Demokraatti 2.11.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 Raha haisee Wrightit ja heidän lintunsa Suomi säästettiin YK:n kakkosriviin EU:n ydin opetti nuoria vaikuttajia Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi POLITIIKKA . 31. 10 LIIKE . MARRASKUUTA 2017 N0 44 Perhearvojen puolustaja RAISA CACCIATORE . . 24 POLITIIKKA . Hinta 3 € 2. 20 KULTTUURI . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
MARRASKUUTA 2017 Lehdessä 17 Liike 31 Kulttuuri 23 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Ville Skinnari. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. www.paperiliitto.fi Mitä välii! Sote tai maakuntamalli! Minä sen kuitenkin maksan! 6 Raha haisee sote-sopassa 8 Uutiskertaus: Niinistö tuli mukaan presidenttipeliin 10 Suomen menetetty maine 12 Myanmarin raaka etninen puhdistus 14 Lobbari luottaa avoimuuteen 16 Demograafi: Suomi on maailman mikkihiiri-kieliä 17 Oulun valtuutetut tanssin pyörteissä 18 Valtuustokierros: Loppi 19 Nosteessa: Eveliina Heinäluoma 20 Yhteiskuntakoulu EU:n ytimessä 22 Salmiakkia 23 Kunnon unet laihduttavat 24 Olipa kerran minä: Raisa Cacciatore 28 Ekovinkki 29 Kasvot peilissä: Antti Alaja 31 Lintuja, asetelmia ja aplikaatioita 33 Elokuvat 34 Laatunen: miljoonan euron mies 36 Kirjavisa 37 Demokraatti 100 vuotta sitten 38 Peltsi 39 Mielipiteet 42 Suomalainen demari 43 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Horoskooppi, Närästäjä, Radio. Viikon valinta Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. 2 2. 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Raisa Cacciatoren kanssa Kannen kuva: Emilie Uggla Kehitysapusääs töt tulivat kalliiksi Suomen maineelle
Se, miten mummot, papat ja perheet ovat kaukalon laidalla. Tämän työn suurimpia haasteita on, miten tyhjentää pääkoppa ja olla jatkuvasti parhaimmillaan. Fanit. Brittiläinen fanikulttuuri on uskomaton. Joku suomalainen. Siis suomeksi munareita. Ei tule kiekkoa munille, mutta välillä joku koukkailee eri suunnista. Hakemalla vastapainoa omaan työhön. Tämä on paha. Olin pitkään aluekehitysjohtajana keskustan ydinmailla. Minkä puolueen jäsenkirja, jos ei SDP:n. Siinä minulla on entisenä urheilijana petrattavaa. Ihannelahtelaisnainen on koomikko, näyttelijä D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Juha Sipilä Sauli Niinistö Pirjo Heikkilä. Se on perusperiaate, joka on tässä työssä hyvä muistaa. Mutta jos pitää nykypuolueista valita, niin varmasti se ei se olisi. Paras iskurepliikkisi vaaliteltalla. 3 2. Ja koska vaimo tulee Nivalasta, Kyösti Kallion kotipitäjästä, vastauksen varmaan pitäisi olla keskusta. Se on vain synonyymi maakuntamallille ja viehe kokoomukselle. Monenlaisia iskurepliikkejä tulee toisestakin suunnasta. Sopii. Arvostan häntä tosi paljon. Minä sinulle vielä draaman näytän. Mikä on poliittinen voimaeläimesi. Mikä oli parasta brittikiekkoilijan elämässä. Tarvitseeko ex-SM-ki ekkoilija politiikassa alasuojaa. Hän tuo erinomaisesti Lahtea esiin. Kun tuo sotekaan ei oikein mene putkeen, ei ole edes löytänyt putkenpäätä. Mitä, höh. Sote. Odota vaan, mitä vaaleihin on suunnitteilla. Olisiko se karhu. Enemmin vastustan vääriä asioita kuin ihmisiä. Olen iso ja välillä ehkä vähän kömpelökin liikkeissäni, mutta aika kestävä ja vahva. Hieman pelottaa teidän suunnitelmienne odottelu. Jos Lahti olisi nainen, kuka hän olisi. Kuinka pidät huolta mielenterveydestäsi. Vähän draamantajua, hei. Siinä lojaalisuudessa on monella suomalaisella opittavaa. Ikävintä on, jos joku koukkaa takaapäin, se sattuu eniten. JOHANNES IJÄS KUULUMISIA KENTILTÄ ”Ajetaan oikeasti äijää” Kansanedustaja Ville Skinnari (sd.), mikä meno. Mikäs noottikriisejä tilaava Kekkonen sinusta on tullut. Jokaisen demarinkin olisi hyvä edes kokeilla pienyrittäjyyttä, sen iloa ja tuskaa. Ehkä se vanha hyvä amerikkalainen sääntö, että paina mieleen ihmisten etuja sukunimi. Sopiiko demarille bisneksen teko. Kuka on rakkain poliittinen vastustajasi. Kova viikko takana. Ja ri So in i. On välillä aika mielenkiintoisia, että kumpi haluaa tavata enemmän, kansalainen vai kansanedustaja. Eikös muka ollut komea manööveri lähteä lentokoneella Kultarantaan, muka eroanomusta tuomaan. Pyh. Kuules Juha, jatkossa kun pelaatte hallitusleikkejä, älä sotke minua ja presidentti-instituutiota siihen. Välillä on tullut hauskojakin tilanteita, kun nimet ovat menneet sekaisin. MARRASKUUTA 2017 Ennemmin vastustan vääriä asioita kuin ihmisiä. Yritän elää monipuolisesti ja terveellisesti. Kekkonen tiesi, millä kansan suupieli saadaan väpäjämään ja äänestäjä kepun kuriin ja nuhteeseen. Se tulee tietysti jalkapallosta. Istanbulia, perustuslakivaliokuntaa, talousvaliokuntaa, sotea
Viittaatte muun muassa lehdessänne ilmestyneeseen SDP:n entisen puheenjohtajan Jutta Urpilaisen kirjoitukseen, jossa sanotte hänen peräänkuuluttaneen ”avointa keskustelua sinipunayhteistyöstä”. Yhteistyöterveisin, Demokraatin toimitus Jätätte kertomatta, että Urpilainen puhui yhteistyöstä EU-politiikassa.. Ville Ranta Pari valittua sanaa Nykypäivälle, kokoomuksen pää-äänenkannattajalle ”Sinipunaa pukkaa”, otsikoitte kuukausijulkaisunne uusimmassa numerossa. Jätätte kertomatta, että Urpilainen puhui yhteistyöstä EU-politiikassa, mutta mitäs pienistä. Vaaleihin on aikaa puolitoista vuotta, eikä siitä ole kauan, kun kokoomus mateli 17 prosentin luvuissa, siis suurin piirtein niissä kuin SDP nyt. Näillä lukemilla te viette ja muut vikisevät. Teidän viitekehyspuolueellenne asetelma on tietysti herkullinen. Vihreiden nousun ja keskustan laskun pysyvyys ei ole kiveen kirjoitettu. Silti ei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa tai kuten kirjoitatte, ”...vielä tässä vaiheessa tuuletella”. Spekulaatiot hallituspohjasta ovat tässä vaiheessa puhdasta viihdettä. Kyllä kelpaa spekuloida
Suomessa on siis edelleenkin toimiva työmarkkinajärjestelmä monien skeptikoiden harmiksi. SDP:n kunnanvaltuutetuilla voisi tässä tilanteessa olla yksi ässä hihassa. Mitäpä, jos kunnissa tehtäisiin aloite ensi vuoden talousarvioon niin, että kunta luopuisi vuonna 2018 ja 2019 työntekijöittensä lomarahojen leikkaamisesta. Syksyn työmarkkinasyksystä ennustetaan julkisella alalla kiky-sopimuksen revanssia. Cacciatoren sanoista välittyvät voimavarat, toivo ja selviytymiskyky. Kohtaaminen TEKSTI JA KUVA VIRPI KIRVES-TORVINEN Luottamus on palautettu, hallelujaa! S uomen työmarkkinapöytiin on jälleen palautettu luottamus. Hieman kohtuuttomalta ja epäoikeudenmukaiselta tuntunut lomarahojen leikkaus aiotaan nyt kompensoida tuntuvalla palkankorotuksella. MARRASKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. On mielenkiintoista nähdä, vaihtuuko paperi kartonkiin, kun näitä kysymyksiä ratkotaan. Kun työmarkkinasyksy kääntyy talveksi, alkaa neuvottelujen vaikeimmat vaiheet. Tällöin 1,6 prosentin vuosittainen palkankorotus ei julkiselle puolelle riitä. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 RAISA CACCIATOREN HAASTATTELU SIVULLA 24 Elämä saa näkyä Kuuntelen Raisa Cacciatoren rentoutus-äänitettä. Rahasta neuvottelutulos ei Metsäteollisuuden mukaan ole kiinni. Paikallista sopimista voidaan vahvistaa, työehtosopimuksia voidaan sujuvammin kehittää ja kustannuskilpailukyvystä voidaan pitää kiinni. JK. Juomme Cacciatoren työhuoneessa Väestöliitossa liettualaista teetä. Seuraavaksi jännitetään, miten käy Paperiliiton ja Metsäteollisuuden neuvottelujen kanssa. Molemmat hieman jarruttelivat sopimusintoaan tv-kameroiden edessä, mutta kaikesta näki, että solmittu sopimus oli parasta, mitä molemmille osapuolille oli tarjolla. Näyttää, että liittokierroksiin nojaava uusi sopimusjärjestelmä toimii käytännössä. On mielenkiintoista nähdä, onko opetusalalla rohkeutta palkankorotusten toivossa panna abiturientit polvilleen. Elämä saa näkyä. Toki yrittää aina voi. Kuinka ollakaan, huomaan kohta irtautuneeni arjesta. Kun hän puhuu erityisnuorten tilanteesta, tunteet nousevat pintaan. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Kiireisen päivän jälkeen suhtaudun tunnetasolla hivenen kriittisesti mielikuvamatkan voimaan. Kiihkeäksi ennakoidun työmarkkinasyksyn avasivat Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus kahden vuoden sopimuksella, joka takaa työtekijöille yhteensä 3,2 prosentin palkankorotuksen. Monien lääkärien tapaan Cacciatore on alkuun pidättyväinen. Hän on tuonut sitä Vilnasta kongressimatkaltaan. Palkansaajien näkökulmasta tärkein eli ostovoima vahvistuu tulevina kahtena vuotena. Se kuvastaa myös Cacciatoren luonnetta. Vuoden 2015 syksystä jatkunut epävarmuuden ja epäluottamuksen ilmapiiri on vaihtunut varovaisen toiveikkaaseen tulevaisuuskuvaan. On julkinen salaisuus, että neuvottelupöydässä ei niinkään kinata palkankorotusvarasta vaan sopimusteksteistä. Julkinen ala on neuvotteluissa voimansa tunnossa ”kikyykytyksen” eli lomarahojen leikkaamisen takia. Seuraan kuitenkin rentoutusohjeita ja yritän keskittyä. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Päältä näyttää, että liittokierroksiin nojaava uusi sopimusjärjestelmä toimii käytännössä. Sähköliitolla ei ole helppoa. Mahdolliset lakot on tarkoitus suunnata yhteiskunnan kannalta mahdollisimman haittaaviin kohteisiin kuten ylioppilaskirjoituksiin ja päivähoitoon. 5 2. Työmarkkinapöydät näyttävät lakkoilusta huolimatta sulkeutuvan lopullisesti. Hän on aidosti ylpeä aikaansaannoksista. Työhuone ei ole pedantissa, vaan iloisesti luovassa järjestyksessä. Tässä maailmanajassa voi olla vaikea perustella ammattipohjaisia sopimuksia pelkkään perinteeseen vetoamalla. Cacciatore esittelee Väestöliiton lapsille suunnattuja julisteita seksuaalisuudesta. Neuvotteluhuoneesta tulivat ulos helpottuneen oloiset puheenjohtaja Riku Aalto ja varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen. Kun OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen ulostuloja lukee, on selvästi kovat piipussa. Työmarkkinoiden sopimussyksy on siis nyt virallisesti avattu. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Metsäteollisuus haluaisi kajota ulkopuolisen työvoiman käyttöön liittyviin sopimuskohtiin ja poistaa työaikaan liittyviä jäykkyyksiä
Kun pienet yritykset loppuvat, uusia ei tule enää. Pienet toimijat eivät pysty tarjoukseen vastaamaan. Jos pienet yrittäjät suostuisivat tekemään töitä tällä hinnalla, se tarkoittaisi koulutettujen työntekijöiden vaihtamista kouluttamattomiin. Jos he eivät havahdu, ne ovat historiaa, hän toteaa. Ulkoistamissopimus voi kostautua Yritysostojen lisäksi isot sote-yritykset hamuavat kärkkäästi myös sote-kiinteistöjä. Näin he kaivavat oman hautansa, Helkamäki kuvaa alan realiteetteja. P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Nils Torvalds: Eduskunnan pitäisi päättää Nato-jäsenyydestä eikä paeta kansanäänestyksen taakse. Isot syövät pienet Terveysalan jätit hamuavat maakuntien sote-kiinteistöjä ja syövät välipalaksi paikalliset sote-yrittäjät K ohta Suomessa ei enää ole pieniä ja keskisuuria sote-alan yrityksiä. PK-yrittäjien tilanne on mahdoton. Maakuntia kiertävän kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) mukaan asia on noussut esiin liki joka maakunnassa. – Mikä meitä suomalaisia vaivaa. Hinta ratkaisee, ei laatu Kunnat ja kuntayhtymät harrastavat Mäkisalo-Ropposen mukaan myös varsinaisen kilpailutusrajan alle jäävää minikilpailutusta. Hehän ovat kotona, Mäkisalo-Ropponen sanoo. – Yhden kerran pienyrittäjä vielä kärsii tappion vanhojen asiakkaidensa takia, mutta kun tämä toistuu tarpeeksi monta kertaa, ei ole mitään muuta keinoa kuin lopettaa toiminta ja myydä yritys, Mäkisalo-Ropponen suree. Helkamäen mukaan minikilpailutus tarkoittaa vanhuspalveluissa käytännössä sitä, että kunta tai kuntayhtymä tekee puitesopimuksen palveluja tarjoavien yritysten kanssa. – Nyt on ihan viimeiset minuutit havahtua. Olemmeko halukkaita myymään kaiken pois täältä. Töitä pitää tehdä ennen kuin se on maksettu. Mäkisalo-Ropposen mukaan moni pienyrittäjä kokee isojen yritysten esiintyneen painostavasti kaupankäyntitilanteissa. 79 eurolla et saa kuin sängyn ja ruoka-annoksen. – Minulle soitti Mehiläinen. Mäkisalo-Ropponen muistuttaa, että isot terveysyritykset voivat pyöriä vaikka kolme vuotta tappiolla eikä se niitä heilauta. Merja Helkamäellä on mielenterveyskuntoutujille palveluja tuottava yritys, hoitokoti Ukonhattu Ruvaslahdella Pohjois-Karjalassa. Kukaan ei enää lähde tähän rumbaan mukaan. Pienet yrittäjät sen sijaan eivät pysty hintakilpailuun. 6 2. Merja Mäkisalo-Ropponen sanoo suoraan, että pienillä yrityksillä ei ole mitään mahdollisuuksia, jos sote toteutuu sellaisena, millaiseksi hallitus sitä esittää. – Alle satasella et järjestä minkäänlaista ikäihmisen laadukasta hoitoa. Mäkisalo-Ropponen tietää, että laadusta tinkiminen hintojen alentamiseksi ei ole sydämellään töitä tekevälle pienyrittäjälle edes vaihtoehto. – Heidän ammattietiikkaansa ei kuulu huonolaatuinen työ. – Pienet saattavat mennä minikilpailutuksen rajan yli siinä kohtaa, kun pelkäävät, että eivät saa asiakkaita. MARRASKUUTA 2017 ” Miten kuvittelit pärjääväsi tän Siunsoten kanssa, pienet on tarkoitus ajaa alas. Jotkut yrittäjät ovat lisänneet omaa työpanostaan ja ovat sen seurauksena uupuneet. – Minulla on Ukonhattu, olen tehnyt sen itse, saanut Ely-keskukselta tukea ja velkaa on hirveästi vieläkin. Me myymme inframme ja palvelut pois. Se tapahtuu ainoastaan niin, että kuntapäättäjät varautuvat jo ensi vuoden kilpailutuksissaan huomioimaan pienet yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Mäkisalo-Ropponen lisää, ettei väitä, että työn laatu olisi isossa terveysfirmassa aina huonoa. Muutama terveysjätti ajaa tällä hetkellä itseään asemiin kunnissa. – Siinä kohtaa, kun ne (isot sote-firmat) saavat vallan, hinnat nousevat. Sen jälkeen selvitetään, kenen asiakaskohtainen vuorokausihinta on alhaisin. Ne hinnat ovat aivan naurettavia. Se on soittanut kaikille ympärillä oleviin yrityksin. Tuttavalle soitti ensin Esperi Care, sitten Attendo, sitten toisen kerran Esperi Care, ja sanoi ”miten kuvittelit pärjääväsi tän Siunsoten kanssa, pienet on tarkoitus ajaa alas?” hän kuvailee. Hallitus näyttää Helkamäen mukaan nyt toiminnallaan vihreää valoa suurille yrityksille. Merja Helkamäen mukaan tilanne näyttää pk-yritysten osalta epätoivoiselta. Et varmasti. Hän kuulu Pohjois-Karjalan yrittäjien sote-ryhmään ja tuntee myös ikäihmisten palveluja tuottavien yritysten tilanteen. Helkamäki sanoo kuulleensa eräästä isosta terveysyrityksestä, että suurimmat uhkat niiden tiellä olisivat paikalliset pk-yritykset. Käsittämätöntä miten vähäosaiset jäävät jalkoihin. Samalla kun pieniä yrityksiä ostetaan markkinoilta pois, isot terveysjätit yrittävät hankkia myös kuntien sote-kiinteistöjä. Mäkisalo-Ropposen tietojen mukaan vuorokausihinnat ovat olleet alimmillaan vajaassa 80 eurossa. Eihän yhteisökodeissa ja palveluasumisessa ole hyväkuntoisia ihmisiä. Näin näkee SDP:n kansanedustaja, terveystieteiden tohtori Merja Mäkisalo-Ropponen
Käytännössä maakunta ei pystyisi tämän jälkeen käyttämään markkinaa, vaan syntyisi yksityinen monopoli, josta sote-kriitikot ovat jo kauan varoittaneet. Vehviläinen toteaa myös, että kiinteistöjen jäämiseen kuntien käsiin valmistaudutaan kunnille luotavalla erillisellä harkinnanvaraisella avustuksella. 7 2. ERON ARVOINEN VALE Toimittaja Lauri Nurmi kertoo uudessa kirjassaan perussuomalaisten hajoamisen taustoista ja väittää pääministeri Juha Sipilän valehdelleen eduskunnan täysistunnossa, kun siellä käsiteltiin perussuomalaisten hajoamista. – Pahimmillaan se voi tarkoittaa myös sitä, että epäkelvolla ratkaisulla rajataan julkinen toimija omasta kunnasta pois. Vehviläinen sanoo varoitelleensa maakuntakierroksillaan kuntia vallankin, jos kiinteistömyyntiin liittyy ulkoistamissopimus. SUDEN SUUHUN Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä on huolissaan susien ja metsästyskoirien kohtaamisista, jotka päättyvät usein koiran kuolemaan. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA Em ili e U gg la Uuttamaata lukuun ottamatta. Vehviläisen mukaan ongelma on todellinen. Se mahdollistaa ulkoistamisen ilman irtisanomisehtoa, jos ulkoistussopimuksen vuotuinen arvo on alle 50 prosenttia kunnan sote-käyttömenoista. Johannes Ijäs Simo Alastalo Demokraatti. Ulkoistamisessa sote-palveluista tietty osa ulkoistetaan samalla, kun kiinteistö myydään yritykselle. PYJAMIEN EPÄTASA-ARVOA Päivittäistavarakauppaketju Lidlissa myytävät lasten pyjamat herättivät arvostelua Britanniassa. – Sen sanon, että 2019 nykyisen hallituksen teknisessä kehysriihessä sekä tulevan hallituksen aidossa kehysriihessä pitää varata siihen sitten myös rahaa. Hän haluaisi puolittaa Suomen susikannan. – Kunnan päättäjien pitäisi pystyä katsomaan, mitä se tarkoittaa sen koko sopimuksen voimassaolon aikana kunnan sekä maakunnan käyttötalouden kannalta. MARRASKUUTA 2017 ” Epäkelvolla ratkaisulla rajataan julkinen toimija omasta kunnasta pois. Tällä hetkellä voimassa on rajoituslaki. Vehviläisen mukaan rajoituslain sisältöä olisi hyvä tarkastella. Kunnilla on itsehallinto, joten periaatteessa ne voivat kiinteistöjään myydä. Vehviläinen sanoo, että ulkoistamissopimus voi olla erittäin haitallinen tulevalle maakunnalle, jos se on tehty pitkäksi ajaksi ja siinä on jyrkät irtisanomisehdot. Näin kunnat eivät jäisi pulaan. Poikien pyjaman teksti on ”Jokainen pieni poika on supersankari ja tyttöjen pyjaman teksti on ”Isä on supersankarini”
– Arvostava ja tunnusteleva keskustelu, joka keskittyi ulkoja turvallisuuspolitiikkaan. rata viennin hyvää vetoa. – Itse toivoisin, että vaaleissa keskusteltaisiin myös laajemmin asioista, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen, tasa-arvokysymyksiin ja kestävään kehitykseen. Poikkeus voivat olla Palvelualojen ammattiliitto PAM ja JHL, joiden sopimukset umpeutuvat vasta tammikuussa. Naiset mukaan turvallisuustyöhön SDP:n presidenttiehdokas, kansanedustaja Tuula Haatainen piti Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn järjestämää presidentinvaalien avauskeskustelua tunnelmaltaan hyvänä. – Nyt teemme Ruotsin kanssa yhteistyötä. – Eriarvoisuus on minusta suurin turvallisuusuhka. Kaksivuotinen sopimus korottaa palkkoja yhteensä 3,2 prosenttia ja myös useista työehtojen parannuksista päästiin sopuun. Paikalla oli ensi kertaa myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Meidän pitää päästä siihen, miten kriisien syntyminen voidaan estää ja luoda rauhanomaista kehitystä. Toivon, että Suomi vaikuttaa aktiivisesti siihen, että EU olisi vahvempi ulkoja turvallisuuspolitiikassa. Myös naiset ovat kestävän rauhanprosessin luomisessa suurin käyttämätön voimavara. Turvallisuuspolitiikkaa käsiteltäessä Haatainen painotti kansainväliiä yhteistyösuhteita. Kyllähän se luo erilaista jännitettä, Haatainen sanoi Finlandia-talolla järjestetystä paneelista. Teknologiateollisuudella menee nyt hyvin, eikä työnantajapuoli halunnut riskeeHEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Lattia vai katto Arvioiden mukaan korotus turvaa ostovoiman. – Kun kumpaakin neuvotteluosapuolta vähän harmittaa, niin se kertoo ihan hyvästä neuvottelutuloksesta, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi sopimuksesta. Näin teki jo Kemianteollisuus ja Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM. Haluan kääntää tätä keskustelua niin päin, että emme puhu koko ajan vain siitä miten voimme puolustautua aseellisesti. Tässä oli nyt sellainen tunnelma, että nyt kaikki ovat samalla foorumilla keskustelemassa. Nämä molemmat haluavat korvausta naisvaltaisiin aloihin kipeästi osuneesta kiky-sopimuksesta. Simo Alastalo Demokraatti Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Le ht iku va / M ikk o St ig. Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus pääsivät kohtuullisella kipuilulla tällä viikolla työmarkkinasopuun. MARRASKUUTA 2017 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA S illoin on helppo sopia, kun menee hyvin. Ehdokkaista poissa oli vain vasemmistoliiton europarlamentaarikko Merja Kyllönen. Pidän tärkeänä, että naiset otetaan mukaan täysivaltaisesti keskustelemaan ja toimimaan. Vaikka vientiteollisuuden palkankorotuksiin pohjautuva Suomen malli kaatui viime keväänä, seuraavat monet alat palkankorotuksissa Teknologiateollisuuden sekä Teollisuusliiton linjaa. Haatainen nosti keskustelussa esiin muun muassa kansalaisyhteiskunnan yhteenkuuluvuuteen liittyvän laajan turvallisuuden käsitteen ja naisten roolin kriisien ratkaisemisessa. Arvioiden mukaan korotus turvaa ostovoiman. 8 2. Lähipäivät näyttävät, löytyykö teknologiateollisuuden sopimuksesta avaajaa metsäteollisuuteen, jossa neuvottelut ovat olleet pitkään solmussa. Silläkin alalla yritykset tekevät hyvää tulosta, ainoana poikkeuksena tappiota tekevä paperinvalmistus
Ensimmäisen vuoden osalta yleiskorotus on 1,1 prosenttia ja paikallinen erä 0,5 prosenttia. VIhreää valoa Helsingin kuntaveroalelle Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan kuntaveron alennuksen. Kolmikon syytteet olivat Aaltolan mukaan kovempia kuin oli odotettu. Tutkimukseen vastaajista 96 Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi prosenttia pitää verojen keräämistä tärkeänä, koska siten voidaan ylläpitää hyvinvointivaltiota. Suomalainen, iloinen veronmaksaja Suomalaisten suhtautuminen verojen maksamiseen on muuttunut myönteisemmäksi, ilmenee Verohallinnon asennetutkimuksesta. Tervaa Trumpin kujanjuoksu-uraan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin asema on yhä tukalampi, kun kolme hänen vaalikampanjansa osallistunutta sai nyt syytteet, katsoo ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola. Ohjelmajohtajan mukaan voi sanoa, että presidentin kujanjuoksu jatkuu ja syvenee. Tilastokeskuksen mukaan naisten keskiansiot ovat tänä vuonna keskimäärin 83,4 prosenttia miesten keskiansioista. Kemianteollisuus ja Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM tekivät myöhemmin maanantaina vastaavan sopimuksen kuin Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto. Sen mukaan 79 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista maksaa veronsa mielellään. Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. STTK pitää palkkojen nykyistä laajempaa avoimuutta tärkeänä keinona palkkatasa-arvon edistämisessä. Asian käsittely jatkuu valtuustossa marraskuussa. klo 12-21, la 4.11. Suhdanteet jatkavat yläviistoon Suomalaisyritysten suhdanteet ovat parantuneet kesän ja syksyn aikana, kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n suhdannebarometri. klo 12-21, su 5.11. Luku on noussut neljässä vuodessa 10 prosenttiyksikköä. Toisena vuonna yleiskorotus on 0,9 prosenttia ja paikallinen erä 0,7 prosenttia. 9 2. Uusi vero olisi 18 prosenttia, joka on puoli prosenttiyksikköä pienempi kuin nykyinen. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. Kyselyn perusteella vain 16 prosenttia oli eri mieltä ja kahdeksan prosenttia ei ilmoittanut kantaansa. Asian lopullinen päätösvalta on valtuustolla. Ellei paikallisesti sovita muuta, on korotus kahden ensimmäisen sopimusvuoden aikana yhteensä 3,2 prosenttia. Aatosta jaloa marraskuun valoa T yöväenkirjasTon ysTäväT ry Stadin työväenkirjalliSuuSpäivät 2017 pe 3.11. Kasvun ennustetaan nopeutuvan lähikuukausina kaikilla päätoimialoilla. Sekä teollisuudessa että rakentamisessa tilanne on keskimääräistä vahvempi, ja myös palvelualoilla tilanne on kohentunut tavanomaista paremmaksi. MARRASKUUTA 2017 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto sopuun Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto pääsivät maanantaina neuvottelutulokseen uudesta työehtosopimuksesta. Suomalaiset kannattavat palkkatasa-arvoa Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n teettämän kansalaiskyselyn mukaan 76 prosenttia suomalaisista on sukupuolten välisen palkkaeron kaventamisen kannalla. klo 15-17 Työväenliikkeen kirjasTo, Sörnäisten rantatie 25, Helsinki julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto Vapaa pääsy www.tyovaenperinne.fi/tky/stkp2017 Kapinarunoilta pe 17.30, Reijo Frank -ilta la 19, Stadin Arska -matinea su 15, Mauno Koivisto, Jaakko Kalela, Arja Alho, Kjell Westö, Heidi Köngäs, Mikko Rönnholm, Veronika Honkasalo, Riitta Särkelä,Pertti Haapala, Seppo Hentilä, Päivi Istala, Pentti Arajärvi, Kullervo Manner, Elvi Sinervo, Pirkko Lahti, Jukka Linkola, Karita Toijonen, Yrjö Hakanen, Eveliina Heinäluoma, Pekka Hurme…. Ratkaisu koskee lähes 100 000 työntekijää. Ratkaisua voidaan yhteisellä sopimuksella jatkaa kolmannella vuodella. Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Ihminen ensin Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen
Menetetty maine Solidaarisuus ei jäänyt tuleen makaamaan Sipilän hallitus on kahmaissut miljoonalta köyhältä kehitysavun S ipilän hallituksen ensimmäinen eli vuoden 2016 budjetti oli shokki suomalaisille kehitysyhteistyöjärjestöille, joiden valtion avustusta leikattiin perussuomalaisten vaateesta – ja paineesta – kertaheitolla peräti 43 prosenttia eli 113 miljoonasta 65 miljoonaan euroon. Noin miljoona avuntarvitsijaa eri puolilla maailmaa on pudonnut suomalaisen avustustyön ulkopuolelle. Jouduimme vetäytymään kokonaan työstämme Ugandan naisten aseman parantamiseksi ja leikkaamaan 15–20 prosenttia vastaavasta työstä Nicaraguassa, Somalimaassa ja Keniassa. Taistelumieli nousi, eikä Solidaarisuus jäänyt tuleen makaamaan. – Päätimme heti satsata vahvasti omaan varainhankintaamme. Osassa Afrikkaa nälänhätä uhkaa, ja uusin kriisi on Myanmarin rohingya-muslimien vaino, joka on ajanut lähes miljoona rohingyaa vaaralliselle merimatkalle kohti Bangladeshia. Miia Nuikka pahoittelee arvostettua työtä tehneiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen avustustoiminnan rajuja leikkauksia. – Ruotsi, Norja ja Tanska ovat ajat sitten ylittäneet tuon rajan. – Muutos oli iso ja strategiamme meni aivan uusiksi. Lappalainen harmittelee tilannetta. – Suomi oli aikaisemmin luotettava yhteistyökumppani myös YK:n sekä kehitysmaiden hallitusten ja järjestöjen näkökulmasta. Lähes 50 vuotta toimineen kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuuden avustusta leikattiin vuodesta 2016 alkaen miljoona euroa puolen vuoden varoitusajalla. Kaikki lähtivät siitä, että Suomen kanssa sovittu myös pitää. Suomen vaikutusmahdollisuudet ja painoarvo ovat heikentyneet kansainvälisessä yhteistyössä. On hienoa, että myös nuoremmat ihmiset ovat halunneet tukea erityisesti naisiin kohdistuvan väkivallan ja tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista työtämme. 10 2. Poukkoilu pois kehitysyhteistyölailla Kehitysyhteistyön perimmäinen tarkoitus on Timo Lappalaisen mukaan äärimmäisen köyhyyden poistaminen. – Järjestöille se merkitsi erittäin monien kehitysmaa-asiantuntijoiden irtisanomisia Suomessa ja kehitysmaissa sekä hankkeiden ja projektien alasajoa tai ainakin pienentämistä. Jouduimme irtisanomaan kohdemaista jonkin verran määräaikaisia työtekijöitä, ja Suomessa osa työntekijöistämme siirtyi lyhennetylle työajalle, kertoo Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka. Suomi siis säästää, vaikka maailmalla avuntarve ei ole vähentynyt, päinvastoin. Jopa monivuotisia ohjelmia on jouduttu keskeyttämään, harmittelee kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen. – Siksi olisi tärkeä löytää mekanismi, jolla Suomen kehitysyhteistyön tarkoitus ja periaatteet sekä pitkäjänteisyys voitaisiin turvata. Meillä luku painuu ensi vuonna entisestään eli 0,38 prosenttiin, koska hallitus päätti viime vuonna 25 miljoonan lisäleikkauksesta vuodesta 2018 eteenpäin. – Nämä järjestöt ovat olleet Suomelle hyvä vientituote. Markku Lahikainen Demokraatti. Suomen dramaattiset leikkaukset ilman siirtymäaikoja eivät mahdollistaneet toimintojen sopeuttamista yhteistyökumppaneiden kanssa. – Sellaista viestiä on saatu muun muassa YK:n kehitysyhteistyöjärjestöstä. tysyhteistyörahojen hurjan vähentämisen takia. Leikkausten takia Suomi on poistunut YK-salongeissa takavasemmalle. Isot kampanjamme tuottivatkin kahtena viime vuonna noin 4 000 uutta kuukausilahjoittajaa. Järjestöt ovat parhaansa mukaan yrittäneet sopeutua uuteen tilanteeseen. Lappalaisen mukaan Suomenkin tavoitteena on ollut vuosikymmenet ja on oltava jatkossakin 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta kehitysyhteistyöhön. MARRASKUUTA 2017 ”Myanmarin vaino on ajanut lähes miljoona rohingya-muslimia vaaralliselle merimatkalle kohti Bangladeshia. Aiemmin Suomi oli luotettava kumppani Lappalaisen mukaan Suomen kansainvälinen asema ja maine ovat kärsineet tuntuvan kolauksen kehiKepan selvityksen mukaan kehitysyhteistyörahojen suurleikkauksilla on ollut erittäin suuria vaikutuksia kehitysyhteistyötä tekeville kansalaisjärjestöille. Esimerkiksi kehitysyhteistyölaki voisi olla hyvä siinä, ettei kehitysyhteistyö olisi aina riippuvainen kulloisestakin hallituspohjasta
11 2. MARRASKUUTA 2017 AFP / Fred Dufour
Vuoden 1988 opiskelijakapina vei hänet kahdeksaksi vuodeksi telkien taa. 12 2. – Kaikkien muslimien on kuoltava, sotilaan vaimo tiivistää. Siksi armeija manipuloi ihmisiä etnisin ja uskonnollisin perustein. Nyt työsuojelun ja ympäristönsuojelun tueksi saatiin keinovalikoimaan rangaistukset. Siksi se manipuloi ihmisiä etnisin ja uskonnollisin perustein.. Nyt ovat nimittäin luvassa kauppasopimukset Australian ja Uuden-Seelannin kanssa. Hän puhuu vain buddhalaisen valtaväestön puolesta, Kyaw Min Yu jatkaa. – Uskoin ennen Aung San Suu Kyihin ja tein työtä hänen hyväkseen. Eri uskontoryhmien on opittava puhumaan keskenään, mikä voi viedä vuosikymmeniä. Buddhalaisille uskoteltiin, että muslimit ovat uhka heille ja koko maalle. – Somessa leviää kaikenlaisia vääriä huhuja. – Demokratisoituminen on prosessi, jonka eteen on tehtävä työtä. Hänen mukaansa armeija haluaa osoittaa, että ainoastaan se voi pelastaa buddhalaisen Myanmarin. Suu Kyilla ei ole valtaa asevoimiin, ja lisäksi hän pelkää menettävänsä ääniä, jos puolustaisi rohingyoja. Hui! Euroopan parlamentti äänesti juuri, että neuvottelut saa aloittaa. Aiemmin sopimuksissa on sanottu, että työntekijöiden oikeuksia ei saa heikentää eikä ympäristöä tuhota. – Vuoden 1962 sotilasvallankaappauksesta asti ihmisiä on usutettu toisiaan vastaan uskonnollisin perustein, U Aye Lwin sanoo. Me opetamme ihmisiä käsittelemään yksipuolista tietoa, Yangonissa toimivan Sosiaalisen harmonian nuorisokeskuksen johtaja Tet Swei Win kertoo. Paikallisen koulun uusi johtaja väittää, että opinahjossa ei ole enää tilaa muslimilapsille. Suu Kyi on ryhtynyt puolueelliseksi. Toivo siitä, että syksyn 2015 vaalit Aung San Suu Kyin johdolla voittanut NLD-puolue olisi puolustanut vähemmistöjä, hiipui pian. MARRASKUUTA 2017 Myanmarissa lietsotaan muslimi-vihaa Valheet rohingyoista suuntaavat vihan kaikkiin muslimeihin M uutkin muslimit kuin rohingyat ovat Myanmarissa kasvavan vihanpidon kohteena. Hälytys! Jos varastossa on vasta EI EEC:lle, EI CETA:lle ja EI TTIP:lle -kyltit, pitää rivistöön äkkiä askarrella uusi. Olen erityisen tyytyväinen siitä, että vasemmistoryhmät taistelivat sopimusmandaattiin hyvin tärkeän pykälän. Vuoden 2007 levottomuuksista tuli viiden vuoden tuomio. Thingangyunin alueella on perinteisesti asunut muslimeja, ja buddhalaismunkit käyvät siellä haastamassa riitaa. Tämä johtaa siihen, että EU-markkinoista haaveilevat australialaisyritykset tekevät omista Älämölöstä on hyötyä! Thingangyunin alue Myanmarin Yangonissa on perinteistä muslimien asuinaluetta. Htin Lin Oo kannattaa rauhaa mutta käyttää rohingyoista sanaa ”bengali”, joka tarkoittaa laitonta maahanmuuttajaa. Suu Kyin NLD-puolueelta ei heru haastattelua, mutta sen entinen tiedottaja Htin Lin Oo suostuu puhelinkeskusteluun. Väkivaltaa vastaan Myanmarista löytyy myös niitä, jotka yrittävät estää väkivaltaa. Maata pitkään hallinnut sotilasjuntta lietsoi uskonnollista eripuraa, ja armeijan ote vallasta on yhä vahva. Suu Kyi suuri pettymys Pienen Demokratiaja ihmisoikeuspuolueen puheenjohtaja Kyaw Min Yu kuuluu rohingya-muslimeihin ja tuntee Myanmarin vankilat. Moni myanmarilainen uskoo, että tappajia ja tuhopolttajia ovat rohingyat, eivätkä heidän kimpussaan olevat sotilaat ja buddhalaismunkit. Tet Swei Winin mukaan moni myanmarilainen luuli, että demokratia tulee kuin taivaan lahja. Meppi pitkätossu MIAPETRA KUMPULA-NATRI miapetra.kumpula-natri@ ep.europa.eu Kauppasopimus tulossa. Muslimit polttavat kyliä, tappavat ja raiskaavat. Esimerkiksi Australiassa eläintenja ympäristönsuojelun säännöt eivät kaikilta osin ole yhtä tiukat kuin EU:ssa. Demokratia pahensi tilannetta Yhä useampi myanmarilainen on alkanut vihata kaikkia muslimeja, joita on alle neljä prosenttia yli 50-miljoonaisesta väestöstä. – Siirtolaisten ja alkuperäisväestön välillä on aina ongelmia, mutta se ei pysäytä demokraattista kehitystä, hän arvelee. – Tilanne paheni. Demokratisointi ei tuonut muutosta. Olin vankilassa hänen vuokseen mutta nyt olen saanut hänestä tarpeekseni. En enää usko, että hyvää muslimia on olemassa, entinen sotilas tykittää. Hälytys! E U aikoo jälleen solmia kauppasopimuksen. Nyt kauppasopimusmandaatissa sovittiin, että EU:n normeja ei saa heikentää. Jos australialainen yritys haluaa saada tuotteensa edullisesti Euroopan markkinoille, sen on noudatettava meidän sääntöjämme. Islaminpelko sai alkunsa siitä, U Aye Lwin selittää. ” Sotilasdiktatuuri ei nauttinut kansan tukea. Nyt armeija takertuu valtaan lietsomalla sekasortoa uskonnon avulla, U Aye Lwin sanoo. Jos ketkuilua esiintyy, siitä voidaan vihdoin rangaista tuntuvasti. EU voi käyttää kauppasopimuksia keinona parantaa maailmaa. Hän on muslimi ja kuuluu Myanmarin uskonnot rauhan puolesta -liikkeen perustajiin. – Sotilasdiktatuuri ei nauttinut kansan tukea. Oikeasti syytä paniikkiin ei tälläkään kertaa ole. Yangonjoen varrella sijaitsevasta Dallan kylästä löytyy vielä buddhalaisen valtaväestön edustajia, jotka elävät muslimien kanssa rauhassa, mutta vastakkainen mieliala on vahvistumassa. Hän arvosteli joulukuussa 2014 buddhalaismunkkien harjoittamaa vihanlietsontaa, mistä seurasi kaksi vuotta pakkotyötä ja puolueesta erottaminen. Valittavana on harmonia tai valtion romahtaminen.” Pascal Laureyn IPS, Demokraatti EUROPARLAMENTAARIKKO KERTOO KUULUMISET BRYSSELISTÄ. – Rakhinessa teurastetaan buddhalaisia. Valeuutiset, huhut ja propaganda ovat vääristäneet kuvan vainottujen rohingya-muslimien asuttaman Rakhinen tapahtumista
Kansalaisten aktiivisuuden ja vasemmistopoliitikkojen vaatimusten ansiosta EU:n solmimia kauppasopimuksia on parin vuoden sisällä muokattu huomattavasti paremmiksi ja läpinäkyvämmiksi, esimerkiksi salaisesta välimiesoikeudesta on siirrytty avoimeen tuomioistuimeen. EU:lla ei muuten olisi juurikaan mahdollisuuksia puuttua vaikkapa Australian vesistönsuojeluun, mutta kauppasopimuksen avulla voimme yrittää tehdä niin. Sopimuksia kannattaa silti seurata jatkossakin tarkasti. Älämölöstä on hyötyä! Ehdotankin, että kylttiin raapustetaan EI AUSTRALIA-KAUPPASOPIMUKSELLE -tekstin sijaan EI HÖLMÖILYLLE, KYLLÄ PAREMMALLE KAUPPASOPIMUKSELLE. 13 2. Jokainen lienee lukenut Suuren valliriutan ahdingosta. MARRASKUUTA 2017 Demokraatin irtonumeromyyntipisteet ESPOO R-kioski, Tapiola Sampokuja HELSINKI Akateeminen Kirjakauppa Keskuskatu 1 Prisma Kaari, Kannelmäki Kantelettarentie 1 R-kioski, aseman lippuhalli Rautatieasema R-kioski, Elielinaukio Rautatieasema R-kioski, Hakaniemi Siltasaarenkatu 13 R-kioski, Sörnäisten metro Helsinginkatu 1 Suomalainen Kirjakauppa Aleksanterinkatu 23 IMATRA R-kioski, Lappeentie Lappeentie 16 R-kioski, Vuoksenniska Vuoksenniskantie 58 LAPPEENRANTA R-kioski, Keskuskioski Valtakatu 36 B R-kioski, Luukkaa Karjalantie 25 JYVÄSKYLÄ R-kioski, matkakeskus Hannikaisenkatu 20 Sokos Ajanviete Kauppakatu 24 KOKKOLA R-kioski, linja-autoasema Tehtaankatu 13 OULU R-kioski, rautatieasema Rautatienkatu 11 TAMPERE R-kioski, rautatieasema Rautatienkatu 11 TURKU Matkahuolto Aninkaistenkatu 20 R-kioski, rautatieasema Ratapihankatu 37 R-kioski, tori Eerikinkatu 12 R-kioski Itäinen Pitkäkatu 12–14 R-kioski Viilarinkatu 1 VAASA R-kioski Kauppapuistikko 30 R-kioski Rewell Center, nro 130 tuotteistaan ja työolosuhteistaan EU-säännösten mukaiset. IPS / Pascal Laureyn. Neuvottelumandaatissa sanotaan, että sopimus edellyttää merkittäviä sitoumuksia haiden, rauskujen, merikilpikonnien ja merinisäkkäiden suojelussa
Erityisesti järjestö haluaa takuut siitä, että suomalaisen teollisuus ja vienti sekä teollisuudesta palkkansa saavien ihmisten toimeentulo ja turva taataan. – Aikoinaan Suomessa toimivat hyvä veli -verkostot. Tämän viestin vieminen on erityisesti pääsihteerin heiniä. Asioista sovittiin Tamminiemen saunan lauteilla. Liittojen edustamilla aloilla työskentelee noin 750 000 henkeä. Hirvola pohtii sen johtuvan ”vanhan maailman” tavasta toimia. – TP edistää teollisuuden ja viennin etuja ja pyrkii määrittelemään liittojensa palkansaajille yhteiset tavoitteet. Katse TP:ssä on jo vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Hän siirtyy TP:n palkkalistoille Kalevi Sorsa -säätiöstä, jossa hän on tutkinut suomalaisen työmarkkinajärjestelmän kehitystä. Heidän pitää pelata avoimin kortin. Hirvola luottaa tutkittuun tietoon. Hän on toiminut muun muassa vaikuttajaviestinnän, suomeksi lobbaamisen, asiantuntijana SAK:ssa, SDP:n tiedotuspäällikkönä ja kahden valtiovarainministerin erityisavustajana. Muuten tekee itselleen ja ajamalleen asialle hallaa. Hirvola ihmettelee, miksei Suomen eduskunnassa tällaista ei ole. Hirvolan mukaan Teollisuuden palkansaajat haluaa oman kädenjälkensä näkyvän tulevassa hallitusohjelmassa. 14 2. julkistettiin alkuviikosta. Verkostoja on vaikka muille jakaa. Sen toisena tavoitteena on ollut koordinoida sopimustoimintaa. – Jos haluaa jättää omaa kädenjälkeään poliittiseen päätöksentekoon, on huomattavan vahvoilla, jos pystyy näyttämään dataa oman näkemyksen tueksi. Kaikki pyrkimykset, joilla palkansaajien yhteistä rintamaa vahvistetaan, ovat kannatettavia, Hirvola linjaa työnkuvaansa. Nyt vaikuttajaviestintä on huomattavasti avoimempaa. TP on profiloitunut viime aikoina erityisesti edunvalvonnassa. Hirvola uskoo, että myös porvaripuolueissa löytyy kiinnostusta sille, mitä 750 000 teollisuudesta palkkansa saavaa ihmistä ajattelee ja toivoo. Siinä on 18 ammattiliittoa kaikista kolmesta palkansaajien keskusjärjestöstä. Kenen puolesta puhuu, pitää olla kaikille selvää. – Ammattilobbaajien toiminnan täydellinen läpivalaisu on perusteltua. Yhteisten tavoitteiden puolesta seistään avoimesti ja pää pystyssä, Hirvola linjaa. Matti Hirvola, lobbari tai ammattivaikuttaja, luottaa työssään tutkittuun tietoon.. Ymmärrän silti hyvin yksityisyyden suojan tarpeen, kun yksittäiset kansalaiset haluavat kertoa huolistaan omille edustajilleen. Teknologinen kehityskin tekee mahdottomaksi asioiden ajamisen salassa. – Siinä mielessä minun pitäisi olla omilla vahvuusalueillani, kun tunnen ay-liikettä ja miten poliitikot valmistelevat ja tekevät päätöksiä – ja millaisia viestejä he ovat alttiita kuulemaan, Hirvola arvioi tulevaa työtään. Peruslobbaus tuli tutuksi myös viestintätoimisto Milttonilla. Hirvolan tutkimus Luottamuksen loppu. MARRASKUUTA 2017 750 000 työntekijän lobbari T eollisuuden palkansaajat TP saa filosofian maisteri, valtiotieteen kandidaatti Matti Hirvolasta, 42, pääsihteerin, jonka onnistumisen työssä ei pitäisi kompastua kokemattomuuteen. – Näin vahvistetaan vanhaa mielikuvaa siitä, että tässä on jotain piiloteltavaa. Eduskunnan yritys piilotella vierailijalistoja ei Hirvolan mielestä sovi pyrkimyksiin läpinäkyvyydestä. Avointa vaikuttamista Lobbaamisella eli vaikuttajaviestinnällä on julkisuudessa paha kaiku. Marja Luumi Demokraatti Jari Soini ” Ammattilobbaajien toiminnan täydellinen läpivalaisu on perusteltua. Mikä sitten on vaikuttavaa lobbaamista. Brysselissä EU:n parlamentissa on olemassa lobbarirekisteri. Kädenjälki hallitusohjelmaan Teollisuuden palkansaajat ei ole mikä tahansa pieni yhteistyöja vaikuttamisjärjestö. Ne on vietävä tehokkaasti poliittisten päättäjien tietoon. – Eikä siihen ole perusteitakaan, varsinkin palkansaajan asialla ollessa
tule tekemään löytöjä! Looks and Goods 2. 09 701 3658 Lämpimät lahjat isälle Kuroselta Lämpimät lahjat isälle Kuroselta RAKKAUDESTA KIVEEN Aidot kivi ja hopeakorut Muutokset, korjaukset, kurssit Tervetuloa Onnenaurinkoon 0505631449 fb-onnenaurinko Avoinna ma-pe / mån-fre / Mon-Fri 10-17 la /lör / Sat 10-14 REITIN KALA Hakaniemen halli, myymälä 30, 32 puh. 09 714 140 . MARRASKUUTA 2017 M. 040 765 0176 Hakaniemen Halli II krs. KURONEN Hakaniemen halli II krs. Halli avoinna: Ma-pe klo 8-18 / La klo 8-16 / Su suljettu. 15 2. kerros myyntipaikka 167 Te rve tul oa ! SISUSTUS MARGA Pop up -verhot, huonekalukankaat -verhotangot jakiskot -tapetit, matot ja huonekalut -ompelupalvelu -ilmainen suunnittelu ja kotikäynti Hakaniemen Halli 2krs Avoinna ti-pe 11-17, la 11-15 0414424058 www.sisustusmarga.fi Pop up -liikkeitä Polttopuusta lahjoja ja kortteja ajatuksella. www.hakaniemenkauppahalli.fi Tervetuloa kaupoille! Kivoja vaatteita sKandimerKeiltä Finlayson, l’evolution, lindon, mingel, naru, Plan B yms. 134-136, puh. puh. Suomalaista käsityötä Ensimmäinen kerros.
Mandariinikiina Puhujia: 1,2 miljardia, pääasiassa Kiinassa, Singaporessa, Taiwanissa ja Malesiassa. 7. Espanja Puhujia 466 miljoona, pääasiassa Espanjassa, Meksikossa, Keskija Etelä-Amerikassa. . 3. 5. 7. Bengali Puhujia 250 miljoonaa, pääasiassa Bangladeshissa ja Intiassa 8. 5. Portugali Puhujia: 217 miljoonaa, pääasiassa Brasiliassa ja Portugalissa. Työläintä on arabian, japanin, korean sekä kantoninja mandariinikiinan oppiminen. Arabia Puhujia 450 miljoonaa, pääasiassa Lähi-idässä. 3. Indonesia 706 . 9. 200 400 600 800 1000 1200 SUOMESSA PUHUTAAN 150 KIELTÄ MAITA JA NIISSÄ PUHUTTUJEN KIELTEN MÄÄRIÄ (2014) . Suomessa puhutaan noin 150 eri kieltä. . 2. . Suomi lukeutuu listauksessa toiseksi vaativimpien kielten joukkoon ruotsinkielisiä 290 910 saamenkielisiä 3 000 Suomen väkiluku 5 503 297. Nigeria 527 . Vironkieliä 50 000 . Saksa Puhujia 111 miljoonaa, pääasiassa Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. 10. Englanninkielisiä 18 590 Suomen noin 6 000 saamelaisesta noin 3 000 puhuu saamelaiskieliä äidinkielenään (2014). Somalinkielisiä 19 000 . muunkielisiä yhteensä 354 000 muut venäjä viro arabia somalia englanti MAAILMAN PUHUTUIMMAT KIELET (2016) MILJOONINA 1. 2. . . 8. . Yhdysvallat 420 . Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2016 lopussa 5 503 297. 4. . . . 6. Japani Puhujia 125 miljoonaa, pääasiassa Japanissa. muut vieraat kielet MAAILMAN VAIKEIMMAT KIELET OPPPIA Yhdysvaltalainen kielikoulutuspalvelu (FSI) on rankannut maailman kieliä sen mukaan, miten kauan aikaa niiden oppiminen kestää. Kielentutkijat uskovat, että puolet maailman kielistä katoaa seuraavan sadan vuoden kuluessa. Hindi Puhujia 380 miljoonaa, pääasiassa Intiassa 6. GRAFIIKKA TIMO SPARF 1. Äidinkielenään kotimaisia kieliä puhuvien määrä on vähentynyt monen vuoden ajan. Venäjänkielisiä 75 000 . 9. MARRASKUUTA 2017 Demograafi TEKSTI HEIKKI SIHTO . Suomi on maailman mikkihiiri-kieliä Maailmassa puhutaan noin kuuttatuhatta eri kieltä, joidenkin arvioiden mukaan jopa yhdeksäätuhatta. Suomessa oli ruotsia äidinkielenään puhuvia 290 910 henkilöä (2014). Englanti Puhujia 765 miljoonaa, pääasiassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa ja Isossa-Britanniassa. Papua-Uusi-Guinea 837 . Arabiankielisiä 21 783 . 16 2. Puhujamääriltään suurimmat ovat kiina, hindi, englanti, espanja ja arabia. Eräiden arvioiden mukaan maailmasta katoaa yksi kieli joka toinen viikko. . . Kymmenestä maailman puhutuimmasta kielestä seitsemää kirjoitetaan muilla kuin latinalaisilla aakkosilla. 10. Venäjä Puhujia 270 miljoonaa, pääasiassa Venäjällä ja monissa entisissä neuvostotasavalloissa. Australia 244 Suomessa asuu 354 000 äidinkieleltään viesraskielistä eli henkilöä joiden kieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai eri saamenkielet. 4. 80 ”suuren” kielen puhujat muodostavat 80 prosenttia maailman väestöstä, kun taas 3 600 pienen kielen puhujat ovat yhteensä vain 0,2 prosenttia kaikista ihmisistä. Intia 449 . . Kiina 301 .
– On mukavaa, että kohteena on laji, joka ei välttämättä saa avustuksia koko ajan. Olen itse järjestöihminen ja tiedän, että pienillä rahoilla hyvää toimintaansa pyörittävät ihmiset saavat tällaisilla hyväntekeväisyydestä tulleilla ”ekstra-avustuksilla” merkityksellisiä asioita aikaan, Syömishäiröliiton toiminnajohtajana työskentelevä Tiainen sanoo. MARRASKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Juttu jatkuu seuraavan aukeaman alalaidassa. He harjoittelevat tanssinopettajaparinsa kanssa valitsemansa vakiotai lattaritanssin, jonka he esittävät yleisölle ja tuomareille marraskuun lopussa. Parin tanssiksi valikoitui samba, jonka perusteita hinkattiin niin, että treenien jälkeen lihakset tärisivät ja korkokengissä tanssimisesta järkyttyneet päkiät särkivät. Unelmien liikuntavuoden ja Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi järjestettävään kilpailuun osallistuu kahdeksan kaupunginvaltuutettua. Hän kertoi, että kokemus oli maailman mahtavin, mutta vieläkin kisaa muistellessa alkaa pakaroita ja reisiä särkeä, Tiainen nauraa. Humpan juoni on hyväntekeväisyys. Oulun valtuutetut tanssin pyörteissä. Tapahtuman lipunmyynnistä saadut tuotot ohjataan oululaisille vammaisurheilijoille. Haukimedia P ari viikkoa sitten Oulun kaupunginvaltuutettu Tanja Tiainen (sd.) suuntasi ensimmäisiin tanssitreeneihin jännittyneenä. 17 2. Oli aika tavata tanssivalmentaja, latinalaistansseissa menestynyt Edvard Romanenko ja ryhtyä harjoittelemaan Tanssii valtuuston kanssa -kilpailua varten. – Sain edelliseen Tanssii valtuuston kanssa -kilpailuun pari vuotta sitten osallistuneelta Henri Kyléniltä (sd.) evästystä kisaan
Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Lopella väännetään tällä kaudella etenkin tietoliikenteestä ja jäte huollosta. . . Sijaitsee Kanta-Hämeessä, Uudenmaan rajalla. . Nyt selvitetään, paljonko valtionapua valokuitukaapeliin saisi. Ainahan ensin tehdään taajamat. Ihmiset haluavat jopa kesämökeilleen kaapelit, jotta siellä voi tehdä töitä. Keskusta 9 . Täytyy olla hyvin perillä asioista, Satu Hietala-Virtanen toteaa. . Yksittäisten osuuskuntien sijaan yhteiskunnan tehtävä olisi hoitaa yhteydet, Vuorinen toteaa. Kisa käydään 29.marraskuuta monitoimitalo Kastellissa . Eikö ollutkin aika hyvä nousu, Lopen valtuuston nestori sekä ensimmäinen varapuheenjohtaja Sakari Vuorinen, 71, myhäilee. Lopen kunnanvaltuustossa päällimmäisinä alkaneella kaudella ovat tietoliikenneja jätehuoltoasiat. Vuorinen muistuttaa, että tietoliikenne lisääntyy jatkuvasti. Vuorisen mukaan asiaa on alueella ”vähän heräteltävä”, sillä esimerkiksi joillakin seuduilla joka taloudessa on jo kuidut. . – Joillekin on luontaista tulla hirveän lähelle puhumaan. Naapurikuntia Riihimäki, Tammela, Hämeenlinna, Karkkila, Vihti ja Hyvinkää. Kiistaa Kiertokapulasta Loppilaisten tunteita kuumentaa myös edellisen valtuuston kokoomusvetoinen äänestys irtaantua jätteidenkäsittelylaitos Kiertokapulasta. Toimivat verkkoyhteydet ovat nykyään perustarve. . Ainoana yrittää lähteä pois. Nelihenkisessä tuomaristossa ovat Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta tutut Merja Satulehto ja Sanna Hirvaskari, Jari Aaltonen TanssiAallosta ja eri maiden Tanssii tähtien kanssa -ohjelmissa esiintynyt exhibition dancen maailmanmestari Hanna Karttunen . Aikaa on yhä 3,5 vuotta. Vaikka nyt kilpaillaan ”valtuuston tanssikuninkuudesta”, ei Tiainen ole huomannut kovaa kilpailuasetelmaa. Sakari Vuorinen (sd.) on valtuuston nestori ja Satu-Maria Hietala-Virtanen demarien nuorempaa kaartia. Siirtymä on tulossa vuonna 2021. . – Sanovat, että se on halvempaa. Lopelle jouduttaisiin palkkaamaan oma insinööri, vaikka Kiertokapulalla on jo valmiina joka alalla omat asiantuntijat. . Kilpailijoina ovat Tiaisen lisäksi Jarmo Husso (kok.), Hanna Keskiaho (kok.), Lauri Nikula (kesk.), Henna Määttä (vihr.), Sannamari Sala (vas.), Marja-Leena Kemppainen (kd.) ja Juha Vuorio (ps.) . Minun kauhuni on, kun joku tulee minun reviirilleni. Kyllähän ne isot kaupungit olisivat erkaantuneet Kiertokapulasta ajat sitten, jos se ei toimisi niin kuin pitää. Vasemmistoliitto 1 . Kokoomus 7 . ” Taustatyötä on tehtävä ensin, jotta on faktat ennen kun alkaa kauheasti huhkimaan. Vuorinen uskoo, että erosta saadaan pyörtävä päätös. Keskustastakin saataneen porukkaa asian taakse. Poliitikot kauhusta kankeina Tiainen ja Romanenko harjoittelevat marraskuussa lähes joka arkipäivä. Vihreät 1 Tiainen uskoo, että rento kilpailu on myös omiaan synnyttämään positiivisia mielikuvia politiikasta ja päättäjistä. . MARRASKUUTA 2017 ” Tällainen kisa ruokkii yhteishenkeä ja verkostoitumista puolueiden välillä. Sitä ennen olin siellä 12 vuotta yksin. Tanssikilpaan osallistuminen on Tiaiselle itsensä voittamisen paikka. – Se on jäänyt täällä vähän huomaamatta. . – Hyvä yhteistyö muiden ryhmien kanssa ja perustelut, sillähän me saamme asiat läpi. SDP:n kannatus kuntavaaleissa 24,0 % (+ 7,0) . . Tässä nyt tämä pieni Loppi siinä niskuroi. Perussuomalaiset 2 . . Kaikki tuntuvat toivovan ensisijaisesti sitä, ettei tulisi pahasti mokailtua. Yksi syy lähteä mukaan kilpailuun olikin haastaa itseäni tässä ihmisten lähelle päästämisessä, Tiainen kuvailee. Kisan järjestävät Oulun kaupungin liikuntapalvelut, Telemark team ry, Dance sport club Oulu ja tanssikeskus Citydance. – Kiertokapulassahan ovat kaikki isot kunnat lähiympäristöstä mukana. He ottavat askeleen lähemmäs ja minä peruutan. LOPPI . Valtuustopaikat 2017–2021: . Valokuitukaapelit pitäisi saada kolmeen suurimpaan taajamaan. Hämeen liitto eli maakuntavaltuusto tarjoaa valokuituyhteyksistä kunnille informaatiota. . 18 2. Asukkaita hieman yli 8 000. Näin sitä meille perustellaan, vaikka konsultin selvityksen mukaan se kolminkertaistaa kuntalaisten käyttömaksut. Menee ainakin 1–2 vuotta, että kaapelit saadaan, kulkevat ne sitten maassa tai ilmassa. Tuntuu, että tällainen kisa ruokkii yhteishenkeä ja verkostoitumista puolueiden välillä, hän tuumii. . Eroamispäätöksen pystyy mitätöimään esimerkiksi valtuustoaloitteen kautta vasemmiston ja vihreiden kanssa. Uusimpia tulokkaita ja nuorta kaartia tällä valtuustokaudella demareilla edustaa Satu-Maria Hietala-Virtanen, 37. . Tiaisen mielestä ahkera treeni tulee tarpeeseen, koska ”jäätyminen musiikin alkaessa” jännittää. Silloin Loppi joutuisi ottamaan kaiken jätteen vastaan ja lajittelemaan sen. SDP 7 . Asia on yhteinen koko Kanta-Hämeen kunnille. – Olemme kaikki yhtä kauhuissamme. Tanja Tiainen nauttii tanssimisesta, mutta parin kanssa parketilla on tullut pyörittyä vähemmän. Ja kun jätettä lajitellaan, täytyy saada sopimukset, kuka ottaa jäteöljyä, kuka rautaromua ja mitäkin vastaan, Vuorinen puntaroi. Verkot ja jätehuolto puhuttavat Lopella Valtuustokierros TEKSTI JA KUVA MINNA SAARINEN – Saimme tälle kaudelle viisi paikkaa kunnanhallitukseen. Ja toki taustatyötä täytyy tehdä ensin, jotta on faktat ennen kun alkaa kauheasti hutkimaan. TANSSII VALTUUSTON KANSSA . . Tanssijoiden kesken vallitsee hyvä yhteishenki. Ei niitä tänne maaseudulle mielellään ensimmäisenä vedetä
Ylipäätään kaikenlaisen eriarvoistumiskehityksen torjumiseen pitää suunnata rahaa. Sakari Vuorinen (sd.) on valtuuston nestori ja Satu-Maria Hietala-Virtanen Tanja Tiainen otti peiliselfien yhdessä tanssivalmentajansa Edvard Romanenkon kanssa. Lähikoulujen houkuttelevuuden säilyminen vaatii sitä, että kaikilla alueilla on mahdollisuus tarjota parasta tukea ja opetusta jokaisen oppilaan tarpeisiin. Vuoteen 2027 mennessä SDP on toivottavasti istunut yli kaksi kautta hallituksessa ja pääministerinä on ollut sosialidemokraatti. Konkreettisina asioina haluaisin nähdä SDP:n toteuttaneen perhevapaauudistuksen ja uudistaneen perhevapaamallia 6 + 6 + 6 -ajatuksen pohjalta. Tämä olikin hankalin pohdinta! Seuraavat kuntavaalit on käyty ja toivon saaneeni helsinkiläisiltä luottamuksen jatkaa valtuustotyötä. Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua. Missä haluat nähdä SDP:n kymmenen vuoden kuluttua. Tanja Tiainen. Oma tavoitteeni on, että SDP:n ryhmän koko kasvaa ja saan olla jakamassa ryhmän paikkoja myös itseäni nuorempien valtuutettujen kanssa. Kouluille on suunnattava lisäresursseja. Ennen eduskuntavaaleja hyvän kierre syntyy paikallisesta tekemisestä. 19 2. Perusarvomme ovat kunnossa, ja saamme aikaiseksi hyvän kierteen. Heistä voisi mainita pohjoisesta Sara Holapan ja Mikkel Näkkäläjärven sekä etelästä Elisa Gebhardin ja Eemeli Peltosen. . Viidessä vuodessa on toivottavasti pystytty tekemään sen eteen paljon ja kyetty torjumaan eriarvoistumista. On investoitava lähipalveluihin. Uudenmaan maakuntavaltuuston SDP:n ryhmän varapuheenjohtaja . Viiden vuoden kuluttua lähikoulu on edelleen paras vaihtoehto jokaiselle perheelle. Helsingin suurin haaste on kaupunginosien tasavertaisen kehityksen edistäminen. Esimerkiksi terveyskeskuksilla pitää olla sellaiset resurssit, että jonot ovat pienet ja jokaisella alueella pääsee nopeasti hoitoon. Koska kaupunkipolitiikan merkitys kasvaa, kannattaisi SDP:n vaatia kaupunkiministerin tehtävän perustamista. Tärkeässä roolissa ovat SDP:n uudet, lahjakkaat nuoret. Helsingin SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja . Lopella väännetään tällä kaudella etenkin tietoliikenteestä ja jäte huollosta. Ajattelen, että alueiden tasavertaisen kehityksen suhteen Helsinki näyttää myös kansainvälisesti positiivista esimerkkiä. Kaupungeissa ja kunnissa saadaan onnistumisen kokemuksia siitä, että SDP:n tavoitteet etenevät ja pystymme vaikuttamaan. Perusarvomme ovat kunnossa, ja saamme aikaiseksi hyvän kierteen. Muiden muassa näiden ihmisten avulla saavutamme hyviä vaalituloksia ja pääsemme tekemään niitä hyviä päätöksiä. MARRASKUUTA 2017 DEMARIVAIKUTTAJAT KATSOVAT TULEVAAN TEKSTI ANNA-LIISA BLOMBERG EVELIINA HEINÄLUOMA . . Miten tähän tavoitteeseen päästään. . Siispä kymmenen vuoden kuluttua sosialidemokraatti on pitänyt hallussaan kaupunkiministerin salkkua kuluneina hallituskausina. SDP:n Helsingin piirihallituksen varapuheenjohtaja Nosteessa Millaisena näet Helsingin viiden vuoden päästä. Millä tavoin visiosi Helsinki saavutetaan
MARRASKUUTA 2017 Yhteiskuntakoulu matkusti EU:n ytimeen M uutama viikko sitten joukko nuoria lennähti Kaakkois-Suomesta opintomatkalle Brysseliin. Vierailukohteissa avautuivat niin eurooppalainen lobbauskulttuuri kuin asiat, joihin pyritään vaikuttamaan. Kukaan matkalle osallistuneista ei aikanaan päässyt äänestämään Suomen liittymisestä Euroopan unioniin, harva oli tuolloin vielä syntySDP:n europarlamentaarikot Liisa Jaakonsaari ja Miapetra Kumpula-Natri saivat illallisseurakseen joukon yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneita nuoria. Joukossa oli niin lukiolaisia, työelämään jo astuneita kuin yliopisto-opiskelijoitakin. Itse olen nähnyt tämän koulutuskokonaisuuden yhtenä tärkeänä keinona saada nuoria mukaan ja innostumaan, kertoo Kaakkois-Suomen sosialidemokraattien toiminnanjohtaja, yhteiskuntakoulun ”rehtori” Sanna Koskenranta. – Nuoria saadaan kyllä politiikkaan mukaan. Käteen jäi paljon uusia asioita, mutta myös uusia kavereita, lappeenrantalainen Johanna Jäppinen summaa. Oleellinen kysymys on se, mitä meillä on heille tarjota. Oli käyty läpi muun muassa yhteiskunnan arvoja, järjestöjohtamista, viestintää ja esiintymistaitoja. Ennen matkaa koulutuskokonaisuudessa oltiin lähes vuoden ajan tutustuttu vaikuttamiseen eri näkökulmista. Reissu eurooppalaisen päätöksenteon ytimeen oli nyt toista kertaa järjestetyn nuorten yhteiskuntakoulun loppuhuipentuma. 20 2. Alle kolmekymppisistä koostuvan porukan nuorin täytti koulutuksen aikana 18 vuotta. – Koulutusjakso ja matka Brysseliin oli katsetta avartava kokemus. Yhteiskuntakouluun osallistuttiin jokaisesta Kaakkois-Suomen maakunnasta. Vaikuttaminen ja päättäjät tutuiksi Reissulla päästiin tutustumaan parlamenttiin, Naton päämajaan, Helsinki EU officeen ja EK:n Brysselin toimistoon. Brysseliin lähdettiin hakemaan ymmärrystä EU-tason päätöksentekoon. Kuvat Sanna Koskenranta
Koskenrannan mukaan nuoret saivat kotiinviemisiksi ymmärryksen siitä, ettei maailmalla pärjää verkostoitumalla vain suomalaisten kesken. Samalla heitä kuitenkin kannustettiin uskomaan omiin kykyihinsä – että siitä vain kielitaitoa kartuttamaan! Koskenrannan mielestä SDP:n tulisi aktiivisemmin näyttää nuorille polkuja, joita pitkin he voivat astella vaikuttamaan kotimaassa ja sen ulkopuolella. Savo-Karjalan demarinuoret Meidän super Iiro rokkaa edarivaalien paneelissa! #edarivaalit #sonkissa Mirva Wiik Koko matka juosten! Olihan meillä hauskaa ja aurinko paistoi. – Kyllähän täällä käsitellään niin isoja asioita, että ei ihan yhdellä reissulla kaikki avaudu, vaikka mielenkiintoista onkin, pohtii imatralainen Marko Tiihonen. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Marko Tiihonen, Eerika Soinlahti ja Anni Siiskonen pääsivät nuorten yhteiskuntakoulun matkassa vierailulle Euroopan parlamenttiin.. Brysselin lämmin syksy vaihtui kotimaan viileään pakkassäähän, mutta yksi asia lämmittää yhteiskuntakoulun reksin mieltä: – Koulutukseen osallistuneilla on repussaan nyt uusia kokemuksia ja runsaasti eväitä tuleviin koitoksiin. Vaikka useimmille reissu Brysseliin oli ensimmäinen, kulki nuorten joukko Koskenrannan mukaan kaupungin kaduilla kuin kotonaan. #tuulankirittäjä #helsinkihalloweenrun Petra Peltonen Oltiin vähän innoissamme Tuulan matskuista! #turunkirjamessut2017 Tiina Vesa 30.syyskuuta vietettiin Etelä-Vantaan demarien lettukestejä Myyrmäen paalutorilla. – Kansainvälinen politiikka kiinnostaisi, mutta vieraat kielet eivät tunnu jäävän päähän, Rantanen kertoo. – Kansainvälisyys on yksi nuoria kiinnostava asia ja siihen pitäisi panostaa, hän sanoo. Nuoret ovat luonnollisesti eurooppalaisia. Ensimmäisellä opintojaksolla kuultiin SDP:n puheenjohtaja Antti Rinnettä, toisella jaksolla saatiin tietoa kuntavaikuttamisesta ja Brysselissä päästiin kilistelemään EU:lle demarimeppien Liisa Jaakonsaaren ja Miapetra Kumpula-Natrin kanssa. Oleellinen kysymys on, mitä meillä on heille tarjota. Paikalla paljon punaista ja makeaa sekä upea Tuula Haatainen! nytkään. 21 2. – Nuoret kävivät museoissa, ihastelivat kaupungin vilkkautta ja hienoja rakennuksia, Koskenranta kertoo. Yhteiskuntakoulu kokonaisuutena tarjosi nuorille paitsi eri näkökulmia vaikuttamiseen myös mahdollisuuden tutustua päättäjiin. Myös kotkalaista 18-vuotiasta Aleksi Rantasta ulkomaille lähtö kutkuttaa, mutta samalla huolettaa oma kielitaito. – On ollut mahtavaa tavata tunnettuja poliitikkoja kasvotusten ja kuulla heidän näkemyksiään. Väärin kuvittelisi. – Kansainvälinen ura on aina kiehtonut itseäni ja opintomatkasta jäi käteen paljon tietoa työja harjoittelumahdollisuuksista, hän summaa. Repullinen kokemuksia Sanna Koskenranta kuvailee yhteiskuntakoulun poppoota mahtavaksi. Äkkinäinen voisi kuvitella, että tällaisessa reissussa nuoret viettäisivät asiapitoisten päivien jälkeisen vapaa-ajan tutustumalla paikalliseen yöelämään. 20-vuotiasta kouvolalaista Eerika Soinlahtea ne ja harjoittelijoiden työn sisältö kiinnostivat. MARRASKUUTA 2017 #demokraatti INSTAGRAM-KUVIEN NÄYTEIKKUNA ” Nuoria saadaan politiikkaan mukaan. Kansainvälisyys kiinnostaa Nuoret pääsivät matkallansa tutustumaan myös meppien avustajiin, joilta he kuulivat harjoitteluja työmahdollisuuksista ulkomailla. Kokemus kuitenkin konkretisoi vaikuttamista ja verkostoitumisen merkitystä. Vaikuttaminen ei tunnu niin kaukaiselta, kun päättäjiin pääsee tutustumaan, mikkeliläinen Anni Siiskonen sanoo
Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI. Marylandin yliopiston taloustieteen professori Robert H. Luterilaisuuden vaalima omantunnonvapaus muuttui taas vaatimukseksi sanan-, kokoontumisja yhdistymisvapaudesta. Olisiko nyt viimeistään SDP:n tunnustettava, että puolueen ideologiset juuret ovat tiukasti kristinuskon ja reformaation perinnössä. MARRASKUUTA 2017 K un puhutaan sosialidemokratian juurista, moni osoittaa sormella 1700-luvun lopun Ranskan vallankumouksen perintöön. Tänä vuonna on juhlittu reformaation 500-vuotisjuhlaa. Talousjärjestelmät ovat nykyajan uskontoja. Sosialidemokratia on maallistunutta luterilaisuutta, joka oivallisena talousjärjestelmänä tähtää ihmisten maalliseen hyvinvointiin. Hän kiinnostui aiheesta oman taustansa vuoksi, sillä hänen isovanhempansa olivat tulleet Suomesta Yhdysvaltoihin vuonna 1910. Tässä muutamia Nelsonin oivalluksia: Luterilainen ajatus ihmisestä ”Jumalan kuvana”, kääntyi sosialidemokratiassa käsitykseksi ihmisten ja sukupuolten tasa-arvosta. Sosialidemokraattinen jumalakin on löytynyt talousja yhteiskuntatieteistä. Sosialidemokraattinen liikekin nojaa opinkappaleissaan Ranskan vallankumouksen perintöön. Nelson on tutkinut kirjoituksissaan luterilaisuuden ja sosialidemokratian kiinteää yhteyttä. Monarkian kaatumisen jälkeen vallankumouksen voimasanat vapaus, veljeys ja tasa-arvo olivat raivaamassa tietä demokratialle ja kansalaisyhteiskunnan synnylle. Luterilaiset uskonkohdat saivat hyvässä yhteiskunnallisessa maaperässä 1900-luvulla uudet, sekulaarit tulkinnat, jotka loivat pohjan pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle. Lutherin mukaan luottamus evankeliumiin voi vaikuttaa naiivilta, mutta naiiviutta on myös taloustieteen kritiikitön hyväksyntä. Maailmaamme vaivaa tällä hetkellä lähes sokea taloususkonnollisuus. Nelsonin mukaan Pohjoismainen sosialidemokratia on jatkoa luterilaiselle perinteelle. Vaikka Lutherin toiminnassa on vahva hengellinen ulottuvuus, reformaatio oli myös monien yhteiskunnallisten uudistusten pohjana. Luterilaisuuden korostama 10 käskyä muuntui vaatimukseksi lainja yhSosialidemokratia on maallistunutta luterilaisuutta teiskuntajärjestelmän tottelemisesta. 22 2. Kultaisen säännön etiikasta pulppusi ajatus solidaarisuudesta. Jumalanpalveluksen kansankielisyys ja raamatunkäännökset jouduttivat taas ajatusta kansan kouluttamisesta ja laadukkaasta koulutusjärjestelmästä. vietetään reformaation pääjuhlaa Turussa. Sosialidemokraattinen liike oli ymmärrettävästi välinpitämätön omille aatteellisille juurillensa, koska suhde luterilaiseen kirkkoon oli traumaattinen ja heikko. Kun ottaa huomioon ekonomistien palstatilan medioissa, voi hyvällä syyllä puhua talousjärjestelmistä nykyajan uskontoina. Sunnuntaina 5.11. Mitä juhlakalumme Martti Luther tähän sanoisi. On selvää, että reformaation lähteiltä syntyneellä luterilaisuudella on keskeinen vaikutus sosialidemokratian kehitykseen 1900-luvulla. Pohjoismainen sosialidemokratia on siis lähtökohtaisesti taloususkonto. Nelson piti alkusyksystä Helsingissä kiinnostavan esitelmän sosialidemokratian ja luterilaisuuden suhteesta. Siitä alkoi ennennäkemätön tapahtumien ketju, joka mursi keskiajan maailmankuvan ja pakotti kirkon tarkistamaan toimintatapojaan ja oppiaan. Suomessa sisällissodan traumat ja kirkon asettuminen ”valkoisten” puolelle painoivat pitkään upoksiin luterilaisuuden ja sosialidemokratian naimakaupan varsinkin 1930–1980-luvuilla. Vuonna 1517 tohtori Martti Luther naulasi Wittenbergin linnankirkon oveen 95 teesiä katolisen kirkon uudistamiseksi
Univaikeudet ovat yksi syy suomalaisten lihavuuteen. Surkeasti nukutun yön jälkeen greliinin eli nälkähormonin määrä kehossa kasvaa. Rasvaa tihkuva ruokavalio myöhästyttää unirytmiä entisestään. Syntyy hankala stressikierre, jossa liikakilot kertyvät, univaikeudet jatkuvat ja syöminen lipsuu hallitsemattomaksi ahmimiseksi. Nora Vilva Demokraatti. Univajeisen ihmisen glukoosinsietokyky laskee ja rasva-aineenvaihdunta häiriintyy. Univaje kasvattaa silmäpussien lisäksi energiantarvetta ja olo on nälkäinen. Huonosti nukkuvalla ihmisellä lihavuusriski on lähes kaksinkertainen normaaleista yöunista nauttiviin verrattuna. Tutkimusten mukaan myös mahdollinen lihavuudelle altistava geeniperimä aktivoituu, kun ihminen sitkuttelee jatkuvasti vähillä yöunilla. Väsyneen ihmisen annoskoko suurenee, ja makeiden ja rasvaisten ruokien houkutus tuntuu vastustamattomalta. Stressi on tyypillinen univaikeuksien syy, mutta myös univaikeudet aiheuttavat stressiä. 23 2. Huonosti nukuttujen öiden jälkeen olo on hajamielinen ja vireystila laahaa pohjamudissa. MARRASKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Nuku ja laihdu V iimeisen vuoden aikana noin joka kolmas meistä on potenut unettomuutta ainakin kolmena yönä viikossa
MARRASKUUTA 2017. 24 2
Se tuntuu hienolta. Aikuisiällä Cacciatore on muuttanut minäkuvansa. MARRASKUUTA 2017 Hassutteleva äiti L astenpsykiatri Raisa Cacciatore oli vähän aikaa sitten lentokoneessa työmatkalla Rovaniemelle. TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . 25 2. Cacciatoresta on häkellyttävää huomata, miten nykyisin nuoret osaavat ottaa vastaan kiitosta ja kehuja. – Menestystä on ollut vaikea ottaa vastaan. KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä. Cacciatore on julkaissut useita kirjoja, luennoinut Suomessa ja ulkomailla, sekä vastaanottanut lukuisia eri palkintoja ja tunnustuksia työstään. Hän on oppinut omien ajatustensa ja sanojensa merkityksen, jolloin voi ottaa vastaan myös menestymistä. Yhtäkkiä hänen viereensä kyykistyi lentoemäntä, joka kertoi mieleensä jääneestä Cacciatoren ohjeesta: Jos lapsi kertoo aikovansa isona astronautiksi, niin tulee sanoa: Sinusta tulee ihan varmasti ihana astronautti. Lapsena menin ihan sekaisin kohteliaisuudesta, töksäytin takaisin jotain. Huomion keskipisteeksi joutuminen merkitsi katastrofia
– Osaan hiljentyä lapsen kokemuksen äärelle, antaa hänen sanoilleen ja pohdinnoilleen tilaa. Hän miettii, miten voisi saada kaiken tietotaidon, resurssit ja empatian liikkeelle nuoren avuksi. Hänestä on ollut kuitenkin hienoa seurata uusien tutkimustulosten käyttöönottoa sekä lasta ymmärtävien auttamiskeinojen kehitystä. Hän haluaa olla viemässä eteenpäin lapsuuden ja nuoruuden kunnioittamista. tekee väitöskirjaa lasten seksuaaliterveyden tukemisesta . Sukupolvien ketjussa neuvottelutaitoja tai itsetuntoa ei tuettu. Se tuntui liian vaativalta, jopa ahdistavalta. Silloin ei vielä ollut käsitteitä varhainen vuorovaikutus tai tunnetaidot. Sitä sanomaa pitäisi tuoda lapsille ja nuorille.. Siihen pisteeseen ei saisi ketään päästää. – Tavallisuus on taivaallista. – Jos estämme yhdenkin lapsen tai nuoren seksuaalisen hyväksikäyttötapauksen, kaikki tämä työ on ollut sen väärti. Jos Cacciatoren unelma täyttyisi, niin lapset kuin nuoret osaisivat toimia pelottavassa tilanteessa sanomalla ei, poistumalla ja kertomalla aikuiselle. naimisissa, kaksi aikuista lasta RAISA CACCIATORE ” Tavallisuus on taivaallista. Vuosina 1990–2007 Cacciatore piti Auroran sairaalan ja HYKS:n nuorisopoliklinikalla erikoislääkärin seksuaaliterveysvastaanottoa erityisnuorille. lastenpsykiatri, Väestöliiton asiantuntijalääkäri, nuorisolääkäri . – Kunpa voisin palata ja ottaa häntä kädestä kiinni, rauhoitella, kannustaa ja selittää asioita. – Satutettu nuori ei luota aikuisiin eikä halua turvautua heihin. Ylpeästi mallina Alun perin Cacciatore ei edes harkinnut erikoistuvansa psykiatriaan. Hän huomasi seksuaalisuuden kattavan koko kehon, minäkuvan ja tunteet. Halusin olla hyvä vanhempi, mutta vailla malleja se oli ongelmallista. . 26 2. Cacciatore muistuttaa, että mielen työkalut ovat yhä enemmän tarpeen informaatioon perustuvassa yhteiskunnassa. – Tunsin olevani äitinä jatkuvasti pulassa. Toisaalta voin luoda toivoa, kannustaa ja valaa uskoa parempaan. . . . Vuoden kouluterveysteko 2010, Vuoden käyttäytyjä 2010, Vuoden ajattelija 2012 . Cacciatore iloitsee, miten Väestöliiton ponnistelujen jälkeen seksuaalikasvatus on mukana varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Vaivattomia suoriutujia Cacciatore muistuttaa, ettei järki tule lapselle tai nuorelle itsestään. Päätin sitten ottaa asioista perin pohjin selvää. Hammaslääkäri-isä pakeni menetystä työhönsä ja teosofiyhteisöön. MARRASKUUTA 2017 ” Suomi tarvitsee perhearvoja enemmän kuin koskaan. Syyllisyys ja huonous kalvoivat. . Se voi kostautua aikuis tuessa puhkeavana ahdistushäiriönä ja suoriutumattomuutena. Tämän hetken haasteena ovat kotien kiire, stressi ja mielenterveys. Cacciatore katsoo nyt omaa itseään lapsena surullisin ja hyväksyvin silmin. Parhaiten Cacciatoren mukaan onnistuu, jos osaa sivuuttaa tapahtuneen vähällä, oppii mitä voi, eikä anna tuskittelulle painoarvoa. . Cacciatore pettyi välillä psykiatrian oppikuntiin, joissa yksittäisten gurujen opit tuntuivat olevan kaukana toisistaan ja käytännöstä. Myös Euroopan lapsiasiavaltuutetut ovat nostaneet asian tänä vuonna esiin. – On luonnollista, että nuoren riskinarviointikyky on heikko. Nuoret vertaavat itseään tähän ”yleiseen käsitykseen normaalista”, mitä myös sosiaalinen media ruokkii. Hän tietää, mitä tarkoittaa tulla hylätyksi tai kaltoinkohdelluksi. Jo lapsena Cacciatore oli sovittelija. . Vahinkoja kuitenkin sattuu, ja niistä selviää. syntynyt 1956 Helsingin maalaiskunnassa . Aina on toivoa Kun vastassa on erityisen vaativa tapaus, Cacciatore virittäytyy ja terästäytyy kuuntelemaan. Suorituspaineet, riittämättömyyden ja huonommuuden kokemukset kasvavat, jos jäämme kaupallisen informaation varaan. Cacciatoren äiti kuoli juuri ennen tyttären kuusivuotispäivää. Hän mietti, miten kaikkein rakkain ihminen saattoi hylätä hänet. Itsetunto kehittyy lapsuuden ja nuoruuden aikana. – Lapsia ja nuoria hoitaessani olen nähnyt sen huikean kapasiteetin, . – Omassa lapsuudessani olimme avainkaulalapsia. . Varsinkin seksuaalija aggressiokasvatuksessa isovanhempien näkemykset voivat olla vanhakantaisia. Sitä sanomaa pitäisi tuoda lapsille ja nuorille, sekä olla myös itse ylpeästi mallina. kirjoittanut useita kirjoja aikuisille, nuorille, lapsille ja vauvoille . Kirjat syntyivät Cacciatoren huomatessa monien vanhempien kamppailevan samanlaisten kysymysten parissa. On hyvä nähdä monia erilaisia tapoja elää ja toimia. Jotkut lapsista pyrkivät olemaan mahdollisimman vaivattomia suoriutujia tukeakseen ja suojatakseen vanhempiaan. Valtion tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto 2017 . Cacciatoren kokemuksen mukaan aina kannattaa yrittää. Ei voi tietää, milloin nuori ottaa puheesta kopin. Suomen Tietokirjailijoiden Tietopöllö-palkinto 2003 . – Kun tuet nuorta yhdessä asiassa, se heijastuu hänen kaikkiin elämänalueisiinsa. Omien kokemustensa myötä Cacciatoren on ollut helppoa asettua lapsen asemaan. Lapsi kamppaili satojen kysymysten keskellä, vailla vastauksia tai kykyä kysyä. ”Käytä järkeäsi” tai ”olet liian pieni kysymyään sellaisia”-vinkit eivät auta. Silloin olemme vakavilla vesillä
Lastenpsykiatri suosittelee ulkopuolisen tuen hyödyntämistä matalalla kynnyksellä. – Kuoleman mahdollisuus on koko ajan. Cacciatorella on vahvistunut ajatus siitä, mitä aikoo tehdä, hän pyrkii tekemään sen tänään. Ihminen tarvitsee taakankantajia. Yhteiskunnan arvot ovat koventuneet. Mihin jokaisella lapsella on oikeus. Ehkä musiikkia. – Jopa palveluissa annetaan asiakkaan ymmärtää, että pitäisi selvitä yksin, ilman tukea. Omat lapset palauttavat hänet maanpinnalle ja toisaalta kannustavat eteenpäin. Millaisen neuvon antaisit itsellesi kolmekymmentä vuotta vanhempana nykyiseen elämäntilanteeseesi. Ainakin yhteen hyvinvoivaan aikuiseen. – Itse olen ollut aika hassutteleva vanhempi. Nopea lapsen ja nuoren arjessa toimiva apu olisi tarpeen. Cacciatoren äiti sanoi ”oleellista on vain hyvyys ja aurinko”. Varhaiskasvatuksessa ja opetustoimessa läsnäolevien aikuisten vähentäminen johtaa lasten ja nuorten levottomuuteen, kiusaamiseen ja turvattomuuden lisääntymiseen. Vastuunkantaja puuttuu Nykyiset poliittiset toimet näyttävät Cacciatoresta lähinnä tekohengitykseltä. Suomi tarvitsee perhearvoja enemmän kuin koskaan. Hän on tehnyt albumin myös isoisästään SDP:n kansanedustaja (1908–1918) Evert Elorannasta, jota ei koskaan ehtinyt tavata. En ylläty siitä yhtään. – Tilastot ja riskit tiedämme. – Vanhemmat tekevät yleensä parhaansa, sen minkä heidän voimilleen on siinä tilanteessa mahdollista. Syrjäytyminen on Cacciatoren mukaan usein syöksykierre, jolloin asiat ovat kasautuneet. Mitä uutta alaa lähtisit nyt opiskelemaan, jos pitäisi. Hän haaveilee saavansa lasten seksuaaliterveyden tukemisesta väitöskirjansa joskus valmiiksi. Hassutteleva vanhempi Kuorolaulu ja valokuva-albumien tekeminen ovat Cacciatoren mielipuuhia vapaa-ajalla. Yhdessä nauraminen on parasta liimaa perheessä. Yhteiskunnan on kannettava vastuunsa ja rakennettava myös mielenterveydeltään tervettä kansakuntaa. Hän ajoi heikompien puolta, mikä on myös Cacciatorelle rakas ja tärkeä asia. Anna mennä! KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA ” Jopa palveluissa annetaan asiakkaan ymmärtää, että pitäisi selvitä yksin.. Mottonani on ollut, huonokin vitsi on parempi kuin ei mitään. MARRASKUUTA 2017 mikä heillä on vahvistua joskus ihan lyhyestäkin, oikea-aikaisesta tuesta. Tuolloin terveydenhuoltoon kohdistuneiden leikkausten takia myös monet ehkäisyneuvolat joutuivat sulkemaan ovensa. 27 2. Heikko-osaisten ”pöyristely” tai hukassa olevasta vanhemmuudesta puhuminen eivät hänestä auta. – Ulkopuolinen voi nähdä kokonaisuuksia ja suhtautua hyväksyvällä myötätunnolla toilailuihin, jotka itsestä tuntuvat anteeksiantamattomilta tai käsittämättömiltä. Hän myös huolehtii terveydestään mahdollisimman hyvin. Tytär voi vain ihmetellä äitinsä silloista viisautta. – Opiskelupaikkojen puuttuminen ja nuorisotyöttömyys ovat myrkkyä itsenäistyvälle nuorelle. Cacciatorelle myönteisyys ja kannustaminen ovat tärkeitä. Kun 1990-luvulla perhekasvatus lopetettiin kouluissa ja kouluterveydenhuoltoa supistettiin, nuorten abortit lisääntyivät kahdeksan vuoden aikana puolella. Eloranta oli torppari, joka oli sisällissodassa vallankumouksen johtoportaassa. Hän on mennyt vastikään naimisiin opiskeluaikaisen kurssikaverinsa kanssa
Oikeilla varusteilla fillarointi sujuu kuitenkin mainiosti myös talvisilla keleillä. Lamppua hankkiessasi huomioi, että pakkanen voi kuluttaa akkua nopeammin. Oheisten vinkkien avulla voit jatkaa terveyttä edistävää arkipyöräilyä vaivatta ympäri vuoden. Voit osaltasi lisätä liikenneturvallisuutta ennen kaikkea ennakoimalla: talvisilla keleillä matka-aikaan kannattaa varata muutama lisäminuutti. Mikäli pyörän omatoiminen huolto osoittautuu haastavaksi, käänny lähimmän pyöräliikkeen puoleen ja huollata fillari ammattilaisella talvi-iskuun. MARRASKUUTA 2017 Talvifillarointi on varustelukysymys Talvikausi kolkuttaa jo ovella ja monen syysrutiineihin kuuluu polkupyörän taluttaminen talviunille varaston perukoille. Tarkista pyörän kunto ja huolla se tarvittaessa jo ennen talvikelejä. Kuivata pyörä mahdollisuuksien mukaan aina sisätiloissa. Varusta itsesi talvikeleihin erityisesti hyvällä kypärällä, lämpimillä käsineillä ja jalkineilla, lämpötilan mukaisella kerrospukeutumisella sekä riittävällä määrällä heijastimia. Tarpeeksi leveä roiskesuoja suojaa vaatteita suolalta ja sohjolta. Ekovinkki MIKKO KOSKINEN, VALONIA. 28 2. Talvikaudella pyörän perusvarustukseen kuuluu etuja takavalo, heijastimet, nastarenkaat ja toimivat jarrut. Lukkosulaa on hyvä pitää mukana ikävien yllätysten varalta. Hanki kypärän alle tuulta pitävä kypärämyssy ja tarpeen vaatiessa naamio suojaamaan kasvoja kylmältä viimalta. Hyvin varustautuneena satulassa voi nauttia raikkaasta kelistä ja kohentaa kuntoa sekä mielialaa polkimilla ympäri vuoden. Suola voi myös talven mittaan syövyttää pyörän metalliosia, joten hyvä tapa on puhdistaa pyörä tasaisin väliajoin. Aja uudet nastarenkaat sisään hyvissä ajoin, jotta nastat pysyvät paikoillaan liukkailla keleillä
Opiskeluaikoina sitä vain meni ympäriinsä ja puhui mielellään omista asioistaan. Jos saa sellaisen koulutuksen kuin minä sain ja nämä asiat kiinnostavat, koen, että minulla on moraalinen velvollisuus vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Tässä iässä tuntuu, että on aikuinen. Nyt aikuisena minusta on tullut yksityisempi ja vakavampi. Kai minusta tässä on jonkin sortin helsinkiläinen tullut. Vuosien varrella olen huomannut, että henkilökohtaisen elämän ja yhteiskunnallisen elämän erottaminen on tärkeä juttu. Olen kasvanut Lahdessa, opiskellut Jyväskylässä ja kymmenen vuotta sitten muutin Helsinkiin. 29 2. Tykkään Erkki Tuomiojan tyylistä olla puhumatta sanaakaan yksityiselämästään. MARRASKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Antti Alaja, 36 O maa peilikuvaa tulee katsottua kriittisesti. Näyttääpä tuo naama väsyneeltä, ja onkohan tukkakin liian pystyssä. Kun on yhteiskunnallinen toimija ja toimii kuitenkin jonkin verran myös julkisuudessa, tarvitsee sen vastapainoksi yksityisen sfäärin. Antti Alaja on Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuspäällikkö.. Harvoinhan politiikassa suuret asiat liikahtavat, mutta pakko on ainakin yrittää. Ne muutamat vuodet Jyväskylässä vaikuttivat tosi ratkaisevasti maailmankuvaani ja uravalintaani. Menin reilu parikymppisenä Jyväskylään opiskelemaan yhteiskuntatieteitä
Rohkeutta on uskallus toimia oikein. Kariluodossa kiinnostavinta onkin hänen kasvutarinansa. ”Uuden valloittaminen vaatii rohkeutta”, sanoi Kalevi Sorsa kuulemma taannoin. Mausta suolalla ja pippurilla. Ennen ensimmäistä hyökkäystä häntä ohjeistetaan siitä, että vaikka mitä kävisi, ei saa jäädä tuleen makaamaan. Nuori ja idealistinen reservinupseeri, Vänrikki Kariluoto joutuu heti taisteluiden alussa tosipaikkaan joukkojensa kanssa. Ei ollut hienoa tai juhlallista lähteä 18-vuotiaana rintamalle jatkosotaan, mutta pakko oli. Kariluoto pääsi kuitenkin peloistaan yli ja lopulta hänestä tuli rohkea joukkueensa arvostama kapteeni ja komppanianpäällikkö. Kirjoittaja on yhteiskuntatieteilijä ja Demarinuorten puheenjohtaja Rovaniemeltä. Entä jos en pystykään. Itken, kun ajattelen, miten Itä-Ukrainassa tapetaan ja kidutetaan ihmisiä, kun ajattelen Irakin sodan kauhuja, kun ajattelen Suomen sisällissodan vankileirien kauheuksia. Sitä, että pystyy olemaan sellainen kuin on ja tekemään niitä asioita, jotka ovat oman vakaumuksen mukaan oikein, vaikka se olisi hankalaa ja vaikka tietäisi, että se voi sattua. Myös menetykset ovat tuoneet varmuutta siitä, että kaikesta selviää. Entä jos en pysty täyttämään niitä odotuksia, joita minulle asetetaan. Olen iloinen siitä, että jonkin verran vuodet ja kokemani vaikeatkin asiat ovat sitä tuoneet. Olen onnellinen siitä, että olen ehtinyt keskustella sodasta Ranualla asuvan vaarini kanssa. Tätä rohkeutta toivon elämään itselleni ja kaikille muillekin. Kun pasta on valmis, sekoita se kastikkeen kanssa ja silppua joukkoon yrtit. 30 2. Ensimmäinen hyökkäys ei ota lähteäkseen ollenkaan: Kariluoto jähmettyy pelosta, vapisee mättäällä ja jää joukkoineen nimenomaan tuleen makaamaan. Rohkeinta ja isänmaallisinta, mitä voimme tehdä on se, että emme aja lapsiamme uusiin sotiin. Suurimmat ikäryhmät talvisodassa kuolleista olivat 22–25-vuotiaita. Tässä elokuvassa Kariluodon tarina ja hahmon mielenliikkeet kuvataan mielestäni kuitenkin hienoimmalla tavalla. Tämä kokemus epäilemättä kouraisi miestä, joka halusi tehdä oikein, puolustaa isänmaataan ja hoitaa oman tonttinsa ensiluokkaisella tavalla. Tätä puolta emme saa sodasta koskaan unohtaa. En antanut aina luovuudelle ja rohkeudelle tilaa. Ajattelin asioista helposti pahinta. iStock. Entä jos epäonnistun ja muille koituu haittaa siitä. Rohkeutta tarvitaan niin politiikassa kuin elämässä muutenkin. Anna pöhistä pannulla, kunnes kastike alkaa tiivistyä. Hommat hoidettiin, jotta päästiin takaisinkin. Vaikka maailmassa on epävarmuutta, niin sotaa ei onneksi tarvitse meillä pelätä. u u u Sodat ja julmuudet ovat vaikuttaneet omaan ajatteluuni paljon. Sitä, että uskaltaa toimia oikein. Sekoita ja nauti. Pelot rajoittivat elämää ja itseni toteuttamista. Lisää kaprikset. Kuumenna öljy pannulla ja kuullota viipaloitua valkosipulia ja anjovisfileitä muutaman minuutin ajan. Ja jos on tarvetta oikoa lisää, voi kirsikkatomaatit korvata purkillisella tomaattimurskaa. Tämän päivän Suomessa pelot tulevat erilaisista asioista kuin sota-aikaa. Hyvä anjovispasta syntyy kasviöljyyn säilötyistä suolatuista anjovisfileistä, jotka Suomessa myydään harhaanjohtavasti nimellä sardelli. Nuoria ihmisiä rintamalla käymässä kamppailua pelon ja rohkeuden, pakenemisen ja velvollisuuksien välillä. u u u Jokainen meistä pelkää varmuudella jotain. Eikä sitä uudessa Tuntemattomassakaan kuvata tarpeeksi hyvin. Minua on aina inspiroinut niin Linnan Sotaromaanissa kuin elokuvissakin etenkin Kariluodon tarina. Rohkeutta on uskallus toimia oikein Mikkel Näkkäläjärvi Heikin simppeli anjovispasta Helppoa, nopeaa ja vähän suolaista. Mutta jos unohtaa hifistelyt, hyvää tulee myös ruotsalaismallisilla anjovisfileillä, joita käytetään esimerkiksi janssoninkiusauksessa. Minua on aina pelottanut epäonnistuminen, riittämättömyys ja tärkeiden asioiden menettäminen. Sitähän talvisota ja jatkosota olivat. Tämän päivän Suomessa pelot tulevat erilaisista asioista kuin sota-aikaan. Neljälle 400 g spagettia puoli desiä oliiviöljyä purkillinen anjovisfileitä 4 valkosipulinkynttä rasiallinen kirsikkatomaatteja ripaus sokeria pieniä kapriksia pieni kourallinen suolaa, mustapippuria ja ripaus kuivattua timjamia pari kourallista lehtipersiljaa (ripaus chiliä) Pistä pastavesi kiehumaan ja keitä kastikkeen valmistuessa pasta suolatussa vedessä al denteksi. MARRASKUUTA 2017 K ävin katsomassa viime viikolla uuden Tuntemattoman Sotilaan. Kun olin nuorempi, annoin näiden pelkojen vaikuttaa nykyistä enemmän elämääni. Lisää pannulle lohkotut tomaatit ja lisää ripaus sokeria. Saatoin jättää ryhtymättä kiinnostaviin haasteisiin, koska pelkäsin epäonnistumista. Tein asiat aina varman päälle
Wilhelm von Wright: Tilhi, 1829.. Oman maan kuvaaminen koettiin tuohon aikaan historiamaalauksen ohella taiteilijan tärkeimmäksi tehtäväksi. Varsinkin vanhin Magnus (1805–1868) ja nuorin Ferdinand (1822–1906) halusivat kunnostautua myös maisemamaalareina. Veljekset muistetaan lähinnä lintumaalareina, vaikka heidän tuotantoonsa kuuluu runsaasti muutakin. MARRASKUUTA 2017 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Lintuja, asetelmia ja applikaatioita Z acharias Topelius julisti Helsingfors Tidningarin arviossaan, että Ferdinand von Wrightin teos Näköala Haminanlahdelta (1853) kirjoittaa uuden säkeistön Maamme-lauluun. 31 2
Siellä Ferdinand maalasi lintujen ohella monia romanttisia maisemia. Häneltä tilattiinkin lintumaalauksia kiusaksi saakka. Karin Hellman: Auringon rattaat, 1965–66. Helsingin Taidehalli Karin ja Åke Hellman – Jaettu ateljee Avoinna 19.11. Mutta niillä hän tuli toimeen. MARRASKUUTA 2017 Keskimmäinen Wilhelm (1810– 1887) toimi suurimman osan elämästään Ruotsissa ja keskittyi siellä lähinnä luonnontieteellisiin kuvituksiin. Åke Hellman: Maalauksellista, 1984.. Ateneumin näyttely tarjoaa monipuolisen kuvan taiteilijaveljeksistä ja heidän monista toimistaan. Heillä oli kuitenkin merkittäviä tukijoita kuten Fredrik Cygnaeus ja Topelius, joka piti veljeksiä Werner Holmbergiakin parempina, vaikka tämä edusti jo selkeästi uutta aikaa. Toki muutkin, varsinkin Magnus, osallistuvat näiden teosten valmistamiseen. Näyttelyssä voi ihailla heidän huikeaa taitoaan. Magnus von Wright oli toimelias mies. Hän eli ja KUVATAIDE Ateneumin taidemuseo, Helsinki Veljekset von Wright Avoinna 22.2.2018 saakka, ti, pe 11–18, ke, to 10–20, la, su 10–17. Galleria Duetto, Helsinki Mustaa valkoisella – Maija Albrechtin grafiikkaa ja kollaaseja. Svenska Foglar ja Skandinaviska Fiskar ovat suurteoksia, joiden tekijänä Wilhelm oli keskeisessä asemassa. Hänen käsialaansa on myös hieno panoraama 1800-luvun puolivälin Helsingistä. Ferdinand von Wrightin tunnetuin teos on Taistelevat metsot (1886). saakka, ti, to, pe 11– 18, ke 11–20, la, su 11–17. Maisemamaalareina he olivat jo omana aikanaankin hivenen vanhanaikaiMagnus von Wright: Liljestrandin talo talvella, 1860. 32 2. Mutta lintujen, kalojen ja muunkin luonnon kuvaajina veljekset ovat aivan ainutlaatuisia. Hän opetti taidetta, oli aktiivijäsen luonnontieteellisissä seuroissa ja hän oli myös pätevä ornitologi. Hän maalasi monia idyllisiä maisemia kotikaupungistaan Helsingistä ja oli yhtenä piirtäjänä Topeliuksen suurteoksessa Finland framställdt i teckningar. saakka, ti–pe 11–17, la–su 12–16. työskenteli veljesten kotiseudulla Haminanlahdella, joka sijaitsee Kuopion lähellä. Maija Albrecht: Mustaa valkoisella III & II, 2017. sia ja romanttisesti asennoituneita. Ferdinand von Wright: Näköala Haminanlahdelta, 1853. Avoinna 19.11
Lanthimosin aavemainen kamera liukuu steriilin sairaalan pitkiä käytä viä kuin Hohdossa (1980) konsanaan. 33 2. Ansa. Tämä on melko poikkeuksellista, sillä yleensähän tateilijapareissa nainen joutuu luo pumaan työmahdollisuuksistaan miehen menestyksen hyväksi. Molemmat tekivät julkisia teok sia, maalauksia, applikaatioita ja muitakin seinälle ripustettavia teks tiilejä. Näyttely on runsas, mutta ei liian täyteen ahdettu. Tekstiilien tekijänä Karin oli kuitenkin miestään tuotteliaampi. Siinä on kontrastia, ja juuri se tekee näistä vedoksista niin kiehtovia. Tapaa miset teiniikäisen pojan (Barry Keoghan) kanssa alkavat selittämättö mästi. Graafiset teokset muodosta vat oikeastaan kokoelman lintujen päitä. Ne saavat välillä hyvinkin in himillisiä piirteitä, niillä näyttää olevan erilaisia ilmeitä ja eleitäkin. Taidetta yhteisestä ateljeesta Åke (s. Rane Aunimo Demokraatti Lue Demokraatti.fi-verkkosivuiltamme arvio myös elokuvasta God’s Own Country.. Elokuvansa myös käsikirjoittavan ohjaajan uutuus The Killing of a Sacred Deer (2017) on mutkikkaasta ja epä myyvästä nimestään huolimatta ai empaa suoraviivaisempi painajainen, ei kuitenkaan valtavirtaa juuri millään muulla tavalla kuin koston teemansa yllätyksettömässä yksinuottisuudessa. Isää näyttelee Colin Farrell. Albrecht on taitava piirtäjä. Mutta The Killing of a Sacred Deer ei kerro tukahdutetusta eroot tisuudesta, vaan se on korttejaan kätkevä sairaskertomus tilientasaa misen väistämättömyydestä, jota ki rurgi ei pääse pakoon hulppeaan ko tiinsa, arvostettuun työpaikkaansa tai paksuun pankkitiliinsä. Muitakin hauskoja kolmiulotteisia teoksia on esillä grafiikan ohella. Parrakas Colin Farrell esittää huippukirurgia, jonka vaimo on sil mälääkäri (Nicole Kidman). Ehkä tuo harakkateos on kunnianosoi tus taiteiljaveljeksille, mutta tässä tavoitteet ovat kuitenkin toisaalla. MARRASKUUTA 2017 Näyttelyssä on esillä myös kah den nykytaiteilijan Jussi Heikkilän ja Sanna Kanniston kommentti teokset. Albrechtin linnut ovat osin tunnis tettavia, mutta kuitenkin niissä aina jokin yksityiskohta nyrjähtää. Miksi kiireinen ammattilainen, onnellisessa avioliitossa elävä isä viet tää aikaa vieraan nuorukaisen kanssa. Vääristyneitä perspektiivejä riittää, läpikuultavia ja heijastavia pintoja. Sielläkin linnut ovat pääosassa, ja mukana on myös pai nojäljennös Wilhelm von Wrightin harakkaa esittävästä litografiasta, johon on yhdistetty täytetty lintu. Poika ilmestyy sairaalaan kutsumatta ja anoo huo miota, mikä ei vaikuta enää ystäväl liseltä. Pian isän esiteltyä tuttavansa myös vaimolleen ja omille lapsilleen tämän aluksi kulmikkaalta tuntunut käy tös muuttuu huolestuttavammaksi ja vaativammaksi. Kenties yhtä kohtuutonta yli tulkintaa, mutta Lanthimosin elo kuvia tulee helposti arvioitua hä nen kotimaansa sairasta tilannetta vasten. Joku voisi kutsua näkökulmaa sadisti seksi. Ohjaaja vihjaa, ettei kaikki ole sitä miltä näyttää. Tietenkin tässäkin on esillä yksi mustavalkoi seen ilmaisuun pitäytyvän taiteilijan peruskysymyksistä: miten operoida tuoreesti sävyillä, jotka sijoittuvat mustan ja valkoisen välille. Näissä teoksissa on joskus ajankoh taisiakin aiheita. Mustat linnut Wrightin veljesten katselmuk sen ohella kannattaa ehdottomasti käydä Maija Albrechtin näytte lyssä Duetossa. Teoksissa yhdistyy äärimmäisen tarkka piirtäminen huumoriin. Oikeat syylliset löy tyvät toisiaan syyttelevistä, moraa lisesti heikoista maskuliinisen maa ilman hallitsijoista, joille on suotu asemaa, valtaa ja vastuuta, muttei todellista selkärankaa. Muukalainen (Barry Keoghan) sotkee vauraan lääkäriperheen elämän. Sikäli nämäkin kuvat voisivat hyvin olla tieteellisiä tai ornitologisia. Se on vaativa mene telmä, mutta taitava tekijä voi sillä saada aikaan varsin tuoreita ja maa lauksellisiakin teoksia. Elokuvien asetelmat ovat niin tahallisen keinotekoisia, että ne pakottavat pohtimaan teoreettisten luonnoksien syvempää ideaa. Albrechtin tekniikka on pääosin kuivaneula. Tämänkaltaisissa elokuvissa syyl lisiltä vaadittava uhraus on aina suh teeton tehtyyn rikkomukseen. Åke Hellmanin tuotantoon kuu luu klassisia mallitutkielmia ja run saasti muotokuvia, omakuviakin on miltei koko uran ajalta. Ristiriitainen viesti ajaa naiset lähelle perinteistä huoramadonnaasetelmaa. Se nostaa esiin ehkä turhaan unohduksiin jääneen taiteilijaparin. Musiikki on kolkkoa. Cannesissa palkittu, monenlaisille tulkinnoille avoin Dogtooth (2009) aurasi tien ohjaajan synkkään satii riseen maailmaan. Lasten terveyden pettäessä am mattilaiset eivät löydä vastausta omasta asiantuntijuudestaan. Minua kui tenkin ilahduttivat eniten asetelmat, joissa on monia kerroksia ja surrea lismiakin. Synkän talouslaman syövereissä pitkään pahoinvoineen Kreikan uu demman polven elokuvaohjaajista Yorgos Lanthimos, 44, on kyyni sin ja kansainvälisesti menestynein. Nuorukaisen seksuaalisesti turhautunut äiti (Alicia Silverstone) ylittää ensimmäisenä rajan. 1915) ja Karin (1915–2004) Hellman työskentelivät miltei koko uransa ajan yhteisessä atel jeessa Porvoossa. Lanthimosin ensimmäinen englanninkielinen, brittien Hol lywoodtähdillä roolitettu The Lobster (2015) kuvaa sekin dystopista yhteiskuntaa, jossa pariutumisen pakko on viety totalitaariseen hul luuteen. Se kertoo muu rin taakse sulkeutuneesta perheestä, jonka teiniikäiset lapset eivät ole koskaan nähneet ulkomaailmaa. Seppo Heiskanen Kauhun kasvot ELOKUVA The Killing of a Sacred Deer Ohjaus: Yorgos Lanthimos Pääosissa: Colin Farrell, Nicole Kidman, Barry Keoghan, Alicia Silverstone 2017, 121 minuuttia ” Aavemainen kamera liukuu steriilin sairaalan pitkiä käytäviä kuin Hohdossa konsanaan. Kai ken lisäksi Hellmanit tekivät kum pikin tahollaan omannäköistään työtä. Taas kerran elokuva on myös ja ennen kaikkea miehen kärsimysnäy telmä, jossa naiset ja lapset ovat vain pahan uhreja. Ydinperhe ahdingossa Hengeltään ja estetiikaltaan teos ammentaa etenkin kylmäkiskoisuu destaan käsitteen tehneiltä Stanley Kubrickilta ja Michael Hanekelta, mutta tarina vauraan lääkä riperheen hyvinvointia uhkaavasta muukalaisesta voisi tulla vaikkapa Claude Chabrolin porvarikuvauk sista, ellei kreikkalaisen tyyli olisi pikemminkin tyly kuin hienostunut. Ti lalle Lanthimos tarjoaa vain kiehto vaa, osin ärsyttävän tietoista arkista yliluonnollisuutta vailla selityksiä. Arvoituksen takaa ei löydy Hane ken Kätketyn (2005) kaltaista vih laisevaa yhteiskunnallista viestiä
Parlamentarismin olemusta ei paljoa pohdittu, kun työnantajat toimitusjohtaja Pentti Somerton johdolla suuttuivat. Nyt työnantajat olivat niskan päällä ja työelämän lainsäädäntöä kirjoitettiin Ilkka Kanervan johdolla ja Lasse Laatusen tahtipuikolla. 34 2. Laatusen toimintaa ohjasi kuitenkin enemmän työnantaja-aate kuin kokoomuslaisuus, joKIRJAT Lasse Laatunen–Arto Nieminen: Kolmikannan kulisseissa – Lasse Laatusen neljä vuosikymmentä työmarkkinapolitiikassa Art House 2017 tuu sosialidemokraattien palatessa seuraavan kerran hallitukseen. Sotakokemukset hallitsivatkin työmarkkinoiden sekä sisäpolitiikkaa että keskinäisiä suhteita mielenkiintoisella tavalla vuosikymmeniä. Tel-maksulla oli laajat ja pitkäaikaiset vaikutukset palkansaajapuolen ajatteluun, kuten kirjassa kerrotaan. Lasse Laatunen ei osannut laulaa, mutta sai työpaikan. Palkansaajajärjestöt pysäyttivät Ahon hallituksen työttömyysturvan ja työlakien heikennykset kolme kertaa yleislakkouhalla. Päätösten vastuullisuutta ja työeläkkeiden kestävyydestä huolehtimista ei tänään kukaan voi kiistää. Kantapään kautta Lasse Laatunen ja Arto Nieminen piirtävät tarkkanäköistä ja ilmeisen rehellistä kuvaa työmarkkinoiden sopimustoiminnasta ja yhteiskunnallisesta vaikutusvallasta yli kolmen vuosikymmenen aikana. Työeläkkeiden uudistamisessa Laatunen ja työmarkkinajärjestöt tekivät suuren työn. Kuuluisan Puron ryhmän synty ja toiminta hahmottuvat kirjassa hyvin. Hän ei ole kuulunut niihin, jotka haluavat eturiviin – on riittänyt, että asiat etenevät. Tilaisuuksien hyödyntäjä Kaikki pitivät Lasse Laatusta kokoomuslaisena, jopa niin pitkälle, että Ilkka Kanerva kertoo miettineensä häntä kokoomuksen puoluesihteeriksi 1991. Laatusen ja Lauri Ihalaisen työtoveruus ja asteittain syntynyt ystävyys kulkevat kirjassa yhtenä punaisena lankana. Arvatenkin hänellä on mielessään, mitä tapahkuntakriittinen ohjaaja-käsikirjoittaja Susanna Kuparinenkin pääsee nauttimaan Lassen viehätysvoimasta, kun Itä-Helsingin syrjäytyneitä nuoria pitää pelastaa. Holkerin giljotiini nousee kirjassa isoon rooliin. Kaikki olivat Lassen kavereita ja hänen kaveruudestaan palkansaajapuolella suorastaan kilpailtiin, kuten SAK:n tuon ajan pääekonomisti Pertti Parmanne kirjassa kertoo. Palkansaajan tel-maksua hän oli sopimassa yhdessä SAK:n silloisen sosiaalipoliittisen sihteerin Markku Hyvärisen kanssa. ”Maata rakennetaan sopimalla” Lasse Laatunen on ollut urallaan ja elämäntyössään poikkeuksellisen aikaansaava. Laulukykyjä työnantajapuolella tarvittiin, kun sodanjälkeisessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä isänmaallisten laulujen laulaminen kuului työnantajaillanviettojen ohjelmistoon. Kiista sai alkunsa radion pääministerin haastattelutunnilla, jossa Holkeri ennalta varoittamatta julisti, että hallitus ratkaisee työelämän uudistusasiat, jos järjestöt eivät löydä asioissa yksimielisiä ehdotuksia. Molemmat hoitivat jäsentensä asioita ja molemmilla oli kyky laittaa yhtäläisyydet eroavuuksien edelle. ”Maata rakennetaan sopimalla”, sopii molempien miesten vaakunan tekstiksi tänäänkin. Politiikan ja työmarkkinoiden rajapinnat Lasse Laatunen oppi kantapään kautta Harri Holkerin sinipunahallituksen aikana 1980-luvun lopulla. Keskusta taas hyödynsi oppositiossa työnantajien tyytymättömyyttä täysimääräisesti. Työmarkkinoiden uusi malli, jossa työnantajat ovat kieltäneet keskusjärjestöltään kaiken sopimisen, ei Laatusta innosta. Laatusen äly, vaatimattomuus ja tarkkanäköisyys yhdistyneenä huumorintajuun tekevät jokaiseen keskustelukumppaniin vaikutuksen. Kun sosiaaliturvaa ja työlainsäädäntöä kehitettiin ja tulosopimuksia tehtiin, politiikan ymmärtämisellä oli iso merkitys. Työeläkkeissä Laatusen kädenjälki näkyi pisimpään. Pelko nimittäin oli, että hallituksen päätökset voisivat olla juuri työnantajille kiusallisia. Erimielisyyksistä huolimatta kansakunta oli pidettävä koossa ja kommunismin vaaraa oli torjuttava kaikin keinoin: lauluilla ja työmarkkinasopimuksilla. Hän tunnistaa lahjakkuuksia puoluekantaan ja tehtävään katsomatta. Pysyminen pitkään kulisseissa antoi vaikuttamiselle etuja. MARRASKUUTA 2017 Miljoonan euron mies – Osaatko laulaa, oli työnantajajärjestön toimitusjohtajan ensimmäinen kysymys vastavalmistuneelle nuorelle juristille tämän hakiessa työtehtävää. Jälkeenpäin voi kysyä, onnistuiko Laatunen telasioissa liiankin hyvin, kun tel-maksun korotukset jäivät tekemättä 2000-luvun alun hyvinä vuosina. Viisari värähti Ahon porvarihallituksen myötä uuteen asentoon. Ihmissuhteissaan Laatunen on ennakkoluuloton. (Laatunen ystävystyi myös työmarkkinoiden ulkopuolisten kanssa: Ryhmäteatterin yhteisPekka Sipola ”Hän on ollut konsensuksen ja sopimisen takuumies – myös aatteen, työnantaja-aatteen, väsymätön asiamies”, kirjoittaa Eero Heinäluoma Lasse Laatusesta (kuvassa) arvoidessaan tämän muistelmakirjaa.. Työnantajien herkeämätön Holkerin hallituksen arvostelu kaivoi maata erityisesti kokoomuksen jalkojen alta
Hauskuus tulee siitä, että näissä elokuvissa maailman sinällään realistisia, mutta ehkä hieman salassa pidettäviä piirteitä lähestytään vinosta kulmasta. Vaalan kovalla työllä hankittu pettämätön ammattitaito kattoi sekä komedialle tärkeän rytmityksen että tarinan juoksutuksen notkean vaivattomuuden, mutta myös elokuvallisen miljöön ja henkilöohjauksen. elokuvaohjaus ”Omena putoaa” (1952), jossa rikkaan miehen kuollutta tytärtä muistuttava, rikollisliigaan kuuluva onnenonkija, kärkkyy vanhenevan teollisuusneuvoksen omaisuutta, jota lähisuku tietysti puolustaa viimeiseen asti oman etunsa tähden. Pinnallisesti toteutuvat ja käsitellyt hyveet sekä konservatiiviset arvot saavat niissä huutia. Historiankirjoitus tasapainottuisi, jos joku onnistuisi puhumaan hänet ympäri kirjoittamaan muistelmansa. Hän on ollut konsensuksen ja sopimisen takuumies – myös aatteen, työnantaja-aatteen, väsymätön asiamies. Teatteriesityksistä periytyi elokuvaankin rikollisliigan huomattavin hahmo, klassikoksi muodostuneen Ventti-Villen esittäjä Tauno Palo, joka palkittiin roolistaan ansaitusti Jussilla. Laatunen oli työssään erinomainen tilaisuuksien hyödyntäjä. Erottaminen estyi, kun osoittautui, ettei miehellä olut sen paremmin kokoomuksen kuin minkään muunkaan puolueen jäsenkirjaa. MARRASKUUTA 2017 OSA 4/10: 1947–1956 Omena putoaa Ohjaus Valentin Vaala, 1952 Demokraatin Suomi 100 -vuoden juttusarjassa lehden elokuvasta kirjoittavat toimittajat sekä alalla työskentelevä kolumnisti ovat valinneet subjektiivisin kriiteerein jokaiselta itsenäisyyden vuosikymmeneltä yhden elokuvan, joka kertoo ehkä jotain erityistä tästä maasta ja kansasta, sen luonteenpiirteistä ja historiasta. Jälkimmäisen käsikirjoituksen muokkaamiseen Waltarin näytelmästä osallistui myös Usko Kemppi. Pari päivää myöhemmin valtiovarainministeri Katainen kertoi poistosta Helsingin Sanomien haastattelussa. Julkinen lupaus oli kuitenkin lunastettava ja niin työnantajat saivat Laatusen kätilöimän miljardin euron verohelpotuksen. Vinon kulman esimerkkejä ovat Suomi-Filmille tehdyt ”Gabriel, tule takaisin” (1951), jossa naimattomat sisaret joutuvat huijarihurmurin pauloihin ja Vaalan järjestyksessä 34. Vaalan onnistuminen ei kalpene edes verratessa maailman tärkeimpiin komediaohjaajiin, jotka löytyivät tuolloin Yhdysvalloista. Promillenkin osuudella hän olisi nyt hyvin rikas mies. Hänen paras ja työnantajille arvokkain ratkaisunsa oli työnantajan Kela-maksun poistaminen. Näillä visuaalisilla kehittelyillä on oma merkityksensä myös elokuvan komedialuonteelle. Omena putoaa sai kaikkiaan viisi Jussia. Kokoomuslaisena Laatusta piti Harri Holkerikin, joka kirjassa kerrotun mukaan halusi erottaa miehen kokoomuksesta hallituksen ja työnantajien välisen mittelön huippukohdissa. 35 2. Vuosikymmenen muita merkkielokuvia: Ihmiset suviyössä 1948, Rovaniemen markkinoilla -51, Valkoinen peura -52, Hilja – maitotyttö -53, Sininen viikko -54, Ryysyrannan Jooseppi -55, Silja – nuorena nukkunut; Elokuu -56 Jari Sedergren Toini Vartiainen näytteli Omena putoaa -elokuvan pääosassa konnakoplaan kuulunutta huijari Ilona Jonssonia. Laatusen elämäntyö ei pelkisty yhteen sanaan. Hyvitykseksi keskusta sai takuueläkkeen. Omena putoaa -elokuvan mottona on Waltarin tunnettu tokaisu: ”Raha ei tee onnelliseksi, vaan kyllä se rauhoittaa.” Waltarin taidot populaarin tekstin menestyksekkäänä tekijänä tunnetaan, mutta Vaalan elokuvasovitustaitoa muistetaan kiittää paljon harvemmin. Tarmo Mannilla oli peräti filosofin rooli.. Ei Waltarikaan menestyksestä innostunut, sillä toiveista huolimatta menestyselokuvalle ei kirjoitettu koskaan jatko-osaa. Nykyihmistä koskettaa varsin tuoreena säilynyt vinon kulman kyynisyys ja mieluusti esitellyistä kuolemansynneistä erityisesti ahneus. Laatusen kanssa vaikutusvallassa ja verkostoissa työväenliikkeen puolella kilpailee vain yksi nimi: Tradekan hallituksen nykyinen puheenjohtaja Markku Hyvärinen. Arto Nieminen on kirjoittanut Laatusesta helppolukuisen kirjan. Mielenkiintoista tosin on, että ennen Laatusta myös toista nousevaa työmarkkinavaikuttajaa, Lauri Ihalaista, houkuteltiin vastaavalla tavalla SDP:n puoluesihteeriksi 1987. Osa näistä, esimerkiksi Ernst Lubitsch, oli Yhdysvalloissa maahanmuuttaja, mutta niin oli myös Valentin Vaala (alk. Laatunen hahmotti varhaisessa vaiheessa julkisuuden merkityksen. Waltari sai omansa, mutta Vaala jätettiin ilman. Ivanoff), jonka kotikieli oli venäjä. Heti vuosikymmenen alussa yhteistyö kirjailija Mika Waltarin kanssa tuotti nopeassa tempossa komedioita, joita yhdisti varsin särmikäs ote maailmaan. ELOKUVAT Sadan vuoden itsenäisyys Raha rauhoittaa Valentin Vaalan pitkällä elokuvaohjaajan uralla 1950-luvun alku on jälkeenpäin arvioiden yhtä loistelias kuin tuottoisa 1930-luku. Omena putoaa -näytelmä oli omistettu Mika Waltarin Dju-koiralle. u u u ten siirto politiikkaan jäi näkemättä. Hänen olisi aikoinaan kannattanut sopia provisiopalkasta, sillä hänen kaudellaan tehtiin enimmäkseen työnantajan kuluja vähentäviä ratkaisuja. Elokuvassa on peräti kaksi kohtausta, josta kirjailijan voi bongata kävelyllä koiransa kanssa. Jos haluaa ymmärtää menneiden vuosikymmenten työmarkkinaratkaisuja ja sosiaalipolitiikkaa, on kirjan lukeminen välttämättömyys. Eero Heinäluoma Ehkä juuri rahan ja omaisuuden korostuminen 1950-luvun tarinoissa on tehnyt niistä nykypäivässä helpommin lähestyttäviä kuin vanhemmat, 1930-luvun seurapiirija väärinkäsitystarinat, jotka on kuorrutettu sinällään rakastettavalla historian patinalla menneestä maailmasta. Laatunen tapasi valtiosihteeri Raimo Sailaksen ja perusteli hänelle, miksi juuri nyt pitäisi tästä maksusta päästä eroon. Elokuvan miljöö on tietysti ulkoja kaupunkitilakuvineen huomattavasti monipuolisempi. Oikein ajoitetut uutisjutut, haastattelut ja vuodotkin veivät neuvotteluita eteenpäin. Näytelmänä Omena putoaa oli saanut ensi-illan Suomen Kansallisteatterissa jo keväällä 1947. Valtiovarainministeriössä oli niin kiire Laatusen idean läpiviennissä, ettei kukaan muistanut kertoa asiasta pääministeri Vanhaselle tai asiasta vastanneelle sosiaalija terveysministeri Liisa Hyssälälle
MARRASKUUTA 2017 KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 VIIKON 44 SITAATTI Kun on koko syksy paineltu kotimaisissa merkeissä, on nyt vuorossa vähän kuin kat kelma sarjasta ”Eurooppalai sia puheenvuoroja”. 1923), joka kävi syntymässä Parikkalassa, mutta muutti kirjailijapuolisonsa kanssa ensin Rovaniemelle ja sitten Sodankylään. Sen kirjoittaja oli lahjomaton yh teiskunnan tarkkailija, jonka terävät huomiot saattoivat tuntua piikkinä erään kuului san kuninkaan hovissa. Kahlattuani niitä turhaan lävitse juolahti mieleen, että kysymyksessä saattaisi olla myös nuortenkirja (jonka visaisäntä kenties on lukenut herkässä iässä?) Koska liikutaan Lapissa, mahdollinen voisi olla esimerkiksi ’Tavoitteena tunturi’.” Visakirjassa tavoite oli kuiten kin tunturien takana, Jäämeren ran noilla saakka. Nuorten kirjojen osastolta, Kallion iki-ihmeellisestä kirjastosta. ”Joskus kauan aikaa sitten luin Veikko Haakanan nuorisoromaaneja ’Luolamiehen pojista’ ’Kiviseen biisoniin’. Kirjailija kyllä tunnistettiin, mutta oikeaa opusta hänen suuresta tuotannostaan ei saatu haarukoiduksi. (rb) Tuula Lampela Veikko Haakana on kirjoittanut 60 vuoden aikana mahtavat 50 teosta.. Martti Merenmaahan, Kaarlo Isotaloon, Marja Kyllöseen ja Kjell Askildseniin.” Tuota aiemmin mainittua Inari/ Paatsjokikirjaa oli valmis veikkaa maan myös Pertti Vuorela. Lapinkuume tuntuu Haakanaa sitkeästi vaivaavan ja siitä on syntynyt kirjoja metritolkulla, jokunen myös sodasta ja kivikaudesta. Sirpa Taskinen saa taas toimia päänavaajana. Mutta kysytty teos jäi häneltäkin löytämättä ”No, lopulta osasin napata omasta kirjahyllystä esiin 34 vuotta sitten ostamani oppaan ’Lapin matkailutieto’. Palkinnon saa tällä viikolla Eero Reijonen. ”Nyt visailija malttoi purra pähkinän kunnolla ja luki vihjeet tarkemmin... Se muuten oli ”Meren soutajia”, joka on alaotsikoitu ”Raportti Rui jasta” – siitä siis tuo vihje poikkeuk sesta muuhun tuotantoon nähden. No jaa, aika vähiin Haakanan lukeminen oli visatirehtööriltäkin jäänyt ennen kuin kirja antikvariaatissa osui kä siin. Eikä tilanne pahalta näyttänyt, sillä Veikko Haakanan myöhäisemmät opukset, joissa eränkäynti ei enää ollut pääosassa, olivat ihan käsillä. Haakana lienee harvoja elossa olevia sodan käyneitä kirjailijoita; hän haavoittui Siiranmäen legendaarisessa taistelussa. Vastaukset viimeis tään mennessä osoitteella De mokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpos tilla kirjavisa@demokraatti.fi. Yhdelle palkinto. Viikon teoksen ilmestymisestä on to sin kulunut melkoisesti aikaa, pitkästi päälle 300 vuotta. Yleisesti ottaen kokemukseni on, että isomman julkisuuden katveeseen jääneiden kirjailijoiden ja kirjojen lukeminen tuottaa usein myönteisen yllätyksen. Kaikki muut olen tietysti roudannut mökille Pohjois-Karjalaan, tavoittamattomiin... ”Jäljet johtavat Veikko Haakanaan (s. Itselleni nuo erätarinat, Lapin jutut, suuri osa nykyrunoudesta on aivan kahlaamatonta polkua. Hän kirjoitti jo 1950-luvulta alkaen useita nuorille lukijoille suunnattuja paleohistoriallisia romaaneja, kertomuksia kaukaisesta aikakaudesta ennen esihistoriallista aikaa. Mikä ovelinta, hän oli päässyt myös hovin suosioon ja sinne ope tushommiin. Ihailen visan rakentajan laajaa alan tuntemusta. ”Hämärästi muistelen lukeneeni poikasena Veikon erätarinoita ja puhuneeni niistä naapurin poikien kanssa innostuneesti. Eero Reijonen vaelteli aluksi to vin Pentti Haanpään matkassa, kunnes... Aivan kuin juuri minulle tehtyjä. 36 2. ”On ihmisiä, jotka puhuvat hiukan aikaisemmin kuin ovat ajatelleet. Jatketaan seikkailuja!” Laajaa alan tuntemusta... Ainakin siihen aikaan pidin niistä kovasti, yhtä paljon tai jopa enemmän kuin Bengtssonin ’Orm Punaisesta’, joka oli ensimmäinen kirjastosta omalla kirjastokortillani lainaamani kirja.” Otetaan loppuun vielä Raila Rinteen kannustavat sanat: ”On joka viikko hauska havaita, miten paljon ihmiset kirjallisuudesta tietävät. Tyyli ei ollut jäänyt mieleen, nyt ei kokemuksesta ollut apua. Pitäisi oikeastaan lukea ne uudelleen, tarkistaa, vieläkö taika on tallella. Muusta tuotannostaan tuttu visataiteilijaksi poimimani veteraani tosiaan oli, viidenkymmenen vuoden takaa. No, ei niitä vielä elossa olevia ikäihmisiä, kaikki kriteerit täyttäviä kirjailijoita, jäänyt etsinnässä lopulta kuin yksi käteen. Appiukon, myös eräkirjallisuuteen perehtyneen miehen jäämistöpussukoista löytyy kosolti paitsi sotakamreeri Lehväslaihon tuotantoa, myös jokunen pino kalapainotteisia eräkirjoja. Myös Veli-Pekka Salminen teki uutterasti jäljitystyötä, kunnes pääsi oikeille jäljille. Niin on käynyt tutustuessani esim. On toisia, jotka tarkkailevat tympäisevästi omaa puhettansa ja joiden kanssa keskustellessa joutuu kärsimään heidän henkisestä ponnistelustaan; he näyttävät olevan täpötäynnä fraaseja ja pieniä ilmaisutapoja, eleiltään ja käyttäytymiseltään väkinäisiä; he ovat puristeja eivätkä uskalla lausua pienintäkään sanaa, kun sen pitäisi aikaansaada mitä kaunein vaikutelma; heidän suustaan ei tule mitään onnistunutta, mikään ei virtaa lähteestä eikä vapaasti: he puhuvat oikein ja ikävystyttävästi.” Visaväki ei jaksanut Ruijan rannoille asti Syksyn kovakuorisin oli tämä päh kinä, joka ei itse asiassa auennut kunnolla lainkaan. Kuka on hän, mikä mainei kas teos. Trendi vahvistui, kun suomalainen paleontologi Björn Kurten kirjoitti 1970-luvun lopulta alkaen tuohon samaan aikakauteen sijoittuvia romaaneja (’Musta tiikeri’, ’Mammutin suojelija’).” Juhani Niemellä on muistoja noista esihistoriallisista seikkai luista. Runoja novellikokoelmiakin löytyy. No pähkinänpurijan mielestä juuri nämä viimeisimmät näyttivät olevan visavisiirin sanoin ’ihan omassa luokituksessaan’, erityisesti novellikokoelma ’Unien kirja’ vaikutti lupaavalta. Moni kiinnostava kirjailija on visasta pujahtanut listalleni kirjastosta haettavaksi. Mielikuvani mukaan kiistelimme kerran ankarasti siitä, pitääkö turkin karvapuoli olla ulosvai sisäänpäin.” Mauri Panhelainen: ”Haakana on 94-vuotias suomalainen kirjailijaveteraani, jonka tuotanto ällistyttää: kymmeniä kaunokirjallisia teoksia ja tuotoksia kuten romaaneja ja sotaromaaneja, runoja ja näytelmiä, lehtipakinoita ja eräkertomuksia, paljon nuorisokirjallisuutta ja kansatieteellistyyppisiä teoksia kuten raportti Ruijasta, Jäämeren rannan suomalaisista. No, harvoin pähkinänsärkijä on joutunut visakohteen hatusta, edes kalastusreuhkasta, tempaisemaan, aina on varmistus joltain perältä löytynyt, mutta nyt täytyy saalista yrittää muilla vieheillä...” Näin tuskailee Reijonen ja päätyy teokseen ”Inarilta itään ja Paats joelta pohjoiseen”. Sen kirjallisuusluettelosta löytyy Veikko Haakana, ja nyt olen sitä mieltä että tämä naula vetää
”Me vaadimme” oli kuitenkin johdonmukaista jatkoa ammattijärjestön lokakuussa esittämille ruokapulan korjaamista koskeville vaatimuksille, joiden toteuttamiselle oli asetettu myös aikaraja, marraskuun alku. MARRASKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE ”Maa halusi antaa taivaalle jotakin, mitä se oli itse tehnyt. Se siirsi jatkotoimet 12. Lahja olisi pieni järvi, rikkumaton. /-/ Nyt kokoontunut eduskunta saa tehtäväkseen selvittää sen sekasorron, johon hallitus on maan asiat viimeisten viikkojen kuluessa johtanut. Eilen kokoontui Suomen eduskunta täyttämään äskettäin toimitetuissa vaaleissa kansan sille uskomia tehtäviä. marraskuuta kuuluisan Me vaadimme -julistuksen, jossa puolue esitti ohjelmansa muiden muassa ruokapulasta ja työttömyydestä. Julistuksessa oli myös pidemmälle vietyjä vaatimuksia, kuten porvarillisen senaatin ero ja lahtarikaartien hajottaminen. Kansa odottaa kuilun reunalla, uhkaavan nälän sitä kurkusta puristaessa ja sille ei ole oikeutta enää tarjota leivän asemasta kiviä. Jää epäselväksi, oliko ”Me vaadimme” -ohjelman tarkoitus olla työväen vallankumousohjelma vai pyrittiinkö sillä levottoman tilanteen laukaisemiseen. Eduskunnan kokoontuessa. Työmiehen pääkirjoituksen (juttu alla) aiheesta allekirjoittanut E-a on mahdollisesti toimitukseen vuoden alussa liittynyt kansanedustaja Evert Eloranta. Eliotin angloamerikkalaisesta näkökulmasta heittämä väite, että huhtikuu olisi kuukausista julmin tuntuu meistä Pohjolan perän ihmisistä ehkä ohiampuvalta. Hän on SDP:n nykyisen kansanedustajan Eeva-Johanna Elorannan isoisän isä.. Ammattijärjestön vaatimukset otettiin sikäli vakavasti, että senaattori Kyösti Kallio vastasi niihin seikkaperäisesti Työmiehessä (2.11.). 37 2. Matkaa keventääkseen voi lukea vaikka Risto Rasan luonnonläheistä, ilmavaa lyriikkaa. Asioita ei ole hallituksen taholta pyrittykään järjestämään niin, että rauhallisuus säilyisi, pikemminkin päinvastoin. Työmies julkaisi 1. Alituisesti laajeneva työttömyys ja nälänhätä, jota hallituksen viimeaikaiset toimenpiteet eivät ole pystyneet lieventämään vaan päinvastoin pahentamaan toiseltapuolen ja nälänhätään joutuneita vastaan järjestettyjen lahtarikaartien olemassaolo ja puuhat toiseltapuolen, ovat vieneet maan melkeinpä sisällissodan kynnykselle. Lehti kommentoi tuoreeltaan, että ammattijärjestön vaatimukset olivat joka tapuksessa saaneet ”herrat hereille”. Mutta oli kesä ja paljon tekemistä, maa myöhästyi ja oli tullut syksy. Samalla päätettiin seurata asian ja Me vaadimme -julistuksen saamaa vastakaikua eduskunnassa. Ammattijärjestön toimikuntaa senaatin vastaus ei kuitenkaan täysin tyydyttänyt. Monet lyhyet runot aukeavat kuin satukirja: tervetuloa seikkailuun kohti valoa. rannan puut olivat mustia rankoja järven reuna säröillä” Maailman kirjallisuuden katekismus RISTO RASA: MAA HALUSI ANTAA TAIVAALLE (KOKOELMASTA KAKSI SEPPÄÄ, 1976) . marraskuuta kokoontuvalle edustajakokoukselleen. /-/ Missä määrässä porvaristo asemansa ja ajankohdan oikein ymmärtää, siinä määrässä voidaan nyt kokoontuneen eduskunnan työllä saavuttaa maalle ja kansalle välttämättömiä uudistuksia ja rauha maassa säilyttää. E-a Työmies 2.11.1917 Me vaadimme Marraskuun 1917 alussa sosialidemokraatit päättivät lisätä vettä vallankumouksen myllyyn. Kyllä marraskuu sentään aika kova tikki on läpi kahlattavaksi. Porvaristo on nyt enemmistönä ja sen on maalle ja kansalle vastattava siitä, kuinka se käyttää ne tärkeät hetket jotka vielä ovat käytettävissä maa asiain rauhallisella tavalla ratkaisemiseksi. Molempia suuntia kannatettiin sekä eduskuntaryhmässä että puolueneuvostossa. S. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: T
Joskus se pitää paikkansa. Viron presidenttinä toiminut demari Toomas Hendrik Ilves syntyi Tukholmassa ja asui käytännössä koko ikänsä Yhdysvalloissa, jonka kansalainen hän myös oli. Presidentiksi kelpaa kuitenkin vain Suomessa syntynyt suomalainen. ”Suomen kruununprinssi”, Väinön pojanpoika Wolfgang kuului niin kutsuttuihin ”Lapin polttajiin”. Perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sitä paitsi Ben ei halua presidentiksi. MARRASKUUTA 2017 Peltsi U sein kuulee sanottavan, että poliitikot eivät ole mistään kotoisin. Sitä paitsi eivät olleet Väinön jälkeläisetkään Suomen kuninkaaksi mieliviä. u u u Mikäli homma olisi porvareista kiinni Suomessa ei koskaan olisi ollut minkään sorttista pressaa. u u u Sauli Niinistön (kok.) kannatusluvut mielipidemittauksissa ovat niin huikeissa numeroissa, että moni haluaisi julistaa hänet samantien kuninkaaksi. Ensimmäinen sellainen oli Mauno Koivisto (sd.). Väinö ensimmäinen ei saanut Paasivuoren kannatusta. Esimerkki tulee läheltä. Kliffa juttu. Ståhlberg, Relander, Svinhufvud, Kallio, Ryti, Mannerheim, Paasikivi ja Kekkonen olivat kaikki Suomen presidenttejä. Kerrotaan, että ”Repen” syntymäpaikaksi harkittiin Norjaa, koska sotaa paenneita evakkoja Jäämerellä kuljettaneen Aunus-nimisen aluksen lähin valtio oli Paasilinnan syntyessä Norja. Suomalaisen kunniamerkin ovat saaneet muun muassa Hermann Göring, Nicolae Ceausescu ja Iranin shaahi. Loppujen lopuksi Paasilinnan syntymäpaikaksi nimettiin nykyään Venäjään kuuluva aluksen lähtösatama Petsamo. Se on ilmoitusasia. Reino Paasilinna syntyi Jäämerellä. Tasavallan presidentiksi voidaan valita vain syntyperäinen Suomen kansalainen. Porvarien ikiunen mukaan hän olisi titteliltään Väinö kuudes. Viron maaperä oli Ilvekselle lähes tallaamatonta aluetta. Jäämeri ei kuulu millekään valtiolle. Eduskuntavaaleissa SDP oli saanut 92 kansanedustajaa, mutta verisen sisällissodan voittaneet porvarit päästivät heistä eduskuntaan kuningasta valitsemaan vain Matti Paasivuoren. Väinämö Niinistö, melkein Suomen kuningas. Suomessa jokainen voi itse valita jonkin etunimistään puhuttelunimekseen. Rajatapauksiakin on. No, aina eivät prenikkavalinnat ole menneet muutoinkaan putkeen. u u u Ne, jotka väittävät, että kaikissa länsimaissa presidentin pitää olla syntyperältään sen maan kansalainen, jonka ylimpään virkaan hän pyrkii, puhuvat täyttä potaskaa. Hän soti Saksan armeiVäinämö Niinistö – melkein kuningas jan vääpelinä Suomessa ja palkittiin Suomen III luokan vapaudenristillä. Muut 91 SDP:n kansanedustajaa olivat vankilassa, teloitettu tai paenneet maasta. Tai sitten ei. Kukaan presidenteistä ei ollut syntynyt Suomessa, vaan Venäjällä, jonka osa Suomi oli. Ben Zyskowicz (kok.) on syntynyt Helsingissä, mutta Puolan kansalaisena. Muistin virkistämiseksi, nykyisen presidenttimme koko nimi on Sauli Väinämö Niinistö. 38 2. Porvarit valitsivat Hessenin prinssi Friedrich Karlin eduskunnassa Suomen kuninkaaksi 1918, mutta saksalaista duuni ei kiinnostanut. Hän ilmoitti välittömästi luopuvansa Suomen kuninkaan tittelistä, joka oli Väinö ensimmäinen. SEPPO PELTONIEMI sepe.peltoniemi@gmail.com Tällä palstalla vuorottelevat Peltsi ja Timo Roosin Nieminen Vee.. No, aina eivät prenikkavalinnat ole menneet muutoinkaan putkeen. Nykymeiningin mukaan ketään heistä ei olisi voitu valita valtakunnan ykköstehtävään. Esimerkiksi SDP:n maineikas poliitikko Reino Paasilinna ei ole mistään kotoisin. Suomalaisen kunniamerkin ovat saaneet muun muassa Hermann Göring, Nicolae Ceausescu ja Iranin shaahi
Valto Koski Eduskunnan sos.terveysvaliokunnan puheenjohtaja 2003–2007 Turvamme on viisaassa ulkopolitiikassa ja diplomatiassa. Olen siviilipuolustuksen kannattaja. Samalla tavalla kuin varustelun oletetaan olevan peloite, siviilipuolustus kertoo mahdolliselle viholliselle, että Suomessa ei ole sille tilaa eikä ystäviä. Ei voi olla, eikä saa olla niin, että hoivapalveluja tuottava henkilöstö joutuu sulkemaan vastoin omaa ja yksinäisen vanhuksen tahtoa oven takanaan, vaikka havaitsee, että palvelulle olisi tarvetta. Sitä on lähes mahdoton järjestää tarvittavaa määrää kotihoidossa, koska se vaatisi nykyistä enemmän tehtävään koulutettua alan ammattihenkilöstöä. Näin voimme pelastaa elämämme, maamme ja tulevaisuutemme. Se ei ole ollut kaikilta osin hyväksi. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Vanhukset, jotka ovat tämän maan rakentaneet, eivät siihen itse pysty. Jos ne eivät auta, vastaamme kansan rauhanomaisella mobilisaatiolla, mutta emme väkivallalla. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Hoitotehokkuus ajoi vanhuksen yli Rauhanomainen vastarinta on vaihtoehto Moni pohtii kysymystä, kuka minun rakastani hoitaa. 39 2. Tutkimus paljastaa, että vanhustenhoivan rakentaminen tehostetun palveluasumisen varaan, jonka linjan poliittiset päättäjät siis ovat valinneet, on tullut tehokkuuteen, yksilöllisyyteen, jopa yksinäisyyteen johtanut hoivamuoto. Kun näin ei enää ole, täytyy niiden, joilla on valta asioista päättää, tehdä tästä havaintoja ja ottaa vastuu maamme vanhustenhoidon saattamisesta sellaiselle tasolle, että elämä myös vanhuudessa on arvokasta, turvallista ja palvelut laadukkaita. Kotihoidon korostaminen näyttää johtaneen siihen, että laitoshoito vähenenee. Tehokkuus on ajanut inhimillisyyden yli, hoitotyö on pirstoutunut irrallisiksi suoritteiksi, jotka asiakkaalle tulee tehdä. Valitettavaa on, että se osuu joidenkin kohdalle liian usein. Sen sijaan niillä saa rikki ihmiset ja esineet. Vanhustenhoivassa toimiva sairaanhoidon henkilökunta kokee, että eettisten periaatteiden noudattaminen on nykyisellä työntekijämäärällä mahdotonta. MARRASKUUTA 2017 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Sen ovat monet omaiset joutuneet kokemaan. Viimeaikaiset ja parhaillaan käytävät sodat ovat aiheuttaneet perusteellisen inhimillisen ja aineellisen hävityksen alueillaan. Minusta turvamme on viisaassa ulkopolitiikassa ja diplomatiassa. Kirjoituksesta, jonka taustalla on Superin teettämä selvitys, ilmenee muun muassa laitospaikkojen vähentäminen ja alasajo. Aseet on tarkoitettu käyttöön, ja niillä on yksinomaan tuhovoimaa. Erkki Kupari Kotka Eettisten periaatteiden noudattaminen on nykyisellä työntekijämäärällä mahdotonta.. Niillä ei voi esimerkiksi hakata nauloja, tiskata astioita tai painaa kirjoja. Palvelua rajoitetaan, vaikka siihen olisi erityistä tarvetta, ylipalvella ei saa. Kuvitelkaa itse kukin kohdallanne, miltä tälläinen tilanne tuntuisi. Olen ihmetellen seurannut uutisia Suomen asehankinnoista ja mahdollisesta liittymisestä Natoon. Aseellinen maanpuolustus on ajatusvirhe. Vanhukset, ja myös useat vammaiset tarvitsevat terveydellisistä syistä ympärivuorokautista hoitoa. Superin tutkimuksesta käy myös ilmi, että laitoshoidosta on tullut lähes kirosana, jota vältetään viimeiseen saakka. Hänen kirjoituksensa pitäisi herättää poliittiset päättäjät ja viranhaltijat vakavasti miettimään, minkälainen on vanhustenhoivan tila maassamme tällä hetkellä – ja mihin oikein ollaan menossa. Se perustuu kansan mobilisointiin aseettomin keinoin mahdollista vihollista vastaan. Kun tähän tilanteeseen joudutaan, ollaan jo monien ongelmien äärellä. Erityistä huomiota kiinnitin Paavolan kirjoituksen kahteen kohtaan: eettisten periaatteiden noudattamisen mahdottomuuteen nykytilanteessa sekä laitospaikkojen alasajon vaikutukseen vanhusten hoivassa. Tämän voi kuka tahansa todentaa televisiosta sekä lehtikuvista ja artikkeleista. Ilokseni havaitsin, että Demokraatti antoi tilaa Superin puheenjohtajan Silja Paavolan kirjoitukselle asiasta. Näistä poliitikot ovat tehneet nykyiset linjaukset, jotka eivät ole aina olleet oikean suuntaisia, ne ovat pikemminkin tuoneet suuria ongelmia vanhustenhoitoon. Siksi pitää asiasta aloittaa julkinen keskustelu ja avata niitä solmuja, jotka eteen saattavat osua. En ymmärrä, miten Suomen varustautuminen sotaan lisää turvallisuuttamme. Hyvinvointiyhteiskunnan johtavia periaatteita ovat olleet huolenpito vanhuksista ja vammaisista, sekä siitä, että he voivat omien voimiensa vähetessä yhä kokea elämänsä edelleen arvokkaaksi, palvelut laadukkaiksi ja että turvallisuudesta pidetään huolta
Joku vuosi sit ten kaikille kaupattiin sairausva kuutuksia. Taataanko voitto asiakasmak suilla vai yhteisistä verova roista. Esimerkiksi nyt esillä oleva ydinasekieltosopimus on mie lestäni myös Suomen allekirjoi tettava. MARRASKUUTA 2017 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Poikien, kuten myös sinun ja minun, tule vaisuus on meidän aikuisten käsissä, annetaan se rauhan kautta. Ilmeisesti ei enää ole mark kinoita, koska yritykset ovat kaappaamassa julkisesti kerä tyn rahan sekä koulutetun hen kilökunnan valinnanvapauden myötä. Kai se kin saadaan valinnanvapauden piiriin. Va kuutuksella saat varmasti palve lun, luvattiin. Pertti Pokki Laitila. Ko koomuksella onkin sitten aihet ta kiittää poliittisesta voitostaan vaalitukien toivossa. Olavi E. – Tiiätkö milloin on Suomessa ollut sota. Tuskin hoitovirheetkään me nevät valinnanvapauden myötä vakuutusyhtiöiden kustannet taviksi. 40 2. Kyse on miljardeista euroista, jotka julkiselta puolelta siirtyvät yk sityisten terveyspalvelutuotta jien käyttöön. Se on kuitenkin päivän selvä asia, että yksityisten palvelu tuottajan on saatava voittoa. Vaikeimmat tapaukset varmasti nykykäytännön mu kaan siirretään julkiselle tervey denhuollolle. Kokkonen K-S Rauhanpuolustajat Kansa maksaa soten Vakuutusyhtiöiden sairausva kuutusten kauppaaminen on hiljentynyt ”soteilun” aikana. YK:n viisi päätavoitetta ovat: rauha ja turvallisuus, kehitys, ihmisoikeudet, humanitaari nen toiminta ja kansainvälinen oikeus. Nyt hallituksen mukaan kaikki saavat vapauden valita palveluntarjoajansa, se tuo ta saarvoa. Toisaalta, kuka on maksanut henkilöstön (lääkäreiden, hoita jien) koulutuksen. Näin kokoomus ja keskusta pelaavat sinisten tu ella uhkapeliä kansalaisten ter veystarpeiden kustannuksella. Yksityiset terveyspalvelujen tuottajat kiittävät siitä, että ne pääsevät kansalaisilta kerättyyn verorahavirtaan mukaan. Ihmetystä herättää, etteivät maamme vakuutusyhtiöt ole reagoineet tähän. Niiden avulla kah den pikkupojan ajatukset ulot tuvat aivan kansainväliseen mittakaavaan. Tuskin sekään onneton asia olisi, vaikkei nyt ajettava sote syntyisikään. Kokoomus ja keskusta ovat tehneet toisilleen selväksi, että sotessa on oltava sekä va linnanvapaus että maakunta malli eli kummankin tavoit teet. Näiden ta voitteiden takia on sote saatava maaliin hinnalla millä hyvänsä. Keskusta puolestaan kiittää maakuntamallistaan, jonka hin talappu uusista organisaatoista ja maakuntavaaleista on vielä hämärän peitossa. Jos niitä ei ole, sote jää syntymättä. – On siitä ainakin tuhat vuotta.” – Ei siitä oo kun sata vuotta.” – Jaa.” – Tiiätkös, kuinka kauan sota voi kestää?” – No, vuoden ehkä.” – Ei, kun se voi kestää vaikka kaks vuottakin.” – Tiiätkös, miksi Suomi ei ha lua sotaa?” – No siksi, kun siinä voi kuolla.” – Niin ja talot voi räjähtää, eikä se ole kivaa, jos vaikka mei dän talo sortuu.” – Niin ja kaikki lelut menee mäsäksi, pyöräkin hajoaa. Tässä jälleen ku pataan julkisin verovaroin tuo tettua palvelua mammonalle, jonka palvelija kätkee tulonsa yhteiskunnan verotuksen ulot tumattomiin. Tavallisia ihmisiä kiinnostaa eniten se, mitä uudessa sotessa terveyspalvelut maksavat. Siihen velvoittaa ICA Nin saama Nobelin rauhanpal kinto. Mielenkiintoinen kysymys on saattohoito. Kaksi nuorta poikaa ajeli pol kupyörillä ohitseni ja jutteli toi silleen. Uskokoon ken tahtoo. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Niinpä, miksi soditaan. Onko tarjolla saattohoi tovakuutuksia tai saattohoitose teleitä. Julkisuutta kin kiinnostaa vain kokoomuk sen valinnanvapaus ja keskus tan maakuntamalli. Nämä ovat erittäin hyvät ta voitteet, joita on pyrittävä nou dattamaan. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Pik kupoikien ajatuksissa oli hiukan aikakäsitteessä virheitä, mutta muuten he juttelivat hyvinkin järkevästi rauhasta. Oli hyvin vaikuttava kävely reissu, kun ajattelin heitä. Hoitojonot ovat julkisessa ter veydenhuollossa pitkät ja mitä kaikkea muuta arvosteltiin. Perusteena oli, että palveluiden saanti vaikeutuu. Pentti Välimaa Pori sosiaali ja terveydenhuollon palvelukseen. Tätä huolta on rauhoiteltu totea malla, etteivät asiakasmaksut muka nykyisestä julkisesta ta sosta paljoa nousisi. Jos hallituspuolueiden so pima valinnanvapausluonnos ei lausuntokierroksellaan koh taa perustuslaillisia esteitä, sote on etenemässä kohti maalia. Päivä juhlistaa Yhdistyneiden kansakuntien perustamista ja se käynnisti aseidenriisuntaviikon. Eikä saa kaupasta ruokaa.” – Niin ja mun koirakin voi kuolla ja naapurin kissa.” – Niin ja missäs me sit teh dään temppuja ja leikitään, kun se meidän puistokin varmaan palaa.” – Ei se ole yhtään mukavaa, ol tas vaan rauhassa.” – Niinpä, miks sit soditaan?” Sen jälkeen pojat olivat jo niin kaukana, että en kuullut, miten heidän keskustelunsa jatkui. Siksi vanhat sairaus vakuutukset ovat ilmeisesti arvottomia, koska vapauden kautta saa saman palvelun, joka ennen hoidettiin vakuu tuksella. YK:n päivää vietettiin 24.10. Nyt kalliisti koulutetut siirtyvät yksityisen Sote maaliin hinnalla millä hyvänsä Soteuudistuksen kustannuk sista tai luvatuista kolmen mil jardin säästöistä ei ole aikoi hin puhuttu mitään. Aikuiset ja päättäjät koko maailmassa voisivat ottaa noista pojista esimerkkiä, että rauha ja tasaarvoinen kohtelu on pa rasta ihmiskunnalle
Eikä viikunanlehti, jolla peitellään uudentyyppistä blokkipolitiikkaa! Hannu Vesa Kirjoittaja on sosialidemokraattisen globalisaatiokriittisen ”Itsenäinen kansa – Yhteistyön maailma” yhdistyksen puheenjohtaja ” Maailmantalouden kasvu ei tapahdu demokratian kustannuksella.. Uskaltaisin väittää, että tarkoin harkitut askeleet kansallisvaltioiden päätösvallan siirtämisessä ylikansallisille valtarakenteille on oikein etenemistie. Demokraattinen kansallisvaltio ei toimikaan enää suojakilpenä omistavan luokan ahneutta vastaan. Tällainen työntekijä saattaa asua omassa kunnassa ja maksaa veronsa omaan kuntaan. Toki työtätekevien luokkien ankarin ponnistuksin. Ja sitä, että asioista kansallisvaltion sisällä sopimalla ei pitkälle pötkitä. Yleensä paremmin siedettävään köyhyyteen. Koska julkisen työn ei tarvitse tuottaa voittoa kuten yksityisen, se ei voi tulla kalliimmaksi. Ja kuinka vältymme iskulauseenomaisilta mutta sisällyksettömiltä hokkus pokkus -keinoilta todellisia haasteita kohdatessamme. Ja siihen, että maailmantalouden kasvu ei tapahdu kehittyneiden maiden demokratian ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kustannuksella. Moraalisestikin ”sosialismin vastaiset voimat” ovat vahvoilla: Globalisaatio on edistänyt kolmannen maailman talouskasvua ja nostanut satoja miljoonia äärimmäisestä köyhyydestä. Väinö Tanneria vapaasti mukaellen: Suomen työväenluokalla oli nyt menetettävänä muutakin kuin kahleensa. MARRASKUUTA 2017 LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Ovatko arvot kohdallaan. Itseasiassa tasavallan itsenäisyyden aika ja erityisesti sotien jälkeinen jälleenrakennuskausi oli muokannut Suomesta hieman Ruotsia muistuttavan kansankodin. Jos kaikki demarit ovat samaa mieltä yksityistämisestä, minun on aika siirtyä vaaleissa piiru vasemmalle – jos työn teettämisessä vain raha ratkaisee, eikä välitetä lainkaan, mistä se säästö tulee. Samahan on todettu vanhainkodeissa, kotipalvelussa ja palveluasumisessa. Ja ennen kaikkea integraation tulee olla laajasti sisäänsä sulkevaa. Miksi sitten työ voi olla kalliimpaa julkisella. Hallitus ja valtuusto säilyisivät myös. Sijaisuuksia voi olla täyttämättä tai täytetty harjoittelijalla. Vain nuoret ja terveet jaksavat tehdä työtä urakkavauhdilla pienellä palkalla. 41 2. Pahimmillaan työntekijän työvuoroja voidaan vaihtaa äkillisesti, pilkkoa työpäivä kahtia ja vaatia jotain toimenpiteitä tehtäväksi omalla ajalla, vaikka ne normaalisti kuuluisi tehdä työaikana. Jos näin on, syy pitää selvittää ja poistaa. Julkinen sektori pitää vanhemmatkin henkilöt palkkalistoillaan, vaikka heillä on sairaslomia enemmän ja työteho laskenut. Vahinkoja sattuu helpommin, jos silmiä ja käsiä ei ole lasten määrää vastaavasti. Jos siivoukseen lasketaan kaikki hallintokulut keskusvirastosta, hallituksesta ja valtuustosta, työ voi laskennallisesti olla kallista. Niitä ei ole kovin helppo valvoa. Eikä minusta Suomi näyttänytkään enää vain omistavan luokan kotipesältä. Asuessani ja työskennellessäni ulkomailla. Yksityinen siirtelee vähempitehoiset työntekijät paikkaan, josta työ loppuu ja kaikki irtisanotaan. Työntekijä ajattelee työnantajansa etua, kunnantyöntekijä siis kunnan etua. Osoituksena suomalaisen yhteiskunnan porvarillisesta luokkavallasta. Porvaristo ja ainakin sen talouselämän johtoa lähellä oleva osa korostaa jatkuvasti asioiden kansainvälisiä ulottuvuuksia. Nyt näyttäisivät asiat olevan päälaellaan. Jopa äärioikeistolaisiksi. Pienet lapset eivät osaa valittaa vanhemmilleen huonosta hoidosta. Kauhistuin päätoimittajan kirjoituksesta ”Nyt ollaan ytimessä”. Verotulotkin silloin pienenevät. Silloin riskit kasvavat ja siitä kärsivät niiden lapset, jotka ovat ko. Terttu Hyppänen Nousiainen Isänmaa Isänmaallinen minusta tuli oikeas taan vasta miehen iässä. Ja työväestön tietoinen osa korosti kansainvälisyyttään. Lopputuleman näemme samankaltaisena jokseenkin kaikissa kehittyneemmissä maissa: Tuloerot -erityisesti tuotannontekijätuloissa – ovat kasvaneet. Ja sehän tulee juuri siitä, että työntekijät saavat pienempää palkkaa ja lyhyemmät lomat, mahdollisesti pienemmät ylityöja muut korvaukset. Ja suurrikkaista on tullut ökyrikkaita! Myös puolisosialistiset hyvinvointivaltiot ovat rahoituskriisissä, jolle ei näy loppua. Mutta maailmalla asuminen muutti näkökulmaa. Globalisaation arvostelijat on taas helppo leimata itsekkäiksi oman edun tavoittelijoiksi. Nuoruudessani porvaristo pörhenteli kansallismielisyydellään. Henkilökuntaa voi yksityisellä olla vähemmän lasta kohti, vaikka ostopalvelua tehdessä on sovittu tietyistä määristä ja pätevyyksistä. Nuorempana työläisperheen poikana koin isänmaalliset riennot ja riitit painostavina. Olemme kasvotusten valtavan älyllisen haasteen kanssa: Kuinka varmistamme kehittyneiden maiden työtätekevien kansanluokkien uskon ja luottamuksen demokraattiseen järjestelmään. Jos työ tulee kalliiksi raskaan hallinnon vuoksi, pitäisi pystyä organisoimaan paremmin. Globaali tai ainakin eurooppalainen kilpailuympäristö asettavat rajat hankkeille, joilla pyritään ansiotason ja yhteiskunnallisten palvelujen turvaamiseen. Kuitenkaan yhtään keskusviraston viranhaltijaa ei voida irtisanoa, vaikka siivous loppuisi kokonaan. On myös töitä, jossa työ kohdistuu ihmisiin, esimerkiksi päivähoito ja kotipalvelu. Onko tämä päätoimittajan mielestä hyväksyttävää, jos kunta saa siitä säästöä. Palautetta tulee, jos hoito on huonoa. Valittaa ei uskalla, koska aina löytyy joku keino, jonka perusteella voidaan savustaa ulos. Katujen puhtaanapito on työ, jonka laatua voi helposti seurata. hoitopaikassa. Konkreettiset aikaansaannokset monissa käytännön asioissa ovat tärkeämpiä kuin näytösmäinen lipun liehuttaminen yleisellä tasolla
www.tyovaenperinne.fi Punanurkka-divari auki ti-ke 16-18 Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Ollaan yhteydessä! P. Mutta kokonaisuus muodostuu vain yhden äänen ”pompseista”! Yksikin äänestäjä on siis hyvin tärkeä. info@tyark.fi www.tyark.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan ”Politiikassa yksi teko on enemmän kuin tuhat sanaa!” www.anttilindtman.fi TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Heidän mielenkiinnon kohteensa ailahtelee laidasta laitaan: milloin ollaan kiinnostuneita viihdetähdistä, milloin taas poliitikoista. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Ollaa n yhtey dessä WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.metallindemarit.fi www.vuokralaiset.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. TEKSTI PEKKA TUOMIKOSKI Presidenttiehdokkaiden huikea tenhovoima ”Tavallinen kansa” on poliitikkojen näkökulmasta katsoen arvaamatonta sakkia. MARRASKUUTA 2017 Suomalainen demari PIIRROS KARI SUOMALAINEN © KARI SUOMALAISEN PERIKUNTA . Vaalit ovat siinä mielessä oiva ilmapuntari, että äänestysprosentin avulla saamme tietää kansan todellisen kiinnostuksen politiikkaa kohtaan. Valitettavasti jälkimmäinen flaksi käy lähinnä silloin, kun poliitikot – tai joku heistä – ovat tehneet kansan mielestä jotakin arveluttavaa. 42 2. Lopulta jokaisella on kuitenkin annettavanaan vain se yksi ääni. (09) 774 3110, sähköp. 09 701 0560 /Aila Pääkkö Onko tässä sinun paikkasi?
Baskeri teki boheemin vaikutuksen ja piippu oli kuin liimattu mieheen. Hemppa oli ylpeä omasta työstään, mutta sekin ilmeni erikoisilla tavoilla. Turun Seudun Wanhat Toverit – kerho, seuraava kerhotapaaminen ma 6.11. klo 18 Tampereen Työväentalon Miinassa, 5. Piipunpolttokin jäi lähes kokonaan. Perjantaina 3.11. Teologian tohtori Martti Muukkonen puhuu 13.11. Tilaisuuden järjestää Hgin krist. Jäsenkokous to 9.11. krs. Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. Juhlatunnelman ollessa korkeimmillaan Hemppa keräsi kaikki tekemänsä julkaisut ja hakkasi ne viiden tuuman nauloilla seinään. Hempan 50-vuotispäiviä varten kotona olohuone oli remontoitu. Keruun tuloksena toimikunta julkaisi kokoomateoksia. Panimoravintola Koulussa, Eerikinkatu 18, Turku. Riihimäen Sosialidemokraatit ry. klo 18 Rity-talon katutason kokoustilassa (käynti sisäpihalta). Lapsuus oli ankaraa työntekoa eikä kotona suotu aikaa leikeille. Runoilija on voinut valita kapinointinsa aiheen: isä, kapitalismi, ilmastonmuutos, ilmastonmuutoksen vastustaminen, liian kuuma kesä tai muu mieltä kiinnittävä seikka. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 2.11. UUSIMAA . Esa Lahtinen Huhtasen työtoveri vuodesta 1975. Lisätietoja: www.tyovaenperinne.fi/tky/stkp2017. Veteraanien kulttuurikatselmuksen työnjakoja vapaaehtoispalaveri to 2.11. Työväentutkimus-vuosikirja julkistetaan perjantaina iltapäivällä ja keskustellaan aiheesta Elannosta eloleipää eli työväenliikkeen osuustoiminnasta. Tämän jälkeen julkaisuja tuli vielä viisi lisää. klo 12. demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Hempan ulkoinen olemus saattoi usein hämätä, sillä muistitiedon keruussa hän oli rautainen ammattilainen. https://my.surveypal. PIRKANMAA . Kristillisen työväenliikkeen synty 1800-luvun Englannissa. Avoimet piirin joukkuevoimistelun välinesarjojen mestaruuskilpailut su 5.11. com/Seurapaivat2017-ilmoittautuminen, piiri järjestää tarpeen mukaan yhteiskuljetuksen. TUL:n seurapäivät 25.26.11. Ensimmäiset julkaisut ”Aatteet ja vaatteet” sekä ”Aatteet ja aseet” olivat alallaan ehdotonta huippua. Tutustuin Hemppaan 1960-luvun lopulla Espoon sos. Työväenkirjallisuuspäivät järjestetään 3.–5.11. Erityistä huomiota kiinnittivät suuret kädet, jotka olivat kuin lapiot. Häneen ei voinut olla kiinnittämättä huomiota. Huhtanen syntyi seitsenlapsiseen perheeseen 12.11.1932 Ylitorniossa. Arvo Turtiainen -matinea kello 15. Mukaan mahtuu myös kaunokirjallisuutta Kjell Westön ja Heidi Köngäksen teosten esittelyillä sekä Reijo Frankin elämää ja lauluja. Helsingin Kotien Puolesta ry:n seuraava keskiviikkokokous 8.11. Tämän lisäksi esille nostetaan muun muassa presidentti Mauno Koiviston työ ja elämä, sote-uudistus ja suomalaisia voimanaisia. Hemppa joutui jo nuorena metsätöihin, mutta opiskelunhalu vei lopulta nuoren miehen Helsinkiin Yhteiskunnalliseen korkeakouluun. klo 18 Torkkelinkatu 11, kerhohuone. Demokraatti Jäyhän olemuksen taakse kätkeytyi myös herkempi Hemppa, jonka hän kyllä onnistui aika hyvin kätkemään. Tervetuloa! . Heimo Huhtanen. Toimittaja Eva Polttilaa haastattelee Risto Kolanen ja taiteilijat Jukka Linkola, Risto Aaltonen ja Eeppi Ursin esittelevät Arvo Turtiaisen Helsinki-runoja. Työväen muistitietotoimikunta perustettiin vuonna 1960. Tässä tehtävässä Hemppa olikin sitten aina vuoteen 1989, jolloin joutui jäämään sairaseläkkeelle. Perinteinen suosikki on Kapinarunoilta perjantaina kello 17.30. Hervannan vapaa-aikakeskuksessa, infoa TKT:n kisasivuilla. Työväen muistitietotoimikunta aloitti keruun keräämällä talteen vuosisadan alun työväenliikkeen ja erityisesti vuoden 1918 tapahtumia. Kaikki jäsenet joukolla mukaan! HELSINKI . Lukuisat sairaudet hiljensivät vauhdin. Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. Työväen Arkiston johtaja 1981–2009 Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Työväen Arkisto. klo 10. kunnallisjärjestön kokouksissa. dem. Veteraanien toimintaryhmän kokous ke 8.11. MARRASKUUTA 2017 Yhdistystoiminta Kuollut Hemppa oli boheemi muistitiedon kerääjä Työväen muistitietotoimikunnan pitkäaikainen sihteeri Heimo Huhtanen menehtyi 21.10.2017. Hempan viimeiset vuodet kuluivat rauhallisesti. yhdistys. Käsitellään mm. sd. Tilaisuus on avoin kaikille. Itsenäistymisen prosessia tarkastelevat professorit Pertti Haapala ja Seppo Hentilä. Stadilaisittain ehdoton ohjelmanumero on sunnuntain 5.11. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. Jyväskylässä, ilmoittautuminen päättyy 13.11. klo 18. klo 12 Työväenliikkeen Kirjastossa Sörnäistenrantatie 25. VARSINAIS-SUOMI . Tampereen Työväentalon Tellervossa. Stadin neljännet työväenkirjallisuuspäivät 3.–5.11.2017 Työväenliikkeen kirjastossa. kaupunginvaltuuston kokousasioita. Ulkoinen olemus oli erikoinen. . Hemppa valittiin sen toimikunnan sihteeriksi 1961. Runsas kahvitarjoilu. Stadin kirjallisuuspäivien painopiste on lauantaissa 4.11. Työväenliikkeen kirjastossa Sörnäisten rantatie 25 ja JHL:ssä Sörnäisten rantatie 23. klo 11 Tampereen Työväentalon Tellervossa, kokouksen jälkeen pussitustalkoot. (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). Ohjelman aloittaa Studia Generalia -luento Kansanvallan voitto ja tragedia. Jumpan vetää Pekka Ruohonen. Lounas klo 11.30, klo 12.30 Alustus / keskustelu, alustajana: Kiljavan Opiston rehtori Ari-Pekka Lunden, aiheena AY-liikkeen toiminta tänä päivänä ja koulutus, poliittinen toiminta ay-liikkeen tulevaisuus. Kirjallisuuden päivät tarjoavat itsenäisyyttä, sotea ja Koivistoa Aatosta jaloa – marraskuun valoa eli stadin neljännet työväenkirjallisuuspäiviä leimaa leimaa tänä vuonna vahvasti Suomen itsenäisyyden satavuotisuuden juhlinta. TUL-Tampere. Tilaisuuden jälkeen lähdemme Turun yliopistolle, luentosali Bup-1, ”Buplicum-1, Assistentinkatu 7”, jossa presidentti ehdokkaamme Tuula Haatainen pitää alustuksen aiheesta ”Naiset kestävän rauhan rakentajina ja muutoksen mahdollistajina” (kesto 14.15–15). Piirihallituksen kokous ti 7.11. Vaatteet eivät oikein tuntuneet istuvan perusvahvan metsurityypin päällä. Mukana on myös Stadin Arska eli Arvo Turtiainen. Iltapäivä jatkuu itsenäistymisen vaiheissa. 43 2. Ilmeisesti ankara lapsuus oli tukahduttanut tunteiden ilmaisun, mutta joskus Hemppa saattoi lausahtaa yllättäen jonkun Omar Khaijamin runon. on Itsenäisyyden äärellä -seminaari, jossa esitetään kriittisiä näkökulmia Suomen itsenäisyyden juhlintaan. Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia
010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. PUNAINEN VIIVA 9.11. klo 18 Pikkupippurissa Käsitellään sääntömääräiset asiat. Viime vuodenvaihteessa tehtyyn kyselyyn vastasi Suomessa vajaat 1 900 henkilöä. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 Vaasan Strömbergin tehtaan työväen ammattiosasto ry. Tohtoriopiskelija Jussi Lahtinen alustaa aiheesta SDP uuden jäsenen näkökulmasta. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Satakunnankatu 38, katutaso. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Metallityöväen liitto ry www.akt.fi www.metalliliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku Outi Rannikko 040 5434 875 etunimi.sukunimi@sak.fi Veli-Matti Kauppinen 0400 715 786 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. T u r u n D e m a r i k i l l a n s y ys ko ko u s pidetään torstaina 2.11.2017 klo 18.30 Työväentalon 4. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Vapaaehtoinen kahvimaksu kokouksen järjestämiskuluihin. Naisista peräti 70 prosenttia oli tätä mieltä ja miehistä 35 prosenttia. Haastatelluista 54 prosenttia oli täysin samaa mieltä tai melko samaa mieltä väittämästä, että tiedotusvälineissä ja mainoksissa esitetään nykyään liikaa seksiä. Viikkolehti, netti ja some SYYSKOKOUS La 11.11.2017 klo 14.00 Amurin Teon Tuvalla os. (vapaa pääsy molempiin). ja PAR AVION 8.11. 44 2. Tervetuloa. Erityisesti lapsiperheissä asuvat vastaajat kokevat tiedotusvälineissä ja mainonnassa esiintyvän seksin häiritseväksi. KLO 18 til.näytös Varaa liput ajoissa pikkujoulukauden esityksiin! Tutustu esityksiin: www.kokkolanteatteri.fi VIERAILUJA! Ruotsinkieliset PUSSAS PÅ RIKTIG 7.11. Hallitus klo 13.00. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 VAASAN SOS.DEM. KLO 19 ENSI-ILTA PE 3.11. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. kerroksessa. ja KEISARIN UUDET VAATTEET 10.11. Pitäjänmäen Työväenyhdistys ry:n NOKIAN JHL ry. Tampere. Tervetuloa! Pispalan Sos.-dem. MARRASKUUTA 2017 Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Kahvitarjoilu. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Pidetään torstaina 9.11.2017 alkaen klo 19.00 osoitteessa Konalantie 10, 00370 Helsinki. Tervetuloa! Teatterit Kokoukset Tanssien ja laulujen siivittämässä revyyssä mukana JESSE KAIKURANTA ja loistava bändi! Kirjoittanut Ilkka Siukosaari Kimmo Virtanen Juha Vuorinen Hannu Björkbacka ENNAKKO TO 2.11. Tutkimuksen virhemarginaali on enintään 2,2 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.. Seksiä, seksiä ja seksiä! Yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että tiedotusvälineissä ja mainoksissa esitetään nykyään liikaa seksiä. No: 272 SYYSKOKOUS Aika: Keskiviikkona 8.11.-17 klo 18.00 Paikka: Palosaaren työväentalo Varisselänkatu 22, 65200 Vaasa Asiat: Syyskokoukselle kuuluvat sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutokset Kahvitarjoilu! OSALLISTU JA VAIKUTA PÄÄTÖKSENTEKOON HALLITUS Vaasan Työväenyhdistyksen SYYSKOKOUS pidetään 7.11.2017 klo 18.00 Paikkana puolueosaston kerhotila Kasarminkatu 19 A, 65100 Vaasa Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Tämä käy ilmi Valittujen Palojen ja brittiläisen Wyman & Dillon -tutkimuslaitoksen suomalaisten arvoja ja asenteita mitanneesta kyselystä. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Ennen kokousta klo 18.00 puhuu Jacob Söderman meille aiheesta Mihin Eurooppa on menossa. Keskustelun alustajana Turun sos.dem. 105 Syyskokous ke 15.11. krs. Naisyhdistyksen puheenjohtaja Niina Kallio. 20100 Turku, turku@pam.fi KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Työväenyhdistys ry
Mitkä työmarkkinaliitot tekivät tällä viikolla sopimuksen. 121 827 kat soj aa 7. Kuka varmisti F1-mestaruutensa viikonloppuna. Mikä eläin oli Suomenkin rannikoita vuonna 2006 kierrellyt Veeti. MARRASKUUTA 2017 Ristikko 44/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 5. Mikä on suomen kielen yleisin kirjain. Noi n 20 Sudoku 1. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Mikä oli Suomen suurin kala. Lew is Ham ilto n 5. Onnea voittajalle! “ “. Kuinka monta eri kieltä Suomessa puhutaan. 7. Mikä oli uuden Tuntemattoman sotilaan ensimmäisen viikonlopun katsojamäärä. Tek nol ogi ate olli suu s ja Teo llisuu slii tto 4. Ratkaisu Ristikon 42/2017 ratkaisu: Torstaina 19.10. 9. Kuinka monennen rallin MM-mestaruuden Sebastien Ogier voitti. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 2. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. 177 -ki loi nen sam pi, jok a pyy dys tet tiin Kar jal ank ann aks elta vuo nna 193 4 10. A 2. Mikä on Sauli Niinistön budjetti presidentinvaaleissa. 8. Ryh äva las 9. 6. 10. 45 2. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Noi n 1–1 ,5 milj oon aa eur oa 6. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Oiva Aalto Kotkasta. Noi n 150 3. 4. 3. Viid enn en 8. Kuinka monta sanomalehteä ilmestyy Suomessa
Dokumenttiprojekti: Munkki lietsoo vihaa (12) Yle TV1 klo 21.30 Myanmarista on paennut yli 800 000 rohingya-heimon jäsentä. Kuvassa Oliver (Craig Roberts). – Vei monta vuotta ennen kuin tapahtunutta pystyi miettimään selkeästi, yksi tunnustaa. Tekijät ovat haastatelleet kapinaliikkeen aktivisteja. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Tuubi 21.00 Game Night 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Hot Shots! 2 – kaikkien jatko-osien äiti (12) 00.20 Hävyttömät (16) 01.30 Scorpion (12) 02.25 112 (7) 03.20 Game Night 04.15 Duudsonit (12) x 2 05.10–05.34 1001 Rikua NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi (7) 06.40 Lego Friends 07.05 K3 (7) 07.20 My Little Pony 07.45 Madagascarin pingviinit (7) 08.10 Transformers (7) 08.35 Lego Nexo Knights (7) 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Pikakurssi kodinostoon 13.45 Rikkaiden panttilainaamo 14.50 Toisenlaiset äidit 15.50 Leijonan luola USA x 2 17.50 Junior MasterChef Suomi 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Vain elämää 21.55 Keno 22.00 Elokuva: Indiana Jones ja viimeinen ristiretki (16) 00.40 Elokuva: Suojelija (16) 02.35–03.05 Napamiehet (12) TEEMA & FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Viikon rikos 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Vem vet mest. Kapinalliset vierailivat Kiinassa kesken kuumimman kulttuurivallankumouksen. Maolaisuuden polkaisi vauhtiin Kiinassa vuosia asunut espanjalainen Francisco Sarrión palattuaan Uppsalaan kesällä 1967. Radikalisoituminen eteni suoraksi toiminnaksi hulluna vuonna 1968. Tehokas siirtymä, maolaisuus tiivistettynä kahteen kuvaan. Tulevat ne sitten äärivasemmalta tai äärioikealta. 00.55 Twin Peaks (12) 01.55 Americans (12) 02.55 112 (7) 03.45 NCIS: New Orleans (12) 04.40–05.32 Eläintarhan salaisuudet NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi 06.40 Lego Friends 07.05 K3 (7) 07.20 My Little Pony 07.45 Madagascarin pingviinit 08.10 Lego Star Wars (7) 08.35 Lego Nexo Knights (7) 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Pikakurssi kodinostoon 13.45 Grillit huurussa 14.45 Toisenlaiset äidit 15.45 Leijonan luola USA 16.45 Remppa vai muutto 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Grillit huurussa 20.00 Idols 20.58 Keno 21.00 Napakymppi 22.00 Stand Up! 23.00 Konttori 23.30 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 00.30 Pako (16) 01.30 Leijonan luola USA 02.30–03.30 Rajavalvojat x 2 TEEMA & FEM 09.05–12.00 FEM 09.05 Napaseutujen historiaa 10.00 Puutarhassa tuoksuu ruoka 10.30 Vem vet mest. Painakaamme mieleen, mitä Per sanoo: – Tällaisissa liikkeissä piilee valtava hengenvaarallinen voima. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) x 2 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05–12.00 Vuosia nuoremmaksi 13.30 Tyhjätaskut 14.00 Haaveiden talo hartiapankilla 15.00 Grand Designs Uusi-Seelanti 16.00 Salatut elämät 16.25 Koko Suomi leipoo 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. – Tempauduimme mukaan vallankumouksen huumaan, sanoo kolmas. Väkivallattomasta uskonnostaan huolimatta hän kehottaa tuhoamaan toisuskoiset rohingyat. 46 2. Viikon vinkki ILKKA YRJÄ Ääriliikkeen vaarallinen voima Historia: Ruotsin Mao-kapinalliset Yle TV1 kello 19 MAANANTAI 6.11. Maolaisuus saavutti merkittävän roolin 1960-luvun lopun vasemmistolaisessa opiskelijaliikkeessä Ruotsissa. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) x 2 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05–12.00 Erilaiset perheet 13.30 Tyhjätaskut 14.00 Possen Roosa nauha-ilta 16.00 Salatut elämät 16.30 Maajussille morsian 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Järjen jättiläinen 21.30 Pelimies 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.55 Myytinmurtajat 00.00 Pitääkö olla huolissaan. MAANANTAI 6.11. Tavoite oli tehdä vallankumous. Filmi alkaa puhemies Maon kuvalla. Kuva: Botoxin avulla 7-vuotias monivammainen Aatu pystyy liikkumaan ja leikkimään. Liike oli Pohjanlahden tällä puolen paljon vaatimattomampi. Totta ja ajankohtaista. MARRASKUUTA 2017 YLE TV1 05.55 Asvalttiviidakot 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Aluellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.30 Samassa veneessä (7) 13.30 Teerenpeliä 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Ikimuistoinen: Nuori rytmi 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kettu (12) 20.00 Sadan vuoden talo 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Merirosvot öljyn perässä 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Oddasat 23.25 Silta (16) 00.25–00.54 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Jääkarhu Otto 07.03 Kotikisat 07.07 Stella ja Sami 07.21 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.32 Killi ja Kiki 07.37 Fluugalaiset 07.49 Maikki ja pelottava Pontso 08.15 Galaxi 08.16 Pertti ja Purtti 08.29 Tero hoitaa (7) 08.40–08.47 Late Lammas 09.00 Casualty (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Hannan kanssa kylvyssä 11.00 Kandit x 2 12.00 Ginan maailma 12.30 Kun sydän särkyy 13.00 Mieleni ja minä 13.30 Rakas päiväkirja 14.00 Lippu rakkauteen 14.30 Unelmakoti 15.30 Jenny + 16.00 Silikonisukupolvi 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Pyörällä Nordkappista Kapkaupunkiin 20.00–20.49 Syke (12) 21.00 Noin viikon uutiset 21.25 Siskonpeti (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 The Late Late Show with James Corden 22.40 Villi kortti: Jalkapalloetkot 22.55–23.55 True Detective (16) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. maailmansodassa 13.00 Yle Live: Songhoy Blues 13.45 Jos 6 olis 9 14.00 Historia: Taiteen pelastaja 15.00 Elävä arkisto: 1960-luvun nousukausi 15.02 60-luvun mainoskasvot 15.07 Oma koti 15.18 Apropos: Osta minut niin tulet onnelliseksi 15.40 Ennätysvoittojen arpa 15.41 Tuletko sovinnolla 1 16.20 Ommelten välinen aika (7) 17.05 Kansallisaarteen etsintä: Yli Hilseen 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. Salaisia soluja perustettiin Tukholmaan ja Uppsalaan. – Myös hyvä ihminen voi muuttua fasistiseksi, jos joutuu ääritilanteeseen, arvioi toinen. Kumous jäi tekemättä, mutta kapinalliset ravistelivat niin voimakkaasti Ruotsin vasemmistoa ja itseään, että useimmat eivät vieläkään halua tulla julkisuuteen menneitä muistelemaan. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Tusina tavaraa Suomesta 19.00 Ootsä joku maahanmuuttaja. 11.00 Koiramies kiertää Färsaarilla 11.30 Sportmagasinet 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Kantapöytä 13.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 14.15 Fideliä etsimässä 15.45 Jos 6 olis 9 16.05 Ommelten välinen aika (7) 16.55 Taideteosten salaisuudet 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. He ovat nyt harmaantuneita seitsemänkymppisiä, joilla on sulattelemista siinä mitä tapahtui – ja mikä sai heidät hurahtamaan pienen punaisen kirjan heiluttajiksi. 02 03 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Kino: Submarine (12) Teema & Fem klo 21.00 (Britannia 2010) 15-vuotias Oliver ei anna periaatteiden häiritä kun hän pyrkii päämääriinsä: kauniin Jordanan poikaystäväksi ja äidin entisen rakastajan häätöön naapurista. Puhutteleva dokumentti on SVT:n tuotantoa. Dokumentti valaisee mielenkiintoisen viipaleen länsinaapurimme poliittista lähihistoriaa. Yksi heimon vainoajista on arvostettu buddhalaismunkki Wirathu. PERJANTAI 3.11. O: Richard Ayoade. 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.12 TEEMA 20.00 Batman (7) 20.24 Batman (7) 21.00 Kino: Submarine (12) 22.35 Yle Live: Viitasen Piia 23.35–00.12 Jäitä hattuun (7) Akuutti: Botox – uuden ajan lääke Yle TV1 klo 20.00 Ryppyjen silottajasta botoxista on tullut lääke moneen vaivaan. Kävijät eivät nähneet tai halunneet nähdä kulttuurivallankumouksen synkkää puolta. Seuraava kuva on toisinajattelijan nöyryyttämisestä. Propaganda tehosi. Sillä hoidetaan niin migreeniä kuin vammaisten lasten lihaskireyksiäkin. Ruotsin vasemmistosta erkani vuonna 1968 maolainen ääriliike. KESKIVIIKKO 8.11. 11.00 Schrödingerin kissa 11.30 Elämäni eläimet 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Säveltäjät 1. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.52 Historiaa kolmessa minuutissa 18.56 Ruohonjuuritasolla 18.58 Koiruli ja Kaija 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.51 TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Kino Klassikko: Arsenal (12) 22.30 Elävä arkisto: 1960-luvun nousukausi 22.32 60-luvun mainoskasvot 22.37 Oma koti 22.48 Apropos: Osta minut niin tulet onnelliseksi 23.10 Ennätysvoittojen arpa 23.11 Tuletko sovinnolla 1 23.50 Sinfonia Suomelle – säveltäjän mietteitä 00.00–00.51 Maamme – sinfonia Suomelle YLE TV1 05.55 Akuutti: Kun diabetes on Ykkönen 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 10.45 Päivä Ruotsissa 11.00 Aluellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.25 Samassa veneessä (7) 13.30 Herra sotaministeri 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio: Talk 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Isän eläintarha (7) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Hiljainen todistaja (16) 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 Jamaica Innin majatalo (16) 00.30 Windsorit (12) 00.55–01.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Pikku perunat 06.57 Kaapon ja Laten pähkinät 07.03 Hermanni Hiiri 07.12 Minun nimeni on 07.17 Sanni Sateenkaari 07.30 Pikku Kakkosen posti 07.35 Töötti ja Pulteri 07.56 Karhunpaini 08.04 Anton Siilinen ratkaisee 08.17 Galaxi 08.18 Late Lammas: Sammalperän pätkät 08.20–08.48 Syrhämä (7) 09.00 09.50 Casualty (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Lesbot 11.00 Kandit x 2 12.00 Tyttöjen erämaaseikkailu 12.40 Kansallisaarteen etsintä: Lautta 12.50 Lippu rakkauteen 13.20 Veljesten keittiössä 13.50 Niklaksen keittiössä 14.50 Eloonjääneet 15.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 16.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Noin viikon uutiset 18.30 Mestis: Espoo United – RoKi 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 The Late Late Show with James Corden 22.40 Docventures: Elokuvan esittely 22.45 Docventures: Vieraiden esittely 22.55 Docventures: Kansakunnan olohuone 00.08–01.10 Docventures: Jälkikeskustelu MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Suomessa äärivasen valtavirta kanavoitui Moskovalle uskolliseen taistolaisuuteen, ei maolaisuuteen
17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Hittehatt 18.30 Koiramies kiertää Färsaarilla 19.00 Sportmagasinet 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.35 YLE TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Ruokamatka Shanghaissa 22.00 Kino: Therese D. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Vikinglotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Rikospaikka 23.10 Billions (7) 00.20 Pinnan alla (12) 01.20 Twin Peaks (7) 02.15 Arrow (16) 03.10 NCIS: New Orleans (12) 04.00 Paimelan autoparoni 04.55–05.45 Elastinen feat. 12.35–17.20 TEEMA 12.35 Britannian monet kasvot 13.25 Walt Disney 14.20 Musiikkistudion klubi-ilta: The Fabulous Bäckström Brothers Show 15.45 Tyttö ja koirat 16.00 Ommelten välinen aika (7) 16.55 Pepi egyptiläinen: Maa, joka rakastaa hiljaisuutta 17.25–20.00 YLE FEM 17.25 Vem vet mest. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) x 2 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05–12.00 Vuosia nuoremmaksi 13.30 Tähdet, tähdet 15.00 Pelimies 15.30 Salatut elämät (12) x 2 16.30 Pitääkö olla huolissaan. 10.00 Piha kuntoon 10.30–11.00 Vem vet mest. 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 23.00 Grillit huurussa 00.00 Stand Up! 01.00 Leijonan luola USA 02.00 Rajavalvojat x 2 03.00–04.00 Suomen Tulli TEEMA & FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Puk ja Herman purjehdusretkellä 10.00 Kuka, mitä, milloin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (12) 20.00 Maajussille morsian 21.00 Antti Holma ja maastamuuttajat 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Teknavi 23.05 Posse 00.30 Americans (12) 01.40 Isänmaan puolesta (12) 02.30 Farang (16) 03.35 NCIS: New Orleans (12) 04.35– 05.31 Eläintarhan salaisuudet NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi (7) 06.40 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä 07.05 K3 07.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.45 Madagascarin pingviinit (7) 08.10 Transformers Rescue Bots 08.35 Lego Nexo Knights (7) 09.00 Junior MasterChef Suomi 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Pikakurssi kodinostoon 13.45 Rikkaiden panttilainaamo 14.45 Toisenlaiset äidit 15.45 Leijonan luola USA 16.45 Remppa vai muutto 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Omenavarkaat 18.30 Clay Kids (7) 18.41 Avaruusapinat (7) 18.44 Kysy Laralta (7) 18.57 Keltapaita 19.00 Spotlight: Syvällä lainahelvetissä 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.43 TEEMA 20.00 Vallankumouksen elokuvat (12) 21.00 Historia: Tsaarien Venäjä 22.00 Kino Suomi: Mommilan veriteot 1917 (12) 23.15–00.43 Video Killed the Radio Star x 3 YLE TV1 05.55 Eränkävijät 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 10.45 Uutisikkuna 12.35 Samassa veneessä (7) 13.35–14.46 Mullin mallin 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Suuri matematiikkamysteeri 20.00 Akuutti: Botox – uuden ajan lääke 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Outlander – Matkantekijä (16) 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Oddasat 23.20 Ulkolinja: Merirosvot öljyn perässä 00.15 Asvalttiviidakot 00.45–01.15 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Metkat Mesiläiset 07.00 Tuttiritari 07.09 Dinotassut 07.23 Sasu 07.38 Nalle 07.45 Timppa 07.56 Millä mennään 08.01 Olivia 08.24 Galaxi 08.25 Tenavat (7) 08.32 Aika härdelli! (7) 08.44–08.48 Råtta Booris 09.00–09.49 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Uutisikkuna 12.30 Kandit x 2 13.31 Niklaksen keittiössä 14.30 Norjan kovin 15.15 Kansallisaarteen etsintä: Yli Hilseen 15.35 Villi kortti 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Jenny + 19.30 Syytettynä isät 20.00 Uusi Päivä 20.30 Jääkiekon EHT: SWE CZE 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 The Late Late Show with James Corden 22.55 Jääkiekon EHT: SUI CAN 00.20–01.30 The Leftovers (16) 01.30 04.00 Uutisikkuna MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. (12) 23.50 Uusi Kino: Pimeällä polulla (12) 00.09–00.35 Uusi Kino: Sininen uni 04 05 06 07 08 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) x 2 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05–12.00 Vuosia nuoremmaksi 13.30 Peter Nyman 14.00 Haaveiden talo hartiapankilla 15.00 Koko Suomi leipoo 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Antti Holma ja maastamuuttajat 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.50 Ravit: Toto65 vihjeet 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Koko Suomi leipoo 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 11.30 Zorro the chronicles (7) 11.51 Hajbo Halloween 12.00–17.19 TEEMA 12.00 Musiikkistudion klubi-ilta: The Fabulous Bäckström Brothers Show 13.20 Ilta Max Raaben ja orkesterin seurassa 14.50 Jäitä hattuun (7) 15.25 Ruokaratsia 15.50 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 17.00 Swan Song (7) 17.25–20.00 FEM 17.25 Sinikeltaisia unelmia 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Pikku Roy 18.30 Rantahotelli (7) 19.17 Näin Norjassa: Skansenin silta 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.49 Ruotsin kuningaskunnan historia 20.00–00.20 TEEMA 20.00 Esbjörn Svensson: jazzpianistin elämä 21.00 The Duke of Burgundy (12) 22.40 Seremonia (7) 23.53 Festivaalipuhetta 00.00 Uusi Kino: Pelastakaa sarvikuonot (12) 00.05 Uusi Kino: Tulikoura (12) 00.12–00.20 Uusi Kino: Kukka & Hauta (12) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05Avara luonto: Merikarhut 09.00 Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.30 Uutiset 11.35 Uutiset Viikko viitottuna 11.45 Perjantai 12.40 Dokumenttiprojekti: Hyvä postimies 14.00 Mittatilaustyönä 14.15 Uutisvuoto 15.00 Uutiset 15.05 Neiti Marple (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Eränkävijät 18.45 Arto Nyberg 19.30 Kriminalisti (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Myrskyn jälkeen (12) 22.05 Silta (16) 23.05 Pressiklubi 23.35–00.35 Hiljainen todistaja (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Musarullaa! 07.16 Kimmo Kuu 07.36 Runoja & rusinoita 07.41 Pipsa Possu 07.47 Tommin kiertävä sirkus 07.58 Ryhmä Hau 08.22 Katti Matikainen 08.34 Oktonautit 09.00 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Kesäleiri (7) 09.21 Tenavat (7) 09.28 Otso ja sopulit (7) 09.35 Urheiluhullut 09.37 Galaxi Play 09.55 Tipu Touhukas 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Uusi Päivä x 3 12.15 Sohvaperunat 13.05 Syke (12) 14.00 Nörtti: DragonSlayer666: Virtuaalisoturi 14.25 AwesomeTeam 14.50 Ryhmädynamiikkaa 15.15 Jönköping 15.40 Kansallisaarteen etsintä: Megalomania 15.55 Ratsastuksen maailma 16.20 Suunnistuksen kausikooste 16.50 Boulderoinnin SM 17.50 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 18.15–20.28 Huippupalloilua: Chelsea ManU 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10–20.02 Matkaaja: Amazon 20.30 Gap Year (12) 21.15 Tähtäimessä merivoimat 22.05 Uutiset 22.10 Urheiluruutu 22.20 Stacey Dooley: Ääriajattelijat (12) 23.10 Noin viikon uutiset 23.35 Girls (12) 00.15 Silicon Valley (12) 00.45–01.15 Inside No. 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Minun New Yorkini 20.00 Skavlan 21.00 Aika on meidän (12) 22.00 Dok: La Chana 23.25–00.51 Elokuva: Tuulen tavoittelua (7) YLE TV1 05.55 Sadan vuoden talo 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 10.45 Päivä Ruotsissa 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.35 Samassa veneessä (7) 13.35 Kaks’ tavallista Lahtista 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Ruotsin Mao-kapinalliset 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Munkki lietsoo vihaa (12) 23.10 Uutiset Uutis-Suomi 23.20 Uutiset 23.25 Oddasat 23.40 Kotikatsomo: Myrskyn jälkeen (12) 00.40–01.10 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hyrräpäät 07.04 Hyvän kierrättäjät 07.19 Mitä ihmettä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Rankat duunit 21.01 112 uudet jaksot (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.40 Peter Nyman 23.10 Pinnan alla (12) 00.05 112 uudet jaksot (7) 01.05 Antti Holma ja maastamuuttajat 02.00 Rankat duunit 02.55 Twin Peaks (12) 03.55 Kohde (12) 04.50–05.43 Paimelan autoparoni NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi (7) 06.40 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 07.05 K3 (7) 07.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.45 Madagascarin pingviinit (7) 08.10 Transformers Rescue Bots (7) 08.35 Lego Nexo Knights (7) 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Pikakurssi kodinostoon 13.45 Heikoin lenkki 14.45 Soppa365 x 2 15.05 Toisenlaiset äidit 16.10 Pikakurssi kodinostoon 16.40 Onnenarpa 16.45 Remppa vai muutto 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.00 Junior MasterChef Suomi 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.30 Mad Cook Show 23.30 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 00.30 Pako (12) 01.30 Haapasalo ja kaverit 02.30 Leijonan luola USA 03.30–04.30 Rajavalvojat (7) x 2 TEEMA & FEM 08.00–12.00 FEM 08.00 Efter Nio: Ruotsalaisuuden päivä 10.00 Taivaallista menoa: Nappeja ja rukouksia 10.30 Vem vet mest. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) x 2 10.35 Makujen viikonloppu 11.05–12.00 Vuosia nuoremmaksi 13.30 Posse 15.00 Mestareiden mestari 16.00 Järjen jättiläinen 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. MARRASKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Nomadien matkassa 09.00 Uutiset 09.05 Avara luonto: Kiehtovat sammakot 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Aluellisia uutisia x 10 12.15 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.35 Eränkävijät 14.05 Prisma: Kaksisuuntainen mielialahäiriö 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Akuutti: Kun diabetes on Ykkönen 15.40 Rakkauden sanoma 16.00 Naapureita ja ystäviä (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Windsorit (12) 18.45 Avara luonto: Merikarhut 19.40 Vera Stanhope tutkii (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 22.00 Jack Taylor (16) 23.30–00.25 Outlander – Matkantekijä (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Touhukkaat 07.15 Anniina Ballerina 07.40 Pikku perunat 07.43 Tiketi Tok 07.55 Vilkki Ankka 08.06 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.33 Mimosa ja Lennu 08.44 Jetron matkaan 09.00 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.13 Karvinen (7) 09.25 Merten syvyyksissä (7) 09.47 Kammokatu (7) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Tanssiakatemian paluu x 4 12.15 Satuhäät 13.05 Riistametsällä 13.50 Luontoretkellä: Teno on paras lohijoki 14.50 Jenny + 15.20 Yle Live: Profeetat 16.45 MotorSport 17.15 MotorSport Extra: Enduron MM 18.15 Villi kortti: Jalkapalloetkot 18.30 Peltsin kova vuosi 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Noin viikon uutiset 19.35 Siskonpeti (12) 20.00 Sohvaperunat 21.00 Nörtti: DragonSlayer666: Virtuaalisoturi 21.25 Nörtti: DragonSlayer666: AwesomeTeam 21.50 Nörtti: DragonSlayer666: Ryhmädynamiikkaa 22.15 Nörtti: DragonSlayer666: Jönköping 22.40 The Late Late Show with James Corden 23.20 Muistin vanki (12) 00.00–01.20 Sauna (16) MTV3 08.00 Hello Kitty – Paratiisi 08.10 Puuha-Pete x 2 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Daltonit 09.30–10.00 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Ostoskanava Tvins.com 10.30 Salatut elämät x 5 (7) 13.00 Elokuva: Ella ja kaverit 14.45 Pelisilmä 15.30 Tähdet, tähdet 17.15 Lauantairavit 18.15 Teknavi 18.45 Piilokamera 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Älä jäädy 20.00 Posse 21.30 Pelimies 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Tulosruutu 22.25 Elokuva: Rebecka Martinsson: Kunnes vihasi asettuu (12) 00.10 Rikospaikka 00.40 Pelimies 01.10 Seconds Out – avustajat kehästä! 02.10 Pomo piilossa 03.05 112 (7) 04.00 Vintiöt (7) x 2 04.55–05.20 Sekoilevat idiootit (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi (7) 06.40 K3 (7) 06.55 Lego Friends 07.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.45 Madagascarin pingviinit 08.10 Kung Fu Panda (7) 08.35 Lego Star Wars (7) 09.00 Vain elämää 12.00 MasterChef Australia x 2 14.55 Kaikki vastaan 1 16.25 HS-uutiset ja sää 16.30 Vain elämää 19.30 Gladiaattorit 20.58 Keno 21.00 Haluatko miljonääriksi. 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 9 (12) MTV3 08.00 Hello Kitty – onnistu kanssani! 08.10 Puuha-Pete 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Daltonit 09.30 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Makujen viikonloppu 10.30 Koko Suomi leipoo 11.30 Maajussille morsian 12.30 Arktiset vedet 13.00 Strongman World Championships 14.00 Mestareiden mestari 15.00 Järjen jättiläinen 16.35 Game Night 17.30 Posse 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Urheiluextra 19.30 Tähdet, tähdet 21.00 Mestareiden mestari 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Farang (16) 23.40 Myytinmurtajat 00.35 Billions (12) 01.45 Mestareiden mestari 02.40 Pomo piilossa 03.35 Ketonen & Myllyrinne (12) x 2 04.40–05.33 Sekoilevat idiootit (16) x 2 NELONEN 05.00 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi (7) 06.40 K3 (7) x 2 07.10 Lego Friends 07.35 My Little Pony (7) 08.00 Madagascarin pingviinit (7) 08.25 Lego Star Wars (7) 08.50 Lasten uutiset 09.00 Junior MasterChef Suomi 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 MasterChef Australia x 2 13.25 Grillit huurussa 14.25 Suomen huutokauppakeisari 15.25 Gladiaattorit 16.55 Idols x 2 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Sadan vuoden lapset 18.30 Taivaallista menoa: Nappeja ja rukouksia 19.00 Närbild 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Efter Nio: Ruotsalaisuuden päivä 22.00 Petos (16) 23.00–23.45 Murha Sandhamnissa (12) YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 10.45 Päivä Ruotsissa 11.00 Aluellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.30 Samassa veneessä (7) 13.30 Oho, sanoi Eemeli 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Sadan vuoden talo 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Salattu Italia 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Asvalttiviidakot 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Huuto syvyydestä 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Prisma: Kaksisuuntainen mielialahäiriö 23.55–00.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Kuiske 07.00 Neposen seikkailut 07.13 Hau Hau, Piip ja Veli 07.27 Babar ja Badun seikkailut 07.38 Askarrellaan 07.44 Dinojuna 08.09 Petteri Kaniini 08.24 Galaxi 08.25–08.48 Lassie (7) 09.00–09.47 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Kandit x 2 12.00 Riistametsällä 12.45–13.23 Tyttöjen erämaaseikkailu 13.30 Kun sydän särkyy 14.00 Ginan maailma 14.30–15.15 Satuhäät 15.30 Sohvaperunat 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00–18.48 Casualty (12) 19.00–19.47 Stacey Dooley: Ääriajattelijat (12) 20.00 Uusi Päivä 20.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Yle Live: Haloo Helsinki 23.15–00.10 Oikeus tietää, vapaus sanoa MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 07.25 Kaapo 07.50 Ludovic 08.02 Niksi-Nella 08.10 Galaxi 08.11 Villi tulevaisuus (7) 08.33–08.48 Unna Junná 09.00–09.48 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Kandit x 2 12.00 Unelmakoti 13.00 Mieleni ja minä 13.30 Sydänsurujen biologia 14.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 15.00 Noin viikon uutiset 15.30 Uusi Päivä x 3 17.00 Pikku Kakkonen 18.00–18.49 Casualty (12) 19.00 Tähtäimessä merivoimat 20.00 Uusi Päivä 20.30 Siskonpeti (12) 21.00 Jenny + 21.30 Girls (12) 21.57 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.06 True Detective (16) 23.00–23.55 Game of Thrones (16) MTV3 06.00 Huomenta Suomi: Duunikunto 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 22.00 Konttori 22.30 Elokuva: Rajaton (16) 00.40 Elokuva: Sisilialainen (16) 03.30–04.00 Napamiehet TEEMA & FEM 08.45–11.59 FEM 08.45 Tämä tästä 09.00 Aika on meidän (12) 10.00 Obs debatt 10.30 Vem vet mest. NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi (7) 06.40 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen 07.05 K3 07.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.45 Kung Fu Panda (7) 08.10 Transformers Rescue Bots (7) 08.35 Lego Nexo Knights 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Pikakurssi kodinostoon 13.45 Junior MasterChef Suomi 14.45 Toisenlaiset äidit 15.45 Pikakurssi kodinostoon 16.20 Leijonan luola USA 17.20 Rikkaiden panttilainaamo 18.25 HS-uutiset ja sää 18.30 MasterChef Australia 19.30 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno 21.00 Grillit huurussa 22.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 23.00 Mad Cook Show 00.00 Katastrofin anatomia 01.00 Leijonan luola USA 02.00 Rajavalvojat x 2 03.00–04.00 Suomen Tulli TEEMA & FEM 09.00–11.00 FEM 09.00 Ja he elivät onnellisina... 20.00 Kaikki vastaan 1 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Mission Impossible – Rogue Nation (12) 00.10 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 01.10 Katastrofin anatomia 02.10 Haapasalo ja kaverit 03.10–03.40 Napamiehet TEEMA & FEM 08.15–12.00 FEM 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-perjantai 09.00 Clay Kids (7) 09.11 Avaruusapinat (7) 09.15 Kysy Laralta (7) 09.28 Keltapaita 09.30 Hevostila Mistral (7) 09.53 Historiaa kolmessa minuutissa 09.56 Ruohonjuuritasolla 09.59 Koiruli ja Kaija 10.00 Zorro the chronicles (7) 10.22 Hajbo Halloween 10.30 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 11.00 Sinikeltaisia unelmia 11.30 Matkakumppanit 12.00–17.24 TEEMA 12.00 Malin musiikki ei vaikene (12) 13.35 Yle Live: Viitasen Piia 14.35 Noble Savage: Ohjaajan puheenvuoro 14.42 Noble Savage 16.25 RSO Musiikkitalossa 17.25–00.51 FEM 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Saara ja Sorsa 18.30 Tanskalainen maajussi 19.00 Kuka, mitä, milloin. 47 2. 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Skavlan 12.00–17.19 TEEMA 12.00 Elävä arkisto: 1960-luvun nousukausi 12.02 60-luvun mainoskasvot 12.07 Oma koti 12.18 Apropos: Osta minut niin tulet onnelliseksi 12.40 Ennätysvoittojen arpa 12.41 Tuletko sovinnolla 1 13.30 Jäitä hattuun (7) 14.10 Ruokaratsia 14.35 Taideteosten salaisuudet 15.10 Historia: Vallan suitset 16.00 Ommelten välinen aika (7) 16.55 Pepi egyptiläinen: Lapsuuteni Niili 17.25–23.45 FEM 17.25 Vem vet mest. 11.00 Närbild 11.30 Tusina tavaraa Suomesta 12.00–17.18 TEEMA 12.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 13.10 Historia: Naisten nousu 14.10 Kantapöytä 15.00 Paluu 90-luvulle 16.00 Ommelten välinen aika (7) 16.55 Pepi egyptiläinen: Viisauden alku 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 11.00 Ootsä joku maahanmuuttaja
Miten epärehellistä ja salailevaa, hal linsa ja joukkueensa Vladimir Putinin ystäville myynyt ”Suomen Trump” puuskahtaa stadimausteisella puhekie lellään. 18.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Jere Pehkonen 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua: Tämä ei ole ajatusleikki! 23.10–06.00 Yöklassinen. Tällä kertaa eduskunnassa tunnetaan Harkimon mukaan hysteeristä mielen kiintoa edustajatovereiden puheita koh taan. Kauris 23.12.–19.1. Politiikan horoskooppi LAATINUT MADAME LOVIISA VIIKON SKORPIONI Petteri Orpo.. Paavo kuuluu keskus taan, Paavosta ei tykätä keskus tassa, Paavo on kunniapuheen johtaja, Juhalla ei paljon kun niapuheenjohtajat paina. Rapu 22.6.–22.7. Kalat 20.2.–20.3. Neitsyt 23.8.–22.9. 21.15 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10–06.00 Yöklassinen. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. 11.00 Valkoista valoa: Miksi Eurooppa on paras. Minimoi riskit käyt tämällä rahat viisaasti. Huutakaa työttömän puolesta, hän on ruokaa vailla. Ei huomenna eikä vielä kuun viimeiselläkään viikolla voi olla aivan varma talven tu losta. Ministeri Lindström ha luaa ymmärtää niin työtöntä kuin työssä käyviä. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 PianoEspoo 2017: Suomalaiset pianokonsertot 20.00 Väliajalla haastateltavana illan taiteilijoita 20.20 Konsertti jatkuu 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Salatut eläimet: Kettu 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ääniversumi 23.10–07.00 Yöklassinen LAUANTAI 07.00 Uutiset 07.03 Pyhäinpäivän aamusoitto 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Pyhäinpäivän aamumusiikkia 10.00 Jumalanpalvelus Savonlinnan tuomiokirkosta 11.00 Klassikkoparatiisi: Pietarin kyyneleet 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Arkisto 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Puheenvuoroja 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Pyhäinpäivän Klassista kahteen. Oinas 21.3.–20.4. Vauvauutinen presi dentin linnasta helähti kan san korviin kuin linnun laulu koivikosta. Näytä Paavo. 22.55 Kuuluttajan vieras: toimittaja Jere Pehkonen 23.10–06.00 Yöklassinen. Herrasmiehen elkeet, toimittajan taito, mepin us kottavuus, salonkikelpoinen suomenruotsalainen. Heikompia kokomustia hir vittää... Rauha, konsensus ja hyvä tahto löyty vät sittenkin globaalin kuusen juurelta jo tänä jouluna, O Tannenbaum! Harkimo on eräs syistä, jonka vuoksi Niinistön kannattaa kampanjassaan väl tellä kokoomusta. 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. MARRASKUUTA 2017 007443-1744 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Huutakaa, että koko tan ner raikaa. Leijona 23.7.–22.8. Vesimies tai kala. Hjallis on itse kieron sijaan suora ja riippumaton (mtv/kok./Jokerit). Ko koomuspuolueen vanhana takapiruna ja tasavallan presidentti Sauli Niinistön matkaystävänä hän paljastaa politiikan poliittisuuden. Kaksoset 21.5.–21.6. Tunneilmasto on jo vii lentynyt talvihorrokseen. Gallupit huutaa hoosiannaa, mutta puo lueen sisältä nousee myrsky. 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Huutakaa hullun lailla. Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Ruotsalaisuuden päivän Klassista kahteen 14.00 Laulun paikan Suomi 100 basso Martti Talvela (1935-1989) 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho 18.00 Kuunnelman esittely: Kaapattu mieli 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Maakuntalauluilta 20.15 Kuunnelmia tulevaisuudesta: Kaapattu mieli. Tuntemattoman runoilijan kuolema ja Runoja täältä jostakin. 48 2. Vesimies 20.1.–19.2. Maltetaan odottaa vas tausta. Vaa’an mer keissä syntyneet johtajat ovat nyt tulilinjalla – mieti kannat taako sittenkin luopua. 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset 15.20 Pyhäinpäivän Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Sivistys . 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Leikola ja Lähde. Poliitikkona Hjallis on naiivin populistinen aivopieru. Uusi vuosi on edessä, moni asia nol laantuu. Läpi näkyvä on into istua ministeri autossa. Mene mukaan vaan, kun pyydetään. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana IT-asiantuntija Ilkka Laurmaa. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Hupsun tuurilla on nistuu. Hän haluaa olla kaikkien kaveri. Eppu Normaali ja sanojen synty 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus Turun tuomiokirkosta 11.00 Jumalanpalvelus 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Yhdeksän virttä muutoksesta: Armo 14.20 Muutoksen musiikkia 15.00–15.30 Radioteatterin valiouusinta: Seitsemän veljestä, osa 22 /30: Nouskoon Impivaaran uhkea uutistalo. Presidentinvaalit. Punatähti Stalin 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 PianoEspoo 2017: ACO ja Pierre-Laurent Aimard 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Puheenvuoroja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10–06.00 Yöklassinen. ainutlaatuinen suomalainen käsite 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja 18.00 Arkisto 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Kirkkomusiikin ja hengellisen musiikin sävel on vapaa / 09 144 800 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromun pitkä ja hiljainen yö 03.00–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana IT-asiantuntija Ilkka Laurmaa. Kiitos, kun sanoit tämän Hjallis. Punatähti Stalin 18.00 Romano mirits 18.15 Kurkistus Etnoiltaan 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Suomen ensimmäinen Etnogaala 21.30 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset 21.50 Pyhäinpäivän Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Sari Valto 23.10–06.00 Yöklassinen. Kauriin kärsivällisyyttä koe tellaan. Presidentinvaalit. Toisten puheita pidetään (juma lauta!) valheena. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Musica-kuoron 40-vuotisjuhlakonsertti 21.00 Fantasiaa ja illan eri sävyjä konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras: Tommi Kinnunen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset Yle radio 1 2.11.–8.11.2017 10.05 Leikola ja Lähde. Ammat titaidolla ja ihmisyydellä on ky syntää. Skorpioni 24.10.–22.11. Päätä itse elämästäsi, neuvoo isä poikaansa. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Valkoista valoa: Amatööriyden iloa 14.45 Valomusiikkia 15.00 Uutiset 15.05 Kantapöytä 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Aristoteleen kantapää: Lintujen nimet 17.40 Ykkösvieras: Minttu Vesala 18.00 Venäjän vallankumous. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 10.03 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Tuntemattoman runoilijan kuolema ja Runoja täältä jostakin. Petteri Orpo uskoo it seensä ja hallitukseen. 1931 Pentti Haanpää ja romaani Noitaympyrä 17.35 Salatut eläimet: Kettu 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 3, osa 68. Hän toi voisi, että asiat kerrottaisiin ”just niin kuin ne ovat tapahtuneet”. ”Elä kuitenki niin kuin minä oon opettanu, elä niin kuin minä oon eläny.” Tuo fraasi ei van hene. Jousimies 23.11.–22.12 Tuntemattoman sotilaan Hietanen, alias Aku Hirviniemi, näyttelijäksi syntynyt. 1930 Iris Uurto ja romaani Ruumiin ikävä 17.35 Venäjän vallankumous. 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 18.29 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 3, osa 69. Vaaka 23.9.–23.10. 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Mutta, kun oma etu menee edelle... Vallan himo on perus synti, mutta vallasta luopumista ei synniksi lasketa. Tie, totuus ja Hjallis Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Härkä 21.4.–20.5. Yhtä varmasti kuin aurinko pakenee marraskuun pilveen, Hjallis Harkimo löytää maailmasta virheen. Veden merkeissä syntyy tuleva. Talvi tulee, aikaa kuluu ja valtion sote ja maakunta pakka on pahasti sekaisin. Harkimon lääke totuuden kriisiin on tavattoman yksinkertainen. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Riikan tähtitarha 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Tie lin nanherraksi on silti vaikea, sääli