Hinta 1,20 e (sis.alv)
Puheenjohtajat kohtasivat vaalitentissä
Rinne etsi lääkkeitä
työttömyyteen
...3
Kari Hulkko
Puolueiden puheenjohtajat ottivat lapuilla kantaa muun muassa eurobondeihin.
Fennovoima ja ay-liike työmaasopimukseen ...4?5. N:o 93, 007435-14-21 . ...14?15
KESK I V II KKO 21. Toukoku uTA 2 01 4
Puheenjohtajien
ministerinpestit
ovat vaihdelleet ...5
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Stubb odottaa lisäarvoa ja
liputtaa brändityön puolesta
Pohjoismaat uudistavat
yhteistyötään ...8?9
Jere Jäppinen löysi
unelma-ammattinsa museosta
?Luovuutta saa käyttää
rajattomasti
Suurin ryhmä
n
ovat Krimin tataarit, mutta joukossa on myös
etnisiä ukrainalaisia, venäläisiä ja perheitä, joiden jäsenet kuuluvat eri etnisiin ryhmiin.
Osa on YK:n mukaan lähtenyt jouduttuaan
suoraan uhkausten kohteeksi. 21.5.
Nimipäivät tänään:
Kosti, Konsta, Konstantin
(ruots.) Konstantin, Conny
Päivä kuvana
Aurinko nousee:
Helsingissä 4.28
Oulussa 3.33
Aurinko laskee:
Helsingissä 22.07
Oulussa 22.59
Nimipäivät huomenna:
Hemminki, Hemmo
(ruots.) Hemming
Uutiskertaus
14...20
SDP edellyttää, että Altian työpaikat
pysyvät Suomessa ja että yhtiö harjoittaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Helsinki, Uusimaa,
. 0800 96675
Muu Suomi:
puh. päivää.
Vaalien on tarkoitus rauhoittaa maan poliittinen kriisi. Heikossa valtiossa
poliitikoilla on vähän tekemistä.?
6?7
8?9
10
11
13
Museoammattilaisella vain
mielikuvitus on rajana
Kurkista tehdastyöläisen
arkeen Werstaalla
Yhä harvempi jää rannalle
korkeakoulusta, Tarja Halosen kolumni
Ihmiset
Pohjoismaiseen yhteistyöhön haetaan tehoa
18?19
Altialla pelätään työpaikkojen puolesta
20?21 Z . KHO perustelee ratkaisua sillä,
että vakuutusyhtiöiden käyttämät asiantuntijalääkärit osallistuvat julkisen vallan käyttöön.
Se piti voimassa Helsingin hallinto-oikeuden
ratkaisuja asiasta.
Ratkaisut koskevat vakuutusyhtiöiden asiakirjojen tietoja vakuutuslääkärien henkilöllisyydestä, erikoisaloista ja erityispätevyyksistä. Puo-
n
luejohtaja Antti Rinne sanoo, että näiden ehtojen pitää täyttyä, kun yhtiölle etsitään uutta
omistajaa. Tältä pohjalta SDP arvioi sitten aikanaan kantansa, kun Altian myynnistä lopullisesti päätetään.
Rinteen mielestä on järkevää etsiä yhtiölle
omistajaa, joka pystyy kehittämään sitä suomalaisena yhtiönä ja lisäämään työpaikkoja
Suomessa.
19...22
19...22
Kari Hulkko
n
Vakuutuslääkärien nimet ovat julkista tietoa, katsoo korkein hallinto-oi-
keus (KHO). 0200 71000. Helsinki
Vaihde
(09) 701 041
Uutistoimitus
(09) 701 0555
Ilmoitusmyynti (09) 701 0512
Haapaniemenkatu 7-9, B-talo
Postiosoite: PL 338, 00531 Hki
Turku
Uutistoimitus
(02) 277 0477
Ilmoitusmyynti 050 568 7361
. Osa on lähtenyt, koska on pelännyt vainoa.
Useimmat ovat siirtyneet Ukrainan keskitai länsiosiin.
n
Thaimaa järjestänee uudet vaalit
elokuun alussa. 0200 72822
Pohjanmaa, varhaisjakelu:
puh. hän täyttää 60 vuotta,
Maailma tänään
Keskustelua ja taustaa
Jussi Särkelä blogissaan
Suomi tarvitsee työtä ja
turvaverkkoja
?Äänestämisestä tulee vapautunut olo.?
Tuomas Timonen Sosialidemokraattiset opiskelijat Sonkin blogissa
sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta
22?23 Radio ja TV
24
Valko-Venäjän kuoleman-
tuomiot ovat häpeäpilkku
Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne
Toimitusjohtaja: Esko Ranto
Kustantaja: Kustannus Oy Demari
Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin.
ISSN-L 2242-6892 Demokraatti
ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu)
Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula
Tilaajapalvelu:
(09) 701 0500
Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
. Thaimaan mielenosoittajat aikovat jatkaa taisteluaan syrjäyttääkseen
hallituksen poikkeustilasta huolimatta.
Luokkaretkeläiset asettuivat Helsingissä ryhmäkuvaan Tuomiokirkon portaille.
Politiikka
Kulttuuri
Demari.fi
3
4?5
Puoluejohtajat koolla
14?15
Pyhäjoella suitsitaan harmaata taloutta, pääkirjoitus,
Johtoajatus
16?17
?Vahvassa valtiossa on tarvetta paljolle
demokratialle. Vakuutusongelmaisten liitto oli pyytänyt
tietoja niistä vakuutusyhtiöiltä.
Ukrainassa ainakin 10 000 ihmistä on
lähtenyt kodeistaan maata ravistelevan kriisin vuoksi, YK sanoo. 0200 55888
Tampere ja ympäristö:
puh. Vaasa
. Armeija julisti Thaimaahan poikkeustilan varhain eilen. Tampere
. 0200 30011
Lounais-Suomi, varhaisjakelu:
puh. Maan virkaatekevä
pääministeri esittää keskusvaalilautakunnalle
vaalien ajankohdaksi elokuun 3. Mikkeli
Uutistoimitus
(03) 212 9455
Ilmoitusmyynti 050 568 7361
Uutistoimitus
(06) 317 8711
Ilmoitusmyynti (06) 317 4104
Uutistoimitus
toimitus@demari.fi
ilmo@demari.fi
levikki@demari.fi
etunimi.sukunimi@demari.fi
050 5543430
Lisätietoja: www.demari.fi
?
?
?
?
varhaisjakelu:
puh
Sipilä sanoi säädöksen soveltuvan ?hyvin huonosti Suomen olosuhteisin?.
. Samanlaista
puhetta kuin David Cameronilla. Jos se ei ole ongelma, ei sitten mikään.
Rinne toisti, että Euroopan
keskuspankin EKP:n mandaatin eli toimivallan muutosta on
hyvä tarkastella työllisyyden
luomisen näkökulmasta.
Hän myönsi myös, että
SDP:llä on yhteisvastuuta lisäävistä eurobondeista eli euromaiden yhteisistä joukkovelkakirjoista erilainen käsitys
kuin EU-parlamentin demarien
S&D-ryhmällä.
. On päästävä kiinni maailman megatrendeihin, joista
saadaan työtä, Rinne sanoi tiistaina vaalikeskustelussa.
Rinne muistutti, että vanhalla mantereella on 26 miljoonaa työtöntä.
. Jokaisen maan tulee kantaa
vastuu omista veloistaan.
Sipilälle
näpäytys
Helsingin Sanomien järjestämään puolueiden puheenjohtajien eurovaalitenttiin Helsingissä osallistuivat kaikki eduskuntapuolueet.
Huutokilpailua keskenään
kävivät kokoomuksen Jyrki
Katainen ja vasemmistoliiton
Paavo Arhinmäki verokilpailusta.
. Elonen joutui ripittämään vihreiden Ville Niinistöä ?kaksilla
lapuilla pelaamisesta?, kun
Niinistö nosti eurobondeista
äänestettäessä sekä vihreän
että punaisen lapun ilmaan.
Euro-ohjelmassaan vihreät kannattaa eurobondeja.
Rane
Aunimo
Demokraatti
?Näyttää siltä,
että Sipilä on
ryhtynyt Euroopan
kansanpuolueen
EPP:n vartijaksi.?. Suomen kannattaa siis olla aktiivinen EU:n sisällä, jotta neuvotteluratkaisu saadaan nykyiseen
Ukraina-kriisiin.
Vanhempaa
väkeä paikalla
Yleisöä viimein käynnistyneen
kesän haastanut sisätilaisuus
keräsi Sanomatalon ala-aulaan
mukavasti, ja se koostui pääosin
vanhemmasta väestä.
Aikaa tenttiin oli varattuna
vain tunti, joten kahdeksan
puheenjohtajan kanssa kii-
ruhdettiin aiheesta toiseen ripeästi.
Tentin vetivät Helsingin Sanomien toimittajat Piia Elonen ja Janne Toivonen. Siinä ovat SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen
lääkkeet, joihin kannattaa Suomessa panostaa nyt, kun nopea talouskasvu on muuttanut
Aasiaan ja Eurooppa on jämähtänyt kenties pysyvämminkin
hitaan talouskasvun alueeksi.
. 21.5.2014
3
Kari Hulkko
Puoluejohtajat kokoontuivat Helsingin Sanomataloon väittelemään muun muassa työstä ja euromaiden veloista.
??Puheenjohtajat kohtasivat eurovaalien pikatentissä
Rinne: Työpaikkoja
maailman megatrendeistä
Innovaatiot, tutkimus ja tuotekehitys. Katainen ei halua puuttua
veroshoppailuun, Arhinmäki
päätteli.
Ääntään kuuluvasti nostaneen Arhinmäen puheisiin
puuttui lopulta RKP:n Carl
Haglund.
. Ihmeellinen tilanne,
Rinne päivitteli.
EU:n ja Suomen Venäjä-suhteista Rinne muistutti, että
Suomella on sijoituksia maahan kaksitoista miljardia. Mielenkiintoista, näyttää siltä, että Sipilä on ryhtynyt Euroopan kansanpuolueen
EPP:n vartijaksi. Se ei ole uskottavaa eikä
loogista.
Rinne pääsi näpäyttämään
keskustan Juha Sipilää, jota
ei muun muassa kuljetusyrittäjiä koskeva työaikadirektiivi eli
työsuojelu miellytä. Kuulostaa, että puolueenne
kannattaa valikoivaa federalismia
Suomessa on löydetty sata kalalajia, joista vakituiseen täällä asuu seitsemisenkymmentä.
Tässä yleisimpiä:
??
Ahven on Suomen kansalliskala.
??
Hauki on tunnetuin petokalamme.
??
Kiiski on ahvenen piikikäs sukulainen.
??
Kuha on sameitten ja rehevien vesien petokala.
??
Lahna on vanhan kansan savu- ja uunikala.
??
Pasuri (kuvassa) muistuttaa suuresti lahnaa.
??
Sorva on yleinen särkikalalajiamme.
??
Särki on tavallisin ja tutuin särkikalamme.
??
Säyne kasvaa isoksi ja sitä luullaan usein isoksi särjeksi.
??
Taimen on nykyisin lähes
täysin istutusten varassa.
Meri-, järvi- ja purotaimen
ovat yksi ja sama laji,
joka vain elää eri ympäristöissä.
Ilmapuntari
Pyörteitä. Juomiselle löytyy uusi (teko)syy, jos hallituksen suunnitelma valtion viinayhtiö Altian myynnistä ja muuttamisesta pörssiyhtiöksi toteutuu. Hallituksessa vielä pohditaan, miten Altian
osakkeelle rakennetaan haittavero,
jolla valtion vastuulle jäävien alkoholiongelmien hoito rahoitettaisiin.
Hellettä. Sopimus on olemassa
ennen kuin työt ovat edes alkaneet, Aalto sanoo.
Hän ei halua arvioida, miten
paljon Olkiluoto 3:n työmaaKuvat Fennovoima
1. ?Viinanjuonti on
kuin panisi rahaa pankkiin?. Mitä on doping?
2. Jytky sulaa kuin jää-
telö kesähelteellä. Mikä on Wada?
Vastaukset palstan alalaidassa.
EU-plussa
Tunnin juna
Turkuun
TEN-T on yksi niistä lyhenteistä, joita
Euroopan unioni tuntuu olevan täynnä ja
vaikeuttamassa ihmisten käsityksiä unionista ja sen tekemisistä.
Tämäkin lyhenne kannattaa kuitenkin pitää mielessä, sillä siitä voi olla arvaamaton
käytännön hyöty.
TEN-T on EU:n määrittelemä ja hyväksymä liikenneverkon ydinverkkokäytävä.
Se kytkee eteläisen Suomen niin Skandinaviaan kuin Venäjällekin.
Juuri alkaneella seitsemän vuoden ohjelmakaudella TEN-T-rahoitusta on koko
EU:ssa käytössä 26 miljardia euroa, siitä
Suomessa jopa 300 miljoonaa.
Kun liikenneverkkoa Välimereltä pohjoiseen ja täältä Venäjälle pannaan kuntoon,
yksi pahimpia pullonkauloja on ratayhteys
Turusta Helsinkiin.
Tavoite on nyt, että Turusta Helsinkiin
pääsee junalla yhdessä tunnissa.
Tunnin juna on nyt hanke, jonka etelän
maakuntaliitot ja kunnat tulevan radan varrella haluavat hallituksen ajavan EU-rahan
saajien joukkoon.
Suomen omiakin euroja tarvitaan, joten
kädenvääntö jatkuu.
Viisi kysymystä, vastaukset: 1) Se tarkoittaa
niiden aineiden tai menetelmien käyttöä, joilla yritetään parantaa urheilusuoritusta, mutta
joiden käyttö on kielletty kilpailun säännöissä. Työmaasopimuksen tarkoitus on lyödä yhteistyökäytännöt ja toimintaperiaatteet lukkoon jo ennalta, ennen varsi-
naisten töiden alkamista. 4)
Alkoholi on kielletty joissakin urheilulajeissa,
esimerkiksi moottoriurheilussa. Altian
osakkeenomistajana olisi helppo perustella pitkäripaisessa piipahtamista omistuksen tukemisella. 5) Se on dopingin vastaista työtä valvova, vuonna 1999
perustettu maailman antidopingtoimisto.
Kun Hanhikivenniemelle aletaan rakentaa ydinvoimalaa, tiedetään työmaan pelisäännöt jo valmiiksi.
?Kerrankin ay-liike on ajoissa. Onko viina dopingia?
5. Fennovoima haluaa toteuttaa
ydinvoimalahankkeen vastuulli-
sesti. Kerrankin ay-liike on
ajoissa. 4
21.5.2014
Viisi kysymystä
??Fennovoimalle ja ay-liikkeelle syntyi harvinainen työmaasopimus
Pyhäjoella suitsitaan
harmaata taloutta
Fennovoima, Rusatom Overseas sekä työmarkkinajärjestöt
allekirjoittivat eilen työmaasopimuksen yhteisistä pelisäännöistä tulevalla Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalla.
. Anaboliset steroidit ovat dopingaineita.
Mitä niillä yritetään saada aikaan?
4. Sopimus on
olemassa ennen kuin työt ovat edes alkaneet.?
Päivän lista
Suomen yleisimmät kalalajit
Kalabongausviikko päättyy tänä vuonna sunnuntaina 25.5. Työsuhdeasiat tulevalla
työmaalla hoidetaan suomalaisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti, yhtiö tiedotti tiistaina.
. 2) Afrikkalaisten zulujen doop oli viinaa,
jota käytettiin lisäämään miesten sotakuntoa.
3) Niillä yritetään kasvattaa lihasmassaa. Erilaisten EU-kyselyiden mukaan populistipuolueiden kannatus on jäämässä ennakoitua heikommaksi EU-vaaleissa.
Ilmeisesti äänestäjät ymmärtävät,
mikä ero on kriittisyydellä ja vastustamisella.. Näin
pyritään varmistamaan, että
projekti monituhatpäisellä
kansainvälisellä työmaalla toteutuu mahdollisimman juohevasti ja aikataulussa, sanoo Fennovoiman toimitusjohtaja Juha
Nurmi.
Metalliliiton puheenjohtaja
Riku Aalto on samoilla linjoilla.
. Mistä doping-sana on kotoisin?
3
Äänestä. Jotta
saamme kolmannen paikan takaisin, on pyydettävä ihmisiä
äänestämään demareita.
Yksinkertaista. Siksi me haluamme palkansaajaystävällisemmän Euroopan unionin.
Avainasemassa on komission
puheenjohtaja. Jotta demarilinja vahvis-
Ammattiliitto Pro, Rakennusliitto ja Sähköliitto.
Harmaan talouden torjuminen ja tilaajavastuuasiat on huomioitu myös joulukuussa 2013
allekirjoitetussa laitostoimitussopimuksessa. paitsi
valtiovarainministeriydestä . Lausunnon mukaan
hankkeen yhteiskunnallinen
kokonaisetu edellyttää, että
hankkeeseen liittyvistä kysymyksistä ja ongelmista neuvotellaan ja sovitaan työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Johtoajatus
Eilen allekirjoitettu sopimus
perustuu vuonna 2012 aloittaneen työmaan yhteistyökäytäntöjä ja harmaan talouden
torjuntaa pohtineen työryhmän työhön. Se on ratkaisevaa. Muu
on pikkupolitikoivaa pyöritystä.
Tilanne on ratkaisevasti toinen, jos SDP on ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen osallistumassa seuraavan hallituksen muodostamiseen.
mikäli antti RinteeStä
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen
pää-äänenkannattaja. Fennovoima ja
Rusatom Overseas ovat sopineet
työmaarekisteristä, jonka avulla
alihankintayritysten ja niiden
työntekijöiden tietoja voidaan
tehokkaasti valvoa ja hallinnoida.
reijo.paananen@sdp.fi
Ainoat todelliset vaihtoehdot ovat nykylinja
ja demareiden linja.
tuu, on S&D-ryhmän noustava parlamentin suurimmaksi ryhmäksi.
Ennusteissa olemme lähes tasoissa, siksi Suomenkin tuloksella on suuri merkitys. Häntä voi ja pitää vastuunalaistaa hallituksen politiikasta, mutta ei siitä, minkä tehtävän
hoitaminen kulloinkin on järkevää.
Antti Rinteeltä tivattiin puheenjohtajaksi nousun jälkeen . 21.5.2014
5
Pääkirjoitus
Kuvankäsittely Demokraatti
sotkut ovat vaikuttaneet pahoin myöhässä olevaan projektiin. Tällä kertaa Euroopan parlamenttivaalien tulos vaikuttaa myös tämän ykkösviran haltijan valintaan.
Ainoat todelliset vaihtoehdot
ovat nykylinja ja demareiden
linja. Tätä on perusteltu sillä, että
toisen päähallituspuolueen johtajan on oltava hallituksen toiseksi
tärkeimmällä paikalla. Neuvottelut kestivät kaksi
vuotta, ja ne aloitettiin ennen
kuin laitostoimittaja oli tiedossa.
Aalto näkee tärkeäksi senkin,
että venäläinen laitostoimittaja
on sopimuksessa mukana.
Työmaasopimuksessa sovitaan rakennustyömaalla noudatettavista yhteistyökäytännöistä:
muun muassa tietojenvaihdosta,
ongelmatilanteiden ratkaisutavoista, ammattiliittojen edustuksesta työmaalla ja keinoista harmaan talouden torjumiseksi.
Juhani
Aro
Demokraatti
juhani.aro@
demari.fi
Johannes Virolainen, Ilkka Suominen ja Sauli Niinistö ovat puolueidensa puheenjohtajina olleet hallituksessa muussa kuin valtiovarainministerin tehtävässä.
Puheenjohtajia on ollut
eri ministerinpaikoilla
SDP:n ja kokoomukSen puoluekokoukset ovat kiihdyttäneet pohdin-
Fennovoiman toimitusjohtaja Juha Nurmi (oikealla), Rusatom Overseasin talousjohtaja Vjacheslav Ivanov,
Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti ja ammattiliittojen edustajat Matti Harjuniemi,
Kyösti Suokas, Riku Aalto, Matti Mäkelä, Markku Palokangas, Martti Alakoski ja Tero Heiniluoma allekirjoittivat eilen työmaasopimuksen.
taa siitä, keistä tulee seuraava pääministeri ja valtiovarainministeri.
Paikat tulevat täytettäviksi, koska SDP:n puheenjohtajavaalin hävinnyt Jutta Urpilainen jättää valtiovarainministerin tehtävät ja kokoomuksen puheenjohtajuudesta kesäkuussa luopuva Jyrki Katainen ei
luonnollisestikaan jatka pääministerinä.
Arvailujen aika jatkuu vielä muutaman viikon, sillä puolue-elinten kokousten vuoksi uuden valtioneuvoston kokoonpano on selvillä vasta juhannuksen jälkeen. Fennovoiman vetämässä työryhmässä ovat olleet mukana työnantajapuolelta
Rakennusteollisuus RT ry, Teknologiateollisuus ry ja Energiateollisuus ry sekä ammattiliitoista Metallityöväen liitto,
Reijo Paananen
Äänestysohje
Oikeiston 15-vuotisen valtakauden jäljet näkyvät. Perustettu 1895.
Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988,
Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906,
Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun
Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012
Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Ajatukselle on argumenttinsa, mutta on hyvä
muistaa, että poliittisesta lähihistoriasta löytyy muitakin käytäntöjä.
Keskustapuolueen puheenjohtaja Johannes Virolainen oli 1960-luvulla Mauno Koiviston hallituksen opetusministeri. Rinne on vastannut viisaasti, että hän ei ota mitään vaan
ratkaisu pohditaan porukalla eli puolueen sääntöjen mukaisessa järjestyksessä.
Mikään ministerinpaikka ei ole henkilökohtainen saavutus vaan
puolueen osoittama luottamustehtävä, johon mennään ja josta lähdetään.
SDP:n Puheenjohtajalle antti Rinteelle
Eduskunnan lausuma mukana
Sopimuksella Fennovoima noudattaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoa, jonka
valiokunta antoi vuoden 2010
periaatepäätöskäsittelyn yhteydessä. myös sitä, minkä muun tehtävän hän sitten ottaisi. Sama koskee tarkistettavaa hallitusohjelmaa.
n n n
on osoitettu innokkaasti valtiovarainministerin tehtävää. Kokoomuksen
puheenjohtaja Ilkka Suomisesta tuli vuonna 1987 puoluetoverinsa
Harri Holkerin hallituksen kauppa- ja teollisuusministeri. Demaria.
n n n
tulee jokin muu valtioneuvoston jäsen
kuin valtiovarainministeri, hän on asemansa perusteella myös varapääministeri ja SDP:n hallitusryhmän johtaja. Ja kokoomuksen puheenjohtajaksi noussut Sauli Niinistö aloitti vuonna 1995
Paavo Lipposen hallituksen oikeusministerinä.
Mihinkään kivitauluun ei siis ole hakattu, mille ministerinpaikalle
suuren hallituspuolueen puheenjohtaja menee
Jos keinot eivät tuo tarpeellisia säästöjä,
kaupunginhallituksen enemmistön mukaan myös lomautukset
voidaan ottaa käyttöön.
Kaupunginhallituksen 1.varapuheenjohtaja Arto Seppälä
(sd.) esitti lomautusvaihtoehdon
poistamista keinovalikoimasta.
Äänestyksessä Seppälä ja SDP:n
Raine Lehkonen, Hannu
Kilkki ja Petri Tikkanen sekä
vihreiden Minna Pöntinen hävisivät kokoomuksen, keskustan
ja perussuomalaisten rintamalle
äänin 10. Työttömien määrä nousi hiukan.
Työttömyysaste kohosi 9 prosenttiin vuoden takaisesta 8,8
prosentista. Pohdintaan otetaan muun muassa rakenteelliset
uudistukset, palveluverkot, ostopalvelut, tukipalvelut, tehok-
kaampi tilankäyttö, tiiviimpi hallinnonalojen yhteistyö ja työaikajärjestelyt. Lisäykset koskevat tätä ja ensi vuotta.
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut saivat suunnilleen yhtä
Paikat jaettiin aloille,
joilla opiskelijat työllistyvät hyvin ja osaavasta
työvoimasta on kysyntää.
paljon aloituspaikkoja. (Demokraatti, Mikkeli). Vaikka Haglund on puhunut RKP:n puheenjohtajana,
ulospäin kannanotot raportoidaan Suomen puolustusministerin
virka-asemasta
annettuina, Koskinen sanoo.
Hänen mukaansa Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan
vakaus on aina ollut myös sen ehdoton vahvuus.
. Suomelle sopii edelleen
liittoutumattomuus Naton rauhankumppanuudella täydennettynä, Koskinen painottaa. Jonkin verran on tullut kritiikkiä tiettyjen alojen koulutuksen lisäämisestä, esimerkiksi tradenomikoulutuksen li-
säpaikoista ammattikorkeakouluissa, Innola toteaa.
Hän korostaa, että lisäykset
koskevat muutamaa erikoisalaa,
ei niinkään yleistä liiketalouden
koulutusta.
Innola odottaa, että aloituspaikkojen lisäys tuottaa halutun tuloksen.
. Lisäpaikat purkavat korkeakoulujen
hakijasumaa.
. Työvoiman ulkopuolella on runsaat 1,4 miljoonaa ihmistä, mikä on 25 000
enemmän kuin vuosi sitten.
Piilotyöttöminä oli huhtikuussa
115 000 ihmistä.
Työssä olevien määrä väheni
lähes yhtä paljon kuin siirtyi
työvoiman ulkopuolelle. Toivottavasti jo tänä syksynä 1500 uutta opiskelijaa lisää pääsee haluamaansa korkeakouluun. Mikkeli ei kuntaliitoksen takia voi irtisanoa henkilöstöään ennen vuotta 2017. Opetusneuvos Maija Innolan mukaan
hakemuksia tuli vähän yli 5000
lisäpaikan edestä, ammattikorkeakouluista vähän yli 3000 ja
yliopistoista alle 2000.
Marja
Luumi
Demokraatti
marja.luumi@
demari.fi
Paikat jaettiin niille aloille,
joilla opiskelijat työllistyvät hyvin ja osaavasta työvoimasta on
kysyntää.
. (STT)
Mikkeli
aloittaa
yt-neuvottelut
Mikkelin kaupunginhallitus on
päättänyt aloittaa henkilöstön
kanssa yt-neuvottelut talouden
tasapainottamiseksi. Esimerkiksi sairaanhoitaja- ja sosionomikoulutusta lisättiin tasaisesti ympäri Suomen.
Terveys ja tekniikka
korostuvat
Ammattikorkeakouluissa lisäpaikoista lähes 80 prosenttia
tulee sosiaali- ja terveysalalle.
Yliopistoissa koulutuslisäykset
kohdistuvat erityisesti tekniikan ja kauppatieteiden aloille.
Molempien osuus on noin 20
prosenttia.
. (Demokraatti)
Työvoiman
ulkopuolelle
jää yhä useampi
Työvoiman ulkopuolelle ja piilotyöttömiksi on jäänyt entistä
enemmän ihmisiä, kertoo Ti-
lastokeskus. Päätös nopeuttaa nuorten
pääsyä koulutukseen, pidentää
työuria alusta ja karsii ei-toivottuja välivuosia, opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru
(sd.) perusteli.
Kasvaville aloille
lisäpaikkoja
Ministerin päätös perustuu
korkeakoulujen itsensä tekemiin ehdotuksiin. Mitä nopeammin
opintoihin pääsee käsiksi, sitä
nopeammin koulusta tullaan
myös ulos tutkinnon suorittaneina.
Hallitus on varannut hakijasuman purkuun yhteensä 123
miljoonaa euroa.
Kaisa Läärä
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ovet avautuvat ensi syksynä yhä useammalle opiskelemaan haluavalle.
Koskinen paheksuu Haglundin
?Nato-laukkaa?
Puolustusministeri Carl Haglundin (r.) viimeisimmät Natolausunnot eivät saa ymmärtämystä sosialidemokraateilta.
SDP:n puolustuspoliittisen jaoston puheenjohtajan Johannes
Koskisen (sd.) mielestä puolustusministerin asemassa on jopa
vastuutonta antaa lausuntoja, joiden mukaan Suomi on nyt Venäjän takia lähempänä Nato-jäsenyyttä kuin koskaan.
. Opetus- ja
kulttuuriministeriö on jakanut
yhteensä 3000 lisäaloituspaikkaa yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Suomi ei ajaudu tai tule sysätyksi ohimennen kenenkään
syliin. Syynä on
ennakoitu viiden miljoonan euron alijäämä tälle vuodelle.
Neuvotteluissa etsitään keinoja kaupungin toiminnan tehostamiseksi. 5. Päätöksessä painoi myös se,
mitkä alat näyttävät kasvavilta
aloilta. Koulutuksen vetovoima
ja korkeakoulujen ennestään
hyvä osaaminen, niiden omat
painotukset, vaikuttivat myös
lopputulokseen, Innola toteaa.
Alueelliset tarpeet pyrittiin
hänen mukaansa ottamaan huomioon. 6
21.5.2014
??3000 lisäpaikkaa purkavat hakijasumaa
Yhä harvempi jää
rannalle korkeakoulusta
Korkeakouluun pääsy helpottuu ensi syksystä
Hänellä oli hyvä
ääni ja kappalekin menetteli, mutta kyllä suosio näytti perustuvan ainakin yhtä paljon sanomaan kuin taitoon.
Suomalaisten ja muiden EU-kansalaisten
ns. Nylands svenska yrkeshögskola 35
??
Diakonia-ammattikorkeakoulu
55
??
Haaga-Helia-ammattikorkeakoulu
50
??
Metropolia-ammattikorkeakoulu
128
??
Humanistinen ammattikorkeakoulu
??
Laurea-ammattikorkeakoulu
120
??
Aalto-yliopisto
124
??
Helsingin yliopisto
120
??
Svenska handelshögskolan
28
??
Turun ammattikorkeakoulu
115
??
Turun yliopisto
132
??
Åbo Akademi
54
??
Satakunnan ammattikorkeakoulu
76
??
Hämeen ammattikorkeakoulu
55
??
Lahden ammattikorkeakoulu
100
??
Tampereen ammattikorkeakoulu
95
??
Tampereen teknillinen yliopisto
15
??
Tampereen yliopisto
123
??
Saimaan ammattikorkeakoulu
40
??
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
55
??
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
158
??
Mikkelin ammattikorkeakoulu
40
??
Savonia-ammattikorkeakoulu
70
??
Karelia-ammattikorkeakoulu
60
??
Itä-Suomen yliopisto
??
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
65
ämänvuotisten Euroviisujen loppukatselmus ja SDP:n puoluekokous sattuivat samalle viikonlopulle. Luottamus siihen, että
ihmisten
hyvinvointiin, osaamiseen ja
mahdollisuuksiin investoiminen,
yhteisesti, tuottaa hyvän
tuloksen.
Aloitamme nyt sen työn,
johon kaikki uskomme:
sosialidemokratian uuden nousun.
KIITOS
LUOTTAMUKSESTANNE!
25
190
info@presidenthalonen.fi
Viisut vai vaalit
maailmaa muuttamaan?
??
t
Ensi
sunnuntaina
on
Ehdokas
ongelmaa ei
tällä kertaa
pitäisi muuten
kaan olla ole
massa. joka
meilläkin on . Siitä demarien vaikutus leviää kuin harava laajasti yhteiskuntaan.
Viisut sen sijaan . joita Suomessakin tuijotti
yömyöhään yli miljoona kansalaista . Viisut taisivat saada enemmän katsojia kuin Seinäjoen puoluekokous, joka luo pohjan seuraavan
kolmen vuoden työlle. Useimmat käsittääkseni haluavat
inhimillisemmän Euroopan.
Perustelu, ettei ole tarpeeksi hyviä ehdokkaita, ei pure minuun. Demokraatin lukijoilla on minusta
näissä vaaleissa lisäksi loistava tilaisuus olla
tulevaisuuden tekijöinä, sillä ei ainoastaan
EU:n parlamentti vaan myös komissio voivat
vaihtaa väriä näillä suosioarvioilla.
Mutta gallupilla ei siis valita sen paremmin EU-parlamenttia tai komissiota. Naapuriapu saattaa olla myös se ratkaiseva äänestämistä vahvistava asia. Vanha suomalainen sananlaskukin jo varoitti, että liian valikoiva ihminen
palaa markkinoilta jalan ja elää ilman akkaa.
Sama sääntö pätee tänäänkin, oli sitten kyse
takin ostosta, puolison valinnasta tai äänestämisestä. äänestämällä.
??
Vaasan ammattikorkeakoulu
60
n n n
??
Yrkeshögskolan Novia
10
??
Vaasan yliopisto
50
??
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
105
??
Jyväskylän yliopisto
168
??
Oulun ammattikorkeakoulu
44
??
Kajaanin ammattikorkeakoulu
40
??
Oulun yliopisto
199
??
Lapin ammattikorkeakoulu
50
??
Lapin yliopisto
46
Avainsana on luottamus ihmiseen.
Luottamus siihen, että yhdessä
olemme enemmän kuin kokoelma
yksilöitä. Mutta miten se muuttuu
todeksi. Ehdok
kaat ovat tosi
hyviä.
EU-parlamentin vaalit. Ainahan sitä joutuu tekemään valinnat käytettävissä olevien vaihtoehtojen välillä. Ehdokkaat ovat
tosi hyviä. Se on niitä harvoja asioita, joissa ihminen voi vaikuttaa, vaikka kuolisi ennen varsinaista vaalipäivää.
Jos et äänestänyt ennakkoon, on ensi sunnuntain ohjelma parasta suunnitella etukäteen
sellaiseksi, että äänestäminen todella mahtuu
mukaan.
Toinen vanha kunnon suomalainen traditio
on, että jos äänestää vasta varsinaisena vaalipäivänä, niin tekee sen yhdessä oman perheen tai naapureiden kanssa. varsinaisia poliittisia mielipiteitä on myös
tutkailu pitkin kevättä. Vanhempani opettivat aikoinaan,
että jos on vähääkään epävarma vaalipäivän aikatauluistaan, pitää äänestää ennakkoon. Turhan nirso joutuu palelemaan takitta, viettämään iltansa yksin ja elämään yhteiskunnassa, jossa demokratia on kuihtunut
eikä ketään enää kiinnosta sinun mielipiteesi.
n n n
kertaa pitäisi
muutenkaan olla olemassa. Sillä äänestämällä vaikuttaa aina.
Yhteiskuntavastuu ja -moraali on tietysti
yksi asia, mutta toinen on äänestämisen vaikuttavuus. Oikeassa demokratiassa . äänestämättä jättäminen ei ole
hyvä keino vaikuttaa. on monella tavoin mielipidetutkimus eikä vain musiikkimaun mielessä, vaan kuten Kööpenhaminan kisoissa kävi ilmi, myös eurooppalaisten
yhteiskunnallisesta ajattelusta.
Itävallan parrakas, upeaan naisten iltapukuun pukeutunut mies, taiteilijanimeltään
Conchita Wurst, sai yli puolessa osanottajamaassa täydet 12 pistettä. Muutoksenhakua näyttäisi olevan ilmassa. Äänestä, jos haluaa ny-
7
kyisen menon jatkuvan tai jos haluaa siihen
muutosta. Ennakkoäänestys päättyi eilen tiistaina. Kävin itse jo
äänestämässä. 21.5.2014
Kolumni
Lisäpaikat yhteensä 2014?2015
Tarja Halonen
Arcada . Siis
äänestämään.
EhdokasongElmaa Ei tällä. Vaalipäivänä meillä oli kotona tapana panna kahvipöytä koreaksi!
Demokratiaa kannattaa juhlia ja tehdä siitä
sitten jälkipolvellekin muistiin jäävä tapahtuma. Hyvin yksinkertaisesti
. Turvallisuus- ja puolustusyhteistyö nähdään parhaana
osana yhteistyötä ja se on instituutioiden ulkopuolella, Strang
puuskahtaa.
Pohjoismaiden neuvostossa
Johan Strang painottaisi selvästi poliittisten ryhmien toimintaa valtioiden välisen toiminnan sijasta.
. Sääli ettei Pohjolassa arvosteta yhteistyötä enemmän, kun
muu maailma pitää sitä esikuvana.
Läpimurtoprojektille
on tilausta
Johan Strangin tuntemukset
pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuuden suhteen vaihtelevat
optimisen ja realistis-pessimistisen välillä.
. Hänestä
niiden pitäisi avata Brysselissä
yhteinen lobbaustoimisto.
. Kansanedustajat osallistuvat yhteistyöhön vain satunnaisesti eivätkä voi käyttää siihen paljoa aikaa, joten vaikuttaminen jää monesti ohueksi.
Yhteisössä pitäisi osata navigoida.
Aaltosen mukaan muutkin
maat voisivat harkita menettelevänsä kuten Ruotsi, joka
osoittaa joillekin kansanedustajilla ainoaksi valiokuntapaikaksi pohjoismaisen valtuuskunnan.
Media päästää
vähällä
Tutkija Johan Strang suhtautuu sekä toiveikkaasti että pelokkaasti pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuuteen. Kehittämisehdotuksia
ovat esitelleet niin pohjoismaiset toimijat itse kuin tutkijatkin.
Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen keskuksen CENS:n tutkija Johan
Strang on yksi suunnannäyttäjistä. Kukaan ei vaadi yhteistyötä lopetettavaksi, mutta
kaikki toivovat sen kehittämistä. Niihin
kuuluvat EU:n laajentuminen
ja talousongelmat sekä kiinnostuksen herääminen arktiseen alueeseen. Samak on hieno perinne,
josta on syytä pitää kiinni.
Pohjoismaisen demariryhmän entinen pääsihteeri, tanskalainen Kristina Aaltonen on Strangin kanssa samaa
mieltä siitä, että Pohjoismaiden
neuvoston pitäisi toimia puolueryhmien foorumina. Erityisesti Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rakenteisiin ja toimintamuotoihin
kaivataan uudistuksia.
Kritiikki on onnistunut vauhdittamaan rakentavaa keskustelua muutoksista. Läpimurtohanke voisi löytyä vaikkapa eläkekysymyksestä.
Pohjoismaista brändiä Strang
suosittaa käyttämään enemmän
tulevaisuuteen katsomisessa.
. Pohjoismaat voisivat alkaa
seurata sellaisiakin hyvinvoinnin osatekijöitä, joissa ne eivät
välttämättä pärjää erityisen hyvin. Toisaalta se nähdään entistä tärkeämpänä. Ukrainan kriisi
on lisännyt jo aiemmin herännyttä kiinnostusta tiivistää pohjoismaista turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä.
Yhteistyöhön motivoivat lisäksi hyvinvointiyhteiskunnan
ongelmat, taloudellisen kilpai-
lukyvyn säilyttäminen, ääriliikkeiden torjunta ja koulutuksen
laadun turvaaminen.
Strangin mielestä pohjoismaisten instituutioiden arvostelu on oikeutettua.
. Yleinen vire
on, että Pohjolan on pystyttävä
tehokkaampaan, selviä konkreettisia tuloksia tuottavaan
Katariina
Kivistö
Demokraatti
?Pahin peikko on se,
että tehdään vain minimaalisia uudistuksia.?
työhön. 8
21.5.2014
??Lisää puoluepolitiikkaa, näyttäviä hankkeita ja kirkkaampi brändi
Pohjoismaiseen
yhteistyöhön haetaan tehoa
Pohjoismaista yhteistyötä arvostellaan rankastikin. Pahinta olisi
tyytyminen näennäisuudistuksiin.
Kristina Aaltonen toivoisi mediankin vahvistavan otettaan.
Hänen havaintojensa mukaan
media suhtautuu poliitikkojen
pohjoismaiseen yhteistyöhön
eri lailla kuin kotimaan politiikkaan tai EU-yhteistyöhön.
Aaltonen kummastelee, kuka
tekee kriittiset kysymykset, jos
kokouksen jälkeen toimittajat tyytyvät kysymään poliitikoilta: ?Mikä tässä kokouksessa
oli merkittävintä??
Hän uskoo, että tiukemmat
kysymykset käsitellyistä sisällöistä painostaisivat vakavampaan poliittiseen päätöksentekoon.
. Niitä ovat esimerkiksi työhyvinvointi, koulukiusaaminen
ja lähiruoka.
Nikolaj Bock
Pohjoismainen yhteistyö
1952
1962
1971
1989
2009
Perustettiin Pohjoismaiden
neuvosto
Solmittiin Helsingin sopimus
Perustettiin Pohjoismaiden
ministerineuvosto
Otettiin käyttöön Joutsen-merkki
Virallistettiin Nordefco -yhteistyö
??
parlamenttien ja hallitusten
välinen yhteistyöelin
??
säätelee Pohjoismaiden
neuvoston työtä
??
hallitusten virallinen
yhteistyöelin
??
pohjoismainen ympäristömerkintä
(Nordisk Defence Cooperation)
??
puolustusministerien yhteistyöelin. Instituutiot ovat isoja, jäykkiä ja saamattomia.
Neuvosto
puoluepoliittiseksi
Johan Strang nostaisi päällimmäisiksi yhteistyöalueiksi ulkoja turvallisuuspolitiikan, ympäristön, tutkimuksen ja innovaatiot sekä hyvinvoinnin ja energian. Poliitikot voivat pohjoismaisissa yhteyksissä tehdä ihan
mitä tahtovat, kukaan ei huomaa, Aaltonen kärjistää.
Kristina Aaltosta harmittaa, etteivät pohjoismaat edustaudu kunnolla EU:ssa. Neuvostoa on turha pitää
kansallisesti organisoituna instituutiona.
Hän kehuu sosialidemokraattisten puolueiden ja ay-liikkeen
Samak-yhteistyötä.
. Strang on listannut tekijöitä, jotka nostavat pohjoismaisen yhteistyön arvoa niin,
että voidaan puhua suoranaisesta renessanssista. Aaltonen näkee pulmia myös kansanedustajien panoksessa.
. Kansalaisyhteiskunnan
hän ottaisi vahvemmin mukaan
asioiden käsittelyyn.
Nordefco-puolustusyhteistyön Strang kytkisi ministerineuvoston toimintaan demokratian ja näkyvyyden vuoksi.
Kari Hulkko
Näin siitä huolimatta, että kansalliset puolustusministeriöt
haluavat pysyä etäällä ?Kööpenhaminan apparaateista?.
. Pahin peikko on se, että
tehdään vain minimaalisia uudistuksia.
Kaivattua näkyvyyttä toisi
iso uudistusprojekti, jonka
Pohjoismaat veisivät yhdessä
onnistuneesti läpi
Yhteistyöministerit päättivät helmikuussa, että Pohjola-kuvaa aletaan vahvistaa järjestelmällisellä brändityöllä. Menettelyä mutkistaa se, että Islanti ja Norja eivät
kuuluu EU:hun.
. Nyt hän
Yhteistyön pitää
tuottaa lisäarvoa ja poliittista tulosta.
seisoo vankasti Pohjoismaisten
yhteistyöministerien visiojulistuksen ja käynnistetyn modernisointihankkeen takana.
. Kehittämällä kansallisten
parlamenttien EU-valiokuntien
keskinäistä vuoropuhelua saisimme toisiltamme paremmin
tukea myös EU:n sisällä.
Kansa tukee
. Islanti ja Norja hyötyisivät
EU-jäsenyydestä ja EU hyötyisi
maiden jäsenyydestä, Stubb arvioi.
Ministerillä on kehittämisehdotus myös Pohjoismaiden parlamenteille.
. Tavoittelemme keskittymistä panostuksiin, joilla saavutetaan näkyviä ja mitattavia
tuloksia.
Ministerien yhteinen visio
on, että pohjoismaisen yhteistyön pitää olla konkreettista ja
hyödyllistä. Sen pitää tuottaa lisäarvoa ja poliittista tulosta.
Brändiehdotukset
pöytään syksyllä
Stubb keskittäisi aktiivisuuden
niille alueille, joilla mailla on
yhteisiä etuja ja mahdollisuus
saavuttaa mahdollisimman paljon yhdessä.
. Voisimme
hyödyntää tätä esimerkiksi hyvinvointiyhteiskunta- ja oikeusvaltiomallin sekä viennin edistämisessä.
Team Norden -työ etenee sekin yhteistyössä Nordic Innovationin kanssa.
. Maailmalla monet näkevät meidät alueena. Jotta pohjoismainen yhteistyö olisi tulevaisuudessakin dynaamista, ajankohtaista ja olennaista, on tärkeätä, että Pohjoismaiden ministerineuvostossa
käsitellään mahdollisimman
monen sektorin EU-asioita, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Stubb toteaa Demokraatille.
Stubbin mielestä ministerineuvostossa pitää käsitellä
myös EU-lainsäädäntö ja sen
toimeenpano.
Jo nytkin Pohjoismaat koordinoivat EU-työtään huomattavan paljon. Pohjoismaat ovat löytäneet
toisensa uudelleen finanssikriisin myötä, ja se on ollut hyvä
asia myös Suomelle, Alexander
Stubb katsoo.
Kustannuksiinkaan yhteistyö
ei kaadu.
. Pohjoismaiden tulee olla
rajaton ja innovatiivinen alue.
Keskeistä tulevaisuuden Pohjolassa ovat hyvinvointi, koulutus, tutkimus, luovuus, yrittäjyys ja kestävyys.
Stubb liputtaa innolla pohjoismaiselle brändille. Team Norden -hengessä
voimme tehdä pohjoismaisista
kokemuksista tunnetumpia.
K
u
t
s
u
Vaalityön loppusuora on
meneillään.
Työ jatkuu vaalipäivään saakka.
Tervetuloa Eu-vaalivalvojaisiin
sunnuntaina 25.5.2014
klo 18.00 alkaen Hotelli
Presidenttiin (2 krs.),
Rautatienkatu 4, Helsinki.
T
e
r
v
e
t
u
l
oa
Pohjoismaiden neuvostossa työskennellyt Kristina Aaltonen on sitä mieltä, että neuvoston tulisi olla puolueryhmien foorumi.
Antti Rinne. eikä maksa paljon
Yhteistyöministeri kiittelee,
että pohjoismainen yhteistyö
on saanut viime aikoina ansaitusti paljon huomiota ja sillä on
kansan vankka tuki.
. Työ valmistuu Pohjoismaiden neuvoston
syksyn istuntoon mennessä.
. 21.5.2014
9
Stubb kytkisi Pohjoismaiden
yhteistyön vahvemmin EU-toimintaan
Pohjoismaisesta yhteistyöstä
vastaava ministeri Alexander Stubb (kok.) on tyytyväinen siitä, että Pohjoismaat ovat
ryhtyneet kehittämään yhteistä
toimintaansa suunnitelmallisesti.
Stubb toivoo, että maat limitLehtikuva / Martti Kainulainen
Alexander Stubb vastaa hallituksessa pohjoismaisesta yhteistyöstä.
Ministeri on tyytyväinen, että yhteistoimintaa on alettu uudistaa.
Katariina Kivistö
tävät tiiviimmin keskinäisen
yhteistyönsä ja toimintansa
EU:ssa.
. Pohjoismainen yhteistyö on
edullista, vajaat kuusi euroa jokaista suomalaista kohden vuodessa, ministeri muistuttaa.
Stubbilta aikanaan pohjoismaisessa kokouksessa päässyt
turhautunut puuskahdus eli
pitkään julkisuudessa
Siksi niissä järjestelyissä,
mitä tehdään, täytyy olla hyvin
vahva työllisyysnäkökulma, linjaa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman.
Hän korostaa, että ala on kansainvälisestikin hankala, minkä
vuoksi pieni yritys tarvitsee joko
pääomitusta tai kumppaneita,
jotta toimintaa voitaisiin kehittää.
. Missään yrityskaupoissa
myyjäyhtiö ei ole voinut vaikuttaa tulevan omistajan asioihin millään tavalla. SDP:n eduskuntaryhmässä on aiemmin keskusteltu
vilkkaasti nimen omaan yhtiön
myynnin työllisyysvaikutuksista samoin kuin sen aluepoliittisesta merkityksestä.
. Harjumaaskolan
mielestä kyse on korulauseista.
. Se on kvartaalivoittojen tavoittelua, eli otetaan vain voitot
äkkiä, eikä se todellakaan lämmitä tavallista työntekijää.
Altialla on edessään toimitusjohtajan vaihdos, kun Pekka
Tennilä aloittaa tehtävässään
kesäkuun alussa. Olemme kuulleet henkilöstön huolen ja ymmärrämme
sen. Joka kerta
ryövätään vain pesä tyhjäksi,
hän sanoo.
Kvartaalitalouskaan
ei ilahduttaisi
Altia työllistää noin tuhat ihmistä, joista noin 600 työskentelee Suomessa. Yhtiön mahdollisista omistusjärjestelyistä hallitus päättää erikseen.
Sirpa
Taskinen
Demokraatti
Lehtikuva / Vesa Moianen
Jouko Ahonen
on ehdolla
Antti Rinteeltä
vapautuneelle
liittopuheejohtajan paikalle.. 1979), yhdistys: Helsingin Toimihenkilöt Pro ry, sopimusala: kiinteistöalan toimihenkilöt.
Jorma Malinen (s. Harjumaaskola varoittaa, että yhtiön päätyminen
kansainvälisen suuryrityksen
käsiin tietäisi kylmää kyytiä
myös muille kuin yhtiön omalle
henkilöstölle.
. Lisäksi yhtiö
tarjoaa tulonlähteen myös esimerkiksi lukuisille sopimusviljelijöille. 1959), yhdistys: Laivatekniikan Toimihenkilöt Pro ry, sopimusala:
teknologiateollisuus.
Katja Minkkinen (s.1975), yhdistys: Jyvässeudun Toimihenkilöt Pro ry, sopimusala: kiinteistöala.
Demokraatti
Altian taloutta eikä työllisyystilannetta pitkällä tähtäimellä.
Yhtiöllä on tietysti useita vaihtoehtoja. Ne, jotka ovat luopumassa
vallasta, tekevät kipeitä ratkaisuja ja lähtevät sen jälkeen karkuun, hän kommentoi Demokraatille.
Tiedotteessaan hallitus kertoi, että eri vaihtoehtoja arvioitaessa painotetaan kotimaista
työllisyyttä ja Altian suomalaisen tuotannon turvaamista. toukokuuta. Seuraavat
liittovaalit järjestetään syksyllä
2016. Kun kotimainen ketju pirstotaan, menee tuhansia työpaikkoja, hän sanoo.
Spekuloinnin kohteena on jo
pitkään ollut myös Altian listautuminen pörssiin. 1954), itsenäinen yrittäjä, sopimusala:
teollisuus. Puheenjohtajan tehtävä
avautui, kun liiton perustamisesta lähtien tehtävässä toiminut Antti Rinne valittiin SDP:n
puheenjohtajaksi.
Ehdokkaat:
Jouko Ahonen (s. Entinen toimitusjohtaja Antti Pankakoski
sai potkut viime marraskuussa.
Yhtiö perusteli toimitusjohtajan vaihtoa huonolla tuloskehityksellä.
?Ala on hankala?
Altian myynnistä on puhuttu jo
pitkään. Valtio voi olla mukana
omistajana tai voi olla muita
järjestelyitä, Backman sanoo.
Hallituksen mukaan Altialla
ei ole enää strategista merkitystä valtiolle. Ahonen oli taannoin Paperiliiton puheenjohtaja, mutta joutui eroamaan kohun saattelemana.
Janne Kolhonen (s. 10
21.5.2014
??Henkilöstö haluaa valtion pitävän kiinni omistuksestaan
Altialla pelätään
työpaikkojen puolesta
Sirpa Taskinen
Altian Rajamäen tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies
Arto Harjumaaskola on tuohtunut hallituksen eilisestä ilmoituksesta, jonka mukaan valtio on valmis luopumaan alkoholiyhtiö Altian omistuksesta.
Erityisen pöyristyttäväksi asian
hänen mielestään tekee se, että
asiasta päätettiin juuri minihallitusneuvotteluiden alla.
. Pitää ymmärtää myös toisin
päin: nykyisellä toimintatavalla
ei välttämättä turvata parhaiten
Pron puheenjohtajaksi neljä ehdokasta
Ammattiliitto Pron uusi puheenjohtaja valitaan edustajiston ylimääräisessä kokouksessa tulevana lauantaina
24. Lisäksi henkilöstön työllisyysasemaan ja hyvään henkilöstöpolitiikkaan kiinnitetään erityistä
huomiota. Suomessa yhtiöllä on tehdas myös Nurmijärven Rajamäellä.
Arto Harjumaaskola.
. Pääluottamusmiestä ajatus ei ilahduta.
Altian Koskenkorvan tehtaalla tislataan viljaviinaa ja valmistetaan ohrasta tärkkelystä, rehuja ja
hiilidioksidia. Ehdokasasettelu puheenjohtajaehdokkaista
päättyi sunnuntaina.
Ehdolle asettui siihen mennessä neljä ehdokasta: Jouko
Ahonen, Janne Kolhonen,
Jorma Malinen ja Katja
Minkkinen.
Pron uusi puheenjohtaja valitaan tehtävään jäljellä olevaksi
edustajistokaudeksi
Heitä epäillään alustavasti
useista kuolemista.
Soman kaupungissa LänsiTurkissa sijaitsevassa kaivoksessa syttyi tulipalo, ja häkä
täytti kaivoksen. Armeija julisti yöllä Thaimaahan poikke-
ustilan. Mitä tulee
Venäjän joukkoihin kymmenen kilometrin sisällä . niitä ei
ole. Toistaiseksi on epäselvää, onko kyse vallankaappauksesta.
Thaimaa on ollut viime kuukaudet poliittisessa kriisissä.
Hallituksen vastustajat ovat
osoittaneet mieltä ja vaatineet
sen eroa.
Kriisi syveni toissa viikolla,
kun perustuslakituomioistuin
erotti pääministeri Yingluck
Shinawatran.
STT-AFP
AFP Photo / Christophe Archambault
n n n
konkreettisesti Famagustan ja Varoshan kaupunkien
luovutus takaisin kreikkalaisille. Listalla on myös tiettyjen alueiden palauttaminen
kreikkalaisille.
Kyproksen kahtiajako sine- Famagustöityi Turkin hyökätessä saa- tan luovurelle 1974. 11
21.5.2014
Venäjän joukot
näyttivät vetäytyneen
Venäjä on vetänyt joukkonsa
ainakin kymmenen kilometrin
päähän Ukrainan rajasta, kertoo korkea-arvoinen ukrainalainen rajaviranomainen. Monet pohtivat, mitä Famagustalla
nyt sitten enää tehdään. Mitä tapahtuu sadan kilometrin päässä . Turkin maihinnousu oli ankara isku väestölle. Osa on lähtenyt, koska
on pelännyt vainoa.
Useimmat ovat siirtyneet Ukrainan keski- tai länsiosiin.
STT-AFP
Kypros jaettiin kahtia, kun Turkki hyökkäsi sinne 1974. Kreikkalaiset ihmettelevät turkkilaisten silloista äänestystä. Neuvotteluja maan tulevaisuudesta varjostaa pitkä
väkivallan historia.
Pientä edistymistä Kyproksen
yhdentymisneuvotteluissa
turkkilainen osapuoli käyvät neuvotteluja kahtiajakautuneen saaren paremmasta yhteistyöstä. Samoin saaren
länsipuolesta on tehty suuri luonnonretkeilykohde. Radikal-sanomalehden siteeraaman alustavan
tutkintaraportin mukaan palokunta kutsuttiin paikalle vasta
lähes tunti palon syttymisen
jälkeen.
Kaivoksen johto on kiistänyt
syyllisyytensä turmaan. 301 kaivos-
miestä kuoli. Famagusta
oli ennen maihinnousua saaren suurin turistikohde. Tieto on
peräisin Ukrainan mediasta.
Ukrainalainen uutistoimisto
Unian siteeraa Serhi Astahov -nimistä rajavartiolaitoksen edustajaa, joka kertoo, että
venäläisjoukot olivat aiemmin
vain muutaman sadan metrin
päässä, mutta nyt niitä ei näy
kymmenen kilometrin sisällä
rajasta.
Astahov kertoo, että raja-alueen tilannetta kartoitettiin lentokoneesta, jossa oli erityisvarustus.
. Tuoreimpien
syytettyjen joukossa oli muun
muassa turmakaivoksen omistavan yrityksen toimitusjohtaja. Famagusta on aavekaupunki
ja sen kunnostaminen maksaa suuria summia.
Miten siihen on varaa Kyproksen, EU-valtion,
nykyisessä taloustilanteessa?
Kreikkalainen puoli on rakentanut nopeasti uudet suuret turistikohteet, Aya Napan, Limassolin ja Pafoksen. Käytännössä Famagusta pitäisi rakentaa uudelleen. Turkkilaisia kohdeltiin huonosti ja
vainottiin silloin useissa kylissä.
Monet ihmettelevät, miksi kreikkalainen
puoli ei hyväksynyt YK:n pääsihteeri Kofi
Annanin suunnitelmaa Kyproksen yhdentymisestä. Viranomaiset olivat tarkastaneet kaivoksen turvallisuuden puolen
vuoden välein.
STT-AFP-Reuters
Thaimaan armeija
julisti poikkeustilan
Thaimaan armeija kehottaa kilpailevia poliittisia ryhmiä ryhtymään keskinäisiin keskusteluihin, jotta kriisistä päästäisiin ulos.
Kenraali Prayuth Chanocha sanoi, että armeijan tavoitteena on sijoittajien luottamuksen ja järjestyksen palauttaminen. Britit
surmasivat, kiduttivat ja usuttivat osapuolia
toisiaan vastaan. Uusilla öljy- ja kaasulöydöillä Kyproksen pohjoisosissa saattaa olla
erityinen merkitys Famagustan tulevaisuudelle.
NEUVOTTELULISTALLA ON NYT
n n n
NEUVOTTELIJOIDEN
PERUSKYSYMYS
ON:
miltä tämä uusi liittolaisuus ja yhteistyö näyttäisivät ja miten uudet Kyproksen valtiot,
kreikkalaisten ja turkkilaisten, suunniteltaisiin ja perustettaisiin.
Kyproksen yhdentymisneuvotteluihin
sotkeutuvat tietysti aina Turkki ja Kreikka.
Kyproksen-kreikkalaisten pääneuvottelija
Andreas Mavroyiannis totesi, että jos hän
ja hänen turkkilainen neuvottelukumppaninsa Kudret Ozersay saisivat päättää Kyproksen asioista, siinä ei menisi kovinkaan
pitkään.. Sopimuksessa sanottiin,
että jos jonkun osapuolen väestöä kohdellaan
huonosti, silloin tämä valtio saa puuttua tilanteeseen. Turkki oli silsaavutus
loin Kreikan ja Ison-Britannian neuvottekanssa Kyproksen itsenäisyy- luissa.
den ja turvallisuuden takaajavaltio. ei ole meidän
asiamme, Unian uutisoi Astahovin sanoneen.
Venäjän puolustusministeriö ilmoitti aiemmin eilen, että
Venäjän joukot valmistautuivat
vetäytymään tukikohtiinsa presidentti Vladimir Putinin käskyn mukaisesti.
Sotilasliitto Nato arvioi, että
Venäjällä on ollut Ukrainan
vastaisella rajalla 40 000 sotilasta.
Maailma tänään
Kolumni
Teuvo Tikkanen
Kirjoittaja on toiminut Jemenissä pitkäaikaisena vaalitarkkailijana.
STT-AFP
Ukrainassa 10 000 ihmistä
jättänyt kriisin vuoksi kotinsa
Ukrainassa ainakin 10 000 ihmistä on lähtenyt kodeistaan
maata ravistelevan kriisin
vuoksi, YK sanoo.
Suurin ryhmä ovat Krimin tataarit, mutta joukossa on myös
etnisiä ukrainalaisia, venäläisiä
ja perheitä, joiden jäsenet kuuluvat eri etnisiin ryhmiin.
Osa on YK:n mukaan lähtenyt sen jälkeen, kun on joutunut suoraan uhkausten kohteeksi. Konflikti aiheutti suuren määrän kuolleita ja pakolaisia.
Suomalaisen Kyproksella asuvan professorin mielestä Kyproksen ongelma on etninen.
Hänen mukaansa on mielenkiintoista ja surullista, miten nuoret kreikkalaiset eivät ymmärrä
turkkilaisia, eivätkä halua yhteistyötä tänään.
Vanhemmat ihmiset pystyvät antamaan anteeksi, vaikka eivät unohda tapahtumia.
KYPROKSELLA KREIKKALAINEN JA
Turkki syyttää
kaivosturmasta kahdeksaa
Turkkilainen tuomioistuin
syyttää kahdeksaa ihmistä syyllisyydestä viimeviikkoiseen
kaivosturmaan. Emme havainneet minkään-
laisia rikkomuksia tai kolonnia
rajan läheisyydessä. Vanhemmat kyproslaiset valaisevat turisteja käsitteestä ?brittiherrasmiehet?. Turkkilaiset olivat silloin valmiita yhteistyöhön. Kreikkalainen osa- tus kreikkapuoli markkinoi tätä maihin- laiselle puonousua barbaarisena iskuna lelle olisi
suuri ele ja
Kyprosta vastaan. Armeija ryhtyy
toimiin kaikkia niitä vastaan,
jotka käyttävät aseita ja vahingoittavat siviileitä. Kaupunki on ollut autio miehityksestä
lähtien.
Turkki asutti miehityksessä heti alueita.
Famagustassa kreikkalaiset pakenivat hyvissä
ajoin ja jostain syystä asuttamista ei tehty.
Famagustan luovutus kreikkalaiselle puolelle olisi suuri ele ja saavutus neuvotteluissa.
Kreikkalaiset ovat kuitenkin ihmeissään kaupungin kunnosta. Kunnostus olisi valtava projekti ja turismi toimii hyvin nykyisissä kohteissa.
Luovutus saattaisi olla eleenä merkittävä.
Aluksi Famagusta olisi YK:n hallinnon alla.
Monet haluaisivat palata siihen, mitä silloin
joskus oli. Turkki oli asuttanut pohjoisosaa yli sadallatuhannella mannerturkkilaisella, ja miten he osaisivat suhtautua
Kyproksen ongelmaan äänestyksessä.
Kyproksen neuvotteluja häiritsee suuri väkivallan historia. Siirtomaaisäntinä britit toimivat hyvin väkivaltaisesti kyprolaisia kohtaan saaren itsenäisyyden lähestyessä
info@tyark.fi
Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki
www.
WWW.AYT.FI
.org
Ammattiliitto Nousu ry
Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1
Tilaa
ihmiselle.
AMMATINHARJOITTAJIEN JA
YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA
1/21/2013 3:57:51 PM
Aina uutta.
TYÖVÄENLIIKKEEN
KIRJASTO
12
Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI
Puh. 21.5.2014
OSOITTEEMME VERKOSSA
EEVAJOHANNA
ELORANTA
Sinun puolestasi
Varsinais-Suomi
www.eeva-johanna.net
www.turpeinen-saari.net
www.jytyliitto.fi
Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI
Puh. (09) 774 3110,
sähköp. klo 15 Matti Simola:
Helsinki punaiseksi - Helsingin
edistyksellinen sosialidemokratia
1964-1975
www.tyovaenperinne.fi. 09 766 429, 0440 750 429
Avoinna:ma
masuljettu,
suljettu, titi10-18,
Avoinna:
10-18,
12-18,to-pe
to-pe 10-16.
keke12-18,
10-16.
Seuraava kirjakahvila:
27.5
Vielä pahempaa on, jos
tällaiset toimintatavat pääsevät
isännöimään valtiollista vallankäyttöä.
Itä-Ukrainassa kaupungintalojen valtauksia tehneet, tiesulkuja pystyttäneen ja vastustajiaan terrorisoivat separatisteiksi kutsutut aseistetut toimijat ja heidän kansainväliset
tukijansa täyttävät myös lähes
kaikki edellämainitut fasismin
tunnusmerkit, ainakin huomattavasti selkeämmin kuin tällä
polttomerkillä leimattu Kiovan
hallitus.
Tällä en tarkoita, etteikö
myös Kiovan hallituksen puolella esiintyisi vaarallisia fasistisia liikkeitä, kuten Oikea sektori ja muut, joita Kiovan hallitus ei ole kyennyt eikä ehkä aina
halunnutkaan riisua aseista ja
saattaa vastuuseen teoistaan.
Se että ongelma ratkaistaisiin
virallistamalla tällaiset ryhmät
osaksi valtiollista turvallisuuskoneistoa ei ole hyväksyttävä
eikä kestävä ratkaisu.
Antti Kaihovaara
Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön
projektitutkija.
antti.kaihovaara@sorsafoundation.fi
Ukraina, informaatio,
disinformaatio ja fasismi
Kriisi- ja konfliktitilanteissa
päättäjiltä odotetaan nopeita
kommentteja ja ratkaisuja.
Tämä koskee myös ja erityisesti
Ukrainan tapahtumia. Näihin kuuluu
etniseen ja kielellistä yhteenkuuluvuutta korostava nationalismi, johtajuuden keskitys,
rappiokulttuuria suosivan demokratian halveksunta, voimapolitiikan ihannointi, vastustajien väkivaltainen kohtelu ja
pelottelu, turvautuminen manipuloituihin kansanäänestyksiin, homofobia, luokkavastakohtaisuuksien peittely ja valtiollisen ohjaukseen alistuvan
monopolikapitalismin suosiminen, tiedonvälityksen kontrollointi ja keskitetty valtiollinen
propaganda sekä vahvan johtajan palvonta.
Sellaista maata, jossa ei olisi
lainkaan näitä tunnusmerkkejä
täyttäviä liikkeitä ja toimijoita,
on Euroopasta vaikea löytää.
Kaikissa maissa niihin on suhtauduttava vakavana uhkana
demokratialle, oikeusvaltiolle
ja ihmisoikeuksien toteutumiselle. Tämä alkaa jo käytetyistä nimikkeistä, kuten fasismista, joka on ehkä yleisin ja
historiallisesti tehokkain venäläisessä uutisoinnissa käytetty
pelotesana.
Sivuutan fasismin monet
määritelmät ja koitan luetella
piirteitä, jotka ovat olleet eri
aikoina fasistisille liikkeille
tunnusomaisia. Tämä koskee
Kolumni
13
Innovatiivista
inhimillisyyttä
toimivan CNA-kielikoulun oppilaista haluaisivat parantaa englannin
kielen taitoaan keskustelemalla natiivipuhujien
kanssa mutta eivät ole koskaan päässeet käymään
ulkomailla. Idea on levinnyt nopeasti
eteenpäin maailmalla. Tarvitsemme enemmän rohkeutta tuoda uusia ideoita käytäntöön.
Oli tavoitteena sitten taloudellinen hyöty tai
maailman parantaminen.
Minen
Venäläismieliset separatistit valloittivat Mariupolin kaupungintalon Kaakkois-Ukrainassa toukokuun alussa.. Tämän puutteen
joudumme toteamaan niin mediassa kuin hallinnossa ja yhtä
lailla Suomessa kuin vaikkapa
Euroopan unionissa.
Lähtökohtaisesti ei ole myöskään yhtään sellaista valtiollista
tai ei-valtiollista tiedonvälittäjää, jonka välittämää uutisointia voisi pitää sataprosenttisen luotettavana. Ne piti vain osata yhdistää
uudeksi liikeideaksi.
Vastaavia kokeiluja toivoisi näkevän enenevissä määrin myös Suomessa. Toistaiseksi tilaisuuteen ei ole osattu kuitenkaan tarttua potentiaalin edellyttämällä tavalla. Vanhuksille voidaan taata asunto, ruoka ja lääkkeet, mutta ihmisarvoinen elämä vaatii paljon muutakin. Sen
lähteenä ja levittäjänä voi olla
niin valtiollinen kuin ei-valtiollinen toimija. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen
toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki.
kaikkia Ukrainan kriisin osapuolia ja toimijoita.
Tehokkain
pelotesana käytössä
Omassa luokassaan ovat Venäjän yhä suuremmassa määrin
valtion ohjauksessa olevat tiedotusvälineet, jotka ovat lähes
täysin tosiasioista piittaamattoman propagandan levittämisen
välineitä. Koulu on pyrkinyt ratkaisemaan ongelman innovatiivisella tavalla: oppilaat juttelevat verkon välityksellä chicagolaisen seniorikodin asukkaiden kanssa.
Idea on erittäin yksinkertainen mutta toimiva.
Seniorikodin asukkaat saavat keskustelukumppanin lisäksi hyödyllistä tekemistä arkeensa sekä
tunteen siitä, että heidän panostaan yhteiskunnalle tarvitaan yhä. Jokaisen maan kannattaa erikoistua niihin sektoreihin, joissa sillä on suhteellinen etu.
Vaikka hyvinvointivaltion tilasta olisi mitä mieltä
tahansa, on paatuneimmankin kriitikon vaikea
kiistää, etteikö Suomella olisi osaamista nimenomaan hyvinvoinnin luomisessa. Se
olisi kaikkien ukrainalaisten
toiveiden pettämistä eikä edistäisi Ukrainan demokraattisen
oikeusvaltion rakentamista ja
sen eheyden turvaamista.
n n n
?KieliKylvyt vanhainKoh-
erinomainen esimerkki sosiaalisesta innovaatiosta, jonka avulla voidaan parantaa ihmisten arkea tavalla,
jonka toteuttaminen lakisääteisellä palvelulla olisi hankalaa. Tässä yksityisellä sektorilla ja kansalaisyhteiskunnalla voi
olla palvelujen tuottajana tärkeä rooli.
Sosiaalisilla innovaatioilla voidaan tehdä myös
rahaa. 21.5.2014
Keskustelua ja taustaa
Kirjoita omalla nimelläsi. ovat
Erkki Tuomioja
Ulkoministeri (sd.)
AFP / Genya Savilov
Sosiaalisilla
innovaatioilla voidaan
tehdä myös
rahaa.
n n n
digitalouden MahdolliSuuKSiSta hyöty-
ei edellytä välttämättä uuden teknologian kehittämistä. Tällöin on suuri
houkutus ja vaara, että kommentteja vaaditaan ja annetaan
puutteellisen tai väärän tiedon
perusteella.
Myös selvästi väärän ja propagandana levitettävän tiedon
taustalla voi olla jokin todellinen tapahtuma, jota vääristellään ja tulkitaan niin, että alkuperäinen totuus katoaa tai
muuttuu päinvastaiseksi.
Kommenttien, arvioiden ja
ennen kaikkea päätösten tulee
kuitenkin perustua mahdollisimman oikeaan tietoon. Kun seuraa Ukrainasta tulevaa ja sitä
koskevaa runsasta uutisvirtaa
ja erityisesti sitä, mitä netissä
levitetään, on ensimmäiseksi
aina syytä muistaa, että suurin
osa siitä voi olla tahallisesti tai
tahattomasti levitettyä vääristelevää disinformaatiota. Inhimillisyyden
iskujoukko -nimellä toimiva joukko vapaaehtoisia, joita yhdistää halu tehdä pieniä hyviä asioita
yhteisössämme.
Monet Sao PauloSSa
Kommenttien, arvioiden ja ennen
kaikkea päätösten tulee
perustua
mahdollisimman oikeaan
tietoon.
Tuen oltava avointa
ja läpinäkyvää
Niin läpikorruptoituneessa
maassa kuin Ukraina on kaiken
sen hallitukselle annettavan
tuen oltava avointa ja läpinäkyvää sekä ankaran ehdollista
niin taloudellisten reformien
kuin poliittisten päätösten suhteen.
Kenenkään väärinkäytöksiä, perusteetonta tai kontrolloimatonta väkivaltaa tai vihapuhetta ei tule katsoa läpi sormien siksi, että niihin turvautuvat edustaisivat geopoliittisesti
mieluisampaa vaihtoehtoa. Kielikoulun oppilaille videokuvan välityksellä tapahtuva keskustelu tarjoaa
mahdollisuuden parantaa kielitaitoaan ja tutustua ihmisiin, joiden kanssa he tuskin olisivat koskaan muuten tekemisissä.
Internetissä leviävän hyvän mielen videon
saopaulolaisesta innovaatiosta on nähnyt jo
yli miljoona ihmistä. Tällä viikolla ensimmäiset ulkomailta Suomeen muuttaneet suomen
kielen opiskelijat ovat menossa palvelutaloihin
jututtamaan vanhuksia ja opettelemaan kieltä.
Vierailun järjestää Social Beat . Vuoden 2014 Digibarometrin mukaan Suomella on maailman parhaat mahdollisuudet hyötyä laajenevasta ja syvenevästä digitalisoitumisesta. Tällaisessa tilanteessa olisi äärimmäisen tärkeätä, että päättäjillä
olisi käytössään myös sellaista
riippumatonta seuranta- ja analysointikapasiteettia, joka pystyisi erottamaan selvästi valheellisen ja totuudenmukaisen
informaation toisistaan ja myös
toteamaan sen, milloin se ei ole
mahdollista. Sao Paulon tapauksessa kaikki
kanssakäymiseen vaadittavat innovaatiot oli keksitty jo aikoja sitten. Tätä osaamista
olisi hyödynnettävä vahvemmin myös palveluviennissä.
diSSa
Tässä työssä mielikuvitus
asettaa rajat. Hän
vastaa kysymyksiin kun tarvitaan asiantuntijaa ja käy pitämässä esitelmiä. Miten näyttely
on rakennettu, miten tarina
kerrotaan, mitä tekniikkaa on
käytetty, miten valaistus sommiteltu . Isä, äiti, kaksi . Hollanti, Belgia, Englanti ovat hienoja museomaita
Saksassa Dresdenin ja Leipzigin museot yllättivät viime
käynnillä.
Italiassa löytyy loisteliaita
kokoelmia, mutta tyyli miten
asiat esitetään on ?sadan vuo-
Esineelle
annetaan merkitys
Jäppinen muistelee olleensa
nuorena erityisen kiinnostunut
antiikista ja esihistoriasta.
Esimerkiksi vanhat kivirakennelmat Bretagnessa ja EteläRanskan antiikin rauniot olivat
pikkupojalle innostavia kohteita
Nykyäänkin Jäppinen käy lomamatkoillaan museoissa. Ei meitä tarvinnut koskaan
pakottaa museoihin.
Museoammattilaiselle kiinnostavaa on myös, miten
yleisö pääsee osallistumaan
näyttelyyn, miten se aktivoi
kävijöitä.
Innostaa ja
inspiroida
Kun Jäppiseltä kysyy lempimuseoista maailmalla, hän ei
hevillä halua nostaa mitään yksittäistä museota. Tavallinen museokävijä ei tajuakaan miten paljon
erilaisia ratkaisuja on olemassa,
jotka vaikuttavat elämykseen.
. Juhlavuonna Hakasalmen huvilassa avataan näyttely Musiikkia! Näyttely ei kuitenkaan tarkastele suuria säveltäjiä, vaan
tavallisia ihmisiä.
. Nuorelle opiskelijalle valkeni, miten inspiroiva
ympäristö museo voi olla yleisölle. Tarvittaessa
hän vaikka leipoo historiallisista resepteistä leivoksia ja
kasvattaa kukkapenkkejä vanhojen perinteiden mukaan.
Ura alkoi 1991 Työväenasuntomuseosta, jossa Jäppinen
nuorena historian opiskelijana
oli kesätöissä oppaana. Kulttuurihis-
toriallisesti vaikuttavampina
mielessä ovat Pohjois-Amerikan ja Kanadan museot. kun taas muiden
esineiden joukossa se ei näyttäisi miltään, Jäppinen havainnollistaa.
Helsinkiläisten
musiikkimuistoja
Hakasalmen huvilassa
Ensi vuonna tulee kuluneeksi
150 vuotta Sibeliuksen syntymästä ja vuodesta on tulossa
suuri musiikin juhlavuosi. Se oli
käännekohta. Innostuin ihan valtavasti
museotyöstä ja sitten rupesin suuntaamaan opintoja tälle
alalle.
Tosin oli Jäppinen jo 15-kesäisenä ollut Tuusulan kirkossa
opastamassa turisteja, pitäjällä
sijaitsi myös perheen kesämökki. Ajatus siitä, että nimenomaan tytöille musiikilliset taidot on merkittävä avu, on hyvin
vanha ajatus.
Jere Jäppisen työhuone sijaitsee Sofiankatu 4:ssa, keskellä Helsinkiä.. Sitä näki miten paljon historiasta voi museossa kertoa, miten tehokkaasti
ja elämyksellisesti, Jäppinen
muistelee.
. Parasta hommassa on, että luovuutta saa
käyttää rajattomasti.
Työnkuva on hengästyttävän
monipuolinen. Siellä
yleisö on otettu erityisesti huomioon. Jäppinen käsikirjoittaa ja tuottaa näyttelyitä,
kirjoittaa kirjoja, tekee tieteellistä tutkimusta, tiedottaa medialle museon toiminnasta ja
toimittaa asiakaslehtea. Nyt
hän katsoo näyttelyitä ammattilaisen silmin. muun muassa näihin
asioihin museolainen kiinnittää
huomiota. Opastus tapahtui keskustelemalla kävijöiden kanssa sisällä museon pienissä intiimeissä huoneissa. Vielä ainakin 1970-luvulla
musiikkinumero todistukseen
määräytyi kerran vuodessa ?
jos Tiedän paikan armahan
meni vähänkin nuotin vierestä,
numero romahti.
Näyttelyssä tulee myös esiin
se, miten etenkin tytöt on
pantu opiskelemaan pianonsoittoa, vaikkei siihen olisi ollut erityistä halua tai lahjoja.
Jäppisen mukaan tapa on peräisin jo 1700-luvulta, jolloin
tyttöjä kasvatettiin avioliittomarkkinoille.
. Kulttuurihistoriahan kattaa kaiken mahdollisen, ja se mitä siitä nostetaan
on ihan omasta mielikuvituksesta kiinni.
Jäppinen työskentelee Helsingin kaupunginmuseossa tutkija-tiedottajana. Sama esine, sama interiööri voi näyttää aivan erilaiselta riippuen siitä miten se on
esillä ja miten valaistu ja mitä
ympärillä on.
Tämä kaikki vaikuttaa siihen
näyttääkö esine arkiselta ja mitättömältä vai kauniilta ja houkuttelevalta.
Yksinäinen esine vitriinissä
jalustalla voi suorastaan säteillä
merkitystä . 14
21.5.2014
Museoammattilaisella vain
mielikuvitus on rajana
Kun Jere Jäppistä kuuntelee,
vaikuttaa vahvasti siltä, että hän
on unelma-ammatissaan.
. Ehkä me ollaan vähän outoja. myö-
Sari
Saloranta
Demokraatti
sari.saloranta@
demari.fi
hemmin kolme poikaa matkustivat junalla Euroopassa kulttuurinähtävyyksiä katsomassa.
Lapsetkin tykkäsivät käydä museoissa.
. Siinä kerrotaan millainen
rooli musiikilla on ollut helsinkiläisten elämässä, näyttelyn
tuottaja Jere Jäppinen kertoo.
Ihmisiltä on muun muassa
kerätty muistoja, on kysytty
ihanampia ja kamalampia muistoja musiikista Monelle on jäänyt kauheimpana musiikkikokemuksena koulun lauluko-
keet. Kiinnostus historiaan ja
kulttuuriin lähti jo lapsuudenkodista
Myös teknologian rooli on
kasvanut valtavasti.
Kari Hulkko. Historia on esitelty
perusteellisesti mitään yksityiskohtia unohtamatta, pitkin
tekstein.
Kuitenkaan museonnäyttely
ei koskaan voi kertoa kaikkea.
Näyttelynrakentajan tehtävä on
tehdä valintoja.
. 21.5.2014
den takainen?. Jännästi maiden
kulttuurierot tulevat esiin myös
museoissa. Myös huhtikuussa rakennusten peruskorjauksen tieltä suljettu Lasten kaupunki Sederholmin talossa saavutti valtavan suosion. Kyllä meidän sisällöt ovat
kiehtoneet
Esimerkiksi Hakasalmen huvilassa viime marraskuussa avattu
50-luvusta kertova Rasvaletti
on ollut suurhitti. Siellä
pääsi koskemaan esineisiin, kun
perinteisessä museossa kävain
katsotaan kuvia ja esineitä.
. Nykyaikainen museo lähtee
siitä, että kävijä on aktiivinen.
Myös aikuiset tykkäävät tehdä
15
käsillään, painaa nappia ja avata
luukkuja ja pelata tietokoneilla.
Tärkeää on myös antaa ihmisen omille kokemuksille ja
muistoille tila, Jäppinen sanoo.
Mielikuva museosta kokoelmana lasivitriinejä, joista työntekijät käyvät pyyhkimässä pölyt, kun muistavat on siis täysin
vanhentunut.
. Helsingin kaupungin museokohteisiin on vuoden 2008 jälkeen päässyt ilmaiseksi. Kun ennen vierailijoita oli noin 60 000 vuodessa,
nyt ylletään yli 150 000:een,
viime vuonna kävijöitä oli reilut 200 000. Vapaa pääsy ei ole Jäppisen mielestä kuitenkaan ainoa
syy huikeaan suosion kasvuun.
. Itse näen, että näyttelyn
tehtävä on innostaa ja inspiroida ja herättää uteliaisuus aiheeseen.
Eläviä
elämyksiä
Helsingin kaupunginmuseon
kävijämäärät ovat viime vuosina jopa kolme-nelinkertaistuneet. Ainakin miten Jäppinen kuvailee saksalaisten museotyyliä
Kirjatyöntekijät
heräsivät ensimmäisenä, koska
he osasivat lukea ja kirjoittaa, ja
he myös matkustivat kirjapainosta toiseen. Teollistuminen heikensi käsityöläisten suhteellista asemaa, koska koneet
tuottivat esimerkiksi kenkiä nopeammin.
. Kun jotain vanhaa kuolee,
uutta syntyy tilalle. Jatkosodan aikaan töistä
ei ollut pulaa, vaan pikemminkin työntekijöistä. Tavoite saavutettiin tehtaalaisten lakoilla
vuonna 1917, Turunen kertoo.
Näyttelyssä näkyy myös sotien vaikutus työväestöön.
Moni työläinen liittyi punakaartiin. Sisällissodan jälkeen
Lapuan liike ajoi työväen ahtaalle. Tehtaan pilli soi puoli kuudelta. Kun traktorit ja autot syrjäyttivät hevoset, väheni nahkateollisuuden
tuotteiden kysyntä, mutta kumipyörien kysyntä taas kasvoi.
Teollisuus muuttaa aina muotoaan. Kuudeksi mentiin töihin
ja illalla seitsemältä päästiin
pois. Varhaisen työväenliikkeen keskeinen ohjelma olikin
8-8-8-malli eli kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan virkistystä
ja kahdeksan lepoa. Heillä oli ensimmäinen
ammattiosasto jo vuonna 1869
Helsingissä. He tiesivät maailmasta enemmän kuin muut
työläisryhmät, selvittää näytte-
lyn käsikirjoittanut projektitutkija Risto Turunen.
Kirjatyöntekijöitä seurasivat
käsityöläiset, joiden ammattiylpeys ja vahva ammatti-identiteetti rohkaisi heitä toimimaan
teollistumisen mukanaan tuoman uhan myötä. Tuntuu, että rakennemuutos on ikuista, Turunen
sanoo.
Töissä tehtaalla -näyttelyssä ei tarvitse tyytyä pelkäs-. Hiljalleen rohkeat käsityöläiset reagoivat omaksumalla sosialismin. Näyttely
aloittaa 120 vuoden kehitystä
tarkastelevan matkan Suomen
ensimmäisen valtakunnallisen
ammattiliiton perustamisesta
vuonna 1894.
. Sota tiesi hyvää muun muassa kemianteollisuudelle, Turunen kertoo.
Muutoksesta
toiseen
Töissä tehtaalla -näyttely kuvaa
hyvin, millä monilla tavoilla työ
Anna-Liisa
Blomberg
Demokraatti,
Tampere
on vuosien varrella muuttunut.
Hevoset vaihtuivat traktoreihin, kirjapainoissa tietokoneet
syrjäyttivät käsinladonnan ja
kännyköiden muoviosien valmistus lähti Suomesta halvemman tuotannon maahan Kiinaan.
. Näyttelyssä voi
tutustua Finlaysonin tehtaan
sääntöihin vuodelta 1897 ?
ajalta ennen järjestäytymistä.
Museovierailija voi myös soittaa tehtaan pilliä ja kiittää varhaista työväenliikettä siitä, että
työajat eivät ole enää yhtä rankat kuin ennen.
. 16
21.5.2014
??Ammattiyhdistysliikkeen ja työläisten historiaa 120 vuoden ajalta
Kurkista tehdastyöläisten
Työväenmuseo Werstaalla
Tampereella Töissä tehtaalla
-näyttely tutkailee teollisuuden ja työväenliikkeen aikaansaamaa muutosta ihmisten työssä ja arjessa. Vuonna 1895 oli ensimmäinen käsityöläisten vappumarssi tai -kävely, jossa Helsingin
suutarit Eetu Salinin johdolla
kantoivat päittensä päällä Työmies-lehtiä, Turunen kuvailee.
Lakkosaavutuksista
sodan syövereihin
Tehtaissa ay-toimintaan herättiin viimeistään suurlakon
vuonna 1905, jolloin monelle
tehtaalle perustettiin oma ammattiosasto
Peilissä lukee Perloksen työntekijän
tuntoja hetkestä, jolloin kuultiin tehtaan sulkevan ovensa Ylöjärvellä.
PANSSARIMUSEO
Töissä kenkätehtaalla: kengän pohjat ohennetaan.
Ompelijoita
1960-luvulla.
Töissä tehtaalla -näyttely
??
??
??
Esillä Tampereen Työväenmuseo Werstaalla 26.10.2014 saakka
Näyttelyn yhteistyökumppanina on
120-vuotisjuhlavuottaan viettävä Teollisuusalojen ammattiliitto Team
Työväenmuseo Werstaalle on aina ilmainen sisäänpääsy. Tarina
kertoo, että kun eräälle tamperelaiselle kenkätehtaalle tuli
vieraita Neuvostoliitosta, ei
heitä vietykään katsomaan uusia koneita, vaan naista, joka
oli tehtaan nopein nauhanpujottaja, Turunen kertoo.
Anna-Liisa Blomberg
Työväenmuseo Werstaan kuva-arkisto
Robotti hämmästytti tamperelaisia Neuvostoliiton teollisuusnäyttelyssä 1959.
Atte Hyvärinen, Työväenmuseo Werstaan kuva-arkisto
Projektitutkija Risto Turunen veti ylleen työhaalarit. Vaikka kenkien valmistus teollistui, koneilla ei voitu
tehdä kaikkia vaiheita. 21.5.2014
17
arkeen Werstaalla
Kauko Sillman, Työväenmuseo Werstaan kuva-arkisto
tään katselemaan, vaan kävijä
voi vaikkapa kokeilla työhaalareita pukukaapista, rakentaa
palikoista oman pienoistehtaansa, kurkistaa portinvartijan koppiin, koettaa tunnistaa
teollisuuden raaka-aineita hajuaistinsa avulla tai kokeilla
taitojaan kengännauhojen pujottelussa.
Seuraavana vuorossa olivat vuoden
1984 kuntavaalit ja läpimeno.
Elämänsä aikana Matintupa
on ollut töissä vain kolmessa
eri paikassa. Piiriään hän luonnehtii aktiiviseksi.. Se oli minulle aikamoinen
järkytys, koska se oli niin yksisilmäistä touhua. Edessä oli Seinäjoen puoluekokous, jonka
järjestelyt olivat kuumimmillaan.
59-vuotias Matintupa on ammatiltaan koneistaja ja on asunut lähes koko ikänsä Alajär-
vellä. Hänet valittiin
työpaikkansa luottamusmieheksi, ja sittemmin yksi tehtävä
on aina johtanut toiseen. Jylhävaaran konepajalla sekä ayliike että puolue tavoittivat hänet. Ennen Jylhävaaraa hän työskenteli vuoden uittopoikana sahalaitoksella. Sen jälkeen
meni ainakin vuosi ennen kuin
osallistuin mihinkään, mutta
sitten tulivat demarit pyytämään, ja se tuntui jo enemmän
omalta jutulta, hän muistelee.
Yksi tehtävä on
johtanut toiseen
Alajärvelle palattuaan hän huomasi, että ay-liikkeellä oli sielläkin työsarkaa. Nykyinen työpaikka, kuljetinjärjestelmiä mekaaniselle puunjalostusteollisuudelle valmistava Nordautomation, on ollut
Sirpa
Taskinen
Demokraatti,
Alajärvi
Alajärveläinen koneistaja Jukka-Pekka Matintupa on toiminut Pohjanmaan demareiden puheenjohtajana huhtikuusta lähtien. 1970-luvulla tosin työ vei
hänet perheineen kahdeksaksi
vuodeksi Valkeakoskelle. 18
21.5.2014
??Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Jukka-Pekka Matintupa muistuttaa SDP:n ja
Suomi tarvitsee
työtä ja turvaverkkoja
Alajärveläinen Jukka-Pekka
Matintupa hyppäsi täydessä
vauhdissa olevaan junaan, kun
hänet valittiin SDP:n Pohjanmaan piirin puheenjohtajaksi
huhtikuussa. Ensimmäinen kutsu saunailtaan tuli kuitenkin SDKL:n
taistolaisilta.
Hän korostaa, että
demareilla on tehtävänsä myös
kuntakentällä, sillä monille kuntalaisille turvallisuus merkitsee
ennen muuta hyviä palveluita
riittävän lähellä.
. Kesän lopulla täytyy
olla ehdokkaat tiedossa, jos meinataan päästä hyvissä ajoin liikkeelle, Matintupa kertoo.
Halonhakkuu
rentouttaa
Vapaa-aikaa Jukka-Pekka Matintuvalle jää nykyään varsin
vähän. Tällä hetkellä
hän on kaupungin ainoa demarivaltuutettu. Piirille olisi tärkeää,
että Jutta Urpilainen jatkaisi
merkittävissä yhteiskunnalli-
sissa tehtävissä, mutta toki me
suomme hänelle rauhan miettiä
ja suunnitella elämää, hän sanoo.
Puoluekokouksen jälkeen Matintupa on kiitollinen osaavalle
järjestelytoimikunnalle samoin
kuin kaikille yli 70 talkootyöläiselle, eikä hän unohda myöskään Seinäjoen kaupunkia. Turvaverkot pitää saada päivitettyä niin,
että ne toimivat myös pätkätyöyhteiskunnassa, hän pohtii.
Elämän projektiluonteisuus
olisi kuitenkin hänen mielestään tunnustettava myös ammattiliitoissa ja puolueessa.
Osallistumisjärjestelmää olisi
kehitettävä siihen suuntaan,
että jäsenet voisivat entistä sujuvammin sitoutua vain määräajaksi ja tietyn tehtävän hoitoon. Kai se on se, että kun on
tehtäviä annettu, olen ne myös
hoitanut, ja sitä kautta on tullut
luottamusta, hän sanoo.. Metsässä asiat asettuvat tärkeysjärjestykseen, ja aina
on aikaa istahtaa myös kannon
nokkaan juomaan kahvit termospullosta.
Matintupa ei mielellään
kehu itseään, mutta suostuu
lopulta arvioimaan syytä siihen, miksi johtaa nyt Pohjanmaan piiriä.
. Asiat pystytään kyllä järjestämään. Piirin
puheenjohtajana Jukka-Pekka
Matintupa arvelee, että tiukan
puoluejohtajakisan tulos aiheuttaa Pohjanmaan piirissä kipuilua
vielä jonkin aikaa.
. 21.5.2014
19
ay-liikkeen yhteisestä tehtävästä
sama vuodesta 1980 lähtien.
. Olihan se piirille kova isku,
kun puolueen puheenjohtaja
ja valtiovarainministeri on pitkään ollut meidän omalta alueeltamme. Jäsenen pitää tuntea olevansa koko ajan mukana, ja että
?Nykyajan
ongelmathan
ovat juuri sen
kaltaisia, että
vain SDP pystyy
ihan perinteisen
ajattelun
pohjalta ratkaisemaan ne.?
hänen ajatuksensa ovat tärkeitä.
Se vaatii aivan uudenlaista ajattelua, hän sanoo.
Kuntalainen
kaipaa palveluita
Sen jälkeen, kun Matintupa tuli
ensimmäisen kerran valituksi
keskustavetoisen Alajärven kaupunginvaltuustoon, hän on sitkeästi pysynyt siellä. Matintupa esittelee työpaikalleen juuri hankittua automaattiohjattua särmää, jolla taivutetaan
teräslevyä eri kulmiin.
Puoluekokous
nosti tunteet pintaan
Seinäjoen puoluekokouksessa
tehtiin suuria päätöksiä. Hän on huolissaan
varsinkin nuorista, sillä jatkuva epävarmuus kalvaa mo-
nia, eivätkä he pysty suunnittelemaan tulevaisuuttaan.
?Kukaan ei saa
pudota ulkopuolelle?
Vanhojen hyvien aikojen paluuseen Matintupa ei usko.
Sen vuoksi hän kaipaa yhteiskuntaan riittävän tiheitä turvaverkkoja, jotta kukaan ei putoaisi niiden ulkopuolelle.
. Talkooväki oli sitoutunutta, ja kaupungilta saatiin kaikki apu, mitä
pyydettiin.
Kokouksen jälkeenkään Pohjanmaalla ei ehditä hengähtää.
Nyt piirin ykköstavoitteena on
kampanjoida ahkerasti, jotta
sen oma EU-vaaliehdokas Miapetra Kumpula-Natri tulisi valituksi Euroopan parlamenttiin,
eikä tulevaisuuden ennakointi
lopu EU-vaaleihinkaan.
. Silti suora kontakti päätöksentekoon ei saisi päästä
katkeamaan.
. Hän toimii nimittäin
myös Alajärven demareiden
puheenjohtajana, istuu EteläPohjanmaan maakuntahallituksessa samoin kuin Metallityöväen liiton liittovaltuustossa
ja vetää Metalliliiton Vaasa-
Keski-Suomen aluejärjestöä.
Kun vapaa-aikaa kuitenkin
sattuu olemaan, hän menee
mieluiten metsään puita hakkaamaan. Eihän tällaisia työuria ole
enää nykymaailmassa kellään,
hän puuskahtaa.
Hänen mielestään duunarin polttavimmaksi ongelmaksi työttömyyden ohella
on noussut projektiluonteisen maailman projektiluonteinen työ. Se on mielestäni demareiKuvat Sirpa Taskinen
den samoin kuin ay-liikkeen
tärkein tehtävä työllisyyden kohentamisen ohessa. Nykyajan ongelmathan ovat
juuri sen kaltaisia, että vain SDP
pystyy ihan perinteisen ajattelun pohjalta ratkaisemaan ne.
Ei meidän tarvitse mitenkään
muuttaa ajatteluamme, vaan päivittää sitä, jotta tajutaan, mikä
juuri tässä ajassa on tärkeää, hän
sanoo.
Alajärven kipupisteenä hän
pitää terveyspalveluiden tuottamista varsinkin ikääntyville. Se on tahdosta kiinni,
ja pitää myös muistaa, että on
hyvin aktiivisia ja omatoimisia
vanhuksia, jotka pärjäävät kotona pitkään, kun vain pystytään
tuottamaan palveluita kotiin,
hän sanoo.
Automatisaatio muuttaa työnkuvaa. Silti
tehtävä ei hänen mielestään ole
mahdoton.
. Etappi kerrallaan mennään,
mutta seuraaviin eduskuntavaaleihin valmistautuminen on
jo alkanut
Pelkkä into ei riitä. Tarvitaan äänestäjien luotamusta,
Zyskowicz toteaa.
Zyskowicz tiedetään kärkeväksi sanankäyttäjäksi. Lähdin nuorisopolitiikkaan
1960?1970-lukujen taitteessa
ennen muuta vastustamaan
taistolaiskommunisteja, joilla
oli vahva ote suomalaisessa
nuorisopolitiikassa, Zyskowicz
perustelee.
. SDP on oppositioon henkisesti jo valmistautunut, koska
se valitsi hyvin oppositiohenkisen puheenjohtajan Antti
Rinteen, Ben Zyskowicz letkauttaa.
Kasvua ja
työllisyyttä
Suomen lähivuosien suurimmiksi ratkaistaviksi ongelmiksi
Zyskowicz lukee talouskasvun
ja työllisyyden vahvistamisen.
. Jos niissä onnistutaan, se
helpottaa valtiontalouden tasapainoa.
Eläkeiän nostoa ja Natoon
liittymistä hän ei mainitse.
Seppo
Peltoniemi
Demokraatti
seppo.peltoniemi@
demari.fi
Jukka-Pekka Flander
Syntymäpäivät
Ben Zyskowicz 60 vuotta
??
??
Kokoomuksen kansanedustaja vuodesta 1979
Täyttää 60 vuotta lauantaina 24.5.
. hän täyttää 60 vuotta
Ben Zyskowicz, täytät lauantaina 60 vuotta. Kokoomus on ollut
tukevassa nosteessa jo pitempään. Toisella puolella oli vain
kokoomus. Tulee nousuja
ja laskuja. Ehkä se kertoo siitä, että
kansanedustajiksi valikoituu
henkilöitä, joilla on pääsääntöisesti sosiaalinen luonne.
Perin juurin stadin kundin
Zyskowiczin puoluevalinta ei
ainakaan ole kodin perintöä.
Hänen isänsä oli ahtaaja ja äiti
puhelunvälittäjä.
Vanhempien ammatit viittaavat kaikkeen muuhun kuin kokoomukseen.
Äidistä tuli yksinhuoltaja Benin isän kuoltua, kun poika oli
kuusivuotias.
. osuu
ruutuun 40. Toisella puolella lähes kaikki muut. Tämä todettuna siitä huolimatta, että Eero
Heinäluoma (sd.) on minulle
sanonut, ettei tämä väite ainakaan demarien osalta pidä paikkaansa, hän lisää.
Neljäs sija vie
oppositioon
Mikään puolue ei ole vallankahvassa ikuisesti. Samalla
moni poliittinen vastustaja sanoo tulevansa vallan mainiosti
toimeen Benin kanssa.
. Mikäli SDP vaalien jälkeen
on neljänneksi suurin puolue, on
todennäköistä, että maahan syntyy porvarihallitus, hän vastaa.
. Minun edustaja-aikanani
kokoomuksella on mennyt välillä paremmin ja välillä huonommin. 20
21.5.2014
???Neljäs sija veisi SDP:n oppositioon?
Z . En mitenkään, kokoomuksen ikikansanedustaja vastaa.
Zyskowicz on työskennellyt
kansanedustajana yhtä soittoa
vuodesta 1979, ja sanoo pyrkivänsä lainsäätäjäksi myös ensi
vuoden eduskuntavaaleissa.
Kukaan tolkuissaan oleva ei
epäile, etteikö hän tulisi jälleen
kerran valituksi.
. Sosialidemokraatit sen
sijaan ovat olleet alavireessä
useita vuosia.
?SDP on
oppositioon
henkisesti jo
valmistautunut, koska se
valitsi hyvin
oppositiohenkisen
puheenjohtajan.?
. Puolue on ollut hallituksessa ja myös oppositiossa,
Zyskowicz palauttaa mieliin.
Eduskuntavaalien jälkeen
muodostetaan uusi hallitus.
Onko se porvarihallitus?
. Mikäli SDP on vaalien jälkeen neljänneksi suurin puolue, on todennäköistä, että maahan syntyy porvarihallitus, Ben Zyskowicz sanoo.
Numerotehtävä
Täyttöohjeet: Tarkoituksena on täyttää ruudukko numeroilla 1-40
siten, että numerosta 1 lähdetään täyttämään suurenevilla numeroilla
valkoisia ruutuja shakkihevosen tapaan, kunnes viimeinen ?loikka. Miten juhlit
syntymäpäivääsi?
. Tehtävää helpottavat valmiiksi annetut numerot jotka on jo
sijoitettu oikeille paikoilleen.
Sarjakuvat
B.Virtanen - Urja
Turun Metalli Ykkönen järjestää
oman kesäretken Särkänniemeen la
2.8. Tervetuloa!
UUSIMAA
. mennessä. Alueelle
on ilmainen sisäänpääsy. Haluamme kehittyä ja hakea uusia toimintatapoja perinteisten tapojen lisäksi, jotta jäsenemme saisivat vielä enem-
HELSINKI
. Sitovat maksut ja ilmoittautumiset toimistoon,
Kristiinankatu 10 Turku, puh. Tervetuloa!
HÄME
. 02-469
1410, 23.6. Huom, toimisto
on kiinni ajalla 1.7.-27.7.
Uusi osoitteemme:
l Siltasaarenkatu
Helsinki
Säästöpankinranta6,2A,
8.krs, Helsinki
puh. Kynnys puhua
on saatava matalaksi. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Osku Pajamäki tulee alustamaan aiheesta; Guggenheim, Töölönlahti, Olympiastadion, Lasipalatsi,
keskustakirjasto jne. Helsingin katukuvaa värittävät muun
muassa isojen risteilijöiden
matkustajat. Jos
heidän määränsä vähenee, sillä
on suuri vaikutus matkailun
kokonaislukuihin, tutkimus- ja
kehitysjohtaja Kristiina Hietasaari MEK:sta kertoo.
Myös ruotsalaisten ja saksalaisten kesäreissut Suomeen
ovat vähentyneet. klo 11.
Puhujavieraana Aimo Massinen. Leirimuodossa se onnistuisi hyvin.
. Turun Metalli Ykkösen veteraanien
kesäpäivät Ykköspirtillä ke 4.6. Sitovat maksut ja ilmoittautumiset toimistoon, Kristiinankatu 10,
Turku puh. bussimaksun. Retken aikana
saattoi kierrellä Maarianhaminaa ja ihastella idyllistä maaseutua. Urheiluväen Sos.dem. Mukana ovat
Kimmo Kiljunen ja mahdollisesti muitakin ehdokkaita. Venäläisten matkailuintoa
latistavat ruplan heikko kurssi
sekä Ukrainan kriisi.
. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi
Täyden palvelun toimisto
hok-elannonhautauspalvelu.fi
perunkirjoitustoimisto.fi
Kiitokset
Kiitän kaikkia
Lämpimät kiitokset kaikille,
jotka muistivat minua merkkipäivänäni
80v. Tule kuulemaan,
keskustelemaan ja kertomaan mielipiteesi Helsingin suurhankesuunnitelmista. EU-soppaa klo 11 soppatykistä Tikkuraitilla. Hietasaaren
mukaan alamäki on ollut nähtävissä jo pidempään.
Isoimman turistivirran nappaa pääkaupunkiseutu. Ensi kesäksi yritämme järjestää kielikylpyleiriä Ahvenanmaalle,
Lipponen kertoo.
Hän uskoo, että parhaiten
kielitaito tarttuu, kun toimitaan arjen askareissa, leikitään
ja ollaan yhdessä.
. klo 19. Ei tarvita täydellistä sanajärjestystä, ja ett ja en voivat
Heikko rupla
karkottaa
kesäturisteja
mennä sekaisin. 18.5.2014
Eero Piimies
Forum
Hakaniemi
Töölö
Itäkeskus
Malmi
Espoonlahti
Leppävaara
Tapiola
Tikkurila
Myyrmäki
Kerava
Hyvinkää
010 76 66620
010 76 66500
010 76 66530
010 76 66590
010 76 66630
010 76 66640
010 76 66610
010 76 66570
010 76 66560
010 76 66600
010 76 66550
010 76 66580
PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555
(0,0835 ?/puh.+0,1209 ?/min). Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa.
Varaamme oikeuden lyhentää ja
jättää julkaisematta tekstejä.
21
Tutustu KSR:n upeisiin
apurahatarinoihin,
lahjoittajien ajatuksiin
ja säätiön rahastoihin.
tellaan mm. Klo 11 - 13 ovet
avoinna Tiksokellarissa, Unikkotie 17.
Tule ja tutustu! Tarjolla on mm. Näytös alkaa ke 16.7. Venäläiset ovat Suomen
suurin matkailijaryhmä kesälläkin, sillä melkein puolet turisteista tulee Venäjältä. Seututapaaminen
Launosten Työväentalolla, Jurvantie
1, Launonen to 22.5. Omavastuu
26 euroa. yhdistys järjestää avoimen tilaisuuden Helsingin
suurhankkeet ma 26.5. herkullista makkarasoppaa.
Surun kohdatessa
et jää yksin
Nouda tai tilaa
KSR:n esite maksutta
kotiisi - tai useampi
tilaisuuksissanne
jaettavaksi.
VARSINAIS-SUOMI
. Sitovat ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi
toimistoon, Kristiinankatu 10 Turku,
puh. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari.
fi/ilmoitus, sähköpostilla osastot@
demari.fi tai faksilla 09 701 0569
julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. 02-469 1410, 28.5. Yhdistyksen kuukausikokous
pidetään ennen avointa tilaisuutta
klo 17.30 alkaen. 250 nuorta kotkaa
vietti kesäisen viikonlopun urheillen ja tutustuen Ahvenanmaan historiaan ja kulttuuriin.
Matkalla järjestettiin pienimuotoista ruotsin kielikylpyä,
eli seurustelu tapahtui molemmilla kotimaisilla kielillä.
Ohjelmassa oli vierailu Kastelholman linnoituksessa ja
Merimuseo. Reissulaiset yöpyivät
Ahvenanmaan urheilukeskuksessa, jossa Nuoret kotkat oli
suurin ryhmä kooltaan kautta
aikain.
Varsinkin pienimmille yksi
matkan kohokohdista oli myös
paluulaivamatka Viking Gracella.
män järjestöstämme. Tälläkin kertaa
lähtijöitä olisi ollut enemmän,
mutta vain nopeimmat saivat
paikan. Matkailun edistämiskeskus MEK arvioi, että pudotus
viime kesäkaudesta on pahimmillaan kymmenen prosenttia.
Viime kesänä venäläisiä matkailijoita yöpyi Suomessa liki 740
000. ajankohtaisesta kuntarakenneselvityksestä. Lähtö 2.8. klo 9 Turun tuomiokirkolta ja paluu takaisin klo 18. mennessä.
. Riihimäen, Lopen ja Hausjärven
sosialidemokraatit. klo 19. Matkalla opittiin vähän ruotsiakin, ja ensi kesänä on tarkoitus
oppia lisää.
?Hautaus?palvelut
Yhdistystoiminta
Järjestöjen ja yhdistysten kevät-,
syys- ja vuosikokousilmoitukset
ovat maksullisia. mennessä.
50 nopeinta ehtii mukaan. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa
maksutta. Keskus-
Venäläisturisteja odotetaan Suomeen tänä kesänä aiempaa vähemmän. (STT)
Numerotehtävän
ratkaisu
250 lasta ja aikuista vietti iloista viikonloppua Ahvenanmaalla. 02-469 1410 16.6. Tämä on suorastaan kutsu
yhteistyöhön kaikille meidän
ruotsia taitaville ja äidinkiele-
nään puhuville jäsenillemme,
jotta saamme kielikylpyleirin
järjestettyä yhdessä, Lipponen
kannustaa.
Demokraatti
?Ei tarvita täydellistä sanajärjestystä,
ja ett ja en voivat mennä sekaisin.?
Lea Väänänen
Puhumisen
kynnys matalaksi
Nuoret kotkat on Suomen suurimpia lapsi- ja varhaisnuorisojärjestöjä. Huom! Toimisto on kiinni ajalla 1.7.-27.7.
. Nuorten kotkien puheenjohtajan Päivi Lipposen
mukaan se kertoo, että järjestöä tarvitaan ja toimintaa voidaan kasvattaa.
. Omavastuu 5 euroa sis. klo 18.30 HTY
huone 501. Turun Metalli Ykkönen on varannut
Samppalinnan kesäteatterista 50 lippua Matti ja Teppo -musikaaliin. 21.5.2014
Nuoret kotkat
kylpevät kielissä
Viisi bussia suuntasi viime viikonloppuna niin idästä, keskeltä Suomea kuin etelästä
Kotkapäivien viettoon Ahvenanmaalle. Tikkurilan Työväenyhdistys ry tarjoilee la 24.5
06.05 Hartaita säveliä. 08.00 Yle Uutiset
ja sää. 07.15 Aamusoitto. Viherkeidas
Maria Veitolan kotiin.
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset sää
Antiikkia, antiikkia 7/15.
Antiikin asiantuntijat Mäntyharjulla.
19.00 Historia: Suursodan
tunnelinkaivajat 1/2.
Messinesin taistelupaikalla
Flanderissa tutkitaan ensimmäisen maailmansodan
aikaisia taisteluhautoja.
19.50 Kuvakirjeitä maailmalta
Punainen eversti.
20.00 Puutarhaunelmia Pihanhoito ei ole aina vaivatonta,
eikä tarvitsekaan.
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.05 Eurovaalit Puoluepäivä: Vasemmistoliitto
Vasemmistoliiton Paavo
Arhinmäki ja meppiehdokas
Silvia Modig Sakari Kilpelän
tentittävänä.
21.45 Unohtuneet rikokset
Seksin ostamisen kriminalisointia vaadittiin Ruotsissa
jo 1900-luvun alussa.
21.55 Keskiviikon ravisuora
22.00 Sylillinen piikkilankaa
(16) Uusi sarja. 07.17 Maakuntaradio. 16.15 Maakuntaradio. 12.45 Merisää. 20.06 Sää. 12.15
Maakuntaradio. 19.00
Yle Uutiset ja sää. 13.06 Maakuntaradio. 22
21.5.2014
tV- jA RADIO-OhjelMAt Keskiviikko 21.5.2014
MTV3
05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25
Huomenta Suomi 09.05 Studio55.
fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset
09.40 Mitä tänään syötäisiin. 22.05 Ajassa soi.
23.10?06.00 Yöklassinen.
YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. Wittgenstein ja kielipelit. 06.30 Maakuntaradio.
07.00 Yle Uutiset ja sää. 14.03 Ajantasa. Yle
Uutiset ja sää. 15.52 Maakuntaradio. Toinen on tarkka ja
rakastaa järjestystä, toinen
taas nautiskelee elämästä ja
ottaa rennosti. 07.15 Urheiluradio. 09.00 Yle
Uutiset. 19.06 Luonto-Suomen arktikailta 0203-17600. Onko kohta käsillä toinen sisällissota?
01.35 - 04.00 Uutisikkuna
04.00 Teematieto
17.00 Tiededokumentti: Huumeiden vaikutukset (12)
2/3. 15.55
Yle News. Yhteentörmäys lähestyy.
21.57 Yle Nyheter TV-nytt
22.00 Onnistuuko elämä
maalla. 18.50 Iltahartaus. 12.15 Julkinen sana. 10.05 Brysselin kone. Ekstaasi. 5/8. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Mark päättää selvittää Marnien
salaisuuden.
17.15 Uutiset
17.20 Päivän sää
17.25 Kauniit ja rohkeat (S)
TV1
TV2
04.00 Uutisikkuna 05.55 Antiikkia, antiikkia 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 MOT:
Saalistajat verkossa 10.00 Kyläsairaala (12) 10.45 Löytöretkiä maailmaan
11.00 Yle Uutiset 11.05 Antiikkia, antiikkia 11.35 Lasten aivot
04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU
KAKKONEN: Katti Matikaisen aamu
06.51 Nimipäiväonnittelu: 21.5. 08.15
Ykkösaamu. Mia
yrittää häätää Johnia pois
perheensä kimpusta.
23.45 Sohvasurffaajat: Jordania 2 Luolassa
00.15 Silminnäkijä: Vuorilla
olen vapaa
00.45 Hatfields & McCoys (16)
3/5. Mihin perustuu
ekstaasin aikaansaama hyvänolontunne. 13.00 Klassista kahteen.
14.00 Kantapöytä. 07.50 Aamuhartaus. Öölannnissa
Marcelo auttaa isäntää viemään sikoja lahdattavaksi,
mikä kauhistuttaa lapsia.
23.00 Oddasat
23.15 - 03.00 SVT:n ohjelmaa
FOX 06.00 Sky News 06.16 FOX Kids 08.45 Wipeout Kesä
09.35 24Kitchen 10.55 ShowHau 4 11.25 Futurama 11.55
Navajo-poliisit 13.00 Salakuljettajat satimeen 14.00 Lentoturmatutkinta 14.57 STT Uutiset 15.00 Hullut tiedemiehet 15.30
Aivopelit 16.00 24Kitchen 18.00 Family Guy 18.25 Suomen
vartijat 18.55 Nolot vartalot: Teinit 19.55 Varastojen metsästäjät 20.25 Huutokaupan metsästäjät 20.55 Seiska News 21.00
Ilman johtolankaa 21.55 Criminal Minds 22.50 Elokuva: A Little
Thing Called Murder 00.30 Futurama 00.55 Family Guy 01.20
American Dad 01.45 Tabu 02.35 Nolot vartalot 03.30 24Kitchen
04.05?05.59 Sky News
SUB 06.00 SubChat 06.30 Astral TV 09.25 Eastenders (S)
10.00?10.55 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55
Kiinteistöjen kuningas 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut
16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Duudsonit tuli taloon (7) 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Pilanpäiten
19.30 Isän tyttö (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (7) 21.00 Viidakon tähtöset 22.00 Hävyttömät (16) 23.05
Isän tyttö (S) 23.35 Vampyyripäiväkirjat (12) 00.30 Bones (16)
01.25 Lain nimessä (12) 01.55 Eurojahti 04.00?06.01 SubChat
TV5 06.20 Kolmas kivi auringosta (S) 06.50 Lasten eläinmaailma: Jeff Corwin?uhanalaiset villieläimet 07.50?08.55
Ihmemies MacGyver (12) 11.55 Saiturin säästövinkit 12.25
Ostarikytät 12.55 Lasten eläinmaailma: Jeff Corwin?uhanalaiset villieläimet 13.55 Kellarin kunkku (S) 14.55 Ihmemies
MacGyver (12) 16.00 Kolmas kivi auringosta (S) 17.00 Pulmuset (S) 17.30 Kaikki rakastavat Raymondia (S) 18.00 Kellarin
kunkku (7) 19.00 Tavallista elämää 19.30 Kyllä isi hoitaa (S)
20.00 Breaking Amish (7) 21.00 Elokuva: Hanna (16)
23.10 Tappavat suhteet 00.10 Num3rot (12) 01.05 Hauska
Britannia 01.40?03.27 Elokuva: Kolmen kesken (16)
JIM 11.05 Krokotiilimies 11.35 Kuuluisat kuppilat 12.05 Kokki
lomalla 12.35 Laiva (S) 13.35 Henkka & Niki vs. 07.53 Maakuntaradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 17.45 Tekijä Nykyrunoilija Olli-Pekka
Tennilä 18.20 Radioteatteri esittää: Maria Jotuni: Huojuva
talo, osa 97. 21.40 Urheiluradio.
Ravitulokset. 08.15 Urheiluradio. 23.00 Yle Uutiset.
23.03 Kansanradio. 19.03 Euroradiokonsertissa Giovanni Antonini ja Baselin kamariorkesteri. 21.55 Suomi tänään. Ahvenanmaan pikajuoksulupaus Linn Gustafsson.
17.55 Yle Nyheter TV-nytt
18.00 BUU-klubben: Palomies
Sam Aarteenmetsästys.
18.30 Supersankari Energina
(7) 10/10. 11.57
Päivän mietelause. 10.55 Pikkujuttu. 09.10 Sää. Ypyät
kuvasivat vuosina 1938 - 46
Viipurissa ja Helsingissä
perhe-elämää, arkkitehdin
työtä ja sodan tuhoja.
19.00 Fjodor Dostojevskin
elämä (12) 8/8. 21.35?21.39 Novosti Yle. 17.20 Aristoteleen kantapää. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. O: Eddie
Stenberg. 15.05 Maakuntaradio. 12.00 Yle Uutiset ja sää. Keväällä
1872 velkojat ahdistelevat
Dostojevskia, ja Idiootin käsikirjoitus on vaarassa joutua
hukkaan. Ismo jää esiliinan ja
stetoskoopin väliin.
20.05 EU-vaalikeskustelu Keskustelussa ja tentattavana 12
mielenkiintoisinta ja kuuminta eurovaaliehdokasta, Olli
Rehn, Alexander Stubb, Paavo Väyrynen, Heidi Hautala,
Jörn Donner, Jussi Halla-aho,
Miapetra Kumpula-Natri,
Merja Kyllönen, Sari Essayah,
Mikael Jungner, Sampo Terho
ja Henna Virkkunen.
22.00
22.20
22.25
22.30
22.45
mukka kiristyy.
23.45 Noitapiiri (12) Kuokkavieraat.
15.05 Sohvasurffaajat: Jordania 1/2 Eksyksissä
15.35 - 16.20 McLeodin tyttäret (7) Uusi mahdollisuus.
16.25 Onks noloo. 18.03 Luonto-Suomen
arktikailta 0203-17600. 08.17 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 21.45 Kolmannen maailman
puheenvuoroja. 06.25 Aamusoitto. 18.55 Luonto-Suomen
arktikailta 0203-17600. Taksinkuljettajat jäljittävät raivoisasti Javaria ja muistitikkua.
21.45 Tärkeitä papereita (S)
Naapurukset työskentelevät
samassa maisemakonttorissa. 00.05?05.00 Yöradio?toiveiden yö.
YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40
Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30
Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Arman Alizad 14.00
Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.03 Urheiluilta 21.30
Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Arman Alizad
23.02 Päivä tunnissa 23.30?00.00 Politiikkaradio. Pelihimo johtaa
miehen lähes turmioon.
20.00 - 20.55 Adonis Dokumentti
Ali Ahmad Said Esberistä,
kirjailinimeltään Adoniksesta, syyrialais-libanonilaisesta
runoilijasta, joka on säännöllisesti ollut yksi vahvimmista
Nobel-ehdokkaista.
21.00 Jerusalem lautasella Jerusalemin ruokakulttuuri on
värikästä ja houkuttelevaa.
Lontoossa menestynyt kokki
Yotam Ottolenghi matkustaa
vanhaan kotikaupunkiinsa
maistelemaan katukeittiöiden, torien ja huippuravintoloiden herkkuja.
22.00 Dreileben: Jätä minut
rauhaan (7) Trilogian
toisen osan keskiössä on
rikospsykologi Jo, joka työkomennuksen aikana käy läpi
menneitä miesrintamalta
asuessaan parhaan ystävänsä luona.
23.30 - 04.00 Teematieto
00.45 - 05.30 Eurojahti
YLE FEM
14.15 Eurovaalit: Pienpuolueiden tentti Eurovaalien vaalikeskustelussa eduskunnan
ulkopuolisten puolueiden
puheenjohtajat.
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
Viking Lotto ja Jokeri
MTV Sport Uutiset
Rikoksista pahin (16) Sil-
YLETEEMA
NELONEN
07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti
Oso (S) 07.25 Disney esittää: Kim Possible (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja
kumppanit (S) 08.00 Pound Puppies
(7) 08.25 Vaaleanpunainen pantteri
(S) 08.35 Inspector Cartoons (S) 08.45
Maailman oudoimmat ravintolat 09.15
Kirsi ja himoshoppaajat 10.20?10.50
Sarahin talo
13.20 Kirsi ja himoshoppaajat
14.20 Yllätyskokki Niki Espanjalainen ilta.
14.50 Neljät häät Amerikassa
Kakkuongelmia.
15.55 Supernanny (S) Uniongelmia.
16.55 Deittikamera Hurraa Harut
17.25 Himohamstraajat (S)
Nukkeja ja vaippoja.
18.25 Frasier (S) Daphne vihaa
Sherryä.
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Neljän tähden talkoot
Wallu Valpio vie talkoolaiset
sukunsa perintötilalle.
19.30
20.00
20.57
21.00
Ajankohtainen Nelonen
Suomen kaunein mökki
Keno
Greyn anatomia (12) Yksi
ainoa hetki.
22.00 Hyvät ja huonot uutiset
Vieraana Riku Nieminen.
23.00 Ajankohtainen Nelonen
23.30 Poliisit - kotihälytys (7)
Paremmat piirit.
00.30 Dexter (16) Askeleen edellä.
01.35 Frasier (S) Daphne vihaa
Sherryä.
02.05 Criminal Minds - FBItutkijat (16) Jumaluuskompleksi.
03.05 Deittikamera Hurraa Harut.
03.35 - 05.00 Älypää-TV
07.00 Min Morgon 08.30?16.00 SVT:n
ohjelmaa
16.55 Tiedehemmot Osa 3/13:
Meteoriitti.
17.14 Minun kotieläimeni Osa
5/10: Kilpikonna.
17.19 Ruohonjuuritasolla (7)
17.25 Sportmagasinet Estejuoksijat ja parhaat ystävät
Camilla Richardsson ja Sofie
Lövdal. Amerikka 14.05
Jyrki Sukulan makujen maa 14.35 Britannian paras leipomo
15.35 Leijonan luola Kanada 16.30 Maailman oudoimmat ravintolat 17.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi 18.30 Britannian paras
leipomo 19.30 Anthony Bourdain maailmalla: Suomi-jakso
20.30 Poliisit (S) 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00
Panttilainaamo 22.30 Rekkakuskit jäällä (7) 23.30 Poliisit (S)
00.00 Villit nettivideot (16) 01.00 South Park (12) 02.00 Leijonan luola UK 02.55 Jopet-show (S) 03.30 Älypää-TV
LIV 09.00 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 09.30 Sarahin
sisustusvinkit 10.00 Tyyliä vai ei 11.00 Huippukokki lähtee
maalle 11.30 Olet mitä syöt 12.00 Tuhluriprinsessat 12.30
Arvostele mun illallinen Ruotsissa 13.00 Äidin stailauspäivä
14.00 Tyyliä vai ei 15.00 Manhattanin äitiyskonsultti (S) 16.00
Jutta ja puolen vuoden superdieetit 17.00 Hurja remontti 18.00
Maailman övereimmät juhlat (S) 19.00 Supernanny (S) 20.00
Kaksi julkkista ja yhdet häät 21.00 Rakkauden FAQ 22.00
Nashville (7) 23.00 Huippumalli haussa 00.00 Liv D Sarja:
Kauneusihanteet testissä 01.00 Supernanny (S) 02.00 Asiaa
seksistä (S) 03.00?05.00 Älypää-TV
AVA 06.00 Aamun AVAus 08.05?08.35 Namaste jooga 09.35
Lääkärit 10.30 Hullut hamstraajat 11.30 Makuja & Elämää
11.50 Pieniä potilaita 12.45 Siivoushullut 13.45 Ruokaritarit
Jamie ja Jimmy 14.45 Unelmakoti puoleen hintaan 15.45 Lääkärit 16.35 Makuja & Elämää 16.55 Salatut elämät (S) 17.25
Eastenders (S) 18.00 Frendit (S) 19.00 XOX Betsey Johnson
20.00 Suurin pudottaja 20.30 Moderni perhe (S) 21.00 Unelmakoti puoleen hintaan 22.00 Suurin pudottaja 22.30 Marnie,
vaarallisella tiellä (16) 01.00?05.00 Yön AVA
YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. 13.00
Yle Uutiset. 11.00 Yle
Uutiset. 14.00
Yle Uutiset. 20.25 Frederik Chopinin ja
Robert Schumannin pianoteoksia. 13.03 Urheiluradio. 09.45
Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Miehen
puolikkaat (7) 10.40 Emmerdale (S)
11.10 Emmerdale (S) 11.40?12.35
Lääkärit
14.05 Alueellinen sääennuste
14.10 Pomo piilossa UK Kolikoiden kilinää.
15.15 Mitä tänään syötäisiin?
15.20
15.45
Marnie AVA klo 22.00
16.15
16.45
Jännityselokuva kertoo kleptomaanisesta huijarista Marniesta (Tippi Hedren), johon Mark (Sean
Connery) rakastuu. 19.03 Urheiluradio. 1/3.
22.45 Yle Uutiset
22.50 Ulkolinja: Populistien
Eurooppa Populistiset liikkeet ovat yksi EU-vaaleihin
valmistautuvan Euroopan
vahvimpia voimia. 18.50 Merisää. N: Assi Nortia, Esa
Pakarinen, Oke Tuuri. 22.00 Yle
Uutiset ja sää. 09.05 Muistojen bulevardi.
10.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 18.00 Yle Uutiset. 06.53
Babar ja Badun seikkailut (S) 07.05
Herra Nokkelo (S) 07.10 Tiketi Tok
(S) 07.24 Annin keijukoulu (S) 07.35
Laulujen osto- ja myyntiliike 07.41
Arvaa kuinka paljon sinua rakastan
(S) 07.54 Muumilaakson tarinoita (S)
08.19 Disney esittää: Mainio Manu
(S) 08.42 Late Lammas 08.50?08.55
Ruohonjuuritasolla (7) 09.00 Elämäni
eläimet 09.30 Yle Uutiset alueittain
10.50 Oddasat 11.05 Camilla Plum ja
yrttimaan aarteet 11.35 Laivakokin
matkassa
12.05 Jaakko ja maailmanvalloittajat Pasi Suhonen
perusti Torremolinosiin suomalais-venäläisen ravintolan.
12.35 Sydämen asialla (7) Kaikkihan olemme liittoutuneita.
13.30 Rantasalmen sulttaani
(7) (Suomi 1953) Komedia
Ville Lipposesta ja hänen
sihteeristään, jotka matkustavat Outsiderin kutsusta
Malagaan noutamaan salaperäistä perintöä. 09.00 Yle Uutiset. Keitä löytyy liikkeiden takaa ja mitkä
ovat heidän strategiansa?
23.45 Uutisikkuna
12.05 Uusi päivä (S) Osa 138:
?Minkä nuorena varastaa,
sen vanhana omistaa.?
12.35 Uusi päivä (S) Osa 139:
?Vintillä ois leipää, mutta
lapset söi portaat.?
13.05 - 13.30 Nolojen tilanteiden mies (S) Kadonneet
housut.
13.35 Norjan rannikoilla 8/10.
Dag Lindebjerg matkaa yhdessä matruusi Arne Larsen
Oeklandin kanssa Haugesundin jazzfestivaaleille.
Valkoista kuohua Ridgeltä.
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
Kevään juhlat saapuvat
18.00 Emmerdale (S) Täydellinen
ratkaisu.
18.30 Emmerdale (S) Hulinaa
Hottenissa.
19.00 Seitsemän Uutiset
19.20 Päivän sää
19.30 Salatut elämät (7) Osa
2642. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Kultakuume. 23.37 Metsää ja luontoa. 06.15
Aamuhartaus. 06.56 Päivän mietelause.
07.00 Yle Uutiset ja sää. Ravisuoran ennakko. 09.05 Urheiluradio. Onko esiintymisjännitys noloa.
16.30 Galaxi (S)
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Yle Uutiset minuutissa
18.02 McLeodin tyttäret (7):
Valheita ja salaisuuksia.
18.50 Kerrostaloelämää (7)
19.00
19.10
19.16
19.20
19.30
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Yle Uutiset Suora linja
Sohvasurffaajat: Jordania 2 Luolassa Päätyvätkö
Lotta ja Pia orjiksi aavikolle,
vai mitä pitää sisällään beduiinijuhannus?
20.00 Uusi päivä (S) Osa 140:
?Velka on veli ottaessa, veljenpoika maksaessa.?
20.27 - 20.55 Uusi päivä (S)
Osa 141: ?Ei se tapojansa
paranna, joka ei mieltänsä
pahoita.?
21.00 Alamaailma (16) Osa 3/6:
Vanki.
21.50 Yle Uutiset
22.00 Urheiluruutu
22.05 Billie Porter: Hyvä paha
prostituutio?
23.00 Hit and Miss (16) 3/6. 11.00 Uudet levyt. 00.00 Yle Uutiset
ja sää. 10.50 Kuuluttajan
vieras: toimittaja Minna Korhonen. 15.00 Yle Uutiset. 20.00 Yle
Uutiset. 15.50 Veneilysää. 17.00 Yle Uutiset ja sää.
17.20?17.28 Urheiluradio. 18.30 Hartaita säveliä. 16.15 Faunin iltapäivä.
17.00 Yle Uutiset ja sää. 11.03 Maakuntaradio. 17.30 Taustapeili?Pyöreä pöytä. Mv.
14.45 Palanen: Yrittäjäpatsas
Suomalaisten yrittäjien ja talouselämän tuen turvin nousi
yrittäjäpatsas Helsingin
Kamppiin syksyllä 2006.
15.00
15.05
15.10
15.15
16.00
16.50
16.55
17.00
17.08
Yle Uutiset
Yle News
Yle Oddasat
Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
Avara luonto: Machli tiikerikuningatar
Novosti Yle
Yle Uutiset viittomakielellä
Yle Uutiset
Kyläsairaala (12) Rakkaus
ja menetys.
18.00
18.22
18.25
18.30
Kevään juhlat saapuvat
Vauvaonnea (S) Jerrynakki.
Vauvaonnea (S) Lauantaiillat.
Saaristoruokaa Peruna.
Keidas Jakso 5. 21.30 Yle Uutiset
selkosuomeksi. Gina kohtaa tohtori
Doominatorin.
18.43 Kysy Laralta (7) Osa
10/26: Kodin säännöt.
18.55 Gazoon (S) Meripeto.
19.00 Aamusta iltaan
19.30 Yle Nyheter TV-nytt
20.00 Lasso Ruumiini on temppelini.
20.30 Puutarhakeskiviikko
4/12. 21.03 Päivä tunnissa. 20.03 Urheiluradio. 16.00 Yle
Uutiset ja sää. 22.05 Uudenkansanmusiikki. 09.11 Maakuntaradio.
10.00 Yle Uutiset. 10.03 Ajantasa. Toksikologien
ja aivotutkijoiden lisäksi
myös ekstaasin käyttäjät
kertovat kokemuksiaan.
18.00 Rakkautta Berliinin
muurin varjossa (12) 3/6.
Julia ja Martin muuttavat ystävänsä datshalle ja yrittävät
viettää normaalia elämää.
Dunjan ja Julian välit ovat
valheiden jäljiltä kireät.
18.50 8 mm katse: Y ja Mirri
Arkkitehtipariskunta Ragnar
ja Martta Ypyän lempinimet olivat Y ja Mirri. 20.07 Café Tropical.
21.00 Yle Uutiset. 21.50 Merisää. Miten puutarhaan saadaan viidakon tuntua?
21.00 Taksi (16) Osa 2/4. 07.45 Hartaita
säveliä. 12.55 Suomi tänään
harjoittajia.
Internetin vauhdittama prostituutio on räjähdysmäisessä
kasvussa: Iso-Britanniassakin
on arviolta 100 000 seksityöntekijää. (16)
23
Hanna
TV5 klo 21.00
Joe Wrightin vuonna
2011 ohjaamassa toimintaelokuvassa teini-ikäinen Hanna (Saoirse Ronan, kuvassa) asustaa
Suomen pohjoisissa metsissä, missä entinen CIAagentti Erik treenaa tappavan taitavaa Hannaa tulevaan tehtävään.
Tiedusteluagentti Marissa Wiegler haluaa heidät pois pelistä, ja kun
Hanna lopulta on valmis
koitokseen, kiidättää takaa-ajo hänet maailmalle.
Jerusalem
lautasella
Gavinin (Tom Riley) ja Pruen (Imogen Poots) romanssi ei ihan ole sitä, miltä vaikuttaa.
Yle Teema klo 21.00
Jerusalemin ruokakulttuuri on värikästä ja houkuttelevaa.
Lontoossa menestynyt
kokki Yotam Ottolenghi
(kuvassa) matkustaa vanhaan kotikaupunkiinsa
maistelemaan katukeittiöiden, torien ja huippuravintoloiden herkkuja.
Perusduunina prostituutio
YLE TV2
klo 22.05
Brittitoimittaja Billie Porterin dokumenttien sarja alkaa.
Ensimmäisessä jaksossa Hyvä
paha prostituutio. Netissä on helppoa ostaa ja myydä, ja seksipalveluiden hankinta on muuttunut arkipäiväisemmäksi.
Moni brittinuori pitää prostituutiota normityönä eikä näe
siinä mitään hävettävää tai
väärää.
Porter haastattelee nuoria
miehiä, jotka käyttävät paljon
maksullisia seksipalveluita, ja
nuoria naisia, jotka myyvät kehoaan.
Silti kolikolla on toinenkin
puoli.
Iso-Britanniassa on murhattu
140 prostituoitua viimeisen 30
vuoden aikana.
Porter haastattelee erästä entistä seksityöläistä ammatissa
kokemastaan väkivallasta sekä
erästä ilotalon emäntää, jonka
mielestä ilotalot ovat turvallisimpia paikkoja myydä itseään.
Tärkeitä
papereita
Sarjan ensimmäisessä jaksossa Billie Porter tapaa maailman vanhimman ammatin harjoittajia.
Yle Fem klo 21.45
Kaksi naapurusta työskentelevät samassa avokonttorissa. 21.5.2014
Vävykokelaalla
ketunhäntä kainalossa
YLE TV1
klo 22.00
Kolmiosainen psykologinen
trilleri Sylillinen piikkilankaa
kertoo onnen hauraudesta,
haudatuista salaisuuksista ja
rakkauden musertavasta voimasta.
Peter ja Cassie Mansonin
keski-ikäisen arkionnen mullistaa tieto siitä, että heidän
aikuistuva tyttärensä Prue on
yllättäen raskaana ja aikoo
mennä lapsen isän kanssa naimisiin.
Isän silmäterän kapinaa lisää se, että tuleva mies on tytön opettaja.
Ensi tapaamisella Gavin tekee järisyttävän vaikutuksen
tuleviin appivanhempiinsa. Andrea
Newmanin romaanin pohjalta
käsikirjoitukseksi muokannut
Guy Andrews. hän tapaa
?maailman vanhimman ammatin. Ääripäät ajautuvat yhä uudestaan törmäyskurssille.
Kohtalo antaa lopulta
synkeän muistutuksen
siitä, että elämää ei voi
hallita, muttei sitä kannata tuhlatakaan.. Toinen rakastaa rutiinia ja järjestystä,
toinen on hedonistinen
laiskuri. Ilta
päättyy täydelliseen katastrofiin ja Peterin mieltä jää vaivaamaan kalvava tunne, että
tässä ei ole kyse silkasta rakkaudesta.
Mutta voiko Peter kuitenkaan dominoida aikuistuvan
tyttärensä elämää, kun Cassie
on valmis antamaan pyyteettömälle rakkaudelle mahdollisuuden?
Jos rakkaus onkin joskus sokea, miksi se on samalla myös
kostonhimoinen?
Ashley Pearcen ohjaaman
sarjan pääosissa nähdään Trevor Eve, Hermione Morris,
Imogen Poots, Tom Riley,
Ann Ogbomo, Jemima Roper, Pierro Nel-Mee
Ja ihan ansiosta. Emme halua
Virallisesti kielletty Viasna vaikuttaa vahvasti sosiaalisessa
mediassa. He kaipaavat neuvoja, kun törmäävät
työelämässä vaikkapa korruptioon. Tällä miehistöllä, jonka yksi johtavista pelaajista on
Veikkauksen lakimies elias Kajander,
ei kuitenkaan pärjätä SM-sarjassa.
Mikko Tanner käväisi aikanaan
maajoukkueessakin sekä SM-tasolla
Torpassa ja Namikassa. Ihmisoikeudet ovat toki
pääteemamme, Reviaka kertoo.
. Olivat ihmiset kuinka pahoja tahansa, heitä tappaessaan valtiosta tulee murhaaja,
Paluda sanoo.
MM-kaupunki Minskissä
kaikki on ulkoisesti tiptop. Pääkaupunkia puhdistettiin antisosiaalisista aineksista. Pidettäköön heidät vankilassa, Reviaka neuvoo.
. Kehittävätkö he koripalloamme vai vievätkö vain peliaikaa nuorilta suomalaiskyvyiltä. lähes
viisi vuotta sen jälkeen, kun
MM-kisat oli myönnetty ValkoVenäjälle.
. Kaduilta hohkaa siisteys. Täällä oli ennen kisoja siivoustalkoot. Olisimme halunneet pitää hänet meillä pidempään,
Paluda nauraa.
STT, Minsk
Maahanpääsyssä
ongelmia
Valko-Venäjän viranomaiset
vakuuttelivat ennen jääkiekon
MM-kisoja, että turnaukseen
ovat tervetulleita kaikki akkreditoituneet tai viisumin sisältäneen ottelulipun hankkineet.
. Tämä miehistöhän
on koottu Torpan raunioille. Valko-Venäjää symboloivat punavihreät
liput liehuvat ojennuksessa.
. Suomen puolustaja Jere
Karalahti pelasi Minskin Dinamossa kaksi kautta. Nyt
tällaista tapahtuu taas Euroopan sydämessä, Paluda huokaa.
Valko-Venäjä on ainoa eurooppalainen valtio, jossa ihmisiä yhä teloitetaan.
murhamiehiä vapaalle jalalle,
mutta toivomme vaihtoehtoista
rangaistusta. Ja joukkueen kantavia pelaajia Liimon veljekset, pertti
Laanti, Teijo Finneman, ?Pilkku?
pilkevaara, raimo Vartia, uolevi
manninen ja moni muu.
SymyS
Kauko-Aatos Leväaho. Ennen MM-kisoja 7. Ei vieläkään mestaruutta. Mistään mielenilmauksista
en ole kuullut, MM-turnauksen
viestintäpäällikkö arseni Jakovenko kertoo.
?Murhamiehet
kuuluvat vankilaan?
Urheilu ei
ole saareke
Ainakin neljä ihmistä sai ValkoVenäjällä viime vuonna kuolemantuomion.
. Kahdeksan vuotta hän oli tunnollinen sarjajyrä, mutta hänen ryhdyttyä
vuosi sitten alan ammattilaiseksi tapahtui uskomaton kehitys. Valko-Venäjä elää jääkiekon MM-kisahuumaa, mutta
peli voi olla kaukalon ulkopuolella kovaa.
Valko-Venäjä teloitti huhtikuun puolivälin jälkeen murhasta tuomitun miehen, jonka
tapausta oli määrä käsitellä
YK:n ihmisoikeuskomiteassa.
Tuomittu oli anonut armahdusta maan presidentiltä aleksandr Lukashenkolta.
. Edellytyksenä, että
liitto toteaa Seagulls-seuran talouden
olevan kunnossa. Teloitetut eivät ole aktivisteja juuri koskaan. Onnellisia ovat ne, joiden
oikeuksia ei tarvitse puolustaa,
Paluda tiivistää.
Suomen valtamedia alkoi kohista Valko-Venäjän ihmisoikeuksista alkuvuodesta . Juoppoja ja prostituoituja
vietiin sosiaalisille kuntoutumisleireille, Reviaka kertoo.
Suomen Amnestyn mukaan
viranomaiset pidättivät ennen
MM-kisoja parin viikon aikana
ainakin 20 Lukashenkon hallinnon vastustajaa.
Oppositio ei ole osoittanut
kisojen aikana mieltään näkyvästi.
. Sen myötä
kiiri kutsu maajoukkueympyröihinkin.
Joensuun Kataja on nyt kapsahtanut katajaan kymmenen kertaa. Norjalaiset poliitikot emil
andre erstad ja Line nordhaug matkustivat Liettuan Vilnasta Valko-Venäjälle katsomaan
MM-peliä 10. Hän on edelleen SM-sarjan syöttäjätilaston kärki,
vaikka vuosia on jo vierähtänyt.
Tampereen pyrinTö on
n n n
Suomen KoripaLLon iKuiSuuSKy-
ovat amerikkalaispelaajat. Nyt hän on Suomen
koripallokehityksestä sitä mieltä, että
suomalaispelaajien siirtyminen Euroopan areenoille tuottaa parempaa pelitaitoa kuin oppi USA:n yliopistoissa.
Maamme basket onkin nykyään hyvässä kurssissa. Huima pelaaja. Raju avaus, mutta
onhan siitäkin mainetta niitettävissä.
Mikä on Suomen tähänastinen paras kansainvälinen koripallosaavutus?
Tokion olympiakisojen 1964 sijoitus
11., sanoo asiantuntijoiden enemmistö.
Silloisen joukkueen valmentaja oli
Kallu Tuominen. Pelataan jopa MM-kisoissa Espanjassa elo?syyskuussa. Viranomaiset täällä hokevat, että urheilu on vain urheilua. 2013 oli 1990-luvun alun
itsenäistymisemme jälkeen
ensimmäinen vuosi, jolloin
maassa ei pantu täytäntöön yhtään kuolemantuomiota. toukokuuta. Silti upeasti kuusi
hopeaa ja neljä pronssia 2000-luvulla.
Eliittiluokan tekoja.
SM-sarja on saamassa jälleen pääkaupunkilaisväriä. Apuamme pyytävät ihan
tavalliset ihmiset. Sää
käy koleaksi, Minskin kevät ottaa taka-askelia.
Karuja tarinoita kertovat
myös toimistolle kokoontuneet
työntekijät, kansalaisaktivistit Tatjana reviaka ja andrei
paluda. toukokuuta ruotsalainen ihmisoikeusaktivisti martin uggla pidätettiin Minskin lentokentällä.
Viranomaisten mukaan Ugglan
nimi löytyi Valko-Venäjällä eitoivottujen henkilöiden listalta.
Hänet karkotettiin maasta seuraavana päivänä.
. elokuuta
muutaman saappaan mitan taidokkaammasta USA:sta. Kolmikko, 30-ikäinen antero
Lehto, 40-vuotias Damon Williams
ja raymond, oli supertrio. Mutta Lukashenko kerää
kisoista poliittisia irtopisteitä,
Reviaka huomauttaa.
Eivät Viasnan aktivistit jääkiekkoilua sinänsä vastusta.
. Yle
televisioi ilahduttavasti nuo kisat. Varsinkin Lehto on ollut kauden sensaatio. Hän on saanut
muutaman liikemiehen sponsoriksi,
ja niin koottiin joukkue. HKT:n
kasvatti ja pentti Salmen opinahjon kokenut mikko Tanner on sinnikäs koripallon ystävä. Jännitys kihoaa heti alkuun huippuunsa.
Suomi näet ottaa mittaa 30. Se pitää seminaareja
ja jakaa tietoa maan vankilaoloista.
Tulee mieleen, jääkö arvokasta työtä tekevä ihmisoikeusjärjestö turhan harvojen, esimerkiksi opiskelijoiden mielipidekanavaksi.
. 24
21.5.2014
??Oppositio on ahtaassa raossa jääkiekon MM-isäntämaassa
Kuolemantuomiot
ovat häpeäpilkku
Valko-Venäjällä
Taukoamaton sade rummuttaa
ihmisoikeusjärjestö Viasnan
toimiston ikkunanpieliä. Heiltä
evättiin pääsy maahan selityksellä, että norjalaiset olivat eitoivottujen henkilöiden listalla.
. Pitelemätön, levypallojen ahnehtija, tehokas
puolustuksessa ja tarkka heittäjä. Maajoukkueen valmentaja Henrik Dettmann on ensin mainitulla kannalla. Samaan aikaan, kun myös
ulkomaisilta toimittajilta on
evätty akkreditointeja, valkovenäläisiä opiskelijoita on liikkunut MM-hallien lähellä mediapassit kaulallaan.
Lähde: Viasna
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Ihmisoikeusjärjestö Viasnan työntekijä, kansalaisaktivisti Tatjana Reviaka ja seinällä kuva vangittuna olevasta järjestön johtajasta Ales Bialiatskista.
Kolumni
Katsomosta
Suomen basket
hyvässä kurssissa
jälleen koripallon Suomen mestari