to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 10 /1 9 25.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelijana perjantaina. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. Se haluaa enemmän. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. Mihin niitä tarvitaan. ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. Uusi suunta PELIN PURKU Jazz soi ja lätkä liikkuu KIKYN PALUU Tupot menivät, mutta liitot hoitavat NUORET Lapsi on itsensä asiantuntija De_25042019_01.indd 1 18.4.2019 9.51 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 25.4. ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 4.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 4. sy ys ku ut a De_26092019_01.indd 1 19.9.2019 12.59 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 25.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 25 . OSOITTEESSA WWW.DEMOKRAATTI.FI. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 8 Sosiaalinen media tarjoaa tehokkaan väylän demokratian horjuttamiseen. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx VAALILEHTI 9 9/ 19 11.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI SDP on valmis suurimmaksi puolueeksi ja Antti Rinne pääministeriksi. 15 /1 9 USA Taalapino ratkaisee vaalivoiton KAIVOS Hyvä-paha kaivosteollisuus SDP Päätähtäin vuodessa 2030 TSL TEEMA Suomalaisten sivistäjä 1.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAM! De_01082019_01.indd 1 30.7.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 26.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 26 . 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . UHKA 8/ 19 DDR JA 1918 Historian pitkä varjo VAALIT Jalkatyö ratkaisee VAALIENNUSTE Punaisempi eduskunta PERHE TEEMA Unelma ydinperheestä 4.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI vapaudelle De_04042019_01.indd 1 3.4.2019 13.12 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 1.8.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 1. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . Tilaa Demokraatti 37 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 11.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 11. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. MANU Vain yksi tähteläläisistä 1918 Hennalan vankihistoria aukeaa POLITIIKKA Keskikentän puolueet pulassa 26.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 18 • 20 19 / 26 . 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. hu ht ik uu ta De_11042019_01.indd 1 3.4.2019 10.44 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. elo ku ut a X /1 9 Juristi otti ohjat ison liiton johdossa. he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TEEMA: Uudet hoidot pelastavat ihmisiä, mutta onko meillä varaa niihin. Paljon 24 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 24 • 20 19 / 19 . Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. Nyt hän on myös pääministeri. jo ulu ku ut a 19.12.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAL.VKO 2020-03 00 74 43 -1 92 4 DEKKARI Rikoskirjallisuus kiinnostaa KALPEANAAMA Räppäri parantaa maailmaa TYÖMARKKINAT Suunniteltu kaaos vartija JOULU TEEMA Ei ole yhteistä yhtä joulua Demok19122019_001-002.indd 1 10.12.2019 15.41. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. MUUTOS! VAALIEXTRA. ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. SEURAA TULOSILTAA 14.4. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 19 / 11. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . Sanna Marin oli jo Suomen suosituimpia poliitikkoja. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21
09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto • Tehtaanmyymälä, Tukkutori, Helsinki • Wotkin’s Hannus, Espoo • Prisma Itäkeskus • S-Market Sokos Helsinki WoTkIn’S MyyMäläT ja PalvEluTISkIT Demok19122019_001-002.indd 2 10.12.2019 15.41 www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto • Tehtaanmyymälä, Tukkutori, Helsinki • Wotkin’s Hannus, Espoo • Prisma Itäkeskus • S-Market Sokos Helsinki WoTkIn’S MyyMäläT ja PalvEluTISkIT Demok19122019_001-002.indd 2 10.12.2019 15.41. Käytä aina originaalilogoa. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Käytä aina originaalilogoa. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. (09) 774 3110, sähköp. (09) 774 3110, sähköp. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p
3 Demokraatti 24 /1 9 14 61 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 19. JOULUKUUTA 2019 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TEEMA VAIHDOS JOULU JOULUPUKKI ILMIÖ Punamullassa vaihtuu sukupolvi. Tältä pukilta eivät riimit lopu. KASVO 30 De_19122019_03.indd 3 11.12.2019 15.27. Eri aikakausilla on omat jouluperinteensä
4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 16.1. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Ka nn en ku va : Ju kk aPe kk a Fl an de r Paleface räppää yhteiskunnan epäkohdista ja varoittaa kuplista. Sisältö 24 /1 9 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Villit viikot Viikon kuva: Rinteen ero Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Heidi Nieminen D-analyysi: Iän teoria D-ilmiö: Punamulta 2.0 Mepitshow: EU:n uusi aika Alastalon salissa: Politiikan pahnat Vallan laidalta: Ulpu Iivari Huom!: Marko Piirainen Dekkarit: Vares, turunnettuna Dekkarit: Hämärää valtaa Dekkarit: Kärppä, vielä kerran Teatteri: Westö toisin Elokuvat: Pohjolan voimaa Kirjavisa: Ei mielensäpahoittajille Pelin purku: Maalivahti helvetissä Mielipiteet Ristikko Mun luonto Politiikan kirjahylly: Johan Kvarnström IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Paleface Hope: Auttamista läpi vuoden Kolumni: Mikko Majander Kasvot peilissä: Annika Rönni-Sällinen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 24 8 JARKKO ELORANTA Ideologia neuvottelee PALEFACE Rap-artisti + TEEMA Joulu 61 5 6 8 11 12 14 20 21 22 23 24 31 32 33 46 49 50 52 54 56 58 67 72 73 74 De_19122019_04.indd 4 11.12.2019 15.43. Va. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf, Arja Jokiaho (opintovapaalla) Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6
Postin työriidasta alkanut selkkaus johti hetkessä ensin omistajohjausja kuntaministeri Sirpa Paateron eronpyyntöön, sitten pääministeri Rinteen ja koko hallituksen eroon ja lopulta Sanna Marinin nousuun liikenneja viestintäministerin tontilta Marinin hallituksen pääministeriksi. De_19122019_04.indd 5 11.12.2019 15.43. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Lopputulosta voi kutsua luontevaksi, koska Marin on puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja, ja siten hänen takanaan on myös puoluekokouksen tuki. Lehti toivottaa lukijoille rauhallista joulunaikaa ja hyvää uutta vuotta. Pirkanmaalta sensaatiomaisesti yli 19 000 ääntä kevään vaaleissa kerännyt, poliittiselta profiililtaan selkeä Marin, 34, siirtää SDP:tä kilpailemaan uudella tavalla myös liikkuvista, punavihreistä kaupunkiäänestäjistä, jotka etenkin Helsingissä ovat hakeutuneet vihreiden ja vasemmistoliiton taakse. Keskustan luottamuksen pääministerinä menettänyt Rinne siirtyi eduskunnan varapuhemieheksi, mutta Paatero jatkaa kuntaministerinä. Marin myös tuurasi Rinnettä vaalikampanjan aikana. Demokraatti täyttää ensi vuonna 125 vuotta. Kohun ytimessä olleet omistajaohjauksen asiat päätyivät eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen salkkuun. Kun Rinne luopuu SDP:n johdosta ensi kesän puoluekokouksessa, hän tulee olleeksi tehtävässä kuusi vuotta, saman verran kuin Jutta Urpilainen ja pidempään kuin Eero Heinäluoma ja Pertti Paasio. A ntti Rinteen pääministerikausi SDP:n vaalivoiton jälkeen jäi lopulta puoleen vuoteen. ONNEKSI LYHYT mutta näkyvä pääministerikisa päättyi SDP:n suosituimman poliitikon Marinin voittoon täpärästi ylimääräisessä puoluevaltuuston kokouksessa, vain kolmen äänen erolla eduskuntaryhmän puheenjohtajaan Antti Lindtmaniin. Hallitusohjelma pysyy samana, kuten myös hallituspohja. P.S. Ratkaisu tehtiin kahden osaavan, aikaansaavan, nuoren mutta kokeneen ja esiintymistaitoisen ehdokkaan väliltä. Politiikan teon nopeutumisesta ja kasvojen kulumisesta on puhuttu paljon, mutta puheenjohtajana Rinne on ollut pidempään kuin moni muu. Virheitäkin on tehty, mutta joku roti arvostelullekin. Rinteen kaatunut hallitus näyttää tulevaisuudessa nykymainettaan paremmalta: se purki työttömiä rankaisseen ”aktiivimallin”, korotti eläkkeitä, palautti subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja paransi perusturvaa, muun muassa. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Villit viikot ja kuuma vuosi Pääkirjoitus KAATUNUT HALLITUS OLI MAINETTAAN PAREMPI. Mielenkiintoista nähdä, minkä vaalipiirin valovoimainen Marin valitsee 2023 eduskuntavaaleissa
6 Demokraatti V iik on ku va Le ht ik uv a / Ju ss i N uk ar i De_19122019_06.indd 6 12.12.2019 11.51
Rinne ilmoitti eropuheessaan, että hän pitää tärkeämpänä hallitusohjelman toteutumista ja SDP:n etua kuin sitä, kuka hallitusta johtaa. Antti Rinne jätti hallituksensa eronpyynnön tasavallan presidentti Sauli Niinistölle joulukuun 3. 7 Demokraatti PUOLUEEN EDUN TAKIA. De_19122019_06.indd 7 12.12.2019 11.51. päivä, kun keskusta ”ilmaisi”, että se ei luota pääministeriin. Muun muassa silloinen eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen (sd.), nykyinen työministeri, muistutti, ”ettei ole häpeä kaatua saappaat jalassa heikomman puolesta” eli tässä tapauksessa Postin työntekijöitä puolustaessa
URHO KEKKONEN Edellinen täyden kauden istunut pääministeri on Paavo Lipponen (1999–2003). HUSSEIN AL-TAEE TWITTERISSÄ Keskustan kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen perusteli päätöstään jättää Linnan juhlat väliin tasavallan presidentin puolison, Jenni Haukion eläinten hyvinvointia koskevan puheen takia. De_19122019_08.indd 8 11.12.2019 15.25. – Työnantajat eivät käy aitoa liittokohtaista neuvottelukierrosta, vaan teknologiateollisuuden sopimusneuvottelulut jumitti ja esti kaikkien muiden neuvottelupöytien etenemisen, Eloranta paheksuu. TYÖNANTAJA PUOLI ON LÄHTENYT KORPI VAELLUKSELLE. Jos sisätai ulkopolitiikan pitää olla rempallaan, niin olkoon se sisäpolitiikka. Elorannan mielestä työnantajien ehdoton neuvottelukoordinaatio eli teknotupo jähmettää suomalaista sopimusja neuvottelujärjestelmää kovemmin kuin keskitetty sopiminen koskaan on tehnyt. Nyt työnantajapuoli on lähtenyt korpivaellukselle, josta olisi syytä nopeasti palata takaisin ja hakea tasapainoista tietä sopimusten aikaansaamiseksi. 8 Demokraatti VAALIT SOMESSA PÄTKÄT KUPLA Teknotupo jähmettää Suomen V IIK O N LU KU 7,5 prosenttia. Suomessa vuonna 1986 meni työtaisteluihin 2,8 miljoonaa työpäivää. Tämä ero on pieni, mutta karvas hinta siitä, että ihmiset saavat säälliset tulot. Työnantajien yksipuoliset sanelupyrkimykset sopimuspöydissä ovat tiivistäneet työntekijöiden koordinaatiota ja yhteistyötä ammattiliittojen välillä. Vuonna 2018 työtaistetelupäivien määrä ( 210 000) oli vuoden 1986 luvusta vain Kieltäytymällä kohteliaasti kutsustanne Linnan juhliin haluan rauhanomaisesti kiinnittää huomiota Suomen puolustuskyvylle kriittisen tärkeän huoltovarmuuden turvaamisen tärkeyteen ja maanviljelijöiden ahdinkoon...” PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖ SAK:N puheenjohtaja Jarkko Eloranta pelkää, että suomalainen sopimusyhteiskunta uhkaa jäädä ideologisten tavoitteiden jalkoihin. – Työnantajat ovat vaatineet politiikkaa pois työmarkkinakierrokselta, mutta parhaillaan käytävissä neuvotteluissa he ovat itse edistämässä poliittisia vaatimuksia kuten jäsenmaksuperinnän poistamista ja lakko-oikeuden rajaamista, Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta perusteli näkemystään tiedotteessa (9.12.). SAK:n hallituksen mielestä nyt tarvittaisiin ratkaisuhakuisuutta ja käytännönläheisyyttä ideologisten oppien sijaan. JUKKA LINDSTRÖM TWITTERISSÄ 700 pakettijakelijan työehtoja ei heikennetty. – Niihin on perustunut työmarkkinajärjestelmän toiminta ja menestys. Eloranta pitää tärkeänä, että avaajaa, tässä tapauksessa Teollisuusliittoa, on tuettu
Monelle keskustalaiselle, etenkin yrittäjätaustaisille keskustalaisille Rinteen ay-tausta ja hänen talousja työmarkkinapolitiikkansa oli liian punainen vaate. Yksityisellä puolella jäätiin kauas tavoitteesta. Hän esitti valtakirjansa 3. Rinteen kaataminen olikin melkoinen tappio keskustan nykyiselle puheenjohtajalle Katri Kulmunille. 9 Demokraatti TYÖELÄMÄ TASAARVO PARI VALITTUA SANAA Hyvä kepun yrittäjäsiipi, onnistuitte kaatamaan jo toisen hallituksen, jos median tiedot Antti Rinteen vastaisesta juonesta pitävät paikkansa. Rinteen toiminta oli kevyttä verrattuna hänen edeltäjäänsä Juha Sipilään (kesk.), joka yritti ensin runnoa työmarkkinoille pakkolakeja, jotka lopulta ”kevenivät” kikyksi, jonka perintö hiertää edelleen parhaillaan käytävissä työmarkkinaneuvotteluissa. Kyllä se oli aika rumbaa, Matias Mäkynen kertoi Ylen haastattelussa. Taustalla ei ollut luottamuspula vaan ideologia. Samaa sanoo Iltasanomien haastattelussa Åbo Akademin sosiologian lehtori Mika Helander, joka arvioi Sipilän puuttuneen työmarkkinamekanismiin huomattavasti Rinnettä voimakkaammin, jopa ”aggressiivisesti”. Montaa kuukautta ei ehtinyt kulua Rinteen hallituksen ohjelman valmistumisesta. Analyytikkkona työskennellyt Mäkynen on Pohjanmaan sosialidemokraattien puheenjohtaja ja muun muassa Vaasan kaupunginvaltuuston SDP ryhmän puheenjohtaja. ETENKIN ETELÄRANNAN työnantajalinnake närkästyi siitä, kuinka sen mielestä Antti Rinne (sd.) pääministerinä sotkeutui työmarkkinoiden neuvotteluihin. Hyvä keskustan yrittäjäsiipi, mahdoitteko harkita, tai tuo kuuluisa keskustan kenttä, ihan loppuun saakka, mikä hinta operaatiolla on. 29-vuotias Matias Mäkynen (sd.) nousi varasijalta eduskuntaan, kun Jutta Urpilainen siirtyi EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavaksi komissaariksi Euroopan komissioon. Mutta ei se eroa mitenkään keskustan harjoittamasta omien tavoitteiden ajamisesta. – Näyttää siltä, että julkisen sektorin naiset kärsivät ehtojen heikentymisestä eniten, negatiiviset puolet kokonaan, myös lomarahojen leikkauksen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen totesi Ylen haastattelussa. Selvitysten mukaan julkisen sektorin naisvaltaisilla työpaikoilla kiky lyötiin läpi melko kattavasti. Kysyy Demokraatin väki Yllättävä pari PARTA PULLA Joulukiehkura Joulukiehkura Rapsakka alku HARVA TUORE kansanedustaja aloittaa työnsä keskellä kriisiä. Ihan helpolla ei tätä mielikuvaa korjata. – Täysistunnossa kirjattiin ensin ylös, että Mäkynen on tullut saliin ja seuraava pykälä oli, että hallitus on eronnut. De_19122019_08.indd 9 11.12.2019 15.25. Aika näyttää, teittekö apureidenne kanssa enemmän hallaa kuin hyvää keskustalle kostonhimossa. Nyt ja jatkossa hänet nähdään pitkälti teidän marionettinanne. Tähän saakka punamulta tarkoitti kummankin osapuolen tavoitteiden yhteensovittamista, win-win-tilannetta. Hön sai viime eduskuntavaaleissa yhteensä 3 576 ääntä Vaasan vaalipiiristä. Siinä aika hyvin huomioitiin keskustan toiveet ja tarpeet. Teoriaksi se myös jäi, paitsi naisten osalta. joulukuuta. Lyhyt on ihmisen muisti. Ei näemmä enää. Mäkynen on lakivaliokunnan ja talousvaliokunnan jäsen sekä suuren valiokunnan varajäsen. EDUSKUNTA Naisen euro ja naisen kiky Lyhyt muisti SIPILÄN HALLITUKSEN ajamalla kikyllä eli 24 tunnin korvauksettomalla lisäyksellä vuosityöaikaan tavoiteltiin noin 90 prosentin teoreettista kattavuutta palkansaajista
3. 6.–1 2.7. Riku Aalto on todennut, että jos Teknologiateollisuuden sopimuksessa ei ole kilpailukykysopimuksen mukaisia 24 tunnin talkootöitä, niin todennäköisesti ei niiden sitten muuallakaan pitäisi olla. 199 9 7. Arvio on ammuttu alas monelta asiantuntijataholta. Missä aivojen osassa tapahtuu tunnereaktioiden muistaminen ja prosessointi. 9. 10 Demokraatti NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen VIIKON MEEMI PÄTKÄT Naurettavaa pelleilyä K ilpailukykysopimukseen liittyvä 24 tunnin ilmainen talkootyö jumittaa liittokohtaisia työehtosopimusneuvotteluja. 4. 10. Joo nas Suo tam o, Che wba cca 6. Epäreiluutta lisää se, että jotkut työnantajat ovat viisaasti viis veisanneet lisätyötuntien vaatimuksesta. Milloin pelataan jalkapallon vuoden 2020 EM-lopputurnaus. 6. Eihän. Sat urn alia a 2. 8. Chi les sä 5. Missä ruotsalaisessa kaupungissa jännitetään joka vuosi, selviääkö sen keskustan suuri olkipukki ehjänä jouluun saakka. Minä vuonna Antti Rantakangas nousi eduskuntaan. Teollisuusliitto on taas paljon vartijana. Mutta suurimmassa osassa työpaikkoja kiky-tunneista on pidetty tiukasti kiinni tavalla tai toisella. Ja maksaja on työntekijä, jonka pitäisi tinkiä palkankorotusvaateistaan. Työnantajapuoli on tullut ”vastaan” kertomalla, että se voi toki luopua lisätunneista, mutta siitä pitää maksaa. Eve liin a Hei näl uom a 4. joulukuuta kello 4.19. Talv ipä ivä nse isa us 3. 12. Man tel itu mak kee ssa 9. Kuka aloittaa vuodenvaihteessa Finland Festivalsin puheenjohtajana. 5. Lehtikuva / Heikki Saukkomaa 10 VIS V 1. Vas tau kse t: 1. Todellisuudessa merkittävyys on lähempänä nollaa. – Kansan viisaus, Pohjois-Pohjanmaa 1936 – Valtioneuvoston linnan edusta 3.12.2019 De_19122019_10.indd 10 12.12.2019 11.38. Työnantajat ovat laskeneet päässään tai päissään, että kikyn vaikutus kansantalouteen on 1,4 prosenttia. Kiky-tunneista on saatu ”nauttia” kolmatta vuotta, ja nyt kaikki työntekijäliitot haluavat niistä eroon. Ei kai Suomen kilpailukyky voi olla kiinni ilmaistyöstä. 2. Kuka urheilu-uransa jo päättänyt suomalainen koripalloilija nähdään uusimmissa Star Wars -elokuvissa ja mikä on hänen hahmonsa. 202 8. Minkä nimistä juhlaa muinaiset roomalaiset viettivät 17.–23.12. Gäv les sä JOS KETTU JUOKSEE TALON LÄHEISYYDESSÄ, TIETÄÄ SE PIKAISTA ASUKKAIDEN MUUTOSTA. Millä nimellä Stefani Joanne Angelina Germanotta paremmin tunnetaan. Mikä hetki on käsillä 22. 7. Missä maassa koettiin mittaushistorian suurin maanjäristys vuonna 1960. Lad y Gag a 10
Uskon, että tulevaisuudessa kannetaan kotiin enemmän arkisia asioita kuten vaikka suutarin korjaamia kenkiä, kauppakasseja tai apteekkituotteita. 11 Demokraatti Mikä on kompromissin merkitys neuvotteluissa. De_19122019_10.indd 11 12.12.2019 11.38. Nämä neuvottelut taisivat olla Paun historian vaikeimmat. Mikä meno Heidi Nieminen, Paun puheenjohtaja. Saimme kohtuullisen työehtosopimuksen. Työnantaja ei ole koskaan aikaisemmin tullut niin kovilla vaateilla neuvottelupöytään. Olen ratsastanut 6-vuotiaasta saakka. Tärkeää tukea sain myös kuljetusliittojen puheenjohtajilta. Omaan agendaan ei voi ripustautua. Kyllä. Olen todella kiitollinen solidaarisuudesta, kun yhdessä tuetaan jo muutenkin vähän ansaitsevia. Suurin osa näissä hommissa mukana olevista ymmärtää tämän. Asiat riitelevät, eivät ihmiset. Nyt minulla on oma hevonen. Sen kanssa ratsastuslenkki metsässä on parasta rentoutumista. Siitä olisi syntynyt äläkkä, jos me olisimme vaatineet 30 prosentin palkankorotusta. Voimaeläimesi on hevonen. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf NÄMÄ NEUVOTTELUT TAISIVAT OLLA PAUN HISTORIAN VAIKEIMMAT. Vaikka printtikannettava vähenee, niin muun kannettavan määrä kasvaa. Vaikka itsekin suhtaudun intohimoisesti postilaisten puolustamiseen, voisi olla kuluttavaa ja vaikeaa elää itsensä kanssa, jos ottaisi neuvottelut henkilökohtaisesti. Kaikki neuvottelijat tietävät, että ilman kompromisseja ei neuvotteluista tulla ulos sopimuksen kanssa. Intohimoinen neuvottelija Paun puheenjohtaja Heidi Nieminen nostaa nyt käydyt neuvottelut yksiksi liiton historian vaikeimmista. Helpottunut. Mikä oli muiden liittojen tuen merkitys työtaistelussa. Tiukoissa tilanteissa on tärkeää, että voi soittaa jollekin tilannetta ymmärtävälle, että ”ei helvetti, tästä ei tule mitään”. Valtava. Itsekään en ole nyt tehtyyn sopimukseen kaikilta osin tyytyväinen, mutta kumpikin osapuoli joutuu aina tinkimään tavoitteistaan. Eli sama mitä työnantaja olisi halunnut alentaa palkkojamme. Miltä Posti näyttää viiden vuoden päästä. Miksi. Työnantajaa tosin taitaa tällainen keskinäinen solidaarisuus harmittaa
12 Demokraatti Kirjoittaja on Demokraatin va. Seksismi ja sovinismi rehottavat puolueessa, joka on tehnyt patavanhoillisuudestaan kilpailuvaltin. Yhdysvalloissa tulevien presidentinvaalien keskeiset ehdokkaat ovat pitkälti yli 70-vuotiaita. SUOMESSA PERUSSUOMALAISET aktiivit naureskelevat avoimesti hallituksen ”nuorille” naisministereille. Miksi. Yhdysvaltalainen New York Times mainitsi heti otsikossaan, että Marin on Suomen historian nuorin pääministeri. Pääministerinäkään Marin ei ole sukupuolensa perusteella ensimmäinen vaan kolmas Anneli Jäätteenmäen ja Mari Kiviniemen jälkeen. Nykytrendit vetävät kahtaalle, jonkinlaisen polarisaation suuntaan. Viisi hallituspuoluetta, viisi puolueensa ykkösministeriä. De_19122019_12.indd 12 11.12.2019 10.38. Suhteellisuusteoriaa EI SUHTEELLINEN NUORUUS OLE MIKÄÄN 2010-LUVUN POLITIIKAN ILMIÖ. päätoimittaja. Herättäähän se huomiota, vaikkei asiaa alleviivaisi. Että tätäkään juttua ei tarvitsisi kirjoittaa. Todellista edistystä olisi se, ettei iän ja sukupuolen kaltaisilla asioilla olisi merkitystä. Että olisimme yksilöinä ja yhteiskuntina sivistyksessä niin pitkällä, ettei iästä ja sukupuolesta tarvitsisi välittää suuntaan tai toiseen. Kokoomuslaisten mukaan valituksi on tullut aina sopivin, sattumalta mies. Mutta julkisuutta asia kiinnostaa ja ulkomaisten laatulehtien huomio todistaa, ettemme katso numeroita vain omasta impivaaralaisesta näkökulmasta. MUTTA EI suhteellinen nuoruus ole mikään 2010-luvun politiikan ilmiö. Siinä missä Juha Sipilän, Timo Soinin ja Petteri Orpon johtama oikeistohallitus näytti perinteisen keski-ikäiseltä körmyjoukolta, Marinin hallitus näyttää jyrkästi uudistuneelta. Rane Aunimo rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo analyysi Sanna Marinin iästä tehtiin numero. SDP:n Ulf Sundqvistista tuli opetusministeri 27-vuotiaana, kokoomuksen Olli-Pekka Heinosesta ja keskustan Paavo Väyrysestä 29-vuotiaina. Ehkä surkeimman otsikon teki Time-lehti, jonka mukaan ”Naisministeristä, 34, on tulossa Suomen nuorin pääministeri” – Marinin nimeä edes mainitsematta. Ero on siinä, ettei heitä paljon pojiteltu. Vastikään puoluekartalle ilmestyi Liike Nyt, jonka puheenjohtaja on Harry Harkimo, entinen kokoomuslainen. AnnaMaja Henriksson, 55. Olli J. Ei perussuomalaiset ole kuitenkaan yksin miesmäisyydessään. Toisaalta vaalien yllättäjä voisi hyvinkin olla demokraattitähti Alexandria Ocasio-Cortez, 30, ellei presidentinvaalien ehdokkaiden alaikäraja olisi laissa määrätty 35 vuotta (!). Brittilehti Guardian nosti Suomen uutisoinnissaan esiin faktan, että maailman nuorin valtionjohtaja ennen Marinin nousua pääministeriksi oli Ukrainan pääministeri Oleksi Hontsaruk, 35. Jos Marin nousee SDP:n puheenjohtajaksi ensi kesänä, hän ei ole SDP:n puheenjohtajana nuorin eikä edes ensimmäinen nainen. Li Andersson, 32. Maria Ohisalo, 34. Pääministeri itse ei ole pitänyt ikäänsä edes relevanttina kysymyksenä. Suomessa on kaksi muutakin puoluetta, joita ei ole koskaan johtanut nainen. Aika näyttää, kuinka suuri osa suomalaisista haluaa tukea maailman muuttumista vastaan änkyröivää politiikkaa. Katri Kulmuni, 32. Mutta missä mielessä Marin on nuori ja mitä merkitystä sillä edes on. S anna Marin, 34. Uoti toimi toisena sosiaaliministerinä 27-vuotiaana Sukselaisen hallituksessa 1950-luvulla. Jutta Urpilainen oli 32-vuotias tullessaan puheenjohtajaksi
340 € * + 200% + 140 % + 350 % + 260 % + 120 % 3 % + 240 € 580 € / hlö Suosituimpia joululahjoja ovat lelut ja kirjat sekä suklaat ja makeiset. Ikäryhmistä eniten rahaa joulupöytänsä antimiin käyttävät yli 50-vuotiaat. Viime jouluna joka viides ylitti joulubudjettinsa. . . . ei anna joululahjoja ollenkaan. Hävikkiä syntyy erityisesti nuorten talouksissa. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: YLE Lähde: Nordea, Kuluttajaliitto Arvostamme suomalaista työtä. . 161 € Jouluruokiin käytettiin keskimäärin / henkilö De_19122019_12.indd 13 11.12.2019 10.38. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Silmät kiinni ja ostoksille Joulu on juhla-aikaa Alkossa Joululahjoihin käytettiin Jouluun käytetty raha vuonna 2018, 18–65-vuotiaat Juomien myynnin kasvu verrattuna normaaliin Portviinit Madeirat Kuohuviinit ja samppanjat Punaviinit Sherryt Sen lisäksi jouluun käytettiin Yhteensä * yli 100 € enemmän kuin edellisenä jouluna Grafiikka: Emilie Uggla / Lähteet: Nordea, Lidl ja Alko Sähkönkulutus Kotitaloudet kuluttavat jouluna noin 10 prosenttia enemmän sähköä kuin tavallisena viikonloppuna. Taitavimpia joulun ruokahävikin torjujia ovat yli 60-vuotiaat. Jopa viidesosa suomalaisista ostaa tai valmistaa jouluna liikaa ruokaa, jolloin ainakin osa ruoasta päätyy roskiin. Alueellisesti eniten rahaa käytetään Uudellamaalla, jossa jouluruokia ostetaan 180 eurolla. . Nuoret aikuiset arvioivat kuluttavansa jouluruokiin rahaa selvästi ikääntyneitä vähemmän. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 . Säästäminen Yhä useampi rahoittaa joulun velalla. Vähiten rahaa jouluruokiin käytetään Itäja Pohjois-Suomessa
14 Demokraatti ILMIÖ PUNA MULTA De_19122019_14.indd 14 12.12.2019 11.39
MULTA 2.0 De_19122019_14.indd 15 12.12.2019 11.39. 15 Demokraatti PUNA SDP ja keskusta hakevat uutta nostetta
– Rakenteelliset syyt selittävät sitä, miten keskustassa reagoidaan vaikeuksiin. HallitukTeksti Simo Alastalo, Johannes Ijäs, Heikki Sihto / Kuvat Lehtikuva, Jussi Nukari De_19122019_14.indd 16 12.12.2019 11.39. – Käytin jo kesällä kielikuvaa, että keskusta ei tiedä ontuuko se oikeaa vai vasenta jalkaansa. Tuolloin keskustan kannatus oli muutaman prosenttiyksikön nykyistä korkeammalla. Jos nyt jo 10 prosentin tuntumaan pudonnut kannatus laskee edelleen, se altistaa helpommin kriiseille. Keskustan rakenteellinen ongelma liittyy huonoon eduskuntavaalien tu lokseen. Politiikan tutkija Mikko Majander näkee kriisillä olleen myönteisiä vaikutuksia. Perttula kirjoitti viime elokuussa Kanava-lehteen yhdessä kahden muun keskustavaikuttajan, Ossi Martikaisen ja Seppo Kääriäisen, kanssa analyysin keskustan tilasta. He eivät tiedä pitäisikö keskustan olla hallituksessa vai oppositiossa, yhteistyössä vasemmistovetoisen hallituksen kanssa vai hallituksessa porvariyhteistyön pohjalta, mikä ajautui viime kaudella konkurssiin. varapuheenjohtajan Sanna Marinin. – Jos hallituspuolueiden oma sitoutuminen hyvien tulosten odottamiseen ei ole uskottavaa, miksi kansalaiset haluaisivat uskoa hallitukseen. – Keskustalaiset olivat itsekin hämillään miten isoksi jupakka kasvoi. Hallitusohjelma ja puolueet pysyivät samoina. Pitkäjänteiseen muutokseen tähtäävää suunnitelmaa on kutsuttu tulevaisuusohjelmaksi. KesSUURIN RISKI MARININ HALLITUKSELLE ON KESKUSTAN IDENTITEETTIKRIISI JA ALHAINEN KANNATUS. Toinen oli uuden puoluejohdon valinta syksyllä ja kolmas hallituksen vaihtuminen Marinin hallitukseen. Siitä huolimatta Perttula katsoo tilannekuvan pätevän yhä. Menneisyys ei poistu, vaikka se ei juuri päiväkohtaisessa tilanteessa näkyisikään. Rinteen hallituksen viisi puoluetta kykenivät nopeasti kokoamaan rivinsä uudelleen ja sopimaan jatkosta. – Hiukan paradoksaalisesti kriisi on vahvistanut puolueiden sitoutumista hallitusohjelmaan, mikä nostaa kynnystä palata keskinäiseen nokitteluun. Tämä on osasyy kannatuksen alamäkeen. SDP:n puoluevaltuusto valitsi pääministeriksi puolueen 1. Perttula pitää Marinin hallitusta keskustalle runsaan puolen vuoden aikana kolmantena mahdollisuutena saada nostetta. Postin pakettijakelijoiden työehdoista versonut kriisi ja sitä seurannut keskustan epäluottamus ei Majanderin mukaan kiillottanut kenenkään siihen osallistuneen poliittista kilpeä. Majanderin mukaan pitkä perspektiivi kaipaa rinnalleen hallitusyhteistyötä, jossa ei sorruta riitelemään lyhyen aikavälin asioista. Nyt olemme siellä ja sillä selvä. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Kyllä, usein Kyllä, joskus En 27 % 21 % P ikavauhtia kokoon keitetty hallituskriisi kaatoi vasta puolen vuoden ikään ehtineen Antti Rinteen hallituksen. Suurin riski Marinin hallituksen vakaudelle on Majanderin mukaan keskustan identiteettikriisi ja alhainen kannatus. MAJADER PITÄÄ keskustan kannatuslukujen kehitystä hallituksen kuumemittarina. Tässä on jokin uusi mahdollisuus, Perttula sanoo. Muutama ministeri vaihtui. Nyt he ovat antaneet vakuutuksen, että he uskovat hallitusohjelmaan, ja sitä pitäisi vaalia. VALTIOTIETEIDEN TOHTORI ja keskustan entinen puoluesihteeri Pekka Perttula näkee Majanderin tapaan keskustan kipuilevan roolinsa hakemisessa. Ensimmäinen mahdollisuus oli eduskuntavaalien jälkeinen tilanne. kustalla on jälleen mahdollisuus identiteetin ja poliittisen profiilin selkeyttämiseen. ”Osallistuminen Rinteen hallitukseen ei sellaisenaan ratkaise puolueen laaja-alaisia ongelmia, mutta se voi antaa mahdollisuuksia identiteetin ja poliittisen profiilin selkeyttämiseen”, kirjoittajat muun muassa totesivat. Edistykselliseksi kehuttu hallitusohjelma on esimerkiksi ilmastoja työllisyystavoitteiltaan hyvin kunnianhimoinen. Jos siitä on SDP kärsinyt, se ryhtyi kääntymään myös keskustaa vastaan. – Minä en ollut viime keväänä ollenkaan innostunut siitä, että keskusta lähtee hallitukseen
17 Demokraatti En 21 % sen kaataminen näytti rumalta tempulta ja pelin politiikalta. KUN RINNE erosi, monet keskustan eduskuntaryhmän jäsenet viittasivat ”kentän ääneen”. Viime vaalikaudella keskustelua ei kuitenkaan viritetty vaan korostettiin yksimielisyyttä. Johtuiko tämä silloisen pääministerin Juha Sipilän johtamistyylistä. Perttulan mukaan aiemmin keskustassa oli räväkämpää keskustelua. – Ei Antti Rinne ole niin suuri syyllinen keskustan kenttäväen kritiikille, vaan siinä on ollut yleisempääkin pahaa oloa. Hän arvioi, että Rinteen hallituksen kriisi antoi keskustan kentälle kanavan purkaa pahaa oloaan. Se tuntui kertovan vahvasti, ettei Rinteeseen ollut luottamusta. Puheenjohtaja Katri Kulmunilta tämä ei aivan onnistunut. – Kulmuni joutui kovaan paikkaan, eikä hän oikein pystynyt profiloitumaan sanavalmiina, määrätietoisena johtajatyyppinä. – Kun entisenä puoluesihteerinä kuulen kentän vaativan, kannattaa yleensä kuunnella, mitä vaaditaan. Nyt keskustan kentän ääni on purkaantunut kolme kertaa, ensin vaaleissa, sitten puoluejohdon valinnassa ja De_19122019_14.indd 17 12.12.2019 11.39. Hänen kuvauksessaan kentällä on puhumatonta puhetta. – Keskustaliikkeen sisällä tilinteko menneistä vuosista, ehkä koko vuosikymmenestä, on osin tekemättä, Perttula sanoo. Keskusta pyrki Majanderin mukaan hyötymään kriisistä esiintymällä oman kenttänsä suuntaan voimakkaana. Kyky puhua auki, mitä on tapahtumassa on sujunut häneltä huonosti, ja kysymyksiä on jäänyt keskustan puolelta avoimeksi. Pekka Perttulakin puhuu haastattelussa koko ajan kentän äänestä. Perttula sanoo, ettei oikein tiedä, mikä Sipilän johtamistyyli oli. Samalla kannattaa myös käydä mielessään läpi, onko kentältä esille nouseva asia todellinen pahan olon syy, vai onko siellä syvemmälle meneviä tekijöitä
SAMANA PÄIVÄNÄ, kun Katri Kulmuni kertoi ottavansa valtiovarainministerin pestin, hän nosti Facebook-kirjoituksessaan esiin Sipilän vaalikauden aikaisen tilanteen. – Kyllä Rinne oli kaatumassa omaan itsensä. Puolueen identiteetti täytyy etsiä ja löytää. Se on jotain sellaista, jota uusi sukupolvi on tekemässä, uusia vivahteita ja heidän maailmankuvastaan lähtevää. – Nyt ollaan uudessa tilanteessa. ”Vanhan haukkumisesta ei tälle hallitukselle löydy eteenpäin vievää sidettä”, Kulmuni kirjoitti. Pitää ajatella suuria ja asettaa tavoitteet pitkälle. Kiistämättä sitä, että on kuppikuntia, joissa on sisäisiä lojaalisuuksia, SDP:ssä on hyvinkin paljon toimijoita, jotka haluavat ajatella itse. Sitten on oltava selkeitä välitavoitteita, joissa asetettu rima voidaan yhdessä ylittää. Majander on näkökulmaan kyllästynyt. Kulmunia selvästi närästi se, että hallituksen sisältä päätöksiä perustellaan sanomalla, että nyt tehdään toisin kuin Sipilän hallitus. Mutta uskon, että näillä puolueilla on edelleen sovinnollisuuden tahto ja myös kyky sovitella. Itse olen tästä aidosti innostunut. Toivottavasti. – Tämä on mahdollisuus, iso mahdollisuus. – Eikö politiikkaa saada paikalleen kuin ryhmäkuntaisuuksien ja niiden välisten pelien kautta. Voidaanko Perttulan ajatukset summata pelkästään niin, että keskustan paha olo sai Rinteen ulosajamisen muodon. Marin ja Kulmuni joutuvat mittaamaan uusissa asemissa politiikan johtajuuttaan. Sukupuoli ja myös sukupolvi muuttuvat. Johtajuus pitää ottaa samoin kuin löytää yhteinen tapa hoitaa asioita. – Kansanliikkeiden yksi vahvuus on ollut kosketus suomalaiseen yhteiskuntaan. 18 Demokraatti D-ILMIÖ nyt voimakkaimmin Rinteen hallituksen kaaduttua. De_19122019_14.indd 18 12.12.2019 11.39. Nyt haaste on, että ääripäät ovat lisääntyneet. Perttula pitää itsestäänselvyytenä, että entisen päähallituspuolueen ja pääoppositiopuolueen välillä on jännitteitä. Näitä tekoja Kulmunilta odotetaan puheenjohtajana, Marinilta mahdollisena tulevana puheenjohtajana. – Marinin valinta vahvistaa monella tapaa puolueen julkikuvaa, ja kampanjasta jäi hyvä maku suuhun. Perttula muistuttaa, että vaativina aikoina pääministeri-valtiovarainministeriakseli on merkittävä ja ohjaa koko hallituksen toimintaa. Perttula ei vieläkään koe, että keskustan sisäinen keskustelu on täysin käyty. Osaavatko he hyödyntää ja ottaa tilanteen omakseen on toinen juttu. Perttulan mukaan historiassa punamulta on kyennyt parhaimmillaan sovittelemaan vaikeitakin asioita. Mutta kenttäväki löysi hyvän ukkosenjohdattimen Rinteestä, turvallisen, jota saattoi arvostella. KESKUSTAN KOLMAS mahdollisuus on siis Marinin hallitus – mikäli viime vaalikauden hallituksen ja opposition ykköspuolueiden jännitteet voidaan nyt jättää taakse. SANNA MARININ ja Antti Lindtmanin kisa SDP:n pääministeriehdokkuudesta oli Mikko Majanderin mukaan sävyltään myönteinen. Heillä on iso mahdollisuus ja haaste tässä ajassa, Perttula maalaa. Silti hän kysyy: – Onko nyt niin, että saatiin puhallettua pahaa oloa pois ja voidaan katsoa eteenpäin. Minusta tässä on kyse kyynisten politiikan toimittajien ammattitaudista. Toisaalta Perttula on myös realisti ja muistuttaa, että punamultahistoria on samalla ollut myös jatkuvaa senkan ottamista toisen nenänsä. – Esimerkiksi Antti Lindtmania pidetään julkisuudessa ikuisena SAK:n nuorisosihteerinä, koska hän on ollut siellä PUNAMULTAHISTORIA ON OLLUT MYÖS JATKUVAA SENKAN OTTAMISTA TOISEN NENÄNSÄ. Julkisessa keskustelussa SDP:n pääministerikisa pyrittiin hahmottamaan puolueen sisäisten kuppikuntien välisenä taisteluna. Tämä on juuri nyt se uuden punamullan sukupolvi. – Nyt hallituksen politiikan keskeisillä paikoilla ovat pääministeri Sanna Marin ja valtiovarainministeri Katri Kulmuni. Kummankin pitää ansaita paikkansa valtiollisissa tehtävissä. Ei voida. Luulen, että se oli suurin syy. Kyllä Rinne olisi varmaan joutunut lähtemään ilman keskustan kenttäväen kritiikkiäkin, Perttula arvioi. Perttula muistuttaa, ettei pääministerin tai valtiovarainministerin tehtävien hoitaminen hyvin vielä riitä nostamaan puolueiden laskeneita kannatuslukemia. – Toinen haluaa osoittaa, että edustaa tiettyä jatkuvuutta ja toinen, mikä on muuttunut. – Puolueen ilmeen vahvistaminen on paitsi hallituksessa olevia tekoja myös tekoja hallituksen ulkopuolella
– Keskustan on vaalittava uskottavuuttaan talouden kurissa pitäjänä, Majander arvioi. Kun pohja on hallituksessa muuttunut, poliittista ohjausta pidetään nyt työnantajaleirissä lähes pyhäinhäväistyksenä. Keväällä on edessä etukäteen hankaliksi ennakoidut julkisen sektorin työehtoneuvottelut. Sen verran hyvä nykyinen hallitusohjelma on keskustalle, PUHEET RUUSUJEN SODASTA MENIVÄT TÄYSIN YLI ÄYRÄIDEN. Niille oli liikaa, että hallitus otti roolia postin tapauksessa, missä työnantajapuoli joutui vetäytymään tavoitteistaan, Mauriala sanoo. Yhtenä hallituskriisin syynä Mauriala pitää myös politiikan ja yhteiskunnan polarisoitumista. Puoluevaltuusto oli valittu aikana jolloin tällaista kilpailuasetelmaa ei ollut. Maurialan mukaan työntekijäjärjestöissäkin on lähtökohtana, että hallitusta ei kaivata neuvotteluihin – ellei tilanne mene solmuun. Ei hallitusta voi ulkoistaa neuvotteluista, jos niissä tarvitaan apua. Puheet ruusujen sodasta menivät täysin yli äyräiden. – Työnantajapuolella ehkä ajateltiin tilanne niin, että hallitus ajoi työntekijöiden etua. Sillä on suora yhteys budjettipolitiikkaan. – Työmarkkinakierros on pitkällä tähtäimellä paljon tärkeämpi asia kuin Postin tapaus. Työnantajat toivoivat, että hallitus olisi pakottanut työntekijät paikalliseen sopimiseen lainsäädännöllä. Keskustakin joutuu miettimään, kuinka porvarillista politiikkaa se tekee, jos kannatus nykyisestä vielä laskee. En kuitenkaan usko uusiin vaaleihin. Minusta oli vain järkevää, että hallitus yritti vaikuttaa tilanteeseen, kun vientiä uhkaavat lakot olivat alkamassa. – Julkisen talouden odotetaan venyvän heitä ymmärtämään. Mauriala on työskennellyt muun muassa SDP:n poliittisen osaston päällikkönä ja toimi Antti Rinteen puheenjohtajakampanjan vetäjänä. – Otteet kovenevat. Me (työntekijäjärjestöt) Hakaniemessä näimme, että Postin kiista oli jo vaiheessa, missä se ei olisi ratkennut sopijaosapuolten tai valtakunnansovittelijan voimin. – Hallituksella ei ole oikein välinettä, millä edesauttaa työmarkkinarauhaa. POSTI OLI vain sivuosassa Antti Rinteen syrjäyttämisessä pääministerin paikalta, JHL:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Vesa Mauriala uskoo. Työnantajapuolella on näissä asioissa erikoinen ajattelutapa: yksityisessä omistuksessa olevissa yrityksissä omistajaohjaus sopii, mutta julkisen vallan yhtiöissä ei. De_19122019_14.indd 19 12.12.2019 11.39. Mauriala muistuttaa, että työmarkkinoiden toimintaan puuttuminen oli paljon rajumpaa Sipilän hallituksen aikana. Tämä on pelkkää taaksepäin katsomista. Hallituksen sisällä talouskuria pitää yllä keskusta, jonka niskassa on jatkuvasti kokoomus. Tämä on ensimmäinen kohta, missä viime hallituskauden työmarkkinatraumat voidaan korjata, Mikko Majander sanoo. Pääministerin vaihdos tuli päälle hyvin äkkiä. Majanderin mukaan sekä Marinin että Lindtmanin menestyksen salaisuus on ollut kyky kasvaa sen tehtävän myötä, mihin heidät on kulloinkin valittu. Miten se porukka toimii ja keitä siihen kuuluu. Viime kaudella palkansaajapuoli toivoi, että hallitus jättäisi työmarkkinat rauhaan. – Mitä ovat ne heinäluomalaiset, joista on puhuttu 15 vuotta. – Hallituksella pitää tarvittaessa olla työkalupakissa keinoja puuttua neuvotteluihin, vaikka veroratkaisuilla. 19 Demokraatti joskus töissä. Hän painottaa perustavansa näkemyksensä suurelta osin julkisuudessa olleisiin tietoihin. Palkankorotusten tasolla on suhde Suomen kilpailukykykyyn ja julkisen talouden tasapainoon. Kun tupoja ei tehdä, palkankorotustasoa on hankala kompensoida veroratkaisulla. Hallituksen rooli työmarkkinakiistoissa on Majanderin mukaan vaikea. PÄÄMINISTERINÄ MARIN joutuu aloittamaan yhtä hankalista lähtökohdista, mihin Rinne työnsä lopetti. Uuden hallituksen eduksi voidaan sanoa se, että palkansaajat ymmärtävät, etteivät tule saamaan miltään muulta hallitukselta enempää kuin tältä. – Minulle on syntynyt tilanteesta käsitys, että Etelärannan työnantajat ja yrittäjät, mukaan lukien keskustan Pohjois-Pohjanmaan yrittäjäjäsenet, halusivat näyttää kaapin paikan ay-demareille ja ammattiyhdistysliikkeelle. Posti-tapauksessa tätä apua tarvittiin. Julkisen sektorin puolella on suuret odotukset, kun maata johtaa palkansaajamyönteinen hallitus. Mauriala arvioi. – Kuinka pitkään tällaista menneisyyden laahusta käytetään tulevaa toimintaa ohjaavana kategoriana
Tieteen viesti otetaan tosissaan. Se tarkoittaa esimerkiksi päästövähennystavoitteden kiristymistä 50–55 prosenttiin 2030 mennessä. Komission keskeisin tavoite on ilmastonmuutoksen torjunta. Siirtymä puhtaaseen talouteen on tehtävä oikeudenmukaisesti, kukaan ei saa pudota kelkasta. Ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset näkyvät jo nyt, myös meillä. Komissiolla on ollut tätä ennen 12 puheenjohtajaa, ja kolmannellatoista kerralla oli naisen vuoro. Tämä edellyttää merkittäviä panostuksia tutkimukseen ja innovaatioihin. 20 Demokraatti Miapetra Kumpula-Natri Europarlamentaarikko, Bryssel miapetra.kumpula-natri@ep.europa.eu SH W MEPIT J os olisit Euroopan valtias, mihin puuttuisit. Niiden avulla EU voi vahvistaa sille keskeisiä arvoja ja tavoitteita kuten ilmastonmuutoksen torjuntaa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Yksikään jäsenmaa ei menesty yksin globaalissa kilpajuoksussa. Euroopassa lähdemme liikkeelle ihmisistä. On myös arvokasta ja ilahduttavaa, että uusi komissio on historian tasa-arvoisin. Komissiolla on ensimmäistä kertaa naispuheenjohtaja, ja myös Suomen komissaaripaikan lasikatto on nyt rikottu. Suomen kohdalla ei tarvinnut kuin odottaa viisi komissiota. Tässä keskeinen työkalu on kauppapoliittiset sopimukset. Komissio tekee pian esityksen Green dealista, Euroopan vihreästä sopimuksesta. Kuudennella kerralla Jutta rikkoi lasikaton. Ohjelma on monelta kannalta kunnianhimoinen: toteutuessaan se rakentaa EU:sta edelläkävijää suurten globaalien haasteiden ratkaisija. Komission tavoitteena on, että Eurooppa johtaa tulevaisuuden avainteknologioita. Euroopan uusi aika YKSIKÄÄN JÄSENMAA EI MENESTY YKSIN GLOBAALISSA KILPAJUOKSUSSA. Me mepit julistimme marraskuussa ilmastohätätilan. Green deal tarkoittaa myös päästökauppajärjestelmän kehittämistä ja kiertotalouden kunnianhimontason lisäämistä. Me demarit puhummekin Green dealistä, joka on vihreä, mutta sillä on oltava punainen sydän. Arvojamme ja taloutemme hyvinvointia edistetään myös reiluilla kauppasopimuksilla ja digitalisaation huomioimisella! Marras–joulukuun vaihteessa Euroopan parlamentti vahvisti uuden komission. EU:n on osattavat yhdistää osaaminen ja tutkimuksen resurssit. Globaalisti ilmastonmuutos voi ajaa yli 100 miljoonaa ihmistä köyhyyteen 2030 mennessä. Meidän teemamme rauhasta ja turvallisuudesta, ilmastonmuutoksesta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisudesta ovat Euroopan unionin tehtävälistalla tulevina vuosina. UUSI KOMISSIO haluaa vahvistaa EU:n globaalia asemaa. EU:n on luotava globaalit säännöt siihen, miten dataa, tekoälyä ja ihmisten tietoja käsitellään vastuullisesti internetissä ja miten uusia teknologioita on käytettävä linjassa universaalien arvojen kanssa. Komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen on rakentanut siltoja eri ryhmien välille, ja tämä näkyy komission uudessa ohjelmassa. De_19122019_20.indd 20 12.12.2019 11.10. Kansalaisten etu ja oikeudet tulevat aina ensin. AIKAMME SUURI murros liittyy digitalisaation: miten digitalisaatio muokkaa vuorovaikutusta, työtä, palveluja ja prosesseja. Myös avoimista ja kilpailluista markkinoista tulee huolehtia
Jatkuvaa asioiden palauttamista toistensa kanssa vaihtoehtoisiin ideologisiin lähtökohtiin. Pisimmälle politiikkakammon vei tänä syksynä kokoomuksen kansanedustaja Anne-Mari Virolainen, joka kehotti tuolloin vielä pääministerinä toiminutta Antti Rinnettä poistamaan puvuntakkinsa etumuksesta SDP:n puoluepinssin. Pääministerin epäpoliittisuus on absurdi ja kuolleena syntynyt idea. Virolaisen mukaan pääministerin olisi pitänyt edustaa koko kansaa samalla tavoin kuin tasavallan presidentin, joka suomalaisen perinteen mukaisesti eroaa puolueesta, jonka ansiosta hänet on tehtävään valittu. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Pääministerin epäpoliittisuus on absurdi ja kuolleena syntynyt idea. Parlamentti ja politiikka suojaavat yhteiskuntaa väkivallalta. Mutta Suomessa sen ääneen sanominen on miltei uskottavaa. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. EDUSTAJA VIROLAISEN oma puolue kokoomus on ratkaissut ongelman kätkemällä poliittiset perustelut talouspuheeseen. Lopputuloksena on kompromisseja, jossa kaikki hieman voittavat ja häviävät. De_19122019_20.indd 21 12.12.2019 11.10. Julkisen talouden kestävyysvaje on verho, jonka taakse voi häivyttää esimerkiksi pienituloisten ihmisten lomarahojen leikkauksen. Pelätystä poliittisuudesta tulee hyvää taloudenpitoa. Mieluiten toimisimme asiapohjalta neutraaliudessaan utopiaa lähentelevän maalaisjärjen pohjalta. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Vieläkin hölmömpää on, että äänestysprosentin laskusta huolehtivat poliitikot toivoisivat, että Suomen ylintä poliittista valtaa käyttävä pääministeri näyttelisi puoluepoliittisesti neutraalia. Niitä, jotka asiasta huomauttavat, kokoomus syyttää politikoinnista. Ikään kuin pääministerin johtamaa hallitusta ei olisi koottu nimenomaan puoluepoliittisista lähtökohdista tekemään politiikkaa, joka heijastaa eduskuntavaalien tulosta. Suomalainen versio edustuksellisesta demokratiasta perustuu puoluepolitiikkaan ja edellyttää sitä. EI TEHDÄ TÄSTÄ POLIITTISTA S uomessa on pitkä sisällissodasta tai ainakin 1970-luvun taistolaisvuosista saakka jatkunut perinne vältellä asioiden politisoitumista. Emme pidä erimielisyydestä, joka monissa muissa maissa nähdään ainoana kiinnostavana tapana käydä sivistynyttä keskustelua. Perinne on yhdellä sanalla hölmö. Ajatuksena on, että kansalaiset perehtyisivät vaihtoehtoihin, seuraisivat miten poliittinen ideologia näkyy asioista päätettäessä ja tekisivät sen perusteella äänestyspäätöksensä vaaleissa. Poliittiset yhteenotot käydään siellä väitellen. Parlamentti on sivistynyt versio ideologisesta vastakkainasettelusta. Politiikkaa, ideologista kiihkoilua ja vastakkainasettelua pelätään
Kansa työnantajana TÄNÄÄN TUSKIN ON PALJON VÄKEÄ, KUN ON TUO SIIAN KUTU. Perheen lisäksi vain päivystävä poliisi tiesi, miten häneen saadaan yhteys. De_19122019_22.indd 22 10.12.2019 10.26. Avustajille voisi sanoa, ettei tarvitse taustoittaa mediaa ja vehkeillä koko ajan vaan lukea niitä papereita. Valitsemme ihmisiä vastuullisiin tehtäviin hankkimaan tietoa, tekemään päätöksiä ja ajattelemaan puolestamme. Vielä jokunen aika sitten johtaja saattoi vetäytyä mökille viikonlopuksi. Seuraavana vuorossa on Osmo Soininvaara. Voisiko päättäjä toimia vaikka niin, että kalenteriin varataan riittävästi vapaapäiviä tai kriisitilanteessa ei mennä heti kameroiden eteen vaan sanotaan, että vastaan tähän huomenna kello 10. Tervetulotoivotus saattaa olla: ”Ei ole puheenjohtajaa/kansanedustajaa juuri täällä päin näkynyt. Pitää olla aina käytettävissä, vastata ja viestiä. Kun Suomessa puhutaan hallituksesta, on kyse nimenomaan yhteistyöstä. Vallan laidalta Ulpu Iivari, toimittaja K ansa ei taida olla kovin hyvä työnantaja. Vaikka hallituspuolueet kilpailevat vaaleissa kannatuksesta, politiikan tavoitteena on yhteisten asioiden hoito yhteisesti hyväksyttyjen pelisääntöjen mukaan. Onko tuo yllämainittu vain kansan tai somen vika. MUTTA HETKINEN. Toiseksi ei pidä yliarvioida kansalaisten kiinnostusta politiikan yksityiskohtiin mutta aliarvioida heidän kykyään ymmärtää asioita. 22 Demokraatti Palstalla kirjoittavat Ulpu Iivari, Osmo Soininvaara ja Seppo Kääriäinen. Ei ole väliä, jos räntäsateisella torilla ei ole juuri ketään tai kerhohuoneeseen ovat kokoontuneet ne viisi aina pahalla päällä olevaa valittajaa. Tuohtunut lähetystömme sai kuulla kaksi asiaa. Siis arvoisat päättäjät: osoittakaa työnantajillenne omaa tahtoa ja vetäkää rajoja, jotta ette näännytä itseänne kuoliaaksi, anna hätäpäisiä lausuntoja ja jätä ajatteluanne kehittämättä. Luulen, että se tuottaisi lopulta hyvää tulosta. Ilmankos Kalevi Sorsa, Mauno Koivisto tai Paavo Lipponen olivat syvästi sivistyneitä ihmisiä. Ensinnäkin on epätodennäköistä, että ihmiset kirjaavat vaalikaudella plussia ja miinuksia vihkoonsa ja laskevat ne sitten vaalipäivänä yhteen äänestyspäätöksen pohjaksi. Kun puolue valitsee johtajan, jäsenet vaativat häntä kiertämään kenttää. Kuitenkaan emme tarjoa heille työrauhaa. Marssin muiden SDP:n viestintää suunnittelevien kanssa joskus vuonna 1980 pääministeri Koiviston pakeille. Olimme huolella suunnitelleet, millaisia aloitteita milloinkin nostetaan keskusteluun, mutta pääministeri ei lotkauttanut niille korvaansa. Esityslistojen lisäksi he olivat perehtyneitä kaunokirjallisuuteen, filosofiaan ja historiaan. Tänään tuskin on paljon väkeä, kun on tuo siian kutu.” Someaika on tehnyt tilanteen vielä hankalammaksi. Yhteiskunnan virtauksille ja päätöksille tuli perspektiiviä. Lukemisen ja rentoutumisen lisäksi aikaa voisi käyttää myös yhdessäoloon yhteistyökumppaneiden kanssa. Se ei synny ilman keskinäistä luottamusta
Ne eivät olisi maksaneet velvoitteensa hoitaville yrityksille euroakaan. JOS ELINKEINOELÄMÄ haluaa, että suomalaiset yritykset menestyvät globaalissa kilpailussa, kuten vahvasti oletan, on panostettava tuloksen tekijöihin tulevaisuuden työkaluilla, ei menneisyyden. H uo m ! Marko Piirainen AKT:n toimitusjohtaja H uo m att av ia kir joit uk sia työ elä m äst ä E linkeinoelämän Keskusliitto muutti sääntöjään niin, että se ei voi sopia keskitetysti palkansaajajärjestöjen kanssa työehdoista. Välitön seuraus tästä oli ostovoiman lasku sadoilla tuhansilla palkansaajilla vuosiksi. MINKÄLAINEN ”KESKUSTELU” olisi syntynyt, jos vastaavia esityksiä olisi esittänyt ammattiyhdistysliike. EDELLINEN TYÖEHTOSOPIMUSKIERROS, liittokohtainen, tunnetaan ”kiky-kierroksena”. Tai esitetty 6 tunnin työaikaa normaalilla 8 tunnin palkalla työn tuottavuuskehitystä parantaen. MENOSSA OLEVA työehtosopimuskierros osoittaa, että osa työnantajaliitoista haluaa palata menneeseen. Poissaolollaan loistivat ammattiyhdistysliikkeen esitykset kanneoikeudesta, yt-lain uudistamisesta, henkilöstön edustuksesta yrityksen hallinnossa sekä alipalkkauksen kriminalisointi. Päinvastoin, näillä toimilla olisi saatettu kaikki yritykset samalle viivalle, eikä epärehellisyyttä olisi palkittu kilpailuetuna. MITÄ JOS AY-LIIKE VAATISI 30 PROSENTIN PALKKAKOROTUSTA. Kuulostaako rakentavalta, 2020-luvun esityksiltä esimerkiksi seuraavat työnantajaliittojen vaatimukset: luovutaan ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä sekä tilityksestä, laajennetaan luottamusmiesvalinta koskemaan järjestäytymättömiä työntekijöitä, rajataan perustuslaissa olevaa lakko-oikeutta sekä pienennetään arkipyhäkorvauksia, omaltapaluurahoja ja/tai lomarahoja. 23 Demokraatti Suunniteltu kaaos. Se olisi sisältänyt esimerkiksi paikallista sopimista työnantajan sanelemilla ehdoilla, ei aitoa sopimista ja 100 tuntia lisää työaikaa ilman vastinetta. Kiky sen sijaan tuli ja samalla tehtiin kaikkien palkansaajien osalta yhteenlaskettuna miljardiluokan tulonsiirto työntekijöiltä työnantajille työn sivukulujen osalta. De_19122019_22.indd 23 10.12.2019 10.26. Osa työnantajista halusi myös vaihtaa työehdot halvempiin. Hevosmiesten tietotoimiston mukaan takaportti päätöksellä jätettiin ”kriisitilanteiden varalle”. Tulevaisuuden työkaluja ovat muun muassa työntekijöiden osaamispääomasta huolehtiminen koulutuksella, yhteisen luottamusilmapiirin rakentaminen, työssä jaksamiseen panostaminen, aito paikallinen sopiminen ja henkilöstörahastot eri muodoissa ja palkansaajien kohtuullisesta ostovoimakehityksestä huolehtiminen – jos kaikkien yhteinen tavoite on kansallinen talouskasvu ja myönteinen työllisyyskehitys. Tästä seurasi kotimaisen kulutuskysynnän hiipuminen, mikä taas näkyi myönteisen työllisyyskehityksen hidastumisena. Esimerkiksi olisi vaadittu seuraavan sopimuskauden aikana 30 prosentin taulukkopalkkakorotusta matalapalkka-aloille kotimaisen kulutuskysynnän turvaamiseksi. Kuka on silloin voittaja. VALITAANKO JATKOSSA kollektiivisten neuvottelujen ja sopimisen tie vai alakohtainen, epävarma ja vastakkainasetteluja korostava tulevaisuus. Tarkoitan vastakkainasettelua ja kovaa retoriikkaa. Sitä edelsi Sipilän porvarihallituksen epäonnistuneet yritykset tehdä Suomeen kattava yhteiskuntasopimus. Lisäksi suurimmalla osalla työntekijöitä vuosityöaika piteni 24:llä tunnilla ja julkiselta sektorlta leikattiin lomarahoja
Teksti Anna-Liisa De_19122019_24.indd 24 12.12.2019 11.24. 24 Demokraatti KASVO KOM MEN TORI TAAT Karri Miettinen eli rap-muusikko Paleface räppää yhteiskunnan epäkohdista ja puhuu syrjintää, tätä aikaa leimaavaa hölynpölyä ja kupliin jämähtämistä vastaan
. On kääntänyt elokuvia, runokirjoja ja romaaneja . . E lettiin 80-lukua, kun viidesluokkalainen Karri Miettinen äänitti ensimmäisen räppinsä. Kolme albumia RickyTick Big Band & Julkinen sana -kokoonpanossa . Miettinen nimeää yhdeksi elämänsä tärkeimmistä päätöksistä räppäriksi ryhtymisen, vaikkei se mikään kovin tietoinen päätös ollutkaan. . – Sitä yritän junnuillekin sanoa, ettei tämä ole helppoa, ei mitään järkevän KARRI MIETTINEN / PALEFACE . . Kahdeksan sooloalbumia, joista kolme ensimmäistä englanniksi . . Miettinen on tyytyväinen, ettei hän uran hiljaisina hetkinä ole menettänyt uskoaan pärjäämiseensä ja mennyt muihin töihin. Syntynyt 21.4.1978 Järvenpäässä . oli tänä vuonna Demokraatin joulupukki Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvat Nora Vilva De_19122019_24.indd 26 12.12.2019 11.24. Tie on ollut välillä hyvinkin kivinen — muusikon ura on epävarmaa pätkäduunia. . Englanninkielisen filologian opiskelija . Asiat johtivat siihen, että hänestä tuli Paleface. Rap-artisti ja kirjailija . Naimisissa, kahden tyttären isä . . Kaverukset Jussi ja Karri — MC J ja DJ K — riimittelivät kasetille kappaleen nimeltään A Place called Earth. – Siinä valkoinen poliisi ampuu mustan graffititaiteilijan. Se on oikeasti aika hämmästyttävää! Se yhteiskunnallisuus oli heti mukana, olin heti siinä omassa sektorissa, Miettinen muistelee. . . 26 Demokraatti D-KASVO TÄMÄ EI OLE MITÄÄN JÄRKEVÄN MIEHEN HOMMAA. Asuu Helsingissä . Meillä oli jo esipuberteettisina pikkujätkinä käsitys siitä, että Jenkeissä rotukysymykset ja eriarvoisuus ovat isoja asioita. Se kertoo tarinan nuoresta brooklyniläisestä graffititaiteilijasta, jonka poliisi saa kiinni itse teosta
Miettinen mainitsee esimerkkeinä Dauda Koroman ja Yeboyahin, joilla on juuret kahdessa kulttuurissa, Ville Valottoman, joka räppää transnaisen elämästä ja saamelaisräppäri Ailu Vallen. – Jengi nauroi, että vitun idealisti, mutta nyt Financial Times kirjoittaa, että tämä ei voi jatkua näin ja että markkinatalousjärjestelmän on pakko buutata itsensä. Omien saavutusten vähättelyn kulttuurissa marinoituneet suomalaiset voisivat Miettisen mielestä kuitenkin ottaa asenteesta edes hiukan mallia. Tämä vaatii käsittämättömän määrän työtä koko ajan edelleen. 27 Demokraatti – Tuntuu tosi hyvältä olla tässä nyt. De_19122019_24.indd 27 12.12.2019 11.24. Yksi valinta on ollut kulkea sitkeästi ajatuksineen sitä polkua, joka on tuntunut oikealta. – Kaikille tekisi hyvää sellainen harjoitus, että käy läpi sitä, mitä itse edustaa. Hän sanoo esimerkiksi nähneensä jo hyvin nuorena, että nykyisillä säännöillä toimiva markkinatalousjärjestelmä vie tätä planeettaa kohti tuhoa ja muutosta tarvitaan. Miettisen mielestä esimerkiksi suomiräpin tekijöissä on paljon ääniä, joita kannattaisi kuunnella. – Olen vaan ollut vitun kriittinen kaiken suhteen, enkä siksi ole ollut ensimmäisenä markkinapaikoilla. Jos haluaa rikastua helposti, kannattaa kokeilla vaikka lottoarvontaa. Työstä kuitenkin iso osa jää näkymättömiin, joten jengi luulee, että vain hengailen, menen viisi minuuttia ennen keikkaa paikalle, räppään tunnin ja nauran loppumatkan pankkiin. Hän kuvaa kirjassaan Kolmetoista kertaa kovempi – räppärin käsikirja sitä, kuinka jokainen räppäri sanailee omasta ainutkertaisesta kokemuksestaan. Miettinen arvioi sen olevan monille se syy, miksi tyylilaji ei uppoa. Kauppakorkeakoulujengi vaatii tiukempaa regulointia ja että yritykset ottavat isompaa vastuuta tästä planeetasta. Räpille tunnusomaista on henkseleiden paukuttelu — ylitsepursuava itseluottamus ja itsekehu. He voivat tarjota meille ainutlaatuista tietoa yhteiskunnasta. Sanoman oivaltaminen vaati myös viitseliäisyyttä. Räpissä riitti ja riittää yhä tyylejä jokaiseen makuun ja äänenpainoja kevyemmästä sanailusta Palefacenkin edustamaan painavampaan sävyyn. Onnistumisistaan saa olla ylpeä, hänkin on. Tämä systeemi tekee jengistä jauhelihaa joka päivä. Paleface on sitä suomiräpin ensimmäisen 1990-luvun lopun läpimurtoaallon porukkaa, joka on rakentanut niitä perustuksia, joilla koko genre tänä päivänä lepää. Tie olisi voinut olla helpompi populaarimmalla otteella, Miettinen tuumii. Olen nyt hyvin toimeen tulevien ihmisten joukossa, mutta olen tehnyt sen omalla tavallani ja tehnyt sellaiset valinnat, että voin nukkua yöt ilman, että omatunto kolkuttaa, Miettinen sanoo. Suurin osa epäonnistuu, eikä pääse ensimmäistä sinkkua pitemmälle, varsinkaan tänä päivänä, joten tällaisen pitkän uran saavuttaminen on aikamoinen saavutus. Omien käsitystensä haastaminen edellyttää erilaisten ihmisten kuuntelemista ja asioiden tarkastelua heidän vinkkelistään. – Aikana ennen internetiä piti mennä kirjastoon katsomaan, kuka oli Medgar Evers tai mikä oli hänet murhannut Ku Klux Klan. Se musiikki oli viestintää – sain sieltä niitä voimakkaita yhteiskunnallisia viestejä, Miettinen kuvailee. – He kaikki kertovat ja rakentavat uutta kuvaa suomalaisuuden kokemuksesta. Hän kannustaa siihen kaikkia, mutta aivan erityisesti päättäjiä ja muita yhteiskunnassa vaikuttavissa rooleissa toimivia. Katsoa niitä omia etuoikeuksia ja yhteiskunnan valtarakenteita ja pyrkiä näkemään oma positionsa osana näitä systeemejä. Hän muistuttaa, että esimerkiksi pahin suvaitsemattomuus on sitä laatua, jota ei edes itse huomaa. On tärkeää tulla tietoiseksi ajattelustaan. MIETTINEN MUISTELEE, kuinka hän juniorina imi vaikutteita ensimmäisiin räpäytyksiinsä Public Enemyltä. VASTATUULESSAKIN OMIEN näkemystensä viitoittamia väyliä kulkeminen on hieno asia, mutta Miettinen korostaa, että on tärkeää kyetä myös kyseenalaistamaan ja tuulettamaan ajatteluaan. On tärkeää tunnistaa, miksi ajattelee tietyllä tavalla, mikä kaikki siihen vaikuttaa. Bändin musiikki kuulosti vaaralliselta — mitkä kiksit siitä saikaan! Chuck D:n sylkemät sanat iskivät tajuntaan, mutta ei riittänyt, että englanninkielisessä leikkikoulussa oli oppinut ymmärtämään kieltä. Miettisen mielestä olisi tärkeää, että yhteiskunnassa eriarvoisessa asemassa olevien ääntä kuunnellaan ja annetaan sijaa miehen hommaa. He kertovat toisenlaisesta Suomesta kuin, mitä me edes tiedetään
– Eivät ne ole pikkuasioita! Käsitteet ovat ainoa tapa, millä me määrittelemme tätä yhteiskuntaa ja omaa paikkaamme täällä. – Ihmisen moninaisuus ja suomalaisuuden kokemuksen moninaisuus ei vieläkään näy kansanedustajalaitoksessa. Kyllä tässä ajassa täytyy olla joku totuudenmukaisuuden vaatimus, hän puuskahtaa. – Se on todella arvokasta yhteiskunnallista diskurssia. Ajattele, tässä ajassa! Tämä jengi on vakuuttunut siitä, että jesuiitat, katolinen kirkko ja juutalaisten salaliitto on salannut ihmisiltä todellisen tiedon siitä, että maa on litteä kuin pannukakku. Ajassa, jossa saatavilla on paljon juuri omaa ajattelua tukevia lähteitä, on Miettisen mielestä tärkeää tunnistaa oma kuplansa ja katsoa myös sen ulkopuolelle. 2 Päätös olla hyvien puolella, ”on the right side of history” – että olen sitkeästi kulkenut siihen suuntaan, mihin oma moraalinen kompassini on osoittanut. Siksi sanat ovat niin vitun tärkeitä, Miettinen lataa. D-KASVO De_19122019_24.indd 28 12.12.2019 11.24. Miettinen pitää tärkeänä keskustelua, jota käydään sanojen ja käsitteiden äärellä — saako sanoa näin ja miksi ei saa, vaikka ehkä joitakin vuosia sitten se on ollut vielä ok. Miettisen mielestä vain siten yhteiskunnasta voi tulla parempi kaikille. – Yritän aina muistuttaa kaikkia mun arvoliberaaleja kavereita tässä meidän kauralattevyöhykkeen ihmisoikeuskuplassa, että kai tajuat, että kaikki lähteet, joita luet, ovat vasemmistolähteitä. Miettisen mielestä kritiikkiä ei sovi ohittaa olankohautuksella tai vähätellä väittämällä kriitikon vetäneen herneen nenään pikkuasiasta. Ilmassa on myös haikeutta. Hän huomauttaa, että demokratialla ei pyyhi hyvin, kun nuoret eivät äänestä. Sananvapaus tai mielipiteen ilmaisun vapaus ei tarkoita sitä, että hevonpaskaa suvaitaan. 3 TÄRKEINTÄ 3 Päätös pysyä tällä polulla silloinkin, kun se on tuntunut vaikealta – että olen päättänyt uskoa omaan pärjäämiseni. Siellä on tosi harvakseltaan muista kulttuureista olevia ihmisiä tai muutenkaan diversiteettiä. Et saa todenmukaista kuvaa maailmasta, ellet lue välillä Talouselämää tai Suomen Uutisia. Keväällä ilmestyneen räppärin käsikirjan kanssa samaan aikaan suoratoistona ilmestynyt Isi käskee -ep ”striimaa ihan saatanan hyvin”, ja se tuntuu perinteisen levymyynnin maailmassa uransa aloittaneesta hyvältä. Hän on alkanut kieltäytyä ja kehottanut etsimään haastateltavaksi jonkun, joka kokee rasismia joka päivä. Sitten ne katsoo ympärilleen, että miltä mun kaverit näyttää, miltä tämä maailma, missä mä elän näyttää. Yhdentekevää ei ole sekään, että miten puhutaan. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. Minulla on ollut palkitseva elämä ja olen tosi kiitollinen, että pystyn elättämään nelihenkisen perheen päätoimisena muusikkona. Lapset ja nuoret ovat fiksuja! Ne katsoo, että nuo ihmisetkö täällä päättää – kun eduskunnan pitäisi olla läpileikkaus kansasta. 1 Ryhtyä räppäriksi. Kun heidän äänen sä kuuluu formaattiradioiden soittolistoilla, televisiossa ja lehtien palstoilla, heillä on myös paremmat mahdollisuudet päästä vaikuttamaan. Valtteri Pöyhösen johtaman bigbandin, Palefacen, Tommy Lindgrenin ja Redraman yhteistyö on ollut antoisa vaihe Miettisen uralla. Huffington Post, The Onion, Kansan Uutiset, Demokraatti — ne on kaikki to the left. Sosiaalinen media mahdollistaa sen, että yksi voi väittää, että ulkona sataa ja toinen, että aurinko paistaa. Miettinen palaa aiemmin mainittuun harjoitukseen, jossa ihminen tunnistaa omat etuoikeutensa ja niiden vaikutukset ajatteluunsa ennen kuin avaa suunsa. AIKAA, JOSSA elämme, Karri Miettinen kuvailee eriytyneiden todellisuuksien ajaksi. URALLAAN KARRI Miettinen kuvailee olevansa nyt ”tosi hyvässä vaiheessa”. Miettinen pitää älyttömänä, että hänet kutsutaan puhumaan vaikkapa suomalaisesta rasismista. – Median tehtävä ei ole tukea molempia mielipiteitä, vaan median tehtävänä on juosta ulos ja katsoa, että sataako siellä räntää vai paistaako aurinko. Ei täsmää! EI OLE yhdentekevää kuka puhuu, ja sen suhteen on medialla peiliin katsomisen paikka. Joulun välipäivinä Ricky-Tick Big Band ja Julkinen Sana vetää viimeiset keikkansa Tavastialla. Meidän ei pidä yhtään väheksyä ja sulkea niitä tyyppejä ulos, jotka sanovat, ettei tämä ole ok, vaan meidän pitää kaikin tavoin osallistaa ja kuunnella heitä, jotka elävät siinä toisenlaisessa maailmassa kuin me. Sehän on aivan järjenvastainen väite. 28 Demokraatti julkisessa keskustelussa. Kun joku huomauttaa, että joku puhetapa on heidän mielestään syrjivä, sitä on syytä kuunnella. – Oma suosikkini tässä foliohattuhommassa on Facebookissa Litteä Maanpiiri -ryhmä, johon kuuluu melkein kaksituhatta ihmistä. – On monta esimerkkiä siitä, ettei kuulla ihmisiä, joita asia oikeasti koskettaa, vaan valta-asemassa olevat valkoiset miehet kertovat, mitä mieltä asiasta ollaan. – Kuinka vitun kieroutunutta se on, että hyvinvointi-Suomessa jotkut kaikkein vahvimmassa asemassa olevat valkoiset miehet, jotka ovat top of the food chain, väittävät, etteivät saa olla enää mieltä asioista ja että heitä syrjitään
Meillä on ollut koko ajan oma sparrausrinki, meillä on ollut hirveän hauskaa yhdessä ja tekstit ovat syntyneet tosi orgaanisesti. YHTYEEN NIMI Laulava Unioni on myös IWW:n lempinimi. – Tämä on ollut musiikillisesti yksi parhaita kausia ja palkitsevaa kaikin tavoin. Tekeminen on ollut mielekästä, olemme kaikki kehittyneet räppäreinä ja biisinkirjoittajina älyttömästi. Sitä tehMEIDÄN PITÄÄ KUUNNELLA HEITÄ, JOTKA ELÄVÄT SIINÄ TOISENLAISESSA MAAILMASSA KUIN ME. – Nyt kun tämä maahanmuutto on muka niin iso asia, niin meiltä tuntuu aina unohtuvan, että me suomalaiset vasta maahanmuuttajia ja lipettiin lähtijöitä ollaankin! Hän muistuttaa, että suomalaiset olivat yhteen aikaan yksi suurimmista maahanmuuttajien ryhmistä Yhdysvalloissa. Sitä tutkimalla voidaan saada suomalaisesta identiteetistä taas enemmän irti tai ainakin saadaan siihen totuudenmukaisempaa klangia. Miettinen sanoo, että IWW:n toimintaan ja amerikansuomalaiseen työväenkulttuuriin tutustuminen antaa eväitä myös tämän päivän maailman – tai ainakin suomalaisuuden kuvan – hahmottamiseen. – Levyllä on musiikkia, jota suomalaiset siirtolaiset lauloivat Amerikassa osana Industrial Workers of the Worldia, teollisuustyöläisten liittoa, hän kuvailee. Virret, Pelastusarmeijan hymnit ja kansanlaulut otettiin haltuun ja niihin kirjoitettiin valtaeliittiä irvailevia sanoituksia. Se on ollu tosi kirkasotsaisen idealismin aikaa. – Levyllä on yksi Hiski Salomaan biisi ja Joe Hillin biisejä, mutta valtaosasta emme tiedä kirjoittajaa. Työväenjärjestön kaikissa tilaisuuksissa nimittäin laulettiin ja musiikki oli tärkeä osa toimintaa. – Ajattele, tuossa ajassa! Se on ollut tosi mielenkiintoinen, omalla tavallaan sellainen positiivisuuden aikakausi ennen vasemmiston ja kommunistien vainoja Jenkeissä. Miettinen sanoo, etteivät he kuusi vuotta sitten aloittaessaan osanneet aavistaa, että bigbandjazzin ja räpin yhdistäminen veisi heidät ”loppuunmyydyille rundeille, festareiden päälavoille ja valtavaan kansansuosioon”. IWW perustettiin 1900-luvun alun Chicagossa, ja se julisti perin radikaaleja ajatuksia, kuten palkkajärjestelmän täydellistä hävittämistä, ja liitolla oli esimerkiksi prostituoiduille omia paikallisosastoja. Haikeus vaihtuu innostukseen, kun puheeksi tulevat työväenlaulut ja Laulava Unioni -yhtyeen uusi levy. Suomeksi niitä käänsivät IWW-aktivistit. De_19122019_24.indd 29 12.12.2019 11.24. – IWW:n lauluissa kuuluu siirtolaisen asema. 29 Demokraatti dessä Karri Miettinen ja kumppanit ovat sukeltaneet amerikansuomalaisen työväenmusiikin maailmaan
30 Demokraatti Ei Ulpu eikä Uhlenius… Nutunsisushenkilö oli Karri Miettinen eli rap-muusikko Paleface. Nyt ilmassa oli selvää yksimielisyyttä. Moni sähköpostitse veikkaavista visailijoistamme avaa postissaan myös sitä, miten vastaukseen – oikeaan tai väärään – on päädytty. Väärää muusikkoa veikkanneista valtaosa arveli pukiksi Jani Uhleniusta. Aiempina vuosina, kun parran takana usein on ollut poliitikko, ovat hutiveikkaukset selvästi hajanaisempia. Maininta työväenmusiikin tutkimuksesta vei minut oikeille jäljille”, kiteytti eräs visailijamme Demokraatin perinteisen joulupukkiarvuuttelun oikean vastauksen. Visailijoiden kesken arvottiin palkintoja. Joku kertoo varmistaneensa uumoilunsa Wikipediaa penkomalla, toinen kertoo pukin habituksen, asennon tai jonkin kasvojen piirteen vaikuttaneen veikkaukseen. Visaemäntä Anna-Liisa Blomberg / Kuva Nora Vilva ”J oulupukiksi on tänä vuonna puettu muusikko, räppäri Paleface eli Karri Miettinen. Demokraatin väki onnittelee voittajia ja toivottaa kaikille lukijoille oikein leppoisaa joulua! Joulupukkivisa Demokraatin väki onnittelee voittajia ja toivottaa kaikille lukijoille oikein leppoisaa joulua! De_19122019_24.indd 30 12.12.2019 11.24. Ne postitetaan Ulla Rannikolle Turkuun ja Seija Väisäselle Keravalle. Visan ensimmäisellä kierroksella, kun musiikista ei hiiskuttu vielä mitään, arveli useampi visailija, että parran taa on piilotettu SDP:n entinen puoluesihteeri Ulpu Iivari. Politiikan saralla vaikuttavista henkilöistä pukiksemme veikattiin myös Sirpa Paateroa ja Pirkka-Pekka Peteliusta. Eräs vastaajista paljasti, että päivän Helsingin Sanomien artikkeli Laulava Unioni -yhtyeestä toi omalle aavistukselle varmistuksen. Oikein vastanneiden kesken arvottiin Jalo Helsingin Phoenix-ensisammutin. Arpaonni suosi Tuula Nikkilää Valkeakoskelta. Visaemännän viittaukset musiikkiin veivät monet oikean vastauksen äärelle, mutta harhapoluillekin ne veivät. Myös Samuli Edelmann, Darude, Jussi Raittinen ja Ismo Alanko saivat ääniä. Tänä vuonna 26.marraskuuta tupsahti useampi oikea vastaus. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin kaksi kirjapalkintoa
Hope antaa vaikean elämäntilanteen keskellä painiville toivoa ja luottamusta, että tilanteessa kuin tilanteessa löytyy aina joku, joka haluaa auttaa. Ainahan se on vähävaraisuuden taustasyistä kiinni, kuinka pitkään tilanne jatkuu. Harrastuksen tukeminen on lahja, joka tuo saajalle iloa koko vuodeksi. Myös elämyslahjat ovat suosittuja. – On lapsia jotka lahjoittavat viikkorahoistaan euron ja kesällä Metallica teki 55 000 euron jättilahjoituksen. – Jouluteemana on ”Anna lahja koko ensi vuodelle”. Lasten ja nuorten vaatteita ja kodin tarvikkeita jaetaan ympäri vuoden. Tänä päivänä apu tavoittaa yli 20 000 lasta kautta maan. Marrasja joulukuu ovat suosituimmat kuukaudet, mutta onneksi myös muina aikoina lahjoitetaan, koska ympärivuotinen avuntarve on suuri, kertoo Hopen toiminnanjohtaja Eveliina Hostila. 31 Demokraatti Teksti Nora Vilva / Kuva iStock J oulu on ovella ja avustusjärjestö Hope ry:ssä eletään vuoden ruuhkaisinta aikaa. HOPE RY syntyi pääkaupunkiseudulla asuvien perheenäitien ideasta auttaa tiukassa rahatilanteessa olevia lapsiperheitä ja synnyttää samalla auttamisen iloon perustuva konkreettinen hyvän kierre. Ensi vuonna on tarkoitus antaa harrastustukea 1700 lapselle ympäri maan. On ihastuttavaa, kuinka monimuotoista se lahjoittajakunta onkaan. Perheen taloudellisen tiukkuuden takia lasten on joskus luovuttava harrastuksistaan. Apua tarvitaan aina De_19122019_24.indd 31 12.12.2019 11.24. – Kyse ei ole pelkän lahjoituksen saamisesta, vaan kuten perheet itse sanovat, parhaalta tuntuu se fiilis, että toinen ihminen on halunnut huomioida heidät. – Lahjoittaminen on joulupainoitteista. Harrastustuen tarve on noussut asiakaskunnassa vahvasti esille ja autettujen määrä on kasvanut. Sen avulla pystymme tukemaan yli kahdensadan lapsen harrastamista vuoden ajan. – On koskettava nähdä, kuinka pienellä teolla voi olla toiselle ihmiselle niin valtava merkitys, Hostila sanoo. – Onneksi löytyy ihmisiä, jotka haluavat antaa aikaansa hyväntekeväisyystyölle. Ne voivat olla lahjakortteja kahvilaan, leffalipuja tai vaikka liput lapsiperhetapahtumaan. Avulle tosiaan on tarvetta. Toiminta on ollut käynnissä kymmenen vuotta ja se on paikallistoimijoiden avulla levinnyt nopeasti pääkaupunkiseudulta halki Suomen aina Rovaniemelle saakka. HOPEN KAUTTA voi lahjoittaa käytännössä kaikkea, mitä lapsiperheissä tarvitaan. Lahjoittajien skaala vaihtelee laidasta laitaan. Pienellä teolla voi olla toiselle ihmiselle valtava merkitys. Työvuosista huolimatta palautteet, kiitokset ja kohtaamiset toimipisteillä tuntuvat aina yhtä liikuttavilta. Hopen missio on auttaa vähävaraisia tai kriisin kokeneita perheitä tavaraja vaatelahjoituksin sekä tukea perheiden lasten harrastustoimintaa sekä tarjota heille vapaa-ajan elämyksiä. Hopessa on kaksi vakituista työntekijää, mutta avustustyö tehdään vapaaehtoisvoimin. – Valtaosa apua hakevista perheistä on sellaisia, joilla ei tilanne ihan vuodessa tai kahdessa korjaannu. HOSTILA ON työskennellyt Hopessa kahdeksan vuoden ajan
HARVA POLIITIKKO nousee kastiin, jossa nimestä väännetään ryhmäkuntaisuuden sijaan periaatteellisempi, ajatteluja toimintatapaa luonnehtiva suuntaus. HENKILÖSIDONNAINEN RYHMÄKUNTIEN määrittely kukoisti kylmän sodan vuosikymmeninä, samoin kuin ”junttatoiminta” suurissa kansanliikepuolueissa. Johtajaprinsiipin perusteella Aarre Simosen mukaan ristityt ”simonistit” osui jo oikeampaan. Aikaisemmin niin vankat kannattajat eivät seuranneet yhtä sutjakkaasti ”uusleskisläisyyteen”. Silti minua tympäisee lähteä haastatteluun, jonka toimittaja aloittaa ryhmittelemällä sosiaalidemokraatit ”rinneläisiin”, ”urpilaisiin” ja ”heinäluomalaisiin”, kenties ”tuomiojalaisia” unohtamatta. Demariperinteessä ”leskisläiset” on yhtä tuttu. Ja kyllähän politiikka on kovasti henkilöitynyt. Mutta paljon on heitäkin, joille oma integriteetti ja harkinta on arvokas itseisarvo. Sisukkaasti niitä viljellään yhä, vaikka poliittinen kenttä ja kulttuuri sekä viestintäolosuhteet ovat tyystin muuttuneet. Kuten ”tannerilaisuus”, jota on historian arvopörssissä taivutettu pahaisesta pilkkanimestä aina poliittiseen aateluuteen. SDP:n sisältä ei sille tosin ole pitkään aikaan löytynyt lipunkantajaa. Sen määrittelyä hiukan hämärtää se, että SDP:n legendaarinen puoluesihteeri Väinö Leskinen teki 1960-luvun jälkipuoliskolla poliittisen täyskäännöksen suhteessa presidentti Kekkoseen ja Neuvostoliittoon. Väiski putosi vuoden 1970 vaaleissa eduskunnasta, mutta Kekkonen teki hänestä ulkoministerin. Hiukan hämmästyttää, että monet toimittajat eivät tunnu saavan politiikan karttaa muuten jäsennetyksi ja haltuun. Ehkä pitkä kokemus kyynistää ajattelemaan, että kaikki on, jos ei pelkkää niin ensisijaisesti valtapeliä. Kollektiivisuutta kunnioittava liike ei tarkoita laumasieluisuutta. Hieman hassusti, sillä Emil Skogin puolesta eivät rivimiehet olisi tuleen marssineet. 32 Demokraatti KAIKKI SUOMEN historiaa, politiikkaa ja kulttuuria harrastavat tuntevat käsitteen ”taistolaiset”, vaikka eivät välttämättä osaa sanoa, keitä he olivat tai kenen mukaan saaneet kutsumanimensä. Tosin se johtajuus taisi olla enemmän kiinni Moskovan kuin Suomen tovereista. De_19122019_24.indd 32 12.12.2019 11.24. En epäile, että SDP:ssä ei riittäisi kuppikuntia, joissa sisäisiä lojaalisuuksia pidetään kunniassa. Puoluehajaannuksen vuosina sosiaalidemokraattien kilpailevaa ryhmittymää kutsuttiin ”skogilaisiksi”. Kuppikuntia ja ihmisiä KOLUMNI Mikko Majander mikko.majander@magma.fi Kirjoittaja on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa. KOLLEKTIIVISUUTTA KUNNIOITTAVA LIIKE EI TARKOITA LAUMASIELUISUUTTA. Yhä useammin kuulee myös kaihottavan ”lipposlaista sosiaalidemokratiaa”
En hötkyile enää niin paljon kuin nuorena. Vähän flunssaa ja huonosti nukuttuja öitä. Joulun jälkeen päivät alkavat kääntyä takaisin valoisan puolelle. Ikä näkyy ruumiissa ja naamassa, mutta jotenkin sitä on mieleltään yhä sama ihminen kuin nuorena. Olen innoissani uudes ta työstäni, ja tämä puoli vuotta on mennyt vauhdilla. Keski-ikäisyyttähän se on, kun alkaa tulla enemmän sellaisiakin juttuja vastaan. On ihanaa olla ihmisten kanssa tekemisissä. Olen niin kesän ja valon ihminen, että tämä pimeä aika ennen joulua on tosi raskas. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_19122019_24.indd 33 12.12.2019 11.24. Joulunaika on ikään kuin käännekohta pimeän marraskuun ja lumettoman joulukuun alun jälkeen. Elämän rajallisuuden alkaa pikkuhiljaa ymmärtää, kun ihmisiä lähipiirissä sairastuu, ja kuolemaakin on kohdattu. En haluaisi enää takaisin nuoremmaksi minäkseni. N äen peilikuvassani yleensä aika iloisen ja innostuneen Annikan. 33 Demokraatti Annika Rönni-Sällinen 43-vuotias PAMin puheenjohtaja. Sillä tavalla olen jouluihminen, että nautin joulun tunnelmasta, vaikka loppuvuosi on muilta osin raskas. Tuntuu hyvältä olla juuri siinä iässä, missä on. Tässä kohtaa vuotta alkaa väsymys näkyä kasvoilta. En ole kauheasti ehtinyt liikkua ja ulkoilla, ja sen takia olo ei ole niin virkeä ja pirteä kuin muina aikoina vuodesta. En tiedä olenko koskaan ollut varsinainen sähköjänis, mutta on sitä rauhallisemmaksi tullut. Keski-ikä alkaa näkyä, ja pikkuhiljaa juonteet kasvoissa lisääntyvät, mustat silmänaluset tulevat entistä herkemmin
34 Demokraatti Mäkelä Aki Pulkkinen Kaija Ranne Anneli ja Eino Salokannel Tiia Tienari Tapio KOKKOLA Leppänen Liisa ja Osmo KOTKA Piipari Eila Piipari Matti Virolainen Irma Virolainen Veikko LEMPÄÄLÄ Johansson Reijo Rajala Harry LOPPI Ahlqvist Leila Kaasalainen Kaisa Levänen Leo Mäkelä Liisa Salomaa Ari Turpeinen Heimo Vuorinen Sakari MASKU Hulmi Antti Jalo Petri Jokinen Juhani Kalevala Heikki Mertanen Olli Mäkinen Seppo Nieminen Esa Paju Karoliina Salo Maija Santasaari Liisa Vuorinen Reijo NAANTALI Korhonen Maija Leino Raimo PEKANSAARI JÄPPILÄ Piilo Raimo ja Anna PORI Paldanius Seppo Peltomo Pirkko RAASEPORI Ruusunen Leena Ruusunen Pauli Turunen Jaakko Kajander Petri Kajander Elisabeth Helle`n Roy Vallin Riitta Koivunen Kimmo Harvio-Jokiaho Mervi Mettovaara Reija RAUMA Malmsten Kaarina Malmsten Markku RIIHIMÄKI Auvinen Maija Auvinen Pentti Jormanainen Pekka Kaistinen Kari Kotirinta Kaisu Levänen Jarmo Mattila Teija Räty Tommi Silvonen Matti Tolvanen Kirsti Tolvanen Veijo SAARIJÄRVI Kalenius Laila ja Pauli Mieskonen Kaarina Ruotsalainen Seppo ja Ritva TAMMISAARI Helenius Henrik TURKU Heinonen Jyrki Ilola Mia Kaihlamo Erja Kaihlamo Kimmo Malinen Kari Nieminen Maijaliisa Nurmio Merja Nurmio Timo Puljujärvi Vuokko Roos Merja Sartes Minna Tuominen Jouko ULVILA Virtanen Helena ja Seppo VALKEAKOSKI Eteläniemi Erkki Eteläniemi Ulla INKOON SOSIALIDEMOKRAATIT RY Soile Gustafsson Pauli Mäkelä Benita Mäkelä Paavo Leppänen Katja Posio Hyvää uutta vuotta 2020 Hangon ja Käpylän demareille toivoo timok FORSSA Anttila Leena ja Juhani Hämäläinen Terttu Jambo Joenpalo Anita Joenpalo Ilkka Laine-Mäki Kirsi Lepola Kaisa Okkonen Liisa ja Jorma Rekunen Hannu Talikainen Tapio Uutela Matti Vierula Anneli ja Matti HELSINKI Björkgren-Sojakka Marita Fager Eva Sojakka Hannu Viljami Viljanen Eko HYVINKÄÄ Etuaro Mikael Korhonen Eino Kölhi Heikki Kölhi Mikael Laitinen Salme Luoto Anitta Parkkonen Pekka Töyrälä Urpo HÄMEENLINNA Rajala Kalevi IKAALINEN Ahokoivu Marita ja Osmo Hiiri Johanna Huuska Veikko Koivisto Terttu Kortesluoma Tapio Laakso Pia Lappalainen Pentti Lassila Mauno ja Sinikka Leppänen Reijo Mansoniemi Juha-Pekka Moberg Heli ja Pentti De_19122019_34.indd 34 11.12.2019 10.18
Helena Laine Leila Hietanen Pirjo Rouhiainen Ritva Janhunen Hannele Littman Terttu Juslin Raili Vilenius Timo Vilenius Raija Hasari Maija Niilola Sirkka Aropelto Hannu Aropelto Raili Tuomi Markku Lintula Kauko Simonen Risto Parviainen Merja Rytkölä Juha Salmela Raimo Laine Juhani Littman Outi Kasurinen Tuure Ainikkamäki Annikki Ainikkamäki Armas Ihalainen Hilkka Ihalainen MUSTASAAREN SOSIALIDEMOKRAATIT RY Matti Viitajoja Hannele Viitaoja Anne-Mari Hiivanainen Sini Karjalainen Kaj Johansson Pekka Iitola Heikki Koskimäki Martti Suomi HYVÄÄ JOULUA & ONNEA VUODELLE 2020! TOIVOTTAA PAPERILIITON TOIMISTO Petri Vanhala Juhani Siira Markku Leppänen Arto Turunen Markku Häyrynen Juha Koivisto Markku Lihavainen Hannu Ulenius Eija Valkonen Eeva Eloranta-Jokela Päivi Turtiainen Minna Koskinen Sari Nikkilä Riitta Kontinen Anna Paloniemi Susann Laine Heidi Metsola Tuija Tirinen Päivi Pietikäinen Päivikki Wesslin Kaisu Björk Kirsi Siira PIEKSÄMÄEN WANHAT TOVERIT Boehm Seija Collan Olavi Huupponen Erkki Karvinen Paavo Kekki Esko Kekkonen Mauri Kekkonen Seija Koskinen Veikko Mähönen Raimo Nikkilä Pertti Ojala Sakari Paappanen Taru Paukku Arvo Poikolainen Jorma Shemeikka Aune Sopanen Heikki Tarvainen Mauri Turunen Esko Törrönen Eino Vauhkonen Valma Vuorela Hannu RAFAELIN ENKELIT, TURKU Christian Alari Jukka Alari Juha Korvenmaa Reino Lemmetyinen Kari Malinen Aimo Massinen Kalevi Olin Pertti Paasio Eero Pulli Esko Randell Antti Vuorenrinne TULEVAISUUSDEMARIT Risto Pihlaja Marko Niemi Raimo Huusari Seppo Kaivola Paula Majava Katja Kinnunen Reijo Kilpinen Kirsti Viljanen Anja Suento Antti Aalto Mikko Soipio Paula Virolainen Kimmo Kekki Jyrki Liikka TURUN KRISTILLISET SOSIALIDEMOKRAATIT Kirsi Kauliomäki Päivi Nuotio-Niemi Riitta Perko Keijo Korkka Heikki Palmu Terttu Knuutila Pirkko Mikkola Annihelena Jäppinen Pirkko ja Markku Työläjärvi Anne-Maria ja Vesa Rasinpuro Saksa Kirsti TURUN PÄÄSKYVUOREN SD. 35 Demokraatti KAARELAN DEMARIT TOIVOTTAA KAIKILLE RAUHALLISTA JOULUA JA ONNEA UUDELLE VUODELLE 2020! Petteri Auvinen Pekka Jääskeläinen Birgitta Katajamäki Taina Nilsson Kirsi Pihlaja Airi Saarikko Pentti Saarikko Sinikka Suojanen Jussi Suojanen Anna-Liisa Vehviläinen Sirkka-Liisa Vehviläinen KANKAANPÄÄN WANHAT TOVERIT Aarniokoski Leevi Juhola Ritva Kossi Mauno Luukkainen Matti Manninen Varpu Mäkinen Jorma Rajakangas Aino Routimo Aarno Suonpää Leila Välisalo Kalevi KESKI-POHJANMAAN WANHAT TOVERIT Sakari Sykäräinen Esko Partanen Pentti Niittymäki Touko Virkkala Lauri Käki Voitto Kaustinen Antero Tastula Jaakka Saarenpää Seppo Mutka KYMINTEHTAALAISTEN TYÖVÄENYHDISTYS RY. Riitta Suomi Raimo Suomi Lise-Maj Kurvinen Jaana Saarinen Hilkka Mattila Marja Virtanen Aimo Virtanen Marja-Leena Laihinen Kalervo Rautio TURUN SOSIALIDEMOKRAATTINEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY Hallitus Mika Maaskola, pj Nina Kallio, vpj Hans Ekroth Jorma Hellstén Wille Jäntti Päivi Karinsivu Mari Lahti Seppo Lehtinen Petri Lepola Päivi Pietari Taru Pätäri Esa Reponen Viivu Seila Esa Silander Juhana Turpeinen Jari Vaara Ari Virta Työntekijät Petja Raaska Johanna Jalonen Päivi Salminen De_19122019_34.indd 35 11.12.2019 10.18
016 Turun autokorityöväen ammattiosasto 270 Turun autoalantyöntekijät ry. 26 Kajaanin Kunnalliset JHL ry. euroa, yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Imatran Sosialidemokraatit ry. 36 Demokraatti Forssan Työväenyhdistys ry. Parikkalan Sosialidemokraatit ry. Helsingin Seudun Autoalan ammattilaiset ry. Iso osa lahjoituksista kohdistetaan lasten ja nuorten hyväksi tehtävään työhön. Halkian Työväenyhdistys ry. AKT:n osasto 40 Turun seudun Sähkötyöntekijät ry. Hyvää joulua ja onnellista vuotta 2020 De_19122019_34.indd 36 11.12.2019 10.18. Rajamäen Työväenyhdistys ry. yhdistys 276 Paperiliiton Tampereen osasto 4 ry. Turku Lahjoitamme tänäkin vuonna merkittävän osan tuloksestamme, 1,2 milj. Toverilliset jouluterveiset sekä hyvää uutta vuotta! Turun seudun Wanhat toverit • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • UUDENMAAN SOSIALIDEMOKRAATIT Alho Arja Eklund Jani Eklund Tarja Forsström Pirjo-Leena Harkimo Riitta Hautamäki Jarno Hentunen Mika Hurskainen Kai Jääskeläinen Tapani Kalvia Matti Karimaa Erkki Kivi Jukka Kousa Laila Kuusisto Marja Kuusisto Päivö Lepolahti Harri Levonperä Leena Linna-Pirinen Tuija Mäkikara Kari Nieminen Irja Nieminen Pekka Nummelin Mikko Oksanen Kirsi Rahkonen Jarkko Rantanen Erkki Rinne-Halme Karin Räsänen Pekka Salasto Riitta Suontio Sinikka Talvituuli Tamara Tarnanen Satu Tikkanen Maila Virtanen Harri Etelä-Pirkanmaan Teollisuustyöväen ammattiosasto 169 Helsingin Posliinityöntekijäin ao 406 ry. Pääkaupunkiseudun erityispalvelujen ammattiosasto JHL 776 TSL:n Yhdistys JHL ry. Jyväskylän Sähköalantyöntekijät ry. Hämeenlinnan Työväenyhdistys ry. os. 84 Hietalahden Telakkatyöväen ao 41 ry. Heinolan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry. Lue lisää Tradekan lahjoituskohteista tradeka.fi/blogi. Hämeenlinnan Sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö ry. Sosialidemokraattinen Väinö Voionmaa -seura Tapanilan Työväenyhdistys ry. Kiitämme jäseniämme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme rauhallista joulun aikaa. Keski-Uudenmaan Wanhat toverit Palokan Sosialidemokraatit ry
Iso osa lahjoituksista kohdistetaan lasten ja nuorten hyväksi tehtävään työhön. 37 Demokraatti Lahjoitamme tänäkin vuonna merkittävän osan tuloksestamme, 1,2 milj. Kiitämme jäseniämme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme rauhallista joulun aikaa. euroa, yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Hyvää joulua ja onnellista vuotta 2020 De_19122019_34.indd 37 11.12.2019 10.18. Lue lisää Tradekan lahjoituskohteista tradeka.fi/blogi
40 Demokraatti jotta kaikilla olisi Mahdollisuus elää hyvää arkea. Jyty on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäsenliitto. HYVÄÄ JOULUA! Julkisja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien ja seura kuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viranja toimenhaltijaa. WWWJYTYLIITTOFI Hauskaa joulua ja iloista uutta vuotta 2020! Glad jul och lyckosamt nytt år 2020! De_19122019_34.indd 40 11.12.2019 10.19
41 Demokraatti SIVISTYSLIIKE hengenpimeyttä vastaan Avoimen ja suvaitsevaisen joulurauhan puolesta Rauhallista joulua! Feminististä joulua ja tasa-arvoa uuteen vuoteen 2020! Demarinaiset toivottaa De_19122019_34.indd 41 11.12.2019 10.19
42 Demokraatti Tilaa Mipen ja Eeron uutiskirjeet nettisivuilta! Eurooppa liikkeessä – pidetään yhteyttä! MEP MIAPETRA KUMPULA-NATRI miapetra.kumpula-natri@ep.europarl.eu www.miapetra.fi MEP EERO HEINÄLUOMA eero.heinaluoma@ep.europarl.eu www.eeroheinaluoma.fi Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä S&D toivottaa hyvää joulua! De_19122019_34.indd 42 11.12.2019 10.19
Rauhallista joulua! De_19122019_34.indd 44 11.12.2019 10.19. 44 Demokraatti Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Tänä vuonna lahjoitimme joulukorttirahat Hyvä Joulumieli -keräykseen
45 Demokraatti Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Hyvää joulua! Kotimaista pöytään sekä vegaaneille että sekaaneille! De_19122019_34.indd 45 11.12.2019 10.19
Nyt Vareksesta pääsee lukemaan myös tämän omalla äidinkielellä. – Mutta se murre, jota kuulee tänä päivänä kaduilla De_19122019_46.indd 46 11.12.2019 9.57. Hän muutti Turkuun 1980-luvun alkupuolella ja alkoi suunnata pankkimiesuralle, kunnes löysi itsestään kynäniekan. Otava julkaisi tänä syksynä Moukanpelin turun kielelle käännettynä nimellä Vareksenpoika piffa. Mut Jeesust mää kiitä siit et mää en ol sen hunsvoti äitiparka.’” Kirjailija Reijo Mäki tosin lanseerasi sankarinsa Vareksen tuolloin ihan murteettomalla yleiskielellä. Turun murrekin alkaa 35 vuoden päivittäiskuuntelun jälkeen sointua Mäen korvaan jo kotoisana. Tunnen kyllä sympatiaa vielä Ässiäkin kohtaan. 46 Demokraatti KULTTUURI Vares, henkke ja vere Turust Reijo Mäkeä voi lukea nyt myös ”alkukielellä”. Jos finaalissa olisivat Tepsi ja Ässät – vaikka tällä hetkellä se on aika teoreettinen mahdollisuus – niin ei olisi epäilystäkään, kumpaa kannattaisin. – Kyllä mä aika tavalla turkulainen taidan olla. Vapaaksi kirjailijaksi hän heittäytyi 1993, ja loppu on suomalaista dekkarihistoriaa. Monilta on saattanut unohtua se tosiseikka, että Mäki ei alkujaan ole Turun poikia lainkaan, vaan syntyjään Pohjois-Satakunnan Siikaisista. Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Kari Hulkko T ällaisen entreen suoritti 33 vuotta sitten muuan turkulainen yksityisetsivä rikosromaanissa Moukanpeli: ”Kämpäs oli hiuka hilseilevä ulko-ovi mis luki et ’Jussi Vares, lakiasioittentoimisto ja luattamuksellissi tutkimuksi’. Jussi Vareksesta on hänestä kertovan pitkän dekkarisarjan myötä tullut liki yhtä tärkeä turkulainen ”maailmanperintökohde” kuin Tuomiokirkosta, Föristä tai Tepsistä. Ensimmäiset kymmenkunta kirjaansa hän väsäsi leipätyönsä ohessa. Vareksen luoja Reijo Mäkeä puolestaan pidetään nykyään turkulaisuuden ruumiillistumana siinä missä Ruohosen veljeksiä, Numppa Nummelinia tai Marja Tyrniä. Jääkiekko on siitä hyvä indikaattori. Mitä muuta toisalt vois lukke simmosen kaveri oves ko o suorittanu lakitiätellises suunnille viis tentti kuudes vuodes ja kenest kummitätiki o sanonu et: ’Herra Jumala kummose ristin mää siit klopist ittelleni oti, uskovainen ihmine. Reijo Mäen alkutekstin on turuntanut Kari Suomi, joka on tehnyt varsinaisen työuransa fonetiikan professorina – yllätys, yllätys – Oulun yliopistossa, mutta, kuten kirjan tekijäesittelyssä todetaan, on ”Turus syntyny ja koulus käyny ja sinne harharetkiltäs palannu”. – Kyllä se silloin tänne muuttaessani särähti aika lailla, mutta nykyäänhän se on korville ihan mettä ja hunajaa, hän hersyttelee. Ei siinä voinut enää kuin... Sitten, kun tulin Turkuun, rupesin käymään Olavin Krouvissa, ja aloin istua pöydissä TPS:n pelaajien, valmentajien ja huoltajien kanssa. Jotakin asiasta kertoo se, että kakara-aikana olin Ässien kannattaja, ja mulla oli sellainen leikekirjakin, jossa oli kaikki Ässiin liittyvät jutut Satakunnan Kansasta. VAIKKA MÄEN puheesta erottaa yhä satakuntalaisen aksentin, vuosikymmenet Turussa ovat jättäneet kirjailijaan pysyvät jäljet
47 Demokraatti Vares, henkke ja vere Turust Reijo Mäki lähti 1983 Siikaisista suureen maailmaan – ja juurtui Turkuun. De_19122019_46.indd 47 11.12.2019 9.57
Poikkeisko sitä takas mennessäs kukkakioskil ostama Janatuisel sylillise ruusui ennen ko ruvattais valmistelema lähtö Börs Clubi riamuihi. Tänä syksynä ilmestynyt Tolvana on järjestyksessä jo 30. – ... vuosien mittaan ainakin siihen baaritiskidialogiin on valunut entistä enemmän murretta ja Turun katukieltä. Jos olisi, tältä se näyttäisi ja kuulostaisi (Kari Suomen Moukanpeli-käännöksen mukaan): ”Hämeenkadu SYP:i automatti kertos et Jussi Vareksen käyttötili saldo oli pennit pyäristettyinä 3 042 markka. Tekstikatkelmassa mainituista asioista vain (Hamburger) Börs on Turussa yhä kovaa valuuttaa. No, toi nyt oli pelkkä teoretisointi. Kari Suomi (vasemmalla) turunsi Reijo Mäen ensimmäisen Vares -dekkarin Moukanpeli. De_19122019_46.indd 48 11.12.2019 9.57. Kirjailija ja hänen kääntäjänsä. Muutamia syrjähyppyjä muihin Suomen kaupunkeihin ja ulkomaillekin on tehty. 48 Demokraatti DEKKARIT ja baareissa on vähän eri asia kuin tässä turunnetussa Vareksessani. Mutta kertovassa tekstissä en sitä ole käyttänyt. Ei minun tarvitse lähteä etsimään aineistoa tarinoihin muualta, summaa Reijo Mäki, jonka ei alun perin pitänyt edes kirjoittaa Varesta pitkäksi dekkarisarjaksi. Vareksen on ilmeisen hyvä haahuilla Aurajokivarressa – ja kirjailijan. Tuossa Moukanpeli-avauksessa Vares vielä seikkaili etupäässä pitkin Eurooppaa, mutta sittemmin hän on asettenut hyvin tiiviisti Turkuun. Vares hipelöis saldokortti kädessäs melke minuti ja funderas et mitä pitäis tehdä. Niin Vareksen kuin hänen kavereidensa suuhun. – Tämä on meille molemmille kotikaupunki, ja siitähän sitä parhaiten osaa kertoa. Jussi Vares -tarina, ja siinä esiintyy muun muassa KHL-joukkue HC Tolvanat, entiseltä nimeltään Åbo Nittonhundratolv HC. Liekö Olavin Krouvin pöytäkeskusteluilla osuutta asiaan. REIJO MÄKI ei itse ole kirjoissaan turun murretta tai kieltä tähän asti viljellyt kovin taajaan, vaikka... Kari Suomi on vienyt sen korkeammalle asteelle, kääntänyt tekstini ei murteelle vaan turun kielelle, ja siinä onkin kirjan hauskuus, että sitä kieltä ei kuulekaan ihan joka bussipysäkillä. Maisemat, ihmiset, ilmapiiri ovat käyneet niin tutuiksi, että se helpottaa kirjoittamista. -” Siinäpä ajankuvaa kasarilta, jolloin Vareksen tilillä kahisivat ja kilisivät markat ja pennit, ja niistä huolehti SYP
Nordic noirin kärkipäässä keikutaan edelleen, ja siinä mielessä Jensen erottuu hyvässä esimerkiksi ruotsalaisista kollegoistaan, etteivät hirmutöiden tulilinjalla ole koko ajan naiset ja lapset. Teksti Rolf Bamberg VARSIN STYDILLÄ trillerillä Hirtetyt koirat käynnistynyt Jens Henrik Jensenin Oxen-sarja jatkuu ei ihan yhtä tiheällä, mutta edelleenkin hyvin otteessaan pitävällä kakkososalla Pimeän miehet. De_19122019_46.indd 49 11.12.2019 9.57. Lähes supermiehen ominaisuudet – tosin posttraumaattisella stressihäiriöllä raskautettuna – omaava ex-ammattisotilas Niels Oxen ja poliisin tiedustelupalvelu PET:in omapäinen tutkija Margarethe Franck ovat nämä Danehofista vihin saaneet jälkikoirat, jotka haluavat torpata sen häikäilemättömät puuhat. Ainakin kaksi Oxen-jännäriä on vielä suomentamatta. Taitavasti hän myös matkan varrella kasvattaa Danehof-kuvioita niin suuriin ja kyynisyydessään kylmääviin mittoihin, ettei sarjan tulevia osia voi jättää lukematta. Niinpä Franck toteaa Oxenin hetkittäin liki vainoharhaisista epäilyistä, että siinä on mies, jonka oikea käsi ei luotá vasempaan. Jens Henrik Jensenin Oxen-sarja etenee kakkososaan. Yhä keskeisemmin kuvioissa hämentää myös PET:in päällikkö Axel Mossman, josta tarkoituksellisesti on tehty niin liukas hahmo, ettei lukijan ole helppo saada selkoa, onko tämä hyvisten vai pahisten leirissä – vaiko vähän molemmissa. Siinä mielessä nimi on vähän vajavainen, että Danehofin ytimeen kuuluu nyt myös yksi nainen, edellisessä osassa tapetun suurlähettiläs Corfitzenin tytär. KIRJA Oxen-sarjan kyyninen peli kiristyy entisestään. Kirjan nimi viittaa avaustarinasta tuttuun Danehofin valtaklikkiin, sisäpiirin sisäpiiriin, jossa joukko tanskalaisen talouselämän, oikeuslaitoksen ja politiikan mahtihenkilöitä tekee näkymätöntä vallankaappausta kokoamalla yhteiskunnan nyörit omiin käsiinsä. No, tällaiset epäuskottavuudet pitää vain suostua nielemään, jos ylipäätään aikoo rikostrillerin lajityypistä nauttia. Jensenin Oxen-kirjojen valtti on juuri siinä, että nimihenkilöä lukuunottamatta kehenkään ei oikein voi luottaa. Ja ihan nautittavaa luettavaa Jensen on taas loihtinut. Danehofilaisen mahtimiehen linnaan asennetaan salakuuntelulaitteet tuosta vain, jättiluokan lavastusoperaatiot sujuvat kenenkään epäilemättä, Oxen selviää nalkista kuin nalkista, vaikka vastassa olisi hänen veroisiaan erikoiskoulutettuja sotilaita. Sen sijaan se vähän häiritsee, että keskushenkilöille mahdottomilta tuntuvat asiat ovat niin helppoja. PIMEÄN MIEHET pääsee liikkeelle hieman jähmeästi, mutta koska Jensen kirjoittaa hyvin ja Sanna Mannisen suomennos on laadukasta, kirja ei hitaassa kiihdytyksessäänkään uuvuta. Sanna Manninen WSOY 2019, 458 s. 49 Demokraatti Vallan hämärä linnake Jens Henrik Jensen: Pimeän miehet Suom. Varoitus: älkää käykö kurkkimassa kirjailijan kotisivuilta kahden seuraava Oxen-kirjan sisältöjä, voitte nääs törmätä spoilereihin. Ja sama ralli jatkuu, kun Danehof jatkaa sekä sisäistä puhdistustyötään että sen jäljille päässeiden henkilöiden jahtaamista
Tänä syksynä Venäjän Vihtorin ystäviä ilahdutettiin kuitenkin uudella opuksella, ja vasta se tuntuu sulkevan Kärpän tarinan lopullisesti. 50 Demokraatti Matti Rönkä: Uskottu mies Gummerus 2019, 303 s. Vähän yllättäen – ainakin jos ajatellaan tämän olevan viimeinen Kärppä-kirja – kirjailija tuo estradille vielä selviä kakkospäähenkilön aineksia omaavan tyypin. Kun Kärpän hämärähköjen puuhien tutkailijana sarjan aiemmissa kirjoissa esiintynyt rikostutkija Teppo Korhonen on kuollut satunnaiseen luotiin, hänen paikalleen astuu Max Paappa. Nyt alkaa olla jo makuasia, sijoittaako tätä Uskottu mies -romaania orjallisesti dekkarigenreen enää lainkaan. Kielellisestihän sarja on ollut läpikotaisin laatutavaraa. Sieltä itäsuunnalta Rönkä on kaivanut romaaniensa näyttämölle läpi sarjan hienosti piirrettyjä sivuhenkilöitä. KIRJA Vielä kerran Kärppänä baanalle Venäjän Vihtorin pitkät ja kauniit jäähyväiset. Tämä persoonallinen rikosylikonstaapeli on inkeriläistaustainen, joten hänellä on erityisavuja ymmärtää Kärpän sielunmaisemaa. Tällä reissulla Kärppä kohtaa myös oman käden kautta kuolleen ystävänsä Pavel Ljudinin äidin, joka on romaanihahmona mitä riemastuttavin. Siitähän olisi vaikka spin off -dekkarisarjaksi... Paapassa onkin heti hyvät ja särmikkäät romaanihahmon ainekset läjässä. Kun Matti Rönkä stoppasi Kärppä-sarjansa vuonna 2013 mainioon teokseen Levantin kyy ja vaihtoi toviksi niin sanotusti keskeisproosaan, moni ehti jo ajatella, että se oli siinä, se Kärppä-saaga. TUNTUU, ETTÄ Röngän kerrontaan on tarttunut kahden romaanin verran perusproosaa kirjoitettuaan vähän toisenlainen poljento kuin Kärppä-sarjan alkupään teoksissa. Toki hän on häärännyt hyvin tummanharmaalla vyöhykkellä alaja normimaailman välissä, mutta ainakin henkilökohtaiselta etiikaltaan rehtinä ja reiluna. Juuri se, menneen – ja tulevan – pohdinta, on kirjan kuluissa keskiössä. Tiukimmat trillerimäiset juonteet kun ovat aika vähissä, mitä nyt muutama kiperä tilanne tulee eteen Kärpän käväistessä itänaapurissa kuskaamassa sinne salaista tietoa ja tekemässä vähän tiliä menneisyyden kanssa. Ei luonnevikainen poliisi, ei omalakinen desperado vaan myönteiseksi piirretty venäjänkarjalainen maahanmuuttaja. De_19122019_50.indd 50 10.12.2019 10.18. RÖNKÄ LOPETTAA romaaninsa Viktor Kärpän 50-vuotispäiviin, jonne saapuvat kaikki läheiset ja ystävät: ”Pizzerian DEKKARIT Matti Rönkä vapauttaa Viktor Kärppänsä seesteisille ikämiespäiville. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Liisa Valonen V iktor Kärppä on ollut virkistävä poikkeus suomalaisten dekkareiden ”sankari”galleriassa
Poliisejakin oli tullut. Hänen uusin rikosromaaninsa Horros on yhtä valtoihinsa ottava kuin sitä edeltänyt, Ruotsin parhaaksi dekkariksi vuonna 2017 valittu Lemmikki. 51 Demokraatti Camilla Grebe: Horros Suom. Nuo ihmiset tarvitsevat. KIRJA isonenäinen Erhart oli täällä ja parturi, Teboilin veljekset ja Malmin Elvis ja ne kaksi vanhempaa siskosta, jotka ajoivat polkupyörällä ja leijuttivat ympärilleen pölyä 80-luvun kauneudestaan. Romaanin kolmas kertoja on Sa muelin uskovainen äiti Pernilla, joka lähtee kotoaan häätämänsä poikansa perään. Sari Kumpulainen Gummerus 2019, 597 s. Myös muistisairauden vaivaama profiloija Hanne Lagerlind-Schön ja Lemmikin pääosassa ollut Malin (edelleen sukunimettä) ovat rikoselvittelyssä mukana. Haluan elää.” Tuskinpa minulla on koskaan ennen ollut pala kurkussa dekkarin lukemisen lopettaessani. Tuskinpa, vaikka eihän näistä koskaan tiedä. En minä vielä kuole. Supon Varis oli luikkinut nopeasti pois, antanut vitsaillen Supon viirin.” Romaanin viimeisillä riveillä Kärppä pohtii tulevaa, ja toivoo lopullisen lähtönsä joskus aikanaan olevan vaivaton. Hän päätyy vammautuneen pojan hoivaajaksi outoon taloon, jonka emäntä Rakel tuo hetkin mieleen Stephen Kingin Piinan Annie Wilkesin. Minä haluan. Niitä varten minä olen. Elää minun pitää. Tuota ylevää ”haluan elää” -päätöstä ei mielestäni kuitenkaan kannata vesittää. Nyt ensi kerran oli, ja sentään noin 50 vuotta tätä genreä on tullut koluttua. Se on kolmas osa sarjaa, jossa tutkintapuolella on joka kirjassa samoja keskushenkilöitä, mutta aina painotuksia vaihtaen. Mutta jättääkö Rönkä loppukohotuksellaan portin Viktorin paluulle ehkä vielä auki. Lopetus on hurmaavan pateettinen: ”Mutta minua tarvitaan vielä. En tahdo. Horroksen rikosjuoni on nyt mutkikkaammin viritelty kuin edeltäjässä, mutta polveilevanakin se pysyy hyvin formussa ja pitää otteessa alusta loppuun. Rikoksia Horroksessa on monen sorttisia, ja niiden ytimessä on sekä omaa syytään että ilman sitä parikymppinen Samuel, joka lähtee pakoon huumepomoa, jolle on tehnyt oharin. Luuseripoika joutuu outoon taloon Teksti Rolf Bamberg ”P ohjolan dekkarikuningattatreksi” on kustannusmaailmassa oltu kruunamassa millon ketäkin, mutta omalla kohdallani hän on tähän asti ollut kiistatta Åsa Larsson. Nyt poliisin näkökulmahenkilönä on perhetragedian kokenut Manfred Olsson. Niinpä kohotan alamaisen nöyryydellä valtaistuimelle Camilla Greben. Eikä pidä. De_19122019_50.indd 51 10.12.2019 10.18. Kaikissa kirjan keskushahmoissa, niin hyvissä kuin pahoissa, on enemmän kuin yksi puoli. Hän näyttää kuitenkin luopuneen vallasta, kun ei ole julkaissut uutta Rebecka Martinsson – tai muutakaan jännäriä yhdeksään vuoteen, vaan on tehnyt yhdessä Ingela Korsellin kanssa nuorille suunnattua (suomentamatonta) fantasiasarjaa. Greben kirjojen voima on juuri erittäin taidokkaasti limitetyssä näkokulmavaihtelussa ja kiinnostavissa ihmiskuvissa. Monista skandikollegoista erottuen Greben kirjojen henkilöistä löytyy myös viistoa huumoria, ei vain yksiselitteistä pahuutta tai viattomuutta
On ajelehtimiseen taipuvainen kertojaminä (joka teatterin käsiohjelmassä kulkee roolihahmona K – kirjailija), on hänen jo lapsuudessa solmittu ystävyytensä varakkaan suvun vesaan Alexiin ja on tämän sisar Stella, jonka kanssa K:lle viriää noin elämän mittainen rakkaussuhde on/off-pohjalta. Jossain kohdin jopa sellaisella vaikeusasteella, että aukeamatta jää. Paikoin aika säälimätöntäkin: totta kai kaventaa henkilögalleriaa, mutta tämän romaanin kohdalla myös rikkoa kronologia, sekoittaa kertojaääniä, luoda uusi etäännytyksen taso, jossa tehdään teatteria teatterissa. RIKINKELTAISEN TAIVAAN perustarina keriytyy kolmen ihmisen ympärille. Kaikkea sitä, mistä suuret tarinat on tehty. Von Bagh ja Baran kertovat tarinan toisin. Yksi sanoisi suoraan että vaikea, toinen vielä tylymmin että mahdoton. Romaanina (ilmestyi 2018) se on lukijaystävällistä isoa kerrontaa, rakkausystävyysja sukutarina, joka venyy yli 40 vuoden aikajanalle. Näin syntyy kyllä koko ajan valppaana pitävää teatterikerrontaa, mutta ei oikein suurta kertomusta. Kasinojuppikauden pyörteissä ja sukuomaisuuden perijänä Alexista tulee menestyvä liikemies, K:sta taas kehkeytyy ainakin yhden romaanin edestä menestyskirjailija, ja Stellasta ensin näyttelijä, sitten viestintätoimiston pyörittäjä. Minä muotoilen, että se on vaativa. En ole varma, voiko tässä tapauksessa niin sanoa. Suloiset lapsuuden kesät Kirkkonummella Alex ja Stella Rabellin sukukartanossa vaihtuvat tempoiluksi helsinkiläisten suomenruotsalaisten nuorten yhteisössä, jossa bailtaan, naidaan ristiin rastiin, etsitään suuntia niin ihmissuhteissa kuin uraratkaisuissa. Jättämällä paljon kertomatta, antamalla näyttämökuvien puhua, haastamalla katsojaa täyttämään kerronnan aukot omilla kuvitteluillaan. Kansallisteatterissa nähtävä Juhana von Baghin ohjaus ja Michael Baranin dramatisointi Kjell Westön Helsinki-epiikan viimeisimmästä mestariteoksesta Rikinkeltainen taivas on siis aika kova pala. Baranin dramatisointi tavoittaa kyllä romaanin hengen, mutta hyvin sirpaleisena – ei sitä, missä Kjell Westö on tämän maan kirjailijakunnan ehdotonta kärkikastia: tarinankerronan lumovoimaa, tarinankuljetuksen koukuttavuutta. 52 Demokraatti TEATTERI Unohda Helsinkiepiikka, sen sankarit ja sanomukset... PARI VUOTTA sitten Michael Baran dramatisoi Kansalliseen onnistuneesti Westön edellisen romaanin Kangastus 38, Kjell Westö: Rikinkeltainen taivas Suomen Kansallisteatteri, pieni näyttämö Ohjaus: Juhana von Bagh – Dramatisointi: Michael Baran – Koreografia: Jyrki Karttunen – Lavastus: Kati Lukka – Valot: Ville Toikka – Videot: Pyry Hyttinen – Äänisuunnittelu: Tatu Nenonen – Rooleissa: Pyry Nikkilä, Timo Tuominen, Annika Poijärvi, Juha Varis, Pirjo Lonka, Johannes Purovaara DRAAMAKOMEDIA De_19122019_52.indd 52 11.12.2019 15.40. Kun yli 450-sivuista kirjaa ei tietysti voi siirtää järjellisessä kestossa suoraan näyttämölle, dramaturgin on täytynyt tehdä sille jotain – eli paljon. Intohimoisia rakkauksia, tragedioita, katkeruutta, ystävyyksiä. Aina, kun K:n, Stellan ja Alexin kolmiyhteyteen perustuva stoori olisi hamuamassa vähän eeppisempiä mittoja, se katkotaan näytelmärakenteessa takaumiin tai flashback-tyyppisiin kohtaustoistoihin. Teksti Rolf Bamberg Kuva Katri Naukkarinen J oku käyttäisi siitä joka paikkaan juurtunutta adjektiivia haastava. Tällaiset operaatiot noteerataan onnistuneiksi, kun niistä jää kokemus, josta voi sanoa, että ”näyttämötoteutus tekee oikeutta romaanille”. Juhana von Bagh ja Michael Baran kertovat Kjell Westön tarinan toisin. Dramaturgi ja ohjaaja eivät anna tarinan kasvaa näyttämöllä suureksi
Se myös keventää, tuo vähän koomista virettä muuten aika totiselle näyttämötouhulle. Tämä esitys alkaa, totta kai, lopusta, siirtyy alkuun, toistaa alun äänitettynä, ja alkaa loikkia tarinassa eteen ja taakse kertojaääniä vaihdellen. Näyttämöllä on koko ajan kaksi minäkertoja K:ta: nuorempi (Pyry Nikkilä), joka seilaa läpi sekoitettua kertomuksen pitkää aikajanaa, ja vanhempi (Timo Tuominen), joka katsoo elettyä etäisyyden päästä, jopa häiritsee sen kelausta, kun häslää omasta tekstistään valmistetun teatteriesityksen bäkkärillä. De_19122019_52.indd 53 11.12.2019 15.40. Ovatko he katsojina jopa edullisemmassa asemassa, kun eivät joudu yrittämään sitoa valloillaan olevia romaanin juonilankoja yhteen. Eipä sitä tosin kannata kenenkään murheeksi asti pohtia, sillä tässä roolien sekoittelussa ja kuuden näyttelijän esittäessä koko romaanihenkilöstöä minkään ei tarvitse olla kovin näköistä. Ehkä Kansallisteatterin katsomoon asettuessaan pitäisikin ottaa ohjenuoraksi Paavo Haavikon alkulauseet hänen Kalevala-aiheisesta käsikirjoituksestaan Rauta-aika: ”Unohda Kalevala, sen sankarit, sanat, sanomukset, unohda mitä heistä olet kuullut...” Siis unohda Rikinkeltainen taivas, sen sankarit... Vaan kun ei pysty. Kangastuksessa traaginen, kahta aikakautta leikkaava tarina säilytti kuitenkin näyttämöllä Rikinkeltaista taivasta ehjemmin formunsa. ja kiehtovana, kaivattavana. Näyttelijöistä kaksoisminä Tuomisen/ Nikkilän ohella eniten tilaa on Annika Poijärvellä, jonka Stella eri ikävuosillaan näyttäytyykin rakastettavana. Stellan ja kirjailija K:n (Annika Poijärvi ja Pyry Nikkilä) on/off -rakkaussuhde pysyy keskiössä myös Rikinkeltaisen taivaan näyttämöversioinnissa Kansallisteatterissa. Ja raivostuttavana... Niin vahva Westön jättämä jälki on. He eivät joudu vaivaamaan päätään sillä, onko Stella tai Alex tai Rabellien vanhempi polvi oikean oloisia lavalla. Se antaa lisäluonnetta romaanin nimettömälle minälle. Rakkauden ensi puraisuja. 53 Demokraatti jossa hän esimerkiksi siivutti päähenkilön kolmen näyttelijän limittäin mutta myös simultaanisesti esitettäväksi. Tämä keskeinen ratkaisu toimii varsin kiehtovasti. RIKINKELTAISTA TAIVASTA katsellessa tuli mieleen, että mitähän ne, jotka eivät ole kirjaa lukeneet, ottavat esityksestä irti. Kauniisti toki huipentuu tämäkin. Niin pakahduttava se tarina katoavaisesta rakkaudesta ja ystävyydestä, silti ikuisesta
Kakkososan juoni ei ehkä ole niin dramaattinen kuin edeltäjässään, sillä tästä oikeastaan puuttuu selkeä pahuuden edustaja. Elsan ja Annan silmät ovat puolen naaman kokoa ja ilmava liikekielikin tutun oloista japanilaisesta piirroselokuvasta. 54 Demokraatti ELOKUVAT Pohjolan voimaa Disney-uutuus Frozen 2 kantaa pehmeästi huolta myös alkuperäiskansoista. Aasian markkinoista pitää kaiketi yrittää kisata sikäläisten studioiden kanssa. Aika rasittavaahan Olafin hölötys välillä on, sekä animaatiohahmojen että elokuvan katsojan korvissa, mutta onneksi monesti myös hauskaa. Pohjoisen ruskaiset maisemat avautuvat komeina panoraamoina valkokankaalle, toiminnallisissa kohtauksissa on voimaa ja vimmaa, kun suuret luonnonvoimat pääsevät valloilleen. Eli nyt mennään jo aika omillaan, mutta käsikirjoituksessa luotetaan silti enemmän perinteisen sadun taikaan kuin lattean imelään Disney-formaattiin, jossa kaikki särmikkyys hiotaan tarinasta pois. Lumottu metsä, jonka ilman, tulen ja maan henget ovat kietoneet ikuiseen sumuun, vetää Elsaa puoleensa selvittämään, mistä hän on saanut jäätävät taikavoimansa ja totuuden Arendellen valtakunnan historiasta. Kun noita voimia ovat liikuttamassa henget ja niitä kehollistamassa järkäleet eli elävät kalliot, riittää seikkailussa jylyä. Kuningatar Elsan ja prinsessa Annan valtakunta Arendelle joutuu toki uhan alle, mutta enemmän ympäristöolosuhteiden vuoksi kuin jonkun tietyn tyypin koettelemana. Alkuperäisestä Lumikuningattaresta ei tässä kakkososassa kylläkään ole enää jäljellä kuin häivähdys ykkösosasta tutuissa keskeisissä hahmoissa ja eräässä repliikissä yksi vitsikäs viittaus kirjailijaan itseensä. De_19122019_54.indd 54 10.12.2019 10.23. C. Frozen 2:ssa on myös aika paksusti alleviivattua humaania sanomaa alkuperäiskansojen oikeudesta omiin maihinsa, kun Elsalle ja Annalle selviää, että heidän isoisänsä on patohankkeellaan ollut niitä riistämässä pohjoiskansalta. Teksti Rolf Bamberg D isneyn Frozen-elokuvilla on näin pohjoismaisen aikuis katsojan silmissä yksi vahva etu. Andersenin ehta satuklassikko. Verrattuna Leijonakuninkaan, Pocahontasin tai Mulanin kaltaisiin enemmän patetialla kuin kunnon seikkailulla jälkiä jättäneisiin ysärituotantoihin, Frozen 1 ja 2 ovat tietokoneanimoinnin aikakauden tuotteinakin hengeltään lähempänä Disneyn varhaisia klassikoita, Lumikkia, Tuhkimoa, Peter Pania ja kumppaneita. KOSKA JUONIAINES on Frozen 2:ssa vetelämpi kuin ykkösessä, sen vahvin lumovoima on komeissa kuvissa. Niissä on, hyvin löyhästi tosin, pohjana tanskalaismestari H. Hahmoissa vähän häiritsee Disney-studioiden kosiskeleva tyyli viedä niitä japanilaisen animen suuntaan. FROZEN 2:SSA on koossa ykkösen ”huurteisesta seikkailusta” tuttu vanha perusjengi: Arendellen kuninkaalliset sisarukset Elsa ja Anna, jälkimmäistä yhä vonkaava saamelaiskaiffari Kristoff, tämän luottoporo Sven sekä totta kai se Disney-animaatioiden pakollinen koominen veijarihahmo eli lumiukko Olaf. Anna ei tietysti sisartaan yksin matkalle päästä, mistä seuraa, että Kristoff kin poroineen tuppautuu reissulle, eikä kestolumiukko Olafia pidä seurueesta poissa mikään
Fabiennen Yhdysvaltoihin avioitunut tytär Lumir saapuu perheineen Pariisiin äidin muistelmien houkuttamana. Se täyttyy puheesta, se setvii perhejännitteitä, se kuvaa elokuvamaailman hierarkioita samalla pulppuavuudella kuin kymmenet ranskalaiset, italialaiset, espanjalaiset jne. Muuten kahta maailmaa, ranskalaisen taiteilijaperheen arkea ja elokuvatyötä, naittava tarina on jopa kliseinen ja jotenkin rauhaton. Elokuvan raikkaimman roolin tekee tähtien katveessa kuitenkin Lumirin Charlotte-tytärtä esittävä Clementine Grenier. Fabiennen muistelmat Ohjaus: Hirokazu Kore-eda Pääosissa: Catherine Deneuve, Juliette Binoche, Ethan Hawke, Clementine Grenier 2019, 106 min. 55 Demokraatti Frozen 2 Ohjaus: Chris Buck ja Jennifer Lee Pääosissa: (suomenkielisen version ääninäyttelijöinä) Saara Aalto, Katja Sirkiä, Tero Koponen, Petrus Kähkönen, Suvi Teräsniska 2019, 104 min Ensi-ilta 25.12. Siksi niihin pitää kirjoittaa paljon mahtipontisia musikaalibiisejä, mutta tästä kakkosesta ei löydy niin ilmeistä superhittiä kuin oli ykkösen Oscarilla palkittu sävelmä Let It Go. Fabiennen muistelmien (alkunimeltään ytimekkäämmin mutta moniulotteisemmin Le verité eli Totuus) vetovoima perustuukin siihen, että sen problemaattista äiti-tytärsuhdetta ovat aukomassa 1960-luvulta lähtien säihkynyt Catherine Deneuve ja 80-luvun puolivälissä läpimurtonsa tehnyt Juliette Binoche. Deneuve esittää oikukasta filmidiiva Fabienne Dangevillea, jonka uutta elokuvaa parhaillaan kuvataan. Välit ovat vuosien saatossa vähän viilenneet, eikä tämä vierailu näyttäisi niitä pahemmin lämmittävän. Suomeksi puhutussa versiossa riittää lauluvoimaa kun mukana ovat jälleen Saara Aalto ja Katja Sirkiä ja uusina muun muassa Helsingin kaupunginteatterin musikaaliässä Petrus Kähkönen sekä Suvi Teräsniska. Seuraavan sukupolven ranskalaisstarako se siinä debytoi. Deneuve solahtaa diivan rooliin totta kai täysin vaivattomasti ja Binoche tekee tämän tyttärenä takuuvarmaa työtä, mutta edes he eivät nosta tätä elokuvaa tavanomaisuuden hetteestä. Diivan valikoidut totuudet Teksti Rolf Bamberg V oi olla, että jotkut ranskalaisohjaajat ovat kateellisia japanilaiselle Hirokazu Kore-edalle ainakin siitä, että tämä on saanut ensimmäisen Euroopassa tehdyn elokuvansa pääosiin kahden sukupolven ranskalaiset ykköstähdet. Ensi-ilta 3.1.2020 PERHEDRAAMA Sukupolviensa ykkösnimet Catherine Deneuve ja Juliette Binoche mahtuivat samaan elokuvaan. Työn lomassa hän promoaa myös juuri painosta tullutta elämäkertaansa, jossa uhoaa kertovansa totuuden urastaan ja elämästään. Itseriittoisen diivan kirjalliset muistelot kun kertovat sitä kuuluisaa ”muunneltua totuutta” Lumirin paikasta Fabiennen perhe-elämässä. elokuvat ovat jo tehneet. Edellisellä elokuvallaan, Cannes-voittaja Shopliftersillä, kiitoksia keränneen Koreedan Euroopan debyytti näyttää... no, varsin eurooppalaiselta. SEIKKAILUANIMAATIO Frozenitkin on siinä mielessä monituotteistettu, että animaatioelokuvan lisäksi ne tulevat vääntymään myös musikaaleiksi, ykkönen on Broadwaylla jo viime vuonna kantaesitettykin. De_19122019_54.indd 55 10.12.2019 10.23
Syyskauden avannut Unto Vesa saa pohjustaa myös syksyn viimeisen ratkonnan. Olisikohan Arvid saanut vaikutteita kuuluisasta H. -’ Vaikka Afrikassa ollaan, hauska lastenlaulu ei ole rasistinen vaan pikemminkin ekologinen, sillä siinä uutta innovaatiota kehittelevät marakatit, nuo nopeista ruumiin ja älyn liikkeistään tunnetut pikkuapinat. Tähtimaailman seikkailuja (1912) -kirjassa hän kuvaa maahan kohdistuvaa hyökkäystä ja avaruusmatkailua. En ole ihan varma, olisiko tuolla runolla Akatemian ovet avautuneet.” Matti Kärkkäinen on löytänyt runon myös toisesta Lydecken-kokoelmasta: ”Näyttää siltä, että en ole lapsena lukenut Lydeckenin teoksia, vaikka kirjailijan nimi jollakin tavalla tuttu onkin. Wellsin romaanista Maailmojen sota (1898), joka kertoo marsilaisten hyökkäyksestä Englantiin. Iloiset hottentotit. Onko taikalanka ollut joskus yleisesti käytössä ollut sana. CBS-radion lähetys sai monet uskomaan kuunnelmaa todeksi, ja siitä väitetään aiheutuneen jopa pakokauhua.” J oulurunotehtävät ovat antoisia. Olin aikoinaan itse perustamassa Akatemiaa ja useita vuosia valitsemassa oppilaita Akatemiaan yhdessä Kullervo Järvisen kanssa. Telefooni Afrikassa. ”En ehdi nyt tarkistamaan asiaa, mutta täytyyhän sen olla Arvid Lydecken ja Pieni joululipas, (runosatuja lapsille) . Vihje taitaa viitata Arvid Lydeckenin runoon Salomaan joulu. ”Arvid Lydeckenin (1884–1960), nimimerkki Arvidyn, tunnetuin teos lienee laulettu lastenruno Telefooni Afrikassa: ’Tänä vuonna Afrikassa marakatit kerran / telefoonilaitoksesta kuulivat sen verran, / että jospa vainen jostain pitkän langan pätkän saa, / niin tuo lanka äänen kauas, sanges kauas kuljettaa. ”Arvid Lydecken oli myös ensimmäisiä tieteiskirjailjoita Suomessa. 56 Demokraatti Mielensäpahoittajilta kielletty moja. Visaruno Salomaan Joulu sentään on ’puhdashenkinen’.” * * * Pertti Vuorela tarttuu visavihjeiden scifi-osaan. ”On taas tullut aika toivottaa hyvää joulua Demokraatin kirjavisan suurille viisaille. G. Ne tuottavat aina hyvän sadon ja kirvoittavat visa väessä mukavia muistoja. Orson Welles ohjasi myöhemmin 1938 romaanista sovitetun kuunnelman Yhdysvalloissa. Hänen nimelleen perustettua palkintoa lastenja nuortenkirjalijoille on jaettu vuodesta 1969 lähtien.” Sirpa Taskisella on aiheellinen toivomus: ”Toivottavasti kukaan kärkäs sijaisloukkaantuja ei huomaa, että Arvilyn teksteissä saattaisi olla ainesta erinäiseenkin mielenpahoitukseen. Lumipyry Afrikassa näytti pääosin oudolta teokselta. Jos on, miten hienon sanan olemmekaan menettäneet!” Myös Mauri Panhelainen noteeraa edellä mainitus runon. Kiitos syksystä ja hyvää joulun aikaa ja terveiset visakumppaneille!” Vesan valtio-oppinut akateeminen kollega Pertti Timonen aktivoituu taas juhlapyhien alla. Tuttu oli vain runo Puhelin Afrikassa, joskin hieman muuttuneessa muodossa: puhelin oli muuttunut telefoniksi ja taikalankalaitos telefonilaitokseksi. Lydecken oli leimallisesti lastenja nuortenkirjailija, mutta sijoitti teoksiinsa myös tieteiskirjallisuuden teeDe_19122019_56.indd 56 11.12.2019 9.47. Olin juuri juhlimassa Viita-akatemian 30-vuotistaivalta
Arvid Lydeckenin Salomaan jouluhan se on. Vuoden viimeinen palkinto Pertti Timoselle. Aika kivasti pitävät loistavat Vaara-kirjastojen virkailijat Visakirjailijaa esillä. Otavan kuvitusosaston hoitajana Lydec ken toimi 1906–1916 ja sitten helsinkiläisen Strindbergin taidesalongin johtajana vuodesta 1917 kuolemaansa 1960 saakka.” * * * Vaarojen miehellä Eero Reijosella oli lapsuuden peruina hyvät pohjat ratkaisuun. Visakallo saa tässä pähkinässä snadisti kotikenttäetua, sillä visakirjailija on aito Pohjois-Karjalan tuote. Nyt on haussa lajityypin varhaisempi edustaja, yli sata vuotta sitten kirjoitettu. 57 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 22 Tässä lehdessä on noita dekkareita ruodttuna, joten jatketaan samassa genressä. Ei tosin mitään kivenpyörittäjän jälkikasvua, niin kuin eräät, vaan itsensä Utran lasitehtaan patruunan poika. ”Tämä visakirjailija ja joulurunon rustaaja oli kyllä kyvyiltään monitaitoinen ja sen myötä tämän vuoden visapähkinöistä yksi maukkaimmista. Muuan trillerimestari ohjasi yli 80 vuotta sitten tähän kirjaan pohjautuvan varsinaisen läpimurtoelokuvansa. Ymmärsin, että suurin osa salaliittolaisista oli eräänlaisia oppineita anarkisteja, jotka pyrkivät vallankumoukseen, mutta heidän lisäkseen oli vielä rahoittajia, jotka tavoittelivat voittoa. Perusteellisemmin visavastauksista löytyy Demokraatti.fi-verkkosivuiltamme. Arvid Lydeckenin nimi on painunut mieleen koulun runotuokioista ja myös lapsuuden kirjastosta lainatuista runoteoksista. Kaukana kaikkien hallitusten ja armeijoiden taustalla oli suuri maanalainen liike, jota johtivat erittäin vaaralliset ihmiset. Kekseliäs mies saattoi tehdä kosolti rahaa kurssien laskiessa, ja molempien luokkien tavoitteena oli yllyttää eurooppalaiset toisiaan vastaan.” Mielensäpahoittajilta kielletty Tuulikki Lepomäki-Lahtinen kiittää visaisäntää perinteisestä joulun runotehtävästä. ”Kerron teille nyt kuulemani niin hyvin kuin sen ymmärsin. Mikä maailmansodan enteitä henkinyt jännäri, kuka korkeisiin asemiin ylennyt kirjailija sen kirjoitti. Uusia painoksia ei juurikaan ilmesty, koska muualla Suomessa tämä taitava kynämies on jäänyt ansioitaan vähemmälle huomiolle.” Jaana Pikkarainen-Haapasaari tuumaa, että ”näköjään löydän näitä runoilijoita helpommin kuin proosan kirjoittajia”. Lydecken syntyi Kontiolahdella 1884 ja kuoli Helsingissä 1960. ”Nyt ei tarvinnut kovin kauan pohtia, kun runo tuntui jo lapsuudesta tutulta. mennessä sähköpostilla kirjavisa@ demokraatti.fi. Mutta ne kirjat alkavat olla jo ikäkuluja, melkein lainauskelvottomassa kunnossa. Eero Pirttijärvelle on puolestaan käynyt vähän samoin kuin tämän tehtävän asettajalle eli ”sattumoisin olin etsinyt joulurunoja ja törmännyt tähän.” Sattumoisin tai ihan muistista kaivaen runon tunnistivat myös Merja Jutila, Juhani Niemi ja Tauno Telaranta. Kirjailijatyön ohella hän toimitti lastenlehti Pääskystä yhdessä Anni Swanin ja Helmi Setälän kanssa. Vastaukset joulupyhien tähden vasta 3.1. (rb) De_19122019_56.indd 57 11.12.2019 9.48. Yhdelle palkinto. Eihän tämä sanaseppo mikään Kaisa Mäkäräisen veroinen julkkis niillä perillä ole, mutta ainakin koululaiset saavat taatusti tietopaketin pitäjän kovimmasta karpaasista, siis omassa sar jassaan. Lehti ilmestyi 1906– 1935. Hän oli saanut tämän selville vahingossa; hän kiinnostui: hän jatkoi pidemmälle; ja sitten hän jäi kiikkiin
Luotettava maalivahti on jouk kueen tukiranka. Saatamme muistaa ne Urheiluruu dussa näytetyt klipit, joissa maalivahti mokaa. Kun vastustaja lähestyy pallon kanssa, pakin tehtävä on huolehtia, etteivät molemmat tule ohi. minuutilla Maalivahdin tehtävä on joukkueen viimeisenä lukkona estää maalin synty minen. Ensimmäinen ottelu oli ikimuistoinen. Hän on ensimmäinen, jota kiitetään pelin voittamisesta. YKSI KENTTÄPELAAJAN tärkeimmistä ominaisuuksista on tasapaino. Katsokaa Lionel Messiä! Vaikka vastustaja koet taa horjuttaa häntä ties millä keinoilla, Messi ei kaadu ja pallo pysyy mukana. Mutta seuraavassa hetkessä sama maalivahti voi torjua rankkarin ja nousee kaikkien juhlituksi sankariksi. Ehkä maalivahti voisi virheen sattu essa ainakin koettaa tuijottaa otsa kur tussa sitä vasenta pakkia. On myös kolmas tapa, jossa yhdistyvät ensimmäinen ja toinen, ja minulle kävi niin. Maalivahti saa usein katsella rauhassa, kun oman jouk kueen peli kulkee. Hänestä olisi tässäkin lajissa varmasti tullut huipputason tekijä. Vielä hyvä vinkki Pink Floydin rum pali Nick Masonilta: jos satut soittaes sasi tekemään virheen, tuijota silloin vi haisesti basistia. Se on aina mahdollista, mutta siihen tarvitaan onnea. 58 Demokraatti PELIN PURKU Maalivahdin taivas ja helvetti Jalkapallossa maalivahdin matka helvetin portilta paratiisin portille tapahtuu sekunneissa, kirjoittaa toimittaja Jyrki Liikka. SuomiLiechten stein ottelussa Huuhkajien maalivahti Lucas Hradecky taisi ensimmäisen kerran koskea palloon vasta 25. Hieno kirja, mutta hämmennystä herätti näyttelijänä kunnostautuneen Loirin rooli urheilijana. Tarina kertoo, että Loiri oli katso massa Helsingin olympialaisten jalka pallon loppuottelua UnkariJugoslavia, missä jugoslavialainen maalivahti Vladimir Beara torjui rangaistuspotkun. Yksi kamalimmista mokista on, kun maalivahti ryhtyy heittämään palloa kentälle ja pallo takertuu omituisesti ves karin käteen ja hän heittää pallon omaan maaliinsa. Matkasimme vierasotteluun Raaheen, jossa pääsimme pelaamaan ruohoken tällä. Tasapeliin an nettiin avaimet, mutta saamamme rank kari epäonnistui, pallo vilahti yli maalin. Maalivahdin ja rockyhtyeen rumpalin hommassa on jotain samaa. Olen itsekin pitänyt päälläni maali vahdin paitaa. Maalivah din tärkeimpiä ominaisuuksia ovat ulot tuvuus ja oikeaaikaisuus, joka taas tar koittaa jonkinlaista pelisilmää. MAALIVAHDIN PAIDAN selkämyksessä on usein numero 1. Jalkapallon jumalat ovat arvaamattomia ja matka helvetin portilta paratiisin portille tapahtuu se kunneissa. Hävisimme vain 1–0. Hradeckyn lailla Rolling Stonesin rumpali Charlie Watts katselee suuren lavan takaosassa monien metrien päästä, kun muu yhtye heiluu lavan etuosassa, ja pitää samalla bändin soiton kasassa. Pakilla taas on kaksi tehtävää. Jos tämä ei onnistu, seuraava askel on tolppien väli. Ja samalla se on kamalin. 58 Demokraatti De_19122019_58.indd 58 10.12.2019 10.40. Sivuhuomautuksena mainitta koon, että onpa maajoukkueessamme ol lut valmentaja, jonka mukaan ”joukkue ei tarvitse mitään tasapainotaitureita.” Messi on pätkä, mutta maalivahdille ei ole haitaksi, jos hän on pitkä. Maalivahdin tavoit teena on nollapeli, joka tarkoittaa täydel listä suoritusta. Jos hänet kaadetaan, tuomari joutuu usein viheltämään tilanteesta vapaapotkun tai rankkarin. Päädyin maalivahdiksi ja tykkäsin siitä, sillä se on hienoin pelipaikka, mitä voi olla. Ensimmäinen tapa: Jos pallo ei pysy jalassa hyökkäys päässä eikä keskikentällä osaa jakaa palloa oikeaan suuntaan, jou tuu ensin vasemmaksi pakiksi. Toinen tapa on kerrottu lyhyemmin: joku haluaa maalivahdiksi. Tämä sankariteko innosti Loirin tolp pien väliin. Jalkapallo on joukkuepeli, jossa maa livahti on yksilöurheilija. Kirjoittaja on maalivahdin toimen ohella toiminut myös Alivaltiosihteeri-yhtyeen rumpalina. MAALIVAHDIN TEKEMÄT virheet näky vät tulostaululla. Kotikenttä oli näet hiekkakenttä. Kun pesäpallopitäjä Mu hokselle perustettiin jalkapallojoukkue 1978, olin joukkueen maalivahti. JOLLEKIN SAATTAA olla menneisyydestä tuttu Maalivahtikirja, jonka mannekii nina oli monipuolisuusmies Vesa-Matti Loiri. Hän on myös ensimmäisenä tulilinjalla, jos jouk kue päätyy tappioon. Teksti Jyrki Liikka / Kuva iStock P erinteisesti on kaksi tapaa päätyä maalivahdiksi
59 Demokraatti De_19122019_58.indd 59 10.12.2019 10.40. 59 Demokraatti MAALIVAHDIN TAVOITTEENA ON NOLLAPELI, JOKA TARKOITTAA TÄYDELLISTÄ SUORITUSTA
Lue uutiset verkossa: Demokraatti.fi POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! Lataa sovellus Seuraa meitä myös somessa. 60 Demokraatti RAUHALLISTA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Seuraava Demokraatti ilmestyy 16.1.2020. De_19122019_60.indd 60 11.12.2019 15.33
De_19122019_60.indd 61 11.12.2019 15.33. 61 Demokraatti TEEMA » Jo ul u Pi m ei m m än vu od en aj an rie m uj uh la . Joulu on täynnä eri aikakausien perinteitä. JOULUA JOKAISELLE Valo syttyy pimeään
Asunnottomista 80 prosenttia on piiloasunnottomia, eli he majailevat sukulaisten ja tuttavien luona. Lisäksi asunnotonta liikkuvaa väestöä on täällä useita satoja, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n (VVA) toiminnanjohtaja Sanna Tiivola. Kaikki eivät nauti vaurauden hedelmistä. Nuoli tarjoaa palveluja 16–25-vuotiaille nuorille, joilla ei ole paikkaa minne mennä. Asunnottomien palveluja on jonkin verran auki, Tiivola vastaa. Jokaisen joulu on oman näköinen. Huonossa kunnossa olevien nuorien taustalla voi olla asunnottomuutta, päihteitä tai muuta turvattomuutta. Minkälainen on asunnottoman joulu. Tarinan traaginen näyttämö on vauraudessa eläville ihmisille jo niin etäinen, että asetelma vaikuttaa herttaiselta. Liikkuvaan väestöön kuuluvat Itä-Euroopan romanien lisäksi ihmisiä ympäri maailmaa. – Piiloasunnottomien luku on todennäköisesti alakanttiin, koska tilastot eivät huomaa heitä, jotka eivät ilmoita olevansa asunnottomia, Tiivola sanoo. 62 Demokraatti TEEMA Tontut seimen äärellä Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Emilie Uggla ja iStock Joulukuusi hohtaa, tuttu valo tuo sydämemme johtaa seimen lapsen luo, lapsen luo... VVA:lla ja Sininauhasäätiöllä on yhteistyöhanke Nuoli, joka on auki ympäri vuorokauden, myös jouluna. Suomessa on noin 5 500 asunnotonta. Asunnottomuus keskittyy pääkaupunkiseudulle, mutta sitä esiintyy paljon myös muualla Suomessa. Jos tulee enemmän väkeä, niin yritetään venyä, Tiivola sanoo. – Joulu on sellainen, että moni asunnoton ei välttämättä viitsi mennä toisten luokse. Myös VVA:n yökeskus Kalkkers on auki. – En osaa vielä arvioida, kuinka paljon väkeä on tulossa. Monelle asunnottomalle koko päivä ei ole mitenkään erityinen, vain päivä muiden joukossa, Tiivola sanoo. Liikkuvalle väestölle on tarjolla hätämajoituksia. Moni asunnoton ei viitsi viettää joulua, ikään kuin ”skippaa” koko juhlan. Kun on järjestetty juhlapuitteet, niin siinä porukassa voi kokea ulkopuolisuutta. De_19122019_60.indd 62 11.12.2019 15.33. – Monet asunnottomat pääsevät sukulaisten luoksi jouluna. Joulutarinan karut realiteetit ovat monelle totta. Meillä on tarjolla lämmin yöpaikka viidelletoista kävijälle kotipaikkakunnasta riippumatta. Raskaana oleva nainen synnyttää vauvan eläinten syöttökaukaloon, seimeen. J oulun ydintarinassa nuorelle parille ei löydy sijaa majatalossa. Toisten hoteissa majailu ei ole lainkaan ongelmatonta, koska asetelmaan liittyy paljon hyväksikäyttöä. Nyt jouluna siellä on tarjolla ruuat ja mahdollisuus keskustella. – Kadulla asuvia asunnottomia on pääkaupunkiseudulla noin sata
Oma asunto tarjoaa parhaan lähtökohdan elämän kuntoon saattamiselle. Suomi on ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus on vähentynyt viime vuosina. Paljon hyvää on saatu aikaiseksi, mutta työ ei ole loppunut. 63 Demokraatti A sunnottomuuden poistamiseksi on tehty paljon työtä Suomessa. – Jatkossakin ihmiset eroavat ja heille tulee kriisejä, jotka voivat ajaa asunnottomuuteen. Seimen lapsi, pa-rapa-pam-pam, Myös olen köyhä vain, pa-ra-pa-pam-pam , Ja vailla aarteita, para-pa-pam-pam... – Nyt hallitusohjelmassa on kunnianhimoinen tavoite, jotta asunnottomuus puolitetaan tällä hallituskaudella ja seuraavalla hallituskaudella saadaan kokonaan loppumaan, Tiivola sanoo. Asunnottomuuden kitkemisessä tärkeässä roolissa on kohtuuhintaisen asuntokannan rakentaminen. – Kohtuuhintaisia asuntoja tarjoamalla asunnottomuus pystytään saamaan minimiin, mutta asunnottomuuden kitkeminen kokonaan on hyvin vaikeaa, Tiivola sanoo. Asunnottomuus tuskin loppuu koskaan, ellei yhteiskunta muutu utopiaksi, jossa ei ole pakko maksaa esimerkiksi vuokria ja laskuja. De_19122019_60.indd 63 11.12.2019 15.33
Joulupukk i, joulupukki , valkoparta , vanha ukki. De_19122019_60.indd 64 11.12.2019 15.33. Joulupukkihahmon taustalla on Pyhä Nikolaus, joka syntyi vuoden 280 tienoilla nykyisen Turkin alueella. Hän käyttikin omaisuuden hiljaiseen ja salaiseen hyväntekeväisyyteen”, Jaakko Heinimäki kirjoittaa kirjassaan Pieni mies jalustalla. Eikö taakka paina selkää. Nikolaus sai mojovan perinnön, jonka avulla hän pystyi auttamaan hädässä olevia ihmisiä. Joulupukki ja tontut ovat kansantieteen mukaan fiktejä, eli niitä käytetään opettamisja huvittamistarkoituksessa. Tonttu Torvinen on salainen ja pukin tärkein alainen Hän urkkii, kurkkii, vakoilee ja sitten raportoi Kelle pukki tänä vuonna lahjat antaa voi... Nikolauksen kerrotaan auttaneen omaisuutensa menettänyttä miestä, joka epätoivossa aikoi myydä kolme tytärtään seksityöhön. 64 Demokraatti TEEMA J oulupukki on luonteva päähenkilö modernissa jouluperinteessä. Joulutonttu on modernia jouluperinnettä, eikä sillä ole paljonkaan tekemistä vanhassa kansanperinteessä esiintyvän kotitontun kanssa. Kotitonttu oli suomalaisten uskomuksissa elänyt kodinhaltija, joka toi taloon onnea, jos sen asukkaat elivät ihmisiksi ja työskentelivät ahkerasti. ”Nikolaus vietti yksinkertaista elämää, eikä saanut paljon rahaa kulumaan. Yhdysvaltalaisessa perinteessä joulupukki jakaa lahjansa savupiipun kautta. T ontut vakoilevat lapsia ja auttavat joulupukkia lahjalistojen laatimisessa sekä lahjojen tekemisessä ja jakamisessa. Joulusesonki tuo kauppojen myyntiin lisäystä melkein miljardi euroa normaalin kuukausikeskiarvon päälle. Nikolaus antoi lahjansa huomaamattomasti, esimerkiksi yöaikaan kävi sujauttamassa rahaa köyhien kenkiin. Sitä paitsi tarina lahjoja jakavasta hahmosta tukee kauppojen joulumyyntiä, josta kertyy iso osa kaupan vuotuisesta potista. Käypä tänne, emme pelkää! Oothan meille vanha tuttu, puuhkalak ki, karvanuttu ... Kun Nikolaus kuuli tästä, hän hiippaili yöllä miehen talolle ja tipautti pussillisen kultarahoja savupiipusta sisään. Fikti on kertojan kannalta epätosi tai leikillinen, mutta se kerrotaan totena esimerkiksi lapsille. Sillä tavalla tyttäret pelastuivat kurjalta kohtalolta. Punanuttuinen ukko sopii vieraaksi pikkutuhmiin pikkujouluihin, kauppakeskuksen esiintymislavalle ja juhliin, joissa uskonnon esiintuominen tuntuisi vieraalta
Loppujen lopuksi ei ole suurtakaan merkitystä, oliko tähteä ja mikä se oli. Nimet on sepitetty jälkikäteen. Tarinan mukaan tietäjät saapuivat Betlehemin tallin seimen luokse kumartamaan vastasyntynyttä Jeesusta ja toivat tälle lahjaksi kultaa, suitsukkeita ja mirhaa. He olivat seuranneet taivaalle syttynyttä tähteä. Skandinaavien keskuudessa juhlittiin Freyr-jumalan juhlaa talvipäivänseisauksen aikaan. Joulun perinteissä yhdistyvät skandinaavisen talvipäivän seisauksen ja kristinuskon ainekset. Ne näkyvät kirkkaana tähtitaivaalla pitkähkön ajan. ”Itse sana joulu – kuten myös juhla – tulee alunperin ennen kristinuskoa vietetyn talvipäivänseisauksen juhlan muinaisgermaanisesta nimestä”, kerrotaan Suomalaisen kansanuskon sanakirjassa. Rooman valtakunnassa juhlittiin maanviljelyksen jumalaa Saturnusta. Tapaninpäivänä on järjestetty hevosajeluja. Sikaa löytyy joulupöydässä. Suomalaisiin jouluperinteisiin on kuulunut, että kotieläimet saavat osansa ilonpidossa. Kun Rooman valtakunnassa kristinusko sai valtauskonnon asemaan, Jeesuksen syntymän juhlinta syrjäytti aiemman saturnalia-juhlan. Planeettojen liikkeet pystytään laskemaan jälkikäteen, joten se ei vaadi tuekseen aikalaisten havaintoja. Periaatteessa se voisi olla supernova tai kirkas komeetta. Tähtitieteilijät ovat yrittäneet selvittää, oliko noihin aikoihin tähtitaivaalla jokin erityinen tapahtuma. Joulupukki, lahjojen antaminen ja siihen liittyvä kaupallisuus on vasta myöhemmin syntynyttä jouluperinnettä. Suosittu selitys Betlehemin tähdelle on Jupiterin ja Saturnuksen kolminkertainen kohtaaminen Kalojen tähdistössä seitsemän vuotta ennen ajanlaskun alkua. Pimeimpään vuodenaikaan on aiemminkin kaivattu piristystä, joten juhlan ajankohta on luonnollinen. Kristinuskoa edeltävissä kulttuureissa on ollut omat juhlansa keskitalvella. Saturnalia-juhlaan kuului syöminen, juominen ja lahjojen antaminen. Risto Pulkkinen, Stina Lindfors) • Jaakko Heinimäki: Pyhä mies jalustalla • Heikki Oja: Allakkatieto • Tilastokeskus De_19122019_60.indd 65 11.12.2019 15.33. Sellaisista ei ole löydetty mainintaa muista historiallisista lähteistä, joten selitys ontuu. Tämä on toki vain yksi ohkaisella pohjalla oleva arvaus siitä, mikä Betlehemin tähti olisi voinut olla. Hyvän joulun toivotuksina niille annettiin paljon hyvää ruokaa, joskus jopa joulusahtia ja viinaakin. 65 Demokraatti R uoka ja juoma ovat olleet keskeisellä sijalla suomalaisessa joulunvietossa jo ennen modernia aikaa. Jouluyö. Matteuksen evankeliumin tähtitarinan tarkoituksena oli kertoa, että kyseessä oli merkittävä tapahtuma. Nämä heijastuivat suomalaisiin jouluperinteisiin myös kristillisellä ajalla. 7 00-luvulla vakiintui näkemys, että kolmen itämaan tietäjän nimet olivat Caspar, Melchior ja Balthasar. Taivahalla syttyi juuri tähti kirkas, tähti suuri, josta viisaat itämaan riemastuivat aikoinaan... En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan, mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle... Lähteet: • Suomalaisen kansanuskon sanakirja (toim. Matteuksen evankeliumissa ei mainita nimiä eikä edes lukumäärää. Kun kristinuskoa levitettiin Suomeen, väki ei luopunut vanhoista tavoista, vaan sekoitti iloisesti uutta ja vanhaa. Ei ole kuitenkaan sattuma, että joulua vietetään talvipäivänseisauksen tienoilla. Historiantutkijoiden mukaan on hyvin epätodennäköistä, että Jeesus olisi syntynyt nimenomaan joulukuussa. Freyrin nimikkoeläimet olivat sika ja hevonen. Tieteellisen raamatuntutkimuksen mukaan Jeesus ei syntynyt vuonna nolla, vaan joitakin vuosia aiemmin. Tuona vuonna tähtitaivaalla nähtiin keväällä, syksyllä ja joulukuun alussa, kun kaksi suurta planeettaa lähestyivät toisiaan
Saamapuolelle jäätiin; meille tarjottiin sijaa majatalossa. Tiukkenevan talouden myötä kirkon ja seurakunnan tulee olla yht’aikaa nopea ja hidas. Oli kuitenkin jotain, mitä ei voinut siirtää: Jumalanpalvelus eli messu, jonne vanhempi väki vielä vaivoin pääsi liikkeelle. Seurakuntana olemme saamapuolella, kun yhteisöt antavat tilaa. Itse ajattelen, että tilan tekevät pyhäksi ihmiset eivät seinät. Lukuisia toimintoja saatiin siirrettyä Paavalinkirkolle; kuorot löysivät harjoitustilat, eläkeläisten kokoontumiset jatkuivat ja lasten kerhoja kyettiin jatkamaan. Jumalan kunniaksi ja lähimmäisen parhaaksi. Taloudellis-toiminnalliset syyt ovat kuitenkin kirkon ja seurakunnan arkea, kun tekemistä karsitaan. Ensimmäinen kirkko on seimen äärellä, eläinten syöttökaukalossa tallissa. Niinpä urbaanin nykyihmisen kysymys ei ole enää ”pelastunko”, vaan ”kelpaanko”, ”riitänkö”. Välillä kokoonnuttiin komeissa kirkoissa, joskus nuhjuisissa takahuoneissa. Meillä puolestaan oli mahdollisuus antaa vanhasta seurakuntakodista jääkaappipakastin VVA:n asukkaiden käyttöön. Ei voinut edellyttää, että he ottaisivat sunnuntaisin taksin päästäkseen kokoontumaan Sanan ja toistensa äärelle. Jossain vaiheessa elämää jokainen meistä pohtii, ”mitä väliä on millään”. Yhä silti uskon, että ihmisiä varten tätä työtä tehdään. Mukaan otettu ihminen saa elämälleen mieltä ja meininkiä, kenties elämän tarkoituskin alkaa aueta. Kun ihminen voi tulla kohdatuksi omana itsenään, hän yleensä haluaa liittyä tähän yhteisöön. Kirkkokahveillekin väkeä kutsuttiin. Seurakunta pyrkii tähän jo nimensä myötä; täällä et ole yksin, täällä on seuraa. Viime viikkoina on ollut puolin ja toisin tuohtunutta puhetta joulukirkoista ja -juhlista. VVA eli Vailla vakinaista asuntoa ry antoi mahdollisuuden käyttää yhtä tilaansa Itä-Pasilassa joka toinen sunnuntai messuun. Messu ei tarvitse ulkonaista prameutta, vaan sisäisen seimen jakamista ihmisten kanssa. Kahdessatuhannessa vuodessa ovat kirkon pytingit muuttuneet vähän prameammaksi. Messut ja kirkkokahvit, kokoontumiset tuolla Itä-Pasilan tilassa ovat muistuttaneet minua niistä vuosista, kun kiersin Iso-Britannian ja Irlannin aluepappina maita ja mantuja. 66 Demokraatti TEEMA I hmisten hyvyys yllättää. Me haluamme heidät kadulta kotiin.” Kun majatalossa oli tilaa KOLUMNI Teksti Kari Kanala, Paavalin seurakunnan kirkkoherra, Helsinki MESSU EI TARVITSE ULKONAISTA PRAMEUTTA, VAAN SISÄISEN SEIMEN JAKAMISTA IHMISTEN KANSSA. Idylliähän siitä on jälkeenpäin pyritty luomaan, vaikka lanta siellä haisi ja osaltaan lämmitti Jeesus-vauvaa. Siksi voimme vain ottaa oppia siitä toiminnasta, mitä VVA ry osoittaa: ”Suomessa vailla vakinaista asuntoa on yli 5 000 ihmistä. Kiirehtiä sinne, missä on hätää ja hitautta, aikaa jäädä paikalle, kun muut ovat menneet. De_19122019_66.indd 66 10.12.2019 10.35. Asiassa on menty myös syvään päätyyn pohtimalla uskonnollisen tilan luonnetta ja sopivuutta juhlien järjestämiseen. Helsinkiläisessä Paavalin seurakunnassa jouduimme taannoin luopumaan Itä-Pasilan seurakuntakodista säästösyistä. Apu oli lähellä. Paikka oli sivuseikka, kunhan tultiin yhteen
Kylmän sodan jakolinjojen purkautuessa aiempi puolueettomuuspolitiikka menetti merkitystään, erityisesti kun uudet turvallisuushaasteet edellyttivät pikemminkin osallistumista kuin väistämistä. Amerikkalaiset sotilasasiantuntijatkin toteavat, ettei Suomi nykytilanteessa tarvitse Naton turvatakuita. 67 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon vahvistuminen Itämerellä ei luo vakautta sen enempää kuin Venäjän varustautuminen. Hän on todennut lakonisesti: ”Venäläiset ovat tehneet sen hyvin selväksi, että kun he nyt katsovat rajan yli, he näkevät suomalaisia. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki M ie lip id e Sinivalkoista turvallisuuspolitiikkaa Suomenlinnassa, Kustaanmiekan linnakkeessa on Kuninkaan portti, joka aikoinaan oli Viaporin pääsisäänkäynti. Huolestuttavaa on se, että turvallisuuspoliittisessa keskustelussa Suomen uskottava puolustuskyky yhä avoimemmin mielletään osaksi pohjoisen Euroopan läntistä pelotetta. Hän alleviivasi, että raja on turvallinen vain, kun molemmat osapuolet kokevat niin. Suomen asema lännessä on vahvistunut, kun suhteet itään ovat kunnossa.” Koivisto oli tarkka, ettei Suomen maaperää voi käyttää muille maille vihamielisiin tarkoituksiin. Asevaraisella turvallisuusajattelulla on väistämättömät rajansa. Yhden varustautuminen on toiselle uhka. Kestävä turvallisuus voidaan taata vain yhteisillä, kaikki kattavilla rakenteilla. Linnoituksen perustaja Augustin Ehrensvärd sijoitti portille kivitaulun ja tekstin: Eftervard, stå här på egen botn, och lita icke på främmande hielp. Suomen historian pisin yhtämittainen rauhanjakso on ollut viimeiset 70 vuotta. Siksi Suomen tulisi välttää sotilaallisia liittoutumia, jossa se voisi joutua vastakkain naapurinsa kanssa ja osaksi suurvaltojen ristiriitoja, pahimmillaan etumaastoon. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on pyrkinyt tasapainoilemaan idän ja lännen suhteiden kiristyessä. Siksi pitäisi välttää järjestelyjä, joissa yksikään suurvalta saisi sotilaallista jalansijaa Suomessa. Tärkein muutos oli Suomen liittyminen kansanäänestyksen jälkeen 1995 Euroopan unioniin. Suomen karvas historia kertoo, että maan turvallisuuden kannalta on ratkaisevaa, ettei kukaan koe, että Suomen aluetta voitaisiin käyttää sitä vastaan. Kimmo Kiljunen kansanedustaja (sd.) Pienen maan turva on kansainvälisessä oikeudessa monenkeskisen yhteistyön maailmassa. Olemme menestyneet välttämällä osallisuutta suurvaltojen reviiritaisteluihin. Erityisesti pienelle maalle on tärkeätä, että ystävät ovat lähellä ja viholliset kaukana. Jos Suomi olisi hakeutumassa sotilasliiton jäseneksi, turvatakuut saattaisivat olla hyvinkin tarpeen. Jos olisimme Natossa, he näkisivät vihollisia.” (Frankfurter Allgemeine Zeitung, 14.9.2018) Sotilasliitot ovat ongelmallisia turvallisuuselimiä. Ne ovat itse osa ongelmaa, eli sotilaallista vastakkainasettelua. EU:n jäsenenä Suomi ei kuulu sotilasliittoon. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. ”Hyvien ja huonojen suhteiden summa ei ole vakio. Koivisto alleviivasi, ettei kestävä turvallisuuspolitiikka ole nollasummapeliä. Niinistö on toppuutellut tahoja, jotka olisivat viemässä maata Natoon, sillä näin Suomi menettäisi mahdollisuuden pysyttäytyä suurvaltakriisin ulkopuolella. De_19122019_66.indd 67 10.12.2019 10.35. Se tarkoittaa idästä päin katsottuna läntistä uhkaa. (Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun.) Tasavallan presidentti Mauno Koivisto viittasi usein Ehrensvärdin sanoihin ja kiteytti oman näkemyksensä Suomen turvallisuuspolitiikan perustasta. Sotilasliiton jäsenyyttä voidaan perustellusti arvioida vain yhdestä näkökulmasta: vahvistaako se Suomen ja lähiympäristön turvallisuutta ja vakaata kehitystä. Pahimmillaan merkittävät asehankinnat vielä vahvistavat tätä ulottuvuutta. Hän korostaa, että kaikki toimet, jotka lisäävät lähiympäristömme vakautta ja lieventävät vastakkainasettelua, vahvistavat Suomen turvallisuutta. Tämä on tärkeä periaate myös järjestettäessä kansainvälisiä sotaharjoituksia, joihin Suomen asevoimat ovat kasvavassa määrin osallistuneet. Osallistuminen unionin yhteiseen ulkoja turvallisuuspolitiikkaan teki perinteisen puolueettomuuspolitiikan tarpeettomaksi. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Euroopan maista pisimmän ajan ilman sotia ovat eläneet Ruotsi ja Sveitsi pitäen kiinni sotilaallisesta liittoutumattomuudesta. Sen sijaan EU-jäsenyys tuottaa koheesioturvallisuutta, joka on tulosta tiivistyvästä eurooppalaisesta poliittisesta ja taloudellisesta yhteistyöstä. Ei ole niin, että ottamalla askelia liennytyksen ja hyvien suhteiden suuntaan, se olisi antautumista ja poissa joltakin toiselta. Rinteen hallitusohjelma on yksiselitteinen: ”Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan… ja pyrkii toimimaan siten, etteivät suurvaltasuhteissa näkyvät jännitteet heikentäisi sääntöpohjaista monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamista.” Pienen maan turva on kansainvälisessä oikeudessa monenkeskisen yhteistyön maailmassa
Näin toimien Suomen suuri hiilijalanjälki pienenisi ja metsien moni muotoisuus kohenisi. Joku miesten aseman pa rantamiseen tähtäävä yhteis kunnallinen tutkimus ja oh jelma olisi todella tarpeen. Sellaiset tarinat mitä Joonas Berghäll kertoo, ovat tärkeitä nostoja yhteiskunnassa. Osalle näitä rahastoja on tyypillistä, että niiden edus tajat ja niihin sijoittavat osaa vat lukea ja laskea. Pojat voivat syrjäytyä jo varhaiskasvatuk sesta alkaen vain siksi, ettei heidän ongelmiaan pystytä selvittämään ja ratkomaan heidän tulevaisuutensa par haaksi. Siksi ne ovat luopu neet avohakkuista ja nii den tukiai silla rahoitetuista puupelloista. Äskettäin MTK vaati taas metsäverojen vähentämistä, mutta pelottelukohde oli vaihtunut. kirjallisuuden ta lonmieheksi sekä päävieras Miehiä ja poikia elokuvan ohjannut dokumentaristi, Joonas Berghäll. MTK:n huolen aihe taisi kin olla vain sen oman sellu teollisuuden huoli avohak kuiden ja puupeltokasvatuk sen lopettamisesta ja halvan keskenkasvuisen puun hak kaamisesta. Joskus nämä melkein all malepanelit ovat luvallisia, kun puhutaan miesten tun neelämästä. Asialle täytyy tehdä jotain, jos miehet kokevat asian on gelmaksi. Jatkuvassa kasvatuksessa ei tehdä avohakkuita eikä kal lista istutusta, vaan annetaan metsän uudistua luontaisesti Suomen luonnossa rikkaina kehittyvistä siemensadoista. Miesten asemasta kertoo jotain, että osa mie histä on toimitusjohtajia ja toinen ääripää on osattomia asunnottomia. Sami Korkiakoski Lahti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI De_19122019_68.indd 68 10.12.2019 10.38. Mieleeni nouseekin kysy myksiä. Miehet eivät saa olla oman hyvinvointinsa sivustakatsojia itseään kos kevissa asioissa. Siten kaikissa met sissä menetellen vienti ja kansantulo kasvaisivat. Samaa metsää voisi samanaikaisesti kannattavan puuntuotannon ohella käyttää esimerkiksi marjastukseen, sienestyk seen, ulkoiluun, terveyden vaalimiseen ja muihin moni käyttötarpeisiin. Onko asianomista juus miesten hyvinvoinnista esimerkiksi naistutkijoilla vai onko tutkimusta ollenkaan. On tärkeää, että miehet pääsevät itse pu humaan, eikä joku muu pääse määrittelemään asioita hei dän puolestaan. On tärkeää pu hua siitä, kuinka pahalta tun tuu. Se on yhteiskunnas samme totta, etteivät korkea koulut kiinnosta miehiä ja se on miesten oma valinta. Kannustimena vaaleissa käytettiin lupauk sia verovähennyksistä ja val tion tukiaisten lisäämisestä. Ne ovat siir tyneet, kuten eräät yksityi set suurmetsänomistajat, käyttämään metsän avohak kuuvapaata jatkuvan kasva tuksen vaihtoehtoa. Vieraili jana oli muun muassa Aleksis Salusjärvi, jota kutsut tiin mm. Erkki Lähde Hyvinkää Docventuresissa (TV2) kes kusteltiin miesten asemasta yhteiskunnassa. No peasti ilmaan sellusta kar kaavan hiilen sijasta puu säi lyisi pitkään esimerkiksi ra kennuksissa. Taloustulos paranee, kun kustannukset putoavat ja tu lot nousevat hakattaessa ylä harvennuksella lähinnä tuk kipuita. Ne tukiaiset tosin maksettiin verovaroilla. Nyt peloteltiin ka pitalistien rahastoilla, jotka ostavat sellufirmojen kel vottomiksi ja kannattomiksi avohakkuilla pilaamia met siä. Jos on, niin onko se tuonut näkyviä ja parantuvia tulok sia miesten hyvinvointiin. Nämä asiat on syytä selvit tää jo kansakunnan tulevai suutta ajatellen. Vielä parikymmentä vuotta sitten MTK pelotteli metsän omistajia, että paha susi tu lee ja sosialisoi heidän met sänsä, ellei vaaleissa äänestä kepulaisia. Sen purkaminen on tar peellista. 68 Demokraatti MIELIPIDE Metsät menossa laskentataitoisille Miehet eivät saa olla oman hyvinvointinsa sivustakatsojia On tärkeää puhua siitä, kuinka pahalta tuntuu. Outoa, että luonnonsuojeluliikkeen edustajakin oli siitä huo lissaan. Suomalaisille on omi naista, että verojen vähen täminen on suuri tavoite, vaikka se tulisi kalliimmaksi kuin maksaminen
Olkoon meistä jokainen se muutos, joka johtaa meidät sille tielle jota me ihmiskun tana haluamme kulkea. Hän osoitti ole vansa asioihin paneutunut to dellinen postilaisten edunval voja, asiantuntija, kiihkoton ja maltillinen neuvottelija. Lienee yhteys tavalliseen arkeen on hämär tynyt. Parhaimmillaan rakkaus ilmenee pienen vas tasyntyneen lapsen kohdalla, pientä avutonta ihmisen lasta ei vaan voi olla rakastamatta. Kaikki kunnia ja tuki myös liitoille, jotka tukivat PAU:n taistelua! Heikki Raittila Kerava lähes 40 vuoden kokemus työarkkina toiminasta Hän osoitti, että työnantajil takin löytyy tarvittaessa ti lannetajua ja halua ratkaista syntymässä olevaa pahempaa ongelmaa. Minkälainen peto pitää johtajan olla, että ansait see kuukaudessa yli 80 000 ekua, kuten johtaja Malinen. Muu tos inhimilliseen elämään ja toisistamme välittämiseen läh tee meistä jokaisesta, sinusta ja minusta. Sopimus oli tullut Teol lisuusliittoon liittofuusiossa Kirjaliitosta. Tuolloin se päätti, että koko postin henkilö kunta (siis työntekijät) siir retään halvemman sopimuk sen piiriin. Nykyisen ahneuden aika kautena tässä olisi mieles täni syytä monen ”pullisteli jan” ottaa oppia! Voitto Lyytikäinen Entinen ay-aktiivi Mikkeli/Ristiina Rakkaus on tärkein asia maa ilmassa, jota me kaikki tar vitsemme ja janoamme. Lajittelijoiden siirtämiseen oli joidenkin lakiasiantunti joiden mielestä työnantajan oikeus. Jos ajattelee myöntei sesti Teollisuusliiton roolia, voi hyvällä tahdolla ajatella, että kun Riku Aalto (Teolli suusliitto) solmi Medialiiton kanssa sopimuksen, että pa kettityöntekijöiden työehdot säilyvät ennallaan vuoteen 2022 saakka – jolloin olisi käyty neuvottelut uudesta sopimuksesta – olisi ollut ai kaa valmistautua uuteen ti laisuuteen. Ja vuoden herrasmieheksi va lintani olisi Aarto. Olemme menossa kohti välit tävämpää ja suvaitsevaisem paa maailmaa, jossa vallitsee ymmärrys kaikkea olevaista kohtaan. Ihmettelen vielä, että missään ei ole ker rottu selkosuomella kansalai sille, miten nämä asiat meni vät ja kuka aiheutti tämän sekasotkun. Lapset ovat rakkauden ilmentymiä. Rakkaus on meidän jokaisen sydämessä ja sielussa, kun sen vain antai simme tulla näkyväksi. Me synnymme tänne ra kastaaksemme ja välittääk semme kaikesta mitä ympä rillämme on. Siis vain ja ainoastaan postin hallitus on tässä näy telmän roisto. Jos asia olisi viety työ tuomioistuimeen, siellä olisi katsottu siirron laillisuus. Tässä näkyy hänen ja avustajiensa kokemattomuus tässä asiassa. Postin hallitus sotki yhtiön asiat Postin hallitus oli opintomat kalla San Fransiscossa viime keväänä. Mikäli Suomessa valittai siin vuoden nainen 2019, valintani olisi Nieminen. Onneksi Paatero ja Rinne saivat asiat oikealle tolalle, ja siitäkin heitä syyte tään. Vain ja ainoastaan rakkaus pelastaa ihmiskunnan vääjää mättömältä tuholta. Rak kaus vie meitä eteenpäin ja sen avulla uskallamme tehdä mitä ihmeellisimpiä tekoja. johtaja osasi tehdä johtopää tökset ja lähti lätkimään. 69 Demokraatti Maailma tarvitsee rakkautta Ansaitut kiitokset! Postin tilannetta riepoteltiin mielenkiintoisella tavalla. Tämä topattiin kesällä ja elokuussa Postin hallitus teki päätöksen 700 pakettilajittelijan siirtämisen Medialiiton työehtosopimuk seen, jossa aiemmin oli ollut vain osaaikaisia lehdenjaka jia. Välittäminen vaa tii tekoja, uskallusta nähdä ja muuttaa tämän päivän totut tuja toimintatapoja. En tiedä, miten tämän hullutuk sen saisi raiteilleen. Kiitos julkiselle medial le asioiden todenmukaisen ti lan avaamisesta. On gelmat jäivät ja lopulta johti vat postilaisten mitan täytty miseen. De_19122019_68.indd 69 10.12.2019 10.38. Minä en ym märrä, mitä tekemistä TELAn toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimeksellä on Posti Oyj:n hallituksessa. Sirpa Paaterolle il moitettiin työehtosopimuk sen vaihdosta elo–syyskuun vaihteessa jälkikäteen. Jokin Postin hallin nossa mättää. Jokin siinä pienessä lapsessa meihin vetoaa. Paa terolla oli käsitys, että vaihto astuu voimaan sopimuskau den päättyessä lokakuun lo pussa. Birgitta Wulf Salo Siis vain ja ainoastaan postin hallitus on tässä näytelmän roisto. Postin hallitus palkitsi johtajansa pienipalkkaisten postilaisten työn tuloksesta ja laati hallituksensa tuella sopimuskikkailun, millä saa daan postilaisten palkat ra justi laskemaan. Kiitoksen ansaitsee myös työnantajien Paltan toimi tusjohtaja Tuomas Aarto. Suuren kiitoksen ansaitsee PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen. Onneksi ko
Vuodesta 2003 Maarit toimi ensin ministeri Tuula Haataisen, sitten ministeri Tarja Filatovin ja lopulta koko ministeriryhmän avustajana. Suunnitelmallinen ja aikaansaapa Maarit suunnitteli myös hautajaisensa. Hän tunsi kaikki, ja kaikki tunsivat hänet. Hän oli mukana monessa vapaaehtoistyössä. Myös politiikassa Maarit kilpaili arvojensa puolesta. Pari meni kihloihin jouluaattona 2018. Syöpä uusiutui 2013, mutta vasta kolmas sairastuminen tammikuussa 2019 pakotti hänet lopulta jättämään yhteiskunnallisen osallistumisen. Sokea isä opetti Maaritille laaja-alaisen sivistyksen merkityksen. Maarit eli täysillä joka hetki. Kunnanvaltuutettuna Pohjassa ja Raaseporissa Maarit ehti vaikuttaa 18 vuotta. Omassa puolueessaan Maarit oli joukkuepelaaja, joka auttoi muita, erityisesti nuoria ja asetti yhteisen edun oman etunsa edelle. Käsipallo, BK-46 ja Karjaan Ura olivat tärkeitä. Vuoden 2003 eduskuntavaaliehdokkuus ei johtanut valintaan mutta johti poliittisen uran nopeaan nousuun. Eduskuntaan Feldt-Ranta valittiin 2007. Elämänsä rakkauden hän kohtasi toimittaja Vesa Kallionpään kanssa. Kunnioituksesta lähtökohdilleen hän valitsi arkunkin: vaatimattomista vaatimattomin köyhäinarkku. Vuonna 2005 tuli jo valinta SDP:n puoluesihteeriksi. Yhteisöllisyys, välittömyys, kulttuurisuus, kaksikielisyys; ne kaikki seurasivat Maaritia minne hän menikin. Sekään ei häntä lannistanut. Jonain päivänä kuolen, mutta kaikkina muina päivinä elän, oli hänen mottonsa. Suomenruotsalaisten sosialidemokraattien puheenjohtajana Feldt-Ranta toimi kahteen otteeseen. Maarit ei tehnyt numeroa itsestään, mutta hän teki numeron yhteisöstä, yhdessäolemisesta. Kyvykkäänä, avuliaana ja avoimena ihmisenä hän sai arvostusta yli puoluerajojen. Kallesta, Hannasta, Sissistä ja lapsenlapsestaan Melissasta hän jaksoi puhua aina yhtä haltioituneesti. Maarit Feldt-Ranta oli lähtöisin vaatimattomista oloista. Lapset olivat hänelle kaikki kaikessa. 70 Demokraatti KUOLLUT Ihminen isolla ilolla MAARIT EI TEHNYT NUMEROA ITSESTÄÄN, MUTTA HÄN TEKI NUMERON YHTEISÖSTÄ, YHDESSÄOLEMISESTA. Maarit oli naimisissa kahdesti. Maarit halusi vaatimattoman muistotilaisuuden vain lähimpien läsnäollessa. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen artikkeli ja Yleisradion Kutsuvieras-haastattelu tuovat kyyneleet silmiin edelleen. Ihminen ja poliitikko oli Maaritin vaalitunnus. Maaritille suhteet muiden pohjoismaiden päättäjiin olivat jokapäiväisiä ja luontevia. Suomenruotsalaisuus oli tärkeä osa Maaritia. Maaritin muisto, aate, elämänilo ja lämpö säilyvät ikuisesti mielissämme. SDP:n varapuheenjohtaja, entinen kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta kuoli Espoossa 27.11.2019. Halu auttaa muita ohjasi Maaritin sosialidemokraattiseen liikkeeseen. Eero Heinäluoma Kirjoittaja on pitkäaikainen Maaritin työtoveri ja ystävä Roope Permanto De_19122019_70.indd 70 11.12.2019 9.46. Äiti kantoi aamupostit ja antoi eväät omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen. Maaritin valoisuus ja energisyys vakuuttivat puoluejohdon. Karjaalla syntynyt Feldt-Ranta oli kuollessaan 51-vuotias. Vielä 2018 Feldt-Ranta suunnisti Jukolan viestissä. Maarit puhui sairaudestaan avoimesti ja oli rohkaiseva esimerkki monille. Maaritin poismeno on suuri suru läheisille ja ystäville. Koskettavimmat haastattelut syntyivät, kun Maarit tiesi elämänsä vääjäämättä päättyvän. Ihminen hän olikin isolla Iillä: lämmin, välittävä ja huumorintajuinen. Mahasyöpä vuonna 2009 käänsi Maaritin elämän suuntaa, mutta ei vähentänyt elämänhalua ja valoisuutta. Maarit oli aito nordisti, pohjoismaisen yhteistyön kannattaja ja tekijä. Puoluehallituksessa hän vaikutti harvinaiset 14 vuotta, niistä viimeiset kaksi vuotta puolueen varapuheenjohtajana
Linnaisten Vihreä Kamari -esitys Nokian Työväen Teatterissa su 26.1. Juha Pöyry päätoimittaja, Helsinki 24.12.2019 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n PAU:n rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Juha Pöyry. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Lasten ja nuorten puolesta rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Pirjo Tirronen. väliaikakahvin viinerillä. Rauhan ja rakkauden joulua sekä vuotta 2020 kaikille! 90 VUOTTA 85 VUOTTA 80 VUOTTA 75 VUOTTA 70 VUOTTA 60 VUOTTA 50 VUOTTA Syntymäpäivät Aarno Tahvanainen eläkeläinen, Vantaa 20.1.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Presidentti Tarja Halosen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Aarno Tahvanainen. Se alkoi: ”No, onkos tullut kesä nyt talven keskelle...” Mä keksin uuden tanssityylin. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä Yhdistystoiminta -palstalla maksutta kerran. Esitykset vuoden 2019 parhaimmiksi urheilijoiksi perusteluineen tulee toimittaa viimeistään pe 3.1.2020 sähköpostilla jukka.nieminen@ tul.fi tai TUL-Tampere, Hämeenpuisto 28, 33200 Tampere. 71 Demokraatti . Rauhaisaa Joulua ja Liikunnallista Uutta Vuotta! VARKAUS • Kirjailija Erkki Liikanen kertoo elämästään ja kirjastaan – Olin joukon nuorin Varkauden kirjastossa la 21.12.klo 12.30–14.30. Arvo Ahlroos toimittaja, Helsinki 25.12.2019 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Katri Valan rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Arvo Ahlroos. Piirin uusien toimintaryhmien ja lajijaostojen toimintakausi on piirikokouskauden mittainen eli vuodet 2020–2022. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Antti Mattila talousneuvos, Porvoo 5.1.2020 Ei vastaanottoa Mahdolliset onnittelut voi ohjata opiskelun tukemiseen Kansan Sivistysrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Antti Mattila. Kuulin mahtavan hienon kappaleen. Merimasku 20.12.2019 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n SAK:n Kulttuurirahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 Markku Rauta kunnallisneuvos, ent. mennessä 045 773 021 22 tai jukka.nieminen@ tul.fi, liput 29 euroa sis. PIRKANMAA • TUL-Tampere. Kato, mä fogeloin sun laulun tahdissa! De_19122019_70.indd 71 11.12.2019 9.46. Mika Hentunen FM, KTM, Espoo 21.1.2020 Ei vastaanottoa Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Matti Louekosken rahastoon erityisesti uusmaalaisen nuorison omatoimisen taideja vapaa-ajan harrastusten tukemiseen tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Mika Hentunen. Tapahtuman juontaa Kirja-Varkauden hallituksen jäsen Kirsti Lumiala. Tapahtumaan tuo joulutervehdyksen Varkauden kaupungin johtaja Hannu Tsupari. puuliiton aluetoimitsija, Harjavalta 22.12.2019 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Eetu Salinin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Markku Rauta. Irja Kontti vastaanottovirkailija, Kankaanpää 30.1.2020 Matkoilla Pirjo Tirronen toiminnanjohtaja, Järvenpää 20.12.2019 Merkkipäivän vietto lähipiirissä. Seppo Ansamaa aluejohtaja, eläk. klo 15, varaukset 10.1. Le ik ka a ta lte en ! Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Jouluglögiä tarjolla kello 12. Pyydämme esityksiä toimintaryhmiin ja lajijaostoihin 3.1.2020 mennessä sähköpostilla jukka.nieminen@ tul.fi tai 045 773 021 22. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaali-/vaalitapahtumailmoituksia. Veikko Byysing muusikko, Helsinki 28.12.2019 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Työväen Musiikkirahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Veikko Byysing. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi
Nimi: Osoite: De_19122019_72.indd 72 10.12.2019 10.44. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 72 Demokraatti RISTIKKO 24/2019 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Voi, kuinka hänen silmänsä loistivat. Nauti lapseni. ”Katso Alix, tuolta saa karamelliomenoita!” Me menimme ja valitsimme kaikkein punaisimmat ja pyöreimmät, pitkien De_19122019_72.indd 73 10.12.2019 10.44. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Eino Meri Vantaalta. Alix sanoi: ”Ollaan vielä.” Me jäimme, ja karnevaalit jatkuivat. Pysähtelimme katsomaan rihkamamyyjien helyjä ja kirjavia kulkueita. Onnea voittajalle! J U O R U A L I N O L R A I O N H A A P A K U R E N I V E L A V A L T K R O R O V I O D E P P O U N S S I I T O O G A O K S A J A M I E B E S T T U R S A S U A P A A V I T I U M A R S U R A A T E B R I T T A L A T U E T H O P E A I L A T O M A A S T I K U T H I T U P I I S I K A D O T A A N I T R A A U T I O J T H T O T T N A S E V A M A R T T I T I E T A O N E A O S C A R U M P I O T O P P A A A T U A M I I N I P A P U T R A S S I N E O N I L I E A L I T T A N T T A T E O R I A R I T A A I A S Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Kaksitoista tulikepin pyörittäjää seurasi torvisoittokuntaa, ja heidän perässään asteli upeapäitsisiä hevosia, joiden huikaisevan korkeat strutsinsulkaiset otsakoristeet liehuivat kuin voitonliput. Loire solisi ja vei ajatuksia alavirtaan, kunnes hiukan hätkähtäen katsoimme toisiamme ja purskahdimme nauramaan. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU RISTIKON 22/2019 RATKAISU 21.11. Tuoksuva tuuli kietoi meidät yhteen. Niin pian puhaltaa toinen tuuli, maailman tuuli ja vie silkkipaperit ja kultanauhat kaikkialta, mutta syvälle sisimpääsi se ei löydä, ei saa löytää. ais ud ok u. Ime tämä tikkujen päissä kuusivuotiaan käsissä aivan painavina heilahtelevat omenat. co m 7 4 8 2 6 8 1 6 3 8 1 6 3 7 6 5 4 7 1 8 5 9 3 51 39 67 28 4 79 84 25 63 1 64 28 31 75 9 27 91 56 34 8 83 17 49 56 2 45 63 82 91 7 16 52 98 47 3 32 76 14 89 5 98 45 73 12 6 MUN LUONTO Timo Sparf timo.sparf@demokraatti.fi N aurahdin ja pörrötin hänen hiuksiaan entisestään. Kävelimme käsikkäin kohti rantaa. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! kaikki, tämä huuma ja taika syvälle itseesi
Jörn Donneria ja Olof Palmea löytyy, ja ruotsalaisella Jan Guilloulla on oma hylly. Aiemmin olin toimittaja, ja siinä työssä tuli luettua paljon enemmän kuin kirjoitettua. Voi olla, että äänikirjat tulevat jossain muussa elämänvaiheessa. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Luen kaikenlaista koko ajan. Vaan myös sille, miten yhteiskunnastamme on tullut markkinan pelikenttä. Iltaisin olisi kyllä hyvä lukea, se irrottaa mukavasti päivän aikana mielessä pyörineistä asioista. Stenius oli hieno ajattelija, jolla oli sosialidemokaattinen näkökulmakin mukana. Olen järjestänyt kirjat teemoittain. Ei pelkästään se, että tehtaat siirretään maihin, joissa palkat ovat huonot tai orjatyövoimaa käytetään. Aika paljon kaunokirjallisuutta; Kjell Westö, Ya?ar Kemal ja Monika Fagerholm. Naomi Klein: No logo Tämä kirja oli sellainen silmänavaaja globalisaation varjopuolille. Kirjat, jotka ovat esillä, ovat vähän kuin best of -valikoima. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Parempi kirja syrjäyttää huonomman Kansanedustaja Johan Kvarnströmin hyllyyn pääsee vain kirjojen best of -valikoima. Hyllyssäni vasemmalla ylhäällä on filosofiaa, filosofian historiaa, Witgensteinit, Peter Winch, Hanna Arendt, Simon Weil. Miten kaupallistettuja kaikki asiat ovat. Kirjoja ehdin lukea vain iltaisin, kun lapset on ensin saatu nukkumaan. Miten käsittelemme traumoja journalistiikan avulla, kuten Estonia-laivan onnettomuutta. Theodor Kalifatides, sitä on myös paljon. Siinä on oma tunnelmansa. Oikealla ylhäällä on venäläistä kirjallisuutta. On sisällissotaa ja Länsi-Uudenmaan paikallishistoriaakin. Sitten on runokirjat ja raamattu, Dalai Lama ja Gandhi. Poliitikkona saa päivittäin lukea esityslistoja ja raportteja eri aiheista. 1 2 3 De_19122019_74.indd 74 11.12.2019 11.12. Jos uusia, parempia kirjoja tulee eivätkä ne mahdu hyllyyn, pitää kirjat vaihtaa. Jos laitan kuulokkeet korville, haluan kuunnella musiikkia. Hanna Arendt: Mellan det förflutna och framtiden Yksi viime vuosisadan tärkeimmistä ajattelijoista. Yrsa Stenius: Orden i min makt Stenius pohtii paljon journalistiikan moraalia. Kotonani on kolme kirjahyllyä ja ne riittävät. Sitten sieltä löytyy historiaa. En kuuntele äänikirjoja. Nyt pötköttelen mieluummin sängyssä ja luen kirjaa. Hän käsittelee isoja aiheita, kuten auktoriteetti, vapaus, opetus, tradition merkitys ja mitä vaikutuksia on sillä, että olemme tehneet murroksen aiemmin käytössä olleista traditiosta. Eroja Ruotsin ja Suomen välillä. Tosin monesti päivän jälkeen voimat ovat sen verran loppu, että lukeminen ei onnistu
LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto • Tehtaanmyymälä, Tukkutori, Helsinki • Wotkin’s Hannus, Espoo • Prisma Itäkeskus • S-Market Sokos Helsinki WoTkIn’S MyyMäläT ja PalvEluTISkIT Demok19122019_001-002.indd 2 10.12.2019 15.41. (09) 774 3110, sähköp. www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. Käytä aina originaalilogoa
SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 25.4. elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. Uusi suunta PELIN PURKU Jazz soi ja lätkä liikkuu KIKYN PALUU Tupot menivät, mutta liitot hoitavat NUORET Lapsi on itsensä asiantuntija De_25042019_01.indd 1 18.4.2019 9.51 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . SEURAA TULOSILTAA 14.4. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TEEMA: Uudet hoidot pelastavat ihmisiä, mutta onko meillä varaa niihin. MUUTOS! VAALIEXTRA. he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. 15 /1 9 USA Taalapino ratkaisee vaalivoiton KAIVOS Hyvä-paha kaivosteollisuus SDP Päätähtäin vuodessa 2030 TSL TEEMA Suomalaisten sivistäjä 1.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAM! De_01082019_01.indd 1 30.7.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 26.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 26 . Se haluaa enemmän. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx VAALILEHTI 9 9/ 19 11.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI SDP on valmis suurimmaksi puolueeksi ja Antti Rinne pääministeriksi. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . UHKA 8/ 19 DDR JA 1918 Historian pitkä varjo VAALIT Jalkatyö ratkaisee VAALIENNUSTE Punaisempi eduskunta PERHE TEEMA Unelma ydinperheestä 4.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI vapaudelle De_04042019_01.indd 1 3.4.2019 13.12 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 1.8.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 1. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . jo ulu ku ut a 19.12.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAL.VKO 2020-03 00 74 43 -1 92 4 DEKKARI Rikoskirjallisuus kiinnostaa KALPEANAAMA Räppäri parantaa maailmaa TYÖMARKKINAT Suunniteltu kaaos vartija JOULU TEEMA Ei ole yhteistä yhtä joulua Demok19122019_001-002.indd 1 10.12.2019 15.41. he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . Paljon 24 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 24 • 20 19 / 19 . elo ku ut a X /1 9 Juristi otti ohjat ison liiton johdossa. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . hu ht ik uu ta De_11042019_01.indd 1 3.4.2019 10.44 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 8 Sosiaalinen media tarjoaa tehokkaan väylän demokratian horjuttamiseen. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. Tilaa Demokraatti 37 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. MANU Vain yksi tähteläläisistä 1918 Hennalan vankihistoria aukeaa POLITIIKKA Keskikentän puolueet pulassa 26.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 18 • 20 19 / 26 . Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 19 / 11. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 11.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 11. ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 10 /1 9 25.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelijana perjantaina. to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. sy ys ku ut a De_26092019_01.indd 1 19.9.2019 12.59 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 25.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 25 . ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . Sanna Marin oli jo Suomen suosituimpia poliitikkoja. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. Mihin niitä tarvitaan. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 4.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 4. OSOITTEESSA WWW.DEMOKRAATTI.FI. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. Nyt hän on myös pääministeri. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan