Demokraatti 2.3.2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. RANSKA Vasemmisto sekaisin LAKKO-OIKEUS Sama vanha narina TEKOÄLY Nyt vaarassa myös luova työ 2.3.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 4/ 23 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 23 / 2. de_02032023_001.indd 1 de_02032023_001.indd 1 21.2.2023 12.06 21.2.2023 12.06. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI JHL.FI /LIITY PAL.VKO 2023-11 00 74 43 -2 30 4 TURVA TEEMA Turvallisuus on myös pehmeää. m aa lis ku ut a VAPAUS ELÄÄ Airin Bahmani on vaikuttunut Iranin naisten rohkeasta aktivismista ja kansan halusta muutokseen. Tuodaan työ näkyväksi
tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi de_02032023_002.indd 1 de_02032023_002.indd 1 20.2.2023 9.43 20.2.2023 9.43
MAALISKUUTA 2023 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TEKOÄLY TURVALLISUUS TASA-ARVO Kohta robottikin on luova. 3 Demokraatti 4/ 23 34 14 51 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 2. Turvallisuuteen tarvitaan rautaa ja pehmeyttä. Naisten kapina muuttaa maailmaa. KASVO TEEMA ILMIÖ de_02032023_03.indd 3 de_02032023_03.indd 3 22.2.2023 10.57 22.2.2023 10.57
Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Lakko vain oire, siksi pitää ensin hoitaa tauti. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 16.3. Palkka: Kohti palkkatasa-arvoa Ranska: Vasemmisto sekaisin D-kolumni: Touko Aalto Kielen päällä: Metsäihmiöitä Kuvataide: Valoa ja valokuvausta Elokuvat: Ontuen elokuvasta Kolumni: Jari Sedergren Kirjavisa: Kotkan poikii Puheenvuoro: Tuula Haatainen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Jelena Simi. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Airin Bahmani Kolumni: Annu Lehtinen Kasvot peilissä: Susanna Salovaara Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 22 TYÖVÄENLEHTIPÄIVÄ Paljon on vielä tehtävää + TEEMA Turvallisuus 51 5 6 8 11 12 14 20 21 22 27 28 31 32 34 40 41 42 46 48 49 59 60 64 65 66 22 LAKKO-OIKEUS Vanha levy pyörii de_02032023_04.indd 4 de_02032023_04.indd 4 22.2.2023 10.54 22.2.2023 10.54. 4/ 23 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Tekoälyn äly Viikon kuva: Turkissa palellaan Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Jaakko Haikonen D-analyysi: Sopimisen valuvika D-ilmiö: Tekoälymurros Indeksi: Heittolaukauksia Alastalon salissa: Vapauden aika Oikeus: Kuka saa lakkoilla. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6
Ajattelulta näyttävä toiminta perustuu siihen, mitä kaikkea koneelle on opetettu. KOKEILLAANPA. Lisäksi on tärkeää huomata, että monet työpaikat vaativat edelleen ihmisen läsnäoloa ja kykyä tehdä asioita, joita tekoäly ei pysty tekemään, kuten vuorovaikutusta ihmisten kanssa, luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Raha ja markkinointikoneiston voima opettavat sitä eniten. Näitä taitoja voidaan edelleen kehittää ja hyödyntää työmarkkinoilla.” KUULOSTAA USKOTTAVALTA – mutta kenen äänellä hakukone puhuu. Oikeas ti tekoäly toistaa niitä lauseita, joita aiheesta löytyy googlaamallakin. Siksi on tärkeää pysyä ajan tasalla teknologian kehityksestä ja hankkia tarvittavia taitoja ja pätevyyksiä, jotta pysyy kilpailukykyisenä tulevaisuuden työmarkkinoilla. Lehtijuttuja, tutkijoiden ennustuksia, tyhjiä mainospuheita, ilman että kukaan faktantarkistaja pääsee väliin arvioimaan, miksi joku (puolueellinenkin) guru on näin sanonut. Pääkirjoitus TEKOÄLY TOISTAA LAUSEITA, JOITA AIHEESTA LÖYTYY GOOGLAAMALLAKIN. Esimerkiksi tällaista puppua ChatGPT kertoo minusta: ”Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden päätoimittaja, joka on tehnyt useita tietokirjoja historiasta ja kansantaloudesta.” de_02032023_05.indd 5 de_02032023_05.indd 5 21.2.2023 11.11 21.2.2023 11.11. Joissakin tapauksissa tekoäly voi jopa luoda uusia työpaikkoja tai tehostaa nykyisiä tehtäviä. Kun koneelle on syötetty aiheesta kaikki mahdollinen tieto, se pannaan tuottamaan siitä loogisia johtopäätöksiä – kuten ihminenkin tekisi. Joidenkin työpaikkojen kysyntä voi vähentyä, kun taas toisissa voi olla kasvua. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että teknologinen kehitys voi vaikuttaa työmarkkinoihin ja siihen, millaisia taitoja tulevaisuuden työpaikoissa tarvitaan. Meillä on jo itseohjautuvia autoja, improvisoiden tanssivia robotteja ja koneellisia asiakaspalvelijoita, jotka osaavat soittaa ja puhua ihmiselle kuin puhelinmyyjä. Vastaus oli selkeä: ”Tekoäly voi olla hyödyllinen työkalu monilla aloilla ja se voi automatisoida tiettyjä tehtäviä, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että se korvaisi kaiken ihmistyön. Se toimija, joka huutaa kovimmin ja tuottaa verkkoon eniten materiaalia lobbaamastaan asiasta, saa äänensä varmimmin esiin myös tekoälyn kautta. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Kenen ääntä tekoäly toistaa. Tämän takia tekoäly ei ole erehtymätön. KYSYIN ChatGPT-tiedonhakusovellukselta, pitääkö työläisen pelätä, että tekoäly vie hänen työpaikkansa. T ekoälysovellusten kehitys on edennyt hämmästyttävän isoin harppauksin
Hatayn kaupungissa poltettiin kirjoja, jotta uhrien etsintöjen etenemistä odottavat pysyivät lämpimänä. de_02032023_06.indd 6 de_02032023_06.indd 6 21.2.2023 17.20 21.2.2023 17.20. 6 Demokraatti TURKKILAINEN KIRJAROVIO. Turkin ja Syyrian tuhoisten maanjäristysten uhriluku nousee yli 50 000. Kymmenet tuhannet hengissä selvinneet jäivät ilman kotia keskelle talvea
7 Demokraatti V iik on ku va A FP / Bu le nt Ki lic de_02032023_06.indd 7 de_02032023_06.indd 7 21.2.2023 17.20 21.2.2023 17.20
Raportti suosittelee myös muun muassa sote-alan koulutusmäärien kasvattamista ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä. TYÖTERVEYSLAITOKSEN TEKEMÄN tutkimuksen perusteella nuoret ovat pyrkineet korona-ajan pitkityttyä lisäämään töissä työkaverisuhteita, mutta tuki on voinut vähentyä. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Ei hukata koulutusta –. Työuupumukselle on saatava oma diagnoosi tai apua ja sairauspäivärahaa on saatava ilman diagnoosia. MATIAS MÄKYNEN TWITTERISSÄ Esitämme lääkkeeksi työ turvallisuuslain kokonaisuudistusta. Hybridityöksi määritellään työ, jota tehdään työpaikalla 25–75 prosenttia ajasta. Eniten etätöitä oli tehty suurissa työpaikoissa ja valtiolla. Samalla helpotetaan hoitajapulaa, jos välilliset tukityöt tulisivat muun ammattihenkilöstön tehtäväksi. Työntekijä haluaa tehdä koulutustaan vastaavaa työtä. de_02032023_08.indd 8 de_02032023_08.indd 8 22.2.2023 11.07 22.2.2023 11.07. Kyselyyn vastanneista etätöiden tekemistä halusi jatkaa osan viikosta 40 prosenttia ja koko ajan 15 prosenttia. Kyselyn tulosten mukaan hyvinvointialueiden työntekijöistä vain 28 prosenttia oli tehnyt etätöitä. Muutos muhii kuitenkin nuorissa. Tutkimuksen mukaan työn joustavuus on tärkeää erityisesti nuorille, mutta myös 30–44-vuotiaistakin 55 prosenttia harkitsisi uutta työtä jos ei saisi tehdä etätöitä. Meidän ei kannata käyttää tutkintokoulutuksen omaavan ihmisen työaikaa tehtäviin, joita voi hoitaa joku muu. Se on tehokas keino ennaltaehkäistä haitallista kuormitusta ja uupumusta. Vielä vuosi sitten 44 prosenttia teki etätöitä koko ajan, nyt enää neljäsosa on jatkuvasti etätöissä. Työuupumusoireilu on ollut koronan jälkeen jopa hieman nousussa. Totta. 64 prosenttia nuorista (18–29-vuotiaista) harkitsisi työpaikan vaihtoa, jos etätöitä ei saisi tehdä. Nuoret ovat Työterveyslaitoksen tutkimuksissa osoittautuneet kaikkein kuormittuneimmaksi ryhmäksi työssäkäyvistä. SAK:n kyselyyn vastanneista työttömistä on toimeentulovaikeuksia SA K Etätyöstä ei luovuta MONELLA TYÖPAIKALLA on luovuttu etätyöstä. Tutkimuksen mukaan nuoret kaipaavat sosiaalisuutta, mutta voivat erkaantua etätöissä työyhteisöstä. PETRI BÖCKERMAN TWITTERISSÄ TYÖELÄMÄ V IIK O N LU KU 63 prosentilla. MARIA LÖFGREN TWITTERISSÄ Työmarkkinat ovat talouden tärkeimmät markkinat. Hybridityötä tekevät voivat paremmin kuin pelkästään etätyötä tekevät. Myös kuormittuminen voi ajaa etätöihin. Luvut selviävät Suomen Yrittäjien tammikuussa tekemästä kyselytutkimuksesta. Mahdollisuus etätöihin ei kuitenkaan koske kaikkia. Hoitajapulan ratkaisussa keskeisintä on työnjaon kehittäminen, perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) totesi sote-alan työntekijäpulan helpottamista selvittäneen raportin julkistustilaisuudessa
Mukana oli yhteensä noin noin 2 900 työntekijää. Naisia ehdokkaista on 122 ja miehiä 95. Mukana olleista yrityksistä kolmannes aikoo jatkossa siirtyä pysyvästi nelipäiväiseen työviikkoon. Listoille olisi jälleen ollut enemmän tulijoita kuin oli mahdollista ottaa, SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm kertoo tiedotteessa. Muun muassa SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin on pohtinut siirtymistä nelipäiväiseen työviikkoon. Ehdokkaiden keski-ikä on 46. SDP:n ehdokaslistojen yleisimmät ammattinimikkeet ovat kansanedustaja, sairaanhoitaja, pääluottamusmies, lähihoitaja, opiskelija, asiantuntija, sosionomi, opettaja, kätilö ja yrittäjä. Te, hyvä keskusta, kerrotte, että leikkaisitte menoja 2,5–3 miljardilla eurolla, mutta sitä ette kerro, miten leikkaukset kohdistuisivat. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari SULAVA JÄÄ SULAVA JÄÄTIKKÖ Talven loppu Kaiken loppu Hyvä ”kaikki kelpaa -keskusta”, äänestäjä kaipaa faktaa äänes tyspäätöksensä tueksi, sitä mitä puolue aikoo tehdä vaalien jälkeen. – Tästä ehdokasjoukosta voi olla todella ylpeä. Toimenpiteitä, vaiko toiveita, on pitkä lista, mutta ei arviota siitä, miten ne vaikuttaisivat. Ympäripyöreytenne jatkuu työllisyyden ja talouskasvun kohentamistoimissa. Selvitykseen osallistuneista työntekijöistä kuudesosa totesi, että ei halua enää palata viisipäiväiseen työviikkoon missään tapauksessa. Kun ei ole ennen vaaleja linjannut tarkemmin mitään – muuta kuin esityksiä erinäisistä tuista maaseudulle, korkeakoulutuksen hajasijoittamista ja autoilun tukemista harvaan asutuilla alueilla – on hallitusneuvotteluissa helppo hypätä mukaan erilaisiin hallituskoalitioihin. Hyvä keskusta, menettekö vaaleihin pimeillä valoilla, äänestäjää epätietoisuudessa pitäen sen takia, että pidätte kaikki hallitusvaihtoehdot auki. Hänen mielestään on hienoa, että SDP:n ehdokkaat edustavat monipuolisesti suomalaisia niin iältään, sukupuoleltaan, asuinpaikkakunnaltaan kuin koulutukseltaan ja ammatiltaan. Selvityksen mukaan nelipäiväisen työviikon ansiosta työntekijät voivat paremmin töissä ja työntekijöiden poissaolot vähenivät. Monipuolinen kattaus vaaleihin SDP SAI kevään eduskuntavaaleihin joka vaalipiiriin täydet listat, yhteensä 217 ehdokasta. Toki vastapuolella voi olla omat epäilyksensä hallitusyhteistyöstä kanssanne, kun tällä hallituskaudella olette usein toiminut kuin kiukutteleva pikkulapsi, joka vetäytyy yhdessä sovituista asioista, pohtii Demokraatin väki VAALIT TYÖOLOT Nelipäiväinen työviikko toimii BRITANNIASSA TEHDYN selvityksen mukaan nelipäiväisen työviikon edut ovat selvät. Nuorin ehdokas on 19-vuotias ja vanhin 74. Muun muassa ahdistusta, väsymystä ja uniongelmia oli aikaisempaa vähemmän. de_02032023_08.indd 9 de_02032023_08.indd 9 22.2.2023 11.07 22.2.2023 11.07. Työntekijät saivat kokeilun aikana täyttä palkkaa. – Uskon, että tästä joukosta jokainen äänestäjä löytää itselleen sopivan ehdokkaan. Yksi syy on se, että nelipäiväistä työviikkoa tarjoavat yritykset ovat rekrytoinnissa etulyöntiasemassa. Työntekijöiden työteho myös hieman parani selvitykessä olleissa yrityksissä, kun työviikko lyheni päivällä. Mukana oli 61 yritystä, jotka kokeilivat viime kesä–joulukuussa nelipäiväistä työviikkoa. Ehdokkaista 33 on nykyisiä istuvia kansanedustajia
4. 9. Eduskunnan käsittely ei vauhdita Suomen Nato-jäsenyyttä. Milloin euro otettiin Suomessa käyttöön. Se voi toteutuu vasta kun Turkki ja Unkari ovat viimeisinä Nato-maina ratifioineet Suomen hakemuksen. 5. 2. Missä kaupungissa jär jestetään Euroviisut tänä vuonna. 8. Jo ennen eduskuntakeskustalua ulkoasiainvaliokunta oli yksimielisesti puoltanut jäsenyyden hyväksymistä. Kuinka monta puo luetta on mukana kevään eduskuntavaaleissa. Kuinka monta romaania Aleksis Kivi kirjoitti. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI Lehtikuva / Markku Ulander Tosielämän LEIKKIKOTI Ukrainassa 10 VIS V 1. 7. vuoden 2022 vuoden artisti, mutta minkä niminen. Mitä tarkoittaa lyhenne AI. Hän on mm. Kroatia on EU:n uusin jäsenmaa, milloin se liittyi. Puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) muistutti, että maiden välillä vallitsee vahva luottamus huolimatta liittymisen mahdollisesta eriaikaisuudesta. Mikä on maapallon yleisin alkuaine. Mikä on Suomen ainoa myrkyllinen nisäkäs. 3. Moni kansanedustaja korosti Suomen etua eli mahdollisuutta liittyä jäseneksi ennen Ruotsia. 10. – Emme tee yllättäen sellaista, mistä toinen ei tietäisi, Savola sanoi. Oik eat vas tau kse t: 1) ves ipä äst äin en 2) Sis u 3) 20 02 4) Liv erp ool iss a 5) Elli noo ra 6) tek oäl yä 7) 20 13 8) yhd en, Sei t sem än vel jes tä 9) hap pi 10 ) 22 MAAILMAN TILA • Nato-jäsenyys Historiallista ja yksimielistä E duskunnan viime viikolla aloittama keskustelu Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymisestä oli historiallinen – ja eduskuntakeskusteluksi poikkeuksellisen yksimielinen ja yllätyksetön. Minkä niminen on ohjaaja Jalmari Helanderin uusin elokuva. – Tämä yksimielisyys on keskustelujen ja kompromissien tulosta, koska erinäisistä painotuksista on puolueiden ja edustajien välillä näkemyseroja, valiokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) totesi puheenvuorossaan. 6. de_02032023_10.indd 10 de_02032023_10.indd 10 22.2.2023 11.09 22.2.2023 11.09. Kritiikkiä tuli lähinnä vain vasemmistoliiton kansanedustajilta. Pitkään katsottiin, että jäsenyys toteutuisi näillä mailla samanaikaisesti
11 Demokraatti Vihreä siirtymä on Suomelle ja työntekijöille iso mahdollisuus. Ilman tätä voimme menettää paljon työpaikoilla olevaa osaamista ja tietämystä. Vuonna 2011 Vuonna 2022 de_02032023_11.indd 11 de_02032023_11.indd 11 17.2.2023 13.29 17.2.2023 13.29. Samalla pitää muistaa, että Suomi kilpailee osin samoista hankkeista Pohjoismaiden ja monien muiden maiden kanssa. Tarvitsemme myös aivan uudenlaista koulutusta, joka koskee niin opintonsa aloittavia kuin jo työelämässä pitkään olleiden jatkoja uudelleenkoulutusta. Teksti Heikki Sihto Kuvat Kari Hulkko ja Jukka Erätuli MISSÄ OLET NYT. Hänen mielestään tähän saakka moni yritys on puhunut paljon osaamisen tärkeydestä mutta ei ole kuitenkaan siinä panostanut omaan henkilöstöönsä. Hän pitääkin vihreää siirtymää Suomelle ja työntekijöille isona mahdollisuutena niin uusien investointien kuin kokonaan uusien työpaikkojakin saamisessa. MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN kannattaa olla hereillä ja pitää huolta omasta osaamisestaan. STTK:n teettämän kansalaiskyselyn mukaan vain puolet vastanneista arvioi, että omalla työpaikalla on riittävästi tietoa ja osaamista ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtäävistä toimista. Hereillä pitää olla koko ajan, Haikonen muistuttaa. – Vihreässä siirtymässä on vetovastuu nyt elinkeinoelämällä. Haikonen uskoo työntekijöiden osallistamisen ja kouluttamisen helpottavan sopeutumista vihreän siirtymän aiheuttamaan muutokseen. Emmekä me ole tässä mitenkään kehityksen kärjessä. – Vihreä siirtymä synnyttää Suomeen aivan uusia yrityksiä ja myös yritysklustereita, jotka voivat merkittävästi parantaa työllisyyttä. Haikonen näkee, että osassa yrityksiä vasta nyt herätään vihreään siirtymään – ja etenkin sen tuomiin mahdollisuuksiin. Haikonen korostaa työntekijöiden osaamisen tärkeyttä. – Kaikessa murroksessa on tärkeää, että työntekijät kokevat sen oikeudenmukaiseksi. O saaminen, myös työntekijöiden, on pullonkaula vihreän siirtymisen onnistumisessa, STTK:n ilmastoja energiapolitiikan asiantuntija Jaakko Haikonen toteaa. – Meneillään oleva murros vaatii työpaikoille lisää työntekijöiden osaamista ja tietämystä. Myös työnantajat hyötyvät työntekijöiden osaamisen laajentamisesta, kun kilpailu työvoimasta väistämättä kiristyy monella alalla, Haikonen painottaa. Tätä pitää miettiä niin sosiaalisesti, taloudellisesti kuin alueellisestikin. Hän on toiminut nykyisessä tehtävässään viime syksystä saakka. Jaakko Haikonen Yritysten ja työntekijöiden pitää olla hereillä vihreässä siirtymässä. Hän arvioi muutoksen iskevän ensimmäisenä energiantuotantoon, liikenteeseen ja teollisuuteen
Sopimukset tehdään usein 1+1-mallilla, jossa sopimus voidaan katkaista ensimmäisen vuoden jälkeen. Tähän liittyvää työnantajien retoriikkaa on ollut kiinnostava seurata. Tämä puolipakottaminen työnantajan malliin on johtanut työmarkkinoilla tilanteeseen, jossa on menetetty työrauha. Hieman kärjistäen tämä on tarkoittanut sitä, että työnantajat tekevät omalla puolellaan sopimukset vahvalla yhteisellä koordinaatiolla, mutta samalla olettaen, että työntekijäpuoli neuvottelee liittokohtaisesti. TYÖNTEKIJÄPUOLELLA ON monessa liitossa toivottu neuvottelujärjestelmän uudistamista. Myös poikkeuksellisia tuloksia on syntynyt. Et saa lakkoilla, jos palkkasi on yli 4 000 euroa kuukaudessa. Se on erittäin konfliktiherkkä sekä kuluttava ja työläs malli niin työnantajille kuin työntekijöillekin. Etenkin julkisella puolella on toivottu mallia, jossa pystyttäisiin ratkomaan nykyistä paremmin alakohtaisia ongelmia. Jos riitely työmarkkinoilla jatkuu, on vaarana poliittisten intohimojen herääminen eduskunnassa. Suomen mallia vastaan taistelee muun muassa Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT (tätä kirjoittaessa AKT:n neuvottelut olivat yhä kesken), joka tavoittelee Saksassa neuvoteltuja korotuksia – eli noin yhden prosenttiyksikön yli Teollisuusliiton saaman korotuksen. Palvelualojen ammattiliitto Pamin saama euromääräinen korotus oli uusi, pienipalkkaisia tukeva avaus. Puhetta on ollut muun muassa solidaarisista palkankorotuksista – sillä oletuksella, että yli 4 000 euroa kuukaudessa tienaavalla ei olisi oikeutta lakkoilla palkkansa puolesta. NEUVOTTELUKIERROKSEN VAIKEUDEN yksi perussyy on kuitenkin vanhempaa perua. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Ratkaisua kaipaa myös työntekijäpuolen neuvottelujen avaajan asema. Tähän saakka työnantajat ovat pitäneet tiukasti kiinni prosenttikorotuksista. Tästä huolimatta työnantajat ovat jo parin kierroksen ajan ajaneet niin sanottua Suomen mallia, jossa vientiteollisuus määrittelee palkankorotustason. Se on työnantajien, Elinkeinoelämän keskusliiton, vetäytyminen keskusjärjestötason sopimuksista. Tilanne voi johtaa siihen, että poliitikot alkavat ohjata työmarkkinajärjestelmää lainsäädännöllä. Käytännössä tämä on merkinnyt siirtymistä jatkuvan sopimisen malliin. Siitä on kuitenkin yhteinen näkemys, että kierros on ollut jo tähän mennessä poikkeuksellisen haastava. Omat kierteensä neuvottelupöytään ovat tuoneet muun muassa ostovoiman hupeneminen, työnantajien halu koordinoida palkankorotuksia sekä kuntaja hyvinvointialojen palkkaratkaisun kytkeminen vientiteollisuuden palkankorotuksiin. Uutta oli myös SAK:laisten liittojen yhteistyö vastauksena työnantajien omaan koordinointiin. analyysi de_02032023_12.indd 12 de_02032023_12.indd 12 22.2.2023 9.01 22.2.2023 9.01. Kyse on epäkiitollisesta tehtävästä. V ielä keskeneräisestä työmarkkinakierroksesta on saanut aivan erilaisen kuvan sen mukaan, kuunteleeko työnantajan vaiko työntekijäpuolen näkemyksiä. Siinä ei ole kyse kuitenkaan paluusta vanhaan keskitettyyn sopimiseen. Tälläkin kierroksella voi vielä käydä niin, että kierroksen palkankorotuskatosta tulee lopulta sen lattia. Sopimisen malli on rikki JATKUVAN SOPIMISEN MALLI ON KONFLIKTI HERKKÄ SEKÄ KULUTTAVA JA TYÖLÄS
Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Wien Madrid Seattle Berliini Pariisi Lontoo Helsinki Skopje Teheran Rooma Canberra Istanbul Barcelona Budapest Ennustettu keskimääräinen lämpötilan nousu vuoden lämpimimpänä kuukautena vuoteen 2050 mennessä Lämpötila tuntuu kuin Ilmaston lämpenemisen vaikutukset ovat Afrikassa dramaattisempia kuin Euroopassa. Afrikka tuottaa 2–3 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä, mutta siellä keskilämpötila on noussut enemmän kuin maapallolla keskimäärin. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Työllisyys Monet isot yritykset ovat kertoneet muutos neuvotteluista viime viikkoina. + 5,2 °C + 5,9 °C + 6,1 °C + 6,1 °C + 6,1 °C + 6,4 °C + 7,6 °C de_02032023_13.indd 13 de_02032023_13.indd 13 17.2.2023 13.34 17.2.2023 13.34. Esimerkiksi Helsingissä on arvioiden mukaan Budabestin lämpötila vuonna 2050. ! Afrikka kärsii vesipulasta, kuivuudesta ja myös tulvista. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Eläketurvakeskus Lähde:Helsingin Sanomat Arvostamme suomalaista työtä. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Ku va : iS to ck / Lä hd e: St at is ta Eläkeikä Vanhuuseläkeikä on myöhentynyt etenkin yksityisillä aloilla. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Etelän ilmasto hiipii pohjoiseen Ilmaston lämpeneminen muuttaa konkreettisesti lämpötiloja eri puolilla maapalloa. Afrikan valtioiden arvioidaan menettävän vuosittain 5–15 prosenttia brutto kansan tulostaan ilmaston muutoksen aiheuttamille tuhoille
Tosin näitä murroksia, toteutuneita ja toteutumattomia, on ollut työelämässä jo vuosisatojen ajan. Tällä kertaa on syynä luova tekoäly. Myös tietotyössä. Historiaan ovat jääneet muun muassa työpaikkojensa puolesta huolestuneet luddiitit, käsityöammattilaiset, jotka vastustivat teollista vallankumousta rikkomalla kutomakoneita 1800-luvun alun Britanniassa. Tekoälyssä ei ole enää kyse ennenaikaisesta tai turhasta hypemyllertää työelämää ILMIÖ de_02032023_14.indd 14 de_02032023_14.indd 14 22.2.2023 11.22 22.2.2023 11.22. He pelkäsivät niin uusien koneiden kuin maahanmuuttajienkin vievän heiltä työt. 14 Demokraatti TEKOÄLY Nyt kannattaa olla huolissaan. Tälläkin kertaa työntekijöiden huoli on aiheellinen. Teksti Heikki Sihto / Kuvat IStock J a taas on työelämä murroksessa
15 Demokraatti de_02032023_14.indd 15 de_02032023_14.indd 15 22.2.2023 11.22 22.2.2023 11.22
– Tekoäly, nimenomaan luova tekoäly, on tullut vasta viime vuoden aikana kunnolla näkyväksi. Kauppalehden jututtamat suomalaisasiantuntijat, oikeat ihmiset, olivat pitkälti samaa mieltä Chat GPT:n vastausten kanssa. Esimerkiksi tehtaissa on käytetty koneälyä, joka on mahdollistanut tuotannon automatisoinnin ja robotit. de_02032023_14.indd 16 de_02032023_14.indd 16 22.2.2023 11.22 22.2.2023 11.22. Pitkään ajateltiin, että uusi tekniikka ei uhkaa perinteisiä luovia aloja, mutta nyt luova tekoäly pystyy haastamaan esimerkiksi taiteilijat, graafikot ja mainossuunnittelijat, Paavo Ritala sanoo. – Massatyöttömyyteen en usko, en välttämättä edes nykyisten työttömyyslukujen merkittävään heikkenemiseen, mutta jonkinlainen työpaikkamyllerrys todennäköisesti tulee, Ritala arvioi. Vastauksessaan tekoäly näkee muutoksessa mahdollisuuksia ja uhkia. Olennainen muutos on tapahtunut siinä, että nyt myös tekoälyn työkalut ovat tulleet jokaisen tietotekniikkaa käyttävän ulottuville. Fyysisesti ohjelmoitavista yleisroboteista on tulossa aikaisempaa älykkäämpiä ja luovempia. Esimerkiksi Spotifyn suosittelualgoritmi toimii tekoälyllä, Paavo Ritala kertoo. Tämän lehden pääkirjoituksessa (sivu 3) kysytään tekoälyltä, pitääkö työläisen pelätä, että tekoäly vie hänen työpaikkansa. SUURI HYPPÄYS tekoälyn arkipäiväistymisessä tapahtui, kun yhdysvaltalaisen Open AI -tutkimuskeskuksen kehittämä tekoälyohjelma Chat GPT julkaistiin internetissä viime vuonna. Joissakin tapauksissa tekoäly voi jopa luoda uusia työpaikkoja…”, Chat GPT vastaa. Myös Kauppalehti kysyi pari viikkoa sitten julkaistussa tekoälyjutussaan hieman suorempaan Chat GPT:ltä, mitkä työpaikat se tappaa ensimmäisenä. Hän uskoo, että tekoäly tulee voimalla myös työtehtäviin, joissa käsitellään suuria tekstitai tietomääriä, kuten lakiasiaintoimistoihin tai markkinatutkimukseen. Näin arvioi LUT-yliopiston kauppakorkeakoulun strategian ja innovaatioiden professori Paavo Ritala. Nyt myös tuotannollisen työn kehityksessä on tapahtumassa uusi teknologinen hyppy, kun luovan tekoälyn käyttö yleistyy vauhdilla uusille alueille. Ja jos tähän saakka ovat työelämän murroksissa vaarassa olleet perinteiset tuotannolliset työpaikat, niin nyt liipasimella ovat myös niin sanotut valkokaulustyöpaikat tietotyöläisistä alkaen. ”… tekoäly voi automatisoida tiettyjä tehtäviä, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että se korvaisi kaiken ihmistyön. Tässä Chat GPT:n vastaus: ”Tekoäly todennäköisesti automatisoi tehtävät ensin tietyissä töissä sen sijaan, että se poistaisi ammatit kokonaan. Haavoittuvimpia ammatteja automaatiolle ovat tiedonsyöttö, toistuvat hallintotehtävät, asiakaspalvelu, puhelinmarkkinointi, kokoonpano, koneiden käyttö, kuljetus sekä tietojen analysointi ja raportointi… On myös todennäköistä, että tulevaisuudessa itseajavat linja-autot yleistyvät, mikä saattaa vähentää ihmisten tarvetta linja-autonkuljettajina.” Laboressa työmarkkinoita ja työn murrosta tutkiva Aapo Stenhammar TYÖN TEKIJÖIDEN PELKO ON AIHEELLINEN. Aiemmin se toimi taustalla, huomaamattomasti. 16 Demokraatti D-ILMIÖ D-ILMIÖ tyksestä. Työelämään ja tekoälyyn liittyvä teknologinen murros on ollut jo pitkään käynnissä. – Tilanne on työelämän kannalta todella mielenkiintoinen. Tekoälyä, nykyistä vähän vähemmän älykästä, olemme me kaikki käyttäneet arkielämässämme jo pitkään
– Vielä on vaikea nähdä kaikkia vaikutuksia, mutta tekoäly voi vahvistaa ammattien jakautumista erikoisosaamista vaativiin ja vähemmän osaamista vaativiin töihin. Stenhammar uskoo, että esimerkiksi hoitotyössä voitaisiin päästä keskittymään enemmän itse hoitamiseen. JO ENNEN tekoälyä ovat esimerkiksi robotisaatio ja etenkin digitalisaatio muuttaneet työelämää valtavasti. Näistä digitalisaatio on ollut pahempi työpaikkojen tuhoaja. Stenhammar arvioi tekoälyn vähentävän työntekijöiden tarvetta vähemmän osaamista vaativissa, rutiininomaista työskentelyä sisältävissä töissä. Hän uskoo näin käyvän myös tekoälyn aiheuttamassa murroksessa. Laajempaa työpaikkatuhoa ei kuitenkaan ehkä ole tulossa. Myös työn luonne muuttuu. Ne ovat ainakin varmasti voittajia, jotka voivat ja osaavat hyödyntää tekoälyä työssään, Aapo Stenhammar sanoo. 17 Demokraatti MYÖS ROBOTEISTA ON TULOSSA AIKAISEMPAA ÄLYKKÄÄMPIÄ JA LUOVEMPIA. de_02032023_14.indd 17 de_02032023_14.indd 17 22.2.2023 11.22 22.2.2023 11.22. Tämä synnyttää myös murroksen voittajia ja häviäjiä, kun vain osa työnsä menettäneistä löytää uuden työpaikan. Stenhammar pitää todennäköisenä, että työpaikkoja tulee katoamaan, mutta samalla tulee myös uusia. muistuttaa työelämän muutoksissa olevan aina häviäjiä ja voittajia. Koneet ovat parhaimmillaan yksitoikkoisissa ja tylsissä tehtävissä
Tuolloin pohdittiin vakavasti jopa roboteille asetettavaa veroa. 18 Demokraatti D-ILMIÖ AIKAISEMPAA HARVEMMAT YRITYKSET PÄÄSEVÄT NAUTTIMAAN UUDEN TEKNIIKAN HYÖDYISTÄ. Ritalan mielestä tekoälyn yleistyminen ei vaikuta vain työelämään, vaan de_02032023_14.indd 18 de_02032023_14.indd 18 22.2.2023 11.22 22.2.2023 11.22. Nykyinen tietojenkäsittelyn teho mahdollistaa tekoälyn käytön tavallisella tietokoneella. Tekoäly ei myöskään vielä pysty korvaamaan ihmiskontaktia. Jo yksin internetselain, pääsy tietoon, muutti ihmiskunnan tapoja toimia. Hän myöntää itsekin usein suhtautuneensa erilaisiin teknisiin murroksiin ja niiden vaikutuksiin hieman skeptisesti. Niiden yleistymisen myötä monella alalla työ helpottui, kehittyi ja tehostui. – Uskon, että työ ja laajemmin ajateltuna koko työelämä parantuvat uuden tekniikan myötä. Samalla keksittiin kokonaan uusia, usein vanhoja kiinnostavampia työtehtäviä. Nyt tilanne on toinen. PAAVO RITALA arvioi, että luovan tekoälyn aiheuttama murros voi olla työelämässä ennemmin myönteinen kuin työpaikkoja kannibalisoiva. Paavo Ritala pitää vielä tässä vaiheessa vaikeana arvioida, minkälaisiin töihin tekoäly tietotyön lisäksi lopulta vaikuttaa. Hän uskoo, että esimerkiksi hienomotoriikkaa vaativat työt, kuten putkimies ja parturi-kampaaja, ovat turvassa. Tuskin kukaan haluaisi palata näitä edeltävään aikaan, Ritala muistuttaa. Jo aikoinaan robottien tulo herätti pelkoja työntekijöiden asemasta – ja veronmaksajien määrän radikaalista vähenemisestä. Ajatellaan vaikka tietokonetta, sähköpostia ja internetiä. – Uuden teknologian verottamisen sijaan on tärkeämpää keskittyä auttamaan työnsä menettäviä ihmisiä, jotta he pystyisivät siirtymään uusiin työtehtäviin työssäoppimisen, koulutuksen ja työvoimapalveluiden avulla. Ritala uskoo Stenhammarin tavoin, että esimerkiksi terveydenhoidossa tekoäly voi todennäköisemmin vapauttaa ihmisiä hoitotyöhön kuin vähentäisi työpaikkoja. – 1990-luvun it-kuplan romahdusta sulateltiin aika pitkään, mutta sen jälkeen teknologisen kehityksen nopeus on kiihtynyt jo pitkään. Hän näkee tilanteen pikemmin innostavana kuin pelottavana. Ne ovat suurelta osin ainakin toistaiseksi jääneet toteutumatta. Stenhammar ei pidä uuden tekniikan verottamista ratkaisuna. Esimerkiksi muutama vuosi sitten oli paljon esillä lohkoketjuteknologia, johon liittyi paljon odotuksia. – Tutkimuksemme mukaan robotit eivät yleensä vie työpaikkoja vaan koneinvestointeja tekevissä yrityksissä työllisyys usein jopa paranee, Stenhammar kertoo
Ritalan mielestä yksittäisen maan, etenkin Suomen kaltaisen pienen talouden, on vaikea yksin vaikuttaa tilanteeseen. NYT LIIPASIMELLA OVAT MYÖS VALKOKAULUSTYÖPAIKAT TIETO TYÖLÄISISTÄ ALKAEN. Jos tämä kehitys jatkuu, valta tekoälyn kehityksestä ja käytöstä keskittyy vain muutamille yrityksille. – Kyse on laajasta murroksesta, jossa todennäköisesti aikaisempaa harvemmat yritykset pääsevät nauttimaan parantuneen tekniikan hyödyistä. de_02032023_14.indd 19 de_02032023_14.indd 19 22.2.2023 11.22 22.2.2023 11.22. 19 Demokraatti laajemmin koko talouteen. Tekoälyn suuret innovaatiot tulevat nyt Yhdysvalloista ja siellä toimivat isot yritykset saavat tästä suurimman hyödyn. Hän uskoo tekoälyn mahdollistavan ison tuottavuusloikan. Tämän hyödyt eivät kuitenkaan välttämättä jakaudu tasaisesti. Hän toivoo tekoälyn käyttöä ja kehittämistä pohdittavan globaalisti, jotta muutoksen vaikutuksiin voidaan varautua
Sarjassa arvioidaan keskeisten puolueiden talouspoliittisia linjauksia. Samaan aikaan on kohtuutonta väittää, että näin kävisi maahanmuuttajien enemmistölle. P erussuomalaisten talouspoliit tinen ohjelma on laaja näkymä perussuomalaiseen talouspo liittiseen ajatteluun. Laajempi versio verkossa osoitteessa demokraatti.fi. Perussuomalaiset katsovat julkisen ve lan olevan kestämättömällä kasvuuralla ja suomalaisten kotitalouksien ajautu neen suuriin vaikeuksiin erityisesti inflaa tion vuoksi. Samalla he haluavat rajata ulos keskeisiä palveluita tuottavia henkilös töryhmiä. Kansainvälinen osa on ohjelman mielen kiintoisinta antia. 20 Demokraatti Pasi Kuoppamäki Danske Bankin Suomen pääekonomisti Indeksi Konkretiaa ja heittolaukauksia Epäonnistunut maahanmuutto luo ongelmia. de_02032023_20.indd 20 de_02032023_20.indd 20 22.2.2023 11.47 22.2.2023 11.47. Molemmista onkin aihetta olla huolissaan. Yhteisöverotusta muutenkin haluttaisiin uudistaa kevyempään suun taan. Puolueen talouspoliittinen ohjelma kan nattaa ansiotuloveron alennuksia kaikissa tuloluokissa. Arviossa perussuomalaisten talouspoliittinen ohjelma. Vaikka ei olisi perussuomalaisten ta louspoliittisessa ohjelmassa linjatuista asioista samaa mieltä, ohjelma heittää haasteen vanhojen puolueiden ohjelmille laajaalaisuudellaan ja osin selkeillä kan nanotoillaan. On totta, että epäonnistunut maahan muuttopolitiikka luo ongelmia. Veropolitiikan kannanotot kaipaa vat tarkennuksia ja hintalappua. Maahanmuuttoosiossa puolue erottuu selvästi muista. Perussuomalaiset vastus tavat lähtökohtaisesti kaikkea paitsi kor keaan osaamiseen ja tulotasoon perustu vaa maahanmuuttoa ja vaativat leikkauk sia maahanmuuttopolitiikan määrärahoi hin. Ohjelma on kiinnostava ko koelma poliittisia anekdootteja ja täkyjä oletetuille äänestäjille, toisaalta tarkkaa analyysia muun muassa EKP:n viime aikaisista toimenpiteistä ja arviointia nii den merkityksestä Suomen kannalta. Suomalaisen väestöpyramidin haasteet tietäen maahanmuutto on ainoa keino yl läpitää työvoiman tarjontaa elinvoimaisen talouselämän ja hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseksi. Parhaimmillaan ohjelma on havaites saan potentiaalista tehottomuutta hy vinvointialueilla ja toisaalta listatessaan euroop palaisen talousmallin valuvirheitä. Syytä tilanteelle etsitään halli tuksen ”ideologisista” hankkeista ja rahan käytöstä toisarvoisiin kohteisiin. Perussuomalaiset näkevät maahan muuton kustannuksia tuovana ja maassa jo olevan työvoiman työllistymismahdol lisuuksia heikentävänä tekijänä. Perussuomalaiset toteavat harvinai sen konkreettisesti oman leikkaustavoit teensa. He tavoittelevat kahden vaalikau den aikana kullekin hallinnonalalle noin 2–4 prosentin mittaluokan vuosittaista säästöä. Näiltä osin oh jelman ajattelu vaikuttaa pohjaavan toi veajatteluun tai omien kannattajien ko siskeluun – ei niinkään reaalitodelli suuteen. Ohjelma tunnustaa EU:n yhteisen taloudellisen menestyksen tar peen, mutta EKP:n toimet tai EU:n uudet ohjelmat nähdään yrityksenä ostaa tukea eurooppalaiselle yhteistyölle EteläEuroo passa pohjoisten jäsenmaiden laskuun. Vihreä siirtymä ja Suomen hiilineutraa liustavoite nähdään osasyinä korkealle inflaatiolle ja teollisuuden toimintaedel lytysten heikentymiselle. Tämä tarkoittaisi huomattavia leikkauksia suureen osaan julkisia palve luita ja sosiaaliturvaa – varsinkin kun ve ronkorotukset eivät kuulu perussuoma laisten keinovalikoimaan
Panssarivaunun murskaamaa telakan porttia. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Varovaisuus olisi ollut alistumista, vapauden myymistä. Baltiassa ja entisessä itäblokissa ulkopoliittiset hyveet olivat varsinkin Venäjän suuntaan toisenlaisia. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Tapahtumattomalla voi vain jossitella. KÄVIN PUOLAN Gdanskissa Solidaarisuus-liikkeen museossa. Vapaus kesti sorron ja väkivallan. Tuulen haistelu oli osa suomalaista strategiaa, jolla uusi sota Venäjän kanssa pyrittiin välttämään. Tai Walesaa salakuvattuna vankilan käytävällä kädet käsiraudoissa. Muistin Gdanskin telakan ammattiyhdistysliikkeen hymyilevän ja viiksekkään Lech Walesan. Syy on tietysti historiassa. Muistin lapsuuden tv-uutisista kommunismin aikaisen sotatilan ja kenraali Wojciech Jaruzelskin valtavine silmälaseineen. Eräs neuvostojärjestelmän murtumiseen johtaneista halkeamista alkoi puolalaiselta telakalta, Itämeren etelärannalta. Sama asenne on edelleen vahvana monissa entisistä itäblokin maista. de_02032023_21.indd 21 de_02032023_21.indd 21 22.2.2023 8.58 22.2.2023 8.58. Mahdotonta sanoa. Olisi, mutta sitä ei ole helppo omaksua. Varovaisuus olisi ollut alistumista, vapauden myymistä. Vapaus laajeni telakkatyöväen mielistä kaikkialle yhteiskuntaan. Nyt kun olemme säätäneet Venäjä-politiikkamme Viron ja monen muun itäisen Euroopan valtion linjoille, voi kysyä, onko meillä muuta opittavaa kommunismin saappaan alta vapautuneilta valtioilta. He sanoivat selkeästi sen, mikä oli pielessä ja esittivät vaatimuksensa muutoksesta. On historian ironiaa, että ammattiyhdistysliike oli kaatamassa jättimäiseksi vankilaksi muuttunutta työläisten paratiisia. Gdanskin kaduilla myydään Putin-vessapaperia. Linjaero meihin näkyi retoriikassa, joka oli esimerkiksi Virossa jo ennen Venäjän hyökkäystä hyvin suorasanaista. Solidaarisuus-museossa tuli myös selväksi, etteivät kommunistisen järjestelmän kaatajat kärsineet varovaisuudesta. Kansalaisten nälkää, kun elintarvikkeet loppuivat. En muistanut sähkömies Walesaa sanomassa kommunistiselle puolueelle ”ei” suorassa televisiolähetyksessä. En muistanut konekivääriluotien rei’ittämää veristä nahkatakkia. Ehkä strategia toimi, koska sotaa ei ole meillä 1940-luvun jälkeen käyty. al as ta lo @ de m ok ra at ti. VAPAUDEN HAISTELUA E nnen Nato-käännöstämme Suomi tunnettiin yleisesti varovaisesta ulkopolitiikastaan. Tarkoitan kokemusta sorrettuna olemisesta, jota hyväosaisen ja vapauteen tottuneen on vaikea ymmärtää. Liettualaisen parkkiautomaatin näytöllä on vastassa Ukrainan lippu ja teksti Slava Ukraini. Samasta syystä vapaudessa kasvaneen voi olla hankala hahmottaa vapautensa ja demokratiansa arvoa
22 Demokraatti Hyvää työväenlehti päivää! Teksti Marja Luumi E linkeinoelämän järjestöt julkistivat pari viikkoa sitten tulevan vaalikauden tavoitteensa, ja yhtenä oli uudistaa työrauhalainsäädäntöä – eli käytännössä puuttua lakko-oikeuteen. Keskusjärjestöjen puheenjohtajien korviin työnantajien puheet kuulostivat kovin tutuilta. Niiden hampaissa olivat erityisesti poliittiset lakot ja tukilakot. TYÖ Eduskuntavaalit ovat myös työehtovaalit Äänestä kunnon työehtojen puolesta de_02032023_22.indd 22 de_02032023_22.indd 22 20.2.2023 17.56 20.2.2023 17.56. Silloin järjestettiin myös ”surulakkoja”, jotka liittyivät yt-neuvotteluihin ja työvoiman vähentämiseen. – Tulossa oli sellaisia poliittisia päätöksiä, jotka koskivat palkansaajien etuuksia ja oikeuksia, ja näihin pyrittiin vaikuttamaan mielenilmaisuilla. Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n Jarkko Elorannan mukaan eri aikakausina ovat hieman eri lakot olleet ”luupin” alla. Sipilän hallituksen aikana oli tarve järjestää poliittisia mielenilmauksia. – Siinä mielessä pitäisi hoitaa tautia eikä oiretta – se tuottaa paremman lopputuloksen. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n Antti Palola muistelee, että vajaa kymmenen vuotta sitten työmarkkinajärjestöt neuvottelivat neuvotteluja työrauhajärjestelmän uudistamisesta, mutta yhteistä näkemystä ei löytynyt. Eloranta muistuttaa, että lakko on aina oire
TyörauKORKEAKOULUTETTUJEN KESKUSJÄRJESTÖN Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren kuvailee työnantajajärjestöjen lakkoulostuloa lähinnä historiakatsaukseksi. Hänen käsittääkseen työnantajajärjestötkään eivät olisi niiden mahdollisuutta poistamassa. STTK:N PALOLA pitää suomalaista työrauhalainsäädäntöä varsin hyvänä. Poliittiset lakot ovat tuikiharvinaisia ja siksi Palola hieman ihmettelee, miksi juuri ne on nyt nostettu tapetille. – Tuoreimmat esimerkit löytyivät Sipilän hallituskaudelta päättyen vuoteen 2019. OIKEUS de_02032023_22.indd 23 de_02032023_22.indd 23 20.2.2023 17.56 20.2.2023 17.56. Akavan puheenjohtaja painottaa, että nyt tällä työmarkkinakierroksella on nähty työtaisteluita, jotka ovat täysin laillisia. Tämä kertoo Löfgrenin mielestä siitä, että lakkoilu ei ole mikään iso ongelma Suomessa, vaikka jotkut tahot näin antavatkin ymmärtää. – Historiamuistelot tukilakoista ja mielenilmauksista, jotka johtuivat siitä, että poliittisesti oltiin puuttumassa suomalaisen työn hintaan, eivät ole mielestäni oikein ajankohtaisia aiheita. Ne liittyvät mielestäni työnantajan pyrkimykseen irtautua valtakunnallisesta sopimisesta yritystason sopimuksiin. – Toki tukilakkoja on ollut hieman aiempaa enemmän. Elorantakin huomauttaa, että tällä vaalikaudella niitä ei ole nähty lainkaan – ”ehkä sellaisia esityksiä ei ole tullut, jotka suoraan vaikuttaisivat palkansaajien etuihin tai oikeuksiin”. Järjestöt muistelivat myös 6–7 vuoden takaisia tukilakonuhkia, jotka eivät edes toteutuneet, hän ihmettelee. Siellä on tarvittu vähän kaverinkin apua, että asiat on saatu järjestykseen. Gallupjohtaja, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo hämmensi lakkosoppaa toteamalla Demokraatin haastattelussa, että ”poliittisia lakkoja ja tukilakkoja on vaikea ymmärtää”. – Vähän värittynyttä näkemystä tämä on, jos esimerkkejä pitää todellakin hakea monien vuosien takaa. – Vastoin yleistä väitettä, meillä on suhteellisen vähän menetettyjä työpäiviä työtaisteluita tarkasteltaessa. 23 Demokraatti LAKKO– Eipä ollut suuri yllätys, palkansaajia edustavien keskusjärjestöjen puheenjohtajat kommentoivat elinkeinoelämän järjestöjen lakko-ulostuloja. En kyllä ihan elinkeinoelämän huolta tässä tunnista. Kyllä minä pistäisin paukut siihen, että sovittelujärjestelmä saadaan toimivaksi. Akava julkaisi jo pari vuotta sitten liittojensa neuvottelujärjestöjen kanssa yhteisen esityksen, jossa tuotiin esille sovittelujärjestelmän pullonkauloja
ITSE TYÖRAUHALAINSÄÄDÄNNÖSSÄ SAK olisi valmis rukkaamaan lainpykäliä, jotka koskevat esimerkiksi turvaamistoimenpiteiden käyttöä. Tämä on se iso kuva. – Sillä on pystytty estämään hyvinkin tehokkaasti myös laillisia työtaisteluja. STTK:n Palola pitää erittäin tärkeänä, että työmarkkinajärjestöt olisivat yhdessä selvittämässä tarpeita ja mukana valmistelussa, jos hallitusohjelmaan tällaista kirjausta oltaisiin tekemässä. – Selvää on, että järjestöt pyrkivät lisäämään työnantajien valtaa ja kykyä määritellä työehtoja ja ylipäänsä palkansaajien asemaa ja entistä vähemmän neuvotella meidän kanssamme. – Onko niin, että jotkut poliittiset puolueet haluavat olla enemmän omistajien ja yritysten puolella, kun taas toiset työsuhteen heikomman osapuolen eli työntekijän. linnan jotkut poliittiset puolueet näyttävät tehneen. Palola taas ei sulje pois täysin niin sanottujen lakkosakkojen tasojen pohtimista, kun kyse on selkeästi laittomista lakoista, mikäli tulevassa hallitusohjelmassa päädytään työrauhalainsäädännön uudistamiseen. – Kaikessa lainsäädännössä on varmasti tarkastelun tarpeita, mutta en näe, että tässä olisi kovin suuren remontin aihetta. Eloranta arvioi Orpon toteamusta ”lakkojen vaikeasta ymmärtämisestä” hieman kapeana. Elinkeinoelämän järjestöjen vaaliohjelman sisältö oli Elorannalle tuttua: Samat tarinat on kuultu niin moneen kertaa. de_02032023_22.indd 24 de_02032023_22.indd 24 20.2.2023 17.56 20.2.2023 17.56. Kyllä tässä selvästi tällaisen vaHyvää työväenlehti päivää! LAKKO ON AINA OIRE. – Minä näkisin niin, että demokraattisessa länsimaassa, liberaalissa yhteiskunnassa työntekijöillä pitää olla oikeus ilmaista mieltään ja käydä myös lakkoon – ja käyttää tietyissä tilanteissa myös poliittista lakkoa. SAK:n puheenjohtaja korostaa, että kyse on pitkälti siitäkin, kenen äänen haluaa kuuluvan muita äänekkäämmin. 24 Demokraatti TYÖ halainsäädännön avaamisesta on myös mustaa valkoisella kokoomuksen viimevuotisesta puoluekokouksesta. – Sitä varmaan täytyisi tarkastella, ovatko ne jääneet ajastaan jälkeen. Elorannan mukaan asia ei edes kuulu työrauhalainsäädännön puolelle vaan se on kopioitu sinne konkurssilainsäädännöstä. SIKSI PITÄÄ HOITAA TAUTIA EIKÄ OIRETTA
Kirjaus tehtiin siten, että nyt kielilisiä saaneiden työntekijöiden palkka ei laske, vaan voimassa olevat kielilisät leivotaan osaksi työntekijän kokonaispalkkaa. Markkinat hoitavat sen, että jos on tarve vaikka kiinan kielen taitoiselle myyjälle, niin hänelle täytyy maksaa siitä, että hänet saadaan töihin. Hän arvioi, että tuolloin ja kenties vielä 1980-90-luvuillakin se on ollut suomalaisten yleisen kielitaidon huomioiden perusteltu, mutta tänä päivänä se alkaa olla ”aataminaikuinen”. Tes-kirjausta lukevalle ei välttämättä heti aukene, miten tämä käytännössä vie kohti ”monikulttuurisia työmarkkinoita, joissa englanti voi olla yksi kaupan työkielistä”. Anna Lavikkala vääntää pyynnöstä rautalankaa. Kun kaupan alalle jatkossa tulee uusia työntekijöitä, heille ei enää makseta tätä lisää. Lavikkala pitää selvänä, että niin sanotusti erikoisemmasta kielitaidosta kaupan alan työnantajat ovat jatkossakin valmiita maksamaan ekstraa palkan päälle, jos heidän liiketoimintansa kannalta erityinen kielitaito on tarpeellinen. de_02032023_22.indd 25 de_02032023_22.indd 25 20.2.2023 17.56 20.2.2023 17.56. Esimerkiksi erikoiskaupoissa se kolme prosenttia jokaisen palkkaan on aika iso summa. Miten esimerkiksi äidinkielenään suomea puhuvan myyjän kielilisän poistaminen helpottaa sellaisten ihmisten työllistämistä, jotka eivät ehkä osaa puhua sujuvaa suomea. – Käytännössä kaupan myyjä on saanut kolmen prosentin kielilisän siitä, kun hän puhuu vaikka yhden kerran päivässä englantia asiakaspalvelutilanteessa, Lavikkala kertoo. Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala taustoittaa, että kaupan työehtosopimuksessa on ollut kielilisämääräys 1970-luvulta lähtien. Tässä saatetaan joutua sellaisen tilanteen eteen, että mahdollisesti koko kaupan porukalle täytyy alkaa maksaa kielilisää, jotta sen kaupan yksi yhteinen työkieli voi olla englanti, Lavikkala kuvailee. – Siinä voi monelle kauppiaalle tulla ajatus, että en ota tänne muita kuin suomea puhuvia, eikä palvella kuin suomeksi ketään, jotta säästetään työvoimakustannuksissa. Meillä on halu työllistää maahanmuuttajia ja vieraskielisiä. Nyt työllistäminen on helpompaa, kun ei ole tätä pykälää siellä. – On selvää, että erikoiskielen taitajalle todennäköisesti maksetaan lisää ilman tes-kirjaustakin. ”Aataminajoista harppaus kohti monikulttuurisia työmarkkinoita.” Teksti Anna-Liisa Blomberg K ielilisä poistuu kaupan alan tes-kirjauksista. 25 Demokraatti Do you speak money. – TAVOITTEEMME KAUPAN alalla on monikulttuurinen Suomi. – Kun otetaan esimerkiksi maahanmuuttaja töihin, heidän perehdyttämisensä ja heidän kanssaan työskentely edellyttää, että löytyy yhteinen kieli – ja se on usein englanti
pam.fi/neuvottelee Hyvää työväenlehtipäivää! Lue myös aktlehti.fi Työväenlehtipäivänä kuuluu myös ammatti yhdistysten ääni. Työntekijöiden oma ääni kuuluviin! Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 09 613 110 | akt.fi de_02032023_22.indd 26 de_02032023_22.indd 26 20.2.2023 17.56 20.2.2023 17.56. 26 Demokraatti Hyvää työväenlehti päivää! teollisuusliitto.fi Palvelualan ammattilaiset tekevät työtä, josta sietää olla ylpeä ja josta kuuluu saada kunnon korvaus
Valitse parasta turvaa osoitteesta turva.fi/etusi Kolme keinoa palkkatasa-arvoon Naisvaltaisille aloille pitää kirjata tavoite tasaarvorahasta, kansanedustaja Hussein al-Taee (sd.) esittää. – Opettajat, varhaiskasvattajat, sosiaalipuolen työntekijät ja hoitajat ovat jo pitkään vaatineet kunnon korvausta vaativasta työstään. Sillä pitäisi tulla toimeen ja sen pitäisi vastata alan haastavuutta. al-Taee korostaa, että Suomi kykenee parempaan. Niinpä. Teksti Demokraatti HUSSEIN AL-TAEEN – talousvaliokunnan jäsen ja tasa-arvovaliokunnan varajäsen – mielestä tasa-arvoraha voitaisiin taata lainsäädännöllä, joka asettaisi uudet reunaehdot julkisen sektorin naisvaltaisten alojen palkoille. Työntekijöiden mielestä keskeinen vetovoimatekijä on palkka. de_02032023_22.indd 27 de_02032023_22.indd 27 20.2.2023 17.56 20.2.2023 17.56. – Näillä kolmella keinolla palkkatasa-arvo voisi olla lähempänä toteutumista, hän linjaa. al-Taeen mukaan naisvaltaisilla aloilla tehdään merkittävää työtä, joka ansaitsee yhteiskunnan kädenojennuksen. Työ on kuormittavaa, mutta erittäin merkityksellistä. Tasa-arvoraha tukisi hyvää kehitystä, mitä kuluneen vuoden aikana on laitettu liikkeelle työmarkkinaneuvotteluissa. 27 Demokraatti TYÖ www.sak.fi sak@sak.fi SAKSuomenAmmattiliittojenKeskusjarjesto @duunarit @sak_ffc Hyvää työväenlehti päivää! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Päällimmäiseksi kinkku vai juusto. Al-Taee kehittäisi myös perhevapaauudistusta ja edistäisi palkka-avoimuutta. Se tarjoaa Suomen parasta vakuutuspalvelua ja aitoa vastinetta rahallesi. Nyt viimeistään on varmistettava tasa-arvoinen kohtelu. – Meillä on suuria haasteita saada monelle naisvaltaiselle alalle tarpeeksi työntekijöitä. Yhdestä asiasta voimme kuitenkin olla samaa mieltä: Turva on ammattiliiton jäsenen oma vakuutusyhtiö
Hollande onnistui, mutta gallupkannatus hupeni, eikä hän asettunut ehdolle toiselle kaudelle. Fillonin vaimo ei ollut hankkinut edes kulkulupaa parlamenttiin ja oli aiemmin tv-haastattelussa kertonut pysyneensä täysin erossa miehensä poliittisesta urasta. Sen kannatus on kasvanut viimeisten 20 vuoden aikana vuosittain jopa 600 000 äänestäjällä. Republikaanit ovat menettäneet uskottavuuttaan korruptioskandaalien takia. Tämä on tapahtunut osin puolueiden omien sisäisten ongelmien vuoksi, mutta tärkeimpänä tekijänä on ollut äärioikeiston jatkuva kannatuksen nousu viimeisten 20 vuoden aikana. Hän osasi käyttää tilaisuuden hyväkseen, perusti vauhdilla puolueen ja asettui presidenttiehdokkaaksi vuonna 2017. Macronin puolue, renessanssi, ei kuitenkaan enää saanut yksinkertaista enemmistöä parlamenttiin. Ja voitti. Entiset presidentit Jacques Chirac ja Nicolas Sarkozy ovat saaneet oikeudesta tuomioita, Sarkozy useampia, muun muassa vaalirahoitussääntöjen rikkomisesta. Sekä sosialistien että republikaanien johto ja äänestäjät ovat olleet turhautuneita. Äärioikeiston ehdokas pääsi tässä vaalissa toiselle kierrokselle. Myös entinen pääministeri Alain Juppé joutui eroamaan. Teksti Eero Vuohula R anskan viidennen tasavallan (1958–) presidenttivaltaisen ja kaksivaiheisen vaalijärjestelmän ongelmat ovat kärjistyneet jo pitkään. Ranskassa sosialistit ja republikaanit ovat turhautuneita huonoon menestykseensä. Jo kolme kertaa on äärioikeiston ehdokas päässyt presidentinvaalien toiselle kierrokselle. Sosialistien yksinkertainen enemmistö parlamentissa, lääninvaltuustoissa ja useimmissa kaupungeissa rapautui puolueen rajuihin riitoihin talouspolitiikan linjauksista presidentti Francois Hollanden kauden (2012–2017) lopulla. Sosialistit menettivät näin johtajansa ja hajaantuivat eriseuraisiksi. Republikaanien ja sosialistien äänestäjien oli silloin pakko äänestää Macronia Marine Le Penin voiton pelossa. Sitä ei korvaa vaikutusvallan säilyminen alueiden, läänien ja kaupunkien valtuustoissa. 28 Demokraatti RANSKA Ranskan sisäpolitiikassa kuohuu MACRONIN KANNATUS HIIPUU. Äänestysvilkkaus nousi yli 70 prosentin, Macron voitti saatuaan yli 18 miljoonaa ääntä. Fauren kannattajiin lukeutuivat muun muassa Marseillen ja Rennesin pormestarit sekä eduskuntaryhmän puheende_02032023_28.indd 28 de_02032023_28.indd 28 17.2.2023 11.02 17.2.2023 11.02. Perinteiset puolueet, republikaanit oikealla ja sosialistit vasemmalla, ovat menettäneet johtoasemansa vaaleissa. Vastaehdokkaaksi lähteneen Rouenin pormestarin ja kansanedustajan Nicolas Meyer-Rossignolin mielestä puolueen linja hämärtyy vaaliliitossa ja sitä pitäisi kirkastaa. Hollande nimitti silloisen avustajansa Emmanuel Macronin talousministeriksi ja ajoi sen jälkeen uudistukset muun muassa työlainsäädännössä läpi presidentin poikkeusasetuksilla. SOSIALISTIEN JA republikaanien uskottavuuden menetys ennakoi Emmanuel Macronin menestyksen. HÄN ON TEHNYT USEITA EREHDYKSIÄ. Heidän kannattajiensa oli toisella kierroksella taas uudelleen pakko äänestää Macronia Marine Le Penin voiton estämiseksi. Le Pen sai yli 13 miljoonaa ääntä, yli 41 prosenttia annetuista äänistä. Tämä toistui viime vuoden 2022 presidentinvaaleissa, Le Pen jätti taakseen Nupes’in (sosialistien, vihreiden ja laitavasemmiston vaaliliitto) sekä republikaanien ehdokkaat. Macronin puolue ei ole näet onnistunut saamaan kannatusta paikallistasolla puolueaktiivien puuttuessa. Muutamaa viikkoa ennen vuoden 2017 presidentinvaaleja paljastui, että Sarkozyn pääministeri Francois Fillon oli koko poliitikkouransa ajan pitänyt vaimoaan parlamenttiavustajanaan ja hänelle oli valtion varoista vuosien mittaan maksettu lähes miljoona euroa palkkaa. VUONNA 2018 valittu sosialistisen puolueen puheenjohtaja Olivier Faure oli puolueen kansanedustajapaikkojen turvaamiseksi kaksivaiheisessa vaalissa solminut vaaliliiton vihreiden ja laitavasemmiston kanssa. Näin saatiin säilytettyä kansanedustajien paikat vahvoilla kannatusalueilla, koska vaaliliiton sisällä voitiin sopia muiden vetäytyminen vaalisn toiselta kierrokselta. Hollande yritti saada valtionvelan aisoihin karsimalla menoja ja sopeuttamalla Ranskan anteliasta hyvinvointivaltiota, mutta ei saanut oman puolueensa ”vasemmistoa” sen taakse
Hän sanoi, että ei ole presidenttiainesta. Puolueen kannatus ei ole nyt kovin häävi, mutta paikallisesti ja varsinkin kaupunginvaltuustoissa ja lääninvaltuustoissa sosialistit ovat usein suurin ryhmä. Sosialisteilla on reservissä myös muun muassa Hollanden viimeinen pääministeri, suosittu Bernard Cazeneuve. Tulos pysyi. Puhuin pitempään Olivier Fauren kanssa vuoden 2018 puoluekokouksessa. Oliko puheenjohtajakamppailu lavastettu median huomion herättämiseksi. Presidenttikausi on Ranskassa viisivuotinen. Hän on laskenut pääomaverotusta ja saanut nimen ”rikkaiden presidentti”. Macronin kannatus on hiipumassa. Vasemmistolla ja oikeisto-oppositioilla onkin tarkat paikat. Hänen tavoitteensa on ollut pitää puolue yhtenäisenä, missä hän on onnistunut. Edellinen presidentti Francois Hollande on gallupeissa maan toiseksi suosituin poliitikko edellisen pääministerin Edouard Philippen jälkeen. Hän on tehnyt useita erehdyksiä, yrittänyt nostaa bensiinin ja sähkön hintaa vihreän siirtymän nimissä ja laskea maanteiden nopeuksia. Ranskan sosialistien saavutuksia ei pidä kuitenkaan vähätellä. Puolueen nykyinen linja on lähellä pohjoismaista sosialidemokratiaa. Kolmas ehdokas Helene Geoffroy valittiin puoluevaltuuston puheenjohtajaksi. Presidentti Hollande luonnehtii itseään sosialidemokraatiksi, viimeksi vieraillessaan Suomessa viime vuonna. Jos oli, se onnistui. RANSKAN SOSIALISTIEN perintö alkaa vallankumouksesta 1789 ja jatkuu 1800-luvun alkupuolen ideologeilla Saint-Simon, Louis Blanc ja Proudhon. Sovinnon saamiseksi Meyer-Rossignolille luotiin uusi kakkosjohtajan paikka puoluehallitukseen. Ääntenlaskentaa tarkistettiin monta päivää. Macron yrittää nyt uudelleen nostaa eläkeikää asteittain 64 vuoteen. Saksan ja Itävallan klassikot muistetaan, mutta esimerkiksi Bernsteinia ei mainita laisinkaan. Puolueäänestys oli tiukka, yli 40 000 maksavasta jäsenestä 56 prosenttia äänesti, Faure sai niukasti yli puolet äänistä. Olivier Faure (kuvassa keskellä) on johtanut Ranskan sosialistista puoluetta vuodesta 2018. Mutta vuonna 1879 perustetun puolueen perinteinen nimi säilyy ja kokouksen päätteeksi Internationaali laulettiin reippaasti. Kaikki ranskalaiset muistavat, että 1930-luvulla Léon Blumin hallitus sääti lain neljän viikon palkallisesta vuosilomasta. Kuva Ranskan sosialistisen puolueen tämän tammikuun kokouksen kokousmateriaalista. Kirjoittaja on opiskellut Ranskassa ja vieraillut useissa Ranskan sosialistien puoluekokouksissa. Tavoite oli saada sopu puolueeseen. 29 Demokraatti Ranskan sisäpolitiikassa kuohuu johtaja. Tämä ei tyydyttänyt Meyer-Rossignolia eikä kolmatta ehdokasta. de_02032023_28.indd 29 de_02032023_28.indd 29 17.2.2023 11.02 17.2.2023 11.02. Keltaliivit ja lakot estivät hinnankorotukset ja eläkeiän nostamisen
de_02032023_30.indd 30 de_02032023_30.indd 30 21.2.2023 14.15 21.2.2023 14.15. Mahdolliset muistamiset voi osoittaa Väinö Tannerin säätiölle. – Hittiä on tullut leimakirveestä, myös itseeni kohdistuvaa, tannerilais-lipposlaiseksi sosialidemokraatiksi itseään kuvaava Rajakangas sanoo. Osasto oli muun muassa ensimmäinen, joka ajoi SDP:ssä Suomen Nato-jäsenyyt tä. Nopeisiin muutoksiin hän ei usko. Nyt johdossa on vasta kolmas puheenjohtaja. Joillekin demareille oli kova pala, että Rajakangas siirtyi Hyvinvointialan liiton – ”vastapuolen leiriin” – toimitusjohtajaksi vuoden 2016 lopulla. – Olen ollut 41 vuotta puolueen jäsen. Nyt on eduskunnassa toisin. 11.3. Viestikenttään: Lahjoitus/Ultsi 60v Ulla-Maija Rajakangas on kissaihminen. Tekemistä pitää miettiä uudella tavalla, Hyvinvointialan liitto Hali ry:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas uskoo. MUUN MUASSA pääministeri Paavo Lipposen erityisavustajana ja peruspalveluministeri Susanna Huovisen valtiosihteerinä työskennellyt Rajakangas muistelee erityisellä lämmöllä aikaa Lipposen erityisavustajana. Rajakangas pitää tärkeänä sitä, että hyvinvointialueet velvoitettaisiin ensi kaudella selvittämään oman palvelutuotantonsa kustannukset. LIPPOSEN YKKÖSHALLITUKSEN hyvä henki jätti myös pysyvämmän jäljen SDP:n jäsenkenttään. TUSsia voi kutsua, puhujan omien mieltymysten mukaan, SDP:n kentässä edelläkävijäksi tai riesaksi. Eteläranta ei ole laimentanut tannerilais-lipposlaista ajattelua. 30 Demokraatti TANNERILAIS-LIPPOSLAINEN Sosialidemokratian mannekiini HITTIÄ ON TULLUT LEIMAKIRVEESTÄ, MYÖS ITSEENI KOHDISTUVAA. Tilinumero: FI38 1572 3000 4064 21. Hyvinvointivaltion ansiosta olen noussut vaatimattomista lähtökohdista nykyiseen asemaani. 60 VUOTTA ULLA-MAIJA RAJAKANGAS . – Maahanmuutto ei yksin hoitojonoja poista. Esimerkiksi ympärivuorokautisessa vanhusten hoivassa on paljon tehtäviä, joihin ei tarvita kolmen vuoden koulutusta, Ulla-Maija Rajakangas sanoo. Jotain jäsenistön samanhenkisyydestä kertoo se, että Rajakangas toimi pitkään sen toisena puheenjohtajana. Ihan tulee isänmaallinen olo, kun tuota aikaa muistelee. Nyt hyvinvointialueilta puuttuvat kannustimet tehdä asioita paremmin. Lisäksi tarvitaan muun muassa uuden teknologian hyödyntämistä, julkisen ja yksityisen sektorin vuoropuhelua sekä töiden miettimistä uudelleen. Maksuton koulutus ja muu yhteiskunnan tuki on suurelta osin sosialidemokraattien ansiota. Olen antanut sille paljon parhaista vuosistani ja saanut myös paljon. Siinä jokainen teki kaikkensa. – Ehkä sitten seuraavalla vaalikaudella. . – Härnätään ja haetaan riitaa. Se ei ollut helppoa aikaa, mutta hallituksessa ja eduskunnassa kaikki puhalsivat yhteen hiilen. Vasta silloin omaa ja yksityistä palvelutuotantoa voidaan vertailla. Palvelutarve kasvaa, joten lisää rahaa tarvitaan. Omat kissat ovat Hermes ja Ramses (kuvassa). Lainsäädäntöä pitää korjata siten, että alueita tuupataan kohti parempaa tuottavuutta. Ei edes pienintä yhteistä nimittäjää haluttaisi löytää. Kävisin vaikka sosialidemokratian mannekiinista. Teksti Heikki Sihto / Kuva Nora Vilva H yvinvointialueilla on edessä vielä iso urakka sote-palveluiden saamisessa toimiviksi. – Lipposen ensimmäinen hallitus oli poikkeuksellisen hieno kokemus. Halusimme nostaa Suomen suosta. Se on kuitenkin pakko käyttää tehokkaasti. Elvytimme henkiin Tölö Unga Socialister -yhdistyksen, TUSsin. – Me Lipposen erkat halusimme 1990-luvulla perustaa oman puolueosaston, jossa olisi samanhenkistä porukkaa. Työpaikka Etelärannassa ei ole laimentanut sosialidemokraattista ajattelua. Sen jälkeen ne voivat miettiä, mitä palveluita kannattaa tuottaa itse ja mitä hankkia yrityksiltä ja järjestöiltä. Hän näkee hyvinvointialueiden yhtälön haasteellisena – miten sovittaa niukkenevat resurssit kasvavaan hoitotarpeeseen
Samaan aikaan, kun vaaditaan tiukkoja toimia julkisen talouden sopeuttamiseksi, edistetään uudistuksia, joiden tiedetään aiheuttavan mittavia yhteiskunnallisia haittoja, lisäävän sote-menojen kasvua ja vähentävän julkisen talouden tulopohjaa. Kansanterveys on kansantaloutta. Alhainen syntyvyys alleviivaa sitä, että haasteet eivät ole ratkeamassa itsestään. Velasta itsessään tulee isompi ongelma korkomenojen lisäksi, jos luottamus Suomen kykyyn maksaa velkojaan heikkenee lainoittajien silmissä, kun samalla monet muut maat parantavat juoksuaan. Vähentyvä työikäisten joukko tarkoittaa myös kasvavaa osaajapulaa, joka on jo tätä päivää, ei tulevaisuudentutkimusta. Se puolestaan johtaa mitä kummallisimmille urille, kuten velkakellokauhisteluun tai kilpailuun siitä, kuka leikkaa eniten. Lähes kaikki valtion velasta huolissaan olevat tiedostavat, että velka ei itsessään ole huolista suurin vaan sen kasvukäyrä suhteessa kansantalouteen ja sen kasvuun. Verotus on keskeinen työväline vihreän siirtymän toteuttamiseksi sosiaalisesti oikeu denmukaisella tavalla. Verotuksen ohjausvaikutuksen lisäksi tarvitaan verotuksen oikeudenmukaisuutta ja tehokkuutta. Syy keskustelulle on ilmeinen. Menestyksen taustalla on ollut ymmärrys ja ajatus siitä, että yhteisvastuullisuudella mahdollistetaan laajat sosiaaliset, taloudelliset ja sivistykselliset mahdollisuudet – ja vapaus kaikille, ei vain harvoille. Lainsäätäjällä on verotuksen lisäksi toinen tehokas keino vähentää haittoja ja niiden tuomia kustannuksia, lainsäädäntö. Suurimpien kansansai rauksien vähentämisohjelmilla olisi valtava merkitys myös julkiseen talouteen. Haittaveroilla voidaan verottaa enemmän asioita, joita halutaan vähemmän. KASVAVA OSAAJAPULA ON JO TÄTÄ PÄIVÄÄ. Sen tunnusmerkkeinä on kuuluttaa yksilökeskeistä itsepalveluja kuluttajayhteiskuntaa yhteisvastuullisen hyvinvointivaltion sijaan, kustannuksista piittaamatta. ON SELVÄ asia, että julkista taloutta tulee sopeuttaa, ja menoleikkaukset kuuluvat keinovalikoimaan. Liian usein tätä tilannekuvaa käsitellään vain velkakeskustelun kautta. 31 Demokraatti P ohjoismainen hyvinvointivaltio on ollut menestys. Yhtä selvää on se, että talouden kasvusta ei pidä leikata. Hyvinvointivaltiota ja sen taustalla olevaa ajatusta haastetaan yhä enemmän. Ikääntyvän väestön kasvavaa palvelutarvetta on yhä vaikeampi rahoittaa, kun veronmaksajia on vähemmän. Talouskasvu puolestaan tulee ohjata kulutuksen sijaan investointeihin, joilla sopeutetaan talous maapallon kantokyvyn rajoihin ihmisten sietokykyä ylittämättä. Tämä näkyy keskustelussa hyvinvointivaltion rahoituksesta ja sääntelystä. Sitä puoltaa pyrkimys tiiviisiin veropohjiin ja mataliin verokantoihin. Touko Aalto touko.aalto@gmail.com Suomen Apteekkariliiton yhteiskuntasuhdejohtaja, yhteiskunnallinen toimija D-kolumni de_02032023_31.indd 31 de_02032023_31.indd 31 21.2.2023 8.56 21.2.2023 8.56. Uusien taksiuudistusten sijaan kaikkia säädeltyjä toimialoja tulee kehittää ja uudistaa niille asetettujen yhteiskunnallisten tehtävien kautta. Tuuli puhaltaa julkisessa keskustelussa kuitenkin toiseen suuntaan ja huoli julkisesta taloudesta on valikoivaa. Tuntuu siltä, että yksi tärkeimpiä uudistuksia olisi oppia ja ymmärtää uudestaan hyvinvointivaltion ja sen menestyksen takana oleva ajattelu. Lainsäädäntö ja verotus ovat vahvoja työvälineitä, joita hyödyntämällä olisi mahdollista suunnitella ja toteuttaa 2020-luvun Pohjois-Karjala -projektin kaltaisia toimenpideohjelmia. Oikeistoliberaali paradoksi Huoli julkisesta taloudesta on valikoivaa. Kutsun tätä oikeistoliberaaliksi paradoksiksi
Googletin esimerkiksi vilukukan (vuokko) ja varsankavion (leskenlehti), ja kyllä, niitä tulee edelleen vastaan esimerkiksi luontoblogeissa. Lönnrotin sanakirja oli kerrassaan giganttinen teos: yhteensä 2 400 sivussa on yli 200 000 hakusanaa. Tuntuu hauskalta ajatella, että pienet harrastuspiirit onnistuvat keskenään pitämään sanoja elossa vuosisatojen ajan, vaikka suomen kielen puhujajoukko ei muutenkaan ole suuri. D. Näyttämö oli ennen loogisesti näkymö, ja erotukseksi sama toisin päin: 1800-luvun kielessä näyttämö-sana tarkoitti kuvien katseluun soveltuvaa laitetta. Pienten piirien sanoista siirryin luikeasti eli nopeasti kaikkia meitä puhutteleviin sanoihin eli sellaisiin, joilla kuvataan toisia ihmisiä. Millaisia herkkuja sinä poimit Kalevi Koukkusen sanakirjasta koriisi, Tua. Europaeuksen sanastoa) tai ihanteistoiksi (Lönnrot). Hänen ”Lönnrot-Suomi-Lönnrot” -sanakirjassaan on noin 20 000 vanhaa sanaa selityksineen ja toinen mokoma nykysuomen sanoja, joille on etsitty vastine Lönnrotin kirjasta. Kuvanveistolle tarjottiin vähemmän innostavaa sanaa kaavaustaito. Hevosia kyllä edelleen ruunataan eli kastroidaan, voikko on yhä virallinen hevosen väri ja tietysti hevosen lapsuus on varsuus! Taitaakin olla niin, että moni valtaväestön unohtama sana elää vielä täyttä elämää ammattislangeissa ja harrastuslajien sisällä. Entissana kulturi muuten tarkoittaa luonnollisesti kultaseppää. (RB) MINÄKIN ALOITIN katsomalla ensimmäiseksi oman arkeni aihepiirejä, mutta löysin yllättävän ilmeisiä sanoja, jotka eivät kaikki olleet järin unohdettujakaan. de_02032023_32.indd 32 de_02032023_32.indd 32 21.2.2023 17.11 21.2.2023 17.11. Museon vanhasuomalainen sana oli sympaattiesti vanhala. Mietin, onko Lönnrotinkin Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela Lempipaikkani teatteri oli lönnrotilaisittain leikkilavo. Siis mistä minne. Esimerkiksi villihenki eli fanaatikko tuntuu täydelliseltä sanalta kuvaamaan sellaista kiihkoilijaa, joiden ajattelussa on jotain kiehtovan villiä. Peruslähteenä Koukkusella on ollut vanha suosikkini, Elias Lönnrotin Suomalais-Ruotsalainen Sanakirja, joka julkaistiin vuosina 1886–1868. Pahoin pelkään, että osa löydöistäni jää minulla pysyvään käyttöön, niin mainioita ne olivat. Hauskaa olisi tavata myös hekla eli sekasortoa aiheuttava nainen. Taidegalleria suomettui vetovoimaisesti ihannevarastoksi (D. Siis toimistelusta eli kulttuurista. A. Aaduttaa on yhtä kuin suututtaa ja everstiä tarkoittaa tuo toinen, tietysti. 32 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ Villihenki metsäihmiö M ukavan omaleimaisella kustannusprofiilillaan usein ilahduttava Aviador on vuoden alussa julkaissut teoksen, joka kuluu ehdottomasti kielenrakastajan hyllyyn. Koukkunen tyytyy vähän vähempään. Lempipaikkani teatteri oli lönnrotilaisittain leikkilavo ja näyttelijä yksinkertaisesti ilveiliä. Aaduttaa-verbistä lähdetään ja övöstiin päädytään. Suomen kielen sanastoa yli 50 vuotta tutkineen sekä aiheesta monia kirjoja koonneen ja kirjoittaneen Kalevi Koukkusen uusin teos Peltoveturi ja notkistelija on mittava sanakirja (etupäässä) 1800-luvun uudissanaehdotelmista, jotka eivät syystä tai toisesta päätyneet käyttökieleemme. Koukkusen kirjan nimessä mainittu notkistelija oli suomalaissuuhun sopiva ilmaus balettitanssijasta. Oma tutkani alkoi oitis etsiä sanoja leipätyöni tiimoilta. Hauskaa olisi tavata hekla eli sekasortoa aiheuttava nainen
Viinaa voi unohdetusti kutsua syöksyksi, viiniä isoksi viinaksi ja olutta väkivedeksi. Alkoholin kaksijakoisuuskin tulee unohdetuissa sanoissa hyvin esille: on ilovettä ja surmanviinaa. Sulolintu kuulostaisi myös kivalta, mutta kun se on toisten pesiin muniva käki, niin ei ehkä sittenkään. Laitamyötäisessä kulkeva ihminen on myös alanenäinen, ryypyksissä ja viprakassa. de_02032023_32.indd 33 de_02032023_32.indd 33 21.2.2023 17.11 21.2.2023 17.11. Orava on meille myös rakas otus, ja yksi sen vanha nimitys, käpyniilo, pisti miettimään, tuleeko tuo tänä päivänä usein jotain asiaa intohimoisesti harrastavasta käytetty niilo-peräliite (hiihtoniilo, pyöräniilo ym.) kaukaa Lönnrotilta asti. Peltoveturi ja notkistelija -kirjasta nousi kuitenkin kaksi eläinsanaa yli muiden. Suomen kansalliseläimelle karhulle tarjotaan kirjassa 14 ilmausta eivätkä siinä edes ole mukana ne tutut mesikämmenet, kontiot ja otsot. Heti ensimmäinen löytöni sai melkein hihittämään ääneen. Ehkäpä Tampereen Teiskossa sijaitsevan viinitilan kannattaisi hyödyntää tuota viimeistä markkinoinnissaan. Ryyppy on samsi, tormari tai teisko. Oikein kohtuuton kännikala on renttujuomari tai hiivahattu, tai jos henkilöllä muuten vain on harrastuneisuutta lajiin, hän on ryypeliäs. 33 Demokraatti mielessä ollut islantilainen tulivuori vai onko yhteys sattumaa. Mihin siis hautautuivat pyylypoika, takkuhousu ja käyrämöinen. Lönnrotin mukaan humalaisella on kaksi lakkia päässä. (TO) MIELUUMMIN ONNELIKKO kuin onniheitto eli pahan ilman lintu. Suomen kielessähän on erilaisia humalasanoja varmasti yhtä paljon kuin lumisanoja, joten ehkäpä joitakin hauskoja on jäänyt matkan varrellekin. Tästedes lehtisammakko on minulle aina lehtirupsale ja oranki metsäihmiö. Entä sinä, Rolle, olisitko mieluummin harikka (upporikas ihminen) vai onnelikko. Sukulaisille on tunnetusti paljon vanhoja sanoja, joita nykyään ei moni muista saati tarvitse, mutta sitä jäin pohtimaan, mitä vikaa on ennen vanhaan ollut kaasojen seuralaisissa. Kaason mies eli rytkä kuulostaa nimittäin kovasti samalta kuin rytkäle eli hutilus tai vastenmielinen ihminen. Ihmiö – mikä hurmaava määritys apinaserkullemme! Löysitkö sinä, Tua, vielä lisää hurmasanoja. Lujaluonteisilla ihmisillä eli möykäreillä puolestaan on paikkansa tänäkin lakkokeväänä, samoin toki aivoisilla ihmisillä. Sanat on ehkä unohdettu, niiden takana olevia ilmiöitä ei. (RB) MINULLA TULI viikonlopun hurmassa jostakin syystä mieleen vilkaista, minkälaisia unohdettuja sanoja liittyy alkoholiin. Varsankavio. Mutta jos ehta lintu saisin olla, niin ehkä sitten kirrikaija eli tervapääsky. Eläinsanastossa oli ennen ylipäätäänkin luonnetta. (TO) Metsäihmiö
de_02032023_34.indd 34 de_02032023_34.indd 34 20.2.2023 16.17 20.2.2023 16.17. 34 Demokraatti 34 Demokraatti LÄHI-IDÄN NAISET OVAT AKTIIVISIA TOIMIJOITA, JOTKA HALUAVAT YHTEISKUNNALLISTA MUUTOSTA
Niinä vuosina Iranissa teloitettiin Amnestyn raporttien mukaan tuhansia ihmisiä. Osin kansainvälisen painostuksen seurauksena jo annettuja kuolemantuomioita peruttiin. Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuvat Jani Laukkanen A irin Bahmanilla on erittäin vahvat muistikuvat siitä lapsuuden hetkestä, jona hän havahtui ensi kerran hyvin konkreettisella tavalla perheensä taustoihin – syihin, joiden vuoksi perhe oli Suomessa eikä hänen synnyinmaassaan Iranissa. – Leikimme äitini kanssa ja minä kutitin häntä jalkapohjasta. 35 Demokraatti KASVO 35 Demokraatti IHMISEN PUOLELLA Lähi-idän tutkija Airin Bahmani haluaa tehdä töitä ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon eteen. Vuoden 1979 vallankumouksen jälkimainingeissa äiti vangittiin ja hän sai kuolemantuomion. Bahmanin molemmat vanhemmat olivat poliittisia aktivisteja, jotka ajoivat naisten aseman parantamista, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja demokratiaa. Se reaktio, joka häneltä tuli, oli jotain aivan muuta kuin odotin. – Syytetyllä ei ollut – eikä ole – juurikaan mahdollisuutta puolustautua mielivaltaisia syytteitä vastaan. Äitiä oli kidutettu vankilassa ja jalkapohjiin oli annettu iskuja sähkökaapeleilla. de_02032023_34.indd 35 de_02032023_34.indd 35 20.2.2023 16.17 20.2.2023 16.17. Muistan, miten äiti kertoi, että jalkapohjiin ei saa koskea. Iran ei ollut, eikä ole, millään mittapuulla oikeusvaltio
He tulivat Turkin kautta YK:n pakolaisstatuksen saatuaan kiintiöpakolaisina Suomeen vuonna 1994. Ihmisoikeuskysymykset ovat vieneet Bahmanin myös maailmalle, kuten harjoitteluun ja töihin Suomen pysyvään edustustoon Genevessä. Ajattelen, että yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi nämä tekijät ja lähtökohdat pitäisi huomioida. Erilaiset lähtökohdat voivat vaikuttaa siihen, kuinka elämässä pärjää. – Suomen sotien ylisukupolvisista vaikutuksista suomalaisissa perheissä on puhuttu paljon, mutta pitkään aikaan ei havahduttu siihen, että Suomessa asuu paljon ihmisiä, joilla traumat eivät ole sukupolvien takaisia, vaan oikeasti itse koettuja, Bahmani sanoo. de_02032023_34.indd 36 de_02032023_34.indd 36 20.2.2023 16.17 20.2.2023 16.17. Töitä yhdenvertaisuusasioiden parissa tehnyt Airin Bahmani kyseenalaistaa sen, että Suomessa on mahdollisuuksien ja lähtökohtien tasa-arvo. – Kokkolaa muistelen lämmöllä, se oli koti. – Minusta näin ei ole, sillä ihmisillä on kuitenkin erilaisia lähtökohtia elämässä ja yksilön asemoitumiseen yhteiskunnallisissa valtasuhteissa vaikuttavat monet eri tekijät. – Sain aina mennä pimpottamaan naapureiden ovikelloa ja tehdä läksyt siellä, koska vanhempani opettelivat vielä kieltä. Naiset eivät kuitenkaan ole passiivisia kohtaloonsa alistuneita uhreja, vaan aktiivisia toimijoita, jotka haluavat ja ajavat yhteiskunnallista muutosta. Muistan ihan jokaisen kohtaamisen sieltä, joidenkin kanssa olen ollut yhteydessä sen jälkeenkin. PAKOMATKASTA, VUODESTA Turkissa tai saapumisesta Suomeen Airin Bahmanilla ei ole muistikuvia, mutta hän puhkeaa leveään hymyyn, kun häneltä kysyy muistoja perheen uudesta kotikaupungista Kokkolasta. Hän kokee, että heidät otettiin siellä hyvin vastaan. Vuosien varrella on tullut tehtyä ja koettua muutakin kuin siistejä sisätöitä. Se toki on täysin totta vaikkapa autoritaarisessa Iranissa, jossa valtakoneisto on äärimmäisen brutaali. Hallinnon vihollisen leimaa ei kuitenkaan noin vain karisteta, ja perheen elämä kävi vaikeaksi ja vaaralliseksi. Bahmani pohtii, että Lähi-idän naiset nähdään usein uhreina, joita sorretaan ja joille tapahtuu kamalia asioita. Bahmani kokee saaneensa kouluikäisenä paljon kullanarvoista tukea ja apua perheen ympärillä olleilta suomalaisilta. Perhe pakeni maasta, kun Airin oli 3-vuotias. 36 Demokraatti D-KASVO Myös Bahmanin äiti armahdettiin. Se on jäänyt mieleen, että miten ihmisissä on mieletön resilienssi ja voima jatkaa eteenpäin kaikista kokemuksista huolimatta, Bahmani kuvailee. Erityisesti mieleen jäivät Syyrian sotaa käsittelevää tietokirjaa varten käydyt keskustelut Isisin vankeudesta vapautuneiden jesidien kanssa Irakissa vuonna 2015. AIRIN BAHMANIN lapsuudessa yhdenvertaisuus-, tasa-arvoja demokratiakysymykset olivat esillä paljon. Meillä on paljon läheisiä ystäviä siellä vieläkin, hän hymyilee. Ajatus urasta niiden parissa kypsyi hiljalleen, itsestäänselvyys se ei ollut. – Oli todella pysäyttävää kuulla heitä. IHMISISSÄ ON MIELETÖN RESILIENSSI JA VOIMA JATKAA ETEENPÄIN. – Tiedonjano kasvoi – mitä maailmalla tapahtuu ja miten se linkittyy myös meihin täällä. Sillä tavalla aloitin täällä, Bahmani sanoo Helsingin yliopiston kirjastossa. Olen jälkeenpäin aikuisena ajatellut, että sillä on ollut iso merkitys pärjäämiseen. Lukion jälkeen pidin välivuosia, mutta sitten jotenkin tajusin, että Lähi-idän tutkimusta voi opiskella yliopistossa. Sellaisia kuin Bahmanin äiti aikoinaan ja kaikki naiset ja tytöt, jotka nyt Iranissa vaativat oikeuksiaan. Bahmani arvioi, että kun hän alkoi enemmän pohtia perheen taustoja, äitinsä kokemuksia ja kaiken sen vaikutusta itseen, hän alkoi kiinnostua ihmisoikeuskysymyksistä laajemminkin. Isis sieppasi, orjuutti, kidutti, raiskasi ja murhasi tuhansia uskonnolliseen vähemmistöön kuuluvia ihmisiä. Olen tosi iloinen siitä, että sain viettää siellä lapsuuden ja nuoruusajan. Bahmani on työskennellyt vapaana toimittajana ja tietokirjailijana Lähi-idän alueella haastatellen ihmisiä ja dokumentoiden ihmisoikeusrikkomuksia
de_02032023_34.indd 37 de_02032023_34.indd 37 20.2.2023 16.17 20.2.2023 16.17. syntynyt 1990 Sanadajissa, Iranissa . On mieletöntä ajatella, että he toimivat näin siitä huolimatta, että protesteihin osallistuminen voi olla äärimmäisen vaarallista. He riisuivat huivinsa, huusivat hallinnonvastaisia iskulauseita kaduilla ja leikkasivat hiuksensa julkisesti. Muualla asuvat iranilaiset ovat osoittaneet tukeaan protesteille, mutta sekin on riskialtista. Moni maan ulkopuolella asuva on todella peloissaan seurauksista. Heidän protestiensa muoto on voimaannuttava. Otsikoihin nousivat aluksi naisten ja tyttöjen protestit. asuu Helsingissä . avoliitossa . filosofian maisteri, 2021, Helsingin yliopisto, Lähi-idän tutkimus . Hän kertoo, että monet ovat myös kekseliäästi löytäneet keinoja, joilla he voivat osoittaa mieltään altistamatta itseään suoraan vaaralle. 37 Demokraatti AIRIN BAHMANI . harjoittelussa ja töissä Suomen pysyvässä edustustossa Genevessä vuonna 2021 . tuli Suomeen 1994 . kirjoittanut Bruno Jäntin kanssa kirjan Syyrian sota – demokratiatoiveet diktatuurin ja islamismin ristitulessa (Tammi 2018) . Saan itsekin voimaa heidän toiminnastaan, Airin Bahmani kuvailee. Osallistuminen on vaarallista, protesteja tukahdutetaan väkivalloin ja kovin ammuksin. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan syyskuun jälkeen yli 500 mielenosoittajaa on kuollut, heistä yli 70 on ollut alle 18-vuotiaita. – Se, että he vaativat omia perusja ihmisoikeuksiaan ja ruumiillista autonomiaa, kertoo mielestäni aivan uskomattomasta periksiantamattomuudesta ja voimasta. – Maan rajojen sisällä on selvää, että esimerkiksi pidätyksen vaikutus laajenee heti myös muihin kuin pidätettyyn. työskenteli Terveyden ja hyvin voinnin laitoksen yhdenvertaisuusyksikössä maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus -tiimissä vuosina 2021 ja 2022 . Häntä syytettiin lain mukaan väärin puetusta huivista. Syksyllä 22-vuotias Masha Jina Amini kuoli siveyspoliisin kourissa saamiinsa vammoihin. Airin Bahmani muistuttaa, että Iranin tiedetään tunnistaneen länsimaissa asuvia tukijoita ja seurauksia aktiivisuudesta on koitunut Iranissa asuville läheisille. Se koskee hänen koko lähipiiriään – lapsia, vanhempia tai sisaruksia aletaan uhkailla, perheitä kiristää. He ovat tanssineet ja laulaneet – ottaneet haltuun julkista tilaa, jossa naisten olemista on rajoitettu. harrastaa vaeltamista, lenkkeilyä ja kirjojen lukemista IRANISSA KUOHUU. Vähintään 20 000 ihmistä on pidätetty. Kuolemantuomioita on annettu useita, teloitettu on jo neljä mielenosoituksiin osallistunutta miestä. Se on tehokas keino yrittää hiljentää. Heitä on raiskattu. työskentelee nuorena asiantuntijana yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa 2023– . Osa huutaa viestinsä illan pimeydessä parvekkeelta tai sisältä huoneistosta – ja muut naapurustossa lähtevät mukaan kuoroon. Vankeja on kidutettu muun muassa sähköshokein ja raipaniskuin. Tiedetään myös, että esimerkiksi muualla asuvien, mielenosoituksille tukeaan osoittaneiden toimittajien perheenjäseniä on pidätetty Iranissa
Mieltä ei ole nyt osoittanut vain keskiluokka isoissa kaupungeissa, vaan mukana on ollut merkittäviä kulttuurihahmoja ja ylempää keskiluokkaa yhtä lailla kuin ihmisiä köyhistä oloista. YHDENVERTAISUUDEN ETEEN PITÄÄ TEHDÄ JATKUVASTI TÖITÄ YHTEISKUNNAN RAKENTEISSA JA ASENNEILMAPIIRISSÄ. Eri tutkimusten mukaan 40–60 prosenttia maan väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Köyhyys on yksi asia. Bahmani katsoo, että kansainvälisellä solidaarisuudella on paljon painoarvoa. Se on noussut esiin mielenosoitusten iskulauseissa. Gradunsa, jossa hän tutki koulutuksen ja vallan välistä yhteyttä, Bahmani sai uunista ulos pari vuotta sitten. Naisten oikeudet ja iskulause ”Nainen, elämä, vapaus!” ovat nyt osa laajempaa liikehdintää, jossa ihmiset osoittavat tyytymättömyyttään moniin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Ihmiset eivät koe, että mikään reformi voi johtaa sellaiseen muutokseen, jota iranilaiset haluaisivat, vaan tarvitaan vallankumous, Bahmani kuvailee. HELSINGIN YLIOPISTON kirjastossa Airin Bahmani näyttää ”salaisen nurkkauksensa”. 3 TÄRKEINTÄ 3 Pyrin olemaan sujut sen kanssa ja muistuttamaan itseäni siitä, että on valtavasti sellaista tietämisen ja ymmärtämisen arvoista viisautta, jota minulla ei vielä ole. – Tämä on ollut todella poikkeuksellista, koska mielenosoittajia on yhdistänyt laaja solidaarisuus. 2 Pitkäjänteisyys ja periksiantamattomuus omien arvojen mukaisen polun löytämisessä. Iranilaiset ovat itsekin toivoneet diplomaattista painostusta – mitä esimerkiksi Yhdysvallat voi tehdä ydinsopimuksen puitteissa. – Tutkin iranilaisia oppikirjoja ja sukupuolen ja kansallisen identiteetin kuvauksia niissä – miten niillä ylläpidetään ja legitimoidaan valtaa, hallinnon määrittämiä sosiaalisia ja uskonnollisia normeja, hän kertoo. Nämä mielenosoitukset ovat kuitenkin Bahmanin mukaan erityisiä. Kyse on siitä, millaista viestiä – myös EU:n ja Suomen suunnalta – Iranin hallinnon suuntaan lähetetään. Niitä ei Iranissa ole. Pyrin hyväksymään oman keskeneräisyyteni ja pitämään uteliaisuudesta ja oppimisen halusta kiinni koko elämän ajan. de_02032023_34.indd 38 de_02032023_34.indd 38 20.2.2023 16.17 20.2.2023 16.17. 38 Demokraatti D-KASVO 1 Korvaamaton osa ihmisenä olemista kumpuaa muiden ihmisten sekä rakkaiden näyttämästä esimerkistä ja läsnäolosta. Suuria protesteja on nähty ennenkin. Täällä vierähti opiskeluaikoina paljon aikaa. – Mielenosoituksiin kytkeytyy paljon asioita – kyse on poliittisista vapauksista, taloudellisista ja sosiaalisista oikeuksista. Autoritaarisessa valtiossa luotettavien mielipidemittausten tekeminen on hankalaa, mutta Bahmani nostaa esiin tutkimuksen, jonka mukaan 80 prosenttia Iranin väestöstä ei halua nykyistä valtiovaltaa. MIKÄÄN ERIKOISUUS mielenosoitukset eivät Iranissa ole, Airin Bahmani muistuttaa. Paikan, josta hän löysi tilaa silloin, kun kaikki viralliset paikat olivat varattuina. On tärkeää, että YK:n ihmisoikeusneuvosto alkaa tutkia Iranin ihmisoikeusrikkomuksia, hän sanoo. Aminin tapaus oli sytyke, josta leimahti isompi liekki. – Ajattelen myös, että kansainvälisellä painostuksella voi olla vaikutusta. Bahmani pitää merkittävänä, että protesteihin on osallistunut valtavasti miehiä ja mukana ovat olleet myös etniset ja uskonnolliset vähemmistöt. – Perusja ihmisoikeuskysymykset ovat kaiken ytimessä. Vallanvaihto on kuitenkin vaikeaa, sillä maan väkivaltainen ja brutaali valtakoneisto on tehokas kukistamaan vastarintaa. Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa elämässä
– Se on raskasta, kun tavallaan on niin lähellä, mutta niin kaukana ja olisi kova tahto tehdä ja toimia. – Paljon on vielä tehtävää sekä globaalisti että Suomessa. 39 Demokraatti Häntä kiehtoo pohtia paikallista ja globaalia. Kirjoja on päätynyt pannaan. Mutta kyllä hän on ollut todella vaikuttunut ihmisten toiminnasta ja toivoisi kovasti, että Iranissa tapahtuisi muutos. Lopuksi on kysyttävä, millä mielin Bahmanin äiti katsoo Iranin tilannetta nyt. Bahmani kertoo äidin seuraavan tapahtumia niinkin intensiivisesti, että välillä tyttären täytyy kehottaa hellittämään seurantaa. On kiinnostavaa, miten samantyyppiset ilmiöt toistuvat täysin erilaisissa maissa. Miten vaikkapa aborttioikeuden rajaaminen on pulpahtanut pintaan eri maissa – millainen vaikutus yhden maan linjauksilla on toisen maan toimiin. Aiemmin hän työskenteli THL:n yhdenvertaisuusyksikössä. Tai hänen gradunsa aihetta liipaten, miten eri maissa käytetään koulutukseen liittyviä linjauksia vallan välineenä. de_02032023_34.indd 39 de_02032023_34.indd 39 20.2.2023 16.17 20.2.2023 16.17. AIRIN BAHMANI on haastattelun aikaan ehtinyt tehdä uutta työtään vasta muutaman päivän, mutta hän on silminnähden innoissaan pestistä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa. Mielestäni yhdenvertaisuusja tasa-arvokysymykset eivät ole staattisia asiaintiloja – että ne ovat ja pysyvät, jos ne on kerran saavutettu jollain tasolla. Näen, että yhdenvertaisuuden eteen pitää tehdä jatkuvasti ja järjestelmällisesti töitä yhteiskunnan rakenteissa, mutta myös asenneilmapiirissä – kaikessa. Se kuvastaa sen hetkistä yhteiskuntaa, mitä opetussuunnitelmaan otetaan sisällöiksi. Sitä toivon minäkin. Hän nostaa esimerkiksi Kalifornian kuvernööri Ron DeSantisin, joka on kieltänyt lailla muun muassa rasismista, taloudellisesta epätasa-arvosta, seksuaalisesta suuntautumisesta ja sukupuoli-identiteetistä keskustelemisen kouluissa. Siellä hän työskentelee syrjintäsioihin perehtyneessä tiimissä. Miltä yhdenvertaisuuden tilanne hänestä näyttää. – Se, mitä kouluissa opetetaan tai päätetään jättää opettamatta, voi olla hyvin poliittinen kysymys
de_02032023_40.indd 40 de_02032023_40.indd 40 22.2.2023 11.05 22.2.2023 11.05. NYT, VUOSI sodan syttymisestä, ukrainalaiset pakolaiset tarvitsevat myös mahdollisuuden päästä mukaan työelämään ja arvon tunteen säilyttävän osallisuuden yhteiskuntaan. Myös Suomi tarvitsee heitä. Kaikki sotaa pakenevat eivät tule Ukrainasta. H elmikuun 24. Vuosi 2022 jäi haavana historian kirjoihin, kun pakenemaan joutuneiden määrä ylitti 100 miljoonaa epäonnistumista alleviivaavan rajapyykin. Lähivaltiot ovat avanneet rajansa konfliktien ja vainon alta pakeneville aina. Eurooppa on Ukrainan pakolaisten puolella ja niin täytyykin olla. Avun ja turvan tarjoamisen tarve ja valmius on ollut ennennäkemättömän suuri kaikkialla Euroopassa. Ensin on tarvittu välitöntä hätäapua. Tilanne on sama muiden sotien ja konfliktien välittömillä lähialueilla. SOTA SYSÄÄ ihmiset poikkeustilaan ja repäisee odottamatta pohjan elämältä: tulevaisuuden, turvallisuuden, läheiset ja usein myös inhimillisyyden ja oikeudet. Yli seitsemän miljoonaa ihmistä on lähtenyt Ukrainasta pakoon naapurimaihin ja muualle Eurooppaan. Mutta sota ei vie heidän koulutustaan, kokemustaan ja ammatillista osaamistaan. Täydentävät ja kestävät työperäiset maahanmuuttoväylät turvapaikkajärjestelmän rinnalla kantavat sekä pakon edessä paenneiden uusia alkuja että vastaanottavan yhteiskunnan osaajien tarpeita. Suurin osa maailman paenneista elää pitkittyneessä poikkeustilassa ja ratkaisujen näköalattomassa välimaastossa, raskaissa olosuhteissa, väliaikaisiksi tarkoitetuilla pakolaisleireillä. Viime vuosina sodat ja aseelliset konfliktit ovat ajaneet miljoonia ihmisiä pois kodeistaan. 40 Demokraatti Pako tulevaisuuteen KOLUMNI Annu Lehtinen annu.lehtinen@pakolaisapu.fi Kirjoittaja on Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja. Esimerkiksi Syyriassa koulutetut sairaanhoitajat ovat siirtyneet Libanonin leireiltä työskentelemään Ison-Britannian julkiseen terveydenhuoltoon. Leireillä on suuri ja jokaisen paossa olevan ihmisen kokoinen potentiaali. Uuden yhteiskunnan navigaatioapua. MYÖS SUOMESSA suojelun ja kansainvälisten sitoumustemme yhdistäminen työperäisen maahanmuuton tarpeeseemme voi olla osa tulevaisuutemme rakentamisen keinovalikkoa. Ukrainan sotaa on käyty jo 365 pimeää päivää. Kysytään entistä laajemmalla näkymällä keitä tulevaisuuden rakentajamme ovat. Tarvitsemme jo nyt ja etenkin tulevaisuudessa hyvinvointiyhteiskuntamme, huoltosuhteemme ja kilpailukykymme tueksi sellaisia osaajia ja veronmaksajia, jotka ovat syntyneet ja kouluttautuneet muualla. Heidän joukossaan on sairaanhoitajia ja hitsaajia, opettajia ja mekaanikkoja. PAKOLAISLEIREILLÄ ON JOKAISEN PAOSSA OLEVAN IHMISEN KOKOINEN POTENTIAALI. Tätä pohtivat Suomen ohella myös muut monet muut valtiot. Sotaa on paossa osaajia samaan aikaan, kun työperäisen maahanmuuton tarve Euroopassa kasvaa. Noin 49 000 sotaa paennutta on saanut tilapäistä suojelua Suomesta. Sen jälkeen muita ihmisiä, naapureita ja mukaan ottajia. päivä on kulunut tasan vuosi siitä, kun Venäjä aloitti täysmittaiset sotatoimet Ukrainassa. Siksi esimerkiksi Kanada ja Iso-Britannia ovat jo luoneet työperäisiä liikkuvuusohjelmia pakolaisille, joiden siirtyminen leiriolosuhteista on muutoin vaikeaa, vaarallista tai mahdotonta
Mottoni on ”hymy on paras asuste”. Se tekee ihmisen helpommin lähestyttäväksi eikä haittaa, vaikka muuten olisi vähän vinksin vonksin – eihän sitä kuitenkaan olla missikisoihin lähdössä. Verkostoituminen on duunini tärkeimpiä juttuja. Sitten hairahduin hakemaan komissiolle harjoitteluun ja pääsin. Puolisoni on flaami ja asumme Flanderissa, Brysselin ulkopuolella. Tänä päivänä koen Brysselin kaikin puolin kodikseni. Arki pyörii haasteellisen työn, 2ja 4-vuotiaiden lasten ja koiran ympärillä. Never say never, mutta nyt ainakin olen viihtynyt ja oma pieni perheeni on siellä. Minulla on pohjalaiset juuret ja olen myös kaksi neljäsosaa karjalainen. Olen oikeastaan koko aikuisikäni asunut Brysselissä. Usein minulta kysytään olenko Belgiassa jäädäkseni. Suomalaiset hymyilevät yleisesti ottaen aika vähän. Vaikka jotkut sanovat muuta, niin kyllä hymy pukee kaikkia. Ensimmäisessä harjoittelussani vihasin koko paikkaa. Niinpä sitten rakastuin kaupunkiin, ihmisiin ja löysin sukulaissieluja. Hymy auttaa kohtaamisessa. Se taitaa olla kombo, mikä auttaa tässä: sopivan päättäväinen, pilke silmässä. Eihän sellaiselle mahdollisuudelle sanota ei. Olen asunut Brysselissä 15 vuotta ja aina välillä saanut sellaista kommenttia, että ”sinä et ole yhtään tyypillinen suomalainen – hymyilet liikaa.” Olen todella ekstrovertti ja sitä ominaisuutta Brysselin piireissä tarvitaan paljon. Se on välillä aikamoinen palapeli saada kasaan. Ajattelin, etten enää ikinä mene sinne takaisin. 41 Demokraatti Susanna Salovaara 41-vuotias FinUnionsin johtaja, SAK:n ja STTK:n EU-edustusto Brysselissä V älillä peilistä katsovat väsyneen näköiset kasvot. Sillä tiellä nyt olen. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_02032023_41.indd 41 de_02032023_41.indd 41 22.2.2023 10.39 22.2.2023 10.39
Didrichsenin taidemuseo, Helsinki Elina Brotherus – Vieraillija Didrichsenillä. saakka, ti–su 11–18 KUVATAIDE Kaksi kansainvälistä suomalaistaiteilijaa kahdelta eri aikakaudelta. saakka, ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la, su 10–17. Mutta suomalainen. Autonomisessa Suomessa hän ei koskaan käynyt. Avoinna 28.8. Alexander Lauréus: Husaareita kapakassa, 1810. Jo 19-vuotiaana hän muutti Tukholmaan opiskelemaan taidetta ja jatkoi sieltä muutaman vuoden päästä Pariisiin ja Roomaan. 42 Demokraatti KULTTUURI Valon kuvaaja ja valokuvaaja Sinebrychoffin taidemuseo, Helsinki Alexander Lauréus – Kohti Roomaa. Teksti Seppo Heiskanen A lexander Lauréusta (1783–1823) pidetään melko yleisesti suomalaisena taiteilijana, yhtenä taiteemme uranuurtajista ja alullepanijoista. Hän syntyi pappisperheeseen Turussa, joka tuolloin kuului Ruotsiin kuten koko nykyinen maammekin. de_02032023_42.indd 42 de_02032023_42.indd 42 22.2.2023 10.30 22.2.2023 10.30. Avoinna 28.5
de_02032023_42.indd 43 de_02032023_42.indd 43 22.2.2023 10.30 22.2.2023 10.30. 43 Demokraatti Alexander Lauréus: Rukoileva munkki, 1821
Näyttelyn yhteydessä on julkaistu teos (Parvs). Kasvoja ja keskeisiä tapahtumia nostavat esiin himmeät valot, jotka ovat peräisin kuusta, kynttilöistä tai muista tulista. Nyt esillä on yli 70 teosta. Kaikki myytiinkin. Hänet otettiin meillä osaksi kansallista projektia: kansakunnalle etsittiin ja löydettiinkin kunniakas menneisyys ja kulttuuri. Eivät siellä käyneet yleensä muutkaan romantiikan ajan maalarit, jotka aiheeseen tarttuivat. Hän oli 1600-luvun hollantilaisen taiteen perillinen. Lauréus oli laatukuvamaalari, hän kuvasi ihmisten – eritysesti alempien säätyjen – elämää ja arkea Tukholmassa, Pariisissa ja Roomassa. Hänen kuvauksensa oli niin tarkkaa, että maalausten perusteella saa hyvän kuvan 1800-luvun alun elämästä Pohjoismaissa ja Euroopassakin. Taiteilija kuoli Roomassa vain 40-vuotiaana. Lauréus oli myös romantikko ja oli näin mukana aikakauden taidevirtauksessa. Tuota aikakautta hän ihaili, mikä näkyy tuotannossakin. Suomen Taideyhdistys hankki pian perustamisensa jälkeen vuonna 1849 kokoelmiinsa taiteilijan 17 teosta Tukholmasta. de_02032023_42.indd 44 de_02032023_42.indd 44 22.2.2023 10.30 22.2.2023 10.30. Ruotsalaiset kollegat kokosivat Tukholmaan näyttelyn, jonka tuloilla turvattiin leskelle säädyllinen elämä. Hän kuvasi raunioita, rosvoja ja ryöväreitä sekä eksoottisia ihmisiä kuten juutalaisia, joiden elämä oli tuon ajan Ruotsissa tiukasti säänneltyä. On hyvä, että hänen teoksiaan on nyt näin laajasti esillä. Valon kuvaajana Lauréus oli mestarillinen. Sekin näyttely oli esillä Sinebrychoffin museossa. 44 Demokraatti KULTTUURI Syykin Lauréuksen ”suomalaisuuteen” on olemassa. Edellisestä isosta katselmuksesta onkin ehtinyt kulua neljäkymmentä vuotta. Siinä on hyvä kuvamateriElina Brotherus: Green Still Life, 2022. Hyvä ja kiinnostava taiteilijahan Lauréus on, olipa hän sitten suomalainen tai ruotsalainen. Heille jäi usein komeljanttarin osa. Lappiakin taiteilija kuvasi, vaikka ei siellä koskaan käynytkään. Ja vuosisadan jälkipuoliskolla hankittiin lisää. On mukana muutama suomalainenkin aihe. Alexander Lauréus: Pastorin kestit, 1815. Hän esittää ihmishahmonsa pimeässä tilassa
Hän on mukana ”asuttamassa” tiloja. Kansainvälinen taiteilija on myös Elina Brotherus. Hän katsoo tämän kanssa samaa kohdetta. Näyttelyn kuraattori Lotta Nylund viimeistelee väitöskirjaansa Alexander Lauréuksesta, ja hän on kirjoittanut laajan artikkelin näyttelyn julkaisuun. Mutta toisaalta hän on anonyymi, vaikea tunnistaa. Viittauksia on, muitakin. Työ ei kuitenkaan aika taulullisesti sopinut Aallolle, ja hän ehdotti sijalleen Viljo Rewelliä, joka sitten rakennuksen suunnittelikin. Tuo selän takaa kuvattu malli tuo etsimättä mieleen Romantiikan ajan maalarin Caspar David Friedrichin teoksen Vaeltaja sumumeren yllä (1818). 45 Demokraatti aali. Ne ovat autioita ja tyhjiä. Tällä kertaa Brotherus on saanut käyttöönsä Didrichsenin taidemuseon tilat ja kokoelman. Artikkeli on Helen Korpakin käsialaa. Hän liikkuu ja työskentelee sujuvasti eri puolilla maailmaa, löytää aihei ta ja työstää niistä teoskokonaisuuksia, usein sarjallisiakin. Usein Brotherus on selin katsojaan. Tällä projektilla on hauska yhtymäkohta taiteilijan aikaisempaan tuotantoon. Hän kunnioittaa isäntäväkeään, käyttää sekä tiloja että kokoelmaa tyylikkäästi. Arkkitehtuurikuvissahan ei yleensä ole mukana ihmisiä. Elina Brotherus: Reclining Figure at 20 °C. Kiinnostavaa on, että kun Marie-Louise ja Gunnar Didrichsen olivat päättäneet villansa rakentamisesta, he pyysivät suunnittelijaksi juuri Aaltoa. Hän voisi olla kuka tahansa. Näyttelyn teoksissa kuten useimmissa aikaisemmissakin taiteilija on itse mallina. Hän on siis vierailija, kohtelias. ALEXANDER LAURÉUS oli kansainvälinen tai ainakin eurooppalainen taiteilija. de_02032023_42.indd 45 de_02032023_42.indd 45 22.2.2023 10.30 22.2.2023 10.30. Tätä työskentelytapaa Brotherus sanoo keräilyn kaltaiseksi. Uima-altaan reunalla alastomana, joskus pukeutuneenakin, lepäävä malli tuo mieleen taidehistorian lukuisat kylpyläkuvat, myös antiikin symposion-kuvasto on saanut tulkintansa. Tämänkin näyttelyn yhteydessä julkaistu kirja on hieno. Vajaat kymmenen vuotta sitten hän sai mahdollisuuden kuvata Alvar Aallon suunittelemassa Maison Louis Carréessa Ranskassa
Valon valtakunta (2022) halusi sekin osansa kaihosta ja myyntiä edistävistä pysteistä, mutta pääsi ehdolle vain Roger Deakinsin tunnetun tyylikkäästä kuvauksesta. Sinänsä simppelin kamarinäytelmän ahtaisiin kehyksiin ahdetaan valtava määrä aineksia, joita käsitellään vain pinnallisesti tai ei ollenkaan. Italialainen Cinema Paradiso (1988) voitti aikoinaan parhaan vieraskielisen elokuvan Oscarin lapsuusmuistoillaan ja ranskalainen mykkäfilmipastissi The Artist (2011) peräti parhaan elokuvan palkinnon. BOND-OHJAAJANAKIN TUNNETTU britti Sam Mendes palaa suurtöidensä jälkeen pienimuotoisemman draaman pariin Englannin etelärannikolle sijoittuvassa periodielokuvassa, jonka pääasiallinen näyttämö on sikäläinen elokuvateatteri. Mendes suo elokuvan ensimmäisen ja viimeisen kuvan ulkoisen maailman seiniensä ulkopuolelle jättävälle maagiselle maailmalle, joka tarjoilee monelle hetken pakopaikan karun arjen todellisuudesta, josta tarinan henkilötkin saavat maistaa osansa. ENSIN VALON valtakunta näyttää kertovan viisikymppisen vuoropäällikön (Olivia Colman) yksinäisyydestä, jota teatterinjohtaja (Colin Firth) käyttää härskisti hyväkseen. E lokuvanostalgiasta ammentaminen on vanha temppu liehitellä palkintogaalojen päättäjiä, jotka koostuvat elokuva-alan ammattilaisista. 46 Demokraatti KULTTUURI Ontuva elokuva elokuvista Viisikymppisen Hilaryn (Olivia Colman) elämä saa uusia kierroksia nuoren Stephenin (Michael Ward) ilmestyessä kuvioihin. Teksti Rane Aunimo de_02032023_46.indd 46 de_02032023_46.indd 46 22.2.2023 8.55 22.2.2023 8.55. Jopa sen taikamaailma, itse elokuva, on silmänlumetta, pelkkä sisäänja ulosheitto kaupasta, joka on täynnä tavaraa. Valon valtakunnan kompurointi johtuu mutkien suunnasta, niihin tulosta ja niistä poistumisesta. Bond-ohjaaja Sam Mendes teki elokuvan rajat ylittävästä romanssista, skineistä ja Thatcherin Englannista. Sitten mustan nuorukaisen (Micheal Head) saapuminen tuo mukanaan etniset, sosiaaliset ja ikärajat ylittävän romanssin, mutta vain tuokioksi, sillä ohjaaja-käsikirjoittaja Mendesillä on vielä pari suurempaa keikautusta hihassaan. Yleensä taiteelliselle ja miksei vain puhtaan kaupallisellekin teokselle on vain eduksi, ettei sen jokaista käännettä voi ennustaa. Viime vuosien tunnetuin Hollywood-ylistys lienee Quentin Tarantinon polveileva mammutti Once Upon a Time in Hollywood (2019). Thatcherin valtakauden alkupuolta värittävät yhteiskunnalliset levottomuudet ja skinit, mutta rapistunut filmikompleksi on saamassa arvovieraita ja tulevan menestyselokuvan Tulivaunujen (1981) gaalaensi-illan
Close on sydäntäsärkevä elokuva, joka muistuttaa, etteivät lapsuuden ystävyyssuhteet aina jää taakse niin kuin usein oletetaan, luonnostaan. Close Ohjaus: Lukas Dhont Pääosissa: Eden Dambrine, Gustav De Waele, Émilie Dequenne, Léa Drucker 2022, 105 min. Ensi-ilta 3.3. ELOKUVA Valon valtakunta Ohjaus: Sam Mendes Pääosissa: Olivia Colman, Micheal Ward, Toby Jones, Colin Firth 2022, 115 minuuttia de_02032023_46.indd 47 de_02032023_46.indd 47 22.2.2023 8.55 22.2.2023 8.55. Teksti Jukka Sammalisto Y läasteelle siirtyminen on lapselle iso elämänmuutos, jonka konkreettisempi merkitys aikuisuudessa tuppaa usein unohtumaan. Jo ensimmäisenä päivänä luokan tytöt tivaavat, ovatko he yhdessä. Ehkä juuri siksi ystävyyden ja viattomuuden lopun kuvauksena Closessa on hivenen samanlaista herkkyyttä kuin Louis Mallen mestariteoksessa Näkemiin lapset (1987), vaikka aika ja asetelma ovat täysin toisia. Dhontin elokuvassa on vain lieviä kerronnallisia heikkouksia. Puutteet eivät haittaa niin ratkaisevasti, etteikö kokonaisuus kantaisi. Colmanin ja Headin yhteydessä on onneksi oma kauneutensa. Uudessa ympäristössä heidän läheisyytensã herättääkin uteliaisuutta. Close taas pohjautuu Dhontin omiin kokemuksiin. Heidän ystävyytensä vaikuttaa poik keuksellisen kiintyneeltä ja säröttömältä, eikä vaaran merkkejä sille näy missään. 13-vuotiaat Leo ja Remi ovat toistensa parhaat ystävät, jotka alussa temmeltävät vielä turvallisesti lapsuuden viattomilla ja huolettomilla kukkaniityillä. Leon ja Remin tapauksessa kipeä muisto ystävyydestä jää myös pitämään toiselle seuraa, kenties loppuelämäksi. ELOKUVA MENDES ON kuvannut tärkeimmissä ohjauksissaan American Beauty (1999) ja Revolutionary Road (2008) näennäisten lähiöparatiisien helvettiä. Valon valtakunta on britin yritys palata epäsovinnaisia suhteita ja mielenterveysongelmia ruotivaksi sävykkääksi kertojaksi, mutta kotiedusta huolimatta sen henkilöt jäävät enemmän luonnoksiksi ja vain tiettyjen luonteenpiirteiden ilmentäjiksi kuin kuvarajausten ulkopuolella eläviksi oikeiksi ihmisiksi. Girl (2018) kertoi transtytöstä ballerinana. Näistä edellinen on nykyisin huonossa maineessa Lolita-teemansa ja seksuaalirikoksista syytetyn Kevin Spaceyn vuoksi. Sosiaalinen paine alkaa kyteä Leossa, joka alkaa vähitellen hakeutua pois välituntien pilkan kohteesta Remiä kovapintaisempien poikien seuraan. DHONT ON aiemmin ohjannut vain yhden pitkän elokuvan. Harvoin sitä on kuvattu niin kouraisevasti kuin 1991 syntyneen belgialaisen Lukas Dhontin elokuvassa Close. Yläasteen levottomaan ja suorasukaiseen arkeen pojat käyvät varmoina toistensa ehdottomasta tuesta ja turvasta. Mahdollisesti siihen sisältyy myös jotain mistä he ovat vasta aavistamassa. 47 Demokraatti Sydäntäsärkevä lapsuuskuvaus Poikien ystävyys joutuu koetukselle yläasteen pilkassa ja paineissa. Firth vain jotenkin katoaa kuvasta raadollisemman kurvin jälkeen ja toinen kaikkien brittielokuvien takuumies Toby Jones käy mumisemassa lauseen pari kuin välttämättömyydestä. Paria tunnevoimaista kohtausta pitkitetään turhaan ja loppupuoli voisi tutkia toisen pojan so siaalista asemoitumista ikäistensä kanssa enemmänkin
Olen katsonut uskomattoman määrän film noir-, westernja trillerielokuvia YouTubessa, joka on arkistojen arkisto. Katse on vakaasti tulevaisuudessa, maaliskuun elokuvajuhlilla Tampereella. Muistelin Kari Uusitalon kertomaa hänen eläkkeelle siirtymisensä jälkeen: joka päivä yksi kotimainen. Yllätys tuli vaimon taholta. Tähän internetin syöverit ovat tuoneet todellisen mahdollisuuden. KUINKA TE KEHTAATTE! de_02032023_48.indd 48 de_02032023_48.indd 48 22.2.2023 10.43 22.2.2023 10.43. Pulkkamäkeen en laskiaisena kaivannut, mutta dokumenttielokuvafestivaali DocPointin väliin jääminen kyllä kismitti. Löysimme ja katsoimme suoratoistopalvelusta kolme ensimmäistä osaa ja uusin, muutaman vuoden takainen neljäs osa jäi odottamaan vuoroaan. Elokuvan klassikkoasema ei synny vain kriitikoiden suosiosta, vaan myös fanituksesta. Etsin ja löysin katsottavaksi Robert Bressonin ohjaaman klassikkodraaman Balthazar vuodelta 1966. Jari Sedergren Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tutkija Kulttuurikolumni Sohvan vankina VAATIMUS YLEN MÄÄRÄRAHA LEIKKAUKSISTA KAUHISTUTTAA. Ihan samaan en kykene kaikkien näiden vuosien jälkeen. Kokonaisia kanavia lakkautetaan. Tietokoneistettua dystopiaa ja (idän ja lännen) filosofiaakin siinä toki on tarjolla. Olkaluu murtui, eikä maailmalle ole ollut asiaa. Iltauutisten ja monen muun vakio-ohjelman aikataulua ei voi ilman seuraamuksia muuttaa yhtäkkiä. KAUKOSÄÄDIN TOIMII jo vaikeuksitta vasemman käden ohjaamana. Elokuvia on maailmaan tehty niin paljon, että parhaimmissakin perheissä jotakin on aina jäänyt aiemmin katsomatta. 48 Demokraatti O len ollut sohvan vankina yli viisi viikkoa. MONIPUOLINEN YLEN Areena on toipilaalle onni ja autuus. Panttilainaamon myyntiartikkelien taustoittamista, väliin kyllä ihan kiinnostavasti. Oma kysymyksensä on se, kuinka radio-ohjelmista tuli podcast ja mitä kaikkea se merkitsee. Yleisradion lähetyksistä seurasin iltapäivisin esitettyjä kotimaisia, vaikka ne ovatkin useimmiten tuttuja. Sitä käyttävälle vaatimukset suurista määrärahaleikkauksista ovat kauhistus. Kun toiskylkiset unet sohvalla jäivät katkonaisiksi, katselin yön tarjontaa: ufoja, arkeologiaa ja toista maailmansotaa. Sitä kautta on ollut tavoitettavissa monien maiden arkistojen aarteita, vaikka omiakin palvelualustoja toki maailmalta löytyy. Ratkaisut ovat olleet sekä yksityisiä että julkisia. Sen olen ymmärtänyt, että kun ihmiset kuuntelevat mitä kuuntelevat tallenteina, eivätkä enää ”suorana” ohjelmakaavion aikataulun mukaan, kanavatkin menettävät merkitystään. Historian ystävälle oli tarjontaa, mutta kovin toisteista se on ja yksipuolistakin. Tietoa näistä ei taida helposti keskitetysti saada. Monet talven tapahtumat menivät ohi. Näitä katsoessa voi miettiä ajan kulumista ja miksei myös fanikulttuurien syntyä ja kestävyyttä. Kuinka te kehtaatte! Uhkia on näin vaalien alla liikkeellä aina vain enemmän ja aina vain suuremmassa mittakaavassa. Parin viikon jälkeen saattoi jo valita ajatteluakin herättäviä tapauksia. Tilannetta ei helpottanut, että kyse on niin sanotusta paremmasta kädestä. Sinne nyt ainakin. Ilmeisesti viime aikoina virinneen tekoälykeskustelun innostamana hän halusi katsoa kulttiklassikon aseman saaneen Matrix-elokuvasarjan. Toisaalta rutiiniaikataulujen muuttaminen on sekin ongelma, tai ainakin oli joskus. Kipujakin on opeteltu kestämään, kun oli aluksi pakko
” Muita tietäjiä olivat Anu Laine, Jari-Pekka Vuorela, Mauri Niemi ja Helena Nurmio. Palkinto Riitta Korhoselle (rb) de_02032023_48.indd 49 de_02032023_48.indd 49 22.2.2023 10.43 22.2.2023 10.43. ”Kaupungin keskusta, joka säilynyt sitkeästi saarella. ”Raija-Sinikka Rantalan Poliisin pojat johdattaa matkalle kulttuurisen muutoksen vuosiin. Ja kirjakin muistuu heti: muutama vuosi sitten luettu Raija-Sinikka Rantalan Poliisin pojat, alaotsikoltaan Viimeinen lapsuuden kesä. Hän kammosi niitä kahta tuntia, jotka matkaan menisi, mutta onneksi he olivat katetussa vaunussa, eivät avovaunussa, joten hän saattoi ottaa kirjan mukaan.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Kotkan poikii K oska kysytty kirjailija on viihtynyt enemmän teatterin parissa, on hän proosan tekijänä ilmeisesti jäänyt tuntemattomammaksi, siksi vähiin jäivät vastaukset. Kyse on 1950-luvusta, jolloin tuo kauppahallikin oli vielä paikallaan: uniikki uusgoottilainen tiilirakennus vuodelta 1898, jonka purkaminen vuonna 1974 oli ympäristörikos – katsokaa vaikka kuvia netistä! Paikalla on tietysti nyt erään ketjun ruma laatikko.” Juhani Niemi on varsin innoissaan. Kaiken namedroppingin jälkeen: kuka on kyseessä, mikä on tämän satiirin nimi. Nostalginen romaani on täynnä aitoa ajankuvaa, lapsuuden riemua ja niin hauskoista kuin riipaisevistakin hetkistä kaikuvia sisäpihoja. Kohtaus herätti suurta hilpeyttä. dramatisoi ja ohjasi Täällä Pohjantähden alla trilogiasta. ”Tällä kertaa kyseessä on kirjailija, joka ehkä tunnetaan paremmin ansioistaan teatterin tekijänä. Hän on Raija-Sinikka Rantala, joka on kiistaton monilahjakkuus ja hyvin monipuolinen. 49 Demokraatti VISASITAATTI 3 Tältä ensi vuonna ysikymppiseltä kirjailijalta on suomennettu vain yksi kirja, mutta Britanniassa hän kuuluu miltei kansallishumoristien kastiin. Sehän on Kotka. Kirjailijaa itseään taas esittivät toisessa, Kansallisteatterin noin parinkymmenen vuoden takaisessa näytelmässä Markku Maalismaa ja Juha Muje. ”Kirjasta tulee etsimättä mieleen Kotkan poikii ilman siipii. Vastaukset viimeistään 6.3. Vähän enemmän vastauksista visan verkkoversiossa. Visan sitaatti antaa melko selkeän kuvan Kotkasta. Teatteriohjaaja Raija-Sinikka Rantala (s. 1947) on vyöryttänyt kirjaan koko masentavan arkirealismin. Rantala saa myös pohtimaan hahmojensa elämän tarkoitusta tai tarkoituksettomuutta tarjoamatta valmiiksi pureskeltuja ajatuksia tai helppoja totuuksia.” Sirpa Taskista tuntuu uuvuttavan kirjan lohduttomuus. Hän on kirjoittanut, dramatisoinut ja ohjannut, opettanut ja johtanut sekä tehnyt vaikuttavan uran eri puolilla maailmaa. Kyllä on ollut poliisin pojilla ankeaa: erilaisia onnettomuuksia, isä juoppo, äiti lähtee omille teilleen, jolloin perhe hajoaa, kotitalokin on purku-uhan alainen. Valkokankaalla hänen käsikirjoittamiaan elokuvia ovat tähdittäneet muun muassa Michael Palin, Gary Oldman ja Maggie Smith. Yhdelle palkinto. Suomessa hän on johtanut Lahden ja Helsingin kaupunginteattereita. Kyseessä onkin sinne, kirjailijan lapsuuden maisemiin sijoittuva teos Poliisin pojat. Lopussa Matti sentään varovasti kohottaa päätään. Kaunis kauppahalli likellä toria, samoin Kirkkokatu. Lahdessa ollessaan hän mm. ”Kuningattaren toistuviin velvollisuuksiin kuuluivat parlamentin avajaiset, velvoite jota hän ei ollut ennen pitänyt mitenkään raskaana ja josta hän oikeastaan oli nauttinut: vaunukyyti Mallia pitkin kirkkaana syysaamuna oli vielä viidenkymmenen vuoden jälkeenkin sykähdyttävä kokemus. Mutta ei enää. Suomessakin on esitetty yhtä hänen tunnetuinta näytelmäänsä, joka kertoi kuningas Yrjö III:sta, nimiosassa nähtiin Heikki Nousiainen. Vihjeen vihje debytoinnista tarkoitti vuonna 2005 ilmestynyttä romaania Optimisti, jossa hän kirjoittaa läheltä seuraamastaan, uskomattomia käänteitä saaneesta tapauksesta.” Riitta Korhonen muistaa vanhan Kotkan miljöön. sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Tarmo Tikka avaa pelin. Näytelmästä tuli pitkä, joten väliajalla yleisölämpiössa katsojat pääsivät Akselin ja Elinan hääaterialle, sopalle, jonka aikana Kankaanpään Eliasta näyttelevä näyttelijä kaatoi piimää päälleen kuten romaanissa kerrotaan
de_02032023_50.indd 50 de_02032023_50.indd 50 20.2.2023 17.19 20.2.2023 17.19. EDUSKUNTAVAALIT 2.4
Turvallisuus rakentuu myös tunteelle Yritysverkosto yhteiskunnan tukena Kolumni: Elli Aaltonen TEEMA LUOTTAMUS Kansan jakautuminen olisi KATASTROFI takaa turvallisuuden 51 Demokraatti iS to ck de_02032023_51.indd 51 de_02032023_51.indd 51 21.2.2023 16.59 21.2.2023 16.59. 51 Demokraatti Ko ko na is tu rv al lis uu s
Vasta kun pujahtaa sivuun pusikkoon, uhka väistyy. Uhkan ilmetessä ensimmäinen reaktio ei ole välttämättä kaikkein fiksuin. Vessapaperilla ei taltutettu koronaa. 52 Demokraatti TEEMA TEEMA 52 Demokraatti Turvallisuuden Kovilla keinoilla ei rakenneta lujaa yhteiskuntaa. Sotilasasiantuntijoiden mukaan niistä luopumisen vuoksi Suomen puolustus on jopa parantunut, koska kaikki henkilömiinojen suorituskyvyt on saatu korvattua täysimääräisesti, ja ehkä ylikin. Ja kun se yltyy paniikiksi, järki alkaa hämärtyä. Turvallisuudessa on paljolti kyse tunteesta. pehmeä puoli de_02032023_52.indd 52 de_02032023_52.indd 52 21.2.2023 16.59 21.2.2023 16.59. Kun koronapandemia käynnistyi, tyhjensimme kaupanhyllyjä vessapapereista. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho I ltahämärällä lenkkipolulla pienen jäniksen reaktio on huvittava. Tilanne oli vakava, mutta ihmisten maailmanlaajuinen reaktio oli myös huvittava. Se pakenee lenkkeilijää polun myötäisesti pitkään ennen kuin älyää, että samansuuntainen säntäily ei muuta tilannetta. Kun Ukrainan sota syttyi, moni alkoi haikailla jalkaväkimiinojen perään
53 Demokraatti 53 Demokraatti de_02032023_52.indd 53 de_02032023_52.indd 53 21.2.2023 16.59 21.2.2023 16.59
54 Demokraatti TEEMA TURVALLISUUDESSA ON PALJOLTI KYSE TUNTEESTA. de_02032023_52.indd 54 de_02032023_52.indd 54 21.2.2023 17.00 21.2.2023 17.00
– Huoltovarmuuskeskuksen uniikkina lähtökohtana on tuoda myös yksityinen sektori rakentamaan turvallisuutta. VENÄJÄN HYÖKKÄYSSOTA Ukrainaa vastaan on horjuttanut eurooppalaisten turvallisuutta dramaattisesti. Suuri turvallisuusuhka on tilanne, jossa paikallistasolla syntyy liian voimakas polarisaatio. Modernien ei-sotilaallisten uhkien rinnalle palasi perinteinen sotilaallinen uhka. – Kun puhutaan turvallisuusuhista, tämä on keskeinen asia, joka pitäisi ymmärtää. KOKONAISTURVALLISUUS KÄSITTÄÄ kolme eri tasoa: kansainvälinen, kansallinen ja paikallinen. Kansalaisyhteiskunta, hallinto sekä myös yksityinen sektori ovat mukana rakentamassa turvallisuutta, Smith sanoo. Nykyään puhutaan kokonaisturvallisuudesta. Suomen kohdalla erityistä on se, että se muistuttaa toisesta maailmansodasta ja talvisodan alusta. Vastaavanlaisia järjestelyjä ei muualla oikeastaan ole. de_02032023_52.indd 55 de_02032023_52.indd 55 21.2.2023 17.00 21.2.2023 17.00. – Se murentaa isolla työllä rakennettua hyvinvointiyhteiskuntaa. Suomalainen yhteiskunta on laajasti sitoutettu kokonaisturvallisuuden vaalimiseen. 55 Demokraatti Nyt on monta samanaikaista turvallisuusuhkaa. Lisäksi on siis kolme yhteiskunnallista tahoa, eli kansalaiset, hallinto ja yksityinen sektori. Se viittaa tilaan, jossa yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat uhat ja riskit ovat hallittavissa. – Perinteiseen turvallisuuskäsitteeseen on kuulunut se, kuinka pysytään itsenäisenä Neuvostoliiton naapurina ja vältetään se, että Suomeen ei kohdistu mitään sotilaallista uhkaa, turvallisuusasiantuntija Hanna Smith sanoo. Ihmisten välinen luottamus ja kansalaisten luottamus hallintoon ovat avainasemassa. Kun niin on päässyt käymään, moni voi alkaa epäillä, pystyykö paikallinen hallinto tai valtio hoitamaan tehtäväänsä. – Mutta jos yhteiskunta on toimiva, yhteisesti varautunut ja luottaa toinen toisiinsa, niin sellaisesta tilanteesta selvitään paremmin. – Kun nämä palikat pelaavat yhteen, meillä on hyvä turvallisuuden ekosysteemi. – Kun Suomi lähti torppaamaan toisen maailmansodan jälkeistä uhkaa, kaikki yhteiskunnan toimijat otettiin mukaan. Kun luottamus menetetään ja eri tahot eivät kykene toimimaan laisinkaan yhdessä, kriiseissä ja epävarmoissa tilanteissa katoaa toimintakyky. Esimerkiksi muissa EUmaissa huoltovarmuudet on rakennettu todella eri tavalla verrattuna Suomeen, Smith sanoo. Jos se alkaa tuntua epävarmalta, kokonaisuus horjuu merkittävästi. Kun vahva epäluottamuksen tunne lähtee vallalle, niin silloin voidaan alkaa tehdä populistisia päätöksiä ja joustaa oikeusvaltioperiaatteista. Täällä eivät pommit lentele, mutta sodan vaikutukset tuntuvat. EUROOPAN TURVALLISUUSTILANNE on muuttunut radikaalisti. Kaikkein konkreettisimmin se tulee suomalaisten arkipäivään energian ja ruuan hintojen kasvun kautta. – Kun luottamus katoaa ja oikeusvaltioperiaatteet unohdetaan, puhutaan huomattavasti vakavammasta asiasta. Vuosituhannen vaihteessa suomalaiseen uhka-analyysiin tulivat laajemmassa määrin myös ei-sotilaalliset uhat. Sisältäpäin mureneva yhteiskunta on heikoilla jäillä, kun se joutuu kohtaamaan kriisejä. Kun kaikkien välillä on luottamus ja informaatio kulkee, niin silloin ollaan korkeassa turvallisuusasteessa, Smith sanoo. Ilmastokriisi, pandemiat ja terrorismi ovat ei-sotilaallisia ja ei-valtiollisia uhkia, jotka voivat horjuttaa vakavasti yhteiskuntien turvallisuutta. On mielenkiintoista että puhun vakavammasta, kun ajattelee, että mikä olisi vakavampaa kuin joutua pommituksen uhriksi, Smith sanoo. Arjen sujuminen tai sujumattomuus on lahjomaton indikaattori. Uhka-analyysi on muuttunut ja laajentunut, mutta sama perintö säilynyt. Turvallisuus rakentuu hyvin paljon tunteelle. Vanha turvallisuuskäsitys ei ole vastakkainen modernin käsityksen kanssa. – Venäjä on muuttunut sillä tavalla, että sotilaallinen uhka täytyy ottaa todesta. AJATUS TURVALLISUUDESTA ei suomalaisessa yhteiskunnassa enää liity suoraan siihen, ollaanko turvassa sotilaalliselta hyökkäykseltä. – Erityisen tärkeä on paikallinen taso. Jos tilanne muuttuu vaikeammaksi, tässä on jonkinlainen eskalaation ja laajenemisen mahdollisuus, Smith sanoo. Muuten säntäilemme kuin pieni jänis lenkkipolulla. Menneinä vuosikymmeninä suomalaisten uhkakuvat kytkeytyivät toisen maailmansodan jälkeiseen kylmän sodan todellisuuteen. Ja kun tätä ruokitaan ristiriitaisella ja huolestuttavalla informaatiolla, siirrytään kohti vahvempaa polarisaatiota ja vastakkainasettelua, jossa ihmiset voivat huonosti, Smith sanoo. Hän toimii vanhempana strategisena neuvonantajana Euroopan turvallisuusja yhteistyöjärjestön (ETYJ) ylemmälle johdolle. Arkeen osuvat iskut tuovat epävarmuutta ja heikentävät turvallisuuden tunnetta. – Meitä huolestuttaa riittääkö energia, ruvetaanko täällä palelemaan, pitääkö taloa lämmittää toisella tavalla, ja miten varaudutaan tilanteeseen, jossa ei olekaan enää sähköä, Smith sanoo. Kaiken tämän ennakoimiseen ja riskien hallitsemiseen tarvitaan kokonaisturvallisuuden käsitettä. Suomalaisessa yhteiskunnassa niissä on havaittavissa eräänlainen jatkumo. – Jos kansainvälinen vakaus on epävarma, mutta paikallisella ja kansallisella tasolla on luottamusta ja yhteiskunta toimii oikeusvaltioperiaatteiden pohjalta, niin silloin tunne kokonaisturvallisuudesta on parempi, kansainvälisestä epävakaudesta huolimatta, Smith sanoo. Me voimme olla itse itsellemme pahin vihollinen
Meillä on ollut kokonaisturvallisuudesta huolehtimista jo pitkään, joten mureneminen ei ole niin huolestuttavalla tolalla kuin monissa muissa valtioissa. Smithin mielestä peruskoulu on ollut tärkeä yhteiskunnallisen luottamuksen rakentaja. Sitten suomalaiset innostuivat ja rupesivat tekemään sitä vieläkin paremmaksi, ja nyt on nähty, että tavoitteet eivät ole toteutuneet suunnitelmien mukaan. – Perusturvallisuusuhka on se, että oikeusvaltioperiaate alkaa murentua eivätkä ihmiset luota enää toisiinsa. Pieniä kouluja on lakkautettu ja oppilaita on keskitetty isompiin kouluihin. de_02032023_52.indd 56 de_02032023_52.indd 56 21.2.2023 17.00 21.2.2023 17.00. 56 Demokraatti TEEMA – Mutta juuri se, miten vaikeuksista selvitään liittyy luottamukseen ja kokonaisturvallisuuteen. Yhdysvalloissa ja Brasiliassa on ollut vakavaa mellakointia, joka kertoo kansan kahtiajakautumisesta. Peruskoulun lisäksi meillä on säilynyt yleinen asevelvollisuus, josta on luovuttu melkein kaikissa Euroopan maissa. Smithin mukaan yhteiskunnan luottamus ja toimivuus liittyy sotilaallisen uhan lisäksi muihinkin uhkiin, kuten ilmastonmuutoksen uhkaan. Käytännössä se on tarkoittanut kouluverkon harventamista. Monissa maissa on havaittavissa demokratian pilareiden hapertumista. – Trendi on ollut nähtävissä Suomessakin. Samanlaista trendiä ilmenee useimmissa demokratioissa juuri nyt. Suomessa on pitkät perinteet kansaa yhdistäville instituutioille. – Sekin lähtee siitä, että kansalaisyhteiskunta, hallinto ja yksityinen sektori saadaan toimimaan jo paikallistasolla yhdessä, Smith sanoo. Jos se saadaan hajotettua, niin silloin tilanne on huomattavasti huonompi. – Tämä on alkanut muuttua, kun kouluja voi vaihtaa. Kun katsotaan, mitä Ruotsissa on tapahtunut, sanoisin, että se selittyy sillä, että sikäläinen väki on eriytynyt koulutuksen kautta. Rakenteellisia muutoksia on tapahtunut paljon, Smith sanoo. Se on ehkäissyt polarisaatiota. Luottamusta nakertavat isot tuloerot, asuinpaikkojen eriytyminen ja omiin kupliin siirtyminen. Tilat ovat ehkä entistä upeammat ja välineet paremmat, mutta luokkakoot ovat suuremmat. – Nämä kaksi elementtiä ovat tasoittaneet yhteiskunnan epätasa-arvoa, joka voi tulla tuloerojen tai jonkin muun seurauksena, Smith sanoo. – Ruotsissa on paljon yksityisiä kouluja, ja se on enemmän luokkayhteiskunta kuin Suomi. Kouluja on ollut paljon, ja oppilasryhmät pysyivät pitkää melko pieninä. – Demokratian täytyy uudistuakseen aina välillä joutua kriiseihin, jotta ihmiset muistavat, että ’ai niin’, demokratiaa täytyy puolustaa, ja tämä on sellainen yhteiskunta, jossa haluamme elää, Smith sanoo. ME VOIMME OLLA ITSE ITSELLEMME PAHIN VIHOLLINEN. Peruskoulua on uudistettu ja samalla on haettu taloudellista tehokkuutta. Hyvin toimiva yhteiskunta osaa ratkaista, kuinka torjutaan ilmastokriisi, kuinka ymmärretään sen vakavuus, ja miten ollaan valmiita toimimaan sen eteen, että luonto pystytään säilyttämään elinkelpoisena myös tulevaisuuden ihmisille. Se on tuonut ihmisiä yhteen kaikista yhteiskuntaluokista. – Peruskoulu tuotti hyviä tuloksia. – Kun peruskoulussa on haettu tehokkuutta ja haluttu uudenaikaistaa sitä, niin perusidea alkaa kadota ja lähteä käsistä, Smith sanoo. Se synnyttää polarisaatiota. Luottamuksen rakentaminen alkaa elämän alkutaipaleella. – Meillä on hyvin vähän yksityisiä kouluja, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa. Peruskoulun lailla se synnyttää ymmärryksen, minkälaiset ihmiset kuuluvat yhteiskuntaamme. Suomalainen peruskoulu on maailmanlaajuisesti ajatellen melko erityislaatuinen instituutio. Se tuki yhteisöllisyyden rakentumista, Smith sanoo. Armeija on tarjonnut nuorille miehille, ja nyt myös naisille, karsimattoman läpileikkauksen omasta ikäluokasta. Eri tulotasojen ja taustojen lapset ovat olleet samassa koulussa. KANSAKUNNAN JAKAUTUMINEN eli polarisaatio on kokonaisturvallisuuden kannalta hälyttävä uhka
Varastojen avulla ei tietenkään pystytä vuosikausiksi turvaamaan yhteiskuntaa, Hartikainen sanoo. – Toimintamme pohjautuu kolmeen kivijalkaan: omaan asiantuntemukseemme, viimeiseen hätään vastaavaan huoltovarmuusrahastoon ja laajaan elinkeinoelämän verkostoon, Hartikainen sanoo. – Yritykset osallistuvat myös harjoituksiin, joiden kautta opitaan uusia asioita, Hartikainen sanoo. Pääosin selvitykset ovat olleet positiivisia. 57 Demokraatti Yritykset tukevat huoltovarmuutta H uoltovarmuus tarkoittaa varautumista kriiseihin ja häiriötilanteisiin. Koronan jälkeen on kiinnitetty erityistä huomiota muun muassa ennakoimiskykyyn sekä yhteistyön sujuvoittamiseen. Niistä on löytynyt paljon asioita, jotka oli tehty hyvin ja toimivat siinä tilanteessa, mutta myös kehitysajatuksia. Toimialojen ja vastuuministeriöiden kanssa on määritelty, kuinka pitkäksi ajaksi valtion varmuusvarastojen pitää riittää. Toiminnassa on mukana yli tuhat huoltovarmuuskriittistä yritystä. – Keskinäisriippuvuuksien vuoksi turvaamme melko laajasti yhteiskunnan toimia. Suomalaisissa varastoissa olevat hyödykkeet ovat viimeinen hätävara. – Huoltovarmuuden tehtävänä on niin sanotusti pelata aikaa. Ensisijaista on kuitenkin ihmisten arjen turvaaminen siten, että elämä voisi jatkua kaikissa tilanteissa mahdollisimman häiriöttömänä. – Ajan pelaaminen tarkoittaa, että saadaan palautettua yhteiskunnan toiminnot tai että otetaan käyttöön jokin vaihtoehtoinen tapa. Mitä enemmän vaihtoehtoisia tapoja on, sitä paremmin pystytään vähentämään kriisin vaikutuksia ja nopeuttamaan palautumista. Niistä löytyy muun muassa siemenviljaa ja leipäviljaa, polttoaineita, teollisuuden raaka-aineita ja lääkeaineita. Myös maksuliikenteen täytyy toimia. Yhteiset selvitykset tuottavat tietoa, josta on hyötyä myös arkisessa liiketoiminnassa, ei pelkästään kriisiajan toimissa. SUOMALAISEN huoltovarmuuden erityispiirre on se, että yrityssektori on aktiivisesti toiminnassa mukana. Yksityinen sektori saa hyötyä toimintaansa yhteistyön ja harjoituksien kautta sekä oman jatkuvuudenhallintansa parantumisena. HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN toiminta on vuosikymmeniä sitten alkanut varastoinnista. Tavoitteena on turvata elintärkeät toiminnot, jotta yhteiskunta ja elinkeinoelämä toimivat ja ihmiset voivat turvallisesti elää arkeaan. de_02032023_52.indd 57 de_02032023_52.indd 57 21.2.2023 17.00 21.2.2023 17.00. Yritykset ovat mukana vapaaehtoisesti, eli Huoltovarmuuskeskus ei maksa korvausta. – Koronapandemian pohjalta on tehty useita riippumattomia selvityksiä Huoltovarmuuskeskuksen toiminnasta. Niitä ovat esimerkiksi puhdas vesi, ruoka, lämmitys ja terveydenhuolto. Eli kuinka pystytään toimimaan yhteisymmärryksessä ja ripeästi esimerkiksi ministeriöiden kanssa. Huoltovarmuuskeskus pyrkii varmistamaan myös teollisuuden tarvitsemien kriittisten raaka-aineiden saatavuutta. – Siitä opittiin paljon, ja olemme sen jälkeen uudistaneet toimintaa monella tavalla. Kukin kriisi on aina toki ainutlaatuinen, mutta kyllä kriiseissä aina on myös opittavia asioita, Hartikainen sanoo. Kriisinkestävyyttä rakennetaan yhdessä yritysmaailman, julkisen ja kolmannen sektorin kanssa. – Huoltovarmuus turvaa perustoiminnot. Modernissa yhteiskunnassa kyse on materiaalisen varautumisen lisäksi palveluverkostosta ja logistiikasta huolehtimista. Useimmissa maissa huoltovarmuus on vain hallinnon harteilla. Niiden kanssa yhteistyössä muodostetaan tietoa, mitkä ovat elintärkeitä toimintoja ja mihin asioihin täytyy kiinnittää erityistä huomiota missäkin tilanteessa. Nykyaikana tärkeitä ovat myös sähköhuolto ja digitaaliset yhteydet sekä logistiikka ja polttoainehuolto, koska monet palvelut toimivat niiden varassa, Huoltovarmuuskeskuksen operatiivisen osaston suunnitteluyksikön johtaja Jarna Hartikainen sanoo. KORONAPANDEMIAN aikana huoltovarmuus joutui ympäri maailmaa koetukselle
Siksi mikään ei ole niin tärkeää kuin pitää huoli turvallisuudesta monella tasolla, ihmisen tasolta yhteiskunnan tasolle. Suomen Kylät taitaa kyläja kortteliturvallisuuden laajan kokonaisuuden. Vastaanotamme turvaa hakevia satamissa, vastaanottokeskuksissa, toimitamme materiaaliapua ja integroimme heitä kuntiin. Lääkärillä vuoroaan odotti henkilö, jonka itku havahdutti. Mieli ry:n puhelin päivystää 24 tuntia vuorokaudessa. 58 Demokraatti T urvattomuus on ihmisten hyvinvoinnin suurin uhka. SPR:n koko toiminta on valmiutta ja varautumista siihen, että jotain poikkeavaa tapahtuu ja me autamme. Kriisit aiheuttavat usein epätasa-arvoa. Hyvinvointialueet tarvitaan kaikkinensa mukaan turvallisuustyöhön. Järjestöistä osa on vahvoja varautumisen ja valmiuden toimijoita. Kansalaisten tulee myös edelleen kokea, että viranomaisiin voi luottaa. Autamme lääkehuollossa, ruoka-avussa ja tuemme henkisesti. Kun suomalaiset ryntäävät hakemaan joditabletteja, kysyvät kotivarasta tai etsivät väestönsuojaa, ovat nekin merkkejä turvattomuudesta. Seurakuntien yhteisvastuukeräys auttaa väkivaltaa kokeneita nuoria. Laajentuessaan turvattomuus luo demokratian vajetta ja luottamuksen puutetta, disinformaatiota ja jopa sotaa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK opastaa omatoimiseen varautumiseen, Maanpuolustuskoulutus MPK kouluttaa ja järjestää valmiusharjoituksia. Sosiaalija terveydenhuollon palvelujen ja sosiaaliturvan etuuksien nykyistä paremmalla kohdentamisella voimme estää kriisitilanteissa niiden ihmisten syrjäytymisen, jotka ovat jo muutoinkin heikoilla. Yliopistollisten sairaaloiden valmiuskeskukset ovat siinä hyvä alku. Olemme kuitenkin jättäneet henkisen kriisin kestävyyden vähälle huomiolle. Turvattomuus luo pelkoa, unettomuutta, sairauksia, yksinäisyyttä, jopa väkivaltaa. Kansalaisjärjestöt osaltaan tukevat ihmisten omaa selviytymiskykyä ja auttavat viranomaisja elinkeinosektoria. Monta vuotta koronaa, sodan pelkoa, inflaatiota ja energiakriisiä”, hän sanoi. Kansalaisjärjestöjen rooli varautumisessa on kaikkien konkreettisten toimien ohella olla lisäksi viestintuojia kansalaisten hädästä viranomaisille. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määritellyt osa-alueet puolustuskyvystä johtamiseen, toimeentuloon ja palveluihin ovat äärimmäisen tärkeitä. Kysyin, onko kipuja kipsatussa jalassa. KOLUMNI Teksti Elli Aaltonen, Suomen Punaisen Ristin hallituksen puheenjohtaja TEEMA de_02032023_58.indd 58 de_02032023_58.indd 58 22.2.2023 11.23 22.2.2023 11.23. Kansalaiset tarvitsevat kestääkseen luotettavaa, ajantasaista tietoa. Epätasa-arvon estämiseksi tulisi arvioida hyvinvointipalvelujen ja sosiaaliturvaetuuksien läpileikkaavat kriisiteemat. ”Ei, mutta kun en muuten jaksa. Kriisit eivät ole yhden toimijan kriisejä. Kyseessä olisi ”emergency basic secure”, ”hätäapujärjestely”, jossa sovitut sote-palvelut ja sosiaaliturvan etuudet toteutetaan yhdessä määräaikaisesti, kohdennetusti ja nopeasti. SPR:n Veripalvelu huolehtii veren riittävyydestä myös valtakunnallisissa kriiseissä. Yksilötason turvattomuus siirtyy herkästi yhteisöihin, kyliin ja kaupunginosiin. Turvallisuus kuuluu kaikille. Turvallisuus kuuluu kaikille TURVATTOMUUS LUO DEMOKRATIAN VAJETTA. Naisten Valmiusliitto valmentaa kaikenikäisiä naisia
Kun syrjintätapauksia ei viedä käräjille, ei myöskään synny oikeuskäytäntöä, joka tukisi lainmukaisten syrjinnänkieltojen toteutumista. 59 Demokraatti Työntekijän kynnystä hakea oikeutta on madallettava T yöelämässä syrjintää kokeneen ihmisen kynnys lähteä vaatimaan oikeuksiaan oikeus teitse on liian suuri. Uudistus vahvistaisi ihmisoikeuksia, sillä se parantaisi kansalaisten oikeuksien toteutumista ja lisäisi kansalaisten oikeusturvaa. Vähemmistöön kuuluvilla voi olla jo aiem pia kokemuksia syrjinnästä eikä luottoa siihen, että heillä ylipäänsä olisi mahdollisuus saada oikeutta. Sääntöjä rikkovien työnantajien riski joutua tilille teoistaan on liian pieni. Oikeusprosessit ovat kalliita ja henkisesti kuormittavia, eikä jokaisella ole rahkeita ottaa kuluriskiä käräjille lähtemisestä vahvemmassa asemassa olevaa työnantajaa vastaan. Lainsäädäntömme kieltää syrjinnän varsin laajasti, mutta jatkuvasti käy ilmi tapauksia joissa työnantajat eivät kieltoja noudata. Tämän takia sääntöjä rikkovien työnantajien riski joutua tilille teoistaan on liian pieni. TASA-ARVOJA yhdenvertaisuusvaltuutetuille sekä ammattiliitoille säädettävä kanneoikeus madaltaisi syrjityn kynnystä hakea oikeutta tuomioistuimessa. Työelämän pelisääntöjen valvontaa, laiminlyönneistä annettavia rangaistuksia ja työntekijän oikeussuojakeinoja on ylipäänsä syytä vahvistaa. Kanneoikeuden myötä tuomioistuinratkaisuja olisi myös mahdollista hakea laajemmin yhteiskunnallisesti ja periaatteellisesti tärkeissä tapauksissa, joiden osalta oikeuskäytäntöä ei ole riittävästi. Tutkimukset osoittavat, että erityisesti vähemmistöt kohtaavat työelämässä laajasti syrjintää, ja myös syrjintä sukupuolen perusteella on edelleen hälyttävän yleistä. Tuula Haatainen Työministeri de_02032023_59.indd 59 de_02032023_59.indd 59 22.2.2023 10.54 22.2.2023 10.54. Ammattiliittojen kanneoikeus täydentäisi valtuutettujen työtä työelämän syrjintään puuttumisessa ja syrjintää kohdanneiden tukemisessa. Tulevalla vaalikaudella SDP ajaa liittojen kanneoikeuden ohella luottamusmiesten aseman vahvistamista, viranomaisten valvontaresurssien ja yhteistyön lisäämistä sekä rikoslain päivittämistä alipalkkaukseen puuttumiseksi. PUHEENVUORO MONELLA ALALLA piirit ovat Suomessa pienet, ja syrjityn pelko hankalaksi leimaantumisesta tai työpaikan menettämisestä voi nostaa kynnyksen puuttua syrjintään kohtuuttoman korkeaksi. Työntekijän kynnystä hakea oikeutta on madallettava säätämällä tasa-arvoja yhdenvertaisuusvaltuutetuille sekä ammattiliitoille kanneoikeus. Järjestöjen kanneoikeus ei olisi oikeusjärjestelmässämme täysin uusi asia: kuluttaja-asioissa ryhmäkanne on jo mahdollinen, ja yrittäjäjärjestöillä on itsenäinen mahdollisuus riitauttaa kohtuuton sopimusehto. Tämä tukisi lainsäädännön noudattamista ja ennaltaehkäisisi syrjintäta pauksia. Työ on keskeinen osa elämää, ja työelämän syrjinnällä on laajoja vaikutuksia yksilön taloudelliseen ja sosiaaliseen asemaan
Silti jonot lääkärien ja mielenterveyden asiantuntijoiden vastaanotoille ovat ruuhkautuneet. Yhdessä rakennamme hyvät sosiaalija terveyspalvelut. Neuvolatoiminta, kouluja opiskelijaterveydenhuolto, työterveyshuolto sekä ennaltaehkäisevä vanhustyö ovat keinoja hoitaa asioita oikeaan aikaan ja pienemmin kustannuksin. Tästä on syytä iloita, sillä kaikkialla maail massa terveydenhuollon palveluiden äärelle pääseminen ei ole itsestäänselvyys. Laadukkaan hoivan ja hoidon lisäksi toivonkin hyvinvointialueiden päättäjille sujuvaa yhteistyön henkeä elintärkeiden palveluidemme turvaamisessa. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. 60 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Ennaltaehkäisevät palvelut tarjoavat inhimillisiä ja kustannustehokkaitakin ratkaisuja kasvaviin sosiaalija terveyspalveluiden kustannuksiin. Hyvä terveys on ihmisoikeus. Ikäihmisten palvelut ovat toinen hyvä esimerkki siitä, ettei hoivapalveluiden tilanne ole kunnossa. Miku Kuuskorpi Lounais-Suomen Demarinuorten puheenjohtaja Getty Images LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_02032023_60.indd 60 de_02032023_60.indd 60 22.2.2023 10.59 22.2.2023 10.59. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Paras tapa säästää kustannuksia sosiaalija terveyspalveluissa olisi tarjota hoitoa ja hoivaa nopeasti silloin, kun avun tarve syntyy. Se, että ikäihminen joutuu hakemaan päivystyksestä apua kotiarjessa selviämiseen, on kestämätöntä. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Toiveena hyvä ennaltaehkäisevä hoiva ja hoito SUOMEN LAADUKAS terveydenhuolto on ollut jo kauan maailmanlaajuisesti arvostettua. Ennaltaehkäisevät palvelut pidentävät työuria, ehkäisevät syrjäytymistä ja lisäävät toimintakykyisiä vuosia kaikille ikäpolville. Mielenterveyspalvelut ovat hyvä esimerkki siitä, miten avun tarjoamisen siirtäminen hamaan tulevaisuuteen aiheuttaa vain kustannusten kasvua. Palveluiden saatavuus ja tasa-arvoisuus ovat heikentyneet, samalla sote-menot ovat paisuneet. Siksi perusterveydenhuollon rahoituksesta hyvinvointialueilla on pidettävä kiinni niin, että euro ja riittää myös ennaltaehkäisevään toimintaan. Terveydenhuollon kustannukset ovat lähes kymmenesosa Suomen bruttokansantuotteesta, ja kustannusten ennustetaan kasvavan ikääntyvässä Suomessa vääjäämättä. Leikkauksen, hammashoidon tai hoidon tarpeen arvioinnin lykkääminen ei ole koskaan tuottanut säästöjä, sillä useimmat sairaudet eivät itsestään parane. Hoidon ja hoivan lykkääminen on nyt nopeasti johtamassa päivystysten ruuhkautumiseen ja ensiavun kalliiden hoitokustannusten kasvamiseen. Alle 35-vuotiaista heidän osuutensa oli jo yli 80 prosenttia. Esimerkiksi vuonna 2021 kaikkiaan 17 500 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä 33 prosentilla syy oli mielenterveyden häiriö
Myös minimipalkka on laskenut vuoden 1970 lähes yhdestä dollarista vuoden 2020 7,25 dollariin. Keskustelu tulevasta talouspolitiikan suunnasta kiihtyy eduskuntavaalien lähestyessä, mutta myös kiristyvän taloustilanteen myötä. Pitäisikö johtajien ylisuuriin palkkioihin ja bonuksiin puuttua. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen suurempi panostus koulutukseen 1900-luvun puolivälissä selittää osan työn tuottavuuden paranemisesta verrattuna moniin Euroopan maihin. Ennen ensimmäistä maailmansotaa kaikki verotulot yhteensä muodostivat vain alle 10 prosenttia kansantulosta. Ansiotuloverotuksen keventämistä on esitetty yhdeksi keinoksi bruttokansantuotteen kasvattamiseksi, muun muassa oppositiopuolue perussuomalaisten tuoreessa talouspoliittisessa ohjelmassa. Vuosien 1914 ja 1980 välillä tämä osuus kolminkertaistui Yhdysvalloissa ja lähes nelinkertaistui Euroopassa. Onneksi jotkut suomalaiset pelialan yrittäjät ja muut samanhenkiset maksavat tunnollisesti veronsa Suomeen. Useat tutkimukset osoittavat, että hyvinvointivaltion synnyllä ja progressiivisen verotuksen käyttöönoton välillä on selvä yhteys, ja että tämä kehitys oli keskeistä taloudellisen kehityksen paranemisessa. Mikä on siis hyvinvointivaltion ja verotuksen suhde. Onko meillä varaa ja keinoja ylläpitää nykyisen tasoista hyvinvointivaltiota ja sen universaalisuusperiaatetta, jota Sixten Korkman kolumnissaan pohtii (HS 11.1. Olisiko tuloverojen progressiivisuutta kiristettävä nimenomaan korkeatuloisten kohdalla ja voisiko samalla matalapalkkaisten verotusta keventää. Historiallisesti hyvinvointivaltion synty liittyy keskeisesti progressiivisen tuloverotuksen käyttöönottoon Euroopassa ja Yhdysvalloissa noin sata vuotta sitten. koulutukseen. Ranskalaisen ekonomistin Thomas Pikettyn tutkimukset osoittavat, että tietyn tason jälkeen johtajien palkkatason ja heidän taloudellisen suorituksensa välillä ei ole korrelaatiota, ja että nämä palkkiot pikemminkin alentavat keskija matalatasoisia palkkoja. Progressiivinen tuloverotus on hyvinvointivaltion perusta Hyvinvointivaltion kriisi, huoltosuhde, velkaantuminen, menoleikkaukset. Eduskuntavaalien lähestyessä on vähintäänkin kohtuullista, että puolueet ja ehdokkaat ottavat selvästi kantaa muiden muassa tuloverotuksen progression kiristämiseen. Miten verokeinottelua voitaisiin estää. Yksityisen kansalaisen on myös vaikeata ymmärtää, millä perusteella joillekin maksetaan palkkioita, jotka mahdollistavat ökyrikkaan elämäntavan – etenkin, jos se vielä yhdistyy verojen välttelyyn ja veroparatiisien käyttöön. Samaa reseptiä on yritetty tuoda myös Pohjoismaihin, vaikka sen haitalliset vaikutukset on tunnistettu useissa tutkimuksissa. Näin yksityisten kansalaisten on helpompi päättää, ketä kannattaa äänestää. Progressiivisen ansiotuloverotuksen lisäksi on tärkeätä keskustella myös yritysjohtajien ylisuurista palkoista ja bonuksista. Usein väitetään, että kireä verotus vähentää tuottavuutta. Sillä puolestaan kyettiin merkittävästi lisäämään taloudellista panostusta koulutukseen, terveydenhuoltoon, kuljetusja muuhun infrastruktuuriin, eläkkeisiin ja työttömyyskorvauksiin, ja samalla vähentämään kansalaisten eriarvoisuutta. Yhdysvalloissa taloudellisen ja finanssipoliittisen sääntelyn purku on lähinnä hyödyttänyt väestön rikkainta kymmenystä, kun taas köyhimmän puolikkaan osuus maan varallisuudesta on pysynyt samana tai jopa vähentynyt. 2023), ja viittaa lopuksi myös siihen, että kokonaisveroastetta on Suomessa tulevina vuosina nostettava. Korkeimman marginaaliveron lasku 72 prosentista 35 prosenttiin vuoden 1990 jälkeen yhdistyi kansantulon kasvun puolittumiseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vuosina 1950– 1990 progressiivinen veroaste oli korkeimmillaan ja samoin kansantulon kasvu. Toki siihen vaikuttivat monet muutkin seikat, mutta on vahvoja viitteitä siitä, että hyvin mitoitettu progressiivinen ansiotuloverotus lisää taloudellista hyvinvointia kansallisesti ja etenkin matalaja keskituloisilla sekä vähentää taloudellista epätasa-arvoa lisääntyneellä panostuksella mm. Siitä heille kiitos! Vuodesta 1980 alkaen verotuksen progressiivisuutta on vähennetty, etenkin Yhdysvalloissa ja Britanniassa Reaganin ja Thatcherin aikoina. Mitä siis on tehtävä. Ari Leppäniemi eläkeläinen, Helsinki 61 Demokraatti de_02032023_60.indd 61 de_02032023_60.indd 61 22.2.2023 10.59 22.2.2023 10.59
Valkeakosken kaupungille Kerttu Riikonen suunnitteli, ohjasi ja puvusti suuren suosion saaneita Valkeakoski-viikon lastenjuhlia ommellen esiintyjien puvutkin itse. Suomen Ammattikoulujen Liikunta ja Kulttuurijärjestö SAKU:n toiminnassa Kerttu Riikonen oli mukana aktiivisesti ja hänen oppilaansa menestyivät urheiluja kulttuurikisoissa erinomaisesti. Kertun liikunnalliset taipumukset ja idearikkaus huomattiin varhain, ja Valkeakosken Koskenpojat saikin hänestä pitkäaikaisen ohjaajan ja valmentajan sekä seuran ensimmäisen naispuheenjohtajan. TUL:n kilpavoimistelujaostossa Riikonen oli jäsenenä kymmenen vuotta, joista puheenjohtajana kahdeksan. Kerttu Riikosen luovuus ja valtava energia siivittivät hänen koko elämäänsä. Kerttu Riikonen oli syntynyt Urjalassa 17.3.1935. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.fi/tilaa-lehti de_02032023_62.indd 62 de_02032023_62.indd 62 21.2.2023 11.34 21.2.2023 11.34. Tilaa . Suku kokoontuu edelleen joka vuosi kesätapahtumaan, jossa ratkeaa vuoden petankkimes taruus. TUL:n isot kenttäohjelmat saivat hänestä osaavan suunnittelijan ja ohjaajan. Nummi menehtyi kotonaan Helsingissä keuhkokuumeeseen 87 vuoden iässä 20.01.2023. Kerttu Riikonen toimi kaksi kautta sosialidemokraattien edustajana kaupunginvaltuustossa sekä liikuntalautakunnan, sivistysja kulttuurilautakunnan jäsenenä useita kausia, joista kaksi sivistystoimen lautakunnan puheenjohtajana. Hyvät muistot ovat nyt seuranamme, ne eivät jätä yksin. 1970-luvulla Kerttu Riikonen innostui rytmisestä kilpavoimistelusta ja alkoi valmentaa lajin harrastajia Koskenpojissa. 62 Demokraatti KUOLLUT Rytmisen voimistelun uranuurtaja KERTTU RIIKONEN, os. Muun muassa näillä adjektiiveilla voi kuvailla Valkeakosken, kuten myös koko valtakunnan liikuntaja kulttuurielämässä monta vuosikymmentä vaikuttanutta Kerttu ”Kepa” Riikosta. Riikonen oli myös Koski-Petankin perustajajäsen ja seuran sihteeri yksitoista vuotta. Oma perhe, lapset, lastenlapset, lastenlastenlapset ja Nummen suuri suku olivat Kertulle tavattoman rakkaita. Parhaiten hänet tunnetaan rytmisen voimistelun uranuurtajana Suomessa, mutta se on vain osa hänen jättämästään perinnöstä. Myös Valkeakosken Työväenopiston ohjaajana Kerttu toimi viisitoista vuotta, mutta päätyöksi muodostui Valkeakosken Ammattikoulun liikunnanopettajuus sijaisuuden kautta. Hyvää matkaa Kepa! Eija Mäkinen ystävä, monivuotinen työtoveri ja naapuri Hilkka Ahde tytär Valitse tieto. Ilman muodollista pätevyyttä opettajana toimineesta Riikosesta pidettiin lujasti kiinni eläkeikään asti. Kun Valkeakoskelle perustettiin ikäihmisten yksinäisyyttä torjumaan Kyläpaikka, oli Kerttu yksi perustajajäsen. Luova, sosiaalinen, energinen ja avulias. Kyläpaikan esityksiä, letunpaistoa sekä teatterija kulttuuriretkiä Kerttu veti aktiivisesti aina vakavaan sairastumiseensa saakka 2013. Koskenpoikien suositut liikuntanäytökset, pikkujoulut sekä eri järjestöjen ja yhteisöjen vuosijuhlien ohjelmat olivat vuosikymmenten ajan Kertun harteilla. Tunnustuksena hänet valittiin Työväen Urheiluliiton vuoden valmentajaksi. Ovet mummilaan olivat aina avoimet. Kertun valmentamina seuran edustajat toivat lukuisia SMja PM-mitaleita Koskenpoikien ollessa lajin johtava seura Suomessa. Oppilaskunnan kuraattorina hän toimi koko nelikymmenvuotisen työuransa ohjaten oppilaita heidän vapaa-aikanaan. Kerttu perusti nummilaisille oman Suku-lehden, jonka päätoimittajana hän toimi parikymmentä vuotta. Kerttu Riikosen ansiot on huomioitu myös valtakunnan tasolla, ja hänelle on myönnetty Valtion Urheilun Kultainen Risti, TUL:n kultainen seuratyönohjaajan merkki, Valkeakosken Koskenpoikien ansiomitali, SAKU:n kultainen ansiomerkki ja Työväenopiston 15 v ansiomerkki
Maaliskuun tapaamisen aiheena eduskuntavaalit 2023 (aika ja paikka avoin). Talousvaliokunta haluaa kohtuutta sähkösopimuksiin Teksti Demokraatti Eduskunnan talousvaliokunta vetoaa sähköyhtiöihin kalliiden määräaikaisten sähkösopimusten kohtuullistamiseksi ja peräänkuuluttaa alan yhteiskuntavastuun merkitystä asiassa. PIRKANMAA • Pirkanmaan Wanhat Toverit. Uudet kotisivut löytyvät: https://wanhattoverit.fi/pirkanmaan-wanhat-toverit/ Yhdistystoiminta UUSIMAA • Terijoen sos.dem. Lounas klo 11. teemme teatteriretken Lahteen. Sitovat ilmoittautumiset 10.3. Vetoomus sisältyy valiokunnan mietintöön takautuvasta sähköhyvityksestä ja sähkömarkkinalain muutoksesta. Johtokunnan kokous tuntia ennen Ruusutuvalla. de_02032023_63.indd 63 de_02032023_63.indd 63 22.2.2023 11.20 22.2.2023 11.20. Matkan hinta (40:n) osallistujan mukaan 50 € / hlö. 63 Demokraatti KOKOUKSET Tekoäly tulee ja vie meidän naiset! Ja miehet! HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit. Klo 12 puheenjohtaja Reijo Päivärinta kertoo puolivuosisataisesta kunnallispoliittisesta urastaan ja uusimmasta kirjastaan ”TUNTEMATON KÄRKÖLÄ: iloa, älyä ja sortoa vuosina 1973– 2022”. Valiokunta sai yksimielisen mietinnön valmiiksi viime viikolla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan noin 130 000 asuntokuntaa on tehnyt sopimuksia aikana, jolloin hinnat olivat yli 30 senttiä kilowattitunnilta. Kokoonnumme ravintola Wanhan Herran tiloihin 6.3. Pe 14.4. TALOUS VALIOKUNTA PERÄÄNKUULUTTAA ALAN YHTEISKUNTA VASTUUTA. Tervetuloa! Puheenjohtaja. Työväenyhdistys ry. mennessä: naasviihde@ naasviihde.fi. Sisältää matkan ja teatterilipun. Maaliskuun kuukausikokous Ruusutuvalla to 16.3. Katsomme näytelmän Totuuden hinta. Lähtö Tampereen Keskustorilta klo 10. klo 18
64 Demokraatti RISTIKKO 4/2023 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: de_02032023_64.indd 64 de_02032023_64.indd 64 17.2.2023 11.25 17.2.2023 11.25. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Jos olisin vuonna 1973 nähnyt samanlaisen määrän merikotkia, olisin nähnyt miltei neljäsosan Suomen pesivistä merikotkista. Julkisuudessa on ääneen pohdiskeltu, onko Suomen kokoisen maan toimilla mitään väliä. Siinä jäällä oleillessani ehdin pohdiskella kaikkea maan ja taivaan välillä. Monelta osin itse tehtyä ja aikaansaatua. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. co m 8 1 4 4 1 2 3 4 1 4 2 5 7 6 1 5 9 8 7 5 7 6 3 7 8 TI TI TYY Miikka Lönnqvist miikka.lonnqvist@soste.fi I stuskelin reilu viikko sitten Porvoon edustalla kuvaamassa alueella talvehtivia merikotkia. Omalla työllä kun on saatu tälläkin saralla asioita aikaan. Sille, miksi suhtaudumme omiin mahdollisuuksiimme varsin pessimistisesti, on tietysti monta syytä, mutta uskoa omaan tekemiseen voisi edistää sekin, että näistä onnistumisistakin pidettäisiin ääntä. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Raimo Lindfors Hyvinkäältä. Tulin siinä pohtineeksi myös viimeaikaista keskustelua luontokadosta ja luonnonsuojelun mielekkyydestä. ais ud ok u. Kun samaan aikaan näin yhdellä silmäyksellä viitisentoista merikotkaa istumassa pienen merenlahden jäällä, en voinut olla ajattelematta, että kyllä niillä suomalaistenkin tekemisillä jotain väliä on. 1970-luvun 35 pesivän – ympäristömyrkkyjen takia lähes lisääntymiskyvyttömän – merikotkaparin kanta on viidessäkymmenessä vuodessa yli kymmenkertaistunut. de_02032023_64.indd 65 de_02032023_64.indd 65 17.2.2023 11.25 17.2.2023 11.25. Kaikki tämä on ihan meidän suomalaisten omaa ansiota. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 98 13 57 24 6 45 68 29 17 3 23 74 61 58 9 16 42 93 85 7 32 57 86 49 1 87 95 14 36 2 69 21 48 73 5 71 89 35 62 4 54 36 72 91 8 RISTIKON 2/2023 RATKAISU 26.1. Tulokset ovat seurausta vuosien määrätietoisesta suojelutyöstä sekä ympäristömyrkkyjen kieltämisestä
Hänen ikäisillään on jo ihan eri tapa käyttää kieltä verrattuna tähän teiniväestöön, jolla on omansa. Tulee maailmansodat, ja kirja kuvaa myös Azerbaidžanin asemaa Neuvostoliitossa. En tiedä, miten nuoria voisi motivoida lukemaan. He asuvat samassa kaupungissa ja tulevat rikkaista perheistä. Minä olen vielä sitä ikäluokkaa, jolle on opetettu peruskoulussa, että ilman täydellistä kielitaitoa ei pärjää. Kirja on kirjoitettu 1937 ja sijoittuu Azerbaidžaniin ja Bakuun ennen ensimmäistä maailmansotaa. Kun olin teini-ikäinen, isäni motivoi minua lukemaan äidinkielelläni maksamalla minulle jokaisesta kirjasta, jonka luin. Mitenköhän lukemattomuus vaikuttaa kieleen. Menin kirjastoon, lainasin 15 eri kirjaa siitä ja luin saman tien ne kaikki. Kaikki tai ei mitään. Vähän sellainen itä-länsi-asetelma. Olen puhunut tästä paljon pikkusiskoni kanssa, joka on kuusi vuotta minua nuorempi. Kirja kuvaa, kuinka islamilaisen vallankumouksen jälkeen naisten asema heikkeni ja kuinka tämä yliopistoprofessori perusti kotiinsa salaisen kirjakerhon naisopiskelijoille. Olin teini-ikäinen, kun kuulin ensimmäistä kertaa Israelin ja Palestiinan konfliktista. Feministinen manifesti, joka sijoittuu 1970-luvun Ruotsiin. Kirjassa pohditaan naisen asemaa ja mitä naiselta odotetaan. Tämä on ehkä kaunein kirja, minkä olen lukenut. Gun-Britt Sundström: Suhteista parhain Azar Nafisi: Lolita Teheranissa Kurban Said: Ali ja Nino Politiikan kirjahylly 1 3 2 Opin lukemaan 5-vuotiaana ja olen aina lukenut paljon. Miten olla parisuhteessa ja säilyttää oma vapaus. Päähenkilö on syvästi rakastunut, mutta ei halua naimisiin, ja kamppailee asian kanssa. He lukivat siellä länsimaisia klassikoita. Olen aika intohimoinen lukijana. Uskon paljon kirjallisuuteen ja sen voimaan. En tiedä, onko tämä loppupeleissä kovin hyvä keino, mutta ehkä pieni taskuraha voi motivoida jotakuta lasta pääsemään alkuun lukemisessa. On mielenkiintoista, miten kieli kehittyy ja miten standardimme hyvälle kielelle muuttuvat. de_02032023_66.indd 66 de_02032023_66.indd 66 22.2.2023 11.46 22.2.2023 11.46. Arkikieli sujuu, mutta kirjallisuuden kanssa tulee hankaluuksia. Luen tosi paljon, mutta se menee vaiheissa. Olen vähän huolissani siitä, että Suomessa ei enää lueta. 3 2 1 Tositapahtumiin pohjautuva muistelmateos. Kirja sijoittuu 1990-luvun Iraniin ja kertoo professorista, joka on englantilaisen kirjallisuuden opettaja. valvoo hyvän kirjan takia vaikka koko yön. Olen syntynyt Kroatiassa ja se on äidinkieleni, mutta nykyisin puhun englantiakin sitä paremmin. Kroatiankieleni on jäänyt vähän lapsenomaiselle tasolle. Joskus on sellaisia aikoja, kun en lue. Huomaan, että se on muuttunut tosi paljon. Se on myös hyvä asia, sillä vaatimus täydellisestä standardikielentaidosta on hyvin poissulkevaa. Tätä on sanottu 1900-luvun Romeoksi ja Juliaksi. Se on minulle tyypillinen tapa perehtyä aiheisiin. Se on myös kiva tapa tutustua eri maihin ja kulttuureihin. Ja miten säilyttää oma vapaus naisena. Varsinkaan nuorten keskuudessa. Mutta hyvän kirjan takia valvon vaikka koko yön. Kirja kertoo muslimimiehestä Alista ja kristitystä Ninosta ja heidän suhteestaan. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Vahva usko kirjallisuuden voimaan Kalevi Sorsa -säätiön Jelena Simi. Kirja kuvaa naisten elämää islamilaisessa maassa. Kirja kertoo Martinasta ja hänen parisuhteestaan. Luen laidasta laitaan, mutta tällä hetkellä eniten luen kaunokirjallisuutta, jolla on jotain tekemistä historian kanssa. Lukijana olen sellainen, että kun innostun jostakin aiheesta, haluan tietää siitä heti kaiken. Kirjoissa on todellisia tapahtumia, mutta ne ovat romaanimuodossa
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi de_02032023_002.indd 1 de_02032023_002.indd 1 20.2.2023 9.43 20.2.2023 9.43. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI JHL.FI /LIITY PAL.VKO 2023-11 00 74 43 -2 30 4 TURVA TEEMA Turvallisuus on myös pehmeää. Tuodaan työ näkyväksi. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. RANSKA Vasemmisto sekaisin LAKKO-OIKEUS Sama vanha narina TEKOÄLY Nyt vaarassa myös luova työ 2.3.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 4/ 23 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 23 / 2. de_02032023_001.indd 1 de_02032023_001.indd 1 21.2.2023 12.06 21.2.2023 12.06. m aa lis ku ut a VAPAUS ELÄÄ Airin Bahmani on vaikuttunut Iranin naisten rohkeasta aktivismista ja kansan halusta muutokseen. Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi