti. Eero Saarinen: arkkitehti Teema & Fem klo 21.00 Dokumentti tarjoaa sekä henkilökuvan Saarisesta että vastaa kysymykseen, miksi hänen vaikutuksensa niin helposti julkisuudessa unohdetaan, vaikka hänen piirtämänsä rakennukset tunnetaan ympäri maailmaa: TWA:n terminaali, St. Viikon vinkki JUHANI ARO Star Trek 2017 aloitti uuden avaruussaagan Sarja on katsottavissa Netflixissa Uusi Star Trek vie sarjan uusille urille.. 11.00 Koiramies kiertää Färsaarilla 11.30 Sportmagasinet 12.00 Kantapöytä 12.55 Francon jälkeen – Alcantaran perhe 14.10 Taideteosten salaisuudet 14.40 Simon Reeve Irlannissa 15.30 Kotiseutu 17.25 Vem vet mest. Edelleenkehitettyä klingonien kieltä käytetään paljon, liikaakin. Lousin kaari yms. 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.01 Casualty 19.00 Kalastajien kuninkaalliset 19.50 Extremeä ympäri maailmaa 20.00 Syke 21.00 Noin viikon uutiset 21.25 Siskonpeti (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 The Late Late Show with James Corden 22.40 Villi kortti: Jalkapalloetkot 22.55 True Detective MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 08.05 Huomenta Suomi: Duunikunto 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Sarjaa Suomessa esittää suoratoistopalvelu Netflix. Nyt oli luvassa jotakin ennen kokematonta. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Järjen jättiläinen 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formulasirkus 23.05 Myytinmurtajat 00.10 Pitääkö olla huolissaan. Emme ymmärtäisi heidän puheestaan tuon taivaallista. Alunperinhän kielen loi näyttelijä James Doohan 1980-luvun lopulla, mutta kieltä on tähän mennessä kehitetty pitkälle. Muusta puhumattakaan. 11.00 Schrödingerin kissa 11.30 Elämäni eläimet 12.00 Bolshoi Babylon 13.25 Göringin sauva 14.05 Historia: Kuuban tarina 14.55 Elävä arkisto: Karjalan evakot 14.57 Luvattu maa: Kuvakertomus maanhankintalain toteuttamisesta 15.32 Karelia-sarja: Karjalaisen kulttuurin säilyminen 16.15 Ommelten välinen aika (7) 17.05 Kansallisaarteen etsintä: Viivalla 17.25 Vem vet mest. En ole kuullut sarjan menestyksestä jenkeissä mitään, mutta menestystä toivoo, sillä jokainen sukupolvi tarvitsee oman avaruusrekensä. 12 vuotta oli mennyt. Tapahtumat sijoittuvat aikaan kymmenen vuotta ennen alkuperäisen Star Treksarjan alkua. Sota Yhdistyneiden Planeettakuntien ja sotilasrotu klingonien välillä on alkamaisillaan. 06.53 Pikku perunat 07.00 Kaapon ja Laten pähkinät 07.05 Hermanni Hiiri 07.15 Minun nimeni on 07.20 Nelli ja Noora 07.27 Pikku Kakkosen posti 07.33 Töötti ja Pulteri 07.54 Karhunpaini 08.01 Anton Siilinen ratkaisee 08.16 Galaxi 08.17 Late Lammas: Sammalperän pätkät 08.19 Syrhämä (7) 09.00 Casualty (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Lesbot 11.00 Kandit 12.00 Tyttöjen erämaaseikkailu 12.40 Minun maisemani 13.00 Lippu rakkauteen 13.30 Veljesten keittiössä 14.00 Tobias leipoo maailmalla 14.45 Kaapista ulos 15.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 16.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Syke (12) 19.50 Taitoluistelun GP: Lyhytohjelmat 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 The Late Late Show with James Corden 22.40 Taitoluistelun GP: Naisten lyhytohjelma 23.10 Docventures: Elokuvan esittely 23.14 Docventures: Vieraiden esittely 23.25 Docventures: Do Not Resist 00.21 Docventures: Jälkikeskustelu MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Markkinaraati 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Ensimmäiset kolme jaksoa vaivaannuttivat tällaisen ikääntyvän trekkerin. Suomenkielinen tekstitys. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Hevostila Mistral 18.52 Historiaa kolmessa minuutissa 18.55 Ruohonjuuritasolla 18.57 Koiruli ja Kaija 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Milanon naisten paratiisi 21.00 Kino Klassikko: Sala-ampuja 22.25 Elävä arkisto: Karjalan evakot 22.27 Luvattu maa: Kuvakertomus maanhankintalain toteuttamisesta 23.01 Karelia-sarja: Karjalaisen kulttuurin säilyminen 23.40 Historia: Ruoka-aikoja YLE TV1 05.55 Akuutti: Tautinen matka 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.30 Pinkertonin etsivätoimisto 13.10 Nuori mylläri 14.40 Ikimuistoinen: Nuori rytmi 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Avara luonto: Jääkarhun tarina 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.04 Uutiset alueeltasi 17.07 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Viimeinen tango Halifaxissa 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Hiljainen todistaja (16) 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 Jamaica Innin majatalo (16) 00.30 Windsorit (12) 00.55 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 20.10. 19 20 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Lasten Suomi: Uusi sarja alkaa! TV2 ja Areena klo 17.10 Jyrki ja Neponen päättivät lähteä reissuun 40-vuotiaan Pikku Kakkosen ja 100-vuotiaan Suomen juhlavuoden kunniaksi! 8-osaisessa sarjassa Lasten Suomi Jyrki ja Neponen tapaavat lapsia ja tutustuvat heidän kotiseutunsa maisemiin. 46 19. Star Trekin saagan perimmäinen tarkoitus on ollut humaani. TIISTAI 24.10. Saatavilla myös klingoninkielinen tekstitys! Uusi jakso joka maanantai. 01.05 Twin Peaks 02.05 Americans (7) 03.00 NCIS: New Orleans 03.55 NCIS: New Orleans 04.50 Hurjat sääilmiöt NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi 06.40 Lego Friends 07.05 K3 07.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.45 Madagascarin pingviinit 08.10 Lego Ninjago 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15 Candice sisustaa 13.45 Grillit huurussa 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 15.00 Leijonan luola USA 16.00 Remppa vai muutto 17.05 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Grillit huurussa 20.00 Idols 20.58 Keno 21.00 Napakymppi 22.00 Stand Up! 23.00 Konttori 23.30 Arman ja Suomen rikosmysteerit 00.30 Pako 01.30 Poliisit – kotihälytys 02.30 Rajavalvojat TEEMA&FEM 09.05 Napaseutujen historiaa 10.00 Puutarhassa tuoksuu ruoka 10.30 Vem vet mest
12.00 Kulttuurimatkalla Italiassa 13.00 Walt Disney 14.00 Eero Saarinen: arkkitehti 14.55 Britannian monet kasvot 16.00 Swan Song (7) 16.20 Ommelten välinen aika (7) 17.25 Vem vet mest. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05 Erilaiset perheet 13.30 Tähdet, tähdet 15.15 Pelimies 15.45 Piilokamera 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Pitääkö olla huolissaan. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Vikinglotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Rikospaikka 23.10 Billions (7) 00.20 Pinnan alla) 01.15 Twin Peaks (16) 02.15 Arrow 03.10 NCIS: New Orleans 04.55 Eläintarhan salaisuudet NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi (7) 06.40 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen 07.05 K3 07.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.45 Kung Fu Panda (7) 08.10 Lego Star Wars (7) 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15 Pikakurssi kodinostoon 13.45 Junior MasterChef Suomi 14.45 Haapasalo ja kaverit 15.45 Leijonan luola USA 16.45 Remppa vai muutto 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Idols 20.58 Keno 21.00 Grillit huurussa 22.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit 23.00 Ylpeästi erilaiset (7) 00.00 Katastrofin anatomia 01.00 Poliisit – kotihälytys (7) 02.00 Napamiehet (7) 02.30 Rajavalvojat T EEMA&FEM 09.00 Ja he elivät onnellisina ... 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (12) 20.00 Tosimiehet 21.00 112 uudet jaksot (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Peter Nyman 23.05 Pinnan alla (12) 00.05 Bull 01.00 112 uudet jaksot (7) 01.55 Antti Holma ja maastamuuttajat 02.50 Tosimiehet 03.45 Twin Peaks (16) 04.45 Kohde (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi (7) 06.40 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 07.05 K3 07.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.45 Madagascarin pingviinit (7) 08.10 Lego Star Wars (7) 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15 Candice sisustaa 13.45 Heikoin lenkki 14.45 Hurjat rakkauskilot 15.45 Leijonan luola USA 16.45 Remppa vai muutto 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.00 Junior MasterChef Suomi 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Ylpeästi erilaiset (7) 23.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit 00.00 Pako (16) 01.00 Haapasalo ja kaverit 02.00 Napamiehet (7) 02.30 Rajavalvojat TEEMA&FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Taivaallista menoa: Hiljainen retriitti 10.30 Vem vet mest. 17.25 Terve aamu 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Minun New Yorkini 20.00 Skavlan 21.00 Aika on meidän (12) 22.00 23.45 Dok: Kun Greenpeace muutti maailmaa (16) YLE TV1 05.55 Sadan vuoden talo 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 10.55 Pisara 11.00 Martti ja minä, reformaattorin tarina 12.00 Asvalttiviidakot 12.30 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 13.10 Herra ja ylhäisyys (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Rasputin 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Winnie (12) 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Oddasat 23.25 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 00.20 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 23.10 06.53 Hyrräpäät 07.04 Hyvän kierrättäjät 07.18 Mitä ihmettä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Maajussille morsian 21.00 Antti Holma ja maastamuuttajat 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Teknavi 23.05 Americans (16) 00.05 Pelimies 00.35 Isänmaan puolesta (12) 01.35 Farang (12) 02.35 112 (7) 03.30 NCIS: New Orleans (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi (7) 06.40 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä 07.05 K3 (7) 07.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.45 Madagascarin pingviinit (7) 08.10 Lego Star Wars (7) 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Junior MasterChef Suomi 10.05 Soppa365 10.15 Candice sisustaa 13.45 Rikkaiden panttilainaamo 14.50 Candice sisustaa 15.20 Leijonan luola USA 16.20 Remppa vai muutto 17.20 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 06.52 Milli ja Molli 07.16 Kimmo Kuu 07.36 Runoja & rusinoita 07.41 Pipsa Possu 07.47 Raa Raa, leikkisä leijona 07.58 Ryhmä Hau 08.22 Historia hanskassa, Katti Matikainen 08.35 Oktonautit 09.00 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Kesäleiri (7) 09.21 Tenavat (7) 09.28 Otso ja sopulit (7) 09.35 Urheiluhullut 09.37 Galaxi Play 09.55 Tipu Touhukas 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Uusi Päivä 12.07 10 tapaa tulla dumpatuksi (16) x 5 12.25 Sohvaperunat 13.15 Yle Live: Sanni 14.05 Urheiluviikonloppu 14.15 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 14.40 Horse Show 18.00 Jalkapallon naisten MM-karsinta: FIN SRB 19.10 Peltsin kova vuosi 19.40 Matkapassi: Vietnam 20.30 Gap Year (12) 21.10 Tähtäimessä merivoimat 21.57 Uutiset 22.02 Urheiluruutu 22.12 Stacey Dooley: Kanadan kadonneet tytöt 23.05 Noin viikon uutiset 23.30 Silicon Valley (12) 00.00 Inside No. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (12) 20.00 Koko Suomi leipoo 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Skavlan 12.00 Elävä arkisto: Karjalan evakot 12.01 Luvattu maa: Kuvakertomus maanhankintalain toteuttamisesta 12.36 Karelia-sarja: Karjalaisen kulttuurin säilyminen 13.15 Jäitä hattuun (7) 13.45 Matkamiehet Brydon ja Coogan Italiassa (7) 14.45 Ruokaratsia 15.10 Taideteosten salaisuudet 15.35 Göringin sauva 16.15 Ommelten välinen aika (7) 17.00 Voitko rakastaa 17.25 Vem vet mest. 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit 23.00 Grillit huurussa 00.00 Stand Up! 01.00 Poliisit kotihälytys (7) 02.00 Napamiehet (7) 02.30 Rajavalvojat TEEMA&FEM 09.00 Puk ja Herman Tanskan saaristossa 10.00 Kuka, mitä, milloin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.35 Makujen viikonloppu 11.00 Formula 1: USAn osakilpailu 13.30 Posse 15.00 Mestareiden mestari 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Järjen jättiläinen 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 06.52 Metkat Mesiläiset 07.00 Tuttiritari) 07.07 Dinotassut 07.22 Sasu 07.33 Nalle 07.38 Timppa 07.49 Millä mennään 07.54 Olivia 08.18 Galaxi 08.19 Tenavat (7) 08.26 Aika härdelli! (7) 08.38 Reetta ja Ronja 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Kandit 12.00 Veljesten keittiössä 12.30 Niklaksen keittiössä 13.30 Eloonjääneet 14.10 Norjan kovin 14.50 Riistametsällä 15.35 Villi kortti 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Tuhkimotarinoita: Särkevä suru 19.50 Mikaelin naiset 20.00 Uusi Päivä 20.30 Inside No. 22.00 Konttori 22.30 Elokuva: Expendables 2 (16) 00.40 Elokuva: Universal Soldier: Tuomiopäivä (18) 03.00 Napamiehet TEEMA&FEM 08.45 12.00 YLE FEM 08.45 Tämä tästä 09.00 Aika on meidän (12) 10.00 Obs debatt 10.30 Vem vet mest. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Taivaallista menoa: Hiljainen retriitti 19.00 Närbild 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Haastava äitiys 21.00 Efter Nio 22.00 Petos (16) 23.00 Murha Sandhamnissa (12) YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00Alueellisia uutisia x 10 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Oddasat 12.30 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 13.10 Lapseni on minun (7) 14.25 Ikimuistoinen: Olavi Virta 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Sadan vuoden talo 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Nomadien matkassa 20.00 Asvalttiviidakot 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 The Halcyon (12) 22.20 Uutiset Uutis-Suomi 22.30 Uutiset 22.35 Oddasat 22.50 Prisma: Tulevaisuuden ruoka 23.40 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 24.10. 10.00 Piha kuntoon 10.30 Vem vet mest. 11.00 Närbild 11.30 Tusina tavaraa Suomesta 12.00 Francon jälkeen Alcantaran perhe (7) 13.15 Kantapöytä 14.05 Hitlerin Hollywood (12) 15.50 Talousennustajat 16.15 Ommelten välinen aika (7) 17.25 Vem vet mest. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05 Erilaiset perheet 13.30 Peter Nyman 14.00 Haaveiden talo hartiapankilla 15.00 Koko Suomi leipoo 15.55 Salatut elämät (12) 16.25 Terve aamu 16.30 Antti Holma ja maastamuuttajat 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.50 Ravit: Toto65 vihjeet 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 47 19. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Peppi Pitkätossu 18.30 Clay Kids (7) 18.41 Avaruusapinat (7) 18.44 Kysy Laralta (7) 18.57 Keltapaita 19.00 Spotlight : Mikä ihmeen Puhos. 06.53 Kuiske 07.00 Neposen seikkailut 07.13 Hau Hau, Piip ja Veli 07.26 Babar ja Badun seikkailut 07.37 Askarrellaan 07.43 Dinojuna 08.09 Petteri Kaniini 08.24 Galaxi 08.25 Lassie (7) 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Kandit 11.27 Kandit 12.00 Riistametsällä 12.45 Tyttöjen erämaaseikkailu 13.30 Kun sydän särkyy 14.00 Ginan maailma 14.30 Satuhäät 15.30 Sohvaperunat 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.01 Casualty (12) 19.00 Stacey Dooley: Kanadan kadonneet tytöt 20.00 Uusi Päivä 20.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Yle Live: Profeetat 23.25 Sauna (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 17.55 Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Koiramies kiertää Färsaarilla 19.00 Sportmagasinet 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Simon Reeve Irlannissa 21.55 Kino: Surma vaanii vuorilla (16) 23.35 Uusi Kino: Lain kahleissa 21 22 23 24 25 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 9 (12) MTV3 08.05 Hello Kitty – Paratiisi 08.15 Heidi 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Daltonit 09.31 Koko Suomi leipoo 10.30 Makujen viikonloppu 11.00 Arktiset vedet 11.30 Teknavi 12.00 Maajussille morsian 13.00 Meidän tarina 14.00 Järjen jättiläinen 15.00 Mestareiden mestari 16.00 Game Night 17.00 Posse 18.30 Formula 1 Ennakkotunnelmat 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.15 Tähdet, tähdet 21.00 Mestareiden mestari 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Farang (12) 23.30 Pelimies 00.01 Billions (7) 01.05 Formula 1: osakilpailu 02.05 Lakia ja rakkautta (7) 03.00 Mestareiden mestari 03.55 Ketonen & Myllyrinne (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi (7) 06.40 Tashi 06.50 Lego Friends 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.00 Madagascarin pingviinit (7) 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Junior MasterChef Suomi 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Soppa365 11.20 MasterChef Australia 14.25 Grillit huurussa 15.25 Gladiaattorit 16.50 Idols 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 11.00 Ootsä joku maahanmuuttaja. 20.00 Kaikki vastaan 1 21.25 Keno 21.30 Elokuva: M:I III – Vaarallinen tehtävä III (12) 00.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 01.00 Katastrofin anatomia (7) 02.00 Haapasalo ja kaverit 03.00 Napamiehet (7) TEEMA&FEM 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-perjantai 09.00 Clay Kids (7) 09.12 Avaruusapinat (7) 09.15 Nina Patalo (7) 09.20 Nina Patalo (7) 09.30 Hevostila Mistral (7) 09.53 Historiaa kolmessa minuutissa 09.56 Ruohonjuuritasolla 09.58 Koiruli ja Kaija 10.00 Annedroidit (7) 10.20 Kamppailu 10.30 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 11.00 Sinikeltaisia unelmia 11.30 Matkakumppanit 12.00 Jumalanpalvelus: Kirkkonäytelmä Jeriko 13.20 Yle Live : The Necks ja Tenor Battle 14.20 Joutsenlampi Bolshoi-teatterista 16.25 RSO Musiikkitalossa 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Saara ja Sorsa 18.30 Tanskalainen maajussi 19.00 Kuka, mitä, milloin. 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 FranÁoise Sagan ja elämän kepeys 21.00 Eero Saarinen: arkkitehti 21.55 Kino Suomi: Tulitikkutehtaan tyttö (12) 23.05 Paluu 90-luvulle 23.55 Kino: Väliäkö 20 vuotta (12) YLE TV1 05.55 Eränkävijät 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.30 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 13.10 Synnin puumerkki (7) 14.45 Arkistokuvia: Vastuu 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Tulevaisuuden ruoka 20.00 Akuutti: Hyvä/paha lääkekannabis 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Outlander — Matkantekijä (16) 22.35 Uutiset Uutis-Suomi 22.45 Uutiset 22.50 Oddasat 23.05 Ulkolinja: Totuuden jälkeinen aika 00.00 Asvalttiviidakot 00.30 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 25.10. 07.24 Kaapo 07.51 Ludovic 08.03 Niksi-Nella 08.11 Galaxi 08.12 Villi tulevaisuus (7) 08.34 Unna Junná 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Kandit 11.27 Kandit 12.00 Unelmakoti 13.00 Mieleni ja minä 13.30 Kun sydän särkyy 14.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 15.00 Noin viikon uutiset 15.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.01 Casualty (12) 19.00 Tähtäimessä merivoimat 20.00 Uusi Päivä 20.30 Siskonpeti (12) 21.00 Tuhkimotarinoita: Särkevä suru 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 True Detective (16) 22.56 Peltsin kova vuosi 23.30 FOLK: Suomen katusoittokeisari 23.38 FOLK: Suomen katusoittokeisari 23.46 FOLK: Suomen katusoittokeisari 23.54 FOLK: Suomen katusoittokeisari MTV3 05.35 Aamusää 06.00 Huomenta Suomi: Duunikunto 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. LOKAKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Nomadien matkassa 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Alueellisia uutisia 12.15 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.35 Eränkävijät 14.05 Prisma: Tulevaisuuden ruoka 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Akuutti: Tautinen matka 15.40 Tanskan salaisuuksia 16.00 Naapureita ja ystäviä (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Windsorit (12) 18.45 Avara luonto: Kilpikonnien salattu elämä 19.40 Vera Stanhope tutkii (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 22.00 Jack Taylor (16) 23.30 Tukea prostituoiduille YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 21.10. 11.00 Strömsö 11.30 Spotlight : Mikä ihmeen Puhos. 06.52 Touhukkaat 07.15 Anniina Ballerina 07.40 Yhdessä 07.46 Tiketi Tok 07.58 Vilkki Ankka 08.09 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.34 Mimosa ja Lennu 08.45 Jetron matkaan 09.00 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.13 Karvinen (7) 09.25 Merten syvyyksissä (7) 09.47 Kammokatu (7) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Satuhäät 11.30 Villi kortti: Jalkapalloetkot 11.45 Hobbyhorse Revolution 12.45 Urheiluviikonloppu 13.00 Horse Show 14.00 Horse Show 16.45 MotorSport 17.15 Taitoluistelun GP: Vapaaohjelmat 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Noin viikon uutiset 19.35 Siskonpeti (12) 20.00 Taitoluistelun GP: Naisten vapaaohjelma 21.10 Varjojen kaupungit: Luukaupunki (12) 23.15 The Late Late Show with James Corden 23.55 Muistin vanki (12) 00.37 Sohvaperunat MTV3 08.05 Hello Kitty Paratiisi 08.15 Heidi 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Daltonit 09.30 Paavo Pesusieni 10.30 Salatut elämät (7) 11.00 Salatut elämät (7) x 3 13.00 Elokuva: Neropatin päiväkirja 2: Isoveli isottelee (7) 15.00 Piilokamera 15.15 Tähdet, tähdet 17.00 Lauantairavit 18.00 Teknavi 18.30 Formula 1: Paalupaikka 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Älä jäädy 20.00 Posse 21.30 Pelimies 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 Formula 1 Ennakkotunnelmat 23.06 Elokuva: Rebecka Martinsson: Sudentaival (16) 01.00 F1 Extra 01.10 Rikospaikka 01.40 Pelimies 02.10 Bull 03.05 Scorpion (12) 04.00 Vintiöt (12) 04.30 Vintiöt (7) 04.55 Sekoilevat idiootit (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi (7) 06.40 Tashi (7) 06.55 Lego Friends 07.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.45 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.10 Madagascarin pingviinit (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Vain elämää 11.00 Soppa365 11.10 Soppa365 11.20 MasterChef Australia 12.30 MasterChef Australia 13.45 Vaaleanpunainen pantteri 13.55 Leijonan luola USA 14.55 Heikoin lenkki 15.55 Kaikki vastaan 1 17.25 HS-uutiset ja sää 17.30 Vain elämää 19.30 Gladiaattorit 20.58 Keno 21.00 Haluatko miljonääriksi. 11.29 Annedroidit (7) 11.51 Kamppailu 12.00 17.20 YLE TEEMA 12.00 Kino: Voittajat (12) 14.30 Ruokaratsia 14.55 Kansallisaarteen etsintä: Yli Hilseen 15.15 Francon jälkeen Alcantaran perhe (7) 16.30 17.20 Simon Reeve Irlannissa 17.25 20.00 YLE FEM 17.25 Sinikeltaisia unelmia 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU: Superapulaiset 18.30 Rantahotelli (7) 19.15 Näin Norjassa 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Ruotsin kuningaskunnan historia 20.00 01.20 YLE TEEMA 20.00 20.51 Paluu 90-luvulle 21.00 Hitlerin Hollywood (12) 22.40 00.14 Muuttolintu 00.20 Uusi Kino: Kääntöpaikka 00.28 Uusi Kino: Vapaa (7) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Kilpikonnien salattu elämä 09.00 Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Uutiset 10.00 Martti ja minä, reformaattorin tarina 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Dokumenttiprojekti: Salainen metsäni 13.40 Ikimuistoinen: Olavi Virta 14.15 Uutisvuoto 15.00 Uutiset 15.05 Neiti Marple: Syyttävä sormi (12) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Eränkävijät 18.45 Arto Nyberg 19.30 Kriminalisti (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 22.00 Silta (16) 23.00 Ykkösaamu 23.40 Hiljainen todistaja (16) 00.40 Aistien haastaja YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 22.10. 9 (12) 21.00 Docventures: Elokuvan esittely 21.04 Docventures: Vieraiden esittely 21.15 Docventures: Food Evolution 22.04 Docventures: Jälkikeskustelu 23.05 The Late Late Show with James Corden MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin
Puro hyppelee viljelysmaisemista jyrkän ja pitkän mäen armottomaan, varjoisaan ryteikköön. Vielä täällä. Sipilän vaikeasta mediasuhteesta tulee mieleen Cervantes, Don Quijote ja tuulimyllyt. 11.00 Valkoista valoa: Ada ja Alan, vääränlaiset nerot 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Eurooppalaisia puheenvuoroja 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset. 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho. Helsinki näkee punaista 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 3, osa 62. Erotic Vivica. 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Leikola ja Lähde 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 3, osa 59. Sotkujen sylttytehdas on tiedossa. 18.00 Kuunnelman esittely 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 3, osa 60. Sipilän sylttytehdas Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Mainio paikka. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Paula Jokimies 11.00 Yhdeksän virttä muutoksesta: Ilta 11.20 Muutoksen musiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Ylen silloisen päätoimittajan Atte Jääskeläisen arvioitiin taipuneen pääministerin poliittisesta painostuksesta ja antaneen toimituksen ulkopuolisen tahon vaikuttaa journalistiseen linjaan. Tietääkö Sipilä. Ei siinä raakana muuta makua ollut kuin valtava makeus. 15.40 Arkisto 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Euroradiokonsertissa Dallasin sinfoniaorkesteri ja Simone Young 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10 Yöklassinen. Viikonloppuna keskustapomo kokeili uutta avointa linjaa puolueensa risteilyllä. 18.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Jani Tanskanen 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua. 48 19. Sipilän mukaan toimittajat ovat ”maailman herkin ammattikunta” ja moitti vielä nimeltä mainiten yhtä toimittajaa, joka ei oio hänen mukaansa edes asiavirheitä. 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Viestejä muinaisuudesta 1/4: Elämää jään reunalla 18.00 Ehtookellot: Jurvan kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzin sävel on vapaa / 09 144 800 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Radio 1 vastaa 23.10 Yöklassinen. Kuinka helppoa olikaan hermostuttaa kaikki! 23.10 Yöklassinen. Jääskeläisen ura Ylessä päättyi. 22.55 Kuuluttajan vieras: toimittaja Jani Tanskanen 23.10 Yöklassinen. Pieniä taimenia karkaili juurakoiden alle. Kirjoitan niiden nimet nurin päin, jotta lunttaaminen vaikeutuu. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Kuunnelmia tulevaisuudesta: Valkoinen huone. Krapulainen hemuli ja muuta Tove Janssonin tuntemattomampaa tuotantoa 08.45 Romano mirits 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Oulunkylän kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Oulunkylän kirkosta Helsingistä 11.00 Ekumeeninen jumalanpalvelus Hervannan kirkosta Tampereelta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Yhdeksän virttä muutoksesta: Ateria 14.20 Muutoksen musiikkia 15.00 Radioteatterin valiouusinta: Seitsemän veljestä, osa 20/30: Nyt puristamme viinan kanssa lujasti jäähyväiskättä. Toimittaja kiistää väitteen. Kuin pisteeksi iin päälle ”Sipilän pitäisi lopettaa kiukuttelu ja ukonvaihtamispuheet”, kirjoitti keskustan eduskuntaryhmän pääsihteeri Seija Turtiainen viestissään, jonka piti mennä vain keskustalaisille työtovereille, mutta lipsahtikin kaikille eduskuntapuolueille ja sitä kautta julkisuuteen. Vielä täällä. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Lehtopalsami kukki vielä. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti 20.00 Konsertin väliaika 20.20 Konsertti jatkuu 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Tamminiemen saunassa – Urheilumies UKK. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla: Itsenäisen kansan musiikkia 1987–1997 19.45 Etnoilta: Keinuva talo 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana kirjailija Timo Parvela. LOKAKUUTA 2017 007443-1742 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Sipilä porskuttaa vielä, mutta pahalta näyttää. 22.51 Radioateljeen jälkeen 23.10 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. Erotic Vivica. 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.10 Yöklassinen. Tunnistatko kolme kasvia. 1935 Saima Harmaja ja runokokoelma Sateen jälkeen 17.35 Tamminiemen saunassa – Urheilumies UKK. Kuusia on kaatunut selvästikin eri myrskyissä, kun latvat osoittavat sinne ja tuonne. Juolua eli liettymällä irralleen joutunut lampare, entinen puronmutka oli varsinainen vihreyden villiintymä. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: MusiikYle radio 1 19.10.–25.10.2017 kivieraana kirjailija Timo Parvela. Keittämällä murkulaan tuli edes vähän tolkkua.. Tavaroiden tarkistus, autonavaimien piilotus muovipussissa lähimättääseen ja tutun puron rannoille – olisin kirjoittanut riehkäisemään, mutta sanan tunnettavuutta tarkistaessani netti antoi vain ehkäisyvalistusta eläkeikää lähestyvälle ihmiselle, joten tattista vain. Helsinki näkee punaista 18.00 Romano mirits 18.15 Kurkistus Etnoiltaan 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 3, osa 61. Jalusta pompahteli solisluun päällä, kun peukaloinen alkoi säksättää pesän ohittamistani. Kai jättipalsami pian nämäkin rannat raiskaa. Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Laulun paikan Suomi 100 – sopraano Aulikki Rautawaara (1906–1990) 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho 17.55 Äänitarina. Sipilä kertoi tuolloin oikovansa jatkossa mediassa olevat väärät tiedot esimerkiksi blogissaan. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Kiertävä viisaus – tarinat vääristävät faktat. Mun luonto TIMO SPARF Taannoisessa Yle-kohussa ryvettynyt pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vannoi laineiden lyödessä korkeimmillaan, ettei ota jatkossa lainkaan yhteyttä tiedotusvälineisiin. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Euroradion konsertti-ilta 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras: Neil Hardwick 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Auto parkkiin vakiopaikalle, nopsa puskapiipahdus, tosin viirupöllö näytti sitä paheksuvan ja häipyi. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Valkoista valoa: Kiitos, että olet myöhässä! 14.45 Valomusiikkia 15.00 Uutiset 15.05 Kantapöytä 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Aristoteleen kantapää 17.40 Ykkösvieras: Eeli Aalto 18.00 Venäjän vallankumous. 1934 Katri Vala ja runokokoelma Paluu 17.35 Venäjän vallankumous. .aksamilitsir aj ativänieh ,aklajnejruK Lähtiessäni tein rikoksen: kähvelsin sokerijuurikkaan isosta keosta. 19.40 Kuunnelman täyte 20.00 RSO:n konserttimestari Jari Valo – 50 vuotta viulunsoittoa 21.25 RSO soittaa Franz Schubertin sinfonian nro 6 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10 Yöklassinen. 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 3, osa 58. Kulku oli siis sellaista, jossa tulee viholaisia paidan alle, oksanrippaisuja silmiin, hiki, hengästys, naarmuja ja mus telmia