Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
19.12.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 23 • 20 24 / 19 . jo ulu ku ut a USAtietäjä Kansanedustaja Jani Kokkoa kuullaan myös asiantuntijana – nyt lisäksi jouluna. Nimetön 3 1 Nimetön 3 1 9.12.2024 17.31 9.12.2024 17.31. PAL.VKO 2025-02 00 74 43 -2 42 3 VUODEN SANAT Turri & raakku AY ”Sitten on helvetti irti” EU Komissio nojaa oikealle TEEMA MEDIAÄHKY Kuka pelkää joulua ilman somea
This year, we donate our Christmas card money to Finnwatch and the Federation of Mother and Child Homes and Shelters. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Rauhallista Joulua JA ILOISTA UUTTA VUOTTA 2025! FRIDFULL JUL OCH ETT LYCKOSAMT NYTT ÅR 2025! HAPPY HOLIDAYS AND BEST WISHES FOR THE NEW YEAR 2025! Tänä vuonna lahjoitamme joulutervehdyksiin varatut rahat Finnwatchille ja Ensija turvakotien liitolle. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Nimetön 2 1 Nimetön 2 1 9.12.2024 12.43 9.12.2024 12.43. I år donerar JHL pengarna som reserverats för julhälsningar till Finnwatch och Förbundet för mödraoch skyddshem. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
KULTTUURI ILMIÖ POLITIIKKA de_19122024_03.indd 3 de_19122024_03.indd 3 10.12.2024 14.20 10.12.2024 14.20. JOULUKUUTA 2024 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI UNIONI DINGO VELKAPUHE Eurooppa seilaa vaarojen vesillä. 3 Demokraatti 23 /2 4 21 14 44 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 19. Levoton tuhkimo kiinnostaa edelleen. Hallituksen velkanäkemyksiä pitää haastaa
20 JONNA VOIMA Jytyn puheenjohtaja de_19122024_04.indd 4 de_19122024_04.indd 4 10.12.2024 17.25 10.12.2024 17.25. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 16.1. 23 /2 4 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Sitku tai joskus Viikon kuva: Toivo elää Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Panu Pokkinen D-analyysi: Kakku kurkusta alas D-ilmiö: EU seilaa myrskyssä Jyty: Kuin venäläistä rulettia D-kolumni: Esa Suominen Kielen päällä: Turrit ja raakut Mepitshow: Maria Guzenina Pukki: Avainsana: tennarit Elokuva: Dingon paluu Kirja: Hirmuhallitsijan muotokuva Elokuvat: Pyhä junttakokous Kirjavisa: Arjesta unelmiin Kolumni: Rolf Bamberg Liikkeen etuvartiossa: Mikkel Näkkäläjärvi Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Helena Marttila IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Jani Kokko Kolumni: Elina Hirvonen Kasvot peilissä: Miku Kuuskorpi Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n + TEEMA Mediaähky 55 5 6 8 11 12 14 20 21 22 24 35 36 42 43 44 48 50 52 53 60 61 64 65 66 ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA Palkkaohjelman pysyminen voimassa on kohtalonkysymys
Meillä vallansiirto sujui ilman isoja tunteita, mutta Yhdysvalloissa osa äänestäjistä odottaa taivaan putoavan niskaan pian alkavalla Donald Trumpin kakkoskaudella. Naureskelimme Suomessa aikoinaan Neuvostoliiton korskeille viisivuotissuunnitelmille. Sen on – kokoonpanosta huolimatta – elettävä niillä eväillä, joita silloin pöydässä vielä on. Seuraava hallitus kun ei ikinä pysty kääntämään yhteiskunnan kelloa minuutilleen takaisin vanhaan aikaan. TÄSTÄ SEURAA väistämättä pettymyksiä. Luultavasti demokraattien puoluejohto punoo jo revanssijuonia neljän vuoden päähän. Hallitukset istuvat nelivuotiskautensa vieden maata yhteen suuntaan, ja vaalien jälkeen valittavan toisenlaisen kabinetin toivotaan peruuttavan kaikki edellisvuosien väärät päätökset. Presidenttejä vaihtui. Sitkun Orpon hallitus kaatuu, natsimarssit loppuvat, suurlakot päättyvät ja tukileikkauksilla viedyt rahat palautuvat taas pienituloisille. O lipahan vuosi. Nyt toimimme politiikassa putkinäköisesti itse hyvin samalla tavalla. Monen poliitikon suojakilpenään käyttämä väistelykään ei tänä vuonna auttanut: Saksassa aladobin lailla kanslerinpestissään tytissyt Olaf Scholz joutui myöntymään uusiin vaaleihin, ja tulevaan tappioonsa. Siksi pukinkonttiin toivoisi niin oppositiokuin hallituspoliitikoillekin realiteettien tajua. Itsevaltiaiden maissa elettiin sitkun-elämää: sitten kun Putin väistyy tai kuolee, sitten kun Benjamin Netanjahu lopettaa kansanmurhansa, sitten kun Kiina päättää lopullisesti kantansa Ukrainan sotaan – sitten maailmanpolitiikassa muka alkaa stabiilimpi aika. de_19122024_05.indd 5 de_19122024_05.indd 5 5.12.2024 13.09 5.12.2024 13.09. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Sitkun tai neljän vuoden päästä Pääkirjoitus NYT TOIMIMME POLITIIKASSA PUTKI NÄKÖISESTI. Kunnes syksyllä hekin pettyivät valitsemiensa vaikuttajien säästölinjauksiin – ja pohtivat nyt, miten eri tavalla seuraavalla kerralla kannattaa äänensä antaa. Haluaisin toisin, mutta jo nyt realistina arvelen, etteivät lopu, pääty tai palaudu ainakaan niin, että kaikki muutosta toivovat olisivat iloisia. Tehdään ensi vuonna kestävämpää politiikkaa, ilman lupauksia seuraavien vaalien jälkeen odottavasta paratiisista tai pelotteluja perikadosta. SITTEN KUN on meilläkin politiikassa päivän tunnuslause. Täällä vanhalla mantereella laitaoikeiston ja -vasemmiston hyökyaalto murensi EU-vaaleissa monia demokratian hiekkalinnoja. Ranskassa ja Britanniassa parlamenttivaalien äänestäjät osoittivat sen sijaan kaipaavansa pölhöpopulistien sijaan enemmän vakautta ja järkeä
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Ba sh ar Ta le b de_19122024_06.indd 6 de_19122024_06.indd 6 10.12.2024 14.56 10.12.2024 14.56
Kuva on Khan Yunisin koulun raunioista, joissa sitkeä opettaja jatkaa arvokasta työtään. Pari tuhatta vuotta sitten Lähi-idässä eräs perhe haki yösijaa eläinsuojasta. Esimerkiksi koulujen opetus jatkuu edelleen. de_19122024_06.indd 7 de_19122024_06.indd 7 10.12.2024 14.56 10.12.2024 14.56. Nyt tilanne on alueella monin paikoin paljon pahempi, kun taistelut ja Israelin pommitukset ovat jauhaneet esimerkiksi Gazan alueen raunioiksi ja lähes asuinkelvottomaksi. 7 Demokraatti NUORISSA ON TULEVAISUUS. Mutta Gazassa sinnittelevien ihmisten toivo elää
SDP muuttaisi hallituksen talousarvioesitystä ensi vuodelle yli kolmella miljardilla eurolla. – Tähän miljardiin sisältyy muun muassa yli puolen miljardin kevennys pienija keskituloisten verotukseen. Me korjaisimme nyt osan ja myöhemmin lisää. – Emme kannattaneet, emmekä kannata. de_19122024_08.indd 8 de_19122024_08.indd 8 11.12.2024 8.59 11.12.2024 8.59. SDP parantaisi Tuppuraisen mukaan suomalaisten suuren enemmistön, aivan erityisesti pienituloisten, toimeentuloa yhteensä yli miljardilla eurolla. Myöskään ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ei saksita ja vanhusten huollon henkilöstömitoitusta ei heikennetä. Hän moittii hallitusta siitä, että se vaikutusarvioista välittämättä ajaa sairaalaverkon alas. MATIAS MÄKYNEN X:SSÄ Onko tosiaan niin, että sosialidemokraattien kutsuminen sosialisteiksi on loukkaus – myös demarien itsensä mielestä. SDP:n oma vaihtoehtobudjetti vuodelle 2025 on Tuppuraisen mukaan oikeudenmukainen ja realistinen. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta voittaisi verrattuna hallituksen vaihtoehtoon. – Oikeistohallitus on onnistunut ainoastaan puolessatoista vuodessa tekemään valtavaa vahinkoa niin Suomen taloudelle, hyvinvointiyhteiskunnan rakenteille kuin ihmisten luottamukselle tulevaisuuteen, Tuppurainen summaa. – SDP:n vaihtoehdossa taloutta tasapainotetaan samassa mittaluokassa kuin hallitus, mutta erilaisilla arvovalinnoilla – taakka jakautuu oikeudenmukaisemmin. Muun muassa SDP:n kansanedustaja Anna-Kristiina Mikkonen muistuttaa, että asiantuntijat ja alueet ovat varoittaneet vakavista seurauksista. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Kaiken maailman dosentit V IIK O N LU KU 50 prosenttia. SDP myös satsaisi suomalaisten palveluihin puoli miljardia euroa. Esimerkiksi hyvinvointialueet saisivat rahoitusta lisää, jotta kahden viikon hoitotakuusta voitaisiin pitää kiinni. ROSA MERILÄINEN X:SSÄ POLITIIKKA Suomeen muuttaneista osaajista on viiden vuoden jälkeen lähtenyt pois noin Et la -t ut ki m us ”Emme varmasti kannata” SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen tyrmää näkemyksen, että SDP kannattaisi hallituksen leikkauksia ja heikennyksiä. Näin ärähti jo Juha Sipilä pääministerinä ollessaan. Hallitus aiheuttaa niin paljon vahinkoa, että sitä ei yhdessä yössä korjata. Tämän maan sosiaali turvan ja aikanaan maailman parhaan peruskoulun rakensivat sosialisteiksi itseään kutsuneet ihmiset. Mikkonen peräänkuuluttaa vastuullisempaa ja näyttöön perustuvaa keskustelua sairaanhoitorakenteen tulevaisuudesta. HEIKKI PURSIAINEN X:SSÄ Olen pilke silmäkulmassa puolustanut sosialidemokratian kirjoitusasua yhdellä a:lla argumentilla, että se on sosialismin viimeinen linnake Suomessa. Yksi tällainen on sairaalaverkon muutosehdotus. Lisäksi jättäisimme sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset tekemättä ja turvaisimme asumistuen suojaosan. Asiantuntijoiden tai asianomaisten näkemykset eivät valitettavasti hidasta Orpon hallitusta, joka runnoo liki urakalla läpi uudistuksiaan
Hyvinvointialueet ovat hallituksen säästöjen takia karsimassa hoivapaikkoja noin 2 000:lla. Säästöt iskevät työllisyyteen LÄHEISTEN TEKEMÄ palkaton hoiva vähentää työllisyyttä jopa lähes 2 000 henkilötyövuodella vuoteen 2030 mennessä, arvioidaan Kalevi Sorsa -säätiön uudessa tutkimusraportissa. Vakavilla asioilla ei kannata leikkiä, edes poliittisten irtopisteiden takia, muistuttaa Demokraatin väki. Ja kuuluuhan se, mutta toinen asia on, onko se soveliasta kansanedustajalle. Ja oma kohu syntyi siitä, kun perussuomalaisten johto, lähinnä puheenjohtaja Riikka Purra, katsoi, että 612-marssiin osallistuminen kuuluu kansalaisoikeuksiin. Sen verran arvokas asia itsenäisyyspäivä ja sen perinteet ovat suomalaisille. HOIVATYÖ POLITIIKKA Nyt vähän skarppaamista UUTISSUOMALAISEN KYSELYN mukaan SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on onnistunut parhaiten puoluejohtajista. Vastaajista 39 prosenttia ei osaa sanoa, kuka puheenjohtajista on suoriutunut tehtävässään parhaiten. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari KUUSIJUHLA LUONTOKADON JUHLA Onnellisen odotuksen aika Pelonsekaisen odotuksen aika Hyvät melkein 612-ihmiset, taisitte itse yllättyä kohusta, joka syntyi, kun kaksi perussuomalaisten kansanedustajaa kertoi, että osallistuvat presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton asemesta 612-kulkueeseen. USU-gallupissa Lindtmania piti parhaimpana 12 prosenttia vastaajista. de_19122024_08.indd 9 de_19122024_08.indd 9 11.12.2024 8.59 11.12.2024 8.59. Kohut eivät varsinaisesti yllättäneet muita kuin niiden kokkeja. Ja yllätykset jatkuivat: Orpon ulostulon jälkeen niin Purra kuin perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä yllättäen totesivat, että perussuomalaisten kansanedustajien olisi hyvä pitää hajurakoa 612-marssiin. – Tutkimukset osoittavat, että ikääntyneen läheisen hoivaaminen johtaa monilla työikäisillä ansiotyön lopettamiseen, työtuntien vähentämiseen ja matalampaan palkkaan. Yllättävää oli myös pääministeri Orpon ”jyrähdys” – siis hänen mitta-asteikollaan – jossa hän paheksui marssijoita ja vilautti supo-korttia, jossa 612-marssi kytkettiin äärioikeistolaisiin toimijoihin. Tätä ennen molemmat olivat käyttäneet Orpon toiveita kynnysmattona ja puhuneet persua. Jaetulle kakkossijalle, kahdeksan prosentin kannatuksella, yltävät keskustan Antti Kaikkonen, kokoomuksen Petteri Orpo ja perussuomalaisten Riikka Purra. Työllisyyden lasku voisi heikentää julkista taloutta vuosittain kymmenillä miljoonilla euroilla, raportin tehnyt säätiön talouspolitiikan tutkija Heta Melartin sanoo. Sen mukaan ympärivuorokautisen hoivan palvelupaikat vähenevät vuoteen 2030 mennessä noin 11 000:lla, mikä vähentää työllisyyttä 400–1 900 henkilötyövuodella. Suomalaisilla ei kuitenkaan ole puolueiden puheenjohtajista kaksista kuvaa: suuri joukko vastanneista ei osannut nimetä yhtään onnistujaa. Ympärivuorokautisen hoivan tarve kuitenkin kasvaa väestön ikääntymisen vuoksi noin 9 000 henkilöllä tällä vuosikymmenellä
6. Kuka on Sähköliiton uusi puheenjohtaja. Kansanedustajanelikko muistuttaa, että poikkeuksia yleisestä linjasta on vain tehty vain kaksi kertaa historiassa – vuonna 2007 ja 2022 – naisvaltaisten alojen hyväksi. Mikä on Aleksanterinliitto. 2. Minkä jouluisen linnun tieteellinen nimi on pyrrhula pyrrhula. 10. 5. Minkä valiokunnan puheenjohtajuuden Kimmo Kiljunen joutui jättämään. Mikä on uusi terveyssuositus syötävän lihan määrälle. Kuka sai tänä vuonna kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. 8. Ketkä viettävät nimipäivää jouluaattona. Heidän mukaansa esitys on kaukana tavoitellusta pohjoismaisesta mallista ja se tuomitsee naisvaltaiset ja matalapalkka-alat pysyvästi palkkakuoppaan. Valiokunnan demarikansanedustajat esittävät vastalauseessaan lakiesityksen hylkäämistä. Samalla esitys rajoittaa valtakunnansovittelijan toimivaltaa merkittävästi sekä heikentää hyvin toimivaa lainsäädäntöä ja sovittelujärjestelmän riippumattomuutta. Oik eat vas tau kse t: 1) Paj tim Sta tov ci 2) pun atu lkk u 3) Sai pa 4) ulk oas iai nva lio kun nan 5) jal kav äki miin oje n kie ltä mist ä kos kev a sop im us 6) Nor dea n pää ana lyy tik ko Jan von Ger ich 7) eni ntä än 350 gra mm aa viik oss a 8) pie ni suo men ven älä ist en yhd ist ys 9) Jar i Kor pel a 10 ) Aat am it ja Eev at MAAILMAN TILA • Palkkakuoppalaki Joka toiselle palkkakuoppaa kaivaa… E duskunnan työelämäja tasa-arvovaliokunta siunasi osaltaan hallituksen esityksen työriitojen sovittelua koskevan lain – niin sanotun palkkakuoppalain – muuttamisesta. 3. de_19122024_10.indd 10 de_19122024_10.indd 10 11.12.2024 9.10 11.12.2024 9.10. 9. Malmin mukaan esityksellä pyritään jäädyttämään sopimusalojen väliset palkkaerot suhteessa vientialoihin. Golf-virta on ihan turhake. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI Getty Images 10 VIS V 1. 7. Valiokunnan jäsen ja SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm sanoo lakiesityksen koskevan valtavaa osaa suomalaisista palkansaajista, alkaen opettajista, hoitajista, poliiseista ja myyjistä. Mitä jääkiekkoseuraa valmentaa Raimo Helminen. – Tämä on vastoin työmarkkinoiden pitkäaikaista tavoitetta palkkatasa-arvon edistämisestä. 4. Mikä on Suomeakin koskeva Ottawan sopimus. Raha-asioista tuttu, mutta kuka. Mutta ei yksimielisesti
Toinen on kulttuurinen tehtävä eli Ylellä pitää olla monipuolinen kulttuuritarjonta, joka sisältää myös virikkeellisen viihteen. Toki toisenlaisiakin näkemyksiä tästä asiasta voi olla. Katson positiivisesta näkökulmasta ja toivon, että he vain haluavat Ylelle hyvää. Sillä perusteella sanon murmeli. Kolmas asia liittyy kansakuntaa yhdistäviin kokemuksiin, kansanvallan tukemiseen. Sen todistusvoima on vahvempi. Kummassakin tarvitaan samoja asioita. Haluan ajatella ihmisistä hyvää, joten ajattelen, että he vain ovat kriittisempiä kuin toiset Ylen tekemisiä kohtaan. Mitä ovat ne lakiin kirjatut velvoitteet. Kriisiaikoina tiedonvälityksen tarve myös kasvaa. Vaikea kysymys. Kuva ei ole tasapainoinen, jos kerromme vain negatiivisia asioita. 11 Demokraatti Inhoaako osa poliitikoista Yleä. Hyvä meno. kentaa yhteisyyttä, mikä on tärkeää huoltovarmuuden näkökulmasta. Uutisten ja puheenaiheiden lisäksi on tärkeää tuoda esiin, että maailmassa on myös iloa. Teksti, kuva ja kuvankäsittely Nora Vilva ON TÄRKEÄÄ TUODA ESIIN, ETTÄ MAAILMASSA ON MYÖS ILOA. Laki listaa Ylen velvoitteet Kansanvallan tukeminen on yksi tärkeimmistä tehtävistä. Haluamme tarjota todellisen ja tasapainoisen kuvan Suomesta ja maailmalta, kaikille suomalaisille, joka hetki. Jos lapseltani kysyy jotain, mihin hän ei osaa vastata, hän vastaa murmeli. Ylen pitää jo lain mukaan tuoda sisällöt jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Sinulla on sotilastausta. Kaikkien tavoittaminen tarjoaa pohjan raMikä meno, Ylen uutisja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Panu Pokkinen. Ylellä on lakiin kirjattuja velvoitteita. Sen jälkeen pitäisi antaa tilaa ja vapauksia pohtia, miten tavoitteeseen mennään. Uutinen. de_19122024_11.indd 11 de_19122024_11.indd 11 11.12.2024 9.52 11.12.2024 9.52. Voiko Ylen säästää hengiltä. Sana jättää ihmisen omalle tulkinnalle enemmän tilaa. Voi. Jos monimutkaisen lakitekstin kiteyttää kolmeen asiaan, niin ensimmäisenä on tiedonvälitykseen liittyvä tehtävä. Sana vai liikkuva kuva. Voiko sotilaita ja toimittajia johtaa samoilla metodeilla. Liikkuva kuva. Mikä on voimaeläimesi ja miksi. Eli kaikille suomalaisille pitää tarjota tietoa heidän henkilökohtaisen päätöksenteon tueksi. Tarkka tilannekuva on tärkeä, samoin selkeä tavoite. Uutinen vai lifestyle. Itsenäisyyspäivän viikonlopun jälkeen virkeänä ja raikkaana kohti joulua. Vähän kiirettä pitänyt. Miksi koko kansan tavoittava tiedotusväline on tärkeä. Emme voi vain poimia pientä porukkaa. Tällä hetkellä pystymme täyttämään ne, mutta jos leikkaukset jatkuvat, tulee piste, jonka jälkeen se ei onnistu
Tanskassa tällaista ei ole, kun työmarkkinoilla on totuttu työntekijöiden liikkuvuuteen. Esitystä ei kuitenkaan kannata ampua alas sitä tarkemmin pohtimatta. Opittavaa on myös suhtautumisessa työttömiin. SAMAAN HENGENVETOON pitää muistaa, että Tanskan malli on kirjaimellisesti Tanskan malli, eikä se sellaisenaan, edes kokonaisuudessaan siirrettynä, toimi Suomessa. Siksi hän esittää parlamentaarista valmistelua ja selvitystä Tanskan sosiaa liturvaja työmarkkinamallista. Työministeri söisi koko Tanskan mallin kakun, ei enää vain sen rusinoita. E nsi keväänä sovitun mukaisesti tehtävänsä jättävä työministeri Arto Satonen hämmensi pari viikkoa sitten työmarkkinakenttää. Isoja ongelmia on myös vaikkapa työvoiman liikkuvuudessa sekä työttömien ja työpaikkojen kohtaamisessa. Tanska käyttää OECD-maista suhteessa eniten rahaa aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Merkittävä syy Tanskan matalan irtisanomiskynnyksen ja hyvän työllisyyden toimivalle yhdistelmälle on erilainen suhtautuminen työnhakijoihin. analyysi de_19122024_12.indd 12 de_19122024_12.indd 12 11.12.2024 9.15 11.12.2024 9.15. LYHYESTI TIIVISTETTYNÄ Tanskan malli tarkoittaa lähes olematonta irtisanomissuojaa, yhteiskunnan tarjoamia laajoja työllistämistoimia sekä korkeaa, mutta rajallisen mittaista ja korvauskaton sisältävää työttömyysturvaa. Satonen tiesi, että esitys on vaikea nieltävä niin työnantajille kuin työntekijäjärjestöillekin. Nyt kelpaa koko Tanskan malli HALLITUKSEN TYÖLLISYYSPOLITIIKKA ON OLLUT SEN NÄKEMYKSIÄ LIHOTTAVIEN RUSINOIDEN POIMINTAA. Tanskan malliin verrattuna suomalainen työvoimapolitiikka näyttääkin varsin passiiviselta. Siellä on merkittävästi enemmän työvoimavirkailijoita kuin Suomessa, ja työttömälle tarjotaan räätälöityjä työllistymissuunnitelmia. ERIKOISTA ON, että Satosen mielestä ”Tanskan mallista tulisi ottaa kaikki olennaiset osat eikä vain eri tahoille mieluisia paloja”. Tästä syystä Tanskassa, helpon irtisanomisen takia, yritykset uskaltavat ottaa enemmän riskiä työntekijöiden palkkaamisessa. Hän esitti kokoomusta lähellä olevan Ajatuspaja Toivon julkaisussa, että Suomen työmarkkinoilla pitäisi ottaa käyttöön niin sanottu Tanskan malli, kokonaisuudessaan. Suomessa työttömyyden hoidossa on paljon parannettavaa turhasta byrokratias ta alkaen. Tanskassa on merkittävästi Suomea yleisempää jatkaa työuraa eläkeiän jälkeen. Suomessa edelleen irtisanottuun työnhakijaan liittyy jonkinlainen huonon työntekijän leima. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Toki perustelusta kävisi myös se, että hallituksen 100 000 uuden työllisen tavoite on toistaiseksi vain haave, kun Suomen työttömyystilanne on tällä hetkellä koko EU:n heikoimpia. Tähän saakka Orpon hallituksen työllisyyspolitiikka on pohjoismaisessa vertailussa keskittynyt lähinnä hallituksen näkemyksiä lihottavien rusinoiden poimimiseen. Yksi esimerkki: siinä missä Suomessa jopa osaajiin laskettava työntekijä on 55 ikävuoden jälkeen työmarkkinoilla liki ongelmajätettä, on tämä Tanskassa edelleen haluttua työvoimaa. Tätä pitää Suomessa harjoitella vielä pitkään. Tanskan malli vaatisi Suomessa työvoimapalveluiden huomattavaa kasvattamista nykyisestä. Satosen perusteluna on muun muassa se, että työllisyysaste on Tanskassa selvästi Suomea korkeampi ja työttömyysaste matalampi. Tanskassa työvoiman liikkuvuus työpaikasta toiseen on nopeinta koko läntisessä Euroopassa
EU:ssa palkkaero on keski määrin 12,7 %. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: OECD Lähde: Konkurssiasiamies Arvostamme suomalaista työtä. 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 € % Samapalkkaisuus ohjelmat vuodesta 2006 alkaen Naisten keskiansioiden osuus, % Keskiansiot, miehet Miesten ja naisten välinen palkkaero on Suomessa keskimäärin koko työmarkkinoilla. 13 Demokraatti Lukutaito Suomalaisten 16–65-vuotiaiden lukutaito on OECD-maiden parhaita, kertoo 31 maan vertailu. ST TK 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 Miesten ja naisten keskiansiot 1985–2021 ja naisten keskiansioiden osuus miesten keskiansioista 1985–2021. , % D EM O G RA A FI Palkkaero kapenee kituliaasti Miesten ja naisten välisten palkkaerojen keskeinen syy Suomessa on toimialojen voimakas eriytyminen sukupuolen perusteella. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o, Ku va iS to ck / Lä hd e: Ti la st ok es ku s, A ns io ta so in de ks i, Pl ak an sa aj ie n sä än nö lli se n ty öa ja n ku uk au si an si o, e/ kk . Naisia työskentelee enemmän julki sella sektorilla. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Siellä palkkauksessa käytetään vain vähän sopimuskorotukset ylittä viä palkankorotuksia eli liukumia, joita yksityisellä sektorilla käytetään säännöllisesti. 16 % Keskiansiot, naiset Tilastokeskuksen palkka tilastojen mukaan yksityi sen sektorin kokoaikaisten kuukausipalkkaisten palkansaajien säännöllisen työajan mediaaniansio kuukaudessa oli miehillä 4 300 euroa naisilla 3 350 euroa de_19122024_13.indd 13 de_19122024_13.indd 13 10.12.2024 15.17 10.12.2024 15.17. Yrittäminen Suomessa konkurssien määrä kasvoi vuosivertailussa 12,4 prosenttia
Teksti Petri Korhonen, Heikki Sihto / Kuvitus Arja Jokiaho de_19122024_14.indd 14 de_19122024_14.indd 14 10.12.2024 15.34 10.12.2024 15.34. Työnsä aloittaneilla Euroopan unionin komissiolla ja parlamentilla on kiire. Kilpailukyky matelee, puolustus on täynnä reikiä ja Trump uhkaa tulleilla. 14 Demokraatti ILMIÖ 14 Demokraatti Eurooppa on kuralla. HEIKKO VAI HIDAS KOMISSIO
– Jos EU vain saarnaa etelälle siirto laisten takaisinottamisesta ja maahan muuton haitoista, se ei paranna meidän kilpailuasetelmiamme siellä. – Seuraan itse muuttoliikepolitiik kaa, enkä itsekään pysty varmuudella ennustamaan mitä kaikkea siinä tapah tuu vaikkapa ensi kevään aikana. Kilpailijana näissä kun on avokätisesti Afrikkaa ja globaalia etelää rahoittava Kiina, sekä omaa kuvaansa Brixmaiden kautta kiillottava Venäjä. Turun yliopiston dosentti, Ulkopoliit tisen instituutin vanhempi tutkija Saila Heinikoski muistuttaa, että nyt komis siolla ei ole niin vahvaa enemmistöselkä nojaa parlamentissa kuin edeltäjällään. – Ursula von der Leyen on tällä kau della hyvin kokenut puheenjohtaja, ja pystyy varmasti edustamaan unionia maailmalla uskottavammin kuin moni edeltäjänsä. – Vielä ei tiedetä, onnistuuko EU luo maan jonkun kansainvälisen oikeuden normit täyttävän siirtojärjestelmän, Hei nikoski sanoo. Toistaiseksi esimerkiksi Italian ko keilu palautusten ulkoistamisesta Alba niaan ei ole toiminut, mutta palautus keskusten tarpeesta puhuvat jo Ranska ja Saksakin. de_19122024_14.indd 16 de_19122024_14.indd 16 10.12.2024 15.34 10.12.2024 15.34. Komission onnistumista mitataan maahanmuuttoasioissa, vaikka von der Leyen todennäköisesti haluaisi itse kes kittyä EU:n talouden vakauttamiseen ja turvallisuuspoliittisen aseman vahvista miseen. Siellä saadaan myös katsoa peiliin, jos EU ei saa jotain aikaan – eikä se ole koskaan yksin komission vika. Komissio joutuu ohjailemaan muut toliikettä jäsenmaiden rajat kiinni pai neissa, samalla pohtimaan EU:n laajene misen suuntaa Ukrainan sodan muutta massa tilanteessa. Vahvuus vaatii kuitenkin parlamentissa yhtenäisyyttä, ja sieltä ne riskit tulevat, Heinikoski sanoo. Tämä vaikuttaa vastedes siihen, mil laisia kaupankäyntikierroksia lainsää dännön muutokset komissiolta, neuvos tolta ja parlamentilta vaativat. Tässä EU:n lyhytnäköisemmät sisäpoliittiset paineet voivat haitata unionin ulkosuhteita, Hei nikoski laskee. EU:N VAHVUUS VAATII PARLAMENTISSA YHTENÄISYYTTÄ, JA SIELTÄ NE RISKIT TULEVAT. On sel vää, että von der Leyen joutuu keskuste lemaan maahanmuuton rajoittamisesta, mutta samalla EU:n pitää tarjota Väli meren takaisille maille aitoja taloudelli sia ja poliittisia kumppanuuksia. 16 Demokraatti D-ILMIÖ E U:n uusi komissio voi vaikuttaa poliitti sesti heikolta, mutta samaan aikaan sillä on Ursula von der Leyenissä poik keuksellisen koke nut ja siten vahva pu heenjohtaja. – Lainsäädäntötyössä komissiolle var masti tulee vaikeuksia, mutta niin tulee parlamentille ja neuvostollekin. PARLAMENTISSA ON monen euroop palaisen laitaoikeistoryhmän ja muun muassa Saksan äärivasemmistonkin nousun takia hyvin erilainen dynamiikka kuin aiemmilla kausilla. Hankkeiden etenemisen hitaus on li säksi eri asia kuin päätöksentekijöiden näennäinen heikkous. Muuttoliike on Saila Heinikosken mukaan merkitty monen komissaarin toimenkuvaan, mikä kertoo siitä miten tärkeänä painopistealueena komissio joutuu sitä pitämään. Parlamentin hajanaisuus ja ääriryh mistä kumpuavat paineet voivat johtaa siihen, että vahvoista yksilöistään huoli matta tämä komissio tekee tuskastutta van hitaita päätöksiä
SDP:N MEPPI Eero Heinäluoma jakaa huolen Trumpista ja transatlanttisten suhteiden jatkosta. 17 Demokraatti MONI LÄHIKUUKAUSIEN asia ja tapah tuma viitoittaa komission taivalta. Yhdysvaltain resurssit ovat taloudellisesti ja materiaalisesti omaa luokkaansa. Syyrian sisällissodan uudet käänteet, Israelin ja naapureidensa vihanpidon ratkaisemi nen – kaikki nämä tuovat uusia mustia joutsenia ja kerrannaisvaikutuksia se koittamaan EU:nkin arkea. Unkarin Viktor Orbán on jo pitkään laskenut oman po liittisen tulevaisuutensa sen varaan, että Trumpin valinta luo hänelle enemmän liikkumatilaa Euroopassa. de_19122024_14.indd 17 de_19122024_14.indd 17 10.12.2024 15.34 10.12.2024 15.34. Hän muistuttaa, että mitään ratkaisuja ei pidä tehdä Ukrai nan ylitse. Kokouksessa Ukraina oli yk köskysymys. Tilanne muuttuu, jos Yhdysvallat Trumpin valtaantulon jälkeen päättäisi lopettaa kokonaan Ukrainan tukemisen. Tehtävä liittyy kiinalaisten VIHREÄ SIIRTYMÄ VOI MUTKISTUA, JOS LYHYTNOKKAINEN LINJA VOITTAA. Ukraina selviää lähikuukaudet EUsi toumuksilla ja Yhdysvaltojen tuella. Donald Trumpin valtaan astumisen jäl keen transatlanttisissa suhteissa alkaa väistämättä uudenlainen aika. SDP:n toinen meppi Maria Guzenina toivoo, että Trumpin viime kuu kausien kova retoriikka olisi ollut enem män amerikkalaisille suunnattu vaa litemppu kuin hänen todellinen näke myksensä. – Mutta olen luottavainen, että nämä yritykset tulevat epäonnistumaan, parla mentissa on riittävä enemmistö maltilli sen ja vakaan politiikan tukena. Tilanteesta oltiin hämillään myös Na toparlamentaarikkojen kokouksessa, johon Heinäluoma osallistui pari viik koa sitten. – Tuen lopettaminen olisi merkittävä arvovaltatappio Yhdysvalloille ja löisi sä rön maan uskottavuudelle liittolaisena ja sopimuskumppanina. Yksilötkin ratkaisevat yllättävän paljon. Kukaan, ehkä Trumpia lukuun ottamatta, ei tiedä, miten tuelle talven aikana käy. – Jos Saksaan saadaan uusien vaalien jälkeen vahva kansleri, silläkin on mer kittäviä vaikutuksia siihen mihin suun taan koko EU kääntyy. Heinäluoma ei usko, että Yhdysvallat lopettaisi kokonaan Ukrainan tukemisen – mutta samalla muistuttaa tulevaisuu den ennustamisen vaikeudesta. Haluan vielä tässä vaiheessa ajatella, että uhostaan huoli matta Trump kyllä löytää yhteisen uran EU:n kanssa. Hän arvioi, että EU:ssa tulee painetta muuttaa toimintaa ”Trumpystävälli semmäksi”. Hä net valittiin parlamentin sisämarkkinat ja kuluttajasuojavaliokunnassa varjora portööriksi niin sanottuun omaaloite mietintöön. He kaikki haluavat hei kentää Euroopan yhtenäisyyttä. – Trumpin seuraajia on ilmestynyt li sää myös Euroopassa. Tässä tapauksessa EU olisi suurissa vai keuksissa. Edellä mainittu tilanne loisi Heinä luoman mukaan kovan paineen jonkin laisen nopean rauhanratkaisun hakemi seksi Ukrainaan. Näin kävi hänen viime kau dellaankin, Guzenina sanoo. – Se oli selvää, että Eurooppa jatkaa Ukrainan tukemista Yhdysvaltojen tule vista päätöksistä huolimatta. Uskon, että presidentti Biden pyrkii vielä tekemään ennen kautensa loppumista merkittäviä sotilaallisia ja taloudellisia tukipäätöksiä. Hengenheimolaisia on jo parlamentissa. Myös Ukrainan tuki ja sen jatko kyt keytyy Trumpiin. Myös Roma niassa ja Sloveniassa monet vannovat Trumpin nimiin. Heinikoski neuvoo myös seuraamaan Saksan vaaleja, koska taloudeltaan vah vimman jäsenmaan käytös ja tilanne väis tämättä vaikuttaa koko EU:n linjauksiin. – Yhdysvaltojen pitäisi pysyä luotet tavana kumppanina. Tämä nähtäi siin valtavana epäonnistumisena, jonka vaikutukset eivät jäisi vain Ukrainaan tai Eurooppaan. JOS YHDYSVALLAT ja Kiina jatkavat sa peleiden kalistelua ja tulleilla nokittelua, on Eurooppa myös taloudessa pahassa välikädessä. Guzenina sai tuoreeltaan merkittävän Kiinan kauppaan liittyvän tehtävän
Yritystä oli. Itse haluaisin esimerkiksi verkkokauppa Te mun johtajan kuultavaksi parlamenttiin. Komissiossa on 27 jäsentä, joista yli puolet, 14, on keskustaoikeistolaisesta EPPpuolueesta. – Onneksi Fittolta onnistuttiin leik kaamaan rahoitusvaltaa eli viemään pe limerkkejä ja vaikutusvaltaa. Terveys asioista vastaavalta unkarilaiskomissaa rilta Olivér Várhelyiltä vietiin puoles taan mahdollisuus vaikuttaa aborttikysy myksiin. Guzenina näkee, että uusi komissio, EPP ja von der Leyen ovat kallellaan oi keiston suuntaan, mutta eivät ole vielä sinne kaatuneet. Vielä on arvailujen va rassa, miten tämä näkyy komission toi minnassa. Leijonanosa tästä kasvusta liittyy kiinalaisiin verkkokauppoihin. Yhteisiä varoja pitäisi suunnata kohteisiin, joissa on vahvaa in novointia ja tutkimusta. GUZENINA SANOO koko Euroopan, ja Suomen, jääneen jälkeen kansainväli sissä investoinneissa. Euroo pan parlamentin uusi komissio on liki EU:N LYHYTNÄKÖISET SISÄPOLIITTISET PAINEET VOIVAT HAITATA UNIONIN ULKOSUHTEITA. Pidetään Kiina tietoisena, että emme Eu roopassa hyväksy sääntöjen rikkomista. Fitto edustaa Giorgia Melonin laitaoikeistolaista Italian vel jet puoluetta. Yksi syy on komission puheenjohtajassa von der Leyenissä, joka haki tukea valinnalleen laitaoikeistolaisesta ECRryhmästä. Äänillä me nivät 370 puolesta, 282 vastaan. Guzenina sanoo kiinalaisen verkko kaupan, etenkin Temun ja Sheinin, pik kupakettien tsunamin vyöryvän Eu rooppaan. MYÖS HEINÄLUOMA myöntää, että ko mission alku ei lupaa hyvää. Ongelmana on niin vääristy nyt kilpailu, tuotteiden turvallisuus kuin eurooppalaisten addiktoituminen halpa tuotteille. Tämän vastavetona keskus taoikeistolainen EPPryhmä halusi estää Espanjan sosialistihallituksen Teresa Riberan nimityksen komission vara puheenjohtajaksi. – Kun katsotaan kaupan esteitä, niin meillä pitäisi olla toimivat sisämarkki nat, mutta eivät ne toimi niin jouheasti kuin pitäisi. Hän ei pääse sörkkimään nais ten oikeuksia, joista hänellä on lievästi kin sanottuna kyseenalaisia näkemyksiä. Esimerkiksi sosialide mokraateilla on neljä komissaaria ja lai taoikeistoon laskettavalla ECR:llä kaksi komissaaria. Lopulta kaikki komissaarinimitykset hyväksyttiin esitysten mukaisesti. Taus talla oli EPP:n, S&D:n ja Renewryhmän tekemä yhteinen julistus, jossa ne sitou tuvat yhteistyöhön ja yhteisiin periaat teisiin. Hän myöntää osin todeksi lauseen: EU sääntelee, muut in novoivat. – Mutta kun komissio on valtakirjan saanut, sitä pitää käyttää. – Tullin tilastojen mukaan kolman sista maista tulevien alle 150 euron pa kettien määrä on vuodessa noin nelin kertaistunut. Komissio valittiin pienimmällä enem mistöllä sitten vuoden 1993. – Jos EPP kaatuu laitaoikeiston sy liin, tarkoittaa se tosiasioihin perustu van päätöksenteon kaventumista. 18 Demokraatti D-ILMIÖ verkkokauppojen toiminnan suitsimi seen EUalueella. – Vien parlamentin tahtoa komission suuntaan kun komissaari Henna Virkkunen aloittaa kiinalaisten verkko kauppojen toiminnan korjaamisen. – Pääasia kuitenkin on, että komissio saatiin lopulta valittua. Odotukset de_19122024_14.indd 18 de_19122024_14.indd 18 10.12.2024 15.34 10.12.2024 15.34. Tässä riittää perattavaa, vaikka sääntelyäkin tarvi taan kuluttajansuojasta alkaen. Nyt on kiire päästä töi hin vahvistamaan Eurooppaa, Guzenina summaa. Komission valinnassa ensimmäisen kerran sitten vuoden 1995 yhdenkään maan komissaariehdokasta ei torjuttu. Guzenina odottaa, että von der Leyen ja EPP:n puheenjohtaja Manfred Weber näyttävät Eurooppamyönteisille keskiryhmille, että EPP on vastuullinen eikä eskaloi tämän hetken suuria on gelmia. MARIA GUZENINA ja Eero Heinäluoma pelkäävät, että uusi komissio ja sen pu heenjohtaja kallistuvat päätöksenteossa liikaa oikealle. Riitaa tuli etenkin Italian Raffaele Fitton nimittämisestä komission vara puheenjohtajaksi. Tavaroiden ja ihmisten va paa liikkuvuus ei toteudu. Guzenina toteaa, että ”valitun ko mission kanssa pystyy elämään”, mutta valinnassa kyse oli todella vakavista asioista. – Isommassa kuvassa meidän pitää miettiä, minkälaisilla rahoitusinstru menteilla voimme boostata Euroopan kilpailukykyä kuten tehdään Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Koko koneisto naksuttaa jo eteenpäin, vaikka ei täydellä luottamuksella. poikkeuksellisen kovan väännön tulos ja valintaprosessi koetteli von der Leyenin uskottavuutta, Maria Guzenina sanoo. Parlamentin vasemmisto vastusti Fit ton valintaa
Nykyisin EPP hakeutuu äänestyksissä äärilaidan lähelle yhteistyöhön. Nyt tarvitaan yhtenäistä Eu rooppaa monella alueella: Ukrainassa, turvallisuudessa, taloudessa ja tullipoli tiikassa, Eero Heinäluoma listaa Euroo pan unionin tulevaa tehtäväsarkaa. Ongelmana Heinäluoma näkee, että komission uusi kokoonpano on selvästi lisännyt oikeiston uhoa. – Tämä näkyi myös komission kokoa misessa. Tämä aiheuttaa ärsytystä Eurooppamyönteisissä ryh missä kuten demareissa ja Renewryh mässä ja tuo epävakautta parlamentin tuleviin linjauksiin. Näin kävi muun muassa budjettiäänestyksessä marraskuussa, kun EPP tuki äärilaidan budjettiesityk siä. Vasemmistoliitto ja perusuo malaiset äänestivät Suomen hallituksen omaa komissaariehdokastaan vastaan. Hän ei kuitenkaan usko, että hajanai nen äärioikeisto pystyisi merkittävästi vaikuttamaan parlamentin isompiin lin jauksiin. – Parlamentissa on nyt paljon pai neita, seuraamme erittäin tarkasti mitä komissio tekee, Heinäluoma sanoo. de_19122024_14.indd 19 de_19122024_14.indd 19 10.12.2024 15.34 10.12.2024 15.34. Vih reä siirtymä voi mutkistua, jos joissain asioissa lyhytnokkainen linja voittaa. Tämän tuloksena parlamentin bud jettikannanotto jäi loppujen lopuksi ko konaan hyväksymättä. Eten kin, jos EPP tarvitsee tukea omille eh dotuksilleen tai se haluaa tukea oikeis ton ehdotuksia. Von der Leyen on moneen kertaan vakuuttanut, että vih reästä siirtymästä ei tingitä, mutta Hei näluoma on epäileväinen. – Katsotaan mitä tapahtuu. KOMISSION ALKU EI LUPAA HYVÄÄ. Heinäluoma toivoo, että komissio ei lipsu esimerkiksi jo tehdyistä vihreän siirtymän päätöksistä. – EPP:n linja on epävakaa. Yksittäisissä äänestyksissä äärioikeis tolla voi olla merkittävämpi rooli. Nyt pitäisi katsoa ainakin kymmenen vuoden päähän, ei vain miettiä tätä tai ensi vuotta. 19 Demokraatti ovat kovat. Hän sanoo parlamentin poliit tisten ”äärilaitojen”, niin vasemmalla kuin oikealla, yleensä vastustavan kaik kia kompromissiehdotuksia
Niin tärkeä asia kuin kunnollinen palkka onkin, on tärkeää pitää myös huolta jytyläisten työhyvinvoinnista. 20 Demokraatti JYTY ”Sitten on helvetti irti” Jytyn Jonna Voima kertoo, mikä voi aiheuttaa häiriöitä kevään tes-kierroksella. – Toivon, että kun hän oli yksi henkilöistä, jotka olivat solmimassa palkkaohjelmaa, hän olisi jatkuvuuden kannalla ja ymmärtäisi myös sen arvon, mikä ohjelmalla on. kittyä myös työhyvinvointija tekstikysymyksiin. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntijaja ict-työ, nuorisoja järjestötyö, sosiaalija terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Meillä onkin ollut KT:n kanssa yhteinen linja, että emme pidä järkevänä, että vientimalli runnotaan lakiin. Meidän jäsenistöllemme on erittäin tärkeää, että pystytään nostamaan matalapalkka-aloja palkkakuopasta. – Kun Jyty on naisvaltainen, suhteellisen matalapalkkaisia jäseniä edustava liitto, on vientimalli meille myrkkyä. Teksti Anna-Liisa Blomberg A mmattiliitto Jytyn puheenjohtaja, jatkokaudelle vasta valittu, Jonna Voima nostaa Demokraatin haastattelussa tes-neuvottelukierroksen isoimmaksi asiaksi ja kohtalonkysymykseksi, että kuntiin ja hyvinvointialueille vuonna 2022 solmittu palkkaohjelma pysyy voimassa. HALLITUKSEN TARJOILEMISTA työelämäheikennyksistä Jytylle suurin kauhistus – vaikka kaikenlaista kurjuutta listalta valittavaksi riittääkin – on Jonna Voiman mukaan vientivetoinen palkkamalli. Se tulee siitä, että ihmisillä on hyvä olla töissä, johtaminen toimii ja työehdot ovat kunnolliset. AJATUS SIITÄ, että palkkaohjelma irtisanotaan, kirvoittaa Jonna Voimasta painavia – suorastaan dramaattisia – sanoja. – Jos joku lähtee neuvotteluista kauheasti tuuletellen pois, on ratkaisussa joku epätasapaino, Voima kuvailee. EI SE MENE NIIN, ETTÄ JOS TÖISSÄ ON KAMALAA, SITÄ VOIDAAN KOMPENSOIDA PALKALLA. Aina pyritään löytämään ratkaisu – jonkinlainen, kumpaakin osapuolta tasapuolisesti ärsyttävä kompromissi – yhdessä ja hyvällä. Myös työnantajan kannattaisi olla huolissaan tästä. Voima painottaa, että Jytylle ominaista on neuvottelun tie. Pitää löytyä tasapaino. – Ei se mene niin, että jos töissä on kamalaa, sitä kompensoidaan palkalla. – Työriidat eivät lakkaa olemasta sillä, että tämä lailla estetään, vaan se tarkoittaa, että riidat pitkittyvät, sovintoesityksiä ei hyväksytä ja työrauhahäiriöt pahenevat. Tulee rumaa ja rajua. – Tutkimusten mukaan palkkaohjelma yksinään kaventaa sukupuolten välistä palkkaeroa Suomessa. – Jos työnantaja haluaa pysyä houkuttelevana ja halutaan, että työntekijät viihtyvät ja jaksavat myös tehdä pitkän työuran, pitää silloin neuvotteluissa kesde_19122024_20.indd 20 de_19122024_20.indd 20 4.12.2024 16.55 4.12.2024 16.55. – Se on sellainen kohtalonkysymys, joka määrittelee tosi paljon sitä, minkälainen tes-kierroksesta tulee, Voima sanoo. Sen jälkeen on täysin mahdotonta kuvitella, että julkisella sektorilla pystyttäisiin löytämään sovinnollinen ratkaisu. VIIME KIERROKSILLA on keskitytty paljon palkkoihin, jolloin työelämän kehittäminen on jäänyt vähän jalkoihin, Jonna Voima sanoo. Voima muistuttaa, että julkisen sektorin työntekijöistä iso osa jää työkyvyttömyyseläkkeelle ja että myös sairauspoissaolot ovat yleisiä. – Pitää kiinnittää huomiota siihen, miten tätä saadaan vähennettyä. Voima muistuttaa, että lailla viedään käytännössä sovittelijan ja sovittelulautakunnan mahdollisuudet sovitella riita, koska lain mukaan valtakunnansovittelijan toimistosta Bulevardilta ei voi jatkossa saada mitään vientialojen ratkaisua ylittävää. Voima suhtautuu toiveikkaasti Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:n johtoon valitun Henrika Nybondas-Kankaan linjaan. Jytyn jäsenet työskentelevät kunnissa ja hyvinvointialueilla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Se sotkee koko kuvion. Voima korostaa, että työmarkkinamalli olisi kannatettava, mikäli se syntyisi osapuolten kesken neuvotellen. – Uskon, että sitten on helvetti irti
Kun ostetaan tulevaisuudessa säästöjä tai suurempia voittoja tuottava laite, panostetaan osaamiseen tai tehdään sijoituksia, velkaa voidaan ottaa runsaastikin, jos tuotto-odotus on hyvä. Suomi on jumittunut velkakeskustelussa tahalliseen väärinymmärtämiseen. Siksi niistä olisi syytä käydä rehellinen keskustelu. Tämän ajattelun soisi leviävän myös valtiontaloudesta käytävään keskusteluun. Yritykset käyttävät velkaa tulevaisuusinvestoinneissaan, ja se on normaali työkalu toiminnan kehittämisessä. Valtion velkakestävyydestä on syytä kantaa huolta, mutta samalla pitää muistaa, että valtion velanhoitokyky on sekin toista luokkaa kuin vahvallakaan yrityksellä. Lipposen-Tuomiojan linjataisteluiden ajassa oli ongelmansa, mutta toisaalta se teki puolueesta mielenkiintoisen ja tärkeän tuntuisen. Ja lopulta kaikki mahtuivat päättäviin pöytiin, kun Suomi nousi sosialidemokraattien johtamana silloisen porvarihallituksen aiheuttaman talouskatastrofin jälkeen. Ja jos emme saa kannatusta, koska linjamme leimattaisiin liian radikaaliksi, emme voi korjata nykyhallituksen aikaansaamia vahinkoja sitäkään vähää, mitä varovaisemmalla politiikalla voisimme. Valtiolla on verotusoikeus ja omaisuutta. D-kolumni I tsenäisyyspäivän viikonvaihteessa käytiin tiivis ja totutun heikkotasoinen sosialidemokraattinen talouspoliittinen keskustelu. Puolueemme haastoi kaikkien aikojen suosituimmalla puheenjohtajallaan nyt surkeaa talouskehitystä tuottavaa kamreeriajattelua viime vaaleissa – ja putosimme paalupaikalta kolmostilalle. Ja siinä se sitten taas kerran olikin. MUUTAMA PERUSASIA on hyvä selventää. Kukaan ei ajattele velan olevan jokin itseisarvo, tavoiteltava asia itsessään. de_19122024_21.indd 21 de_19122024_21.indd 21 9.12.2024 11.49 9.12.2024 11.49. Tarkoitan siis vpj Matias Mäkysen ”poikkeukselliseksi” leimattua kesyä kritiikkiä SDP:n talouslinjan liiallisesta sitoutumisesta VM:n epäonnistuneiksi osoittautuneisiin arvioihin ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppuraisen vastausta, jossa keskustelu vietiin saman tien asiasta henkilön motiiveihin. Tämä on nykyisessä pääkirjoitusilmapiirissä vähintään lyhyellä aikavälillä poliittisesti tarkoituksenmukaista ja sillä voi saada kabineteissa tärkeinä pidetyiltä henkilöiltä rapsutusta, mutta asiaa kannattaa pohtia toisenkin kerran. Samalla on selvää, että velka on erinomainen työkalu, ja valtio paljon jopa yrityksiä parempi sitä käyttämään. YMMÄRRÄN, JOS poliittinen tilanne arvioidaan sellaiseksi, että velasta tunteetta ja työkaluna puhuminen on niin epäsuosittua, että sitä kannattaa välttää – oli itse asia sitten miten vain. Velka on muuttunut välineestä poliittiseksi toteemiksi, jonka rooli on yhtäkkiä symboloida siitä puhuvan ”vastuullisuutta” tai yleistä moraalia. Jos voisimme tehdä kaikki tarpeelliset investointimme niin tulevaisuuteen kuin jokapäiväiseen kulutukseemme tulorahoituksella, se olisi varmasti kaikkien mielestä hyvä asia. Velkaa ei kannata haalia enempää kuin on tarpeen, koska korkotaso voi muuttua, lyhennykset tulevat maksettaviksi ja niin edelleen. Bruttovelka ja nettovelka ovat eri asioita. Velasta ilman tunteilua VELKA ON MUUTTUNUT VÄLINEESTÄ POLIITTISEKSI TOTEEMIKSI. Vaikuttaa siltä, että olemme jumittuneet tahalliseen väärinymmärtämiseen koskien julkista velkaa ja sen roolia (julkisessa) taloudessa. 21 Demokraatti Esa Suominen esa.suominen@rudpedersen.com Kirjoittaja on konsulttitoimiston osakas ja politiikan taustavaikuttaja. Asioista perusteellisemmin ja syvemmin puhuminen motivoi jäsenistöä, tekee puolueesta kiinnostavamman, ja ainakin voimme paremmin ymmärtää itse ja siten myös kertoa eteenpäin sitä, mitä olemme yhdessä yrittämässä. Asioista puhuttiin ja niitä punnittiin. Kaikki nämä asiat voivat olla yhtä aikaa totta. Voisimme kuitenkin yrittää hieman enemmän
Vuoden sanani on siis raakkujoki. Turrit eli turrikulttuurin harrastajat innostuvat ihmismäisistä eläinhahmoista ja tykkäävät esimerkiksi piirtää niitä tai pukeutua niiksi. Samaa ei voi sanoa therianista eikä niistä toimittajista, jotka haluavat käyttää lasten hassutuksista epäilyttävän kuuloisia vieraskielisiä termejä. Mikä olisi riittävän osuva, kekseliäs tai mukavan kuuloinen sana ansaitakseen arvostetun tittelin. Kovia k-kirjaimia ja sorisevia ärriä sisältävät sanat eivät yleensä menesty suomen kielen kauneimpia sanoja valittaessa, vaikka Kotuksen järjestämässä Mikael Agricolan juhlavuoden 2007 äänestyksessä sana rakkaus tuli kakkoseksi äiti-sanan voittaessa. On oikeus ja kohtuus, että piittaamattomuuden tähden syntynyttä Hukkajoen (kaunis sana sekin) raakkutuhoa tutkitaan törkeänä ympäristörikoksena. Tämän seurauksena kuoli tuhansia raakkuja eli jokihelmisimpukoita. No tietenkin turri. Turri on hauska ja osuva ja viestittää, että turriporukka ymmärtää itse ironian päälle. Mutta mitä muita sanoja tarttui sinun mieleesi menneeltä vuodelta, Tua. Siinä on säilytetty alkuperäisen termin äänneasua mutta valittu silti täysin suomenkielinen sana. (Kauhistuksen kanahäkki! Itsehän leikin lapsena vain todellisuuspohjaisia leikkejä!) Turrikulttuuri on eri asia, vaikka ilmiöillä on yhteistäkin. (Uhkaavaa tämäkin! Vauhkoonnutaan yhdessä!) Turri tulee englannin sanasta furry ja on minusta kekseliäin suomennos aikoihin. Myönteisessä valossa raakut sen sijaan näyttäytyivät vuoden 2020 Finlandia-palkitussa Anni Kytömäen romaanissa Margarita, jossa niillä oli keskeinen rooli. (TO) ELOKUUSSA MELKEIN koko Suomi puhui tietystä simpukkalajista, joka ei varmaan koskaan ole saanut niin paljon huomiota mediassa. Mihin sanaan sinun ankara pohdintasi tänä vuonna johti, Rolle. (RB) SEURAAVASSA POHDINNASSANI hyödynsin Helsingin yliopiston Nimistöntutkimuksen päivien Vuoden nimi -äänestystä. Se on hauska ja osuva ja viestittää, että turriporukka ymmärtää huumorin ja itseironiankin päälle. Minun korvissani raakku kuulostaa upealta, ja myös sen toinen nimi eli jokihelmisimpukka synnyttää kauniita mielikuvia. Kun Stora Enso pisti metsää matalaksi Suomussalmen Näljängän suunnassa, sen metsätyökone tuli tärvelleeksi alueen läpi virranneen Hukkajoen. de_19122024_22.indd 22 de_19122024_22.indd 22 11.12.2024 11.00 11.12.2024 11.00. Olin samaa mieltä voittajasta – Šielâ on hieno nimi inarilaiselle koululle Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela On miltei suloista ajatella nuoria rikoksentekijöitä nuppuina omassa pikku linnassaan. Ehkä virallinen luokittelu eläinkunnan pääjaksoon nilviäiset tekee hallaa raakuille, koska sana nilviäinen yhdistyy jostain syystä usein aika negatiivisiin juttuihin. Turrit nousivat esiin samassa yhteydessä, kun aikuiset ihmiset kouhkasivat therianeista eli siitä, että lapset leikkivät olevansa eläimiä. Sama voittaja oli myös Me Naiset -lehden äänestyksessä viime vuosikymmenen lopulla, mutta r-alkuisia tai tupla-koon sanoja sen kärkikymmenikössä ei näkynyt. 22 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ Turreja Nuppulinnassa V uosi on lopuillaan, ja Kielen päällä -työryhmä pohtii jälleen kuumeisesti Vuoden sanan valintaa
23 Demokraatti – mutta innostuin erityisesti Kiekko-Espoon jaetusta kolmannesta sijasta. (RB) de_19122024_22.indd 23 de_19122024_22.indd 23 11.12.2024 11.00 11.12.2024 11.00. Ilves, Kärpät, Jukurit, Lukko, Ässät… Iskeviä suomenkielisiä sanoja, jotka on poimittu hyvin erityyppisistä mielikuvista. Pelicansillakin on näppärä nimi – mutta harmillisesti vain puoliksi. Moni Helsinki-Riihimäki-rataosaa eestaas sahannut työmatkalainen muistaa Nuppulinnan aseman Järvenpään ja Hyvinkään välissä. Tuoreempia ovat muun muussa vireeni, aliisa, lenkkari ja pörri. Yhdessä on jopa hyödynnetty lyhennettä ja vanhaa suomen kielen sanaa yhtä aikaa. Suurin ja kaunein kaikista on tietenkin Tappara. Se muuten ei saanut käyttönimeään vankiasukkaidensa hulluudesta vaan samoilla tienoilla aiemmin sijainneen köyhäintalon mukaan, siellä kun hoidettiin myös mielisairaita. Hänen Vankilaslangin sanakirjansa kaipaisi nyt varmasti päivitystä, koska se kieli elää ja kehittyy vauhdilla, enkä nyt tarkoita amfetamiinin yhtä perinteisintä slanginimitystä. Kiekko-Espoo tunnettiin aiemmin nimellä Espoo Blues. Itse kutsun joukkuetta sitkeästi Pelikaaneiksi. (TO) ”MENE SUORAAN vankilaan kulkematta lähtöruudun kautta” komennettiin muinoin Monopoli-lautapelin sattumakorteissa, ja sitä nyt noudatan. ja toimii nykyisin avolaitoksena. Raatikaisen kirjassa tuon vuonna 2016 melkoisen paikallisen porun saattelemana lakkautetun VR:n liikennepaikan nimi ei liittynyt rautateihin, vaan se on vankilaslangissa kutsumanimi Keravan nuorisovankilalle. Kutsuttiinpa sitä slangissa myös ”Kakolan taimitarhaksi”. Meidän kielija kiekkoihmisten onneksi, kenties, Espoo Blues meni konkurssiin ja joutui vuodesta 2017 alkaen kasailemaan itseään uudella nimellä ö-sarjassa. Onneksi tamperelainen laatukiekko pitää iskevän sanan pinnalla – kirkkaimmalla huipulla tänäkin vuonna, ennustan. Vanhojen vankiloiden hurjuusmaineen toista ääripäätä Keravasta katsottuna edusti Turun keskusvankila eli Kakola. Siihen perehdyin jo tehdessäni 1990-luvun alussa juttua alan sanakirjan koonneesta Leo Lipsosesta. Tälle kaudelle Kiekko-Espoo nousi SM-liigaan ja on esittänyt siellä hämmästyttävän hyvää peliä. Vanha venäjästä napattu lainasana olisi varmasti jo unohtunut, jos se edelleen tarkoittaisi vain sotakirvestä. Kirjasta iski tajuntaan yksi kutsumanimi ihan ylivertaisena: Nuppulinna. Sykähdyttikö, Rolle, sinua vielä jokin tämän vuoden kieli-ilmiöistä. Pöljä nimi, etten sanoisi. Ehkä kunnollinen nimi on siivittänyt menoa! Liigassa on muutenkin kivannimisiä joukkueita. Sitäkään ”linnaa” ei entisessä muodossaan enää ole, sillä nuorisovankila muuttui vuonna 2019 pelkäksi Keravan vankilaksi. Keksittekö, missä. On miltei suloista ajatella nuoria rikoksentekijöitä nuppuina omassa pikku linnassaan. Ei, en ole saanut tuomiota vaan luin hiljattain ex-poliisi Jari Raatikaisen rikosromaanin Valtapeli, jonka säväyttävä dialogi vilisi vankilaja muuta alamaailman slangia. Vankilaslangi on ihan oma kielimaailmansa
Kotimaisella kouluterveyskyselyaineistolla on osoitettu, että liiallisella netinkäytöllä on yhteys mielenterveysoireiluun. Ennen ei välttämättä ollut paremmin, mutta ainakin vuonna 1989 todellisuudessa oli yksi kerros vähemmän. Rajoitusten säätämisessä on parasta kuunnella ammattilaisia eli koulujen henkilökuntaa. Linkkiä harrastusten ja koulupäivän välillä pitää tiivistää. Olen kiinnostunut selvittämään, miten EU:n toimet voisivat tukea näitä tavoitteita – voisiko EU:n rahoittama infrastruktuuri kannustaa entistä enemmän liikunnalliseen elämäntapaan, voitaisiinko harrastaminen ja liikuntaan rohkaiseminen nähdä keinoina lisätä osallisuutta EU:n lapsitakuun toimeenpanossa. Ei vain ruutua vaan liikettä ja läsnäoloa LAPSET JÄÄVÄT RUUTUJENSA KANSSA USEIN YKSIN. Annetaan siis lapsille paras mahdollinen läsnäolon lahja. Digipalveluasetuksen (DSA) soveltamisessa on päästy liikkeelle ja vauhtia on varaa kiristää: some-alustoilta pitää vaatia toimia haitallisen sisällön, kiusaamisen, hyväksikäytön ja koukuttavien algoritmien hillitsemiseksi. Liikkumattomuus on koko Euroopan tikittävä aikapommi, joka vaikuttaa jopa EU:n kilpailukykyyn. Harrastaminen ei saa olla kiinni vanhempien varallisuudesta tai mahdollisuuksista kyyditä harrastuspaikkaan. He eivät opi tai opettele elämään digimaailmassa, he syntyivät sinne. Oikeus ohjattuun harrastukseen on näkyvästi mukana. Vanha sanonta hyvästä rengistä ja huonosta isännästä pätee digitaaliseen oppimiseen ja välineisiin. Ruutu myös passivoi. WHO ja OECD arvioivat, että EU-maat voisivat säästää 0,6 prosenttia vuosittaisista terveydenhoitomenoistaan lisäämällä liikuntaa. Suomessakin käyty keskustelu kännyköiden kieltämisestä luokkahuoneissa on yleiseurooppalainen. 24 Demokraatti Maria Guzenina Europarlamentaarikko, Bryssel maria.guzenina@europarl.europa.eu MEPIT M aailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus, YK:n lasten oikeuksien sopimus, täytti 35 vuotta. Ajankuva sekin, että Maailman terveysjärjestö (WHO) on jopa joutunut antamaan suosituksen enintään tunnin ruutuajasta 2–4-vuotiaille . Hyvän lapsuuden peruspalikat ovat ajattomat: syrjimättömyys, perustarpeiden täyttyminen, kouluun pääsy, kuulluksi ja huomatuksi tuleminen. Digijättien sääntelyyn tarvitaan leveitä EU-hartioita. SDP esitteli viime kuussa sitoumuksensa lapsille ja nuorille. Kaikki sympatia nykyvanhemmille, jotka yrittävät epätoivoisesti noudattaa suosituksia jälkikasvun kärttäessä lisää ruutua! VERKOSSA VAANII vaaroja, joiden perässä kasvattajien ja lainsäätäjien on vaikea pysyä. Iso huoleni on, että lapset jäävät ruutujensa kanssa usein yksin. Lasten oikeuksia pitää kuitenkin soveltaa tämän päivän haasteisiin. de_19122024_24.indd 24 de_19122024_24.indd 24 10.12.2024 9.39 10.12.2024 9.39. JOULUNPYHÄT JA vuodenvaihde tarkoittavat monille perheille tilaisuutta vetää henkeä ja viettää aikaa yhdessä. Tämän päivän lapset ovat diginatiiveja. EU-tasolla se tarkoittaa noin kahdeksaa miljardia euroa vuodessa! Ruudun ja liikkumattomuuden vastapainoksi lasten oikeuksien toteutuminen edellyttää mahdollisuuksia liikkua, leikkiä ja luoda kontaktia
26 Demokraatti HYVINKÄÄN TEOLLISUUS TYÖNTEKIJÄT RY Sari Kinisjärvi Heikki Kölhi Hannu Wessman Mikael Etuaro KOUVOLAN SOSIALI DEMOKRAATIT RY Sari Melkko Mauri Joutjärvi Marja Ulmanen Juha Koivula LOHJAN DEMARIT SYYSKOKOUKSESSA 1.12.2024 TYÖVÄENTALOLLA Leena Levonperä Inkeri Ahola Seppo Söderblom Pirjo-Leena Forsström Aila Lahti Inkeri Sainio Suzanne Di Rodi-Maukku Jarmo Aho Teija Ristaniemi Uolevi Viita Antoinette Saarinen Leena Saari Seija Katajakumpu Kirsi Oksanen Matti Laurikainen Eeva Laurikainen Suvi Viluksela Hannu Viluksela Krista Alèn Jouko Raita Pauliina Jalola-Korhosaari Olli Pohjola Sinikka Pohjola Sampsa Salminen Ville Kanniainen Pekka Räsänen Denis Laar Virpi Mäkinen Teuvo Sarin HYVÄÄ JOULUA & ONNEA VUODELLE 2025! TOIVOTTAA PAPERILIITON TOIMISTO Petri Vanhala Juhani Siira Arto Turunen Markku Häyrynen Juha Koivisto Markku Lihavainen Eija Valkonen Eeva Eloranta-Jokela Peltola Jyri Minna Koskinen Sari Nikkilä Susann Laine Päivi Pietikäinen Erkka Oinonen Simo Tiitto Kaisu Björk Kirsi Siira PAIMION SOSIALI DEMOKRAATIT RY Huhtala Päivi Koivukangas Olli Kuusela Mervi Laitinen Seppo Lempiäinen Elli Mäentaka Asko Olander Jouko Rannikko Sari Rantanen Riitta Ristilä Pasi Virta Timo POHJOIS-TUUSULAN DEMARIT RY Enroth Jori Gustafsson Jouni Järvinen Aarno Koivunen Aila Kojima Eila Lehtonen Kyösti Lehtonen Pirjo Mustonen Lahja Mäensivu Karita Ruislehto Kirsti Tikkanen Joona Tikkanen Jukka Tikkanen Maila Udd Heli RAFAELIN ENKELIT, TURKU Christian Alari Jukka Alari Jouko Glader Ari Hakulinen Juha Korvenmaa Kari Malinen Aimo Massinen Antti Paasio Eero Pulli Esko Randell Ari Rantanen Antti Vuorenrinne TURUN KRISTILLISET SOSIALI DEMOKRAATIT Merja Huovinen Erja Hynynen Kirsi Kauliomäki Terttu Knuutila Päivi Nuotio Heikki Palmu ESPOO Rauhaisaa joulua Jarkko ja Marja Rahkonen JOULUTERVEHDYKSIÄ FORSSASTA Leena ja Juhani Anttila Kaisa Lepola ”Jambo” Jarmo Mäkilä Tapio Talikainen Matti Uutela Pasi Vikman HUMPPILA Suikkanen Aila Nokkala Riitta de_19122024_26.indd 26 de_19122024_26.indd 26 9.12.2024 16.34 9.12.2024 16.34
27 Demokraatti JOKIOINEN Raitanen Mirja ja Eino KOKKOLA Hyvää joulua! Leppänen Osmo KOTKA Piipari Eila ja Matti LEMPÄÄLÄ Rajala Harry RAUMA Malmsten Kaarina Malmsten Markku RIIHIMÄKI Auvinen Maija Auvinen Pentti Kotirinta Kaisu TURKU Nieminen Maijaliisa ULVILA Virtanen Helena ja Seppo de_19122024_26.indd 27 de_19122024_26.indd 27 9.12.2024 16.34 9.12.2024 16.34
www.riihi.fi Elävän työväenkulttuurin puolesta! de_19122024_28.indd 31 de_19122024_28.indd 31 10.12.2024 17.14 10.12.2024 17.14. 31 Demokraatti Riihi säätiö on yleishyödyllinen säätiö, joka myöntää apurahoja ja avustuksia muun muassa monipuolisen työväen perinteen ja kulttuuritoiminnan tukemiseen
33 Demokraatti T A S A A R V O I S T A joulua ja uutta vuotta! Eläkkeensaajien Keskusliitto toivottaa hyvää joulunaikaa! de_19122024_28.indd 33 de_19122024_28.indd 33 10.12.2024 17.14 10.12.2024 17.14
Tuoreimmat uutiset Euroopan parlamentista saat tilaamalla uutiskirjeet Eero Heinäluoman ja Maria Guzeninan kotisivuilta. Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä S&D mariaguzenina.fi eeroheinaluoma.fi de_19122024_34.indd 34 de_19122024_34.indd 34 9.12.2024 16.39 9.12.2024 16.39. 34 Demokraatti teollisuusliitto.fi Työ oikeudenmukaisemman Euroopan puolesta jatkuu. Pidetään yhteyttä myös ensi vuonna! ??
Kaikkien osallistujien kesken arvottiin kirjapalkintoja. Sellaiseen internetin putsausoperaatioon visaemäntäkään ei sentään kykene. Virtanen ja näyttelijä Vesa Vierikko. Palkinnoksi oikein vastanneiden kesken arvottiin Fiskarsin Functional Form -veitsisarja. Visaemäntä Anna-Liisa Blomberg Kuvatonttu Nora Vilva sakuntaa että omaa kuntaansa ja toistaiseksi hyvinvointialuettakin. Asell on Tampereen kyljestä, Nokialta. Vihjeet veivät ensimmäisen kauden kansanedustajaan, joten Anna-Kristiina Mikkosta (sd.) veikattiin. Parasta hänessä on lukuharrastus, joka on minunkin tärkein harrastukseni, hän kirjoitti. Ja ehkä vinkki ison yliopistokaupungin kupeessa vaikuttamisesta vei kansanedustaja Marko Asellia (sd.) veikanneen harhaan. Näin kuitenkin on, että pukkimme syntymäpäivää ei ole ollut esillä sen enempää eduskunnan sivuilla kuin Wikipediassakaan. Se lähtee Tenho Koivistolle Jyväskylään. Hän tuumi, että olipa ovela temppu poistaa pukkimme syntymäpäivä eri hakemistoista. Onnetar suosi Raija Kuusistoa Kauhajoelta, Miika Katajamäkeä Kaarinasta ja Esa Hassia Vantaalta. Heistä yhtä Jean Sibeliuksen syntymäpäivä oli johdatellut oikeaan suuntaan. Se sopii pukille, ja myös miehelle, joka edustaa sekä kantaja Tytti Tuppurainen, kansanedustaja Joona Räsänen, Samakin pääsihteeri Antti Rinne, Lääketeollisuus ry:n viestintäja vastuullisuusjohtaja Arto J. Vallankumous pukuetiikassa sai jotkut tolaltaan! – Oli tosi vaikea kisa tänä vuonna. – Tykkään Janin hyväntuulisuudesta ja asiantuntevuudesta. Onneksi oli tennarivihje. Uskaliaimmat veikkasivat jo ensimmäisen vinkkikierroksen jälkeen, ja kovimmat tietäjät osuivatkin oikeaan. Visailija Markku Toivonen kiteytti oikean vastauksen Riikka Virtasen taidokkaasti naamioimasta pukistamme näin: – Amerikka-asiantuntijapukkihan on kansanedustaja Jani Kokko kuuluisine tennareineen. Jani, siis. 35 Demokraatti JOULUPUKKIVISA Joulupukkivisa Jenkkipukkihan se! Punaiseen nuttuun puettiin koko Kokko. Toisella ja kolmannella kierroksella oikei ta vastauksia tulikin sitten kuin saavista kaataen. Ilman sitä olisimme mieheni kanssa vain ihmetelleet, kenestä on kyse, Pirjo Leinonen kirjoitti. TÄNÄKIN VUONNA visailijoilla tuli huteja. Muita pieleen menneitä veikkauksia olivat SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm, eduskuntaryhmän puheenjohP erinteikkääseen Demokraatin joulupukkivisaan osallistui tänä vuonna kaikkiaan 114 arvuuttelijaa. Demokraatin tonttujoukko onnittelee voittajia, kiittää lukijoita kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille mitä parhainta joulua sekä onnellista eloa ja oloa vuoteen 2025! de_19122024_35.indd 35 de_19122024_35.indd 35 11.12.2024 9.55 11.12.2024 9.55. Myös Ulla Vaara oli tunnistanut valkoparran ensimmäisen kauden kansanedustajaksi, amerikkalaisuuden tuntijaksi ja Osuustoiminnan vankkumattomaksi kannattajaksi – onhan Kokko Tradekan edustajiston jäsenkin
de_19122024_36.indd 36 de_19122024_36.indd 36 11.12.2024 10.22 11.12.2024 10.22. 36 Demokraatti 36 Demokraatti EN OLE IDEOLOGINEN POLIITIKKO, VAAN AIKA PRAGMAATTINEN MONESSA ASIASSA
Kokko on mielissään, että hän pääsee hyödyntämään omaa tietämystään. Hän puhuisi mieluusti enemmänkin maan poliittisesta kulttuurista. – Isä meni lupaamaan minut yhdellä kalastusreissullaan kuntavaaleihin ehdokkaaksi. Yhdysvaltain politiikka alkoi kiinnostaa ja maan presidentinvaalit hän seurasi ensimmäisen kerran 13-vuotiaana. de_19122024_36.indd 37 de_19122024_36.indd 37 11.12.2024 10.22 11.12.2024 10.22. Toisin kävi. Populaarikulttuuri tuo Yhdysvallat lähelle suomalaisia, joten herkästi luulisi sen olevan meille läpikotaisin tuttu. Värisuora hallinnossa kun ei tarkoita, että republikaanit ja Donald Trump saisivat tavoitteensa sukkana läpi. Kysymykseen, miksi Kokon valinta oli juuri SDP, saa yllättävän vastauksen. Kalenterissa on ollut mediaesiintymisiä ja ”kaikenlaisia höpinätilaisuuksia” eri puolilla Suomea. Vaikkapa siitä, miten senaatin ja edustajainhuoneen vaalitulokset oikeasti vaikuttavat. – Senaattorit ovat hyvin itsepäisiä. – Se on ollut jännää huomata. Äiti aina sanoo, että on tämä ihmeellistä, että pystyt puhumaan sadoille ihmisille, mutta Kelaan soittaminen on vaikeaa, kun ei uskalla esitellä itseään, nykyisin varsin rennosti ja mielellään esiintyvä Kokko nauraa. 37 Demokraatti KASVO Inhorealistinen päättäjä Kansanedustaja Jani Kokko (sd.) sanoo asiat suoraan, eikä pragmaattisuus aina uppoa yleisöön. Kotimaan politiikka tuli kuvioihin hieman myöhemmin. Television analyyseissä ehditään vain pintaraapaisuun. Vaikkapa Alaskan Lisa Murkowski ja Mainen Susan Collins ainakin kykenevät äänestämään asioita vastaan. – Pienenä olen jännittänyt kauheasti ja olin ujo. Kokko on puhetilaisuuksissaan havainnut, että näin ei maan politiikan kohdalla ole. Usein saa aloittaa ihan perusasioista, hän sanoo ja kertoo, että täsmälleen samat kysymykset kuulee usein niin lukiolaisten kuin osaavamman aikuisyleisön – poliitikkojenkin – suusta. Suurimmassa tilaisuudessa Jyväskylän yliopistolla oli yli tuhat kuulijaa. Kun hän aloitti kansanedustajana, moni sanoi hänelle, että voi unohtaa mediaesiintymiset Yhdysvaltain tutkijana ja asiantuntijana siihen. JANI KOKKO ahmi 2000-luvun alussa Valkoisen talon fiktiivisiä juonikuvioita West Wing -sarjasta. Hehän äänestivät Trumpin virkarikossyytteenkin puolesta, Kokko muistuttaa. Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuvat Jani Laukkanen J ani Kokon tähtilipputennarit ovat olleet kovassa kulutuksessa, kun Yhdysvaltain tutkijalle on riittänyt vientiä ennen ja jälkeen rapakontakaisten presidentinvaalien
Eduskuntaan Kokko nousi toisella yrittämällä viime eduskuntavaaleissa. – Tuskastutti se ohipuhumisen ja tahallisen väärinymmärtämisen määrä! Ministerit kauhistelivat, että pitääkö tämä nyt ottaa niin, että edustaja Merinen kritisoi työterveyshuoltoa, että pitääkö se lakkauttaa. Kokko kuvailee kulkevansa Eduskuntatalon rappusia edelleen sama poikamainen virne kasvoillaan kuin ensimmäisenä päivänä – tuonne minä nyt menen, vau. Erityisesti kyselytunnilla ilmassa on teatterishown tuntu. Valiokuntamatkoista usein uutisoidaan ja lasketaan, kuinka paljon mikäkin osa reissusta on maksanut. Maisteriksi hän valmistui kolmessa vuodessa viiden sijaan ja aloitti sitten väitöskirjatutkijana. Hän vaikuttaa puolustusvaliokunnassa ja EU-asioihin keskittyvässä suuressa valiokunnassa. – Isäni oli sanonut, että no minun poikani lähtee! Jo vuosia ennen vaaleja Topi hehkutti työväenyhdistyksen ihmisille, että ensi vaaleissa on nuori ehdokas. – Hän antoi minulle myös SDP:n jäsenlapun ja huomautti, että listalla voi olla sitoutumattomanakin. Moni ajattelee, että matkustaminen on yhtä hupia – ja veronmaksajien rahoilla vielä! Sama pätee eduskuntatyöhön, josta monella on se käsitys, että siellä nyt hiukan käydään puhumassa täysistunnossa ja painamassa äänestysnappia. Kuntavaalien 2008 lähestyessä hän otti yhteyttä Topiin, että vieläkö lupaus paikasta listalla pitää. On se sillä tavalla ollut tosi mielenkiintoista. Ehkä ulkoministerin tehtävä oli sellainen, mitä olen nuorena miettinyt. syntynyt 8.12.1987 Muuramessa . Kokkoa ärsyttää eduskunnassa salikeskusteluiden älyllinen laiskuus. Demokraatin joulu pukki 2024 . Piti se. – Pääsen hyödyntämään niissä omaa osaamistani, eikä valiokunnissa ole sellaista tekemällä tehtyä poliittista vääntöä. Hän nostaa esimerkiksi marraskuisen keskustelun hallituksen aikeista heikentää hoitotakuuta. Tuolloin 20-vuotias Kokko sai 70 ääntä ja pääsi kertaheitolla Muuramen valtuustoon. väitöskirjatutkija . Erityisesti valiokuntatyöskentely on Kokolle mieleen. Väenvängällä tehty vastakkainasettelu ei oikein uppoa. de_19122024_36.indd 38 de_19122024_36.indd 38 11.12.2024 10.22 11.12.2024 10.22. – Vähän harmittaa, kun en aiemmin päässyt eduskuntaan. Matkoilla on usein sellainen minuuttiaikataulu, että ei ole pelkoa, että joutuisi miettimään, mitä tehdä luppoajalla. Laitoin heti nimen alle, koska jos johonkin sitoudutaan, sitoudutaan sitten kunnolla. Ehdokkuusasiat hoidettiin kuntoon Asko Juutin kanssa. – Kyllähän siellä pääsee vielä syvällisemmin ja todella hyshys-asioita kuulemaan – mitä tuolla itärajan takana tapahtuu ja mikä on tilanne missäkin. harrastaa lukemista, numismatiikkaa ja matkustelua Muuramessa ay-osastossa ja työväenyhdistyksessä vaikuttanut Toivo ”Topi” Santala valitteli kalareissulla, kun nuoria ei meinaa saada ehdolle. Politiikka on kiinnostanut hyvin nuoresta lähtien, ja olen aina keskittynyt siihen, mitä olen tykännyt tehdä. Silloin, kun Nato ei ollut yleisesti suosittu, niin minähän olisin ollut aivan liekeissä, kun olisin päässyt argumentoimaan liittymisen puolesta. puolustusvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsen . Varsinkin, kun sitten olisi jälkikäteen voinut osoittaa olevansa oikeassa – sehän on aina mukavaa, Kokko nauraa. Hän aloitti opiskelun Jyväskylässä syksyllä 2009 pääaineenaan historia, sivuaineenaan valtio-oppi ja Euroopan integraatio. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen, Ulkopoliittisen instituutin neuvottelu kunnan jäsen . Ei isä olisi poikaansa ehdolle luvannut, jollei olisi tiennyt hänen olevan aidosti kiinnostunut politiikasta. – Ei minulla ole tainnut olla pienenä mitään haaveammattia. KANSANEDUSTAJANA ON nyt vierähtänyt kohta kaksi vuotta. – Olen itsekin viettänyt öitä työhuoneessa eduskunnassa, kun olen laskenut että aamukahdelta päättyneen istunnon jälkeen ehtii nukkua pitempään työhuoneella kuin jos menen kämpille. asuu vuoroin Helsingissä ja Muuramessa . SDP:n kansanedustaja Keski-Suomen vaalipiiristä . Vähän tulee aina voimaton olo, Kokko huokaa. Kokko on haastattelun jälkeisenä päivänä lähdössä suuren valiokunnan kanssa vierailulle Puolaan. – Enkä tiedä sitten, millaista glamouria se on aamuviideltä hypätä taksiin, sieltä lentokoneeseen ja johonkin eurooppalaiseen pääkaupunkiin, jonka näen ohimennen, kun auto vie meidät kokouskeskukseen ja takaisin lentokentälle. Kokko itse tykkäisi debatoida kansainvälisistä kysymyksistä, mutta väittely kuivuu kasaan, kun ulkoja turvallisuuspolitiikan asioista ollaan usein varsin samoilla linjoilla eri puolilla salia. Tuntuu, että kun liittolaisuus Yhdysvaltojen kanssa on vahvistunut, on Kokolla asiantuntemusta joihinkin asioihin niin, että hänen läsnäolollaan on valiokunnassa jokin merkitys. 38 Demokraatti D-KASVO JANI KOKKO . Ville Merinen (sd.) nosti esiin epäkohdan: hän pääsi työuupumuksen vuoksi lääkärille heti, mutta työterveyshuollon ulkopuolella olevat joutuvat odottamaan. PUOLUSTUSVALIOKUNNASSA ONKIN nyt ollut erittäin mielenkiintoista olla. Keski-Suomen aluevaltuuston puheenjohtaja . En ole ollenkaan ideologinen poliitikko, vaan olen aika pragmaattinen monessa asiassa. Puoluevalinnastakin Kokko kävi tietysti myös omat pohdintansa. kunnanvaltuutettu Muuramessa
Aluevaltuuston puheenjohtajana toimiva Kokko sanoo, että valtion tehostettuun ohjaukseen talousongelmien takia joutuneella alueella on puuttunut rohkeutta tehdä riittäviä päätöksiä palveluverkosta. Suurinta valtaa valtuustossa käyttää keskusta, ja viime kuntavaaleissa kokoomus kiilasi SDP:n ohi. Vaikka Muurame on Jyväskylän kaupunkiseudulla kasvava kunta, on väestönkasvu silti hidasta. – Vaalivoittoa tietysti! Voi olla, että me ja kokoomus olemme aika tasoissa. Muuramessa tärkeiksi teemoiksi nousevat koulutusasiat ja kunnan elinvoima, Kokko arvioi. Tarvitaan joku perustavanlaatuinen muutos tapaan tuottaa ja järjestää palveluita, hän pohtii. Mitä odotat kuntavaaleilta. de_19122024_36.indd 39 de_19122024_36.indd 39 11.12.2024 10.22 11.12.2024 10.22. KOKKO MUISTELEE kansanedustaja Anne Kalmarin (kesk.) esittämää huolta pikkukuntien terveysasemien lakkauttamisesta. Jani Kokko aikoo lähteä ehdolle nyt vain kuntavaaleihin Muuramessa. Seuraajat voisivat sitten keskittyä palveluihin – mitä tapahtuu niiden seinien sisällä, kun me olemme ensin päättäneet, missä ne seinät ovat. Tulevalle aluevaltuustollekin olisi hyvä, jos me tekisimme ne ikävät, mutta tarpeelliset päätökset ja saisimme haukut niskaan. Tarina on tuttu myös muista kunnista. – Olen sanonut että eikö se olisi henkilöstöllekin helpompaa, että tehtäisiin nyt kunnolla, eikä heidän tarvitsisi olla koko ajan löysässä hirressä. ”Ruumisauto on ainoa hoivapalvelu, jonka saa varmasti”, Kalmari sanoi raflaavasti Keskisuomalaisessa (19.2.2024). 39 Demokraatti KEVÄÄLLÄ LUVASSA ovat kuntaja aluevaalit. Palveluiden järjestäminen on ollut Keski-Suomen aluevaltuustossakin vahvasti tapetilla. ISÄ MENI LUPAAMAAN MINUT KALASTUSREISSULLAAN KUNTAVAALEIHIN EHDOKKAAKSI. – Kunnissa pitää ehkä miettiä yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja tehdä pitkälle tähtäimelle meneviä päätöksiä, jotta joillain valtuustokausilla voitaisiin myös jakaa hyvää, eikä tarvitsisi koko ajan leikata
En usko, että Trump ja hänen väkensä haluavat USA:n alennustilan alkavan heidän kaudellaan. – Ihmiset ihmettelevät, että entäs sitten nämä 4 200, jotka eivät ole sen alueen sisällä. Kansanedustaja Pinja Perholehto (sd.) 3 KOMMENTTIA 3 Jani on asioihin erittäin perehtynyt poliitikko ja nimenomaan intohimoinen poliitikko. Jokaisen hiekkatien varteen ei saada samanlaisia. Se rajoittaa palveluja, jos niin syrjässä asuu. Hän on niin rehellinen poliitikko kuin voi olla, juuri sitä mieltä kuin hän sanoo. Kokko on tyytyväinen, että hänen aluevaaleissa esittämänsä idea palveluiden puolen tunnin saavutettavuudesta otettiin valmistelun pohjaksi. Yhdysvaltain asiantuntemus loistaa läpi ja aika paljon kollegat, itsekin, häneltä siitä kyselevät. Hän lainaa Bill Clintonin avustajaa James Carvillea, joka Clintonin ensimmäisessä vaalikampanjassa totesi ”It’s the economy, stupid”. Arizonassa 1,8 miljoonaa ihmistä äänesti sen puolesta, mutta vain 1,6 miljoonaa äänesti Harrisia presidentiksi. – Byrokratiaa leikataan, liittovaltion hallintoa ja valtaa kavennetaan huomattavasti ja valtaa siirretään osavaltioille. Hänen kanssaan tulee juttuun hyvin sekä itse asioissa että kokoussalin ulkopuolella. – Talous on se juttu. Kokko kysyy siinä kohtaa, kuinka moni tuli paikalle autolla tai jonkun kyydillä. Jos on todellinen hätä, eikä voi ajaa, niin kyllä sitten kuljetetaan. Tältä pohjalta päätöstä ei lopulta aluevaltuustossa tehty. Kauppasodat ovat kysymysmerkki, kuinka vahvasti Trump sille tielle lähtee. Kyllä minäkin osaan valittaa, mutta kun se voivottelu ei auta, vaan tarvitaan oikeasti ratkaisuja. 2 Janissa parasta on aitous. Euroopalle myönteisenä tässä asiassa Kokko nostaa esiin Trumpin halun olla voittaja. PALATAAN VIELÄ rapakon taa. – Se on aika mielenkiintoinen huomio – ihmiset katsoivat, että he pystyvät turvaamaan aborttioikeuden osavaltion lainsäädännössä, mutta Trump hoitaa taloutta paremmin. Moni muistuttaa Kokkoa siitä, että on vaikea lähteä kymmenien kilometrien päähän, kun ei ole joukkoliikennettä eikä enää taksejakaan. Mistä otetaan rahat ja henkilöstö tämän nykyisen palveluverkon tarpeisiin, kun sitä ei ole. 40 Demokraatti 1 Reipas poika ja oikein miellyttävä ihminen. Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansan edustaja Mikko Savola (kesk.) Mikä on parasta kollegassasi Jani Kokossa. Yhdysvaltain presidentinvaaleissa huomionarvoista Jani Kokon mielestä oli se, miten aina vain palataan perusasioihin. Hän voi olla kulmikaskin ja voimme olla myös hyvin eri mieltä, mutta hän osaa ajatella niin, että meillä molemmilla on omat mielipiteemme. – En usko, että sellaista rauhaa tulee, missä Yhdysvallat näyttäisi kokevan tappion ja Venäjä näyttäisi voittavan. Hän ei usko, että maan suhtautumisessa Natoon nähdään lopulta suuria muutoksia. Meillä ei ole hyvinvointivaltiona varaa sellaiseen, ja se näkyy sote-palveluidenkin järjestämisessä. Melkein kaikki keskisuomalaiset olisivat palveluverkon uusimisen myötä enintään puolen tunnin matkan päässä hyvin resursoidusta terveysasemasta. Tykkään siitä, ettei hän kiertele ja kaartele ja yritä värittää toiseksi sitä, mitä on mieltä. Mikä muuttuu Trumpin valinnan myötä. Heille vastaan, että asuinpaikka määrittelee palveluita. Ihmettelen, että miksi ihmiset kykenevät ajamaan perjantaisin 50 minuuttia Jyväskylän Prismaan, mutta kerran kaksi vuodessa, kun pitää terveysasemaa käyttää, ei pysty ajamaan sitä 15–30 minuuttia. Mitkä asiat hän aikoo oikeasti viedä läpi ja mikä kaikki jää vaalipuheiksi. – Yleensä melkein koko sali nostaa käden. Yleisötilaisuuksissa paikkakunnilla, joista on lähdössä jokin palvelu, Kokon mielipiteet eivät ole kaikkein suosituimpia. Jani on löytänyt paikkansa yhteiskunnassa ja pääsee toteuttamaan omia haaveitaan. Sitä se tarkoittaisi, jos Yhdysvallat hylkäisi liittolaisensa ja ryhtyisi tekemään isolationistista politiikkaa. Se on merkittävin muutos, joka Trumpin valtaannoususta tulee, Kokko arvioi. Presidentinvaalien yhteydessä useissa osavaltioissa äänestettiin aborttioikeuden kirjaamisesta osavaltion lainsäädäntöön. Kokko tuumii, että ehkä hän ajattelee tässä asiassa myös vähän amerikkalaisten tapaan. Olen seurannut häntä toistakymmentä vuotta, hän on nyt paikassa, missä on haaveillut vuosikausia olevansa. – Kyllä ihmisellä pitäisi olla omaakin vastuuta itsestään, eikä heti heittäytyä sen varaan, että valtio hoitaa kaiken. de_19122024_36.indd 40 de_19122024_36.indd 40 11.12.2024 10.22 11.12.2024 10.22. Fyysisiä palveluja muokattiin varsin vähän ja seuraava kierros on edessä 2026. Ukrainaan Trump yrittää tehdä rauhaa, mutta nähtäväksi jää, millainen se on. En tiedä, olenko tässä liian pragmaattinen tai ehkä jopa inhorealistinen. Muuramen kaupungin valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Väyrynen (kok.) D-KASVO – Kysyin Annelta, että mitä sinä tekisit toisin. Hän ajattelee ulkopolitiikasta laveasti ja länsimyönteisesti. Eivät Kamala Harrisin kampanjassaan nostamat Trumpin uhka demokratialle tai aborttikysymykset sillä lailla kiinnosta, jos lompakossa ei ole riittävästi dollareita
41 Demokraatti VÄEN VÄNGÄLLÄ TEHTY VASTAKKAIN ASETTELU EI OIKEIN UPPOA. de_19122024_36.indd 41 de_19122024_36.indd 41 11.12.2024 10.22 11.12.2024 10.22
Ihmisoikeuksia, sivistystä ja kulttuuria puolustavat äänet tuntuvat huutavan tyhjyyteen. Sille pohjalle sotien jälkeisessä Suomessa rakennettiin hyvinvointivaltiota, johon sisältyi ajatus jokaiselle kuuluvasta arvosta – vaikkei se koskaan toteutunut täydellisesti. Maailmassa on enemmän konflikteja kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen, autoritääriset hallinnot nousevat ympäri maailman ja ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen elämään. Ståhlbergia. SURU JÄI painamaan mieltäni. Oikeusvaltiota vastustanutta äärioikeistoa Ståhlbergin toiminta suututti niin paljon, että lokakuussa 1930 Lapuanliikkeen aktiivit sieppasivat entisen presidentin ja tämän puolison autoon ja kyyditsivät Kulosaaresta Joensuuhun. ILMAN STÅHLBERGIN ja hänen hengenheimolaistensa ponnisteluja oikeusvaltion ja laillisuusperiaatteen eteen nuoren Suomen kehitys olisi saattanut olla hyvin toisenlaista. J. On uskottava, että meillä on keinot ratkaista tämän ajan valtavat ongelmat ja rakentaa tulevaisuutta, johon kuuluu myös valoa ja mahdollisuuksia. Oikeusvaltiota, yhdenvertaisuutta tai jakamatonta ihmisarvoa romuttamalla se ei tapahdu koskaan. Nyt kannattaa muistaa Ståhlbergia de_19122024_42.indd 42 de_19122024_42.indd 42 9.12.2024 17.04 9.12.2024 17.04. 42 Demokraatti E nnen itsenäisyyspäivää juttelin sotaorpona kasvaneen äitini kanssa. Itsenäisyyspäivän pitäisi olla yhteinen ja arvokas juhla, mutta tällä hetkellä juuri siihen kiteytyy surua, joka liittyy koko yhteiskunnan tilaan. Hallitus leikkaa köyhimmiltä ja keventää rikkaimpien verotusta tavalla, joka on murentaa kokemusta jaetusta kansalaisuudesta. Aikana, jolloin maailma ympärillä palaa ja suomalaisen yhteiskunnan historiallisesti vahvimpia piirteitä – oikeusvaltiota, demokratiaa, luottamusta ja yhdenvertaisuutta – pitäisi vaalia sitkeimmin, tapahtuu aivan muuta. NYT SUOMI joutuu taas etsimään suuntaansa radikaalin epävarmuuden ajassa. Hän puolusti sitkeästi laillisuusperiaatetta ja toimi päättäväisesti suojatakseen nuorta ja haurasta tasavaltaa sisäiseltä turvallisuusuhalta – äärioikeistolta. FASISTISET JA FASISMILLA FLIRTTAILEVAT VOIMAT OVAT NÄKYVÄMPIÄ KUIN PITKÄÄN AIKAAN. Hän laittoi itsensä likoon sen puolesta, että olemme saaneet nauttia oikeusvaltion ja demokratian suomista vapauksista ja turvasta. KOLUMNI Elina Hirvonen hirvoelina@gmail.com Kirjoittaja on ammatiltaan kirjailija ja elokuvantekijä, joka rakastaa kirjastoja, metsiä ja oikeusvaltion instituutiota. Hän puhui siitä miten väärältä ja surulliselta tuntuu, että itsenäisyyspäivänä Helsingin kaduilla marssivat isänmaallisuuden symbolit kaapanneet fasistiset liikkeet. Siksi toivon, että myös muut ajattelisivat iltaisin Ståhlbergia. Samalla fasistiset ja fasismilla ja rasismilla flirttailevat voimat ovat näkyvämpiä kuin pitkään aikaan Suomen lähihistoriassa. OLEN VIIME aikoina ajatellut iltaisin itsenäisen Suomen ensimmäistä presidenttiä K
Välillä pitäisi ajatella enemmän myös omaa jaksamista, mutta se helposti jää, kun pyrin olemaan avuksi muille ja tekemään omat tehtäväni hyvin. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_19122024_43.indd 43 de_19122024_43.indd 43 11.12.2024 9.18 11.12.2024 9.18. Raskaista hetkistä huolimatta luotan, että elämä kantaa. 24-vuotias Demariopiskelijoiden puheenjohtaja. Entä valitsemani liikkeen tulevaisuus. Miltä maailma ja Suomi silloin näyttävät. Olen kuitenkin huomannut, että elämään ei ole löydettävissä yhtä yksinkertaista ratkaisua. Maailma muuttuu jatkuvasti ja muutun itse sen mukana. Haluan tehdä maailmasta paremman ja kestävämmän paikan. Kun tekee paljon, elämä etenee valtavalla nopeudella. Elämä on täynnä mahdollisuuksia. Käytän paljon aikaa siihen, että mietin, kuinka voisin auttaa ja tehdä hyvää muille ihmisille. Olen ratkaisukeskeinen ja kompromissihaluinen ihminen. 43 Demokraatti Miku Kuuskorpi P ohdin tällä hetkellä paljon elämää ja tulevaisuutta. Politiikka on intohimoni, jota haluaisin tehdä myös työkseni. Diplomi-insinööriopiskelijana se on minulle jotenkin luonteenomaista. Ja haluan luoda toivoa, että huomenna olisi paremmin kuin tänään. Ja sitten taas katsoa toiveikkaana eteenpäin tulevaan. Toivon, että osaisin välillä pysähtyä hetkeen. Aina aika ajoin olisi hyvä pysähtyä ja vain nauttia siitä, mihin matkani on tähän mennessä vienyt. Miltä oma elämäni näyttää vaikka kymmenen, kahdenkymmenen tai viidenkymmenen vuoden päästä. Niihin vain pitää uskaltaa tarttua
44 Demokraatti Teksti Juhana Unkuri / Kuvat Yellow Film ja Nora Vilva de_19122024_44.indd 44 de_19122024_44.indd 44 10.12.2024 15.59 10.12.2024 15.59. Levoton Tuhkimo -elokuvan käsikirjoittaja Hanna Leivonniemi keskittyi erityisesti Pertti ”Nipa” Neumannin tarinaan. 44 Demokraatti KULTTUURI – lupa irrota normeista DINGO ”Syvimmiltään tämä elokuva kertoo itsensä hyväksymisestä”
LEVOTON TUHKIMO elokuva keskit tyy Pertti ’Nipa’ Neumannin elämään ja Dingon räjähdysmäiseen läpimurtoon ja suuren suosion vuosiin, mutta myös yh tyeen varsin nopeaan alamäkeen ja ha joamiseen. On hänessä paljon taiteilijanarsismiakin. – Sarjoja kirjoitetaan monesti poru kalla, ja dramaturgisesti vajaa paritun tinen elokuva eroaa pitempikestoisista sarjoista. – Siinä me istuimme, minulla oli nau huri käynnissä, tuomani tulppaanit la kastuivat pöydällä, ja hän kertoi minulle elämästään – syviä ja kipeitäkin asioita omasta menneisyydestään. Tuttujen hittien lomassa elokuva käsittelee myös isom pia teemoja kuten sukupolvien välistä ketjua sekä hyväksynnän ja hylkäämi sen teemoja. Hänellä oli aikaa minulle, ja minulla oli aikaa hänelle. Hän on ristiriitai nen ihminen – kuten me kaikki. Musiikki on luonnollisesti elokuvassa merkittävässä osassa. Hänen oman huoneensa seinät olivat luonnollisesti täynnä Dingon kuvia. Kaikkea tällaista tuli tehtyä, Leivonniemi nau rahtaa. – Syvimmiltään ajattelen tämän elo kuvan kertovan itsensä hyväksymisestä, Leivonniemi kiteyttää. ON HÄNESSÄ TAITEILIJANARSISMIAKIN. Ennen varsinaista kirjoitustyötä Lei vonniemi perehtyi ilmiöön lukemalla Dingosta kertovia kirjoja ja lehtijuttuja sekä katsomalla vanhoja taltiointeja Yle Areenasta. – Pori on suht pieni kaupunki, ja kou lun jälkeen tapasimme polkea pyöril lämme Porin keskustassa, jokirannassa asuneen Nipan pihapiiriin. Neumannina nähdään nouseva nimi Saku Taittonen, ja myös useissa muissa keskeisissä rooleissa näh – Kun tuon maailman on itse kokenut, erilaisiin hetkiin ja tilanteisiin on ollut helppo sukeltaa, sanoo nykyään Helsin gissä asuva Leivonniemi. Käsikirjoittaja haastatteli myös Neu mannin läheisiä ja muita tämän hyvin tuntevia henkilöitä kuten äitiä, veljeä, NEUMANN ON VÄLITÖN JA SPIRITUAALINEN, KAUNIS SIELU. 46 Demokraatti KULTTUURI K un tuotantoyhtiö Yellow Film päätti alkaa kehitellä elo kuvaa Dingosta, se otti yhteyttä käsi kirjoittaja Hanna Leivonniemeen. – Näin pääsimme esimerkiksi Neu mannin kotitalon ullakolle. – Fanikauden loputtua otin julisteet pois. Tähän Levoton Tuhkimo an toi oivan tilaisuuden. Usein pyysimme Nipalta myös nimma rin, ja jo pelkkä näkeminenkin kyllä riitti. Vaikka elokuva on saanut inspiraa tionsa tosielämästä, se on kuitenkin fiktiivinen teos. Nuori Hanna hankkiutui ystävänsä kanssa myös erään Neumannin, tuol loin oikealta nimeltään vielä Pertti Nie misen kanssa samassa talossa asuneen pojan kaveriksi. – Eiporilainen ohjaaja olisi tuskin pystynyt ohjaamaan kohtauksia niin, että murre olisi mennyt äänenpainoi neen oikein. Leivonniemi vietti monia pitkiksi ve nyneitä tuokioita Neumannin olohuo neessa, ja kuunteli, kun tämä avasi hä nelle elämänvaiheitaan. – Neumann on välitön ja spirituaa linen, kaunis sielu. Iso Neumannin kuva löytyi myös katosta. Olennainen lähde oli myös Pertti Neu mann itse. Isäni totesi silloin, että huone on tapetoitava uudelleen, koska seinät oli vat täynnä sinitarrojen jälkiä. Leivonniemi kävi tuolloin luonnol lisesti myös yhtyeen Porissa pidetyillä keikoilla, ja sen lisäksi hän tapasi par veilla ystävänsä kanssa yhtyeen keula hahmon, laulusolisti Nipa Neumannin kodin lähistöllä. siskoa ja ystäviä sekä bändin lähellä ol leita ihmisiä. Ja Mari on minua kym menisen vuotta vanhempi, joten katse lemme porilaisuutta ja Dingoilmiötä hieman eri näkökulmista, mikä toi elo kuvaan hyvän lisän. – Aloin työstää käsikirjoitusta vuonna 2020, jolloin korona oli juuri sulkenut maailman. Omasta Din gofanituksesta ja tuon ajan porilaisuu den tuntemisesta oli merkittävä hyöty, kun hän alkoi vuosikymmeniä myöhem min työstää Levoton Tuhkimo elokuvan käsikirjoitusta. Tarinassa avataan Neumannin hen kilökohtaista elämää dingomanian kes kellä ja myös sitä edeltäneitä ja myöhem piä vuosia. Istuimme ul kona niin kauan, että hän palasi kotiin tai lähti ulos vaikka ulkoiluttamaan koiraa. Dingo on hänen ensimmäinen pitkä elokuvansa. Ei itse perustyössä kuitenkaan suurta eroa ole, hän pohtii. Hän on käsikirjoittanut vuosien mit taan lukuisia suomalaisia menestyssar joja, esimerkiksi Salattuja elämiä, Sykettä, Uutta päivää ja Kotka 10:tä. Hä nellä on vahvaa tuntumaa siihen, mihin Dingon suosio perustui. Pertiltä keikat olivat menneet alta. de_19122024_44.indd 46 de_19122024_44.indd 46 10.12.2024 15.59 10.12.2024 15.59. Porissa varttunut Leivonniemi oli elänyt varhaisteinivuo tensa Dingon kultakaudella – ja fanitta nut bändiä innokkaasti. Kaikki neen Neumann on erinomainen eloku van päähenkilöhahmo. PITKÄN LINJAN käsikirjoittaja Leivon niemi kertoo halunneensa elokuvan Neumannista kokonaisen ihmisen. Hänen mukaansa oli merkittävää, että myös ohjaaja Mari Rantasila on Porista. – Haastattelut olivat tärkeä lisä, mutta ennen kaikkea halusin niiden avulla löy tää jotain olennaista ja aitoa tarinan pää henkilöstä – kuka hän on ja mikä häntä ajaa eteenpäin. Leivonniemi kertoo halunneensa pit kään käsikirjoittaa jotain tutulla porin murteella
Hän muun muassa sai seurata livenä kohtausta, jota kuvattiin samassa pihapiirissä, jossa hän aikanaan varhaisteininä odotteli Neu mannia saapuvaksi kotiin. HANNA LEIVONNIEMI on Dingon hyste riaksi asti paisuneen suosion kokemus asiantuntijana mitä pätevin henkilö ana lysoimaan, mihin se pohjimmiltaan pe rustui. Elokuvan valmistuttua Pertti Neu mannille järjestettiin yksityisnäytös, jossa olivat paikalla myös elokuvan oh jaaja, tuottajat ja käsikirjoittaja. Itse koin, että ei enää ihan pieni ihminen sai kosketuspintaa aikuisuu teen, mutta ei liian isoina annoksina. – 1980luvulla Suomessa oli erilainen henkinen ilmapiiri kuin nykyään. Leivonniemi toteaa, että suurin osa Din gofaneista oli tyttöjä, mutta yhtye oli myös monien poikien suosiossa. 47 Demokraatti dään toistaiseksi vähemmän tunnettuja nimiä, mikä tuo lopputulokseen oman raikkautensa. Käsikirjoittaja Hanna Leivon niemi ja kaksi Nipaa: vasemalla se oikea Pertti Neumann, oikealla häntä elokuvassa esittävä Saku Taittonen. Yhtäk kiä suureen suosioon nousi bändi, jonka miespuoliset jäsenet esimerkiksi meik kasivat. – Olihan se meille tekijöille jännittävä tilaisuus. – Seisoin suunnilleen samassa koh dassa kuin vuosikymmeniä aiemmin. de_19122024_44.indd 47 de_19122024_44.indd 47 10.12.2024 15.59 10.12.2024 15.59. Elokuvan tekemisen kannalta oli tärkeää, että omasta faniajastani on jo aikaa. Neumannin teks tit ovat vilpittömiä ja kauniita, ja niihin liittyy romantiikkaa ja kaukokaipuuta. Mari Rantasilan ohjaama Levoton Tuhkimo elokuva saa ensiiltansa nyt joulupäivänä. tua hän oli hetken hiljaa, ja sanoi sitten ”wow, tosi kova”. Pertti vaikutti olleen loppu tulokseen tyytyväinen. Bändiä sai fanittaa rauhassa ja rakas taa ehdoitta, mutta kuitenkin turvalli sen etäisyyden päästä. Hetkellisesti minulle tuli tunne, että olin palannut 80luvulle, Leivon niemi naurahtaa. Jos Dingoa tulee autoradiosta, lai tan kuitenkin edelleen nupit kaakkoon ja laulan mukana. – Ne ovat kestäneet hirveän hyvin aikaa. – Dingossa oli jotain huumaavaa ja coolia. Leivonniemi kävi katsomassa kuvauk sia Porissa ja sai kokea myös pienen aika matkan menneisyyteen. Dingo oli varmasti tärkeä esi kuva niille pojille, jotka eivät halunneet elää perinteisen miehen mallin mukai sesti. Yle on hankkinut eloku van esitysoikeudet eli se nähdään tule vaisuudessa myös televisiossa. Elokuvan loput DINGOSSA OLI JOTAIN HUUMAAVAA JA COOLIA. Sitten Neumannia näytellyt Saku astui portista sisään roolivaatteissaan, tukka pystyyn tupeerattuna ja kitaralaukkua kantaen. Elokuvan tekemisen myötä Leivon niemi on kuunnellut pitkästä aikaa Din gon kappaleita tarkemmalla korvalla
48 Demokraatti KULTTUURI Hirmuhallitsijan muotokuva Pirkko Saisio: Suliko Siltala 2024, 411 s. Tarinassa tutustutaan sekä Neuvostoliitossa että Stalinin perheessä harrastettuihin julmiin psykologisiin peleihin. Nimi on georgiaa ja tarkoittaa sielua. Isä aurinkoinen, joksi Stalinia kutsuttiin, kaipaa Sulikoa elämäänsä. Koska todelliset ihmiset ovat petollisia, hän keksii itselleen ideaalinaisen, jota tavoitella vielä menehtymisensä jälkeende_19122024_48.indd 48 de_19122024_48.indd 48 11.12.2024 10.32 11.12.2024 10.32. Tässä vuorottelevat Stalinin monologi hänen viimeiseltä talveltaan ja kolmannen persoonan katkelmat hänen tärkeimmistä elinvaiheistaan. Stalinista on kynäilty hyllykaupalla kirjallisuutta, mutta Pirkko Saision romaani Suliko ei tunnu ylimääräiseltä, koska siinä päästään syvälle hirmuhallitsijan ja hänen lähipiirinsä ajatuksiin. ÄITI HALUSI Josif Vissarionovitš Džugašvilistä pappia, mutta poika oli kiinnostunut radikaalista politiikasta. Bolševikkipuolueessa häntä karsastettiin muun muassa hänen epäilyttävän etnisen taustansa takia, sillä hän oli georgialainen, ei venäläinen. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteerinä myöhemmin toimiessaan Stalin kosti sekä todellisille että kuvitelluille vihollisilleen, kunnes häntä pelättiin ja vihattiin laajasti. Teksti Esa Mäkijärvi Kuvat Timo Ahonpää ja Demokraatin arkisto J osif Stalin (1878–1953) johdatti Neuvostoliiton voittoon toisessa maailmansodassa, rakennutti ympärilleen henkilökultin ja kuoli epäselvissä olosuhteissa, kenties myrkytettynä, keväällä 1953. Romaanihenkilö Stalin puhuttelee kuvitteellista naista, Sulikoa. KIRJA Aina vain mestarillisesti kirjoittava Pirkko Saisio seuraa narsistista ja psykopaattista Neuvostoliiton diktaattoria odotetussa historiallisessa romaanissaan Suliko. Suliko muistuttaa tyyliltään ja rakenteeltaan läheisesti edeltäjäänsä Passio-kirjaa (2021). Neuvostoliitossa paasattiin kansojen veljeydestä, mutta käytännössä venäläiset olivat johtavassa ja muut kansat alistetussa asemassa. Vihje tulevasta oli Džugašvilin Venäjän sisällissodan jälkeen vakiintunut taistelunimi Stalin (teräksinen). Mutta nainen vaikenee ja kieltäytyy materialisoitumasta, vaikka Stalin paljastaa hänelle itsensä täydellisemmin kuin muille. Saision keskitien historiaa seuraavassa tulkinnassa Stalin näyttäytyy armottomana ja pelottomana miehenä, josta tulee ikääntyessään yhä vainoharhaisempi. Saision kirjassa vanhuudenhöperö ja yksinäinen Stalin juttelee Sulikolle manaten häntä luokseen. Hän päätyi kuitenkin lähinnä toistamaan tsaarien ideaa Venäjästä suurena ja mahtavana imperiumina. Oikea Stalin piti ilmeisesti ”Suliko”-nimisestä laulusta, jossa mies etsi rakastettunsa hautaa
Saisiota luomisvoimaisempaa ja väkevämpää elävää kirjailijaa tuskin löytyy Suomesta. 118) SULIKO-ROMAANI PERUSTUU selvästi huolelliseen tutkimukseen, mutta pienenä pettymyksenä Saisio ei ota hirveästi kaunokirjallisia vapauksia, mitä tulee Stalinin elämän suuriin linjoihin. Mies kokee kuitenkin olevansa tuomittu yksinäisyyteen: ”Mutta ei ole ketään kenelle kertoa.” (s. 49 Demokraatti Hirmuhallitsijan muotokuva kin. Voi tietysti kysyä, miksi Stalinin kaltaisista roistoista kirjoitetaan. Näytelmällisessä Sulikossa riittää patsastelua ja pokkurointia, mutta ne ovat valitun aiheen ja sen käsittelytavan takia perusteltuja. Saisiota on verrattu muun muassa nobelisti Gabriel García Márqueziin, eivätkä tällaiset vertaukset tunnu kovin liioitelluilta. SULIKO ON TYLY TEOS, JOSSA ON HENKEÄSALPAAVAN KAUNIISTI KIRJOITETTUJA JAKSOJA. Absoluuttinen valta turmelee absoluuttisesti, kuten tiedämme, eikä Stalinkaan välty tältä kohtalolta. Suliko on tyly teos, jonka henkeäsalpaavan kauniisti kirjoitetut jaksot eivät johdu sen sivuilla näyttäytyvästä enimmäkseen luotaantyöntävästä väestä. Niissäkin olisi ollut enemmän sepittämisvaraa, sillä tuskin kukaan lukee Sulikoa historiallisena dokumenttina. Saisio onnistuu sekä kuvaillessaan Stalinin vetämää roolia että tavoittaessaan välähdyksiä ihmisestä naamion takana. Huumoria etsivät voivat tarttua Veikko Huovisen satiiriin Joe-setä – Aikalaisen kertomuksia Josef Stalinista (1988). Diktaattorit ovat käyttökelpoisia romaanihenkilöitä. 54) MYÖS NÄYTTÄMÖIDEN ammattilaisena Saisio hallitsee dialogin ja dramaturgian. Eräs henkilöhahmoista, vallankumoukseen pettyvä runoilija Vladimir Majakovski, sanoo jopa: ”Minua kiinnostavat roolisuoritukset tässä teatterissa, jossa luulemme olevamme katsomossa, ja olemmekin, ja samaan aikaan kuitenkin näyttämöllä, usein tietämättämme.” (s. Harvalla suomalaisprosaistilla riittää rahkeita tarttua näin moneen kertaan käsiteltyyn isoon asiaan, ja selvitä siitä vieläpä puhtain paperein. Kuten Saision hiljattaisessa elämäkerrassa muistutettiin, hänen vanhempansa olivat kommunisteja, ja hän itse kuului nuorena äärivasemmistolaiseen taistolaiseen liikkeeseen. Jo heidän sammumaton vallanhalunsa tekee heistä kiinnostavia. Nuoruuden hairahdus, Saision poliittinen tausta, yhdessä hänen pelottoman luonteensa kanssa, selittänee hänen haluaan kirjoittaa Stalinista. 204) Saisio ei välitä vitsailla. Kritiikkiä lienee taas luvassa sekä oikealta että vasemmalta, mutta Suliko on joka tapauksessa hieno romaani, helposti tämän vuoden parhaita kotimaisia. Miehestä itsestäänkään hänen elämänsä ei tunnu todelliselta: ”Miksi minut on vedetty mukaan tällaiseen teatteriin?” (s. de_19122024_48.indd 49 de_19122024_48.indd 49 11.12.2024 10.32 11.12.2024 10.32
Ihan jo siksi, että paavin valintakokoukseen eli kardinaalien kesken pidettävään konklaaviin liittyy niin paljon salamyhkäistä protokollaa, kiehtovaa vuosituhantista ritualismia ja valtapeliä. Teksti Rolf Bamberg K irkkovaltion sisäisistä kähminnöistä on riittänyt aina otollista ainesta fiktioitavaksi niin trilleriromaaneihin kuin valkokankaalle. Sen sijaan mielipiteiltään luutuneen vanhoillinen kardinaali Tedesco de_19122024_50.indd 50 de_19122024_50.indd 50 11.12.2024 10.32 11.12.2024 10.32. Conclavessa ohjauksen intensiivisyys ottaa valtoihinsa oitis. 50 Demokraatti KULTTUURI Pyhä junttakokous Uuden paavin nimittämiseksi pidettävistä konklaaveista liikkuu paljon myyttisiä tarinoita. Tässä elokuvassa kerronta etenee vähäeleisesti, eli nyt ei juosta takaa-ajoissa pitkin Vatikaanin kattoja tai ripusteta kardinaaleja roikkumaan katedraalin seinälle. Spekulatiivisen fiktion lajityypissä monia maailmanmenestyskirjoja (muun muassa Kolmannen valtakunnan salaisuus, Arkkienkeli ja Pompeiji) kirjoittaneen Robert Harrisin romaaniin pohjautuva Conclave ei kerro mistään tietystä todellisesta konklaavista. Kaikki elokuvan tihentymät lähtevät sanallisesta juonittelusta eli paavinvaalin junttauksesta. Bergerin töitä on myös Edward St Aubynin romaaneihin perustuva erinomainen tv-minisarja Patrick Melrose, jonka nimiosassa Benedict Cumberbatch viimeistään betonoi statuksensa yhtenä nykyhetken suurista näyttelijänimistä. Se on varsin armotonta peliä, ja todellisuudessakin kai vähemmän konsensushakuista puuhaa. Pisimmän konklaavin tiedetään jatkuneen liki kolme vuotta; meidän päivinämme ne ovat kestäneet keskimäärin kuusi päivää, ja nykyinen paavi Franciscus saatiin valituksi jo kahdessa päivässä. Vaikka ei ehkä olekaan perinteinen trilleri saati salaliittojännäri, Conclavessa jännitys koko ajan kumuloituu, kun paaviehdokkaita alkaa putoilla pelistä heidän kaapeistaan löytyvien luurankojen tähden. Pääosassa on konklaavin puheenjohtajana toimiva kardinaali Lawrence (Ralph Fiennes), jolla on omat vahvat intressinsä tulevan paavin suhteen, mutta itse hän ei virkaan ole pyrkimässä. MONIKANSALLISEN TUOTANNON on ohjannut saksalainen Edward Berger, jonka aiempia ohjauksia on muun muassa uusioversio klassikosta Länsirintamalta ei mitään uutta. Elokuvan hienosti kuvattu konklaavi on vähän pidempi, mutta draaman kaaren kannalta juuri täsmämittainen. Niiden yhdistelmälle on hyvä rakentaa tiheää tarinaa
Ensi-ilta 25.12. Huoneiston asukkaat vaihtuvat, kunnes tulee sukupolvien jatkumoakin. Parhaan elokuvan pystiä ei ehkä tule, mutta näyttelijä-Oscareita Fiennesille ja Tuccille voisi hyvinkin tippua. Kun lapselle tärkeä esine unohtuu pitkäksi aikaa sohvatyynyjen väliin, tilanne korostuu niin, ettei katsojalle suoda rahtuakaan löytämisen ilosta. ** ELOKUVA (Sergio Castellitto) on, samoin kuin ensimmäiseksi afrikkalaistaustaiseksi paaviksi halajava kardinaali Adeyami, jonka taas tiedetään katsovan läpi sormien alaikäisiin kohdistuneita katolilaispappien seksuaalirikoksia. 51 Demokraatti Keskustelukuva Hollywoodin tyyliin Robert Zemeckis ja Tom Hanks tekivät Forrest Gumpista menestyksen 30 vuotta sitten. Here yrittää tutkia ajan kulumista. Takavuosien television Bill Cosby Show’ssa ja Pulmusissa kamera nökötti samassa kohtaa ja seurasi perheiden oleskelua päivästä, viikosta, vuodesta toiseen. Conclave on sitä elokuvatyyppiä, jolla usein napataan Oscareita. Tässä on nyt sellainen Hollywoodin malliin. Tapahtumat ja tuntemukset selitetään aivan kuin lähietäisyydeltä mitään ei voisi jäädä tulkintojen varaan. ELOKUVA Conclave Ohjaus: Edward Berger Pääosissa: Ralph Fiennes, Stanley Tucci, John Lithgow, Sergio Castellitto, Isabella Rossellinni 2024, 120 min. Ideassa ei ole vikaa, mutta ei se riitä. Seinät on tapetoitu sokeriliuoksella, ikkunat pesty makeasipulilla ja pölyt pyyhitty hattaralla. Here Ohjaus: Robert Zemeckis Pääosissa: Tom Hanks, Robin Wright, Paul Bettany 2024, 104 min. Nyt ei onnistuta. Conclave (miksei muuten ole meillä levityksessä nimellä Konklaavi) palkittiin Palm Springsin festivaalilla koko näyttelijäensemblestaan, ja se palkinto tiesi kyllä paikkansa. **** de_19122024_50.indd 51 de_19122024_50.indd 51 11.12.2024 10.32 11.12.2024 10.32. Eikä sekään koukku kovin luontevasti solahda muuten komeaan kokonaisuuteen, että konklaaviin kaikkien yllätykseksi saapuvan Kabulin arkkipiispan myötä Sikstuksen kappelin tienoota vavisuttaa terrori-isku. Uusi elokuva ilmentää, kuinka epätoivoisesti he ja Gumpin kynäillyt Eric Roth yrittävät parastaan. Teksti Jukka Sammalisto H ere on Robert Zemeckis Tom Hanks -kaksikon neljäs yhteistyö. Kiire on kova. Pystytetään kamera huoneen nurkkaan ja kuvataan mitä samasta kuvakulmasta on tapahtunut eri ihmisille eri aikoina juuri siinä kohtaa. Fiennes, Tucci, Lithgow, Castellitto ja kumppanit sekä ainoan isomman naisroolin tekevä, konklaavin huollosta vastaavaa sisar Agnesia esittävä Isabella Rossellini muodostavat upean, tyylikkäästi ja hillitysti näyttelevän ryhmän. Mennyttä, muistoja ja katoavaisuutta kelataan yhdellä insinöörimäisellä idealla. Zemeckis ohjasi aikanaan aidosti vetävää ja nautittavaa eskapismia (Vihreän timantin metsästys, Paluu tulevaisuuteen III, Salaisuus pinnan alla). Ensi-ilta 20.12. Ilman näitä päälleliimauksia Conclave voisi hyvin olla viiden tähden elokuva. Väliin jäivät turpea robinsonadi Cast Away – tuuliajolla (2001) ja uusi parjattu Pinocchio (2022), jonka nenä ei ulottunut meidän teattereihimme. Aikajana ulottuu väkinäisin väläyksin jo dinosauruksiin ja alkuperäisväestöön, mutta keskittyy viime vuosisataan, jolloin paikalle on rakennettu talo. Here yrittää elähdyttää samaan tapaan koko maailmanhistorian. ELOKUVAN LOPPURATKAISU on turhan kosiskelevasti ajanhenkinen ja siksi keinotekoinen. Sekä Zemeckis että Hanks edustavat jo vanhaa, katoavaa Hollywoodia. PUHTAAN VIIHDE-ELOKUVAN ystävät irvivät tavallisesti joitain taiteellisempia ja haastavampia elokuvia ”yhden huoneen keskusteluelokuviksi”. Keskeisiä säätäjiä ovat Lawrencen lailla uudistusmielisempään kardinaaliblokkiin kuuluva Aldo Bellini (Stanley Tucci) ja vaikutusvaltainen kardinaali Trembley (John Lithgow), joka kätkee sen, että mahdollinen paavius häntä itseäänkin vähän polttelee. Ehkäpä Forrest Gump oli niin vakavasti otettu elämänfilosofinen mietelause elokuvaksi, että hänet on psyykkisesti ohjelmoitu jäljittämään sitä
”Runon on kirjoittanut Mika Waltari. Myöhemmin hän ymmärsi toisin: ’Itse asiassa saattaa olla niin, että minun tai pumukseni viittaavat ennemmin suora sanaiseen.’” Raila Rinne saa lopuksi toimia visan joulutervehtijänä. Jotta mahdollisimman moni mahtuu sivulle, aloitetaan purku oitis, ja itseoikeutetusti Helena Lalu-Toiviosta, hän kun lienee visan ensikertalaisia. (rb) de_19122024_52.indd 52 de_19122024_52.indd 52 11.12.2024 10.38 11.12.2024 10.38. Voi miten paljon olen lap sesta asti lukenut ja väkisinkin osan lu kemastani unohtanut. 52 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 52 Demokraatti Runosiivin arjesta unelmiin J ouluruno tuotti toki visasesongin vilkkaimman palautteen. Toivotan kaikille Kirjavisan lukutou kille ja isännälle rauhallista ja riemul lista joulujuhlaa.” Ihan samat sanat visataatalta. Sen sijaan kymmenet joululau lut alkoivat heti helistä ja hymistä kor vissani, koulussa jo opitut ja nyt yli 60 vuotta myöhemmin pienen lapsenlap sen kanssa hyräillyt tutut sävelmät. Ennen vanhaan kirjailijat laativat joululehtiin joulurunoja, novelleja ja muita kertomuksia. Tällaista joulutunnelmaa toivoisi näinä aikoina jokaiselle meistä! Minulla on ollut tapana lisätä joulu tervehdyksiin joku jouluinen miete tai runo. Myös Mika Walta rin jouluruno on alun perin julkaistu joululehdessä. Visasta enemmän verkkoversiona jouluviikolla. Rakastettu runo on edel leenkin lukuisien lehtien jouluterveisten innoittajana samoin kuin monien jou luihmisten. Olen keräillyt niitä vuosikymme niä vanhoista lehdistäkin, esimerkiksi Kotiliesistä, tämä runo lienee kulkeutu nut kansiooni niistä.” Mauri Niemi jatkaa: ”Viime vuosisadan alussa suositut kir jailijat kirjoittivat ahkerasti joululehtiin runoja ja tarinoita. Waltari on on nistunut runossaan vangitsemaan jou lun olemuksen, josta kumpuaa rakkaus, toivo ja tulevaisuus.” Satu Kaarenoja poimii Waltarin joulutunnelmoinnista esiin jotain oleellista. Nyt pieni tauko, palataan uudel la tehtävällä ensi vuoden ykkösnumerossa. Ja sitten olivat ra diossa tietysti vielä ”Taata” Sillanpään suositut joulupakinat.” NÄIN TUUMII Sirpa Taskinen: ”Jotenkin en ole mieltänyt Walta ria runoilijaksi, vaikka hän kertookin luulleensa itseään nuorena sellaiseksi. ”Runo itsessään on aika tavanomai nen, mutta onhan siinä joulun perus elementit hyvin esillä. ”Minulla ei ole muistoja tästä ru nosta. Erityisesti tuo kir jojen lukeminen ja niiden unohtaminen koskettaa. Suureen suosioon on vaikut tanut sen lämpö ja koskettavuus, joka johtaa arjesta unelmiin. Ja myös kiitokset kaikille muille kierroksen tietäjille eli Jukka Ahtelalle, Helena Nurmiolle, Veikko Huuskalle, Pirjo Leinoselle, Juhani Niemelle, Unto Vesalle ja Tarmo Tikalle. Aina voi lukea toistamiseen, mutta kun ahneena ha luaa lukea uutta.” Mauri Panhelainen nostaa framille sen kuuluisimman joulutarinoijan. ”Mika Waltarin lempeän haikean loh dullinen jouluruno. Palkinto Helena Lalu-Toiviolle
Miksi ette tee asialle jotain, varmista, että kirjailija todella saa uuden tekijänoikeuslain mukaisen ja sen edellyttämän, asianmukaisen ja oikeasuhtaisen korvauksen työstään. Neljä romaania olen kuunnellut. LEIK KAUKSET TAITEELTA RANKAISEVAT IHMISIÄ TARPEESTA YMMÄRTÄÄ MAAILMAA TAITEEN AVULLA. Kai myös siksi, että ylioppilaskirjoitusten kolmessa kielikokeessa kauan sitten olin parempi luetunkuin kuullunymmärtämisosioissa. Leik kaukset taiteelta, muun muassa kirjojen arvonlisänveron korotus, rankaisevat ihmisiä lukemisesta ja tarpeesta ymmärtää maailmaa taiteen avulla. Areenasta löytyy Radioteatterin taltioina muitakin merkkiteoksia luettuna, on Alas talon salissa, on Lehtosta, Jotunia, Hotakaista, jota olen sieltä myös kuunnellut. Te pystytte kyllä parempaan. Yle Areenasta löytyvät Sinuhe egyp tiläisen ja Seitsemän veljeksen luennat olen kuunnellut. Rolf Bamberg rolf.bamberg@demokraatti.fi Tässä ajassa de_19122024_52.indd 53 de_19122024_52.indd 53 11.12.2024 10.38 11.12.2024 10.38. Edellistä siksi, että Waltari-sivistykseni on luokatonta, jälkimmäistä erityisesti joulunpyhinä, koska sen joulusaunakohtaus on ylittämätön. Tuntematon sotilas moisen voimannäytön kohteeksi oli toki vähän kliseinen valinta, mutta sikäli perusteltu, että itsenäisyyspäivä ja blaa blaa blaa, mutta erityisesti siksi, että tämä maraton avasi puhki luettuun ja katsottuun teokseen uusia lähestymiskulmia. Mieluiten sellaisista klassikkoteoksista, joista tekijänkorvaukset on muinoin jo rehdisti maksettu. Ruotsalaisomisteiset lukuja kuunteluaikapalvelut sekä tekoäly uhkaavat muuttaa pysyvästi paitsi koko kulttuuria myös kirjallisuuden sisältöjä. Itse asiassa on valinta olla pystymättä. 53 Demokraatti Valintoja Ä änikirjojen suosio on kasvanut Suomessa viime vuosina räjähdysmäisesti. Yle Areena oli taas asialla: Tuntemattoman sotilaan läpiluenta noin 18 tunnin suorassa lähetyksessä. Sain 1990-luvulla kustantajalta vanhanmallisen äänikirjan eli cd-boksin Juhani Peltosen Elmosta, ja niitä kiekkoja pyöritin taajaan. ”Olette julkisesti myöntäneet, että kirjailijan saama korvaus lukuja kuunteluaikapalvelussa kulutetusta kirjasta ei ole reilu. Paljolti Kauko Helovirran esittäjänlahjojen vuoksi. Hieno veto Yleltä. Kirjailijoille valinnastani ei sikäli ole suurta taloudellista iloa, kun saan ammattini puolesta enimmän osan luettavastani kustantajilta ilmaiseksi, mutta kyllä myös ostan kirjoja vuosittain kohtalaisen pinon. Luenta on tosin tässä tapauksessa turhan dissaava ilmaus, sillä mukaan urakkaan lähteneet näyttelijät, kirjailijat, urheilijat, puolustusvoimalaiset ynnä muut presidentit esittivät teoksen monessa kohtaa jopa tiukemmin iholle tullen kuin elokuvaversioissa konsanaan. Sali oli täynnä kustannusyhtiöiden edustajia. MINUN VALINTANI on ollut, muun muassa edellä mainitusta syystä, että luen kirjat painettuina. Näitä liveäänikirjoja ahmisin halulla lisää. Tämän buumin keskeisin ”sisällöntuottaja” eli kirjailija on jätetty mopen osille siinä kohtaa, kun myydyistä äänikirjoista tuloutetaan voittoja. Kuunnelkaa Areenasta vaikkapa Samuli Niittymäen, Armi Toivasen, Joonas Saartamon ja Seela Sellan tai ex-komentaja Ari Puheloisen osuudet, niin uskotte. ITSENÄISYYSPÄIVÄN TIENOILLA kuuntelin taas yhtä klassikkoa, en ihan läpi mutta yhteensä yli toistakymmentä tuntia kuitenkin. Toivottavasti viesti livenä kuultuna edes jollain tasolla tavoitti heidät, koska tähän saakka yksittäisten kirjailijoiden ja alan etujärjestöjen huolenilmaisut ovat tuntuneet olevan heille tuuleen huutamista. Yhtään äänikirjaa en ole kuunteluaikapalveluista eläissäni tilannut. Tämäkin on valinta.” Näin painavia puhui suoraan kustantajille Pajtim Statovci vastaanottaessaan kolmisen viikkoa sitten tämänvuotisen kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon
Tämä voi lisätä ahdistusta. TEEMA Uutisia välttelevien osuus kasvaa. Jouluna sometauko tekee hyvää. Salakavala media Some ja muut mediat koukuttavat helposti. M ed ia äh ky U ut ist en se ur an ta a ka nn at ta a an no st el la jä rk ev äs ti. Tieto tuo ahdistusta myös somessa. de_19122024_55.indd 55 de_19122024_55.indd 55 10.12.2024 12.38 10.12.2024 12.38
Vai onko sittenkään. Työtkin on tehty ja rauha on maas. 56 Demokraatti 56 Demokraatti JOULUN(A) RAUHAA VOI OPETELLA Jouluyö, juhlayö. Sulkisitko sen jo. Kiitos. Teksti Janne Ora / Kuva iStock TEEMA 56 Demokraatti de_19122024_56.indd 56 de_19122024_56.indd 56 11.12.2024 11.10 11.12.2024 11.10
Se ei ole erikseen kiemurrellut joulunajan auvoa rikkomaan. Älyttömän kilkuttajan suoltama uutis ten, somepäivitysten ja mitä moninaisimpien feedien seireenilaulu on monelle tonttulakin kantajalle vastustamaton. de_19122024_56.indd 57 de_19122024_56.indd 57 11.12.2024 11.10 11.12.2024 11.10. Jopa joulun kansassa moni janoaa kuulla uusimmat käänteet sodista ja kriiseistä, tulvista ja pörssisähkön hinnanvaihteluista. Kaiken aikaa mokoma on lymyillyt nurkissa: puhelin. Mutta jopa joulun paratiisissa vaikuttaa alati lähellä tuttu käärmekaveri. 57 Demokraatti 57 Demokraatti 57 Demokraatti erkut ostettuina, tehtyinä ja valmisteltuina, joulumusiikki soimassa hillityllä volyymillä, kuusikin siinä jo seisoo tukevasti paikallaan havuntuoksuisena ja koristeltuna kuin konsanaan lapsuuden jouluina. Läheiset ihmiset koolla
Vaihtuuko tauoton ja kylmännihkeä uutispuuro vihdoin mieltä ja sisikuntaa lämmittävään joulupuuroon. Ahdistusta voi lieventää tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen tietoisella harjoittelulla. Uutisaiheet ovat usein ahdistavia tai kuohuttavia, ja samat uutiset toistuvat radiossa, televisiossa ja verkossa useita kertoja päivässä. Terapeuttina työskentelen varsin paljon myös uutisja mediasisällöistä eri tavoin ahdistuvien ihmisten kanssa. Ihminen suuntauSE KÄÄRME, PUHELIN, ON KAIKEN AIKAA MOKOMA LYMYILLYT NURKISSA. Myllyviidan mukaan on tervettä itsesäätelyä osata välillä rajoittaa uutisten kulutustaan. Jossakin vaiheessa tieto ei kuitenkaan enää tarjoa turvan tunnetta, vaan sen tilalle tulee ahdistus, Myllyviita kuvaa. Katja Myllyviita on pitkän linjan mielenterveysammattilainen, joka on kirjoittanut myös laajan ja suositun tietokirjatuotannon. EVOLUUTION VAIKUTUS näkyy siinäkin, että ihminen on myös lajina ylimalkaan uhkiin orientoitunut. de_19122024_56.indd 58 de_19122024_56.indd 58 11.12.2024 11.10 11.12.2024 11.10. Uutistapahtumien viimeisten päivitysten seuraaminen voi myös muodostua muuta elämää haittaavaksi addiktioksi”, kuvaa Reuters-instituutin Suomen maaraportti Uutismedia verkossa 2024. Kustannus Oy Duodecimin kustantamia tietoteoksia Tunne tunteesi ja Häpeän hoito käytetään muun muassa terapiakoulutuksissa oppikirjoina. Ne ovat yksi ahdistusta lisäävä arkinen aihe monilla asiakkailla. Olisiko joulun rauhoittamiseen monissa kodeissa sen puolesta edellytyksiä. Tänä aikana medioista tulee paljon ahdistusta aiheuttavaa uutisointia esimerkiksi sodista, eikä kukaan tiedä, mitä niissä tarkalleen tulee tapahtumaan. MEDIASISÄLTÖJEN YHTEYS ahdistukseen on tuttua psykologi Katja Myllyviidalle. – Pelko on evolutiivinen tekijä. – Uutisja mediasisältöjen vaikutukset nousevat esiin säännöllisesti työssäni. Jos tietää, mitä tapahtuu, eivät pelottavatkaan asiat pelota niin paljon. Petollisen kytköksen ja riippuvuussuhteen taustalla vaikuttaa vahvasti ihmisaivojen evolutiivinen kehitys. Kirjojen keskeisiä teemoja ovat olleet muun muassa tunteet ja häpeä. Pelottavimmat uutisja somesisällöt aiheuttavat monesti myös riippuvuutta helpoimmin. – On tärkeää, että ihminen tulee tietoiseksi siitä, miten arjen tapahtumat ja omat valinnat vaikuttavat siihen, mille altistuu ja miten altistuminen vaikuttaa omaan mieleen. Samalla on aivan pakko päivittää omat silli-, rosollija kinkkukiemurat uuvuttavimpia yksityiskohtia myöten loputtoman ja taukoamattoman virtuaalija digikohinan yhteisöille. Mitä enemmän ihmistä pelottaa, sitä enemmän hän haluaa siitä pelottavasta asiasta tietoa. HILJAN KERROTTU uutinen tiesi, että uutisten välttely on lisääntynyt monissa maissa mukaan lukien Suomi. 58 Demokraatti TEEMA omekuplan kuulumiset on luettava. Itse kunkin on hyvä oppia havaitsemaan mediasisältöjen vaikutus omaan mieleen. MYLLYVIITA PAINOTTAA medioiden salakavalaa koukuttavuutta. Uhkaavat uutissisällöt itsessään laukaisevat tarpeen kuulla ja lukea lisää. – Turvan tunne tulee puolestaan hallinnan tunteesta. Syy välttelyyn on ilmeinen: ”Uutiset voivat kuitenkin myös rasittaa, ja niitä voidaan pyrkiä välttelemään. Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin vuosittaisen kyselytutkimuksen mukaan kiinnostus uutisiin on yhä suurta, mutta samalla uutisia välttelevien osuus lisääntyi vuonna 2024 edelliseen vuoteen verrattuna. Se, millaisia syötteitä ihminen tarjoaa omille aivoilleen vaikuttaa aika suorin seurauksin siihen, millaisia assosiaatioita hänelle uutisista herää ja minkälaisia tunnereaktioita hänelle tulee, Myllyviita kertoo
Myllyviita painottaa aikuisten vastuuta ja mallin näyttämistä. REUTERS-INSTITUUTIN kyselytutkimuksen mukaan uutisten määrä uuvuttaa vaihtelevassa määrin eri väestöryhmiä. Joudumme tekemään tietoista karsintaa hartiavoimin. Sodat saavat välttelemään OSA SUOMALAISISTA kertoo välttelevänsä uutisia. – Voisiko tulos sitten kertoa osaltaan miehen ja naisen lajityypillisistä eroista, Myllyviita pohtii. Tai aloittaa ainakin muutoksen varovainen, tunnusteleva harjoittelu. Välttelyn lisääntymisestä huolimatta suomalaiset ovat kuitenkin yhä uutiskansaa, sillä kiinnostuksessa uutisiin suomalaiset ovat kolmannella sijalla 47 maan vertailussa. Uutisia välttelevien osuus on kasvanut useimmissa muissakin tutkimuksen maissa. Tutkimuksen rajauksessa ikääntyneet olivat yli 35-vuotiaita. Vähintään toisinaan uutisia välttelevien osuus kasvoi vuodesta 2023 vuoteen 2024 peräti viisi prosenttiyksikköä. Reuters-instituutin tutkimuksen suomalaisista vastaajista kuusi prosenttia kertoi tekevänsä niin usein ja 20 prosenttia toisinaan. – Naiset ovat ensisijaisesti vastuussa siitä, että lapset pysyvät taaperoikäisinä hengissä. Uuden vuoden voisi aloittaa uusin kujein jo jouluna ja harjoitella uusia tapoja yhdessä koko perheen kanssa, Katja Myllyviita toteaa. Heidän osuutensa on huomattavasti suurempi useimmissa muissa maissa kuin Suomessa. Mediasisältöjen houkuttelevuuden mekanismien oivaltaminen ja tietoinen tunteiden tunnistamisen harjoittelu voivat tarjota välineitä myös ahdistuksen ymmärtämiseen ja sen hedelmälliseen itsehoitoon. Naiset ja nuoret kokevat uutisten määrän uuvuttavaksi miehiä ja ikääntyneitä useammin. – Siksi koukutumme helposti pelottaviin sisältöihin. Vain nigerialaisia ja kenialaisia kiinnostivat uutiset enemmän kuin suomalaisia. Vuoden 2023 vastaava mediatutkimus osoitti puolestaan, että vältellyimmät uutisaiheet olivat tuolloin Ukrainan sota, terveysuutiset esimerkiksi koronapandemiasta sekä ilmastonmuutosta ja ympäristöä käsittelevät uutisaiheet. Katja Myllyviita pitää eroa suurena. Väittämään ”uutisten määrä uuvuttaa minua nykyään” vastasi lähes puolet eli 44 prosenttia naisista olevansa täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Samoin yleinen elämänhallinnan tunne voi vaikuttaa ahdistumiseen, Myllyviita sanoo. de_19122024_56.indd 59 de_19122024_56.indd 59 11.12.2024 11.10 11.12.2024 11.10. Se on kuitenkin vaikeaa, koska silloin joutuu toimimaan aivojen antamia yllykkeitä vastaan, Myllyviita kuvaa. Vastaajista 42 prosenttia ei vältellyt uutisia milloinkaan. 59 Demokraatti tuu automaattisesti kohti uhan tunteita jopa siinä määrin, että ne menevät helposti muiden tunteiden yli. Tutkijat päättelevät sen tukevan oletusta, että uutis aiheita vältetään nimenomaan niiden ahdistavuuden ja toisteisuuden takia. Perheissä voidaan esimerkiksi sopia, että älylaitteet laitetaan parkkiin yöksi viimeistään illalla yhdeksältä. Jos aikuinen vaatii nuorilta älylaitetta parkkiin ja näprää samaan aikaan omaa digituttiaan, muuttuu viesti tyhjäksi ja epäuskottavaksi. Myllyviidan mielestä joulun rauhoittaminen voi silti – ainakin ihannetapauksessa – onnistua melko helpoin keinoin. – Tunneherkkä ja empaattinen ihminen ahdistuu mediasisällöistä herkemmin. Reilu neljäsosa vältteli uutisia satunnaisesti. Jos sellainen tapa toimii perheessä suhteellisen kitkattomasti jo ennestään, voi jouluna pidentää älylaitteetonta aikaa: älylaitteita käytetäänkin vain muutaman tunnin ajan, yhdessä sovittuun aikaan päivästä. Siksi heidän pitää olla miehiä pehmeämpiä ja empaattisempia. Joulun aika herättää uuden ajatuksen. Ehkäpä 2020-luvun niin joulun kuin koko vuodenkierron rauhoittaminen liittyy keskeisesti juuri älylaitteiden parempaan hallintaan. Evoluutio voi tässäkin vaikuttaa taustatekijänä. Hän arvioi, että miesten ja naisten empatiakyvyn erot voivat ainakin osin selittää eroa. Maallikossa herää uutisten välttelyn tiedosta ilmeinen kysymys: aletaanko myös somealustoja ja Tiktok-videoita vältellä sitten, kun niiden suurkuluttajasukupolvi hieman varttuu. Miehillä on ehkä myös sotafilmien katsomisen kautta syntynyt enemmän resilienssiä sotauutisten seuraamiseen. Kannattaisiko uudelle vuodelle kaavailtu digitaalinen elämäntaparemontti aloittaa jouluna. – Kuulostaa hyvä idealta. EVOLUUTION MUOKKAAMAT ihmisaivot eivät kuitenkaan pääse ominaispiirteistään edes jouluna. Miehistä niin vastasi vain joka neljäs, 24 prosenttia
Mikkel Näkkäläjärvi SDP:n puoluesihteeri mikkel.nakkalajarvi@sdp.fi Bluesky: @nakkalajarvi.bsky.social Liikkeen etuvartiossa de_19122024_60.indd 60 de_19122024_60.indd 60 11.12.2024 10.54 11.12.2024 10.54. Moni pohtii myös demokratian tilaa, eikä ihmiskunnan suurin kysymys ekologisesta kriisistä ole poistunut mihinkään. Sota Euroopassa ja raju hintatason nousu ovat viime vuosina tapahtuneita tosiasioista. Ohjelmatyön uudistaminen on vuoden 2025 merkittävä projekti. Entistä vahvemmin on palattu tilanteeseen, jossa kansainvälisten sopimusten ja sääntöjen sijaan maailmassa määrää voima. Nyt on uuden sosialidemokraattisen analyysin ja ratkaisujen aika. Aluksi kutsumme kunkin yhteiskunnallisen ilmiön kannalta parhaita asiantuntijoita keskustelemaan. Marraskuussa kokoonnuttiin edellisen kerran SDP:n työryhmien vastuuhenkilöiden ja puoluejohdon voimin aiheen parissa. Ratkottavia haasteita riittää ja ihmiset odottavat päättäjiltä toteuttamiskelpoisia ratkaisuja. Vasta näiden jälkeen siirrytään kohti toteuttamiskelpoisia ratkaisuja. Seuraavassa vaiheessa kirjoitetaan analyysit, joissa vastataan kysymyksiin: Mistä tässä ilmiössä on kyse ja mitä ovat tekijät ilmiön taustalla. Joulukuun aikana työryhmien vastuuhenkilöt ovat työstäneet asioita sille mallille, että liikkeelle päästään heti tammikuussa. Työryhmät tulevat työskentelemään määriteltyjen yhteiskunnallisten ilmiöiden ympärillä. Huolta herättää myös se, että millainen hyvinvointivaltio – terveydenhuolto, koulutus, sosiaaliturva, reilu työelämä ja paljon muuta – meillä on tulevaisuudessa, vai onko sellaista. Nyt, jos koskaan tarvitaan uudenlaista yhteiskunnallista analyysia. Tekoälyn kehitys herättää kysymyksiä. Vain pysähtymällä kunnolla analysoimaan aika kautemme suuria ilmiöitä ja kuulemalla parhaita osaajia kykenemme löytämään ilmiöihin uusia ratkaisuja. Matka kohti suunnanmuutosta, uutta luottamusyhteiskuntaa alkaa. Puoluekokouksesta on aikaa enää alle vuosi eduskuntavaaleihin. Arjen turvallisuus ja huoli toimeentulosta ovat monella ihmisellä mielen päällä. OLEMME SYKSYN ajan valmistelleet ohjelmatyön uudistamista. 60 Demokraatti Nyt, jos koskaan tarvitaan uudenlaista yhteiskunnallista analyysia. Uuden analyysin aika E lämme voimakasta epävarmuuden aikaa, jossa ihmisten huolenaiheet ovat mittavia. Asioita on puntaroitava nyt huolellisesti uudelleen. Oma lukunsa on eri valtioiden vaalien vaikutukset Suomeen ja Eurooppaan. Tuottavuuskehityksen junnaaminen jyrkentää taloudenhoidon vaikeuskerrointa entisestään. Julkisen talouden haasteet eivät ole poistuneet mihinkään. Työ tehdään pitämällä mielessä SDP:n periaatejulistus ja sen monet ajattomat viisaudet, joista tämä on mielestäni yksi hienoimpia: ”Sosialidemokraattien ihanteena on yhteiskunta, jossa vapaus ja tasa-arvo voittavat alistamisen, humaanisuus suvaitsemattomuuden ja oikeudenmukaisuus itsekkyyden.” TYÖ OHJELMATYÖN uudistamiseksi näyttää puolueelle suuntaa kohti vuoden 2026 puoluekokousta, jossa uudistetaan puolueen poliittinen ohjelma. Suomen turvallisuusympäristö on heikentynyt viime vuosina merkittävästi
Riittävä palkankorotus on hy väksi yhteiskunnalle. Saksassa työntekijöiden kohtuullinen os tovoima siivittää maan kansan taloutta kasvuun. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Kuten tiedämme, riittämätön ostovoima vie yhteiskunnan taan tumaan ja lamaan. SAK:laisen ayliikkeen tavoite on saada sovittua kymmenen prosentin palkankorotus kahden vuoden aikana palkansaajille. Nyt on oikea hetki nostaa palk koja, jotta kotimainen kulutus saadaan nousuun. Onko joku mahdollisesti sitä mieltä, että pal kankorotuksille ei ole sopivaa ai kaa ollenkaan. Myös sopimusten tekstipuo lella olisi petrattavaa. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Pauli Nousiainen puheenjohtaja SAK:n Hyvinkään paikallisjärjestö LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI € Nyt on oikea hetki nostaa palkkoja, jotta kotimainen kulutus saadaan nousuun. Kymmenen prosentin palkan korotus ei luo kovin merkittävää painetta inflaation nousulle. Eikö olisi työnantajienkin etu, että yrityksillä menisi parem min. 61 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Tätä kutsutaan myös markkinatalous malliksi. Esimerkiksi rakennusalalla ja palvelualalla menee huonosti, koska ihmisillä ei ole varaa kulut taa. Elinkeino elämä kestäisi hyvin tällaisen an siotason korotuksen. Vähintään kohtuullinen ostovoima on markkinataloudelle hyvä asia. Tietysti tämä edellyttää, että palkansaajilla on riittävästi kotimaassa kulutetta vaa ostovoimaa. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Oikeutettu ja oikea korotustavoite SAK ILMOITTI medialle ja jäse nistölleen avoimesti ja reilusti jä senliittojen palkankorotusvaati muksen tuleville neuvottelukier roksille. Kotimaahan suunnatulla ku lutuksella on taipumus paran taa kansantaloutta. Esimerkiksi Saksan työntekijöillä on parempi palkkataso kuin meillä. iS to ck de_19122024_61.indd 61 de_19122024_61.indd 61 10.12.2024 17.07 10.12.2024 17.07. Tämä vaatimus on oikeutettu ja perusteltu monestakin syystä. Kymmenen prosentin palkankorotus olisi pi ristysruiske Suomelle. Näin siksi, että yhteiskuntajärjestel mään kuuluu sopiva kulutus. Viimeisen 20 vuoden aikana Suomen työntekijöiden palkka kehitys ja sen taso on jäänyt pa hasti jälkeen muiden EUmaiden palkkakehityksestä. Raha menee ihmisten perus tarpeisiin. Nyt kun palkansaajilla ei ole riittävästi ostovoimaa, yhteis kunta yskii monella tavalla. So piva kulutus pitää inflaation ku rissa
Sosialidemokratian isänä voidaan pitää Eduard Bernsteinia, joka jo ennen ensimmäistä maailmansotaa hahmotteli revisionistisen sosialismin pääpiirteet: demokraattisen järjestelmän puitteissa toimivaa asteittain etenevää reformipolitiikkaa. Historiaa eivät ohjaa jumalat tai metafyysiset lait, vaan ihmiset. Toiseksi, historialliseen muutokseen sisältyy useita mahdollisia kehityskulkuja, joihin ihmiset voivat toiminnallaan vaikuttaa. Yhteenotossa ei ollut kyse vain termeistä ja nimistä. Voi kysyä, miksi sosialidemokraatit eivät voisi kokonaan luopua sosialismista. Jalkaväkimiina on halpa ja helppo jokaisen sotilaan ase, erityisesti jalkaväkeä vas taan. Keskiajan feodalismi vaikutti aikalaisille yhtä pysyvältä kuin nykyajan globaali kapitalismi meille. Kyse on meidän kaikkien turvallisuudestamme Venäjää vastaan. Sosialismi on siis yläkategoria ja sosialidemokratia yksi sen tärkeimmistä alatyypeistä. Sopimuksesta on irtauduttava pikimmiten ja jalkaväkimiinat saatava heti takaisin tuotantoon ja koulutukseen muiden aseiden ja korvaavien asejärjestelmien rinnalle. Kun asialliset argumentit loppuvat, siirrytään nimittelyyn. Venäjä viljelee jalkaväkimiinoja miten sattuu, eivätkä maalaisjärkeä käyttäneet isot länsimaat liittyneet miinat kieltävään sopimukseen. Miksi Purra ohjasi budjettikeskustelun sosialismiin. Ero autoritaariseen kommunismiin on jyrkkä ja perustavanlaatuinen. Kutsun tätä sosialismiksi. Sakari Lauriala Reservin kapteeni, rauhanturvaajaveteraani LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Voiko sosialidemokraatti olla sosialisti. Opposition vaihtoehtobudjettien käsittely eduskunnassa taantui teatteriksi, kun valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ryhtyi kritisoimaan SDP:n esityksiä sosialismiksi. Nyt sopimuksestamme hyötyy eniten Venäjä. SDP:n sosialismi tai ei-sosialismi on eräs suomalaisen politiikan epä-älyllisistä kestoaiheista. Tavoite voi tuntua kaukaiselta ja idealistiselta, mutta juuri siksi on tärkeää pitää elossa edes toivon kipinä. Suomi käyttäisi jalkaväkimiinoja vastuullisesti alueet itselleen merkiten, mikä helpottaisi raivaamista uhkan eliminoimisen jälkeen. Mutta on hyvin epätodennäköistä, että nykyinen yhteiskuntamalli olisi historian päätepiste. Se menettää kyvyn kuvitella ja tavoitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Mikko Lievonen Kirjoittaja on revisionistinen sosialisti de_19122024_62.indd 62 de_19122024_62.indd 62 10.12.2024 9.44 10.12.2024 9.44. On keinotekoista pyrkiä rajaamaan sosialismi ulos sosialidemokratiasta. 62 Demokraatti MIELIPIDE Jalkaväkimiinat takaisin! Oli sinisilmäistä, naiivia ja Suomen turvallisuuden vastaista liittyä jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen vuonna 2012. On sosialidemokraateista itsestään kiinni, miten tällaiseen retoriikkaan vastataan. Sosialismi on pohjimmiltaan ajatus siitä, että nykyinen yhteiskuntamalli ei ole pysyvä, vaan tulevat sukupolvet saattavat elää radikaalisti paremmassa yhteiskunnassa. Mutta on myös keinotekoista yrittää rajata sosialismi ulos sosialidemokratiasta. Tästä ei seuraa, että jokaisen sosialidemokraatin pitäisi määritellä itsensä sosialistiksi. Väitän, että sosialismi on yhä tarpeellinen käsite. Aatehistorian näkökulmasta on kiistatonta, että sosialidemokratian juuret juontavat 1800-luvulla syntyneeseen sosialismiin. Ilman tulevaisuuteen katsovaa sosialistista ajattelua sosialidemokratia typistyy nykyjärjestelmän hallintomalliksi. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman vaati ministeriä puhumaan puolueista niiden oikeilla nimillä. Näistä lähtökohdista syntyy tarve ideologialle, joka hyväksyy ihmisluonnon epätäydellisyyden asettamat rajat, mutta toisaalta pyrkii ohjaamaan yhteiskunnallista muutosta uralle, joka takaa parhaat edellytykset yksilöiden vapaudelle, tasa-arvolle ja elämälle. Syy on ilmeinen: hallituksen talouspolitiikka on niin epäonnistunutta, että ministerit pyrkivät kääntämään keskustelun mihin tahansa muuhun aiheeseen. Ensiksi, kaikkina aikakausina on vallinnut usko, että vallitseva yhteiskuntajärjestelmä on pysyvä. Perustan näkemykseni teoriaan historiallisesta muutoksesta
Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Nina Auvinen. 1. Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE:n vertailun kärjessä on Ruotsi, Tanska ja Hollanti. de_19122024_63.indd 63 de_19122024_63.indd 63 10.12.2024 16.04 10.12.2024 16.04. Teksti Demokraatti, STT Suomi sijoittuu kahdeksanneksi sukupuolten Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE:n tasa-arvovertailussa. Melkein mallimaa Suomessa tasaarvon kehitys matelee. 1. Sijoitus indeksissä on sama kuin viime vuonna. Suurinta nousu on ollut vallassa, jonka alueella Suomi on nyt EUmaista viides. Pisteitä laskee erityisesti koulutuksen segregaatio eli eriytyminen. Pekka Salmi johtaja, Tampere 11. Matkoilla Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Lasten ja nuorten puolesta rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Taija Näsi. Niina Auvinen controller, Tampere 21.12. Suomen pisteet nousivat tasa-arvovertailussa työn ja vallan alueella. Luku on Suomen historian korkein. Samassa ryhmässä ovat esimerkiksi Ruotsi, Tanska, Ranska ja Hollanti. Suomen nykyisen hallituksen ministereistä naisia on noin 60 prosenttia. Teemana on tällä kertaa naisiin kohdistuva väkivalta. 12. Ero sukupuolten välillä on tässä yksi laajimmista koko EU:ssa. 63 Demokraatti KUOLLUT Ruusu 75 VUOTTA 50 VUOTTA Seppo Ansamaa Merimasku 20.12. Suomi luokitellaan nyt julkaistussa indeksissä tasaantuvan kasvun ryhmään, jossa pisteet ovat EU:n keskiarvoa korkeammat, mutta tasa-arvon kasvu on keskiarvoa hitaampaa. Vertailu mittaa tasa-arvoa eri osa-alueilla, kuten työmarkkinoilla, terveydenhuollossa ja vallankäytössä. Tasa-arvoindeksin avulla on mahdollista vertailla sukupuolten aseman muutoksia eri ajankohtina. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Väinö Tannerin rahastoon tilille FI85 1521 3000 006009, tiedonantoon: Pekka Salmi. 85 VUOTTA 80 VUOTTA 70 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät Taija Näsi Kangasala 8. Huonoimmat pisteet Suomi sai tiedon alueella, jossa laskua on tapahtunut koulutustasossa ja osallistumisessa. Parannusta on tapahtunut meillä erityisesti yhteiskunnallisen vallan osaalueella, joka mittaa naisten ja miesten osuutta tutkimusrahoitusorganisaatioiden, Yleisradion ja kansallisen olympiakomitean hallitusten jäsenistä. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 006009, tiedonantoon: Tuula Sivonen. Maila Tikkanen kerhon ohjaaja, Jäniksenlinna 19. Naisten osuus politiikassa on Suomessa yksi EU:n korkeimmista. 1. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Nils Robert af Ursinin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09 tiedonantoon: Seppo Ansamaa. Kansanedustajista 47 prosenttia on naisia. Esko Ylhäinen SDPja ay-järjestöjen aktiivi 23.12. Tuula Sivonen varatuomari, Helsinki 7. Nyt saatujen tulosten mukaan koulutus-, sosiaalija terveysaloille työllistyi Suomessa naisista 38 prosenttia ja miehistä yhdeksän prosenttia. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Lasten ja nuorten puolesta rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09 tiedonantoon: Maila Tikkanen. Tasa-arvoindeksin yhteydessä julkaistaan yleensä erityisteema, joka tällä kertaa tulee omana erillisenä julkaisunaan vuoden 2025 alussa
64 Demokraatti RISTIKKO 23/2024 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: " " de_19122024_64.indd 64 de_19122024_64.indd 64 11.12.2024 11.28 11.12.2024 11.28. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Siinä se tuijottaa, varoittelee ja välillä pörhentelee siipisulkiaan. Jos myyräja sopulikannat ovat heikonlaiset, tunturikihut eivät välttämättä pesi lainkaan vaan lähtevät maasta jo kesä–heinäkuussa. Se pesii Suomessa vain Enontekiön, Utsjoen ja Inarin pohjoisosissa. Ne jahtaavat lokkeja ja tiiroja syöksyen niitä kohti kerta toisensa jälkeen niin kauan, että jahdattava luopuu saaliistaan. co m 7 6 5 8 4 9 6 5 8 2 7 1 9 6 4 2 1 4 9 7 3 5 4 1 7 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi P iesjängällä kesäkuussa tunturikihu kaartelee yläpuolellamme ja lentää sitten poroaidan tolpan päälle aivan lähelle. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Päivi Kähärä Helsingistä. Pesintöjen määrä eri vuosina riippuu siitä, kuinka hyvin linnut löytävät itselleen ruokaa. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 93 78 16 45 2 21 85 49 73 6 64 52 37 89 1 49 61 58 27 3 75 24 63 18 9 38 19 72 56 4 57 36 21 94 8 16 97 84 32 5 82 43 95 61 7 RISTIKON 21/2024 RATKAISU 21.11. Tunturikihu on peloton pesänsä puolustaja. de_19122024_64.indd 65 de_19122024_64.indd 65 11.12.2024 11.28 11.12.2024 11.28. Talvehtimaan ne suuntaavat avomerialueelle Atlantilla. Väritykseltään aikuinen tunturikihu muistuttaa merikihun vaaleaa värimuotoa. Nappaamme kuvat nopeasti ja poistumme takavasemmalle. Meitä kohden se ei tehnyt jyrkkiä syöksyjä, joten aivan liian lähellä emme kai ole. Tunturikihu on todellakin pohjoisen lintu. Piesjängällä näimme kauempana lentelemässä vielä tusinan verran tunturikihuja. Lajin pesimäkannaksi Suomessa arvioidaan noin sadasta viiteentuhanteen paria. ais ud ok u. Sen kuitenkin erottaa merikihusta pitkistä, komeista pyrstöjouhista. Olemme selvästi lähellä sen pesää. Tunturikihu on vesialueilla ollessaan samanlainen rosvo kuin rannikolla viihtyvä sukulaisensa merikihu
Hyvä keino virkistää lukuharrastusta ja mikä parasta: ei tarvitse odottaa suomennosta. Tykkään edelleen lukea tosi paljon, vaikka aika on kortilla. Tykkään pysähtyä sanojen ja lauseiden äärelle, sekä niiden ajatusten, mitä tekstistä herää. Hyvin koskettava kirja. Se auttaa nollaamaan ja laskee kierroksia. Hakeudun lukemaan kirjoja, joissa liikutaan vesiteeman ja saariston äärellä. Vaikuttava lukukokemus. Muistan myös sen, kun valmistuin maisteriksi ja ensimmäisenä menin kirjastoon, iloissani, kun sain tenttikirjojen sijaan taas lukea mitä huvittaa. Erityisesti tykkään dekkareista. Monesti juuri palautushyllystä ja kirjaston bestseller-listalta löytyy hyvää luettavaa. Maja Lunde: Sininen Kristina Ohlsson: Skuggläge Harri Virtanen: Trauma ja rakkaus Sininen on osa trilogiaa, jossa pohditaan maailmaa ilmastokriisin näkökulmasta. Ihana huomata, että lapseni ovat innostuneet lukemisesta. Viimeisimpänä tuli luettua Kiltin tytön murhaopas. Minulle sellaista uppoutumista on lukeminen. Eduskunnan ruotsinkurssin opettaja kannusti minua lukemaan enemmän ruotsiksi. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Lapsuudessa oli parasta, kun loma alkoi ja menimme kirjastoon hamstraamaan kirjoja. En ole koskaan vielä kuunnellut kirjoja. Pidän siitä, että tarinat polveilevat, risteilevät ja tapahtuvat useassa ajassa. Strindberg-dekkarisarja sijoittuu Ruotsin saaristoon. Mietin pitkään, onko kirja liian ahdistava, jotenkin dystooppinen. Se kuvaa millaista on ollut kasvaa alkoholistiperheessä ja siinä on myös pohdintaa mielenterveydestä. On hauska nähdä, mitä muut ovat poimineet kirjaston annista. Luen aika monipuolisesti. Olen perinteisten paperikirjojen hamstraaja. Tykkään kirjastoista paikkoina. Kuulemma kuusikin minuuttia lukemista ennen nukkumaan menoa laskee verenpainetta. Kirjasta on sitten kiva keskustella yhdessä. Kirjastossa on kiinnostavaa katsella erityisesti niitä hyllyjä, joissa on ihmisten palauttamia kirjoja. Jos esikoiseni lukee jonkun hyvän kirjan, hän toivoo, että minäkin luen sen. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Painetussa sanassa on tyyneyden tunnetta, sanoo kansanedustaja ja vuoden vaihteessa aloittava Demarinaisten puheenjohtaja Helena Marttila. Sitä suuremmalla syyllä olen pyrkinyt löytämään sille aikaa. Mutta aihe on sellainen kuin se on, raskas. Lukemiseen uppoutuminen nollaa pään de_19122024_66.indd 66 de_19122024_66.indd 66 11.12.2024 10.11 11.12.2024 10.11. Kirja, jota ei pysty lukemaan itkemättä. Myös painetussa sanassa on omanlaisensa tyyneyden tunne tässä digitaalisessa ja häslinkisessä ajassa. Olen lukenut, että uppoutuminen johonkin asiaan suojaa työuupumukselta ja auttaa työssä jaksamiseen. Vietän lastenikin kanssa paljon aikaa niissä. Lainasin isot pinot Neiti Etsivää, Vihervaaran Annaa ja muita klassikoita. Saaristo on minulle rauhoittumisen paikka ja sielunmaisemani. Kirjaston tempossa on jotain ihanan levollista. Tietysti siihen saattaa nukahtaakin, mutta sehän on vain hyvä juttu
tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Nimetön 2 1 Nimetön 2 1 9.12.2024 12.43 9.12.2024 12.43. I år donerar JHL pengarna som reserverats för julhälsningar till Finnwatch och Förbundet för mödraoch skyddshem. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Rauhallista Joulua JA ILOISTA UUTTA VUOTTA 2025! FRIDFULL JUL OCH ETT LYCKOSAMT NYTT ÅR 2025! HAPPY HOLIDAYS AND BEST WISHES FOR THE NEW YEAR 2025! Tänä vuonna lahjoitamme joulutervehdyksiin varatut rahat Finnwatchille ja Ensija turvakotien liitolle. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. This year, we donate our Christmas card money to Finnwatch and the Federation of Mother and Child Homes and Shelters
Nimetön 3 1 Nimetön 3 1 9.12.2024 17.31 9.12.2024 17.31. PAL.VKO 2025-02 00 74 43 -2 42 3 VUODEN SANAT Turri & raakku AY ”Sitten on helvetti irti” EU Komissio nojaa oikealle TEEMA MEDIAÄHKY Kuka pelkää joulua ilman somea. jo ulu ku ut a USAtietäjä Kansanedustaja Jani Kokkoa kuullaan myös asiantuntijana – nyt lisäksi jouluna. 19.12.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 23 • 20 24 / 19