PAL.VKO 2024-49 00 74 43 -2 42 1 Onko pääministeri puolue persuuntunut vai näyttääkö se vain siltä. MUKKA Legenda ja työmyyrä EU Valta keskittyy ISO-BRITANNIA Demarikeinot talouteen 21.11.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 21 • 20 24 / 21 . m ar ra sk uu ta 21 /2 4 de_21112024_001.indd 1 de_21112024_001.indd 1 12.11.2024 11.13 12.11.2024 11.13. KYKYPUOLUEEN ISO KYSYMYS PANDEMIA TEEMA Lääketiede ja politiikka TIMO K
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! de_21112024_002.indd 1 de_21112024_002.indd 1 8.11.2024 10.35 8.11.2024 10.35. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
KASVO ULKOMAAT de_21112024_03.indd 3 de_21112024_03.indd 3 12.11.2024 16.43 12.11.2024 16.43. 3 Demokraatti 21 /2 4 40 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 21. KULTTUURI 28 BRITANNIA Uusi suunta taloudessa. MARRASKUUTA 2024 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI KIRJAILIJA Johannes Anyuru aloitti räppärinä. 32 PRON MALINEN Seuraajalle ei tipu evästystä
kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 4.12. www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 30 26 URSULA VON DER LEYEN Tavoitteena ripeästi reagoiva komissio VIIMEISET VINKIT Joulupukkivisan loppukiri + TEEMA Pandemia 51 5 6 8 11 12 14 20 21 22 25 26 28 30 32 38 39 40 44 46 47 48 50 60 64 65 66 ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA de_21112024_04.indd 4 de_21112024_04.indd 4 12.11.2024 17.25 12.11.2024 17.25. Mepitshow: Eero Heinäluoma Saksa: Hallitus rikkoi itsensä Inhouse-yhtiöt: Sääntely ontuu D-kolumni: Meri Valkama EU: Valta keskittyy Iso-Britannia: Talous uusiksi Pukkivisa: Lenkkaripukki Kirjailija: Johannes Anyuru Kirja: Elämäkerta Mukasta Elokuva: Tiedustelijat Kolumni: Jari Sedergren Teatteri: Marple-dekkari Kirjavisa: Röyhkeä ja roisi Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Minna Holopainen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Jorma Malinen Kolumni: Teemu Laajasalo Kasvot peilissä: Minna Ahtiainen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 21 /2 4 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Get over it Viikon kuva: Trump 2.0 Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Iikka Kivi Indeksi: Elina Pylkkänen D-ilmiö: Mikä olet, kokoomus. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Ka nn en ku va : A rja Jo ki ah o Setämiehet arvostelivat pukeutumistani
Voisimme myös jo luopua siitä illuusiosta, että Suomella olisi Yhdysvaltoihin joku erityissuhde. Silti toivoimme, että amerikkalaiset toimisivat toisin kuin itse samassa tilanteessa tekisimme. de_21112024_05.indd 5 de_21112024_05.indd 5 12.11.2024 16.46 12.11.2024 16.46. Kekkosen ajan nähneillä suomalaisilla jos kenellä pitäisi olla kokemusta siitä, miten vaarallista on piilotella maan johdossa höperöityvää vanhusta. Get over it, yritä päästä siitäkin harhasta yli, neuvoisi perusjenkki meitä. Amerikkalaisille se on kohta Donald Trump. MUTTA ONNEKSI emme pääse vaikuttamaan siihen, millaisia johtajia eri maihin valitaan. Pidetään oma puolustus ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuus kunnossa, lujitetaan Suomen kykyä pärjätä omillaan. Puolueiltakin voisi toivoa yhtä tavoitetta: parantakaa poliittista kulttuuriamme niin, että Trumpin keinoja – vihankylvöä, keksittyjä kulttuurisotia ja tietämättömyyttä – ei pidetä Suomessa vastedeskään poliitikoille hyveenä. Trump on vaalikampanjansa aikana osoittamallaan valehtelulla, itsevaltiaan elkeillään ja törkeällä käytöksellään kaikkea muuta kuin ihanteidemme mukainen johtaja. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Trump voitti – get over it Pääkirjoitus TUNNE EI LÄMMITÄ SUURVALTAPOLITIIKAN PAKKASISSA. Jos meillä joku puolue olisi nyt peitellyt ehdokkaansa vaikeuksia ja vasta pakon edessä vaihtanut kellokasta, äänestäjät olisivat rankaisseet suhmuroinnista heti. Suomenkin ulkopoliittinen johto on vakuuttanut, että Trump kunnioittaa yhteistä DCA-puolustussopimustamme kaikissa tilanteissa. Emmehän edes hämmästelisi, jos näkisimme uutisista, miten Trump on papualaisten harmiksi repinyt sopimuspaperin. Monen suomalaisen mielestä valinta on outo. Samaa väitimme Neuvostoliiton ja Venäjänkin johtajista, itseämme pettäen. TOIVEAJATTELU ON politiikassa vaarallinen harha. Moni piti sitkeästi vielä kesällä Joe Bideniä parhaana ehdokkaana, vaikka uutiset tämän kognitiivisten kykyjen heikentymisestä lisääntyivät koko ajan. Tekisimme nimittäin muiden puolesta fiilispohjalta välillä todella kehnoja valintoja. SEURAAVAT NELJÄ vuotta kannattaakin käyttää muuhun kuin Trumpista valittamiseen. Y hdysvaltalaisessa ja suomalaisessa demokratiassa on yksi yhteinen piirre: molemmissa maissa on juuri sellainen presidentti, jonka kansa ansaitseekin. Tunnesiteitä oli ja on, mutta tunne ei lämmitä suurvaltapolitiikan pakkasissa. Oikeasti meillä ei ole mitään takeita siitä, onko sopimus Washingtonin uudelle johdolle yhtään arvokkaampi kuin vaikkapa Papua Uusi-Guinean ja Yhdysvaltain vastaava DCA
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , Ch ip So m od ev ill a de_21112024_06.indd 6 de_21112024_06.indd 6 12.11.2024 16.48 12.11.2024 16.48
presidentti. de_21112024_06.indd 7 de_21112024_06.indd 7 12.11.2024 16.48 12.11.2024 16.48. Hän on ensimmäinen rikoksesta tuomittu presidentiksi valittu henkilö Yhdysvalloissa. Hän on niittänyt mainetta arvaamattomana poliitikkona ja liikemiehenä. Trumpin valinta on jakanut mielipiteitä sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Monet pitävät tulosta polarisoivan ja autoritäärisen politiikan jatkumona, joka uhkaa amerikkalaisten demokraattisia arvoja ja yhtenäisyyttä. 7 Demokraatti ARVAAMATON SUUNTA Donald Trumpista, 78, tulee Yhdysvaltojen 47
RUOTSI ON tipahtanut 14 sijaa neljässä vuodessa maailmanlaajuisessa tasa-arvoindeksissä (Commitment to Reducing Inequality Index). 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Karvas tappio Ruotsissa tasaarvo murenee Yhdysvaltain presidentinvaalien varapresidenttiehdokas Tim Walz tunnusti tappion jälkeen omassa osavaltiossaan Minnesotassa pitämässään puheessa, että häviäminen on vaikeaa. 90 prosenttia maailman maista harjoittaa politiikkaa, joka lisää eriarvoisuutta. Hokema yli 500 kasvu toimesta on kyllä poliittisen historian suurin bluffi. – Eriarvoisuus johtaa turvattomiin yhteiskuntiin, joissa tyytymättömyys kasvaa ja luottamus ihmisten välillä vähenee. Ruotsi on vuosikymmenien ajan harjoittanut kaikenvärisissä hallituksissa veropolitiikkaa, jossa kaikkein rikkaimmat ovat saaneet verohelpotuksia, kun taas heikompiosaiset eivät saa tarvitsemaansa tukea. Samalla hän kuitenkin totesi olevansa inspiroitunut palaamaan taistelemaan arvojensa puolesta. Älä ole nilkki tai nilkin kaveri. KAIKKEIN RIKKAIMMAT OVAT SAANEET VEROHELPOTUKSIA. Se on marraskuu ja pelkästään hereillä pysymiseen tarvit see kaikki voimat. Vertailussa huomioidaan eriarvoisuusvaikutukset kolmella alueella, joihin kuuluvat veropolitiikka, investoinnit hyvinvointiin ja työntekijöiden oikeudet. Raportin mukaan eriarvoisuutta lisäävä politiikka on tällä hetkellä globaali trendi. ”On vaikea ymmärtää, miksi niin monet kansalaisistamme päätyivät valitsemaan toisen tien”, Walz sanoi. JOONA RÄSÄNEN X:SSÄ Vain nilkit hak kaavat naisia. Lä hd e: N ai sj är je st öt Yh te is ty ös sä N YT KI S ry & Su om en vä ki va lta ob se rv at or io de_21112024_08.indd 8 de_21112024_08.indd 8 13.11.2024 10.13 13.11.2024 10.13. Sen sijoitus on Pohjoismaiden huonoin. VILLE MYLLYRINNE X:SSÄ En yhtään ihmettele, että talouskasvu odottaa itseään, kun hallitus laskee kasvu toimiksi suurin piirtein hallitus ohjelman väli lyönnitkin. Viimeisin valtion budjetti on selvä esimerkki siitä, miten hallitus ja ruotsidemokraatit ovat asettaneet varakkaat etusijalle, Ruotsin Oxfamin pääsihteeri Suzanne Standfast sanoo järjestön tiedotteessa. Hänellä on vielä kaksi vuotta jäljellä Minnesotan kuvernöörin pestissä. Ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun Oxfam ja Development Finance International alkoivat mitata hallitusten politiikkaa eriarvoisuuden vähentämiseksi, lähes kaikki maat ovat ottaneet tasa-arvon suhteen takapakkia. Listalle on koottu 164 maata paremmuusjärjestykseen. Listan ykkösenä paistattelee Norja, Suomi on sijalla viisi ja Tanska kuudentena. MIKA AALTOLA X:SSÄ TASA-ARVO V IIK O N LU KU 25 % Neljännes alle 35-vuotiaista miehistä ajattelee, että naiset voivat ansaita heihin kohdistuvan väkivallan esimerkiksi pukeutumalla tietyllä tavalla. Eriarvoisuus on syventynyt Ruotsissa, ja raportin mukaan se on seurausta poliittisista päätöksistä, etenkin veropolitiikassa. – Tällä hetkellä harjoitettava politiikka tarkoittaa, että kuilut kasvavat edelleen. Ruotsi oli kymmenentenä vielä vuonna 2020, mutta nyt se on tipahtanut sijalle 24. Indeksiä päivittää arvostettu kansalaisjärjestö Oxfam yhteistyössä Development Finance Internationalin kanssa
Bruttokansantuote ei saa tuulta siipien alle, se on jäänyt kansainvälisen vertailun hännille. Uuden suosituksen mukaan kasviksia tulisi syödä 500–800 grammaa päivässä. Yleisesti ottaen bruttokansantuote kasvaa vauhdikkaammin kehittyvissä maissa, joissa lähtötaso on matalampi. Aiempi suositus oli enintään 500 grammaa kypsää lihaa tai lihavalmisteita per viikko. Moni suomalainen ei ole kyennyt ylittämään tuota rimaa. Vastaavasti lihan määrää tulee vähentää. Kasviksia entistä enemmän UUSIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSIEN mukaan kasviksien määrää pitäisi kasvattaa entisestään. Aiemman suosituksen mukaan vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja tulee syödä vähintään 500 grammaa päivässä. Terve demokratia rakentuu erilaisten ideologioiden ja näkemysten rauhanomaiseen rinnakkaiseloon. Donald Trump viljeli kampanjassaan misogyynisiä, rasistisia ja monilla muilla tavoilla halventavia heittoja. Erilaiset näkemykset ovat rikkaus, jota ei vaalita alentavalla retoriikalla. Samanmieliset nyökyttelevät päitään, ja eri mieltä olevat pöyristyvät. Vaikka vastapuoli yrittäisi keskittyä asiakysymyksiin, pinnallinen media tarttuu räävittömiin täkyihin. Nyt raja on 350 grammaa. Vihapuheen pitkän aikavälin seuraukset ovat yhteiskunnille tuhoisia. Me ihmiset olemme omituisia otuksia, vihapuhe kiinnostaa kaikkia. Vertailuun ei ole otettu aivan kaikkia maita. TALOUS RAVITSEMUS Yllättävä pari ELOKAPINA ILMASTONMUUTOS Tukkii kadut Tukkii kadut Suomi tilaston häntäpäässä SUOMEN TALOUSKASVU on ollut murheenkryyni jo pitkän aikaa. Todellinen johtajuus nojaa ymmärrykseen, empatiaan ja ihmisten välisen yhteyden luomiseen, ei siihen, että kansalaiset jaetaan meihin ja muihin, tuumii Demokraatin väki. de_21112024_08.indd 9 de_21112024_08.indd 9 13.11.2024 10.13 13.11.2024 10.13. Kehittyvissä maissa yleensä väestönkasvu on ripeämpää, joka näkyy myös talousluvuissa. Hyvät vihapuhujat, te olette voittaneet yhdet vaalit jälleen kerran. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Hyvät vihapuhujat, Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos paljastaa vastenmielisesti, että vihapuhe toimii ja sen siivittämänä voi nousta valtaan. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF:n) tilastoissa Suomi on kymmenenneksi huonoimmalla sijalla. Vanha raadollinen totuus kuuluu: kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta. Vihapuhe voi hyvin nykymaailmassa, ja se tuo lyhyen aikavälin voittoja. Samalla sijalla on myös Irlanti
Fag erh olm 7) Iiro Pak arin en 8) Ilv es 9) Suo mi 10 ) Rita MAAILMAN TILA • Lentoliikenne Yksityiskoneiden päästöt kovassa kasvussa Y ksityisellä suihkukoneella voi singahtaa kesäviikonlopun ratoksi Espanjan Ibizalle, jalkapallo-otteluun tai vaikkapa ilmastokokoukseen. Ryhmään arvioidaan kuuluvan noin 256 000 ihmistä, 0,003 prosenttia maailman aikuisväestöstä. 2. 6. Mikä on laulaja Behmin etunimi. Superrikkaat käyttävät yksityisiä suihkukoneita kuin takseja, sanoo ruotsalaisen Linné-yliopiston professori Stefan Gössling BBC:n haastattelussa. 8. Se vastaa 3,7 miljoonan bensiinikäyttöisen auton päästöjä yhden vuoden aikana. A. 9. KuPS voitti Veikkaus liigan, mutta mikä joukkue sijoittui tänä vuonna toiseksi. 5. Mikä maa on vuonna 2025 ETYJ:in puheen johtajana. Mistä tapahtumasta modernin seismolo gian katsotaan saaneen alkunsa. de_21112024_10.indd 10 de_21112024_10.indd 10 12.11.2024 12.33 12.11.2024 12.33. Yksityinen ilmailu on keskittynyt Yhdysvaltoihin, jonne melkein 70 prosenttia yksityiskoneista on rekisteröity. Tutkijoiden mukaan yksityiskoneilla lentävät ihmiset ovat tyypillisesti maail man rikkaimpia, joiden omaisuus on keskimäärin 123 miljoonaa dollaria. 4. Milloin ja missä ns. 3. Kuka toimi Alkon pääjohtajana 1952–1968. Tiedelehti Naturen julkaisemassa tutkimuksessa selvisi, että ilmastonmuutosta edistävät hiilidioksidipäästöt kasvoivat yksityislentojen osalta 46 prosenttia noina vuosina. Ruusujen sodat käytiin. Vuonna 2023 yksityislennot tuottivat arviolta 15,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Hänen johtamansa ryhmä selvitti yksityiskoneiden käyttöä vuosina 2019– 2023. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP / KCNA via KNS Ai leveemmät ku mulla! 10 VIS V 1. 7. Oik eat vas tau kse t: 1) 1 2) Lis sab oni n maa njä rist ys vuo nna 175 5 3) Hei di Hau tal a 4) 140 0lu vul la Eng lan nis sa 5) Pia Loh iko ski (va s.) val itt iin vuo nna 20 19 6) K. Kuka pelaaja ylitti tänä vuonna ensimmäisenä SMliigassa 20 maalin rajan. Montako hyvinvointi aluetta Suomessa on. 10. Analyysin mukaan yksityiskoneilla matkustetaan vapaa-ajan harrasteisiin sekä kulttuurisiin ja poliittisiin tapahtumiin. Kuka oli Suomen EUvaalien ääniharava vuonna 1999. Milloin kuvan henkilö valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan
Aikuisten ihmisten lap sellisuus. Hyvin avoimesti. Totaalinen piittaamatto muus palestiinalaisten kan Suomen ulkopoliittinen johto on jo vuoden mahdollistanut etnistä puhdistusta vaietessaan Israelin rikoksista. Mikä politiikassa itkettää. Teksti Nora Vilva Kuva Miika Storm ja iStock POLITIIKASSA NAURATTAA AIKUISTEN IHMISTEN LAPSELLISUUS. Kuka on stand-upissa esikuvasi ja miksi. Media käyttäytyy ylikorrektisti varoen jopa ”ääri oikeisto”termin käyttöä, vaikka se on perussuomalaisista täy sin eksakti termi. Viikonloppuna ehdin käydä pitkästä aikaa luonnossa ja törmäsin siellä saukkoperheeseen. Populistisessa politiikassa käytetään paljon kaksoisviestintää. Noin muuten kat son stand upia melko vähän ja ammennan komiikkaani mie lummin muista lähteistä, kuten somesta, luonnosta, kirjoista, uutisista ja lef foista. Tärkein esikuvani on Teemu Vesterinen, jonka kielenkäyttöä ja aihe valintoja jaksan ihastella vuo desta toiseen. 11 Demokraatti Mikä meno, stand-up -koomikko, käsikirjoittaja Iikka Kivi. Törkypuhe otsikoidaan myös kohtuuttoman kor rektisti ”rasistiseksi tul kittava viesti” ilmai suin. Vaatima ton ja hiljainen metsien eläjä, mutta osaa kyllä myös pitää ärhäkästi me teliä, kun on syytä. Kriisien sijaan tuherrellaan mukaongelmien parissa de_21112024_11.indd 11 de_21112024_11.indd 11 13.11.2024 10.57 13.11.2024 10.57. Se muuttuu vihapu heeksi siinä vaiheessa, kun se ruokkii viha mielisiä stereotypioita eikä mätki niitä hohot taen kappaleiksi. Missä kulkee raja – milloin huumori muuttuu vihapuheeksi. Hömötiainen. sanmurhaa kohtaan. Mikä politiikassa naurattaa. Hyvä! Syksyn soolokiertue Erityinen luontosuhde otettiin vastaan hyvin ja nyt on aikaa pitää pari kuukautta taukoa, talvella 2025 jatketaan. Pitävätkö populistit mediaa pilkkanaan. Meitä uhkaa valtava määrä kasau tuvia kriisejä, ja täällä poliitikot tuhertelevat kaikenlaisten popu lististen mukaongel mien, kuten ”synnyt täjä” termin ja nikotii nipussien makuvalikoi man parissa. Suomen ulkopoliit tinen johto on nyt vuoden ajan ollut etni sen puhdistuksen mahdollistaja vaietes saan Israelin lukuisista rikoksista. Mikä on voimaeläimesi ja miksi. Sen avulla esimerkiksi rasistiset viestit solahtavat läpi valtamediassa ja nousevat puheenaiheiksi
Ehkä yksinäisyyden tunteessa kyse ei sittenkään ole työn tekemisen tavoista, vaan sosiaalisesta korjausvelasta. Meillä alle 30-vuotiaita NEET-nuoria on 87 000 (Not in Education, Employment or Training). Kaikkien näiden härveleiden aikakaudella podemme yksinäisyyttä enemmän kuin koskaan, sillä virtuaalimaailman kaikki tuhannet kaverit eivät sittenkään poista tarvettamme olla aidosti fyysisesti läsnä toistemme vuorovaikutuksessa. de_21112024_12.indd 12 de_21112024_12.indd 12 13.11.2024 9.33 13.11.2024 9.33. Tapauksia on vuosittain noin 3 600. GLOBAALISTI PITÄISI puhua yksinäisyyspandemiasta, sillä myös muissa maissa kärsitään yksinäisyydestä. Viime vuonna maailman terveysjärjestö WHO perusti globaalin komission taistelemaan kasvavaa yksinäisyysepidemiaa vastaan. Vaikka Ruotsissa ja Tanskassa ollaan myös halukkaasti etätöissä, Suomessa paluu työpaikoille on tapahtunut hitaammin ja vähemmässä määrin – ottaen huomioon myös elinkeinorakenteemme eli työvoimavaltaisen palvelusektorin pienemmän osuuden. Suomen väkiluku on vajaa kymmenesosa Etelä-Korean väestöstä. JAPANISSA JA Britanniassa hallitukseen on nimitetty yksinäisyysministeri ongelmaa ratkaisemaan. Epidemia meni, mutta etätyö jäi. Suurimmat kaupungit ovat satsaamassa satoja miljoonia euroja taistellakseen yksinäisyyttä ja sen seurauksia vastaan. Etelä-Koreassa yksinäisyys on alati kasvava ongelma, joka on nostettu yhteiskuntapolitiikan toimenpidelistalle. Ja ongelma saattaa olla pahenemaan päin, sillä jo nuoret ihmiset vetäytyvät yhteiskunnasta ja linnoittautuvat kuukausiksi koteihinsa. Perusteluina olivat vakavat seuraukset yksinäisyydestä kärsiville yksilöille ja lopulta yhteiskunnille. Vakavimpana seurauksena on nimittäin kuolema yksin. Verrattuna moniin lämpimämpiin maihin, olemme sosiaalisesti eristäytyviä ja tyytyväisiä ollessamme omissa oloissamme. 12 Demokraatti Elina Pylkkänen Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri elina.pylkkanen@gov.fi Indeksi Sosiaalinen korjausvelka S uomalaisten sanotaan olevan varautuneita, hiljaisia kyräilijöitä ja yksinäisyyteen taipuvaisia. Luvan kanssa sai lähteä kesämökille möllöttämään ympärivuotisesti. Etäja hybridityön haastava seuraus on lisääntyvä yksinäisyys, jota podetaan tiedostamatta tai tiedostaen. Huolestuttaisiinko meillä siitä, jos yksin kuolevia ihmisiä olisi 360 ja kotiinsa vetäytyviä nuoria olisi 25 000. Maassa huolestuttiin kasvavasta yksinäisten kuolleisuudesta, kun tyypillisesti 50–60-vuotiaat yksin elävät miehet kuolevat, eikä vainajia kaipaa juuri kukaan, sillä usein heidät löydetään vasta viikkojen päästä. Arvioiden mukaan heitä on neljännesmiljoona. Mittakaava on toki Etelä-Korean väkiluvun huomioon ottaen vielä maltillinen, kun asukkaita on yhteensä 52 miljoonaa. Yllättävää on kuitenkin se, että mittausten mukaan myös työpaikalle palanneista lähes kolmannes kokee yksinäisyyttä, kun etätöissä olevista yksinäisyyttä potevien prosenttiosuus on miltei yhtä suuri. Pitäisikö meidänkin siis satsata nykyistä enemmän yksinäisyysepidemian nujertamiseen, sillä yksinäisyyden hinta yhteiskunnalle on Britanniassa tehdyn laskelman mukaan 11 500 euroa/yksinäinen/ vuosi. Etätyön haastava seuraus on lisääntyvä yksinäisyys. Kuulostaako tutulta. Suomessa etätyö on yleisempää kuin muissa maissa. Koronapandemia ei siksi aiheuttanut suurta muutosta siviilikäyttäytymiseemme, ja se vieläpä sementoi etäja hybridityön lähes subjektiiviseksi oikeudeksi
NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Arvostamme suomalaista työtä. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ti la st ok es ku s, Ve ro nm ak sa ja t, ST TK Keskituloinen palkkataso 2022: 3 674 e/kk 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 -4 -2 2 4 % Ansiotaso Ostovoima Inflaatio-oletus 7 % vuonna 2022 ja 4 % vuonna 2023 2,6 2,7 3,2 2,1 1,5 1,4 0,9 0,2 1,7 2,1 1,9 2,4 2,6 4 1,1 -0,8 0,3 -0,4 -0,4 1,2 0,8 0,5 0,6 1,1 1,2 -0,2 -3,8 -0,2 * * de_21112024_13.indd 13 de_21112024_13.indd 13 12.11.2024 12.31 12.11.2024 12.31. Ansiotason ja ostovoiman muutokset 2010–2023*, % D EM O G RA A FI Ostovoima rapautuu Voimakkaat suhdannevaihtelut, inflaatio kehitys ja palkankorotustason kohtuullisuus ovat johtaneet osto voiman heikkenemiseen. Palkankorotusten heikentäminen entisestään, esimerkiksi vientivetoisella mallilla, syö monen alan ostovoimaa. Putkiremontit Putkiremonttien vilkkaimmat vuodet jäivät jo taakse, huippu kaudeksi jäi vuosi 2017. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. 13 Demokraatti Mökkeily Kotimaassa lomailtiin edellis kesää enemmän. Mökkeilyn suosio on noussut
Vuoden 2023 vaalikonevastausten perusteella esimerkiksi Lapin kokoomuslaisten asenteita ei erota Pohjanmaan persuista edes suurennuslasilla. Teksti Simo Alastalo, Rane Aunimo, Johannes Ijäs ja Petri Korhonen Kuvitus Arja Jokiaho P erinteisesti kokoomuksessa on suvaittu isojakin linjaeroja. Parhaiten eroavaisuudet näkyvät maakunnissa, joissa puolueen julkikuva ja olemus ymmärretään hieman toisella tavalla kuin mitä pääkonttorin imagonikkarit ovat ehkä ajatelleet. 14 Demokraatti ILMIÖ ARVOITUS NIMELTÄ KOKOOMUS Analyysi pääministeripuolueesta: Onko nyky kokoomus kaupunkilais liberaalien, oikeistokonservatiivien vai lightpersujen puolue. Varsinais-Suomesta taas löytää Itämerta suojelevia luontoliberaaleja, joiden maailmankuva poikkeaa kypäräpappi-kliseemielikuvista noin 180 astetta. de_21112024_14.indd 14 de_21112024_14.indd 14 12.11.2024 10.27 12.11.2024 10.27
Haukkujat eivät tästä pelästy eivätkä lopeta, mutta juuri tällaiset kintaanpehmeät tussahdukset ovat korvanneet kokoomusjohdon aiemman management by perkele -linjan. Pääministeripuolueen menestys esimerkiksi työmarkkinauudistuksissa on Sammallahden mukaan saattanut tilapäisesti vähentää sisäisten jakolinjojen merkitystä. Sammallahti pitää mainitsemiaan naisasianaisia kuitenkin piinkovina oikeis tolaisina esimerkiksi työmarkkinaja talouspolitiikan näkökulmista, vaikka katsookin osan heidän poliittisista painopisteitään olevan pehmeämpiä. He pitävät omissa someissaan näitä teemoja yllä. ENSIMMÄISEN KAUDEN kansanedustaja Tere Sammallahti edustaa kokoomuksen oikeaa laitaa. Sammallahti ei osta ajatusta hallitusyhteistyössä tapahtuvasta kokoomuksen persuuntumisesta. Tänä syksynä kokoomuksen julkisivussa on alkanut kuitenkin näkyä pientä säröilyä. – Kiistatta minun on hirvittävän vaikea nähdä, että nykyisen todella vasemmalle lipuneen SDP:n kanssa saataisiin aikaiseksi toivotun kaltaista toimivaa hallitusta. – Sosiaalisessa mediassa elää illuusio, jonka mukaan vain muut puolueet kuin perussuomalaiset ovat alttiita muutoksille. Hän näkee JATKUVAT RASISMIKOHUT JA PERSUJEN EPÄLOJAALISUUS JULKISESSA VIESTINNÄSSÄ OVAT LIBERAALEILLE KULUTTAVIA. Hänen mielestään perussuomalaiset ovat enemmänkin tulossa markkinaoikeistolaiselle linjalle. Mieluummin perussuomalaiset kokoomuslaistuvat. Sammallahti suostuu pyydettäessä nimeämään, keitä hän naisasianaisilla tarkoittaa. Pihla Keto-Huovinen ehdottomasti. – Kun Jussi Halla-aho ja Riikka Purra kävivät ennen vaaleja haastatteluissa, heidän työmarkkinalinjastaan ei saanut mitään selvää. KANSANEDUSTAJA PIHLA Keto-Huovinen luonnehtii itseään vihreäksi ja liberaaliksi kokoomuslaiseksi. – Kaikilla on omat suosikkinsa ja inhokkinsa. Sinipunayhteistyöstä Sammallahti kertoo kuulleensa puolueessa enää todella vähän keskustelua. Puheenjohtaja Petteri Orpon reaktio tällaiseen oman ryhmän sisäiseen huonoon käytökseen – esimerkiksi Sirpa Pietikäisen ulkonäön haukkumiseen – on ollut nopea: painokkaasti kulmat kurtussa medialle sanottu ”en hyväksy tätä”. Mielestäni tämä narratiivi, jota erityisesti vasemmisto ylläpitää, palvelee perussuomalaisia, ei vasemmistoa eikä varsinkaan maltillista oikeistoa. – Kun poliittisella tarjottimella on paljon aiheita, he valitsevat tarttua asioihin, jotka ovat heille läheisempiä, kuten tasa-arvoteemat ja naisasiateemat. de_21112024_14.indd 16 de_21112024_14.indd 16 12.11.2024 10.27 12.11.2024 10.27. Nyt perussuomalaiset ovat hyvin selkeästi linjoilla, joita kokoomus on pitkään kannattanut. – Netin isot identiteettipoliittiset kiistat, joissa minäkin olen sapelia joskus heiluttanut, eivät näy meillä sisäisesti. Toisaalta puolueen nykyistä, aiempaa enemmän politiikan ulkopuolelta tulleista individualisteista koostuvaa eduskuntaryhmää ei voisi karjumalla johtaa. Mutta en ole koskaan joutunut asiasta sisäisesti tappelemaan. – On ihan selvää, että Saara-Sofia Siren, Karoliina Partanen ja totta kai Sofia Vikman. Perussuomalaisten muodikkaaksi tekemästä uhopopulismista voimaantunut kokoomuksen mölymystösiipi nälvii jo aiempaa herkemmin arvoliberaalien ja ympäristötietoisten puoluetoverien toimintaa. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Niin kauan kuin puolueella menee hyvin, vaihteluväli ei haittaa. Taistelut, joita olen itse käynyt vuosia sitten, ovat jääneet omalta agendalta pois. On ihan selvää, että Sirpa Pietikäisen, Pekka Toverin ja Jocka Träskbäckin välillä on selkeät erot, jotka näkyvät myös arvokartalla. Hänen mukaansa puolueessa on laajasti eri näkemyksiä, ja myös hänen ajatteluaan suvaitaan. Totta kai tiedostan, että meidän puo lueen naisasianaiset ovat joistakin asioista eri mieltä kuin minä, mutta en ole missään vaiheessa kokenut, että se olisi estänyt meitä tekemästä yhteistyötä muissa asioissa
Orpon hallitus toteuttaa niin puhdasta kokoomuslaista talouspolitiikkaa, ettei se olisi ollut millään muulla kokoonpanolla mahdollista. Eduskuntaryhmä kasvoi vuoden 2023 vaaleissa lukuisilla ensikertalaisilla, joista moni oli luonut poliittisen näkyvyytensä enemmän somejulkisuuden kuin paikallistoiminnassa puurtamisen kautta. Mukana oli useita erikoisosaajia, kenraaleja ja bisnesenkeleitä, joita aiemmin ei ole valtakunnanpolitiikka kiinnostanut. – Se on enemmän se hallitusohjelma kompromissi, joka siellä on pohjana. de_21112024_14.indd 17 de_21112024_14.indd 17 12.11.2024 10.27 12.11.2024 10.27. Hänen mielestään puolue pelasi tuolloin hyvin avoimin kortein, kun vaati kriisiytyneen julkisen talouden sopeuttamista. – Puolueohjelmasta ei tällaiselle muutokselle löydä perusteita, hän sanoo. Kun Keto-Huoviselta kysyy, miltä hänestä tuntuu olla ryhmässä, jossa konservatiivisuus on vahvistunut, hän vastaa tutusti, miten puolueen sisälle mahtuu erilaisia näkemyksiä. Keto-Huovinen ei halua arvella, olisiko yhteistyö mieluisampaa tämän hetken perussuomalaisten vai SDP:n kanssa. Edes kumppanien hallitusohjelman vastainen KAIKILLA ON OMAT SUOSIKKINSA JA INHOKKINSA. Hän painottaa ylipäänsä vaalituloksien kunnioittamista. Saavutuksien vuoksi puolueen liberaalisiipikin nielee pettymyksensä muun muassa perussuomalaisten maahanmuuttoasenteisiin. Äänestäjät eivät voineet etukäteen tietää, millaisella puolueyhdistelmällä hallitus syntyy ja millä painotuksilla esimerkiksi työmarkkinoita uudistetaan. – Aikanaan tosi pitkään mietin vihreiden ja kokoomuksen välillä, kumpi on minun puolueeni. Rivit kuitenkin suoristuvat heti, kun hallituksen luottamus on jonkun möhläyksen seurauksena uhattuna. Osa on muun muassa konservatiivisempaa maahanmuuttolinjaltaan. Näin tahtoonsa mukautuvaa valtiovarainministeriä kokoomus ei olisi ikinä sinipunassa saanut. Vahvojen persoonallisuuksien seurauksena kokoomus on eduskuntapuolueista ehkä kaikkein yksilöllisin: kansanedustajien keskinäiset arvot ja mieltymykset voivat poiketa toisistaan huomattavasti etenkin identiteettikysymyksissä. Hallitusohjelma on kuitenkin lopulta kompromissi, hän muistuttaa. – Itse toivoisin niin, että nähdään se rikkautena. EKONOMISTI JA vuoden 2023 eduskuntavaaliehdokas Heikki Pursiainen sanoo, että talouspolitiikassa kokoomuksen äänestäjä on viime vuosina saanut juuri sitä mitä tilasi. Keto-Huovisen mielestä on tärkeää, että hänen kaltaisensa edustajat nostavat esiin omia painopisteitä, vaikka olisivatkin tällä hetkellä alakynnessä. 17 Demokraatti konservatiivisuuden vahvistuneen ainakin puolueen eduskuntaryhmässä. Tere Sammallahden ”naisasianaisiin” niputtama Keto-Huovinen allekirjoittaa sen, että Orpon hallitus olisi voinut ajaa vahvemmin tasa-arvokysymyksiä. Keto-Huovisen mielestä kokoomus ei ole persuuntunut. Mutta totta kai jatkuvat rasismikohut ja persujen epälojaalisuus julkisessa viestinnässään ovat liberaaleille kuluttavia, Pursiainen sanoo. – Tyyliseikkoja lukuun ottamatta Riikka Purrakin on ministerinä muuttunut linjauksiltaan kokoomuslaisemmaksi kuin moni puolueen jäsen, Pursiainen sanoo. Tämä näkyi etenkin tämän vaalikauden alun rasismiäänestyksissä. Talouspoliittiset tavoitteetkin ovat olleet pitkään ennallaan, samoin suhde työperäisen maahanmuuton tukemiseen. Näin ajattelee Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija, dosentti Jenni Karimäki. – En koe itseäni naisasianaiseksi, vaikka olen Kokoomusnaisten puheenjohtaja. Mutta on varmasti tietyllä osalla meidän ryhmää enemmän rajapintaa sinne suunnalle (perussuomalaisiin). Silloin totesin, että kokoomus on kuitenkin paikka, missä minulla on ehkä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa. Lopputulos oli Pursiaisen arvion mukaan parempi kuin moni puolueaktiivi uskalsi toivoakaan. – Kokoomuksessa on näkyviä edustajia, joiden poliittinen tyyli on alkanut olla hyvin samanlaista kuin perussuomalaisilla, mutta kyse on enemmän yksittäisten esiintymistapojen ja näkemysten kuin koko puolueen suunnan muutoksista. – Luulen että kannattajakunta oli poikkeuksellisen hyvin kartalla siitä, mitä puolue ajaisi hallituksessa. Pidän yhtä tärkeänä esimerkiksi sitä, että huolehdimme myös pojista, joilla on paljon lukuja kirjoitustaidon ongelmia, jotka voivat johtaa syrjäytymiseen, Keto-Huovinen sanoo. Entä tulevaisuus. Yhteiskunnassa on erilaisia näkemyksiä ja ihmisiä erilaisilla taustoilla, toivon, että sieltä haettaisiin ne vahvuudet ja löydettäisiin parhaita ratkaisuja, hän jatkaa. Keto-Huovisen mielestä kokoomuksessa ollaan keskeisissä talousja turvallisuuskysymyksissä samoilla linjoilla. KULUVALLA HALLITUSKAUDELLA kokoomus on hyvin erilainen, kuin mitä se oli vielä Juha Sipilän (kesk.) kabinetin apupuolueena vuonna 2019. KÄSITYS KOKOOMUKSEN oikeistolaistumisesta voikin olla osittain somen ja hallituskokoonpanon luomaa näköharhaa. – Jos meillä olisi sinipuna, tuskailuvuorossa olisi konservatiivisiipi
Konservatiivit ovat olleet enemmänkin hätäjarru tai hälytyskeino. Kokoomusta tutkinut poliittisen historian professori Vesa Vares on sanoittanut, että puolueeseen kuuluu sisäinen sieto ja suvaitsevaisuus. Voiko asetelma olla kääntymässä. KOKOOMUKSELLA ON pitkä historiansa konservatiivisuuden ja talousliberaalin linjan yhteiselossa. KOKOOMUKSESSA ON NÄKYVIÄ EDUSTAJIA, JOIDEN POLIITTINEN TYYLI ON ALKANUT OLLA HYVIN SAMANLAISTA KUIN PERUSSUOMALAISILLA. Vaikka konservatiivisuus voi olla vahvistunut kokoomuksessa, tällä hetkellä puolueessa ei ole yksiniittisen selkeää konservatiivista voimahahmoa, joka voisi kamppailla tulevaisuudessa puolueen puheenjohtajuudesta. 18 Demokraatti D-ILMIÖ käytös ja härskitkään välistävedot eivät ole saanut säröjä rintamaan. Puolueen julkista kurinalaisuutta olisivat kadehtineet jopa 1970-luvun taistolaiset. de_21112024_14.indd 18 de_21112024_14.indd 18 12.11.2024 10.28 12.11.2024 10.28. Tämän todentaminen on vaikeaa. Toisaalta liberaalit ovat olleet niskan päällä, koska puolueen johtajat ovat lukeutuneet heihin. Se käynnistyi sisällissodan jälkeen vanhaja nuorsuomalaisten lyödessä hynttyynsä yhteen. Evan loppukesän kysely, jonka mukaan vain alle neljäsosa kokoomuksen kannattajista piti rasismia erittäin suurena tai melko suurena ongelmana, on ehkä jonkinlainen esioire tähän suuntaan. Orpon hallituskauden alkupuolella pohdittiin, persuuntuuko kokoomus
– Kokoomusta suojelee väestökehityksessä se, että ne kaupungit, jotka kasvavat, eivät ole perussuomalaisten ydinaluetta. 19 Demokraatti de_21112024_14.indd 19 de_21112024_14.indd 19 12.11.2024 10.28 12.11.2024 10.28. KOKOOMUKSEN KENTIES suurin riski Tuurin mielestä on, miten puolue kykenee sovittamaan liberaalien naisten ja konservatiivioikeistomiesten arvot yhteen. Demografinen kehitys vie väkeä joka tapauksessa etelän kaupunkeihin. Molemmat ovat kokoomuksen kannattajarakenteelle hyviä. Kokoomuksen menestystä selittää se, että se pystyi luovimaan tässä murroksessa suhteellisesti kahta muuta paremmin, sanoo nykyinen Ellun Kanojen viestintäyrittäjä Manninen. Kuntavaaleista 2008 eteenpäin se on voittanut viidestätoista kansallisesta vaalista peräti kolmetoista. – Uudet nuoret äänestäjät ovat edeltäjiään paljon enemmän vasemmalla ja epäsuotuisempia kokoomukselle. Vaalija kyselyaineistoja SDP:lle analysoiva järjestösihteeri Pekka Tuuri muistuttaa, että sillä on myös aktiivisimmat kannattajat. – Tulevien vuosien vaalimenestys riippuu mielestäni siitä, onnistuuko jokin puolue trianguloimaan ääripäiden yläpuolelle jonkun kokoavan agendan tai tarjoamaan laajemmin houkuttelevan poliittisen vision. Tänä aikana kokoomus on jäänyt ykkössijan ulkopuolelle ainoastaan eduskuntavaaleissa 2015 ja 2019. Menestys edellyttää myös vetovoimaista poliittista toimintaa ja valovoimaisia poliittisia tähtiä. – Suomi kasvaa vain maahanmuuttajilla, mutta eduskuntavaaleissa aivan kaikilla heillä ei ole kansalaisuutta. Luulen, että niin pitkään kuin äänestysaktiivisuus pysyy vaalissa alle 65 prosentissa, kokoomus voittaa. Jos heidät saa kuntavaaleissa mobilisoitua, se on parempi esimerkiksi SDP:lle kuin kokoomukselle. Kokoomuksen suunnittelupäällikkönä aiemmin työskennellyt Jukka Manninen puhuu meritutkijoiden tapaan ”suolapulsseista”, joissa puolueihin hakeutuu uusi sukupolvi tekijöitä. Jos z-sukupolvi ei ole vasemmistoliberaaleja, se on sitten kallellaan perussuomalaisiin. Mannisen mielestä kaupungistumista isompi asia puolueelle on silti se, millaisten kysymysten ympärille uudet poliittiset ikäkohortit eli -ryhmät syntyvät. – Suomessa äänestysaktiivisuus nousee tulojen ja koulutustason noustessa. Tällä on ollut iso vaikutus puolueiden voimasuhteisiin. Äänestäjien määrä on Suomessa kasvanut vuoden 2007 vaaleista 300 000:lla. Viimeisimmässä eduskuntavaalitutkimuksessa 2023 kuvaillaan, että ”kokoomus on keskiluokkaisen lompakkoäänestäjän tyypillisin puoluevalinta”. Puoluetta äänestävät etenkin keskimääräistä varakkaammat ja luokkatietoiset. – Perussuomalaisten jytkyssä demokratia sai suolapulssin. 19 Demokraatti Lompakkoäänestäjän valinta KOKOOMUS ON ollut hallitseva puolue vaaleissa jo parilla vuosikymmenellä. Tuuri pohtii, että kasvava maahanmuutto voi olla edullisempi SDP:lle kuin kokoomukselle. Hyvinvointi ja koulutustaso heikentävät perussuomalaisten asemaa. Eduskuntavaalit ovat ainoat vaalit, joissa kokoomuksen täytyy oikeasti pelätä, että voittoa ei tulisi. Kun pohdinnan kääntää siihen, mikä kokoomusta numeroiden valossa voisi uhata, PekkaTuuri nostaa esiin vuosina 1995–2012 syntyneen z-sukupolven
Myös EU maksaa kovaa hintaa Venäjän aggression pysäyttämisestä. 20 Demokraatti Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu MEPIT M aailma on juuri nyt kovin epävakaassa vaiheessa. Suursodan ja ydinaseiden käytön mahdollisuus ovat tulleet aika monen kansainvälisen kommentaattorin pohdintoihin. Suomenkin ääni maailmalla kuuluu ja vaikuttaa vain, jos EU pystyy yhtenäiseen toimintaan. Tuhansia ja tuhansia kuolleita ja haavoittuneita joka kuukausi, valtavat inhimilliset ja taloudelliset tappiot. Erityisesti Ukrainalle, mutta myös Venäjälle sodan jatkumisen kustannukset ovat rajut. de_21112024_20.indd 20 de_21112024_20.indd 20 12.11.2024 15.11 12.11.2024 15.11. Meille suomalaisille pienen maan oikeuksien kunnioittaminen on jo geeneissä. Vanha viisaus siitä, että rauha on hauras, on surullisella tavalla osoittautunut jälleen todeksi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Venäjän liittoutuminen sellaisten maiden kuin Iranin ja Pohjois-Korean kanssa on laittanut liikkeelle monia ajatuskulkuja, joita vielä kymmenen vuotta sitten olisi pidetty täysin mahdottomina. Epävakaassa maailmassa epävarmoina aikoina meille suomalaisille on yhä tärkeämpää eurooppalainen yhteistyö ja vaikuttaminen. Joten rauhanneuvottelujen käynnistyminen vaikkapa Yhdysvaltain presidentin aloitteesta olisi enemmän kuin toivottavaa. Tätä puolentoista asteen lämpenemisen rajaa tiedeyhteisö on pitänyt kriittisenä siksi, että sen jälkeen kykymme arvioida ilmastonmuutoksen vaikutuksia käy olemattomaksi ja kykymme hallita muutoksia dramaattisesti heikkenee. Ulkopolitiikassa ja turvallisuudessa meillä on vahvat syyt viedä eteenpäin eurooppalaista integraatiota. Aika moni arvioitsija laittaa Yhdysvaltain tulevan toiminnan arviointiin isoja kysymysmerkkejä. Eurooppalaisessa ajattelussa rauhaa ei voi kuitenkaan rakentaa ilman, että Ukrainan kansan ja valtion olemassaolon perustavaa laatua olevia oikeuk sia kunnioitetaan. Venäjä jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa. Yhdysvalloissa Donald Trump palaa valtaan ohjelmalla, jossa ei ole ajatusta kansainvälisestä yhteistyöstä tai keskinäisriippuvuksien maailmasta. Samaan aikaan ilmastonmuutos jatkuu. Yhdysvaltain ja Kiinan kilpailu vaikutusvallasta kiihtyy, moni nouseva talous hakee asetelmiaan haastajana. Löytyykö tällaisia geenejä Yhdysvaltain uudelta johdolta. Trumpin epävakaudesta ja näytöistä kansainvälisillä areenoilla löytyy jo kokemuksia, eivätkä ne ole pelkästään hyviä. Voidaanko Trumpin aikana luottaa Yhdysvaltain sitoumusten pysyvyyteen ja Yhdysvaltain tukeen Nato-littolaisilleen. Epävakaa maailma epävarmassa ajassa EU MAKSAA KOVAA HINTAA VENÄJÄN AGGRESSION PYSÄYTTÄMISESTÄ. Tämän vuoden arvioidaan olevan jo toinen peräkkäinen vuosi, jolloin kriittisenä pidetty maapallon lämpeneminen yli 1,5 asteen toteutuu. Lähi-idässä sotatoimet ja terrorismi jatkuvat ja uhkaavat laajeta. Ja silti maailman suurimman kansantalouden, Yhdysvaltain, presidentinvaaleissa asiasta ei puhuttu puolta sanaa. Kaiken synkkyyden keskellä harvinaisia positiivisia asioita on lisääntynyt halu lopettaa verenvuodatus ja sotiminen Ukrainassa
Teksti Visa Noronen / Kuva AFP, Odd Andersen T uohtunut liittokansleri Olaf Scholz (SPD) erotti liberaaleihin kuuluvan valtiovarainministeri Christian Lindnerin (kuvassa) marraskuun alussa, eikä säästellyt sanojaan. Haukkuminen on jatkunut sosiaalisessa mediassa. de_21112024_20.indd 21 de_21112024_20.indd 21 12.11.2024 15.11 12.11.2024 15.11. Saksan kuuluisa kilpailukyky on kadonnut hämmästyttävän nopeasti. Mielipidemittausten mukaan kansalaiset haluaisivat parlamentin äänes tävän luottamuksesta paljon aikai semmin. – Hän on pettänyt liian usein luottamukseni. Näillä näkymin hallitus eronnee virallisesti tammikuussa, koska kansleri voi määrätä luottamusäänestyksen ajankohdan itse. Monet poliitikot, tutkijat ja liike-elämän vaikuttajat vaativat, että Saksan talouden perusteet on rakennettava uudelleen. Tällä pohjalla seuraava hallitus tukisi todennäköisesti jatkossakin sekä Ukrainaa että Saksan teollisuutta. Yhtä epätodennäköisiä kumppaneita ovat laitaoikeiston AfD tai Ukrainan tukea vastustava äärivasemmiston Sahra Wagenknechtin liike. CHRISTIAN LINDNER HAUKKUI LIITTOKANSLERIN TOIMIA KUNNIANHIMOTTOMIKSI JA VÄITTI POTKUJAAN ETUKÄTEEN HARKITUKSI JUONEKSI. Tämä maksaa SPD:n mielestä jopa 600 miljardia euroa valtion nykyisten menojen päälle. Monet keskeiset hallituspoliitikot puhuvat nyt suunsa puhtaaksi joko yleisön riemuksi tai myötähäpeäksi. Tämä johtuu äänestäjäkuntien erosta: SPD:n kannattajissa on enemmän eläkeläisiä ja liberaaleilla varakkaita. Lindner antoi tulla samalla mitalla takaisin haukkuen Scholzin toimia heikoiksi ja kunnianhimottomiksi. Mielipidemittauksissa suurimmaksi puolueeksi nousisi kristillisdemokraatit ja kansleriksi heidän puheenjohtajansa Friedrich Merz. Siihen asti SPD:n ja vihreiden vähemmistöhallitus yrittää kitkutella päätöksiä läpi opposition kristillisdemokraattien tuella. Hallitukseen tuskin mahtuvat enää vihreät, jotka ovat monelle kristillisdemokraatille avoimesti ykkösvastustajia. Sosiaaliturvan leikkauksia tulisi paljonkin, mutta demareille rakkaat eläkkeet selviäisivät vähemmällä. Potkut olivat hänen mielestään etukäteen harkittu juoni, jolla kansleri pääsi eroon kriittisistä liberaaliministereistä. Liike-elämä tarvitsee verohelpotuksia investointien tekemistä varten. Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja. Liberaalit eivät mielipidemittausten mukaan näytä selviävän edes vaalikynnyksen yli. Maan talous pienenee nyt toista vuotta peräkkäin, kun Venäjän halpa kaasu loppui, ydinvoima ajettiin alas, vienti Kiinaan yskii ja Trumpin Yhdysvaltojen ennustamattomuus pakottaa Saksan ottamaan vastuuta omasta puolustuksestaan. LUULTAVASTI SAKSAA odottaa vaalien jälkeen kristillisdemokraattien ja demarien yhteishallitus. Ukrainaa pitää auttaa selviämään talvesta. Vaalit olisivat sitten ehkä maaliskuussa. Hallituksessa demarit olivat valmiita tekemään remontin valtionvelalla, liberaalit olisivat leikanneet mieluummin sosiaaliturvaa. Demokraatti SAKSA 21 Saksan hallitus rikkoi itsensä Saksan politiikassa on viime viikkoina poltettu siltoja urakalla, kun SPD heitti liberaalit ulos hallituksesta. SILTI HENKILÖKEMIAN sijaan Saksan hallituksen kaatumisen syynä olivat paljon isommat asiat. Kansleri moitti Lindneriä egoistiksi, joka Saksan edun sijaan ”ajattelee vain oman puolueensa ja sen äänestäjien etua”. SCHOLZIN MUKAAN valtion on nyt maksettava ensimmäiseksi teollisuuden energiatukia, ja autoteollisuuden työpaikat pitää turvata. Bundeswehrin henkilöstöpulaan suunnitellaan asevelvollisuuden osittaista palauttamista, eikä sekään synny ilmaiseksi
KUNTALIITON PIENTEN kuntien verkos ton puheenjohtaja, Isojoen kunnanjoh taja Juha Herrala arvioi liiton tiedot teessa, että hallituksen suunnitelma on pienten kuntien palvelujen järjestämisen kannalta huolestuttava ja ”sisältää jopa katastrofin ainekset”. Muutoskustannusten on arvioitu olevan valtavat, ja nykyään hy vin toimivien palvelujen saatavuus vaa rantuu, Herrala sanoo. Raja on liian kaavamainen ja liian korkea. Sinne jäävät vain yhden, kahden tai kol men kunnan omistamat inhouseyhtiöt. Uudistuksella tavoitellaan julkisten hankintojen te hostamista ja kustannussäästöjä. – En ole nähnyt mitään uskottavia perusteita siihen, miksi sen pitäisi olla kymmenen prosenttia. ONKO VALTIOVARAIN MINISTERIN USKO MARKKINOIHIN NYT VÄHÄN TURHAN KOVA. Erityisesti pienet kunnat ovat hallituk sen aikeista huolissaan. Hän nostaa esimer kiksi Pirkanmaan jätehuollon, jossa on omistajia isosta Tampereesta pikkuiseen Vesi lahteen. – Ne putoavat pois näistä erilaisista kuntayhtymistä, elleivät ne pysty osta maan sitä kymmenen prosentin osuutta. Mitä siis käytännössä tapahtuu, jos hallituksen suunnitelma toteutuu. 85 pienen kau pungin ja kunnanjohtajat sekä pormes tarit ovat vedonneet, että hallitus harkit sisi esitystään uudelleen. – Toteutuessaan lakimuutos aiheut taa todella suuren hallintohumpan ym päri Suomen. – Ei ole realistista, että yli 250 000 asukkaan kaupungilta ja vajaan 4 500 asukkaan kunnalta vaadittaisiin samoja omistusosuuksia. Myös Kilpailu ja kuluttajavirasto (KKV) on todennut selvityksessään, että muutoksen myötä moni kunta ja hyvin vointialue toteuttaisi jatkossa palvelut omana tuotantonaan. Myös suuremman kaupungin näkökul masta uudistuksessa on paljon on gelmia. de_21112024_22.indd 22 de_21112024_22.indd 22 12.11.2024 16.33 12.11.2024 16.33. 22 Demokraatti INHOUSE-YHTIÖT Kuntien taksiuudistus Hallituksen inhouse-yhtiöiden omistajille kaavailema kymmenen prosentin vähimmäisomistusosuuden raja ei ole toimiva ratkaisu. Minun suuri huo leni on se, että esitys on epärealistinen ja hallitus ei ymmärrä tämän uudistuk sen vaikutuksia riittävän laajaalaisesti. Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuva iStock, Arja Jokiaho H allitusohjelmaan on kirjattu, että sidos yksikkösääntelyä ke hitetään ja kun kin osakkaan tulisi omistaa vähintään kymmenen prosen tin osuus sidosyksiköstä. Mitä se merkitsee pienille kunnille. MUUTOSKUSTANNUKSET TAPETILLE nostaa Herralan tapaan myös Lauri Lappeenrannan kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen komppaa sekä Lylyä että vetoomuksen esittäjiä. Sekin on yksi kysymys, että ovatko muut myymässä omia omistuksiaan, Lauri Lyly sanoo. KKV:n mukaan tämä kasvattaa keskimäärin kuntien ja hyvinvointialueiden kustannuksia, kun tuotannon keskittämisestä saadut mit takaavahyödyt menetetään. Pirkanmaan jätehuol lossa on 17 kuntaa, joten sen osalta kym menen prosentin omistusosuus jokai sella ei voisi toteutuakaan. Kun se katoaa, se voi johtaa palvelujen kallistumiseen. Hän muistuttaa, että inhouseyh tiöistä on usein haettu ”suuremman ekonomiaa” palvelujen järjestämiseen. Hän muistuttaa, että inhouseyhtiöissä omistajina on hyvin erikokoisia kuntia. Tampereen entinen pormestari, kan sanedustaja Lauri Lyly (sd.) kiteyt tää, ettei kymmenen prosentin raja toimi käytännössä. – Tämä johtaa väistämättä siihen, että inhouseyhtiökenttä osaltaan romuttuu. Hän kuvailee hallitusohjelmassa linjattua rajaa täysin keinotekoiseksi
Se on noin tuhat henkilöä työllistävä ruoka, siivous, laitoshuolto de_21112024_22.indd 23 de_21112024_22.indd 23 12.11.2024 16.33 12.11.2024 16.33. Elinkeinoelä män keskusliitto EK:n mukaan julkisissa hankinnoissa on vähintään satojen mil joonien eurojen tehostamispotentiaali. Esimerkiksi inhouseyhtiöitä edustava Kustos ry:n laskelmien mukaan luvassa olisi vähintään kolmen, enimmillään vii den miljardin euron muutoskustannuk set muutaman seuraavan vuoden aikana. 23 Demokraatti INHOUSE ULKOISTAMINEN Lyly. – Tässä puhutaan todella isoista sum mista, mitä ne hallituksen uudistuksen todelliset kustannukset ovat, hän sanoo. Ha jautettu malli tarkoittaa enemmän hen kilöstöä, enemmän kilpailutuksia, kus tannuksia vanhojen toimintaympäristö jen purkamisesta ja uusien luomisesta, Kustos ry kuvaa muutoksia. ELINKEINOELÄMÄ TERVEHTII hallituk sen kaavailuja tyytyväisenä. – Suomessa julkinen sektori ostaa tu kipalveluita erittäin laajasti julkisomis teisilta yhtiöitä ja ohittaa näin velvol lisuuden kilpailuttaa ostot. Häviäjänä on veronmaksaja, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo tiedotteessa. Tuomo Sallinen vastaa muun muassa Saimaan tukipalvelut oy:n omistaja ohjauksesta. Laskelmat koskevat niitä 42 inhouseyh tiötä, joilla on enemmän kuin kymme nen omistajaa. Hän peräänkuuluttaa hallitukselta järkeä. – Nyt valmisteilla olevat uudistukset johtavat palvelujen hajauttamiseen
Siivot tavana on monenlaisia tiloja sairaaloista uimahalleihin ja toimistoihin. Jyväskylän yliopistossa tekeillä ole vassa julkisia hankintoja koskevassa tutkimuksessa on havaittu, että osa in houseyhtiöistä on tehottomia yksityisen sektorin verrokkien rinnalla. Sinne, missä markkinoita on, ei inhouseyhtiöitä synnykään, hän sanoo. Sallinen pelkää, ettei siitä seuraa hyvää, jos inhouseyh tiöitä ryhdytään ”hallitsemattomasti pa kottamaan markkinoille ja kuntia pako tetaan markkinoiden armoille”. 24 Demokraatti ja kunnossapitopalveluita tuottava yritys. – Sitä sanotaan vähän liikaa, että markkinat menevät sekaisin – eivät me ne. Käytän esimerkkinä työ terveyshuoltoa. – Markkinoiden pitää vain kehittää omia toimintojaan niin, että ne ovat aina kilpailukykyisempiä kuin nämä. MARKKINOIDEN sekoittamispuheista ei perusta Lauri Lylykään. Ne ovat myös aggressiivi sesti ostaneet kuntaomisteisia työterveys huoltoyhtiöitä. Kyllä kunnat ovat sillä tavalla järkeviä, että jos on markkina, joka tuottaa palve lun, ne kyllä ottavat sen markkinoilta. – Ei se Sarin siivous ja ruokahuolto tai Sepon ATKhuolto todellakaan ole mikään varteenotettava kilpakumppani, Sallinen sanoo. – Jos Turun kokoinen kaupunki saa yhden tarjouksen ictpalveluista, kyllä tässä on perusteltu syy kysyä, onko val INHOUSEYHTIÖT OVAT KUNNILLE TODELLA TOIMIVA RATKAISU SIELLÄ, MISSÄ MARKKINOITA EI OLE. Neuvottelumenettelyyn valittiin mukaan neljä yritystä, joista vain yksi jätti lopulta tarjouksen. Sallisen mielestä koossa ovat nyt ainek set ”kuntien taksiuudistukselle”. puolella. Jos se ajetaan alas ja tilalle tulee kansainvälinen iso toimija, ei sitä vastaan kilpaile kuin toinen samanlainen. Rehellisesti arvioituna tämä on paskapuhetta. Nyt voidaan perustellusti ky syä, että paranivatko työterveyshuollon palvelut, Tuomo Sallinen sanoo. Yh tiöt irtaantuivat tämän myötä inhou seyhtiö Tieran tuottamista palveluista. Lyly on ollut konsernijaoston puheen johtajana Tampereella tekemässä omis tajaohjausta niin inhouseyhtiöille kuin markkinoilla toimiville firmoillekin. Tämä on kuitenkin sellainen osuus kuntien toiminnasta, että se voisi olla osa sitä kuntien toimintaa, eikä kukaan sa noisi mitään. de_21112024_22.indd 24 de_21112024_22.indd 24 12.11.2024 16.33 12.11.2024 16.33. – Minua ärsyttää tämä narratiivi, että inhouseyhtiöistä puhutaan markkina häirikköinä ja luodaan mielikuvaa, että tässä (muutoksen myötä) pienet ja kes kisuuret yritykset Sarin kotiapu ja Se pon ATKhuolto saavat tulevaisuudessa markkinoita. – Minusta inhouseyhtiöistä valtaosa toimii erittäin hyvin, ja ne ovat hyvä työ kalu kuntien toiminnan – palvelujen – toteuttamisessa ja oman sisäisen toimin nan tukemisessa, hän sanoo. – Pelkään, että käytännössä yksittäi set suuret toimijat pystyvät vahvalla, niin sanotulla saalistushinnoittelulla saamaan markkinaalueita itselleen, jonka jälkeen markkinoiden on vaikea lähteä toimimaan normaalisti, kun yksi vahva toimija saa aseman yksittäisellä alueella. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi tie totekniikkaalan inhouseyhtiöissä työ voiman tuottavuus oli yli jopa liki 70 prosenttia heikompaa kuin yksityisillä saman alan yrityksillä. Turun kaupunki kilpailutti kuudelle omistamalleen yhtiölle ictpalvelut. KUNNAT VELVOITETTIIN yhtiöittämään työterveyshuollon palvelut vuodesta 2015 tehdyillä lakimuutoksilla. Saimaan tukipalvelut esimerkiksi os taa noin 70 prosenttia kunnossapitopal veluista. Ei voi sanoa, että tilanne olisi parantunut millään tavalla, päin vastoin. Sanon suoraan Riikka Purralle, että oli sin kyllä erittäin kiinnostunut toimivista ja hyvin kilpailluista markkinoista Ete läKarjalassa, jos sellaiset olisi! – Kilpailua ei ole riittävästi varsinkaan maakunnissa. Aitoa ja tervettä kilpailua mark kinoilla ei ole, Sallinen sanoo. Sallinen huomauttaa, että tällä het kellä kolme vahvaa toimijaa – Mehiläi nen, Terveystalo ja Pihlajalinna – käy tännössä hallitsevat työterveyshuollon markkinoita. Sallinen uskoo, että hallituksen in houseyhtiöitä koskevat muutokset vie vät samaan suuntaan. – En näe, että Suomessa on toimivia markkinoita läheskään kaikilla toimi aloilla, joilla inhouseyhtiöt toimivat. Sallinen painottaa, että markkinoilta kyllä hankitaan silloin, kun markkinoita on. Sallinen ihmettelee valtiovarainminis teri Riikka Purran (ps.) uskoa siihen, että markkinat hoitavat. – Keskitetään markkinat muutamalle isolle yhtiölle ja sitten ihmetellään, että kuinka tässä taas näin kävi, Sallinen päi vittelee hallituksen suunnitelmaa. Ruokaa tehdään muun muassa kouluihin, vanhainkoteihin ja kotipalvelulle. Hänkin painot taa, että inhouseyhtiöt ovat kunnille to della toimiva ratkaisu siellä, missä mark kinoita ei ole. Helsingissä ja Uudel lamaalla markkinat ovat toimivampia, mutta maakunnissa tilanne alkaa olla todella vaikea. Hän ottaa esimerkiksi Saimaan tuki palvelut. Ei pienillä ja mo nilla keskisuurilla firmoilla ole todellisia mahdollisuuksia lähteä kuntien palve luita tuottamaan, Sallinen lataa. – Silloin elinkeinoelämän tahot ker toivat, kuinka tämä tulee lisäämään kil pailua, hinnat tulevat laskemaan ja asiat menevät loistavasti työterveydenhuollon INHOUSE-YHTIÖT tiovarainministerin usko markkinoihin nyt vähän turhan kova, Sallinen sanoo
Kannan tietenkin huolta naisten, siirtolaisten ja sek suaali ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista, il mastosta sekä Trumpin vaikeasti ennustettavasta ulko politiikasta. Hän lupasi lopettaa terrorisminvastaisen sodan ja sulkea Guantanamo Bayn sotilasvankilan. Vapaita kä siä tappaa on ollut antamassa myös varapresidentti ja presidentinvaalit hävinnyt Kamala Harris. Tuon harhaisuuden kultaaikaa elettiin Barack Obaman valtakaudella. Sen seu rauksena vähintään 40 000 gazalaista on kuollut. Guantanamo on toiminnassa edelleen, ja Obaman kau della Yhdysvaltain terrorisminvastainen toiminta levisi laajemmalle kuin koskaan aiemmin. 25 Demokraatti O nko liberaali demokratia nyt tuhon oma. Vuosien 2001 ja 2021 välillä ai nakin 38 miljoonaa ihmistä joutui jät tämään kotinsa. Se riemu johti jopa Nobelin rauhanpalkinnon myöntämiseen Obamalle. Jos vielä vuonna 2016 oli jon kin sortin arvoitus, mitä Trump tu lisi valtiojohtajana tekemään, nyt hä nen häikäilemättömyytensä ja piittaa mattomuutensa useista ihmiskunnan suurista kysymyksistä ovat täysin tie dossa. Minussa se herätti lähinnä ärsyyn tymistä. LÄHI-ITÄ ON saanut tuntea nahoissaan ”pehmeän lännen kosketuksen” myös Joe Bidenin aikana. Se aiheutti väkival taisten jihadistiryhmien räjähdysmäisen kasvun. Rauhan miehen tekoja. Järkytys Trumpin valtaannoususta näyttääkin tuntu van lähinnä heissä, jotka ovat onnistuneet sulkemaan sil mänsä demokraattien 2000luvulla tehtailemilta massa kuolemilta. Hirviö seuraa hirviötä Donald Trumpin valinta presidentiksi on tragedia, mutta vaihtoehto ei olisi ollut kovin paljon parempi. Nyt, kun tulevan presidentin toimet uhkaavat heidän omaa elämäänsä, kauhu hiipii omallekin iholle. Hänen valintansa synnytti libe raalissa maailmassa niin kovia riemunkiljahduksia, että niiden täytyi kuulua kuuhun saakka. Mutta ihanko totta vaihtoehto olisi ollut niin paljon parempi. Donald Trump nousee jälleen presi dentiksi, ja se oli monelle suuri järkytys. YKSI TÄMÄN päivän suurimmista nielemistämme kol lektiivisista valheista on Yhdysvaltojen moraalinen suu ruus. YK ni mittää tapahtunutta kansanmurhaksi. Palkintoa perusteltiin Obaman halulla yhdistää kan soja ja erityisesti halulla kurottaa kohti muslimimaail maa. D-kolumni de_21112024_22.indd 25 de_21112024_22.indd 25 12.11.2024 16.33 12.11.2024 16.33. Molemmat lupaukset jäivät puheiden tasolle. Yhdys valtain Afganistanissa, Irakissa, Syyriassa, Pakistanissa ja Jemenissä käymissä sodissa kuoli satoja tuhansia si viilejä. Liberaalin lännen ulkopuolella on tiedetty jo pitkään, että tätä nimenomaan ovat länsimainen demokratia ja ne kuuluisat ”länsimaiset arvot”. Kysymys kaikui ympäri Eurooppaa ja Yh dysvaltoja marraskuun alussa Yhdysval tain presidentinvaalien tuloksen selvit tyä. Bidenin hallinto on rahoittanut Gazassa kansanmurhaa toteuttavaa Israelia täysin pidäkkeettömästi. Se ei johdu siitä, että Trump olisi mielestäni hyvä valinta maail manpoliisin roolia vetävän valtion joh tajaksi. Hirviöiden nousua valtaan, kerta toisensa jälkeen, puo lueesta riippumatta. Meri Valkama meri.valkama@gmail.com Kirjoittaja on helsinkiläinen kirjailija, toimittaja ja varavaltuutettu (vas.). Huolipuhetta länsimaisen demokratian tulevaisuu desta tursuili vaalien jälkeen niin perinteisessä kuin so siaalisessa mediassa. ONKO LIBERAALI DEMOKRATIA TUHON OMA
Von der Leyenin uusi linjaus rajoittaa komission varapuheenjohtajien kabinettien henkilöstömäärän yhdeksään ja rivikomissaarien osalta kuuteen seniorijäseneen. Aikaisemmin pääsihteeristön rooli on ollut ennen kaikkea hallinnollinen ja koordinoiva. VALLAN KESKITTÄMINEN on aiheuttanut turhautumista useiden komissaarien keskuudessa. Aikaisemmin komissaarien kabinetin kokoonpanoja on säädelty kansallisuuksien osalta siten, että neuvonantajissa tulisi olla edustettuna vähintään kolme eri jäsenmaata ja kabinetin päällikön tulisi olla eri maasta kuin itse komissaari. Pääsihteeristö on saanut suuremman roolin päätöksenteon linjauksissa ja strategioiden muotoilussa, mikä tarkoittaa, että linjaukset tehdään pitkälti von der Leyenin ja hänen läheisten neuvonantajiensa toimesta. Parlamentin vihreä ryhmä on erityisesti kritisoinut vallan keskittämistä ja korostanut, että komissaarien itsenäisyys on tärkeää, jotta eri politiikka-alueille saadaan asiantuntevaa ja monipuolista västi. Se pystyisi edellistä komissiota tehokkaammin vastaamaan Euroopan edessä oleviin suuriin haasteisiin, kuten vihreään siirtymään, digitaaliseen suvereniteettiin ja energiaturvallisuuteen. Uuden komission keskeinen uudistus on se, että von der Leyen on vahvistamassa suorassa alaisuudessaan toimivan komission pääsihteeristön asemaa. Taustalla on von der Leyenin tavoite vahvemman ja yhtenäisemmin toimivan komission luomisesta. Keskittäminen on herättänyt Brysselissä huolta siitä, miten se vaikuttaa muiden komissaarien mahdollisuuksiin toimia itsenäisesti ja tuoda omia painotuksiaan EU-politiikkaan. 26 Demokraatti EU-valta keskittyy EUROOPAN UNIONI Ursula von der Leyenin tavoitteena on entistä ripeämmin reagoiva komissio. Kabinettien kokoonpanoissa on perinteisesti pyritty tasapainottamaan eri jäsenmaiden ja poliittisten ryhmien edustusta, jotta komissaarien päätöksenteossa huomioitaisiin laajasti EU:n monimuotoisuus. ja-alaista tukea ja edistää omaa poliittista agendaansa. Myös Euroopan parlamentissa von der Leyenin keskittämistoimet ovat herättäneet kritiikkiä. Uusien sääntöjen seurauksena komissaarien on sopeuduttava entistä suppeampiin resursseihin, mikä rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan saada laaTeksti Mika Horelli / Kuva AFP, Savo Prelevic E U:n uuden komission komissaariehdokkaita on grillattu marraskuun alusta alkaen Euroopan parlamentin eri valiokuntien kuulemisissa, ja samaan aikaan pintaan on noussut keskustelu siitä, kuinka komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on keskittämässä valtaa yhä enemmän itselleen muiden komissaarien kustannuksella. Aikaisemmin tärkeimpien komissaarien kabinetit koostuivat enintään kymmenestä ja rivikomissaarien osalta kahdeksasta neuvonantajasta, jotka edustivat monipuolista osaamista ja eri jäsenvaltioiden näkemyksiä. Yksittäisten komissaarien vaikutusmahdollisuudet oman toimialueensa linjausten muotoiluun vähenevät. Parlamentin jäsenet ovat ilmaisseet huolensa siitä, että komission monipuolisuus ja kyky huomioida jäsenmaiden erilaiset tarpeet voivat kärsiä. Keskittämisen avulla hän pyrkii tehostamaan ja nopeuttamaan komission reagointia ja välttämään komission sisäisiä erimielisyyksiä ja parantamaan toiminnan johdonmukaisuutta. Uudessa järjestelmässä pääsihteeristön mandaatti on laajentunut merkittäde_21112024_26.indd 26 de_21112024_26.indd 26 12.11.2024 12.24 12.11.2024 12.24. Samankaltaisia turhautumisen tunteita on raportoitu myös talouspolitiikan parista, jossa komissaarit ovat toivoneet laajempaa vapautta tehdä aloitteita. Komissaarit joutuvat jatkossa tyytymään aiempaa pienempiin henkilökohtaisten neuvonantajien tiimeihin, mikä vähentää heidän mahdollisuuksiaan toimia itsenäisesti ja tehokkaasti. Esimerkiksi energiapolitiikasta vastaava komissaari on nimettömänä kertonut, että päätöksenteko tuntuu nyt enemmän pääsihteeristön saneleman agendan toteuttamiselta kuin itsenäiseltä työltä omalla vastuualueella. Uudessa järjestelmässä von der Leyen on kuitenkin antanut komissaareille enemmän liikkumavaraa kabinetin kansallisuuksien suhteen, mutta henkilöstömäärän rajoittamisen ennakoidaan vaikeuttavan monimuotoisuuden toteutumista. Komissaarin kanssa samasta maasta voi olla korkeintaan kaksi avustajaa. Se toimii nyt vahvempana poliittisena toimijana ja keskeisenä puheenjohtajan vallan välineenä komission politiikan ohjaamisessa. PÄÄSIHTEERISTÖN ROOLIN kasvattamisen lisäksi yksi keskeinen askel vallan keskittämiseksi on komissaarien kabinettien koon rajoittaminen. Monet komissaarit ovat tottuneet vaikuttamaan laajasti oman toimialansa politiikan muotoiluun, mutta uusilla säännöillä heidän autonomiansa on selvästi vähentynyt
johtamista. Vaikka Virkkuselle on luvassa komission varapuheenjohtajana rivikomissaareja isompi kabinetti, aikaisempaa pienempi avustajajoukko tarkoittaa sitä, että sekä Virkkusen käytettävissä olevat resurssit että hänen vaikutusvaltansa ovat aikaisempia varapuheenjohtajia rajallisemmat. KOMISSAARIT NÄKEVÄT autonomiansa vähenevän ja heidän roolinsa muuttuvan enemmän toimeenpanevaksi kuin varsinaisesti poliittista linjausta määrittäväksi. Kirjoittaja on Brysselissä asuva toimittaja. Epäilijöiden mukaan von der Leyenin vallan keskittäminen on siis kaksiteräinen miekka: se voi virtaviivaistaa koko komission työskentelyä, mikä on todennäköisesti hyvä asia EU:n globaalissa kilpailussa, mutta samalla se rajoittaa yksittäisten, eri toimialoja ja jäsenvaltioita edustavien komissaarien mahdollisuuksia tehdä ja toteuttaa omia aloitteitaan. Suomen komissaariehdokas Henna Virkkunen (kok.) on ehdolla tehtävään, joka kattaa teknologian suvereniteetin, turvallisuuden ja demokratian. 27 Demokraatti KOMISSAARIEN ON SOPEUDUTTAVA ENTISTÄ SUPPEAMPIIN RESURSSEIHIN. de_21112024_26.indd 27 de_21112024_26.indd 27 12.11.2024 12.24 12.11.2024 12.24. Kriitikkojen mukaan myös dynaamisuus ja näkökulmien moninaisuus saattavat kärsiä, jos komissaarien omien aloitteiden tekemiseen heikkenee. Myös sosiaalidemokraattien ryhmä on varoittanut, että komission tehokkuus ei saisi tapahtua moniarvoisuuden ja jäsenmaiden äänten kuulumisen kustannuksella. Aikaisempien komissioiden usein toistuneet sisäiset ristiriidat saattavat tietenkin vähentyä, mutta samalla myös luovat ja eriävät näkemykset jäävät vähemmälle huomiolle, minkä pelätään johtavat siihen, että komissio on vähemmän reaktiivinen EU eri jäsenmaiden monimuotoisiin tarpeisiin. Niiden hoitaminen edellyttää vahvaa poliittista ohjausta ja laajaa näkemystä
Valtiovarainministeri Reeves johdatti maan takaisin perinteisen sosialidemo kratian innoittamaan ”verota ja kuluta” (tax and spend) järjestelmään ja käänsi selkänsä edeltäjiensä pyrkimykselle ”pieneen valtioon” ja alhaisiin veroihin. Myös teollisuuden vihreä siirtymä vaatii varoja, ja yksityistettyjen vesilai tosten jätevesien saastuttamat joet on puhdistettava. Lääkäri ja opettajapula ovat huutavia. Moniin muihin Euroopan maihin verrattuna luku ei silti vieläkään ole ko vin korkea. Reevesin ”securonomics” on saanut innoituksensa taloustieteilijä Mariana Mazzucaton ”aktiivisesta valtiosta”. VEROJEN KOROTUS ja julkisen kulutuk sen kasvu ei Reevesin mukaan johdu de mariideologiasta vaan välttämättömyy destä ja rahapulasta. Tavanomaisten maajoukkojen kehit tämistä laiminlyöneet asevoimat tarvit sevat lisää rekrytointirahaa, ja puolus tusbudjetti nouseekin 2,5 prosenttiin kansantuotteesta. Julkinen infra rappeutuu, asuntopula on kiihtynyt kaupungeissa, katurikollisuutta ei ole saatu koronan jälkeenkään kuriin. Silti EUero on poliittisesti yhä niin kipeä asia, ettei edes työväenpuolue ha lua pitää brexitin tuhoista suurta mete liä. Ja tietenkin ulkomaalaisten into sijoit taa Britanniaan on brexitin takia hiipu nut. Taloudellinen tilanne ei ole juuri nyt helppo demokraattisten maiden halli tuksille. Hän suunnisti reippaasti kohti Man nerEuroopan ja Pohjoismaiden talous ideologiaa ja korotti veroja 40 miljar dilla punnalla (punta on 1,2 euroa) ja valtion menoja 70 miljardilla punnalla vuodessa. Englannin keskuspankki varoitti jo, että linjaus aiheuttaa kovan inflaatioris kin. Jo konservatiivihallitus nosti viimei sellä kaudellaan veroasteen korkeimmil leen sitten vuoden 1948, yli 37 prosent tiin. Vain sillä tavalla Britannian valtion ra haasiat saadaan tasapainoon, rappeu tuneet julkiset palvelut käyttökuntoon ja koko maa takaisin jaloilleen 14 vuotta jatkuneen populismikauden ja koronan tuhojen jäljiltä. Ero oli kuitenkin kansan demokraat tisesti haluama päätös. Taloustieteilijöiden arvion mukaan bruttokansantuotteesta jää joka vuosi Brexitin takia puuttumaan 2–4 prosent tia. Leikkaukset ja brittien aluehallinto mallien monimutkaisuus ovat nakerta TALOUDEN HEVOSKUURIN ONNISTUMINEN NÄKYY VASTA VUOSIEN KULUTTUA. Teksti Eeva Lennon / Kuva iStock V altiovarainministeri Rachel Reevesin lokakuussa julkais tu ensimmäinen budjetti teki lopun konservatiivien suo simasta populis tis thatcheriläisestä talousjärjestelmästä. KONSERVATIIVIEN HALLITUS jätti työ väenpuolueelle surkean taloudellisen pe rinnön. Kuten Oxfordin yliopiston elin ympäristöprofessori taloustieteilijä Die ter Helm äskettäin totesi, viimeisten vuosikymmenten kissanpäivät, jatkuva kasvu ja alhaiset korot ovat mennyttä aikaa. 28 Demokraatti BRITANNIA Englannin oljenkorsi: demarikeinot talouteen Keir Starmerin työväenpuolueen hallitus on siirtänyt Britannian yhdellä budjetilla dramaattisesti oikeistotaloudesta milteipä sosialidemokratiaan. Tämä on erityisen ikävää jenkkimarkkinoihin tukeutuneelle Britannialle, jonka vienti Euroopan yhteisöön pieneni huomatta vasti Brexitin toteuduttua. de_21112024_28.indd 28 de_21112024_28.indd 28 12.11.2024 12.26 12.11.2024 12.26. Siitä, jota Lontoon Queen Mary yliopis ton politiikan professori Tim Bale on blogissaan kuvannut radikaalin oikeisto populismin, markkinavapausfundamen talismin ja tiukan rahapolitiikan epäva kaaksi yhdistelmäksi. Mazzucato on nykyään niin Reevesin kuin monen muunkin hyvinvointivaltiota pe lastavan taloustieteilijän suosikkiguru. Donald Trumpin uudelle kaudel leen Yhdysvaltoihin lupaama protek tionismi voi vielä jarruttaa maailman kauppaa ja kasvua entisestään. Sotesektorilla hoitoonpääsyä jonot taa noin seitsemän miljoonaa potilasta. Rauhanosinkojen jako on päättynyt, puolustusmenoja on nostettava Venäjän ja Kiinan uhan takia. Sen aikana Britannian talous pu tosi G7maiden huipulta ryhmän hännille
Työväenpuolue tietysti toivoo, että äänes täjä näkisi julkisten palveluiden parantumista jo ennen seuraavia vaa leja. Kansaneläkkeet nou sevat pian neljä prosenttia eli reilusti yli inflaation. Talouden hevoskuurin on nistuminen näkyy silti vasta vuosien kuluttua. Eliitin yksityiskoulujen ikiaikainen verottomuus poistettiin. Työnantajan sosiaalitur vamaksu nousee. 29 Demokraatti neet julkisen hallinnon tehoa niin, että Starmerin on tehtävä siihen etenkin kuntatasolla suuria uudistuksia. Mi nimipalkan nousu vaikuttaa myös jul kisella sektorilla. Samoin perintöveroa, asunnon ostajan leimaveroa ja sijoitus asuntojen myyntivoittoveroa korote taan. Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja. Edes työväenpuolue ei ole täällä niin rohkea, että se uskaltaisi mennä autoi lijan kukkarolle ja nostaa bensaveroja – Ranskan taannoiset keltaliivikapinat näyttivät, mihin se johtaisi. de_21112024_28.indd 29 de_21112024_28.indd 29 12.11.2024 12.26 12.11.2024 12.26. Siksi budjetin menolisäykset kes kitetään alussa terveydenhuoltoon ja kouluihin. KAIKKEEN TÄHÄN veronkorotukset kaan eivät riitä, valtionvelkaa on otet tava lisää. Pienituloiset säästyivät suorilta ve ronkiristyksiltä, mutta välillisiä vaiku tuksia hintojen nousu tietysti heillekin tuo. Mutta kuka nämä uudet verot mak saa. Veronkorotuksissa on painotettu hyvätuloisia. Rahaa tarvitaan myös hallituksen jo lupaamiin apulaislääkärien ja rautatie läisten suuriin palkankorotuksiin. Hallitus nosti tupakkaveroa, alensi olutveroa ja jäädytti polttoainevero tuksen
Siitä sitten saatiin kunnon kohu aikaiseksi, kun setämiehet arvostelivat pukeutumistani. DEMOKRAATIN JOULUPUKIT KAUTTA AIKAIN Ismo Kallio, Margit Eskman, Sakari Kiuru, Veikko Helle, Matti Ahde, Erkki Aho, Kaisa Raatikainen, Tellervo Koivisto, Vappu Taipale, Pekka Oivio, Antti Kalliomäki, Anu Kaipainen, Pirjo Ala-Kapee, Lasse Lehtinen, Arto Bryggare, Antero Kekkonen, Pertti Paasio, Tarja Halonen, Teemu Selänne, Liisa Jaakonsaari, Säde Tahvanainen, Kari Rajamäki, Päivi Lipponen, Mandi Malek, Pelle Miljoona, Erkki Tuomioja, Tapani Kansa, Erkki Liikanen, Reino Paasilinna, Maarit Feldt-Ranta, Maria Guzenina, Eero Heinäluoma, Tommy Tabermann, Lauri Lyly, Jukka Virtanen, Mikael Jungner, Amin Asikainen, Ann Selin, Antti Lindtman, Timo Harakka, Sanna Marin, Mikkel Näkkäläjärvi, Miapetra Kumpula-Natri, Karri Miettinen (Paleface), Matias Mäkynen, Päivi Niemi-Laine, Jukka Gustafsson ja Piia Elo. – Kunnasta en voi olla poissa, onhan minulla ne Conversetkin, hän sanoo viitaten kotikaupunkinsa vaakunasta tutulla suomuuraimella koristeltuihin tennareihin. He olivat väärässä. Visaemäntä antoi viime vinkkikierroksella myös ymmärtää, että pukkimme saattaa tietää jotakin Yhdysvaltojen politiikasta. Sen jälkeen sain syntymäpäiväja joululahjaksi Muurame-Converset, jotka olivat jalassa tammikuussa virkaanastujaislähetyksessä. – Kyllä ne ovat hyvinvointialueellakin alkaneet puhua, että pitäisikö meidänkin tehdä sinulle jotkut tennarit sitten, jos se on siitä kiinni. Visaemäntä Anna-Liisa Blomberg Kuvatonttu Nora Vilva O n viimeisen vinkkikierroksen aika, nyt tarkkana! Tähän mennessä olemme oppineet pukistamme ainakin sen, että hän toimii päättäjänä eduskunnassa, kotikunnassaan ja aluevaltuustossa. Televisiosta tuttu punanuttu on kommentoinut aihetta mediassa jo ennen eduskuntaan nousuaan. Viimeksi vinkkikierros päättyi vihjeeseen kohun aiheuttaneesta pukeutumisesta, josta poiki vuoden 2020 USA:n presidentinvaalien aikaan hiippalakkihenkilöllemme hänen somessa käyttämänsä tavaramerkki. Moni sanoi nutunsisushahmollemme, että asiantuntijaroolin voi kansanedustajana unohtaa. Kolmesta vaikuttamisen tasosta jää keväällä varmuudella pois yksi. 30 Demokraatti JOULUPUKKIVISA Arvaa nutunsisushenkilö Joulupukkivisa #Lenkkaripukki Paheksunnan aiheesta tuli tavaramerkki. – Olin silloin vaaliyönä ja vaaliviikon torstaina Ylellä jalassa lahjaksi saadut tähtilipputennarit. Monet mediat ovat katsoneet, että vaikka kotimaassa pukki tunnustaa punaista, voi hän arvioida Yhdysvaltojen sinisten ja punaisten taistoa neutraalisti tutkijana. Tennarit puvun kanssa! Tavaramerkistä joulupukkimme antaa kiitokset toimittaja Jari Korkille, joka käytti hänestä nimitystä ”tennaripoika” Verkkouutisten videokolumnissaan. de_21112024_30.indd 30 de_21112024_30.indd 30 8.11.2024 16.58 8.11.2024 16.58. Voittehan te yrittää, mutta…, pukkimme nauraa
Lisäksi kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja. . . 31 Demokraatti PUKKIVISAN SÄÄNNÖT JA OHJEET . Arvauksia sallitaan vastaajaa kohden vain yksi, joten veikkaa harkiten. Joulupukkivisailuun voi osallistua kuka tahansa. Joulupukin henkilöllisyys paljastuu Demokraatissa 19. Lähetä veikkauksesi sekä oma nimesi ja yhteystietosi arvontaa varten mieluiten sähköpostitse vastaukset@demokraatti.fi viimeistään 8.12. Kiikuta veikkauksesi postiin viimeistään 29.11., jotta se ehtii varmasti perille. Voit myös osallistua lähettämällä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Demokraatti/Joulupukkivisa, Siltasaarenkatu 18–20 C, PL 338, 00531 Helsinki. Oikein vastanneiden kesken arvomme Fiskarsin Functional form -veitsitelineen viidellä veitsellä. . Tarkista myös oheisesta listasta, ettet veikkaa jo aiemmin Demokraatin joulupukkina esiintynyttä henkilöä – tämän kunniatehtävän saa vain kerran elämässään! . Muista veikata 8.12. joulukuuta, jolloin kerrotaan myös arvonnan voittajat. . mennessä! de_21112024_30.indd 31 de_21112024_30.indd 31 8.11.2024 16.58 8.11.2024 16.58.
– Siihen aikaan maailma oli sellainen, kun ero tuli. 32 Demokraatti KASVO Nyt on oikea lähdön hetki Jorma Malinen jättää seuraajansa käsiin ammattiliiton, jonka talous on kunnossa ja jossa on tekemisen meininki. marraskuuta. Malinen varttui Lapissa pienessä maalaiskylässä isovanhempiensa kasvattamana, kun vanhemmat erosivat ja äiti muutti työn perässä Ruotsiin. 32 Demokraatti de_21112024_32.indd 32 de_21112024_32.indd 32 11.11.2024 16.15 11.11.2024 16.15. Isovanhemmat saattoivat ottaa tällaisen taatiaisen kasvattaakseen. Tähän pisteeseen mennessä on tapahtunut paljon. Morjestajia riittää, kun puheenjohtaja on seuraamassa kokousjärjestelyjen etenemistä Majvikin hotellija kongressikeskuksessa. Teksti Marja Luumi / Kuvat Jani Laukkanen Y mpyrän voi sanoa sulkeutuvan nätisti: Jorma Malisen ay-ura alkoi Teknisten liitosta, josta kasvoi vuosikymmenien saatossa Ammattiliitto Pro, jonka puheenjohtajuus Maliselta päättyy 21
33 Demokraatti Nyt on oikea lähdön hetki TÄSSÄ TEHTÄVÄSSÄ PITÄÄ RAKENTAA OMA ROOLINSA. 33 Demokraatti de_21112024_32.indd 33 de_21112024_32.indd 33 11.11.2024 16.15 11.11.2024 16.15
Itse pitää myös rakentaa oma tulevaisuutensa ja kyetä pitämään puolensa. Malinen muistaa millaista moottorisahan kanssa taisteleminen oli perkeleellisessä pakkasessa, JORMA MALINEN . Hänen tehtävänsä oli hoitaa jotain valaistusta sähkökatkojen ajaksi kotiin. Isoisän metsätilalta siunaantui myös nuorelle miehelle ennen armeija-aikaa puunkaatohommia. asuu Vahdolla, kakkoskoti Espoossa . Kaikki kaikessa oli Kekkonen. Ensimmäinen työpaikka oli sukulaisilla ”heinäjätkänä”. Ammattiliitto Pron puheenjohtaja 2014–2024 de_21112024_32.indd 34 de_21112024_32.indd 34 11.11.2024 16.15 11.11.2024 16.15. 34 Demokraatti D-KASVO Arvot olivat kodissa kohdillaan: toisia piti kunnioittaa ja käyttäytyä kauniisti kaikkia kohtaan. – Näillä ohjeilla on pärjätty tähän asti, Malinen naurahtaa. Toinen oli taimenistutusta. AMMATTIYHDISTYSLIIKE EI ollut pienviljelijäperheessä kova sana. syntynyt 30.9.1959 Rovaniemellä . koulutus: automaatiosuunnittelija . – Kun painelet taimilaatikoiden ja -pussien kanssa päivän 25 asteen helteessä miljoonan hyttysen keskellä, siinä alkavat opiskeluhalut heräillä pikkuhiljaa. naimisissa . Ensimmäisen kosketuksen ay-liikkeen voimasta Malinen sai, kun Teknisten liitolla oli niin sanottu pitkä voimalalakko vuonna 1977. Malisen työura ei ole edennyt suoraviivaisesti tähän pisteeseen. Lakko lopulta muovasi Teknisten liitosta vahvan teknisten etujärjestön
Hän eteni 2000-luvun alussa silloisen telakkayhtiö STX Finlandin toimihenkilöiden luottamusmieheksi, ja oli myös yhtiön hallituksen jäsen 15 vuotta. – Jossakin vaiheessa tuli mieleen, että voisi sitä jotain muutakin keksiä... Liitto-organisaation toiminnan uudistuminen on hänen mielestään myös onnistunut hienosti. Aiemmin Pron välit Kittilän kuntapäättäjien kanssa natisivat, mutta nyt suhteet on saatu Malisen mukaan kovan työn kautta kuntoon. de_21112024_32.indd 35 de_21112024_32.indd 35 11.11.2024 16.15 11.11.2024 16.15. – Meillä on riittävän hyvät työehtosopimuksen ehdot. Puheenjohtajan mukaan Prolla on nykyisin rakentava suhde kaikkiin työnantajaliittoihin, joiden kanssa se istuu neuvottelupöydässä. Työllisyydessäkään ei ole juuri tällä hetkellä pahemmin moittimista, vaikka muutosneuvotteluja onkin käynnissä. – Monelle juuri ammattiliittoon liittyneelle saattaa olla liian kova pala, jos ensimmäinen kosketuspinta liittoon on lakkoon ryhtyminen. Meidän jäsenistömme on luottamushenkilöidensä kautta hyväksynyt jokaisen sopimuksen ehdot ennen liiton hallituksen vahvistamista. Ja katson, mitä kaikkea ehdin vielä tehdä. Se on isompi asia kuin moni ymmärtääkään, Malinen huomauttaa. Ay-toiminta vei tosissaan miehen mukanaan Turussa, kun hän siirtyi Teknisten liiton jäseneksi. MALINEN LASKESKELEE, että puheenjohtajuuden päättyessä töitä on tullut tehtyä yhteen putkeen hieman yli 44 vuotta. Pro on myös muuttunut maltillisempaan suuntaan. Jäsenmäärä liitossa on pysynyt viime vuosina samoissa luvuissa – kiitos onnistuneiden fuusioiden, joita on ollut yli kymmenen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mutta tärkeiden asioiden puolesta on todella korkea, Malinen painottaa. Se alkaa hänen mielestään riittää yhdelle ihmiselle. – Mutta työnantajaliitot kyllä tietävät, että jos meitä liikaa ärsyttää, seurauksia varmasti tulee. Kahvitauon aikana moottorisaha sanoi työsopimuksen irti, koska kärkipyörän vaseliinit olivat jäätyneet. – En väisty tai luovu vaan lopetan tämän tehtävän omalla päätökselläni. Elämässä pitää olla muutakin. PROLAISET TYÖSKENTELEVÄT asiantuntijoina ja esihenkilöinä finanssija vakuutusalan lisäksi teollisuudessa, palvelusektorilla, ictja viestintäalalla ja myös julkisella sektorilla. PRO ON omassa kokoluokassaan yksi vakavaraisimmista ammattiliitoista. Niitä piti sitten sulatella nuotiossa. Tie vei ammattikouluun intrumentointilinjalle, ja sen jälkeen hän työskenteli Turun telakoilla yhteensä 34 vuotta ensin työntekijänä ja myöhemmin jatkokoulutuksen jälkeen automaatiosuunnittelijana. Johonkin pitää rima aina asettaa: tuon alta ei mennä ja tuon yli ei päästä. Osapuolet esimerkiksi kehittävät projektien avulla yhdessä työelämän laatua. Pro on rakentanut Kittilään uuden design-hotellin ja uudistanut tänä vuonna ravintolakonseptia onnistuneesti. Pro on myös Levin hissiyhtiön toiseksi suurin omistaja. Liitto pyörittää muun muassa Levillä Matkailukeskus Oy:tä. Se on yksi suurimmista ammattiliitoista noin 120 000 jäsenellään ja toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n suurin yksityisalan liitto. 35 Demokraatti kun lunta oli puoleen reiteen. – Vihdoin ja viimein muun muassa finanssija vakuutusalan edunvalvonta on yhdessä liitossa. TÄRKEIDEN ASIOIDEN PUOLESTA VALMIUS TYÖTAISTELUUN ON TODELLA KORKEA. Paikalleen pysähtymisen tilalle on tullut valtava kehittämisen eetos. JORMA MALINEN astui Ammattiliitto Pron johtoon vuonna 2014. Minä en ole sitä ihmistyyppiä, joka haluaa kaatua saappaat jalassa työn ääressä, hän vannottaa
Vaikka nyt tehdään ay-liikkeen kannalta epäedullisia lakimuutoksia, sellaista hallituskoalitiota ei tule, joka peruu ne kaikki. – Niin kauan, kun ikääntyneiden työllisyysaste on Suomessa Pohjoismaiden heikoin, varoisin yritysjohdossa valittamasta työvoimapulasta. Malinen nostaa kärkipaikalle hyvän johtamisen liiallisen kuormituksen ehkäisemiseksi. – Fuusioiden kautta meille on tullut aivan uudenlaista osaamista ja näkemystä. MONI ON pyöritellyt päätään, mihin suomalaiset työmarkkinat ovat oikein menossa. Moni haluaa myös päästä vaikuttamaan, vaihtamaan ajatuksia ja tutustumaan ihmisiin. Hyvä työyhteisö tarvitsee kaikenikäisiä ihmisiä, ja Malinen onkin hyvin huolestunut työmarkkinoilla jylläävästä ikärasismista. Miten tavoitteeseen päästään, on näiden fiksujen ihmisten tehtävä. Mutta kas kummaa, kun elinkeinoelämän edustajat tuovat samoihin pöytiin omia esityksiään, joita ei ole kirjattu hallitusohjelmaan, asenne on toinen. Poliitikkojen on pysyttävä poissa työmarkkinapöydistä ja työmarkkinatoimijoiden ei pidä sotkea näppejään politikointiin. 3 TÄRKEINTÄ 3 Älä mikromanageeraa. Mitkä ovat ay-johtajan kolme tärkeintä ominaisuutta. Silloin viet motivaation koko organisaatiolta ja kerrot, ettet luota näihin työkavereihisi. Entä ne takaiskut puheenjohtaja-ajalta. – Palkansaajapuolen esityksiä ei oteta huomioon, koska ne eivät ole hallitusohjelman mukaisia. Se on tuonut piristysruiskeen toimintaan ympäri Suomen. Malinen sanoo olevansa huono piehtaroimaan pettymyksissä. Ihmiset pettävät itseään kuvittelemalla näin. 36 Demokraatti D-KASVO 1 Ymmärrä, että olet tekemisissä itseäsi fiksumpien ihmisten kanssa. Poliitikot ovat siis puuttuneet tällä hallituskaudella harvinaisen aktiivisesti työmarkkina-asioihin – ja tulevat puuttumaan vielä lisääkin, Malinen arvioi, kun on seurannut ”kolmikantaisten” työryhmien touhuja. Tämä on se kysymys. Mutta kaikissa yrityksissä tietotyön rankkuutta ei tunnuta ymmärrettävän. – Mutta tapa, jolla niistä irtauduttiin Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ilmoituksella, ei kyllä kerää tyylipisteitä. – Kyse on siitä, mitä meillä on tarjota, että he myös pysyvät jäseninä. – Sinne ei ole paluuta. Jos joku asia ei onnistu kerralla, yritetään uudelleen. MALINEN POHTII, miten Pron jäsenten keski-ikää saisi lasketuksi, vaikka liitto onkin saanut parin viime vuoden aikana merkittävän määrän nuoria jäseniä. Sen olisi voinut tehdä toisella tavalla ja de_21112024_32.indd 36 de_21112024_32.indd 36 11.11.2024 16.15 11.11.2024 16.15. – Siitä ei ole seurannut koskaan mitään hyvää, kuten nytkin nähdään. Malinen pitää naiivina ajatteluna, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen hallituspohja muuttuu ja kaikki palaa ”entisiin hyviin aikoihin”. Jäsenmaksulla pitää saada jotakin. – Onko työ pakkotahtista suorittamista vai onko löydetty elementtejä, jotka ylläpitävät motivaatiota ja jaksamista. Tupoja, keskitettyjä kokonaisratkaisuja, Malisella ei ole silti ikävä. 2 Kuuntele ja anna ihmisille mahdollisuus näyttää osaamisensa. Työssä jaksaminen koettelee silti prolaisiakin. Meillä on valtava reservi osaavaa työvoimaa, joka ei kelpaa edes haastatteluihin. Johtajan tehtävä on nähdä kokonaisuus – se, että tavoitteet, aikataulut ja kustannukset pitävät. Maliselta tulee suora vastaus: väärään suuntaan. Totta kai epäoikeudenmukaisuuksia pitää yrittää korjata, ja siinä kehityksessä ammattiliittojen on pysyttävä hänen mukaansa valppaina
Tämä iskee myös prolaisiin, sillä jäsenistä reilusti yli 50 prosenttia on naisia. – Prolaisetkin pienipalkkaisemmat naisvaltaiset alat jäävät koko ajan jälkeen vahvoista miesvaltaisista aloista, kun ne sysätään entistä syvempään palkka kuoppaan. Malinen kertoo olevansa hyvin tyytyväinen, että Pron puheenjohtajaksi on tungosta. Tukilakkojen rajoittamista hän puolestaan sanoo AKT-laiksi – se on suunnattu yhtä ammattiliittoa, Autoja kuljetusalan työntekijäliittoa vastaan. Lainsäädännölliset heikennykset kohdistuvat ihmisiin, jotka eivät ole millään tavalla syyllisiä omaan elämäntilanteeseensa. Malinen pohtii, olisiko Petteri Orpon (kok.) hallituksen ajalle osunut ensimmäistäkään, jos hallitus ei olisi sitä ajanut. – Ja nyt leikkaukset kohdistuvat juuri siihen. Mitään evästyksiä häneltä ei seuraajalle tule. Nähdyn perusteella Malisen mielestä ay-liikkeen yhtenäisyydessä ja solidaarisuudessa on edelleen paljon parantamisen varaa. Muuten saattaisi tulla sanomista, hän naurahtaa. Kolmen prosentin palkankorotus merkitsee tuossa tuloluokassa aivan toista kuin 5 000 euron kuukausipalkoissa. Niin kuin on ollut tähänkin saakka. Ja enää ei voisi edes taistella hallituksen esityksiä vastaan, kun poliittisia lakkoja on vaikeutettu. Monessa yrityksessä ovat meneillään prolaisia koskevat muutosneuvottelut, jotka tulevat päättymään irtisanomisiin. Ja jäsenhankinta näyttää olevan helpointa, kun se kohdistuu ”tosiuskovaisiin” eli toisen liiton jäseniin. Yhteistyön rakentamisen vaikeuden lisäksi ay-liikettä haastaa jäsenmäärien lasku. HALLITUKSEN UUDISTUKSISTA prolaisiin iskevät pahimmin ne samat kuin muihinkin palkansaajiin. – Kun lähdetään rakentamaan ay-liikkeen yhteistä isoa pelikirjaa, sieltä pitää siivota pois ay-liikettä jakavat lillukanvarret ja keskittyä oikeisiin asioihin. – Eihän se hyvä ole, kun siinä sidotaan valtakunnansovittelijan kädet ja annetaan shakkipöydän vahvimmat nappulat elinkeinoelämän ja työnantajajärjestöjen käyttöön. – Ylittäminen saattaa olla joissain pöydissä mahdollista, mutta ei laajassa mittakaavassa. Pidän sitä julmana politiikkana, Malinen jyrähtää. Prolaisille on tärkeää, että heitä ei voi pakottaa paikallisiin palkkaratkaisuihin ja että perälauta, turvalauseke, pitää löytyä. – Jos sopimusta ei synny, yleiskorotuksen määrän pitää olla niin riittävä, että jokainen voi ajatella, että minunkin ostovoimaani turvataan tällä ratkaisulla. Joillakin aloilla mediaanipalkka on korkeintaan 2 500 euroa kuussa. VAHVALLE EDUNVALVOJALLE on siis edelleenkin tarvetta. MEILLÄ ON VALTAVA RESERVI OSAAVAA TYÖVOIMAA, JOKA EI KELPAA EDES HAASTATTELUIHIN. Malinen katsoi televisiosta dokumentin Unkarista ja kovin tutulta vaikutti. – Ja kuitenkin se tärkein kohde on ihminen, joka ei ole koskaan kuulunut ammattiliittoon tai joka on jostain syystä päättänyt irrottautua siitä, Malinen huomauttaa. Varsinaiset eläkepäivät koittavat joskus ensi vuonna, mutta Malinen ei ole päättänyt aivan tarkkaan, milloin jättää eläkehakemuksen. de_21112024_32.indd 37 de_21112024_32.indd 37 11.11.2024 16.15 11.11.2024 16.15. – Tässä tehtävässä pitää rakentaa oma roolinsa, visionsa ja näkemyksensä, jota viedään eteenpäin työkavereiden kanssa. Nyt rikotaan jo olemassa olevia rakenteitakin, mitä en pidä viisaana politiikkana. JOS TUKILAKKOLAKI on tarkoitettu AKT:lle, vientimallilainsäädäntö on tarkoitettu kuntatyönantajien sektorille, Malinen sanoo. AMMATTILIITOT JA keskusjärjestöt reagoivat talvella ja keväällä eri tavoin hallituksen työelämäja sosiaaliturvaheikennyksiin. JOS ON työmarkkinapolitiikassa myrskyistä, jotain kummaa ja pelottavaa on tapahtumassa myös koko suomalaisessa yhteiskunnassa, Malinen pohtii. Malinen arvioi kokemuksesta, ettei se tule poikkeamaan kummemmin edellisistä kerroista: päänavauksen kustannusvaikutus on se, mihin kaikki muut pyrkivät. Hän mainitsee avoimen vihapuheen hyväksymisen, avoimen vihamielisyyden ulkomaalaisia kohtaan ja ylipäänsä rasismin, joka näkyy monin tavoin. – Se yhdistettynä sosiaaliturvan leikkauksiin johtaa siihen, että monella prolaisella perheellä tulee koittamaan vaikeat ajat, kun työllisyyskin näyttää heikkenevän, puheenjohtaja arvioi. Yksi on työttömyysturva. Tämänkertaisen työmarkkinakierroksen päänavausta odotellaan vielä marraskuun alkupuolilla. Se ei voi olla näkymättä ostovoimassa. Tulevaisuuden suunnitelmia on, mutta niistä hän ei kerro kenellekään – poikkeuksena vaimo. Tästä pelikirjasta on käyty keskustelua, mutta Malinen ei avaa sitä enempää. Muu ei mene läpi meidän jäsenistössämme. 37 Demokraatti rakentaa neuvottelujärjestelmä, joka ei tarvitse yksipuolista lainsäädäntöä pysyäkseen hengissä. Eikä esikuvia demokratian näivettämiseksi tarvitse etsiä kovin kaukaa. – Jos Unkarin lipun olisi vaihtanut Suomen lipuksi, eroa ei olisi huomannut: äänenpainot ja sanavalinnat, miten demokratian kehitystä yritetään vaikeuttaa, ovat tismalleen samat. – Tämä on jo pelkästään Suomen maakuvan ja kansantalouden kannalta äärim mäisen huonoa kehitystä
VOISIMMEKO KASVATTAA lapsemme suvaitsevaisiksi ja samalla oman maansa kulttuurin juurista ylpeiksi. USKONNOTON EHDOTTOMUUS ON SAMANLAISTA KUIN USKONNOLLINEN EHDOTTOMUUS – ILOTONTA JA KAVENTAVAA. TOISEKSI POSITIIVISEN uskonnonvapauden ala kapenee. Totesin, että paljon ongelmallisempana pitäisin omaa kasvatustani, jos lapsestani tulisi samosa-piirakan syömisen ja lamppujen ihailun seurauksena hindu. Ystäväni kysyi, enkö pidä ongelmallisena sitä, että kristityn perheemme lapsi altistuu tällaiselle. YHTEISKUNTAMME PERUSTANA on sekä negatiivinen että positiivinen uskonnonvapaus. ENSINNÄKIN TYHMENNYMME ja tyhjennymme. Jos sivistysihanteen toteuttaminen nähdään liian helposti uskonnon harjoittamiseksi, seuraa kolme ongelmaa. Lapsen kasvuun kuuluu vieraanvaraisuus mutta myös kyky oppia olemaan vieraana. Bachin passiot, Händelin oratoriot tai Mozartin sielunmessut ovat kristillisiä teoksia, mutta ei niiden kuunteleminen ole uskonnon harjoittamista. 38 Demokraatti L apseni oli pienenä monikulttuurisessa päiväkodissa, jossa vietettiin joulujuhlan ohella myös diwali-juhlaa, hindujen valon juhlaa. de_21112024_38.indd 38 de_21112024_38.indd 38 12.11.2024 12.34 12.11.2024 12.34. Muisto nousi mieleeni, kun seurasin keskustelua, jossa oltiin huolissaan Halloween-juhlien väitetyistä pakanallisista taustoista, Pekka Simojoen gospel-konsertista tai Händelin Messias-oratoriosta. Antaisimmeko lastemme laittaa halloweenina velhohatun päähän, syödä iloisesti diwali-juhlan samosa-piirakkaa – ja myös vapaasti kuulla Lönnrotin, Runebergin, Topeliuksen, Sibeliuksen ja Simojoenkin virsiä, ihastella kirkkorakennusten taidetta sekä kaikkea sitä musiikkia, joka on muokannut meidät sellaisiksi kuin olemme. Se, että elää vuotta 2024, viettää seitsemänpäiväistä viikkoa, iloitsee Turun vaakunasta tai saa tuplapalkkaa helatorstaina on taustaltaan kristillistä, mutta se ei ole uskonnonharjoittamista. Uskonnonvapauden ja sivistysihanteen yhteensovittamiseksi on harkittava, mikä on uskonnonharjoittamista ja mikä on yleissivistystä. Jos rehtori huomautuksen pelossa tai varmuuden vuoksi jättää erilaiset vierailut tai juhlat järjestämättä, voidaan kysyä, missä vaiheessa loukataan lapsen positiivista uskonnonvapautta. Uskonnoton ehdottomuus on samalaista kuin uskonnollinen ehdottomuus – ilotonta ja kaventavaa. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA JA opetushallitus ovat antaneet hyvät raamit. Kenenkään ei ole pakko uskoa ja jokainen saa uskoa. Ei ehdottomuudelle KOLUMNI Teemu Laajasalo piispa.helsinki@evl.fi Kirjoittaja on Helsingin hiippakunnan piispa. Ongelmia syntyy, jos koulun arjessa uskonnonharjoittamisen ala määritellään uudella tavalla. KOLMANNEKSI SYNTYY uudenlaista ehdottomuutta, uskonnotonta fundamentalismia. Yhteiskuntamme perustuu myös sivistysihanteelle. Kaikki, mikä on kristillistä ei ole uskonnon harjoittamista
Kriiseissäkin on tärkeää pitää kiinni oikeusvaltion perusperiaatteista. On säilytettävä ne asiat, jotka lopulta erottavat meidät autoritarismista. Viidenkympin korvilla ihminen tekee usein jonkinlaista arviota tähänastisesta elämästään. Elänkö sellaista elämää, jota haluan elää. Saan tehdä monin tavoin mielenkiintoista työtä, mutta viime vuosina sitä on tosiaan ollut paljon. Elämä muuttuu, niin kuin sen kuuluukin muuttua. Työlainsäädäntöä ja sosiaaliturvaa on muutettu niin paljon, että työpaine on ollut keskusjärjestöissä ja ammattiliitoissa kova. 39 Demokraatti Minna Ahtiainen 50-vuotias, STTK:n edunvalvonnasta vastaava johtaja. Näen peilissä ikään liittyvien muutosten lisäksi myös hiukan väsymystä. KASVOT PEILISSÄ Kuva Mikko Huotari de_21112024_39.indd 39 de_21112024_39.indd 39 12.11.2024 17.33 12.11.2024 17.33. Työssäni on näkynyt hyvin, miten kriisien keskellä asiat kärjistyvät helposti, kun ihmiset reagoivat ympäröivän maailman muutoksiin. Tämä oli nähtävissä korona-aikana, mutta myös, kun ulkoja turvallisuuspoliittinen tilanne muuttui Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Päätöksiä ei voi tehdä hinnalla millä hyvänsä. T ässä elämänvaiheessa lapset ovat aikuisuuden kynnyksellä ja ruuhkavuodet ovat hellittäneet. Ikä näkyy ryppyinä silmäkulmissa. Siitä että julkinen valta toimii lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten asettamissa rajoissa ja että demokratiaa ja perusoikeuksia kunnioitetaan. Kriisejä ei saa käyttää hyväksi lyhytnäköisten edunvalvonnallisten tavoitteiden edistämiseksi. Ajattelen niin, että poikkeuksellisina aikoina yhteiskunnallisten päätösten tulee kohdella kansalaisia korostetun reilusti. Katse on jotenkin tarkentunut ja huomaan myös huolestuneen rypyn otsalla. Mitä olen tehnyt tähän mennessä
vielä lapsi. Harras uskonnollisuus saattaa selittää hänen Ixelles-romaaninsa jäämistä keskinkertaisiin myyntilukuihin, vaikka se saikin kritiikeissä ylistävän palautteen. Suomalaisen kustantajansa edustajan seurassa paikalle tuleva Johannes Anyuru kättelee ja pahoittelee erinomaisella englannilla olevansa väsynyt. Hän on lentänyt Suomeen hiljattain ja tulee suoraan Ylen haastattelusta. – Olen muslimi, tiedätkö. Kirjoitin räppiä ollessani hyvin nuori, de_21112024_40.indd 40 de_21112024_40.indd 40 11.11.2024 16.15 11.11.2024 16.15. Runojen lisäksi Anyuru kokeili siipiään näytelmäkirjailijana ja esseistinä, mutta omimmaksi lajiksi osoittautui lopulta proosa. Ja hyvin uskonnollinen. Henkistä turvaa Anyuru on löytänyt musiikista, kirjoittamisesta ja islamista. Anyuru on Helsingissä markkinoimassa uusinta romaaniaan, vastikään suomennettua Ixellesiä. Hän sanoo aloittaneensa kirjailijauransa runoilijana. Se on synkemmän puoleinen teos, jollaiseen ei ole meillä välttämättä totuttu. Suru, liittyen esimerkiksi juurettomuuteen, on pysynyt hänen mittavan ja Ruotsissa isosti huomioidun tuotantonsa kantavana teemana. – Mutta oikeastaan aloitin räppärinä. Sitten löysin beat-kirjailija Allen Ginsbergin runoja ja rakastuin suruun, jota pystyi ilmaisemaan tällä tavalla. ANYURU ON aina ollut yhteiskunnallinen kirjailija, mutta proosaan hän löysi tiensä parin mutkan kautta. Kirjailijan kotimaassa Ruotsissa August-palkintoehdokkaaksi yltäneessä, kunnianhimoisessa romaanissa varoitellaan vaaroista, joita liittyy varattomien unohtamiseen omiin lähiöihinsä. Boråsissa syntyneellä kirjailijalla on ruotsalainen äiti ja ugandalainen isä, mikä on motivoinut häntä kirjoittamaan monikulttuurisuudesta. 40 Demokraatti KULTTUURI TAVALLISEN IHMISEN PUOLELLA Ruotsalainen kirjailija Johannes Anyuru puolustaa tuotannossaan moni kulttuurisuutta, luovuutta ja työväen luokkaa. Teksti Esa Mäkijärvi / Kuvat Jani Laukkanen H elsingin Kirjamessujen ensimmäisenä päivänä läheisen hotellin aulaan sovittuun tapaamiseen saapuu vaikuttavan näköinen, päitä kääntävä mies
de_21112024_40.indd 41 de_21112024_40.indd 41 11.11.2024 16.15 11.11.2024 16.15. 41 Demokraatti HUOMASIN, ETTEI VAURAUS TEE MINUA ONNELLISEKSI, EIKÄ KÖYHYYS SURULLISEKSI
– Kapitalismin vastaus taitaa olla, että nauti vain elämästä niin kauan kuin sitä kestää. Vauraampien naapurustojen sijaan suuri osa teoksesta sijoittuu pelkällä postinumerollaan 2070 mainittuun antwerpenilaiseen lähiöön, jossa äiti, poika ja muut keskeiset henkilöhahmot joko asuvat tai ovat majailleet. Ixellesissä kurjaa arkea paetaan muun muassa luovaan työhön, mikä osoittautuu pelkän eskapismin sijaan mahdollisuudeksi päästä elämässä eteenpäin. Ei tällainen ajattelu kanna kovin pitkälle. Tyylillisiä kokeiluja edustavat lähinnä lyyriset unikohtaukset ja muut maagista ajattelua edustavat hetket. Ihmisten karsinoiminen tarkasti rajattuihin tulolokeroihin on Anyurun romaanien vakioaihe. Hän kohtasi siellä 15-vuotiaan nuoren miehen, joka julisti t-paitansa tekstissä, ettei lähtisi lähiöstään koskaan. Runoilijana Anyuru tietenkin rakastaa sitä, onhan se jo sanana kaunis, mutta hänen myynneistä huolestunut ruotsalaiskustantamonsa yritti saada häntä vaihtamaan sen. Ajattelen myös, että kodittomuus on inhimillinen tila. Hän sanoo, että on tiennyt aina halunneensa kirjoittaa isänsä tarinan. Se on heidän pysyvä kotinsa, halusivatpa he sitä tai eivät ja matkustivatpa he miten kauas tahansa, he eivät pysty jättämään lähiötään täysin taakseen. Ixelles-romaanissa pohditaan muun muassa ulkopuolisuutta klassisen juoniromaanin tapaan. – Toisaalta tapahtumat ovat mielikuvituksen tuotetta. Teos tuntuu intiimiltä, ja Anyuru myöntääkin, että tekstin tunteet ja tunnelma ovat hyvin henkilökohtaisia. Yhteiskuntaluokat ja kirjoittaminen nousevat keskiöön, koska ne kirjailijan mukaan sisältävät todella paljon. Musiikki ja runous ovat luonnollisesti tärkeässä roolissa. Mikä on mahdollista ja mahdotonta sanoilla. Ajattelen lisäksi, että työväenluokkaiset ihmiset tuntevat oman yhteiskuntaluokkansa henkilökohtaisemmin ja välittömämmin. – Esimerkiksi kuuluminen jonnekin ja alkuperä liittyvät yhteiskuntaluokkaan. Hän vain ajattelee, ”että meiltä puuttuu eksistentialistinen maadoitus, joka kertoisi meille elämän tarkoituksesta”. JAKOLINJOIHIN VIITAA myös Ixelles-kirjan markkinoinnillisessa mielessä hankala nimi. 42 Demokraatti KULTTUURI Tämä on ainakin Anyurun itsensä mielipide, sillä muslimeja epäillään toisinaan Ruotsissa. – Veli oli hyvä jalkapalloilija ja jopa mukana Ruotsin nuorisomaajoukKAIPAAN YHÄ VANHOILLE KOTI KONNUILLENI JA SAMAAN AIKAAN EN MALTTANUT ODOTTAA PÄÄSTÄKSENI SIELTÄ POIS. Nuorukaisella oli Anyurun tuntema nuorempi veli, joka sekaantui rikoksiin. Joten Ixelles on tarina, jota nainen kertoo pelastaakseen lapsensa. Anyuru kertoo jatkoksi erään Ixellesiä merkittävästi inspiroineen tarinan. Nainen pelkää poikansa palaavan tuohon paikkaan ja alkavan seurata isäänsä. Hän sanoo työskennelleensä aikoinaan eräässä Göteborgin lähiössä opettamassa luovaa kirjoittamista. Anyuru ei ole kuitenkaan leimallisen uskonnollinen kirjailija. de_21112024_40.indd 42 de_21112024_40.indd 42 11.11.2024 16.15 11.11.2024 16.15. Kirja käsittelee myös yhteyttä kirjoittamisen ja yhteiskuntaluokkien välillä, ja nämä molemmat asiat ovat minulle erittäin läheisiä. – Tärkeä osa kirjasta kertoo äidistä, joka valehtelee lapselleen siitä, mistä he ovat lähtöisin. Tulemme sen sijaan Ixellesistä, joka on hieman parempi alue Brysselissä. Hän yritti monta vuotta muokata sitä runoksi, mutta muoto ei ollut oikea. Anyuru ei kuitenkaan suostunut, sillä nimi oli erittäin perusteltu. En usko sen riittävän ihmisille – ainakaan se ei riittänyt koskaan minulle. Joten äiti kertoo lapselle, että me emme tule tästä lähiöstä Antwerpenissä. Vasta proosagenre mahdollisti isän ja muiden kärsineiden maahanmuuttajien kertomusten käsittelyn niiden ansaitsemalla tavalla. Se ei myöskään auta meitä, kun joudumme kohtaamaan todella vaikeita tilanteita elämässämme, kuten vanhempiemme kuoleman tai muuttuvan maailman… ROMAANI LAJITYYPPINÄ mahdollisti Anyurulle ajan, muistin, menetyksen ja muutoksen kaltaisten teemojen käsittelyn pitkäjänteisesti. Viihdy, kun vielä voit
Mutta se ei ole merkityksellistä. – Huomasin, ettei vauraus tee minua onnelliseksi, eikä köyhyys surulliseksi. Anyuru menee jopa niin pitkälle, että väittää ison rahan muodostavan omistajansa ympärille eräänlaisen kuvun tai suojan, josta käsin ei edes ymmärrä oikeaa elämää. Hän päättää keskustelumme tärkeisiin huomioihin: – Vaurauden muuttuminen merkitykseksi tai tarkoitukseksi on hyvin helppoa. ANYURU MAINITSEE, että hänellä oli Ixellesiä kootessaan hauskaa kirjoittaessaan sen superrikkaita hahmoja. Hänen isoveljeään haastateltiin tragediasta, ja hän sanoi toivovansa, ettei olisi koskaan nähnyt lähiötään. Lähiö vei meiltä kaiken. Jos he olisivat asuneet jossakin muualla, hänen veljestään olisi tullut jalkapallotähti. Anyuru ei siltikään vain heitä vettä kiukaalle saadakseen huomiota ja myydäkseen romaaniaan, vaan hänellä on takana huolellisesti punnittuja ajatuksia. Halusin tutkia näitä asioita romaanissani. Sen August-palkinnonkin vuonna 2017 romaanistaan De kommer att drunkna i sina mödrars tårar (suomennettu nimellä He hukkuvat äitiensä kyyneliin, 2018) saaneen kirjailijan mielessä oli kuulemma ruotsalainen kustannusala. Siinä on paljon tällaisia lähiöön liittyviä tunteita. de_21112024_40.indd 43 de_21112024_40.indd 43 11.11.2024 16.15 11.11.2024 16.15. Myrskyinen viha-rakkaussuhde. Elämässä on tärkeämpiä asioita. Ahaa, elämän tarkoitus on tehdä rahaa. Kuten uskollisuus, rakkaus, totuus ja rehellisyys. Kirjailija kertoo tapahtuman jääneen vaivaamaan häntä. Kokemus sai hänet miettimään vaurauden keinotekoisuutta. Liioittelu sopii prosaistille, mutta pitää toki paikkansa, että vaikkapa Elon Muskin kaltaisten kapitalismin puolijumalien on varmasti hyvin vaikea ymmärtää vaikkapa edes omien alaistensa todellisuuksia. Kenties hieman vastaavasti Ixellesin ökyrikkaat elävät omissa kuplissaan. 43 Demokraatti kueessa. Kaipaan yhä vanhoille kotikonnuilleni ja samaan aikaan en malttanut odottaa päästäkseni sieltä pois. Heitä satiirisesti kuvaillessaan hän pystyi irtautumaan muun tarinan pimeydestä. Hälinä ympärillämme messukeskuksen hotelliaulassa tuntuu vain kiihtyvän, mutta emme enää pane sitä millään tavalla merkille. – Ja tämä liittyy mielestäni yhteiskuntaluokkiin. Muskhan suunnittelee muuttavansa Marsiin ja nousevansa siihen liittyvillä hankkeillaan ihmiskunnan pelastajaksi. Hän tapasi kyseisen tärkeän kaunokirjallisen tunnustuksen saatuaan yläluokkaisia ihmisiä ja pääsi itsekin nauttimaan jonkin aikaa makeasta elämästä, ostaen muun muassa kalliita mattoja. Niinpä hän palasi siihen Ixelles-romaanissaan, jonka punaisena lankana kulkee katkeamaton emotionaalinen side lähiöön, postinumeroon, taloihin joissa nuoret kasvoivat. Pian rahat olivatkin taas lopussa
Mukka uskoi myytteihin, oli taikauskoinenkin, kuten hän sanoo teoksessa Ja kesän heinä kuolee (1968), mikä on Suomen kirjallisuuden kaikkien aikojen paras teosnimi: ”He hiipivät täällä jossakin, Jällivaaran suohkanan pirut ja Tärännön kortot, Pajalan, Junosuannon ja Mukkavuoman haamut”. Tästä nousee väheksyntä, väärintulkinta ja eksotisointi, josta Mukan tuotanto on saanut kärsiä. Hänen käteensä sopi niin lapio kuin sivellin, kynä ja kirjoituskone. Mitä siitäkin olisi tullut... Syy julkaista elämäkerta nyt on selvä: 80 vuotta syntymästä ja 60 esikoisteoksesta. Lähimmäs biografiaa tuli Erno Paasilinnan tuoreeltaan vuonna 1974 julkaistu WSOY:n Legenda jo eläessään -sarjaan kuuluva teos, mutta se on enemmän Mukan myytinrakentamista ja tekijänsä itsenostatusta. Se on rajojen ylitystä, konkreetisti ympäristössä, joka ei tunnusta valtakuntien rajoja, samoin mentaalisesti, tekijän mukaan: ”hän kirjoitti uskonnosta ja seksistä ilman tabuja sekä rakkaudesta sukupuolten ja seksuaalisuuksien rajoja ylittäen, omalla tavallaan hyvin queerilla kielellä”. Hän oli SKP:n jäsen Tšekkoslovakian miehitykseen asti, mutta sen jälkeenkin hän otti osaa monenlaisiin työväenrientoihin. Se on ennen kaikkea taipuisaa ja ilmaisuvoimaista kieltä; tapahtumat ikiaikaisuudessaan ovat toisella sijalla. Tämä ei ollut ”villin pohjolan sexus” (Pentti Saaritsa) eikä eksoottinen mystikko vaan perheestään huolta kantanut työmyyrä, kirjailija ja kuvataiteilija. Vaikka erot ovat tasoittuneet, etelässä ei päästä sisälle pohjoiseen mentaliteettiin. Sini Silveri: Miltä männystä tuntuu olla mänty Timo K. Raja ei ole kulje Pihtiputaalla vaan ihmisten mielessä. Huolimatta pettymyksistä Mukassa eli unelma sosialistisesta Suomesta, vailla dogmatismia ja väkivaltaa. Sini Silveri on löytänyt Mukan ajattelutavan ytimen. Mukasta on antoisaa luettavaa. Itsekin juuriltaan tornionjokivartinen runoilija ja performanssitaiteilija Sini Silveri esittää raikkaan ja paneutuneen analyysin miehen tiestä ja teoista. Teksti Kari Sallamaa / Kuva Mukan perhealbumi L yhyen, mutta hedelmällisen elämän eläneestä Timo K. Usko täyttää mielen, murrepohja antaa makua, jota kalpea yleiskieli ei tavoita. Mukasta (1944–1973) on puuttunut elämäkertaa, vaikka hänestä muuten on kirjoitettu paljon. KIRJA Ensimmäinen varsinainen elämäkerta Timo K. KUN MUKAN esikoisromaani Maa on syntinen laulu ilmestyi 1964, jo nimi iski palleaan. Mainiona detaljina saamme tietää, että kun Timolla, kuten Silveri johdonmukaisesti sinuttelee, oli taloudellisesti oikein vaikeata, SKP:n mahtimies Arvo Aalto, pohjoisesta hänkin, tarjosi Kulttuuritalon vahtimestarin hommaa. 44 Demokraatti KULTTUURI KULTTUURI Uusprovinsialisti vai maaginen realisti. Samalla hän riisuu Mukalta tarpeetonta myyttisyyttä. Mukan elämä Gummerus 2024, 271 s. MUKKA-ONGELMAN YDIN on etelän ja pohjoisen ristiriita. de_21112024_44.indd 44 de_21112024_44.indd 44 11.11.2024 14.47 11.11.2024 14.47. Pohjoisten myyttien ohella Mukalla oli isänkodin ja Pellon Orajärven kylän antina poliittinen usko, Neuvostoliitto ja korpikommunismi. Silti teoksessa ei ole tilaustyön makua. Ihmiset syntyvät ja kuolevat, heitä kuten eläiHÄN EROSI KIRJAILIJALIITOSTA, KOSKA SE EI OLLUT AMMATTI LIITTO VAAN HELSINKILÄISTEN JUTTUKERHO
Mukan tuotteliaisuutta osoittaa, että hän ehti seitsemässä vuodessa kirjoittaa yhdeksän teosta: romaaneja, novellija runokokoelman sekä paljon lehtitekstejä. Moni Mukan teos ei ole viimeistelty eikä täydellinen, koska hänen oli mukauduttava kustantajien aikatauluihin, elannon takia ja velkaisuutensa painamana. Tällaista käsitettä ei tunne ukko Kuukaan, joten sen on oltava uusprovinsialismi. Kun kirjailija oli jo terminaalivaiheessa sairaalassa, Pellon kunta peri vanhoja vuokrasaataviaan. Vaivat ja vastukset, myös rahattomuus veivät sairauksiin, ennen kaikkea sydämen väsymiseen, mitä joudutti Hymyn juttu ”Riiput jo ristillä Timo K. Rajanylitykset ovat niissäkin tärkeintä. Kaikki kutoutuu innovoivaan kieleen, jolle mehun antavat peräpohjalaismurteet ja rajaton fantasia, myytit ja enteet. Hän rakasti omiaan ja työtään. Hänen ymmärtäjänsä, Rovaniemen kaupunginkirjaston johtaja, itsekin kirjailija Jorma Etto leimasi sen Sini Silverin mukaan ”uusprovisionalismiksi”. Lestadiolaisseuroissa yhdistyvät molemmat. Mukka sai osakseen ymmärrystä, palvontaakin, mutta myös runsaasti ennakkoluuloja. Kun Mukan teoksia oli ilmestynyt tiu haan, tuli tarve nimetä niiden laatua. Mukkien perhealbumin kuvassa Timo, puoliso Tuula sekä lapset Tuuli ja Johan. Käsitteessä on puolensa, mutta mukkalaisuutta voi paremminkin kutsua yhden hänen mielikirjailijansa Gabriel García Márquezin mukaan maagiseksi realismiksi. Mukka” (1973). Hän erosi kirjailijaliitosta, koska se ei ollut ammattiliitto vaan helsinkiläisten juttukerho. Vierauden tuo vielä pohjoisempaa tullut saamelainen Oula Nahkamaa, joka tekee päähenkilö Martan raskaaksi, ja siksi miehen on kuoltava kuin Kristus. Tarpeellisinta hän jäi paitsi, työrauhaa riittävän toimeentulon turvin. 45 Demokraatti miäkin kohdellaan välineellisesti, mutta kaiken kattaa rehevä kieli kuin maisemaa lumi. Saamelaisuus ei ollut Mukalle vierasta, hänen kumppaneitaan olivat merkkimiehet Oula Näkkäläjärvi ja Ailu Valkeapää. Hän vaati kirjailijapalkkaa, mitä ei vieläkään ole toteutettu. Mukka oli myös Lapin merkittävien kuvataiteilijoiden Reidar Särestöniemen ja Kalervo Palsan sielunystävä. de_21112024_44.indd 45 de_21112024_44.indd 45 11.11.2024 14.47 11.11.2024 14.47. Juuri Pello on Suomen Macondo. Elämää leimaavat maaja metsätalouden vuotuistyöt, mutta siitä nousevat hyppäykset seksiin ja uskoon. Mutta jälkikäteen katsoen kaiken pelastaa teosten moraalinen ehdottomuus. Hän oli loistava tähdenlento. Romaanit eivät ole perusrealismia eivätkä lapinkirjallisuutta vaan lyyristä proosaa. Sensaatiolehti oli aiemminkin viitannut apurahoilla holtittomasti eläviin kirjailijoihin, mikä Mukan suhteen oli harvinaisen harhaista
46 Demokraatti KULTTUURI Tiedustelijat Ohjaus: Ari Matikainen 2024, 89 min. de_21112024_46.indd 46 de_21112024_46.indd 46 12.11.2024 16.27 12.11.2024 16.27. Keskeisin suomalaiselokuva aiheen parista on yhä Mikko Niskasen samuelfullermainen Sissit (1963), joka pohjautui Paavo Rintalan myöhemmin samana vuonna julkaistun Sissiluutnantti-romaanin käsikirjoitukseen. Vaikka terapiakulttuurissa taivalletaan, Saartamo on aika etuoikeutetussa asemassa – harvalla on tilaisuus tunnistaa tai läpikäydä ylisukupolvisia traumoja useammalla vastaanotolla, jos kovin laadukkaasti yhdelläkään. Vehniäinen oli kuollut kymmenen vuotta ennen Saartamon syntymää. Tv-kerronnan tapaisesti Saartamo tuntuu aluksi vain hyödylliseltä tuttavuudelta johdattamaan kaukopartioihin ja sodan hiipivään tuoksinaan. Kun elokuva kasvaa hänen henkilökohtaiseksi tutkimusmatkakseen omaan taustaansa, se huutaisi osakseen painokkaampiakin hetkiä kuin etupäässä kuuntelemaan keskittyviä tapaamisia eri sodan ja mielen ammattilaisten kanssa. Saartamolle syntyy kuva isoisästään yksinäisenä sutena, jonka stressaavalla vastuulla oli tiedustelutiedon hankkiminen syvältä vastapuolen selustasta. Matikainen rakentaa dokumenttinsa pitkälti kohtauksista, joissa Saartamo tutkii eri asiantuntijoiden parissa isoisänsä, tiedustelu-upseeri Hannes Vehniäisen roolia ja toimintaa kaukopartioyksikön päällikkönä. Rauhan vuosina Vehniäinen vaikeni kaikesta kokemastaan. Vaikka näkökulma onkin jatkosodan kokonaisuuden kannalta rajattu, päämäärältään dokumentti on varsin selvästi jatkoa Matikaisen dokumentille Sota ja mielenrauha (2016), jossa tutkittiin sodankäynnin vaikutusta kansalaisten psyykeisiin. Jo heti dokkarin alkupuolella Saartamo tunnustaa olleensa nuorempana teatterikoululaisena sivari ja pasifisti, jota ei sotajutut olisi voineet vähempää kiinnostaa. Kaikesta huolimatta Tiedustelijat puolustaa paikkaansa sota-aiheena vähemmän käsitellyn kaukopartiotoiminnan ulottuvuudessaan. Dokumentteja niin sanotuista kovista yhteiskunnallisista aiheista tehnyt Ari Matikainen palaa kaukopartioiden historiaan uutuudessaan Tiedustelijat. Muuttuneena miehenä hän on myös perheellinen, isä ja kiinnostunut historiastaan. 1980). Ensi-ilta 22.11. Sitä varten hän joutui lähettämään miehiään tehtäviin, joilta he eivät aina palanneet edes ruumiina. Saartamo nähdään niin optimiterapeutin, vihakouluttajan kuin koulutuspsykoterapeutinkin pakeilla. Joonas Saartamo (oikealla) ja isänsä Matti Saartamo. ELOKUVA Yksinäisen suden jäljillä Kaukopartion päällikön pojanpoika Joonas Saartamo tekee tutkimusmatkaa salattujen tunteiden äärelle. Omassa arjessaan Saartamo mietiskelee tunnemaailmaansa, jossa hänellä on vaikeuksia erityisesti vihan tunteidensa kanssa. Teksti Jukka Sammalisto Å ke Lindman (1928– 2009) haaveili viimeisinä vuosinaan vielä tekevänsä elokuvan jatkosodan kaukopartiotoiminnasta. NYT MATIKAISELLA on samaan tarkoitukseen sopiva päähenkilö, näyttelijä Joonas Saartamo (s. TIEDUSTELIJAT-DOKUMENTIN hienoinen ongelma on vivahteeton rakennelmallisuus, jolla tunneilmaisua tulevissakin polvissa murskanneet sanattomat sotakokemukset ja vaikeimpienkin tunteiden avaamiseen yllyttävä nyky-yhteiskunta monenkirjavine hyvinvointipalveluineen rinnastetaan. Jää myös lopulta arvoitukseksi, millaiseen tilaan Saartamon maailmankuva matkan aikana asettuu. Lapsuuden häpeäkokemukset nousevat pintaan
Katsojien paluu elokuvateattereihin oli sen jälkeen hidasta, mutta nyt on valoa jo nähtävissä. Elokuvan sisältö, toteutus ja lopputulos oli kuitenkin selvää kaikille kommentaattoreille, jotka yksimielisesti tuomitsivat elokuvan idean, rahoituksen ja toteutuksen, ja kuten sanottu, näkemättä sitä. Tätä on kulttuurisota mikrotasolla, käytännössä. Eri genreihin kuuluville elokuville soisi ainakin keskitason menestystä. Yritän olla kyynistymättä, mutta sarkasmia en jätä. Aktiivinen kulttuuriyleisö on entistä tärkeämmässä asemassa nyt, kun leikkaukset ovat kiristämässä kaikkia taiteen ja tieteen kulttuurisia ilmentymiä. Katselin suorastaan ihastuneena nettikommentointia tuoreen Parvet-elokuvan ympärillä, joka oli saanut tekemiseensä julkista rahaa ja joka ensimmäisenä viikonloppunaan teattereissa sai kovin vähän katsojia. Myrskyluodon Maijan ja Luottomies-elokuvan myötä kotimaisten elokuvien katsojamäärä on kipuamassa pitkästä aikaa yli kahden miljoonan rajan. NÄKÖKULMAT KULTTUURIIN ovat muuttuneet. Mielestäni tärkeitä aiheita on silti riittänyt varsinkin dokumenttielokuvan ympäriltä, tulevan tarjonnan vinkeistä naisiin elokuvantekijöinä, heidän järjestäytymiseensä, ja joskus kai kohujen reuna-aalloillakin on kommentoitu ainakin ”me too” -liikkeen voimistuessa jokunen vuosi sitten. TALOUDEN EPÄONNISTUMINEN elokuvahankkeissa saa usein vastaavan tasoista kommentointia. Lukuihin vaikuttavat suosikkielokuvien lisäksi elokuvien määrä ja niiden menestys. Viimeisen kerran A ika monta vuotta on vierähtänyt, kun minua pyydettiin kirjoittamaan kulttuurikolumneja Demokraattiin. Tosiasiat ovat usein vain sytyke, jolla kiihdytetään uskollinen petolauma netissä täyteen roihuun. 47 Demokraatti KATSOJIEN PALUU ELOKUVA TEATTEREIHIN OLI HIDASTA, MUTTA NYT ON VALOA JO NÄHTÄVISSÄ. Mistäkö sitten ihastuin. Jari Sedergren Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tutkija Kulttuurikolumni de_21112024_46.indd 47 de_21112024_46.indd 47 12.11.2024 16.27 12.11.2024 16.27. Harvat kritiikit olivat nekin vähän nihkeitä kokeellisen tuotannon tuloksia tulkitessaan. Ala on kärsinyt kovin talouden rakenteiden muuttumisesta ja myös yleisökadosta koronaepidemian myötä. Elokuvateattereihin voi mennä katsomaan myös muuta kuin varman päälle valitsemalla: festivaaliyleisöt ovat tämän jo osanneet. Kiivaimpiin tekijöihin on voinut pitää rakentavaa etäisyyttä helposti. Nettilehteen taisi yltää vain Presidentintekijät, dokumenttielokuva presidentinvaalikampanjoista. Olen siis välttynyt kriitikon auralta, joka ei liene niitä kaikkein helpoimpia kantaa. Tietysti siitä, että kerrankin saattoi olla varma, ettei yksikään kommentoija, todennäköisesti keskustelun aloittajaa myöten, ollut elokuvaa katsonut. Erityinen kiinnostuksen kohde täsmentyi saman tiensä elokuvaksi, kuitenkin niin, ettei varsinaisia elokuva-arvosteluja pitänyt kirjoittaa, olihan niille omat osaavat tekijänsä. Talous ja varsinkin sen epäonnistuminen on kiinnostanut journalismia, ja otsikoihin pääsevät elokuva-alan konkurssit ja konkurssiuhat, väliin huonot katsojaluvut sekä erilaiset skandaalit ja kohut, joita tietysti myös aktiivisesti luodaan, jos ei muuten niin aina kiinnostavaan woke-ilmiöön vedoten
Kun lukemisesta on noin 50 vuotta aikaa, ei sen ratkaisu minulla ollut enää muistissa. Hienoin ratkaisu on se, jota draaman kuljetuksessa kutsutaan useimmiten simultaanisuudeksi, mutta jota minä Tuijottavan katseen tapauksessa nimittäisin elokuvayhteyksistä tutulla käsitteellä ristikuva. 48 Demokraatti KULTTUURI Agatha Christie: Tuijottava katse Tampereen Työväen Teatteri, suuri näyttämö Dramatisointi: Rachel Wagstaff – Suomennos: Juho Gröndahl – Ohjaus: Samuli Reunanen – Lavastus: Aili Ojalo – Puvustus: Riitta Röpelinen – Valoja videosuunnittelu: Juha Haapasalo – Äänisuunnittelu: Jarkko Tuohimaa – Rooleissa: Miia Selin, Johannes Korpijaakko, Petra Ahola, Jari Ahola, Pihla Pohjolainen, Kaisa Sakkinen, Esme Kaislakari, Kristiina Hakovirta, Mika Honkanen, Jari-Matti Koskela, Maija Saarinen TEATTERI Marple-dekkari sai TTT:ssä tiheän toteutuksen Agatha Christien vuonna 1962 kirjoittama Jane Marple -sarjan dekkari TTT:n suurella näyttämöllä 2020-luvun puolivälissä – joku tuossa yhtälössä arvelutti mutta myös kiehtoi. Syntyi sekä viihdyttävää että monin paikoin aidosti jännittävää teatteria. Enemmän ja vähemmän kekseliäät näyttämösovitukset ovat mahdollistaneet puhkiluettujen kirjojen uuden elämän. Kutkuttavimmillaan ollaan, kun Marple tai muut keskeiset roolihenkilöt de_21112024_48.indd 48 de_21112024_48.indd 48 12.11.2024 16.29 12.11.2024 16.29. DEKKAREIDEN NÄYTTÄMÖLLISTÄMISESSÄ on usein se perusongelma, että kun ne kerran ovat klassikoita, ja siksi usein myös televisiolle tai elokuvaksi sovitettuja, niiden juonten kulut ja loppuratkaisut tunnetaan etukäteen. TTT:N ESITYKSESSÄ murhamysteerin ratkonta on vain yksi osa sen viehätyksestä. Ensi-iltaan mennessäni isoin kysymys siis oli, pystyykö ohjaaja Samuli Reunanen tekemään pienen ihmeen eli saamaan dekkareina jyrkästi cozy-genreen kuuluvasta, vähän unettavasta Marple -mysteereistä toimivaa, jopa kutkuttavaa teatteria. Tapahtumien keskiössä on Marplen kotitienoille ilmaantunut filmiryhmä, joka on kuvaamassa maineikkaan näyttelijädiivan Marina Greenin paluuelokuvaa. TTT:n isolla näyttämöllä ollaan pienin liukumin samassa hetkessä ”kahdessa kuvassa”, vaikkapa neiti Marplen kotona ja murhapaikalla. Näin simultaanisia kohtauksia toteutettiin tavallista hienovaraisemmin, tihentävämmin. Tuijottava katse ei ole ihan niin klassikko, vaikka onkin Marple-tarinoista yksi parhaista lukemistani. Avuksi palkattu nuori Cherry Baker on nimeään myöten vähän outo. Huipputekijöitä molemmat – lähtisikö tällä kombolla pölykerros vanhan dekkarin yltä. Kun kuvausryhmässä tapahtuu ensin läheltä piti -onnettomuus ja kohta jo toinen murha, jonka kohteena on Greggin italialainen hovimestari-avustaja, soppa sakenee ja menneisyyden aaveet alkavat muuttua todeksi. Tarinan alkutilanteessa neiti Marple on telonut jalkansa, ja on siksi tilapäisesti kotinsa vanki. Vielä kiehtovampaa on seurata, millä tavoin teoksen näyttämölle kirjoittanut Rachel Wagstaff ja ohjaaja Reunanen onnistuvat luomaan lavalle draamallisia jännitteitä ja kaaria. Kainalosauvoilla konkaten Jane heittäytyy mukaan keissiin, joka pian osoittautuu murhatutkinnaksi. Klassikkodekkarit, Christie tietysti etunenässä, ovat kuitenkin puskeneet meillä viime vuosina melkeinpä ilmiön lailla näyttämöille. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Kari Sunnari T uon kiehtomisodotukseni katalysaattoreita olivat monia upeita klassikko-ohjauksia tehnyt Samuli Reunanen ja Christien Tuijottavan katseen näyttämölle dramatisoinut brittidramaatikko Rachel Wagstaff. Ihan oma lukunsa tässä invaasiossa on Mika Waltarin komisario Palmu, joka on päässyt murahtelemaan näyttämöille pitkin poikin Suomea sen jälkeen, kun Waltarin perikunta antoi luvan dramatisoinneille vuonna 2016. Pystyi. Teatterisovituksilta on siten vähän kuin pohja pois, ja jännityksen luominen näin ollen hankalaa. Filmillä se tarkoittaa leikkausta, jossa kahden päällekkäisen kuvan sisältö on hetken nähtävänä samanaikaisesti. Kun vanha ystävä ylikomisario Dermot Craddock kertoo Marplelle lähistöllä tapahtuneesta oudosta myrkytyksestä, ei tätä pitele enää mikään. Eli myös jännittävämmin. Luultavasti sama päti moniin muihinkin ensi-iltakatsojiin
Vierailijan roolissa TTT:ssä nähtävä Reunasen luottonäyttelijä Johannes Korpijaakko piirtää tyypin tyylitajuisesti: balanssi koomisen ja kovapintaisen poliisityypin välillä on hallussa. TTT:n omasta kaartista koostuva ensemble tekee roolikirjon virkistävästi stereotypioita sekä väistellen että niillä leikitellen. Kun olen päässyt esimerkiksi seuraamaan hänen ”kasvuaan” murrosikäisestä tytönhuitakkeesta yksinhuoltajaäidiksi Sirkku Peltolan jo viisiosaiseksi venyneen Kotalan perheen saagan Jaanana, on Marplen viisas ja kotoisa mummohahmo hänelle ikään kuin seuraava steppi. Jännitysmomenttien kiristämisessä Juho Haapasalon komeat valoja videoratkaisut Jaakko Tuohimaan äänisuunnittelulla tuettuna ovat erinomaisena apuna. Tuijottavan katseen tyyppigalleria on christiemäisesti varsin runsas ja varsin kliseinen, vaikka filmausporukka tuokin siihen vähän 60-lukuisen modernia virettä. Tähän ei elokuva pysty! OHJAAJA REUNANEN tasapainoilee onnistuneesti kahden tyylilajin välillä; varsinkin alkupuolellaan Tuijottava katse on lähellä dekkariparodiaa mutta tiukkenee pitkin matkaa jännityskertomukseksi. Hän on välillä kiusaantunut älykkäämmästä harrastajapoliisisista mutta osaa myös kunnioittaa tämän älyä. Dermott Craddock on christieläinen komisarion arkkityyppi: vähän pöljä mutta sinnikäs. de_21112024_48.indd 49 de_21112024_48.indd 49 12.11.2024 16.29 12.11.2024 16.29. Kun esittäjänä on nyt hahmoaan kuitenkin aika paljon nuorempi näyttelijä, se raikastaa Janen persoonaa, mutta ei himmennä tämän ominaispiirteitä. Tämä av-puoli pääsi pari kertaa säikäyttämään ihan huolella. 49 Demokraatti kulkevat omasta kohtauksestaan seuraamaan toista kohtausta vierestä ja palaavat sitten omaan dialogiinsa. Miia Selin on leppoisa Jane Marple ja Johannes Korpijaakko ylikomisario Craddock TTT:n onnistuneessa dekkari dramatisoinnissa. Neiti Marplen roolissa nähtävä Miia Selin pääsee taas osoittamaan näyttelijäskaalansa leveyden
Arvelen, että visasitaatti on Sahlbergin romaanista Tammilehto, joka oli Finlandia-ehdokkaana vuonna 2004.” Hyvin arveltu, sepä se. Mikä Suomessakin myyntitilastoissa hyvin pärjännyt tiiliskiviromaani, kuka on kirjoittaja. – Niin kuin nyrkkeilyssä. Se on hyvässä mielessä perinteistä proosaa, joka säilytti mainiosti laatutasonsa myös nyt, toisella lukukerralla kaksi vuosikymmentä myöhemmin.” Tammilehdon tunnistivat myös Helena Nurmio, Sirpa Taskinen, Stefan Ek, Tarmo Tikka ja Veikko Huuska. (rb) de_21112024_50.indd 50 de_21112024_50.indd 50 12.11.2024 16.02 12.11.2024 16.02. Tammilehto on myös kuvaus kostosta, joka on joskus toteutettava ilmeisistä seurauksista piittaamatta. ”Kirjavisan kirjailija on Asko Sahlberg, joka täytti 60 vuotta syyskuun lopussa. Kummallista. Kaivoin sen hyllystä, ja kirja kädessä mieleeni palasi romaanin väkevyys. – Tammilehdossa on vahva veren maku, ja niinhän on oltava tuosta ajasta kertovissa kirjoissa. Finlandian kunniaksi jaetaan nyt kaksi palkintoa. Visasta vähän lisää verkkoversiossa. silmien tasoinen kuvaus siitä, mihin kaikkeen ihminen taipuu ja mitkä keinot hän valitsee selvitäkseen äärimmäisissä oloissa. Kolme näkökulmaa rakentuu Sahlbergin taitavissa käsissä hienoksi kokonaisuudeksi.” Mauri Panhelainen sulkee tällä kertaa sana-arkun: ”Tammilehto on väkevää proosaa, joka kuvaa kansalaissodan viimeisiä viikkoja jossain Etelä-Suomessa, jossa keväällä 1918 punaisen puolen hajoavat joukot etsivät pakotietä. Sellainen oli myös visaromaanilla, joka teki tästä vähän harvinaisemmasta kirjavisamaasta tulevasta kirjailijasta kertarysäyksellä maailmantähden. ”– Toinen luku on erittäin tärkeä. Hän oli tuolloin vasta 28-vuotias, ensi kesänä jo nelikymppinen. Onnittelut, Taina Ukkonen ja Marja-Liisa Rajakangas. Sama pätee toiseen lukuun: sen on oltava oikea suora lukijan leuka periin.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 ”Suora, röyhkeä ja roisi” K olminkertainen Finlandia-ehdokas ei näemmä soittanut visakansassa isompia kelloja. klo 12 mennessä. Finlandia-ehdokkaana Sahlberg on ollut kolme kertaa, teokset ovat ”Eksyneet”, ”Tammilehto” ja ”Herodes”. Tammilehto on suora, röyhkeä ja roisi. Edellisen tapaan harvoin mutta hyvin vastaileva Marja-Liisa Rajakangas ”syyttää” visaukkelia kieroilusta. Minun mielestäni hän on hyvin persoonallinen kirjoittaja, jonka romaanit ovat haasteellisia, vaikuttavia (muutamat kyllä aika ahdistaviakin) ja myös yllätyksellisiä. – Ai missä mielessä. Sinä olet oikeakätinen, mutta suojauksessa vasen nyrkki aloittaa: ensimmäinen suora panee vastustajan pään sekaisin, ja sen perään oikea iskee jalat alta. Ajattelen, että se on ns. Taina Ukkonen avaa pelin. Yhdelle palkinto. Vastaukset sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi viimeistään 25.11. 50 Demokraatti VISASITAATTI 18 Tämänkertaisella kirjailijalla on hauska tapa antaa teoksilleen vanhahtavia, jostain viime vuosisadan alkupuolelta juontuvia nimiä. Taitavasti punottu tarina on kirjoitettu vakuuttavalla otteella, joka vie lukijan mukanaan. ”Kirjavisa oli nyt ensin todella visainen, koska vihje väärensi muistini: kuvittelin Asko Sahlbergin muinoin jo pokanneen Finlandian, mutta sitten tajusin, että eipä sittenkään! Vihje on Sahlbergin romaanista Tammilehto. Vuoden 1918 tapahtumista on kirjoitettu paljon, monista näkökulmista ja sekä voittajan että hävinneiden silmin. Tapahtumien keskipisteessä on rappeutunut eteläsuomalainen kartano tammilehtoineen, sen isäntä ja piika sekä hänen sekasortoiselta rintamalta poispyrkivä veljensä. Olisi luullut hänen olevan tutumpi kuin vastaussato nyt väittää. Sen on oltava napakka, iskevä
51 Demokraatti TEEMA Koronapandemia ravisteli yhteiskuntia kaikkialla maailmassa. Koronan pitkä häntä SEURAAVA KULKUTAUTI PANDEMIA ODOTTAA NURKAN TAKANA. Kolumni: Anna-Maria Isola Tuntematon tautitapaus X Pandemian hoito politisoitui de_21112024_51.indd 51 de_21112024_51.indd 51 12.11.2024 12.01 12.11.2024 12.01. Suomessa pandemia-ajan rajoitukset vaikuttavat esimerkiksi lapsissa ja nuorissa yhä. Pa nd em ia Tu rv al lis em m in tu le va isu ut ee n
Politiikan ja lääketieteen roolit eivät saa enää sekoittua. 52 Demokraatti Kun poliitikoista tuli pandeemikkoja Korona opetti varautumaan seuraavaan pandemiaan. TEEMA 52 Demokraatti de_21112024_52.indd 52 de_21112024_52.indd 52 13.11.2024 11.34 13.11.2024 11.34
de_21112024_52.indd 53 de_21112024_52.indd 53 13.11.2024 11.34 13.11.2024 11.34. Politiikan ja lääketieteen roolit eivät saa enää sekoittua. 53 Demokraatti Kun poliitikoista tuli pandeemikkoja Korona opetti varautumaan seuraavaan pandemiaan. Teksti Janne Ora / Kuvitus Arja Jokiaho 53 Demokraatti KOULU SULKUJA OLI VAIKEA HYVÄKSYÄ JA YMMÄRTÄÄ
Maailma on väliaikaisesti vapaa kulkutautipandemiasta, mutta lienee järkevää muistaa kylmät biologis-lääketieteelliset faktat ja varautua ainakin henkisesti sen mukaan: vaikka koronapandemia näyttää väistyneen, odottaa seuraava uusi pandemia maapallon väestöä seuraavan kulman takana. Koronapandemia on hyvä esimerkki zoonoosista, jonka syntyä ja kulkua erilaiset ajurit vauhdittivat. Oma kiinnostava lukunsa WHO:n luokituksessa on tapaus numero yhdeksän: tauti X. Koronapandemia on lieventynyt ja rauhoittunut paikallisiksi, rajatuiksi epidemioiksi ja yksittäisten ihmisten sairaus tapauksiksi sitä mukaa, kun laumaimmuniteetti suojaa eri maiden väestöjä. Maailman terveysjärjestö WHO:n luokituksessa koronapandemian aiheuttanut koronavirus on yhä yksi maapallonlaajuista uhkaa aiheuttavista viruksista. Koronavirustaudin aiheuttavan SARSCoV-2-viruksen vaikutukset maapallon väestössä ovat onneksi rauhoittuneet. Monet pandemia-ajan yksityiskohdat, kokemukset ja ilmiöt elävät myös kollektiivisessa ja yksityisessä muistissa vielä suhteellisen tuoreina – vaikka ne vähitellen myös haalistuvat. Koronapandemian osalta on ehkä syytä rauhallisuuteen. Pandemian uhkaa aiheuttavat ensisijaisesti uudet influenssavirukset ja koronavirukset tai vielä tunnistamattomat virukset. WHO seuraa jatkuvasti maailman tartuntatautitilannetta ja on koostanut Top 8 -listan virustaudeista, jotka muodostavat vakavimman globaalin terveysuhan. Kun virus pääsee liikkumaan riittävän usein ja monta kertaa esimerkiksi lajista toiseen ja mahdollisesti edelleen kolmanteen, alkaa virus vähide_21112024_52.indd 54 de_21112024_52.indd 54 13.11.2024 11.34 13.11.2024 11.34. Myöskään koronaviruksen aiheuttamat terveysuhat eivät ole poistuneet kokonaan, vaikka pandemian raskaimmat vaiheet todennäköisesti jo koettiin. Kaikki hyvin. Näitä tauteja kutsutaan yleiskäsitteellä zoonoosit. Kysymys on vain siitä, millainen seuraava kulkutautiaalto on ja milloin se tulee. Alati vahvistuvan tutkimustiedon mukaan koronapandemia sai alkunsa keskisessä Kiinassa sijaitsevan Wuhanin 13-miljoonaisen kaupungin suurelta eläintorilta, jossa ahtaassa tilassa oli monia eri eläinlajeja ja ihmisiä yhtä aikaa. 54 Demokraatti TEEMA oronapandemian alkamisesta on pian viisi vuotta. Eläinlajien ja ihmisten pakkautuminen yhteen luo hautomon virusten hallitsemattomalle esiintymiselle ja virusten muuntumiselle. Erityisesti juuri zoonoosit kehittyvät monesti paikallisista epidemioista pandemioiksi. PANDEMIAKSI ASTI yltyvissä tartuntataudeissa on ihmisten ja eläinten vuorovaikutus usein keskeisessä roolissa. Monet tartuntataudit voivat siirtyä eläimistä ihmisiin ja päinvastoin. MAAILMALLA ESIINTYY useita eri virusperheitä, jotka voivat pahimmillaan laajentua paikallisista tautiryvästymistä ja epidemioista maailmanlaajuiseksi kulkutautiaalloksi, pandemiaksi. Pandemian voi käynnistää tieteelle toistaiseksi tuntematon vakava taudinaiheuttaja. Zoonooseja voivat aiheuttaa myös bakteerit, alkueläimet, loiset ja muut taudinaiheuttajat. Virukset eivät ole kaikkien zoonoosien taustalla. Sen pitkä, seurauksiltaan kirjava häntä seuraa meitä kuitenkin yhä: yhteiskunnan ja yksilöiden yhteisesti jakamana taakkana. Tai ei ehkä ainakaan syytä suureen huoleen. WHO:n lista ei ole kaikenkattava, mutta siitä saa käsityksen, minkä virusryhmien tutkimukseen on syytä panostaa globaalilla tasolla. Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden mukaan nykymaailmassa vaikuttaa monia ajureita, jotka saattavat kiihdyttää tartuntatautien leviämisen paikallisesta ilmiöstä maapallonlaajuiseksi. Koronaviruksen uudet, muuntuneet kannat uhkaavat lähinnä riskiryhmiä. Koronavirus kuitenkin yhä elää, muuntuu, kiertää ja tarttuu ihmisiin
55 Demokraatti tellen muuntua – toisinaan kohtalokkain seurauksin. Se lisää myös virusten muuntumista. Myös ilmastonmuutoksen takia erilaiset eläinlajit tulevat uusin ja lisääntyvin tavoin kontaktiin toistensa kanssa. – Jotta lajisiirtymä tapahtuisi, tarvitaan monesti useita siirtymiä. Virus oli ”cocktail” linnuissa, sioissa ja ihmisissä kiertäneitä viruslinjoja. ELÄINLAJIEN JA IHMISTEN PAKKAUTUMINEN YHTEEN LUO HAUTOMON VIRUSTEN HALLITSEMATTOMALLE MUUNTUMISELLE. Erilaiset tartuntataudit ehtivät salakavalasti kulkea ja levitä oireettomassa vaiheessaan kaikkialle ympäri maapallon asuttujen alueiden. Olennaisen tärkeää työtä oli jäljittää tartuntaketjut, analysoida ja saada tilanteesta kokonaiskuva. Esimerkiksi sikainfluenssapandemian synnyssä on havaittu tämän kaltainen viruksen liikkumisen mekanismi. de_21112024_52.indd 55 de_21112024_52.indd 55 13.11.2024 11.34 13.11.2024 11.34. Seurauksena on ollut monien viruskantojen muuntuminen yhä ärhäkämmiksi. – Usein kyseessä voivat olla yksittäiset siirtymiset. Vähemmälle huomiolle jäänyt zoonoositautien leviämisen globaali ajuri on eksoottisten eläinten rahtaaminen, salakuljetus ja kauppa yli valtionrajojen ja eri mantereiden. Kun Jules Verne kirjoitti maapallon ympäri matkaamisesta 80 vuorokaudessa, voi sama nykypäivänä tapahtua vuorokaudessa. – Minkä tahansa taudin itämisaikana ehtii oireettomana matkustaa mistä tahansa minne tahansa, Vapalahti k iteyttää. Jäljitin ja ohjeistin ensimmäisiä tartunnan saaneita potilaita ja samaan aikaan organisoin ensimmäisten potilaiden hoitoa ja näytteiden ottoa HUSissa. Matkailun ohella iso rakenteellinen pandemia-ajuri on maapallon väestön lisääntyminen. Yksi pandemian alkuvaiheen jäljitysja torjuntatyötä tehneistä etulinjan lääkäreistä oli HUSin infektioylilääkäri Asko Järvinen. Kun siirtymisiä tapahtuu tarpeeksi, nousee todennäköisyys sille, että syntyy yhä enemmän sopivia olosuhteita pitkille tartuntaketjuille. Pian alettiin tehdä testejä myös suomalaisille. ENSIMMÄINEN COVID-19-TAUTITAPAUS Suomessa havaittiin tammikuun lopussa vuonna 2020. Ensimmäiset suomalaiset koronatautitapaukset nähtiin vuoden 2020 hiihtolomaviikolla. – Pandemian alussa olin kädet savessa. KESKEINEN AJURI pandemioiden synnyssä on nykyaikainen matkailu, etenkin lentomatkailu. Järvisen ja HUSin infektio-osaston kollegoiden ensimmäinen koronapandemiavuosi meni ympäripyöreitä työpäiviä tehdessä. – Moderni matkustaminen on tärkeä ajuri tartuntaketjujen globaalissa leviämisessä ja pandemioiden synnyssä. Wuhanissa lähti eläimistä ilmeisesti liikkeelle ihmisiin parikin hieman eri viruslinjaa, Vapalahti kuvaa. Näin on käynyt erityisesti viimeisten noin 20 vuoden aikana. Lihantuotannon kasvattaminen ja eläintorit, joissa on myös eksoottisia lajeja, sekä maankäytön ja eläintenpidon muutokset ovat enenevästi lisänneet virusten liikkumista myös tuotantoeläinten ja villieläinten välillä. Kyse oli kiinalaisesta turistista
– Roolit ovat menneet aika lailla sekaisin. Järvisen mukaan ”päätöksenteon harkintaketju on ollut tietyllä tavalla rikki”. Järvisen mukaan kuvaavaa oli esimerkiksi se, että pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat halusivat tehdä päätöksiään kahta päivää ennen laajaa pandemiakokousta, johon osallistuivat muiden kuntien ja alueiden johtajat ja tartuntatautilääkärit. Erityisen kiperäksi kysymykseksi nousi juuri lasten ja nuorten harrastusten ja sosiaalisen toiminnan rajoittaminen. – Tartunnan saamisen kannalta oli merkityksellisintä kontaktin kesto ja se, miten läheinen kontakti oli ollut. Myös kouluja ja päiväkoteja suljettiin koko maassa sekä annettiin määräyksenomaisia liikkumisja kokoontumisrajoituksia; monet liikkumisja kokoontumisrajoituksista olivat suosituksia, jotka kuitenkin tulkittiin määräyksiksi. Kevään 2020 mittaan alkoi piirtyä myös koronataudin kliininen kuva, se miten tauti elimistössä käyttäytyy. – Pandemian hoito on ollut hyvin poliitikkoja johtajavetoista. Koulusulkuja ja vasPOLIITIKOT ALKOIVAT LEIKKIÄ LÄÄKÄREITÄ. KORONA-AJAN POIKKEUSLAKI alkoi maaliskuussa 2020. Taudin vaihtelu ja ilmiasu oli sen suhteen suuri. Aerosolimekanismin kautta virus ei juurikaan levinnyt kauempana olleisiin, kuten osa tutkijoista ensi alkuun esitti. – Poliitikot sekä sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden johtajat ovat puuttuneet käytännön pandemian ruohonjuuritason toimiin, vaikka heillä ei ole ollut lääketieteellistä kuvaa tai tietoa pandemiasta. Ensimmäiset kuolemantapaukset liittyivät veren hyytymiseen. – Pääkaupunkiseudun johtajat halusivat tehdä päätöksensä ennen kuin heillä oli oikeastaan edes kunnon tilannekuvaa pandemiasta. 56 Demokraatti TEEMA – Jo varhaisessa vaiheessa saimme selville, että lähikontaktit ovat taudin pääasiallinen tartuntatapa, Järvinen muistelee. Järvisen mukaan joidenkin tutkijoiden hellimä aerosoliteoria – viruksen vahva tarttumiskyky hienojakoisesti ilmateitse – sai julkisuudessa suhteettoman paljon huomiota ja painoarvoa. Siitä huolimatta Suomessa haluttiin pitää monia rajoitteita yllä. Nämä havainnot suuntasivat Järvisen mukaan toimia siihen, miten koronatautiin tuli suhtautua terveydenhuollossa ja kuinka koronataudin vakavan tautimuodon saaneita potilaita tuli hoitaa. ASKO JÄRVINEN arvostelee poliittisia päätöksentekijöitä koronapandemian hoidon ja toimien politisoitumisesta. Aivan aluksi ei moneen kuukauteen ollut tietoa ja varmuutta siitä, miten ja milloin rokotukset saataisiin käynnistettyä. Se johti osaltaan vääriin ja liioiteltuihin väestötason torjuntatoimiin pandemian alussa. Ensimmäiset väestön rokotukset Suomessa alkoivat joulukuun lopulla 2020. Alkuvaiheessa vallitsi epätietoisuus koronan tarttumistavasta jopa tutkijoiden keskuudessa. – Tiesimme jo varhain keväälle 2021 tultaessa, että lapset eivät ole merkittäviä taudin leviämisen moottoreita. – Jo alussa havaitsimme myös sen, että koronataudin vaikea muoto vaikuttaa voimakkaasti veren hyytymiseen. Näin ei kuitenkaan ollut koronapandemiassa. Infektioalan asiantuntijat ovat löytäneet itsensä ennemminkin jarruttajina, vaikka meidän pitäisi olla esittelemässä päättäjille, mitä täytyy tehdä pandemiatilanteiden hoitamiseksi. de_21112024_52.indd 56 de_21112024_52.indd 56 13.11.2024 11.34 13.11.2024 11.34. – Kun alkoi tulla vaikeampia tautimuotoja, paljastui myös koronataudin salakavaluus eli se, miten hengitystoiminta hiipuu, vaikka ihminen ei itse välttämättä huomaa hapensaantinsa heikkenemistä. Monien aiempien tartuntatautiepidemioiden ja -pandemioiden perusteella tiedetään, että lapset toimivat usein tartuntataudin leviämisessä taudin väestötason etenemistä kiihdyttävinä moottoreina. Uudenmaan raja pantiin kiinni
Sen sijaan lain nimeämä vastuullinen joukko, infektiolääkärit, eivät olleet kaikkien korona-ajan toimenpiteiden kannalla ja taustalla. – Vielä merkittävämpi pandemia onkin se, miten monin ja vakavin tavoin pandemiarajoitukset vaikuttavat lapsiin ja nuoriin vieläkin, Järvinen kiteyttää. – Tilanneanalyysin kertomisesta huolimatta voimakkaat sulut ja rajoitustoimet haluttiin toteuttaa ja niitä ajettiin poliittisesti hyvin voimakkaasti. – Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kuvasi rajoitusten kielteiset vaikutukset ministeriölle ja päättäjille analyysissaan viimeistään talvella 2021, Järvinen sanoo. Euroopan tautienehkäisyja -valvontakeskuksen (ECDC) mukaan Pohjoismaat hoitivat kansainvälisessä pandemian hyvin, kun sitä mitataan kuolleiden määrällä kansainvälisessä vertailussa. Meillä haluttiin kuitenkin poliittisista syistä pitää kiinni rajoittamistoimista huomattavan pitkään. Perusviesti virkamiehille ja päättäjille oli aina sama: pandemia-ajan rajoitustoimia tulee harkita ja rajata hyvin tarkkaan, erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvia rajoituksia. – Riskinä on se, millä tavalla varaudumme pandemioihin jatkossa. Vapalahti muistuttaa vanhasta viisaudesta: jos on nähnyt yhden pandemian, on nähnyt yhden pandemian. Koronapandemian mittaan sairaanhoitopiirien ja kuntien johtavat infektioja tartuntatautilääkärit kirjelmöivät ainakin yhdeksän erillistä kertaa sosiaalija terveysministeriöön. Korkea ikä oli vaikean tautimuodon kannalta riskitekijä. – Silti minulla herää kysymys, kuinka paljon turhia ja lääketieteellisesti perustelemattomia rajoittamistoimia Suomessa tehtiin, varsinkin jos vertaamme toimiamme Ruotsin vastaaviin. Järvinen havainnollistaa päättäjien pandemia-ajan kovakorvaisuutta paljon puhuvalla anekdootilla. Koronataudin vaikea tautimuoto levisi ennen muuta aikuisten välityksellä. Esimerkiksi koulujen sulkeminen oli paikoin ylimitoitettua. Lähteet: Maailman terveysjärjestö WHO, Ruokaviraston Zoonoosikeskus Lä ht ee t: Te rv ey de n ja hy vi nv oi nn in la ito s, D uo de ci m Te rv ey sk irj as to de_21112024_52.indd 57 de_21112024_52.indd 57 13.11.2024 11.34 13.11.2024 11.34. Silloin isompien kokonaisuuksien näkeminen ja punnitseminen jäävät puuttumaan. Globaalien kulkutautiaaltojen yksilöllisyys tekee niihin varautumisesta vaikeaa, joskaan ei mahdotonta. Myös Olli Vapalahti näkee, että pandemian torjuntatoimet menivät ajoin ja paikoin liiallisiksi. Seuraavissa pandemioissa saatetaan ajatella, että juuri näinhän nämä pandemiat yleensä tulevat ja käyttäytyvät: meidän tulee myös toimia juuri samoin seuraavissakin pandemioissa. TULEVIEN PANDEMIOIDEN hoito huolestuttaa Järvistä hänen kuvaamaansa politisoitumiskehityksen taustaa vasten, etenkin kun myös tartuntatautilakia ollaan paraikaa uudistamassa. 57 Demokraatti taavia rajoitteita oli vaikea hyväksyä ja ymmärtää, Järvinen sanoo. – Pandemia on koko yhteiskuntaa koskeva kriisi, jonka hoitaminen edellyttää ilman muuta poliittista päätöksentekoa. – Lääketieteellisestä substanssista halutaan päättää tasolla, jolla pitäisi nähdä isompia kokonaisuuksia. – Suomessa oli esimerkiksi alueita, joissa virus ei käytännössä ollut kiertänyt väestössä lainkaan. JÄRVISEN MIELESTÄ koronapandemian yksi keskeinen opetus tulevia pandemioita ajatellen liittyy juuri rajoitusLauma immuniteetti väestön immuniteetti, vastustuskyky, joka estäessään tartunta taudin leviämistä voi suojata myös rokottamattoman yksilön Epidemia 1) tauti joka tarttuu suureen osaan alueen väestöstä 2) taudin merkittävä leviäminen Pandemia yli maanosien ulottuva epidemia Virologia virusoppi, virusten tutkimus Zoonoosi zoonooseilla tarkoitetaan tauteja, jotka tarttuvat ihmisten ja eläinten sekä eliöiden välillä toimien tarpeellisuuden parempaan harkintaan, etenkin lasten ja nuorten arkea koskien. Järvinen korostaa yhteiskunnallisen päätöksenteon tärkeyttä, mutta politiikan ja lääketieteen roolit ja tehtävät eivät saa sekoittua. Silloin myös lääketieteellisistä asioista päättäminen voi pohjautua enemmän mututuntumaan kuin lääketieteellisen tietoon
Eivät kaikki tietenkään ahdistuneet. Aivan pandemian kynnyksellä omilleen muuttaneilta opiskelijoilta vietiin normaali elämä muita pidemmäksi aikaa, yli kahdeksi vuodeksi. 58 Demokraatti ”E ka lähitentti ohi sitten syksyn 2019”, opiskelunsa juuri ennen ensimmäistä korona-aaltoa aloittanut nuori kertoi iloisena minulle lokakuussa 2022. Opettajat alkoivat huolehtia kadonneista opiskelijoistaan. Kouluterveyskyselyn mukaan kaikkein pienituloisimmissa perheissä elävillä sekä sukupuolija seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla osallisuuden kokemus heikkeni kaikkein eniten. Osalla nuorista pandemia osui herkkään vaiheeseen. Yksinäisyys, huolet ja murheet sopivat huonosti yhteen. Kun arki lopulta normalisoitui, monien kintereille on yhä jäänyt roikkumaan korona-ajan raskas laahus. Koronan jälkeen inflaatio kuritti opiskelijoita, ja nyt leikataan hätäisellä tahdilla vaikutuksia sen kummemmin arvioimatta opiskeluaikaisen asumisen tuista rankalla kädellä. Nuoruuden kehitystehtäviin kuuluvat identiteettikokeilut, maailman ihmetteleminen ja lopulta itsenäistyminen. Opiskelunsa aloittaneet olivat korona-ajan väliinputoajia YKSINÄISYYS, HUOLET JA MURHEET SOPIVAT HUONOSTI YHTEEN. Kun keräsimme vuoden 2022 lopussa Nuorten arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -aineiston, niissä ei kuulunut hiiskaustakaan korona-ajasta. Kun heidän olisi pitänyt saada nähdä elämää, he kuuntelivat neljän seinän sisällä, kun pääministeri sanoi heille: ”Jos ei jaksa, niin koettakaa vain jaksaa.” Nuoren mieli on joustava. Jos ahdistuksesta halusi hetkeksi eroon, tarjolla oli hyvinvoinnin kannalta suotuisia ja haitallisia keinoja: kävelyä luonnossa, musiikin kuuntelua, verkkokeskusteluja, pelaamista tai sitten haitallisina keinoina liiallista pelaamista, uppoutumista myrkyllisiin sosiaalisen median keskusteluihin, päihteisiin ripustautumista ja joskus jopa itsensä vahingoittamista. KOLUMNI Teksti Anna-Maria Isola, osallisuuden tutkija, THL TEEMA de_21112024_58.indd 58 de_21112024_58.indd 58 12.11.2024 16.17 12.11.2024 16.17. Osallisuuden kokemus heikkeni kaikilla nuorilla. Ahdistus lisääntyi. Opetuksen ja harrastusten lisäksi pandemia sulki kaikki avoimet tilat. Professori Christina Salmivallin tutkimusryhmä keräsi kyselyaineiston joukolta 16-vuotiaita vuonna 2017 ja uudestaan vuonna 2020 heti koronan ensimmäisen aallon jälkeen, jolloin vastaajajoukko oli valmistumassa toisen asteen kouluista. JOTAIN HYVÄÄKIN korona sentään sai aikaan. Esimerkiksi eläminen laajennetussa nykyisyydessä suojaa nuoria tulevaisuuden epävarmuuksilta. Senhetkistä nykyisyyttä sen sijaan leimasi inflaatio ja huoli rahojen riittävyydestä. Pandemia-aika saattoi ehkä hieman yllättäen kolhia enemmän heitä, joilla asiat olivat ennen olleet melko mallikkaasti. Tutkijat havaitsivat, että ahdistuneisuus oli vahvempaa heillä, joilla ei ollut aiempia kokemuksia ahdistuksesta ja yksinäisyydestä. Opiskelukäytännöt muuttuivat aikaisempaa joustavammiksi. Se sopeutuu. Vanhojen huolien rinnalle on tullut uusia. Osallisuuden kokemus ja asuminen lapsuudenkodissa kuitenkin suojasivat ahdistukselta. Päiväkotilaiset, koululaiset, työläiset ja eläkeläiset olivat siinä vaiheessa jo päässeet entiseen arkeensa kiinni. SE, ETTEI pandemia ole enää puheissa, ei silti tarkoita, etteikö se olisi jättänyt nuoriin jälkiä
Lehti, verkko ja some Ilo lukea. :D de_21112024_59.indd 59 de_21112024_59.indd 59 12.11.2024 8.35 12.11.2024 8.35
Palkkaköyhyyden ja työpahoinvoinnin pitkä varjo SUOMALAISTEN työhyvinvoinnissa ei näy käännettä parempaan. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Valitettavasti kuormitustekijätkin ovat lisääntyneet: epävarmuus oman työn tulevaisuudesta, byrokratiavaatimukset ja tunnetyö. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Yhteiskunnan päätöksillä ei saa kaivaa syvempää pahoinvointikuoppaa vaan rakentaa siltoja ja tikkaita. Työterveyslaitoksen tuoreessa Miten Suomi voi. Toinen pysäyttänyt uutinen oli, että Suomeen on syntymässä uusi kasvava joukko: palkkaköyhät. Palkkaköyhyydellä on pitkä varjo, sillä hallituksen työelämäja koulutusleikkaukset tulevat vaikuttamaan muun muassa palkkakehitykseen heikentävästi, tuloerojen kasvuun sekä jatkokoulutusmahdollisuuksiin ja urakehitykseen. Tällä hetkellä 61 000 ihmistä elää palkkatulosta ja yhteiskunnan tulonsiirroista huolimatta köyhyysrajan alapuolella. He pelkäävät työpaikan menetystä ja kokevat työnsä henkisesti hyvin kuormittavaksi. Nyt pitäisi hälytyskellojen soittaa, ja meidän on tartuttava toimeen terveemmän työelämän palauttamiseksi. Työssä käyvien köyhien määrä uhkaa kasvaa kymmenillä tuhansilla lähivuosina. Riippuvuus työn antajasta on suurta, ja moni päätyy tekemään yhtäaikaisesti useam paa työtä. -tutkimuksessa oli paljon hyvää, hyvinvointia edistäviä voimavaroja, työpaikan pysyvyyden kokemusta, reilua kohtelua ja työn itsenäisyyden lisääntymistä. Eikä tämä riski näyttäydy pelkästään suorittavalla työntekijäjoukolla, vaan se on kasvanut erityisesti esihenkilöja johtotehtävissä olevilla sekä nuorilla työntekijöillä. Työn imu on hiipunut, eikä työ ole enää kaikille voimavara, joka kantaa arjessa. 60 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Getty Images Yhteiskunnan päätöksillä ei saa kaivaa syvempää työelämän pahoinvointikuoppaa. Palkkaköyhyys on yleisempää naisvaltaisilla aloilla. Tämän seurauksena halu ja kyky tehdä työtä on heikentynyt. Työuupumus on kasvussa, ja joka neljännellä suomalaisella on tutkimuksen mukaan kohonnut riski uupua työssä. Ja tämä joukko kasvaa THL:n arvion mukaan 31 prosentilla vuoteen 2027 mennessä. Näin voidaan torjua epävarmuuden kielteisiä vaikutuksia.” Niina Malm kansanedustaja (sd.) de_21112024_60.indd 60 de_21112024_60.indd 60 13.11.2024 9.44 13.11.2024 9.44. Työterveyslaitoksen Janne Kaltiainen on todennut, ja yhdyn näihin sanoihin täysin: ”Se, millaisia odotuksia meillä on tulevaisuuttamme kohtaan, vaikuttaa siihen, miten voimme tässä ja nyt. Onkin tärkeää, että työpaikoilla on reilua kohtelua, yhteisiä keskusteluja ja tukea, jotta emme jäisi yksin epävarmoina aikoina
EIT on tehnyt yli 70 Jehovan todistajille myönteistä päätöstä, joissa vahvistetaan, että heidän uskonnolliset käytäntönsä ovat täysin laillisia. Kun sosiaalisessa mediassa puhumme vain ruutujen takaa, jäävät kehonkieli, ilmeet ja eleet pois viestinnästä. Pelko yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisesta koventuneen keskustelukulttuurin takia uhkaa kaventaa demokratiaamme ja vähentää osallistumista yhteiskuntaan. Jehovan todistajat haluavat elämässään noudattaa Raamatun erinomaisia ohjeita ja periaatteita, jotka ovat tuoneet meille paljon onnellisuutta. Yhteiskuntamme kaipaa nyt entistä enemmän tilaa aidol le kohtaamiselle, keskustelulle ja yhdessäololle. Tämän takia olen tehnyt toimenpidealoitteen valeprofiilien käytön rajoittamiseksi, sillä koen, että tämä olisi tärkeä askel kohti terveempää ja aidompaa keskustelukulttuuria. Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen, mutta meidän on herättävä sen vaikutuksiin keskustelukulttuurillemme. Meidän tulisi ymmärtää, että vuorovaikutuksessa on kyse muustakin kuin sanoista. Etenkin sosiaalisen median vaikutus on ollut kaksijakoinen; samalla kun some on tarjonnut alustan monenlaisille äänille, sen luoma vastakkainasettelu ja kuplat ovat tehneet vuoropuhelusta entistä vaikeampaa. Toisin kuin artikkelissa (Demokraatti 18/2024, Uskonlahko leikkii tuomioistuinta) väitetään, EIT totesi, että 1) ”yhteisön jäsenet ... noudattivat Jehovan todistajien oppeja ja käytäntöjä omasta vapaasta tahdostaan”, ja 2) ettei ollut mitään todisteita siitä, että seurakuntalaisiin olisi kohdistettu ”psykologista painostusta, käytetty ’mielenhallintatekniikoita’ tai totalitaarista kuria”. Samalla pidämme hyvin tärkeänä kohdella ystävällisesti ja kunnioittavasti myös niitä, jotka tekevät erilaisia valintoja. Millaista keskustelukulttuuria he oppivat, jos vuoropuhelu rakentuu vastakkainasettelulle ja varjoihin jääville kasvoille. Tämä saattaa myös vaikeuttaa poliittisia puolueita vaalien ehdokashankinnassa ja tämä taas vähentää kansalaisten osallistumista demokraattiseen päätöksentekoon. Jos jätämme keskustelun somen varaan, menetämme yhteyden toisiimme ja paljon siitä, mitä inhimillinen kohtaaminen tuo viestintään. Saku Nikkanen kansanedustaja (sd.) de_21112024_60.indd 61 de_21112024_60.indd 61 13.11.2024 9.44 13.11.2024 9.44. 61 Demokraatti Olemme uskontokunta, emme lahko Olisiko jo aika yrittää aidosti ymmärtää toisiamme yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kohtaamisella itsellään on suuri merkitys yhteiskuntamme yhtenäisyydelle ja toisiimme luottamiselle. Moni meistä tietää, että somessa kovaakin kieltä käyttävät henkilöt ovat heitä kohdatessa aivan toisenlaisia. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on toistuvasti todennut, että Jehovan todistajat ovat ”tunnettu kristillinen uskontokunta”, joka ”toimii aktiivisesti monissa maissa ympäri maailmaa, myös kaikissa Euroopan valtioissa.” Vähemmistöuskontoihin viittaaminen ”vaarallisina uskonnollisina lahkoina … voidaan kokea halventavana ja vihamielisenä” (EIT, 2010, 2022). Jukka Palonen tiedottaja, Jehovan todistajat Viimeisimmän Hyvin sanottu -tutkimuksen mukaan entistä harvempi suomalainen seuraa yhteiskunnallista keskustelua samalla intensiteetillä kuin ennen. Moni kokee, ettei halua enää osallistua keskusteluun, koska sävy on koventunut ja toisia kunnioittava vuorovaikutus vähentynyt. Sen vaikutus lapsiimme ja nuoriimme on erityisen huolestuttava. Jehovan todistajien vakaumus motivoi heitä olemaan rauhanomaisia ja osoittamaan kunnioitusta ja ystävällisyyttä kaikkia ihmisiä kohtaan iästä, etnisestä alkuperästä, uskonnosta, sosiaalisesta asemasta, seksuaalisesta suuntautumisesta ja sukupuolesta riippumatta. Emme myöskään pysty tunnistamaan itseämme väitteistä seurakuntien toiminnasta tai niiden ilmapiiristä. Ulkopuoliset, jotka vierailevat Jehovan todistajien kokouksissa ja konventeissa, ovat panneet päinvastoin merkille todistajien keskuudessa vallitsevan lämpimän ja rakkaudellisen ilmapiirin. Venäjä [nro 302/02].) Saman ovat vahvistaneet lukuisat kansainväliset akateemiset tutkimukset. Meidän on otettava askeleita kohti tiloja, joissa voimme puhua aidosti, nähdä toisemme ihmisinä ja vähentää sosiaalisen median tuottamaa harhaa ja vastakkainasettelua. Pyrimme olemaan positiivinen voima suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa olemme toimineet yli sadan vuoden ajan. Näin voimme rakentaa vahvempaa ja yhtenäisempää Suomea, jossa jokaisella on halu ja uskallus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tällainen lisää turhaan epäluottamusta yhteiskunnassa. Tämä kehitys on huolestuttava merkki siitä, miten ilmapiiri yhteiskunnallisessa keskustelussa on muuttunut. Olen erityisen huolissani valeprofiilien vaikutuksesta somessa käytävään keskusteluun. (Tapaus Moskovan Jehovan todistajat v
Nokian alasajolle ei ole löytynyt merkittäviä korvaajia. Olennainen kysymys Suomessa on talouden tuottavuus ja sen pitkän aikavälin kehitys. Kuvattu kehitys on pääoman omistajien ja rikkaiden lyhyen tähtäimen etujen mukaista. Funktionaalisen tulonjaon, työn ja pääoman kansantulon tulo-osuuksien heikentyminen työn osalta jatkuu. Yleensä tuottavuuden tasoa ei huomioida vaan puhutaan sen muutoksesta. Kasvua ruokkivat panostukset eivät juuri saa sijaa valtion talousarviossa, eikä yksityinen pääoma näytä olevan kiinnostunut investoimaan esimerkiksi vihreän siirtymän vauhdittamiseen. Nyt korostetaan valtion osuutta tki-toiminnan ylösajajana, vaikka kysymys on yksityisen yritystoiminnan vastuusta. Kaikki tällainen keskustelu on vallitsevan hegemonian puitteissa onnistuttu välttämään. Nyt yhteiskunnan odotetaan ylläpitävän yrityksiä, antavan yritystukia, kantavan telakoiden vientiriskin, vastavaan suurelta osin tki-menoista... Näin on nyt käynyt. Kysymys on yhteiskunnan toimivuudesta, keskeisten väestönosien oikeudenmukaisen osuuden turvaamisesta ja väestön osien välisen luottamuksen vähimmäistason turvaamisesta. Pentti Hämäläinen Veikko Räntilä Heikki Salonen Tuula Salonen Alpo Jokinen Ajatuspaja Tampere -ryhmä Parlamentaarinen päätöksenteko Suomessa alkaa tuottaa kansan enemmistön vastaisia päätöksiä. Edellä kuvattu kehitys ei johda järjestäytyneeseen ja harkittuun kansalaisten protestiin vaan populistiseen reaktioon, jossa kannatus ohjataan sille taholle, jonka koetaan olevan eniten perinteisen valtarakenteen ja eliitin vastapoolina. Tämä haastaa opposition analyyttisempaan ja tomerampaan otteeseen. 62 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Hallituksen toimet rapauttavat yhteiskunnan Parlamentaarinen päätöksenteko alkaa tuottaa kansan enemmistön vastaisia päätöksiä. Mutta yhteiskunnalde_21112024_62.indd 62 de_21112024_62.indd 62 11.11.2024 16.02 11.11.2024 16.02. listen ristiriitojen kärjistäminen ei liene kenenkään etu. Työttömien ”pakkotyöllistäminen” lisää matalapalkkaisista töistä käytävää kilpailua ja pitää niiden palkat matalina. Euro ja ääni -periaatteen noudattaminen tässä johtaisi myös omistusrakenteen muutokseen. Vastuu on yritysjohdolla, onpa kysymys tuotteiden jalostusarvosta, teknologian tasosta, johtamisesta, työprosessin sujuvuudesta tai henkilöstön osaamisesta ja motivaatiosta. Yksityinen omistus säilyy, vaikka yhteiskunta kantaa lisääntyvästi liiketoiminnan kustannuksia ja riskejä. Tämäkin osaltaan kertoo tuotannon ja liiketoiminnan yhteiskunnallisesta luonteesta ja tämän luonteenpiirteen vahvistumisesta. Työntekijöiden ja ammattiliittojen oikeuksien leikkaamisella muutetaan työn ja pääoman voimasuhteita ja heikennetään järjestäytyneen työväen palkkavaatimuksia ja niiden toteutumismahdollisuuksia. Yhä suuremmat voitot virtaavat pois reaalitaloudesta finanssituotteisiin ja veroparatiiseihin. Hallituksen toimien yhteiskunnallisten seurausten tulisi olla mukana poliittisessa keskustelussa eikä vain niin, että esitetään hallituksen toimien välittömästä asiayhteydestä johdetut vasta-argumentit. Nykyisen hallituksen toimet osoittavat, että muutosta ei ole luvassa lähivuosien budjettikausina. Molemmat ovat olleet Suomessa heikkoja viimeisen 15 vuoden aikana. Todellisuudessa on kysymys tuloerojen ja hyvinvointierojen lisäämisestä. Tästä muun muassa perussuomalaiset ammentavat kannatuksensa. Hallituksen toimet lisäävät pienituloisen kansanosan toimeentulovaikeuksia, myös suoranaista köyhyyttä, osattomuutta ja vieraantuneisuutta, myös näköalattomuutta tulevaisuuteen. Hallituksen talouden tasapainotustoimissa työttömien patistaminen ja etujen leikkaus ilman työllisyyden todellisen kasvun näköalaa ja koulutuksellista tukea on absurdia. Suomen kansantalous on 2010-luvun taitteesta lähtien ollut alavireinen ja vailla kasvua. Järjestelmä muuttuu sisäisesti, mutta tämän kehityksen ristiriidoista ei puhuta, ei edes työväenliikkeessä. Perinteiset työväenpuolueet eivät näytä asettavan yhteiskunnallisia tavoitteita laajan palkansaajaryhmän ja vieraantuneen kansanosan kannatuksen saamiseksi sen paremmin kuin perussuomalaisille menettämiensä kannattajien tavoittamiseksi. Syntymässä on työttömien armeija, joka kilpailee matalapalkka-alojen töistä. Suomen viennin tuotevalikoima ei ole merkittävästi kehittynyt viime vuosikymmeninä. Siinäkin olisi ainesta poliittiseen debattiin, mikä odotusarvoisesti vaikuttaisi kansalaisten aktiivisempaan osallistumiseen. Harmiksi meille nyt, suureksi menetykseksi tuleville polville
klo 13 alk. Pikku-Paketti mukaan joulupussiin. Toimikunta 12.30, lounas 13.00–13.45. – Sosiaalinen media on puhututtanut runsaasti viime vuosina ja erityisesti sen vaikutukset mielenterveyteen ja muun muassa naisten ulkonäköpaineisiin. Naisjärjestöt yhteistyössä -niminen yhdistys toteutti kyselytutkimuksen kesällä 2024. – Somessa vaikutusvaltaisia henkilöitä ovat esimerkiksi Andrew Tate ja Elon Musk, joita nuoret miehet ihailevat ja jotka ovat toistuvasti puhuneet naisista halventavaan sävyyn. Turun seudun wanhat toverit. Lähetä tapahtuma ilmoituksesi viimeistään tekstin aineistopäivänä klo 12 sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. On huolestuttavaa, jos nuoret altistuvat päivittäin tällaiselle puheelle ja materiaalille. Nuorten miesten sokea piste Tuoreen tutkimuksen mukaan erityisesti osa nuorista miehistä suhtautuu naisiin kohdistuvaan väkivaltaan myötämielisesti. Joka neljäs alle 35-vuotias mies uskoo, että nainen voi ansaita häneen kohdistuvan väkivallan esimerkiksi ulkonäöllään, pukeutumisellaan tai käytöksellään. PIRKANMAA • Pirkanmaan Wanhat Toverit. Kaikista miehistä tätä mieltä on joka viides. Paljon vähemmän julkisuudessa on puhuttu siitä, millaisia vaikutuksia sosiaalisella medialla on erityisesti nuorten miesten asenteisiin, sanoo kansanedustaja Helena Marttila (sd.), joka toimii myös eduskunnan väkivallan vastaisen verkoston puheenjohtajana. 70 VUOTTA 50 VUOTTA Syntymäpäivät Katja Taimela ex-kansanedustaja, Turku 23. Teksti Demokraatti de_21112024_63.indd 63 de_21112024_63.indd 63 12.11.2024 16.35 12.11.2024 16.35. Varaa maksullinen myyntipöytä mirja.suhonen@gmail.com tai soita 040 536 4336. Piipa laulattaa joululauluja ja kaupunginvaltuutettu Sirpa Paatero alustaa politiikan ajankohtaisista asioista. Tervetuloa! Toimikunta. Kabinetti varattu. Humppilan Työväentalossa. Omakustanteinen ruokailu 36 € / hlö. klo 13 Konserttitalon saunaosastolla (sisäänkäynti sisäpihalta). Perinteinen Joululounas Panimoravintola Plevna to 12.12. klo 11–14. 63 Demokraatti KUOLLUT Yhdistystoiminta HÄME • Lounais-Hämeen Wanhat Toverit. Tervetuloa! VARSINAIS-SUOMI • Varsinais-Suomi. Alustajana todellinen asiantuntija, UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari. Tervetuloa runsain joukoin mukaan! UUSIMAA • Hamarin työväentalolla, Hamarintie 22, Porvoo perinteiset joulumyyjäiset ja itsenäisyyspäivän kahvitarjoilu 6.12. Osallistumismaksu 10 € / henkilö. Jouluista musiikkia jo klo 13.30. klo 13. Heikki Piskonen päätoimittaja, eläkkeellä, Helsinki 3.12.2024 Ei vastaanottoa Merkkipäiväonnittelut muuhun KSR-rahastoon, Keijo Liinamaan rahasto Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Puurojuhla ma 25.11. Toimikunnan valinta vuodelle 2025. Alustus klo 13.45 (huom. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Olavi Lehtonen musisoi. KYMENLAAKSO • Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit. Vuoden viimeinen kerhotapaaminen ma 2.12. Laulaen kohti joulua ke 27.11. aika) “Liikunnan merkitys ikääntyville”. Tarjolla puuroa, glögiä ja mukavaa yhdessäoloa. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. 11. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 64 Demokraatti RISTIKKO 21/2024 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: de_21112024_64.indd 64 de_21112024_64.indd 64 12.11.2024 15.36 12.11.2024 15.36. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Kesärenkaat koettelivat hieman kuskin hermoja, mutta lopulta lumisessakin maisemassa selvittiin, kun tiet pysyivät pääosin sulana. ais ud ok u. Näin nimittäin kävi meille kuvan linnun kanssa. Sanotaan ruskan karkottavan kalat vedestä, mutta näkyy sillä olevan sama vaikutus myös muuhun luontoon. Lopulta niitä löytyi talviseksi muuttuneesta maisemasta tämän yhden sijaan kuusi. Jylhät maisemat ja tällaiset kohtaamiset tekevät tunturi-Lapista kokemisen arvoisen myös silloin, kun se on hiljaisimmillaan. Aivan yksin ei kulkija joudu syksyllä tai talvellakaan tunturissa kulkemaan. Jos pitää silmät ja korvat auki, saattaa huomata tunturikivikossa vipeltävän kiirunan. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Rauno Vesivalo Porista. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 78 53 92 61 4 69 24 51 37 8 43 16 87 95 2 91 48 25 76 3 37 81 64 52 9 25 69 73 48 1 12 97 36 84 5 84 75 19 23 6 56 32 48 19 7 RISTIKON 19/2024 RATKAISU 24.10. co m 7 8 3 2 1 9 2 4 5 1 6 8 1 4 2 5 3 7 8 9 3 8 8 1 2 6 2 4 1 9 TI TI TYY Miikka Lönnqvist miikka.lonnqvist@sdp.fi V ietin vaimoni kanssa syyskuun lopulla viikon Kilpisjärvellä. Siinä missä Pohjois-Lapin tunturikoivikot ovat keskikesällä täynnä elämää, vallitsi siellä nyt lähes täydellinen hiljaisuus. Loppusyksyn luonto on Kilpisjärven korkeudella varsin erilainen. Jäämeren läheisyyskin helpotti, sillä lähdit Kilpisjärven ylängöltä sitten etelään tai pohjoiseen, muuttui keli huomattavasti kesäisemmäksi. Joskus linnun huomaa vasta siinä vaiheessa, kun on jo miltei astumassa päälle. Sää oli juuri sellainen, kuin käsivarren loppusyksyltä voi odottaa. de_21112024_64.indd 65 de_21112024_64.indd 65 12.11.2024 15.36 12.11.2024 15.36
Yrityksistään huolimatta he eivät pysty vaikuttamaan todellisuuteen, jossa elävät, mutta omilla valinnoilla voi yrittää säilyä täysjärkisenä ympäristössä, jossa kaikki eivät säily. Luovuin kaikesta pakosta. Henkilöhahmojen ajatusten ja tunteiden kautta pääsee prosessoimaan omiakin ajatuksia. Helena Immosen kirjat luen aina. Toinen päähenkilöistä on Hufvudstadsbladetin toimittaja. Työn kautta tuttu päähenkilö kiinnosti, ja pidän merkittävänä sitä, miten kylmän sodan ajan kaksoistodellisuus tuli kirjassa dokumentoiduksi tiedustelu-upseerin näkökulmasta. Tänä syksynä olen vihdoin opetellut kuuntelemaan äänikirjoja. Se harmitti. Anna Soudakova: Haikara levittää siipensä Kirja kuvaa Valko-Venäjän karuja oloja ja särkynyttä elämää siellä. Se tuli korona-aikana tutuksi itsellenikin. Yksi sellainen oli Laura Halmisen kirjoittama elämäkerta viime vuonna kuolleesta Martti J. Se toimi, ja nyt luen taas ilokseni. Siinä faktaa värittää ripaus fiktiota, joten voin laskea senkin kaunokirjallisuudeksi. En osannut odottaa, miten nopeasti juhlapuheet vapaasta lehdistöstä, avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä unohtuivat. Reilu vuosi sitten huomasin, että vaikka kirjat kuinka kiinnostivat, ne jäivät aina kesken. Kun kirjaa lukee journalistina, sen teemaksi piirtyy jännite lehdistönvapauden ja valtiollisen viestinnän välillä. Irene Zidan: Isäni appelsiininkukkien maasta Maahanmuuttajan perheen tarina sijoittuu Suomeen ja Lähi-itään ja risteilee eri aikatasoissa. Ja kuinka ollakaan, yksi tämänkin romaanin päähenkilöistä valitsee toimittajan ammatin. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Lukemisen ilo löytyi uudestaan En lue enää kirjoja pakon vuoksi, sanoo STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen. Tarina alkaa talvisodan ajasta ja jatkuu välirauhan kautta uuden sodan alkuun. Kirja kuvaa koskettavasti toiseutta, juurien kadottamista ja löytämistä sekä elämää ajankohtaisten uutistapahtumien varjossa, mutta samalla uutistoimittajan silmin, sillä tämänkin kirjan päähenkilö on toimittaja. Halusin löytää uudelleen samanlaisen lukemisen ilon kuin lapsena. Aika rankka tarina, mutta ihmisten kyky selviytyä, auttaa muita ja välittää toisistaan luo lämpöä ja toivoa. Kiinnostuksen kohteet ovat vaihtuneet, ja on ollut kausia, jolloin on tullut luettua vähemmän. Minusta on hienoa, että meillä on nuori naiskirjailija, joka on lyönyt läpi perinteisesti hyvin miehisellä alalla, jännitysja sotakirjailijana. Viimeksi kuuntelin Christer Pursiaisen dokumenttiromaanin Ždanov Tornissa. Pidän korvaamattoman tärkeänä, että olosuhteista riippumatta demokratia ja siihen kuuluva lehdistönvapaus säilyvät. Se tuntuu tässä ajassa erityisen tärkeältä. Pidän yhä pääosin kiinni säännöistäni, vaikka teen toki poikkeuksia. Karista. de_21112024_66.indd 66 de_21112024_66.indd 66 13.11.2024 11.24 13.11.2024 11.24. Molly ja Henry) Politiikan kirjahylly 1 3 2 Olen muuttunut lukijana eri elämänvaiheissa. Kirjat ovat viihdyttäviä, mutta käsittelevät samalla teemoja, joita joudumme kansainvälisen tilanteen kiristyessä pohtimaan sekä uutistyössä että kansalaisina. Sotilaallisten jännitteiden lisääntyminen saa miettimään, mitä tapahtuisi, jos ajat vielä pahenisivat. Päätin lukea vain kaunokirjallisuutta ja vain niitä kirjoja, jotka sillä hetkellä oikeasti haluan lukea. Kaunokirjallisuus on minulle keino käsitellä todellista maailmaa ja sen herättämiä tunteita. Kjell Westö: Skymning 41 (suom. Ajattelen tätä vuosi sitten lukemaani kirjaa edelleen viikottain
ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! de_21112024_002.indd 1 de_21112024_002.indd 1 8.11.2024 10.35 8.11.2024 10.35
KYKYPUOLUEEN ISO KYSYMYS PANDEMIA TEEMA Lääketiede ja politiikka TIMO K. PAL.VKO 2024-49 00 74 43 -2 42 1 Onko pääministeri puolue persuuntunut vai näyttääkö se vain siltä. m ar ra sk uu ta 21 /2 4 de_21112024_001.indd 1 de_21112024_001.indd 1 12.11.2024 11.13 12.11.2024 11.13. MUKKA Legenda ja työmyyrä EU Valta keskittyy ISO-BRITANNIA Demarikeinot talouteen 21.11.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 21 • 20 24 / 21