Tuemme myös ikäihmisten lomaja virkistystoimintaa. Vastuuta suomalaisista jo 100 vuotta. Hinta 3 € 21. . www.wotkins.fi Rauhaisaa joulua! Kaikki lahjoituskohteemme löydät osoitteesta tradeka.fi Osuuskunta Tradeka lahjoittaa tänä vuonna 100-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi 2,5 miljoonaa euroa yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . Lahjoituksen saajia ovat muun muassa lapsiperheitä tukevat järjestötja nuorisojärjestöt. JOULUKUUTA 2017 N0 51–52 Toivotamme hyvää joulua kaikille! Lohjanharjun lähdevedellä tuoresuolatut kinkut, pateet, makkarat, gluteenittomat joululaatikot..
Ja päinvastoin. www.paperiliitto.fi www.teollisuusliitto.fi Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto. Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. 2 21. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Tuomas Kurttilan kanssa 47 Aate Markkinatalous on haaste sosialidemokratialle. Myös joulun jälkeen.. JOULUKUUTA 2017 Lehdessä 6 Suomen päätöksentekoon yritetään vaikuttaa 8 Uutiskertaus: Vahvempaa olutta ruokakauppaan – kestääkö kansa 10 Leikkaukset ovat tehneet päiväkotiarjesta kaoottista 11 Parran takana lymysi Mikkel 14 Demokraatti kysyy: Mitä hallitukselle joululahjaksi 15 Kielikylpy 16 Salmiakkia 17 Joulu on kooste muinaisista tavoista 18 Olipa kerran minä: Tuomas Kurttila 22 Evakkokokemus ei unohdu 24 Merimieskirkko pitää huolta myös maakravuista 26 Kuohuviinit testissä 27 Kasvot peilissä: Eeva-Johanna Eloranta 37 Musakulkuri on taas tien päällä 38 Dekkarijoulu 40 Kirjavisa 42 Elokuvat 44 Kirjat: Suurvaltojen välissä 46 Demokraatti 100 vuotta sitten 55 Peltsi 56 Puheenvuoro: Anette Karlsson 57 Mielipide 58 Suomalainen demari 59 Järjestöt 60 Ristikko 61 Televisio 64 Mun luonto, Närästäjä, Radio 11 Liike 37 Kulttuuri 17 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Ann Selin
Eihän teillä ole edes ministereitä. Billie Holliday vai Laila Kinnunen. JOULUKUUTA 2017 HEIKKI SIHTO KUULUMISIA KENTILTÄ Heittäydytään! Mikä meno Ann Selin. Paras pehmitysrepliikki neuvottelupöydässä. Mieleenpainuvin pehmitysrepliikkini on vuodelta 2011. Älä elvistele. Nuorten kannattaa panostaa opiskeluun. Sanoin neuvottelijoille, että lääkärin määräyksestä verenpaineeni ei saa nousta. Kannattaako PAMin puheenjohtaja prosentteja vai senttejä. Yhteistyö bändin kanssa ja heittäytyminen. Mitä sanoisit nuorelle, joka pitää opiskelua turhana. Sentit ratkaisevat elämässä. No ra Vi lva Inhimillisyys on hyvä pehmitysrepliikki neuvottelupöydässä.. Olin neuvottelujen alla saanut diagnoosin aivovaltimon pullistumasta. Maailma on muuttunut minun nuoruudestani, jolloin keskikoulupohjalta juoksutytöstä saattoi tulla liiton puheenjohtaja tai toimitusjohtaja. Persujen kannatus on kuin katoava luonnonvara ilman Timo Soinin sutkautuksia. Meidän asiamme on teidän asianne. Heh heh. Mutta Jussi hei, kaikkea vastustamalla ei voi voittaa. D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Sampo Terho Jussi Halla-aho Kaikesta huolimatta onnea tuoreelle puheenjohtajalle. Kait jo täyttelet muiden puolueiden jäsenhakemuksia, kun kannatuksenne hiipuu kohti nollaa. Nyt puhuisin inhimillisyydestä. Vastapuolellakin on neuvottelijoina ihmisiä, joilla on tuttavaperheitä, pamilaisia, joiden toimeentulosta neuvottelupöydässä puhutaan. Sanoisin, että harkitse uudelleen, jos haluat tehdä elämässäsi sellaista, mistä pidät ja mistä saa kohtuullisen toimeentulon. Melkoisen operaation järjestit sen takia, kun perussuomalaisten äänestystulos ei kesällä kelvannut. Teillä ministerit, meillä kannatus. Asia ratkaisee. Ihmiset tarvitsevat senttejä ja euro ja, oikeasti rahaa elämiseen. Kaikilla pitää olla oikeus kohtuulliseen toimeentuloon. 3 21. Nyt tällainen on mahdotonta. Ja ministerikiimanne vasta demokratian irvikuva olikin. Parasta hänessä on oma tulkinta ja vahva läsnäolo. Se on monella tavoin palkitsevaa. Se oli tehokasta. Samalla tavalla omassa työssä saa parempaa tulosta, jos uskaltaa ja osaa heittäytyä tekemiseensä. Billie. Mikä on parasta jazzin laulamisessa. Saan joukon lähipiiriä jouluksi luokseni. Sinunkaltaisen junttamiehen on turha tulla selittämään sinisille demokratian koukeroita ja käytöstapoja. Pää tulevissa neuvotteluissa, mutta sydämessä on jo joulu ja lähimmäiset. Me emme tarvitse käsikirjoitettuja vitsejä
4 21. Moni työmarkkinoita seuraava onkin joutunut kysymään, että mitä se Jyri oikein siellä EK:ssa tekee. Suurin osa työttömistä menisi mielellään töihin tai työllistämistä edistäviin palveluihin, jos niitä olisi tarjolla. Jos halutaan todellista aktivointia, resursseja on lisättävä Pari valittua sanaa Hyvä Eeva-Liisa Inkeroinen ONNITTELUT HYVÄSTÄ SOPIMUSPUTKESTA ja lasikaton murtamisesta. Hallituksen niin sanotussa aktiivimallissa julkisella vallalla ei ole velvoitteita järjestää töitä tai palveluita, mutta, jos työtön ei niitä saa, häntä rangaistaan työttömyysturvan alentamisella. Nykyisellään TE-toimistojen ja kuntien työllisyyspalvelujen mahdollisuudet palvella asiakkaitaan tehokkaasti ja laadukkaasti ovat hyvin rajoitetut. Hallitus on tietoinen lain Opposition ääni MERJA MÄKISALO-ROPPONEN koulutukseen, työn etsintään, työhön valmennukseen, kuntoutukseen, työttömien terveyspalveluihin sekä henkilökohtaiseen apuun. Hallitus hehkuttaa kolmen kuukauden välein tapahtuvia haastatteluja. Saa nähdä, vieläkö EK:n liittojen rivit pysyvät kasassa. Samoin julkisen työnvälityksen resurssit ovat Suomessa murto-osa muista Pohjoismaista. Tämä laki on esimerkki hallituksen ylimielisyydestä. Samalla Teknologiateollisuus määritteli ainakin toistaiseksi pysyneen palkankorotuskaton. seurauksista ja kirjannut lain perusteluihin, että toimeentulotukimenot kasvavat noin 10 miljoonaa euroa ja asumistukimenot neljä miljoonaa euroa. Hallitukselle aktivointi on sitä, että heikennetään työttömyysturvaa. Sen jälkeen, kun Elinkeinoelämän keskusliitto kuohitsi itsensä ulos sopimusneuvotteluista, sinä olet noussut EK:n näkyvimmäksi hahmoksi ja – anteeksi ehkä hieman ontuva kielikuva – ykkösnyrkiksi. Tosin PAM ja JHL aikovat sen haastaa. Se on hieno saavutus miesvaltaisella ja edelleen monella tavalla perinteisellä alalla. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa resurssit ovat huonot, mikä heikentää aktiivisen työvoimapolitiikan vaikuttavuutta. Lisäksi selvisit neuvotteluista ilman työmarkkinajohtajan yöneuvottelu-silmäpusseja. Todellinen aktivointi edellyttää tehokasta puuttumista työttömyysjaksoihin, mikä edellyttää riittäviä aktiivisen työvoimapolitiikan resursseja. Nykyisillä henkilöstöresursseilla nämä eivät kuitenkaan toteudu, vaikka työtön itse niitä toivoo. Demokraatin toimituksen väki Mitä se Jyri oikein siellä EK:ssa tekee?. Hallitus ajattelee pitkäaikaistyöttömien olevan laiskoja, joita on sanktioi den uhalla patistettava töihin tai palveluihin. JOULUKUUTA 2017 VIIKON SANA » Mark Twain: Jos kerrot totuuden, sinun ei tarvitse muistaa mitään. Eeva-Liisa, lisäksi onnittelut naisjohtajien roolin vahvistamisesta yhteiskunnassa. Ville Ranta Järjetön ja epäinhimillinen laki! TARVITSEMME AKTIIVISTA TYÖVOIMAPOLITIIKKAA, sillä työttömyysjakson lyheneminen yhdellä päivällä vahvistaa julkista taloutta yli 20 miljoonaa euroa vuodessa. Se ei kuunnellut perustuslakivaliokuntaa, joka esitti huolensa yhdenvertaisuuden toteutumisesta, kun työtä ja palveluja on eri tavoin tarjolla eri puolilla Suomea. Teknologiateollisuus toimi taas sopimusneuvottelujen päänavaajana vaikeassa tilanteessa. Hallituksen käsitys aktivoinnista on kuitenkin erilainen kuin SDP:llä. Se ei kuunnellut asiantuntijoita, jotka antoivat murskakritiikin lakiesitykselle
Sen jälkeen höristin aina korviani tai tarkensin lukemista, kun törmäsin Kurttilan nimeen televisio ja radio-ohjelmissa tai lehdissä. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Keskustelussa on syytä välttää ylilyöntejä puolin ja toisin. Nämä esiintymiset vahvistivat ensivaikutelmaani miehestä. Lainsäädännön päivittämistä tarvitaan, koska tiedustelutoiminnan maailma on muuttunut. Mikä taho tästä hyötyy. JOULUKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Mieleeni on hiipinyt, että Tuomas Kurttila saattaisi tunnustaa vanhaa suomalaisklassikkoa: asialliset hommat hoidetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat. Ellun kanoista saati muistakaan motoista en halunnut lapsiasiavaltuutettu Kurttilalta kysyä, mutta ei se ollut tarpeenkaan. Sektorin poliittisen vastuun kantaa puolustusministeri. Mikä oli tietovuodon motiivi. – On toimituksellekin selvää, että on syytä katsoa peiliin, hän kirjoitti. Vääriin käsiin päätyessään salaiset asiakirjat heikentävät mainettamme luotettavana tiedustelukumppanina. Zacharias Topelius) Hyvää Joulua. Juttua piisasi ilmankin. Julkaisua seuraavana päivänä vastaava päätoimittaja Kaius Niemi joutui myöntämään, ettei HS perustellut riittävästi salaisten tietojen käyttöä. Kyse ei ollut vain puheen sisällöstä, vaan myös tavasta, jolla Kurttila asiansa toi julki. Keskusrikospoliisi on käynnistänyt esitutkinnan. (Säv. Vähemmän on kirjoitettu siitä, että aineiston perusteella vuoto on tapahtunut Puolustusvoimista, tiedustelun ylätasolta. Sen kuitenkin muistan, että Kurttilan puheet tuntuivat sekä kannatettavilta että puhuttelevilta. Tuli vaikutelma, että tämä ihminen on paljon pohtinut tätä asiaa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Tiedustelu ja sotilastiedustelu nousevat nyt varmasti keskusteluun myös presidentinvaaleissa. KUVA JARI SOINI Tiedusteluvuoto vei joulurauhan H elsingin Sanomat julkaisi viime lauantaina artikkelin suomalaisesta sotilastiedustelusta. KRP on tehnyt esitutkintalain mukaisen ilmoituksen myös Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Toinen kansalaisten perusoikeuksien kaventamisesta ja toinen kansallisesta turvallisuudesta. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Presidentin asema Puolustusvoimien ylipäällikkönä tuli esiin. HS:n selvityksen ulospanossa korostui salaisuus punaisine leimoineen. Artikkelissa kuitenkin käsiteltiin kohtalaisen vanhoja asioita, jotka todennäköisesti ovat jo eri osapuolten tiedossa. Poikkeukselliset toimenpiteet saivat jatkoa poliisin kotietsinnällä jutun tekemiseen osallistuneen toimittajan kotiin. JK. Joulun saapuessa viimeinen sana oikeille osaajille. Tiedustelu ja sotilastiedustelu nousevat nyt keskusteluun myös presidentinvaaleissa. Ja jossain on myös vuotaja. Samaan aikaan uutta tiedustelulakia valmistellaan parlamentaarisessa työryhmässä. Ilmassa on monia kysymyksiä. Harvinaiset rikosnimikkeet ja tiedonvälityksen rajojen määrittely tekevät tutkinnasta poikkeuksellisen mutkikkaan. En yksityiskohtaisesti muista, mistä ja missä hän tuolloin puhui, mutta jotakin lastenkasvatukseen tai perheiden hyvinvointiin liittyvää se taisi olla. Tapahtunut korostaa selkeiden pelisääntöjen tärkeyttä. Yhteen nivoutuu kaksi perusteltua huolta. Epäiltynä rikosnimikkeenä on turvallisuussalaisuuden paljastamisen lisäksi virkasalaisuuden rikkominen. 5 21. Samoin paine. Kohtaaminen TEKSTI JANNE ORA . Tästä riippumatta salassapidolle on perustelut laissa. Tuolloin hän toimi Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtajana. Trollit, kyberuhka ja toisen valtion vaaleihin vaikuttaminen ovat nykytodellisuutta. Huomio on keskittynyt median toimintaan. Reagointi olikin poikkeuksellisen voimakasta, korkealta tasolta tasavallan presidenttiä myöten. En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan; ma pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan Se joulu suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa Luojan luo Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan. Toimitustyön jokapäiväistä arkea ei ole sekään, että Sanoman hallitus haluaa toimituksen johdolta selvityksen lehden uutisoinnista. Se saa myös ennakkotapauksen luonteen. Juttuun Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta sisältyi myös salaiseksi luokiteltua aineistoa, jota lehti oli saanut haltuunsa. Vuoto ja salaiseksi julistetun tiedon julkistaminen syövät uskottavuutta Suomen kyvyltä suojata tämän tyyppistä tietoa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 TUOMAS KURTTILAN HAASTATTELU SIVULLA 18 Asiallisten hommien hoitaja Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila kiinnitti huomioni ensimmäistä kertaa huomioni joitakin vuosia sitten. Jean Sibelius/san
Ongelmaksi voi enemminkin muodostua Suomen ja lännen välisen luottamuksen heikentyminen. Esimerkiksi Matti Vanhanen on todennut saaneensa vain lukea kyseisen kaltaisia asiakirjoja, omia kopioita ei 2000-luvulla pääministerinä toimineelle Vanhaselle jaettu. – Artikkelissa käytettiin myös sotilastiedustelun sisäisiä asiakirjoja, mutta en lähde spekuloimaan, mistä vuoto on mahdollisesti tullut, Rantala sanoo. Tiedustelusta avoimempaa Viktor Rantala on perehtynyt valmisteilla oleviin tiedustelulakeihin. Hän ei osaa arvioida, oliko lauantaina julkaistuissa tiedoissa mitään sellaista yksittäistä tietoa, minkä julkitulo saattaisi vahingoittaa Suomen turvallisuutta. Yhtä relevantin kirjoituksen olisi voinut tehdä käyttämällä pelkästään julkisia lähteitä sekä haastatteluita, VIktor Rantala toteaa. HS on perustellut julkaisemaansa artikkelia tarpeella avata valmisteilla olevaa tiedustelulainsäädäntöä lukijoilleen, erityisesti sotilastiedustelun osalta. ”Vastuutonta toimintaa” – Tilannetta voi pitää huolestuttavana nimenomaan Helsingin Sanomien kannalta. HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi totesi maanantai-iltana Ylen A-studiossa lehden seisovan edelleen Viestikoekeskusta käsittelevän artikkelin takana. Tällaista artikkelia ei olisi tarvinnut tehdä, mentiin aika vahvasti ohi ja metsään. Salaista asiakirjoja ei tietenkään pidä julkaista. Hän korostaa, että ainakaan Hesarin lauantaina julkaisemassa artikkelissa ei ilmennyt sellaisia tietoja, jotka olisivat viitanneet sotilastiedustelun väärinkäytöksiin. Se voi vahingoittaa Suomen asemaa kansainvälisesti, Rantala toistaakin usean poliitikon suusta kuullun mantran. – Mutta jos tietoa kerätään yhteen, niin pienikin yksityiskohtakin voi olla vahingollinen. – Valikoidusti. Tämä on näkynyt etenkin lukijapalautteessa. Niemi kertoi lehden pohtineen tarkkaan, minkälaisia motiiveja salaisten asiakirjojen vuotamisen takana on ollut, minkälaisia tietoja artikkelissa voi käyttää sekä miten salaisia asiakirjoja voidaan voidaan säilyttää. Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan mukaan lehti halusi kiinnittää huomiota sotilastiedusteluun, jonka yleisö tuntee kaikkein heikoiten. Rantala huomauttaa, että Suomessa sotilastiedustelua voidaan pitää sangen vaitonaisena toimintana. – Tiedustelu ja tietojen jakaminen perustuvat luottamukselle, ja tässä suhteessa Suomen asema saattaa heikentyä juuri suhteessa länteen, Raik pohtii Demokraatille. Rantalan mukaan on sinänsä hyvä, että sotilastiedustelua pyrittiin lehtiartikkelissa avaamaan. Lehti toimi aika vastuuttomasti. Mutta olisi hyvä, mikäli tiedustelupalveluilla käytössään olevan tiedon pohjalta analyysia saataisiin myös julkiseen käyttöön, Raik toteaa. Hän muistuttaa, että lauantain jutussa käytetyt asiakirjat on syystä luokiteltu salaisiksi. JOULUKUUTA 2017 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Pauliina Viitamies: Eduskunnassa osattiin elää ihmisiksi kauan ennen kuin persut sinne tulivat. kija Kristi Raik toteaa puolestaan, että kyseisellä vuodolla ei todennäköisesti ole suoranaisia haittavaikutuksia Suomen ja Venäjän väliseen suhteeseen. Henkilökohtaisena mielipiteenään Rantala toteaa, että myös Suomessa sotilastiedustelussa voisi pyrkiä avoimempaan linjaan. Hän on kuitenkin myöntänyt, että yleisölle olisi voinut selittää paremmin syyt, miksi juttu tehtiin. – Suurin ongelma on itse vuoto. Itäisen Euroopan ulkoja turvallisuuspolitiikkaan perehtynyt Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tut” Vastakkain ovat isot perusarvot: vapaus ja turvallisuus.. Vuoto testaa luotettavuutta Tiedusteluvuoto on tietojen julkaisua suurempi ongelma, vuotajaa ei tiedetä S otilastiedustelua kuvaava Helsingin Sanomien artikkeli olisi voitu kirjoittaa ilman salassa pidettäviä asiakirjoja, Helsingin yliopistoon väitöskirjaa tiedustelun historiasta tekevä Viktor Rantala pohtii. – On vaikea nähdä miten tämä tietovuoto vaikuttaa siihen, voidaanko Rantala ei osaa sanoa kenellä kaikilla on ollut oikeus nähdä HS:lle vuodettuja korkeimman salausluokan asiakirjoja. Artikkelissa käytettiin lehdelle vuodettua salassa pidettävää sotilastiedustelun materiaalia, ja vuoto on johtanut rikosepäilyihin sekä tietojen julkaisemiseen että vuotoihin liittyen. – Mutta en pidä tätäkään pätevänä argumenttina salaisten asiakirjojen julkaisulle. Toiminnasta ei julkaista edes vuosiraportteja, kuten esimerkiksi Ruotsissa tai Suomen suojelupoliisissa. – Vastaavaan tapaan kuin mitä viime vuosina monessa länsimaassa on tehty, esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa. Hänen mukaansa HS ei ole rikkonut lakia. Vuodon alkuperä ei tällä hetkellä kuitenkaan ole tullut julkisuuteen. 6 21. Myös Kristi Raikin mukaan olisi hyvä, mikäli Suomen tiedustelupalveluiden tuottamaa analyysia Venäjästä julkaistaisiin enemmän. Tämä mahdollistaisi Raikin mukaan avoimempaa, tietoihin pohjautuvaa keskustelua Venäjän kehityksestä ja tilanteesta. – Vaikkakin nykyisellä linjalla on varmasti syynsä
Hänen mukaansa jutussa käytettyjen perustelujen sekä sananvapauden nimissä julkaistujen salaisen materiaalien käytön logiikka hieman horjuu. AKTIIVIMALLI – SUORAAN HANURISTA Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen luukuttaa työttömien niin sanottua aktiivimallia. Rantala myöntää, että keskustelussa on ollut ylilyöntejä. 7 21. – Miksi juuri tällainen juttu ja tällä tavalla salaisiin asiakirjoihin viitaten piti tehdä näiden lainsäädäntömuutosten takia, hän pohtii. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA avoimempaan trendiin päästä myös Suomessa, Raik pohtii. Entinen hyvinvointiyhteiskunta rankaisee niitä jotka ovat heikoimmilla.” TYÖTTÖMYYDESTÄ RANGAISTAAN SDP vastustaa hallituksen ajamaa työttömyysturvan aktiivimallia pitäen sitä työttö mien rankaisemisena. Jos mallin aktiivisuuskriteerit eivät täyty, seurauksena on 4,65 prosentin leikkaus työttömyysturvaan. Kyytiä ovat saaneet niin Helsingin Sanomat kuin poliisi. ”Suomen mallina se on ihan perseestä. Raikin mielestä HS:n tiedustelujutussa oli ongelmia, jotka vaikeuttavat keskustelua. Myös Kristi Raikin mukaan HS:n julkaisemasta artikkelista noussutta keskustelua on ollut hämmentävää seurata. JOULUKUUTA 2017 ” Ongelmaksi voi muodostua Suomen ja lännen välisen luottamuksen heikentyminen. Jäitä hattuun Tapaus Tikkakoski on herättänyt paljon meteliä tiedotusvälineissä sekä sosiaalisessa mediassa. Topi Juga Demokraatti. Karkeaksi jakolinjaksi osapuolten välille on muodostunut valtion salassapitoa kannattavien sekä median lähdesuojan puolesta vannovien ryhmittymät. – Vastakkain ovat isot perusarvot: vapaus ja turvallisuus. – Viimein ymmärsin, kuinka erillemme olimme kasvaneet. VAJAAN PROSENTIN TÄHDEN SDP:n ex-puoluesihteeri Mikael Jungner erosi puolueesta vastalauseeksi, kun SDP vastusti vahvempien olueiden myyntiä ruokakaupoissa. On ollut hyvin vaikea muodostaa omaa kantaa. Pauliina Viitamies: Eduskunnassa osattiin elää ihmisiksi kauan ennen kuin persut sinne tulivat
Sitä varten meillä on ollut Euroopan unionista poikkeuslupa Alkon vähittäismyynnin monopoliin, Rinne sanoo. Se on tämän hallituskauden ennätyskepitys, kun muutenkin ahtaalla olevat työttömät voivat menettää lähes viisi prosenttia työttömyysturvasta, jos työnhaun tulkinnavaraiset aktiivisuuskriteerit eivät täyty. Kaupanpäälliseksi tulee laiskan ja saamattoman leima. Siellä työttömyyden alkuvaiheen hyvä turva alkaa Suomen järjestelmää nopeammin heiketä, jos työttömyys pitkittyy eikä työtön hae aktiivisesti töitä. – Tämä ratkaisu johtaa yhteiskunnallisen epävakauden lisääntymiseen alkoholihaittojen myötä. Tämä on suomalaiselle yhteiskunnalle vaarallista. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen mielestä alkoholilain muutoksen kannattajat eivät huomioineet yhteiskunnan kokonaisetua. 8 21. Demokraatti Hallitus vei rusinat Kaupanpäälliseksi tulee laiskan ja saamattoman leima.. Myös väkilukuun nähden Tanskassa on merkittävästi enemmän työvoimavirkailijoita. Merkittävä ero siinä, että Tanskassa työttömille on tarjolla paljon Suomea enemmän esimerkiksi koulutusta ja muita palveluita. – Alkoholipolitiikka on perustunut tähän asti siihen, että alkoholin terveysja sosiaalisia haittoja kyetään minimoimaan. Lindström olisi rehellisesti voinut sanoa, että hallitus on noukkinut vain rusinat tanskalaisesta pullasta. Ratkaisevassa äänes tyksessä voitti kanta, jonka mukaan enintään 5,5-prosenttiset alkoholijuomat vapautetaan vähittäismyyntiin. – Kun keskustelin ennen äänestystä keskustalaisten kanssa, puheissa kuului, että he ovat alistuneet kokoomuslaiselle kovalle politiikalle. Ratkaisu lisää Rinteen mukaan myös poliisien tarvetta tilanteessa, jossa resurssit ovat valmiiksi heikot. Suomen malli on keppiä ilman porkkanaa. Työttömän tuloihin viisi prosenttia tekee jo merkittävän loven. Kateeksi ei käy työministeri Jari LindHEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi strömin (sin.) rooli hallituksessa. Päätös poistaa lakiesityksestä alkoholin etämyynnin kielto uhkaa Rinteen mukaan Alkon monopolia. Alkoholilakiin tehtävät muutokset edustavat Rinteen mukaan suurta muutosta suomalaisen alkoholipolitiikan perusperiaatteisiin. JOULUKUUTA 2017 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA H allituksen ajama työttömien aktivointimalli on syystäkin saanut kovaa kritiikkiä. Aktivointimalli on jatkoa monille muille yksioikoisille uudistuksille, joita perustellaan ”hyvillä kokemuksilla muista maista”. Esimerkiksi peruspäivärahalla elävälle (noin 162e/viikko) 7,5 euron leikkaus viikossa on jo iso raha. Mallin idea on Tanskasta. Eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnan mukaan kaupan alkoholin prosenttirajaa ei olisi ollut syytä korottaa nykyisestä 4,7 prosentista. Hän on kuvaillut, että aktivointimalli on työllisyypoliittisten toimien ”kivi pullassa”. Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Enemmän prosentteja ruokakauppaan Eduskunnan niukka enemmistö päätti äänin 98-94, että vahvat oluet tulevat ruokakauppoihin. Antti Rinteen mukaan hallitusta ohjaa kokoomus, joka dominoi keskustelua vastuuministeristä riippumatta, puhutaan sitten metsäpalveluiden tai väylien yhtiöittämisestä
Nyt tarvitaankin ennen kaikkea asennemuu tosta, järjestöt painottavat yhteisessä kannan otossaan. Meno taitaa jatkua seuraaviin vaaleihin asti. Kilpailukomissaari Margrethe Vestager to tesi, etteivät unionin jäsenmaat voi sallia yri tysten vähentää verotustaan siirtämällä osan voitoistaan keinotekoisesti muualle. Ikea ei tunnustanut mitään väärinkäytöstä. SAK:laiset ammattilii tot katsovat sen lähinnä kyykyttävän työttömiä. Aktiivimallia ei ole valmisteltu kolmikantai sesti eikä hyväksytty sen paremmin SAK:ssa kuin Teollisuusliitossa, Aalto totesi Teolli suusliiton valtuustossa. Tässä entinen hyvinvointiyhteis kunta rankaisee niitä jotka ovat heikoimmilla.” Hänen mukaansa vastuuministeri Jari Lindström (sin.) ja hallitus osoittavat ”täydellistä ylenkatsetta ihmisyydelle”. Aamen. Postin jakelumuutoksen takia Demokraatti jaetaan 2018 torstaina ja osin perjantaina. Vuonna 2016 aseita vietiin 316 miljardilla eurolla. Mikko Hiljanen Työtön on lainsuojaton. Aktiivimalli on suoraan hanurista Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen (kuvassa)kirjoitti twitterissä, että ”työt tömien aktiivimalli Suomen mallina on ihan perseestä. Kauppo jen aukiolo, työperäinen maahanmuutto, pape rittomien oikeudet, tieliikennekaari… Tämä ei ole enää se puolue, josta aikoinaan innostuin. Sen voi pistää jopa töihin ruokapalkalla. Leijonanosan vientituloista haukkasi vat yhdysvaltalaiset firmat, jotka tekivät kaup paa 183 miljardilla. Hallitus petti taas Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto syyttää Juha Sipilän (kesk.) hallitusta lupaus ten pettämisestä. Ahdistelulle nollatoleranssi Kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt kehottavat työpaikoilla nollatoleranssiin seksuaalisessa häirinnässä. JOULUKUUTA 2017 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Aktiivimallissa nöyryytetään ja katkeroitetaan oikeasti työhaluisia ja -kykyisiä ihmisiä. Se selvittää, onko Ikean verotus Hollannissa ollut niin lievää, että se on vääristänyt kilpailua. Lue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi Kari Hulkko. Jungner erosi vajaan prosentin tähden SDP:n expuoluesihteeri Mikael Jungner erosi puolueesta vastalauseeksi sille, että SDP vastusti alkoholilain muutosta. Mika Kallio Turvaverkon purkuut sen kun jatkuvat. – Jokainen häirintäteko on liikaa. Verotus luovaa kuin Ikean hyllykön kokoaminen Ruotsalainen huonekalujätti Ikea joutuu EUkomission kilpailuosaston tutkintaan. ”TÄSSÄ ENTINEN HYVINVOINTIYHTEISKUNTA RANKAISEE NIITÄ JOTKA OVAT HEIKOIMMILLA”, MALINEN LUUKUTTI. Seppo Numminen Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO AMMATTILIITTO PRON PUHEENJOHTAJA JORMA MALINEN HAUKKUI KIRJOITUKSESSAAN NIIN SANOTUN AKTIIVIMALLIN, JOTA TYÖTTÖMIEN KYYKYTTÄMISEKSIKIN JA PAKOTTAMISEKSI ON KUTSUTTU. Markku Kemppainen Tilanne on vähintäänkin kohtuuton eli miltei laiton koskien työttömien ja iäkkäiden asemaa. – Viimein ymmärsin, kuinka erillemme olimme vuosien mittaan kasvaneet. Sakari Seitz Joko tilataan Vartiaiselle ja EK:n kyykyttäjäherrasväelle tervaa ja höyheniä. Seitsemän kymmenestä suurimmasta aseyhtiöstä on yhdysvaltalaisia. Eihän duunari pysty paikallisesti sopimaan kun muijan kanssa kauppaan menosta. Aallon mukaan hallituksen esitys työttömyystukia leikkaavasta aktiivi mallista osoittaa, ettei hallitus kunnioita lu pauksiaan. Seksuaa lista häirintää koskeva lainsäädäntö antaa jo laajat mahdollisuudet puuttua häirintään. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kommen toi eroa: ”harmi, kun luova ja aktiivinen kaveri eroaa”. Kakkosen sai Merja Kyllönen (vas.), kol mosen Pekka Haavisto (vihr.), nelosen Matti Vanhanen (kesk.) ja viitosen Laura Huhtasaari (ps). Se on sitten 6 Helsingin vaalipiirilautakunta on arponut eh dokasnumerot presidentinvaalien ehdokkaille. 9 21. Ismo Lumijärvi Aktiivimalli kyykyttää työttömien lisäksi tietenkin myös ay-liikettä. SDP:n Tuula Haatainen sai nu meron kuusi ja kansanliikkeen ehdokas Paavo Väyrynen numeron seitsemän Sauli Niinistö kahdeksan ja RKP:n Nils Torvalds yhdeksän. Asekauppa kannattaa Maailman asevienti kasvoi 8,4 prosenttia edel lisestä viisivuotiskaudesta vuosina 2012–2016, Tukholman kansainvälinen rauhantutkimus keskus Sipri raportoi
Siksi varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan on kiinnitettävä huomiota. – Varhaiskasvatuksen moniammatillisuus on yksi suomalaisen varhaiskasvatuksen laadun valttikorteista. – Hallituksen leikkaukset, kuten subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ja ryhmäkokojen kasvattamiseen näkyvät päiväkotien arjessa kaoottisuutena, Tuppurainen lukee selvitystä. 10 21. ” Lapsen subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettava ja ryhmäkokoja on pienennettävä. Suuremmista kaupungeista poiketen Oulu on rajannut subjektiivista päivähoito-oikeutta rajattu ja kasvattanut ryhmäkokoja. Varhaiskasvatusselvityksen teki Oulun yliopisto. – Lapset eivät ole päiväkodissa säilössä, hän muistuttaa. Pedagogisen osaamisen lisäksi hoito, hoiva ja huolenpito ovat tärkeä osa päiväkotien arkea. Kirjallisessa kysymyksessään Tuppurainen vaatii hallitusta kertomaan, miten ja millä aikataululla se aikoo vahvistaa päiväkotien varhaiskasvatuksen pedagogista osaamista. Hän vaatii hallitukselta toimia, joilla henkilöstön koulutustasoa nostetaan ja eri koulutuksen saaneiden ammattilaisten tehtäviä ja vastuita selkiytetään. Toivon, että tämä selvitys havahduttaa myös Oulun tekemään ainoan oikean ratkaisun ja turvaamaan lasten tasavertaisen oikeuden laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Asiantuntijoiden esittämät huolet ovat selvityksen mukaan osoittautuneet todeksi. Hänen mielestään kaikkien ammattiryhmien osaamista pitää vahvistaa täydennysja lisäkoulutuksella. S DP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen on järkyttynyt tänään maanantaina julkaistun varhaiskasvatusselvityksen tuloksista. Hän odottaa ripeitä toimia tilanteen korjaamiseksi. – Kyse on vain hallituksen tahdosta. Demokraatti Kari Hulkko. Tuppurainen muistuttaa, että lääkkeet ovat jo tiedossa: lapsen subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautetta ja ryhmäkokoja on pienennettävä. Tuppurainen on erityisen murheellinen sen tuloksista oman kotikaupunkinsa Oulun kannalta. – Asiasta äänestettiin viimeksi joulukuun alussa ilman muutosta parempaan. JOULUKUUTA 2017 Demokraatin irtonumeromyyntipisteet HELSINKI Akateeminen Kirjakauppa Keskuskatu 1 Prisma Kaari, Kannelmäki Kantelettarentie 1 R-kioski, asema-aukio Elielinaukio 3 R-kioski, aseman lippuhalli Rautatieasema R-kioski, Hakaniemi Siltasaarenkatu 13 R-kioski, Sörnäisten metro Helsinginkatu 1 Suomalainen Kirjakauppa Aleksanterinkatu 23 IMATRA R-kioski, Lappeentie Lappeentie 16 R-kioski, Vuoksenniska Vuoksenniskantie 58 LAPPEENRANTA R-kioski, keskuskioski Valtakatu 36 B R-kioski, Luukkaa Karjalantie 25 JYVÄSKYLÄ R-kioski, matkakeskus Hannikaisenkatu 20 KOKKOLA R-kioski, linja-autoasema Tehtaankatu 13 TAMPERE R-kioski, rautatieasema Rautatienkatu 25 TURKU Matkahuolto Aninkaistenkatu 20 R-kioski, rautatieasema Ratapihankatu 37 R-kioski, tori Eerikinkatu 12 R-kioski Viilarinkatu 1 VAASA R-kioski Kauppapuistikko 30 VARKAUS R-kioski, Torikulma Kauppakatu 55 Päiväkotiarki on säästetty kaoottiseksi Tytti Tuppuraisen mukaan varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan on kiinnitettävä huomiota. Tuppurainen painottaa, etteivät lapset ole päiväkodissa säilössä
Reissaamista riittää, kun Demarinuorten toimisto on Helsingissä ja mies tarraa mahdollisuuteen käydä kansainvälisissä kokouksissa. Valkokankailla on tuotu näkyviin Kuun metsän Kaisa -dokumentissa ja Saamelaisveri-elokuvassa alkuperäiskansan kipeät arvet, jotka syntyivät muun muassa rotuopin nimissä tehdyistä tutkimuksista ja yrityksistä sulauttaa saamelaisia muuhun väestöön. 11 21. Matkoilla hän tarttuu mielellään kirjaan tai vain mietiskelee. Valinta Rovaniemen kaupunginvaltuustoon ja SDP:n ryhmän puheenjohtajaksi vie Lapin yliopiston opiskelijan nyt entistä useammin Rovaniemelle. Ku va t Ja ri So in i. – Jotta kehittyy omassa ajattelussaan ja niissä asioissa, joita tekee, pitää pysähtyä pohdiskelemaan. Sellainen tekee hyvää. Pohjoissaamelaisen poromiehen poika on iloinen, että syksyllä pohdiskeltavaa on tarjottu myös saamelaisasioista. Eikä vain tämän päivän asioita, vaan pitemmän perspektiivin asioita – mennyttä ja tulevaa. Ideologisia ja filosofisia kysymyksiä, Näkkäläjärvi kuvailee. L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Joulupukkivisa PARRAN TAKAA PALJASTUI MIKKEL NÄKKÄLÄJÄRVI Lapin pohdiskeleva reissumies D emarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvelle matkalaukkuelämä on tullut tänä vuonna kovin tutuksi. JOULUKUUTA 2017 ” Politiikassa et saa kenenkään luottamusta, jos yrität puhutella ja miellyttää kaikkia
Näkkäläjärvi toivoo, että esimerkiksi kouluissa saamelaisista puhuttaisiin enemmän. Ei saisi pelätä, että jonkin asian ajaminen tai toisen jättäminen vaalikärkien ulkopuolelle suututtaa jonkun ryhmän. ” Olen todella iloinen, kun ihmiset kyselevät ja haluavat vilpittömästi oppia ymmärtämään ja kunnioittamaan saamelaisten kulttuuria. Minusta tämä on ollut SDP:n ongelma, Näkkäläjärvi sanoo.. Vaikuttamisen paikka SDP:lle Norja ratifioi alkuperäiskansojen oikeuksiin liittyvän ILO 169 -sopimuksen jo 19.kesäkuuta vuonna 1990 – Näkkäläjärven syntymäpäivänä. Tieto vähentää tuskaa Saamelaiset kohtaavat yhä vähättelyä, ennakkoluuloja ja vihapuhettakin. Vaalien jälkeen nuoria on päässyt paljon vastuuseen. Kysyvälle selviää, miksi saamenpuvun (gákti) kopioon pukeutunut missi loukkaa tai keskustelu maaoikeuksista ILO 169 -sopimuksen ympärillä kuumentaa tunteita. Jos yrität kaikkia tansseissa olevia ihmisiä, et saa ketään. SDP:n pitää Näkkäläjärven mielestä valita rohkeasti muutama teema, jos puolue mielii menestyä vaaleissa. JOULUKUUTA 2017 – Näitä paloja historiasta eivät tunne kaikki saamelaisetkaan. Puoluekokouksessa saatiin aloitteita läpi, kun muun muassa nuorten ajama yleisturva-malli hyväksytiin. Hän muistuttaa, ettei ihmisiä voi tuomita siitä, jos he tulevat loukanneeksi toisia silkkaa tietämättömyyttään. – Se oli valtavan iso kulttuuriteko, ja vastaisuudessakin on tärkeää turvata toiminnan rahoitus, hän sanoo. Niistä on tärkeä puhua, ja myös siksi Suomen valtion ja saamelaisten sovintokomission juuri alkanut työ on merkityksellistä, Näkkäläjärvi sanoo. – Kyse on satoja vuosia suvuissa ja samoilla maa-alueilla jatkuneesta kulttuurille hyvin leimallisesta elämäntavasta. Näkkäläjärvi uskoo, että lisää näkyviä vastuun paikkoja nuorille saadaan eduskuntavaaleissa. Gákti ei ole saamelaiselle pelkkä vaate, vaan osa ihmistä ja kulttuurista identiteettiä. – Pohjoismaat neuvottelivat noin vuosi sitten pohjoismaisen saamelaissopimuksen, jonka tarkoitus on vahvistaa saamelaisten asemaa ja yhdenmukaistaa lainsäädäntöä ja käytäntöjä pohjoismaissa. Tätä ei ole vielä Suomessa ryhdytty viemään eteenpäin – siinäkin olisi SDP:llä vaikuttamisen paikka, Näkkäläjärvi vinkkaa. Politiikassa et saa kenenkään luottamusta, jos yrität puhutella ja miellyttää kaikkia. Maaoikeuksista väännetään, koska kulttuurin elintila halutaan turvata, itsekin poroja omistava Näkkäläjärvi selvittää. Näkkäläjärvi kiittää, että viime hallituskaudella SDP oli turvaamassa saamen kielen ja kulttuurin jatkuvuutta kielipesätoimintaa edistämällä. 12 21. SDP hyväksyi puoluekokouksessa myönteisen kannan sopimuksen ratifiointiin. – Yksi vanhempi demari vertasi politiikkaa tansseihin. – Olen todella iloinen, kun ihmiset kyselevät ja haluavat vilpittömästi oppia ymmärtämään ja kunnioittamaan saamelaisten kulttuuria, hän sanoo. Poronhoitokaan ei ole vain elinkeino. Kielipesissä lapset saavat saamenkielistä varhaiskasvatusta ja tutustuvat myös saamelaisten kulttuuriin. Selkein tavoittein vaaleihin Demarinuorilla pyyhkii hyvin
Koulutukseen panostamalla parannetaan nuorten perustaitoja, jotka nyt näyttävät heikkenevän erityisesti peruskoulun päättävillä pojilla. Moni löysi oikeille jäljille, mutta harha-askeliakin Demokraatin joulupukkivisassa otettiin. Suomesta pitää saada houkuttava maa, jonne osaajat ja yritykset haluavat tulla – ja luoda työpaikkoja. Kuinka paljon. Demokraatti onnittelee voittajia ja toivottaa kaikille joulupähkinää purreille – ja muillekin – oikein hyvää joulua!. Huonot perustaidot heijastuvat pahimmillaan ongelmina läpi koko elämän – ja ongelmat voivat siirtyä seuraavalle sukupolvelle. Esimerkiksi palveluissa se voi tarkoittaa, että ajetaan parempaa saatavuutta englanninkieliselle päivähoidolle. Halutaanko esimerkiksi kiristää bensaverotusta. Tavoitteet olisi syytä esittää konkreettisina tekoina. Epäilen, että nykyhallitus ei saa aidosti tehtyä esimerkiksi sosiaaliturvan ja perhevapaiden uudistamista. – Se kansainvälisyys pitää sisällään monta konkreettista asiaa. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Ei ollut pukkimme Tuula eikä Antton – Punanuttuna häärää ja Demarinuoria määrää Mikkel Näkkäläjärvi Rovaniemeltä, tiesi Keijo Kääriäinen Kemistä. JOULUKUUTA 2017 Y mpäripyöreydet ja epäaidot latteudet eivät innosta ketään. Outi Lomarannan ja Marjo Koivumäen kirja Oi ihana joulukuu puolestaan postitetaan Eeva Salakalle Turkuun. Näkkäläjärven mukaan yksi konkreettinen teko olisi oppivelvollisuusiän nosto. Kaikkien kisaan osallistuneiden – siis myös väärin arvanneiden – kesken arvottiin kirjapalkintoja. Parran taakse uumoiltiin piiloutuneen muun muassa Tuula Haataisen, Antton Rönnholmin, Jukka Maaninkavaaran, Ville Skinnarin ja Eveliina Heinäluoman. Yleinen tavoite päästöjen vähentämisestä ei riitä, vaan pitää kertoa kouriintuntuvat konstit tavoitteen saavuttamiseen. Näkkäläjärven kolmen kärki Näkkäläjärvi itse nostaisi SDP:n kolmen kärkeen kansainvälisyyden, koulutuksen ja hyvinvointivaltion uudistamisen. Arno Kotron ja Jenny Pääskysaaren teoksen Elämän A ja Ö voitti Reijo Rauta Valkeakoskelta. Tai sitä, että Suomessa korkeakoulututkinnon opiskellut saa saman tien pysyvän oleskeluluvan, hän kuvailee. 13 21. Ympäripyöreydet ja epäaidot latteudet eivät innosta ketään, Näkkäläjärvi sanoo. Oikein veikanneiden kesken arvottiin kahden hengen lahjakortti Scandicin hotelleihin. Näissä asioissa mennään suoraan hyvinvointivaltion ytimeen, hän jatkaa. – Kolmas teema on hyvinvointivaltion uudistaminen. Onnetar suosi Kirsti Koskista Kangasalta. – Briteissä juuri tämä ote vaikutti Labourin nousuun
Jyri Keränen Luopukaa sotesta! Siitä on tulossa susi! Mikko Lund Eläkeläisille eläkekorotus joka vuosi 2025 asti. Joulun kunniaksi Demokraatti kysyy -palsta on kokonaisen sivun mittainen. Valtteri Kankaristo Heidän ei tarvitse antaa mitään, vaan jättää antamatta. – Eläkeindeksit voimaan eli jäädytykset pois käytöstä, toivoi Kirsti Rinne. Lyhyesti sanoen hallituksen politiikkaan tulisi saada kunnon suunnanmuutos! Arzu Çaydam-Lehtonen Maakuntahallinnon peruutuksen! Ville Jalovaara Maakuntahallintomallin purkamisen tai jos on pakko jatkaa, niin 12 (taloudellisesti elinkelpoista) maakuntaa. Tämä nykyinen hallitus kyykyttää koko ajan vähäosaisia, mikä on väärin. Ana María Gutiérrez Sorainen Yhteiskunnan markkinaehtoistamisen lopettamista sekä myös köyhemmistä kansalaisistaan huolehtimaan ryhtymistä. – Aktiivimalli = saat työttömyyskorvausta vain jos olet työssä. Se ei auta ketään, että vähennetään tuloista. Irja Anneli Nieminen Innovaatioiden kehittämistä tukevan ja osaamistason nostoon tähtäävän tasa-arvoisen koulutuspolitiikan ilman koulutukseen kohdistuvia leikkauksia. Moni toivoi mallin kuoppaamista. Piia Lappalainen Hallitus voisi lähettää itsensä top-jaksolle – tutustumista tosielämään aidoissa olosuhteissa, ennalta asetetussa budjetissa. Muuta en pyydä. Leikkausten takia kansalaisjärjestöt ovat tosi ahtaalla. Annars slutar det i kaos. Päivi Viljasalo Hallitus voisi vapaaehtoisesti erota. Kaikki ”säästötoimenpiteet” kohdistuvat vammaisiin ja pitkäaikaissairaisiin moninkertaisena. Myös rikkaiden on kannettava kortensa kekoon. JOULUKUUTA 2017 Joululahjatoiveena uusi ja parempi hallitus DEMOKRAATTI KYSYY . Ei. Demokraatti kiittää lukuisista vastauksista ja toivottaa kaikille lukijoille hyvää joulua! Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Haluaisin kehitysyhteistyön määrärahat vähintään ennalleen. Kysymykset tälle palstalle esitetään Facebookin Sosialidemokratia Suomessa -ryhmässä, josta myös vastaukset poimitaan. Harri Siitonen. Aleksi Saukkoriipi Jos hallituksella ylipäänsä on lahjoja, niin taitavat olla ihan muualla. Minna Lintonen Jos EU on antanut huomautuksen liian alhaisista sosiaalimaksuista, olisi syytä uskoa tätä kehoitusta. Kaikki eivät tohtineet toivoa mitään: – En viitsi sanoa tässä toivettani ääneen, kun sitten hallitus muistaa taas kyseistä ryhmää. Työttömien asiat olivat monen huulilla, sillä eduskunnassa on jo pitkään keskusteltu kiivaasti niin sanotusta työttömien aktiivimallista, josta päätettiin tällä viikolla. Samaa toivoi moni muukin – joko mainitsemalla eron omassa kommentissaan tai tykkäämällä vastauksista, joissa hallituksen ero mainittiin. Anne-Marie Paasimäki Att regeringen sluta med sote-reformen. Kysyimme Facebookin Sosialidemokratia Suomessa -ryhmässä, mitä ihmiset haluaisivat joululahjaksi Suomen hallitukselta. Pelin avasi Otto Köngäs ytimekkäällä yhden sanan vastauksellaan: – Eron. Veikko Wigren Inhimillisyyttä syrjimättä ketään. Se lisää pahoinvointia ja syrjäytymistä. Vastauksia saatiin suorastaan vyörynä. Ainoa minkä voi säilyttää on viiden päivän karenssi seitsemän sijaan. – Uudet virka-autot, joissa on tilavammat peräkontit. Vaikuttavia hankkeita on jouduttu lopettamaan ja paljon ainutlaatuista työtä jää tekemättä (esimerkiksi naisten, lasten ja vammaisten) ihmisoikeuksien parantamiseksi. Antti Karrimaa Kansalaisten yhdenvertaisuutta, osallisuutta sekä lapsiperheiden, työttömien, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kurittamisen lopettamista. Koulutusleikkaukset peruttava. Pekka Mellin Työttömien aktivointimalli unohdettava ja kuopattava syvälle. Ovat pojat hyvin Orwellinsa lukeneet, Kaj Risberg sanaili. Turha edes elätellä pienintäkään toivoa. Vaiheista voisi kertoa vaikka kyselytunneilla. Laura Lindeberg Rahaa ja arvostusta amiskoulutukseen. Markku Himanen Kuntien valtionosuuksiin reilun (5–10 %) korotuksen. Tai eroilmoitus jouluaattona, tulisi todellinen joulurauhan julistus maahamme, Matti Päivärinta kirjoitti. Ja sen jälkeen Suomen kansa saisi sellaisen hallituksen, joka ajattelisi ja tekisi päätöksiä oikeudenmukaisesti. Muita suosittuja joululahjatoiveita olivat muun muassa soteja maakuntauudistuksen kuoppaaminen, erinäisten leikkausten peruminen ja sosiaaliturvan tason nosto. Nämä muistamiset kun eivät ole olleet positiivisia, Tanja Hakala sanoi. Janna Salmesvuori Työllistämisrahoihin oikein kunnon lisäys, vaikka kymmenkertainen. 14 21. – Lomarahat takaisin, parkaisi Tuula Peltonen. Luopua maakuntauudistuksesta, luopua suunnitellun kaltaisesta sotesta, luopua työttömyyden aktiivimallista ja luopua kaikkein rikkaimpien veroalennuksista. Sanna Järvinen Antaisiko Suomen hallitus muille kuin itselleen lahjoja
I servicen blir mötet och helheten viktiga aspekter och många dimen sioner spelar in, fler än marknads modellen opererar med. Man kunde kalla det hela för ett inkluderande system med ständig utveckling och total öppenhet som alltid utgår från vad som är bäst för användaren.. Den fjärde vägen Støstads väg bygger på den nordiska modellen och han kallar den väl färdskultur som han efterlyser för samutveckling. Hans bok i ämnet, En fjerde vei for velferden: På sporet av framtidas helse, omsorg og skole, har nyligen utkommit i finsk över sättning under titeln Parempaa pal velua! Terveydenhuollon, hoivan ja koulun tulevaisuus. New Public Management löper risk för överdrivna mätningar, test och byråkrati, samt för lite samar bete mellan de offentliga institutio nerna. Samtidigt måste man förstås alltid få vård då man har rätt till det, varpå priserna inte kan tillåtas variera en ligt behov. ARBETARBLADET.FI:SSÄ. Enligt Støstad kan man genera liserat säga att dagens utmaningar för välfärdssektorn står vid ett vägs käl. ” Du kan kalla in en person på undersökningar och du hittar alltid något fel. Detta visar att markna dens prisreglering enligt utbud och efterfrågan inte fungerar för väl färdstjänster, enligt Støstad. Støstad konkretiserar sin väg med en vägkarta med fem punkter: en större respekt och tillit gentemot yr ken och yrkesmänniskor, full ständig öppenhet om kvaliteten, användar nas delaktighet, god service som fundament och aktiv användarkul tur i stället för lönsamhetskultur. Välfärd är inte som varor Støstad understryker att markna dens termer och villkor inte kan appliceras oförändrade på välfärds tjänster. Ett problem av flera är att den som behöver vård mest antagligen har minst ork och möjligheter att ta reda på vilken producent som erbju der bästa vården. Välfärdstjänster är komplexa bas tjänster för sårbara användare, sä ger Støstad. Hans bok är nu översatt till finska. – Vi måste förstå och förmedla varför välfärdstjänster fungerar an norlunda, annars är det omöjligt att stå emot en kommersialisering. JOHAN KVARNSTRÖM Varning för vård på marknadens villkor Johan Kvarnström Jan-Erik Støstad föreläste om en fjärde väg för välfärd på de Finlands Svenska Socialdemokraternas kongress i Vasa tidigare i höst. D en norska ekonomen och SAMAK:s gene ralsekreterare JanErik Støstad före språkar en fjärde väg för välfärdens service, en väg som skulle förtjäna uppmärksamhet i vård reformens Finland. Till ramarna hör också en valfri het, men inte enligt marknadsmo dellen, offentligt eller ideellt ledars kap och tillräckliga resurser. Därför behövs enligt Støstad en ny fjärde väg med de bästa bi tarna från de andra tre. Han har specialiserat sig på bland annat pensionsreformer och social dumpning och därefter stakat ut en ny, fjärde väg, för välfärden, från ut bildning till vård. JOULUKUUTA 2017 Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi SANASTO Användare = Käyttäjä Efterfrågan = Kysyntä Inkludera = Sisällyttää Ledarskap = Johtajuus Prisreglering = Hintasääntely Problem = Ongelma Samutveckling = Yhteiskehittäminen Traditionell = Perinteinen Utbud = Tarjonta Utmaningar = Haasteet Vägskäl = Tienhaara, risteys Välfärd = Hyvinvointi Yrke = Ammatti Kielikylpy RUOTSINKIELINEN ARTIKKELI YHTEISTYÖSSÄ ARBETARBLADETIN KANSSA JOKAISEN KUUKAUDEN VIIMEISESSÄ LEHDESSÄ. 15 21. Den är inte tillräckligt öppen för kvalitetsövervakning och heller inte tillräckligt användarinriktad. Han håller med om att valfrihet i sig är en bra sak, men att den krä ver bra information om kvaliteten, vilket kräver resurser. JUTTU ON JULKAISTU 27.11. Tanken är att patien ten eller eleven har en större bety delse för tjänsternas kvalitet än vad man hittills tänkt. Där erbjuds tre vägar: Markna dens väg, New Public Management vägen och den traditionella vägen (med offentlig service enligt nordisk modell från 1960 till 1980talet). Det finns heller ingen lyckad åter vändo till den traditionella vägen. En gemensam nämnare för alla tre är att ingen av dem lyckas få ett brett stöd. Utbud skapar också efterfrågan och en marknadsväg riskerar bli dyr ”då de tjänar pengar på att du är sjuk.” – Du kan kalla in en person på undersökningar och du hittar alltid något fel. Samtliga får underkänt av Støstad Marknadens väg leder till otrygg het, större skillnader och förstärkt segregation
Eikö vähempikin olisi riittänyt. u u u Joulun ja uudenvuoden aika herkistää meidät katsomaan elämäämme taakseja eteenpäin. Entä jos lupauksesi liittyisikin tänä jouluna ystävällisyyteen. Tällainen puhdas, epäitsekäs ystävällisyys vaikuttaa harvinaiselta, mutta ei se ole kovinkaan poikkeuksellista. Vaikka hän elää kiireistä ja stressaavaa opettajan arkea, silti hän on aina valmis auttamaan. Lupaat katsoa itseäsi ja maailmaa hieman lempeämmin. Ystävällinen ihminen on valmis kertomaan epämiellyttävän totuuden. Meilläkin oli Ilkan perheelle joulumuistaminen. Lupasin tuoda tuttuun tapaan Ilkalle joulukuusen appiukon metsästä. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI. Politiikan kentällä ystävällisyys on taas ylivallasta ja ajojahdista luopumista, toisten näkökantojen ja heidän tarpeidensa sekä menneisyytensä tunnustamista. Ystävällisyys on räjähtävä voimavara, joka lisääntyy sitä tuhlaamalla. Kohtelias välttää yhteenottoa, väittää pitävänsä hauskaa, vaikka on tylsistynyt, sanoo kyllä, kun tarkoittaa ei ja hymyilee, vaikka kärsii sisäisesti. Kun elokuussa lähdimme perheen kanssa lomamatkalle, Ilkka vei koko porukan oma-aloitteisesti lentoasemalle. Miksi ihmeessä hän oikein tekee näin. Tottuneesti hän nappasi osan matkatavaroistamme käteen ja kantoi autoon. Kyky yhteistyöhön on pitänyt lajimme hengissä läpi vaikeiden historiallisten vaiheiden. Alat tehdä matkaa kohteliaasta ystävälliseksi. Tutkimukset kertovat, että ystävälliset ihmiset ovat terveempiä ja elävät pitempään, ovat suositumpia ja tuotteliaampia, menestyvät paremmin liike-elämässä ja ovat muita onnellisempia. Näin se toimii, puolin ja toisin. Lähteet: Ferrucci, Piero, Ystävällisyys – Hyväntahtoisuuden voima, 2016 Ystävällisyys on räjähtävä voimavara. 16 21. Aito ystävällisyys vaatii kuitenkin rehellisyyttä. Hän tuli toivottamaan hyvää joulua ja ojensi vaimolleni ihastuttavan joulutähden. Tätä kirjoittaessani Ilkka soitti ovikelloa. u u u Hyväntahtoisuus on yksilön elämän kannalta hyvin tärkeä ominaisuus. Mietimme tulevia siirtojamme ja teemme itsellemme lupauksia. Tutkimuksissa on havaittu, että suurimmassa osassa ihmisten vuorovaikutusta piilee iso annos ystävällisyyttä. Päätät olla hieman onnellisempi ja antaa enemmän aikaasi lähimmäisten tukemiseen. Se on väkinäistä, muodollista kohteliaisuutta. Toisin sanoen ystävälliset ihmiset elävät kiinnostavampaa ja tyydyttävämpää elämää. Itse asiassa koko ihmislajimme menestys perustuu juuri huolenpitoon ja hyväntahtoisuuteen. Matka kohteliaasta ystävälliseksi mullistaa elämäsi Se toimii lääkkeenä kaikkiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, jopa sote-uudistukseen! Nimittäin sote-uudistus ilman ystävällisyyttä ei koskaan saavuta sille asetettuja tavoitteita: Potilaat, joita kohdellaan empaattisesti ja joista huolehditaan, kärsivät vähemmän ja paranevat nopeammin. Joimme lasit glögiä ja puhuimme joulunvietosta. Kotiin tultuamme viikon postit odottivat lajiteltuna keittiömme pöydällä ja jääkaappiin oli ilmestynyt aamupalatarvikkeet. Arjen ystävällisyydestä ei vain kirjoiteta tarpeeksi, sen vuoksi hienot tarinat välittämisestä jäävät suurelta yleisöltä piiloon. Se ei silloin tule sydämestä vaan pelosta. JOULUKUUTA 2017 N aapurini Ilkka on hämmästyttävä persoona. Päätät siis mullistaa elämäsi. Heillä on myös paremmat valmiudet kohdata kriisitilanteet kaikessa villissä ennalta-arvaamattomuudessaan ja pelottavassa epävakaudessaan. Mikäli ystävällisyys ei ole aitoa eikä perustu totuuteen, se ei ole enää ystävällisyyttä. Viikon kuluttua hän oli hymyilevänä vastassa kentällä. Ihmisarvo on jakamaton poliittiselle vastustajallekin. Luulisi, että kahden lapsen isällä olisi ”tärkeämpääkin” tekemistä
Näppärät antiikin roomalaisetkin keksivät käyttöä hunajakakuille. Sen takia misteli symboloi rauhaa ja rakkautta vielä tänäkin päivänä. JOULUKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi N ykypäivän suomalainen jouluperinne on iloinen sekamelska vuosituhansia vanhoja pakanallisia juhlamenoja sekä myöhemmin joukkoon sekoittuneen kristillisen uskon tapoja. Siellä miehet popsivat anatomisesti korrektisti muotoiltuja piparkakkuja lisätäkseen mieskuntoaan.. PIPARKAKUT Piparkakun juuret löytyvät muinaisen Egyptin hunajakakuista. MISTELINOKSA Ikivihreä misteli kuvastaa hedelmällisyyttä. Brittein saarien kelttiläisessä kulttuurissa ja siellä pari tuhatta vuotta sitten eläneiden druidien uskomuksissa misteli oli pyhä kasvi. Niitä lahjoitettin jumalille terveyden, pitkän iän ja demoneiden torjunnan toivossa. LAHJAT Kristinuskon joululahjaperinteen arvellaan pohjautuvan antiikin Rooman keskitalven juhlaan, Saturnaliaan. Jos sotajoukot tapasivat toisensa mistelin alla, piti heidän solmia aselepo loppupäivän ajaksi. Lähi-idässä koristeltiin puita foinikialaisen äitijumalan, taivaan kuningattaren, Asheran kunniaksi jo tuhansia vuosia sitten. 17 21. JOULUKUUSI Koristeltu, keskellä kylmintä talveakin viheriöivä kuusi symboloi ikuista elämää. Koristeltua puuta pidettiin fallisena hedelmällisyyden symbolina. Saturnus-jumalan kunniaksi perustetun juhlan ohjelmaan kuului virallisten uhrimenojen jälkeen ystävien kanssa seurustelua, syömistä, juomista, hauskanpitoa ja pienten, hyvää onnea tuovien lahjojen antamista
18 21. JOULUKUUTA 2017 TEKSTI JANNE ORA . KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä
19 21. JOULUKUUTA 2017 Lasten puolestapuhuja ” Tekosyiden sijaan tarvitaan pieniä ja suuria toimia, käsin kosketeltavia parannuksia. Perjantain puolenpäivän lähestyessä on silti kuin astuisi keskelle Fellinin eloku vaa: Kurttiloiden lemmikit, Hertta ja Olga, räksyttävät, murisevat ja vi peltävät ympäriinsä sillä sinnikkyy dellä, jonka vain pienikokoiset ja re viiritietoiset koirat taitavat. Radio on säädetty adventinhiljai selle äänentasolle; siellä tunnelmoi Vesa-Matti Loiri. Kodikkaan sekametelisopan äärel lä Tuomas Kurttila toivottaa vieraat tervetulleiksi. Ensimmäinen kysymys. Kännykät ja ovipuhelimet kilkat tavat. L apsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan kodissa Helsingin Toukolassa eletään joulunalustun nelmissa. Istumme sohville. Kurttila aloittaa vastauk sensa ja heti diginauhuri piipittää tympeän lakkolaulunsa: memory full.
Muuten se viidesosa, joka on heikoimmilla, alkaa vaikuttaa kielteisesti myös kaikkiin muihin. 20 21. – Suomalainen köyhyys ei sellaisin silmälasein katsottuna näyttäydy todellisena. Hän tivasi sisäministeriltä, miksi hallitus ei budjetissaan sanallakaan mainitse sijoitettujen lasten asioita, vaikka lastenhuollon kiireelliset sijoitukset rajusti lisääntyvät eri puolilla maata. Puhutaan matalan kynnyksen palveluista, ennaltaehkäisystä ja varhaisesta puuttumisesta ongelmiin. Sanat kuvaavat tärkeitä asioita, mutta Kurttila irtisanoutuu niiden ontosta hokemisesta. – Eduskunnassa saatetaan esittää, että kun ”minä olen oman lapseni kanssa tehnyt ja kokenut näin...”. JOULUKUUTA 2017 – Piipitys on paha merkki! No keitetäänkin jo nyt ne kahvit, Tuomas Kurttila huikkaa pelastavat sanat, suo haastattelijalle lisäaikaa nauhurin säätämiseen. – Keskiarvon harha näkyy kaikessa. Heti studion keskustelupöytään päästyään Kurttila haastoi tuolloin etenkin sisäministeri Paula Risikkoa lastensuojelun nykyisestä tilasta. Yhteiskuntapolitiikassa täytyisi nostaa esiin todelliset ongelmat ja keskittyä vuotokohtien korjaamiseen. Mikään ei ole sen harhaanjohtavampaa kuin etuoikeutetussa asemassa olevan ihmisen lähinnä omaan arkeensa ja elämäänsä perustuva näkemys, jota hän jostakin syystä kuitenkin pitää yleispätevänä. Hän herättelee päättäjiä välttämään juhlapuhelupauksia ja suuntaamaan voimansa käytännön tekoihin. Samalla lennokkaalla muutosjoustavuudella, jolla Kurttila hoitelee kotihommat, hän marraskuussa asteli studiolamppujen loisteeseen A-talk -ohjelman lastensuojelun kriisikeskustelussa. Debatissa Kurttila käytti tiukkoja perusteluja ja havainnollisia esimerkkejä. Oulun koneen myöhästymisen takia hän ehti Pasilan studioon keskustelun jo alettua. Kurttila painottaa niin ikään ongelmien ehkäisemistä, mutta tekosyiden ja selitysten sijaan tarvitaan pieniä ja suuria toimia, käsin kosketeltavia parannuksia. Lasten ja perheiden hyvinja pahoinvointiin liittyviä ilmiöitä on viime aikoina kuvailtu puolestaan sellaisin käsittein kuin ongelmien kasautuminen, polarisoituminen ja ylisukupolvisuus tai hukassa oleva vanhemmuus. Ja ne sanat ovat Kurttilan työssä oivallisia, sillä oululaislähtöinen lapsiasiavaltuutettu kyntää vaativaa ja suurta työsarkaa. Siksi usein miehen puheissa toistuvat työkaluun johdannaissuhdetta tai sukulaisuutta omaavat sanat: työnteko, työteliäisyys ja pragmaattisuus. Kurttilan arvostelemaan ajattelutapaan kytkeytyy toinenkin älyllinen itsepetos, johon moni vetoaa keskusteluohjelmissa, juhlapuheissa ja päätöksenteossa: ongelmia myönnetään olevan, mutta samaan hengenvetoon todetaan asioiden olevan ”keskimääräisesti ottaen hyvällä tolalla”. Pragmaattinen työmies Kurttilaa kuvatessa työkalu on käyttökelpoinen sana. Tien päällä tieto karttuu Kurttilan työn kivijalka on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa, jonka toteutumista hän lapsiasiavaltuutettuna arvioi ja edistää.. Toimikentän laajuus ja mutkikkuus eivät ainakaan ole vähenemään päin nyky-Suomessa. Lastensuojelussa ja varhaiskasvatuksessa resurssit ovat vähissä ja työntekijöiden vaihtuvuus on suurta
– Meidän tulisi luottaa niihin palveluihin, jotka nykyisellään toimivat. . – Muistan elävästi, miten jo joidenkin vuosien takaisella puhematkalla Heinolassa taksinkuljettaja osasi kiteyttää paikallisväestön tunnot, kun kuuluisa Heinolan reumasairaala oli vastikään lakkautettu. Valtiolla vastuu Kurttila toteaa, että lastensuojelu on monin paikoin yksinomaan tulipalon sammuttamista. Mitä lastenkirjaa suosittelet luettavaksi kaiken ikäisille. Hallintotieteiden maisteri, Joensuun yliopisto 2008 . . Yrittäjä sen sijaan tuskailee, että kunhan lapsi ei vain sairastuisi, koska kotiin hoitamaan jäämisen taloudelliset tappiot hän kantaa itse. Välillä kävin Jyväskylässä ja pirssillä mentiin se koko päivä. Työsuhteinen voi jäädä hoitamaan alle kymmenvuotiasta lasta tilapäisesti. Kysykäämme Kurttilalta millainen isä hän on. Suomi on kehittymässä entistä eriarvoisemmaksi. Kurttilan mielestä moni pulma on ratkaistavissa jo asenteita parantamalla: ottamalla vastuuta kanssaihmisistä eikä olemalla välinpitämättömiä muiden hädälle. Avioliitossa, kolme kouluikäistä lasta . Muumi-kirjoissa ja -hahmoissa on mahdottoman hienoa lapsenmielisyyttä ja syvällisyyttä, jota esimerkiksi Muumipapan nuoruuden radikaalius hienosti ilmentää. Joulu – kaikkien juhla Kurttila on kahden tutkinnon mies, paitsi teologian, niin myös hallintotieteiden maisteri. Ja ehkä siitä johtuen hieman kiusaannun tilanteissa, joissa usko näkyy hirveän ulospäin suuntautuneena. Vaikutuksen tekivät ainakin Lech Walesan johtama Solidaarisuusliike Puolassa ja saksojen yhdistyminen. – Jälleen taksinkuljettaja osasi mainiosti analysoida paikallisten ihmisten tuntemukset ja paikkakunnan silloisen ilmapiirin. Yksi vanhempi kysyi vanhempainillassa, että toimiiko hän oikein jäädessään kotiin hoitamaan kymmenvuotiasta lastaan. – Olen varmaan aika perinteinen. Liikkuminen ei tässä työssä koskaan ole vain teknistä kulkemista yhdestä paikasta toiseen. . Sotessa esimerkiksi on hiukan sitä henkeä, ja se pullon henki pitäisi pitää aisoissa. – Kun lapsi makaa kovassa kuumeessa kotona, ei siinä tilanteessa yksikään vanhempi halua jättää lastaan yksin. Kurttilan innon ja puheliaisuuden takia mies itse on henkilöhaastattelussa unohtua sivurooliin. – Joulua vietetään paljon myös niiden ystävien kanssa, jotka eivät esimerkiksi kuulu kirkkoon. Ihmiset ovat esimerkiksi eri asemassa riippuen siitä, missä kaupungissa tai kunnassa asuvat. Teologian maisteri, Helsingin yliopisto 2011 . – Aikaa ja rakkautta, mutta mikäpäs olisi sen tärkeämpää. Kesälomalla pirssit ja julkiset vaihtuvat vuokra-autoon, kun perhe suuntaa mökille Varpaisjärvelle. useita kirjoituksia ja haastatteluja sanomaja aikakauslehdissä ja muissa tiedotusvälineissä, lukuisia nuorisotutkimusta, nuorisopolitiikkaa, kasvatusta sekä lasten ja nuorten asioita käsitteleviä kirjoituksia eri julkaisuissa TUOMAS KURTTILA. Hän sanoo, että 1980ja 1990 lukujen suuret murrokset muokkasivat paljon hänen maailmankuvaansa lapsuudessa ja nuoruudessa. Kurttila on syntynyt vuonna 1978 Oulussa. Silloin vaimo ajaa. Samoin kävi Petäjävedellä, kun turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseen oli heitetty polttopullo. Eriarvoinen Suomi Kurttilan mukaan sosiaalisten etäisyyksien Suomi näkyy myös valtakunnallisen tason päättäjien vieraantumisena ja etääntymisenä tavallisen kansan ja maan eri alueiden todellisesta arjesta. Tämä valintatilanne on täysin kohtuuton. Hän suomii myös sitä, että vanhemman tilapäinen hoitovapaa on rajattu koskemaan vain alle kymmenvuotiaiden hoitamista kotona. Toisaalta sellainen tietty lujuus on myös olennaista. – Tuota… se on varmaan jotakin sellaista, josta ei kuitenkaan oikein osaa puhua, hän tunnustelee suoraa kysymystä. Kurttila muistaa hyvin, miten moni paikallinen yrittäjä kävi henkilökohtaisesti kiittämässä Karjasillan kodissa pankinjohtajaisää, kun tämä oli ajoissa varoitellut asiakkaita valuuttalainojen riskeistä. Sama koskee ammattikuntia ja aloja. Emme aina osaa arvostaa sitä, mikä on toimivaa arjessa vaan haluamme silti uudistaa. työskentelee lapsiasiavaltuutettuna . Näen, että lasta tulee kannustaa ja tukea paljon hänen kasvussaan ja oppimisessaan. Yhteiset asiat, yhteiskunta, perheet, lapset ja näiden leikkauspisteet vain aidosti innostavat häntä. JOULUKUUTA 2017 Juna, linja-auto ja taksi ovat Kurttilalle yhdistettyjä liikkuvia toimistoja ja työpisteitä ja ne ovat sitä käsitteiden laajimmissa merkityksissä. Hän ei kuitenkaan valista tosikkomaisesti tai saarnaa. Uskonasiat saavat Kurttilan säästeliääksi puheissaan. – Meillä arvostettiin paljon myös osuuskuntahenkeä, ja siihen kuului, että turbokapitalismia vierastettiin. Usko on jotakin sellaista sisäistä, joka ei kovin helposti määrity kauhean tiedostavaksi. Joulu on todella tärkeä, kuten monet muutkin vuoden kiertoon liittyvät ja sitä rytmittävät juhlapäivät. Hengähdetäänpä hetki. Tunkeilevuudenkin uhalla: mitä usko merkitsee hänelle. 21 21. . Myös Mauri Kunnaksen kuvitetut tarinat ovat hienoja. Ajattelen, että liikkuminen on näin isossa maassa aina osa työssä tarvitsemaani tiedon hankintaa, tapahtuipa se julkisissa välineissä tai taksissa. Mitkä ovat parhaita joululahjoja, jotka jokainen vanhempi voi antaa lapselleen. Työ oli aina läsnä perheemme arjessa, ja sitä työtä jaettiin. Tove Janssonin Muumi-kirjoja. Kurttilan mukaan hän saa etenkin taksin kyydissä monesti hyvän käsityksen siitä, mitä eri alueilla tapahtuu ja mitä siellä ajatellaan. – Viime viikolla olin Joensuussa aamulla ja illalla Virroilla. Tähän voi lisätä, että vanhempien on välillä hyvä antaa omaa aikaa sekä itselleen että lapselleen. Työsuhteinen isä tai äiti on paremmassa asemassa kuin ei työsuhteessa oleva yrittäjävanhempi tai freelancer. Syntynyt Oulussa 1978 . . työskennellyt muun muassa Suomen Vanheimpainliiton toiminnanjohtajana, pääsihteerinä Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnassa, pääsihteerinä ja suunnittelijana arviointi ja avustustoimikunnassa, eduskunta-avustajana sekä lukuisissa monissa valtionhallinnon, organisaatioiden ja yhdistysten luottamustehtävissä . Kurttilalle joulu on ihmiset yhdistävä juhlapyhä – olipa heidän uskontokuntansa mikä tahansa tai ei mikään. – Tai ehkä siitä ei haluakaan paljoa puhua. Isä työskenteli pankinjohtajana paikallisessa Osuuspankissa. Tien päällä kerätyt kokemukset ja havainnot ovat osaltaan sytyttäneet Kurttilan pohtimaan ”sosiaalisten etäisyyksien ja monien kuvien Suomea” – maata joka Kurttilan mielestä usein näkyy olevan kovin vieras maan päättäjille. – Hyvinvointivaltiossa meidän tulee kyetä kustantamaan myös yksittäisten yrittäjien riski näissä tapauksissa, Kurttila sanoo. Kurttila peräänkuuluttaa vahvaa ja vastuullista valtiota niin varhaiskasvatukseen, lastensuojeluun, perusopetukseen kuin alkoholipolitiikkaan. Viimeksi Kurttila ajoi itse autoa 1999, kun hän kiersi puolitoista kuukautta Suomea EU-vaalien kampanjoinnin takia. Roskat vietävä, koirat käytettävä Kurttilassa on annos vanhan ajan valistusmiestä. Kurttiloilla kaikki kolme lasta osallistuvat vuorollaan ja tavallaan perheen töihin: tiskataan, viedään roskapussia talon jätepisteelle, ulkoilutetaan Olgaa ja Herttaa. Suomen lama 1990-luvun alun alussa myllersi ja valaisi lisää nuoren Tuomas Kurttilan ajatuksia. Vastasin hänelle, että toimit oikein mutta rikot lakia. Avuliaisuuden, työn ja velvollisuuksien vaalimisessa on paljon pohjalaista kodin perintöä. Kurttila suuntautui yhteiskunnallisen vaikuttamisen piiriin jo lukioikäisenä toimimalla Oulun Lyseon lukion oppilaskunnan puheenjohtajana. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion tavoitteiden toteutumista auttaisi toisaalta jo se, että hallitus ja muut päättäjät tunnistaisivat, mikä on säilyttämisen arvoista. Brittihuumori kuten vaikkapa Kyllä, herra ministeri -televisiosarja, mutta pidän myös joistakin yhdysvaltalaisista sarjoista kuten Frasierista. Se on ehkä semmoista tunnetta ja ajatusta jostakin tärkeästä, mutta myös jostakin hirveän omasta. Hän haluaa tukahduttaa kytevät pesäkkeet ja estää niitä leimahtamasta liekkeihin. . . KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA . Ne ovat hienoja kirjoja kaikenikäisille ja joiltakin osin ne ovat sitä enemmän aikui sille kuin lapsille. Muumi-hahmot ovat oivallisia analyyseja ominaisuuksista ja piirteistä, joita meissä itse kussakin varmaan on. Lapsella, niin kuin meillä kaikilla, tulee olla tietyt rajat ja pelisäännöt, joita kaikkien tulee kunnioittaa. Millainen huumori sinua naurattaa eniten
Se rahoittaa kaiken merimieskirkkojen ulkomailla tapahtuvan sosiaalityön.. – Me merimieskirkon papit olemme kaikki Suomen evankelisluterilaisen kirkon vihkimiä pappeja. Benelux-maissa merenkulkijatyötä tehdään edelleen Rotterdamissa ja Antwerpenissa. Käyn siellä nelisen kertaa vuodessa, Oldendorff täydentää. Hän on Benelux-maiden suomalaisen merimieskirkon johtaja ja merimiespastori, jonka toimialueeseen kuuluvat Brysselin, Antwerpenin, Luxemburgin ja Rotterdamin suomalaisten merimieskirkkojen työ. Suomen merimieskirkko on rekisteröity yhdistys joka toteuttaa työssään Suomen evankelisluterilaisen kirkon tunnustusta. – Aikoinaan satamissa oltiin purkamassa ja lastaamassa useita päiviä, mutta nykyisten konttilaivojen aikana satamakäynnit kestävät usein vain muutaman tunnin. Numero 33 on palvellut viime vuodet Brysselin suomalaisen merimieskirkon toimitalona. Merimieskirkot eivät kilpaile Suomen kirkon ulkosuomalaistyön kanssa vaan toimivat sen kanssa yhteistyössä. New Yorkissa tai Kööpenhaminassa suomalaiset seurakunnat ovat osa Suomen kirkon ulkosuomalaistyötä. Iso osa kirkon varainhankintaa on sen lounaskahvila ja suomalainen ruokakauppa. Rahoitus on palapeli Katri Oldendorffin mukaan merimieskirkkojen ulkopuolisen rahoituksessa Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus Stea eli entinen raha-automaattiyhdistys on keskeisessä roolissa. Merimieskirkko keskellä sisämaan kaupunkia herättää kysymyksiä. – Lisäksi olen myös Ateenassa toimivan suomalaisen merimieskirkon sosiaalikuraattorin esimies ja Ateenan pappi. – Vaikka painopiste on siirtynyt ajan muutosten myötä merenkulkijoista kohti ulkosuomalaistyötä, silti merenkulkijatyön merkitys on vahva ja tärkeä osa identiteettiämme. V aikka Rue Jacques de Lalaing -katu sijaitsee aivan Brysselin kuuluisien EU-korttelien kyljessä, sen löytäminen vaatii vielä kolmannellakin kerralla suunnistustaitoa tai kännykkänavigaattoria. 22 21. Pohjois-Saksassa on merimieskirkko, kun taas muissa osissa Saksaa toimii Suomen kirkon ulkosuomalaiskirkko. – Brysselin merimieskirkolla tehdään ulkosuomalaistyötä, merenkulkijatyöstä vastaa Antwerpenin merimieskirkkotyön sosiaalikuraattori, kertoo Katri Oldendorff, 41. Maakravut ja rahtarit tervetuloa Oldendorffin mukaan merimieskirkon keskeistä toimintaa on merenkulkijoiden ohella ollut jo vuosia ulkosuomalaistyö ja kirkko pyrkii palvelemaan kaikkia alueella asuvia suomalaisia. JOULUKUUTA 2017 Merimieskirkko palvelee myös maakrapuja Kuvat Mika Horelli Brysselin suomalaisen merimieskirkon pappi Katri Oldendorff kohtaa työssään niin maallisia kuin hengellisiä haasteita. Parittomalla puolella on jäljellä rivi lähes satavuotiaita kapeita kaupunkitaloja. Britanniassa, Belgiassa, Hollannissa ja Luxemburgissa toimii vain merimieskirkko. Kadunpätkän parillisella laidalla moukuavat nostokurjet ja naapuriin rakennetaan parhaillaan monikymmenkerroksisia asuintorneja. Jos Antwerpenin kuraattori ei pääse, silloin me käymme laivoilla täältä Brysselistä käsin, hän jatkaa. Kreikassa Rhodoksella on turistipappi, joka on Suomen kirkon lähettämä, mutta Kreikan mantereella puolestaan toimii merimieskirkko. Kotona Suomessa esimerkiksi Turun ja Vuosaaren merimieskirkot tekevät työtään myös raskaan liikenteen kuljettajien parissa. – Suuri muutos Antwerpenissa ja muissakin suurissa satamissa on tietenkin ollut se, että kun merenkulkijat eivät enää ehdi tulla kirkolle, niin kirkon on mentävä laivoille
Yksinäisyys vaivaa, koska kaikki eivät osaa verkostoitua. Lisäksi kirkolla on sauna jota käyttävät monet vakituiset ryhmät ja jota vuokrataan. – Yllättävän hyvin nämä kulkijat tietävät merimieskirkon, vaikka emme ole sosiaalihuollon toimija. Majoitusta meiltä ei saa. Suomalaiset ovat todella uskollisia asiakkaita. – Stressi ja kiire, riittämättömyyden tunne perhettä kohtaan, kun työ vie kaiken ajan. Talo on auki yleisölle seitsemän tuntia päivässä kuutena päivänä viikossa. Merimieskirkko haluaa suomalaisten olohuoneeksi Merimieskirkon kalenteri on jatkuvasti täysi. Oldendorffin merimieskirkkokokemus alkoi jo kuusivuotiaana Hampurissa. Tarjolla on myös vaikkapa tervashampoota ja Sini-tiskiharjoja. ” Merimieskirkko toimii myös suomalaisten tuotteiden kauppana. – Hengelliseen työhön saamme merkittävää avustusta Suomen seurakunnilta. He ostavat siitä perinteisestä ruisleivästä ja karjalanpiirakoista puurohiutaleisiin ja Torino-makaroniin. – Meillä on täällä noin 300 tuotteen valikoima. Kauneimmat joululaulut ja muut vastaavat sesonkitapahtumat vetävät kirkon täyteen. Oldendorffin mukaan Brysselin suomalaisilla on joskus vaikeaa tulla puhumaan ongelmistaan. Joko käydään kirkolla tai käydään kirkossa. Lisäksi kirkko järjestää rippikouluja ja tekee paljon näkymätöntä sielunhoitotyötä. Jotkut seurakunnat keräävät meille vielä erikseen kolehteja ja Suomen kirkon seurakunnat avustavat meitä myös muuten. Brysselin merimieskirkko pyörii kahdeksan hengen voimin. Tilanne on ahdistava, jos alkaakin tuntua, että ei pärjää. Monet ovat todella halunneet tänne, valikoituneet vaativasta seulontaprosessista ja päässeet unelmiensa ammattiin Euroopan ytimessä. – Olen käynyt aikanaan Suomi-koulut, ollut partiossa ja kaikessa tämmöisessä mukana nimenomaan merimieskirkon piirissä. Toinen ura ja kutsumusammatti Katri Oldendorffille työ Merimieskirkossa on toinen ura ja kutsumusammatti. Vietämme paljon aikaa kirkolla, mutta on sitten toinen asia, kun käymme esimerkiksi jumalanpalveluksessa kirkossa, Oldendorff selittää. 15 vuotta tein töitä kustannusalalla ja opetin samaan aikaan niin koulussa kuin yliopistossa. Heistä puolet on vapaaehtoistyöntekijöitä. Paluu ei tunnu olevan vaihtoehto, vaikka paineet olisivat valtavat. – Meillä on kuoro ja tarinateatteri, neulekahvila, kirjallisuuspiiri, perhekerho ja muskari. JOULUKUUTA 2017 Merimieskirkko palvelee myös maakrapuja Brysselin suomalainen merimieskirkko toimii vanhassa asuintalossa EU-komission naapurissa. Sitten päätin toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni ja opiskella teologiksi. Oldendorff listaa myös muita syitä ihmisten ahdistukseen. Kulkurit löytävät merimieskirkon Oldendorff kertoo kirkolle tulevan myös kulkureita ja seikkailijoita, jotka ovat lähteneet Suomesta usein jotakin asiaa pakoon. Niissä meille kerätään kolehti joka syyskuun kolmantena sunnuntaina. – Me työntekijät käytämme kahta ilmaisua, joilla on vähän eri merkitys. – Usein yritämme vakuuttaa nämä ihmiset siitä, että tyhjän päältä heidän olisi todennäköisesti parempi palata kotiin Suomeen. Kuvaan saattaa kuulua päihteitä ja joskus mielenterveysongelmia. – Belgiassa viralliseen avioliittoon mennään aina siviilivihkimisellä, mutta me sitten pyydettäessä siunaamme avioliiton, hän kertoo. Merimieskirkko toimii myös suomalaisten tuotteiden kauppana. Mika Horelli Demokraatti, Bryssel. – Meillä on yhteisö, jossa oletetaan, että paineita kestetään hyvin. Muutettuani Suomeen opiskelin ensin saksan kielen ja historian opettajaksi. Kun muutin nuorena aikuisena Turkuun Suomeen, menin mukaan merimieskirkon toimintaan. Monesti mieltä painaa omien vanhempien ikääntyminen ja sairastuminen. 23 21. Sijaitsemme keskeisellä paikalla EU-kortteleissa. Lisäksi saamme avustusta kirkkohallitukselta ja opetusministeriöltä. Taustani takia minun kirkkoni on siis aina ollut juuri merimieskirkko. Tämän lisäksi kirkon tiloja käyttävät lukemattomat erilaiset harrastusryhmät. Nousee huoli, pitääkö palata kotiin Suomeen auttamaan. Myös lasten koulunkäynti aiheuttaa usein paineita. – Päivittäistoiminta, kauppa ja lounaat ovat meille täällä Brysselissä tärkeä osa varainhankintaa. Myös lähetystöstä kysytään joskus apua, josko pulaan joutunut henkilö pääsisi meille suihkuun, saisi vaatteensa pesuun ja ehkä ruokaakin. Jumalanpalvelukset pidetään kahdesti kuussa tässä parin korttelin päässä olevassa Chapelle de la Résurrectionissa eli Ylösnousemuksen kappelissa. Kirkolliset palvelut ovat toiminnan ytimessä Merimieskirkon keskeisiä tehtäviä on huolehtia suomenkielisistä kirkollisista palveluista, messuista ja hartauksista, ristiäisistä, hautajaisista ja avioliittojen siunaamisista. – Jumalanpalveluksissa käy keskimäärin kolmisenkymmentä henkeä. – Ulkosuomalaisilla tulee usein vastaan koti-ikävä eri muodoissa. Näkymätöntä sielunhoitoa Oldendorffin mukaan merkittävä osa merimieskirkon työstä on sielunhoitoa, joka ei näy ulospäin. – Olen puoliksi saksalainen ja puoliksi suomalainen, kotoisin Hampurista
Kaikesta oli pulaa niin sodan aikana – ja vielä pitkään sodan jälkeen. – Ruoka oli yksipuolista, vain perunoita, ja kalaa saatiin merestä. Maijan perhe asutettiin ensin Öbyhyn, jossa oli vain pieni mökki. – Meillä oli hyvä naapurisopu, perheet auttoivat toisiaan pääsemään turvaan. Rauhanneuvotteluissa he uusivat vaatimuksen, johon Suomen neuvottelijat myöntyivät pakon edessä. Meri antoi meille kaikkea. Maija Nurmela muistaa kuinka ennen sotaa koulun suojelukuntaan kuulunut opettaja neuvoi kyläläisiä muun muassa ikkunoiden pimentämisessä, jos sota syttyy. Se aiheutti pelkoa kyläläisissä. Kalaa, vapaa-ajan veneilymahdollisuudet, hiekkarantojen uinti-ilot, auringonpalvonnan. Hankonimen asukkailla oli vain kymmenen päivää aikaa evakuoimiseen, jolloin noin 8 000 ihmistä menetti kotinsa. Kotiin palattiin vasta vuonna 1945, ja sen jälkeen elämä alkoi pikkuhiljaa löytää uudet uomansa ja meille rakennettiin uusi koti. Tähän idylliin ei olisi mahtunut sotaa, mutta se vaan tuli. Suomen 100-vuotisjuhlavuotena, paljon nähneenä toivon, että rauhan vuoksi tehdään töitä, sanoo Nurmela. – Sireenin ääni ilmoitti pommikoneen tulosta. Kaikki tiet olivat tarkkaan merkittyjä, sillä kylä ja ympäröivät metsät olivat täynnä miinoja. Jälleenrakentaminen oli hidasta: ei ollut rahaa, ja myös tavaroista oli puutetta. Melko pian matka jatkui Vimanböleen, jossa asui sukulaisia. Kuin ihmeen kaupalla kukaan Lappohjan kyläläisistä ei loukkaantunut, vaikka pommit muuten kylvivät paljon tuhoa. Kuitenkin uusia taloja alkoi nousta ja elämä jatkui. Kartanossa oli kotieläimiä, joiden ansiosta saatiin maitoa ja kananmunia. Kylä muistetaan myös venäläisten asuttamana alueena, kuten koko Hankoniemi, jossa sodanaikaiset tapahtumat eivät ole unohtuneet. Merenrannalla,13 lapsisen perheen nuorimmaksi vuonna 1925 syntynyt Maija Nurmela muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan. – Vielä vuosikymmenien jälkeenkin ajatukset palaavat sota-aikaan. H ankolainen, pieni 500 asukkaan Lappohjan kylä sijaitsee Raaseporin ja Hangon puolivälissä. Suoranaista nälkää emme nähneet. Opimme, että jos koneet lensivät Turkuun päin, ne eivät pommittaneet, mutta jos ne taas tulivat Turun suunnasta, niin silloin pommittivat. Pommisuojia ei ollut, mutta kyläläiset juoksivat metsään, jonne oli kaivettu kuoppia vaatimattomiksi turvapaikoiksi. Neuvostoliiton vuokraamalla Hangon 115 neliökilometrin alueella arvellaan olleen enimmillään 30 000 sotilasta, jotka linnoittivat rajaa. Neuvostoliitto rakensi alueelle sotilastukikohdan, joka valvoi Suomenlahden meriliikennettä. Sota-aika oli sekasortoista, mutta me nuoret emme osanneet pelätä niin paljon kuin vanhemmat. Aila Pääkkö Demokraatti, Tammisaari Aila Pääkkö Maija Nurmela joutui Porkkalanniemeltä evakkoon.. Evakkoaika oli kova kokemus kaikille Neuvostoliitto oli vaatinut Suomelta jo ennen talvisodan syttymistä Hankoniemeltä alueen vuokraamista sotatukikohdaksi. Nuoren mieli oli optimistinen ja kävimme salaa iltamissa, joita suomalaiset sotilaat järjestivät Skogbyssä, muistelee Maija. Ja kun vuonna 1939 sota syttyi, pommikoneet alkoivat lentää kylän yli. Se on merkitty muistoihin, eikä se sieltä pois lähde. Paikalle tuotiin myös jalkaväkeä sekä ilmaja panssarivaunuja. – Tulimme Vimanbölestä kelkalla. Raskainta lähdössä oli epävarmuus, päästäänkö koskaan palaamaan takaisin kotiin. Vain kolmisenkymmentä prosenttia kylän rakennuksista säilyi. Samoin teki Suomi rajan toisella puolella, josta ovat säilyneet näihin päiviin panssariesteet, juoksuhautoja sekä bunkkeri. Pitkien hiekkarantojen kylä tunnetaan myös ”Hankoniemen Riverana”. Lähes viiden vuoden evakkoretki oli viimein päättynyt. Miehet taistelivat rintamalla, kylässä oli vain vanhoja miehiä, naisia ja lapsia, jotka yrittivät tulla toimeen yhdessä. – Lapsuuteni oli köyhää, mutta turvallista. Maijan äiti ikävöi Lappohjaan. Siellä oli kaksi isoa kartanoa ja elämä niin normaalia kuin sotaa käyvässä maassa voi olla. Vuokrasopimus Neuvostoliiton kanssa oli tehty 30 vuodeksi ja mukaan otettiin vain tärkeimmät tavarat. 24 21. Kun alue palautettiin, he pääsivät piipahtamaan kotona. Kotikylän tuho oli täydellinen. JOULUKUUTA 2017 Lappohjan kylän raskas menneisyys ” Raskainta lähdössä oli epävarmuus, päästäänkö koskaan palaamaan takaisin kotiin
. . . . 09 714 140 . . Kilpailu tiedossa. kerros myyntipaikka 167 Te rve tul oa ! SISUSTUS MARGA Pop up -verhot, huonekalukankaat -verhotangot jakiskot -tapetit, matot ja huonekalut -ompelupalvelu -ilmainen suunnittelu ja kotikäynti Hakaniemen Halli 2krs Avoinna ti-pe 11-17, la 11-15 0414424058 www.sisustusmarga.fi Pop up -liikkeitä Polttopuusta Tunnelmallista Joulua ja Onnellista uutta vuotta 2018! Suomalaista käsityötä puh. . tule tekemään löytöjä! Looks and Goods 2. . KURONEN Hakaniemen halli II krs. . . . . Hakaniemen Kauppahalli, Helsinki Roiniset Oy REITIN KALA Hakaniemen halli, myymälä 30, 32 puh. . Joulun ajan aukioloajat: su 17.12. . . . . 25 21. . Seuraa meitä. . . . . . . Halli avoinna: Ma-pe klo 8-18, La klo 8-16 www.hakaniemenkauppahalli.fi Tervetuloa kaupoille! Kivoja vaatteita sKandimerKeiltä Finlayson, l’evolution, lindon, mingel, naru, Plan B yms. . . . . . . . . . . . 040 765 0176 Hakaniemen Halli II krs. ?. . . . . . . . Ensimmäinen kerros . . . 09 701 3658 Myssyt, paidat, henkselit, hatut ja lakit. 134-136, puh. . . . klo 8-20 Jouluaattona 24.12. . . . . RAKKAUDESTA KIVEEN Aidot kivi ja hopeakorut Muutokset, korjaukset, kurssit Tervetuloa Onnenaurinkoon 0505631449 fb-onnenaurinko Avoinna ma-pe / mån-fre / Mon-Fri 10-17 la /lör / Sat 10-14 Italialaiset pientuottajien herkut suoraan maahantuojalta. JOULUKUUTA 2017 Lämpimät Joulupaketit! M. klo 8-14 . . . . . . . klo 10-16 ma la 18.12.-23.12. .
Arvokkaan pelkistetyssä etiketissä tuijottavat vakavat miesprofiilit. On mukava viedä uuden vuoden bileisiin isäntäväelle lahjaksi pullo, joka on sekä kaunis että myös sisällöltään juomakelpoinen. Tuoksu vei raadin herukkaisiin tunnelmiin, herukanlehtiin, viherherukoihin... Kaikkeudessaan tasapainoinen kuohuviini ja raadin suosikki. Yllättävän hyvää kuitenkin, ja vieläpä mukavalla jälkimaulla. Tuoksu on hunajainen ja hiivainen, eräs raatilainen ilahtui haistaessaan juomasta paahtoleivän. ”Helposti myös nenän kautta imaistavissa”, hämmästyi eräs raatilainen testin tiimellyksessä. Simaisen maukas, väriltään klassinen kuohuviini käy sekä uuden vuoden seurustelujuomaksi että myös ruokajuomaksi salaatin ja kalaruokien kanssa. Jatkoksi cavan puhtaan kukkainen tuoksu tempaisi raadin kesätunnelmaan. Kuplat pirskahtelivat lasissa parin minuutin ajan ja hävisivät sen jälkeen täydellisesti. Joku aisti juomassa lillukan maun. Ei liian makea eikä liian kuiva, helposti juotava hyvä peruskuohari. Makea tuoksu toimi konstailemattomana varoituksena juoman epätodellisen limuviinamaiseen makuun. 26 21. u u u Saksalainen ei petä Spürnasen Riesling Brut 2015 Saksa Saksalaisilta harvoin odottaa kreisin hulvattomia irtiottoja missään asiassa, ja tämä kuohuviini ei anna aihetta poikkeukseen. Kuohuviinin kuivuusaste jakoi raadin mielipiteitä; jäi epäselväksi oliko juoma kuivaksi imelää, imelän kuivaa vai hapanimelää. Hillityn klassisella etiketillä varustettu pullo on hinta-laatu -suhteeltaan varma valinta. Raadin yksimielinen arvio oli: pullo on hieno, juoma on huono. u u u ”Olemme liian vanhoja tähän” Zazazu Demi Sec Kreikka Pullon huolettoman kepeä ja samalla tyylikäs ulkomuoto ihastutti, mutta kierrekorkki sai pari raatilaista hiipivän epäluulon valtaan. Tämä kuohuviinipullo sopii viemisiksi pedantimpiinkin uuden vuoden kinkereihin. JOULUKUUTA 2017 Toimitus testaa KUOHUVIINIT RAATI EMILIE UGGLA, MARJA LUUMI, SARI OJALA RANE AUNIMO, SIMO ALASTALO, ILKKA YRJÄ, ROLF BAMBERG, HEIKKI SIHTO, TIMO SPARF TEKSTI NORA VILVA Malja uudelle vuodelle! Uusi vuosi käynnistyy kuplien ja toimitus päätti etukäteen testata muutaman juhlajuoman. Osa raadista fiilisteli juomaa myös ruokajuomana, esimerkiksi vaalean kalan kanssa. Lähtökohtana oli se, että kaikissa pulloissa on kivat etiketit. Loistava hinta-laatu -suhde. Zazazu Demi Sec Kreikka 11,98 e Blossom Cava Brut Espanja 8,48 e Codorniu Ecológica Cava Semi Seco Espanja 9,99 e Spürnasen Riesling Brut 2015 Saksa 14,90 e ½. u u u Suora harppaus juhannustunnelmaan Blossom Cava Brut Espanja Tyylikkään hipahtava kukkaisetiketti hurmasi jo kaupassa. u u u Hunajainen luomu hurmaa Codorniu Ecológica Cava Semi Seco Espanja Testin ainoa luomujuoma, mukavasti suussa pirskahteleva espanjalainen cava, toi raadille perinteisen hyvän kuohuviinifiiliksen. Tätä pidettiin hyvin ilahduttavana asiana näin vuoden synkimpään aikaan. Juoman pikkuiset kuplat jättivät raadin hämmennyksen valtaan. Oli lähes mahdoton tajuta juovansa kuohuviiniä mehun sijaan
Asiat ovat hyvin ja olen siitä kiitollinen. On niin tarkkaa, minkä näköinen on. Ryhdyin pitämään huolta kunnostani ja nyt näky peilistä on miellyttävämpi. Se on ajatuksena aika tylsä. Sitä kun pystyisimme muuttamaan ja voisimme olla onnellisia ihan sellaisina kuin olemme. Naisille ulkonäköpaineet ovat hirveän iso juttu. Eeva-Johanna Eloranta on kansanedustaja (sd).. 27 21. Ihmisen sisin pysyy samana, vaikka ikää tulee lisää ja elämäntehtävät ja tilanteet muuttuvat. Silmistäni näen myös pienen huolen siitä, että olenko osannut olla riittävän hyvä äiti neljälle lapselleni, vaimo puolisolleni ja tytär vanhemmilleni, joiden ainut lapsi olen. Näen peilissä myös onnellisen ihmisen, jolla elämän asiat ovat nyt kivasti tasapainossa. Kaksi heistä on jo aikuisia ja kaksi murrosiässä. Itsekin olen kärsinyt niistä. Pudotin viime kaudella painoa parikymmentä kiloa. JOULUKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Eeva-Johanna Eloranta, 51 N äen peilissä sen saman tunnollisen ja hieman vakavamielisen pienen tytön kuin lapsena olin. Nyt hoikempana saa paljon enemmän huomiota osakseen kuin aiemmin ja se on jotenkin aika ristiriitaista. Olemme luoneet liian ulkonäkökeskeisen maailman näille meidän nuorille tytöille. Oli yllättävää huomata, että painonpudotuksen myötä muutuin yhtäkkiä näkyväksi sellaisillekin, joille sitä en aiemmin ollut. Saan tehdä mielekästä työtä ja lapseni ovat ihania ja terveitä. On surullista katsoa nykyajan nuoria tyttöjä
Kyse ei ole mistään kampanjointiin liittyvästä halvasta irtopisteiden kosiskelusta. Nähdäänkö tulevaisuuden Suomi ahdasmielisenä ja turvattomana vai avoimena ja oikeudenmukaisena. Sanotaan se taas: jos toisessa ääripäässä ovat demokratiaa, yhdenvertaisuutta, yksilönvapautta ja oikeusvaltiota halveksuvat väkivaltaiset uusnatsit, on meidän kaikkien velvollisuus olla siellä toisessa päässä. Abdirahim Hussein Abdirahim Hussein. Hyvänä kakkosena tulivat seksuaalivähemmistöihin ja etnisiin vähemistöihin kohdistuva syrjintä ja rasismi. Vai avoimena, oikeudenmukaisena ja osallistavana. Siihen ei vain yksinkertaisesti ole haluttu puuttua. Ahdasmielisenä, turvattomana ja poissulkevana. Sen, jota minä ja maailma molemmat ihailimme. Seuraavan presidentin onkin ihan tosissaan mietittävä, millaisena hän haluaa Suomen näyttäytyvän muulle maailmalle. Mutta ehkä hän on oikeassa. u u u Suomen ihmisoikeustilanne, yhdenvertaisuus ja naisten asema ovat jo pitkään olleet Suomen julkisuuskuvan perusta ja vahvimpia vientituotteitamme. Minäkin haluan takaisin sen entisen Suomen. Miellyttämisenhalussaan ei istuva presidentti ole tehnyt asialle ainakaan palvelusta, kun hän vesitti kun koko rasismiongelman lanseeramalla ajatuksen ”ääripäistä” ja ”tolkun ihmisistä”. Siinä, missä muualla tutkituissa maissa syrjintä on vähentynyt, on se Suomessa vain kasvanut. Viimeistään nyt meidän olisi aika havahtua siihen, kuinka todellinen ongelma rasismi maassamme on. u u u Vielä hävettävämmän kuvan Suomen nykytilanteesta antaa Euroopan perusoikeusvirasto FRA:n selvitys, joka rankkaa Suomen koko Euroopan toiseksi syrjivimmäksi maaksi. u u u Tökeröintä tässä kaikessa on kuitenkin se, että kaikki tämä on ollut Suomessa tiedossa jo vuosia. Eivät muuten ole kauaa. Nyt toimenpidesuosituksia tuli liki tuplasti. Mutta mitä sille on tapahtunut. Ja tälläkin kertaa Suomi päätti sivuuttaa ongelman, joka on laajuudessaan Euroopan kärkeä. Edellisellä neljän vuoden takaisella arviointikierroksella Suomi sai 78 toimenpidesuositusta, joista se hylkäsi vain viisi. JOULUKUUTA 2017 ”K un eräs presidenttiehdokkaamme haikaili jotain hänen mielestään menetettyä maailmaa sloganilla ”Suomi takaisin”, niin lapsenikin joutuivat kysymään ymmällään, onko Suomi lähtenyt lomalle ulkomaille.” Tällä tavoin tuoreessa kirjoituksessaan Tuula Haatainen osoittaa taas humaaniutta ja Suomessa kipeästi kaivattua arvojohtajuutta. Naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta oli tälläkin kertaa suurimpia huolenaiheita. Tuula on aina, sitkeästi ja johdonmukaisesti, puolustanut ihmisoikeuksia. 28 21. Suomi takaisin, mutta millainen. Suomi onkin perinteisesti ollut tällä saralla maailman mallimaita. 25 000 maahanmuuttajataustaisesta vastaajasta joka neljäs kertoi kokeneensa syrjintää ja 63 prosenttia häirintää. Näkemykseni eroaa Laura Huhtasaaren näkemyksistä. u u u Ihmisoikeusjärjestöt ovat jo pitkään varoittaneet Suomen ihmisoikeustilanteen menevän hälyttävää kyytiä alaspäin. Kirjoittaja on Helsingin kaupunginvaltuutettu (sd.). Vuodesta toiseen arviointi on kiinnittänyt huomiota samoihin epäkohtiin, etenkin lähisuhdeväkivallan yleisyyteen ja naisten turvakotien riittämättömään määrään. Muutama päivä sitten törmäsin somessa ulkomaalaisen kommenttiin siitä, kuinka Euroopan kaupungeista äärioikeisto pitää Helsinkiä käytännössä panttivankinaan. Kyse ole mistään alpakka-aktivistien suvakkihömpötyksestä, sillä toukokuisessa ihmisoikeuksien määräaikaistarkastelussa Suomi sai ennätyshuonon tuloksen. Näistä Suomi aikoo hylätä peräti 37. Kuten Tuula puheenvuorossaan huomauttaakin, antaessamme tilanteen jatkua ja pitkittyä ovat monet ongelmista jo niin rakenteellisia, ettei niitä enää edes mielletä ihmisoikeusongelmiksi
JOULUKUUTA 2017 Kaikille lehtemme lukijoille! Toivottaa Demokraatin henkilökunta Seuraavilla jouluilmoitussivuilla on käytetty kuvituksena Demokraatin toimittajan Marja Luumin suvun joulukortteja 40ja 50-luvulta.. 29 21
JOULUN RAUHAA JA HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2018 Hangon ja Käpylän Demareille toivoo Timo K. HELSINKI Björkgren-Sojakka Marita Fager Eva Helenius Henrik Jaakkola Jouko Sandell Pirkko Sojakka Hannu Torninoja Tauno Vilen Ritva Viljanen Eko FORSSA Aarnio Eeva ja Heikki Anttila Leena ja Juhani Hämäläinen Terttu Jambo Joenpalo Anita Joenpalo Ilkka Kantola Jyrki Lepola Kaisa Mäkelä Jouni ja Lea Mäki Kirsi LaineNyström Markku Okkonen Jorma Okkonen Liisa Rekunen Hannu Saari Riitta Suonpää Marja-Leena Talikainen Tapio Uutela Matti Vierula Anneli ja Matti HYVINKÄÄ Etuaro Mikael Korhonen Eino Kölhi Heikki Kölhi Mikael Laitinen Salme Luoto Anitta Savolainen Ari Soininen Riku IKAALINEN Ahokoivu Marita ja Osmo Hiiri Johanna Huuska Veikko Kivelä Jani Kortesluoma Riitta Kortesluoma Tapio Laakso Pia Lappalainen Pentti Lassila Mauno Leppänen Reijo Luokkala Jarkko Pulkkinen Kaija Ranne Anneli ja Eino Salokannel Tiina Tienari Tapio Toivonen Pentti JANAKKALA Aaltonen Heikki Aho Sirkka Aho Soini Alijärvi Pirjo Ilmarinen Kalevi Ilmarinen Liisa Koskelin Erkki Löytynoja Reijo Nylund Piia Raitoharju Marja Särkimäki Lasse Tuomi-Koskelin Terttu KAJAANI Oikarinen Markku Piirainen Raimo KALAJOKI Suni Timo KANGASALA Gustafsson Eino Gustafsson Sirkka Hietala Juhani Hietala Sinikka Kaarne lsto KemppiJussi Koskinen Hannu Koskinen Kirsti Lehto Hely Lehto Risto Lehtonen Mikko Markkinen Jari Matilainen Kauko Myllymäki Mauri Myllymäki Sylvi Mäkinen Katri Mäkinen Pertti Onnela Kari Rajala Mia Vehkala Annikki KANKAANPÄÄ Aarniokoski Leevi Luukkainen Matti Mäkinen Jorma KARHULA Tirronen Uolevi KAUHAVA Nahkala Tuula Nahkala Erkki Mattila Kaisu Mattila Seppo Vuorinen Anna-Maija Vuorinen Veikko KOKKOLA Leppänen Liisa ja Osmo KOTKA Piipari Eila Piipari Matti Virolainen Veikko Virolainen Irma KÄRKÖLÄ Päivärinta Reijo LEMPÄÄLÄ Haapasalmi Anita Herala Arto Johansson Reijo Kankkunen Kari Koivuluoma Mikko Koivunen Tuija ja Simo Lahtinen Hanna Lindstedt Erkki Lindstedt Marja-Leena Ojala Juhani Oksa Pirkko Petäkoski-Hult Tuula Päivänen Maria Rajala Harry Ruotsila Eero Selin Niina Teeri Liisa NAANTALI Ansamaa Eliisa ja Seppo OULU Backman Anja Hirvonen Teemu Husa Sanna Jaakonsaari Liisa ja Seppo Kitinoja Ritva Kristiansson Olli-Pekka Makkonen Aila Mikkonen Anna-Kristiina Muukkonen Erkki Nousiainen Markku Nykänen Hannu Närhi Tarja Silvennoinen Ari Sironen Marja-Leena Sironen Olli Sirviö Pirjo Stenberg Eija Tiainen Tanja Tiainen Teemu Valjakka Markku PARIKKALA Veikko Harmanen Eini Laamanen Pirkka Laamanen Anneli Paakkunainen Erkki Paakkunainen Pertti Pitkänen Maila Saukkonen PORI Lehtinen Reijo ja Raili Paldanius Seppo Peltomo Pirkko RIIHIMÄKI Auvinen Maija Auvinen Pentti Kaistinen Kari Kotirinta Kaisu Kylänpää Marjo Levänen Jarmo Mattila Jere Mattila Teija Nokkala Hannu Ranta-Porkka Raija SAARIJÄRVI Ruotsalainen Ritva ja Seppo Kalenius Laila ja Pauli Mieskonen Kaarina SASTAMALA Jokinen Jenni Kallio Janne Kallio Aatos (10 v.) Kallio Helmi (7 v.) Kallio Lilja (4 kk) Jokinen Pirjo Jokinen Alpo TAMPERE Hakonen Anja Salminen Seppo Matilainen Timo Matilainen Kauko Johansson Sinikka Jokinen Eila Salminen Mari TAPANILA Beurling Seija Hytti Antti Jokiharju Eila Jokiharju Teuvo Joona Soile Keinänen Maire Keinänen Tenho Liikaoja Antti Mäenpää Irmeli Pöysälä Martti Pöysälä Tuula Sevander Sirkku Sirén Ossi Stenman Hannu Ylänkö Arja Katriina TURKU Jäppinen Annihelena Kauliomäki Kirsi Knuutila Terttu Kurvinen Lise-Maj Laihinen Marja-Leena Malinen Kari Mattila Hilkka Mikkola Jukka Mikkola Pirkko Nieminen Maijaliisa Nuotio-Niemi Päivi Palmu Heikki Perko Riitta Rasinpuro Anne-Maria ja Vesa Rautio Kalervo Saarinen Jaana Saksa Kirsi Sauhula Terttu Suomi Riitta ja Raimo Työläjärvi Pirkko ja Markku Virtanen Marja ja Aimo VALKEAKOSKI Eteläniemi Ulla Eteläniemi Erkki VIITASAARI Rossi Emmi Ruuska Asta. 30 21. JOULUKUUTA 2017 Iloista Joulua! HYVÄÄ JOULUA! Oikarinen Pirkko ja Teijo RAUHAISAA, RENTOA JA ILOISTA JOULUMIELTÄ Marja-Leena Kuutschin perh
KILTA RY Kalhori Veronica Nurminen-Hämäläinen Satu Hämäläinen Jukka Marttinen Vesa Marttinen Riitta Mäntylä Juhani Naukkarinen Kauko Miettinen Esko Miettinen Ritva Rantala Markku Rantala Iiris Pikkusaari Sirkka Pikkusaari Jussi Mursunen Kaino Mursunen Maija-Liisa KYMINTEHTAALAISTEN TYÖVÄENYHDISTYS RY Annikki Ainikkamäki Tuure Ainikkamäki Hannele Littman Juhani Littman Paula Melin Heikki Melin Irma Pahkala Kalevi Pahkala Terttu Juslin Risto Parviainen Raili Vilenius Timo Vilenius Maija Niilola Reijo Hölsä Helka Tattari Teuvo Tattari Ritva Janhunen Merja Rytkölä Hilkka Ihalainen Armas Ihalainen Pentti Manninen Outi Kasurinen Raija Hasari Tomi Pahkala Helena Laine Raimo Laine NURMIJÄRVEN SOSIALIDEMOKRAATIT RY Erkki Rantanen Liisa Rantanen Sinikka Helminen Armi Manninen Eero Peltonen MUSTASAAREN SOSIALIDEMOKRAATI RY Anne-Mari Hiivanainen Pekka Iitola Heikki Koskimäki Matti Viitaoja Toma Mattsén Martti Suomi HYVÄÄ JOULUA & ONNEA VUODELLE 2018! TOIVOTTAA PAPERILIITON TOIMISTO Vanhala Petri Siira Juhani Leppänen Markku Häyrynen Markku Koivisto Juha Lihavainen Markku Ulenius Hannu Valkonen Eija Eloranta-Jokela Eeva Turtiainen Päivi Koskinen Minna Nikkilä Sari Kontinen Riitta Paloniemi Anna Laine Susann Tirinen Tuija Levosalo Leila Pietikäinen Päivi Wesslin Päivikki Björk Kaisu Karell Ulla Siira Kirsi PIEKSÄMÄKI WT. KUNNALLISJÄRJESTÖ, EDUSTAJISTON SYYSKOKOUS Norrman Ralf ja Rhea Vilske Jukka Turunen Aarno Leivonen Heikki Kurskainen Kai Paukku Ari Rahkonen Jarkko Juutinen Vilho Hellström Martti Nummelin Mikko Hentunen Mika Rahkonen Marja Nurminen-Hämäläinen Satu Hämäläinen Jukka Värmälä Johanna Sistonen Helena Sistonen Markku Kiminki Väinö Ikonen Matti Suontio Sinikka Suntio Hannu Mursunen Kaino Mursunen Maija-Liisa HELSINGIN KRISTILLISTEN SOSIALIDEMOKRAATTIEN YHDISTYS RY Outi Dammert Antero Alanen Paavo Salakka Reijo Hänninen Veli-Matti Hynninen Piretta Pietilä Pekka Untamala Nawap Akberkan IDÄNPÄÄN TYÖVÄENYHDISTYS Irma Laurila Veijo Virtanen Mirja Pietilä Jani Tikkanen Soile Pasanen Ulla ja Taisto Pasanen Seppo Ahonen Alpo Salminen Pasi Vesala Tuulikki ja Erkki Mahkonen Antti ja Toini Heino INKOON SOSIALIDEMOKRAATIT RY/ INGÅ SOCIALDEMOKRATISKA FÖRENING RF Soile Gustafsson Paavo Leppänen Anne Ek Evi Bergman Petri Nyberg KAARELAN DEMARIT TOIVOTTAA KAIKILLE RAUHALLISTA JOULUA JA ONNEA UUDELLE VUODELLE 2018! Petteri Auvinen Pertti Hyvärinen Jukka Juurio Birgitta Katajamäki Vuokko ja Mauri Kauppila Taina Keski-Vinkka Airi ja Pentti Saarikko Tuula ja Tapio Tolonen Saimi ja Heikki Tuurala Anna-Liisa Vehviläinen Sirkka-Liisa Vehviläinen KARAJA VIHERKALLION SOS.DEM. 31 21. Boehm Seija Collan Olavi Kekkonen Mauri Kekkonen Seija Koskinen Veikko Mähönen Raimo Nikkilä Pertti Ojala Sakari Paukku Arvo Shemeikka Aune Sopanen Heikki Törrönen Eino Tarvainen Mauri Vauhkonen Valma Vuorela Hannu POHJAN SOSIALIDEMOKRAATIT– POJO SOCIALDEMOKRATER Petri Kajander Elisabeth Kajander Mervi Harvio-Jokiaho Sami Letti Sanna Sipola Håkan Ekström Jaakko Turunen Hannu Virta Leena Ruusunen Pauli Ruusunen RAUNISTULANKÄRSÄMÄEN SOS.DEM. TY Pekka ja Marja Paven Hannu Valma Uolevi Rosvall Martti ja Ritva Lehtonen Leena Numminen Jouko Numminen Karl-Johan Karlsson Arto Salminen Raimo Paurila Ritva Rokka Marjatta Sinervo SALPAUSSELÄN DEMARIT RY, LAHTI Matti Airikka Eero Patrikka Seppo Hämäläinen Tuula Tuomola Eemeli Salomäki Pertti Pepe Heino Ari Salminen Risto Toivonen Ritva Salminen Kari Tuomola Tomi Sairomaa Jouko Pylväs Päivi Hämäläinen TEAM LIITON JA TYÖTTÖMYYSKASSAN HENKILÖKUNTA Aaltovirta Markku Ahokas Petri Dolk Tarja Heino Veli-Pekka Kaijanranta Minna Kettunen Sari Kettunen Tytti Kivi Mari Kiviharju Jari Kivinen Jonne Koskinen Riitta Kosonen-Nikulainen Jari Laiho Toni Lamervo Taina Lilja Tuomo Lökström Nina Maunula Annika Mettovaara Tanja Mäkinen Emmi Nilosaari Tarja Puura Heli Rinne Merja Roisko Marika Rosqvist Marko Rosqvist Pirjo Saariniemi Tarja Salo Arja Sillanpää Tuula Sippola Salla Skytten Tarja Suhonen Mirja Svahn Mailis Sämpi Leena Tapio Anna Taskinen Sirpa Timonen Tarja Turunen Arto Uhlgren Arttu Weckman Hannu Westman Merja Virtanen Heidi. JOULUKUUTA 2017 Onnea vuoteen 2018! YLIVIESKA Nisula Heli ja Kari Oikarinen Pirkko ja Teijo ESPOON SOS.DEM
toivottaa jäsenistölleen, yhteistyökumppaneilleen ja kaikille ystävilleen Rauhallista Joulua sekä iloista ja toiminnallista Uutta Vuotta! • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •. Halkian Työväenyhdistys toivottaa ystävilleen Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Heinolan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry Hämeenlinnan Sos.dem. Kunnallisjärjestö Keski-Uudenmaan Wanhat Toverit Kuusankosken sosialidemokraatit ry Kymintehtaalaisten työväenyhdistys Lahden Sos.dem. JOULUKUUTA 2017 TURUN JHL 36 SD-TOIMIJAT Hakamäki Vesa Hurskanen Mirja Pitkäaho Iris Puljujärvi Vuokko Vepsä, Hannele TURUN SOSIALIDEMOKRAATTINEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY Hallitus Toni Eklund, pj Mari-Elina Koivusalo, vpj Pasi Ahola Hans Ekroth Esko Heinonen Marko Heinonen Jorma Hellstén Nina Kallio Eero Kivinen Mari Lahti Petri Lepola Ilari Luojola Piia Noronen Petra Peltonen Vilja Siitonen Juhana Turpeinen Ari Virta Työntekijät Petja Raaska Johanna Jalonen UMMELJOEN TYÖVÄENYHDISTYS Ville Salonen Petri Parkkinen Jouko Mäkinen Reijo Eskola Juha Sutinen Paavo Mäkelä Petri Suomalainen Roope Suomalainen Kirsi Kauppinen Tuula Eerola Heikki Eerola UUDENMAAN PIIRIKOKOUS TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA! Levonperä Leena Oksanen Kirsi Nousiainen Pauli Tuuri Pekka Karjalainen Anne Saari Leena Sainio Inkeri Ahlfors Tuisku Niemi Jarmo Velin Jari-Pekka Halvari Jyrki Hautamäki Jarno Suontio Sinikka Salasto Riitta Söderblom Seppo Tikkanen Maila Eklund Tarja Eklund Jari Hämäläinen Anu Huhtala Arto Jalonen Ismo YLÖJÄRVEN DEMARIT Heino Juhani Henrikson Eila Itäpää Auvo Järvinen Kaija Lamminen Jaana Mankkinen Leena Mäkinen Minna Nevala Yrjö Peltola Seppo Tiura Jaana Törmä Erkki Törmä Leena Virtanen Riitta • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • ETELÄ-POHJANMAAN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN OSASTO 057 RY HELSINGIN AUTOKORJAAMOTYÖVÄEN AMMATTIOSASTO RY 084 HELSINGIN POSLIINITYÖNTEKIJÄIN AO 407 RY HELSINGIN PUUSEPPÄIN AO 701 RY HELSINGIN SOSIAALIJA TERVEYSTOIMEN HENKILÖSTÖ JHL 015 JHL 476 TURUN TOIMISTOALAN HENKILÖSTÖ KAJAANIN KUNNALLISET JHL RY 276 METALLITYÖVÄEN HYVINKÄÄN AO 58 PAU PASILAN OSASTO 151 PAPERILIITON KEMIN OSASTO 33 RY PAPERILIITON TAMPEREEN OS.4 RY PÄÄKAUPUNKISEUDUN ERITYISPALVELUJEN AO RY JHL 776 RAITIOJA METROHENKILÖKUNNAN YHDISTYS JHL RY RAKENNUSLIITON AMMATTIOSASTO 042 RY TAMPEREEN AUTOKORJAAMOTYÖVÄEN AO 80 RY TOIJALAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 169 RY TSL:N YHDISTYS JHL 016 RY TURUN AUTOALANTYÖNTEKIJÄT RY AKT:N OS. Naisyhdistys ry Lempäälän Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry Liedon sosialidemokraatit ry Littoisten työväenyhdistys ry Oulun SDP:n valtuustoryhmä Palokan Sosialidemokraatit ry. Ty/ Tarmon Talo Sosialidemokraattinen Väinö Voionmaa-Seura ry Tapanilan työväenyhdistys Tarvasjoen työväenyhdistys Toverilliset jouluterveiset sekä hyvää uutta vuotta! Turun Seudun Wanhat Toverit ry Voikkaan työväenyhdistys 110vuotias Vuoksenniskan Työväenyhdistys r.y. 32 21. 40 TURUN ELINTARVIKETYÖNTEKIJÄT 144 RY TURUN SEUDUN SÄHKÖTYÖNTEKIJÄT RY Forssan Työväenyhdistys r.y. Parikkalan Sosialidemokraatit ry Rajamäen Työväenyhdistys ry, Nurmijärvi Raunistula-Kärsämäen Sos.dem
33 21. JOULUKUUTA 2017 Hyvää Joulua! Hyvää Joulua ja Onnellista uutta vuotta 2018 UUDENMAAN PIIRI Olemme lahjoittaneet joulukorttivaramme Solidaarisuussäätiön kautta tehtävään humanitääriseen työhön.
050 582 1021 www.paasioptiikka.fi Hyvää Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta 2018! Rauhallista Joulua, Onnellista ja Luottavaista Uutta Vuotta 2018! Hyvää Joulua! SDP Helsinki www.helsinki.sdp.. 34 21. JOULUKUUTA 2017 Siltasaarenkatu 12, Hki p. Ammattiliitto JHL toivottaa rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta! Hyvää joulua! Toivottaa Turun sos.dem. toveriseura
Demokraattista Joulua ja Hyvien uutisten vuotta 2018! fb: UP-uutispalvelu Iloista joulua! tsl.fi Joulurauhaa Joulurauhaa ja onnnellista uutta vuotta Yksi kirje kertoo enemmän kuin tuhat peukkua | www.pau.fi PIDETÄÄN SUOMI VALOISANA Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Ihminen ensin. Poikkea toimistollamme, soita, asioi verkossa tai jätä yhteydenottopyyntö osoitteessa turva.fi/turvaan. 35 21. JOULUKUUTA 2017 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110 Nyt on syytä hymyyn Turvalla on jälleen vakuutusalan tyytyväisimmät asiakkaat EPSI Rating 2017 -tutkimus Tule sinäkin tyytyväisten asiakkaiden joukkoon
www.sask.fi I www.pam.fi Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Vastuullista vetovoimaa Veturimiesten liitto ry vml.fi Viikkolehti, netti ja some. 020 774 000, etunimi.sukunimi@sak.fi www.sak.fi Rauhallista joulua ja hyvää vuotta 2018, juhlitaan kotimaisella ruualla ja juomalla! autoja kuljetusalan työntekijäliitto ry John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki // PL 313, 00531 Helsinki (09) 613 110, faksi (09) 739 287 // etunimi.sukunimi@akt.fi // akt.fi AKT toivottaa rauhaisaa joulua ja turvallisia ajokelejä! Reilua joulua ja ihmisarvoista uutta vuotta! Tänä jouluna sanomme ei lapsityölle tukemalla SASKin työtä maailmalla. JOULUKUUTA 2017 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK puh. 36 21
Maailman rytmiä ja melodiaa intohimoisesti jäljittävä musakulkuri Yaffa vie tällä kertaa katsojat matkalle Kolumbian, Irlannin, Israelin, Palestiinan, Japanin ja Venäjän moni-ilmeisiin musiikkikulttuureihin. Demokraatti Sami Yaffa on taas kiertänyt maailmaa musan perässä, muun muassa Kolumbiassa (yläkuva) ja Irlannissa (alakuva).. Musiikki on moniongelmaiselle yhteiskunnalle elinehto, joka antaa toivoa ja väylän purkaa turhautumista. Japanissa Sami saa kokea, miten vanhat sosiaaliset ja luokkaperinteet ovat yhä vahvasti läsnä, mutta samaan aikaan niitä murretaan ja ravistellaan rajusti. Kolumbiasta puhuttaessa esiin nousevat yleensä ensimmäiseksi huumekartellit ja niiden ympärille rakentunut väkivaltakoneisto. 37 21. Kolmannen Sound Tracker -kauden avauksessa 20.1. Rankan arjen vastapainoksi kolumbialaiset hallitsevat juhlimisen. Venäjälle reissumies suuntaa kahden jakson verran, tutkimusmatka jakautuu Pietarin ja Moskovan seuduille. Kolmannessa osassa musakulkurin kohteena on ”Pyhä maa”, Israel ja Palestiina. Bailujalkaa vipatuttavat niin futuristinen viidakkoelektro kuin chambeta-soundit. Sami matkaa muun muassa syvälle entisille sissijärjestö FARC:n alueille, tapaamaan musiikista voimautumiskeinon löytänyttä, takaisin kotiseuduilleen palannutta pakolaista Ceferina Banquezia. Kakkosjakson kohdemaassa Irlannissa Sami uppoutuu muun muassa pyhään druidiseremoniaan, osoitaa kunnioitusta edesmenneelle rockjumala Phil Lynottille, siemaisee pubissa muutamat irkkulegenda Finbar Fureyn kanssa ja heittäytyy iirinkielisen Sean Nos -laulun vietäväksi. JOULUKUUTA 2017 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Musakulkuri taas tien päällä Ex-Hanoi Rocks basisti, nykyisin Michael Monroen yhtyeessä soittavan Sami Yaffan luotsaama kiitetty ja palkittu musiikkiohjelma ”Sound Tracker” palaa tammikuussa uusin jaksoin. Sami Yaffa kaivaa tämän Etelä-Amerikan rikollisen julkisivun takaa esiin harvinaisen rikkaan ja omintakeisen musiikkimaailman. Siellä Sami yrittää löytää yhdistäviä tekijöitä kulttuurista, jota ovat varjostaneet niin ihmisiä tiukasti jakava heimokuntaisuus kuin päättymätön uskonnollinen sota
Tässä genressä aika olennaisen tekijän eli jännityksen Dahl osaa kyllä virittää huippulukemiin, vaikka poliisihahmojensa kompleksisuudessa lyökin yli. Eikä niissä monissa käänteissä kärryiltä tipu, kun pitää tiukasti kirjan kyljestä kiinni. Se myös kuvaa Tukholman alamaailman hierarkioita ja valtataistelua dokumentinomaisella tarkkuudella. Viime mainittua voidaan pitää raflaavan markkinatermin henkilöitymänä, sillä hänen läpimurtonsa, Ruotsissa vuosina 2006–2010 ilmestynyt Stockholm noir -trilogiaksi nimetty romaanisarja, sai toimia nimen anatjana koko tyylisuunnalle. Vaikuttaa siltä, kuin Dahlilla olisi ollut aika lailla paineita uuden sarjansa avaamisessa, kun A-sarjasta muodostui niin iso hitti. Tämä tulee pian tapetuksi, ja koko kuviota pitää katsoa eri kulmasta. Silti Lapidus on kyllin taitava pitääkseen otteessaan sähäkkään loppuratkaisuunsa saakka. Kerronta tempoilee väsähtäen välillä mateluksi. Uuden trilogian päättävässä ”Top Dogissa” jatketaan edellisessä osassa olleen pedofiilirenkaan penkomista. Vähän toisenlaisilla kirjoilla profiloitunut Into-kustannus sen sijaan nappasi käännösoikeudet Dahlin uusimpaan sarjaan, jossa rikoksia selvittävät rikosylikonstaapeli Sam Berger ja Säpon soluttautuja Molly Blom. KIRJAT Arne Dahl: Rajamaat Suomennos Kari Koski Into-kustannus 2017, 357 s. Henning Mankell, Stieg Larsson ja Jens Lapidus olivat keskeiset tienraivaajat sillä marssilla, joka vei nordic noir -käsitteen koko lukevan maailman tietoisuuteen. Emelie Jansson on menestyvä liikejuristi, joka ajautuu setvimään kidnappausjuttua. Se on machoilevaa, enemmän amerikkalaistyylisesti toiminnallista ja vailla poliisipäähenkilöitä etenevää, sähäkäksi leikattua rikoskirjallisuutta. Siihen nähden, kuinka lujaa Dahlin uuden trillerisarjan avausta on suitsutettu Ruotsissa ja muuallakin maailmassa – ”Kaikkien aikojen paras ruotsalainen rikosromaani” (Sydsvenskan) – Rajamaat on pieni pettymys. A-ryhmän tarinan päätettyään Dahl aloitti vuonna 2011 uuden, Euro polin tutkimuksia seuraavan sarjan, joka on vielä suomentamatta. Keskeisimpänä poikkeuksena oli, että nyt yhtenä päähenkilönä esittäytyi ihan kunnollinen kansalainen, nainen vieläpä. Siksi lukijalle jää kirjan tarinankuljetuksesta yliyrittämisen maku. JOULUKUUTA 2017 Alamaailman noviiseja ja ylämaailman lieroja Kadonneiden teinien jäljillä Arne Dahl (oikealta nimeltään Jan Arnald) nousi Suomessakin huippusuosioon vuosina 2004–2012 (alkuteokset 1998–2007) ilmestyneellä jännärisarjallaan Ruotsin poliisin erikoisosastosta, A-ryhmästä. Poliisihahmot ovat parhaan nordic noir -perinteen mukaisesti melkoisia ongelmakimppuja, joiden menneisyydessä on paljon traumoja. Emelie on siirtynyt huippuluokan juristilafkasta omaan asianajotoimistoon, joka saa asiakkaakseen ihmiskaupan uhriksi joutuneen nuoren naisen. Pian Sam ja Molly huomaavat tiettyjä vapauksia tutkimuksessa otettuaan olevansa myös itse niin Säpon kuin keskusrikospoliisin jahtaamia. Apuriksi ilmaantuu Teddy Maksumic, juuri vankilasta vapautunut entinen alamaailman kova luuta. 38 21. Kolmantena juonteena seikkailee huumelastin isommilta tekijöiltä hassannut nuorten bilettäjien porukka, joka lähtee mukaan suureen peliin: penskat alkavat itse valmistaa ja kaupata ”ketkua” eli ketamiinia, vahvaa hallusinogeenia. Top Dog on kakkostrilogian huterin romaani. Keskitasollaankin hän on skandi crimen eliittiä. Dahlin kirjoituskäsi menee välillä maitohapoille, kun vauhtia ja käänteitä pitää ladata joka lukuun. Samaan aikaan toisaalla edellisosista tutut alamaailman untuvikot yrittävät kerätä kannuksia tekemällä yhä suurempia palveluksia Tukholman järjestäytyneen rikollisuuden kingi Isakille alias Mr Ykköselle. Rolf Bamberg Demokraatti. Huono se ei missään tapauksessa ole, mutta ei missään tapauksessa kaikkien aikojen paras svenskidekkari, ei edes paras Dahlin kirjoittama kirja (joka minun rankkauksessani on A-sarjan neljäs kirja ”Eurooppa Blues”). Tämä aika epätodennäköinen ”työpari” on pysynyt koossa nyt kolmen romaanin verran (edelliset osat ”Vip-huone”, 2014 ja ”Sthlm delete”, 2015). Lapidus ei tällä kertaa saa monipalikkaista rakennelmaansa pysymään kunnolla kasassa. Lapiduksen noir-trio kuitenkin poikkeaa aika paljon skandinaavisen nykyrikosromaanin ahdistusta huokuvasta valtavirrasta. Rolf Bamberg Demokraatti nostettua rimaa. ”Rajamaat” (”Utmarker”, ilmestyi Ruotsissa 2016) on varsin klassinen pohjoismainen sarjamurhaajajäljitys, jossa uhreista ei alkuun ole konkreettista näyttöä, mutta eri puolilla maata kadonneiden teinityttöjen välille alkaa löytyä yhteyksiä. Erikseen on syytä kiittää vielä kaikki A-ryhmä -kirjat suomentanutta Kari Koskea, joka on seurannut Dahlia Otavalta Innolle. Tuntuu, kuin hän olisi yrittänyt lähteä ylittämään uusiin ennätyskorkeuksiin KIRJAT Jens Lapidus: Top Dog Suom. Jaana Nikula ja Petri Stenman Like 2017, 494 s. Stockholm noir -menestyksen jälkeen Lapidus lähti kirjoittamaan uutta trilogiaa vähän samassa hengessä. Vaikka Rajamaat ei Pohjolan paras rikoskirja olisikaan, niin Koski on ihan parhaita lajityypin suomentajia. Ja kohta mennään taas ylivirittyneellä action-vaihteella
Yhden murhan silminnäkijäksi osuu näet pieni tyttö, jonka äiti tulee tapetuksi varsin mieltäkääntävällä tavalla. ”Taksikuskissa” seurataan ammattilaisurastaan luopuvan vapaaottelija Rikun uuden elämän alkua taksikuskin ammatissa. Periferiassa elävä pienellä kansalla on suuret tarinaperinteet, minkä tämän romaanin toinen suomentaja, myös saagoja iloksemme kääntänyt Tapio Koivukari läpikotaisin tietää. Murhametodien ja kuolinkamppailujen yksityiskohtaisessa kuvailussa Sigurdardottir olisi kyllä voinut vähän säästelläkin. Melkoisen sarjamurhasaagan on sepittänyt myös Yrsa Sigurdardottir, jonka Islannissa jo kolme vuotta sitten ilmestynyt Perimä avaa dekkarisarjan, jossa reykjavikilaiskomisario Haldur saa vähän poikkeukselliseksi työparikseen lastensuojelussa työskentelevän Freyjan. Siis arkista, paisuttelemattomien rikostapausten ympärille keriytyvää realismia ja syvätarkkaa kuvaa Helsingin rosoisemmalta puolelta. 39 21. Kapakoista Roskapankki, Kolme Kruunua ja Kolme Kaisaa ovat tärkeitä etappeja tapahtumakuluissa. Tapio Koivukari ja Tuula Tuuva-Hietala Otava 2017, 412 s. KOONNUT ROLF BAMBERG. Kanarialla Koko tuotantonsa siihen asti Gotlantiin sijoittanut ruotsalaisdekkaristi Mari Jungstedt aloitti pari vuotta sitten uuden, Kanarialle sijoittuvan saarisarjan yhdessä silloisen siippansa Ruben Eliassonin kanssa. KIRJAT Hannu Vuorio: Taksikuski Like 2017, 264 s. KIRJAT Mari Jungerstedt: Luvattu maa Suom. Parasta ”Luvatussa maassa” ovat paikallisväestön ja vain omasta viihtymisestään huolta kantavien turistien henkiset yhteentörmäykset. KIRJAT Yrsa Sigurdardottir: Perimä Suom. Kakkosdekkari on luvalla sanoen hengettömämpi kuin duettona syntynyt ”Tummempi taivas”. Kirjaan tarttuessaan voi olla aika varma, että aina saa, mitä on ollut tilaamassa. Päähenkilöinä heiluvat edelleen Kanarialla ilmestyvän ruotsinkielisen lehden päätoimittaja Sara Moberg ja norjalainen ex-poliisi Kristian Wede. Murhasaaga Islantilaiset rikosromaanit erottautuvat pohjoismaisesta nordic noir -valtavirrasta vähän samaan tapaan originelleina kuin suomalaiset tahollaan. Tällä kertaa pyöritään paljon Kalliossa ja Krunikassa ja vähän ”liitosalueillakin” kuten Tattariharjussa. Äijä on nyt pudonnut matkasta, mutta Kanaria-sarja jatkuu Jungstedtin soolona. Näin Riku tulee tahtomattaan temmatuksi rikosvyyhteen, jonka ytimessä on laajaa huumebisnestä pyörittävä porukka. JOULUKUUTA 2017 Stadilaisia Hannu Vuorion rikosromaanit ovat luotettavia. Kiinnostavaa on myös seurata, miten Jungstedt punoo juonen aikajanalliset rönsyt osaksi isoa tarinaa. Hyvin rakennettu juoni, virkistävästi erilainen tapahtumaympäristö ja oiva suomennos takaavat lukunautinnon. Tuo uskottavuusongelma sekä Jungstedtin taipumus heittää kerronnan sekaan herttasarjamaista unelmahöttöä ja kyökkipsykologiaa ovat rasitteina juoneltaan varsin hyvin etenevässä tarinassa. Heti kättelyssä hänen rasittava siskonsa Eeva kertoo työtoverinsa Marian joutuneen raiskausyrityksen kohteeksi, ja jäljet johtavat sylttytehtaalle, naisten työnantajaan. He ujuvat taas kuin itsestään keskelle henkirikossarjaa, jonka tutkintaan heillä ei asemansa puolesta olisi oikeastaan mitään asiaa. Emmi Jäkkö Otava 2017, 380 s. Sellainen esimerkiksi on prologissa kuvattu tositapahtuma, Teneriffan kentällä 1977 tapahtunut ilmailuhistorian pahin lentokoneturma (583 uhria). Vuorio ei ole ehkä se koukukkain rikosjuonen punoja, mutta Stadin ja sen ihmisten kuvaajana verrattoman katu-uskottava
No, ei muuta kuin kirjas toon. Pähkinänpurija on jokusen kerran ajellut pitkin Rautalammin raitteja ja myöntää, että seutu on priimaa, JärviSuomen aatelia. ”Runoilijankutsumuksen kannalta merkittävin oppilaitos nuorelle mie helle varmasti oli Lepaan kuulu Maatalousopisto, jota Yrjö kävi kan salaissodan molemmin puolin. Oli niitä muitakin. En kai paa mitään. No, se Yrjö Tepon ’Multa laulaa’ oli yksi niistä hienoimmista. Sain tietooni, että runot oli kään netty suomeksi ja niin sitten vain lu kemaan. ”Unto Kupiainen oli tällä kertaa avainvinkki. Kun tutustuin vähän hänen omaan runouteensa, huomasin sen olevan melkoisen konventionaalista ja pliisua, kuten tämäkin sitaatti osoittaa.” Irma Lehdolla on omalaisensa kiinnostava kytky visakirjailijaan. Kunniapaikalla se on kirjahyllyssämme. Tä män totesi myös visataiteilija, joka aikansa reissattuaan,asettui aloil leen kotikonnuilleen.” Myös Ossi Lehtiön nuoruudessa on Kaijärvi putkahtanut esiin. Kaikesta huolimatta uskaltaudun vastaamaan: Pro Finlandia mitalilla ja Valtion kirjallisuuspalkinnolla palkittu Yrjö Kaijärvi (19.4.1896– 6.2.1971) ja sanoisin teokseksi kokoel maa ’Kaikki on toisin’.” Sirpa Taskinen lisää vielä muutamia faktoja. S. Tämä oppi oli taatusti merkittävin luon nonrunoilijalle. Kupiainenhan oli opet tajani ja erittäin innostunut Aaro Hellaakosken runoudesta – ja mo nesta muusta. u u u Eero Reijonen risteyttää hauskasti kirjailijan vaiheita ja omaa elämänpolkuaan. Pettymys oli suuri, sillä ru not eivät olleet mitenkään erilaisia tai räjähtäviä. Muistelen, että ainakin niin Saarikosken kuin sta din Arskankin (Arvo Turtiaisen) tuotantoa laitettiin 1960luvulla hei dän itsensä lausumina mustille vi nyyleille ja niitä kirjaalesta ostettiin ja kuunneltiinkin. Himassa Alppilassa minulla, nuo rella visavesalla, oli käytössä kohtuul lisesti runokirjojakin, äiti niitä lues keli, luki jopa Viipurinkadun ekalle nauhamankalle, jonka äänitystilasta mamma taisteli Lennonin, McCartneyn ja nöösipoikansa kanssa. Puu tarhaopiston käyneenä hänen aihe piirinsä oli hyvin maanläheinen, ja hän ymmärsi nykyisin (uudelleen?) keksityn luonnon parantavan voi man: ”Sielun lääke/ ja pahojen unien rohto:/ metsä, järvi ja taivas”. Raila Rinteen huudahdus lämmitti erityisesti tässä vastauspinossa visatontun mieltä, koska se kertoo, että haastetta on anettu sopivasti, vaikka tehtävän asettaja epäili hommaa läpihuutojutuksi. 40 21. Molemmilla, niin Hellaakos kella kuin Kaijärvellä on runoissaan hyvin vahva uskonnollinen pohja vire. Puutarhuri ja runoilija. ”Netti kertoo, että Otava julkaisi ’Runoutemme kauneimpia’ sar jassa vuonna 1956 kirjallisen äänile vyn ’Yrjö Kaijärven kauneimmat ru not’, lausujana aikakautensa mestari Yrjö Jyrinkoski. Tuota kieltä ei kou lussa opetettu. Hän on suomenta nut mm. Näin kävi myös tänä vuonna. Ranskan lisäksi hän taisi myös sak saa, englantia, italiaa, latinaa ja tietysti ruotsia. Ykkösosasta tämä runo löytyi. Eliotin ja Michelangelon ru noja sekä joitain proosateoksia. Yhtenä syynä saattaa olla se, että hänen runonsa eivät ole lau lullisia, lieneekö muita sävellyksiä kuin Chydeniuksen ’Hullu’. Siksipä vähän hämmästelen, kun huomasin, että juuri Yrjö Kai järvi oli Charles Baudelairen Paho jen kukkien suomentaja.” u u u Mauri Panhelainen on kokenut suuren menetyksen, ja koko visaväki varmasti on mukana tässä toivotuksessa: tervetuloa suruajan keskelläkin takaisin visan pariin ja osanottomme kirjavisan pioneeriaikojen vakiovastaaja Irmelin poismenon johdosta. Opis kellut puutarhaopistossa. Ammatiltaan Kaijärvi oli kansa koulunopettaja mutta jättäytyi jo 1928 vapaaksi kirjailijaksi ja toimit tajaksi. Valtion kirjallisuuspalkinnon Kaijärvi sai 1937 ja Pro Finlandiamitalin 1967.” Visaukko oli muuten viime suvena Tampereen Teatterikesässä nauttimassa Kaj Chydeniuksen ”Rakkauden kaivo” -sävellyskonsertista, joka oli ottanut nimensä Kaijärven runosta. Mutta seuraukset oli vat pitkälle kantavia. Vastauksia putoaa useimmiten kiitettävästi. Runot, eli Charles Baudelairen Pahan kukkia, oli suomentanut Yrjö Kaijärvi (1896–1971), ja näin hän teki suuren palveluksen mi nulle. Kai senkin nyt kehtaa sanoa, että kohtuullisen monta kertaa sai Lintsin vanha Bostonpyörä pyörähdellä, en nen kuin Yrjö Teppo ja Yrjö Kaijärvi hahmottuivat Alppilan Hanulle sa maksi persoonaksi. Mahtaako tuota kirjankustanta jien äänilevyille tallentemaa kirjal lista historiaa vielä löytyä kirjavi salaistekin hyllyistä. Enkä edes ole kovin hyvin hänen tuotantoonsa tutustunut, käännöksistäkin vain Baudelairen Pahan kukkiin. Kaj on säveltäjänä Kaijärven(kin) runouden vankkumaton suosija. Niin myöhemmin tuon vieraan kielen taito pelasti minut kie lettömyydeltä, kun infarktissa meni äidinkielen puhuminen. Baudelairen, Verlainen, T. Sieltä sit ten löytyi runoteos Kaikki on toisin, jossa Jouluruno on. Kuulen vieläkin kor vissani, kun hän lausui runoa Sata kieli herää. JOULUKUUTA 2017 ”Kaunis kiteytys joulun sanomasta” Jouluruno ei näissä kekkereissä yleensä petä. ’Olen keskellä hiljaisuuden ja rau han tuoksumerta, / joka ruohon juu rista tähtiin kohoaa. Tämän joulun omaksi runoksi va litsen viime viikolla 93vuotta täyt täneen Kirsi Kunnaksen talvisen runon: ’Pihassa kuun kajo / jäätynyt jälkiin. Kun elämme in ternetaikaa, löytyi tietysti runoili jakin, mutta runoteos jäi vielä haet tavaksi. Fil. Tämän tosin ta jusin lopullisesti vasta sitten kun olin kuunnellut riittävästi mullan laulua ja nähnyt vanhimpien setämiesteni katoavan maakuoppaan... / Olen vastaan ottaja vain. ”’Tuoksuu säteilevä lumentuore puu.’ Visarunoilijasta ei mitenkään hir veän paljon tietoa ole, nimismiehen poika ja kansakoulunopettaja. ”Hei visaguru, mistä ihmeen kel lareista kaivelet näitä joulurunoili joita, joiden nimeäkään en muista kuulleeni, vaikka kirjallisuutta olen seurannut hyvinkin puoli vuosi sataa?! Yrjö Kaijärvi (1896–1971) kirkas tuu ahkeran etsinnän tuloksena Jou lurunon kirjoittajaksi.” Juhani Niemi on myös penkonut ahkerasti tietopankkeja. Painos on tosin vuo delta 1990, joten ihan uusia runoja ei siitä löydy. Visa runo Joulu on kokoelmasta Kaikki on toisin (1959). / Olen ajaton aika, yöllinen häipyvä kerta, / olen uoma, jota rajaton onni ahdistaa.’ On todennäköistä, että Kupiainen jo rinnasti nämä runot – vaikkakaan en muista sitä – ja yhdisti myös ru noilijat. ”Visaisännän joulukortti oli ru nojen rakastajallekin visainen siksi, että runo oli tuttu, mutta runoili jaa en muistanut. / Olen olematon, jota sisältä kiirehditään. ”Tämän viikon lainaus on mielen kiintoinen valinta, joka palauttaa minut noin 15vuotiaaksi tai ainakin tuon ikäkauden vaiheisiin. . Rautalammella visataiteilijaa ar vostetaan, vaikka patsas sinne pys tytetäänkin John Mortonille, Yh dysvaltain itsenäisyysjulistuksen ratkaisuäänen antaneelle miehelle, jonka sukujuuret yltävät Savon pe rukoille. kandin jälkeen hän suo ritti opintoja Ranskassa ja matkus teli Italiassa, Intiassa ja Tunisiassa. Olin näet kuullut tai ainakin jostakin kuullut, että oli eräs ranskalainen runoilija, joka on aivan hurja, kirjoittaa mie lenkiintoisia runoja, jotka repäisevät maailmani. Kaksiosainen kirja on yh teensä lähes 2 000sivuinen ja kat taa suomalaisia runoja ja runoil joita laajasti. Päätin näet opetella kielen, jotta voisi lukea ru noja alkukielellä. Omista runokokoelmista ei löytynyt. ”Yrjö Kaijärvi on runoilijana jää nyt nimekkäämpien aikalaistensa varjoon. Turtiainen, Viidan Late ja Yrjö Jylhä tehosivat jo pojankloppiinkin... ’Olen valmis kuunteluun. Tunnettu ja tuntematon samassa pakkauksessa. ”Taas oli Suomen runottarelle käyttöä. Ei Yrjö Kaijärven teoksia pidetä Lahden maakuntakirjaston kirjahyllykössä; ne ovat varastotavaraa. Se on joulunsu loinen, varmasti hyvin suosittu edel leen runoja lukevien ja kuuntelevien keskuudessa, vaikka julkaisusta on yli 60 vuotta.” Tuulikki Lepomäki-Lahtinen on plaraillut aina oivallista perusteosta. / Askeleet kuin kyyneleet.’” Ulla Vaara moitiskelee vanhemman runouden puuttumista kirjostojen hyllyistä. Hän julkaisi myös tietokirjallisuutta, sa noituksia, radiotekstejä sekä teatte rija kirjallisuusarvosteluita. Runohyllyissä ei ollut yhtään Kaijärven teosta, joten kirjastovir kailijalta apua pyytämään. Olen soiva.’ Ja kuinka ollakaan kiepahti tässä samalla mieleen Yrjö Kaijärven runo Avartuminen
JOULUKUUTA 2017 Kaijärven runot ovat muodoltaan selkeitä ja yksinkertaisuudessaan koskettavia. He olivat vuoden harjoitelleet.” KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 ”Sytytät kynttilät. Tieltä saakka luki helposti nimiä: Yrjö Saari. 41 21. Lihavia miehiä ja naisia shortsit jalassa ja lyhythihaisissa liikkui puiden välissä ja pyrki rantaan, joka oli viiden metrin päässä. (rb) VIIKON 51 SITAATTI Heitetäänpä vuodenvaihteeseen ikään kuin juhlavuoden rääppiäisinä viimeinen asteriskitehtävä, jolle joulutauon vuoksi on vähän pidempi vastausaika. Niitä voi lukea moneeen mielialaan. Pulkkilan harjulla harrastettiin campingtouhua. ”Vasemmalle tuli hautausmaa, jossa kasvoi korkeita puita. Eikö kysymys olekaan Yrjö Teposta, joka debytoi mainitussa Nuoret runoilijat -antologiassa 1934. Autot oli ajettu metsään. Hän kuunteli V. /Ovea avaamatta poistut.” kirjoitti Yrjo Kaijärvi Puusepän Pojasta Joulu-runossaan, joka tunnistettiin Kirjavisassa hyvin. Palkintoja jaetaan yksi per viikko myös vuonna 1918. fi. Heidän toivoi onnistuvan siinä. Yrjö Kaijärvi on muistelmanluonteisissa teksteissään moneen kertaan tähdentänyt, miten ratkaisevan paljon hänelle merkitsi Aurajoen kaupunki. Niistä oli tehty neljä nojatuolia, joissa käytiin lepäämässä, kun maa väsytti jalat ja vesi muun. Koskenniemen kirjallisuustieteen luentoja ja osallistui aktiivisesti tämän perustamaan vapaamuotoiseen kirjalliseen piiriin. Hänestä kypsyi kirjailija, kun hän opiskeli Turun yliopistossa 1928– 1933. Yrjö Kaijärven kuva Otavan arkisto. Mutta kun noin sanoo, pari seikkaa vaatii oitis selvennyksen. Siellä oli vanhoja korkeita ja uusia matalia hautakiviä. Jouko Grönholm pitää Turun lippua korkealla. Kirjavisa jää lyhyelle tauol le, asiaan palataan loppiaisen jälkeen ja yhden tehtävänasetuksen verran jo vähän ennenkin. Mies oli mennyt mutta nimi oli jäänyt maan päälle ja niin lujasti, että se on tallella vielä silloinkin, kun maa on kuu. Kaijärvi on tässä runossa kiteyttänyt kauniisti joulun sanoman.” Samaista Runotarta selaili visatonttukin runoa etsiskellessään. Kaijärvi oli Turussa muiden muassa Kaarlo Sarkian läheinen ystävä ja tunsi hyvin myös esimerkiksi Kuubalaisen serenadin sepittäjän Unto Koskelan. Vuoden viimeinen palkinto vielä Irma Lehdolle – hyvää joulua sinne tänne. Vuodenvaihteeseen tämä teos sopiikin, sillä kirjan tapahtumia sisällytettiin erääseen Pentti Kotkaniemen ohjaamaan näyttämötoteutukseen, joka sai ensi iltansa uuden vuoden aaton aattona, kirjailijan merkkipäivän tuntumassa. ”Turkulaista kirjanystävää ilahdutti, että jouluruno on Yrjö Kaijärven. Vastaukset viimeistään 3.1. Entä miten Turku Kaijärveen liittyy. Kaksi sangen erilaista runoilijaa tuossa Rossin tekstissä kohtaavat.” Kaijärven tunnistivat myös Sirkka-Liisa Piirainen, Jaana Pikkarainen-Haapasaari, Veikko Huuska, Vesa Kautto, Jorma Kataja, Tommi Kekola, Petri Kettunen, Matti Kärkkäinen, Unto Vesa ja Pertti Vuorela, kiitokset teille aktiivisuudesta. Ja kiitos ihan kaikille kuluneesta juhlavuodesta. A. Kaijärvi oli Rautalammin laulaja, mutta Turun-muistot leimasivat hänen elämäänsä loppuun asti. Erikoista on, että Rautalammilla aikoinaan jonkin kauden työskennellyt Matti Rossi julkaisi Kaijärvestä kauniin ja arvostuksesta kertovan muistorunon kokoelmassaan ’Laulu tummana tulevi’. Gradunsa Kaijärvi laati riikinruotsalaisesta runou desta, ja kirjallisessa piirissä hänen esittelemiinsä kirjailijoihin kuului Alfred de Musset. mennessä osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti
Toisaalta itserakkaat amerikkalaiset ovat saattaneet hoksata elokuvan ivan liiankin vihlaisevaksi mutta torjuvat sen defenssinomaisesti. Poliittisesta draamasta kohti komediaa Nick Hamm ottaa dialogivetoisessa elokuvassaan joka tapauksessa vapauksia, joilla elokuva muuntuu poliittisesta draamasta on the road -komediaksi. Andrewsissa vuonna 2006 pidetyissä neuvotteluissa, joissa pyrittiin päättämään vuonna 1998 tehdyn rauhansopimuksen pohjalta Pohjois-Irlannin lopullisesta vallanjaosta. Eräs voimahahmo, IRA:n entinen kenttäkomentaja Martin McGuinness käänsi kelkkansa vuonna 1987, kun Enskillienin pommi-isku surmasi toistakymmentä ja haavoitti kymmeniä protestantteja. Pitkä matka elokuvaksi Julkisuudessa kerrottujen tietojen mukaan Coenin veljekset tekivät elokuvan alkuperäisen käsikirjoituksen yli 30 vuotta sitten heti läpimurtoteos Blood Simplen (1984) jälkeen. Ensimmäistä tulkintaa puoltaa huomio siitä, että valkoisten lähiön mustaksi silmätikuksi muuttavien tulokkaiden on tarkoitus ollakin sivuun sysättyjen roolissa. Teoksen rohkeus ei kumpua verisestä väkivallasta, jota sitäkin riittää, tai edes sen absurdista vitsikkyydestä, vaan vihaiseen valkoiseen keskiluokkaan osoitetusta murska-arvostelusta. Skenaariota sittemmin täydentäneiden Clooneyn ja Grant Heslovin panos näkyy otaksuttavasti eniten edelliselle ominaisissa poliittisissa painotuksissa, jotka 1950-luvun lopun kontekstista huolimatta edustavat elokuvassa nykyaikaa. Siinä on myös perusta elokuvalle ”The Journey”, joka kuvaa yhtä kulissientakaista episodia Skotlannin St. Martin McGuinness ja karismaattisen kovapuheinen Pohjois-Irlannin unionistijohtaja Ian Paisley eivät lähtökohtaisesti olleet ideaali neuvottelupari hyvien tulosten saavuttamiseen. Se antaa kaikelle hinnan muttei millekään arvoa Oscar Wilden hengessä. Väkivalta oli saatava loppumaan. Suburbicon ei siis sohi tylsästi poliittista eliittiä George Clooneyn väkivaltainen satiiri haukuttiin kotimaassaan lyttyyn kenties siksi, että se kertoo amerikkalaisten härskistä tekopyhyydestä Äksyt herrat on the road Vapaustaisteluja vallankumousromantikkojen maailmassa kaikki oli ennen paremmin. Clooney itse on siis profiloitunut töidensäkin perusteella liberaaliksi demokraatiksi. Oli päämäärätietoisesti profiloituneita vapautusjärjestöjä, vahvoja kumousjohtajia ja yhtä karismattisia vastapooleja. Totuudellisuutta penäävät ovat joka tapauksessa hakoteillä siinä, mitä Hammilta voi edellyttää. Jos näin on, elokuvantekijät saavat kiittää Paisley-vainaata, sillä pelkät vallanjakoneuvottelut olisivat olleet paljon tylsempi filmiaihe. Kiistelevien miesten välien lämmetessä elokuvan jännitteet löystyvät. Totta vai tarua vai tarua todesta Nick Hammin ohjaama elokuva saa nimensä neuvotteluiden yllättävästä välinäytöksestä. Nämä ensin mököttävät, sitten saavuttavat puhevälit ja lopulta suorastaan heittävät läppää. Valheellinen unelma Elokuvan nimessä mainittu Suburbicon on amerikkalainen onnela, valkoinen idylli ilman yhteiskunnallisia ongelmia, köyhyyttä ja luokkaeroja. JOULUKUUTA 2017 ELOKUVA The Journey Ohjaus Nick Hamm Pääosissa Timothy Spall, Colm Meaney, Toby Stephens, Freddie Highmore, John Hurt 2017, 95 min. Makuasia, pitääkö amerikkalaisten hylkimisreaktiota väärinvai oikeinymmärtämisenä. MI5 tarkkailee piilotetun kameran avulla autossa reissaavia herroja. 42 21. Tikun nokkaan nostettiin etenkin tarinan afroamerikkalainen perhe, joka arvostelijoiden mielestä jätettiin rasismia käsittelevässä elokuvassa pelkkään sivuosaan. Taustapiruna hääräävä brittitiedustelu MI5:n mies (roolissa aina vakuuttava John Hurt) junailee McGuinnessin mukaan samalle lennolle sillä taka-ajatuksella, että näin vihamiehet voisivat sulattaa jäävuorta väliltään kahden kesken. Molemmat olivat järkähtämättömiä miehiä, jotka eivät halunneet pettää fanaattisia tukijoitaan. Pyrkyrin rikoskumppaniksi ryhtyy vaimon identtinen kaksonen (Moore tuplaroolissa). Vahvimpana yksittäisenä otoksena mieleen on jäänyt mustavalkoisen Hyvää yötä ja onnea -elokuvan (2005) väkevä loppukohtaus, amerikkalaisittain harvinaisen suoraan älyä puhutteleva jakso, jossa toimittajalegenda Edward R. Itse rikostarina on kuitenkin läpeensä coenmainen kuvaus itsekkäiden ihmisten petollisesta ahneudesta, jota ohjaaja laajentaa koko yhteisön suvaitsemattomuuden ja mädännäisyyden läpileikkaukseksi. Andrewsista Edinburghin lentokentälle. Ensimmäisten kuvien jälkeen elokuva vaikuttaa Truman Shown (1998) tai Pleasantvillen (1998) kaltaiselta tahallisen muoviselta fantasialta. Kuten Irlannin tasavaltalaisarmeija IRA, jonka päämäärät tuntuivat monista ulkopuolisista hyväksyttäviltä, mutta väkivaltaiset keinot niiden saavuttamiseksi kyseenalaisilta. Dokumenttiahan hän ei ollut tekemässä vaan tositapahtumista ammentavaa fiktiota. Oscar Isaacille on puolestaan suotu mitä tyypillisin Coen-sivuosa: sutki vakuutusetsivä, jolla on omat virityksensä kaikkien tappioksi varmuudella kääntyvässä murhapelissä. Murrow (viileä David Strathairn) argumentoi kriittisen journalismin tarpeesta pinnallisia trendejä vastaan. Elokuva näyttää etuoikeutettujen ihmisten härskin tekopyhyyden ja kyltymättömyyden rahan alttarilla. The Journey, se matka, on itse asiassa autokyyti St. Tarinan todenmukaisuudesta on Britanniassa käyty polemiikkia, mutta käsikirjoittaja Colin Batesman on kertonut molempien osapuolten vakuuttaneen hänelle, että tällainen hääpäivän aiheuttama väliepisodi todella tapahtui. Paisleyn ja McGuinnessin sanailu lähtee vähän lapasesta, samoin ensinmainittua näyttelevän Timothy Spallin tukahdutetut naurukohtaukset.. Suburbicon (2017) on epätasaisen uran mutta vahvoja yksittäisiä jaksoja kameran takana tehneen Clooneyn kuudes ohjaustyö, joka lytättiin kotimaassaan Yhdysvalloissa lähes yksimielisesti. Näyttelijänä kapea mutta Tom Ripleyn (Lahjakas herra Ripley, 1999) ja nyt Gardner Lodgen kaltaisten petkuttajien osiin mainiosti istuva Matt Damon esittää valkokaulustoimiston pikkupomoa ja perheenisää, joka pyörätuoliin päätyneestä vaimostaan ja veloistaan (Julianne Moore) päästäkseen sotkeutuu epätoivoiseen suunnitelmaan paikallisten amatöörigangsterien kanssa, jotka eivät katso miehen pelastautumisyrityksiä hyvällä. Paisley pistää jatkamisen ehdoksi sen, että hän saa lentää välillä Belfastissa juhlistamassa vaimonsa kanssa heidän 50-vuotuishääpäiväänsä. ELOKUVA Suburbicon Ohjaus: George Clooney Pääosissa: Matt Damon, Julianne Moore, Noah Jupe, Oscar Isaac, Gary Basaraba 2017, 105 minuuttia Onnellisten aika Yhteiskunnallisesta aktiivisuudestaankin tunnettu näyttelijä-ohjaaja George Clooney vastusti takavuosina näkyvästi Irakin sotaa ja tuki Barack Obaman valintaa Yhdysvaltain presidentiksi. Siis valhe, josta tekijät viiltävät paiseen halkaisevan mustan komedian ja ruumiskasaa kasvattavan satiirin. Media ja valta toistuvat aiheina Clooneyn omissa ohjaustöissä, joissa yksilöiden moraalisesta prismasta heijastuvat kansakunnan yleisemmätkin tunnot. Ennen oli myös hyvän ja pahan akselilla hankalasti sijoitettavia tapauksia
JOULUKUUTA 2017 Pika-arviot The Square Ruotsalaisessa Cannes-voittajassa viime keväältä on tietynlaisen trendielokuvan makua, sijoittuuhan satiiri nykytaiteen maailmaan. Sitä on myös Tony Blairin (Toby Stephens) koikkelehtiminen kokouspaikalla.¨ Näin erittäin kiinnostavista aineksista liikkeelle lähtevä elokuva laja vetoa populistisesti herravihaan vaan kääntää katseensa suureen massaan, joka todistaa vain oman pienuutensa. Paisleyn rooliin tarvittu Spallin olemuksen muutos on muuten vaikuttava. Annelin ja Wojtekin kesäromanssia varjostaa niin tytön isän, kaveripiirin kuin pojan perheenkin ennakkoluuloisuus, mikä johtaa avoimeen konfliktiin. Timothy Spall esittää Pohjois-Irlannin protestanttien legendaarista poliittis-hengellistä johtajaa Ian Paisleyta ja Colm Meaney ex-IRApomo Martin McGuinnessia. Ruben Östlund on puolestaan juuri nyt länsinaapurimme ykkösohjaaja. Hänen kerroksellisessa mutta ylipitkässä elokuvassaan pohditaan lähimmäisen auttamista ja empatian kykymme suhteellisuutta. ELOKUVA Asiat riitelevät ja miehet. Poliittinen särmä hioutuu pois, jäljelle jää äksyjen vanhojen herrojen sanallinen miekkailu, joka päättyy tasapeliin, konsensukseen. McGuinness (Colm Meaney) on tässä ”koomikkoparissa” se leppoisampi tapaus. Rolf Bamberg Demokraatti. Hyvä Pohjois-Irlannin kannalta, huono elokuvan lopputuloksena. Historian dramatiikkaa on, että oikea Martin McGuinness kuoli vain pari kuukautta ennen elokuvan toukokuista Britannian ensi-iltaa. Suosio todistaa, että pirstaloituvassa maailmassa on yhä sijaa perinteiselle yhtenäiskulttuurille. (RA) KOONNUT RANE AUNIMO JA ROLF BAMBERG ELOKUVA Tuntematon sotilas Aku Louhimiehen tulkinta Väinö Linnan romaanista nousee ensi vuoden alun aikana historian katsotuimpien kotimaisten teatterielokuvien listalla peräti sijalle kolme heti ensimmäisen Tuntemattoman ja Kulkurin valssin taakse. Tyylikäs ja ilkeä Suburbicon nousee vuoden parhaiden elokuvien joukkoon heittämällä. Kun matkalla sattuu vielä kolari, ja ukot miltei eksyvät jaloitellessaan kansallispuistossa, ollaan jo miltei sit comissa. Paisley poistui keskuudestamme 2014. Ei uskoisi, että sama mies näytteli rehevää taiteilija Turneria vain kolme vuotta sitten. Suomessa sitä edustaa sota. (RA) Mansikkamaa Jälleen yksi muunnelma Shakespearen Romeosta ja Juliasta. Wictor Ericssonin ohjaaman ruotsalaiselokuvan teinirakkauden kuvauksessa on mukavaa karheutta mutta ei juuri uutta annettavaa kalutun teeman käsittelylle. 43 21. Rane Aunimo Demokraatti tistuu loppuaan kohden. Meaney jääkin välillä statistiksi Spallin ottaessa ahtaan autonäyttämön haltuunsa. (RB) ELOKUVA Valhe. Se on Trumpin ajasta kertova elokuva ilman Trumpin aikaa. Rujossa yhtälössä äärimmäisen kyyninen ja vain itsestään piittaava murhamies Gardner Lodge ei edes ole mikään hätkähdyttävä poikkeus vaan katkeran yhteisön moraalinen keskipiste, kuka tahansa heistä. Julianne Moore (vas.) ja Matt Damon (kesk.) todistajina. ”Capuleteja” edustaa tällä kertaa Etelä-Ruotsin maaseudulla asuvan mansikkatilan tyttö Anneli, Romeo alias Wojtek tulee vierastyöläisenä Puolasta, siis mansikanpoimijaksi
Hyvinvointivaltio vai uusliberalismi Yya-sopimuksenkin aikana Suomi eli Jyrängin mielestä ”amerikkalaisen taloudellisen neoliberalismin kehässä”. KIRJAT Antero Jyränki: Suurvaltojen välissä – Suomen sata vuotta Art House 2017, 383 s. Suomi itsenäistyi Venäjästä mutta syöksyi Saksan syliin, kunnes tämä hävisi maailmansodan. Jälkimmäinen tendenssi Oppenheim haastaa Emmassa Meret Oppenheimin 1930-luvulla luoma kaulanauha. Sitä saattoi luonnehtia selväksi irtiotoksi Venäjän bolshevikkien ajatuksista. Mutta jos sopimuksen nojalla jouduttiin toimimaan ”yhteistyössä tai yhdessä” Neuvostoliiton kanssa, tilanne muuttui. Kansanvaltuuskunnasta kuningasseikkailuun Kirjan suurin ansio on siinä, että lukija joutuu itsekin pohtimaan itsenäisyyden käsitettä. marraskuuta 1917 ottaa ”korkeimman vallan” itselleen. Hän käytti asuissaan ja koruissaan mielellään luonnonmateriaaleja. Demokraatti Näyttely avautuu Tapiolan WeeGee-talossa. Oppenheim ei uskonut perinteisiin sukupuolirooleihin vaan ajatteli mielen olevan androgyyni. Suomi oli sopimuksen mukaan puolueeton normaalitilanteessa. heinäkuuta 1919 vahvistettiin. Itsenäisyys on aina suhteessa johonkin. Juridisesti valtiollinen itsenäisyys toteutui viimeistään siinä vaiheessa, kun uusi hallitusmuoto 17. Kansanvaltuuskunnan itsenäisyys suhteessa Venäjän bolshevikkeihin osoittautui kuitenkin suhteelliseksi. Toisessa maailmansodassa samat kohtalonyhteydet toteutuivat. Itsenäisyys on joka tapauksessa suhteellista. Proletariaatin diktatuurista siinä ei ollut tietoakaan. Meret Oppenheimia (1913–1985) on kutsuttu feminismin pioneeriksi: hän halusi kyseenalaistaa modernissa yhteiskunnassa vallitsevia sukupuoleen liittyviä normeja ja antaa naiselle vapaamman aseman. Välissä käytiin sisällissota. Tätä eivät suomalaiset sosialistit hyväksyneet, mutta siihen se silti tuli. 14.2.. Jyränki ei lupaa esipuheessaan merkittävää uutta tietoa tai käänteentekeviä paljastuksia. Luonto oli tärkeä inspiraation lähde myös hänen runoissaan. Päätökset eivät varmaankaan laillisuusmielessä olleet kauniita, mutta itsenäisyys säilyi, ainakin suhteellisesti. Sen sijaan näkökulma on oleellinen. Sieltä löytyi säännös kuningassuvun sukupuuttoon kuolemisesta, jolla perusteltiin porvaripuolueiden kuningasseikkailua. 44 21. Presidentistä tuli Jyrängin mukaan ”kvasimonarkki”. Kapinan jälkeen itsenäisyyden suhteellisuus ilmeni esimerkiksi vetoamisella Ruotsin vuoden 1772 hallitusmuotoon, jonka katsottiin olevan yhä voimassa. Kaksiportainen yya-sopimus Venäjä ja Saksa ovat Jyrängin kirjassa siis ne vastapoolit, joiden välisessä maastossa Suomen itsenäisyyden kulloinenkin suhteellisuus punnitaan. Neuvostoliiton kanssa solmittu yya-sopimus rajasi sotien jälkeen Suomen asemaa ja itsenäisyyttä. Käytännössä eli de facto tämä tapahtui eduskunnan päättäessä 15. Kekkosen mukaan se oli kaksiportainen. Nyt Jyränki osallistuu itsenäisyyden juhlavuoden keskusteluun uudella kirjallaan, jossa hän tarkastelee itsenäisyyden sataa vuotta ennen muuta suhteessa ulkopuoliseen maailmaan. Ei olisi enää oltu puolueettomia (eikä itsenäisiä). Oppenheim ei luonut käyttömuotia vaan toteutti ideoitaan, jotka viittasivat usein seksuaalisuuteen ja fetisismiin. Hänet muistetaan myös Urho Kekkosen kansliapäällikkönä, joka erosi tehtävästä Zavidovo-myräkän seurauksena 1970-luvun alussa. Tämän lupauksensa hän pitääkin. Jyrängin mukaan siinä tiivistyi ”vasemmistoradikaalinen, kansansuvereenisuusoppiin pohjaava suomalainen valtiosääntöideologia”. Espoon modernin taiteen museo EMMAn kevään 2018 päänäyttely ”Meret Oppenheim – Mielen peilit” esittelee yhden harvoista naispuolisista surrealisteista. Valtiosääntöoikeuden asiantuntijana Jyränki tarkastelee Suomen itsenäistymistä ja sen jälkeen tehtyjä ratkaisuja erityisesti oikeushistorian näkökulmasta. Nykyisen sote-keskustelun tiimellystä seuranneena tuntuu jopa hiukan huvittavalta, kuinka monet itsenäisyyden aikana tehdyt isot valtiolliset ratkaisut ja päätökset ovat olleet Jyrängin mukaan joko laittomia tai laillisuuspohjaltaan vähintäänkin arveluttavia. Emeritusprofessori Antero Jyränki tunnetaan erityisesti valtiosääntöoikeuden asiantuntijana ja vahvana mielipidevaikuttajana. Identiteetin ja seksuaalisuuden pohdinta nousi yhdeksi taiteilijan tuotannon keskeisimmäksi teemaksi. Venäläiset kun vaativat, että maiden välisen sopimuksen osapuolena Suomen virallisen nimen pitää olla Suomen sosialistinen tasavalta. Oppenheimin kokeellinen ja yllätyksellinen taide haastaa sukupuolirooleja vielä tänäkin päivänä. Parlamentarismin puolustajana tunnettu Jyränki toteaa, että kesti seitsemänkymmentä vuotta, kunnes Suomeen saatiin ”parlamentaarisesti melkein aito” perustuslaki vuonna 2000. Jyränki kertoo, kuinka presidentti Urho Kekkonen, lakimies hänkin, tulkitsi yya-sopimusta. Näyttelyssä arjen esineet, asusteet ja huonekalut saavat yllätyksellisen uuden elämän: pöytä linnunjalan muotoisen jalan, mekko materiaalikseen paperin, rannerengas turkispäällyksen. Uutta kunigasta piti lähteä hakemaan Saksasta. Taiteilijan omaehtoinen feminismi oli aikaansa edellä ja taiteessaan hän ammensi alitajunnastaan ja unistaan. Vapaa ja itsellinen Oppenheim puhui jo 1950-luvulla sukupuolineutraaliuden puolesta. Itsenäisyyden suhteellisuus saattoi näkyä myös punaisen puolen hallituksen eli Kansanvaltuuskunnan valtiosääntöehdotuksessa. Vuoden 1919 hallitusmuotoon jäi sisällissodan varjona ja monarkistienkin tyydytykseksi vahva presidentin asema. JOULUKUUTA 2017 Itsenäisyys – suhteessa mihin. Suomi itsenäistyi Venäjästä, siis suhteessa Venäjään
murtui vuoden 1966 vaaleissa, joiden jälkeen pohjoismaisen hyvinvointivaltion idea hyväksyttiin yli puoluerajojen. Onhan se jenkkileffoista tuttu, joten ei muuta kuin kalkkunaa pöytään! Myös Labor Day syyskuun alussa tulisi varmaan suomalaisillekin kesälomien mentyä tarpeeseen. Ruby Tuesday. Sitäkin toki ihmettelen, miksi tuhlata moinen törsäyspäivä joulukaupan humuun, jolloin kuluttajat ovat muutenkin valmiit läväyttämään lompsan levälleen. Englanniksi tuokin voisi kuulostaa ihan potentiaaliselta kulutusjuhlapäivältä, vaikka Pohjois-Irlannissa muisteltavassa ”Verisen sunnuntain” teurastuksessa vuonna 1972 brittisotilaat ampuivat 26 kansalaisoikeusmarssille osallistunutta katolista. Kukaan ei täällä tiedä, miksi sitä vietetään, mutta mitä välii. Ensin tuli Ystävänpäivä sydänkrääsineen, sitten pyhäinpäivästä tehtiin meilläkin suuri kurpitsajuhla Halloween. u u u En herkeä ihmettelemästä, miten vastustelematta suomalaiset kuluttajat ovat takertuneet amerikkalaisten markkinamiesten virittämiin pauloihin. Sellaista ei ollut vielä vuonna 1958, jolloin vaalien tuloksena oli myöskin vasemmiston enemmistö (jonka Jyränki unohtaa). Miten olisi laajennettujen Hullujen päivien aloitus Bangles-hitin soidessa muzak-mattona taustalla. Siinäpä hyvän mielen joululaulu: ”And it’s five, six, seven, / open up the pearly gates, / well there ain’t no time to wonder why / whoopee! we’re all gonna die!” Jos kauppakeskuksissa osattaisiin musta huumori, tämä Vietnamin sodan vastainen renkutus voisi soida yhtenä joulukaupan päivänä non stopina: Black Fridayn oma tunnari! Siitähän tulisi kelpo pari John Lennonin ”Happy Xmasin” kanssa, jonka nimen sulkuihin kirjoitettua osaa (”War Is Over”) harva enää noteeraa jollottaessaan sitä standardijoululauluna. Siirretään se Suomessa oma-aloitteisesti Piinaviikolle. Tuskin ne dixielandinakaan toimisivat. EU:n jäsenmaan itsenäisyys on siis suhteellista. Vastustelematta suomalaiset kuluttajat ovat takertuneet amerikkalaisten markkinamiesten virittämiin pauloihin. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla: pitkä ja musta perjantai. Voi tietysti pohtia, lisääntyykö vai vähentyykö itsenäisyys nykyisessä globaalin keskinäisen riippuvuuden maailmassa sillä, että päätetään eristäytyä. Jos elämä uhkaa käydä juhlattomaksi, tässä vielä muutama potentiaalinen juhlapäivä anglistisella kuorrutuksella: Sunday Bloody Sunday. joka ei kai ole ihan parasta kauppa-aikaa. Sama kai se on laulukirjan vastakkaisella osastolla: harva taisi itsenäisyysjuhlahuumassa kiinnittää mitään huomiota ”Lippulaulun” sanoihin, joita pienet muksutkin ovat päässeet laulamaan sukupolvi toisensa jälkeen: ”Sinun puolestas elää ja kuolla on halumme korkehin.” ”Sotilaspoikaa” tai ”Ateenalaisten laulua” ei taideta sentään pilteillä enää paljon laulattaa. JOULUKUUTA 2017 Aforismi välipalaksi Pitkä musta perjantai A dventtiajan hetki Helsingin keskustan kauppahelvetissä: dixieland-orkka soittelee valopihalla joulubiisejä jazzahtavina sovituksena. Oleellista oli SDP:n poliittinen ja ohjelmallinen johtoasema. Antti Vuorenrinne Demokraatti. Kulkuset kilisevät, poron nenä on punainen ja hirvellä svengi. Rolf Bamber g Kun ulkomaalainen tappaa, ketään ei kiinnosta, oliko päihteillä osuutta asiaan. Mutta vastineeksi Suomi sai väkilukuunsa nähden kohtuullisen vankan aseman EU:n päätöksen teossa. Paraateja ja barbequeta, suomeksi örvellystä ja grillausta... Kävisi vaikka uudek si, aikuisemmaksi ystävänpäiväksi, löytyyhän tuon Rollari-singlen b-puolelta suorasukainen iskurepliikkibiisi ”Let’s Spend a Night Together”. u u u Myydäänkö meille seuraavaksi kiitospäivä, joka USA:ssa on siis vähän ennen mustaa perjantaita. Manic Monday. Mielenkiintoinen on Jyrängin väite siitä, että EU-jäsenyyden myötä vuodesta 1995 alkaen Suomi siirtyi ”takaisin kohti amerikkalaisen uusliberalismin mittamerkkejä”. Heti tänne! Olisi vappu kesän molemmin puolin. 45 21. Jyrängin mukaan lainsäädäntövallasta on jäljellä 40– 60 prosenttia. Ja nyt on tajuntaamme iskostettu muutaman vuoden ajan tätä ylimääräisistä pyhimyksistä tai pyhitetyistä kiitollisesti vapaaksi riisuttua kulutusjuhlapyhää Black Friday. Se on kuitenkin totta, että osa jäsenmaiden lainsäädäntövallasta siirrettiin unionille. Ei liene suoranaisesti EU:n vika, että länsimainen sosialidemokratia on sen jäsenmaissa ja vähän muuallakin joutunut alakynteen. Mutta sitten kuin salama kirkkaalta taivaalta: bändi heittää sekaan Country Joe MacDonaldin satiirisen 60-luvun protestibiisin ”I Feel Like I’m Fixin’ To Die Rag”. Uusliberalismin voittokulkua ei voine kiistää, mutta sen voi kyseenalaistaa, onko EU siinä kehityksessä muna vai kana. Saksalla ja Suomella on neuvostossa yksi ääni kummallakin
Toiseksi se osoittaa sitä korkeinta painosmäärää, mihin mikään ja milloinkaan Suomessa ilmestyvä sanomalehti on voinut vakituisella tilaajamäärällään päästä. /-/ Jokainen uusi tilaaja Työmiehelle on voitto työväenliikkeelle, voitto sosialidemokratialle ja sen yleville ihanteille ja jaloille pyrkimyksille. Mutta paljon merkillisempi se on sisällöltään, koska se tuo eteemme monta miettimisen arvoista seikkaa. Kirjan nuoret päähenkilöt, veljekset Homeros ja Odysseus (tietysti, kun Ithakassa ollaan!) kohtaavat värikkään joukon kaupunkilaisia, joiden kollektiivisen luonnekuvan pohjalta romaanin alkunimen voi suomentaa huoletta ”Ihmiselliseksi komediaksi”. Kansa aseistautui toisiaan vastaan. 77 770 Työmiestä painettiin ja levisi Suomen luokkatietoisen työväestön keskuuteen kuluvan kuun 18 p:nä. Voi hyvällä syyllä sanoa, että syksyn 1917 SDP oli selvästi erilainen puolue kuin kevään 1917 SDP. Maa oli julistettu itsenäiseksi mutta porvarillisten puolueiden pyrkimys saada itsenäisyydelle tunnustus Saksasta ja muista länsimaista ei ottanut tulta. Sinä olet kai nopeimmin liikkuva otus täällä Pyhän Jaakon laaksossa.”. Kolmanneksi se on merkillinen ja mieleen painettava, joskin luonnollinen siinä suhteessa, että sen on saavuttanut työväen, köyhän kansan lehti, sen asioiden ajaja ja etujen valvoja. Lehti pystyi joulun alla esittämään uudet ennätykselliset levikkiluvut (juttu alla). Suomi oli sekasortoisessa tilassa. Työväestö voi olla tästä saavutuksestaan ylpeä ja osoittaa sitä sekä porvareille että sosialisteille niin täällä kuin muualla. Luku on merkillinen ulkonäöltään, mutta tarkka kuin tähtitornin ajanmittari. Lennätintoimiston päällikkö pani kätensä uuden lähetin olkapäälle. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: William Saroyania on luonnehdittu proosan Chapliniksi, koska hänellä on samankaltaista vilpitöntä uskoa hyvään. Tätä hänen romaaniaan voisi puolestaan kutsua proosan ”Spoon River antologiaksi” sillä erotuksella, että tämän kirjan pikkukaupunki Ithakan ihmiset ovat mitä suurimmassa määrin eläviä. JOULUKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Maailman kirjallisuuden katekismus . Puolue jakautui yhä selvemmin parlamentaarista linjaa kannattavien ja vallankumousvoimien leireihin. 46 21. ’Hyvä, Homeros Macauley’, hän sanoi. Työmiehen perinteisessä joulurunossakin oli tavanomaista tummemmat sävyt: ”Taas saarnataan ne vanhat paimensadut ja neitseen lapsen synnyn ihmehet, taas tutkitaan ne tähden kummat ladut ja syntein vapahduksen vaatimet; uskolla heikot henget hurmataan, lupauksin elon pyyteet surmataan ja kurjuus upotetaan juhlahumuun.” Valoa pimeyteen toi työväenliikkeen joukkovoiman tavaton kasvu. Tälläkin asialla oli synkkä puolensa. Jäsentulva toi puoluetoimintaan uutta jäsenkuntaa, joka oli veteraaneja alttiimpi radikalismille. Olaus Työmies 23.12.1917 Pahojen aavistusten joulu Myös vuonna 1917 joulu katkaisi hetkeksi suurten ja pian yhä surullisemmiksi muuttuvien tapahtumien ketjun. ”’Mikä sinun nimesi taas olikaan?’, Spangler melkein huusi. ’Sinä olet se poika, jota tämä toimisto yövuorollaan tarvitsee. Työmiehelle jäsentulva oli kuitenkin positiivinen asia. Ensiksi se osoittaa koko maapallon enimmin levinneen suomenkielisen sanomalehden painosmäärää. Sosialidemokraattisen puolueen jäsenmäärä vähintäänkin kaksinkertaistui vuoden 1917 aikana. ’Homeros Macauley’, Homeros sanoi. Kerskukoot porvarit kuinka paljon tahansa lehtiensä painosmäärillä, työväestö voi kuitenkin täten osoittaa tässäkin ylivoimaisuutensa. Ja neljänneksi, viidenneksi ja moneksi muuksi se kuvaa Suomen työväen voimaa ja voiman kasvamista, sen rintaman vankkuutta, sen omien asiainsa ymmärtämistä, sen tiedon ja valistuksen harrastusta ja tarvetta ja eteenpäin pyrkivää henkeä ynnä monta muuta sen taisteluihin, toimintaan ja hengenviljelykseen kuuluvaa seikkaa
Päästäksemme käsiksi sosialidemokraattisen aatteen ja markkinatalouden suhteeseen pitää avata niitä arvoja, jotka ovat sosialidemokraattiselle aatteelle keskeisiä. Ne tarjoavat selkeyttä ja suuntaa erilaisiin tilanteisiin ja tavoitteisiin. JOULUKUUTA 2017 A Aate Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi Saatteeksi. Aatteita on monenlaisia. Em ili e U gg la. Aate on arvovalintoja ohjaava ajatusmalli, joka on erityisen merkityksellinen puoluepoliittisessa edustuksellisen demokratian mallissa sen tarjoaman ennustettavuuden ja luotettavuuden takia. 47 21. Lisäksi on tärkeää huomata, että markkinatalous ei ole aate tai mitään sinne päinkään ja siksi suhde ei rakennu tasavertaisena, vaan kyse on aina aatteen suhteesta markkinatalouden piirissä tehtäviin valintoihin
Keskeistä ei siis ole miten, vaan minne. Puhun nyt perinteisestä vasemmiston vapaudesta, jossa sallitaan ihmisten toiminta niin kauan kuin se ei vahingoita muita ihmisiä tai loukkaa heidän vapauksiaan. Tarkoittaako tämä automaattisesti sitä, että sosialidemokratia on vapaiden markkinoiden vastainen aate. Sosialistinen ajattelu, jonka mukaan varallisuuden uudelleenjakaminen olisi tehokas keino kohti vasemmistoutopiaa, on pahasti vanhentunut. Toisin sanoen markkinatalous on ottanut sosialismin paikan yhteiskunnan resurssien käyttöä ohjaavana työkaluna ja työtilana. Toisin kuin usein ajatellaan sosialismi ei ole epäonnistunut vasemmiston utopia. Kun ymmärretään, että sosialismi oli työkalu, ei päämäärä, huomataan, ettei vasemmiston utopia ole hävinnyt, vaan elää ja voi hyvin. Kansalaisten vapaus ja vapaa markkinatalous tarvitsevat tuekseen huolella valmistellut yhteiset pelisäännöt. Sosialidemokratian juuret ovat sosialismissa kyseisen työkalun silloisesta suosiosta johtuen. Nämä ovat tasa-arvo-kehitykselle keskeisiä prosesseja. Ihmisten vapauksien törmäyskohdissa todellisen vapauden varmistaminen vaatii hallintaa, hyviä lakeja, poliisia ja sen varmistamista, että kaikki todella ovat tasa-arvoisia lain edessä. JOULUKUUTA 2017 ” Sosialismi ei ole epäonnistunut vasemmiston utopia. Keskeistä on varmistaa, ettei kenenkään vapaus aja toisten vapauksien yli, eli ihmisten vapauksien tasa-arvoisuus on turvattava. Kun katsotaan hieman pintaa syvemmälle, huomataan, että sosialidemokratian suhde markkinatalouteen on ongelmaton ja käytännönläheinen. Sosialidemokratialle tämä tarkoittaa sen varmistamista, ettei kukaan jää ilman.” M iten määrittää sosialidemokraattisen aatteen suhde markkinatalouteen. Tämän on tarkoitus olla riittävän tehokasta siihen, ettei varallisuuden uudelleenjakamista tarvita. Vapaus olla tulematta hallituksi kuulostaa pinnalta tarkasteltuna hyvältä, mutta on pohjimmiltaan edukasta vain niille, joilla on valtaa ja vaurautta toteuttaa vapauksiaan ja voittaa vapauksien risteyskohdissa syntyvät intressiristiriidat. On harhaluulo ajatella, että sosialidemokratia vaatii suosionsa taustalle luokkayhteiskuntaa, sillä vähemmän institutionalisoitunutkin eriarvoisuus kaipaa sitä vastustavaa liikettä. Sosialismia pidettiin lopullisena ratkaisuna eriarvoisuuden aiheuttamiin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja ehkä siksi termi kehittyi synonyymiksi vasemmistoutopialle. Sosialidemokraattisessa taloudessa, kuten politiikassakin, keskeistä on muokata järjestelmä palvelemaan niin monen ihmisen etua kuin mahdollista ja varmistaa, että jokaisella on realistinen mahdollisuus hankkia valmiudet vapailla markkinoilla toimimiseen. Ei tarkoita. Ensijaossa oleellista on luoda taloushallinnan järjestelmä, joka itsessään tuottaa ja ylläpitää tasa-arvoa, vapautta ja kestävää kehitystä. Voitaisiinkin ehkä puhua ennemmin tasa-arvoisesta vapaudesta kuin vapaudesta olla tulematta hallituksi. Heikot eivät pärjää vahvoille, elleivät ne liittoudu keskenään. Sosialidemokratian juurista molemmissa, sekä sosialismissa, että demokratiassa on pohjimmiltaan kyse kansalaisten oikeuksien turvaamisesta, sekä taloudellisen ja poliittisen vallan jakopohjan laajentamisesta. Sosialismi on epäonnistunut työkalu, jonka avulla pyrittiin kohti vasemmistolaista utopiaa, eli tasa-arvoista hyvinvointiyhteiskuntaa. Lisäksi formaalin sääntömääräisen tasa-arvon vaikutus arvioitiin liian suureksi. Koska sosialidemokraattisen aatteen taustalla on pyrkimys ajaa heikommassa asemassa olevien etua, on se rakenteeltaan massojen aate. Termi “vapaus” on taloudenkin saralla sosialidemokraattisen aatteen ytimessä. Markkinatalous ja sosialismi ovat monessa mielin toiminnaltaan vastakkaiset mekanismit, mutta ehkä keskeisin ero on markkinoiden auto-ohjautuvuus ja sen toimijoiden mahdollisuus tai ”lupa” epäonnistua. Vasemmistoutopiaa kohti on pyrittävä keskitietä kulkemalla ja parhaita työkaluja hyödyntäen. Aloitetaan historiasta. Vapaus, kuten muutkin ihmisoikeudet, on jakamaton. Eriarvoisuutta tarvitaan sujuvaan liikkuvuuden varmistamiseksi, mutta liian suuri eriarvoisuus rakentaa pysyviä kerroksia ja haaskaa resursseja. Pikemminkin päinvastoin. . ” Vapaus, kuten muutkin ihmisoikeudet, on jakamaton. Vähemmän valtaa omaavien oikeus liittoutua tehokkaasti keskenään on turvattava niin työmarkkinoilla kuin politiikassa. Ensijako on ajanmukaisempi ja toimivampi työkalu, joka tähtää koko ongelman ratkaisemiseen. Koska valta on lähtökohtaisesti työnantajien puolella ja sosialidemokratian tavoitteena on tasa-arvoistaa valtasuhteita tukehduttamatta järjestelmää, on vahvasta ay-liikkeestä muodostunut kiinteä osa käytännön sosialidemokraattista liikettä. Sosialismi oli aikansa lapsi ja nähdäkseni yksi sen virheistä oli pyrkiä kaikkien erojen hävittämiseen ja täydelliseen tasa-arvoon. TEKSTI MARKUS HOLMGREN KALEVI SORSA -SÄÄTIÖN PROJEKTITUTKIJA Sosialidemokratia markkinatalouden aikana ”Varallisuus on vain yksi vallan muoto ja pohjimmiltaan kaikessa on kyse vallasta. Sosialistisessa aatteessa oli ajatuksena tehdä taloudelliselle vallalle sama kuin mitä demokratia on tehnyt poliittiselle vallalle: tasoittaa eroja ja lisätä sosiaalista liikkuvuutta ja eliitin kiertoa, antaa ääni äänettömille ja valta valtaa vailla oleville. Sosialidemokratian juuret ovat nimensä mukaisesti sosialismissa. Samalla huomataan, että myös markkinatalousjärjestelmä on työkalu, jonka avulla voidaan pyrkiä kohti samaa päämäärää. Tämä tarkoittaa panostusta vapauteen, avoimuuteen ja huolellisuuteen. 48 21
Vapauden ja tasavaltaisuuden varmistamiseksi tarvitaan myös avoimuutta ja sen keskeisyys on yksi niistä asioista, jotka vasemmisto on joutunut oppimaan kantapään kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisten hyvinvointi ja oikeuksien toteutuminen on turvattava valtion toimesta. Silloin kasvaa riski, että ulkopuoliset, suuremman eriarvoisuuden hyväksyvien järjestelmien voittajat kehittyvät paikallisia markkinatoimijoita voimakkaammiksi. Ay-liike on työntekijöiden ja tuotantoresurssien omistajien välisen eron tasoittamisen työkalu. Kärjistetysti voidaan sanoa, että salailua suosivat rakenteet palvelevat erityisesti vallanpitäjiä niin politiikassa kuin yksityiselläkin puolella. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että sosialidemokraattinen aate tukee sitä mikä tuottaa laaja-alaisinta hyvinvointia ja kehitystä polkematta ihmisoikeuksia tai muita keskeisiä arvoja. Siksi sosialidemokraattisen aatteen mukaisesti hallitun markkinatalousjärjestelmän optimaalinen toteutuminen vaatinee globaalia liikettä. 49 21. Nykyisessä globaaValtion roolin keskeisyydestä johtuen vastuullisuus on sosialidemokraattiselle aatteelle keskeisempää kuin nopeus. Vain lyhyen tähtäimen tai vain pienen joukon etua tuottavat menetelmät eivät lähtökohtaisesti kuulu sosialidemokraattisen aatteen työkalupakkiin – paitsi huolella harkituissa poikkeustapauksissa. Korkeakoulutus ja tieteen tekeminen on kuitenkin vasemmistopiireissä toisinaan koettu yläluokkaisena ja siksi tutkimukseen panostamista on vieroksuttu. JOULUKUUTA 2017 ” Avoimuuden korostaminen on yksi sosialidemokraattisen markkinavaikuttamisen keskeisiä rakenteita. Valtioilla ja siten poliitikoilla on huomattavasti laajempi vastuu kuin yksittäisillä henkilöillä tai yksityisillä toimijoilla. Tässä mielessä aatteen suhde markkinatalouteen on joustava ja panostaa huolelliseen ja tutkimuskeskeiseen lähestymistapaan ilman ideologisia oikopolkuja vasemmalle tai oikealle, vaikka toimijoilla voikin olla houkutus niin tehdä. Aatteet ovat auttamassa tekemään painotuksia ja valintaa usean suunnilleen yhtä hyvän tai huonon vaihtoehdon väliltä, sillä objektiivista paremmuutta nähdään yhteiskuntatieteissä varsin harvoin. Yritykselle ja erehdykselle, kannusteille ja lannisteille on annettava tilansa. Avoimuus on puolestaan massojen etu. Vakaus ja varmuus, poliittisten tempausten välttely sekä pitkän tähtäimen toimien suosiminen tekevät sosialidemokraattisesta aatteesta usein tylsän ja harmaan. Viimekäden turvaverkon ylläpitäminen kuuluu valtion vastuulle – vaikka yritystä ja erehdystä tarvitaan kehityksen varmistamiseksi – ei valtion pidä koskaan ottaa riskejä, joita sen ei ole varaa hävitä. Siksi avoimuuttakin on kyettävä hallitsemaan valistuneesti. Sosialidemokraattinen aate on joustavasta markkinalähestymisestään huolimatta valtio ja yhteiskuntakeskeinen aate. Siksi vaaditaan panostuksia sen selvittämiseksi, milloin valtion ohjausta on syytä karsia ja millainen hallinta on hyvää. Sanoohan se sanontakin, että hiljaa hyvä tulee. Vallan liiallista keskittymistä on vastustettava kaikilla valtakamppailun kentillä. Vaikka huono hallinta voi rajoittaa ihmisten vapautta, ei hallinnan vähentäminen systemaattisesti johda vapauden lisääntymiseen – muuten kuin niiden osalta, joilla on eniten valtaa hyötyä heikosta keskusvallasta. Vaikka yritykselle ja erehdykselle on annettava tilaa myös politiikassa, voidaan vastuullisuus varmistaa vain huolellisella valmistelulla ja jälkiseurannalla. Tasa-arvoisempien rakenteiden tuottaminen on kuitenkin vaikeaa ja helppoja vastauksia ei ole. Toisaalta tieteellinenkin tieto voi olla yksipuolista ja esimerkiksi teorioiden taustalla tehdyt oletukset ideologisesti latautuneita. ”Sosialidemokratia on tylsää, mutta toimii.” lijärjestelmässä paikalliset vapaat ja avoimet markkinat pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa heikosti. Toisaalta luotettavat ja toimivat vaihtoehdot ovat usein värikkäitä ja riskikkäitä tempauksia tylsempiä ja harmaampia. Institutionaalisen taloustieteen perustajiin kuulunut Rober Coase kirjoitti, ettei talouden järkevään organisointiin ole toimivia peukalosääntöjä. Tämä on etu, joka saadaan siitä, että aatteen juuret ovat jo kuolleessa talousmallissa. Sosialidemokraattisen aatteen valtiolle antama vastuu tarkoittaa myös sitä, että valtion on aina pyrittävä niin sanotusti juoksemaan pitkää matkaa. Markkinat eivät aina ole toimivin vaihtoehto ja vastaavasti valtion ohjauskaan ei aina kykene tuottamaan toivottua lopputulosta. Tästä johtuen avoimuuden korostaminen on yksi sosialidemokraattisen markkinavaikuttamisen keskeisiä rakenteita. kin. Toimivat aatteet eivät pyri kattamaan kaikkea tai ohittamaan tieteellistä tietoa. Käytännössä vaihtoehtojen välillä on eroja enemmän kuin pinnalta näyttää. Siksi hyvä valmistelutyö on kilpailutettua ja poikkitieteellistä. Aatteen tasolla suunta on kuitenkin melko selvästi kohti parempaa hallintaa. Toisin sanoen ay-liike sinällään ei ole aatteen kannalta välttämätön, mutta aatteen tavoitteiden toteutumiselle se on korvaamaton toimiva keino. Hyvä ja huolellinen hallinta voidaan puolestaan taata vain hyödyntämällä monipuolisesti tiedettä ja tutkimusta, sekä panostamalla työvoimaresurssien korkeatasoiseen kouluttamiseen. Yksityisellä puolella sen sijaan enemmistön perspektiivissä avoimuus on valttia, mutta kansallisella tasolla tätäkin on hallittava varoen ja asiantuntemuksella.. Vastaavaa vastuuta ei uloteta markkinoille, vaan niiden annetaan asetettujen rajojen puitteissa toimia oman logiikkansa mukaisesti. Tilanteet ja muuttujat on analysoitava erikseen ja parhaaksi todettua menetelmää on noudatettava. Näen tämän kuitenkin ajattelijoiden, en aatteen, tuottamana ongelmana. Ongelmalliseksi sosialidemokraattisen työn ja tasa-arvon suosiminen tulee silloin, kun sitä pyritään toteuttamaan liian voimakkaasti liian pienellä alueella
Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että Suomi on tarvinnut myös valtiovetoisia investointeja. – Finavia toimii EU:n hyväksymänä verkostopohjaisesti. Keskustelu on historioitsija Tapio Bergholmin mukaan luonteeltaan yksinkertaistavaa ja ideologista. – Jos periferiaan ei ollenkaan investoi, hukka perii. Bergholm ottaa teollistumisen alkuvaiheen menestystarinoista esimerkeiksi Imatran Voiman ja Helsingin sähkölaitoksen, joka edusti hänen mukaansa kunnallissosialismia. Hyvin oikeistolaisetkin voimat ovat olleet Suomessa valtionyhtiöitä ja kuntayhtiöitä perustamassa, Bergholm sanoo. Joissakin tilanteissa siitä nähtiin toimivan johdon mukaan olevan haittaa. Voitollisten kenttien avulla ylläpidetään lentokenttien verkostoa. JOULUKUUTA 2017 ” Olisiko Finnair saanut ylilentoluvat Venäjälle yhtä helposti, jos valtiota ei olisi ollut apuna. Mutta meitä on edelleen niin niukasti, että edes koko maan väestö ei riittäisi kansainvälisen metropolin asukkaiksi. – Yhtäältä kyse oli myös kansainvälisestä trendistä, jossa valtio-omisteisuus on vähentynyt. Suomea on luonnehdittu Bergholmin mukaan tehottomien investointien maaksi. . Huoltovarmuudesta pidetään kiinni Pro Gradu -tutkielman valtion omistajaohjauksesta tehneen Pekka Tuurin mukaan valtionyhtiöiden rooli muuttui EU-jäsenyyden ja markkinoiden avautumisen myötä 1990-luvulla. Hän ottaa esimerkiksi Matti Vanhasen II hallituksen aikaisen. Aikaisemmin valtionyhtiöiltä voitiin Tuurin mukaan edellyttää yhteiskunnallisia tehtäviä. Nykyisin Suomessa pohditaan teollistumisen alkuvaiheiden valtiovetoisen infran kuten rautateiden yhtiöittämistä ja avaamista kilpailulle. – Jos ajattelee esimerkiksi Neste Oy:tä, niin sen tärkein tehtävä oli öljyn ja bensiinin saatavuuden turvaaminen. Esimerkkinä muutoksesta Neste hankki taseeseensa lisää rahaa myymällä pois huoltovarmuuden kannalta tärkeät öljytankkerinsa. Valtiolla oli myös toive saada valtiontalous eurokuntoon. – Olisiko Finnair saanut ylilentoluvat Venäjälle yhtä helposti, jos valtiota ei olisi ollut apuna, Bergholm kysyy. Suomi ei ole niin pitkälle yksityistänyt kuin Ruotsi esimerkiksi teollisuustuotannon osalta. Hänen mukaansa yksityistämisbuumin alkuaikoina ajateltiin, ettei valtion omistajuudesta ole etua kansainväliselle kilpailulle alttiissa yrityksissä. Monopolista luopuminen on idioottimaista Bergholmin mukaan trendiä seuratessa on tapahtunut myös ylilyöntejä. – Valtio varmisti huoltovarmuuden Ilmarisen ja huoltovarmuuskeskuksen avulla ja tankkerit ostettiin pois Nesteeltä. Suomella ei ole sijaintiin liittyvää etua samalla tavalla kuin monilla muilla, vaikka etäisyyksien merkitys on nykyaikana jossain mielessä vähentynyt. Julkisessa keskustelussa valtio-omistaja nähdään yhä useammin esimerkkinä vanhanaikaisuudesta ja tehottomuudesta. Toinen esimerkki toimivasta valtionomistuksesta on Tuurin mukaan suomalaisten lentokenttiä pyörittävä Finavia. Selkeästi voittoa tuottaa lentokentistä vain Helsinki-Vantaa, muutama muu kenttä kuten Oulu ovat jotenkin kannattavia, mutta suurin osa ei ole. – Valtiomisteisuus ja valtion investoinnit ovat olleet teollistamisen ja osittain korkean investointiasteen ylläpitämisessä olennainen osa. Tämä on edelleen säilynyt Nesteen stragisena intressinä, mutta jos markkinat asettavat vaatimuksia, jotka tekevät Suomen öljyvarmuuden hoitamisen kriisin varalta Nesteelle mahdottomaksi, ei sellaista voida enää vaatia yhtiöltä, Tuuri sanoo. 50 21. Tapio Bergholmin mukaan myös valtionyhtiö Finnair on hyötynyt omistuspohjastaan menestyvää Aasian-liikennettä käynnistäessään. TEKSTI SIMO ALASTALO DEMOKRAATIN POLITIIKAN TUOTTAJA Valtiokin osaa olla hyvä omistaja S uomalaiset porvaritkin kannattivat valtion omistusta, kun yhteiskuntaa laajasti palvelevaa infrastruktuuria aikanaan rakennettiin. – Valtio on nähdyt eduksi sen, että yritystoiminta ympäri Suomen hyötyy siitä, että lentokenttiä on kaikkialla. Jos jokainen kenttä myytäisiin omaksi osakeyhtiökseen, kenttien määrä Suomessa romahtaisi. Näin on käynyt muun muassa Uudessa-Seelannissa ja Ruotsissa
JOULUKUUTA 2017 Valtion omistuksia muutetaan rahaksi äänestäjien suosiota tuovien veronalennusten toivossa. 51 21. Kuvitus: Emilie Uggla
Meillä tulokset ovat toisenlaisia. Kaikkia kansalaisia palvelevien investointien yksityistäminen on virhe. JOULUKUUTA 2017 Miljardia euroa 7 6 5 4 3 2 1 Eri hallitusten tekemät valtionyhtiöiden osakemyynnit 1,5 3 6,8 5 1,4 3,5 3,5 1991–1995 ESKO AHON HALLITUS 1995–1999 PAAVO LIPPOSEN I HALLITUS 1999–2003 PAAVO LIPPOSEN II HALLITUS 2003–2007 MATTI VANHASEN I HALLITUS 2007–2011 MATTI VANHASEN II HALLITUS 2011–2014 JYRKI KATAISEN HALLITUS 2014–2015 ALEXANDER STUBBIN HALLITUS päätöksen yksityistää Kemiran maailman mittakaavassa ainutlaatuinen fosforilannoitteiden tuotanto. Yksityistä toimintaa pidetään aina parhaana mahdollisena tapana organisoida tehokasta toimintaa, vaikka yhteiskunta on monimutkainen eläin. Markkinatalous on tällä hetkellä paras resurssien allokoija, mutta se vaatii myös vahvan demokratian. – Yhtiöitetyille palveluille ja yrityksille asiakas on ykkönen, ei demokratia. Toisaalta kaikilla elintärkeitä toimenpiteitä tarvitsevilla ei ole niihin varaa. – Koulutuksessa on sama ongelma. Siirrymme kansalaisyhteiskunnasta kohti asiakasyhteiskuntaa. – Fortumin verkkojen myynti ulkomaille eli niin sanottu Caruna-kauppa oli anteeksi antamaton kardinaalimunaus, jollaista mikään täysjärkinen valtio ei saisi omalle omaisuudelleen tehdä. Valtion osakkuusyhtiöt ovat puolestaan yhtiötä, joissa valtio on vähemmistöomistaja kuten Kemira. Pekka Tuurin mukaan yhtiöittäminen ja yksityistäminen myydään ihmisille usein valinnanvapaudella ja pakollisten maksujen kuten verojen vähenemisellä. Bergholm ottaa ääripään esimerkkinä amerikkalaisen ja suomalaisen erikoissairaanhoidon. Simo Alastalo Demokraatti ” Caruna-kauppa oli kardinaalimunaus, jollaista valtio ei saisi omalle omaisuudelleen tehdä. – Suomessa erikoissairaanhoito on edullista, Yhdysvalloissa hyvin kallista, koska siellä tehdään turhia toimenpiteitä. Viime vuosina puhuttaneissa sote-palveluissa ja koulutuksessa julkinen sektori on pyrkinyt varmistamaan palvelujen oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta. – Jeremy Corbynin johtaman Labourin ajama rautateiden ”jälleen kansallistaminen” eli sosialisointi on yksi syy miksi työväenpuolueella on vahva kannatus. Yksityistämisinto alkoi tuolloin kunnista, jotka olivat kaupanneet verkkojaan muun muassa Vattenfallille. – Lannoitetehtaan myyminen norjalaiselle Yaralle ei ollut nerokas ratkaisu. Hallitusten myyntiliike. • Valtion omistamien pörssiyhtiöiden osakemyynneillä on paikattu valtion taloutta – ja joissain tapauksissa myös pönkitetty ideologiaa. Kansalaisten huonot kokemukset yksityistetyistä julkisista palveluista ovat Bergholmin mukaan vaikuttaneet Britanniassa puolueiden kannatukseen. Toisinaan jopa kansainvälisesti kilpailussa yritystoiminnassa on monia sellaisia alueita, joissa yksityinen voitontavoittelu ei tuota parasta lopputulosta. Ahkera ja älykäs voi nostaa yhteiskunnallista asemaansa. Vaikka sen esitteli silloinen ministeri Vapaavuori, myös SDP oli mukana hallituksessa. 52 21. – Halutaan, että käyttäjät ostavat palveluja sen sijaan, että he maksaisivat veroja, joilla palvelu kustannetaan kaikille. Jaloista puheista huolimatta uutta merkittävää yritystoimintaa ei myyntirahoilla ole luotu. • Etenkin monopoliasemassa olleiden – kuten Fortumin sähköverkkojen, Kemira Growhow:n lannotteiden tai Suomen Autokatsastuksen – omistusten myyntiä on kritisoitu. Bergholm näkee yksityistämisvimman taustalla lyhytjänteistä politiikkaa, jossa valtion omistuksia muutetaan rahaksi äänestäjien suosiota tuovien veronalennusten toivossa. – Keskustelu aiheesta on nykyisin vähän pöljää ja ideologista. Muun muassa taloushistorioitsija. Tuurin mukaan yhteiskunnan kasvava markkinaistuminen rapauttaa myös demokratiaa. • Valtio on myynyt Soneraa, Fortumia, Outokumpua, Sampoa, Valmetia, Ensoa ja muita yhtiöitään miljardien eurojen edestä. Se loi Suomeen ulkomaalaisomisteisen monopolin. Sähköverkkoja Suomessa on jo myyty. Suuremmat myynnit alkoivat Esko Ahon hallituksen aikana, mutta myös demarihallitukset ovat kaupanneet valtion osakeomistuksia. • Valtionyhtiöt ovat osakeyhtiötä, jossa valtion omistusosuus on yli 50 prosenttia. Eli ne maksavat, jotka käyttävät vaikka kyseessä olisi sähkönsiirron kaltainen palvelu, jota käytännössä tarvitsevat kaikki. Myös hyvää vuosittaista osinkoa maksavien yhtiöiden osakkeiden myyntiä on ihmetelty. Britannian eliittikoulujärjestelmä tuottaa kyllä eliitin, mutta myös uusintaa sen, eikä rekrytoi yhteiskunnan kaikkia lahjakkuuksia. Näitä on muun muassa Neste Oil. Myyntitulot ovat huvenneet usein valtion kassan paikkaamiseen eli velkojen maksuun tai tulonsiirtoihin. Bergholm pitäisi julkisessa omistuksessa kaikki luonnolliset monopolit kuten esimerkiksi viemärit, tiet ja sähköverkot
Tuula Haatainen SDP:n presidenttiehdokas Nora Vilva. Demokraattia tilaamalla sinäkin pysyt ajan tasalla tulevan presidenttikampanjani aiheista. 53 21. JOULUKUUTA 2017 Olen aina tilannut Demokraattia, koska lehti tarjoaa politiikkaa taustoittavia laadukkaita juttuja. Lehden avaamista näkökulmista on paljon hyötyä
Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi. JOULUKUUTA 2017 Ehkä paras. 54 21
Maakunnilla ei ole verotusoikeutta, ja toivottavasti ei tulekaan. Paitsi kepu. Perustelu oli selkeä. Sehän passaa vallan mainiosti agraaripuolueelle. En ole koskaan kuullutkaan! Mikä on maakuntalaulu. Sanahirviö väliporras tarkoittaa byrokratian lisäämistä. Syyllisiä ei löytynyt, mutta leukailtiin, että maaherran puoliso Markku Työläjärvi olisi ollut asialla. Savossa maakuntalaulu lauletaan hanskat käsissä, koska laulun mukaan ” joka kynsi kylmeni edestä Suomenmaan!” Kepun kansallislaulu on Kainuun maakuntalaulu Nälkämaan marssi. Maaherrojen duunit olivat vähäisiä. Nyt hän kaiketi mietiskelisi mikä on väliporras. Etelä-Suomen läänin viimeisellä maaherralla Anneli Tainalla (kok.) oli ilmeisiä vaikeuksia vastauksen löytämiseen tämän kirjoittajan kysyessä, mitä tehtäviä lääninhallituksella on. Mikä on maakunta. Valitaan ”Miss laaja aukee Pohjanmaa.” Sanahirviö väliporras tarkoittaa byrokratian lisäämistä. u u u Jos pyydät helsinkiläistä hyräilemään pätkän Uudenmaan maakuntalaulua, saat takuuvarmasti vastaasi hölmistyneen katseen. Kansa kaikki kärsinyt elää maassa hallojen, jossa puute ja kurjuus täyttää korpimaan, mutta porukka silti tyynnä kyntää aurallansa maata isien. Ennen kuin kuolonkellot soivat manner-Suomessa pärjättiin viidellä läänillä. Mikä se semmoinen on. Suomessa ei ole yhtään vaalien tarkoittamaa maakuntaa, ei tiedetä, milloin vaalit mahdollisesti järjestään, eikä sitäkään ketä valitaan ja mihin tehtävään. Kukaan ei ole itkenyt niiden perään. Se on kepun märkä uni. Pienen tuumaustauon jälkeen maaherra vastasi: – Taksilupien myöntäminen. – Siinä hommassa ei ollut mitään tekemistä, Söderman perusteli. Tarvitaan jumalaton määrä uusia virkamiehiä. Sama juttu virkamiesten kanssa. Itsehallinnollisia maakuntia on perusteltu väliportaan hallinnon tehosJoka kynsi kylmeni tamisella. Aikalaisten kertoman mukaan maaherra päätti vaihdattaa lääninhallituksen rakennuksen lukot, koska epäili, että alaiset olivat käyneet tekemisen puutteessa näpistämässä edustustilaisuuksiin varatusta viinakaapista hurmejuomia. Saattaa olla, että Työläjärvellä ei ollut osoittaa virkamiehille mitään järkevää tekemistä. u u u Konsta Pylkkänen pohdiskeli, mikä on välikäsi, ja erityisesti sitä, kuinka monta sormea siinä on. Eipä hätiä mitiä. ”Kuulkaa korpeimme kuiskintaa, jylhien järvien loiskintaa …” u u u Ensi vuonna on tarkoitus järjestää maakuntavaalit. JOULUKUUTA 2017 Peltsi P olitiikan monitoimimies Jacob Söderman (sd.) ehätti toimimaan myös Uudenmaan läänin maaherrana. Vaatimus oli kohtuullinen mutta ongelmallinen. Nyt kepu haluaa 18 lääniä, joita se kutsuu maakunniksi. Pesti oli lyhyt. Maakuntalaulut eivät edusta nykypäivää. Niissä Suomi on täynnä köyhyyttä, kylmyyttä ja ankeutta. Söderman otti lopputilin, erotti itse itsensä. Miss Suomi, Miss Eurooppa, Miss Universum tai Miss maailma eivät enää juurikaan kiinnosta. Läänit lakkautettiin 2010. Missä se sijaitsee, ja mihin sitä tar vitaan. Itsehallintoalueet, maakunnat, tarkoittavat, että läänit tulevat takaisin. Turunja Porin läänin maaherra Pirkko Työläjärvi (sd.) edellytti, että alaiset tekisivät jotakin palkkansa eteen. Pohjanmaan maakuntalaulu tarjoaa eväitä tulevaisuuteen. Se lauletaan aina Suomen keskustan puoluekokouksen avauksessa yhteislauluna tunnelman kohottamiseksi. SEPPO PELTONIEMI sepe.peltoniemi@gmail.com Tällä palstalla vuorottelevat Peltsi ja Timo Roosin Nieminen Vee.. Suomessa verottaa saavat valtio, kunnat ja seurakunnat. Ajan riento on raju. Maaherrat puolustivat viimeiseen asti läänien olemassaoloa perusteenaan muun muassa valtavat työtehtävät ja velvoitteet. 55 21
JOULUKUUTA 2017 ANETTE KARLSSON Puheenvuoro Anna lapselle raitis joulu J oulu on monelle suomalaiselle iloista aikaa – ostetaan lahjoja, koristellaan koti ja syödään yhdessä hyvää ruokaa. 56 21. Köyhyyden taustalta löytyy usein pitkittynyttä työttömyyttä, sukupolvelta toiselle periytyvää huono-osaisuutta, matalaa koulutustasoa, monilapsisia perheitä, yksinhuoltajuutta tai yksin asumista, pitkäaikaissairauksia, työkyvyttömyyttä tai päihdeja mielenterveysongelmia. Suurin ongelma ja juhlapyhien pilaaja on alkoholi. Jokin vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan joka neljäs teini-ikäinen lapsi kertoi vanhempien juomisen olevan ongelmallista. Nyt myös tiedän, että äitini teki kaikkensa, jotta hänellä olisi ollut mahdollisuus ostaa minulle kiva joululahja. Joulun tulo näkyy kaduilla, kaupoissa ja postilaatikkoon tipahtavista lelukauppojen mainoskuvastoista. Suomalaisperheissä koetaan vuosittain 2,2 miljoonaa kertaa tilanne, jossa aikuiset ovat merkittävästi päihtyneinä lasten seurassa. Vanhempien alkoholin runsas ja pitkittynyt käyttö pelottaa lapsia. Liian moni lapsi joutuu iloisen joulun sijaan kohtaamaan humalassa olevat vanhemmat. Usein se tarkoitti sitä, että hän ei koko vuonna ostanut itselleen mitään. Suurin ongelma ja juhlapyhien pilaaja on alkoholi.. Tämä tarkoittaa, että alkoholi on osa 6 000 lapsen elämää joka päivä. u u u Monella lapsella voi olla lämmin ja iloinen joulu, vaikka rahaa olisi niukasti. Muistan kuinka hauskaa oli lapsena katsella kuvastoa ja merkitä joulupukille tiedoksi, mitkä lelut olisi kiva saada. Köyhyys koskettaa Suomessa lähes miljoonaa ihmistä ja jopa yli 100 000 lasta. Kuuntelin surullisena, kun eräs äiti kertoi, ettei heillä ole varaa edes jouluruokiin. Näin jälkeenpäin ajateltuna se oli hyvä asia, koska opin arvostamaan leluja, jotka minulla oli. Lasten ja perheiden kanssa työskentelevät asiantuntijat sanovat, että viina on suomalaisissa perheissä edelleen tabu, jota peitellään ulkopuolisilta usein koko perheen voimin. Erityisesti näin joulun alla monet perheet pohtivat, miten rahat saadaan riittämään. Vuonna 1987 syntyneistä tehdyssä laajassa tutkimuksessa ilmenee, että huono-osaisuus periytyy ja lapsiin kohdistuneet säästöt näkyvät moninkertaisina kustannuksina tulevaisuudessa. Se on väärin! Tunnetaan lämpöä lähimmäistä kohtaan ja annetaan lapsille raitis joulu! Kirjoittaja on Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja. Lapsuudessani meillä ei ollut paljon rahaa, joten suurin osa lahjatoiveista jäi toteutumatta. Hän on yksi niistä tuhansista köyhistä ihmisistä, joiden elämää Sipilän hallitus on vaikeuttanut kylmällä leikkauspolitiikalla. Jouluna monet turvakodit ovat olleet tavallistakin kiireisempiä. Kyseessä on laaja ilmiö, johon on monia syitä ja jolla on kauaskantoisia seurauksia
Antti Virtanen Helsinki Ei kiitos satavuotisonnittelusta, valtioneuvosto Toivon viestissänne lukevan: ”Suomi on päättänyt kunnioittaa ihmiselämää ja ihmisoikeuksia”. Salon kuvaus siitä, miten paikallinen seurakunta järjesti henkistä tukea äkillisesti kuolleen nuoren omaisille ja ystäville, on mielestäni hyvä esimerkki siitä, missä on vielä korjattavaa. Kirkon merkitys palvelujen järjestäjänä on vuosisatojen varrella vähentynyt. 57 21. Kirkkoon koko ikänsä kuulumattomalle tai kirkosta papin saarnojen takia eronneelle on varsin suuri kynnys mennä puhumaan seurakunnan työntekijälle tai vapaaehtoiselle tunnoistaan. Vielä ennen 1860-luvun kunnallisasetusta kirkko järjesti pääosan koulutuksesta ja köyhäinhoidosta – siinä vähäisessä mitassa kuin näitä palveluja suomalaisille pystyttiin tarjoamaan. Kirkon merkitys suomalaisille tarjottavien palvelujen järjestäjänä on vuosisatojen varrella luonnollisesti vähentynyt. Salon mielestä seurakuntayhteisön ulkopuolella elävät ovat vapaamatkustajia, jotka käyttävät kirkon palveluja härskisti maksutta. Kirkkoon kannattaa kuulua, jos uskoo kirkon oppeihin. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Maskun kunnanvaltuuston puheenjohtaja Maija Salo (sd.) arvosteli kirkkoon kuulumattomia Demokraatin mielipidepalstalla (7.12.). Aloittaa voi naispappeja ja homoja vastustavien kirkon lähetysjärjestöjen tuista, jotka ovat varsin mittavat. Perheenjäseniä vainotaan poliittisista syistä, ja heiltä on sokaistu toinen silmä. Sieltä he joutuivat pakenemaan välittömästi uudelleen, sillä he olivat siellä hengenvaarassa.” ”Suomesta työpaikan saanutta afgaaniperheenisää uhkaa pakkopalautus, vaikka häntä vainotaan kotimaassaan ja vaikka hän tienaa Suomessa elantonsa.” ”Itsenäisyyspäivänä Bagdadiin pakkopalautettiin mies, joka oli aivosyöpää sairastavan vaimonsa ainoa omaishoitaja.” Viimeisin viesti tuli tänä aamuna: ”19-vuotias poika käännytetään kotimaahansa, jossa häntä odottaa vaino ja josta hän on paennut Dubain kautta Eurooppaan noin kymmenvuotiaana. Kunnille tämä on aivan liian helppo keino väistää vastuitaan asukkaiden hyvinvoinnista. Kirkko tulee nykyään mielellään tarjoamaan kriisiapua aina, kun jossain sattuu onnettomuus tai jokin muu järkyttävä tapaus. Se ei käperry hysteerisen vieraskammoisena sisäänpäin vaan uskoo, että erilaiset ja eriväriset voivat asua sovussa ja toisiaan arvostaen tämän maan rajojen sisällä.” Kaarina Heiskanen Tiedottaja, nuorten turvapaikanhakijoiden vapaaehtoinen tukihenkilö Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Viime viikolla Bagdadiin pakkopalautettu mies on tapettu, tietävät hänen ystävänsä.” Seuraavan kerran, kun lähetätte minulle onnittelutekstarin (sadan vuoden päästä ehkä?), toivon että siinä lukee: ”Suomi on päättänyt kunnioittaa ihmiselämää ja ihmisoikeuksia. Olen saanut valtioneuvostolta niin monta viestiä viimeisen kahden vuoden aikana, että tämä tekstarinne oli jo tar peeton. Viestit, joita olen saanut, ovat seuraavankaltaisia: ”Kidutettu ja vainoajien uhkaama irakilainen pakkopalautetaan Bagdadiin, josta hän joutuu pakenemaan uudelleen heti kun/jos se mahdollistuu. Suomeen hän oli jo kotoutunut loistavasti ja hän opiskeli täällä.” ”Suomessa syntynyt afgaanivauva pakkopalautettiin vanhempiensa kanssa Kabuliin. Kiitos onnitteluviestistä. Kirkko saisi tällöin keskittyä ydintehtäväänsä eli kristinuskon ja Raamatun opetuksen levittämiseen niille, joita tämä aihepiiri kiinnostaa. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI. Suomessa hän tekee kahta työtä, koska haluaa vimmaisesti jäädä tänne, tehdä työtä ja maksaa veroja. JOULUKUUTA 2017 Mikä on kirkon tehtävä. Tai oikeastaan ei kiitos. Jos kirkon tulot eivät riitä enää vanhusten kahvittelutuokioihin tai lasten pyhäkouluihin, kirkon on säästettävä. Salon näkemys on outo ja kirkkoon kuulumattomia väheksyvä. Salon kuvaamissa rahavaikeuksissa kamppailevalle kirkolle olisikin varmasti helpotus, jos kunta ottaisi kriisiavun reilusti hoitaakseen. Kuten muissakin yhdistyksissä, jäsenyys on vapaaehtoinen. Sama uhka odottaa myös häntä. Kirkko on uskovien yhteisö, joka edellyttää jäseniltään uskontunnustusta. Mitään vaatimuksia kirkkoon kuulumattomille on kuitenkin turha esittää. Modernissa yhteiskunnassa valtio ja kunnat järjestävät julkiset palvelut demokratian pelisääntöjen mukaan. Jos kirkko tahtoo julkisia palveluja täydentää, sillä on siihen varojensa puitteissa täysi vapaus
58 21. JOULUKUUTA 2017 WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Ollaa n yhtey dessä WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.metallindemarit.fi www.vuokralaiset.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi www.tyark.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan ”Politiikassa yksi teko on enemmän kuin tuhat sanaa!” www.anttilindtman.fi TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Ollaan yhteydessä! 09 701 0560 / Aila Pääkkö Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta HYVÄÄ JOULUA 2017 Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Ihminen ensin. www.tyovaenperinne.fi Punanurkka-divari auki ti-ke 16-18 Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Onko tässä sinun paikkasi. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. (09) 774 3110, sähköp
(02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. JOULUKUUTA 2017 Yhdistystoiminta Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. ja 27.-29.12. TUL:n ryhmätanssin® avoimet mestaruuskilpailut 10.2.2018 Tampereella, ilmoittautumiset ja kisainfo www.rantaperkionisku.com. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. TUL:n Aprilliristeilylle 6.-7.4.2018 ennakkoilmoittautuminen on vauhdissa, lisätiedot www.tul.fi! Piiritoimisto suljettuna 22.12. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Rauhaisaa Joulua ja Liikunnallista Uutta Vuotta!. H. Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. PIRKANMAA . www.kokkolanteatteri.fi Ensi-ilta 18.1.2018 Katariinan kamari Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Vaimoke -esitys Nokian Työväen Teatterissa su 28.1.2018 klo 15. krs. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 VAASAN SOS.DEM. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku Outi Rannikko 040 5434 875 etunimi.sukunimi@sak.fi Veli-Matti Kauppinen 0400 715 786 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Ahon, Brahmsin, Debyssyn ja Sibeliuksen lauluja ja aarioita. 20100 Turku, turku@pam.fi Teatterit Konsertit 1.1.2018 klo 19 Temppeliaukion kirkko Maiju Vaahtoluoto, mezzosopraano Taavi Oramo, tenori Erkki Korhonen, piano Illan ohjelmistossa kuullaan mm. UUDEN VUODEN Vapaa pääsy. Esitykset piirin parhaiksi urheilijoiksi vuodelta 2017 jukka.nieminen@ tul.fi. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. Marie Jones: PIKAVOITTO Kun helppo raha houkuttaa... Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Järjestäjä Päivi ja Paavo Lipposen rahasto. (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). Lippuvaraukset jukka.nieminen@tul.fi. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. TUL-Tampere. 59 21. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia
Kenestä poliitikosta professori Henrik Meinander tekee parhaillaan elämäkertaa. F1ven eid en 9. Lib ano nis sa 10. Mikä on valittu Suomen Luonto -lehdessä vuoden turhakkeeksi. 10. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Kuka oli perussuomalaisten ensimmäinen puheenjohtaja. Miksi Ksenia Sobtshak paistattelee julkisuudessa. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Ilm oitt aut unu t Put ini n vas taehd okk aak si pre sid ent inv aal eis sa 5. 4. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 3. Yhd ysv alta in kes kus pan kin 6. Vuo nna 197 2 2. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. 6. Missä maassa toimivat YK:n UNIFIL-rauhanturvajoukot. Onnea voittajalle!. 7. Kal evi Sor sas ta Sudoku 1. 60 21. Mikä keksintö taas on palkittu koko vuosisadan liikennetekona. Hei jas tin 8. Ratkaisu Ristikon 49/2017 ratkaisu: Torstaina 7.12. Fle ece kan gas 7. Millä nimellä Mustanaamio-sarjakuva ilmestyi pitkään Demokraatin edeltäjissä. 9. 8. 5. JOULUKUUTA 2017 Ristikko 51/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Urja 3. 2. Minä vuonna viimeksi ihminen on astellut Kuun kamaralla. Rai mo Vis tba cka 4. Minkä rahalaitoksen lyhenne on Fed. Minkä urheilulajin maailman huippuja on Sami Seliö. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Sirkka Vuorinen Yliskulmalta. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
K. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Say What 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikoksista pahin (12) 23.35 60 päivää kiven sisässä 00.30 Say What 01.25 Myytinmurtajat 02.25 NCIS: New Orleans (12) x 2 04.15–05.10 Aku ja 7 ihmettä (12) NELONEN 06.00 Sonic Boom (7) 06.15 Vili Vilperi x 2 06.50 Ritariprinsessa Nella 07.15 Rusty Rivets 07.40 My Little Pony 08.00 Sonic Boom (7) 08.10 Lego Star Wars (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Hauskat kotivideot 09.55–10.50 Heikoin lenkki 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Leijonan luola USA 15.50 Heikoin lenkki 16.55 Idols 18.00 Grillit huurussa 19.00 Vain elämää 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Suljettu saari (16) 23.20 Konttori x 2 00.20 Grillit huurussa 01.20 Rikkaiden panttilainaamo 02.20–03.20 Australian rajalla x 2 TEEMA&FEM 08.33–12.00 FEM 08.33 Toinen maailma (12) 08.57 Luontomatkalla 09.50 Lähiruokaa 10.30 Vem vet mest. JOULUKUUTA 2017 YLE TV1 05.55 Doc: B-Boy 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.48 Ne kesät Intiassa (12) 11.00 Alueuutisia 12.10 Oddasat 12.30 Kotiin takaisin (12) 13.20 Haaviston Leeni (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv 15.45 A-studio 16.15 Tosi tarina: Lumimyrsky 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Ne kesät Intiassa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 18.59 Tohtori Raimon joulukalenteri 19.00 Kettu (12) 20.00 Sadan vuoden talo 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Katalonia – lippujen sota 22.05 Aavikon kuningatar (7) 00.10 Uutis-Suomi 00.20 Oddasat 00.35 Silta (16) 01.35–02.05 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Viiru ja Pesonen 07.07 Stella ja Sami 07.36 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.49 Killi ja Kiki 07.57 Joulukalenteri 08.09 Q Putti 5 08.38 Petteri Kaniini 09.04 Galaxi 09.05 Pertti ja Purtti (7) 09.18 Tero hoitaa (7) 09.30 Late Lammas 09.37 Martta ja ystävät (7) 10.00 Holby City (12) 11.00 James Corden Show 11.40 Ali Show: Ressu Redford, Seksikäs Suklaa 12.35 Kioski Show 13.00 Rakas päiväkirja 13.30 Hulluna moottorikelkkailuun 14.00 Tobias leipoo joulutarinan x 3 15.30 Jenny+ 16.00 Silikonisukupolvi 16.30 Tanskalaisen maajussin joulu 17.00 Pikku Kakkonen 17.47 Joulukalenteri 18.01 Holby City (12) 19.00 Urheilu-Suomi 20.00 Joulukalenteri 20.10 Syke (12) 21.00 Siskonpeti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 James Corden Show 22.40 The Leftovers (16) 23.55–00.45 Villi kortti MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Maastoautolla halki Indokiinan 11.30 Vegard Ulvang ja Luoteisväylä 12.00–17.12 TEEMA 12.00 Kantapöytä 12.50 Oi maamme!: Runollisia hetkiä 13.20 Francon jälkeen (7) 14.30 Arkistojen salat: Tapaus Lindbergh 15.00 Urheilu-Suomi 16.00 Velvet (12) 16.55–17.12 Evankeliumi 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 11.00 Norjalaisessa syrjäkylässä 11.30 Elämäni eläimet 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Auringon hevoset Versaillesissa 13.10 Varian Fryn lista 14.05 Kino Klassikko: Suurkaupungin hait (12) 16.15 Velvet – muotitalon tarina (12) 17.05 Kansallisaarteen etsintä: Yli Hilseen 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. animaatio 23.17 Havanna (12) 23.39 The length 23.51 Yö pitkä, elokuva lyhyt 2017 23.53 Saatanan kanit (16) 00.10 66 Tupakkaa 00.27 Pelastakaa sarvikuonot (12) 00.32–00.50 Kilpajuoksu YLE TV1 05.55 Akuutti: Lento-onnettomuuden jälkeinen trauma 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.48 Ne kesät Intiassa (12) 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.30 Kiehtova maailma: Junamatka Euroopan yli 13.25 Niskavuoren naiset (7) 14.40 Arkistokuvia: J. 9 (12) MTV3 08.00 Mofy 08.05 Karhuherra Paddingtonin seikkailut 08.30 Muumilaakson tarinoita 08.55 Winx-klubi (7) 09.20 Paavo Pesusieni (7) 09.45 Puuha-Pete 10.00 Muumilaakson tarinoita x 2 10.50 Mokon suuri maailma 11.05 Tinan joulukeittiö 12.00 Eläintarhan pikkupennut 12.30 Eläintarhan pikkupennut 13.00 Elokuva: Koti eläintarhassa (7) 15.25 Leilan ihana joulu 15.55 Lauri Tähkä: Varpunen jouluaamuna 16.01 Jamie Oliverin hauska joulu 17.00 Ensitreffit alttarilla 17.55 PUTOUS: Hei, me hoetaan taas! 18.00 Kansalainen Turhapuro 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Samu-Sirkan joulutervehdys 2017 20.10 Ankeisen Joulutervehdys 21.15 Elokuva: Piin elämä (12) 23.40 Say What 00.40 Billions (7) 01.45 Rikoksista pahin (12) 02.40 Ketonen & Myllyrinne (12) x 3 03.55–05.10 Fameless – tuplajäynät NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.25 Vili Vilperi x 2 06.55 Rusty Rivets 07.20 Ritariprinsessa Nella 07.45 Peukaloisen retket (7) x 2 08.10 Kung Fu Panda (7) 08.35 Sonic Boom (7) x 2 09.00 Elokuva: Maaginen kristalli (7) 10.30 Liiga: Viikkomakasiini 11.00 Jaksa paremmin 11.30 Elokuva: Toy Story 3 (7) 13.35 Grillit huurussa 14.35 Joulun Tähdet 2017 – Helsinki Mission Kynttiläkonsertti 16.10 Disney esittää: DuckTales x 2 17.05 Lego Frozen: Revontulten lumoa (7) x 5 19.30 Elokuva: Napapiirin sankarit 2 (12) 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Pirates of the Caribbean: Vierailla vesillä (12) 00.10 Elokuva: Star Trek Into Darkness (12) 02.50 Australian rajalla 03.20–03.50 Australian rajalla TEEMA&FEM 07.33–12.00 FEM 07.33 Toinen maailma (12) 08.05 Näin Norjassa 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-klubbenin joulukalenteri 08.46 Muinoset keksivät joulun (7) 09.00 Clay Kids (7) 09.10 Avaruusapinat (7) 09.14 Kysy Laralta (7) 09.26 Keltapaita 09.28 Hevostila Mistral (7) 09.50 Taivaankappaleita tähtikauhassa 09.55 Zorro the chronicles (7) 10.16 Hajbo-video: Puhutaan kiusaamisesta 10.20 Hajbo Fakta: Keho ja vaivat 10.30 Veljesten keittiössä 11.00 På spåret 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Magic in the Moonlight 13.35 Poikakuoro (7) 15.15 Kino: Herttuatar (12) 17.05 Evankeliumi 17.25–00.12 FEM 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.16 Muinoset keksivät joulun (7) 18.30 Tanskalaisen maajussin joulu 19.20 Sokerileipurin jouluherkut 19.30 Nyheter TVnytt 19.40 Pikku prinssi (7) 21.25 Skavlan 22.25–00.12 Elokuva: Monica Z (12) YLE TV1 07.30 Sadan vuoden talo 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Pieni pingviininpoikanen 09.00 Uutiset 09.05 Ne kesät Intiassa (12) 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Tartu Mikkiin 12.00–12.49 Tartu Mikkiin: Jatkot 13.00 Paavin joulutervehdys 13.30 Tottisalmen perillinen (7) 14.35 Kauriinvasa 15.00 Uutiset 15.05 Joulun tähdet Helsingissä 16.30 Eskapistit 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Ne kesät Intiassa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Historia: Marco Polon arvoitus 19.00 Mittatilaustyönä 19.15 Svengaava joulu 20.30 Uutiset 20.45 Dokumenttiprojekti: Tarinoiden Suomi 22.10 Kotikatsomo: Täällä Pohjantähden alla 1/2 (16) 01.15–01.45 Docstop: B-Boy YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hyrräpäät 07.04 Ystäväni Ronja 07.13 Kaapo 07.38 Ludovic 07.50 Kasper ja Liisa 08.01 Kasper ja Liisa 08.14 Pingu 08.21 Pipsa Possu 08.39 Galaxi 08.40 Neljä ja puoli kaverusta (7) 09.04 Late Lammas ja villit laamat (7) 09.32 Lumisade 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Uusi Päivä 11.50 Rölli ja kultainen avain 13.15 Risto Räppääjä ja viileä Venla 14.25 Niko 2 – lentäjäveljekset (7) 15.40 Lumikuningatar (7) 17.10 Pikku Kakkonen 18.10 Onnelin ja Annelin talvi 19.30 Itse ilkimys 2 (7) 21.05 Napapiirin sankarit (12) 22.40 Luottomies jouluspeciaali 23.05 Girls (12) 23.35 Mr. Paasikivi 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv 15.55 Inhimillinen tekijä 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Ne kesät Intiassa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 18.59 Tohtori Raimon joulukalenteri 19.00 Durrellin perhe (7) 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Panorama: Mitä Facebook tietää meistä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.05 Elokuva: Yhdeksän kuukautta (12) 21.15 Agatha Christie: Syyttäjän todistaja 22.10 Say What 23.05 Pelimies 23.35 Isänmaan puolesta (12) 00.40 NCIS: New Orleans (12) 01.35 Rizzoli & Isles (12) 02.30 Agatha Christie: Syyttäjän todistaja 03.25 NCIS: New Orleans (12) 04.15–05.08 Aku ja 7 ihmettä NELONEN 06.00 Sonic Boom (7) x 2 06.30 Vili Vilperin seikkailut 06.45 Ritariprinsessa Nella 07.05 Rusty Rivets 07.30 Vili Vilperin seikkailut 07.45 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.10 LEGO Nexo Knights (7) 08.35 Lego Ninjago 09.00 Disney esittää: DuckTales x 2 09.55 Frozen: Olafin seikkailut 10.25 Elokuva: Sei7semäs kääpiö (7) 12.20 Elokuva: Rölli ja metsänhenki 14.15 Vaaleanpunainen pantteri 14.20 Tulossa: Kadonneen jäljillä 14.25 Elokuva: Hachiko – Tarina uskollisuudesta (7) 16.25 Tulossa: The Voice of Finland 16.30 Peto Show 18.00 Grillit huurussa 19.00 Vain elämää 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Napapiirin sankarit 2 (12) 23.00 Raskasta Joulua 00.30 Grillit huurussa 01.30 Mad Cook Show (7) 02.30 Rikkaiden panttilainaamo 03.30–04.30 Australian rajalla TEEMA&FEM 08.00–12.00 FEM 08.00 Jumalanpalvelus: Joulujumalanpalvelus Mustasaaressa 08.59 Nordstan – ostoskeskuksen syke 09.54 Tanskalaisen maajussin joulu 10.41 Lasse-Maijan etsivätoimisto – von Bromsin salaisuus (7) 12.00–17.53 TEEMA 12.00 Ihmeellinen on elämä (7) 14.10 Kino Klassikko: Kirjava satama (12) 15.50 Kino Klassikko: Kovat kaverit (7) 17.55–01.15 FEM 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Ystävyyden talvi 18.30 Taivaallista menoa: Minne minä kuulun. 11.00 Tanskalaisia menestystarinoita 11.29 Zorro the chronicles (7) 11.50 Hajbo-video: Puhutaan kiusaamisesta 11.54 Hajbo Fakta: Keho ja vaivat 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Milanon naisten paratiisi (12) x 3 15.00 Francon jälkeen – Alcántaran perhe (7) 16.25 Urheilu-Suomi 17.25–20.00 FEM 17.25 Veljesten keittiössä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.14 Muinoset keksivät joulun (7) 18.30 På spåret 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.49 Erikoisia koteja 20.00–02.46 TEEMA 20.00 Kuinka juutalaiset sävelsivät joulun 21.00 Kino: Berliinin taivaan alla 23.00 Niin kaukana, niin lähellä 01.25– 02.46 Uusi Kino: I am Belfast (7) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Elämän mahti 09.00 Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 10.44 Kansallisaarteen etsintä: Viivalla 11.00 Uutiset 11.05 Ekumeeninen joulu 2017 11.55 Suomen Turku julistaa joulurauhan 12.10 Päätalo (12) 14.00 SuomiLOVE 15.00 Uutiset 15.05 Neiti Marple: Salaperäiset rukiinjyvät (12) 16.40 Tohtori Raimon joulukalenteri 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Tartu Mikkiin: Jatkot 18.00 Uutiset 18.10 Avara luonto: Pieni pingviininpoikanen 19.03 Tohtori Raimon joulukalenteri 19.05 Joulun tähdet Helsingissä 20.30 Uutiset 20.45 Kotikatsomo: Täällä Pohjantähden alla 1/2 (16) 23.45 Jouluyön messu 01.55–02.55 Hiljainen todistaja (16) YLE TV2 06.51 Tiketi Tok, joululahjojen aika 07.14 Pikku perunat 07.16 Hiiri ja Myyrä joulunvietossa 07.44 Joulukalenteri: Huiman hyvä joulu! 08.00 Joulupukin Kuuma linja 08.20 Kallen nalle 08.45 Joulupukin Kuuma linja 09.20 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan: Kaikkien aikojen joulu 09.45 Joulupukin Kuuma linja 10.23 Ninni ja herra Valveinen 10.49 Joulupukin Kuuma linja 11.33 Lumiukko 11.57 Joululeikki 12.00 Lumiukko ja lumikoira 12.25 Kadonnut: Joulupukki-elokuva 13.54 Röllin sydän 15.12 Niko – lentäjän poika (7) 16.30 Onneli ja Anneli 17.50 Joulukalenteri: Huiman hyvä joulu! 18.05 Uusi Päivä 19.00 Uutiset 19.05 Elf 20.45 Siskonpeti: Musta joulu () 21.30 Luottomies jouluspeciaali 21.55 Uutiset 22.00 Grammys 60 v: parhaita hetkiä 23.30 Toiset tytöt (12) 00.50 Girls (12) 01.20 Silicon Valley (7) 01.50–02.20 Inside No. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Leilan ihana joulu 10.05 Jamie Oliverin parhaat jouluruoat 11.00–12.00 Selviytyjät 13.30 Leilan ihana joulu 14.00 Amazing Race 15.00 Suomen ihanimmat häät 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Rankat duunit 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Selviytyjät 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 61 21. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Leilan ihana joulu 10.05 Jamie Oliverin parhaat jouluruoat 11.00–12.00 Selviytyjät 13.30 Tyhjätaskut 14.00 Australian kaunein koti 15.00 Grand Designs Uusi-Seelanti 16.00 Salatut elämät 16.30 Tinan joulukeittiö 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Selviytyjät 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Robot (16) 00.25 Rouva varapresidentti (7) 00.55–01.45 Game of Thrones (16) MTV3 07.55 Puuha-Pete 08.10 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.25 Alvin ja pikkuoravat 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Daltonit 09.30 Eläintarhan pikkupennut x 2 10.30 Kauniit ja rohkeat 10.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (12) 20.00 Mökkireissu 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Joe (16) 01.00 Hävyttömät (12) 02.10 Punk’d Suomi 03.05 Mökkireissu 04.00 Duudsonit (16) 04.25 1001 Rikua 04.50–05.15 Fameless – tuplajäynät NELONEN 06.00 Sonic Boom (7) 06.15 Vili Vilperi x 2 06.50 Ritariprinsessa Nella 07.15 Rusty Rivets 07.35 My Little Pony 08.00 Sonic Boom (7) 08.10 Lego Star Wars: The Freemaker Adventures (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Hauskat kotivideot 09.55–10.50 Heikoin lenkki 10.50 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Leijonan luola USA 15.50 Heikoin lenkki 16.55 Idols 18.00 World Vision: Sami Hedberg ja ystävät 20.00 Joulun Tähdet 2017 – HelsinkiMission Kynttiläkonsertti 21.30 Keno 21.35 Elokuva: Larry Crowne – Uusi mahdollisuus 23.35 Elokuva: Conan the Barbarian (16) 01.50–02.50 Mad Cook Show (7) TEEMA&FEM 08.47–12.00 FEM 08.47 Toinen maailma (12) 09.10 Kadonneita etsimässä 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Vem vet mest. 17.55 Nyheter 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.14 Muinoset keksivät joulun (7) 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.52 Taivaankappaleita tähtikauhassa 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter 19.43 Tämä tästä 20.00–00.50 TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Yö pitkä, elokuva lyhyt 2017 21.03 Katto 21.17 Halko 21.24 10 metrin hyppytorni 21.41 Haluatteko kuulla tarinan. 21.51 Cold Storage (7) 21.59 Yö pitkä, elokuva lyhyt 2017 22.01 Isäntä (12) 22.18 Olipa kerran Neuvostoliitto 22.24 Mausoleumi (7) 22.49 I’ve only just begun (7) 22.56 Yö pitkä, elokuva lyhyt 2017 22.57 Perheasia 23.04 Animaattori vs. 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Itse asiassa kuultuna: Esko-Juhani Tennilä 22.00 Hiljainen todistaja (16) 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 1864 (16) 00.25 Windsorit (12) 00.50–01.20 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Viiru ja Pesonen 07.06 Jokeri Pokeri Box 07.09 Kaapon ja Laten pähkinät 07.16 Hermanni Hiiri 07.26 Sanni Sateenkaari 07.38 Töötti ja Pulteri 08.01 Joulukalenteri 08.14 Helskyn tarina 08.36 Helsky, Tiuku ja joulun tähti 09.00 Postimies Paten joulu 09.28 Galaxi 09.29 Syrhämä (7) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 James Corden Show 11.40 Ali Show: Seksikäs Suklaa, Aki Pyysing 12.35 Kioski Show 13.00 Hulluna moottorikelkkailuun 13.30 Veljesten keittiössä 14.00 Niklaksen keittiössä 14.30 Luontoretkellä: Isokauris 15.30 Vanhasta uudeksi 16.00 Elämäni eläimet 17.00 Pikku Kakkonen 17.46 Joulukalenteri 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Syke (12) 19.50 Joulukalenteri 20.00 Yle Live: Ultra Bra 21.30 Kätevän emännän juhlat 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Santa (12) 23.45 The Late Late Show with James Corden 00.25–00.55 10 tapaa tulla dumpatuksi (16) x 10 MTV3 06.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.16 Muinoset keksivät joulun (7) 18.30 Saunabaletti 19.00 Tanskalaisia menestystarinoita 19.30 Nyheter TV-nytt 19.43 Tämä tästä 20.00–01.05 TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Kino: Tahraton mieli (12) 22.45 Yle Live: Brit Awards 2017 00.35–01.05 Jäitä hattuun (12) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Historia: Taistelu teestä 09.00 Uutiset 09.05 Itse asiassa kuultuna: Esko-Juhani Tennilä 10.00 Uutiset 10.05 Yhdessä sata vuotta 11.00 Uutiset 11.05 Alueellisia uutisia x 10 12.15 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.35 Eränkävijät 14.05 Kiehtova maailma: Junamatka Euroopan yli 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Akuutti: Lento-onnettomuuden jälkeinen trauma 15.45 Hakekaa kätilö! (12) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Tartu Mikkiin 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Windsorit (12) 18.39 Tohtori Raimon joulukalenteri 18.40–19.29 Avara luonto: Elämän mahti 19.40 Grantchester (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 SuomiLOVE 22.15 Minkä taakseen jättää (12) 23.45– 00.40 Outlander – Matkantekijä (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Anniina Ballerina 07.18 Katinkontin joulu 07.38 Oktonautit ja joulun pelastuspartio 08.01 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.23 Mimosa ja Lennu 08.34 Jetron matkaan 08.49 Joulukalenteri: Huiman hyvä joulu! 09.00 Galaxi 09.02 Näin meillä (7) 09.13 Karvinen (7) 09.26 Merten syvyyksissä (7) 09.47 Kammokatu (7) 10.00–10.41 The Late Late Show with James Corden 11.00 Asterix ja Obelix: Tehtävä Kleopatra (7) 12.45 Urheilu-Suomi 13.45 Huippupalloilua: Real Madrid Barcelona 16.00 Pääpeli: Roope Tonteri – vaiettu totuus 16.30 Villi kortti 17.20 Tiikeriveljekset (7) 19.01 Uutiset 19.06 Urheiluruutu 19.11 Joulukalenteri: Huiman hyvä joulu! 19.22 Luottomies jouluspeciaali 19.45 Huippupalloilua: New York Islanders Winnipeg Jets 22.40 The Late Late Show with James Corden 23.20–00.40 Luottomies (12) x 8 MTV3 08.05 Hello Kitty – onnistu kanssani! 08.15 Karhuherra Paddingtonin seikkailut 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Winx-klubi (7) 09.30–10.00 Paavo Pesusieni (7) 10.30 Salatut elämät (12) x 5 13.00 Elokuva: Neropatin päiväkirja 3: kovanonnen kesä (7) 14.55 PUTOUS: Hei, me hoetaan taas! 15.00 Teknavi 15.30 Leilan ihana joulu 16.00 Jamie Oliver: Joulun alla 17.00 Lauantairavit 18.00 Mökkireissu 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Punk’d Suomi 20.30 Kansalainen Turhapuro 21.30 Pelimies 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Wallander: Heikkous (16) 00.30 Rikospaikka 01.00 Pelimies 01.30 Kansalainen Turhapuro 02.25 Viikingit (16) 03.20 Tyrant (16) 04.20 Vintiöt (7) 04.45–05.10 Vintiöt (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.30 Vili Vilperi (7) x 2 06.55 Rusty Rivets 07.20 Ritariprinsessa Nella 07.45 Peukaloisen uudet retket (7) x 2 08.10 My Little Pony 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Elokuva: Space Dogs 2 10.40 Grillit huurussa 11.40 Grillit huurussa 12.40 Grillit huurussa 13.40 Elokuva: Toy Story 3 (7) 15.50 Joulun Tähdet 2017 – Helsinki Mission kynttiläkonsertti 17.25 Elokuva: Rölli ja metsänhenki 19.20 Frozen-kuumetta 19.30 Elokuva: Frozen: huurteinen seikkailu (7) 21.25 Keno 21.30 Raskasta Joulua 23.00 Elokuva: Tie pohjoiseen (12) 01.15 Elokuva: Hokkarihemmot (12) 03.10–04.40 Australian rajalla x 3 TEEMA&FEM 08.22–12.00 FEM 08.22 Toinen maailma (12) 08.45 Lucia 2017 10.00 Obs debatt 10.30 Vem vet mest. 19.00 Mark ja Luther 19.30 Nyheter TV-nytt 19.40 Elokuva: Näkijän tytär (12) 21.15 Colorado Avenue (12) 22.15–01.15 Rantahotelli (7) x 4 21 22 23 24 25 TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI. 11.00 Selviytyjät 12.00 Elokuva: Taru Sormusten herrasta: Sormuksen ritarit (12) 15.35 Piilokamera 15.55 PUTOUS: Hei, me hoetaan taas! 16.00 Salatut elämät (12) 16.30 Sääntö-Suomi 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Selviytyjät 18.55 Mitä tänään syötäisiin
11.00 Selviytyjät 12.00 Samu-Sirkan joulutervehdys 2017 13.00 Ankeisen Joulutervehdys 14.10 Elokuva: Karvinen – elokuva (7) 15.45 Piilokamera 16.00 Nykyajan ihmeitä 16.55 Lauri Tähkä: Varpunen jouluaamuna 17.00 Pelimies 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Selviytyjät 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Talviyön kummitus 18.30 Clay Kids (7) 18.41 Avaruusapinat (7) 18.45 Kysy Laralta (7) 18.57 Keltapaita 19.00 Perheyrityksen sukupolvenvaihdos 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.39 Kauneimmat joululaulut Lucian kanssa 20.00–00.11 TEEMA 20.00 Kalevalan maa 22.00–00.11 Kino Suomi: Akseli ja Elina (12) YLE TV1 07.30 Luontoretkellä 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto 09.00 Uutiset 09.05 Avec Tastula 09.55 Uutiset 10.00 Doc Martin (12) 10.50 Avara luonton 11.45 Yhdessä sata vuotta 12.45 Kiehtova maailma: Junamatka Euroopan yli 13.40 Rikas tyttö (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Sadan vuoden talo 15.45 Meidän maamme 16.15 Kekkonen 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Pimeä historia: Viimeisellä rannalla 19.00 Oudoimmat luonnonilmiöt 20.00 Kekkonen 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Panorama: Mitä Facebook tietää meistä. Järven tarina Yle TV1 klo 18.15 Luontoseikkailu tuhansien järvien vesissä, tuhansien tarinoiden äärellä. 21.35 Outlander – Matkantekijä (16) 22.30 Uutiset 22.35 Oddasat 22.40 Enkeli (16) 00.16 Ulkolinja: Katalonia – lippujen sota 01.15–01.45 Docstop: Veli YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Humps 07.00 Lumiukko 07.07 Dinotassut 07.20 Sasu 07.33 Timppa 07.43 Nuottiavain 07.50 Richard Scarry 08.17 Mörkyli 08.47 Galaxi 08.48 Tenavat (7) 08.56 Aika härdelli! (7) 09.08 Råtta Booris 09.13 Tero hoitaa (7) 09.36 Kakkukestit 10.00 Jääkiekon nuorten MM: CAN FIN 11.30 Holby City (12) 12.30 Veljesten keittiössä 13.05 Niko 2 – lentäjäveljekset (7) 14.20 Röllin sydän 15.40 Onneli ja Anneli 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Jääkiekon nuorten MM: CAN FIN 19.30 Doctor Who 20.30 Inside No. Suomi, 2016. Mutta mikä on totuus, matkustiko Marco Polo Kiinaan laisinkaan. JOULUKUUTA 2017 YLE TV1 07.30 Pohjolan sudet 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Australia 09.00 Uutiset 09.05 Ne kesät Intiassa (12) 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.30 Uutiset 11.35 Lasten Suomi 100 vuotta 12.00 Meidän maamme – Vårt land 16.00 Maamme – sinfonia Suomelle 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Doc Martin (12) 18.00 Uutiset 18.15 Meidän romanssi 19.30 Docstop: Veli 20.00 Kekkonen 20.30 Uutiset 20.45–20.50 Urheiluruutu 21.00 Huuto syvyydestä (12) 22.00 SuomiLOVE 23.00 Sota ja rauha (16) 00.00–00.55 Prisma: Oudoimmat luonnonilmiöt YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 26.12. Suomalaiset tarut heräävät henkiin, kun pinnan alla oleva maailma avautuu katsojalle ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.50 Taivaankappaleita tähtikauhassa 19.00 Usko, toivo ja tiede 19.30 Nyheter TV-nytt 19.43 Tämä tästä 20.00–00.03 TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Kino Klassikko: Maltan haukka (12) 22.40–00.03 Francon jälkeen – Alcántaran perhe (7) YLE TV1 07.30 Taistelija Grete Waitz 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Australia 09.00 Uutiset 09.05 Avec Tastula 09.55 Uutiset 10.00 Doc Martin (12) 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10–12.15 Oddasat 12.30 Kiehtova maailma: Junamatka Euroopan yli 13.25 Vaimoke 14.50 Arkistokuvia: Presidentti Urho Kekkonen 60 vuotta 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Metsäpeuran paluu 15.45 Meidän maamme – Vårt land 16.15 Kekkonen 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Pimeä historia: Suomalaiset terroristit 19.00–19.47 Durrellin perhe (7) 20.00 Kekkonen 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: 2017 vuosikooste 22.05 Hiljainen todistaja (16) 23.05 Uutiset 23.10 Oddasat 23.25 1864 (16) 00.25–00.40 Windsorit (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Pikku perunat 06.56 Jokeri Pokeri Box 07.00 Kaapon ja Laten pähkinät 07.06 Hermanni Hiiri 07.14 Sanni Sateenkaari 07.26 Henkilökuva: Perhostyttö Nomi 07.33 Töötti ja Pulteri 07.56 Anton Siilinen ratkaisee 08.10 Viljami Ubuyussa 08.35 Dinotassut 09.00 Galaxi 09.01 Tipu Touhukas 09.02 Syrhämä (7) 09.31 Leon talvi 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 The Late Late Show with James Corden 11.40 Niklaksen keittiössä 12.15 Soppalinnan salaseura (7) 14.00 Myrsky (7) 15.40 Hevisaurus 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Kuntoiluriippuvainen 18.30 Mestis: K-Vantaa KeuPa 21.00 Leijonien olympiamitalit: 2014 22.00 Jääkiekon nuorten MM: CAN USA 00.40–01.20 The Late Late Show with James Corden MTV3 07.55 Puuha-Pete 08.10 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.25 Alvin ja pikkuoravat 08.40 Daltonit 09.05 Eläintarhan pikkupennut 09.35 Eläintarhan salaisuudet 10.30 Kauniit ja rohkeat 10.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Älä jäädy 20.00 Game Night 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Hitchcock (7) 00.45 Alppihiihdon maailmancup: Lienz 01.40 Mäkihypyn maailmancup: Oberstdorf karsinta 02.35 Agatha Christie: Syyttäjän todistaja 03.30 Agatha Christie: Syyttäjän todistaja 04.25–05.30 Hävyttömät (12) NELONEN 06.00 Sonic Boom (7) x 2 06.30 Vili Vilperin seikkailut 06.45 Ritariprinsessa Nella 07.05 Rusty Rivets 07.30 Vili Vilperin seikkailut 07.45 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.10 Disney esittää: Lego Star Wars: The Freemaker Adventures (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00–10.50 Elokuva: Toy Story 2 (7) 13.45 Elokuva: Kumba (7) 15.30 Vaaleanpunainen pantteri x 2 15.55 Idols 18.00 Hauskat kotivideot 19.00 Vain elämää 20.53 Tulossa: The Voice of Finland 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Kummisetä II (12) 00.40–03.20 Elokuva: Rob Roy (16) TEEMA&FEM 09.10–11.59 FEM 09.10 Kadonneita etsimässä 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Vem vet mest. 06.53 Hei Taavi 07.00 Närpiäiset 07.11 Hau Hau, Piip ja Veli 07.24 Babar ja Badun seikkailut 07.36 Askarrellaan 07.42 Dinojuna 08.07 Petteri Kaniini 08.20 Pusse 08.45 Galaxi 08.46 Lassie (7) 09.09 Tero hoitaa (7) 09.32 Porkkanoiden tuoksu 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Siskonpeti : Musta joulu () 11.50 Elf 13.30 Myrsky (7) 15.10 Soppalinnan salaseura (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Hevisaurus 19.20 Happy Feet (7) 21.05 Big Game (12) 22.33–01.45 Jääkiekon nuorten MM: CAN FIN MTV3 07.55 Puuha-Pete 08.10 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.25 Alvin ja pikkuoravat 08.40 Daltonit 09.05 Eläintarhan pikkupennut 09.35 Eläintarhan salaisuudet 10.30 Kauniit ja rohkeat 10.55 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Norjalaisessa syrjäkylässä 11.30 Elämäni eläimet 12.00–17.16 TEEMA 12.00 BBC:n Proms-festivaalin 2017 päätösilta 14.35 Pariisi juhlii 2017 16.25 Sehän on Sibelius!: Työ ja inspiraatio 16.35 Kulta-aika 16.55 Sehän on Sibelius!: Ulkonäkö ja luonne 17.05 RSO esittää: Sanoja suurempaa 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. Kuvassa Kublai Khan (Dhundup Dhakyitsang). 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Karhunmetsästäjät 18.30 Maastoautolla halki Indokiinan 19.00 Vegard Ulvang ja Luoteisväylän salaisuus 19.30 Nyheter TV-nytt 19.43 Tämä tästä 20.00–01.05 TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Urheilu-Suomi 22.00 Kino: Isäni Toni Erdmann (12) 00.35–01.05 Uusi Kino: Kaiken jälkeen (12) YLE TV1 07.30 Docstop: Veli 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto 09.00 Uutiset 09.05 Avec Tastula: Jälkikirjoitus 09.55 Uutiset 10.00 Doc Martin (12) 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.15 Lasten Suomi 100 vuotta 12.40 Kiehtova maailma: Junamatka Euroopan yli 13.35 Minä ja mieheni morsian 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Pohjolan sudet 15.45 Meidän maamme – Vårt land 16.15 Kekkonen 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Pimeä historia: Verinen Viipuri 19.00 Kettu (12) 20.00 Kekkonen 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Operaatio Alaska 22.15 Ulkolinja: Viinin katkera maku 23.15 Uutiset 23.20 Oddasat 23.25–00.35 Siperiaan, rakkaani YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Jääkarhu Otto 07.02 Stella ja Sami 07.16 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.27 Killi ja Kiki 07.34 Fluugalaiset 07.45 Maikki ja pelottava Pontso 08.10 Kati ja Töppö: Kati ihmemaa Ozissa 08.33 Taavi-tiikerin naapurissa x 2 09.25 Galaxi 09.26 Pertti ja Purtti (7) 09.39 Tero hoitaa (7) 09.50 Late Lammas 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 The Late Late Show with James Corden 11.40 Pakoon helppoa elämää 12.25 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 13.05 Risto Räppääjä ja viileä Venla 14.15 Rölli ja kultainen avain 15.40 Onnelin ja Annelin talvi 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Syke (12) 18.55 Jääkiekon nuorten MM: FIN DEN 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Wendy and The Refugee Neverland (12) 23.20 Urheilu-Suomi 00.20 The Late Late Show with James Corden 01.00–01.55 The Leftovers (16) MTV3 07.55 Puuha-Pete 08.10 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.25 Alvin ja pikkuoravat 08.40 Daltonit 09.05 Eläintarhan pikkupennut 09.35 Eläintarhan salaisuudet 10.30 Kauniit ja rohkeat 10.55 Mitä tänään syötäisiin. Kuvassa: Säveltäjä Joan Crosas kannattaa Katalonian itsenäisyyttä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Päivän sää 19.20 Tulosruutu 19.25 Elokuva: Ella ja kaverit 21.00 Agatha Christie: Syyttäjän todistaja 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Päivän sää 22.20 Tulosruutu 22.30 NCIS: New Orleans (12) 23.30 Kohde (16) 00.25 Twin Peaks (16) 01.35 Agatha Christie: Syyttäjän todistaja 02.30 NCIS: New Orleans (12) 03.25 Aku ja 7 ihmettä 04.20–05.15 Eläintarhan salaisuudet NELONEN 05.00 Astral-TV 06.00 Sonic Boom 06.15 Vili Vilperin seikkailut 06.30 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti (7) 06.55 Ritariprinsessa Nella 07.15 Rusty Rivets 07.40 Vili Vilperin seikkailut 07.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.15 LEGO Nexo Knights (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Elokuva: Zambezia – Lintukodon siipiveikot (7) 10.40 Elokuva: Justus ja urheat ritarit (7) 12.30 Disney esittää: DuckTales 12.55 Disney esittää: DuckTales 13.20 Elokuva: Space Chimps – avaruusapinat (7) 15.00 Elokuva: Räyhä-Ralf (7) 17.00 Heikoin lenkki 18.00 Liigastudio 18.30 Liiga: 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Next (16) 23.00 Elokuva: Drive (18) 01.00 Raskasta Joulua 02.30 Mad Cook Show 03.30 Australian rajalla 04.00–04.30 Australian rajalla TEEMA&FEM 08.45–11.59 FEM 08.45 Taivaallista menoa: Minne minä kuulun. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Älä jäädy 20.00 Ensitreffit alttarilla 21.00 Agatha Christie: Syyttäjän todistaja 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Vikinglotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Top Gear USA 23.40 Arrow (12) 00.35 Twin Peaks (12) 01.40 Agatha Christie: Syyttäjän todistaja 02.35 NCIS: New Orleans (12) 03.30 Nykyajan ihmeitä 04.25–05.20 Eläintarhan salaisuudet NELONEN 06.00 Sonic Boom 06.15 Vili Vilperi 06.30 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen 06.50 Ritariprinsessa Nella 07.10 Rusty Rivets 07.35 Vili Vilperi 07.45 My Little Pony (7) 08.10 LEGO Nexo Knights (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00–10.50 Heikoin lenkki x 2 13.45 Elokuva: My Little Pony: Ikimetsän legenda (7) 15.25 Vaaleanpunainen pantteri x 2 15.50 Hauskat kotivideot 16.50 Idols 17.55 Tulossa: The Voice of Finland 18.00 Grillit huurussa 19.00 Vain elämää 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Hobitti – Smaugin autioittama maa (12) 00.15 Grillit huurussa 01.15 Elokuva: Coyote Ugly (12) 03.20 Mad Cook Show 04.20–04.50 Australian rajalla TEEMA&FEM 09.00–11.59 FEM 09.00 Syntynyt vuonna 2010 10.00 Piha kuntoon 10.30 Vem vet mest. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Älä jäädy 20.00 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Say What 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikoksista pahin (12) 23.35 Myytinmurtajat 00.35 Yökylässä Maria Veitola 01.30 Alppihiihdon maailmancup: Lienz 02.25 60 päivää kiven sisässä 03.20 Aku ja 7 ihmettä 04.15–05.10 Eläintarhan salaisuudet NELONEN 06.00 Sonic Boom (7) x 2 06.30 Vili Vilperin seikkailut 06.45 Ritariprinsessa Nella 07.05 Rusty Rivets 07.30 Vili Vilperin seikkailut 07.45 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.10 Lego Nexo Knights (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00–10.50 Elokuva: Toy Story – Leluelämää (7) 13.45 Elokuva: Lego Friends: Girlz 4 Life 15.25 Vaaleanpunainen pantteri x 2 15.50 Idols 18.00 Grillit huurussa 19.00 Vain elämää 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Kummisetä (16) 00.30 Grillit huurussa 01.30 Mad Cook Show 02.30–04.00 TEEMA&FEM 09.00–11.59 FEM 09.00 Luontomatkalla 10.00 Viimeinen paimen 10.30 Vem vet mest. Historia: Marco Polon arvoitus Yle TV1 klo 18.10 Marco Polo tunnetaan seikkailijana ja tutkimusmatkailijana, joka kirjoitti matkastaan Kiinaan keskiajan kuuluisimman kirjan. Ulkolinja: Katalonia – lippujen sota Yle TV1 klo 21.05 Katalonian itsenäisyysjulistus huipentui koko itsehallinnon menettämiseen ja Katalonian oman aluejohdon vangitsemiseen. 11.00 Selviytyjät 12.00 Ostoskanava Tvins. LAUANTAI 30.12. O: Pertti Pesonen. Ulkolinja seurasi Katalonian kuumaa poliittista syksyä. 11.00–12.00 Selviytyjät 13.30 Penn & Teller: Naruta meitä! 14.30 Amazing Race 15.30 Suomen ihanimmat häät 16.25 Jamie Oliverin Australian päiväkirja 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Selviytyjät 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Kyse on tunteesta, siitä, että tuntee sisimmässään olevansa katalaani, hän sanoo. 09.15 Muumit Rivieralla 10.30 Mark ja Luther 11.00 Jumalanpalvelus: Kauneimmat joululaulut 12.00–17.19 TEEMA 12.00 Vanha kunnon Freda, Beatlesin sihteeri 13.25 The Beatles: Eight Days A Week 15.10 Sgt. TORSTAI 21.12. 11.00 Maastoautolla halki Indokiinan 11.29 Vegard Ulvang ja Luoteisväylän salaisuus 12.00–17.24 TEEMA 12.00 Finlandia 14.05 Romu-Mattila ja kaunis nainen 14.31 Juho Kuosmanen Salaviinanpolttajista 14.41 Salaviinanpolttajat 15.05 Kulta-aika 15.25 Lauluja Utopiasta – Agit Prop 16.25 Urheilu-Suomi 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. HD. 9 (12) 21.00 Ollaan vapaita (12) 22.40 James Corden Show 23.25 Rouva varapresidentti (7) 23.55–01.40 Adventureland (12) MTV3 07.55 Puuha-Pete 08.10 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.25 Alvin ja pikkuoravat 08.40 Daltonit 09.05 Eläintarhan pikkupennut 09.35 Eläintarhan salaisuudet 10.30 Kauniit ja rohkeat (7) 10.55 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Strömsö 11.30 Perheyrityksen sukupolvenvaihdos 12.00–17.22 TEEMA 12.00 Älä nuolase 13.50 Kaasua, komisario Palmu (7) 15.25 Kuriton sukupolvi 17.00 Himmelintekijä 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 11.00–12.00 Selviytyjät 13.30 Penn & Teller: Naruta meitä! 14.30 Nykyajan ihmeitä 15.30 Suomen ihanimmat häät 16.30 Tinan joulukeittiö 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.50 Ravit: Toto65 vihjeet 17.55 Selviytyjät 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Uku-Ukun taikaviidakko 18.30 Saunabaletti 19.00 Tanskalaisia menestystarinoita 19.30 Nyheter TV-nytt 19.43 Tämä tästä 20.00–00.23 TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Kino: Le week-end (12) 22.30 Live: The Bee Gees -juhla 23.55–00.23 Jäitä hattuun (12) 26 27 28 29 TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI MAANANTAI 25.12. HD. com 13.30 Penn & Teller: Naruta meitä! 14.30 Australian kaunein koti 15.30 Grand Designs – unelma-asunnot 16.25 Jamie Oliverin hauska joulu 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Selviytyjät 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Kuvassa rupikonnat.. 62 21. Pepper’s Musical Revolution 16.10–16.32 Lennonin viimeiset sanat 17.05 Evankeliumi 17.25–20.00 YLE FEM 17.25 Vem vet mest
13.45 Heikoin lenkki 14.45 Haapasalo goes lomalle x 2 16.55 Leijonan luola USA 17.55 Haluatko miljonääriksi. 09.40 Tanskalaisia menestystarinoita 10.06 Rölli ja kultainen avain 11.30 Zorro the chronicles (7) 11.52–11.59 Hajbo-video: Puhutaan kiusaamisesta 13.50–22.09 TEEMA 13.50 Milanon naisten paratiisi (12) 14.46 Milanon naisten paratiisi (12) 15.30 Retromuodin maailma 15.42 Milanon naisten paratiisi (12) 16.25 Italia – tyylin suurvalta 16.40 Muotiregatta, katsaus kesän 1972 muotiin 17.18 Queen: The Show Must Go On 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 11.00 På spåret 12.00–17.19 TEEMA 12.00 Arvottomat (12) 13.55 Kino Kaurismäki: Rikos ja rangaistus 15.25 Kino Kaurismäki: Hamlet liikemaailmassa (12) 16.50 Kaikkialla RSO 17.25–01.04 FEM 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Aisopoksen teatteri 18.30 Tanskalainen maajussi 19.00 Uusivuosi kuninkaallisessa kuparikeittiössä 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Norjan eläimiä 20.00 Elokuva: Gossip (7) 22.10–01.04 Peter Jöback, täysin sydämin 30 31 LAUANTAI SUNNUNTAI. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Pikku Roy 18.30 På spåret 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Erikoisia koteja 20.00–01.23 TEEMA 20.00 Queen: Breakthru 20.01 Queen: From Rags to Rhapsody 21.00 Queen: A Night at The Odeon 22.05 Queen: The Show Must Go On 22.10 Yle Live: Freddie Mercuryn muistolle 23.38 Queen: Save Me 23.40 Sissi Sitruuna ja Ali Appelsiini (7) 00.50–01.23 Uusi Kino: Kaiken jälkeen (12) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Huuhkajan jäljillä 09.00 Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Uutiset 10.05 Historia: Angkor Watt 11.00 Uutiset 11.05 Järven tarina 12.30 Dokumenttiprojekti: Tarinoiden Suomi 14.00 SuomiLOVE 15.00 Uutiset 15.05 Illallinen yhdelle 15.25 Taskuparkki (7) 15.40 Operaatio Alaska 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Kotilieden lämpöä (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Kotikatsomo: Täällä Pohjantähden alla 2/2 (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.00 Kotikatsomo: Kolme suudelmaa (7) 22.00 Yle Live: Kaija Koo 23.00 Vuosi vaihtuu 01.00 Ola, Topi ja Tapsa 300 vuotta 02.00–03.00 Hiljainen todistaja (16) 03.00 Uutisikkuna YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Musarullaa! 07.17 Kimmo Kuu 07.37 Pipsa Possu 07.43 Ryhmä Hau 08.08 Historia hanskassa, Katti Matikainen 08.19 Oktonautit 08.42 Onnelin ja Annelin talvi 08.59 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Kesäleiri (7) 09.21 Tenavat (7) 09.28 Otso ja sopulit (7) 09.35 Urheiluhullut 09.37 Fatima (7) 09.56 Tipu Touhukas 10.00 Jääkiekon nuorten MM: FIN SVK 11.30 James Corden Show 12.10 Napapiirin sankarit (12) 13.45 Downshiftaajat (12) x 5 17.00 Pääpeli: Janne Ahonen 17.30 Jääkiekon nuorten MM: FIN SVK 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 20.23 Muumit Rivieralla 20.30 Peltsin kova vuosi 21.00 Urheilu-Suomi 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.15 Job Interview – Työhaastattelu (7) 22.20–22.42 Kätevän emännän juhlat 22.55 Jääkiekon nuorten MM: USA FIN 01.40 Girls (12) 02.10 Silicon Valley (7) 02.40–03.10 Inside No. 11.00– 12.00 Selviytyjät 13.30 Penn & Teller: Naruta meitä! 14.30 Nykyajan ihmeitä 15.30 Eläintarhan salaisuudet 16.30 MTV. 63 21. 11.00 Strömsö 11.30 Perheyrityksen sukupolvenvaihdos 12.00–17.04 TEEMA 12.00 Soundbreaking x 4 15.15–16.10 Verneri Pohjola – oma ääni ja isän perintö 16.20–17.04 Velvet – muotitalon tarina (12) 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 10.30 Vem vet mest. 19.00 Heikoin lenkki 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Ocean’s Twelve 23.30 Stand Up! 00.30 Mad Cook Show 01.30 Holmes NYC (12) 02.30– 03.00 Poliisit (7) TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Syntynyt vuonna 2010 10.00 Piha kuntoon 10.30 Vem vet mest. 11.00 Selviytyjät 12.00 Elokuva: Ella ja kaverit 2 – Paterock 13.50 Piilokamera x 2 14.30 Freedom – George Michael 16.30 MTV.doc: Suomen tulevaisuus – sähköinen liikenne 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Selviytyjät 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Päivän sää 19.20 Tulosruutu 19.30 Älä jäädy 20.00 Game Night 21.00 Saknad (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Päivän sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Say What 23.25 Hiihdon maailmancup: Lenzerheide 00.25 Mäkihypyn maailmancup: Garmisch-Partenkirchen 01.20 NCIS: New Orleans (12) 02.15 Saknad (12) 03.10 Rizzoli & Isles (12) 04.05 NCIS: New Orleans (12) 05.00–05.50 Aku ja 7 ihmettä NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.30 Vili Vilperin seikkailut 06.45 Rusty Rivets 07.10 Peukaloisen uudet retket 07.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.50 Sonic Boom (7) 08.05 Angry Birds Toons 08.10 LEGO Nexo Knights (7) 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Elokuva: Prinsessa Lillifee 10.30 Elokuva: Prinsessa Lillifee ja yksisarvinen 12.00 Elokuva: Grease Live! (7) 14.45 World Vision: Sami Hedberg ja ystävät 16.45 Elokuva: Kerro, kerro kuvastin (7) 19.00 Heikoin lenkki 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Kauhea kankkunen (12) 23.10 Stand Up! 00.10 Mad Cook Show 01.10 Holmes NYC (12) 02.10–02.40 Poliisit (7) TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Nordstan – ostoskeskuksen syke 09.45 Uusivuosi kuninkaallisessa kuparikeittiössä 10.15 Tanskalainen maajussi 10.45 Lasse-Maijan etsivätoimisto – varjo Vallilan yllä (7) 12.00–17.18 TEEMA 12.00 The Rolling Stones: Olé, Olé, Olé! 13.40 The Rolling Stones: Havana Moon 15.30 Kaikkialla RSO 16.05 Velvet – muotitalon tarina (12) 16.50 Jäitä hattuun (12) 17.25–23.55 FEM 17.25 Vem vet mest. 19.00 Mark ja Luther 19.30 Nyheter TVnytt 19.40 Tämä tästä 20.00 Elämää Loreenin tapaan 21.00 Colorado Avenue (12) 22.00–23.55 Elokuva: Valkoisia valheita YLE TV1 07.30 Metsäpeuran paluu 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Merikarhut 09.00 Uutiset 09.05 Avec Tastula 09.55 Uutiset 10.00–10.45 Doc Martin (12) 11.00 Operaatio Alaska 12.10 Dokumenttiprojekti: Kitkajoki 13.10 Salainen ase (12) 15.00 Uutiset 15.05–15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.45 Meidän maamme – Vårt land 16.15 Kekkonen 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Pimeä historia: Ihmiset Raatteen tiellä 19.00 SuomiLOVE 20.00 Kekkonen 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Docstop: Siuruan senaattori 21.30 Huuto syvyydestä (12) 22.30 Uutiset 22.35 Oddasat 22.50 Sota ja rauha (16) 00.15– 01.10 Prisma: Oudoimmat luonnonilmiöt YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Kuiske 07.00 Närpiäiset 07.10 Hau Hau, Piip ja Veli 07.22 Babar ja Badun seikkailut 07.33 Askarrellaan 07.39 Dinojuna 08.03 Petteri Kaniini 08.19 Galaxi 08.20 Lassie (7) 08.43 Karvinen special (7) 09.45 Satuhetki 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Ali Show: Kristiina Komulainen 11.30 Riistametsällä 12.15 Kultaa, kunniaa ja raakaa työtä 12.45 Kerrostalojen prinsessat 13.15 Isä, äiti ja lapset 13.45 Lippu rakkauteen 14.15–14.41 Rouva varapresidentti (7) 15.00 Lumikuningatar (7) 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00–19.47 Totuuden treffit 20.00 Uusi päivä 20.30 Arctic Lights – Antti Autin tarina 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Fortitude – ikiroudan kirous (16) x 2 23.35 Wendy and The Refugee Neverland (12) 01.00–04.00 Jääkiekon nuorten MM: Puolivälierä MTV3 08.00 Puuha-Pete 08.15 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.30 Alvin ja pikkuoravat 08.45 Paavo Pesusieni (7) 09.10 Lentävät koirat 10.05 Leila leipoo Ranskassa 10.30 Kauniit ja rohkeat 10.55 Mitä tänään syötäisiin. Robot (16) 22.55 Game of Thrones (16) 23.55–01.20 Jonah from Tonga (7) MTV3 08.00 Puuha-Pete 08.15 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.30 Alvin ja pikkuoravat 08.45 Paavo Pesusieni (7) 09.10 Eläintarhan pikkupennut 09.40 Eläintarhan salaisuudet 10.30 Kauniit ja rohkeat 10.55 Mitä tänään syötäisiin. 11.00–12.00 Selviytyjät 13.30 Penn & Teller: Naruta meitä! 14.30 Nykyajan ihmeitä 15.30 Eläintarhan salaisuudet 16.30 MTV.doc: Mahdoton tehtävä 17.00 Piilokamera 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Selviytyjät 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Älä jäädy 20.00 Tuubi 21.00 Saknad (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Myytinmurtajat 23.40 Mäkihypyn maailmancup: Innsbruck karsinta 00.40 Twin Peaks (12) 01.45 Saknad (12) 02.40 Arrow (16) 03.35 NCIS: New Orleans (12) 04.30–05.25 Aku ja 7 ihmettä (7) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.15 Myyrä ja Panda 06.30 Vili Vilperin seikkailut 06.45 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen 07.10 Peukaloisen uudet retket (7) 07.25 Rusty Rivets 07.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.10 LEGO Nexo Knights (7) 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Heikoin lenkki 09.55–10.50 Haluatko miljonääriksi. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Henri ja uudet asiat 18.30 Taivaallista menoa: Naisesta mieheksi. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Vaahteramäen Eemeli 18.30 Maastoautolla halki Indokiinan 19.00 Vegard Ulvang ja Luoteisväylän salaisuus 19.30 Nyheter TV-nytt 19.43 Tämä tästä 20.00–00.03 TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Urheilu-Suomi 22.00–00.03 Marguerite (12) 01 02 03 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Historia: Marco Polon arvoitus 09.00 Uutiset 09.05 Avara luonto: Kilpikonnien salattu elämä 10.00 Uutiset 10.05 Historia: Angkor Watin arvoitus 11.00 Uutiset 11.05 Alueellisia uutisia x 10 12.15 A-studio: 2017 vuosikooste 13.15 Kiehtova maailma: Junamatka Euroopan yli 14.09 Prisma: Oudoimmat luonnonilmiöt 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Tuhat kuvaa liito-oravasta 15.50 Hakekaa kätilö! (12) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Järven tarina 19.40 Grantchester (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 SuomiLOVE 22.15 Minkä taakseen jättää (12) 23.45–00.35 Outlander – Matkantekijä (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Touhukkaat 07.15 Tiketi Tok 07.26 Nelli ja Noora 07.34 Vilkki Ankka 07.45 Oktonautit ja Operaatio Syväjää 08.08 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.32 Mimosa ja Lennu 08.43 Jetron matkaan 08.59 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.12 Karvinen (7) 09.25 Merten syvyyksissä (7) 09.46 Kammokatu (7) 10.00 Jääkiekon nuorten MM: CAN USA 11.30 Cheerleadingin SM 12.45 The Late Late Show with James Corden 13.25 Syke (12) 14.15 Downshiftaajat (12) x 5 17.35 Me Rosvolat (7) 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Big Game (12) 20.40 Kätevän emännän juhlat 21.05 Miss Zahra 21.31 Perintö (12) 21.58 Puuttuminen (7) 22.25 Kaikki hyvin, Pekka (12) 22.33 22.43 Todella kiihottavaa 22.55 Jääkiekon nuorten MM: FIN SVK 01.40–02.20 The Late Late Show with James Corden MTV3 08.05 Hello Kitty – onnistu kanssani! 08.15 Karhuherra Paddingtonin seikkailut 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Winx-klubi (7) 09.30–10.00 Paavo Pesusieni (7) 10.30 Eläintarhan pikkupennut 11.00 Eläintarhan salaisuudet 12.00 Elokuva: Taru Sormusten herrasta: Kaksi tornia (12) 16.00 Penn & Teller: Naruta meitä! 17.00 Lauantairavit 18.00 Tuubi 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Punk’d Suomi 20.30 Kansalainen Turhapuro 21.25 Uuno Turhapuro armeijan leivissä (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Wallander: Mastermind (16) 00.40 Hiihdon maailmancup: Lenzerheide 01.35 Mäkihypyn maailmancup: Obersdorf 02.30 Agatha Christie: Syyttäjän todistaja 03.25 Kansalainen Turhapuro 04.20–05.20 Tyrant (16) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.30 Vili Vilperin seikkailut 06.55 Rusty Rivets 07.15 Ritariprinsessa Nella 07.40 Peukaloisen uudet retket (7) x 2 08.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.35 Lego Ninjago 09.00 Elokuva: Huisi hai (7) 10.35 Elokuva: Pikku Delfiini – unelmien laineilla (7) 12.20 Elokuva: Tarzan (12) 14.10 Vain elämää 17.00 Idols 19.00 Elokuva: Up – kohti korkeuksia (7) 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Kummisetä III (12) 00.15 Elokuva: Navy Seals – erikoisjoukot (16) 02.30–04.00 Australian rajalla x 3 TEEMA&FEM 08.38–11.59 YLE FEM 08.38 Usko, toivo ja tiede 09.07 Vem vet mest. 19.00 Heikoin lenkki 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Ocean’s Eleven – korkeat panokset (12) 23.25 Stand Up! 00.25 Mad Cook Show 01.25 Holmes NYC (7) 02.25–02.55 Poliisit (7) TEEMA&FEM 09.00–12.00 YLE FEM 09.00 Kruununprinssipari Frederikin ja Maryn koti 10.00 Taivaallista menoa: Naisesta mieheksi. doc: Insinöörien ihme – Valmetin tarina 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Selviytyjät 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Älä jäädy 20.00 Rankat duunit 21.00 Saknad (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 NCIS: New Orleans (12) 23.35 Myytinmurtajat 00.40 Twin Peaks (16) 01.45 Saknad (12) 02.40 Kohde (12) 03.35 NCIS: New Orleans (12) 04.30–05.25 Aku ja 7 ihmettä NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.15 Myyrä ja Panda 06.30 Vili Vilperi 06.45 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 07.10 Peukaloisen uudet retket (7) 07.25 Rusty Rivets 07.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.10 LEGO Nexo Knights (7) 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Heikoin lenkki 09.55–10.50 Ummikot ulkomailla 13.45 Heikoin lenkki 14.45 Haapasalo goes lomalle x 2 16.55 Leijonan luola USA 17.55 Haluatko miljonääriksi. 9 (12) 21.00 Downshiftaajat (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Big in Finland x 3 22.55 The Late Late Show with James Corden 23.35 Arvoituksia arkussa (7) 01.00–01.30 Rouva varapresidentti (7) MTV3 08.00 Puuha-Pete 08.15 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.30 Alvin ja pikkuoravat 08.45 Paavo Pesusieni (7) 09.10 Lentävät koirat 10.05 Leila leipoo Ranskassa 10.30 Kauniit ja rohkeat 10.55 Mitä tänään syötäisiin. 9 (12) MTV3 08.00 Palomies Sami 08.15 Karhuherra Paddington 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Winx-klubi (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Makumuistoja 11.00 Teknavi 11.30 Eläintarhan pikkupennut 12.00 Elokuva: Taru Sormusten herrasta: Kuninkaan paluu (12) 16.00 Penn & Teller: Naruta meitä! 17.00 Kansalainen Turhapuro 18.00 Tuubi 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Hiihto Extra 19.30 Elokuva: Risto Räppääjä ja liukas Lennart 21.10 Piilokamera 21.30 Uuno Turhapuro armeijan leivissä (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Housut pois! 00.40 Hiihdon maailmancup: Lenzerheide 01.35 Mäkihypyn maailmancup: Garmisch-Partenkirchen karsinta 02.30 Rikoksista pahin (12) 03.25 Ketonen & Myllyrinne (7) 03.50 Ketonen & Myllyrinne (12) 04.15 Ketonen & Myllyrinne (7) 04.40 Fameless – tuplajäynät 05.05–05.30 Fameless – tuplajäynät NELONEN 06.00 Sonic Boom (7) x 2 06.25 Vili Vilperi x 2 06.50 Rusty Rivets 07.15 Ritariprinsessa Nella 07.40 Peukaloisen retket (7) x 2 08.05 Lego Nexo Knights (7) 08.30 Lego Jurassic World (7) 09.00 Eläinpotilaiden pelastaja 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Vaaleanpunainen pantteri 11.10 Elokuva: Kerro, kerro kuvastin (7) 13.20 Elokuva: Neljä joulua yhdessä päivässä (7) 15.20 Peto Show 16.55 Idols 18.55 Tulossa: The Voice of Finland 19.00 Elokuva: Yhdet häät ja kolme anoppia (7) 20.58 Keno 21.00 Robin – Tää on se hetki 21.35 Stand Up! 22.30 NBA LIVE: Washington Wizards – Chicago Bulls 01.30–04.00 Australian rajalla TEEMA&FEM 08.30–11.59 FEM 08.30 BUU-klubben: Aisopoksen teatteri 09.00 Clay Kids (7) 09.11 Avaruusapinat (7) 09.14 Kysy Laralta (7) 09.27 Keltapaita 09.28 Hevostila Mistral (7) 09.51 Taivaankappaleita tähtikauhassa 09.55 Zorro the chronicles (7) 10.17 Hajbo-video: Puhutaan kiusaamisesta 10.30 Vem vet mest. 11.00 Mark ja Luther 11.30 Saunabaletti 12.00–17.10 TEEMA 12.00 Uudenvuoden konsertti Wienistä 14.30 Jonas Kaufmann ja Puccini 16.25–17.10 Velvet – muotitalon tarina (12) 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Yakari 18.30 Dok: Thomas Enrothin oratorio Suomelle 19.00 Perheyrityksen sukupolvenvaihdos 19.30 Nyheter TV-nytt 19.45 Tämä tästä 20.00–02.10 TEEMA 20.00 Oi maamme!: Uusi Maamme-laulu 20.30 Arkistojen salat: De Gaulle Quebecissa 21.00 Historia: Houdin 21.50 Kino Suomi: Riisuminen (16) 23.20 Uusi Kino: Il capo 23.35 Uusi Kino: CHALLENGE, THE 00.45–02.10 Yle Live: The Bee Gees -juhla YLE TV1 07.30 Jäätikön veteraani 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Pandanpoikaset 09.00 Uutiset 09.05 Avec Tastula 09.55 Uutiset 10.00–10.46 Doc Martin (12) 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14–12.28 Oddasat 13.25 Amor hoi! 14.41 Ikimuistoinen: Tauno Palo 15.00 Uutiset 15.05–15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.45 Meidän maamme – Vårt land 16.15 Kekkonen 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Pimeä historia: Ahvenanmaan noidat 19.00–19.46 Prisma: Kissojen salainen elämä 20.00 Kekkonen 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Outlander – Matkantekijä (16) 22.30 Uutiset 22.35 Oddasat 22.50 Ulkolinja: Viinin katkera maku 23.50–00.20 Docstop: Siuruan senaattori YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Humps 07.00 Lumiukko 07.06 Dinotassut 07.18 Sasu 07.32 Timppa 07.42 Nuottiavain 07.50 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 08.16 Galaxi 08.17 Tenavat (7) 08.25 Aika härdelli! (7) 08.37 Råtta Booris 08.42 Karvinen special (7) 09.45 Satuhetki 10.00 Jääkiekon nuorten MM: Puolivälierä 11.30 Holby Cityn sairaala (12) 12.30 Ali Show: Kristiina Komulainen 12.58 Ali Show: Sanna Ukkola 13.30 Kekseliäs nikkari 14.15 Riistametsällä 15.00 Me Rosvolat (7) 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Jääkiekon nuorten MM: Puolivälierä 19.30 Naissotilaat 20.00 Uusi päivä 20.30 Inside No. JOULUKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Madagaskarin makit 09.00 Uutiset 09.05 Avec Tastula 09.55 Uutiset 10.00 Doc Martin (12) 10.55 Pisara 11.00 Uutiset 11.05 Avara luonto: Luonnon massatapahtumat 12.00 Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe 12.30 Uudenvuoden konsertti Wienistä 15.00 Uutiset 15.05 Docstop: Veli 15.45 Meidän maamme – Vårt land 16.15 Kekkonen 16.50 Yle Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Doc Martin (12) 18.00 Uutiset 18.10 Dokumenttiprojekti: Kitkajoki 19.10 Historia: Kiinan unohdettu keisari 20.00 Kekkonen 20.30 Uutiset 20.45–20.49 Urheiluruutu 21.00 Dokumenttiprojekti: Grey Violet – Silmätikku (12) 22.00 Silta (16) 23.00–01.10 Kotikatsomo: Täällä Pohjantähden alla 2/2 (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Hyrräpäät 07.04 Tarinoita maailmalta: Kanarialintu 07.07 Tinga Tinga -tarinat 07.19 Astroset 07.34 Kaapo 07.59 Pingu 08.07 Galaxi 08.08 Neljä ja puoli kaverusta (7) 08.32 Tero hoitaa (7) 08.43 Karvinen special (7) 09.44 Satuhetki 10.00 Jääkiekon nuorten MM: USA FIN 11.30 Holby Cityn sairaala (12) 12.30 Kerrostaloelämää (7) 12.45 Ollaan vapaita (12) 14.25 Yle Live: Alma 15.25 Herra Heinämäki ja Leijonatuuliviiri (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Jääkiekon nuorten MM: USA FIN 19.30 Miss Zahra 20.00 Uusi Päivä 20.30 Rouva varapresidentti (7) 21.00 Naissotilaat 21.30 Girls (12) 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Mr
Käärme ja sisilisko. Punaviiniä närästykseen Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Mun luonto TIMO SPARF Aurinko paistaa harson takaa. Pitkähköstä prosessista huolimatta suunta lienee selvä. 19.30 J. Lenkkeilijä lenkkeilee. Vahvoja juomia halutaan myydä aina vain vapaammin. Meri on rauhallinen mutta alkaa kuulua silti vaimeasti, tuoksuu. Koristeellisten katulyhtyjen loputon rivistö pakenee horisonttiin. Mies kävelee verkalleen lankuista rakennettua rantatasannetta ja kapuaa muutaman askelman sementtilaattalevikkeelle, ihmisten äänten ulottumattomiin. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Mies kaivaa taskustaan kaksi muovipussia, toisessa kalanpaloja ja toisessa yön yli liotettuja maissirouheita, roiskii murenet kulkuväylän kupeeseen, astuu hiekalle, kohentaa villakangastakkinsa kaulusta. Puudelit tekevät tuttavuutta. 64 21. 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. JOULUKUUTA 2017 007443-1751 TORSTAI YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Vuonna 1932 lakkautettiin kieltolaki, keskiolut löysi tiensä kauppojen hyllyille vuonna 1969. Toivo runoa joulun ja talven aikaan 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen. 1917 Konrad Lehtimäki ja romaani Ylös helvetistä 17.35 Salatut eläimet: Käärmeet 18.00 Musiikkikamari 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 4: Kukkaanpuhkeavien tyttöjen varjossa II, jakso 26. Siipirikko. 22.55 Arkisto 23.10–06.55 Yöklassinen MAANANTAI 07.00 Jouluaamun jumalanpalvelus Taulumäen kirkosta Jyväskylästä 08.00 Kristuksen syntymäjuhlan liturgia Profeetta Elian kirkosta Ilomantsista 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sukuvika. 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 23.02 Välilevyjen joulu 23.10 06.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 06.24 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sukuvika. Jo nyt tehtävä uudistus ajaa Alkoa ahtaammalle. 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Jumalanpalvelus Kallion kirkosta Helsingistä 11.00 Klassikkoparatiisi 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Historiasarjoja 12.50 Arkisto 13.00 Klassista kahteen 14.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä: Miksi Frédéric Chopin kuoli 39-vuotiaana. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Lähde ja Hämäläinen 11.00 Uudet Yle radio 1 21.12.–3.1.2017 levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Viinien menetystä monopoli tuskin enää kestäisi. S. 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Lutherin vaikutus suomen ja saksan kieliin 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot: Luopioisten kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 21.00 Tämän runon haluaisin kuulla. 11.00 Valkoista valoa: Taasko kaikki kauniit muistot. Hän kävelee kohti vesirajaa, loittonee ajatuksineen, tunteineen, muistoineen jäämättä katsomaan lintuja, joita hän kuitenkin aika ajoin käy ruokkimassa. 11.00 Riikan tähtitarha: Vieraana sopraano Marjukka Tepponen 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Miljoonakaupunki huokailee. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jouluinen barokkikonsertti Amsterdamissa 20.05 Yleisradion joulukonsertti Helsingissä 2016 20.55 Pjotr Tshaikovskin Sinfonia nro 6 h-molli ’’Pateettinen’’ 21.45 Ykkösvieras 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. 11.00–11.57 Välilevyjen joulu 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Jouluevankeliumi Luukkaan mukaan ja Enkeli taivaan 12.15 Joulunvieton historiaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Joulun säveltunnelmia 15.00 Suomalaisena Ruotsissa: Oopperalaulaja Martti Wallén 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuuluttajien joulutervehdys 18.00 Kauneimmat joululaulut Lohjan Pyhän Laurin kirkosta 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatterin valiouusinta: Charles Dickensin Joulutarina 20.20 Brittiläisiä joululauluja 20.45 Mitä meillä oli, kun meillä ei ollut joulua 21.10 Jan Jakub Ryban Joulumessu 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valton jouluohjelma 23.10–07.00 Yöklassinen TIISTAI 07.00 Uutiset ja sää 07.03 Aamusoitto 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Sukuvika. 18.00 Romano mirits 18.15 Jouluinen Etnohetki 18.20 18.29 Kadonnutta aikaa etsimässä 4: Kukkaanpuhkeavien tyttöjen varjossa II, jakso 28 18.30 Radioteatteri esittää: Taiteilijan joulusaarna 18.45 Joulumusiikkia 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Jouluista kansanmusiikkia Euroopasta 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset, osa 4/10: Suuri uteliaisuus. Hiekkaranta työntyy veteen kilomet... Neukkula kutsuu. Päätös on nuijittu ja vahvempaa, sitä oikeaa ginipohjaista lonkeroa saa nyt sitten ruokakaupasta. Alkoholin myynnin vapauttaminen on Suomessa ottanut aikansa. Huvipuisto puisine vuoristoratoineen ja ennustuskoje Zoltar, josta on tehty elokuvakin jäävät taakse, jonot merieläintarhan lipunmyyntiin, ravintolat. Uhkana voi olla porttiteoria. Monopolimyyntiä ollaan hajottamassa ainakin kokoomuksen myllyssä. 15.00 Uutiset 15.05 Tulevaisuuksien historia 1/4: Aamunkoitto 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Eduskunta saattaakin havaita äänestävänsä huomattavasti tiheämmällä syklillä myynnin vapautumisesta. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Lähde ja Hämäläinen 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 4: Kukkaanpuhkeavien tyttöjen varjossa II, jakso 27 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Syötävien sävelten joulu 21.20 Musiikkia 21.40 Salatut eläimet: Käärmeet 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Jouluna – perinteinen ohjelma 22.55 Radioateljeen jälkeen 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. Käärme ja sisilisko. Koleaa. Eduskunta hyväksyi alkoholilain uudistuksen. Muuten närästykseen juodaan kohta punaviiniä, ja se harvoin lieventää polttelua. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 15.00 Uutiset 15.05 Tulevaisuuksien historia 2/4: Uusi ihminen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Aristoteleen kantapää 17.40 Ykkösvieras 18.00 Matkakuume. 2017 Riina Katajavuori, Salla Savolainen ja kuvakirja Mennään jo naapuriin 17.35 17.55 Matkakuume. Toivottavasti alkiolainen keskusta on silloin saanut rivinsä koottua. Odotettavissa on, että samalla, kun uusi alkoholilaki maksaa veronmaksajille enemmän sote-menoina sekä poliisien lisäresurssien tarpeena, lobbaaminen viinien saamisesta lähialepan hyllyille voimistuu. 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 4: Kukkaanpuhkeavien tyttöjen varjossa II, jakso 29 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Helsingin Juhlaviikot: West-Eastern Divan Orchestra ja Daniel Barenboim 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Puheenvuoroja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10–06.00 Yöklassinen SIELTÄ SE KOKO syksyn puhuttanut päätös sitten tuli. ei vaan mailien matkalla. Neukkula kutsuu. 22.55 Kuuluttajan vieras 23.10–06.00 Yöklassinen. 12.10 Pohjolan joululauluja 13.00 Sari Valton jouluohjelma 14.00 Kuusta koristellessa 15.00 Aattohartaus Jyväskylästä 15.45 Jussi Björling ja O helga natt 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Lapset laulavat joulusta 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Radioteatteri esittää: Taiteilijan joulusaarna 17.30 Joulumusiikkia 18.00 Ortodoksinen ehtoopalvelus Profeetta Elian kirkosta Ilomantsista 18.40 Tiernapojat 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatterin valiouusinta: Seitsemän veljestä, osa 29/30: Niin eleli hän rauhaisessa talossansa. Bachin jouluoratorio 21.15 Joulumusiikkia 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Puheenvuoroja 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset, osa 4/10: Suuri uteliaisuus. Onnellista joulua ja hyvää uutta vuotta! Olkaa kilttejä itsellenne ja jos oikein innostutte, snadisti muillekin.. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho: Viiden novellin joulu 08.45 Joulumusiikkia 09.00 Uutiset 09.05 Hyvän joululaulun salaisuus 09.40 Suomalaisia joululauluja 10.00 Kuusi kuvaa 10.45 Joulumusiikkia 11.00 Horisontti 11.45 Joulumusiikkia 11.55 Suomen Turku julistaa joulurauhan