. 27 KULTTUURI . 10 Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. HEINÄKUUTA 2017 N0 29 Vaalisuma uhkaa POLITIIKKA . 33 Tasa-arvo ei ole valmis Eläinten suojelija Sisällissodan muistot talteen Taistelu Malmista POLITIIKKA . 6 ELÄMÄ . Hinta 3 € 20. 20 KULTTUURI . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
HEINÄKUUTA 2017 Lehdessä 6 Vaaliähky uhkaa demokratiaa 8 Uutiskertaus 10 Malmin lentokentästä kuuma peruna 13 Uutisanalyysi: Tervetuloa helvettiin 15 Esittelyssä Forssan työväentalo 19 Tunteeko kala kipua. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. 2 20. 20 Olipa kerran minä: Kati Pulli 24 Näätä – kiitävä kuolema 25 Kasvot peilissä: Maria Rytkönen 27 Sisällissodan muistot talteen 28 Suukkosia Turun taivaan alla 32 Demokraatti 100 vuotta sitten 33 Puheenvuoro: Tasa-arvo ei ole valmis 34 Suomalainen demari 35 Puheenvuoro: TUL osa kansainvälistä urheiluliikettä 37 Ristikko 38 Tv-ohjelmat 40 Närästäjä, Mun luonto ja Radio-ohjelmat 15 Liike 27 Kulttuuri 19 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Antti Perttu 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Kati Pullin kanssa Vaaleanpunaiset aurinkolasit nenälle, muruset. Nyt on kesä! JÄTTIHOTTIS Kannen kuva: Ella Kaverma Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. www.paperiliitto.fi
Työskennellyt muun muassa rahoituksen parissa Suomessa ja ulkomailla . Saimme mukaamme muitakin samalla tavalla ajattelevia ja vuonna 2013 perustimme Pirkko Lahden ja Seppo Riskin kanssa OmaKamu ry:n (www.omakamu.fi). Pääministeriaikanaan Vanhasta kutsuttiin Suomen seksikkäimmäksi mieheksi. Miten pyritte ehkäisemään syrjäytymistä. Kansainvälisissä tutkimuksissa on kiistattomasti todettu, että lastensuojelutyö on tehokkainta silloin, kun tuki lapsille saadaan tarpeeksi aikaisin. Toki hän tarvitsee taakseen vielä 20 000 kannattajakorttia, että neljäs kerta voisi sanoa toden. . Auttaa yrityksiä ja yhteisöjä kaupallisten ja yhteiskunnallisesti hyödyllisen hankkeiden toteuttamisessa. OmaKamu ry:llä on kiinteä yhteistyö muun muassa pääkaupunkiseudulla toimivien sosiaaliviranomaisten kanssa, joiden kautta meille ohjataan tukitoimintaa hakevia perheitä; mukana myös maahanmuuttajataustaisia perheitä. Seksihellettä. . Mietimme Pekka Puukon kanssa, miten voisimme uuden toimintamallin kautta osallistua syrjäytymisen ehkäisemiseen maassamme. Tällä hetkellä haemme rahoitusta toiminnan käynnistämiseksi ensi vuoden alussa myös Lahdessa. 3 20. Siirtämällä enemmän toimintoja varhaisemmille kasvuvuosille, tulokset olisivat merkittävästi nykyistä paremmat. Maailmanparantaja . Tavoitteenamme on tavoittaa aikuisten tukea tarvitsevia lapsia sukupuoleen katsomatta. Mitä muuttaisit, jos saisit päättää. Sen toteutuminen on vain hieman todennäköisempää kuin Huuhkajien menestys arvokisoissa. Kaikki nykyisen hallituksemme jäsenet, toimivat myös lasten vapaaehtoisina tukihenkilöinä, Kamuina. Suomessa julkisesti rahoitettu lastensuojelutyö painottuu nykyään liiaksi korjaavaaˆ?n hoitoon, joka yleensä alkaa vasta kun ongelma on jo akuutti ja syrjäytymiskehitys edennyt pitkälle. Millaisia nuoria olette tavoittaneet. Montako työntekijää teillä on ja missä toimitte. Lisäksi OmaKamu-toimintaa toteutetaan Hämeenlinnassa. Arvot: – yhteisöllisyys, keskinäinen auttaminen ja yhteistyö – tasa-arvo ja erilaisuuden kunnioittaminen – positiivinen asenne ja usko omaan tekemiseen ANTTI PERTTU TEKSTI SIMO ALASTALO . Toimitilamme sijaitsevat Iiris-Keskuksessa, joka sijaitsee Itäkeskuksessa. Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen on tuhansien selontekojen mies. . . ”Kamuklubin” puheenjohtaja. . . . KUVA ELLA KAVERMA ” Lapsen, yksinäisen vanhuksen tai maahanmuuttajan auttaminen on kiinni meidän jokaisen asenteesta. Nimitys kertoo Suomesta yhtä paljon kuin kesäkeitto, lautasellinen lämmintä maitoa, jossa kelluu pari hernettä. Suurimman työn tekevät vapaaehtoiset. Varhaisella ja pitkäaikaisella tuella voidaan välttää sosiaalitoimen vahvempien toimenpiteiden tarve. Lähipiirissä olevan lapsen, yksinäisen vanhuksen tai maahanmuuttajan auttaminen on kiinni meidän jokaisen asenteesta.. . Vanhempien voimavarat voivat olla vaikeassa elämäntilanteessa vähissä. Näissä tilanteissa vanhemmat voivat hakea lapsilleen tukihenkilöä OmaKamusta. HEINÄKUUTA 2017 Vapaaehtoinen aikuinen Miten saitte idean ryhtyä auttamaan syrjäytyneitä. Tämä koskee myös yhdistyksen hallintoa, johon tänään osallistuu lastensuojelun ja sosiaalialan ammattilaisten lisäksi muilla aloilla ansioituneita henkilöitä. OmaKamu ry:n hallituksen puheenjohtaja 2013–2016. Rasvatyyntä. Ryhdyin koulutuksen jälkeen itse kahden alle 10 vuotiaan pojan tukihenkilöksi. Paavo Väyrynen yllätti itsensä ja suostui presidenttiehdokkaaksi. Ilmapuntari Kuinka hankala syrjäytymis kehitystä on pysäyttää. PikkuKamuiksi ilmoittautuvat lapset tulevat perheistä, joiden elämässä on erilaisia haasteita kuten sairautta ja työttömyyttä. Olin huolissani syrjäytymässä olevista lapsista ja hakeuduin vuosikymmenen vaihteessa tukihenkilöksi Pienperheyhdistyksen organisoimaan Mieskaveri-toimintaan, jota koordinoi pitkällä alan kokemuksella Pekka Puukko. OmaKamu ry auttaa niissä tilanteessa, kun vanhemmilla herää huoli lapsensa turvallisesta kehityksestä. Korjaavista toimenpiteistä tulisi myös julkisesti rahoitetun lastensuojelun osalta siirtää painopistettä enemmän syrjäytymistä ennakolta ehkäisevään suuntaan. Unelma elää, Paavo
Euroopassa on kahdensuuntaista Opposition ääni ERKKI TUOMIOJA Natoa korvaavaa järjestelmää emme tule näkemään, mutta kaikki se, jolla EU:n kriisinhallintakapasiteettia, puolustusyhteistyötä ja kykyä vastata myös erilaisiin ei-sotilaallisiin uhkiin tehostetaan, on erityisesti Suomen kaltaisen jäsenmaan turvallisuudelle hyväksi. Kotikaupungissani Oulussa on haaveiltu jo vuosikymmeniä omasta monitoimiareenasta. 4 20. Voisikohan ”pisteveroja” hyödyntää myös kunnallisissa hankinnoissa. uudistustarvetta, jotka tarkoittavat sekä vähemmän että enemmän Eurooppaa. Nyt tunnelmat ovat valoisampia. Hän perusteli ehdotustaan sillä, ettei näin suuren mittaluokan hanketta voida toteuttaa normaalin budjettiraamin sisällä. Voisikohan tällaisia ”pisteveroja” hyödyntää myös kunnallisissa hankinnoissa. Rohkaisua ovat tuoneet myös oikeistopopulistien tappiot Itävallassa, Hollannissa ja Ranskassa. Kun nämä hankkeet koplataan yhteen voitaisiin kunnassa ottaa käyttöön määräaikainen ”areena-vero”. Suomi taas tarvitsee hallituksen jolla olisi riittävän selkeä näkemys ja aktiivinen ote EU:n kehittämiseen. Enemmän Eurooppaa tarvitaan taas ilmastonmuutoksen torjumiseksi, kestämättömän kehityksen kääntämiseksi kestävälle uralle, uusien finanssija talouskriisien estämiseksi yhtälailla kuin globalisaation paremmaksi hallitsemiseksi ja sen tuottamien etujen oikeudenmukaisemmaksi jakamiseksi. HEINÄKUUTA 2017 VIIKON SANA » Charles Dickens: Hiljaisuus on vastauksena sietämätön. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että sitä loukkaavien jäsenmaiden toimiin on puututtava tehokkaasti, edellinen esimerkiksi sitä, että europarlamentin vaali palautetaan kansallisiin parlamentteihin, joiden jäsenistä europarlamentin jäsenet on valittava. Vaikka EU ei enää näytä olevan hajoamassa, ei siitä mihin se on menossa ole varmaa tietoa. Eurooppaa tarvitaan myös sen yhteisen turvallisuusja puolustuspolitiikan vahvistamiseksi. Ja ennen kaikkea Eurooppa tarvitsee enemmän avoimuutta, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista. Näin kaikkia kuntalaisia yhdistävä areena-hanke saisi vauhtia eikä se rasittaisi kunnan muita investointimenoja. Kätevää eikö totta! Kirjoittaja on Demokraatin päätoimittaja. Vahvempi ja solidaarisempi vastuunkanto maahanmuuttoja pakolaispolitiikassa on myös tarpeen. Brexit ja Trump eivät ole EU:ta lamauttaneet vaan pumpanneet päättäjien suoniin uutta adrenaliinia ja tahtoa viedä eteenpäin uudistuksia, jotka auttaisivat unionia selviytymään vahvempana ulos sitä nyt jäytävistä kriiseistä. EU vähentäisi merkittävästi siihen kohdistuvaa torjuntaa, jos se ymmärtäisi ja osaisi poistaa tarpeetonta säätelyä. Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne päätti hallituksen imussa maistella veroporkkanoita ja ehdotti Hornet-hävittäjien hankintaa varten määräaikaista puolustusveroa. Kaupungin ylpeys Oulun Kärpät tarvitsee arvoisensa peliareenan ja kaupunki houkuttelevan kongressikeskuksen. Edellinen tarkoittaa läheisyysperiaatteen eli subsidiariteetin kunnioittamista. Ville Ranta UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo MIKKO SALMI Pisteveroilla investointeja kuntiin SUOMALAISET RAKASTAVAT TUNNETUSTI saunaa, viinaa ja veroja. Nykyhallitus päätti kokeilla veroinnovaatiota kaivamalla hatusta veneveron, mutta kansan murskakritiikki keskeytti lainvalmistelun kuin seinään. Olemme saunakulttuurin ykkösmaa maailmassa, tuotamme ensiluokkaista giniä mutta verotuksen kekseliäisyydessä meillä on vielä rutkasti opeteltavaa. Hornet-vero tekisi hankinnasta myös vastuullisemman, koska kansalaiset seuraisivat tarkasti erillishankintansa etenemistä. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Eurooppa tänään VUOSI SITTEN BREXIT-ÄÄNESTYKSEN tulos tuntui Euroopassa iskuna, joka voisi saattaa Unionin taas uuteen eksistentiaaliseen kriisiin, eikä Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi pelkoja vähentänyt. Mitään eurooppalaista armeijaa tai. Nationalistinen oikeistopopulismi oli vahvassa nousussa ja sen pelättiin johtavan Unionista eroamispyrkimysten vahvistumiseen muissakin EU-maissa
Perustuslakivaliokunnan varajäseneksi sote-käsittelyn loppusuoralla siirtynyttä Ben Zyskowicziä (kok.) kuunnellessa syntyy vaikutelma, että sote-lakien suurin kompastuskivi oli perustuslain ylikireä tulkinta vaikka Zyskowicz itsekin myönsi, että esitykseen kirjattu toteutusaikataulu oli hätäinen. Pullista saa kuvan rauhallisena, mutta määrätietoisena ja aktiivisena eläintensuojelina. Pullin oma kokemus koralliriutan nopeista muutoksista tuo aiheen entistä lähemmäksi. Aikataulu saattoi olla liian kunnianhimoinen, mutta eturintamaan pyrkimisestä on joka tapauksessa hyötyä. Ovatko professorit korostuksiltaan lähempänä vasemmistoa vai onko oikealla vaikeuksia sulattaa bisneksen kannalta kiusallisia perusoikeuksia. 5 20. Pulli ei ole tuomitsemassa ja osoittamassa sormella ihmisiä siitä, etteivät he ole yhtä edistyksellisiä kuin hän. Keskustelua lainvalmistelun ongelmista hämärtää poliitikkojen yhtäaikainen valitus perustuslakiasiantuntijoiden tulkintalinjasta. Keskustelua lainvalmistelun ongelmista hämärtää poliitikkojen yhtäaikainen valitus perustus lakiasian tuntijoiden tulkinta linjasta. Kohtaaminen TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Kunnolliseen valmisteluun ei poliittisessa paineessa tahdo jäädä aikaa. Aktiivisia ovat olleet kokoomus ja elinkeinoelämän lobbarit kuten EK ja EVA. Kritiikki perustuslakiasiantuntijoita kohtaan tulee hämmästyttävän usein samasta osoitteesta. Dubaissa kuskittomat lentotaksit piti saada liikenteeseen jo heinäkuussa. Pulli on istunut siellä usein alustavissa palavereissa ennen maaja metsätalousministeriön kokouksia. Kun tilanne heille vihdoin valkeni, myönteisyys kärsi pikaisen inflaation. Molemmissa voi olla perää. HEINÄKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Emeritusoikeuskansleri Jaakko Jonkka jopa epäili, että hallituksen suunnalta heitettäisiin julki perustuslakia uhmaavia koepalloja. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Jostakin syystä poliittinen vasemmisto tuntuu antavan asiantuntijoille lähinnä kiitosta. Pullin haastattelu saa pohtimaan, mitä voisi omassa elämässään tehdä entistä enemmän eläinten hyväksi. Kun Niinistöltä tivattiin näkemystä lainvalmistelun tasosta, hän muistutti nostaneensa aiheen esille ensi töikseen Lipposen ensimmäisen hallituksen oikeusministerinä vuonna 1995. Pulli tutustui kahvilaan kuullessaan paikan sitoutumisesta olla käyttämättä häkkikanaloiden munia. Pullin työn merkitystä tukee myös uusi tutkimustieto eläinten käyttäytymisestä ja hyvinvoinnista. Valinnanvapauslainsäädäntö menee uusiksi ja maakuntavaalit siirtyvät. Lainvalmistelua joutui kommentoimaan myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö Porin viime viikon Suomi-areenassa. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Asiaa valmisteleville virkamiehille on tuskin ollut epäselvää, ettei perustelu kestä juridista päivänvaloa. Vaikka virkamiehet ajettiin ylikunnianhimoiseksi viritetyllä aikataululla burn outin partaalle, kasaan saadut lakiesitykset olivat sutta ja sekundaa. Hän otti esimerkiksi runsaan vuoden takaisin lakiesityksen, jossa sakkojen korostuksia perusteltiin valtion kassan paikkauksella. Tarvitsemme Pullin kaltaisia ihmisiä herättämään meidät unesta. Sen jälkeen ja luultavasti myös sitä ennen oikeusministerit ovat veisanneet kukin vuorollaan samaa virttä. Hän valitsee täysin vegaanisen kermavaahtokaakaon. Eri asia on se, kauan ko menee, että olemme valmiita huomioimaan asian käytännön teoissamme. KUVA KATI PULLI Lainvalmistelun vaivoista ikuisuuskysymys S ote-lainsäädännön perustuslaillinen kompurointi nosti suomalaisen lainvalmistelun ongelmat kesän puheenaiheeksi. Silti esityksellä kiusattiin perustuslakiasiantuntijoita. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Hänestä yksikin pieni muutos omissa valinnoissa on jo hyvä alku. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 KATI PULLIN HAASTATTELU SIVULLA 20 Nukkuvien herättelijä Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) toiminnanjohtaja Kati Pulli tulee hyvissä ajoin Kaisaniemen Espresso Edgeen. Terveydenhuollon asiantuntijoiden huoli oli siis aiheellinen, mutta sitä ei otettu vakavasti ennen kuin aikataulu todettiin valiokunnassa perustuslain vastaiseksi. JK Lainsäätäjät reagoivat eri puolilla maailmaa digitalisaatioon ja robottien määrän kasvuun. Ongelmia on. Iso ongelma on kiire. Katsoin kreikkalais-amerikkalaisen Louie Psihoyosin ohjaaman dokumentin Racing Extinction eläinlajien nopeutuvasta tuhoutumisesta juuri ennen haastattelua. Hallituksen ensikommentit perustuslakivaliokunnan kesäkuun sote-lausunnosta olivat tulvillaan mahdollisuuksien kieltä. Ne maat, joissa lainsäädäntö reagoi nopeasti, saavat tilanteesta kilpailuedun, kun automatisaatio laskee kuljetuskustannuksia ja lyhentää matka-aikoja.
Kopioin tunnelmaa juomalla 15 kaljaa, huutamalla politiikkaradion päälle ja polttamalla kymppejä takassa.. Maa kun tavaa lit 201 8 Edu sku nta vaa lit 201 9 EU -v aa li t 20 19 ” Yleistä luottamusta politiikkaan ei varmaan lisää, jos tuntuu, että vaaleja pudotellaan paikalleen sen mukaan, miten se kutakin puoluetta hyödyttää. HEINÄKUUTA 2017 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Kun tav aal it 201 7 Pr es id en ti nva al it 20 18 ??. 6 20. Kuvitus Arja Jokiaho @ErkkaRailo: En päässytkään tänään Suomi-areenaan
Häkkäsenkin näin. ELÄKELÄISTEN VEROTUSTA KIRISTETTÄVÄ Kokoomuksen entinen kansanedustaja Sampsa Kataja kiristäisi eläkeläisten verotusta. – Puhuin asiasta viimeksi viime viikolla keskustan puoluesihteerin kanssa Porissa. Sipilä ilmoitti heinäkuussa maakuntavaalien siirtyvän syksylle 2018, jolloin niiden jälkeen keväällä 2019 järjestettävät eduskuntavaalit ja alkukesään kaavaillut EU-vaalit muodostaisivat yhdessä demokratiaa koettelevan vaalisuman. Voi olla, että ajatus maakuntavaalien järjestämisestä eduskuntavaalien yhteydessä on yllättävän suosittu. EU-puheenjohtajuus pitäisi aloittaa vuonna 2019, eikä Suomella olisi siinä vaiheessa hallitustakaan. Lindtmanin mukaan maakuntavaalit olisi järkevää sijoittaa kevään 2019 eduskuntavaalien yhteyteen. 7 20. – Kun ei tiedä mitkä ovat hallituksen nykyisiä kantoja, mitkä yksityisajattelua, mitkä on kollattu niin, että ne ovat mahdollisia ja mitkä hihasta ravistettuja, niin tämähän on valmistelun yleinen ongelma ollut muutenkin. Olimme sitä mieltä, että kun eurovaalien aikataulusta ei ole mitään tietoa, on aika iso riski sitoa eduskuntavaalit niihin. SDP:n puoluesihteerin Antton Rönnhol min mukaan Sipilä ei ollut konsultoinut asiasta edes oikeusministeri Antti Häkkästä (kok.). Kopioin tunnelmaa juomalla 15 kaljaa, huutamalla politiikkaradion päälle ja polttamalla kymppejä takassa.. Tällaisessa tilanteessa pärjää sellainen puolue, jonka ehdokkaat voivat saada yksityistä rahoitusta jostakin muualta. Tuori tuntui viittaavaan muun muassa kansanedustaja Ben Zyskowicziin (kok.). – Mitään ylimääräistä rahoitusta ei ole ylimääräisten vaalien järjestämiseen. Se, että Eurooppaan saapuisi runsaasti pakolaisia taloudellisista syistä, tutkijoiden mukaan myytti. Ounastelen, että keskusta on aika yksin aikataulunsa kanssa. – Yleistä luottamusta politiikkaan ei varmaan lisää, jos tuntuu, että vaaleja pudotellaan paikalleen sen mukaan, miten se kutakin puoluetta hyödyttää. Ratkaisu luultavasti nostaisi maakuntavaalien äänestysprosenttia, jonka pelätään muutoin jäävän jopa EU-vaaleja alhaisemmaksi. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA Vaaliähky uhkaa demokratiaa J os pääministeri Juha Sipi län (kesk.) tahto toteutuu, puolueiden vaaliorganisaatiot pystyttelevät toritelttoja viisissä erillisissä vaaleissa parin vuoden sisällä. Samaa mieltä oli RKP ja KD. Myös entinen korkeimman hallinto-oikeuden hallintoneuvos, ministeri Lauri Tarasti antoi tukea sille, etteivät maakuntavaalit ole pelkkä yksipuolinen ilmoitusasia. Puolueiden toimintaan osallistuu puolestaan kohtuullisen pieni osa suomalaisista. Se muistuttaa Yhdysvalloista kyseenalaisena pidettyä gerrymanderingia, jossa vaalipiirien rajat järjestetään uudelleen niin, että ne auttavat omaa puoluetta. – Se on aika pitkälti sama porukka, joka vaaleja puolueissa tekee. Se on aina jostakin pois. Rönnholmin mukaan aikataulu oli vaikea. Tutkijoiden mukaan pakolaiset pakenevat valtaosin sotaa, vainoa tai nälänhätää. HEINÄKUUTA 2017 PAKOLAISTEN LÄHDÖN SYYT Tutkimus mursi myytin Eurooppaan pyrkivien pakolaisten lähdön syistä. Olisiko siinä heille vähemmän riskiä, jos maakuntavaalit olisivat erillään kevään 2019 eduskuntavaaleista. SDP torppasi edellisessä puolusihteereiden työryhmässä eduskuntavaalien ja EU-vaalien yhdistämisen. – En osaa sanoa mihin se liittyisi, mutta koko maakuntahallintohan tähtää siihen, että betonoidaan keskustan valtaa. Keväällä oli kuntavaalit, tammikuussa on luvassa presidentinvaalit, mutta ilman niiden yhteyteen alun perin kaavailtuja maakuntavaaleja, joiden ajankohta sotkeutui sote-lakien perustuslaillisista ongelmista johtuvaan viivästykseen. Simo Alastalo Demokraatti ” Ounastelen, että keskusta on aika yksin aikataulunsa kanssa. Hän myös vaati hallitusta kutsumaan puolueet koolle neuvottelemaan yhdessä vaalien ajankohdasta. Katajan mukaan eläkeläisten veroasteen nosto voisi helpottaa työn verotuksen keventämistä. Heidän vastuullaan on demokratian pyörittäminen. PROFESSORI TYLYTTI PERUSTUSLAISTA Yleisen oikeustieteen emeritusprofessori Kaarlo Tuori syytti entisiä eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajia valiokunnan arvovallan loukkaamisesta. @ErkkaRailo: En päässytkään tänään Suomi-areenaan. Rönnholm näkee yhteyden Sipilän vaali-ilmoituksen ja hallituksen sote-valmistelun välillä. Rönnholm ei osaa tarkemmin arvioida, miten ensi vuoden syksyyn sijoitetut maakuntavaalit keskustan etuja palvelisivat. Yksipuolinen ilmoitus maakuntavaalien uudesta ajankohdasta herätti laajaa hämmästystä. – Se jäi oikeusministerin harkittavaksi. Se, jääkö keskusta yksin puolustamaan syksyn 2018 erillisiä maakuntavaaleja, selviää kun oikeusministeri Häkkäsen lupaama puoluesihteereiden ryhmä kutsutaan pohtimaan asiaa. Rönnholmin mukaan vaalien yhdistäminen vähentäisi myös puolueiden ja ehdokkaiden taakkaa. Erilliset maakuntavaalit tulisivat puolueille Rönnholmin mukaan myös kalliimmaksi. Lindtman totesi, ettei vaalien ajankohta ole demokratian pelisääntöjen mukaan vain hallituksen ilmoitusasia. Maakuntavaalit eduskunta vaalien yhteyteen Maakuntavaalien ajankohdasta ei ole SDP:ssä virallista näkemystä, mutta aiheesta on lausunut mielipiteensä muun muassa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindt man, ja yleinen konsensus vaikuttaisi olevan Lindtmanin linjoilla
Hänen mukaansa uusi esitys ei laske tarpeeksi keskiluokkaisten perheiden vakuutusmaksuja eikä poista sääntöjä, jotka Obamacaressa maksavat eniten. lupasi paljon: Presidenttiehdokkaat ensimmäiseen keskusteluun elokuussa. Herää kysymys, miten Apollonkadun puoluetoimistolla päädyttiin kolmesta ehdokkuuden tavoittelijasta yhteen. He voivat yrittää kirjoittaa lain uusiksi ja yrittää saada 50 republikaaniedustajan tuen. Vanhasen ehdokkuus on vaikuttanut enemmän velvollisuuden suorittamiselta kuin sydämen palosta lähtevältä kamppailulta tasavallan seuraavaksi presidentiksi. 8 20. peruuntuu. New York Timesin mukaan republikaanijohtajilla on nyt kaksi vaihtoehtoa. Väittelyyn oli ilmoittautunut tulevansa vain RKP:n Nils Torvalds – sekä (järjestäjien mukaan) alustavasti Maarit Feldt-Ranta (sd.). STT ILKKA YRJÄ toimittaja ilkka.yrjä@ demokraatti.fi AFP Photo / Saul Loeb Republikaanijohtaja Mitch McConnell yrittää viedä Obamacaren korvaavan lain läpi kahden vuoden siirtymäajalla.. 11. Lee perusteli uudistuksen vastustamista muun muassa sillä, että uusi laki ei muuta Obamacaren verotusta. Jo viime viikon lopulla senaatin republikaanijohtaja Mitch McConnell siirsi terveydenhuoltouudistusta koskevaa äänestystä myöhemmäksi. HEINÄKUUTA 2017 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA S uomen keskustan tiedote 11.7. Leen ja Moranin ilmoitus on todennäköinen kuolinisku esitykselle. elokuuta SDP:n jäsenäänestys ehdokkuudesta on kesken. Kaikki ehdokkaat paikalle, tarjotaan ihmisille aito mahdollisuus verrata ja kuulla ehdokkaita. Republikaaneilla on 100-paikkaisessa senaatissa 52 paikkaa. Jo aikaisemmin republikaaniedustajat Susan Collins ja Rand Paul ovat ilmoittaneet vastustavansa uudistusta. Ei tullut takkia, ei edes liivejä Uutisviikko KOONNUT SIMO ALASTALO Presidenttiehdokkaana Vanhanen on palannut harmauteen, taustalle paperinmakuisten mietintöjensä kanssa. Uusi tiedote keskustalta tuli maanantaina: Presidenttiehdokkaiden ajankohtaiskeskustelu Salossa 11.8. Republikaaniedustaja Mike Lee totesi, että hän ja hänen kollegansa Jerry Moran eivät kannata nykyistä versiota Obamacaren korvaavasta laista. Napataan aloite ja saadaan kaivattua medianäkyvyyttä. Demokraatit ovat ilmoittaneet vastustavansa kiistanalaista lakia. Vanhanen ehkä toivoi, että profiili nousee nyt kerralla. Arpomallako. Obamacare selvisi Trumpin hyökkäyksestä Yhdysvaltain edellisen presidentin Barack Obaman kaudella tehty terveydenhuollon uudistus, Obamacare, vaikuttaa toistaiseksi selviytyneen maan nykyisen presidentin Donald Trumpin sinnikkäiltä uudistuspyrkimyksiltä. Lakia voidaan muuttaa myös siten, että sekä republikaanit että demokraatit voivat hyväksyä lain. Kaksi uutta republikaaniedustajaa ilmoitti alkuviikosta vastustavansa Obamacaren korvaajaksi tarjottua terveydenhuoltolakia. SDP:n ehdokkuudesta kisaavat myös Tuula Haatainen ja Sirpa Paatero. Koollekutsuja oli Matti Vanhanen, puolueen presidenttiehdokas. Ehdokkaana hän on palannut harmauteen, taustalle paperinmakuisten mietintöjensä kanssa. Syyksi ilmoitettiin aikatauluesteet, päällekkäisyydet ja vähäinen osanottajamäärä
Suomessa Pohjoismaiden pienimmät lomabudjetit Suomalaiset kuluttavat kesälomaan keskimäärin 1 400 euroa, selviää Nordean kaikissa Pohjoismaissa teettämästä tutkimuksesta. Luottamus hallitukseen hupenee Suomalaisten luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on melko vähäinen. Harkintaan vaikuttaa Elon mukaan olennaisesti se, pitääkö ryhmän tai perusteilla olevan Sininen tulevaisuus -puolueen muodosKatajan on kiva puhua mitä sylki suuhun tuo. Virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Uusi vaihtoehto pohtii presidentinvaaleja Perussuomalaisista irtaantunut Uusi vaihtoehto -ryhmä pohtii vielä, asettaako se oman ehdokkaan tammikuun presidentinvaaleihin. HEINÄKUUTA 2017 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Suomi kieltäytyy turva paikanhakijoiden siirroista Ulkoministeri Timo Soinin (uv.) mukaan Suomi ei voi sitoutua turvapaikanhakijoiden uusiin sisäisiin siirtoihin EU:n sisällä. Aimo Aaltonen, Works at KEVA, siis eläkkeellä Puoluetuet pitää saada veronalaiseksi, kukaan poliitikko ei ehdota tällaista, no sehän olisi poliittinen itsemurha. Ryhmä aikoo vielä tarkistaa asian lakiasiantuntijoidensa kanssa. Ruotsissa lomaan kulutetaan 1 870 euroa ja Tanskassa 1 990 euroa. Elo puolestaan sanoo, että tilanne on uusi ja siksi kyse on tulkinnasta. Risikko lupasi vastikään viikonloppuna, että pakolaiskiintiön nosto on esillä syksyn budjettiriihessä. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo sanoo, että päätös saataneen tehtyä syksyllä. Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyssä vain noin neljännes arvioi, että hallituksen kyky tähän on hyvä tai erittäin hyvä. Suomi on ottanut vastaan turvapaikanhakijoita lähes parhaiten EU:ssa. Sisäiset siirrot saattavat nousta uudelleen esiin syksyllä, kun EU-maat pohtivat Italialle annettavaa apua. Suomalaiset kuluttavat myös tehokkaasti, kun matkailu kohdistuu mökille usein kotimaahan. Ulkoministerikokoukseen maanantaina osallistunut Soini sanoi, että kaikkien EU-maiden on ensin pidettävä kiinni vanhoista lupauksistaan. Suurin budjetti on Norjassa, 2 160 euroa. Suomalaisten lomaeurot jäävät Suomeen. Risikko ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ovat esittäneet, että Suomi voisi nostaa pakolaiskiintiötään osana eurooppalaista kokonaisratkaisua. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 044. Eurooppaministeri Sampo Terho (uv.) on kuitenkin tyrmännyt ajatuksen. Maan hyvinvoinnin rakentajat ja maksajat ovat toisen luokan kansalaisia. Eero Lauttamus Turku, Finland Jos kuitenkin aloitettaisiin yritysten verosuunnittelun estämisestä, agressiivisen verosuunnittelun riittävästä rankaisemisesta, puoluetuen poistamisesta, eduskunnan opintomatkojen kieltämisestä silloin kun tapahtuu verovaroin, eduskunnan lisättävä videoneuvotteluja ja karsittava kokousmatkoja, kaiken alkoholin nauttiminen kiellettävä luottamustoimeen liittyvien tehtävien/ palaverien yhteydessä, eduskunnan harrastekerhojen tukeminen verovaroista muutama ehdotus ensi alkuun. Soinin mielestä tilanne syö koko EU:n uskottavuutta. Timo Ruuttila Vantaa, Finland Kokoomuslainen vainoa eläkeläisiä ja jakaa verorahoja pyyteettömästi yritysmaailmalle. Nordean yksityistalouden ekonomi Olli Kärkkäinen sanoo, että maiden väliset hintaerot tasoittavat eroja, mutta silti Suomessa budjetti on kolmanneksen pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Kummastuttaa, miten yhteiskuntaan porvaripuolueissa on syntynyt todellinen viha eläkeläisiä kohtaan. Lehtikuva / Roni Rekomaa. Usko maan hallituksen pätevyyteen vähentyi verrattuna kesiin 2015 ja 2016. Hänellä ei ollut poliitikkona minkäänlaista vastuuta puhumisistaan eikä tekemisistään, nyt ei ole puhumisesta vastuuta senkään vertaa kuin ennen. Ihmettelen katajan väitettä, että eläkeläisten vero kevennettiin palkansaajien tasolle, minä muistan kuulleeni ja lukeneeni, että asetelma on juuri päinvastainen. taa presidentinvaaleja varten valitsijayhdistys ja kerätä 20 000 kannattajakorttia ehdokkaan taakse. Kanervisto Merko Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT SIMO ALASTALO KOKOOMUKSEN ENTINEN KANSANEDUSTAJA SAMPSA KATAJA EHDOTTI PORIN SUOMI-AREENALLA ELÄKELÄISTEN VEROTUKSEN KIRISTÄMISTÄ. Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä pitää selvänä, että tämä menettely tarvitaan, koska ryhmä on irtautunut siitä puolueesta, jonka jäseniä valittiin eduskuntaan viime vaaleissa. Sisäministeri Paula Risikko (kok.) on arvioinut aiemmin, että Suomikin voi saada syksyn aikana pyynnön ottaa vastaan turvapaikanhakijoita suoraan lähtömaista tai Italiasta, johon on saapunut tänä vuonna 93 000 siirtolaista Välimeren yli. 9 20. Siinä vihamielisessä joukossa ovat Sipilän, Orpon ja takinkääntäjä Soinin joukot. Kysely tehtiin kesäkuun ensimmäisellä viikolla eli ennen perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamista. Olenkohan hakoteillä. Unkari, Tshekki ja Puola ovat kieltäytyneet noudattamasta EU-maiden yhteistä päätöstä siirtää turvapaikanhakijoita Italiasta ja Kreikasta. Oma suoranainen hylkimis reaktio porvaria kohtaan kasvaa entisestään, kun tällaisia eriarvoistavia puheita jauhetaan julkisesti. Kyselyn toteutti Kantar TNS. Tällöin myös lomaeurot jäävät Suomeen
Alueen halvin mahdollinen tuotto kaupungille kaavoituksen jälkeen olisi Soininvaaran arvion mukaan noin 20 miljoonaa. Siellä toimi myös Patrian ammattilentäjiä kouluttava yksikkö ja rajavartiolaitoksen vartio lentolaivueen Helsingin tukikohta. Raha keskeisessä roolissa Jyrki Kataisen hallitus päätti kuitenkin kehysriihessään maaliskuussa 2014 vetää valtiollisen toiminnan Malmin lentokentältä. 1980-luvulta Helsingin kaupunginvaltuustossa istuneen Osmo Soininvaaran (vihr.) mielestä tapausta ei voi kuitenkaan kaikilta osin pitää poikkeuksellisena kunnallispolitiikassa. Pienkoneen kyytiin pääsimme kuvaajan kanssa viime vuosina tiukan kaupunkipoliittisen silmukan keskellä olleelta Malmin lentokentältä. Viimein, sanovat kentän alueen asuttamista kannattavat. – Ei tehdä sitä ihan heti uudelleen. Kentän toiminnan alasajoa vastustavat ovat jättäneet kaupungille useita valituksia. – Valtion kanssa tehtyä sopimusta ei olisi missään tapauksessa uusittu, ei ainakaan ilmaiseksi, Soininvaara huomauttaa. – Toimintani on tietynlaista laillisuusvalvontaa. Kaikki tämä olisi pois esimerkiksi päivähoidosta, jollei kaupunkilaisten veroprosenttia nosteta prosenttiyksiköllä kolmeksi vuodeksi. Siviili-ilmailun korvaavasta järjestämisestä ei hänen mukaansa ole kuitenkaan edelleenkään olemassa selkeää päätöstä. – Se otti hieman vatsassa, huokaisin mikrofoniin. Kuten politiikassa yleensäkin, raha näyttelee keskeistä roolia Malmin kysymyksessä. Sopimuksia kuitenkin jatkettiin elokuun loppuun. – Tämä olisi sitten se hinta millä kaupunki olisi voinut harrasteilmailualuetta valtiolle vuokrata. Siinä siis käytännössä halutaan, että valtio puuttuisi Helsingin oikeuteen päättää alueen käytöstä. Aloitteessa esitetään, että valtio pakkolunastaisi kentän rakennuksineen Helsingiltä. Helsingin kaupungin omistamalle lentokentän maa-alueelle tehtiin lokakuussa 2016 yleiskaava. Riihen päätöksessä lukee, että ”muutos edellyttää siviili-ilmailun siirtämistä korvaavalle kentälle”. Sopimuksen oli määrä päättyä vasta vuonna 2034. Soininvaarasta on oleellista huomata kentän olevan jo valmiiksi kaupungin omistuksessa. Kentän lentoliikenteestä tämä oli Jyrkysen mukaan noin 8 prosenttia. Aktiiviseksi kansalaiseksi itsensä määrittelevä Sampsa Jyrkynen kertoo alkaneensa vaatia kaupungilta vastauksia, koska sen päätökset tuntuvat ”haisevan” pahasti. Jos sitten laskee kuinka paljon yksi lasku tai nousu kentällä olisi tullut maksamaan, niin aika paljon. Takaraivosssani tuntui ikävä muljahdus. Esimerkiksi viime syksynä hyväksytystä yleiskaavasta on kanneltu hallinto-oikeuteen useasta eri kohtaa. Mielestäni olisi todella kiva, että asioista löytyisi selkeät asiakirjaketjut. Argumentit liittyvät muuhunkin kuin lentämisen puolusteluun, nimittäin kaupungin toiminnan läpinäkyvyyteen. Myös luonnonsuojeluliitto vastustaa kentän asuinrakentamista. Aloite on paraikaa eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, jossa arvioidaan loukkaisiko se perustuslakiin kirjattua kunnallista itsehallinto-oikeutta sekä omaisuudensuojaa. Lisäksi Malmin kenttä on virallinen rajanylityspaikka. 3–4 neliökilometriä maata maksaa satoja miljoonia euroja. Omien sanojensa mukaan hän ei myöskään omaa voimakasta mielipidettä kentästä puolesta tai vastaan, vaikka lentämässä aika-ajoin käykin. Kenttää hallitsi Finavia. Alueen asuttamista vastustavat kiinnittävätkin toiminnassaan huomiota toisiin seikkoiMalmin lentokentän iso hangaari piti olla alun perin tyhjä jo toukokuun puolivälissä, kun Helsingin kaupunki päätti olla jatkamatta vuokrasopimuksia. Kentän puolustajat kuitenkin korostavat, että kentän lentoliikenteestä vain noin 20 prosenttia syntyy harrasteilmailusta. Kentän kohtalo päätyi alkuvuodesta myös keskelle kiivasta eduskuntakeskustelua Lex Malmi -kansalaisaloitteen myötä. Jyrkysellä ei ole roolia kentän toimintaa puolustavissa yhdistyksissä. – Koko loppu 90 prosenttia on yhä ratkaisematta. Asuttamista on Soininvaaran mukaan hidastanut se, että ”joku kahjo” meni 1900-luvun alkupuolella tekemään kentästä vuokrasopimuksen sadaksi vuodeksi valtion kanssa. Esimerkiksi hän nostaa hallituksen kehysriihessä tekemän päätöksen, jossa valtio päätti luopua toiminnastaan kentällä. ” Jos aloite menee läpi, Helsinki lähettää valtiolle korvausvaatimuksen ja edellyttää, että maa lunastetaan tonttihinnalla ” mäisenä ole jonossa. Vetäytymistä perusteltiin muun muassa ylläpitokustannuksien kalleudella. Kentän alueen rakentaminen 25 000 henkilön hyvällä paikalla sijaitsevaksi asuinalueeksi on kroonisesta asuntopulasta kärsivälle kaupungille otollinen tilaisuus. Valituksia on jätetty Soininvaaran perustelut tuntuvat vakuuttavilta. Kuvat Ella Kaverma. – Helsingin kaupunki on ollut johdonmukaisesti Malmin lentokentän alueen asuttamisen kannalla. Yleiskaavasta on valitettu, että riittääkö Helsingin kaupungin toimivaltuudet sulkemaan valtion virallisen rajanylityspaikan. Kaupunkilaisten näkökulmasta kentästä käytävä taistelu pistää helposti silmään suuren julkisuuden vuoksi. Lisäksi rakennusmaa kentän alueella on Kalasataman-, Arabianrannantai Pikkuhuopalahden alueisiin verrattuna aivan erinomaista. – Minua ylipäänsä vain korpeaa se, että päätöksenteossa oiotaan mutkia. Kun keskipakovoima väheni ja pystyin jälleen liikkumaan, kuulokkeesta kuului kuljettajan sekä vieressä istuvan ilmailualan harrastajan naurua. Hätiköiden, totesivat puolestaan kentän toiminnan jatkamista puolustavat. – Järjestettäessä tärkeysjärjestykseen kaupungin asioissa vanhusten ja lasten hoito sekä harrasteilmailun subventointi, niin se ei ihan ensimhin. – Se ”muu” alue ei ilmeisesti olisi kaupungin omistuksessa, jolloin se pitäisi ostaa. Kentän maa-alue on puolestaan ollut kaupungilta aina vain vuokralla. HEINÄKUUTA 2017 Lentoliikenne törmäsi asuntopulaan P ienlentokone teki nopean täyskäännöksen Lauttasaaren yläpuolella. Lisäksi puolustajat ovat esittäneet, että vastaavanlaisia rakennusalueita löytynee muualtakin pääkaupunkiseudulta. Virasto pitää kenttää valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä, jota ei saisi tuhota. 10 20. Keskustelussa on myös haluttu tuoda entistä vahvemmin esille, onko kenttä vain Helsingin asia. Valituksia on tehty Jyrkysen mukaan esimerkiksi museoviraston toimesta. Vuoden 2017 alusta Finavia luovutti Malmin kentän viimeiset osat ja rakennukset Helsingin kaupungin hallintaan
11 20. HEINÄKUUTA 2017 ” Kentän alueen rakentaminen asuinalueeksi on kroonisesta asuntopulasta kärsivälle kaupungille otollinen tilaisuus.
Mikäli aloite lopulta menisi eduskunnassa läpi, yksi asia olisi varmaa. Malmin lentokentällä on aktiivisia lentoharrastajia noin 700. Tätä mieltä on myös Helsingin yliopiston Euroopan historian professori, kaupunginvaltuutettu Laura Kolbe. Jos näin käy, loppuu sen eteneminen luultavimmin siihen. Lex Malmi -kansalaisaloitteen on puolestaan arveltu törmäävän eduskunnan perustuslakivaliokuntaan. Hankkeen käynnistäjänä on häärinyt rovaniemeläinen oikeustieteen opiskelija Kim Korkkula. Ylikunnallinen luonne. Sosialidemokraattien kaupunginvaltuutetun, SDP:n valtuustoryhmän ensimmäisen varapuheenjohtajan Ville Jalovaaran mukaan Malmin kentän asuinrakentamisesta on päätetty jo niin monta kertaa, että päätöksiä on hyvin vaikeaa ja tarpeetonta alkaa perumaan. Äänestys voi mennä tiukille. – Asemakaavassa ei voi enää valittaa siitä, että tässä pitäisi olla lentokenttä, Soininvaara toteaa. Esimerkiksi kukaan Lex Malmin alullepanijoista ei harrasta ilmailua. Korkkula perusteli aloitteen vireillepanoa Helsingin Sanomien haastattelussa viime syksynä toteamalla, että ”Helsingin kaupunkilaisia ei kuunnella vaan käärmettä ajetaan väkisin piippuun”. Lisäksi Malmin lentokentän ystävät ry (MLY) kertoo, että kentällä on vuosittain tuhansia muita aktiivisia käyttäjiä. Helsingissä vain 2,8 prosenttia viime kuntavaaleissa ääniä saaneen keskustan ehdokkaista moni puolestaan kannattaa kentän toiminnan jatkamista. Ei tämä ole pelkästään Helsingin asia. Asemakaavasta voi valittaa hallinto-oikeuteen vielä erikseen, tosin eri syistä kuin yleiskaavassa. Tämä edellyttää tietysti sitä, että valitukset hylätään. – Yksi nykyinen valtuutettu myös kävi voimakasta kampanjaa kentän säilymisen puolesta. Kun yleiskaava on vahvistettu, alueelle tehdään vielä pala palalta asemakaava. Helsingin kaupunki on Soininvaaran mukaan kentän suhteen päätöksensä tehnyt ja niitä tuskin pyörretään. – Kentän vastustajat ovat lopulta pienempi joukko, heidän kantansa vain näkyy loppupeleissä enemmin tuolla päättäjissä, Jyrkynen toteaa. Topi Juga Demokraatti Valitusten käsittely on vielä kesken, ja tämän jälkeen tahoilla on vielä mahdollisuus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Yleisissä mielipidemittauksissa helsinkiläisistä noin 60 prosenttia on kertonut kannattavansa kentän toiminnan jatkumista. Ja perustuslainkin perusteella vastuu kulttuuriympäristöstä kuuluu kaikille, hän totesi. Vastuu kulttuuriympäristöstä kuuluu kaikille.”. – Jos aloite menee läpi, Helsinki lähettää valtiolle korvausvaatimuksen ja edellyttää, että maa lunastetaan tonttihinnalla, Soininvaara toteaa. Jos laki puolestaan päätyy eduskunnan äänestykseen, vaihtoehdot ovat auki. Esimerkiksi keskusta kannattaa aloitetta pääministeri Juha Sipilän johdolla. MLY pyrki muun muassa esittämään kunnallisvaalit Malmi-vaaleina. Asuntopulan laajuus ja seuraukset ovat hyvin tiedossa. Mielenkiintoista kyllä, aktiivisimmin kentän alasajoa eivät vastusta kentällä toimintaa pyörittävät ilmailukoulut, vaan Jyrkysen tavoin kaupunkipolitiikasta kiinnostuneet kansalaiset. Ilmailun puolustajat tuntuvat kuitenkin varautuvan pitkään poterotaisteluun. ” Ei tämä ole pelkästään Helsingin asia. Uskon kuitenkin, että ryhmän enemmistö on vahvasti asuinrakentamisen kannalla. HEINÄKUUTA 2017 Vaikka SDP:n äänesti viime valtuustokaudella yksimielisesti asuinrakentamisen puolesta, Jalovaaran mukaan asiasta on kuitenkin keskusteltu erimieliseenkin sävyyn. – Moni meistä kantaa aitoa huolta kentän kohtalosta, sen jäämisestä muun muassa rakennusliikkeiden intressien jalkoihin. Keskustalla ei kuitenkaan hänen mukaansa ollut asiasta mitään yhteistä ryhmäpäätöstä. Helsingin suurimman puolueen kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Risto Rautava toteaa valtuustoryhmänsä odottavan eduskunnan päätöstä Lex Malmin suhteen ennen tarkempaa keskustelua asiasta. Kolbe perustelee kantaansa ”kentän edustamilla kulttuurija liikehistoriallisilla arvoilla, sekä mahdollisuuksilla, joita pienkenttä tarjoaa kaupunkikulttuurisesti ja alan elinkeinojen kannalta”. – Meillä on selvästi kahdenlaisia mielipiteitä, jotka jakautuvat melko tasan. Ellei sitten jokin valituksista mene hallinto-oikeudessa läpi. – Malmilla on ylikunnallinen luonne. Malmi on Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan lentämisen tulisi loppua kentällä vuonna 2019. Todennäköisesti puhutaan kuitenkin vuosista, ennen kuin rakennustyöt Malmilla voivat alkaa. Kaupunkipoliittinen kiista Kenttä oli myös vahvasti esillä kevään kunnallisvaaleissa. Helsingin kaupunki tulisi nostamaan asiasta hirvittävän metelin. Hajontaa on silti ilmassa. 12 20
Saksalainen politiikka joutuu ottamaan kantaa siihen, mitä eroa on äärioikeistolaisella ja äärivasemmistolaisella väkivallalla. Onko toinen hyväksyttävämpää kuin toinen, vai onko kaikki äärimmäisyydet ja väkivalta tuomittava samalla mitalla. Kokouksen asiasisällöstä ei jäänyt paljoa käteen, ellei sellaiseksi lasketa Donald Trumpin ja Vladimir Putinin kahdenkeskistä tapaamista, mikä sekin on nykyisessä maailman tilanteessa hyödyllistä. HEINÄKUUTA 2017 PERTTI RÖNKKÖ Uutisanalyysi Tervetuloa helvettiin H arvapa olisi osannut ennakoida, että antikapitalistien keväästä asti nettisivustoilla mainostettu ”Tervetuloa helvettiin” -mielenosoituskutsu toteutuu niin täydellisesti kuin G20-kokouksessa Hampurissa tapahtui. Katutaisteluista oli samassa numerossa kuusi aukeamallista. Vasemmistopuolue Linke ja vihreät syyttävät tilanteen eskaloitumisesta poliisia, muut puolueet puolestaan niitä äärivasemmistolaisen väkivallan vähättelystä ja tukemisesta. Tähtäimenä oli helvetti, mikä myös toteutui. Hampurin kaupunki halusi puolestaan mainostaa itseään avoimena, turvallisena ja rauhallisena metropolina, joka kykenee selviytymään myös tulevaisuudessa minkä tahansa suurtapahtuman järjestelyistä. Lehtikuva / Sebastian Willnow Tervetuloa helvettiin -mielenosoitus järjestettiin Hampurissa 6. Heistä noin 500 loukkaantui yhteenotoissa. Tällä rahalla Hampurin kaduille saatiin vain 20 000 poliisia, vaikka radikaalien taltuttaminen olisi edellyttänyt huomattavasti suurempaa miesvahvuutta. Naamioituneet anarkistit ampumassa teräskuulia poliisijoukkoihin, ryöstämässä kauppoja ja kasaamassa katukivistä barrikadeja syrjäyttivät mediassa kymmenien tuhansien tavallisten kansalaisten rauhalliset protestit. Osansa saivat myös sivulliset ”kaupunkisissien” tuikatessa tuleen heidän autojaan pitkään treenatulla taktiikalla: ensimmäinen lyö ikkunan säpäleiksi, toinen kastelee bensalla, kolmas sytyttää. Saksan suurimmassa päivälehdessä, Bild-Zeitungissa kokouksen päätösten esittelyyn riitti vajaan vaaksan pituinen uutinen sisäsivulla. Saksalaisille veronmaksajille runsaan vuorokauden kestänyt kokous maksoi yli 130 miljoonaa euroa. Kritiikin kohteeksi on joutunut myös demarien liittokanslerikandidaatti Martin Schulz hänen yhdyttyään Linken pääehdokkaan Sahra Wagenknechtin näkemykseen, että väkivaltaan syyllistyneet eivät ole oikeita vasemmistolaisia vaan terroristeja. Jälkeenpäin arvioiden budjetti oli giganttisuudestaan huolimatta alimitoitettu. Selitys kuulostaa yhtä epäortodoksiselta kuin islamoppineiden vakuuttelut, ettei islamisteilla ole mitään tekemistä islamin kanssa. heinäkuuta.. Saksalaiset ja muualta Euroopasta matkustaneet tuhannet militantit äärivasemmistolaiset vetivät ruksin suunnitelman yli. Pieleen meni sekin. Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja. Turvajärjestelyihin siitä käytettiin 30 miljoonaa. Altonan ja St-Paulin kaupunginosien ylle nousi savupilvi. 13 20. Anarkistien ja antifasistien muodostaman Mustan blokin päävihollisia olivat poliisit. Äärivasemmistolaiset eivät hyväksy aatteensa aitouden epäilyä vaan pitävät kiinni tavoitteestaan luoda kapitalismista ja valtioista vapautettu rajaton maailma, jossa kaikki kuuluu kaikille. Kokousta emännöineelle Angela Merkeille tilaisuudesta oli tarkoitus tulla näyttävä alkustartti liittopäivävaalikamppailun finaaliosuudelle
HEINÄKUUTA 2017. 14 20
15 20. Työväenyhdistys teki 1980-luvulla suuren työn, kun talo entisöitiin vanhaan loistoonsa. Nykyisen talon vihkiäisiä vietettiin maaliskuussa 1930. Oli lähellä, etteivät liekit vieneet tätäkin rakennusta. Onneksi, muistelee tuolloin rakennustoimikunnan puheenjohtajana toiminut SDP:n entinen kansanedustaja Ilkka Joenpalo. HEINÄKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Talo arvokkaan historian juurilla F orssan kivinen työväentalo seisoo toisella puolen tietä siitä paikasta, jossa historiallinen Forssan ohjelma synnytettiin vuonna 1903. Ajattelin, että voi jumalauta, nyt se talo palaa taas. – Remontti oli vuonna 1989 pitkällä. Talo, joka synkimmässä vaiheessaan keväällä 1918 toimi punaisten vankilana, paloi puolestaan vuonna 1929. Lähdin aamulla eduskuntaa kohden ja näin kauheat liekit tältä suunnalta. Se tuskan tunne oli kammottava. Vaikka tämän korkean ja kaarikattoisen salin seinät eivät tuota merkittävää kokousta nähneetkään, on kolmen tällä samalla alueella seisseen talon ja paikallisen työväenliikkeen historia ylpeyden aihe ja vaalimisen väärti Forssan työväenyhdistyksen väelle. Liekit nielivät Forssan kokouksen nähneen talon vuonna 1908. Kaunein työväentalo DEMOKRAATTI ETSII SUOMEN KAUNEINTA TYÖVÄENTALOA Talo 3/5 Ku va t Ja ri So in i. Se oli kuitenkin naapurin hotelli, joka paloi
. HEINÄKUUTA 2017 Forssan työväentalo on ollut koti poliittiselle toiminnalle, sivistystyölle, kulttuurille ja ilonpidollekin. Sitä . Kauppakatu 17, Forssa . Talossa on toiminut muun muassa elokuvateatteri, ravintola ja musiikkiopisto. . Kiinni elämässä Taloa on kehitetty aina tarpeiden mukaan. Vaikka talo onkin perinteikäs ja historiallinen, tällaista pitää tehdä, jotta täytetään nykypäivän vaatimukset ja taloa voidaan vuokrata monipuolisesti erilaisiin tarkoituksiin, työ väenyhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Lepola kertoo. Rakennettu vuonna 1930 . – Täällä treenaa yhdeksän rokkibändiä, naisvoimistelijat käyttävät salia viitenä päivänä viikossa ja Eläkkeensaajilla on täällä korttikerhoa, bocciaa, taidepiiriä, matkakerhoa ja karaokekerhoa, he luettelevat. 16 20. Talosta luopumistakin on joskus pohdittu. . Talon huoneistoala on 1 450 neliömetriä . Henkilömäärä enintään 350 henkeä . . Vuokratulot eivät vieläkään kata edes ylläpitokustannuksia, mutta talo on haluttu ja voitu pitää omissa näpeissä. . Talon omistaa Forssan työ väenyhdistys ry FORSSAN TYÖVÄENTALO. Vuosien mittaan talo on haukannut ison osan yhdistyksen varoista, ja esimerkiksi markan devalvointi aikoinaan vei yhdistyksen ahdinkoon, kun entisöintiä varten otettu laina nousi yhtäkkiä melkein kolmella miljoonalla markalla. Tilojen esteettömyyteen on kiinnitetty huomiota esimerkiksi rakentamalla hissi toiseen kerrokseen. Elokuvateatteriaikaan lattia oli korotettu kaltevaksi ja musiikkiopiston toimintaa varten 1980-luvun remonteissa huomioitiin esimerkiksi äänieristysten tarve. Suuri työväentalo monine erilaisine tiloineen taipuu moneen, ja talossa on aina ollut tilaa niin oman väen kuin muidenkin toiminnalle. – Toki se herättää kaksijakoista ajatusta porukassa, että toisaalta varojen pitäisi mennä politiikan tekemiseen ja kansalaistapahtumiin, Lepola myöntää. Pysyviäkin vuokralaisia on. Iso apu on ollut kaupungin budjetista saatu tuki suojeltavien rakennusten kunnossapitoa varten. Työväenyhdistyksen varapuheenjohtaja ja talonmies Matti Uutela ja yhdistyksen taloudenhoitaja Tapio Talikainen kertovat, että talossa juhlitaan merkkipäiviä ja häitä sekä järjestetään erilaisia tapahtumia konserteista kokouksiin. – Olemme nyt hommaamassa videotykkiä ja valkokangasta, verkkoyhteydet saatiin juuri kuntoon
TIETOA ÄÄNESTYKSESTÄ. Työväenyhdistyksen historian ensimmäisenä naispuheenjohtajana viime vuoden alussa aloittanut Kaisa Lepola muistaa lapsena käyneensä työväentalolla elokuvissa, konserteissa ja tapahtumissa. Talo huokui hänen mielestään jo silloin arvokkuutta. Ilkka Joenpalo kertoo yrittäneensä forssalaisilta lempinimen ”Moskova” saaneeseen ravintolaan alaikäisenä, mutta portsarina ollutta olympianyrkkeilijä Pentti ”Isi” Niinivuorta ei niin vain juksattukaan. Forssalaiset toivovat, että valtion budjetistakin löytyisi tukea, jolla estettäisiin Suomen lukuisten vanhojen työväen-, nuorisoseuranja maamiesseurantalojen rapistuminen ja niiden arvokkaan perinnön katoaminen. Tunneside taloon on koko ajan kasvanut, mitä enemmän täällä on viettänyt aikaa, hän summaa. Suomen kauneinta työväen taloa pääset äänestämään vasta sitten, kun kaikki viisi finalistitaloa on esitelty. Työväentalokilvassa äänestäneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja. Äänestysaika alkaa 3.8. ja päättyy 17.8. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Kaisa Lepola, Leena ja Juhani Anttila, Tapio Talikainen, Hannu Rekunen ja Matti Uutela ovat ylpeitä historiaa pullollaan olevasta Forssan työväentalosta. Hannu Rekunen muistaa 1970-luvun vilkkaan toiminnan aikana – silloin oltiin nuoriso-osastolaisia, nyt kai ikinuorisoliittolaisia. Voit äänestää vain yhtä taloa. Muistojen tärkeä talo Arvokkaan historian lisäksi talo on täynnä muistoja. HEINÄKUUTA 2017 on käytetty peltikaton uusimiseen ja ikkunoiden korjaamiseen. – Kun lähdin politiikkaan ja työväenyhdistykseen mukaan, syveni tietämys talon historiasta ja ymmärrys siitä, kuinka suuren työn nämäkin miehet tässä ovat tehneet ja tekevät. Tarkemmat ohjeet äänestämiseen saat Demokraatista 3.8. 17 20
Muuttuvassa ja entistä monikanavaisemmassa mediamaailmassa Demokraatti on sosialidemokratian puhetta itselleen ja koko kansakunnalle. HEINÄKUUTA 2017 Hyvä sanomalehti on kuin kansakunta puhuisi itselleen, sanoi Arthur Miller. 18 20. Antton Rönnholm SDP:n puoluesihteeri Jari Soini
Edestakainen, jatkuva liike vapauttaa kehossa endorfiinia mikä hiukan lievittää kivuntunnetta. Sneddonin kokeiden jälkeen tutkijoita ovat edelleen askarruttaneet kysymykset kalojen kivuntuntokyvystä. Kipututkimuksissa on myös todettu, että jos nälkä on hirmuinen ja aivot riittävän pienet, ei eläin opi yhdestä tai kahdesta kerrasta pysymään erossa ruokahoukutuksesta, vaikka sen tavoitteleminen tuottaisi miten kovaa kipua tahansa. Nykytietämyksen ansiosta on aiempaa helpompi kuvitella, miltä kalasta tuntuu, kun metallinen koukku lävistää huulen, jonka jälkeen koko kehon paino roikkuu ilmassa pelkän lävistyksen varassa samaan aikaan kun kala alkaa hitaasti kuolla hapenpuutteeseen. Kokeeseen osallistuneiden kirjolohien reaktiot kipuun olivat hyvin samankaltaiset kuin vaikkapa koirilla, kissoilla tai selkärankaisilla eläimillä yleensäkin. Kalastus on sekä hyötyä että hupia. Jos nämä keinot eivät auta, kyhjöttää eläin paikoillaan ja heijaa vartaloaan edestakaisin. Kaikki tulokset osoittavat samaa; kala tuntee kipua ja se yrittää parhaansa mukaan välttää sitä. Omatuntoa hellivät fantasiat kalan kipuaistittomuudesta on kumottu. 19 20. Ihmiselle veden alla elävien eläinten tunnemaailma on ollut pitkään täysi mysteeri. Juuri näin toimivat Sneddonin kokeeseen osallistuneet kalat. Ihminen tappaa karkeasti arvoiden noin kolme biljoonaa kalaa vuosittain. Lähteet: Animalia-lehti 2/2017 sekä Helena Telkänranta: Millaista on olla eläin?. Ehkäpä juuri vähäeleisyytensä ja maanpäällisiin eläimiin verrattuna poikkeuksellisen ulkomuotonsa takia kalojen tuntemuksiin on ollut vaikea samaistua. On omatuntoa hellivä teoria, että kalalla ei olisi tuntoaistia, koska saattaahan se koukusta vapauduttuaan iskeä heti uudestaan kiinni samaan vieheeseen. Kaloihin onkin yleisesti suhtauduttu aistimaailmaltaan suppeina, kipuaistittomina eläiminä. Sneddonin tutkimus oli tiettävästi ensimmäinen laatuaan. HEINÄKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Koukkua huuleen. Tutuimpia olentoja ovat kalat, nuo ilmeettömät, äänettömät, ihmisen ravintoympyrän oivalliset proteiinija rasvahappolisät. Jos kipukohtaa ei ylety rapsuttamaan tai nuolemaan, yritetään kivusta hankkiutua eroon hankaamalla tai hieromalla kohtaa jotakin pintaa vasten. Vuonna 2002 Edinburghin yliopiston tutkija Lynne Sneddon ryhtyi järjestelmällisesti tarkastelemaan onko kala kykenevä aistimaan kipua vai ei. Mielikuvituksensa kirkastamiseksi voi kalan tilalle kuvitella vaikkapa oman kotieläimensä
KUVAT JARI SOINI. Sukeltaminen lumosi. Thaimaassa Pulli teki vapaaehtoistyötä myös eläinklinikalla ja matkusti välillä Australiaan työskentelemään villieläinten parissa. Eläinten oikeuksien puolesta Olipa kerran minä TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Se johtui meriveden liian korkeasta lämpötilasta. 20 20. Toisena keväänä Pulli oli kerran yksin sukeltamassa ja kertoi opettajalleen näkemänsä. Lopulta Thaimaa alkoi tuntua turistikuplalta. Se avasi täysin uuden maailman. – Opin tuntemaan sen, missä kolossa mikäkin kala asuu. Jotkut lajit olivat aggressiivisia ja toiset pysyttelivät pariskuntina yhdessä. Pulli kiinnostui kalojen käyttäytymisestä. HEINÄKUUTA 2017 V ielä muutama vuosi sitten Kati Pulli oli harrastamassa, opiskelemassa ja tekemässä vapaaehtoistyötä Thaimaassa. Hän kävi ekosukellukseen erikoistuneen opettajansa kanssa kuukausittain tarkastamassa koralliriuttojen kuntoa. Koralliriutta oli kuolemassa. Mies ei ollut uskoa tuloksia todeksi
HEINÄKUUTA 2017. 21 20
Pulli kyseenalaisti ensin omaa ja sitä kautta myös toisten käyttäytymistä. Nykyisin hänen äitinsä on mukana SEY:n vapaaehtoistyössä, ja isä kirjoittaa eläinsuojeluun liittyvistä asioista mielipidekirjoituksia lehtiin. Lenya oli alkuun hankala. Lajikohtaiset tarpeet esiin Pullin mukaan osalla Suomen lemmikeistä menee oikein hyvin, toisilla taas huonosti. – Kun palasin Suomeen, tuntui kuin olisin tullut eri maahan, koska kaikki puhuivat eläinten hyvinvoinnista. – Se oli iso eläin, jota olisi voinut hallita jonkin verran kivulla ja pelolla, mutta se ei olisi tuottanut tuloksia. Kun Pulli teki yhä intensiivisemmin töitä Lenyan kanssa, hän huomasi, että ongelmakäyttäytymisen taustalla vaikuttivat kivut. Kahdeksanvuotiaana Pulli sai koiran. Toin ärsyttävyyteen asti omia näkemyksiäni keskusteluissa esiin. Pulli oppi, miten tärkeää on kuunnella juuri tätä yksilöä, ja tehdä yhteistyötä eläimen kanssa. Ystävät ovat kuitenkin säilyneet, vaikka he eivät olisikaan tehneet samanlaisia elämänvalintoja. HEINÄKUUTA 2017 Kun Pulli lähti Suomesta Thaimaahan, ihmiset puhuivat eläinten hyvinvoinnista, mutta asiaa ei vielä otettu kovin vakavasti. 22 20. Mitään muuta uravaihtoehtoa hänen mieleensä ei myöhemminkään ilmaantunut. Myös vanhempiin tyttären ajatukset ja teot ovat vaikuttaneet. Koira ja omistaja kasvoivat ja kasvattivat toisiaan rinta rinnan. Aika Thaimaassa vain vahvisti halua toimia eläinsuojelutyön hyväksi entistä enemmän. Tyttö pelasti muurahaisia vedestä ja pomppi heinäsirkkojen perässä pellolla. Rasseli oli itsenäinen ja sisukas cairnterrieri – ei mikään lapselle suunnattu ensimmäinen lemmikki. Kuusitoistavuotiaana hän aloitti kasvissyönnin. Sisiliskoja pyydystämässä Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) toiminnanjohtaja Kati Pulli otti parivuotiaana sisiliskoja kiinni mökillä ja sanoi mummolleen, että hänestä tulee eläinlääkäri. Pullin elämään on tehnyt suurimman vaikutuksen Lenya-poni, jonka kanssa hän ehti taittaa matkaa kolmikymppisenä kahden vuoden ajan. Hän on ilahtunut varsinkin tutkimustiedosta, jota ” Vaikka turkistarhausta on pitkään kritisoitu ja vaadittu lopetettavaksi, siihen suhtaudutaan yhä suojelevasti.”. Rasseli eli kuusitoistavuotiaaksi. Pian hän liittyi jäseneksi. Teini-iässä Pulli kävi paljon tallilla ja piti koulussa eläinaiheisia esitelmiä. Ensin tuli tiedostaa ongelma, jotta siihen pystyi vaikuttamaan. Pulli törmäsi kirjastossa Animalian lehtiin. Omaa käyttäytymistä muokkaamalla hän sai myös eläimen käytöksen muuttumaan. Hän innostui siitä, että voisi itse tehdä ja vaikuttaa asioihin. – Ihmettelin, miten kaikki eivät tajua, kun itsellä tämä oli selkeänä mielessä
Myös esiintymiskyky ja esimiestaidot ovat karttuneet. ” Eläimiin suhtautuminen kertoo aika paljon siitä, millainen ja kuinka hyväntahtoinen ihminen tai kulttuuri on.” häntä surettaa pentutehtailuun liittyvät asiat. Huomattavina ongelmina Pulli näkee lemmikkien ylipainon ja selkeät laiminlyönnit hoidossa. Hän törmäsi varsinkin ylijalostuksen aiheuttamiin ongelmiin. eläinlääketieteen lisensiaatti . KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA . Eläintä ei tulisi ottaa vain oman statuksen, seuran tai huvin vuoksi. Lopulta nimiä kertyi lähes 70 000. . Pullin tunnelmat uuden eläinsuojelulain toteutumisesta ovat yhtä aikaa odottavat ja pelkäävät. Tulevaisuuden juttu Eläinlääkärin koulutuksesta on ollut huomattavaa hyötyä toiminnanjohtajan tehtävässä. Kissojen ja koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti olisivat olennainen edistysaskel. SEY:ssä toiminta etenee pikkuhiljaa, ja vaikuttaminen on konservatiivisempaa. – En ole ikinä törmännyt lainsäädäntötyössä sellaiseen. Odotusta ja pelkoa Turkistarhauksen kieltäminen on erityisen ajankohtainen taas eläinsuojelulain uudistuksen myötä. Myös yhteistyöjärjestöjen ja omien vapaaehtoisten sitoutuminen asiaan kannustivat. Turkistarhaton Suomi-aloitteen vireillepanija . Ensimmäisen kansalaisaloitteen äiti Turkistarhaton Suomi, maan ensimmäinen kansalaisaloite vuonna 2012 oli yhtä aikaa hyvin palkitseva ja kuluttava kokemus sen uranuurtajalle. Vaikka turkistarhausta on pitkään kritisoitu ja vaadittu lopetettavaksi, siihen suhtaudutaan yhä suojelevasti. – Totesin olevani väärässä ja sanoin, tehdään tämä. . syntynyt 1979 Helsingissä . naimisissa, yksi lapsi KATI PULLI on viimeaikoina tullut paljon lisää. Pullilla ei ole tällä hetkellä omia eläimiä, mutta hän haaveilee voivansa ottaa joskus tulevaisuudessa hevosen. Hän ihmettelee, miksi asiaan ei oikeasti kiinnitetä huomiota, kun puutteet toistuvat vuodesta toiseen. Hän halusi tehdä ja vaikuttaa enemmän ja laajemmin eläinten oikeuk sien puolesta. Eläinten hyvinvoinnin ja suojelun edistäminen on tulevaisuutta. Ei mulla ole sellaista. asuu Helsingissä . Palaute oli pelkästään positiivista.. Niin ei kuitenkaan käynyt. – Minusta se kertoo koko alan välinpitämättömyydestä eläinsuojelusäädöksiä ja eläinten hyvinvointia kohtaan. Muutamat kansanedustajat vakuuttivat hänet kuitenkin siitä, että aloite kannattaisi. Suomalaiset ovat muita eurooppalaisia huolestuneempia tuotantoeläinten hyvinvoinnista. Pulli esiintyi toukokuussa turkistarhauksen epäkohtia koskevassa Ylen MOT-ohjelmassa. – Saga Fursin suosio perustuu siihen, että se on saanut brändättyä itsensä eläinten hyvinvointiturkisena, vaikka Suomen turkistarhoissa eläinten hyvinvointi ei ole edes pohjoismaista tasoa. SEY:n toiminnanjohtajana kesäkuusta 2013 . työskennellyt sitä ennen Animalian toiminnanjohtajana . Hän oudok suu eläinsuojelurikosten rangaistusten pienuutta. Tykkään kokata ruokia, jotka muistuttavat niistä maista, jossa olen ollut, kuten thaimaalaista ja intialaista. . HEINÄKUUTA 2017 Kuka on esikuvasi eläinsuojelutyössä. Jopa yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, että tuotantoeläimiä tulisi suojella nykyistä paremmin lainsäädännön avulla. Pulli kohtaa monia koskettavia tilanteita työssään, mutta eniten tarkastuseläinlääkärinä kalkkunateurastamolla ja eläinlääkäriasemalla vuoden. Kun Pullin ystävä kertoi Animalian toiminnanjohtajan vapaana olevasta paikasta, hänelle ei tullut mieleenkään, että voisi saada sen. Vaikka hän tiesi, etteivät he saa turkistarhausta kiellettyä, kansalaisaloitteella oli muuten huomattava vaikutus. Vasta julkaistussa Eviran tarkastuksessa jopa 66 prosentilla turkistarhoista oli puutteita (tarkastettuja tarhoja 38). – Eläimiin suhtautuminen kertoo aika paljon siitä, millainen ja kuinka hyväntahtoinen ihminen tai kulttuuri on, miten se pystyy asettumaan äänettömien ja heikoimpien asemaan ja kuinka aktiivisen edelläkävijän roolin se uskaltaa ottaa. Hän opettaa parhaillaan omalle puolitoistavuotiaalle lapselleen eläinten kunnioitusta tuntevina yksilöinä. . Pulli on nähnyt, miten turkistarhat ylläpitävät imagoa ja vierailijat viedään katsomaan vain parhaita tarhoja. Tuntui turhauttavalta työskennellä sellaisten eläinten parissa, joiden vaivat olisi voinut välttää ennaltaehkäisevällä hoidolla. Pian alkoi näyttää siltä, että he saavat nimiä vaadittavat 50 000. . Pullin on ollut helppoa omaksua lisää tietoa. Pulli ymmärsi, etteivät he voisi epäonnistua. Jotkut ajattelevat virheellisesti terveyden olevan yhtä kuin lemmikin hyvinvointi. Pulli työskenteli eläinlääkäriksi valmistumisen jälkeen pari kesää Alkuun Pulli suhtautui aloitteeseen kielteisesti, koska se tuntui vievän liikaa järjestön resursseja. – Olisi senkin takia hirveän tärkeää saada eläimen arvo kirjattua lakiin, että eläimiin kohdistuvista rikoksista annettaisiin tuntuvampia rangaistuksia. 23 20. Miten kuvailisit itseäsi matkailijana. Niin kuitenkin kävi. Animaliassa työskennellessään Pulli sai kuulla enemmän ”kettutytöttelyä”. Tulos ei yllätä Pullia, koska lukemat eivät ole aiemminkaan olleet hyviä. Kumpikaan ei riittänyt. Ei kauhean suunnitelmallinen spontaani reppureissaaja. – Ne yhteydenotot tuntuvat tosi surulliselta sekä eläimen, että ihmisen puolesta. Pulli kaavailee lähitulevaisuudessa aloittavansa erikoistumisopinnot. . Myöskään maaja metsätalousministeriön uudet linjaukset eivät lupaa muutosta turkiseläinten elämänlaadun parantamiseksi. Suomessa vuonna 2013 alkunsa saanut turkiseläinasetus jäädytettiin. Lähteet: Kivelä, Mai&Lahtinen, Veikka & Uotila, Laura (toim.): Uusi eläinlaki (Into Kustannus Oy 2017), www.evira.fi yle.fi/aihe/artikkeli/2017/05/12/turkistilojen-tarkastusten-maara-romahtanut SEY:n toiminnanjohtaja Kati Pulli tutustui Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen tiloissa Tarmokissaan. Tärkeintä olisi eläinten lajikohtaisten tarpeiden ymmärtäminen ja niiden toteuttaminen. . Ihmisten asenteet turkistarhausta kohtaan muuttuivat kielteisemmiksi, ja hallitus totesi tarpeen tiukentaa turkisasetusta kiireisesti. Millaista vegaaniruokaa valmistat mieluiten. – Toivon, että uudelle sukupolvelle eläinten hyvinvointi on jo itsestäänselvää, eikä heidän tarvitse käydä tätä keskustelua koko ajan
Tiedämme, että kettukin nappaa mielellään peltomyyriä ja vastaavia jyrsijöitä. Joskus on esitetty jopa väite, että näädät ovat riippuvaisia ravintonsa suhteen oravista. Näätä tavoittelee oravaa usein hämärän aikaan tämän köllötellessä talvipesässään. Varsinkin maakotka, huuhkaja ja nelijalkaisista kettu nappaavat sen kohdatessaan mieluusti sekä itselleen että jälkikasvulleen nälän pitimeksi. Myös metsäsopuli myyriä kookkaampana on sille mieluista napattavaa. 24 20. Ensi kuulemalta saattaa tuntua oudolta, että näätä on varsin pitkälle oppinut hyödyntämään myös kasvimaailman suomaa tarjontaa kuten marjoja, sieniä ja muitakin kasveja. Näätä on yöaktiivinen eläin, kun orava puolestaan on päiväaktiivinen. Miksipä ei sitten näätä ketteränä ja tarkkavainuisena saalistajana niitä hyödyntäisi. Avomaaston karttaja Näätä on varteenotettavan lihaisa makupala itsekin. Niihin se paneutuu erityisesti syksyllä ja syystalven aikana jopa lumen alta merkittävästikin kaivelemalla. Oravan pääja perivihollinen petoeläimistä on juuri näätä. Erämiehet ovat kautta aikojen pitäneet näätää vaikeana mutta varsin haluttuna talvisaaliina hyvän turkisarvon vuoksi. Monesti orava onnistuu luikahtamaan pakoon ja saa varteenotettavan selviämisen mahdollisuuden poukkoillessaan oksien latvoista puittamalla läpi ryteikköjen. HEINÄKUUTA 2017 Näätä – kiitävä kuolema Luonto TEKSTI ANTTI SIMONEN Näätää kutsutaan usein kiitäväksi kuolemaksi. Tämä on kuitenkin liioittelua, vaikka luonnollisesti näätä petoeläimenä jahtaakin mielellään sopivan kokoista oravaa ja aivan erityisesti silloin, kun oravakannat ovat huipussaan havupuiden siemensadon runsastumiskausina. Tämä pitää paikkaansa oikeastaan vain silloin, kun se jahtaa saaliikseen oravaa ja kun menossa on raju takaa-ajo puusta toiseen. Getty Images. Sen vuoksi näätä karttaa varsin tarkoin avoimia paikkoja, soita, peltoalueita, tunturien puuttomia alueita ja vastaavia, etenkin talvella, jolloin tumma liikehtivä pienpeto takuuvarmasti osuisi tarkka-aististen saalistajien hoksottimiin. Talvisessa metsäluonnossa näätä toki saa helpostikin suojaa lumikerroksessa siihen ”kiepittymällä”. Näätä on neljä viisi kertaa oravaa painavampi, joten pesästä yllättämisen epäonnistuttua, koko saalistus menee myös sillä kertaa usein mönkään. Pimeän liikkujanakin se löytää helposti suojapaikkaansa jättämiensä hajujälkien avulla. Se ei kaihda oikeas taan mitään liharuokaa, ja siten monenlaiset haaskat aina mätänemistilassa oleviin raatoihin, kelpaavat sille. Ei tämä sentään mikään tavaton ihme ole, sillä tiedämmehän myös karhun ja ahman hyödyntävän syksyistä ja ahma lumenalaistakin marjatarjontaa. Näädän kokoiselle eläimelle ei lumivajekaan tuota kovin suurta ongelmaa, sillä vanhan oravanpesän se ottaa sujuvasti käyttöönsä tai piiloutuu puiden onkaloihin, kaatuneiden runkojen alle ja vastaaviin rytöisiin suojapaikkoihin. Tutkimusten mukaan silloin kun myyriä on lukuisasti saatavilla, näätä käyttääkin niitä liki yksinomaan sapuskanaan. Näätä on ravintogeneralisti Näätä kuuluu ravintotaloutensa puolesta kaikkiruokaisiin petoihin
HEINÄKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Maria Rytkönen, 28 P eiliin katsoessani näen ihmisen, joka on elämänsä aikana aika päämäärätietoisesti kokeillut erilaisia juttuja. 25 20. Jo lapsuudesta asti. Halusin opiskella filosofiaa, mutta halusin myös käytäntöä. Minulla on aina ollut pyrkimys tavoitella jotakin sellaista, mikä on vaikeaa. Sen takia minua kiinnostaa koulutuksen koulutusjärjestelmä. Maria Rytkönen on Työväen Sivistysliiton koulutuspäällikö.. Kun heillä kaikilla on samanlaiset tiedot ja kyvyt, niin heidät voidaan laittaa samaan paikkaan keskustelemaan ja löytämään paras ratkaisu asiaan. Tämä on unohtunut täysin. Minulla on kaksi maisterintutkintoa. Olen inkeriläinen ja pienestä asti ollut vähän erilaisen näköinen. Lähdin opiskelemaan rehtoriopintoja, koska halusin tietää, ketkä hakeutuvat rehtoriksi ja mitä heille opetetaan. Näen peilissä myös ihmisen, joka on ottanut aika paljon iskuja vastaan. Ja nyt esimiestyöstä. Sivistystä ja sivistyneisyyttä ei enää nykyään arvosteta samalla tavalla kuin miten se esimerkiksi valistuksen aikana määriteltiin. Ajatuksena oli, että demokraattinen yhteiskunta on mahdollista vain, kun on valistuneet kansalaiset. Ehkä näen peilissä ihmisen, joka haluaa tavoitella sivistyksen vallankumousta ja yrittää katsoa sitä monesta suunnasta. Ensin kiinnostuin opettajan tehtävistä, sitten kasvatusfilosofiasta, koulutuspolitiikasta, sen jälkeen virkamiestyöstä, tutkijan työstä ja sitten eduskunta-avustajan työstä. Teorian ja käytännön, filosofisen ja ihan ruohonjuuritason yhdistäminen on mielestäni todella kiinnostavaa. Jotta pystyisimme edes keskustelemaan, meillä pitää olla samanlaiset tiedot ja kyvyt. Se on ehkä parhaiten näkynyt koulutustiessäni
HEINÄKUUTA 2017 Mansikkaa kin makeampi. 26 20
27 20. – Tämän keruun tavoitteena on paitsi tyhjentää kaikki potentiaaliset tallentamattomat aineistolähteet, myös täydentää Työväen arkiston sisällissotakokoelmaa. Pesonen toteaa, että vaikka kaikenlaiset aineistot ovat tervetulleita, erityisesti kiikarissa ovat nyt esimerkiksi sodan ajan kirjeet, päiväkirjat ja sellaiset aikalaismuistelmat, joita ei ole vielä tallennettu. Lisätietoja keräyksestä antaa erikoistutkija Pete Pesonen puh. HEINÄKUUTA 2017 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Juhannuksen jälkeen käynnistetty Työväen muistitietotoimikunnan keruu vuoden 1918 sisällissodan vielä tallentumattomista aineistoista ja muistitiedosta on jo tuottanut ensimmäiset lähetykset Työväen arkiston tutkijoiden käsiin. Takavarikoidut työväenyhdistysten arkistot taas päätyivät Vapaussodan arkistoon. Työväen arkiston 1918-kokoelma on tätä nykyä kokonaisuudessaan sähköisessä muodossa. Opinnäytteitä ja perustutkimusta tekevien lisäksi Pesonen nimeää muutamia erityisryhmiä. Työväen muistitietotoimikunnan erikoistutkija Pete Pesonen sanoo, että nyt, kun sisällissodasta on kohta kulunut sata vuotta, alkaa olla viimeinen mahdollisuus saada vielä talteen alkuperäisaineistoja. Esimerkiksi Kjell Westö oli meillä ahkera kävijä kirjoittaessaan ”Missä kuljimme kerran” -romaaniaan. Aiemmilla muistitietokeruilla kootut ”kapinamuistelmat” ovat jo nyt maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen kokoelma sisällissodan hävinneen osapuolen kokemuksista. Häviävällä puolella punaiset, tappion häämöttäessä, tuhosivat paljon virallisia papereita. Rolf Bamberg Demokraatti Sisällissodan viimeiset muistot talteen Punakaartin sotilas heiluttaa antautumis lippua Helsingin Siltasaaressa huhtikuussa 1918. – Sukututkijat, käsikirjoittajat ja kirjailijat ovat vakioasiakkaitamme. Muistovuosi 1918 -keruun aineistot pyydetään lähettämään merkinnällä ”Sisällissodan muistot” osoitteeseen Työväen muistitietotoimikunta, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki. Se on kaikille avoin mutta vaatii käyttäjiltä kirjautumisen. Valkoisen voittajapuolen viralliset asiakirjat on saatu kattavasti kootuksi Vapaussodan arkistoon, joka löytyy Kansallisarkistosta. Se on yhä aika sirpaleinen kokonaisuus, sillä oikeastaan ainoa täysin ehyt osa on vuoden 1918 terroritilasto, jonka kokoamisen SDP:n puoluetoimikunta pisti alulle heti sisällissodan jälkeen. Työväen arkiston 1918-kokoelmalla on laaja käyttäjäkunta. Paljon lisää on lupa odotella syksyn mittaan, sillä keruu jatkuu vuoden loppuun asti. – Omat ja sukulaisten vintit ja kellarit, nehän ne tapaavat olla tällaisten keruiden aarrearkkuja, antaa Pesonen vinkiksi siitä, minne 1918-arkistoa kartuttamaan haluavien kannattaa katseensa suunnata. Pikkuku vassa Työväen arkiston sisällissota kokoelmista löytyvä, punavankien avustustyön hyväksi painettu joulukortti.. 040 455 3198., TMT@tyark.fi
Doisneaun ihminen, on sitten kyseessä aikuinen tai lapsi, tuntuu olevan aina pienenä jonkin suuren äärellä. Silti Doisneaun kuvista välittyy myös elämisen maku: veljekset kulkevat käsillään, työläiset puurtavat tehL’information scolaire, Paris, 1956. Le baiser de l’Hôtel de ville, 1950. 28 20. Ihmispaljoutta katsellessani mietin, kuinka antaumuksellisesti pariisilaiset rakastavat oman kaupunkinsa kuvaajaa. Tavalliset ihmiset arjen askareissa valikoituivat kuvan kohteiksi ja suosituimmat aiheet löytyivät useimmiten kaduilta ja kahviloista. Deroudille on paitsi dokumentin kertojaääni, myös Doisneaun tyttärentytär. HEINÄKUUTA 2017 Suukkosia Turun taivaan alla Jono kiemurteli Pariisin kaupungintalon edustalla häviten kulman taakse: siinä jonotettiin kärsivällisesti valokuvaaja Robert Doisneaun retrospektiiviseen näyttelyyn vuonna 2006. Näyttelyä täydentää Clémentine Deroudillen ohjaama yli tunnin pituinen Robert Doisneau -dokumentti. Valokuvauksen uusi tyyli Humanistisesta valokuvauksesta tuli toisen maailmansodan jälkeen lähes hallitseva tyylisuunta lehtikuvauksessa ja reportaaseissa. Doisneau teki elämänsä ajan yhteistyötä ranskalaisen kuvatoimisto Raphon kanssa, joka oli erikoistunut humanistiseen valokuvaan ja edusti myös muita aikansa lahjakkaimpia valokuvauksen visionäärejä kuten Édouard Boubat, Bill Brandt, André Kertész, Jacques Henri Lartigue ja Sabine Weiss. La cavalerie du Champs de Mars, 1969.. Doisneauta onkin verrattu Charlie Chapliniin ja Jacques Tatiin, joiden tarinat ovat yhtä lailla melankolian sävyttämiä. Doisneaun myötäelävä asennoituminen kuvattaviin edusti Raphon ydintä. Näytteillä on noin sata valokuvaa 1930-luvun alusta 1980-luvun lopulle. Mukana on myös Doisneaun kuuluisin ja laajimmalle levinnyt kuva, ”Le Baiser de l’Hôtel de Ville”, jossa nuori pariskunta suutelee Pariisin kaupungintalon edustalla. Turussa Doisneaun ”Pariisin kuvia” -näyttely perustuu Atelier Doisneaun tuottamaan kiertonäyttelyyn ”Un certain Robert Doisneau”, josta Turun taidemuseo on räätälöinyt oman kokonaisuuden. Näyttelyn eri tilat Dokumenttielokuvassa Doisneau toteaa valokuvasta, että se on menetetty taistelu aikaa vastaan. Aihepiirit levisivät laajalle Eurooppalaisiin kuvalehtiin. Ehkä tässä lauseessa piilee avain Doisneaun kuvien maailmaan, sillä hänen kuviinsa kätkeytyy kaihoa ja surullisuutta: selin olevia ihmisiä, pieniä lapsia taapertamassa horisontissa
. Opiskeli kaiverrusta ja litografiaa vuosina 1926–29. 1936 avioitui Pierrette Chaumaisonin kanssa; perheeseen syntyi kaksi tytärtä, Annette (1942) ja Francine (1947) . . . Yksityisempään maailmaan katsoja viedään näyttelyn alkupuolella. Turun taidemuseo on esitellyt toistaiseksi vain legendaaristen Lartiguen ja Doisneaun näyttelyt. Aitouden aura on rapissut monista muistakin aikansa merkkikuvista. . Se kuva tiivisti toisen maailmansodan päättymisen ja sen iloisen juhlinnan New Yorkin Times Squerella. ROBERT DOISNEAU (1912–1994) Bornet, kuvan malli, peräsi omaa osuuttaan oikeusteitse mutta hävisi jutun, ja Robert Doisneau joutui tunnustamaan lavastaneensa tilanteen. . . Aloitti valokuvaamisen velipuolensa kameralla opintojen päätyttyä. Pariisin kuvia -näyttelyn eri salien eri teemoista kiinnostavimpia ovat miljöömuotokuvat: elokuvaohjaaja Tatin polkupyörä on osina studion lattialla, ohjaaja itse pitelee pyörän pumppua käsissään. Näyttelyn päättävät Doisneaun värikuvat. Simone de Beauvoir on uppoutunut työskentelyyn Café Les Deux Magotissa. Ensimmäinen kuvareportaasi julkaistiin L’Excelsior-lehdessä 1932. 1934–39 Renaultin tehtaan valokuvaajana. Kuuluisa suudelmakuva nousi kaupalliseen suosioon 1986. saakka, ti–pe 11–19, la–su 11–17. . . . Niistä yksi tunnetuimmista on Alfred Eisenstaedtin ikoninen Life-lehden kansikuva ”Merimies suutelee hoitajaa”. . Kohtalokas suudelma Robert Doisneaun kuuluisin valokuva on Suudelma Pariisin kaupungintalon edessä, joka paljastui myöhemmin lavastetuksi. . . 1939 alkoi yhteistyö kuvatoimisto Raphon kanssa, jolle kuvasi uransa loppuun saakka. 1980-luvulla Doisneau kutsuttiin Kunnialegioonan ritariksi ja hän vastaanotti sekä Balzacettä Grand Prix National de la Photographie -palkinnot. Bill Brandtia ja kumppaneita odotellessa… Lisätietoa näyttelystä ja sen oheisohjelmista www.turuntaidemuseo.fi. Doisneau lahjoitti kuitenkin alkuperäisvedoksen Bornetille, joka myi sen myöhemmin huutokaupassa 155 000 eurolla. Pienessä näyttelytilassa kurkistetaan perhe-elämään ja nähdään Doisneaun uudenvuoden tervehdyskortteja vuosilta 1944–90. Onneksi Deroudillen dokumentti näyttää sarjasta joitakin kuvia. Spontaanilta vaikuttavat ohikiitävän hetken ikuistukset ovat paljastuneet lavastetuiksi. . Amanuenssi Annina Sirén kertoo, ettei museolla ole uusia näyttelysuunnitelmia tällä hetkellä, mutta on mahdollista, että näitä rakastettuja klassikoita nähtäisiin lisää. Doisneaun 1968 kuvaamaa Palm Springs -sarjaa, joka julkaistiin kirjana vasta 2010, ei nähdä näyttelyssä, mikä on suuri sääli, sillä Palm Springsin kuvat ovat loistavia kiteytyksiä ja oivaltavia huomioita amerikkalaisesta elämänmenosta. 1948–51 muotilehti Voguen kuvaajana. . 1931 jätti työnsä litografina ja aloitti valokuvaaja André Vigneaun apulaisena. Ensin korteissa poseeraavat tyttäret, myöhemmin heidän tilalleen tulevat lapsenlapset. 1951 mukana viiden ranskalaiskuvaajan yhteisnäyttelyssä New Yorkin MOMAssa. HEINÄKUUTA 2017 Suukkosia Turun taivaan alla . 29 20. Vastakkaisella seinällä on puolestaan keskeisiä tapahtumia valokuvaajan elämästä. Françoise VALOKUVA Turun taidemuseo, Aurakatu 26 Robert Doisneau: Minun Pariisini Avoinna 27.8. . Museolla tiedetään, että valokuva kiinnostaa laajaa yleisöä, ja mustavalkokuvien nostalgisuus, romanttisuus ja käsityön leima hurmaavat katsojansa aina uudelleen. . Doisneaun elämäntyötä, yli 450 000 negatiivin kokoelmaa, vaalivat tyttäret Annette Doisneau ja Francine Deroudille. . . Kuvissa esiintyy tuskin ollenkaan ihmisiä, tilalle ovat tulleet monumentaaliset tornitalolähiöt. Sari Poijärvi taissa, tavalliset pariisilaiset seurustelevat kulmakuppiloissa ja kuljeskelevat puistoissa ja Pariisin kaduilla
HEINÄKUUTA 2017 Riippumatonta mureutta Bensaa suonissa, napit korvilla ELOKUVA Wendy & The Refugee Neverland Ohjaus Olli Ilpo Salonen Pääosissa: Minka Kuustonen, Joonas Kääriäinen, Juha Pulli, Jonas Saari, Antti Heikkinen, Linda Wiklund 2017, 87 min. Ehdottoman hyvää on se, että kotimaisen elokuvan tämän päivän konventiot tai kaupalliset menestyspaineet eivät ole päässeet häiritsemään Salosen ja hänen työryhmänsä tatsia. Niin kuin usein esikoisromaaneihin, on myös Salosen esikoiselokuvaan haluttu mahduttaa mahdottoman paljon tavaraa – tarpeettomia kohtauksia ja kuvia, merkityksettömiä sivuhenkilöitä. Rattivirtuoosi Baby (Ansel Elgort) kuskaa ”Sekoa” (Jamie Foxx, edessä vasemmalla) ja muita pahoja poikia asioille pankkiin.. Elokuva alkaakin veijaritarinamaisella ryöstökeikkailulla, mutta sen hurmeisesta loppurytinästä nauru alkaa olla jo aika kaukana. ”Wendy & The Refugee Neverland” vyöryy omalla estottomalla riemullaan eteenpäin kahliutumatta mihinkään ulkopuolisiin odotuksiin tai elokuvallisiin ismeihin. Wrightin itsensä käsikirjoittama Baby Driver on elokuvallisilta ansioiltaan varsin yksioikoinen, yhdentekevä ja yhden tähden rymistely, mutta tarinan taitava musiikillinen dramaturgia nostaa sen turhimpia tusinatuotteita kiinnostavammaksi. Rolf Bamberg Demokraatti ELOKUVA Baby Driver Ohjaus Edgar Wright Pääosissa: Ansel Elgort, Lily James, Kevin Spacey, Jamie Foxx, Jon Hamm 2017, 112 min. Studioon päästään demontekoon ja keikkaa olisi tyrkyllä jopa Lontoossa. W&TRN on saanut tyhjältä kajahtavaksi epiteetikseen ”feelgood indie-draama”, mutta onnistuu pitämään minkä lupaa. Soundtrackilla soivasta biisistä elokuva on nimensäkin plokannut – ehtaa Simon & Garfunkelia, joiden lauluja ei ehkä heti miellä toimintaelokuvien taustalle. Ei ole ihan tavanomaista että pitkän elokuvan tuotantotiedoissa komeilee päällimmäisenä yliopiston nimi. Elokuvan nimihenkilö on kuvaavaa Baby-lempinimeä totteleva lapsenkasvoinen nuori mies (Ansel Elgort), joka on ajautunut atlantalaisen arkkikonnan organisoimien ryöstökeikkojen autokuskiksi. Lahjakkuutta hommaan on enemmän kuin riittävästi, mutta työ on myös velvoite, sillä hän on jäänyt Kevin Spaceyn coolisti esittämälle roistopomo Docille velkaa tyrittyään yhden keikan. Se näkyy hyvässä ja pahassa. Musataustan biittiin sovitetetut konepistooliteurastukset tuntuvat sen sijaan tympeiltä. Mutta kaikissa elää usko siihen, että muutos on mahdollinen. Tässä kahlitsemattomuudessa on sitä pahaakin puolta. Mä mistä löytäisin sen laulun... Elokuvan kaikkia kömpelyyksiä ei pysty antamaan anteeksi vain esikoistyön nimissä, mutta reilu rosoilu sopii onneksi tämän luonteeseen. Baby haluaisi irrottautua arveluttavasta pakoautonkuljettajan jopistaan heti, kun velka Docille on kuitattu, mutta sepä ei ole niin yksinkertaista... Rolf Bamberg Demokraatti Brittiohjaaja Edgar Wrightin Amerikan valloitusfilmi ”Baby Driver” kuuluu kaiketi samaan toimintakomedian fakkiin kuin hänen Englannissa ohjaamansa ”Three Flavours Cornetto” -trilogia. Minka Kuustosen esittämä Krisu tuskailee menestyspaineiden ja arjen tarkoituksettomuuden välissä. Se on siis hyväntuulinen ja riippumaton. Sinänsä simppeli – toki eri tavoin kuin usein aiemmin kerrottu – päätarina olisi hyvin riittänyt, kun se nyt varsin uskottavasti ja raikkaasti osataan tässä kertoa. Ryhmällä on silti hankaluuksia pitää hommansa fokus kirkkaana. Tinnituksesta kohtalokkaan auto-onnettomuuden seurauksena kärsivä Baby näet kuuntelee koko ajan nappikuulokkeista musaa ja sompailee kyttiä pakoon sen tahdittamana. Keulahahmo Wendy alias Krisu (Minka Kuustonen ehkä tähän mennessä parhaassa valkokangasroolissaan) on ajelehtijana eniten irrallaan: työ tavaratalon kodinkoneosastolla on tosi pakkopullaa, miessuhteita tulee ja menee, kämpän jakaa viranomaisia pakoileva pikkubroidi. Keskiössä on kovasti pinnalle pyrkivä (”vuoden päästä me ollaan soittaa vittu Flowssa”) poppibändi Wendy & The Refugee Neverlandin tyypit, jotka tykkäävät sekä soittamisesta että ajelehtimisesta, mikä aiheuttaa mukavasti kipinöintiä viisikon kesken. Eipä muillakaan bändiläisillä arki ole paljon hohdokkaampaa. Skaala on laaja James Brownista The Damnediin ja The Commodoresista Queeniin: tarinallisesti huippua on Earl & Bob -duon originaaliversio ”Harlem Shufflesta” rytmittämässä elokuvan ensimmäistä ryöstökeikkaa. Salosella on ollut käsikirjoittajakumppaneina merkittävä osa elokuvan ydinnäyttelijäryhmää, ja luultavasti siksi ”kill your darlings” -leikkuri on jäänyt käyttämättä. Säädyllisempään elämäntapaan siirtyminen houkuttaisi siksikin, että Baby ihastuu ihan tavalliseen tarjoilijaneito Deboraan (jota esittää Catherine Zeta Jonesin jalanjäljissä britti-tv:n suosikkisarjasta Hollywood-maineeseen pyrkivä suloinen Lily James), jonka kanssa olisi kiva elää ihan tavallista elämää vaikkapa Kaliforniassa. 30 20. Olli Ilpo Salosen esikospitkä onkin lopputyö Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitokselta
Sitähän suomettarelaiset tuossa vaiheessa olivat. Manner, Sirola ja Kuusinen tulivat samaan työyhteisöön eli Työmiehen toimitukseen 1910-luvulla. Samaa jakoa Lackman noudattaa kirjassaan. Lackman osoittaa, että Manner ja muut SKP:n perustajat olivat loppuun saakka tiukasti, jopa uskonnollissävytteisesti sitoutuneita kommunismiin. Tausta oli siis porvarillinen. Juuri nythän tuli kuluneeksi tasan sata vuotta Mannerin Suomen vaiheiden huippuhetkestä, kun hän heinäkuussa 1917 valtalain hyväksymisen jälkeen puhemiehenä huudatti eduskunnassa eläköötä vapaalle Suomelle. 31 20. HEINÄKUUTA 2017 Elämä tulipunaisessa kuplassa Poliittisessa keskustelussa irvistellään usein Helsingin itäisen kantakaupungin ”punavihreässä kuplassa” asuvien ja elävien poliitikkojen ajatuksille ja esityksille. Samanlaisista lähtökohdista ponnistivat myös hänen aatetoverinsa Yrjö Sirola ja Otto Wille Kuusinen. Paasivuori (ei Väinö Tanner, kuten Lackman väittää). Lackmanin kirjassa SDP:n sisäisten aatevirtausten käsittely jää myös Mannerin kohdalla vähemmälle. Tulipunaisessa kuplassaan Mannerilla ja kumppaneilla ei ollut enää mitään käsitystä Suomen olosuhteista. Matti Lackman mainitsee Mannerin olleen yliopistovuosinaan ”bobrikoffari”, eli myöntyväisyyssuunnan mies. Maltillinen siltasaarelainen. Ajatus siitä, että itse asiassa bolshevikit pettivät Suomen vallankumouksen 1918 Brest-Litovskin rauhanteolla oli 1930-luvun Neuvostoliitossa tietysti vaarallinen. Sävyeroja syntyi myös siltasaarelaisten sisällä, kun oppien vastaisesti SDP osallistui keväällä 1917 hallitukseen (Tokoin senaatti) yhdessä muiden puolueiden kanssa. Neuvostoliiton suomalaiset havaitsivat sen viimeistään syksyllä 1939 talvisodassa. Lackmanin tutkijan ote kuitenkin pitää. Hegelhän oli myös Karl Marxin oppi-isä. Kaiken kaikkiaan Matti Lackmanin kirja Kullervo Mannerista on oiva lisä Suomen työväenliikkeen historiaan maan itsenäistymisen vuosina. Malm ja Manner saivat vuonna 1935 10 vuoden leirituomion. Siinä kommunistisessa kuplassa hän ja muut silloiset Moskovan linjan toverit etääntyivät Suomen yhteiskunnallisesta todellisuudesta lopullisesti. Käytännön merkitystä näillä titteleillä ei loppupeleissä ollut. Aineiston runsaudesta johtunee, että Lackman etenee usein asiasta toiseen turhankin nopeasti. Nykyinen kupla ei taida kuitenkaan vetää vertoja sadan vuoden takaiselle siltasaarelaisuudelle, SDP:n silloiselle oikeaoppisuudelle. Manner ei ehtinyt. Tämä oli sikäli loogista, että filosofisilta juuriltaan vanhasuomalaisuus pohjatui J.V. Yhtenä selityksenä saattaa olla yksimielisyys Suomen itsenäisyyspolitiikasta. Toisaalta bernsteinilaiset revisionistit olivat SDP:n sisällä vahvoja. Antti Vuorenrinne Demokraatti Kullervo Manner.. Suomen emigrantti-kommunistit kasvoivat järjestelmään osaksi aidosti, osaksi kai kiitollisuuttaan tai jopa pelosta. Käytännön politiikassa vanhasuomalaisilla oli 1900-luvun alussa myös suhteellisen radikaali työväen oloja ymmärtänyt sosiaalinen ohjelma. Mannerin kohtalon naiset Moskovassakin Kullervo Mannerin elämäntavat olivat pikkuporvarillisia ja elitistisiä. Se osoittaa myös, että historian tietopankkia näistä aikakausista ja aihepiireistä ei ole suinkaan vielä tyhjennetty. Jotkut ehkä uskoivat toisin siihen saakka. Manner oli pappisperheen esikoinen. Toinen elämänkumppani, kommunismissaankin kiihkomielinen Hanna Malm saattoi olla jopa merkittävin tekijä kun Manner ja Kuusinen ajautuivat välirikkoon 1930-luvun alussa. Kommunismille ei ollut sijaa majatalossa. Amanita 2017, 284 s. Jyrkimmät kautskylaiset tuomitsivat kaiken yhteistyön porvarillisten kanssa. Etenkin kirjan lähdeluettelo on kunnioitusta herättävä. Vaikka SDP:llä oli oma ehdotuksensa 6.12.1917 itsenäisyysjulistuksesta päätettäessä, puolue kuitenkin auttoi Venäjän tunnustusta haettaessa. Miten siis Mannerista ja kumppaneista tuli kommunisteja. Johtopäätöksissään hän toteaa Mannerin olleen vielä 1917 reformisti, vaikka olikin toisaalta ortodoksista marxilaisuutta edustanut siltasaarelainen. Lackman onkin onnistuneesti käyttänyt hyväkseen myös aikaisempien kirjojensa laajaa lähdeaineistoa, esimerkkinä vaikkapa hänen tutkimuksensa työväenliikkeen ja jääkäriliikkeen välisistä suhteista. Eläköön vapaa Suomi Matti Lackmanin tuore Manner-elämäkerta ei voisi juuri olla ajankohtaisempi. ”Bobrikoffarista” työväenliikkeeseen Kullervo Mannerin elämä ja ura jakautuu selkeästi kahteen osaan: elämään ja toimintaan Suomessa vuoteen 1918 ja sen jälkeen Neuvostoliitossa vuoteen 1939. Kumouksellisen muotokuva. Ajatuksista emme tiedä. Suomen kommunistien alkuaikojen taaperrusta kuvatessaan Matti Lackman on vahvimmillaan. Tämä ei yllätä. Suuntaus oli jopa niskan päällä SDP:ssä 1913– 1917, jolloin puolueen puheenjohtajana oli Matti KIRJAT Matti Lackman: Kullervo Manner. Hän katosi vankileirien saaristoon ja menehtyi sinne vuonna 1939. Neuvostoliitto oli yhden puolueen brutaali diktatuuri ja valtiokapitalistinen komentotalous. Sisällissodan jälkeen Kullervo Mannerista tuli Suomen kommunistipuolueen SKP:n Neuvostoliittoon emigroitunut johtohahmo 1930-luvulle saakka. Sitoutunut kommunisti Sisällissodassa punaisten hallitusta johtanut Kullervo Manner nousi lopulta punakaartien ylipäälliköksi ja Suomen diktaattoriksi. Lukija putoaa tykityksessä helposti kärryiltä, ellei ole armottoman tarkkaavainen tai jo aikaisemmin lähdeaineistoon perehtynyt tutkija. Kullervo Manner eli täysillä tätä kuplaa kun hän muutti Porvoosta Helsinkiin 1911 Työmies-lehden toimitukseen ja eteni lopulta SDP:n puheenjohtajaksi (1917), eduskunnan puhemieheksi (1917) ja punaisen Suomen kansanvaltuuskunnan puheenjohtajaksi (1918). Kullervo Mannerista piirtyy uskottava ja objektiivinen henkilökuva. Tätä todistivat sanat ja teot. Tappion häämöttäessä punaisten johtohenkilöt siirtyivät pakolaisiksi Neuvosto-Venäjälle. Snellmanin hegeliläiseen historiankäsitykseen. On tärkeää havaita, että kommunismia sellaisena kuin me sen tunnemme, ei ollut vielä olemassakaan vallankumousvuosina 1917–1918 eikä heti niiden jälkeenkään. Vladimir Lenin viimeisteli proletaarin diktatuuria perustelevaa Valtio ja vallankumous -kirjaansa kesällä 1917 pakoillessaan Helsingissä. Kuusinen ei kenties voinut luottaa siihen, että Manner ja varsinkin Malm jättäisivät aiheen rauhaan. Lackman esittää, että niin sanottu petosteoria saattoi johtaa pariskunnan tuhoutumiseen. Myöhemmin vallasta kiinni pitämisen käytäntö muokkasi kommunismin sellaiseksi, joksi se tuli. Edvard Gylling, K.H.Wiik ja Manner taivuttelivat Moskovassa Leniniä myöntämään itsenäisyyden Svinhufvudin senaatille. Tutkittavaa ja tulkittavaa riittää. Monet 1910-luvun akateemisesti sivistyneet sosialistit tulivat työväenliikkeeseen nimenomaan vanhasuomalaisuuden eli suomettarelaisen liikkeen kautta. Siinä kuplassa odotettiin vallankumousta, joka tapahtuisi Karl Kautskyn nuotittamien marxismin oppien mukaisesti. Hän on tutkinut aihetta paljon, myös väitöskirjassaan. Hän ei lopulta ollut sellainen ihanteellinen kumouksen sankari kuin esimerkiksi Pirkko Turpeinen-Saari esittää kirjassaan Lahtari, punikki ja teurastaja (2016). Onkin mielenkiintoista, että SDP pysyi sisällissotaan saakka yhtenäisenä. Ministerisosialismi oli tuomittavaa mutta Manner, Kuusinen ja Sirola hyväksyivät hallituksen menon ”poikkeuksena”. Mannerin naissuhteet näyttävät vaikuttaneen ratkaisevasti hänen elämänsä valintoihin, myös poliittisesti. Mannerin kam-nimimerkki (Kullervo Akilles Manner) esiintyi usein pääkirjoituksen alla. Lackmanin teos on sivumääräänsä nähden huomattavan runsas tietokirja. Lehden pääkirjoituksista voi hyvin hahmottaa miesten tuolloista aatteellista puhdasoppisuutta. Heidän nimimerkkinsä ovat helposti tunnistettavissa. Ensimmäinen vaimo Olga Seger opasti Mannerin järjestyneen työväen joukkoihin Porvoon vuosina
Lähempiä tietoja puuttuu, Työmies uutisoi edellispäivänä. Museovirasto Eetu Salin. Kuvassa vasemmalta pöydän ympäri kiertäen: Kyösti Kallio, Matti Paasivuori, Rudolf Holsti, Julius Ailio, Leo Ehrnrooth, Emil Setälä, Oskari Tokoi, Allan Serlachius, Väinö Voionmaa, Antti Tulenheimo, Väinö Tanner ja Väinö Vuolijoki. 32 20. Työmies uutisoi tapahtuman tuoreeltaan: ”Laki Suomen korkeimmasta hallitusvallasta hyväksytty eduskunnassa”. Nyt osat vaihtuvat ja valta siirtyy. Samoin kävi myös Suomen valtalaille. /-/ Vapaina vieraasta sorrosta, vapaana vapaan Venäjän rinnalla eläen mekin suomalaiset sosialidemokraatit voimme vähältä osaltamme edistää samaa taistelua, taistelua sorron ja taantumuksen mustia voimia vastaan, taistelua työväenluokan nälkiinnyttäjäin ja teurastuttajain hirmuvallan kukistamiseksi. Kyseessä oli bolshevikkien ensimmäinen kaappausyritys, joka kuitenkin kuivui kokoon. Porvarilliset eduskuntaryhmät sitävastoin – muutamaa edustajaa lukuunottamatta – tahtoivat lain vahvistettavaksi jättämistä: 104 äänellä 86 vastaan tuli sosialidemokratien kanta tässä kohden eduskunnan päätökseksi. Tokoi viittasi päivän uutisiin: – Pietarista on saapunut huhuja siitä, että Venäjän väliaikainen hallitus on kukistunnut. Sosialidemokratinen eduskuntaryhmä oli asettunut sille kannalle, että lakia ei ole jätettävä vahvistettavaksi. Hagmanin ehdotuksesta esitti puhemies 3-kertaisen eläköön-huudon Suomen vapaudelle, johon eduskunnan enemmistö ja lehteriyleisö seisaalle nousten yhtyi. Siinä on sekä asiallinen että oikeudellinen ero. /-/ Raivoavan maailmanpalon keskellä on alkanut sarastaa uuden ajan koitto. Uus´ lehti historiaamme piirtyy.” Työmies 18.7.1917 Tokoin senaatin, kuin myös silloisen eduskunnan työ huipentui heinäkuun 18. Toiveet olivat korkealla. Suomen valtio-oikeuden mukaan Venäjän valtiovallalla ei ole toimivaltaa Suomen asioissa, ei siis myöskään oikeutta vahvistaa Suomen lakeja. /-/ Vahvistamisoikeuden tunnustaminen merkitsee näet samalla myöskin hylkäämisoikeuden tunnustamista. – Tänä iltana ratkaistaan Suomen eduskunnassa laajakantoisin, syväsisältöisin ja historialliselta kannalta katsoen suurimerkityksellisin kysymys, mitä tässä maassa milloinkaan on ratkaistu, Eetu julisti ja herkistyi peräti lyyriseksi: ”Ovi auki nyt, se muutoin murtuu. Mikä ero sitten on vahvistettavaksi ja tunnustettavaksi jättämisen välillä. Suomen demokratia tahtoo omissa pienissä oloissaan toteuttaa tämän uuden ajan aatteita, vapauden, kansanvallan ja kansain veljeyden aatteita. Kun hallitsijan oikeudet ovat lakanneet, on Suomen eduskunta perustuslakien mukaan oikeutettu yksin päättämään ja määräämään voimaan tämän lain. – Lakiehdotus julistettiin kiireelliseksi 165:lla äänellä 27:ää vastaan ja hyväksyttiin 136:lla äänellä 55:ttä vastaan. Tokoi arvioi, että ainoa este asialle olisi Venäjän väliaikainen hallitus. Asiasta ei ole kuitenkaan Pietarin toimisto antanut tietoja, mutta saimme juuri lehteämme painoon pantaessa täkäläisestä Työja sotamiesneuvostosta varman tiedon siitä, että koko väliaikaisen hallituksen kukistuminen on tapahtunut. Ed. ”Mistä kysymys?” Armoitettu agitaattori Eetu Salin sai palstatilaa Työmiehestä valtalain hyväksymispäivänä. Myöhemmin kävi ilmi, ettei se ollutkaan uusi alku vaan pikemminkin loppu. HEINÄKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE /-/Suurempi hajaantuminen tapahtui siinä kysymyksessä, onko laki jätettävä Venäjän väliaikaisen hallituksen vahvistettavaksi vai eikö. Oskari Tokoi totesi eduskunnassa, että ”Venäjän vallankumouksellisen kansan todelliset edustajat” eli neuvostojen kongressi oli tehnyt Suomen itsenäisyyskysymyksestä päätöksen, joka oli ”samallainen kuin se ehdotus, joka eduskunnassa on esitetty tänä iltana päätettäväksi”. päivänä hyväksyttyyn valtalakiin. Se oli sen eduskunnan työn huipennus. Tämän päätöksen mukaan on nyt hyväksytty laki kuitenkin esitettävä Venäjän väliaikaiselle hallitukselle sitä varten, että se tämän lain tunnustaisi. Eduskunta julistautunut Suomen valtiovallan omistajaksi.. – Viimeisten tietojen mukaan tätäkään estettä ei enää ole olemassa. Ken tielle astuu, hän jalkoin sortuu. /-/ Työmiehen pääkirjoitus 20.7.1917 Eduskunnan kesä huipentui valtalakiin Valtalaki hyväksyttiin eduskunnassa 18.7.1917
Oikeuslaitos on useammassa raiskaustapauksessa alentanut tuomioita kyseenalaisin perustein, kuten ”tilanne ei ollut nöyryyttävä” (usein synonyymi sille, että uhrilla ei ollut miesystävää) ja ”tilanteessa ei käytetty erityistä väkivaltaa” (usein synonyymi sille, ettei uhria uhattu teräaseella tai lyöty kasvoihin). Getty Images. Palvelualojen ammattiliiton selvityksen mukaan pienipalkkaisille maksetaan yhteiskunnan verovaroista vuosittain yli 30 miljoonan euron edestä sosiaalitukia. Päivähoitojärjestelmä ei jousta riittävästi työelämän odotusten mukaisesti. Naiset tekevät enemmän osa-aikaista ja määräaikaista työtä sekä työskentelevät useammin matalapalkka-aloilla. Tasa-arvo-ongelma ulottuu syvälle rakenteisiin. Naiset kantavat yhä suuremman vastuun kodin ja työelämän yhteensovittamisesta ja yksinhuoltajat ovat useammin naisia. Näin ollen heille kertyy vähemmän eläkettä ja köyhyys seuraa heitä hautaan saakka. Veronmaksajat kantavat vastuun, kun yksityiset yritykset käärivät voitot. Sipilän hallituksen politiikka, median toiminta, oikeuslaitoksen päätökset ja segregoitunut työelämä sekä palkkaerot todistavat, että yhteiskunnassamme naiseus on toiseutta. Sosialidemokraattien tulee olla maamme johtava liike, joka rakentaa nykyisille ja tuleville sukupolville aidosti tasa-arvoisen yhteiskunnan. 33 20. Toimintatapojen ja asenteiden muutosta tarvitaan. Siitä huolimatta yhteiskunnassamme on yhä epäkohtia, joihin on puututtava. Saan kävellä vapaasti ulkona, äänestää vaaleissa ja opiskella vaikka tohtoriksi saakka. Sain kasvaa maassa, jossa sukupuolielimiäni ei silvottu, hiuksiani ja kasvojani ei peitetty, eikä minua myyty orjaksi. Suomessa on enemmän korkeakoulutettuja naisia kuin miehiä. Sipilän miesvaltaiselle hallitukselle huono taloustilanne on riittänyt tekosyyksi tasa-arvoa murentavalle ja eriarvoisuutta lisääväälle politiikalle. Monet jatkuvassa palkkaköyhyydessä elävät joutuvat lisäksi kokemaan miesten tekemän diilin vaikutukset kukkarossaan, kun julkisen sektorin lomarahoja leikataan. Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen on aiheuttanut monelle alan työntekijälle haasteita perheen ja työn yhteensovittamisessa. Helsingin Sanomat kirjoitti Helsinki Pride-kulkueeseen liittyvässä uutisessa (27.6.2015) seuraavasti: ”Presidentti Tarja Halonen kiiti miehensä Pentti Arajärven perässä Kaivopuistossa etsien sopivaa levähdyspaikkaa”. Miten on mahdollista, että naispresidentin osallistumisesta kulkueeseen ei ollut muuta uutisoitavaa kuin se, että hän toimittajan mielestä kiiti miehensä perässä. Täällä asiat ovat paljon paremmin, kuin monessa muussa maailman maassa. HEINÄKUUTA 2017 ANETTE KARLSSON Puheenvuoro Tasa-arvo ei ole valmis, ei edes Suomessa S ynnyin yhteiskuntaan, jossa minut haluttiin, vaikka olinkin tyttö. Kirjoittaja on Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja. Sipilän hallituksen politiikka, median toiminta, oikeuslaitoksen päätökset ja palkkaerot todistavat, että yhteiskunnassamme naiseus on toiseutta. Heidän arjestaan reiluus ja tasa-arvo on kaukana. Todellisuudessa kyse on aina väkivallasta ja nöyryytyksestä. Koulutustason nousu ei kuitenkaan ole näkynyt naisten uraja palkkakehityksessä. Tarvitsemme palkkaeroja kaventavia toimia, joustavamman päivähoitojärjestelmän ja perhevapaauudistuksen, jonka tavoitteena on parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla ja lisätä isien mahdollisuuksia olla kotona lasten kanssa
Mukana olivat myös + 55 kuntoliikuntajoukkueemme ja Nuoret päättäjät -tiimi Youth Work Shopissa. Euroopan voimakkain on Itävallan ASKÖ. Jäsenliittoja on kaikilta mantereilta lähes 40, joissa on kymmeniä miljoonia jäseniä. Lyhenne tulee sanoista Confédération Sportive Internationale Travailliste et Amateur eli Kansainvälinen Työväen ja Amatööriurheilun Liitto. Euroopassa työväen urheilujärjestöt ovat usein ammattiliittojen urheilujärjestöjä. Vuonna 1929 hyväksytty iskulause on aina ajankohtainen: ”Emme kasvata vain sielua tai ruumista – vaan ihmistä!” Tärkeää on ei-ammattimaisen kilpaliikunnan edistäminen, jota TUL on tehnyt vuonna 2019 jo sata vuotta. Liian monet maat ovat sotatilassa, mutta lähettivät silti joukkueet maapallon toiselle puolelle. Mielialoja muokataan TUL-vastaisiksi muun muassa siten, että TUL olisi ”pyhäinjäännös”, reliikki menneisyydestä, jota ei muualla enää ole. TUL:lla oli liittojoukkueet judossa, lentopallossa, mini-jalkapallossa, painissa, rantapainissa, petankissa, pöytätenniksessä, shakissa, tenniksessä, uinnissa ja yleisurheilussa. Parasta oli eri maiden urheilijoiden ja urheilujohtajien kokemusten vaihto. Olin Riikassa TUL-delegaation johtajana. CSIT on Sosialistisen Internationalin (SI) jäsen. Omat TUL-murheet jäivät minulta taka-alalle, kun puhuin muun muassa Angolan, Afganistanin, Iranin ja Irakin urheilujohtajien kanssa. TUL:n delegaatio oli lähes 200 kilpaliikkujaa. CSIT:llä on meneillään 105. Israelin HAPOEL oli suurin Riikassa 800 urheilijalla. toimintavuosi. Italiassa on neljä liittoa ja Ranskassa kaksi, mikä selittyy useilla keskusammattiliitoilla. Jäseniä on suurista maista: Kiinasta, Venäjältä, Etelä-Amerikasta ja pienistä maista kuten Eestin Kalev ja Joud tai Pohjoismaista kuten Tanskan DAI. Vuodesta 1986 lähtien liitto on tunnustettu muun muassa Kansainvälisessä Olympia-komiteassa (IOC). TUL on osa kansainvälistä työväen urheiluliikettä Tärkeää on ei-ammattimaisen kilpaliikunnan edistäminen, jota TUL on tehnyt vuonna 2019 jo sata vuotta.. CSIT:n jäsenyyden kautta TUL on osa kansainvälistä järjestäytynyttä työväenliikettä, mikä ei ole päällekkäistä maamme muiden urheiluliittojen kanssa. Suurin potti tuli uimareille 49 mitalia. 35 20. Itsekin nuorruin, kun näin ja koin nuorten urheilijoiden yhteisöllisen innostuksen kilpailuissa ja after-partyissä. Osallistujia oli kaikilta mantereilta yli 4 000. TUL tarjoaa vuosittain sadoille liikkujilleen mahdollisuuden kansainvälistyä CSIT:n toimissa, jota muut liitot eivät tee. HEINÄKUUTA 2017 KIMMO SUOMI Puheenvuoro K esäkuun puolivälissä maailman parhaat amatöörija työväenurheilijat kokoontuivat yli 40 jäsenliiton voimin Latvian pääkaupunkiin Riikaan World Sport Gamesiin (WSG). Seuraavat WSG-kisat ovat 2019 Katalonian Barcelonassa. Kirjoittaja on professori ja TUL:n puheenjohtaja. Kisojen takana oleva järjestö on CSIT. TUL sai 81 mitalia. TUL:n valtionavun leikkaus tuntui pikkupulmalta, kun keskustelin rintamalla pyssyn piipun vartta katselleen urheilujohtajan kanssa. Suomessa TUL:n väitetään tekevän päällekkäistä toimintaa joidenkin maamme urheiluliittojen kanssa ja sietäisi siksi lopettaa
Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Ihminen ensin Energiatodistuksen tarkoitus ei toteudu Asuntojen myynnissä ja vuokrauksessa edellytetty energiatodistus on saanut Suomessa jyrkkää kritiikkiä. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. 0400-423835 VAASAN SOS.DEM. Omakotiliitto on saanut palautetta siitä, että energiatodistus ei ole oikeudenmukainen eikä kannusta ympäristönsuojeluun, kertoo liiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen. Energiatodistuksen muuttamista on vaadittu Suomessa kansalaisaloitteella, ja asia eteni eduskuntaan vuonna 2014. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Tilanne on Joensuun mukaan perin valitettava, sillä todistuksen tarkoitus on hyvä. HEINÄKUUTA 2017 Lakiasiat Hautauspalvelut LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Lisätiedot ja hakuohjeet löytyvät osoitteesta www.sivistysrahasto.fi Teatterit 75 VUOTTA Syntymäpäivät Veikko Vermilä Kiinteistöneuvos, Helsinki 23.7.2017 Ei vastaanottoa. (STT). Apurahojen hakuaika on 1.8-31.8. Mahdolliset onnittelut voi ohjata kulttuuriresidenssihankkeen toteuttamiseksi KSR:n Päivi ja Paavo Lipposen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Veikko Vermilä. Kohentamalla talojen energiatehokkuutta on ollut määrä suojella luontoa sekä torjua ja hillitä ilmastonmuutosta. Aloite kuitenkin koki mahalaskun, sillä se hylättiin. Isännöintiliiton johtajan Marjut Joensuun mukaan todistuksella ei ole ollut toivottua ohjaavaa vaikutusta. 36 20. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi KANSAN SIVISTYS RAHASTON APURAHAT ON HAETTAVANA ELOKUUSSA Kansan Sivistysrahasto tukee apurahoin työväen ja työväenliikkeen sivistysja kulttuurityötä, tutkimusta, yhteiskunnallisesti painottunutta toimintaa ja työväenkulttuuria. krs. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Metallityöväen liitto ry www.akt.fi www.metalliliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku, puh. 20100 Turku, turku@pam.fi Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh
Paa vo Väy ryn en, hän sai 157 668 ään tä vuo nna 199 6. 8. 2. Millä nimellä puolue tuolloin tunnettiin. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. 6. Kuka suomalainen poliitikko on saanut eniten ääniä europarlamenttivaaleissa. Onnea voittajalle! Tie tov isa n vas tau kse t: 1. 7. 8. HEINÄKUUTA 2017 Ristikko 29/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 4. 2. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Kaarina Pulkkinen Otalammelta. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 9. Kah dek san . 10. 5. heinäkuuta 1899. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. 7. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 37 20. 4. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Ratkaisu Ristikon 27/2017 ratkaisu: Torstaina 29.6. Tur uss a. Kuka nousi Leonid Breznevin jälkeen Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean pääsihteeriksi. Suo men Työ väe npuo lue . Kenen kirjoittama teos on vuonna 2009 julkaistu Älä käy yöhön yksin. 10. Kuinka monta makkaraa suomalainen keskimäärin syö kesän aikana (2015). Jaa kko Ilk ka. 3. Montako Grand Slam -turnausvoittoa Roger Federer on saavuttanut Wimbledonissa. 3. Jur i And rop ov. 384 40 kilo met riä . Kuinka monta henkilöä vieraili Turun Ruissalossa järjestetyssä Ruisrock-festivaaleissa tänä vuonna. Noi n 27.. 10 5 00 0. 5. 9. Missä pidettiin Suomen sosialidemokraattisen puolueen ensimmäinen puoluekokous 17.–20. 6. Kuka johti suomalaisten talonpoikien kapinaa aatelistoa ja sotaväkeä vastaan 1596–1597 käydyssä nuijasodassa. Kuinka monen kilometrin päässä kuu on maasta. Kje ll Wes tö
38 20. Matka alkaa etelästä, Basilicatan ja Apulian maakunnista. Kuvassa oikealla Gloria (Paulina García). MAANANTAI 24.7. Niin kuin aiemmissakin osissa miehet kiertävät maata pahimpia turistirysiä vältellen. Materassa valmistetaan maalaisruoka pignataa. Materan kiveen hakattu ikivanha kaupunki vetää hiljaiseksi. Elokuva: 007 – Timantit ovat ikuisia Nelonen klo 21.00 Sean Connery tekee komean paluun James Bondin rooliin sarjan seitsemännessä seikkailussa, jossa salainen agentti selvittää salaperäistä timanttien salakuljetusvyyhtiä. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikoksista pahin (12) 23.35 Hävyttömät (12) 00.40 Revolution (16) x 3 03.25–04.20 Zoo (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Lego Elves (7) 06.45 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa x 2 07.55 Sonic Boom (7) 08.05 Lego Ninjago (7) 08.30 Angry Birds Toons 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00–10.05 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Andrew Maynen metkut 14.15 MasterChef Australia 15.45 Leijonan luola USA 16.45 Onnenarpa 16.50 Kadonneen jäljillä 17.50 Remppa vai muutto: Lomakodit 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Suomen hauskin tavis 20.58 Keno 21.00 Elokuva: The Bling Ring (16) 22.55 Elokuva: Sahara (12) 01.20 Leijonan luola USA 02.20 Rekkakuskit jäällä (7) 03.20–04.20 The Voice of Finland YLE TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Puutarhassa tuoksuu ruoka 10.30 Tinan keittiössä 11.00 Luontomatkalla 12.00 Treme (12) 13.00 Sisä-Mongolian hiilikenttien uhrit 14.30 Ella Fitzgerald Helsingissä 1965 15.05 Ranskan modernismin kiehtova historia 16.00 Sairaan kaunis elämä (12) 16.50 Jäitä hattuun 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Nyheter 18.00 Henri ja uudet asiat 18.05 Carstenin ja Gitten kaverihuvila 18.30 Leirille! 18.39 Full Proof 18.52 Viidakkojytä 18.58 Keltapaita 19.00 Minun Ruotsini 19.30 Nyheter 19.47 Ajankuvia Tukholmasta 20.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 20.45 Mittatilaustyönä 21.00 Kino Klassikko: Pakokauhun vallassa (12) 22.35 Elävä arkisto: Jazzia 22.37 Jatsikansaa 23.02 Pori Jazz 1976 – Uuden Musiikin Orkesteri 23.45–00.20 Nyrkin ja hellan välissä YLE TV1 06.25 Puutarhaunelmia: remix 06.55 Ylen Aamu-tv 09.30 Antiikkikaksintaistelu 10.00 Mr Selfridge (12) 10.48 Päivän kasvo 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.15 Viidakkoperhe (7) 13.00 Jees ja Just 14.40 Lyhytelokuva: Yhteisvoimin maatamme rakentamaan 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Avara luonto: Monsuunin maat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Mr Selfridge (12) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Antiikkikaksintaistelu 19.00 Kansan mies (7) 19.45 Vaiheessa: Onnela 20.00 Rakkautta vain 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 The Young Pope – piru vai pyhimys (16) 22.05 Dicte (16) 23.40 Uutiset 23.45 Oddasat 23.50–00.20 Naistenosastolla Amerikassa (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 21.7. Massatuotannossa luomuviljelyn ongelmat kasvavat, ja työvoiman kohtelussa on paljastunut vääryyksiä. He eivät myöskään lähesty kohteita ylhäältä päin katsoen, kaikentietävinä, vaan äimistelevät ja ihastelevat näkemäänsä jopa runollisesti. Siinä kun Basilicatassa on sinnitelty miten kuten Apuliassa hedelmällinen maaperä on tuonut vaurautta. 06.53 Pikku perunat 06.56 Ihmejuttu 07.01 Hermanni Hiiri 07.10 Pikkuli 07.16 Nelli ja Noora 07.23 Herra Heinämäki 07.29 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 07.53 Melkein mestari 08.02 Anton Siilinen ratkaisee 08.17 Galaxi 08.18 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00–09.50 Casualty (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Danne ja Bleckan 11.00 Kummeli (7) 11.30 Kukkaron herraksi x 2 12.30 Aamujumpan aakkoset 13.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 13.30 Tanskalainen maajussi 14.00–14.26 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia maailmalta 14.40 Maailman nopein mies 15.30 Au pairit Australiassa 16.00 Uusi päivä 16.31 Ali Show: Tuija Pehkonen 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Kalevan kisat 21.00 Uimahyppyjen MM 21.35 Jalkapallon naisten EM: GER ITA 23.45 Parayleisurheilun MM 00.00 The Late Late Show with James Corden 00.40 Ali Show: Tuija Pehkonen 01.10–01.51 Satisfaction (16) MTV3 06.25 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.30 Leila leipoo Ranskassa 10.00 Paluu alttarille 11.00–12.00 Lääkärit 13.30 Koiralle koti 14.00 Koiralle koti 14.30 Ruotsin surkein kuski 15.30 Middle 16.00 Aku ja 7 ihmettä 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.30 Salatut elämät x 3 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Ketonen & Myllyrinne (12) 20.00 Diili 21.00 Pop’n’Roll 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: William Shakespearen Romeo + Julia (12) 01.00 Rikoksista pahin (12) 01.55 Sleepy Hollow (12) 02.50–03.25 Nurse Jackie (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Lego Friends 06.45 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (7) 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa x 2 07.55 Sonic Boom (7) 08.05 Lego Ninjago 08.30 Angry Birds Toons 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00–10.05 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Heikoin lenkki 14.40 MasterChef Australia 15.45 Leijonan luola USA 16.45 Onnenarpa 16.50 Vain elämää x 2 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Beverly Hills kyttä II (12) 23.10 Elokuva: Maailman ympäri 80 päivässä (12) 01.35 Leijonan luola USA 02.35–04.35 The Voice of Finland x 2 YLE TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Tinan keittiössä 11.00 Tekniikka muuttaa ihmistä 11.30 Minun Ruotsini 12.00 Musica serena: säveltäjä Peteris Vasks 13.00 Klassinen katubaletti 13.50 Historia: Naisten nousu 14.50 Elävä arkisto: Jazzia 14.52 Jatsikansaa 15.17 Pori Jazz 1976 – Uuden Musiikin Orkesteri 16.00 Sairaan kaunis elämä (12) 16.50 Jäitä hattuun 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Saara ja Sorsa 18.07 Taikaleipää 18.16 Sateenkaariperhe 18.22 Kesä isän kanssa 18.30 Kirjallisuus kaltereiden takana 19.00 Maahanmuuttajan paluu 19.30 Nyheter TV-nytt 19.47 Ajankuvia Tukholmasta 20.00 Batman (7) 20.24 Batman (7) 21.00 Kino: Viimeinen rakkaus 22.50 Yle Live: Carole King ja Tapestry 23.50–01.13 Vapauden sointi: Frank Morganin tarina Kino: Gloria (16) Yle Teema & Fem klo 22.00 Chileläinen toimistotyöntekijä Gloria on viisikymppinen ja eronnut, ja haluaa aloittaa uuden elämän. KESKIVIIKKO 26.7. HEINÄKUUTA 2017 YLE TV1 06.25 Usko, toivo ja alkoholi 06.55 Aamu-tv 09.30 Antiikkikaksintaistelu 10.00 Mr Selfridge (12) 10.48 Päivän kasvo 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.15 Viidakkoperhe (7) 13.00 Ryhmy ja Romppainen (7) 14.15 Ikimuistoinen: Tapio Rautavaara 14.30 Vuosirenkaita 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Paremman elämän toivossa 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Mr Selfridge (12) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Antiikkikaksintaistelu 19.00 Kettu (12) 20.00 Muisti: Kibbutsin hedelmät 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Kansan mies (7) 21.50 Ulkolinja: Luomuilluusio 22.45 Uutiset 22.50 Oddasat 22.55 Deutschland 83 (16) 23.40–00.10 Koko elämä pelissä YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Jääkarhu Otto 07.04 Stella ja Sami 07.17 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.30 Killi ja Kiki 07.36 Fluugalaiset 07.47 Puutarhan tonttu 07.55 Martta puhuu 08.22 Galaxi 08.23 Futaajat 08.37 Nokkelikot (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00–09.50 Casualty (12) 10.00–10.41 The Late Late Show with James Corden 11.00 Kummeli (7) 11.30 Hehku 12.00 Kukkaron herraksi 12.30 Tanskalainen maajussi 13.00 Nuoret maajussit 13.30 Yksineläjä Severin 14.00 Kun mieli sairastaa 14.30 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia maailmalta 14.55 Kaapista ulos 15.35 Au pairit Australiassa 16.03 Uusi päivä 16.30 Ali Show: Kirsi Alm-Siira 17.00 Pikku Kakkonen 18.00– 18.50 Casualty (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Au pairit Australiassa 20.00 Uusi päivä 20.30 Hairy Bikers: Villi Pohjola 21.35 Jalkapallon naisten EM: NED DEN 23.45 The Late Late Show with James Corden 00.25–00.45 Parayleisurheilun MM 00.26 Uimahyppyjen MM 01.45 Ali Show: Kirsi Alm-Siira 02.15–03.04 Villi kortti MTV3 06.25 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.30 Leila leipoo Ranskassa 10.00 Paluu alttarille 11.00–12.00 Lääkärit 13.30 Makumuistoja 14.30 Grand Designs – unelma-asunnot 15.30 Middle 16.00 Suomen kaunein koti 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.30 Salatut elämät x 3 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Young Girl, Dream Girl (12) 20.00 Kokkisota 21.00 Pitääkö olla huolissaan. Locatelli nostaa kunniaansa kotimaansa perinteet. Kysynnän myötä luomuviljely leviää uusille alueille. Hienointa Graham-Dixonin ja Locatellin johdattelussa eri kohteisiin on heidän keskusteleva otteensa. Kaiken kaikkiaan katsojalle jää suuri kaiho: tuonne pitää päästä. Kulttuurimatkalla Italiassa suuntautuu tällä kertaa itärannikon ihmeisiin uudessa kolmiosaisessa sarjassa. HD. Sébastian Lelion elämänmakuinen ja tyylikäs draama vuodelta 2013. TORSTAI 20.7. Käy selväksi, että Italian itärannikko ei ole vain yhtä postikorttimaisemaa. Ja mitä ihmeitä eteläkärki tarjoaakaan. Viikon vinkki MARJA LUUMI Kaikkea muuta kuin kuivaa kulttuuria Kulttuurimatkalla Italiassa YLE Teema & Fem klo 16.20 LAUANTAI 22.7. Mikä mainio parivaljakko! Englantilainen taidehistorioitsija Andrew Graham-Dixon ja italialainen keittiömestari Giorgio Locatelli ovat jo vuodesta 2013 tutustuttaneet tv-katsojat Italian historiaan, kulttuuriin, ruokaan, taiteeseen ja maisemiin. Oscar-ehdokkuudellakin huomiodun elokuvan legendaarisen tunnuskappaleen esittää Shirley Bassey. Miesten kemiat tuntuvat myös toimivan. Rutiköyhä kansa sinnitteli elämällä luolissa ja vielä nykyäänkin ihmiset asuvat kallioon koverretuissa taloissa. Andrew Graham-Dixon (vasemmalla) ja Giorgio Locatelli ihastuttavat Italiaan perehdyttäjinä.. He eivät luennoi, mikä on monen muun kulttuuritai matkailuohjelman helmasynti. Outoja rakennelmia löytyy sieltäkin, iglumaisia trulloja, joissa asutaan vielä nykyisinkin. Kulttuuria se on ruokakulttuurikin. Naljailu kuuluu asiaan. 20 21 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Ulkolinja: Luomuilluusio Yle TV1 klo 21.50 Luomuviljelyä pidetään luontoystävällisenä
06.55 Ylen Aamu-tv 09.30 Antiikkikaksintaistelu 10.00 Mr Selfridge (12) 10.48 Päivän kasvo 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.15 Viidakkoperhe (7) 13.00 Niskavuoren Aarne (7) 14.30 Ikimuistoinen: Tauno Palo 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Muisti: Kibbutsin hedelmät 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Mr Selfridge (12) 18.00 Uutiset 18.12 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Antiikkikaksintaistelu 19.00–19.47 Rakkaudesta puutarhaan 20.00 Usko, toivo ja alkoholi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Allsång på Skansen 22.00 Naistenosastolla Amerikassa (12) 22.30 Uutiset 22.35 Oddasat 22.40 Prisma: Taivaan valloitus 23.30–23.59 Taivastiellä YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 25.7. 06.53 Hei Taavi (S) 07.00 Lauludiplomi 07.20 Hau Hau, Piip ja Veli (S) 07.34 Hilla ja avaruuden Eetu (S) 07.44 Askarrellaan 07.51 Petteri Kaniini (S) 08.04 Apina opena 08.24 Galaxi 08.25 Lassie (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00–09.50 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Meille syntyy lapsi 11.15 Meille syntyy lapsi 11.30 Kukkaron herraksi x 2 12.30 Bathinan erilaiset maailmat 13.00 Kun sydän särkyy 13.30 Sydänsurujen biologia 14.00–14.40 Luolasukeltajat 14.50 Häähumua Kakanin seurassa 15.20 Norjan kovin 16.00 Uusi päivä (S) 16.30 Ali Show: Matti Johannes Koivu 17.00 Pikku Kakkonen 18.00–18.50 Casualty (12) 19.00 Uinnin MM 20.45 Villi kortti 21.35 Jalkapallon naisten EM: SWE ITA 23.45 Lilyhammer (16) x 2 01.20–01.50 Ali Show: Matti Johannes Koivu MTV3 06.25 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kesäterassi 09.35 Kauniit ja rohkeat (S) 10.00 Makumuistoja 11.00–12.00 Lääkärit 13.30 Selviytyjät 14.30 Alone – yksin erämaassa 15.30 Middle (S) 16.00 Diili 17.00 Kauniit ja rohkeat (S) 17.30 Salatut elämät (7) x 3 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Kesäterassi 20.00 Paimelan autoparoni 21.00 Roba (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 NCIS: New Orleans (12) 23.30 112 (7) 00.25 60 Days In 01.20 Kohde (12) 02.15 Myytinmurtajat 03.20–03.53 Nurse Jackie (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies (S) 06.25 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (S) 06.45 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti (S) 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) x 2 07.55 Sonic Boom (7) 08.05 Lego Ninjago (7) 08.30 Angry Birds Toons (S) 08.35 Star Wars Rebels 09.00–10.05 Ihan kuin ihmiset (S) 13.45 Suomen hauskin tavis (S) 14.45 MasterChef Australia 15.45 Leijonan luola USA 16.45 Onnenarpa 16.50 Kadonneen jäljillä (S) 17.50 Remppa vai muutto: Lomakodit 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno 21.00 Elokuva: 007 – Elä ja anna toisten kuolla (16) 23.30 Mad Cook Show (7) 00.30 Leijonan luola USA 01.30 Kylmäverisesti sinun (12) 02.30 Rekkakuskit jäällä (7) 03.30–04.30 Rajavalvojat (S) x 2 YLE TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Taivaallista menoa: Olen niin yksinäinen 10.30 Tinan keittiössä 11.00 Uusi koti Ruotsissa 11.30 Kirjallisuus kaltereiden takana 12.00 Sibelius, Lintu ja RSO 13.10 Historia: Ruoka-aikoja 14.05 Muinaisen Kreikan taideaarteet 15.05 Historia: Euroopan juutalaisten tarina (12) 16.00 Sairaan kaunis elämä (12) 16.50 Jäitä hattuun (S) 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Joy (S) 18.14 Joy (S) 18.28 Minipala: Hiekkamadot (S) 18.30 Clay Kids (7) 18.41 Gazoon (S) 18.45 Nina Patalo (7) 18.52 Nina Patalo (7) 19.00 Sankareita helvetissä 19.30 Nyheter TV-nytt 19.47 Ajankuvia Tukholmasta 20.00 Britannian monet kasvot 21.00 Historia: Naisten nousu 22.00 Kino Tulio: Rikollinen nainen (12) 23.50 Vempainmies 00.12–00.35 Vempainmies YLE TV1 06.25 Kysymyksiä luonnosta 06.55 Ylen Aamu-tv 09.30 Antiikkikaksintaistelu 10.00 Mr Selfridge (12) 10.48 Päivän kasvo 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.15 Viidakkoperhe (7) 13.00 Niskavuori taistelee (7) 14.35 Kippari ja hänen kaljaasinsa 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Muisti: Kibbutsin hedelmät 16.20 Tanskan aarteenmetsästäjät 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Mr Selfridge (12) 18.00 Uutiset 18.12 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Antiikkikaksintaistelu 19.00 Prisma: Taivaan valloitus 20.00 Puutarhaunelmia: remix 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Kansan liike: Uudet tuulet puhaltavat 22.20 Ulkolinja: Luomuilluusio 23.15 Uutiset 23.20 Oddasat 23.25–00.25 Parasta vanhustenhoitoa YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 26.7. 06.53 Hyrräpäät 07.04 I-hah-haa 07.10 Mitä ihmettä. 06.52 Touhukkaat 07.15 Anniina Ballerina 07.40 Maltti ja Valtti – homma hanskassa 07.49 Maukka ja Väykkä 08.00 Sanni Sateenkaari 08.12 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.32 Vilkki Ankka 08.44 Jetron matkaan 09.00 Galaxi 09.01 Vasikantanssi: Jore ja juhannus (7) 09.16 Aika härdelli! (7) 09.28 Karvinen (7) 09.41 Minä ja Max 09.44 Tero hoitaa (7) 09.56 Harri & Bip 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Uusi päivä x 4 12.35 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia maailmalta 13.00 Luontoretkellä: Teno on paras lohijoki 14.00 Yle Live: Mikael Gabriel 14.55 Päämääränä täydellinen vartalo 15.40 Villi kortti 16.30 Unelmana MM-ralli 17.00 Kalevan kisat 21.00 Uimahyppyjen MM 21.35 Jalkapallon naisten EM: FRA AUT 22.35 Uutiset 22.40 Urheiluruutu 22.45 Jalkapallon naisten EM: FRA AUT 23.45 The Late Late Show with James Corden 00.25–01.25 Uimahyppyjen MM MTV3 08.05 Littlest Pet Shop 08.30 Muumilaakson tarinoita 08.55 Nuori Robin Hood 09.05 Paavo Pesusieni 09.30– 10.00 Kung Fu Panda (7) 10.30 Lentävät koirat 11.30 Piilokamera 12.00 Elokuva: Nuija, nuijempi ja täysnuija (12) 14.00 Hurjat sääilmiöt 15.00 Löytäjät 15.30 Salatut elämät x 3 17.00 Makumuistoja 18.00 Huippukokki landella 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.15 Pilanpäiten 19.30 Ketonen & Myllyrinne (7) 20.00 Tuubi 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Johan Falk 12 – koodinimi Lisa (16) 00.45 Lauantairavit 01.30 Pukumiehet (7) 02.25 Sleepy Hollow (12) 03.20–04.15 Myytinmurtajat NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Lego Friends Special 06.45 My Little Pony: Ystävyyden taikaa x 2 07.30 Sonic Boom (7) x 2 08.00 Lego Ninjago (7) 08.25 Angry Birds Toons x 2 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00 Julkkisselviytyjät 10.00– 11.00 Leijonan luola USA 11.20 Heikki Paasonen Show 12.20 Vaaleanpunainen pantteri 12.30 Heikoin lenkki 13.30 Remppa vai muutto: Lomakodit x 2 15.30 Haapasalo Goes America 16.30 Hauskat kotivideot 17.30 Supertähdet 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Vain elämää x 2 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Hairspray 23.20 Elokuva: Beverly Hills kyttä II (12) 01.30 Arman LIVE 02.30–04.30 The Voice of Finland x 2 YLE TEEMA & FEM 09.00 Elämäni eläimet 09.30 Minun totuuteni: Amelia Adamo 10.30 Tinan keittiössä 11.00 Maahanmuuttajan paluu 11.29 Annedroidit (7) 11.51 Kamppailu 12.00 Historia: Euroopan juutalaisten tarina (12) 13.00 Tiededokumentti: Bipolaarisuus 13.50 Velvet – muotitalon tarina (7) x 2 15.20 Taidetutkimukset 16.20 Kulttuurimatkalla Italiassa 17.25 Eläimet lähellä sydäntä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Lohikäärmesydän (7) x 2 18.27 Lastenlauluja 18.30 Tekniikka muuttaa ihmistä 19.00 Bathinan erilaiset maailmat 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.49 Arkkitehtuurin helmiä 20.00 Muscle Shoals 21.50 Kino: Oblivion (12) 23.50–01.25 Kino: Rajut kuviot (12) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Kaupunki meren alla 09.00 Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Uutiset 10.00 Paluu luontoon 11.00 Uutiset 11.05 Armfelt ja Kustaa III 12.00 Dokumenttiprojekti: Jäniksenä Varkaudessa 13.00 Tanskan linnoitukset 13.30 Usko, toivo ja alkoholi 14.00 Taistelu Laatokan Karjalassa 15.00 Uutiset 15.05 Historia: Kosmonautit 16.00 Pepi egyptiläinen: Haudoissa on henkiä 16.25 Tunturijärvien kalarikkaudet 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Rakkaudesta puutarhaan 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Ulos luontoon: Naamioitumisen mestarit 18.45 Kansan liike: Uudet tuulet puhaltavat 19.30 Syyttäjä (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Havukka-ahon ajattelija (7) 21.55 Taipumaton (16) 22.55 Mannerheim – Jörn Donnerin kertomana 23.55–00.25 Näin se vain on YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.07 Kimmo Kuu 07.28 Riku ja Rami 07.41 Pipsa Possu 07.48 Raa Raa, leikkisä leijona 07.59 Ryhmä Hau 08.24 Oktonautit x 2 08.46 Jari ja Kari 09.00 Galaxi 09.01 Tenavat (7) 09.08 Råtta Booris 09.13 Martta ja ystävät (7) 09.37 Galaxi Play 09.56 Tipu Touhukas 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.45 Kolme päivää nukkumatta 11.15 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia maailmalta 11.40 Hairy Bikers: Villi Pohjola 12.40 Maailman nopein mies 13.30 Kalevan kisat 18.15 Uinnin MM 20.45 Kohteessa: Albania ja Kosovo 21.35 Jalkapallon naisten EM: ENG ESP 22.35 Uutiset 22.40 Urheiluruutu 22.45 Jalkapallon naisten EM: ENG ESP 23.45– 00.30 Päämääränä täydellinen vartalo MTV3 08.05 Littlest Pet Shop 08.30 Muumilaakson tarinoita 08.55 Nuori Robin Hood 09.05 Paavo Pesusieni 09.30 Kung Fu Panda (7) 10.00 Elixir Life 10.30 Trinny & Susannah Skandinaviassa 11.30 Suomen kaunein koti 12.30 Metsällä 13.30 Sara La Fountain Australiassa 14.00 Makumuistoja 15.00 Leila leipoo Ranskassa x 2 16.00 Illallinen äidille 17.00 Huippujengi 18.00 Paimelan autoparoni 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Urheiluextra 19.30 Täydellinen kesä 20.00 Olipa kerran elämä 21.01 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Rizzoli & Isles (12) 23.25 NCIS: New Orleans (12) 00.20 Kallista kipua (7) 01.15 Bosch (12) 02.10–03.02 Diili NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Lego Friends Special 06.45 My Little Pony: Ystävyyden taikaa x 2 07.30 Sonic Boom (7) x 2 08.00 Lego Ninjago (7) 08.25 Angry Birds Toons x 2 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Eläinsairaala 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Andrew Maynen metkut 11.30 Leijonan luola USA x 2 13.30 Remppa vai muutto: Lomakodit 14.30 Elokuva: Sammyn suuri seikkailu (7) 16.15 Elokuva: Kerro, kerro kuvastin (7) 18.25 HS-uutiset ja sää 18.30 Hauskat kotivideot 19.30 Supertähdet 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Vaaleanpunainen pantteri 2 (7) 22.55 Elokuva: Rajaton (16) 01.00 Suomen huutokauppakeisari 02.00 Mad Cook Show (7) 03.00–04.00 The Voice of Finland YLE TEEMA & FEM 08.30 Saariston lapset (7) 08.57 Sukkahittimittari 09.00 Clay Kids (7) 09.12 Gazoon 09.16 Nina Patalo (7) x 2 09.30 Leirille! (7) 09.40 Full Proof 09.53 Viidakkojytä (7) 09.58 Keltapaita 10.00 Annedroidit (7) 10.22 Kamppailu 10.30 Huippukuntoon koulussa 11.00 Eläimet lähellä sydäntä 11.30 Bathinan erilaiset maailmat 12.00 Kino: Painajaiskuja (12) 13.50 Monteverdin enkeleitä ja demoneja 15.15 Verneri Pohjola – oma ääni ja isän perintö 16.10 Sibelius, Lintu ja RSO 17.25 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Saariston lapset (7) 18.27 Sukkahittimittari 18.30 Unelmakoti 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Herkkuja: Korvapuustit 20.00 Tavoitteena usko, toivo ja rakkaus 21.00 Perilliset (12) 22.00 Dok: Laulu nuorille 23.50–00.16 Skam (12) YLE TV1 06.25 Muisti: Kibbutsin hedelmät 06.55 Ylen Aamu-tv 09.30 Antiikkikaksintaistelu 10.00 Mr Selfridge (12) 10.48 Päivän kasvo 11.00 Pisara 11.05 Paluu luontoon 12.05 Viidakkoperhe (7) 12.50 Loviisa, Niskavuoren nuori emäntä (7) 14.20 Herko-karhu ja susityttö 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Kansan liike: Uudet tuulet puhaltavat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Mr Selfridge (12) 18.00 Uutiset 18.12 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Antiikkikaksintaistelu 19.00 Mannerheim – Jörn Donnerin kertomana 20.00 Tanskan aarteenmetsästäjät 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30–22.20 Dokumenttiprojekti: Varastettu lapsuus 22.50 Kotikatsomo: Havukka-ahon ajattelija (7) 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.20–00.00 Oscarshall – historiaa ja nykyaikaa YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 24.7. 39 20. 16.00 Sairaan kaunis elämä (12) 16.50 Jäitä hattuun 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Äänijahti 18.10 Kulmikkaat kaverit 18.18 Mirjam: Mirjam (7) 18.23 Ghanan lapset: Ghanan lapset 18.30 Taivaallista menoa: Olen niin yksinäinen 19.00 Uusi koti Ruotsissa 19.30 Nyheter TV-nytt 19.45 Lautasantennien takaa: Hyvä sydän 20.00 Dok: Sibelius Korppoossa 21.00 Minun totuuteni: Eva Dahlgren 22.00 Petos (12) 22.55 Rita (12) 23.35–00.00 Skam (12) YLE TV1 06.25 Mikä meitä lihottaa. 06.52 Metkat Mesiläiset (S) 07.00 Unelmajuttu 07.05 Tie tähtiin (S) 07.18 Franklin ja ystävät (S) 07.30 Nalle 07.37 Timppa (S) 07.47 Itikkaötökät 07.53 Olivia (S) 08.16 Galaxi 08.17 Tenavat (7) 08.24 Aika härdelli! (7) 08.36 Sohvaset (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00–09.50 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Meille syntyy lapsi x 2 11.30 Kukkaron herraksi x 2 12.30 Yksineläjä Severin 13.00 Tanskan toisenlaiset frendit 13.30 Bathinan erilaiset maailmat 14.00–15.22 Voimistelija, joka oppi kävelemään 15.35 Rikos ilman rangaistusta 16.30 Ali Show: Raisa Omaheimo 17.00 Pikku Kakkonen 18.00–18.50 Casualty (12) 19.00 Uinnin MM 21.05 Kummeli (7) 21.35 Jalkapallon naisten EM: SUI FRA 23.45 The Late Late Show with James Corden 00.25–00.55 Ali Show: Raisa Omaheimo MTV3 06.25 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kesäterassi 09.35 Kauniit ja rohkeat (S) 10.00 Suomen ihanimmat häät 11.00–12.00 Lääkärit 13.30 Jamien lohturuokaa 14.30 Hurjat sääilmiöt 15.30 Middle (S) 16.00 Paimelan autoparoni 17.00 Kauniit ja rohkeat (S) 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Salatut elämät (S) x 2 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Kesäterassi 20.00 Makumuistoja 21.00 Rouva Ministeri (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Vikinglotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Nuori MacGyver (12) 23.35 Valkyrien (12) 00.35 Mustamaalattu (S) x 2 02.30 Zoo (12) 03.20–03.55 Nurse Jackie (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies (S) 06.25 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (S) 06.45 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti (S) 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S) x 2 07.55 Sonic Boom (7) 08.05 Lego Ninjago (7) 08.30 Angry Birds Toons (S) 08.35 Star Wars Rebels 09.00–10.05 Ihan kuin ihmiset (S) 13.45 MasterChef Australia 15.45 Leijonan luola USA 16.45 Onnenarpa 16.50 Kadonneen jäljillä (S) 17.50 Remppa vai muutto: Lomakodit 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Mad Cook Show (7) 20.58 Keno 21.00 Elokuva: 007 ja kultainen ase (16) 23.30 Supertähdet (S) 01.00 Leijonan luola USA 02.00 Kylmäverisesti sinun (12) 03.00–04.00 Rajavalvojat (S) x 2 YLE TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Piha kuntoon 10.30 Tinan keittiössä 11.00 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 11.30 Sankareita helvetissä 12.00 Vempainmies 12.22–12.45 Vempainmies 13.00 Kansankodin kuokkavieraat 13.55 Talousennustajat (S) 14.20 Britannian monet kasvot 15.10 Kuun pimeä puoli (12) 16.50 Jäitä hattuun (S) 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Pippi, Puppu ja Rosmari (S) 18.07 Minusta tulee... HEINÄKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Rakkaudesta puutarhaan 09.00 Uutiset 09.05– 9.49 Avec Tastula 10.00 Uutiset 10.05 Kiehtova maailma: Junalla halki Afrikan 11.00 Uutiset 11.05 Alueellisia uutisia x 10 12.15 Oddasat 12.20 Matematiikan taikaa 12.35 Tanskan aarteenmetsästäjät 13.05 Naistenosastolla Amerikassa (12) 13.35 Puutarhaunelmia: remix 14.05 Prisma: Taivaan valloitus 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Veden saartamat 15.40 Luonnon yrttiapteekki 16.00 Naapureita ja ystäviä (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Pokka pitää 18.45 Avara luonto: Kaupunki meren alla 19.37 Vastavirtaan (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Syrjäinen maa (16) 22.50 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 23.35–00.05 Kätketty YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 22.7. 07.15 Kaapo 07.40 Ludovic 07.53 Kasper ja Liisa 08.04 Ystävät 08.09 Niksi-Nella 08.18 Galaxi 08.19 Late Lammas 08.26 Villi tulevaisuus (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00–09.50 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Meille syntyy lapsi 11.15 Meille syntyy lapsi 11.30 Kukkaron herraksi x 2 12.30 Sydänsurujen biologia 13.00 Ginan maailma 13.30 Aamujumpan aakkoset 14.00 Villi kortti 14.50 Kekseliäs nikkari 15.30 Narkomaaniäidit 16.00 Au pairit Australiassa 16.30 Ali Show: Karita Aaltonen 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Uinnin MM 20.25 Uusi päivä 20.55 Satisfaction (16) 21.35 Jalkapallon naisten EM: NOR DEN 23.45 Ali Show: Karita Aaltonen 00.15–00.55 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) MTV3 06.25 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.30 Leila leipoo Ranskassa 10.00 Illallinen äidille 11.00–12.00 Lääkärit 13.30 Trinny & Susannah Skandinaviassa 14.31 Vapaaksi veloista 15.30 Mutsi (7) 16.00 Maajussille morsian 17.00 Kauniit ja rohkeat (S) 17.30 Salatut elämät x 3 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Kesäterassi 20.00 Suomen ihanimmat häät 21.00 Ex-Onnelliset 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Pukumiehet (7) 23.35 Pelimies 00.05 Modus (12) 01.00 Rouva Ministeri (7) 01.55 Legends (16) 02.50 Amazing Race 03.45–04.20 Nurse Jackie (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Disneyn esikoulu x 2 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa x 2 07.55 Sonic Boom (7) 08.05 Lego Ninjago (7) 08.30 Angry Birds Toons 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00–10.05 Ihan kuin ihmiset 13.45 Hurjat rakkauskilot 14.40 MasterChef Australia 15.45 Leijonan luola USA 16.45 Onnenarpa 16.50 Haapasalo Goes America 17.50 Remppa vai muutto: Lomakodit 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno 21.00 Elokuva: 007 – Timantit ovat ikuisia (16) 23.30 Suomen huutokauppakeisari 00.30 Leijonan luola USA 01.30 Arman LIVE 02.30 Kylmäverisesti sinun (12) 03.35–04.35 Rajavalvojat x 2 YLE TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Unelmakoti 11.00 Tavoitteena usko, toivo ja rakkaus 12.00 Elävä arkisto: Rokkikesä 12.02 Rockstop: Guns N’Roses 13.02 Rockstop: Skid Row -special 13.30 Vempainmies x 2 14.15 Rebels on Pointe: miehet kärkitossuissa 15.10 Tiededokumentti: Mikä meitä odottaa. 18.12 Bo muuttaa kotoa 18.21 Bo muuttaa kotoa 18.30 Luontomatkalla 19.30 Nyheter TV-nytt 19.47 Ajankuvia Tukholmasta 20.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 20.45 Mittatilaustyönä 21.00 Kulttuurimatkalla Italiassa 22.00 Kino: Gloria (16) 23.45–00.40 Historia: Ruoka-aikoja 22 23 24 25 26 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO
Kaksipistepirkon väri vaihtelee, ja se voi olla myös mustapohjainen punaisilla pilkuilla. HEINÄKUUTA 2017 007443-1729 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Lähestyvän kesätapahtuman voi lukea työvelvollisuuttaan toteuttavan viranomaisen kasvoilta. Pelot ja pelottelu uskonnollisissa yhteisöissä. Isältä pojalle. Pelot ja pelottelu uskonnollisissa yhteisöissä. 11.00 Toivon heinäkuun Utelias äänimatkailija 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Toivon heinäkuu 12.35 Amerikkalaisia puheenvuoroja 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Rakas ääniraita: Taistelu 13.55 Viikon luontoääni: pensaskerttu 14.00 Putkinotko: Syntinen laulu 14.30 Putkinotko 15.00 Radioteatteri esittää: Verinen lyhty 15.20 Etnohetki 15.30 Toivon heinäkuun Aristoteleen kantapää 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Toivon heinäkuun Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Toivon heinäkuu: Katri Veltheim 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Kuhmon kamarimusiikki 2017: Henkien tanssi 20.50 Tansseja ja luonnon kauneutta 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen. Itikoiden kuoriutuessa on hyvin luontevaa tarjota alitajunnalle muutama neuvoa-antava ja juosta yhdessä nakukymppi. Huijarisyndrooma. Isältä pojalle. Tuo oranssi otus pitelee kiinni kotelonahastaan, oikoo peitinsiipien raosta lenninsiipiään ja valmistautuu kesän viettoon. Viimeinen huone. Suomalaiset talousrikokset. 40 20. Kuronen 15.00 Uutiset 15.05 Eeva Luotonen. 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Lieksan 5. 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen. Eihän se satu, paremminkin herättää hilpeän hämmästyksen.. Retromusiikkia yleisavaimella 23.10–06.00 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja. Muualla maailmassa julkinen paidattomuus on rangaistavaa, meillä se on merkki keskilämpötilan siirtymisestä plussan puolelle. 1961 Anni Polva ja romaani Tiinalla on hyvä sydän 17.35 Salatut museot: Elämäni perämoottorit 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Toivon heinäkuun iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Kuhmon kamarimusiikki 2017: Myrskyvaroitus ja Pohjoinen valo 21.15 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Kirvat on kohta narskuteltu vähiin, ja nälkäiset kuoriaiset saattavat haukkailla ihmisiäkin. Joskus, kun olosuhteet osuvat kohdilleen, voi leppäkerttuja siunaantua valtavasti. Kun Suomi juo ja ihmiset purevat toisiaan, poliisiin hiipii ahdistus. Riimi vähän vinksottaa, mutta näin me kakaroina hölpötimme, ja aina kerttupirkko lensi. Leppäkerttu syntyy (kuoriutuu) pilkuttomassa puvussa, yksivärisenä. Presidentti Koiviston matkassa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Syötävät sävelet 15.00 Uutiset 15.05 Toivon heinäkuu 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Toivon heinkuun Aristoteleen kantapää 17.40 Ykkösvieras: Pate Mustajärvi 18.00 Kirjailija Göran Schildtin matkassa itäisellä Välimerellä. 15.48 Venäläistä musiikkia 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho: Aarresaarella – Erämaan kutsu ja Laura Malmivaara 18.00 Kuunnelman esittely 18.15 Viikon luontoääni 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri esittää: Seuraava pilvi seuraava pilvi 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Roman Schatzin Maamme-kirja. Älkää olko millännekään! Perimäämme on koodattu loman kohdalle kysymys: saisiko olla nopea pullo kossua. Juopottelun tekosyiden kirjo ulottuu Suomi-areenan nousuhumalaisesta jankutuksesta puolisonheiton MM-kisoihin tai muuten vain tapahtuvaan julkiseen alastomuuteen. Maamme suot ja kosteikot isännöivät joka kesä satoja tapahtumia, joiden osanottajat ovat kännissä, matkalla känniin tai sieltä pois joko kuoleman tai krapulan kautta. 11.00 Toivon heinäkuun Valkoista valoa 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 12 diktaattoria: VooDooFrancois Duvalier 12.38 Musiikkikamari 12.45 Aivot – tärkein pääomasi 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudion kuoroheinäkuu 15.00 Uutiset 15.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. 15.00–15.35 Radioteatterin valiouusinta: Tainaron 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Kiveen hakatut 10.35 Musiikkikamari 11.00 Toivon heinäkuun Utelias äänimatkailija 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen: Sisällissodan punaiset naiset 13.00 Klassista kahteen Virossa 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Toivon heinäkuu 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. 22.55 Toivon tuoja: Vieno Viitakare 23.10–06.00 Yöklassinen PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Toivon heinäkuu 10.55 Toivon tuoja: Antti Timonen 11.00 Syötävät Yle radio 1 20.7.–26.7.2017 sävelet 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Toivon heinäkuun Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkkä 15.00 Uutiset 15.05 Toivon heinäkuu: Taru Hallikainen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Rakas ääniraita: Taistelu 18.15 Äänitarina. 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Kuhmon kamarimusiikki 2017 21.00 Perjantai-illan romanttiset sävelet 21.40 Salatut museot: Elämäni perämoottorit 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Hyvät pahat lapset – huomenna on tänään. 22.59 Radioateljeen jälkeen 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen. 1960 Marja-Liisa Vartio ja romaani Kaikki naiset näkevät unia 17.35 Kirjailija Göran Schildtin matkassa itäisellä Välimerellä. Vähitellen haarniska kovettuu ja saa lopullisen sävynsä, täplät muodostuvat ja kuoriainen alkaa näyttää tutulta. Siellä isäs äitis keittää sulle hyvää puuroo. Suomalainen mies julkisella paikalla ilman paitaa on sekin eräänlainen kesätapahtuma. Tälle, koko kotelojoukkion ensimmäiseksi ehättäneelle on tulossa kaksi suurta, mustaa täplää punaiselle pohjalle eli se on kaksipistepirkko. Lääketieteellinen juttu. Koska miksi ei. 11.00 Putkinotko: Porvariston uni 11.30 Putkinotko 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Alkuperäiskansat ja toivo: Asuntolakoulujen jäljet ja niistä toipuminen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Laulun paikka 14.55 Toivon tuoja: Matti J. 18.00 Romano mirits 10012017 18.15 Viikon luontoääni 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta x 3 21.30 Radioteatteri esittää: Verinen lyhty 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kiveen hakatut 22.35–23.00 Musiikkikamari 23.10–06.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Toivon tuoja: Sari Kolsi 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana. Tätäpä et tiedä! No, saatat tietääkin. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkkä 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho: Aarresaarella – Punavyö ja Matti Rönkä 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus Oulun tuomiokirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia Valamon luostarin Kristuksen kirkastumisen kirkosta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Toivon heinäkuun Horisontti 13.00 Toivon heinäkuu 14.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä: Mikä sai filosofin sotkeutumaan oopperaan. 23.10–06.00 Yöklassinen. kansainvälisen trumpettikilpailun finaali 21.30 Rentoja säveliä 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Aikamme suomalaista musiikkia 23.10–06.00 Yöklassinen SUOMALAINEN KESÄTAPAHTUMA ON kollektiivisen alkoholismin pohjoinen muoto. kansainvälisen trumpettikilpailun finaali 20.30 Väliaika 20.50 Lieksan 5. Huijarisyndrooma. Leppäkertut talvehtivat aikuisina, ja sopivaan suojapaikkaan saattaa kokoontua yhteen suuriakin joukkoja kuoriaisia. 18.50 Toivon tuoja: Vieno Viitakare 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi x 3 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua. 10.55 Äänitarina. Kesätapahtumasta ei hyvää päivää Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Mun luonto TIMO SPARF Lennä lennä leppäkerttu ison kiven juureen