Keskustan expuoluesihteeri
luonnehtii
Paavo Väyrystä
Kaunaa SDP:lle ja
Koivistolle ...6?7
T I I STAI 21. Lok a kuuTA 201 4
Moni pohjoiskorealainen
loikkari vaikenee
kohtalostaan
Eunsun Kim
uskoo diktatuurin
sortuvan ...14?15
Löfven:
Havainnot
eivät ole varmoja ...3
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. N:o 198, 007427-14-43 . Hinta 1,20 e (sis.alv)
Jukka-Pekka Flander
Kiire ja Pikkuparlamentin
tulo vaativat veronsa
eduskunnassa
Kuppilakulttuuri
uhkaa väljähtyä
...17?19
0800 96675
puh. Tampere
. 0200 55888
puh. Osassa lennoista tanskalaiskoneet ovat
myös pommittaneet Isis-kohteita.
Asia tuli virallisesti julki, kun Tanskan puolustusministeri Nicolai Wammen sanoi, että
pyrkimys Isisin nujertamiseksi ei ole mikään
salaisuus.
Euroopan unionin tukipaketti Suomen ja Baltian maiden maidontuottajien auttamiseksi on edelleen auki, koska
n
rahoitus ei ole vielä selvä.
Tuki selvinnee lopullisesti vasta marrasjoulukuun vaihteessa.
Maidontuottajien vaikeudet johtuvat Venäjän asettamista pakotteista.
Karsinta palaa miesten jalkapalloliigaan ensi kaudesta alkaen. Tampere ja ympäristö:
. Eikö
työmies luotakaan persuun??
Antti Koskela Twitterissä
Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne
Toimitusjohtaja: Esko Ranto
Kustantaja: Kustannus Oy Demari
Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin.
ISSN-L 2242-6892 Demokraatti
ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu)
Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula
Tilaajapalvelu:
(09) 701 0500
Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
. 21.10.
Nimipäivät tänään:
Ursula
(ruots.) Ursula
Päivä kuvana
Aurinko nousee:
Helsingissä 8.13
Oulussa 8.28
Aurinko laskee:
Helsingissä 17.56
Oulussa 17.36
Nimipäivät huomenna:
Anette, Anita, Anitta, Anja, Annina
(ruots.) Anita, Anja
Uutiskertaus
-5...-2
-4...0
-1...+5
Venäjä aikoo kieltää myös eläinrasvojen ja eräiden muiden tuotteiden
tuonnin EU:sta. Vaasa
. Helsinki, Uusimaa,
. 0200 30011
puh. Tilapäiset tuontirajoituk-
n
set tulevat voimaan jo tänään, kertoivat maan
elintarviketurvallisuutta valvovat viranomaiset eilen.
Rajoitukset koskevat useita tuoteryhmiä,
erityisesti nautakarjasta ja sioista peräisin olevia rasvoja, teurasjätteitä ja lihajauhoa.
Kieltoa perustellaan sillä, että tuotteista on
löytynyt haitallisia ainesosia.
Tanskan sotilaskoneet ovat lentäneet jo yksitoista kertaa Irakin yli
osana kansainvälisen liittouman operaatiota, joka tähtää äärijärjestö Isisin kukistami-
AFP Photo / Anders Wiklund
n
seen. Muu Suomi:
puh. Liigan viimeistä edellinen ja Ykkösessä toiseksi sijoit-
n
tunut karsivat liigapaikasta. Mikkeli
Uutistoimitus
(03) 212 9455
Ilmoitusmyynti 050 568 7361
Uutistoimitus
(06) 317 8711
Ilmoitusmyynti (06) 317 4104
Uutistoimitus
toimitus@demari.fi
ilmo@demari.fi
levikki@demari.fi
etunimi.sukunimi@demari.fi
050 5543430
Lisätietoja: www.demari.fi
varhaisjakelu:
. Helsinki
Vaihde
(09) 701 041
Uutistoimitus
(09) 701 0555
Ilmoitusmyynti (09) 701 0522
Haapaniemenkatu 7-9, B-talo
Postiosoite: PL 338, 00531 Hki
Turku
Uutistoimitus
(02) 277 0477
Ilmoitusmyynti 050 568 7361
. Etsintöihin osallistuu sekä puolustusvoimien aluksia että
maajoukkoja.
Politiikka
Kulttuuri
Demari.fi
3
4?5
12?13
?Jo yhden päivän lyhennys työttömyysjaksoissa säästäisi yhteiskunnalle 26 miljoona euroa vuodessa!
Työllisyyden hoito kannattaa.?
6?7
8?9
10?11
Stefan Löfven Suomessa
PAU vaatii Itellan muutosturvalle jatkoa, pääkirjoitus
Jarmo Korhosen ?Väyrysraamattu?, Nieminen Vee
14?15
16
Vallankumouksellisuutta
monin värein
Ensun Kimin tavallinen tarina
TTT:n Kainon laulu
SDP:n Paanasen avaus normienpurkutalkoisiin
Ihmiset
Keskustelua ja taustaa, SuviAnne Siimeksen kolumni
17?19
Tytti Tuppurainen Twitterissä
Pikkuparlamentin tulo hiljensi eduskunnan kuppilan
20?21 Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta
22?23 Radio ja tv
24
Urheilu
?Mikseivät @persut saaneet Puuliiton
vaaleissa yhtään paikkaa. 0200 71000. Pohjanmaa, varhaisjakelu:
. Palloliiton liittohallitus päätti asiasta tänään.
Muutoksen uskotaan tuovan molempiin
sarjoihin enemmän yleisöä kiinnostavia otteluita kauden loppuun saakka.
Ruotsin puolustusvoimat jatkoi eilen neljättä päivää etsintöjä Tukholman saaristossa
Löfven painotti,
että Ruotsin puolustusvoimat
vasta tutkii, mistä on kyse.
. Siellä on tehty
yksimielinen linjaus, jossa lähdetään siitä, että tämä on kuntavetoinen. Meillä on yhteinen näkemys
Itämeren alueen turvallisuudesta, ja yhteistyötä jatketaan
tälläkin saralla Ruotsin kanssa.
Tieto on kulkenut maidemme
välillä hyvin.
Stubb painotti, että hyvä keskusteluyhteys on syytä säilyttää
myös Venäjän kanssa.
Pääministeri
painotti, että Ruotsin
puolustusvoimat
vasta tutkii,
mistä on kyse.
STT-Demokraatti
Jukka-Pekka Flander
Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin mukaan Ruotsin rannikolla ei ole menossa sukellusvenejahtia.
Backman: Soten iltalypsyn on loputtava
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman tyrmää kokoomuksen visiot yksityisten palveluntuottajien aseman vahvistamisesta sotepaketin
yhteydessä. Kokoomuksen linjaus on
vastoin sitä, mitä puolueiden
puheenjohtajat ovat todenneet.
Meillä on asiaa valmistellut
kahdeksan puolueen parlamentaarinen ohjausryhmä, jossa on
kaikkien puolueiden edustus on
ollut mukana. Hän kommentoi asiaa
Ruotsin ja Suomen pääministerien yhteisessä tiedotustilaisuudessa Kesärannassa. Hän ihmettelee puheita sotepaketin aukaisemisesta.
Soten aikataulu ja sisältö pitävät, Backman sanoi Ylen haastattelussa.
. Tässä on kyse iltalypsystä,
lobbauksesta, joka tulee yksityisen terveysbisneksen puolelta.
Eteläsavolainen Backman näkee, että Etelä-Savoon on mahdollista perustaa yksi tai kaksi
tuotantovastuualuetta.
. Mahdollisista lisäoperaatioista voidaan päättää vasta, kun
havainnosta on otettu selvää.
Hän myös korosti, että Itämerellä on ollut viime aikoina tavallista enemmän sekä Venäjän
että Naton harjoituksia.
Löfven on ensimmäisellä virallisella vierailullaan Suomessa. Maakuntarajat eivät ole
sotealueella ratkaisevia. Ihmettelen, jos tätä
nyt ruetaan aukaisemaan,
Backmanin mukaan sotepakettia ei missään nimessä lähdetä repimään auki.
. 21.10.2014
3
??Havainnosta ei ole varmuutta
Löfven rauhoitti
sukellusvenehysteriaa
Ruotsin pääministeri Stefan
Löfven rauhoittelee uutisointia Ruotsin rannikolla meneillään olevasta etsintäoperaatiosta. Hän sanoi, että sukellusvenejahdista ei voida puhua,
koska vielä ei edes tiedetä, onko
havainnoissa ollut kyse sukellusveneestä. Paikalla oli runsaasti ruotsalaisia
toimittajia.
Suomen pääministerin Alexander Stubbin (kok.) mie-
lestä asiaa ei pidä paisutella,
koska ei tiedetä, mistä on
kyse.
. Kunnat voivat kuulua toisen maakunnan alueella olevan tuotantovastuualueeseen, Backman
sanoi Ylelle.
Demokraatti
?Tässä on kyse iltalypsystä,
lobbauksesta, joka tulee yksityisen
terveysbisneksen puolelta.?
Vasemmistoliiton
entinen puheenjohtaja
ja ex-ministeri. Nykyisin
virkamies,
aiemmin
ministeri.
Muistatko
nimen?
Vastaukset: 1.Henna Virkkunen 2. 4
21.10.2014
??Kuuden kuukauden irtisanomisajasta pidetään kiinni
Kuvakisa
Tunnetko heidät?
1. Tärkeintä on saada jatkoa muutosturvasopimukselle.
6. Viime vuonna tuotteita ostettiin noin 40 eurolla enemmän.
Venäläisten maksulliset yöpymiset ovat vähentyneet tämän
vuoden alkupuoliskolla 11 prosenttia viime vuodesta.
Tutkimukseen haastateltiin raja-asemilla reilut 7 000 vähintään 15-vuotiasta venäläismatkailijaa. Toimi Kankaanniemi
6. jotain, joka mahdollisesti muistuttaa pinnalle
noussutta sukellusvenettä. Ruotsin puolustusvoimat on jo pyytänyt apua
Loch Nessin rannikkojoukoilta, joilla on kokemusta erilaisten vedenalaisten kohteiden metsästämisestä ja tunnistamisesta. Suvi-Anne Siimes 4. Hannele Pokka
Ilmiö
Ilmapuntari
Itätuulta. Ex-ministeri. Sinikka
Mönkäre, nykyisin Laisaari 3. Kuka?
4. SDP:n
ministeri takavuosilta.
Palautuuko
nimi mieleen?
5. Ruotsalaisten uusinta sukellusvenejahtia vauhdittaa epäsel-. Saatanan tunarit, totesi Vladimir Putin, joka oli sukellus-
Venäläisturisti kuluttaa
Suomessa vähän
veneellä matkalla Ahvenanmaalle tarkastamaan tiluksiaan. Saimme kokonaisuuden,
josta on apua irtisanomistilan-
teissa. Suomen alkoholimainonnan kiemurat tunteva Putin oli kuuliaisesti . Rahan sijaan järjestö vaati
kunnon muutosturvasopimusta.
. ja onnekseen . Pitempiä vierailuja on korvattu päivämatkoilla. Jäimme pois, kun Itella kertoi samaan aikaan tulossa olleista isoista yt-neuvotteluista
postin jakeluun ja käsittelyyn.
Liittoneuvotteluissa rahapuoli
ei Niemisen mukaan ollut ratkai-
seva. Suomalaisten ei kuitenkaan kannata liikaa ilkkua ruotsalaisia. Onhan meilläkin vielä selvittämättä esimerkiksi presidentti Urho Kekkosen vuoden 1957 murhayritys.
Sumua. Keskitetyn sopimuksen palkankorotukset kelpasivat myös
PAU:lle. Muistatko tämän kokoomuslaisen
nimen?
2. SDP:n
entinen ministeri, jonka sukunimi
on vaihtunut, Kuka?
PAU vaatii Itellan
muutosturvalle jatkoa
Posti- ja logistiikka-alan unioni
(PAU) oli puheenjohtajansa
Heidi Niemisen mukaan viime
hetkiin asti tulossa mukaan syksyllä 2013 solmittuun kasvu- ja
työllisyyssopimukseen.
. Hän ja
hänen veljensä ovat
olleet ministereitä.
Kuka on kuvassa?
7. Kolme neljästä venäläisturistista viipyy Suomessa vain päivän.
Venäläismatkailijoiden ostokset painottuvat nyt aiempaa
enemmän elintarvikkeisiin, kodin käyttötavaroihin ja lasten
vaatteisiin.
Tammi?elokuussa tehtyjen haastattelujen mukaan venäläisturisti kuluttaa Suomen matkallaan noin 240 euroa, josta noin
160 euroa kuluu tuoteostoksiin. valinnut whiskey-luokkaa pienemmän veneen, joka on kätevämpi ahtaassa saaristossa.
Venäläiset matkailevat Suomessa aiempaa lyhyempiä aikoja ja
kuluttavat matkoillaan vähemmän, kertoo Kaupan liiton selvitys. Jyri Häkämies 7. Jermu Laine 5. (STT)
vä valokuva, jossa näkyy... Tämä exministeri
yrittää paluuta politiikkaan.
Ken hän
on?
PAU:n puheenjohtajan Heidi Niemisen mukaan liitto ei hae meneillään olevissa neuvotteluissa ensisijaisesti rahaa. Navigoijan
suunnitusvirhe vei veneen Ruotsin saaristoon. Muutosturva pitää sisällään muun muassa työsuhteen
kestoon suhteutetun rahallisen, enimmillään kuuden kuukauden palkkaa vastaavan kertakorvauksen.
3
Media-alalla on ollut samaan aikaan käynnissä iso rakennemuutos, joka on muutenkin
vienyt painetuilta sanomalehdiltä tilaajia ja alalta työpaikkoja. Emme hae muiden sopimuksia ylittäviä palkankorotuksia. vilkunan esan lähtö puheenjohtajan paikalta tuli yllättäen eteen. Budjettiriihessä Rinteen ajattelu ei ollut
saanut kannatusta. Kun nyt painetun lehden alv on kymmenen prosenttia, digitaalisesta lehdestä on maksettava täydet 24 prosenttia veroa.
Kuluttajat haluavat yhä useammin yhdistelmätuotteen, eli saman
journalistisen sisällön sekä paperille painettuna että sähköisessä muodossa lukulaitteilleen. Rinteen mukaan alv-alennus voisi virkistää kotimaista kysyntää ja tuoda
sitä kautta talouteen vauhtia. Itellalla on varmasti vaikutusvaltaa työnantajaliitossa,
Nieminen arvelee.
Hän epäilee, että myös
Elinkeinoelämän keskusliiton
(EK) vaikutus näkyy neuvotteluissa.
. Virheitä pitää voida korjata. Siellä
on muitakin, mutta huomatta-
vasti Itellaa pienempiä yrityksiä. Uskoisin, että minut tunnetaan kentällä hyvin.
Valintansa jälkeen Nieminen
totesi hänet valinneelle ylimääräiselle liittovaltuustolle, että
linjanmuutoksia ei ole tulossa.
Hän aikoo jatkaa edeltäjänsä
linjoilla.
. Tiedonvälityksen moniarvoisuutta on pidetty tärkeänä. Saman verran lähti vapaaehtoisesti ja useita satoja määMika Peltonen
räaikaisuuksia päättyi, Nieminen kertoo.
Myös postin käsittelystä ja
varhaisjakelusta irtisanottiin
työntekijöitä ja lopetettiin määräaikaisia työsuhteita.
Itella on jatkanut irtisanomisia sen jälkeenkin. Olkoonkin, että ehdotus, vaikka se
toteutuisikin, tulee myöhään.
Mika Peltonen
UP
?Puheenjohtajaksi,
kun pyydettiin?
Aiemmin Posti- ja logistiikkaalan unionin liittosihteerinä
toiminut heidi nieminen valittiin liiton puheenjohtajaksi
elokuun lopussa.
. Viimeksi
toissa viikolla yhtiö antoi potkut 239 hallinnollisissa asiantuntija- ja esimiestehtävissä
sekä tuotannon suunnitteluja esimiestehtävissä työskenneelle.
Nieminen kertoo, että tänä
vuonna on irtisanottu jo yli tuhat työntekijää.
Palta neuvottelee,
Itella taustalla
Vaikka Itella potkii PAU:n jäseniä, liitto ei Niemisen mukaan
riitele työehtosopimusneuvottelupöydässä suoraan Itellan
kanssa.
. Tuskaa ei ole helpottanut vuodesta
2008 jatkunut taloustaantuma.
Sanomalehtien liitto arvioi jo ennen verollepanoa, että uudistuksen
tavoitteena ollut arvonlisäkertymä ei tule tuoteutumaan. Jäsenet tiesivät, minkälaisen valitsivat. Hallituksen porvaripuolueet eivät olleet riittävän
sivistyshenkisiä.
Sanomalehtien tilaukset ovat olleet arvonlisäverollisia vuodesta
2012 alkaen. Verottomuus oli Suomessa pitkä perinne ja juontaa ainakin
1960-luvulta. Vuonna 2012 tilausten alv oli yhdeksän ja vuoden 2013
alusta kymmenen prosenttia. Useamman viikon
pohdinnan jälkeen lähdin ehdolle, kun pyyntöjä tuli. Digitalisoituminen on alkutekijöissään. Perustettu 1895.
Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988,
Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906,
Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun
Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012
Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Rinne perustelee kantaansa sillä,
että lehdet saisivat lisäaikaa sopeutuakseen median murrokseen. Me neuvottelemme työnantajaliitto Paltan kanssa. Tässä tilanteessa
ei ole muuta vaihtoehtoa.
Sanomalehdet tarvitsevat lisäaikaa sopeutuakseen median murrokseen.
Virheelliset päätökset
pitää voida korjata
SoSialidemokraattien puheenjohtaja, valtiovarainminiSteri Antti Rinne on esittänyt (Savon Sanomat 19.10.), että sanomaleh-
tien arvonlisäveroa pitää keventää. Sitä ennen lehtitilauksista ei peritty
veroa. Olen kiertänyt
paljon työpaikoilla ja ammattiosastojen tilaisuuksissa. Verottomuutta perusteltiin muun muassa kansansivistyksellisillä argumenteilla. Olin ollut tukemassa Esaa ja
hänen linjaansa koko ajan.
Kupla
n n n
AFP Photo / Sergei Supinsky
Tässä mitään
hätää ole. Sitten
äänestettiin ja sitten valittiin,
Nieminen kertoo.
Minkälaisen puheenjohtajan
liitto sai?
. Ruplia
piisaa niin,
että ranteita
pakottaa.
digitaalisten tuotteiden
leviämistä hidastaa lisäksi se, että painettuja ja digitaalisia lehtiä verotetaan eri tavalla. Sen sijaan
lehti- ja painoalalla on menetetty tuhansia työpaikkoja.
Lehtitilausten verollepano oli Jyrki Kataisen hallitukselta alun perinkin virheellinen päätös. Sanomalehtien tuottamalla sivistyspääomalla on ehkäisty myös yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvua.
Liityttyään Euroopan unioniin vuonna 1995 Suomi sai lisäksi oikeuden jatkaa sanomalehtitilausten verottomuutta.
Onnetonta verollepanossa oli myös sen ajoitus. Isoin asia on muutosturva, jota haluamme ehdottomasti jatkaa. 21.10.2014
5
Pääkirjoitus
Getty Images
Tuhannelle
kenkää
Keväällä Itella irtisanoi postinjakelusta 400 työntekijäänsä.
. Siksi Antti
Rinteen esitys on kannatettava. Verottajankin kannalta olisi yksinkertaisempaa,
jos painetun lehden ja digilehden verokanta olisi sama.
Sanomalehtien digitaliSoitumiSta ja
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen
pää-äänenkannattaja. EK ei halua tällaisia muutosturvasäännöksiä muualle.
He pelkäävät, että tällaiset yrityskohtaisesti neuvotellut sopimukset lisäävät painetta vaatia
niitä muuallekin.
PAU:n nykyinen työehtosopimus päättyy lokakuun lopussa.
Niemisen mukaan raha tuskin
aiheuttaa ongelmia näissäkään
neuvotteluissa.
6
21.10.2014
Jarmo Korhonen kertoo koonneensa omaan arkistoonsa 600 000 dokumentin aineiston, josta järkälemäisessä kirjassa on vain parhaita paloja.
??Ex-puoluesihteeriltä tiukkaa arvostelua vai kehuja nurkan takaa?
Väyrys-raamattu painaa 1,8 kiloa
Epäilemättä keskustan ex-puoluesihteeri Jarmo Korhonen
on tehnyt ison urakan. Politiikka on hänelle koko
elämä. Puolueiden saamien tukien
lisäksi teollisuus- ja talouselämä ohjasi suoraan merkittävän tuen keskustapuolueen, kokoomuksen ja RKP:n kärkiehdokkaille.
Nakkikioskitoimintaa
Kehittyvien maakuntien Suomen toiminta vuoden 2007
eduskuntavaaleissa oli Korhosen mukaan ?nakkikioskitoimintaa. Listan kärkinimet
olivat Väyrynen ja Kääriäinen.
Vuosina 1986?1987 keskusta
sai yrityksiltä vaalitukea yli mil-
joonaa markkaa, nykyrahassa
900 000 euroa.
Korhosen mukaan tukea saivat myös kokoomus ja RKP.
. Pyrkyrit ovat pikkutekijöitä Väyrysen rinnalla,
nappulasarjan miehiä. Väyrynen on ammattilainen, Korhonen tilittää.
Korhosen mukaan Väyrynen
toimi häikäilemättömästi vuoden 1987 eduskuntavaalien rahoituskuvioissa.
Väyrynen ja Seppo Kääriäinen tekivät yhteistyössä listan
tuettavista eduskuntavaaliehdokkaista. Se painaa 1,8 kiloa!
Korhonen kertoo koonneensa
omaan arkistoonsa 600 000 dokumentin aineiston, josta kirjassa on vain parhaita paloja.
Eikä tässä kaikki: luvassa on arvattavasti yhtä järkälemäinen
jatkoteos: Maan tapa
Ensivaikutelma on, että Jarmo
Korhonen arvostelee kärkevästi Paavo Väyrysen poliittista toimintaa. Saattaa kuitenkin olla, että on syntynyt uusi
poliittinen tyylilaji, missä tosiasiallisesti kehutaan niin kutsutusti nurkan takaa.
Korhosen mukaan Väyrynen
on aina hamunnut poliittista
valtaa.
. Maanantaina esitellyssä Väyrysen valtakunta -teoksessa on melkein
800 sivua. Väyrysen ja Kääriäisen
aiemman toiminnan rinnalla.
Korhonen sanoo, että elinkeinoelämä tuki Väyrysen vuoden
1988 presidentinvaalikampan-
jaa noin kolmella miljoonalla
markalla.
Korhonen kertoo myös yksityiskohtaisesti, miten keskustassa kierrätettiin pitkin
1970-lukua ja 1980-luvun alussa
vaalitukea puolueen käyttöön
sitä lähellä olevien säätiöiden
kautta.
Yhtenä kanavana käytettiin
puoluetoimiston puolueen jäsenille ilmaiseksi lähettämää
Kansamme puolesta -lehteä.
Kari Kairamo
puuhamiehenä
Kirjassa kerrotaan yhteistyömuistiosta, jolla puoluejohtajat Väyrynen, Ilkka Suominen (kok.) ja Christoffer Taxell (r.) vakuuttivat pyrkivänsä
muodostamaan Suomeen porvarihallituksen vuoden 1987
vaalien jälkeen.
Kirjan mukaan tuo kuuluisa
kassakaappisopimus talletettiin
nykyisen vuorineuvoksen Vesa
Vainion kassakaappiin. Sitä ei
kuitenkaan allekirjoitettu yhdessä, vaan lähetti kiikutti sen
erikseen kullekin puheenjohtajalle.
Elinkeinoelämän puolelta
keskeisessä roolissa oli Korhosen mukaan edesmennyt Nokian pääjohtaja Kari Kairamo.
Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen pitää
viime vuosien vaalirahasotkuja
vähäpätöisinä verrattuna aiempien vuosikymmenien toimintaan.. Hän elää poliittisista
taisteluista
Ja ovathan
vanhan tyrvääläisen määritelmän mukaan jäät
kantavia kolme viikkoa siitä, kun ensimmäinen
pilkkimies jäällä nähdään.
mäKISEn JaLLU SanoI
n n n
tiedänkö, onko
tänä syksynä kokoomuksen kukka vielä ruiskaunokki. Herra tautia
lisätköön!
köön!
n n n
VIImE LaUantaIna LämPISI kokoomuslaisille
vähemmän leppoisa lauantaisauna. Puheenjohtajamme Pullolan Ulla
oli laatinut käsikirjoituksen hienoon kuvaelmaan. tämän runoja. Erityinen Väyrysen
kaunan kohde on presidentti
mauno Koivisto.
Vuonna 1981 Väyrynen kertoi
Koivistosta näin: ?Mauno Koi-
visto oli kunnon porvari, joka
hetken mielenhäiriöstä on ottanut SDP:n jäsenkirjan.?
Kuusi vuotta myöhemmin
Väyrysen kommentti oli kääntynyt päinvastaiseksi: ?Koivisto
oli sosialistinen lentopalloilija,
joka oli lähtenyt sooloilemaan.?
ylän entinen opettajakin soitteli.
Kerroin viimeviikkoisesta Hämeenlinnan Eläkkeensaajien onnistuneesta tilaisuudesta Idänpään
Torpalla. Jallu pohti
myös, olisiko Putimen uuden kesämökin rantavedet sen verran syviä, että sinne voisi sijoittaa sukellusveneille sataman.
Jallu rakenteli myös tulevaa hallitustamme
pohtien persu Soinin mahdollisuuksia tulla ministeriksi. Olisiko tässä käyttäytymisessä jo viitteitä ja harjoittelua seuraavissa
hallitusneuvotteluissa käyttäytymiseen. Kertoihan Iltalehti
lauantaina kokoomuksen kannatuksen lähes
romahtaneen, jopa isommin kuin kepun nousi.
Ja suolana haavoihin riputeltiin tieto Helsingin
kokoomusnuorten, lehden mukaan toiminnanjohtajan, paljastuminen tappajaksi. Musiikkia oli Irwinistä Sibeliukseen, eläköitynyt kirkkoherramme Kari Koivu esitti Eino Leinon hahmossa koskettavasti mm. Muitakin nuorempia tunnettuja kaupunkilaisia elvytettiin uudelleen kuten aikanaan merkittävä
kansanedustaja Kössi Salo, pyörivä Jukka jne.
Oma orkesteri ja lauluryhmä olivat äänessä ja
talo tyytyväistä väkeä tupaten täynnä, todistin jonkunmoisessa roolissa minäkin mukana
ollut opettajalle.
Siirryimme toisenlaiseen teatteriin eli tämän hetken politiikkaan. Soinin sopinee sama arvelu kuin aikanaan aarre Simoseen, eli ?vaarattomampi
hallituksessa kuin sen ulkopuolella.?
Lopuksi muistutti Jallu, että talvi tulee taaskin yllättäen. Vastaan nyt, että tiedän. Enempi
taisi tuntua selkäsaunalta. Heittäytyi taas
tekopyhäksi eikä mennyt pääministerin talousseminaariin. Pilkille ilmaista urheilua harrastamaan rientävät kilvan eläkeläiset. Hämeenlinnastakin on tyrkyllä vahvoin mahdollisuuksin kaksi riitelijää. On
suopursu.
mInULta on tIEdUStELtU,. Siinä kaupunkimme perustajan Pietari Brahen opastuksella käytiin läpi kaupungin 375-vuotinen historia. Uusien ministerien puheet ja saavutukset ovat avanneet kansalaisten silmiä jopa paremmin kuin Ben Z:n lapselliset demarivi-
noilut. 21.10.2014
7
Kari Hulkko
Nieminen Vee
Timo Roos
timo.roos@kopteri.net
Kolumni
Putin-kaalia Oolannista
k
?Pyrkyrit ovat
pikkutekijöitä
Väyrysen rinnalla,
nappulasarjan
miehiä.?
Tammen kustantama Korhosen kirja päättyy vuoteen 1988.
Se päättyy sanoihin ?Väyrysen valtakunta alkaa kuolla
ja Esko ahon kuningaskunta
nousee?.
Seppo
Peltoniemi
Demokraatti
seppo.peltoniemi@
demari.fi
Ikuista kaunaa
SDP:lle ja Koivistolle
Jarmo Korhosen kirjasta välittyy kuva, jonka mukaan Paavo
Väyrynen on kaunainen ja pitkävihainen. Persujen eduskuntaryhmä on jo nyt riemunkirjava, riemu tässä sivullisilla, ja vaalien jälkeen
sitä vielä enempi. Mennäviikolla meille
esiintyi taas hienohipiäinen prinsessa Ruusunen persu Soinin hahmossa. Ja varastossa kokoomuksella on vielä
joukko erilaisia satosia, heinosia yms. Putin-kaali Putin-juuston kanssa
maistuisi varmaan suomalaisillekin. Ei ole. Ja muualta sellaisia, jotka tuovat mieleen
Ukkotuomarin aikanaan nuoresta Urho Kekkosesta antaman arvion ?Kyllä siitä Urhosta
vielä Helsingin herroille riesa koetuu.?
Siinä sitä aitaa
Siinä sitä aitaa
kaatuu, kun vanhakaatuu, kun vanhakantaisten vennakantaisten vennamolaisten hengenmolaisten hengenheimolaiset maalta
heimolaiset maalta
ja rikkiviisaat äärioija rikkiviisaat äärikeistopopulistit kauoikeistopopulistit
punkipaikoilta jakakaupunkipaikoilta
vat valiokuntapaikjakavat valiokuntakoja ellei sitten pepaikkoja ellei sitten
räti hallituspaikkoja.
peräti hallituspaikHerra tautia lisätkoja. Ja kaikki
tämä juuri kesken kokoomuksen ajamisen uusiin asemiin tuorein ja turmeltumattomin voimin. Herra
tätäkin tautia lisätköön!
n n n
kylän paarissa, että
kyllä täältä Suomesta ainakin kaalikuormia alkaa itänaapurin puolelle kulkea kunhan Putin
saa ensi keväänä uuden Oolannin kaalimaansa
tuottamaan. pitämään huolta siitä, että alamäkeä riittää
Asiasta
kertoi molempia lehtiä kustantava KSF Media.
Uuteen lehteen tulee myös
aineistoa, joka on yhteistä kaikille etelärannikon ruotsinkielisille lehdille.
jaisi täsmällisemmin perustoimeentulotuen myöntämistä.
Nyt vaihtelua on esimerkiksi
siinä, miten tulot ja varallisuus
otetaan tuissa huomioon.
Ministeriö muistuttaa, että
muutosta on jo luvassa. Kun
palveluja tehdään yksilöllisiin
tarpeisiin, kilpailutus ei toimi,
Heikkonen sanoo.
Häviäjät
kouluttavat voittajia
Heikkonen muistuttaa, että esimerkiksi vammaisjärjestöissä
on saatettu tehdä kymmenien
vuosien ajan palveluita, joten
kokemus ja erityisosaaminen
juuri tietyn ihmisryhmän tarpeista ovat korkealla tasolla. VTV:n tarkastuksen perusteella valtion maksettavaksi kuuluvia menoja on
määritelty kunnissa vaihtelevasti ja aluehallintovirastot
ovat valvoneet kuntia lähinnä
muodollisesti.
STT
Uuden lehden nimeä ei ole
vielä päätetty. Olemme sitä antaneet, koska ajattelemme että
on väärin, jos ihmiset eivät saa
siellä kuntoutuksessa sitä, mitä
he tarvitsevat, Heikkonen sanoo.
Heikkosen mukaan palvelukeskus olisi halunnut koulutusta ilmaiseksi, mutta siihen ei
suostuttu. Hän on huolissaan siitä, että palveluita tuottavat järjestöt ovat joutuneet
paikoin lopettamaan toimintaansa siksi, että palvelut on ollut pakko kilpailuttaa.
. 8
21.10.2014
??Paananen puuttui palveluiden pakkokilpailutukseen
Järjestöjen palvelut
jäävät kilpailussa
jättien jalkoihin
SDP:n puoluesihteerin Reijo
Paanasen mukaan normista,
joka pakottaa kilpailuttamaan
järjestöjen tuottamat palvelut,
voidaan luopua. Perustoimeentulotuen laskenta
ja maksatus ovat siirtymässä
Kelan tehtäväksi vuonna
2017.
Valtio maksaa kunnille puolet perustoimeentulotuen kustannuksista. Toivottavasti tämä ajattelutapa saa tukea muissa puolueissa, Paananen sanoo.
Paanasen mukaan järjestöjen
palveluiden kilpailuttamisesta
luopumista tulisi käsitellä pääministerin koolle kutsumassa
parempaa sääntelyä pohtivassa
normienpurkuryhmässä.
. Varsinais-Suomessa
sopeutumisvalmennuksia järjestää nyt toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karina. Suomi on pitänyt tiukasti
kiinni siitä, että kaikki kilpailutetaan, vaikka Euroopassa on
ollut erilaisia tapoja esimerkiksi voittoa tavoittelemattomien järjestöjen kohdalla. Yleishyödylliset järjestöt eivät tee voittoa,
joten ei tule sitä ongelmaa, että
rahaa kyörätään veroparatiiseihin, Paananen sanoo.
Poljetut hinnat
voittavat laadun
Paanasen mielestä pelkkä palveluiden hinta ei saisi ratkaista,
kun kyse on ihmisten terveydestä. Se on
aika hurjaa, Heikkonen sanoo.
Järjestöt eivät tavoittele voittoa, joten palvelut myydään
siihen hintaan, jolla ne saadaan tuotettua. He ovat nyt kyselleet meiltä
koulutusta. Eikö olisi paras, että ne,
jotka osaavat homman hoitaa,
saisivat sen hoitaa. Samaa ei Heikkosen mukaan voi
sanoa kaikista kilpailutuksen
voittaneista.
Näkövammaisten palveluissa
ryhmämuotoinen sopeutumisvalmennus menetettiin osittain
NKL:n järjestöiltä kilpailutuk-
Reijo Paananen.
Anna-Liisa
Blomberg
Demokraatti
anna-liisa.blomberg@
demari.fi
sen myötä. Paikka on
erikoistunut syöpäpotilaisiin, ja
Heikkosen mukaan näkövammaisten tarpeiden tuntemus
on ohutta.
. Näkövammaisten keskusliiton (NKL) järjestöjohta-
?Nyt tämä on vähän niin kuin
orkesteriin valittaisiin joku
soittamaan instrumenttia,
jota hän ei osaa soittaa.?
Kari Hulkko
jan Merja Heikkosen mukaan
usein kauniit sanat laadusta jäävät varjoon ja kilpailutus tehdään raha edellä.
. Nyt tämä
on vähän niin kuin orkesteriin valittaisiin joku soittamaan
instrumenttia, jota hän ei osaa
soittaa, Heikkonen kuvailee kilpailutuksen pulmia.
Kolmannen sektorin
järjestöt järjestävät muun
muassa erilaisia vammaisten
palveluita kuntoutuksesta
palveluasumiseen.
VTV: Toimeentulotuen
myöntämiseen
selkeämmät pelisäännöt
Borgåbladet ja Östra
Nyland yhdistyvät
Toimeentulotuen myöntämiseen pitäisi olla selkeämmät pelisäännöt, katsoo Valtiontalouden tarkastusvirasto
(VTV). Minusta ryhmässä pitää ottaa esille positiivinen lähestymistapa: järjestöt toimivat kotimaisella työvoimalla ja tekevät
täsmäpalveluita. Silloinhan kilpailutuksen hävinneet olisivat opettaneet ilmaiseksi kilpailutuksen
voittaneita.
. Pienet yksiköt eivät pärjää kilpailutuksessa, ja sitten
tulevat monikansalliset yhtiöt,
jotka alkavat kääriä rahaa hyvin
haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeilla. Ehdotuksia pyydetään myös lukijoilta.
Loviisassa julkaistava Östra
Nyland ilmestyy nykyisin kolmesti viikossa.
Porvoossa julkaistava Borgåbladet on viisipäiväinen
lehti.
STT. Sen mukaan toimeentulotukea myönnetään kunnissa eri periaatteilla, mikä
johtaa kansalaisten epätasaarvoon.
VTV suosittelee, että sosiaali- ja terveysministeriö lin-
Itä-Uudellamaalla ilmestyy
vain yksi ruotsinkielinen sanomalehti vuodenvaihteesta alkaen, kun Östra Nyland ja Borgåbladet yhdistyvät. Halvemmalla
palveluita ei voi tarjota, koska
vaikka voittoja ei tehdäkään,
ei voida tehdä myöskään miinusta. SDP:lle ihmisten terveys ja
hyvinvointi eivät ole koskaan
kaupan. Suuryrityksillä on tässä
pelivaraa ja siten mahdollisuus
polkea hintoja.
Yhdistyneet
vai Riitelevät kansakunnat
Estääkö harvainvaltainen veto-oikeus
rauhan rakennustyön?
Keskustelun YK:n tehtävistä virittävät
Anni Lahtinen, Sadankomitean pääsihteeri
Maria Feodorow, UN-Women aktivisti
Kuraattorina Sakari Kiuru
Kaikki tervetulleita kansainvälistä politiikkaa pohtimaan!
Herttoniemi. Tuomioja ei halunnut kommentoida
asiaa, ennen kuin konkreettisia
tuloksia on saatu.
STT
9
Itäväylän iltakoulu
Torstaina 23.10. Kansainvälisten järjestöjen on ollut hankala rekrytoida tartuntaalueille hoitohenkilökuntaa, ellei työntekijöille voi antaa takuita siitä, että sairastuessa heidät evakuoidaan kotimaahan.
EU-maat harkitsevat, tulisiko evakuoinnit ottaa unionin
yhteiselle vastuulle. Halutaan, että EU:lla on
vahva rooli, koska jos vain yksittäiset maat toimivat, monilta
puuttuu kapasiteettia.
EU on jo solminut evakuointeja koskevan yhteistyösopi-
muksen Yhdysvaltain kanssa.
Yhdysvaltalainen Phoenix Air
-lentoyhtiö pystyy kuljettamaan sairastuneita.
Ulkoministerikokouksessa
voi viritä käytäväkeskustelua
Ruotsin edustalla tehtävistä sukellusvene-etsinnöistä. Uskon että tässä päästään
selvästi eteenpäin, ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) sanoi EU-kokoukseen saapuessaan.
. Evakuointi
on erittäin kallista, eikä se vält-
tämättä ole paras ratkaisu tartunnan saaneelle.
. 21.10.2014
EU harkitsee ebolaan sairastuneiden
hoitajien yhteisevakuointeja
EU-maiden ulkoministerit pohtivat eilen Luxemburgissa keinoja ebolan torjuntaan. klo 18-20
Herttoniemen säätiön kerhotiloissa, Näätätie 21
YK vai RK
Toteamme, ettei kirkkodemareilla
ole ryhmäkantaa asiaan.
SDP:n seurakuntavaaliohjelmassa määritellään kirkkoa
armon ja sovituksen sekä keskinäisen solidaarisuuden, suvaitsevaisuuden ja kunnioituksen edistäjäksi. Päinvastoin, tuen häntä hänen omissa
arvovalinnoissaan, kuten myös
siinä tapauksessa, että hänestä
tulisi homoseksuaali. Kirjan keskeinen
viesti oli uusi käsitys sosiaalipolitiikan ja talouden suhteesta.
Siihen asti sosiaalipolitiikkaa oli
pidetty lähinnä taloudellisena
rasitteena. Kirkko tuntuu jääneen jälkeen kehityksestä ja jäänyt junnaamaan 1970-luvulle arvojensa
kanssa. Miten nämä miehet voivat saarnata tasa-arvoisuudesta
ja heikompiosaisten puolesta,
kun he itse syrjivät naispappeja
vain heidän sukupuolensa takia?
Miten nämä miehet voivat saarnata
tasa-arvoisuudesta ja heikompiosaisten
puolesta, kun he itse syrjivät naispappeja
vain heidän sukupuolensa takia?
Liisa Hyssälä vastaan Pekka Kuusi
Kelan pääjohtaja keskustalainen Liisa Hyssälä on aktivoitunut lähestyvien eduskuntavaalien innostamana uudistamaan
sosiaalipolitiikkaa.
Ylen aamutelevisiossa (15.10.)
hän kritisoi Pekka Kuusen
luomaa sosiaalipolitiikkaa vanhentuneeksi. On jokaisen
ihmisen oma asia kuuluuko
kirkkoon vai ei, mutta suhdetta valtioon ei tarvitse ylläpitää näin tiukasti, mikäli kirkon
omat arvot sotivat suomalaisia
arvoja vastaan.
Ari Wigelius
kirkosta eronnut
Tampere
Lähimmäsenrakkaus
etusijalle
Tampereella paikallinen johtosanoma Aamulehti (14.10.2014)
kyseli seurakuntavaalien ehdokkaiden ja heidän ryhmiensä
kantaa muun muassa avioliittovihkimykseen. Samaa sukupuolta olevia
pareja ei vihitä kirkossa, mikä
sotii monen suomalaisen arvoja
vastaan. Moni suomalainen on
etääntynyt kirkosta, mutta pienen ravistelun jälkeen kirkko
voi uusiutua ja nousta jälleen
yhdeksi mahdiksi yhteiskunnassa. Meilläkin on
unelma siitä, että kirkko asettaa toiminnassaan lähimmäisenrakkauden etusijalle.
Sosialidemokratian ihmisarvon, tasa-arvon ja toisen kunnioittamisen periaatteet ovat
suvaitsevaisuuden perustaa.
Armo, lähimmäisenrakkaus ja
toivo kirkon sanomaa, johon
uskomme.
Aki Ojakangas
rehtori, Metallityöväen
Murikka-opisto
Seppo Tuovinen
FM, herastuomari. Nämä
vaalit eivät ole koko kansan
mielessä. Emmekö kaikki ole jumalan edessä tasa-arvoisia, riippumatta siitä ketä rakastamme?
Kirkkovaalit herättävät keskustalua Tampereella. Itselleni tämä on ensimmäinen juhlapäivä isänä.
Kirkollisvaaleissa juhlat ovat
kuitenkin vaisummat. Kuvassa Tampereen tuomiokirkko.
juuri niin, jos hänet kastettaisiin.
Mikäli lapseni haluaa myöhemmin itse liittyä kirkkoon, en vastustele tätä mitenkään. Kuusen mukaan hyvinvointivaltio päinvastoin edistää talouskasvua.?
Paavo Kohtala
Espoo
alaisia kysymyksiä, koska äänestäjät etsivät tällä hetkellä
oikeaa ehdokasta kirkollisvaaleissa. Vuoden 2010 vaaleissa
juhlapäivää kunnioitti 17 prosenttia äänioikeutetuista kirkon
jäsenistä, eikä 16?18-vuotiaiden
mukaan ottaminen lisännyt aktiivisuutta, heidän äänestysprosentikseen jäi vain 14,5.
Itse en ole koskaan ollut mitenkään uskonnollinen, mutta olen
arvostanut kirkon työtä heikompiosaisten auttajana. Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä on ollut 2000-luvulla tasaisessa laskussa. Kirkon jäseniksi ei saa kuitenkaan liittää
vastasyntyneitä lapsia, koska se
ei ole heidän oma tahtonsa.
Toivon Demokraatin kysyvän
kirkkodemareilta näitä kiistan-
Kiistakysymykset
esiin
Suomalaisena yhteiskuntana
olemme maailman edistyksellisimpiä tasa-arvoasioissa, mutta
yksi keskeisistä toimijoista yhteiskunnassamme sallii hiljaa
toisen ihmisen syrjimisen hänen
sukupuolensa takia.
Iso ongelma on mielestäni
myös lapsien pakkokastaminen.
Minulle on sanottu, että teen
valinnan lapseni puolesta, kun
en kasta häntä kirkon jäseneksi.
Itse ajattelen kuitenkin tekeväni
Moni kirkon jäsen ei hyväksy
myöskään naispappeja ja erityisesti näitä suvaitsemattomia löytyy miespappien joukosta. Moni köyhä
ja elämässä väärille raiteille ajautunut ihminen on löytänyt pelastuksen kirkon piiristä, joka ottaa
kaikki vastaan lämpimästi, eikä
erittele ihmisiä eri kasteihin.
Näitä arvoja ja tekoja moni suomalainen kunnioittaa vankkumattomasti.
Vuonna 2014 maailma ja
Suomi ovat kuitenkin hyvin erilaiset. 10
21.10.2014
Keskustelua ja taustaa
Kirjoita omalla nimelläsi. Kansalaisoikeustaistelija Martin Luther
King julisti 50 vuotta sitten: I
have a Dream. Mikäli näin ei tapahdu,
tulen kannattamaan ehdottomasti kirkon ja valtion erotta-
mista toisistaan. Tänä päivänä siihen kuuluu noin 75 prosenttia suomalaisista. Lisäksi hän kertoi,
että uudistus voidaan tehdä hänen johdollaan ilman poliittisia
komiteoita.
Taustalla kumpuaa keskustan intomielinen vaalityö, johon on valjastettu keskustalaisia avainpolitiikkoja manipuloimaan kansalaisten mielipiteitä.
Hesarin politiikan toimituksen Marko Junkkari kirjoitti
(1.9.2013) pääkirjoitusivulla
seuraava:
?Suomalaisen hyvinvointivaltioprojektin ykkösideologi
Pekka Kuusi julkaisi vuonna 1961
klassikkoteoksensa 60-luvun sosiaalipolitiikka. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen
toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki.
Ehdokkaiden arvot
esiin kirkollisvaaleissa
Isänpäivänä on varsinainen
vaalipäivä kirkollisvaaleissa.
Tätä juhlapäivää juhlitaan monessa kodissa riemulla. Seurakuntavaaleissa ehdolla olevina korostamme, että ihmisarvo on jakamaton asia ja ihmisten kohtelu,
myös avioliittoon siunaaminen,
tulee olla yhtäläinen. Kirjoituksessa
väitettiin Tampereen Kirkkodemareiden olevan vain mies-naisparin vihkimyksen kannalla. Kirkkoon kuuluminen
on arvokysymys, mutta eikö tämä
kysymys sodi kirkon omia arvoja
vastaan
Edustajat saivat postikortteja ja sähköpostiviestejä.
Omakotitalojen energiatodistuksia koskeva kansalaisaloite
käsiteltiin ja eduskunta päätti,
että hallituksen pitää EU:ssa
pyrkiä muuttamaan energiadirektiiviä. Tulevaisuusvaliokunta on koonnut tulevaisuusselonteon, sen mietinnön
ja lausunnot sekä ministeriöiden tulevaisuuskatsaukset yhteen ja samaan paikkaan, nettisivulleen. Kansanedustajien vastaava lakialoite kaatui aiemmin valiokunnassa. Julkinen kuuleminen kansalaisaloitteesta, jossa vaaditaan rattijuoppouden rangaistuksien
tiukentamista, alkoi lokakuussa.
Sen jälkeen käsittelyssä on kansalaisaloite, joka koskee ruotsin
kielen valinnaisuutta. Turkistarhauksen kieltämistä koskeva aloite oli ensimmäinen, se käsiteltiin ja lopulta
hylättiin eduskunnan täysistunnossa äänin 146?36. Uusi demokratia täydentää vanhaa demokratiaa.
Uudet teknologiat mahdollistavat uusia tapoja osallistua. Ne on herätettävä henkiin uudelleen vaalien jälkeen.
Uuden demokratian kehittäminen jatkuu. Vanhoilta omakotitaloilta ei tulisi vaatia todistuksia. Valiokuntakäsittely on
yleensä salaista, mutta kansalaisaloitteen kohdalla toivotaan
julkista kuulemista. Se kasvaa vain
vastuuta kantavien rohkeiden päätösten avulla.
11. Neljäs aloite koskee tasaarvoista avioliittolakia. Eikö muutosta
voisi nytkin rakentaa hieman lempeämmin ja
koko ajan suunnassa pysyen ilman jatkuvaa ahdistuksen ja synkistelyn tunnetta?
Myös päätöksenteon aikajännettä tulisi pidentää seuraavasta neljästä vuodesta, sillä tämän päivän 1-vuotiaat eivät ole sen puitteissa vielä edes
kouluiässä.
Päätösten tekeminen, asioiden pitkäjänteinen punnitseminen ja monista tutuista kuvioista
luopuminen onnistuivat eläkeneuvottelijoilta.
Samaa pitää mielestäni odottaa myös vaaleihin
valmistautuvilta puolueilta.
Luottamus demokratiaan ei nimittäin vahvistu
valittamalla eikä kauhistelemalla. Erityisesti kielikysymys kuumentaa
ihmisten tunteita.
Kehitystyö
jatkuu
Eduskunta käsittelee ennen
vaaleja kaikki esitykset, jotka
tulevat 4.12.2014 mennessä
eduskuntaan. Samaan aikaan usko auktoriteettien erehtymättömyyteen on rapissut.
Ihmiset haluavat tietää
kuinka poliittisiin päätöksiin on päädytty, mikä on ollut
polku ongelmasta ratkaisuksi.
Se edellyttää tietoa ja avointa
hallintoa. Nykyisin ihmisillä on paljon tietoa, valmiuksia vaikuttaa ja tahtoa osallistua
päätöksentekoon. Mutta onko pessimismiin nyt
yhtään sen painavampia perusteita kuin 1990-luvun laman aikana?
Vai voisiko arki aueta parempana tälläkin kerralla, jos katse olisi niissä pienissä asioissa, jotka
tarvitaan uuden elämän ylläpidossa. Aika oli niissäkin
verkkaista ja muu maailma tunnistettavine piirteineen kuin läpikuultavan kalvon takana.
Vietin Viime Viikonlopun
n n n
äiti Päätösten
1980-luvun alkuvuosina ja uu- tekeminen,
delleen 1990-luvun alussa. Pieni ja turvallinen kotiarki
piti kai liian pelon loitolla.
Nyt olen ollut jo kauan keski-ikäinen ja pessimismi on tuntunut kerran jos toisenkin painona
reppuni reunassa. Nämä sei-
kat rakentavat hallinnon avoimuutta ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä.
Tekijänoikeuslaista on valmistunut sivistysvaliokunnan
mietintö, jossa esitetään yksimielisesti aloitteen hylkäämistä. Tästä materiaalista
jalostuu tuleva hallitusohjelma,
johon kukin puolue antaa omat
arvonsa.
Päivi Lipponen
kansanedustaja, tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja
Kari Hulkko
Suvi-Anne Siimes
Kirjoittaja on Työeläkevakuuttajat
Telan toimitusjohtaja.
suvi-anne.siimes@tela.fi
Kaikki on
vinksin vonksin?
hoitamalla 1-vuotiasta lapsenlastani Tampereella.
Aika kiertyi hänen kanssaan pienistä, toistuvista puuhista koostuvalle turvalliselle kerälle.
Aamut valkenivat pientä herääjää sylitellen ja illat umpeutuivat öiksi erityislaatuisessa rauhassa,
kun pirpana vaipui unten maille jo kello kahdeksan korvilla.
Ulkopuolinen maailma melskeineen oli kaukana. Äänestysprosentin soisi olevan korkea. Ja monesta tutusta
asiasta on varmasti luovuttava lähivuosien aikana. Maailma toki jatkoi kulkuaan lapsenhoidon ympärilleni synnyttämästä kuplasta huolimatta. Kansalaisaloite on tullut
jäädäkseen.
Kansalaisaloite rinnastetaan
kansanedustajan lakialoiteoikeuteen. Kansalaiskampanja aloitteen käsittelyn
ympärillä oli voimakas. Omat ajatukseni ja kiireeni ehtivät kuitenkin hetkeksi pysähtyä ja levätä.
Mieleeni nousi myös monia omien lasteni taaperoikään liittyneitä muistoja. Ministeri
pia Viitanen kirjelmöi asiasta
EU:n komissiolle ja vastaus oli
?lobatkaa ahkerammin muutoksen puolesta, kun asiaa käsitellään uudelleen.?
Valiokuntakäsittely on
yleensä salaista, mutta
kansalaisaloitteen
kohdalla toivotaan
julkista kuulemista.
Periaate on se, että kansalaisaloitteet saavat perusteellisen käsittelyn ja ne eivät hautaudu paperipinoihin odottamaan. Se merkitsisi, että ihmiset
luottavat demokraattiseen järjestelmäämme. Perustuslain mukaan hyväksymättä jääneet, käsittelyssä olevat lakialoitteet ja
hallituksen esitykset raukeavat
vaalien yhteydessä. Parlamentarismia ei saa horjuttaa,
mutta ihmisillä on oltava parempi mahdollisuus osallistua
päätöksentekoon.
Joukkoistaminen ja kansalaisaloite ovat uusia tapoja nostaa
asioita eduskunnan käsittelyyn
ja osallistua lainvalmisteluun.
Joukkoistamista käytettiin
Maastoliikennelain valmistelussa. Nii- asioiden
hin vuosiin mahtuivat muun pitkäjänteimuassa rahoitusmarkkinoiden nen punvapauttaminen, vaihtotaseen va- nitseminen
ja monista
jeen kasvu ja niistä seurannut tatutuista
louden ylikuumeneminen.
kuvioista
Opiskelijaäitinä en ehtinyt luopuminen
1980-luvun kasvuun mukaan, onnistuivat
mutta koin kyllä sen, miten kan- eläkeneuvotsantalous pysähtyi valmistumi- telijoilta.
seni jälkeen kuin seinään viimeisen äitiysvapaani aikana.
Tulevaisuutta en kuitenkaan osannut silloin
erityisemmin pelätä. Nyt muutosta edistetään
kansalaisaloitteen kautta. Muutos edellyttää päätöstä EU:sta. 21.10.2014
Kolumni
Joukkoistaminen, kansalaisaloite ja ennakointitieto
Huhtikuussa on vaalit. Väittäisin, että ne käydään läpi suuremmalla vakavuudella kuin kansanedustajien
lakialoitteet.
Puhemiesneuvostossa päädyimme suosittamaan, että kansalaisaloitteen tekijöiden edustajia kuullaan valiokuntakäsittelyssä. Ja jos politiikasta löytyisi jälleen sitä rohkeutta, jota siellä oli
1990-luvun alkupuolen vaikeina vuosina?
olin
pienten
lasten
n n n
mielestäni maailma ei parane nykyisillä synk-
Turkistarhauksen kieltoa koskeva aloite oli ensimmäinen eduskunnan käsittelemä kansalaisaloite. Allekirjoituksia on oltava ainakin 50 000, jotta aloite
päätyy eduskunnan käsittelyyn, Määrä on suuri, mutta se
ei silti edusta Suomen kansan
enemmistön tahto. Joukkoistaminenkaan ei ohjaa päätöksentekoa, vaan sen tehtävä on nostaa esille uusia ideoita.
Kansalaisaloitteista
julkisia kuulemisia
Mitään käsittelytulvaa kansalaisaloitteet eivät ole synnyttäneet. Kirjoittajan mielestä
kansalaisaloite on tullut jäädäkseen.
kyyttä, pelkoa ja näköalattomuutta ruokkivilla
puheilla eikä näkemysten ääripäiden jatkuvalla
vastakkainasettelulla.
Päätöksiä toki tarvitaan. Energiatodistusten tulisi
perustua mitattuun energiankulutukseen. Mutta niin on tehty useasti ennenkin menneiden vuosikymmenien aikana
Kirjailija Maritza Nuñez on laatinut libreton meksikolaisista kuvataiteilijoista Frida Kahlosta ja Diego
Riverasta ja säveltäjä on tarttunut verevään ja poliittisesti
kiinnostavaan aiheeseen. Tarina alkaa, kun
kauniina kesäpäivänä vuosia
sitten ukko Pesosen kotiin tupsahtaa pieni kissanpoikanen
viirullisessa laatikossa.
Demokraatti. Kaksoisvalo leikkaa
näyttävästi ristiriitaisen henkilön sisäiseen ja ulkoiseen maailmaan.
Kahlon ja Riveran taiteilijaavioliitto oli rakkautta ja myrskyjä täynnä. Yksivakaa poliittisuus kaipaakin
väriä: surrealismia tai parodiaa, kabareeta, marssimusiikin anturoita, farssiksi pistävän
karnevaalin, haurautta, traagisuutta.
Roolihenkilöillä
soitinkummit
Rento, pisteliäs ja tunnekylläinen Aho seuraa tarinaa kosketu-
Kalevia Ahon oopperaksi säveltämä ja Mariza Nunezin libretoima Frida Kahlon (Erica Back) ja Diego Riveran (Matias Haakana)
taiteilijaliitto ont äynnä myrskyä ja intohimoisuutta.
Tahtojen taisteluja Jyväskylän kaupunginteatteriin
Jyväskylän kaupunginteatterin
kevätkauden uutuuksina nähdään Anssi Valtosen ohjaama
?Yksi lensi yli käenpesän. Prinsessa Ruususen kosijoiden joukossa nähdään muiden muassa
prinssi Chiik Ensimmäinen.
Rakastettu ?Viiru ja Pesonen?
tekee toivotun paluun pienelle
näyttämölle. Tarina päähenkilö
R. P. ja
nobelisti Dario Fon ja hänen
puolisonsa Franca Ramen
kirjoittama kirjoittama ?Avoin
liitto?. Lapsena vammautunut Frida oli lopuksi ikää sidottu rautaiseen korsettiin,
Diego mielihaluihinsa. Ytimessä on myös
taide. 12
21.10.2014
Vallankumouksellisuutta
monin värein
Erkka Malkavaara
Tuottelias ja ennakkoluuloton Kalevi Aho on yhä vapautuneempi. Perheen pienimmille ja
koko perheelle on tarjolla Sakari Hokkasen uudelleen käsikirjoittama ja ohjaama maailman ihanin satu ?Prinsessa
Ruusunen?.
Yksi lensi yli käenpesän on aikamme tunnetuimpia amerikkalaisia klassikoita, niin romaanina,
näytelmänä kuin viiden Oscarin
elokuvanakin. Tupa
on täynnä vallankumouksellisia: edellisten lisäksi kirjailija
André Breton, valokuvaaja
Tina Modotti sekä taiteilija David Alfaro Siqueiros,
Trotskiin suunnatun epäonnistuneen attentaatin taustapiru.
Myöhemmin Trotski kyllä saatiin hengiltä.
Tarinassa käsitellään valtaa
ideologioiden tasolla, parisuhteessa, itsen, toisen ja taiteen
suhteen. Eikä surrealismin
ajatukselta voi välttyä, mukana
on ?Surrealismin manifestin?
kirjoittaja André Breton. Fridalla on näyttely Pariisissa, Diego ilkkuu avoimesti
tämän töitä. McMurphy (Jukka-Pekka
Mikkonen) tuodaan potilaaksi
mielisairaalan, jossa valtaa pitää
ylihoitaja Ratched (Hanna Liinoja).Tätä tahtojen taistelua seuraa sivusta mykkä todistaja, intiaanipäällikkö Bromden (Henri
Halkola).
Jyväskylän kaupunginteatterin näyttelijät Anneli Karppinen ja Joni Leponiemi heittäytyvät Iiristiina Varilon ohjauksessa avoimen liiton nyrkkeilykehään ja viuhtovat sanan
säilää.
Sakari Hokkanen on kirjoittanut kaikkien tunteman Prinsessa Ruusunen -sadun pohjalta uuden näytelmän, jossa
iki-ihana rakkaustarina saa
pintaansa ripauksen glitteriä
ja kourallisen kimalletta. Tarinaa kantaa nerokas idea, toisen Fridan tuominen Fridan
rinnalle. Pariskunnan poliittinen koti oli vankasti vasemmalla, Lev Trotski
on tämänkin tarinan keskeisiä
henkilöitä.
Eletään toisen maailmansodan ovella, Stalinin ja Hitlerin uhkaa torjutaan pelonsekaisina pilkan ja rienankin keinoin.
Trotski on vaimoineen maanpaossa taiteilijoiden luona
ei ole ainoa miljardööri,
joka pitää maan mediaa näpeissään. Joka on aina kuulostanut epäilyttävältä.
Bilekin mukaan yhteiselo on kuitenkin
neutraalia. Olisi tyhmää yrittää kaikkensa
ja olla saavuttamatta mitään.
Jyväskylän kaupunginteatterin Käenpesässä intiaanipäälliikkönä
nähdään Henri Halkola, kapinallisena McMurphyna Jukka-Pekka
Mikkonen ja ylihoitaja Ratchedina Hanna Liinoja.
13. Erityisen tunnettu värikkäistä, usein harkitsemattomista
lausunnoistaan.
. Babi. 21.10.2014
Kolumni
Sari Saloranta
sari.saloranta@demari.fi
Ooppera
Kirjoittaja on Demokraatin kulttuuritoimittaja.
Oligarkkien
jäljillä Prahassa
Sibelius-Akatemian ooppera
Kalevi Aho: Frida y Diego
Libretto Maritza Nuñez Musiikinjohto Markus Lehtinen
Ohjaus Vilppu Kiljunen Lavastus Antti Mattila Puvut Piia
Rinne Valaistus Sirje Ruohtula Rooleissa Erica Back, Aule
Urb, Matias Haakana, Toomas Kolk, Sampo Haapaniemi,
Maiju Vaahtoluoto, Saara Kiiveri, Robert Näse, Anna-Maija
Perttunen, Emma Raunio, Marc Gassot; Sibelius-Akatemian orkesteri ja kuoro
setäisyydeltä. ?Konflikti. Yhdessä demarien ja kristillisdemokraattien kanssa Ano johtaa T?ekin
hallitusta.
Suurta kansansuosiota nauttiva Babi. Nuorempi sukupolvi pitää jo slovakkeja ulkomaalaisina, eikä ymmärrä heidän kieltäkään.
Irtiotosta kertoo myös, että slovakin kieli
ja kirjallisuus ei enää kuulu t?ekin kirjallisuuden opetusohjelmaan yliopistossa.
Mutta, eivät t?ekit slovakeista täysin eroon
ole päässeet. Meikäläisittäin se tarkoittaisi ehkä erosimme ystävinä -luonnehdintaa. Mezzosopraanossa on jo sointiherkkyyttä
ja tehovoimaa. Saksalaiset schlagerit ja marssit
osoittavat Hitleriin. sampo
Haapaniemi oli miettinyt
Trotskinsa baritoniaan myöten.
robert Näse (André Breton)
oli eläväinen, korkeahko baritoni lennossa. Viittausten suhteen säveltäjä jää hienoisesti
plussan puolella, ei liikaa.
Mayojen laulun keinuvat aallot tuudittavat oopperan hiljaiseen päätösuneen. museosta sitä
Zeman myös uskoo Venäjän löytyy T?ekin
ennen pitkää liittyvän EU:n julkisesta
hallinnosta.
jäseneksi.
n n n
mutta kirjoitti
saksaksi. Piia Rinteen puvut ovat
tarkasti elävää epookkia, sirje
ruohtulan valot ilkeän paljastavat ja tehokkaat.
Back on
ilmetty Frida
erica Back Fridana oli ilmetty
Frida Kahlo. anna-Maija perttunen (Fridan sisar ja La Catrina) ja emma raunio (Morsian) täydensivät antaumuksellista joukkoa. on kotoisin Bratislavasta, nykyisestä Slovakian pääkaupungista. Kuorolle tarjoutuu
riemukas parviefekti, vuoroin
päitä, käsiä, laulajia pistää kaiteen yli. Mutta selvää erkaantumista on tapahtunut. Entinen sosialidemokraatti,
muuten. Oopperan elimellisestä osasta, kuorosta, irtosi
niin äänellistä kuin näyttämöllistä hyvää.
Nopeasti, sekuNti aikaa,
sano mitä tulee
mieleen T?ekeistä.
. nimittäin omistaa mediakonserni MAFRAn, jonka julkaisemat
sanomalehdet kuuluvat tärkeimpiiin mielipiteen muodostajiin.
Toisaalta, Babi. on hähakea
nen mielestään verrattavissa
muualta
flunssaan. Zeman. Jos jotain kafkamaista haluaa välttämättä hakea muualta kuin Kafka-museosta, sitä löytyy T?ekin julkisesta hallinnosta. Ja se myös kuuluu hänen puheestaan.
T?ekkien mielestä hän puhuu kieltä hassusti
murtaen.
Matti Saurama
Aforismi aamupalaksi
Jiri Halttunen
Ikuisena luuserina otan kaiken varman
päälle. Tarjolla on komplisoitua nuottikuvaa, kauneuden
palvontaa, rytmien kaulailua ja
jousien kamarimusiikillista lämpöä. Andrei Babi. Vuosi 1968 näyttää paremmalta valokuvissa, kuittaa tsekin kielen ja kirjallisuuden
professori petr Bilek.
Sitäpaitsi sen jälkeen tapahtui maan tulevaisuuteen enemmän vaikuttanut Tsekkoslovakian ?samettivallankumous. Venäläisten rahoittama populismin mestari, t?ekkiläisen talousjulkaisun ulkomaantoimittaja Martin ehr luonnehtii
presidenttiä.
Tähän luonnehdintaan so- Jos jotain
pii ainakin hyvin Zemanin kafkamaista
arvio Venäjän ja Ukrainan haluaa
välttämättä
sodasta. Toinen Fridan
roolissa eläytyvä aule urb
availi tumman alttonsa saloja.
Matias Haakana (Diego Rivera) esitteli tenorinsa kestävyyttä, itsevarma ja moneen
suuntaan ulottuva hahmo.
saara kiiverin (Tina Modotti) sopraano syttyi pienen
haparoinnin jälkeen, rooli sai
luonnetta lisää.
toomas kolk loi kylmän ja
epäilyttävän Siqueirosin matala baritoni aseenaan. Maya-laulu elämän synnystä on paitsi vaikuttava myös
kysymyksiä herättävä.
Vilppu kiljusen ohjauksessa moni asia on jo kohdallaan. Liikemiestaitojaan hän
käyttää hyväkseen hallituksessa. Ekonomia
kustantaa muun muassa maan tärkeimpiin
kuuluvaa talouslehteä Hospodarske Novinya.
Lehden toimittajan Martin Ehrin mukaan
omistuspohjalla ei kuitenkaan ole mitään
merkitystä lehden juttujen sisältöön.
n n n
suoMalaiset tykkääVät Muistella Pra-
han 1968 kevättä.
. Toisen
T?ekin vaikutusvaltaisista mediataloista,
Ekonomian omistaa Zdenek Bakala. 1989.
Pian sen jälkeen tsekit ja slovakit ottivat
avioeron. Päinvastoin kuin Havel, Zeman on
tunnettu Israelin sympatisoija. Halpa olut!
. Vipuharppu vie
Meksikoon, Venäjälle theremin,
häilyviä ääniä kahdella korkeataajuisella oskillaattorilla synnyttävä soitin. Kapellimestari Markus lehtisellä lienee ollut tarve puristaa kaikki
irti soittajistosta. Sitä vastaan on vannonut taistelevansa muun muassa valtiovarainministeri
andrei Babi?in Ano-liike. Hän nimittäin
uskoo, että maata pitää johtaa kuin yritystä.
Mihin hänen suosionsa sitten perustuu?
T?ekkiläissuomalaisen oppaan mukaan hän
kaFka syNtyi praHassa
osaa käyttäytyä hyvin, puhuu miellyttävästi ja rauhallisesti.
Television uutislähetyksessä välähtävä kuusikymppinen näyttää minun silmiini kovasti tavallisen oloiselta hepulta. Itse asiassa hän
on maan toiseksi rikkain. Näyttelijä Marc
Gassot (Seremoniamestari ja
Jacson) kävi esimerkistä muillekin.
Orkesteri soitti alussa liian
voimakkaasti jättäen solistit
auttamatta jalkoihin. Siis ei mitään va- kuin Kafkakavaa ja taatusti ohimenevää. Ei lasketa!
No, Franz kafka, Václav Havel, Prahan
kevät 1968.
Pikavisiitti syksyiseen Prahaan paljastaa,
että tietämyksemme maasta kaipaa päivitystä.
Aloitetaan maan hallinnosta. Seremoniamestarin sirkushabitus vie tarinaa. Ei ainakaan mitään berlusconimaista, vaikka juuri silvio Berlusconiin joku helposti saattaisi häntä
verrata. Henkilöillä on soitinkumminsa, soittimilla suuntansa. Havelhan oli
T?ekkoslovakian viimeinen ja T?ekin ensimmäinen presidentti. (Ano = Kyllä).
Huomattavaa, että Ano ei puhu itsestään
puolueena vaan liikkeenä. taas on
siviilissä menestyvä liikemies. Maiju Vaahtoluodon Natalia Sedova oli vakaa, tasapainoinen ääni lupauksia antava. Onneksi dynaamiset vaihtelut ja sävyt, yhteissointi ja solistius olivat illan edetessä yhä paremmin
kontrollissa. Liekö siinä sen
suosion salaisuus. Professori Bilek puhuu nimenomaan ?samettisesta avioerosta?. Henkilöiden välistä kontaktiherkkyyttä silti koskaan liiaksi korostetaan. Hän on
Tsekin neljänneksi rikkain mies. Neuvostoliiton kansallislaulusta sekä Kansainvälisestä
katkotaan teemanpalasia. Nyt hänen paikallaan on
Milo. Fridan ja Diegon
suhde kaipasi myös korskeampaa otetta, rakkaus ja seksuaalisuus jäivät viitteellisiksi. Korruptio on yksi vakavimmista ongelmista. Meksikolaisrytmit tykyttävät, mayalaismelodiat hengittävät. antti
Mattilan lavastus loistaa punaisena. Sitä ennen
toinen Frida esittää dervissitranssiin huipentuvan tanssin.
Sanomattoman kaunis kuoroosuus, musiikin hienovireinen
sävyjen säästöliekki hehkuu,
kirkastaa kuin vaivihkaa sanottavan
Se ei kuitenkaan ole
helppoa.
. Niin lapset joutuvat kadulle.
. Mutta sen pitäisi tapahtua
rauhanomaisesti.
Koreat ovat olleet keskenään
sodassa vuodesta 1950.
. Nyt hän työskentelee
Soulissa ihmisoikeusjärjestössä,
joka auttaa pohjoiskorealaisia.
Mutta kaikesta kokemastaan
ei tämä niin rauhallinen ja tasapainoisen oloinen nuori nainenkaan pysty vielä puhumaan.
. Eunsunin isä ja
isovanhemmat kuolivat nälkään.
Kiinassa ystävälliseltä vaikuttanut nainen otti äidin ja siskot
hoteisiinsa, mutta möi sitten heidät köyhälle ja moukkamaiselle. Ihmiset pystyvät hankkimaan omaa rahaa.
He myyvät ja vaihtavat useimmiten Kiinasta tuotettuja vaatteita, kenkiä ja tavaroita.
Kaikista ei kuitenkaan ole
bisneksen tekoon. Hänestä pohjoiskorealaiset saattavat olla jopa itsekkäämpiä.
. Välillä heidät palautettiin Pohjois-Koreaan vankileirille ?uudelleenkoulutettaviksi?
Etelä-Koreassa asuu tuhansia pohjoiskorelaisia loikkareita.
Eunsun on kuitenkin niitä harvoja, jotka pystyvät puhumaan
kokemuksistaan. Monilla ihmisillä on ollut
paljon vaikeampaa pakomatkallaan Etelä-Koreaan.
Eunsunin ja hänen äitinsä ja
siskonsa pako kesti yhteensä yhdeksän vuotta Kiinan ja Mongolian kautta. He ajattelevat vain rahaa.
Maassa vallitsee Eunsunin
mukaan pikemmin kapitalismi
kuin sosialismi. Eikä hallitus tee
mitään auttaakseen.
. Ja juuri nuoret eivät enää luota diktaattoriin.
Eusunin mielestä Pohjois-Korean vapautumiseen diktatuurista ei välttämättä merkitse Koreoiden yhdistymistä. Kaikki pohjoiskorealaiset
ovat kokeneet sellaista, joista
he vaikenevat kuolemaansa asti.
Minullakin on asioita, joista en
voinut kirjoittaa tässä kirjassa.
Eunsunin mukaan monet hänen maanmiehensä eivät halua
tunnustaa olevansa pohjoisesta.
. 14
21.10.2014
??Eunsun Kim haluaa antaa äänen pohjoiskorealaisille
?Ihmisten on
saatava tietää?
. Sairaaloissa ei ole
lääkkeitä. Ilman maiden
yhteenliittymistäkin pohjoiskorealaiset voisivat nauttia vapaudesta
ja elää omaa elämäänsä.
Sari
Saloranta
Demokraatti
Ihmiset eivät luota
Kim Jong-uniin
Ihmiset Pohjois-Koreassa
eivät luota Kim Jong-uniin
eivätkä ihaile häntä kuten
hänen isäänsä Kim-Jongilia ja isoisää Kim-Il-sungia.
. Jos lapsi sairastuu, se jätetään kuolemaan
kadulle. Lapset on voitu jättää sukulaisille, joilla
ei olekaan varaa elättää
heitä. En tiedä mitä Suomessa ajatellaan, mutta Etelä-Koreassa
nuorilla on oma kiireinen elämänsä.
Nuoret eivät jaksa olla kiinnostuneita köyhän naapurimaan asioista. Kuka tämä mies on. Jotain
on muuttunut. Kirja
välittää elävästi äidin ja kahden
tyttären sitkeän halun elää ja
muuttaa elämänsä suunta.
Falletti on sanonut kuinka
häntä kosketti Eunsunin kertomus, jossa piirtyi pikkutytön
kasvaminen aikuiseksi naiseksi.
Oli poikkeuksellista, että vasta
11-vuotiaana, kun Eunsun luuli
kuolevansa nälkään, hän alkoi
kirjoittaa viimeisiä jäähyväissanojaan ?testamenttiaan. Se on uskomaton tarina,
mutta kuitenkin totta.
Nyt 28-vuotias Eunsun kirjoitti kirjan yhdessä ranskalaisen Le Figaro ?lehden pitkäaikaisen Soulin kirjeenvaihtajan
Sebastien Fallettin kanssa kun
hänen tulostaan Etelä-Koreaan
oli kulunut seitsemän vuotta.
On hämmästyttävää miten
terävästi Eunsun on pystynyt
muistamaan lapsuuden nälänhädän ja monivaiheisen pakomatkan Pohjois-Koreasta. Jokapäiväiset
uutiset Pohjois-Koreasta turruttavat.
Elämä on myös paljon kiihkeämpää kuin muualla lännessä
ja kilpailu on kovaa niin kouluissa, yliopistoissa kuin työpaikoilla.
. Etelä-Koreassa nuorilla on
liian paljon suoritettavaa.
Lapsia joutuu
edelleen kadulle
Eunsun ei kuitenkaan pidä eteläkorealaisia sen itsekkäämpinä. Kiinan ihmisoikeusloukkauksiin korealaisia
kohtaan on myös puututtuva.
. Kimin dynastialla
on kuitenkin vahva ote armeijaan. Meidän täytyy painostaa
enemmän Kiinaa, koska se on
yksi isoista maista joka tukee
Pohjois-Koreaa.
Nyt Pohjois-Korean kauheudet ovat ihmisille etäisiä. Hänestä on tärkeää, että
ihmiset saavat tietää millaista
elämä diktatuurin varjossa on.
Kaikesta ei
voi puhua
28-vuotias Eunsun on tänä
vuonna valmistunut yliopistosta. He antoivat
ihmisille esimerkiksi koulutuksen.
Kun Kim Jong-un nousi valtaan isänsä kuoleman jälkeen
2011, juuri kukaan ei ollut kuullut hänestä.
Pohjois-Korea ?
yhdeksän vuoden
pakomatka helvetistä
Eunsun Kim, Sébastien Falletti,
Siltala 2014
Pako nälästä
Eunsun Kimin (salanimi) tarina on kuin satu, muttei sellainen jonka haluaisi kertoa lapsille. Jos Kim-il-un ei muuta järjestelmää tai ihmisten oloja, systeemi ei voi jatkua pitkään.
Se, että Kim katosi hiljattain
julkisuudesta putkahtaakseen
taas viikkojen päästä esille todistaa Eunsunin mielestä, ettei tällä
enää ole todellista valtaa. Katulapsia on paljon, kuten parikymmentä vuotta sitten, kun Eunsun itsekin joutui asumaan
kadulla.
Kun aikuiset loikkaavat Kiinaan, he ajattelevat palaavansa myöhemmin hakemaan
lapsiaan. Sinut tapetaan tai vangitaan.
Yhdistyminen
ei itsetarkoitus
Eunsun uskoo kuitenkin, että
diktatuuri kaatuu jo kymmenen
vuoden sisällä.
. Vaikka hän ei juuri eroa
näistä, pohjoiskorealaisten
mielestä he tekivät jotain
maan hyväksi. Minun tarinani on aivan tavallinen.
Näin sanoo Pohjois-Koreasta
nälkäkuoleman partaalla 12-vuotiaana paennut Eunsun Kim.
. Toki se olisi
hänestä hieno asia.
. Edelleen ihmiset näkevät nälkää. Jos uskallat arvostella voi
olla että katoat jäljettömiin. äidille
ja siskolle. Kirja on Falletin mukaan looginen jatko tälle lapsen
harvinaiselle teolle.
Isä ja isovanhemmat
kuolivat nälkään
Eunsun oli 12-vuotias, kun hän
pakeni äitinsä ja isosiskonsa
kanssa Pohjois-Koreasta Tumenin-rajajokea kahlaten Kiinaan.
He eivät paenneet poliittisista
syistä vaan saadakseen ruokaa.
Järjestelmän mädännäisyys paljastui heille vasta myöhemmin.
1990-luvulla Pohjois-Koreassa
oli nälänhätä. Se oli yksi
syy, miksi ranskalainen toimittaja Sébastien Falletti päätyi
kirjoittamaan Eunsunin kanssa
kirjan tämän vaiheista.
Viime viikolla Eunsun Kim
kävi Tanskassa, Ruotsissa ja
Suomessa markkinoimassa kirjaansa.
Omalla tarinallaan Eunsun haluaa antaa äänen pohjoiskorealaisille. Eun-
sun ymmärtää, että ne tuntuvat epätodellisilta, kuin fiktiivisestä kirjallisuudesta.
. Ote armeijaankaan
ei voi pysyä, koska asevelvolliset
ovat nuoria miehiä. Vaikka me emme ole tehneet mitään pahaa monet pohjoiskorealaiset häpeävät alkuperäänsä.
Epätodellinen
todellisuus
Miten muu maailma sitten voisi
auttaa pohjoiskorealaisia?
Siihen ei ole Eunsunin mielestä yhtä helppoa vastausta.
Hän uskoo, että vielä tulee
päivä, jolloin ihmiset tuomitsevat yhteen ääneen Pohjois-Korean julmuudet. Hän on
hyvin nuori, ja tilanne maassa
on vain huononemassa, ihmiset
ihmettelivät.
Nykyään ihmiset tietävät,
että valtaapitävät valehtelevat.
Tietoa tihkuu esimerkiksi Kiinan kautta. Yhdistyminen ei ole itsetarkoitus. Riittää, että ihmiset saisivat hyvän elämän
Kiinalainen maanviljelijäperhe piti heitä maaorjinaan ja mies pakotti äidin synnyttämään tälle pojan. Kerran joukko miehiä oli teloitettu, koska he olivat varastaneet riisiä armeijan varastoista.
Teloituksen jälkeen vanhempani kiittelivät miesten rohkeutta. Ilmiannonpelko
piinasi kuitenkin jatkuvasti.
Gobin erämaan
kautta vapauteen
Eunsun päätti äitinsä kanssa
ostaa omaisuuden maksavan
(2 000 euroa henkeä kohti) salakuljetuksen Mongolian rajalle.
Mongolialla ei ole sopimusta
luovuttaa pakolaisia PohjoisKoreaan kuten Kiinalla. Kiinalainen isä ei halua luovuttaa lasta.
. Puhtain
paperein selvinneet pantiin
10 viikon pikakurssille opettelemaan kapitalistista elämäntapaa.
Positiivisuus auttoi
selviytymään
Soulissa typötyhjässä kerrosasunnossa äiti ja Eunsun aloittivat uuden elämänsä. On uskomatonta mitä kaikkea ihminen
voi kestää. Eunsun
hoiti vauvaa kun äiti ja isosisko
uurastivat päivät pellolla.
Nyt poika on 13-vuotias ja
Eunsun äitinsä kanssa haluaisi
hänet Pohjois-Koreaan. Meillä ei ollut mitään Kim
Jong-ilia eikä järjestelmää vastaan. Eunsun haluaa rohkaista pohjoiskorealaisia, jotka
tuntevat etteivät pärjää kilpailuhenkisessä Etelä-Koreassa ja
masentuvat.
. Sen olen saanut äidiltäni,
ja juuri hänen ansiostaan pystyin epäilemättä selviytymään
kaikista koettelemuksista.
Epäilemättä näin on. Olimme lähteneet Kiinaan pysyäksemme
hengissä, ruoan puutteen takia. Tätä
edelsi kaksi viikkoa mongolialaisessa vankikellarissa
muiden pakolaisten kanssa.
Etelä-Koreassa seurasi kuukauden kuulustelu, jossa pyrittii paljastamaan pohjoiskorealaiset vakoojat. Ja kuitenkin Eunsunin tarina on yksi tuhansista
Pohjois-Koreasta paenneista.
Niistä, jotka eivät selvinneet
emme saa ehkä koskaan kuulla.. Vuoteen
2003 pohjoiskorealaisten loikkareiden määrä Kiinassa oli lisääntynyt. Nykyisin tajuan, että meillä
oli onnea. Minä haluan toteuttaa unelmani antaakseni heille toivoa.
---Positiivisuus on minussa tiukasti. Emme olleet vielä poliittisesti tietoisia.
Eunsun muisti, että jonkinlainen epäilys järjestelmää
kohtaan oli häivähtänyt kerran
alakoulussa. Sisko
löysi häntä rakastavan miehen
ja jää Kiinaan.
Gobin erämaan kautta,
eväänä vesipullo ja makkara
Eunsun ja äiti pääsivät lopulta Etelä-Koreaan. Hän pääsi yliopistoon opiskelemaan kiinan
kieltä ja kirjallisuutta. Maailman on sanottava yhteen ääneen: ei ole oikein mitä te olette tehneet Pohjois-Korean kansalle.
talonpojalle. Monet pohjoiskorealaiset naiset pakotetaan prostituoiduksi ilotaloihin, Eunsun
kirjoittaa.
Koululaisille näytettiin
ihmisten teloituksia
Parin vuoden päästä joku ilmiantoi Eunsunin perheen ja
naiset palautettiin Pohjois-Koreaan. 21.10.2014
15
Jukka-Pekka Flander
Eunsun Kim uskoo, että Pohjois-Korean järjestelmään on tulossa muutos.
. Ja silloin meidän pitää olla valmiina. Kun se iskee, Eunsun laulaa äitinsä ja siskonsa kanssa
iltahämärässä pohjoiskorealaisia lauluja. Rajaseudulla asuvat ihmiset suhtautuvat nyt loikkareihin
paljon huonommin. Vankilassa Eunsunin silmät avautuivat.
. Sitten kun kotiovi oli varmasti kiinni, Eunsun muistelee.
Uudelleenkoulutusleirin jälkeen naiset pääsevät pakene-
maan vankisaattueesta. Sinä yönä tunsin ensimmäistä kertaa suuttumusta ko-
timaatani kohtaan. Opetusohjelmaan
kuului, että lapset vietiin katsomaan virallisia teloituksia.
Symbolisten kuulustelujen jälkeen ihmiset ammuttiin väkijoukon edessä.
. Eunsun
kävi ensin koulun loppuun, hänellä oli yhdeksän vuotta kurottava kiinni. Päinvastoin kuin monet maanmie-
hensä, Eunsun sopeutui hyvin
uuteen kotimaahansa.
Se ei kuitenkaan estä koti-ikävää. Poliisipartioita kuhisi etsimässä pohjoiskorealaisia loikkareita.
Naiset päätyvät kaupunkiin sekalaisiin töihin
Screeniltä katsomon päälle lentävät pommi- ja hävittäjäkoneet,
evakkokaravaanien marssit ja
Laatokan järvimaisemat . Kainon laulussa karjalaisperheen evakkoonlähdöt ensin talvi- ja sitten jatkosodan jaloista, lasten
kokemukset Ruotsissa ja kotiinpaluun kipuilut kerrotaan niin
kuin ne oikeastaan on totuttu
kertomaan. Nimiroolissa Kainona nähdään Petra Ahola, hänen veljinään Samuli Muje (vasemmalla) ja Jari Ahola.
?Kainon laulun. Ruohonjuuritason
suomalaisten historian suuret
vaiheet käydään sitä paitsi läpi
aika moisella kiireellä, kunnes
päästään asettumaan Ruotsijaksoon.
Koskettava
sisaruskolmikko
Teatterinjohtaja Pyökärille pitää nostaa hattua, että hän on
rohjennut ottaa suurelle näyttämölle puhenäytelmän, joka
Teatteri
TTT:n Kainon laulu
koskettaa kuvillaan ja
vahvoilla roolitöillään
Tampereen Työväen Teatteri,
suuri näyttämö
Urban Lindh-Kati Kaartinen: Kainon laulu
Ohjaus Maarit Pyökäri Lavastus, videoja pukusuunnittelu Reija Hirvikoski Videototeutus Ilari Kellokoski Valot Timo
Alhanen Ääni Kalle Nytorp Rooleissa
Petra Ahola, Jari Ahola, Samuli Muje,
Kristiina Hakovirta, Pentti Helin, Miia
Selin, Jari Leppänen, Catherine Knuutila, Anindathi Syahbi Syagata
Rolf
Bamberg
Demokraatti
ei ole klassikko, ei isommin
hätkäytä teemoiltaan eikä edes
marssita vetonauloiksi rakastettuja konkarinäyttelijöitä.
Toisaalta ei Kainon laulu välttämättä mikään riskisijoitus ole,
sillä oletettavasti se vetää karjalaisjuurisia ikäihmisiä ja heidän
jälkeläisiään eri puolilta maata
bussilasteittain Tampereelle.
Karjala-aiheella on yhä kovasti
kysyntää, kysykää vaikka antikvaristeilta!
Kainon laulusta olisi varmaankin saanut myös toimivaa
musiikkiteatteria, jossa ?Karjalan kunnailla?,?Laps olen Karjalan?, ?Evakon laulu. Jälkimmäistä puolta
edustavat Reija Hirvikosken
pelkistetyn lavastusratkaisunsa
tueksi ottamat videotehosteet
ja taustalle heijastetut stillkuvat. erin-
omaisesti. Sen verran toki, että tiesin hänen olleen Suomeen paluunsa jälkeen hetken käytännössä kieletön. miten olla aikuisena
uskottavasti lapsiroolissa . Nyt niiden teemoja ja siivuja kuullaan
isolla näyttämöllä score-musiikkina ilman alleviivauksia ja
ilman yhtäkään laulunumeroa.
Pyökärin toteutuksen tunnelataukset syntyvät toisin avuin.
Osin perinteisin, siis periteatterillisin, ja osin nykytekniikan
keinoin. Alle kouluikäisiä Kotirannan Kainoa ja
hänen kahta veljeään esittävät
Petra Ahola, Samuli Muje
ja Jari Ahola tekevät vaikean
työnsä . Hän on tuonut siihen muun muassa lisää roolihenkilöitä sekä pätevän prologin, jossa nykymaahanmuut-
tajien ja 1940-luvun sotapakolaisten todellisuudet rinnastuvat. Vaikka käsikirjoituksessa voi olla joitakin epäuskottavuuksia, kuten lasten turhan
aikuismaisia repliikkejä, toimii näyttelijöiden kehon kieli
ja ilman infantiiliutta soljuva
puheenparsi moitteettomasti.
Kyllä niistä hätääntyneistä itkuntulvahduksista, joita erottaminen Ruotsinmaalla eri perheisiin roolihenkilöissä nostattaa, herkistyy paatuneempikin
mieli.
Pyökäri on myös taiten soluttanut kertojahenkilön (Miia
Selin) näytelmän kulkuun.
Tämä toteuttaa kertojatehtäväänsä luontevasti muiden roolihahmojensa (evakko, ruotsalainen vastaanottoviranomainen ja sijaisvanhempi, suomensukuinen siirtolaisäiti ja mitä
milloinkin) sisältä.
Kainon laulu on tarinansa
puolesta varsin yllätyksetöntä
draamaa, mutta jos osaa ja tahtoo eläytyä sota-ajan suomalaisperheiden tilanteisiin, sillä
on omanlaisensa vaikutusteho.
Ja jos se saa edes jonkun pohtimaan, toteutuuko perheenyhdistämisoikeus nykypäivän pakolaisten kohdalla, näytelmä on
lunastanut paikkansa.. Samojen maahanmuuttajanäyttelijöiden kanssa toteutuva
epilogi taas ei olisi ollut niin
tarpeellinen.
Perustarinaltaan
Lindhin ja Kaartisen näytelmä ei
ole kummoinen, ja se on itse
asiassa kerrottu eri variaatioin
jo monta kertaa (samaa juurta
on esimerkiksi Heikki Hietamiehen romaani ?Äideistä
parhain?ja Klaus Härön siitä
ohjaama elokuva). pitäisi olla
minulle täsmätapaus, olenhan
sekä evakon (isä) että sotalapsen (äiti) jälkikasvua.
Karjalaisuus ei ole kuitenkaan ollut koskaan minulle iso
sydämen asia, eivätkä äidin lapsuuden Ruotsin-kokemuksetkaan nousseet esille tuhka tiheään. olisivat taanneet haltioitumisen ja
vuolaat kyynelvirrat. Kainon laulun näyttelijäntyö koskettaa. Niin on myös
TTT:n näytelmän päähenkilö
Kaino ja hänen veljensä Arvo.
Toinen veli Matti jää tarinassa
kokonaan Ruotsiin sijoitusperheeseensä adoptoituna . niiden ääreen voisi pysähtyä pitkäänkin ilman muita näyttämötapahtumia.
Mutta on perusteatterissakin
katsomista. Niissä on tehoa. ja Ruotsi-
ulottuvuuden nimissä ?Ack
Värmeland du sköna. 16
21.10.2014
Kari Sunnari
Aikuiset näyttelijät tekevät koskettavaa työtä Kainon laulun lapsirooleissa. niin
kuin jotkut äitini ikä- ja kohtalotovereistakin.
Maarit Pyökärin viehättävä
ohjaus ja näytelmän visuaalinen ylöspano koskettavat
itse asiassa enemmän kuin tosikohtaloihin perustuva tarina.
Ruotsalaisen Urban Lindhin
alunperin lastennäytelmäksi
kirjoittamaa tunnin draamaa
on TTT:lle ollut uusiksi laittamassa ja laventamassa Kati
Kaartinen
kanssa
mahtuu saman
pöydän ääreen
Kuvat Jukka-Pekka Flander
Kymen vaalipiirin edustajat Kimmo Tiilikainen ja Sirpa Paatero pitävät eduskunnan kahvilaa oivana paikkana tunnelmien haistelussa. Ja sehän ei onnistu, jos eivät
kansanedustajat istahda samaan pöytään.. 21.10.2014
17
??Pikkuparlamentti hiljensi eduskunnan kuppilan menoa
?Vihollisen
18
21.10.2014
lll
Kyselytunnin alkuun on ai
kaa torstaina kolmisen tuntia.
Eduskunnan kuppilassa istun
tosalin vieressä luulisi käyvän
hurja kuhina. Saariselta kuppilan antimet jäävät historiaan. Kääriäi
sen mukaan sellaisia rajoja ei
ole koskaan ollut.
. Silloin
kin elettiin vaikeita aikoja. Ja nyt sitä tarvittaisiin
erityisesti, kun ajat ovat vaikeat
ja pitäisi miettiä yhdessä mi
ten umpikujasta päästään ulos.
Keskinäinen syyttely ja rähjää
minen kun ei auta mitään, Kää
riäinen korostaa.
Leppänen pitää ?aivan hul
luna?, että Pikkuparlamentissa
eri puolueet asuvat eri kerrok
sissa. Yh
dessä istuskelua ja pohtimista
tarvittaisiin politiikassa enem
män. Olen huoman
nut, että verkostot ovat valta
van tärkeitä, kun haluaa vai
kuttaa asioiden kulkuun, hän
pohtii.
Paikalla,
mutta ei läsnä
Samaan pöytään ei istuuduta
Jaskarin mukaan aivan sattu
manvaraisesti. Vapaampi keskustelu avaa
Teksti
Marja
Luumi
Kuvat
Jukka-Pekka
Flander
Demokraatti
marja.luumi@
demari.fi
Demokraatti
jukka-pekka.flander@
kehittamo.fi
toisten käsitysten ymmärrystä,
kaksikko pohtii.
. Jaskarilla on
jo kova kiire.
. niin kansanedustajat
kuin toimittajatkin. Leppäsen
muistissa on keskustelu jos
Kaksi tuntia ennen kyselytun
tia kuppila alkaa pikkuhiljaa vil
kastua. Pöydissä
kävi supina, kun strategioita
hiottiin vaikeiden kysymysten
ollessa käsillä.
. En tunnistanut kahvilaa
hengeltään enää samaksi pai
kaksi, metsäasioissa eduskun
taan vierailulle tullut Leppänen
ihmettelee.
Suurimmaksi syyksi hiljai
sempaan eloon hän löytää edus
kunnan lisärakennuksen raken
tamisen. Hän
on toisella kaudellaan kuiten
kin muuttanut työtapojaan.
. Tietysti jostain ihmisestä
tykkää enemmän kuin jostain
toisesta. Fyysinen läheisyys voi vai
kuttaa keskustelukulttuuriin ?
niin salissa kuin epämuodolli
semmissakin merkeissä, Päivi
Lipponen ounastelee.
Johannes Leppänen jäi pois eduskunnasta 11 vuotta sitten: . Meidän lähimpiä työkave
reita ovat loppujen lopuksi oman
valiokunnan jäsenet. Se koira älähtää, Leppänen
nauraa.
Pieni vinoilu
sallittu
Kiire vain
lisääntynyt
Kuppilassa kiinnittyy huomio
siihen, että pöytäseurueissa ei
tunneta puoluerajoja. Silloin ei tämän vä
hemmän tykättävän pöytään
hakeuduta välttämättä.
Kirjoittamattomat säännöt
ovat kuitenkin olemassa.
. Mutta ei. Hän
arvuutteli pöytäseurueelta,
minkä yhden ominaisuuden
luoja on jakanut kaikille tasa
puolisesti. Samassa pöydässä lou
nasta nauttivat kansanedustajat
Päivi Lipponen (sd.) sekä ko
koomuspoliitikot Pia Kauma
ja Harri Jaskari. Kohtaamisissa puhutaan
yleensä työasioista.
Samaa sanoo Lipponen. Kuppilan sydän ja sielu, kansanedustaja Matti Saarinen kehuu kahvilavastaavaa Kaisu Summasta. Paikkaa ei enää tunnista
samaksi.
. Hän har
mittelee sitä, että edustajakolle
goiden kanssa ehtii hädin tus
kin kysyä, mitä toiselle kuuluu.
. Pikkuparlamentti tuli
eduskunnan käyttöön kymme
nen vuotta sitten.
Yhteisöllisyys
kadonnut
Porinan vähentyminen kuppi
lassa harmittaa konkareita. Se on jaettu
niin tasaisesti, ettei edes hän,
jolla sitä on vähiten, pyydä sitä
lisää.
Eräs sittemmin hyvin kor
keaan asemaan noussut edustaja
kysyi heti: Tarkoititko minua?
. Tahti on kiristynyt koko
ajan. Maalaisjärjen. Demariedustaja ei ole enää ehdolla eduskuntaan
kevään vaaleissa.. Tällä kaudella olen tie
toisesti viettänyt enemmän ai
kaa kahvilassa. Vain
muutama pöytä on kansoitettu.
Aiemmin eduskunnan kah
vila oli armoitettu politiikan
teon paikka, sanovat politiikan
konkarit . Valiokunnatkin kestävät
niin pitkään, että kuppilassa
ehtii hätäisesti hotkaista jota
kin, kun on taas riennettävä toi
seen, hän selittää.
Kaumalla on takanaan neljän
tunnin maratonkokous perus
tuslakivaliokunnassa. Oikea vastaus olisi
tuottanut kaksi markkaa. Voi olla,
että jonkun toisen valiokunnan
edustaja on tuttu vain tervehti
misen tasolla, Jaskari korostaa.
Huolestuttava piirre kol
mikon mielestä on sekin, että
vaikka kuppilassa olisikin pai
kalla, ei välttämättä ole läsnä ?
kiitos nykyisin tärkeän työväli
neen iPadin, jota yksi sun toi
nen kansanedustaja näprää ah
kerasti.
Eduskunnan vanha puoli me
nee remonttiin ensi vuonna.
Lipponen povaa, että ahdasta
tulee olemaan SibeliusAkate
mian tiloissa.
. Kuppilakeskusteluja ei
tuolla salissa enää toistettu,
Leppänen muistaa.
Epävirallinen jutustelu tuot
taa myös hupia. Kuppilan hiljentyminenkin
on heijastumaa siitä, että yhtei
söllisyys on vähentynyt kaik
kialla. Sitä
ei tullut.
. Mikä yhdistää
Jaskaria, Kaumaa ja Lipposta?
Talousvaliokunta.
. Ensimmäiset neljä vuotta
työskentelin lähinnä työhuo
neessa. Se ei yhteisöllisyyttä aina
kaan edistä.
kus 1990luvun alussa. Minulla on ikävä vanhaa
kuppilakulttuuria, 27 vuotta
eduskunnan menossa mukana
ollut kansanedustaja Seppo
Kääriäinen (kesk.) huokaa.
Entinen keskustalainen edus
tajatoveri vuosilta 1991?2003
Johannes Leppänen nyök
käilee.
Kun edustajat tulivat välillä kahville kuppilaan,
jututin ja kirjoitin pitkin yötä.
Sellaista se oli silloin.
Kulttuuri muuttui, kun edustajat saivat omat työhuoneensa
1978. Kannoin kirjoituskoneen
kuppilaan. Uutisia ei saa, jos ei ole suhteellisen luottamuksellisia välejä kansanedustajiin. Muistan itse sen kirkkaasti,
kuinka ottelin tiukasti istuntosalissa silloisen ministerin Maria Guzeninan kanssa sotesta.
Täällä sitten taas halattiin, Tiilikainen naurahtaa.
Paatero pitää kuppilaa tärkeänä kohtaamispaikkana myös
median tapaamiselle. Sumpit juodaan
kuppilassa.
Kymen vaalipiiriä edustava
kaksikko vakuuttaa, että kahvila on säilynyt yhä epävirallisena politikoinnin paikkana,
vaikka Pikkuparlamentti onkin hiljentänyt menoa. Haluan pitää kiinni siitä,
että kansanedustajia ja mediaa
ei eroteta täysin toisistaan fyysisesti kuten monessa muussa
maassa on tapana.
Kirjoituskonekin
kärrättiin kuppilaan
. Tiilikainen muotoilee, että edustajat puoluekannasta riippumatta ovat vähintään kavereita keskenään,
jos eivät aina aivan ylimpiä ystäviä.
Sovinnon paikaksikin kuppilaa voi nimittää, kun salissa
otetaan tiukkaakin matsia keskenään. Valtonen oli
tuolloin Ilta-Sanomien politiikan toimittaja.
. 21.10.2014
19
Päivi Lipposelle
ja Harri Jaskarille
torstai on hernerokkapäivä . Asiat riitelevät, todetaan usein.
. Työnteosta ei luonnollisesti tullut oikein mitään.
Yöistunnot olivat arkipäivää.
Valtoselle on jäänyt mieleen
erityisesti eräs yö vuonna 1974,
jolloin perustuslakivaliokunta
vatvoi presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamista
neljällä vuodella. Nykyisin
toimittajilla on niin tiukat aikataulut, että iltojen viettäminen politiikkojen kanssa ovat
jääneet vähiin, analysoi konkaritoimittaja, nyt jo eläkkeellä
oleva Kari Valtonen.
Hän on torstaina haistelemassa tunnelmia kolumneihinsa, jotka leviävät ympäri
Suomen Lehtiyhtymän lehtiin.
Valtonen muistaa ajat eduskunnassa 1970-luvun alusta
lähtien. Monessa muussa parlamentissa
poliittiset vastakohdat ovat niin
suuria, etteivät edustajat istu
hevin samaan pöytään.
Valtonen pitää kuppilaa
toimittajan kannalta oivana
paikkana: Poliitikot saa helposti kiinni varsinkin istuntojen alla.. Hänelle
toimittajien pyöriminen kahvilassa ei ole riesa. Ulkomaalaiset ihmettelevät, kuinka täällä eri puolueiden edustajat juttelevat ja jopa
nauravat yhdessä sujuvasti. Suuri muutos oli myös
Pikkuparlamentin valmistuminen. Istuskeluja
yhdessä tarvittaisiin
politiikassa paljon
enemmän, konkaripoliitikko Seppo
Kääriäinen pohtii.
Salissa otellaan,
kuppilassa halataan
Kehitysministeri Sirpa Paatero (sd.) pärjää torstaina salaatin voimalla. Keskustan ryhmäjohtaja Kimmo Tiilikainen
ehti lounastaa jo eduskunnan
ravintolassa. milloin
nyt yleensä ehtii
syömään kunnolla.
Ensimmäisen kauden kansanedustaja Pia Kauma toivoo, että
toimittajat tulisivat rohkeammin edustajien juttusille kuppilassakin.
Nyt jo eläkkeellä oleva toimittaja Kari Valtonen muistaa ajat, kun
kuppilassa kytättiin istuntojen loppumista yökaudet.
. Osasyynsä väljyydelle on iltaistuntojen väheneminen: Äänestyksiä ei tarvitse enää odotella kuppilan puolella entiseen malliin.
. Silti kuppila on säilynyt
Valtosen mielestä tärkeänä sosiaalisen kanssakäymisen paikkana.
. Paljon on muuttunut.
Tuolloin kuppila oli edustajille
tärkeä paikka, koska työhuone
piti jakaa neljän hengen kesken. Kyllä kahvilalla on edelleen
merkitystä tunnelmien haistelussa, mitä mieltä asioista ol-
?Keskinäinen
syyttely ja
rähjääminen
ei auta.?
laan, Paatero ja Tiilikainen pohtivat.
Eduskunta on työpaikka siinä
kun mikä tahansa ?tavallinen?
työpaikkakin. Tiukan asian
lisäksi vapaampi jutustelu tekee
hyvää kontaktien luomisessa.
Virolla on paljon etuja:
on kielitaitoa ja edullisemmat
hinnat. Venäläisturisti kulutti
Suomen-matkallaan noin 240
euroa, josta noin 160 euroa kului tuoteostoksiin.
Viime vuonna tuotteita ostettiin noin 40 eurolla enemmän.
Kaupan liiton mukaan Suomeen saapuu toisenlaisia venäläismatkailijoita kuin aiemmin.
Se näkyy myös kauppojen asiakasvirroissa.
. Nyt Suomesta
haetaan ruokaa ja käyttötavaroita, Kurjenoja selittää.
Sen sijaan Venäjä-pakotteilla
ei vaikuta olleen suurta merki-
tystä venäläisten ostoksiin Suomessa.
Edullisessa Virossa
osataan venäjää
Venäläisten ostovoima on heikentynyt jo pitkään. Pidän erityisesti Stockmannista. Ostamme Suomesta esimerkiksi urheiluvaatteita, lastenvaatteita ja kenkiä, Anna
Makarov kertoo.
Makarovit eivät ole huomanneet, että Suomen-mat-
kailun suosio olisi laskenut
Venäjällä.
Sen sijaan pelkällä etunimellään esiintyvä Vladimir kertoo
huomanneensa, ettei Helsingin
ravintoloissa ja kaupoissa näy
yhtä paljon venäläisturisteja
kuin ennen. 20
21.10.2014
??Viro ja verkkokauppa haastavat Suomessa shoppailun
Venäläinen ostaa
Suomesta nyt ruokaa
Venäläisiä käy Suomessa yhä
vähemmän, he kuluttavat niukemmin ja viipyvät lyhyemmän aikaa. Tarkoituksena on selvittää, kuinka paljon
eri puolilla Suomea on syksyllä
joutsenia ja missä ne levähtävät. Tämä on niin lähellä Venäjää, junalla pääsee Pietarista
nopeasti, Vladimir sanoo.
Vladimir käy Helsingissä usein,
jopa pari kertaa kuukaudessa.
. Liki 80 prosenttia ostaa Suomesta ruokaa.
. Vaikka se
kääntyisikin jälleen nousuun,
Kaupan liiton mukaan on syytä
varautua siihen, ettei venäläisten Suomen-matkailu palaa
enää entiselleen.
Uusina uhkina liitto näkee
verkkokaupan ja Viron, jonne
yhä useampi venäläisturisti
suuntaa. Jo viime vuoden puolella
venäläismatkailijat alkoivat
muuttua pienituloisemmiksi.
Hyvin toimeentulevien moskovalaisten ja pietarilaisten osuus
on pienentynyt ja viipurilaisten
kasvanut, kertoo liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja.
Heikompituloiset venäläiset tekevät arkisia ostoksia. Jos kuluttaja voi osaa laukun suoraan Milanosta tai jakkupuvun Pariisista, miksi hän
välttämättä enää Suomeen tulisikaan, Kurjenoja kysyy.
riin matkaavan Allegro-junan
kyytiin Helsingin rautatieasemalla. Lisäksi siellä on tehty
paljon töitä palvelujen pelaamisen eteen, Pekkala listaa.
Verkkokauppa imee juuri
niitä hyvätuloisia nuoria venäläisiä, joita Suomikin haluaisi
houkutella.
. Tämä käy ilmi Kaupan liiton selvityksestä.
Sen mukaan tammi?elokuun
venäläismatkailijoista vain
runsas neljännes, 28 prosenttia, yöpyi Suomessa vähintään
yhden yön. Bongaus järjestetään nyt
kolmatta kertaa.
Tapahtumassa voi bongata
joutsenten lisäksi paikkoja,
joissa sähköverkko on joutsenille vaarallinen. Liiton toimitusjohtajan Juhani Pekkalan mukaan
Suomessa on liian pitkään tuudittauduttu siihen uskoon, että
venäläiset ilman muuta tulevat
tänne.
. Vielä viime vuonna
osuus oli yli 40 prosenttia.
Venäläiset tulevat Suomeen
edelleen pääasiassa ostoksille,
mutta käyttävät vähemmän
rahaa. Ei se niin ole; meidän pitää
ymmärtää, että kilpailemme venäläismatkailijoista kansainvälisesti. He vierailevat Suomessa
usein, Helsingin lisäksi itärajaa
lähellä olevissa kaupungeissa,
kuten Imatralla.
. Syynä hän pitää
huonoa taloustilannetta.
Sekä Vladimir että Makarovit kuitenkin uskovat, että tulevaisuudessa Suomesta tulee
Läheisyys puoltaa
yhä Suomea
Venäläiset Anna ja Anton Makarov ovat nousemassa Pieta-
Bongaustapahtumassa
selvitetään joutsenten
määrää
BirdLife Suomi järjestää ensi
viikonloppuna Joutsenbongaus-tapahtuman. Siellä on paljon brändejä
samassa paikassa.
STT
Lehtikuva / Mikko Stig. Täältä ei enää samalla tavalla haeta luksuslaukkuja tai
uutuusmuotia. Bongaustempauksen yhteistyökump-
?Hyvin toimeentulevien
moskovalaisten ja
pietarilaisten
osuus on pienentynyt ja
viipurilaisten
kasvanut.?
panina toimii sähkönjakeluyhtiö Elenia, joka on jo vuosia
asentanut sähköverkkoon lintupalloja, joita joutsenet osaavat varoa.
Viikonlopun havainnot voi ilmoittaa osoitteessa www.joutsenbongaus.fi tai postikortilla.
Bongauksen tuloksia päivitetään
viikonlopusta alkaen BirdLife
Suomen sivuille.
STT
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Laulujoutsenet olivat syysmuutollaan Hartolassa sunnuntaina.
Asiakkaita palvellaan Lappeenrannan Prismassa myös venäjäksi.
Sarjakuvat
B.Virtanen - Urja
venäläisille suositumpi matkakohde.
Mitkä ovat muutoksen vaikutukset eläkkeisiin. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla
kaksi kertaa maksutta. klo 18.30 Espoon valtuustota-
Helsingin Kotien Puolesta ry:n
Surun kohdatessa
et jää yksin
Liity sinäkin SAK:n
Uusi osoitteemme:
ammattiliiton jäseneksi!
sääntömääräinen syyskokous pidetään
kerhohuoneistollamme Saariniemenkatu 4 keskiviikkona 29.10. Tilaisuuden
järjestäjän, Lauttasaaren Sosialidemokraattien sääntömääräinen
syysvuosikokous on ma 27.10. klo
18.30?19.20 samassa tilassa. Aiheena on Kirkon rooli vanhustyössä. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi
?Hengelliset
VARSINAIS-SUOMI
Palvelupalsta
Täyden palvelun toimisto
Kokoukset
lolla SDP:n ryhmähuoneessa. klo 15 (Hämeenkatu
7, Lahti). Toivotamme
kaikki puolueen jäsenet tervetulleiksi
seuraamaan kokousta!
. Tervetuloa!
PIRKANMAA
. yhdistys. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543
Salonen 88 v, Erkki Johannes Leino
84 v, Wiljam Oiva Iisakki Sainio
67 v, Sulho Tapani Kannisto 60 v.
Julkisten ja hyvinvointi-
Turun Mikaelinseurakunta
Kastetut: Alfred Valdemar Eklund,
Eelis Vertti Eevert Haavisto, Miisa
Amelie Metso, Alpi Nietos Ilmari
Penttilä.
Kuolleet: Alli Rebekka Saarinen
93 v, Terho Tapio Kinnunen 84 v,
Airi Orvokki Pohjaluoto 79 v, Keijo Uolevi Nieminen 76 v, Kauko Paattisten seurakunta
Johannes Illikainen 75 v, Tuula Kastetut: Aaron Juhani Cavén.
Marjatta Helenius 67 v.
Kuolleet: Kerttu Liisa Aaltonen 85 v,
Reijo Armas Raiko 79 v.
Turun Martinseurakunta
Avioliittoon kuulutetut: Jesse Mi- Kaarinan seurakunta
kael Helle ja Heidi Johanna Siira. Etelä-Espoon demarien syyskokous
ke 22.10. Lämpimästi tervetuloa!
. Turengin Eläkkeensaajat. Vapaa pääsy. klo 17 Vapaa-aikakeskuksen h. 21.10.2014
21
Yhdistystoiminta
liehdokkaat. klo
10 Kärkölässä, Lappilan Työväentalolla, Mäkeläntie 6, Lappila.
Kokouksessa käsitellään piirijärjestön sääntöjen 12§:n määräämät syyspiirikokoukselle kuuluvat asiat, sääntömuutokset sekä
hyväksytään piirin eduskuntavaa-
toriossa, Pormestarinkatu 4. Tilaisuuden juontaa ja moderoi Mikko Valtonen. Johtokunta klo 12. Tilaisuus 0n kaikille
avoin. Aiheesta alustaa Akaan seurakunnan kappalainen Ali Kulhia.
UUSIMAA
. Sdp:n puoluesihteeri Reijo Paananen puhuu ?Nelivedolla maaliin. klo 18.30. Seminaarissa on reilusti aikaa
keskustelulle ja kysymyksille. Kokouksessa läsnäolo- puhe- ja äänioikeus on puolueosastojen sääntöjen määräämään
määräaikaan mennessä ilmoitetuilla
piirikokousedustajilla. Tikkurilan Työväenyhdistys ry
muistuttaa seurakunnan järjestämästä vaaliväittelystä ke 22.10. Akaan Wanhojen Tovereiden lokakuun kerho ke 22.10. naisyhdistyksen
kokous su 26.10. Johtokunta ke 22.10. Johtokunta kokoontuu klo 14.
Tervetuloa!
Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Johtokunta on koolla klo 18.
. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. klo 14.30 Viialan Työväentalolla Rientotie 3, 37830
Akaa. Valitsijayhdistyksen edustajana vaalipaneelissa on puheenjohtajamme Markku
J Jääskeläinen. Syyspiirikokouksessa on
alustamassa peruspalveluministeri
Susanna Huovinen. 020 774 0420
Aluejohtaja Outi Rannikko
» www.sak.fi/Turku
SAK:n AmmAttiliittojen AluetoimiStojA turuSSA:
Mikroilmot (koko alle 70 mm) kulman leikkaus 51 astetta,Autosisämarginaali
tässä pienimmässä koossa (38 mm) 3
ja Kuljetusalan
Turun Henrikinseurakunta
Työntekijäliitto AKT
Tyylejä
tässä
tiedostossa:
_MIKROILMO_NEGA bold ja _MIKROILMO_light
Kastetut:
Hilda
Adalmina
Jormakka, Axel Emil Närväinen, Kuisma
PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555
Maariankatu 6 b, 20100 Turku
Johannes Ojala, Onni Ilmari Ojala,
(0,0835 ?/puh.+0,1209 ?/min)
Kia Mariia Olivia Tuomisto.
sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi
Kuolleet: Orvokki Aalto 93 v, Kaino
p. Hallituksen lopputaipaleen
nuotit. Vietämme
syntymäpäiviä, puhujaksi saimme
Diagoniatyöntekijä Minna Huistinojan.
Ohjelmakerho kokoontuu klo 11.30.
Tuolijumppa joka perjantai liikuntahallilla klo 10.
. Tervetuloa.
Etelä-Espoon demarien
syyskokous
pidetään keskiviikkona 22.10.
klo 18.30 alkaen Espoon valtuustotalolla SDP:n ryhmähuoneessa. Kokouksessa
aiheena on ?mihin menet SDP?. klo
19.30 Ravintola Persiljassa, Tallbergin puistotie 1. Neelia Iiris Adeliina Huhtala, Einari
Juhani Johannes Jalo, Aaro Juhani
Maarian seurakunta
Antero Sammal.
Kastetut: Juuso Einari Johannes Kuolleet: Irma Irene Sorkka 86 v.
Aaltonen, Elli Olivia Franska, Pihla
Matilda Hautamäki, Manta Met- Åbo svenska församling
te Maria Huhtaniemi, Tatu Tapio Döpta: Edgar Bernhard Eggert,
Mäki, Aamu Anna Laurintytär Palo- Aron Wilhelm Valdemar Johansson,
mäki, Nanna Vanilla Pasanen, Ellen Nathaniel Sylvester von Weymarn,
Rauha Maria Pinomäki, Nelle Vik- Alexander Bertil Åkerfelt.
toria Porkkala, Olivia Wilhelmiina Döda: Tor Oskar Lindblom 84 år,
Susi, Milla Emilia Vuorenpää.
Anita Gull-Britt Nylund 76 år.
Uusi
sanomalehti
Suomessa!
Tilaa ihmiselle.
Lakiasioita
alojen liitto JHL ry
Verkatehtaankatu 4, 20100 Turku
sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi
p. Lappeenrannan Työväenyhdistys.
Kaikille avoin eläkeseminaari ke 29.10.
klo 18?20 Etelä-Karjalan Op:n audi-
. Tilaisuudessa kirkkovaltuuston
puheenjohaja Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen ja seurakuntaneuvoston jäsen
Asta Heikkilä esittelevät kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston toimintaa ja mihin näissä luottamustoimissa voi vaikuttaa. Tervetuloa!
Tutustu KSR:n upeisiin
apurahatarinoihin,
lahjoittajien ajatuksiin
ja säätiön rahastoihin.
Nouda tai tilaa
KSR:n esite maksutta
kotiisi - tai useampi
tilaisuuksissanne
jaettavaksi.
HÄME
. klo 13. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton
tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia.
SAK:n Lounais-Suomen toiminta-alue/
Turun toimipiste
Maariankatu 6 b, 20100 Turku
sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi
p. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset
asiat.
. Hervannan sos.dem. Lähetä
tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari.fi/ilmoitus,
sähköpostilla osastot@demari.fi
tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä
klo 10 mennessä. 010 770 3700, fax 010 770 3701
Metallityöväen
Liitto
1 x 39 mm
Se on
tilattava.
Vuodesta 1895.
Humalistonkatu 6, 20100 Turku
p. Seminaarissa käsitellään v. klo 18 kaikille avoimen yleisötilaisuuden ?Seurakuntavaaliseminaarin?. 216. Hämeen Sosialidemokraatit
ry:n syyspiirikokous la 25.10. 020 77 41323, fax 020 77 41330
Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455
toimisto
1 x 34
mm avoinna ma-pe klo 8.20-16.00
1 x 34 mm
sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi
Palvelualojen
ammattiliitto PAM ry
Tilaa
Avaa
Yliopistonkatu 33 G 4 krs., 20100 Turku
Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600
toinenkin
ihmiselle.
silmä.
Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620
Vuodesta
1895.
Työttömyysturva,
020 690 211
sähköposti: turku@pam.fi
Toimisto on avoinna ma - pe klo 9.00 - 16.00
1 x 55 mm
1x3
T
ih. Helsingin Kotien Puolesta ryn
sääntömääräinen syyskokous
kerhohuoneistollamme, Saariniemenkatu 4 ke 29.10. Yhdistyksellämme on
kaikkiaan 11 ehdokasta, joista 10 Tikkurilan seurakunnassa. Rekolan Työväenyhdistys järjestää
Rekolan Työväentalossa, Rekolantie 43
ti 21.10. klo
18 Seurakuntien talon auditoriossa,
Unikkotie 5 A. seuraaviin
kysymyksiin; Mitä tapahtuu eläkejärjestelmälle. Tervetuloa!
. ajankohtaisesta poliittisesta tilanteesta ma 27.10. Miten eläkejärjestelmä
muuttuu. Tervetuloa!
Hautauspalvelut
l Siltasaarenkatu
Helsinki
Säästöpankinranta6,2A,
8.krs, Helsinki
puh. 2017 voimaan
tulevaa eläkejärjestelmän uudistusta
ja etsitään vastauksia mm. Nummenmäen sos.dem. klo 13. Esillä
sääntömääräisten asioiden lisäksi
päätös huoneistostamme. klo 13.
Esillä sääntömääräisten asioiden lisäksi päätös huoneistostamme.
Johtokunta klo 12. ja
alustajana toimii emerituskaupunginjohtaja Armas Lahoniitty. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Yhteisiä
unelmia
vuodesta
1895.
Tilaa ihmiselle.
hok-elannonhautauspalvelu.fi
perunkirjoitustoimisto.fi
2
<ddd> <d>.<m>.<yyyy>
Turun seurakunnat
Turun tuomiokirkkoseurakunta
Kastetut: Edwin Alexandr Antero
Nuotio.
Kuolleet: Irma Toini Kaarina Laaksonen 85 v, Veikko Olavi Keskisarja
79 v.
Kuolleet: Eila Mirjam Aromaa 92 v,
Eeva-Liisa Rusi 84 v, Jukka Martti
Yleisohje:
Oinonen
81 v, Jukka Tuomas Mertsola 80 v, Juha Erik Virtanen 49 v.
. Seurakuntalaiset ja muu yleisö
saavat esittää ehdokasryhmille kysymyksiä. yhdistyksen lokakuun kokous yhdistyksen
talolla, Vanha Hämeentie 18 sisäpihalla to 23.10. Kahvitarjoilu.
Forum
Hakaniemi
Töölö
Itäkeskus
Malmi
Espoonlahti
Leppävaara
Tapiola
Tikkurila
Myyrmäki
Kerava
Hyvinkää
010 76 66620
010 76 66500
010 76 66530
010 76 66590
010 76 66630
010 76 66640
010 76 66610
010 76 66570
010 76 66560
010 76 66600
010 76 66550
010 76 66580
SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. Pelastuuko eläkejärjestelmä ja valtiontalous päätetyillä ratkaisuilla. Kastetut: Otava Juhani Haloila, NiKuolleet: Toivo Armas Pölönen colas Oskari Jalava, Vilma Kerttu
94 v, Valma Viander 90 v, Maire Maria Marjakangas.
Mirjam Nurmi 86 v, Jukka Kalevi Avioliittoon kuulutetut: Aimo JoSinisalo 78 v, Aila Mirja Tuulik- hannes Helin, Loimaa evl ja Rauni
ki Kruskopf 76 v, Kaija Heleena Marjatta Johansson.
Mäkelä 68 v.
Kuolleet: Elvi Ines Silfver 91 v,
Veikko
1 x 38 Uolevi
mm Vaaja 85 v, Pirjo
Turun Katariinanseurakunta
Marketta Virtanen 64 v.
Kastetut: Väinö Antero Järviö,
Minka Fiia Eveliina Taskila.
Piikkiön seurakunta
Kuolleet: Raili Marketta Silander Kastetut: Nelli-Sofia Elmeranta,
66 v, Erkki Juhani Pesonen 53 v. Kahvitarjoilu alkaa
klo 17.30. Varaamme oikeuden
lyhentää ja jättää julkaisematta
tekstejä.
KYMI
HELSINKI
. Asiantuntija-alustukset:
JHL ry:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja STTK:n pääekonomisti Ralf
Sund. Lahden sos.dem. Tilaisuudessa esitellään kaikki paikalla olevat Rekolan
Sosialidemokraattisen seurakuntaväen ehdokkaat. Saaren bussilinjat kulkevat läheltä. Kerho
kokoontuu 27.10. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi
kertaa. Toteutuuko sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus?
Pitääkö eläkelupaus myös tulevaisuudessa
Onko niistä apua?
23.30 Elävä arkisto: Kaupungin tulevaisuus
23.30 Hetkiä kaupungissa
NELONEN
Roma - FC Bayern München.
23.50 Teiniäidit 8/8. 06.52 Pikku prinsessa
(S) 07.04 Kynä käteen! 07.07 Jussin
matkat (S) 07.19 Ihan satua (S) 07.25
Lulu kilpikonna (S) 07.38 Neppajymykerho 07.43 Ritari Mikke (S) 07.58
Harri ja dinot (S) 08.19 Muumilaakson
tarinoita (S) 08.42?08.50 Klassikkotarina (S) 09.00?09.40 Pan Am (12)
09.45 New Yorkin herkut 10.15?11.15
Muuttoapua uusperheelle 11.20 Uusi
päivä (S) 11.50 Onnenetsijät
12.25 Oddasat
12.40 Sydämen asialla (7) Velallisen epätoivoa.
13.30 Mieheke (S) (Suomi 1936)
O: Valentin Vaala. 22.35?23.00 Etnohetki.
YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. 07.50 Merisää. 17.30 Taustapeili.
18.00 Yle Uutiset. 10.03 Ajantasa. 00.00 Yle Uutiset
ja sää. 23.00 Yle Uutiset. kierroksen ottelu. 06.30 Maakuntaradio.
07.00 Yle Uutiset ja sää. Yeah, yeah, tässä tulemme! 22.05
Radioteatteri esittää Linnunradan käsikirja liftareille, osa
19/25. 07.53 Maakuntaradio. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi.
21.35?21.39 Novosti Yle. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Ilta pimenee, DJ Vauvaukki lähenee. Ihmetellään miten pikkulinnut suunnistavat
muuttomatkallaan.
19.00 - 19.54 Kiehtova maailma: Koti aavikolla 2/6.
Juudea. 20.03 Urheiluradio.
20.06 Sää. 12.15
Maakuntaradio. 11.00 Yle
Uutiset. 16.00 Yle Uutiset ja sää. AS
6/10. 12.45 Merisää. Alue
on sekä kristinuskon että
juutalaisuuden synnyinsija.
20.00 Prisma Studio Voiko kukaan olla täydellisen tavallinen?
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.00 Downton Abbey Uudet
jaksot 1/10. Leif
toimittaa Lotan jahtiin kumppaninaan ammattimetsästäjä
Inhwan, joka osaa puhua
hirvien kanssa.
20.45
21.00
21.30
21.54
Oddasat
Sportmagasinet
Dag (16) Osa 8/10.
Norjaa ristiin rastiin Lintuturismia.
21.57 Yle Nyheter TV-nytt
22.00 Rikos (16) Osa 8/10. 09.11 Maakuntaradio.
10.00 Yle Uutiset. 23.03
Tartu Mikkiin Jatkot. 19.06
Tiedetiistai 0203-17600. Aina
kaupunkisuunnittelu ei tunnu
perustellulta. HD
00.50 Muistin vanki (12) 7/22.
03.20 Elämää halpalentoyhtiössä (S) Raivoa ja rauhalli-
00.20 Uutisikkuna
01.35 - 04.00 Uutisikkuna
Carrie on tulisilla hiilillä
äitinsä uusista muistinmurusista. Aamuhartaus 06.15 Aamuhartaus 06.25
Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää
07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Hartaudet.
Aamuhartaus 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää
08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi
10.00 Yle Uutiset 10.05 Sari Helin. Brockmanin
tenavalauma on kasvanut.
21.00 Ajankohtainen kakkonen
21.35 Jalkapallon mestarien
liiga 3. Emilian elämä menee jälleen uusiksi.
22.55 Yle Uutiset
23.00 Prisma: Kyllä lääkäri
tietää 1/3. DJ Vauvaukki
(näyttelijä Eero Ritala) valmistautuu Omatuntoklubin
festariviikonloppuun.
00.00 - 04.00 Teematieto
YLE FEM
07.25?15.00 SVT:n ohjelmaa
15.55 Haaste Kokki.
16.25 Efter Nio Teemana vesi.
17.25 Närbild Meri vei Ollin isän.
Reino etsii kadonneita vesiltä. 19.03 Urheiluradio. 21.40 Urheiluradio. 09.10 Sää. 10.55 Pikkujuttu. Rikollinen yrittää saada selville
muistikirjan omistajan, ja
Borch ja Lund pyrkivät estämään sen.
23.00 - 03.00 SVT:n ohjelmaa
FOX 06.00 Sky News 06.32 FOX Kids 09.05 Wipeout 09.50 Ari
ja Kirsi: Kotirempat 10.15 24Kitchen 11.15 Futurama 11.45
Miehen paikka 12.10 Maailmanlopun odottajat 13.05 Lyödään
ällikällä 13.30 Autonraadot rahaksi 14.25 Lentoturmatutkinta
15.20 Huijareiden kaupunki 16.15 Futurama 16.45 Family
Guy 17.10 Suomen vartijat 17.35 Huutokaupan metsästäjät
18.05 Matkalaukkujen metsästäjät 18.35 Varastojen metsästäjät 19.00 Suomen vartijat 19.30 Cops 20.00 Huutokaupan
metsästäjät: Kanada 20.30 Huutokaupan metsästäjät 21.00
Bones 21.55 Criminal Minds 22.50 Ilman johtolankaa 23.45
Cops 00.10 Family Guy 00.35 Hain saalistajat 01.25 Hain
saalistajat 02.20 Hain saalistajat 03.15 Totuus tarun takana
04.05 24Kitchen 04.30?05.59 Sky News
SUB 06.00 Voittostudio 08.00 Astral TV 10.00?11.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Suurperhe Bates 14.30 Capones 14.55
Myytinmurtajat 16.00 Walker, Teksasista (12) 17.00 Lemmen
viemää (7) 18.00 Dieetit vaihtoon! 19.00 Naapurit-arvonta
19.05 Big Brother Extra 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00
Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Catfish 22.00
Big Brother 23.00 Nikita (16) 00.00 Hävyttömät (12) 01.00
Simpsonit (7) 01.30?04.55 Voittostudio
TV5 06.15 Ihmemies MacGyver (12) 07.10 Matlock (7) 08.00?
08.55 Kellarin kunkku (S) 11.55 Tallinna 12.25 Täältä tulee
Honey Boo Boo (S) 12.55 Pomo keittiössä 13.55 Ihmemies
MacGyver (12) 14.55 Matlock (7) 15.55 Kolmas kivi auringosta
(S) 16.25 Kaikki rakastavat Raymondia (S) 16.55 Pulmuset (7)
18.00 Kellarin kunkku (S) 19.00 Lindsay (S) 20.00 Tavallista
elämää 20.30 Suomen rumimmat tatuoinnit 21.00 Elokuva:
Soitellaan (S) 23.00 Chicago Fire (12) 00.00 Kysy seksistä
(16) 01.00 Fame (12) 02.00 Tough Love 02.50 Chicago Fire (12)
03.40?04.05 Kolmas kivi auringosta (7)
JIM 11.25 Tomin keittiö 11.55 Tomin keittiö 12.25 Amerikan
kovimmat keräilijät 13.20 Kuppilat kuntoon Ruotsi 14.15
Leijonan luola Kanada 15.10 MasterChef Australia 16.05 JIM
D: Modern Marvels 17.00 Kuppilat kuntoon Ruotsi 18.00 MasterChef Australia 19.00 Leijonan luola Kanada 20.00 Suomen
huutokauppakeisari 21.00 Martina ja hengenpelastajat 22.00
Poliisit (S) 22.30 Poliisit (S) 23.00 Leijonan luola Kanada 00.00
Rekkakuskit jäällä (7) 01.00 Vankilapoliisit (7) 01.30 Metsien
miehet (7) 02.20 JIM D Rikos: Matkalla kiven sisään (12) 03.10
Ennustaja-TV
LIV 09.00 Beverly Hillsin lastenhoitajat (S) 10.00 Olet mitä
syöt 10.30 Emilyn sisustussalaisuudet 11.00 Leila leipoo
Ranskassa 11.30 Kiinalaisen keittiön herkut 12.00 Jutta ja
superdieetit 12.30 Arvostele mun illallinen Ruotsissa 13.00
Pikakurssi kodinostoon 13.30 Tuhluriprinsessat 14.00 Hulluna
häämekkoihin Atlantassa 14.30 Isännän ja koiran käytöskoulu
Amerikassa 15.30 Hurja remontti 16.25 Olet mitä syöt 16.55
Kaisa ja puoli valtakuntaa 17.55 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 18.55 Hurja remontti 19.55 Sinkkuelämää (12) 20.30
Sinkkulaiva 21.00 Elokuva: 50/50?Onnen kauppaa (12) 23.05
Kumman kaa (S) 23.35 Kumman kaa (S) 00.10 Sinkkulaiva
00.40 Sinkkuelämää (12) 01.15 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 02.15 Pappien tekopyhät tyttäret (S) 03.10 Illallissota
04.05?05.00 Ennustaja-TV
AVA 06.00?08.30 Aamun AVAus 09.30 Jamie Oliverin 15
minuutin ateriat 10.00?11.00 Suurin pudottaja 12.00 Beverly
Hillsin panttilainaamo 12.30 Makuja & Elämää 12.50 Lääkärit
13.40 Gallerian tytöt 14.40 Beverly Hillsin täydelliset naiset
15.40 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.10 Makuja & Elämää 16.30 Suurin pudottaja 17.30 Salatut elämät (7) 18.00
Trinny & Susannah Skandinaviassa 19.00 Hansin matkassa
20.00 Erilaiset äidit 21.00 Iholla 21.30 Kaikkien aikojen kosinta
22.30 Rakkautta ensitreffeillä 23.30 Iholla 00.00 Trinny &
Susannah Skandinaviassa 00.55?04.55 Yön AVA
YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä
06.15 Hartaudet. 09.05 Urheiluradio. 07.17 Maakuntaradio. 21.00 Yle Uutiset. Jiri ei syty Katariinan
tunnustelusta.
20.05 Kaikkien aikojen kosinta Anssi ja Kata.
21.00 Mentalist (12) Suuri punai-
22.57 Urbanisoidaan koko
Suomi (1970) Pasilan
pilvenpiirtäjät ja muut metropolihankkeet olivat urbanisoituvan Suomen suunnitelmissa jo 45 vuotta sitten.
nen lohikäärme.
22.00
22.20
22.25
22.35
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
MTV Sport Uutiset
C.S.I. Julinin tontin
kohtaloa Turussa kommentoi
arkkitehti Otto-Iivari Meurman.
leen sytytetty.
23.35 Pukumiehet (7) Minkä
12.20 Muuttohaukantie Ei liian
harmonista! Vähän kultaa!
12.50 Muuttohaukantie Kaksi
valmista kotia yhteen.
13.20 Teiniäidit 7/8.
taakseen jättää.
00.35 Glades (16) Vauva kadoksissa.
01.35 Luuserit (12) Takapakkia.
02.05 - 05.30 Voittostudio
13.50 - 14.30 Kasvotusten Heidi
ja Louise joutuivat kauppoja
kierrellessään ryöstetyisi ja
nyt he tapaavat sovittelussa
heidät ryöstäneen Christianin.
14.40 Isot ja pienet (S) 26/27.
Talossa on tungosta, sillä
Angela-tädin ja Mistyn lisäksi
pitäisi vielä majoittaa vaihtooppilaskin.
15.10 Putoojat (12) Kevätlukukausi on pian ohi.
15.35 Doctor Who (12) Loppuräjähdys.
16.30 Galaxi: Kokit
16.31 Pok ja Mok (7) Lahja.
16.38 Råtta Booris parantaa
tapansa (S)
16.43 Martine (7) Rakkaudentunnustus.
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Yle Uutiset minuutissa
18.02 McLeodin tyttäret (7)
Tarkkailun kohteena.
18.45 #lovemilla3 (7): Sähköä
07.00 Disneyn esikoulu (S) 07.25 Disney esittää: Lilo ja Stitch (7) 07.50
Lazy Town (S) 08.20 Shake It Up (S)
08.50 Maistuvimmat liikeideat 09.50
Huima konttihuutokauppa 10.20?
10.50 Hulluna häämekkoihin XL
13.20 Huima konttihuutokauppa
13.50 Maistuvimmat liikeideat Muroneliöt ja humalaiset
hyytelöt.
14.50 Britannian paras leipomo Leadenhallin leipäkojut.
15.50 Manhattanin äitiyskonsultti (S) Koti-isän koulutus.
16.50 Deittikamera Matoilua
rakkauden tähden.
17.20 Frasier (S) Martin Cranen
paluu.
17.50 The Voice Kids Kehäkamppailu, 5.
ilmassa Tervetuloa Sakun
grilliin!
18.50 - 18.55 #lovemilla3 (7):
Synnytys Viittä vaille teiniäiti
Siiri on löytänyt täydellisen
synnytysmekon.
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Neljän tähden illallinen
19.00
19.10
19.20
19.24
19.30
20.00 Haapasalo Goes America (S) Oklahomassa Ville
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Yle Uutiset sää
Teiniäidit 8/8. 18.55 Suomi
tänään. Yle Uutiset ja sää 12.15 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla
15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.05?15.55 Kultakuume.
21.15?21.55 Filmiryhmä. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Alfredo on kuin nurkkaan ahdistettu eläin. Emilian elä-
mä menee jälleen uusiksi.
20.00 Uusi päivä (S) Osa 417:
Käännekohtia.
20.30 Isot ja pienet (7) Uusi, 5.
kausi alkaa 1/7. 15.00 Yle Uutiset. Osa 1/6. Mitä tapahtuu, kun amerikkalainen ex-vankilanjohtaja käy
pohjoismaisissa vankiloissa
ja kuulee vankien oikeuksista
ja aseistamattomasta henkilökunnasta?
Viikko jatkuu Noora Hautakankaan illallisella.
19.30 Poliisit (S) Oulu.
pohtii amerikkalaista bisnesajattelua.
20.57 Keno
21.00 Vain elämää Elastisen
päivä. Jerusalemin itäpuolella oleva autiomaa sijaitsee
historiallisella paikalla. 13.06 Maakuntaradio. 09.45
Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Emmerdale (S) 10.40 Emmerdale (S) 11.10?
12.05 Lääkärit
04.00 Teematieto
16.30 Tehtävä lähiössä Viidennessä jaksossa Helsingin
Vuosaari ja Kuopion Tiihotar.
17.00 Kuninkaittemme jäljillä
Osa 6/10. 17.00
Yle Uutiset ja sää. 13.03 Urheiluradio. 00.05?05.00 Yöradio.
YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40
Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle
Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen
Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu
Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle
Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00?16.03 Yle Uutiset 17.00
Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03
Urheiluilta: jääkiekkokierros 21.30 Puheen Aamun vieras
22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen 23.02 Päivä tunnissa
23.30?00.00 Politiikkaradio. 08.17 Maakuntaradio. 14.03 Ajantasa. Arkkitehtuurissa on vaiheita, joiden
tuotoksia pidetään rumina ja
luotaantyöntävinä. New York (16) Uudel-
23.10 Korttelipeli: Rakennusmuistomerkit
(1966) Vanhat rakennukset
puretaan pois alta ja tilalle
rakennetaan uusia. 17.20?17.28 Urheiluradio. 14.00
Yle Uutiset. 20.00 Yle Uutiset. 11.03 Maakuntaradio. 21.50 Merisää.
21.55 Suomi tänään. 23.50 Suomi tänään. Jonathan
Meades selvittää, miten barokkia ja modernia gotiikkaa
seurasi betonirakentaminen.
17.15 Uutiset
17.20 Päivän sää
17.25 Kauniit ja rohkeat (7) Aly,
äidittömänä kasvanut arvaamattomuus.
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
18.00 Emmerdale (S) Sarahin
kotiinpaluu.
18.30 Emmerdale (7) Kärhämä
kirkossa, osa 1/2.
21.00 Historia: Yhdysvaltain
kutsumuskohtalo (12)
3/3. 21.03 Päivä tunnissa. 12.55 Suomi tänään. 22.05 Rocktoimittajan iltapäivällinen?Tero Liete. 08.15 Urheiluradio. On vuosi 1924 ja
uusi pääministeri puhuttaa
kartanossa.
22.10 Erikoisryhmä Stuttgart
(12) Verirahat.
Kaipuu.
19.00 - 19.46 Gran Hotel (12)
20/66. Onnettomuusviikon mallioppilaiden
kuvat luokkahuoneen seinällä katsovat vierailijaa kuin
kysyen: mitä todella tapahtui.
15.00
15.05
15.10
15.15
15.50
16.20
16.50
16.55
17.00
17.10
Yle Uutiset
Yle News
Yle Oddasat
Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
A-studio
Kuningaskuluttaja
Novosti Yle
Yle Uutiset viittomakielellä
Yle Uutiset
Murdochin murhamysteerit (12) Rikosetsivä
lomailee.
18.00
18.22
18.25
18.30
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset sää
Puoli seitsemän Vieraana
näyttelijä, ohjaaja Petteri
Summanen. 22
21.10.2014
TV- ja RaDIO-OhjelMaT Tiistai 21.10.2014
YLETEEMA
MTV3
05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25
Huomenta Suomi 09.05 Studio55.
fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset
09.40 Mitä tänään syötäisiin. 15.05 Maakuntaradio. 07.15 Urheiluradio. Vaimokkeen vanavedessä, Hilja
Valtosen kirjoittama komedia
sihteeristä, joka työpaikan
saadakseen valehtelee olevansa naimisissa. Verkatehdas,
pikku-pappila ja koulu.
Muuttoapua uusperheelle
Yle TV2 klo 10.15
Juontajat Ylva Hällen ja Jon Eliason selvittävät
kahdeksanosaisen sarjan avausjaksossa, miten arki
sujuu kahden perheen muuttaessa yhteen.
TV1
TV2
04.00 Uutisikkuna 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli
seitsemän 10.00?10.50 Murdochin
murhamysteerit (12) 11.00 Yle Uutiset
11.05 Yle Uutiset alueittain
04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Nallen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 21.10. Nujerrettavat hirviöt.
22.30 Tänään on huomenna
(1967) Arkkitehtuuriutopioita
ja muita kaupunkisuunnittelun tulevaisuuden näkymiä
1960-luvun lopun näkökulmasta.
19.00 Seitsemän Uutiset
19.20 Päivän sää
19.30 Salatut elämät (S) Osa
2697. Natalia
tuntuu tietävän Alician isän
liikkeistä paljon.
20.00 - 20.50 Betonin brutaali
runous 1/2. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 20.07 Kantritohtori Teppo Nättilä. Tohtori Michael
18.00 - 18.51 Historia: Suursodan päiväkirjat 4/8.
suutta.
03.50 Blue Bloods (12) Vanhemmuus.
04.40 - 05.00 Ennustaja-TV
19.30 Yle Nyheter TV-nytt
20.00 Spotlight: Ei ole lottovoitto syntyä Suomessa
Hyväntekeväisyydelläkö
hajoava hyvinvointivaltio
pelastetaan?
20.30 Jahtikumppanukset
Lotta ja Leif 4/7. Ruotsi kasvoi Kaarle X:n ja Kaarle XI:n aikana
suuremmaksi kuin koskaan
ennen tai sen jälkeen.
13.35 Pomo piilossa Trukkeja ja
tunarointia.
14.35 Moderni perhe (S) Tärkeä
peli.
15.05 Alueellinen sääennuste
15.10 Mitä tänään syötäisiin?
15.15 Jamie Oliver: mestarikokki Vastoinkäymisiä.
16.15 Suomen kaunein koti
Hurmaavat asuinkäyttöön
muutetut kodit. 16.15 Maakuntaradio. Poliisi ja vapaaehtoiset
tekevät pelastusyhteistyötä.
17.55 Yle Nyheter TV-nytt
Ruotsinkieliset uutiset.
18.00 BUU-klubben: Kesä isän
kanssa Kalaretkellä.
18.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa
19.00 The Pohjoismaat: Vankila Sarja alkaa. 18.03 Poplaari. 18.50 Merisää. 09.00 Yle
Uutiset. Naisen raivo 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon
kello lyö 12. Tänään Elastinen tutustuttaa toiset artistit rapin
maailmaan.
22.30 Hotellit kuntoon, Jyrki
Sukula! Hotelli Ruusuhovi
23.30
on upeissa maisemissa sijaitseva kartano Rantasalmella.
NCIS Rikostutkijat (7)
Verkossa.
Asema 62 (12) Perintö.
NCIS Rikostutkijat (12)
Holmes NYC (7) Kuoleman
kukat.
00.25
01.25
02.25
Mosley kollegoineen tutkii,
pitävätkö monien tuntemat
lääketieteelliset väittämät
paikkaansa.
23.50 Ulos luontoon Pöllöjen
nälkävuosi.
00.20 Jalkapallon mestarien
liiga Kooste. Mv.
14.45 Palanen: Kunniataulu
Tshernobylin ydinvoimalan
räjähdyksestä on kulunut
kohta 27 vuotta. 13.00
Yle Uutiset. 08.00 Yle Uutiset
ja sää
Hän
juo 85 litraa olutta vuodessa, ajaa harmaalla Toyota Corollalla, asuu kahden hengen taloudessa ja
kuolee 80-vuotiaana.
Prisma Studio selvittää, kuka tämä ihminen
todellisuudessa on ja kutsuu hänet studiohaastatteluun.
Pohjolan ideologia syynissä
YLE Fem
klo 19.00
23
ystävää joulunviettoon lehti-ilmoituksella. kauden jaksot alkavat
jaksolla Uudelleen sytytetty.
Kun Macin palomiesystävä kuolee epäilyttävässä tulipalossa, tapauksessa huomataan yhtäläisyyksiä 15 vuotta aikaisemmin tapahtuneiden
palojen kanssa.
Kuvasssa Mac (Gary
Sinise) ja Don (Eddie
Cahill) ihmettelevät tuhopolttajan (Rob Morrow, vasemmalla) touhuja.. miltä toiminta näyttää japanilaisen silmissä. sukupuoliherkän lastenkirjan Kalle i klänning?
Malmöläisyritys toimii ilman
johtajia . Norjalaisvankilassa vältetään vankien provosointia jättämällä
vahdit aseistamatta . Thomasin ylle sovitellaan sekä roiston että sankarin
viittaa, sävyisä rouva Hughes
kulkee sammuttamassa palveluskunnan jäsentenvälisiä tulipaloja ja hovimestari Carsonin kauhuksi kartano on siirtymässä nykyaikaan, peruuttamattomasti ja alati kiihtyvällä
vauhdilla. ymmärtääkö amerikkalainen vankilanjohtaja ajatusmallin?
Kokemukset herättävät hämmästystä, kysymyksiä ja hilpeyttä, mutta myös ärtymystä.
Amerikkalainen ex-vankilanjohtaja James Conway tutustuu pohjoismaisiin vankiloihin.
C.S.I.
New York
MTV3 klo 22.35
9. Kun Daisy toivottaa
uudet mahdollisuudet tervetulleiksi, paheksuu puolestaan
rouva Patmore uusia tuulia ja
tarrautuu kiinni turvalliseen
menneisyyteen. Miten italialainen reagoi kun nainen Oslossa etsii
Betonin
brutaali runous
Yle Teema klo 20.00
1/2. Myrskyisten vuosienkaan jälkeen Downton Abbeyn kartanoon ei laskeudu kaivattu rauha, sillä suuret muutokset ovat väistämättömästi edessä.
Työväenpuolueen nousun
myötä maassa on enteilty aristokraateille kovia aikoja ja uunituore hallitus toteuttaakin uudistuksia, jotka vaikuttavat suuresti myös Crawleyn perheen
ja heidän palveluskuntansa elämään.
Sir Robert, Lady Mary ja Tom
Branson joutuvat luovimaan
läpi muutosten turvatakseen
kartanon ja sen tulevien sukupolvien tulevaisuuden.
Perheen pienimmät, Lady
Maryn ja edesmenneen Lady
Sybilin lapset ovat kasvaneet ja
astuneet pois lastenkamarista:
miten voivat leskeksi jääneet
vanhemmat, Lady Mary ja Tom
Branson?
Branson saa huomata roolinsa kartanossa kasvaneen
merkittäväksi, mutta taustansa
muistaen kyseenalaistaa paikkansa.
Lady Mary on lopulta valmis avioitumaan uudelleen,
mutta on vakuuttunut siitä, ettei Matthew?n kanssa kerran
koetulle rakkaudelle voi löytyä
vertaista. Löytävätkö Branson
ja Lady Mary uuden onnen?
Viime kaudella harvoille ja
valituille paljastuivat Lady Edithin tahattomasti järjestämän
skandaalin ainekset: lady Rosamund auttoi peittämään jäljet, mutta löytääkö lady Edith
kadonnutta rakastettuaan enää
koskaan?
Kartanon alakerrassa palvelusväki alkaa vähitellen ymmärtää, mitä vaikutuksia yhteiskunnallisilla muutoksilla on heidän
työhönsä. Arkkitehtuurissa on
vaiheita, joiden tuotoksia
pidetään rumina ja luotaantyöntävinä.
Kaksiosaisessa sarjassa
Jonathan Meades selvittää, miten barokkia ja
modernia gotiikkaa seurasi betonirakentaminen.
Miksi siitä usein ei pidetä?
Kuvassa Brunelin Yliopisto Lontoossa.
Prisma
Studio
Yle TV1 klo 20.00
Kuka on keskivertosuomalainen. He
todistavat täkäläisen yksinäisyyden ja pohjoismaalaisten
suhtautumisen Jumalaan.
Mitä seuraa amerikkalaispastorin vierailusta helsinkiläisessä heavy-jumalanpalveluksessa. Kelloa ei kuitenkaan
voi kääntää taaksepäin - ehkä
Carsoninkin on vain pakko sopeutua tilanteeseen.
Kymmenen uutta jaksoa nähdään Yle TV1:llä tiistaisin klo
21.00.
Viidennen kauden huipentaa
erikoisjakso, joka nähdään kahdessa osassa tammikuussa 2015.
Kuusi henkilöä maailman eri
kolkista matkaa kuusiosaisessa
sarjassa Pohjolan halki tutustuen pohjoismaisen hyvinvoinnin ytimeen ja ideologiaan.
He vierailevat kodinomaisessa vankilassa ja sukupuolineutraalissa päiväkodissa. Pystyvätkö
he vielä kerran voittamaan esteet. Hän on tilastojen kestojulkkis. 21.10.2014
Muutoksen tuulet
puhaltavat kartanossa
YLE TV1
klo 21.00
Eletään vuotta 1924. Anna ja Bates
ovat kohdanneet yhteisellä taipaleellaan suuria vaikeuksia,
mutta selvinneet niistä rakkautensa turvin.
Nyt menneisyydestä nousee
kuitenkin varjoja, jotka uhkaavat heidän onneaan. Entä miten venäläisäiti kokee ns
Viikonloppuna kotimaissaan molemmat
onnistuivat myös: Bayern höykytti Werder Bremenin 6?0 ja
Roma Chievon 3?0.
. Perisynti on pikemminkin
luulla, ettei Suomi rohkeasti hyökkäämällä voi pärjätä.
Viimeistään nyt olisi aika kokeilla.
Hyvin puolustetuilla tasapelipisteillä
ei tee mitään. Vuodenvaihteen sijoitus
ratkaisee pääsyn muun muassa
kauden ensimmäiseen arvokilpailuun, joka pelataan huhtikuussa Yhdysvalloissa.
STT
Mikko Ilonen voitti sunnuntaina golfin Euroopan-kiertueen reikäpelimestaruuskilpailun Englannissa.
peRiSynniKSi
on
mainittu maalintekijöiden puute. Ei sen enempää
Ari
Tanskassa neljä maalia
Hautaniemi
viidessä pelissä tehnyt
Kirjoittaja
Pukki kuin ?Kabbe?
on sosiologi,
Hämäläinenkään saaEverton-fani
nut mitään aikaiseksi
ja urheilun
Huuhkajien nyhjätessä
ilmiöiden
tehottomasti.
ihmettelijä.
leen
n n n
Romania- ja KReiKKa-pettymyS-
myötä Suomi on valahtanut ahdinkoon kaikkien aikojen EM-mahdollisuutensa kanssa. Luulen, että se
toimisi myös nyt, jos siis sitä käytämme, Halsti mietti puolustusvoittoista lähtökohtaa tärkeään
kohtaamiseen.
STT-AFP
AFP Photo / Filippo Monteforte
Vihellys
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Suomen Roman Eremenko (vasemmalla)
ja Joel Pohjanpalo masentuivat Suomen
hävittyä 2-0 Romanialle 14. Ilman jari litmasen ja Roman
eremenkon kaltaisten virtuoosien ihmeitä maajoukkueen taktinen rohkeus
ylöspäin on ollut olematonta. kun sitä osataan peluuttaa oikein.
Valmentaja toisensa jälkeen on peluuttanut maajoukkuetta puolustuksen
kautta, virheitä vältellen. 24
21.10.2014
??Liverpoolilla superkova haaste kotonaan
Kolumni
Kolumni
Bayern matkaa
kuumaan Roomaan
Italialaisseura AS Roman valmentaja Rudi Garcia lupaa
saksalaisjätti Bayern Münchenille kuumat oltavat, kun Bayern saapuu jalkapallon Mestarien liigan tiistaiseen otteluun
Roomaan.
Kumpikin joukkue on aloittanut kuolemanlohkoksi ristityn E-lohkon mainiosti. Tekijöitä
kun näemmä olisi.. Lech Poznanin Kasper
Hämäläinen teki kauden viidentensä
Puolan pääsarjassa, ja myös maajoukkueen ykköspyssy teemu pukki osui
jälleen, kun Bröndby
kaatoi Vestsjaellandin.
Samat pyssyt olivat
pelkkiä tussareita Amaajoukkueen kotiottelussa Romaniaa vastaan. Silloin,
kun kymppipaikka ei toimi, koko joukkue luhistuu.
ten
AS Roman ranskalainen valmentaja Rudi Garcia lupaa saksalaisseura Bayernille kuumat oltavat tänä iltana.
Ilonen harppasi golfin
maailmanlistalla
mikko ilonen on noussut 37.
sijalle golfin miesten maailmanlistalla, kertoo golfpiste.
com. Se
on roskaa. Ja valmentaja
toisensa jälkeen on joutunut selittelemään, miten arvokisapaikka taas lipsahti. Tärkeintä on ottaa vähintään piste, jotta säilytämme
kärkisijamme lohkossa, Bayern-tähti thomas müller tiivisti saksalaisnäkymät.
Lohkon toisessa ottelussa tulikuuma tunnelma puuttuu tyystin. Barcalla on Mestarien liigassa allaan tappio PSG:lle ja
mietteissä tulevan viikonlopun
peli Real Madridia vastaan, joten Ajaxilla saattaa olla pieni yllätyssauma F-lohkon pelissä.
Halsti alakertaan
Atleticoa vastaan
Viime keväänä Englannin Valioliigan mestaruudesta loppuhetkille asti taistellut Liverpool on
tällä kaudella voittanut vain puolet kahdeksasta liigapelistään, ja
Niklas Moisanderin Ajax
matkustaa tiistaiksi
Espanjan liigaa hallitsevan
Barcelonan vieraaksi.
Mestarien liigassa saldona ovat
voitto ja tappio. Mieluummin katsoja
kannattaa maajoukkuetta, joka hyökkää ja uskaltaa tehdä maaleja. Viikonlopun komeimmasta osumasta vastasi BK
Häckenin Kari arkivuo, joka teki
saksipotkukavennuksen IFK Göteborgia vastaan. Siitä tulee
fantastinen peli, Garcia heh-
kutteli Chievo-voiton jälkeen.
. Sijoitus on Ilosen kaikkien
aikojen korkein.
Ilonen voitti sunnuntaina
Euroopan-kiertueen reikäpelimestaruuden Lontoon liepeillä. City kohtaa Moskovassa Roman eremenkon TsSKA:n tyhjien katsomoiden edessä, sillä
TsSKA kärsii katsojakieltoa
kannattajiensa rähinöinnin takia. Bayern on voittanut sekä Moskovan TsSKA:n että Manchester Cityn, ja Roma on kaatanut
TsSKA:n ja pelannut vieraissa
tasan Cityn kanssa. lokakuuta.
Ylöspäin!
SuomalaiSpelaajat oSuivat jäl-
eurokentillä. A-lohko on kihelmöivä,
sillä kaikilla neljällä joukkueella
on kolme pistettä.
Expressen-lehden mukaan
Malmö lähtenee otteluun viidellä puolustajalla, yhtenä heistä
Halsti.
. Voitto oli Ilosen uran arvokkain.
AFP Photo / Glyn Kirk
n n n
SuomalaiSten
Ilosen lokakuinen listasijoitus varmistaa, että hän pysyy 50
parhaan joukossa vuoden loppuun. Keskiviikkona ei
lisäpisteiden repiminen ole helppoa, sillä Anfieldille saapuu vieraaksi hurjavireinen Real Madrid.
Keskiviikon suomalaishelmi
on Malmön ja markus Halstin vierailu Atletico Madridin
luona. Se systeemi (5-3-2) toimi hyvin Juventusta vastaan, etenkin
avauspuoliajalla. Voitto olisi joka tapauksessa
elintärkeä, kummallekin.
niklas moisanderin Ajax
matkustaa tiistaiksi Espanjan
liigaa hallitsevan Barcelonan
luo. Bayern on valmiina ja innokkaana, mutta me laskemme
tulikuuman tunnelman varaan
Stadio Olimpicolla. Vaikka moni parjasi
Pukkia ja kumppaneita, jälleen kerran
eurokentillä nähdyt otteet osoittivat,
ettei Suomen materiaalissa pitäisi olla
mitään vikaa