Demokraatti 20.11.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Sinikka Ahonen ei kiirehdi eläkkeelle Pääluottamusnainen taipuu moneen rooliin...18?19 KESK I V II KKO 20. ...10 Sirpa Uusimäki ohjaa toimintaa Juholassa. STTK:n Mikko Mäenpää tekee tilaa seuraajalleen Työnantajille tulee vielä tupoa ikävä ...8?9. ma rra skuu ta 2 013 Rakastettu kuvittaja Martta Wendelin oli myös etevä taidemaalari ...16?17 Martta Wendelin: kansikuvitus Anni Swanin kirjaan Ulla ja Mark, peiteväri 1940-luku. Mitro Revon kolumni: Koskelan linjalla myös Euroopassa...13 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. N:o 221, 007435-13-47 . Hinta 1,20 e (sis.alv) Jukka-Pekka Flander Syrjäytyminen voidaan ehkäistä Eduskunnan tarkastusvaliokunta on tilannut laajan tutkimuksen nuorten syrjäytymisestä. ...3 Vastuullisuutta kuntien hankintoihin ??Globaalissa vastuussa kunnilla on tärkeä rooli, sanoo SDP:n Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtaja Osku Pajamäki (kuvassa). Mukana on myös hyviä uutisia. ...4?5 Kädentaidot kukoistavat Kurikassa Työttömien yhdistys tarjoaa monipuolista toimintaa Kurikan työnhakijoiden yhdistyksen toimipisteessä Juholassa
Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 . Tampere . SDP:n veteraanikansanedustajia olikin paikalla runsaasti. Helsinki, Uusimaa, . Vaasa . Syyskuussa hän esiintyi kahdesti Helsingin jäähallissa. Eduskunnassa oli tiistaina veteraanipäivä. 0200 55888 Tampere ja ympäristö: puh. Koneet syöksyivät maahan viime keskiviikkona. Helsingin poliisikomentaja Jukka Riikonen kiistää, että heidän huumerikosyksikkönsä valvonta olisi olematonta. n Helsingin Sanomat uutisoi eilen, että Helsingin huumepoliisin toimintaa ei valvota juuri lainkaan. Riikosen mukaan huumerikosyksikköä valvotaan samoin kuten muitakin yksiköitä. 0800 96675 Muu Suomi: puh. Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi ? ? ? ? varhaisjakelu: puh. Puheenjohtaja Jutta Urpilainen kertoi poliittisesta tilanteesta. Politiikka Kulttuuri Demari.fi 3 14?15 ?On helpon tuntuista heitellä, että kuntien 500 tehtävässä ja 1 000 velvoitteessa on karsittavaa. 20.11. Aurinko nousee: Helsingissä 8.34 Oulussa 9.16 Aurinko laskee: Helsingissä 15.37 Oulussa 14.51 -12...-4 Suomalainen aktivisti Sini Saarela päästetään vapaaksi takuita vastaan, kertoo Greenpeace. 0200 71000. Korkeakouluopiskelijoiden opintorahaan tehdään 11 n prosentin korotus, mutta samalla tuen saantiaikaa lyhennetään viidellä kuukaudella. Muutos koskee opiskelijoita, jotka aloittavat opintonsa elokuun ensimmäisenä päivänä tai sen jälkeen. Kotimaisen hip hopin suursuosikki Cheek esiintyy elokuussa Helsingin Olympiastadionilla. n Cheekillä eli Jare Tiihosella on kokemusta esiintymisestä suurilla areenoilla. 0200 30011 Lounais-Suomi, varhaisjakelu: puh. Hengissä selvinneen lentäjän kone pirstaloitui täysin. Riikonen sanoo, että huumerikosyksikölle tehtiin viime vuonna edellinen laillisuustarkastus, eikä toiminnassa ollut tuolloin huomauttamista. Opintotuen uudistus on tulossa voimaan elokuun alusta. Näin varmaan, mutta ovatko ne sellaisia, jotka vaikuttavat julkisen talouden alijäämään, onkin jo haastavampaa.? 4?5 6?7 8?9 10 12?13 Syrjäytymisen ehkäisyyn kokonaisvaltaista näkemystä Kuntien hankintoihin kaivataan eettisyyttä, pääkirjoitus Joulukauppa toivoo lunta, Markku J. Sen sijaan australialaisen Colin Russellin tutkintavankeusaikaa on jatkettu kolmella kuukaudella 24. 0200 72822 Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. Osat viedään Kauhavan Lentosotakouluun tutkittavaksi. Kerätyt osat ovat koneesta, jota ohjasi turmassa kuollut lentäjä. Jääskeläisen kolumni STTK:n Mikko Mäenpää tekee tilaa seuraajalleen Työ maistuu Kurikan Juholassa Johan Galtungin Maailma tänään, Keskustelua ja taustaa, Mitro Revon kolumni 16?17 Tieto-Finlandia-ehdokas Ville Kivimäki, Mikko Majanderin kolumni Martta Wendelin piirsi lapsuutemme kuvat Ihmiset 18?19 Luottamusnainen ei malta jäädä eläkkeelle 20?21 Huima innovaatio Varkau- desta, sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta 22?23 Radio ja TV 24 Urheilu Sirpa Paatero blogissaan ?Toiset tekevät mitä osaavat, mä teen mitä haluan.? Keijo Välske blogissaan Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . helmikuuta saakka. -2...2 Nimipäivät tänään: Nimipäivät huomenna: Lapsen oikeuksien päivä, Jari, Jalmari Hilma (ruots.) Barnkonventionens dag, Hjalmar, Pontus (ruots.) Hilma Päivä kuvana Uutiskertaus 2...5 Toisen maahansyöksyssä hajonneen Hawk-koneen osat on kerätty suolta ja pakattu kuljetuslaatikoihin, kerrotaan n Emilia Tervonen Ilmavoimista. Takuusumma on n kaksi miljoonaa ruplaa eli yli 45 000 euroa. Tähän mennessä Saarelan lisäksi kymmenkunta muuta aktivistia ja kuvaaja on vapautettu takuita vastaan
Valiokunnan varapuheenjohtaja Heli Paasio (sd.) kiteyttää tutkimuksen tulokset kolmeen tärkeään huomioon, jotka pitäisi ottaa huomioon syrjäytymisen ehkäisemisessä. . Tällaista asennetta kaivataan kunnissa ja myös valtiolla, etenkin nyt, kun puhutaan rakenneuudistuksista. Täytyy nähdä yli eri ministeriöiden ja sektorien rajojen, Paasio sanoo. Hän muistuttaa, että Ilkka Taipale on jo pitkään puhunut sosialidemokraattien ryhmässä siitä, että kun puhutaan esimerkiksi vankiloiden määrärahojen puutteesta, paras tapa on lisätä sosiaalipuolelle rahaa. . Niihin haetaan sitten tarvittavia ja välttämättömiä muutoksia. Imatralta mallia Asiat voidaan kuitenkin hoitaa myös toisella tavalla. Siellä on etsitty kokonaisvaltaisempaa lähestymistä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten asioiden hoitamiseen. . Jo maalaisjärki sanoo, ettei ihmisen elämä koostu sektoreista. Imatralla on tehty rohkeita päätöksiä. Kolmas on selkeästi se, että meillä on hyviä käytäntöjä, mutta ne pitää ottaa käyttöön joka puolella, Paasio sanoo. Hänen mukaansa rahan puute ei ole olennaisin ongelma syrjäytymisen ehkäisyssä. Lyhyt vai pitkä näkökulma? Ongelma on se, että kaikki hallinnollinen työ tapahtuu yhden budjettivuoden näkökulmasta, vaikka ongelmat kasautuvat pitkällä aikavälillä ja niiden torjuntakin edellyttää pitkäjänteistä työtä. . Mikään laki ei sitä estä. Sen lisäksi pitää olla joku, joka ottaa vastuun tekemisistä. Ylimenokauden jälkeen tietyt toimet säästävät sekä taloudellisia voimavaroja että etenkin inhimillisesti. Meillä ei ole kokonaisvaltaista tietoa eri viranomaisten kesken eri toimista. Ja sektorirajojen yli mentäessä korostuu johtajuuden ongelma, Heli Paasio sanoo. Oleellista olisi, että nuoret saavat yhdeltä henkilöltä tarvitsemansa tuen ja ohjauksen, eikä heitä palloteltaisi eri luukuille. Huonointa on, jos apua tarvitsevan pitää itse yrittää löytää eri tukimuodot ja niitä tarjoavat viranomaiset. Paasio peräänkuuluttaa sektorirajat ylittävää johtajuutta kuntiin. . Kysymys on tiedonsaannin ongelmista. Valiokunta kävi tutustumassa niin kutsuttuun Imatran malliin, joka on tuottanut erinomaisia tuloksia. Nyt tarvitaan kunnissa rohkeutta pitkäkestoisiin päätöksiin, Paasio vaatii. Kunnissa kuten valtiollakin budjetin laatiminen perustuu Kari Hulkko aina edellisen vuoden päätöksiin. On tärkeää mennä yli sektorirajojen. Paasio kaipaa näiden täydentävien tehtävien huomioonottamista.. Ei voi olla niin, että jokainen sektori pitää tiukasti kiinni omista määrärahoistaan ja käyttää niitä tarpeen vaatiessa vaikka mihin, jotta voidaan osoittaa lisätarve seuraavalle vuodelle. Heli Paasio. Olli Hella Demokraatti Palvelut yhdeltä taholta Valiokunnan kuulema professori Matti Rimpelä on valittanut, että Suomessa vallitsee ?poislähettämisen kulttuuri?. Kukaan ei ota lopullisesti vastuuta ihmisistä ja siitä, vaikuttavatko toimet. . 20.11.2013 3 Oliver Sved ??Syrjäytymisen ehkäisyyn kaivataan kokonaisvaltaista näkemystä ?On mentävä yli sektorirajojen? Eduskunnan tarkastusvaliokunta on teettänyt Kuntoutussäätiön johdolla laajan tutkimuksen nuorten syrjäytymisestä. Pitää päästä eroon tehtävien suorittamisesta ja hakea kokonaisvaltaista vaikuttavuutta. Kolmannella sektorilla on myös merkittävä tehtävä syrjäytymisen estämisessä
Loppujen lopuksi hankinnoissa ratkaisee vain hinta. Hankintojen sosiaalista kestä- vyyttä ei ole otettu huomioon kaupungin hankintabudjetissa. Yhtään lisäeuroa ei kaupungin ensi vuoden budjetissa näy. Pajamäki myöntää, että tässä suhteessa Helsinki on pahis. Merkkipäivä 20.11. Lapsen oikeuksien päivä Tänään vietetään kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää. . Kaikkein hitaimmin setelit uudistuvat Laihialla. Kuka oli ensimmäinen nainen, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon? 2. Kampanja pureutuu vammaisten lasten harrastus- ja vapaa-ajantoiminnan esteettömyyteen. Kampanjasivuilla Suomen Unicef ohjaa harrastusten ja muun vapaa-ajan toiminnan vetäjiä sellaisen tiedon ääreen, josta on heille hyötyä esteettömyyden toteuttamisessa. syntyneet? 1. Elämmekö unessa, poliisijohdossa siteerataan erästä entistä puolustusministeriä. JHL esittelee tavoitteitaan lapsen oikeuksista varhaiskasvatuksessa Maailman keuhkoahtaumapäivä Kirurgiyhdistys esittelee nykyaikaista huippukirurgiaa ?? Amnestyn seminaari transihmisten oikeuksista ?? Torstai 21.11. ?? ?? Tieto-Finlandia-palkinnon saaja julkistetaan SAK:n valtuuston syyskokous Ilmapuntari ?? Finanssialan Keskusliiton Finanssipäivä Tutkimus somalitaustaisten koulutuksesta, työllisyydesta ja asumisesta Helsingissä julkistetaan Kalajoen loma-asuntomessut kertovat tulevasta tapahtumasta. Herätysliikkeissä on havahduttu siihen, ettei OAJ kertoo heikentyneen kuntatalouden vaikutuksista koulutyöhön niiden toiminta ole ulottunut ainakaan Helsingin huumepoliisiin. Sitä ei valvo kukaan. Hän ohjasi ensimmäisen suomalaisen pitkän värielokuvan nimeltään Juha. Raha ei lopu ja ruma ei muhun tartu, Laihian osuuspankista kerrotaan. Kansainvälinen lapsen oikeuksien päivä Vuoden 2013 Teräsrakenne julkistetaan Sumupilviä. . Ken on eduskuntatalon käytävillä hiihtelevä parrakas keskustapoliitikko Kurikasta? 4. Kennedy (s.1929) 3.) Juha Mieto (s.1949) 4.) Toivo Särkkä (s.1890) 5.) Mikko Kivinen (s.1957) ??Hankintojen sosiaalista kestävyyttä ei ole otettu huomioon kaupungin hankintabudjetissa, sanoo Helsingin valtuuston demariryhmän puheenjohtaja Osku Pajamäki. Tänään ja huomenna Tihkusadetta. Myös kirkkohallitus suosittelee seurakuntia liputtamaan lapsen oikeuksien puolesta. Mukana-kampanjan verkkosivut: www. unicef.fi/mukana Vastaukset: 1.) Selma Lagerlöf (s.1858) 2.) Robert F. Kuka hän oli? 5. Tämä suomalainen näyttelijä tunnetaan muun muassa Lapinlahden Linnuista ja useista äänirooleista piirroselokuvissa. Kuka hän on? Vastaukset palstan alalaidassa. ??Pajamäki: Globaali vastuu on tässä meillä, ei YK:lla Kunnilla on keinonsa eettisiin hankintoihin . Kaikki keinot ovat olemassa kunnilla kiinnittää hankinnoissaan huomio vastuullisuuteen, jos vain haluamme, Helsingin valtuuston demariryhmän puheenjohtaja Osku Pajamäki sanoo Finnwatchin selvityksestä. Poliittisena ohjauksena hankintojen tekeminen niin ekologisesti kuin sosiaalisestikin kestävän kehityksen mukaisina on kirjattu Helsingin strategioihin, mutta sitten tuleekin se iso mutta: . YK:n lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin 20.11.1989. Kuka toimi New Yorkin senaattorina ja pyrki Yhdysvaltain presidentiksi, mutta tuli surmatuksi vaalikampanjansa aikana? 3. Lapsen oikeuksien päivän tarkoituksena on tuoda esiin lapsen oikeuksien sopimusta ja herättää keskustelua lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista. Tänä vuonna lapsen oikeuksien päivän teemana on vammaisten lasten oikeudet, joita Suomen Unicef tuo esille huhtikuun loppuun kestävässä Mukana-kampanjassaan. Myös päättäjiä halutaan muistuttaa vapaa-aikaan liittyvistä lapsen oikeuksista. Sisäministeriö on tänä vuonna määrännyt valtion laitokset liputtamaan lapsen oikeuksien päivänä ja suosittelee yleistä liputusta muillekin. Suomen Unicef muistuttaa, että mitä useampi lippu liehuu, sitä todennäköisempää on, että sisäministeriö lähivuosina edistää päivän merkitsemistä kalenteriin liputuspäivänä. 4 20.11.2013 Viisi kysymystä Tunnetko 20.11. Suomalaisessa kalenterissa päivä on ollut merkittynä vuodesta 2002. Uutisen mukaan eurosetelit uudistuvat Keskiviikko 20.11. ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? Suomessa muuta Eurooppaa hitaammin
Vähentämällä tuloksen tekijöitä turvataan johdon bonukset ja muut edut. Joukko yritysjohtajia kiiruhti allekirjoittamaan Kauppakamarin veroadressin ja vaatimaan julkisen sektorin supistamista ja lisää veroalennuksia. Totta kai se globaali vastuu on meillä, ei tämä YK:lle kuulu. Kopiopaperissa vain hinta ratkaisee Hankintajohtaja Pauliina Lautiainen sanoo Turun kaupungin asettaneen tavoitteita sosiaalisista ja eettisistä näkökulmista ostaessaan vaikkapa katukiviä ja kaivonkansia. . Niille pitää räätälöidä sellaisia tukimuotoja ja palveluita, joiden tulokset eivät jää nimellisiksi, vaan johtavat aitoon kasvuun. On ikävää, että tässä tilanteessa Teknologiateollisuus on lopettanut kokonaan yrityskehitystoiminnan. Mutta teollisuuden rakennemuutos on tehnyt sen, että suhdanteiden kohentumisen lisäksi kaipaamme uusia tuotteita, joista ulkomaiset ostajat ovat valmiit maksamaan käyvän hinnan. Unohtivatko he työsuhdeautonsa takapenkillä, että historiallisen Vähentämällä tuloksen tekijöitä turvataan johdon bonukset ja muut edut. suuri veroremontti yhtiöverotukseen tehtiin juuri ja tulee vuodenvaihteessa voimaan? Suomalainen palkansaaja ymmärtää yhteisessä veneessä olemisen, mistä on todisteena tuore 20 euron palkankorotuksella höystetty kasvu- ja työllisyyssopimus. Esimerkiksi kopiopaperissa kilpailutetaan vain hinta, kun esimerkiksi palveluissa suhteessa hintaan arvioidaan myös laatutekijöitä. . Vienti takkuilee osin meistä riippumattomista syistä, kun EU:n sisämarkkinat kärsivät edelleen jäsenmaiden talousongelmista. Tuottavuuden kasvu on myös työntekijöiden etu, koska menestyvillä yrityksillä on paremmat mahdollisuudet työllistää ja nostaa reaalipalkkoja. reijo.paananen@sdp.fi n n n on aiempaa enemmän pienten ja keskisuurten yritysten varassa. Jotta turvataan kiinnostava ja kilpailukykyinen tuotanto, on sekä hallituksen että yritysten toimittava. Hallitus on jo päättänyt uudistaa yritysverotuksen. Senkin hallitus ottanee huomioon, että energiapolitiikka on yksi omissa käsissämme oleva keino edistää yritysten pärjäämistä. Suomalaisyritysten on puolestaan itse uskallettava panostaa kotimaan toimintaan ja -investointeihin. Seitsemässä tarjouspyynnössä pyydettiin Reilun kaupan tuotteita, ja 16 tarjouspyynnössä oli ympäristövaikutuksiin liittyviä vaatimuksia. Finnwatchin mukaan lähes kaikki kyselyyn vastanneet kunnat kertoivat, että ne haluavat lisää neuvontaa ja ohjeistusta sosiaalisesti kestävien hankintojen tekemisessä. Hallitusohjelmassa on linjattu, että sosiaaliset näkökohdat pitäisi huomioida hankinnoissa. STT Suomalaisten yritysten odotetaan investoivan kotimaahan. Yritystoimintaan tarvitaan uutta virtaa SUOMI EI SELVIÄ vaikeasta taloustilanteesta elleivät suomalaisyritykset saa tuotteitaan paremmin kaupaksi maailmalla. Uudistus sisältää yhteisöveron tuntuvan alentamisen, jolla houkutellaan sekä kotiettä ulkomaisia sijoituksia. Globaalissa vastuussa kunnilla on tärkeä rooli. 20.11.2013 5 Pääkirjoitus ?Yhtään lisäeuroa ei kaupungin ensi vuoden budjetissa näy,? Esimerkillisesti Helsinki ei toimi, koska sosiaalista vastuullisuutta ei erikseen oteta hankintabudjetissa huomioon. Hallitusohjelman kirjausten vaikutuksiin Osku Pajamäki ei Kari Hulkko tässä kuntien tehtävien ja rahojen miljardileikkausten aikana paljoa usko. . Aika tiukkoja vaatimuksia asetetaan toimittajan kelpoisuudesta ja tavaran laadusta ennen kuin pääsee edes hintakilpailuun. Eettisyys ei paina kuntien kauppalistalla Suomalaiset kunnat eivät ota huomioon sosiaalista vastuuta hankintoja tehdessään, käy ilmi kansalaisjärjestö Finnwatchin tekemästä selvityksestä. Kasvuun liittyvät riskit pelottavat. Pk-yritykset tarvitsevat tukea toiminnan ja tuotteiden kehittämiseen. Julkiset toimijat joutuvat paikkaamaan aukon. Puheenjohtaja Jutta Urpilainen peräänkuulutti eilen eduskunnassa yrityselämään ?Supercell-henkeä?. Toden totta, rohkeutta ja riskinottoa kaivataan. Esimerkiksi kahvia ja tekstiileitä hankkiessaan kunnat huomioivat tuotanto-olosuhteet tai ympäristövaikutukset äärimmäisen harvoin. Järjestö kävi läpi 76 kuntien julkisiin hankintoihin liittyvää tarjouspyyntöä. Tarkasteluun valittiin kahvin ja tekstiilien kaltaisia tuotteita, joihin liittyvistä eettisistä ongelmista ollaan yleisesti tietoisia. Johtoajatus Reijo Paananen Kolmessa neljäsosassa hankinnoista hinta oli ainoa valintaperuste. Esimerkiksi suomalainen metalliteollisuus on investoinut viime vuosina kohtalaisesti, mutta suuri osa investoinneista on suuntautunut ulkomaille. Yrittäjiä Suomessa onkin, mutta ei riittävästi kasvuhakuisia yrityksiä. Valtiovallan vastaantulojen jälkeen on lupa odottaa toisenlaista painotusta. n n n SUOMALAISTEN YRITYSTEN ON nyt jos koskaan panostettava tuotta- vuuteen ja tuotteisiin. Valitusvirsi työvoimakustannuksista on aika lopettaa, vallankin kun tänä syksynä tehdyn tupo-sopimuksen myötä työvoimakustannukset nousevat Suomessa vähemmän kuin Saksassa ja Ruotsissa. Se on selvää, ettei Suomella ole vastakaan saumaa saada tilauksia, jotka ratkaisee vain halpa hinta. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Vs. päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Tuottavuutta pitää muutoinkin nostaa, jotta yritykset menestyvät. Kun melko monella yrityksellä nyt menee heikosti, osoittaa laskutikku nopeasti henkilöstöä ja yt-huoneen ovi aukeaa. Se, että tuotetta ei tehdä lapsityövoimalla, varmistetaan pyytämällä sopimustoimittajalta sitoumus, että se valvoo Timo Vainio Demokraatti timo.vainio@ demari.fi omaa ja kumppaneidensa toimintaa, että ILO:n peruskirjaa toteutetaan. Vastineeksi yritysjohto voisi kehittää liiketoimintaa ja satsata tuotekehittelyyn. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Itse emme lähde tuotantolaitoksia tarkastamaan. Turun hankinnoissa hinnan merkitys vaihtelee. Paikallaan on myös ripaus luovaa hulluutta tyyliin Armi Ratia. YRITYSTOIMINNAN BKT-OSUUDEN KASVU Ahneus kovankin onnen voittaa Moiseen ajatukseen tuntuu ainakin osa yritysjohtajistamme päätyneen, kun katselee viime aikojen tapahtumia. Hallitus on niin ikään laskenut väylämaksuja ja perunut poisto-oikeuksien kiristykset. Siksi on satsattava laatuun. Investoinnit uusimpaan tekniikkaan parantavat laatua ja tuottavuutta. Lähes kuudennes maan taloudesta pyörii Helsingissä ja me teemme valtavia hankintoja
Joulu näkyy ennen muuta asiakkaiden kiireissä, sillä mitä lähempänä joulua ollaan, sitä mutta luopua kotihoidon tuen Tampere-lisästä. Uusi tuloveroprosentti on 0,25 prosenttiyksikköä suurempi kuin tänä vuonna. Vantaa puolestaan pitää veroprosenttinsa ennallaan. Pikkuhiljaa se lähtee, ja tietysti, kun saataisiin vähän lunta, ihmisille tulisi enemmän joulufiilistä, hän sanoo. Kinkkua kysellään entistä aiemmin Käyttötavaran osalta kauppa vilkastuu vähitellen, mutta elintarvikkeiden terävin myyntihuippu ajoittuu juuri joulun Sirpa Taskinen alle. Pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvia sakkomaksuja voi vähentää ottamalla pitkäaikaistyöttömien työllistämisen mukaan hankintakriteereihin. Myös vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti nousee ja yleishyödyllisiltä yhteisöiltä ryhdytään perimään 0,25 prosenttia kiinteistöveroa. Veronkorotuksista äänes- tettiin, ja ne hyväksyttiin äänin 50-16. Tulovero nousee nykyisestä 19:sta 19,75:een. Kokonaisuudessaan Tynjälä on luottavainen. . Täytyy jatkuvasti yrittää miettiä, miten pystytään tuomaan se lisäarvo, jotta asiakkaat haluavat tulla kauppaan, Aukia sanoo. Liikkeessä työskentelevä Seija Vainionpää on toiminut kappaosaston hoitajana 28 vuotta ja on tällä hetkellä myös työpaikkansa työsuojeluvaltuutettu. (Demokraatti) Veronkorotukset hyväksyttiin Tampereella Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina lähes 12-tuntisen keskustelun ja useiden äänestysten jälkeen pormestari Anna-Kaisa Ikosen (kok.) esittelemän vuoden 2014 talousarvioesityksen. Silti hän uskoo, että se asiakaskunta, joka haluaa hypistellä tuotetta ennen ostopäätöstä, säilyy jatkossakin. . Vuosi sitten joulukauppa kasvoi reilun prosentin edellisvuodesta. ?Suomalaiset haluavat juhlistaa joulua, vaikka elettäisiin taloudellisesti tiukkoja aikoja.? Viiden hypermarketin Minimani-ketjussa joulunavajaisia vietettiin viikko sitten. Toimitusjohtaja Heikki Tynjälä kertoo, että joulutavarat, etenkin valosarjat liikkuvat jo. . Ikäihmisten palveluissa painotusta siirretään kotona asumista tukeviin palveluihin. (Demokraatti, Tampere) Espoo ja Vantaa nostavat veroprosenttiansa Espoo nostaa kunnallisveroaan 18 prosenttiin. Nyt nyt ei puhuta pikkurahoista, vaan kassavirrasta, jolla on valtaa vaikuttaa, Filatov sanoo. Kunnat kustantavat ison osan vaikeasti työllistyvien toimeentulosta, siksi hankintojen sosiaalisilla kriteereillä on vaikutusta kuntalouteen. . Suomalaiset haluavat juhlistaa joulua, vaikka elettäisiin taloudellisesti tiukkoja aikoja. Uskon, että joulukaupasta tulee ihan hyvä, joskaan ei liene mitään valtavaa kehitystä, hän sanoo. Verkkokauppa on kova kilpailija Seija Vainionpää on työskennellyt vaasalaisessa Moda Aukiassa kappa- eli takkiosaston hoitajana 28 vuotta. Hänen mukaansa kiire näkyy ennen muuta asiakkaissa, mitä lähemmäksi joulua tullaan. Kunnat voivat tukea hankinnoilla nuorten työllistymistä Kuntien tekemien hankintojen on tuettava nuorten, vammaisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä, vaatii SDP:n kansanedustaja, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov. Filatov muistuttaa, ettei ole yhdentekevää, miten kuntien tarjouspyynnöt laaditaan. . Koulujen ja päiväkotien sisäilman parantamiseen osoitetaan 3 miljoonaa euroa. Silti perinteinen kinkku käy Tynjälän mukaan kaupaksi jo nyt, sillä yhä useammin yksi kinkku syödään jo ennen joulua ja toinen joulunpyhinä. Sesongin ajaksi ketjun myymälöihin on palkattu lisävoimia. Kunnan tuloveroprosentti on 19.. Saako olla niin, että kilpailutamme pelkän hinnan perusteella, vai onko palvelun laadulla tai eettisyydellä merkitystä. Kauppias Kari Aukian mukaan tänä vuonna jouluun ja lahjatavaroihin on panostettu erityisen paljon, jotta kilpailussa pärjättäisiin. Yksi kova haastaja on alati suosiotaan kasvattava verkkokauppa. 6 20.11.2013 ??Pohjalaiskauppiaat eivät synkistele Lumentulosta odotetaan joulukaupan vauhdittajaa Joulun lähestyminen näkyy sekä marketeissa että erikoisliikkeissä yhä selkeämmin. Kyllä se haasteellista tulee olemaan, mutta siinä on paljon työpaikkoja kiinni. Kaupan liitto ennustaa joulukaupan yltävän tänä vuonna viime vuoden tasolle synkistä talousuutisista huolimatta. Säästöjä haetaan muun muassa kaupungin henkilöstöstä. Tavoitteena on vähentää 220 henkilötyövuotta ensi vuoden kuluessa hyödyntämällä eläköitymistä ja jättämällä täyttämättä vapautuvia tehtäviä. Lisäksi päätettiin muun muassa lisätä päiväkotija kerhopaikkoja, Muotiliike Moda Aukiassa joulukauppaa virkistävät sekä juhlavaatteiden että joululahjojen etsijät
Onneksi näin ei ole käynyt. Vuoden 2005 suuri eläkeuudistus ja sitä edeltäneet remontit 1990?luvulla, erityisesti julkisen sektorin eläkkeissä, loivat pohjaa 2000?luvun eläkepolitiikalle. 20.11.2013 Kolumni Markku J. Sen vaikutus meidän kauppaan on jopa 30 prosenttia, vaikka toki joulu aina piristää sitä, Häggblom kertoo. Perinteisten hittituotteiden, suksien, luistimien ja talvivaatteiden lisäksi pukinkonttiin sujahtavat yhä useammin nastakengät. Me olemme niin riippuvaisia lumentulosta ja siitä, milloin sitä tulee ja missä määrin. Urheiluvälineiden myyntiin vaikuttaa ennen muuta se, onko joulu valkoinen vai musta. . Työurat ovatkin alkaneet pidentyä lupaavasti. Ammattiliitossa lupakäytäntöä pidetään liian kirjavana, kun luvan myöntäjiä on monia. . Jos sijoitusten tuotto on pitkällä aikavälillä hyvä, voidaan eläkemaksujen taso pitää kohtuullisella tasolla. Palvelualojen ammattiliitossa ollaan tyytyväisiä sesongin työllistävyyteen, mutta poikkeukselliset aukioloajat puhuttavat. Aukiolosäännöksiä vapautettiin muutama vuosi sitten. Luotiin elinaikakerroin, joka leikkaa eläkkeitämme pitkällä aika välillä. Eniten optimismi näkyi eläkekarttumissa, jotka luotiin työuran loppupäähän. Ei ole vielä mitään hätää, koska viime vuonnakin lumi satoi vasta pikkujoulujen aikaan. Sen jälkeen sitä myös riitti ja oli hyvä talvi, hän sanoo. Kaupan työntekijöiden näkökulma unohtui Kaupan liiton arvioiden mukaan joulusesonki työllistää kaupan alalle keskimäärin 5 000?6 000 nuorta. Siihenkin se sopii, mutta onko se kaukonäköistä. Joka päivä joku jää eläkkeelle ja uusia eläkkeenmaksajia tulee. Ei ihme, että radiosta kaikui: Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen. Historia rohkaisee katsomaan kauas, ei mahdollisuuksia liioitellen, mutta ei myöskään tulevaisuutta peläten. Ja sitten vielä yksi juttu, jonka olen elävästi kokenut. Niillä on ollut kuitenkin myös tulonjakovaikutuksia. Siitä minä tykkään ja sen takia viihdyn täällä, hän kertoo. Sirpa Taskinen Demokraatti, Vaasa sirpa.taskinen@ demari.fi Urheiluliikkeessä seurataan säätiedotteita Vaasalaisen urheiluliikkeen Mysportsin kauppias Dan Häggblom seuraa säätiedotuksia tarkkaan. Asiakaspalvelu on Vainionpäällä selkäytimessä. . Kulloisenkin maksajapolTyöeläkejärjestelmää ven on saatava on remontoitu kulloistenvarmuus kin tietojen pohjalta, ei omasta eläkekuitenkaan vain kulloistaturvastaan. kin aikaa varten. Finanssi- 7 kriisistä ei ollut vielä tietoakaan, euroalueen ongelmista puhumattakaan. Historiaa syntyy koko ajan. Miltä pohjalta he ratkaisunsa tekevät?. Jääskeläinen markku.jaaskelainen@tela.fi Kirjoittaja on Työeläkevakuuttajat Tela ry:n johtaja ja Tikkurilan työväenyhdistyksen puheenjohtaja. nopeampia päätöksiä heidän on tehtävä. Nyt tehdään ratkaisuja, joiden kohteet eivät ole vielä syntyneetkään. Silti pelattiin varman päälle. Ontelmä ei saa olla neksi joku keksi tietokopyramidihuineet. jaus. Jos siinä epäonnistuttaisiin, joutuisivat maksut tai eläkkeet joustamaan. Tavoiteltiin 60 prosentin eläkettä viimeisestä palkasta 40 vuoden työuralla. Eläkemaksut olivat epärealistisen alhaisia eikä kukaan todellisuudessa tiennyt kuinka maksuruljanssista selvittäisiin sitten, kun suuret ikäluoEläkejärjeskat jäävät eläkkeelle. Osittain rahastoivan järjestelmän vahvuus on kuitenkin se, että homma ei ole kvartaalin tuloksesta kiinni. Lisäksi kaupat voivat hakea aluehallintovirastolta poikkeuslupaa aukioloonsa. Olemmekohan epäonnistuneet hiljaisen tietomme siirtämisessä seuraaville polville? Havahduin joskus siihen, kuinka lähellä sotaa synnyinkään. Vallitsi samanlainen optimismi kuin 1960?luvulla. Alkavat vanhuuseläkkeet ovat kasvaneet reilusti. (STT) syys ovat päätöksen takana, Ailus sanoo. Ailuksen mielestä työsuhdeetuihin liittyvä keskustelu on jättänyt alleen sen hyvän työn mitä Kevassa on tehty. Kevan varatoimitusjohtaja Tapani Hellstén ilmoitti jo aiemmin, että luopuu auto- ja asuntoeduistaan. Kevan johtajien edut nousivat esille, kun Helsingin Sanomat uutisoi Ailuksen työsuhdeasunnon kalliista remontista sekä siitä, että autoedun käytössä oli mahdollisesti kierretty hankintalakia. Kevan hallitus teettää tilintarkastuksen, jonka kohteena ovat autohankinnat ja johtoryhmän jäsenten luontaisedut. (STT-Demokraatti) Keva-johtajat luopuvat kohueduista Kevan toimitusjohtaja Merja Ailus luopuu hänelle kuuluvasta asuntoedusta. Miten käy jatkossa, on ratkaisevaa. Nykyisin voimassa oleva eläkelainsäädäntö luotiin aikana, jolloin maamme taloudella meni lujaa julman laman jälkeen. Nämä sodan käyneet ihmiset pelkäsivät todenteolla, että maamme vallataan. Joskus he ovat laillamme tässä tilanteessa, päättäjinä. Ratkaisut tehdään kuitenkin aina ajassa, kulloisenkin informaation varassa. Erehdykset saattavat tulla kalliiksi. Noissa oloissa rakennettiin maamme työeläkejärjestelmä, joka oli uskomattoman kunnianhimoinen. Sen ääntenlaskun muistan minäkin. Myöhemmät polvet ovat tuostakin saaneet parempaa tietoa. Se ei ole tasavertaista, että yhdessä kunnassa kaupat saavat olla auki ja naapurissa taas eivät, Salmivuori sanoo. Kuntaliiton keräämien ennakkotietojen mukaan noin puolet suomalaiskunnista on nostamassa veroprosenttiaan ensi vuonna. Vaikka säähän ei voi vaikuttaa, kauppias uskaltaa olla luottavainen. . Pyhät olisivat hyvin arvokkaita niille työntekijöille, jotka harvemmin saavat pidempiä vapaita, hän sanoo. Muutakin huomautettavaa löytyy. Toisaalta, ehkä ne ovatkin osaltaan kannustaneet ihmisiä jatkamaan. Heille se oli kovin ilmeistä historian valossa. Huojennus oli suuri, kun uutta sotaa ei syttynytkään ja jälleenrakentamista päästiin jatkamaan. Silloin kun aukiololakia tehtiin, oltaisiin toivottu, että luvat olisi keskitetty, jolloin kriteeritkin olisivat olleet yhtenäisemmät. Hän teki päätöksen viikonloppuna ja ilmoitti asiasta Kevan johdolle maanantaina. Ailus kertoo STT:lle, että hän luopuu luultavasti myös autoedustaan. . Siinä ei katsota työntekijän näkökulmaa ollenkaan. Työkyvyttömyyseläkkeellä meno on ollut hillitympää. Nyt lähestyvät eläkeratkaisut kudotaan yhteen hyvin epävarmoissa taloudellisissa oloissa. On suuri houkutus rakentaa eläkepolitiikastakin suhdannepolitiikkaa. Käyty keskustelu kohtuullisuudesta ja perheeni yksityi- Pois historiattomuuden hämäryydestä o len tuskastunut siihen, miten asioita tarkastellaan vain tätä aikaa vasten. Ikään kuin tähän olisi pudottu jostain ja arvioitaisiin tilanne siltä pohjalta. Pamin vaasalaista aluepäällikköä Marja Salmivuorta mietityttävät erityisesti loppiaisen poikkeusluvat. . Aina on ollut tähtäin kauempana. Eläkejärjestelmä ei saa olla pyramidihuijaus. Kulloisenkin maksajapolven on saatava varmuus omasta eläketurvastaan. Taantumat ja lamat eivät ole päästäneet tätäkään järjestelmää helpolla. Joulun ajaksi myymälään palkataan yksi jouluapulainen. Kun olin koulussa, katsoin kuinka opettajani kuuntelivat naama kalpeana uutisia noottikriisin aikoihin
Lisäksi yrityksille on luvattu avokätiset veronalennukset. . Hänen seuraajansa Antti Palola vaikutti Pardian keulamiehenä vuodesta 2005 tähän vuoteen. Mäenpää aloitti ay-liikkeessä 1981 Valtion teknillisten keskusliiton puheenjohtajana. Uintia ja squashia, ?kössiä? harrastava Mäenpää on fyysisesti kovassa kunnossa. Painopiste on työeläkemaksuissa, turvassa ja työelämän laadussa. Semmoinenkin aika vielä nähdään, että työnantajat vaativat kokonaisratkaisua, ja ainakin iso osa palkansaajista pistää hanttiin, Mikko Mäenpää toteaa. . Sitä paitsi suomalainen ay-liike on sitkeää sorttia. Tavaksi on tullut, että palkansaajajärjestöt ovat etunenässä vaatineet tupoja, keskitettyjä työmarkkinasopimuksia. Sen sijaan on panostettava osaamisen ja uusien innovaatioiden kehittämiseen. Myös valtion on otettava aktiivinen rooli kansallisen teollisen strategian luomiseksi. TP:n varapuheenjohtaja Pertti Porokari sanoo, että turha ideologinen kirkasotsaisuus on työnnettävä syrjään. . Toivon, etteivät poliitikot odota, että saisimme lopputuloksen etuajassa, Mäenpää sanoo. Teollisuusliitot yrityksille: Investoikaa Suomeen Teollisuuden palkansaajat TP on huolestunut suomalaisen teollisuuden heikentyneestä halukkuudesta investoida Suomeen. Yhä useampi investointeihin käytetty miljoona suuntautuu maan rajojen ulkopuolelle. Helsingissä tiistaina syyskokoukseen kokoontunut TP muistuttaa Suomen olevan edelleen yksi maailman kilpai- lukykyisimmistä maista. Minulla on semmoinen tuntuma, että tuollainen tilanne saattaa olla edessä ihan lähivuosina, Mäenpää ennakoi. Yhteistyö tärkeintä SAK on keskusjärjestöistä suurin, sitten tulee STTK, mutta Akava puhaltaa jo niskaan jäsenmäärillä mitattuna. Työnantajat puolestaan ovat lähes poikkeuksetta painaneet jarruja . Semmoisessa tilanteessa työnantaja voi olla hyvin varovainen. . Pitää lähteä Mäenpään mukaan siitä, että julkiset palvelut tukevat taloudellista kasvua. ? Nyt SDP on pohjalukemissa, mutta minä uskon, että suunta on ylöspäin. Eläkkeisiin tarvitaan turvajärjestelmä Työmarkkinajärjestöjen eläkeuudistusneuvottelut on tarkoitus saada päätökseen ensi syksyyn mennessä. Mikko Mäenpään mukaan eläkejärjestelmää pitää uudistaa siten, että rahoitus turvataan. . On vaikea kuvitella hänen jäävän eläkkeelle lepäilemään laakereillaan. . Aion kyllä tehdä jotakin, ?Suomi ei ole lainkaan huono maa. Kaikkea muuta. Sitä paitsi suomalainen ay-liike on sitkeää sorttia.? Seppo Peltoniemi Demokraatti seppo.peltoniemi@ demari.fi mutta jotakin muuta, haluaisin olla hyödyntämässä osaamistani, hän sanoo. Ay-liike sitkeää sorttia Miten on Mikko Mäenpäää, tuleeko vieroitusoireita? . Jos, ja minä uskon kun, EUlähtee talouskasvuun, se vetää Suomen samaan kasvuun mukaan. Yrityksille on tarjolla hyvin koulutettua, osaavaa työvoimaa eri teollisuusalojen tarpeisiin. Omin toimin ei tule ajaa alas ensimmäistäkään yritystä, jolla on hyvät mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä kilpailussa heti, kun suhdanteet paranevat. Minusta tärkeintä on ay-liikkeen vaikuttavuus suomalaisessa yhteiskunnassa. . Sen jälkeen pitää löytää muita töitä. Ennen STTK:ta Mäenpää johti Pardiaa 1992?1999. On järkevää tehdä ratkaisuja, joilla saadaan uutta teollisuutta. Globalisaatio haastaa kansallisen politiikan. Työnantajat ovat yhtenäisiä. Sen arvo pitäisi palauttaa uudelleen. Kyllä tätä työtä tulee ikävä. Tämä on etuoikeutettu paikka. 14 vuotta on kuitenkin liian pitkä aika keskusjärjetön puheenjohtajana. . 8 20.11.2013 ??STTK:n Mikko Mäenpää ei vetäydy nurkkaan lepäilemään ?Nähdään vielä ihme ? työnantajat vaativat tupoa? . Me emme selviä ilman korkeaa työllisyysastetta. Julkinen sektori on sosialidemokraattien tuote. Kaikkea muuta. Kaikkialla on puolueiden vaikea löytää selkeitä lääkkeitä siihen, mistä saadaan lisää talouskasvua ja sen myötä työllisyyttä. Kannattavan yritystoiminnan perusta on Suomessa kunnossa. Porokari painottaa. Demokraatti. Suomessa on ollut kriisejä ja vaikeita aikoja. Yksinkertaista se ei ole, Mäenpää sanoo. Hän muistuttaa, että työnantajilla on haluttomuutta palkata yli 63-vuotiaita. . Minusta SDP:n arvot ovat erinomaisessa kunnossa. Jos työttömyysputkea ei ole, pitää olla joku vastaava turvajärjestelmä. Minusta Akavan johdon pitäisi nähdä palkansaajien yhteistyö tärkeämpänä kuin oman järjestönsä kasvu. Mäenpää vaatii palkansaajia tiivistämään yhteistyötään yli keskusjärjestörajojen. . Mediassa toitotettiin 1980-luvulla, että ammattiyhdistysliikettä ei tarvita, keskusjärjestöt ovat tarpeettomia ja keskitettyjen sopimusten aika on ohi. Kaikki osoittautuivat virhearvioinneiksi, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ta 14 vuotta luotsannut Mikko Mäenpää sanoo Demokraatille. Mäenpää pysyy STTK:ssa erityistehtävissä ensi syksyyn saakka. Ei huolestuta. Työnantajien ja työntekijöiden tulisi laatia pitkän tähtäimen suunnitelma, jossa maksut turvataan. SDP on joutunut vastuunkantajana hyvinvointiyhteiskunnan rakoilun syntipukiksi. . Me emme pärjää sillä tavoin, että meiltä lähtee useita eri suuntiin meneviä viestejä, hän tähdentää. ?SDP nousee pohjalukemista? Mikko Mäenpää on puoluekannaltaan sosialidemokraatti. SDP:lla menee huonosti, mikäli gallupnumeroita on uskominen. Takaraja on ensi syksy. Neuvottelut käynnistyvät toden teolla vasta joulun jälkeen. On ymmärrettävä, että ilman menestyvää teollisuutta monilta muilta ponnisteluilta ja tavoitteilta on pohja pois. Se on oikein. SDP puolustaa työllisyyttä. Se palvelee myös nuoria. Tuolloin järjestön nimi tosin oli STTK-J. Silloin voimme ajautua tilanteeseen, missä meille tulee palkankorotusvaraa. Huolestuttaako? . Sen sijaan ay-liikkeessä demarivalta on viime aikoina kasvanut selkeästi. . Suomi ei ole lainkaan huono maa. Historia on osoittanut, että myös epäonnistumisen riskit yrityksille tutussa toimin- taympäristössä ovat pienemmät, TP:n puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. TP:n varapuheenjohtajan Antti Rinteen mukaan useiden yritysten viimeaikainen toiminta on hyvin lyhytnäköistä. Toistuvat yhteistoimintaneuvottelut ja irtisanomiset nakertavat yritysten tulevaisuuden menestymismahdollisuuksia. . Se on iso juttu.
STTK:lla niitä oli 47 kappaletta. Jatkoin siitä huolimatta. Uudistuksessa on siis selvä viesti yrityksille: kannattaa kasvaa. Demokraatti. Rahaa ensinnäkin kerätään valtion kassaan entistä enemmän, kun kaikki osingot tulevat verolle. Keskusjärjestöillä on helpompaa kuin aiemmin. Tämä on tärkeää julkisen talouden vahvistamisen ja oikeudenmukaisuuden kannalta. Työnantajien häikäilemätön sopimusshoppailu vaarantaa Piiraisen mukaan koko sopimusyhteiskunnan perustuksia. . Sitten tulin erään vaatimuksen kohdalle, jota yritin jopa itselleni perustella, mutta minulta petti pokka, Mäenpää myhäilee jälkikäteen. Mäenpää kertoo, että tänä vuonna tupo syntyi ulkoisesti helposti. Todellisuudessa osapuolet neuvottelivat kulisseissa julkisuutta välttäen hyvinkin pitkään. . Tavoitteisiin pääsemiseksi valitaan erityiset kärkihankkeet. Turun kaupunki . Työntekijät olivat valmiit kantamaan vas- tuunsa taantuman aikana kaikkien meidän puolesta työllisyyden hyväksi, korostaa puheenjohtaja Marko Piirainen. Hän peräänkuuluttaa, että Elinkeinoelämän keskusliiton tulisi saada omat joukkonsa järjestykseen. Maanantainen valtuusto ennakoi ratkaisuista kovaakin poliittista kädenvääntöä. Vuoteen 2029 ulottuva strategia hyväksytään valtuustossa ensi tammikuussa, kun sitä ennen on kerätty kaupunkilaisten, sidosryhmien ja yrittäjien ajatukset jo pidettyjen työpajojen tulosten jatkoksi. Tammikuun linjauksen jälkeen ohjelmat kilpailukyvystä ja hyvinvoinnista hyväksytään kevättalvella. Työnantajat saivat keväällä aikaisen joululahjan, kun yhteisöveroa alennettiin roimasti. Työantajien on jo aika kantaa yhteiskuntavastuunsa, sanoo Piirainen. Demokraatti Urpilainen: Yritysverotuksen kokonaisuudistus tuo työtä Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) pitää hallituksen päättämää yritysverotuksen kokonaisuudistusta erittäin merkittävänä asiana Suomelle. Yhdessä työmarkkinaratkaisun ja rakenneuudistusten kanssa se vahvistaa luottamusta tulevaan. Niitten esitteleminen työnantajille kesti koko päivän, Mikko Mäenpää kelaa menneitä. . Hän toivoi, että yritykset uskaltavat ajaa pitkillä valoilla, katsoa yli lyhyen aika- välin hankalan suhdanteen ja pyrkivät investoimaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen, kasvamaan sekä työllistämään. Yritysverouudistukseen sisältyvästä osinkoverotuksen uudistamisesta Urpilainen nosti esiin kaksi keskeistä näkökulmaa. . 20.11.2013 Jukka-Pekka Flander 9 ??Turku hakee ideoita kaupunkilaisiltaan ja sidosryhmiltä Uusi strategia? 800-vuotislahjaksi Turun kaupunki täyttää 800 vuotta vuonna 2029 ja on päättänyt, että vuotta juhlistetaan uudella strategialla. Nyt voimassa olevan strategian mukaan Turku on vuonna 2015 ?kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen kulttuurin ja osaamisen keskus, jossa on erinomainen elämisen laatu sekä innovatiivinen toimintaympäristö?. Uusi strategia perustuu tarinaan, jonka kirjoittaminen on jo aloitettu. Tiistaina kaupunginjohtaja Aleksi Randell (kok.) haastoi kaupunkilaiset ideoimaan kaupungin Facebook-sivuilla, millainen uuden vision tulisi olla. Ensi vuonna alkavalle strategiakaudelle hyväksyttiin ensimmäiset askelmerkit jo maanantaina kaupunginvaltuustossa, joka lähes yksimielisesti hyväksyi kunnallisveron korottamisen 18,75 prosentista 19,5 prosenttiin. Timo Vainio Demokraatti, Turku Päätös veronkorotuksesta ei kerro vielä mitään, millaisia palveluja turkulaiset ensi vuonna saavat eikä se käytännössä ratkea vielä budjettivaltuustossakaan parin viikon kuluttua. Palvelujen kohtalo selviää vasta myöhemmin keväällä, kun valtuusto päättää toisen uudistusohjelman yksityiskohdista. Urpilainen puhui eilen eduskunnassa lakiesitysten lähetekeskustelussa. . Nykyään liitoilla on enemmän neuvoteltavaa, hän sanoo. ?Työantajien saatava joukkonsa järjestykseen? AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen tyrmää EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen väitteet, joiden mukaan suomalainen työmarkkinajärjestelmä ei toimi. . Työllisyys- ja kasvusopimus osoittaa, että suomalainen sopimusjärjestelmä toimii. Huomasin kuulijoiden keskuudessa väsymystä. Toisekseen kasvukannustimia parannetaan, kun 60 000 verottomista osingoista johtuva tulppa poistuu. Tämä esitys, joka sisältää yhteisöveron alentamisen ja osinkoverotuksen kiristämisen, parantaa Suomen kilpailukykyä, lisää työllisyyttä ja tasaa osaltaan hienokseltaan jopa tuloeroja. Urpilainen kaipasi Suomeen lisää ?Supercell-henkeä?. Yhdessä vaiheessa EK:n työmarkkinajohtaja Seppo Riski jo kyllästyi, ja ehdotti minulle, että lopettaisin jo vaatimusten luettelemisen. . Semmoinenkin aika vielä nähdään, että työnantajat vaativat kokonaisratkaisua, ja ainakin iso osa palkansaajista pistää hanttiin, Mikko Mäenpää povaa. Turkulaiset päiväkotilapset kertovat piirroksillaan, mikä kotikaupungissa on parasta. Pokka ei pitänyt Kun tehtiin tupoja vuosina 2002 ja 2004, oli kaikilla mahdottomat määrät erilaisia vaatimuksia.
Kävijöitä on tällä hetkellä parikymmentä, joista useimmat ovat pitkäaikaistyöttömille tarkoitetussa kuntouttavassa työtoiminnassa. Talon oma väki päivittää niillä yhdistyksen kotisivuja ja hoitaa tiedotusta. Täällä saa tehdä kaikkea mahdollista, sanoo Laitanen. Astioiden tiskaamisesta ja perunoiden kuorimisesta lähtien kaikki askareet tehdään käsin, jotta työtä riittäisi mah- dollisimman monille. Sirpa Nevala ja Jaana Laitanen valmistavat yhdessä keittäjä Sirpa Rinta-Valkaman kanssa lounasta, jota tarjoillaan aina tiistaisin ja torstaisin ensisijaisesti työttömille. Nevala ja Laitanen ovat Juholassa kuntouttavassa työtoiminnassa. Puutöitä nikkaroidaan yhdistyksen toisessa toimipisteessä. Uusimäki on työskennellyt toiminnanohjaajana vuodesta 2004 lähtien. 10 20.11.2013 ??Työttömien yhdistyksen tiloissa laitetaan ruokaa, leivotaan ja tehdään käsitöitä Työ maistuu Kurikan Juholassa Kurikan työnhakijoiden yhdistyksen toimipisteessä Juholassa tuoksuu varhain aamupäivällä vastaleivottu leipä. Moni avautuu keskustellessaan ja puhuu kipeistäkin asioista kuten työttömän yksinolosta kotona. Kaikille pyritään aina löytämään tekemistä, jossa voi tuntea onnistuvansa, sanoo Uusimäki. Vaikka tulijoita olisi enemmän kuin paikkoja on tarjolla, on hänen mielestään Kurikassa huolehdittu pitkäaikaistyöttö- mistä hyvin. Se taas poikii mahdollisuuksia matkailualan yrittäjille. . Meillä on todella aktiivinen kaupunki elinkeinopuolella. Ruokailijoilta saatu myönteinen palaute kertoo työn tuloksista. Tilat on kunnostettu omin voimin Toiminnanohjaaja Sirpa Uusimäki ohjaa keittiön kuumuudesta peremmälle. Myös kavereita ja sosiaalista toimintaa pidettiin hyvinä, ja ilman tätä paikkaa moni varmasti jäisikin itsekseen kotiin, hän kertoo. ?Kurikka panostaa oikeisiin asioihin? ?Kaikille pyritään aina löytämään tekemistä, jossa voi tuntea onnistuvansa.? Kurikan sosialidemokraattien puheenjohtaja ja kaupungin elinkeinojaoston jäsen Kirsi Kandolin on hyvillään kotikaupunkinsa satsauksista työpaikkojen luomiseen. Hän on entisessä kunnantalossa sijaitsevista tiloista ylpeä, sillä yhdistyksen väki on ne itse remontoinut. Hyvistä ihmisistä halutaan pitää kiinni, hän sanoo. Juholassa toimitaan niin kuin millä tahansa työpaikalla ja sovituista asioista pidetään kiinni. Työn ohella tehdään retkiä ja järjestetään liikuntapäiviä. Uusimäki hankki taannoin työnvalmentajan koulutuksen. Samaan koulutukseen osallistunut Elisa Haapala kartoitti päättötyössään työttömien omia kokemuksia kuntouttavasta työtoiminnasta. . Se osoitti, että ihmiset kokivat elämänlaatunsa parantuneen, kun elämässä on tietty päivärytmi. Taloudellisesti tiukkoinakin vuosina Kurikassa on muun muassa peruskorjattu kouluja ja päiväkoteja sekä kohennettu vanhusten palveluasumista. . Suuri osa kalusteista on kierrätystavaraa, jota on kunnostettu niin ikään omin voimin. Itse yhdistys, Kurikan työnhakijat ry. Meidän tehtävämme on helpottaa työttömien ihmisten elämää, Uusimäki kiteyttää. Myyjäisillä hankitaan rahaa Tiloissa tehdään erilaisia käsitöitä. Hän tietää, että monilla on korkea kynnys pyytää apua tietokoneen käyttöön. Asioinnin siirtyminen yhä enenevästi verkkoon aiheuttaa ongelmia. . Molemmilla on aiempaa kokemusta keittiötöistä ja he viihtyvät hyvin, sillä työ on vapaata ja tehtävät monipuolisia. . Työn ohella voi myös purkaa tuntojaan. . Yhdistyksen tavoite on selkeä. . Täällä on porukkaa, johon jokainen kuuluu ja jokainen voi tuntea itsensä tarpeelliseksi, hän sanoo. Sirpa Taskinen Sirpa Taskinen Demokraatti, Kurikka ?Hyvistä ihmisistä halutaan pitää kiinni.? Kurikan työnhakijat ry:n keittiössä valmistetaan kahdesti viikossa lounasta työttömille. Sirpa Nevala, Jaana Laitinen, Sirpa RintaValkama ja Sirpa Uusimäki toteavat sämpyläsatsin onnistuneeksi. Päivärytmi parantaa elämänlaatua Sirpa Uusimäki viihtyy hyvin toiminnanohjaajan työssään. Elämänsä aikana hän on ehtinyt tehdä monenlaisia töitä, ja Juholassa laajasta työkokemuksesta on ollut hyötyä. Se on minusta hirveän suuri rikkaus, mutta silti yrityksiä ja elinvoimaa tarvitaan yhä lisää, sanoo Kandolin.. Hän on ylpeä talon kävijöistä, joista niin ikään löytyy monien alojen osaajia. . Töitä tehdään tosissaan, mutta ei ryppyotsaisina. Tarpeen tullen avustetaan työnhakijoita verkkopalveluiden käytössä. Veikko Virtanen on aiemmin työskennellyt atk-koulut- tajana ja neuvoo ihmisiä mielellään. Välillä me käymme haravoimassa hautausmaata ja seurakunta taas on järjestänyt meille leiripäiviä ja hartaushetkiä, kertoo Uusimäki. Verkkoasiointi ei ole itsestäänselvyys Juholaan on myös hankittu kaksi tietokonetta. Meillä on yli 700 yrittäjää, eli pienyrittäjiä on paljon. Yhdistys on vuosittain saanut kaupungilta toiminta-avustusta ja yhteistyö sosiaalitoimen kanssa sujuu. Myös seurakunta kuuluu tärkeisiin yhteistyötahoihin. . Monilla avun- ja palveluntarvitsijoilla homma tyssää siihen, että ihminen ei saa pankkitunnuksia, hän sanoo. Talon hyvä ilmapiiri saa häneltä kiitosta. On myös rakennettu tehdashalleja ja tuetaan yrityksiä, vaikka monissa paikoissa yrityksiltä pikemminkin otetaan, hän sanoo. Kandolinin mukaan kaupungilla on myös paljon potentiaalia. Tuotteita myymällä hankitaan rahaa toimintaa varten. . Esimerkiksi mittavan laajennustyön myötä Suomen pisin moottorirata Botniaring on onnistunut houkuttelemaan testikäyttäjiä sekä yrityksistä että oppilaitoksista. perustettiin 1990-luvun laman mainingeissa
20.11.2013 OSOITTEEMME VERKOSSA rginaali tässä pienimmässä koossa (38 mm) 3 mm. MO_light selle. ta 1895. selle. ta 1895. EEVAJOHANNA ELORANTA Sinun puolestasi Varsinais-Suomi www.eeva-johanna.net 1 x 34 mm Avaa toinenkin silmä. 1 x 30 mm 1 x 23 mm www.jytyliitto.fi Tilaa ihmiselle. Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki www. Aina uutta. WWW.AYT.FI .org Ammattiliitto Nousu ry Avaa toinenkin silmä. Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA 1/21/2013 3:57:51 PM Tilaa ihmiselle. Aina uutta. Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. selle. Avaa toinenkin silmä. Tilaa ihmiselle. Aina uutta. selle. Avaa toinenkin silmä. Tilaa ihmiselle. Aina uutta. ta 1895. ta 1895. 11. (09) 774 3110, sähköp
Silti hinta voi olla kova ja hyödyt uhkaavat huveta. Työnte- kijöiden liittoutumisoikeudet paranevat. Imperiumin tila ei ole hyvä nytkään. n n n vain tukikohtia ja öljyputken ja saattaa menettää molemmat vuoden 2014 vetäytymisen jälkeen. Iran kasvattaa vaikutusvaltaansa Irakissa, Syyriassa ja Libanonissa. Tärkein Stasi oli hallitusta vastustava voima on amatööri joka tapauksessa sunni-islamisamerikkatinen. laisiin verEgyptin tilanteen Yhdysvalrattuna. lat tulkitsi täysin pieleen: valittavaksi jäi kaksi pahaa . Hän otti sen käyttöön vuonna 1823. STT-AFP. Opin mukaan Etelä- ja Pohjois-Amerikka kuuluvat Yhdysvaltain vaikutuspiiriin. Mutta että liittolaisia? Miltä se näyttää angela merkelistä. Pahimmillaan liittolaisista alkaa tuntua, että imperiumi kulkee kohti tuhoa, ja ne haluavat ulos. Ja vaikkei niin olisikaan, Yhdysvaltain johto voi aavistella lähtöhaluja ja ryhtyy vakoilemaan liittolaisiaan. 12 20.11.2013 Maailma tänään YK-järjestö haluaa muillekin Bangladeshin parannuksia Johan Galtung Kirjoittaja on norjalaissyntyinen rauhantutkija ja rauhanyliopisto Transcendin rehtori. Kolumni AFP Photo / Florian Schuh Edward Snowdenin urkintapaljastukset ovat ajaneet Yhdysvallat pahaan välirikkoon monien muiden maiden kanssa. NSA ja Yhdysvaltain imperiumin loppu ympärilleen luotettavia eliittiryhmiä. Silti USA vakoilee Britanniaa ja yhdessä brittien kanssa kolmea muuta sisäpiirin maata. Imperiumin heiketessä urkinta yltyy sisäisten vihollisten paljastamiseksi. joista kumpikaan ei ole sen vallassa. Myös Libyaa luettiin väärin. Ymmärtämättä jäi, että siellä historia loi kasvupohjan pikemminkin islamistiselle sekä berberien ja tuaregien kapinalle kuin arabien liikehdinnälle. afganIstanIsta YhdYsvallat saI n n n voimia, kuten Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan Brics. Brasilian presidentti dilma rousseff latasi ensimmäisenä YK:n yleiskokouksessa täyslaidallisen NSA:n vakoiluohjelmaa vastaan. Venäjän presidentti vladimir putin saattoi estää Syyrian kriisin laajenemisen koko Lähiitään aloitteellaan maan kemiallisten aseiden tuhoamisesta. Kiinan virallinen uutistoimisto Xinhua ehdottaa, että dollarin sijasta maailman varantovaluutaksi tulisi useiden valuuttojen ?kori?. On todennäköistä, ettei Yhdysvallat selviä voittajana asemaansa kohdistuvista uhkista. Harva hallitus on kyennyt moiseen. vastassa on uusIa Bangladeshin tekstiilityöntekijöiden parantuneet työehdot pitäisi ottaa käyttöön muuallakin, sanoo YK:n alaisen Kansainvälisen työjärjestö ILO:n varapääjohtaja. Bangladeshin tekstiilityöntekijöiden työoloihin vaadittiin parannuksia, kun 1 135 ihmistä kuoli Rana Plazan tehdasrakennuksen sorruttua huhtikuussa. Uusien suunnitelmien mukaan bangladeshilaisten tekstiilitehtaiden palo- ja rakennusturvallisuustarkastukset ovat säännöllisempiä. Monroen opin aika on ohi. Kaksi ihmistä kuoli mielenosoituksissa. STT-AFP Ruotsin turvallisuuspoliisi haluaa suoran pääsyn teletietoihin Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo haluaa, että Ruotsissa toimivat operaattorit luovuttaisivat automaattisesti muun muassa yksityishenkilöiden puhelu- ja sähköpostitietoja, kertoo Ruotsin radio. Nykyisin Säpo ja muut rikoksia tutkivat viranomaiset neuvottelevat sopimukset erikseen kunkin operaatto- rin kanssa. Ne tietävät, että maapallon asukkaiden enemmistö muistuttaa surmattuja, ja siksi tappajien on pysyttävä yhdessä. Vastaavasti Yhdysvallat ei sekaannu Euroopan asioihin. . Kansallisen turvallisuusviraston NSA:n johtaja keith alexander selitti, että virastoa pyydettiin selvittämään ulkomaiden johtajien aikeita. ImperIumIn keskus tarvItsee n n n vIhollIsjohtajIen vakoIlu kuuluu val- tion rooliin. islamistit tai armeija . Sen islamismi herättää niissä enemmän luottamusta kuin saudit, qatarilaiset tai rikkaiden maiden G7. Irakista USA sai tukikohtia ja öljyä, mutta näyttää menettävän ne. Palkka nousee joulukuun alusta 68 dollariin eli noin 90 euroon kuussa. Palkankorotuksesta huolimatta bangladeshilaiset ovat maailman huonoiten palkattujen tekstiilityöntekijöiden joukossa. Lähes 140 bangladeshilaista tekstiilitehdasta suljettiin maanantaina, kun tuhannet työntekijät osoittivat mieltään Dhakassa. Sivueliitit tekevät pyynnöstä keskukselle palveluksia . Kysymys kuuluu: olemmeko valmiit työskentelemään tasaveroisina kumppaneina saavuttaaksemme tavoitteemme? Se tulee vaatimaan rohkeutta ja halua muuttua, mutta ennen kaikkea se vaatii entistä tiiviimpää yhteistyötä, summasi Yhdysval- tain ulkoministeri john kerry Amerikan maiden järjestön (OAS) kokouksessa. Monroen oppi on saanut nimensä Yhdysvaltain viidenneltä presidentiltä James Monroelta. Säpo haluaa, että jatkossa viranomaiset voisivat täysautomaattisen järjestelmän kautta hakea itsenäisesti puhelu- ja sähköpostitietoja. Suurimmat operaattorit suhtautuvat ehdotukseen epäilevästi. STT Yhdysvallat hylkäsi Monroen opin Yhdysvallat hylkää Monroen opin, jota on käytetty maan ulkopolitiikan linjaamiseen liki kaksi vuosisataa. Monroen opissa maailma on jaettu kahtia, itäiseen ja läntiseen osaan. Puhe demokratiasta, ihmisoikeuksista ja laillisuudesta toimii suojaverhona. Muiden maiden yritykset saada haltuunsa alueita tältä vaikutuspiiriltä tulkitaan vihamielisiksi ja estetään, tarvittaessa jopa sotilaallisesti. NSA:n urkinta pysyi salassa vuosikymmenen, kunnes edward snowden teki paljastuksensa. Sisäpiirilläkin on oma sisäpiirinsä, viisi luotettavinta anglosaksista valtiota: Britannia, Yhdysvallat, Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti. Maita yhdistää kielen ohella alkuasukkaiden tappaminen. vaikkapa tappotöitä Libyassa tai Syyriassa. Vastineeksi ne saavat taloudellisia etuja ja suojelua. Eliittien täytyy uskoa imperiumiin. Hän vihasi Itä-Saksan Stasia, joka oli kuitenkin amatööri amerikkalaisiin verrattuna. Kun keskus on supervalta, suhteet eivät ole symmetrisiä. Se onnistui toteuttamaan Iranin haaveen tehdessään Irakista *iialaisen valtion. Syyrian hajottaminen ei Itä-Saksan edistä USA:n asiaa
Ongelmana on ollut alhainen äänestysprosentti, joka Suomessakin on kaksissa viime vaaleissa ollut vain noin 40 prosentin luokkaa. Päivän alustuksiin ja keskusteluihin voi tutustua osoitteessa www.sorsafoundation.fi. Kolumni 13 Mitro Repo Kirjoittaja on Euroopan parlamentin S&D -ryhmän jäsen. mitro.repo@europarl.europa.eu EU-parka Myönnän . Onpa keskustan ehdokkaaksi ryhtymässä entinen päätoimittaja, jonka ansioksi ei voi laskea maan päälehden EU-osaamisen maksimointia. Lopulta Suomen kansa turvautuu aina mieluummin rauhalliseen vänrikki Koskelaan kuin pikaratkaisuilla intoilijoihin. Maltti ja rehellinen työ ovat rakentaneet suomalaisen yhteiskunnan solidaarisuuden ja luottamuksen graniitille. Ensi keväänä panokset ovat tosin vielä kovempia. Europarlamentilla on väliä, vaikka jotkut suomalaisen politiikan harmaantuvat älyköt sitä yhä väheksyvät. Erityisesti vasemmiston tulisi korostaa yhteisiä eurooppalaisia arvoja, kuten ihmisten oikeutta työhön ja toimeentuloon. Ihmisiä kun ei kiinnosta osallistua, jos he kokevat että äänestämisellä ei ole juuri mitään vaikutusta EU-politiikan suuntaan. Myös vallankäyttö Brysselissä on kansalaisen näkökulmasta vaikeaselkoista. Toverit, päät pystyyn! Viime eurovaaleja tulisi pitää demarien torjuntavoittona. Epäluottamus kansalaisten keskuudessa Euroopan unionia kohtaan on ennätyksellisen korkealla, ja uutena huolena seuraavissa vaaleissa onkin populististen ja eurokriittisten äänten vahvistuminen. Toimiakseen demokratia vaatii aktiivisia kansalaisia, jotka tiedostavat oikeutensa ja vastuunsa. Ongelmana tämän päivän Eurooppassa Liebhaberg näkee nimenomaan solidaarisuuden heikkenemisen. Tämä ei päde vain Euroopan unionin jäsenmaiden välillä vaan eri ryhmien välillä valtioiden sisällä. Unohdetaan, että ihmisten hyvinvoinnistahan tässä kaikessa pitäisi olla kyse. Kansalaisten on voitava luottaa linjamme vakauteen. Markkinat ovat kuluttajia, eivät kuluttajat markkinoita varten. Ja johan on Bisneslobbarien parveilu Brys- markkinat! selissä osoittaa, että ?markkina- Sotkun siivoimat. On paljastunut, kuinka vähän meille oikeasti EU:sta kerrotaan. Ylellä on Brysselissä kaksi (2!) toimittajaa, Perämeren aluetoimituksessa 18. pelkäävät parlamentin vous jäänee kansanvoimaa. Kieltääkö. Tällöin Euroopan unionikin näyttäytyisi kansalaisten silmissä kannatettavalta projektilta. Olisi tärkeää myös huolehtia verotuksen oikeudenmukaisuudesta ja hyvinvointipalvelujen kattavuudesta ja toimivuudesta. 20.11.2013 Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Hidasta ja määrätietoista tarpomista, mutta kohti Suomen ja Euroopan suurempaa onnea! Halpahintaiseen jytkyjahtiin emme lähde. Hän kysyykin miksi tällaisessa tilanteessa kukaan viitsisi innostua Euroopan unionin kansalaisuudesta. Solidaarisuutta vahvistettava Liebhabergin mukaan kansalaisuus vaatii yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sillä on kansan valtakirja valvoa EUeliittiä: todellisuudesta vieraantunutta komissiota sekä mustien autojen takapenkiltä maailmaa katsovia neuvoston ministereitä. Vaikka media ei siitä kerro, parlamentti ja sen S&D -ryhmä tekevät hiljaista ja välttämätöntä työtä, jotta kuulut sisämarkkinat toimisivat ihmisen ehdoilla. Peliä ei ole pelattu. Mutta kuka vei norsun kauppaan, ja kuka sen taluttaa ulos? Kriisien sekä synnyttäjänä että selvittäjänä on ollut ?markkinat hoitaa. -protestiäänellä. Kuten amerikkalais-ranskalainen yhteiskuntatieteilijä susan Georgekin korosti, Euroopan unioni näyttäytyy tällä hetkellä esimerkkinä paikasta, jossa demokratian kehitys on menossa väärään suuntaan. Merja Jutila Roon Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija. Kirjoitus perustuu alustukseen ja keskusteluun Foundation for European Progressive Studies ja Kalevi Sorsa -säätiön järjestämässä tutkimus- ja politiikkapäivässä ?Valta kuuluu kansalle. olisi trendikkäämpää haukkua kuin puolustaa EU:ta. Itseään belgialaiseksi federalistiksi tituleeraavan Liebhabergin mukaan tämä ei kuitenkaan tule korjaantumaan vain Euroopan unioniin kohdistuvilla rakenteellisilla muutoksilla ja uudistuksilla. Myöskään ei voida naivisti ajatella että kansalaisuuden tunne tulisi kehittymään itsestään yhteismarkkinoiden sivutuotteena. Tämän hetken ongelmana on tietotaso. Niin sanottujen ghettojen muodostuminen ja kulttuurinen pirstaloituminen pitää välttää. Toimimattomuus johtaa helposti muista kansalaisista erillään olevien ryhmittymien muodostumiseen. EU on törmäillyt kuin norsu posliinikaupassa. Ja johan on markkinat! Sotkun siivous jäänee taas sosialidemokraateille. Pintagallupien lamauttama älymystö jo toistelee, että Suomi riehaantuu äänestämään euroänkyröitä. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Vahvempaa kansalaisuutta ja yhteisöllisyyttä Eurooppaan Euroopan unionissa vietetään Euroopan kansalaisten teemavuotta ja valmistaudutaan Euroopan parlamentin vaaleihin toukokuussa 2014. Liebhaberg korosti, että vasemmiston olisi tarjottava selkeästi erilainen vaihtoehto nykylinjalle. Meillä on tarjota vain harkittu, suoraselkäinen keskitie. EU ei tunnu kiinnostavan kansalaisia kuin lähinnä protestimielessä. Liebhaberg pahoin pelkää, että jos toimeen ei tartuta niin populistiset puolueet tulevat menestymään protestiäänien kantamana kevään 2014 eurovaaleissa. Maahanmuuttajista kansalaisiksi Liebhaberg myös huomautti että politiikkojen pitäisi ymmärtää että nykyiset maahanmuuttajat ovat huomisen kansalaisia. Näille arvoille meidän on suomalaisina rakennettava tulevaisuuden Eurooppaa. ?EU kieltää. Toimiva yhteiselo on aina vaatinut solidaarisuutta muita kohtaan, Euroopan unionissa sitä ei ole tällä hetkellä häivääkään. Yhteenkuuluvuuden tunne kärsii jos ihmisillä ei ole töitä ja turvaa toimeentulosta. Pian EU-hirviö kieltää kunnolliset pölynimuritkin! Vai tiedämmekö. Hänen mukaansa maahanmuutto on nykypäivää ja sitä tarvitaan, mutta maahanmuuttoon liittyviä lakeja pitäisi ihmisoikeuksien ja talouden näkökulmasta selkiyttää ja yhtenäistää Euroopassa. Vasemmiston tehtävä professori Liebhabergin mukaan olisi Jukka-Pekka Flander Eurooppalaisten keskinäinen solidaarisuus heikkenee, professori Bruno Liebhaberg väittää. Toimiva yhteiselo on aina vaatinut solidaarisuutta muita kohtaan, Euroopan unionissa sitä ei ole tällä hetkellä häivääkään. määritellä uusiksi mitä Euroopan unionin hallinnolta halutaan. Erityisen tärkeää olisi huomioida maahanmuuttajien työllistyminen. Vaaleista tehtävä poliittiset Liebhaberg korosti asioita, joista harvemmin keskustellaan EU-politiikan yhteydessä, ja joilla todellakin voisi olisi vaikutusta ihmisten elämänlaatuun. Työtä on jatket- taas sosialitava, syvenevässä yhteistyössä demokraateille. eduskunnan kanssa. n n n iskulauseilla EU-intoilijoiden ja kansallispopulistien tavoin. Demareilla on hyvät mahdollisuudet vahvistaa asemiaan. Siten politiikassa täytyisi keskittyä vahvistamaan solidaarisuuden tunnetta myös jäsenvaltioiden sisällä. -uutisankkoja kierrätetään tietoisesti. Kaikesta ei toki voi syyttää mediaa. Tiedämmehän, että se on vain rämettynyt tukipakettien suo. Tällainen kehitys ei ole hyväksi demokratialle ja yhteisöllisyydelle. Emmekä vastuuttomasti murentamaan pienelle maalle kullanarvoista eurooppalaista rauhaa. Olemme vastuunkantajia, emme pyri vaahtopäiksi aallonharjalle. Euroopan tasolla tilanne on toinen. Vasemmiston tulisi osoittaa että on olemassa vaihtoehtoja Barroson, Merkelin ja Cameronin linjoille Euroopan tulevaisuudesta. Näihin arvoihin nojaten Euroopan tulisi pyrkiä tarjoamaan kaikille ihmisarvoisen toimeentulon turvaavaa työtä. Senkään kannalta ei ole järkevää antaa asioiden vain olla. EU:ssa keskitytään budjettikuriin ja pankkien ongelmiin. Eurooppalaisen demokratian tulevaisuus?. Toisaalta integroitumisessa ei pidä pyrkiä liian pitkälle vaan yhteisöjen moninaisuus pitää pystyä säilyttämään, vaikkakin yhteisiin demokratian perusarvoihin nojataan, katsoo Liebhaberg. -oikeisto. Vaikka Liebhaberg ei EU:n rakenteiden ongelmia käsitellyt, uudistuksia niissäkin olisi mietittävä, jotta äänestäjät tietäisivät kuka on mistäkin päätöksestä vastuussa ja miten asioihin voidaan vaikuttaa ottamalla kantaa rakentavammin kuin vain kategorisella ?ei käy. Meitä pidetään verovaroin EU-pimennossa. Tämä pätee myös puhuttaessa demokratiasta Euroopan unionin tasolla, korostaa Réformiste Européenne -ajatuspajan johtaja, professori Bruno liebhaberg. Liebhabergin mukaan nykypäivänä ei käytännön tasolla voida vielä puhua EU:n kansalaisuudesta. Äänestäjien on vaikea hahmottaa mistä kaikesta europarlamentin vaaleissa on kyse. Euroopan unionia on tosin helppo syyttää laskeneesta elintasosta, toteaa professori Liebhaberg. Perämerikin on tärkeä, mutta yhdeksän kertaa Eurooppa. Yksin emme voi tässä globaalissa maailmassa paljoakaan, mutta yhdessä on kaikki mahdollista! sosialideMokraatit eivät ratsasta. Kansallisten hallitusten pitäisi ottaa oppia myös muiden maiden kokemuksista. Monikulttuurisuudesta pitää huolehtia siten että ääripäät vältetään
Traumaterapiaa ei silloin tunnettu eikä ilmiö sopinut sotiemme sankaritarinoihin. Nyt asiaan on tarttunut nuoren polven historiantutkija Ville Kivimäki, joka on kirjoittanut teoksen ?Murtuneet mielet. Molemmat isoisäni ovat olleet sodassa, joten olen ollut kiinnostunut sotahistoriasta pikkupojasta asti. Hänestä puhuttiin ?sodassa säikähtäneenä?. (WSOY). Toki mainintoja on myös esimerkiksi veteraanien muistelmissa, mutta huomattavan hiljaisella äänellä, Kivimäki toteaa. Entä jos kukaan ei kuunnellut Kivimäki pohtii, onko mielen murtumisista sotatoimissa vaiettu häpeän takia, vai onko kenties niin, että veteraanit ovat yrittäneet puhua traumoistaan, mutta kukaan ei ole halunnut kuunnella. Ville Kivimäki ?? ?? Nuoren historiantutkijasukupolven tutkija Ville Kivimäki (s. 1976) on ollut toimittamassa ja kirjoittamassa muun muassa teoksia Ihminen sodassa: Haavoitettu lapsuus, Ruma sota ja Finland in World War II. Murtuneet mielet perustuu Kivimäen laajaa kiinnostusta herättäneeseen väitöskirjaan. Ida Aalberg -palkinto Tiina Weckströmille Ida Aalberg -säätiö on myöntänyt näyttelijä Tiina Weckströmille 15 000 euron Ida Aalberg -näyttelijäpalkinnon. Nuoren näyttelijän kannustusapurahan 6000 euroa sai Alma Pöysti. Toisaalta hän on myös suvereeni musiikkiteatteriosaaja, jonka osaaminen on ollut käytössä niin suuren näyttämön musikaaleissa kuin pienimuotoisissa laulelmailloissa. Rohkea Pöysti, sitkeä Helminen Kannustuspalkinnon saajaa Alma Pöystiä raati hehkuttaa poikkeuksellisesta rohkeudesta, tinkimättömyydestä ja intensiteetistä roolitöissään. Erityisesti Sonjan rooli Klockrike-teatterin Vanja-enossa on jäänyt lähtemättömästi raadin mieleen. Elämäntyömitalin saanut Jussi Helminen on luonut ansiokkaan ja monipuolisen uran näytelmäkirjailijana ja ohjaajana. Yhtä lailla taitava hän on pienessä ja intiimissä tilassa, mitä erityisesti viime vuosina on saatu todistaa muun muassa Teatteri Avoimissa Ovissa ja Teatteri Jurkassa, raati kiittelee. Raati nostaa erityisesti esille Weckströmin viimeaikaiset roolit Mikko Roihan ohjaamassa Philip Ridleyn Vincent Riverissä tai Pasi Lampelan ohjauksessa Marsha Normanin näytelmästä Hyvää yötä äiti! . 14 20.11.2013 ??Tieto-Finlandia-ehdokas Ville Kivimäki teki kirjan vaietusta aiheesta Sota haavoitti myös iK Ann otka maa Muistan itsekin, miten sodan jälkeen oli kylässä joku mies, joka ei puhunut mitään sodasta eikä ehkä mistään muustakaan tai oli muuten omituinen. Muualta sellaista tuskin löytää. Ida Aalberg-mitalin elämäntyöstään vastaanotti ohjaaja Jussi Helminen. Palkintoraatiin kuuluivat teatterinjohtaja Esa Leskinen, kriitikko Outi Lahtinen, näyttelijä Leena Uotila ja säätiön edustajana filosofian maisteri Pirkko-Liisa Enäjärvi-Jantunen. Raadin perustelujen mukaan Tiina Weckström tunnetaan vahvoista roolitöistään. . Kuultiin myös juttuja veteraaneista, jotka heräilivät öisiin painajaisiinsa, kävivät taitelujaan yhä uudelleen ja uudelleen tai pelästyivät paukahtavia ääniä. Ville Kivimäki ja hänen teoksensa Murtuneet mielet on yksi huomenna jaettavan Tieto-Finlandiapalkinnon kuudesta tavoittelijasta. Näistä asioista on puhuttu varsin vähän, ja tutkittua tietoakin on niukalti. Siitä erottuu vakaa pyrkimys taiteelliseen, ajattelun vaivaa pelkäämättömään teatteriin, ja kotimaisen draaman, niin vanhan kuin uuden, sitkeään edistämiseen. Teatterinjohtajana Helminen on toiminut yhteensä 27 vuotta, ensin kahdessa suuressa laitosteattereissa, Oulun Kaupunginteatterissa ja Tampereen Työväen Teatterissa, ja viimeiset 13 vuotta Espoon. Aluksi epäilin, löytäisinkö aineistoa aiheeseen, joka on ollut lähes piilossa sodistamme saakka. Lopulta oivalsin psykiatriset potilaskertomukset sodan ajalta, ja ne osoittautuivat rikkaaksi tietolähteeksi. Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi noussut teos purkaa sankaruuden ylle sälytettyjä myyttejä sekä sukupolvia vaivanneita kansallisia traumoja. Isoisät herättivät kiinnostuksen . Hän hallitsee suuren näyttämön mittakaavan, kuten on nähty niin Tampereen Työväen Teatterissa, Helsingin Kaupunginteatterissa ja nyt viimeksi Kansallisteatterin Kirsikkapuistossa. Ne ovat niin intiimiä aineistoa kuin vain voi kuvitella. Murtuneet mielet pohjautuu Kivimäen tohtorinväitöskirjaa, joka käsitteli juuri sotatraumoja. . Sota on ollut raskaasti läsnä isoisieni elämässä, joten siitä on puhuttu, mutta ilmeisesti monista asioista on myös vaiettu, Kivimäki kertoo kirjansa syntyvaiheista. Aihe on kaivertanut Kivimäkeä myös historianopiskelijana, ensin Joensuun yliopistossa ja sitten Åbo Akademissa, josta hän valmistui maisteriksi
Espoossa Helminen sai johdettavakseen toimintakonseptin, joka oli Suomessa ainoa laatuaan. Innostuksen hehkua piirtyi aina sinisiin silmiin, kun hän muisteli varhaisia kokemuksiaan pappansa salaperäisessä pajassa. Ja taitava oli isäkin käsistään. Aika oli toinen ja ihmiset reagoivat asioihin ajan hengen mukaisesti. Tarinat pysäyttävät Murtuneet mielet ei perustu sotaveteraanien haastatteluihin monestakin syystä. Yksi tärkeimmistä on, että veteraaneja alkaa olla kokemuksistaan kertomassa vähän. Isä sattui avaamaan KOP:n oven, mutta valintaa saattoi ohjata myös aatteellinen taustaajatus. Kansallispankkia ja sitä kautta isänmaata hän sitten palveli lopun työuraansa 35 vuotta. Siinä sai aitiopaikalla todistaa, kuinka oman nuoruuden maatalous-Suomi katosi menneeseen maailmaan, teollistui ja kaupungistui, muuttui palvelu- ja hyvinvointiyhteiskunnaksi. Isä oli vanhan koulun pankkimies. Vielä vuosikymmeniä myöhemmin hän arvosti aika temppuna, jos joku työnsi miesten kuulaa yli kymmenen metriä. Sotaan isä oli onneksi liian nuori ja isoisä vanhanpuoleinen, vaikka kävi siellä kääntymässä. Sen äärellä voi pohtia sitä miten syvältä väkivalta koskettaa ihmismieltä ja sota koko kansakuntaa. Hilkka Kotkamaa Pasi Ylirisku n n n viitoitti lopulta hänen kansakoulun opettajansa. Siinä kävi monen kollegan hullusti, ja toisten jälkiä hän sai viime töikseen siivota ennen jäämistään eläkkeelle. Vaikka työpäivät kuluivat rahan parissa, henkilökohtainen arvopörssi asetti hengen jalostuksen ja kulttuurin korkealle. Nykytutkimusta ei voi suoraan soveltaa Suomen sotaveteraaneihin. Haastattelujen tekeminen voisi olla vaikeaa. . Minulle hän muisteli paljon myöhemmin saunan lauteilla professoreitaan ja mainitsi, että siellä oli myös sellainen hieno oppiaine kuin poliittinen historia? n n n 1950-luvulla kansantaloustieteestä valmistunut maisteri saattoi Aleksanterinkadulla arpoa, mennäkö kansallispankkiin vai yhdyspankkiin töihin. Se näkyi kuvataiteena kodin seinillä, siirtyi lapsille lukuharrastuksina ja sivistysihanteina. KasKu Kertoo, KuInKa n n n enää pankkihuolet häirinneet, vaan hän saattoi keskittyä olennaisimpaan, joka hänelle oli perhe. Kymmenen lastenlasta sai nyt kukin vuorollaan kesäpaikassa ihmetellä, miten muokatun maan sisässä kasvaa uutta perunaa. Kunnes miehen sarka tulee vääjäämättömään päätökseensä. On vaarana, että haastatteluissa vanha veteraani rupeaa kertomaan asioita joista on vaiennut yli puoli vuosisataa. On kuitenkin eri asia kokea talvi-, jatko- ja Lapin sotaa suomalaissotilaana kuin taistella vaikkapa amerikkalaisena Vietnamissa, Afganistanissa tai Irakissa. Tunnemyrsky voi olla sellainen, ettei historiantutkijan kyvyt riitä sen hallitsemiseen. Murtuneet mielet on sujuvasti kirjoitettu ja runsaasti kuvitettu pysäyttävä teos. Isä kuoli sunnuntaina ? täysin palvelleena, kaikkien kunnioittamana, läheistensä rakastamana. eläKepäIvIllä eIvät Isää 15. Yhteiskunnallinen viitekehys on hyvin erilainen. Yhdysvalloissa on sotatraumoja tutkittu heidän näkökulmastaan paljonkin. Kotitilalla viljeltiin maata, mutta tehtiin myös sepän töitä. Siinä kartoitetaan keitä nämä ?tärähtäneet. Psykiatrisessa hoidossa olleet veteraanit ovat varmaan kokeneet, että vaikeneminen on ollut heille ainoa vaihtoehto. Mielisairaalassa olleiden muistelmia on äärimmäisen vähän, vaikka sodasta on muuten kirjoitettu valtavasti. Murtuneet mielet on teos, jossa käydään läpi toisen maailmansodan eri vaiheita. Kirja valaisee myös heihin sovellettuja sen ajan hoitokeinoja, joita olivat lähinnä työterapia ja sähköshokit. Viitekehys sanelee paljon Ville Kivimäki on hyvin tietoinen, että sodassa murtuneiden sotilaiden hoito on nykymaailmassa erittäin ajankohtainen asia. Uskon, että sotatraumoista on yksinkertaisesti vaikea puhua ihmisille, joilla ei itsellään ole samantyyppisiä kokemuksia. Kymenlaakson osakunnasta tuli Helsingissä toinen Isän elämän suunnan Aforismi aamupalaksi Työttömien työvelvoitteen sijaan akateemisesti ilmaiskoulutetuilla pitäisi olla parin vuoden mittainen maaseututyövelvoite. Juuri nyt Tiina Weckströmin voi nähdä Ranevskajana Kansallisteatterin Kirsikkapuistossa. Maa- ja metsätöissä, kirveen tai lapion varressa ei me veljen kanssa koskaan pärjätty isälle, ja enimmäkseen oltiin aivan liian laiskoja yrittämäänkään. Sama päti urheiluun, joka maaseutuyhteisössä taisi täyttää sen vähän, mitä kutsuttiin vapaa-ajaksi. Kanssanäyttelijöinä kuvassa ovat Jani Volanen ja Helena Vierikko. Kaupunginteatterissa. . Tämä kun maanitteli lähettämään lasku- ja lukupäätä omaavan pojan oppikouluun, vaikka varttuville käsipareille oli varmasti tarvetta maatalon töissä. Isoisä tuumi vielä kesän ylitse, ennen kuin lähti viemään esikoistaan opintielle. Sehän merkitsi muuttoa pois kotoa, Inkeroisten tehdaspaikkakunnalle. Minun mielestäni hän teki puusta mitä vain, kun pääsi kesäpaikan latoon viritetyn höyläpenkin ääreen. Setämiehen jutut etulinjasta sen sijaan painuivat koulupojan mieleen, samoin kuin omin silmin nähdyt pommikoneet ja lentotaistelu Kymenlaakson taivaalla. Isä syntyI vuonna rallinen psykiatrinen diagnoosi ja oma lääketieteellinen tutkimusala. Posttraumaattinen mielialahäiriö on vi- Mikko Majander mikko.majander@sorsafoundation.fi Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja. Isälle 1929 Kymenlaaksossa Sippolan syrjäkylällä. Isä kiitti luottamuksesta valmistumalla suvun ensimmäiseksi ylioppilaaksi, eivätkä lukuhalut päättyneet siihen. Lieneekö arvid Järnefeltin vahvan aateromaanin Isänmaan vaikutusta, että syrjäkylän poika hakeutui yliopistoon. Miksei myös kaupunkiasunnon kellarissa, ikään kuin pitkän talven puhdetöinä. Lentokonevanerista 1970-luvulla valmistettu kanootti pysyy yhä pinnalla. Eihän suomalaisten urbaania kuorta tarvitse paljoa raaputtaa, kun jo tulee agraariyhteiskunta vastaan. oikein olivat, ja miksi heidän sotavammaansa suhtauduttiin eri tavoin kuin muihin haavoittuneisiin. Kyse on sikäläisittäin ison luokan ongelmasta. . Tekee yhä häijyä muistella sitä tuskaa, jolla hän 1980-luvun jälkipuoliskolla seurasi ammattialansa vajoamista kasinokapitalismiin. Johtajavuosinaan Helminen on osoittanut, miten se parhaimmillaan toimii, toteaa Aalberg raati. Demokraatti koti, ja ylioppilaiden tansseista löytyi vaimo, elinikäinen kumppani. Isä opiskeli valtiotieteitä ja teki pro gradunsa kansainvälisistä vapaakauppapyrkimyksistä toisen maailmansodan jälkeen. Psykiatria on lopulta aina sopimuksen varassa, ja hoitomuodot heijastelevat voimakkaasti omaa aikaansa. Suomalaissotilailla ei ollut sotatraumastaan diagnoosia lainkaan. Kylien välisissä kisoissa isä pärjäsi kolmiottelussa. 20.11.2013 Kolumni mieliä
Kansalaisodan jälkeisinä vuosikym- Kirjat Kuvasti oman aikansa yhteiskuntaa Asetelma siveltimiä Gallen-Kallelan ateljeessa, öljy 1920-luku Martta Wendelin, kuvittajan siveltimestä Kirjoittajat Marke Naski-Multanen, Heini-Maria Tast, Päivi Ahdeoja, Tuula Karjalainen, Jatta von Konow, Aino Malminen, Raili Kuusjärvi, Terhi Nallinmaa-Luoto Martta Wendelin -seura 2013 Martta Wendelin 120 vuotta -näyttely ke?su 12?17.00 1.12.2013 asti taiteilijakoti Erkkolassa, Tuusulan taidemuseo, os. Se vähän ihmetyttää. Ainakin teoksessa mukana olevat esimerkit todistavat, että Wendelinillä oli aivan moderni, impressionistinen ote monissa maalauksissaan. Mutta sodan aikana äiti-myytti sai ilmauksensa Wendelinillä esimerkiksi vuoden 1941 Kotilieden kansikuvassa, jossa madonnamainen äiti esiliinassaan kannattelee vauvaansa. on julkaisemisensa ansainnut, niin syvälle varmaan ainakin vanhemman sukupolven tajuntaan Wendelinin monipuolinen kuvitustyö on jättänyt jälkensä. ?Kuvitukset tekivät taiteilijasta koko kansan tunteman Martta Wendelinin. Rantatie 25. meninä Wendelinin kuvissa näkyy uusi aika, nuoria moderneja naisia jopa savuke kädessä. Karjalaisen mielestä Wendelinin taide kääntyi ennen so- taa kuitenkin perinteisiä arvoja kuvaavaksi, koti ja perhe tulivat enemmän esille. Tai Ulla ja Mark haltioituvat luonnon kauneudesta maaseudulla. Nämä kuvat ovat Martta Wendelinin kansikuvia Anni Swanin suosittuihin nuorten kirjoihin. Taiteilija välitti ihmisille sadunhohtoisen ja autereisen lapsen maailman, viattoman uskon onnelliseen ja tyyneen elämään sekä työn ja perinteen merkitykseen. Ura kuvittajana jatkui eri kirjoittajien teoksissa työntäyteisenä aina 1950- ja 60-luvuille. Kiintoisa luku teoksessa on Tuula Karjalaisen analyysi Wendelinin kuvitustaiteen kuvaamasta Suomesta. Mutta samanta- paisia värejä käyttivät monet miesmaalaritkin, puhumattakaan Picassosta tai Braquesta Pariisissa. Vaaleampiakin sävyjä Wendeliniltä löytyy mm. Italian matkan maalauksissa sekä utuisessa Suopellon talvi -teoksessa. Mutta tietysti Martta Wendelin muistetaan ennen kaikkea satu- ja nuorisokirjojen kuvituksistaan. Wendelin oli loistava piirtäjä ja hänen värikkäät ja oivaltavat hahmonsa ovat piirtyneet aikansa nuorten verkkokalvoille. Wendelin asui Tuusulassa vuodesta 1938 kuolemaansa asti, ja siellä Martta Wendelin -seurakin edelleen vaikuttaa. Anja Salminen. Eero Järnefeltin johdolla. Tai Kaarina ja Manne kiipeilevät jyrkkää mäenrinnettä pakoon vainoojiaan. Kun katson niitä, huomaan kuinka paljon nämä kirjat ja Wendelinin kuvat ovat muovanneet nuorta mieltäni aikoinaan. En silloin nuorena havainnut kuvittajan nimeä. Kotoinen arkielämä oli sitä oikeaa suomalaista elämää, tuntuu kuva kertovan. Käyttötaidetta ei arvostettu Wendelinin taidetta pidettiin aikanaan niin sanottuna käyttötaiteena ja sen arvostus oli vähäisempää kuin ?oikean tai- teen?. Nuori taiteilija alkoi tarjota kuvituksiaan eri lehtiin. Ensimmäinen oli Anni Swanin Joulukukka-lehti. Wendelin teki monistettavia kuvituksia aikakauslehtien ja kirjojen kansiin sekä postikortteja. Hän kärsi jossain määrin taiteensa aliarvostuksesta ja maalasi myös öljymaalauksia ja osallistui kohtuullisella menestyksellä näyttelyihin. Päätelmä on hiukan ristiriitainen, sillä ainakin teoksen kuvista löytyy monia myös juuri noiden modernien naisten kuvia 1930-luvun lopulta. Teos ?Martta Wendelin, kuvittajan siveltimestä. Silti Wendelinin maalauksia pidetään (vieläkin?) vähäarvoisempina verrattuna hänen kuvituksiinsa. Kuutta ensimmäistä vuottana Karhulassa Martta on kuvannut elämänsä onnellisimmiksi. Mutta nyt, vuosikymmeniä myöhemmin Wendelinin kuvat ovat kuin nostalginen matka menneisyyteen. Martta Wendelin -seura on julkaissut kirjan aikoinaan rakastetusta taiteilijasta hänen syntymänsä 120-vuotismuistovuoden kunniaksi. Erinäisten vaiheiden jälkeen perhe muutti Kotkaan ja myöhemmin Helsinkiin. Jo 1910-luvun lopulla Wendelin teki ensimmäiset kansikuvat Swanin nuorten kirjoihin ja niitä tunnetummat uudelleen 1930-luvun lopussa. Martta tuli ylioppilaaksi vuonna 1910. Helsingissä Wendelin opiskeli yliopiston piirustuslaitoksella mm. Työntäyteisen elämän pienine ilonaiheineen.? Näin kirjoittaa Marke Naski-Multanen teoksen esipuheessa. Martta Wendelin (1893?1986) syntyi Karhulassa, missä isä oli lautatarhan hoitajana. Hän käytti sangen tummasävyistä väriskaalaa kuten maalauksessa Asetelma siveltimiä tuolilla Gallen-Kallelan ateljeessa vuodelta 1922. 16 20.11.2013 Martta Wendelin piirsi lapsuutemme kuvat Yksityiskokoelma Kirjastosta niitä löysi, kouluaikojen suosikkeja: Iris rukka ihailee kotimaisemiaan maaseudun rauhassa
Lämmin romaani vaikeasta aiheesta. Ihmetellä täytyy, että romaania ei kelpuutettu Finlandiaehdokkaaksi. Seppo Järvinen Käpykaartilaiset ei ole seikkaluromaani, se on kappale tavallisen kansan historiaa siinä kuin Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla. Kari Hulkko. Kun kansanmiehelle jatkosodan tarkoitus varsinkin etenemisvaiheessa ei ollut mikään selviö, olivat aatteelliset näkökohdat Tammivaaralle kirkkaat: oltiin vapauttamassa Suomen heimoa ryssän pakkovallan alta. Koivukari ei ole kuitenkaan tehnyt Tammivaarasta Pohjantähden Salpakarin kaltaista intoilijaa. on sekä humoristinen että halventava nimitys miehistä, jotka jatkosodan aikana painuivat mieluummin metsän kätköihin kuin kiväärin kanssa rintamalle. Nimitys käpykaartilainen juontaa kansalaissodan aikaan. Kaikki eivät lähteneet punaisten tai valkoisten mukaan aseelliseen taisteluun. Jatkosodan käpykaartilaisissa taas osa oli talvisodan sotimisesta tarpeekseen saaneita veteraaneja, jotka eivät totelleet liikekannallepanomääräystä. toisin kuin monissa romaaneissa nykyään. Käpykaartilaiset ei ole seikkaluromaani, se on kappale tavallisen kansan historiaa siinä kuin Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla. Tapio Koivukari rakentaa romaaniaan taas huolella. Kirjat Erään käpykaartin pienoishistoria Tapio Koivukari: Käpykaartilaiset Johnny Kniga 2013 Jännitettä romaaniin tuo nuori, idealistinen nimismies Tammivaara. Oli niitäkin, joita pelko esti lähtemästä rintamalle, mutta myös niitä, jotka eivät suostuneet tappamisen sotasavottaan. Sitkeitä metsäsissejä Martta Wendelin: kansikuvitus Anni Swanin kirjaan Sara ja Sarri matkustavat peiteväri 1937 Martta Wendelin: Äiti ja lapsi Kotilieden kansikuvitus, helmikuu 1941, peiteväri Kuvat Tuusulan taidemuseo Martta Wendelin: Vedenemännän lahja sisäkuvitus Anni Swanin Satuja -kirjaan, akvarelli 1920 Koivukari on Käpykaarti-romaanissaan tehnyt oivallista mikrohistoriaa tavallisen länsisuomalaisen kylän näkökulmasta. Hyvin nopeasti vaimo saa nimityksen ?käpykaartilaisen akka?, toiset tervehtivät, toiset eivät. Hengenpitimekseen metsäkorsujen miehet joutuvat turvautumaan oman käden oikeuteen. Isäntiä viljalaarien vajentajat, metsärosvot, kiukuttavat. Nimismiehelle tulee ilmoituksia salaperäisistä varkaista naapurikyliä myöten. Ihmetellä täytyy, että miehet eivät joudu kiinni. Sodan loputtuia metsäkaartilaiset vapautettiin ja heille myönneettiin pieniä korvauksia ?ansionmenetyksistä?. Korsut eivät olleet mitä tahansa havumajoja, vaan hyvin naamioituja nikkaritaidon näytteitä. Pelkillä marjoilla miehet eivät eläneet, ja heidän oli pakko pitää yhteyttä öiseen aikaan kotikylään. Inflaatio söi rahat olemattomiin. Metsäkaartilaisista ei ole tarkkoja tutkimuksia, koska arkistot on ilmeisesti tuhottu. Vaikea käpykaartilaisista mitään kirjanpitoa oli pitääkään. Käpykaartilaset on jälleen tuttua Koivukaria. Hän sekoittaa taitavasti kerrontaan faktaa ja fiktiota. Paljastuminen tapahtuu vasta jatkosodan loppuvaiheissa. Koivukari kuljettaa kerronassa rintamatapahtumia, mielialoja ja kylän tavallista elämää. Hän ei myöskään asetu kummankaan osapuolen puolelle. Tammivaara, naimisissa oleva mies, kokee myös kielletyn hedelmän makeuden. Osa oli rintamakarkureita. Poliittiset syyt olivat kieltäytymisessä merkittäviä, ja maanalaiset agitaattorit yrittivät käyttää käpykaartilaisia tihutöihin. Kieli on napakkaa ja elävää . Koivukari veistää huolellisesti paattiaan, ja tarina etenee luku luvulta juohevasti. Ripaus romantiikkaa! Oman käden oikeutta Lähemmäksi suomalaista luonnetta Koivukari pääsee kuvatessaan napakalla dialogilla käpykaartilaisten elämää. Ahtaissa oloissa eläminen ras- saa psyykeä, samoin ainainen huoli kylään jääneestä perheestä. 20.11.2013 17 Martha Wendelin: kansikuvitus Denis Astonin kirjaan Poikamieskerhon holhokki, peiteväri 1937 Martta Wendelin: kansikuvitus Anni Swanin teokseen Pauli on koditon, peiteväri 1950 Raumalainen kirjailija Tapio Koivukari on tarttunut aiheeseen, joka yli puolen vuosisadan jälkeen herättää ristiriitaisia ajatuksia ja tunteita. Nimitys ?käpykaartilainen. Luonnonolosuhteitten armoiulla eläminen ei ollut mitään hotelliherkkua. Käpykaartilaisista tiedettiin yleisesti, mutta miehiä ei kavallettu. Edes tapahtumapaikkaa, Nihtamon kylää, ei kartalla ole olemassa, mutta kovin vaikea ei ole sijoittaa kylää murteen perusteella Laitilan-Rauman seudulle. Käpyjä keräämään lähteneiden kylän miesten joukko ei ollut suuri, mutta he olivatkin sitten sitkeitä metsäsissejä
Ahonen koki ko- Jorvissa työskentelevä sukulainen houkutteli Sinikka Ahosta sairaalaan laitoshuoltajaksi. Elettiin vuotta 2002 ja viisikymppinen Ahonen empi. Ihmiset avautuvat luottoihmiselleen, mutta aina ei haluta viedä ongelmia eteenpäin ratkottavaksi. Puhtaus ja hygieenisyys on kaiken a&o. . Täällä ne ovat hyvin neutraaleja. Ahonen kävi läpi laitoshuoltajan koulutuksen oppisopimuksella. . 18 20.11.2013 ??Hus-Desikon pääluottamusnainen odottaa sote-uudistusta Sinikka Ahonen ei malta Espoolaisen Jorvin sairaalan hiljainen huone sopii hyvin pääluottamushenkilö Sinikka Ahosen haastattelupaikaksi. Työssään hän taipuu niin papiksi, psykiatriksi tai sosiaalityöntekijäksi. . Tointa ei saa ilman papereita kourassa ja se on hyvä vaatimus. . Ja väitän, että kodeissa käytetään paljon vahvempia puhdistusaineita. Su- kulainen totesi, että ?kyllähän sinä nyt siivota osaat.? Ahonen huomasi nopeasti, että sairaalassa siivoaminen on aivan toista kuin kotona. Työntekijät, erityisesti määräaikaiset, pelkäävät työpaikkojensa puolesta, Ahonen pohtii. tikaupunkinsa tekstiiliteollisuuden nousun ja tuhon ollessaan sen palveluksessa noin 30 vuotta. . Tavallaan se täydensi jatkumoa: vaatteiden tekijästä niiden myyjäksi. Neljän vuoden jälkeen tuli taas aika etsiä uusia haasteita. Tekstiilitehtaasta vaatemyyjäksi Puhtaus ei ole vain puoli ruokaa Ahonen on itse hyvä esimerkki pelottomuudesta. Uuvutin siinä juoksussa itseni ja päätin, että nyt haen jotain aivan muuta, hän muistelee. Uusi ura löytyi pikkusiskon asusteliikkeestä pääkaupunkiseudulta. Hän aloitti työuransa 16-vuotiaana lapsenlikkana Tampereella. Hyppy tuntemattomaan ei ole arveluttanut Ahosta. Aina iloinen, kehuvat Jorvin sairaalassa työskentelevät laitoshuoltaja (vasemmalta) Piret Saarniit, aulavastaava Wiwi Karhu ja laitoshuoltaja Helle Kozörenko (oikealla) luottonaistaan Sinikka Ahosta (keskellä). Kentän ääntä johtopöytiin Sinikka Ahosta pyydettiin 2004 silloisen KTV:n, nykyisen JHL:n (Julkisten ja hyvinvointipalvelujen liitto) pääluottamushenkilöksi pitämään huolta laitosja välinehuoltajien oikeuksista. Aikaa harkintaan oli päivä. . Mies sanoi, että katso nyt sekin, Ahonen naurahtaa. Hän ei ole katunut päätöstään, vaikka haasteita riittääkin, kun ajettavana on noin 1 750 ihmisen asiat koko Hyksin (Helsingin yliopistollinen keskussairaala) alueella Husissa (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) Tammisaaresta Porvooseen. Sinikka Ahonen pitää tärkeänä, että kentän ääni tuodaan esille työryhmissä ja johtoryh- Marja Luumi Demokraatti. Me emme saa levittää pöpöjä vaan kerätä niitä. Laitoshuoltajien pitää taitaa tietokonemaailma ja he tarvitsevat myös koneajokortin, koska he käyttävät hyvin erilaisia koneita työssään.
Puutarhan hoito ja metsissä vaeltaminen ovat jo nyt tärkeitä henkireikiä. Urheilullinen Ahonen on löy tänyt aivan uuden lajin: saap paanheiton, josta plakkarissa on peräti SMpronssia. ?Pieni hymy, pieni apu, läheisyys ? me olemme auttajia kaikki.? Arvostusta saa yhä odottaa Siivoojia ei juuri noteerata muuta kuin silloin, jos työ jää hoitamatta. Laitoshuoltajalla on aikaa keskustella siivoamisen lo massa. ei huolestuta Si nikka Ahosta. Hyvä työyh teisö tuottaa paljon ideoita ja auttaa jaksamaan, Ahonen muistuttaa. Hän haluaa olla myös kou luttamassa seuraajaansa, kun sopiva sellainen osuu kohdalle. . me olemme auttajia kaikki, ihmisiä ihmiselle joka ti lanteessa. Eikä siinä katsota Ahosen mukaan, mikä kuuluu toimen kuvaan. Ikääntyvän työntekijän ar vostus voi olla vielä muita hei kompaa. . Energisellä naisella ei ole mitään kiirettä eläkkeelle. Yksi kausi lisää olisi mieleen. . Asenne on ihmeellinen, kun vaaditaan, että työelämässä pi täisi jaksaa pitempään. Perehdytys kuuluu Ahosen mielestä tarpeen vaatiessa kai kille . Haluan olla vaikuttamassa suuntaan omalla panoksellani, hän perustelee. Hän on valmis taistelemaan yhä erityisesti julkisen tervey denhuollon ja sen piirissä työs kentelevien puolesta. . Sisäinen logistiikka, ruoka, kiinteistö, laitehuolto ja siivous ovat palveluita, jotka säästävät yhteiskunnan kuluja valtavasti, jos ne hoi detaan kunnolla, hän muis tuttaa. Potilailta tuleekin paras kiitos. . Sinikka Ahonen allekirjoittaa väittämän: tuki palveluiden sujuvuuden tär keyttä ei ymmärretä sairaalas sakaan. . Into ja kipinä kun on alkanut meiltä hiipua, Ahonen pohtii. Eläkepäivien koittaminen ? sitten joskus . niin nuorille kuin van hoille. . Terveyspalvelut eivät saa toimia vain rahan voimalla eikä tuloksellisuutta pidä ha kea henkilöstöä vähentämällä. Enemmän panoksia pitäisi lait taa työolojen ja menetelmien kehittämiseen. Kukaan ei ole koskaan täy sin valmis ja täydellinen. Jukka-Pekka Flander Kuntien eläkevakuuttajan Kevan eläketutkimuksen tuloksia lokakuulta Työn jatkamisen timantti ?? Vanhuuden välttäminen ?? ?Tutun arjen addiktio? ?? Velvollisuuden tunto ?? ?? Hyvä fyysinen ja psyykkinen työkyky ?? ?? Työpanoksen arvostus ?? Työn keventyminen Taloudellinen kannustin Työn mielekkyys ja motivoivuus Eläkkeelle jäämisen timantti ?? ?? Laatuaika puolison kanssa ?? Terveydelliset syyt Hyvä taloudellinen tilanne ?? Työn osa-aikaisuus ennen eläkeikää Täytetty velvollisuus ?? Iästä johtuva alentunut jaksaminen ?? ?? Työn arvostuksen puute ?? Työn sisältö ja organisointi Lähde: Research. Ahonen on läh dössä ensi kuussa JHL:n yhtenä edustajana tutustumaan Saskin (Suomen ammattiliittojen so lidaarisuuskeskus) toimistoon Ecuadoriin. . Pieni hymy, pieni apu, läheisyys . Edessä on niin paljon mie lenkiintoista jo soteuudistuk sen ja Hyksin uuden osaamis keskuksen takia. 20.11.2013 19 jäädä eläkkeelle missä, joihin henkilöstön edus tajat osallistuvat. Into vaikuttaa on säilynyt Ahonen täyttää 62 vuotta joulu aattona ja nelivuotispesti pää luottamushenkilönä päättyy vuo den lopussa. Mies on jo eläk keellä ja lastenlasten kanssa ei tule aika pitkäksi. Käytän paljon henkilöver kostoja ja voin helpottaa tule vaa pääluottamushenkilöä nii den rakentamisessa . Minä lähden matkalle oppi maan nöyryyttä, sillä meille jär jestäytymisvapaus on liikaakin itsestäänselvyys. ettei tar vitse lähteä aivan nollasta. Eläkepäivät eivät pelota Luottamushenkilön tehtävä saattaa heittää toiselle puo lelle maailmaa
Varkautelaisen Led suutarit oy:n ultraviolettisäteilyyn ja led-teknologiaan perustuva desinfiointijärjestelmä on tehnyt Rajamäkeen vaikutuksen. . 20 20.11.2013 ??Desinfioiva UV-led-tekniikka on pöpöjen uusi kauhu Rajamäki hehkuttaa kotikuntansa innovaatiota SDP:n kansanedustaja Kari Rajamäki avasi tiistaina tilaisuuden, jossa esiteltiin hänen kotikunnastaan tulevaa uutta tekniikkaa. Toinen, erityisesti sienten tuhoamiseen tarkoitettu järjestelmä tulee kaupungin uimahallin pesutiloihin. Led suutarit ovat saaneet desinfiointijärjestelmänsä kehittämiseen tukea muun muassa Pohjois-Savon ely-keskukselta. Yhteistyötä on tehty myös ItäSuomen yliopiston kanssa. Kari Rajamäki. Numerotehtävä Täyttöohjeet: Tarkoituksena on täyttää ruudukko numeroilla 1-40 siten, että numerosta 1 lähdetään täyttämään suurenevilla numeroilla valkoisia ruutuja shakkihevosen tapaan, kunnes viimeinen ?loikka. UVkäsittelystä ei kerry ympäristöä kuormittavia kemikaalijäämiä jätevesiin eikä lopputuotteen kautta ravintoketjuun. Ensimmäiset laitteet on tarkoitus asentaa Varkauden kaupunginsairaalan leikkaussa- Kuvankäsittely Timo Sparf Anna-Liisa Blomberg Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demari.fi liin, jossa puhdistusjärjestelmä poistaa virusten, bakteerien, sienien ja itiöiden lisäksi myös oksideja leikkaussalin hengitysilmasta ja lyhentää leikkaushaavojen paranemisaikaa ja pienentää syntyvän arpikudoksen määrää. Tämä on aivan vallankumouksellinen juttu, joka osoittaa aivan uutta kansallista osaamista ja innovaatiota, Rajamäki sanoo. UV-desinfiointilaitteita on tehty jo aikaisemmin loisteputkitekniikalla, mutta led-teknologia on kehittyneempää. Tehtävää helpottavat valmiiksi annetut numerot jotka on jo sijoitettu oikeille paikoilleen. UV-led-teknologiaan perustuvilla järjestelmillä voidaan puhdistaa esimerkiksi juomavettä. Sarjakuvat B.Virtanen - Urja. osuu ruutuun 40. Valoa on esimerkiksi helpompi kontrolloida ja led-teknologia syö vähemmän energiaa. UV-led-tekniikalla voidaan desinfioida esimerkiksi leikkaussalin pintoja, juomavettä, elintarviketeollisuuden prosessivesiä tai tuhota pieneliöitä lentokoneiden sisäilmasta. He ovat kehitelleet järjestelmää, jolla onnistuu jopa sairaalabakteerien tuhoaminen leikkaussalien pinnoilta
Esillä sääntömääräiset asiat. Leppävaaran demareiden syyskokous to 21.11. Auttamisenhalu kumpuaa toisen hädän näkemisestä. Kahvit klo 10.30, esittely klo 11. to 21.11. Lääkäri ja kansanedustaja Hanna Tainio tulee ma 25.11. Tule ja tuo myös kaverisi jututtamaan päättäjiä. . (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi ?Myydään ?Kokoukset TAPANILAN TYÖVÄENYHDISTYKSEN Syyskokous pidetään ma 25.11.2013 klo 19.00 Tapanilan Työväentalolla, Sompiontie 4. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat. Korson Eläkkeensaajat ry. on vielä muutama paikka vapaana. Molemmat autot lähtevät Matkakeskuksesta klo 11.45. Tikkurilan Työväenyhdistys ry tarjoaa la 30.11. Tervetuloa! ?Hautaus?palvelut. Seinäjoen Eläkkeensaajat ry. Kokoukseen osallistujien kesken arvotaan kahden hengen matka SDP:n Helsinki-Tallinna-Helsinki jäsenristeilylle 18.-19.1.2014 Silja Europalla. Lappeenrannan Työväenyhdistyksen Puhallinorkesteri Pyörteen soittajat ja puhallinmusiikkikoulu Arwon oppilaat esiintyvät kokouksen alussa. Syksyn satoa Härmässä 155 ? /hlö / 2 vrk Majoitus 2 h. Ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. klo 13 alkaen. Orimattilan ostosretkelle 22.11. http:// korso.elakkeensaajat.fi/ 0400 402 172 . Joululounas 30 e, viinilasi 5 e, ilmoittautuminen Pentti Sorvalille viimeistään 7.12. klo 18 toimitilassa, Lintuvaarantie 8. Syyskokous ke 20.11. Marjatta toimi ammatillisten luottamustehtävien lisäksi muun muassa Oulun Seudun Kotien Puolesta ry:ssä monissa tehtävissä. Marjatalle myönnettiin muun muassa Suomen Valkoisen Ruu- Marjatta Aittakumpu 1939?2013. ?laulaisit aina nuotin vierestä.? Marjatta oli sosiaalinen luonne ja omasi loputtoman tiedonjanon. klo 19.00 Jukka Kuoppamäen Joulumielellä-konsertti Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Turun Metalli Ykkkösen sääntömääräinen syyskokous Turun Työväentalolla, ke 20.11. Tervetuloa tekemään kysymyksiä ja juomaan kahveeta kanssamme. Lasten ja Nuorten Puolesta rahaston hyväksi myytävä Kansan Sivistysrahaston joulukortti on taiteilija Katri Lankilan tekemä. POHJANMAA . Porvoon työväenyhdistyksen (PTY ry) johtokunta kokoontuu Raatikympissä, Raatihuoneenkatu 10, ke 20.11. klo 18.15. Kahvi- ja sämpylätarjoilu. pelkäämättä, että ne joutuisivat vääriin korviin. Kirjoittajat ovat Marjatan erittäin hyvät ystävät, Oulun Seudun Kotien Puolesta ry:n puheenjohtaja Aila Heikkinen sekä Kotien Puolesta Keskusliiton toiminnanjohtaja Heli Tynkynniemi. Numerotehtävän ratkaisu Pe 20.12. klo 11-13 Tikkuraitilla demariglögiä ja -aatetta. | Konsertti + illallinen 55 ? Vaasantie 22, Ylihärmä Puh. Hänessä menetimme vapaaehtoistyön voimakkaan persoonan, joka oli lempeä ja pehmeä, mutta tarvittaessa omasi teräksisen tahdon. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. . Sääntömääräisten asioiden lisäksi päätetään liittymisestä Helsingin sd. huoneessa 2 vrk, puolihoitoruokailut, uuden kylpylän vapaa käyttö ja 2 x sisäänpääsy tanssiravintolaan (ei erikois- ja klubi-iltoina). Voimassa joka päivä 23.12.2013 saakka. Konsertti 25 . Yhdistyneen Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit piirijärjestön tervehdyksen esittää toiminnanjohtaja Sanna Kujala. Kotoa opittu ahkeruus, rehellisyys ja luonteen periksiantamattomuus, sekä luontainen vuorovaikutustaito ja asiakokonaisuuksien hallinta olivat hänen vahvuuksiaan vaikeassa työssä. Valtteina luottamus ja kuuntelu Elämän tärkeitä käännekohtia olivat tietenkin lasten syntymi- HELSINKI . Lahden seudun Wanhojen Tovereiden seuraava kerhotapaaminen Ravintola Wanhassa Herrassa 2.12. Johtokunta klo 17.30. SUORAMAN TYÖVÄENYHDISTYS RY Syyskokous maanantaina 25.11.2013 klo 18.00 alkaen Suoraman Työväentalolla. yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous 21.11. klo 18 ravintola Zinnkellerissä, Meritullinkatu 25. Kruunuhaan Sos.dem. Friherrsin Sosialidemokraatit ry. Johtokunta kokoontuu ke 20.11. Ilmoitus julkaistaan maksuttomana kaksi kertaa. Keskiviikkokerhossa, Korsontie 2, 2-k 20.11. Katin kauneuskulmasta Maria esittelee yrityksen palveluja ja tarjoaa kahvit. klo 18.30. klo 12. Esitelmän pitää SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen: Ajankohtaista politiikasta. KYMI . klo 18 Torpalla. . naispiiriin sekä yhdistyksen puoluekokousaloitteista. Kokouksen yhteydessä alustus Helsingin energiantuotannon tulevaisuudesta, vieraana Jouko Sillanpää. Hämeenlinnan Wanhojen Tovereiden pikkujoulu pidetään Raatihuoneen alakerrassa ?Putkassa. Matkan varrelta pääsee mukaan. pe 13.12. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Häntä saamme kiittää monista yhdistyksissä tapahtuneista kehityksen askeleesta. Lähes puolet hänen elämästään oli vapaaehtoistyötä, vastuullisempaa kuin harrastus, siis työtä palkatta . Käsitellään syyskokoukselle määrätyt asiat. Taitettava kortti kuorella maksaa yhden euron. To 28.11. 20.11.2013 21 Sisulla ja sydämellä vapaaehtoistyön puolesta Vapaaehtoistyötä pyyteettä tehnyt Jenni Marjatta Aittakumpu (syntynyt 27.7.1939 Muhoksella) kuoli kesäkuussa vaikean sairauden vietyä hänen elinvoimansa. Sääntömääräisten asioiden lisäksi keskustellaan ajankohtaisista kunnallispoliittisista asioista. Tilaisuudessa tavattavissa yhdistyksestämme kunnallisiin ja maakunnallisiin tehtäviin valittuja luottamushenkilöitä. ilman päivärahaa ja kilometrikorvauksia. Sisulla ja sydämellä Marjatta vei asiaansa eteen päin. Lähtö klo 8.45 Saviolta ja bussi kiertää tuttua reittiä (avoin myös ei jäsenille). Kaikki jäsenet ovat tervetulleita. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari.fi/yhdistystoiminta, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10.00 mennessä. Pelkällä kansakoulupohjalla Marjatta pystyi omaksumaan suuria tietomääriä ja hyödyntämään niitä. klo 18 Työväentalolla. klo 13 Lilja-saliin selvittämään meille sote-uudistuksen, kuntauudistuksen ja ehkä myös rantatunnelin nykytilannetta. Nokian Wanhat Toverit. Auto 1; lähtee Vuorenmaanrinteeltä 11.30 Koulukadun kautta Matkakeskukseen ja sieltä Sammonkatua Lapuan tielle. Auto 2; lähtee Kivistön S-Marketista 11.30 Ruukintien kautta Matkakeskukseen ja sieltä Hyllykallion tietä Maskun pysäkin kautta Lapuan tielle. Ei toimituskuluja. UUSIMAA . Herttoniemen Demarit ry:n syyskokous 21.11. (06) 483 1600 www.harmankylpyla.fi PIRKANMAA . Ajankohtaiskatsauksen poliittisista asioista tulee pitämään kansanedustaja Jukka Gustafsson. mennessä. . Boccia ja käsityökerho peruttu. . Kokkolan Työväenyhdistys ry. klo 18. Aikataulu pikkujouluun Härmään 28.11. Menemme Kunin autoilla. Alustaja puoluesihteeri Reijo Paananen. HÄME . Kokouksessa valmistellaan muun muassa marraskuun kuukausitapahtuman teema- ja aikamuutos. VARSINAIS-SUOMI . Lappeenrannan Työväenyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous Lappeenrannan Työväentalon Jukolasalissa, Snellmaninkatu 12, 2. klo 18.30 Herttoniemessä, Näätätie 21:n kerhotiloissa. . krs. Ihmiset potevat monesti vakavaa sosiaalista vuorovaikutuksen puutetta. Hymy ja läsnäolokin saavat aikaan ihmeitä, niin myös kannustus ja kehuminen, vaikka Kuollut nen, työ Typellä ja Kemirassa sekä erilaiset luottamustoimet. Kokouksessa hyväksytään yhdistyksen talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2014, valitaan puheenjohtajat ja muut johtokunnan jäsenet sekä valitaan yhdistyksen edustajat Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit piirijärjestön piirikokouksiin vuonna 2014. luokan ansiomerkki kultaristein tunnustuksena korvaamattomasta työstään heikompiosaisten auttamiseksi ja tukemiseksi. Luottamus ja kuuntelu olivat hänen vahvimpia valttejaan vapaaehtoistyössä, kipeimmätkin asiat voitiin hänelle kertoa puh. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. sun Ritarikunnan 1. Paikalla ovat yhdistyksemme neljä valtuutettua ja muita luottamushenkilöitä
00.00 Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Miten dokumentoida kuoleva kieli? 18.00 Prisma Studio Mitä kehossasi tapahtuu juuri nyt? Prisma Studio testaa pääseekö biohakkeroinnilla oman elämän herraksi. 18.30 Ikkunoita avaruuteen 4/6. 20.03 Urheiluradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: tutkimuspäällikkö Eija Moisala. 11.00 Hienostelua. 18.55 Luonto-Suomen talviruokintailta 0203-17600. 20.07 Café Tropical. 21.00 Yle Uutiset. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. O: Sophie Fiennes 23.50 - 04.00 Teematieto YLE FEM 07.00 Min Morgon 08.30?11.00 SVT:n ohjelmaa 14.00?15.00 SVT:n ohjelmaa 15.20 Jumalanpalvelus Porvoon hiippakunnan 90-vuotisjuhlajumalanpalvelus Porvoon tuomiokirkosta. 16.50 Kulissien takana 16.55 Seikkailu Ghanassa 2/4. Peter oppii lisää ghanalaisista perinteistä. 17.25 Sportmagasinet 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Ystäviä metsän siimeksestä Osa 2/3: Karkuun! 18.30 Tonttupartio Red Caps (S) Tonttupartio riitaantuu. 18.55 Gazoon (S) Helleaalto. 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Sydänystävät 6/14. Kesän suosikit. 17.15 Uutiset 17.20 Suomen ja maailman sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) Tottisalmen perillinen Yle TV1 klo 13.00 Taylor, turkoosinvihreä kysymysmerkki. Orvo Saarikiven vuonna 1940 ohjaamassa elokuvassa selvitetään kuka on kartanon oikea perillinen. Elokuva perustuu Anni Swanin nuorisoromaaniin. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Muisti: Ruotsin Lahja 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50?10.55 Paikan kertomaa: Palomuseo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli seitsemän 11.35 Aamusydämellä 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Katti Matikaisen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 20.11. 07.15 Urheiluradio. 11.57 Päivän mietelause. 13.05 Uskomaton eläinlääkäri Pol 14.00 Hetki ennen tuhoa 14.57 STT Uutiset 15.00 Kuuma 80-luku 16.00 24Kitchen 18.00 How I Met Your Mother 18.30 Family Guy 19.00 Seiska News 19.03 Varastojen metsästäjät 19.30 Suomen vartijat 20.00 Matkalaukkujen metsästäjät 20.30 Huutokaupan Metsästäjät 21.00 Criminal Minds 21.55 Elokuva: Tumma vesi 23.55 Tabu 00.50 Elokuva: You Kill Me 02.35 Suomen vartijat (TXT) 03.00 24Kitchen 04.30?05.59 Sky News TV5 06.00 Kellarin kunkku (S) 06.30 70?s show (7) 07.00 Suloiset eläinvauvat 08.00?09.00 Matlock (7) 10.00 Musavisa 12.00 70?s show (7) 12.30 Pomo keittiössä 13.00 Suloiset eläinvauvat 14.00 Tallinna 14.30 Hale ja Pace?hauskat pojat (7) 15.00 Matlock (S) 16.00 Kolmas kivi auringosta (S) 17.00 Pulmuset (S) 17.30 Kellarin kunkku (S) 18.00 Maatilan prinsessa 18.30 Tatuointistudio HelsINK 19.00 NCIS Rikostutkijat (12) 20.00 Maatilan prinsessa 20.30 Tatuointistudio HelsINK 21.00 Elokuva: Lastentarhan kyttä (16) 23.15 NCIS: Los Angeles (12) 00.20 Elokuva: Kill Bill: Volume 2 (16) 02.55 Twin Peaks (12) 03.50 Star Trek: The Next Generation (12) 04.40?05.35 Ihmemies MacGyver (12) YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. 10.03 Ajantasa. Ohjaus Ari Lehikoinen ja Vesa Toijonen. 23.50 Uutisikkuna 12.00 Apua, meille syntyy vauva 1/6. 15.55 Yle News. 21.40 Urheiluradio. 13.06 Maakuntaradio. New York (12) 00.00 Vampyyripäiväkirjat (16) 01.00 Simpsonit (12) 01.30 Event (12) 02.20 Eurojahti 04.00?05.59 SubChat JIM 11.15 Krokotiilimies 11.40 Apua avajaisiin 12.30 Start! 13.00 Jopet-show (S) 13.30 Mahdoton illallinen 14.20 Maistuvimmat liikeideat 15.15 MasterChef Australia 16.15 Kuppilat kuntoon Ruotsi 17.10 Pomo piilossa 18.05 MasterChef Australia 19.00 Kuppilat kuntoon Ruotsi 20.00 Poliisit 21.00 Poliisit?kotihälytys (12) 22.00 Maailman vaarallisimmat tiet (7) 00.00 Amerikan kovimmat keräilijät 00.55 Rekkakuskit jäällä 01.50 Jopet-show (S) 02.20 Australian rajalla 02.50 Pomo piilossa 03.45 Brothers (S) 04.10 Älypää-TV LIV 09.00 Kakkutehdas 10.00 Pienten perhe 10.30 Tyylitransformaatio 11.00 Olgan kotona 11.30 Koirakouluttaja Tanja Karpela 12.00 Arvostele mun illallinen tunnissa 13.00 Sikke?Ruokaa rakkaudella 13.30 Yllätyskokki Niki 14.00 Trinny & Susannah 15.00 Isännän ja koiran käytöskoulu 16.00 Leila leipoo Ranskassa 16.30 Huippukokki lähtee maalle 17.00 Hurja remontti 18.00 Olet mitä syöt 18.30 Arvostele mun illallinen Australiassa 19.00 MasterChef Suomi 20.00 Supernanny (7) 21.00 Maailman övereimmät juhlat (S) 22.00 Ruotsin miljonääriäidit 23.00 LA Ink 00.00 Supernanny (12) 00.55 Ankara isäntäperhe (S) 02.05 Design Star 03.05?05.00 Älypää-TV AVA 06.00 Aamun AVAus 07.55?08.25 Namaste jooga 09.25 Grand Designs?unelma-asunnot 10.25 Remontoijat 11.25 Huomenta Suomen parhaat 11.45 Makuja 12.10 Suurin pudottaja 13.05 Bukowskin aarteet 14.00 Taidemaailman huipulle 14.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 15.30 Kodinkohentajat 16.30 Makuja 16.55 Salatut elämät (S) 17.25 Eastenders (S) 18.00 Stylisti Rachel Zoe 19.00 Gallerian tytöt 20.00 House (12) 21.00 Täydellinen Mrs. 18.50 Iltahartaus. 16.15 Maakuntaradio. 12.15 Julkinen sana. 13.00 Klassista kahteen. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 17.45 Tekijä. Vanderpump 22.00 Miamin täydelliset naiset 23.00 Tyhjätaskut (7) 00.00 Gossip Girl (7) 01.00?05.00 Yön AVA FOX 06.00 Sky News 06.35 FOX Kids 08.35 Wipeout 09.30 24Kitchen 11.25 Jahtikuningatar Marjaana 11.50 Futurama 12.15 Aarteen tonkijat 12.40 Totta vai tarua. Studiossa Miapetra Kumpula-Natri ja Timo Soini. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 18.03 Luonto-Suomen talviruokintailta 020317600. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Ratkeaako suunta eurovaaleissa. 07.45 Hartaita säveliä. Yle Uutiset ja sää. (16) Stripin vilinässä. Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Teknari Jakso 9. 09.05 Urheiluradio. 18.00 Yle Uutiset. 07.15 Nuorten vuoro. 12.40 Pilanpäiten 14.10 Alueellinen sääennuste 14.15 Rasittavat tyttäret (S) Kaljavaroitus. 14.45 Perhe 2.0 (7) Länteen! 15.10 Mitä tänään syötäisiin? Timjaminen herkkusienisalaatti. 15.16 Hjallis 16.15 Koko Suomi leipoo Jakso 9. 07.18 Aamusoitto. 00.05?05.00 Yöradio?toiveiden yö. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Riku ja Tunna?Docventures 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 17.08 Liikuntatunti 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 19.30 Puheen ilta 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Riku ja Tunna?Docventures 23.02 Puheen Aamun vieras 23.30?00.00 Politiikkaradio. 07.53 Maakuntaradio. Tamminen. 21.00 Taivaan tulet (12) 30/36: Päätöksiä. 21.50 22.00 22.05 22.10 Yle Uutiset Urheiluruutu Keskiviikon ravisuora Google Books, maailman suurin kirjasto 23.05 Hullu juttu 23.35 Boardwalk Empire (16) 7/12. Suomen Dornier etsii laittomia maahanmuuttajia Välimerellä. 06.05 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 06.52 Babar ja Badun seikkailut (S) 07.05 Fungi (S) 07.12 Seikkailija Saku (S) 07.19 Herra Nokkelo (S) 07.24 Lauran tähti (S) 07.37 Laululeikit 07.41 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.55 Disney esittää: Mainio Manu (S) 08.18 Dinojuna (S) 08.40 Galaxi 08.41 Late lammas (S) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Kamrat på svenska 09.30 Yle Uutiset alueittain 10.50 Oddasat 11.05?11.50 McLeodin tyttäret (7) 12.15 Arkistokuvia: Poikien kesäparatiisi (S) Nokian NMKY:n ja Poikien Keskuksen järjestämä poikien partioleiri. 12.25 Askel uuteen elämään 5/5. Tomin kuoleman varjo häilyy toimituksen yllä ja saa Freddien toimimaan vastoin tapojaan. 22.55 Yle Uutiset 23.00 Ulkolinja: Kasvot Syyrian sodalle (16) Syyrian sisällissotaa kuvataan vain suurilla luvuilla: yli 100 000 kuollutta, miljoonia pakolaisia. 17.20 Kulttuuritunti. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Antimon luostarikirkko. 19.10 - 23.50 Teeman elokuvafestivaali Festivaalin avauspäivä on dokumenttielokuvan juhlaa. 19.10 Festivaalipuhetta Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki ja musiikkitoimittaja Pekka Laine puhuvat Teeman elokuvafestivaalin avaavasta Julien Templen dokumenttielokuvasta Lontoo, uusi Babylon. 19.15 Lontoo, uusi Babylon Julien Temple teki kotikaupungistaan rakastavan dokumenttielokuvan täynnä musiikkia ja historiaa. 21.45 Romano mirits. 07.17 Maakuntaradio. 14.00 Yle Uutiset. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Kultakuume. Painovoima. 07.50 Aamuhartaus. 22 20.11.2013 TV- ja RaDIO-OhjelmaT Keskiviikko 20.11.2013 MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. Tiedemiehet ovat ensimmäistä kertaa kartoittaneet myös Kuun painovoimakentän toimintaa. 18.55 Rakennustaiteen aarteita Sant. 08.17 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. Ruokasarja alkaa. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio Millaista unionia haluamme. 20.55 Rostropovitch ja Brittenin Sellosinfonia. 20.00 Yle Uutiset. 14.03 Ajantasa. Hvidovren sairaalan synnytysosastolla päivät ovat täynnä dramatiikkaa. 12.30 Kamrat på svenska Tukholmassa on yökerho, jonne pääsevät vain harvat ja valitut. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (7) Aaronin raivo, osa 1. 18.30 Emmerdale (7) Aaronin raivo, osa 2. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) Osa 2538. Perhepäivällinen. 00.31 - 04.00 Uutisikkuna Päättämätön pikkusisko. 14.25 Kyproksen herkkukeittiö Juhlaillallinen. 15.00 Vaaleanpunainen pantteri (S) 15.05 Vaaleanpunainen pantteri (7) 15.15 Tyyliä vai ei Täydellinen tyylirikollinen. 16.15 Hurja remontti 17.15 Neljän tähden illallinen 17.45 Ruotsin miljonääriäidit Laatulaukkuja ja kakkavaippoja. 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden illallinen Tänään illallisen kokkaa vuoden 2012 Miss Suomen perintöprinsessa Sabina Särkkä. 19.30 Matkaoppaat Suurperheen isästä, Krasimirista, paljastuu romantikko. 20.00 Tuuri Tuurin parkkipaikka muuttuu festarialueeksi. 20.57 Keno 21.00 Greyn anatomia (12) Ruhjeita ja sirkushuveja. 22.00 Hyvät ja huonot uutiset Vieraana Ville Virtanen. 23.00 Criminal Minds - FBItutkijat (16) Toivo. 00.00 Defenders (7) Nevada vastaan Wayne. 01.00 NCIS Los Angeles (12) Muuttunut mies. 02.00 Perhe on pahin (S) Lionelin tanssiinkutsu. 02.30 Perhe on pahin (S) Parinvaihtoa. 03.00 - 05.00 Älypää-TV YLETEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Oma ääni maailmassa Miksi joitain kieliä puhutaan ympäri maailman, kun toiset ovat kuolemassa pois. 11.00 Yle Uutiset. 09.00 Yle Uutiset. 17.30 Taustapeili?Pyöreä pöytä. 21.55 Suomi tänään. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 15.05 Maakuntaradio. 19.03 Urheiluradio. 19.06 Luonto-Suomen talviruokintailta 0203-17600. 12.15 Maakuntaradio. 12.45 Merisää. 20.06 Sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 23.03 Kansanradio. 23.37 Metsää ja luontoa. Anni Swanin nuorisoromaanista tehty elokuva renkipojasta, jonka oikea henkil?llisyys kätkeytyy petosten ja rikosten taakse. 14.00 Eduskuntakeskustelu omistajaohjauksesta Ajankohtaiskeskustelu valtion omistajapolitiikasta. Suora lähetys eduskunnasta. 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 - 17.54 Sydämen asialla (7) Sellaista elämä on. 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Puoli seitsemän Vieraana muusikko Samae Koskinen. Lapsen oikeuksien päivän aihaana myös kuritus. 19.00 - 19.53 Historiaa: Kennedyn viimeinen päivä 20.00 Akuutti Nivelrikon hyvä hoito. Mitä olisi Lontoo ilman taiteilijoita, toisinajattelijoita ja siirtolaisia? 21.30 Festivaalipuhetta Kulttuurintutkija Hanna Kuusela puhuu ?kulttuuriteorian Elvikseksi. Valokuvaaja Niklas Meltio kuvaa Syyriassa antaakseen sodalle kasvot. Saudit ja Iran ajautuvat yhä jyrkemmin toistensa kimpuun Syyriassa. 22.00 The Hour (12) 4/12. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 06.15 Aamuhartaus. 07.50 Merisää. Audi R8 Markku Alénin käsittelyssä. 23.10 Myytinmurtajat Takaaajon huumaa. 00.15 Kuuntelija (12) Myrkyt mielessä. 01.15 - 05.30 Eurojahti NELONEN Joel Harkimo ovat tänään Urheilukadulla vieraina. 14.00 Riistametsällä Japaninkauris. 07.00 Disneyn esikoulu (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S) 08.25 Pound Puppies (S) 08.50 Kyproksen herkkukeittiö 09.20 Budjettiviikonloppu Euroopassa 09.50 Tuhluriprinsessat 10.20?10.50 Kodikkaasti vuokralla 14.30 Suorana: Kortesmäki 15.10 Ajankohtainen kakkonen 16.00 Blogistania: Kasper Diem Kasper Strömman an- 12.50 Luksusmammat 13.20 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 13.55 Kodikkaasti vuokralla 13.00 Elämäni eläimet 13.35 Urheilukatu 2 Hjallis ja taa Kasper Diem-blogissaan hyviä neuvoja ja elämänohjeita. 16.30 Galaxi (S) Womman vieraana Galaxissa Voice Kidsin voittaja Molly Rosenström. 17.00 Pikku Kakkonen Tilda ja hänen ystävänsä, Unelmajuttu, Raa Raa, Pikku hirviötyttö, Lumiukko: Pekka ja potkukelkka sekä Matikkahirviöt. 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) Aika näyttää. 18.50 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 Hupipätkät (S) Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Hullu juttu Illan matsi: Erota vai jäädä yhteen. 12.55 Suomi tänään. 13.03 Urheiluradio. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. kutsutusta filosofista ja elokuva-analyytikosta Slavoj Zizekistä. 21.35 Zizek ja elokuvan kätketty ideologia (16) Julkkisfilosofi Slavoj Zizek analysoi ainutlaatuiseen tapaansa elokuvia Sound of Musicista Taksikuskiin ja Titaniciin komeassa dokumenttielokuvassa. Börje, 76, valehteli ikänsä netissä. Hän haluaa tavata jonkun tanssitaitoisen ja pääsee tanssitreffeille Mariannen kanssa. 20.30 Tanskalainen maajussi Frank ryhtyy valmistamaan kalkkia ja rakentaa muurarin kanssa kalkkiuunin. 21.00 Koko kansan viettelijä (12) Osa 2/6. Lari on rikkileirillä. 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.30 22.40 45 minuuttia C.S.I. 19.03 Benjamin Britten 100 vuotta. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 06.25 Aamusoitto. Mitä ovat avaruuden painovoima-aallot ja kuinka niitä tutkitaan. 09.00 Yle Uutiset. Synnytyssairaaloiden määrä vähenee entisestään? Verisuonitulehdussairaus vei näkö- ja liikuntakyvyn. 08.15 Urheiluradio. 09.05 Muistojen bulevardi. Testissä uusi iPad Air. 18.50 Merisää. 13.00 Yle Uutiset. Sosiaalisiin tilanteisiin liittyvä esiintymiskammo vaivaa Piaa, mutta hän on päättänyt rohkaistua puhumaan. 12.55 Tottisalmen perillinen (7) (Suomi 1940) O: Orvo Saarikivi. 22.05 Ajassa soi. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 22.05 Uudenkansanmusiikki. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Urheiluradio. Jonas tapaa diplomaatintyttären Margreten ja rakastuu elämänsä ensimmäistä ja viimeistä kertaa. 21.58 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Vaikuttaja: Minä, Alf Rehn Professori Alf Rehn on järjestelmällisesti luonut itsestään mediapersoonaa, joka provosoi, viihdyttää ja saa esiintymisistään isot palkkiot. 22.30 - 22.45 Oddasat 23.00 SVT:n ohjelmaa SUB 06.00 SubChat 06.30 Eurojahti 08.25 Nakke Nakuttaja (S) 08.50 Geronimo Stilton (S) 09.20 Eastenders (S) 09.55?10.50 Lemmen viemää (7) 13.50 Myytinmurtajat 14.55 Farm Kings 15.55 Perhe 2.0 (7) 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Kurjat kuppilat USA 19.00 Paratiisi 19.30 Miehen puolikkaat (S) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Ylläs?huipulla tuulee 22.00 Lainvalvojat 22.30 Lain nimessä (12) 23.00 C.S.I. 09.10 Sää. 21.03 Päivä tunnissa. N: Raino Hämäläinen, Tuulikki Schreck. 09.45 Tunteita ja tuoksuja (S) 10.35 Emmerdale (S) 11.05 Emmerdale (S) 11.35 Jamie Oliverin ruokavallankumous 12.35 . 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Faunin iltapäivä. Paraneeko vaihtamalla? 20.00 Uusi päivä (S) Osa 330: ?Jos sulla on toinen.? 20.30 Suorana: Kortesmäki Vieraina radiotoimittajat Ali ja Husu sekä jääkiekkoasiantuntija Juhani ?Tami. 15.00 Yle Uutiset. 14.00 Kantapöytä. 08.15 Ykkösaamu. 21.30 Eurooppalaisia puheenvuoroja. 23.00 Yle Uutiset. 11.03 Maakuntaradio. 21.50 Merisää. 21.35 Novosti Yle. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. Kuoronjohtaja Tatu Erkkilä 18.20 Juhani Aho: Matkakuvia, osa 48
Viiden päivän aikana ruutuun vyöryy useita televisioensi-iltoja, uuden elokuvan parhaimmistoa ja kauan kaivattuja klassikoita. Tämä keskiviikko on dokumenttielokuvan juhlaa. Illan päättää Tomas Alfredsonin mestarillinen vakoiluelokuva Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja (16) (Tinker Tailor Soldier Spy, 2011). Sunnuntain aiheita ovat unelmien luojat ja tulkit sekä elämä itse. The Modern Babylon, 2012) ja Sophie Fiennesin ohjaama Zizek ja elokuvan kätketty ideologia (16) (The Pervert?s Guide to Ideology, 2012). Torstai on omistettu kahdelle tanskalaiselle ohjaajanerolle sekä naisille, kärsimyksille ja maailmanlopuille. Carl Theodor Dreyerin mykkäklassikko Jeanne d?Arcin kärsimys (12) (Le passion de Jeanne d?Arc, 1928) esitetään meillä ensi kertaa Richard Einhornin Voices of Light -oratorion säestyksellä. Illan toinen elokuva on Lars von Trierin wagneriaaninen maailmanlopun ja masennuksen kuvaus Melankolia (12) (Melancholia, 2011). Perjantain ensimmäinen elokuva on Roberto Rossellinin Rooma, avoin kaupunki (12) (Roma, città aperta, 1945). Kennedy murhattiin marraskuussa 1963, mutta surmatyön yllä leijuu yhä salaperäisyyden verho. Paikallaolijoiden kuvaamat filmit ja silminnäkijöiden kertomukset luovat kuvaa tapahtumien kulusta Dallasissa. Ranskalainen dokumentaristi Patrick Jeudy on tehnyt useita, Ylenkin kanavilla esitettyjä dokumentteja Kennedystä. Google Books, maailman suurin kirjasto Tässä kohtaa kaikki oli vielä hyvin. Yle TV2 klo 22.10 Google halusi digitalisoida maailman kirjallisuuden tuodakseen sen kaikkien saataville. 20.11.2013 Teeman elokuva- Akuutti festivaali starttaa tänään YLE Teema klo 19.10 Yle Teeman oma elokuvafestivaali järjestetään tänä vuonna 20.?24. Jäykät jalat eivät kantaneet ja oikea käsi oli holtiton. Tähdistä siirrytään Terrence Malickin kosmiseen Cannes-voittajaan Elämän puu (12) (The Tree of Life, 2011). päivän tapahtumia 50 vuoden takaa. Yhdysvaltain presidentti John F. Pitkästä aikaa televisiossa nähtävää neorealismin klassikkoa edeltää elokuvan dramaattisista tekovaiheista kertova dokumentti. Illan kaksi muuta elokuvaa vievät meidät runollisen kauhun, tyylikkään jännityksen, outojen pakkomielteiden ja hul- lujen kirurgien maailmoihin: Suomessa alun perin kielletty Georges Franjun kauhuklassikko Silmät ilman kasvoja (16) (Les yeux sans visage, 1959) ja samaa tematiikkaa käsittelevä Pedro Almodóvarin Iho jossa elän (16) (La piel que habito, 2011) saavat kumpikin tv-ensiiltansa. Lauantai on omistettu rikoksille ja miesten väliselle yksinäisyydelle. Illan ja koko festivaalin päättää Luis Buñuelin surrealistinen provokaatio Kultaaika (16) (L?age d?or, 1930). Teeman viiteen festivaalipäivään mahtuu myös monenlaista 23 Festivaalipuhetta: elokuvia kommentoivat elokuvantekijät ja muu kulttuuriväki, mm. Festivaalin avaavat Julien Templen moderni kaupunkisinfonia Lontoo, uusi Babylon (London . kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki, ohjaaja Ulrika Bengts, kirjailija Jari Tervo, Apocalyptican sellisti Perttu Kivilaakso, Evan johtaja Matti Apunen, elokuvasäätiön johtaja Irina Krohn ja ohjaaja Pirjo Honkasalo. Yle TV1 klo 20.00 Nivelet kuluvat ja jopa 40 000 suomalaista jää joka vuosi ennenaikaisesti eläkkeelle nivelrikon takia. Oireitten takaa löytyi vakava verisuonitulehdussairaus, joka vie lopulta näkö- ja liikuntakyvyn. Akuutin uuden ruokasarjan ensimmäisessä osassa perehdytään ruokaan aistien avulla. Omalääkärin vastaanotolle on tullut kysymys kuorsaamisesta. Taivaan tulet Yle TV2 klo 21.00 Junni on kovan paikan edessä, sillä Leena suunnittelee kostoa. Nilkki löytää nukkuvan Jetsun kainalosta viinapullon, jonka korkki on onneksi kiinni. Akuutti selvittää nivelrikon hyvän hoidon kulmakivet. Aiemmin täysin terve Katja Karjalainen heräsi aamulla outoihin oireisiin. Sitä seuraa JeanPierre Melvillen cooleista coolein rikoselokuva Punainen ympyrä (12) (Le cercle rouge, 1970). marraskuuta, keskiviikosta sunnuntaihin. (12) JFK:n viimeiset hetket YLE TV1 klo 19.00 Tuore historiadokumentti Kennedyn viimeinen päivä (Inside JFK?s Assassination) kertaa marraskuun 22. Päivän avaa Sylvain Chomet?n surumielinen animaatiokomedia Illusionisti (7) (The Illusionist, 2010). Sitä seuraa Joseph L. Mankiewiczin älykäs ja viihdyttävä klassikko Kaikki Eevasta (All About Eve, 1950). Sofia Coppolan Venetsia-voittaja Somewhere (7) (2010) kuvaa näyttelijän elämää nyky-Hollywoodissa. Upean eurooppalaisen elokuvakolmikon ensimmäinen teos on Jules Dassinin klassikko Rififi (12) (Du rififi chez les hommes, 1955). Projekti kuitenkin kaatui tekijänoikeuksiin. Kumpi on suurempi mahti: netin ilmaisunvapaus vai tekijänoikeudet?. Ministerin murhan oikeudenkäynnissä on yllättävä loppu. Raunin perheessä elämänarvot menevät uusiksi, kun etelänloman jälkeen Erkillä on valmiina uudet tulevaisuudenkuviot
Tietyllä lailla katsottuna Sotshin kisa on yksi kisa mui den joukossa, mutta onhan se kumminkin iso kisa. Le vyn tehtävä on pitää luu aloil laan ja mahdollistaa luutumi nen. tammikuuta Manchesterinsairaalaretken jälkeen Tonteri lennähtää Ru kalle. . 24 20.11.2013 ??Sotshi on arvoitus lumilautailija Tonterille Kolumni Maailmanmestari kulkee käsi paketissa Sotshin helmikuun talviolym pialaisiin kaavailtuun Suomen kisajoukkueeseen isku marras kuun alussa kysymysmerkki, jonka oikenemista odotetaan sydän syrjällään. Pitää päästä näkemään lunta, ja hengailemaan kaverei den kera, Tonteri sanoi. Sotshin joukkueen viimei nen valintapäivä on 27. Maalintekijäksi ilmiöiden hankittu pelaaja ei täysin ihmettelijä. täyttänyt näitä odotuksia. Mutta toisaalta, täysin odotusten mukai sesti ei pelannut koko joukkuekaan. ilman aiempaa kokemusta Suomesta, seurasta ja Veik kausliigasta. Dantas sopeutui uuteen ti lanteeseen ammattilaisen tavoin. n n n Nyt lahti teki päätöksen päästää mies menemään tilanteessa, jossa Dantas on tullut tutuksi pelaajien, fanien ja lahte laisen elämänmenon kanssa. Myös Tonteri ehti ajatella tovin Sotshin olym piarinteitä. Kouvolassa asuvan 21vuo tiaan Tonterin käsi leikattiin viikko sitten. Elokuussa Tonterin olkaluu oli vioittunut Uudessa Seelannissa. Urheilujohtajat ja lumilauta väki ehtivät ennakolta kirjoit taa Roope Tonterin nimen kis sankokoisin kirjaimin Sotshin joukkueeseen. Roope tonteri, lumilautailun kaksinker tainen maailmanmestari, mursi marraskuussa oikean olkavar tensa oheisharjoitustilanteessa Sveitsissä. Lahti kuuluu niihin har voihin seuroihin, joissa on nostetta ja ilmeisesti asiantuntemustakin. Yksi toistuva teema kuitenkin ihmetyttää: ul komaalaisvahvistukselle näytetään jälleen kerran Ari yhden kauden jälkeen Hautaniemi ovea. Kirjoittaja Seitsemän maalia teh on sosiologi, nyt brasilialainen vini Everton-fani Dantas ei jatka jouk ja urheilun kueessa. Kuulemma on satavarmaa, että helmikuussa Venäjällä on taatusti lunta joka paikassa ? paitsi juuri Sotshissa, Tonteri sanoi. STT, Helsinki ?On minulla halua päästä kokemaan olympialaisten ilmapiiri, eivätkä mahdolliset mitalitkaan ole haitaksi.? Vihellys Vahvistus vasta ensi kaudella äs ken, mutta erityisesti liigavitonen FC Lahti on ollut aktiivinen siirtomarkki noilla. Tämä jos mikä tekee kuluneen kauden työstä turhaa. Lisäksi, on vaikea arvioida, mikä mer kitys toisen portugalia puhuvan brassin läsnäololla oli tällä kaudella 16 maalia tehneen Rafaelin pelihuumoriin.. Leikkaus onnistui. Käteen asennettiin metallilevy tukemaan murtunutta luuta. tammi kuuta, ja Tonterin nimi saattaa kuin saattaakin olla olympialai siin lähtijöiden joukossa. . Ja kaikesta huolimatta hän pe lasi kovalla asenteella . En simmäiset kymmenen ottelua joukkue Jalkapallokausi päättyi vasta 19839 oma ilmo 6 x 175 tarpoi syvällä suossa, eikä Dantasiakaan osattu käyttää oikein. Dantas pelasi ensimmäistä kaut taan Suomessa, ensimmäistä kautta joukkueessa, joka läpikävi kriisin, jouk kueessa, jossa hänen roolinsa muuttui uuden valmentajan myötä piikistä pelin tekijäksi. On mi nulla halua päästä kokemaan olympialaisten ilmapiiri, ei vätkä mahdolliset mitalitkaan ole haitaksi, Tonteri tuumi. Sotshi on mietityttänyt Ton teria myös keliolojen vuoksi: . Käytän nössä siis valmiiksi ensi kauden haastei siin valmennettuna ammattilaisvahvis tuksena. Leikkaukseen jälkeen Ton terin käteen jäi 28 tikkiä, . Valmentaja toni korkeakunnas on saamassa ensi kaudeksi käsiinsä var sin kilpailukykyisen joukkueen, jota on ehditty jo siellä täällä nostaa ensi kau den mitalistiksi. Taidan jo olla katuuskot tava, Tonteri virnisti näyttäes sään tikkikättään. Käden takia Tonteri matkaa reilun viikon kuluttua Englan nin Manchesteriin saamaan käteensä paine ja infrapuna hoitoa, Dead line on 27