Demokraatti 19.8.2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Susi de_19082021_001.indd 1 11.8.2021 11.29. PAL.VKO 2021-35 00 74 43 -2 11 4 XXX xxx DOKUMENTTI Työuupumuksen äärellä UUSI AIKA Työelämän uusi pelikenttä 19.8.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 14 /2 1 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 21 / 19 . elo ku ut a TEEMA: Petoja vihataan, mutta niiden kanssa voi elää rinnakkain
Kerro tavoitteistasi äänestäjille Ilmoittamalla Demokraatin aikakauslehdessä ja verkkosivuilla olet mukana yli 150 000 lukuhetkessä viikoittain. Hyvä aluevaaliehdokas, Suomen ensimmäiset aluevaalit ovat jo nurkan takana. Eero Heinäluoma, MEP KESKUSTELEMASSA: eeroheinaluoma.fi ALUEVAALIT 23.1.2022 Ennakkoäänestys 12.-18.1.2022 Pyydä tarjous! sari.ojala@demokraatti. Kimmo Kiljunen, kansanedustaja . Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 23.8. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä S&D Tilaisuuden järjestää MEP Eero Heinäluoma Seminaari: Euroopan tulevaisuus sunnuntaina 5.9. Tytti Tuppurainen, Eurooppaministeri . klo 12:00–15:00 Ravintola Juttutuvassa (Säästöpankinranta 6, Helsinki) . Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma de_19082021_002.indd 1 9.8.2021 14.44. sähköpostilla: ailahppaakko@gmail.com Tilaisuudessa keittoja kahvitarjoilu. Eveliina Heinäluoma, kansanedustaja . 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta
KASVO TEEMA ILMIÖ de_19082021_03.indd 3 11.8.2021 16.36. Susi on Suomen vihatuin petoeläin. Työkulttuurin ruumiinavaus. ELOKUUTA 2021 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI FINANSSIPOLITIIKKA VIHA DOKUMENTTI Suomen talous syöksyy tai nousee – puhujan mukaan. 3 Demokraatti 14 /2 1 32 14 55 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 19
Va. 14 28 PALUU KONTTORILLE Työelämä mullistuu TALOUSPOLITIIKKA Kuinka kasvua venytetään. + TEEMA Petoviha 55 5 6 8 11 12 14 20 22 24 26 28 32 38 39 40 44 46 48 49 50 52 63 64 65 72 73 74 de_19082021_04.indd 4 12.8.2021 11.46. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Ka nn en ku va : iS to ck / G er al d Co rs i Suomen talous kasvaa ennätysvauhtia, mutta se ei kelpaa oppositiolle. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 14 /2 1 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Täydellinen maailma Viikon kuva: Maailma palaa Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Tiina Rytky D-analyysi: Koulu paloi jo D-ilmiö: Väärin onnistuttu Ilmasto: Yhteistyön aika Työelämä: Kaikki auki Saksa: Demarit nousussa Ilmasto: Viimeiset hetket Työelämä: Nyt testataan johtoa Kuvataide: Ohjaajan valokuvat Kirja: Pigmentin piikkalanka Kirja: Amerikkalaisten Kekkonen Kirja: Liskokuningas elää Kolumni: Jyrki Liikka Kirjavisa: Dead man walking Pelin purku Puheenvuoro: Liisa Jaakonsaari Puheenvuoro: Anette Karlsson Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Silja Paavola IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: John Webster Kolumni: Mikko Majander Kasvot peilissä: Jaakko Kiander Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 2.9
Käytännössä etsitään siis keinoa, jolla rahat pysyisivät paremmin Suomessa ja Veikkauksella. Arpajaislain uudistamisen yhtenä tavoitteena on estää maksuliikenne ulkomaisten peliyhtiöiden tilille. T iedeja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) kannattaa Veikkauksen tuottojen siirtämistä valtion budjettiin. Ministerin mukaan on parempi tehdä arvovalintoja kuin antaa Veikkauksen liiketoiminnan menestyksen määrittää lopputulosta. Näissä kysymyksissä ministeri on selvästi pidättyväisempi, ja asian vaikeuden ymmärtää. de_19082021_05.indd 5 12.8.2021 9.16. Edelleen kysymys jää, kenen pelaamisen maksuliikenteen näennäinen katkaisu estäisi, kun ammattilaiset, urheiluvedonlyöjät ja peliongelmaiset löytävät todennäköisesti keinon kiertää sen. Kurvinen näet jatkaa pohdintaa, jota alusti Erkki Liikasen (sd.) johtama työryhmä, joka viime keväänä esitti kokonaisuudistusta, jossa rahapelituotot ohjattaisiin valtion yleiskatteellisiksi tuloiksi ja nykyiset edunsaajat siirrettäisiin budjetin kehysmenettelyn piiriin. Myös Kurvinen on havainnut, että ilman uudistusta Veikkauksen edunsaajien tulot uhkaavat pudota jatkuvasti. Päätöksiä luvattiin aikaan vuoden 2021 loppuun mennessä. Kevään kehysriihessä hallitus päätti käynnistää jatkotyön uuden pysyvän rahoitusmallin valmistelemiseksi. Kyse on siis kulttuurin, liikunnan ja erilaisten järjestöjen rahoista. Asiassa on tekninen, juridinen ja sisällöllinen ulottuvuus. Kurvisen mukaan vuoden 2024 alusta Veikkauksen tuotot tulisi siirtää valtion budjettiin samalla tavalla kuin esimerkiksi Alko tulouttaa omat osinkonsa ja tulonsa. Mitä Pafille siis tapahtuisi. Paf ei saa markkinoida pelejään manner-Suomessa, mutta suomalaiset voivat pelata myös Pafin verkkopelejä. Asiaa koskeva hanke asetettiin tammikuussa 2020. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Kanta ei ole enää uusi tai yllättävä. Teemaan kytkeytyy myös Ahvenanmaan oman rahapeliyhtiön Pafin asema. Huolta mahdollisessa uudistuksessa on herättänyt eniten se, miten poliittisten tuulten vaihtelu vaikuttaa varojen jakoon. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Täydellinen maailma Pääkirjoitus KANTA EI OLE ENÄÄ UUSI TAI YLLÄTTÄVÄ. Kurvisen mukaan ”tässä täytyy pystyä pitämään puurot ja vellit erillään”. Kyse on yleisen hyväksyttävyyden ylläpitämisestä. TÄSTÄ OMA, erillinen lukunsa on peliongelmien ehkäisy ja tekeillä oleva arpajaislain uudistus. Täydellisessä maailmassa parasta Veikkauksen markkinointia on ja olisi kattava ja laaja urheilupelivalikoima sekä kilpailukykyiset kertoimet mutta kaikkein koukuttavimpien, silkkaan sattumaan perustuvien pelimuotojen täydellisempi hävittäminen ihmisten näköpiiristä
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , Ya si n A kg ul de_19082021_06.indd 6 12.8.2021 11.14
Kuvassa Turkin Marmariksessa yritetään pelastaa lammaslaumaa nopeasti eteneviltä liekeiltä. 7 Demokraatti MAAILMA PALAA Kuivuuden takia raivokkaasti leviävät metsäpalot riivaavat monia maita niin Euroopassa kuin myös Yhdysvalloissa. de_19082021_06.indd 7 12.8.2021 11.14. Ilmastonmuutosta ja siitä johtuvaa ilmaston lämpenemistä pidetään yhtenä syynä yleistyneille metsäpaloille
de_19082021_08.indd 8 12.8.2021 9.41. Jokainen, joka on ollut SDP:n listoilla pitäisi tietää puolueen arvot ja ohjelmat. ALUEPOLITIIKKA MAAKUNTIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN ILMASTOTOIMIA ON TURHA ASETELLA VASTAKKAIN. Seksuaalinen häirintä ja seksuaaliväkivalta ovat yleisiä sosiaalija terveysalalla, selviää Tehyn tuoreesta kyselystä. Ruotsissa ulkomailla syntyneiden osuus väestöstä on noin Lä hd e: Ti la st ok es ku s Keskustan ryöstöretki kaupunkeihin KESKUSTA ON suuntaamassa suuriin kaupunkeihin ryöstöretkelle, kun puolue tahtoo romuttaa suurten kaupunkien MAL-sopimukset hallitusohjelman vastaisesti, SDP:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoma sanoo. NIKO ESKELINEN FACEBOOKISSA Suomessa asuvien ulkomailla syntyneiden osuus on noin 8 prosenttia. Esimerkiksi seksuaalinen häirintä ja seksuaaliväkivalta eivät missään tilanteissa ole hyväksyttäviä. – Keskustan ehdotus on pöyristyttävä. VEIKKO SIMPANEN FACEBOOKISSA Ryhmäkuri tarvitaan. Keskusta ehdottaa nykyisten maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten tilalle maakuntien sopimuksia, joista muodostuisi kansallinen ilmastosopimus. Yhteiskunnassa on jotain vialla, jos näistä ongelmista tulee vähitellen hiljaa hyväksyttyjä. – MAL-sopimukset ovatkin nykyisessä muodossaan paljon keskustan ehdotusta tehokkaampi ilmastopolitiikan väline. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Nollatoleranssi V IIK O N LU KU 20 prosenttia. Hyvää ei kannata korjata rikkinäiseksi Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n vasta julkaistu raportti ilmastonmuutoksen tilasta on Heinäluoman mukaan vakava ja siihen tulee vastata. Hän katsoo, että ”keskustan heitto” ei todennäköisesti edistäisi hyvää kehitystä, vaan vaikutukset päästöihin olisivat negatiiviset. Kuten vaikkapa koulukiusaamisessa. Suhtautumisen muuttaminen vaatii ehdottoman nollatoleranssin. MAL-sopimusjärjestelmän romuttaminen muutamassa vuodessa sotii täysin tätä periaatetta vastaan. Alueiden täytyy voida luottaa siihen, että järjestelmän perusta on vakaa, Heinäluoma painottaa. Heinäluoman mukaan ehdotus lisäksi poikkeaa räikeästi yhdessä sovitusta hallitusohjelmakirjauksesta, jonka mukaan valtion ja suurten kaupunkiseutujen kumppanuutta jatketaan ja niiden sitovuutta vahvistetaan. Heinäluoma kritisoi, että keskusta haluaa runnoa massiivisen rakenneuudistuksen läpi vielä tämän hallituskauden aikana. Alueiden kehittäminen on aina pitkäjänteistä ja ennakoivaa työtä. Omasta mielestäni ryhmäkuri on turha reliikki viime vuosisadan alkupuolelta. NINA NORES-SYVÄNEN FACEBOOKISSA Demareiden poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeätä koko joukon yhdenmukainen kanta. Hän muistuttaa MAL-sopimusten olevan kaupungeille tärkeitä työkaluja riittävän asuntorakentamisen varmistamisen, ilmastonmuutoksen torjunnan sekä joukkoliikenteeseensä panostamisen kannalta. KIM SOARES FACEBOOKISSA Jos puolueen sisällä on aina oltava samaa mieltä, onko puolue demokratian puolesta vai sitä vastaan. Asia ei ole uusi, mutta sitä korjaavat toimet ovat tuskallisen hitaita
Hyvä Petteri, nyt taitaa olla kyse eräänlaisesta näköharhasta eli siitä, mistä kohtaa pelikenttää asiaa tarkastelee. Ei vain talouspolitiikassa vaan myös muun muassa suhtautumisessa maahanmuuttoon ja koulutukseen. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari BIDEN PUTIN Se, joka pääsi karkuun Se, joka pääsi karkuun Hyvä Petteri Orpo, olet kesän mittaan kertonut, kuinka SDP:n talouspolitiikka on siirtynyt niin vasemmalle, että sen takia kokoomuksen on vaikea nähdä puolueiden välisiä yhteistyömahdollisuuksia, etenkään taloudessa. Muun muassa Tehyn, Suomen suurimman sosiaali-, terveysja kasvatusalan ammattijärjestön, alkuvuodesta teettämän kyselyn mukaan liki puolet pohtii alanvaihtoa aktiivisesti. Tästä huolimatta perussuomalaisten Riikka Purra haluaisi muokata tätä kansan mielipidettä, vaikka ei suoraan sanokaan ajavansa Suomen eroa Euroopan unionista. YLLÄTTÄVÄN MONI työ vaatii omaa autoa, ja usein vielä pienipalkkaisilla aloilla. Asiasta kertoneen Ylen mukaan tällaisia aloja ovat muun muassa kotihoito, siivous ja korjausalan työt. Synkistelystä huolimatta vastanneista kolme neljäsosaa kuitenkin koki, että alalla on selviydytty hyvin koronakriisistä. Kokoomuksen tilaa ruotinut puolueenne jäsen Kirsi Piha oli syystäkin huolissaan puolueen jakautumisesta. Lisäksi hän kertoo työskentelevänsä ”salaisessa ryhmässä”, joka haluaa romuttaa euron, vaikka suuri osa suomalaisista kannattaa euroa. Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) kyselyyn vastanneista opettajista joka kolmas on pohtinut alanvaihtoa. Se on kova vaade, kun vuotuinen bruttopalkka on alle 30 000 euroa. Lähtöhaluja oli eniten ammatillisen koulutuksen opettajilla. SUOMEN EU-JÄSENYYTEEN suhtautuu 54 prosenttia suomalaisista myönteisesti, siis yli puolet. Mutta kukapa kansan enemmistöstä piittaa. OAJ:n kyselyyn vastanneista valtaosan mielestä korona-aika on aiheuttanut oppimisvajetta. Syynä on koronan tuoma kuormittavuus. Hyvä Petteri, mennyttä on aika, jolloin kokoomuksen yhteydessä saattoi käyttää sanoja sivistyspuolue tai Eurooppa-myönteisyys. Täältäkin katsottuna menonne näyttää vähän tunkkaiselta ja että kohta tasapainoilette oikean äärilaidan reunalla, tarkastelee Demokraatin väki. Suoremmin asian ilmaisee perussuomalaisten meppi Laura Huhtasaari, joka Helsingin Sanomien haastattelussa sanoo tehtäväkseen Brysselissä Euroopan unionin romuttamisen. de_19082021_08.indd 9 12.8.2021 9.41. Korona on uuvuttanut myös muita ammattiryhmiä. POLITIIKKA TYÖELÄMÄ TYÖELÄMÄ Korona uuvuttaa Haluatko työpaikan – hanki auto Kansan tahtoa vastaan KORONA-AIKA ON lisännyt alanvaihtohaluja. Perussuomalaisten pelon ja samalla hallitushalujen – ilman perussuomalaisia kokoomus ei tällä tietoa taitaisi saada hallitusta kasaan – takia kokoomus on hypännyt aimo loikan oikealle. Kokoomus on myös alistanut niin sanotun EU-myönteisyytensä valtapolitiikalle ja perussuomalaisten nuoleskelulle. Esimerkiksi kotihoidossa usein edellytetään vakinaisen työpaikan saamiseksi ajokorttia ja omaa autoa
MIllä kulttuurin alueella vaikuttaa Mika Kares. Oul uss a 5. Ilmastonmuutos on fakta, jota ei enää pysty perumaan tai kieltämään, ainoastaan sen toteutumista voidaan hidastaa. Kuka kirjoitti sen. Missä maanosassa on Sahelin alue. Minkä laitoksen toimitusjohtajana toimii Janne Känkänen. Suomessa ja myös monessa muussa Euroopan maassa ilmastopakettiin suhtaudutaan kuitenkin hieman vinksahtaneella kulmalla, kirjaimellisesti paketin vaikutuksia laskettiin aivan väärällä yhtälöllä: mitä paketin toimet maksavat NYT eurooppalaiselle bensapumpulla, lämmityslaskussa tai vientituloissa. 8. 10. Missä järjestettiin tämän vuoden Valtakunnalliset kotiseutupäivät. Kuka on nykyisen eduskunnan vanhin kansanedustaja. Törpöt yrittävät lentää peltipurkilla! de_19082021_10.indd 10 11.8.2021 17.36. Mikä maa voitti eniten kultamitaleja Tokion kesäolympialaisissa. 3. Suomalaisyritykset ovat hyvissä asemissa vastaamaan muuttuneeseen kilpailutilanteeseen, kun esimerkiksi päästökauppa muuttuu. 5. 2. Kuka on kuvassa. Jos ihminen kärsii kynofobiasta, mitä tai keitä hän pelkää. 4. O ike at vas tau kse t: 1) Yhd ysv alla t, 39 2) Geo rgia sta 3) Erk ki Tuo mio ja 4. Paketilla tavoitellaan EU:n alueella 55 prosentin päästöleikkauksia vuoden 1990 tasoon verrattuna. 6. Lopulta Suomelle tuli ilmastopaketissa aika keppoiset velvoitteet metsien hoitoon ja muutenkin se ehkä tarjosi Suomelle enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT Lehtukuva / Roni Rekomaa Törpöt yrittävät lentää peltipurkilla! 10 VIS V 1. 7. Runoteos Sanovat sitä rakkaudeksi ilmestyi vuonna 2003. Mistä maasta tulee hatsapuri-piiras. Val kov enä läi nen pik aju oks ija Kry sts ina Tsim ano usk aja , jot a hal utt iin läh ett ää kot iin Tok ion oly mpi ala isi sta 6) Afr ika ssa 7) Oop per ala ulaj ana 8) Arn o Kot ro 9) Huo lto var muu ske sku kse n 10 ) Koi ria MAAILMAN TILA • EU:n ilmastopaketti Ykkösluokassa helvettiin S uomessa oli jo viritelty metsäkapinaa ja eroa Euroopan unionista, kun pelättiin EU-komission ilmastopaketin vievän suomalaisten määräysvallan omiin metsiimme. 9. Oikeampi yhtälö on tämä: mitä kaikki maksaa eurooppalaiselle tulevaisuudessa, jos ilmastopaketin toimia ei nyt toteuteta
Koronan takia edustajien viestintä kansalaisille on vaikeampaa ja somen merkitys on kasvanut. Valitettavasti päästöttömän energian, kuten ydinja tuulivoiman, rakentaminen ei etene kuten pitäisi. Hallituksen merkittävin ympäristösaavutus on teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittaminen. Kutsut itseäsi ilmastodemariksi. Olen sen verran idealisti, että uskon edelleen näiden voimaan. Sain ison ilmastoherätyksen, kun työskentelin Fennovoimassa. Emme pysty pysäyttämään ilmastonmuutosta, mutta voimme hidastaa sitä. Alaan perehtyessäni tajusin, kuinka isoista asioista ilmastonmuutoksessa on kyse. Valitettavasti se on myös mestari puremaan sähköjohtoja poikki. 11 Demokraatti MIkä meno, Tiina Rytky, SDP:n eduskuntaryhmän viestintäpäällikkö. de_19082021_11.indd 11 12.8.2021 9.46. Voimaeläimesi on oma kanisi. Hallitus on myös tehnyt hyvää työtä liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Mitä työhösi kuuluu. Huhtikuussa aloitin tässä tehtävässä, ja on kyllä ollut mielenkiintoista. Ensin iski lamaannus, sitten löysin asian hyväksi toimivia ihmisiä ja ymmärsin, että meillä on vielä toivoa. Se haastaa eri tavalla kuin perinteisempi viestintä. EMME ENÄÄ PYSTY PYSÄYTTÄMÄÄN ILMASTONMUUTOSTA, MUTTA VOIMME AINAKIN HIDASTAA SITÄ. Hienointa keväässä oli, kun vuosia pyöritetty sote-ratkaisu saatiin läpi. Olen onneksi löytänyt oman näköiseni poliittisen tilan, jossa voin vaikuttaa asioihin. Tuen SDPn kansanedustajien viestien läpimenoa yhdessä viestintätiimin kanssa. Arvosana voisi olla 4/5. Miksi. Miksi. Minkä arvosanan annat Suomen ympäristötoimille. On hienoa, että SDP Helsinki esittää minua Helenin, Energinen ilmastodemari Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva Vielä on toivoa ilmastonmuutoksessa. Jos tulisi ydinsota, jäljelle jäisivät vain torakat ja niitä johtava Herbert. Niissä sote-asiat ovat isossa roolissa. Onneksi me olemme niissä vahvoja. Vaikka populismin nousu vaikuttaa viestintään, niin lähtökohtana pitää olla totuus ja vastuullisuus. Viestin läpimeno vaatii usein kärjistämistä ja tekee politiikasta välillä repivää. Tylsää on se, että koronan ja etätyön takia työkaverit ovat usein vain pallona tietokoneen ruudulla. Kevät oli aika vauhdikas, kun puoliväliriihi kriisiytyi ja perussuomalaiset venyttivät keskustelua EU:n tukipaketista. Herbert on sinnikäs ja periksiantamaton. Helsingin energiayhtiön, hallituksen varapuheenjohtajaksi. Siinä pääsee vaikuttamaan Suomen suurimman kaupungin energiaratkaisuihin. Herbertiä, taiteilijanimi, voisi verrata hyvään poliitikkoon. Seuraava iso viestinnällinen ponnistus on aluevaalit
Samaan aikaan kun Eurooppa leikkaa päästöjä, moni kehittyvä maa rakentaa lisää esimerkiksi hiilivoimaa. EU tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä ja 55 prosentin päästöleikkausta vuoteen 2030 mennessä. Mallioppilaan koulu taitaa kuitenkin palaa ennen tavoitteisiin pääsemistä. Nyt on kyse enemmänkin siitä, kuinka paljon nousua voidaan hidastaa. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Tässä nollasummapelissä se tarkoittaa, että kehittyvät maat, kuten Suomi, käyttävät rahaa vähäpäästöisiin energiaratkaisuihin maissa, jotka eivät itse pysty näitä investointeja tekemään. Monen ilmastoasiantuntijan mielestä peli on jo osin menetetty ja tavoite pysäyttää ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen voidaan unohtaa. Kansalliset toimet ovat tärkeitä, myös yksilötasolla, mutta tällä aikataululla, tämän vuosikymmenen aikana, niiden vaikutus on auttamattomasti riittämätöntä. Anttosen mielestä ilmastonmuutoksen torjuntaan käytettävät varat pitäisikin kohdentaa sinne missä ne vaikuttaisivat nopeimmin. EU:n osuus kaikista ilmastopäästöistä oli vuonna 2018 vain 8,4 prosenttia. EU:n ja muiden kehittyneiden maiden pitäisi vaikuttaa kehittyviin maihin kuten Kiinaan, Intiaan ja Afrikan maihin, joissa ilmastotoimilla saataisiin nopeampia vaikutuksia. Anttonen panostaisi biopolttoaineisiin käytetyt rahat Afrikan metsittämiseen, minkä hän näkee nopeampana ja tehokkaampana keinona hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Energian tarve kasvaa koko ajan. Pahalta näyttää. Anttonen muistuttaa, että kaikki polttoaine poltettaessa lisää hiilidioksidipäästöjä. Viime viikolla julkaistu Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPPC) raportti oli karua tekstiä. Vaikka St1 on itsekin panostanut satoja miljoonia biopolttoaineisiin – koska laki vaatii niiden sekoittamisen fossiiliseen polttoaineeseen – Anttonen pitää biopolttoaineita ”väärinymmärryksenä”, kalliina ja tehottomana keinona vähentää liikenteen päästöjä. Tämän kesän ennätykselliset helteet, metsäpalot ja tulvat ovat varoitus siitä mitä edessä voi olla, jos ihmiskunta ei onnistu hillitsemään ilmaston lämpenemistä. Tämä vuosikymmen on ratkaiseva lämpenemisen hillinnässä. Koulu palaa SILLÄ EI OLE MERKITYSTÄ, KUKA PÄÄSTÖT AIHEUTTAA. Vaikka nykytilanteessa EU voittaisi kilpajuoksun päästövähennyksissä, niin samaan aikaan muun maailman hiilidioksidipäästöt kasvavat. Kansalliset tai Eurooppa-tason ratkaisut eivät enää riitä. Ilmastonmuutoksen torjunta on nollasummapeliä, jossa ei ole varaa kansalliseen itsekkyyteen. ILMAKEHÄ EI tunnista maiden rajoja eikä sillä ole merkitystä kuka päästöt aiheuttaa, muistuttaa muun muassa fossiilisia polttoaineita valmistavan ja myyvän energiayhtiö St1:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen Lännen Median haastattelussa. Meidän jokaisen toimilla, Suomessa, EU:ssa ja globaalisti on vaikutusta. Suomen aikataulu on vielä kunnianhimoisempi. Lisäksi maailmassa biomassa pienenee koko ajan. E U haluaa olla ilmastonmuutoksessa mallioppilas, joka ajaa muuta maailmaa kunnianhimoisempia päästöleikkauksia. analyysi de_19082021_12.indd 12 12.8.2021 9.58. Anttonen kuuluttaa ihmisten välistä globaalia solidaarisuutta ilmastonmuutoksen torjunnassa. Emme voi vain kuunnella kepulaista ilmastohumppaa, miettiä kansallisen itsekkäästi kuinka paljon ilmastonmuutoksen torjunta tuo voittoja suomalaisyrityksille tai mitä polttoaineen hinnan muutos merkitsee omassa arjessa. ”Ilmastoharhaiseen” ajatteluun Anttonen niputtaa haastattelussa myös biopolttoaineet
13 Demokraatti Valmisruuat Koronakotoilusta huolimatta valmis ruokien suosio on kasvanut tämän vuoden aikana. Kahvi on hävikkilistalla sijalla kolme hedelmien ja vihannesten jälkeen. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Päivttäistavarakauppa ry Lähde: THL Arvostamme suomalaista työtä. de_19082021_13.indd 13 11.8.2021 17.17. Kahvin osuus suomalaisten kotitalouksien ruokahävikistä on 13 prosenttia. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o ja iS to ck / Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s, Su om en Lu on to -le ht i, La pp ee nr an na n te kn ill in en yl io pi st o ! Suomalaiset kaatavat kahvia viemäriin vuosittain noin 2,5 litraa henkilöä kohden. Suomalaiset keittävät kahvia viemäriin Yhden kahvikupillisen tuottamiseen menee 140 litraa vettä. Suurin hiilijalanjälki tulee kahvipapujen viljelystä ja prosessoinnista. Turvatoimet THL uskoo, että yksi syy korona tapausten kasvuun on turvatoimien unohtaminen. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Kahvin elinkaaren päästöistä lähes 30 prosenttia syntyy kahvin keittämisen yhteydessä. Suomalaiset kaatavat vuodessa kahvia miljoonia litroja viemäriin
14 Demokraatti ILMIÖ VÄÄRIN onnistuttu Suomen talous on kääntynyt vuosien kärvistelyn jälkeen vahvaan kasvuun. Opposition ja epäilijöiden mielestä Suomen talous kasvaa väärin ja finanssipolitiikan suuntaa pitäisi kääntää. Teksti Heikki Sihto / Kuvitus Arja Jokiaho de_19082021_14.indd 14 11.8.2021 15.34
15 Demokraatti de_19082021_14.indd 15 11.8.2021 15.35
Vain veronalennuksia, mutta ei mitään konkretiaa. Hyviä talouslukuja kuitenkin tulkitaan hyvinkin eri tavoin niin puolueissa kuin työmarkkinoilla. VALTIOVARAINMINISTERIÖN KANSLIAPÄÄLLIKKÖ Juha Majanen näkee Suomen talouslukujen olevan vankalla pohjalla. Ja jos talous jatkaa kasTYÖNTEKIJÖILLE KUULUU OSA YRITYSTEN TULOSTEN KASVUSTA. Hänestä SDP on pysynyt paikallaan, mutta kokoomus siirtynyt perusuomalaisten pelosta kauas oikealle. Käänne näkyy myös työllisyydessä. Toki tulos olikin hyvä kun sitä vertaa Nokian viime vuosiin, mutta kuitenkin vasta voitollinen usean tappiollisen vuoden jälkeen. Esimerkistä käy Nokia, joka on suomalaisille edelleen henkisesti tärkeä yhtiö, kuin vuoden 1995 jääkiekon maailmanmestaruus. Jo vuonna 2024 finanssipolitiikka on taloutta kiristävää, Lainá muistuttaa. Mäkynen summaa hallituksen elvyttävän talouspolitiikan onnistuneen hyvin. – Nykytilanteessa vaarana on, että talouspolitiikkaa voidaan kiristää liikaa. Olennainen kysymys onkin, ovatko talouden tämän hetken kasvuluvut hyviä myös tulevaisuuteen nähden. Hän myöntää, että syksyn talouskehityksessä on monta kysymysmerkkiä. Edellisessä hallituksessa kokoomus vielä pelasti yrityksiä julkisella tuella, mutta nyt tuomitsee yritysten tukemisen. vua, esimerkiksi työvoimapulasta voi tulla merkittävä pullonkaula hyvälle kehitykselle. Mäkynen sanoo kokoomuksen tarjoavan aina samoja lääkkeitä, on kyse sitten taantumasta tai talouden nousukaudesta: julkisen sektorin leikkauksia, paikallista sopimista, työttömyysturvan heikentämistä, hyvätuloisten veronalennuksia… – Erikoisia vaateita etenkin tässä tilanteessa, kun vaikkapa työllisyys kohenee ja palkkasumma kasvaa. Hän viittaa muun muassa Pellervon taloustutkimuksen tuoreeseen arvioon, jonka mukaan Suomen tuotannon nousu on ollut poikkeuksellisen nopeaa, jopa nopeampaa kuin Yhdysvalloissa. Hän kuvaa sitä ”löysän elvyttäväksi”. Lainá muistuttaa, että hyvistä talousluvuista huolimatta Suomessa eletään vielä nousukautta, eikä tuotannon taso ei ole saavuttanut potentiaalista tasoaan eli vaarana ei ole vielä talouden ylikuumeneminen ja kustannusten nousun karkaaminen. Hän ihmetteleekin kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon talouskritiikkiä. Tosin jonkin verran talousluvuissa on mukana myös hypetystä. Lainán mielestä vielä ei ole aika unohtaa velkaelvytykseen pohjautuvan talouspolitiikan isän John Maynard Keynesin oppeja. Väitän Suomen talouspolitiikan edustavan monella mittarilla nyt kansainvälistä valtavirtaa. Itse näen, että syksyn budjettiriihessä ei vielä ole aika finanssipolitiikan kiristämiselle. Mäkynen ihmettelee Suomen talouslinjan kritisointia, kun tulokset ovat kuitenkin olleet hyvät. Hän kehuukin hallituksen nykyistä talouspolitiikkaa. STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainán mielestä talouskeskustelussa on väännetty siitä, kuinka elvyttävä talouspolitiikka sopii kasvuvaiheeseen. – Mitä kokoomus tarjoaa yrityksille. Esimerkiksi yritysten maksama palkkasumma kääntyi kasvuun jo huhtikuussa. Esimerkiksi teollisuuden työnantajien voi olla vaikea tarjota neuvottelupöydässä palkankorotusten nollalinjaa, kun vienti vetää hyvin. Se on nostanut elinkeinopolitiikassa kädet pystyyn. – Talouden kokonaiskuva on hyvä. Samaan ovat päätyneet monet talousasiantuntijat. Kun Nokia kertoi pari viikkoa sitten hyvästä tuloksestaan, alkoi yrityksen hehkutus mediassa. Korona-aikana valtion tuki on ollut monen yrityksen pelastus, Mäkynen muistuttaa. Ja pitää huomioida, että jo nyt tehtyjen suunnitelmien mukaan elvytys vähenee vuosi vuodelta. – Koronatilanteen kehittymistä on vaikea arvioida. Suomi on Majasen mukaan onnistunut erinomaisesti koronantorjunnassa: yritykset ovat säilyttäneet kasvukykynsä ja kuluttajien luotto koronan jälkeiseen normaaliaikaan on pysynyt vahvana. Lainán mielestä nyt käytävässä suomalaisessa talouskeskustelussa oikeasta finanssipolitiikasta välillä sekoitetaan nousukausi ja korkeasuhdanne. Hänen mielestään kokoomuksessa on vain vähän jäljellä sen enempää sivistyspuoluetta kuin yritys myönteisyyttä. Nämä ovat osaltaan luoneet de_19082021_14.indd 16 11.8.2021 15.35. Se osaltaan hidastaisi kasvua. Etenkin palvelualoilla voi olla vaikea saada koulutettuja työntekijöitä takaisin, jos he ovat korona-aikana työllistyneet mahdollisesti paremmin palkatuille aloille. 16 Demokraatti D-ILMIÖ S uomen talous on rynnistänyt nopeaan kasvuun koronakuopasta. Mäkynen näkee tilanteen päinvastoin. Arvion mukaan Suomen talous olisi jo ylittänyt koronakriisiä edeltäneen tason. Orpo on todennut SDP:n siirtyneen talousratkaisuissa kauas vasemmalle. Konkurssiaaltoa ei tullut ja teollisuus ei kärsinyt niin pahasti kuin pelättiin, Matias Mäkynen sanoo. Valtiovarainministeriökään ei näe järkeä veronalennuksissa. Matias Mäkynen, SDP:n kansanedustaja ja puolueen varapuheenjohtaja, on pitkään miekkaillut somessa ja mediassa talouspolitiikasta etenkin kokoomuksen ja elinkeinoelämän edustajien kanssa
17 Demokraatti JO NELJÄN PROSENTIN VUOTUINEN TALOUS KASVU KÄÄNTÄISI VELKASUHTEEN. de_19082021_14.indd 17 11.8.2021 15.38
– Jatkossa elvytys vähenee finanssipolitiikassa. Majanenen listaa myös globaalin koronaelvytyksen merkittäväksi tekijäksi Suomen hyviin vientilukuihin. KOKOOMUS ON NOSTANUT ELINKEINO POLITIIKASSA KÄDET PYSTYYN. de_19082021_14.indd 18 11.8.2021 15.40. Valtiovarainministeriö ennustaa kasvun jatkuvan vahvana vielä tämän ja ensi vuoden. Elvytyksestä käytävään poliittiseen vääntöön Majanen ottaa sen verran kantaa, että muistuttaa velkaelvytyksen liittyneen suurelta osin koronahaittojen minimointiin. Parempaankin on mahdollisuuksia. Hallituksen toiminta saa kuitenkin Majaselta suuren kiitoksen. 18 Demokraatti D-ILMIÖ etenkin palvelusektorille patounutta kulutustarvetta, joka alkaa nyt purkautua. Sen jälkeen edessä olisi paluu peruskasvun uralle, noin yhteen prosenttiin. Myös esimerkiksi EU:n tukipaketti kohdentuu uuden tuotannon luomiseen, Juha Majanen sanoo. Elvytys vähenee ja lopulta poistuu, kun koronatilanne aikanaan helpottaa. Majanen myöntää hyvän tilanteen kääntöpuoleksi sen, että koronaelvytys on jouduttu tekemään pääosin velkarahalla. Hän ei näe tarvetta uusille elvytystoimille talouden vauhdittamiseksi
Tässä yksi keino on ulkomaisten opiskelijoiden houkuttelu Suomeen ja heidän jääminen tänne valmistumisen jälkeen. Meillä työvoiman saatavuus on valitettavan iso ongelma, kun väestön ikääntyminen merkitsee työvoiman supistumista. Juha Majasen oman tärkeyslistan kärjessä on hallituksen kestävyystiekartan – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan – eteneminen. Neljän prosentin vuotuinen talouskasvu kääntäisi velkasuhteen jo tänä vuonna laskuun. Sen listan ääripäässä ovat leikkaukset ja veronkiristykset. Valtiontalouden arviointia vaikeuttaa, että tällä hetkellä ei ole päivitettyä näkemystä verotulojen kehityksestä. Itse lähtisin lisäämään ulkomaisen osaavan työvoiman määrää. Hän pitäisi palkkapotin kasvua hyvänä myös Suomen kansantaloudelle, kun palkkakehitys vaikuttaa suoraan palvelukysyntään. Palkkojen pitäisi markkinataloudessa sopeutua myös ylöspäin, jos talous kasvaa voimakkaasti. STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainá ihmettelee työnantajien puheita palkkakurista, kun talous kasvaa kovaa vauhtia. – Budjettikehys ei huomioi tuloja, kuten verotulojen kehitystä, vaan ainoastaan menot. Tosin jo nyt joillakin aloilla pidetään kasvun esteenä työvoimapulaa. Meillä on myös paljon potentiaalista työvoimaa osatyökykyisissä, Majanen listaa. Hän tosin muistuttaa, että hallituksen talouspolitiikka ei enää ole ollut varsinaisesti elvyttävää, vaan koronan jälkihoitoa ja jo liikkeelle pantujen isojen hankkeiden edistämistä. Neuvottelujen lähtökohta on varsin tulehtunut. – Työllisyystoimissa olemme jo hyvässä vauhdissa. SYKSYN BUDJETTIRIIHI on merkittävässä roolissa tulevaa talouspolitiikkaa linjattaessa. Uutta jännitettä niihin tuo Metsäteollisuuden päätös hylätä keskitetty sopiminen ja siirtyminen paikalliseen sopimiseen sekä Teknologiateollisuuden hybridimalli edellisestä. 19 Demokraatti Jotta kova kasvu voisi jatkua pidempään, tarvittaisiin Majasen mukaan Suomessa tuotantokapasiteetin kasvua ja rakenteellisen työllisyysasteen merkittävää paranemista. Yksi kohde voisi olla Suomessa toimivat ulkomaiset institutionaaliset yritykset, jotka eivät nyt maksa lähdeveroa. Lainá ihmettelee myös työnantajien puheita työvoimapulasta. VM:n Juha Majanen ei lähde neuvomaan työmarkkinaneuvottelijoita, mutta diplomaattisesti muistuttaa, että Suomen vahvuus on ollut vahva sopimisen kulttuuri. Toivottavasti valtiovarainministeriö tuo budjettiriiheen mennessä päivitetyn arvion verotulojen kehityksestä. – Jos finanssipolitiikan uudelleenviritys tulee tarpeelliseksi talouden tasapainon saavuttamiseksi, niin se ensisijaisesti tehdään verotusta säätämällä. – Perusuraa vauhdikkaampi kasvu vaatisi ensisijaisesti nykyistä suurempaa panostamista etenkin tutkimus-, kehitysja innovaatiorahoitukseen sekä työvoiman ja työpaikkojen kohtaamiseen. Lainá muistuttaa, että yleensä talouskasvu on näkynyt tavallista vauhdikkaampana palkkakehityksenä – ja että työntekijöille myös kuuluu osa yritysten tulosten kasvusta. Näitä ovat muun muassa oppimisvajeen korjaaminen ja sote. Myös julkisen hallinnon kehittäminen, mukaan lukien sote, etenee. Vuodessa työttömien määrä on vähentynyt yli 100 000 ihmisellä. Mäkysen mielestä talouskasvun jatkuessa elvyttävästä talouspolitiikasta voi vähitellen luopua. Työlistan kärkeen nousevat myös työllisyys ja investointien saaminen Suomeen. Mäkynen uskoo niiden määrän kasvavan arvioidusta, kun talous on lähtenyt ennakoitua parempaan kasvuun. Metsäteollisuus luopui valtakunnallisista keskitetyistä palkkaratkaisuista ja Teknologiateollisuus on tehnyt samansuuntaisia ratkaisuja, Patrizio Lainá sanoo. – Syksyn työmarkkinatilanne on todella mielenkiintoinen, kun sopimuskenttä on murroksessa. Tämä pitäisi korjata, sillä myös tulot vaikuttavat julkisen talouden tasapainoon. Työvoimapulahan usein syntyy siitä, kun palkat eivät seuraa markkinatilannetta. – Toivottavasti työmarkkinaneuvotteluissa päästään tulokseen, joka tukee talouden kasvua ja toisi ennustettavuutta talouspolitiikkaan, Majanen sanoo. SYKSYN TYÖMARKKINAKIERROS voi tuoda oman vaikeuskertoimensa hallituksen talouslinjauksiin. Sellaista tarvetta ei onneksi nyt ole näkyvissä, Majanen sanoo. PALKKOJEN PITÄISI MARKKINA TALOUDESSA SOPEUTUA MYÖS YLÖSPÄIN, JOS TALOUS KASVAA VOIMAKKAASTI. Jos talouskasvu tai rakenneuudistukset eivät onnistu, pitää valitettavasti käyttää muita keinoja. Monessa kyselyssä yritykset ovat pitäneet uhkaavaa työvoimapulaa pahimpana kasvun esteenä. de_19082021_14.indd 19 11.8.2021 15.40. Matias Mäkysen mielestä talouspolitiikassa kannattaa nyt välttää liian voimakkaita liikkeitä, koska koronatilanteen nopeat muutokset vaikeuttavat ennustamista. – Keskustelussa työvoimapulasta on outo vire, kun samaan aikaan työnantajat vastustavat palkankorotuksia
– Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikassa on jo pitkään noudatettu puoluerajat ja vaalikaudet ylittävää peruslinjaa, joka tuo toimiin vakautta ja ennakoitavuutta. – Päästöt eivät katso, mitkä puolueet istuvat tai eivät istu hallituksessa. Teksti Demokraatti Kuva AFP, Amos Gumulira H allitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n uusi raportti osoittaa, että ihmisten toiminnalla on ollut arvioitua rajumpia vaikutuksia ilmastoon ja tämän seurauksena myös sään ääri-ilmiöihin. Perholehto toteaa, että esimerkiksi maanviljelys voi kärsiä tulevaisuudessa myös Suomessa voimakkaasta lämpenemisestä kuivuuden ja tuholaisten lisääntyessä. Suomi on ollut pitkään koulutuksen mallimaa, mutta meidän pitäisi pyrkiä seuraavaksi siihen, että tulevaisuudessa Suomea katsottaisiin päästöttömän hyvinvointivaltion mallimaana. DEMARINUORET KATSOO, että IPCC:n raportin vaatimuksiin vastaamisessa onnistuminen edellyttää koko yhteiskunnan läpileikkaavaa yhteistyötä ja yhteisymmärrystä tavoitteiden saavuttamisen vaatimista toimenpiteistä. – Laajat metsätuhot, myrskyt ja kuivuus ovat vain alkusoittoa sille, mitä tänne on luvassa, mikäli riskeihin ei kyetä varautumaan jo nyt. – Ilmastonmuutoksella on taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, Perholehto korostaa. Päästöt eivät katso, mitkä puolueet istuvat tai eivät istu hallituksessa. Mikäli ilmastonmuutos aiotaan saada vielä kuriin, olisi myös ilmastoja ympäristöpolitiikalle muodostettava sellainen linja viipymättä. Ilmastonmuutos aiheuttaa valtavia riskejä ja kustannuksia, jotka näkyvät myös Suomessa, Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto muistuttaa. – Sään ääri-ilmiöt ja tämän kaltaiset kriisit tulevat ilmastonmuutoksen myötä yleistymään rajusti. Siksi Suomeen tarvitaan kansallinen suunnitelma, jolla ennakoidaan niitä luonnonkatastrofeja ja kriisejä, joita ilmastonmuutoksen ilmiöt voivat aiheuttaa, hän sanoo. Perholehto muistuttaa, että Keski-Euroopan tämän kesän tulvien laajuutta pidettiin epätodennäköisinä, mutta tilanne paheni äkkiä katastrofaaliseksi. 20 Demokraatti ILMASTONMUUTOS Puoluerajat pitää rikkoa Demarinuoret haluaa Suomelle kansallisen suunnitelman ilmastokriisiin varautumisesta. Politiikkaa on totuttu mittaamaan muun muassa talouskasvulla, työllisyydellä, veroasteella ja valtion velkaantumisasteella. – Hiilineutraalin hyvinvointivaltion saavuttamisen kannalta hedelmällisempää olisi löytää uusia painopisteitä, joita nostetaan perinteisen politiikan rinnalle. Toimet tehoavat vain silloin, kun niitä tehdään pitkäjänteisesti ja jatkuvasti. Perholehto ehdottaa, että jatkossa mittareiksi voitaisiin nostaa nykyistä vahvemmin esimerkiksi päästöjen määrää ja muita ilmastotoimia. de_19082021_20.indd 20 11.8.2021 17.06. Tämä voi näkyä maataloustuotteiden kustannusten nousuna
de_19082021_21.indd 21 11.8.2021 17.22. 21 Demokraatti Lehti, verkko ja some D Duunissa
Tällä tietoa UPM haluaa viedä sopimisen yksilötasolle ja Metsä Group hakee yrityskohtaisia työehtosopimuksia. Paperiliiton työehtosopimus umpeutuu vuodenvaihteessa, mutta liiton tavoitteena on saada neuvottelut loppuun jo marraskuun aikana. Se vastaa Teknologiateollisuuden valtakunnallisista sopimuksista. Pari viikkoa sitten Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle kertoi ”näppituntumana”, että merkittävä osa Teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä olisi liittymässä uuteen, valtakunnalliset sopimukset tekevään työnantajayhdistykseen. Samaan aikaan Teknologiateollisuus kuitenkin ajaa myös Suomen mallia, vientivetoista valtakunnallista palkkaratkaisua, joka määrittäisi palkankorotustason työnantajien määrittämälle tasolle. de_19082021_22.indd 22 11.8.2021 16.49. UPM on ollut julkisuudessa liikkeellä ärhäkällä linjalla, Metsä Group sovinnollisemmalla. Teollisuusliitto on linjannut, että yrityskohtaisten sopimusten neuvottelu aloitetaan vasta, kun valtakunnallinen sopimus on syntynyt. – Viime neuvottelukierroksella, joka oli vaikea, tapasimme työnantajia edustaneen Metsäteollisuuden kanssa 57 kertaa. – Mielenkiintoista oli myös Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen ulostulo, kun hän esitti veroratkaisujen ja palkankorotusten sitomista toisiinsa. Käytännössä valtakunnalliseen sopimukseen tarvitaan mukaan noin 25 teknologia-alan suurinta yritystä. Jos laskee, että nyt yrityskohtaisella kierroksella pitää neuvotella kahdesti esimerkiksi 40 eri yrityksen neuvottelijoiden kanssa, siitä tulee 80 päivän neuvottelut, Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala sanoo. TEOLLISUUSLIITTO KUTEN myös Paperiliitto ovat muuttaneet sääntöjään niin, että liitto edustaa työntekijöitä paikallisissa neuvotteluissa työehtosopimuksista. AALTO IHMETTELEE työnantajien ristiriitaista viestintää. Alkukesästä Aalto pohti Demokraatti. – Lähtökohta neuvotteluissa on nyt aivan uusi paikallisen sopimisen takia. Vaikeuskerrointa lisäävät työnantajien erilaiset näkemykset. Olemme tehneet vanhalla mallilla kymmeniä työehtosopimuksia. Toivottavasti kaikkea hyvää ei tarvitse uudessa tilanteessa repiä auki. Vaihtoehtona on jatkaa Teknologiateollisuus ry:ssä. Silloin siitä tulee alalle sitova normi, joka määrittää myös yrityskohtaisia sopimuksia, vaikka se ei olisikaan yleissitova. Silloin se kattaisi 50 prosenttia alalla työskentelevistä ja olisi tuolloin yleissitova. Tällä ratkaisulla on saatu tehtaat pyörimään 24/7, Vanhala sanoo. Teollisuusliitto edustaa työntekijöitä noin 200 mekaanisen metsäteollisuuden työpaikalla, Paperiliitto tekee sopimukset muilla Metsäteollisuus ry:n työpaikoilla. Meillä on esimerkiksi nykyisessä sopimuksessa vuosilomat lyhyemmät kuin vuosilomalaissa. Olennaista Aallon mukaan on, että Teknologiateollisuuden työnantajien kanssa tehtävästä sopimuksesta tulee valtakunnallisesti sitova. Se oli aika erikoinen esitys. Syksy näyttää työmarkkinoiden suunnan. Teksti Heikki Sihto / Kuvitus Timo Sparf T yömarkkinasyksyn kuviot vähän kirkastuivat, kun viime viikolla vahvistettiin keväällä perustetun Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n säännöt. Tärkeänä kysymyksenä Aalto pitää sitä, pystyykö uusi yhdistys tekemään yleissitovan työehtosopimuksen. Ammattiosastot voivat sopia paikallisesti asioista, jotka ovat työehtosopimuksessa. Vanhala arvioi, että neuvottelupöydän molemmin puolin on paineita. Syksystä tulee kiireinen. Tämä todennäköisesti selviää vasta myöhemmin syksyllä, sillä Teknologiateollisuus on neuvonut jäsenyrityksiään ensin katsomaan, minkälainen valtakunnallinen sopimus syntyy ja päättämään vasta sen jälkeen kumpaan yhdistykseen liittyy. – Vääntöä voi tulla myös teknisissä kysymyksissä. Haasteista huolimatta Vanhala toivoo neuvotteluissa muistettavan, että yksi Suomen yhteiskunnan peruspalikoista on sopimisen pitkä ja hyvä kulttuuri. Teknologiateollisuus on vaatinut eriytettyä palkkaratkaisua, koska alan yritykset elävät hyvin erilaisissa tilanteissa. 22 Demokraatti TYÖMARKKINAT Revitäänkö kaikki auki. Aalto arvioi, että tämä tapahtuu aikaisintaan marraskuussa. Aalto kertoo monella työpaikalla käydyn keskustelua henkilöstöryhmien kanssa tulevista ratkaisuista. fi:n haastattelussa, tuleeko uudesta yhdistyksestä bulvaani vai onko sillä oikea itsenäinen mandaatti, kun samat yritykset ovat sekä Teknologiateollisuus ry:n jäseniä ja osin uuden yhdistyksen jäseniä. Tämä perustuu liiton luottamusmiehille tehtyyn kyselyyn. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto jakaa näkemyksen siitä, että suuri osa työnantajayrityksistä olisi liittymässä valtakunnallisista työehtosopimuksia neuvottelevaan Teknologiateollisuuden työnantajiin. Metsäteollisuudessa syksyn neuvottelut käydään kokonaan paikallisesti, kun Metsäteollisuus ry ilmoitti irtautuvansa työehtosopimustoiminnasta. Alan yritykset voivat liittyä tähän yhdistykseen tai jatkaa Teknologiateollisuus ry:ssä, joka keskittyy yrityskohtaisiin neuvotteluihin. Työntekijät esimerkiksi odottavat paperiteollisuuden hyvien tuloksien näkyvän myös palkkaratkaisuissa, etenkin, kun takana on monta laihaa vuotta
de_19082021_22.indd 23 11.8.2021 16.49. 23 Demokraatti TYÖNANTAJIEN RISTIRIITAINEN VIESTINTÄ IHMETYTTÄÄ
DEMARIEN VALTTI ON SCHOLZIN VAATIMATON SYMPAATTISUUS, VAKAUS JA LUOTETTAVUUS. Kaipuu vakaaseen ja tulevaisuudenuskoa tarjoavaan politiikkaan vahvistaa Saksan demarien suosiota. Hänen suosionsa on noussut lyhyessä ajassa viidellä prosenttiyksiköllä 27 prosenttiin. Keväällä häntä kannatti kansleriksi 26 prosenttia, nyt enää 13 prosenttia. Insa-tutkimuslaitoksen tuoreen kyselyn mukaan sekä demarien että vihreiden kannatus on nyt 18 prosenttia, kun keväällä vihreiden kannatus oli noin 26 prosentissa. Lepsuudesta ja tyhjälle nauramisesta tunnetun Laschetin kannatus kääntyi rajuun laskuun median näytettyä suorassa tv-lähetyksessä hänen virnistelyään liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierin esittäessä surunvalittelujaan äskettäisen tuhotulvan uhrien omaisille. NÄYTTÄÄ SILTÄ, että lakimieskoulutuksen saaneen Scholzin tyyli tehdä politiikkaa niin koronan aiheuttamiin valtaviin taloudellisiin haasteisiin vastaamaan joutuneena valtiovarainministerinä kuin aikaisemmin Hampurin hallitsevana pormestarina alkaa miellyttää entistä suurempaa osaa saksalaisista. Ilmastomuutoksen, koronan ja muiden ihmisissä epävarmuutta synnyttävien ilmiöiden lisääntyessä kaipuu vakaaseen ja edes hieman tulevaisuudenuskoa tarjoavaan politiikkaan on kasvamassa. Baerbockin vaaleja varten kirjoittaman kirjan paljastuminen osittain plagiaatiksi sekä sittemmin vahvistuneet epäilyt hänen opintotietojensa paikkansapitävyydestä söivät rajusti hänen ja vihreiden kannatusta. SAKSA de_19082021_24.indd 24 12.8.2021 11.35. Tuoreimman kyselyn mukaan suosituin kanslerikandidaatti on tällä hetkellä Scholz. Suosituin puolue on kristillisdemokraattinen unioni 26 prosentillaan, joskin senkin kohdalla viisarit ovat alkaneet kääntyä alaspäin. Juuri tämä tekijä saattaa synnyttää kuitenkin dynamiikan, joka ei välttämättä nosta SPD:tä liittopäivien suurimmaksi ryhmäksi, mutta kuitenkin riittävän suureksi, jotta se kykenee ottamaan johtavan roolin uuden hallituksen kokoonpanossa. Jos vaalit pidettäisiin ensi sunnuntaina, niin liberaalipuolue FDP:tä äänestäisi 12, vaihtoehtopuolue AfD:tä 11 ja vasemmistopuolue Linkeä seitsemän prosenttia. Laschetin haluaisi liittokansleriksi 14 prosenttia. Suurin romahdus on tapahtunut Baerbockin suosiossa. Teksti Pertti Rönkkö / Kuva AFP, Bernd Lauter H iljaa hyvää tulee. SAKSAN DEMARIPUOLUETTA ja sen kanslerikandidaattia, valtiovarainministeri ja varakansleria Olof Scholzia (63) on moitittu virkamiesmäiseksi ja värittömäksi. 24 Demokraatti Demarit kirivät Saksassa SPD:n Olof Scholz on tuoreen kyselyn mukaan suosituin kanslerikandidaatti. Näin voisi kuvata tilannetta demarien kohdalla Saksassa, jossa vaalien lähestyessä sekä puolueen että sen kanslerikandidaatin prosentit ovat yllättäen kasvusuunnassa. Vaikka liittokanslerin valitsee Saksassa liittopäivät, niin vaalikampanjaa käydään kanslerikandidaattien kautta. Demarien valtti on Scholzin vaatimaton sympaattisuus, vakaus ja luotettavuus, kun taas näihin päiviin asti varsinkin median suosikkina ollut vihreiden kandidaatti ja puoleen toinen puheenjohtaja Annalena Baerbock (40) sekä kristillisdemokraattien kandidaatti, Nordrhein-Westfalenin pääministeri ja CDU:n puheenjohtaja Armin Laschet (60) ovat menettäneet uskottavuuttaan kompuroimalla skandaalista toiseen
Vetovoima on hiipumassa myös kristillisdemokraattien politiikasta. Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja. Lähtökohtana on uusiutuvaan energiaan ja vetyyn pohjautuva, ilmastoystävällinen teollisuusja talouspolitiikka. SAKSASSA ON tapana sanoa, että miksi pitäisi ottaa jäljitelmä jos on mahdollista valita aito. 25 Demokraatti Saksalaiset näyttävät olevan myös saamassa tarpeekseen vihreiden paljon kieltoja ja rajoituksia sisältävästä pelottelupolitiikasta. päivä näyttää, millaisin joukoin saksalaiset uskovat Olof Scholzin ja demarien linjaan. Syyskuun 26. Vaikka uutiset kaatavat illasta toiseen luonnonmullistuksia olohuoneisiin, koko elämäntyylistään saksalaiset eivät ole valmiita luopumaan, ei ainakaan sillä hinnalla, mitä vihreiden suunnitelmat tulisivat maksamaan. Tällainen ajattelu saattaa tarjota SPD:lle mahdollisuuden näyttää todellisen ja alkuperäisen luonteensa työn ja toimeentulon, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden ja pienen ihmisen etujen ajajana. Helmut Kohlin kristillisiin arvoihin perustunut konservatiivisuus kääntyi 16 vuotta maata hallinneen Angela Merkelin aikana sosialidemokraattiseen ja vihreään suuntaan ja avasi samalla tietä AfD-puolueelle. Scholz kertoo Facebook-sivullaan haluavansa viedä Saksaa eteenpäin politiikalla, joka sisältää maksettavissa olevat vuokrat ja energian, reilut palkat, 12 euron minimituntipalkan, vakaat eläkkeet sekä mahdollisuuden hankkia valtion tuella uusi ammatti ainakin kerran elämässä. Värittömyys pahasti hakusessa Lehti, verkko ja some Riihi säätiö myöntää apurahoja ja avustuksia muun muassa monipuolisen työväen perinteen ja kulttuuritoiminnan tukemiseen. Hakuaika syyskuun 2021 loppuun saakka. Tutustu ja hae: www.riihi.fi de_19082021_24.indd 25 12.8.2021 11.35
Muutokset ilmastossa ovat ennennäkemättömän laajoja ja nopeita. Tämä koskee kaikkia raportin skenaarioita. Ennuste tason ylityksestä on jopa 10 vuotta aikaisempi kuin edellisissä ennustuksissa. Mikkonen arvelee kuluneen kesän avanneen monet silmät. Tiedeyhteisön viesti on selkeä ja vakavampi kuin koskaan aiemmin. Muutokset ilmastossa ovat ennennäkemättömän laajoja ja nopeita, kaikkien skenaarioiden mukaan puolentoista asteen lämpenemisen taso ylitetään todennäköisesti jo 2030-luvun alkupuolella. IPCC:n raportin mukaan lämpötilan nousu voidaan pysäyttää vain vähentämällä viipymättä ihmisten toiminnasta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt nollaan ja leikkaamalla muiden ilmastoa lämmittävien yhdisteiden päästöjä voimakkaasti. Teksti Rane Aunimo , STT Kuva AFP, Dimitar Dilkoff M aapallon 1,5 asteen lämpenemisen taso ylitetään todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella, kertoo viime viikolla julkaistu tuore hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportti. Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) kommentoi raporttia sanomalla, että olemme nyt kirjaimellisesti maapallon tulevaisuuden äärellä. ILMASTO de_19082021_26.indd 26 12.8.2021 10.14. 26 Demokraatti HÄLYTYS OLEMME NYT KIRJAIMELLISESTI MAAPALLON TULEVAISUUDEN ÄÄRELLÄ. – IPCC:n tuore raportti on hälyttävää luettavaa. Päästöjen vähentämisen lisäksi ilmastonmuutoksen rajoittaminen vaatii sitä, että ilmakehästä sidotaan hiilidioksidia
VIIME VIIKOLLA julkaistussa raportissa on tarkasteltu myös laajemmin ilmastonmuutoksen alueellisia vaikutuksia. Esimerkiksi Pohjois-Euroopan ja siten myös Suomen osalta raportti ennustaa todennäköisesti tulvien ja kovien myrskyjen lisääntymistä, mikäli ilmasto lämpenee yli kaksi astetta. Ainoastaan Itämeren osalta raportti ei ennusta samanlaista kehityskulkua. Keski-Euroopan tulvat, Pohjois-Amerikan ennätyshelteet ja myös kotimainen ennätyspitkä hellejakso ovat esimerkkejä kokemistamme sään ääri-ilmiöistä. Ministeri huomauttaa myös, että Suomessa uudistetaan ilmastolakia, joka on parhaillaan lausuntokierroksella. Mikkosen mukaan on hyvä, että Eurooppa on ottamassa paikkansa globaalina ilmastojohtajana ja suunnannäyttäjänä. de_19082021_26.indd 27 12.8.2021 10.14. Lisäksi vesisateiden ennustetaan lisääntyvän talvisin Pohjois-Euroopassa. Ministerin mukaan hallitus tarttuu ilmastokysymyksiin myös syksyn budjettiriihessä. Myös merenpinnan nousu jatkuu koko Euroopassa ainakin 2100-luvulle asti tai jopa pidemmälle. 27 Demokraatti – Se on viimeistään herättänyt meidät ilmastokriisiin ja sen etenemisen tahtiin. EU julkaisi kesällä suuren paketin toimia, joilla huonoa kehitystä voidaan estää. Euroopan osalta raportissa ennustetaan yleisesti, että lämpötilojen nousu jatkuu koko mantereella riippumatta siitä, miten ilmastonmuutoksen lämpenemisen taso tulevaisuudessa kehittyy
28 Demokraatti TYÖMARKKINAT & TALOUS VAIHDA TEKSTI SOPIVAKSI! de_19082021_28.indd 28 12.8.2021 11.43
29 Demokraatti Uuden äärellä Etätyö, lähityö vai hybridi. Teksti Nora Vilva / Kuvat iStock de_19082021_28.indd 29 12.8.2021 11.44. Korona pani työnteon mallit uusiksi työpaikoilla ja työntekijöiden päässä
Silloin syntyy myös hyviä ideoita. Paineen alla ihminen voi tehdä pieniä tehtäviä nopeasti, mutta työn laatu on keskinkertaista. Esimerkiksi tuotedemonstraatiot ovat aika vaikeita ilman, että asiakas pääsee itse katsomaan, koskemaan ja kokeilemaan tuotetta. Olemme saaneet oppia, että töitä pystyään tekemään monilla tavoin. On totta kai myös paljon työtä, mitä pandemian aikana on tehty etänä, mutta joka ei juurikaan sovi etänä tehtäväksi. – Mutta jos tilannetta mitattaisiin auto nomisen hermoston mittareilla, nähtäisiin, että käynnissä on fysiologinen tila, jossa ihminen etsii ulospääsyä ja nopeita ratkaisuja. 30 Demokraatti L omakausi loppuu, ja pandemiatilanne on siinä vaiheessa, että useissa etätyöhön siirtyneissä työpaikoissa elätellään suunnitelmia ainakin jonkun asteisesta konttorille paluusta. Ne ovat seikkoja, joiden on tutkimuksissa havaittu vaikuttavan suoraan myös työhyvinvointiin. LÖYSÄ KESKUSTELU YLLÄPITÄÄ YHTEISÖLLISYYTTÄ, TYÖN ILOA JA ON LUOVUUDEN EHTO. Ennen pandemiaa vallitsi vahvana käsitys, että työntekijän täytyy olla työpaikalla tekemässä työtä. Yksi etätyön parhaista puolista on lisääntynyt itseohjautuvuuden ja hallinnan tunteen kasvu. Manka pitää suoraa käskytystä vanhanaikaisena johtamisena, jolla ihmisiä ei saa sitoutumaan työhönsä. On ehkä opittu, mihin aikaan oma työpäivä kannattaa aloittaa, miten se kannattaa jäsennellä ja millaisia taukoja kannattaa pitää. Puolentoista vuoden etätyökokemuksen jälkeen työnantajat miettivät, minkä sortin lähityöhön paluu sopisi parhaiten juuri omalle työyhteisölle. Siihen liittyy myös kärsimättömyyttä ja näköalojen puutetta. Työn jäljestä tulee laadukasta, kun ihminen tekee työtä hyvällä mielellä. ETÄTYÖN HUONO puoli on se, että työtä tehdään yksikseen ja että työyhteisö kokoontuu pelkästään teamseissa ja PÄIVITTÄINEN LÄSNÄOLOPAKKO TYÖPAIKALLA ON VANHANAIKAISTA JA USEIN TARPEETONTA. Kekseliäisyys kukkii ja ideat syntyvät vain iloisella ja rennolla fiiliksellä. AIVOJA työelämäntutkijan Minna Huotilaisen mielestä pandemian jälkeinen reaktio paljastaa, mikä on johdon luottamus työntekijöihin. Esimerkiksi paineen ja kiireen alla työskentelevä ihminen saattaa työnantajan silmissä vaikuttaa tosi tehokkaalta. Tämä ei koske pelkästään luovaa työtä vaan kaikkea tietotyötä ja erityisen paljon asiakaspalvelutyötä, muistuttaa Huotilainen. Hän kirjoittaa monta sähköpostia, siirtelee papereita pöydällään ja perusasiat sujuvat ripeällä tahdilla ja nopeasti. – Sellaisessa tapauksessa on tietenkin tärkeää palata takaisin vanhaan, suoraan asiakaskohtaamiseen. TYÖELÄMÄ de_19082021_28.indd 30 12.8.2021 11.44. – Päivittäinen läsnäolopakko työpaikalla on vanhakantainen näkemys, ja nyt on ymmärretty, että useissa työtehtävissä se on myös tarpeetonta. Jos työnteon ilmapiiriin sisältyy paineen ja suorittamisen tunnetta, kärsii siitä ensimmäisenä työn jälki ja laadukkuus. Moni työ on kuitenkin vaikeasti mitattavissa tai työnantaja saattaa mitata sitä väärin mittarein. Ja sitä parempaa jälkeä syntyy, ja sitä vahvemmin hän myös sitoutuu organisaatioon, Manka sanoo. Nyt pakon edessä siihen jouduttiin tekemään muutos ja huomattiin, että etätyöstä on koitunut valtavasti hyviä asioita. Mutta toimistotyötä se harvoin koskee, Huotilainen sanoo. Mobiilisti, etänä, kotona, missä tahansa, sanoo työhyvinvoinnin dosentti Marja-Liisa Manka. – On tärkeää oppia, miten tietotyötä tehdään tehokkaasti ja sellaisella tavalla, ettei se kuormita liikaa. – On tietysti työpaikkoja joissa on oltava tietyt toimintaohjeet, mutta mitä enemmän ihminen pystyy vaikuttamaan työnsä tavoiteasetantaan ja tekemisen tapoihin, sitä tyytyväisempi hän on. – En ikinä olisi uskonut, että etätyön määrää pystyttäisiin kasvattamaan näin paljon kuin nyt koronan takia tehtiin. Ainoastaan kuuntelemalla, vastavuoroisuudella ja joustamisella päästään eteen päin. Työntekijöiden itsetuntemus on lisääntynyt
31 Demokraatti muissa välineissä. Ruudun kautta sitä ei voi saada. Luovuus edellyttää luottamusta ja lupaa olla oma itsensä, sanoo Minna Huotilainen. Mutta yhteisöissä, joissa työntekijöitä on vaihtunut, vie aikansa, että päästään siihen pisteen, jossa kaikki voivat olla oma itsensä, heittää huonoja vitsejä ja ideoita – ja mikä tärkeintä, nauraa niille yhdessä. Jos pysytään asialinjalla ja vapaan, mihinkään liittymättömän höpöttelyn tärkeyttä ei osata huomioida, työn ilo kutistuu ja asioihin ei välttämättä löydetä enää uusia ratkaisuja. – Nyt on täydellinen hetki päästä vihdoinkin ulos käskyttävästä, hierarkisesta johtamistavasta. Nyt on se hetki, kun on mahdollisuus luoda uutta ja parempaa työnteon tapaa. Hybridimalli auttaisi myös niitä työyhteisöjä, joihin on pandemian aikana tullut uusia työntekijöitä ja vanhoja lähtenyt pois. Tutustuminen, luottamuksen ja yhteisöllisyyden tunteen rakentuminen vie aikansa. de_19082021_28.indd 31 12.8.2021 11.44. – Niissä työyhteisöissä, jotka ovat olleet tosi tiiviitä ennen pandemiaa, ei tämän puolentoista vuoden aikana ole tapahtunut välttämättä mitään kummoisempaa. Manka toivoo työpaikoille kaksipuoleista keskustelua, jossa kaikkia kuullaan ja työnteolle luodaan uudet pelisäännöt. – Katsekontakti on se, joka luo meissä läheisyysreaktion toiseen ihmiseen. Mitä se itse kullakin työpaikalla sitten tarkoittaakaan. Vanhan mallin johtamistapa ylhäältä tulevilta käskyiltä kalskahtavine ohjeistuksineen ei enää ehkä toimi, ja Mankan mielestä se on pelkästään hyvä asia. Niillä on valtavan suuri merkitys. Silloin ollaan myöhässä, kun on oltu konttorilla jo kuukausi. Voi olla yllättävänkin helppoa päästä takaisin siihen rentoon yhdessäolon fiilikseen, tuntemukseen, että on omissa joukoissa, meidän porukassa. Silloin on jo liu’uttu takaisin vanhaan malliin ja etätyökokemuksen arvokas oppi jätetään käyttämättä. Hymyillä toki voidaan, mutta ei katsoa silmiin – ja sen kautta toinen suljetaan tahtomattakin ikään kuin pois siitä kontaktin piiristä, Manka sanoo. Manka pitää jonkinlaiseen hybridimalliin siirtymistä yhteisöllisyyden ja työyhteisön hyvinvoinnin kannalta parhaana ratkaisuna. Vaikka etätyössä olemme tottuneet näkemään toisemme ruudun kautta, puuttuu siitä kaikkein oleellisin kommunikoinnin väline, nimittäin katsekontakti. Olemme koko evoluutiomme ajan löytäneet sitä kautta kontaktin toisiimme. – Jos tällaista täyttä etätyötä joudutaan vielä tekemään, työyhteisöissä pitäisi järjestää sellaista epävirallista yhteydenpitoa, missä ihmiset voivat puhua keskenään ihan vain niitä näitä. Kannattaa mennä vaikka yhdessä kahville tai ulos kävelemään. SIIRRYTTIINPÄ SITÄ sitten hybridimalliin, kokonaan takaisin konttorille tai jatketaan etätyötä, pandemia-ajan hellittäessä työantajilla on vastassa vapauteen, joustavuuteen ja itsenäiseen työntekoon tottuneita työntekijöitä. Manka muistuttaa, että löysä keskustelu on kuitenkin se, joka avaa näkökulmia, ylläpitää yhteisöllisyyttä ja työn iloa sekä on myös kaiken luovuuden ehto. Jos etätyötä osittain jatkettaisiin, olisi tärkeää, että koko työyhteisö kokoontuisi aina välillä yhteen, ihan fyysisesti samaan paikkaan. Niissä kokoukset pysyvät usein asialinjalla ja etenevät asialistan mukaisesti, ja sen myötä ilmapiiri tuppaa vakavoitumaan ja vitsikkyys katoaa, toteaa Manka. Vanhanaikaiseen johtamistapaan jämähtäville työpaikoille voi tulla jopa työvoimapulaa. Se on kuitenkin se luottamuksen mukanaan tuoma hedelmällinen maaperä, jossa yhtäkkiä alkaakin ideointi, kun joku tajuaa, että hetkinen, tällaisella tvistillä tästä tuleekin juttu, mitä oikeas ti kannattaa viedä eteenpäin. – Nyt on oivallinen hetki, ja siihen kannattaa tarttua. Sitä on edelleenkin paljon olemassa, ja siitä luopuminen edellyttää esihenkilöiltä itseltään halua kehittyä. NYT ON TÄYDELLINEN HETKI PÄÄSTÄ ULOS KÄSKYTTÄVÄSTÄ JOHTAMISTAVASTA. – Siltä osin kun nettipalaverit jatkuvat, pitäisi kaikilla olla aina kamerat päällä, jotta voimme ymmärtää ilmeitä, eleitä ja äänenpainoja. Mankan mielestä juuri nyt on aika neuvotella ja pohtia yhdessä, miten kaikki saadaan taas mukaan ja eri yksilöiden hallinnantunne ja vaikutusmahdollisuus mahdollisimman hyväksi. Viestinnästä jopa 80 prosenttia on muuta kuin pelkkiä sanoja
32 Demokraatti MITÄ MEIDÄN TÖILLE ON TAPAHTUNUT, KUN NIIN MONI EI SAA TYÖSTÄÄN MITÄÄN. de_19082021_32.indd 32 12.8.2021 10.43
Suomen kesä on juuri antanut haastattelijalle koleaa ja hyvin vetistä käsittelyä Helsingin taivaan täydeltä. Elokuvaprosessin loppusynnytysvaihe, leikkaus, on kesken. Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen Peremmälle vain, Webster tyynnyttelee, ja hakee samassa puhtaat, kuivat farkut, heti perään tulee mitä ystävällisin kysymys: Saako olla teetä, kahvia. Mies on hiljan saanut uuden dokumenttielokuvansa kuvaukset päätökseen. Webster on laajan luovan työn siinä vaiheessa, että tunnelmat voisivat jonkun muun ihmisen isännöimänä olla huomattavasti hermostuneemmat tai ynseämmät. Löytyy minttua, lakritsaa ja vihreää teetä. S inullahan on aivan märät vaatteet! Odotapas, kun haen sinulle ainakin kuivat housut. 33 Demokraatti KASVO Viihdyttävä maailmanparantaja Dokumenttielokuvien ohjaaja John Websterin uusin elokuva esittää tärkeän kysymyksen: mikä on vialla työn kulttuurissamme, kun niin monet ihmiset uupuvat ja kokevat työnsä olevan vailla merkitystä. Elokuvaohjaaja John Webster ottaa kuitenkin Etelä-Helsingin työhuoneellaan Demokraatin haastattelutilanteen rennosti haltuun niin kuin vain lähemmäs 20 dokumenttielokuvaa ohjannut ihminen sen osaa. Demokraatti tapasi miehen elokuvan leikkausvaiheessa. ” de_19082021_32.indd 33 12.8.2021 10.43
Ja sitten tämä ainoa henkilö, jonka kanssa isällä oli mennyt työkuvioiden takia sukset ristiin, avaa arkun luona suunsa ja alkaa pitää monologiaan. Meren raikkauteen sekoittuu dieseltuprahdusten katkuja. Johnia muutto jännitti ja harmitti, sillä ”Larun” tutut kaverit vaihtuisivat uusiin ja toistaiseksi tuntemattomiin. – Laivamatkoilla tuli tosi vahva rakkaus merta ja laivoja kohtaan. – Meillä oli hyvin rakastava perhe. – Siinä vaiheessa emme mahtaneet itsellemme mitään. Isä on saanut aivoverenvuodon. – Isäni kuolema on muokannut minua paljon, sen myötä minulle syntyi vahva tietoisuus siitä, että ne asiat, joita pitää itsestäänselvänä, voivat yhdessä hetkessä muuttua peruuttamattomasti. Samankaltaisella kaksoisvalaistuksella Websterin elokuvat tarkkailevat maailmaa ja ihmisiä; ”naurua kyynelten läpi” on elokuvien yksi yhteinen nimittäjä, vaikka laajan tuotannon aiheet ja toteutukset muuten ovat paljon vaihdelleet. Yhdellä puhelinsoitolla. John Webster varttui Helsingin Lauttasaaressa ja Espoon Leppävaarassa. Websterin mielestä hautajaisten sattumuksessa näkyi myös hänelle ja koko perheelle tyypillinen brittiläinen huumori. Isän kuoleman jälkeen tapahtui myös lohdullisia ja myönteisiä asioita. Isän kuolema vaikutti John Websteriin niin, että murrosiässä hän halusi käyttäytyä mahdollisimman siivosti, perheen yhteistä venettä yhtään keikuttamatta. John Websterille tämä mielikuvitusta herättelevä, elokuvaa tai satua lähentelevä matkustustapa oli täyttä totta lapsuudessa, 1970-luvun mittaan. John Websterin side Englantiin on vahva englantilaislähtöisten vanhempien ja sukulaisten takia. Websterin perhe matkusti kerran vuodessa Englantiin sukuloimaan. ONKO KOULUIKÄISELLE pojalle täydellisempää tapaa viettää kesälomaa kuin matkustaa rahtilaivalla Englantiin. Perheenjäsenet tulivat toisille entistäkin läheisemmäksi, perhe hitsautui hyvällä tavalla yhteen. Websterin äiti ei halunnut perinteisiä suomalaisia hautajaisia, jossa vieraat kukin vuorollaan sopertavat arkun äärellä viimeiset jäähyväiset. – Se tuntui mahdottomalta, kun 12-vuotiaana kokee ja näkee kuoleman lopullisuuden ja sen miten se maailma, jonka on tuntenut voi hetkessä muuttua. Websterit olivat muuttamassa Lauttasaaresta Espoon Leppävaaraan, Kiloon. Kun Webster kuvaa perhettään ja vanhempiaan, hänen kasvoilleen nouseva ilme kertoo paljon siitä, mitä sanoin on usein niin vaikea ellei mahdoton kuvata. de_19082021_32.indd 34 12.8.2021 10.43. Se antoi ajatuksen ja toiveen siitä, että ehkä on olemassa jokin elämän jälkeinen tila. Mutta ennen kuin hypähdämme tekeillä olevaan työhön, loppuvuodesta valmistuvaan dokumentaarielokuvaan, teemme Websterin seurassa toisenlaisia loikkia: sukelluksia menneeseen. Teimme näin, jotta ihmiset luulisivat meidän itkevän, Webster muistelee ja havainnollistaa kuinka Websterit peittivät kasvonsa käsillään. Hän alkoi selittää kuinka hyvä ja läheinen työsuhde hänellä ja isälläni oli ollut. LAIVAMATKOILLA TULI TOSI VAHVA RAKKAUS MERTA JA LAIVOJA KOHTAAN. – Tapaan omille lapsille sanoa, että kun puhutaan maahanmuutosta ja maahanmuuttajista, niin heidän mummonsa on maahanmuuttaja ja oma isä taas on toisen sukupolven maahanmuuttaja. Se oli jollakin tavoin myös lohduttavaa, koska minulle tuli tunne, että isäni ei enää ollut siinä, vaan hänen ruumiinsa oli vain kuori. – Äitini oli vieraille kertonut toiveensa siitä, että kukaan ei pitäisi isäni arkun äärellä mitään yksinpuheluja. Vilkaisimme äitini ja siskoni kanssa toisiamme vaivihkaa ja purskahdimme kaikki samaan aikaan nauramaan. 34 Demokraatti D-KASVO Webster vaikuttaa loppurutistuksesta huolimatta seesteiseltä, rauhalliselta. – Siihen aikaan rahtilaiva oli halvin tapa matkustaa Englantiin. Isä on kuollut sairaalassa kolmannen aivoverenvuotokohtauksen seurauksena. On perjantai. Elintavoiltaan boheemi isä teki paljon töitä, poltti askikaupalla tupakkaa ja teki käännöstöitä paperit sängylle levittäen. John hakeutuu kannelle ja seuraa tuntitolkulla meriveden pyörteilyä, suolaisten pärskeiden sinkoilua ilmassa, rahtilaivan jälkeensä jättämää vanaa. John tekee isänsä kanssa muuton valmisteluja maanantaina tapahtuvaa muuttoa ja tavaroiden siirtoa varten. Kesken kaiken isä lyyhistyy portaikkoon. Latteudenkin uhalla: katseesta lukee kiintymystä, lämpöä, monia hyviä muistoja. Vanhemmat työskentelivät kielenopettajina. Äidin kanssa John ja sisko tekivät muun muassa hiihtoretkiä. JOHN WEBSTERIN elämä otti aivan uuden, yllättävän suunnan muutaman päivän sisällä, kun hän oli 12-vuotias. Kodissa oli paljon kirjoja. – Sen ikäisenä sellainen muutto ja muutos tuntuivat tietenkin aivan valtavilta, siltä kuin olisi muuttanut toiselle puolelle maapalloa. Minusta piti tulla laivanrakennusinsinööri, Webster muistelee. – Oli hirveän tärkeää, että äitini vei meidät katsomaan isäni ruumista. Koko perheelle oli tärkeää pitää yhteys yllä sukulaisiin ja Englantiin. Maanantain vastaisena yönä sairaalasta tulee puhelu, joka mullistaa Johnin, äidin ja siskon elämän. WEBSTER SANOO, että isän kuolema jakoi hänen elämänsä aikaan ennen ja jälkeen
Websterin mielestä se oli älyllisesti ainoa rehellinen ja kestävä keino, kun hän halusi uskottavalla tavalla elokuvassaan arvostella ilmastonmuutoksen aiheuttavaa kulutusta ja elämäntapaamme. ensimmäinen dokumentaarinen ohjaustyö Nuori, vapaa, naimaton 1991; sen jälkeen ohjannut useita dokumenttielokuvia, muun muassa Pölynimurikauppiaat (1993), Silmästä silmään (2019) ja Donner – privat (2020) . valmistunut taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta 1996 . KULTTILEFFAKSI VUOSIEN varrella muodostunut Websterin ensimmäinen pitkä dokumenttielokuva oli Pölynimurikauppiaat (1993), joka läpivalaisi kolmen täysin erilaisen, ovelta ovelle kiertävän pölynimurikauppiaan myyntityylejä ja mielenmaisemaa. Katastrofin aineksia (2008) ja Tulevilla rannoilla (2017) käsittelivät puolestaan ilmastonmuutosta. – Minä olin ensimmäisenä perheestä lipeämässä yhteisesti sovituista säännöistä, Webster nauraa. . Nyt Webster pureutuu muun muassa asiande_19082021_32.indd 35 12.8.2021 10.43. Myös muovisista tuotteista ja autolla ajamisesta luovuttiin. . 35 Demokraatti JOHN WEBSTER . JOHN WEBSTERIN tekeillä oleva uusi elokuva on englanninkieliseltä työnimeltään The Happy Worker – how bullshit took over the workplace. . naimisissa, kaksi aikuista lasta . syntynyt 1967 Helsingissä, asuu Espoossa . Harrastaa puutöitä. Leffa kuvaa työn globaalia muutosta ja murrosta. . Ihmiskoe merkitsi muun muassa perämoottorin vaihtumista soutamiseen. Voittanut parhaan dokumenttielokuvan Jussi-patsaan elokuvista Sen edestään löytää (2005) ja Katastrofin aineksia (2008) . Tai ainakin yritettiin luopua. . Myyjien persoonien ja arkisen työn kautta katselijalle avartui kiehtova ja osin raadollinenkin näkymä 1990-luvun alun lama-Suomeen. . Katastrofin aineksia -elokuvan kuvauksia varten Webster ylipuhui vaimonsa ja lapsensa mukaan ihmiskokeeseen, jossa koko perhe sitoutui elämään mahdollisimman tarkkaan ilmastonmuutosta hidastavalla tavalla. Sukkien euroelämää (1999) oli puolestaan hulvaton satiiri Euroopan unionista ja kasvottomasta, kafkamaisesta byrokratiakoneistosta, jossa europarlamentaarikkona tuolloin työskennelleen Pertti Paasion sukkien katoamisella oli elokuvan tematiikassa, elokuvan isossa tarinassa, symbolisen kehyskertomuksen tehtävä
de_19082021_32.indd 36 12.8.2021 10.44. 36 Demokraatti D-KASVO SE ANTOI AJATUKSEN SIITÄ, ETTÄ EHKÄ ON OLEMASSA JOKIN ELÄMÄN JÄLKEINEN TILA
Websterin haastateltavat nostavat elokuvassa esiin sen, että työn merkityksellisyyden ja mielekkyyden kokemukseen liittyy keskeisesti muutama tekijä ylitse muiden: työn ja työmäärän hallinta, työyhteisö, tunne työn hallinnasta, aineeton ja aineellinen palkinto, oikeudenmukaisuus tai sen puute sekä työyhteisön, työntekijän ja työnantajan arvot sekä niiden yhteen sovittaminen. Etätyön arki alkanut hiertää yhä useampaa. Mitkä kolme asiaa ovat sinulle tärkeitä elämässä. Hän lähestyy kysymystä työn palkitsevuudesta, mielekkyydestä ja motivoitumisesta ainakin toinen jalka kyökin puolelta. 37 Demokraatti 1 Perhe ja lapset. Kysymys on tärkeä, sillä jokainen haluaa kokea ja tuntea merkityksellisyyttä myös työnsä kautta. Työntekijän työpanoksen näkeminen ja tunnustaminen nimenomaan koko työyhteisön keskuudessa on kyseiselle työntekijälle erityisen motivoivaa ja palkitsevaa. On niitä, jotka tekevät dokkareita, mutta heille elokuvallisuus on siinä kuitenkin se tärkein tekijä. Sitten on taas yhteiskunnallisesti vaikuttamaan pyrkiviä dokkariohjaajia. – Tämä ilmiö ja siihen liittyvät kysymykset ovat tarinan moottori: mitä meidän töillemme on tapahtunut, kun niin moni ei saa työstään mitään. – Suuri temaattinen kysymys on se, mitä meidän työkulttuurissamme on vikana, kun näin suuri osa ihmiskunnasta on näin epävarma työnsä merkityksestä. – Olen itse asiassa viime aikoina miettinyt aika paljon sitä, minkä tyyppinen leffantekijä olen. – Haluan, että leffani ovat yhteiskunnallisia ja sosiaalisesti kantaaottavia, mutta myös viihdyttäviä, kuten Chaplinin leffat ovat. Kielteisten lieveilmiöiden takia Webster ei itsekään varauksetta lämpene etätyölle, vaikka etätyö saattaa olla pieni ja hyvä osaratkaisu ilmastonmuutoksen torjunnassa. Siksi työpaikoilla kannattaa ideoida malleja ja keinoja, joilla kaikkien työntekijöiden työpanos konkreettisesti tuodaan koko työyhteisön tietoon. 2 Pysyvyys. – Haastateltavieni mukaan yli viisikymmentä prosenttia ihmistä ei tiedä, mitä työnantaja haluaa heidän työltään ja työpanokseltaan. Luovassa työssä pandemia-ajasta tuttu eristäytyneisyys ja yksin pärjääminen ovat itsestäänselvyyksiä pikemmin kuin poikkeuksia. tuntijahaastateltavien avulla ilmiöön, jota voi kuvata jopa maapallonlaajuiseksi eksistentiaaliseksi kriisiksi, henkiseksi pandemiaksi: työltä ja työn tekemiseltä on hävinnyt mieli, merkitys, työn tekemiseen motivoituminen. Hän oli aina vähäosaisten puolella, aina yhteiskunnallinen. MERKITYKSETTÖMYYDEN JA tyhjyyden tunne vaanivat myös luovan ja yksinäisen työn tekijää heti silmänurkan takana – ohjasipa tämä elokuvia, kirjoitti kirjoja tai maalasi tauluja. Yksi suurimpia Websterin esikuvia on Charlie Chaplin. Pysyvyyden tarve tulee lapsuuden traumasta. Websterin mukaan sosiaalisista ja jopa evolutiivisista taustasyistä johtuen etätyö ei ole osoittautunut niin autuaalliseksi kuin koronapandemian alkuvaiheen kuherruskuudet lupailivat. Tutkijoiden mukaan on tärkeää, että yksittäisen työntekijän ideat ja työpanos tulevat muiden työyhteisön jäsenien tietoon. Haastateltavat toteavat, että kautta maailman ihmiset eivät viihdy töissään. – Jos pitää valita niiden kahden välillä, niin haluan ehdottomasti vaikuttaa yhteiskunnallisesti. He tuntevat töitään tehdessään ja sen äärellä suurta tyhjyyden ja merkityksettömyyden tunnetta. Mikä on Websterin suhde omaan luovaan ja joskus myös yksinäiseen työhön. Myös sosiaalisuus on tärkeä työn suola ja innoittaja. Teams-palaveri puuduttaa eikä kännykkä ole häävi kahvittelukamu. de_19082021_32.indd 37 12.8.2021 10.45. – Ihmiskunnan kymmenientuhansien vuosien kokemus tiimityöstä ja sen tärkeydestä on yhä merkittävä taustatekijä, Webster sanoo. Se on keskeinen osa ihmisenä olemista. 3 TÄRKEINTÄ 3 Kuvien kanssa häärääminen. – En toki mitenkään vertaa itseäni Chapliniin mutta pyrin samankaltaiseen viihdyttävään yhteiskunnallisuuteen kuin hän
JUHO KUOSMASEN Hytti nro 6:n menestys Cannesin elokuvajuhlilla antaa uskoa siihen, että muillakin suomalaisilla kuin Aki Kaurismäellä on annettavaa kansainvälisiin katsomoihin. Edellytyksiä selvästi on, kuten jalkapallossa, mutta menestykseen täytyy kaiken natsata kohdilleen. Suomalaiset voivat nokittaa Antti Tuomaisen jännitysromaanilla Jäniskerroin, josta on kesän uutisten mukaan tekeillä Hollywood-elokuva. Tanskalaista takuuvarmaa laatua, mutta ei suuria oivalluksia suomalaisille kovin tutuista alkoholin iloista ja murheista. Ja kisoista puuttui monta maata, joissa janotaan ja voidaan perustellusti odottaa paikkaa tulevissa arvokisoissa. Jokainen onnistuminen raivaa tietä ja perustelee, että nykyisiin ja tulevaisuuden tekijöihin kannattaa satsata, pitkäjänteisesti. Yhdysvalloissa puuhataan siitä jo englanninkielistä muunnelmaa, jonka pääosaan on tarjolla ennenkin valkokankaalla päihteissä koheltanut Leonardo DiCaprio. Eli hyvin saa pelata, jotta paikka aurinkoon avautuisi myös jatkossa. de_19082021_38.indd 38 11.8.2021 17.34. Patti Smithkin fanitti Rikoksen amerikkalaisversiota The Killing (suom. ”Me kuulutaan tänne!” KOLUMNI Mikko Majander mikko.majander@magma.fi Kirjoittaja on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa. Pikavoitot ovat pelkkää sattuman kauppaa. Jälkiä jättämättä) niin, että pääsi sen viimeisiin jaksoihin pieneen puherooliin. HEINÄKUISENA ILTANA oli pitkästä aikaa ilo käydä elokuvissa, oikein teatterissa. Toivotaan huuhkajille menestystä ja peli-iloa, onneakin, sillä jokainen karsinta tulee yhä olemaan totinen paikka. Toisaalta minun silmääni kunniakkaasti kamppaillut Suomi oli aika tavalla vastaanottaja kaikissa kolmessa pelissään. PIKAVOITOT OVAT PELKKÄÄ SATTUMAN KAUPPAA. 38 Demokraatti J alkapallon EM-kisojen aikana moni asiantuntijakommentaattori vakuutti täten tulleen todistetuksi, että Suomi kuuluu pelien kuninkaan lopputurnaustasolle. Miksei, jos kerran välieriin asti yltänyt Tanska taipui avausottelussa, ja Venäjänkin kanssa olisi hyvin voinut käydä toisin. Takamatkalta tullaan, mutta Tanska sopii hyvin kirittäjäksi ja mittapuuksi paitsi jalkapalloviheriöillä myös sisältötuotannon kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Sellainen voi osua vielä yksittäisen elokuvan kohdalle mutta tuskin kokonaisille tv-sarjoille, joilla Tanska on niittänyt maailmanmainetta. On puhuttu taidon ja tason noususta, joka osoittaa, että ”me kuulutaan” kovimpiin kilpasarjoihin. Ohjaaja/käsikirjoittaja Thomas Vinterberg joka tapauksessa voitti elokuvallaan Oscarin ja puhdisti palkintopöydän myös European Film Awards -gaalassa. Sekään ei haitannut, että Mads Mikkelsenin tähdittämä Yhdet vielä jäi jälkeen odotuksista
39 Demokraatti KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi 58-vuotias Eläketurvakeskuksen johtaja. Olen tykännyt siitä, että on enemmän rauhaa ja vähemmän kiirettä. Olen realistinen enkä ota kauheita paineita tästä ikääntymisestä, joka on tietenkin realiteetti. Ehkä tämä kuudenkympin lähestyminen ei pelota, vaan ajattelen, että voihan tässä tehdä kaikenlaista, jos terveyttä vaan riittää. Olen positiivisesti yllättynyt, että elämä on mennyt niin kuin se on mennyt. Varsinkin työuramielessä elämä on vastannut niitä tavoitteita mitä nuorena oli. Luultavasti en oikeasti kuitenkaan ole, mutta siltä se monesti tuntuu. Olen aika optimistinen ja ajattelen, että onhan tässä vielä elämää jäljelläkin. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi K un katson peiliin, niin mieleeni tulee, että onhan tässä ikää jo jonkun verran. Vuodet ovat opettaneet suhteellisuudentajua ja että kaikenlaista voi sattua. Pandemia on muuttanut työn tekemistä, mutta tällaisena introverttinä se on tuntunut itseasiassa aika hyvälle. Jaakko Kiander de_19082021_39.indd 39 12.8.2021 11.05. Amerikkalaisen sanonnan mukaanhan sixty is new fourty. Ihmisille tapahtuu kaikenlaista. Vaikka kuori on kuusikymppisen, niin tuntuu, että en minä tässä mikään vanha ole, vaan ihan samanlainen kuin nuorena. Hiuksia on vähän ja nekin ovat harmaita eli elämää on eletty jo kohtuu paljon. Myös sen, että ihmisillä on kaikenlaisia vaikeuksia. Elämässä on tullut joitakin yllätyksiä ja sattumia vastaan, mutta loppujen lopuksi tämä on mennyt aika pitkälti niin kuin olin nuorena ajatellut. Tähän ikään kun on tullut, ovat monet opiskelukaveritkin jo sairastuneet ja kuolleet
Liikkeen vaikutelma on vahva. NiiValokuvataiteen museon K1, Helsinki Stanley Kubrick, valokuvaaja Avoinna 29.8.saakka, ma–pe 11–20, la–su 11–18. Hän kartoitti suurkaupungin ihmisiä ja elämää. Houkuttelevalta tuntuisi myös ajatella, että tämä kaikki oli harjoittelua tulevaa ammattia varten. KUVATAIDE Stanley Kubrick: Kengänkiillottajapoika, 1947. Ensimmäiset kuvansa hän sai lehdessä julki jo 17-vuotiaana. saakka, ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la–su 10–17. Nyt hänen tätä puoltaan tekee tunnetuksi Valokuvataiteen museo K1-näyttelytilassaan. Amos Rex, Helsinki Blick, Malka ja Saariaho Avoinna 22.8. Taas kerran tuli mieleen, miten ilmaisuvoimaisia mustavalkoiset kuvat ovat. 40 Demokraatti KULTTUURI Kuvia suurkaupungista, meiltä ja muualta Stanley Kubricin valokuvista näkee jo elokuvaohjaajan otteet. Teksti Seppo Heiskanen T ohtori Outolempi, 2001: Avaruuseikkailu, Kellopeliappelsiini. Tuntuu kuin Kubrick olisi ollut jatkuvasti liikkeellä kaduilla ja muuallakin. Kubrickin vedoksia katsellessa tulee mieleen Pablo Picasson lausahdus: ”Minä en etsi, minä löydän”. Valaistus on hieno, hivenen tummansävyinen. Katselmus jatkaa erinomaisesti museon korkeatasoista linjaa. Tässä Stanley Kubrickin tunnetuimpia elokuvia. Niin hienoja löytöjä näyttelyssä on esillä. Kubrick kuvasi 1940-luvun jäkipuoliskolla newyorkilaiselle Look-lehdelle. saakka Meidän kesken: Hellberg, Kuitunen, Saarinen Avoinna 5.9. Sinebrychoffin taidemuseo, Helsinki Aarteet maailmalta – mesenaattien matkassa Avoinna 9.1. Harva sen sijaan tietää, että hän oli ennen elokuvauransa alkua varsin tuottelias ja ensiluokkainen valokuvaaja. Ja ohjaajanahan hänet lähinnä tunnetaankin. Tuntuu kuin ihmiset olisivat menossa ohi, pyrkimässä jonnekin. de_19082021_40.indd 40 12.8.2021 10.25. Olisi houkuttelevaa ajatella, että Kubrick toimi valokuvaajana samaan tapaan kuin elokuvantekijä. saakka, ma–pe 11–18, la–su 11–17
41 Demokraatti Stanley Kubrick: Kun äiti tekee ostoksia, 1947. de_19082021_40.indd 41 12.8.2021 10.25
Karoliina Hellberg: Low Pressure, 2014–2021. Hän viihtyi hyvin kansainvälisissä seurapiireissä ja juorut ja skandaalit seurasivat häntä. Mutta taidetta hänkin matkoillaan hankki. Hän oli myös aatelisseikkailija. KANSALLISGALLERIAN VANHAN taiteen kokoelman perustan muodostavat paljolti mesenaattien tai ehkä paremminkin sanottuna keräilijöiden lahjoitukset. Toinen on Hjalmar Linder, yksi maan rikkaimmista miehistä, Mustion kartanon ja suurten metsäalueiden omistaja. Linder matkusteli paljon. Tämä ei kuitenkaan lämmennyt vanhan herran lähentelyille. Ensimmäisen kerran se tapahtui jo miltei 30 vuotta sitten 1993. Amos Rexin näyttelyä hallitsee Saariahon musiikki, mutta vähäisemmiksi Raimo Saarinen: Sergio Urbina, 2021. Silloinen kenraali kosiskeli kartanonherran siskoakin. On mukana vähemmän tunnettujakin. Mukana on sellaisten tunnettujen keräilijöiden kuin Herman Antellin, Jalo Sihtolan tai Paul ja Fanny Sinebrychoffin hankkimia teoksia. RAIJA MALKA ja Kaija Saariaho eivät esiinny ensimmäistä kertaa yhteisessä näyttelyssä. Nuo keräilijät olivat rikkaita tai ainakin hyvin varakkaita. Heillä oli mahdollisuus matkustella ympäri Eurooppaa ja hankkia taidetta, lähinnä maalauksia. Sinebrychoffin museo esittelee kiinnostavia näytteitä näistä maailmalta löydetyistä aarteista. 42 Demokraatti KUVATAIDE den avulla pystyy esittämään monenlaisia sävyjä ja tunnelmia. de_19082021_40.indd 42 12.8.2021 10.25. Hän oli Mannerheimin ystävä. Yksi heistä on paroni Otto Wilhelm Klinckowström, joka rakensi huvilansa Kruununhakaan suunnilleen nykyisen sotamuson tienoille. Vanhoja maalauksia katselee aina silloin tällöin mielellään. Hän osti vanhan taiteen ohella myös oman aikansa eli 1800-luvun lopun ja seuraavan vuosisadan alun teoksia. Tässä näyttelyssä minua kuitenkin ilahdutti eniten sarja Rembrandtin grafiikkaa, jonka Antellin valtuuskunta aikanaan hankki. Sen puutarha oli 1800-luvun alun Helsingin kuuluisimpia
Tero Kuitusen installaatio Välitila tuo sekin mieleen lavastuksen, mutta vaikuttava se joka tapauksessa on. Sofia Okkonen de_19082021_40.indd 43 12.8.2021 10.25. Se myös näkyy näyttelyssä. Ne ovat raikkaita ja värikylläitä. Raimo Saarisen veistokset ovat hivenen uhkaavia, vaikuttavia kuitenkin. Raija Malka ja Kaija Saariaho. Tero Kuitunen: Välitila, 2021. Malka on paitsi kuvataiteilija myös lavastaja. Ja itse asiassa tilaanhan musiikkikin levittäytyy. Teokset ovat isoja ja pieniä tiloja, jotka näyttävät tarkoituksenmukaisilta, mutta niiden tarkoitus ei kuitenkaan selviä. 43 Demokraatti eivät jää Malkan rakennelmat. Yhdessä osastossa voi myös katsoja rakentaa pienehköihin laatikoihin omia tilojaan. Meidän kesken on kolmen taiteilijan yhteisesiintyminen. Niilläkin on kokoa ja näkyvyyttä. Olen aina ihastellut Karoliina Hellbergin maalauksia
Valkoiset työläiset ajetaan vastakkain mustien ja intialaisten kanssa, joiden pelätään vievän työpaikkoja ja polkevan palkkoja, ikään kuin se olisi heidän eikä pääoman syy. Rasismia puolustetaan sananvapaudella. Viihteessä mustat ovat artisteja, koomisia hahmoja tai rikollisia. Mustana feministinä Eddo-Lodge on usein joutunut vastakkain valkoisten siskojen kanssa, jotka pitävät erillistä värillistä liikettä haittaavana tai uhkana naisten asialle. Nämä ottivat Eddo-Lodgen pamfletin innostuneina vastaan: lopultakin joku omista uskalsi sanoa, mistä rasismissa on kyse. EDDO-LODGEN KÄSITTEET ovat selkeitä: valkoiseen etuoikeuteen kuuluu luonteva oleskelu ruumiissaan ja ympäristössään, mitä rotumerkitty ei voi koskaan tuntea. Eliitin luokkaetuoikeudet unohtuvat. Entisen Intian keisarikunnan väestö pakistanilaisia ja bangladeshilaisia myöten ovat rotubiologisesti valkoista päärotua, arjalaisempia kuin eurooppalaiset. Jos valkoinen tämän tiedostaa, hän voi valistaa kaltaisiaan, purkaa rodullisia itsestäänselvyyksiä. Suomentaja käyttää koko joukosta nimitystä ’rodullistetut’ merkkinä siitä, että kyse on tietoisesta toiseuttamisesta. Nyt pakolaisia torjutaan piikkilangoin ja vihapuhein. Vankiloissa he ovat yliedustettuja. Valkoisille lapsille opetetaan, ettei ihonvärillä ole merkitystä, mutta muille, että on tehtävä kaksin verroin pärjätäkseen valkoisessa yhteiskunnassa, oltava Lumikkia valkoisempi. Tekijän mukaan labour on tehnyt kovin vähän rodullistettujen työläisten hyväksi, ja puolueen johtopaikoilla on niukasti muita kuin valkoisia. Länsimaissa puhuttiin vuosikymmenet keltaisesta vaarasta Japanin pelossa. Siirtolaisuutta edistettiin niin kauan kuin oli tarpeen, sitten alettiin puhua, että maa on täynnä. Angela Davisin klassikon Women, Race and Class (1981) mukaan mustan raiskaajan myytti elää vahvasti. Teksti Kari Sallamaa / Kuva Gummerus B rittiläinen toimittaja Reni Eddo-Lodge kirjoitti vuonna 2014 kolumnin, samannimisen kuin nyt arvosteltavana oleva teos. Nyt se on taas esillä ainakin Amerikassa Kiinan takia. Eddo-Lodge analysoi taitavasti edistyksellisenä pidettyä valkoista politiikkaa, kuten työväenliikettä ja feminismiä. Tämä aiheutti valkoisissa tunneryöpyn raivosta epätoivoon, koska kirjoittaja sanoitti vaietun mutta monen tunnistaman totuuden. de_19082021_44.indd 44 12.8.2021 10.34. Valkoinen on vaihtoehdoton normi kauneusihanteissa, politiikassa, mediassa, kulttuurissa, ihan kaikessa. Sitä pidetään ”rajana, miten sortavaa kieltä saa käyttää ilman pelkoa seuraamuksista”. Valkoisia köyhiä saatetaan uhriuttaa, kuten perussuomalaisten poistettu vaalimainos maahanmuuttajien muka ohittaessa heitä asuntojonossa. Englannissa käsite people of colour kattaa afrikkalais-, karibialaisja aasialaisperäiset eli ei-valkoiset. Eddo-Lodge vastaa: katumusharjoitukset eivät auta, mutta on syytä tiedostaa saaneensa alusta asti, kuten typerä suomalainen sananparsi sanoo, lottovoiton, mitä menestyneinkään musta bisnesguru, urheilija tai huippumalli ei saa: oikeuden elää valkoisessa maailmassa kuin kala vedessä, hetkeäkään ajattelematta ihonväriään. 44 Demokraatti Pigmentin piikkilangat KIRJAT Reni Eddo-Lodge: Miksi en enää puhu valkoisille rasismista Suomentanut Saana Rusi Gummerus 2021 KIRJA Journalisti Reni Eddo-Lodge piirtää rasismin rajat. He ovat yhtä oikeutettuja kansalaisiksi, mutta sen estää segregaatio ja väkivalta. He eivät osaa asettua toisenlaisten naisten asemaan. Mustiin naisiin kohdistetaan sterilointia kuten ennen mielisairaisiin. Rotuluokitukset ovat keinotekoisia ideologisia rakennelmia. Muut eivät väkisin tunkeneet Britanniaan tai muihin entisiin siirtomavaltoihin, vaan heitä tuotiin orjiksi ja sotavoimaksi, myöhemmin houkuteltiin työhön. Kaikenlainen kritiikki on ikävää, uhkaavaa tai vaarallista. Mustat eivät ole ongelma vaan valkoinen hegemonia. Se aiheut ti myrskyn, mikä uusiutui teoksen ilmestyessä vuonna 2017. Se ei ensisijaisesti ole yksilöiden ennakkoluuloja ja pahansuopuutta, vaan rakenteellista, tässä tapauksessa brittikulttuuriin syöpynyt maakerros. Kun kaikki valkoiset eivät ole piintyneitä rasisteja, näille tuli oikein paha mieli: pitääkö meidän pyytää anteeksi pigmenttiämme. Mutta Britanniassa pelätään ”mustaa planeettaa”: ennusteen mukaan vuonna 2066 enemmistö briteistä on värillisiä. Ja kun vanha imEDDO-LODGE ON HAVAINNUT PERUSSUOMALAISTEN POLITISOIVAN KOHDUN
Erityisesti hän on havainnut näiden politisoivan kohdun. Eikä rotuja muukalaisvihan vaan tervetulotoivotuksen tarpeessa syntyvyyden laskiessa ja väen ikääntyessä. de_19082021_44.indd 45 12.8.2021 10.34. Muutamassa vuosikymmenessä kuva on muuttunut. Rodullistettuja on silti paljon, mutta muutama satatuhatta ei ole paljon viisija puolimiljoonaisessa kansassa. 45 Demokraatti periumi yhä katsoo olevansa maailman keskus, tämä vaara koskee kaikkia valkoisia. ENTÄ PIENI Suomi. Persut marssivat katse valkoisen naisen mahassa. Reni Eddo-Lodge. Tämän jälkeen en voi katsoa elokuvia tarkkailematta, miten valkoinen etuoikeus näkyy. Jopa Suomi-filmissä. Puhtaiden suomalaisnaisten pitäisi kouluttautumisen sijasta keskittyä synnyttämään uusia työläisiä, jolloin maahanmuuttajia ei tarvittaisi: ”valkoisten nationalistien vallankumous palauttaisi naiset keittiöön, avojaloin ja raskaana”. Tehokas Reni Eddo-Lodgen viesti on. Kun Ylen julkaiseman uuden tilaston mukaan meillä joka seitsemäs 30–40-vuotias on ulkomaista lähtöä ja pääkaupunkiseudulla joka neljäs, kysymystä ei voi sivuuttaa, vaikka 450 000 joukosta päälle satatuhatta on valkoisia: venäläisiä, virolaisia ja muita. Valpas Eddo-Lodge on lukenut perussuomalaisista osana äärioikeiston globaalia nousua. Meillä ei perinteisesti ole ollut rotuongelmaa, kun etniset vähemmistöt ovat marginaalisia ja tehokkaasti toiseutettuja. RASISMIA PUOLUSTETAAN SANANVAPAUDELLA
Asia tuli karmealla tavalla esiin vuoden 1958 vaalien jälkeen, kun Kekkonen joutui antamaan hallitusmuodostajan tehtävän SDP:n K. Suomalaisessa keskustelussa ääripäät ovat kaukana toisistaan. on toisille kansallissankari ja toisille taas KGB:n agentti ja Neuvostoliiton kuvernööri. Laajassa lähdeaineistossaan Sander hyödyntää eniten Yhdysvaltojen hallinnon Suomi-dokumentteja ja lännen ykkösmedioita, kuten New York Times, The Times tai Economist. Kirjailijan mukaan ”kävi nopeasti ilmi, että UKK:n dramaattisessa ensimmäisessä kaudessa oli jo kylliksi aihetta yhteen kirjaan”. Ennen seuraavaa kriisiä Kekkonen sai Hruštšovin hyväksynnän pitkällisen rimpuilun jälkeen Suomen liitännäisjäsenyydelle Eftassa, Euroopan vapaakauppajärjestelmän niin sanotussa ”ulkoseitsikossa”. Kolmikko joutui pian Hruštšovin häätämäksi, mutta Stalinin perintönä inho ja epäluulo suomalaisia sosialidemokraatteja ja erityisesti Väinö Tanneria kohtaan jatkui Hruštšovin valtakauden loppuun saakka. Tähän on syynsä. Näkökulma on tuore, ja sitä vahvistaa muutama löytö. Ongelmana oli, että jossain vaiheessa hän alkoi ajatella hänen ja Suomen olevan yksi ja sama asia.” Kekkosen Rosebud oli siis Suomi. Charles Foster Kane on fiktiivinen hahmo, jonka persoonan avain Rosebud paljastuu elokuvan lopussa vain katsojille. Schlesingerin julkaisemattomat muistiinpanot ja myös Nikita Hruštšovin pojan Sergei Hruštšovin kirjailijalle antamat haastattelulausunnot. Lähdemateriaali on runsas. Vierailun merkittävin anti Suomelle ja Kekkoselle oli Sanderin mukaan se, että Hruštšov ja Kekkonen ystävystyivät. UKK:N HAHMO kiehtoo. Suomentaneet Heidi Tihveriäinen ja Lauri Sallamo WSOY 2021, 507 s. Sander mainitsee erityisesti John F. Fagerholmille. Tamminiemessä saunottiin ja ryypättiin pikkutunneille asti, mistä Hruštšov sai myöhemmin politbyroossa kuittailua osakseen. Pako Itä-Berliinistä on muuttunut joukkopaoksi”, Urho Kekkonen kirjoitti päiväkirjaansa 13.8.1961. Sanderin Kekkonen ei kuulu ääripäihin. A. Suomi oli Kekkosen ensimmäisen kauden aikana onnettomuudekseen kylmän sodan riepoteltavana, sen taistelukentällä. Sander: Kansalainen Kekkonen: Suuri suunnitelma. Teksti Antti Vuorenrinne / Kuva Kansan Arkisto ”R aja L-Berliiniin suljettiin. Kreml ja KGB tulivat vaikutusvaltaiseksi osaksi Suomen sisäpolitiikkaa ja hallitusratkaisuja. SANDER ON rajannut kirjansa Urho Kekkosen vuosiin 1956–1962. Sanderin kirjan nimi viittaa elokuvaan: Citizen Kekkonen, suomeksi Kansalainen Kekkonen. Bulganinin lisäksi Kremlin politbyroossa istui tuohon aikaan vielä vanhoja Stalinin lähipiiriläisiä kuten Vjatšeslav Molotov ja ”Kremlin susi” Lazar Kaganovitš. Kennedyn ja UKK:n välisissä neuvotteluissa (16.10.1961) paikalla olleen Arthur M. Kesäkuussa 1957 neuvostojohtajat Nikolai Bulganin ja Nikita Hruštšov vierailivat Suomessa viikon ajan. Sitä ennen ehti sattua ja tapahtua vaikka mitä. Seurasi viiden kuukauden ”yöpakkaskausi”. KEKKKONEN Kekkonen on täällä taas. VUODEN 1961 noottikriisi ei muuttanut Kekkosen ajan ulkopolitiikan perusasetelmaa vaan vahvisti sitä. KIRJA de_19082021_46.indd 46 12.8.2021 10.34. KAF teki työtä käskettyä ja syntyi hallitus, joka ei nauttinut Kremlin luottamusta. Suomen presidentti oli valmistautumassa vuoden 1962 valitsijamiesvaaleihin ja halusi varmistaa itselleen jatkokauden. Urho K. 46 Demokraatti Amerikkalaisten Kekkonen NOOTTIKRIISI OLI KÄÄNNEKOHTA INFORMAATIOSODANKÄYNNIN HISTORIASSA. Ennen muuta Sanderin Kekkonen on amerikkalaisten Kekkonen. Sen siGordon F. Sander toteaa, että New York Times ja The Times julkaisivat Suomeen ja Kekkoseen liittyviä uutisia yllättävän tiuhaan: yleensä kerran viikossa ja joskus useamminkin. Kekkosen Rosebudin salaisuuden Sander paljastaa jo kirjansa alussa ja siteeraa haastattelemaansa ministeri Jaakko Iloniemeä: ”Kekkonen teki kaiken Suomen vuoksi. Hän vertaa Suomen presidenttiä Orson Wellesin Citizen Kane -elokuvan päähenkilöön. Sanderin mukaan yöpakkaset olivat merkittävin yksittäinen tapahtuma Kekkosen ykköskaudella. Kriisin tuloksena muotoutuivat Kekkosen ja Neuvostoliiton suhteet pitkälle tulevaisuuteen. Yhdysvaltalainen toimittaja ja tietokirjailija Gordon F. Sander toteaa uuden Kekkos-kirjansa esipuheessa olleensa Kekkos-matkalla 40 vuotta. Kiertue oli osa Unkarin kansannousun kukistamisen jälkeistä hymykampanjaa. Lähes tasan 60 vuotta sitten maailmankirjat olivat aika sekaisin: itäblokki päätti rakentaa Berliinin muurin
Kennedyn ja Kekkosen tavatessa kylmä sota oli hyytävimmillään. Muutama ylilyönti ei pilaa kokonaisvaikutelmaa. Schlesingerin muistiinpanot. Lennokkaassa kuvauksessa presidenttien tapaamisesta korostuu kirjan yksi vahva puoli. Keskustelu on tallennettu Kennedyn arkistoon nimellä ”189. Suurlähettiläs Bernard Gufler sai tehtäväkseen esittää hätää kärsivälle Kekkoselle avuntarjouksen. SANDERIN TEKSTI on lennokasta ja nautittavaa luettavaa. 47 Demokraatti jaan sillä oli vaikutusta Suomen ja Yhdysvaltojen suhteisiin. ”Vaikka siihen vaadittiinkin joitakin Kremlissä saneltuja ehtoja, joista tärkein oli, että Urho Kaleva Kekkonen pysyisi presidenttinä”. Kriisin ratkettua USA palasi aikaisempaan politiikkaansa, jonka mukaan näkyvä Suomen tukeminen saattaisi vaikeuttaa maan asemaa ja sen honteloa puolueettomuutta. Kuvaus Kennedyn ja Kekkosen tapaamisesta Valkoisessa talossa 16.10.1961 on kirjan kiehtovinta antia. Kekkonen kiitti mutta torjui sen. Pian tapaamisen jälkeen alkanut noottikriisi sai Kennedyn muuttamaan Yhdysvaltojen aikaisempaa Suomen politiikkaa. Sander arvioi noottikriisin monikärkiohjukseksi, jolla oli monta tarkoitusta. Neuvostoliiton pääministeri Nikita Hruštšov ojentaa henkilökohtaisena lahjanaan presidentti Kekkoselle tämän 60-vuotispäivänä 6.3.1960 kultaisen Moskovan historiallisia rakennuksia esittävän maljakon. Kirjailija toteaa, että Kekkonen saattoi turvata Suomen aseman kylmän sodan läpi silti jollain tavalla demokraattisena valtiona. Kekkosen uudelleenvalinta oli vain yksi sen tavoitteista. de_19082021_46.indd 47 12.8.2021 10.34. keskustelumuistio”, ja sitä täydentävät kirjailijan löytämät Arthur M. Suomen vaikea tilanne asetetaan maailmanpolitiittisiin yhteyksiinsä. Sander toteaa, että noottikriisi oli ”ehdottomasti käännekohta” informaatiosodankäynnin historiassa. Esimerkiksi Sander kirjoittaa tosiasiana, että kommunistit ja Neuvostoliitto yrittivät Suomessa vallankaappausta 1948. Pessimistisesti Kennedy toteaa tapaamisessa maailman olevan tuhon partaalla. Nykytiedon mukaan mitään uskottavaa yritystä ei ollut
Jim halusi olla se ovi, sekä muille että itselleen. Morrison-elämäkerturi Jerry Hopkins tunsi kohteensa perinpohjaisesti. Jim piti itseään shamaanina, ja jo viisivuotiaana, kun perhe automatkallaan löysi onnettomuudessa menehtyneitä intiaaneja, liskokuningas tunsi, että intiaanien sielut siirtyivät hänen ruumiiseensa. Kirjan vahvinta antia tarjoavat juuri originaalihaastattelut, joissa Jim muun muassa selittää, miten onnistuneessa konsertissa kaikki kokevat olevansa yhtä, ihmiset yleisössä keskenään sekä yleisö ja yhtye. Jerry Hopkins: Kesytön Jim Morrison – Legendan elämä 1943–1971 Suomennos Kirsi Kämäräinen Minerva 2021, 380 s. Nyt suomennetussa kirjassa kerrataan monia tuttuja, enemmän ja vähemmän merkittäviä asioita. Siinä tuodaan esiin antiikin Kreikan kaksi vastakohtaista jumalaa: viileä ja rationaalinen Apollo ja villi ja ekstaattinen Dionysos. Esityksen maaginen voima saa Morrisonin mukaan raja-aidat murtumaan ja katoamaan. Jimin isä oli amiraali ja kunnioitti kuria ja auktoriteetteja, mikä lienee syy siihen, että Jim alkoi kiihkeästi vastustaa niitä. ROCKMAAILMASSA JO 1960-luvulta lähtien seikkailleen Jerry Hopkinsin kirjat ammentavat paljolti kirjoittajan henkilökohtaisista kohtaamisista Morrisonin kanssa – niistä ensimmäinen tapahtui jo vuonna 1966 eli vuotta ennen Doorsin ensimmäistä LP:tä. Teksti Pekka Wahlstedt J erry Hopkins kirjoitti yhdessä Daniel Sugermanin kanssa The Doors-yhtyeen keulakuvasta Jim Morrisonista perusteellisen elämäkerran jo 1980-luvulla. Valitettavasti levyjä ei juuri käsitellä. Morrisonin yltiöpäisestä ryyppäämisestä, naissekoiluista ja tietysti oikeussaliin vieneestä itsensäpaljastussyytöksestä kyllä riittää tarinaa sivukaupalla. Kuten se, että Jim luki ahkerasti Friedrich Nietzschen kirjaa Tragedian synty – Musiikin hengestä. Morrison samastui Dionysokseen, mikä tuli konkreettisesti esiin liskokuninkaan hurjassa ja provo soivassa esiintymistyylissä. KIRJASSA KERRATAAN pääpiirteissään Doorsin menestystarina, joka lähti liikkeelle Light My Fire -hitistä. Siksi rajuimmat konsertit päättyivät monesti virkavallan väliintuloon. 48 Demokraatti KIRJA Liskokuningas kiehtoo aina MORRISON PITI ITSEÄÄN SHAMAANINA. Vaikka kirjassa esimerkiksi kerrataan Morrisonin ja hänen sielunkumppaninsa Manzarekin legendaarinen ensikohtaaminen, jossa Manzarek ylisti Jimin hänelle esittelemän laulun Moonligh Drive sanoja parhaiksi koskaan kuulemikseen, ei sanoista eikä laulusta kirjassa kerrota sen enempää. Myös Morrisonin yhdessä kosketinsoittaja Ray Manzarekin kanssa perustaman yhtyeen nimi viittaa intiaanien suosiman meskaliinin vaikutuksia kartoittavaan Aldous Huxleyn kirjaan The Doors of Perseption, ja sen kuuluisaan lauseeseen ”on maailma, joka tunnetaan ja maailma, jota ei tunneta – ja välissä ovat ovet”. KIRJA de_19082021_48.indd 48 12.8.2021 11.08. Koska tuo suomeksikin ilmestynyt kirja on aikoja sitten myyty loppuun ja kirjastoistakin varastettu, on Hopkinsin (1935–2018) vuonna 2013 kirjoittaman uuden elämäkerran julkaiseminen meilläkin paikallaan. Jo siksikin, että kirjaan on sisällytetty Morrisonin haastatteluja, yksi merkittävimmistä Hopkinsin itsensä vuonna 1969 Rolling Stone -lehteen tekemä. Doorsin yksi tunnetuimmista kappaleista onkin kymmenminuuttinen The End, jonka kliimaksissa Jim julistaa tappavansa isänsä ja naivansa äitinsä
Runoilijan tai aforistikon työtä ei pidetä aivan yhtä arvokkaana. Arvioitsijat ovat väärässä ja oikeassa. Ensin juostaan täysillä seiväs kädessä kohti seiväskuoppaa, annetaan seipään (joka saattaa katketa) taivuttaa ihminen korkeuksiin kohti rimaa, joka pitää akrobaatin lailla pystyä ylittämään. URHEILU SE vasta helppoa onkin. Jos taideteos näyttää siltä, että se on tullut valmiiksi helposti, se vain näyttää siltä. Jyrki Liikka Tamperelainen vapaa toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni UHOTESSA UNOHDAMME OMAT KYKYMME. Joskus yksi runo on painavampi kuin 250-sivuinen romaani. En ole kuullut kenenkään sanovan, että kirurgin työ se vasta helppoa onkin – meikämurakami osaisi varmasti leikellä ihmisiä yhtä lailla. Toivottavasti kirjankustantajat eivät keksi samaa ideaa. Kun sellaisen teoksen kohtaa, kirjan lukemisen jälkeen mielen valtaa selittämätön haikeus. ONNEKSI IHMISKUNTA on keksinyt työnjaon. Se voisi olla sitä, sillä taitavat ja viiltävät sanankäänteet saattavat pelastaa ihmisen jos toisenkin karulta kohtalolta, jota emme tietenkään viime kädessä voi millään välttää. Kirurgin työ on vaativaa, ja siitä maksetaan hyvää palkkaa. Erikoisosaaja käyttää osaamistaan sovittuun hintaan. Emme tiedä kuinka paljon työtä teos on tekijältään vaatinut. Äänilevyteollisuus tosin on keksinyt julkaista monen artistin ja yhtyeen demoäänityksiä niin sanotuissa deluxe-bokseissa. Kun kunto on kohdillaan eikä tekniikka töki, voisin varmaan heittää keihästä 125 metriä, rikkoa pituushypyn maailmanennätyksen ja juosta 10 000 metriä nopeammin kuin kukaan ikinä. Nopeasti kirjoittamalla saa aikaan paljon tekstiä ja epäselviä ajatuksia sekä pilkkuvirheitä. Paitsi, että en voisi tehdä mitään näistä. Olisihan se kamalaa lukea suosikkiteoksensa ensimmäisiä versioita, hapuilevia ajatuksia sekavana tekstimassana. Painovoima hoitaa alastulon, usein myös riman. Näihin aarteisiin törmää liian harvoin. Silloin ainakin kuka tahansa voisi sanoa, että kyllähän minäkin osaisin tuollaista suoltaa. Mitä lyhyempi teksti on, sen enemmän jokainen sana saa painoa. Näyttelijäntyö on tunnetusti enemmän kuin vuorosanojen muistaminen oikeassa järjestyksessä. Tiedossa on, että hyvä teksti vaatii paljon työtä. Tosi fanit hyppivät riemusta, kun he voivat kuunnella, millainen raakile hieno biisi treenikämpän hämyssä joskus oli. de_19082021_48.indd 49 12.8.2021 11.08. Taiteessa on kyse tunteiden välittämisestä ja tarinankerronnasta. Uhoamalla ennätyksistä sorrun hybrikseen, ylimielisyyteen, joka on meille ihmispoloille niin tyypillistä: yliarvioimme omat kykymme. Se, mihin en ikimaailmassa varmasti kykene, on seiväshyppy. Taiteessa ratkaisee lopputulos. 49 Demokraatti Hapuilevia ajatuksia sekavana tekstimassana K uvataidenäyttelyssä saattaa toisinaan kuulla: ”Tuollaisen tekeleen osaisin itsekin tehdä.” Teatterissa joku voi väliaikaviineriä mussuttaessaan todeta, että ”Kyllä näyttelijäntyö on helppoa, puhuu vain jonkun kirjoittamia sanoja, saapuu näyttämölle ja poistuu sieltä oikeassa kohdassa.” Kenties myös elokuvateatterissa on kuultu näkemyksiä näyttelijän taidoista. Se on ehdottomasti vaikein ja kiehtovin kenttälaji. Veitsi vain oikeaan kohtaan ja niks-naks, se on siinä. Vaivattomasti etenevä kirja on lukijalle aarre, on se sitten kirjoitettu suomen kielellä tai taitavasti tehty käännös
”Tämä on ilman muuta Norman Mailerin totuusromaani Pyövelin laulu (1980, suom. Mailerin vielä tunnetumpi teos Alastomat ja kuolleetkin on vielä kirjahyllyssä lukemattomana. Mielenkiinnolla odotan romaanin lukeneiden arvioita.” Mielenkiinnolla odotti seremoniamestarinnekin, mutta vähiin jäivät. 1985) Rakensin silloin omakotitaloa, kokoaikaisen palkkatyön ohella, tietty, niinkuin kunnon hartiapankkiiri tede_19082021_50.indd 50 12.8.2021 11.25. Monelle tulee siis laiskanläksyä, ehkä joillekin ”muikkari” lintsauksesta. ”Visasitaatti 13/2021 on Norman Mailerin 1923–2007 dokumentaarisesta romaanista Pyövelin laulu (The Executioner’s Song 1979, suomennos 1985 Erkki Jukarainen) En ole kirjaa lukenut, joten en pysty siitä sanomaan mitään muuta kuin sen, että se kertoo kuolemaan tuomitun Gary Gilmoren elämäntarinan. Alastomat ja kuolleet taisi olla se Mailerin ensiesiintyminen visassa loppuvuodesta 1996. Matti Kärkkäinen ei ole tätä kyseistä kirjaa lukenut, mutta tietää silti. 50 Demokraatti Kuolemaantuomitun koko kuva K irjavisan tehtävien eli uudel leen tässä leikissä esiintyvien kirjailijoiden korona-ajan kavalkadin toistaiseksi nihkein viikko osui tähän koulujen alkamisen ajankohtaan. Veikko Huuska sanoo vastaavansa ”kaikessa kiireessä” mutta oli silti varma valinnastaan. Tai sitten vain visaopen patistus lukemaan, lukemaan ja lukemaan enemmän
Monen mielestä ihan maailmanluokkaakin omassa sarjassaan oli tämä kirjailija, joka taisi niin pidemmän kuin lyhemmänkin proosamuodon. Kun ensimmäinen laukaus meni ohi, toinen napsahtui kohdalleen. Koivut olivat pudottaneet leimuavat lehtensä ja värjöttivät nyt alastomina kalsean sateen piiskattavina. Vielä muutamia päiviä kuohuttivat syysmyrskyt järvien selkiä valkoisin vaahtopäin, mutta sitten eräänä yönä syttyivät kiiluvaiset taivaan lakeen ja pakkanen tuli. Kirjasta napsahti Pulizer-palkinto.” Unto Vesa harrasti olympiahengessä skeet-ammuntaa, eli tähtäsi kahteen savikiekkoon. ilmestyvässä lehdessä). ”Kun nyt olen mustikoita metsästämässä eikä ole kirjastoja lähimaillakaan, täytyy vain päätellä ja uskoa, että kyseessä on Truman Capote ja Kylmäverisesti, jonka wikipedia kertoo avanneen dokumenttiromaanin lajin. Vastaukset sähköpostilla kirjavisa@ demokraatti.fi viimeistään 30.8. Tiukka veto mutta ohi. Öisin luin tätä, kesti pitkään. Sitaatti on jälkimmäistä lajia. Finlandia-palkinto jäi saamatta mutta varjo-Finlandia tuli ja monia muita huomionosoituksia. ”Norman Mailer (1923–2007) näitä tiiliskiviä rustasi koottuaan ensin runsaan aineiston aihepiiristä. Maa kohmettui raudankovaksi, kuura peitti kulottuneet nurmet ja pienet rapakot saivat valkean, helposti särkyvän jääkuoren, jonka alta vesi oli haihtunut olemattomiin jättäen tilalle onton tyhjiön. Koska tämä visakoulu on luonteeltaan kannustava, annetaan tällä kertaa kirjapalkinto kaikille oikein vastanneille. Näiden lisäksi syntyi yrityshistoriikkia, omaelämäkerrallisia teoksia, tarinakokoelmia, pari näytelmääkin. ”Syksy alkoi vaihtua talveksi. (rb) Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 de_19082021_50.indd 51 12.8.2021 11.25. 1985) perustuu Gary Gilmoren elämäntarinaan. Jäi mieleen.” Sirpa Taskinenkin on totutun tietäväinen. Kuka hän on, mikä teoksensa. Pian teräksensininen pakkanen taltutti usvaa henkivät järvetkin ja silloin kuului selkävesien rannoille mahtavaa ryskettä, outoa ulahtelua ja vongahtelua, kun ajatuksennopeat halkeamat piirsivät murtoviivojaan sinivihreään jäähän.” kee. (En ole lukenut).” Ja näin kajahti tasan kahden tunnin viipeellä se toinen kuti: ”No eihän siinä ole wikipedian mukaan likikään vaadittua määrää sivuja, joten perun vastauksen. mennessä (seuraavassa lehdessä ei siis visaa, tämä puretaan 16.9. Seuraava arvaus: Norman Mailer, Pyövelin laulu, samaa genreä kuin aiempikin arvaus.” Jöns Carlson heitti puolestaan arvauksen kotimaan osastolta: Fine van Brooklyn ja Mika Waltari. Häntä pidetäänkin dokumenttiromaanin kehittäjänä. Yhdelle palkinto. Hän oli murhaaja, jonka kanssa Mailer ystävystyikin ennen tämän teloitusta. Pyövelin laulu (1979, suom. 51 Demokraatti VISASITAATTI 14 Viime vuonna tuli kuluneeksi tasavuosia tämän kansallisesti merkittävän kirjailijauran alkamisesta
Kun Egypti voitti Chilen, Kotkan Urheilukeskuksen pääkatsomossa istui prinsessa. Kotikaupungissani Kotkassa pelattiin Helsingin Olympiakisojen karsintaja alkusarjan otteluita, joissa Neuvostoliitto voitti Bulgarian, Brasilia Luxemburgin ja Unkari Turkin. Egyptiin ei ollut paluuta, mutta eurooppalaisen juorulehdistön vakiokasvoina säilyivät sekä Faruk että Faika. Epäilemättä olivat palloiluareenat tarkoituksenmukaisia, mutta arkkitehtonisina helminä niitä on vaikea pitää. Arabialaisia kauppatapoja ei pohjoisessa oikein ymmärretty, eikä hotellikauppoja syntynyt, mutta tiettävästi tarjoilua järjestyi; ei tosin ravintolaan, vaan hotellihuoneeseen, mutta ilman edeskäypää. Suihkuseurapiirit hädin tuskin olivat silloin edes aloittaneet. MUTTA NYT oltiin rauhan juhlissa, olympialaisissa. Ennen sotatointa itse sotamarsalkka Mannerheim – kansainvälinen kuuluisuus hänkin – vieraili Meritornissa Pajarin suunnitelmiin tutustumassa. Kun juomaa ei saanut eivätkä neuvottelut johtaneet tulokseen, prinsessa halusi järjestää asian ostamalla ravintolan, kohta koko hotellin. Majesteettirikokseksi tasavallassa tokko tulkitaan, jos kuninkaallinen intressi työväenluokkaisena pidettyyn urheilumuotoon hivenen hymyilyttää. 52 Demokraatti Prinsessa työläiskaupungissa PRINSESSA EHDOTTI KOMPROMISSIA: HÄN OSTAA HOTELLI MERITORNIN HETI JA MYY SEN AAMULLA TAKAISIN. MUTTA ON kansainvälistä jalkapalloa osattu hajauttaa Suomessakin, eikä ilman kuninkaallisia täälläkään. PELIN PURKU de_19082021_52.indd 52 12.8.2021 11.04. Kotkassa Faika asettui hotelli Meritorniin. Farukin tavoin Faika viihtyi pelikasinoiden ilmapiirissä, eritoten Monte Carlossa. Koronasta huolimatta katsomoissa nähtiin Euroopan silmäätekeviä, kuninkaallisiakin. Siellä, missä Egyptin prinsessa tapasi juhlia, valomerkki on tuntematon käsite, eikä Faika suostunut uskomaan, että tarjoilu päättyy puolilta öin. Prinsessa Faikan suku hallitsi Egyptiä ja Faika oli Farukin, maan johtajan sisar. J alkapallon EM-kisat pelattiin tänä kesänä hajautetusti. Kun ei sekään käynyt, prinsessa ehdotti kompromissia: hän ostaa Meritornin heti ja myy sen aamul la takaisin. Niin paljon jalkapallostadioneita niin lyhyessä ajassa ovat tuskin nähneet jalkapallofanaatikoista vannoutuneimmatkaan. Farukin sisar ei tuntenut vieraan maan lainsäädäntöä eikä Faruk oman maansa poliittista kehitystä, joka päätyi olympialaisten aikaan kapinaan. Faika oli kokenut toisen maailmansodan, mutta tuskin tunsi Meritornin sotahistoriaa kymmenen vuoden takaa, jolloin kenraalimajuri Aaro Pajarin esikunta teki hotellissa suunnitelman Suursaaren valtaamiseksi. Missä pelattiin, televisio oli paikalla. Egyptissä alkoi Gamal Abdel Nasserin aika, ja Farukista sekä Faikasta tuli mierolaisia. Egypti löi Chilen 5–4 ja prinsessa Faika siirtyi Urheilukeskuksesta Meritorniin juhlimaan maansa voittoa, mutta törmäsi suomalaiseen lainsäädäntöön: valomerkki tuli aivan liian aikaisin. Viikko siitä, kun kuningashuoneen edustaja kävi kauppaa Meritornista Kotkassa, nuoret upseerit kaappasivat vallan Kairossa. Helsingin Olympiakisojen karsintaja alkusarjan otteluissa oli katsomoissa kuninkaallisiakin. Heidän jälkipelinsä törmäsivät kankeaan lainsäädäntöön, Antero Kekkonen kirjoittaa
53 Demokraatti iS to ck de_19082021_52.indd 53 12.8.2021 11.04
O de_19082021_54.indd 54 11.8.2021 16.26. 54 Demokraatti Lehti, verkko ja some S Y D N N I N T O Se puuttuva pala
TEEMA ISO PAHA SUSI Salakaadot uhkaavat petokantoja Jäljet lumessa paljastavat pedon Kolumni: Taiteilija Samuli Heimonen Pedot taistelevat ihmisen kanssa samasta saaliista. Siksi niitä on vihattu. 55 Demokraatti Pe to vi ha Ko ht i pa re m pa a rin na kk ai se lo a. de_19082021_55.indd 55 11.8.2021 18.12
Suomalaisista suurpedoista etenkin susi on herättänyt paljon pelkoa. Suomalaisen susivihan historia alkoi 1800-luvun loppupuolella itsenäistymisen prosessin käynnistyessä. 56 Demokraatti TEEMA Petopolitiikka on vaikeaa tasapainottelua. Teksti Mikko Huotari / Kuvat iStock / Grafiikka Arja Jokiaho de_19082021_56.indd 56 11.8.2021 15.20. Kansanperinteen tarinoissa suden hetkellä ihminen helposti torkahtaa vaikkapa nuotion ääreen, ja silloin susi pääsee hyökkäämään. Siksi siihen kohdistuu myös paljon vihaa. Esimerkkejä löytyy kosolti lisää. Suden hetki viittaa aamuyön tunteihin, jolloin ihmisen ajatellaan olevan heikoimmillaan. Puhutaan suden hetkestä, karhun palveluksesta ja suden suuhun joutumisesta. Ihan HUKASSA S anonnat paljastavat, että kyse ei ole tavallisista otuksista. – Elias Lönnrot ja monet muut sivistyneistöstä katsoivat, että Suomesta tulee kansakunta hävittämällä pedot, Suomen luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro sanoo. Aikaisemmin on tehty kohtalokkaita virheitä
57 Demokraatti Ihan HUKASSA de_19082021_56.indd 57 11.8.2021 15.21
– Näissä luvuissa eivät näy välttämättä kaikki vahingot, koska aina ei haeta korvauksia. – Silloin metsästys oli ylimitoitettua, ja riistakannat olivat tosi huonoja. Viime vuonna koiravahinkoja korvattiin hieman yli 200 000 euron edestä. Ahman aiheuttamia porovahinkoja korvattiin yli neljän miljoonan euron edestä viime vuonna. Pedoista on ihmiselle monenlaista riesaa. Mesikämmen on siis oikeasti perso hunajalle. – Suurpetojen haitoista yli 90 prosenttia aiheutuu porotaloudelle, Suomen riistakeskuksen suunnittelija Mari Tikkunen sanoo. Susien tappaminen on ollut suoranainen hyve suomalaisessa kulttuurissa. ENNEN 1990-LUKUA susi oli monella tapaa ”lainsuojaton”. Maaliskuussa meillä oli noin 300 sutta, ennen kuin kanta edelleen vahvistui tänä vuonna syntyneillä pennuilla. – Poronhoitoalueen ulkopuolella susi aiheuttaa suurimmat vahingot, kun mitataan korvaussummissa. Vuoden 2017 jälkeen kanta on vahvistunut niin, että susia on enemmän kuin 130 vuoteen, Kojola arvioi. Luvanvaraisella pyynnillä ei ole ollut muutamaa vuotta lukuun ottamatta yhteyttä susikannan kehityksen kanssa, Kojola sanoo. SUOMESSA OLI 1860-luvulla noin tuhat sutta. Joissakin tapauksissa esimerkiksi vakuutus korvaa vahingot, Tikkunen sanoo. 2000-luvulle tultaessa susia oli toistasataa yksilöä, silloin oli noin kymmenen perhelaumaa. Susien hyökkäykset kohdistuvat nimenomaan koiriin, Tikkunen sanoo. – Arvio perustuu saalismäärien kehitykseen ja geneettiseen analyysiin, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola sanoo. Suden aiheuttamia lammasvahinkoja korvattiin 107 000 eurolla. Neljän suurpedon lisäksi maakotka tekee poroalueella melkein miljoonan euron loven. Enää ei haluttu tukeutua venäläisiin metsästäjiin, jotka noihin aikoihin olivat karsineet petokantoja. Suurimmat vahingot syntyvät poronhoitoalueella. Nykyään riistakannat ovat erittäin elinvoimaisia, mutta petoviha on edelleen voimissaan. Viime vuosikymmenien tutkimus kuitenkin paljastaa, että laiton tappaminen on aiemmin ollut yleistä. Yksittäisiä salakaatoja voi olla vaikea osoittaa todeksi. Kampanja onnistui hyvin, Kojola sanoo. Vuoteen 1975 asti sudesta Pedoista lovi kukkaroon A hma pitää kyseenalaista kärkisijaa, kun verrataan petojen aiheuttamia taloudellisia vahinkoja. Metsäpeura ja majava tapettiin sukupuuttoon, hirvi säilyi vain yhdellä alueella, Lumiaro sanoo. 1870-luvulla kanta tipahti hyvin nopeasti. Ne tappavat poroja, metsästyskoiria, lampaita ja karjaa. de_19082021_56.indd 58 11.8.2021 15.21. Ne taistelevat samasta saaliista. – Pantasusien kohtaloihin perustuen on tehty analyysi, jonka mukaan susikannan vaihtelu on vahvasti yhteydessä laittomien tappojen yleisyyteen. Vuosien myötä on pannoitettu noin 200 sutta. – Taustalla oli Suomen suurruhtinaskunnan senaatin päätös, jonka mukaan suurpetoja pitää alkaa vähentää niiden aiheuttamien kotieläinvahinkojen vuoksi. Kaikki pedot nähtiin ihmisen kilpailijoina. 58 Demokraatti TEEMA 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla lehtien palstoilla kirjoitettiin, että Suomen täytyy itse pystyä hävittämään petonsa. Karhun aiheuttamien porovahinkojen lasku oli yli miljoona euroa, suden noin 900 000 euroa ja ilveksen hieman alle 800 000 euroa. Sittemmin tilanteessa näyttäisi tapahtuneen muutos. Vahinkotapauksia oli yhteensä 58. Vasta 1990-luvulla susikanta alkoi elpyä. Kun helmikuussa 1882 kyseiset sudet saatiin hengiltä, sen jälkeen Suomessa ei ole kuollut yksikään ihminen suden vuoksi. Koiravahinkojen lisäksi suureksi eräksi nousevat karhujen aiheuttamat mehiläisvahingot, joita jouduttiin korvaamaan noin 168 000 euron edestä. Kanta vahvistui edelleen, ja perhelaumojen määrä oli jo 25 vuonna 2006. 1880-luvun alussa sudet söivät myös ihmisiä. Mynämäen seudulla yksi susipari tappoi 22 ihmistä. 1900-luvulla susien määrä vaihteli, mutta määrät olivat huomattavasti pienempiä kuin 1800-luvulla. Sitten alkoi tapahtua kummia, ja vuodesta 2007 eteenpäin kanta harveni usean vuoden ajan. 1900-luvun alussa oli jäljellä enää muutamia kymmeniä yksilöitä. – Susikannan heikkeneminen ei liittynyt lailliseen pyyntiin, vaan sen täytyi liittyä laittomaan tappamiseen, Kojola sanoo. Petoviha kohdistui suurpetojen lisäksi myös petolintuihin. Ahma on myös pitkällä aikavälillä selvä ykkönen, mutta kolmen muun suurpedon järjestys vaihtelee vuodesta riippuen
Tapporahaa sai myös muun muassa ketusta ja hylkeestä. MIKSI SUSIA täytyy suojella. Herkät ekosysteemit joutuvat helposti epätasapainoon, jos pedot hävitetään. Vuosittain 30–50 metsästyskoiraa joutuu ”suden suuhun”. Lähde: Luonnonvarakeskus de_19082021_56.indd 59 11.8.2021 15.21. Aiemmin hirvieläimet söivät pusikot pois, ja laululinnut katosivat, Lumiaro kertoo esimerkin. Lajien suojeleminen on monimuotoisuuden säilyttämistä. – Hyvä metsästyskoira on vaatinut myös pitkän koulutusajan. Koiravahinko ei ole kuitenkaan verrattavissa kotieläinvahinkoihin, koska koiran arvo yksilönä on ihmiselle erityinen. Ne ovat lähteneet synnyinlaumastaan liikkeelle, joko poronhoitoalueen eteläpuolelta tai Venäjän suunnasta, Kojola sanoo. Pedot ovat myös luonnon ”terveyspoliiseja”, koska ne saalistavat ensisijaisesti sairaita ja heikoimpia yksilöitä. Niillä alueilla suurimman konfliktin ihmisen kanssa aiheuttaa metsästyskoirien tappaminen. Eräänlainen ponnistelujen huipentuma koettiin 1930ja 1940-luvuilla, kun Lapissa susia ammuttiin lentokoneista. – Värit kuvaavat reviiristatuksen todennäköisyyttä selvä perhelauma tai parireviiri todennäköinen pari tai perhelauma epävarma pari tai perhelauma reviirillä kuollut alfanaaras; reviirin status on epäselvä rajareviiri maksettiin jopa tapporahaa. Kun ekosysteemit järkkyvät, myös ihmisen elämän edellytykset murenevat alta. – Sudet ovat olleet meillä jääkaudesta lähtien, kun tänne tuli tundraa. Sudet tappoivat viime vuonna 635 poroa, luku on vaihdellut 500–700 välillä. Palkkion sai, kun poliisilaitokselle vei tapetun suden kokonaisen nahan. Susi ja muut pedot ovat olennainen osa kokonaisuutta, vaikka ihmisen mielestä niistä on lähinnä riesaa. – Vahingot keskittyvät poronhoitoalueen kaakkoisosaan, lähelle itärajaa. Ne ovat myös perheenjäseniä, Kojola sanoo. Reviirien väleillä on tosin huomattavia eroja. VALTAOSA PETOJEN aiheuttamista vahingoista keskittyy poronhoitoalueelle. – Kun Yhdysvalloissa susi on tehnyt paluun Kalliovuorille, ekosysteemi on alkanut elpyä. – Poronhoitoalueella vahinkoa aiheuttavat sudet ovat usein nuoria yksilöitä, vaeltelijoita. 59 Demokraatti SUDET SUOMESSA MAALISKUUSSA 2021 – Punainen viiva osoittaa Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja poronhoitoalueen rajat – Ympyräsymbolit viittaavat laumareviireihin ja neliöt kahden suden asuttamiin reviireihin. Suomalaisessa ympäristössä yksi esimerkki on valkohäntäpeura, jonka kanta on kasvanut yli 100 000:een. – Suden ja ilveksen pieni määrä on metsästyksen ohella yksi syy siihen, että valkohäntäpeurojen määrä on päässyt kasvamaan niin runsaasti, Lumiaro sanoo. Poronhoitoalueen susikanta on vähäinen verrattuna muun Suomen kantaan, mutta kohdalle sattuessa poro on sudelle helppo saalis. Lisääntyvä susikanta elää Suomen keskivaiheilla, sekä idässä että lännessä. – Jos ajattelee kokonaisuudessa, kuinka paljon Suomessa käytetään metsästyskoiria, niin riski ei ole keskimäärin kovin iso. Tosin vain muutamia susia saatiin hengiltä. – Rajareviirit on merkitty ympyrän/neliön halki kulkevalla viivalla. – Ne ovat olennainen osa suomalaista luontoa, Lumiaro vastaa. Suden tapporaha oli 500 markkaa vuonna 1975, jolloin palkkion myöntävä metsästyslaki kumottiin. Monimuotoisuuden katoamisen arvioidaan olevan ihmiskunnalle kohtalokkaampi kuin ilmastonmuutos. Susien palattua hirvikannat tasoittuivat ja lintujen laulu kaikui taas Kalliovuorilla. Valkohäntäpeura on mukana yli 6000 liikennevahingossa. On siis ymSusikannan vaihtelu on vahvasti yhteydessä laittomien tappojen yleisyyteen. Poronhoitoalueella myös myönnetään kaatolupia enemmän kuin muualla, politiikka on vahinkojen takia liberaalimpaa. Sudet kuuluvat tänne, samoin kuin saimaannorppa, hirvi, mänty tai kuusi
Metsästäjien ja muiden luonnossa liikkujien toivotaan ilmoittavan suurpetohavaintonsa alueensa petoyhdyshenkilöille. – Valkohäntäpeura on siis konfliktin lievittäjä, Kojola sanoo. – Samoin SusiLIFEn kautta saa petoaitaa. Annamme eläintiloille neuvontaa, kuinka vahinkoja voidaan ehkäistä. Pitemmällä aikavälillä luku on ollut 100–150. de_19082021_56.indd 60 11.8.2021 15.21. Elinvoimaisen susikannan saavuttaminen ja ylläpitäminen on haastavaa, jos kansalaiset eivät koe voivansa elää rinnakkain suden kanssa. Tänä kesänä on kokeiltu lampailla gps-pantoja isoilla laitumilla ja merenrannan laitumilla. 60 Demokraatti TEEMA märrettävää, että koiriin kohdistuvat hyökkäykset vahvistavat ihmisen ja suden välistä konfliktia. Susitutkimus on avain aiheettoman pelon karistamiseen. Viime vuosi oli lampaiden osalta poikkeuksellinen, sudet tappoivat yli 300 lammasta. Itä-Suomessa on harvempi hirvieläinkanta, ja siellä koiriin kohdistuvien hyökkäyksien riski on olennaisesti suurempi. – Moni tilallinen ei vielä tiedä, että on tällainen vaihtoehto, Tikkunen sanoo. Siihen kuuluu noin 2 400 vapaaehtoista metsästyksen harrastajaa, jotka on koulutettu suurpetojen jälkien ja jätösten tunnistamiseen. Samoin kuin Tikkusen päivätyö Suomen riistakeskuksessa. Rinnakkaiselo petojen kanssa S usi on määritelty Suomessa uhanalaiseksi, eikä sen kanta ole suotuisalla suojelutasolla. – Viime vuosi selittyy muutamalla tai peräti yhdellä isommalla vahinkotapauksella länsirannikolla. Niillä alueilla, joilla on paljon valkohäntäpeuroja, sudet käyvät koirien kimppuun selvästi vähemmän. – Hankkeen tarkoitus on edistää ihmisen ja suden rinnakkaiseloa, Tikkunen sanoo. SusiLIFE-hanke tukee ja avustaa myös petoyhdyshenkilöjen verkostoa, joka on toiminut vuodesta 1978 lähtien. Tasapainon löytäminen on aika haastava yhtälö. SusiLIFEn työ tapahtuu paljolti ruohonjuuritasolla. – Konfliktin lievitys tällaisen eksoottisen, meille istutetun hirvieläimen kautta on tosin kallista, koska peura aiheuttaa tuhansia vahinkoja esimerkiksi liikenteessä. Riistakeskuksen suunnittelija Mari Tikkunen on mukana SusiLIFE-hankkeessa, joka välittää tietoa sudesta ja sen käyttäytymisestä, edistää paikallistason vuorovaikutusta ja tuo työkaluja susien aiheuttamien haittojen ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn. Meillä on tarjolla myös riistakameroita ja liiketunnistukseen perustuvia valoja äänikarkottimia. Susien saaliseläinten määrällä ja metsästyskoiriin kohdistuvilla hyökkäyksillä on huomattu olevan vahva tilastollinen yhteys. Käydään paikan päällä ja suunnitellaan yhdessä parhaat suojauskeinot. SusiLIFEn työ tapahtuu paljolti ruohon juuritasolla. Hankkeessa ovat mukana Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus, Metsähallitus, Itä-Suomen poliisilaitos ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri. Muut kotieläinvahingot ovat eurooppalaisessa viitekehyksessä melko vähäisiä. – Liikumme ihan konkreettisesti tuolla kentällä. Kotieläinvahinkoja voidaan ehkäistä muun muassa sähköistetyillä petoaidoilla. Riistakeskukselta saa aitaa ilman maksua
Tavoitteena on jakaa ihmisille tietoa todellisista uhista ja kuinka niitä voidaan ehkäistä. Kissaeläinten tapaan sen ra vinto koostuu melkein yksinomaan nisäkkäistä ja linnuista. – Kun sudet ovat liikkeellä esimerkiksi Italiassa, niin ihmiset eivät edes tiedä, että niitä on lähiympäristössä, Lumiaro sanoo. Pohjoisista pedoista susi on kaikkein sosiaalisin. 2000-luvulla susivalistusta on vahvistettu. – 1990-luvulla alettiin saada susista todellista tietoa, joka ei perustunut vain arvailuihin ja huhuihin. Suden hyökkäykset ihmisen kimppuun ovat hyvin epätodennäköisiä. Uuttera työ kuitenkin kantoi hedelmää ja susitietämys kasvoi. Etelässä sijaitsevan kesäpaikkani läheisyydessä on susilaumoja, mutta kukaan ei puhu niistä mitään, koska kukaan ei näe niitä, Kojola sanoo. – Lakiin kirjattiin 2010-luvun alussa törkeä metsästysrikos. Saalistajana ahma on kömpe lö, mutta otollisissa lumiolosuhteissa ahma saattaa kuitenkin tappaa kerralla useampia poroja tai metsä peuroja. 1990-luvulla aloitettiin myös vahinkojen ehkäisy. Ilveksen kau nis täplikäs turkki oli keskiajalla hyvin arvokas. ILVES Ilves (Lynx lynx) on Suomen ainoa luonnonvarainen kis saeläin. Lajille on kielessämme yli kak sisataa erilaista nimitystä, kuten nal le, otso, mesikämmen, mutta myös esimerkiksi otava ja mörkö. – Lumi mahdollistaa jäljittämisen. Suomessa on nyt vahvin susikanta yli sataan vuoteen. Kun jäljet näkyvät, susien olemassaolo ikään kuin tulee konkreettiseksi. SUSI Susi (Canis lupus) on biologisesti mää riteltynä samaa lajia kuin kesy koira. Se on seka ravinnon käyttäjä ja nukkuu lumisen ajan talviunta. de_19082021_56.indd 61 11.8.2021 15.21. Lähde: suurpedot.fi SUSIIN KOHDISTUU paljon aiheetonta pelkoa. Pikkuhiljaa päästiin tekemään kompromisseja, ja lopputulema oli hyvä myös mahdollisen kannanhoidollisen metsästyksen linjausten osalta, työryhmässä mukana ollut Lumiaro sanoo. Susi ei mielellään paljasta itseään ihmiselle. Aiempi susitutkimus ei täyttänyt mitään tieteellisiä kriteerejä, Lumiaro sanoo. Jotta kannanhoidollisissa tavoitteissa voidaan pysyä, laittomat tapot pitää saada kuriin. Metsästäjä saattoi saada jopa kokonaisen vuoden palkan sen myynnistä. Susikannanhoito on tasapainoilua, jossa tavoitteena on kasvattaa susikantamme suotuisalle suojelutasolle ja samalla vastata susialueilla asuvien ihmisten huoliin ja pelkoihin. Kun koira päästetään kauas omistajastaan yksinään liikkumaan, se voi joutua suden tappamaksi. Toisin kuin tarinoissa kerrotaan, sudet eivät ulvo tavallista enemmän täysikuun aikaan. AHMA Ahma (Gulo gulo) on suurin näätäeläi memme. Kului pari vuotta ennen kuin susista alettiin saada kunnollisia havaintoja. – Suden ja ihmisen kohtaamisia tapahtuu hirmuinen määrä, mutta yleensä susi väistää ihmistä varsin hyvin. Se mahdollistaa myös salakaadot. – Meillä on paljon vaarallisempia eläimiä kuin sudet. Se mahdollisti, että salametsästäjiä pystytään saamaan kiinni. Toinen erityispiirre on lumi. Tavoitteena on ollut löytää yleisesti hyväksyttyjä linjauksia susikannan hoitoon. Sekä susikannan hoitosuunnitelman valmistelussa että suden kannanhoidollisen metsästyksen työryhmässä on ollut mukana niin tutkijoita, luonnonsuojelijoita, metsästäjiä kuin myös elinkeinonharjoittajia. Aiemmin ei ollut mahdollista tutkia esimerkiksi kännykän sijaintitietoja. Valistuksen tavoitteena on, että ihmiset ymmärtävät riskin todennäköisyyden. Lumiaron mielestä Suomessa on tehty onnistunutta susipolitiikkaa. Se elää mieluiten perheyksiköstä muo dostuneessa laumassa. – Keskustelu oli rakentavaa. Tällainen metsästäminen on muualla maailmassa harvinaista. – Nytkin kesäpaikan läheisyydessä on syntynyt susipentue. – Tein tutkimuksen, joka paljasti, että noin kolmasosa suomalaisista pelkää sutta. Viimeiset susisurmat ovat vuodelta 1882, Lumiaro sanoo. 1996 tehtiin ensimmäinen susiaita lampaita suojaamaan. Punkit aiheuttavat eniten kuolemia. Ne piileskelevät. Karhu oli muinaissuo malaisille pelätty, pyhä ja arvostettu eläin. Salakaadoista on vaikea saada näyttöä, koska ne tapahtuvat erämaassa, Lumiaro sanoo. Suomalaisen susipelon ja -vihan taustalla on kaksi ominaispiirrettä. Kun tutkijat jalkautuivat maastoon, työ osoittautui yllättävän haasteelliseksi. 61 Demokraatti KARHU Karhu (Ursus arctos) on Euroopan suurin petoeläin ja Suomen kansalliseläin. Vasta kun lumi sataa maahan ja jälkiä alkaa näkyä, susien oleskelusta tulee merkkejä ja ihmiset alkavat reagoida niihin. Ahman tu levaisuus on riippuvainen muiden suurpetojen, etenkin susien, esiin tymisestä, koska ahma on haaskan syöjä. SUSITUTKIMUS ON ollut avain parempaan tietämykseen ja aiheettoman pelon karistamiseen. Yksi on ajokoirien käyttäminen metsästämisen apuna. Ruotsissa ja Pohjois-Amerikassa käytetään samantapaista metodia, tosin Pohjois-Amerikassa mustakarhun metsästyksessä koira ei liiku yksin, vaan toisten koirien kanssa. Susikannan sääntelyssä on kuultu laajasti eri osapuolia ja niiden intressejä
Miellyttävä poikkeus susitarinoihin on Italia. Kysymys on luopumisesta ja siitä, että me väistämme. Kuva sudesta USEIN SUSIIN LIITETÄÄN PAHUUS, KUIN SEN TEOT OLISIVAT HARKITTUJA RIKOKSIA. Samaan aikaan osa kokee muutokset ongelmallisina, koska ne vähentävät meidän mahdollisuuksiamme hyödyntää luontoa entiseen tapaan. Se voi olla hyvin haitallista, kun yritämme ymmärtää niiden käytöstä. Negatiivinen kuva on vanhaa perua ja on jo kasvanut meidän kieleemme. Tarkoitus on kuvata sutta, kuten ihmistä kuvattaisiin. Tästä huolimatta on hyvä muistaa, että susi kuuluu tänne siinä missä mekin. Se heijastuu myös siihen, miten koemme, että eläimiä pitäisi kohdella. Pinnan alle jää suuri määrä mielikuvia, käsityksiä, perimätietoa ja tiedostamattomia ajatuksia. Usein susiin liitetään puhdas pahuus, ikäänkuin sen teot olisivat harkittuja rikoksia. Kuvia on useita, ja niiden kirjo laajenee. Sudet ovat olleet pääasiallinen elinkeinoni viime vuodet. 62 Demokraatti O len työskennellyt susien parissa vuodesta 2015. Meidän polkumme risteävät toisinaan ikävästi, ja joskus tulee kärsimystä ja tappioita. KOLUMNI Teksti Samuli Heimonen, kuvataiteilija TEEMA de_19082021_62.indd 62 11.8.2021 11.40. En ole nähnyt susia luonnossa enkä asu susien läheisyydessä. Sudessa on kuitenkin arvokkuutta ja kauneutta, omanlaistaan täydellisyyttä. Teen kuvia susista – oikeista ja kuvitteellisista. Emme tietysti ole ainoa maa, jossa sudesta on käsikirjoitettu tarinan pahis. Vielä 40 vuotta sitten pedon kaataminen oli kunnioitettu saavutus. Me tulemme joskus sepittäneeksi eläinten toimintaan hyvyyden ja pahuuden. Susi on hankalampi tapaus, koska se on kiusankappale. Mutta eläinten maailmassa ei ole moraalia eikä siksi pahuutta. Silti voidaan todeta, että meillä on kulttuurisesti vahva näkemys sudesta. Hahmona, jolla on elämä ja unelmia, pelkoja ja pyrkimyksiä. Lähimetsien, lemmikkieläinten ja puhtaan ruoan tilanne huolestuttaa meitä ensin, sen jälkeen tulevat villieläimet, suojeltavat metsäalueet, vesistöt ja lopulta tuotantoeläimet. Kuvittelen ja etsin erilaisia näkökulmia susista ja maalaan niistä muotokuvia. Oman työni näkökulmasta kiinnostavinta on se, minkälainen mielikuva ihmisille on sudesta muodostunut. Varsinainen aiheeni on mielikuva sudesta, ei niinkään konkreettinen susi. Tehtävämme on mahdollistaa paikka myös sudelle. On helppoa puolustaa puhdasta kotimaista ruokaa tai puhtaita vesistöjä, koska näistä asioista olemme lähes yksimielisiä. Silti sudet täyttävät elämäni, ja työskentelen niiden parissa päivittäin. Tänään asia nähdään moniulotteisemmin. Kertomus Rooman perustajista Romuluksesta ja Remuksesta nostaa suden sankarin rooliin. KOLLEKTIIVINEN LUONTOSUHTEEMME on muutoksessa. Eläinten oikeudet paranevat, ympäristön suojelu lisääntyy ja lopulta myös susien tilanne arvioidaan uudelleen. Ensimmäinen susiin liittyvä näyttelyni Me olemme susi avautui Galleria Heinossa vuonna 2015, ja sillä tiellä olen edelleen. Eläimillä on itseisarvo, ja tämä vallankumouksellinen ajatus alkaa pikkuhiljaa levitä. Kun sudesta kiistellään, susi on yleensä vain keskustelun kärki. Tulemme keskustelemaan ja riitelemään näistä paljon, mutta muutos tapahtuu. Yksilöllisenä, arvokkaana ja erityisenä. Keski-Euroopan tarinat ovat vaikuttaneet susikuvastoomme paljon
Uusi presidentti piti tropiikin yössä parituntisen puheen. 63 Demokraatti Korona, talous ja Martin Luther K oronakriisi muuttaa nyt maail maa. PUHEENVUORO Mikä tärkeintä, tavallisen ihmisen – yksilön – rooli terveyskriiseissä nousee keskeiseksi. Aikoinaan tosin syötiinkin käsin. Kättely luo otolliset olosuhteet virusfestivaaleille, kun kosteat ja hikiset kädet liimautuvat toisiinsa. Talousteoriat muuttuvat. Voi olla, että Suomen presidentti Sauli Niinistö kulkee Daniel Ortegan viitoittamaa tietä ja päättää joulukuun itsenäisyyspäivän puheensa: Muistakaa pestä kätenne! Virukset tappavat kuin aseet. Lutherin kerrotaan pitäneen haarukkaa Paholaisen merkkinä. Puhe päättyi arkiseen, mutta tänäänkin ajankohtaiseen kehoituksen: Muistakaa pestä kätenne! SUOMEN TASAVALLAN presidentin kansliassa mietitään varmasti jo nyt, järjestetäänkö itsenäisyyspäivän vastaanottoa, ja jos järjestetään, niin miten korvata tuo viruslinkona todennäköisesti toimiva juhlallinen kättelyseremonia terveellisemmällä tavalla. Olen itsekin syönyt käsin Jordanian kuningashuoneen tarjoamalla illallisella. Onneksi kaikki virukset eivät ole pahiksia. Vahva talous antaa kriiseissä tarpeellista liikkumavaraa. Politiikan painopisteet muuttuvat. Annettakoon näin postuumisti anteeksi Lutherille: myös radikaaleilla uudistajilla on oikeus olla välillä konservatiivi. Tiede ja tutkimus merkitsevät yhä enemmän. Ihmisluontoon kuuluu myös uudistusvastarinta. Terveyden lisäksi talous on keskiössä. Usein ne muuttuvat ja odottavat uhrejaan ovenrivoissa, tietokoneen näytöllä ja ties missä. Käsien pesusta palautui mieleeni matka yhdessä Tarja Halosen kanssa Keski-Amerikkaan Nicaraguaan ensimmäisen vapailla vaaleilla valitun presidentti Daniel Ortegan virkaanastujaisiin. Kaikki virukset eivät suinkaan ole pahiksia. Terveyden merkitys korostuu: terveyspolitiikka nousee uudella tavalla myös EU:n esityslistalle. Tuo on hurja luku! VIRUKSET TAPPAVAT kuin aseet. Saksalainen Die Zeit -lehti muistutti, kuinka Martin Luther – mies, joka radikaalilla reformaatiolla muutti maailmaa ja aiheutti Vatikaanille harmaita hiuksia – vastusti haarukan käyttöä. Haarukkavastarinta oli kuitenkin pientä, kun sitä vertaa tänään vaikkapa rokotusten vastustamiseen. Maailman terveysjärjestön WHO:n ilmoituksen mukaan peräti 80 prosenttia infektiosairauksista leviää käsien välityksellä. Liisa Jaakonsaari Entinen europarlamentaarikko Oulun yliopiston hallituksen varapuheenjohtaja de_19082021_63.indd 63 11.8.2021 12.02
Digipalveluiden suunnittelussa juuri käytettävyys on tärkeää. He ovat ikäihmisiä, muistisairaita, afaatikkoja, kehitysvammaisia ja henkilöitä, joilla on lukutai kirjoitusvaikeuksia. Verkkopalvelussa on tärkeää käyttää esimerkiksi vaihtoehtoisia tapoja sisällön esittämiseen, kuten tekstiä, ääntä, videomateriaalia, kuvia ja symboleja sekä lisätä verkkopalveluihin viittomakielistä tietoa. Saavutettavat digitaaliset palvelut ovat tulevaisuuden kasvuala. Nämä puheenvuorot osoittivat suurta tietämättömyyttä. Saavutettavuus palvelee kaikkia ja siksi se tulisi huomioida aina, kun palveluita suunnitellaan ja kehitetään. Erityisesti vanhenevassa lännessä helppojen ja toimivien digipalveluiden kysyntä kasvaa. Korostettiin, että vieraskielisten tulisi ensisijaisesti oppia suomea tai ruotsia. Kun asiat on selitetty yksinkertaisesti, ne on helpompi ymmärtää. Selkokielinen viestintä antaa jokaiselle mahdollisuuden ymmärtää ja osallistua. Alkuvuodesta käydään aluevaalit. Saavutettava verkkopalvelu ja sen sisältämät ratkaisut eivät ole kalliita, kun ne tehdään oikea-aikaisesti. Isolla osalla aikuisväestöstä on oppimisvaikeuksia. Myös epäselvyyksistä johtuvat puhelut ja sähköpostit voisivat vähentyä selkokieltä käyttämällä. Erilaiset tietojärjestelmät ovat maksaneet maltaita ja olleet päänvaivana erityisesti sosiaalija terveysalalla. Selkokielen käyttö nähtiin joissakin puheenvuoroissa toimintana, joka auttaa pelkästään maahanmuuttajia. SELKOKIELISEN TOIMINNAN lisäksi meidän tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota saavutettavuuteen. On tärkeää muistaa, että noin puoli miljoonaa suomalaista tarvitsee selkokieltä. Tuolloin huomasin, että esteettömyyteen, saavutettavuuteen ja selkokieleen liittyvät asiat ovat monelle vieraita. He eivät ole vain maahanmuuttajia. 64 Demokraatti Anette Karlsson Sosionomi (AMK) ja porvoolainen kaupunginvaltuutettu Palveluissa on paljon parannettavaa E nnen kesätaukoa keskustelimme kotikaupungissani selkokielen käyttöönotosta. Asiointi sujuu vaivattomammin. Saavutettavat verkkopalvelut mukautuvat erilaisiin käyttötarpeisiin, eri aisteille ja toimivat yhdessä erilaisten laitteiden, apuvälineohjelmien ja käyttöliittymien kanssa. Saavutettavuuden tulisi olla keskeinen keskustelunaihe vaaleissa. Lähtökohdan muodostavat moninaisten käyttäjätarpeiden tunnistaminen ja huomioiminen suunnittelun joka vaiheessa. de_19082021_64.indd 64 11.8.2021 12.24. Nyt meillä on mahdollisuus olla edelläkävijöitä ja tienviitoittajia. Selkokielinen viestintä antaa jokaiselle mahdollisuuden ymmärtää ja osallistua. Joillakin aloilla oppimisvaikeuksia on yli 30 prosentilla työntekijöistä. Jälkikäteen tehtynä muutosten tekeminen on huomattavasti työläämpää ja kalliimpaa. Koronavuoden jälkeen Suomi, kuten muukin maailma, otti huikean digiloikan. PUHEENVUORO Selkokielestä hyötyvät melkein kaikki
Myös oppilaan ohjaajat tarvitsevat lisäkoulutusta ja yhteistyötä toisen asteen kanssa. Myös maaseutuammattien oppisopimuskoulutus toisi virkeyttä maaseudulle. Opetuksen tulisi mielestäni lähteä siitä, että oppilasta ohjataan käyttämään omaa päätään ongelmien ratkaisemisessa. Siihen tarvitaan lisäpanostusta. Itse kävin 1970-luvulla lyhyen pedagogisen opettajakoulutuksen, joka korosti, että opetuksen tavoitteena on oppilaan sopeuttaminen yhteiskuntaan. Hän teki ensimmäisen pelinsä, myi sen ja jatkoi pelien tekemistä. Lisäksi olen työskennellyt teollisuudessa ja yrittäjänä. Opiskelijat olivat enimmäkseen parikymppisiä poikia, joilta toisen asteen koulutus puuttui. Se saattaisi kiinnosta nuoria, jotka ovat tottuneet käyttämään tietotekniikkaa ja sosiaalista mediaa. Yliopisto-opinnoissani tulin toisiin ajatuksiin. Tästä voi sanoa, että koulutus ei päässyt sotkemaan pojan ajatuksia ja ideaa. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Teoriaopiskelu voi olla myrkkyä OPPIVELVOLLISUUDEN LAAJENTAMISESSA tulisi ottaa paremmin huomioon ne nuoret, joille teoriapainotteinen opiskelu on myrkkyä. Kurssin jälkeen koulutusta olisi hyvä jatkaa vielä oppisopimuskoulutuksena tutkinnon saamiseksi. 1990-luvun laman aikaan järjestimme työvoimakoulutuksena 3–4 kuukauden mittaista ”ohjattu työharjoittelu” -työvoimakoulutusta. Tämä poika oli DNA-kaupan asiakaspalvelussa ja huomasi nettipelit. Toimin muun muassa 14 vuotta ammattikoulun nuorisoasteen opettajana ja viimeksi 17 vuotta aikuiskoulutusjohtajana. 65 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Teoriaa oli vain kaksi viikkoa: lähinnä tietotekniikan taitoja, työelämän pelisääntöjä ja motivointia. Pedagogisen koulutuksen vähyyttä olisi paikattava täydennyskoulutuksella pedagogisten perusasioiden hallintaan. LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Kun oppivelvollisuutta laajennetaan, kannattaisi mielestäni ”ohjatun työharjoittelun” kaltaista mallia kokeilla nuorille, joille teorian opiskelu on pakkopullaa. Opettajan tulisi löytää kaikista oppilaista jotain myönteistä sanottavaa. Ammatillisten oppilaitosten opettajat tarvitsevat myös täydennyskoulutusta haastavampien nuorten kohtaamiseen. Oppisopimuskoulutuksen laajentaminen voisi jo sinällään parantaa syrjäytyneiden nuorten tutkintomahdollisuuksia. Hyvä esimerkki on tuttavaperheemme poika, jolta unohtuivat keskiasteen opinnot. Esko Uusitalo KM/insinööri Äänekoski de_19082021_64.indd 65 11.8.2021 12.24. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Aktiivinen opettaja ja harjoittelija saivat yhdessä usein, lamasta huolimatta, puhuttua nuorukaiselle harjoittelupaikan yrityksestä. Kurssit, joilla oli pitkät teoriajaksot ja lyhyet työharjoittelujaksot, tuottivat huonomman tuloksen työhön sijoittumisessa. Tälläkin hetkellä avoimia työpaikkoja on metallialalla useissa paikkakuntamme yrityksissä, joihin oppisopimuskoulutuksella voisi vastata. Tarvetta on niin kokoonpanijoista kuin ohutlevysepista ja koneistajista. Ohjelmointi tulisi ottaa mukaan. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Harjoittelun aikana nuori sai aktiivisella toiminnallaan ja opettajan ohjaamana yrityksen tuntemaan hänet tarpeelliseksi ja harjoittelu päättyi usein työpaikan saamiseen. Monet heistä ovat saaneet lähinnä ammatillisen pohjakoulutuksen ja lyhyen opettajakoulutuksen. Hän ajatteli, että osaanhan minäkin tehdä tuollaisen. Nämä ajatukset ovat syntyneet vahvan kokemuksen pohjalta. Nyt hän on miljonääri, jonka peliyritys on Tukholman pörssissä. Teoriajakson aikana opiskelija ja opettaja etsivät opiskelijaa kiinnostavalta alalta sopivaa työharjoittelupaikkaa paikkakunnan yrityksistä
Voi olla, että on äänestetty innok kaasti monta kertaa, mutta oma ehdokas, jopa koko vaa liliitto, ei ole päässyt ”päätök sentekijöiden pöytiin”. Huomio on kohdistettava julkisen alan johtamisen ta son nostoon ja resurssiva lintoihin. Tämä vaatii roh keutta. Marxiin tutustuneet tietä vät, että kapitalistinen järjes telmä on kuolinkorinaansa asti (ja sen jälkeenkin) varsin isku kykyinen. Ehkä suurin syy äänioikeu den käyttämättä jättämiseen on kuitenkin se, että äänestäjä ei koe itsellään olevan min käänlaista vaikutusmahdolli suutta päätöksentekoon. Olosuhteiden tai kilpailevien ehdokkaiden syyttäminen hei kosta menestyksestä on veden kaatamista hanhen selkään. Poliittisesti oikealla lai dalla mennään tietysti vielä pidemälle. Kun itse olen hyvinvointi valtion kannattaja ja hylkään äärioikeiston markkinoiman ”hyvinvointiyhteiskunnan”, pidän ratkaisuna vasemmis toa, josta valtaosa kannattaa hyvinvointivaltiota, yhteis toiminnan lisäämistä. Äänestäjien syytteleminen ”kansalaisvelvollisuutensa” laiminlyömisestä on paha moka politiikan tekijöiltä. Ehdokkai den kohdalla vallitsisi sama tilanne, edellisissä vaaleissa eninten ääniä saanut olisi en simmäisenä ja muut seurai sivat perässä äänimääränsä mukaisessa järjestyksessä. Yhteiskunta ylläpitää ke räämillään verovaroilla ja tarvittaessa velkaa ottamalla yleisen hallinnon, sosiaali ja terveydenhuollon, koulutuk sen, liikenneinfran, lakien säätämisen ja soveltami sen, turvallisuuden ja yhdys kuntasuunnittelun perusra kenteet. Ongelmana vaaliliitoissa on ollut äänten keskittäminen. Markku J Kekäläinen Espoo Osmo Nieminen Lempäälä de_19082021_66.indd 66 11.8.2021 12.39. Omat koke mukset ja selviytymiskeinot painottuvat, ahkeruutta ko rostetaan, julkista tuhlausta paheksutaan. Tuntuu, että valistunut prag maattisuus on vallalla, jos halutaan välttää puoluepoli tiikkaa tai suorat lainaukset auktoriteeteilta. 66 Demokraatti Vasemmisto vaaliliitossa vaaleihin Yhteiskunnan roolia vähätellään Vasemmisto tuo häveliäästi esiin yhteis kunnan merki tystä yrittäjyydelle. Heillä olisi laajat oikeudet ajaa omia ta voitteitaan, kunhan pysyisivät ennalta tarkoin harkittujen, sovittujen tavoitteiden takana. Äänestäjien syytte leminen ”kansalais velvollisuutensa” laiminlyömisestä on paha moka. Keskustelut oppineiden ja merkittävät työurat tehnei den kaverieni kanssa osoit tavat, että eräänlaista neu vottomuutta on olemassa yritystoiminnan ja julkisen vallan suhteita käsiteltäessä. Kunnallisvaalit ovat ohi, ja on aika arvioida niissä sekä onnis tumisia että epäonnistumisia. Mutta haaveilu siitä, että kansan enemmistön olot paranisivat julkisten toimien alasajolla tai ulkoistamisella vie har haan ja ainakin vasemmis ton on se uskallettava sanoa. Uudet ehdokkaat, jotka olisi vat vaaliliittonsa jälkimmäi siä listalla, voitaisiin asettaa puolueensa haluamaan tai aakkosjärjestykseen. Siellä on yhä enemmän perinteisen etu ryhmäajattelun oheen tuotu friedmanilaista kaiken jul kisen toiminnan alasajon ja tästä uudesti syntyvän yri tysvetoisen, puhtaasti mark kinoiden ohjaaman yhteis kunnan ideologiaa. Sitä on mahdoton täysin torjua, mutta seuraavissa vaaleissa äänten keskittämisen ansiosta menestyneet ehdokkaat voitai siin asettaa jonon hännille. Nuo keskustelut ovat vah vistaneet ihmettelyäni siitä, miten häveliäästi myös va semmisto tuo esiin yhteis kunnan merkityksen perus tan luomisessa kaikelle toi minnalle, myös yrittäjyy delle. Myös yhteiskunnan osuutta puolustavien on hy väksyttävä se, että yhteis kunnan ylläpitämissä toi minnoissa on paljon leväpe räisyyttä, oman edun tavoit telua, tyhjäkäyntiä, kehitettä vää ja säästökohteita. Vaaliliiton sisällä olevat puolueet pitäisi erottaa toi sistaan, haluaahan moni an taa oman äänensä ensisijai sesti puolueelle tai valitsija miesyhdistykselle. Myös kodin tapakulttuuri vaikuttaa asiaan. Sitä ei pidä ”demo kraattistenkaan” vaalien yh teydessä turhaan aliarvioida. Tuotekehityksen ja markkinoinnin aloilla on jul kinen apu usein ratkaisevaa. Helposti sattuu asioita, jotka hankaloittavat äänestämistä. Käytän nöllisintä olisi mielestäni puolueiden asettaminen suu ruusjärjestykseen. Edellä mainitusta huoli matta poliittisessa keskuste lussa myös vasemmisto ja eri tyisesti keskusta, huolimatta varhaisesta taustastaan koko maaseutuväestön edustajana, käsittelee yrittystoimintaa ikäänkuin irrallisena itsenäi senä alueena, jota noiden pe ruspalvelujen lisäksi on aivan erityisesti tuettava. Jos huoltajat eivät koe äänestämistä yhtenä omiin asioihin vaikuttamis keinona, siirtyy välinpitämät tömyys helposti jälkeläisiin. Mallissani yhdessä sovittui hin keskeisiin tavoitteisiin si toutuneet ehdokkaat muodos taisivat vaaliliiton
Kun työn tekijä saa valita itselleen so pivan työajan rytmin, jokai seen vuorokauden aikaan löytyy tekijänsä. Työväen luokka joutui entistä enem män ahdinkoon, ja työttö myys lisääntyi. Muutos olisi tervetullut ikääntyvälle Suomelle. Voisimme aloittaa useasti ehdottamallani koeprojektilla, joka koskisi kaupan ja hoito alan työntekijöitä. LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Ulla Grünstein suunnittelija Helsinki Henrik Carlberg Valtiotieteen maisteri Hämeenlinna de_19082021_66.indd 67 11.8.2021 12.39. Suo men BKT on 200 miljardia euroa. Ei ole ihme, että velkataakkamme kasvaa miljarditolkulla. Hyötyvinä tahoina ovat tässä tapauksessa: työntekijä, perhe, työnantaja, asiakas, talouselämä, kansanterveys, liikenne, matkailu, työllisty minen, kaikki palvelut. Lyhyempi työaika tulisi kuitenkin toteuttaa lyhyem pänä työpäivänä, ei työviik kona. Opiskelunkin ohella on mahdollista ajoit tain tehdä neljän tunnin työpäivää. Hinta on kuitenkin vain puolet köyhän Suomen suunnittelemasta hankin nasta. 67 Demokraatti Kun emme paremmasta tiedä Ollapa sveitsiläinen! Jalkapallohuliganismin juuret Sveitsin bruttokansantuote on 600 miljardia euroa. Yritys taas toimisi 12 tunnin päivissä il man ylityökuluja. Sama ilmiö on huomat tavissa Amerikan ghetoissa mustien jengisodissa ja pää kaupunkiseudun maahan muuton kansoittamissa lä hiöissä, joissa nuoret rasistit purkavat vihaansa ”väärän värisiin” ihmisiin. Myös stressi ja pois saolot vähenevät, viihtyvyys paranee, kilpailukyky kasvaa, kohtaantoongelma poistuu ja eläkeikä kohoaa. Eläkeikä pitenee kummastakin päästä. Tästä valtamedia vaikeni. Ainoa lohtu näille deprivoituneille ih misille vailla huomispäivää on olut ja jalkapallo. Sveitsi hankki 34 hyökkäys hävittäjää. Ratkaisu on oikea vain, kun se on parhaaksi kai kille. Asukaskohtainen BKT on Sveitsissä 73 000 euroa ja Suomessa se on 36 000 euroa. Tämä to teutuu parhaiten 2 x 6 tunnin työajalla kello 7–13 ja 13–19. Niukin mahdollinen enem mistö 50,1 prosenttia kan natti hävittäjien hankintaa Sveitsissä. Sil loin yrityksiä yksityistettiin ja ajettiin raakaa kapitalis mia Britanniaan. Se ratkaisee yhdellä kertaa nykyisen hoita japulan sekä työllisyysprosen tin noston ja antaa perustan uuden elämäntavan arvioin nille, ammattiliittojen kanssa. Sveitsissä asiasta jär jestettiin kansanäänestys. Väkivaltai suus on globaali ilmiö, joka ilmenee eri maissa eri tavalla. Kimmo Hotulainen Hanko Huliganismi pahentui Bri tanniassa oikeistolaisen pää ministerin Margaret Thatcherin 10vuotisella valta kaudella 1980luvulla. Tästä seu raa lisähyötyjä työtilojen ja investointikulujen pienen tyessä. Moni etu putoaa pois, jos työviikkoa lyhennetään. On hienoa, että Islanti on nosta nut aiheen kokeilun tasolle. Olen kirjoittanut kuuden tunnin työpäivästä vuosia – kutsun muutosta työaikare formiksi. Jalka pallohuliganismin kautta he saavat purkaa aggressioitaan ja tavallaan puhdistaa omaa mieltään. Työntekijä voisi siten valita työaikansa oman kronotyyp pinsä mukaisesti. Kronotyy pin huomiointi on tutkimus ten mukaan paljon tärkeäm pää kuin aikaisemmin on ymmärretty. Kolmi vuorotyö keventyy kuuden tunnin jaksoiksi. Ei ole mikään ihme, että palkansaajan veroprosentti lä hentelee 50 prosenttia. Kenen valitsema on se päättäjäjoukko, joka meitä viilaa näin törkeästi linssiin. Suomessa kansalta ei ole kysytty, eikä asiaa otettu esille kaksissa viimeisim missä eduskuntavaaleissa. Elämä tapahtuu nyt 24/7, siksi palvelujenkin tulee toi mia kellon ympäri. Kuu den tunnin työaika auttaa jaksamaan pitempään, ja myöhemmin neljä tuntia eli 3 x 4 tunnin työvuorot toi mivat hyvin. Suomi on pyytänyt tarjouksia 64 hyökkäyshävit täjästä. Lyhyempi työaika on nous sut keskusteluihin Islannin työaikakokeilun jälkeen, sitä kommentoivat myös Työter veyslaitoksen tutkimuspro fessori Mikko Härmä ja Helsingin yliopiston julkis talouden professori Roope Uusitalo (SK 28/2021)
Digitaalisten palveluiden merkitys median käytössä kasvaa, mutta samalla tvja radiokanavat ovat lähivuosina kuitenkin edelleen merkittäviä erityisesti varttuneessa aikuisväestössä. Paikallisen sopimisen pitää olla työnantajan yksipuolisen sanelemisen sijaan oikeaa sopimista, jossa sekä työntekijät että työnantajat ovat yhdenvertaisessa neuvotteluasemassa. Metsäja Teknologiateollisuuden päätökset pikemminkin sulkevat ulos päätöksenteosta heidät, joille ay-liike on tarjonnut mahdollisuuden vaikuttaa. Pohjois-Suomen Demarinuoret tuomitsee Teknologiateollisuuden pyrkimykset romuttaa suomalaista sopimusyhteiskuntaa. Metsäja Teknologiateollisuuden linjaukset ovat täysin poikkeavat siitä, mitä maailmalla nyt toivotaan. 68 Demokraatti MIELIPIDE LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Yle palvelee kaikkia suomalaisia Riitta Marttinen harmitteli kirjoituksessaan, ettei monella ole välineitä ja osaamista hyödyntää tämän päivän mediavälineitä (Demokraatti 27.5.). Strategiansa mukaan Yle painottaa digitaalista julkaisemista jatkuvasti enemmän. Ay-liikkeen mahdollisuuksia vaikuttaa tulisi ennemminkin vahvistaa, jos haluamme todella lisätä yksilöiden mahdollisuuksia vaikuttaa ja kehittää paikallista sopimista. Ylen tavoitteena on olla kaikille yhteinen ja jokaiselle oma. Tämä pätee myös siihen, millä tavoin suomalaiset Ylen sisältöjä kulut tavat. Maija Mietala Pohjois-Suomen Demarinuorten puheenjohtaja Janne-Pekka Niemimäki Pohjois-Suomen Demarinuorten järjestösihteeri Johan Aaltonen tv-päällikkö, Yle Tanja Iikkanen Yle Areenan päällikkö, Yle de_19082021_68.indd 68 11.8.2021 12.45. Tavoitteena on, että 70 prosenttia työntekijöistä EU-maissa olisi tulevaisuudessa työehtosopimusten piirissä. Vahva ayliike, ansiosidonnainen työttömyysturva ja sopimisen kulttuuri työmarkkinaosapuolten välillä ovat tarjonneet talouden häiriöiltä turvaa luoneen kokonaisuuden. Se on myös tehtävämme. Se on taannut vakaan yhteiskunnan, jossa työ on taannut tekijälleen riittävän elannon. Sopimusyhteiskunnan romuttaminen ei palvele ketään Kovimman iskun työnantajaleirin ideologisesta valinnasta kantavat nuoret vasta valmistuneet. Tv-kanavilla nähdään laadukasta sisältöä, ja niin on jatkossakin, ja samalla panostamme Yle Areenaan. Ay-liikkeen sulkeminen työehtosopimusneuvottelujen ulkopuolelle ei paranna kenenkään mahdollisuuksia parempien työehtojen neuvottelemiseen, eikä se tuo ennustettavuutta työmarkkinoille tai vahvista yksilönvapauksia. Sopimusyhteiskunta näytti voimansa koronaepidemian alkuvaiheessa, jolloin työmarkkinaosapuolet sopivat muun muassa väliaikaisesti työehtojen joustoista irtisanomisten välttämiseksi. Pohjois-Suomen Demarinuoret pitääkin tärkeänä, että yrityskohtaisen sopimisen lisääntyessä työlainsäädäntöä kehitetään suojelemaan työntekijöitä, sopimusoikeutta ja minimityöehtoja. Metsäteollisuuden jalanjälkiä seuraavan Teknologiateollisuuden irtiotto yleissitovista työehtosopimuksista tulee johtamaan työehtojen ja palkkojen eriytymiseen. Näin mahdollisimman monella suomalaisella on mahdollisuus löytää oma tapansa Ylen sisältöjen kuluttamiseen. Komission mukaan työmarkkinaosapuolten neuvottelemat alakohtaiset työehdot ovat osoittautuneet tehokkaimmiksi keinoiksi vähimmäispalkkojen kehittämisessä. Kovimman iskun työnantajaleirin ideologisesta valinnasta kantavat erityisesti nuoret vastavalmistuneet, joiden tulee ensimmäistä työpaikkaa hakiessaan pystyä neuvottelemaan oma palkkansa, työaikansa, lomakorvauksensa ja monet muut asiat. Ikävä kyllä vastaava yhteen hiileen puhaltaminen ei vaikuta kelpaavan enää työnantajaleirille. Suomi on ollut vuosikymmeniä edelläkävijä markkinatalouden ja vähimmäistoimeentulon yhdistämisessä sopimusyhteiskunnan avulla toimivaksi kokonaisuudeksi. Samalla kehitämme myös perinteisiä kanaviamme. Yle haluaa palvella siis kaikkia suomalaisia. Se on ikävä kuulla, mutta onneksi Yle tarjoaa monipuolista sisältöä myös perinteisissä tvja radiovastaanottimissa. Esimerkiksi Euroopan komissio on julkaissut ehdotuksensa Euroopan unionin minimipalkkadirektiivistä, jolla komissio sitoo EUmaat vähimmäispalkkojen riittävyyden kehittämiseen omien kansallisten toimien avulla. Sopimusyhteiskunta on tärkeä osa suomalaista hyvinvointivaltiota, eikä sen romuttaminen palvele kenenkään etua
Me tarvitsemme kuitenkin myös teoriaa. Sanalla sanoen: liike ymmärsi, että todellisuus on otettava haltuun, jotta sitä voitaisiin muuttaa. Vaikka liikkeen sisällä tehdään jonkin verran tutkimusta, puuttuu siitä tarpeellinen kriittisyys – ja sitä puuttuu valitettavan paljon. Liike otti kohtalon omiin käsiinsä. Porvarillinen käsitys tuotantosuhteista ikuisina ja muuttumattomina jouti myös romukoppaan. Esimerkiksi ajatus työstä on muuttunut historiallisesti hyvin paljon, vaikka meille se esitetään perin mutkattomasti. Vanha työväenliike ymmärsikin, että kaikki ylhäältä annetut totuudet eivät välttämättä ole tosia. Se pystyi osoittamaan todellisen tulipesän talouden koneistossa. Se päätyy vastaamaan toisaalta annettuihin kysymyksiin, vaikka sen tulisi muotoilla niitä itse. Sosialidemokratian tulisi suhtautua kriittisesti totuutena tai muuten vain äärimmäisellä varmuudella esitettyihin asioihin. Kyllä, sitä harmaata ja ikävää filosofista länkytystä, jota ei pysty yhtä mutkattomasti pyöräyttämään suustaan kuten sanoja: vapaus, veljeys, tasa-arvo ja niin edelleen. Mitä jos havainto ei käykään niin kuvitellun mutkattomasti yksiin suhteessa asian todelliseen luonteeseen. Kyse on liikkeen sielusta. Ainoa vaihtoehto ei voi olla noudattaa toisaalta annettuja koordinaatteja. Sosialidemokraattisessa liikkeessä rakastetaan puhua arvoista. Onhan palkkatyö käsitteenä ammuttu täyteen Joonas Honkimaa Kouvola de_19082021_68.indd 69 11.8.2021 12.45. Sitä me kuitenkin juuri nyt tarvitsemme. Harvoin vaikutusta saa tehtyä edes puoluetovereihin, vaikka miten haluaisi päteä ja toivoa paluuta aikoihin, jolloin asioita pureskeltiin tosissaan. Ne ovat yhteiskunnallisia hahmoja, jotka täytyy tuottaa tavalla tai toisella. Totta on, ettei vaaliteltoilla teorialla tehdä vaikutusta. Ehkäpä siksi arvoista puhuminen onkin niin suosittua. Helppoa, vaan myös valitettavan paljon aatetta vailla. Tämä kriittisyys tuntuu valitettavasti loistavan poissaolollaan tänä päivänä. On helppo osoittaa, että työvoima esiintyy yhteiskunnassa tavarana, mutta kysymys siitä, miten työvoima alkaa esiintyä tavarana on jo paljolti mielenkiintoisempi. Nimenomaan teoria nosti työväenliikkeen tietoisuuden sellaiselle tasolle, että se pystyi murtautumaan irti porvariston ”isällisestä” otteesta. Se pystyi erittelemään yhteiskunnallisia oloja tieteellisesti ja osoittamaan porvarillisen ajattelun rajat. Hallitseehan ihmiseloa monenmoiset ideologiset haamut, kaikenlaista ideologista, suorastaan teologista sisältöä, jonka useimmat ihmiset ottavat vastaan sellaisenaan. Puolueen ja sitä lähellä olevien koulutuksellisten järjestöjen pitäisikin kiinnittää tähän asiaan enemmän huomiota. Niissä saattoi havaita ikävästi tietyn luokan edut. Kun puhuu maailmasta tarpeeksi ylimalkaisesti, voi tarvittaessa aina säätää sanojaan. Joskus olisi hyvä miettiä hetki ennen kuin alkaa tehdä. Mikäli edellä esittämäni kuulostaa oudolta, alleviivaa se vain sitä, että työväenliike on unohtanut oman teoriansa. Kuten vanha viisaus kuuluu, eihän tiedettäkään tarvittaisi, jos kohde paljastaisi itsestään kaiken vain sitä vilkaisemalla. Eikö esimerkiksi työvoima käsitteenä syntynyt pitkälti Ranskan vallankumouksellisessa tuoksinnassa. Silti uskon, että ilman teoriaa on yhteinen aatteemme talo tavattoman kolkko ja sen vähäinen väki vailla voimia luoda mitään todellista muutosta. Hieman vähemmän kierrellen: sosialidemokratialla aatteena ei ole mitään merkitystä ilman teoriaa. Annanpa vielä yhden esimerkin palaten jo esiin nosjoiden purkaminen on olennainen osa teoreettista työtä. Tämä näet vie meidät tuotannon todellisuuden äärelle, jossa ei enää vallitsekaan vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Toisaalta, eihän työläinen synny maasta kuin vilja tai porvari puusta kuin hedelmä. Se vie meidät niin sanotun alkuperäisen kasautumisen äärelle, joka ei ole vain historiallinen seikka vaan jatkuva prosessi, joka uudistaa ja luo työläisen sekä ylläpitää pääomaa yhteiskunnallisena suhteena. sa nyt. Syntyi siis yleinen käsite, jolla otettiin haltuun niin sanottua tilatonta väestöä. Antaa niille sopivasti tilanteesta riippuen mitä erityisempiä sisältöjä ja silti väittää puhuvansa yhdestä ja samasta käsitteestä. Mitä jos asioiden takana piilee jotain muuta. Politiikkaa voidaan toki tehdä ilman teoriaakin, mutta lopputulos on sen mukainen. Mikä siis on teoreettisen osaamisen tilanne puolueestamaani työvoiman käsitteeseen. Toivottavasti en loukkaa ketään, mutta harvemmin riittää se, että osaa selittää, mitä jokin tekee, vaan pitäisi osata selittää myös, miten tuo jokin ensinnäkin tulee tähän maailmaan jotain tekemään. 69 Demokraatti Työväenliike on unohtanut oman teoriansa Ilman teoriaa on yhteinen aatteemme talo kolkko
de_19082021_70.indd 70 12.8.2021 11.10. Ahlgrén hankki itselleen laajan ja monipuolisen taidekoulutuksen. Hän opetti paitsi taidekouluissa, esimerkiksi Suomen taideakatemian koulussa, myös Tampereen Teknillisessä korkeakoulussa. Hän sommitteli teoksensa tukevasti ja vältti kaikenlaisia rönsyjä. Ahl grén pitäytyi abstraktiossa. Karkun rukoushuoneen alttaritatulu, Heinolan seminaarin ja Kuopion kaupunginteatterin seinämaalaukset sekä Kainuun keskusammattikoulun, Aamulehden, Joutsenon kirkon ja Savonlinnan tuomiokirkon lasimaalaukset. Myös taidepolitiikassa Lauri Ahlgrén teki merkittävän uran. Tosin hänen taiteensa ei kaikkein vapaamuotoisinta ollutkaan. Ryhmä piti ensimmäisen näyttelynsä 1962 ja järjesti niitä sekä kotimaassa että ulkomailla vuosikymmenen lopulle saakka. Lopuksi Ahlgrén totesi: ”Taiteilijan ei kannattaisi opettaa liikaa. Hänen tuotantoonsa kuuluu myös monia julkisia teoksia, seinämaalauksia ja lasimaalauksiakin. Tuolloin elettiin taiteen kannalta tärkeitä vuosia. Joskus mukana on enemmän tai vähemmän vahva liikkeen vaikutelma. Toki abstraktit, usein orgaaniset muodot säilyivät teoksissa aina viime vuosiin saakka. Ahlgrén oli sen perustamisessa keskeisesti mukana. Siinä omakin tekeminen muuttuu huonoksi.” Pohdin noita sanoja vieläkin. Taidepiireissä Ahlgrén tiedettiin sosialidemokraatiksi. Hän toimi Taide-lehden päätoimittajana sen muutoksen vuodet 1966–71. Porukkaan kuului muitakin merkittäviä taiteilijoita, kuten Ahti Lavonen, Laila Pullinen, Jaakko Sievänen ja Kain Tapper vain muutaman mainitakseni. Joukko taiteilijoita perusti informalismin ilosanomaa levittämään Maaliskuun ryhmän. Sen jälkeen olivat vuorossa valtion taideteostoimikunnan ja kuvataidetoimikunnan jäsenyys. Niille on ominaista vahva sommittelu, hallittu värinkäyttö ja tekninen osaaminen. Hän oli kuollessaan 91-vuotias, syntynyt Karkussa 4.9.1929. Apurahajärjestelmää kehitettiin parhaillaan ja samoin yritettiin parantaa työskentelyedellytyksiä ja uudistaa koulutusta. Itse hän piti grafiikkaa yhtä tärkeänä kuin maalaustakin, ja se kulki aina mukana hänen taiteessaan. Kaikissa näissä hankkeissa Ahlgrén oli keskeisesti mukana. Maaliskuulaisten näyttelyistä tuli vähitellen dokumentti siitä, kuinka monet ryhmän jäsenet palasivat varsin pian figuuriin ja esittävään ilmaisuun. 70 Demokraatti KUOLLUT Arvostettu taiteilija ja taidepoliitikko TAIDEMAALARI JA -GRAAFIKKO , professori Lauri Ahlgrén kuoli 23.7. Se tuotiin näyttävästi esiin Venetsian biennaalissa vuonna 1960. Ahlgrén kuului niihin suomalaisiin taitelijoihin, jotka innostuivat informalismista eli vapaamuotoisessta abstraktista ilmaisusta. Häntä kuitenkin arvostettiin yli puoluerajojen juuri asiallisuuden ja asiantuntemuksen vuoksi. Taiteen keskustoimikunnan puheenjohtajanakin hän ehti toimia. Taideopettajanakin Ahlgrén toimi. Taisimme päätyä siihen, että on. Hän opiskeli 1950-luvun alussa sekä Suomen taideakatemian koulussa että Vapaassa Taidekoulussa, myöhemmin hän perehtyi taidegrafiikkaan maineikkaalla Aukusti Tuhkan työhuoneella, joka oli myös alan merkittävä koulu. Grafiikassaan Ahlgrén käsitteli maalaustensa teemoja. Kerran tavatessamme Lauri Ahlgrénin kanssa joskus 1990-luvun puolivälissä keskustelimme siitä, onko meillä jo liikaa taideopetusta. Värin käyttökin oli aina harkitttua. Seppo Heiskanen Kari Hulkko Lauri Ahlgrén. Ahlgrén piti lukuisia nättelyitä sekä kotimaassa että ulkomailla
Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Pekka Nurminen yksikön päällikkö, Euroopan parlamentti, Bryssel, Belgia 25.8. – Yleisesti rohkaisemme työpaikkoja ottamaan koronaexit-suunnitelmissa aikalisän, Koivula kertoo. A. Ehdotettu aikalisä kannattaa Työterveyslaitoksen mukaan hyödyntää sen sopimiseen, millaisilla pelisäännöillä työpaikoille palataan. Perjantaisin klo 10–11 Kuusikummun kuntosalilla. Lähityössä on pidettävä kiinni jo sovituista suojautumistoimenpiteistä. Etätyötä kannattaa Koivulan mukaan jatkaa monissa organisaatioissa. 71 Demokraatti Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Fagerholmin rahastoon Maarit Feldt-Ranta -palkinnon kartuttamiseen tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Anders Björklöf. Mahdolliset onnittelut voi ohjata K. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. 70 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät Anders Björklöf VTK, eläkeläinen, Helsinki 19.8. Fagerholms fond för att finansiera Maarit Feldt-Ranta -priset, konto FI85 1521 3000 0060 09, som information: Anders Björklöf. Eventuella gratulationer kan man rikta till K. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Kansan Sivistysrahaston apurahat ovat haettavana elokuussa APURAHAT POHJANMAA • Wanhojen toverien kuntopiiri on aloittanut toimintansa. Hän ehdottaakin työyhteisöissä vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa rakentavaa vuoropuhelua rokotuksista ja työjärjestelyistä. Työterveyslaitoksen pääjohtajan Antti Koivulan mukaan ihmiset ovat työpaikoilla eri asemassa, koska kaikki eivät ole saaneet vielä toista rokotusannosta. – Joustavan työn käytänteitä kannattaa linjata työpaikka-, tiimi-, ja yksilötasolla, kertoo Työterveyslaitoksen TYÖ2030-ohjelmajohtaja Sanna Kulmala tiedotteessa. – Joskus työnantaja voi joutua pohtimaan riskinarvioinnin yhteydessä, voiko osoittaa työtehtävään mahdollisesti rokottamatonta työntekijää, joka on riskissä sairastua tai tartuttaa laajasti muita. Koivulan mielestä tieto rokotuksesta on terveystieto, jota ei ole pakko kertoa. A. Nämä ovat kuitenkin osin myös perustuslaillisia kysymyksiä, Koivula kertoo tiedotteessa. Tervetuloa uudet ja vanhat kuntoilijat. Työterveyslaitoksen mukaan työpaikoilla onkin tärkeää hyödyntää yhä kaikkia suojautumiskeinoja, kuten turvavälejä ja kasvomaskeja. Vielä pitää olla tarkkana Työpaikkojen on syytä edetä koronan jälkeisissä suunnitelmissaan syksyllä maltillisesti ja riskiarvioiden kautta, kehottaa Työterveyslaitos tiedotteessaan. Teksti Demokraatti de_19082021_70.indd 71 12.8.2021 11.10. Kuusitie 20 Kokkola
Nimi: Osoite: de_19082021_72.indd 72 11.8.2021 13.03. 72 Demokraatti RISTIKKO 14/2021 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Vesipääskyjen touhuja on hauska seurata. Touhu näyttää siltä kuin lintuparat olisivat eksyksissä, nimittäin ne vaihtavat suuntaansa tiuhaan. Kameran sulkimet säksättävät, ja kuvaajien suista karkaa ihastuneita huokauksia, kun parivaljakko ui vielä lähemmäksi. Harvinaisena lajia tavataan Kainuussa, Suomenselällä ja Perämeren rannikolla. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Tia Parviainen Jyväskylästä. Pienet ja sirot, noin punatulkun kokoiset vesipääskyt ovat usein melko pelottomia. Ne eivät etsi ruokaansa muiden kahlaajien tavoin kahlaten, vaan ne uivat. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 76 24 85 31 9 31 46 97 58 2 85 91 23 67 4 18 39 42 76 5 49 67 51 82 3 27 53 68 49 1 62 85 39 14 7 54 12 76 93 8 93 78 14 25 6 RISTIKON 12/2021 RATKAISU 24.6. Vesipääsky talvehtii avomerellä, Arabian niemimaan edustan ulapoilla. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. ais ud ok u. Eivät ne nytkään ole moksiskaan, vaikka kokonainen kööri kuvaajia laskeutuu jyrkkää tienpiennarta rannan tuntumaan. Huomaamme iloksemme, että Basijávri on tänään useamman vesipääskyn lounaspaikka. Vesipääsky pesii Lapissa tuntureiden ja tundran kosteikoissa. Pari niistä hyörii aivan läheisen rannan tuntumassa ruokaa etsimässä. TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi de_19082021_72.indd 73 11.8.2021 13.04. Vesipääsky nimittäin synnyttää kuvioillaan pyörteitä, jotka nostavat hyönteisiä ja niiden toukkia nokan ulottuville. Uinti on nykivää poukkoilua, mutta vikkelä pyöriminen ja hyöriminen on silti kaikkea muuta kuin eksynyttä haahuilua. co m 6 5 1 2 8 5 9 2 6 8 3 2 5 7 8 2 3 6 9 8 4 5 7 9 1 S A M O S A M A R A I I S K U R I D A N T E A S A S A N S A S A T I U T I K I T E L T A N A K K A A I A S N A I N L I M E S A L I A O M M E L T E N O U U T A T A S A U M A U N I K K O O O T S I K K O U P S E E R I I T A L O T A M A R A I S A K T T I U K U N A T A T O V E Z O R R O O S A T A R A M I I E A S S A R R O V A A N T O M U S A I R A S A N T E R O L E I T U I R O N I A O I N A S H E S S E L O L A A N I O N I A L A I N A J A T A R S K A T I L M A T V A R I L A A K I O T U U M O R I I A T A K I S A K iikaroimme lintuharrastajien porukalla Karigasniementieltä järvelle. Lajin pesimäkannaksi on Suomessa arvioitu 7 000–9 000 paria
Aloitin kirjan jouluna ja sain sen luettua pari viikkoa vapun jälkeen. Päätaloa joutuu lukemaan sellaisella päättäväisellä asenteella että ”minä luen tämän loppuun, kun kerran olen tämän aloittanut”. Pokkareita painavampien kirjojen lukeminen sängyssä ennen nukkumaanmenoa on silkka mahdottomuus. Ei sellaista jaksa pitää käsissään. Kaunis kertomus, jota on ihana alkaa lukea sote-lain jälkeen. Päähenkilönä on miehensä pahoinpitelemä iranilainen nainen, joka suunnittelee pakoa lapsensa kanssa. Niiden sisältämä tieto on tätä päivää eikä sellaista, mitä tulee yliopistolla kymmenen vuotta sitten tehdyn tutkimuksen perusteella. Se on kirja, joka on luettava keittiön pöydän ääressä. Ne gradut, joita ei ole tehty viittä vuotta, vaan päämäärätietoisesti parin vuoden sisällä, ovat kullanarvoista kamaa meille. Soljuvaa arkikieltä. Elena Ferrante: Napoli-sarja Ayad Akhtar: Appelsiininkuorten katu Rutger Bregman: Hyvän historia Kirja kertoo kahden tytön ystävyyden vaiheista sodan jälkeisessä Napolissa ja naisten aseman parantumisesta Italiassa. Sellaisia graduja luen tosi paljon ja mielelläni. En voi myöskään mennä sanomaan, että soo soo. Luen myös hyviä, tuoreita graduja. Luen ihmiskirjoja ja paljon eri kulttuureista olevia kirjoja. Kirja kertoo kulttuurista, jossa naisen asema on aivan eri kuin Pohjoismaissa. En myöskään jaksa lukea mitään murrekirjoja. Kovakantinen, 380-sivuinen eepos, jolla on painoa. Tietokirja, jossa ihmisen inhottavuus ja ahneus on käännetty niin, että itse asiassa kaikesta siitä voikin koitua hyvää. Paljon rankempaa luettavaa kuin vaikkapa Marxin Pääoma. Saimme kaikki Superilta joululahjaksi kirjan Hyvän historia. de_19082021_74.indd 74 12.8.2021 11.39. Kirja kertoo, miksi siinä kulttuurissa naimisiinmeno on niin tärkeää ja miksi perheen rooli yhteiskunnassa on niin tärkeä. Päätalon lukeminen on tahtokysymys ja rankkaa hommaa. Tekstin ei tarvitse olla selkosuomea vaan puhuttua suomea. Kotimaisista kirjailijoista Alpo Ruuthin kerrontatyyli on sellaista, mistä eniten pidän. On hienoa, että murrekirjoja on, mutta not for me. Suomessa aina sanotaan, että ”maassa maan tavalla”. Kun lukee ihan eri kulttuureista olevia kirjoja, tajuaa, että ei niitä asioita voi koskaan ajatella ja arvottaa samalla tavalla kuin jos ne tapahtuisivat Suomessa. Kirjan sanoma on, että veemäisimmäinkin ihmisen ajatusmaailmasta voi löytyä jotain arvokasta. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Luen kaikkien ay-tyyppien tapaan valtavasti kaikenlaisia asetuksia ja säädöksiä sekä luonnoksia niistä. Johtuu ehkä siitä, että olen umpihelsinkiläinen monessakin polvessa. En kyllä lue stadinkaan murteella tehtyjä kirjoja. En lue kirjoja, joissa kiroillaan koko ajan. Eri kulttuureihin on muodostunut erilaiset tavat. Ei mikään Päätalo, joka kertoo leivästä viisi sivua. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Murrekirjat eivät sykähdytä SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on soljuvan arkikielen ystävä
Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma de_19082021_002.indd 1 9.8.2021 14.44. Eero Heinäluoma, MEP KESKUSTELEMASSA: eeroheinaluoma.fi ALUEVAALIT 23.1.2022 Ennakkoäänestys 12.-18.1.2022 Pyydä tarjous! sari.ojala@demokraatti. Kimmo Kiljunen, kansanedustaja . sähköpostilla: ailahppaakko@gmail.com Tilaisuudessa keittoja kahvitarjoilu. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. klo 12:00–15:00 Ravintola Juttutuvassa (Säästöpankinranta 6, Helsinki) . Kerro tavoitteistasi äänestäjille Ilmoittamalla Demokraatin aikakauslehdessä ja verkkosivuilla olet mukana yli 150 000 lukuhetkessä viikoittain. Eveliina Heinäluoma, kansanedustaja . www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Hyvä aluevaaliehdokas, Suomen ensimmäiset aluevaalit ovat jo nurkan takana. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 23.8. Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä S&D Tilaisuuden järjestää MEP Eero Heinäluoma Seminaari: Euroopan tulevaisuus sunnuntaina 5.9. Tytti Tuppurainen, Eurooppaministeri
PAL.VKO 2021-35 00 74 43 -2 11 4 XXX xxx DOKUMENTTI Työuupumuksen äärellä UUSI AIKA Työelämän uusi pelikenttä 19.8.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 14 /2 1 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 21 / 19 . elo ku ut a TEEMA: Petoja vihataan, mutta niiden kanssa voi elää rinnakkain. Susi de_19082021_001.indd 1 11.8.2021 11.29