Demokraatti 2.3.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3 € 2. 10 POLITIIKKA . 27 LIIKE . 35 Politiikka voi olla ”sukuvika” Kuntasektoriin iskee myllerrys Jokainen lähiö on laulun arvoinen Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi tarkoitus. MAALISKUUTA 2017 N0 9 Demarioppia Ahvenanmaalta POLITIIKKA . 6 MERETE MAZZARELLA . 20 Elämän KULTTUURI . . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
2 2. HOTTIS Kannen kuva: Jari Soini Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. MAALISKUUTA 2017 Lehdessä 6 Työmarkkinamurros iskee kuntasektorille 8 Uutiskertaus: Professorit tyrmäävät soten valinnanvapauden 9 Demokraatti.fi 10 Uuden ajan demarit – Ahvenanmaalta 14 Ammattiliittojen lehdet myllerryksessä 17 Työväenluokan unohtaminen kostautuu 19 Oma aika on tärkeä ihmiselle 20 Olipa kerran minä: Merete Mazzarella 24 Viikkosäästäjä yllättyy iloisesti joulukuussa 25 Kasvot peilissä: Sunniva Drake 26 Kolumni: Historiattomuus uhkaa koululaisia 27 Jokainen lähiö on laulun arvoinen 28 Lahtarit on romaani vihapuheesta, josta tuli totta 30 Kirjavisa 32 Harmaalla alueella pyörii sittenkin 34 Demokraatti 100 vuotta sitten 35 Politiikka on monessa perheessä yhteinen työmaa 38 Dynamo: Viisaat päät yhteen 39 Vaaliteltan käyttöohje 40 Mielipide: Sote-oppia Pohjoismaista 41 Mielipide: Kirkko ja SDP painivat samojen ongelmien kanssa 42 Suomalainen demari 43 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luonto, Närästäjä, Radio 35 Liike 27 Kulttuuri 19 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Tiina Etelämäki 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Merete Mazzarellan kanssa Merete puhuu viisaita elämän tarkoituksesta ja sen etsimisestä. www.paperiliitto.fi. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www
3 2. . . Puolueen radiomainoksessa kerrotaan, että ”meillä ei ole puoluekuria” ja ”meillä saa ajatella itse”. . toiminnanjohtaja. Veronmaksajat kuittaavat sijoituspelin 34 miljoonan euron tappiot. Seniorit ovat varmasti tehneet aikaisemmin elämässään oikeasti hurjempia juttuja. Sulavesiä. Jari Soini. . Enter ry:n vs. Enteriin löytyy paljon uusia ihmisiä jo toiminnassa mukana olevien neuvojien verkostojen kautta. Myös erilaiset tapahtumat ja lehtijutut innostavat uusia ihmisiä toimintaan mukaan. Sähköisten palveluiden suunnittelussa on onneksi tilanne parantumassa. Enter ry myös toimii yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa senioreiden äänitorvena sähköisten palvelujen kehityshankkeissa. pelkoa rahojen häviämisestä. . Esimerkiksi tietoturva-asioista uutisoidaan usein aika värikkäästi. Kun osaa vain perusasiat, uskaltaa hoitaa sähköisesti vaikka pankkiasioita ilman Maailmanparantaja TEKSTI HEIKKI SIHTO . . Suunnittelussa nykyään mietitään aikaisempaa enemmän palveluiden käytettävyyttä eli että ne olisivat kaikille mahdollisimman helppokäyttöisiä. . Tietotekniikan tai internetin käytössä ikä ei todellakaan ole este. Auki ovat yhä myös syvällisemmät syyt ministeritason sekaantumiseen kauppojen selvittelyssä. Tärkeää on muistaa, että myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen tapahtuu nykyään suurelta osin internetissä. MAALISKUUTA 2017 . Tärkeintä on olla utelias ja motivoitunut. Eli puolueen johto ajattelee ja muut seuraavat. Nuoremmilla neuvojilla voi olla liikaa turhaa ammattislangia ja vauhtia auttamisessa. Laitteiden asetukset, kuvien siirto laitteelta toiselle ja sähköpostiliitteet ovat esimerkkejä yleisistä kysymyksistä. Enterin työssä on tärkeää, että neuvojat toimivat vertaistukena eli ovat samaa ikäluokkaa kuin neuvottavat ja puhuvat samaa kieltä. Meiltä kysytään paljon perusasioita eri laitteiden tekniikkaan ja niiden ohjelmiin liittyvistä asioista. Ilmapuntari ” Ilman tietotekniikkataitoja voi tuntua, että oman elämän hallinta ei pysy omissa käsissä. Vaikka senioreilla on älliä ja fysiikka kunnossa, niin ilman tietotekniikkataitoja voi tuntua, että oman elämän hallinta ei pysy omissa käsissä. KUVA JARI SOINI Turbulenssia. Enter ry on perustettu 1997, jäseniä on noin 800. Ovatko seniorit sähköisten palveluiden väliinputoajia. Mitä ongelmia senioreilla on tietotekniikan käytössä. TIINA ETELÄMÄKI Ikä ei hidasta nettisurffaajaa Onko ikä rajoite netissä surffaamiselle. Löytyykö vapaaehtoisia seniorineuvojia helposti. Somessa pärjää sillä, että toimii siellä samoilla säännöillä kuin uusia ihmisiä kasvokkain tavatessa. Häviää kuin lumi keväällä on Finavissa tuttu ilmaus. Enter ry on Uudellamaalla toimiva senioreiden yhdistys, joka tarjoaa henkilökohtaista ja maksutonta opastusta tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden käytössä. No ovat! Kyse on valtavasta ongelmasta jo pelkästään siksi, että Suomen yli 65-vuotiaista puoli miljoonaa ei käytä lainkaan internettiä. Perussuomalaiset on erilainen puolue, sanoi Timo Soini, kun häneltä tentattiin varoituksesta, joka annettiin kolmelle homoparien avioliiton puolesta äänestäneelle puolueen kansanedustajalle. Tietotekniikan käyttöön liittyy myös paljon turhia pelkoja. Samalla tavalla ovat kadonneet Finavian johdannaiskauppojen vastuunkantajat
Tältä osin nykylaki voisi säilyä lähes ennallaan tai se siirrettäisiin osaksi työsopimuslakia. Asian selvittelyssä on paljastunut tapahtuman järkyttävyyden kerroksisuus. Siksi on yhteistoimintalain uudistamisen aika. Yritys on usein yksipuolisesti etukäteen määritellyt henkilöstön vähentämistarpeen. Yhden ihmisen lähtö oman käden kautta sekoittaa monien elämän perin juurin. Poliisin tietojen mukaan kolari oli tahallinen teko. Mikä on ihmisen itsemääräämisoikeus kuolemassa. Tahtomattaan kuoleman tuottajaksi joutunut jää potemaan syyllisyyttä, vaikka syyllisyyteen ei ole moraalista eikä juridista syytä. Kenelläkään ei ole velvollisuutta kärsiä. Tila-auto törmäsi kevytrakenteiseen mopoautoon, jossa kaksi nuorta sai surmansa. Ajattelen, että Sveitsin ratkaisu on eettisesti ja juridisesti riskittömämpi kuin eutanasian laillistaminen aloitteessa esitetyllä tavalla. Liian moni toteuttaa itsemurhan tieliikenteessä tai raiteilla. Oikeus hyvään, tilanteen mukaiseen hoitoon, on potilaan oikeus ja lääkärin velvollisuus elämän loppuun asti. Ihmiselämän lopettamisen tehtävän sisällyttäminen lääkärin työhön olisi sellaisen rajan yli astumista, johon en itse ole valmis. Toimimaton laki on turha laki. Itsemurha ei onnistunut. Itsemurha on Suomessa lähes poikkeuksetta teko, joka aiheuttaa syvän psyykkisen trauman lähellä olleitten elämään. On rekkakuskeja ja veturinkuljettajia, jotka eivät koskaan toivu eteen ajaneen tai hypänneen itsemurhasta. Toinen kokonaisuus olisi kokonaan uusi laki, jossa säädettäisiin työpaikan toiminnan kehittämisestä, sitä koskevista oikeuksista ja velvollisuuksista. Ville Ranta UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo ANTTI PALOLA Toimimaton laki – turha laki ”Yritys aloittaa yt-neuvottelut – 50 lähtee” on otsikko, johon olemme tottuneet. Tila-auton kuljettajan tarkoituksena oli surmata itsensä ajamalla päin vastaan tulevaa autoa. Laki yhteistoiminnasta on alun perin säädetty aivan muihin tarkoituksiin: lisäämään aitoa yhteistoimintaa, parantamaan tiedon kulkua ja edistämään vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Se lisää ihmisen itsemääräämisoikeutta kuolemassa, ja mahdollistaa ei-traumatisoivan itsemurhan. Onko hänellä oikeus saada apua elämänsä lopettamiseen. Nykyinen laki on irtisanomislaki, jota hallitsevat erilaiset muotoseikat aikarajoineen. Sveitsissä. Hänen tekojensa vaikutus jatkuu silti pitkään kuoleman jälkeen. Eutanasia on Sveitsissä kielletty. Sen sijaan seurauksena oli kahden sivullisen kuolema. Lähes poikkeuksetta yt-neuvottelut tarkoittavat vain henkilöstövähennyksiä. Kun ihminen haluaa kuolla, onko hänellä siihen oikeus. Toisen muodostaisi laki yritystoiminnan muutoksista kuten tuotannon uudelleenjärjestelyistä, liikkeenluovutuksesta ja työvoiman vähentämisestä. Henkilöstön neuvotteluissatekemät ehdotukset työpaikkojen säilyttämiseksi kaikuvat kuuroille korville. Kenellä on oikeus, ja kenties velvollisuus lopettaa toisen ihmisen elämä hänen pyynnöstään. MAALISKUUTA 2017 VIIKON SANA » Hindustanilainen sananlasku: Ihmiset eivät kompastu vuoriin, vaan kiviin. Se muodostuisi kahdesta kokonaisuudesta. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) vakaa ja harkittu päätös omasta kuolemasta. Kuka arvioi, mikä on riittävän Opposition ääni ILKKA KANTOLA yksityinen Dignitas klinikka avustaa asiakkaita oman elämän lopettamisessa, jos se katsoo, että vakaa pyyntö ja riittävät selvitykset ovat olemassa. 4 2. Itsemääräämisoikeus kuolemassa KAHDEN NUOREN KUOLEMAAN johtanut kolari Sastamalassa oli järkyttävä. Kirjoittaja on STTK:n puheenjohtaja Nyt on yhteistoimintalain uudistamisen aika. Näin ei saa olla. Ihmisen moraalinen vastuu loppuu hänen kuolemaansa. STTK esittää yt-lain isoa kokonaisuudistamista. Klinikka ei toteuta eutanasiaa, mutta tuottaa palvelua niille, jotka tahtovat itse lopettaa elämänsä. Tätä joudutaan nyt pohtimaan eduskunnassa, kun kansalaisaloite eutanasiasta on jätetty
Kyselee, on kiinnostunut. Avoin vaali voisi tässä mielessä olla SDP:lle aito vaihtoehto, jos vahvaa omaa ehdokasta ei löydy. Sopimus vaatii vielä kaikkien EU-maiden sekä europarlamentin allekirjoitusta. Mutta sitä hän tuntuu tekevän myös elävässä elämässä, ei vain lukijoiden vaan kaikkien tapaamiensa ihmisten. Se antaisi georgialaisille luvan oleskella EU:ssa 90 päivän ajan. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Samaan aikaan, kun rajojen sulkemista vaativat äänet vahvistuvat, EU-maat päättivät kulkea vastavirtaan ja hyväksyivät viisumivapauden Georgialle. Kiinnostavia ulkopuolisia ehdokkaita luultavasti löytyisi muitakin kuin istuva tasavallan presidentti Sauli Niinistö. On kuin Mazzarella kävisi jatkuvaa vuoropuhelua lukijan kanssa. Kolmas, suuren yleisön ja median näkökulmasta kiinnostavin vaihtoehto edellyttäisi puoluevaltuustolta hyväksyttyä ehdotusta täysin avoimesta vaalista. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 Kenestä SDP:n presidenttiehdokas. Suora sitaatti kuvastaa hänen elämänmyönteistä asennettaan. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Sosialidemokraatit ajautuivat helmikuussa presidentinvaalien osalta lähtöruutuun, kun ilmoitusta vaille valmis ehdokas, kansanedustaja Jutta Urpilainen päätti jättää vaalit väliin. Minulle hän edustaa niitä kirjailijoita, jotka saavat ajattelemaan. 5 2. Hänen omaelämäkerrallisia pohdiskelujaan lukiessaan omakin mieli lähtee laukkaamaan, saa uusia assosiaatioita ja herättää muistoja. Jos näin kävisi, toteutustapoja olisi kolme. Mazzarella on jo vuosia ollut yksi lempikirjailijoistani. Voittaja on yleisen käsityksen mukaan jo tiedossa, jos hän vahvistaa ehdokkuutensa. JK MERETE MAZZARELLAN HAASTATTELU SIVULLA 20 Mitä mieltä sinä olet. Pekka Haaviston vuoden 2012 kampanjan myötä presidentivaalit muuttivat pysyvästi luonnettaan. MAALISKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Ja sellaisella, jolla olisi aito mahdollisuus edetä vaalin toiselle kierrokselle. Siitä on noin viisi vuotta, kun viimeksi haastattelin Merete Mazzarellaa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nauttii suurta suosiota ja luottamusta yli puoluerajojen. Kuka vain äänestysikäinen suomalainen voisi rekisteröityä kannattajaksi ja vaikuttaa siihen kenestä tulee SDP:n presidenttiehdokas. Suomenruotsalainen kirjailija oli vastikään mennyt uusiin naimisiin. Sosiaalisessa mediassa syntynyt kansanliike antoi tilaa ja menestymisen mahdollisuuden myös yllättävälle pienpuolueen ehdokkaalle. Moniin hänen kirjoihinsa voi palata aina uudestaan. Tosin ennen presidenttiehdokkuudesta tai vaalijärjestyksestä päättämistä keskitytään voittamaan kuntavaalit, kuten puheenjohtaja Antti Rinne on aivan oikein muistuttanut. Toinen vaihtoehto olisi, että Niinistöä ehdottaisi SDP:n ehdokkaaksi vaaditut 250 jäsentä tai kymmenen puolueosastoa niin, että kilpaileva ehdokas olisi SDP:n oma. Sen saimme kuvaaja Jari Soinin kanssa todeta tehdessämme juttua Mazzarellasta hänen kotonaan. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, B-rappu, 6. Kohtaaminen TEKSTI JA KUVA SARI SALORANTA. Jutun otsikko kuului jotenkin ”On aika hauskaa olla 67 ja vastanainut”. Sellaisesta, joka järjestettiin edellisen kerran, kun Martti Ahtisaari löi Kalevi Sorsan ja nousi SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Paine uskottavan ehdokkaan löytämiseksi on kevään mittaan suuri – ellei sellainen ole jo puoluejohdon tiedossa. Monen kysymyksen jälkeen, toki ensin itse vastattuaan, kirjailija lisäsi: Mitä mieltä te olette. Luottamusta Niinistöön löytyy myös sosialidemokraattien keskuudesta niin laajalti, että häntä on jo pariin otteeseen ehdotettu myös demareiden ehdokkaaksi. Puoluevaltuusto voisi päättää asettua suoraan Niinistön taakse ja luopua oman ehdokkaan asettamisesta, mutta se olisi puoluedemokratian kannalta laimea vaihtoehto, joka ei oikein istu gallup-kärjessä olevalle puolueelle. SDP:n ykköstavoite on lähteä presidentinvaaleihin omalla ehdokkaallaan. Mikäli vaali SDP:n presidenttiehdokkuudesta avataan koko kansalle, asia tulisi luultavasti ajankohtaiseksi pian kevään puoluevaltuuston kokouksen jälkeen. SDP:n ykköstavoite on lähteä presidentinvaaleihin omalla ehdokkaallaan. Seuraisi puolueen sääntöjen mukainen jäsenäänestys siitä, kenet valitaan
Myös kuntiin jäävien sopimukset menevät uusiksi. Hiljaisuus on hämmentävää, sillä muuttuva kuntasektori on maamme suurin työllistäjä. Suuri murros tulee eteen nopeasti. Iso murros tulee myös niille noin 200 000 ihmiselle, jotka pysyvät kuntien palkkalistoilla. Lähes jokaiseen kunta-alan työntekijään vaikuttavat valtavat muutokset ovat jääneet tyystin piiloon julkisuudelta tähän saakka. JHL:n 60 000 jäsentä maakuntien palvelukseen JHL:n 210 000 jäsenestä isolla osalla on edessä siirtyminen maakuntien palvelukseen. Hän muistuttaa, että myös kuntien eläkejärjestelmän rahoitus on ratkaisematta toistaiseksi. Kunnilta pois 11 miljardin palkkapotti Maakunnille on tarkoitus on siirtää arviolta 210 000 työntekijää kunnista ja kuntayhtymistä, valtaosa heistä sosiaalija terveydenhuollosta. – Kaikki pitää neuvotella uudestaan kunta-alalla, Salminen huokaa. Sopimustoiminta eriytyy, se on varmaa. Maakuntien suunnitellaan hoitavan muun muassa aluehallintovirastoille sekä ELY-keskuksille nykyisin kuuluvat tehtävät. Kunnilta poistuu noin 11 miljardin palkkapotti maakuntien vastuulle. MAALISKUUTA 2017 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Jan Vapaavuori: Onko @juhasipila maan asiat niin hyvällä tolalla, että pääministeri voi keskittyä kuntapolitikoimaan. JHL kokee murroksessa monia ongelmia. Valtava muutosurakka kuormittaa kaikkia kunta-alalla, sekä kuntiin jääviä että maakuntiin siirtyviä. – Kun kuntien henkilöstöstä puolet siirtyy maakuntiin, yhtiöihin ja järjestöihin, on pakko tehdä tasausjärjestelmä, jotta kuntatyöntekijöiden eläkkeet voidaan turvata. Kuntatyönantajien (KT) työmarkkinajohtaja Markku Jalonen kuvaa edessä olevaa työmäärää valtavaksi. Tarvitaan koulutusta ja sote-muutosrahasto Työmarkkinamurros tuo kuntiin maamme historian suurimman liikkeenluovutusaallon. Aikaa luoda perusta uudelle sopimusjärjestelmälle on lokakuulle. Maakunnat kaappaavat lisäksi valtiolta noin 6 000 työntekijää. Raju työmarkkinamurros iskee kunta-alalle Kaikki pitää neuvotella uudestaan kunta-alalla K unnissa alkaa iso työmarkkinamurros, jos soteja maakuntauudistus toteutuu. Koko sopimuskenttä on mietittävä uudelta pohjalta, Jalonen sanoo. Jalosen mukaan riskitekijänä on se, että maakuntien väliaikaishallinnon rahoitus on auki. Tähän mennessä on vasta rajattu se, mistä maakuntien ja kuntien tes-kentällä neuvotellaan. 6 2. Edessä on epävarmuuden aika siitä huolimatta, että luvassa on henkilöstön siirto maakuntiin vanhoina työntekijöinä. Maakuntien sekä sote-yritysten henkilöstölle on neuvoteltava työehtosopimukset. Jos eduskunta selviää kohta alkavasta sote-lainsäädäntöurakasta, väliaikaismaakunnat aloittavat muutostyöt tosissaan heinäkuun alussa eli reilun neljän kuukauden kuluttua. Monen kuntiin jäävän tehtävät muuttuvat. Kunnissa ja kuntayhtymissä on yhteensä lähes 420 000 palkansaajaa. Työ aloitettiin jo viime vuoden puolella. Kuka maksaa kulut väliaikaismaakunnista. Henkilöstöä luovuttavia kuntatyönantajia on peräti 367.. Kunta-ala joutuu tekemään maakunnille lähes 400 liikkeen luovutusta 1.1.2019. Suurimpia ryhmiä ovat kuntien ruokaja laitoshuollossa sekä tukipalveluissa toimivat, mutta mukana on myös paljon sote-ammattiväkeä, yhteensä noin 60 000 JHL:n jäsentä. JHL:n erityisasiantuntija Minna Salminen muistuttaa, että ihmiset tekevät muutosten valmistelun
Hän vetoaa perhesyihin. paloja pelastustoimesta 6 070 työntekijää . Työnantaja kouluttaa JHL:n jäseniä keskimäärin vain 2–3 työpäivää vuodessa. Vieläkin vakavampiin virheisiin voidaan syyllistyä uusissa maakunnissa. MAAKUNNISTA TULEE JÄTTITYÖLLISTÄJÄ Maakuntien vastuulle siirtyy lähes 220 000 työntekijää . Virheet tulee välttää, valinnanvapautta harkiten Kuntamurros tuo riskin tehdä täysin vääriä valintoja. Viikon luetuimmat 2 3 DEMOKRAATTI.FI LIIKE POLITIIKKA POLITIIKKA ” Kuntia uhkaa supistuminen osto-organisaatioiksi, joista oma tuotanto ja henkilöstö minimoidaan. KIITOS EI Jutta Urpilainen ei lähde SDP:n ehdokkaaksi presidentinvaaleihin. sosiaalija terveydenhuollosta 199 364 henkilöä . Urpilainen kirjoittaa päätöksen olleen todella vaikea. . 1 KELA PETTI Kela yllätettiin housut kintuissa, kun sen toimistot ruuhkaantuivat perustoimeentulotuen Kelaan siirron jälkeen. Riskejä voitaisiin välttää toteuttamalla valinnanvapautta harkiten ja asteittain. . Huoli siitä, että maakuntien väliaikaishallinto ei selviydy valmistelutyöstä yhdistää kuntatyönantajia ja keskeistä henkilöstöjärjestöä. valtiolta noin 6000 henkilöä . 7 2. Henkilöstö tarvitsisi paljon koulutusta muutostilanteissa, mutta sitä on tarjolla minimimäärä. – JHL on kannattanut sitä, että valinnanvapaus aloitetaan suppealla palveluvalikoimalla, Minna Salminen sanoo. . Hannu Taavitsainen Demokraatti Em ili e U gg la. . SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta esittää veropohjan paikkaamiseksi finanssimarkkinoiden verotusta pohjoismaisten naapureiden tavoin. . . ympäristöterveydenhuollosta 1314 työntekijää . Kunnat uhkaavat kutistua pelkiksi osto-organisaatioiksi, joista oma työ ja henkilöstö minimoidaan. – Jos kunnissa ei ole omaa työtä ja tuotantoa vertailukohtana ostettaville palveluille, se tulee kalliiksi, JHL:n Salminen varoittaa. nykyisistä maakunnista ja muista tehtävistä 636 henkilöä Lähde: Kuntatyöntajat 10.2.2017 Raju muutos ulottuu moniin ammattiryhmiin, epävarmuus ulottuu yksilötasolle. Esimerkiksi kuntien tukitehtävissä toimivista useat tekevät työtä nyt sekä sote-sektorille että omalle kunnalleen. JHL on esittänyt sote-muutosten tueksi rahastoa, mutta se on torjuttu. maatalouslomituksesta ja maaseutuhallinnosta 3 864 ihmistä . MAALISKUUTA 2017 Jan Vapaavuori: Onko @juhasipila maan asiat niin hyvällä tolalla, että pääministeri voi keskittyä kuntapolitikoimaan. AFÄÄRIT VEROLLE Hallitus hautasi venesekä moottoripyöräveron. Jos maakunta ei osaa motivoida henkilöstöään esimerkiksi palkkoja yhtenäistämällä ja työntekijät vaihtuvat jatkuvasti, epävarmuus leviää asiakkaille eli kansalaisille. Minne heidän työpaikkansa sijoittuu. Vasemmistoliitto vaatii Kelan henkilöstön välitöntä lisäämistä
Samoilla teemoilla kuin Marine Le Pen Ranskassa ja Afd-puolue Saksassa. – Miksi Suomen tulisi ottaa oppia huonommin pärjäävistä maista. Lisäksi siihen sisältyy suuria riskejä kustannusten noususta. – Molemmat tarkoittaisivat huono-osaisimpien palveluiden heikentymistä, muistuttaa Hiilamo. Demokraatti. keväällä Ranskan presidentinvaaleissa ja loppukesän Saksan parlamenttivaaleissa. Sote-talon voi polttaa vain kerran Viisi professoria varoittaa vakavasti Ylellä sote-juudistuksen valinnanvapauslaista. Trumpin hallitus on miljonäärien ja miljardöörien uusi eliitti. Hollanti on edelleen Euroopan oikeasti liberaaleja maita. Kommentit ovat karuja: – Uudistus nyt esitetyssä muodossa merkitsee hyppyä tuntemattomaan, varoittaa professori Jussi Huttunen. Hallitus aikoo antaa lakiesityksen valinnanvapaudesta, vaikka vaikutusta arvioineen työryhmän kannanotot ovat kieltäisiä. Ylen haastattelemat professorit Heikki Hiilamo, Jussi Huttunen, Martti Kekomäki ja Anneli Pohjola ovat sosiaalija terveysministeriön asiantuntijaryhmän jäseniä. Jos edellisestä huolimatta hollantilaiset äänestävät populistista ja äärioikeistolaista vapauspuoluetta, voivat Euroopan rakenteet heilua myöhemmin HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Hollanti on populismimittari Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Trumpin hallitus on miljonäärien ja miljardöörien uusi eliitti. Professori Anneli Pohjola puolestaan sanoo, että lakiesitys valinnanvapaudesta on keskeneräinen ja erittäin vaikeaselkoinen. Muut puolueet karsastavat yhteistyötä sen kanssa. Pitää olla uskallusta peruuttaa ja ottaa aikalisä, sanoo Anneli Anttonen. Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo sanoo, että hallituksen valinnanvapausmalli heikentää – tai tekee jopa mahdottomaksi – palveluiden integroimisen. Ja miten siellä kävi. Tulella ei voi leikkiä, ja talon voi polttaa vain kerran. – Eikä kyse valitettavasti ole vain lakitekstin vaikeudesta, vaan rakennelma on monimutkainen ja pirstaleinen, sanoo Pohjola. Tuskin aivan sitä, mitä Trumpia äänestänyt teollisuusduunari odotti. Vapauspuolue ratsastaa muun muassa EU:n, islamin ja eliitin vastustamisella. MAALISKUUTA 2017 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA H ollannin kahden viikon päästä järjestettävät parlamenttivaalit ovat maan pienestä koosta huolimatta mittari populismin etenemiselle Euroopassa. Hollannissa Geert Wildersin johtama äärioikeistolainen vapauspuolue on mielipidemittausten kärjessä, vaikka vaalivoittokaan ei välttämättä avaisi sille hallitustietä. Populisteja yhdistää etenkin eliitiin vastustaminen. Se on kiistatta vuosisatojen ajan hyötynyt globaalista kaupasta ja myös onnistunut monia muita Euroopan maita paremmin maahanmuuton haasteista. – Tällaiseen ei voi olla varaa. Tämä oli myös Donald Trumpin vaaliteesi Yhdysvalloissa. Valinnanvapauden riskit on toistettu moneen kertaan, ja ne on myös kirjattu lakiluonnoksen kriittiseen vaikutusarvioon. Eikö nykyistä järjestelmää tulisi pikemminkin kehittää entistä paremmaksi, kun keinoja on olemassa, kysyy Martti Kekomäki. 8 2
Kyselyn mukaan kuitenkin 77 prosenttia työpaikoista pidensi työaikaa 24 tunnilla. Raportin mukaan EU merkitsee suomalaisille ennen muuta myönteisiä käytännön asioita, kuten yhteistä rahaa sekä vapautta matkustaa, opiskella ja työskennellä EU:n alueella. Hallitus nysvää perhevapaauudistuksen kanssa SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta vaatii vauhtia perhevapaauudistukseen. KIEMUNKI ON OLLUT OTSIKOISSA MYÖS ISLAMINUSKOA KOSKEVAN KIRJOITTELUNSA TAKIA. VIELÄ ON AUKI, VAIKUTTAAKO PUOLUEESTA EROTTAMINEN KIEMUNGIN TYÖHÖN EDUSKUNTA-AVUSTAJANA. Kuudennes metallialan työpaikoista ei noudattanut kikyä Noin kuudesosa Metalliliiton toimialojen työpaikoista jätti tekemättä kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan pidennyksen. Vuonna 2020 kännykkää käyttää maailmassa noin 5,7 miljardia ihmistä eli noin kolme neljäsosaa maailman väestöstä, tutkimus ennustaa. Lisää uutisia: Demokraatti.fi Kari Hulkko. Kiemunki tuomittiin joulukuussa rasistisesta blogikirjoituksesta sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Matti Piirto Näitä ehdokkaita persuilla taitaa riittää: tuomioistuimissa tuomittuja rasisteja ja muita äärioikeistolaisia. Esimerkiksi Intian kännykänkäyttäjien määrän arvioidaan kasvavan seuraavan kolmen vuoden aikana 310 miljoonalla. EU:n suurimpia ongelmia ovat suomalaisten mielestä maahanmuutto EU:n ulkopuolelta ja julkisen talouden tila. Pirkanmaan piirin ensimmäinen varapuheenjohtaja Ari Prihtin mukaan Kiemungin erottaminen on monen asian summa. Yleisin pidennysaika tällöin oli 16 tuntia. AVUSTAJANA KIEMUNKI ON EDUSKUNNAN PALKKALISTOILLA. Saksan demarit haluavat johtajille palkkakaton Saksan SPD haluaa rajoittaa johtajien palkkoja verolainsäädännöllä, kertoo Kauppalehti. Tämä ilmenee Eurobarometri-kyselystä. Muutos koskisi myös eläkkeitä. Matkalaskun tuplalaskutus ratkaisi Kiemungin erottamisen Tampereen perussuomalaisten puheenjohtajan Terhi Kiemungin puolueesta erottamisen taustalla ovat matkalaskuun liittyvät epäselvyydet, sanoo puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo. Myös palkansaajakeskusjärjestö SAK joustaKiemungista haluttiin eroon, koska hänestä on tullut enemmän haitta kuin hyöty. Noin puolet uusista kännykänkäyttäjistä löytyy tutkimuksen mukaan Aasiasta. Pirullinen (toki itseaiheutettu) tilanne persuilla. Erottamisesta huolimatta Kiemunki jatkaa Tampereen perussuomalaisten puheenjohtajana. Lisäksi osassa työpaikoista sovittiin vähäisemmästä työajan pidennyksestä. 9 2. Työajan pidennys jätettiin tekemättä varsinkin pienemmillä työpaikoilla, ilmenee Metalliliiton tekemästä selvityksestä. Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen sanoo, että nyt täytyy pitää kiinni siitä, mitä sovittiin aiemmin kilpailukykysopimuksessa. Taustalla hiertää muun muassa kilpailukykysopimuksen 30 prosentin lomarahaleikkaus. Myös palvelualojen PAMissa ymmärretään hyvin JHL:n ulostuloja, vaikka omia tavoitteita ei vielä ole lyöty lukkoon. EROTTAMISESTA HUOLIMATTA KIEMUNKI AIKOO KUNNALLISVAALIEHDOKKAAKSI PERUSSUOMALAISTEN LISTALTA. Viiden miljardin kännykänkäyttäjän rajapyykki ylittyy Viiden miljardin kännykänkäyttäjän rajapyykki maailmassa ylittyy ensi kesänä, arvioi matkapuhelinoperaattorien GSMA-järjestön tekemä tutkimus. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on nostanut esiin vaatimuksen naisvaltaisten alojen omasta palkankorotuserästä, jonka pitäisi olla ”useita prosentteja” lähivuosina. Demarinuoret aikoo aloittaa nimien keräämisen perhevapaiden uudistamista ajavaan kansalaisaloitteeseen, ellei hallitus ryhdy asiassa toimiin puoliväliriihessään huhtikuussa. Pekka Jänkälä Oliskohan tämä sitä ”vaalimatematiikkaa. Rasistisiiven ääniin ripustautuva epätoivoinen puolue ja sen johto ei voinut rasismiin vedoten tästä syystä häntä erottaa, niin löydettiin sopiva syy muista rikkeistä. MAALISKUUTA 2017 Työnantaja ei lämpene JHL:n tasa-arvoerälle Palkankorotuspuheet kiristelevät jo leukaperiä työmarkkinoilla. Hänen mukaansa Kiemungin ongelmat ovat liittyneet lähinnä tämän kirjoituksiin sosiaalisessa mediassa. – Nykyinen perhevapaajärjestelmä on monimutkainen ja vanhanaikainen. Jorma Veijola Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT HEIKKI SIHTO TAMPEREEN PERUSSUOMALAISTEN PUHEENJOHTAJA TERHI KIEMUNKI EROTETTIIIN PUOLUEESTA MATKALASKUUN LIITTYVIEN EPÄSELVYYKSIEN TAKIA. Kolme neljästä suomalaisesta kannattaa euroa Suomalaiset suhtautuvat euroon myönteisemmin kuin EU-kansalaiset keskimäärin. Kolme neljästä suomalaisesta eli noin 78 prosenttia kannattaa talousja rahaliittoa sekä yhteistä valuuttaa euroa. Käytännössä yritysverotus kiristyisi yli 500 000 euron menevältä osalta. voittaisi etuuksia ja antaisi kullekin perheelle sopivan perhevapaiden käytön vanhempien ja perheiden itse koottaviksi. Yritykset voisivat tulevaisuudessa sisällyttää palkkakustannuksiinsa korkeintaan 500 000 euron vuotuisia johtajakorvauksia, mikäli SPD:n kansleriehdokas Martin Schulz saa läpi kampanjatavoitteensa. Se ei tue työn ja perheen yhteensovittamista tai kannusta isiä osallistumaan lastenhoitoon, Feldt-Ranta toteaa
10 2. MAALISKUUTA 2017 Sara Kemetter ja Camilla Gunell toivottavat uudet tulijat tervetulleiksi Ahvenanmaalle, oli kyse sitten pakolaisista tai mannersuomalaisista.
– Uskomme, että tällä kaudella meillä on poliittinen enemmistö, jolla kuntarakenne pystytään muuttamaan. Toivomme, että päädymme 2–4 kuntaan 16:n sijaan. Meitä taas ajaa hyvinvointi: me ajattelemme, että suuremmat yksiköt voivat tarjota paremmat ja tasa-arvoisemmat palvelut. Vuonna 2011, kun Suomen eduskuntavaaleissa SDP kirjasi siihenastisen historiansa huonoimman tuloksen, Ahvenanmaan demarit tuplasivat maakuntapäivävaaleissa paikkalukunsa. Tai hetkinen, eivät aivan kaikkialla. Ahvenanmaalla sosialidemokraateilla ei ole ollut loistokasta menneisyyttä vaan paremminkin vaatimaton. Sen sijaan Ahvenanmaan demareilla on vahva nykyisyys. Heti alkuun nousee esiin sellainen sana kuin muutoshalu. Gunell kertoo, että muutoshalu yhdistää Ahvenanmaalla demareita ja sen pitkäaikaista hallituskumppania maltillisia eli sikäläistä kokoomusta. Keitä nämä uuden ajan demarit ovat. Gunell on maakunnan hallituksen elinkeinoja ympäristöministeri, varamaaneuvos ja Ahvenanmaan sosialidemokraattien puheenjohtaja, ja Kemetter on demarien ryhmänjohtaja maakuntapäivillä. Uuden ajan demarit Tua Onnela. 11 2. Puolue on vasta 2000-luvulla vakiinnuttanut paikkansa suurimpien joukossa. Merimiesten ja maanviljelijöiden maakunnassa työväenliikkeellä ei ollut samanlaista pohjaa kuin teollisuuspaikkakunnilla. Vähemmän kuntia Camilla Gunell ja Sara Kemetter istuvat kahvikuppien ääreen ja lupaavat kertoa, mikä ahvenanmaalaisille demareille on tärkeää. Tällä hetkellä meillä on hyvät koulut ja sosiaalipalvelut, mutta ne ovat epäreilusti jakautuneet, Gunell sanoo. Juuri nyt muutoshalu näkyy ennen kaikkea siinä, että niin kokoomus kuin demarit ovat vahvasti sitoutuneet Ahvenanmaan kuntauudistukseen. MAALISKUUTA 2017 K aikkialla maailmassa sosialidemokraattiset puolueet kamppailevat saman kysymyksen kanssa: kuinka yhdistää loistokas menneisyys ja nykyisen yhteiskunnan uudet vaatimukset. – Kokoomusta ajaa talous: he haluavat pienentää julkista sektoria ja vähentää sen kuluja. Kuntien määrää pitää saada vähennettyä. Ahvenanmaalla on nyt 16 kuntaa – hengästyttävä määrä hyvin pienellä alueella
– Ilmastokysymyksiin täytyy löytää ratkaisut. 12 2. uhka – puhuttiin sitten pakolaisista tai kantasuomalaisista Ahvenanmaalle muuttajista. Syy tai seuraus, mutta Ahvenanmaalla ei ole vasemmistoliittoa eikä vihreitä. Köyhälistöä ei juuri ole puolustettavaksi, joten demareiden katse on keskiluokassa. – Suomen pitää rakentaa puusta ja opettaa muutkin maat rakentamaan puusta. Demarit täyttävät molempien paikat. Se on se tasapaino, jota koko maailma parhaillaan etsii: kuinka säilyttää nykyinen elämäntapa mutta silti tehdä ne muutokset, jotka on tehtävä, jotta hiilidioksidipäästöt saadaan vähenemään. Tämän haastattelun neljäs arvo voisikin kuulua ”kaikki mukana”. Gunell painottaa, että ihmiset odottavat nimenomaan sosialidemokraattien pitävän kaikista huolta. Sitä elämää ei vain enää ole, ja nyt ei auta kuin sopeutua, Gunell sanoo. Ahvenanmaalla sosialidemokraatit ovat ympäristöpuolue, siitä ei ole kahta sanaa. Meillä on hyviä arkkitehteja ja paljon puuta. Sote-pakolaiset tervetuloa Kolmantena arvona Kemetterin ja Gunellin puheista nousee avoimuus. Se ei laita rajoja kiinni tai kieltäydy auttamasta muita. Se ei kuitenkaan voi tarkoittaa huono-osaisimpien unohtamista. Maahanmuuttajat eivät ole Ahvenanmaan demareiden mielestä Tua Onnela Muutosvalmius, ympäristö, avoimuus, solidaarisuus. Kansainvälisen solidaarisuuden puolustaminen on Gunellin ja Kemetterin mielestä nimenomaan sosialidemokraattien tehtävä. – Me näemme menestysmahdollisuudet, joita he voivat tarjota yhteiskunnalle, Kemetter jatkaa. – Myös keskiluokan pitää ymmärtää, että kaikki hyötyvät solidaarisesta, tasa-arvoisesta yhteiskunnasta. Ahvenanmaan demareille on selvää, että isot muutokset ovat välttämättömiä. Tällaisia arvoja nostavat esiin Ahvenanmaan demarien voimanaiset Sara Kemetter (vasemmalla) ja Camilla Gunell. Me olemme työskennelleet paljon kestävän kehityksen ja muiden ympäristökysymysten parissa. Erityisesti veteen liittyvät asiat ovat täällä tärkeitä, samoin ekologiseen ruokaan liittyvät. – Ei voi takertua siihen tarinaan, jota jotkut haluavat Suomesta kertoa – että ennen kaikki olivat vaaleita eikä ollut mitään ongelmia eri kulttuureista eikä uskonnoista, että miehet olivat miehiä ja naiset naisia eikä ollut mitään feministejä. Kukaan meistä ei voi hyvin kävellessään S-Marketin pihalla istuvan kerjäläisen ohi, Gunell sanoo. ” Köyhälistöä ei juuri ole puolustettavaksi, joten Ahvenanmaalla demareiden katse on keskiluokassa. Gunell mainitsee esimerkkinä puurakentamisen. Gunellin ja Kemetterin Suomi on ehdottomasti kansainvälinen. Aate nousi proletariaatin puolustamisesta, mutta nyt kun tehtävä on osin täytetty, huono-osaiset eivät yksin riitä äänestäjäkunnaksi. Gunellin omassa ministerinpestissä ympäristö-, energiaja elinkeinokysymykset ovat yhdessä. – Ja myös sote-pakolaiset ovat tervetulleita, jos mantereelta tulee sellaisia, Gunell lisää ja nauraa. – Toisin kuin moni luulee, Ahvenanmaalle voi muuttaa. Kaikki mukana Yksi kysymys, jota sosialidemokraatit kaikkialla maailmassa joutuvat pohtimaan, on suhde keskiluokkaan. – Jo meidän rautanaisemme Barbro Sundback sanoi, että muistakaa, että äänet löytyvät keskiluokasta, Kemetter sanoo. Gunell sanoo, että suuren ideologisen sateenvarjon pitäminen ei ole aina helppoa. Se on mukana kansainvälisillä foorumeilla ja kantaa oman osansa vastuusta. MAALISKUUTA 2017 ” Suomen pitää rakentaa puusta ja opettaa muutkin maat rakentamaan puusta. Esimerkiksi Maarianhaminan kunta päätti vastikään ottaa vastaan pakolaisia entistä useammin, Gunell kertoo. Suomalaisten taidoilla voidaan kehittää tuotteita, joita koko maailma tarvitsee. Sellaista vaihtoehtoa kuin ”business as usual” ei ole enää tarjolla, Gunell sanoo. Se käy hyvin. Sellaisia terveisiä he haluavat lähettää myös mannersuomalaisille aatetovereille. Tua Onnela Demokraatti, Maarianhamina ” Meille on selviytymiskysymys, että tänne tulee lisää ihmisiä.. – Periaate on se, että Ahvenanmaan elinkeinoelämä voi kehittyä ja olla vahva mutta ei ympäristön kustannuksella. – Toisaalta koska Ahvenanmaalla ei ole raskasta teollisuutta, sosialidemokratia ei täällä ole ollut niin sidoksissa teollisuuteen ja sen tarpeisiin. Hänen mielestään ilmastonmuutoksen torjunta tarjoaa Suomelle myös suuria mahdollisuuksia. Niin sen hänen mielestään pitääkin mennä. Ilmastokysymykset on ratkaistava Muutoshalun jälkeen heti seuraavana isona sanana nousee esiin ympäristö. Sitä me voimme myydä. Ahvenanmaalla tämäkin kysymys on ratkaistu jo ajat sitten. Meille on selviytymiskysymys, että tänne tulee lisää ihmisiä
Sote-kiista ei ole Kemetterin mukaan ainoa laatuaan. Demarit kallistuvat ensimmäisen vaihtoehdon suuntaan: laiva on pidettävä vedessä niin kauan kuin mahdollista. Toisten mielestä sen on ehdottomasti oltava vedessä, toiset haluavat sille betonisen allastelakan, joka voidaan kuivattaa. Joudumme muistuttelemaan, että haloo, tämä vaikuttaa meihin, hän sanoo.. Myös niin sanottu valinnanvapaus on Ahvenanmaalla vaikea kysymys. u Ylintä toimeenpanovaltaa maakunnan itsehallintoon kuuluvissa asioissa käyttää Ahvenanmaan maakuntahallitus, jonka valitsee Ahvenanmaan maakuntapäivät. Kuntien menettämät verotulot jouduttaisiin kompensoimaan Ahvenanmaalle erikseen. Vastaus on selvä. Se on Ahvenanmaalle tosi tärkeä, ja nyt iso puheenaihe on se, miten laiva pitäisi säilyttää. – Suomessa tehdään paljon päätöksiä niin, että unohdetaan Ahvenanmaan olevan osa Suomea. Telakkavaihtoehdon hinta olisi useita miljoonia euroja. Joidenkin arvioiden mukaan aikaa olisi vielä jopa viisikymmentä vuotta. Hallituksen suunnitelman mukaan sote-uudistus muuttaisi verotusta Ahvenanmaalla samalla tavalla kuin muuallakin: kuntaverot laskisivat ja valtion ansiotulovero nousisi. – Kyllä siellä puhutaan meidän ihanasta laivastamme Pommernista. u Lainsäädäntövaltaa Ahvenanmaalla käyttää maakuntapäivät. 13 2. u Ahvenanmaan maakunta toimii lähinnä kuten itsenäinen valtio omine lainsäädäntöineen ja hallintokoneistoineen. Viime aikoina roolijako on kuitenkin herättänyt tavallista suurempaa kiistaa. Ahvenanmaalaisten mielestä koko veivaus on turha ja itsehallintolain vastainen. Mutta mistä Ahvenanmaalla puhutaan huoltoaseman baarissa. u Itsehallinto antaa ahvenanmaalaisille oikeuden säätää lailla omista sisäisistä asioistaan ja päättää maakunnan tuloja menoarviosta. Ahvenanmaan asema Suomeen nähden on periaatteessa yksinkertainen. Syynä on sote-uudistus. – Uudistuksen kautta Suomi vaikuttaa meihin sellaisilla alueilla, joilla se ei saisi vaikuttaa, sanoo Sara Kemetter. MAALISKUUTA 2017 Nelimastoinen kuuma kiistakapula AHVENANMAA Itsehallinto unohtui sotessa Tässä jutussa on maalailtu suuria linjoja ja pohdittu koko maailmaa koskevia kysymyksiä. Vuonna 2016 valitussa maakuntahallituksessa on kuusi ministeriä. Ahvenanmaalla on itsehallinto, ja se päättää itse, miten omat sisäiset asiansa hoitaa. Ahvenanmaalla terveydenhuolto on kuitenkin jo valmiiksi maakunnan hoidossa, eikä kunnilta näin ole poistumassa tehtäviä. – Meillä on täällä yksi sairaala. Maakuntapäiville valitaan vaaleilla 30 edustajaa joka neljäs vuosi. Laivakysymys on suuri paitsi tunnesyistä myös rahasyistä. Brändö Selkämeri Pohjois-Itämeri Saaristomeri Ahvenanmeri Kumlinge Lemland Jomala Lumparland Saltvik Finström Sund Hammarland Maarianhamina Sottunga Eckerö Kökar Föglö Geta Vårdö u Ahvenanmaalla on noin 29 000 asukasta, joista noin 11 500 asuu Maarianhaminassa. Pitääkö meidän yhtiöittää se ja antaa sen rahoja yksityisille, kysyy Camilla Gunell. Camilla Gunellia ja Sara Kemetteriä naurattaa. Joka ikinen mies täällä tietää tästä asiasta, Kemetter sanoo
Virpi Kirves-Torvinen Dermokraatti Sini Saaritsa olisi ollut valmis uudistamaan nykyistä Pam-lehteä ja verkkoa paljonkin.. 14 2. Kirjastot haluavat tuoda esille kaikkien puolueiden lehtiä, Maarno kertoo. Myös lehtien yhdistymisen jälkeen lehti menee jokaisen jäsenen kotiin. Uudesta lehdestä on tarkoitus tehdä nykyistä taustoittavampi ja syvällisempi. – Journalismi vaatii sen itsenäisyyden. Kirjastoissa on myös niitä e-versioina. Puoluelehdillä on oma lukijakuntansa, mutta ne eivät ole erityisen kysyttyjä. Pam-lehden vt. – Mielestäni nykyisten lehtiemme arvo on ollut siinä, että ne Kirjastosäästöt osuvat myös työväenlehtiin Viime vuosina ei ole ollut isoja muutoksia kirjastojen työväentai puoluelehtien tilausmäärissä. Pam-lehden toimittajatkin ovat ammatiltaan journalisteja, eivät tiedottajia. Siitä lähtien osa puolueista on kuitenkin lähettänyt lehtensä heille, Demokraatti mukaan lukien. Joissakin kaupungeissa puoluelehtiä saattaa tulla pääkirjaston lisäksi myös joihinkin sivukirjastoihin. Uudistuksen myötä verkkoja someviestintä vahvistuisi, mutta tähän mennessä tehtyjen selvitysten mukaan ne eivät vielä tavoita PAMin jäsenistöä laajasti. päätoimittaja Sini Saaritsa on ollut huolissaan siitä, onko tulevalla julkaisulla enää itsenäistä suhdetta kustantajaan. Se ei ole sillä tasolla kuin sen pitäisi olla. Ensi syksystä alkaen liitto julkaisee uutta printtilehteä, joka koostuu verkossa jo julkaistusta materiaalista. Jatkossa heillä on painetta e-aineistojen lisäämiseen. MAALISKUUTA 2017 Kuvat Jari Soini Ammattiliittojen lehdet myllerryksessä Palvelualojen ammattiliitto PAM on ollut viime kuukaudet keskellä viestintäuudistusta. – Puoluelehdet ovat yksi tärkeä alue sanomalehdistöä. PAMin hallitus teki hiljattain päätöksen PAMin lehtien (Pam ja Pamplus) lakkauttamisesta. – Työväenja puoluelehtiä tilataan pääosin kaupungin pääkirjastoihin. Ammattiliiton viestinnän kallistuminen kauemmas journalismista olisi Saaritsasta lähtökohtaisesti outoa. Vuodesta toiseen laskeneet aineistomäärärahat vaikuttavat eniten hankintoihin. Fuusiohankkeen viestintätyöryhmä ei ole käynyt lainkaan keskustelua journalismista luopumisesta. Siinä korostuu kirjaston rooli. Tiedonvälityksen tulee olla vapaata, Arresalo sanoo. Näin kertoo Suomen Kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno. Varkauteen lehdet puolueilta Varkauden kaupungin kirjastotoimenjohtajan Pauliina Arresalon mukaan he joutuivat luopumaan kaikista puoluelehdistä pari vuotta sitten aineistomäärärahojen niukkuuden vuoksi. Hyvää journalismia voi olla myös verkossa. – Näen lehden varsinkin uuteen liittoon sitouttajana. Ahjo-lehden päätoimittajan Kirsi Törmänen-Petmanin mukaan lukijoilta ei ole noussut huolta oman lehden lakkauttamisesta. – Jäsenten pitää tietää, lukevatko he journalistisia juttuja vai esimerkiksi tiedotteita. Arresalon mukaan kirjaston on tärkeää tukea matalan kynnyksen kanavana avointa ja aktiivista kansalaisyhteiskuntaa. Helsingissä yksitoista kirjastoa 38:sta on tilannut puoluelehtiä. Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti nostavat esiin jäsenten äänen ja myös yhdistävät laajaa jäsenkuntaa, Saaritsa selvittää. Saaritsa painottaa, että keskustelua journalismin kriteereistä pitää herätellä ja käydä. Näen journalismin välttämättömänä, jäsenten oikeutena ja liiton sisäisen demokratian ehtona. – Myös pienilevikkisten lehtien tilaaminen on äärettömän tärkeää. Sen myötä myös liittojen lehdet Ahjo, Särmä ja Intiim yhdistyvät. – Meidän suurin ongelmamme on verkko. Kolme lehteä yhdistymässä Tällä hetkellä on meneillään myös kolmen SAK:laisen teollisuusliiton Metallin, Puun ja TEAMin fuusioprosessi. Maarno kannustaakin asiakkaita olemaan itse aktiivisia, mikäli haluavat jonkun tietyn lehden kirjaston valikoimiin. Kuitenkin 1970–80-lukuihin verrattuna muutos on iso
Toivotamme lukijoille Hyvää työväenlehtipäivää! Toivotamme lukijoille Hyvää työväenlehtipäivää! Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry puhelin 020 774 000 . Perustettu 1899. Sopimusalojensa asiantuntijana liitto solmii 14 työehtosopimusta. etunimi.sukunimi@sak.fi . MAALISKUUTA 2017 Puuliitto on mekaanisen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden, bioteollisuuden, metsäja metsäkonealan, venealan ja maatalousalojen työntekijöiden etujärjestö. www.sak.fi HYVÄÄ TYÖVÄENLEHTIPÄIVÄÄ! www.teamliitto.fi Toivotamme antoisia lukuhetkiä Demokraatin lukijoille Työväenlehtipäivänä. Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Ammattiliitto Nousu ry Nordealaisten edunvalvoja Veturimiesten liitto vastuullista vetovoimaa www.vml.fi. Liittoon kuuluu noin 34 000 jäsentä. 15 2
Tarjolla on pientä syötävää. 030 100 600 Pikkuparlamenttitalon Kansalaisinfo Arkadiankatu 3, Helsinki (tila on esteetön) Sisäänkäynti Mannerheimintien puolelta Naisten aika Tarjan päivän tilaisuus ti 7.3.2017 klo 14.30–16.00 Tilaisuuden alussa Mamman tytöt esittää kansanmusiikkia. pam.fi/liity puh. 15.00 Sosialidemokraattisten Naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen avaa tilaisuuden KOSKA ON NAISTEN AIKA. 16 2. Liittokaskon laaja sijaisautoetu TYÖNTEKIJÄN PUOLTA TYÖELÄMÄSSÄ PITÄÄ VAIN AMMATTILIITTO. kansanedustaja Tytti Tuppurainen puheenjohtaja, Sosialidemokraattiset Naiset KUTSU Hyvää työväenlehtipäivää!. MAALISKUUTA 2017 AKT:n jäsenetkin työväenlehtituen piirissä John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki PL 313, 00531 Helsinki (09) 613 110, faksi (09) 739 287 etunimi.sukunimi@akt.fi Vieraile osoitteessa akt.fi Poikkea toimistollamme, soita tai tutustu reiluihin vakuutuksiimme osoitteessa turva.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. Haluamme elää syrjinnästä vapaassa yhteiskunnassa; unelmamme on yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Keskustelun juontaa filosofian tohtori Päivi Lipponen Tarja Halonen presidentti Päivi Niemi-Laine puheenjohtaja, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Tarja Filatov työja tasa-arvovaliokunnan pj. 01019 5110 Sinä ja autosi olette arvokkaita Uuden liikennevakuutuksen maksimibonus on nyt 80 % Turvasta saat suorastaan ylellisen kattavan Liittokaskon ja uuden liikennevakuutuksen, sillä jokainen kuski ansaitsee reilua turvaa. takaa käyttöösi vara-auton jopa tunnissa, kun oma ajopelisi saa kohtalokkaan kolhun kesken matkan tai simahtaa teknisen vian takia
Blair ja kumppanit analysoivat aivan oikein, että koska teollisuustyöväestö hupeni, työväenpuolueen täytyy liittoutua “edistyksellisen keskiluokan” kanssa päästäkseen valtaan. Hän väitti, että ero EU:sta ei vieläkään olisi väistämätön, ja ehdotti, että sitä vastaan taistelemaan luotaisi liike yli puoluerajojen. Mutta ongelma on myös siinä, että Corbyn on vähiten suosittu puoluejohtaja Britanniassa. Ja unohdettu tuo valkoinen työväenluokka totisesti onkin ollut. Tämä työteliäs väestö paiski töitä halvalla ja alkoi jakaa hupenevia sosiaalisia etuja ja julkisia palveluja. Vasemmistoälymystö käänsi selkänsä Corbynille jo silloin, kun hän epäonnistui kansanäänestyskampanjassa. Mutta vasemmisto ryhtyi leimaamaan rasisteiksi kaikki, jotka uskalsivat toivoa järjestyneempää maahanmuuttopolitiikkaa. Mutta työväenpuolue, joka meni EU-jäsenyyttä koskevaan kansanäänestykseen jokseenkin yhtenäisin rivein jäsenyyden puolesta, on hävittyään joutunut vakavaan brexit-kriisiin. 17 2. Myöhemmin yliopisto-opetuksestakin tuli maksullinen. Yli 60 prosenttia puolueen äänestäjistä äänesti brexitiä vastaan, mutta työväenpuolueen kansanedustajista 2/3 istuu vaalipiireissä, joiden äänestäjien enemmistö äänesti brexitin puolesta. Huomattava osa tehdasteollisuutta romahti rautarouva Margaret Thatcherin aikana 80-luvulla. Heidän joukossaan oli jopa kolme puolueen piiskuria, joiden olisi nimenomaan pitänyt piiskata kansanedustajat äänestämään lain puolesta. Mutta nyt on kuvaan tullut oikeistopopulistinen Ukip, joka ratsastaa “unohdetun kansan siivellä” niin kuin Donald Trump Yhdysvalloissa. Hän antoi puolueen kansanedustajille määräyksen äänestää parlamentissa hallituksen brexit-lain puolesta, jolla May voi maaliskuussa panna käyntiin Britannian eroprosessin. Hän syytti pitämässään puheessa työväenpuolueen heikkoutta siitä, että brexit yleensä tapahtui. Puolue on mielipidetutkimusten mukaan noin 18 prosenttia jäljessä konservatiiveistä, vaikka oppositio yleensä tässä vaiheessa hallituskautta alkaa mennä hallituspuolueen edelle. Tilanne on hankala. Se on vuoden 2015 vaalien jälkeen menettänyt kannatusta kuusi prosenttiyksikköä, vain 29 prosenttia äänestäjistä kannattaa sitä enää. Mutta kosiskellessaan keskiluokkaa, valkoinen työväenluokka ja sen asiat unohtuivat. u u u Ongelman voidaan laajemmin nähdä juontavan vieläkin aikaisemmalta ajalta eli Tony Blairin pitkältä valtakaudelta. Samalla sosiaaliturvaa leikattiin ja koulutusta rajoitettiin. Euroopassa maahanmuuttajataustaisten lukumäärä nousee enimmilläänkin vain pariinkymmeneen prosenttiin. Entinen työväenpuolueen pitkäaikainen pääministeri Tony Blair on taas puoluejohdon raivoksi puuttunut asioihin. Kirjoittaja on Lontoossa asuva vaapaa toimittaja. MAALISKUUTA 2017 EEVA LENNON Maailma tänään Työväenluokan unohtaminen kostautuu nyt U skomatonta mutta totta. Jos mielipidetutkimuksiin on uskomista, menetyt kannattajat ovat lähinnä brexitin vastustajia. Työväenpuolueen kosiskellessa keskiluokkaa valkoinen työväenluokka ja sen asiat unohtuivat. Mutta silloin ei työväenluokan äänestäjillä ollut vaihtoehtoa, ja Blairin johdolla työväenpuolue voitti kolmet vaalit peräkkäin. Mutta joka neljäs puolueen kansanedustaja uhmasi Corbynia ja kieltäytyi äänestämästä brexit-lain puolesta. Ja muutama varjohallituksen jäsenkin erosi taas varjohallituksesta. Työväenpuolueen ja sen johtajan Jeremy Corbynin kannatus hupenee, kun puolue on hapuillut suhteessaan Britannian EU-eroon. Työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn arvioi, että puolue ei voi nyt asettua äänestäjien kansanäänestyksessä esittämää tahtoa vastaan. Viime viikolla Cumbriassa pidetyssä täytevaalissa työväenpuolue menetti konservatiiveille vaalipiirin, jota se on pitänyt hallussaan 80 vuotta. Ilman valkoisen työväenluokan tukea vasemmistolla ei ole täällä mahdollisuuksia päästä valtaan. Himoglobalisti pääministeri antoi vielä suuren osan teollisuutta mennä ulkomaalaisille, ja yksityisti miltei kaiken, mikä yksityistettävissä oli kunnalliset vuokra-asunnot mukaanluettuna. Ongelma on siis syntynyt siitä, että Corbyn ei huonolla kampanjallaan saanut mukaansa puolueen perinteisiä äänestäjiä eritoten Pohjois-Englannissa. Siinä meni paljon niistä keinoista, joilla uhrit olisi saatu takaisin jaloilleen. Pian alkoi myös uusi maahanmuutajien virta Itä-Euroopasta ja EU:n ulkopuolelta. Tämän takia valkoinen työväenluokka alkoi epäillä, että heidän ahdinkonsa oli maahanmuuttajien syytä. Pääministeri Theresa May on onnistunut eheyttämään EU-kysymyksessä täysin hajanaisen ja eripuraisen konservatiiviseen puolueen heittäytymällä kovaan brexitiin. Työväenpuolue on jäsenistön määrällä arvioituna Länsi-Euroopan suurin puolue. Työväenpuolueen eripura brexitistä johtuu sen äänestäjäkunnan hajoamisesta EU-kysymyksessä. AFP / Daniel Leal-Olivas. Suuret alueet joutuivat työttömiksi ilman tulevaisuuden toivoa. Yhdysvalloissa demokraatit voivat päästä valtaan progressiivisen keskiluokan ja etnisten ryhmien tuella, koska etniset ryhmät siellä edustavat 40 prosenttia kansasta. Mutta jäsenistön enemmistö vastustaa brexitiä japarituhatta jäsentä on eronnut puolueesta. Vasemmisto ja työväenpuolue näkivät rasismin vastustamisen ja järkevän maahanmuuttopolitiikan sekä valkoisen työväestön ongelmien ymmärtämisen jotenkin vaihtoehtoina, mikä ei ollut kovin järkevää
18 2. MAALISKUUTA 2017 Hyvä sanomalehti on kuin kansakunta puhuisi itselleen, sanoi Arthur Miller. Muuttuvassa ja entistä monikanavaisemmassa mediamaailmassa Demokraatti on sosialidemokratian puhetta itselleen. Antton Rönnholm SDP:n puoluesihteeri Jari Soini. Ja sosialidemokraattien puhetta koko kansakunnalle
Taito ottaa omaa aikaa kaiken kiireen keskellä on mainio tapa ladata akkuja ja lisätä elämäniloa.. Se selkiyttää ajatuksia ja antaa hengähdystauon sosiaalisista paineista. MAALISKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi N es ha rm Omaa aikaa Nykymaailmassa elämän rytmi on usein hektinen. Viikonloput hujahtavat perheen yhteisissä menoissa, sukulaisia ja tuttavia tavaten, kokaten sekä arkena rästiin jääneitä kotitöitä tehden. Ajatus omasta ajasta tuntuu lähinnä haaveelta, melkeinpä luksukselta. Elämä ohjautuu helposti muiden ihmisten toiveiden, odotusten ja intressien mukaisesti. Ikioman vapaa-ajan voi merkitä kalenteriin jo etukäteen, suunnitella mitä kaikkea ihanaa silloin tekeekään – vai tekeekö mitään. Oman ajan tärkeyden voi oppia jo lapsuudessa, omien vanhempien esimerkistä. Onnellinen ihminen säteilee hyvinvointia myös ympäristöönsä. Vapaus tehdä silloin tällöin vain juuri sitä mitä itse haluaa, antaa valtavasti potkua, iloa ja energiaa elämään. Arki kulkee helposti minuuttiaikatululla aamusta iltaan. 19 2. Oma aika on satsausta omaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, niin henkiseen kuin fyysiseenkin. Oman ajan viettämisestä hyötyvät oman itsen lisäksi myös läheiset
Ollaan suomenruotsalaisen kirjailijan, Merete Mazzarellan kotona. MAALISKUUTA 2017 Kyselevä kirjailija TEKSTI SARI SALORANTA . Ja oikeastaan niistä ihmiset ovat myös valtavan kiinnostuneita.. KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä T alven harmaa valo tulvii helsinkiläisen jugend-asunnon olohuoneeseen. Mitä se tarkoittaa. – Olen aina ajatellut, että on tärkeää kunnioittaa myös elämän pieniä asioita. Isot ikkunat aukeavat Hesperian puistoon päin, kauempana siintää Töölönlahti. Vastikään ilmestyneessä kirjassaan Elämän tarkoitus Mazzarella lanseeraa hauskalta kuulostavan sanaparin: arjen antropologi. 20 2. Sellainen hän kokee olevansa
21 2. MAALISKUUTA 2017
Tavataan taas tosielämässä Ajatus, että ruvettaisiin järjestämään erityistä koulutusta, keskustelukursseja aikuisille ja vaikka perustaa tällainen oppiaine kouluihin ei vakuuta Mazzarellaa. 22 2. Kirjailijan mielestä asia on juuri päinvastoin. Kirjailija uskoo, että esimerkiksi negatiiviseen Suomi-kuvaan Venäjällä voidaan vaikuttaa venäläisten turistien kautta. – Nyt näyttää siltä, että tämä on utopiaa. Jos sitä ei olekaan, tuntuu, että päivä alkaa alusta väärin. Hyvä keskustelu on Mazzarellalle enemmän yhteistyötä kuin omien näkökantojen puolustamista. Mutta mikä on se foorumi, jossa tällaista keskustelua käytäisiin. Mutta silti kannattaa pitää mielessä, millainen olisi hyvä maailma. Ihminen voi hyvin, kun hän kunnioittaa omaa ja toisten arkea. Muihin päivän aterioihin halutaan vaihtelua, mutta aamiainen on aina sama. Elämän tarkoitus on jotain, mitä kaikkien ihmisten pitää voida pohtia, jokaisella on siihen oikeus ja kaikilla voi olla siitä mielipiteitä. Aamiainen edustaa Mazzarellan mukaan turvallisuutta. Mietimme, onko tämä nyt merkityksellistä, mitä teen. Terrorisminvastaista sotaa taas ei Mazzarellan mielestä mitenkään voiteta militaristisin keinoin, kuten presidentit Trump ja Hollande uskovat. Ei siksi, ettei pystyisi lukemaan uutisia netistä vaan siksi, että lehti on muodostunut tavaksi. – Osittain se johtuu siitä, että kysymys on niin suuri. Ihan tavalliset ihmistapaamiset rajojen yli on tietysti vanha resepti, mutta uskon, että se on hyvä idea. – Jos heidät kohdataan täällä hyvin, ehkä heillä on kotiin mennessään vähän parempi mielikuva Suomesta. Ja mikä tärkeintä, keskustelevassa maailmassa yhteiskunnan polarisoituminen, vastakkaisasettelu vähenisi. Kun Mazzarella kyseli kirjaansa varten ystäviltä ja tuttavilta, mikä on elämän tarkoitus, hänestä oli kiinnostavaa, miten monet pitivät kysymystä jotenkin kiusallisena. – Lukematon määrä ihmisiä otti yhteyttä kertoakseen, mitä he syövät aamiaiseksi. MAALISKUUTA 2017 Mazzarella on vuosikausia kirjoittanut ja kirjoittaa yhä säännöllisesti kolumneja sekä suomalaisiin että ruotsalaisiin lehtiin. – Sen takia uskon, että paperilehtikin on niin tärkeä ihmisille. Mutta varmasti monet pitävät sitä myös sellaisena, johon tavallinen ihminen ei voi vastata. Kaikista eniten palautetta hän on saanut kolumnistaan, joka käsitteli aamiaisen merkitystä. Sen sijaan tarvitaan paljon yhteiskunnan toimia, rikkilyötyjen Syyrian ja Iranin jälleenrakennusta, parempaa integraatiota länsimaiden maahanmuuttajille. Eikä olisi terrori-iskuja. – Kaikkihan me etsimme ja luomme merkitystä elämässämme. ” Ihminen voi hyvin, kun hän kunnioittaa omaa ja toisten arkea.. – Edellytys on, että ihmiset tapaavat toisensa kasvokkain. Keskustelun tärkeys Ihmisten välinen vuoropuhelu, ajatustenvaihto on asia, johon Mazzarella vahvasti uskoo. Pikemminkin huvittaa. Siitä kuitenkin suurin osa elämästämme koostuu. Juuri nyt kaikki menee vastakkaiseen suuntaan, pois vuoropuhelusta. Maailma, jossa olisi enemmän keskustelua, olisi paljon parempi paikka. Puuronsyöjät eivät esimerkiksi voineet käsittää, että joku syö voileipää aamulla. Siksi Mazzarella halusi kirjoittaa elämän tarkoituksesta, että kykenisimme näkemään sekä pienen että suuren, jokapäiväisen ja eksistentiaalisen. Mutta samalla on tärkeää osata nähdä arkitason yläpuolelle. Siinä ihminen myös oppii tuntemaan itseään, kun kuuntelee toisten näkemyksiä ja testaa omiaan
Ehkä juuri siksi haluaisin tavata hänet, että hänkin mietti paljon elämän tarkoitusta. ” Hyvä keskustelu on enemmän yhteistyötä kuin omien näkökantojen puolustamista.. Fredrika Runebergia hän pitää esimerkkinä elämän rohkeudesta. – Ehkä etenkin nuoret, jotka ovat matkustaneet paljon ovat oppi neet puhumaan vieraiden ihmisten kanssa ja ottamaan kontaktia. . . Rakkaus ja työnteko ovat aivan keskeisiä merkitykselliselle elämälle. Sen kum massakin päässä on läppäri. Lyhyen ja mieluiten ei-kivuliaan sairauden jälkeen. Entä nykyajan ihminen, kenellä nyt riittää elämänrohkeutta. Ylipäätään hän sanoo suhtautu vansa elämään niin, että on hyvä olla kiinnostunut vähän kaikesta. Rohkea ei menetä toivoa Mazzarella uskoo toivoon ja rohkeu teen elämässä. Mazzarella kirjoittaa joka päivä, ainakin pari tuntia, joskus jo ennen aamukahvia. . Mutta yrittää pitää toivo yllä, kun on vaikeaa, siinä on kyse todel lisesta urhoollisuudesta. julkaissut lukuisia esseeteoksia, joista suurin osa suomennettu . Viime syksynä paris kunta vietti kuusi viikkoa Austra liassa, missä filosofiaviomies oli vierailevana luennoitsijana. – Voin sen itsekin nähdä, kun olen siellä, näen ja kuulen mielipiteitä, jotka ovat samoja kuin minun. Viimeksi silmälääkärillä käydes sään Mazzarella kysyi, miten tämä tuli päätyneeksi ammattiinsa. Suo messa ne, jotka ovat konkreetti sesti yrittäneet auttaa ja tukea tur vapaikanhakijoita niin kauan kuin se on mahdollista, vaikka tietävät, että nämä tullaan passittamaan pois maasta. . – Se on kirja, josta saan vieläkin paljon palautetta. Ja kuten Marilyn Monroe sanoi, elämässä tärkeintä on rakkaus ja työ. Pupilli ja verkkokalvo näyttivät niin ihmeen kauniilta. Toinen niistä kuuluu Mazzarellan puoli solle, filosofi Lars Hertzbergille. . . . Tekstiä syntyy tietokoneella, ei kos kaan käsin. Hän sanoo, ettei kir joittaminen ole pelkkää tuotantoa vaan lähes meditatiivista toimintaa. 23 2. Takapakkia ollaan taas tultu siinä, miten ihmiset voivat istua yh dessä kukin näpräten omaa pikku puhelintaan, omassa pikku maail massaan. Ainakin kaksi tuntia päivässä Esikoisteoksensa Ensin myytiin piano (1979) jälkeen Mazzarella on julkaissut tasaista tahtia jo noin 30 kirjaa. Että ehtisin valmistautua ja hyvästellä läheiset, ja ettei se tulisi muille shokkina. Kirjailija, kirjallisuudentutkija, kolumnisti ja kriitikko . . On myös hyvä uskaltaa esittää ky symyksiä, vieraillekin ihmisille. Finlandia-ehdokkuus 2009 Ei kaipuuta, ei surua: päivä Zacharias Topeliuksen elämässä . Poika William Mazzarella, kaksi lastenlasta MERETE MAZZARELLA Ennemmin hän luottaa siihen, että kulttuuri kehittyy vähitellen kes kustelevampaan suuntaan. Ongelmallista hänestä kuitenkin esimerkiksi facebookissa on, että siellä keskustellaan vain ih misten kanssa, jotka ovat suunnil leen samaa mieltä. En haluaisi kuolla yhtäkkiä enkä joutua kokemaan kauheaa kipua. . Jotenkin ajattelen italiaa oopperankielenä, musikaalisena kielenä, siksi sanon italia. Lää käri tuli hyvin iloiseksi, ja kertoi miten suuren vaikutuksen häneen teki,kun hän ensimmäistä kertaa opiskellessaan lääketiedettä näki ihmisen silmän mikroskoopin läpi. Voiko sitä sanoa yhdellä lauseella. Mutta jollain tapaa kyse on siitä, että löytää ta sapainon itsensä toteuttamisen ja osallistumisen välillä, eli indivi dualismin ja yhteisöllisyyden. Lopuksi täytyy vielä kysyä siitä elämän tarkoituksesta. Pohjoismaisen kirjallisuuden professori emerita . KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA . Hän on kirjailija, jota jaksan lukea aina uudestaan. Sosiaalista mediaa Mazzarella ei halua teilata. Mutta osaan korkeintaan kolme sanaa italiaksi. – Se on kiinnostava kysymys, Mazzarella miettii, mutta vain hetken. 1945 Helsingissä . Jotkut ovat lukeneet sen, kun per heessä on ollut kuolemantapaus. Kirjoittamisen ohella tärkeää on lukeminen. Se on sitä, että toimii, te kee asioita, on aktiivinen yhteiskun nassa. – Minusta se pitää yhä paik kansa. Elämänrohkeus mer kitsee hänelle sisua ja kestävyyttä, ei niinkään riskien ottamista ja vaaro jen uhmaamista. Kaunein kieli maailmassa. Juhlista kotiin) Siinä hän kertoo tanskalaisen äitinsä elämästä – ja kuolemasta. Kansallisrunoilijan vaimo eli vii meiset vuotensa eristyksissä mie hensä omaishoitajana, mutta jak soi säilyttää kiinnostuksensa omaa aikaan sa ja tulevaisuutta kohtaan. Avustustyöntekijät, jotka lähte vät pakolaisleireille vaikeisiin olo suhteisiin, heidän toimintaansa hän pitää rohkeana ja ihailtavana. Suoma laisten taito keskustella on hänestä sekä parantunut – mutta toisaalta myös huonontunut. Suurin osa on esseekokoel mia, joissa on paljon omaelämäker rallisia aineksia. – No, mieluiten ei. Hän oli myös vaikea ja ongelmallinen persoona ja olisi kiinnostavaa esittää hänelle kysymyksiä. – Hän sanoi, että se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Viimeksi jouluna hän tutus tui naispuolisten itsemurhapommit tajien maailmaan. Toiset tulevat kertomaan lukeneensa kirjan 25 vuotta sitten, kun se ilmes tyi, ja miten se on heille yhä tärkeä. Mazzarellan mielestä vanhemmi ten ihmisten kanssa kommunikointi tulee helpommaksi. – Eikä varmaan kukaan mies luule, että yritän flirttailla hänen kanssaan, 72 vuotta juuri täyttänyt Mazzarella nauraa. . Siellä Mazzarella uppoutui sikäläiseen kir jallisuuteen. Hänelle itselleen tärkein kirja on edelleen Hem från festen (suom. s. MAALISKUUTA 2017 Miten haluaisit kuolla. Työllä voidaan Mazzarellan mie lestä tarkoittaa muutakin kuin an siotyötä. Puoliso filosofi Lars Hertzberg . Olin hyvin iloinen, että sain tietää tästä. Tieto-Finlandia ehdokkuus 2001 Kun kesä kääntyy: Vanhenemisen taidosta . Hän ei myöskään antanut itsensä katke roitua. En ole koskaan ajatellut, että silmä on kaunis sisäl täpäin. – Siitä tulen aina iloiseksi. ”Vanha täti” saa kysellä Olohuoneen viereisessä työhuo neessa on kookas pöytä. Leo Tolstoi. Kirjailija, jonka haluaisit tavata. Yleisesti ottaen olemme vähemmän ujoja. – Minusta kaunokirjallisuuden tehtävä on paljolti auttaa meitä ym märtämään todellisuutta ja muita ih misiä. Eikä ole hyvä, jos toinen niistä puut tuu. – On helppoa olla hyvällä tuulella ja optimistinen, kun kaikki menee hyvin. Sitä voi esimer kiksi kysellä kaikenlaista, kun ih miset ajattelevat vain, että ”tuo on vanha täti, ja vanhat tädit voivat olla hassuja”. kirjoittaa Svenska Dagladetissa, Hufvudstadsbladetissa, Uppsala Nya Tidningenissä, Vasabladetissa . Vuoden tiedekirja -palkinto 2008 Fredrika Runebergista kertovasta teoksesta ja Pohjoismaiden neuvoston kirjapalkintoehdokkuus . Kaunokirjallisuus on hyvä keino saada kuva toisen maan yhteiskun nasta, hän sanoo, vaikka pitääkin ajatusta ”banaalina” ja toteaa kir jallisuudentutkijana olevansa ”aika vanhanaikainen”. – En saisi selvää käsialastani. Kaunokirjallisuuden ohella Maz zarella lukee paljon antropologisia teoksia. Toisaalta hän uskoo, että ennen pitkää ihmiset väsyvät seurustele maan tietokoneen ja kännykän vä lityksellä. – Ehkä yhtäkkiä tuleekin kiehto vammaksi tavata toisten ihmisten kanssa kasvokkain, in real life – to dellisessa elämässä
Yksi viikkosäästäjä on TSL:n Aikamerkkilehden päätoimittaja Merja Leskinen. 24 2. Eli esimerkiksi viikolla yhdeksän yhdeksän euroa. MAALISKUUTA 2017 Viikko Säästöön, € Yht. Joulukuussa laskemme rahat. Ja ri So in i ja Em ili e U gg la 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 1 3 6 10 15 21 28 36 45 55 66 78 91 105 120 136 153 171 190 210 231 253 276 300 325 351 378 406 435 465 496 528 561 595 630 666 703 741 780 820 861 903 946 990 1 035 1 081 1 128 1 176 1 225 1 275 1 326 1 378. Koiran kanssa matkustaminen ja sopivan sulhon löytymien onkin aikaa ja rahaa vievää puuhaa. Viikkosäästämisidean äitinä ja säästämisen kirjurina ja afrikkalaisittain Mama Ailana lähdin mukaan. Ympyrätalon kuudennen kerroksen käytävillä pieni viikkosäästämisen idea sai viisi innokasta haaveilijaa tarttumaan haasteeseen. Merjan vapaa-ajan harrastus on luomuja yrttiviljely. Merjan haave on säästää vuoden aikana uuden yrttikuivurin käsiraha. Syy siihen on usein rahan puute. Ryhmä raportoi viimeistään syyskuun alussa, miten viikkosäästäminen on onnistunut. Laukku Japanin matkaa varten on aina puoliksi pakattu, joten motivaatiota säästämiseen löytyy. Joulukuun viimeisellä viikolla olet 1378 euroa rikkaampi ja voit täyttää pienen osan unelmaasi. Toivon, että olen jämpti ja pudotan rahat viikoittain vanhaan lasipurkkiini. Kätilöprojekti Moamin kylään on hänen matkansa syy ja työtä sen eteen tehdään monella taholla koko tämä vuosi. Demarinaisten toiminnanjohtaja Merja-Hannele Vuohelaisen matka suuntautuu Burkina Fasoon. Nyt vielä ehtii ottamaan itseään niskasta kiinni ja toteuttamaan tämän vuoden unelmat: säästä vuoden ajan joka viikko saman verran euroja kuin mikä on meneillään oleva viikko. Onneksi haaveilu itsessään ei ole maksullista, mutta niiden toteutumatta jääminen harmittaa. Oma matkakassa kertyy viikkoprojektituotolla. Kaikki maksaa. Tavoitteena on matkustaa ensi keväänä Tansaniaan tapaamaan nuorta ystävääni Rehemania ja hänen kahta lastaan. Japanilaisten estetiikan ja kauneuden taju on sekoittanut Demarinuorten tiedottaja Iida Vallinin pään kokonaan. Aila Pääkkö Demokraatti Iida Vallin, Nora Vilva, Aila Pääkkö, Merja-Hannele Vuohelainen ja Merja Leskinen säästävät rahaa haaveisiinsa. Tuottaja-toimittaja Nora Vilvalla on koiranpentuprojekti, joka suuntautuu Keski-Eurooppaan. € Säästöhaaste 52 viikkoa Viikkosäästäminen sai sähäkän lähdön Haaveemme eivät läheskään aina toteudu
Se, mitä Suomi tekee parhaillaan, koskettaa meitä kaikkia. Lasten, vanhempien ja perheiden erottamiset. Tuntuu uskomattomalta, että sodan kauhuja ja läheisten menetyksiä kokeneet, maahamme paenneet ihmiset eivät saa täälläkään olla täysin turvassa. Kuolemaan. Yritän vakuutella itselleni, että tämä maahanmuuttajatilanne ei kohdistu minuun, enkä saa itseäni uskomaan sitä. Ehkä aivojeni mielestä tässä kaikessa on muutenkin jo ihan tarpeeksi prosessoitavaa, joten kuvani peilissä ei näy enää. Katselemassa, kuinka menneisyys toistaa itseään nykypäivässä. Kuulun siihen ensimmäiseen feminismin aaltoon. Siihen väliin tulee suru inhimillisyyden alennustilasta meillä. On todella surullista nähdä, miten mahdottomaksi olemme tehneet maahamme saapuvien pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tilanteen. Tämä on ollut dramaattinen surun vuosi suomalaisessa yhteiskunnassa. Se aiheuttaa surua. On pakkopalautukset, lähetämme ihmisiä takaisin kotimaihinsa. Olen aina ollut innolla kaikessa uudessa mukana ja valmis heittäytymään. Mihin olemme unohtaneet Euroopan hurjan historian, ne tapahtumat, joista vannoimme, etteivät ne enää koskaan pääse toistumaan. MAALISKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Sunniva Drake, 61 7 0-lukulaisena olen ensimmäisiä suomalaisia feministejä. Hän on saanut tänä vuonna Suomen PENin sananvapauspalkinnon.. Tässä me nyt olemme. Viimeisen vuoden aikana suhtautuminen peilikuvaani on muuttunut rajusti. 25 2. Sunniva Drake on kirjailija ja Espoon kaupunginkirjaston aluejohtaja. En näe enää itseäni samoin kuin aiemmin
Tunnen lapset ja nuoret, siksi en yliarvioi heidän kykyään valita elämänsä kannalta tärkeät oppiaineet kovin varhain. Luotan lapsiin ja nuoriin. Onko tällainen jopa yhteiskunnan suunnalta heitteillejättöä, joka jälleen vain korostaa lapsen kotitaustan merkitystä oppiainevalintoja tehtäessä. Lech Walesaa puhdistetaan pois koulujen historian kirjoista. Luonto tutuksi Ympäristöherkkyys on kykyä havaita ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia, eikä siihen tarvita erityisoppimäärää. Lukiolaiset pelkäsivät kiristynyttä ilmapiiriä, kiusaamista ja vihapuhetta. Vierailua edeltävänä yönä maan parlamentti oli tehnyt laajan koulureformin, joka käytännössä palautti Puolan koulutusjärjestelmän 1990-luvun lopun onnistuneita uudistuksia edeltävään aikaan. Suomen maahanmuuttajakriittiset nuoret suhtautuvat väkivallan käyttöön kaikkein vähiten kielteisesti verrattuna muihin oppilasryhmiin sekä Suomessa että Euroopassa. Keskitysleirit on tiedettävä. Toimimme vastuullisina ympäristökansalaisina ja haluamme opin siirtyvän myös eteenpäin. Opettajakunnasta, jonka kannat tuntijakokokeilun osalta ymmärrettävästi jakaantuvat, valinnaisuutta on perusteltu lahjakkaiden opiskelijoiden tukemisella. Sivistyksen lippu, se pitäisi nostaa maasta. Tärkeintä on oppia havaitsemaan ympäröivä luonto, koska sitä kautta meille herää myös vastuu sen suojelemiseen. Metsäretket, suoseikkailut tai istuminen puiston penkillä herättävät uteliaisuuden ja halun aistia ympäröivää luontoa. Lapset ja nuoret on kohdattava. Olen hyvin luottavainen, että tässä voimme onnistua. Ympäristökasvatus on sitä, että herätämme ja vahvistamme ympäristöherkkyyttä itsessämme sekä esimerkillämme lähipiirimme lapsissa ja nuorissa. Päättäjät eivät tunnu käsittävän, että Suomessa nuorten keskuudessa ääriajattelu on saanut viime vuosina uhkaavaa kasvualustaa. Kirjoittaja on lapsiasiavaltuutettu. Elämme vastuullisesti käyttämällä luonnonvaroja harkiten. Bigandt Photography . On lapsen ja nuoren arvostamista ja hänestä välittämistä, kun laitamme hänet pohtimaan pedagogin kanssa omia ja ihmiskunnan arvoja. Vastuu ympäristökasvatuksesta siirretään päivähoidon ja koulun opetukseen, koska itsellä ei koeta olevan siihen riittävää osaamista. Minkä koemme tärkeäksi, sitä haluamme myös suojella. Motivaatio ei synny siitä, että kaikki on mukavaa ja kivaa. Kotien vastuulle tätä ei sivistysvaltio voi yksistään jättää. Puolassa oli suurta huolta. Vastuunottoa ympäristöstä Mutta mitä ympäristökasvatus sitten on. ?. Näissä lukioissa opiskelijan on mahdollista kirjoittaa ylioppilaaksi opiskelematta riviäkään historiaa. Suunta on käsittämätön. Historiattomat Tuomas Kurttila Jokainen meistä voi olla ympäristökasvattaja Ympäristökasvatus mielletään usein lapsiin ja nuoriin kohdistuvana luontokasvatuksena, johon tarvitaan asiantuntemusta, vähintään pedagoginen tai luonnontieteellinen koulutus. MAALISKUUTA 2017 VIIME SYKSYNÄ KÄYNNISTYI lukion tuntijakokokeilu, jossa on mukana 28 lukiota. Lapset ja nuoret on haastettava älyllä ja sivistyksellä. Heidän eteensä on tuotava historian tosikertomukset rotuvihasta ja etnisistä puhdistuksista. Se on kasvatusta. Opetushallituksen uusi pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen on viisas uudistaja. Heidät on haastettava, heitä ei saa päästää helpolla. u u u HISTORIATTOMAT OVAT TUOMITTUJA kulkemaan omakohtaisesti ihmiskunnan julmimmat tiet – uudestaan ja uudestaan. Säästämme sähköä ja vettä, suosimme kotimaista ja lähellä tuotettua, lajittelemme jätteet ja liikumme lihasvoimin tai joukkoliikenteellä. Monessa asiassa vallalla tuntuu olevan lyhyen aikavälin nopea hyöty. Tässä koulussa akateemiset tiedot ja taidot yhdistyvät osallisuuteen koulussa ja yhteiskunnassa. Luennoin yliopistolla suomalaisen yhteiskunnan menestystekijöistä. Ääriliikkeiden vaikutukset yhteiskuntien kehitykseen on läpivalaistava. Kirkon edustajien häpeä oli suuri, kun kysyin hallituksen toimista julistaa Jeesus Puolan kuninkaaksi. Se on yhteiskuntarauhan kannalta kohtalokasta. u u u SAMAAN AIKAAN SUOMESSA hallitus on päättänyt kokeilusta, jolla poistetaan historian opintojen pakollisuus lukiosta. Historiattomien sukupolven ei saa antaa syntyä. Ammatillisella puolella nuorten tarvetta yleissivistäville aineille on aliarvioitu aina. Tein työni merkeissä vierailun Puolaan joulukuussa. Ekovinkki JAANA ITÄLÄ-LAINE ” Tärkeintä on oppia havaitsemaan ympäröivä luonto, koska sitä kautta meille herää myös vastuu sen suojelemiseen. 26 2. u u u TARVITSEMME SIVISTYSKOULUN, JOKA ulottuu pedagogisesta varhaiskasvatuksesta toisen asteen opintoihin asti. Ympäristön kokeminen vahvistaa ympäristökansalaisuutta. Nuorten motivaatiota opintoihin ajatellaan lisättävän, kun he voivat valita opinnot kiinnostuksensa pohjalta. Se, mistä ystävät Puolassa taistelevat, siitä me suomalaiset luovumme kokeilukulttuurin nimissä. Heidät on haastettava älyllä ja sivistyksellä. Puhuin sivistyksestä ja luottamuksesta
Maalaisromantiikkaa että urbaania ympäristöä ihannoivaa pop-musiikkia meillä on sen sijaan luriteltu läpi sodanjälkeisen historiamme. Lisäksi voittaja saa valita mieleisensä noin 500 euron arvoisista palkinnoista. Sanoitustyöpajoja vetävät Vantaan sanataidekoulun ohjaajat Noora Nyyssönen ja Janette Hannukainen. MAALISKUUTA 2017 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Lähiö on laulun arvoinen Ka ri H ulk ko Eppu Normaali lauloi 1970-luvun uuden aallon harjalla ironisesti virittyynellä asenteella ”Puhtoisesta lähiöstä”, mutta Harri Saksala veti pari vuotta myöhemmin paljon rakastavammalla otteella ylistyslaulun pääradanvarren pohjoishelsinkiläisestä asuinalueesta otsikolla ”Tapulikaupunkiin”. Viime vuosina lähiöelämän valoista ja varjoista on laulanut vahvimmin Itä-Helsingin kansallisbändi Notkea Rotta ja sen jälkeläinen Atomirotta. Hautomoissa on kyse kokeilemisen, osallistumisen ja onnistumisen kokemuksista ja yhteisestä ajanvietosta. Voittanut sanoitus sävelletään, jaetaan Spotifyssa ja esitetään taiteiden yössä 15.8.2017 Vantaalla. Itse kilpailussa tuomareina toimivat pääkaupunkiseutulaiset artisti-lauluntekijät Maarit Hurmerinta, Mira Luoti ja Mikko Sarjanen (Atomirotta/Notkea Rotta) sekä myös musikkia tehnyt runoilija Anja Erämaja. Humanistisen ammattikorkeakoulun ”Lähellä lähiössä” hankkeen osana on avattu lähiöbiisien sanoituskilpailu, joka jatkuu 30.4.2017. humak.fi/helsinki-ja-vantaa/biisihautomoi/. Biisinikkaroinnin lisäksi hanke järjestää sanoitustyöpajoja, biisihautomoita, joihin kaikki ovat tervetulleita hiomaan omia sanoituksiaan. On siis tullut aika tehdä ja sanoittaa suomalaiseen sielua värisyttävä lähiöbiisi. Jos työpajassa syntyy valmiilta tuntuvia sanoituksia, nekin voi lähettääsanoituskilpaan. asti. Biisihautomoita järjestetään kevään mittaan vielä seitsemän kertaa Vantaalla Hakunilassa, ja Koivukylässä sekä Helsingin puolella Kontulassa ja Tapulikaupungissa. Lisätietoja biisihautomoista löytyy osoitteesta http://lahella-lahiossa. Siinä ääripäitä suomalaisista lähiöbiiseistä, joita ei itse asiassa ole pilvin pimein tehty siitä huolimatta, kuinka iso osa väestöstä satelliittikaupunginosissa asuu. Valtalinja on kulkenut Maalaismaiseman” Petri Pettersonista ”Maalaispoika” Alataloon ”ja ”Kolmatta linjaa takaisin” kulkeneesta Fredistä ja ”Kesäkadulla” hikoilleeseen Dannyyn. Rolf Bamberg Demokraatti. 27 2
Seinällä oli suuri valokuva, jonka kuvatekstissä lukee ”Ilmajoen vapaaehtoiset suojeluskuntalaiset Aleksanterin kirkon rappusilla Tampereen valtauksen jälkeen”. Ei se suvussa salaisuus ollut, mutta eipä siitä paljon ollut puhuttukaan. Melkein jokaisella suomalaisella suvulla on jokin tarina kansalaissodasta. Juuti noihin aikoihin avattiin museokeskus Vapriikissa Tampere 1918 -näyttely. – He olivat aivan tavallisia pohjalaispoikia, monet varattomia. Valkoinen puoli ei.” – Sota oli niin raaka. Marek Sabogal Annelin Kannon tuorein romaani ”Lahtarit” on tarina vuoden 1918 sisällissodasta valkoisten näkökulmasta. Kansalaissota kesti tosiaan vain kolme kuukautta, mutta sen haavat arpeutuivat hitaasti. Romaanin nuorukaisten kotipaikaksi valikoitui Ilmajoki, koska Anneli Kanto on itse sieltä kotoisin. Siitä alkoi kumuloitua konflikti, josta tuli pohjalaisille Vapaussota. Lahtarit-kirja alkaa kuvauksella, jossa lakitieteen ylioppilas Elias Ylivalli päätti jättää ”juristiikan opinnot, toverit, kaiken kevyen ja hauskan”. Valkoista aukkoa täyttämään Suomi itsenäistyessä venäläisjoukot eivät heti poistuneet maasta. Suomalaiset tekivät suomalaisille kauheita tekoja, molemmin puolin. Ilma on sakeana vapaata topeliaanista Suomea ja uhkakuvia kahtia jakautuneesta kansanosasta. Körttiuskossa oleville pohjalaispojille on romaanissa aluksi vaikea rikkoa viidettä käskyä. Koneet tuhottu, raaka-aineet ryöstetty. Anneli Kanto halusi Lahtarit-romaanin kirjoittamisella selvittää, mitä valkoisille rivimiehille tapahtui sisällisodassa. MAALISKUUTA 2017 Anneli Kannon Lahtarit on romaani vihapuheesta, josta tuli totta Anneli Kannon Lahtarit-kirjan kuvaus Tampereen valtauksesta hakee vertaistaan proosassamme. Sodassa pitää oikeasti tappaa ihmisiä, se tuntui pahalta, mutta vain alussa. Yhtä suuri on järkytys, kun vastapuolikaan ei armoa anna. Mitä paappa koki, missä hän oli mukana. Luin paljon vapaussotakirjallisuutta. Joki lähtöö Kurikasta, tuloo Ilmajoen läpi, valuu Seinäjoelle ja lopuuksi Vassoorinlahteen meren Vaasas”. Valokuva teki Kannolle todeksi sen, että hänen isoisänsä oli todella ollut mukana Tamperetta valtaamassa. Katukivet oli irrotettu, rakennusten seinät ammusten raatelemat, kauppaliikkeet tuhottu ja ikkunat särjetty. Ja eikös siinä seisokin paappani Yrjö Jaakko Kanto, 25-vuotiaana, karvalakki korvilla ja äreä ilme naamalla, Kanto muistelee. Sen jälkeen tappaminen ei tunnu enää miltään onhan vastassa ”jumalankieltäjät, juutalaiset, sosialistit, jotka ovat Perkeleen ja Antikristuksen asialla”, kuten Kannon romaanissa sanotaan. – Minua alkoi kiusata kysymys, mitä näille pohjalaispojille sodassa tapahtui. – Kirjoitin vuonna 2008 kirjan ”Veriruusut”, joka kertoo punaisen puolen naissotilaista. Romaanissa suojeluskuntalainen Hermanni Larva-Kokko haluaa taistella ”isänmaan vapauren erestä” ja intoa hän saa katsellessaan komiaa Kyrönjokea: ”Se virtaa ruskiana ja leviänä, teköö pyörtehiä ja aamuusin siitä nousoo huuru. Kuvassa vangittuja punaisten joukkoja ja heidän valkoisia vartijoitaan Tampereen Keskustorilla huhtikuussa 1918. Valkoisen Suomen keskus oli Vaasassa ja Pohjanmaalta ruvettiin sotilaita rekrytoimaan – siksi pohjalaisia oli valkoisissa puolella paljon. Kirjalla on erityinen syntyhistoriansa: se lähti liikkeelle yksittäisestä valokuvasta. Sen alussa joukko ilmajokisia ”railakkaita poikia”, nuoria kirkasotsaisia suojeluskuntalaisia lähtee omasta mielestään suureen seikkailuun – Saksaan jääkärikoulutukseen. Suomi on vapautettava ”punaisesta kulkutaudista ja polsujen hirmuvallasta”. Lahtarit-kirjan Tampereen valtauksen jakso on yksi suomalaisen kirjallisuuden rankimmista sotakuvauksista. Sota itsessään vaan raaisti ihmisiä nopeasti. Tampereen kauheudet Vuoden 1918 maaliskuussa valkoiset voittivat taistelun Jämsän Länkipohjassa, valtasivat Oriveden, ottivat haltuunsa Lempäälän, Messukylän ja sitten oli edessä Tampere. 28 2. Työläistaustaisiakin jääkäreitä oli. Myös valkoisten joukkojen vähäinen koulutus tapahtui Pohjanmaalla, Vöyrin koululla ja Vimpelissä. Omantunnon ei tarvitse kolkutella, koska ”valkoinen armeija oli Jumalan asialla”. Kirjassa sanotaan että ”punainen puoli on historiansa perannut ja haavansa nuollut. Kaduilla makasi kuolleita hevosia ja punikkien jälkeensä jättämiä ruumiita.” – Minulle oli tärkeää löytää rivimiesten kokemus sodasta. Siihen liittyy paljon vaikenemista ja häpeää. – Kirjan tapahtumat ovat julmia, mutta eivät pohjalaiset sen raaempia olleet kuin muutkaan. Jääkäreissä oli toki enemmän sivistyneistöä, porvariperheiden opiskelijapoikia, nuoria virkamiehiä ja opettajia, mutta paljon myös talonpoikia. Hän ylittää Merenkurkun, jatkaa Tukholmaan ja edelleen Saksaan, ja pääsee lopulta perille Lockstedtin koulutusleirille. Siksi niitä ruvettiin riisumaan aseista – kovin sekavasti ja harrastelijan ottein, ilman aseita, seipäin ja sorkkasaksin. Tammelan ja Kyttälän kaupunginosat ovat maahan asti palaneet. .. Saksan kokemus on ollut monelle pettymys, joka ”höykytti, juoksutti ja nöyryytti saksalaisin sanoin”. Melkein joka pitäjästä on kirjoitettu vapaussotahistoriikki – niitä on niin Lapualta, Ylistarosta, Laihialta ja kuin Ilmajoeltakin. Jääkäreiden joukko palaa Acturus-laivalla Suomeen ja Vaasaan helmikuussa -18. Minusta tuntuu, että punaisista ja heidän kohtalostaan on kirjoitettu paljon, valkoisista ei niinkään, Anneli Kanto toteaa. Heti 1920-luvulla julkaistiin muutenkin paljon sotaan liittyviä muistelmia ja historioita. Suomessa jääkärit ovat sankareita. Julmuus räjähtää käsiin. ”Surkean kaupungin saimme haltuumme. Ne olivat hiilenmustia autiomaita, joista levisi karvasteleva savun ja palaneen kumin katku… Vaatekappaleita, ammusten hylsyjä, paperia, laudan kappaleita, tiiliä. Tehtaat seisoivat
Sota tekee tunteista tunnottomia, mikään ei oli mitään. Työllä ne on ittensä elättäny. Sotivan ihmisen mieltä ja sen kummallisuuksia on tutkittu kunnolla vasta toisen maailmansodan kauhujen jälkeen. Turrutetut tunteet Huhtikuussa valkoiset valtasivat Viipurin ja toukokuussa punaiset antautuivat saksalaisille. 1918 Helsingissä. Uusin tutkimus on tuonut päivänvaloon vielä paljon uutta tietoa. Kanto listailee tärkeimpiä lähteitään. päivän tapahtumat, kun Hennalan vankileirillä teloitettiin yli 200 punaista naista ja tyttöä. Seurasi raastavat tapahtumat vankileireillä, joukkohaudat Kalevankankaalla sekä toukokuun 9.–10. Hilkka Kotkamaa. Sanotaan, ettei kukaan sieltä ehjänä palaa. Vähee niis on kulkuria taikka rikollisia”, pohtii taas jalasjärveläinen Yrjö Kivioja. Vaisua paraatimarssia Kansalaissota/Vapaussota päättyi valkoisten voitonparaatiin 16.5. Lopulta ei enää vihattu, surtiin vain, kun ymmärrettiin että ”samanlailla punikit omiansa murehtivat kuin valkoiset”, kuten vanginvartija Kalle Tenkula tuumii romaanissa Hennalan leirin loppuvaiheessa. MAALISKUUTA 2017 Tampereen museoiden Siiri-tietopalvelu Martti Koskenkorvalta sain puolestaan käyttööni ilmajokisten rivimiesten muistelmat, joita oli kerätty 1930-luvulla. Siksi Anneli Kannon kirjalle on tässäkin mielessä vahva tilaus. Ehkä juuri tällaiset ajatukset johtivat ajan kanssa myös syvästi jakautuneen kansan eheytymiseen. Kirjan tapahtumista on pian sata vuotta, mutta jostain syystä niistä on vieläkin aika vaikea puhua. Se kehitys kulminoitui niin sanotussa talvisodan hengessä, kun vain 20 vuotta aiemmin toisiaan vastassa olleet valkoiset ja punaiset sotivat rinta rinnan yhteisen asian puolesta. Kanto istui tietysti myös Kansallisarkistossa lukemassa muistelmia, ja erikoista kyllä, myös vasemmistolaisessa Kansan arkistossa on paljon valkoisten muistelmia. – Kirjan tapahtumat ovat varsin yksityiskohtaisestikin totta, mutta niihin osallistuvat ihmiset ovat kuviteltuja. ”Raikaskasvoiset, suoraselkäiset pohjalaisnuorukaiset vartioivat, kun tylsämielinen ryysyläisjoukko raahautui torille luovuttamaan aseensa.” Heidän on muistutettava itselleen, että ”ei ne syyttömiä ole, ne on murhaajia ja varkahia ja nousseet kapinahan laillista hallitusta vastaan”. Puhuttelevia olivat esimerkiksi Peter Englundin teos ”Kirjoituksia nollapisteestä” ja Christopher Browningin ”Aivan tavallisia rivimiehiä”, joka käsittelee natsien kuolemanpartioihin osallistuneiden miesten psykologiaa, Kanto kertoo. – Sotimisen psykologia on uudem paa tiedettä. Jaakko Yli-Suomulta sain hänen isänsä Johannes Yli-Suomun laajat muistelmat. Tunnelman piti olla korkealla ja saksalaisille piti näyttää, millainen on voitokas Suomi. Samoin olen tietenkin kuvitellut, mitä he silloin ajattelivat tai tunsivat. Mutta valkoiset rivimiehet laahustivat paraatissa vaisusti. 29 2. ”Sanotahan, jotta ne on yhteiskunnan pohjamutaa ja roskasakkia, mutta minoon kyselly, niin ovat renkejä, torppareita, päivätyölääsiä ja tehtaantyölääsia
Annetaan vuoro aluksi tamperelaiselle vanhalle tutulle Vesa Kautolle, joka on tovin ollut visassa vaiti. Myönnetään nyt kuitenkin, että ennakkoluulojakin oli... MAALISKUUTA 2017 ”Hyvällä tavalla parantumaton idealisti” Kerrankin jäi toteutumatta se ennuste, että mitä lähempänä vastaus on, sitä vaikeammin se löytyy. Kirja vaatii lukijalta keskittymistä, sillä tarinat lomittuvat ja on vaikea tietää, kuka kertoo. ”Tämän Elina Hirvosen kirjan luin vastikään. Hirvonen on myös palkittu elokuvaohjaaja.” Juhani Niemi Hangosta noteeraa ensin ihmisen, sitten elokuvat ja lopuksi kirjan. Hirvosen esikoisteos ’Että hän muistaisi saman” julkaistiin 2005, ja oli ehdokkaana Finlandia-palkinnon saajaksi. Kirja ilmestyi 2010 ja sai Kalevi Jäntin palkinnon. Hirvosen vahvuus on henkilöiden ajatusten kertomisessa. Siis syvää sydämen sivistystä. Toisaalta minua alkoi hieman häiritä pirstaleisiksi jaettu ja väkivaltaisia tapahtumia alusta asti täyteen pakattu tarina, joka ei päästä lukijaa helpolla. Niinpä tunnistamiseen riitti nyt sitaatin ensimmäinen lause. Tosiasioiden tunnustamisen ensisijaisuudesta messusi jo ukko Paasikivi aikanaan. Hirvonen on juuri ohjannut ensimmäisen pitkän dokumenttielokuvansa Kiehumispiste, suomalaisesta mielipideilmapiiristä maahanmuuton, rasismin, vihapuheen ja väkivallan varjossa. Vaikeat ihmissuhteet ja yhteiskunnan ongelmat kietoutuvat romaanissa toisiinsa. ”Elina Hirvonen kirjoittaa suurista aiheista yksilökokemusten kautta. Oleellista on tieysti suhteellisuudentajuinen kokonaiskuva.” Sirpa Taskinen muistelee kirjailijan näyttävää sisääntuloa. Ilmeisesti jonkinlaisena tasapainottamiseleenä Hirvonen liittää mukaan asetelman, jossa suomalaisesta lapsesta kasvaa aggressiivinen uusnatsi. Ja uusien kirjojen käännöksiä myyty jo etukäteen. Kari Hulkko Elina Hirvosen esikoisteos Että hän muistaisi saman nousi Finlandia-ehdokkaaksi 2006 . nuorehko nainen, esikoiskirjailija, melkein. Ihmisten mietteet toimivat lyyrisenä vastapainona tarinan kovuudelle. Keskustelukulttuurin puolestapuhuja, jonka mielestä asiat voivat riidellä, olla toistensa vastakohtia, mutta ihmisten ei. Idealismille ei jätetä paljonkaan tilaa, ja ehkä hyvä niin. ”Luin Hirvosen teosta ensin visasitaattiin asti, sitten uudelleen pitemmälle, ja ihmettelin rikasta kieltä. Afrikassa kaikki asiat näkyvät kärjistyneinä, eikä kirjailija katso muualle, kun vääryydet ja väkivalta hyppäävät silmille ja porautuvat ihon alle.” Espoolainen Eero Reijonen taas selätti ennakkoluulonsa ja äityy vain suitsuttamaan. Kauimpana kuolemasta on kerrontateknisesti taitava (lukijalle myös vaativa) synkkien kuvioiden punos. ”Tuttu myös tästä numerosta” -vihje oli nyt tosin hienovaraisesti peitelty. Se on kirjailijan toinen romaani, Kauimpana kuolemasta, joka syntyi Lusakassa Sambiassa. Se käännettiin ainakin seitsemälle kielelle, ja New York Times nosti sen kirjallisuuslehtensä kanteen.” u u u Jyväskyläläiseltä Mauri Panhelaiselta tulee sekä ruusuja että risuja. ”Elina Hirvonen esiintyy kolumnistina samassa Demokraatin numerossa, jossa hän on myös viikon visakirjailija. Vahva, mutta herkkä teos.” Helsinkiläisellä V-P Salmisella kirja on tuoreena muistissa. Ja sitten pääaiheeseen, eli visakirjaan. Mainio kirjailija kuvaa ihmistä, kauimpana meistä elävää, mutta samanlaista kuin me. Se tarjoaa runsaan kattauksen afrikkalaisen maan mielija väkivaltaa köyhyydestä korruptioon, raiskauksista murhiin. Hirvonen on aiemmin ohjannut lyhyen dokumenttielokuvan Paratiisi-kolme matkaa tässä maailmassa. Kolmas kirja ’Kun aika loppuu’ on vuodelta 2015. Saamarin lähellä siis.” Raila Rinne Helsingin Pasilanmäeltä on myös ihastuksissaan. ”Sanoilla parantumaton idealisti voisi ehkä parhaiten lyhyesti kuvailla viikon visakirjailijaa Elina Hirvosta. Teos on käännetty usealle kielelle. Selkeä vihje! Kysytty teos on ’Kauimpana kuolemasta’, se on omistettu Susanille, joka kuoli 14-vuotiaana katulasten kodissa Sambiassa. 30 2. Hirvonen takoo vertahyytävän hurjaa proosaa, ei mässäile, ei edes tuomitse, mutta elää vahvasti tarinassa mukana. ”Elina Hirvonen tuli kirjallisuuden kentälle varsin räväkästi. Tuon vuoden palkinnon voitti lopulta Bo Carpelan, historiallisesti jo toisen kerran. Yhtä kaukana kuolemasta kaikki. ”Vanhan mieltä lämmittää, kun hienoja kotimaisia, vielä lukemattomia opuksia löytyy. Teemoja Hirvosen kirjassa on paljon, jopa liiaksi asti: rasismi, ihmiskauppa, korruptio ja kehitysyhteistyön mädännäisyys, yksilötasolla myös pettymykset, avioero ja itsetuhoisuus. Pienen kielialueen asukkina näistä uusista Pohjolan tähdistä tulee saamarin hyvä mieli. Mutta Elina Hirvonen kylvettää visakalloa luulotteluja mennen tullen. Hänen esikoisromaaninsa (Että hän muistaisi saman) nousi tuoreeltaan Helsingin Sanomien ja Finlandia-palkinnon ehdokkaaksi. Sitä hän tosiaankin on, hyvällä tavalla. Hän otti päävihjeestä heti vaarin. Kuopus ja nestori löysivät hyvin toisensa palkintoehdokkaiden julkistustilaisuudessa.
”Tätäkään kirjaa en ole lukenut, joten sekin siis lukulistalle kiireesti. Joku bloginpitäjä luennehti näet Hirvosta kirjailijaksi ’joka osaa loihtia sanoillaan toivon’. Neljään teemalliseen osaan jakautuva kokoelma on yhtä aikaa viisaasti pohdiskeleva, rohkeasti (muun muassa typografisesti) kokeileva ja sanallisesti leikkisä. (rb). Vastaukset viimeistään 8.3. Oli hyvä tutustua lahjakkaaseen kirjailijaan, Elina Hirvoseen.” Palkinto menee Vesa Kautolle. / Mikä ilo noin sirriin silmät saa. Hän on kääntänyt tietonsa ja elämänkokemuksensa taiteen kielelle. / Se, kaiken-paljastuksen kuu, / se häpeäänsä sairastaa. Juonikin tuntuu vetävältä. Viljava maa oli vielä täynnä miinoja, joiden raivaaminen oli hidasta. Pääkaupungissa Maputossa oli edelleen lukuisia Portugalin aikaisia rappeutuvia komeita rakennuksia. u u u Jääpeili oli kokoelma, joka sai nuorena Hellaakoski-fanitukseni liekkeihin. Selvän ottaminen elämän ja yhteiskunnan ongelmista, ajan haasteista, on kovaa työtä. Vasta kun sulkee takakannen tajuaa, kuinka syvissä vesissä onkaan liikuttu. Rakkauteni hänen lyriikkaansa on kestänyt, vaikka tuntuu, että yleisemmin Hellaakosken loiste kirjallisuutemme tähtitaivaalla on ollut viime vuosikymmeninä himmenemässä. Kaduilla näki enimmäkseen naisia ja lapsia, sillä miehet olivat menehtyneet sisällissodassa. Valoisat ja tummat sävyt vaihtelevat lennokkaasti. MAALISKUUTA 2017 KIRJAT Sadan vuoden itsenäisyys Bilsanmaikka Töölöstä Yksi lapsuuteni arkisten kulkureittien maamerkkejä Etu-Töölössä oli Runeberginkadun varrella, irrallaan massiivisista punatiilikortteleista jököttönyt Tyttönormaalilyseon rakennus. Viiden vuoden päästä juhlitaan varmasti isosti tämän kirjailijan syntymän suurta tasavuosijuhlaa. Päinvastoin. Hellaakosken kirjailijaura jakautui kahteen kauteen, joista ensimmäinen alkoi vuonna 1916 ilmestyneestä esikoiskokoelmasta ”Runoja” ja päättyi 1928 ilmestyneeseen räväkän modernistiseen ”Jääpeiliin”. Kaupungin laitamilla levisi laajoja hökkelikyliä eli bairoja ilman mitään mukavuuksia. ”Nyt kun kirjailija, toimittaja ja dokumenttielokuvien ohjaaja Elina Hirvonen ilmestyi visaan kirjallaan Kauimpana kuolemasta, mieleeni nousivat omat muistot Mosambikin ja Maputon matkasta 1990-luvulla. Muutamissa lehtihaastatteluissa Elina Hirvonen on tunnustanut nuorena kärsineensä kympin tyttö -tavoitteesta ja asenteesta. Yhdelle palkinto. Herkällä ja tunnollisella ihmisellä se saattaa ahdistaa omaa henkistä kasvua. Elina Hirvosen romaanista Kauimpana kuolemasta olen lukenut vain myönteiset arvioinnit, mutta niidenkin perusteella pystyin kuvittelemaan Afrikan kuumuuden ja erikoisen luonnon, värikkäästi pukeutuvat ihmiset ja omaleimaisen kulttuurin luonnonpuistoineen. ”Joudat mennä häntä odottamaan vaikka kadulle, mutta älä seistä toljota siinä, minun talossani, kuin mikäkin humalaseiväs, nuuskimassa ja vaanimassa kaikkea, mitä täällä tapahtuu, itse hyötyäksesi kaikesta. Bilsanmaikka Hellaakoski oli aina luontorunoissa vahva, mutta oli Jääpeilissä myös toisen biologisen ihmeen, isäksi tulemisen äärellä elementissään: ”Suu pieni, sua mikä naurattaa. S. En tahdo joka hetki nähdä silmieni edessä miestä, joka urkkii kaikkea mitä teen, tuollaista petturia, jonka kirotut silmät pälyilevät jokaista tekoani ja liikettäni, ahmivat kaikkea, mitä omistan, ja penkovat joka sopen, olisiko jossakin jotain varastettavaa.” Olen samaa mieltä kuin monet kriitikot, että hänen kerrontansa on tavattoman kaunista ja herkkää. / Näin kyselen turhaan lapseltain. / Kun siihen silmä kajoaa / se riisuutuu/ se hajoaa. Teatteri, jossa hän debytoi, meni kohta konkurssiin. Maailmanlaajuiseen, aina vain kestävään suosioonsa nähden tämän visakirjailijan ura ei alkanut ruusuisesti. Hän on ilman muuta yksi aikamme kiinnostavimmista kirjailijoista.” u u u Pertti Vuorela Espoosta tietää afrikkalaisen kehitysmaan olosuhteista. Elina Hirvoselle ei onneksi käynyt niin. Aaro Hellaakoski (1893–1952) oli vanhemman polven riimirunoilijoista minulle se, joka kolahti jo teinivuosina. Kirjailija itse piti tätä sodan tuntojen raskauttamaa teostaan ”hullun miehen kirjoittamana”, eikä sitä kriitikkoarviois sakaan luettu hänen parhaimmistoonsa. Mosambik oli tuolloin rankasta sisällissodasta toipuva ehkäpä Afrikan köyhin maa. Siis kenen, mikä aina vaan suosittu teos. Laitetaan kirja lukulistalle.” Jyväskyläläinen Ilpo Pietilä seuraa Vuorelan esimerkkiä listauspuuhassa. / Ei ankeampaa tuttavaa / kuin sielunsairas huhtikuu.” (Huhtikuu) Näin Hellaakoski pani paremmaksi T. Eliotin kuulusta ”Autio maa” -runoelman alkusäkeestä ”Huhtikuu on kuukausista julmin”! Jääpeilin tunnetuin runo on tietysti ”Hauen laulu”, paljon esitetty ja sävelletty klassikko, joka laittaa kalevalaista kalakuvastoa reippaasti uuteen uskoon: ”nous hauki kuusen latvukseen / punaista käpyä purrakseen”. Koulu muutti Haagaan jo 1970-luvun taitteessa, mutta pitkään sen jälkeenkin talosta muistettiin mainita, että ”Aaro Hellaakoski opetti tuolla”. Lukijan on helppo eläytyä hänen henkilöhahmojensa seuraan. / -juur’ äsken hengittämättä / oli hetken ilma ja maa / kuka riemun kiinni saa?” (Suvikuut) ”Ei ankeampaa tuttavaa / kuin hajoava huhtikuu. Sen sijaan vuonna -43 ilmestynyt ”Uusi runo” ja 1946 julkaistu ”Huojuvat keulat” nostivat Hellaakosken taas runoutemme eturiviin. Toivoahan tässä ajassa juuri ennen muuta tarvitaan.” Jaana Pikkarainen-Haapasaari Kokkolasta kirjoittaa: ”Vaikka Elina Hirvosen kirjassa on lämpöä ja aurin koa, löytyy siitä myös elämän kovuutta ja raakuuttakin.” Sirkka-Liisa Piirainen Sastamalasta toteaa vielä kauniiksi lopuksi: ”Kaunis kiitos tämän viikon sitaatista. Köyhyys oli käsin kosketeltavaa. / Se nauraa vain.” (Naurua) OSA 2/10: 1927–1936 Aaro Hellaakoski: Jääpeili Otava, 1928 KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 VIIKON 9 SITAATTI Otetaanpa vaihteeksi kova nimi draamakirjallisuuden puolelta. Kas näin: ”Läpi sieluni on hersynyt kaksi / suvikuuta kuulakkaa / kuka riemun kiinni saa. 31 2. mennessä osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Töölössä itsekin asunut kirjallisuutemme merkkimies oli kivikylässä yhä arvossaan 70-luvun alussa, pari vuosikymmentä kuolemansa jälkeen. Opetustyöhön paneutuminen hiljensi Hellaakosken runoilijana 13 vuodeksi, mutta vähän yllättäenkin ilmestyi sotien keskellä kokoelma ”Vartiossa”
Romuteoksissa on usein vahva nos talginen ulottuvuus. Seppo Heiskanen. MAALISKUUTA 2017 KUVATAIDE Helsingin Taidehalli Grey Area – Tommi Grönlundin ja Petteri Nisusen installaatioita Avoinna 5.3. Taiteilijapari on jo eh tinyt saada kansainvälistäkin mai netta tilaa, liikettä ja ääntä yhdistä villä installaatioillaan. Kaikki vai kuttaa hyvin harkitulta ja lasketulta. Tekniikan lumous Grönlund & Nisusen retrospektii vinen katselmus liittyy itse asiassa vuosisatoja pitkään perinteseen. Elävää taidetta siis. Tällaisia teoksia on esillä Tommi Grönludin ja Petteri Nisusen näyttelystä. Ne kurkot tavat aikaan, jolloin vanhat fysiikan lait ja voimat olivat vahvasti vallassa, aikaan ennen virtuaalimaailmaa. Pienet kuulat, haulin kokoiset, liikkuvat sattumanvaraisen tuntui sesti pöytälevyllä. Kokonaisuutta tehostaa vielä liikkeestä syntyvä ääni. Suurikokoinen pyörä liikkuu vi nosti kuvanveistosalin poikki. Se pyörii sittenkin Orbita, 2005. Kummallakin on takanaan paitsi taiteen myös tek niikan opintoja. saakka, ti, to, pe 11– 18, ke 11–20, la, su 11–17. Ne vievät aja tukset menneeseen jo kadonneeseen maailmaan. Vapaamuotoiset kentät, joita kuulat muodostavat, muistut tavat meren aaltojen hiekkarannalle muovaamia kuvoita. Tämän päivän kiinnostavia suomalaisia jätemateriaalin käyttäjiä ovat Teija ja Pekka Isorättyä. Usein kineettinen, liikettä, ääntä ja tilaa jäsentävä taide käyttää materi aalinaan jo käytöstä poistettua mate riaalia. Viimeistellystä ulkomuo dosta huolimatta Grönlundin ja Ni susenkin teoksissa on romanttinen ja nostalginenkin pohjavire. Kansainvälisesti tunnetuimpia romutaiteen tekijöitä on sveitsiläinen Jean Tinguely (1925–1991), jonka laaja näyttely nähtin Amos Anderso nin taidemuseossa kolmisen vuotta sitten. Niissä on mukaansa tempaavia yksityiskohtia ja yllätyk siä. Jo Leonardo da Vinci suunnitteli puoli vuosituhatta sitten erilaisia laitteita aina lentokonetta myöten. Ne tarjoavat katsojalle yllätyksiä niin kuin tämän lajin teosten tuleekin. Liike perustuu painovoimaan, jota yksin kertainen sähkömoottori avustaa. Liike aiheutetaan levyn miltei huomaamattomilla kal listuksilla. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että teokset olisivat rutikuivia, in sinöörimäisiä. Grönlund ja Nisunen ovat raken taneet teoksensa alusta loppuun uudes ta materiaalista. Teokset ottavat vaikuttavalla ta valla Taidehallin hienot tilat hal tuunsa. Samalla ne ovat hyvin kau niita ja viimeisteltyjä. 32 2. Toisessa salissa suurehko pallo kul kee laajaa rataansa kuin planeetta konsanaan. Taiteilijat ovat miltei aina olleet kiinnostuneistta myös tekniikasta
Tuomas Kyrön muutosvastarintainen ukkoluomus yhdistettynä Suomen satavuotisjuhlintaan kuulosti ennalta pelottavan jämähtäneeltä viritykseltä: entä jos näyttämöltä vyöryy päälle katkeamaton kavalkadi kalutuimpia teemoja ja historian episodeja. Patrik Rastenberger Antigravity model, 2006.. MAALISKUUTA 2017 Aforismi välipalaksi Pönötyksestä vapautettu kansallishahmo Itsenäisyysmerkkivuoden avanneessa kolumnissani ennustelin, että ilmassa saattaa olla läpi vuoden suuren pönötysjuhlan tuntua. Elokuvaversio taas uuvahti juuri siihen, millä tässä on pelkokerrointa kasvatettu: kliseisyyteen. Muutosvastarintainen ukkoluomus yhdistettynä Suomen satavuotisjuhlintaan kuulosti ennalta pelottavan jämähtäneeltä viritykseltä. Historiamme suuria ja vähän pienempiä käänteitä. u u u Mielensäpahoittajasta on seitsemässä vuodessa kasvanut niin iso ja tykätty kansallinen hahmo, että tuossa suosiossa riittää hämmästelemistä, ei vähiten Tuomas Kyröllä. Niiden perusteella uskallan sanoa, että isänmaata ja äidinkieltä on tähän mennessä juhlittu ihastuttavasti ilman mahtipontista jäykistelya ja sovinnaisinta kuvastoa. Ellei se sitten ole ollut leikkimielisen ironista, kuten Tampereen Työväen Teatterin ”Mielensäpahoittajan Suomi” -näyttämöteoksessa. Teatteriklovnerian yksinäinen suomalainen lipunkantaja RedNose Company taas käsitteli Kiannon ”Punaista viivaa” hilpeällä tatsilla teoksen ydinviesrtiä, demokratia puolustusta ja kansanvallan toteutumista unohtamatta. Siinä sivussa nostetaan jurnuttajaukkelin rinnalle uussuomalaisuutta edustamaan ja noita meikäläisiä outouksia huvittuneena ja hämmentyneenä tarkkailemaan maahanmuuttaja Ali. u u u Myönnän, että juuri TTT:n Mielensäpahoittaja arvelutti minua eniten. Rolf Bamber g Raipalla kannustaminen toimii vain, jos on suunta johon edetä. 33 2. Työviksen lailla myös Kansallisteatteri onnistui minusta viime syksyisessä näyttämösovituksessaan. Taso on alkanut laskea, kun markkinoille on pitänyt suoltaa liikaa tavaraa. Kun Mielensäpahoittajaa eri historian vaiheissa näyttelevät Raimo Grönberg, Jyrki Mänttäri ja Niila Nousiainen ja Mp:n isää esittävä Auvo Vihro puhaltavat Kyrön luomaan hahmoon uudenlaista sydämellisyyttä, päädytään ihan eri tasoille kuin ennakkoluuloissani olin odotellut. Väinö Linnan romaanitrilogian kolmososaan painottunut Seinäjoen kaupunginteatterin ”Täällä Pohjantähden alla” -tulkinta oli patetian puolelle keikahdellessaankin vaikuttava näkemys Suomen todellisista vaaran vuosista, jolloin fasistiset voimat yrittivät ottaa täällä komentoa. Itse olen lukenut enimmän osan Mp-kirjoista ja pitänyt erityisesti romaanista. Perunaa, hiihtoa, kädentaitoa, sisua. Tampereen Mielensäpahoittaja väistää jopa ne banaaliuden miinat, jotka hahmoon itseensä on kirjoitettu ja joista on tullut sille enemmän kuin tavaramerkkejä. Sieltä tärähti liki kolmetuntinen sitä itseään, suomalaisen nykyfolkloren peruselementtejä ruokatottumuksista urheiluhulluuteen. Olen nyt nähnyt kolme viralliseen Suomi 100 -ohjelmistoon kuuluvaa teatteriesitystä. Pönötyspeikolta vetäistään matto alta, kun kliseet nostetaan ironiseen vaan ei ilkeilevään valoon, ja karnevalisoidaan niin suonraivaajain sukupolven touhut, Nokian menestysja menetystarinat kuin urheilufanatismikin. Kaupan päälle sitten karvahattuäijää peräti kolmessa ikäpolvessa kaikkea tätä päivittelemään. Hänhän lähti alunperin kirjoittamaan keikkaduunina radiopätkien kausisarjaa, mutta Antti Litjan lukemista urputuksista paisuikin kohta ilmiö, joka on jo ollut karkaamassa kirjailijan omistakin käsistä. Kyllä ei jäänyt vyörymättä. Tiina Puumalaisen dramatisointi ja ohjaus Kyrön tilaustyöstä TTT:lle tekee pieniä ihmeitä näin tuttuja aineksia sisältävälle kimaralle
Esikoisromaani on vielä niin kesyä kamaa, että siinä tehdään vielä oikeita töitäkin. Paikalta löydettiin erään yhdis tyksen jäsenkortti, jossa oli nimi Otto Ursin. Pul losta oli noin lasin verran kulu tettu. En minä sitä duunimestaa niin hirveästi halunnut. Ratkaisuksi päätettiin tarjota per jantain Työmiehen numeroa niin sa nottuna viikkopainoksena niille, jotka eivät halunneet tai joilla ei ollut varaa tilata 7päiväistä lehteä. Oheinen Kaivopuiston kaksois itsemurhajuttu kuuluu tähän sarjaan. Bukows killa/Chinaskilla rentusteluharras tukset ja moraali olivat kuitenkin sa masta puusta, joten varsin uskottavaa proosaa siitä syntyi. MAALISKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Kamala kaksois-itsemurha Kaivopuiston rannassa. Työmies 2.3.1917 Työmies kokeilee ”viikkopainosta” ”Työväenliikkeen etu vaatii, että olisi halvempia lehtiä.”, Työmies julis taa maaliskuun alussa 1917. Tämä on hirvittävä lista. Kauhea kaksoisitsemurha Täyden palvelun lehtenä Työmies kertoi myös niin sanottuja poliisiuu tisia. Työmiehellä oli asiasta myös aikai sempaa kokemusta. Viikkopainoksen hinnaksi määrättiin kolme markkaa vuodelta. Mikäli repeytyneistä vaatteista ja ulkoasusta voidaan päättää, olivat vainajat työläisiä. Jos paperia olisi riittävästi perjantain numerot lu vattiin 6 tai 8sivuisina. Maailman kirjallisuuden katekismus CHARLES BUKOWSKI: POSTITOIMISTO (POST OFFICE, 1971, SUOMENNOS KRISTIINA RIKMAN) . Samalla paikalla tapahtui kauheita saman vuoden helmi-maaliskuun vaihteessa. ”Olisi suuri vahinko, jos niitä pitäisi antaa 4sivuisina.” ”Erityisesti koetetaan viikkopai nokseen koota pienviljelijäin, torp parien, maalaispalvelijain ja muiden maanviljelys ja karjanhoitotyöläis ten asioita.” Sisältöä monipuolistamaan vär vättiin kirjoittajiksi kansanedusta jat Aatto Siren ja Evert Eloranta. Myöhemmin lehti paljasti, että ta pauksen naispuolinen uhri oli naimi sissa ja neljän lapsen äiti. Nähtävästi he olivat vas tatusten seisten käyttäneet jotakin räjähdysainetta, arvattavasti dyna miittia. – Teillä on kymmenen päivää aikaa vastata. Mies oli ulkonäöstä päättäen 20– 21 vuoden ikäinen, vaalea, puettu tummaan päällystakkiin, tummaan pukuun, nauhakenkiin ja kalossei hin. Haluan että te selvitätte nämä syytteet ja jos mahdollista sen onko teillä oikeutta nykyiseen työpaikkaanne postilaitoksessa. Nainen oli samoin vaalea, puettu mustaan hameeseen ja lyhyeen päällystakkiin, nauhakenkiin ja kalosseihin. Nainen virui siellä seljällään ja hänen rinnallaan vähän matkan päässä oli mies suullaan, molem milla rinta paljaana ja pahoin run neltuna. Lisäksi Työmies koet tiin kovin Helsinkikeskeiseksi. Eilen illalla klo 6:n ajoissa löydet tiin jääältä naisten uimahuoneen luota Kaivopuiston rannassa nuo ren miehen ja naisen ruumiit. En ole varma kummin päin se meni: elikö Bukowski paaslinnalaisen kli seen mukaisesti elämää, josta tullaan kirjailijaksi vai kirjoittiko hän itsel leen tarinaa, jota alkoi elää. 34 2. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on. Mies pilkkii Kaivopuiston uimalan edustalla talvella 1917. Vaatteet olivat räjähdyksen johdosta riekaleina. Aikanaan kun Työmies oli 6päiväinen, lehden lau antain numeroa saattoi tilata erik seen. ”– Herra Chinaski. Poliisi pyytää henkilöitä, jotka mahdollisesti voivat antaa tietoja surmansa saaneista, ilmoittamaan tästä toiselle poliisiasemalle. Mutta se nainen ärsytti minua.”. Nuori mies ja nainen surmanneet itsensä räjäyttämällä. Mutta: ”Sellaista viikkolehteä, joka olisi sisältänyt erityisemmin maalaisten mieleisiä asioita, ei lauvantainume roista olisi saanut eikä ole koetettu tehdä.” Uudistus oli päätetty toteuttaa maa liskuun 1917 alusta alkaen. Vielä löydettiin puo len litran pullo, joka sisälsi dena turoitua spriitä, ja juomalasi. Lehdessä koettiin ongelmaksi, että vuosikerran hinta oli tuolloin peräti 14 markkaa. Etsi västä osastosta lähdettiin heti kun asiasta oli tieto saatu paikalle tutki maan asiaa. – Selvä. Sotatalouden aikana hinta oli työläis perheille kova. Ei tosin kympin motivaatiolla. Teon motii veja voi vain arvailla
A nn aLi is a Bl om be rg L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 050 408 1359 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi. 35 2. Naantalissa ehdolle lähtee kolmen naisen tehotiimi – mummi, äiti ja tytär. – Olen päässyt politiikasta vähän jyvälle, ja se, että pääsisi vaikuttamaan asioihin on alkanut kiinnostaa itseä, kun siitä on puhuttu, sitoutumattomana SDP:n listoilta vaaleihin lähtevä Hilma kertoo. Juuri ennen vaaleja 18-vuotta täyttävän Hilman vastaus vahvistaa äidin epäilyt. Kunta vaalit 2017 Ann-Mari Kymäläinen, Hannele Vienonen ja Hilma Kymäläinen ovat kolmen sukupolven tehotiimi. MAALISKUUTA 2017 Dynaaminen trio valtaa vaalikentät Dynaaminen trio valtaa vaalikentät E ri puolilla Suomea tavataan kuntavaaliehdokkaita, jotka ovat samaa perhettä. Varavaltuutettuna ja rakennuslautakunnan jäsenenä toimiva AnnMari Kymäläinen, 46, tuumii pilke silmäkulmassaan, että tytär Hilma Kymäläinen on tainnut ”radikalisoitua demariksi” kuunnellessaan ”tunteen palolla politiikasta meuhkaavia” äitiä ja mummia
Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Naantali ” Minulle on tärkeää, että ympäristöstä pidetään huolta, että tulevilla sukupolvilla olisivat hyvät elinolosuhteet. – Esimerkiksi joukkoliikenne on aika retuperällä. Vaikka kasvua on, pitäisi joukkoliikennettä kehittää enemmän, hän sanoo. Tiina Niirasen sydäntä lähellä ovat ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, hyvinvointi ja kulttuuri. Heiltä porukan nuorin saa tukea ja rohkaisua. Niin saa ja kuuluukin heidän mielestään olla, sillä siitähän sitä keskustelua syntyy, kun omia mielipiteitään joutuu perustelemaan. Suomen kielellä porvarienemmistö luo varmaa pohjaa omalle kannattajakunnalleen – ei niihin asuntoihin ole duunarikansalla varaa. Kymäläiset ja Vienonen lähtevät rummuttamaan SDP:n sanomaa hyvillä mielin. – On tosi hyvä juttu, että en ole yksin tässä vaan voin aina kysyä apua, Hilma sanoo. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Oululaiset äiti Tiina ja poika Waltteri Niiranen lähtivät molemmat ehdolle kuntavaaleihin. Yhdessä omin painotuksin Parivaljakkoa nähdään varmasti samoissa vaalitilaisuuksissa ja jakamassa myös toistensa vaalimateriaaleja, mutta yhteistä kampanjaa ei ole suunnitteilla. 36 2. – Tärkeää on myös tasa-arvo, että kaikkia kohdellaan samanarvoisina, hän lisää. Niiraset vaihtavat ajatuksia yhteiskunnallisista asioista päivittäin. Oulu käyttää huomattavasti vähemmän rahaa joukkoliikenteeseen kuin meitä pienempi Turku. Naantalin luonto kuuluu kaikille Kolmikkoa yhdistää perhesiteen lisäksi rakkaus luontoon. Olen ollut viime aikoina aktiivisesti mukana Demarinuorten ja SDP:n paikallisessa toiminnassa, 20-vuotias Waltteri Niiranen taustoittaa ehdokkuuttaan. Minulla se meni toisin päin. Uutisia ja ajankohtaisohjelmia seurataan ja kommentoidaan yhdessä. – Sinne rakennetaan ”korkeatasoista luontoa kunnioittavaa asumista”. – Vanhusten asiat ovat olleet minulle alusta asti tärkeitä, koska näen arjessa mitä se on, kun on sekä fyysisiä, psyykkisiä että sosiaalisia ongelmia. Eero Niiranen. Kohderyhmäni työssä on karkeasti sanottuna juuri se 20 prosenttia, jotka käyttävät 80 prosenttia palveluista, hän kertoo ja toteaa sote-uudistuksen tuovan paljon haasteita ja mietittävää. – Minusta tämä on jotenkin niin jännää, että meitä on kolme, Hannele pohtii innoissaan pippurisen porukan dynamiikkaa. Tällä kertaa hän saa vaalikentille mieluisan kumppanin – oman poikansa Waltteri Niirasen, joka äitinsä tapaan lähtee ehdolle SDP:n riveissä. On myös se porukka syrjäytyneitä, jotka eivät äänestä, koska heillä ei ole edes henkkareita, Hannele ja Ann-Mari sanovat toisiaan täydentäen. Vaaliteemoissakin huoli ympäristöstä näkyy. Hän työskentelee fysioterapeuttina yli 65-vuotiaiden parissa. Rakentamiseen, liikenneyhteyksiin ja ylipäätään alueel liseen kehitykseen pitää hänen mielestään panostaa. Kolmikon mielestä Naantalissa näyttää siltä, ettei ympäristöä kunnioiteta ja kaunista luontoa viedään kaikilta pois ja annetaan rikkaille. Äiti ja poika kuvailevat olevansa suurista linjoista samaa mieltä, mutta erimielisiäkin joskus ollaan. Hän sanoo suhtautuvansa skeptisesti leikkauslinjaan – investointejakin tarvitaan. Molemmilla on politiikan tuntemuksessa vahvuutensa ja he oppivat paljon toisiltaan. Äänestäjät liikkeelle Jotta meno muuttuisi, pitää SDP:n potentiaaliset äänestäjät saada uurnille. – Minulle on tärkeää, että ympäristöstä pidetään huolta, että tulevilla sukupolvilla olisivat hyvät elinolosuhteet, ammattiopisto Liviassa luontoja ympäristöalaa opiskeleva Hilma selvittää. Historiaa Oulun yliopistossa opiskeleva Waltteri Niiranen on kiinnostunut nuorten ja opiskelijoiden asioiden lisäksi kuntataloudesta. MAALISKUUTA 2017 Ann-Mari Kymäläinen lähti ehdolle ensi kerran vuoden 2000 vaaleissa. – Olen ollut pitkään kiinnostunut politiikasta, joten ehdolle lähteminen oli minulle aika luonnollinen juttu. Naantalista halutaan tehdä Suomen Monaco, Ann-Mari puuskahtaa. Ilmassa on jotakin uutta kipinää. Viimeistä paria vuotta lukuun ottamatta matkustajamäärät ovat laskeneet. Mummi Hannele Vienonen, 70, taas ponkaisi ääniharavana valtuustoon vuoden 2008 vaaleista. – Waltteri kiinnostui ensin globaalipolitiikasta, sitten valtakunnan politiikasta ja sitten kunnallispolitiikasta. Ann-Mari Kymäläinen huokaisee, että valitettavasti se osa kansaa, jota moni päätös kirpaisee, jää Naantalissakin liian usein nukkumaan. Kunta vaalit 2017 Politiikka on äidin ja pojan yhteinen intohimo Oululainen Tiina Niiranen on kolmatta kertaa ehdolla kuntavaaleissa. Kummallakin ovat omat vaaliteemansa. – He eivät usko äänestämisen vaikuttavan. Rantaraittia ryhdytään rakentamaan ja Kuparivuoren luontorikas leirintäalue siirretään pois asuntojen alta. Kun Waltteri seuraa paljon kansainvälisiä asioita, minä saan häneltä paljon tietoa niistä asioista, joita ei itse samalla tavalla tule seurattua, Tiina Niiranen kuvailee
SDP ajaa parhaiten meidän perusduunareiden asioita. Ari Torniaisen mielestä Lappeenrannan ykköshaaste alkavalla valtuustokaudella on pysyminen vahvana maakuntakeskuksena. – Työllisyys on pidettävä hyvänä, jotta saamme talouden kuntoon ja turvattua hyvät palvelut. 37 2. Virpin mielestä keskustassa on hyvää se, että puolue haluaa pitää koko maan asuttuna ja elinvoimaisena. Sisarukset ovat varmoja siitä, että jos ja kun he istuvat seuraavassa Lappeenrannan valtuustossa eri puolilla salia, heidän välinsä pysyvät hyvinä. Virpi on Kaakkois-Suomen demaripiirin varapuheenjohtaja. Kultainen keskitie on löydettävä. Aikaa vietetään paljon yhdessä, mutta politiikasta ei silloin puhuta. – Keskustalle on tärkeää, että keskittämisen sijasta koko maata arvostetaan ja että jokainen ihminen on arvokas. Markku Lahikainen Demokraatti, Lappeenranta Ari ja Virpi Torniainen haluavat vaikuttaa Lappeenrannan kuntapolitiikassa alkavalla valtuustokaudella. – Keskustan arvot ovat myös hyvät, ja he pitävät maaseudun puolta. – Se oli minulle itsestään selvää. Hän on toiminut 20 vuoden kuntapolitiikkaurallaan myös kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Viime kuntavaaleissa Virpi oli ensi kertaa ehdolla, mutta äänimäärä ei riittänyt läpimenoon. Pientä miettimistä aiheuttaa toimittajan kysymys, mitä sisarukset pitävät hyvänä toistensa puolueissa. Ari on toisen kauden kansanedustaja ja keskustan Karjalan piirin puheenjohtaja. – Mutta isä ja äiti patistivat aina äänestämään, muistelee Virpi. Myöhemmin kummastakin sisaruksesta tuli yhteiskunnallisesti aktiivisia toimijoita. Markku Lahikainen. – Demarit ovat kovia neuvottelemaan, mutta kun on jotain sovittu, se pitää. He molemmat pyrkivät kevään kuntavaaleissa Lappeenrannan valtuustoon. Politiikka ei vaikuta väleihin Torniaiset korostavat, että he ovat hyvin perhekeskeisiä ja sukulaisrakkaita. – Kotona ei politiikka ollut läsnä, sanoo Ari. SDP keskittyy vahvasti duunaripuolelle, se on hyvä ja samalla heikkous, analysoi Ari. Loputtomiin emme voi elää velaksi ja heikentää palveluja. Ari Torniaisen puoluevalinta lähti arvoista. Virpi Torniainen painottaa kuntatalouden tärkeyttä. Arvot ratkaisivat puoluevalinnat Virpi Torniainen valitsi puolueekseen SDP:n. MAALISKUUTA 2017 Punamultasisarukset valitsivat eri puolueet ” Asioista sisaruksetkin voivat olla eri mieltä, mutta kun toinen perustelee näkemyksensä, sitä kunnioitetaan. Virpi on ahertanut noin 30 vuotta ay-kentällä muun muassa Pamin valtuuston jäsenenä ja oman ammattiosastonsa puheenjohtajana. Kyllä suomalaisten on saatava elintarvikkeensa omasta maasta. – Aloitettua ja rankkaakin talouden tasapainottamisohjelmaa on jatkettava. Virpi ja Ari Torniaisen lapsuuskodissa Lappeenrannassa ei puhuttu politiikkaa. – Asioista voidaan olla eri mieltä, mutta kun toinen perustelee näkemyksensä, kunnioitan sitä, sanoo Ari. – Erilaisia mielipiteitä tarvitaan, jotta voimme kehittää Lappeenrantaa mahdollisimman hyvin, korostaa Virpi
38 2. Aution vetämässä poppoossa on parikymmentä jäsentä. :). Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Maria-Riitta Mällinen Eilen lähti mukaan kaksi uutta ehdokasta. Piirihallitus hyväksyi strategian tueksi listan niistä konkreettisista keinoista, joilla tavoitteita ryhdytään aidosti toteuttamaan. Sieltä tuli aika paljon kaikenlaista, Autio kertoo. Nina Peltonen Haminalaisia kuntavaaliehdokkaita kouluttautumassa! Mukana paljon upeita ehdokkaita. SDP:n arvoille on tilausta! #roivaltuusto täältä tullaan! Petra Peltonen Puoluehallituksen ensimmäinen kokous on lähtenyt pirteästi liikkeelle. Mainio tiimi kasassa! #sdp Piia Noronen Olimme suomalaisten poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa Brysselissä tutustumassa Komission toimintaan. Kaikki pohjalaiset ideanikkaroinnista kiinnostuneet demarit on kutsuttu mukaan, ja ryhmiin on löydetty melko hyvin. Autio itse vetää Etelä-Pohjanmaan ryhmää. Kun Pohjanmaan ja Keski-Suomen väki kokoontui yhteiseen kuntavaaliseminaariin, järjestettiin osallistujien kesken arvonta. MAALISKUUTA 2017 #demokraatti INSTAGRAM-KUVIEN NÄYTEIKKUNA Dynamo UUTTA VIRTAA HYVISTÄ IDEOISTA Viisaat päät yhteen SDP:n Pohjanmaan piirissä uudistettiin viime vuonna piirin strategia, johon kirjattiin muun muassa tavoitteet toiminnan uudistamisesta ja järjestökoneen kehittämisestä. Piirin toiminnanjohtaja Johanna Autio kertoo, ettei hyvin alkanutta työtä haluttu lopettaa strategian valmistumiseen. – Vetämäni ryhmä on kokoontunut ensimmäisen kerran lokakuussa ja toisen kerran tammikuussa. – Arvontaan saivat kuitenkin osallistua vain ne, jotka kirjoittivat paperiin idean tai ajatuksen kuntavaaleihin. Kun kunnissa mietitään, millaisista asioista aloitteita voisi tehdä, voi pankista käydä katsomassa valmiita pohjia aloitteille, Autio selvittää. Listaan kirjattiin päätös koota kolme maakunnallista ideointiin keskittyvää työryhmää. Aloitimme työstämällä uusia ideoi ta vaalikampanjointiin, ja vaalien jälkeen on tarkoitus jatkaa pohdintaa järjestötoiminnan uudis tamisesta, Autio kertoo. Autio vinkkaa, että hyviä ideoita voi kerätä myös tarjoamalla pientä porkkanaa. – Kerään alueen kaikista kunnista hyviä valtuustoaloitteita. Aution ryhmä on esimerkiksi esittänyt toteutettavaksi uusvanhan idean valtuustoaloitepankista. Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnilla on omat ryhmänsä
Helposti taskuun menevä kampanjakortti on hyvä muisto kohtaamisesta potentiaaliselle äänestäjälle. Moni miettii räväkkää vaalislogania tai hyvin ajoitettua vaalilupausta. Ihan totta! Kun ehdokas vaikuttaa tyytyväiseltä, häntä on helpompi lähestyä. Hyvä kohtaaminen rakentuu viihtyisästä ympäristöstä, omista voimavaroista ja laadukkaasta dialogista. Pidä huolta, että molemmat puhuvat Ehdokkaan ei pidä suuna päänä esitellä omaa poliittista ohjelmaansa. Taitava kohtaaja osaa lopettaa keskustelun napakasti. Kohtaamiselle asetetaan helposti este jo ennen ensimmäistäkään lausetta. Älä tulkitse liikaa vaan kuuntele Moni arvioi vaaliteltalla ihmisen jo kävelytyylin ja vaatetuksen perusteella. Toisaalta pelkkä potentiaalisen äänestäjän kuunteleminen ei synnytä luottamussuhdetta. On rehellistä sanoa suoraan, että haluaa keskustella myös muiden ihmisten kanssa. Hyvä kohtaaja antaa jokaiselle ihmiselle mahdollisuuden ja kuuntelee ilman ylitulkintaa ja päälle puhumista. Lopulta vaalimenestyksen kannalta tärkeintä on kuitenkin ihmisten kohtaamisen taito. Siinä ajassa äänestäjä saa käsityksen ehdokkaan ajatuksista ja kohtaamistaidoista. Tarkentavilla kysymyksillä ja kiinnostuneella katsekontaktilla saat ihmisen täyden huomion. Tärkeintä on hankkia vaaleja varten paksupohjaiset kengät, jotka eivät päästä vettä läpi. K untavaalien lähestyessä moni ehdokas pohdiskelee ihmisten kohtaamista ja oman viestin perille menemistä. MAALISKUUTA 2017 1 2 3 4 Kuuntele, kiinnostu, kysy lisää Kuuntelemisessa tärkeintä on tarkka havainnointikyky ja läsnäolo. Vaaliteltalle on turha mennä väsyneenä, nälkäisenä tai huonosti pukeutuneena. 39 2. Mikko Salmi Demokraatti Vaaliteltan käyttöohje A B. Kahvin tai pienen purtavan merkitystä voi tuskin koskaan yliarvioida. Ole rehellinen Vaaliteltoille eksyy aina ihmisiä, joilla on loputon sanomisen ja puhumisen tarve. Parhaimmillaan kohtaaminen on terapeuttista dialogia, jossa molemmat puhuvat, haastavat omaa ajatteluaan ja oppivat toisiltaan. Noin 10 minuuttia on maksimiaika, joka kannattaa yhdelle ihmiselle antaa
Ratkaisuksi ei esitetä sosiaalija terveystoimen yhdistämistä hallinnollisesti, koska siinä ei nähdä järkeä asukkaan itsehallinnon näkökulmasta. Kunnilla on laajat vastuut ja niille on luotu taloudelliset kannustimet suhteessa omaan alueeseensa, jonka menoista kunnat maksavat viidenneksen. Mikä mielenkiintoista, myös hoivakotihoito on asiakkaalleen maksutonta asiakkaan vastatessa ainoastaan asumisen, ruoan ja siivouksen kustannuksista. Maakunnilla ei ole päätösvaltaa käytännössä mihinkään, eikä niillä ole itsehallinnollisia elementtejä kuin vaalit – kaikki muu on valtion ohjausta jossa asukkaan itsehallinto kapenee entisestään. Tämä johtuu pitkälti siitä, että meidän kaltaista lähetekäytäntöä ei muualla ole. 40 2. Ruotsissa sote-vastuut on siis jaettu kuntien ja maakuntien kesken – kuten kaikkialla muuallakin maailmassa. Tanska kannustaa kuntia Tanskan uudistuksissa kuntien ja siten asukkaan itsehallinnollista asemaa on ollut tarkoitus vahvistaa, ei heikentää, kuten nyt Suomessa on tapahtumassa. Tanskan sairaalatoiminta on valtiovetoista, eikä sitä lasketa osaksi paikallishallintoa. Ruotsin sote-uudistusraportti julkaistiin helmikuussa 2016. Valtion ohjausta tarvitaan erityisesti jälkimmäisen osalta – harvaan asutussa maassamme 150–160 kuntaa riittäisi hyvin hoitamaan asukkaan itsehallinnon kannalta tärkeät lähiperuspalvelut. Siitä huolimatta, että Tanskassa on aluetasolla vaalit. Tätä noudattaen kaikissa muissa Pohjoismaissa sosiaalipalvelut ja osa terveydenhuollon palveluista ovat kuntien vastuulla. Tämän mukaisesti palvelut tulee järjestää niin lähellä kansalaista kuin mahdollista. Tanskassa kuten myös Ruotsissa kehitetään kunnille kannustimia, jotta sairaalatoiminnan käyttöä voidaan optimoida luomalla sellaisia palveluketjuja, jotka varmistavat lähipalveluiden integraation. Mielestäni Suomen erikoissairaanhoito on koko tämän sote-sotkun suurin syntipukki. Terveydenhuolto Tanskassa on maksutonta, niin omalääkärikäynnit kuin sairaalatoiminnot. Näin on käytännössä tapahtunut myös Tanskassa. Itsehallinto on laajaa ja esimerkiksi valinnanvapaus vaihtelee maakunnasta toiseen terveydenhuoltoa koskien ja kunnasta toiseen sosiaalitoimen osalta. Asukas on kuningas Ruotsissa terveyspalvelujen järjestämisvastuu on maakäräjillä (=maakunta). Maakunnan lainsäädäntö perustuu kuntalakiin, kuten peruskunnankin. Mielenkiintoinen on THL:n selvitys, jonka mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö toimii Pohjoismaista tehokkaimmin juuri Suomessa. Muissa Pohjoismaissa uudistusten lähtökohtana on asukkaiden itsehallinto, jota pyritään vahvistamaan. Tämä kokonaisuus on jotain aivan poikkeuksellista pohjoismaisessa ympäristössä ja vie Suomea pois pohjoismaisesta hyvinvointiperheestä rajulla tavalla. Kunnilla ja maakunnilla on verotusoikeus, omaa toimialaa ja vaalit. Erityispalvelujen, kuten sairaalatoiminnan suuri trendi Pohjoismaissa ja muuallakin maailmassa on keskittäminen, jonka ajatuksena on saada suurtuotannon etuja toimintaa tehostamalla. Reijo Vuorento Suomen Kuntaliitto ry Apulaisjohtaja Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. MAALISKUUTA 2017 Sote-oppia Pohjoismaista Muiden Pohjoismaiden sote-uudistusten ja -rakenteiden logiikka ja toteuttamistavat ovat jotain aivan muuta kuin mihin Suomi nyt on menossa, kun se pyrkii laittamaan kaikki alueet yhteen nippuun ja perustamaan valtion voimakkaaseen ohjaukseen tulevat maakunnat ja niihin myös pakkoyhtiöittämisen. Tämä 798 sivuinen raportti ja siinä olevat esitykset on meillä vaiennettu kuoliaaksi, kun ne eivät sovi maamme hallituksen kaavailuihin. Esitys sen sijaan on, että osa maakunnan vastuulla olevasta perusterveydenhuollosta siirretään peruskuntien vastuulle vahvistamaan kuntien vanhustenhuoltoa. Väitän, että nykyisissä sairaanhoitopiireissä on enemmän demokratiaa ja kansanvaltaa kuin nyt suunnitelluissa maakunnissa – kunhan kuntien omistajaohjaus sekä piirin ja kuntien suhteet ovat kunnossa. Kun peruspalvelut kunnissa toimivat hyvin, erityistaso voi keskittyä oman toimintansa kehittämiseen. Kaikkien sote-toimintojen laittaminen samaan hallinto-organisaatioon on Pohjoismaiden mallille vieras. Hallituksen sote-esitys on pakkoyhtiöittämiseen jotain uskomatonta pohjoismaisessa ympäristössä. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Meillä kustannukset ovat edulliset ja köyhän syöpä hoidetaan siinä missä rikkaankin – itse asiassa meidän erikoissairaanhoito on kaikkein tasa-arvoisin osa terveydenhuoltojärjestelmäämme. SDP:n malli on mielestäni Suomen olosuhteisiin sopiva, vähän Tanskan tapaan sovitaan tehtävistä, vastuista ja työnjaosta kuntalain pohjalta. Ruotsin järjestelmää raportissa kehutaan ja todetaan se pääosin toimivaksi, mutta ongelmaksi on noussut ikäihmisten terveydenhuollon järjestäminen. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI ”Ruotsin sote-uudistusraportti on meillä vaiennettu kuoliaaksi, kun se ei sovi maamme hallituksen kaavailuihin.. Jos Suomeen kaavailtu sote-malli toteutuu, Suomi astuu pitkän askeleen pois pohjoismaisesta asukkaan itsehallintoon perustuvasta yhteisvastuun mallista pitkälti puhtaaseen markkinamalliin. Palvelujen laaja-alaisen perustason integraation edistämiseksi kunnat vastaavat lähipalveluiden lisäksi esimerkiksi työllisyyden hoidosta kokonaan samoin kuin Suomen kaltaisen sosiaaliturvan maksamisesta. Myös osa erityistason sosiaalipalveluista on alueiden vastuulla. Kunnat voivat itsehallintonsa puitteissa päättää kuinka palvelut järjestetään mahdollisesta valinnanvapaudesta alkaen. Se, että meillä on liikaa pieniä kuntia tai liikaa pieniä sairaalayksiköitä, on kokonaan toinen kokonaisuus. Suomen sotkuinen sote Entä sitten Suomi
Se on kaukana alkiolaisuuden demokratiasta. Lisäksi Sipilän työmarkkinakäytännön ja vapaan sopimusoikeuden vähäinen tuntemus haittasi neuvotteluja. MAALISKUUTA 2017 Kirkko ja SDP painivat samanlaisten ongelmien ääressä Maa lahkolaisten komennossa Suomen evankelisluterilaisen kirkon ja Suomen sosialidemokraattisen puolueen ongelmat ovat hyvin yhteneväisiä. Lestadiolaisuudessa avoimuus ei ole päällimmäisenä, liike päinvastoin säilöö ja suojelee omiaan, kuten esimerkiksi vuosikymmeniä jatkuneet lasten hyväksikäytöt osoittavat. Kaikki eivät keskustassa hyvällä katso uskonnon sekoittamista politiikkaan.. Kirkko pitää huolta ja antaa toivoa kaikista heikoimmassa asemassa oleville. Samaan aikaan Suomen sosialidemokraattinen puolue SDP on herännyt puolustamaan pohjoismaista hyvinvointivaltiota nopeasti edenneeltä yksityistämisvimmalta ja väheksyvältä ja negatiiviselta ihmiskuvalta. Poliittinen katastrofi Sipilälle oli kohusta toiseen rämpineen ministeri Anne Bernerin takuumieheksi asettuminen ja siitä hallituskumppanien nöyryyttämänä pakkoperääntyminen. Molemmissa johtaja määrää ja muut tottelevat. Heikki Santala järjestöneuvos, Kauniainen LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Toivon puolueen ja kirkon puhuvan vähemmän jargonia ja enemmän ihmisten kieltä. Miksi. Niilo Toivonen SDP:n meppien avustaja, kirkkososiologi ”Sipilä käyttäytyy hyveellisenä maan isänä, jota alamaisten tulee kunnioittaa ja arvostaa kalleimpana aarteenaan ja ihanimpana kalleutena maan päällä.” Kauppalehden Optiossa 2/2017 poliittista ja uskonnollista vallankäyttöä tutkiva tutkijatohtori Jouni Tilli kritisoi voimallisesti pääministeri Juha Sipilän (kesk.) poliittista toimintaa. Uskonlahkon tapojen sotkeminen poliittiseksi toiminnaksi on pahassa kitkassa demokratian kanssa, kuten tutkijatohtori Tilli toteaa. SDP on kirkastanut sanomansa porvarihallituksen kylmän ja kovan politiikan vastavoimana ja asettautunut selkeästi ihmisen puolelle. Ehdotan myös, että Demarinuorille ja Sonkille annetaan tehtäväksi kirjoittaa todellinen periaateohjelma. Sipilä on silti saanut omienkin näpäytyksen. Maata ei johdeta käskyttämällä. Hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä, että kirkko ja SDP saavat nuoret puolustamaan niitä arvoja ja periaatteita, jotka ovat nyt uhattuina. Kirkon tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä on saanut ansaitsemaansa tilaa ja julkikuva hioutunut. Arkkipiispa Kari Mäkisen johdolla kirkko on yksisanaisesti asettautunut vastavoimaksi vihalle ja pelolle. Vaikka molempien tahojen kannatus on noussut ja ydinviesti on kirkastunut, tekemistä on vielä viestin viemisessä. Toimintatapojen osalta nuoria on helpompi tavoittaa konkretialla ja kohtaamalla sekä valitsemalla oikeat viestintävälineet. Suomen evankelisluterilaisen kirkko on viimeisen kahden vuoden aikana herännyt puolustamaan yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia pakolaisia nopeasti kasvaneelta rasismilta, muukalaisvihalta ja epätasa-arvoisuudelta. Artikkelin mukaan uskonto ja raha kulkevat Sipilän elämässä käsi kädessä: ”Sipilä sai ensimmäisiä alan töitään osittain uskonnollisen vakaumuksensa ansiosta.” Sipilän uskonnosta kumpuava ajattelutapa on kitkassa demokratian kanssa. Lähimmäisenrakkaus, oikeudenmukaisempi ja tasa-arvoisempi yhteiskunta ovat syvästi selkärangassamme. Puolue ja kirkko, jotka kuuntelevat ja ymmärtävät nuoria, kasvavat ja menestyvät. Molempien tahojen ydinsanoma on yksinkertaisuudessaan niin hyvä, että sanotaan jokaisen suomalaisen olevan sydämeltään sosialidemokraatti tai kannattavan luterilaista etiikkaa. Sipilän, demokratialle vieras auto ritaarinen lahkolainen yksinvaltius ajoi taannoin maan työmarkkinaneuvottelut yleislakon partaalle. Ydinsanoman samaistuttavuuden vuoksi molemmat tahot ovat myös valitettavan helppo unohtaa. Nuoret elävät aivan erilaisessa maailmassa, ja heitä ei tavoita iltauutisten ääreltä, aamukympin messusta tai eduskunnan kyselytunnin kisakatsomosta. Sipilän vakaumus on lestadiolainen ja taustayhteisö vanhalestadiolaisuudesta haarautunut lahko Rauhan Sana. Työmarkkinaosapuolten keskinäinen sopimus (kiky) lopulta pelasti Sipilän kaatumiselta heti alkuunsa. ”Hän tietää, miten herätysliikettä ja yritystä johdetaan. Puoluekokouksesta mieleeni jäi valovoimaisia nuoria demareita, joita toivon puolueen nostavan esiin mahdollisimman nopeasti. Sekä kirkko että SDP tavoittavat kehnosti nuoria. Toivon puolueen ja kirkon puhuvan vähemmän jargonia ja enemmän ihmisten kieltä – subjektiivisen pedagogisen päivähoito-oikeuden palauttaminen on tärkeä tavoite, mutta lauseena täyttä hepreaa. Tähän sopii hyvin Sipilän uhkaus kaataa hallituksensa sisäiseen sote-riitaan; ”kävelen aamulla presidentin puheille.” Kaikki eivät keskustassa hyvällä katso uskonnon sekoittamista politiikkaan eikä maan johtamista lahkolaisessa komennossa. Esimerkiksi ministerivalinnassa Sipilän valitsema Mika Lintilä vaivoin voitti ”opposition” Mauri Pekkarisen 37–33. Keskustalainen tapa on kuitenkin pitää ”pulinat pois” julkisuudesta. Kirkko on samalla osoittanut, että se on edelleen yhteiskunnan moraalinen selkäranka. Lestadiolaisten miesten tapa reagoida vaikeuksiin on uhriutuminen. Erityisen mielenkiintoista siinä on Sipilän uskonnon ja politiikan yhteys ja kytkennät. Se on julkisuudessa ollut Sipilälle arka paikka. Option juttu Sipilästä on kokonaan luettavissa KL:n verkkosivuilla. SDP on puolueista se, joka ajaa aidos ti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa kaikille kansalaisille. Uskottavuus ja kannatus siinä hupenivat. 41 2. Kansalaiset ovat havahtuneet SDP:n reilumpaan vaihtoehtoon ja gallupkannatus on noussut
Suomeksi sanottuna tuo tarkoittaa kaikenlaisen humpuukin paljastamisen yliluonnolliseksi kutsuttujen ilmiöiden ympäriltä... 15.10. MAALISKUUTA 2017 Suomalainen demari PIIRROS KARI SUOMALAINEN © KARI SUOMALAISEN PERIKUNTA . 42 2. Skepsis-yhdistyksen tarkoituksena on sääntöjensä mukaan ”edistää paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta ottamatta näiden väitteiden paikkansapitävyyteen kantaa apriorisin, tutkimusta edeltävin perustein”. WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Ollaa n yhtey dessä WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.metallindemarit.fi www.vuokralaiset.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. Sellaisen ”Skepsis” on luvannut yliluonnollisesta ilmiöstä. 1989 Pääministeri Holkeri yrittää tässä taikomalla tienata kymppitonnin palkintoa. Vastuuta kantava ministeri on ”ufo, jota ei ole olemassakaan”. www.tyovaenperinne.fi Punanurkka-divari auki ti-ke 16-18 Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi. TEKSTI PEKKA TUOMIKOSKI Vastuuta kantava ministeri. (09) 5868 530 l www.sivistysrahasto.fi TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi www.tyark.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan ”Politiikassa yksi teko on enemmän kuin tuhat sanaa!” www.anttilindtman.fi l puh. (09) 774 3110, sähköp
KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Tarjoamme vaativan ja kiinnostavan työn, Voionmaan 25 vuoden viestintäkoulutuksen perinteet sekä ammattitaitoiset ja mukavat työkaverit. Katso lisätiedot Voionmaan koulutuskeskuksen kotisivuilta www.voio.fi ja lähetä hakemus sekä cv viimeistään 17.3. 43 2. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 §:n määräämät asiat. Voionmaan koulutuskeskus on osa Kiljavan opistoa, jonka ylläpitäjä on Palkansaajien koulutussäätiö. Vastaavat opettajat suunnittelevat ja toteuttavat omat koulutuskokonaisuutensa yhdessä muiden opettajien kanssa. Ennen pöytäkirjan nähtävänä pitämistä siitä toimitetaan tieto jokaisen jäsenkunnan kunnanhallitukselle. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Valtuuston puheenjohtaja Esko Valikainen Viikkolehti ja netti Todellakin!. sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS NOKIAN JHL ry 105 KEVÄTKOKOUS ke 15.3.2017 klo 18.00 Pikkupippurissa Kahvitarjoilu Valtuuston kokous maanantaina 20.3.2017 klo 13.00 alkaen Oulun yliopistollisen sairaalan luentosalissa 10. Kahvitarjoilu. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. krs, 00530 Helsinki 09 5868 530, muista@sivistysrahasto.fi www.sivistysrahasto.fi Tukea Kulttuurille ja taiteelle Opintoihin ja tutkimustyöhön Lasten ja nuorten toimintaan sekä maakuntahankkeisiin Hautauspalvelut Palvelukseen halutaan Kokoukset Journalismista ja valokuvauksesta vastaavat opettajat 1.5. krs. MAALISKUUTA 2017 Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Edellytämme hyvää yhteistyöja organisointikykyä. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Metallityöväen liitto ry www.akt.fi www.metalliliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku, puh. 0400-423835 VAASAN SOS.DEM. 2 OPETTAJAA VOIONMAAN KOULUTUSKESKUKSEEN TAMPEREELLE Lasten Kesä ry:n sääntömääräinen VUOSIKOKOUS pidetään keskiviikkona 22.3.2017 klo 18.00 yhdistyksen toimistolla Asemamiehenkatu 4, Helsinki Sääntömääräiset asiat. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Soveltuva korkeakoulututkinto ja opettajan pedagogiset opinnot kuuluvat kansanopiston opettajien pätevyysvaatimuksiin. alkaen tai sopimuksen mukaan Yliopiston kampuksella sijaitsevassa TietoPinnissä opiskelee 200-220 nuorta aikuista. Tervetuloa! Johtokunta. 20100 Turku, turku@pam.fi Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. TAPIOLAN ELÄKKEENSAAJAT ry:n pidetään ti 7.3.2017 klo 14.00 Tapiolan palvelukeskuksessa. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi Säästöpankinranta 2 A, 8. Valittavilta vaaditaan kokemusta opettajan työstä, arvostamme myös laaja-alaista alan työkokemusta sekä kielitaitoa. Kokouskutsu löytyy osoitteesta www.ppshp.fi Pöytäkirjan nähtävillä pidosta ilmoitetaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ilmoitustaululla julkaistavalla ilmoituksella. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh
Ajankohtaiset asiat + Yle. Alkurukous rovasti Paavo Salakka, loppusiunaus kirkkoherra Kari Kanala. Kahvitarjoilu. KYMENLAAKSO . Veteraanien toimintaryhmän kokous ke 8.3. Lahden Seudun Wanhat toverit. klo 14 Karhulan Työväentalolla, Vesivallinaukio 5 D. Ihmisen arvo ja armo. Seuraava kerhotapaaminen ma 6.3. Yhtiökokous Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Tilaisuuden järjestävät Hgin krist. Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. MAALISKUUTA 2017 HELSINKI . Tapahtumat Työväentalon Tellervossa: Harrasteliikunnan toimintaryhmän kokous to 2.3. Kevään kerhopäivät: 3.4. Illan aiheesta puhuvat teologian tohtori Juhani Forsberg ja ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja. Turun Seudun Wanhat Toverit kerho. demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Tarja Kantola, Niilo Toivonen, Paavo Untamala ja Sara Paavolainen kertovat ja keskustelevat kunnallisvaaleista Helsingissä 6.3. yhdistys. . Paavola ja päätoimittaja Matti Posio. Paastonajan työväen kirkkoilta Reformaation juhlavuotena to 16.3. Tilaisuuden järjestää Helsingin krist. Piiritoimisto on suljettu pe 3.3. klo 10. kunnallisjärjestön puheenjohtaja Sami Virtanen. . Työväen kulttuuri, Pertti Paasio & Rafaelin Enkelit, 15.5. klo 18 Paavalin kirkossa Sammatintie 5. klo 11.30. klo 12 Työväenliikkeen Kirjastossa Sörnäistenrantatie 25. Tampereen Kuntoliikunta Taku ja Tampereen seudun työväenopisto. 44 2. Musiikkia. Kuka johtaa tästedes Helsinkiä. Hallituksen jäsenten tulisi olla paikalla, että voimme allekirjoittaa vuoden 2016 tilinpäätöksen toiminnantarkastajia varten.Lisäksi keskustelemme kevään retkestä , joka tehdään toukokuun lopulla Tallinnaan Kalev Spa hotelliin, jossa on mahdollisuus saada erillaisia hoitoja omalla kustannuksella. Kahviraha Yhteisvastuukeräykselle. Tervetuloa joukolla mukaan toivoo hallitus. klo 18 Torkkelinkatu 11 kerhohuone. PÄIJÄTHÄME . Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit. Tapaamme Wanhassa herrassa 6.3. Puheenvuorot: yhteisötanssitaiteilija Marjo Hämäläinen, kansanedustaja Ilmari Nurminen, johtaja Pekka P. Keskustelua johtaa Veli-Matti Hynninen. klo 14. (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). VARSINAIS-SUOMI . Tervetuloa! . Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. kunnallisjärjestön puheenjohtaja Nina Peltonen ja Kotkan sos.dem. Alustajina Haminan Sos.dem. Esiintyjinä Jussi Kaijankangas, Ritva af Ursin, Trio AmA, Takun tanhuajat ja Vinkkarit-kansantanssiryhmä. Kuntavaalit: Heikki Moilanen. PIRKANMAA . 100 99 90 100 80 90 70 80 60 70 50 60 40 30 20 50 40 30 Väritesti Teatterit Jumpan vetää Pekka Ruohonen. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. Kansainvälisenä Naisten päivänä 8.3. Panimoravintola Koulussa, Eerikinkatu 18. Aloitamme klo 11.30 lounaalla. Vapaa pääsy. Veteraanien kulttuurikatselmuksen paikallisen järjestelytoimikunnan kokous ke 8.3. klo 14 Sampolan auditorio Tampere. TUL-Tampere. klo 17.30. klo 15.30. sd.yhdistys, Hgin sd.piiri, Helsingin kristillinen työväenyhdistys ja Paavalin seurakunta. Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi. Puoluesihteeri Antton Rönnholm, Ruissalo, Ykköspirtti. Vieraaksemme saapuu kansanedustaja Anneli Kiljunen ”terveisiä eduskunnasta” Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan. sd. Hyvä kahvitarjoilu. Kuntien tulevaisuus, SDP:n kuntapolitiikka, kunnallisvaalit ja vaalinäkymät. klo 12. aika! Kettumäen Palvelukeskuksessa. Kansanedustaja Eero Heinäluoma, 5.6. . Alustus / keskustelu klo 13, alustajina kansanedustaja Ilkka Kantola. klo 16 huom. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 2.3. Piirihallituksen kokous to 2.3. Järj. Helsingin Kotien Puolesta ry:n seuraava keskiviikkotapaaminen 8.3. Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat ti 14.3. keskustelemme aiheesta Kunnallisvaaleilla on merkitystä. Minä liikkujana -miniseminaari la 11.3
9. 2. Paljonko on leivistä. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Mikä on Sveitsin pääkaupunki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 20 08 9. Minä vuonna Martti Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon. 7. 8. Kuka on Adrián Solano. 45 2. 198 2–1 994 8. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 5. Lah den MM -hi iht oih in osa llis tuv a Ven ezu ela n hiih täj ä 5. 4. Kuinka monta saarta kuuluu Ahvenanmaahan. Minkä opinahjon rehtori on Jukka Kola. MAALISKUUTA 2017 Ristikko 9/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 10 met riä 2. Noi n 6 70 3. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku Ratkaisu Ristikon 7/2017 ratkaisu: Torstaina 16.2. Onnea voittajalle! 1. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Mirja Saarinen Lylystä. 10 kilo a 4. 6. 10. Ber n. Mitä ovat Sveitsin viralliset kielet. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Hel sin gin ylio pis ton 6. Sak sa, ran ska , ita lia ja ret oro maa ni 10. 3. Mikä oli Paavo Lipposen ääniosuus vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Paljonko on dekametri. MItkä vuodet Mauno Koivisto toimi tasavallan presidenttinä. 7 pro sen ttia 7. 1
Alkuun esitetään Tampereen elokuvajuhlilla toissa vuonna palkittu kokeellinen videoteos ”Teemapuisto”, joka ei juuri jaksa sytyttää, mutta kaksi muuta, draamallisempaa tarinaa viihdyttävät ja jopa ääneen naurattavat. Teemu Niukkasen ohjaaman ja yhdessä Antti Toivosen kanssa kirjoittaman, absurdeja ulottuvuuksia hamuavan naapurilähiöstoorin ehdoton lystin lähde on Kiss-tyyppisissä maskeissa päivät läpeensä viihtyvää Maki, jota esittää Janne Reinikainen. 09.11 Hyvää elämää 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (7) 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Koiralle koti 14.30 Stadi vs Lande 15.30 Middle 16.00 Salatut elämät 16.30 Kokkisota 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Uusi Kino -lyhytelokuvapaikalla nähdään maanantaina kiinnostava paketti tuoretta kotimaista lyhärituotantoa. Yle TV1 klo 21.30 Poliittiseen korruptioon kyllästynyt Italia äänesti koomikko Beppe Grillon (kuvassa) Movimento -liikkeen parlamenttiin äänivyöryllä. 02 03 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI MAANANTAI 6.3. Hän pääsi ensimmäisenä poptähtenä esiintymään Pariisin oopperassa vuonna 2012. MAALISKUUTA 2017 YLE TV1 05.55 MOT: Lahden kärähtäneet muistot 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.47 Viidakkoperhe (7) 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Hercule Poirot (12) 13.20–14.34 Huhtikuu tulee 14.45 Ikimuistoinen: Olavi Virta 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Muisti: Stella Polaris 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Oikea Eurooppa 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Hiljainen todistaja (16) 00.10–00.40 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Nelli ja Iiro 07.00 Katinkontti 07.10 Laura 07.21 Tilda ja hänen ystävänsä 07.34 Humps 07.41 Taavi-tiikerin naapurissa 07.53 Muista laulaa 07.59 Martta puhuu 08.25 Galaxi 08.26 Miika (7) 08.37 Nokkelikot (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontoretkellä: Kettupilli 10.30 Tuntematon Norja 11.00 Maalaiselämää 11.30–12.00 Laivakokin matkassa 12.15 Sohvaperunat 13.05 Talvistudio, MM-Lahti 13.10 Ampumahiihdon MC: naisten sprinttikilpailu 14.30 Talvistudio, MM-Lahti 14.55–16.15 MM Lahti: Naisten viesti 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Talvistudio, MM-Lahti 18.25 MM Lahti: Mäkihyppy 20.30 MM-Lahti, päivän tapahtumat 21.00 Talvistudio – Torilla tavataan 21.30 Noin viikon uutiset 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Kioski 22.35 Villi kortti 23.25 Eliittisotilaiden salaisuudet 00.15–00.40 Siskonpeti (7) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Maki on näet saatananpalvontaa harrastavan yhteisön johtaja tai kuten hän itse tarkentaa ”se on pikemminkin seksikultti, saatana on enemmänkin sellaisena fiiliksenluojana siinä”. 09.11 Hyvää elämää 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale 10.35 Emmerdale 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Grand Designs Uusi-Seelanti 14.30 Suomen kaunein koti 15.30 Perhe pelissä (7) 16.00 Salatut elämät 16.30 Olipa kerran elämä 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 46 2. Kestävätkö demokraattiset ihanteet parlamentaarisen todellisuuden. SUNNUNTAI 5.3. O: Guillermo del Toro, 2006. Viisikymppinen Raimo (Jouko Puolanto) ja vaimonsa (Minna Suuronen) saavat uudet naapurit, jotka eivät ole ihan tavallisimmista päästä. Annukka (Iina Kuustonen) ja Janne (Santtu Karvonen) kutsuvat kylään ystäväpariskunnan, Lotan (Lotta Kaihua) ja Millan (Essi Hellén), ja illanvietosta tulee melko myrskyisä, kun telaketjufeministi Lotta alkaa opettaa naisemansipaatiota niin emännälle kuin isännällekin. Dokumenttiprojekti: Valta kansalle. Kuvassa Ofelia (Ivana Baquero). 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Kokkisota 21.00 Pitääkö olla huolissaan. Yle Live: George Michael Pariisissa Yle Teema klo 21.50 George Michaelin muistolle. Illan toisessa lyhytdraamassa ”Saatanan kanit” (2017) revitään riemua nimbyilmiöstä ja suvaitsevaisuuskäsityksistä. Tuparit järjestetään otsikolla ”Jumalanpilkan ja Sodoman ikuinen yö”. Viikon vinkki ROLF BAMBERG Naisemansipaatiota ja seksikulttia Uusi Kino Yle Teema klo 23.00 MAANANTAI 6.3 Janne Reinikainen esittää muikeasti seksiä ja saatananpalvontaa yhdistävän kulttiyhteisön johtajaa. Hänen jutustelunsa on hykerryttävä miksaus sulavaa small talkia ja goottilais-seksuaalista kielikuvastoa. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Stadi vs Lande 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: X-Men Origins: Wolverine (12) 00.40 Tyrant (16) 01.40 Billions (12) 02.45–03.45 Arrow (16) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Myyrä ja Panda 06.45 Tashi (7) 07.10 Madagascarin pingviinit (7) 07.35 Lego Nexo Knights (7) 07.55 Sonic Boom (7) 08.10 Angry Birds Toons 08.15 Angry Birds Piggy Tales 08.18 Angry Birds Stella 08.25 Kung Fu Panda (7) 08.50 Eläinsairaala 09.20 Neljän tähden talkoot 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Huvila & Huussi 14.45 Matkaoppaat 16.50 Julkkisselviytyjät 17.50 Heikki Paasonen Show 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Twilight – Aamunkoi, osa 1 (12) 23.55 Elokuva: Trespass (16) 01.45 Haapasalo ja kaverit 02.45 Julkkisselviytyjät 03.45 Rekonstruktio 04.15–04.45 Rekonstruktio YLE TEEMA 17.00 Elävä arkisto: Aira Samulin 90 vuotta 17.02 Tanssimaan! 17.07 Arkistovieraana: Aira Samulin 17.22 Tankavaaran Travolta 17.52 Kädet kertovat 18.02 Jumppa 18.16 Tanssi sydämessä – Aira Samulin 18.30 Valitut sanat: Hirvisaari & Oksanen 19.00 Batman (7) 19.25 Batman (7) 20.00 Volga 30 päivässä 20.45 Löytöretkiä maailmaan 21.00 Kino: Lost in Translation (7) 22.40 Soundbreaking 23.30–00.15 Abba: valokuvien tarinat LAUANTAI 4.3. Show'n ja siihen perustuvan Symphonica-LP:n tuotti sittemmin edesmennyt Phil Ramone, jota dokumentissa muistellaan.. Viime vuonna pitkän elokuvan ohjaajana debytoinut Tiina Lymi testaili lyhytelokuvan parissa vuonna 2015 ohjatessaan Melli Maikkulan käsikirjoittaman hilpeän parisuhdedraaman ”Naisen nimi”. O: Lise Birk-Pedersen Giorgio Benvenuti Li Faunin labyrintti (16) Yle Teema klo 22.25 Ofelia-tyttö pakenee Pan-faunin avulla fantasiamaailmaan, kun ympärillä käydään vielä viimeistä sissisotaa vuoden 1944 Espanjassa. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.55 Miehitetty (12) 23.55 Kallista kipua 00.50 Kokkisota 01.45 Bull (12) 02.40–03.40 Arrow (16) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Myyrä ja Panda 06.45 Tashi (7) 06.55 Tashi (7) 07.10 Madagascarin pingviinit (7) 07.35 Lego Nexo Knights (7) 07.55 Sonic Boom (7) 08.10 Angry Birds Toons 08.15 Angry Birds Piggy Tales 08.18 Angry Birds Stella 08.25 Kung Fu Panda (7) 08.50 Eläinsairaala 09.20 Neljän tähden talkoot 09.50– 10.50 Remppa vai muutto 13.45 Neljän tähden talkoot 14.15 Ummikot ulkomailla 15.15 Hyvät kaupat 16.20 Leijonan luola USA 17.25 The Voice of Finland 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hurjat rakkauskilot 20.00 The Voice of Finland 21.30 Heikki Paasonen Show 22.30 Keno 22.35 Poliisit – kotihälytys (7) 23.35 Liiga: Illan parhaat 23.40 NCIS Rikostutkijat (12) 00.40 Rajavalvojat 01.10 Rajavalvojat 01.40 Paratiisihotelli Ruotsi 02.40 Rekonstruktio 03.10 Pelastushelikopteri (7) 03.40 Pelastushelikopteri 04.10–04.40 YLE TEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Ammattina elokuva: Pirjo Honkasalo, elokuvaohjaaja 18.00 Rembrandt 19.00 Bodo – kabareekuningas 20.00 Vempainmies 20.30 Prisma Studio 21.00 Tiededokumentti: Toivoa kohdunsiirrosta 21.55 Kino Suomi: Kainuu 39 (7) 23.15–00.10 Historia: Rooseveltin suku YLE TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Prisma Studio 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.48 Viidakkoperhe (7) 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Hercule Poirot (12) 13.20 Tyttö tuli taloon 14.30 Tosi tarina: Viimeinen suksimestari 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Poika joka katosi musiikkiin (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Catastrophe (12) 22.25 Uutiset Uutis-Suomi 22.35 Uutiset 22.40 Päättymätön painajainen (16) 00.10–00.40 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Samsam 06.59 Maltti ja Valtti 07.10 Hermanni Hiiri 07.17 Pikkuli 07.22 Nelli ja Noora 07.29 Pikku Kakkosen posti 07.35 Petrin tiikeritarinat 07.46 Ystäväni Ronja 07.53 Milli ja Molli 08.19 Galaxi 08.20 Syrhämä (7) 08.50 Holby Cityn sairaala (12) 09.55 Matkakumppanit 10.25 Teenage Boss 11.24 Herkullinen Toscana 11.50 Talvistudio, MM-Lahti 11.55 Ampumahiihdon MC: miesten sprinttikilpailu 13.10 Talvistudio, MM-Lahti 13.25 MM Lahti: Miesten viesti 15.30 Talvistudio, MM-Lahti 15.55–16.45 MM Lahti: Yhdistetyn joukkuesprintti 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Talvistudio, MM-Lahti 18.10 MM Lahti: Yhdistetyn joukkuesprintti 19.15 MM-Lahti, päivän tapahtumat 20.30 Talvistudio – Torilla tavataan 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Strike Back (16) 22.45 Girls (16) 23.15 Noin viikon uutiset 23.40–00.30 Yle Live: ASA & Band MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Markkinaraati 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Se ilkkuu hauskasti joskin myös aika kliseisesti sukupuolirooleihin liittyville odotuksille ja miehenä ja naisena olemisen stereotypiolle
47 2. Robot (16) 23.35–00.20 Niilin seikkailija MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Talouden viikko 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 23.00 Pahan jälkeen 00.00 Liiga: Illan parhaat 00.05 NCIS Rikostutkijat (12) 01.05 Leijonan luola USA 02.05 Paratiisihotelli Ruotsi (7) 03.05 Rekonstruktio (12) 03.35 Pelastushelikopteri (7) 04.05–04.35 Matkaoppaat YLE TEEMA 17.00 Kolmen kaupungin tarina 18.00 Suojasää (12) 19.00–19.50 Bodo – kabareekuningas 20.00 Kahlitsematon renessanssi 21.00 Historia: Ruoka-aikoja 21.57 Elävä arkisto: Erakot 21.57 Naltijärven lappalainen 22.16 Parta – erakon etukasvot 22.51 Tosi tarina: Niitty 23.15 Valitut sanat: Hirvisaari & Oksanen 23.35– 00.35 Tiededokumentti: Arkipäivän ihmeet YLE TV1 05.55 Akuutti 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.47 Viidakkoperhe (7) 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Suomalainen kuolema 13.25 Yrjänän emännän synti (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Yle Oddasat 15.15 Puheenjohtajatentti viittomakielelle tulkattuna 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Avaruusmiehet 20.00 Prisma Studio 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Ulkolinja: Oikea Eurooppa 00.00–00.30 Puoli seitsemän YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu 06.53 Metkat Mesiläiset 07.01 Taitoset 07.05 Tie tähtiin 07.23 Babar ja Badun seikkailut 07.37 Riku ja Rami 07.46 Jussin matkat 07.58 Totta vai taikaa 08.04 Touhukkaat 08.28 Galaxi 08.29 Tenavat (7) 08.37 Joraavat juurikkaat 08.39 Snoukkaa! 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.30 Tatuoinnin varjopuolet 11.00 Märät säpikkäät (12) 11.30 Vuosi Pohjoiskalotilla 12.00 Sohvasurffaajat: Karu ja kaunis Romania 12.28 Sohvasurffaajat: Kolmen miehen Moldova 13.00 Suuri vuosi 13.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 14.00 Zlatanin jalanjäljillä 14.35 Villi kortti: Jalkapalloetkot 14.50–16.18 Lumilautailun ja freestylen MM : Kumpareet 16.30 Uusi Päivä 17.01 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Karl Pilkington: Elämän tarkoitus 19.44 Tomaatti 19.51 Kaikki hyvin, Pekka (12) 20.00 Uusi Päivä 20.30 Kioski 21.00 Syke (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Stacey Dooley: Naisten helvetti 22.55 X-games: lumilautailu ja freestyle 23.55 –00.40 Strike Back (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Omat rahat 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 09.11 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (7) 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 14.30 Löytäjät 15.30 Fresh Off the Boat 16.00 Salatut elämät 16.30 Suomen surkein kuski 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Catastrophe (12) 23.10–00.05 Katu laulaa YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu 06.53 Hyrräpäät 07.05 Mitä ihmettä. 20.00 Kaikki vastaan 1 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Star Wars: Pimeä uhka (12) 00.15 Pahan jälkeen (7) 01.15 Poliisit – kotihälytys (7) 02.15 Rajavalvojat 02.45 Rajavalvojat 03.15 Rekonstruktio 03.45 Rekonstruktio 04.15–04.45 Pelastushelikopteri YLE TEEMA 10.00 Elävä arkisto: Aira Samulin 90 vuotta 10.02 Tanssimaan! 10.07 Arkistovieraana: Aira Samulin 10.22 Tankavaaran Travolta 10.52 Kädet kertovat 11.02 Jumppa 11.16 Tanssi sydämessä – Aira Samulin 11.30 Tiededokumentti: Toivoa kohdunsiirrosta 12.30 Richard Wagner: Lohengrin 16.05 Jäitä hattuun 16.35 Todella kiihottavaa 16.45 Vempainmies 17.10 Mestariteos: Kristuksen ristiltäotto 18.00 Kino Klassikko: Murhaaja asuu numerossa 21 (7) 19.20 Kino: Rakennustyömaa 19.50 Valitut sanat: Hirvisaari & Oksanen 20.10 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 21.00 Soundbreaking 21.50 Yle Live: George Michael Pariisissa 22.50 Valitut sanat: Sadie Jones ja täydellinen vaja 23.20–00.15 Kielletyt äänet YLE TV1 05.55 Muisti: Stella Polaris 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Menneisyyden metsästäjät 10.00–10.47 Viidakkoperhe (7) 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.10 Päivä Ruotsissa 12.25 Hercule Poirot (12) 13.20 Muuan sulhasmies 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00 Historia: Viikinkien jäljillä 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Valta kansalle. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 UNICEF Live 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Rikospaikka 23.10 Myytinmurtajat 00.10 Pitääkö olla huolissaan. 14.55 Rakkaimmat autot 15.25 Suomen surkein kuski 16.20 Stadi vs Lande 17.15 Putous 18.50 Tulosruutu 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tanssii Tähtien Kanssa 21.00 Rimakauhua ja rakkautta (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Isänmaan puolesta (12) 23.30 Valkyrien (12) 00.30 NCIS: New Orleans (12) 01.25 Ensimmäisen asteen murha (12) 02.20– 03.20 Pahan jäljillä (16) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda 06.40 Myyrä ja Panda 06.55 Tashi (7) 07.25 Madagascarin pingviinit (7) 07.50 Sonic Boom (7) 08.20 Lego Ninjago (7) 08.45 Angry Birds Toons 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Huvila & Huussi 12.00 Kaikki vastaan 1 13.30 Leijonan luola USA 14.35 Hurjat rakkauskilot 15.40 Haapasalo ja kaverit 16.45 Julkkisselviytyjät 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. MAALISKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Dokumenttiprojekti: Erilainen aurinkomatka 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Näin Norjassa 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Dokumenttiprojekti: Vaeltajat 13.35 Prisma Studio 14.05 Prisma: Video pelien vaikutus 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Akuutti 15.40 Seniori työssä 16.00 Downton Abbey (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Pokka pitää 18.45 Avara luonto: Saalistajat 19.40 Scott & Bailey (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 21.45 Vera Stanhope tutkii (12) 23.15–00.00 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Maikki ja pelottava Pontso 07.15 Anniina Ballerina 07.41 Killi ja Kiki 07.46 Franklin ja ystävät 07.59 Sanni Sateenkaari 08.11 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.31 Jetron matkaan 08.44 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.01 Unelmien koulukuva 09.22 Aika härdelli! (7) 09.34 Karvinen (7) 09.47 Sohvaset (7) 10.00 Kioski 10.30 Syke (12) 11.20 Erätulilla – kalavesillä 11.30 Talvistudio, MM-Lahti 11.35 Ampumahiihdon MC: naisten takaa-ajokilpailu 12.30 Villi kortti 13.20 Talvistudio, MM-Lahti 13.25 Ampumahiihdon MC: miesten takaa-ajokilpailu 14.10 Talvistudio, MM-Lahti 14.25 MM Lahti: Naisten 30 km 16.30 Talvistudio, MM-Lahti 17.10 MM Lahti: Mäkihypyn joukkuekilpailu 19.30 MM-Lahti, päivän tapahtumat 20.30 Talvistudio – Torilla tavataan 21.00 Yleisurheilun halli-EM 23.00 Sohvaperunat 23.50 Siskonpeti (7) 00.15–01.00 Bates Motel (16) MTV3 08.05 Ella Elefantti 08.20 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.35 Alvin ja pikkuoravat 08.45 Alvin ja pikkuoravat 09.00 Viidakon veijarit 09.10 Winx-klubi (7) 09.35–10.00 Paavo Pesusieni (7) 10.30 Salatut elämät (7) 13.00 Piilokamera 13.30 Lemmikkien hamstraajat 14.30 Tuija Tähtien Kanssa 15.00 Tanssii Tähtien Kanssa 17.00 Lauantairavit 18.00 Yökylässä Maria Veitola 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Vaaliextra: Ville Niinistö 19.20 Tulosruutu 19.30 Putous 21.00 Tuija Tähtien Kanssa 21.30 Solsidan (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Wallander: Kuoleman enkeli (16) 00.25 Rikospaikka 00.55 Scorpion (12) 01.50 Limitless (12) 02.45–03.45 Arrow (16) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda 06.40 Myyrä ja Panda 06.55 Tashi (7) 07.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.50 Madagascarin pingviinit 08.10 Lego Ninjago (7) 08.35 Kung Fu Panda (7) 09.00 Matkaoppaat 09.30 Matkaoppaat 10.00 Matkaoppaat 10.30 Matkaoppaat 11.00 Vaaleanpunainen pantteri 11.05 Vaaleanpunainen pantteri (7) 11.15 Hauskat kotivideot 12.15 Leijonan luola USA 13.20 Leijonan luola USA 14.25 Heikki Paasonen Show 15.25 Kaikki vastaan 1 16.55 The Voice of Finland 18.25 HS-uutiset ja sää 18.30 The Voice of Finland 20.00 Haluatko miljonääriksi. 07.10 Eteenpäin Enni 07.21 Samu ja Salla 07.33 Kasper ja Liisa 07.44 Satuja Soitosta 07.55 Niksi-Nella 08.03 Galaxi 08.04 Late Lammas 08.11 Lohikäärmeratsastajat (7) 08.34 Unna Junná 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Vuosi Pohjoiskalotilla 10.30 Kuntoiluriippuvainen 11.00 Matkakumppanit 11.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 12.00 Laivakokin matkassa 12.30 Sohvasurffaajat: Junalla halki Bulgarian 13.00 Mieleni ja minä 13.30 Suunsoittoa ja lisää haleja 14.00 Suuri vuosi 14.30 Uusi mahdollisuus 15.00 Noin viikon uutiset 15.30 Uusi Päivä 15.57 Uusi Päivä 16.25 Uusi Päivä 17.01 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 19.30 Märät säpikkäät (12) 20.00 Uusi Päivä 20.30 Siskonpeti (7) 21.00 Game of Thrones (16) 21.57 Uutiset 22.02 Urheiluruutu 22.07 Bates Motel (16) 22.50 Mr. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Transformers (12) 23.55 Elokuva: Punaisen lokakuun metsästys (12) 02.40 Stand Up! 03.40–04.40 Hottikset 2.0 YLE TEEMA 10.00 Bodo – kabareekuningas 12.45 Rembrandt 13.45 Yle Live: Brit Awards 2017 15.50 Kantapöytä 16.50 Volga 30 päivässä 17.35 Yuja Wang: tähtipianistin digipäiväkirja 18.25 Yuja Wang ja Royal Concertgebouw 20.00–20.50 Historia: Ruoka-aikoja 21.00 Teemalauantai: Boschin maailma 21.00 Hieronymus Boschin unten puutarha 22.25 Faunin labyrintti (16) 00.20–01.35 Uusi Kino: Paikallis-tv georgialaisittain YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Saalistajat 09.00 Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Menneisyyden metsästäjät 13.10 Tuntematon emäntä 14.30 Uutisvuoto 15.00 Uutiset 15.05 Historia: Viikinkien jäljillä 16.00 Benidorm 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Eläinmaailman ihmeitä 18.45 Arto Nyberg 19.30 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.15 Mittatilaustyönä 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Presidentti (12) 21.50 Hiljainen todistaja (16) 22.50 Ykkösaamu 23.30–00.30 Newsroom (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.08 Maikki ja pelottava Pontso 07.31 Herra Heinämäki 07.42 Ryhmä Hau 08.05 Pikku perunat 08.10 Dinojuna 08.34 Fluugalaiset 08.48 Yökyöpelit 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.21 Tipu Touhukas 09.22 Råtta Booris 09.27 Tenavat (7) 09.34 Neljä ja puoli kaverusta (7) 10.00 Talvistudio, MM-Lahti 10.05 Ampumahiihdon MC: naisten viestikilpailu 10.45 Ratsastuksen maailma 11.10 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 11.35 Alamäkiluistelu 12.40 Ampumahiihdon MC: miesten viestikilpailu 14.00 Talvistudio, MM-Lahti 14.25 MM Lahti: Miesten 50 km 17.30 Hiihdon Ski Classics 18.00 Yleisurheilun halli-EM 20.30 Noin viikon uutiset 21.00 Vankeja ja ihmisiä 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Girls (16) 22.35 Märät säpikkäät (12) 23.00 Professor Green: Vaaralliset koirat 23.45–00.35 Syke (12) MTV3 08.05 Ella Elefantti 08.20 Hello Kitty – onnistu kanssani! 08.35 Alvin ja pikkuoravat 09.00 Viidakon veijarit 09.10 Winx-klubi (7) 09.35 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Erilaiset perheet 11.00 Kokkisota 12.00 Suomen kaunein koti 13.00 Olipa kerran elämä 14.00 Pitääkö olla huolissaan. 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Hurjat rakkauskilot 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Suomen kaunein koti 21.00 Paluu alttarille 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rizzoli & Isles (16) 23.35 Rimakauhua ja rakkautta (7) 00.35 Suomen kaunein koti 01.35 Mustamaalattu (7) 02.35–03.35 Arrow (16) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Myyrä ja Panda 06.45 Tashi (7) 06.55 Tashi (7) 07.10 Madagascarin pingviinit (7) 07.35 Lego Nexo Knights (7) 07.55 Sonic Boom (7) 08.10 Angry Birds Toons 08.15 Angry Birds Piggy Tales 08.18 Angry Birds Stella 08.25 Kung Fu Panda (7) 08.50 Ravintola X 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Neljän tähden talkoot 14.15 Matkaoppaat 14.45 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 15.45 Huvila & Huussi 16.50 Hurjat rakkauskilot 17.50 Julkkisselviytyjät 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Haapasalo ja kaverit 22.00 Elokuva: Mies joka antoi (12) 00.10 Leijonan luola USA 01.10 Paratiisihotelli Ruotsi 02.10 Rekonstruktio 02.40 Pelastushelikopteri 03.10 Pelastushelikopteri 03.40–04.10 Matkaoppaat YLE TEEMA 17.00 Soundbreaking 17.50 Historia: Rooseveltin suku 18.45 Kotiinpaluu (12) 20.15 Syötävän hyvä Espanja 21.00 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 21.45–21.50 Iiron musiikkiluokka 22.00 Suojasää (12) 23.00 Uusi Kino: Teemapuisto 23.05 Uusi Kino: Naisen nimi 23.22 Uusi Kino: Saatanan kanit (16) 23.40–00.35 Tiededokumentti: HIV:n salaisuus YLE TV1 05.55 Kerro minulle uskostasi 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.47 Viidakkoperhe (7) 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Hercule Poirot (12) 13.25 Rantasuon raatajat (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Luontohetki: Eläinmaailman ihmeitä 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Hotellien salattu maailma 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Menneisyyden metsästäjät 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Kuntavaalit 2017: Puheenjohtajatentti 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Kotikatsomo: Presidentti (12) 23.30 Prisma: Videopelien vaikutus 00.20–00.50 Puoli seitsemän YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu 06.53 Hei Taavi 07.03 Hau Hau, Piip ja Veli 07.16 Hilla ja avaruuden Eetu 07.26 Askarrellaan 07.32 Timppa 07.42 Sasu 07.53 Me Peltiset 07.58 Töötti ja Pulteri 08.23 Galaxi 08.24 Jenni (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Voimistelija, joka oppi kävelemään 11.30 Zlatanin jalanjäljillä 12.00 Sohvasurffaajat: Junalla halki Bulgarian 12.29 Sohvasurffaajat: Karu ja kaunis Romania 13.00 Riistametsällä 13.30 Vuosi Pohjoiskalotilla 14.00 Täydellistä elämää 14.30–15.20 Syke (12) 15.30 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 16.00 Siskonpeti (7) 16.30 Uusi Päivä 17.01 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Herkullinen Toscana 19.30 Kandit 20.00 Uusi Päivä 20.30 Kummeli (7) 21.00 Villi kortti: Jalkapalloetkot 21.15 Jalkapallon Mestarien liiga: Napoli – Real Madrid 23.55 Kummeli (7) 00.25–00.55 Jalkapallon Mestarien liiga MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Suomen surkein kuski 21.00 Mustamaalattu (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Maailman kekseliäin ruokamaa 23.35 Bull 00.35 NCIS: New Orleans (12) 01.35 Paluu alttarille 02.35 Kohde (12) 03.35–04.35 Arrow (12) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Myyrä ja Panda 06.45 Tashi (7) 07.10 Madagascarin pingviinit 07.35 Lego Nexo Knights (7) 07.55 Sonic Boom (7) 08.10 Angry Birds 08.25 Kung Fu Panda (7) 08.50 Eläinsairaala 09.20 Neljän tähden talkoot 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Neljän tähden talkoot 14.15 Matkaoppaat 14.45 Ummikot ulkomailla 15.45 Hyvät kaupat 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Haluatko miljonääriksi. 09.11 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (7) 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 14.30 Amazing Race 15.30 Kolme miestä ja tyttö (7) 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Paluu alttarille 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 09.11 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Emmerdale (12) 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Tuija Tähtien Kanssa 14.00 Tanssii Tähtien Kanssa 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Yökylässä Maria Veitola 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 01.10 Pukumiehet 02.10–03.05 Arrow (16) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Myyrä ja Panda 06.45 Tashi (7) 07.10 Madagascarin pingviinit (7) 07.35 Lego Nexo Knights (7) 07.55 Sonic Boom (7) 08.10 Angry Birds Toons 08.15 Angry Birds Piggy Tales 08.18 Angry Birds Stella 08.25 Kung Fu Panda (7) 08.50 Eläinsairaala 09.20 Neljän tähden talkoot 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Neljän tähden talkoot 14.15 Ummikot ulkomailla 15.15 Hyvät kaupat 16.20 Leijonan luola USA 17.25 The Voice of Finland 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Julkkisselviytyjät 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Teit meistä kauniin (12) 23.20 Erikoisliikemiehet 00.20 Leijonan luola USA 01.20 Haapasalo ja kaverit 02.20 Paratiisihotelli Ruotsi 03.20 Rekonstruktio 03.50–04.20 Matkaoppaat YLE TEEMA 17.00 17.53 Kolmen kaupungin tarina 18.00 Kantapöytä 19.00 Bodo kabareekuningas 20.00 Afroamerikkalaiset 21.00 Volga 30 päivässä 21.45 Kino: Linnakkeen legenda (7) 23.10 Jäitä hattuun 23.40–00.40 Tiededokumentti: Arkipäivän ihmeet 04 05 06 07 08 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO
Tuin kameraa parhaani mukaan rintaani vasten. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Mun luonto TIMO SPARF Kevyenliikenteenväylä Rastilan metroaseman vieressä kuulostaa aivan muulta kuin luonnolta. Aforismi ennen ja nyt 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta. Ilman menestyksekästä maaseutua ei olisi myöskään keskustalaista vallantahtoa, joka on asettunut puolustamaan viljelijää Apollonkadulle. Pakkasta oli paljon. Valo oli kova, varjo viiltävänterävä. 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. Asekätkö. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Kuvankäsittelyssä muutin oranssin siniseksi ja monistin kasvien piirrot peilikuvaksi. 18.00 Kuunnelman esittely: Vaskivuorentie 20 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Radiohartauksien 85-vuotisjuhlalähetys 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri esittää: Vaskivuorentie 20. Asekätkö. On niin vähän, melkein ei mitään. Katulampun alla, suurpainenatriumlampun oranssissa valossa muutaman nokkosen kuivettunut ranka ja pietaryrtin kukinto kaartuivat hangen ylle. Otin kuvan. Rappio. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Helsingin kaupunki haluaisi rakentaa kentälle asuntoja, mutta peltoaukeaan tottunut keskustalainen silmä lepää kentän rannattomuudessa, joka on kuin palanen elävää maaseutua anti-alkiolaisen rytkeen keskellä. Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Ankarat vuodet 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho 17.55 Äänitarina. 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Sari Valto 23.10–06.00 Yöklassinen. Vaahteripuusta ma oksan taitan 18.00 Romano mirits 18.15 Kurkistus Etnoiltaan 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla: Kaikki laulaa, Alla sjunger 19.45 Etnoilta: Keinuva talo 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Viha on paha vieras, osa 9/10. Valotusaika oli pitkä. Kuva kai lakkasi olemasta valokuva. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10–06.00 Yöklassinen. 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Eino Leino ja vuoden 1918 tapahtumat 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Naistenpäivän Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Aristoteleen kantapää: EKP:n kuukausikatsausten salakieli 17.40 Ykkösvieras: 18.00 Puisevia tarinoita. 1800-luvulla alkanut kaupungistuminen on pysähtynyt. 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä: Omasta päästä 15.00 Radioteatteri esittää: Viha on paha vieras, osa 9/10. On niin vähän, melkein ei mitään. 22.55 Kuuluttajan vieras: Yle TV:n ja Areenan päällikkö Petri Jauhiainen 23.10–06.00 Yöklassinen. Kepussa tiedetään, että kaupunkikulttuuri-sanan loppuosa tarkoittaa alun perin viljelyä. Taiteellista vapautta, hallittua riskinottoa 23.10–06.00 Yöklassinen. Lumi narskui ja kimalteli. 2001 Jari Tervo ja romaani Suomemme heimo 17.35 Salatut eläimet: Lehmä 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä. On aika palata luontoon.. 18.50 Kuuluttajan vieras: Yle TV:n ja Areenan päällikkö Petri Jauhiainen 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua. Potkaisin jäätyneen koirankikkareen tieltä syrjään. 15.45 Sinfonian soittimet: Viulu 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä. 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10–06.00 Yöklassinen. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi: 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Merikansan rukous. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Kohtauspaikka: Helena Hannikaisen vieraana taiteellinen suunnittelupäällikkö Rilla Kyykkä 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Eurooppalaisia puheenvuoroja. 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Jumalanpalvelus Turun helluntaiseurakunnasta 12.00–12.05 Uutiset ja sää 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00–15.30 Radioteatterin valiouusinta: Seitsemän veljestä, osa 10/30: Tarinan kalveasta immestä kertoi nyt Aapo veljillensä. Rappio. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. MAALISKUUTA 2017 007443-1709 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. On kuitenkin rytmi: viivojen seurustelu toistensa kanssa lumen yllä, hennon ja vankan vaihtelu. 48 2. Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Jokaisessa kaupungissa on Keskustansa Puoli Suomea on alkukevään korvalla nieleskellyt hämmennystään, kun pääministeripuolue keskusta on asemoinut itsensä Helsingin Malmin lentokentän viralliseksi suojelijaksi. 11.00 Valkoista valoa 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Eivät ne olleet edes katseen arvoisia. Uusia asuntoja ei tarvita, koska Apollonkadun ajatuspajassa on havaittu uusi megatrendi. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 15.58 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Ilman maaseutua ei olisi ollut työtehtävien eriytymistä, kaupunkia tai sen luovaa luokkaa. Jatkoin matkaa. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: viittomakielisten uutisten toimittaja Ilkka Kilpeläinen 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti 19.40 Väliajalla haastateltavina Elina Vähälä, Grazyna Gebert ja Kirill Karabits 20.05 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti jatkuu 20.40 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Salatut eläimet: Lehmä 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ääniversumi 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Kamarimusiikkia Etelä-Korean Pyeongchangin musiikkijuhlilla 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras: 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Uutiset ja sää 12.10 Yle radio 1 2.3.–8.3.2017 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kohtauspaikka: Helena Hannikaisen vieraana taiteellinen suunnittelupäällikkö Rilla Kyykkä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Leikola ja Lähde 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä. Malmin lentokentän lisäksi keskusta ja johtajansa capo di tutti kepu Juha Sipilä on esittänyt lentokentän säilyttämiselle vedenpitävät tieteelliset perusteet. 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot: Espoon kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Oopperailta Turussa – Karl Müller-Berghausin Die Kalewainen in Pochjola -oopperan (1890) kantaesitys 22.15 Kyllikin ja Lemminkäisen musiikkia 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen. Merikansan rukous. 2000 Jusa Peltoniemi ja romaani Jäähyväiset sukuromaanille 17.35 Puisevia tarinoita. Vaahteripuusta ma oksan taitan 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Hommage à Zoltán Kodály 21.30 Maaliskuun meditaatiot 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja