N:o 199, 007419-13-43 . lo k aku uta 201 3
Vangittuja aktivisteja,
karkotettuja opiskelijoita,
eläinten oikeuksia...
Mielenosoitukset
kiehuvat ympäri
maailmaa ...18?19
Demarit vaativat
verokikkailijoita
vastuuseen ...7
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Hinta 1,20 e (sis.alv)
Timo Sparf
Euroopassa eläkeiän korottaminen
on pahentanut työttömyysongelmaa
Komissio
kehittämisen
jarruna
Nykyisen Euroopan komission kausi ei ole ollut
työelämän kulta-aikaa,
sanoo europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari.
Myös SAK-päivillä puhuttiin EU:sta ja työntekijöiden oikeuksista . ...10?11
Numeropeli ei poista
pitkän työuran esteitä
...6?7. ja oltiin
Jaakonsaaren kanssa samaa mieltä. Arktiksella vastakkain ovat raha ja luonto
Isot
mahdollisuudet
ja isot haitat ...12
MA ANA N TA I 21. ...3, 6?7
Tuomas Kyrö
vääntää vitsiä
kaikesta ...15
Mikkeli tarttuu
toimeen ja alkaa
työllistää
Niin sanottu Kela-sakko
pitää huolen siitä, että pitkäaikaistyöttömyys tuntuu myös kuntien kukkaroissa. Mikkelin kaupunki
päätti puolittaa sakkonsa
ja panna kunnolla vauhtia
työllistämiseen
Oman mausteen vaaliin toi se, että Venäjä on etsintäkuuluttanut Krossin.
Häntä halutaan kuulustella neljän vuoden
takaisesta Arctic Sea -aluksen kaappauksesta.
-0...1
4...5
Kari Hulkko
kaan Luxemburgissa pidettiin parlamenttivaalit. päätoimittaja: Antti Vuorenrinne
Toimitusjohtaja: Esko Ranto
Kustantaja: Kustannus Oy Demari
Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin.
ISSN-L 2242-6892 Demokraatti
ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu)
Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula
Tilaajapalvelu:
(09) 701 0500
Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
. 0200 71000. Suurin mielenkiinto koh-
n
Myös Luxemburgissa äänestettiin
eilen. Pelas-
n
Suomen nuorten kielitaito yksipuolistuu, vaikka työelämässä tar-
distui Tallinnaan, missä pormestari Edgar
Savisaaren haastajaksi nousi Eerik-Niiles
Kross.
Savisaar edustaa Keskustapuoluetta ja
Kross Isänmaan ja Res Publican liitto -puoluetta. Vaasa
. 0200 55888
Tampere ja ympäristö:
puh. 21.10.
Nimipäivät tänään:
Ursula
(ruots.) Ursula
Päivä kuvana
Aurinko nousee:
Helsingissä 8.15
Oulussa 8.30
Aurinko laskee:
Helsingissä 17.54
Oulussa 17.34
Nimipäivät huomenna:
Anja, Anita, Anniina, Anitta, Anette
(ruots.) Anita, Anja
Uutiskertaus
-4...-1
n
Virolaiset äänestivät kunnallisvaaleissa. Tampere
. Säilyykö se virkistys- ja luontoalueena, tuleeko siitä 4 000 asukkaan pien- ja kerrostaloalue vai
muutetaanko se peräti 12 000 asukkaan kaupunginosaksi. 0200 30011
Lounais-Suomi, varhaisjakelu:
puh. Äänestäjät ratkaisivat, jatkaako vallankahvassa edelleen pitkäaikainen pääministeri Jean-Claude Juncker.
Kristillisdemokraattinen CSV-puolue
on ollut maan päähallituspuolue lähes koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan.
Juncker on toiminut pääministerinä keskeytyksettä 18 vuotta.
tusviranomaiset pelkäsivät eilen, että palot
yhdistyvät yhdeksi rintamaksi, joka leviäisi
kaupunkiin asti. Yksi ihminen oli
kuollut yrittäessään pelastaa taloaan liekeiltä.
vitaan yhä useampia kieliä, varoittaa muun
muassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK.
Nuoret osaavat englantia hyvin, mutta
muut kielet jäävät jalkoihin.
Englannin taito alkaa olla perusvaatimus.
Vasta jonkin muun vieraan kielen taito voi
olla valtti työnhaussa.
Eero Heinäluoma varoittaa suomalaisia synkistelemästä liikaa taloustilanteen vuoksi, kirjoittaa Savon Sa-
n
Helsingin Kivinokka elää kohtalonhetkiä. Alle puolen miljoonan asuk-
n
Australiassa maastopalot uhkaavat jo Sydneyn kaupunkia. 0800 96675
Muu Suomi:
puh. Mikkeli
Uutistoimitus
(03) 212 9455
Ilmoitusmyynti 050 568 7361
Uutistoimitus
(06) 317 8711
Ilmoitusmyynti (06) 317 4104
Uutistoimitus
toimitus@demari.fi
ilmo@demari.fi
levikki@demari.fi
etunimi.sukunimi@demari.fi
050 5543430
Lisätietoja: www.demari.fi
?
?
?
?
varhaisjakelu:
puh. 0200 72822
Pohjanmaa, varhaisjakelu:
puh. Helsinki, Uusimaa,
. Lehden mukaan eduskunnan puhemies peräänkuuluttaa kasvupolitiikkaa.
Politiikka
Kulttuuri
Demari.fi
3
15
?Olisikohan meidän kannatus
jo nousussa vai mistä johtuu,
että eduskunnan lehtisalista on Demari pöllitty jo
monena päivänä!!!?
4?5
6?7
8?9
10?11
12?13
14
Työelämä ei ole kiinnostanut
EU-komissiota
Mihin unohtui Kalasataman
koulu?, pääkirjoitus, Kupla
EU-vaaleissa äänestetään
työntekijöiden oikeuksista
Eläkeiän nosto lisää piilotyöttömyyttä
Mikkeli pistää draivia työllistämiseen
Miljardiluokan bisnes vaikeilla asioilla
Keskustelua ja taustaa
16?17
Ohukaisen ja Paksukaisen
viitoittamaa tietä
Kun järvi kokosi taiteilijat
Ihmiset
18?19
Pauliina Viitamies Twitterissä
Viikon kuvat: Ympäristön,
ihmisten ja eläinten puolesta
20?21 Sarjakuvat ja tehtävät,
yhdistystoiminta
22?23 Radio ja TV
?Riihimäki on valkoinen.
Työmatkalla siis.?
Tarja Filatov Twitterissä
Vs. Helsinki
Vaihde
(09) 701 041
Uutistoimitus
(09) 701 0555
Ilmoitusmyynti (09) 701 0512
Haapaniemenkatu 7-9, B-talo
Postiosoite: PL 338, 00531 Hki
Turku
Uutistoimitus
(02) 277 0477
Ilmoitusmyynti 050 568 7361
. Lautakunta päättää suunnittelun periaatteista vielä tänä vuonna.
nomat. Uuden Etelä-Walesin osavaltioon julistettiin hätätila palojen vuoksi,
kertoi The Australian -lehti.
Eilen alkuillasta maastopalot olivat tuhonneet jo satoja koteja
Siihen
otettiin kantaa perjantaina Helsingissä järjestetyssä EU-seminaarissa.
Seminaarissa alustivat europarlamentaarikot Liisa Jaakonsaari (sd.) ja Anneli Jäätteenmäki (kesk.). Etujärjestöjen näkökulmaa valottivat asiantuntijat Minna Etu-Seppälä
(Elinkeinoelämän keskusliitto)
ja Jenni Karjalainen (Akava).
Työelämän kehittämisen
kannalta nykyisen komission
kausi ei ole ollut kehuttava, sanoo Liisa Jaakonsaari.
. On aika
ottaa askel peloista kohti ratkaisua.?
Jenni Karjalainen, Akava
?Valvonta ja direktiivien täytäntöönpano eri jäsenmaissa
on kirjavaa.?
?Myös EK ja sen jäsenliitot ovat olleet mukana harmaan
talouden torjunnassa.?
?Emme missään nimessä halua Euroopan laajuista palkkanormia.?
Minna Etu-Seppälä, EK
?EU:n sisäisten työmarkkinoiden pitäisi toimia paremmin. Markkina-
?Tämä vaalikausi ei ole
ollut mitään
työelämän
kulta-aikaa.?
vapaudet ovat sille olleet ykkösenä ja työelämän kysymykset
jääneet jonnekin pöytälaatikkoon.
Jaakonsaaren mukaan parlamentti on monasti kyennyt parantamaan komission oikeistohenkisiä esityksiä.
Perataanko direktiivit
ideologisesti?
Liisa Jaakonsaari arvioi, että
Euroopan unionissa on alkamassa direktiivien läpivalaisukampanja.
On hyvä pyrkimys poistaa
niin sanottuja turhia direktiivejä, mutta kaikki ei ole sitä
miltä näyttää.
Joukkoon on nostettu esimerkiksi palvelualan työntekijäliiton toivoma parannus kampaajien työsuojeluun.
. Se ei ole ollut mitään työelämän kulta-aikaa. Parlamentti on vaatinut rakennemuutosten ennakointidirektiiviä, työsuojelustrategiaa
ja työaikalakia. Tässä
pitää olla valpas, Jaakonsaari
painottaa.
Ilkka
Yrjä
Demokraatti
ilkka.yrja@
demari.fi
Seminaarissa sanottua
?Työvoiman liikkuvuudesta puhuttaessa huomio kiinnittyy ongelmiin, vähemmän puhutaan ratkaisuista. Komissio on selvästi ollut
oikeistohenkinen. Vaikka kampaajat joutuvat
työssään tekemisiin myrkyllisten aineiden kanssa, se on jo ehditty ristiä ?korkokenkädirektiiviksi?, joka on täysin turha, Jaakonsaari hämmästelee.
Hän pelkää, että taustalla
on myös ideologista eikä vain
pragmaattista lähestymistä.
. Jos karsiminen kohdistuu
työntekijöiden suojeluun ja
vastaavaan, silloin pitää sanoa
ei kiitos.
. Markkinavapaudet ovat ok.
Mutta sen rinnalla pitää puolustaa työntekijöiden oikeuksia,
ympäristöä ja kuluttajia. Kaikkien näiden piti tulla vaalikauden aikana . mitään ei ole tullut. Miksi espanjalaiset menevät ennemmin töihin Angolaan tai Etelä-Amerikkaan kuin muihin jäsenvaltioihin??
Liisa Jaakonsaari
?Mitä tarkoittaa yleiseurooppalainen minimipalkka?
Bulgariassa ja Suomessa se ei ainakaan voi olla sama
euroissa.?
?Jos eurooppalainen yritys siirtyy EU:n ulkopuolelle, olisi
valvottava, että työelämän sääntöjä noudatetaan myös
uudessa kotimaassa.?
Anneli Jäätteenmäki. 21.10.2013
3
Kari Hulkko
Liisa Jaakonsaari vaihtoi mielipiteitä seminaarin asiantuntija-alustajien Minna Etu-Seppälän ja Jenni Karjalaisen kanssa.
??Jaakonsaari pettyi EU-komission oikeistohenkiseen linjaan
?Työelämän kehittäminen
on pysähtynyt?
Lisääkö työntekijöiden liikkuvuus EU:ssa työvoiman tarjontaa ja kilpailukykyä vai uhkaako
se pohjoismaista työmarkkinamallia ja sosiaaliturvaa. Yhteenvetona voi todeta, että tilanne on
erittäin heikko.
On ollut myös poliittista vastarintaa.
. Ainoa on lähetettyjä työntekijöitä
koskeva direktiivi.
Hän oli myös etevä liikemies. Suomalaisista kunnian
on saanut presidentti Martti Ahtisaari
vuonna 2008.
Nobel piti räjähdysaineiden ja aseiden
kehittelyä omaan ideologiaansa sopivana.
Hän kirjoitti rauhanaktivistille näin:
?Dynamiittitehtaani voivat lopettaa sodat nopeammin kuin teidän rauhankongressinne. Kolmikko
sai kuuden kuukauden ehdollisen vankeustuomion perättömistä
puheista dopingkäräjillä, jossa he olivat todistajina.. Jostain käsittämättömästä
syystä nämä puuttuvat Pajusen
ehdotuksesta, demarien valtuustoryhmän puheenjohtaja
Osku Pajamäki kummeksuu.
Hän muistuttaa, että Kalasatamasta tulee 20 000 asukkaan
uusi asuinalue.
. Sillä erotuksella, että Ruotsissa ei löydetä tekijää, kun Suomessa tiedetään syylliset, mutta
nämä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kieltävät kaiken.
Viime viikolla käräjäoikeus totesi Jari Isometsän, Harri Kirvesniemen ja Janne Immosen käyttäneen kiellettyjä aineita. Perus-
suomalaisten eduskuntaryhmä
voi pian perustaa laulukuoron.
Teuvo Hakkaraisen jalanjäljissä myös
Juho Eerola on julkaisemassa levyä.
Eduskunnan kuppilassa pohditaan,
toteutuuko perussuomalaisten kannatuksessa esiintyvien taiteilijoiden
vanha viisaus: mikä laulaen tulee, se
viheltäen menee.
Matalapaine jatkuu.
Vuoden 2001 Lahden MM-kisoista saakka velloneesta doping-skandaalista on tullut Suomessa samanlainen ikuisuusrikos kuin Olof Palmen murhasta. Neuvotteluprosessi seisoo,
kunnes näistä asioista päästään
yksimielisyyteen, Pajamäki
kuvaa.
Nyt kannattaa
investoida
Helsinki ottaa tulevana vuonna
noin 260 miljoonaa euroa lainaa. Kaupungin pitää varautua siihen viisaasti ja tarpeeksi
ajoissa.
Helsinki pitää kunnallisveroprosenttinsa ennallaan eli 18,5
prosentissa. Missä maassa elää eniten ihmisiä orjuuden kaltaisissa oloissa Walk Free -järjestön
mukaan?
5. Kenen elämäkerran Tuula Karjalainen
kirjoitti äskettäin?
Vastaukset palstan alalaidassa
Merkkipäivä
21.10.1833
Dynamiitin keksijä uskoi rauhaan
Ruotsalainen kemisti, insinööri ja keksijä
Alfred Nobel syntyi 21. Pajamäki pitää tärkeänä,
että velkaa ei oteta senttiäkään
käyttömenoihin vaan investointeihin.
. 4
21.10.2013
Viisi kysymystä
1. Sinä päivänä kun kaksi armeijaa seisoo toisiaan vastassa ja tietää, että
ne voivat alle sekunnissa tuhota toisensa,
kaikki sivistyneet hallitukset kavahtavat sotaa ja kotiuttavat joukkonsa.?
Tässä Alfred Nobel oli hyvin väärässä.
Lähde: Wikipedia
??Demarit ihmettelevät Helsingin budjettiesityksen puutteita
Mihin unohtui
Kalasataman
koulu?
Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok.) talousarvioesitys
ensi vuodelle ei tyydytä kaikin
osin Helsingin sosialidemokraatteja.
Valtuustoryhmien neuvotteluissa elo-syyskuussa sovittiin,
että Kalasatamaan rakennetaan
koulu ja Lauttasaaren ala-aste
sekä Roihuvuoren Holkkitien
ammattiopisto peruskorjataan.
. Vero nousi viime
valtuustokaudella prosentilla,
joten nostoon ei ollut syytä Pajamäen mukaan nyt.
Demarien
mielestä
koulut pitää
remontoida
ajallaan.
Helsingin
Meilahden
ala-astetta
korjattiin tänä
syksynä.
Osku
Pajamäki.
Ilmapuntari
Turbulenssia. Kuollessaan vuonna 1896 Alfred Nobel oli yksi maailman rikkaimmista ihmisistä.
Nobel halusi jättää jälkipolville muiston
itsestään muunakin kuin räjähdysaineiden
isänä. Investointikatto ja prosentin tuottavuustavoite ovat aivan riittäviä. Hänet muistetaan erityisesti
dynamiitin keksijänä ja palkintoja jakavan
Nobel-säätiön perustajana.
Nobel tutki yli kymmenen vuotta sitä,
kuinka tehdä nitroglyseriinistä vaarattomampi räjähdysaine. Uusien asuinalueiden, erityisesti merellisen Helsingin
synnyttäminen, ja Helsingin
Energian investoinnit tuottavat
hyvää.
Tänään ja huomenna
Maanantai 21.10.
??
??
??
??
??
??
Kunta-alan pääneuvotteluryhmä kokoontuu
Helsingin kaupungille myönnetään Reilun kaupan kaupunki -arvonimi
Jutta Urpilainen vierailee Jalasjärvellä ja Kurikassa
SYL:n Innolla opiskelukykyä!
-seminaari, Espoo
Opiskelijan elämää ja opintojen sujumista selvittävä opiskelijabarometri 2012
-tutkimus
julkaistaan
Tiistai 22.10.
??
??
??
??
??
Vastaukset: 1) Antti Palola 2) 55-vuotias 3)
Vuonna 1992 4) Intiassa 5) Tove Janssonin
Selvitys kaupan hävikkikehityksestä, kuten ammattirikollisuuden osuudesta hävikkiin
??
Palkansaajajärjestö Pardian
edustajakokous
TEM:n lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste julkaistaan
Norjan kruununprinssi Haakon ja kruununprinsessa Mette-Marit Suomessa
Keva kertoo eläkeikää lähestyvien työhaluista
Keva julkaisee tutkimuksen
julkisen alan työntekijöiden
työstä
Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus
Marja
Luumi
Demokraatti
marja.luumi@
demari.fi
Investoinnit pidetään noin
435 miljoonassa eurossa, joka
on sovittu katoksi.
. Arvioiden mukaan Helsinki kasvaa kymmenessä vuodessa lähes 100 000
uudella sasukkaalla.
. Minä vuonna Jorma Ollilasta tuli Nokian
toimitusjohtaja?
4. Kuka on palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja?
2. Yksi viidestä palkinnosta tuli antaa rauhantyölle. Tilannetta voi verrata siihen, että Mäntsälän kokoisessa
kaupungissa ei olisi lainkaan
koulua.
Näin budjetti
etenee
??
??
??
??
Kaupunginhallituksen
I käsittely oli 14.10.
Kaupunginhallituksen
II käsittely 28.10.
Kaupunginvaltuuston
käsittely 6.11.
Kaupunginvaltuuston
jatkokäsittely (kunnallis- ja kiinteistöveroprosentit) 13.11.
?Tilannetta voi
verrata siihen,
että Mäntsälän
kokoisessa
kaupungissa ei
olisi lainkaan
koulua.?
Valtuustoryhmät pitivät kesällä tärkeänä, että koulujen peruskorjaukset tehdään ajallaan.
Samoin joukkoliikenteelle ja
kevyelle liikenteelle ei ole tulossa rahaa niin paljon kuin
neuvottelijat sopivat.
. Minkä ikäinen on tuore kehitysministeri
Pekka Haavisto?
3. Sen lisäksi ei pidä
lähteä pelleilemään budjettiasioissa, Pajamäki varoittaa.
Hän muistuttaa, että väestönkasvu otetaan nyt ensimmäistä
kertaa huomioon palveluita
suunniteltaessa. lokakuuta 1833
Tukholmassa. Hän totesi syksyllä
1866 onnistuneensa ponnisteluissaan: dynamiitti oli syntynyt.
Tosin maailmalla liikkuu erilaisia tarinoita, ettei Nobel keksinyt dynamiittia itse.
Dynamiitin lisäksi Nobel kehitti ballistiitin ja hän ehti patentoida noin sata muutakin keksintöä. Testamentissaan hän lahjoitti 32 miljoonaa kruunua säätiölle, jonka tehtäväksi
tuli jakaa vuosittain palkinnot ansioituneille henkilöille viidellä eri alalla.
Vasta Nobelin kuoltua ja testamentin
tultua julki hänen halunsa edistää rauhaa
tuli ilmi
Saksa, Ruotsi ja me käytämme selvästi suuremman osuuden
bkt:sta sosiaaliturvaan.
Ongelma on euromaiden välinen vaihtotaseiden epäsuhta. Pääkirjoituksessa Heikki Taimio kertoo,
miten suurten finanssikeskusten eli Wall Streetin, Lontoon Cityn ja
Saksan pankkien läheiset suhteet näiden merkittävien maiden poliitikkoihin estävät tehokasta finanssikapitalismin sääntelyä.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen aikakausilehti
Kupla
Lehtikuva / Markku Ulander
Odotahan vain
Pekka, kohta
kurmootetaan sinua
oikein kunnolla!
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen
pää-äänenkannattaja. Perustettu 1895.
Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988,
Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906,
Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun
Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012
Vs. Tampereen yliopiston professori Matti Tuomala on tehnyt
seikkaperäisen analyysin euroalueen maiden velkaantumisen synnystä ja leikkausten vaikutuksista.
Tuomala osoittaa vastaansanomattomasti, että julkisen sektorin
velkaantuneisuudella ei ollut mitään tekemistä niin sanotun eurokriisin synnyssä. Julkisen talouden leikkausten ohessa Talous ja
yhteiskunta analysoi veropolitiikkaa ja sitä, miten talouden toiminnalta katoaa pohja, kun veronkierto vie varallisuutta pois aktiivisesta
taloudesta veroparatiiseihin. Paras esimerkki on Iso-Britannia.
Tuomala arvosteleekin vertausta, jonka mukaan julkista taloutta tulee hoitaa kuten yksittäistä kotitaloutta. Ero oli
suurimmillaan vuonna 2007. Saksan
vaihtotaseen ylijäämä on käänteinen verrattuna GIPSI-maiden alijäämään. Julkista puolta alas ajavaa säästöpolitiikkaa tukevat tutkimukset osoittautuvat tarkemmalla syynillä
virheellisiksi.
Tuomalan artikkelia täydentävät asiaa käsittelevien ulkomaisten
kirjojen lukuvinkit. Julkisen sektorin velan suhde bkt:hen laski koko euroalueella vuoden 1999 72 prosentista kriisin edeltävänä vuonna 2007
67 prosenttiin. Koska Saksa teki sisäisen devalvaation
Gerhard Schröderin hallituksen aikana alentamalla minimipalkkoja,
Saksa on kyennyt viemään muihin euromaihin ja esimerkiksi Kiinaan.
Kiinalainen halpatuonti puolestaan on syönyt GIPSI-maiden kulutustavaratuotantoa.
Kiina puolestaan on sijoittanut vientitulojaan esimerkiksi Espanjaan ja ollut mukana synnyttämässä Espanjan polvilleen panemaa kiinteistökuplaa.
Eurooppalaiset pankit puolestaan ovat käyttäneet Saksan vaihtotaseen ylijäämää lainanantoon muille euromaille, etenkin Irlantiin ja
Espanjaan.
Yhtä vastaansanomattomasti Tuomala osoittaa, että Saksan johdolla harrastettu vyönkiristys on pelkästään aiheuttanut kasvavaa
työttömyyttä ja julkista velkaa. päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Ne erkaantuivat toisistaan euron käyttöönoton jälkeen. Julkista kysyntää eli investointeja kasvattamalla voidaan talouden laskusuhdanteen aikana laajentaa tuotantoa ja luoda työpaikkoja. 21.10.2013
5
Pääkirjoitus
AFP Photo / Odd Andersen
Kari Hulkko
Eurokriisin suurin syypää on Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ajama
talouspolitiikka
Eurokriisin syy ei
ole julkinen talous
Talous ja
yhteiskunta (3/2013) purkaa esimerkillisellä tavalla eurooppalaista talouspolitiikkaa tällä vuosituhannella hallinneen kiristyspolitiikan perusteita. Vasta kriisin alettua julkinen puoli oli pakotettu lisäämään velkaantumistaan.
Ennen kriisiä esimerkiksi Irlannin ja Espanjan budjetit olivat ylijäämäisiä, mutta Saksan alijäämäinen. Eivätkä GIPSI-maat (Kreikka,
Irlanti, Portugali, Espanja, Italia) ole mitenkään anteliaita sosiaaliturvassaan
Molempia tarvitaan työelämän kehittämisessä. Työntekijöiden
perusoikeudet on turvattava,
jotta EU voi säilyttää kansalaisten tuen itselleen ja integraatiokehitykselle.
EU on keskittynyt Heinäluoman mukaan viime vuosina
talouskurikeskusteluun.
. EU on suuntautunut kauas
ihmisten arjen parantamisesta ja työelämän oikeudet
ovat vaarassa. Puolueen ja ay-liikkeen ei
välttämättä tarvitse olla kovin
tiukassa yhteistyössä. Vetoan, että kaikki osapuolet tähtäävät Suomen kilpailukykyä parantavan ja työtä tuovan
sopimukseen ensi perjantaihin
mennessä. Työmarkkinajärjestöt on
huomioitava Eurooppa-tasolla
nykyistä paremmin, jotta tämä
maanosa pysyy vahvistamaan
heikentynyttä kilpailukykyään.
Lauri Lyly muistuttaa, että
SAK ajoi 1990-luvulla Suomen
EU-jäsenyyttä.
. Sopimuksen kaatumisesta seuraisi mahdoton tilanne, ja työmarkkinarumba
jatkuisi koko talven, arvioi Lyly.
Heinäluoman mukaan työmarkkinasopimus antaisi kansantalouteen tärkeän kolmen
vuoden näköalan.
. On hyvä,
että näiden kahden toimijan
suhteet ovat olleet viime aikoina lämpenemään päin. Palkalla pitää pystyä tulemaan kunnolla toimeen ilman
erilaisia tukia.
SAK:n Etelä-Savon aluetoimikunnan puheenjohtaja Pentti
Laaksonen Mikkelistä katsoo,
että SDP:n ja ay-liikkeen on hyvä
tehdä yhteistyötä ja järjestää
myös yhteisiä tilaisuuksia.
. Ay-liikkeen ja SDP:n
suhteet olivat luonteva teema
tilaisuudessa, jonka osanottajista suuri osa toimii sekä ayliikkeen tehtävissä että paikallispolitiikan pyörteissä.
Savonlinnalainen Metallin liittovaltuuston jäsen
Markku Nousiainen kokee,
että SDP:n ja ay-liikkeen suhteet ovat olleet aiemmin tiiviimmät.
. Tavallisen
ihmisen äänen on kuuluttava
paremmin. Kyse on siitä,
kehittyykö Eurooppa jatkossa
tasapainoisesti ja -arvoisesti
huomioiden myös työntekijöiden perusoikeudet.
Näin ei Heinäluoman mukaan
ole viime aikoina tapahtunut.
Lauri Lyly (vasemmalla) ja Eero Heinäluoma korostavat EU-vaalien ja työllisyys- ja kasvusopimuksen merkitystä.
Samassa tahdissa kaksikko putsasi silmälasejaankin Kuopion SAK-päivien lounastauolla.
?Työllisyyden hoidossa EU
on epäonnistunut eniten.?
. Ja
saavathan SAK:n tilaisuuksissa
muidenkin puolueiden edustajat äänensä kuuluville.
Markku Nousiainen (vasemmalla) ja Pentti Laaksonen toivovat
tiiviimpää yhteistyötä ay-liikkeen ja SDP:n kesken.. Jos
jokainen valtio vastaisi omista
veloistaan, kansalaisten olisi helpompi ymmärtää myös unionia.
Välttämätön
työmarkkinaratkaisu
Lauri Lylyn ja Eero Heinäluoman mukaan työllisyys- ja
kasvusopimuksen hyväksyminen on välttämätöntä.
. Uskon, että näin tapahtuukin. Nyt pääpaino on
ollut talouden Euroopassa, sanoi SAK:n puheenjohtaja Lauri
Lyly viikonloppuna SAK-päivillä Kuopiossa.
EU:n nykyisen oikeistolaisen
komission aikana työelämän
kysymykset ovat hautautuneet
markkinavapauksien alle.
. 6
21.10.2013
??Lauri Lylyn ja Eero Heinäluoman mielestä talouspolitiikka jyrää nyt ihmisten yli
EU-vaaleissa äänestetään
työntekijöiden oikeuksista
. Vaalit ovat tärkeät, sillä niiden tuloksen pohjalta suurin
ryhmä saa komission puheenjohtajan paikan. EU-maista
parhaiten ovat pärjänneet ne,
joissa kunniassa ovat sopimisen kulttuuri, hyvinvointivaltio
ja turvamekanismit.
Työelämän
oikeudet vaarassa
Lylyn tavoin EU-vaalien merkitystä SAK-väelle korosti eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.). Hän muistutti,
että Euroopan parlamentin valtaoikeudet ovat jatkuvasti vahvistuneet ja se on keskeinen
vallankäyttäjä.
. Työ-
?Toki nytkin
vaalien
yhteydessä
yhteistyö
lisääntyy,
mutta sitten
se tuntuu
laantuvan.?
väenliikkeen yhteistoiminnan
pitäisi olla runsaampaa, ja yhteisiä tilaisuuksia tulisi järjestää enemmän.
Enosta kotoisin oleva muun
muassa SAK:n Itä-Suomen
nuorten Joensuun puheenjohtajana toiminut Oona Ihalainen oli viime kuntavaaleissa
sitoutumattomana ehdokkaana
SDP:n listalla.
. Mutta
ay-liike on arjen asiantuntija, ja
puolueen kannattaa kuunnella
sitä tarkalla korvalla.
Nuori JHL-aktiivi pitää tärkeänä, että ay-liike ajaa jatkos-
sakin vahvasti pienipalkkaisten
ihmisten asioita.
. Nykyisin kritiikkimme liittyy taloudellisiin asioihin. Se on on etäännyttänyt ihmisiä EU:sta. Sen avulla saisimme myös
nostettua muita Pohjoismaita
?Työväenliikkeen
yhteistyötä pitää vahvistaa?
Kuopioon kokoontunut SAKväki keskittyi EU-asioihin.
Mutta monet muutkin asiat puhuttivat ay-aktiiveja kokouskäytävillä. Minustakin kuria
tarvitaan, mutta halvinta olisi
painottaa markkinakuria. Työllisyyden hoidossa EU on epäonnistunut eniten. SAK haluaa enemmän sosiaalista Eurooppaa. Toki nytkin vaalien yhteydessä yhteistyö lisääntyy, mutta
sitten se tuntuu laantuvan
Eikö meille
kelpaa se, että varat ilmoitetaan
Suomeen, hän kyseli.
Katajan mukaan tilanne on
samankaltainen kuin jos olisi
varastanut kaupasta karkkipussin ja palauttaisi sen kauppaan
avaamattomana.
Rajamäki taas korosti, että
demarit haluavat paitsi estää
törkeät talousrikokset myös
saattaa niihin syyllistyneet vastuuseen.
. Se edellyttää
myös, että valtiovarainministeriö selvittää mahdollisuuden määrätä veronkorotus rikosprosessin yhteydessä.
Kari Rajamäki (sd.) pitää
kirjausta tärkeänä, jotta rinnakkaisia seuraamuksia voitaisiin jatkossa määrätä samassa prosessissa.
. Rahalla
saa, ja hevosella pääsee . 21.10.2013
7
Rajamäki haluaa
veropetokset julkisiksi
Kuvat Markku Lahikainen
SDP:n kansanedustaja Kari
Rajamäki haluaa, että kaikki
veropetokset ovat julkisia.
. Katajan mielestä Rajamäen esitys avaisi tien myös sosiaaliturvapäätösten julkisuudelle.
?Veronkorotus
vankeustuomion
yhteyteen?
SAK-päivät näkyivät myös Kuopion torilla, missä SAK-aktiivien
tarjoamat soppatykin antimet vetivät hyvin väkeä.
Markku
Lahikainen
Demokraatti,
Kuopio
markku.lahikainen@
demari.fi
selvästi pienemmän työllisyysasteemme. Lisäksi osanottajat saivat tietoa
globaaleista haasteista ja ay-oikeuksista,
Suomen työeläkejärjestelmästä ja SAK:n
aluetoiminnan kehittämisestä.
SAK:n Duunari-stipendin sai 27-vuotias kokkolalainen rekka-autonkuljettaja ja
AKT-aktiivi Mikko Markkanen.
Kari Rajamäki (vasemmalla) ei käsitä, miksi verorikollisia pitäisi suojella. Niin voitaisiin varmistua,
että törkeissä tekomuodoissa
rangaistus voisi tarvittaessa
sisältää
vankeustuomion
ohessa sanktioluonteisen veronkorotuksen.
Kataja haluaa rahat suomalaisen verotuksen piiriin.
. Hyvinvointivaltiomme säilyttäminen edellyttää, että saamme töihin enemmän työikäisiä ihmisiä.
?EU on
suuntautunut kauas
ihmisten
arjen parantamisesta.?
Hallitus esittää, että Verohallinto voisi verotuspäätöstä tehdessään jättää veronkorotusta koskevan päätöksen tekemättä. Hänestä heidän ei myöskään kuulu päästä liristä
pelkästään maksamalla veronsa jälkikäteen. se
tuntuu olevan, Sampsa Kataja,
teidän linjanne.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz oli puolestaan huolissaan
siitä, jos verorikollinen selviää
jatkossa ilman veronkorotusta
kuukautta tai kahta pidemmällä
ehdollisella vankeustuomiolla.
. Tämä armahdushommahan tarkoittaa sitä, että joka on
syyllistynyt talousrikoksiin tai
pimittänyt veroja, saisi ennen
rikostutkintaa maksamalla itsensä täysin puhtaaksi. Nykyisin tällaista mahdollisuutta
ei siis ole.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta edellyttää, että nykyinen rangaistustaso ei uuden prosessilainsäädännön
myötä lievene. Kun tiedämme, että verokonnan arin paikka on hänen
lompakkonsa, kyllä minun mielestäni on aivan selvää, että jatkossa törkeän veropetoksen tekijä selviää vähemmällä kuin
tänä päivänä.
Asian käsittely jatkuu eduskunnassa tällä viikolla.
Rane Aunimo
Demokraatti
Lehtikuva / Kimmo Mäntylä
SAK-päivät
??
??
??
??
??
Valtakunnalliset SAK-päivät järjestettiin
viikonloppuna Kuopion Musiikkikeskuksessa.
Lähes 500 SAK-aktiivia otti vauhtia ensi
toukokuun Euroopan parlamentin vaaleihin.
Alustusten lisäksi kuuden puolueen edustajat ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly olivat tentattavina Palkansaajien Eurooppa
-paneelissa.
Tilaisuudessa järjestettiin myös talousdebatti, maahanmuuttajafoorumi ja liittotapaamisia. Kansa maksaa
verokikkailun viulut hyvinvointipalvelujen ja sosiaaliturvan vaarantumisena.
Asiasta syntyi värikäs keskustelu perjantaina eduskun-
?Rahalla saa,
ja hevosella
pääsee . Kysymys kytkeytyy veroparatiiseihin, esimerkiksi
Liechtensteiniin, jonne suomalaisetkin ovat piilottaneet
rahojaan.
Rajamäki haluaa, että valtiovarainministeriö selvittää
yhdessä oikeusministeriön
kanssa, että jos veronkorotus määrätään hallinnollisena
rangaistuksena, voisiko se sisältyä verotuksen julkisiin tietoihin.
Syylliset
vastuuseen
Rajamäki kokee, ettei vaatimus saanut ymmärrystä kaikilta eduskunnassa, etenkään
verojaoston puheenjohtajalta
Sampsa Katajalta (kok.). Korotus
määrättäisiin erillisellä päätöksellä seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä,
jos Verohallinto ei tee asiasta rikosilmoitusta. Sillä tavalla yhteiskunnan
viesti teon paheksuttavuudesta säilyisi. Keskustelukumppanina oli perjantaina Pekka Haavisto.. se
tuntuu olevan
kokoomuksen
linja.?
nassa. Satun tietämään, että esimerkiksi Sveitsissä on aika paljon suomalaista varallisuutta,
jota haluttaisiin Suomeen ilmoittaa, mutta nyt tilanne on
se, että jos se Suomeen ilmoitetaan, siitä seuraa rikosoikeudellinen seuraamus
Eläkeiän nosto on kuitenkin muodollinen keino, joka ei
välttämättä johda siihen, mitä
tavoitellaan eli että ihmiset laajassa mitassa tekisivät pitempään töitä, Kallinen muistuttaa.
Kallisen mukaan Euroopassa
eläkeiän nostopäätöksiin on monin paikoin sisällytetty pitkiä
siirtymäaikoja ja porrastuksia
ja muita pehmentäviä keinoja.
. Joustoa tarvittaisiin entistä enemmän meillekin. Monissa maissa on säilytetty varhaiseläkemuotoja. Kun vuodenvaihteen tienoilla lähdetään eläkeneuvotteluihin, on aivan ehdoton edellytys, että näiden ihmisten mahdollisuus päästä kunniallisesti
eläkkeelle turvataan ennen
kuin ryhdytään puhumaan eläkeikäkysymyksestä, hän jatkaa.
Kuluttavasta työstä
aiemmin eläkkeelle
Niin Suomessa kuin Euroopassakin eläkeikäkeskustelua leimaa poliitikkojen huoli huoltosuhteesta . Joitakin työkykynsä
menettäneitä pidetään työvoimassa keinotekoisesti: työnantajat eivät pidä heitä työkykyisinä ja eläkejärjestelmä pitää.
. Ehkä
olisi tärkeämpää, että useampi
olisi työelämässä mukana edes
osa-aikaisesti kuin että osa on
kokonaan ulkona ja loput yrittävät jaksaa tehdä kokoaikatyötä,
Kallinen sanoo.
Kallinen muistuttaa, että
vaikka eliniänodote on keskimäärin kasvanut, ovat erot isoja
eri väestöryhmien välillä. Kaikkein lyhin elinajanodote on työntekijäasemassa
olevilla miehillä. Kuluttavampaa työtä tekeville tai
niille, joilla on erityisen pitkä
työhistoria, on säädetty helpompia reittejä päästä eläkkeelle, Kallinen kuvailee.
Työelämässä
edes osa-aikaisesti
Ruotsissa työeläkkeelle voi
siirtyä 61 vuoden iästä alkaen
ja 60?64-vuotiaiden työllisyysaste on 65 prosenttia. Ruotsissa hänet pistetään
koulutukseen ja kuntoutukseen
ja mietitään, mistä työ voisi löytyä, Filatov sanoo.. Jos Suomessa nuori mies
hyppää järveen, lyö päänsä kiveen ja halvaantuu, hänet kirjoitetaan melko todennäköisesti eläkkeelle loppuelämäkseen. Ikääntyneeseen työvoimaan liittyviä mielikuvia pitäisi
pystyä murtamaan. Pitää olla hyvin varovainen, ettei päätöksiä
tehdä vain keskiarvojen mukaisesti, Kallinen sanoo.
?Eläkeiän nosto on
muodollinen keino, joka
ei välttämättä johda
siihen, että ihmiset tekisivät pitempään töitä.?
Anna-Liisa
Blomberg
Demokraatti
anna-liisa.blomberg@
demari.fi
?Meillä
on paljon
kuluttavaa
työtä tekeviä
ihmisiä, joilla
ikääntyessä
tulee erilaisia
kremppoja.?
?Katse kokonaisuuteen?
SDP:n kansanedustaja Tarja Filatovin mukaan eläkekysymyksessä
on syytä katsoa kokonaisuutta.
Oleellista ei Filatovin mukaan ole se, mikä on missäkin
maassa muodollinen eläkeikä.
Sen sijaan pitäisi katsoa, millaisia varhaiseläkejärjestelmiä tai
osa-aikaeläkemahdollisuuksia
on, millaisia helpotuksia ikääntyneen työntekijän työllistämisestä annetaan ja minkälainen
työllisyystilanne on yleensä.
Työelämän joustavuus on Filatovin mukaan tärkeää, eikä
hän esimerkiksi luopuisi osaaikaeläkkeistä. Kallisen
mukaan hyvä tulos on saavutettu erilaisin joustoin.
. Myös piilotyöttömyyttä on aiempaa enemmän.
Työelämästä tipahdetaan pois
ennen eläkkeelle pääsyä, mutta
sitä ei virallisteta ilmoittautumalla työttömäksi työnhakijaksi.
. 8
21.10.2013
??Pakko ei riitä pidentämään työuria
Eläkeiän nosto lisää
piilotyöttömyyttä
Monissa Euroopan maissa eläkeikää on nostettu ja useassa
maassa eläkeikä on 65 vuotta.
Korkeampi eläkeikä ei kuitenkaan tilastojen valossa takaa
pitempiä työuria.
SAK:n eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen
huomauttaa, että suoraviivainen eläkeiän nosto on Euroopassa pahentanut työttömyysongelmaa. Meillä on paljon kuluttavaa työtä tekeviä ihmisiä,
joilla ikääntyessä tulee erilaisia
kremppoja mutta jotka eivät
ole vielä siinä mielessä työkyvyttömiä, että heille voitaisiin
myöntää työkyvyttömyyseläke
eli kansankielellä sairaseläke,
Kallinen sanoo.
. Kaikilla kehitys ei ole ollut yhtä
myönteistä.
. Ajatellaan,
että ikääntyneet ovat sairaita
ja heillä on paljon poissaoloja,
mutta usein ikääntyneet ovat
vähemmän poissa töistä kuin
nuorempi väki, Filatov sanoo.
Filatov on huolissaan siitä,
että jossain tapauksessa eläkkeelle on vaikea päästä, kun taas
toisessa tapauksessa eläkkeelle
passitetaan turhan kevein perustein. Myös asenne
ratkaisee.
. Suomessa yli 60-vuotiailla kokoaikatyö on hurjan
paljon yleisempää kuin Ruotsissa. eliniän pidentyessä
on eläkeikäisiä työikäiseen väestöön suhteutettuna entistä
enemmän.
En voi uskoa, että rahallisen
tuen saantiin kytketystä työnteon velvoitteesta voisi olla nuoren loppuelämälle mitään haittaa, Sipilä sanoi lauantaina seminaarissa.
SDP:n kansanedustaja Tarja
Filatov vastasi sunnuntaina blogissaan, että meillä on syyperusteinen sosiaaliturva.
. Jos muista tuotantomuodoista maksettaisiin niiden
päästöjen aiheuttamien kustannusten mukainen hinta, olisi
tuulivoima kilpailukykyistä, arvioi toiminnanjohtaja Anni
Mikkonen.
Päästöoikeuden hinta on vajonnut alle viidesosaan siitä,
kun se otettiin käyttöön vuoden 2005 alussa. Eläkettä kartuttavaa työtä tekee vuositasolla
100 000 eläkkeensaajaa.
Kehityspäällikkö Jari Kannisto kertoo, että eläkkeen
ohella työskennellään niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla.
. Paanasen mukaan puolue ei näytä pääsevän
eroon ikiaikaisesta isäntäkulttuuristaan.
. Italiassa, Kreikassa,
Ranskassa, Belgiassa ja Itävallassa työllisyysaste oli
vielä alhaisempi.
??
töitä. Jos työntekijä esimerkiksi
matkustaa etelän aurinkoon ja
saa vatsataudin, hän voi vaatia
lisää lomapäiviä eikä mikään
estä häntä matkustamasta jälleen lomakohteeseen, jossa sairastumisen vaara on ilmeinen.
Tällainen älyttömyys pitäisi
estää ennen kuin työpaikoilla
joudutaan kohtuuttomiin tilanteisiin.
SDP:n puoluesihteeri Reijo
Paananen ei yllättynyt keskustan kannasta. Yksi tyypillinen alue on
hoivapuoli. Timo Harakan
ajatusta lainatakseni: Ennen oltiin
kateellisia rikkaille. Nyt ei ole varaa. Mistä ihmeestä se johtuu,
että aina silloin, kun töitä ei ole
tarjolla, aletaan vaahdota vastikkeellisuudesta. 21.10.2013
9
Keskusta rökittäisi
työntekijää ja työtöntä
Ivan Nikulin
Keskustelun taustaa
??
??
??
??
Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö AnnaMaija Lehto on Tilastokeskuksen Tieto
& trendit -blogissa verrannut eri maiden
eläkeikiä ja 60?64-vuotiaiden työllisyysastetta.
Lehdon mukaan tilastot osoittavat, ettei
eläkeiän nostolla ole suoraa yhteyttä iäkkäiden työllisyysasteeseen.
Tilastojen mukaan Suomessa 60?64-vuotiaiden työllisyysaste on 44 prosenttia.
Suomessa työskennellään Lehdon mukaan pitempään, vaikka eläkeikä on muita
maita alhaisempi.
Esimerkiksi Espanjassa eläkeikä on
65 vuotta ja iäkkäiden työllisyysaste 30
prosenttia. Yhteiskunta vain ei kykene
huolehtimaan omasta puoliskostaan. Suurin osa ei siis tee työtä
sen takia, että heidän olisi huonon eläkkeen takia pakko tehdä
niin, Kannisto sanoo.
Kasvihuonekaasujen päästöoikeuden hinta on niin alhaalla,
että se syö tuulivoiman ja
muun päästöttömän energian mahdollisuuksia. Hänen mielestään
alle 25-vuotiaan perheettömän
ihmisen ei pitäisi saada vastikkeetonta toimeentulotukea
vaan ennemmin tuettua työtä.
. Myös tutkimukset osoittavat, että moni työntekijä on
jopa sairaana töissä.
Sipilä haluaa
nuorille työpakon
Keskustan puheenjohtaja Juha
Sipilä puolestaan kannattaa sosiaaliturvan vastikkeellisuuden
lisäämistä. Maailmalla
tuetaan fossiilisten polttoaineiden tuotantoa, mikä laskee hintoja ja lisää niiden kilpailukykyä. Kun sairaanhoitaja jää eläkkeelle, hän voi sen
Keskustan halut rokottaa sekä
työntekijää että työtöntä eivät
ole ainakaan vähentyneet kesän
jälkeen.
Ensin perjantaina keskustan
eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen vaati,
että loma-aikojen sairastamiseen pitää palauttaa kuuden
päivän omavastuuaika.
Vasta lokakuun alussa astui
voimaan vuosilomalain muutos, jonka mukaan vuosiloman aikana sairastunut työntekijä voi siirtää vuosilomansa
myöhempään ajankohtaan ensimmäisestä sairastumispäivästä lukien. Ollaan kateellisia köyhille.
Sosiaaliturvan ehtojen kiristämistä on aiemmin esittänyt
muun muassa kokoomuslainen sosiaali- ja terveysministeri
Paula Risikko.
Rane Aunimo
Demokraatti
Hiilipäästön halpuus
kurittaa tuulivoimaa
Lähde: www.tietotrenditblogi.stat.fi
Lehdon lähteet muun muassa
Eläketurvakeskus ja Eurooppalainen
työvoimatutkimus
Eläkeläisten työnteko
on yleistynyt
Eläketurvakeskuksen tuore tilasto osoittaa, että yhä useampi
eläkeläinen työskentelee eläkkeen rinnalla. Maailmanlaajuisesti tuki
on jopa kaksinkertainen verrattuna uusiutuvan energian saamaan tukeen, kuvaa Mikkonen
asetelmaa.
Tilastokeskuksen mukaan kivihiilen käyttö lisääntyi 37 prosenttia tämän vuoden alkupuoliskolla edellisvuodesta.
STT
TARJOUS
Bikinivillahousuja
2 yhden hinnalla 30?
Laamapaitoja ja
Laamahousuja (pitkiä)
Aukioloajat:
arkisin 10-15
la
9-14. Tätä
mieltä ollaan Suomen tuulivoimayhdistyksessä.
. Aiemmin laissa
oli seitsemän kalenteripäivän
karenssi.
Tiilikaisen mukaan omavastuu puuttuu nyt kokonaan.
. Nyt EU:n komissio pyrkii vähentämään
päästöoikeuksien
määrää,
minkä tarkoitus on nostaa niiden hintaa.
. Hiilipäästön hinta on ennätyksellisen alhaalla. Oman kokemukseni mukaan suomalainen työntekijä ei
mielellään sairasta vaan tekee
jälkeen tehdä töitä keikkana,
koska kysyntää on, Kannisto
kertoo.
Kanniston mukaan eläkeläisten työnteko on pääsääntöisesti
epäsäännöllistä ja osa-aikaista.
Huomattavaa on, että suurin
osa työtä tekevistä eläkeläisistä
saa selvästi keskimääräistä suurempaa työeläkettä.
. Se on tiukan vastikkeellinen
jo nyt
Eläkeselvityksiä tekemään
palkataan ensi vuonna työkykyselvittäjä.
Järjestötyöllistäminen
kolminkertaistetaan
Mikkelin työllistämispaketissa
lisätään 513 000 euroa järjestötyöllistämiseen.
. Työllistäminen on meille
aina ollut hurjan tärkeä asia.
Nytkin kannamme huolta siitä,
että jokaisessa lamassa ihmisiä
putoaa kelkasta vaikeasti työllistyviksi. Järjestöillä on erittäin hyviä ja innovatiivisia ajatuksia erilaisista
työllistämismahdollisuuksista.
Kaupunki hyötyy panostuksistaan työttömien määrän vähentyessä.
. 10
21.10.2013
??Kolmea miljoonaa hipovat Kela-sakot aiotaan puolittaa
Mikkeli pistää
draivia työllistämiseen
. Mikkelin kaupunki tuplaa
ensi vuonna työllistämispanoksensa. Kaupungin on tehtävä kaikkensa, jotta varsinkin
ikääntyvät työntekijät voidaan
pitää työn syrjässä kiinni, painottaa Markku Turkia.
. Se on paljon, yhden päiväkodin kustannus, Turkia
sanoo.
Hän kertoo, että kaupunki
kolminkertaistaa työkokeiluissa ja kuntouttavissa työpaikoissa olevien ihmisten määrän. Samalla tavoittelemme
miljoonan euron säästöä Kelasakoissa. Kela-sakkojen lisäksi myös
toimeentulo- ja terveydenhoitomenot vähenevät. Uutena avauksena
työllistämispaketissa on se,
että jo tämän vuoden heinäkuun alusta alkaen kaupunki
on maksanut pitkäaikaistyöttömiä työllistäneille yrityksille ylimääräisen 300 euron
kuukausituen.
. Ja kaupungille jää vielä lisääntyvä työtulo.. Näiden asioiden
päätöksentekoa viivästyttävät
pullonkaulat
avataan
ja
sosiaalitoimeen järjestetään
lisäresurssia, jotta kuntouttavan työtoiminnan päätöksiä saadaan syntymään rivakammin.
Pitkäaikaistyöttömistä noin
kolmannes on sellaisia, joilla ei
ole realistisia edellytyksiä palata nykyisille työmarkkinoille.
Näiden ihmisten oikea paikka
on Turkian mukaan useimmiten eläke.
. Tämä on kaupungilta selkeä panostus ihmisten
ja seudun elinvoimaan, sanoo
SDP:n Mikkelin valtuustoryhmän puheenjohtaja Markku
Turkia.
Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden kasvu on herättänyt
Mikkelin päättäjät satsaamaan
entistä napakammin työllistämiseen. Toteutus edellyttää, että esityksiin
sisältyvät määrärahat hyväksytään vuoden 2014 talousarviossa.
Ilkka Taipaleen
malli käyttöön
Mikkeli on Turkian mukaan
työllistänyt pitkäaikaistyöttömiä hyvin vähän. Tässä on parantamisen
varaa.
Ihmiset eivät saa
pudota kelkasta
Mikkelissä sosialidemokraatit
ovat tehneet lujasti töitä sen
eteen, että työllistämistä on
ryhdytty vahvistamaan.
. Atk-pajalla kunnostetaan laitteita, joita myydään Ekotorin myymälässä.
dit, Karjala-tietokantasäätiö ja
Etelä-Savon liikunta työllistävät Mikkelissä noin sata työtöntä.
. Talouden parantuessa yritysten odotetaan työllistävän
aktiivisemmin pitkäaikaistyöttömiä. Määrä voidaan kolminkertaistaa, kun tähän kuvioon voidaan yhdistää myös nuorten ja
aikuisten työpajat.
Mikkeli lisää eurojaan myös
kesätyöntekijöiden palkkaamiseen. Kaupungissa on noin 600 pitkäaikaistyötöntä, ja määrä on kasvussa.
Kaupunki joutuu pulittamaan
Kelalle tänä vuonna noin kolme
miljoonaa euroa työmarkkinatuen kuntaosuutta.
. Kaupungin satsaukset ja
Kela-sakkojen vähennykset me-
nevät päikseen, ja järjestöjen
työllistämispoolin toiminta vie
kokonaisuuden plussalle. Luotamme siihen, että tiivistämällä kaupungin ja työllistävien järjestöjen yhteistyötä
kehittämiskumppanuuden hengessä työllisyyttä voidaan parantaa oleellisesti, Markku Turkia sanoo.
Tällä hetkellä Mikkelin toimintakeskus, Mikkelin työttömät, Mikkelin seudun invali-
Markku Turkia (vasemmalla), Harri Lankinen ja Heikki Pyrhönen pohtivat Ekotorin atk-pajassa, miten järjestöjen yhteistyötä
voisi kehittää pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä. Kaupunginhallitus hyväksyi syyskuussa monipuolisen työllistämispaketin
Esimerkiksi Helsingin maksun arvioidaan nousevan ensi vuonna 26
miljoonaan, Mikkelin 3 miljoonaan euroon.
Porkkanana järjestelmässä on se, että kunta voi pienentää maksuosuuttaan aktivoimalla pitkäaikaistyöttömiä muun muassa
koulutuksen, työharjoittelun tai kuntouttavan työtoiminnan keinoin.
?Työllistäminen on
meille aina ollut
hurjan tärkeä asia
Nytkin kannamme
huolta siitä, että
jokaisessa lamassa
ihmisiä putoaa
kelkasta vaikeasti
työllistyviksi.?
Järjestöjen yhteistyöllä tehoja tukityöllistämiseen
Järjestöjen rooli on keskeinen
Mikkelin työllistämispaketin
onnistumisessa. Taloudellinen globalisaatio ja nimenomaan uusiliberalistisuus on esitetty välttämättömäksi, Patomäki toteaa.
. Samalla vasta
jonkin muun vieraan kielen taito voi olla valtti työnhaussa.
Suomen yritysten näkemys
tulevaisuuden kielitaitotarpeista kävi ilmi EK:n kokoamasta kyselystä jo muutama
vuosi sitten. Yritän laajentaa horisonttia kohti Eurooppaa, maailmaa ja viime kädessä kohti kosmosta ja sieltä
takaisin, Patomäki luonnehtii.
Tiina Tenkanen
UP
Kapeneva kielitaito
huolettaa työnantajia
Nuorten kielitaito yksipuolistuu, vaikka työelämässä tarvitaan yhä useampia kieliä. Tällaiseksi esittäytyy
maailmanpolitiikan professori
Heikki Patomäki.
Uusimmassa Tulevaisuuden politiikkaa -kirjassaan
hän perää Suomeen globalisoitunutta politiikkaa, sillä taloutemmekin on globaalia.
. Kirjassa suhteutan suomalaisen politiikan laajempiin kuvioihin. Kaupungeissa ja
taajamakunnissa toinen pitkä
kieli eli A2-kieli on lähes aina
valittavissa, mutta pienemmissä kunnissa asuvilta mahdollisuus usein puuttuu.
Ågren ymmärtää pienten
kuntien vaikeuksia.
. Suomen nuoret osaavat englantia
hyvin, mutta muut kielet jäävät jalkoihin.
. Kun yksilö- ja työvalmentajat eivät ole enää määräaikaisia,
toiminta on pitkäjänteisempää
ja kokonaisuus on helpompi pitää käsissä. Hallituksen kehyspäätösten mukaan 500 päivän raja putoaa vuoden 2015
alussa 300 päivään.
Kuntien maksuosuus on kasvussa. Tätä kautta eli
kansalaisten vaatimuksesta
syntyy tarve uusille, maailmanlaajuisille hallintojärjestelmille.
Oikea politiikka
luo vapautta
Kirjan keskeinen teema liittyy
vapauteen. Yritykset ovat niin ikään
ennakoineet portugalin, kiinan
ja espanjan kielten merkityksen kasvua työmarkkinoilla,
Ågren täydentää.
Kieliopintojen yksipuolistuminen ei suinkaan ole aina
kiinni koululaisen tekemistä
valinnoista. Näin kapitalismi saadaan demokraattiseen kontrolliin.
Patomäen mukaan maailma ei ole vääjäämättä ajautumassa tuhoon. Paitsi politiikkaa, se on
myös vapautta kaikkein puhtaimmillaan, Patomäki lausuu.
Hänen mukaansa myös
pienessä Suomessa voidaan
?Näin
kapitalismi
saadaan demokraattiseen
kontrolliin.?
osallistua vapauden rakentamiseen laajemmissa kokonaisuuksissa.
. Politiikan tehtävä ei ole ainoastaan
varoittaa negatiivisesta kehityskulusta, vaan se luo toivoa
paremmasta.
. Lisäksi opetusryhmien minimikoko on asetettu aika korkeaksi.
Hän ehdottaa ratkaisuksi oppilaitosten välistä yhteistyötä.
Tieto- ja viestintätekniikan avulla
voitaisiin järjestää yhteisopetusta
saman aikaan useassa koulussa.
STT. Kieliopintojen järjestäminen on kallista. Tänä vuonna kunnat maksavat Kela-sakkoa
arviolta yli 210 miljoonaa euroa. Ei ole pelkästään niin, että
meillä on monissa tapauksissa mahdollisuus valita toisin vaan että vapautta voidaan
laajentaa toimimalla toisin ja
rakentamalla asianmukaisia
demokraattisia ja taloudellisesti toimivia hallintojärjestelmiä. Vaarat voidaan väistää ja ylittää. Tarkoituksena
on keskittää työllistävien järjestöjen työnantajavelvollisuuksien hoito Ekotorille eli Mikkelin toimintakeskukseen.
. Suunnitelmia on tehty aktiivisesti vuoden päivät. Vuonna
2012 summa oli 176,5 ja vuonna 2011 noin
142 miljoonaa. Yksikään ihminen ei ole
saari, eikä yksikään maa ole
saareke maailmassa. Uskon, että ensi tammikuun ensimmäisenä arkipäivänä
300 työntekijää voi tulla aamulla
yhtä aikaa järjestöjen töihin,
tällä hetkellä määrä on alle 200.
Vihreä globaali vasemmistolainen demokraatti, joka edustaa kriittisen realismin koulukuntaa. Horisontin laajentaminen on kirjan
keskeinen seikka, Patomäki
toteaa.
Jokaisen kansalaisen teoilla
on yhteys laajempiin, maailmanlaajuisiin rakenteisiin ja
tapahtumiin. Ensi
vuonna Ekotori palkkaa työllistettävät ihmiset ja hoitaa järjestöjen puolesta sopimukset
ja muut työnantajavelvoitteet,
kertoo toiminnanjohtaja Harri
Lankinen.
Lankisen mukaan tästä hyötyvät myös viranomaistahot
kuten esimerkiksi ely-keskus,
te-toimisto, työvoiman palvelukeskus Reitti ja oppilaitokset.
. Olemme olleet jo pitkään
huolissamme siitä, että vieraiden kielten opiskelu kaventuu
näin kouluissa, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n
asiantuntija Satu Ågren.
Hän korostaa, että ei väheksy englannin osaamista.
Se alkaa olla perusvaatimus
liki samaan tapaan kuin lukuja kirjoitustaito. 21.10.2013
11
?Tulevaisuuden
politiikka tähtää
vapauteen?
Markku Lahikainen
Kuntien kepit ja porkkanat
??
Markku
Lahikainen
??
Demokraatti,
Mikkeli
??
??
Vanhasen hallitus toteutti vuonna 2006
työmarkkinauudistuksen, jonka mukaan
valtio ja kunnat jakavat puoliksi pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatukimaksun.
Kela perii kunnilta niiden maksuosuuden.
Työmarkkinatukea saa yli 500 päivää työttömänä ollut ihminen noin 700 euroa
kuussa. Yhteyksien hahmottaminen johtaa Patomäen
mielestä maailmantalouden
prosessien ja hallinnan politisoitumiseen. Pula venäjän kielen osaajista on saanut runsaasti julkisuutta.
. Tämä on hyvä systeemi. Patomäki siteeraa
politiikan teoreetikkoa Hannah Arendtia, jonka mukaan
vapaus edellyttää astumista
pois yksityisen elämän alueelta politiikan yhteisiin julkisiin tiloihin, joissa pannaan
alulle jotain uutta ja odottamatonta.
. Ne voivat jatkossa neuvotella yhdessä paikassa esimerkiksi työntekijöiden aktivointisuunnitelmista.
Lankinen pitää tärkeänä, että
yhteistyössä mukana olevia jär-
jestöjä palvelevat ohjaajat otetaan Ekotorin palkkalistoille vakituiseen työsuhteeseen.
Suurin on
gelma on kuitenkin, ettei sitä
pitäisi tehdä lainkaan.
Kansainvälisen energiajärjes
tön IEA:n arvion mukaan kaksi
kolmannesta nykyisin tiedossa
olevista luonnonvaroista tulisi
jättää hyödyntämättä, jos il
maston lämpeneminen halutaan
rajoittaa yleisesti hyväksyttyyn
kahden asteen rajaan. Kun öljy hajo
tetaan kemiallisesti, se pää
tyy meren ekosysteemiin eikä
poistu sieltä koskaan.
Kalakantoja uhkaa
ryöstökalastus
Luonnonvarojen etsijät eivät ole
ainoita, joita arktinen alue kiin
nostaa. Richards
Miljardiluokan bisnes
vaikeilla asiolla. Öl
jyonnettomuuden riski Suomen
lahdella on pakottanut varautu
maan öljyntorjuntaan myös tal
violoissa, ja tämä osaaminen on
arktisella alueella arvokasta.
Esimerkiksi
hyttivalmistajat
osaavat tehdä
hyttejä, jotka
kestävät yli 50
asteen pakkasia.
Yksi ajatus on, että Suomessa
voitaisiin kouluttaa öljyntor
junnan ammattilaisia jääolo
suhteisiin.
Kaikki Suomen kannalta tär
keä arktinen liiketoiminta ei
välttämättä tapahdu merellä.
Kun Norjan öljynporaus pyöräh
tää kunnolla käyntiin Pohjoisella
jäämerellä, Suomen Lapin asema
korostuu, kun öljyä alkaa virrata
PohjoisNorjasta etelään.
Tätä osuutta varten haastateltavina olivat arktinen suurlähettiläs Hannu Halinen ulkoministeriöstä, Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki ja Meriteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Merja Salm.
STT
Uhat arktisella alueella: riistokalastusta ja yhä kiihtyvä ilmastonmuutos
Arktisen alueen luonnonvaro
jen hyödyntäminen on kallista,
vaikeaa ja hidasta. Koska Itämeri on osit
tain jäässä joka vuosi, jäätä on
opittu murtamaan: suomalais
telakat ovat toimittaneet yli
puolet maailman jäänmurta
jista. Suomi tuskin ryhtyy
siellä öljyä poraamaan, koska
kokemusta ei ole muualtakaan,
mutta kotimaiset yritykset voivat
löytää pohjoisesta muita markki
narakoja.
Siitä käy kiittäminen Itä
merta. taas Itämeren ansiosta. Liki
ainut mahdollinen tapa olisi ke
miallinen torjunta, mutta se
kään ei toimi. 12
21.10.2013
??Kylmän Arktiksen hyödyntäminen herättää kuumia tunteita puolesta ja vastaan
Mahdollisuudet arktisella alueella: töitä telakoille ja öljyntorjujille
Kun maailman tunnetut öljyva
rat alkavat huveta, katse kääntyy
pohjoiseen.
Yhdysvaltalaisarvion mukaan
13 prosenttia maailman löytä
mättömistä öljyvaroista sijaitsee
arktisella alueella, ja isompiakin
lukemia on esitetty. Venäjä on aivan lähivuo
sina uudistamassa jäänmurta
jakalustoaan, mistä Suomessa
voitaisiin päästä apajille.
Varsinaisen telakkateollisuu
den lisäksi Suomessa suunnitel
laan aluksia ja laitteita, joita tar
vitaan kylmissä olosuhteissa. Esi
merkiksi hyttivalmistajat osaavat
tehdä hyttejä, jotka kestävät yli 50
asteen pakkasia.
Öljyntorjuntakoulutuksen
mallimaaksi
Ympäristöjärjestöjen painajai
nen on öljyonnettomuus arkti
sella merialueella. Luonnon
varojen rohmuaminen kovalla
riskillä yhdeltä maapallon vii
meisistä käymättömistä korpi
maista on täydellisessä ristirii
dassa tämän tavoitteen kanssa.
Lämpimissä vesistöissä osa öljystä haihtuu
ajan myötä, mutta kylmässä näin ei käy.
Onnettomuuden sattuessa torjuntakalusto
on tuhansien kilometrien päässä.
Jos öljyä ja kaasua kuitenkin
porataan, riskit ovat huomat
tavasti normaalia suuremmat.
Kukaan ei vielä ole kehittänyt
toimivaa menetelmää, jolla öl
jyn saa pois jäiden seasta. Arktisella alu
eella tarvitaan ympäristöosaa
mista, joka tulevaisuusvisioiden
mukaan voisi olla Suomen toimi
alaa . Maapallo on vaarassa
menettää ainoan alueen, jossa
kalat ja merinisäkkäät ovat voi
neet lisääntyä rauhassa.
Happamoituminen, ryöstö
kalastus ja jatkuva kemikaalien
mättäminen mereen ovat jo tu
honneet eväkkäät monin paikoin
sukupuuton partaalle.
Tämän osuuden lähteet: IPCC:n
ilmastoraportti, IEA key statistics
-julkaisu, Reuters, BBC. Jää on tähän
asti estänyt öljyn poraamisen
alueella, mutta ilmastonmuutok
sen takia jää sulaa nyt vauhdilla.
Öljybisneksen edellytykset
arktisella alueella siis paranevat
koko ajan. On
nettomuuden sattuessa torjun
takalusto on tuhansien kilo
metrien päässä, eivätkä nykyi
set torjuntaalukset pysty kul
kemaan paksujen jäämassojen
läpi.
Lämpimissä vesistöissä osa
öljystä haihtuu ajan myötä,
mutta kylmässä näin ei käy. Kun Jäämeri on kesäisin
yhä pidempään jäätön, Siperian
pohjoispuolelta kulkeva Koillis
väylä lyhentää Euroopan ja Aa
sian välistä merireittiä kolman
neksen.
Tämä tarkoittaa paitsi hal
vempia rahtikustannuksia, myös
sitä, että alueelle pääsevät vii
meisiä hyödyntämättömiä ka
lakantoja havittelevat kalastus
alukset. Lisäksi
haastateltiin Maailman luonnonsäätiön WWF:n ilmastovastaavaa
Hanna-Liisa Kangasta.
STT
AFP Photo / Paul J
Ruotsin
hallituksen
murheenkryyni
Huoli Ruotsin koulujen heikkenevistä oppimistuloksista ja
opetuksen epätasa-arvoisuudesta ei jätä maan poliitikkoja
rauhaan.
Mennyt viikko sisälsi muun
muassa ehdotuksen arvosanojen aikaistamisesta, kritiikkiä
läksyjen seurannasta ja koulupolitiikan parjaamista valtiopäivillä. Mutta suljetuin ovin toimiva järjestelmä
ei takaa, että paras tulee valituksi, hän varoittaa.
. Hallitus on kerta toisensa
jälkeen sivuuttanut koulut päätöksissään, sosialidemokraattien Mikael damberg sivalsi
keskiviikkona.
Hallitus lupasi toki syksyn
budjettiesityksessä kouluihin
ja opettajien urakehitykseen lisävaroja, mutta oppositiopuolueet vaativat kuorossa vielä
enemmän, muun muassa pienempiä ryhmäkokoja.
Päähallituspuolue maltillinen kokoomus vastasi lauantaina puoluekokouksessaan
suurpanostuksella koulukysymykseen. Tai kun otetaan
huomioon se, että ketään ei ole asetettu vastuuseen kidutuksesta, jota harjoitettiin Yhdysvaltain terrorismin vastaisen sodan aikana. Takana on siis perusviikko Ruotsin poliittisessa
syksyssä. Jos mies- ja naisehdokkaat
joutuisivat kilpailemaan avoimesti esimerkiksi yleiskokouksen edessä järjestettävässä vaaliväittelyssä, koko maailma saisi
mahdollisuuden paneutua asiaan. Ratner arvioi, ettei Manningia olisi pitänyt viedä oikeuteen
lainkaan.
?Manning paljasti sekä Yhdysvaltain että
koko maailman kansalaisille hallituksensa tekemiä sotarikoksia. Tietovuotaja Chelsea Manningin saama kova tuomio jakaa mielipiteitä. Manningista
käyty keskustelu on lisäksi
myötäillyt sotatuomioistui- Kansainvälisen
men tulkintaa, jossa on pai- oikeuden näkönotettu Manningin tekemiä kulmasta sotilain rikkomuksia. Manning paljasti Irakin kidutuskeskuksen ja esimerkiksi Reutersin toimittajien tappamisen ja Afganistanin Farahin provinssissa
tehdyn joukkoteurastuksen, jossa tapettiin 160
ihmistä. Koulutuksen on ennustettu nousevan yhdeksi pääteemaksi ensi syksyn vaaleissa,
ja köydenveto on sen mukaista.
Kouluihin kohdistunut arvostelu puree erityisesti kannatusmittauksissa selvästi oppositiosta jääneen hallituksen nilkkaa. Yhtäkään näistä tapauksista ei ole
edes tutkittu.?
Ratner syyttää Yhdysvaltoja tekopyhyydestä:
?Maani yrittää väittää, että se tekee
parhaansa estääkseen muiden tekemiä
ihmisoikeusrikkomuksia, mutta se ei koskaan
edes yritä estää omiaan?.
oikeuksien. He ilmoittivat kidutuksesta ylpeästi eikä kukaan tehnyt asialle mitään. Koska sen, että
meillä on vahva demokratia ja tiedämme mitä
hallintomme tekee, olisi pitänyt olla tärkeämpää kuin Manningin tuomitseminen.?
Ratner pitää Yhdysvaltain hallituksen suhtautumista omiin rikoksiinsa järkyttävänä.
?Kukaan ei ole tutkinut Bushin, Cheneyn
ja rumsfeldin avoimesti harjoittamaa pahamaineista kidutusta. Moni pitää tuomiota
poliittisena oikeusmurhana.
Moni asiantuntija vapauttaisi
Manningin kaikista syytteistä
kova
tuomio havainnollistaa Yhdysvaltain hallituksen tekopyhää suhtautumista omiin rikoksiinsa, kommentoivat monet asiantuntijat.
Suomessa julkinen keskustelu Manningin tuomiosta on ollut vähäistä. Näihin lukeutuu Irakissa
toimiva kidutuskeskus, tuhansien siviilien tappaminen sekä Reutersin toimittajien ampuminen?, Michael Ratner kommentoi asiaa.
Ratner korostaa, että kansainvälisen oikeuden näkökulmasta sotilaalla on velvollisuus
sekä olla tottelematta laitonta käskyä että paljastaa todistamiaan sotarikoksia.
Ratnerin mukaan Manningin tietovuotajan
aseman olisi pitänyt suojella häntä syytteeseen panolta.
?Maani olisi tullut tukea Manningin tekoa
ja jättää hänet syyttämättä. YK:n johtoon
vaaditaan naista
On korkea aika nostaa nainen
YK:n johtoon, kun nykyisen
pääsihteerin Ban ki-moonin
kausi päättyy vuoden 2016 lopussa, kansalaisliike Impact
Leadership 21 vaatii.
Liike osoitti vaatimuksensa
YK:ssa lokakuussa koolla olleille 160 valtion johtajalle.
Maailmanjärjestöltä penätään
tuntuvia toimia naisten oikeuksien ja tasa-arvoisen päätöksenteon edistämisessä.
Esimmäisen naispääsihteerin ohella liike vaatii, että naisia on valittava useammin johtamaan puhetta YK:n yleiskokouksessa. Toistaiseksi kaikki
pääsihteerit ovat olleet miehiä ja YK:n yleiskokoustakin on johtanut
nainen vain kolmesti 67 vuoden aikana.
Koulut . Se toisi myös valtavasti huomiota YK:lle, Crossette visioi.
Thalif Deen
IPS, YK, New York
SVLumagraphica
Sankari vai petturi. ja kuvailee
rangaistusta ?tasapainoiseksi?.
Amnesty International USA:n tutkija ja
Manningin oikeudenkäyntiä paikan päältä
seurannut Justin Mazzola on eri mieltä.
Mazzola korostaa tuomion poliittista luonnetta ja vaatii sen sijaan Manningin armahtamista vedoten siihen, että Manning on jo kärsinyt yli kolme vuotta tutkintovankeudessa.
?Koko Manningin oikeustapauksen tarkoitus oli tehdä hänestä esimerkki muille. Pääministeri Fredrik reinfeldt paljasti jo viikolla, ettei tulevissa vaaleissa
luvata uusia veronalennuksia.
Uudistuksiin liikenevät resurssit panostetaan pääministerin
mukaan . Toistaiseksi tehtävään
on 67 vuoden aikana päässyt
nainen vain kolmesti: Intian Vijaya Lakshmi Pandit 1953, Liberian Angie Brooks 1969 ja Bahrainin Sheikha Haya Rasheed alKhalifa 2006.
21.10.2013
Maailma tänään
13
Kolumni
Johannes Hautaviita, Marko Pajula
Kirjoittajat ovat vapaita toimittajia.
AFP Photo / Saul Loeb
Lisää naisjohtajia halutaan
myös YK:n muihin hallintoelimiin, ja jäsenmaita kehotetaan
valitsemaan naisia YK-suurlähettiläikseen.
New York Timesin YK-toimituksen entinen päällikkö Barbara Crossette vakuuttaa, että
hyviä naisehdokkaita pääsihteeriksi kyllä löytyy. Kun
sotilaat ja yksilöt todistavat hallituksensa tekemiä ihmisoikeusrikkomuksia, he ovat nyt
pulmatilanteessa . vaarantavatko he lopun
elämästään paljastaakseen todistamansa rikkomukset vai pysyvätkö vaiti ja antavat rikosten jatkua ilman juridisia toimenpiteitä
tai että ketään asetetaan vastuuseen?, Mazzola on todennut ja jatkaa:
?Vielä järkyttävämpää on verrata Manningin tuomiota niihin, joita langetettiin kidutuksesta vastuussa oleville esimerkiksi Abu
Ghraibin vankilassa Irakissa. kouluun.
STT
mista Manningin paljastamiin tapauksiin?,
Mazzola vahvistaa.
n n n
YhdYsvaltalaisen perustuslaillisten
takaamiseen erikoistuneen Center for Constitutional Rights -ihmisoikeusjärjestön presidentti emeritus Michael ratner
yhtyy Mazzolan tulkintaan. Amnesty International vaatii edelleen
itsenäisen ja läpinäkyvän tutkinnan aloittaChelsea Manningin historiallisen
Naisten on vaikea päästä YK:n ylimpään johtoon. Mannin- laalla on velvollisuus sekä olla
gin tekojen motiiveja sekä
tottelematta
hänen vuotamiensa asiakir- laitonta käskyä
jojen merkitystä demokra- että paljastaa
tian ja kansainvälisen oikeu- todistamiaan
den näkökulmasta on vuo- sotarikoksia.
rostaan ylenkatsottu.
Helsingin Sanomien Washingtonin-kirjeenvaihtaja kirjoittaa tuomiosta otsikolla ?Manningin tuomio oli oikeuden voitto. Iltapäivälehti Aftonbladet
julkaisi alkuviikosta mielipidetiedustelun, jonka mukaan
enemmistö vastaajista uskoi
sosialidemokraattien johtaman
hallituksen tarjoavan parasta
koulupolitiikkaa.
Oppositio ei jätä tilaisuutta
hyödyntämättä.
tai uudet vaalit.
Sosialidemokraattien todennäköinen lähtö ?suureen koalitioon. Suurimman oppositioäänen vai-
keneminen vaikuttaa aina kokonaistilanteeseen.
Parhaassa tapauksessa Saksan
demarit voisivat onnistua pehmentämään merkeliläistä maailmankuvaa ja ohjaamaan Saksan
kautta koko Eurooppaakin edes
piirun verran pehmeämpään
ja solidaarisempaan suuntaan.
Josko Euroopan kriisin sosiaalinen ulottuvuus saisi vihdoin ansaitsemaansa huomiota. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen
toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki.
Demarit ja Saksa
Saksa, Saksa, Saksa. Itse
päätökseen meillä muiden EUmaiden demareilla ei tietenkään
ole sanomista. 14
21.10.2013
Keskustelua ja taustaa
Kirjoita omalla nimelläsi. Hän tarvitsee apua joko demareilta tai vihreiltä.
Keskustan malli näivettää
myös terveyskeskukset
Sosiaaliperusteinen julkinen
terveydenhuoltomme saattaa
siirtyä jo lähitulevaisuudessa
yksityisten jopa monikansallisten terveysfirmojen käsiin, jos
keskustan sote-malli toteutetaan. Mutta seurauksia saamme kyllä kantaa, siinä
missä saksalaisetkin toverit.
Ei meillä Suomessakaan ole
aivan helppoa aina selittää Kataisen hallituksen toimia. Tähän viittaa sekin,
että THL:n pääjohtajana keskustan entinen kansanedusta
Pekka Puska torppasi hallituksen sote-työryhmien esitykset heti tuoreeltaan.
Nykyinen perusterveydenhuoltomme kohtalo saattaa ratketa jo vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, jos kansa antaa valtakirjan keskustan mallia tukeville puolueille.
Keskustan malli on myös kokoomukselle ideologinen lahja.
Tämä malli tuo yksityiset terveyspalvelut samalle viivalle
nykyisen kunnallisen perusterveydenhuoltomme kanssa.
Malli antaa henkilön itse päättä,
mistä terveyspalvelunsa yhteiskunnan euroilla ostaa. Ehkä samankaltainen hallituspohja kuin
Suomessa myös Saksassa voisi
helpottaa Suomenkin demariministerien asemaa markkinauskovaisten paineessa. Sille ei
kuitenkaan ole lainkaan yhdentekevää, miten ja millaista integraatiota ja solidaarisuutta
EU:n nimissä harjoitetaan. Samaan tähtäävän mallin
julkisti myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ikään
kuin keskustan malli olisi sieltä
kotoisin. Saksan äskeisissä
vaaleissa hän sai äänestäjien
tuen kovalle linjalleen, joskaan ei ehdotonta enemmistöä
kristillisdemokraattiselle puolueelleen. Tiedä sitä.
Kriisivuosien aikana EU:ta
on syytetty talouskriisin synnyttämästä kurimuksesta ja
kehnoista päätöksistä. Muutos
Saksassa toisi siis enemmän sosiaalidemokraatteja myös Brysselin neuvottelupöytien ympärille.
Mitro Repo
Euroopan parlamentin jäsen
S&D-ryhmä
AFP Photo / Johannes Eisele
Angela Merkel sai kovalle linjalleen äänestäjien tuen mutta ei puolueelleen ehdotonta enemmistöä. Entä
sitten Merkelin III hallitus,
jossa demarit olisivat mukana?
Saksa seisoo vankasti EU:n
ja euron takana ja tekee, mitä
tarpeen on niiden varjelemiseksi. nimissä. ja Merkelin kolmanteen
hallitukseen on kaikkea muuta
kuin Saksan sisäinen asia. Etelä-Euroopan kurinpalautus jatkunee, ehkä kiihtyykin vielä, ja
demarit saisivat osansa kunniasta tai häpeäs tä, riippuen
siitä keneltä kysytään. Talouden
toistuvat kriisit ovat antaneet
Euroopan suurimmalle talousmahdille entistäkin suuremman vallan meidän kaikkien
kohtaloihimme. Näin on tietoisesti suututettu terveyskeskusten asiakkaat, joista varakkaimmat ovat hakeutuneet yksityislääkäriin. Unohdamme usein, että yksi tärkeä
EU-päättäjä on jäsenmaiden
ministereistä koostuva talousja rahoitusasioita koordinoiva
Ecofin-neuvosto, jonka jäsenmaiden talouspolitiikkaa koordinoiviin päätöksiin EU-demokratiaa edustavan Euroopan
parlamentin kynnet eivät yllä.
Siellä Saksan rooli suurimpana
EU-maana vain korostuu.
Demarien tulo suurimman
EU-maan hallitukseen näkyisi
välillisesti myös Brysselissä.
EU:n päätöksenteon hahmottamiseksi on tärkeää muistaa,
että kotimaittensa lähettämät
ministerit pysyvät asemissaan
myös ensi kevään Euroopan
parlamenttivaalien yli, ja niiden
tuloksesta riippumatta. Jäljelle jää
käytännössä sosialidemokraattinen SPD . Mitä
keskustan mallin mukainen terveydenhuolto tuleekaan yhteiskunnalle ja tavalliselle suomalaiselle maksamaan tulevaisuudessa?
Pentti Välimaa
Pori. Ja
onhan sillä omat talouden intressit mukana pelissä, jossa panokset ovat kovat.
Saksan demareille valitut
keinot voisivat olla kovia, sillä
vähemmistöosakkaana sanansija on rajallinen. Pohjimmiltaan Saksa on
siis hyvin sitoutunut eteenpäin
puksuttavaan Euroopan integraatioon ja Euroopan talouden
kriisin taittamiseen yhteisvastuullisesti, ?eurooppalaisen solidaarisuuden. Tällä
suorastaan houkutellaan käyttämään yksityisiä lääkäri- ja
terveyspalveluja, kun entuudestaan tiedetään, että terveyskeskuksissa odotusaika voi venyä
tuskallisen pitkäksi.
Yksityisten terveyspalvelujen puolesta on pelattu kunnal-
listen palveluiden kustannuksella jo vuosia muun muassa
siten, että terveyskeskuksiin
lääkäreiden saantia on monin
tavoin vaikeutettu. Tätä
menoa keskustan malli vain
kiihdyttäisi.
Parhaassa
tapauksessa
Saksan
demarit
voisivat
onnistua pehmentämään
merkeliläistä
maailmankuvaa ja
ohjaamaan
Eurooppaa
solidaarisempaan
suuntaan.
Julkiset terveyskeskukset entisestään näivettyvät, kun julkinen raha valuu niiden ohi yksityissektorille jopa monikansallisille terveysfirmoille. Joko demarien tai
vihreiden tuki on välttämätön
uuden hallituksen muodostamiselle.
Nyt näyttää siltä, että Saksan vihreät ovat lähteneet neuvotteluista ja sulkeneet hallitusoven perässään. Euroopan pitkittynyt talous- ja finanssikriisi
sekä markkinoiden epäluottamus ovat pakottaneet EU-jäsenmaat koordinoimaan vastatoimia yhteistuumin myös
Brysselissä, vaikka talouspolitiikka pääosin kuuluukin kunkin jäsenmaan kansalliseen
päätäntävaltaan.
Jos joku 2000-luvun alun
eurooppalainen johtaja muistetaan pitkään, se on Angela
Merkel. Sen sijaan varattomien on jäätävä terveyskeskuksen odotuslistalle
Ulkopolitiikka perustuu rauhantahtoon, myötätuntoon ja vastavuoroiseen taloushyötyyn. Avioliitosta syntyy kolme lasta, ja
monarkian tulevaisuus näyttää
turvatulta. josta tulee myös viimeinen.
Kalle XIV Penttinen syntyy
1947 Vantaan kuninkaanlinnassa kuningasparin ainoaksi
lapseksi. Pian
juorutoimittaja Markku Veijalainen tajutaan värvätä hovin
lehdistöpäälliköksi imagoa
laastaroimaan.
Hölmöilylle
riittää
aikaa, sillä
kuninkaalla
ei ole mitään
valtaa.
Kommelluksista
katastrofiin
Kunkun elämä ehkä heijastaa
rakkaudetonta lapsuutta, läheisyyden, ystävien ja perheen
kaipuuta. Kouluiässä hänestä saattaa välittyä
hidasälyisyyden vaikutelma,
mutta myös vilpitön hyväntahtoisuus.
Nuorempana Kalle tuppaa
sotkeutumaan kaikenlaisiin
sähläyksiin, mikä johtaa ikävyyksiin. Kallesta
tulee kuningas 1967, kun isä
yhtäkkiä kuolee.
Esimerkillisesti Suomi on
aikaa sitten luopunut siirtomaistaan. Se
ei ole helppoa, varsinkin kun
menneisyydestä nousee vihamiehiä, jotka uhkaavat lapsia.
On tässä jotain koskettavaakin,
mutta kirjan lopussa Pena on ollut kateissa puolitoista vuotta.
Kirjan kaksi elementtiä jäävät irrallisiksi. 1974) jatkaa
villiintynyttä fantisointiaan uutuudessaan, alamääreenä ?iloittelu?. Norjan hyökkäys Ruotsiin oli romahduttanut länsinaapurin
olot. Vuosituhannen
lopun kansanäänestyksessä
Euro-Aasian Yhteisöstä Suomi
päättääkin jäädä ulkojäseneksi.
Suomi ei joutunut toiseen
maailmansotaan, joka päättyi
1947, kun Viro lopullisesti löi
takaisin neuvostojoukot. lapsuus on yksinäinen ja ahdistava. 21.10.2013
15
Tuomas Kyrö (s. Uuden kuninkaan aikana
hyväksytään sorrettujen ruotsalaisten toive liittyä Suomeen
autonomisena suuriruhtinaskuntana.
Kirjat
Ohukaisen ja Paksukaisen
viitoittamaa tietä
Tuomas Kyrö:
Kunkku
Siltala 2013, 549 s.
Yhtä kaikki Kunkku yltää
näyttäviin PR-voittoihin. Molemmissa
kyllä väännetään vitsiä kaikesta mahdollisesta, jopa psykoottisen tuhlailevasti, Penan
suhteen toki eri äänilajissa.
Lajityypin tieteellinen nimi ei
tässä olekaan huumori tai edes
vitsailu, vaan limbo, kaikkine
kuviteltavine vaikutuksineen.
Sähläävä
keulakuva
?Kunkun. Perustuslaillisia
tai muita yksityiskohtia ei selvitellä, mutta monarkia lakkautetaan 2012 yhtäkkiä ja ikiajoiksi.
Kuningasperhe potkaistaan sanamukaisesti kadulle.
Romaani olisi ehkä kannattanut rajata näihin keksintöihin.
Monarkian tuhon mediamelske
ja juridinen sekasotku olisi ollut hyvä loppuhuipennus, kun
se nyt kuitataan lyhyesti. kutsuttu päähenkilö on sosiaalitoimiston
asiakas ja suojatyössä elektroniikkavarastolla. Hän tekee parhaansa oppienkin mm. Nyt menee uusiksi koko
maailmanhistoria. Kunkun
elämä alkaa muistuttaa hänen
elokuvasuosikkiensa Ohukaisen ja Paksukaisen kohtaloja.
Tuomas Kyrö.
Juhani Ruotsalo. Mahdolliset ruotsalaishyveet kuuluvat Suomelle, täkäläiset traumat Ruotsille. Jopa
avaruuden valloitus perustuu
suomalaiseen Joukahainenkantorakettiin. Tämä on edullista
ainakin Suomelle, jossa hyvinvointi on kasvanut vakaasti
1700-luvulta alkaen.
Suomea ihaillaan kaikkialla.
Monissa tieteissä, kansallisurheilussaan tenniksessä sekä
kevyessä musiikissa Suomi on
maailmanvalta. Media
kyllä on kirjan satiirisia pääkohteita, jos iloittelu on satiiria.
Todellisessa
maailmassa
Romaanissa on toinenkin aikataso, joka etenee vuoroluvuin
kunkun elämäkerran kanssa.
Siinä seurataan rutiköyhän, lähes avuttoman ex-kuninkaan
yrityksiä päästä kiinni tavalliseen elämään.
Nyt ?Penaksi. Taka-Siperian olympialaisissa hän rakastuukin virolaiseen Sofiin, viihteen ja globaalin hyväntekeväisyyden supertähteen.
Rankasti painostettuna Sofi
suostuu kuningattareksi. Monarkiaa
vihaava suurrikollinen toimittaa valikoidut törkeydet salamannopeaan mediaan.
Tämä ei enää ole skandaali,
vaan katastrofi. Kunkun huumediileri on vuosikaudet kerännyt
todistusvoimaista skandaaliaineistoa kunkusta. Suku on hallinnut
?mehevää, iloista ja onnellista?
Suomea 1200-luvulta lähtien
kansan täydellä tuella. Monarkia on
rajattu PR-työhön.
Romaani levittää sumeilematta vastamyrkkyä kaikille
Ruotsi-alemmuudentunteille
Kuvio pidetään selkeänä. Skandaalit kuitenkin jatkuvat, vaikka lehdistö potee itsesensuuria. Kunkku ei pääse
irti vanhoista tavoistaan.
Taustalla tapahtuu vieläkin
ilkeämpiä. Suomen kuningaskunta on kauan ollut
maailman johtavia valtioita.
Päähenkilönä on viimeisin kuningas . Myötätuntoisia, elämässään viisastuneita tukijoita
löytyy sossusta ja työpaikalta.
Penan päätavoitteena on
koota perhe jälleen yhteen. Kruununperijä kohtaa kovaa kuria ja
jäykkiä hovisääntöjä. Niihin liittyy yökerhojen bimboja, artistitähtiä ja
muita julkkiksia sekä huumerikollisia.
Hölmöilylle riittää aikaa,
sillä kuninkaalla ei ole mitään
valtaa. Kunkku on tässä
poikkeus.
Tekstissä vilisee määrättömästi muitakin tuttuja nimiä.
Sarjavitsin ideassa julkkisnimet
asetetaan yllättäviin rooleihin,
kuten Jorma Ojaharju tennisguruksi.
Fantasia vyöryy tolkuttomuudesta toiseen. kirjoittamaan. Tärkeilevä pääministeri
määrää kuninkaan tekemisistä
ja hovin rahoista. Kulissien takana vallitsee kuitenkin kylmyys, jopa
vihamielisyys
Kuvataitaitelijoitahan oli vain
puolet taiteilijajoukosta.
Nämä kultakauden taiteilijat
olivat kuitenkin monipuolisia ja
tuotteliaita. H. Maalauk-. On meidän sukupolvemme
aika kertoa tästä, sanoo Kalker.
Kamp Espoon Kaupunginteatterin vierailuesityksenä Espoon
kulttuurikeskuksen Louhisalissa
24.?26.10.2013.
Espoossa vieraileva
hollantilaisesitys
tallentaa keskitysleirikauhuja pienoismallista.
Maisemia,
muotokuvia ja sisäkuvia
Miten tällaisesta yhteisöstä sitten rakennetaan näyttely. Erkko ja viimei-
senä Jean ja Aino Sibelius,
jotka jäivät vielä Ainolaansa
yhteisön hajottuakin.
Nykyään tallaisia taiteilijayhteisöjä ei enää ole. Näyttelijät kulkevat heidän
joukossaan kuin sotareportterit
ja kuvaavat järkyttäviä tapahtumia. Heidän taiteestaan
on saatu kohtalaisen kattava
kuva yhteisöstä ja sen elämästä.
Pekka Halonen oli ahkera
seudun maisemien kuvaaja.
Tuusulanjärvi kaikkina vuodenaikoina oli hänelle ehtymätön aiheiden varasto. Yksityiskohdat piirtyvät valkokankaalle, ja nämä vaikuttavat
kuvat jättävät katsojaan jäljen.
Esityksen ohjaajan ja Hotel
Modern -ryhmän perustajajäsenen Pauline Kalkerin isoisä kuoli Auschwitzin keskitysleirillä.
. Sitä hal-
Koonnut Rolf Bamberg
koo junarata, jota pitkin uhreja
kuljetetaan leirille. Vankeja sekä
heidän teloittajiaan esittävät tuhannet pienet käsintehdyt nuket. 16
21.10.2013
Kun järvi kokosi taiteilijat
Tuusulanjärven itärannalle
syntynyt taiteilijayhteisö on
jokseenkin ainutlaatuinen.
Se rakentui seitsemässä vuodessa, 1897?1904, ja hajosi
neljäkymmentä vuotta ensimmäisten asukkaiden muuton
jälkeen.
Ensimmäisenä paikkakunnalle asettuivat kirjailija Juhani
Aho ja hänen maalarivaimonsa
Venny Soldan-Brofeldt. Heidän esimerkkiään seurasivat
taidemaalarit Eero Järnefelt
ja Pekka Halonen perheineen,
kirjailija J. Ehkä lähimpänä on Fiskars, mutta sekin on
syntynyt eri syistä ja eri tavalla
kuin Tuusulan Rantatien yhteisö.
Pekka Halonen: Auringonlasku Tuusulanjärvellä, 1902.
Vinkiksi viikolle
Keskitysleiri
näyttämöllä
Keväällä 2010 Espoon kaupunginteatterissa vierailuesityksellään Shrimp Tales hurmannut
hollantilainen teatteriryhmä
Hotel Modern loihtii tämänkertaisella käynnillään eteemme
vaikuttavan kuvauksen yhdestä
ihmiskuntamme suurimmista
tragedioista.
Kamp-esityksessä näyttämöllä
on valtava pienoismalli Auschwitzin keskitysleiristä
Kuvataide
21.10.2013
Ateneumin taidemuseo
Järven lumo . Hänen maalauksistaan saa oikeastaan kuvan myös yhteisön sisustusideoista.
Näyttelyssä on mukana myös
valokuvia ja esineistöä, jotka
tuovat yhteisön elämän lähelle
katsojaa.
luetta. Esikuvina oli
englantilainen arts and grafts
-liike mutta myös ruotsalaisen
Carl Larssonin taiteessaan
esiin tuomat kodin ihanteet.
Tuusulan kantaväestö ihmettelikin herrasväen omituisia
mööpeleitä.
Konttinen kertoo sujuvasti
ja seikkaperäsesti Tuusulanjärven yhteisön juhlasta ja arjesta. Konsertin yhteydessä
maan suurin ympäristöjärjestö
jakaa myös vuotuiset tunnustuspalkintonsa.
Vuoden 2013 ympäristöpalkinnon lisäksi jaetaan palkinto
Vuoden ympäristöavauksesta.
Lehdistöpalkinto Kultainen
sulka jaetaan nyt ensimmäistä
kertaa. Hän ottaa mukaan myös
palvelusväen. Elossa
poikakin sodasta ja sen jälkiselvittelyistä selvisi.
Ateneumin näyttely ja Riitta
Konttisen kirja täydentävät ja
tukevat erinomaisesti toisiaan.
tänään. Poliittisesti he olivat lähellä vapaamielistä ja Venäjän valtaa vastustavaa nuorsuomalaista puo-
Muotia keveällä
omatunnolla
Tällä viikolla ilmestyy Atenan
kustantamana Rinna Saramäen teos Hyvän mielen vaatekaappi. Kirjassa pohditaan,
miten vaatteissa kietoutuvat
yhteen yksilön murheet ja toisaalta kaukaiset mutta sitäkin
suuremmat eettiset ja ekologiset ongelmat.
Vaatekulttuuria ja -bisnestä
vetää eri suuntiin kaksi kehityslinjaa: lisääntyvä tietoisuus
Venny Soldan-Brofeldt: Pikku insinööri, 1898.
vaatetuotannon epäeettisistä
ja ekologisesti tuhoisista puolista, toisaalta taas vuosi vuodelta lisääntyvä halpatuotanto
ja vaatteiden mieltäminen miltei kertakäyttöisiksi kulutustavaroiksi.
Saramäen kirja etsii vastausta sellaisiin kysymyksiin kuin
?Kuinka välttyä vaatekaappia
täyttäviltä impulssiostoksilta??,
?Mitä puuvillantuotannosta pitää tietää, kun ostaa T-paidan??
tai ?Voiko olla yhtä aikaa ekotiedostava ja muotiharrastaja??
Rinna Saramäki on opiskellut
vaatesuunnittelua Taideteollisessa korkeakoulussa ja julkaissut käsityökirjat Joka tyypin kaavakirja ja Pitsikirja.
Musiikkia
rakkaudesta
luontoon
Suomen luonnonsuojeluliitto
juhlistaa 75-vuotista taivaltaan
klassisen musiikin tukikonsertilla Helsingin Ritarihuoneella
17. Ahon perhe lähti vapaaehtoiseen maanpakoon ensim-
Eero Järnefelt: Taiteilijan vaimo Saimi Järnefelt ja tytär Leena puutarhassa, 1911.
mäisen sortokauden aikaan, ja
Ahon poika Heikki liittyi kansalaissodassa punaisiin. Sen kunniakirjan on
suunnitellut graafikko Erik
Bruun. Järnefeltit ja Sibeliukset
olivat sukuakin keskenään.
Taiteiljoiden asettuminen
elämään ja työskentelemään
kaulpunkien ulkopuolelle oli
ajan ilmiö niin meillä kuin muuallakin Euroopassa. Tuusulanjärven taiteilijayhteisö
Avoinna 9.2.2014 saakka, ti, pe 10?18, ke, to 10?20, la?su 11?17
Kirja:
Riitta Konttinen: Onnellista asua maalla
Tuusulanjärven taiteilijayhteisö
Siltala 2013
siin liittyivät usein oma perhe
ja varsinkin omat lapset kesäisissä ja talvisissa toimissaan.
Pekka Halonenkin teki muotokuvia, mutta varsinainen muotokuvamaalari, jo tuolloin tunnettu ja suosittu, oli Eero Järnefelt. Aho ja Erkko olivat ankaria aatteen miehiä, Järnefelt
ja varsinkin Sibelius pysyivät
näitä etäämpänä politiikasta.
Soldan-Brofeldt oli kallellaan
vasemmalle.
Taiteilijoita yhdistivät myös
asumisen aatteet. He olivat suunnilleen samanikäisiä ja olivat tunteneet toisensa jo nuoruudesta
saakka. Puutarhanhoito,
ruokakulttuuri, tavat ja perhei-
Eero Järnefelt: Jean Sibelius,
ajoittamaton.
den sisäiset suhteet käsitellään.
Kiinnostavat vieraatkin saavat
lukunsa.
Yhteisön elämän ensimmäinen neljännesvuosisata oli monenlaisen murroksen aikaa: helmikuun manifesti ja ensimmäinen sortokausi, suurlakko 1905,
maailmansota ja kansalaissota.
Jokseenkin kolhuitta yhteisö näistä kuohunnoista selvisi. Kaikki palkinnot ovat
luonteeltaan tunnustuksia, eikä
niihin liity rahallista osuutta.
Palkintojenjakoa seuraavassa
Rakkaudesta luontoon -konsertissa kuullaan suomalaisten
huippumuusikoiden esittämä
ja suunnittelema ainutlaatuinen ohjelmisto.
Konsertissa esiintyvät Olli
Mustonen (piano), Elina
Mustonen (cembalo), Minna
Pensola ja Antti Tikkanen
(viulu), Lauri Angervo (sello)
sekä Sole Mustonen (oboe).
Kaikki taiteilijat esiintyvät
palkkiotta luonnon hyväksi,
kuten myös konsertin juontava
Aarno Cronvall.
Seppo Heiskanen
Aatteita
ja arkielämää
Miksi nämä kultakautemme keskeisimpiin kuuluvat taiteilijat
sitten muuttivat Tuusulan rantatien varrelle. Emil Vikström ja Axel Gallén olivat jo
rakentaneet omat erämaa-ateljeensa Sääksmäelle ja Ruovedelle.
Riitta Konttinen tuo kirjassaan esiin myös sen, että
aate yhdisti taiteilijoita. Hänen maalauksensa lanko
Sibeliuksesta, nuoruuden ystävä
Ahosta ja perheenjäsenistä erilaisissa tilanteissa tuovat nämä
ei-taiteilijat luontevasti mukaan.
Toki Järnefeltkin maalasi maisemia: erityisen hienoja aiheita
ovat tarjonneet luonnon pienet
yksityiskohdat ja tapahtumat.
Venny Soldan-Brofeldtin aihemaailma on paljolti saatu
perhepiirin elämästä ja asuinympäristöstä, interiööristä
Romanityttö Dibrani oli jo täysin ranskalaistunut eikä edes puhu
albaniaa, ja myös Kachatryanilla oli Ranskassa koulu kesken.
AFP / Boris Horvat
AFP / Filippo Monteforte
Ranska. 21.10.2013
/N
oel
Cel
is
AFP / Thomas Samson
AFP
18
Ranska. ?Meillä ei ole mitään salattavaa . Tuhannet opiskelijat puolustivat 15-vuotiasta Leonarda Dibrania ja 19-vuotiasta Khatchik Kachatryania, jotka karkotettiin maasta.
Tapaukset ovat toisistaan erilliset, mutta ne ovat nostaneet poliittisen myrskyn. Demokraatin toimituk-
Italia. Opiskelijat yrittivät vaatia
presidentti Sebastian Pineraa kohentamaan julkista koulutusta.
AFP / Martin Bernetti
Chile. Tässä kritisoidaan lainsäädäntöä, joka
koskee puolueille annettavia lahjoituksia.. Jokohan
tehdasmainen tehotuotanto ulottuu niihinkin?
päättää veropetoksesta tuomitun Silvio Berlusconin erottamisesta
parlamentista, on salainen. Mielenosoittajia korpeaa, että äänestys, jossa senaatti
sessa keskusteltiin kuvan yhteydessä kanien kasvatuksesta. Tämmöinen meininki ei käy päinsä, päättivät poliisit ja
Saksa. Kasvisruoka-aktivistit asialla. ?Osta yksi Angela Merkel, niin saat Peter Altmaierin
kaupan päälle?, lupaavat kyltit. he kysyvät.
??Vai ovat ihmiset passiivisia?
Ympäristön, ihmisten
ja eläinten puolesta
AFP / John Macdougall
pidättivät mieltään osoittaneen opiskelijan. entä
sinulla, senaattori?
Vastustajat pelkäävät, että turistejakin houkuttelevalle metsäiselle
vuoristoalueelle käy kurjasti.
AFP / Yuriy Dyachyshyn
Ukraina. 21.10.2013
19
Filippiinit. Suomalaisen Sini Saarelan ja muiden vangittujen Greenpeace-aktivistien tapaus on herättänyt huomiota ympäri maailmaa, myös Filippiineillä. 66 kananraatoa edustavat tässä 66:ta valtuutettua, joiden äänillä Lvivin hallintoalueella hyväksyttiin
Venäjä.
Brasilialainen Ana Paula Alminhana Maciel on yksi
Greenpeacen Arctic 30 -aktivisteista, jotka halusivat kiinnittää
maailman huomion arktisen öljynporauksen ongelmiin. Aktivistit
viskattiin selliin, mutta öljynporaus ja ilmaston lämmittäminen
jatkuvat kaikessa rauhassa.. Paikalliset Greenpeacen kannattajat
päästivät ilmaan 30 valkoista kyyhkyä.
AFP / Dmitri Sharomov
Viikon kuvat
Kokosi:
Nora Vilva
Kuvatekstit:
Tua Onnela
liuskekaasun poraussopimus yhdysvaltalaisyhtiö Chevronin kanssa. Liuskekaasu vähentää Ukrainan riippuvuutta venäläisestä
kaasusta, mutta sillä on myös ympäristövaikutuksensa
klo 16, Näsilinnankatu 22 A 33. Nenäpäivä tarjoaa liitoille, Tänä vuonna Solidaarisuuden
ammattiosastoille ja jäsenille Nenäpäivä-tuotoilla tehdään
hauskan tavan tehdä hyvää. Kahvitarjoilu.
. Tilaisuus jatkuu
yhdistyksen sääntömääräisenä syyskokouksena klo 19 alkaen. Mukana Amos Ander-
sonin taidemuseon johtaja Kai Kartio,
kuvanveistäjä ja Checkpoint Helsingin
pj. Ilmoittatumiset piiritoimistoon
johanna.autio@sdp.fi.
UUSIMAA
. klo 13 kerhotilassamme
Saariniemenkatu 4, kivijalkakauppa.
Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Johtokunta klo 12.
. Sisään Kahvila Pokkarin kautta. Tuleeko Guggenheim. Vuodesta 1895.
Yhteisiä unelmia vuodesta 1895.
Avaa toinenkin silmä.
Oikeudenmukaisuutta vuodesta 1895.
Intohimona kansanvalta. www.iisalmendemarit.fi
Yhteisiä unelmia vuodesta 1895.
HÄME
. Vuodesta
1895.
Uusi sanomalehti. Ilmoitus julkaistaan maksuttomana kaksi kertaa. krs. Piirin järjestöuudistusseminaari
Härmän kuntokeskuksessa la 26.10.
alk. (2 kpl)
10 oik.
MiniVakio:
6 oik. Mitä ovat Amos Andersonin
suunnitelmat. Haastattelijana kirjailija John Kiviranta.
kuelinten silpomista vastaan ja
vahvistetaan maaseudun köyhien perheiden toimeentuloa.
Silpomista vastaan Solidaarisuus toimii esimerkiksi valistamalla paikallisia päättäjiä ja
uskonnollisia johtajia. Mikä
on Checkpoint Helsinki. Kun silpominen vähenee, myös äiti- ja
lapsikuolleisuus vähenee.
Sask puolestaan suuntaa tuoton uuteen hankkeeseen, jossa
vahvistetaan siirtotyöläisten,
yhteisöjen ja lasten oikeuksia
Intiassa ja Nepalissa. Vuodesta 1895.
Yhdistystoiminta
Järjestöjen ja yhdistysten kevät-,
syys- ja vuosikokousilmoitukset
ovat maksullisia. 20
21.10.2013
??Sask ja Solidaarisuus ovat mukana Nenäpäivässä
Peliuutiset
Lotto 42/2013
4, 10, 17, 19, 20, 33, 36
Lisänumerot : 28, 37
Voitonjako:
7 oik.
ei yhtään kappaletta
6+1 oik. klo 17?19
Arkadia kirjakaupassa, Nervanderinkatu 11. Töölö Agora ti 22.10. Esillä sääntömääräiset asiat. Mukana tua Nenäpäivään järjestämällä
ovat myös Suomen ammatti- omia tapahtumia ja tempauksia.
liittojen solidaarisuuskeskus Erityisen suosittuja ovat arvon(Sask) ja kehitysyhteistyöjär- nat, kilpailut ja pop up -kahvilat
työpaikalla, Saskin kehitysviesjestö Solidaarisuus.
Nenäpäiväkeräyksen tuotot tinnän koordinaattori Katri
jaetaan tasan yhdeksän kehitys- Blomster sanoo.
yhteistyöjärjestön kesken. Lisäksi keskustellaan
puoluekokousaloitteista. (7 kpl)
23 314,20 e
6 oik.
1 783,20 e
5+2 oik.
3 709,00 e
5+1 oik.
112,50 e
5 oik.
47,60 e
4+2 oik.
67,80 e
4+1 oik.
16,80 e
4 oik.
9,10 e
3+2 oik.
5,00 e
3+1 oik.
1,00 e
Jokeri 42/2013
2445680
Voitonjako:
7 oik.
ei yhtään kappaletta
6 oik. Kymen)
sääntömääräisiä kokousasioita.
PIRKANMAA
. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä.
HELSINKI
. Ennen kokousta
Helsingin piirin ajankohtaiskatsaus,
Anne Mikkola-Nokso-Koivisto piirihallituksen 2. Seminaarissa mukana
SDP:n järjestöpäällikkö Ari Näätsaari. Vuodesta
1895.
Antihömppää vuodesta 1895.
Punaista muulloinkin kuin jouluna. Liitosta paikalla
aluepäällikkö Jan Laine.
. Karhulan sos.dem. klo 17
SEL:n Etelä-Suomen aluetoimistolla,
Siltasaarenkatu 4, 5. Helsingin Kotien Puolesta ryn syyskokous 30.10. Vuodesta 1895
Kyllä työmieskin arvon ansaitsee. Vuodesta 1895.
Se on tilattava. klo 18 toimitilaamme
3 x reskalle.
24 mm Kokouksessa valitaan puoluekokousedustajaehdokkaamme sekä nimetään EU-vaaliehdokkaamme. Vuodesta 1895.
Aina uutta. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari.
fi/yhdistystoiminta, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla
09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10.00 mennessä. Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys
ry:n sääntömääräinen syyskokous pe
1.11. www.paperi4.fi.
Syyskokous 5.11. Tervetuloa Hämeenlinnan Työväenyhdistys ry:n lokakuun kuukausikokoukseen ma 28.10. Vuodesta 1895.
Ei höntsäilyä. Kuukausikokous to 24.10. Kirjailija Kaiho Nieminen esittelee
teostaan Trokari, ti 22.10. Johtokunta.
KYMI
Avaa toinenkin silmä.
. Vuotalo, Mosaiikkitori 2, Kirjaston neuvotteluhuone. Johtokunta kokoontuu klo 16 samassa paikassa.
. klo 18 Työväentalo, Pohjolankatu 11 A. klo 10?13, Hamarin Työväentalolla, Hamarintie 22,
Porvoo. Apulaispormestari Pekka Salmi alustaa ke 23.10.
klo 17.30 Hervannan vapaa-aikatalolla,
Lindforsinkatu 5, h. yhdistykset. Vuodesta 1895.
Kansanvallassa kaikkien äänien on kuulut
tava.
TJ-vinjetti
POHJOIS-SAVO
sesssa käsitellään sääntömääräiset
asiat ja uuden yhdistyvän KaakkoisSuomen sos.dem.piirin (ent. klo 18?19.30
Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvilassa, Sörnäisten rantatie 25 A 1. Hakametsän ja Hervannan sos.
dem. Osaston syyskokous ke 6.11. Petra Jääskeläinen.
. (15 kpl)
3 492,10 e
102,00 e
125,00 e
Uusi sanomalehti Suomessa!
Vuodesta 1895.
Pitkää nenää köyhyydelle
Demokraatin
Nenäpäiväkeräys
alkoisloganit:
jälleen Ammattiosastot voivat osallisviime keskiviikkona. Syyskokous su
3.11. (1 kpl)
71 729,60 e
5 oik.
675,10 e
4 oik.
50,40 e
3 oik.
7,20 e
2 oik.
2,50 e
Veikkaus 42/2013
121 22X 121 11
Voitonjako:
11 oik. Paperi 4 tiedottaa. Kokouk-
POHJANMAA
. klo 10.15. Puhetta joh3 x 22 mm
taa Töölön Demarien pj. Hankkeen
pääkohderyhmänä ovat siirtotyöläiset ja heidän perheensä
ja omaisensa.
. klo 17, kahvitarjoilu klo 16.30,
Kirjan talon kerhosalissa, Kirjatyön-
tekijänkatu 10. Työväenyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous
ke 30.10. Turun sos.dem Toveriseura ry. klo 15 Nokian Kerholassa, Souranderintie 13. Käsitellään sääntöjen 13§
määräämät asiat. klo
18 Soukan palvelutalossa, Soukankaari 7.
VARSINAIS-SUOMI
. Tuhannet perheet ylittävät
rajan puolin ja toisin paremman tulevaisuuden perässä ja
Itsenäisyyspäivä on joka päivä. Helsingin Elintarviketyöntekijät ao
10. Iisalmen Sos.dem. Vuodesta 1895.
Tasapainon takia. Vuodesta 1895.
Kaikki on politiikkaa. Somalimaassa töitä tyttöjen su-
Tilaa ihmiselle.
Tilaa ihmiselle. Paikalla asiantuntijoita kertomassa pakolais- ja maahanmuutto asiaa. Ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa
maksutta. Esillä sääntömääräiset
asiat, sekä sääntöihin 12 ja 13 tehtävät
muutokset.
. työväenyhdistys
järjestää avoimen keskustelutilaisuuden Ajankohtaista politiikassa to 24.10.
klo 18?19 Vesivallinaukio 5 D:ssä, jossa
alustajana toimii SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainio. Lisätietoja ja pöytävarauksia
Leena Kinnunen 050-3794290 tai hamarigammelbacka.sdp@gmail.com.
. yhdistyksen johtokunnankokous ma 21.10.
klo 17 PAM-Liikealan Turun Seudun
kokous kellarissa, Yliopistonkatu 33.
. Linnavuoren
Metallityöväen
Ammattiosasto ry 134. Jäsenyys
tarkistetaan.
. Syyskokouksen asialistalla sääntömääräiset asiat, sääntömuutos ja esitys liittokokoukselle.
Kokousta alustamassa TEAM-liiton
puheenjohtaja Timo Vallittu. Turun Ay-väen sos.dem. Käsitelläänn sääntöjen määräämät asiat. Nenäpäivä on ammattiosaskin ja Solidaarisuuden lisäksi toille mainio ajankohta nostaa
saajia ovat Unicef, Punainen omassa viestinnässään esille
risti, Pelastakaa Lapset, Suo- omia ja oman liittonsa tekemää
men lähetysseura, Kirkon ulko- solidaarisuustyötä, Blomster
maanapu, Plan ja Fida.
muistuttaa.
Sask kannustaa etenkin työpaikkoja ja ay-väkeä tempaise- Silpomista vastaan ja
tulevaisuuuden puolesta
maan hyvän asian puolesta.
. Kulttuurikeskustelu Helsingin taide- ja museopolitiikasta. Markus Kåhre sekä apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. varapuheenjohtaja.
Varsinaisessa kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat: Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2014 sekä
puheenjohtajan ja johtokunnan valinta
vuodelle 2014.
. Hamarin ja Gammelbackan demarit
HTY ry - Hammars och Gammelbacka
socialdemokrater HAF rf järjestää
kirpputorin la 16.11. Sas. Vuodesta 1895.
Oma näkökulma. klo 18 Työväentalo, 4.krs.
2 x 54 mm
4 x 35 mm
Sudoku
Sarjakuvat
Kaikki on politiikkaa.
B.Virtanen - Urja
Vuodesta 1895.
4 x 32 mm
Itsenäisyyspäivä on joka päivä.
Vuodesta 1895.
Ruudukon jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on
täytettävä numeroilla 1-9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran.
4 x 25 mm
Oikeudenmukaisuutta vuodesta 1895.. Espoonlahden Demarit ry:n sääntömääräinen syyskokous ti 22.10. 222. Tunnelipäätöksen
jälkeenkin on elämää. Vuosaaren sosialidemokraatit ry.
Sääntömääräinen syyskokous 30.10.
klo 18?20
020 77 41424
PÄIVYSTYS PARILLISELLA VIIKOLLA KOKKOLASSA
Pitkänsillankatu 23, 67100 Kokkola, puh. avoinna ma-pe klo 9-16
Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA
faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi
Aluepäällikkö Marja Salmivuori
Toimitsija Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula
Palveluneuvoja Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila
KOKKOLAN TOIMISTO . 16.
PORVOON
TYÖVÄENYHDISTYKSEN
Oma näkökulma.
ammattiliiton jäseneksi!
(PTY ry)
sääntömääräinen syyskokous
pidetään Raatikympissä
(Raatihuoneenkatu 10, Porvoo)
sunnuntaina 27.10.2013
alkaen kello 17.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat kuten toimintasuunnitelma 2014 ja toimihenkilövalinnat.
Kahvitarjoilu alkaa 16.30.
Tervetuloa!
Johtokunta
?Hautaus?palvelut
AKT:n VAASAN TOIMISTO
Aluetoimitsija Tapio Huotari
(06) 220 1560, 0400 476 005, tapio.huotari@akt.fi
Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561
Pitkäkatu 43, 65100 VAASA
fax. Lakiehdotusten
käsittelyjä.
Torstaina 24.10. YHDISTYKSEN
Yhteisiä
lokakuun kokous on yhdistyksen talolla (Vanha-Hämeentie 18) sisäpihalla tiistaina 22.10.2013 kello 18.30 alkaen.
Alustajana Turun kaupungin erityisasiantuntija, VTM Pasi Ahola aiheenaan
kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Hakemuksen voi myös toimittaa
eduskunnan hallinto-osaston kirjaamoon,
Eduskuntakatu 4, postiosoite 00102 Eduskunta,
viimeistään 4.11.2013 klo 16.15.
KOKKOLAN
SOS.DEM
KUNNALLISJÄRJESTÖ ry.
Os.
Backlundinpolku 1 A
67700 Kokkola
http://kokkola.sdp.fi
Puheenjohtaja
Esa Kant
040 778 9810
Varapuheenjohtaja
Jaana
PikkarainenHaapasaari
040 736 2614
Sihteeri
Kirsi Virtanen
050 405 8921
?Kokoukset
Taloudenhoitaja
Martti Juvonen
040 730 3388
Kokouskutsu
Tasapainon
takia.
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän valtuusto kokoontuu Kokkolan ammattiopiston auditoriossa, os. Lokakuun kuukausikokous on myös
yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous, jossa tehdään mm. Närvilänkatu 8, Kokkola,
torstaina 31.10.2013 klo 18.00 alkaen. Lakiehdotusten
käsittelyjä.
Keskiviikkona 23.10. 020 77 41421, 040 707 1399
mikko.makynen@metalliliitto.fi
Aluetoimitsija Jari Leppäkangas
puh. 020 77 41420, 050 592 3095
jari.leppakangas@metalliliitto.fi
Toimistosihteeri Johanna Kippola
puh. -
21
Liity sinäkin SAK:n
21.10.2013
MERKKIPÄIVÄKERÄYKSET
<ddd> <d>.<m>.<yyyy> 3
Onnittele ja osallistu
työväen kulttuurin
tukemiseen.
hakeutuvat tiilitehtaille,
2Saskin
x 26,5 mm
ohjelmasuunnittelija Seppo Karppinen sanoo.
Hankkeen avulla tarjotaan tiilitehtailla perheittensä kanssa työskenteleville lapsityöläisille mahdollisuus koulunkäyntiin.
Kolmen viikon Nenäpäivä-kampanja huipentuu
8. 020 774 0380, 040 518 2001
s-posti: raija.kuusisto@sak.fi. 040 7094 337, s-posti: katja.kaivonen@sak.fi
SAK:n AMMATTILIITTOJEN
ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA:
Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
POHJANMAAN ALUETOIMISTO
Aluepäällikkö Elina Luoma 010 7703 642, 050 599 8580
Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644
s-posti: eijam.koski@jhl.fi
Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 576 547
Aluetoimistosihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 443 2043
Pitkäkatu 43, 65100 VAASA
puh. klo 16.00
TÄYSISTUNTO
Suullinen kyselytunti. klo 13.00
TÄYSISTUNTO
Lakiehdotusten käsittelyjä
Suorat verkkolähetykset: www.
eduskunta.fi/verkkolahetys.
Istunnot ovat yleisölle avoimia.
Ovet lehterille avataan 15 min.
ennen täysistuntoa.
Kansalaisinfo on avoinna mape klo 10 . avoinna ma 9-12, 13-16
Kauppatori 2, 2.krs, 67100 KOKKOLA
Palveluneuvoja Anneli Kalliosaari
faksi 020 774 2422
Puu- ja erityisalojen liitto
VAASAN ALUETOIMISTO
Pitkäkatu 43 B, 65100 VAASA
Lasse Parhiala 040 591 0365
lasse.parhiala@puuliitto.fi
Auto- ja Kuljetusalan
Työntekijäliitto AKT ry
Tiistaina 22.10. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi
l www.sivistysrahasto.fi
Sihteeri
Virve Airaksinen
040 569 8300
Taloudenhoitaja
Erik Cederholm
0500 365 944
Uusi sanomalehti Suomessa!
?Virat
Intohimona kansanvalta.
Demokraatti
Uusi
sanomalehti Eduskunnan
Suomessa!
Sudokun ratkaisu
kansliaan haetaan
Vuodesta 1895.
kansliasihteeriä
Hakuilmoitus on julkaistu valtion työnhakusivustolla
www.valtiolle.fi, työavain 110?41?13.
Lisätietoja antavat eduskunnan pääsihteeri
Seppo Tiitinen, 09 432 2011 (klo 10?12) tai
kansliasihteeri Sirpa Mustonen, 09 432 2010
(klo 9?11) / sirpa.mustonen@eduskunta.fi.
Uusi sanomalehti Suomessa!
Vuodesta 1895.
Hakemus tallennetaan valtion työnhakusivustolle
www.valtiolle.fi. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30
sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi
Metallityöväen liitto ry
VAASAN ALUETOIMISTO
Aluetoimitsija Mikko Mäkynen
puh. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää
liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia.
SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/
Vaasan toimipiste
Aluejohtaja Raija Kuusisto,
puh. marraskuuta Ylen TV2:n
Nenäpäivä-show?hun.
Viime vuoden Nenäpäivä keräsi yli kaksi miljoonaa euroa.
Lisätietoja: www.nenapaiva.fi.
VAASAN SOS.DEM.
KUNNALLISJÄRJESTÖ ry
Pitkäkatu 50
65100 VAASA
http://vaasa.sdp.fi
sdp.vaasa@netikka.fi
Puheenjohtaja
Markku Ahonpää
040 557 0846
Varapuheenjohtaja
Oili
Airaksinen-Rajala
040 561 1884
Uusi sanomalehti Suomessa!
Vuodesta 1895.
puh. 020 774 0311, 040 738 3718,
» www.sak.fi
s-posti: riikka.antinaho@sak.fi
Järjestösihteeri (ruotsinkielinen toiminta) Katja Kaivonen,
puh. (06) 414 3832
Yhdessä olemme enemmän. (06) 822 3516
keskiviikkoisin klo 11.00-13.00
PÄIVYSTYS PARILLISELLA VIIKOLLA PIETARSAARESSA
Tehtaankatu 13, 68600 Pietarsaari, puh. 010 7703 640 (vaihde).
sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600
Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620
Työttömyysturva 020 690 211
Vaihde 020 774 002
sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi
Pohjanmaa
VAASAN TOIMISTO . Lakiehdotusten käsittelyjä.
Perjantaina 25.10. Tervetuloa.
Vuodesta 1895.
2 x 32 mm
SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua mm. klo 14.00
TÄYSISTUNTO
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ja keskustan
eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettien (aloitteet) lähetekeskustelu. henkilövalinnat
vuodeksi 2014. Kokouksen tarkastettu
pöytäkirja on nähtävillä maanantaista 4.11.2013 alkaen koulutusyhtymän toimistossa, osoite Peikkolinnankatu 6, Kokkola sekä
www-sivuilla osoitteessa:
http://dynastypub.kpedu.fi/kokous/TELIMET.HTM
Vuodesta 1895.
Marja Hylkilä, valtuuston puheenjohtaja
www.kpedu.fi
LIHAVITOSEN SYYSKOKOUS
Ammattiosaston sääntömääräinen syyskokous
pidetään 7.11.2013 kello 17.00 SEL:n aluetoimistossa
Hakaniemessä Siltasaarenkatu 4 5.kerros.
Kokouksessa valitaan osaston kokousvirkailijat ja
johtokunnan jäsenet ja varajäsenet kaudelle 2014.
Kahvitarjoilu.
2 x 67 mmTervetuloa!
Johtokunta
NUMMENMÄEN SOS.DEM. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 020 77 41423, marika.marsch@metalliliitto.fi
Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa
Etuuskäsittelijä Maija Uura (äitiyslomalla)
Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455
Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA, fax. (06) 723 2018
Keskiviikkoisin 14.00-16.00
PÄIVYSTYS PARITTOMALLA VIIKOLLA SEINÄJOELLA
Matti Visannin kuja 10L 3, 60100 Seinäjoki, puh.(06) 414 3833
keskiviikkoisin klo 11.00-15.00 fax. Pitkäkatu 43, 65100 VAASA
Toimistonhoitaja Riikka Antinaho,
puh. (06) 220 1562
Sähköalojen
ammattiliitto ry
Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere
puh. 020 77 41422, 040 351 8755
johanna.kippola@metalliliitto.fi
Jäsenpalvelija Marika Marsch
puh. klo 14.00
TÄYSISTUNTO
Hallituksen esitysten lähetekeskusteluja
18.50 Merisää. 07.15 Urheiluradio. 18.03 Sekahaku. Osa 313:
?Menen pa-paniikkiin, kun
katot mua silmiin.?
Uusi päivä (S) Osa 314:
?Hän toi toivon tullessaan.?
Uusi päivä (S) Osa 315:
?Gaudeamus igitur?.
Peltsin Lappi Peltsin kesän reissu kääntyy loppusuoralle jännittävissä merkeissä
hirvimetsällä.
16.30 Galaxin mestari: Kartingmestari Jakso 4/6.
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Yle Uutiset minuutissa
18.02 Taitoluistelun GP Loppunäytös. Laki oli aikanaan Euroopan tiukin.
21.00 Retrolissun ysärit: Girl
Power 1990-luku alkoi virallisesti Madonnan Blonde
Ambition -kiertueesta, ja viidentoista sentin kengänpohjat kohottivat tyttöenergian
uudelle tasolle. 09.05 Muistojen bulevardi. 18.00 Yle
Uutiset. 16.15 Faunin iltapäivä. 15.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle Uutiset
ja sää. Poeettinen lyhytelokuva onnen etsinnästä.
23.11 Uusi Kino: Perhe (S)
Ohjaaja Tonislav Hristov
palaa Suomesta Bulgariaan
ja tapaa perheensä valmistautumassa elämään EUBulgariassa.
00.06 - 04.00 Teematieto
YLE FEM
07.00 Min Morgon 08.30?11.00 SVT:n
ohjelmaa 12.15?16.00 SVT:n ohjelmaa
16.55 Pixel Kokeellisia nykykoruja
on esillä Designmuseossa.
Jan Förster tuo uusia tuulia
Taidehalliin. 06.25 Aamusoitto. 13.06 Maakuntaradio. Talon ainoa Taalasmaa.
House (12) Tarpeita.
House (12) Unia.
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
Tulosruutu
Isänmaan puolesta (16)
Hulluuden ja järjen välimaastossa.
23.40 Kovat kaulassa (12) Tilit
tyhjiksi.
00.40 Work It (7) Vehkeilyä. 08.15 Ykkösaamu. Guadalcanal.
02.20 - 04.00 Uutisikkuna
YLETEEMA
Pyykkilautapojat puhtaan
lihan puolesta!
17.25 Kauniit ja rohkeat (S)
Brooken paussitonta menoako tämä nyt on?
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
Appelsiini-linssikeitto.
18.00 Emmerdale (S) Aaron, kylän pahanilmanlintu.
18.30 Emmerdale (7) Riitoja ja
rakkautta.
19.00 Seitsemän Uutiset
19.20 Päivän sää
19.30 Salatut elämät (S) Osa
20.05
21.00
22.00
22.20
22.25
22.35
2516. 23.33 Illan vieras. 23.10?06.00 Yöklassinen.
YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. Mistä sääilmiöt
johtuvat. 16.00
Yle Uutiset ja sää. 09.11 Maakuntaradio. 17.20?17.28 Urheiluradio. Nainen johdattaa hänet salaiseen
paikkaan jota hallitsee mystinen Veljeskunta.
TV1
TV2
04.00 Uutisikkuna 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30?09.55
Luontohetki: Eläintarinoita 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Kuvakirjeitä
maailmalta 11.00 Yle Uutiset 11.05
Puoli seitsemän 11.35 Arto Nyberg
04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Jyrkin ja Neposen aamu 06.51
Nimipäiväonnittelu: 21.10. Yle Uutiset ja sää. Rokkidraama.
Pääosissa: Eero Milonoff,
Jussi Nikkilä, Olavi Uusivirta,
Minttu Mustakallio, Tommi
Korpela, Kari Hietalahti. 08.17 Maakuntaradio. Alle sadan vuoden kuluttua patsaan
luona kuvattiin tuhansia
alastomia suomalaisia.
17.55 Yle Nyheter TV-nytt
18.00 BUU-klubben: Vinter
Varg
18.30 Luontoretkellä 4/6. 12.15
Suvaitsevainen Fredrik II Suuri?natsien omalaatuinen esikuva
13.00 Klassista kahteen. Rikshareissaajat jatkavat
matkaansa maailman tiheimmin asuttujen alueiden halki.
13.30 Pressiklubi
14.00 Veljesten keittiössä
14.30
14.58
15.26
15.55
Luvassa on kakkuja, etujälkiruokia ja pääjälkiruokia.
Uusi päivä (S) (7). 07.50 Aamuhartaus. 06.15
Aamuhartaus. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 18.50 Iltahartaus. (12) 21.00 Elokuva: Mona Lisa Smile (S) 23.20 5D:
Haluan vieläkin isommat rinnat (12) 00.40 Elokuva: Soitellaan
(S) 02.35 Star Trek: The Next Generation (7) 03.30?04.20
Tarkka-ampujat (16)
YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. Rakkauden kaipuu.
21.50 Yle Uutiset
22.00 Urheiluruutu
22.05 Rakkautta ja jälkikasvua (12) Pää pilvissä.
22.50 Seksiministeriö (12) Sarjan päätösjaksossa juontaja
Emil Thorup käy vielä läpi ne
hurjimmat ja unohtumattomimmat seksikokeilunsa.
23.15 Teiniäidit Osa 5/8.
23.45 Boss (16) 2. 07.15 Aamusoitto. 22
21.10.2013
tv- ja RaDIO-Ohjelmat Maanantai 21.10.2013
MTV3
05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25
Huomenta Suomi 09.05 Studio55.
fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään
syötäisiin. 15.55 Yle
News. 21.03 Live: Bluesministeri.
21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 09.05?09.10 Urheiluradio. 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja: Voiko suomalaiseksi tulla. Paino pois.
14.00 Sarahin talo Vanhempien
makuuhuone.
14.30 Näin teet ranskalaista
ruokaa Oliivien juhlaa.
15.00 Huikeat kakut Maailman
katolla.
16.00 Prom Queen Kaarat kauniiksi.
17.00 Eläintarhojen elämää
Suloisia sisupusseja.
17.30 Kuppilat kuntoon, Jyrki
Sukula! Siilinjärven Toivalassa sijaitseva kesäravintola
Järviterminaali.
18.30 Nelosen uutiset
18.50 Nelosen sää
19.00 Neljän tähden illallinen
Radiotoimittajien teemaviikon avaa Jaajo Linnonmaa.
19.30 Matkaoppaat Oppaat
saavat nauraa kyllikseen, kun
Anna-Kaisa ja Anssi yrittävät
rikkoa ilmapalloja.
20.00 Huippumalli haussa Videodiivat.
20.57 Keno
21.00 Elokuva: Ganes (12)
(Suomi 2007). 16.15 Maakuntaradio. 10.03 Ajantasa: Suora linja. 18.20
Radioteatteri esittää: Juhani Aho: Matkakuvia, osa 26. 22.50?23.02 Valomusiikkia. Havis Amanda kuohutti helsinkiläisiä vuonna 1908. 07.53 Maakuntaradio. Lauri Haarlan samannimisen romaaniin perustuva
melodraama, jossa on kaikkea: rakkautta, intohimoa ja
sukukirous.
14.15 Viulunrakentaja Jacob
von der Lippe Norjalaisella viulunrakentajalla Jacob
von der Lippellä on työn alla
kaksi soitinta: viulu ja sello.
14.55 Pisara Pastori Tuomas Pitkänen: Luonnossa voi tuntea
olevansa sitä, miksi Jumala
meidät loi. N: Irma Seikkula, Olavi
Reimas, Sylvi Palo, Pentti
Pihlaja. 18.30
Hartaita säveliä 50 vuotta. 09.45 Tunteita ja tuoksuja
(7) 10.35 Emmerdale (S) 11.05 Emmerdale (S) 11.35?12.40 Kadonneen
jäljillä UK
04.00 Teematieto
14.10 Alueellinen sääennuste
14.15 Isän tyttö (S) Nurmikkogi-
18.00 Sininen laulu: Suomen
taiteiden tarina Osa 7.
golo.
14.45 Mitä tänään syötäisiin?
Appelsiini-linssikeitto.
14.50 Pilanpäiten
14.55 Tanssii Tähtien Kanssa
Osa 7.
16.50 Uutiset
16.55 Suomen ja maailman
sää
17.00 Kauniit ja rohkeat (7)
Wanted Sub klo 21.00
Wesley ei tekisi pahaa kärpäsellekään, kunnes hän
tapaa salaperäisen ja seksikkään Foxin (Angelina
Jolie, kuvassa). 22.05 Valkoista valoa: Jäähyväiset laihdutukselle. 15.05 Kultakuume. 5: 4-11)
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
15.50 Luontohetki: Sardinian
villilampaat
16.20 Kuningaskuluttaja
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.08 Sydämen asialla (7) Perhesiteitä.
18.00
18.22
18.25
18.30
19.00
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset sää
Uutisvuoto
Prisma: Sydämen sopukoissa Mitä uusimmat
tutkimukset paljastavat
sykkivän sydämen salaisuuksista?
19.49 Nykyajan ihmeet Golden
Gate silta.
20.00 MOT: Vale, emävale,
Kataisen tilasto Väite
Suomen kilpailukyvyn romahtamisesta korkeiden
palkkojen takia ei pidä paikkaansa. Siirtomaihin asettuessaan britit toivat mukanaan
elämänasenteensa ja toimintatapansa.
Särkyneen peilin sirpaleet
1950 - 1954.
19.00 Francon jälkeen - Alcantaran perhe (7) Osa 229.
Naisten päivä.
20.10 Avaruuskansiot Maa.
Millainen kotiplaneettamme
on rakenteeltaan. Suomen kilpailukyky
on edelleen hyvää tasoa.
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.00 A-studio Arki hierontapaikoissa: thaihierojan tarina.
Kuka maksaa vanhusten vaipat, tapaus Hämeenlinnasta.
21.30 Dokumenttiprojekti: Tubettajat Dokumentti oman
elämänsä reality-tähdistä,
tubettajista.
22.30 Kotikatsomo: Paha perhe (12)
00.00 Rajankäyntiä Pyhä Laatokka.
00.30 Uutisikkuna
12.00 Tanskalainen maajussi
10/10. Spaissarit
kävivät Suomessa, ja Nylon
Beat kikatteli.
21.30 Hetkiä kaupungissa
8/10. Edith Piafin ääni
ei unohdu.
17.25 Arkistosta revittyä:
Alastomuus Osa 5/8. Kilautatko kaverille?
20.40 Sokerileipurin herkut
Kondiittori Mette Blomsterberg valmistaa tuoreista vadelmista upean kääretortun.
21.00 Bettina Vieraina estejuoksija Sandra Eriksson, entinen
valtiovarainministeri Iiro
Viinanen sekä ruotsalainen
laulaja Veronica Maggio.
21.40 Kulissien takana
21.45 Ajankuvia Tukholmasta
Televisio teki tuloaan ja oikeanpuoleisesta liikenteestä
äänestettiin vuonna 1955.
21.57 Yle Nyheter TV-nytt
22.00 RaakaFilmi (12) Jonas
Kukkonen esittelee elokuvan,
jossa hän on sekä kameran
edessä että takana.
22.30 - 22.44 Oddasat
23.00 SVT:n ohjelmaa
SUB 06.00 SubChat 08.25 Looney Tunes Show (S) 08.50 Madagascarin pingviinit (S) 09.20 Eastenders (7) 09.55?10.50 Lemmen viemää (7) 13.50 Myytinmurtajat 14.55 Kreisiä menoa
15.25 Kreisiä menoa 15.55 Maximal 16.25 Eastenders (7) 17.00
Lemmen viemää (7) 18.00 Hell?s Kitchen Suomi 19.00 Paratiisi
19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Lähiöunelmia (S) 20.30
Simpsonit (7) 21.00 Wanted (16) 23.15 Luonnoton historia (7)
00.15 Elämää Philadelphiassa (12) 00.45 Ensisilmäyksellä (7)
01.15 Simpsonit (7) 01.45 Hellcats (7) 02.40?05.58 SubChat
JIM 12.30 Maailman oudoimmat ravintolat 13.00 Pomo piilossa 14.00 Remontit rahaksi 15.00 Gordon Ramsay?pannu
kuumana 16.00 MasterChef Australia 16.35 Anthony Bourdain minilomalla 17.30 Kokin vapaapäivä 18.00 MasterChef
Australia 19.00 Leijonan luola Kanada 20.00 Huijarirakentajat
21.00 Havaiji 5-0 (12) 22.00 South Park (12) 22.30 South Park
(7) 23.00 Huipputatuoija haussa 23.55 JIM D: Massiivinen
tuho (12) 00.55 Taksi (S) 01.25 Leijonan luola Kanada 02.20
Mestariampuja 03.10 Paluu pulpettiin (7) 03.40 Älypää-TV
LIV 09.00 Unelmien talo 09.30 Isännän ja koiran käytöskoulu
Amerikassa 10.30 Tuhluriprinsessat 11.00 Häähullut (7) 12.00
Kakkutehdas 12.30 Leila leipoo Ranskassa 13.00 Sinkkuillallinen 14.00 Äidin stailauspäivä 15.00 Kodikkaasti vuokralla
15.30 Sarahin talo 16.00 Liv D Sarja: Kauneusihanteet testissä
17.00 Hurja remontti 18.00 Olet mitä syöt 18.30 Inno 19.00
MasterChef Suomi 20.00 Arvostele mun illallinen Suomessa
20.30 Arvostele mun illallinen Suomessa 21.00 Good Wife
(12) 22.00 Sinkkuelämää (12) 22.30 Sinkkuelämää (12) 23.00
Sinkkuelämää (12) 23.30 Täydelliset naiset (7) 00.25 Häät
sulhasen tapaan 01.35 LA Ink 02.35 Supernanny (S) 03.35
Good Wife (12) 04.30?05.00 Älypää-TV
AVA 06.00 Aamun AVAus 07.55?08.25 Namaste jooga 09.25
Market Kitchen 10.25 Remontoijat 11.00 Pohjoiset herkut
11.25 Huomenta Suomen parhaat 11.45 Makuja 12.10 Suurin
pudottaja 13.00 X Factor USA 14.35 X Factor USA 15.30 Kodinkohentajat 16.30 Makuja 16.55 Salatut elämät (S) 17.25
Eastenders (S) 18.00 Frendit (S) 18.30 Frendit (S) 19.00 Face
20.00 House (12) 21.00 Erilaiset äidit 22.00 Beverly Hillsin
täydelliset naiset 23.00 Kirjapiiri 23.30 Toinen nainen 00.00
Puumanainen (12) 00.30?04.30 Yön AVA
FOX 06.00 Sky News 06.30 FOX Kids 08.35 Wipeout 09.30
24Kitchen 11.25 Mr & Miss Showhau 11.50 Futurama 12.15
Aarteen tonkijat 12.40 Totta vai tarua. 09.00 Yle
Uutiset. 22.57 Suomi tänään.
23.00 Yle Uutiset. 21.00 Yle Uutiset. 19.03 Urheiluradio. 20.15 Jazzradio Live! 21.15 Julkinen sana.
Päivälehden perinne. 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. 15.05 Maakuntaradio. 20.00 Jazzradio. 06.56 Päivän mietelause.
07.00 Yle Uutiset ja sää. 19.06 Metsäradio.
20.00 Yle Uutiset. 17.30 Taustapeili. 21.55 Suomi tänään. Toinen
koti. 00.05?05.00 Yöradio.
YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40
Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30
Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Maria Pettersson 14.00
Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 17.08 Liikuntatunti 18.00
Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle
Uutiset 22.05 Maria Pettersson 23.02 Puheen Aamun vieras
23.30?00.00 Politiikkaradio. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.45 Merisää. 17.00 Yle Uutiset ja
sää. 14.00 Yle Uutiset.
14.03 Ajantasa. 18.55 Suomi tänään.
19.00 Yle Uutiset ja sää. 07.50 Merisää. N: Basil
Rathbone, Nigel Bruce, Alan
Mowbray ja Dennis Hoey.
23.00 Uusi Kino: Elämän tarkoitus (S) (Meaning of Life,
2008). Ohjaus: JP Siili.
23.15
23.25
23.30
00.30
Nelosen uutiset
Nelosen sää
Olipa kerran (7) Uusi alku.
Perhe on pahin (S) Archie
ja FBI.
01.05 Maailman vaarallisimmat tiet (7) Räjähtävä lasti.
02.05 Pulkkinen (S)
02.35 - 05.00 Älypää-TV
17.00 Historia: Britti-imperiumin perintö 2/5. Detroit, Yhdysvallat.
19.00
19.10
19.16
19.20
19.30
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Yle Uutiset Suora linja
Teiniäidit Osa 5/8. 12.55 Suomi tänään. 15.00 Yle Uutiset. 07.17 Maakuntaradio. 17.20?18.15 Kulttuuritunti: Epookki. 13.00 Yle Uutiset.
13.03 Urheiluradio. Tilan puimakone ryskää, ja viljasäkki toisensa
jälkeen täyttyy.
12.30 Kukkaron herraksi 7/12.
61-vuotias asfalttikoneen
kuljettaja sai kuulla, että hänen paikalleen olikin palkattu
joku muu.
13.00 Rikshalla halki Intian
3/4. 22.00
Yle Uutiset ja sää. Haastateltavana on Helsingin Sanomien
entinen vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen. 20.07 Live:
Bluesministeri. Miksi
maapallon navat ovat magneettisia. 22.00 Yle
Uutiset ja sää. 07.45 Hartaita
säveliä. 12.15 Maakuntaradio. Tanjan
ja Jamin suhde on kriisissä.
20.00 Uusi päivä (S) Osa 316:
?Etsi joku toinen mies.?
20.30 Suorana: Kortesmäki
Vieraina Kolmas nainen sekä
juontaja Nuutti Takkinen.
21.00 Love Connection Sarja alkaa 1/12. Tuleeko vielä joskus jääkausia?
20.30 Se päivä muutti Suomen: Tupakkalaki Suomi
sai ensimmäisen tupakkalain
vuonna 1977. 22.05 Tähtisumua. 06.05 Hartaita säveliä. 20.06 Sää. 23.03 Taustapeili. Kadut ovat vapaat taiteelle.
22.00 Sherlock Holmes ja
Rhodesian tähti (7) (Terror by Night/USA 1945) Mestarietsivä vartioi arvokasta
jalokiveä ja joutuu yöjunassa
murhamysteerin keskelle.
O: Roy William Neill. Ankeriaskannat ovat taantuneet
Euroopassa hälyttävästi.
19.00 Aamusta iltaan
19.30 Yle Nyheter TV-nytt
20.00 Naapureita ja salaisuuksia (12) 2/12. - Sarjan päätösjakso.
01.10 - 05.30 MTV3 Chat
NELONEN
07.00 Disneyn esikoulu 07.25 Disney
esittää 08.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.30 Inspector Cartoons (7) 08.40 Näin teet ranskalaista
ruokaa 09.10 Reissussa lasten kanssa
09.50 Kauneusleikkaukseen vai ei?
10.20?10.50 Sarahin talo
12.50 Reissussa lasten kanssa Walesin värikästä historiaa.
13.30 Kauneusleikkaukseen
vai ei. 06.52 Mohvelit (S) 06.58 Maapallottelua 07.01
Popi Kissa (S) 07.16 Norsulan perhe
(S) 07.27 Oiva-nallen oivallukset (S)
07.34 Satuja Soitosta 07.44 Noksu (S)
07.52 Disney esittää: Mainio Manu
(S) 08.15 Richard Scarry: Touhulan
arvoituksia (S) 08.41 Late lammas (S)
08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Kukkaron
herraksi 09.30 Retkikohteena: Helgeland 10.30 Hymy Pyllyyn 11.00 McLeodin tyttäret (7) 11.45 Näin Norjassa
12.20 Kuinka nainen sai housut Maailmanlopun lahkeet.
12.30 Paikka elämässä 4/8.
Vuosi sitten Pia sai vaikean
aivovamman eikä moneen
viikkoon kyennyt muistamaan mitään.
13.00 Jumalan myrsky (S)
(Suomi 1940, 73?) O: Valentin
Vaala. (Luuk. 19.03?19.45 Radioteatteri esittää: The Everlast, osa
2/2. 00.00
Yle Uutiset ja sää. 11.57 Päivän mietelause.
12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 06.30 Maakuntaradio.
07.00 Yle Uutiset ja sää. 10.00
Yle Uutiset. kausi 1/10.
00.40 Haven (12) Veden väki.
01.25 The Pacific: Tyynenmeren taistelutoverit (16)
1/10. 19.00 Yle Uutiset
ja sää. 20.03 Urheiluradio. 11.00 Välilevyjä. 11.00 Yle Uutiset.
11.03 Maakuntaradio. 17.00
Yle Uutiset ja sää. 21.35?21.39 Novosti Yle.
21.40 Urheiluradio. 10.00
Yle Uutiset. 09.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 21.50 Merisää. 13.05 Supertehtaat
14.00 Hetki ennen tuhoa 14.57 STT Uutiset 15.00 Lentoturmatutkinta 16.00 24Kitchen 18.00 Huutokaupan metsästäjät
18.30 Suomen vartijat 19.00 Seiska News 19.03 How I Met
Your Mother 19.30 Family Guy 20.00 Huutokaupan metsästäjät
20.30 Suomen vartijat 21.00 Criminal Minds 21.55 JO 22.50
The Walking Dead 23.45 Futurama 00.10 American Dad 00.35
Elokuva: Hal ja iso rakkaus 02.45 Suomen vartijat (TXT) 03.10
24Kitchen 04.00 Tilt 04.25 Navigare 04.50?05.59 Sky News
TV5 06.15 Jeff Corwin?peloton eläinsuojelija 07.20?08.30
Prameat mustalaishäät (7) 11.30 LauantaiForum: Kotoisa
koti 12.00 Pomo keittiössä 12.30 Pikkuväen matkassa 13.00
Pakkolunastajat (7) 13.30 Tallinna 14.00 Smile TV (7) 14.30
Hale ja Pace?hauskat pojat (7) 15.00 Matlock (7) 16.00 Kolmas kivi auringosta (7) 16.30 Kolmas kivi auringosta (7)
17.00 Kellarin kunkku (7) 17.30 Suhdekoukerot (7) 18.00 70?s
show (S) 18.30 70?s show (S) 19.00 NCIS Rikostutkijat (12)
20.00 C.S.I. 08.15 Urheiluradio
Ennen kutosen pojat rassasivat mopoja,
nyt heidän aikansa kuluu netissä. Kohdatessaan
rock-musiikin nuorukainen innostuu ja opettelee
soittamaan rumpuja.
Ensimmäisen vankilareissunsa jälkeen mies
perustaa Hurriganesin.
Sitkeällä treenaamisella
hän saa yhtyeen toimimaan, ja bändi alkaa kerätä suosiota.
Ennen lopullista läpilyöntiä Remun täytyy kuitenkin tehdä tiliä
menneisyytensä haamujen kanssa.
JP Siilin vuonna 2007
ohjaaman elokuvan pääosissa nähdään kuvan
Eero Milonoff, Jussi
Nikkilä ja Olavi Uusivirta. Ollaan Euroopan viimeisellä laidalla, maassa, jossa aurinko
paistaa harvoin.
Putoaako yhä useampi nuorimies 2000-luvun armottomassa
Suomessa kyydistä ja jää lopullisesti tien varteen yksin tieto-
koneensa kanssa. Nämä miehet edustavat
uutta ihmistyyppiä, jolle netti
on antanut kanavan tulla näkyväksi ja tuntea itsensä vähemmän yksinäiseksi.
Dokumentin päähenkilö Pasi
dyykkaa ja videoi, miten roskisruuasta kokataan ateria. Vai onko netti
väylä, joka täyttää meistä näkymättömimmänkin tarpeen tulla
kuulluksi ja nähdyksi?
Sanna-Sisko Tohkan ohjaama dokumentti on osa Ylen
kanavilla nähtävää Nuorille.
Nyt! -kokonaisuutta, jonka tarkoitus on aktivoida suomalaiset
toimimaan nuorten puolesta
syrjäytymistä vastaan.
23
Love
Connection
Yle TV2 klo 21.00
Yle TV2:n syksyn kotimainen uutuussarja tuo
Suomeen kolme amerikkalaista poikamiestä, joiden juuret ovat Suomessa
ja elämä Amerikassa.
Kaikilla on yhteinen
halu löytää yhteys paitsi
taustaansa, myös elämänsä rakkauteen.
Henri, Markus ja
Matti ovat kuulleet hurjia tarinoita tästä etäisestä Pohjolan maasta ja
jokaisella on omat syynsä
sille, miksi rakkautta ei
ole löytynyt Amerikasta.
Toivo on kuitenkin
kova ja mielikuvat suomalaisista naisista ylevät.
Ensimmäisessä jaksossa nähdään, millaista
miesten elämä on Amerikassa ja miksi he ovat halukkaita löytämään rakkautta juuri tällä tavalla.
Ganes
30 vuotta työttömänä olllut Pasi Viheraho juontaa joka perjantai omaa nettiradiota ja juo samalla pullollisen viinaa.
Retrolissu esittelee
90-luvun ilmiöitä
YLE Teema
klo 21.00
Retrolissun ysärit on ohjelma
90-luvun parhaista paloista,
hetkistä joissa lama-aika vaihtuu laatuun. Mutta korvaako
netti ihmissuhteiden nälän. Lama-aika lyhensi hameen helmaa ja laski katsetta
rinnan korkeudelle.
Suomi-neidon imago maitotyttönä oli mennyttä, kun naapurin Mirkku riisui paitansa
töihin lähtiessään ja televisiossa mainostettiin maalia uimapuvussa.
Feminismin kolmas aalto syntyi ponnarit päässä vuonna -95.
Seksi, nauru ja valta kietoutuivat suureksi superpalloksi, joka
nimettiin Lontoon Camdenissä
girl poweriksi. Hän
elää häpeämättömästi ja jakaa
videoissaan jopa raivokohtauksensa kaikelle kansalle nähtäväksi.
Paljon klikkauksia videoillaan keräävät Tubettajat ovat
kuin oman elämänsä realitytähtiä. 21.10.2013
Peräkammarin pojat
haluavat tulla nähdyiksi
YLE TV1
klo 21.30
Dokumentti Tubettajat kertoo
suomalaisista työttömistä miehistä, jotka syöttävät kotivideoita maailmalle. Ohjelman juontaa
pettämättömällä tyylitajullaan
muotibloggarit haastava Retrolissu.
Ensimmäisessä
jaksossa
katse tarkennetaan ysäriajan
naisiin. (12). He esiintyvät videois-
saan kuin olisivat suorassa lähetyksessä tai yhteydessä ?tuben katsojiin?. Ehei,
vuosien aikana naiset oppivat
ilmaisemaan vihaa. He huusivat musiikkivideoissa, pistivät
elokuvissa paikat remonttiin ja
kansoittivat taistelulajien harjoitusvuorot.
Tervetuloa vuosikymmenelle, jossa tamponeja mainostetaan lauseella: Kun haluat iskeä elämäsi miehen, kuukautiset ovat pikkuperunoita!
Retrolissu (Jesse Vinnari) johdattaa katsojat ysäriajan ihmeisiin.
Nelonen klo 21.00
Kahdella Jussi-patsaalla
palkittu menestyselokuva
legendaarisesta Hurriganes-yhtyeestä ja sen keulahahmosta Remu Aaltosesta.
Remu jättää koulun
kesken ja ajautuu pikkurikolliseksi. Spice Girlsistä
tuli maailmanlaajuinen ilmiö,
ja Suomessakin listoille nousi
naismuusikoita Nylon Beatista
Mascaraan.
Riittikö se naisille
Lohja . Kiiltovalkoinen/teräs 259,- (315,-).
PARHAAT MAKSUEHDOT - klikkaa masku.com
. Salo ?
. Masku . Kouvola . Alavus . Karjaa . Jyväskylä ?
. Alajärvi . Savonlinna . Kokkola . Seinäjoki, Hyllykallio . Huittinen . 24
21.10.2013
Sisustus-
MESSUT
Kampanja-aika 16.10.-3.11.2013
!
US
TU
!
n
a
a
t
n
i
h
u
s
s
e
M
UU
P
n
ä
A
ä
P
l
U
l
A
Anna ruokaryhmä
Pöytä 180 x 90 cm + 6 tuolia.
Harmaat hupputuolit.
KESKUSVARASTOTUOTE.
E
K
MESSUETUJA, UUTUUKSIA, VInKKEJä SISUSTUKSEEn!
349,(595,-)
KylPylään
Anna ruokaryhmä
Pöytä 120 x 75 cm + 4 tuolia. Mikkeli . Tuusula . Eura . Runko antiikkinahkajäljitelmää, kangas
Niagara ruskea. Kaarina . Harjavalta . Ylivieska . Riihimäki . Porvoo . Joensuu . Espoo . Vantaa, Petikko . Vaasa . Vantaa, Porttipuisto . Harmaat hupputuolit 199,- (389,-).
AlEnnUS
Vuorokaudeksi
Pussijousitus!
Kun ostat Maskusta
yli 1200,-
-40%
Bella jenkkisänky
160 x 200 cm.
Pussijousitettu,
sisältää petauspatjan ja jalat.
Kotimainen!
595,(995,-)
UU
TU
US
!
Messuetujen tarkemmat tiedot masku.com
Hulppean kokoinen!
Tästäkin saat 60 ?
sisustussetelin!
Katso lisää masku.com
895,(1395,-)
Dayton kulmadivaani.
Hulppean kokoinen kulmasohva avopäädyllä. Raahe . Kajaani . Rauma . Saatavana sekä vasen- että oikeakätisenä. Kuopio . Ylöjärvi ?. Oulu . Leveys 300 cm, syvyys 102 cm.
Poker sohvapöytä 110 x 59 cm. Uusikaupunki . Helsinki, Lanterna . Tallinna . Ideapark . Orivesi . Hämeenlinna . Pori