HELMIKUUTA 2017 N0 5 Reissu – lääke populismiin RIKU RANTALA . 18 POLITIIKKA . 29 Kaurismäki lyttää pakolaispolitiikan Eläkepommi voi jäädä suutariksi Räjähtävä lepakko ja muut tarut Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. 33 Kohti vaalivoittoa! POLITIIKKA . 6 LIIKE . 10 KULTTUURI . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . . Hinta 3 € 2
www.paperiliitto.fi HYVIS. 39 Mielipide 45 Ristikko 46 TV-ohjelmat 48 Politiikan horoskooppi ja Närästäjä 33 Liike 25 Kulttuuri 17 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Eero Väisänen 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Riku Rantalan kanssa Aki on taas ihmisen asialla, ei Suomen pakolaispolitiikan. 2 2. Kannen kuva: Jari Soini Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www. HELMIKUUTA 2017 Lehdessä 6 Eläkepommi on purettu 8 Uutiskertaus 10 Kuinka haitallista on tuulivoima. 38 Puheenvuoro: Onko Ruotsi etulinjan maa. 14 Trump nostattaa myrskyä Kiinan merellä 18 Olipa kerran minä: Riku Rantala 23 Kasvot peilissä: Antton Rönnholm 24 Politiikan vähentäminen parantaa terveyttäsi 25 Diktaattori valitsee, demokratia toimii 26 Arvioissa Beatles-kirjallisuutta 28 Konnat, sankarit ja ”tieteellinen totuus” 29 Aki Kaurismäki: Toivon tuolla puolen 33 Talkoohenki elää Lahdessa 36 Teräsvaari: Ruissalon talkkari 37 Mistä löytyy kaunein työväentalo
Kansainvälisten liikeyritysten julkisuuspeli on mielenkiintoista. Tulevaisuus voi olla toisenlainen, jos vauhtiin päässyt Trump laajentaa seitsemää maata koskeva maahantulokieltoa. Ilmapuntari. Hieno homma, mutta piru olkapäällä kysyy, millä riistoehdoilla nämä pakolaiset mahdollisesti palkataan. Puhetta riittää, mutta visioinnissa puuttuu usein yhteys päättäjien, tutkijoiden ja käytännön toteutusta tekevän kentän välillä. Osa ihmisistä on todella kiinnostuneita muiden ihmisten tilanteesta, mutta valitettavasti liian moni on ennemmin katsomossa. Muun muassa veronkierrosta... Suomessa vanhukset nähdään liian usein lukuna tilastoissa tai kustannuseränä. 3 2. Halusimme luoda yhteisön, jossa ihmisillä olisi matala kynnys osallistua vapaaehtoimintaan. Tällainen suhtautuminen on hassua, koska useissa tapauksissa vapaaehtoistyö säästää merkittävästi julkisen sektorin rahoja. Puuttuuko Suomesta riittävän rohkeita visioita. Kiitosta voi ilmaista myös epäsuorasti, kohtaamalla vanhuksia arjessa ihmisinä. Kiitetäänkö vanhuksia liian vähän. Perusti valtakunnallisen Siskot ja Simot –yhteisön, joka tekee vapaaehtoistyötä muun muassa vanhusten parissa . Timo Soini matkustaa Yhdysvaltoihin presidentti Donald Trumpin rukousaamiaiselle. Vapaaehtoistyön kentälle tarvittaisiin lisää ihmisiä. Yläpilveä. Me, vapaaehtoistoimijat, emme ole valitettavasti onnistuneet muuntamaan toimintaamme numeroiksi ja euroiksi. Höyryä. Meillä on paljon ylätason visiopuhetta, joka liikkuu abstraktilla tasolla. Vapaaehtoistyö on tyypillinen aihe juhlapuheissa, mutta kun käytännön toiminta tarvitsisi julkiselta sektorilta tiloja tai rahallista tukea, tilanne muuttuu. Siskot ja Simot tarjoaa pop up-tyylisiä tapahtumia, erilaisia välittämisen keikkoja. . Päättäjien pitäisi muistaa, että Maailmanparantaja . Suomalaiset voivat vielä matkustaa Yhdysvaltoihin ainakin rukoilemaan. Onko vapaaehtoistyö aliarvostettua. . . Ajan henki tuntuu olevan sellainen, että ihmiset haluavat mukaan projekteihin ja muuhun lyhytkestoisempaan toimintaan, eräänlaiseen kevytaktiivisuuteen. Tästä syntyi ideamme Koko Suomi kiittää -juhlista vanhuksille. Välittävätkö suomalaiset liian vähän. Pidempiaikaista sitoutumista pelätään. sosiaalista yhteistyötä tekevät ensisijaisesti ihmiset, eivät erilaiset julkiset toimijat. Kiitos jää liian usein sanomatta. Kyllä ja ei. . Kyse on virkamatkasta, joten nämä rukoukset maksetaan veronmaksajien rahoilla. Mitä esimerkiksi tarkoittaa ilmaus ”elinvoimainen kunta”. Kyllä! Suomesta puuttuvat rohkeat, yhteiset ja konkreettiset visiot. Jos tässä onnistutaan, voisimme tehdä paljon enemmän hyvää, olla ihminen toiselle ihmiselle. Yhteisön hankkeissa on tavattu tuhansia vanhuksia EERO VÄISÄNEN TEKSTI HEIKKI SIHTO . HELMIKUUTA 2017 Jokainen vanhus ansaitsee kiitoksen Minkälaiseen tarpeeseen Siskot ja Simot perustettiin. Ideoi ja toteuttaa Koko Suomi kiittää -juhlia vanhuksille . Siskot ja Simot –yhteisössä on satoja vapaaehtoisia . KUVA JARI SOINI ” Siskot ja Simot tarjoaa pop up-tyylisiä tapahtumia, erilaisia välittämisen keikkoja. anteeksi, verosuunnittelusta syytetty Starbucks ilmoitti palkkaavansa viiden vuoden sisällä 10 000 pakolaista protestiksi Trumpin maahantulokiellolle
HELMIKUUTA 2017 VIIKON SANA » Pekka Sauri: Paras argumentti voittaa, kaikki muu on vallan väärinkäyttöä. 4 2. Paitsi että Suomessa käy turisteja, joille koko idea on vieras ja eksoottinen, myös meillä on ihmisiä, joille hyvinvointi on 1900-luvulle jäänyttä historiaa. Viime vuosikymmenien aikana tämä universaaliperiaatteelle rakentunut sosialidemokraattinen keksintö on ajautunut rahoitusvaikeuksien vuoksi vastatuuleen. Uudistuksessa maakunnille tulee luoda toimiva rahoitusmalli, joka mahdollistaa itsenäisen toimimisen ja varmistaa, ettei yksilöiden verotaakka kasva. Kuka keksi Kelan logon. Muistavatko kaikki Reino Oittisen. Sote-muutos on niin suuri, että samanaikaisesti ei kannattaisi muuttaa pelastustoimen, Elyn, Avin, ympäristöterveyden, lomituspalveluiden ja viimeisimpänä tieverkon siirtoa maakunnan vastuulle. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Tai varhaisen äitiyspakkauksen sisältö. Hyvinvointivaltioon on aina kuulunut olennaisena osana kiistely kasvavista kustannuksista, joten museossa voisi olla myös tietokoneohjelma, jolla kävijät saisivat kokeilla palvelujen leikkaamista ja sen seurauksia. Koska hyvinvointivaltiota kurittava Sipilän hallitus on erikoistunut yksityistämiseen, uuden museon perustamiseen löytyisi varmasti rahoitus. Ville Ranta UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo SIMO ALASTALO Suomi tarvitsee hyvinvointivaltiomuseon Miltä näyttää markkoina ensimmäinen lapsilisä. Valinnanvapaus, joka on jo olemassa esimerkiksi terveysasemien tai sairaanhoitopiirien välillä, olisi mahdollista laajentaa hallitusti nykyistä palvelusetelimallia kehittämällä. Demareiden mallissa sote-lainsäädäntöä uudistetaan nykyisten Opposition ääni SIRPA PAATERO muodostaen koko alueen yhteisiä aluekuntia huolehtimaan sote-palveluiden järjestämisvastuusta. Monet kansalaiset ovat huolissaan palveluistaan, kun uudistusta tehdään eurot edellä. SDP:n mallissa kunnat voisivat olla palveluiden tuottajia sovituilta osin. sairaanhoitopiirien työnjakoa kehittämällä, viiden erityisvastuualueen sisällä. Palveluiden tuotanto pysyisi julkisen sektorin vastuulla, hyödyntäen kilpailuttamalla, kuten tälläkin hetkellä tehdään, yrityksiä ja järjestöjä. Parempi sote-tarjous S osiaalija terveydenhuoltopalvelujen uudistamistarpeesta ovat kaikki puolueet jotakuinkin samaa mieltä, mutta kuten monissa muissakaan uudistuksissa, ei tässäkään ole vain yhtä versiota. Julkista rahaa sen perustamiseen ei ole. Pohjoismaat tunnetaan maailmalla hyvinvointivaltiosta. Hyvinvointi on 1900-luvulle jäänyttä historiaa. SDP on esittänyt, että aloitetaan keräämällä kokemuksia suunnittelussa pidemmällä olevilta alueilta. Henkilöstön ja kiinteistöjen osalta mallimme toimisi kuten kuntaliitoksissa. Tilanne poikkeaa edellisestä hallituskaudesta, sillä nyt valmistelua ei ole tehty parlamentaarisesti vaan linjaukset ovat vain hallituspuolueiden neuvottelemia, jolloin monen hallituskauden yli ulottuvan uudistuksen toteutus jää kysymysmerkiksi. Kummastusta herätti hallituksen joulun alla tekemä päätös, että vain 12 sairaalaa on jatkossa laajan päivystyksen sairaaloita, joka haluttiin betonoida ennen tietoa muusta sote-lainsäädännöstä. Kirjoittaja on Demokraatti-lehden toimittaja. Tässä mallissa julkinen puoli kontrolloi palveluiden tuottajat ja vastaa palveluiden laadusta. Uudistus olisi hyvä tehdä vaiheittain, kuten peruskoulu aikanaan. Organisoituminen voidaan tehdä 18 maakunnan jaolla, mutta kuntalain pohjalta. Me sosialidemokraatit olemme tarjonneet viime kesästä lähtien hallitukselle oman oikeudenmukaisemman ja selkeämmän mallimme mietittäväksi
5 2. Hallituspuolueiden rivit ovat sekaisin. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Vt. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Maailma tarvitsee nyt vahvoja liittoumia Trumpin kaltaisten johtajien vastapainoksi. KUVA JUKKA-PEKKA FLANDER SDP lähtee hyvistä asemista vaaleihin V iikonloppuna Lahden puoluekokouksessa valittavan SDP:n uuden johdon kuherruskuukausi jää valitettavan lyhyeksi, sillä kuntavaalit ovat jo parin kuukauden kuluttua. SDP on oppositiossa tarjonnut hyvän vaihtoehdon hallituspuolueiden hyvätuloisia suosivalle ja työntekijöitä kyykyttävälle politiikalle. Huhtikuun kuntavaaleista haetaan asemia ja ennusmerkkejä menestykseen tulevissa vaaleissa. SDP lähtee vaaleihin hyvästä, mutta samalla haastavasta tilanteesta. Vaaliputken alkaessa SDP tarvitsee yksituumaisuutta. SDP on oppositiossa tarjonnut hyvän vaihtoehdon hallituspuolueiden hyvätuloisia suosivalle politiikalle. Tuumin, ovatko ne siinä päiväunia vai ideatuokioita varten. Viimeksi kuntavaaleissa SDP oli kakkonen kokoomuksen jälkeen. Tässä tilanteessa, hyvässä kannatustilanteessa, SDP:n pahin virhe olisi aloittaa sisäinen riitely. Posket punaisina ja lunta harteillaan. Puolueen kannatus jo pitkään ollut tasaisessa nousussa, lukuunottamatta pientä notkahdusta viimeisessä kannatuskyselyssä. päätoimittaja ja toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516, heikki.sihto@demokraatti.fi Vt. Liikenne jumittaa, ja autot sudittelevat Helsingin mukulakivisillä kaduilla. JK Sankan lumimyräkän jälkeinen aamu. Vuonna 2019 ovat vuorossa ensin eduskuntavaalit ja sitten eurovaalit. Suurimman puolueen asema on hyvä lähtökohta kuntavaaleihin. Rantala soittaa. Vieläkin vähän ripottelee. Keskellä toimistotilaa roikkuu kaksi riippukeinua. Tavoite ei voi olla vähempää kuin voittaa nämä vaalit. Kiertelemme kuvaajan kanssa Riku Rantalan toimistolla. No, tällä kelillä kaikki ovat. Myöhässä sovitusta tapaamisajasta yhden minuutin verran.. Hallitus on töpeksinyt oikein urakalla, mikä on osaltaan tuonut SDP:n kannatukseen lisänostetta. Väreissä ei ole säästelty ja maailman kiertäminen näkyy kaikkialla minne katseensa luo. Rehellisyyden nimissä täytyy samalla sanoa, että kannatus olisi voinut hallituksen toimien ansioista nousta enemmänkin. Trumpin politiikka on myrkkyä Suomen kaltaiselle pienelle maalle, joka elää vapaasta kaupasta ja maailman suurvaltojen rauhallisesta yhteiselosta. Puheenjohtajaja puoluesihteerikampanjaa on käyty hyvässä ja rakentavassa hengessä, vaikka ehdokkaiden taustaryhmissä on ollut kuohuntaakin. Uskottavan ja oikeudenmukaisen vaihtoehdon selittäminen kansalaisille ei ole helppoa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on harmillinen sekoitus populismia, trumpmaisia näkemyksiä ja herkkänahkaisuutta. toimitusjohtaja: Ritva Juva, 09 7010 515, ritva.juva@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, B-rappu, 6. Tunnelma on rento ja kodikas. Ei tässä ole kiire minnekään. HELMIKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. Ehkä kumpaakin. Pahoittelee olevansa hieman myöhässä. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 RIKU RANTALAN HAASTATTELU SIVULLA 18 Sinne, missä pippuri kasvaa Kohtaaminen TEKSTI NORA VILVA . Politiikan logiikkaan kuuluu, että puolueen kannatuksen kasvu tapahtuu puheenjohtajasta huolimatta ja huonot kannatusluvut ovat puheenjohtajan syytä. Näillä näkymin SDP lähtee puoluekouksesta kohti vaaleja varsin yksituumaisena. Onneksi kaikki kolme puheenjohtajaehdokasta – Timo Harakka, Antti Rinne ja Tytti Tuppurainen – ovat hyviä valintoja ja myös pääministeriksi sopivia. Kuntavaalien merkitystä korostaa edessä oleva kahden vuoden tiukka vaaliputki: ensi vuoden tammikuussa järjestetään presidentinvaalit ja maakuntavaalit. Häneltä vaaditaan kestäviä vatsahappoja, sillä tehtävä on varsin epäkiitollinen. Etenkin keskustan kannatus on pysynyt yllättävän vahvana, vaikka monet hallituksen kriisimäiset ratkaisut kikystä, sotesta ja liikenneselvityksestä alkaen ovat vahvasti henkilöityneet keskustalaiseen pääministeri Juha Sipilään. Lahdessa valittavaan SDP:n puheenjohtajaan kohdistuvat kovat odotukset. Hallituksen toimista huolimatta helppoja irtopisteitä ei ole jaossa, sillä julkisen talouden tasapainotus ja työllisyyden parantaminen vaativat vaikeitakin toimia. Rantala tupsahtaa ovesta sisään
Mutta Teemu Selänteen ei. Eläkelaitosten jättiomaisuus Suomalaisessa järjestelmässä eläkeyhtiöillä on paljon varallisuutta, joka turvaa eläkejärjestelmän jatkuvuuden. Eläkepommi on purettu E läkepommin purkaminen on tarkkaa työtä, jossa täytyy huomioida oikeudenmukaisuus ja eläkerahojen riittävyys. – Riskittömät korot on hyvin matalat, joten odotetut tuotot ovat myös hyvin matalat, mikä vaikeuttaa tuottotavoitteen saavuttamista. Suomen väestön vauhdikas ikääntyminen on asettanut kovat paineet työeläkejärjestelmän rahoitukselle, minkä vuoksi on puhuttu eläkepommista. Ikääntyneiden määrän kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa. 6 2. – ETK yrittää tehdä laskelmia pitkän ajan kestävyydestä ja tekee oletuksia sijoitustuotoista. – Väestörakenteen ikääntymiskehitys ei kuitenkaan lopu, koska ihmiset elävät yhä pidempään, Tikanmäki sanoo. Nuoret ikäluokat voittavat Eläkeuudistus kohtelee eri ikäluokkia hieman eri tavalla. – Tänä vuonna 65 vuotta täyttäneitä on jo 34 jokaista sataa työikäistä kohti. Nykyinen rahoituslaskelma perustuu siihen oletukseen. Uudistusta on perusteltu sillä, että työeläkkeet pystytään tulevaisuudessakin maksamaan ja että eläketurva pysyy riittävänä. Matalana pysynyt korkotaso on vaikeuttanut kasvavien eläkemenojen kattamista. Kun väestö ikääntyy, eläkeläisiä on enemmän suhteessa eläkemaksujen maksajiin. Vaikka eläkeyhtiöillä on paljon varallisuutta, ilman uudistusta sijoitukset hupenisivat ajan myötä. Vanhemmat ikäluokat puolestaan ovat säilyttäneet etuutensa muuttumat. Onko pitkällä aikavälillä vaara, että sijoituksia joudutaan syömään liikaa. Eläketurvakeskuksen laskelmissa on arvioitu, kuinka paljon tiettyyn ikäluokkaan kuuluva maksaa maksuja eläkejärjestelmään ja kuinka paljon hän tulee saamaan myöhemmin etuuksina itselleen. Silloin 72 prosenttia jäisi kustannettavaksi näillä tulevilla eläkemaksuilla, Tikanmäki sanoo. Jotta suhdetta saataisiin hieman kevyemmäksi, työikää pitää siis venyttää, eli vanhuuseläkeikää nostaa. – Mutta kyllä tilanne on sellainen, että kun ikärakenne muuttuu nopeasti, niin osa eläkkeistä on tarkoitus rahoittaa näillä sijoitustuotoilla, joita on kerätty pitkään, Kiander sanoo. Tällä hetkellä oletus on, että eläkevaroille saataisiin pitkällä aikavälillä 3,5 prosentin vuotuinen reaalituotto. – Siinä tapauksessa, jos sijoitustuotot jäisivät ennakoitua pienemmiksi, Kiander vastaa. – Eläkevastuu pitää kattaa näillä sijoituksilla, ja lisäksi pitää olla riskipuskuri siihen päälle, Kiander sanoo. Eläkeuudistus astui voimaan tämän vuoden alussa. – Ensi vuonna tulee ensimmäinen ikäluokka, jonka vanhuuseläkeikä nousee, mutta sekin nousee vain kolmella kuukaudella, Ilmarisen johtaja, ekonomisti Jaakko Kiander sanoo. Suomessa eläkeyhtiöillä on eläkevastuu. – Tänä vuonna uudistus ei aiheuta vielä suurta muutosta, mutta kun katsotaan 10–15 vuoden päähän, niin muutokset ovat jo merkittäviä. Yhtiön pitää pystyä suoriutumaan eläkelupauksistaan. Kaikkein nopein väestön ikääntyminen alkaa olla jo ohi, koska niin sanotut suuret ikäluokat ovat täyttäneet jo 65 vuotta. – Koko työeläkejärjestelmästä kerättyjä varoja on niin paljon, että niillä voitaisiin rahoittaa noin 28 prosenttia kaikista jo karttuneista eläkeoikeuksista. HELMIKUUTA 2017 ” Nuoret sukupolvet ovat eläkeuudistuksen voittajia. P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Jari Tervo: Jumalan ja Mannerheimin kustannuksella saa täällä pilailla. Vuoden 2015 lopussa eläkelaitosten sijoitussalkkujen yhteissuuruus oli yli 180 miljardia euroa. Tuottotavoite pitää saada entistä voimakkaammin näillä osakeja muilla sijoituksilla aikaan, Kiander sanoo. Kianderin mukaan eläkkeet rahoitetaan haasteellisen vaiheen aikana edelleen pääosin eläkemaksutuloilla. – Vuonna 2005 Suomessa oli sataa työikäistä kohti 24 yli 65 vuotiasta henkilöä, Eläketurvakeskuksen eli ETK:n kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki selittää. Vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee vähitellen 65 vuoteen ja kytketään sen jälkeen eliniän pitenemiseen. Vuonna 2060 heitä on jo noin 50 sataa työikäistä kohti. Vakavaraisuussyistä johtuen suuri osa eläkevaroista on pidetty kuitenkin korkosijoituksissa. Eläkeja terveydenhuoltomenot kasvavat seuraavien 20 vuoden aikana. Häviäjiä ovat 1960ja 70-luvuilla syntyneet, ja voittajia ovat 1980-luvulla tai sen jälkeen syntyneet. Se tarkoittaa, että työikäisten pitää elättää yhä suurempaa ikäihmisten joukkoa. Vuoden 2015 lopulla eduskunta hyväksyi eläkeuudistuksen, jonka myötä pommi pitäisi voida purkaa vaarattomaksi. Väestön ikääntyessä eläkemenot kasvavat, mutta tulot eivät pysy samassa vauhdissa
HITLERIN KAIKUJA Erkki Tuomiojan mukaan Donald Trumpista ja Adolf Hitleristä löytyy yhtäläisyyksiä. Vaikka nuoremmat sukupolvet hyötyvät vanhempiin sukupolviin nähden, niin työelämä on muuttunut nuorempien osalta yhä epävarmemmaksi. 7 2. Osa jää pois työelämästä, joko työttömäksi tai työkyvyttömäksi, jo sitä ennen, Tikanmäki sanoo. Uudistuksessa keskeinen asia on eläkeikien nousu, mutta mukaan tuli myös uusia eläkemuotoja, kuten työuraeläke ja osittainen varhennettu vanhuuseläke. Nämä kysymykset vaikuttavat siihen, kuinka kestävällä pohjalla eläkejärjestelmän rahoitus on tulevaisuudessa. Onko juuri voimaan astunut eläkeuudistus riittävä. BERNERIÄ VAROITETTIIN Valtiosihteeri Martti Hetemäen mukaan valtiovarainministeriön virkamies varoitti liikenneministeriötä ja Anne Berneriä (kesk.) autoveron muutosehdotusten markkinavaikutuksista. Riittääkö uudistus. Pitkät työurat muuttuvat yhä enemmän pätkäja osa-aikatöiksi. – Ei ole syytä tässä vaiheessa uskoa muutakaan, Tikanmäki pohtii. – Mutta osoittautuuko se riittäväksi pitkällä aikavälillä, sen aika näyttää. HELMIKUUTA 2017 Jari Tervo: Jumalan ja Mannerheimin kustannuksella saa täällä pilailla. Ennen 1960-lukua syntyneet ovat tosin siinä mielessä edullisemmassa asemassa, että aikaisemmin työeläkemaksut ovat olleet suhteessa pienemmät kuin nykyisin. Mutta Teemu Selänteen ei. Se voi muuttua riskiksi yksilön kannalta, jos töitä ei ole niin paljon kuin haluaa. – Emme ole pyrkineet liian optimistisesti arvioimaan tällaisia kehityskulkuja. Eläkejärjestelmää uudistettiin edellisen kerran vuonna 2005, ja nyt jälleen ilmeni tarvetta justeeraamiselle. On oletettu, että kaikki eivät jaksa korkeampaan eläkeikään. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIKKA POLITIKKA POLITIKKA tomina. Kokonaisuutena se on hyvä uudistus. TÖRKEYDEN HUIPPU Li Andersson pitää ”törkeyden huippuna” sitä, jos hallitus taas kerran yrittää pelata leikkauspäätökset työmarkkinajärjestöjen syliin. Eläkekarttumat jäävät toivottua pienemmiksi. Vasemmistoliitto vastusti myös kilpailukykysopimusta. Tuomioja vertaili Hitlerin puhetta tammikuussa 1933 Trumpin virkaanastujaispuheen ja ilmaisun kanssa. – Nuoremmilla ikäluokilla tilanne paranee siinä mielessä, että heidän eläkkeensä alkavat karttua aikaisemmin, ja myös työkyvyttömyyseläkkeen karttuminen paranee, Kiander sanoo. Vielä ei tiedetä, jääkö suurin osa eläkkeelle heti kun se on mahdollista ja kuinka moni jää työkyvyttömäksi ennen vanhuuseläkeikää. Vasta pitkällä aikavälillä kokemukset paljastavat, kuinka suomalainen työväestö suhtautuu nouseviin ikärajoihin. Mikko Huotari Demokraatti Vanhushuoltosuhde kuvaa 65 vuotta täyttäneiden lukumäärää sataa 15–64-vuotiasta kohti 2005 60 50 40 30 20 2015 2025 2035 2045 2055 2065 2075 2085
Tavoitteena on tiivistää nuorille tarjottavaa tukiverkkoa niin, että yksikään nuori ei jäisi vaille toisen asteen koulutuspaikkaa, jatko-opiskelupaikkaa tai työtä. Tai sitten hänellä on kova tarve näyttää, että tulosta syntyy. Ilmeisesti politiikan hidastempoisuus ei sovi Bernerin hermorakenteelle. Ihalaisella on suuri huoli ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta, kun siitä on leikattu rajusti. Ilmeisesti liike-elämä ei ole paras paikka hakea uusia malleja politiikkaan. liä käyvät myös ministerit keskenään. Nuorten työttömyys on saatu taittumaan, mutta Ihalainen on huolissaan uudesta ilmiöstä. Vain nuorten aikuisten osaamisohjelmaan on löytynyt lisää rahaa. Ja jättää kautensa jälkeen muut korjaamaan kiireessä tehdyt virheet. Kymppiluokkaa voitaisiin kehittää niin, että sen aikana voisi suorittaa jo toisen asteen opintoja. Nyt tässä joukossa on 48 100 alle 25-vuotiasta. SDP päivitti nuorisotakuun SDP:n kehittämä nuorisotakuumalli oli esimerkkinä koko Euroopan nuorisotakuulle. Aiemmin Suomi oli kärkimaana siinä, että nuorten työttömyys kestää vähemmän kuin monessa muussa maassa. Pitkäaikainen sitoutuminen työhön on välillä vaikeaa, kokeneemmat kollegat väheksyvät ja uudet ideat ammutaan heti alas. Sen verran tylysti ja äkillisesti selvityksen teko lopetettiin. Ihalainen laskee, että viime hallituskaudella nuorisotakuu sai 100 miljoonaa euroa kohdennettuihin toimiin. Nyt oli aika päivittää se. Politiikka kaipaa uutta ja raikasta tekemisen henkeä, mutta unohtamatta demokraattista ja laaja-alaista valmistelua. – Jos SDP on seuraavassa hallituksessa, summa nousee tuohon 100 miljoonaan, vähintään, Ihalainen lupaa. Investointi nuoriin ja nuorista välittäminen on Suomen tulevaisuuden rakentamista. 8 2. Bernerin tapaus on harmillinen. Berner on politiikan pätkätyöläinen, ministeripestillä politiikkaan yhdeksi kaudeksi liike-elämästä houkuteltu. Tämä oli lähtökohtana, nuorisotakuun ”isä”, silloinen työministeri, kansanedustaja Lauri Ihalainen selvittää SDP:n uuden nuorisotakuumallin taustaa. – Koimme velvollisuudeksi ottaa seuraavia askelia nuorisotakuun kehittämiseksi. Se otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2013. Kysykää tästä vaikka Anne Berneriltä. Ministeriöt kiistelevät, kuka on mitäkin sanonut tai tehnyt, tai ollut tekemättä. Hyvä niin. Hänen liikenneselvityksensä selvittely on saanut surkuhupaisia piirteitä. Samaa mustapekka-peHEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Pätkätyöläisen arkea Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Ilmeisesti politiikan hidastempoisuus ei sovi Bernerin hermorakenteelle. HELMIKUUTA 2017 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA P ätkätyöläisen arki on kovaa. Tuon kokoluokan uudistusta ei voi ajaa kovalla kiireellä ja jyräämällä. – Työttömyys on pitkittynyt ja kestää nyt 17 viikkoa keskimäärin. Nyt panostus on jäänyt noin 40 miljoonaan euroon. SDP haluaa kehittää nuorisotakuuta niin, että se kattaa koko lapsuuden ja nuoruuden. Nykyinen hallitus on ajanut nuorisotakuun rahoitusta rankasti alas. Koulutusrintamaltakaan ei kuulu yhtään iloisempaa. Ihalainen muistuttaa, että monta myöhempää murhetta vältetään, kun siihen puututaan jo varhaislapsuudessa. Demokraatti Getty Images. Pääministeri Juha Sipilältä mandaattinsa saanut Berner ilmeisesti luotti liikaa esimiehensä tukeen. Koulutustakuussaan SDP pistäisi pohdittavaksi, voisiko oppivelvollisuusikää pidentää
Muutokset sairausvakuutusmaksuissa hyödyttävät hyvätuloisia Kilpailukykysopimuksessa sovitut sairausvakuutusmaksujen muutokset hyödyttävät hyvätuloisia, kun taas pienituloiset häviävät. Nyt samaa intoa ja heräämistä näkyy SDP:n nuorissa. Hän on työskennellyt vuodesta 2010 SAK:ssa ekonomistina ja on keskittynyt aiemmin pääasiassa sosiaaliturvasekä perhepolitiikkaan. Pöystin mukaan lain arvioinnissa ja säännösten jatkovalmistelussa kiinnitetään erityishuomiota siihen, miten se vaikuttaa sote-palveluiden yhdenvertaiseen saatavuuteen koko maassa. SDP voi olla myös tulevaisuudessa johtava liike, joka kokoaa edistyksellisiä voimia ikään katsomatta. Ei pelätä uudistua muutetaan maailmaa!. Olemme olleet tässä liikkeessä mukana suurella palolla. Honkasen mukaan pienipalkkaiset joutuvat maksamaan suurempaa päivärahamaksua, johon vähennykset eivät vaikuta samalla, kun sairaanhoitomaksun poistaminen ei heitä kovin paljon hyödytä. VARTIAINEN KYSYI JO PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄLTÄ, JOHDETAANKO HALLITUSTA HYVIN. SAK:lle uusi pääekonomisti Palkansaajakeskusjärjestön SAK:n pääekonomistiksi on valittu valtiotieteiden maisteri Ilkka Kaukoranta, 30. Ennen Suomen suurinta palkansaajakeskusjärjestöä Kaukoranta on työskennellyt muun muassa Suomen Pankissa, Euroopan keskuspankissa ja Tilastokeskuksessa. HELMIKUUTA 2017 Niinistö arvostelee Yhdysvaltain maahantulorajoituksia Presidentti Sauli Niinistö kommentoi STT:lle Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin määräämiä maahantulorajoituksia toteamalla, että ihmisten leimaaminen syntyperän tai kansallisuuden mukaan on väärin. Nuoruudessamme SDP oli johtava uudistusliike, joka muutti Suomea ja maailmaa. Näin sanoo Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen blogissaan. Lausuntopyyntöön merkitään lain täsmennystarve. Niinistön mukaan rajoitukset ovat länsimaisten arvojen ja kansainvälisten sopimusten vastaista. – Valinnanvapauslaki ei ole vielä valmis, vaan pykäliä täsmennetään vielä lausuntokierroksen aikana ja sen jälkeen, tiedotti sote-uudistuksen projektijohtaja Tuomas Pöysti. Vuosi sitten solmittu vajaan 4 miljardin tulonsiirto oli liian vähän, nyt on saatava enemmän.” Jorma Veijola ”Terve Juhana! Olet suoraselkäinen mies. Siksi tuemme hänen valintaansa SDP:n puheenjohtajaksi. Myös vaikutusarvioinnit täydentyvät lausuntokierrokselta saatavilla näkökulmilla. LUKIJAT KOMMENTOIVAT VARTIAISEN HUOMIOITA. Presidentin mukaan toimivampi ratkaisu olisi luottamuksellinen toiminta kumppaneiden ja niiden maiden kanssa, joista terroristeja epäillään tulevan. Tämän on hyvin tuonut esille Timo Harakka omassa puheenjohtajakampanjassaan. Olennaista on myös eri väestöryhmien asema. HÄNEN MUKAANSA ONGELMIA ON MYÖS SIINÄ, ETTÄ ”MINISTERIÖT SANAILEVAT KESKENÄÄN”. Valinnanvapauslaki lausunnoille keskeneräisenä Sosiaalija terveyspalveluiden uudistukseen liittyvä valinnanvapauslaki lähetetään keskeneräisenä lausuntokierrokselle. Olet nyt virallisesti todennut, hyväksi havainnut myöntää, että nurmikko ei ollutkaan vihreämpää aidan toisella puolella.” Arttu Alila ”On jokseenkin outoa arvostella sitä, että valtiovarainministeriö päätti ilmeisesti kertoa totuuden prosessista ja tällä tavalla ”pettää” liikenneja viestintäministeriön, joka yrittää vapauttaa valtiovarainministeriön vallasta.” Tapio Paloneva Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO KOKOOMUKSEN KANSANEDUSTAJAN JUHANA VARTIAISEN MUKAAN HALLITUKSEN TALOUSKUVA ON EPÄSELVÄ. Maija Anttila, kaupunginvaltuutettu Kari Arola, ex-päätoimittaja Eero Hooren, ex-toiminnanjohtaja Sinikka Hurskainen, ex-kansanedustaja Jorma Hämäläinen, toimitusjohtaja Esko Häsä, ex-piirisihteeri RReijo Jeskanen, ex-toiminnanjohtaja Markku J Jääskeläinen, ex-piirija järjestösihteeri sekä kampanjapäällikkö Matti Mikkonen, ex-piirisihteeri Kari Nenonen, kaupunginjohtaja Pekka Ruotsalainen, ex-toimitusjohtaja Jorma Vilhunen, ex-poliittinen sihteeri RReijo Virtanen, ex-piirisihteeri On oltava rohkeutta ottaa askel, jotta pääsee matkalle. 9 2. Vartiainen tavoitellee uutta leikkausohjelmaa, uutta työntekijöiden kyykyttämisohjelmaa, uutta tulonsiirto-ohjelmaa yritttäjille. ”Kovin lohdulliselta Vartiaisen puhe ei kuulosta
HELMIKUUTA 2017 Kas tässä: Puolueettomia selvityksiä tuulivoiman haitoista H allituksen ilmastostrategiaan on kirjattu tuulivoiman tuotantotuen valmistelulle ehto: tuulivoiman terveysvaikutuksista tehdään puolueeton selvitys. Lepakoiden räjähtelyäkin on väläytelty.. Kirjauksen taustalla ovat perussuomalaiset, jotka epäilevät, että tuulivoimaloiden tuottamat infraäänet eli ihmiskorvan kuuloalueen ulkopuolelle jäävät matalat äänet sairastuttavat ihmisiä. 10 2
11 2. HELMIKUUTA 2017 Kuvankäsittely Timo Sparf
”Tuulivoimaoireita” saat taa selittää yksi ihmismielen kum mallisuuksista, niin sanottu nose boilmiö. Plaseboilmiössä ihmisen oireet lievittyvät, vaikka hän ei ole saanut mitään vaikuttavaa lääkeainetta. Kaikki ne kertovat, että tuulivoima ei aiheu ta terveyshaittoja. Kelpaisikohan hallitukselle jokin näistä selvityksistä: Tässä Kanadasta Yhden laajimmista tuulivoiman ter veysvaikutuksia koskevan tieteelli sen tiedon yhteenvedoista on teh nyt Kanadan Ontarion terveysviran omainen. Esi merkiksi hiilen polttamisesta synty vät hiukkaspäästöt eivät vain sairas tuta vaan myös tappavat. Selvityksessä on listattu myös muita huolenaiheita, kuten voima loiden sähkömagneettiset kentät ja välke, ja todettu, että ne eivät aiheu ta terveyshaittoja. Tuulivoi maloiden ääni voi häiritä joitakin ih misiä, mutta suositusten mukaan si joitetut voimalat eivät aiheuta ter veysriskiä. Ihminen saa oireita, vaikka hän ei ole altistu nut millekään oireiden aiheuttajalle. Sen jälkeen on ilmestynyt esimer kiksi Loren D. Jälleen tarkasteltiin niin kuuluvia ääniä, infraääniä kuin muita kuviteltavissa olevia haittoja. Silti jotkut voimaloiden lähellä asu vat kokevat saaneensa oireita, kuten päänsärkyä, kutinaa ja huimausta. Tässä Australiasta Toisen olemassa olevaa tutkimustie toa kokoavan selvityksen on tehnyt Australian valtion terveysneuvosto. Matalataajuuksisista äänistä ja infraäänistä selvitys kertoo, että niitä on ympäristössämme koko ajan. Riittää, että hän uskoo voivansa saada näitä oireita. Nosebo toimii samalla tavalla mutta huonoon suuntaan. Ovatko nämä ihmiset luulosairaita, turhanvalittajia tai valehtelijoita. Ääni on liian hiljainen vahin goittaakseen esimerkiksi kuuloa. Tutkimuk sissa, joissa oli mukana enimmillään yli 1 900 tuulivoiman äänille altis tuvaa ihmistä, noin 4–10 prosenttia koki äänet ärsyttäviksi. Selvityksen tekoon on osal listunut joukko muita Kanadan ter veysviranomaisia. Vanhimmat ovat 1970luvulta, tuoreimmat selvityksen julkaisu vuodelta 2010. Knopperin ja kuu den muun tutkijan artikkeli, jossa kootaan yhteen noin 60 tieteellisen ja vertaisarvioidun tutkimuksen tiedot. Pelkkä hoidon koke mus ja myönteiset odotukset paran nuttavat. Ja vielä yksi Australian selvitys on vuodelta 2010. 12 2. Joidenkin mielestä ääni saattaa kuitenkin olla häiritsevä. Voimakkaat matalataajuuksiset äänet voivat aiheuttaa terveyshait toja, kuten voimakkaat korkeam matkin äänet, mutta tuulivoiman infra ja muut matalat äänet ovat kaukana terveysriskejä aiheuttavan rajan alapuolella. Monissa tapauksissa tuu livoiman infraääniä ei pysty edes erottamaan itse tuulen aiheutta mista infraäänistä. Selvityksen mukaan tuulivoima loiden ääni on huomattavasti esi merkiksi liikenteen melua hiljai sempi eikä desibelitaso 350 metrin päässä voimalasta nouse juuri kor keammaksi kuin maaseutualueen normaali taustaääni. Todennäköisyys sille on yksi miljoonasta. Tutkimukset todistavat, ettei tuu livoima ole terveydelle vaarallista. Niitä tuottavat esimerkiksi tuuli, aallot, liikenne ja ilmastoin tilaitteet. Ärsyttävyy teen vaikutti paljon se, millainen asenne ihmisellä oli tuulivoimaa kohtaan ylipäätään. Tiedeyh teisö pitää kirjaa monin osin vir heellisenä. Vaikutus ei edes ole pel kästään kuviteltu, vaan lumelääke voi tuottaa aitoja mitattavissa ole via muutoksia ihmisen elimistössä. Tulos on edelleen sama. Todellisuus ei ole niinkään yksin kertainen. Selvitys luettelee myös useita tut kimuksia, joissa todistetaan eri kei noin, etteivät voimaloiden infraää net vaikuta ihmisten terveyteen ja että ne eivät edes ole merkittäviä verrattuna muihin ympäristön inf raääniin. Nosebo on sukua plasebolle eli lu mevaikutukselle, joka on tuttu lää ketutkimuksista. Siivistä lentävä jää ja laitteiden viat sen sijaan voi olla riski ihmisille, jotka työskente levät voimaloiden rakennuksessa tai kunnossapidossa. Selvitys käsittelee lyhyesti myös yhdysvaltalaisen tuulivoimanvas tustajan Nina Pierpontin kirjaa, jossa hän väittää tuulivoiman ään ten ja infraäänten aiheuttavan mo nenlaisia terveyshaittoja. Tutkimuksia on tehty muun muassa infraäänistä, melusta, välkkeestä ja voimaloiden sähkömagneettisista kentistä, ja tut kimukset kattavat niin pitkiä kuin ly hyitä ajanjaksoja. Tutkimuksessa ei ollut vertailuryh mää, kuten ihmisten kokemuksia mittaavissa tutkimuksissa yleensä, ja sen vertaisarvioijana esiintyi joukko Pierpontin sukulaisia ja ys täviä, muiden muassa aviomies. Australialaisselvityksessä on koottu paljon tietoa myös siitä, voi siko lapojen tuottama liikkuva varjo aiheuttaa jollekulle epileptikolle kohtauksen. Lääketutkimuk sissa tämä näkyy niin, että lumelää. HELMIKUUTA 2017 ” Infraääntä tuottavat esi merkiksi tuuli, aallot, liikenne ja ilmastointilaitteet. Tuulivoimaloiden melusta kana dalainen selvitys toteaa, että min kään saatavilla olevan tieteellisen aineiston mukaan tuulivoimaloiden melu ei ole riittävää aiheuttamaan lähellä asuville terveydellistä hait taa. Tuulivoiman terveysvaikutuksista on kuitenkin tehty jo kymmeniä puolueettomia selvityksiä. Sen sijaan australialaisselvitys nostaa esiin maailman terveysjär jestön WHO:n taustapaperin, jonka mukaan tuulivoima on yhteydessä paljon harvempiin terveyskysymyk siin kuin muut energianlähteet. Sen pohjalla olevassa tutkimuk sessa oli aineistona muutaman kymmenen ihmisen oma kertomus oireista, joita he kokivat saaneensa. Tua Onnela Demokraatti Kun uskot saavasi oireita, saat niitä ” Tuulivoimaoireita” saattaa selittää yksi ihmismielen kummallisuuksista, nosebo-ilmiö. Selvitykseen on koottu tiedot muutamasta kymmenestä eri tut kimuksesta ja tieteellisestä artikke lista. Siinä on joitakin samoja ja joitakin eri lähteitä kuin kanadalaisten kol legoiden tekemässä, mutta lopputu los on sama. Artikkeli on julkaistu Fron tiers in Public Health julkaisussa vuonna 2014. Tuulivoimateolli suuden edustajia ei ole mukana
Kun tuulivoiman vastustajat levittävät väärää tietoa voimaloiden terveyshaitoista, osa ihmisistä uskoo ja uskonsa takia alkaa todella saada oireita. Hän vetää eduskunnassa nuorten kansanedustajien noin 25 hengen verkostoa. Usein riitelevät asiat, mutta joskus ihmisetkin. Hallituksen kaavailemaa soten pakkoyhtiöittämistäkään Nurminen ei hyväksy. Ihmisiä pitää kannustaa ja heidän pitää saada opiskelupaikkoja. Tutkimuksissa on myös huomattu, että ihmisillä on ”tuulivoimaoireita” selvästi eniten sellaisilla seuduilla, joilla tuulivoiman vastustajat ovat käyneet levittämässä sanomaansa. Ennen hoitokotivierailua Nurminen oli vahvemmin eutanasian kannalla kuin nyt. – Alle 30-vuotiailla nuorilla työttömillä joka kolmannella ei ole mitään työkokemusta. Vaikka Nurminen kehuu SDP:n eduskuntaryhmän henkeä hyväksi, hän sanoo syksyyn mahtuneen myös julkisuudessakin näkyneitä ristiriitoja. Nurminen sanoo nauttivansa työstään ja asioihin perehtymisestä. Eräässä tutkimuksessa 54 koehenkilöä jaettiin kahteen ryhmään. Ne, joille oli syötetty tietoa infraäänten haitallisuudesta, sen sijaan saivat. Toisaalta eutanasiasta ei saa tulla automaatio. Hallituksen työllisyyspolitiikkaa on haastettava muutoinkin. Kaikki saavat arvokkaan kuoleman. Kevätistuntokaudella Nurminen keskittyy tiukasti valiokuntatyöhön. Ymmärrän, jos kuolema lähestyy ja haluaa pois. 13 2. Crichtonin ja muiden artikkeli Can expectations produce symptoms from infrasound associated with wind turbines julkaisussa Health Psychology (2014) Saattokotivierailu muutti ajatukset Kulissien takaa JOHANNES IJÄS johannes.ijas@demokraatti.fi KEVÄTISTUNTOKAUTEEN VALMISTAUTUVA SASTAMALALAINEN SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen, 25, on käynyt istuntovapaalla tutustumassa Pirkanmaan Hoitokotiin. – Hän on semmoinen isosiskotyyppinen, kelle voi huonona päivänä tarvittaessa jakaa huolensa, ja tietysti kertoa myös hyvät uutiset ensimmäisenä.. Nurmisen mielestä media rummuttaa vahvasti eutanasiaa. Ryhmä, joka lähti testiin luottavaisena, ei saanut oireita. Se on 24-paikkainen saattohoitokoti Tampereella. – On tarinoita kivuliaista kuolemista. Mukana on jokunen nelikymppinenkin. Nyt tarvitaan toistemme vahvuuksien tunnistamista ja vastuun jakamista, Nurminen sanoo. Kun on mukavaa ja puhalletaan yhteen hiileen, se näkyy ulospäinkin. Julkisuudessa on keskusteltu eutanasiasta siihen liittyvän kansalaisaloitteen takia. Hoitajat kuitenkin sanoivat, että nykylääkityksellä ja hyvällä saattohoidolla kukaan ei tunne kipua. – Joulun alla tuli kiitosviestejä ja villasukkia. Hän on pitänyt vanhusten ja omaishoitajien puolta. HELMIKUUTA 2017 Kun uskot saavasi oireita, saat niitä kettä saaneet kertovat saaneensa samoja sivuvaikutuksia, joita oikealla lääkkeellä on kerrottu olevan. Hän on saanut ystäviä muistakin eduskuntaryhmistä. Sen jälkeen kaikki koehenkilöt altistettiin kymmenen minuutin ajan infraäänelle ja toisen kymmenen minuutin ajan lumeäänelle. He saivat oireita sekä infraäänestä että lumeäänestä. Ihmiset muistavat tämän. Oli kiva tunne, että on tehnyt jotain hyvin. Hän uskoo SDP:n asettuvan kannattamaan sen sallimista, mutta kansanedustajilla säilyy omantunnonvapaus. – Yli 100 kansanedustajan allekirjoittama ruokahävikkialoitteenikin syntyi nuorten yhteistyöllä. En voi vaatia toiselta ihmiseltä, että hän ei voisi itse päättää elämästään. – Eivät nämä ole minua lannistaneet. Toiselle ryhmälle tarjottiin tietoa, jonka mukaan infraäänet aiheuttavat tiettyjä oireita, toiselle ryhmälle taas tietoa, jonka mukaan ne eivät aiheuta. Lumeäänikin sairastutti Nyt moni tutkija ehdottaa, että nosebo-vaikutus saattaa selittää myös ”tuulivoimasyndrooman”. Työelämäja tasa-arvovaliokunnassa hän pyrkii parantamaan nollatuntisopimuslaisten asiaa. SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen on Nurmiselle tärkeä työkaveri. – Eutanasian rinnalla pitää puhua voimakkaammin hyvästä saattohoidosta. Ongelma on se, että ei ole työtä, meidän työttömät eivät ole laiskoja. Nurminen huolehtii eritoten nuorten ja pitkäaikaistyöttömien asioista. En sano, ettei niin olisi, mutta kyllä se aika kovaa välillä on. Lähteet: Artikkeli Wind Turbines and Human Health julkaisussa Frontiers in Public Health (2014) ja F. u u u Pirkanmaan vaalipiirissään Nurminen tunnetaan ”Meidän Ilmarina”. Ne olivat uudelle kansanedustajajille raskaita ja tilanteista erossa pysyminenkin oli joskus haastavaa. Sen parantaminen on ensisijaista ja vain ääritilanteissa eutanasia voisi olla mahdollinen
Sitä ei katsottu hyvällä Kiinassa. – Ennakoimattomuus tässä on varmaan se teema, joka yhdistää isoa osaa ihmisiä, ja poliittisia toimijoita globaalisti. Kiina rakentaa Etelä-Kiinan meren öljyja kalarikkaille apajille keinotekoisia saaria. Jos USA yrittäisi saartaa Etelä-Kiinan meren saaria tai murtaisi yhden Kiinan politiikan, Nojosen mukaan konfliktin riskit olisivat todelliset. Nojonen kuitenkin huomauttaa, että Kiinan kannalta huolestuttavaa on se, että Trump on pitänyt vaalilupauksensa. – Trump ei tunnu ymmärtävän sitä, tai ymmärtää mutta on täysin välinpitämätön, että yhden Kiinan periaate ei ole Kiinan kommunistisen puolueen luoma, vaan vuosituhansia Kiinan sivisilisaatiota koossapitänyt kulttuurillinen käsite, Nojonen sanoo. Nojonen uskoo, että Trump pyrkii näillä liikkeillään hakemaan hyviä kauppapoliittisia neuvotteluasetelmia Kiinan kanssa. Niin tiukkaan Kiina on sitonut kantansa näissä kysymyksissä. USA:sta on vaadittu Kiinalle kieltoa liikkua alueella. 14 2. Kiinaa Trumpin hallinto on ehtinyt ärsyttää jo ennen virkaanastujaisia. Presidentinvaalivoittonsa jälkeen Trump otti vastaan Taiwanin presidentin puhelun. Niin kauan kuin venettä ei heiluteta millään Trumpin äkillisellä liikkeellä, Kiina haluaa pitää tilanteen status quona. Kuten monen muun, Nojosenkin aamut alkavat sillä, että hän lukee netistä, mitä kaikkea Donald Trump on yön aikana tehnyt. Eikä tällä kertaa ole ollut kyse esimerkiksi ihmisoikeuksiin puuttumisesta. Kiina ei ole Taiwanin itsenäisyyttä tunnustanut ja odottaa USA:n noudattavan jatkossakin ”yhden Kiinan politiikkaa”. HELMIKUUTA 2017 Trump nostattaa myrskyä Kiinan merellä Yhdysvaltojen ja Kiinan kalistelu heijastuu koko maailmaan –S e on Trumpista kiinni, mitä tapahtuu, Lapin yliopiston Kiinan yhteiskunnan ja kulttuurin professori Matti Nojonen tiivistää ajatuksensa Kiinan ja USA:n suhteista uuden presidentin kaudella. Tämä voisi ennakoida kauppasotaa.. Trump puhui kampanjansa aikana suojatulleista kiinalaistuotteille ja työpaikkojen tuomisesta takaisin USA:han
Keskeiset kysymykset ovat, onko osa äänestäjiä unohdettu ja miksi populismi nostaa päätään. – Pekingistä on jo vuodettu mahdollisia vastatoimia. Työpaikat eivät palaa Nuutilainen summaa, että työpaikkojen palauttaminen USA:han olisi todella hankalaa. Kommunistinen puoluekin on jakaantunut, vaikka maan hallinto on tällä hetkellä kenties keskittyneempi ja autoritaarisempi kuin koskaan Maon jälkeen. Hän on jo allekirjoittanut päätöksen, jolla USA irtautuu Tyynenmeren alueen vapaakauppasopimuksesta (TPP). Hän huomauttaa, että Kiinassakin on paljon erilaisia ääniä. Jos USA alkaa esimerkiksi tulleja laittamaan, Kiinalla on omat keinot vastata siihen, Suomen pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen Bofitin Kiina-asiantuntija Riikka Nuutilainen arvioi. – Myöhemmin talousja turvallisuuspoliittiset realiteetit ovat kuitenkin määritelleet politiikan, Nojonen sanoo. Ei se kyllä kummankaan edun mukaista olisi. Kiinalaiset näkevät myös, että USA:ssa on muitakin ääniä kuin Trump. 15 2. Trump on halukas neuvottelemaan maansa kauppasuhteita uudelleen, pitkälti kahdenväliselle pohjalle. Nojonen uskoo Venäjän haluavan Krimin valtauksen seurauksena tulleet sanktiot pois, muttei usko, että Venäjällä olisi Kiinan suhteen sellaista tarjottavaa, josta USA:lle olisi hyötyä. Globaalitalouden kannalta olisi tärkeää, että tämä siirtymä sujuisi hallitusti. Se on siirtynyt jo halvempien tuotantokustannusten maihin. Venäjä ei öljyja kaasuhanojaan Kiinaan katkaise. Trump ja Vladimir Putin ovat löytämässä toisensa. Kiinalaiset halvat vaatteet, elektroniikka ja myös halpaketjujen Kiinasta tuomat elintarvikkeet kallistuisivat. – Näyttää siltä, että Trump ei ajattele kokonaiskuvaa, tai sitten hän ei välitä, Nojonen sanoo. – On vaikea nähdä, miten nämä kolme pelaavat ja mitä Trump haluaa, jos kuviota ajatellaan globaalina pelinä. Johannes Ijäs Demokraatti. Niin Nojonen kuin Nuutilainen huomauttavat, että globaalit logistiikkaketjut ovat tänä päivänä hyvin monimutkaisia. – Suorittavan ja matalimman jalostusasteen tuotanto ei välttämättä ole edes enää Kiinassa. Riikka Nuutilainen toteaa, että Suomen Pankin ennusteen mukaan tänä vuonna kasvu pysyy kuuden prosentin pinnassa ja tippuu sen jälkeen noin viiteen prosenttiin. Nojonen huomauttaa, että TPP:tä on rakennettu vastapainoksi Kiinan nousulle. Ja kaiken keskellä on tämä riepoteltava Eurooppa, Matti Nojonen sanoo. Jos Kiina ja USA, maailmantalouden suurimmat veturit, ajautuvat kauppasotaan, on päivänselvää, että sille on ikävät vaikutuksensa maailmantalouteen ja samalla myös Suomeen. Nojosen mukaan USA:n asettamat tuontitullit iskisivät yhdysvaltalaiseen keskiluokkaan. – Jotain meidän läntisessä poliittisessa järjestelmässämme on ongelmana. Maassa tiedetään se, että USA:n presidenttiehdokkaat ovat ennenkin vaalikampanjoissaan uhitelleet sisäpoliittisista syistä Kiinaa. Se kiristäisi maataloustuotteiden ostoa Yhdysvalloista ja rajoittaisi USA:n tuotteiden myyntiä Kiinaan. Realiteetit vai uhittelu Kiinan talous kasvoi viime vuonna 6,7 prosenttia. Nojosen mukaan ei pidä kuitenkaan tuijottaa uhkia tai pelkoja. Sielläkin on omat ”haukkansa” ja omat pehmeän linjan edustajansa. USA:n kannalta irtautumisen ei pitäisi olla järkevää. Kiina pystyy kasvattamaan Tyynenmeren alueella entisestään taloudellista ja geostrategista painoarvoaan. Esimerkiksi elektroniikkatuote liikkuu valmistuessaan monien maiden välillä. Kiina on siirtymässä vienti-ja investointivetoisesta kasvusta kotitalouksien kulutuksen ja palvelujen tuomaan kasvuun. Se iskisi hyvinkin konservatiiviselle sektorille, Nojonen sanoo ja viittaa Trumpin konservatiivikannattajiin. Nyt Peking odottaa Trumpin toimia. Jos vain Kiinalle lätkäisee tullit, sillä on seurauksensa monien maiden väliseen kauppaan, vaikkapa USA:n muihin tärkeisiin kumppaneihin Japaniin ja Etelä-Koreaan. HELMIKUUTA 2017 Jari Soini Trump nostattaa myrskyä Kiinan merellä – Periaatteessa mikä vain on mahdollista. Se kävisi molemmille kalliiksi
Kristillisdemokraatit ovat Sdp:n edellä mielipidemittauksissa. Parlamentti taistelee faktaperusteisen päätöksenteon puolesta, vaikka muualla yritettäisiin siirtyä post-fakta-aikaan. Arviointeja on tehty joissain asioissa tähänkin saakka, mutta nyt siitä tulisi pakollista. Mutta läpi meni ja siitä riemuittiin! Kyseessä oli sosiaalisten vaikutusten arviointi, joka oli osa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria. HELMIKUUTA 2017 Poikkea toimistollamme, soita tai tutustu reiluihin vakuutuksiimme osoitteessa turva.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. Jos autojen päästörajoituksia tiukennetaan, täytyy selvittää, kuinka paljon se vähentää sairauksia, parantaa ilmanlaatua ja toisaalta kuinka paljon lisää työttömyyttä. Schulzista SPD:n liittokansleriehdokas Entinen EU-parlamentin puhemies Martin Schulz on noussut Saksan sosialidemokraattien liittokansleriehdokkaaksi. 01019 5110 Sinä ja autosi olette arvokkaita Uuden liikennevakuutuksen maksimibonus on nyt 80 % Turvasta saat suorastaan ylellisen kattavan Liittokaskon ja uuden liikennevakuutuksen, sillä jokainen kuski ansaitsee reilua turvaa. PAHIS. STT EUROPARLAMENTAARIKKO KERTOO KUULUMISET BRYSSELISTÄ. 16 2. Käytännössä se tarkoittaisi, että aina kun EU päättää jotain edes etäisesti merkittävää, täytyy ensin selvittää, miten se vaikuttaa ihmisiin. Jatkossa EU siis tekee päätöksiä paremmilla tiedoilla. Martin Schulz. takaa käyttöösi vara-auton jopa tunnissa, kun oma ajopelisi saa kohtalokkaan kolhun kesken matkan tai simahtaa teknisen vian takia. Poliitikkojen täytyisi siis katsoa päätöstensä seurauksia silmästä silmään jo ennen kuin päätös on tehty. Meppi pitkätossu MIAPETRA KUMPULA-NATRI miapetra.kumpula-natri@ ep.europa.eu Poliitikkojen täytyy katsoa päätöstensä seurauksia silmästä silmään T äysistuntosalissa alettiin taputtaa ja hurrata. Parlamentti hyväksyi nimittäin näkemyksen, jonka mukaan jatkossa kaikessa päätöksenteossa pitäisi tehdä sosiaalisten vaikutusten arviointi. Hamoni on luonnehdittu esivaalin vasemmistolaisimmaksi ehdokkaaksi. STT Voi ei! Brysselissä lobbaaminen vaikeutuu, kun EU-parlamentissa pitää jatkossa tehdä kaikessa päätöksenteossa sosiaalisten vaikutusten arviointi. Se on koko unionin etu. Jos maata kehotetaan tiukentamaan budjettikuriaan, paljonko leikkaukset vähentävät tasa-arvoa ja hyvinvointia, paljonko lisäävät työttömyyttä ja kurjuutta. Hamon voitti sosialistien esivaalissa Ranskan entisen pääministerin Manuel Vallsin. Liittokaskon laaja sijaisautoetu Hamon sosialistien presidenttiehdokkaaksi Ranskan sosialistipuolue on valinnut Benoit Hamonin presidenttiehdokkaakseen. Die Zeit -lehden mukaan Gabrielin päätökseen vaikutti mielipidekysely, jonka mukaan Spd:n kannattajat uskovat Schulzilla olevan paremmat mahdollisuudet Merkelin haastamiseen syksyn vaaleissa. Parlamentti oli juuri hyväksynyt ehdotuksen, jota moni vasemmistossa oli toivonut ja jolle osa oikeistosta oli nyrpistellyt. Se on erittäin hyvä asia. Nimet kuulostavat haukotuttavalta virastokieleltä, mutta ne saattavat muovata Eurooppaa aivan uuteen uskoon. Parlamentti taistelee faktaperusteisen päätöksenteon puolesta, vaikka muualla yritettäisiin siirtyä post-fakta-aikaan. Schulz haastaa kristillisdemokraattien nykyisen liittokanslerin Angela Merkelin syyskuun liittopäivävaaleissa sosialidemokraattien puheenjohtajan Sigmar Gabrielin jättäydyttyä pois kisasta. Huhtikuun presidentinvaaleja edeltävissä mielipidemittauksissa on toistaiseksi menestynyt parhaiten konservatiivinen ex-pääministeri Francois Fillon, äärioikeistolaista Kansallista rintamaa edustava Marine Le Pen sekä Ranskan entinen talousministeri Emmanuel Macron
Tuliapinan vuosi on juuri vaihtunut tulikukon vuoteen. Tulikukko kuvastaa energiaa, luovuutta, kehitystä ja uhkarohkeutta. Perinteisesti uutta vuotta juhlitaan aatosta aina uuden vuoden 15. päivään asti. Kiinalaisessa kalenterissa vuodenvaihde on länsimaisesta tavasta poiketen liikkuva ajankohta. Kulloinenkin eläin ja elementti antavat luonteensa oman vuotensa tapahtumille. HELMIKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi G lu e Pr om sir i Kukon tahdissa Kukko, tuo korea ja korskea koiraspuolinen kanalintu määrää kiinalaisen kalenterin mukaan tahdin tälle vuodelle. helmikuuta.. 17 2. Kiinassa vuodet on numeroiden sijaan tapana nimetä kahdentoista eri eläimen ja neljän eri elementin mukaan, ja ne kiertävät kuudenkymmenen vuoden sykleisssä. Ensi vuonna kiinalaista uutta vuotta vietetään 16. Tilanteet vaihtuvat nopeasti eikä paikoilleen ole varaa jäädä makailemaan tai putoaa armotta kelkasta
Pakistanista tulimme himaan autolla. – Siitä kokemuksesta jäi kipinä maailman näkemiseen ja seikkailemiseen. Kaikkia niitä ei tarvitse hyväksyä, ja joistain olisi varmaan parempi päästä kokonaan eroon. Raakalaismaiselta kalskahtavaa toimintaa, mutta Rantala näkee rituaalin taustalla olevat syyt. Olin silloin seitsemänvuotias, kertoo Rantala. Istui auton etupenkillä ylpeänä tärkeästä tehtävästään kartturina. Näin on voitu oikeuttaa tällainenkin, ihmisestä normaalisti äärimmäisen vastenmieliseltä tuntuva asia, pohtii Rantala. Isäni oli rauhanturvaaja. HELMIKUUTA 2017 TEKSTI NORA VILVA . KUVAT JUKKA-PEKKA FLANDER Olipa kerran minä A suin pikkujätkänä vuoden ajan Intiassa ja Pakistanissa. – Ihmissyönti on ollut yksinkertaisesti hengissä selviämisen edellytys. Siellä oli silloin sota, muistelee Riku Rantala. – Ajelimme Iranin Isfahanin kautta Kurdistaniin. Kahden auton saattue kulki vuoristojen ja aavikoiden halki Aasiasta Euroopan puolelle noin kuukauden päivät. Kurdistanin läpi jatkoimme Turkin puolelle ja sieltä Euroopan kautta Suomeen. Rantala matkusti suomalaisen rauhanturvaajamiehen kanssa kahden. – Kun ruoasta on tiukkaa ja proteiinipitoista ravintoa vähän, on pitänyt keksiä kaikenlaisia kulttuurisia sääntöjä tilannetta helpottamaan. Tänä päivänä Riku Rantala on kiertänyt maapallon kolmesti, matkustanut yli 140 maassa, tehnyt televisioon ystävänsä Tuomas ”Tunna” Milonoffin kanssa kolme tuotantokautta Madventures-matkailuohjelmaa sekä kirjoittanut kahdeksan enemmän tai vähemmän aiheeseen liittyvää kirjaa. Muistan hyvin, kun kävin pissalla Afganistanin rajalla. – Taidan olla niin kuin moni muukin ihminen, luonnostani pikkasen varautunut ja muodostelen asioista ennakkokäsityksiä, tuumii Rantala. Kotimatka kesti viikkotolkulla. 18 2. Se oli huikea matka ja seikkailu. Tapojen taustalla on aina kuitenkin jokin logiikka. – Matkan varrella olen oppinut, että tänne maapallolle mahtuu aika monta erilaista tapaa elää ja suhtautua maailmaan, Rantala toteaa. Maailman tahkon hioma. – Erilaiset kulttuuriset tavat ja jäänteet ovat loppujen lopuksi aika loogisia. Tutuksi on tullut lukematon määrä eri kulttuureja, näköala on avartunut ja maailmanymmärryskin kasvanut. Maisemat vaihtuivat, myös kulttuurit ja valtioiden rajat. Siltikään Rantala ei pidä itseään täysin ennakkoluulottoman avarakatseisuuden ruumiillistumana. Toisessa autossa matkusti Rantalan perhe. Katse tapojen taustalle Kertyneet reissukilometrit ovat kasvattaneet kokemusta maailmasta. Erilaisiin elämäntapoihin tutustuminen hälventää ennakkoluuloja. Vaikkapa Uudessa Guineassa tai Amazonin viidakossa on silloin tällöin tapana syödä ihmisen lihaa
HELMIKUUTA 2017. 19 2
– Esikoinen pääsi kahdeksankuisena ensimmäiselle tropiikinmatkalleen ja jossain vaiheessa laskin, että hän on viettänyt yli kolmasosan elämästään ulkomailla, Rantala kertoo. Ihmisten mediankäyttö on muuttunut ja sosiaalinen media on tullut mukaan kuvioon. Etuoikeutettu suomalainen Rantala on nähnyt matkoillaan paljon köyhyyttä, sairautta ja kärsimystä. Kaikki ihmiset ovat kuitenkin pohjimmiltaan samanlaisia, Rantala miettii. . HELMIKUUTA 2017 . Kadulla kerjänneet, surkeissa oloissa eläneet ikätoverit olivat todella ihmeellinen näky, joka aiheutti paljon miettimistä. Paikallisille ihmisille katumusharjoitukseen osallistumisessa oli vahva hengellinen lataus. Tunna oli sitä mieltä, että anna mennä vaan, Rantala naurahtaa. Kun ne on saatu tyydytettyä, me haluamme rakkautta, haluamme tulla nähdyiksi ja kuulluiksi. Samaan aikaan Rantalan mielestä on kuitenkin hyvä tiedostaa, miten etuoikeutettuja me suomalaiset olemme. Ei jakseta uskoa, että asiat ovat menossa parempaan suuntaan. Koko maailman mittakaavassa. – Asumme tutkimusten mukaan maailman vähiten epäonnistuneessa valtiossa, Rantala innostuu. syntynyt 1974 Haminassa . Lapset ovat päässeet matkailun makuun jo vauvana. – Silloin kirkastui, miten positiivinen ja iso asia uskonto voi ihmisen elämässä olla. Selkeimmin Rantala tajusi uskon tärkeyden tehdessään Madventuresjaksoa Filippiineillä, Cutud-nimisessä pikkukaupungissa. – Siihen kohtaan päätin kuitenkin vetää rajan. Olemme tietysti tarkkoja ruokailuista ja käsienpesusta. Pitkä marssi päättyi symbolisesti kuin Golgatalle. Jengiä tuupertui matkalla, ja ambulanssit hakivat niitä pois. . – Aikaisemmin en ymmärtänyt ihmisen kaipuuta hengellisyyteen, tuumii Rantala. Uskonnot näyttäytyivät hänen ajatuksissaan pelkkinä valtajärjestelmien selitysvälineinä. En uskaltanut ottaa riskiä. Onneksi sen oppi nopeasti. Turhautuneita ihmisiä on helpompi ärsyttää ja kiihdyttää kaikenlaisiin reaktioihin. Terävillä lasinpaloilla tehdään viillot selkään, kävellään paljain jaloin ja ruoskitaan omaa selkänahkaa. On lähiyhteisön apu, yhteisöllisyys on vahvaa ja yksinäisyyttä vähemmän. Olen ymmärtänyt, että uskontoja ei pidä arvostella vain sortojärjestelmiksi, vaan ihmisillä on sisäsyntyinen tarve pohtia näitä asioita. Täältä puuttuu yhteisöllisyyden voima. Lisäksi haluamme vähän päteä. – Reissut ovat menneet aina todella hyvin. Rantala pääsi osallistumaan paikalliseen pääsiäisfestivaaliin. Hän on huomannut, että ihmisen voimakas tarve uskonnollisuuteen korostuu etenkin rikkaiden länsimaiden ulkopuolella. Sortosysteemeinä, jotka olivat olemassa vain oikeuttaakseen toisten ihmisten vallankäytön toisia kohtaan. Se ei ole ihmiselle mitenkään luonnollista tai terveellistä. Kaverit jäivät Suomeen ja edessä oli vuosi Intiassa ja Pakistanissa. Siinä pakostakin tajuaa, miten erilainen meidän suomalaisten todellisuus on länsimaisessa hyvinvointivaltiossa. . Monet uskoivat, että sen avulla heidän sairaat sukulaisensa tai he itse alkaisivat voida paremmin. – Voin katsoa itseäni aamulla peiliin ihan tyytyväisenä, kun olen suurin piirtein tietoinen siitä, mitä maailmassa tapahtuu ja kun yritän tehdä asioille edes jotain. Auttaminen täytyisi hoitaa jollain muulla tavalla. Katumusharjoituksen ideana on eläytyä Kristuksen kärsimykseen. – Länsimaissa ihmiset ovat yksin. ” Median murros mahdollistaa kaikenlaisten kainaloja aivopierujen esittämisen potentiaalisesti miljoonille ihmisille.. – Koko läntisessä maailmassa näkyy tietynlainen pessimismi. Se on ihan luonnollista ja se pitää vain hyväksyä itsessään. Itsekin olin kyllä aika pinteessä. Kerjäämisen kierre vain jatkuisi. – Ensiksi haluamme tyydyttää perustarpeemme. Siinä sitten keskustelimme ja muistan miten ahdistukseni siitä näystä alkoi hälvetä, muistelee Rantala. 20 2. naimisissa, kolme lasta . Pelkäsin, että kämmeniini tulisi pysyviä hermovaurioita. Ihminen on samanlainen kaikkialla Rantalalla on kolme lasta. tunnetaan parhaiten Madventures-matkailuohjelmasta sekä Docventures-dokumenttisarjasta RIKU RANTALA Ei pelkkä sortojärjestelmä Nuorempana Rantalan suhde uskonasioihin oli hyvin kriittinen. Kuolee lapsi, kuolee perhe, on sairautta ja ruokaa on niukasti. Sellaisiahan me ihmiset olemme, Rantala virnistää. Kehitysmaissa ihmiset selviävät saamalla voimaa toisistaan. – Aluksi halusin antaa heille kaikki viikkorahani, mutta vanhempani kertoivat ettei se auta mitään. – Se on yksi syy, miksi nationalismin ja populismin pärjäämiselle on maailmassa juuri nyt niin hyvät edellytykset, Rantala sanoo. Koulu piti aloittaa vieraalla kielellä, englanniksi. ammatti: toimittaja ja juontaja . Rantala haluaa opettaa lapsilleen rauhallista ja optimistista suhtautumista maailmaan. Koulutus on maailman huippua ja ongelmista huolimatta on myös taloudellista hyvinvointia. Rantala ei kuitenkaan anna maailmantuskan sumentaa elämäänsä. Siellä suurin osa ihmisistä on vahvasti katolisia kristittyjä. Ihmiset ovat nykyään enemmän pessimistejä kuin optimisteja. Rantala aikoo opettaa omille lapsilleen myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan ja samalla myös ymmärrystä siitä, miksi eripuolilla maailmaa elämä on erilaista. – Ihan sama mikä kulttuuri, mikä uskonto tai ihonväri, ihan samat jutut kaikilla. – Jengiä alettiin paukutella nauloilla risteille. – Meillä saa olla murheita ja meidän pitää saada murehtia näitä meidän turhanpäiväisiä probleemeita. – Monissa köyhissä maissa ihmisten elämän ainoa lohtu löytyy uskonnosta. . Huppu päässä. – Muistan omasta lapsuudestani, mikä järkytys oli muuttaa Intiaan vuonna 1980. Populistit hyötyvät median murroksesta Toimittajana Rantalaa kiinnostaa median murrosvaiheen vaikutus yhteiskunnassa vallitseviin tunnelmiin ja ilmiöihin. Se tässä on itselle kirkastunut, kun on päässyt katsomaan vähän enemmän tätä maailmaa. – Se oli rankkaa. – Meidän pitää hyväksyä, että olemme oman pienen elämämme mikrokosmoksen keskipisteitä, miettii Rantala. – Tämä median murros mahdollistaa kaikenlaisten kainaloja aivopierujen esittämisen potentiaalisesti miljoonille ihmisille. Toki ihmiset tuppaavat masentumaan myös länsimaiden ulkopuolella. – Festarin kohokohta on katumusharjoitus, jota varten kaupunkiin virtaa valtava määrä ihmisiä
Nimi on tietysti viittaus Hitleriin. Rantala ja Milonoff halusivat tuoda oman apunsa pakolaisasiaan. – Suomalaiset ovat toisaalta myös maailman koulutetuinta väkeä eli periaatteessa meidän tulisi pystyä menemään vähän enemmän asioiden yläpuolelle. Ei voi olla ajattelematta, että miksi juuri tässä maailman ajassa se tuntuu niin kiinnostavalta. Yksi hauskimpia matkakohteita missä olen ollut. Siitä huolimatta saamme aiheesta vihapostia. Olet kova lukemaan. Tosi mielenkiintoinen, ei varmaan kaikkien pala kakkua. Se on leppoisa kulttuuri Eteläisellä Tyynellämerellä. – Mielestämme tämä on idea, josta ei voi olla kuin pelkkää hyötyä suomalaiselle yhteiskunnalle. Median ja joidenkin poliitikkojen tapa käsitellä pakolaiskysymyksiä ärsyttää Rantalaa. Piruja maalataan seinille aivan liikaa. Tämä aihe herättää niin vahvoja tunteita, Riku Rantala hymähtää.. Mikä on lempikirjasi. Samaan aikaan he kuitenkin tietävät, ettei niin voi tehdä, tuhahtaa Rantala. 21 2. – He menevät kiihottamaan jengiä ja vouhottamaan, eivätkä saa mitään muuta aikaan, kuin että syntyy vain lisää vastakkainasettelua. Just sain loppuun norjalaisen Karl Ove Knausgårdin ”Taisteluni” –sarjan. Elämänkerta, jossa on hyvinkin tarkkoja kuvauksia kirjailijalle ihan pikkulapsena sattuneista asioista. Mutta juuri sitähän nämä poliitikot haluavatkin lietsoa. – Muutamat poliitikot käyttävät tätä tilannetta hyväkseen. – Vieraan pelko on ihmiseen sisäänrakennettuna ja sillä tavalla luonnollinen reaktio, hän sanoo. – Järkeilimme, että kotouttamiseen kannattaa panostaa heti eikä vasta siinä vaiheessa, kun ne ihmiset ovat ensin odotelleet vuoden makuuasennossa sitä turvapaikkapäätöstä. Toimintaa pyörittävät vapaaehtoiset ihmiset ja yritykset. HELMIKUUTA 2017 Minkälaisena näet elämäsi 20–30 vuoden päästä. Se on monella tavalla kaukana kaikesta. He eivät ole tyhmiä vaan laskelmoivia. Ehkä Tongalla. Lämpimässä. Idea on, että heti maahanmuuttoprosessin alkuvaiheessa kartoitetaan, mitä ihminen osaa, mikä on hänen kielitaitonsa ja työtaustansa. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA Vastakkainasettelun lietsontaa Olipa Suomi sitten maailman vähiten epäonnistunut maa tai ei, kuumentaa pakolaiskysymys tunteita ja ihmiset jakautuvat leireihin. Mutta onhan se vaikeaa, nämä asiat herättävät paljon tunteita. Järki sanoi, että paljon toimettomia, näköalattomia ihmisiä ei voi olla pidemmän päälle hyvä juttu. Luovat semmoisen fiiliksen, että rajat kiinni. Siihen ei mene senttiäkään veroeuroja eikä tällaista systeemiä ole vielä missään muualla. Aihe saa Riku Rantalan mietteliääksi. – Niinpä laitoimme pystyyn kansalaisjärjestön, Start-up Refugeesin. Kotouttaminen voi olla silloin jo todella hankalaa, sanoo Rantala. Ja että olen osannut kasvattaa poikani säälliseen elämään. Jos et asuisi Suomessa, niin missä asuisit. Enpä paljon muuta toivo. Toivottavasti silloin on paljon aikaa olla riippumatossa ja lukea. Pelkäämmekö me, että tulijat syövät hyvinvointimme, vievät naisemme ja valtaavat koko yhteiskunnan
Niin myös me, työmmekin puolesta. HELMIKUUTA 2017 Politiikasta on kiinnostunut yhä useampi. Simo Alastalo Demokraatin politiikan toimittaja Johannes Ijäs Demokraatin politiikan toimittaja Jari Soini. 22 2. Välitämme teille kiinnostavimmat uutiset eduskunnasta, sen käytäviltä ja kuppilasta – nopeasti ja luotettavasti. Joka päivä tapahtuu maailmalla ja koto-Suomessa
Vaikka ei ole vanha, ei ole enää nuorikaan. Kasvoilla viestitään paljon. Toisaalta ylianalysoiminen on epäreilua, koska mahdamme ulkonäöllemme varsin vähän. Helsingin ja Brysselin väliä reissatessa on tottunut nomadin elämään. HELMIKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Antton Rönnholm, 36 T änään peilistä näkyy ehkä taas ennen viittä herääminen. Sieltä sain kohtuullisen suuret huulet. Äidin suku on taas idästä, Sulkavan ja Rantasalmen suunnalta. Myös politiikassa näillä erilaisilla viestinnän muodoilla on iso merkitys. Ystävällisen ja helposti lähestyttävän vaikutelman antaminen onkin tärkeää kaikissa kulttuureissa ja kaikkina aikoina. Ja jos kasvot ovat sen savitaulu, uurteet ovat merkkejä siitä, että on kirjoitettu ja taas korjattu. Olen luonteeltani utelias pohdiskelija. Kohtaamisessa on suuri merkitys, jos ihmisen silmät hymyilevät. Tässä alkaa huomata muutoksen omissa kasvoissaan. En tiedä ovatko nämä tyypillisiä piirteitä läntisen saariston ihmisille, mutta sieltä ovat ne juuret. Myös korvat ovat kohtuullisen kokoiset. Onkin mukava olla keski-ikäinen. Historiallisesti kasvot, kosketus ja tervehtiminen ovat erityisen tärkeitä, koska ihmisen on täytynyt nanosekunnissa tehdä päätös onko kyseessä ystävä vai uhka. Ihmisenä oleminen on pitkä oppimisprosessi. Antton Rönnholm on Miltton Brusselsin johtava asiantuntija ja puoluesihteeriehdokas.. Niillä pyrin kuuntelemaan, mutta se menee jo luonteen puolelle. Uskon, että minulla on selkeä käsitys siitä, mikä on oikein ja väärin, vaikka en olekaan vakuuttunut siitä, olenko itse välttämättä oikeas sa. Ja kuvainnollisesti ehkä suunkin. Että on opittu. Se, tuoko ikä viisautta mukanaan, on ehkä paremmin jonkun muun arvioitavissa. 23 2. Kasvonpiirteitä jos analysoin, niin isäni puolelta tulevat harkitsevat syvällä olevat silmät ja otsan rypyt
Juhlinta huipentuu Suomen luonnon päivänä 26. Sen sijaan ajatelkaa, suunnitelkaa, lukekaa ja tehkää yhdessä enemmän konkreettisia asioita. Helpommin sanottu kuin tehty. Sama pätee rivijäseneen kuin tänä viikonloppuna valittavaan puoluejohtoonkin. Kiinnostaa ihan helkkaristi. Kuka siitä lopulta tykkää, kun puoluejohtaja tai ministeri saapuu myöhässä ja lähtee ajoissa, pysähtyy hetkeksi naama pakotetussa virneessä juomaan räntäsateeseen kahvia ja teeskentelemään kuuntelevansa. kesäkuuta. Vähentäkää muutenkin töitä ja poseeraamista, kieltäytykää kylmästi kissanristiäisistä. Koskaan ei kuitenkaan ole raportoitu politiikan ja yhdistystoiminnan terveysvaikutuksista. 24 2. Ekovinkki HANNA SARKKI, VALONIA Ka ri H ulk ko Laks-Art. elokuuta, jolloin voi lähteä luonnon omaan konserttisaliin kuorojen esiintyessä Suomen kansallispuistoissa. Neljä luontopäivää Ensimmäisenä luonnon päivänä 4. Käytä juhlavuoden tapahtumatiheys hyväksesi ja osallistu juhlapäiviin. Joku saattaa nähdä teidät, ja kenties osallistua siihen keskusteluun. Myös oman tapahtuman ideointi on mahdollista ja sen tiedot voi ilmoittaa sivustolla ja kutsua mukaan muita ihmisiä. Siksi haluaisin jakaa edes tämän yhden, vahvasta empiriasta kumpuavan neuvon, ettette polttaisi itseänne pohjaan, kuten itse tein. Suomen luonto ja perinteiset jokamiehenoikeudet tarjoavat monipuoliset puitteet virkistäytymiseen sekä oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. toukokuuta, jolloin voi esimerkiksi opetella tunnistamaan luonnon villiyrttejä. Mutta toki toivon, että muut aatteen urheat soturit vastuuta edelleen jaksaisivat kantaa. Nyt teitä tarvitaan enemmän kuin koskaan, ettemme lopullisesti liukuisi kansakuntana pimeälle puolelle. ironinen vitsi, kännissä ja läpäl. Keho ja mieli voivat nyt paremmin kuin… Niin, kymmeneen vuoteen. Me nimittäin kokoustamme aivan liikaa ja usein aivan turhaan. Toki niin tehdään myös työpaikoilla, mutta siitä sentään maksetaan palkkaa. u u u SE ON HYVIN simppeli: Älkää järjestäkö tai osallistuko huonosti valmisteltuihin kokouksiin ja tilaisuuksiin. Sen sijaan kunnallispolitiikassa ja paikallisyhdistyksissä puurtavat ihmiset saavat korkeintaan mitättömän kokouspalkkion, josta verottaja ja puolue vievät suurimman osan. Mutta vuosikymmen keskikokoisen kaupungin valtuuston ja hallituksen puheenjohtajana ja maakunnan kuntayhtymien nokkapaikoilla täytti kokoustamiskiintiöni toistaiseksi – ja mahdollisesti jopa loppuelämäksi. Lähtekää ulos niistä kokouskammareista, pitäkää hauskaa keskenänne, harrastakaa liikuntaa yhdessä ja keskustelkaa myös tuopin ja viinilasin ääressä isoista ajatuksista. Tutkimusten mukaan jo 20 minuutin oleskelu metsässä laskee verenpainetta ja nostaa mielialaa. Todelliseksi palkaksi jää ylettömän istumisen aiheuttama ylipaino, skolioosi, peräpukamat, kakkostyypin diabetes, riekaleiset hermot ja kiukutteleva perhe. Älkää tehkö päätöksiä nälkäisenä, väsyneenä, kiireisenä ja pahalla tuulella, koska silloin syntyy huonoja päätöksiä. Tapahtumia järjestetään ympäri Suomea, joten jokainen löytää varmasti mieluisan luontojuhlan. Nyt voin kertoa, että kannatti, sillä elämää todella on aktiivipolitiikan ja loputtoman kokoustamisen ulkopuolellakin. Älkää tehkö päätöksiä nälkäisenä, väsyneenä, kiireisenä ja pahalla tuulella, koska silloin syntyy huonoja päätöksiä. u u u JOKU SAATTAA MUISTAA, että viime syksyn ensimmäisessä kolumnissani pohdin kuntapolitiikasta vetäytymistä. Yllätä läheisesi viemällä hänet retkelle esimerkiksi lempipaikkaasi luonnossa! ” Kahdenkymmenen minuutin oleskelu metsässä laskee verenpainetta ja nostaa mielialaa. Älkää polttako itseänne loppuun juoksemalla kieli vyön alla ”kiertämällä kenttää”. Luonnon päivien aikana ihmisiä kannustetaan menemään yhdessä luontoon. Vastapainona toimivat tietysti karvaisia käsiään kiivaasti yhteen taputtavat kansanjoukot, kun viisaita yhteisiä päätöksiä tehdään. Joo, tiedän. Siihen päälle Suomessa ja globaalistikin jylläävä ”rajat kiinni” -verbaliikka, yleinen populismin voittokulku ja politiikan vastaisuus johtivat siihen, että motivaatio henkilökohtaisesti lopahti ja totaalinen kyynistyminen uhkasi. Keskittykää aitoihin politiikan sisältöihin. Vaikka filosofiasta. Kirjoittaja on kunnanvaltuutettu (sd.) ja KantaHämeen sairaanhoitopiirin viestintäpäällikkö. HELMIKUUTA 2017 EN OLE KOSKAAN jaksanut innostua iltapäivälehtien uutisoimista tutkimuksista koskien milloin minkäkin aineen terveysvaikutuksia. Ideoi oma tapahtuma Itselleen sopivaa Luonnon päivän tapahtumaa voi etsiä osoitteesta www.luonnonpaivat.fi. SDP ei saa yhtään äänestäjää ja ainakaan nuorta aktiivia lisää sillä, että paikallisyhdistykset istuvat loputtomia iltoja pohtien työväentalon kattoremonttia. Osana satavuotisjuhlaa järjestetään neljä juhlapäivää Suomen luonnon kunniaksi. Tuo viimeinen oli ns. helmikuuta sukelletaan talveen. Väitän, että niillä on jo ihan oikeaakin kansantaloudellista merkitystä. Ei sillä, etteivätkö yhteiskunnalliset asiat ja politiikka edelleen kiinnostaisi. Kevätluonnosta villiinnytään 20. Älkääkä ainakaan menkö tv-haastatteluun. Muu oli valitettavasti totta. Yhdessä tutkimuksessa kahvi (vaihda tilalle: ginseng, merilevä, punaviini, suklaa, omega-kolmonen, antioksidantti sejase tai ihan-mikätahansa) parantaa kaiken ja seuraavana tappaa sinut lähes varmasti. Twitterissä voi vuoden aikana seurata tunnistetta #luonnonpaivat. Kesäinen luonnon merkkipäivä järjestetään 17. Politiikan vähentäminen parantaa terveyttäsi Iisakki Kiemunki Luonnon päivinä juhlitaan satavuotiasta Suomea Suomi täyttää tänä vuonna sata vuotta ja tiedossa on tapahtumarikas vuosi. Nyt joku saattaa jo arvata, minkä päätöksen tein
Tänä vuonna Työväen Näyttämöpäivien ohjelmiston valitsi teatteriohjaaja Miko Jaakkola. Yksinvaltiaan oikeutuksella, niin kuin festivaalilla tapana on. Se päästää näkyviin ja ääneen koko valtakunnan harrastajateatterikentän, ei vain keskeisten teatterikaupunkien etabloitunutta tekijäkaartia. Hienointa oli, että omassa kattauksessani ja vielä laajemmin koko tarjonnassa oli nähtävänä niin monenlaista teatteria: ajassa kiinni olevaa nykydraamaa, perinteistä kamarinäytelmää, romaanisovituksia, musiikkiteatteria, dokumenttipohjaista teatteria, esitysmuodoilla leikittelyä. 25 2. Itse näin festivaaliviikonloppuna kuusi esitystä (joista yksi ei tosin ollut Jaakkolan valinta vaan tapahtuman järjestäjän TNL:n kutsusta mukana). O n taas syytä kiittää diktaattoria. Ohjelmistosta tuli hyvä ja monipuolinen. Nuo teatterit eivät tule festivaalille takki auki, etuoikeutetun elkein. Esimerkiksi vantaalaiset, jyväskyläläiset, kokkolalaiset ja nykyisin myös mikkeliläiset (kiitos Poikateatterin) harrastajateatterit sekä ylioppilasteatterit eri korkeakoulukaupungeista ovat vakiovieraita, mutta niidenkin ryhmissä tapahtuu joka vuosi verenvaihtoa. Toki Mikkelissäkin tietyt vahvat harrastajateatterikaupungit ovat paljon esillä vuodesta toiseen. Niistä, joista pidin, pidin paljon. Sitä kiiteltiin niin palautetta jakaneen ammattilaisraadin loppupuheenvuoroissa kuin esityspaikoillakin. HELMIKUUTA 2017 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Je re La uh a Diktaattori valitsee, demokratia toimii Mikkelin Poikateatteri voitti jälleen yleisöäänestyksessä Näyttämöpäivien kiertopalkinnon, ”The Tuolin”. Ne olivat keskenään hyvin erilaisia, eritasoisiakin, mutta nekin, joista en kovin paljon pitänyt, olivat joltain kantiltaan kiinnostavia. Se on sitä kuuluisaa näyttämöpäivähenkeä. Rolf Bamberg Demokraatti. Niissä vain tehdään harrastajateatteriin liittyviä asioita niin organisaatiokuin taiteellisella tasolla sen verran hyvin, että ne ansaisevat paikkansa tapahtumassa kerta toisensa jälkeen. Mahtava kirjo! Kuten palauteraadissa jälleen kerran istunut ohjaaja Mikko Roiha kiteytti, Mikkelin festivaali on hyvin demokraattinen tapahtuma. Eikä niitä festivaaliympyröissä kadehdita vaan arvostetaan, otetaan ehkä esimerkkiäkin
Prologissa Norman tilittää McCartney-suhdettaan. Hän saattoi jopa käydä kiinni ärsyttävänä pitämänsä ihmisen rinnuksiin. Vähättely ja nyrpistely koski etenkin puolet Beatles-tuotannosta säveltänyttä ja laulanutta McCartneyta. Verenpaine ei lukiessa nouse. Se että McCartney kaiken tämän jälkeen näytti vihreää valoa kirjahankkeelle, on melkoinen vastaantulo. Harrison oli myös yhtyeen jäsenistä tarkin ja tietoisin taloudellisista seikoista ja esti monesti bändin rahojen joutumisen sitä ympäröivien hyväksikäyttäjien tas kuihin. Harrison totesikin, että kuuluisuuden tuomat kiusaukset kasvattivat ja kypsyttivät häntä henkisellä tiellä, jota hän kirjankin mukaan vakavalla mielellä kulki. Samoihin aikoihin listojen ykkössijaa yli kymmenessä maassa, muun muassa Englannissa ja USA:ssa pitkään pitänyt single ”My Sweet Lord” toi Harrisonin uskonnollisuuden suuren yleisön tietoisuuteen. Harrisonilla tämä kiinnostus säilyi elämän loppuun asti. Tartuin ristiriitaisin tuntein tähän Paul McCartney -kirjaan sen kirjoittajasta johtuen. Tämä kirjan tieto on uusi – yleensä tuo ansio on. Tekijän ennakkomaineen muistaen lopputulos on kuitenkin yllättävän ok. Sen perusteella Fab Four oli tasan John Lennonin bändi, ja muut kolme olivat lähinnä statisteja. Jo George Harrisonilla (1943–2001) on maine ”hiljaisena beatlena”, joka pysyi näkymättömänä ja vaatimattomana yhtyetovereidensa taustalla. Luettuani kymmeniä The Beatlesia ja Paul McCartneyta käsitteleviä kirjoja, joiden taso on lievästi sanoen kirjava, vastaan että ei. Tosiasiassa Harrison saattoi olla hyvinkin temperementtinen aggressiivisuuteen ja ilkeyteen asti. Onhan asialla Philip Norman. Kirjaansa mainostanut Norman äityi antamaan lausunnon, jonka mukaan John Lennon ei ollut The Beatlesista neljäsosa vaan kolme neljäsosaa. Sen ansiosta tekijä on saanut haastattetus valtasi muutkin yhtyeen jäsenet 60-luvun loppupuolella ja huipentui mediataatiomatkalla Maharishi Mahesh Yogin luokse Intiaan. Hän tunsi silloin paitsi ihailua myös ”sanoin kuvaamatonta kateutta” katsoessaan ylöspäin hauskannäköistä Beatles-basistia, jolle tuntui onnistuvan kaikki tässä elämässä. Yksi syy siihen, että Harrisonilla on hiljaisen sivustakatsojan maine johtuu hänen suuresta kiinnostuksestaan intialaiseen filosofiaan, henkisyyteen ja musiikkiin. HELMIKUUTA 2017 McCartneyn väheksyjä pyytää ja saa anteeksi Henkistynyt beatle KIRJAT Philip Norman : Paul McCartney/Elämäkerta Gummerus 2016 , 697 s. ”Jos rehellisiä ollaan, olin niin monta vuotta toivonut olevani hän, että minuun oli jäänyt omituinen tarve näyttää hänelle”, Norman kirjoittaa ja ansaitsee pisteet rehellisyydestä. 26 2. Se tulee selkeästi esiin tässä sekä yksityistä että julkista elämää kartoittavassa kirjassa. Vuonna 1971 Harrisonin oli järjestämässä Bangladeshin hyväntekeväisyyskonserttia, jota voidaan pitää maailman ensimmäisenä rock-hyväntekeväisyyskonserttina ja 80-luvun Live Aidin esikuvana. Harrisonille kuuluu myös kunnia olla ensimmäinen beatle, joka tilitti teksteissään omaa henkilökohtaista elämäänsä ja tilaansa. Tero Valkonen KIRJAT Graeme Thomson : George Harrison Like 2016 , 574 s. Norman on riisunut kynästään anti-Paul-musteen. Normanin kohdalla se joku oli Paul. Hän osoitti päässeensä eroon McCartney-allergiastaan, mikä oli viesti myös Paulille. Hän tunnustaa fanittaneensa 1960-luvulla Beatlesia niin paljon, että halusi vaihtaa elämänsä jonkun beatlen kanssa. Fanitusta ja kateutta Täyttyykö lupaus. ”Kattavin elämäkerta maailman menestyneimmästä rockmuusikosta”, lukee mammuttimaisen McCartney-bion takakannessa. The Beatlesiin perehtyneiden keskuudessa tämä brittiläinen toimittaja-kirjailija muistetaan John Lennonia fanittavasta ja McCartneyta aliarvioivasta ”Shout!”-kirjasta. Kirjassa on esipuhe ja jälkikirjoitus, jotka on syytä lukea. Kirjan kantava teema ja jäsentäjä onkin ristiriita maineen ja rikkauden ja niiden tuomien hedonististen nautintojen ja korkeampaan henkiseen elämään pyrkimisen välillä, mikä heitteli ja repi Harrisonia koko elämän ajan. Itsetutkiskelija Henkisyys toteutui myös tekojen ja käytännön tasolla. Paul inhosi kirjaa, käytti siitä nimeä Shite (täytyykö kääntää?) ja puhui tekijästä ”Norma Philipsinä”, millä hän viittasi kirjoittajan ilmeiseen taipumukseen juoruilla ja viljellä tarkistamattomia toisen käden tietoja Beatles-kirjoittelussaan. Graeme Thomson pitää koruttomasti nimetyssä Harrisonin elämäkertakirjassa tätä yksinkertaistavana ja pinnallisena leimana. Liian usein Norman unohtaa tärkeimmän eli musiikin. Hän kohtelee kohdettaan reilusti ja tasapuolisesti. Hiljainen hyväksyntä tarkoitti sitä, ettei elämäkerralla ole virallista leimaa, mutta kohde ei myöskään vastusta sen kirjoittamista. Tuo innosNormanin ”John Lennon: The Life” (2008) oli huima parannus Shoutiin. Paljon luvataan nytkin. Suom. Lähinnä sen vuoksi, että McCartney säveltäjänä ja muusikkona tuppaa jäämään katveeseen yksityiselämän ja bisneskiemuroiden seikkaperäiseltä dokumentoinnilta. Elton Johnin ja Andrew Lloyd Webberin kanssa yhteistyötä tehnyt sanoittaja Tim Rice kommentoi osuvasti, että toteamus on ”mielipuolinen”
tiset paheet tuodaan kaunistelematta julki. Suuri säveltäjä Thomsonin kirjan parhaita puolia on, että se huomioi ja tarkastelee kohdettaan myös ihmisenä ja pyrkii tässä totuuteen ja tasapuolisuuteen: Harrisonin ajatusmaailma kuvautuu aitona ja teeskentelemättömänä, mutta myös rocktähdille tyypilliset hedonisEpilogissa Philip Norman kirjoittaa alkaneensa arvostaa ja usein ihailla miestä, jota kohtaan hän aikoinaan tunsi niin ilmeistä vastahakoisuutta. Normanin katumusharjoitus tulee myöhässä, mutta on ainakin perusteellinen. Mutta sehän olisikin vaatinut toisen kirjoittajan. HELMIKUUTA 2017 luja henkilöiltä, jotka kuuluvat muusikon lähipiiriin. Noteeraamatta tuskin jää yhtään niihin liittyvää lakikiemuraa tai katkeraa haastattelulausuntoa. Kymmenillä sivuilla Norman setvii Paulin epäonnista avioliittoa ja riitaisaa eroa Heather Millsin kanssa. 27 2. Ne tuovat esiin marinoidun Fleet Street -journalistin, joka tietää, miten tehdään keltaisen lehden otsikot. annettu John Lennonille, joka esimerkiksi kappaleissa ”A Hard Day’s Night” ja ”Help” toi esiin rocktähteyden huonot puolet. Norman käy yksityiskohtaisesti läpi vaiheet Wingsissä ja soolouralla. Luvattua kattavuutta ja uutta tietoa tarjoavat sivut, joissa käsitellään huumepidätystä Japanissa tammikuussa 1980. Ilkka Yrjä Demokraatti Mutta kyllä Harrisonin kynästä lähti ikivihreitä lauluja: esimerkiksi ”While My Guitar Gently Weeps”, ”Something” ja ”Here Comes The Sun” kuuluvat Beatles-tuotannon ikimuistoisimpien kappaleiden joukkoon. Mutta Harrison kommentoi kuuluisuuden kääntöpuolta jo vuonna 1963 laulussa ”Don’t Bother Me” tähän tapaan (vapaa suomennos): ”Älä tule käymään, jätä minut rauhaan, älä vaivaa minua” ja ”En palaa koskaan ennalleni”. Parempi edes myöhään Kirja ei kerro vain beatle-Paulista. Hän kun on ainutlaatuinen lahjakkuus silläkin saralla. Osuutta olisi voinut supistaa ja antaa mieluummin tilaa vaikka Paulin merkitykselle melodisen bassonsoiton pioneerina ja suunnannäyttäjänä. Pekka Wahlstedt Lehtikuva Pr-henkisin beatle Paul McCartney ja Intian yhtyeen musiikkiin tuonut George Harrison ovat saaneet seikkaperäiset suomennetut elämäkerrat.. Siinä vaiheessa taustalla voisi soida ”Hey Jude”, jossa Paul laulaa: Take a sad song and make it better. Ollaan päästy sivulle 675. Itsetutkiskelua löytyy kirjan mukaan kaikista myöhemmistäkin lauluista. Paul McCartney ja John Lennon ovat jo useammankin elämäkertansa saaneet, joten toki myös Harrison ansaitsee omansa, vaikka ei klassikkoja yhtä paljon säveltänytkään kuin tuo rock-historian merkittävin lauluntekijäpari. Kaksi ja puoli vuotta ja lähes 700 sivua sen sanomiseen, että ”Sori Paul, minä olin väärässä”. Sama detaljien runsaus pätee Apple-sählinkiin ja Beatlesin hajoamisprosessiin
Työmies edusti puhdasoppista kautskylaista linjaa, joka oli kirjattu myös SDP:n Forssan ohjelmaan. Asemistaan huolimatta Mannerilla tuskin oli paljonkaan vaikutusta sotatapahtumien kulkuun, eikä siten myöskään punaisten tekemiin raakuuksiin ja sotarikoksiin. Turpeinen-Saari haluaa kyseenalaistaa sen yleisenä pitämänsä käsityksen, että marsalkka Mannerheim oli Suomen pelastanut sankari, kun taas punaisen Suomen johtaja Kullervo Manner oli tarinan konna. Järjestäytyneet ja sivistyneet yhteiskunnat romahtivat. Tällä kertaa hän kuitenkin löytää sotaan syylliset ulkopuolelta, Yhdysvalloista ja Saksasta. Pirkko Turpeinen-Saaren kirjalla on kuitenkin vetävä otsikko. Turpeinen-Saari mainitsee alkusanoissaan vihapuheen. Sellaisiahan sodat ja aivan erityisesti sisällissodat ovat. Toki Gustaf Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic olivat kukin johtavia toimijoita maittensa sisällissodissa. Punikki Kirjan kuva punaisen Suomen pääministeristä Kullervo Mannerista on mielenkiintoisin. On sanottu, että historiasta kirjoittaessaan kirjoittaja kuvaa usein enemmän omaa aikaansa kuin kuvattavaa aikakautta. Mikä on se historiassa usein toistunut mekanismi, jossa sivistyksen ulkokuori ikään kuin putoaa pois ja jäljelle jää vain yletön pahuus. Kolmikko Manner, Yrjö Sirola ja Otto Wille Kuusinen olivat kaikki Työmies-lehden toimittajia ja käytännön linjanvetäjinä noina vuosina. Marsalkan maine on saanut gloorian rinnalle uusia tummempia sävyjä. Turpeinen-Saari väittää, että serbit olivat sodan todellisia uhreja, eivät syyllisiä. Antti Vuorenrinne Demokraatti Kenraali Mannerheim ratsastaa Helsinkiin vuonna 1918. Sisällissodan alkaessa hänestä tuli punaisen kansanvaltuuskunnan puheenjohtaja, ja aivan sodan viime metreillä hänestä tehtiin punakaartien ylipäällikkö ja Suomen diktaattori. Vuoden aikana osapuolet etääntyivät yhä kauemmas toisistaan, kunnes mitään ymmärrystä vastapuolen näkökannoille ei enää ollut. Hänen mielestään läntinen propaganda väittää toisin. Hän sivuuttaa sen, että serbit, kroaatit, bosniakit ja muut alueen etniset ryhmät olivat kuitenkin sotien varsinaisia toimijoita. Turpeinen-Saari haluaa pestä Mladicin putipuhtaaksi. Ei voida kiistää, että silloiset työväenlehdet sisällöllisestä monipuolisuudestaan huolimatta vähintäänkin sallivat vihapuheen sivuillaan. Kyseenalaistaminen on tärkeää. Lahtari Turpeinen-Saari ei ole säästellyt vaivojaan tehdäkseen Gustaf Mannerheimista tarinansa suurimman konnan. Sodan päätyttyä Mannerheim luopui jo kesäkuussa 1918 ylipäällikkyydestä ja matkusti ulkomaille. Sitten aseet alkoivat puhua ja helvetti pääsi irti. Mannerheim on kiistatta ristiriitainen hahmo. Siinä hän on oikeilla jäljillä. Silti Turpeinen-Saaren totaalinen teilaus tuntuu kohtuuttomalta. Olisikin mielenkiintoista pohtia, mikä osuus kullakin yksilöllä on tapahtumissa, joissa ihmisluonnon alhaisimmat, rumimmat ja julmimmat piirteet nousevat hallitseviksi. HELMIKUUTA 2017 Konnat, sankarit ja ”tieteellinen totuus” KIRJAT Pirkko Turpeinen-Saari: Lahtari, punikki & teurastaja – Marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä Into 2016, 340 s. ”Kenraali Mladic taisteli täysin ylivoimaista vastustajaa, käytännössä koko läntistä uusliberalistista maailmaa vastaan”, hän kirjoittaa. Kullervo Mannerin myöhempi kohtalo selvisi vasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Ratko Mladic johti Bosnian sodassa serbiarmeijaa, jonka piikkiin yleisesti on pantu muun muassa 1995 Srebrenicassa tapahtuneet hirmutyöt. Sekin lienee tarpeen sinänsä monimutkaisten tapahtumakulkujen ymmärtämiseksi. Sisällissodan sotapäälliköksi Mannerheim tuli ammattisotilaana tavallaan jo katetun pöydän ääreen. Turpeinen-Saaren mielestä Manner oli ennen sisällissotaa parlamentarismin ja demokraattisen sosialismin puolustaja. Ei tarvitse paljonkaan lukea vuoden 1917 suomalaisia sanomalehtiä, kun huomaa, että vihankylvö oli tuntuvaa ja molemminpuolista. Tämän kirjan kohdalla tällainen päätelmä tuntuu harvinaisen oikealta. Siksi lienee vaikea osoittaa hänet pääsyypääksi sodanjälkeiseen valkoiseen terroriin. Turpeinen-Saari oikoo historian mutkia niin railakkaasti, että päätyy pientareelle. Mutta silti: ehkä tämä ”näytön puute” osoittaa, millä pohjalla liikutaan. 28 2. Sisällissodan jälkeen Manner pakeni muun kansanvaltuuskunnan mukana Neuvostoliittoon, jossa teki vielä merkittävän uran muun muassa SKP:n puheenjohtajana ennen kuin huuhtoutui Stalinin vainoihin. Samalla tavalla hän haluaa kyseenalaistaa käsityksen, jonka mukaan serbit olivat 1990-luvun Balkanin sotien pahiksia, joiden julmuus henkilöityi Haagin tuomioistuimessa tuomiotaan odottavaan kenraali Ratko Mladiciin. Toki yksipuolinen kuva sankari-Mannerheimista on muutenkin rapistunut uusimpien Mannerheim-kirjojen myötä. Manner ei vielä vallankumousvuosina 1917–1918 ollut kommunisti. Useimmiten siihen on aihetta. Manner ylipäänsä on jäänyt usein liian vähälle huomiolle. Jako sosialidemokraatteihin ja kommunisteihin toteutui Suomessa vasta sisällissodan jälkeen, ja sodan tappio jyrkensi sitä. Mutta rakennelma pettää, jos yksipuolisena pidetyn tarinan tilalle tarjotaan vastakkainen yksipuolinen tarina. Turpeinen-Saari joutuukin venyttämään Mannerheim-kaunaansa sotavuosiin 1939-1944 saakka kuvaillessaan suomalaisten toisinajattelijoiden ja venäläisten sotavankien kärsimyksiä sodan aikana. Poistan yleensä varmistimen, kun joku ilmoittaa pyrkivänsä ”tieteelliseen totuuteen”. Demokraatin arkisto. Vertailu ei ole täysin perusteetonta. ”Tieteellistä totuutta” etsiessään hän tulee siihen tulokseen, että Srebrenican kansanmurhasta ”ei löydy näyttöä”. Eri asia on, mikä esimerkiksi Mannerin, Sirolan ja Kuusisen vastuu oli sotaa edeltäneeseen vihankylvöön. Hän oli kuitenkin eduskunnan puhemies (1917) ja SDP:n puheenjohtaja kohtalonvuosina 1917– 1918. Minun asiantuntemukseni ei välttämättä riitä Balkanin sotien tarkempaan erittelyyn mutta käsittääkseni Haagin sotarikostuomioistuimessa on tuomittu muitakin kuin serbejä. Turpeinen-Saari hakee Balkanin sotien taustalle laajempaa historiallista perspektiiviä. Tuntuu todella ennakkoluulottomalta niputtaa nämä kolme sankaria – ja konnaa – vertailtaviksi saman otsikon alle. Kieltämättä monet nykyisetkin serbien johtajat – ja Venäjä – haluavat olla käyttämättä Srebrenican kohdalla kansanmurha-sanaa. Teurastaja Balkanin 1990-luvun sodilla on tietysti yhtymäkohtia Suomen 1918 sisällisotaan
Kyynisyyden mittarilla se sijoittuu jonnekin Laitakaupungin valojen kylmäkiskoisen pessimismin ja Le Havren yltiöoptimismin välille. Päähenkilöt elävät mennyttä nostalgiaa vanhoissa autoissaan, vaatteissaan ja eleissään, mutta taustaympäristö ja tematiikka ankkuroituvat tiukasti nykypäivän siirtolaisuuteen. Suomalaisen panimon bärndiä lyödään pöytään kuin mainoksessa. Kuin taiteellista vapauttaan alleviivatakseen ja kärjistynyttä yhteiskunnallista ilmapiiriä vastustaakseen hän kiteytti koko uransa poliittisimman mutta samalla aurinkoisimman ohjaustyön. Kiehtovaa vai häiritsevää anakronismia. Seteleitä ja selkärankaa Lehtihaastattelujen amerikkalaista imperialismia jyrkästi vastustava kärkevä julistaja tekee toki elokuvia, jotka ovat vain satuja. Siinä hän palaa noirvaikutteisen melodraaman alakulosta yhteisön solidaarisuuteen luottavaan runollisuuteen, jonka romantiikka ei suostu asettamaan köyhiä ja kipeitä vastakkain, kuten poliittisen kulttuurimme nykynousukkaat mieluusti tekevät. Kuosmasen esittämän kaupparatsun ostama nuhjuinen ravintola toistaa Kauas pilvet karkaavat -elokuvan ohdakkeista ja siksi koomista bisnestajua. Koira on Koistinen. Rane Aunimo Demokraatti. Marginaalien muusikoista Tuomari Nurmio saa nyt ohjaajan suosion. Sen laskelmoivuudestakin voisi varmaan puhua viimeistään silloin, kun valkokangas alkaa täyttyä Jörn Donnerin, Jukka Virtasen ja Atte Blomin kaltaisista vanhoista sekä Dome Karukosken ja Juho Kuosmasen nuoremmista kulttuurivaikuttajista. Aki Kaurismäki ohjasi ensimmäisen elokuvatrilogiansa Varjoja paratiisissa, Ariel ja Tulitikkutehtaan tyttö vuosina 1986–89 kansainvälistä mainettaan hiljalleen kasvattavana kotimaisen elokuvan outolintuna. Kaurismäen visuaalinen väripaletti hehkuu taas täyteläisenä, mutta siihen turtuneille se on myös yllätyksetön. Yhdessä kuusi elokuvaa muodostavat arvostetuimman tekijämme lavean tuotannon kovan ytimen. HELMIKUUTA 2017 ELOKUVA Toivon tuolla puolen Ohjaus: Aki Kaurismäki Pääosissa: Sherwan Haji, Sakari Kuosmanen, Janne Hyytiäinen, Nuppu Koivu, Ilkka Koivula, Simon Hussein Al-Bazoon, Kaija Pakarinen, Kati Outinen, Tommi Korpela, Tuomari Nurmio 2017, 98 minuuttia Kauas pilvet karkaavat Solidaarisuus. Muutenkin Janne Hyytiäi sen, Ilkka Koivulan, Kati Outi sen ja Kaija Pakarisenkin roolit muistuttavat eräänlaista Kaurismäen aiempien elokuvien tähtiparaatia tai naamapotpuria. Mielenkiintoista, että elokuva löytää kaltoinkohdellun pakolaisen auttajaksi työväenluokan lisäksi seteleitä ja selkärankaa väläyttävän kovapintaisen mutta hyväsydämisen yrittäjän, joka voi olla Portugalissa asuvan ohjaajan omakuva. Käsikirjoitustakaan tuskin voi kehua ohjaajan vaikuttavimmaksi. Trilogian toinen teos Toivon tuolla puolen (2017) palauttaa Suomen tunnetuimman elokuvantekijän Berliinin filmijuhlien pääkilpasarjaan ensi kertaa sitten 1990-luvun alkupuoliskon. Kukaan ei pudottele Kaurismäen lakonista kieltä suustaan hauskemmin kuin puusta veistetty Sakari Kuosmanen – Mies vailla menneisyyttä -klassikon yrmy vartija. Kaurismäen kolmas, tällä kertaa satamatrilogiana kulkeva paketti alkoi vuoden 2011 ohjauksesta Le Havre. Tyyliä kuvaava termi Akilandia on jo tuttu muillekin kuin fanaatikoille. Toinen trilogia koostuu vuosien 1996– 2006 aikana valmistuneista elokuvista Kauas pilvet karkaavat, Mies vailla menneisyyttä ja Laitakaupungin valot, jotka sinetöivät hänen asemansa eurooppalaisena ohjaajatähtenä. Elokuvan pahiksia ovat öykkäröivät uusnatsit ja pykäläbyrokraatit. Tunnistettaviin helsinkiläisiin maisemiin sijoittuva tarina merkinnee monelle Kaurismäen ihailijalle miellyttävää laskeutumista takaisin Suomen kamaralle. Puhdas ilmaisu ei peitä toisteista, toki huippunsa hiottua rakennetta ja muotopuolta. Teos on omistettu vuonna 2014 kuolleelle Peter von Baghille. Tämän päälle Toivon tuolla puolen tietenkin kyseenalaistaa eurooppalaisen ja suomalaisen maahanmuuttopolitiikan, jossa ihmiset ovat vain lukuja, tilastoja ja oikeuden sanelemia päätöksiä. Sattuman kauppaa Maahan osin sattumankauppana päätyvän syyrialaisen pakolaismiehen (Sherwan Haji) ja vaimostaan eroavan suomalaisen yrittäjän tiet risteyttävä elokuva on samalla Kaurismäen lähestyttävin teos viiteentoista vuoteen. Turvapaikanhakija (Sherwan Haji) löytää lähimmäisenrakkautta kovapintaisten mutta hyväsydämisten suomalaisten pitämästä kuppilasta. Mitä suoremmin poliittista Kaurismäki kuvaa, sitä ohuemmalta hänen ”analyysinsä” vaikuttaa. 29 2
Teos nimeltä” Poika nimeltä Kuunkivi” tapahtuu Suomessakin tärkeänä ajankohtana vuonna 1918, jolloin tulivuori Katla on purkautumassa ja Eurooppaa tuhonneen sodan ruokkima Espanjantauti on hävittämässä suurta osaa Reykjavikin väestöstä. Janoisia ja lemmennälkäisiä merimiehiä kutsutaan kirjassa argonauteiksi. Tutustumisen arvoinen on myös kirja ’Poika nimeltä Kuukivi’, joka minulla on vielä kesken.” Kokkolalainen Jaana Pikkarainen-Haapasaari on satujen saarella äskettäin käynytkin. Mielikuvituksella ei ole rajoja. Tarinan päähenkilöt ovat Argo-laivan perämies Kaineus ja matkustaja Valdimar Haraldsson. Espoosta pistää kirjan lukulistalleen. ”Argon lastu on varsin merkillinen sekoitus nykyaikaa (vuotta 1949), islantilaisia saagoja ja kreikkalaista mytologiaa. 30 2. Rb tiennee oikein, ettei aiemmin ole esiintynyt näin lyhytnimistä kirjailijaa, Ainakin minut lyhyt nimi viittasi Dario Fohon johon Oscar-ehdokkuutta lukuunottamatta kaikki vihjeet sopivat. Kyseessä on islantilai” Islantilaiset osaavat pelata jalkapalloa ja synnyttää merkittäviä muusikoita.. ”Kirja on melko ohut, noin 150 sivua. Fo on sukunimensä puolesta lyhin mutta koko nimellään jo seitsenkirjaiminen. länsivuonolaisten tekemistä baskimiesten surmasta, tapetut olivat valaanpyytäjiä, joiden laiva haaksirikkoutui vuonna 1615. Teos kaikkine seikkailuineen houkuttelee sen lukemiseen. Ja asiaan meidät palauttaa aina vakaa vakivastaajamme Sirpa Taskinen. ”Kesän tehty Islannin matka herätti kiinostuksen islantilaiseen kulttuuriin ja tämäkin kirja tulee nyt luet tavaksi. Sivumäärältään pieni teos on mukaansa tempaava kertomus merimatkasta Kööpenhaminasta Norjaan M/S Elisabeth Jung-Olsen nimisellä rahtilaivalla vuonna 1949. Kirjailijan meriitit (kirjallisuuspalkinto ja musiikin esittäminen) ohjasivat oikean tekijän ja kirjan luo.” Espoolaisen Pertti Vuorelan Islannin-matkasta on jo vähän aikaa, mutta kiinnostus kirjaan heräsi hänelläkin. ”Sjon kuljettaa Argonin lastussa absurdia tarinaa, jossa on surrealismia, saagoja ja kreikkalaista jumaltarustoa. Nyt on helppo ajatella, että Sjonia ovat innoittaneet saaga-perinteiden lisäksi saaren mahtava, karu ja mystinen luonto sekä meri.” Ilpo Pietilä Jyväskylästä saattaa hänkin Sjónin kirjan lukaista. Marja-Liisa Julkunen Joensuusta ryhtyy faktat pöytään lyötyään mittailemaan mielessään kirjailijanimiä. Siellä olen tutustunut erääseen romaanihenkilöön, joka suhtautuu sisareni perheen tavoin kalaravinnon ja terveyden liittoon suurella innolla ja sydämellä. Tietääkö kukaan esimerkiksi Bo Ek -nimistä skandikirjailijaa, sen voisi ottaa kohteeksi... Sjón sai vuonna 2005 Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon kertomuksellaan Skugga-Baldur, joka siomennettiin samanimisenä vuonna 2005. Tämä ei sitä tehnyt, vaan purjehti uljaasti ajan ja paikan kahleista välittämättä.” u u u Ossi Lehtiö Tervakoskelta on myös merihenkisissä mietteissä ”Visaisäntä menee kyllä laidasta toiseen, ihan kuin myrsky heittelisi hänen alustaan. Kirjan meriseikkailuissa liikutaan antiikin tarinoista tuoreempiin kertomuksiin. Kaineus teki lopulta etsinnän helpoksi. Tarinoiden ytimessä on laivan eksyminen Egean merellä merimiehineen kaukaiselle Lemnoksen saarelle, josta kaikki paikalliset miehet ovat kadonneet. Islantilaisilla kun on varsin omintakeinen kulttuuri, kirjallisuus mukaanlukien.” Espoolainen Eero Reijonen jutustelee vastauksessaan punkkareista ja sen sellaisista liki eepoksen edestä, mutta myös kiinnostavasti kirjailijan töistä. ”Haettu kirjailija on islantilaisen Sigurjón ”Sjón” Birgir Sigurðsson ja teos 2005 ilmestynyt Argon lastu. Islantilaiset osaavat pelata jalkapalloa ja synnyttää merkittäviä muusikoita kuten Björk ja Sjón. Ei vain ainutlaatuinen luonnoltaan, vaan myös kulttuuriltaan omaperäinen kansakunta. Laxnessin Salka Valka tulee toki monelle mieleen sen maan sananiekoista.” u u u Mauri Panhelainen kumartaa islantilaista kulttuuria. Valitettavasti en saanut kirjaa nyt käsiini. Jostain kumman syystä he ovat vakuuttuneita kalaravinnon terveellisyydestä ja sitä sitten syödään kesät ja talvetkin vähän etelämmässä olevassa talvikodissa. Kävin 1970-luvulla Islannissa. Sisareni on pohjoisen asukas, kalamajallaan kesäisin hän ja miehensä kalastavat Saamenmeren pohjoisrannalla ja siellä toimii todellinen kalatehdas. Vuonna 2001 hän oli Oscar-ehdokkaana Lars von Trierin musikaalidraama Dancer in the Darkin sanoituksista. HELMIKUUTA 2017 Islantilainen lastu laineilla Teatterinumeron vuoksi jäi yksi visaviikko välistä, mutta ihastuttavan vilkas tuli tästä vuoden toisen tehtävän ratkaisemisesta. Maailmanmaineeseen kohonnut rockyhtye on The Sugarcubes, jossa Sjön soitti rumpuja ja jonka laulusolistina toimi pitkään juuri mainittu Björk. Kirjassa on useita sisäkertomuksia, joista hurjimman nimi voisi olla ’Naiset Jotka Vihaavat Miehiä’… Kirjan kieli on paikoin hyvinkin lyyristä: ’… meidän ihmisten paikka on ikuisesti maailmankaikkeuden sydämen raskaiden lyöntien välisessä hiljaisuudessa.’ Yhteys Suomeenkin löytyy: Sjón fanittaa Muumeja ja hän on tehnyt kappaleen The Comet Song elokuvaan Muumi ja punainen pyrstötähti.” Sirkka-Liisa Piirainen Sastamalasta kirjoittaa näin: ”Tämän viikon kirjailijan löytäminen tuntui ensin vaikealta. ”Sjón asemoi teoksensa mielellään poikkeusaikoihin. He olivat alun perin kreikkalaisen mytologian sankarijoukko, joka tunnetaan Argo-laivalla ennen Troijan sotaa tekemästään retkestä. Tarun mukaan he matkustivat laivalla Kolkhiiseen noutamaan siivekkään oinaan kultaisen taljan, jota uneton lohikäärme vartioi.” Juhani Niemi Hangosta vinkkaa: ”Kirjastaan Skugga-Baldur Sjón sai Pohjoismaiden neuvoston kirjapalkinnon. Tämä on juuri visaa parhaimmillaan ja innostaa pinnistämään muistiaan. 1962), Sigurjón Birgir Sigurðsson, ja sitaatti hänen kolmannesta suomennetusta romaanistaan Argon lastu (2005). Kirjailija on islantilainen Sjón (s. Todellista muistiharjoituksesta nämä tehtävät käyvät, mutta mikäs on parempaa vanhenevalla ja muistisairauden uhan alla elävälle eläkeläiselle. Sitaatti oli mielenkiintoinen. Lopulta oli myönnettävä, ettei tekstikään oikein Folta tuntunut.” Niin, eipä ole koko kirjailijanimellään vain nelikirjamista tekijää vielä esiintynyt. Useimmiten nämä yritykset floppaavat. Visapähkinä on osa sarjaa, jossa nykykirjailijat lähestyvät Antiikin tekstejä. Siispä sitä voisi hyvin yrittää lukeakin. Vihjeiden mukainen tarkastelu etenee seuraavasti: Ateenan olympialaisissa 2004 kuultiin Sjónin sanoittamia lauluja, jotka esitti Sugarcubesin aikainen yhtyekaveri Björk. Kiitos hienosta ideasta tuoda esiin myös Islannin kirjailija. Laivan perämiehen jutuista kapteenin pöydässä syntyy teoksen toinen taso, päivästä toiseen jatkuvat myyttiset tarinat Argo-laivan seikkailuista muutama vuosikymmen aikaisemmin. Kirja ’Valaan suusta’ kertoo mm. Suomestahan visassa on ollut jo ytimekäs Isa Asp. Laitan sen lukemattomien lukemattomien kirjojen listalle. ”Islanti on pieni suuri maa
Käsite kylmästä sodasta sekä konfliktina että aikakauden yleismääreenä vakiintui vuodesta 1947 lähtien, mutta hätäisimmät arvelivat sen päättyneen jo 1960-luvulla. Tämän tekijän musiikilliset ansiot ovat kirjallisia huomattavasti mittavammat ainakin määrässä. Aivan esimerkillinen asenne! Tuttavan vinkistä ratkaisuehdokkaksi valikoitui ranskalaisen Laurent Gaudén kirja Eldorado, joka kuulemma kertoo Välimeren yli suuntautuvasta laittomasta maahanmuutosta. Itsestämme riippuu kutsummeko niitä kolareiksi vai mahdollisuuksiksi.. Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja. Rajojen madaltumisesta ja maailman avartumisesta on mahdollisuuksien sijaan tullut uhka, jota vastaan varustaudutaan (kansallis)valtiollisin toimin. Globalisaation voima ei ole pysähtymässä minkään mahtimiehen päätöksellä, jos ajattelemme vaikkapa teknologian rajoista piittaamatonta kehitystä. Palkinto taas menee Kokkolaan, Jaana Pikkarainen-Haapasaarelle. Sen jälkeen 1920ja 1930-lukuihinkin alettiin viitata sotienvälisenä aikana. Nauhuri vasta oli jotain, sen toimintaa saattoi jopa melkein ymmärtää.” sen Sigurjón Birgir Sigurðssonin tiedemies Valdimir Haraldsson.” ”Ehkä tämä on taas hakuammuntaa, mutta tärkeintähän on jalo kilpa”, tuumaa Irma Lehto Tampereelta. Aikakaudet ja joskus jopa sodat saavat nimensä vasta jälkikäteen. Mutta Oscar-ehdokas hän ei ollut eikä rockari. Mutta mihin siitä siirryttiin, sitä onkin ollut vaikeampi määritellä, saati nimetä. Lopputulos ja päätepiste ohjaavat punnitsemaan, mikä kehityskuluissa tai ihmisen elämässä oikeastaan oli olennaista ja kestävää. Sotien/sodan jälkeinen aika päättyi kylmän sodan kanssa Berliinin muurin murtumiseen 1989 tai viimeistään Neuvostoliiton hajoamiseen 1991. Timothy Garton Ash tosin lanseerasi New York Review of Booksissa pari numeroa sitten aika näppärästi, kuinka postwarin jälkeen koitti ”postwall”, eli muurin jälkeinen aika. Eurooppaan on rakennettu aitoja ja palautettu Schengen-alueellekin rajatarkastuksia, Skandinaviaa myöten. ”Tämä aiheuttikin ensi alkuun pohdinnan ensimmäisen vihjeen mukaisesta suomalaisrunoilijasta (lyhyt nimi) eli Toivo Lyy, joka sanoitti olympiahymnin vuoden 1952 kisoihin. mennessä osoitteella Demokraatti /Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Ensimmäinen maailmansota oli pelkkä maailmansota, englanniksi the Great War ja ranskaksi la Grande Guerre, kunnes syttyi se toinen. Sekavassa ajassa olisi hyvä löytää kiintopisteitä, joiden varassa suunnistaa. Britannia on eroamassa EU:sta ja sen sisämarkkinoista. ”Siivoan työhuonetta. Huomionarvoisen kirjallisuuspalkinnon eli Nobelin sai sen sijaan Bob Dylan vuonna 2016. Teollistuminen esimerkiksi kantoi yli maailmansotien – ja oli samalla yksi niiden käytinvoimista. Toivoa sopii, että niihin sovittautuminen ei vaadi verta, hikeä ja kyyneleitä tavalla, jota olemme viime vuosinakin saaneet liiaksi seurata ja todistaa. En ole työskennellyt studiossa puoleen vuoteen, joten se tuntuu vähän oudolta. Uusin jotakin tavaroita oikkustudiossani. Ei tarvitse olla marxilainen huomatakseen, kuinka sosio-ekonomiset kaaret kulkevat pitkäkestoisemmilla aikajänteillä kuin politiikan pintavaahto. ”Post-cold war” on ollut parasta, mitä maailmallakaan on ollut tarjota. Kuka on nyt kyseessä, mikä teos. En tahdo muistaa, miten siellä toimitaan, eivät kä MIDI-kaapelit, syntikat ja tietokoneet ole minun heiniäni. Berliinin lisäksi sen saattoi mieltää viittaavan liberaalin demokratian ja maailmanjärjestyksen voittokulkuun, myös kaupan ja taloudellisen toimeliaisuuden esteitä purkavaan globalisaatioon. Maailmalla riitti sanoa ”postwar”, ja kaikki ymmärsivät mistä puhuttiin, vaikka pienempiä ja vähän isompiakin sotia kyllä käytiin siellä täällä. Tänään voimme kysyä, alkoiko kansainvälisestä finanssikriisistä murros, joka nyt on tuomassa tuon aikakauden päätökseen. Aforismi välipalaksi KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 VIIKON 5 SITAATTI Visan alkuvuoden minisarja ”Pohjala-rock” saa jatkoa. Supervaltojen vuoropuhelun myötä oli siirrytty liennytykseen, joka sitten 1970-luvun lopulla johti uuteen kylmään sotaan. Piuhoja ja taas piuhoja. 31 2. Niitäkin löytyy, kun kiinnittää katseen politiikan tasoa syvempiin rakenteisiin. Ja kunnon elämäkerta odottaa kohteensa kuolemaa. Vastaukset viimeistään 1.2. Oscarin hän voitti vuonna 2000 sanoittamallaan laululla elokuvaan Wonder Boys, ja muutkin annetut vihjeet sopivat häneen.” Fiksua vihjeiden aukomista, mutta vähän ohi menee. Donald Trump ryhtyy ensi töikseen Yhdysvaltain presidenttinä rakentamaan muureja, niin Meksikon rajalle kuin kansainväliseen kauppaan. Mutta kirjojakin on ilmestynyt muutama, muun muassa tämä matkapäiväkirja. Sirkka-Liisa Särkkä harmittelee, että hänellä ei aloittelevana visailijana ole tietoa aikaisemmista kirjailijoista. Kyse ei ole pelkästään etäisyyden tuomasta perspektiivistä tahi hienotunteisuudesta. HELMIKUUTA 2017 Muurien välinen aika S anovat, että ”oikeaa” historiaa voi kirjoittaa vasta prosesseista, jotka ovat jo päättyneet. Rolf Bamberg Demokraatti Maailma rakentuu yhteentörmäyksistä. Muuttuvat olosuhteet synnyttävät myös kipuilua, menestyksen ja vastoinkäymisten uusjakoa. Mikko Majander Alkoiko kansainvälisestä finanssikriisistä murros, joka nyt on tuomassa tuon aikakauden päätökseen. Mihin tämä kaikki johtaa, sitä emme toviin tiedä tai osaa hahmottaa, vielä vähemmän kutsua millään kokonaisvaltaisesti kattavalla käsitteellä. Puhumattakaan Putinin Venäjän etupiireistä. Minä vihaan piuhoja. Suomessa elettiin monikkomuodossa sotien jälkeistä aikaa, sillä maailmansotamme oli muodostunut talvi-, jatkoja Lapin sodasta. Palkintoja on poppipuolella kertynyt kaapillinen
Vanhat puhuvat välillä valtiosta: valtio piti yllä järjestystä, valtio piti huolta siitä, että sairaat pääsivät hoitoon, valtio maksoi sen ja sen. Saksan sodanjohdossa arvioitiin aivan oikein, että Yhdysvallat liittyisi mukaan sotaan, kun rajoittamaton sukellusvenesota alkoi. On selvää, että saksalaiset valmistautuvat tekemään suurta hyök käystä ja samoin, että tämä rynnistys tulee tapahtumaan niillä seuduin, mihin joukkoja on koottu, Työmies tiesi (1.2.1917). Runsaat teennäiset kohdat pakottavat olettamaan, että tämä näytelmä ei ole aivan todellinen talonpoikaiselämän kuvaus, vaan herraskirjailijan omilla lisäyksillä osaksi pilattu. HELMIKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE ”– Miltä valtio näytti. Sodasta huolimatta kulttuurielämä oli vilkasta. tammikuuta. Belgian työväenliikkeen vetoomus julkaistiin Työmiehessä 28. Enemmän huokuu näytelmä kuitenkn särmäkästä pikkumaisuutta, omanvoitonpyyntiä, riitaa ja katkeruutta. Elokuvateatteri Maximissa esitettiin 1,5 tunnin mittaista sotadokumenttia Somme-joen taisteluista. Varsin rumilta ja melkeinpä luonnottomilta näyttävät eräät käsikähmät. Sörnäisten t.-y:n näyttämöllä. Saarron tarkoituksena oli estää kokonaan elintarvikkeiden ja sotamateriaalin kuljetukset Britanniaan. 32 2. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Suomenruotsalainen journalisti-kirjailija Sven Willner sanoi aikoinaan, että tämän kirjan pitäisi olla pakollista luettavaa kaikille kenraaleille. Huvituskeinoina on rohkeita ja paksunpuoleisia sutkauksia, jotka voivatkin naurattaa. Työmiehen kärkäs teatterikriitikko ”Äksä” oli Atte Pohjanmaan tiedon mukaan itse päätoimittaja Edvard Valpas. – Nyt saatetaan jo sanoa suurten sotatoimien alkaneen tänä vuonna, Työmies totesi uutisoidessaan saartoa (3.2.1917). Hän julkaisi kotimaassaan Ruotsissa paljon teoksia. Sen mukaisesti Saksan ”vedenalaiset” ryhtyivät upottamaan kaikkia sekä ympärysvaltojen että puolueettomien maiden aluksia, jotka pyrkivät Britanniaa kohti. Belgian työväenliikkeen hätähuuto Saksalaiset pyrkivät käyttämään valtaamiensa alueiden työväkeä hyväkseen. Hänestä kysymys on huvittava. Tuhansia belgialaisia kuljetettiin pakkotyöhön Saksan sotatarviketehtaisiin. Gustaf af Geijerstam oli hyvin tuottelias kirjailija. Saksassa ajateltiin, että sitä ennen ehdittäisiin kuitenkin saada ratkaiseva yliote maailmansodassa. Vai välittäisikö Jersildin dystopiaromaani heille sittenkin väärää viestiä: ydinsodan jälkeisessä maailmassakin voi selvitä, kun on rakkautta eikä anna toivon kuolla. Sen käsittelyä on koetettu saada huvittavaksi. Nykyisessä arvaamattomassa maail mantilanteessa sitä voisi tyrkyttää myös tietyille suurvaltajohtajille, jos nyt ylipäätään lukevat. Näytelmä ”Per Olson och hans kärring” ilmestyi 1894. C. – Tulette meitä ymmärtämään, koska olette ihmisiä. Asemamme on toivoton. Äksä Työmies 2.2.1917/ Saksan ”vedenalaiset” upotussotaan Työmiehen ennakointien mukaisesti Saksa julisti rajoittamattoman sukellusvenesodan 1917 helmikuun alusta alkaen. ”Suurin ja mielenkiintoisin sotafilmi mitä koskaan on näytelty.”. Esitettiin siellä jo viime lauvantaina. – Työväen kansainvälisen solidaarisuuden nimessä Belgian työväenluokalta, jota kokonaisuudessaan uhataan orjuudella, karkottamisella ja pakkotyöllä vihollisen hyväksi, kääntyy täten muiden maiden työläisten puoleen, hartaasti pyytäen tarmokasta ja tehokasta avustusta. Mutta kukaan ei osaa kuvailla valtiota! Maailman kirjallisuuden katekismus P. Se on käännetty Sörnäisten t.y:n näyttämölle. Ehkä juuri näistä syistä johtuen Saksalta odotettiin suurhyökkäystä myös maasodassa. Näytelmä esitetään taas. /--/ Mutta parasta mennä katsomaan. /--/ Näytelmän juonena on siis paljon käytetty aihe. JERSILD: JÄLKEEN VEDENPAISUMUKSEN (EFTER FLODEN, 1982 SUOMENNOS PIRKKO TALVIO-JAATINEN)
Lapuista muodostuu toivotus SDP:n puoluekokouksen talkoolaisilta: – Tervetuloa Lahteen! Puoluekoko us 2017. Puheensorina tuo eloa hiljaiseen halliin. Pian kirjaimet ovat järjestyksessä ja Moilanen asettuu kahden niistä muodostuvan sanan väliin. 33 2. Välimerkiksi, hän nauraa. HELMIKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 050 408 1359 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Ku va t Ja ri So in i Talkoohenki elää Lahdessa L ahden urheiluja messukeskuksen Vesijärvi-hallissa asetutaan kuvaan. Kohta salissa linjataan SDP:n tulevaisuutta viidensadan puoluekokousedustajan voimin. Lahden sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Heikki Moilanen jakaa jokaiselle paperilaput, joissa on kirjaimia
HELMIKUUTA 2017 Talkoolaisten porukka on aidosti innoissaan siitä, että SDP:n puoluekokous saadaan juuri Lahteen. 34 2. Kokousaikataulu ja muuta tietoa kokouksesta löytyy osoitteesta www.sdp.fi/ puoluekokous-2017 Oletko paikalla Lahdessa. Ja onhan siitä jo aikaa, kun viimeksi täällä kokoonnuttiin. Vasemmistoliiton riveistä SDP:n joukkueeseen vastikään vaihtanut Antti Kuusinenkaan ei epäröinyt lähteä talkoisiin. Vapaaehtoishommien ruuhka-ajasta huolimatta puoluekokoukseen on saatu riittävästi talkoolaisia eli reilu 60 henkeä. . – Lahden puoluekokous on vähän kuin Tuntematon sotilas, josta on tehty uusi elokuvaversio noin kolmenkymmenen vuoden välein, Esko Sutela kiteyttää. Moilanen, Vaara ja Sutela kehuvat Lahtea kokouspaikkana, koska se on hyvien kulkuyhteyksien päässä. Jaa kokoustunnelm asi Instagramissa tunnisteella #demokraatti. . Ajatus seuraa sitten perässä, hän kuvailee tuntojaan. Silloin elettiin vuotta 1984. – On hienoa, että meitä talkoolaisia on lähdössä iso porukka mukaan. Hän kertoo olleensa demari teini-ikäisestä lähtien ja tarttuvansa siksi innolla mahdollisuuteen päästä ensi kertaa mukaan puoluekokoukseen. 12.00 14.00 15.30 17.30 17.45 9.00 13.00 15.00 9.00 11.00 14.00 16.00 10.00 11.00 12.30 Perjantai 3.2. – Helmikuun alussa Lahti on varmasti maan keskipiste, koska täällä valitaan Suomen seuraava pääministeri, Sutela toteaa. Poimintoja ohjelmasta Kokouksen avaus ja poliittinen tilanne Sääntömuutosten hyväksyminen Johdanto periaateohjelmaan ja lähetekeskustelu Ehdokasasettelu puoluejohtoon ja -hallitukseen päättyy Puheenjohtajaehdokkaiden puheet ja kannatuspuheenvuorot Kokous jatkuu – puheenjohtajan valinta Puoluesihteerin valinta: ehdokkaiden puheet ja kannatuspuheenvuorot Varapuheenjohtajien valinta: puheet ja kannatuspuheenvuorot Puoluevaltuuston puheenjohtajan valinta: puheet ja kannatuspuheenvuorot Puoluehallituksen jäsenten valintaa Periaateohjelma saliin Kokous jatkuu – puoluevaltuuston valinta Kunniajäsenet Puheenjohtajan linjapuhe Kokous päättyy Huom! Ajat saattavat muuttua kokouksen edetessä. Samaan aikaan puoluekokouksen kanssa järjestetään Finlandia-hiihto ja ovella kolkuttavat hiihdon MM-kilpailut. Tämä porukka osoittaa talkoovalmiuden todeksi. Talkoohenki voi hyvin Puoluekokous on sen sortin suurtapahtuma, että talkoolaisia tarvitaan avuksi monenlaiseen hommaan järjestyksen valvonnasta narikkaan ja infopisteeltä ääntenlaskentaan. Käytännön asioita on trimmattu kuntoon puoTalkoolaisten porukassa on hyvä henki. SDP:n puoluekokous lähetetään suorana lähetyksenä osoitteessa www.sdp.fi/live . Lahden sosialidemokraattisen naisyhdistyksen varapuheenjohtaja Merja-Liisa Määttä kuitenkin kertoo, että lahtelaisissa talkoohenki elää ja voi hyvin. Hyväksyttäneen yksimielisesti. Kumpaiseenkin jättitapahtumaan tarvitaan useita satoja talkoolaisia. Tuula Ojala päätti hypätä remmiin heti, kun naisyhdistyksessä kyseltiin halukkuutta vapaaehtoistyöhön. Lauantai 4.2. SDP:n jäsenet ovat tervetulleita seuraa maan kokousta myös paikan päälle . Sunnuntai 5.2. Narikkalappurivissä ovat Antti Kuusinen, Tuula Ojala, Ulla Vaara, Satu Lehtola, Heikki Moilanen, Merja-Liisa Määttä ja Esko Sutela. Sutela innostuu hehkuttamaan Lahtea peräti Suomen logistiseksi keskipisteeksi, mutta Vaara hiukan toppuuttelee – onhan täältä nyt kuitenkin 1 300 kilometriä Utsjoelle. – Tulen kokoukseen katselemaan avoimin mielin. Se osoittaa, että me lahtelaiset olemme valmiita talkoisiin, Määttä summaa. SEURAA KOKOUSTA . Hyvin suunniteltu, puoliksi tehty Valmistelut isoa tapahtumaa varten on aloitettu ajoissa. . Kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja Ulla Vaara muistuttaa, että Häme on vahvaa demarialuetta, joten Lahti on kokoukselle luonteva paikka. Että ei tässä nyt aivan Suomen napa olla, vaikka sijainti yhteyksineen erinomainen onkin
– Odotan kokousta hemmetinmoisella jännityksellä, kun käsittelyssä on niin isoja asioita. SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen kertoo, että puoluekokouksessa tuodaan esille puolueen uudistuvaa ilmettä ja tapaa toimia. Esimerkiksi lauantaina kauppakeskus Triossa järjestettävään yleisötapahtumaan tarvitaan myös talkoolaisia. Turvallisuuspäällikkönä toimiva Esko Sutela kertoo, että turvallisuuden suunnittelu aloitettiin jo lokakuussa. – Täällä kaikki on kävelymatkan päässä, jos asennoituu oikein, Satu Lehtola täydentää. Puoluekokouksen perusrunko on Paanasen mukaan entisen kaltainen. Uskon, että se on aivan mahdollinen, Moilanen hehkuttaa. Tapahtumaa tehdään viranomaisten kanssa yhteistyössä ja poliisin kanssa on käyty keskustelut hyvissä ajoin, Sutela kuvailee. Narikkalappurivissä ovat Antti Kuusinen, Tuula Ojala, Ulla Vaara, Satu Lehtola, Heikki Moilanen, Merja-Liisa Määttä ja Esko Sutela. Kokouskokemusta on entuudestaan – tosin Seinäjoella varaedustajana pääsi vain baaritoimikuntaan. Kasvisruokapäivä on yksi pieni asia, jolla konkreettisesti näytetään ihmisille, miten sitoumukset muuttuvat myös käytännöksi, Paananen sanoo. Mitä Lahdessa on luvassa. Jättitapahtuma, jonka tiimoilta SDP näkyy ja kuuluu kaupungissa, on myös erinomainen vaalistartti. Lahden messukeskuksessa voi puoluekokouksen aikaan tutustua eri toimijoiden näyttelypisteisiin. – Odotan erityisesti puheenjohtajan valintaa. – Poliittisella keskustelulla aloitetaan eli se on ykköspäivän clue. Kolmantena päivänä asioiden käsittely jatkuu ja kohokohtana on valitun puheenjohtajan linjapuhe, hän summaa. Hommat ovat minusta hyvin hanskassa, Ulla Vaara luonnehtii. Kaikki ovat innokkaita, ja hyvin on löytynyt ihmisiä jokaiseen tehtävään. – Meillä ei ole tavoitteissa vain voitto, vaan murskavoitto. – Osa järjestyksenvalvojista on vapaaehtoisia ja porukassa osa on ostettuja ammattilaisia. Lahti on kasvava kaupunki, jonne on aina toivotettu tulijat tervetulleiksi, Merja-Liisa Määttä sanoo. Mietittävänä on monta liikkuvaa osaa. – Lahti on Suomen kaunein kaupunki, kotikaupunkini. Toisena päivänä kärkeen nousevat väistämättä henkilövalinnat sekä asioiden käsittely. 35 2. Reijo Paananen päättää puoluesihteerin tehtävänsä Lahden puoluekokouksessa. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Lahti. Puheenjohtajasta äänestetään, puoluesihteeri vaihtuu ja periaateohjelmaa käsitellään. Kaikki ovat pysyneet täällä, koska täällä on koulutusta, kaunis luonto, raitista ilmaa ja hyviä ihmisiä. lueja piiritoimistoissa sekä paikan päällä – ruohonjuuritasolla – Lahdessa. Minulla on neljä lasta, kymmenen lastenlasta ja kaksi lastenlastenlasta. – Kun tällaisia sitoumuksia tehdään, täytyy myös elää sen mukaisesti. Töiden lomassa kun pääsee seuraamaan puolueelle merkittäviä hetkiä. – Täällä on hyvä, kalaisa järvi ja hyvät ulkoilumaastot – Salpausselkä ja muut. Tietysti samalla lahtelaiset pääsevät kertomaan eri puolilta Suomea tänne matkaaville, miksi Lahti on paras kaupunki asua ja elää. – Siellä on keskustelutilaisuuksia, joissa voi käydä virkistämässä aivojaan kokouskeskustelun ohella, hän kertoo. Komea vaalistartti Lahden demareille puoluekokous on monella tapaa tärkeä. Uutta Lahden puoluekokouksessa on ensimmäisen päivän ruokalista. HELMIKUUTA 2017 ” Odotan kokousta hemmetinmoisella jännityksellä, kun käsittelyssä on niin isoja asioita. Minulla on siitä omat ajatukseni ja odotukseni, jotka toivottavasti toteutuvat, Satu Lehtola sanoo. Saa näppituntuman siihen kihelmöivään odotukseen juuri ennen puheenjohtajan, puoluesihteerin ja muiden johtohenkilöiden valintaa. Edessä jännittävä kokous Talkoolaiset kertovat odottavansa puoluekokousta paitsi innostuneina myös hiukan jännittyneinä. – Minusta meillä talkoolaisilla on tosi kiva fiilis. Paananen vinkkaa, että kahvion puolellakin tapahtuu. Kasvisruokapäivä juontaa juurensa edellisen puoluekokouksen tekemään kestävän kehityksen sitoumukseen. On sellainen fiilis, että periaateohjelmaa ei hyväksytä tuollaisena, vaan päätetään pitkästä, jatkuvasta valmistelusta seuraavaan kokoukseen, hän ennustaa. Demokraatin jututtamasta porukasta Heikki Moilanen pääsee myös tekemään päätöksiä puoluekokousedustajana. Talkoolaisten porukassa on hyvä henki. Puoluekokouksen tiimoilta nimittäin tapahtuu muuallakin kuin Lahden messukeskuksessa. Kaupunki on hyvä liikkujalle ja harrastajalle, Antti Kuusinen kuvailee
Siellä 75-vuotias Heimo Mäkilä hoitaa ravintolarakennusta, tanssisalia ja muita alueen rakennuksia, joita hallinnoi Turun sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön perustama säätiö. Aina tanssit eivät sujuneet mutkitta. Se oli järjestysmiesten kannalta perin kätevää. Erilaiset yhteisöt ja yritykset järjestävät myös ulkoilupäiviä Ruissalossa ja varaavat tiloja käyttöönsä. – Usein oli talkoiden jälkeen joku karonkka työväentalolla, joka oli muutoinkin sellainen kokoontumispaikka. Ilolientä liikaa nauttineet saattoivat ottaa yhteen ja järjestysmiehet joutuivat setvimään riitoja. Ajat muuttuvat, on netit ja muut vempeleet, eikä ihan samalla tavalla kokoonnuta talolle. Luottamustoimiakin Mäkilä on vuosien varrella saanut. Kansanpuiston rakennuksiin kuitenkin lukeutuu putkarakennus, joka kaiketi on ollut kaupungin ainoa ulkopuolinen ja virallinen putka. Työpaikalla oli demareita ja kommunisteja, eikä jälkimmäisten räikeys uponnut Mäkilään. ”Demareilla on jalat maassa” SDP:n Mäkilä löysi aikoinaan ollessaan korjaustelakalla töissä. Väki on vähentynyt, eivätkä nuoret ehkä niin innokkaasti talkootöitä teekään. Tänä päivänä tanssisali on suosittu paikka järjestää tapahtumia. – Olen tehnyt tätä niin kauan, että en oikein osaisi jäädä pois. Mäkilä muistelee aikaa, jolloin tanssisali täyttyi säännöllisesti. Tansseja järjestettiin 1980-luvun alkuun saakka, sen jälkeen pidettiin muutama vuosi discoja, Mäkilä muistelee. Talkoohenkeä Ruissalossa puuhailun lisäksi Mäkilä on tehnyt puolueen hyväksi talkootyötä esimerkiksi mainosjulisteita ympäri Turkua pystyttämällä. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Petja Raaska Heimo Mäkilä on kirjannut Ruissalon tanssisaliin varauksia jo kesälle 2018.. – Sinne vietiin pukarit säilöön ja soitettiin poliisit heidät hakemaan, Mäkilä kertaa. Hän on toiminut eri lautakunnissa varsinaisena ja varajäsenenä. Hän muistelee sen olleen aikamoinen urakka. SDP on ajattelevan työväestön puolue, hän luonnehtii. Ja kun on eläkkeellä, kaipaa jonkinlaista toimintaa, Mäkilä tuumii. – Turussa oli sellaisia kolme metriä korkeita ja kaksi metriä leveitä torneja, joita laitettiin kymmenkunta eri puolille kaupunkia. Jossain vaiheessa oli Hartwallin kuorma-autokin lainassa, jolla jaoin niitä torneja eri puolille Turkua, ja osa porukkaa sitten pystytti niitä, Mäkilä muistelee. Tänä päivänä meno tuntuu hieman toiselta. – Meillä oli siellä kesäasunnot. Työtä riittää, sillä ensi kesän jokainen viikonloppu on Ruissalossa häät. 36 2. – Demareilla on koko ajan olleet jalat maassa. Meitä oli kahdeksan järjestysmiestä ja porukassa oli naisia, jotka pitivät kioskia auki ja narikkaa toiminnassa. HELMIKUUTA 2017 Teräsvaari ESITTELEMME KEVÄÄN AIKANA 10 LIIKKEEN VOIMAHAHMOA Vaari 3/10 Ruissalon talkkari ” Olen tehnyt tätä niin kauan, että en oikein osaisi jäädä pois. Perheemme kesäasunto oli kahvilan yläkerrassa ja ikkunamme näytti suoraan tielle päin ja aina naureskelin, että voin seurata ikkunasta, kuka Ruissaloon tulee, hän jatkaa. Heimo Mäkilä ottaa vastaan varaukset ja hoitaa juhlien jälkeen siivouksen. Hän istui myös neljä kautta käräjäoikeudessa lautamiehenä ja sai herastuomarin arvon. Ruissalon kansanpuisto on eittämättä yksi Turun kauneimmista paikoista. Keräsin aina porukan siihen, että liimattiin julisteita. – Kolme kertaa viikossa oli tansseja. Silloin vielä talkooväkeä saattoi saada avukseen erilaisiin hommiin. Varauskalenterissa on merkintöjä jo kesälle 2018
Lähetä ehdotuksesi Suomen kauneimmasta työväentalosta osoitteeseen liike@demokraatti.fi 12.2.2017 mennessä. . Keräämme ensin kasaan lukijoiden ehdotukset, joiden joukosta Demokraatin kokoama esiraati valitsee viisi finalistia. Taloa on vaalittu ja vuosien mittaan rakkaudella kunnostettu. Etsimme taloa, joka on yhä käytössä, se on käyttäjilleen tärkeä, siitä on vuosien mittaan huolehdittu ja sen seinistä huokuu aate. Talo on myös elänyt ajan mukana. Onko sinulla talosta esimerkiksi jokin muisto jaettavanasi. Talolla on oma tarinansa ja talon käyttäjillä on omanlaisensa suhde taloon. Kauneus on aina katsojan silmässä, joten myös muita ominaisuuksia kuin talon ulkoisia avuja arvioidaan. Lähetä meille ehdotuksesi, äläkä unohda perusteluja ja tarinoita, sillä myös niillä on painoarvoa, kun finalisteja valitaan! EHDOTA SUOMEN KAUNEINTA TYÖVÄENTALOA . . Kirjoita viestiisi perustelu, miksi ehdotat juuri tätä taloa mukaan kilpailuun. . Jos mahdollista, liitä mukaan kuva talosta. Talo on kokoontumispaikkana käytännöllinen siten, että siellä voidaan esimerkiksi tehdä ruokaa ja keittää kahvia isommallekin porukalle. Ehdota 12.2. Raatilaisten mukaan Suomen kaunein työväentalo on käyttäjilleen tärkeä ja merkityksellinen paikka. . Jos talon historiaan liittyy jokin erityisen mielenkiintoinen asia, jonka vuoksi talo olisi mielestäsi syytä esitellä, kerro myös siitä. Se ei peittele historiaansa eikä sitä aatetta, jonka innoittamana talolla edelleen kokoonnutaan sosialidemokraattisen liikkeen arjessa ja juhlassa. . Talosta puhutaan ylpein äänenpainoin. HELMIKUUTA 2017 Mistä löytyy Suomen kaunein työväentalo. D emokraatti etsii maamme itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi Suomen kauneinta työväentaloa. . mennessä! HYVIS. . Finalistit esitellään lehden sivuilla kuvin ja sanoin kesän aikana. Kun kaikki viisi taloa on esitelty, te lukijat pääsette äänestämään suosikkianne. 37 2. Voit kertoa myös, mitä ehdottamasi työväentalo juuri sinulle merkitsee. Suomen kaunein työväentalo on myös rohkeasti työväentalo. Esiraatiin kuuluvat Arkkitehtuurimuseon johtaja Juulia Kauste, Visa Tammi Suomen työväentalojen liitosta sekä Demokraatin markkinointijohtaja Aila Pääkkö. .
Ahvenanmaan sijaan skenaarioissa on esiintynyt mieluummin Gotlanti, jossa Ruotsi on lisännyt sotilaallista läsnäoloaan. Siitä edelleen etelään on tähyilty Kaliningradin tukikohtaan, johon Venäjä on tuonut ydinkärjillekin soveltuvia Iskander-ohjuksia. Kyyninen näkemys viittaa siihen geopoliittiseen asemaan, jossa Suomi muodosti puskurivyöhykkeen alueen kilpailevaan mahtivaltioon nähden. ”Rauhan meri” Itämeri on altistunut uudel la tavalla kansainvälisille jännitteille. Baltian puolustaminen jonkun isomman selkkauksen sattuessa olisi ilmeisen vaikeaa, ilman että Ruotsin alueet tulisivat vedetyksi lännen operaatioon. Kylmän sodan jälkeen Ruotsi ehti mitoittaa puolustusvoimansa palvelemaan ennen muuta kansainvälistä kriisinhallintaa. Onko Ruotsista tullut näin etulinjan maa, paradoksaalisesti asetelmassa, jossa Itämeren itärannikkoa hallitsee venäläisten asevoimien sijaan amerikkalaisten vetämä liittokunta. Myös Nord Streamin kaasuputkihanke herättää turvallisuushuolia, samaan aikaan, kun NATOn ja Venäjän ilmavoimat nokittelevat toisiaan Itämeren ilmatilassa. Etelämpänä Ruotsia suojasi Itämeri, jonka ylitse veli venäläisen oli vaikeampi levittää valtapiiriään. HELMIKUUTA 2017 MIKKO MAJANDER Puheenvuoro Onko Ruotsista tullut etulinjan maa R uotsille sopii mikä tahansa turvallisuusjärjestely Venäjän/Neuvostoliiton kanssa, kunhan se tapahtuu Pohjanlahden itäpuolella. Ja se on keskeinen tirkistysaukko, prisma, jonka lävitse Venäjä katsoo kaikkea, mitä Itämeren alueella tapahtuu. Entä Pohjan perukka, voisiko Suomi sotilaallisesti liittoutumattomana pysyä syrjässä konfliktista, jonka tulilinjalla olisivat Baltian EUmaat. Kyse on ennen muuta Baltian maista, joissa kaikissa on harvinaista maarajaa NATOn ja Venäjän välillä. ”Rauhan meri” Itämeri on altistunut uudel la tavalla kansainvälisille jännitteille, joiden painopiste on kuitenkin ollut Suomen rannikoita etelämpänä. 38 2. Tähän suuntaan painaa myös EU:n solidaarisuuslauseke, jonka velvoitusta avunantoon ruotsalaiset ovat pitäneet epämääräisesti esillä. On kuitenkin hyvä muistaa, että yksi Suomenkin geopolitiikan kulmakivistä, Pietari, on entisellä paikallaan. Tätä vasten Venäjän viime vuosien voimankäyttö on säikäyttänyt ruotsalaisia enemmän kuin Suomea, jossa jatkuvuus on ollut varustelussa hallitsevaa ja kokemus aggressiivisestakin naapurista konkreettista. Bornholmin saarta neuvostojoukot tosin miehittivät vajaan vuoden 1945–1946. Getty Images. Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja. Ensin Ruotsin kuningaskunnan itäisinä maakuntina, sitten Venäjän keisarin suuriruhtinaskuntana, ja viimein suvereenina tasavaltana, jonka itsenäisyyden säilyminen toki oli aina Tukholmankin intresseissä. Näin vitsailtiin vielä kylmän sodan aikana Ruotsin idänpolitiikan suuresta linjasta, joka juontuu 1810-luvulta asti, kauempaakin. Kukapa kulloisenkin tilanteen koskaan tietää. Lieneekö Venäjä tosimielellä koskaan pyrkinytkään Baltian, Puolan ja Pohjanmaan rantaa lännemmäksi, Skandinavian puolelle
Muistutan tästä sen vuoksi, että päivänpolitiikan kaupallistuneessa maailmassa saattaa taktinen häveliäisyys viedä terän periaateohjelmankin sanomalta. Ei pidä lainkaan vähätellä ajankohtaisia työelämän ja työmarkkinoiden uudistustarpeita. Hän on reformisti ja keynesiläinen interventionisti. Eriarvoisuus näyttäytyy Yhdysvaltojen osalta ennen muuta tulojen ja Euroopan osalta taas työttömyyden kehityksessä. Ellei tähän ole aatteellista valmiutta, voi syntyä kuva, että suomalainen sosiaalidemokratia etsii globaalissa maailmassa itseään hapuillen ja ilman periaatteita. Teoksen peruskysymys kuuluu: mitä kansallisvaltio voi tehdä globalisaation oloissa eriarvoisuuden torjumiseksi. Eriarvoisuuden väite ei ole sinänsä uusi. Thomas Pikettyn Pääoma-teos on saanut aikaan myllerryksen niin tieteen kuin politiikan piirissä. On harmillista todeta, että tasa-arvon reformismilla on globalisaation oloissa lukuisia ongelmia. Näin teos kyseenalaistaa arvomaailman, jossa kaiken maailman valtaapitävät, meidän sos-hallituksemme muiden mukana, ovat eräänlaisina yhteiskuntapolitiikan mallioppilaina ajaneet rakenteellisia joustoja. Se näytti aivan liian väljähtyneeltä ja suorastaan epähistorialliselta Pikettyn nostamiin tuoreisiin ongelmiin ja haasteisiin nähden. Juuri nyt eletään aikoja, jolloin on päinvastoin tärkeätä vaalia sosiaalidemokraattisen liikkeen solidaarisen politiikan juuria, historiaa ja tiedeperintöä. Mutta niin on myös se internationaalinen sosiaalidemokraattinen liike, jota johtopäätösten luulisi puhuttelevan. Tosielämässä meidät on opetettu siihen, että raiskauksen uhria tulee helliä ja kunnioittaa. Samalta kriittiseltä perustalta kasvoi ja kehittyi sosiaalidemokratia, tänään niin vahvasti kansanvaltainen ja reformistinen. Ja vielä poliittisemmin historian näkökulmasta: mitä on tehtävissä, jottei eriarvoisuus johtaisi neuvostoliittolaisen totalitarismin tapaisiin tuhoisiin kokeiluihin. Hänen teoreettinen aseensa, niin tasa-arvon kuin työllisyyden kannalta, on Joutuukin pohtimaan, onko kansallisvaltion, demokratian ja globalisaation kolminainen tavoite kestävä, vai onko yhdestä tingittävä. Siitä ajasta ystäväni Mauno Koivisto on lausunut aikalaisilleen seuraavasti: ”Jos olisimme kuolleet aiemmin, olisimme saattaneet väistyä siinä uskossa, että maailma on hallittavissa.” Vinoutunut rakennekeskustelu On siis uudistamisen tarve, eikä viime aikoina ole juuri muusta puhuttukaan kuin niin sanotusta rakenneuudistuksesta. Pitäisikö sen jotenkin hävetä, jos marxismin älyllinen abstraktio on tullut näin kaltoin kohdelluksi. Uutta on väitteen taakse marssitettu murskaava tieteellinen ja historiallistilastollinen moderni aineisto. Kirja tarkastelee ajallemme ominaista pääoman kasautumista ja eriarvoistumista. Valtarakenteita Pikettykin tarkastelee, mutta hänen kouraisunsa kohdistuu globalisaation voittajiin. HELMIKUUTA 2017 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Mutta muutettakoon nämä meidän demarienkin pulmat toiveikkaiksi haasteiksi. Käsissäni oli uuden ohjelman varhainen luonnos. 39 2. Uudistusliikkeen edistyksellinen tiedeperusta Sivistyksellisen sosiaalidemokraattisen liikkeen ytimenä on alun alkaen ollut edistyksellinen kriittinen yhteiskuntatiede. Pantakoon samalla piste sille jo kliseeksi jähmettyneeksi tarinalle, että sosiaalidemokratia on suorittanut tehtävänsä loppuun ja sen vuoksi näivettymässä. Viestejä kansainväliselle liikkeelle Teoksen aineisto on kansainvälistä. Näin hänen reformisminsa alkaa saada utopistisia piirteitä. Sen hän itsekin myöntää. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Piketty tuulettaa periaatekeskustelua Pikettyn teoreettinen ase, tasa-arvossa ja työllisyydessä, on terävämpi progressiivinen tuloja pääomaverotus. Oma sosiaalidemokraattinen maailmankuvani vahvistui aktiiviaikanani juuri tuon optimistisen keskimmäisen jakson aikana. Näihin yhteiskuntakriittisiin ajatuksiin minut viritti yksi aikamme merkittävimmistä tieteellisistä teoksista. On kuitenkin terveellistä oikoa käsitystä, että uudistettavia valtarakenteita löytyy pelkästään Pitkänsillan pohjoispuolelta Hakaniemestä. Globalisaatiosta paljastuvat selvästi voittajat ja häviäjät. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Eurooppalaisen talouseliitin ajaman uudistuksen kourissa taas ovat olleet globalisaation häviäjät. Ylikansallisen reformismin ongelmat Piketty arvostaa Karl Marxia tiedemiehenä, mutta ei omaa mitään nostalgioita neuvostokommunismin suuntaan. Piketty hahmottaakin johdonmukaisesti eteemme näkymiä eurooppalaisesta liittovaltiosta, johon hän kytkee ylikansallisen demokratian elementtejä. Seppo Lindblom Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori nykyistä olennaisesti terävämpi progressiivinen tuloja pääomaverotus. Historiallinen aaltoliike paljastaa kolme vaihetta: eriarvoisuuden ennen toista maailmansotaa, sodanjälkeisen pitkäkestoisen tasa-arvoisuuden ja kehitysoptimismin ja lopuksi tuoreimman globaalin ajan ongelmien kärjistymisen kauden. Teosta lukiessani ajatukseni karkasivatkin kaiken aikaa SDP:n periaateohjelman meneillään olevaan uudistukseen. Omissa silmissäni eurooppalainen harmonisoiva liittovaltio ei ole näyttäytynyt kansanvallan voittona vaan virkavallan uhkana.. Neuvostoliittolainen järjestelmä ei johtanut vain julmuuksiin, vaan raiskasi samalla niin sosialismin käsitteen kuin sen marxilaisen tiedeperustan. Kysymys koskee koko kansainvälistä sosiaalidemokratiaa. Globalisaation oloissa tämä keino ei kuitenkaan tepsi ilman veropolitiikan kansainvälistä harmonisointia
Tästä syystä on jopa järjen vastaista leikata järjestöjen, työpajatoiminnan ja palkkatuen rahoitusta – pikemminkin päinvastoin, selvitykset osoittavat että niihin kannattaa panostaa! Anneli Kiljunen Valtakunnallisen työpajayhdistyksen pj, kansanedustaja (sd.) Kimmo Kiljunen (Demokraatti 19.1.) kirjoitti Eläketurvakeskuksen laskelmista, joilla arvioidaan eläkeindeksiä koskevan kansalaisaloitteen vaikutuksia. 40 2. Samoin pysyvässä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osuus tulee kasvamaan, jos tilanteeseen ei puututa. Työpajajakson jälkeen tilanne on kuitenkin jo parempi. Indeksin muuttamisen vaikutukset tulevat täysimääräisesti esiin vasta vuosikymmenien päästä. ETLA:n laskelman mukaan eläkerahastot loppuisivat 2060-luvun alkupuolella. Kiljunen jätti kertomatta, että tästä eteenpäin työeläkemaksuun tulisi noin seitsemän prosenttiyksikön nostopaine, siis maksun korotus nykyisestä 24,4 prosentista päälle 31 prosenttiin palkoista. euroa. Lisätietona voi todeta, että nykyisellä maksutasolla jatkettaessa rahastot riittäisivät alle 20 vuotta, jonka jälkeen maksu tulisi korottaa selvästi yli 30 prosenttiin palkoista. Selvitysten mukaan jokainen koulutuksen ja työn ulkopuolelle jäänyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,4 milj. Myös TEM:n omat selvitykset tukivat näitä linjauksia. Nuorista 81 prosenttia koki myönteistä edistymistä etenkin arjen asioiden hallinnassa sekä 77 prosenttia sai vahvistusta opiskeluja työelämävalmiuksissa. Tämän Kiljunen siteeraa oikein. Hallitus on leikannut järjestöjen palkkatukea 70 prosenttia, jonka seurauksena uusia palkkatukipäätöksiä ei tehdä tänä vuonna. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Nämä tiedot löytyvät blogista samoilta riveiltä kuin Kiljusen siteeraamat luvut. Työeläkemenot olisivat 4,2 miljardia euroa eli 17 prosenttia nykyistä korkeammat ja eläkerahastojen koko puolet nykyisestä eli 90 miljardia euroa. Ismo Risku osastopäällikkö Eläketurvakeskus iStock Epävarma tulevaisuus korostaa tarvetta huolehtia julkisen talouden kestävyydestä.. Työpajatoiminta on myös taloudellisesti kannattavaa. Tämä on käsittämätöntä, sillä järjestöja työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat lähes ainoita palveluja, jotka tavoittavat niitä nuoria, joille koulutus tai työllistyminen suoraan avoimille työmarkkinoille ei ole vielä mahdollista. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Työpajatoiminnasta leikkaaminen järjen vastaista Palkkaindeksiin siirtyminen korottaisi eläkemaksuja Työja elinkeinoministeriö julkaisi viime viikolla ”Nuorten ja nuorten aikuisten työelämä ja sen ulkopuolisuusselvityksen”. Selvitys osoitti selkeästi sen, että vaikka nuorten työttömyys on laskussa, pitkäaikaistyöttömien sekä kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä on kasvussa. Indeksialoitteen toteuttaminen heikentäisi julkista taloutta. Tulevaisuus on epävarma. Tosiasiassa epävarma tulevaisuus korostaa tarvetta huolehtia julkisen talouden kestävyydestä. Työpajoilla olleista nuorista 93 prosenttia koki sosiaalista vahvistumista työpajajakson aikana. Vuonna 2015 työpajatoiminnan kustannukset tulivat katetuksi jo silloin, kun vuosittaisesta 15 000 valmentautujasta 100 nuorta kouluttautui ja työllistyi. Kiljusen mukaan indeksimuutoksen työllisyysja kasvuvaikutukset tulisi ottaa huomioon ja lisäksi laskelman aikajänne on liian pitkä. Blogissa on kuvattu laskelmia kuvitteellisesta tilanteesta, jossa työeläkkeet olisivat aina seuranneet ansioita ja lisäkustannukset olisi rahoitettu eläkerahastoista. 70 prosenttia nuorista sijoittui työpajajakson jälkeen koulutukseen, työelämään tai muuhun ohjattuun toimintaan. Aluksi kulutuskysyntä olisi suurempaa, myöhemmin pienempää ja kokonaisvaikutus olisi ennemmin negatiivinen kuin positiivinen. Tästä viisi prosenttiyksikköä aiheutuisi korkeammasta eläkemenosta ja kaksi prosenttiyksikköä siitä, että pienemmistä rahastoista saataisiin vähemmän tukea maksun alentamiseen. Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö on todettu vaikuttavaksi ja hyväksi palveluksi. Kiljusen mukaan tämä tekee laskelmat viitteellisiksi. Muu olisi virheellisen tiedon levittämistä. Tämän pitäisi viimeistään herättää hallitus näkemään sen, että leikkausten sijaan hallituksen tulisi panostaa kaikkiin nuoriin – myös niihin nuoriin, jotka tarvitsevat ohjausta ja tukea elämässään. HELMIKUUTA 2017 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Näin ollen muutoksen vaikutusarvioita kuvaavien laskelmienkin on ulotuttava vuosikymmenien päähän. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) on laskenut indeksialoitteen vaikutukset siten, että vaikutukset talouskasvuun ja työllisyyteen otetaan huomioon. Yhtenä lähteenä oli blogini 13.5.2016. Nyt hallitus on unohtanut lähes kokonaan vaikeammassa elämäntilanteessa olevat nuoret
Demokraattisen sosialismin tavoitteena on vapaista ja tasa-arvoisista ihmisistä koostuva solidaarinen yhteiskunta”. Ihmiset joutuivat lumouksen valtaan. Näin siis Turussa vuonna 1969. Toverit Kuopiossa olivat lupaa kysymättä asettaneet ehdolle puoluesihteeriksi. Toiseksi se tarjoaa perustan tarkastella yhteiskunnan ja talouden valtarakenteita ja siinä erityisesti julkisen ja yhteisöllisen vallan ja ohjauksen suhdetta markkinoihin ja kapitalismiin. Haluamme SDP:n uutta ohjelmatyötä pohjustavan Lahden puoluekokouksen periaateohjelmavaliokunnan ja sitä ennakoivan työryhmän jäseninä kiittää Timo Harakkaa kolumnista lehdessä (19.1.). Sorsa oli säästynyt puolueriidalta, koska oli pahimmat ajat Pariisissa Yhdistyneiden kansakuntien kulttuurijärjestön palveluksessa. Hylätyistä nimistä Pekka J. Nyt seison taas puoluekokouksen edessä. Oireellista sinänsä, muttei vielä ratkaisevaa. Korvenheimo muistelee asiaa vieläkin. Risto Kolanen Folke Sundman Täysin palvellut Olipa kerran mullistava puoluekokous. Mutta tarvitaan vahva yhteiskunnallinen vastavoima, johon sisältyy tuotantovälineiden yhteiskunnallinen (osuustoiminnallinen) omistus silloin, kun se on tarkoituksenmukaista, laajat demokraattiset lainsäädäntöön ja myös kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat ohjausvälineet, toimiva sopimusyhteiskunta, jossa työmarkkinajärjestöillä on vahva rooli sekä vahva ja vapaa kansalaisyhteiskunta. En koskaan päässyt edustajaksi puoluekokoukseen. 41 2. Täysin palvelleena. HELMIKUUTA 2017 LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Onko aito markkinatalous demokraattista sosialismia. Tiedämme, että kysymys demokraattisesta sosialismista on ohjelmatyön kuluessa herättänyt paljon intohimoja, ja että käsitteestä ja sen sisällöstä on aidos ti toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Koettiin sos.dem. Kiitävän hetken, jos sitäkään, sain olla puoluekokouksen keskiössä, kun sihteeriehdokkaat lähetettiin valiokuntakäsittelyyn. Paasio oli sitä mieltä, että istuvilla kansanedustajille ei ollut sinne asiaa. Taannoin tätä kutsuttiin ruotsalaisittain sekataloudeksi, joka on edelleen hyvin käyttökelpoinen termi. Sillä on merkitystä erityisesti kahdessa mielessä. Vaikeita hommia molemmat. Sitten on rakennettava sosiaalisesti oikeudenmukainen, ympäristöä kunnioittava aito markkinatalous”. Kolumnin löysin kohta on lopun muotoilu markkinataloudesta: ”Ensin on purettava uusliberalistinen, yksityistävä ja eriarvoistava ideologinen järjestelmä. Sama määritelmä löytyy jo SAP:n edellisestä, vuosituhannen vaihteessa hyväksytystä puolueohjelmasta. Olin siellä minäkin. Siksikin periaateohjelman uudistamisessa on hyvä ottaa aikalisä. Ja ehdottomasti markkinataloutta parempi käsite kuvaamaan sitä talousjärjestelmää, jota tavoittelemme. Ralf Friberg Getty Images. liikkeen vapauttaja. Bernie Sandersin nimissä Harakka kutsuu tätä ”demokraattiseksi sosialismiksi”. Jyväskylässä solkkasin onnetonta ranskaa tulevan puolustusministerin Charles Hernun kanssa. Tampereella tapasin Länsi-Saksan SPD;n johtohahmon Wischnevskin, joka oli Lähi-idän asiantuntija. Siinä Harakka yrittää rehellisesti popularisoida ja uudistaa ”sosialismia” nykyaikaan. Se antaa sosialidemokraattisen sisällön perusarvoillemme (kuten demokratia, tasa-arvo, vapaus, solidaarisuus), jotka eivät ole sosialidemokraattien yksinomaisuutta, onneksi. Kuluneen puoluekokouskauden ohjelmaprosessi on osoittanut, että kollektiivinen ymmärryksemme siitä, mitä aateperintömme tältä osin tarkoittaa, on puutteellista ja paljon lisäkeskusteluja vaativaa. Ratkaisevampaa on se, halutaanko demokraattinen sosialismi jättää vain osaksi sosialidemokratian aatehistoriaa, vai annetaanko sille merkitys myös liikkeemme tulevaisuuden linjaus ten hahmottamisessa. Siinä Rafael Paasio otti lopullisesti sosialidemokraattisen puolueen haltuunsa. Olin kuitenkin mukana kansainvälisenä avustajana Tampereella 1972 ja Jyväskylässä 1975. Ja tanssin Norjan Gro Harlem Brundtlandin kanssa. Ainoa varsinainen muutos puoluehallituksen ohjelmaesityksessä Lahden kokoukselle on, että ensimmäisen luvun alaotsikko on muuttunut ”Sosialidemokratian synnyksi”, kun se loka–marraskuun 2016 kenttäkäsittelyversiossa oli vielä ”Demokraattisen sosialismin perintö” . Sinne toiveet menestyksestä myös haudattiin. Aatteen ydinsisältöä voidaan edelleenkin kuvata demokraattisen sosialismin käsitteellä, joka on tullut käyttöön 1920-luvulta alkaen työväenliikkeen jakautumisen myötä Euroopassa ja on sittemmin vakiintunut sosialidemokraattisen liikkeen sosialismikäsityksen ilmaisuksi. Meidän tulee edelleen vastustaa nykymuotoista kapitalismia, jossa omistus edelleen merkittävällä tavalla säätelee poliittista valtaa, hyväksyä markkinamekanismit silloin, kun niillä edistetään yhteistä hyvää (ja tunnustaa, että näin on monessa suhteessa). Salissa kuului kohahdus, kun puolueväen eteen tuotiin Ruotsista nuori leijona, Olof Palme. Puoluesihteeriksi valittiin nuori idealisti. Näin alkoi Kalevi Sorsan mittava poliittinen ura. Paras tiedossamme oleva auktorisoitu tiivistelmä tästä löytyy Ruotsin sosialidemokraattien pari vuotta sitten hyväksytystä puolueohjelmasta: ”Sosialidemokratian tavoitteena on yhteiskunta, joka perustuu demokratian ihanteisiin ja kaikkien ihmisten tasa-arvoon ja oikeuteen. Toimitsija Kaj Laxén esitteli Palmen Ruotsin seuraavana pääministerinä. Hyvin tiivistetysti näkemyksemme voidaan ilmaista näin: sosialidemokratian käsite kattaa sekä aatteen että liikkeen
KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 20100 Turku, turku@pam.fi Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi KUTSU liittokokoukseen Tampere 25.–26.11.2017 www.demarinaiset.fi Sosialidemokraattisten Naisten 15. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi Hautauspalvelut Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Kokouksessa käsiteltäviksi tarkoitetut asiat on toimitettava kirjallisesti naisliiton sääntöjen 11 § mukaisesti hallitukselle 24.9.2017 mennessä. 0400-423835 VAASAN SOS.DEM. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Metallityöväen liitto ry www.akt.fi www.metalliliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku, puh. Kokouksessa käsitellään naispiirijärjestöille ja niiden perusjärjestöille toimitettavissa asiakirjoissa olevat asiat, mukaan luettuna hallituksen esitykset naisliiton ja naispiirien sääntöjen muuttamiseksi sekä naisliiton sääntöjen 13 § määräämät asiat. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. krs. HELMIKUUTA 2017 Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. päivänä tammikuuta 2017 SOSIALIDEMOKRAATTISET NAISET hallitus Lisätiedot: Merja-Hannele Vuohelainen puh. 040 746 4070 tai merja.vuohelainen@sdp.fi. päivänä marraskuuta 2017 hotelli Scandic Rosendahlissa (Pyynikintie 13 Tampere) alkaen kello 10.00. varsinainen liittokokous pidetään 25.–26. Helsingissä 26. 43 2. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh
Emeritusprofessori Timo Soikkanen alustaa aiheesta ”Suomi 100 vuotta/ Turku vuonna 1917 poliisin arkiston valossa.” Tilaisuus on avoin. Ystävänpäivän Studia Generalia luennon pitää VTT Sari Näre, kommenttipuheenvuoron pitää emeritus professori Elina Haavio-Mannila ja illan isäntänä Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja, emeritus professori Pentti Arajärvi. Helsingin Kotien Puolesta ry:n keskiviikkko tapaaminen seuraavan kerran 8.2. VARSINAIS-SUOMI . Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 2.2. Tulkaa joukolla mukaan keskustelemaan päivän polttavista asioista ja samalla sopimaan yhteisestä kevätretkestämme josta puheenjohtaja Irmeli Ahola antaa tarkempia tietoja. klo 14 Karhulan Työväentalolla, Vesivallinkatu, 5 D. Beslutet om platsen och tidpunkten för det extra ordinarie representantskapsmötet har fattats vid kassas styrelsemöte 10.10.2016. Tervetuloa! PÄIJÄT-HÄME . Hallitus. . klo 12 Työväen Liikkeen kirjastossa, Sörnäistenrantatie 25. Seurapalvelun toimintaryhmän kokous ma 6.2. Studia generalia: Sota ja seksi. Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat 14.2. Där fattas också beslut om namn, förbundets stadgar, modell stadgar för förbundets fackavdelningar samt grundprinci perna för förbundets omröstnings och valordning. 10.00. Ylimääräisen liittokokouksen aikaa ja paikkaa koskevat päätökset on tehty liittohallituksessa 9.12.2016. Aiheena: sote-ratkaisujen vaikutus Kouvolassa. klo 14 Työväentalon Miinassa. . Ylimääräisessä edustajiston kokouksessa käsiteltävät asiat ilmoitetaan kokouskutsussa, joka toimitetaan kokousedustajille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Keski-Pohjanmaan Wanhat Toverit. Seurojen vuosi-ilmoituksen 2015 ja yhteyshenkilötietojen 2016 sähköinen lomake löytyy osoitteesta www.tul. PIRKANMAA . Den extraordinarie förbundskongressen besluter om val av styrelse för förbundet. Helsingin sos.dem. På den extraordinarie förbundskongressen behandlas förslaget för grundandet av ett nytt industriförbund. fi yläpalkista kohdasta seurapalvelut. Alustsus Jätehuollosta: Paavo Nykänen. ”Vaalit”. Päätöksiä, valintoja, tunnelmaa. työväenyhdistyksen avoin tilaisuus ammattiliitto Teamin kokoustilassa, Siltasaarenkatu 4, katutaso ma 6.2. Jäsentilaisuus ke 8.2. Harrasteliikunnan toimintaryhmän kokous ma 6.2. Edustajiston kokouksen kokousedustajina ovat varsinaisen edustajiston kokoukseen vuonna 2016 vaaleilla valitut kokousedustajat. Kahvipannu kuumana kello 17.30 alkaen. Dosentti Tapio Bergholm ja Helsingin SOTE-lautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila keskustelevat norjalaisen ekonomistin teoksesta Parempaa palvelua! Terveydenhuollon, hoivan ja koulun tulevaisuudesta ti 7.2. Tervetuloa! POHJANMAA . Aiheena SDP:n 45. Tapaaminen ma 13.2. Ärenden som tas till behandling vid extraordinarie mötet meddelas i möteskallelsen, som uträttas till mötesrepresentanter senast två veckor före möte. Kettumäen palvelukeskuksessa klo 14. klo 15 Työväentalon Miinassa. Veteraanien kulttuurikatselmuksen paikallisen järjestelytoimikunnan kokous to 2.2. Tervetuloa, tuo kaverisikin. varsinaiseen liittokokoukseen vaaleilla vuonna 2016 valitut edustajat. toukokuuta 2017 alkaen ensin mainittuna päivänä kello 10.00. HELMIKUUTA 2017 Yhdistystoiminta Metallityöväen Liitto ry:n ylimääräinen liittokokous pidetään Helsingissä, Helsingin Messukeskuksessa 17.–18. TUL-Tampere. Vieraana kansanedustaja Jutta Urpilainen. Mukana kunnallisneuvos Jukka Nyberg. klo 18–20 Työväenliikkeen kirjastossa, Tilaisuuden järjestävät Työväenkirjaston ystävät ja Vanhankaupungin sosialidemokraatit. Tervetuloa! KYMENLAAKSO . Mötet börjar den förstnämnda dagen kl. klo 11.30. Ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään esitys uudeksi teollisuusliitoksi sekä päätetään liiton nimestä, liiton säännöistä, liiton ammattiosastojen mallisäännöistä ja liiton äänestysja vaalijärjestyksen perusperiaatteista. METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Matti Mäkelä hallituksen puheenjohtaja Irene Niskanen kassanjohtaja METALLITYÖVÄEN LIITTO RY:N YLIMÄÄRÄINEN LIITTOKOKOUS Metallarbetarnas arbetslöshetskassas extraordinarie representantskapsmöte Metallarbetarnas Arbetslöshetskassas extraordinarie representantskapsmöte hålls i Helsingfors, i Mässcentrum den 17–18 maj 2017. klo 13 Kokkolan Työväentalossa. puoluekokous. Tapaamme Wanhassa herrassa 6.2. METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Riku Aalto puheenjohtaja Turja Lehtonen liittosihteeri METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSAN YLIMÄÄRÄINEN EDUSTAJISTON KOKOUS Metallityöväen Työttömyyskassan ylimääräinen edustajiston kokous pidetään Helsingissä Messukeskuksessa 17.–18. Hautauspalvelut Kuulutukset. klo 18 ravintola Koulun Historia-salissa. Ombuden till representantskapsmötet är de represen tanter som utsett i år 2016 val för ordinarie representant skapsmöte. Förbundsstyrelsen har på sitt möte 9.12.2016 fattat beslut om tid och plats för den extraordinarie förbunds kongressen. Ylimääräinen liittokokous päättää liiton hallinnon valinnasta. Som kongressombud på den extraordinarie förbunds kongressen fungerar kongressombud som år 2016 valts till Metallarbetarförbundet rf:s 22:a ordinarie förbunds kongress. Tervetuloa. Puoluekokousedustajat kertovat. Jumpan vetää Pekka Ruohonen. Lahden Seudun Wanhat toverit. Ylimääräisen liittokokouksen kokousedustajina toimivat Metallityöväen Liitto ry:n 22. Pentti Arajärvi alustaa kuntavaalinäkymistä. Metallarbetarförbundet rf Riku Aalto ordförande Turja Lehtonen förbundssekreterare Metallarbetarförbundet rf:s extraordinarie förbundskongress HELSINKI . toukokuuta 2017 alkaen ensin mainittuna päivänä kello 10.00. Turun sos.dem. klo 10. Ursin-seuran järjestämä juttutupa on pe 3.2. klo 12 Työväentalon Miinassa. Kahvipannu kuumana klo 17.30 – nähdään! . Tervetuloa! . Veteraanien toimintaryhmän kokous ke 8.2. Ylimääräisen edustajiston kokouksen aikaa ja paikkaa koskevat päätökset on tehty kassan hallituksen kokouksessa 10.10.2016. 44 2. Metallarbetarnas arbetslöshetskassa Matti Mäkelä styrelsens ordförande Irene Niskanen chef för arbetslöshetskassan Metallarbetarförbundet rf:s extraordinarie förbunds kongress hålls i Helsingfors på mässcentret Messukeskus den 1718 maj 2017 med början klockan 10.00 på den förstnämnda dagen. klo 11 Työväentalon Miinassa. klo 18
Ylen Kansanradio on ohjelma tosikoille ja keille. HELMIKUUTA 2017 Ristikko 5/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 7. 6. 10. Kuka on verkkoyhtiö Nokian toimitusjohtaja. 5. Ratkaisu Ristikon 3/2017 ratkaisu: Torstaina 19.1. Missä kuussa Ranskassa järjestetään presidentinvaalit. Minkä ikäisenä Joseph Goebbelsin sihteeri Brunhilde Pomsel kuoli. Mikä on Suomea Euroviisuissa edustavan duon nimi. 3. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 45 2. Kuinka monta prosenttia SDP:n puoluekokousedustajista on naisia. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Anneli Niemi Oulusta. 4. Mikä on Donald Trumpin horoskooppimerkki. Minkä elokuvan pääroolista Natalie Portman on Oscar-ehdokkaana. 2. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Onnea voittajalle! " " 1) Huh tik uus sa 2) Por iss a 3) 42, 2 pro sen ttia 4) Kak sos et 5) Raj eev Sur i 6) 10 6-v uot iaa na 7) Jac kie 8) Nor ma Joh n 9) Vei tik oill e 10 ) The Oni on Rou ter. Mistä sanoista Tor-verkon lyhenne tulee. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. 9. Missä kaupungissa roihusi tehdaspalo pigmenttitehtaalla maanantaina. 8
Poliittiseksi draamaksi luonnehditun sarjan uskottavuudessa on muitakin aukkoja, jotka vievät sitä enemmän saippuasarjan kuin vakavasti otettavan draaman suuntaan. Heti kättelyssä areenalle marssitaan valtava määrä pelureita, joiden asemaa ei määritetä vielä ensimmäisen puolentoista tunnin aikana. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.30 Grand Designs Uusi-Seelanti 14.30 Suomen kaunein koti 15.30 Perhe pelissä 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Olipa kerran elämä 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Heidän ystävyytensä auttaa sodan jälkeen pelastamaan kokonaisen kulttuurin tuholta. 02 03 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Viikon vinkki ROLF BAMBERG Poliittista saippuaa Kotikatsomo: Presidentti TV1 klo 21.05 Dokumenttiprojekti: Kuun metsän Kaisa (7) Yle TV1 klo 21.30 Kolttasaamelainen sadunkertoja kohtaa 1930-luvulla sveitsiläisen kirjailijan. Mike Tyson: Tyly totuus Yle TV2 klo 22.00 Mike Tyson kertoo elämästään humoristisen suorapuheisesti tässä yhden miehen lavaesityksessä. Sarjan toinen napa on pääministeri Petra Pennanen (Inka Kallén), joka taistelee kaikin keinoin säilyttääkseen asemansa. KESKIVIIKKO 8.2. Myös rouva Talviolla (Laura Malmivaara) on omat pelinsä käynnissä. Kirsti Mannisen ja Antti Pesosen kirjoittaman sarjan päähenkilö on kuitenkin Henri Talvio (Samuli Edelman), politiikan ulkopuolelta tasavallan ykkösvirkaan singahtava teknologiaguru. Hänellä on erilaiset verkostot ja käytännöt kuin mihin maan poliittisessa elämässä on totuttu, joten hankauksia alkaa heti syntyä. Nyrkkeilyn raskaansarjan entisen MM-miehen elämä ei todellakaan aina ole ollut ruusuilla tanssimista. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.55 Miehitetty (12) 23.55 Kallista kipua (7) 00.55 Kokkisota 01.55 Bull (7) 02.55–03.55 Arrow (16) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Lazy Town 06.50 K3 07.00 K3 07.15 My Little Pony 07.40 Sonic Boom (7) 08.05 Angry Birds 08.20 Lego Legends of Chima (7) 08.45 Lego City 08.50 Eläinsairaala (7) 09.20 Neljän tähden talkoot 09.50–10.50 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Neljän tähden talkoot 14.15 Matkaoppaat 14.45 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 15.45 Suomen Tulli 16.50 Leijonan luola USA 17.50 The Voice of Finland 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hurjat rakkauskilot 20.00 The Voice of Finland 20.58 Keno 21.00 Heikki Paasonen Show 22.05 Poliisit – kotihälytys (7) 23.05 Liiga: Illan parhaat 23.10 Poliisit 23.40 Poliisit (7) 00.10 NCIS Rikostutkijat (12) 01.05 NCIS Rikostutkijat (7) 02.05 Rajavalvojat 02.35 Rajavalvojat 03.05 Matkaoppaat 03.35–04.35 Paratiisihotelli Ruotsi (7) YLE TEEMA 17.00 Vogue muotitoimittajien mahti 18.00 Taiteen maantiede: Skandinavia 19.00 Ranskalainen kylä (12) 20.00 Vempainmies 20.30 Prisma Studio 21.00 Tiededokumentti: Värejä etsimässä 21.55 Kino Suomi: Skierri – vaivaiskoivujen maa 23.50–00.50 Historia: Keitä kreikkalaiset olivat YLE TV1 05.55 Prisma Studio 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.47 Viidakkoperhe (7) 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Murdochin murhamysteerit (12) 13.15 Miss Eurooppaa metsästämässä 14.45 Arkistokuvia: Kauneus ja muoti 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 A-teema: Vihapuhe 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Charles Dickensin ihmemaa (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 George Gentlyn tutkimukset (12) 23.30 Uutiset Uutis-Suomi 23.40 Uutiset 23.45 Arvon veli (7) 00.35–01.05 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Samsam 06.59 Maltti ja Valtti 07.10 Hermanni Hiiri 07.17 Ystäväkirja 07.22 Nelli ja Noora 07.30 Pikku Kakkosen posti 07.34 Petrin tiikeritarinat 07.45 Ystäväni Ronja 07.51 Milli ja Molli 08.18 Galaxi 08.19 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Huuhkaja – pahan onnen lintu. Samuli Edelmannin esittämän presidentti Henri Talvion taustalla pelejään pelaa vaimo Anna (Laura Malmivaara).. 10.30–11.29 Unelmakoti 11.40 Hiihdon SM: Sprinttikilpailut 14.00 Noin viikon uutiset 14.25 Kadonneet pojat (7) 14.50 Kadonneet pojat (7) 15.17 Kadonneet pojat (7) 15.42 Kadonneet pojat (7) 16.07 Kadonneet pojat (7) 16.35 Jääkarhujen mailla 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Hiihdon SM: Sprinttikilpailut 18.30 Jääkiekon Mestis: TUTO Hockey – IPK 21.00 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) 21.40 Kansallisaarteen etsintä: God and Pals 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Assembly Winter: Counter-Strike 01.00–04.00 Assembly Winter: Counter-Strike MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.35–08.00 Huomenta Suomi: Markkinaraati 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Kuka hän on, mistä tulee. KESKIVIIKKO 8.2. Ehkä vuoteen 2018 sijoittuva Presidentti-sarja onkin siis poliittista scifiä, draamallinen profetia. Hän kun ei oikein ole näyttelijätemperamentiltaan sitä tyyppiä, joka pystyisi luontevasti sellaiseen impulsiivisuuteen, joka Talvion hahmoon on kirjoitettu. O: Katja Gauriloff SUNNUNTAI 5.2. Samuli Edelmann on nimiosaan vähän outo valinta. MAANANTAI 6.2. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Emmerdale 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.30 Koiralle koti 14.00 Koiralle koti 14.30 Kädettömät kokit 15.30 Middle 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Kokkisota 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Elokuva: Lottovoittaja UKK Turhapuro (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Elokuva: Salaisuus pinnan alla (16) 01.10 Tyrant (16) 02.10 Billions (12) 03.10–04.10 Arrow (16) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Lazy Town 06.50 K3 07.00 K3 (7) 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.40 Sonic Boom (7) 07.50 Sonic Boom (7) 08.05 Angry Birds Toons 08.10 Angry Birds Piggy Tales 08.13 Angry Birds Stella 08.20 Kung Fu Panda (7) 08.45 Lego City 08.50 Eläinsairaala 09.20 Neljän tähden talkoot 09.50–10.50 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Huvila & Huussi 14.45 Matkaoppaat 15.15 Matkaoppaat 15.45 Matkaoppaat 16.15 Matkaoppaat 16.45 Onnenarpa 16.50 Julkkisselviytyjät 17.50 Heikki Paasonen Show 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Expendables 2 (16) 23.10 Liiga: Illan parhaat 23.15 Elokuva: The Grey – Suden hetki (16) 01.40 Haapasalo ja kaverit 02.40 Julkkisselviytyjät 03.40 –04.40Poliisit – kotihälytys (12) YLE TEEMA 17.00 Elävä arkisto: Kirka 17.02 Saat kaiken 17.36 Q ja tähdet 18.30 Valitut sanat: Klinge & Palmyran rauniot 19.00 Batman (7) 19.25–19.50 Batman (7) 20.00 Kaukasia 30 päivässä 20.45 Palanen: Kunniataulu 21.00 Kino: Mitä Maisie tiesi (7) 22.35–00.10 Bob Dylan: Don’t Look Back Kaksitoista jaksoa eli noin yhdeksän tuntia tuntuu jopa alimitoiteltu kestolta kaikkien niiden poliittisten suhmurointien, mediakohujen ja henkilösuhteiden solmujen avaamiseen, joita uuden ”Presidentti”-sarjan kahdessa ensimmäisessä jaksossa katsojan eteen heitetään. 46 2. Ravintoketjun huipulla näyttäisi olevan Esko Salmisen esittämä Väinö Vallgren, joka on niin iso harmaa eminenssi, ettei edes valtakunnan huipulla voi tapahtua mitään merkityksellistä ilman hänen suostumustaan. HELMIKUUTA 2017 YLE TV1 05.55 MOT Rahankiiltoa silmissä 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.48 Viidakkoperhe (7) 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Murdochin murhamysteerit (12) 13.15 Ikimuistoinen: Tapio Rautavaara 13.40 Valtiopäivien avajaiset 14.35 Kansallisaarteen etsintä: Huoltaja 14.45 Löytöretkiä maailmaan 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Muisti: Atomimiehet 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-teema: Vihapuhe 22.35 Uutiset Uutis-Suomi 22.45 Uutiset 22.50 Ulkolinja: Turkki – pelon valtakunta 23.45 Southcliffen tragedia (16) 00.35–01.05 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Nelli ja Iiro 07.00 Ilmojen kunkut 07.06 Laura 07.18 Kotikisat 07.21 Tilda ja hänen ystävänsä 07.36 Humps 07.43 Lauri kilpa-auto 07.53 Muista laulaa 07.58 Martta puhuu 08.24 Galaxi 08.25 Miika (7) 08.36 Nokkelikot (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontoretkellä: Lintujen talviruokinta 10.30 Tuntematon Norja 11.00 Maalaiselämää 11.30 Vietnamin monet maut 12.00 Hymy Pyllyyn 12.25 Hymy Pyllyyn 13.00 Unelmakoti 14.00–14.45 Karl Pilkington: Elämän tarkoitus 15.00 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia Australiasta 15.30 Kandit 16.00 Täydellistä elämää 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Onekotan – Hyytävä seikkailu 20.00 Kummeli (7) 20.30 Pulkkinen (12) 21.00 Noin viikon uutiset 21.25 Kimmo (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Kioski 22.30 Villi kortti 23.20 Boardwalk Empire (16) 00.20 Strike Back (16) 01.05–01.35 Girls (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Prisma: Yellowstonen mysteeri Yle TV1 klo 19.00 Aikoinaan kymmenet tuhannet vapitit (isokauriin lähisukulainen, kuvassa) vaelsivat Yellow stonen laaksoissa, mutta nykyään yhä harvemmat yksilöt saavuttavat talvehtimis alueensa. Hänellä on suhde virkaansa astuvan presidentin kanssa, ja toki Talvion täytyy käydä vielä vaaliyönäkin petiin rakastajattarensa kanssa. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Kokkisota 21.00 Pitääkö olla huolissaan. Mihin vapitit ovat salaperäisesti kadonneet. Toisaalta Talvion omapäisissä elkeissä on jotain samaa kuin Donald Trumpin öykkäröinnissä, joiden todentumiseen kukaan ei halunnut uskoa, mutta kuinkas sitten kävikään..
12.50 Syötävän hyvä Espanja 13.35 Yle Live: Placebo 14.35 Vempainmies 15.00 Pilapiirtäjät demokratian etulinjassa 16.45 Kantapöytä 17.45 Kaukasia 30 päivässä 18.30 Jarmukin pianisti 19.00 Daniil Trifonov ja musiikin taika 20.00 Historia: Ruoka-aikoja 20.50 Käty – Kämppä tyhjänä 21.00–00.35 Teemalauantai: David Bowie 70 21.00 David Bowie: No Plan 21.04 David Bowien viimeiset vuodet 22.35 David Bowie: Lazarus 22.39 David Bowie: The Stars (Are Out Tonight) 22.43 David Bowie: Serious Moonlight 00.13 David Bowie: Where Are We Now. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Olipa kerran elämä 21.00 Yökylässä Maria Veitola 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.40 Rikospaikka 23.10 Myytinmurtajat 00.10 Pitääkö olla huolissaan. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.30 Bear Grylls – Selviytyjien saari 14.30 Löytäjät 15.00 Peter Nyman 15.30 Fresh Off the Boat 16.00 Salatut elämät 16.30 Sinulle on postia 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Suomen kaunein koti 21.00 Ota rahat ja juokse 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Rizzoli & Isles (16) 23.35 Suomen kaunein koti 00.35 Mustamaalattu (7) 01.35 Pahan jäljillä (16) 02.35–03.35 Arrow (12) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Lazy Town 07.00 K3 07.10 K3 07.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.50 Sonic Boom (7) 08.00 Sonic Boom (7) 08.10 Angry Birds Toons 08.15 Angry Birds Piggy Tales 08.18 Angry Birds Stella 08.25 Kung Fu Panda (7) 08.50 Ravintola X 09.50–10.50 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Neljän tähden talkoot 14.15 Matkaoppaat 14.45 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 15.45 Huvila & Huussi 16.50 Hurjat rakkauskilot 17.50 Julkkisselviytyjät 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Haapasalo ja kaverit 22.00 Elokuva: Kaunis mieli (12) 00.50 Leijonan luola USA 01.50 Suomen Tulli 02.45 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 03.40 Matkaoppaat 04.10–05.10 Paratiisihotelli Ruotsi (7) YLE TEEMA 17.00 Historia: Muslimien maailma 18.00–18.51 Kuningattaren maalari 19.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 20.15 Syötävän hyvä Espanja 21.00–21.50 Mestariteos: Jeesuksen vangitseminen 22.00 Suojasää (12) 22.55 Uusi Kino: Kiukuttelua kaupassa (7) 23.06 Uusi Kino: Kaaskerin Lundström 23.35–01.05 Kino Klassikko: Kohtalon kello (7) YLE TV1 05.55 Kaikuja tuonpuoleisesta 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.47 Viidakkoperhe (7) 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Murdochin murhamysteerit (12) 13.15–14.21 Taas tyttö kadoksissa (7) 14.30 Ikimuistoinen: Huumorin Kukkia 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio 16.25 Luontohetki: Attenborough’n erikoiset 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 SuomiLOVE 20.00 Menneisyyden metsästäjät 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Poldark (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Kotikatsomo: Presidentti (12) 23.30 Prisma: Voiko painovoimaa hallita. 01.10 Yökylässä Maria Veitola 02.10 Pukumiehet 03.10–04.10 Arrow (16) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Lazy Town 06.55 Tashi (7) 07.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.45 Sonic Boom (7) 07.55 Sonic Boom (7) 08.10 Angry Birds Toons 08.15 Angry Birds Piggy Tales 08.18 Angry Birds Stella 08.25 Kung Fu Panda (7) 08.50 Eläinsairaala (7) 09.20 Neljän tähden talkoot 09.50–10.50 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Neljän tähden talkoot 14.15 Matkaoppaat 14.45 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 15.45 Suomen Tulli 16.50 Leijonan luola USA 17.50 The Voice of Finland 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Julkkisselviytyjät 20.58 Keno 21.00 Erikoisliikemiehet 22.00 Elokuva: Operaatio Valkyrie (12) 00.30 Liiga: Illan parhaat 00.35 Haapasalo ja kaverit 01.35 Suomen Tulli 02.35 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 03.35 Matkaoppaat 04.05–05.00 Paratiisihotelli Ruotsi YLE TEEMA 17.00–17.47 Tinkimättömät taitajat 18.00 Kantapöytä 19.00– 19.50 Ranskalainen kylä (12) 20.00 Ruokamatka Venetsiasta Istanbuliin 21.00 Kaukasia 30 päivässä 21.45 Kino: Berberian Sound Studio (12) 23.15 Jäitä hattuun 23.45–00.10 Valitut sanat: Klinge & Palmyran rauniot 04 05 06 07 08 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Dokumenttiprojekti: Sota tietoverkossa (12) 14.30 Prisma Studio 15.00 Uutiset 15.15 Yle News 15.20 Pisara 15.25 Akuutti 16.00 Downton Abbey (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Pokka pitää 18.45 Avara luonto: Saalistajat 19.40 Grantchester (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 SuomiLOVE 22.15 Vera Stanhope tutkii (12) 23.45–01.15 Hercule Poirot: Murhenäytelmä (12) YLE TV2 07.46 Nimipäiväonnittelu 07.47 Pikku perunat 07.50 Franklin ja ystävät 08.03 Sanni Sateenkaari 08.15 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.35 Oktonautit 08.46 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.01 Unelmien koulukuva 09.23 Viidakkojytä 09.28 Lassie (7) 09.51–09.58 Late Lammas 10.20 Kioski 10.50 Hiihdon SM: Naisten 10 km 12.30 Hiihdon SM: Miesten 15 km 14.30 Urheiluviikonloppu 14.40 Lentopallon mestaruusliiga: LP Viesti OrPo 16.40 Urheiluviikonloppu 16.55 MotorSport Extra: Rallin SM 17.25 Urheiluviikonloppu 17.45 Pitkä vaihto 18.55 Urheiluviikonloppu 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Noin viikon uutiset 19.35 Kimmo (7) 20.00–20.40 Muistin vanki (12) 21.00 Lumilautailu Air+Style 22.00 Uutiset 22.05 Assembly Winter: Counter-Strike 01.05–04.05 Assembly Winter: Counter-Strike MTV3 08.05 Ella Elefantti 08.20 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.35 Littlest Pet Shop 09.00 Viidakon veijarit 09.10 Daltonit 09.35–10.00 Paavo Pesusieni (7) 10.30 Salatut elämät (7) 11.00 Salatut elämät 11.30 Salatut elämät (7) 12.00 Salatut elämät (7) 12.30 Salatut elämät (7) 13.00 Elokuva: Hammaskeiju 2 (7) 15.00 Erilaiset perheet 16.00 Pomo piilossa 17.00 MTV Sport: Lauantairavit 18.00 Yökylässä Maria Veitola 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 Putous 21.00 1001 Rikua 21.30 Solsidan 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Wallander: Sellisti (16) 00.25 Rikospaikka 00.55 Scorpion (12) 01.55 Limitless (12) 02.55–03.55 Arrow (16) NELONEN 06.00 K3 06.10 K3 06.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.35 Sonic Boom (7) 08.00 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.08 Angry Birds Stella 08.15 Lego Friends 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Matkaoppaat 11.00 Hauskat kotivideot 11.55 Suomen Tulli 14.50 Leijonan luola USA 16.50 Heikki Paasonen Show 17.50 The Voice of Finland 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 The Voice of Finland 20.00 Emma Gaala 2017 21.55 Keno 22.00 Elokuva: Maleficent – Pahatar 00.05 Liiga: Illan parhaat 00.10 Elokuva: Transcendence (12) 02.35 Stand Up! 03.35–04.35 Hottikset 2.0 YLE TEEMA 10.00 Kino: Elämäni John Malkovichina (12) 11.50–12.38 Tiededokumentti: Eheytyykö homo. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.00 Sinulle on postia 21.00 Valkyrien 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Peter Nyman 23.05 MTV Sport: CHL Extra 23.15 Bull (7) 00.15 NCIS: New Orleans (12) 01.15 Zoo (12) 02.15–03.15 Arrow (16) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Lazy Town 06.55 Tashi (7) 07.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.45 Sonic Boom (7) 08.10 Angry Birds Toons 08.15 Angry Birds Piggy Tales 08.18 Angry Birds Stella 08.25 Kung Fu Panda (7) 08.50 Eläinsairaala 09.20 Neljän tähden talkoot 09.50–10.50 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Neljän tähden talkoot 14.15 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 15.15 Suomen Tulli 16.20 Leijonan luola USA 17.20 Hauskat kotivideot 18.20 Tuhansien niksien maa 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Hurjat rakkauskilot 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 NCIS Rikostutkijat 00.00 Leijonan luola USA 01.00 Suomen Tulli 02.00 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 03.00 Matkaoppaat 03.30–04.30 Paratiisihotelli Ruotsi 04.30 YLE TEEMA 17.00–17.50 Mestariteos: Jeesuksen vangitseminen 18.00 Suojasää (12) 19.00 Ranskalainen kylä (12) 20.00– 20.51 Muinaisen Kreikan taideaarteet 21.00 Historia: Ruoka-aikoja 21.55 Elävä arkisto: Vivica Bandler 100 vuotta 21.57 Tulevaisuuden tekijät: Erotic Vivica 22.15 Yhden illan pysäkki 23.15–01.10 Kino: Quadrophenia – 60-luvun kapinalliset (16) YLE TV1 05.55 Akuutti 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.47 Viidakkoperhe (7) 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Murdochin murhamysteerit (12) 13.15 Ikimuistoinen: Olavi Virta 13.30 MOT 14.00 Valtiopäivien avauskeskustelu 16.20 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Yellowstonen mysteeri 20.00 Prisma Studio 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Ulkolinja: Turkki pelon valtakunta 00.00–00.30 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Metkat Mesiläiset 07.00 Puput 07.09 Tie tähtiin 07.24 Babar ja Badun seikkailut 07.36 Riku ja Rami 07.46 Jussin matkat 07.57 Totta vai taikaa 08.03 Touhukkaat 08.29 Galaxi 08.30 Tenavat (7) 08.37 Joraavat juurikkaat 08.40 Snoukkaa! 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.30 Vietnamin monet maut 11.00 Nuorisourheilu puntarissa 11.30 Vuosi Pohjoiskalotilla 12.00–12.28 Uusi mahdollisuus 12.40 Talvistudio 12.50 Alppihiihdon MM: Miesten Super G 14.15–14.25 Talvistudio 14.45 Sirkuselämää 15.15 Märät säpikkäät (12) 15.40 Villi kortti 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Alppihiihdon MM: Miesten Super G 19.00–19.43 Karl Pilkington: Elämän tarkoitus 20.00 Uusi Päivä 20.30 Kioski 21.00 Syke (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Mike Tyson: Tyly totuus 23.25–00.10 Strike Back (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.35–08.00 Huomenta Suomi: Omat rahat 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 07.10 Ryhmä Hau 07.37 Samu ja Salla 07.48 Kasper ja Liisa 07.59 Satuja Soitosta 08.10 Niksi-Nella 08.18 Galaxi 08.19 Late Lammas 08.26 Lohikäärmeratsastajat (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Vuosi Pohjoiskalotilla 10.30–11.17 Matkapassi: Japani 1 11.30 Sirkuselämää 12.00 Hymy Pyllyyn 12.28 Hymy Pyllyyn 13.00 Matkakumppanit 13.30 Suunsoittoa ja haleja 14.00 Uusi mahdollisuus 14.30 Noin viikon uutiset 15.00 Valmennuskoulu 15.15 Valmennuskoulu 15.30 Uusi Päivä 15.58 Uusi Päivä 16.25 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 19.30 Märät säpikkäät (12) 20.00 Uusi Päivä 20.30 Kimmo (7) 21.00 Game of Thrones (16) 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Bates Motel (16) 22.50–23.35 Mr. 17.25 Putous 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport Extra 19.30 Elokuva: Viikossa aikuiseksi (7) 21.30 1001 Rikua 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 MTV Sport Uutiset 22.30 Valkyrien 23.30 Americans (12) 00.30 Ensimmäisen asteen murha (16) 01.30 Pahan jäljillä (16) 02.30–03.30 Pomo piilossa NELONEN 06.00 K3 06.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.10 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds Toons 07.55 Angry Birds Piggy Tales 07.58 Angry Birds Stella 08.05 Lego Friends 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 09.55 Tulossa: Kaikki vastaan 1 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Huvila & Huussi 12.00 Ou Nou! 12.40 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 13.40 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 14.45 Hurjat rakkauskilot 15.50 Haapasalo ja kaverit 16.50 Julkkisselviytyjät 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Kaikki vastaan 1 21.25 Keno 21.30 Elokuva: The Expendables 3 (12) 00.05 Poliisit – kotihälytys (7) 01.05 Poliisit 01.35 Poliisit (7) 02.05 Rajavalvojat 03.05–04.05 Poliisit kotihälytys (12) YLE TEEMA 10.00 Elävä arkisto: Kirka 10.02 Saat kaiken 10.36 Q ja tähdet 11.30 Jarmukin pianisti 12.00 Daniil Trifonov ja musiikin taika 13.10 Tiededokumentti: Värejä etsimässä 14.05 Ranskalainen kylä (12) 14.58 Ranskalainen kylä (12) 15.51 Ranskalainen kylä (12) 16.45 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 18.00 Kino Klassikko: Viimeinen isku (12) 19.15 Omerta (7) 19.35 Valitut sanat: Klinge & Palmyran rauniot 20.00 Kurtisaaneja ja kokotteja taiteessa 21.00 Carole King: Natural Woman 21.55 Yle Live: Carole King ja Tapestry 22.55 Syötävän hyvä Espanja 23.40–00.10 Prisma Studio YLE TV1 05.55 Muisti: Atomimiehet 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Menneisyyden metsästäjät 10.00–10.47 Viidakkoperhe (7) 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.05 Luonnonfilosofi 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.20–14.50 Kaksi hauskaa vekkulia 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00 Historia: Egyptin pyhät eläimet 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Kuun metsän Kaisa (7) 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10–00.40 Susi (7) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Hyrräpäät 07.05 Mitä ihmettä. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.30 Bear Grylls – Selviytyjien saari 14.30 Jamie Oliver: Super Food Family Classics 15.30 Kolme miestä ja tyttö (7) 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Suomen ihanimmat häät 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 00.20–00.50 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Hei Taavi 07.04 Ludovic 07.19 Hilla ja avaruuden Eetu 07.29 Askarrellaan 07.34 Timppa 07.44 Sasu 07.56 Me Peltiset 07.59 Töötti ja Pulteri 08.23 Galaxi 08.24 Jenni (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Koiranpentuja ja palveluskoiria 10.30 Hartain toive: lapsi 11.30 Nuorisourheilu puntarissa 12.00 Hymy Pyllyyn 12.30 Talvistudio 12.50 Alppihiihdon MM: Naisten Super G 14.15 Talvistudio 14.30–15.20 Syke (12) 15.30 15.53 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 16.00 Kimmo (7) 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Alppihiihdon MM: Naisten Super G 19.00 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia Australiasta 19.30 Kandit 20.00 Uusi Päivä 20.30 Kummeli (7) 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Son of Rambow (7) 23.35 Yle FOLK: Maastamuuttajat 23.45 23.57 Yle FOLK: Minulla on tarina 00.00–00.05 Yle FOLK: Tarinoita Sierra Leonesta MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 47 2. Robot (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.35–08.00 Huomenta Suomi: Talouden viikko 09.05 Mitä tänään syötäisiin. HELMIKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Prisma: Voiko painovoimaa hallita. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.30 Bear Grylls – Selviytyjien saari 14.30 Keittiöelämää 15.30 Mutsi 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Yökylässä Maria Veitola 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 00.18 David Bowie: Sue (Or In A Season of Crime) 00.22 David Bowie: Blackstar 00.35–02.00 Uusi Kino: Spandex sapiens YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Saalistajat 09.00 Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Löytöretkiä maailmaan 12.00 Yhteisvastuukeräys 2017: Avauspuhe 12.15 Perjantai 13.10 Menneisyyden metsästäjät 13.40 Historia: Kiinan muurin tarina 14.30 Katovuosia ja voivuoria 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10–16.41 Hercule Poirot: Kurpitsajuhla (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Attenborough’n erikoiset 18.45 Arto Nyberg 19.30 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.15 Mittatilaus työnä 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Presidentti (12) 21.50 Southcliffen tragedia (16) 22.40 Ykkösaamu 23.20–00.20 Newsroom (12) YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu 07.47 Killi ja Kiki 07.54 Viiru ja Pesonen 08.08 Dinojuna 08.32 Onneli ja Anneli 08.47 Fluugalaiset 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.20 Tipu Touhukas 09.21 Råtta Booris 09.25 Tenavat (7) 09.33 Neljä ja puoli kaverusta 10.00 Uusi Päivä 10.25 Uusi Päivä 10.55 Uusi Päivä 11.25 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 11.50–12.16 Kummeli (7) 12.30 Hiihdon SM: Parisprintit 14.00 Urheiluviikonloppu 14.05 Alamäkiluistelu 15.00 Lumilautailu Air+Style 16.00 Urheiluviikonloppu 16.05 Vain neljän sekunnin tähden 16.40 Urheiluviikonloppu 16.45 Ratsastuksen maailma 17.10 Villi kortti 18.00 Pieta (12) 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Matkapassi: Japani 1 20.00–20.50 Syke (12) 21.00 Eliittisotilaiden salaisuudet 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Girls (16) 22.35 Märät säpikkäät (12) 23.01 Bates Motel (16) 23.45 VICELAND: World of Sports 00.10–00.55 VICELAND: The New King of Coke (12) MTV3 08.05 Ella Elefantti 08.20 Hello Kitty – Paratiisi 08.35 Littlest Pet Shop 09.00 Viidakon veijarit 09.10 Daltonit 09.35 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Lentävät koirat 11.00 Pilanpäiten 11.10 Pilanpäiten 11.20 Nigellan helpot herkut 12.00 Kokkisota 13.00 Suomen kaunein koti 14.00 Olipa kerran elämä 15.00 Top Gear USA 16.00 Piilokamera 16.30 Pitääkö olla huolissaan
Kaksoset 21.5.–21.6. Geeniperintä Pohojanmaalta auttaa. Lahti, kuuluuko. Jos haluat lisää valinnavapautta, paina vapaavalintaisessa järjestyksessä yksi, ruutu ja kaksi. 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Sari Valto 23.10–06.00 Yöklassinen. Pudottavat lunta katolta. Sinua tarvitaan myös omassa puolueessa, onnea jatkoon. Jos haluat tarkistaa lottotai veikkaus rivin, paina kaksi. 10.00 Jumalanpalvelus Mäntyharjun kirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00–15.35 Radioteatteri esittää: 15.45 Sinfonian soittimet: Käyrätorvi 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. Nyt nousee jo aurinko ?apissakin, vapaisiin vesiin on silti aikaa. 2009 Maarit Verronen ja novellikokoelma Normaalia elämää 17.35 Potkua taiteesta. Jos haluat hoitoa, paina neljä. 48 2. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kohtauspaikka 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Leikola ja Lähde 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Musica nova Helsinki: Helsingin kaupunginorkesterin konsertti 20.05 Konsertin väliajalla haastatellaan konsertin taiteilijoita 20.30 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti jatkuu 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Potkua taiteesta. Löytyykö kannatusta sittenkään. 18.00 Kuunnelman esittely 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri esittää: Pitkän liiton salaisuus. Vesimies 20.1.–19.2. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Ankarat vuodet: Isänmaalle 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho 17.55 Äänitarina. Skorpioni 24.10.–22.11. Holokaustin varjo – kolme osaa kadotuksen läheisyydestä: Osa 2. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 11.00 Valkoista valoa: Tottumuksen voima 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Työiloa viimeisiin työntäyteisiin kuukausiin. Oinas 21.3.–20.4. 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Kamarimusiikkia Etelä-Korean Pyeongchangin musiikkijuhlilla 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras: Päivikki Palosaari 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Jos haluat odottaessasi kuunnella musiikkia (18 senttiä/minuutti), paina yksi. 2008 Sofi Oksanen ja romaani Puhdistus 17.35 Puisevia tarinoita. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Jos haluat hoitoon yksityiselle palveluntarjoajalle, syötä pankkitilisi saldo ja luottokorttitietosi. Eläkepäätöksenne viritti kohinan kirkon sisällä. Irja-piispa, harvoin eläkepäätös on noin sukupuoli-kiinnostava. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Nyt jo tunnetaan haastajana ja kilpailu on täydessä käynnissä. Tähtimerkki kertoo kestävyydestä. Yle radio 1 2.2.–8.2.2017 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Tulet vielä ylättymään suosiostasi, jos osaat sen palauttaa ylväästi, harja hulmuten. Holokaustin varjo – kolme osaa kadotuksen läheisyydestä: Osa 2. Jousimies 23.11.–22.12. 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kaksi osaa uutta sukututkimusta, osa 2/2: Geneettinen sukututkimus 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Sopraano Juliane Bansen liedilta 20.45 Zoltán Kocsis in memoriam 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen. Neitsyt 23.8.–22.9. Vaaka 23.9.–23.10. Vakavaa puhetta vai tyhjän jauhamista. LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivä Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Aristoteleen kantapää 17.40 Ykkösvieras: Luis Alvarez 18.00 Puisevia tarinoita. 22.55 Kuuluttajan vieras: Audiotiimin toimittaja Anu Packalen 23.10–06.00 Yöklassinen. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ääniversumi: Pakolaiskeskusteluja -radiofoninen dokumentti 23.10–06.00 Yöklassinen. Pidä itsesi lämpimänä, mikään ei ole vielä tänään varmaa. Kumpi lie tärkeämpi tupailtojen tähdelle. Härkäviikoilla lähti meppi liikkeelle. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Puheenvuoroja 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Viha on paha vieras, osa 5/10. Lentää kuin leppäkeihäs. Leijonan askel, leijonan katse, leijonan voittoisa laukka. Kalat 20.2.–20.3. Himmler Helsingissä. Tarjolla hyvin koulutettu, hyvin kasvatettu, innokas muutosjohtaja. Tietoa, tarmoa, työtä ja tyylikkyyttä tarjoilee Tytti tovereilleen. Jos haluat tietää hoitohenkilökuntamme viikottaisen päivystysajan, paina viisi. Olet saanut kuuluisuutta ja hypetystä yli puoluerajojen Tampereella. Nauti valkoisesta lumesta ja pimeästä illasta. Luunappeja ja selkäsauna. Lentää kuin leppäkeihäs. 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 20.50 Ulkomaisten musiikkilehtien sivuilta 21.15 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10–06.00 Yöklassinen. Leijona 23.7.–22.8. Politiikan horoskooppi LAATINUT MADAME LOVIISA VIIKON JOUSIMIES Irja Askola. Luunappeja ja selkäsauna. Huumori jää mieleen. Helmikuussa hiihtolomaviikko katkaisee monen arjen, mutta mitä tekee lumenluojat katolla. Jos et halua enää kuunnella odottaessasi musiikkia, paina kuusi. Nauti talvilomasta. Himmler Helsingissä. 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Ranskalainen viulu-pianoresitaali Madridissa 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Puheenvuoroja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi: Musica nova 2017 23.10–06.00 Yöklassinen.. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Luonnononkauniin päättäjäkauriin askelmerkit punnitaan päivittäin. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. HELMIKUUTA 2017 007443-1705 HUITSINPERÄN TERVEYSJA valinnanvapauskeskus, hyvää päivää. Unelmien jäljillä – nukketeatteria saattohoitopotilaille. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Kohtauspaikka 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho: Kirjailija Markus Leikola professori Wolandin kyydissä 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta. Jos haluat odottaessasi tilata lehtiä, paina kolme. On vaan niin hento tuo kuiskaus vielä. Kas, kas, kukas se siellä heiluttaa ison pojan jakkaraa. Tahtooko toverit. Pyrkiä kannattaa aina, varsinkin, jos tietää olevansa saletissa. Jos olet synnyttämässä, tarvitset kiireellistä apua tai hammasta särkee, tämä on väärä numero. Jos haluat hoitoon lähimpään, 200 kilometrin päässä olevaan keskussairaalaan, soita taksi. Johtamiseen ja nopeaan muutokseen innokkaasti tähtäävä kala. Kauris 23.12.–19.1. Unelmien jäljillä – nukketeatteria saattohoitopotilaille. 18.00 Romano mirits 18.15 Kurkistus Etnoiltaan 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla: Pohjoisen ääniä 19.45 Etnoilta: Keinuva talo – Tymäkkää jätkäfolkia ja lumoavaa fantasiasoundia 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Viha on paha vieras, osa 5/10. Rapu 22.6.–22.7. Valinnanvapaus parantaa Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Härkä 21.4.–20.5. 18.50 Kuuluttajan vieras: Audiotiimin toimittaja Anu Packalen 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen