Demokraatti 20.08.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

N:o 154, 007435-14-34 . Lausuntokierros antaa tärkeitä vastauksia Sote-alueiden rajat jätettiin tietoisesti auki ...3 KESK I V II KKO 20. Hinta 1,20 e (sis.alv) Jukka-Pekka Flander Uudessakaupungissa töitä tarjolla, Oulussa työttömyyttä Työministeri sukkuloi kahdessa kaupungissa ... 8?9 Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) ratkoo kahden erilaisen kaupungin työllisyysongelmia: toisessa töitä piisaa, toisessa ei. Ahvenanmaalla demarit pohtivat tulevaisuutta ...10. ...4?5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. E lokuu TA 2014 Lobotomiaa ja kuppakaappeja Hoidon historia tulee tutuksi sairaalamuseossa ...17?19 Presidentinvaalit 2018 käydään netissä
0200 71000. Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi ? ? ? ? varhaisjakelu: puh. 0200 30011 Lounais-Suomi, varhaisjakelu: puh. 20.8. Nimipäivät tänään: Sami, Samuli, Samu, Samuel (ruots.) Soini, Veini Aurinko nousee: Helsingissä 5.45 Oulussa 5.18 Aurinko laskee: Helsingissä 21.00 Oulussa 21.22 Uutiskertaus 7...15 n Vasemmistoliitto vastustaa esitystä työajan pidennyksestä. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 . Yksinhuoltajien tuplavähennys on tervetullut.? 4?5 6?7 8?9 10 11 12?13 Sote-alueille jää paljon päätösvaltaa Helsingin kamarikuoro Juhlaviikoilla, Musiikki Nettiäänestys etenee etanan vauhdilla, pääkirjoitus Stubb ajaa lyhyttä hallitusohjelmaa Ihmiset Työministeri Lauri Ihalaisen sukkulointi kahdessa kaupungissa 17?19 Sosialidemokraatit kehityksen kärjessä Ahvenanmaalla Labourin kannatus vahvistuu MM-lätkä meni, sorto jäi, Keskustelua ja taustaa Tarja Filatov Twitterissä Sairaalamuseossa silmät avautuvat 20?21 Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta 22?23 Radio ja TV 24 Noora Räty - eturivin ?Politiikan on oltava dynaamista. Päätöksiä tehtävä tarpeitten mukaan. Vasemmisto- n Tutkimus: Suojatie yllättää usein autoilijan. Vaasa . Venäjän presidentti Vladi- Juhani Aro liiton puheenjohtaja Paavo Arhin mäki kritisoi kokoomuksen esitystä työajan pidennyksestä. 0200 55888 Tampere ja ympäristö: puh. Pienituloiset lapsiperheet tarvitsevat tukea.? Maria Guzenina Twitterissä lätkämestari Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Helsinki, Uusimaa, . Tampere . 0200 72822 Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. Moni autoilija kokee suoja- n Saksalaislehti: Berliinissä Ebolaepäily. Yli puolet vastaajista kokee, että jalankulkijat tulevat usein suojatielle yllättäen ja autoja varomatta. Liikenneturvan mukaan autoilijoilla on monesti liikaa tilannenopeutta, jos jalankulkijat tuntuvat tulevan yllättäen eteen. nut Ebola-epäily, kertoo paikallinen Berliner Morgenpost -lehti. 30-vuotiaan saksalaisnaisen epäillään saaneen Ebola-tartunnan. Lehden mukaan nainen on äskettäin oleskellut Länsi-Afrikassa. Länsi-Afrikassa leviävän Ebolan uhriluku on noussut yli 1 200:n. Pieni tauko kaatosateesta Helsingin Sörnäisten rantatiellä. Politiikka Kulttuuri Demari.fi 3 14?15 ?Rinteen lapsivähennysmalli vaikuttaa äkkiseltään hyvältä. Hänen mukaansa ehdotus osoittaa, että kokoomus on täysin irrallaan tavallisten työssäkäyvien arjesta. Ongelmana eivät hänestä ole liian lyhyet työpäivät vaan pikemminkin tehdyt ylityöt. tietilanteiden tulevan eteen yllättäen, ilmenee Liikenneturvan kyselystä. Viidesosa kyselyyn vastanneista autoilijoista on joutunut usein jarruttamaan äkillisesti, ettei ajaisi suojatielle tulevan päälle. Saksassa Berliinissä on paljastu- mir Putin tapaa Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon yhdessä EU-johtajien kanssa Minskissä viikon kuluttua, kertoo Kreml. Johtajat keskustelevat muun muassa Ukrainan kriisistä ja energiatoimitusten turvaamisesta. Ukrainan armeija kertoi tänään, että Ukrainan joukot ovat saaneet hallintaansa yhden osan Luhanskin kaupungista, jota separatistit ovat pitäneet valvonnassaan. 16...19 Nimipäivät huomenna: Samuel, Sam (ruots.) Sven 16...18 Päivä kuvana n Putin tapaa Poroshenkon ValkoVenäjällä. 0800 96675 Muu Suomi: puh
Huovisen mukaan rajat on jätetty tietoisesti auki. Häntä onkin häirinnyt ylenmääräinen karttojen piirtäminen koko prosessin aikana. . Hän kuitenkin muistutti, että sitä ei myöskään ollut mukana aiemmassakaan lakiluonnoksessa. Lain mukainen toiminta alkaa 2017 Tavoitteena on parantaa sote-palvelujen laatua ja taata rahoitus Viisi sote-aluetta järjestää kaikki palvelut Alue on kuntayhtymä, johon kuuluvat kaikki alueen kunnat Kunnat ja kuntayhtymät tuottavat edelleen palvelut asukkaille Sote-alue päättää, mitkä kunnat ja kuntayhtymät ovat vastuussa palveluiden tuottamisesta Sote-alue laatii toimintaansa koskevan järjestämispäätöksen joka neljäs vuosi Järjestämispäätös linjaa, mitä palveluja tuottamisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä tuottaa itse ja mitä se voi hankkia järjestöiltä ja yrityksiltä Järjestöjen ja yritysten palvelut kilpailutetaan Kunnat rahoittavat soten toiminnan Sote-alue maksaa korvauksen kunnille ja kuntayhtymille, jotka tuottavat palvelut Jokaisella jäsenkunnalla on vähintään yksi edustaja alueen kuntayhtymän yhtymäkokouksessa tai neuvostossa Sote-esityksen lausuntokierros kestää lokakuun puoliväliin Lakiesitys tulee eduskunnan käsiteltäväksi marraskuussa ?Palvelut eivät ole nyt kenenkään hanskassa.?. Pienillä ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa, hän muistutti. Samoin kuntien asema noussee kierroksella tapetille. . Kunnilla säilyy edelleen merkittävä rooli väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, ministeri Susanna Huovinen painotti. Henkilöstö jäämässä ilman suoja-aikaa Sosiaali- ja terveysalan työntekijät eivät ole saamassa viiden vuoden irtisanomissuojaa uudessa sote-laissa. Mutta mikä on tilanne nyt. Kunnat ja kuntayhtymät taas ovat vastuussa palveluiden tuottamisesta. . Sote-alue voi tarkastella, miten homma toimii. Kuntalaissa tämä viiden vuoden irtisanomissuoja on henkilöstölle Susanna Huovinen. kuntaliitosten yhteydessä. Lausuntokierrokselle lähteneessä lakiehdotuksessa ei vielä mainita lain henkilöstövaikutuksista mitään. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen sanoi ymmärtävänsä, jos viiden vuoden suoja-ajan puuttuminen ?herättää tuntemuksia. Tarkoituksena on edelleen taata yhdenvertaiset mahdollisuudet saada kaikkialla laadukasta palvelua. Viidelle sote-alueelle on annettu paljon liikkumavaraa. Jos näyttää siltä, että saman alueen sisällä joku pelittää paremmin, tuottaja voi vaihtua, hän painotti. Hän odottaa, että lausuntokierroksella nousee esiin huoli, miten pienet kunnat saavat isossa kokonaisuudessa äänensä kuuluville. . Pitää katsoa, tarvitaanko siihen täsmennystä. En suosittele sitä kenellekään. ammattijärjestössä. 20.8.2014 3 ??Huovinen: ?En suosittele karttojen piirtämistä etukäteen? Sote-alueille jää paljon omaa päätösvaltaa Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä lähti maanantaina lausuntokierrokselle kuntiin ja sote-alan toimijoille. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) luottaa hyvään lopputulokseen, kun palveluketjut saadaan toimiviksi ja vastuut selkeiksi. Sote-alueilla on päätösvalta ja paras viisaus asiasta, Huovinen korosti. Sote-alueet saavat myös itse määritellä, miten palvelut tuotetaan. Vastuun voi myös menettää Sote-alue päättää, mitkä kunnat ja kuntayhtymät tuottavat palvelut. Huovisen mukaan tuottajavastuun voi myös menettää. . Nyt palvelut ovat 200 tahon käsissä, mutta eivät kenenkään hanskassa, Huovinen muistutti tiistaina lakiesitystä esitellessään. Marja Luumi Demokraatti Alueilla paras viisaus Huovinen korosti, että koko vaalikauden ajan valmistellun sote- Sote tiivistettynä ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015 uudistuksen tavoite ei ole muuttunut matkan varrella. Ne saavat itse määrätä, miten soterajat määräytyvät ja mitkä kunnat ja kuntayhtymät rajojen väliin tulevat. Lakiesityksen ydin on, että palveluiden järjestämisestä vastaa viisi sote-aluetta
Rinne ei kehottanut irtisanomaan, vaan esitti luonnollisen poistuman hyödyntämistä. STTK:n ja SAK:n ay-pomot ovat pitäneet ehdotusta epärealistisena. Mikä on Senaatti-kiinteistöt? 5. Missä entinen meppi Mitro Repo toimii pastorina? 3. Sähköisen äänestämisen esteenä on monta mutkaa. . Se sisältää käytännössä irtisanotun palkallisen vapaan uuden työn etsimistä varten, työntekijälle maksettavan korotetun työttömyyspäivärahan ja uudelleentyöllistymiseen tähtääviä toimenpiteitä, kuten elinkeinotoimessa laadittavan työllistymissuunnitelman. Kuka kuvassa? Vastaukset palstan alalaidassa. Päivän lista SAK:n saavutuksia ?? 1923 Työehtosopimuslaki ?? 1937 Kansaneläkelaki ?? 1939 Vuosilomalaki ?? ?? Ajatuksena oli, että presidentinvaalit 2018 voitaisiin käydä uurnavaalin ohessa myös netissä. Hänen mukaansa kuntien ja valtion toiminnassa on paljon järkeistämisen varaa. Työryhmä saanee työnsä valmiiksi tammikuussa. Pimiä torjuu käsityksen, että nettiäänestäminen olisi yleistä maailmalla. Virossa oli EU-vaalien yhteydessä arviointiryhmä joka päätyi siihen, että järjestelmä ei ole aukoton. 1960-luvulla työmarkkinajärjestöt neuvottelivat viikkotyöajan 45 tunnista 40 tuntiin, ja viikkotyöaika on neuvoteltu tästäkin lyhyemmäksi työn tuottavuuden kasvaessa. Varmaa on vain se, että suojatyöpaikkakaan ei ole enää kovin suojaisa. Hikistä. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen haluaisi pidentää työviikot 40-tuntisiksi. Heidän mukaansa säästövaraa ei ole. Pieleen meni. Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä uusittiin vuoden 2008 Top Photo Corporation 1944 SAK:n ja STK:n ensimmäinen yleissopimus 1947 Luottamusmiehet osaksi suomalaista työelämää ?? 1948 Lapsilisälaki ?? 1958 Työturvallisuuslaki ?? 1960 Työttömyysvakuutuslaki ?? Nettiäänestys vaaleissa etenee etanavauhtia 1968 Ammattiliittojen jäsenmaksujen periminen suoraan palkasta ?? 1971 Vähimmäispalkkalaki ?? 1974: Tupo: Äitiysloma 7 kuukautta ?? 1978 Yhteistoimintalaki ?? 1985 Laki kotihoidontuesta ?? 1986 Tasa-arvolaki ?? 1995 Vuorotteluvapaa ?? 2011 Raamisopimus ?? 2013 Työllisyys- ja kasvusopimus Vastaukset: 1) Jari Rosendal 2) Helsingin ortodoksisen seurakunnan itäisellä alueella 3) Yritys kärsii työvoimapulasta 4) Valtiovarainministeriön alainen kiinteistölaitos 5) Palvelualojen ammattiliitto Pamin puheenjohtaja Ann Selin Tavoitteena on ottaa nettiäänestys käyttöön neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä.Sitä ei käytettäisi silloin, kun äänestys järjestetään yleisten vaalien yhteydessä. Mikä? Ilmapuntari Muutosturva Taloudellisin tai tuotannollisin syin irtisanotulla henkilöllä on työsopimuslain mukaan tietyin edellytyksin oikeus korotettuun työttömyysturvaan eli muutosturvaan. Millaisessa yhteydessä Valmet Automotive on noussut otsikoihin viime aikoina? 4. Satosen ehdotus ei selkeästi ole nykypäivää, siitä hän on saanut jo palautetta kaikilta muilta suurilta puolueilta.. Tässä vaiheessa ajattelu on sellaista, että järkevintä olisi edetä esivaiheen, kunnallisten kansanäänestysten kautta, johtaja Kirsi Pimiä oikeusministeriöstä sanoo. Pimiä on puheenjohtajana työryhmässä, joka valmistelee ehdotukset nettiäänestyksen mahdollistamisesta vaaleissa sekä kunnallisen neuvoa antavan kansanäänestyksen järjestämisestä sähköisesti. Satonen haluaisi silti palata takaisin menneisyyteen. Työnantajilla on yhteistoimintalain mukaan velvollisuus ilmoittaa mahdollisista irtisanomisista välittömästi työvoimaviranomaisille. Muutosturvasta on sovittu työmarkkinakeskusjärjestöjen solmimassa tulopoliittisessa sopimuksessa. Se ei ole täysin turvallinen. Sen tavoitteena on irtisanottujen mahdollisimman nopea työllistyminen. Muutosturva lisää myös työnantajien sosiaalista ja taloudellista vastuuta irtisanomistilanteissa. Kuka on Kemiran uusi toimitusjohtaja? 2. Muutosturva tuli voimaan vuonna 2005. Lähde: www.tyoelamasanasto.fi www.sak.fi Sumuista. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne avasi viime sunnuntaina julkisen keskustelun siitä, voisiko virkamiesten määrää vähentää. Hänen mukaansa myös Viron nettiäänestämisen kokemuksia on yliarvioitu. . Tiukalle vetää. Siihen pystyy murtautumaan, Pimiä muistuttaa. Nettiäänestys otettaisiin käyttöön muiden äänestystapojen rinnalle. Pieleen meni Suomessa on kerran kokeiltu sähköistä äänestämistä uurnavaalin ohessa. 4 20.8.2014 Viisi kysymystä ??Presidentinvaalit 2018 sähköisesti? 1
Hän jää kuitenkin ulkopolitiikassa auttamatta presidentin, pääministerin ja ulkoministerin varjoon. Soinin puolueen asemointia hämmentää myös sen ryhmävalinta Euroopan parlamentissa. Näin kertoo Vantaan kaupungin tämän vuoden viides tilastokatsaus. Soinilaiset seilaavat epäselvillä vesillä Espoolaisilla kokonaisvelkamäärä velallista asuntokuntaa kohden oli 107 680 euroa. Perussuomalaiset mepit ottivat paikan brittikonservatiivien ryhmässä. Kansanedustaja James Hirvisaaren karkotus puolueesta ja eduskuntaryhmästä toi sisäiset jakolinjat pintaan. Perussuomalaisten kannatus laskee. n n n levännyt Timo Soinin ja osin Jussi Halla-ahon harteilla. Tuolloin 200 ihmistä ei osannut painaa hyväksymisnappia. . Puolueen suosio on nyt alimmillaan kahteen vuoteen. Maahanmuuttovastaisuus ja nurkkakuntainen isänmaallisuus ovat populistipuolueen peruskauraa, mutta puolueen sisällä ne ovat innoittaneet lähinnä niin sanottuja halla-aholaisia. Selitykseksi on tarjottu sitä, etteivät puoluetta tukevat lähteneet äänestämään. Joka kolmanteen asuntoon oli otettu asuntovelkaa. n n n ei paranna se, että oppositiopolitiikan aktiivisuudessa ja iskevyydessä keskusta on ajanut isomman oppositiokumppaninsa ohi. Se kyetään estämään. Poissuljettua ei ole sekään, että ääniä myytäisiin. . Nyt Halla-aho on siirtynyt Euroopan parlamenttiin. Epäilemättä ääripopulistisista puolueista etäännyttäneellä siirrolla haettiin poliittista uskottavuutta. Hänen mukaansa tämä tarkoittaa maahanmuuttopoliittisten linjausten terävöittämistä. Vantaalla keskimääräinen luku oli 84 160 euroa ja Helsingissä 79 850 euroa. Toisaalta perussuomalaiset ovat nyt hyvin oikeistokonservatiivista, suorastaan thatcherilaista talous- ja sosiaalipolitiikkaa ajavien joukossa. Se vaatii aikaa ja useiden koevaalien kokemuksia, Kirsi Pimiä korostaa. Seppo Peltoniemi Demokraatti seppo.peltoniemi@ demari.fi SDP näyttää vihreää nettivaaleille Kuntalaisten suorien vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi SDP kannattaa sähköisen äänestyksen mahdollisuuksien selvittämistä sekä vaikuttamistoimielinten laajentamista esimerkiksi nuori- sovaltuustolla tai vastaavalla. Viime viikon puoluehallituksessa todettiin lisäksi, että myös muissa kuin kuntavaaleissa voitaisiin neuvoa-antavasti ja harkiten kysyä kuntalaisten mielipidettä ajankohtaisista asioista. Tällä viikolla puolueelle mitattiin 15,9 prosentin luvut. Kaiken perustana on kansalaisten luottamus. Kotimaassa perussuomalaiset esiintyvät sosiaalisena työväenpuolueena. Perussuomalaisten menestys on Helsinki haluaa kokeilla uutta äänestystä Nettiäänestyksen eduiksi luetaan muun muassa parempi erilaisten äänestäjäryhmien osallistuminen ja sähköisen käyttöliittymän tuomat mahdollisuudet parempiin käyttökokemuksiin sekä mahdollisuus äänestää ajasta ja oleskelupaikasta riippumatta. Helsingin kaupunki halu- aisi ottaa nettiäänestyksen käyttöön kansanäänestyksissä. Helsingin kaupunginhallitus aikoo antaa tukensa oikeusministeriön työryhmän raportille, jonka mukaan nettiäänestys tulisi ottaa käyttöön neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä. Numeropalvelu 107 680 Espoolaisilla oli suurten kaupunkien asukkaista eniten velkaa vuonna 2012, kun yhteen laskettiin asuntolainat, opintolainat, elinkeinotoimeen otetut lainat ja muut velat. Ja mahtavatko kansalaiset innostua uudelleenlämmityksistä? Perussuomalaisten lähtökohtia eduskuntavaaleihin Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 20.8.2014 5 Pääkirjoitus Lehtikuva / Markku Ulander Timo Soini on viime aikoina esiintynyt julkisuudessa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan roolissa. kunnallisvaalit. Istuvista perussuomalaisista kansanedustajista lähes kaikki pyrkivät seuraavallekin kaudelle. Mutta jos edelliskerralla päätavoite oli ?pysäyttää ulkomaille toisten velkojen maksamiseen käytettävät rahavirrat?, kuten edustaja Martti Mölsällä (Perussuomalainen-lehti 8-9/2014), niin mistä mahtaisi löytyä yhtä vetävä teema? Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaisten pitää pysyä vaihtoehdon tarjoavana protestipuolueena ja puolustaa samoja asioita kuin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Kulkevatkohan Timo Soinin ajatukset samoja latuja. Samalla puolue tulee sanoneeksi ääneen sen, ettei EUvastaisuus liikuttanutkaan massoja odotetusti meidän maassamme. Vähän samalla tavalla ovat liudenneet perussuomalaisten muutkin pääteemat. Tavoite oli kolme meppiä, mutta tulos kaksi. Lukuisat muukalaisvastaisuuteen liittyvät ylilyönnit ja niiden setviminen ovat alkaneet tympäistä kansaa. Vaalisalaisuutta ei saa vaarantaa, Kirsi Pimiä tähdentää. Pimiän mukaan yksittäinen ihminen ei voi äänestää säh- ?Meillä Suomessa on sellainen ajattelutapa, että kaiken pitää olla ehdottoman turvallista. Vaalisalaisuutta ei saa vaarantaa.? köisesti kahteen kertaan. Se ei synny tuosta vain sormia napsautta- malla. Soini puolestaan on näyttäytynyt viime aikoina julkisuudessa lähinnä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana. Kentän laiskistuminen voi olla osasyy, mutta muustakin on kysymys. Eurovaalit toukokuussa olivat perussuomalaisille isompi pettymys kuin puolue on myöntänyt. Meillä Suomessa on sellainen ajattelutapa, että kaiken pitää olla ehdottoman turvallista. Puheenjohtaja Timo Soini on perustellut suven mittaan alentunutta kannatusta sillä, ettei puolueväki jalkautunut tarpeeksi kesätapahtumiin. Suurten kaupunkien asukkaista turkulaisilla oli velkaa vähiten, eli asuntokuntaa kohden noin 63 420 euroa. Kaikista maan asuntokunnista velkaa oli 54 prosentilla ja kullakin velallisella asuntokunnalla sitä oli keskimäärin 77 990 euroa. Sen sijaan on mahdollista, että joku perheessä äänestäisi kaikkien äänioikeutettujen perheen jäsenten puolesta. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne
Vai pukkaako? Eija Mansikkamäki Kerava . Mitä sosialidemokraatteihin tulee, ainakin Vantaalla kokoomuksen ja SDP:n yhteistyö on sujunut erinomaisesti. Janne Sankelo. Sanna Lauslahti.. Vaalitulos ratkaisee hallituspohjan. 6 20.8.2014 ??Ei kynnyskysymyksiä seuraavaan hallitukseen Stubb haluaa lyhyen ja typistetyn hallitusohjelman Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokous jatkui tiistaina Vantaalla. Tärkeintä on löytää yhteinen näkemys siitä, miten talous saadaan kuntoon. . Kieltämättä gallup-numerot näyttävät tällä hetkellä erinomaisia numeroita kokoomukselle. Kansalaiset ottavat kantaa vaaleissa siihen, mikä on paras hallituspohja. Mitä sosialidemokraatteihin tulee, minulle on syntynyt sellainen käsitys, että SDP on on jo henkisesti asennoitumassa neljän vuoden oppositiotaipaleeseen. Etukäteen ei ole mitään syytä lähteä jakamaan hallituspaikkoja. Mikäli gallup-luvut säilyvät suurin piirtein nykyisellään, on Alexander Stubb myös seuraavan hallituksen pääministeri. Stubb kertoi haluavansa seuraavan hallitusohjelman olevan mahdollisimman lyhyen. Kuvat Jukka-Pekka Flander Ei enää mitään satasivuisia raamattuja. Vaalit ratkaisevat hallituspohjan. Yhteinen ohjelma ratkaisee sen, mitkä puolueet muodostavat seuraavan hallituksen. Eija Mansikkamäki. Eero Suutari Kajaani . Tiistaina Vantaalla hän joka tapauksessa sai eduskuntaryhmänsä jakamattoman suosion. Kokoomuksen hallituskielet vielä keskellä suuta Vaaleista tärkeimmät, eduskuntavaalit ovat edessä ensi huhtikuussa. Vaaleihin on kuitenkin vielä pitkä aika. Äänestäjät päättävät. Minusta on tarpeetonta miettiä etukäteen tulevan hallituksen puoluejakoa. . Minulla ei ole mitään suosikkia tulevaksi hallituspohjaksi. . Minulle mieluisin olisi porvarihallitus, jonka runkona olisivat kokoomus, keskusta ja kenties perussuomalaiset. . Kaikkea voi tapahtua. Nyt riidellään suhteellisen pienistä asioista, hän kertoi. Valtion ensi vuoden budjetin loppusumma on pienempi kuin tämän vuoden budjetti. Stubbin mukaan viimeksi budjetti kutistui edellisestä vuodesta Paavo Lipposen (sd.) ensimmäisen hallituksen aikana. Eläkeuudistus kesken Pääministerin mukaan Soteuudistus etenee suunnitellusti., Sen sijaan eläkeuudistus on pahasti kesken. On nähty, että yhden vuoden aikana isotkin vaihtelut puolueiden kannatuksissa ovat mahdollisia. . Sitä paitsi Antti rinne olisi mainio oppositiojohtaja. Sanna Lauslahti Espoo . Demokratiassa mikään puolue ei yksinään voi määrittää, mitkä puolueet hallituksen muodostavat. . Kokoomus on selkeässä gallup-johdossa, mutta puolueen päättäjät tietävät, että tuulet saattavat kääntyä hyvinkin nopeasti. Porvarihallitusta pukkaa. Minä en ryhdy lopputulosta ennakoimaan. Hän vetosikin työmarkkinaosapuoliin, jotta uudistuksessa päästäisiin eteenpäin. Pääministeri Alexander Stubb (kok.) on henkilö, josta tykätään tai ei tykätä, mutta tuskin mitään siltä väliltä. Ohjelman pitää olla sellainen, jota voidaan tilanteen mukaan päivittää, hän tähdentää. Stubb pitää ensisijaisena, että vaalien jälkeisen neljän vuoden ykkösasia on valtion velan taittaminen. Stubbin mukaan hallituspuolueiden erimielisyydet ensi vuoden budjetin yksityiskohdista ovat alle 200 miljoonaa euroa. . On parasta, etten sano mitään muitten puolueiden puolesta. Tapani Mäkinen Vantaa . Minä en ota kantaa siihen, mitä puolueita vaalien jälkeiseen hallitukseen pitäisi ottaa. En ryhdy luettelemaan listaa hallituspuolueista. Janne Sankelo Kauhava . Olennaista on, että seuraava hallitus laittaa valtion tulot ja menot tasapainoon
Kokoomuksen ajama hy- tolakia. Esimerkiksi kristillisdemokraatit on tässä Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö.. Nykyään käytämme liikaa kivihiiltä. Vieroksun sellaista, että toisten puolueiden epäonnistumisista ryhdytään ilkkumaan. Pois ilkeily ja kampitus politiikasta, hän korosti. Ahkerasti sosiaalisessa mediassa esiintynyt pääministeri tähdensi taas kerran somen 7 merkitystä. Meillä on useita yhteisiä asioita. Turpeenverotus pitäisi palauttaa viime hallituskauden tasolle. Stubbin mukaan kokoomus ei enää halua etsiä budjettiriihessä säästöjä koulutuk- sesta, tutkimuksesta tai inno- hallituksessa pyrkinyt estävaatioista. mään tasa-arvoista avioliit. Niinistön mukaan yksi kynnyskysymyksistä on peruskoulun ja yliopistojen rahoitusten leikkaamisen lopettaminen. . Hän tarjosi Rinteelle itse tehtyä sähköä, jota Rinne lupasikin ostaa. Energiaratkaisuilla on merkityksensä myös Suomen vaihtotaseeseen. Demokraatti Koulutus on ensi vaalien kynnyskysymys Eero Suutari. Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön mukaan puolue asettaa kynnyskysymyksiä seuraavaa mahdollista hallitusyhteistyötä varten. Oma kokemukseni on, että en halua lähteä tällaiseen myllyyn toista kertaa. Laitoin mielihyvällä merkille Keskustan tuoreen avauksen yksinelävien asioihin tarttumisesta. 20.8.2014 Stubb sanoi, että kokoomus tarjoaa vaalien alla, ja sen jälkeenkin uutta politiikkaa. . Samaan aiheeseen on SDP kiinnittänyt huomiota. Tämä on esimerkki siitä kuinka meillä on saman- laista yhteiskunnallista herkkyyttä, Rinne totesi. Tupaillassa puhuttivat byrokratia, yritysten toimintaedellytykset työllistää ja budjetin yksityiskohdat. Kiitosta saivat aloite eläkeläisten ostovoiman vahvistamisesta ja lapsivähennys, jonka toteutustavasta esitettiin erilaisia toiveita. Energiasopimus Sipilä pahoitteli energiapolitiikan tempoilua ja toivoi, että puolueet pääsisivät yli vaalikausien ulottuvaan yhteiseen näkemykseen. . Vaalien keskeinen tavoite on se, että koulutuksesta ei tingitä. Niinistön mukaan kokoomuksen puheenjohtajan Alexander Stubbin tiistaiset avaukset koulutuksesta ja tutkimuksesta ovat oikeansuuntaisia. Ei se peli vetele enää vin vahva leikkauspolitiikka seuraavassa hallituksessa. on johtanut niin suuriin koulutuspuolen säästöihin, että seu- STT raavankin hallituksen on sitouduttava koulutussäästöjen lopettamiseen, Niinistö sanoo. Niinistö ei halua rajata mahdollisia hallituskoalitioita ensi keväältä pois, mutta hänen mukaansa rima omien tavoitteiden toteutumiseksi on oltava hallitusneuvotteluissa korkealla. . -Some on sama kuin menisi torille, hän kertoi tiistaina Vantaalla. Seppo Peltoniemi Demokraatti seppo.peltoniemi@ demari.fi Valtionvarainministeri, puheenjohtaja Antti Rinne lahjoitti Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilälle Valion proteiinijuomaa välipalaksi tämän Pyörät pyörimään -kiertueelle. Punamultaa lämmitettiin Ruovedellä Tapani Mäkinen. Keskustan Pyörät pyörimään -kiertue pysähtyi maanantaina Ruovedelle kun Haapasaaren leirintäalueen paviljongissa järjestettiin punamulta-ilta. Paneelikeskustelussa puolueiden puheenjohtajat Antti Rinne ja Juha Sipilä muistelivat punamullan saavutuksia ja etsivät yhteistä säveltä tulevaan. . Tämä voisi avata tien luoda 80 000 uutta työpaikkaa kotimaisen energiatuotannon ympärille, Sipilä visioi. Rinne suhtautui ideaan myönteisesti ja painotti, että energiaratkaisuilla on merkityksensä myös Suomen vaihtotaseeseen. Sipilä kertoi, että tuottaa itse sähkönsä puuhakkeesta ja aurinkopaneelilla
Tällaisten mahdollisuutta myös Uudenkaupungin alueella pohditaan. . Viemisinään hänellä oli työ- ja elinkeinoministeriössä valmistelu hä- täapupaketti. Yhtiö ilmoittaa etsivänsä 150 henkilöä Mercedes Benz A-sarjan valmistukseen. Yhtiö palkkasi jo saman verran uutta henkilökuntaa helmi- ja kesäkuun rekrytoinneissaan. Valmetin Uudenkaupungin tehtaalla tuotetaan vuoteen 2016 mennessä satatuhatta autoa. Yhtiön voimakkaasti lisääntynyt työvoiman tarve on synnyttänyt pullonkauloja, koska alueen vuokra-asuntojen tarjonta ja julkinen liikenne eivät riitä. Maanantaina Lauri Ihalainen kutsuikin jo koolle Uudenkaupungin, Rauman, Turun ja Laitilan kaupunkien johtoa sekä Varsinais-Suomen ja Satakunnan työvoima-, elinkeinokeskusten ja ympäristöministeriön edustajia yhdessä Valmet Automotiven johdon kanssa. . Tämä osoittaa, että työvoiman kohtaanto-ongelma on hyvin moninainen. He aikovat palkata lisää väkeä vielä ensi keväänäkin. nin työmatka, joka alkaa olla liikaa, Ihalainen sanoo. Lisäksi pohditaan, miten alueen asuntotuotantoa voisi nopeuttaa. Etäisyydet luovat työmatkoihin liittyviä ongelmia, ja vuokraasuntojen puute toisenlaista. Ja vaikka tarjotaan vakinaisia työpaikkoja, on vaikeaa lähteä koko perheen kanssa kovin kauas, Ihalainen selittää. Oulun it-alan ongelmat alkoivat Nokian siirrettyä työtekijöitään Renesas-yhtiöön. Sen osti Broadcom, joka ilmoitti lopettavansa toimintansa Oulussa kesän alussa. Valmetin autotehdas Uudessakaupungissa puolestaan tuottaa kolmessa vuodessa 100 000 Mercedes Benz A-sarjaa ja palkkaa runsaasti väkeä.. Meillä oli Salossa, Jyväskylässä ja Turussa ja Raumalla jo samanlaisia murheita, joten meillä on aika hyvä paketti tällaisiin äkillisiin rakennemuutoksiin. Lisäksi Uudenkaupungin logistiikkapuolella tarvitaan työntekijöitä, joten alueen työvoiman tarve on ehkä tuhannen paikkeilla, Ihalainen sanoo. Rekrytoinnit Raumalta Ihalaisen mukaan Valmetin rekrytoinnit on kohdistettu Raumaan, jossa on ollut työttömyyttä, Turkuun ja jopa Saloon. . Esimerkiksi Rau- malla meriklusterin näkymät ovat nyt kohtalaiset, ja ihmisillä on mahdollisuus siirtyä työstä toiseen, Ihalainen sanoo. Maanantaina Ihalainen joutui ratkomaan ongelmaa, joka on syntymässä, kun Uudessakaupungissa olisi tarjolla töitä, mutta työpaikkojen vastaanottaminen ei ole helppoa, Olli Hella Demokraatti olli.hella@ demari.fi kun alueelta ei löydy asuntoja eikä julkinen liikenne mahdollista helppoa työmatkailua sopivan matkan päästä. Uudellakaupungilla menee lujaa Valmet Automotive ilmoitti tiistaina käynnistävänsä tämän vuoden kolmannen rekrytointikampanjan. Olemme yhdessä paikallisten toimijoiden pohtineet, voidaanko sinne saada vuorotyön mahdollistavia säännöllisiä liikennevuoroja Turun ja Rauman suunnalta. Laitilassa on jonkin verran asuntoja tarjolla. Raumalla ydinvoimatyömaan vuoksi on ollut tilapäisasun- toja. 8 20.8.2014 ??Ihalainen kohtasi kohtaanto-ongelman moninaisuuden Kaksi kaupunkia Työministeri Lauri Ihalainen on viikonlopun molemmin puolin joutunut ratkomaan työvoiman kohtaantoa ja kahden kaupungin erilaisia ongelmia. Perjantaina hän vieraili italan irtisanomisten koettelemassa Oulussa. Tässä on positiivinen ongelma, joka pitää ratkaista. He aikovat palkata lisää väkeä vielä ensi keväänäkin. TEM esittää myös lisätalousarviosta rahaa it-alan uusien työpaikkojen luomiseen ja alan kansainvälistymiseen. . Salon suunnalta siitä tulisi jo päivittäinen neljän tun- Tässä on positiivinen ongelma, joka pitää ratkaista
Oulussa olin ensimmäistä kertaa kaksi vuotta sitten ratkomassa Nokian jäljiltä työttömyyden kasvun ongelmia. Pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden kasvuun ei puututtu 2008, kun finanssikriisi puhkesi maailmalla. Tilaisuudessa aiheesta keskustelivat työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen, palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Markku Lehmus sekä valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö Markus Sovala. Keskustelua herätti erityisesti täystyöllisyyden vaikea määritelmä ja keinot, joilla tavoite saavutettaisiin. Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Kaarin Taipale (sd.) nosti yleisöpuheenvuorossaan esille, että käsiteltäessä täystyöllisyyttä pitäisi puhua muustakin, kuin numeroista. . Oulu on jo entisestään äkillisen rakennemuutoksen paikka ja nyt siihen laitettiin kolme miljoonaa euroa lisää rahaa. Hän ei kuitenkaan usko, että tavoitteeseen päästään helposti tai nopeasti. . Ratkaisun täytyy olla kokonaisuus monia osatekijöitä. Kyse on valtavan hankalasta asiasta. Viemisinään hänellä oli työ- ja elinkeinoministeriön rahoista 5,25 miljoonaa välitöntä apua rakennemuutoksen hoitoon. Käytännössä täystyöllisyytenä on pidetty olosuhteita, joissa työttömyys on 2?7 prosentin tasolla. Työllisyystavoitteiden pitäisi Tiaisen mukaan olla tarpeeksi kunnianhimoisia, jotta täystyöllisyyden tavoittelu onnistuisi. Hän uskoo, että vain riittävän kunnianhimoiset työllisyystavoitteet aikaansaavat oikeita tuloksia. Tiaisen mukaan poliittiset päättäjät ovat laiminlyöneet velvollisuuksiaan puuttua rakennetyöttömyyden ongelmiin. . Alan työpaikkoja on vielä 10 000, vaikka 1 100 lähtee. Viime viikolla Ihalainen oli mukana rakentamassa alueel le selviytymisohjelmaa. Minne syntyy uusi työ?. Jo silloin olisi pitänyt vaikuttaa näihin kasvaviin ongelmiin, Tiainen alleviivaa. Eemeli Peltonen Demokraatti eemeli.peltonen@ demari.fi Ei helppoja ratkaisuja Valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö Markus Sovala pitää täystyöllisyyttä myös Suomessa pohtimisen arvoisena tavoitteena. Kyse on kokonaisuudesta. Jukka-Pekka Flander Valtiovarinministeriön kansantalousosaston päällikön Markus Sovalan mukaan täystyöllisyyden saavuttamista hankalana asiana. Mistä löytyy uusi työ? Täystyöllisyys puhutti maanantaina Vapaus valita toisin ry:n seminaarissa Helsingissä. Alustajat käsittelivät täystyöllisyyttä lähinnä numerojen valossa. Sen sijaan olisi tärkeää miettiä, millaista on se työ, jota tehdään. Lisäksi ministeriö esittää äkilliseen rakennemuutokseen lisää seitsemän miljoonaa euroa koko maahan. 20.8.2014 9 ??Työministeriön Pekka Lehtikuva / Aleksi Makkonen Tiainen pitää täystyöllisyyttä mahdollisena Täystyöllisyyteen ei ole oikopolkua Oulussa huippuosaajat tarvitsevat työtä Valmet Automotive Uudenkaupungin vastakappaleena voi pitää Oulua, jossa Lauri Ihalainen kävi viime viikolla. Kun puhutaan täystyöllisyydestä, puhutaan useamman vuoden projektista. Sovala korostaa, että pyrittäessä täystyöllisyyteen on huomioitava koko talous- ja työllisyyspolitiikan keinovalikoima. Työkalupakista ei löydy kysymykseen ihmelääkettä. . Se tarkoittaa, että investointiavustukset yrityksille ovat suuremmat kuin muuten, Ihalainen sanoo. Rahat ovat valmiina käytettäviksi ELY ja TE-toimistojen kautta. Siinä mukana ovat paikalliset yrittäjät, kaupunki ja ELY-keskus, Lauri Ihalainen sanoo. Hänen mukaansa Oulu ei ole it-alan iltaruskon kaupunki. Tiainen haluaa korostaa, ettei tavoitteeseen kuitenkaan päästä, jos rakenteellisen työttömyyden ongelmaan ei puututa tosissaan. Täystyöllisyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa esimerkiksi Suomen kaikilla työikäisillä ja työkykyisillä olisi työpaikka. Me tiedämme, että Saksasta, Hollannista ja Norjasta ainakin on käyty houkuttelemassa näitä huippuosaajia, ja tulevaisuutemme vuoksi olisi tärkeää saada heidät pysymään maassa. Uudenlaisena apukeinona työvoimatoimistoihin palkataan viisi henkilöä, jotka käyvät alueen yrityksissä selvittämässä, olisiko näiden mahdollista työllistää. Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen pitää täystyöllisyyttä edelleen tavoittelemisen arvoisena Suomessa. Ei riitä, että vain parhaiksi todetut keinot vaikuttaa asiaan otetaan käyttöön. Oulussa onkin syntynyt sen jälkeen paljon uutta yrittäjyyttä, ja ennen kaikkea uusi paikallinen yhteistyökonsepti. Murros on aina myös mahdollisuus. Viimeksi tästä apua on saanut Rauma. Euroopan unionin globaalirahastostakin rahaa haetaan. Sen lisäksi pitää toteuttaa myös muut, vähemmän tehokkaat toimenpiteet. yrittää houkuttaa suomalaisia yrityksiä työllistämään Oulun seudun it-osaajia, koska näille olisi kysyntää ulkomaillakin. . Uudenlaisena apukeinona työvoimatoimistoihin palkataan viisi henkilöä, jotka käyvät alueen yrityksissä selvittämässä olisiko näiden mahdollista työllistää. TEM on myös esittänyt lisätalousarviota, josta jaettaisiin viisi miljoona euroa elinkeinotukea it-alan uusiutumiseen ja kansainvälistymiseen. Sen kansalliseen osuuteen ministeriö ehdottaa kolmea miljoonaa euroa. Ihalaisen mukaan valtiovallan ?selviytymisryhmä. Kaupungin työttömyysprosentti oli vuonna 2008 alle kahdeksan, kesällä se on noussut jo noin 18 prosenttiin. . Siitä valtaosa menee koulutushankkeisiin, myös yliopiston pidempiaikaiseen koulutukseen, sekä start up -yrityksille ja muutoin palkkatukeen. Suurempia avustuksia
Lain on tarkoitus olla valmis, kun Ahvenanmaan itsehallinto täyttää sata vuotta vuonna 2021, Gunell kertoo. Iloa ja uskoa tulevaisuuteen Ahvenanmaan sosialidemokraateilla (ÅSD) on kuusi paikkaa lakeja säätävän maakuntapäivien kolmestakymmenestä paikasta. ÅSD on suurin puolue Maarianhaminassa. Ahvenanmaan hallituksessa demareilla on kaksi ministeriä. Ei pidä myöskään pelätä muuttua, sovittaa politiikkaansa maailman ja ihmisten prioriteettien muutoksiin. Laista halutaan nykyaikaisempi ja joustavampi. Kuva Maarianhaminen pienvenesatamasta. ??Ahvenanmaalla kehitetään palveluja, kestävää yhteiskuntaa ja itsehallintolain uudistusta Sosialidemokraatit johtavat kehitystä Ahvenanmaalla Ahvenanmaan sosialidemokraattien (ÅSD) puheenjohtaja Camilla Gunell kertoo, että paikallisten demareiden asialistalla ovat tiiviisti maakunnan kehittämiseen liittyvät asiat. Gunell johtaa Ahvenanmaan maakuntahallitusta, jossa parhaillaan viedään eteenpäin monia uudistuksia aina saaristoliikenteen parantamisesta energiatehokkuuden edistämiseen. Kuntaliitosasiat eivät ole kuudentoista kunnan Ahvenanmaalla ajankohtaisia, mutta kuntien palvelurakennetta uudistetaan. Ihmisten hyvinvoinnista, luon- ? nosta ja kestävästä kehityksestä pitää puhua, hän sanoo. Gunell liputtaa optimismin puolesta. Yhteistyö kuntien välillä tiivistyy. . Toivon, että Ahvenanmaan esimer- kistä voitaisiin etsiä rauhanomaisia ratkaisuja kriisiin. Sen hoidettavaksi tulee kaikki kunnalliset sosiaalipalvelut lukuun ottamatta las- ten- ja vanhustenhuoltoa, Gunell kertoo. Vireillä suuria hankkeita Gunellin mukaan yksi tärkeä tavoite on tehdä Ahvenanmaasta kestävä yhteiskunta vuoteen 2051 mennessä. Se on yksi suurimmista investoinneista, mitä Ahvenanmaalla on koskaan tehty, Gunell sanoo. Anna-Liisa Blomberg Parhaillaan valtakunnan ja Ahvenanmaan välillä on käynnissä merkittävä hanke, jossa oikeusministeriön asettama parlamentaarinen työryhmä tarkastelee Ahvenanmaan itsehallintolain uudistusta. Hän uskoo, että iloinen vaalikampanja luo uskoa tulevaisuuteen. Työryhmää johtaa presidentti Tarja Halonen. . Uskon, että Ahvenanmaa voisi olla esikuva Krimille. Se on tärkeää, koska kriisi ei koskaan koske vain maata, vaan se koskee kansaa. Camilla Gunell on niin sanottu pääministeri eli maaneuvos ja ministeri Carina Aaltosella on hoidossaan sosiaali- ja ympäristöasiat. . Syksyllä tulemme säätämään lain organisaatiosta, joka jatkossa hoitaa kuntien sosiaalipalvelut. Mistä Suomi puhuu? Camilla Gunell johtaa Ahvenanmaan demareita. Yksi tärkeä tavoite on tehdä Ahvenanmaasta kestävä yhteiskunta vuoteen 2051 mennessä. Ahvenanmaa esimerkiksi Krimille Ukrainan kriisiä seurataan tarkasti myös Ahvenanmaalla. Camilla Gunell kertoo, että viime viikolla ahvenanmaalaiset kävivät puhumassa tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa siitä, millä tavalla Ahvenanmaan esimerkki voisi toimia esikuvana kansainvälisten konfliktien ratkaisussa. . Uskon, että Alexander Stubbin energialla ja hymyllä on merkitystä optimismin luomisessa, Gunell sanoo. ? ?? Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demari.fi ? ? Kesäkierros Juttusarjassa haastatellaan demarivaikuttajia eri puolilta maata. Ahvenanmaa on myös demilitarisoitu alue.. Toki on olemassa myös muita malleja, mutta Ahvenanmaan esimerkki voisi olla yksi inspiraation lähde, Gunell sanoo. Ahvenanmaalla on itsehallinto, joten ahvenanmaalaiset voivat säätää lailla sisäisistä asioistaan ja päättää maakunnan tulo- ja menoarvioista. Hän uumoilee, että seuraava viesti ei ole kaikkien mieleen. . Politiikassa tulevaisuuden kysymykset ovat tärkeitä, Gunell uskoo. . 10 20.8.2014 Fanny Schertzer Turismi on Ahvenanmaan pääelinkeinoja. Ahvenanmaan ja Suomen välille rakennetaan suurta voimansiirtokaapelia. Kannatus on noin 18-20 prosenttia, Gunell kertoo. Gunell on seurannut SDP:n kannatuslukemia murheellisena. Avaimia kannatuksen nostoon hänellä ei ole, mutta hän kannustaa jatkuvasti etsimään ja esittämään uusia ideoita. Tässä on aloitettu erittäin suuri työ. Tähän tähtäävä ohjelma pitää sisällään monenlaisia hankkeita muun muassa energian, asumisen ja infrastruktuurin saralla. Ratkaisuja Itämeren pelastamiseksi etsitään, maakuntaa valmistellaan sähköautojen käyttöön ja tuulivoiman kehittämiseen panostetaan.
päivänä. Jos Skotlanti päättäisi itsenäistyä, olisi lopputulos katastrofi työväenpuolue Labourin tulevaa vaalimenestystä ajatellen. Labourin kannatus on perinteisesti ollut vahvinta juuri Skotlannissa. Thatcherin hallituksen päätökset talou- Eemeli Peltonen Demokraatti delle ja teollisuudelle iskivät voimakkaimmin juuri Skotlantiin. Labourin kannattajat voivat kuitenkin nukkua yönsä rauhassa. Johnsonin on epäilty haastavan Cameronin kamppailussa puolueen puheenjohtajuudesta. Pääministeri David Cameronin suosio hallituksen ja puolueen johtajana näyttäisi olevan laskussa. AFP Photo / Andy Buchanan Britannian Labourin parantuva kannatus helpottaa puolueessa kritisoidun puheenjohtaja Ed Milibandin tilannetta. Puolueen kansanedustajista lähes neljäkym- mentä on valittu maan pohjoisosista. Mielipidemittausten perusteella Skotlanti ei olisi itsenäistymässä syksyn kansanäänestyksessä. Tuore gallup ei lupaa myöskään menestystä euroskeptiselle Ukip-puolueelle, joka ajaa Britannian eroa EU:sta. Puolueen kannatus on romahtanut kevään eurovaaleista ja on pysytellyt kesän aikana kymmenen prosentin tuntumassa. On kuitenkin merkittävää huomata, ettei Ukip perinteisesti ole menestynyt parlamenttivaaleissa. Jos alue itsenäistyisi, ei työväenpuolueella olisi mitään mahdollisuuksia saavuttaa enemmistöä Britannian parlamentista. Työväenpuolueen suosio Britannian pohjoisosissa juontaa juurensa konservatiivipääministeri Margaret Thatcherin aikakaudelle. Viime maanantaina julkaistussa mielipidemittauksessa puolue kasvatti kannatustaan viidellä prosenttiyksiköllä edelliseen mittaukseen verrattuna. Labouria äänestäisi nyt 38 prosenttia kyselyyn vastanneista. Mielipidemittauksessa ero pääministeripuolue konservatiivien ja Labourin välillä on nyt seitsemän prosenttiyksikköä. David Cameronin konservatiivipuolueen kannatus on ollut laskussa keväällä, ja sitä äänestäisi nyt 31 prosenttia kyselyyn vastanneista. Iso-Britannian parlamenttivaalit järjestetään ensi vuoden huhtikuussa. 20.8.2014 11 ??Britannian työväenpuolueen etumatka on jo seitsemän prosenttiyksikköä Labourin kannatus vahvistui kesällä Kesä piristi Iso-Britannian työväenpuolue Labourin kannatusta. Tästä kertoo elokuun kannatusmittaus, jossa konservatiivit keräisivät enemmän kannatusta, jos puoluetta johtaisi Lontoon pormestari Boris Johnson. Sen itsenäistyminen voisi olla kohtalokasta Labourin kannatukselle. Kansanäänestys Skotlannin itsenäistymisestä järjestetään syyskuun 18. David Cameronin (kuvassa) johtaman konservatiivipuolueen kannatus on puolestaan laskenut kesän aikana. Itsenäinen Skotlanti olisi katastrofi Labourille Skotlanti on vahvaa Labourin aluetta. Osasyynsä on maan vaalitavalla, joka suosii suuria puolueita. Milibandin suosio ehkä nousussa Guardian-sanomalehden ICMtutkimuslaitoksella teetättämä mielipidemittaus rauhoittanee työväenpuolueen kenttää. Puolueen puheenjohtaja Ed Miliband on joutunut omien keskuudessa kriittisten hyökkäysten kohteeksi kuluneen vuoden aikana. Miliband valittiin vuonna 2010 äärimmäisen pienellä äänten erolla puoluejohtajaksi voittaen kisassa veljensä David Milibandin. Sen sijaan pääministeri David Cameronin suosio hallituksen ja puolueen johtajana näyttäisi olevan laskussa. Lopputulos tuo toivoa puolueen vaalimenestykselle kevään parlamenttivaaleissa.. Puolue kerää suurimman kannatuksensa nimenomaan eurovaaleissa, eikä AFP Photo / Stefan Wermouth sillä ole esimerkiksi ensimmäistäkään kansanedustajaa Britannian parlamentissa
Se oli business as usual mitä Valko-Venäjään tulee. Lisäksi uusia syytteitä nostettiin heti vapautuksen jälkeen. Kiekkoliitto tyytyväinen Stefanavitshin mukaan heillä ei ole vieläkään tarkkaa tietoa siitä, mitä maassa kisojen aikana tapahtui. Valko-Venäjän kevään jääkiekkokisojen tilinpäätös riippuu siitä, keneltä kysyy. Tällaisia rikkomuksia olemme maassa nähneet jatkuvasti, sanoo järjestön tutkija Heather McGill. Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF sai rankkaa kritiikkiä siitä, että kisat ylipäätään myönnettiin Minskille, ja jopa boikottia väläyteltiin. Läpi turnauksen valmistelun kävimme avointa keskustelua jäsenliittojen kanssa. Heitä pyydettiin kertomaan kaikki huolensa turnauksen pitämisestä Minskissä, etenkin Helsingin-kokouksessa toukokuussa 2012. Merkittävää muutosta kisat eivät maahan kuitenkaan näytä tuoneen . Vapautus voi olla seurausta kansainvälisestä painostuksesta, tai sitten se oli ValkoVenäjän yritys näyttää hyvältä, edes jälkikäteen. Valjantsin Stefanavitsh kuitenkin ennakoi, että sortokoneisto pyörähtää taas käyn- tiin ensi vuonna, kun maassa on presidentinvaalit. . Syytteitä nostettiin useita yhtä aikaa, minkä vuoksi ihmisiä pystyttiin pitä- mään pidätettynä jopa 25 päivää. Niin kävikin. . Toiminnassa oli nähtävissä tiettyjä trendejä. yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. . Paikalliset aktivistit kertovat sorrosta ja pidätyksistä, kansainvälinen jääkiekkoliitto kehuu katsojalukuja. Mitä tulee ihmisoikeuksien tilaan, kisojen vaikutus näkyi vain yhdessä asiassa: ennaltaehkäisevissä oppositioaktivistien pidätyksissä. Pidätetyt kertoivat vankiloiden olleen niin täynnä, että ihmisiä piti viedä väliaikaisiin pidätyskeskuksiin aivan kuten vuoden 2010 presidentinvaaleissa. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn näkemys on hieman maltillisempi. Järjestön mukaan Valko-Venäjän viranomaisten toiminta oli aika lailla odotettua. . Varaudumme pahimpaan, että kohtaamme taas lisääntyvää häirintää. Turvallisuuspoliisi ja miliisi puhdistivat Minskin kisojen aattona ja aktivistit joutuivat vankilaan yhdessä alkoholistien, pummien ?Diktatuurissa vallanvaihto ei käy niin helposti kuin hyökkäysketjun vaihto kesken ottelun.? ja prostituoitujen kanssa, tiivistää opposition kärkihahmoihin kuuluva Uladzimir Njakljajeu. Paikallisen ihmisoikeusjärjestö Viasnan varapuheenjohtaja Valjantsin Stefanavitsh muistuttaa, että aktivistit varoittivat jo ennalta, että hallinto tekee kisoista poliittisen show?n ja alkaa painostaa aktivisteja. Ei ole syytä uskoa, että vaalit järjestettäisiin millään muulla tapaa. Uladzimir Njakljajeun mielestä tilanne voi muuttua vain vallanvaihdon myötä. . 12 20.8.2014 Lehtikuva / Ilona Vihinen Valko-Venäjän ihmisoikeusjärjestö Viasnan varapuheenjohtaja Valjantsin Stefanavitshin mukaan kansainvälinen jääkiekkoliitto ei välittänyt järjestön varoituksista, miten maa käyttää kisoja hyväkseen. ??Minskin kisojen tilinpäätös on kiekkoväelle siloinen ja aktivisteille tahrainen MM-kiekko tuli ja meni, sorto jäi Hyvin tai huonosti, hienosti tai hirveästi. Mutta diktatuurissa vallanvaihto ei käy niin helposti kuin hyökkäysketjun vaihto kesken ottelun.. Ei tarvitse olla kummoinen analyytikko ymmärtääkseen, että tässä maassa isot poliittiset tapahtumat ja sortotoimet liittyvät yhteen. Heather McGill arvelee, että julkisuudella saat- toi olla osuutensa asiassa. . Kun asiaa sitten kysyttiin, yksikään liitto ei esittänyt vastalauseita päätökselle. STT Aktivistit pelkäävät ensi vuotta Sitten se Minskin poikkeus. Kesäkuun lopussa Valko-Venäjä päätti yllättäen vapauttaa tunnetuimman mielipidevankinsa, Viasnan puheenjohtajan Ales Bialiatskin, joka oli ollut vangittuna kolmisen vuotta. Liiton näkemys on silti se, että Minsk oli menestys. Pääsihteeri Horst Lichtner huomauttaa, että kisoilla oli jäsenten tuki.
Ellei pysy terveenä ja ole varakas, tuntee olevansa ongelmajäte, taakka tälle talouskeskeiselle yhteiskunnalle. OmaishOitajat säästävät selvää Kirjoittaja kommentoi kokoomuksen ryhmäjohtajan Arto Satosen maanantaisia puheita. Kuvassa Satosen (keskellä) lisäksi elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ja puheenjohtaja, pääministeri Alexander Stubb.. Nyt tilanne on usein kestämätön. Työstä on nimittäin tapana maksaa palkkaa. Monet ovat vaipoissa, osa tarvitsee kahden hoitajan avun peseytymisessä, pukeutumisessa tai nostamisessa. Aikaa on varttitunnista puoleen tuntiin. Hoitajien sairauspoissaolot kertovat siitä omaa kieltään. 20.8.2014 Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. ?Lähden töistä jalat ja selkä kipeänä ja sydän riekaleina?, sanoo kotihoitaja Espoosta. Hoivakoteihin tulee todella huonokuntoisia vanhuksia. Se tarkoittaa, että virikkeet ja rauhalliset yhdessäolon hetket vanhusten ja hoitajien kesken ovat usein muuttuneet lähes sairaanhoidollisiksi toimenpiteiksi. ?Äiti, äiti, äiti.. Silloin tuottavuus ei muutu miksikään. Satosen esityksessä 37,5-tuntinen työviikko korvataan 40 tunnin työviikolla. Ei ole harvinaista, että lukkojen takana, sulakkeet irrotettuna, asuu muistisairas usein vaikeasti liikkuva yksinelävä vanhus. Huuto alkaa heti kun hoitaja lähtee. Silti vain murto-osa läheistään hoitavista saa tarvitsemaansa tukea, joka usein olisi mitättömän palkkion lisäksi muutama vapaapäivä voimien keräämiseen. Omaishoitajana 24/7 arjet ja pyhät on käsittämätöntä jaksamista, jota yhteiskunta käyttää härskisti hyväkseen. Mutta koska kotona ei turvallisuussyistä enää pärjää, on päästävä hoivakotiin. Kotihoitajilla on kiire, kotikäyntien määrä saattaa olla ?tehtävä mahdoton? -tasoa. Hoitajien jaksaminen on äärirajoilla. sairaan vanhuksen tahtoa. Jos hän ei suostu, niin ?kunnioitetaan. Eikä pidä unohtaa, että toimiva valtionhallinto, turvallisuus ja oikeusjärjestelmä sekä valtion tuottama perusinfra mahdollistavat myös yritysten toiminnan ja investointien tekemisen. Virastojen henkilökunta on tehnyt varmasti osansa säästötalkoista, sillä suomalaisessa työelämässä on tehty viime vuosina enemmän organisaatiomuutoksia kuin missään muualla Euroopassa ja aktiivisin muutosten toteuttaja on ollut valtionhallinto. Valtion henkilöstö tekee edelleen tärkeää työtä hyvinvointiyhteiskunnan eteen yhä ahtaammilla resursseilla. Hoitajia on yleensä aamuvuorossa kolme, iltavuorossa kaksi ja yöllä yksi. Vanhustenhoitolaissa olisi ehdottomasti pitänyt määrittää hoitajien mitoitus. Pääkirjoitus luo täysin totuudenvastaisen kuvan virkamiehistä. Niko Simola Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Työajan pidennys ei paranna kilpailukykyä Kokoomuksen eduskuntaryhmän uusi puheenjohtaja arto satonen esitti maanantaina, että suomalaisten työaikaa tulisi pidentää. Huuto kaikuu sydäntäsärkevänä ?Hildan?, 96, huoneesta. Siksi ne kahvitauotkin siellä ovat. Jos taas Satosen ideana on, että tehdystä yhdeksäntuntisesta päivästä saisikin vain kahdeksalta tunnilta palkan, niin kysehän on tuntipalkan alentamisesta. Jos työtä tehdään vaikkapa kahdeksan tunnin sijaan yhdeksän tuntia, on maksettava myös yhdeksän tunnin palkka. Ei ole aikaa suostutella ja keskustella. On järkyttävää, että vanhuudesta on tullut pelottava ja hävettävä. Niin ikään kehyspäätöksessä on arvioitu valtion palkkaliukuman määrän rajoittamisesta aiheutuvan laskennallinen toimintamenojen säästö, joka toteutetaan siten, että vuosina 2015?2018 virastojen budjettirahoitteisia mää- rärahoja vähennetään työvoimakustannuksista laskettavalla 1,76 prosentilla. Laadukkaat ja toimivat valtion palvelut ovat Suomen kilpailuetu. Hoitajat vaihtuvat jatkuvasti ja vanhus vierastaa uutta hoitajaa. Kotihoito käy ehkä kolme kertaa päivässä. Silloin kokoomuksen tulisi rehdisti esittää palkkojen alennuksia, eikä yrittää naamioida asiaa joksikin muuksi. Suomalaisesta kilpailukyvystä on viime aikoina kirjoitettu monenlaista. Hänen on lähdettävä, sillä dementiakodissa on 14 muuta vaikeasti dementoitunutta, monisairasta vanhusta, jotka tarvitsevat hoitajan apua. Suo- messa palkkataso on työn tuottavuuteen nähden varsin kohtuullinen, kuten olemme saaneet viimeaikaisista OECD:n ja WEF:n tutkimuksista todeta. Antti Koskela poliittinen avustaja, ekonomisti Helsinki Lehtikuva/Heikki Saukkomaa Kolumni 13 Tarja Tallqvist Kirjoittaja on ex-kansanedustaja ja Kotien puolesta ry:n hallituksen puheenjohtaja. Olen vanhus, olen ihminen niin kauan kuin mahdollista on jokaisen toive. Suunnitellut 400 miljoonan euron säästötoimenpiteet purevat myös henkilöstömenoihin muutaman seuraavan vuoden aikana. Rakennepoliittisessa ohjelmassa ollut ja kevään 2014 kehysriihessä päätetty valtion virastojen ja laitosten kategorinen vuosittain toteutettava tuottavuusvähennys tulee olemaan 0,5 prosenttia toimintamäärärahoista. Samalla Demokraatti myös liittyy heihin kuvaillessaan virkamiesten mielikuvituksellisia etuisuuksia, joista todellisuudessa valtion virkamiehet ja työntekijät eivät pääse yleisesti nauttimaan. Viime vuosikymmeninä valtion budjettitalouden virastot ja laitokset ja niiden tehtävät ovat muuttuneet merkittävästi. Vuonna 2012 valtiolla työskenteli päätoimisesti 82 774 henkilöä, mikä on 3,3 prosenttia Suomen työllisestä työvoimasta. Enimmillään valtiolla on ollut runsaat 200 000 ihmistä töissä 1980?1990-lukujen vaihteessa. Henkilöstöä on siis vähennetty lähes kolmannekseen muutamassa vuosikymmenessä. Toisin sanoen kilpailukyvyn kasvattamisesta heikentämällä palkkatasoa. Jos palkka nousee vastaavassa suhteessa, Suomen kilpailukyky ei muutu ollenkaan. Itse asiassa tuottavuus saattaa jopa marginaalisesti laskea, sillä pidemmän työpäivän aikana virheitä sattuu helpommin. Tarkoituksena on tehdä työn teettämisestä kannattavampaa, ja siten parantaa suomalaisten työllisyyttä. Satosella on kuitenkin päättelyssään pieni erhe. Lääkkeet jaetaan dosettiin, suihkutetaan jos vanhus suostuu. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Valtion henkilöstömäärää on karsittu kovalla kädellä Demokraatin pääkirjoituksessa 18.8.2014 arvostellaan populistisia irtopisteiden kerääjiä. Niihin joutuu kuitenkin jonottamaan joskus hyvinkin pitkään. Kun kotinsa vangiksi jää pelokas, yksinäinen sairas vanhus, hänen elämänsä muuttuu epäinhimilliseksi. Tuottavuusohjelman seuraajan eli vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman vaikutukset näkyvät tästä eteenpäin. ?Osaan työni ja haluan tehdä sen hyvin, mutta kun ei ehdi.? Hoitajien työhön sisältyy näissä kodinomaisissa hoivakodeissa myös siivoukset, pyykinpesu, aterioiden tarjoilu ja tiskit. Yleinen harhaluulo tuntuu olevan, että Suomessa on heikko kilpailukyky palkkatasosta johtuen. Luulo ei ole tiedon väärti. Kaikki tämä on pois hoivatyöstä. Henkilöstön väheneminen on seurausta vuosikymmeniä jatkuneesta virastojen ja laitosten liikelaitostamisesta, yhtiöittämisestä ja kunnallistamisesta sekä merkittävästi myös suunnitelmallisesta henkilöstön vähentämisestä. Merkittävin henkilöstön vähentämisohjelma on ollut valtion tuottavuusohjelma, jota on toteutettu vuosina 2005?2015. Sen seurauksena henkilöstö on jo vähentynyt ja tulee vähentymään yhteensä noin 15 000 ihmistä. Vanhukset saattavat olla hy- ?Lähden töistä jalat vinkin yksinäisiä, vaikka ja selkä kipeänä ja asuvatkin hoivapaikoissa. sydän riekaleina.? Omassa kOdissa asuminen n n n rahaa yhteiskunnalle. Lääke ei auta, huuto laantuu vasta kun hoitaja istuu vieressä, silittää poskea ja pitää kädestä. Kukaan ei pysty tekemään mitään ilman apua tai opastusta
Psalmeissa kuoron ja (koko konsertin) johtaja Nils Schweckendiek vältteli rytmistä jyrkkyyttä, vaikka nasevuus tykötarpeena olikin. Schweckendiek hallitsee eri tyylien yhteensaattamisen. Psalmeissa korostui luonnollisesti Lähi-idän musiikillinen perinne, mutta myös eurooppalainen musiikkikulttuuri. Muun muassa Salamone Rossin säveltämät psalmit tuovat mieleen motetit ja madrigaalityylin. Esitettyjen laulujen sävyjen rikkaudessa on hienosyisyyttä, polyrytmiikka kuljettaa lauluja, keinovarannosta voi vielä poimia kiihdytykset, hartauden ja riemun. Kansojen ja kulttuurien, ihmisten, välisiin kiistoihin voi hakea ratkaisua myös musiikin keinoin. Ohjelmiston psalmit ovat Vanhasta Testamentista, joka on kaikkien kolmen Lähi-idän uskonnon, juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteistä perustaa. Milloin taa sitten mukaan liittyy yhtyeen laulusolisti, milloin kuoro, milloin koko esityskoneisto puhkeaa täyteläiseen musisointiin. Ilta oli kuin hyvän lähettiläiden tervehdys, tällaista voi sillanrakentajien työ olla. Laulut henkivät kaihoa ja surua, mutta yhtä lailla iloa ja lempeyttä. Vihan, myrkyn ja sodan aaltoliike lyö milloin korkeampana, milloin loivemmin. Juhlaviikkojen Sacred Bridges, (pyhät sillat) -konsertin tarkoituksena on korostaa mahdollisuuksia rakentaa siltoja eri uskontojen välille. Ajakli keman on viuluperheen perillinen tai esivanhempi, sellon (gamban) tapaan pystyssä jousella soitettava kielisoitin. Yhtyeen laulusolisti Mustafa Dogan Dikmenin äänenmuodostus ei sekään noudata perinteistä länsimaista tyyliä. Hillittyä svengaavuuttakin on, vauhtia lisätään, mutta hurjaksi meno ei ylly. Musisoinnin alussa Ensemble Sarbanin muusikot ikään kuin maalavat tulevalle pohjan, taustan. 20.8.2014 Helsingin juhlaviikot Helsingin juhlaviikoilla vieraillut Ensemble Sarband ja dervissitanssija Metin Erkus rakensivat Sacred Bridges -esityksellään siltaa eri kansojen, kulttuurien ja uskontojen välille. Lumoava kokonaisuus, valoisa ja rauhan tahtoinen henki Uskontojen aiheuttamat jännitteet ovat maailman vuosituhantinen perintö. Sovinto ja yhteys on mahdollinen, tuntuvat konsertin teema ja esiintyjät julistavan. Ensemble Sarbandin soitinvalikoimassa on eurooppalaisille epätyypillisiä soittimia. Ney-huilu soi hankaavin ja karhein soinnein, qanun (sitra) on näppäiltävä kielisoitin, kuin pöytä kanteleen lailla soittajan edessä. Jo arabikulttuureissa vallalla oleva sävelasteikko vie toisaalle. Sitten yksi erkaantuu ja aloittaa soolon, vaihto toiseen käy huomaamatta. Sen sointi on hienostuneen valoisa, pehmeä ja vaalea. Katkeamaton transsinomainen pyöriminen on taianomaista tanssia, erkaantumista ja läsnäoloa yhtä aikaa. Radion kamarikuorosta muodostettu Helsingin kamarikuoro edustaa eurooppalaisen Musiikki 14 Helsingin juhlaviikot, yliopiston juhlasali Sacred Bridges Ensemble Sarband, Helsingin kamari kuoro, Nils Schweckendiek (kapelli mestari), Metin Erkus (dervissitanssija), Vladimir Ivanoff (ohjelmiston suunnit telu) musiikkiperinteen korkeata osaamista. Myös Ensemble Sarbandin muusikoiden monikansallisuus edustaa tätä yhteisyyden tavoitetta. Taukoamattomasta puolitoistatuntisesta kestosta huolimatta konsertti oli kiinnostava ja palkitseva kuunnella. Matti Saurama. Lisäksi laulutapa ja sointi-ihanteet edustavat vallan toisenlaista lähestymistapaa ja esitystraditiota, mihin olemme tottuneet. Taitava kuviolaulukaan ei hänelle ole vierasta. Dervissitanssija Metin Erkus esiintyi konsertin alussa ja loppupuolella
Siksi se kääntyy vääjäämättä veijaridekkarin . vuodelta 1997, eikä huono ollut Steven Soderberghin vuoden 1998 ohjaus ?Mieletön juttu. Hyvässä 10. Kymmenen rikosromaanin kattauksessa on tarjolla niin klassikoita kuin nykydekkaristejakin. Hyvän pätkän lopppuvirke on muuten ihan takoraudasta. pätkässäkin näitä on muutama, esimerkiksi mafiapomo Ray Bones, jolla ei ole tarinassa muuta virkaa kuin ravata Chili Palmerin perässä jonkun pikkuvelan takia, ja liittyä sitten vedätettyjen pitkään ketjuun. Vedätystä joka suuntaan, huiputusta huiputuksen päälle älyttömällä riskillä, se juuri on tämän tarinan ydinmehua. Paikalla sattuu olemaan niin ikään b-luokan monsterifilmejä tuottava Harry Zimm, jonka kanssa Palmer alkaa kehitellä omaa leffaideaa. Lusikkansa soppaan änkeää myös paikallinen, lähellä elokuvaympyröitä hääräävä rikollispomo, tämän stuntmiesapuri, tähtikategoriaan kohonnut näyttelijä ja Miamista Palmerin perään omia saataviaan vaatimaan lähtevä mafiapomo. Leonard sekoittaa herkullisesti romaanitodellisuuden filmifiktioon, joten lukijakaan ei aina tiedä, mitä käsikirjoitusta milloinkin noudatetaan. Parin mutkan kautta tie vie Los Angelesiin ja suoraan elokuvatuottamisen maailmaan, kun Palmer löytää itsensä b-elokuvissa näytelleen Karen Floresin olohuoneesta. ja elokuvana rikoskomedian . Siitä kai kertoo sekin, että Leonardin tuotantoa alettiin suomentaa vasta 1970-80-luvun taitteessa, jolloin hän oli julkaissut jo tuhdin pinon rikosromaaneja. Tarmokkaimmin Leonardin tunnetuksi tekemiseen tarttui rikos-, jännitys- ja sotakirjallisuuteen erikoistunut Book Studio -kustantamo. Get Shortyssa esimerkiksi elokuva-alan slangi törmää nautittavasti alaportaan mafiajätkien ronskiin puheenparteen. Elokuvassa näet John Travolta ei oikein istunut pippurisen Chili Palmerin rooliin ja Danny DeVitokin oli vähän liian vitsikäs veto Michael Weirin rooliin, vaikka tämä kirjassa lyhyeksi mainitaankin. Parasta filmattua Leonardia taitaa muuten olla Quentin Tarantinon ohjaama ?Jackie Brown. Tuoreemmassa muistissa on western ?Kello 15.10 lähtö Yumaan? joka perustui Leonardiin lännenkertomukseen n n n Hyvässä pätkässä b-sarjan gangsteritoiminta kohtaa hykerryttävästi b-tason elokuvatuottamisen. Elmore Leonard: Get Shorty . Neljä vuotta myöhemmin Book Studion nimi hävisi kustannuskartalta, kun se sulauttettiin kokonaan emoyhtiöön. Toivottavasti ainakin joku dekkarihaarastaja sai satsista vahvistusta sille, että rikoskirjallisuutta ei tarvitse lukea piilossa tai feikkikansien suojassa. Ja kenties joku sai yllykkeen tutustua tarkemmin joihonkin näistä täysin subjektiivisn motiivein valitsemistani dekkarikirjailijoista.. Mutta sillä ei ole väliä, kun ne tarjoavat mojovan tilaisuuden marssittaa näyttämölle joku mehukas hahmo, joka ei välttämättä liity oikein mihinkään. Ei- vätpä tiedä myöskään tuottaja Zimm tai stara Michael Weir, kun Chili oikein sotkee kuvioita sekä monenkertaisilla vedätyksillään että käsikirjoituskäänteillään. n n n Elmore Leonardin iskuvoiman salaisuus on hillittömän tiukassa, kielellisesti rehevässä ja usein hymyilyttävässä dialogissa. suuntaan, siitäkin huolimatta, että myös ruumiita tulee jokunen. Hyvän pätkän lopppuvirke on muuten ihan takoraudasta. Kirjailija tuo oman käsialansa korostetusti näkyviin ja vetää vinkeästi maton alta kaikilta Hollywood-käsikirjoittajilta. n n n Ku v ank äsi tte ly A rja Jok iah o Tähän päättyy tämän kesän vähän hurmehuuruinen kesäkirjasarja. Esimerkiksi Chilin ja Michael Weirin sanailua, jossa toinen turvautuu erittäin alatyyliseen, toinen kohotettuun ilmaisuun, on lysti lukea. Tiiviin ja loogisen juonen nimeen vannovat dekkariharrastajat eivät Leonardista ehkä välitä, sillä hänen jutuissaan rönsyt voivat olla pitkiä ja mihinkään johtamattomia. Hyvä pätkä Suomennos Risto Raitio Book Studio 1996, 288 s. Demokraatin tämän kesän kirjasarjassa murha ei vanhene. Sääli sinänsä, sillä se nosti esiin muitakin isoissa kustantamoissa huomiotta jääneitä dekkarikirjailijoita. Book Studion kuudesta Leonard-suomennoksesta ensimmäinen oli vuonna 1991 ilmestynyt ?Hyvä pätkä. Se toimi itsenäisenä yhtiönä vuodesta 1977 vuoteen 2001, jolloin Gummerrus osti sen. vuodelta 1990, myöhemmässä BS:n pokkaripainoksessa suomen- ja englanninkieliset nimet olivat kumpikin kannessa, koska kirjasta tehty elokuvakin lanseerattiin kakskielisellä nimellä). Se on edelleenkin paras lukemani Leonard, ei kylläkään näkemänäni. 20.8.2014 Kymmenen pientä dekkarikirjaa 15 Rolf Bamberg Vaan yksi pieni neekeripoika ei kestänyt yksinään, hän meni, hirtti itsensä, ei jäljellä yhtäkään. Pippurisia vedättäjiä unelmatehtaan eteisessä Siihen nähden, että kirjailijaura alkoi jo 1950-luvulla, kesti yli 50 vuotta ja käsitti yli 30 rikosromaania ja nipun muita teoksia sekä elokuvakäsikirjoituksia, on Elmore Leonard (1925?2013) ollut Suomessa turhan vähälle huomiolle jäänyt amerikkalainen rikoskirjailija. (alkupe- räisteos ?Get Shorty. (?Out of Sight?). Miamilainen rikollisliigan varainkerääjä eli velkojenperijä Chili Palmer lähtee lentotapaturmaisen kuolemansa lavastaneen ja siitä lentoyhtiön korvaukset liiveihinsä käärineen kaverin perään
20.8.2014 OSOITTEEMME VERKOSSA EEVAJOHANNA ELORANTA Sinun puolestasi Varsinais-Suomi www.eeva-johanna.net TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO 16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki www. WWW.AYT.FI .org Ammattiliitto Nousu ry Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 Tilaa ihmiselle. AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA 1/21/2013 3:57:51 PM Aina uutta.. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna:ma masuljettu, suljettu, titi10-18, Avoinna: 10-18, 12-18,to-pe to-pe 10-16. keke12-18, 10-16. Kirjakahvila: 21.8. klo 18 Tutkija Pekka Gronow - Amerikansuomalainen työväenmusiikki: ?Proletaarit nouskaa? www.tyovaenperinne.fi www.jytyliitto.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh
Vielä 1960-luvulla nukutuksessa käytetty eetterikoppa on alan opiskelijoille yleensä tuntematon väline. l?l?l. 20.8.2014 17 ??Lobotomiavälineet, sähkösokkilaitteet ja kuppakaappi kiinnostavat kävijöitä Sairaalamuseossa silmät avautuvat hoidon historialle Sirpa Taskinen Saara Ijäs liikkuu tottuneesti vanhassa leikkaussalissa
Lisäksi yksittäisiä aarteita löytyy myös kellarista. Sirpa Taskinen Demokraatti, Seinäjoki sirpa.taskinen@ demari.fi Oppaat haluavat esitellä alimman kerroksen vetonaulaa, hypertermialaitetta eli niin sanottua kuppakaappia. Seinäjoella lobotomioita tehtiin 1950?1960-luvuilla. Vanhat tilastot kertovat, että 1900-luvun alkupuolella Seinäjoen sukupuolitautitilastot näyttivät huomiotaherättävän synkiltä. Syynä oli se, että Vaasan lääninsairaalan lakattua satamakaupungin potilaat siirtyivät Seinäjoelle rakennettuun uuteen lääninsairaalaan, joka avattiin vuoden 1931 kesällä. Myös vanhaa kuvamateriaalia muutetaan digitaaliseen muotoon. Hoitaja astuu esiin leikkaussalissa Museo jakautuu kolmeen kerrokseen. Täysin menneisyyttä sokkihoidot eivät ole vieläkään. . Vilkkaimmillaan alueella hoidettiin samanaikaisesti jopa tuhatta potilasta ja henkilökuntaa oli noin 500. Yksi hiljentyneistä rakennuksista on TD-talo, jossa alkuun sijaitsivat kaatumatautiosastot ja myöhemmin psykiatrisia osastoja. Ensimmäisessä niistä esitellään somaattisen sairaanhoidon osa-alueita kuten synnytystoimintaa ja leikkaussalihoitoa. Mielenterveyslain myötä nimi muuttui 1950-luvun alussa Seinäjoen keskusmielisai- raalaksi. Maakunnnan kunnansairaaloissakin tehtiin kaikenlaisia leikkauksia ja hoitajat nukuttivat, Ijäs muistelee. Sokkihoidot eivät ole vain historiaa Hissittömän talon toisessa kerroksessa esittäytyy psykiatrinen sairaalatoiminta. Monille museossa vierailleille hoitoalan opiskelijoille nukutusmenetelmä on ollut täysin tuntematon. . Molemmilla on paljon tarinoita kerrottavanaan. Lisää kertomuksia kerätään jatkuvasti, sillä yhdistys haastattelee muun muassa Seinäjoen keskussairaalassa ja Törnävän sairaalassa työskennelleitä ihmisiä ja taltioi haastattelut, jotta tieto ei katoaisi. Myös henkilökunta asui yleensä sairaala-alueella. Vanha piirimielisairaala toimii nykyään keskussairaalan erikoisalana. Museovirasto kuvaa Törnävän sairaalan ja Seinäjoen keskussairaalan aluetta monipuoliseksi, hyvin säilyneeksi ja ajallisesti kerroksiseksi kokonaisuudeksi, joka kuvastaa sairaanhoidon kehitystä 1920-luvulta 1970-luvulle.. Veitsellä pyrittiin katkaisemaan aivojen otsalohkojen yhteydet taaksepäin. . Kun taloja jää tyhjäksi, tänne mahtuisi vaikkapa työpajoja, taidenäyttelyitä ja taidehallikin, mitä Seinäjoen kaupunki niin kovasti haluaa, hän ideoi. Perinneyhdistyksen urakka vaikuttaa loputtomalta, sillä sairaalassa oltiin säästeliäitä ja esineistöä on säilynyt runsaasti. Sairaalassa oltiin omavaraisia ja valmistettin tekstiilitkin omin voimin. Metallinen laatikko saatiin vain vaivoin taloon sisälle ja painonsa vuoksi se jäi niille sijoilleen. Moni kävijä on kaapista kiinnostunut. Kuppakaapin avulla tautia pyrittiin hoitamaan ruumiinlämpöä nostamalla. Sairaala-alueen kohtalo mietityttää Perinneyhdistyksen urakka vaikuttaa loputtomalta, sillä sairaalassa oltiin säästeliäitä ja esineistöä on säilynyt runsaasti. Ijäs myöntää, että pienelle joukolle töitä on valtavasti. Kuntoutujille se on tarjonnut oikeaa työtä ja se on heille todella tärkeää, kertoo Kontiola. Museorakennuksen ja koko Törnävän sairaala-alueen tulevaisuus kuitenkin mietityttää perinneyhdistyksessä. Maantieteellisesti alue ulottui eteläiseen Suomeen, Keski-Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen asti. Hoitomuodot kertovat ajasta ennen psyykelääkkeitä, jotka alkoivat yleistyä 1960-luvulla. Skaala kattaa makuu-, kääre- ja kylpyhoidot sekä erilaiset sokkihoidot, kuten insuliinihoidot ja sähkösokit. Nykyään rakennuksia on kaikkiaan 29 ja osa niistä on talous- ja hallin- tokäytössä. Onneksi apuakin on saatu. Taloudellista tukea ovat antaneet Museovirasto ja EteläPohjanmaan sairaanhoitopiiri. Näyttelyiden pystytyksessä taas ovat auttaneet Seinäjoen keskussairaalan psykiatrisen osaston kuntoutuspotilaat Kontiolan johdolla. Törnävän sairaalaksi nimi muuttui 1960-luvulla. 1970-luvulla rakennettu Seinäjoen keskussairaala puolestaan sijaitsee korkealla kalliolla vanhan sairaala-alueen kupeessa. Viimeisimmät valmistuivat 1950-luvulla. Alkuun sairaala toimi nimellä Seinäjoen piirimielisairaalat ja myöhemmin nimellä Seinäjoen piirisairaalat. Eri-ikäisiä sähkösokkilaitteita huoneessa on kokonainen rivi. Seinäjoen piirisairaala oli Suomen suurin, joten täällä tehtiin myös eniten lobotomioita. Vaihtoehtona oli pitkä eristyshoito, Kontiola valottaa. Kuppakaappi on kellarin vetonaula Kolmannessa kerroksessa Härmän parantolan historiasta kertovan näyttelyn rakentaminen on vasta aluillaan. Museoviraston verkkosivut kertovat, että Seinäjoen alueen suomenkieliset kunnat sopivat yhteisen piirimielisairaalan perustamisesta vuonna 1913. Ensimmäinen sairaalarakennus valmistui Törnävälle 10 vuotta myöhemmin. Esimerkiksi 1930-luvulla kudottiin psykiatrisilla osastoilla yhden vuoden aikana liki kaksi kilometriä ikkunaverhokangasta ja sen lisäksi vielä huomattavia määriä muita tekstiilejä. Lasten teho-osastolla on esillä sairaalan ensimmäinen keskosten hoitoon tarkoitettu happikaappi eli inkubaattori 1950-luvulta. Kaikki alkoi keisarillisesta asetuksesta Vuonna 1889 annettu keisarillinen asetus katsoi mielisairaanhoidon valtion tehtäväksi, mutta oikeutti kuntainliitot perustamaan omia mielisairaaloita. Sähkösokkeja annetaan edelleen ja insuliinihoitoja taas tutkitaan ainakin jollakin tasolla, kertoo Kontiola. Huoneessa esitellään myös lobotomiaa, jolla hoidettiin yleensä skitsofreniaa. Talkoot, eli eteläpohjalaisittain kökät, ovat olleet antoisia sekä sekä kuntoutujille että yhdistyksen väelle. . Potilaan silmäripsistä tarkkailtiin, oliko uni riittävän syvää. Lisäksi siellä sijaitsevat muun muassa 4 000 lääketieteellisestä teoksesta koostuva kirjasto sekä lasten ja aikuisten potilashuoneet. Leikkaussalissa Ijäs asettuu tottuneesti potilasnuken pään viereen ja esittelee eetterikoppaa, jolla potilaita nukutet- tiin vielä 1960-luvulla. Ijästä innostaa ajatus siitä, että alueesta muodostuisi ajan myötä monipuolinen kulttuurikeskus. . 18 20.8.2014 lll Kesäaikaan Seinäjoen Törnävän puistomaisella sairaala-alueella on vehreää ja viihtyisää. 1920-luvulla rakennetut talot henkivät omaa tunnelmaansa, ja vaikka pysäköintipaikkojen autot kielivät ihmisistä, seudulla on hyvin rauhallista. Osa rakennuksista on yhä alkuperäisessä käytössä, osalle on löytynyt uutta käyttöä ja osa on jäänyt vuosien saatossa tyhjilleen. Vuonna 2004 TD-rakennus valjastettiin museokäyttöön. Tuoksua myöten autenttinen Heti kynnyksellä kävijä saa tuulahduksen menneiltä vuosilta, sillä rakennuksessa tuoksuu samaan aikaan sairaalalta ja vanhoilta esineiltä. Aivoleikkauksessa potilaan ohimoihin porattiin reiät, joista pujotettiin sisään veitsi. Vaikka hellekesä on enää vain muisto, lämpö tuntuu yhä viipyilevän museon vankkojen seinien sisällä. Oppaaksi saapuvat museota ylläpitävän Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perinneyhdistyksen puheenjohtaja, terveydenhuoltoneuvos Saara Ijäs sekä yhdistyksen jäsen Raija Kontiola. Potilaille se oli paikka, jossa he asuivat pitkiä aikoja, jopa kuolemaansa saakka. Siellä voi esimerkiksi ihailla potilaiden tekemiä käsitöitä, vierailla eristys- ja tupakkahuoneessa ja tutustua erilaisiin hoitomuotoihin. Yleisesityksestä käy ilmi, että 1950-luvun alkuvuosina Seinäjoen piirisairaalaan kuului noin sata jäsenkuntaa
20.8.2014 19 Kuvat Sirpa Taskinen Alkuaikoina psykiatrisen osaston potilas saattoi asua sairaalassa koko elämänsä. Sitä olen nykyterveydenhuollossa kritisoinut, että ihminen on niin tarkasti viipaloitu: jokaista vaivaa hoitaa eri lääkäri. Myös psykiatrinen sairaanhoito on kokenut suuria mullistuksia. Psyykelääkkeiden yleistyttyä potilaspaikat alkoivat vähentyä 1970-luvulla, mutta varsinaisesti avohoitoa alettiin kehittää seuraavalla vuosikymmenellä. . Henkilökohtaisille esineille oli vain vähän tilaa. Konkarihoitaja on nähnyt monia muutoksia Saara Ijäs työskenteli hoitoalalla yli 40 vuotta ennen kuin jäi eläkkeelle hallintoylihoitajan tehtävästä vuonna 2009. Hänen toimistonsa sijaitsi pitkään sairaalamuseon naapurissa. Hänen työuransa aikana tehohoito otti harppausaskeleen, hoitoa alettiin miettiä prosessina ja alettiin tehdä elinsiirtoja. . Toki tieto on syvää, mutta joskus mietin, kuka ymmärtää ihmisen kokonaisuutta, hän sanoo. Raija Kontiola työskentelee apulaisosastonhoitajana Seinäjoen keskussairaalassa kuntouttavan psykiatrian osastolla. Kun potilasmäärät vähenivät ja saatiin uutta koulutusta, pystyttiin hoitamaan yksilökeskeisesti ja syntyi eri kuntoutusmuotoja, hän kertoo. Sekä Ijäs että Kontiola arvostavat historiaa. . Uransa aikana hän näki suuria muutoksia. Hänen valmistuttuaan sairaanhoitajaksi 1960-luvulla hoito oli vuodelepopainotteista, keinomunuaishoidot tekivät vasta tuloaan, eikä täMetallisessa hypertermialaitteessa eli niin sanotussa kuppakaapissa hoidettiin kuppapotilaita nostamalla potilaan ruumiinlämpö 38?39 asteeseen. Kookas kaappi on sijoitettu sairaalamuseon kellariin. ?Olisi hirveän tärkeää, että hoitohenkilökunta tuntisi oman menneisyytensä.? hystyksistä vielä juuri edes puhuttu. Hänelläkin on 40 vuoden kokemus hoitoalalta. Olisi hirveän tärkeää, että hoitohenkilökunta tuntisi oman menneisyytensä, painottaa Ijäs. Raija Kontiola kertoo lobotomian historiasta. Aivoleikkauksia tehtiin Seinäjoella eniten Suomessa, sillä mielisairaanhoitopiiri oli aikanaan Suomen suurin.
Meidän kirjastoreissumme olisi jäänyt väliin, ellei tätä mahdollisuutta olisi ollut, Saana Harju kertoo Oulun Puolivälinkankaan kirjastossa. Omatoimikirjastoja alkaa olla kymmenkunta eri puolilla maata, ja niiden määrä kasvaa koko ajan, kertoo Suomen Kirjastoseuran toimistopäällikkö Kristiina Kontiainen. Henkilökuntaa ei omatoimiaikaan ole paikalla. . Omatoimikirjastot ovat erinomainen juttu, jos ne suunnitellaan ja toteutetaan hyvin. Pelkät säästöt eivät voi olla toiminnan perusta, Kontiainen sanoo. Kamera valvoo käyttäjiä Omatoimikirjasto mahdollistaa sen, että asiakas pääsee kirjastoon myös virallisten aukioloaikojen ulkopuolella, parhaimmillaan aamuvarhaisesta iltamyöhään asti. Tänne oli hirveän helppo tulla ja pääsi siihen aikaan, kun halusi. 20 20.8.2014 ??Kirjastojen aukioloaikoihin saatu lisää väljyyttä Omatoiminen lainaus on yhä yleisempää Tokaluokkalainen Nietos Harju lukee kirjastossa sarjakuvakirjaa äitinsä Saana Harjun vieressä. Hänen mukaansa kokemukset ovat hyviä: omatoimisella lainaamisella on pystytty laajentamaan kirjastojen aukioloja ja joissakin tapauksessa jopa säilyttämään uhattuna olevat kirjastopalvelut. Kaksikko on päässyt lukituista ovista sisään kirjastokortilla ja siihen liitetyillä pinkoodilla. . Hän avaa sähköisen lukon omalla kirjastokortillaan ja touhuaa kirjastossa itsenäisesti. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi Sarjakuvat B.Virtanen - Urja. Kävijämäärät ovat paikoin kasvaneet. Tämä on hyvä konsti parantaa palvelua aika pienin lisäkustannuksin. Minkäänlaisia ongelmia tai järjestyshäiriöitä ei ole ollut. Ihmiset kunnioittavat yhteistä omaisuutta, Oulun kaupungin kirjastotoimen apulaisjohtaja Maija Saraste kertoo. Hänen mukaansa häiriöitä osaltaan estävät kontrolloitu sisäänpääsy ja kameravalvonta. Sarasteen mukaan kirjastojen omatoimiaikoja ollaan pidentämässä myöhäisempään iltaan ja mahdollisesti lauantaille asiakkaiden toivomusten mukaisesti. . Kello lähestyy neljää iltapäivällä, eikä kirjaston henkilökunta ole enää paikalla. Kirjastot eivät voi jäädä kiinni vanhoihin aukioloaikoihin samaan aikaan, kun kaupat ovat auki iltamyöhään. STT Oululaiset Saana ja Nietos Harju kehuvat omatoimikirjastoa, mutta kaipaavat ainakin välillä myös virkailijaa kirjastoon. Oma näkökulma. Vuodesta 1895. Tutustu KSR:n upeisiin apurahatarinoihin, lahjoittajien ajatuksiin ja säätiön rahastoihin. Nouda tai tilaa KSR:n esite maksutta kotiisi - tai useampi tilaisuuksissanne jaettavaksi. Uusi osoitteemme: l Siltasaarenkatu Helsinki Säästöpankinranta6,2A, 8.krs, Helsinki puh. Lisäksi pidemmät aukiolot ovat tuoneet kirjastoihin uusia asiakkaita.
Iisalmen Sos.dem.Työväenyhdistyksen kokous su 24.8. En usko, että oikein arseenipitoista vettä kukaan enää joisi, arvioi Tarja Viteli, Oriveden kaupungin ympäristösihteeri. taa musiikkia kokoelmalevyltä ?Proletaarit nouskaa - amerikansuomalaisia työväenlauluja 1914 - 1931.. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Suomessa porakaivojen arseeniriskejä on selvitetty 1990-luvulla ja 2000-luvulla. Terveysviranomainen ei voi pakottaa talonomistajaa sulkemaan arseenipitoista kaivoaan, mutta parempaa vettä on ryhdytty järjestämään eri tavoin. Esimerkiksi Lempäälän Säijässä ja Oriveden Eräjärvellä on monessa porakaivossa tavattu arseenia. Helsingin Sos.dem. Musisoinnista huolehtii Eikan Pumppu.Tarjoilun vuoksi ennakkoilmoitukset tulostasi viimeistään torstai aamuun Tapio Ristamäki 040-5242427. Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25 A 1. klo 18 Työväentalolla. Molemmissa Pirkanmaan kylissä vesiosuuskunta on rakentanut vesijohdon tuomaan puhdasta vettä. . klo 9-14 esittäytymässä Villatehtaalla, leirin teko alkaa klo 8.30. Täyden palvelun toimisto hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi Forum Hakaniemi Töölö Itäkeskus Malmi Espoonlahti Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää 010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66630 010 76 66640 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 ?/puh.+0,1209 ?/min). MehU:n mökki on vaalea talo ennen venesatamaa. kaupunginvaltuuston kokouksen (25.8) asialista, seurakuntavaalit. Ohjelmassa ruokailua, keskustelua tulevan syksyn tapahtumista sekä saunomista. Lahden sos.dem. klo 18-19.30 etnomusikologian dosentti Pekka Gronow kertoo amerikansuomalaisesta työväenmusiikista ja soit- STT Hautauspalvelut Surun kohdatessa et jää yksin Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Taiteiden yön alkajaisiksi to 21.8. Laihian Sosialidemokraatit ry:n kkkokous kerhohuoneella su 24.8. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www. demari.fi/ilmoitus, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. klo 17-19 Mellarissa, Korvatunturintie 2, Hki. Kahvitarjoilu. SAK:n Parkanon alueen paikallisjärjestö järjestää pe 22.8. Asioina mm. Johtokunta talolla ti 2.9. Sateisen kelin vuoksi elikot olivat saaneet värikkäät sadetakit päälleen. Arseenipitoisia porakaivoja saattaa olla vielä käytössä Kivilouhoksiin liittyvä arseeniriski on Suomessa pieni, kertoo tuore tutkimus. Ei ole varmaa tietoa siitä, kuinka paljon arseenipitoista kaivovettä vielä käytetään juomavetenä, sanoo tutkija Heli Lehtinen Suomen ympäristökeskuksesta. Arseeni on myrkyllinen puolimetalli, jota on kivilajeissa hyvin erilaisia määriä. Jos juomaveteen on liuennut runsaasti arseenia, sen pitkäaikainen käyttö lisää joidenkin syöpälajien riskiä. Suomen kallioperässä arseenia on vähän verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Ilmoittauduthan jäsen mukaan ja kyytiin puheenjohtajalle: 0400 54 3828 tai sanna.makinen@lvas.fi. Arseenin vaaroihin havahduttiin parikymmentä vuotta sitten, kun Intiassa ja Bangladeshissä tavattiin suuria arseenipitoisuuksia juomavedessä. ETELÄ-SAVO . klo 18 TSL: n Opintokeskukseen, Porrassalmenkatu 26. Näin niiden käyttöä voidaan tehostaa huomattavasti, Kontiainen sanoo. Tämä on huomattu myös Oulussa. Suupohjan ja JIK-kuntien demarit kokoontuvat Teuvalla Pappilankankaan hiihtomajalla (Hiihtomajantie 213, Teuva) to 21.8. Tervetuloa! PIRKANMAA . Ilmajoen työväenyhdistys! Mennään joukolla Teuvalle demaritapaamiseen to 21.8., ota yhteys Jariin ja Joukoon kyydistä. Pelkät säästöt eivät voi olla toiminnan perusta. Omatoimikirjastot sopivat myös harrasteryhmille Omatoimikirjastot mahdollistavat sen, että kirjastojen tilat saadaan nykyistä tehokkaampaan käyttöön. Suomen Kirjastoseuran toimistopäällikkö Kristiina Kontiainen katsoo, että tilat soveltuvat esimerkiksi erilaisten harrasteryhmien kokoontumiseen. Ovet avautuvat heille kirjastokortilla ja koodilla yhtä lailla kuin lainaajillekin. . Kirjastotoimen apulaisjohtaja Maija Saraste kertoo, että joidenkin kirjastojen tiloja tullaan ehkä jo tämän syksyn aikana tarjoamaan myös yhdistysten ja seurojen käyttöön. Sipoossa rakennettu mammutti on juuri nostettu ikkunasta sisään Luonnontieteelliseen museoon Helsingissä 19. Tervetuloa! www. iisalmendemarit.fi. UUSIMAA . Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Tervetuloa! HÄME . elokuuta 2014. Mukana piirin puheenjohtaja Jukka-Pekka Matintupa. Makkaranpaistoa, tervetuloa! . Paikkallisjärjestön johtokunta. POHJANMAA . Katso myös www.mikkelinsosialidemokraatit.net ja Facebook. HELSINKI . Klo 18 saamme keskusteluun mukaan apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen. Kaikki jäsenet, toverit ja muut kiinnostuneet ovat tervetulleita. . Kolme mammuttia ovat osa tulevaa Muutosta ilmassa -näyttelyä. klo 12. Levyä myös myynnissä tilaisuudessa. naisyhdistys kokoontuu Kotiniemessä (Kotiniemenkuja 31) su 31.8. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Jäsenet ja heidän perheenjäsenensä/ystävänsä tervettuloa. MehU:n mökille löydät kääntymällä Mustikkamaan sillan jälkeen vasemmalle ja seuraamalla hiekkatietä harjanteen ylitse kohti rantaa. klo 17.30. Tilaisuus on avoin kaikille naisille, tervetuloa mukaan. Metrolla Mellunmäkeen, sieltä kävellen perille, jos tulet julkisilla. Hyvinkään Sosialidemokraatit. Olemme Lystilauantaina 23.8. Sen sijaan porakaivon vesi kannattaa tutkituttaa, jos kaivo sijaitsee arseenipitoisella alueella. . Mikkelin Sosialidemokraatit ry. Tervetuloa keskustelemaan syksyn poliittisista teemoista: eläkkeistä, kasvusta ja työllisyydestä ym. Alustajana Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustajaehdokas Satu Taavitsainen. ke 20.8. Kirjastojen tilakustannukset ovat joka vuosi kasvaneet. klo 18. . klo 18 Mustikkamaalle MehU:n mökille. Vieraanamme on Eero Heinäluoma ja joukko eduskuntavaaliehdokkaiden jäsenäänestyksessä ehdolla olevia tovereita. 21 Eläinmuseo sai uudet, suuret asukit 20.8.2014 Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto Kortti ja koodi avaimina ?? Omatoimikirjastoon mennään kirjastokortilla ja siihen liitetyllä koodilla. ?? Henkilökunta ei ole paikalla koko aukioloajan. ?? Kirjat palautetaan ja lainataan automaateilla. ?? Kamerat valvovat sisätiloja. ?? ?? Lehtikuva / Päivi Seeskorpi ?? ?? Monen omatoimikirjaston käyttöön on ikäraja, esimerkiksi 18 vuotta. Asiakas saa tuoda mukanaan myös muita henkilöitä, kuten lapsia. Asiakas on vastuussa mahdollisista vahingoista. Omatoimikirjastojen aukioloajat vaihtelevat paikkakunnittain. Lähde: Suomen Kirjastoseura Omatoimikirjastot ovat erinomainen juttu, jos ne suunnitellaan ja toteutetaan hyvin. Kaunista syksyä, Irma Marttila. . Tila maksaa aina riippu- matta siitä, kuinka paljon sitä käytetään. klo 18, mukana myös Johanna Autio esittelemässä srkvaalityötä. POHJOIS-SAVO . Hakaniemen ja Kallion demarit kokoontuvat grillaamaan to 21.8. naisyhdistyksen perinteinen kansainvälinen naistenkahvila ke 3.9. Aloitetaan klo 17 vapaalla keskustelulla ja kahvilla, on nyyttärit. klo 18 metalliyhdistyksen majalla Liesijärvellä toiminansuunnittelu / illanvieton
07.50 Merisää. 14.00 Kimasen kvartetot. 21.15 Melodijan aarrearkusta. Epäonnistunut runoilija matkaa kotiseudulleen äitinsä hautajaisiin. Syksy. Loppukesästä napa-alueiden eläimillä on kiire tankata ravintoa ja kasvattaa poikasiaan, mutta hyvin ravituilla eläimillä on myös aikaa leikkiin. 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) Sähkö. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20-17.28 Urheiluradio. 23.10-06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. 06.05 Hartaita säveliä. 09.10 Sää. 09.05 Urheiluradio. 10.55 Pikkujuttu. Vapautuva taskuvaras tahtoo kirjailijaksi. 22.01 Yle Uutiset 22.11 Urheiluruutu 22.15 Kartanon kasvatit Nuoria huostaanotetaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. 23.15 Silminnäkijä: Koe-eläinten vallankumous Uuden teknologian piti vapauttaa koe-eläimet. 20.03 Urheiluradio. 20.06 Sää. 07.17 Maakuntaradio. O: Veikko Itkonen. 1895 sattuu kuolemantapaus. 10.03 Ajantasa. 09.05-09.58 Muistojen bulevardi. Ravisuoran ennakko. 08.15 Urheiluradio. Musiikkia jokaiselle. Musiikkielämän murros kuuluu myös San Genarossa, kun Josete ystävineen miettii levyn julkaisua. 09.00 Yle Uutiset. Tilan karjaa on tapettu, mutta millainen peto saa tuollaista jälkeä aikaan? Doctor Who (12) Miehittäjät Manhattanilla. 06.52 Paula (S) 07.01 Herra Nokkelo (S) 07.05 Tiketi Tok (S) 07.16 Jokeri Pokeri Box 07.21 Timppa (S) 07.32 Urpo ja Turpo (S): Urpo ja Turpo näyttelevät 07.40 Lauran tähti (S) 07.54 Töötti ja Pulteri (S) 08.15 Muumilaakson tarinoita (S) 08.41 Late Lammas (S) 08.50 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 09.20 Yle Uutiset Uusimaa 09.30 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 09.40 Yle Uutiset Lounais-Suomi 09.50 Yle Uutiset Häme 10.00 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.10 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.20 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.30 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 10.40 Oddasat 10.55 Uutisikkuna 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Suurin pudottaja Kilot 12.30 Uusi päivä (S) Osa 187: 22.00 22.20 22.25 22.30 22.45 ?Hulluna on hyvä olla?. 13.00 Ajankohtainen kakkonen 13.35 - 13.50 Tarinateltta 13.55 Apua, meille syntyy vauva 7/13. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 21.40 Urheiluradio. 17.20 Lukihäiriö vai lukivaikeus. Vapautuva taskuvaras tahtoo kirjailijaksi. 06.25 Aamusoitto. Kate piilottaa poliisin etsimän Mitchin syrjäiseen heinäsuojaan, mutta kun se palaa poroksi, heräävät Rileyn epäilykset. 18.50 Kerrostaloelämää (7) 19.00 19.10 19.20 19.24 19.30 Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset sää Apua, meille syntyy vauva 8/13. 20.00 Uusi päivä (S) Osa 188: ?Kastikkeestaan kokki tunnetaan?. 20.30 Uinnin EM Semifinaalit ja finaalit. 21.00 Nuoret nerot (7) 1/2. 15.05 Maakuntaradio. 13.03 Urheiluradio. 15.55-15.58 Yle News. 13.00 Yle Uutiset. 15.52 Maakuntaradio. Kuvassa Elias (Aku Hirviniemi). 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 18.30 Hartaita säveliä. 07.15-07.44 Aamusoitto. Annukka. 18.50 Merisää. O: Semih Kaplanoglu. 23.35 - 04.00 Teematieto YLE FEM 07.25-11.00 SVT: Gomorron Sverige 12.00 SVT: Tårtor till tusen 12.30 SVT: Seriestart: Eriks moralkompass 12.45 SVT: Året var 1961 13.45 SVT: Utfrågningen: Göran Hägglund 14.45 SVT: Det söta livet 14.55 - 16.15 SVT: EM i simning 16.52 Kulissien takana 16.56 Seikkailu Ghanassa 2/4. 17.25 Sportmagasinet Yleisurheilun EM-kilpailut - suomalaishetkiä Zürichistä. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Emilin kesäloma Osa 9/10. 18.30 Kapteeni Sapelihammas - merten kuningas (7) Osa 11/26: Viidakko. 18.44 Kysy Laralta (7) 21/26: Pitäkää Larasta huolta! 18.57 Ruohonjuuritasolla (7) 19.00 Romanikuninkaan lapsenlapset 2/4. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Muotokuvassa: Erik Kruskopf 20.30 Unelmien puutarhat 3/4. 21.00 AD 1790 (16) Osa 10/10. 21.58 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Henkivartijat (16) 23.01 Kulissien takana 23.05 - 23.19 Oddasat 00.00 SVT: Sportnytt 00.15 SVT: Anders tar parti 00.45 SVT: Hundra procent bonde 01.15 SVT: Kulturnyheterna 01.30 SVT: Gomorron Sverige sammandrag 02.00 SVT: Amigo grande 02.30 - 03.00 SVT: Rättskiparna Elisabeth Massi Fritz. FOX 06.00 Sky News 06.27 FOX Kids 09.20 Wipeout Kesä 10.10 24Kitchen 12.05 Maailman kovimmat korjaushankkeet 13.00 Rajasota 13.50 Amishit: Rintamakarkurit 14.40 Tappajaeläimet 15.35 Hetki ennen tuhoa 16.05 Aivopelit 16.55 Huutokaupan metsästäjät: Texas 17.50 Lyödään ällikällä 18.15 Family Guy 18.45 How I Met Your Mother 19.10 Cops 20.00 Huutokaupan Metsästäjät 21.00 Bones 21.55 Criminal Minds 22.45 Tabu 23.40 Elokuva: Darkwolf 01.20 Rajasota 02.10 Totta vai tarua? 02.35 Totta vai tarua. Ravitulokset. 07.50 Aamuhartaus. 20.07 Café Tropical. 16.15 Maakuntaradio. Kanadalaisen rikosetsivä Murdochin tutkimukset Torontossa alkavat sähäkästi, kun uuden vaihtovirtasähkön esittelytilaisuudessa v. 12.55 Suomi tänään. 19.40 Nuoren Shostakovitshin jäljillä. Phil (12) Voiko uutisia uskoa? 03.25 - 05.00 Ennustaja-TV YLETEEMA 04.00 Teematieto 16.50 Historia: Suursodan päiväkirjat 8/8. 21.50 Merisää. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Faunin iltapäivä. UUSI SARJA. 18.00 18.22 18.25 18.30 Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Rakkauden tähden: Erica ja Heikki Filippiiniläinen Erica vierailee appivanhempiensa luona ja oppii imuroimaan. 19.00 - 19.54 Historia: Kuuba mafian paratiisi 1950-luvulla rikollisuus kukoisti Havannassa ja presidentti Fulgencio Batistakin oli mafian talutusnuorassa. 20.00 Puutarhaunelmia Kaupunkiviljely on tullut Suomeen. 20.30 20.55 21.05 21.35 Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Monroe (12) 11/12. 19.06 Rapuilta. 12.15 Maakuntaradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 03.05 Family Guy 03.30 24Kitchen: Sara La Fountain (TXT) 04.00-05.59 Sky News SUB 06.00 Onnensoitto 08.00 Astral TV 10.00-11.00 Lemmen viemää (7) 14.00 XOX Betsey Johnson 15.00 Pomo piilossa UK 15.55 Myytinmurtajat 17.00 Lemmen viemää (S) 18.00 Walker, Teksasista (12) 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Ensisilmäyksellä (12) 19.30 Lainvalvojat 20.00 Miehen puolikkaat (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Kurjat kuppilat USA 22.00 Duudsonit: Britney-possun viimeinen matka (S) 23.00 666 Park Avenue (16) 00.00 Vampyyripäiväkirjat (16) 00.55-05.53 Onnensoitto TV5 06.10 Ankkadynastia 06.35 Ihmemies MacGyver (12) 07.30 Matlock (7) 08.25-09.20 70?s show (12) 12.20 Ankkadynastia 12.45 Tahdon morsiuspuvun: Kaasot 13.15 Kakkukuningas 14.10 Ihmemies MacGyver (12) 15.05 Matlock (7) 16.00 Kadonneet (7) 16.55 Suhdekoukerot (S) 17.20 Ryhmäterapian tarpeessa (S) 17.45 70?s show (12) 18.45 Maatilan prinsessa 19.20 Tatuointistudio HelsINK (S) 19.55 5D: Jättiläisen anatomia (S) 21.00 World Invasion: Battle Los Angeles (12) 23.15 Blacklist (12) 00.15 Tappavat suhteet (12) 01.10 Ponille kyytiä (7) 02.10 Elokuva: Cape Fear (16) 04.25-05.13 Kadonneet (7) JIM 05.00-08.55 Ennustaja-TV 10.25 LIVE: Tiedä ja Voita 10.55 Maistuvimmat liikeideat 11.45 Krokotiilimies 12.45 Gordon Ramsay 13.45 Henkka & Niki vs. 14.03 Ajantasa. 19.03 Helsingin juhlaviikot 2014. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.15 Ykkösaamu. Verekset jäljet. Oman, Intia ja Malediivit. 11.03 Maakuntaradio. Hudson Group on matkailualan vähittäiskauppias, jonka toimitusjohtaja Joe DiDomizio tuli yritykseen isänsä jalanjäljissä. 21.00 Klikkaa mua (7) Osa 8. 18.00 Yle Uutiset. 22.05-23.05 Aikamme suomalaista musiikkia. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. Mumbain satama on Intian valtameren suurin. 22.00 Kino: Muna (S) (Yumurta, Turkki 2007) Yusufin tarina 1/3. 18.03 Rapuilta 0203-17600. 11.00 Yle Uutiset. 21.00 Yle Uutiset. 15.50 Veneilysää. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Lama-ajan Isossa Omenassa kuhisee outoja siankasvoisia olentoja, joita esiintyy syvimmästä viemärikuilusta aina korkeimpaan torniin. Uinnin EM Alkukilpailut. Galaxi (S) 16.00 16.30 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) Liekit leiskuvat. 23.37 Suomi tänään. Hormuzinsalmi on maailman strategisimpia vesiväyliä, sillä se mahdollistaa öljyn viennin Persianlahdelta. Loppu. 20.05 Konsertti jatkuu. Kuitenkin eläinkokeiden määrä Euroopassa kasvaa. 23.45 The Wire (16) Tehtävä suoritettu. 00.45 - 04.00 Uutisikkuna palaavat. 20.00 Pomo piilossa Kirjoja ja kiirettä. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. (7) TV1 TV2 16.30 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 17.00 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat (Jamie?s 15 Minute Meal 17.30 Salatut elämät (S) 1901. 18.00 Emmerdale (S) Carl ei paljasta korttejaan. 18.30 Emmerdale (S) Kallisarvoinen puhelin, osa 1/2. 04.00 Uutisikkuna 05.55 Kuoleman edessä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Rakkauden tähden: Nancy ja Tomi 10.00 Kiinan muuria mittailemassa 10.50 Arjen huimapäät: Masto- ja antenniasentaja 11.00 Yle Uutiset 11.05 Uutisikkuna 12.35 Sydämen asialla (7) 13.25 Maailman kaunein tyttö (S) (Suomi 1953, 80?) Mika Waltarin tekstiin perustuva komedia orvosta tyttösestä, joka viattoman salajuonen kautta löytää onnensa. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 13.00 Klassista kahteen. 17.30 Naiset puhuvat. 18.55 Rapuilta. Hvidovren 14.25 15.10 sairaala on Tanskan suurin synnytyssairaala, jossa joka päivä koetaan syntymisen ihmeitä. McLeodin tyttäret (7) (12). 23.03 Kansanradio. 15.00 Yle Uutiset. 20.00 Yle Uutiset. 07.45 Hartaita säveliä. 00.05-05.00 Yöradio-toiveiden yö. Onneksi Murdoch saa apua Nikola Teslalta. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 16.55 Nuorten vuoro. 15.00 Yle Uutiset. N: Armi Kuusela, Tauno Palo, Eija Karipää, Tarmo Manni. 14.45 Arkistokuvia: Armi ja Gil Hilario Helsingissä (S) (Suomi, 1955). 15.00 15.05 15.10 15.15 Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Avara luonto: Jäinen planeetta 4/6. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Sota päättyy, mutta millainen maailma voittajia ja häviäjiä odottaa. 07.53 Maakuntaradio. Ulkosuomalaisen Eliaksen elämässä kustantaja näkee suurta kirjallisuutta. 17.45-18.15 Kirjailija, elokuvantekijä Aleksi Delikouras 18.20-18.29 Volter Kilpi: Kirkolle, osa 30. 21.35-21.39 Novosti Yle. 03.15-03.45 Naiset puhuvat. 22 20.8.2014 tv- ja RaDIO-Ohjelmat Keskiviikko 20.8.2014 MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Suurin pudottaja 10.10 Emmerdale (S) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Pilanpäiten 11.15-11.25 Pilanpäiten 12.55 Saaristoruokaa Kana. 13.25 Unelmakoti puoleen hintaan Ekologinen idylli. 14.25 Kadonneen jäljillä UK Äidin päätös. 15.25 Alueellinen sääennuste 15.30 Ensisilmäyksellä (12) Jäbävala velvoittaa. 16.00 Ensisilmäyksellä (7) Robin siellä ja Robin täällä. Nuoret nerot Yle tv2 klo 21.00 1/2. Eero tapailee Annukkaa, joka soveltuu hänelle hyvin ClickMe:n yhteensopivuustestin mukaan. Eeron helpotukseksi Annukka vaikuttaa tavalliselta käytännön ihmiseltä, joka kertoo suoraan, mitä ajattelee. Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Kallista kipua (12) Rakkauden asialla. 23.40 Noitapiiri (12) Petturi. 00.40 UEFA Champions League -huippuhetket 01.10 - 05.30 Onnensoitto NELONEN 05.00-06.30 Ennustaja-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S) 08.15 Waverly Placen velhot (7) 08.40 Maailman oudoimmat ravintolat 09.10 Reissussa lasten kanssa 09.50 Lauran matkakuvia: Tukholma 10.20 Unelmamökki 10.50-11.20 Ennustaja-TV 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Lauran matkakuvia: Tukholma 13.50 Unelmamökki 14.20 Maailman oudoimmat ravintolat Ritarien ruuat. 14.50 Deittikamera Neitsyt ja herrasmies. 15.20 Ruotsin karmein koti Tilaa vauvalle. 16.20 Koiralle koti Pentutehtaan potilaat. 17.25 Frasier (S) Kramppeja ja lipsahduksia. 17.55 Himohamstraajat (S) Ahkera tallentaja. HS-uutiset HS-uutiset HS-sää HS-sää Poliisit (12) Espoo. Poliisit (7) Lahti. 18.55 18.58 19.00 19.30 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! Ravintola Casablanca Porvoossa on rohkea yritys, jonka toteutus on jäänyt puolitiehen. 21.00 Elokuva: Rommipäiväkirja (12) Johnny Depp on komediaseikkailun pääosassa. 23.25 Castle (12) Valomerkki. 00.25 Frasier (S) Kramppeja ja lipsahduksia. 00.55 Poliisit (7) Lahti. 01.25 Brad Meltzerin tulkinnat (S) Itsenäisyysjulistus. 02.25 Dr. 10.50 Kuuluttajan vieras. Amerikka 14.15 Jyrki Sukulan makujen maa 14.45 Kuppilat kuntoon Ruotsi 15.40 Huijarirakentajat 16.35 LA Ink 17.30 Gordon Ramsay-pannu kuumana 18.30 Kuppilat kuntoon 19.30 Panttilainaamo 21.00 Poliisit Norja (7) 22.00 Roast-Charlie Sheen (7) 23.30 Rekkakuskit jäällä (S) 00.30 Maaginen Criss Angel (7) 01.20 Trigger Happy TV (7) 02.20 Rantavahdit (7) 02.50 LA Ink 03.45 Ennustaja-TV LIV 05.00-07.30 Ennustaja-TV 09.00 Hulluna häämekkoihin 09.30 Tuhluriprinsessat 10.00 Emilyn sisustussalaisuudet 10.30 Eden 11.00 Pikakurssi kodinostoon 11.30 Yllätyskokki Niki 12.00 Vanessa ja pikkuväki 12.30 Arvostele mun illallinen 13.00 Tomin keittiö 13.30 Tuhluriprinsessat 14.00 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 14.30 Kotikokkien taistelu 15.30 Olet mitä syöt 16.00 Neljät häät Amerikassa 17.00 Huippumalli haussa 18.00 Kotikokkien taistelu 19.00 Neljät häät Amerikassa 20.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 21.00 Toisenlaiset äidit 22.00 Sinkkuelämää (12) 23.20 Nashville (12) 00.20 Ruotsin miljonääriäidit New Yorkissa 01.20 Kotikokkien taistelu 02.25 Neljät häät Amerikassa 03.25-05.00 Ennustaja-TV AVA 06.00-08.30 Aamun AVAus 09.30 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 10.00-11.00 Remontilla rahoiksi 12.00 Makuja & Elämää 12.20 Baletin huipulle 13.15 Pilanpäiten 13.25 Stylisti Rachel Zoe 14.20 Neljä huonetta 15.20 Lääkärit 16.10 Makuja & Elämää 16.30 Jamie Oliverin helpot herkut 17.00 Jamie Oliverin kouluruokaa 18.00 Neljä huonetta 19.00 Remontilla rahoiksi 20.00 Grand Designs-unelma-asunnot 21.00 Se ainoa oikea (S) 22.50 Remontilla rahoiksi 23.45 NYC:n täydelliset naiset 00.40-04.55 Yön AVA YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. 22.05 Uudenkansanmusiikki. Yves Congar ei osaa kunnolla iloita aselevosta, hänen mielestään saksalaiset eivät ole kärsineet tarpeeksi. 17.45 Francon jälkeen - Alcantaran perhe (7) Osa 234. 14.00 Yle Uutiset. 04.02-04.55 Kantritohtori. YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40-07.00 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Tommi Liimatta 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Puheen ilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Tommi Liimatta 23.02 Päivä tunnissa 23.30-00.00 Politiikkaradio. 07.15 Urheiluradio. 21.45 Ukrainan kivinen tie Euroopan unioniin. 21.55 Suomi tänään. Osa 1/3: Kalastajan poika Hark otettiin orjaksi 15-vuotiaana ja palasi kotiin Tanskaan myöhemmin koulutettuna ja rikkaana. 20.40 Kootut askeleet: Alpo Aaltokoski Esittelyssä suomalaiset eturivin nykytanssikoreografit. 21.00 Simon Reeve Intian valtamerellä 4/6. 13.06 Maakuntaradio. Myös Tommasi joutuu mukaan tahtomattaan. 20.00 Valkoiset orjat (12) Historiadokumentti Osmanien valtakuntaan orjiksi vietyjen eurooppalaisten kohtaloista. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 11.00 Kun Mendelssohn kohtasi lunnin. 11.57 Päivän mietelause. 23.00 Yle Uutiset. Manu del Lobon musiikki yhdistää alueen aikuiset. 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) Huoltajuuskiistoja. Isä Matteon kimppuun käydään hänen autettuaan lasta, joka on keskellä huoltajuuskiistaa. 12.45 Merisää. 18.50 Iltahartaus. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 06.15 Aamuhartaus. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Yle Uutiset ja sää. 21.03 Päivä tunnissa. 12.00 Yle Uutiset ja sää. Pahenevista epilepsiasta kärsivä nainen ja sydänsiirtoa kauan jonottanut tyttö koskettavat, mutta vielä arempia paikkoja ovat ihmissuhteiden suuret kysymykset. 22.20 Keskiviikon ravisuora 22.25 Kahden keikka (12) Kauneuden tähden. 23.25 Yle Uutiset 23.30 Ulkolinja: Intiassa rakkaus on rikos 00.25 Uutisikkuna 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Neposen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 20.8. 10.00-10.03 Yle Uutiset. 10.05 Brysselin kone. 08.17 Maakuntaradio. 09.00 Yle Uutiset. 12.15 Julkinen sana. Cecchini alkaa tehdä lupauksia pyhimykselle, jotta ystävä toipuisi. 19.03 Urheiluradio. 15.05 Kultakuume. Surutalossa odottaa Yusufia menneisyyden haamut ja niiden kohtaaminen
Nimiroolia esittää Yannic Bisson ja muissa keskeisissä osissa nähdään Thomas Craig, Hélène Joy, Johnny Harris ja Georgina Reilly. Kino: Muna Yle Teema klo 22.00 Turkkilainen Semih Kaplanoglu ohjasi 20072010 kolme itse kirjoittamaansa elokuvaa. Siinä Yusuf on pieni koulupoika joka kärsii änkyttämisestä. Yannic Bisson esittää komisario William Murdochia,joka ratkoo omaperäisin ottein rikoksia menneiden aikojen Torontossa. Piirun verran punaisempi. Vaikka kaukana menneisyydessä eletäänkin, Murdoch hyödyntää varsin moderneja menetelmiä hyvällä menetyksellä, ja vaikka lähin esimies ei moisia uudenaikaisia kotkotuksia aina ymmärräkään, arvostaa hän kuitenkin alaisensa työpanosta. Teräväpäinen Murdoch on looginen skeptikko, jolla on valokuvamuisti, mutta se ei tarkoita että hän olisi automaattisesti etevä myös ihmistenvälisissä suhteissa, ehkä pikemminkin päinvastoin. Mutta vaikka mies ratkoo rikoksen kuin rikoksen, onnistuuko hän saamaan omia naissuhteitaan minkäänlaiseen reilaan. Yusuf on nuorukainen joka äitinsä kanssa myy maitotuotteita torilla. Hän haaveilee pääsevänsä pois tukahduttavasta ympäristöstään ja tien tarjoaa joko yliopisto tai armeija. Trilogian kolmososa ?Hunaja. Fiktiiviset tarinat nivovat sujuvasti mukaan myös todellisia historian henkilöitä. palkittiin 2010 Berliinin Kultaisella karhulla festivaalin parhaana elokuvana. Yusuf on aikuinen mies, joka pitää antikvariaattia Istanbulissa ja julkaisee runojaan. Taustastaan hän ei paljon huutele, mutta jossain elämänsä vaiheessa hän on saanut tiukan katolisen kasvatuksen ja puhuu sujuvasti myös ranskaa. Lähimpiin työtovereihin lukeutuvat komisario Brackenreid, konstaapeli Crabtree ja kuolinsyyntutkija Julia Ogden, jota kohtaan Murdoch tuntee yhä lämpenevää lukkarinrakkautta. Teemalla perättäisinä keskiviikkoina nähtävissä elokuvissa kerrotaan Yusufnimisen miehen tarinaa eri ikävaiheissa. Ensimmäsessä elokuvassa ?Muna. että poika tekee pyhiinvaellusmatkan. Toisessa elokuvassa ?Maito. 20.8.2014 23 Murdoch tutkii murhia 1800-luvun lopun Torontossa TV 1 klo 17.10 TV1 tuo ruutuun Maureen Jenningsin dekkareihin pohjautuvan uuden sarjan ?Murdochin murhamysteerit?, jossa komisario William Murdoch tutkii monenlaisia henkirikoksia Toronton poliisipiirissä. Uusi kanadalaissarja sijoittuu vuoteen 1895 ja etenee hiljalleen kohti uutta vuosituhatta. Äidin kuoltua, hän matkaa kotiseudulleen hoitaakseen vainajan viimeistä toivomusta
Nyt on oikeasti päästävä sinne nopeasti, Räty havainnollistaa aamujäätreenien jälkeen. Kausi alkaa ensi kuussa Rädyllä on takanaan puolikas harjoituspeli viime viikolta. Avauksessa hän on keskiviikkona KooKoota vastaan. Jos harjoituspelit menevät hyvin, Räty saa luottoa myös ensi kuussa alkavalla Mestiskaudella. Viime kauden Venäjän-reissusta jäi vähän säästöjä. Naisissa on yleensä haltuunotto ja veto, on aikaa asetella itsensä paikoilleen. Naisten sarjoihin hän tuskin palaa. . 24 20.8.2014 ??Mestis-vahti Noora Räty: Antakaa ensin pelata, haukkukaa vasta sitten Siivouskomeroiden kautta rajoja rikkomaan Tämä ensin selväksi: miesten jääkiekkojoukkueessa harjoitteleminen ei ole Noora Rädylle mikään järisyttävän uusi kokemus. Maailman parhaaksi naismaalivahdiksi kehuttu Räty, 25, on pelannut jo juniorina Espoon Palloseuran poikajoukkueessa, jolloin hän tottui kaikenlaisiin ?siivouskomeroihin? pukuhuoneenaan. Se on poissuljettua niin kauan kuin Pohjois-Amerikkaan ei tule ammattilaisliigaa, jossa kokisin, että on mahdollisuus kehittyä, Räty sanoo mutta jättää takaportin lyhyille Venäjän-keikoille. . Se on prosenttikiekkoa, jossa otetaan oikealla ajoituksella tila pois. Viime kaudella hän ei pelannut missään sarjassa lukuun ottamatta pätkäpestiä Venäjällä, mutta harjoittelu ja yksityistuntien pitäminen ahmaisivat ajan. . Voihan sieltä jotain tulla. Omaksi puolustukseni voin sa- noa, että aika paljon olen oppinut trash talkia (suunsoittoa) jenkeissä. Se on 165-senttisen Rädyn pieni koko. . Jos on tuon mittainen, ei ole väliä onko mies vai nainen, Ropponen sanoo. . Nämä äijät osaavat vetää suoraan syötöstä, ja se lähtee nopeasti. Tänäkin kesänä hän on treenannut miesten kanssa USA:ssa. Nyt kyse on kuitenkin miesten Mestiksestä, jossa parhaat pelaajat ovat täysammattilaisia. Kiekko-Vantaan harjoitusten jälkeen Räty saa lampsia ikiomaan avaraan pukuhuoneeseensa, mutta pelimahdollisuudet ovat ahtaat. Osaan myös vastata siihen. Kritiikistä Räty sanoo saavansa voimia, mutta hänen mielestään arvostelu kannattaisi säästää myöhemmäksi. . Nettikeskusteluissa teilausta on jo tehty. Peleissä jokaisen täysjärkisen Mestis-kiekkoilijan luulisi ymmärtävän, että jos jää kiinni sukupuoliasioilla provosoinnista, siitä voi nousta iso haloo. Ainakin kevääseen asti on toimeentulo ihan hyvä, kun tein myös paljon töitä keväällä ja kesällä. Sitten kun peliuran viimeinenkin kivi on käännetty, Räty palaa todennäköisesti Minnesotaan. . Viime syksy oli aika rankka. Olin aika lähellä burnoutia. Vuoden Mestis-sopimus toi Rädylle sen, mitä hän kaipasi: haastetta ja vakautta edes het- keksi. Viisumiasioiden järjestyessä olisi mahdollisuus perustaa oma maalivahtikoulu. Jääkiekkomarkkina on Minnesotassa aika iso, joten jos sen saa pyörimään hyvin, voidaan puhua miljoonabisneksestä. STT, Vantaa ?Tuon mittaiselle ei ole väliä, onko mies vai nainen? Noora Rädyn pärjääminen miesten Mestiksessä ei jää torjuntatekniikasta kiinni. . Teknisesti hän on huippuveskari. Jos huonommin, häntä peluutetaan Suomi-sarjan Bewe TuusKissa, joka on Kiekko-Vantaan yhteistyöseura. . Silti: vastustajien psyykkaaminen kuuluu jääkiekkoon, eikä Räty välttämättä säästy siltä. . Olen nähnyt naispuolisia maalivahteja paljon, ja hän on heistä varmasti paras, sanoo kokenut maalivahtivalmentaja Jukka Ropponen. Mutta sitten on iso mutta, jonka vuoksi Ropponen ei usko Rädyn pärjäävän. Kyllä minä sen jo tiedän, että pelejä tulee todennäköisesti enemmän Suomi-sarjassa kuin Mestiksessä. Punnittavana ovat paitsi Rädyn taidot, myös yleisön ja toisten pelaajien tyylitaju. Eiväthän ihmiset vielä voi tehdä johtopäätöksiä näkemättä yhtään peliä, hän sanoo. . Nykyisin pelataan paljon polviltaan. Sitten saa vapaasti haukkua tai kehua peliesitysten mukaan, kun olen ensimmäiset pelit pelannut. Loppuunpalaminen oli lähellä Viiden viime vuoden ajan Räty asui, opiskeli, pelasi ja valmensi tyttömaalivahteja Minnesotassa. Hänen torjuntatyylinsä on naisten pelien muovaama ja 165-senttinen varsi peittää maalin huonosti. . Noin lyhyellä veskarilla jää paljon tilaa ylös, ja kun laukausnopeuksissa mennään paremmalle tasolle (kuin naisissa), sitä pystytään hyödyntämään ihan eri lailla. Lehtikuva / Seppo Samuli Maalivahti Noora Rätyä on kutsuttu maailman parhaaksi veskariksi.. Siellä suu käy aika kovaa koko ajan