PAL.VKO 2021-37 00 74 43 -2 11 5 2.9.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 15 /2 1 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 15 • 20 21 / 2. sy ys ku ut a RIKOKSEN PELKO TEEMA Moni pelkää turhaan Elossa esittämään Huhut teatterin koronakuolemasta ovat ennenaikaisia ja liioiteltuja. KUNNAT Nyt alkaa sote HÄVITTY SOTA 20 vuoden työ hukkaan de_02092021_001.indd 1 25.8.2021 11.08
Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma de_02092021_002.indd 1 24.8.2021 18.30. Lehti, verkko ja some www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta
3 Demokraatti 15 /2 1 32 14 55 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 2. SYYSKUUTA 2021 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI AFGANISTAN UHKA VAIKUTTAJA Länsimaiden epäonnistunut operaatio. Huumoritta ei politiikassa selviä. KASVO TEEMA ILMIÖ de_02092021_03.indd 3 25.8.2021 14.05. Tieto vähentää pelkoa
4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 16.9. Va. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 15 /2 1 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Humanismin puute Viikon kuva: Pako sorrosta Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Mika Maliranta D-analyysi: Työntekijän aika D-ilmiö: Hävitty sota Mepitshow: Eero Heinäluoma Vallan laita: Seppo Kääriäinen Kielikylpy: Välfärdens kärna Kunta: Sote-käytäntö alkaa Teatteri: Santeri Kinnunen Teatteri: Luovuus elää lavalla Teatteri: Monipuolinen kattaus Pelin purku: Läski, aina väärin Puheenvuoro: Juhani Aro Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Eeva Lennon IHMINEN JA ELÄMÄ Kolumni: Hanna Paulomäki Kasvot peilissä: Mikko Lievonen D-kasvo: Riitta Jakara Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 26 TUULA VÄÄTÄINEN Sote ei häviä kunnista 14 ANTTI KAIKKONEN Puolustusministeri + TEEMA Arjen turvallisuus 55 5 6 8 11 12 14 20 22 24 26 30 31 32 38 44 48 52 63 64 72 73 74 de_02092021_04.indd 4 26.8.2021 10.40. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Ka nn en ku va : Ka ri H ul kk o On jälkiviisautta pohtia, kannattiko Suomen lähettää joukkoja Afganistaniin vai ei. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6
Purralla ei ole syytteitä tai tuomioita niskassaan kuten kahdella varapuheenjohtajalla, mutta retoriikka on tuoreella puheenjohtajallakin hyistä. Afgaanisyntyinen apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) muistutti eduskuntaryhmän kesäkokouksessa siitä, että sosialidemokratia on liike, joka tunnetaan kompromisseista mutta myös siitä, ettei kaikki ole kaupan kompromisseille. Moni SDP:n jäsenistä on ilmoittanut julkisestikin, ettei hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa ole mahdollista jo arvosyistä. Suomen kansalaisuuksia jaellaan kuulemma ulkomaalaisille kuin ilmaisia ämpäreitä. Purra on toki tiedetty halla-aholaisen maahanmuuttopolitiikan kannattajaksi, ja nyt se tiedetään entistä selvemmin. PURRAN JA perussuomalaisten halu auttaa ihmisiä ”lähialueilla” on silmänlumetta. de_02092021_05.indd 5 25.8.2021 16.15. Ankeaa puhetta Afganistanin katastrofin keskellä. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Viimeistään vuonna 2023 asiaan ottavat kantaa kaikki puolueet. Suomessa hädin tuskin yhtään niiden rinnalla. Korkealla ne eivät olleet aiemminkaan. ANKEAA PUHETTA AFGANISTANIN KATAS TROFIN KESKELLÄ. Talousja työmarkkinapolitiikassakin perussuomalaiset ovat ottaneet harppauksen oikealle. Sen sijaan perussuomalaiset haluaa vähentää kehitysapua ja torpata humanitaarisen maahanmuuton tykkänään. Kylmempikin herkistyy. Ajatelkaa 19-vuotiasta, joka roikkuu lentokoneen siivessä pelastuakseen hirmuvallalta ja putoaa kuolemaansa. Perussuomalaisten uuden puheenjohtajan Riikka Purran ensimmäiset esiintymiset Jussi Halla-ahon seuraajan roolissa eivät ole nostaneet puolueen osakkeita olla missään sellaisessa hallituspohjassa mukana, jossa SDP on mukana. Ihmisarvo ei ole kaupan. Afganistanin ”lähialueilla”, Iranissa ja Pakistanissa, on jo miljoonia afgaanipakolaisia. Eduskunta päätti historiallisesti suomalaisten sotilaiden lähettämisestä Afganistaniin turvaamaan evakuointia. Turvapaikanhakijoita saisi olla mieluusti nolla ja niin edelleen. Se ei halua suuressa kuvassa tehdä mitään. Ylipäänsä koko perussuomalaisten uusi johto ei jätä mitään epäselvää, kuinka kaukana humanismista se puolueena liikkuu kotimaisessa politiikassa. Me kestämme kyllä auttaa enemmän, taloudellisesti ja inhimillisesti. Jos puolue todella haluaisi auttaa hädänalaisia lähellä, se varmasti haluaisi lisätä esimerkiksi kehitysapua. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Humanismin puute pitää perussuomalaiset paitsiossa Pääkirjoitus A fganistanin tilanteen nopea kriisiytyminen sai myös Suomen päättäjät nopeisiin toimiin
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , M oh am m ad Ja va dz ad eh de_02092021_06.indd 6 25.8.2021 15.36
7 Demokraatti PAKOON. Pakoon pyritään oman hengen uhalla, vaikka suuri osa Afganistanin keski-iältään nuoresta väestöstä ei ole itse kokenut Talebanin hirmuhallintoa. de_02092021_06.indd 7 25.8.2021 15.36. Etenkin naiset ja tytöt pelkäävät paluuta 20 vuoden takaiseen aikaan, jolloin Taleban vei heiltä käytännössä lähes kaikki länsimaiset ihmisoikeudet, muun muassa mahdollisuuden kouluttautumiseen. Pako Afganistanista alkoi, kun Taleban oli vallannut maan
– Kampanjointi on yhä tilaisuus pitää tärkeitä teemoja esillä – naisten ja tyttöjen oikeu det, uudet teknologiat ja digitalisaatio, ilmastonmuutos ja kestävä kehitys sekä koulutus. Unioni ei saa lamaantua tai joutua suurvaltapolitiikan pelikentäksi. Olen hyvin pessimistinen. – Sen pitäisi merkitä myös sitä, että yksimielisyyteen ei pyritä mihin hintaan hyvänsä. Mitä lyhyemmäksi henkilö arvioi oman elinikänsä, sitä todennäköisemmin hän hakee osittaista vanhuuseläkettä – ja samalla kasvattaa eläkkeiden rahoitustarvetta. Huolemme aitoutta ei kukaan voi kyseenalaistaa. Marin arvioi, että kampanjatilanne on Suomelle nyt suotuisa. Jäsenyys ihmisoikeusneuvostossa tarkoittaa myös lisääntyvää ja ehkä uudenlaista vastuuta ottaa kantaa globaaleihin ihmisoikeustilanteisiin. VILLE SKINNARI TWITTERISSÄ IHMISOIKEUDET 2020 Suomessa jäi 58 000 työpaikkaa täyttämättä, koska sopivaa työntekijää ei löytynyt. Suomen pitkäksi linjaksi hän määrittelee toiminnan EU:n ulkoisen yhtenäisyyden, näkyvyyden ja tehokkuuden puolesta. Hän pitää Suomen äänen kuulumista tärkeänä juuri nyt, kun arvoja kyseenalaistetaan. Tällä hetkellä jokaisesta ikäluokasta noin kymmenen prosenttia hakee osittaista vanhuuseläkettä 61-vuotiaana. Jos Kiina lisää kauppaa, puhuuko se naisista ja vähemmistöistä. de_02092021_08.indd 8 25.8.2021 15.46. – Euroopan toimintakyvyn vahvistamista on edistettävä johdonmukaisesti siitä riippumatta, miten poliittiset suhdanteet muissa valtioissa, liittolaisemme mukaan lukien, vaihtelevat. SUOMI PYRKII YK:n ihmisoikeusneuvostoon seuraaviksi kolmeksi vuodeksi. Tästä luvusta kohdistui sote-sektorille Lä hd e: TE M SUOMELLA ON VAHVA USKOTTAVUUS IHMISOIKEUS POLITIIKASSA. Marin arvioi myös Euroopan unionia, jolla on hänen mielestään oltava epävarmassa ja muuttuvassa toimintaympäristössä toimintakyky eurooppalaisten etujen edistämiseksi. Marin näkee asian ennemmin niin, että ihmisoikeudet ja tasa-arvo, pääsy koulutukseen ja terveydenhuoltoon kuuluvat kaikille, ja afgaanien halu päästä eteenpäin kohti parempaa on kaikkien nähtävillä. Vaali pidetään näillä näkymin lokakuun puolivälissä. Siitä huolimatta, että eläkkeen ottaminen varhennettuna pienentää eläkettä pysyvästi. – Suomella on vahva uskottavuus ihmisoikeuspolitiikassa. SUOMEN LÄSNÄOLO Afganistanissa ei ole valunut hukkaan, sanoo pääministeri Sanna Marin (sd.). – Moni ehkä haluaisi myös ajatella, että Afganistan ja työmme afgaanien tulevaisuuden hyväksi olisi ollut jotenkin ennalta tuomittu epäonnistumaan, Sanna Marin totesi suurlähettiläskokouksessa pitämässään puheessa. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Ihminen, tuo epärationaalinen eläke-eläin Yksikin kouluun päässyt afgaanityttö voi saada aikaan muutoksen V IIK O N LU KU 51 prosenttia. NASIMA RAZMYAR TWITTERISSÄ Talous on yleensä toimiva väline edesauttaa dialogia. Suomalaisten kiinnostus hakea osittaista vanhuuseläkettä on yhteydessä heidän vanhempiensa elinikään, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreesta tutkimuksesta. – Yksikin kouluun päässyt afgaanityttö voi saada aikaan muutoksen, ja heitä on nyt paljon. Euroopan unionin on esiinnyttävä yhtenäisenä ulospäin silloinkin, kun jäsenvaltiot eivät ole sisäisesti kaikesta täysin yksimielisiä. Enää ei jää muuta vaihtoehtoa kuin neuvotella Talebanin kanssa. Etsimme keinoja auttaa yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa. On yritettävä kaikin keinoin turvata naisten asema yhteiskunnassa. MIAPETRA KUMPULA-NATRI TWITTERISSÄ Suomen kehitysyhteistyö Afganistanissa keskeytetään ja arvioi daan uudelleen
Juko muistuttaa, että neuvottelut sote-alan palkankorotuksista kuuluvat työmarkkinajärjestöille, eivät politiikkapöytiin. – SDP on puolueena vahvasti sitoutunut terveyskysymyksiin, ja sosiaalipuolen asiantuntijoita on meidän riveissämme todella paljon. TYÖELÄMÄ POLITIIKKA KOULU Ei uutta Sari Sairaanhoitajaa Asiantuntija tarjolla Etänä ei opi JULKISALOJEN 200 000:TA akavalaista asian tuntijaa ja esihenkilöä edustava Juko varoittaa politisoimasta sote-alan palkankorotuksia. Osaamisen kasvu jäi aikai semmista vuosista jälkeen suunnilleen sen verran, mitä kahdeksassa viikossa aikai sempina vuosina yleensä opittiin. Keskusta puolestaan katsoo, että vain sillä on ikiaikainen oikeus ja viisaus päättää maaja metsätaloudesta. Siellä tehdyn tutkimuksen mukaan koulujen sulkeminen heikensi merkittävästi sekä hollannin (flaamin) että matematiikan oppimistuloksia. Sosiaalija terveysalan palkkojen ja työehtojen rahoittaminen on merkittävä yhteiskunnallinen asia, mutta valtion ja kuntien budjetista tulevan rahan kohdentaminen palkankorotuksiin ratkaistaan vain työmarkkinaneuvotteluissa, Jukon toiminnanjohtaja Maria Löfgren sanoo. Viu viu, tuollainen kuuluu politiikkaan. Älkää rakennelko selviytymistarinoita, joissa nousette siivillenne kuin Fenix-lintu poliittisten kilpailjoidenne päällenne ripottelemasta tuhkasta. Belgiassa koulut olivat keväällä 2020 kiinni yhdeksän viikkoa. Uhriutumisessa on urakoinut myös perussuomalaiset, joka kokee suurta yhteiskunnallista vääryyttä EU-jäsenyydestä alkaen, kun kansan enemmistö ei ymmärrä ”parastaan” eikä halua perussuomalaisten tavoin eroon EU:sta. Ne ovat niin mennyttä aikaa, uskoo Demokraatin väki. Vihreät närkästyy, jos jostain muusta puolueesta tulee ympäristöavauksia. Ja olemassaoloa saattoi pohtia osa keskustalaisistakin, kun kannatus meni alamäkeä. Teitä on Suomessa paljon, muun muassa viime viikolla keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko totesi, että kuntavaalien alla puolueen kimppuun käytiin ”ennennäkemättömällä voimalla ja puolueen olemassaolon oikeutus kyseenalaistettiin”. Hyvinvointivaaleissa päästään näistä asioista äänestämään, Rönnholm sanoo. ETÄOPETUKSESTA ON saatu Hollannista ja Belgiasta tylyjä tutkimustuloksia. Tänä keväänä julkaistun tutkimuksen mukaan hollantilaislapset eivät oppineet etäopetuksessa juuri mitään. Poliittiset uhriutujat, teille on yhteistä hirttäytyminen yhteen asiaan, ettekä halua kilpailijoita tälle tontille. Hyvinvointivaalien ehdokasasettelu on SDP:ssäkin jo alkanut. SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm pitää tätä SDP:lle hyvänä lähtökohtana tammikuun hyvinvointivaaleihin. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari JUKOLA KABUL Kiire Kiire Hyvät poliittiset uhriutujat, lopettakaa muiden syyttely, katsokaa peiliin ja kysykää löytyykö sieltä syy ongelmiinne. de_02092021_08.indd 9 25.8.2021 15.46. KUNTAVAALEISSA TERVEYDENHUOLLON kysymykset olivat suomalaisille tärkeimpiä perusteita äänestyspäätöksille. – Poliitikkojen vaalilupauksissaan jakamat palkankorotukset ovat johtaneet työmarkkinakaaokseen. Pahiten kärsivät oppilaat, joiden vanhemmilla ei ollut mahdollisuutta edistää etäoppimista
Oik eat vas tau kse t: 1) Vuo nna 20 23 2) Kan da har 3) Liis a Jaa kon saa ri, Osm o Soi nin vaa ra ja Paa vo Väy ryn en 4) Pik kup ar lam ent iss a Hel sin gis sä 5) 19 vuo tia s 6) Pun aso tka n, tuk kak osk elo n ja haa hka n 7) Kai Sad inm aa 8) Dix ie 9) Juh o Kus ti Paa sik ivi ja Kaa rlo Juh o Stå hlb erg . Hallitus päätti leikata kymmeniä miljoonia tutkimusja kehitysmenoista vuosina 2022–2024, vaikka hallitusohjelmassa puhutaan tutkimusja kehitysmenojen kasvattavamisesta vuoteen 2030 mennessä. 9. 5. Kumpikin on juhlapuheistaan huolimatta leikannut tki-panostuksiaan. 10. Ketkä kolme entistä suomalaista ministeriä ovat syntyneet 2. Minä vuonna aluevaalit järjestetään ensi kerran sa maan aikaan kunta vaalien kanssa. Minkä ikäinen on maailmanympärilentoa yrittävä Zara Rutherford. Samalla tki-menojen leikkauslinjalla ovat olleet myös aikaisemmat hallitukset. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT AFP, Ozan Kose MIKÄ LAULAEN TULEE, SE VIRTUAALISESTI MENEE 10 VIS V 1. Esimerkiksi Ruotsissa yritysten innovaatiorahoitus on talouden kokoon nähden kaksinkertaista Suomeen verrattuna. syys kuuta. 7. 6. Minkä niminen metsäpalo on kurittanut Kaliforniaa. Se on totta, yhtä totta kuin se, että tki-rahojen kasvattamisesta ovat samalla tavalla pitkään hurskastelleet niin politiikot kuin elinkeinoelämäkin. Olemme takamatkalla. Suomen presidenttien etunimissä on vain kaksi samaa nimeä, kaksi Juhoa, ketkä ovat kyseessä. 3. Missä järjestettiin SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokous. 8. Minkä kolmen vesi lintulajin metsästys on kokonaan kielletty tänä syksynä. Kuka on kuvassa. Mikä on Afganistanin toiseksi suurin kaupunki. 4. Minä vuonna järjes tetään seuraavat edus kuntavaalit. 2. 10 ) 20 25 NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Löysää juhlapuhetta vakavasta asiasta T eknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola kaipaa panostuksia tutkimus-, kehitysja innovaatiorahoituksiin ja sanoo Suomen pärjäävän vain osaamisella.Hirvola tosin katsoo vahvasti yhteiskunnan tukieurojen suuntaan, vaikka myöntääkin tki-rahoituksen kasvattamisesta olevan yhteiskunnassa laaja konsensus. de_02092021_10.indd 10 26.8.2021 10.19
Itse toivon, että koronan jälkeen hallitukset pitäisivät kiinni menokehyksistä. Tutkimusaiheissa ovat edelleen tärkeässä roolissa esimerkiksi työmarkkinat ja koulutus. de_02092021_11.indd 11 25.8.2021 14.38. Ne ovat myös itsepäisiä, intohimoisia, kestäviä ja ketteriä. 11 Demokraatti korjaaminen. Suunnittelu oli pitkällä jo edellisen johtajan aikana. Ne ovat olennaisia hyvinvointivaltion tulevaisuudelle. Tahdomme osaltamme vahvistaa yhteiskunnallisten ratkaisujen tietopohjaa. Miksi. Miksi. Niissä meillä on vahvaa osaamista. Puolisoni huomasi tämän. Kalmarin unioni (keskiajalla toiminut Tanskan, Norjan ja Ruotsin liittouma) olisi ajankohtainen nykypäivänäkin. Sopivassa kodissa se on myös rauhallinen ja mukava perhekoira. Itse näen PT:n perinteisenä ja arvostettuna tutkimuslaitoksena, jonka roolia ja vaikutusvaltaa talouspoliittisessa keskustelussa haluan vahvistaa entisestään. Tiedolla huuhaata vastaan Mika Malirannan PT on aktiivinen talouspoliittinen keskustelija. Mitä talouspoliittista ongelmaa toivot päättäjien nyt pohtivan. Pohjoismailla on ollut omat kriisinsä, mutta kaikki ovat niistä selvinneet. Innolla ja jännityksellä uudessa työssä. Miten PT muuttuu Malirannan aikana. Lapsena meillä oli mäyräkoira, mutta olennaisempi syy valinnalle on, että ominaisuuksiani voi lukea suoraan mäyräkoiran luonteenkuvauksesta. Mikä meno, Mika Maliranta, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja. Teksti Heikki Sihto Kuva ja kuvankäsittely Nora Vilva JATKOSSA TUTKIMUSAIHEISSA KOROSTUVAT ILMASTONMUUTOS JA MAAHANMUUTTO. Aloitin PT:ssä elokuun alussa. Pohjoismaat ovat omanlaisensa alue, jolla on paljon yhteistä. Olet Kalmarin unioni -fani. Suomessa isot perusasiat ovat kunnossa, mutta koronan jälkeen edessä on väestön ikärakenteen muutoksesta johtuvan julkisen talouden alijäämän Voimaeläimesi on mäyräkoira. Wikipedian mukaan mäyräkoirat ovat ystävällisiä ja leikkisiä. Jatkossa aiheissa korostuvat ilmastonmuutos ja maahanmuutto. Tilanne voi vaikuttaa nyt hyvältä, mutta tulevaisuuden uhkia pitää alkaa nyt päättäväisesti torjumaan. Tutkimuksen riippumattomuus on PT:n toiminnan perusta. Vahvat instituutiot, kompromissikyky ja -halu sekä kansalaisten välinen luottamus tarjoavat vahvat perustukset. Silloin kerromme tarkemmin uudesta toiminnasta. Palkansaajien tutkimuslaitos viettää 50-vuotisjuhlia syksyllä. Se tekisi talouspolitiikasta uskottavampaa. Tämä on myös taustayhteisömme etu: ilman riippumatonta tutkimusta ei ole arvostusta ja ilman arvostusta ei ole vaikutusvaltaa. Luvassa on paljon uutta
Joko kohta on työntekijän markkinat, aika, jolloin myös duunariammateissa on mahdollisuus kilpailuttaa työnantajia. analyysi de_02092021_12.indd 12 26.8.2021 11.04. Oma paineensa niihin tulee koronasta ja siitä, että vientialat ovat tehneet omat sopimuksensa jo tämän vuoden lopulla. Tämän vuosikymmenen loppuun mennessä on arvioiden mukaan sairaanhoitajista jäämässä eläkkeelle joka neljäs. Todennäköisesti myös tällä kierroksella työnantajapuoli haluaa varjella vientialoille tehtävää palkankorotustasoa. Alanvaihto alkaa kiinnostaa, jos työntekijä kokee olevansa työpaikalla vain kysynnän mukaan joustava säätövara eikä riittämättömillä työtunneilla tule toimeen. Myös siellä koronan tuomat työpaineet ovat osaltaan pahentaneet työvoimapulaa. ERITYISEN KRIITTINEN tilanne on terveydenhoidossa. Ravintola-alan yrityksille tehdyissä kyselyissä on käynyt ilmi, että alan tuottavuus koetaan niin huonoksi, että varaa parempiin palkkoihin ei ole. Työntekijöitä edustavien Tehyn ja Superin vuoden 2022 alun neuvotteluista veikataankin haastavia. YHTEISTÄ SOTEja palvelualojen työvoimapulalle on näiden alojen huono houkuttelevuus, alkaen raskaan työn ja palkan epäsuhdasta sekä imago-ongelmista. S uomessa uhkasi työvoimapula 1980-luvun lopulla, hetki ennen syöksymistä lamaan. Työpaikoilla tarvitaan imua, ei työntöä HOITAJAPULASSA ON PAHIN EDESSÄ VASTA LÄHIVUOSINA. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Viime sopimuskierroksella työnantajat onnistuivat pitkälti koordinoimaan vientialojen sopiman palkankorotustason kaikille aloille, vaikka virallisesti Suomen-mallista ei päästykään sopuun. Jos koronasta haluaa hakea jotain hyvää, niin se voi käynnistää työelämässä työpaikkojen vetovoimaa parantavan murroksen, jossa yritykset panostavat aikaisempaa enemmän työntekijöidensä hyvinvointiin ja etuihin myös matalapalkka-aloilla. Ravintolaja matkailualalla neuvotellaan uusi työehtosopimus palkankorotuksineen syyskuussa. Monen palvelualan ongelma on osa-aikatyön suuri määrä. Mutta hoitajapulassa on pahin edessä vasta lähivuosina, ellei alalle saada nopeasti opiskelijoita ja uusia työntekijöitä. Työttömänä oli vain 2,5 prosenttia työvoimasta ja työllisyysaste huiteli 80 prosentin hujakoilla. Terveydenhoitajista ja lähihoitajista on eläköitymässä lähes kolmannes. Hoitoalat ovat pitkään vaatineet tuntuvia palkankorotuksia. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma on korona-aikana pahentunut etenkin palvelualoilla, joilta on lomautusten ja irtisanomisten takia siirtynyt väkeä muille aloille. Tänä päivänä moni ala jälleen valittaa työvoimapulaa, mutta nyt Suomessa on noin 400 000 työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste on noin kahdeksan prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan pahin työvoimapula on sosiaalija terveysalalla, ravintolaja matkailualalla sekä rakennusalan ammattilaisissa. Toisaalta kestävä ratkaisu ei ole sekään, että yhteiskunta tukee matalapalkka-aloja maksamalla osan palkasta tukina tai kansalaispalkkana. Työja elinkeinoministeriön mukaan sosiaalija terveysalalla jäi viime vuonna syntymättä 32 000 työpaikkaa, koska tekijöitä ei löytynyt. Toistaiseksi niin sanottujen duunariammattien palkoissa työvoimapula ei ole näkynyt, mutta nyt tilanne voi olla toinen. THL on arvioinut, että sote-alat tarvitsevat vuoteen 2035 mennessä 200 000 uutta työntekijää
Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Tilastokeskus Lähde: STM Arvostamme suomalaista työtä. . G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s Lu ke Talous Suomen kansantalouden tuotanto kasvoi kesäkuussa lähes 10 prosenttia. . Totta, naudanja sianlihan kulutus on laskenut, mutta samaan aikaan siipikarjanlihan syönti kasvanut. Suurin tiputus on porsaanlihan kulutuksessa, joka on laskenut vuoden 2018 32,5 kilon vuosikulutuksesta 29,7 kiloon vuonna 2020. 19 ,3 kg 18 ,6 kg 32 ,5 kg 29 ,7 kg 25 ,6 kg 27 ,5 kg Lihan kokonaiskulutus oli vuonna 2020 79,2 kg henkilöä kohti. 20 18 20 20 20 18 20 20 20 18 20 20 de_02092021_13.indd 13 26.8.2021 9.51. Samalla aikajaksolla ei kuitenkaan kasvisten tai hedelmien kulutuksessa ole tapahtunut merkittävää muutosta. Kokonaiskulutus laski edellisestä vuodesta noin puoli prosenttia. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 35 30 25 20 15 10 5 . Koronarajoitukset Pienen riskin yleisö tapahtumissa ei tarvitse kahden metrin turvaväliä eikä yleisöä tarvitse lohkoa osiin. . . . Suomalainen kulutti vuonna 2018 yli 19 kiloa naudan lihaa vuodessa. Siipikarjanlihan kulutus on noussut vuoden 2018 25,6 kilosta vuoden 2020 27,5 kiloon per henkilö. Vuonna 2020 vastaava summa on painunut 18,6 kiloon vuositasolla. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Kana – tuo valkolihainen vihannes Suomalaiset sanovat vähentävänsä lihansyöntiä ja syövät puheidensa mukaan vastaavasti aikaisempaa enemmän kasviksia
ILMIÖ de_02092021_14.indd 14 26.8.2021 11.03. Suomi ja moni muu länsimaa näki operaation kriisinhallintana. 14 Demokraatti HÄVITTY SOTA HÄVITTY SOTA Yhdysvallat kävi 20 vuotta terrorismin vastaista sotaa Afganistanissa
15 Demokraatti HÄVITTY SOTA HÄVITTY SOTA de_02092021_14.indd 15 26.8.2021 11.03
Afganistanin luonnonvaroista kiinnostunut Kiina ilmoitti jo keväällä, että se on valmis kehittämään ”ystävällisiä suhteita” Talebaniin. Vain neljä kuukautta sen jälkeen Afganistan oli Talebanin hallinnassa. Taleban on muuttunut monin osin siitä mitä se oli 20 vuotta sitten. Myös Antti Paronen pitää Afganistanin tulevaisuuden ennustamista äärimmäisen vaikeana. Donald Trump lupasi samaa, mutta vasta presidentti Biden uskalsi toteuttaa vetäytymisen. Naapurimaa Kiina on jo aloittanut renminbi-politiikan. Talousja strategisia etuna tärkeämpiä de_02092021_14.indd 16 26.8.2021 11.03. Salonius-Pasternak arvioi, että Taleban 2.0 ei halua joutua kansainvälisesti samaan tilanteeseen kuin 20 vuotta sitten eli se haluaa välttää kansainvälisen puuttumisen maan tilanteeseen. Paronen muistuttaa, että Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelu CIA ilmoitti lähes heti Afganistanin hallinnon kaatumisen jälkeen, että tilanne ei tullut ainakaan tiedustelulle yllätyksenä. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Teksti Heikki Sihto / Kuvat Lehtikuva, Markku Ulander ja AFP, Wakil Kohsar T alebanit valtasivat Afganistanin nopeammin kuin kukaan oli osannut arvioida. Olennaisempaa tutkijan näkökulmasta olisi, että Yhdysvaltojen poliittisissa piireissä nyt miettäisiin miksi tämä kesti niin pitkään, ei niinkään etsiä syyllistä, Charly Salonius-Pasternak sanoo. – Tuskin kukaan uskoi, että Taleban pystyy valtaamaan Kabulin vähäisillä taisteluilla, lähinnä vain kävelemällä kaupunkiin, Antti Kaikkonen sanoo. Ulkopoliittisen instituutin (UPI) vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak ymmärtää Yhdysvaltojen vaikeuden päättää vetäytymisestä Afganistanista. Koko ajan vahvistui näkemys, että Afganistanin tilannetta ei ratkaista sotimalla. Tämä toteutui vain Irakin osalta. Vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen venyvässä operaatiossa on helppo sortua ”vielä yksi vuosi” -ajatteluun, vaikka haluaisikin vetäytyä operaatiosta. Tosin sillä edellytyksellä, että Taleban ei ala uudelleen tukea terrorismia. Joe Biden pystyi lopulta tämän sanomaan. Paronen arvioi maan olevan konkurssikypsä, kun sen rahavarat on jäädytettynä kansainvälisissä rahoituslaitoksissa, Paronen sanoo. Käännekohta oli, kun presidentti Joe Biden ilmoitti keväällä, että Yhdysvallat aloittaa joukkojensa vetämisen Afganistanista toukokuusta alkaen. Etenkin, jos ympärillä on kenraaleja, joiden mielestä mahdotonta sotilaallista tehtävää ei ole. Vaikuttaakin siltä, että Yhdysvalloissa nyt maan ylimmän poliittisen ja sotilaallisen johdon puheissa on ristiriita siinä mitä he sanovat tietäneensä Afganistanin tilanteesta ja mitä todellisuudessa tiesivät, Antti Paronen arvioi. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) uskoo Afganistanin hallinnon nopean sortumisen yllättäneen koko läntisen yhteisön – vaikka tiedossa oli Afganistanin puolustusvoimien heikkous. – Taleban ymmärtää aiempaa paremmin valtioiden välisen todellisuuden, vaikutussuhteet ja kuinka heidän pitää siinä toimia ja elää, Paronen sanoo. Sillä on nyt esimerkiksi erillinen poliittinen johto diplomaattista toimintaa varten. Hän ei hakisi yksittäistä syyllistä vetäytymispäätökselle, vaan vertaa Afganistan sotaa osin Vietnamin sotaan. Taleban tarvitseekin diplomaattisia taitoja, kun se yrittää saada taloutensa kuntoon. – Päätös vetäytymisestä on kuitenkin lopulta poliittinen. – CIA:n ulostulo todennäköisesti koskee laajemminkin koko tiedusteluyhteisöä. Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori Antti Paronen arvi0i, että Yhdysvaltojen poliittisella ja sotilasjohdolla oli näkemys siitä miten tilanne tulee Afganistassa kehittymään – ehkä lukuunottamatta Talebanin nopeaa etenemistä. Jo Barack Obama oli luvannut presidenttikampanjassaan vetää joukot niin Afganistanista kuin myös Irakista. Salonius-Pasternak uskoo, että oopiumikauppa riittää rahoittamaan Talebanin toiminnan. Hän myös uskoo, että Yhdysvalloilla on erittäin suuri kynnys lähettää uudelleen joukkoja Afganistaniin. Länsimaat eivät pysty kunnolla ohjaamaan Talebania rahalla, vaikka viimeisen 20 vuoden ajan Afganistania on tuettu miljardeilla. MIKÄ ON Afganistanin tulevaisuus
17 Demokraatti Kiinalle ovat kuitenkin turvallisuustekijät. Suomalaiset olivat operaation alkuvaiheessa vuonna 2002 ”siviilisotilaallisissa” tehtävissä ja vastasivat muun muassa Kabulin lentokentän palokunnasta. TYÖSSÄÄN YHDYSVALTOIHIN sekä kriisinhallintaan ja rauhanturvaamiseen keskittynyt Salonius-Pasternak ymmärtää hyvin, miksi Suomi lähti 20 vuotta sitten mukaan Afganistaniin. Tämän hetkisen tilanteen perusteella Paronen ei näe, että al-Qaidasta olisi tulossa merkittävä tekijä Afganistanissa. Yksimielinen eduskunta siunasi tämän päätöksen tammikuussa 2002. de_02092021_14.indd 17 26.8.2021 11.03. – Näistä jälkimmäisessä tavoitteet eivät selvästikään kaikilta osin toteutuneet, puolustusministeri Antti Kaikkonen myöntää. Tilanne Afganistanissa alkoi muuttua nopeasti. Merkittävä ero on siinä, että al-Qaida on globaali jihadistinen liike ja Taleban kansallisella tasolla toimiva islamilainen emiraatti. – Talebanilla ja al-Qaidalla on vuosikymmeniä pitkä vahva yhteys muun muassa avioliittojen kautta. Jo pari vuotta myöhemmin, Olisi jälki viisautta pohtia, kannattiko Suomen lähettää Afganistaniin joukkoja vai ei. Ne pelkäävät terroristijärjestöjen tai kansallisten ääriliikkeiden saavan turvapaikan Afganistanista. Parosen mukaan samanlaisessa tilanteessa Kiinan kanssa ovat Venäjä ja Pakistan. Se sitoo investointipolitiikkaansa lupaukseen siitä, että Taleban ei suojele alueellaan Kiinassa vähemmistönä eläviä uiguuriryhmiä. Hän muistuttaa, että operaatio oli tuolloin kokonaan toisenlainen kuin sen loppuvaiheessa. Afganistanista puhuttiin eduskunnassa ja julkisuudessa YK-vetoisena humanitaarisena apuna, erityisesti naisten ja tyttöjen aseman parantamiseen tähtäävänä operaationa. Myös sisällissota on mahdollinen. Antti Paronen uskoo, että Afganistanin sota myös muutti suurvaltojen suhtautumista isoihin sotilaallisiin operaatioihin. Maassa on jännitteitä on edelleen maan suurimman ryhmän pataanien – josta Taleban nousi – ja muiden ryhmien välillä. Salonius-Pasternakin mielestä moni asia tuki Suomen osallistumista Afganistanin operaatioon. Jos näiden maiden pelot käyvät toteen, Paronen pitää mahdollisena, että ne tekevät sotilaallisia täsmäiskuja Afganistaniin. Useat Suomen liittolaiset lähtivät mukaan, kyse oli Naton johtamasta ISAF-operaatiosta ja Suomessa koettiin tuolloin laajaa solidaarisuutta muutenkin kuin vain Yhdysvaltoja kohtaan, Salonius-Pasternak listaa. Hallituksen ulkoja turvallisuuspoliittinen valiokunta päätti joulukuussa 2001, että Suomi voi lähettää maahan enintään 50 rauhanturvaajaa. Afganistanissa alkoi Neuvostoliiton vetäytymisen jälkeen vuonna 1992 verinen sisällissota, jossa maan etniset ryhmät tadžikit, hazarat, uzbekit ja pataanit taistelivat Kabulin hallinnasta. Niiden vaikutusta ja tehoa mietitään paljon aikaisempaa tarkemmin. Paronen ei kuitenkaan usko, että sen enempää Yhdysvallat kuin Afganistanin naapurimaatkaan pitäisivät laajempia sotilaallisia operaatioita enää järkevinä. – Yhdysvalloissa on todettu, että sotakone ei ole paras keino vastavallankumoukselliseen taisteluun, Paronen sanoo. Suomi osallistui ensin vuodesta 2002 alkaen Naton johtamaan ISAF-operaatioon ja vuoden 2014 jälkeen Resolute Support -operaatioon, jonka tarkoituksena oli tukea maan hallitusta jälleenrakentamisessa sekä vakauden ja demokratian vahvistamisessa. Moni näki tilanteen vuonna 2002 kriisinhallintana, osin samanlaisena kuin Kosovon KFOR-operaation siviili-sotilas-yhteistyö
Joidenkin arvioiden mukaan Suomi on tukenut Afganistania 20 vuoden aikana noin 850 miljoonalla eurolla, kun huomioidaan kriisinhallinnan lisäksi myös humanitäärinen ja kehitysapu. Mutta olihan tilanne poliitikoille hankala. Moni päättäjä ei ehkä ymmärtänyt, että Suomen tehtävä muuttui kriisinhallinnasta sodan osapuoleksi. Siellä palveli 20 vuoden aikana lähes 2 500 reservija ammattilaissotilasta. Se Kaikkosen mukaan tiedetään jo tässä vaiheessa, että Suomi sai arvokasta taktista ja taisteluosaamista sekä aitoa kenttäkokemusta. Osallistuminen Afganistanin operaatioon myös tiivisti yhteistyötä Naton ja Yhdysvaltojen kanssa. – Monessa yhteydessä on tullut ilmi, että suomalaiset pärjäsivät hyvin, osin jopa paremmin vertailuissa muiden maiden ammattiarmeijoihin. KAIKKONEN MUISTUTTAA, että Suomi maksoi kovan hinnan operaatiosta, kun kaksi suomalaissotilasta kuoli Afganistanissa. Tehtävä selvitys toivottavasti auttaa, kun Suomessa jatkossa mietitään osallistumista uusiin kriisinhallintatehtäviin, Kaikkonen sanoo. Suomessa ei voiteta vaaleja puhumalla sotatoimista. Kaikkosen tavoin Salonius-Pasternak pitää tärkeänä, että Suomi pääsi myös testaamaan varusmieskoulutuksensa tasoa, kun Afganistaniin lähti ammattisotilaiden lisäksi vasta varusmiespalveluksensa päättäneitä vapaaehtoisia. Antti Paronen – itsekin Afganistanissa 11 kuukauden ajan vuosina 2009–2010 palvellut – näki paikan päällä kuinka Suomen rooli muuttui Afganistanin operaation edetessä. men toiminnasta ja roolista Afganistanissa: mitä opittiin, mitä voisi tehdä toisin ja miten osallistuminen vaikutti esimerkiksi kansainvälisiin suhteisiin. Saimme Afganistanissa 20 vuoden aikana paljon hyvää aikaiseksi, mutta nyt huolena on, että iso osa siitä voi valua hukkaan. ANTTI KAIKKONEN pitää tärkeänä, että nyt tehdään perusteellinen analyysi SuoD-ILMIÖ Taleban on muuttunut monin osin siitä, mitä se oli 20 vuotta sitten. – Afganistanissa kuten myös aikaisemmissa kriisinhallintatehtävissämme on vahvistunut näkemys Suomen yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan armeijan hyvästä tasosta. Hän uskoo, että puolustushallinnossa ymmärrettiin Afganistanin operaation luonteen muuttuminen. Olennaista oli myös osoittaa Natolle, että Suomi on luotettava ja pystyvä yhteistyökumppani. – Olisi jälkiviisautta lähteä pohtimaan, kannattiko Suomen lähettää Afganistaniin joukkoja vai ei. Varusmiespalveluksesta saa hyvän sotilaallisen osaamisen ja palkka-armeijoihin verrattuna reserviläisillä on monipuolista siviilipuolen osaamista, mitä tarvitaan myös kriisinhallintatehtävissä. – Uuden tilanteen olisi pitänyt kirkastua poliittisille päättäjille viimeistään siinä vaiheessa, kun puolustushallinto halusi Afganistanissa toimiville joukoille – jotka alunperin lähtivät sinne rakentamaan kouluja – sinkoja ja konekivääreitä. 18 Demokraatti 2006, Suomi osallistui taisteluihin yhdessä muiden maiden kanssa. Olennainen oppi on, että jatkossa pitää tarkemmin miettiä minkälaisiin operaatioihin Suomi osallistuu. Hän ei kuitenkaan pidä Salonius-Pasternakin tavoin Suomea sodan osapuolena, vaan sanoo Suomen pikemminkin toimineen Afganistanissa sodan kaltaisissa oloissa. Afganistanista tuli pisin sota, jossa Suomi on ollut osallisena. Eduskunta aikanaan teki yksimielisen päätöksen osallistumisesta operaatioon. Hänen mielestään tätä tietoa ei pimitetty poliittisilta päättäjiltä, mutta kaikki eivät ehkä ymmärtäneet tai halunneet ymmärtää uutta tilannetta. – Operaation luonne muuttui dramaattisesti jo ensimmäisen viiden vuoden jälkeen, kun jälleenrakennus muuttui sodaksi. Siinä kohtaa ehkä olisi pitänyt tehdä eduskunnassa erillispäätös siitä, jatkaako Suomi Afganistanissa vai ei, Salonius-Pasternak pohtii. Se semontoi Nato-yhteistyömme. de_02092021_14.indd 18 26.8.2021 11.03
19 Demokraatti Koko ajan vahvistui näkemys, että Afganistanin tilannetta ei ratkaista sotimalla. AFP / US Air Force AFP / Taylor Crul de_02092021_14.indd 19 26.8.2021 11.03
Saksa lyö alkutahdit syksyllä toden teolla käynnistyvään EU:n tulevaisuuskeskusteluun. Scholtzin talousja sosiaalivastuuta korostava, euroop palaiseen yhteistyöhön nojaava maltillinen linja näyttää nyt kiinnostavan saksalaisia. Suomen ajattelu on sopinut hyvin Saksan ulkopolitiikan pitkän ajan viritykseen. Hyvin hoidettu talous ja maltillinen, dialogia ylläpitävä ulkopoliittinen linja ovat tehneet vaikutuksensa. SAKSA ON ollut koko EU-jäsenyytemme ajan Suomelle hyvä ja läheinen kumppani. Saksan painoarvo EU-päätöksenteossa on vain kasvanut Iso-Britannian eron jälkeen. Sitten vihreät rynnistivät niin, että osa puhui jo vakavissaan vihreän kanslerin mahdollisuudesta. Saksa on vienyt integraatiota eteenpäin käytännönläheisin askelin vastuullisen taloudenpidon tunnustaen. pidettäviä liittopäivävaaleja seurataan kaikkialla maailmassa. Saksa lyö alkutahdin SAKSA ON OLLUT KOKO EU-JÄSENYYTEMME AJAN SUOMELLE HYVÄ JA LÄHEINEN KUMPPANI. Demarien menestyksen ratkaiseva tekijä on kansleriehdokas, valtiovarainministeri Olaf Scholtz. Ensin kristillisdemokraattien kannatus nousi korkeuksiin pandemian alkusoitossa. Ulkopolitiikassa Saksa on korostanut yhteistyön ja dialogin linjaa – myös Venäjän suuntaan. Elokuun lopun mielipidetiedusteluissa Saksan sosialidemokraattinen puolue SPD oli ohittanut jo vihreät ja noussut kristillisdemokraattisen CDU/CSU:n rinnalle suosituimmaksi puolueeksi. Hänen työnsä valtiontalouden peräsimessä, koronakriisissä ja viimeksi Saksan tulvakriisin yhteydessä on saanut kasvavaa suosiota. Eurooppa-politiikka on on pitkälle ollut sama, olipa kanslerina sosialidemokraatti tai kristillisdemokraatti. EU-asioissa luvassa olisi maltillista, sosiaalisen vastuun huomioivaa uudistustyötä. 20 Demokraatti Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu MEPIT S aksasta on tullut eurooppalainen mahtimaa, jonka 26.9. Ennen kuin uusi liittokansleri tiedetään, ei todellisia neuvotteluja avata. Eurooppalaiselle työväenliikkeelle demarien paluu Saksan ykkösvirkaan olisi megaluokan henkinen piristysruiske. SUURIIN YLLÄTYKSIIN kuuluu kuitenkin kesän aikana tapahtunut sosialidemokraattien tasainen nousu kohti ykköspaikkaa. Jos sellainen ihme nähtäisiin, että sosialidemokraatti Scholtz nousisi liittokansleriksi, voisivat rakentavan yhteistyön kannattajat hyristä tyytyväisyyttään. de_02092021_20.indd 20 24.8.2021 19.05. Kaikissa tapauksissa Saksan esimerkki kertoo, että tämän päivän Euroopassa vaalikentillä kaikki on mahdollista. Tärkeätä on, että Saksa on aidosti ollut valmis kuulemaan myös pienten maiden näkökantoja. Saksalaisten mielipiteet ovat kulkeneet menneen kahden vuoden aikana aikamoista vuoristorataa. Euroopan pääkaupungeissa odotetaan malttamattomasti Saksan uuden hallituksen syntymistä
Paavolan mukaan suurin ongelma on nyt tutkinnon suorittaneen hoitohenkilöstön puute. de_02092021_20.indd 21 24.8.2021 19.05. Yhtälö, jossa henkilökunta joustaa ja joustaa, ei toimi äärim mäisyyksiin asti ja lakipiste on saavutettu. Hoitajapula heikentää palvelujen saatavuutta ja hoitajien jaksamista sekä koronakriisistä selviämistä, joten haaste on kaikkien toimijoiden yhteinen, Paavola sanoo. – Tässä on puolitoista vuotta mennyt koronapandemiassa ja kaikki tietävät, miten kovasti se on kuormittanut etenkin hoitohenkilökuntaa kaikkialla sote-sektorilla. – Epäkohtiin olisi pitänyt puuttua paljon aikaisemmin. Veroeuroja on suunnattava sote-palveluihin nykyistä enemmän, Paavola vaatii. Paavolan mukaan hoitajapula alkaa olla siinä pisteessä, että pian sen ratkaiseminen on mahdotonta. 21 Demokraatti tradeka.fi/liity Liity nyt: Etuovemme yhteiseen hyvään Viimeisellä rajalla Sote-palvelujen turvaaminen on myös valtion vastuulla, muistuttaa SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola. Tämä tekee Paavolan mukaan sen, että myös hallitus istuu välillisesti neuvottelupöydissä. Lakiin kirjattu hoitohenkilöstön minimimitoitus vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon on hyvä alku, mutta se ei vielä riitä. Teksti Demokraatti SILJA PAAVOLAN mielestä valtion on kannettava oma vastuunsa yhteiskunnallisesti kriittisten toimintojen turvaamisessa, työmarkkinaosapuolten tehtävä on neuvotella ja sopia palkoista ja muista työsuhteen ehdoista. Vaalien alla äänestäjät ja ehdokkaat painottavat aina sote-palvelujen merkitystä mutta päättäjien lupaukset unohtuvat pian. Hän muistuttaa, että valtio ja kunta ohjaavat miten paljon työehtosopimusneuvotteluissa on neuvotteluvaraa tai otetaanko käyttöön kilpailukykysopimuksen kaltainen niin sanottu yhteiskuntasopimus. SuPer on Paavolan mukaan jo yli 15 vuotta kertonut poliittisille päättäjille, että tutkinnon suorittaneet hoitajat äänestävät jaloillaan, jollei työtä tehdä houkuttelevammaksi ja työn määrää kohtuulliseksi. Valtion on kohdennettava rahaa hoitajapulan taltuttamiseen. – Valtion on kohdennettava rahaa hoitajapulan taltuttamiseen
Politiikka henkilöityy kohtuuttomastikin. Joukkojen kokoaminen yhteisen politiikan taakse on vaativa tehtävä. Vihreät valitsee seuraavaksi puheenjohtajan. Puolueen sisällä on paitsi odotuksia voitoista myös sisäistä valtakamppailua ja monenlaista kuplintaa. Toiminta puolueen piirissä, useilla paikoilla ja tasoilla, on oivallista – oikeastaan välttämätöntä – kokemusta puheenjohtajan kovalle paikalle. Sitten hänelle kävi niinkuin kävi keväällä 2019. Puheenjohtajan myötä valitaan myös puolueen strategia, poliittinen linja ja toimintakulttuuri. Puheenjohtajan paikka on tuulinen. 22 Demokraatti P uheenjohtajan valinta on tärkein päätös missä tahansa puolueessa. Mitä paremmin puheenjohtaja tuntee puolueen aatteellisen taustan, kulttuurin ja historian, sen otollisemmat edellytykset hänellä on onnistua paineisessa tehtävässä. Niin se oli Purrankin tapauksessa. Jo lähitulevaisuus näyttää valinnan seuraukset. PUHEENJOHTAJUUSKIN MUUTTUU ja kausi lyhenee. Erityisen tiukoille joutuu pääministeri-puheenjohtaja. Yksi ei muutu: puheenjohtaja toimii luottamuksen varassa. Ainakin osa valitsijoista pohtii ehdokkaiden selviytymistä julkisuuden paineissa ja median puristuksessa. Valinnan seuraukset nähdään jo budjettiriihessä. Palstalla kirjoittavat Seppo Kääriäinen, Ulpu Iivari ja Suvi-Anne Siimes. de_02092021_22.indd 22 25.8.2021 13.56. Myös puoluesihteerin tehtävät ovat pätevöittäneet puheenjohtajaksi. Myös Sanna Marin ja Katri Kulmuni ovat tuoreita esimerkkejä tästä askelluksesta. Seuraavana vuorossa on Suvi-Anne Siimes. Puheenjohtajan paikka on tuulinen Vallan laidalta Seppo Kääriäinen, ministeri ERITYISEN TIUKOILLE JOUTUU PÄÄMINISTERIPUHEENJOHTAJA. Varapuheenjohtajan paikka on ollut monelle astinlauta puheenjohtajan postille. Puolueväki odottaa puheenjohtajaltaan kovia suorituksia: vaalivoittoja ja hallitusvaltaa. Maria Ohisalo jatkaa. Media syynää alituiseen. Riikka Purran johtajakseen Jussi Halla-ahon jälkeen. Kilpailevat puolueet eivät rauhaa anna. Se korostuu erityisesti puheenjohtajaratkaisuissa. Juha Sipilällä oli periaate: tulos tai ulos. Puheenjohtajan tehtävä on yksinäinen, vaikka ympärillä kuhisee monenlaisia neuvonantajia ja kuiskuttelijoitakin. Esimerkiksi Kalevi Sorsa, Eero Heinäluoma, Harri Holkeri ja Timo Soini ovat kulkeneet tuon tien. Perussuomalaiset valitsivat 14.8. PUHEENJOHTAJAKSI NOUSTAAN montaa tietä. Viisas puheenjohtaja kuuntelee, mutta tekee itsenäisesti päätöksiä niinkuin hyväksi näkee. Myös ulkoiset imagoseikat painavat
Hakuaika syyskuun 2021 loppuun saakka. Lehti, verkko ja some Riihi säätiö myöntää apurahoja ja avustuksia muun muassa monipuolisen työväen perinteen ja kulttuuritoiminnan tukemiseen. 23 Demokraatti Koko perhe yhdessä syömään -20 % tradeka.fi/liity Liity nyt: Tiedonjanoon. Tutustu ja hae: www.riihi.fi de_02092021_22.indd 23 25.8.2021 13.56
arbetarbladet.fi:ssä. Vi vill vara återhållsamma med kostnader där det är möjligt men ändå garantera service enligt de behov medborgarna har och lagarna anger. – Vi har möjligheter att påverka eftersom vi under årens lopp har haft kunniga ledamöter som har fört fram bra förslag och argumenterat för sin sak. Att regeringens förtroende kommer att påverkas av sparförslagen är något som är klart, menar hon. – De har ingen idé om hur de ska gå vidare då de undviker att se till kommunstrukturen. Det är en klar ideologisk skillnad. Vi vill värna välfärdens kärna Text Gabriella Åkers / Bild Ivar Jansson I slutet av juli presenterades sparförslag för kommunerna på Åland. Pidempi versio on julkaistu 12.8. I insändaren “Ta ansvar för era sparförslag” i Ålandstidningen (2.8.2021), kritiserar Gunell regeringen för att dessa skulle påverka barn, äldre och låginkomsttagare samt anställda inom omsorgen. Hon menar att regeringens rädsla för följderna av förslagen kommer påverka deKlimatfrågan borde hanteras lika strukturerat och effektivt som Covid-19. ras besparingsplaner. Oavsett om den socialdemokratiska plantan på Åland är liten eller stor, har vi ett starkt rotverk över hela Norden och hela världen, säger Gunell. Åtgärderna är drastiska och skulle innebära nedskärningar i den kommunala välfärden. Vi (Socialdemokraterna) tycker att detta är ett stort svek mot många människor i det åländska samhället, särskilt de många kvinnor som är anställda inom den offentliga sektorn. ABL har kontaktat Camilla Gunell, som ger sin synpunkt på det pågående politiska läget. Socialdemokraternas lagtingsledamot Camilla Gunell är en av de som har reagerat offentligt på sparåtgärderna. Förslagen, som väckt stor kritik på Åland, är framtagna av en särskild arbetsgrupp som tillsatts av landskapsregeringen. Att Finland och Sverige leds av socialdemokratiska regeringar ger oss influenser och nätverk, och hjälp vid frågor och vid valrörelser. Åtgärderna skulle innebära större grupper i skolor och daghem, ett sänkt utkomststöd, färre personal inom äldreomsorgen och färre elevassistenter. Hon tycker också att regeringens tafatthet och svaga ledarskap när det kommer till frågan om kommunreformer syns. Sparförslagen är resultaten av den arbetsgrupp som tillsattes av Ålands finansminister Roger Höglund (C), i hopp om att minska budgetunderskottet i kommunerna. I gallupundersökningar som Ålandstidningen publicerat 10.8.2021, kan en urskilja ålänningarnas missnöje med landskapsregeringen. de_02092021_24.indd 24 25.8.2021 14.00. – Arbetsgruppen menar att vägen till en hållbar ekonomi är genom att spara på kommuner och deras kärnverksamhet. Gunell menar att detta kan visa att många av de som röstade på det nya partiet Hållbart initiativ, nu ser att partiet inte står upp för välfärden, har börjat ångra sitt val och söker sig tillbaka till Socialdemokraterna. Vi vill in i det sista värna välfärdens kärna och servicen till barn, äldre samt människor med små ekonomiska resurser, säger Gunell. 24 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. Det finns alltid människor på högerkanten som vill ta tillfälle att vid varje kris spara på den offentliga sektorn. Arbetsgruppen representerade de fyra partier som sitter i landskapsregeringen – Åländsk center, Obunden samling, Moderat samling och Hållbart initiativ. Gunell tror att allt motstånd och kritik som förslagen nu orsakat kommer att resultera i att få eller inga av förslagen går igenom. Socialdemokraternas mandat har ökat med två, vilket nu uppgår till 14 procent av väljarstödet
– Klimatfrågan borde hanteras lika strukturerat och effektivt som Covid-19. de_02092021_24.indd 25 25.8.2021 14.00. EN ANNAN fråga som Gunell anser viktig på både nationellt och internationellt plan är klimatfrågan. tradeka.fi/liity Liity nyt: Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi ÅLAND HAR också påverkats av coronapandemin. För många ålänningar är det viktigt med en god relation mellan Åland och riket. Vi kan inte förlita oss på att någon annan gör jobbet, det är bara vi socialdemokrater som både har internationell solidaritet i grunden och leder länder som måste gå i främsta ledet för det globala hållbarhetsarbetet. Hon avslutar med en uppmaning till den socialdemokratiska rörelsen, gällande alla de klimatrapporter som publicerats på senaste tid. Det är viktigt att vi socialdemokrater visar starkt ledarskap i klimatfrågan. Att öppna gränser skulle ha varit bra för turistnäringen och sjöfarten är en självklarhet, men Gunell tror att regeringen Sanna Marins bekämpningsstrategi har sett till att vaccinationer och coronapass kommer att bidra till en ekonomisk återhämtning. 25 Demokraatti värna = puolustaa kärna = ydin sparförslag = säästöehdotus nedskärning = leikkaus äldreomsorg = vanhustenhuolto elevassistent = koulunkäyntiavustaja landskapsregering = maakuntahallitus tafatthet = avuttomuus planta = kasvi rotverk = juuristo hemestrande = kotimaanmatkailu hållbarhetsarbete = kestävyystyö Ordlista … sekä lukuisia muita tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. Gunell beskriver att endel har uppfattat misstag i hanteringen gentemot Åland som uppsåtliga vilket de inte är. Hon menar att det finländska hemestrandet har räddat Åland denna sommar. Min uppmaning till rörelsen är att vi måste kliva upp ett steg i denna fråga. Det är akut, vi måste göra allt vi kan för att få Finland till ett land med fossilfri välfärd
Sivistystoimialan apulaispormestariksi valittiin SDP:n Piia Elo. 26 Demokraatti KUNTAPOLITIIKKA Uudet kuviot Valtuustoissa ympäri Suomen päättäjillä on edessään monenlaista savottaa. Turussa puolue sai sivistystoimialan apulaispormestarin tehtävän. – Tämä on siinä mielessä historiallinen käänne, että kaksitoista vuotta on kulunut siitä, kun SDP on viimeksi ollut suurin ryhmä ja demari ollut kaupunginhallituksen puheenjohtajana, Järvenpään kaupunginhallituksen tuore puheenjohtaja Eemeli Peltonen kertoo. – Kesällä käytiin laajat pormestarineuvottelut, joissa oli mielestäni tosi hyvä henki. Turun päätöksenteon historiankirjoihin ryhdytään kirjoittamaan tyystin uutta lukua, kun kaupunki siirtyi pormestarimalliin. Uudellamaalla Järvenpää oli ainoa paikkakunta, jossa SDP takoi vaalivoiton ja nousi suurimmaksi puolueeksi. Historiallinen käänne nähtiin Hangossakin, kun kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi nousi Aila Pääkkö heläyttäen rikki paikallisen päätöksenteon lasikaton. En näe sitä henkilökohtaisena saavutuksena – se oli demarit, jotka sen rikkoivat, ei Aila Pääkkö, hän painottaa. Ensimmäistä kertaa pitde_02092021_26.indd 26 25.8.2021 10.14. Luottamustehtävät on jaettu ja useilla paikkakunnilla SDP on saanut makoisia vaikuttamisen paikkoja. Hän toimii kasvatusja opetuslautakunnan puheenjohtajana sekä ottaa haltuun kaupunginhallituksen 1.varapuheenjohtajuuden. Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuva iStock K unnissa ja kaupungeissa politiikan syksy pyörähti käyntiin uusien valtuustojen aloitettua hommansa. Esimerkiksi Järvenpäässä SDP johtaa kaupunginhallitusta sekä Kuopiossa ja Hangossa valtuustoa. – Miehet ovat johtaneet valtuustoa Hangossa 147 vuotta, joten eiköhän se nyt ollut jo aikakin! Olen hirveän ylpeä ja iloinen siitä, nimenomaan demarinaisena sain rikkoa lasikaton
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan nuijaan Kuopiossa tarttunut Tuula Väätäinen sanoo, että kuntien ja kaupunkien pitää nyt huolehtia sote-palvelut hyvään kuntoon ennen kuin ne siirtyvät hyvinvointialueille. – Koimme tärkeäksi, että olemme vaikuttamassa siihen, miten tulevaisuutta rakennetaan sivistyksen, kasvatuksen ja opetuksen kautta, Elo summaa. de_02092021_26.indd 27 25.8.2021 10.14. Hallinnollinen vastuu on hyvinvointialueilla, mutta palveluiden saatavuutta on pidettävä silmällä myös paikallisten päättäjien voimin. Ollaan uuden edessä, vaikka uudistus on ollut päättäjien mielissä ja puheissa läsnä jo pitkään. 27 Demokraatti Uudet kuviot kään aikaan tuntuu, että kaikki puolueet haluavat olla edistämässä kaupungin asioita. Nyt sote alkaa konkretisoitua – nyt ei enää mietitä, vaan on tekojen aika, Aila Pääkkö kuvailee. – Kuntalainen antaa varmasti jatkossakin palautetta palveluista lähimmille luottamushenkilöille. EMME VOI ODOTTAA, ETTÄ HYVINVOINTIALUE RATKAISEE ONGELMAT. – Se on vähän niin, että kun jokin asia konkretisoituu, niin vasta silloin siihen tartutaan vimpan päälle. Koen, että se on hyvä startti ja toivon, että sama innostus jatkuu, hän sanoo. – Emme voi odottaa, että hyvinvointialue ratkaisee ongelmat, joita meillä Turussa palvelurakenteessa on. Sosiaalija terveydenhuollon uudistus pistää kuntien ja kaupunkien tehtävät uusiksi, ja tämä huomioitiin myös Turussa, kun SDP sai itse valita sektorinsa. Tehtävämme on viedä sitä viestiä eteenpäin, hän summaa. Meidän täytyy alkaa ratkoa niitä aktiivisesti jo nyt, sanoo myös Piia Elo. Väätäinen muistuttaa, että ”sote ei häviä kuntien elämästä”, vaikka palvelut vuonna 2023 siirtyvätkin. – Kuopiossakin täytyy katsoa, miten perusterveydenhuolto toimii, miten hoitoonpääsy toteutuu, ja pyrkiä tekemään korjausliikkeitä, jotta ei sitten olisi paikkaamisen tarvetta, kun palvelut siirretään, hän sanoo. Hän kuvaa sote-asioiden hoitoa yhteiseksi savotaksi. Sote-palvelujen siirtyessä hyvinvointialueille, jäävät sivistystoimialan asiat keskeisinä kaupungin hoitoon. Pormestariohjelman eteneminen niin, että kaikki ovat mukana, on osoitus siitä. Niidenkin, jotka eivät ole aluevaltuustoissa. SOTE-UUDISTUS ON yksi suurimmista asioista, joiden parissa kuntapäättäjät alkaneella kaudella työskentelevät
de_02092021_26.indd 28 25.8.2021 10.14. On tärkeää, että asukkailla on mahdollisuus osallistua monenlaiseen toimintaan, hän kuvailee. – Esimerkiksi liikuntapaikkarakentamiseen liittyvät investoinnit ovat sellaisia, että ne eivät ole kovin suuria, mutta niillä saadaan hirveän paljon aikaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, Peltonen kuvailee. Käytössä olevien eurojen määrä luonnollisesti vaikuttaa siihen, millaiset visiot on mahdollista toteuttaa. Hyvinvoivassa kunnassa on yhteisöllisyyttä, jota kaupunki voi edistää esimerkiksi turvaamalla kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä vaikka kohtuuhintaisia tai maksuttomia tiloja tarjoamalla. Peltonen näkee tulevaisuuden Järvenpään hyvinvointikuntana, jossa viihtyisyyttä pyritään luomaan hyvinvointipalveluilla. Tehtävät ovat jo siirtyneet leveämmille hartioille, mutta muutos on siitä huolimatta merkittävä, kun jatkossa emme enää edes rahoita palveluita, hän sanoo. Ensimmäiset käydään jo tammikuussa. HYVINVOINTIALUEILLE VALITAAN päättäjät aluevaaleissa. Haastattelun aikaan elokuun puolivälissä Turussa, JärKUNTALAINEN ANTAA JATKOSSAKIN PALAUTETTA PALVELUISTA LÄHIMMILLE LUOTTAMUSHENKILÖILLE. Hyvinvoivaa kuntaa ei rakenneta yksin kaupungintalolla. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana Peltonen haluaa rakentaa hyvää ja laajaa yhteistyötä kaupunginhallituksen, -valtuuston, viranhaltijoiden, kaupunkilaisten ja sidosryhmien, kuten yhdistysten ja yritysten välille. Sote-uudistus muuttaa myös kunnan rahoituksellista asemaa, Peltonen muistuttaa. – Järvenpää on hieman eri tilanteessa kuin moni muu Suomen kunta, kun Keski-Uudellamaalla on jo ollut tulevan hyvinvointialueen laajuinen sote-kuntayhtymä. Eemeli Peltonen sanoo, että uutta roolia pohditaan kaupunkistrategiaa laatiessa. Kuntien ja kaupunkien on luotava nahkansa, kun yhteys niille kautta aikain keskeisiin sote-palveluihin katkeaa. – Pitää koota hyvin laajasti yhteen alueen toimijoita tekemään yhdessä. 28 Demokraatti KUNTAPOLITIIKKA KAIKKI NELJÄ päättäjää ovat yhtä mieltä siitä, että edessä on sopeutumisen aika
Ilmastonmuutos lienee puolestaan aihe, joka yhdistää päättäjiä eri puolilla Suomea samanlaisten kysymysten ääreen. Toisaalta keskustelussa on huomioitu sekin, että yhdestä tehtävästä voi olla hyötyä toisessa. Piia Elo arvioi, että kuntaja aluevaalien järjestäminen näin peräkkäin on iso haaste yli puoluerajojen. Hän itse on ollut tiiviisti puolueen työryhmissä miettimässä SDP:n sote-linjauksia ja pohtiTAMMIKUU EI OLE MAAILMAN PARAS KUUKAUSI JÄRJESTÄÄ VAALEJA. Toivoisin, että olisimme toisillemme kilttejä. – Kun se muutos vihdoin on saatu, haluan ehdottomasti olla katsomassa, miten se käytännössä saadaan toimimaan, hän sanoo. Kaikilla puolueilla on siinä petrattavaa, että naisia löydetään ja innostetaan mukaan. Minkälaiset mahtavat olla aluevaalit koronan takia – se on hyvin auki vielä, Pääkkö puntaroi. Se syö paljon voimavaroja, elinvoimaa ja mahdollisuuksia kaikilta. Lisäksi kuntavaaliehdokkaita kehotettiin pohtimaan myös halukkuuttaan lähteä aluevaaleihin. nut rakennemuutoksen mahdollisuuksia myös kansanedustajana. Viimeistään syyskuun mittaan on tartuttava toimeen. 29 Demokraatti venpäässä, Hangossa ja Kuopiossa on hädin tuskin ehditty vetäistä henkeä luottamuspaikkaneuvottelujen jälkeen. – Siihen ei ole ollut vielä ruutia. Tieto lisää tuskaa, mutta syvempi ymmärrys valtakunnan päätösten taustoista usein helpottaa hommia kuntaja aluetasolla, hän arvioi. – Tammikuu ei ole maailman paras kuukausi järjestää vaaleja. Toinen joka niemessä ja notkelmassa puhuttava asia on koronan jälkihoito. On kysytty, kuinka monta titteliä yksi ihminen voi ja ehtii kantaa niin, että jokainen pesti tulee hoidetuksi kunnolla. Voi olla, että on aika synkkää, pimeää, väsynyttä ja kylmää. Kiinteistöt menevät kaupaksi ja kotimaan matkailun lisääntyessä myös Hangon matkailu on räjähtänyt. Tärkeistä asioista ja kysymyksistä osa on puhtaasti paikallisia. Tuula Väätäinen kokee, että kansanedustaja saa kuntaja aluetasolla toimimiseen erittäin hyviä eväitä eduskunnasta. Elokuussa Kuopion valtuusto käsitteli aloitetta, jossa esitettiin, että kaupunki julistaisi ilmastohätätilan. MUITAKIN ASIOITA kunnissa toki tapahtuu kuin sote. – Tämä on ilmiö, joka voi olla myös työpaikoilla ja harrastustoiminnassa. de_02092021_26.indd 29 25.8.2021 10.14. JULKISUUDESSA ON käyty keskustelua siitä, voiko päättäjä toimia useilla päätöksenteon tasoilla samaan aikaan. Valtuutettu, aluevaltuutettu, kansanedustaja, ministeri. Aila Pääkkö kertoo, että esimerkiksi Hangon pitäisi kyetä nyt vastaamaan kasvaneen suosion tuomiin haasteisiin. – Hätätilan julistamiselle ei nähty tarvetta, mutta kaikki puheenvuorot kuitenkin lähtivät siitä, että ilmastonmuutoksen estämiseksi täytyy tehdä kaikki mahdollinen, Tuula Väätäinen kertoo. – Hangon vetovoima on aivan sfääreissä. Ryhmäkoot, opettajien tuki ja koulujen tukihenkilöstö, Väätäinen listaa keinoja puuttua ongelmiin. – Korona on aiheuttanut sosiaalisia ja terveydellisiä haasteita, jotka täytyy saada kurottua umpeen, Eemeli Peltonen kiteyttää mainiten muun muassa nuorten syrjäytymisen ja vanhusten yksinäisyyden. On hyvä, että kansanedustajalla on tietoa siitä, miten tehdyt lait vaikuttavat alueilla ja ihmisten arjessa, Väätäinen sanoo. Meidän pitää kiinnittää huomiota esimerkiksi parkkitilaan – sitä ei ole nyt kaikille vierailijoille riittävästi. – On ihan hyvä, että on käyty tätä keskustelua, mutta näen kyllä, että aluehallinnossa pitää olla myös kuntien keskeisiä toimijoita, Piia Elo sanoo. Aluevaalihommiin ei ole ryhdytty. – On sellaisiakin henkilöitä, jotka eivät halunneet kuntavaaleihin, mutta lähtevät aluevaaleihin, koska haluavat paneutua juuri siihen sote-puoleen, Väätäinen kertoo. Hän uskoo, että aivan jokaisessa puolueessa kipuillaan, miten järjestökenttä saadaan pyörähtämään uusiin vaaleihin ja ehdokkaat innostumaan. Kuntavaalit olivat kuitenkin aika rankat, kun korona vaikeutti niitä. Edellisellä vaalikaudella valmistauduttiin maakuntavaaleihin, joita ei koskaan tullut, Tuula Väätäinen muistuttaa. Naisten osuus uudessa valtuustossa on suorastaan hävettävän pieni, hän sanoo. Samaa sanoo Piia Elo, joka huomauttaa, että sote-palveluita kuntoon laittaessa joudutaan nyt ratkomaan jo ennestään olemassa olleita, mutta koronan entisestään kärjistämiä ongelmia. Pääkkö näkee ainakin Hangossa ehdokashankinnan tärkeänä tavoitteena naisten mukaan saamisen. Hän uskoo, että jo tuolloin tehtiin ehdokashankintaa ja pohjatyötä, josta on hyötyä vielä tänäänkin. – Ajattelen, että olisi aika surullista, jos kaikissa olisi ihan eri ihmiset, koska kuitenkin kaikilla tasoilla käsitellään myös samoja asioita. Ajattelen, että suvaitsemattomuus ja ihmisten jaotteleminen hyviin ja huonoihin, pärjääviin ja ei pärjääviin, on yhteiskunnassamme tietynlainen syöpä. Tällaisiin asioihin pitää panostaa, jotta Hanko pysyy kiinnostavana. Ei tämä helppo harjoitus tule olemaan, Elo kiteyttää ja huomauttaa, että ehdokkaita haastaa kuntavaalien jälkimainingeissa myös rahoituksen saaminen. Väätäinen arvioi, että moni on innokas näkemään, miten hyvinvointialue toteutuu käytännössä. Tuula Väätäinen nosti ensimmäisessä valtuuston kokouksessa pitämässään puheenvuorossa esiin koulukiusaamisen, joka on aiheena kuntarajat ylittävä
Sienet pyörittävät maailmaa – ja minua KOLUMNI ILMAN SIENIÄ MEILLÄ EI OLISI METSIÄ. Oikeasti meidän kannattaisi suo jella sitä, mistä olemme riippuvaisia. Tutuimpia sie net ovat meille itiöemiensä kautta, mutta todellisuudessa itse sieni voi peit tää jopa usean jalkapallokentän laajuisen alueen. Ne ovat varsinaisia kiertotalousammat tilaisia ja vastaavat ravinnekierrosta. Elokuussa julkaistu IPCC:n raportti on kuu mottavaa luettavaa. Kun puu kaadetaan, sienikin häviää. Suojele siis sitä, mistä olet riip puvainen. Syksyyni kuuluu olen naisesti myös sienestäminen. Sienet ovat myös valtavan tärkeitä metsän kasvun kannalta: ilman sieniä meillä ei olisi metsiä. Kantarellien kyttäämisen aloitan juhannukselta ja viimeiset suppilo vahverot kerään kohmeisin sormin joulukuun loppupuolella. Lisää päästövähennyksiä ja toimia tarvitaan kaik kialla maailmassa, myös Suomessa. Kuuma ja kuiva kesä piti sadon olemattomana, mutta nyt sateiden myötä sienisesonki on päässyt vauhtiin. KESÄHELTEIDEN KESKELLÄ oli mahdotonta olla miettimättä ilmastonmuutosta. Olo on kuin Muumipeikolla kirjassa Muumipeikko ja pyrs tötähti: ”Hän ajatteli, miten kiihkeästi hän ra kasti kaikkea, metsää ja merta, sadetta ja tuulta, aurin gonpaistetta ja ruohoa ja sammalta, ja mi ten mahdotonta olisi elää ilman niitä.” Eläminen ilman tätä kaikkea, luonnon monimuotoisuutta ja sen vuorovaikutusta elottoman luonnon kanssa, ei olisi mahdotonta vain kuvainnollisesti, vaan ihan kirjaimellisestikin. Lajisto muuttuu. 30 Demokraatti R akastan syksyä: pimeneviä iltoja, vä rejä, tuoksua. Odotan pal jon syksyn budjettiriiheltä, sillä ilmastotoimilla on kiire. Kuivat kantarellit metsässä asettuvat osaksi tänä vuonna koettuja sääilmiöitä: ennätyshelteitä, poikkeuksellisen runsaita sateita ja myrskyjä, jotka ovat aiheuttaneet maastopaloja, suurtulvia ja muita aineellisia vahinkoja. Mykorritsa sienet, kuten herkkutatti ja kantarelli, elävät sym bioosissa puun kanssa, antavat sille ravinteita ja saavat itse puulta vaihdossa sokereita. SIENET OVAT äärimmäisen kiehtova eliöryhmä. Äidin kanssa soittelemme ihan vain päivittääksemme sienestyskuulumiset. Jokainen asteen kymmenys lisää ääriilmiöiden todennäköisyyttä ja voimakkuutta. Heinäkuussa met sässä törmäsi yksittäisiin, sormenpään kokoisiin kuiviin kantarelleihin, jotka muistuttivat irtokark kilaareista tuttuja vaahtosieniä. SIENIMETSÄSSÄ MIETIN sanontaa ”Suojele sitä mitä rakastat”. de_02092021_30.indd 30 26.8.2021 10.43. Hanna Paulomäki hanna.paulomaki@gmail.com Kirjoittaja on ekologi ja ympäristövaikuttaja. Luonnon kiertokulun kannalta sienet ovat korvaa mattomia. Ja mene sienimetsälle: mieli virkistyy ja saat ravinteikasta, päästötöntä lähiruokaa. Ilmaston lämpe neminen vaikuttaa kaikkeen, myös sieniin: niiden satokaudet muuttuvat, osa lajeista hyötyy, osa hä viää. Hyvä uutinen on, että rapor tin mukaan Pariisin ilmas tosopimuksen mukainen 1,5 asteen polku on yhä mahdol linen. Ne eivät ole kasveja eivätkä eläimiä vaan eriytyneet omaksi sie nikunnakseen jo varhaisessa vaiheessa. Tänä ke sänä satokausi alkoi myöhään. Raportin mukaan äärimmäi set sääilmiöt lisääntyvät maapallon keskilämpö tilan noustessa
O len viime aikoina vain tarkistanut peilikuvastani, että kuinkahan väsynyt ihminen sieltä tänään katselee. Totta kai tunnen asioita samalla tavalla kuin muutkin, mutta en ehkä ilmaise niitä hirveän voimakkaasti ilmeillä ja eleillä. Hillittyä meininkiä tämä pääasiassa on, ei mitään valtavia yläja alamäkiä. Minua on joskus syytetty siitä, että perusilmeeni ei kauheasti elä. Tennisurani jäi siihen. Tenniksestä ei tullut oikein mitään. Ehkä olin nuorempana vähän helpompi tulistumaan, mutta se on iän myötä tasoittunut. Sain silloin eräältä opiskelukaveriltani lempinimeksi Terminaattori – kiitos tämän suomalaisen jäyhän perusolemukseni, jossa eivät mielentilat hirveästi ulospäin näy. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_02092021_31.indd 31 25.8.2021 14.12. Sitä tapahtui etenkin asuessani ulkomailla, jossa kulttuuri oli elehtivämpi ja räiskyvämpi. Joskus nuorempana yritin pelata mailapelejä. 31 Demokraatti Mikko Lievonen 41-vuotias Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja. Olen luonteeltani melko rauhallinen, paitsi joissain asioissa saattaa käämi palaa nopeastikin, mutta sitten taas tasaannun. Kun on uusi työtehtävä, perhe ja kaikki muut vastuut, välillä saa vähän miettiä omaa jaksamista. Omat epäonnistumiset ovat niitä juttuja, jotka tulistuttavat. Luulen, että ihmiset, jotka tuntevat minut työelämästä, tuskin näkevät sitä puolta minusta juuri koskaan. Kasvojeni perusilme saatetaan joskus tulkita vähän tympeäksi tai ei ainakaan sellaiseksi, että olisin hirveän iloinen ihminen. Aina se ei näy ulospäin. Kun pallo osui verkkoon tai meni ulos, niin pettymys purkautui John McEnroy -tyylisenä kiukutteluna
Ensimmäistä kertaa yli 35 vuoteen. – Edellisen kaupunginjohtajan kanssa usein naureskeltiin, kun oli jokin oikein tiivis rupeama kokouksia ja asiaa, että näiden ihmisten kanssa on enemmän tekemisissä kuin oman perheen kanssa, Jakara muistelee. Ihmisiä tulee ikävä – muita luottamushenkilöitä, viranhaltijoita – kaikkia, joiden kanssa vuosien mittaan on tullut tehtyä töitä. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvat Jani Laukkanen O riveden uuden kaupunginvaltuuston aloittaessa työnsä elokuun alussa, ei Riitta Jakara ollut menossa mukana. 33 Demokraatti MOTIVAATTORI Kuntapolitiikan veteraani Riitta Jakara kehottaa vaalimaan hyvää yhteistyötä. Hän muistuttaa, että ihmisten erilaisuus on vahvuus. Kuntapolitiikasta luopuminen ja täysipäiväiseksi eläkeläiseksi ryhtyminen tuntuu helpotukselta, mutta samalla mieli on haikea. de_02092021_32.indd 33 26.8.2021 10.25
. Jakara on iloinen, että Orivedellä on kyetty olemaan asioista eri mieltä ilman rumaa nokittelua. – Huumori on auttanut elämässä monessa asiassa. valtakunnallinen maanpuolustuskurssi nro 173 . Hän on hämmästellyt, miten Orivedellä ja muillakin paikkakunnilla toisinaan tunnutaan pitävän luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita jopa taisteluparina – että oltaisiin eri puolilla pöytää. . kaupunginvaltuutettu 1985–2021 . Ihmisten kanssa touhuun tulemisessakin, hän jatkaa. YHTEISPELIN PITÄÄ toimia myös viranhaltijoiden kanssa, Riitta Jakara painottaa. toiminut myös SDP:n puoluevaltuuston ja Pirkanmaan piirin varapuheenjohtajana . Ei pienen paikkakunnan päättäjänä ja ”työkkärin tätinä” olisi introverttina pitkälle pötkinytkään. kaupunginhallituksen puheenjohtaja 2017-2021 . LÄNGELMÄELLÄ, ISOJÄRVEN rannalla kauniissa maalaismaisemassa oli pikkuinen pienviljelystila muutamine lehmineen, hevosineen, lampaineen ja kanoineen. Sellaisessa ympäristössä Riitta Jakara kasvoi. – Ja se vasta törkeää olisi! Olen aina sanonut omalle porukalle ja muillekin, että 31 hengen valtuustossa ei koskaan ole tilannetta, että siellä istuisi vain 31 demaria, kokoomuslaista, vihreää, perussuomalaista tai keskustalaista. Minähän olisin seonnut sukkiini! Mutta nyt eläkkeellä oli mahdollisuus käyttää siihen aikaa, hän kertoo. – Vanhemmat onnistuivat kasvattamaan myös niin, että on varustettu kohtuullisen terveellä itsetunnolla. Äiti hoiti karjaa, isä kävi metsätöissä ja viljeli omia vähäisiä peltoja. . – Taas on niin, että ei asioista aina samaa mieltä tarvitse olla, mutta se pitää muistaa, että yhteisellä asialla kuitenkin ollaan, hän sanoo. perhe: aikuinen lapsi ja elämänkumppani isosiskon pitämään arvossa rehellisyyttä ja ahkeruutta. Senkin hän oppi, että pitää osata sopeutua erilaisiin tilanteisiin. . sai kunnallisneuvoksen arvonimen 2003 . Vanhemmat kasvattivat hänet ja RIITTA JAKARA . . SE ON VAHVUUS, ETTÄ OLEMME KAIKKI ERILAISIA. Kyllä tämä on yhteispeliä, se pitää ymmärtää, Jakara paaluttaa. Kesäkuussa viimeisessä valtuuston kokouksessa pitämässään puheessa kunnallisneuvos kehotti vaalimaan sopuisaa henkeä jatkossakin. Aina täytyy koittaa tehdä parhaansa. Toisten kanssa touhuun tuleminen, yhteistyö, on paikallisessa päätöksenteossa keskeinen taito. 34 Demokraatti D-KASVO Yhteistyö ihmisten kanssa on tiivistä ja työmäärä melkoinen etenkin paikallisen päätöksenteon ykköspaikoilla, hän sanoo. On ihan eri asia, että hyväksyykö kaikkea, mutta erilaisiin tilanteisiin pitää mahtua, Jakara kertoo lapsuudenkodista saaduista elämän eväistä. . Ei voi olla sillä tavalla ehdoton, että minä en mene tuonne tai tuonne. Riitta Jakara kuvailee Oriveden kuntapolitiikan olleen viime aikoina tavattoman asiallista, mutta on valtuuston historiassa tuulisemmatkin vaiheensa ollut. – Äkkiä sen saa pilalle, siinä ei kauaa nokka tuhise, hän sanoo. Ei turhan melskaaminen ja riitely sovi asioiden hoitamiseen, hän puuskahtaa. – Minulla on siitä sanonta, että ihmisen täytyy mahtua kirkkoon ja kapakkaan. Tekemistä riitti silloinkin, mutta varsinkin viime vuodet kaupunginhallituksen puheenjohtajana ovat käyneet puolipäivätyöstä. SDP:n listoilta vuoden 1984 kuntavaaleissa valtuustoon noussut Jakara ehti toimia muun muassa yli 20 vuotta Oriveden kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. . Hän kertoo alusta asti ottaneensa sellaisen asenteen, että häntä tohtii aina lähestyä. Erilaisiin ihmisiin tutustumisesta ja heidän kanssaan työskentelystä. Siitä kärsisi lopulta orivesiläinen. työskenteli työja elinkeinohallinnossa 43 vuotta, joista 30 vuotta ensin Oriveden ja sitten Keski-Pirkanmaan te-toimistojen johtajana . . Se on ollut iso asia. . valtuuston puheenjohtaja 1992 ja 1995-2017 . merkonomi, yhteiskunnallinen tutkinto (sosionomi, Tampereen yliopiston opetusjaosto) . . Toisia ihmisiä pitää arvostaa ja heitä kohtaan täytyy olla aina asiallinen, näin opetettiin Riitta Jakaralle jo lapsena. – Sitä tehtävää olisi ollut mahdotonta hoitaa, kun olin työelämässä. Molemmat olivat huumorintajuisia, joten sieltä on varmasti tullut tämä, että tulee heitettyä helttaa, harvoin jos koskaan mutrussa suin nähty Jakara nauraa. syntynyt 4.11.1949 Längelmäellä . – Ajattelin, että minulla ei sillä tavalla ole työaikaa, vaan kyllä saa kauppareissullakin tulla kysymään. Työurallaan työja elinkeinohallinnossa toimistoapulaisesta ensin paikallisen ja myöhemmin alueellisen te-toimiston johtajaksi edennyt Riitta Jakara pitää ihmisistä. de_02092021_32.indd 34 26.8.2021 10.25
Se on ihan lempilapsi minulle, Jakara kertoo. Siitä, millä tavoin löydetään ja valjastetaan hyödyksi ihmisten vahvuudet, ehkä sellaisetkin joita he itsekään eivät välttämättä näe. de_02092021_32.indd 35 26.8.2021 10.26. Hän meni naimisiin elokuussa 1970, jäi leskeksi seuraavan vuoden toukokuussa ja tuli äidiksi heinäkuussa. Kuinka heitä motivoidaan ja jos tulee pöykkypaikka – vastoinkäyminen tai ongelmatilanne – kuinka hänen kanssaan siitä keskustellaan, Jakara sanoo. Olen tosi kiinnostunut ihmisten johtamisesta ja heidän kanssaan työskentelystä. – Kun meikäläisen luonnepohjaan laitetaan tuollainen kokemus ja ajatus (toisen luokan kansalaisuudesta), niin minähän vedän kyynärpäät leveälle niin, että paukahtaa! Oli tarve näyttää. Tajusin, että me olemme erilaisia. Toinen on toista heikompi, toinen vahvempi. Herää myös kysymys, että jollei valittu henkilö olekaan pärjännyt tehtävässä, onko häntä yritetty auttaa ennen kuin häntä aletaan arvostella julkisesti ja kovin sanoin. Ehkä siinä iski jopa tietynlainen paremmuuden tunne – että katsokaa, millaisista vaikeuksista minä olen selvinnyt! – Siinä tuli sellainen normittaminen, että oikein mikään muu vaikeus ei ihmisellä ollut mitään. Asenteet yksinäisiä äitejä – olivatpa he yksin mistä syystä tahansa – olivat myös hyvin erilaiset. Riitta Jakara innostuu, kun hän pääsee puhumaan ihmisten johtamisesta. Heitä pidettiin toisen luokan kansalaisina, Jakara sanoo. elokuuta 1971. – Luen johtamisen kirjoja vieläkin. Yhteiskunnan turvaverkot eivät olleet siihen aikaan lähelläkään tämän päivän tasoa, oma äiti auttoi paljon. – Se on hupaisaa ja törkeääkin, että luottamushenkilöt, jotka ovat itse olleet henkilöä tehtävään valitsemassa, alkavat heti moittia. Nuorta Riitta Jakaraa se opetti paljon ja melkoisella rysäyksellä. – Mittasin alkuun ihmisiä sillä mittarilla, mutta pian totesin, että eihän tämä piru vie toimi. Sehän tahtoo sanoa, että eipä ollut ammattitaitoa valitsijoillakaan, hän näpäyttää. Mistä kiinnostus johtamiseen juontaa juurensa. – Olisi tärkeää vaatia luottamushenkilöiltä, vallankin ykkösiltä ja muilta valintoja tekeviltä, että heillä olisi tiedossa edes alkeet ihmisten kanssa toimimisesta. – Jos kerron oikein perusteellisesti, se lähtee kovista kokemuksistani 21-vuotiaana, Jakara aloittaa. Heidi Jakara kastettiin vanhempiensa ensimmäisenä hääpäivänä 29. Yhdellä on yksi vahvuus, toisella toinen. Sellaisesta hän sisuuntui. IHMISEN TÄYTYY MAHTUA KIRKKOON JA KAPAKKAAN. Että mitä tuokin tuossa valittaa, minä olen sentään joutunut jotain elämässäni kokemaankin, Jakara kuvailee. Se on vahvuus, että olemme kaikki erilaisia. Ja miten tunnistetaan asiat tai tilanteet, joissa he tarvitsevat tukea ja kannustusta. Tämä oivallus teki minusta sellaisen ihmisen, työkaverin ja pomon, jollainen olen. Ei ole yhtä oikeaa tapaa selvitä asioista tai tehdä hommia. 35 Demokraatti Aivan vihoviimeisenä kummallisuutena Jakara pitää ilmiötä, että kuntaan tai kaupunkiin vasta valittua viranhaltijaa – kunnanjohtajaa tai muita johtoryhmään valittuja – ryhdytään pian valintansa jälkeen moittimaan urakalla. SANOTAAN, ETTÄ elämä opettaa
Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. Se on antanut näkökulmia työhön ja elämään yleensä. Niinhän siinä sitten kävi, että oli todella hyvä olla edes kauppaopistotutkinto, kun jäin kaksin Heidin kanssa. – Ihminen ei ole kone, eikä voi paahtaa koko ajan samalla faartilla, se pitää oivaltaa. Työ antoi puolestaan näkökulmia kuntapolitiikkaan. Jollei yhteyksiä ollut, niitä piti luoda, Jakara kertoo. Ehkä tällaisilla syvään juurtuneilla asenteilla on ollut vaikutusta vuosien saatossa myös siihen, miten Suomessa työttömien palveluihin panostetaan. Ei voi jäädä laakereilleen turvaverkkoihin, vaan kun saa apua ja nenänsä vähän vedenpinnan yläpuolelle, täytyy yrittää itsekin. Ja vaikka harrastuksia – niistä kun on joskus yritystoiminnaksi. Entisen Oriveden te-toimiston johtajan suusta tämä voi kuulostaa ”happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista” -arviolta, mutta Jakara uskoo muutoksen alkaneen te-toimistoverkon uusimisesta. Milloin ja miten vanhat hyvät konstit oikein hukattiin. 36 Demokraatti RIITTA JAKARA arvioi olleensa työssä parhaimmillaan silloin, kun joku tuli kertomaan hänelle vaikeuksistaan ja hän pääsi auttamaan ja tukemaan työntekijää hankalan paikan yli. 2 Kuntapolitiikkaan mukaan lähteminen oli hyvä päätös. Jakaran mielestä on tärkeää, että turvaverkot nappaavat ihmisen ja auttavat tiukan paikan – sairauden, työttömyyden tai muun elämänvaikeuden – yli. de_02092021_32.indd 36 26.8.2021 10.26. Kun se ammattilainen on siinä vastapäätä ja osaa kohdata sen joskus hyvinkin hukassa olevan ihmisen – uskon, että se on sitä palvelua, jota tarvitaan. D-KASVO 1 Suorittaa kauppaopisto nuorena ja myöhemmin työn ohessa yhteiskunnallinen tutkinto Tampereen opetusjaostossa. 3 TÄRKEINTÄ 3 Jäädä pois kuntapäättäjän tehtävistä. TARVITAAN YKSITUUMAISUUTTA SIITÄ, ETTÄ EI LÄHDETÄ RIITELEMÄÄN VAAN RAKENTAMAAN. Palauttaa tiiviimpi yhteys myös työnhakijaan. Työkkäriveteraania hiukan huvittaa, että nyt työllisyyden kuntakokeilujen yhteydessä yritysyhteyksistä ja työvoiman tarjoamisesta suoraan yrityksiin puhutaan kuin se olisi ihan uusi asia. Oli pakkokin, että sai leiman siihen lappuun, jolla sai työttömyyskassasta rahat. – Olen aina sanonut, että minun sosialidemokratiaani kuuluu sekin, että hyvien turvaverkkojen lisäksi tärkeä rooli on ihmisellä itsellään. – Kun ihminen tavataan ihan face to face, päästään tutkimaan, mitä hän on aiemmin tehnyt. Konkreettinen apu saattoi olla vaikkapa vapaata tai työajan joustoja. – Voi olla. Valtaosa niin tekeekin, mutta entisenä työkkärin tätinä Jakara tietää, että moni uskoo työttömistä toisin. Millaista koulutusta tai sen puutetta hänellä on, mitä työkokemusta, millaisia toiveita hänellä on. Sama pätee yhteiskunnan turvaverkkoihin. Kun Riitta Jakara aloitti uransa 1970-luvulla silloisessa Oriveden työnvälitystoimistossa, oli toiminta varsin pelkistettyä. Kun ihminen saa tiukassa vaiheessa ymmärrystä ja tukea, hän ihan varmasti antaa sen jossain vaiheessa takaisin. Työnantajatkin tunnettiin, ja kun olin itse toimiston johtajana, pidin yritysyhteyksiä erittäin tärkeinä. Sekin on myönteistä, että tavoitteena on nyt tuoda te-palvelut taas lähemmäs ihmisiä ja tarjota henkilökohtaisempaa palvelua. TYÖVOIMAPALVELUT OVAT vuosien varrella muuttuneet huimasti. Politiikan aktiivivuodet ovat takana, mutta kiinnostus asioiden seuraamiseen ja myös vaikuttamiseen kuntalaisena eivät tähän lopu. On kuitenkin hyvä, että tähän taas panostetaan, Jakara toteaa. Ei niin, että olisin kyllästynyt, mutta kaikella on aikansa. Jakara toimi Keski-Pirkanmaan te-toimiston johtajana, kunnes taas viiden vuoden päästä karsittiin. Vanhemmat kannustivat opiskelemaan ja hankkimaan ammatin, koska koskaan ei tiedä, mitä elämän varrella tulee eteen. Työttömyys on oma vika, työtä saa halutessaan kuka tahansa tuosta vain ja kyse on täysin omasta tahdosta. Silloin työelämässä tuli seurattua, miten esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa satsattiin, mutta meille ei vain niitä resursseja saatu. Autettiin työvoimaa etsiviä työnantajia ja työtä hakevia työttömiä löytämään toisensa. – Jokainen työnhakija tunnettiin, kun jokainen haastateltiin ja he kävivät siinä lopulta aika usein ilmoittautumassa. Ruotsissa oli työnvälityksessä suhteessa kolme kertaa enemmän porukkaa töissä kuin meillä. Luulisi, että tulisi pitkässä juoksussa edullisemmaksi panostaa palveluihin – kaikkiin vakavampia ongelmia ennaltaehkäiseviin. Toimistoja karsittiin, Pirkanmaalla ensin viiteen toimistoon vuonna 2007
Siinä kadotettiin tärkeä kontakti. Valtuutetuilla on edessään myös sote. – Se muuttaa maailmaa aika lailla, kun nämä elinvoimaan ja hyvinvointiin liittyvät asiat korostuvat. 37 Demokraatti – Lopulta koko valtakunnassa ei ollut kuin 15 toimistoa ja minä siirryin Pirkanmaan te-toimistoon, joka oli niistä yksi. Hänen oma tyttärensä kenties sai vaikutteita äidiltään – tytär on toiminut Oriveden kunnallispolitiikassa vuodesta 2001 varaja varsinaisena valtuutettuna (sd.). Asiakkaat ohjattiin sähköisten palvelujen pariin, hyvä jos puhelimitse pääsi juttusille toisen ihmisen kanssa. – Ensimmäisiä isoja hommia on strategian työstäminen. SOSIALIDEMOKRATIA EI tullut Riitta Jakaralle kodin perintönä. Viime kaudella kaupunginhallituksessakin vaikuttanut Heidi Jakara aloitti nyt valtuuston puheenjohtajana. Ja siinähän se totta vie muuttui. Millaisia asioita valtuustolla on edessään. Siinä joudutaan miettimään koko ajan vähenevää asukaslukua ja tietysti taloutta, Riitta Jakara summaa. – En tiedä mikä päännousema tuli jollekulle, että tähän malliin mentiin, mutta hyvä, että nyt palataan takaisin. Hain sinne henkilöstön kehittämispääliköksi ja olin puolitoista vuotta ylimääräistä töissä, vaikka olisin jo päässyt eläkkeelle, koska minua kiinnosti niin hirveästi nähdä, millaiseksi homma muuttuu. Hän sanoo, ettei osaa edes arvailla, mitä vanhemmat äänestyskopissa tekivät. En kyllä yhtään kadehdi uusia päättäjiä. de_02092021_32.indd 37 26.8.2021 10.26. Tarvitaan yksituumaisuutta ja luovuuttakin, mutta ennen kaikkea yksituumaisuutta siitä, että ei lähdetä riitelemään, vaan rakentamaan. Villasukkapääkaupungiksi julistautuminen toi kivaa julkisuutta, mutta eihän se houkuttimeksi riitä. Toki nyt on jännä nähdä, mitä tapahtuu valtion organisaatiolle, kun kunnille tulee vastuuta, Jakara tuumii. Orivesi on hyvä paikka asua, mutta jollain konstilla se pitäisi saada laajempaan tietoon, Jakara sanoo
Sisaruksia, autokolarissa kuollutta Reeaa ja hänen veljeään Ruuta, jonka kuvitelmissa sisko yhä eli, esittivät kokenut Kristiina Elstelä ja teatterikoulusta hiljan valmistunut keltanokka Santeri Kinnunen. Toki esitys iloa ja valoakin tarjosi. Tykästyimme kovasti Ritva Holmbergin ohjaamaan esitykseen, Kohta 30 vuotta samassa teatterissa viihtynyt Santeri Kinnunen on nauttinut siitä, että on saanut tehdä roolitöitä laidasta laitaan. Myös sen pääpari oli meistä mainio. 38 Demokraatti Te at te ris yk sy Repertuaari teatteri, rakkaani Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Kari Hulkko M arraskuussa 1992 menimme tuolloin kahdeksanvuotiaan kummityttöni ja hänen vielä nuoremman siskonsa kanssa katsomaan Ilpo Tiihosen Helsingin kaupunginteatteriin kirjoittamaa lastennäytelmän Reearuu ensi-iltaa. joka oli lastenjutuksi aika harvinaista lajityyppiä, siis pohjimmiltaan tragedia. de_02092021_38.indd 38 25.8.2021 13.25
de_02092021_38.indd 40 25.8.2021 13.26. Suurta vaihtuvien roolien kirjoa yhdessä Mikko Virtasen kanssa esittävät Emilia Sinisalo ja Sauli Suonpää ovat paremmassa kuosissa. Kuva esityksen harjoituksesta, minkä vuoksi Holmes (Santeri Kinnunen, toinen vasemmalta) ja Watson (Eppu Salminen, oikealla) ovat vähän ”alipukeutuneita”. 40 Demokraatti Salapoliisien kuningas Sherlock Holmes työn touhussa Helsingin kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä
Vapaallaan Kinnunen teki Espoon kaupunginteatterissa miespääroolin kuuron naisen ja kuulevan miehen rakastumisesta kertovassa näytelmässä Sanaton rakkaus, jota varten hänen piti opetella viittomakieli. 41 Demokraatti RUU OLI Santeri Kinnusen ensimmäinen roolityö Helsingin kaupunginteatterin kiinnitettynä näyttelijänä. Poikkeusvaihe eli virkavapaa osui Kinnusella siis poikkeussaumaan, jossa koko esittävien taiteiden kenttä joutui kriisiin, kun teatterit pantiin kiinni ja elokuvien kuvaukset pysähtyivät. – En ole oikeastaan koskaan karsastanut laitosteatteria, sillä niissä tehdään repertuaaria, mikä merkitsee, että siellä saa tehdä paljon erilaista. Se taas on aina sopinut minulle, repertuaarin tekeminen on tehnyt minulle hyvää. Vaikka nuori olikin, ei Santerilla ollut kiinnityksen ottaessaan vääränlaisia illuusioita näyttelijäammatin todellisuudesta, teatteriperheen vesa kun oli. Teatterikorkeasta valmistuneet nuoret näyttelijät ovat eri aikoina eri ehdottomuusastein pitäneet monesti isoja laitosteattereita epäilyttävinä työmaina, jo tuo yhdyssana itsessään on ollut negatiivisesti sävyttynyt. Haastatteluhetkellä elokuun puolivälissä 2021 tilanne on yhä sekava ja epävarmuus mahdollisuudesta tehdä leipätyötään hämmentää näyttelijää. Ensimmäiseen viiteen vuoteen mahtui niin Maiju Lassilan Ikiliikkujaa Kalle Holmbergin ohjauksessa, Tolstoin Sotaa ja rauhaa Kaisa Korhosen ohjauksessa, musikaalia tutun Ritva Holmbergin valvovan katseen alla niin Piukkojen paikkojen Joe/Josephinena kuin Oopperan kummituksen kreivi Chandonina. Kinnusen tämän syksyn työ onkin sitten ihan ikonisimmasta päästä, itse mestarisalapoliisi Sherlock Holmes. Sitten Siperia on opettanut ja uho iän myötä lientynyt. Hänen tweedkuosiinsa Santeri hyppää parivuotiselta virkavapaalta. ”Laitoksessa” hän pääsi heti tosiaankin tekemään monenlaista ja hyviä rooleja. – Mielestäni tämä menee niin, että teatteri muuttuu ihmisten näkoiseksi, eivät ihmiset muutu teatterin näköiseksi, kiteyttää Kinnunen suhteensa koko instituutioon. Nuori mies oli teatterikoulun jälkeen ehtinyt näytellä Kom-teatterin ensemblessä ja Kansallisteatterissa yhden roolin, kunnes Tokoinrannasta kuului kutsu. Teatterisyksy de_02092021_38.indd 41 25.8.2021 13.26. – Kun vanhempani (Heikki Kinnunen ja Rose-Marie Precht, toim. – Siitä lähtien olen jäitä poltellessa odottanut, että pääsisin taas näyttämölle. Sittemmin niitä töitä on tullut melkoinen liuta lisää, sillä Kinnunen on pysynyt saman talon leivissä kohta kolme vuosikymmentä. RITVA HOLMBERG oli siis se, joka vuonna 1992 poimi Santeri Kinnusen kaupunginteatteriin suoraan kotimaisen kantaesityksen päärooliin. – Maaliskuussa 2020 piti alkaa kuvata tv-sarjaa Bad Apples (Suomessa nimellä Mädät omenat), mutta kuvaukset siirtyivät koronan takia eteenpäin, mikä aiheutti minulle sille keväälle ikäviä taloudellisia huolia, kun kerran olin omaehtoisella virkavapaalla. Kinnunen palasi kaupunginteatterin muonavahvuuteen elokuussa 2020, ja koska useimmat ensi-illat siirtyivät silloin koronan takia, hän ehti saada tv-sarjaroolinsakin kuvatuksi syksyn kuluessa. Kun listaan lisää vielä Oscar Wilden maailman parhaaksi komediaksi usein mainitun The Importance of Being Earnest (kaupunginteatterissa nimellä Tärkeintä on olla Uno) ja Shakespearen Macbethin nimiroolin venäläisen Kama Ginkasin ohjauksessa, voi todeta, että laatuhommiin nuori näyttelijä pääsi talossa heti kiinni. huom.) olivat ikänsä teattereiden vetoisilla lavoilla näytelleet, tiesin jo ennalta, mitä se työ on. Kinnunen muistelee, ettei hänellä ollut mitään skeptisiä ennakkoasenteita Helsingin kaupunginteatteria kohtaan. Sehän sujui, mutta muuten vapaavuodesta tuli hankalampi kuin oli suunniteltu
– Tässähän kolme näyttelijää, Emilia Sinisalo, Sauli Suonpää ja Mikko Virtanen, tekevät neljäkymmentä roolia ja vain me Holmesia ja Watsonia esittävät emme vaihda roolista toiseen. Tavallaan täydennyskoulutus. Kinnunen muistuttaa, että Baskervillen koirassa eri tyylilajeja kuljetetaan ikään kuin kaksilla raiteilla. Rooliin alunperin kiinnitetty Risto Kaskilahti joutui näet elokuun alussa jäämään sairauslomalle, ja häntä paikkamaan otettiin lennosta Eppu Salminen, jolle jäi kolme viikkoa aikaa ottaa rooli haltuun ihan tabula rasa -pohjalta. Mutta ei, en ole itse kokenut leimautuneeni yhden lajin mieheksi. Teatterikoulu opastaa nuorta ihmistä löytämään itsensä tässä hommassa, mutta kyllä se sisäistetympi näyttelijäoppi tulee vasta itse työtä tehdessä. 15 vuotta pukuhuonekaverinani oli Esko Nikkari, joka oli hyvä mentori, ja hänen kanssaan sain tehdä monia hienoja töitä. Jos on joskus saanut otsaansa komedialeimaa, niin toinen merkintä, jota Santeri Kinnuseen on isketty, on tämä ”isänsä poika”. de_02092021_38.indd 42 25.8.2021 13.26. – Sanotaan näin, että se, että olen isäni poika, on ollut enemmän jonkun muun ongelma kuin minun. Romaani on kenties tunnetuin kaikista Doy len Sherlock Holmes -tarinoista, ja se on filmattu pitkälle toistakymmentä kertaa, joten jutun siirtäminen yksi yhteen näyttämölle ei taitaisikaan olla kovin mielekästä. – Ei se minua ole häirinnyt. – Lajin haastavuus lähtee siitä, että farssi ja tragedia kulkevat oikeastaan käsi kädessä. – Nimenomaan, tätä voi katsoa ihan puhtaasti jännittävänä dekkarinäytelmänä, mutta siinä on se komediallinen twisti, kun toinen toistaan poskettomampaa sivuhenkilöä pomppaa tiuhaan lavalle. Toki oli yksi vaihe, että niitä komediarooleja tuli vedettyä aika monta putkeen, eli siinä mielessä oli kyllä kiva päästä välillä raapaisemaan vähän draamaakin. 42 Demokraatti – Minut otettiin talossa oikein hyvin vastaan. Ludwig on siis kehittänyt hilpeän ristiriidan, kun trilleriaines kulkee farssielementtien rinnalla... Ken Ludwig on farssin arvostettu taituri ja hittimaakari, jolta on Helsingin kaupunginteatterin näyttämöillä nähty ainakin Diivat ja Tenorit liemessä. S. – Oli myös monia muita hyviä vastanäyttelijöitä, joten siinähän se oppi ammattiin tuli. Kaikillahan on näkemys Holmesista, ja minun on pitänyt luottaa omaani. Kaikille tuttu Sherlock Holmes on ylivertaisine päättelykykyineen, uskollisine Watson-kumppaneineen ja kaikkine maneereineen farssintekijälle varmasti herkullinen kohde. – Jos siihen suohon olisin ajautunut, että olisin antanut itseni ahdistua siitä, että isäni tai äitini ovat tunnettuja näyttelijöitä, niin eihän tästä olisi tullut mitään, tässä olisi ollut ranteet auki jo aikoja sitten, Santeri hymähtää. Farssissahan kyse ei ole naamanvääntelystä vaan rytmitajusta ja tekstisisällön haltuunotosta – ja myös tragedian oivaltamisesta farssin sisällä. Kinnunen ei ole antanut senkään ajatuksiaan sotkea. Watsonin kanssa viemme sitä dekkarijuonta eteen päin, ja kolme muuta tekevät valtavan repertuaarin erilaisia hahmoja, joista syntyy se hauskuus, komedia ja myös taikatemppu, sillä roolivaihdot tehdään hämmästyttävällä nopeudella. Mutta mistä kulmasta näyttelijä lähestyy näin ikonista hahmoa. En missään nimessä ole yrittänyt ”raiskata” perushahmoa pois raiteiltaan, kyllä siinä pitää olla siihen klassiseen hahmoon viittaava silmänvinkkaus yleisölle mukana. – Sitä paitsi on sanottava, että farssi on kauhean vaikea laji, siinä on aina opittavaa. Mikä tekee farssin tekemisestä niin vaativaa. Holmes ja tohtori Watson ovat todella klassinen, erottamaton parivaljakko, mutta Arena-näyttämöllä Holmes-Kinnunen on joutunut kehittämään keskinäisen kemian kahden Watsonin kanssa. TEATTERI MUUTTUU IHMISTEN NÄKOISEKSI, EIVÄT IHMISET TEATTERIN NÄKÖISEKSI. On vertailtu Heikkiin, etsitty yhtäläisiä ilmeitä, äänenpainoja. – Ihan omasta kulmasta. Ja mikä ettei. Olen viihtynyt, on tippunut tasaisesti mielenkiintoisia roolitöitä ja kaiken päälle olen saanut koko ajan tehdä myös muita töitä – elokuvaa ja televisiota – eli en ole ollut missään tiukassa lieassa tässä talossa. Niinpä kun kuherrusvuodet oli käyty läpi, Kinnunen jatkoi kiinnityksellä. Ja kas, Santeri oli noissa molemmissa keskeisesti mukana. Ja jatkoi, ja jatkoi... KUN EDELLÄ on puhuttu Santeri Kinnusen kaupunginteatterivuosina tekemän roolikirjon leveydestä, solahtaa tuorein, Arena-näyttämön lavalla seikkaileva hahmo hyvin joukkoon. Salminen nähtiin siis ensi-illassa Watsonina ja muutamassa esityksessä vielä sen jälkeen, kunnes Kaskilahti palaa tontilleen. Ken Ludwigin Sir Arthur Conan Doylen klassikkojännäristä näytelmäksi kirjoittama Baskervillen koira näet yhdistää sujuvasti rikostarinaa ja komediaa. Farsseja ohjaavat ja niissä näyttelevätkin tapaavat aina sanoa tuota samaa. Nopeus, ne kuuluisat paukkuvat ovet, eli sisääntulot ja poistumiset.... TEKEMÄÄNSÄ MONIPUOLISEEN roolikirjoon nähden on jokseenkin kohtuutonta, että Santeri Kinnunen tulee yhä silloin tällöin fakitetuksi pelkästään komedianäyttelijäksi tai kerrassaan farssikoomikoksi. – Tähän sitä sitten vain niin kuin jämähti
Watsonhan toimii myös tavallaan Holmesin kirjurina ja kirjoittaa hänen uroteoistaan juttuja sanomalehtiin. Ensimmäinen puoli vuotta korona-ajasta meni ikään kuin ”uutuudenviehätyksessä”, että okei, nyt on pakko pysähtyä. Kinnunen poimii tiivistyksen itse näytelmästä. de_02092021_38.indd 43 25.8.2021 13.27. Toivon siis, että tämä elämä pian normalisoituisi. IKÄVUOSIA VIISIKYMMENTÄ ja pienet risat, ammattinäyttelijänä nyt täynnä 30 vuotta ja ensi vuoden lopulla sama vuosimäärä yhden ja saman talon palveluksessa ja sinä aikana teatterin arkistotietojen mukaan tehtynä roolit 46 näytelmässä. Eli hyvin lämminhän se ystävyyssuhde on. – ”Rakas Watson, Holmesin parempi minä”, sanotaan yhdessä näytelmän repliikissä. Holmes pitäytyy enemmän taka-alalla, kun Watson taas joutuu sinne Baskervillen kartanoon seikkailemaan. Komedianäyttelijäksi leimaaminen ei ole Santeri Kinnusta häirinnyt. Nämä pari viime vuotta ovat olleet myös henkisesti aika raskaita. Olenhan minä aina ollut vapaa ja auki muillekin vaihtoehdoille kuin kaupunginteatterissa näyttelemiselle. – Baskervillen koirahan on itse asiassa niitä harvoja Doylen juttuja, jossa Holmes on vähemmän esillä kuin Watson. Ja vähän turhauttavia. Lähitulevaisuuden töistä Kinnunen sanoo odottavansa innolla pääsyä tekemään erästä suunniteltua produktiota Paavo Westerbergin ohjauksessa. Ja onneksi saatiin Eppu nopeasti paikkaamaan, hän otti hyvällä työmoraalilla varustettuna näyttelijänä tekstin haltuun nopeasti. – Kun pysyisi terveenä, se on tietysti yksi. Hänen rooliluetteloaan selaamalla myös näkee, ettei moinen polttomerkintä perustu faktoihin. Katsotaan nyt, mitä elämä tuo tullessaan. Sitten Bona (Pentti) Kotkaniemen kanssa ruvetaan jossain vaiheessa harjoittelemaan Näytelmää, joka menee pieleen... – Hänen kanssaan teimme pienelle näyttämölle muutama vuosi sitten Arthur Millerin Hinta-näytelmän, ja se oli tosi kiva yhteistyö. Mikäs sen mukavampi tapa siirtyä ammattinäyttelijäuran neljännelle vuosikymmenelle. – 30 vuotta on pitkä aika. 43 Demokraatti Teatterisyksy Ammattilaisia kun ovat, ei työryhmässä isommin häkellytty äkkikäänteestä. Santeri Kinnunen, mitä toiveita, päämääriä, haaveita sinulla on vielä tuleville näyttelijävuosikymmenillesi. Mutta kun tämä vain jatkuu ja jatkuu, käyhän se aika frustroivaksi, kun mistään ei tunnu tulevan mitään eikä oikein pääse harjoittamaan ammattiaan. Niin, tuo näytelmän iso alku-N on tässä tapauksessa olennainen, sillä kyse on tosiaan suositusta brittifarssista, jossa tehdään teatteria huonosta teatterista. – Onneksi tämä tuli eteen jo elokuun alussa eikä ensi-iltaviikolla. Mutta minkälaisen parivaljakon näemme Arenan lavalla. Mutta lopussa Holmes tulee tietysti ratkaisemaan kaiken
de_02092021_44.indd 44 26.8.2021 11.45. 44 Demokraatti TAIDETTA EI TARVITSE YMMÄRTÄÄ, MUTTA SITÄ TULEE JUURI NYT VAALIA
Jo vuonna 2019 Rautsiala oli pyytänyt Kuopion kaupunginteatterin johtaja Tommi Auviselta palkatonta vapaata opintojen vuoksi. Hänen mielessään alkivat syntyä Älä unohda -kappaleen sanat, johon Markus Petsalo sävelsi melodian. – Tuntui kuin lähtötelineeseen jääneeltä pikajuoksijalta. päivänä he esittivät sen sinfoniaorkesterisovituksena Kuopion Musiikkikeskuksessa maakuntapäivän konsertissa. 45 Demokraatti Teatterisyksy Pandemia ei tukahduttanut Näyttelijä Virpi Rautsiala peräänkuuluttaa oikeudenmukaisuutta myös teatteritaiteen ammattilaisia kohtaan. AUTOTALLITEATTERI JA suomalaisen näytelmän lukupiiri teatterin sisällä olivat näyttelijän ensimmäisiä reaktioita äkkipysähdykseen. LUOVUUTTA de_02092021_44.indd 45 26.8.2021 11.45. Ison orkesterin edessä laulaminen oli huippua taas kerran. – Konsertti meni hienosti, yleisö oli lämmin ja läsnä. Olin unelmatilanteessa ja menossa kohti uutta taiteellista vaihetta uusien ihmisten parissa. Lisäksi tarvitsin aikaa teatteriaiheisen kirjan työstämiseen. Hän mietti hetken jopa Facebook-kanavan perustamista alterego-hahmolleen Viola Rantasikalalle. Elokuun 15. Työryhmä jakoi sen vappuna medialle ja myös päättäjille ministereistä presidenttipariin. Pian se oli esillä radiossa, lehdistössä ja somessa. Kun teatterit suljettiin, työt loppuivat kuin seinään. Esityksiä piti olla vielä reilusti jäljellä, kun kaikki pysähtyi. En voinut ikinä kuvitella biisin saavan tällaiset mittasuhteet, Rautsiala hehkuttaa. – Kollegat tanssin ja teatterin puolelta olivat pyytäneet mukaan useampaan vapaan kentän produktioon. Vielä maaliskuussa 2020 Rautsiala näytteli Kuopion kaupunginteatterissa Virpi Kuitusta Aino-Kaisa Saarisen elämästä kertovassa Tahto-näytelmässä. Olimme myös lomautettuina. Putosin kuoppaan, josta kukaan ei nostanut. Tilanne ei tuntunut kiinnostavan muita, taiteen moniosaaja muistelee. Pudotus oli kova henkilökohtaisestikin. Tämän Youtube-musiikkivideon toteutti suuri joukko taiteilijoita Itä-Suomesta. Jotain piti saada tehdä. Teksti Virpi Kirves-Torvinen / Kuvat Timo Hartikainen ”T äytyy olla jokin keino kertoa tästä kaikesta” mietti näyttelijä Virpi Rautsiala viime keväänä istuessaan kotisohvallaan lopen kyllästyneenä koronapandemiaan ja sen tuomaan ahdinkoon
Perhe muutti pienempään asuntoon, he tekivät inventaariota niin materian kuin mielen kanssa. Olisi saanut olla aiempaa enemmän dialogia, vaikka ei se ole vieläkään liian myöhäistä. LUONTOHOIVAN JA hengityskouluohjaajan opinnot palauttivat Rautsialan perusasioiden äärelle. Hän on työskennellyt myös kaupunginteattereissa Kemistä Joensuuhun, ja ollut perustamassa Keski-Uudenmaan Teatteria ja improvisaatioryhmiä. Ilmassa on liikaa olettamista ja yleistämistä, ei kysytä suoraan heiltä, joilla tietoa olisi. – Esittävän alan kenttä on sirpaleinen kokonaisuus, työehtosopimukset ja työn luonne vaihtelevat. Kun esittävän taiteen ammattilaiset marssivat Helsingissä Mitta on täysi -mielenosoituksessa kesäkuussa, myös esimerkiksi Kuopiossa ja Joensuussa taiteilijat järjestivät tukimielenilmauksen. Rahasta puhumiseen ja yhteiskunnan pyörimiseen sen ehdoilla Rautsiala on väsynyt. Korona-apuraha tuli tarpeeseen, elin elokuusta joulukuuhun 3 000 eurolla. Haluan myös työskennellä leimojen ja stigmojen vähentämisen puolesta, vaikuttaa asioihin ja maailman epäoikeudenmukaisuuteen. Ei ollut mitään sanottavaa, koska vaikuttamisen mahdollisuudet ja tulevaisuuden usko olivat koetteilla. Pohjois-Savon taidetoimikunnan puheenjohtajana ja valtion esittävien taiteiden toimikunnan varapuheenjohtajana Rautsialalla on ollut aitiopaikka niin alan paikallisen kuin valtakunnallisen tilanteen seuraamiseen. Taidetta ei tarvitse ymmärtää, mutta sitä tulee juuri nyt vaalia, luoda mahdollisuuksia ja kannustaa enemmän kuin koskaan. Rautsialan on helppo ymmärtää Arffmanin kannanottoa, ja onpa hän itsekin miettinyt metsäja rakennusalan koulutukseen hakeutumista voidakseen tehdä konkreettista käsityötä. Teatterisyksy de_02092021_44.indd 46 26.8.2021 11.45. – Jos taide olisi lähempänä ihmisten arkea, meillä olisi henkisesti terveempiä ihmisiä. Hän peräänkuuluttaa nyt syvällistä pohdintaa taiteen ja sivistyksen roolista yhteiskunnassa ja päätöksenteossa; kulttuuribudjetin puuttuminen kertoo kulttuurin arvostuksen määrästä. Olemme saaneet pahasti siipeemme, mutta yhdessä toimimalla nousemme. Korona toi päivänvaloon myös sellaisia epäkohtia, jotka ovat olleet pulmallisia jo ennen epidemiaa. PUTOSIN KUOPPAAN, JOSTA KUKAAN EI NOSTANUT. Hänellä on ollut muutenkin aikaa pohtia taiteen tekemisen perusteitaan. HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERIN johtaja Kari Arffman kertoi Helsingin Sanomissa miettineensä maasta muuttoa tai alan vaihtoa. Myös pitkäjänteisen taidekasvatuksen ja yleisötyön lisääminen on yksi lääke, Rautsiala selvittää. Lopulta lähes ainoat ansiot tulivat Pelastusopistosta tuntiopettajan työstä. – Tilanteen olisi tehnyt helpommaksi, jos jossakin olisi ymmärretty, miten alallamme työskennellään. Kulttuuritoimijoiden täytyy olla myös itse aktiivisia ja yhtenäisiä. Pysähtyminen, juurtuminen ja hengittäminen ovat nyt asioita, joita hän haluaa olla viemässä eteenpäin. Näyttelijä on käynyt lukuisia keskusteluita niin alan kollegoiden kuin kadulla juttelemaan tulleiden ihmisten kanssa. Taiteesta ja tapahtumista tulikin äkkiä kuin yhteiskunnan roska. – Jossain vaiheessa sanat kuitenkin ehtyivät. 46 Demokraatti Toissa kesään toi valoa vielä viisikymppisten viettäminen, mutta syksyllä entistä karumpi tilanne oli edessä. – Minulla ei ollut tuloja eikä tukia, koska olin vapaaehtoisesti jättäytynyt opiskelemaan, ja ne sovitut vapaan kentän työt muutamaa keikkaa lukuun ottamatta jäivät toteutumatta. Edelliseen vuoteen verrattuna alan toimijat kärsivät 50 miljoonan euron suorat taloudelliset tappiot. VUONNA 2020 katsojamäärä romahti esittävän taiteen sektorilla lähes 70 prosenttia. – Teatteritaiteen ytimessä on vuorovaikutus ja tarina. – Taidealojen ja tapahtumatuotannon sulkutilalla, epäoikeudenmukaisella kohtelulla ja päätösten jojottamisefektillä on valtavat ja syvät kerrannaisvaikutukset
Uuden Iloisen Teatterin ja Maximin yhteistuotannossa on mukana myös näyttelijä ja kirjailija Antti Heikkinen sekä ohjaaja Timo Kärkkäinen. Viime kuntavaaleissa usea puolue kysyi Rautsialaa ehdokkaakseen, mutta hän kieltäytyi. – Toivon, että saamme marraskuussa suunnitellusti ensi-iltaan Pasi Lampelan näytelmän Nyt kun olet minun. Lavalla ollessaan Rautsiala on kiinnostunut yleisöstään ja sen reaktioista. Siinä tulee esiin teatterityön parhaat puolet. Erityisesti lapsista ja nuorista on kannettava vastuu. – Teatteri on toiston taidetta. – Se on ihan sama, onko siellä presidentti vai ensimmäistä kertaa teatteriin tuleva lapsi. – Näytelmä on helmi, teos, jota ei voi striimata. – Aikuisten tulee omalla toiminnallaan valaa uskoa tulevaan. Olemme kaikki tuntevia ihmisiä. MORRIS PANYCHIN Täti ja minä -harjoitukset ovat riemastuttaneet Rautsialaa viime aikoina. Sen myötä Kärkkäinen päätti säveltää itse siihen musiikin. 47 Demokraatti Vaivannäön ja välittämisen merkitystä Rautsiala haluaa painottaa myös nuorille. Koronatilanteen vuoksi ensi-ilta siirtyy elokuusta joulukuulle. On ollut ilo kuulua tuohon hulluun troikkaan. Se on rohkea kotimainen draama, hän sanoo. de_02092021_44.indd 47 26.8.2021 11.45. Jotta tulee timanttia, on nähtävä vaivaa. Tässä ajassa on arjessakin oltava hereillä ja jaksettava ajatella omilla aivoillaan, ettemme ala kasvaa erilaisten vaikutteiden voimasta vinoon. Kerroin taistelevani taiteen ja tasa-arvoisen sivistyksen puolesta ensin, kun päättäjät eivät kehtaa tai rohkene niitä ääneen puo lustaa. – Kiitin, ja sanoin prioriteettini olevan nyt taiteen edistämisessä. Hän työskenteli varsinaisen näyttelijätyönsä ohella Kuopion kaupunginteatterin Kommando-ryhmän vastaavana 2012–2015 erityisnuorisotyön, koulun ja hoivapuolen ammattilaisten kumppanina. Tunnen katsomon lämpötilamuutokset. Koronatilanteen jatkuminen on saanut Rautsialan palaamaan takaisin Kuopion kaupunginteatteriin
Teoksen on dramatisoinut Sami Keski-Vähälä ja nimiosassa nähdään Teemu Aromaa. kuisessa Tampereen Teatterikesässäkin, jonne Turusta kelpuutettiin peräti kaksi esitystä, Cabaret ja Rakkaani Conan Barbaari – kova saavutus, etenkin kun festivaalikattaus oli sattuneesta syystä tavallista suppeampi. Se avautuu syyskuun alussa kotimaisella klassikolla Kullervo, jonka nimiosan tekee Helmi-Leena Nummela. Estragon ja Vladimir aloittavat päättymättömän Godot’n odottede_02092021_48.indd 48 25.8.2021 13.13. Tällaisista mainittakoon esimerkiksi Helsingin kaupunginteatterin puolenkymmentä kertaa siirretty Tatu ja Patu Helsingissä sekä Juha Jokelan odotettu uutuus Dosentit, jonka premiääri peruuntui marraskuun lopussa aivan viime tingassa Kansallisteatterin joutuessa panemaan ovensa säppiin. Mutta tärkeintä on, että teatterit ovat yhä elossa, ja haluavat sen myös näyttää – livenä. Jos saa. Erityispiirre syysohjelmistoissa on, että monilla teattereilla on paineita purkaa koronasulun takia kertynyttä sumaa, joten nähtäväksi tulee lukuisia esityksiä, joiden ensi-ilta oli tarkoitus olla jo keväällä tai jopa viime syyskauden puolella. Ensi-ilta on marraskuussa. Kuvassa esityksen näyttelijöistä Marja Salo ja Ria Kataja. Linda Wallgrenin ohjaama esitys on kaikkiaankin tyyppiä ”leidit lavalla”, sillä näytelmän kaikki muut roolit on naisitettu kaupunginteatterin kokeneella naisnäyttelijöiden kaartilla. Samuel Beckettin täysin ajaton klassikko Huomenna hän tulee tehdään yhteistuotantona Espoon kaupunginteatterin ja Tampereen Teatterin kanssa. 48 Demokraatti Teatteri on yhä elossa Teksti Rolf Bamberg K un teatterit ovat pitkine täyssulkuineen ja katsomorajoituksineen kuuluneet pandemia-ajasta pahimmin kärsineiden ammattialojen joukkoon, on ymmärrettävää, ettei syysnäytäntökaudella 2021 ole rynnätty riskinottoon ja pullistelemaan suurtuotannoilla. Odotuksia nostattaa myös Turun kaupunginteatterin syksy. Kova taso huomioitiin elo”Varovainen” on ensivaikutelma yleissilmäyksestä näyttämöiden tämän syksyn ensi-iltatarjontaan. Siksi tässä jutussa mainittavat ensi-iltapäivät ovat paljolti ehdollisia. TAAKSE JÄÄNEEN repaleisen näytäntövuoden valopilkkuja oli Turun kaupunginteatteri. Ensi-illan kynnyksellä koronasulun takia hyllylle joutunut Juha Jokelan uutuus Dosentit pääsee tänä syksynä vihdoin Kansallisteatterin suurelle näyttämölle. Muutama vuosi sitten Turussa saatiin ihastella suursatsausta, Taru Sormusten herrasta -saagan näyttämöversiointia. Turun kaupunginteatteri on osallisena myös syksyllä ja tulevana keväänä kolmessa kaupungissa nähtävässä kimppaproduktiossa. Teatterinjohtaja Mikko Koukin päätä ei näytä edelleenkään palelevan, sillä tänä syksynä hän ohjaa tuon Tolkienin tarun esinäytöksen Hobitit. Valitettavaa on, että, ilmeisen vaikeasti ennakoitavasta koronatilanteesta johtuen kukaan ei oikein tiedä, millaisin ehdoin teatteria saa esittää
49 Demokraatti Teatterisyksy Teatteri on yhä elossa Katri Naukkarinen de_02092021_48.indd 49 25.8.2021 13.13
Helsingin kaupunginteatterissa ehti jo saada ensi-iltansa ruotsalaismusikaali Niin kuin taivaassa, jota on esitetty Suomessa viime vuosikymmenen kuluessa aika taajaan, muun muassa Jyväskylässä, Vaasassa, Tampereen Työväen Teatterissa ja Svenska Teaternissa, jossa se sai Suomen kantaesityksensä alkukielellään ruotsiksi vuonna 2009. Kiinnostava esitys kertoo ikonisen laulun takaa löytyvän tosihenkilön tarinan. Genren toista syrjää edustaa Svenska Teaternissa marraskuussa ensi-iltaan tuleva rock-musikaali Next to Normal, jonka keskeiset teemat – horjuva mielenterveys, huumeongelmat, itsemurha, surutyö – eivät totta vie ole Broadway-musikaalien eniten käsittelemiä asioita. Uusia kotimaisia musiikkiteatteriproduktioita ei syksyssä ole juuri tarjolla. Otto-Ville Väätäinen de_02092021_48.indd 50 25.8.2021 13.13. Kay Pollakin ohjaamaan elokuvaan pohjaava ja yhdessä vaimonsa Carinin kanssa näyttämölle kirjoittama musikaali on tervetullut poikkeus usein angloamerikkalaisten bling-bling-tuotantojen hallitsemaan tarjontaan. He ovat vetäneet duona tuota 15 roolin irlantilaiskomediaa (senkin ohjaajana, kuinka ollakaan, ”Bona” Kotkaniemi) ympäri maata jo vuodesta 2002 ja käytännössä aina loppuunmyydyille saleille. 11 Tony-palkintoa ja draamakategorian Pulitzer-palkinto puhuvat laatumerkinnöissä puolestaan. ja jatkavat tammikuussa Espooseen ja helmikuussa Tampereelle. Toki ne teatterit, jotka musikaaleihin ovat aina näkyvästi panostaneet, ovat näissä merkeissä liikkeellä tänäkin syksynä. Kinky Boots, Pieni merenneito, Päiväni murmelina). Poikkeuksen tekee Kotkan kaupunginteatterissa heti nyt syyskuun alussa ensi-iltaan tuleva Kotkan ruusu. Pentti Kotkaniemen ohjaaman esityksen erityiskierre on se, että mainittuna pääparina nähdään Mika Nuojua ja Martti Suosalo, jotka ovat Kiviä taskussa -esityksellä rikkoneet ennätyksiä. TTT:n syksyn musikaalisatsaus on Suomen kantaesityksensä lokakuun lopulla saava, Roald Dahlin tarinaan pohjaava maailmanhitti Matilda, jonka ohjaa genren uusi kotimainen kultasormi Samuel Harjanne (viimeisimpiä ohjaustöitä mm. 50 Demokraatti lun Turussa näillä näkymin 24.11. Miko Jaakkolan ohjaamassa ja yhdessä Tarja Rantaruikan kanssa kirjoitTurun Kullervona kiroaa Helmi-Leena Nummela. SUUREMPIA MUSIKAALItai musiikkiteatterisatsauksia ohjelmakartalla on nyt varsin vähän
Moniaalle aiheistollaan ja virallisiin asiakirjoihin pohjaavalla aineistollaan levittäytyvän tosidraaman luvataan ”valaisevan politiikan, median ja yhteiskunnallisen todellisuuden katvealueita, jotka jäävät piiloon kriisin keskellä.” Tapio Koivukarin mainion Pirtumiehet-romaanin näyttämösovitukselta voi odottaa paljon, etenkin kun se esitetään kirjailijan synnyinja kotikaupungissa Raumalla. Otto-Ville Väätäinen Kari Sunnari Teatterisyksy de_02092021_48.indd 51 25.8.2021 13.13. Aikajanalla nurinperin kulkeva tarina johdattaa syvälle erään suomalaisperheen vaiheisiin, suruihin, iloihin ja salaisuuksiin. Tutkapari Mika Nuojua ja Martti Suosalo odottavat Godot’a kolmen teatterin odotetussa yhteistuotannossa. 51 Demokraatti tamassa musiikkidraamassa kuljetaan päähenkilö Roosa Gurovitsch-Mäkisen mukana 1910-luvulta puoli vuosisataa eteenpäin, ja soundtrackina soi noiden vuosikymmenten musiikki Harmony Sisterseineen ja Metrotyttöineen. Ensi-ilta on 19.10. Ensi-ilta on 11.9. Koronatodellisuuskin ehtii näyttämölle jo tämän syksyn kuluessa, kun Kansallisteatterin Vallilan filiaalissa saa lokakuun 6. Heidi Kiviharju nähdään punkkuosissa Tampereen Työväen Teatterissa lokakuussa. Jotain ihan toisenlaista lienee tietyn ikäpolven ihmisiä jo nimellään puoleensa vetävä Marko Järvikallaksen näytelmä PUNK, jonka kirjoittaja itse ohjaa TTT:lle. Niitä on syyskattauksessa hyvin vähän. EDELLÄ VAIN muutama subjektiivisin perustein leikattu siivu makusteltavaksi teattereiden ensi-iltakakusta. päivä ensi-iltansa dokumenttiteatterin erikoisnaisen Susanna Kuparisen uusin työ Sokea piste. DRAAMAPUOLELLA SYKSYYN mahtuu kotimaisia kantaesityksiä ilahduttavan monta, mutta ne eivät olekaan enää teattereille samanlainen riskisijoitus kuin ehkä pari vuosikymmentä sitten. Seinäjoen kaupunginteatterissa saa viikon päästä ensi-iltansa näyttelijä Natalil Lintalan kirjoittama ja ohjaama Hyvinvointivalhe, joka vie katsojat erään suvereenisti perhearjestaan selviytyvän ja siitä suosittuja somepostauksia tekevän Saijan todellisuuteen. Kotimaisista uutuuksista odotuksia herättää esimerkiksi Kuopion kaupunginteatterissa tämän viikon lauantaina ensiesitettävä Kari Heiskasen tuore teksti Rintamamiestalo, jonka kirjoittaja on itse ohjannut. Miten onkaan hänen elämänhallintansa laita, kun olosuhteet ympärillä äkisti muuttuvat. Toki esimerkiksi klassikoiden ystäville löytyy tarjonnasta omansa Canthin Anna-Liisasta (Kotkan kaupunginteatteri, 25.9.) ja Jotunin Kun on tunteista (Teatteri Jurkka, 30.10) Jane Eyren Kotipettajatteren romaaniin (Tampereen Teatteri, 20.10) tai Shakespearen Kesäyön unelmaan (Joensuun kt) ja varsin harvoin meillä esitettyyn Julius Caesariin (Universum/Sirius Teatern, 8.9.). Rehevä tarina vie kieltolain aikaan, jolloin salakuljetus oli Selkämerenkin rannoilla tuottoisa elinkeino. Lapsille ja koko perheelle katsottavaksi on tarjolla niin tuttua Kolmea iloista rosvoa (Lahden kt, esitykset jo käynnissä) ja Adalmiinan helmeä (Kouvolan teatteri, 23.9.) kuin uudempia näyttämötulokkaita kuten Prinsessa Pikkiriikkiä (Kuopio, 16.9.) ja Koiramäen Suomen historiaa (Porin teatteri 23.9). Muita kiinnostavia romaanisovituksia ovat Helsingin kaupunginteatterissa nähtävä Finlandia-palkitun Pajtim Statovcin Bolla, Ryhmäteatterin viime keväänä moneen kertaan siirretty ja nyt lokakuun alussa viimein lavalle pääsevä Hotakais-sovitus Jumalan sana, Karo Hämäläisen romaanista muokattu Kansalliskirjailija Tampereen Teatterissa sekä Kansallisteatterin isolle tuleva Pintaremontti, joka jatkaa talossa tehtyjen Miika Nousiaisen romaanisovitusten sarjaa. Toista on – jos ei kepeää komediaa lasketa – ulkomaisten tuoreiden tekstien kanssa
Siihen liittyy ajatus laiskuudesta tai kyvyttömyydestä. Kuinka monen ylipainoisen, saatika sitten lihavan, liikunnanohjaajan tunnilla tai ohjattavana olet ollut. Painoa mitataan vakuutusyhtiöiden kehittämällä mittarilla, painoindeksillä (BMI). Mittari sopii huonosti esimerkiksi urheilijoiden kehonkoostumuksen arviointiin. Lihava on aina väärässä paikassa, tiellä ja arvostelevien katseiden kohteena, totesi somevaikuttaja Taru Mänttäri Ylen haastattelussa. Silloin ei tarvita erikseen pullukkajumppia, kun ryhmäliikuntatuntien auktoriteettipaikoilla oleva keho kertoo jo viestin: tänne saavat tulla kaikennäköiset ihmiset. Samalla joku vielä fiksumpi kysyisi, eikö kehonkoostumuksen arviointiin 2020-luvulla ole kehitetty fiksumpia mittareita (on). Aivan kuten et ole varpaankynsi, vaan sinulla on varpaankynsi. Mänttäri totesi myös, että läskiviha estää monia ylipainoisia liikkumasta. Kun BMI on yli 25 pidetään henkilöä ylipainoisena. Sen perusteella lähes joka toinen aikuinen on vyötärölihava. Lihavallakin on oikeus nauttia liikunnan ilosta ilman, että sen päämääränä tulisi olla muutos kehon massassa. SAMALLA SANAT muovaavat todellisuutta. Kansan äänen mukaan Schrödingerin läskiä, kvanttifysiikan pioneeria Erwin Schrödingeriä siteeraten, pitäisi siis mennä kuntosalille mutta samalla hyväksyä joutuvansa ihmettelyn kohteeksi. You have fat. You’re not a toenail. Miksi läskin keho on aina muutostilassa, jos muiden liikkujien kehot ovat pikemminkin ylläpitovaiheessa. Luvun ollessa yli 30, pidetään henkilöä lihavana. Palkkaamalla isompia ohjaajia, myös samaistuminen mahdollistuu merkittävälle asiakasryhmälle. Käsitys kehosta on jotakin muovattavaa ja plastista, jonka päämääränä on hoikka vartalo eli normi. You have a toenail.” Eli et ole läski, sinulla on läskiä. Ilmeisesti läskin pitäisi olla vain kotona. Mitä toi läski täällä tekee, kysyy toinen nähdessään läskin kuntoilemassa. Toinen mittari on vyötärönympärys. Tässäkin kolumnissa käytin sanaa ”läski” yksilön identiteettinä, en satunnaisena ominaisuutena. Jos kuntosalilaitteeseen ei mahdu tai joogan kiertoliikettä ei pysty tekemään, kyse on kuitenkin rakenteista. Menisit salille, huutaa kansalainen läskille kadulla. On ihanaa, että hän näyttää minulta ja siitä huolimatta pystyy tuohon tai tuohon temppuun tai maastavetomaksimiin salilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yli 30-vuotiaista suomalaisista ylipainoisia naisista on 63 prosenttia ja miehistä 72 prosenttia. de_02092021_52.indd 52 24.8.2021 14.57. LIIKUNTA-ALALLA VÄLINEET, harjoitteet ja konseptitunnit on pääasiallisesti suunniteltu normaalipainoiselle, vammattomalle keholle. Tätä viisautta ja lempeyttä toivoisin myös liikuntapalveluihimme. Sen tulisi muuttua. Ajattelen itse, että minusta on kiva, kun ohjaajia on monenlaisia. Lihava on väärässä paikassa silloinkin, kun hän on siellä, missä halutaan eli kuntosalilla. Mänttäri toi myös esille monen liikunta-alan sosiologin havainnon siitä, kuinka lihavuus nähdään aina välitilana, normista poikkeavana. Ja ne rakenteet huutavat läskivihaa, joka karkoittaa sinnikkäimmätkin isot liikkujat luotaan pois. Mies on vyötärölihava, kun hänen vyötärönsä ympärysmitta on vähintään 100 cm ja nainen, kun mitta on vähintään 90 cm. 52 Demokraatti Läski, aina oikeassa ja väärässä paikassa PELIN PURKU Lihavallakin on oikeus nauttia liikunnan ilosta ilman, että sen päämääränä tulisi olla muutos kehon massassa, kirjoittaa Hanna Huumonen, ylipainoinen liikunnanohjaaja, jolla on törkeän kova mave-maksimi. Minusta on ihanaa samaistua ohjaajaan. Yksi fiksuimmista asioista, joita opin internetistä, oli seuraava anekdootti: ”You’re not fat. Joku fiksumpi liikunta-alan yrittäjä laskisi jo nyt, minkälainen asiakaspotentiaali tuossa ryhmässä kytee. Alalla on toisinaan hankala saada töitä, jos tunnistaa itsensä yllä kuvatusta THL:n tilastosta. Tulevaisuuden markkinavaltti liikuntapalveluiden tarjoajille onkin esimerkillä johtaminen. Mänttäri toteaa, että lihavuutta ei ajatella vain yhdeksi ominaisuudeksi muiden joukossa, vaan sillä on jokin syvempi merkitys. Lihavia näistä naisista on 28 ja miehistä 26 prosenttia. Radikaaleinta ovat kuitenkin esimerkit. L ihavia ihmisiä ja liikuntapalveluita yhdistää yksi universaali lainalaisuus. Se, jos mikä, motivoi isompaakin liikkujaa eteenpäin. Toisaalta ei sinnekään saisi jäädä, koska silloin on, no, läski
53 Demokraatti Läskiviha estää monia ylipainoisia liikkumasta. iStock de_02092021_52.indd 53 24.8.2021 14.57
www.demokraatti.fi Seuraa meitä myös somessa. 54 Demokraatti ALUEVAALIT 23.1.2022 Ennakkoäänestys 12.-18.1.2022 Pyydä tarjous! sari.ojala@demokraatti. Värittömyys pahasti hakusessa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. de_02092021_54.indd 54 25.8.2021 12.06. Hyvä aluevaaliehdokas, Suomen ensimmäiset aluevaalit ovat jo nurkan takana. Kerro tavoitteistasi äänestäjille Ilmoittamalla Demokraatin aikakauslehdessä ja verkkosivuilla olet mukana yli 150 000 lukuhetkessä viikoittain
TEEMA Turvaa arkeen Vakava väkivalta on vähentynyt, mutta pelon määrä aaltoilee. Miehet eivät aina myönnä pelkoa Huijarit pankkiasiakkaiden riesana Kolumni: Aarne Kinnunen de_02092021_55.indd 55 25.8.2021 15.20. 55 Demokraatti A rje n tu rv al lis uu s Ti et o lie vi tt ää pe lko a
56 Demokraatti PELKO ei katoa TEEMA de_02092021_56.indd 56 26.8.2021 9.04
57 Demokraatti PELKO ei katoa Rikoksen pelko voi olla terve tunne, joka suojelee ja ohjaa. Tieto auttaa lievittämään turhaa pelkoa, joka rajoittaa elämää. de_02092021_56.indd 57 26.8.2021 9.04
Yleensä näihin liittyy Suomessa vakavien rikoksien määrä on vähentynyt pitkällä aikavälillä. Vuonna 2015 pakolaiskriisin ai kana näkyi selvää nousua muutaman vuoden ajan, ja nyt se on taas laskenut, Näsi sanoo. Katuväkivaltaa pelkää noin kolman nes suomalaisista. Naisilla pelko on puolet yleisempää kuin miehillä. – Turvallisuus on lisääntynyt ja va kava väkivalta vähentynyt. Verkkori kollisuudessa huoli jakautuu aika tasai sesti eri ikäryhmissä, tutkija Matti Näsi sanoo. – Katuväkivaltaa pelkäävät eniten ne, jotka todennäköisimmin joutuvat sen uhreiksi, eli nuoret ikäpolvet. Fyysistä väkivaltaa kokeneiden osuus oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Rikoksen pelko voi ilmetä eriasteisena huolestuneisuu tena tai turvattomuuden tunteena. PELKO ON usein hyödyllinen tunne. Se suojelee ja ohjaa ihmistä. Toisaalta taas ihmi nen, jolla ei ole ollut vakavan väkivallan kokemuksia, voi kokea väkivaltana uh kaavan tilanteen, jossa ei ole ollut fyy sistä kontaktia. 2010lu vun alkupuolella se laski aika voimak kaasti. Tuorein rikosuhritilasto on vuodelta 2019. Voi myös olla toki niin, että miehille pelon myöntäminen ei ole aina helppoa. Pelko liittyy seksuaaliseen väkivaltaan, mikä korostuu etenkin nuoremmissa nais ikäryhmissä. – Kun miehiltä kysytään peloista, niin hirveän herkästi ei myönnetä pelkoa, mutta jos kysytään, onko huolestunut, niin sellaiseen voidaan vastata myöntä västi, Näsi sanoo. – Yleisempää on lievemmät tönimiset ja kiinnipitämiset. Suomessa vakavien rikoksien määrä on vähentynyt pitkällä aikavä lillä, mutta se ei ole suoraan vähentänyt koetun pelon määrää. – Jos ei pyöri hirveästi kaupungilla ja kapakoissa, niin katuväkivallan koh teeksi joutumisen todennäköisyys on myös pienempi. Väestötason ky selytutkimuksella on tarkoitus selvit tää kokonaisrikollisuuden tasoa. Tiedot paljastuvat tuo reimmasta kansallisesta rikosuhritutki muksesta, jonka tiedot koskevat vuotta 2019. 58 Demokraatti TEEMA Työpaikalla tai työ tehtävissä 8 7 6 5 4 3 2 1 Ravintolassa tai kahvilassa (asiakkaana) Julkisella paikalla Omassa asunnossa Toisen henkilön asunnossa Muissa paikoissa Uhkailun ja väkivallan kohteeksi joutuneet tapahtumapaikan ja sukupuolen mukaan vuonna 2019 % 15–74vuotiaista Kaikki Mies Nainen Lä hd e: Kr im in ol og ia n ja oi ke us po lit iik an in st itu ut ti Teksti ja kuvat Mikko Huotari grafiikka Arja Jokiaho P uolet suomalaisista pelkää verkossa ta pahtuvan rikoksen uhriksi joutumista. Sa malla selvitetään rikollisuuteen liittyviä pelkoja. Kakkosena on katuväkivalta. Ihminen, joka on joutunut fyysisesti lyödyksi, ei ajattele niin herkästi töni mistä väkivaltana. MINKÄLAISTEN RIKOKSIEN uhreiksi ih miset joutuvat. Kokemuksena pelko on todellinen, mutta aina se ei perustu oikeisiin kä sityksiin rikoksen yleisyydestä tai ris keistä. Median uutisoinneissa korostuvat useimmiten poliisin ja muiden viran omaisten tietoon tuleva ilmirikollisuus, mutta se muodostaa vain osan kaikesta rikollisuudesta. Se herättää jatkuvaa huolta, pa niikinomaista käyttäytymistä ja eristäy tymistä. Hän työskentelee Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan insti tuutissa, jossa on tehty väestötason uhri tutkimuksia vuodesta 1980 lähtien. – Pelko on aaltomaista, johon liittyy myös yhteiskunnalliset ilmiöt. Silloin neljä prosenttia 15–74vuo tiaista suomalaisista oli joutunut vam man aiheuttaneen väkivallan kohteeksi. Piilorikollisuus ei tule viranomaisten tietoon. Se on nopeasti nous sut yleisimmäksi ri koksiin liittyväksi peloksi. de_02092021_56.indd 58 26.8.2021 9.04. Vakava pelko voi rajoittaa joka päiväistä elämää kohtuuttomasti. Jos kus pelko voi muuttua hallitsematto maksi. Kun ympä ristö muuttuu turvallisemmaksi, niin tapahtuu herkistymistä ja ruvetaan nä kemään lievempiä asioita uhkana
Näsi mainitsee joitakin tuoreita tutkimushavaintoja. Vaikka pelkoa on aina jonkin verran, Suomessa rikoksen pelko on verrattain vähäistä. Vireä katukuva ja ihmis ten läsnäolo lisäävät turvallisuuden tun netta. Sukupuolten välillä ei ollut eroa fyysi sen väkivallan tai uhkailun kokemisen yleisyydessä. Tilojen suunnittelulla ja valaisulla voi daan tehdä paljon turvallisuuden eteen, Näsi sanoo. Katuvä kivallan kohdalla pelko liittyy yleensä tiettyyn paikkaan tai ympäristöön. Karkeasti jaotellen miehet kokevat väkivaltaa tai sen uhkaa naisia enemmän kapakoissa, ja kotioloissa uh rina on useammin nainen. – Kun koronan vuoksi ravintoloita on ollut kiinni, niin se on näkynyt voimak kaasti siinä, että paljon pienempi osuus ihmisistä on joutunut väkivallan uhriksi viime vuonna. Usein näihin liit tyvät päihdeporukat, joissa on kasautu nut myös monenlaista muuta ongelmaa, Näsi sanoo. Mutta meillä se liittyy melkein poikkeuksetta päihteisiin tai parisuhteeseen, Näsi sanoo. – Monissa paikoissa on lisätty säh köistä valvontaa. Nuoret kokivat fyysistä väkivaltaa sel västi vanhempia ikäryhmiä enemmän. – Poliisin tietoon tulleet tapaukset ovat yleensä vain jäävuoren huippu. – Esimerkiksi järjestäytynyt rikolli suus ei ole meillä niin suuressa roolissa kuin muissa maissa. On harvinaista, että tuikituntema ton tulee kadulla vastaan ja alkaa har joittaa väkivaltaa, Näsi sanoo. Niistä tullaan seikkape räisemmin näkemään, kuinka korona pandemia on vaikuttanut rikosten ja ri kosten pelon määrään. VIIME VUODEN rikosuhritilastoja ei ole vielä julkaistu. – Sitten on pieni porukka, joka joutuu vakavan väkivallan tai muun vakavan rikollisuuden uhriksi. – Rikokset kohdistuvat usein lähipii riin. Ri kosuhritutkimuksen vastaajista 13 pro senttia ilmoitti välttävänsä jotakin ko tinsa lähellä olevaa aluetta väkivallan uhan vuoksi. Viestinnällä on merkittävä rooli tur han pelon karkottajana. Ihmisten luottamus toisiinsa on vahvaa. Yleisim piä niistä ovat polkupyörävarkaudet ja autoihin kohdistuneet vahingonteot. Välttämiskäyttäytymisen yleisyys oli kuitenkin aiempia vuosia ma talammalla tasolla. 59 Demokraatti alkoholi, esimerkiksi sosiaaliset tilanteet kapakoissa. taso paljon korkeampi kuin muissa län tisen Euroopan maissa. Tutkitusta tie dosta on apua rikoksen pelon lievittämi sessä ja ehkäisyssä. – Suomi on siinä mielessä jännä maa, että meillä on ollut vakavan väkivallan Siisteys, kunnossapito ja valaistus luo vat positiivista mielikuvaa alueen tur vallisuudesta. Kotona voi tapahtua pari suhdeväkivaltaa, Näsi vastaa. ARJEN TURVALLISUUTTA voidaan pa rantaa monenlaisilla keinoilla. – Ajateltiin ensin, että kotiväkivalta olisi lisääntynyt koronaaikana, kun ol laan enemmän kotona, on stressiä ja mahdollisesti alkoholinkäyttöä, mutta nyt ei ainakaan näytä siltä. Vaikea sa noa, miksi ei ole mennyt niin kuin en sin ajateltiin. Myös vartijakontrolli on lisäänty nyt, Näsi sanoo. Suomalaisessa rikollisuudessa päih teet liittyvät myös esimerkiksi ryös töihin. Se tosin jakaa mielipi teitä. Näissä meidän väestötason mittauksissa ei ole havaittu hirveän suurta muutosta kotiväkivallassa, Näsi sanoo. Rikokset kohdistuvat usein lähipiiriin. Lievemmän väkivallan jälkeen ylei simpiä ovat pienet kotitalouksien omai suuteen kohdistuneet rikokset. – Esimerkiksi Helsingin Rautatie asema on erityisen aktiivinen paikka. Vaikka mediassa on uutisoitu, että poliisi on saanut kotiväkivaltaan liitty viä hälytyksiä koronaaikana normaalia enemmän, niin väestötason tutkimuk sissa tällaista piikkiä ei ole havaittavissa. Lisäksi ne tuovat alueelle sosiaa lista valvontaa. de_02092021_56.indd 59 26.8.2021 9.04
Netti tekee muun muassa virastoissa juokse misen turhaksi, kun asiakirjat saa ente riä painamalla. Samoin ostaminen jou hevoituu, kivijalkakaupoissa asioidaan yhä harvemmin. – Sijoitushuijauksissa on ihan sama ilmiö. Suomalaisten pankkiasiakkaiden ti leiltä haihtui erilaisten huijauksien vuoksi noin 40 miljoonaa euroa viime de_02092021_56.indd 60 26.8.2021 9.04. – Pankit ovat panostaneet todella pal jon sähköiseen asiointiin. – Ihminen voi olla rakastunut johon kin Facebookissa ja haluaa lähettää tälle rahaa. Siellä luvataan vakuudetonta lainaa mitättömällä korolla, jollaiseen pankit eivät pysty, Saxholm selittää. Kun huijari on saanut ihmisen emoti onaaliseen koukkuun rakkauden tai ra han vuoksi, uhri voi olla yllättävän jää räpäinen eikä suostu kuuntelemaan jär kipuhetta. Verkkomaksamisen ja asioinnin saisi nykytekniikalla sellaiseksi, että oikeu dettomat rahansiirrot olisivat käytän nössä mahdottomia, mutta silloin on gelmaksi tulisi käytettävyys. Silloin tällöin tapahtuu jopa niin, että pankki on estänyt maksun, ja siitä sui vaantuneena asiakas on vaihtanut pank kia. Takavuosina virukset ja haittaoh jelmat olivat tietokoneiden käyttäjien riesana, mutta niiden merkitys on pie nentynyt vuosi vuodelta. – Sataprosenttinen turvallisuus tu hoaisi käytettävyyden kokonaan. Sen jäl keen tällainen rikoksen tekotapa ei ole ollut laajasti käytössä. Verkossa liikkuu suunnaton määrä rahaa. – Kun kyse on tunnepuolen asioista, eli rakkaudesta tai sijoituksesta, pankin neuvot eivät olekaan enää hyviä. Verkkoostamisen lisäksi kaup pamaksamiset hoidetaan digitaalisesti. Huijausrikollisuu desta on kasvanut valtava ala. – Pankkibisnes on luottamusbisnestä, pankki ja rahoitusalan etujärjestön Fi nanssialan johtaja Niko Saxholm sanoo. KOSKA TEKNOLOGIA on yhä visumpi ja turvallisempi, rikolliset ovat alkaneet iskeä hauraampaan kohtaan, ihmisten herkkäuskoisuuteen. Pankki saattaa varoittaa raha siirron suorittanutta ihmistä huijauk sesta, kun tämä on ostamassa esimer kiksi kryptovaluuttaosakkeita. – Ihmiset ovat superkekseliäitä siinä, kuinka kierretään pankkien valvonta, Saxholm sanoo. – Käytännössä päädytään maksamaan erilaisia toimistokuluja eikä luvattua lai naa saada koskaan. Luottohuijaukset taas niille, joilla on polttava tarve saada hal paa lainaa. – Huijausrikollisuudessa pystytään käsittelemään isoja asiakasmääriä, Sax holm sanoo. – Nykyrikollisuus on pirullista. Sijoitus huijaukset on kohdistettu niille, joilla on varallisuutta. Rikolliset eivät enää entiseen malliin yritä murtautua kotikoneille tai pankki järjestelmiin. Parhaimmat ovat täysin suomenkielisiä ja hyvin teh tyjä. 60 Demokraatti TEEMA Maksamisen turvallisuus M aailma sähköistyy ja tietoliikenneyh teyksillä kudotaan entistä tiiviimpää verkkoa, joka sulkee arjen syliinsä. – Luottohuijaus tapahtuu usein niin, että googlataan halpaa lainaa ja päädy tään rikollisten sivustolle. Sitä kehitetään edelleen paremmaksi, turvallisemmaksi ja luotettavammaksi. Monilta rakkaushuijareilta on es tetty rahansiirrot, mutta huijatut ovat käyttäneet Forexia ja muita muita kan sainvälisiä rahansiirtopalveluita tai la danneet rahaa prepaidluottokortille ja lähettäneet postissa. Haittaohjelmien ujuttami nen on teknisesti vaikeaa, siinä on pal jon epäonnistumisen mahdollisuuksia eikä sitä pysty tekemään kovin monelle yhtä aikaa. Romantiikkaa janoava voi helposti langeta nettihurmurin loveen. Tällai nen rikollisuuden laji poistaa ihmisen luontaisen varovaisuuden. Rikolliset iskevät teknologiaa hauraampaan kohtaan, ihmisten herkkä uskoisuuteen. – Verkkopankkeihin kohdistettuja hait taohjelmia ei ole hyväksikäytetty rikol liseen toimintaan Suomessa tai muissa Pohjoismaissa vuosiin, Saxholm sanoo. – Olin pankissa töissä vuonna 2012, ja silloin haittaohjelman kautta verk kopankkiin tehtiin luvattomia maksuja. Koska asiakkaat haluavat sekä käytettävyyttä että turvallisuutta, näiden kanssa yrite tään löytää hyvä tasapaino. Haittaohjelman hyväksikäytön torjun nassa tehtiin laajasti yhteistyötä pank kien ja viranomaisten kanssa. Kaikki tämä helpottaa elämää, mutta muutos on ollut uusi mahdollisuus myös rikollisuudelle. Vaikka pankki sanoo, että ky seessä on rikollinen, jolle rahaa ei kan nata antaa, niin hän lähettää silti, Sax holm sanoo. Silti hän siirtää rahat. Käteinen alkaa olla harvinaisuus. Uhri koukutetaan jollain asialla, joka on hä nelle tärkeä. Eniten on liikkellä rakkaus, sijoitus ja luottohuijauksia
Lä hd e: Kr im in ol og ia n ja oi ke us po lit iik an in st itu ut ti de_02092021_56.indd 61 26.8.2021 9.05. Pankit ovat kuitenkin satsan neet petostorjuntaan, rahanpesun ja ter rorismin rahoittamisen torjuntaan valta vasti. Se voi tapahtua esimerkiksi niin, että ih minen yrittää mennä hakukoneen kautta verkkopankkiinsa. – Pankit ovat raportoineet, että 40–50 prosenttia rikoksilla viedyistä rahoista on pystytty palauttamaan. Prosessi voi vaikut taa oikealta, ja rikollinen pyytää omilla tekstiviesteillä vahvistuksia. YLEINEN RIKOLLISTEN käyttämä keino on myös tietojen kalastelu. – Luottokortilla maksaessa riski on pieni, jos on tehnyt perusasiat oikein, eli pitänyt tunnusluvun salassa. ENNEN KORONA-AIKAA ihmiset mat kustelivat paljon. Silloin tapahtui myös jonkin verran luottokorttien kopioi mista. Maksutilanteessa kortti kopioi tiin esimerkiksi lentokentällä, ravinto lassa tai hotellissa. Ihminen ei välttämättä tajua, että häntä huijataan, Saxholm sanoo. Saxholmin mukaan lähimaksaminen on lisännyt luottokorttiturvallisuutta, koska tunnuslukua ei tarvi käyttää niin usein kuin aiemmin. Vuonna 2019 verkkorikollisuutta pelkäsi 48,4 % 15–74-vuotiaista. Eli asiakkai den tappioiksi jäi 20 miljoonaa euroa. – Siinä voi vahingossa jakaa tietonsa suoraan rikolliselle. Tavoitteena on saada uhrilta riittävät tiedot, jotta tä män rahoja voidaan siirrellä laittomasti. 61 Demokraatti vuonna. Hakutulos onkin va lesivu, mutta uhri ei huomioi, että net tisivun osoite eli urlosoite onkin jokin muu kuin verkkopankin oikea osoite. Vastanneista 1,6 % ei joko käytä lainkaan internetiä tai tietokonetta ei ole. – Luottokorttien kopioimisesta jää melkein aina kiinni, joten se ei ole jär kevää rikolliselle ainakaan Suomen si sällä. Kaikki näyttää kuitenkin aidolta. Tämä ilmiö varmaan palaa, kun rajat avautuvat ja matkustaminen elpyy, Saxholm sanoo
Nuorisokulttuuri alkoi rakentua harrastusten ympärille ja nuoret alkoivat yhä enemmän viettää aikaa kotona. Sama kehityskulku pätee muillakin rikollisuuden osa-alueilla. On pelottavaa, että teräaseiden kantaminen on yleistynyt ja nuorten tekemien henkirikokset määrä kasvanut. Elämme entistä turvallisemmassa maailmassa ENEMMISTÖ KOKEE ELÄMÄNSA TURVALLISEKSI. Elämä pääkaupunkiseudun lähiössä oli tuohon aikaan melko turvatonta paljon ulkona liikkuvalle nuorukaiselle. Merkille pantavaa on, että turvallisuuden tunne on entistä vahvemmin polarisoitunut. Uudet lähinnä briteistä kopioidut kulttuurimuodot ovat tuoneet mukanaan teräaseet julkisille paikoille. Median rikosuutisointi on lisääntynyt vuosikymmenten ajan. Rikosten tekeminen, uhrikokemukset, tapaturmat ja onnettomuudet kasautuvat huono-osaiselle väestöryhmälle. Ikääntyneet ovat entistä alttiimpia joutua rikosten kohteeksi, usein läheisten taholta. Kansalaisten turvallisuustilanne ja turvallisuuden tunne eivät kulje käsi kädessä. Jengiytymisilmiöstä on uusia viitteitä ja nuoriso on jossain määrin etnisesti ryhmittynyttä. Valtaosa meistä saa kuitenkin elää varsin turvallista ja rauhallista elämää omissa lähiympäristöissämme. ARKI SUOMESSA on nyt turvallisempaa kuin koskaan. Oli raggareita, pitkätukkia, liimanhaistajia, skinejä ja diinareita. Luottamus turvallisuusviranomaisiin on väestössä yleisesti hyvin korkealla tasolla. Tuli kännykät ja internet. KOLUMNI Teksti Aarne Kinnunen, kehittämisneuvos, oikeusministeriön kriminaalipolitiikkaja rikosoikeusosasto TEEMA de_02092021_62.indd 62 25.8.2021 15.35. Kaupungilla liikkui runsaasti sodan runtelemia alkoholisteja. Median kuvat eri puolilla maailmaa tapahtuvista terroriteoista, sodista ja väkivaltaisuuksista luovat harhan siitä, että maailma olisi vaarallinen myös lähiympäristössä. Itse en kuulunut mihinkään jengiin, mutta toimeen niiden kanssa oli tultava. Yhä useammin mediakeskustelussa rikollisuusongelmat kytketään lisääntyneeseen maahanmuuttoon. Väkivalta ei ole samalla tavoin jatkuvasti ilmassa kuin minulla omassa lapsuudessani. Monella lähiöllä oli oma jenginsä ja jengien väliset kahakoinnit olivat yleisiä. Suomessa enemmistö kokee elämänsä turvalliseksi. Aina oli tarkkailtava ympäristöä ja kadun puolta oli vaihdettava, jos tilanne näytti uhkaavalta. Uhkiakin on. Kauppakeskusten tulo muutti nuorten ajanviettotapoja 1980-luvulla. Medialta toivoisi nykyistä enemmän uutisoinnin vastuullisuutta klikkien perään juoksemisen sijasta. Henkirikoksen uhriksi joutumisen todennäköisyys on noin puolet pienempi kuin 1980-luvulla. 62 Demokraatti A suin nuoruuteni 1970-luvulla Karakalliossa Espoossa ja kävin kouluni Töölössä. OMAAN NUORUUTEENI peilaten kyselen säännöllisesti omilta lapsiltani heidän turvallisuustilanteestaan ja turvallisuuden tunteesta. Skineistä ja uusnatseista on muodostunut järjestäytyneempi äärioikeisto, jossa on yhteiskunnan vastaisia piirteitä. Tyttöjä varoiteltiin Kaisaniemen puiston pimeistä pusikoista jo silloin. Tutkimukset osoittavat, että mitä enemmän ihmiset eri medioita seuraavat, sitä todennäköisemmin he tulkitsevat väkivallan lisääntyneen Suomessa ja lähiympäristössä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana muutoksia on kuitenkin tapahtunut. Aseina käytettiin fillarinketjuja ja pesäpallomailoja. Netti on luonut täysin uusia rikollisuuden tekotapoja. Nuoret kasvoivat ulos jengeistään eikä uusia syntynyt
Mahdollinen lukijani kysyy, miten tämä tähän liittyy, tähän kolumniin. Tottakai luottamusmiehet ovat neuvotteluissa mukana, mutta sopimukset solmii liitto, ei luottamusmies. OSA SOPIMUSNEUVOTTELUISTA on jo käynnissä, osaa aloitellaan, osa on jo satamassa, kuten merimiesten sopimukset. Yrityskohtaisissa neuvotteluissa on aivan uudet kiemurat, kuten UPM:n ja Paperiliiton neuvottelut osoittavat. Varsinkin työnantajat ovat kevään ja kesän myötä ajaneet sellaisiin asemiin, että niistä voi hyvin käyttää nimitystä kova kuin kivi. Kuka on kovin. Näin työntekijöitä ja toimihenkilöitä edustavat liitot lyövät kättä niin sanotusti yli rajojen. Siinä Wayne esittää kovapintaista lainvalvojaa Rooster Cogburnia, joka pistää konnat kuriin kovalla kädellä. Kiemuraista. Prolla ja Teollisuusliitolla on tarkoitus neuvotella yrityskohtaiset koko henkilökunnan kattavat sopimukset mekaanisen metsäteollisuuden työpaikoille. Juhani Aro Vapaa toimittaja de_02092021_63.indd 63 25.8.2021 8.15. Eräskin talousviisas sanoi lehtiotsikon mukaan nähtyään tuoreimmat käyrät: ”Oho!” Entä se kivi. 63 Demokraatti Kova kuin kivi M ahdollinen lukijani muistanee amerikkalaisen Charles Portisin vuonna 1968 julkaistun western-romaanin Kova kuin kivi. Kukaan ei tiedä, mitä se tarkoittaa. Tätä tämä nyt tulee olemaan. Sekin on nähty, että suuret firmat puhuvat yrityskohtaisista neuvotteluista, mutta haluavat solmia kuitenkin koko konsernia koskevat sopimukset. Odotettavissa on vaikea, jopa kohtalokas syksy teollisuussektorilla. Pian on alkamassa laajat neuvottelut työehtosopimuksista. Toivottavasti ei kukaan, sillä siitä seuraa pahaa jälkeä kansantaloudessa. Julkisen ja palvelualan kiemuroihin palaamme myöhemmin. Kiemuraista. Paperiliitto ei kommentoi julkisuuteen mitään neuvotteluihin liittyvää, mutta UPM on kertonut lehtitietojen mukaan, että liitto ei halua luottamusmiehiä neuvotteluihin. PUHEENVUORO Vai mitä sanotte tästä. Tottakai se liittyy. Työnantajat eivät ole missään siilipuolustuksessa, vaan suorassa hyökkäyksessä. Suomen talousnousu on alkanut jopa voimakkaampana kuin odotettiin. Toki konsernikohtaisiin sopimuksiin voidaan tehdä alakohtaisia hienosäätöjä paikallisesti. SAK:lainen Teollisuusliitto ja ammattiliitto Pro tavoittelevat yhteistä työehtosopimusta mekaanisen metsäteollisuuden meneillään olevissa työehtosopimusneuvotteluissa. Ja sehän on kokonaan toinen asia kuin yrityskohtainen sopiminen. Harvemmin tuota on nähty. Merkkejä on tavallista vaikeammista neuvotteluista. Tätä tämä nyt tulee olemaan. Ja jollei, mieleen palaa varmaankin ikääntyneen John Waynen tähdittämä samanniminen länkkäri vuodelta 1969. Kuvaavaa oli, että Postija logistiikka-alan unioni solmi sopimuksen, mutta jätti palkankorotukset niin kutsutun yleisen linjan mukaisiksi. Neuvotteluissa on mukana myös luottamusmiehet. Taustalla on Metsäteollisuus ry:n ilmoitus jäädä sopimustoiminnan ulkopuolelle mekaanisessa metsäteollisuudessa. Erittäin suuri määrä sopimuksia umpeutuu ensi keväänä ja neuvottelut on aloitettava nyt, jos mielitään päästä maaliin
Marianne Korpi Porvoon kaupunginvaltuutettu (sd.) Päihdeja psykiatrinen sairaanhoitaja de_02092021_64.indd 64 24.8.2021 15.08. Miten tutkittuun tietoon suhtauduttiin. Haasteena on kuntien perusterveydenhuollon voimavarojen vähyys mahdottoman edessä. 64 Demokraatti Osaoptimointi ei toimi lasten ja nuorten mielenterveyden hoidossa Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Ne eivät näin ollen pysty resursoimaan riittävästi henkilökuntaa lyhyellä aikavälillä. Osaoptimointi voi johtaa sosiaalija terveydenhuollossa esimerkiksi siihen, että toimijoiden itselle parhaat valinnat ovat kokonaiskustannusten kannalta kalliita, kuten vuodepaikkojen liiallinen vähentäminen, vaikka osastohoidon tarve on lisääntynyt yli vuosikymmenen ajan. Missä hoitoa tarvitsevat sitten ovat. Erikoissairaanhoitojen lähetekriteerien kiristyminen ja palvelujärjestelmän rajut muutokset vuosien aikana ovat vaikeuttaneet hoitoa tarvitsevien tukitoimien saatavuutta ja sairauden oikea-aikaista hoitoa. Vuonna 2017 Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella saivat hoitoa 5 760 lastenpsykiatrian ja 7 511 nuorisopsykiatrian asiakasta. HUS toteaa, että tilanne on heillä tällä hetkellä kohtuullinen. Niistä Turun ja Tampereen yliopistollisissa sairaaloissa on jouduttu turvautumaan patjamajoitukseen, koska varasänkyjä ei ole riittänyt kaikille psykiatrisilla osastoilla oleville nuorille. Media uutisoi ruuhkista Turussa, Tampereella ja Jyväskylässäkin. Siis täydellisessä sulussa. THL:n kansallisten tilastojen mukaan lasten ja nuorten psykiatrisen avohoidon tarve on lisääntynyt valtakunnallisesti, kun samalla osastohoidon määrää on vähennetty. Yksittäinen toimija ei voi varmistaa omaa hyötyään ottamatta huomioon koko järjestelmän kannalta parasta ratkaisua. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN kokonaiskustannukset (aikuiset, nuoret ja lapset) Suomessa ovat OECD:n arvion (2018) mukaan noin 11 miljardia euroa vuodessa. Samalla ajanjaksolla avohoitokäyntien määrä oli kaksinkertaistunut. Tunnistamalla riskitekijöitä ja etsimällä juurisyitä lasten ja nuorten oireiluun voimme ehkäistä vaikeiden oireiden esiintyvyyttä ja mielenterveyshäiriöiden syntyä. Yhteistyön on toimittava siis molempiin suuntiin, jotta voidaan kohtuullisessa ajassa tarjota vastaanottoaikaa lapsille ja nuorille. Miksi olemme nyt tässä tilanteessa lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon osalta. Vuosien 2006–2016 välisenä aikana avohoitopoliklinikoiden 0–12-vuotiaiden määrä kasvoi noin 69 prosenttia ja 13– 17 vuotiaiden noin 48 prosenttia. Nuorisopsykiatristen palvelujen kysyntä on kasvanut siis koko 2000-luvun ajan. Terveydenhuollon tehtävänä on tukea lapsen kehitystä ja pyrkiä vahvistamaan tai lisäämään suojaavia tekijöitä erityisesti silloin, kun lapsen ja nuoren elämässä on kehityksen riskitekijöitä. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Ylipaikoilla on nuoria noin kerran kuussa
Tietynlaisen turvan ja varmuuden luominen työmarkkinoille on ollut prioriteettien kärkipäässä ja toiminta on ollut aina vastuullista. Nyt on aika ja tilaisuus kiinnittää huomiota uudistuksen keskeisiin tavoitteisiin: sosiaalija terveysalan houkuttelevuuden lisäämiseen, työn kehittämiseen ja tutkimustoiminnan tuomiseen osaksi perustyötä. Kilpailutuksessa jokaisen taksinkuljettajan, yrittäjän ja taksiyhtiön taustahistoria, laatustandardit, maine, nuhteettomuus ja taksilainsäädäntöön perustuvat luvat voitaisiin selvittää ja valikoida asemalle vain luotettavia, turvallisia ja yhteiskuntavelvoitteensa täyttäviä takseja. Suomen työehtosopimusjärjestelmä on työmarkkinoiden heiluriliikkeen tietynlainen pehmennin ja ennustettavuus on hyvällä tasolla. Taksiasiakkaita, matkailijoita ja luotettavaa sekä turvallista taksitoimialaa edustavia taksiyhtiöitä ongelmiin puuttumattomuus häm mentää. Niin minäkin haluaisin, heidän sijassaan. Valmista ei silti vielä tietenkään ole, vaan tästä työ monin osin vasta alkaa. On hyvä asia, että Suomessa on ymmärretty jo aikoja sitten paikallisen sopimisen tärkeys. Yksi keino vähentää merkittävästi esimerkiksi Helsingin Rautatientorin päätaksiaseman (Asema-aukio) levottomuuksia, ongelmia ja jopa asiakkaiden sekä esimerkiksi Lähitaksin kuljettajien saamia uhkauksia, olisi kilpailuttaa ja puomittaa, Helsingin satamien tavoin, koko alueen taksiliikenne. Muun muassa pääkaupunkiseudun ja Helsingin päärautatieaseman taksialan ongelmat, mitkä johtuvat esimerkiksi riittämättömästä viranomaisvalvonnasta, ovat olleet esillä jo pitkään. Siten saataisiin yhden Suomen suurimman ja näkyvimmän päätaksiaseman tilanne rauhoitettua ja palautettua alueelle sellaista taksipalvelulaatua, mikä kaikille asiakkaille ja toimialalle kuuluu. de_02092021_64.indd 65 24.8.2021 15.08. 65 Demokraatti Hyvää neuvottelukulttuuria ei saa rikkoa Rautatientorin päätaksiasema tulee kilpailuttaa ja puomittaa Työehtosopimusjärjestelmä on työmarkkinoiden heiluriliikkeen pehmennin ja ennustettavuuden tuoja. Hannu Nurmela työsuojeluvaltuutettu Rauma Tästä sote-työ monin osin vasta alkaa. Pidetään yhdessä jatkossakin rivit suorina ja talouden rattaat pyörimässä. Vilhelmiina Lehto-Niskala puheenjohtaja, Akavan sairaanhoitajat ja Taja LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Suomessa on perinteisesti ollut hyvä neuvottelukulttuuri. Tämä mahdollistetaan jatkossakin tekemällä keskitettyjä palkkaratkaisuja ja työehtosopimuksia. Se on nyt villi, rähjäinen ja jopa vaarallinen, mikä ei ole kenenkään etu. Rautatientorin päätaksiasema on osa Suomen maakuvaa ja miljoonille turisteille ja kotimaan matkailijoille koko pääkaupunkiseudun ensimmäinen ja näkyvin näyteikkuna. Automatisoitu ja valvottu puomitusjärjestelmä päästäisi asemalle vain kilpailutuksella valittuja takseja, mikä karsisi epärehelliset, epäasialliset ja jopa asiakkaille vaaralliset hämäräheikit alueelta pois. On erikoista, ettei kaupunki ja virkavalta ole puuttunut asian ratkaisemiseksi, vaikka ongelmat ovat jatkuneet jo yli kolme vuotta ja keinoja alueen rauhoittamiseksi on esitetty. Ymmärrän, että työnantajapuoli haluaa murtaa vahvan ammattiyhdistysliikkeen niin, että keskitetyt ratkaisut eivät olisi enää mahdollisia. On hieno uutinen, että uudistus vihdoin saatiin maaliin. Keskitetyt sopimukset antavat kuitenkin valmiudet puuttua niin eriarvoistumisen lisääntymiseen kuin halpatyömarkkinoidenkin suitsimiseen, harmaasta taloudesta puhumattakaan. On kuitenkin hyvä huomata, että monet asiantuntijat, mukana myös suuri joukko terveystieteiden ja hoitotyön asiantuntijoita, ovat tehneet suuren työn valmistellessaan uudistusta. Sakari Lauriala viestintäpäällikkö, Lähitaksi Oy Sote-uudistuksessa tarvitaan hoitotyön asiantuntijoita Eduskunta hyväksyi pitkään ja hartaasti työn alla olleen sote-uudistuksen. Jotta nämä tavoitteet voidaan saavuttaa, tulee jo alusta asti hyvinvointialueiden päätöksenteossa ottaa käyttöön hoitohenkilökunnan ohella hoitotyön asiantuntijoiden, esimiesten ja johtajien tärkeä osaaminen
Aikoinaan piti eräisiin maihin matkustettaessa olla rokotustodistus, jonka tavoitteena oli estää tarttuvia tauteja leviämästä. Passiin olisi helppo liittää lisätietoja antava siru, joka kertoisi passin haltijasta ne tiedot, joita asianmukaisen lukulaitteen käyttäjä tarvitsee. Olisiko hallituskumppanuudesta käyty kabinettikeskusteluja, kun Jussi Halla-aho ilmoitti jättävänsä puheenjohtajuuden perussuomalaisten puoluekokouksessa, jotta puolue kelpaisi kokoomukselle. Kokoomusläheisessä Uusi Suomi -verkkojulkaisussa Orpo vakuuttaa, ettei hän sulje mitään puoluetta pois, mutta niiden on kokoomusjohtajan mielestä muutettava talousja työllisyyspoliittistalinjaansa. Tuon aikaista työehtokäytäntöä Orpo haluaisi nyt Suomeen. Siksi se pitäisi toteuttaa yhtä laadukkaasti kuin tavallinenkin passi, ja tarkastuspisteissä pitäisi olla asianmukainen laitteisto ja koulutettu henkilökunta. Pikaisesti ja näennäisesti toteutetun koronapassin väärinkäyttö voi pahimmillaan laajentaa pandemiaa entisestään. Kokoomusjohtaja Petteri Orpo on antanut aiemmin ymmärtää, että Jussi Halla-ahon johtama perussuomalaisten puolue kelpaisi kumppaniksi, muttei ehdoitta. Silloisella tietoteknisellä tasolla se olikin paras vaihtoehto. Nykyään kun olemme peruuttamattomasti siirtyneet aikaan, jolloin tietotekniikka hallinnoi arkeamme ja todelliset kulut yhden passin myöntämistä kohden koko ajan pienenevät, voisi pitää kohtuullisena, että passi kuuluisi perusoikeuksiin. Orpo leimaa SDP:n politiikan 1930-lukulaiseksi. Halla-ahon haltuun vuonna 2017 Timo Soinille siirtynyt puolue ei enää kelvannut Juha Sipilän (kesk.) ja Orpon hallituskumppaniksi. Kokoomus on yhdessä muiden oikeistopuolueiden ja työnantajien kanssa ajamassa muun muassa paikallista sopimusjärjestelmää, jolla tähdätään juuri 1930-luvun aikoihin. Siihen aikaan ei ollut nykyistä palkansaajia turvaavaa palkkaja työehtojärjestelmiä. Osalla passin tarve on hyvin vähäinen ja monella taloudellinen tilanne huono. Henkilöllisyytensä joutuu tämän päivän Suomessa silti todistamaan aina silloin tällöin, ja usein tuo velvoite perustuu lakiin. Olisi ihme, jos ei muissa puolueissa herättäisi viimeistään ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja kysymään, mitä se kokoomuksen talousja työllisyyspolitiikka käytännössä tarkoittaa. Uudessa-Suomessa Petteri Orpo ilmoitti, ettei hän halua hallituskumppanikseen Sanna Marinin johtamaa sosialidemokraattista puoluetta. Se, että nyt populistit vaativat erillistä koronapassia, jota näyttämällä päästäisiin sisään erilaisiin tapahtumiin, on kuitenkin pään pistämistä pensaaseen. Markku J Kekäläinen Espoo Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo etsii jo hallituskumppaneitaan, mutta mikään puolue ei sellaisenaan kokoomukselle kelpaa. Nykyisin tavallisen passin hinta on 52–58 euroa. Tässä tapauksessa esimerkiksi tapahtuman järjestäjä näkisi lukulaitteeltaan henkilön koronatilanteen, mutta vain sen ja vain silloin, kun hänellä on tämän tiedon kysymiseen oikeus. 66 Demokraatti MIELIPIDE Mitä useampi passi, sen pulskempi kassi Orpo tanssittaa ehdokkaitaan Koronapassin väärinkäyttö voi pahimmillaan laajentaa pandemiaa entisestään. Pentti Välimaa Pori de_02092021_66.indd 66 24.8.2021 15.13. Orpo haluaisi 1930-lukulaista työehtokäytäntöä Suomeen. Emmehän halua että meitä koskevat tiedot joutuvat sellaisiin käsiin, jotka eivät niitä oikeasti tarvitse
Jotenkin tuo arvio koostuisi siitä, että kaikki olisivat eläkkeellä. UPM:n toimitusjohtaja Pesonen palkkaan tehtaiden sulkemiset eivät vaikuta. Tämä näkyy jopa siinä, ettei näin koronakriisin aikana – presidentti Niinistönkin lausumasta huolimatta – pidättäydytty osinkojen jaosta omistajille. Emmehän me sodan jälkeisten suurten ikäluokkien edustajat ole enää kauan eläkkeitä nostamassa. Moni vaatii lisää yhteiskunnalta inveistointija innovaatiotukia sekä veroalennuksia, mutta näiden vaatijoiden mielestä ei saisi ottaa velkarahaa näiden kattamiseksi. Näitä varoja ei käytetä riittävästi tuotekehitykseen, vaan tyydytään pitämään yrityksiä pystyssä niin kauan kuin tukirahat riittävät. 67 Demokraatti Raha kertyy väärään paikkaan Osallistuin Tela ry:n järjestämään eläkeasioita käsittelevään webinaariin, jossa esiteltiin eläkevarojen kertymistä, riittävyyttä ja eläkeikäisten työllistämiskokeiluja. Miksi eläkekertymä ei riittäisi. Ja lisää omituisuutta. Myös eläkkeeseeni luettuja työtuloja vähennettiin siitä, mitä olin maksanut, koska eri työnantajien yli kolmenkymmenen vuoden aikana maksamien palkkojen mukaisia eläkemaksuja ei voitu ottaa huomioon palkkatulojen liian vähäisen vuosikertymän vuoksi. Vaikka juuri oli tehty päätöksiä esimerkiksi sähkökustannusten leikkaamisesta kaikkien muiden yritystukien lisäksi. Palkkatyötä oli tehtävä opiskelun ohessa. Raimo Reinikainen Kajaani Maksumiehiksi huonoina aikoina joutuvat ainoastaan työntekijät. Maksumiehiksi huonoina aikoina joutuvat ainoastaan työntekijät. Maassamme on tuottamatonta työtä tekeviä yrityksiä, joita tuetaan useilla miljardeilla. En kuitenkaan kasvatusja yhteiskuntatieteilijänä pysty käsittämään näiden lukujen yhteismitallisuutta, kun tällä hetkellä eläkevarat ovat moninkertaiset tarvittaviin eläkemaksuihin verrattuna. Annettiin ymmärtää, että tulevaisuudessa eläkkeiden maksu riippuu pääosin sijoitustuotoista, ei eläkemaksutuotoista. Minäkin jo 15-vuotiaasta saakka palkkatyöllä renkinä, tsupparina, huoltamotyöntekijänä, paperitehtaan työntekijänä, yövartijana, uimaopettajana ja opetusupseerinakin – ennen kuin 23-vuotiaana työstä alkoi kertyä itselleni eläkettä! Ei ollut opintotukiakaan apuna, jotta olisin saanut koulutusta tulevaan ammattiini. Sain sen vaikutelman, että meillä eläkeläisilläkin on vastuuta eläkevarojen riittävyydestä vuoteen 2060 saakka, kun arvioitu tarve olisi 700 miljardia euroa ja tällä hetkellä varat ovat 220 miljardia. Myöskään nyt ”yli-ikäisenä” tekemästäni työstä perittävät eläkemaksut eivät kerrytä eläkettäni. Kun pääministeri Sanna Marin peräsi yritysten yhteiskuntavastuuta UPM:n ilmoitettua paperitehtaan lakkauttamisesta, nousi oikeistossa kova haloo. Uskon, että yksi oleellinen syy on siinä, ettei ainakaan suuryritysten ja osakkeenomistajien voittotuloista saada oikeudenmukaista verokertymää edes vastineeksi saaduille yritystuille. Ja monet meistä ovat joutuneet tienaamaan nuoresta alkaen elantoaan palkkatyöllä. Eikö yritysten menestyminen enää vaikutakaan johtajien palkkausperusteisiin. Lisäksi yrityksiä on saneerattu automaation avulla niin, että vähempi työväki riittää tuottamaan suurempia pääomaja osinkotuloja, joista veroja peritään palkkatuloja edullisemmin tai ei lainkaan ”hyvän” verosuunnittelun avulla. Eihän ihmisten syrjäyttämästä konetyöstä peritä veroja ja eläkemaksuja, joten kaikki korvaavat tuotot valuvat yritysten ja omistajien syliin. Ja kun ei tule riittävästi, on hyvä syy lopettaa. Tämä on todettu monissa yhteyksissä, mutta ei ole pystytty sopimaan tukien uusjaosta, eli suuntaamisesta kehittyville aloille. Osakkeenomistajia ei kiinnosta mitä tuotetaan, vaan paljonko tulee voittoja. de_02092021_66.indd 67 24.8.2021 15.13
Hyvinvointialueen poliittisissa päätöksentekoelimissä istuu sellaisia poliitikkoja, joiden näkyvyys on ollut alueellisesti ja vieläpä pääasiassa alueen keskuskaupungeissa, uskokaa pois. 68 Demokraatti MIELIPIDE Herätys maamme vammaiset Demareissa on suuntaerojakin Työpaikoille lisää vastuuta kouluttamisesta Valtiovarainministeri Annika Saarikko aikoo selvityttää lähiviikkoina nopeita ”täsmätoimia” yritysten työvoimapulan helpottamiseksi. Pertti Pokki CP-vammainen V-S SDP piirin vpj Laitilan kaupunginvaltuutettu LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Vammaisasioiden asiantuntemattomuus tulee vaikeuttamaan vammaisten jokapäiväistä elämää. Tulisiko työn vastaanottamisesta ehkä suorastaan maksaa. ”Nyt tarvitaan työtä tekevää joukkoa. Nyt meidän kaikkien vammaisten tulee näyttää hyvinvointialueille, että olemme todellisia asiantuntijoita ihmisen hyvinvointiasioissa. Tärkeitä olivat myös K. Kuitenkin jatkuvasti on avoinna runsaasti työpaikkoja, joihin riittää pelkkä peruskoulu. Muistakaamme, että vammaisuus koskee noin 750 000 suomalaista tavalla tai toisella. Mutta eihän nuorempi porukka tiedä näistä suuntaeroista mitään. Työnantajien tulisi ymmärtää, että on turhaa edellyttää, että aina olisi saatavissa valmiita erikoisosaajia. Suurin häviäjä tulee olemaan sellainen vammainen henkilö, joka jo nyt asuu etäällä palveluista. Taisto J. Meikäläinenkin muistaa Erkki ”Napoleon” Lindforsin ja Pekka Paavolan. Merkittävä osa työtehtävistä vaatii erikoiskoulutusta. Hyvä, että lopultakin aiotaan tehdä jotakin. Vasemmistopuolue-nimitys kuulemma kattaa kaiken. Eero Heinäluomasta ja Jutta Urpilaisesta ei ole sanottu oikein mitään. Seppänen Lohja Tulevaisuudessa hyvinvointialueilla tullaan päättämään suurin osa vammaisia koskevista asioista. Fagerholm ja Mauno Koivisto, vaikka eivät olleet puheenjohtajina. A. Hän totesi niiden liittyvän esimerkiksi työn vastaanottamisen kannustimiin, joita hänen mukaansa pitää parantaa. Tammikuussa valitaan vaaleilla maakuntavaltuustot, joille siirtyy kuntien sosiaalija terveystoimi. Keskeistä on nyt saada avoimet työpaikat ja osaava työvoima kohtaamaan”, valtiovarainministeri arvioi tiedotustilaisuudessaan. Kyllähän siellä Tampereellakin oli joitakin vahvoja johtajia, joita sanottiin oikeistodemareiksi, eivätkä he sitä kiistäneetkään. Puolueen johdossahan oli sodan jälkeen oikeistososialidemokraatteja, joita kutsuttiin jopa asevelisosialisteiksi. Ylen vaalitentissä hän ei edes myöntänyt, että puolueessa on erilaisia suuntaeroja. Saarikko ei eritellyt selvitettäviä keinoja yksityiskohtaisesti. Eduskunnan on otettava välittömästi käsittelyyn valmistelussa oleva vammaispalvelulaki, jossa muutetaan esimerkiksi kunnan velvollisuutta koskevat kohdat hyvinvointialueen velvollisuudeksi. Oikeistoon kuului myös nuorempi pankkimies Ulf Sundqvist. Paavo Lipponen mielisteli aikoinaan Neuvostoliittoa, mutta kun se lakkasi olemasta, kyllä hän halukkaasti siirtyi Euroopan unionin kannattajaksi. Myöhemmin mainittiin vasemmalla laidalla oleviksi Kalevi Sorsa ja Rafael Paasio. Valitettavasti se työtä tekevä joukko on jo töissä. Nyt esitänkin kaikille Suomen vammaisille, asettukaa ehdolle omissa maakunnissanne. Yrjö Saraste Helsinki Pääministeri Sanna Marin ei halua kulkea puolueen vasenta laitaa, vaikka ihmiset pitävät häntä vasemmistodemarina. Uusia työntekijöitä on siis saatava työelämän ulkopuolella olevista työttömistä. Tulevan sote-uudistuksen jälkeen vammaisasiat siirtyvät hyvin kauas vammaisista henkilöistä. de_02092021_68.indd 68 26.8.2021 11.56. Tämä ”mammuttielin” voi kokonaan unohtaa, tai näennäisesti päättää vammaisille kohdistuvista palveluista. On pakko varautua siihen, että ”loppukoulutus” tapahtuu työpaikalla. Vammaisten on ollut helppo lähestyä asianomaisen kunnan virkamiehiä tai luottamushenkilöitä vammaisasioissa. Heistä tulee mieleen muun muassa Väinö Tanner, Väinö Leskinen ja Kaarlo Pitsinki. Olihan siellä tosin vasemman laidan kulkijoitakin, ainakin Emil Skog, joka toimi punakaartissakin. Ministerin mielestä ”työn vastaanottamisen kannustimia” pitäisi parantaa. Uskallan väittää, että aktiivisen ei-vammaisen väestön asiat varmaankin tulevat hoidettua tulevilla hyvinvointialueilla. Tähän saakka ne on päätetty kuntien ja kaupunkien sosiaalija terveyshallintoelimissä. Pelottavalta tuntuu se, että vammaisasioiden asiantuntemattomuus tulee vaikeuttamaan vammaisten jokapäiväistä elämää
Eläkevuosinaan Laakkonen panosti paitsi mökkeilyyn ja puutarhan hoitoon Liperin Viinijärvellä, myös luontoharrastuksiin, retkeilyyn ja virkistyskalastukseen Suomessa ja Venäjällä. Vuonna 1980 sosionomi Laakkonen pääsi soveltamaan entistäkin paremmin koulutustaan siirtymällä 40 000 jäsenen ja 80 jäsenjärjestön sosiaalisen järjestön, Keuhkovammaliiton (nykyisin Hengitysliitto), Itä-Suomen aluesihteeriksi Pohjois-Karjalaan. Tampereen yliopistossa Pentti Laakkonen vastusti sosialidemokraattisen opiskelijajärjestö TASY:n taistolaismyönteisyyttä. Työelämä päättyi jäähdyttelyyn Outokummun työvoimatoimiston apulaisjohtajana. Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliittoon Laakkonen solmi rakentavan yhteistyösuhteen. Laakkonen antoi oman panoksensa työväen urheilujärjestöjen TUK:n ja TUL:n hyvin onnistuneeseen historialliseen jälleenyhdistämiseen, jota tervehdittiin yhteiskunnassa laajalti suurella tyydytyksellä. 69 Demokraatti Valitse tieto. ”Voittajien puolelle”, sanoivat puoluetta vaihtaneet. Tilaa . Pahimmillaan yhdistyksen koko johtokunta siirtyi 1970-luvun alussa taistolaisten kommunistien riveihin. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.fi/tilaa-lehti KUOLLUT Pentti Laakkonen puolusti sosialidemokratiaa SDP:N ENTINEN toimitsija Pentti Laakkonen (s.22.9.1947 Pielisjärvellä) kuoli 19.8.2021 äkillisen sairauden murtamana Varkaudessa. Niinpä nuoren Pentti Laakkosen tie kulki sivuaskeleen karjakkokoulun jälkeen heti opiskelemaan yhteiskunnan rakentamista ensin Voionmaan opistoon, sitten Työväen Akatemiaan ja lopulta Tampereen yliopistoon. Aktiivisen aluesihteerin järjestämät matkat liiton Levin majalle saivat hyvän vastaanoton jäsenkunnassa. Työväen Retkeilyliiton Länsi-Karjalan Retkeilijöiden perustaminen oli järjestöaktiivilta luonteva toimi. Pentti Laakkonen oli periaatteellinen, joskus tiukkakin sosialidemokraatti, jolle sattui poliittisia yhteenottojakin puolueosastosta erottamista myöten. Pentti Kotoaro Jorma Leppänen Kirjoittajat ovat Pentti Laakkosen pohjois-karjalaisia ystäviä ja opiskelutovereita de_02092021_68.indd 69 26.8.2021 11.56. Vuonna 1989 alkaneella Laakkosen johtajakaudella sittemmin useimpien toimistojen lailla lakkautettu Polvijärven Työvoimatoimisto sai työvoimapiirin tunnustuksia erinomaisesta toiminnasta. SDP kutsui sosionomiksi valmistuneen itäsuomalaisen Pentti Laakkosen ensin 1971 Länsi-Suomeen Seinäjoelle Vaasan Sos.dem piirin piirisihteeriksi ja sitten 1974 puoluetoimitsijaksi puoluetoimistoon Helsinkiin. Maalaiskylän työläispoikaa, kulutushysteriaa vierastavaa vaatimatonta elämää arvostanutta puolisoa, isää ja ukkia Pentti Laakkosta jäivät kaipaamaan vaimo Hilkka, tytär Anna perheineen, moottoripyöräonnettomuudessa kuolleen Timo-pojan lapset sekä ystävät ja toverit. L-K Retkeilijöiden jäsenistä osa asui pääkaupunkiseudulla. Hekin pääsivät mukaan lomakeskus Huhmarin rannasta Höytiäisellä vuosikausia lähteneeseen mieluisaan siian syyskalastukseen marraskuussa jäiden jo kolistessa rannalla. Lopulta asiat sovittiin. Moni työläisnuori kulki samankaltaisen polun. Parhaimmillaan sadasta verkosta saatiin Pietarin kalansaaliit, jonka osa porukasta yhdessä jalosti yöllä herkulliseksi kalatahnaksi. Puoluetoimistossa Laakkonen hoiti muun muassa osuuskauppa-, nuoriso-, urheilujärjestöja viimeksi koulutusasioita. Pentti Laakkosen kotikunta Pielisjärvi (nykyinen Lieksa) ja entinen kaivospien viljelykylä Mätäsvaara-Varpanen olivat 1950-luvulla vahvoja sosialidemokraattisia paikkakuntia
Tuota kohtaamista Matti usein muisteli ja toisti. Ihan kuin hänellä olisi ollut joku etiäinen. Varsinainen tuki, niin perhe-elämässä kuin politiikassa oli vaimo Aila, jonka kanssa yhteistä elämää kertyi 45 vuotta. Pian hänet vakinaistettiin. Harjun urheilukentän pukukopista lähti myös ajatus suunnata kunnallispolitiikkaan. Kun hän kertoi puheessaan juuri todetusta haimasyövästä, se oli läsnäolijoille sokki. Tyttäret Katriina, Pauliina ja Ruotsissa asuva Maja perheineen kuuluivat tietenkin lähipiiriin. Tunsin Matin viiden vuosikymmenen ajan. Ensin irtosi varavaltuutetun paikka, sitten olivat vuorossa valtuusto ja kaupunginhallitus. Sieltä tuli myös sosialidemokraattinen puolue. Toki hän oli myös urheilun ja liikunnan vaikuttaja niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Toukokuun lopussa Matti päätti, että julkaisu tapahtuu hänen syntymäpäivänään 16.6. Matti Saarinen oli pikkupojasta lähtien henkeen ja vereen urheilija, joukkuepelaaja. Hänen juttuvarastonsa oli ehtymätön. 70 Demokraatti KUOLLUT Muonamiehen mökistä eduskuntaan MONIPUOLISESTI KOTIKUNNASSAAN Lohjalla ja koko Suomessa vaikuttanut kuuden kauden kansanedustaja Matti Saarinen kuoli 12.7.2021 haimasyöpään. Hän piti esikuvanaan aina omaa isäänsä Väinöä. Matti peri kotoaan paljon luonteestaan ja tavoistaan toimia. Saimme Matin muistelmakirjan Ojamolta eduskuntaan valmiiksi painoon vappuna. Hänen vanhempansa Väinö ja Annikki olivat Lohjalla Ojamon kartanolla töissä, asuivat muonamiehen mökissä ja siksi tuleva kansanedustaja toi useasti esiin, miten vaatimattomista oloista hänen vanhempansa ja hän itsekin oli lähtöisin. Saarinen asui paikkakunnalla käytännössä koko ikänsä. Hän jäi pois kansanedustajan tehtävästä vuonna 2015. Hän oli 74-vuotias ja syntynyt 16.6.1947 Lohjalla. Joukkuepelaajana, kuten hän usein itse ilmaisi taustaansa, hän sopeutui myös politiikan moniin kiemuroihin, jotka olivat joskus vaikeita. Matin huumorintaju oli runsaasti kukkivaa ja tarinankertojana hän oli mestari. Uudenmaan demareiden sisäisessä äänestyksessä tuli sijaluku 18, mutta ainoana lohjalaisehdokkaana hänet nimettiin ehdokkaaksi ja kansa valitsi hänet eduskuntaan vuonna 1987. Kävin tervehtimässä Mattia lauantaina 10.7., jolloin hän jaksoi vielä olla hereillä. de_02092021_70.indd 70 26.8.2021 10.52. Hän oli monipuolinen urheilija ja monen lohjalaisseuran jäsen, olipa muutamaa seuraa perustamassakin. Matti nukkui, mutta kun olin lähdössä, käsi nousi kevyesti hieman ylös ja kuulin, kun hän vinkkasi: ”Rakastakaa!” Jaakko Puomila Kirjoittaja on Matti Saarisen ystävä ja tämän muistelmateoksen ”Ojamolta eduskuntaan” kirjoittaja. Hän oli esimerkiksi valtion urheilu-, myöhemmin liikuntaneuvostossa ja sen puheenjohtajana. Tuolta paikalta hänen tiensä johti eduskuntaan. Tämän ominaisuuden hän oli varmasti perinyt isältään samoin kuin lähimmäisten rakastamisen. Aila oli paikalla yötä päivää. Seuraavissa vaaleissa tuli takapakkia, mutta vuonna 1995 paikka Arkadianmäellä uusiutui ja sen jälkeen vielä neljä kertaa. Eri vaiheiden jälkeen perheen vanhemmat siirtyivät töihin kalkkitehtaalle. Paljasjalkaisena lohjalaisena Matin elämässä suurin osa asioista näyttäytyi kotiseutuhenkisenä. Toisaalta pitkämuistisuus näkyi myös silloin, kun hän koki itsensä tai lähimmäisensä loukatuksi. eli heti, kun kirja tuli painosta. Varsinainen käänne elämään tuli kansanedustajaehdokkuuden myötä. Kuolinvuoteellaan isä-Väinön viimeiset sanat olivat olleet ”Rakastakaa toisianne”. Enimmäkseen hän koki olevansa aina pienen puolella. Lähtö oli lähellä, kaikki tiesimme sen. Huolehtivien ja rakastavaisten vanhempien kasvatuksessa Matti kävi koulunsa, opiskeli ensin liikunnanohjaajaksi, nuoriso-ohjaajaksi ja lopulta kolmekymppisenä vielä sosionomiksi Tampereen yliopistossa. Hän jaksoi kuunnella yhtä paljon tuttujaan kuin tuntemattomia ja otti kymmeniä ja taas kymmeniä ihmisten murheita hoitaakseen. Hän oli aito lohjalainen. 24 eduskuntavuoden aikana Matti vaikutti muun muassa valtiovarainvaliokunnassa, tarkastusvaliokunnassa ja eduskunnan tilintarkastajien puheenjohtajana. Suunnittelimme, että se julkaistaan kesän jälkeen heti syksyllä. Hän toimi molemmissa myös puheenjohtajana. Yhteistyö oli ensin ammatillista, mutta kasvoi vähitellen ystävyydeksi ja perhetuttavuudeksi, joka huipentui viime talveen, jolloin sain erityisen mahdollisuuden kirjoittaa Matin muistelmateoksen. Papereita ei ollut lopullisesti kädessä, kun hänet kutsuttiin Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuksen kuntayhtymään talousjohtajan sijaiseksi
MaRan mukaan hieman yli 60 prosentilla alan yrityksistä liikevaihto aleni vähintään 20 prosenttia verrattuna kesään 2019. Lounas klo 11 alkaen ja syyskauden toiminnan suunnittelua klo 12. Mahdolliset onnittelut voi Kä pyrinteessa asuville vanhuk sille tuotettaviin kulttuuri palveluihin, Käpyrinne ry:n tilille FI77 1239 3007 2005 90, tiedon antoon: MarjaLiisa Kun nas. HÄME • Lahden Seudun Wanhat Toverit aloittavat syyskauden ma 6.9. POHJANMAA • Vaasan Työväenyhdistys ry:n jäsenkokous pidetään Teams-kokouksena 21.9. Tulethan paikalle kahden rokotuksen saaneena, oireettomana ja maskin kera. Tervetuloa! Puheenjohtaja. Yrityksistä 71 prosenttia ennakoi liikevaihtonsa alenevan vähintään 20 prosenttia syys-marraskuussa verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2019. Kai Kaasalainen toimitusjohtaja, Espoo 5.9. Kyselystä ilmenee, että MaRan jäsenyrityksistä kaksi kolmasosaa on saanut valtiolta tukea koronan aiheuttamiin tappioihinsa vähemmän kuin 30 prosenttia. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Marja-Liisa Kunnas VAL:n ent. Hieman yli 20 prosentilla liikevaihto kasvoi ainakin jonkin verran. 70 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. 71 Demokraatti APURAHAT Pauli Kokki yrittäjä, Kerimäki 9.9. Yhdistyspalstan tekstien aineistoaikataulu Ei mikään normikesä Teksti Demokraatti Matkailukesä oli kaukana normaalista, matkailuja ravintola-alan etujärjestö MaRa kertoo. de_02092021_70.indd 71 26.8.2021 10.52. MaRa pitääkin alaa koskevia rajoitustoimia ankarina ja tukia heikkoina, mikä on ollut tuhoisa yhdistelmä alan yrityksille. Toimialan näkymät syksyyn ovat MaRan jäsenkyselyn mukaan apeat verrattuna aikaan ennen koronaa. Tervetuloa mukaan! Johtokunta. Ravintola Wanhan Herran tiloissa Lahdessa. Erityisesti tämä näkyi pääkaupunkiseudulla ja sen hotelleissa. Eikä myöskään ”kaikkien aikojen matkailukesä”, jollaiseksi sitä on julkisuudessa kuvattu. MaRan jäsenkyselyssä kulunutta sesonkia verrattiin kesään 2019. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Linkki lähetetään jäsenille, seuraathan sähköpostiasi! Aiheena luottamustehtäväpaikat ja katse tulevaan. klo 18–20. Kotimaiset matkailijat olivat liikkeellä innokkaasti, mutta eivät MaRan mukaan onnistuneet paikkaamaan ulkomaalaisten asiakkaiden jättämää aukkoa. toiminnanjohtaja, Helsinki 15.9
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: de_02092021_72.indd 72 24.8.2021 15.23. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 72 Demokraatti RISTIKKO 15/2021 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Olen jo useana vuonna viettänyt osan kesälomastani pohjoisimmassa Lapissa, Kilpisjärven kauniissa maisemissa. de_02092021_72.indd 73 24.8.2021 15.23. Tämän kesän helteet ja kuivuus olivat kuitenkin sulattaneet useimmat aiemmin lumiset rinteet, ja moni tuttu kalapaikka oli käytännössä kuivahtanut. ais ud ok u. Hellejaksot ja niitä seuranneet rajut ukkosmyrskyt pitivät vahvasti mielessä, että ilmastonmuutos alkaa näkyä myös sään ääri-ilmiöinä ihan käytännössä eikä vain kansainvälisen ilmastopaneelin raporteissa. Epätavallisista olosuhteista huolimatta pohjoinen luonto oli kuitenkin vielä täynnä elämää. Tähän asti kalastusja valokuvauspainotteisilla reissuilla olen saanut ihailla keskikesälläkin kauniin lumisia tunturihuippuja ja upeasti ryöppyäviä koskia. Toivottavasti mahdollisimman moni näistä pienokaisista selvisi myös aikuiseksi. Heinäkuun puolivälissä tunturissa pyrähteli vastaan useita sinirinnan, kapustarinnan, keräkurmitsan ja kiirunan poikasta. Kovin monta lämmintä ja kuivaa kesää eivät nimittäin näiden arktisten lajien kannat kestä. co m 5 6 9 1 6 7 2 9 5 5 9 3 2 6 1 9 3 5 7 6 8 8 1 K A K E A T S O H A A L A R I T A R A I O T O S K O R T I S O N I I N T E A V E N U K M E K L A R I K L A S I S M O E L I E L N O O A A A S I A R I I V A T A R A J U K R I M E S T I N R A S K V U O K S I N O I L O I T A S K A T J U R A E E E R U R A N U S T O R S O A L P O M A T A A R A L T A L S I A A L A S I N L O I S L R L T I L I I T A L I A A R A R A T I T A S A I V T A R U U R K K I P I I T U A M O S A I R A B A I K A L V A T V O A I A T A S A R I A N S A T E I R A G A T H A S I I N A I K A R L K A A S TI TI TYY Miikka Lönnqvist miikka.lonnqvist@soste.fi S yyskuun häämöttäessä lienee syytä tunnustaa kesän jääneen jo taakse. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Reijo Koskinen Nakkilasta. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Näitä upeita arktisen alueen lintuja soisi myös jälkipolvienkin päästä ihailemaan. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 58 37 41 26 9 94 12 56 37 8 72 68 39 14 5 16 24 85 79 3 35 49 27 68 1 89 71 63 45 2 23 96 78 51 4 61 53 94 82 7 47 85 12 93 6 RISTIKON 13/2021 RATKAISU 5.8. Takana on aurinkoinen ja osin jo liiankin kuuma kesä
Luen tätä kirjaa uudelleen ja uudelleen. Forster: Howards End Kimmo Rentola: Stalin ja Suomen kohtalo Kirja kertoo ihan tavallisen suomenruotsalaisen perheen vaiheista viime sodan aikana. Onhan sielläkin hyviä Venäjän tutkijoita, mutta noin yleisesti ottaen britit ovat hyvin atlantistisia ja brexitin jälkeen vielä enemmän. He olivat ikään kuin silta EU:n ja Yhdysvaltojen väillä. Kolmas kirja jota parhaillaan luen, on Juhana Aunesluoman Vapaakaupan tiellä – Suomen kauppaja integraatiopolitiikka maailmansodista EU-aikaan. Itse olen juuri kirjoittanut kirjan tästä aiheesta ja seurasin näitä neuvotteluja hyvinkin yksityiskohtaisesti ihan tahallani, vaikka se saattoikin olla vähän ikävystyttävää, mutta halusin, että suomalaiset todella näkisivät, mistä on kysymys. Tämä ajattelu on siis edennyt jopa pankkiiripiireihin. On hirvittävä vahinko, ettei meille opeteta suomen rinalla luontevasti myös ruotsia. Kirja on hyvin valistunutta englantilaisuutta, ja henkilökohtaisesti kiehtoo kirjailijan asenne, että myös intellektuellin ja taiteilijoiden pitää hyväksyä talouselämä, koska se heitä elättää. Nyt olen aikeissa ostaa Anna-Lena Laurénin Venäjää koskevan teoksen Samettidiktatuuri ja Risto Alapuron Vallankumouksessa – Moskovan päiväkirjat (1990–1991). Se on niin paljon realistisempi ja kiinnostavampi kuin englantilaisten käsitys. Se olisi mielestäni pitänyt havaita viimeistään pankkikriisin aikana, mutta se ei riittänyt, siihen tarvittiin covid. Aivan ainutkertainen teos, joka selvitti aivan juurta jaksain, mitä viime sodassa oikein tapahtui. Minulle aivan käänteentekevä kirja siinä, miten näen viime sodan ja Suomen tilanteen siinä. Koska elän Lontoossa, on hyvin tärkeää, että säilytän suomen kielen. Nyt se EU-jalka on katki. Toinen kirja, joka myös liittyyy ammattiini, on ranskalaisen brexit-neuvottelijan Michel Barnierin päiväkirja näistä neuvotteluista, La grande illusion. Tässä oli nyt ammattikirjallisuutta, mutta olen tietysti myös innokas kaunokirjallisuuden ja varsinkin suomalaisen kirjallisuuden lukija. Olen kiinnostunut suomenruotsalaisuudesta. Ulla-Lena Lundberg: Marsipaanisotilas E. Journal secret du Brexit (2016– 2021). Kirja perustuu venäläisille arkistoille. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Tietokirjallisuuden ystävä, jolle maistuu myös fiktio ”On tärkeää lukea suomeksi tai kielitaito katoaa”, sanoo Lontoossa asuva toimittaja Eeva Lennon. Toinen aihe, josta olen kiinnostunut, on suomalaisten käsitys venäläisistä. M. de_02092021_74.indd 74 26.8.2021 10.56. He ovat nyt vielä riippuvaisempia Yhdysvalloista kuin aiemmin, jolloin heillä oli toinen jalka EU:ssa ja toinen jalka Yhdysvalloissa. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Olen aika kaikkiruokainen lukija, mutta tietysti huomattavan osan aikaa luen ammattikirjallisuutta, joka ei missään nimessä ole viihdettä. Tällä hetkellä olen juuri aloittamassa Englannin pankin edellisen pääjohtajan Mark Carneyn teosta Value(s), jossa hän näkee uusliberalismin kaiken pahan alkuna ja juurena
Lehti, verkko ja some www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma de_02092021_002.indd 1 24.8.2021 18.30
sy ys ku ut a RIKOKSEN PELKO TEEMA Moni pelkää turhaan Elossa esittämään Huhut teatterin koronakuolemasta ovat ennenaikaisia ja liioiteltuja. PAL.VKO 2021-37 00 74 43 -2 11 5 2.9.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 15 /2 1 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 15 • 20 21 / 2. KUNNAT Nyt alkaa sote HÄVITTY SOTA 20 vuoden työ hukkaan de_02092021_001.indd 1 25.8.2021 11.08