Demokraatti 21.2.2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAL.VKO 2019-10 00 74 43 -1 90 5 KANSIPOHJA ÄLÄ POISTA DemokXXXX2019_001-002.indd 1 13.2.2019 10.20
Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 1/21/2013 3:57:51 PM www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto 1901 Tradeka Demokraatti 205x275 tuotto-osuus.indd 1 01/02/2019 14.38 KANSIPOHJA ÄLÄ POISTA DemokXXXX2019_001-002.indd 2 13.2.2019 10.20. (09) 774 3110, sähköp. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Käytä aina originaalilogoa. www.paperiliitto.fi www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p
KASVO De_21022019_03.indd 3 12.2.2019 16.35. 3 Demokraatti 5/ 19 32 16 59 POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI / 21. Elinikäinen oppiminen vaatii radikaalia asennetta. Piispa paremman tulevaisuuden asialla. HELMIKUUTA 2019 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TEEMA VELKA PITKÄ OPINTIE USKONTO ILMIÖ Helppo raha houkuttaa ja velallisella rahastetaan
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Sisältö 5/ 19 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Varma voittaja Viikon kuva: Pakkanen hyydyttää Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Krista Kiuru D-analyysi: Kysymys on ongelma Arkadianmäeltä: Julkisuus on peto D-ilmiö: Velkavankeus vaanii Indeksi: Pikavipit kuriin Alastalon salissa: Sininen muisto Työelämä: Mestarit lavalla Kielikylvyssä: Vigtigaste valet Trump: Still going strong Valtuutettukisa: Äänestys alkaa Mepit Show: Liisa Jaakonsaari Kuvataiteet: Arvoitus ja nostalgia Teatteri: Rap ja jumala Elokuvat: Sairas suhde Levyt: Aavikko ja elektroniikka Jyrki Liikka: Narrin kieli Kirjavisa: Seikkailu merellä Pelin purku: Rallin mysteerio Anton Rönnholm: Kipsiä peliin Mielipide: Valvojaa tarvitaan Ristikko: Pähkinää tarjolla Ti ti tyy: Kuningaskalastaja Politiikan kirjahylly: Majander 5 6 8 11 12 14 16 22 23 24 25 26 27 28 IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Kaisamari Hintikka Toimitus testaa: Retropatukat Kasvot peilissä: Kaarin Taipale 32 38 40 44 48 50 52 54 55 56 67 68 72 73 74 Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Ka nn en ku va : M ik ko H uo ta ri Liian suuret asiakasmaksut aiheuttavat köyhyyttä, perintää ja ulosottoa. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja: Mikko Salmi, 09 7010 504 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Topi Juga (työvapaalla), Marja Luumi Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf, Arja Jokiaho (opintovapaalla) Valokuvaaja: Nora Vilva Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560 Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri: Sari Ojala Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 16 26 TRUMP Häirikkö ja haastajat SATU TAAVITSAINEN kansanedustaja + TEEMA Radikaali oppiminen 59 De_21022019_04.indd 4 13.2.2019 14.09
Olennaista on nyt, ehtiikö Petteri Orpo palauttaa kokoomuksen inhimillisyyden agendan taakse, vai jääkö puolue kovan rahan ja ahneuden symboliksi. Vihreät nappaavat kaikella todennäköisyydellä noin 20 uutta kansanedustajan paikkaa, ja se on melkoinen jytky, vaikka reilu vuosi sitten puheltiin jopa pääministerin pestistä. Vuonna 2015 puolue sai 8,5 prosenttiyksikön kannatuksen ja 15 kansanedustajaa. Sinne asti pitäisi Rinteen jaksaa. Siihen tuskin Pekka Haaviston karisma kuitenkaan ihan riittää. De_21022019_04.indd 5 13.2.2019 14.09. Neljä vuotta näyttää olevan huononkin liiton mahdollista pysyä väkisin pystyssä. SDP:n tilanne on vakaa ja yllättävän rauhallinen. Puolue sortui vanhuspalvelulain hoitajamitoituskeskustelussa harvinaiseen virheeseen. Täytyy nimittäin muistaa, että 20 prosenttia äänestäjistä päättää puolueensa äänestyspäivänä. Jaksaako toipilas Rinne viedä raskaan vaalitaistelun läpi. Puheenjohtaja Antti Rinteen paluuta odotetaan innolla, mutta hieman pelokkainkin mielin. Hallituksessa roikkuminen näyttää olevan sen verran luovuttamaton nykypolitiikan perusarvo, ettei hallituksen kaatuminen ole enää mahdollista edes Juha Sipilän tyyppisen uhkailija-pääministerin johdolla. Onko niin, että jo kolmannen kerran peräkkäin perussuomalaiset onnistuvat huijaamaan gallupeja ja täräyttämään vaalipäivänä veret seisauttavan tuloksen. Jo nyt voidaan sanoa, että tulevien vaalien suurin voittaja tulee olemaan vihreät. Vaalien toinen jännityspiste liittyy perussuomalaisten kansansuosioon. Huonoa gallup-suosiota nauttiva pääministeripuolue sai vielä uutta lunta tupailtoihinsa, kun sen oma ajatuspaja e2 julkaisi helmikuun alussa tutkimuksen, jonka mukaan pääministeripuolue on kärsinyt 2,6 prosenttiyksikön vaalitappion vuosina 1983–2015 käydyissä eduskuntavaaleissa. Yli kuuden prosenttiyksikön sulamiseen ei usko yksikään politiikan toimittaja. Nyt gallup-suosio huitelee puheenjohtajasekoiluista huolimatta 14 prosentin paikkeilla. 5 Demokraatti Mikko Salmi Päätoimittaja mikko.salmi@demokraatti.fi Twitter: @msalmi Vaaleissa on vain yksi varma voittaja Pääkirjoitus 20 PROSENTTIA ÄÄNESTÄJISTÄ PÄÄTTÄÄ PUO LUEENSA ÄÄNES TYSPÄIVÄNÄ. Se on täysin mahdollista, sillä perussuomalaisten kaksi jytkyä ovat tulleet juuri katsomosta äänestyspaikalle raahautuneitten ihmisten kynästä. Keskustan tilanne näyttää tässä kohtaa vaalikevättä hyvin heikolta. Mikä sitten on kokoomuksen lähtötilanne vaalien loppusuoralle. N or a V ilv a R eilun seitsemän viikon kuluttua tiedämme, missä kulmassa Suomen poliittinen elämä kulkee seuraavat neljä vuotta
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Jo sh ua Lo tt De_21022019_06.indd 6 13.2.2019 9.04
7 Demokraatti TALVI KOETTELEE Suomalaisia on koeteltu tänä talvena kovilla pakkasilla ja hukuttavalla loskalla. Kovat pakkaset ovat vaivanneet myös Yhdysvalloissa, missä – 30 asteen pakkanen koetteli tammikuuussa muun muassa chicagolaisia. De_21022019_06.indd 7 13.2.2019 9.04. Kaupungissa suljettiin koulut ja monet työpaikat pakkasen takia
Kieltämättä varoituksen sana on tarpeen. Se on nyt Tallinna-tunnelia suunnittelevan liikemiehen Peter Vesterbackan mielestä Suomeen on pesiytynyt kummallinen asenne, että infrahankkeiden pitää kestää tolkuttoman kauan. Paavo Arhinmäki Twitterissä Luonto on upea mutta vaarassa. Olemme kaikki syntisäkkejä! Pertti Salolainen Twitterissä ”Poliitikot vaativat asennemuutosta silloin, kun eivät halua säätää lakeja.” Timo Harakka Twitterissä TALOUS PERUSTULO Yllättävän tyrmäävä Tee se itse -taantuma VALTIOVARAINMINISTERIÖN (VM) ”virkamiespuheenvuoro” tarjosi talouden madonlukuja ja samalla yritti hillitä vaaleihin valmistuvien puolueiden menolupauksia. Kokeilun myönteisiä tuloksia oli, että siinä mukana olleiden henkinen hyvinvointi parani. Muun muassa SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta piti tulosta ”yllättävän tyrmäävänä perustulon kannalta”. helmikuuta. Me tuhoamme sitä säälimättömästi! Tuhannet lajit kuolevat sukupuuttoon. Toisaalta se vasta tyrmäävää olisi ollut, jos kuukausittain maksettu 560 euron perustulo ei olisi parantanut hyvinvointia. Samaan aikaan Yhdysvallat ja Japani käänsivät taloutensa nousuun elvyttävällä rahapolitiikalla. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut vuosituhannen alusta 2,5 vuotta. PERUSTULOKOKEILU EI lisännyt ensimmäisen kokeiluvuoden aikana osallistujien työllisyyttä. Hän uskoo, että tunneli valmistuu vuonna 2024, vaikka epäilijät ovat neuvoneet, että pelkkään suunnitteluun pitäisi varata kymmenen vuotta. Taloussanomat muistutti, että VM:n säästöjen kaltaislla toimilla Suomi ja lähes koko EU-alue saatiin tuplataantumaan 2010-luvun alkupuolella. iStock Metrossa matkalla töihin luin, että minulle ei kelpaa joukkoliikenne. Esimerkiksi keskusta lupasi noin miljardi euroa kirjaviin hankkeisiin – osin kohteisiin, joista se on itse ollut tällä kaudella leikkaamassa. Vesterbacka puhui SDP:n järjestämässä Kasvun moottorit -talousseminaarissa Vanhalla Ylioppilastalolla 12. Perustulokokeilu oli yksi osa Sipilän hallituksen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanketta. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Vauhtia infrahankkeisiin V IIK O N LU KU 61,3 vuotta. Hänen mukaansa suunnittelu voidaan hoitaa puolessa vuodessa. De_21022019_08.indd 8 13.2.2019 12.57. Rahoitus on keskustan toivotaan toivotaan -osastoa eli se perustuu parantuvista työllisyysodotuksista saataviin säästöihin – jos työllisyys sattuu parantumaan
– Miksi ihmeessä piti ottaa lööppijulkkis edustamaan ammatillisuutta pitkine lakattuine kynsineen. Ruotsi käyttää myös liikenneväylien ylläpitoon puolitoista kertaa enemmän varoja kuin Suomi. Radat ja tiet ovat saamassa jopa seitsemän miljardin vuotuisen rahoituksen. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen oli selkeästi pahoillaan: ”Näinkö me toivotamme tulevan kollegan tervetulleeksi alalle?” Siis alalle, joka pelkää, ettei tulijoita enää riitä. Tällaista palautetta tuli somessa: – Taitaa olla aika luopua tehystä, jos tämä henkilö edustaa ammattitaitoista tehyläistä.. Torppa sanoo, että hänellä on hoitoalalle vahva kutsumus, ja opiskelu ja harjoittelu ovat vahvistaneet tunnetta oikeasta valinnasta. Suomessa puhutaan paljon erilaisista liikennehankkeista alkaen Jäämeren radasta, mutta Ruotsissa toimitaan. SUOMI, KANSALAISTEN onnela. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari SADETANSSI PILVIPALVELU Näin Maisa torpattiin, kun Tehy-lehti haastatteli lähihoitajaksi ensi keväänä valmistuvaa Maisa Torppaa. Torpasta tuli julkkis missikisan kautta, ja julkisuudessa hän on myös pysynyt erilaisten tv-töiden kautta. Ruotsin liikenteen rahoitustaso on noin kolme miljardia, kun Suomen taso on noin puoli miljardia euroa vuodessa (Talostutkimus). Antaa käydä koulunsa rauhassa. Ei taida olla, etenkään työttömillä. Tsemppiä Maisa Torpalle uudella uralla toivoo Demokraatin toimitus INFRA TYÖTÖN Samaan aikaan Ruotsissa Kuka pelkää te-miestä. SUOMESSA LIIKENNEINFRAN – ratojen ja teiden – korjausvelka kasvaa, vaikka Sipilän hallitus on panostanut lähes miljardi euroa rapistuvan liikennverkoston kunnostamiseen. Teollisuusliitto etsi jäsenistöstään haastateltavia aktiivimallin vaikutuksista kertovaan lehtijuttuun. Perusteluna oli, että työttömät pelkäsivät te-toimistojen virkailijoiden mahdollisia ”kostotoimia”. – Opintojen alussa kykyjäni ja intoani epäiltiin selän takana. – Antaisin kyllä olla hehkuttamatta Torpalla. Kymmenistä puhelinsoitoista huolimatta lopputuloksena oli, että vain kaksi ihmistä suostui – ja nimettömänä – kertomaan kokemuksiaan. De_21022019_08.indd 9 13.2.2019 12.57. Eikä enää selän takana. Eiköhän se arki sieltä tuu vastaan. Rankinta on, kun joudun ponnistelemaan rikkoakseni stereotypian tyhmästä blondista, hän toteaa haastattelussa. Ennakkotietojen mukaan Ruotsin tulevaan hallitusohjelmaan suunnitellaan merkittäviä lisäpanostuksia liikenneinfraan
Nyt puhutaan hoitoyksiköiden hoitajamitoituksesta. Näin ei kuitenkaan ole. Yksityiset terveysjätit Esperi Care ja Attendo etunenässä ovat osoittaneet, että bisneksen teko hoivapalveluilla on saatanallista. Nyt hän on myöntänyt nunnien kattojärjestön UISG:n väitteet todeksi, että monet papit ovat hyväksikäyttäneet nunnia säännönmukaisesti. 10 Demokraatti K eskustaa lähellä oleva ajatuspaja e2 julkaisi helmikuun alussa eduskuntavaalitutkimuksen. Aamen. Miten kohdellaan niitä vanhuksia, jotka sinnittelevät yksin kotonaan odottaen ruokaa, lääkkeitä ja seuraa. Poliittiset puolueet ovat kokoomuksen sekoilua lukuun ottamatta luvanneet laittaa vanhuspalvelulakiin hoitajamitoituksen kuntoon. Vanhustenhoito on Suomessa nyt niin kriisissä, että harkitsen eutanasiaa jo huomattavasti ennen kuin tarvitsen täysaikaista hoivaa. Asia koskee vain alle 10 prosenttia vanhusväestöstä. Y dinvoima on jälleen noussut kiinnostavaksi energiavaihtoehdoksi, kun hiilidioksidipäästöt halutaan EU-tasolla saada loppumaan tämän vuosisadan puoliväliin mennessä. Kansanedustaja ja entinen piispa Ilkka Kantola kehotti paavia tekemään ”lutherit” ja sallimaan viimein pappien avioliitot. iStock Esperi CARES De_21022019_10.indd 10 13.2.2019 13.58. Usein puhutaan siitä, että äänestysaktiivisuus on pudonnut viimeisten vuosikymmenten aikana. Käykö siellä kukaan. Tässä vanhustenhoidon katastrofissa minua on eniten närästänyt asioiden yksisilmäisyys. Se oikaisi mielenkiintoisesti vaaleihin liittyviä myyttejä. Euroopan komission ydinvoimasta vastaava johtaja Massimo Garriba vieraili helmikuun alussa Suomessa puhumassa pienten modulaaristen voimaloiden kehittämisen puolesta. Puheet politiikan kiinnostuksen hiipumisesta voidaan siis ohittaa. SALMIAKKIAAKKOSET Mikko Salmi mikko.salmi@demokraatti.fi A B C NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen VIIKON MEEMI PÄTKÄT Kuka uskaltaa enää vanhentua. K äsitys suomalaisesta hoivajärjestelmästä on romuttunut samaan tahtiin kuin NHL-kiekkoilija Patrik Laineen maalivainu. Fakta on se, että äänestysprosentissa ei ole selkeää laskutrendiä viimeisen 30 vuoden aikana. Hyvä niin, mutta mistä ne tuhannet uudet hoivatyöntekijät oikein saadaan palveluyksiköihin, jos nytkin työntekijät joukolla irtisanoutuvat epäinhimillisistä työolosuhteista, joissa ihmiset kuolevat käsiin. P aavi Franciscus on kyynärpäitä myöten ongelmissa katolisen kirkon seksuaalirikosten kanssa. Voisiko jatkossa pieni kaupunkiympäristöön sopiva reaktori tuottaa energiaa Helsingin kaukolämpöverkkoon
Vaatiiko valiokuntatyö enemmin istumalihaksia vai hyvää omaksumiskykyä. Hyvää tässä on se, että SDP on onnistunut näyttämään, mitkä asiat pitää nyt laittaa politiikassa kuntoon. Opinnot veivät toiseen suuntaan, ja jatkotutkimusta tehdessäni työskentelin opettajana. Nuorena olin harrastajateatterissa ja suunnittelin jopa ammattinäyttelijän uraa. Rasittaako politiikassa yleistynyt loanheitto. Siinä mielessä kyllä, että emme halua sotea hinnalla millä hyvänsä. Mikä olisit jos et poliitikko. Onneksi olen nopea ja näppärä oppimaan. Haluan taata nuorille juurien lisäksi myös vahvat siivet. Sote-uudistuksessa on tehty väärä linjavalinta, se on nyt pitkälti säästöprojekti, joka kurittaa jo muutenkin heikossa asemassa olevaa ja lisää eroarvoisuutta. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf TOTUUDEN VIERESTÄ PUHUMINEN ON POLITIIKAN UUSI NORMI. Populismin lisääntyessä on totuuden vierestä puhumisesta tullut politiikan uusi normi. Se näkee asiat ilmasta käsin metsän puilta. Ikävä muutos on, että politiikassa on totuus menettänyt arvonsa. Parissa kuukaudessa on kokouksia ollut noin 400 tuntia ja luettavaa on ollut usea tuhat sivua. Aika kiirettä, juoksuksikin on välillä pistänyt sote-asioissa. Lintu on ilon tuoja, laulaja. Sote-istunnot ovat kyllä kysyneet aika kovaa fysiikkaa, sillä istuminen on tutkimustenkin mukaan vaarallinen laji. SDP kannattaa sote-uudistusta, mutta ei nykyisen kaltaista. Se on myös todella kiinnostava ja hieno ammatti. Välillä on vaikeita aamuja, mutta usein heti aamusta sydän laulaa, että tänään saa jotain suurta aikaan. 11 Demokraatti Soten portinvartija Sote on hyvä, mutta ei nykyisessä muodossaan. De_21022019_10.indd 11 13.2.2019 13.58. Voimaeläimesi on kiuru, miksi. Mikä meno, kansanedustaja Krista Kiuru. Oletko sote-valiokunnan puheenjohtajana yksi soten portinvartijoista
12 Demokraatti Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Ehkä melko suuri, koska ne saastuttavat luontoa ja irtisanovat ihmisiä. Rikos on vakava aina, eikä niitä pitäisi tapahtua yhtäkään. Enpä tiedä. Ylivoimainen valtaosa seksuaalirikosten tekijöistä on niin sanottuja kantasuomalaisia. Maan valtalehden kyselyn mukaan pakolaiset ja turvapaikanhakijat ovat ongelma lähtökohtaisesti, eikä vastaaja voi edes valita vaihtoehtona, etteivät pakolaiset ja turvapaikanhakijat ole ongelma ensinkään. Enemmistö suomalaisista näyttää kyselyn perusteella uskovan, että seksuaalirikoksia selittää maahanmuuttajien erilainen kulttuuri ja uskonto. Totta on, että paria yksittäistä maata edustavat ulkomaalaistaustaiset ovat määräänsä nähden yliedustettuina lapsiin kohdistuneissa seksuaalirikosepäilyissä, joista Suomessa on kohistu viikkojen ajan. Ehkä tyhmät kysymykset eivät olekaan niin viisaita kuin on luultu. Rane Aunimo rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo analyysi Seuraavaksi pitää kysyä, kuinka suuri ongelma vanhukset ja vammaiset ovat Suomelle ja suomalaisille. Miksei voisi myös kysyä, kuinka suuri ongelma yritykset ovat Suomelle ja suomalaisille. Yhtä totta on, että ongelmia alkaa näkyä kaikkialla ja suurissa määrin, kun osaa kysyä oikein. Tulkintakehys luo todellisuutta, jota ei ehkä ole, mutta kohta on. Toimittajaopintojen avainajatuksiin lukeutuu tyhmien kysyminen. Ps-kannattajista lähes puolet oli myös täysin samaa mieltä väitteestä, että turvapaikanhakijoiden suuri määrä on Suomessa merkittävämpi ongelma kuin seksuaalirikollisten suuri määrä. H elsingin Sanomat julkaisi helmikuun alussa kyselyn, jossa kerrottiin suomalaisten näkemyksiä seksuaalirikollisuuden syihin. Kyselyn todellinen uutinen ei ole otsikossa vaan liki piilotettuna loppuun: kyselyn perusteella suomalaiset eivät ole seksuaalirikosepäilyjen herättämästä laajasta kohusta huolimatta tulleet aiempaa huolestuneemmiksi pakolaisista ja turvapaikanhakijoista, kun tilannetta verrataan kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen. Ehkä erittäin suuri ongelma, koska heitteille jätettyjä vanhuksia kuolee siellä täällä. Ongelma: pakolaiset ja turvapaikanhakijat JOSKUS TYHMÄÄN KYSYMYKSEEN SAATU TYHMÄ VASTAUS ON VÄHEMMÄN TYHMÄ KUIN ITSE KYSYMYS. ”Kuinka suuri ongelma pakolaiset ja turvapaikanhakijat ovat Suomelle ja suomalaisille?” on klassinen esimerkki kysymyksestä, jota valtio-oppia lukevat yliopisto-opiskelijat voisivat analysoida tenttivastauksessa kyselytutkimukseen liittyvistä kysymyksenasetteluongelmista. HELSINGIN SANOMIEN logiikalla seuraavassa kyselyssä pitää kysyä, kuinka suuri ongelma esimerkiksi vanhukset ja vammaiset ovat Suomelle ja suomalaisille. Joskus tyhmään kysymykseen saatu tyhmä vastaus on vähemmän tyhmä kuin itse kysymys. Helsingin Sanomat yhdistää turvapaikanhakijat ja pakolaiset seksuaalirikoksiin ja saa rikokset näyttämään vakavammilta, kun tekijänä on ulkomaalainen henkilö. De_21022019_12.indd 12 13.2.2019 13.46. Etenkin ja yllätyksettömästi perussuomalaisten kannattajien enemmistö on täysin sitä mieltä, että kulttuuriseikat ovat merkittävimpiä seksuaalirikosten syitä
4/5 RASMUS KEINÄNEN Liittohallituksen jäsen Demarinuoret KYLLÄ Tosin kehitettävää löytyy, esimerkiksi siviilipalveluksen pituutta tulisi mielestäni lyhentää vastaamaan lyhintä palvelusaikaa. Veroja Google maksoi tästä tuloksesta 171 miljoonaa euroa eli reilu puoli prosenttia. TULOS 32,2 miljardia euroa Lähde: e2Tutkimus Lähde: Luonnonvarakeskus Luke De_21022019_12.indd 13 13.2.2019 13.46. D-gallup: Kannatatko nykyisenkaltaista yleistä asevelvollisuutta. SIMO RISSANEN Pääsihteeri, Demarinuoret EN Kannatan yleistä, kaikkia koskevaa kansalaispalvelusta. . . EN Kannatan sukupuolineutraalia kansalaispalvelusta, joka sisältää monenlaisia toimenkuvia. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI PINJA PERHOLEHTO I varapuheenjohtaja, Demarinuoret TOPI KYTÖLEHTO Puheenjohtaja, SONK WILLE JÄNTTI II varapuheenjohtaja, Demarinuoret Google karttaa veroja Grafiikka: Emilie Uggla / Lähde: Euroopan komissio EN Nykymalli huomioi pääosin vain yhden sukupuolen, on epätasa-arvoinen ja ongelmallinen esimerkiksi uskontoryhmän erityisaseman vuoksi. . Ei ole oikeudenmukaista tai perusteltua rajata palvelusta sukupuolen perusteella. Naiset Eduskuntavaaleissa 2015 enemmistö vaalipiirien ääniharavista oli naisia, ensimmäistä kertaa. Esimerkiksi Suomessa yhteisövero on 20 prosenttia. . EN Yleisestä asevelvollisuudesta ei pidä luopua, mutta se on uudistettava koko ikäluokkaa koskevaksi kansalaispalvelukseksi, jotta motivoitunein parhaimmisto saadaan mukaan. Google teki vuonna 2017 32,2 miljardin euron tuloksen EU-alueella. . Maatilat Viime vuonna Suomessa oli 50 500 maatilaa, kun vielä vuonna 2000 tiloja oli 78 000. NOUSUSSA LASKUSSA Teksti Rane Aunimo Ei! = 0,5 % VEROT 171 miljoonaa euroa !
Teksti Jyrki Liikka / Kuvitus iStock De_21022019_14.indd 14 13.2.2019 10.17. Martti Ahtisaaren presidenttikauden jälkeen optimismi loppui kuin seinään. Sen olen itsekin omaksunut, Jungner sanoo. Poliitikon on hyvä erottaa oma persoona mediapersoonasta. Halu säilyttää valtaa taas on lyhyt polku. – Maailman muuttaminen on vallassa olevien moraalinen velvollisuus, Jungner muistuttaa. Jungnerin mielestä meillä media suhtautuu maailmaan niin kuin peräkammarin pojat, siellä on kaikenlaista pelottavaa. JULKISUUS ON kohdellut europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaarta hyvin, vaikka hän kokeekin joskus saaneensa epäoikeudenmukaista kohtelua. Nyt Suomi on kääntynyt sisäänpäin, eikä puolueiden puheenjohtajia näytä ulkopolitiikka aidosti kiinnostavan. Ole aito oma itsesi. Suomi oli vuosituhannen vaihteessa kansainvälisyyttä hakeva kansakunta. Somessa ei esiinny ”minä” vaan mielikuva. – Puheenjohtajan pallilla epäonnistuminen ensimmäistä kertaa ei ole suotavaa. Joskus tuntuu, että mitä tärkeämpi asia, sen vähemmän siitä keskustellaan, Liisa Jaakonsaari sanoo. – Julkisuutta ei voi hallita, mutta julkisuuden merellä voi oppia purjehtimaan ja välttämään karikot. Median kautta maailma näyttäytyy vaarallisena paikkana. Kun jostakin ihmisestä kirjoitetaan, esille tulevat lähinnä kirjoittajan omat näkemykset. – Ehkä nyt ollaan hiukan kapeilla hartioilla. Jungnerin vinkki uusille kansanedustajille on selkeä. Loppu on tulkitsijoiden ja median luomaa julkisuuskuvaa. Huomionarvoista on, että Lipponen toimi pitkään Mauno Koiviston oikeana kätenä. – Tee palvelus ihmiskunnalle äläkä viestitä puoluetoimiston propagandaa. 14 Demokraatti ARKADIANMÄELTÄ Julkisuustappio vaanii poliitikkoa Kärsi ja unohda on hyvä ohje julkisuuden riepottamalle poliitikolle. – Lipposen otetaan iisisti -ajatus toimi käytännössä hyvin. Toivottavaa olisi, että jo ennen kuin saa valtaa, olisi kokenut tappioita. Poliitikon tehtävä on olla liikkeellä oikeal la hetkellä. – Tietenkin olisin halunnut käydä enemmän julkista keskustelua tärkeäksi kokemistani yhteiskunnallisista asioista. Nokian notkahduksen ja finanssikriisin myötä menetimme itseluottamuksemme. Koiviston mottohan oli ”Kyllä se siitä!” Vallanpitäjälle egon pönkitys on vaarallista, se tuo huonoja päätöksiä. V iestintäjohtaja Mikael Jungner työskenteli 2000-luvun alussa pääministeri Paavo Lipposen poliittisena avustajana. Yksi oppi oli, että kriisin yllättäessä ei kannata juosta ympäri seiniä, vaan on hyvä ottaa iisisti. Kirjoituksessa on ehkä viisi prosenttia sitä, mitä itse todella olet
Somen myötä poliittinen keskustelu on tullut lähelle jokaista. – Jos jokin menee pieleen, asian voi jossain vaiheessa korjata. On pelattava sitä kuuluisaa omaa peliä ja säilytettävä pelillinen identiteetti. – Tekemäni pohjatyön jälkeen hallitus ei jatkanut siitä, vaikka moraalisesti olisi ollut oikein viedä asioita eteenpäin. On käyty jo työelämä-, ilmasto-, maahanmuuttoja kohta jo vanhustenhoitovaalitkin. Jaakonsaaren mukaan julkisuusasioissa ei turha märehtiminen auta. Luo pohjaa yhteistyön mahdollisuudelle ja hae tietoa laajalla spektrillä. Hänen ministerikaudeltaan jäi asioita kesken muun muassa lastensuojelussa. Se elää omaa arvaamatonta elämäänsä, Jaakonsaari muistuttaa. – Jos lakialoitteeseen saa sata nimeä, se ei ole vielä siinä. Kysy ja kyseenalaista, Guzenina listaa. – Toimi kuin kalastaja: ota erilainen viehe ja vaihda paikkaa, Jaakonsaari vinkkaa. 15 Demokraatti Kuudes kenttäpelaaja Vaalien lähestyminen voitaisiin jakaa parin viikon jaksoihin. – Julkisuutta ei pidä yliarvioida eikä aliarvioida. Johannes Ijäs eduskuntatoimittaja johannes.ijas@demokraatti.fi KOMMENTTI TEE PALVELUS IHMISKUNNALLE ÄLÄKÄ VIESTITÄ PUOLUETOIMISTON PROPAGANDAA. E2 Tutkimuksen mukaan jopa viidennes päättää puolueensa samana päivänä kun käy äänestämässä, tai jokunen päivä aiemmin. Asiat eivät muutu nopeasti, mutta sen sijaan media toimii usein hetkessä. Guzeninan someohje on ytimekäs. Puolueet valitaan usein ideologisista ryppäistä, esimerkiksi porvaritai duunaripuolueet. Kun oikeisto– vasemmisto-jako on jälleen terävöitynyt, kallistutaanko loppuvaiheessa ryppäiden johtopuolueiden kannalle. – Ole utelias, ota kontaktia ryhmäsi jäseniin ja muiden puolueiden ihmisiin. Siitä se työ vasta alkaa, Guzenina sanoo. Vääntö on tiukkaa ja viime hetken maali voi ratkaista. Eikä pidä lukea itseään julkisuuden kautta, ne ovat kaksi eri asiaa. Mutta ehdotuksen voi ottaa uudelleen esille. On syvää virtaa ja pintavirtaa. Mitä seuraavaksi. Viestin terävyyttä ja selkeyttä pitää aina miettiä, Jaakonsaari sanoo. – Silloin kun aloitin kansanedustajana, Helsingin Sanomat saneli agendan. Hänen mukaansa poliitikon on tärkeä käydä julkisuudessa yhteiskunnallista keskustelua. Vastaavaa ongelmien yksinkertaistamisen retoriikkaa poliittisessa keskustelussa näkyy myös Suomessa, ikään kuin olisi olemassa helppoja ratkaisuja. Joskus myös maakuntien lehdet toivat esille omia kantojaan. Mediaan mahtuu vain aihe kerrallaan. Vaikeus löytää ehdokasta on suurempi syy jättää äänestämättä kuin sopivan puolueen löytäminen. – Kerro asiat, kuten koet ne sydämessäsi. – NYKYÄÄN KESKUSTELUNAIHEET kuluvat nopeasti pois julkisuudesta, vaikka monet aiheet vaatisivat pitkäjänteistä käsittelyä, kansanedustaja Maria Guzenina sanoo. Omat arvot ja iso linja olisi pidettävä kirkkaana, mutta samaan aikaan pitäisi liikkua ketteränä somessa ja olla tarkkana, ettei missään pääse piru irti. De_21022019_14.indd 15 13.2.2019 10.17. Valiokunnissa saa tietoa maan johtavilta asiantuntijoilta. – Presidentti Trump lupaa nopeita ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin. Puolueiden on hallittava molemmat. Se mihin SDP voi tällä kertaa tuulisissa vaalinalustilanteissa nojata, on harkiten johdettu ja juurrutettu ohjelmatyö. Kenties kansanedustajan tärkein työkalu on kuuntelutaito. Se on kotietu tai kuudes kenttäpelaaja. Anna oman persoonasi näkyä. Ennen tärkeä poliittinen keskustelu käytiin työväentaloilla, nyt julkisuudessa. – Jos olet liikkeellä liian aikaisin, sinua ei noteerata. Elämme kiihkeää aikaa. Ehdokasasettelu on tärkeää. Kliseiset jääkiekkotermit soveltuvat nykyvaaleihin. Häntä harmittaa, että media on jälleen keskittynyt ja moniarvoisuus vähentynyt. – Twitterissä ja Facebookissa on hyvä olla aktiivinen, mutta kannattaa harkita, mitä kirjoittaa. Julkisuusnarkomaniaan ei kuitenkaan pidä sortua. Mauno Koivistolla oli oma tapa suhtautua julkisuuteen: pidättyväisyys
Jo pienestä maksamattomasta summasta voi alkaa kierre, jossa varat riittävät enintään korkojen maksamiseen. 16 Demokraatti ILMIÖ Polvilleen PAINETUT Velkaongelma on Suomessa usein kuin elinkautinen. Teksti Johannes Ijäs ja Marja Luumi / Kuvat Nora Vilva De_21022019_16.indd 16 13.2.2019 10.22. Viime vuonna lähes 400 000 ulosottoasiaa oli sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuja
Karo myöntää olevansa turhautunut ja vihainen. Totuus oli toista kuin pankki oli maalaillut ja pesänhoitaja repi kaiken irti, mitä lähtee. nut. Hän on hakenut apua joka paikasta, niin viranomaisilta kuin velkojilta korkojen keventämiseksi. K Sitten maailma romahti: asiakas ei saanut rahoitusta ja projekti Karon yrityksen kanssa kariutui. Huonoja neuvoja on sataAPUA PITÄISI HAKEA VARHAISEMMASSA VAIHEESSA, MUTTA HÄPEÄ ON ISO JARRU. – En minä mikään ennustaja ole. – Kuvittelin, että pystyn maksamaan sen pois suhteellisen nopeasti, koska töitä riittäisi. Jos ei maksa, olen kusessa. Käytännössä velka ei lopu ikinä. Pankki maalaili Karon mielestä liian kauniin kuvan lainaa otettaessa. Yritysneuvonnassa Karoa neuvottiin laittamaan konkurssipaperit vireille. Yrittäjälle velkajärjestelyssä ei ole Karon mielestä järkeä. On helppo vaatia verojen alentamista. Velkajärjestelyssä asianajaja neuvoi Karoa olemaan maksamatta paria käyttöluottoa – ne menivät sitten ulosottoon. Minun lainani taas kasvaa koko ajan 18 prosentin korkoa. – Tein työtä käskettyä ja sitten vietiinkin kuin pässiä narussa. 17 Demokraatti aro (nimi muutettu) ei halunnut jättää maksamatta työntekijöilleen kuukauden palkkoja joulun lähestyessä – vaikka firman tili näytti aika tyhjältä. Elettiin vuotta 2011 ja siitä alkoi velkapiina, jolle ei Karon mukaan näy loppua. – Luotin vääriin ihmisiin, olin liian kiltti ja sinisilmäinen, hän kertaa vuosikymmenen alun tapahtumia. En voi tietää, maksaako asiakas ajoissa. Rasti ruutuun ja pankki saa konkurssipesästä rahansa pois – jos huonosti käy. Karolla on kaikkinensa velkaa edelleen noin 66 000 euroa – kiitos korkoDe_21022019_16.indd 17 13.2.2019 10.22. Turhaan. Osakeyhtiölle oli kuitenkin luvattu iso projekti, ja siitä rohkaistuneena Karo nosti pankista yhteensä 47 000 euron lainat
– Minä odotan, että velat vanhenevat lopullisesti. – Kasvottomat kansainväliset yhtiöt eivät välitä ihmisistä. – Palkkoja ja eläkkeitä ulosmitataan joka päivä ja ihmisiä häädetään kodeistaan. Karo vaihtoi uudelle alalle alihankintatöihin – uusi yritys on nyt hyvällä alulla. Yhdeksän vuoden maksa– Sipilän ja Orpon kaudella Suomeen on synnytetty massatyöttömyyden rinnalle massaulosottoja maksuhäiriöongelma. Yli puoli miljoonaa ihmistä kamppailee vuosittain ulosoton kanssa, Taavitsainen sanoo. – Kotimaisia asiallisia toimijoitakin löytyy ja laskutuksen voivat hoitaa myös kunnat itse. Taavitsaisen mukaan suomalainen maksaa velkansa, mutta kenenkään rahat eivät riitä, jos varsinainen velka kasvaa perintäyhtiöiden toimien takia kaksintai kolminkertaiseksi. He ovat usein tavallisia ihmisiä, jotka yrittävät vastuuntuntoisesti huolehtia asioistaan, mutta ovat ajautuneet talousvaikeuksiin esimerkiksi sairastuttuaan, lapsen sairastumisen tai avioeron myötä. Taavitsainen on vuosi sitten perustetun Ulosottoon joutuneiden tukijat eduskunnassa -ryhmän perustajajäsen ja puheenjohtaja. Hän muistuttaa, että ulosottoon joutuminen ahdistaa henkilön itsensä lisäksi myös hänen läheisiään. osastolla vuorokausimaksu on 50 euroa ja vanhukset rukoilevat henkilökunnalta, että pääsisivät jo pois, koska heillä ei ole varaa olla siellä. Taavitsainen toteaa, ettei tilapäinen rahapula, sairastuminen tai työttömyys saa johtaa elinikäiseen velkavankeuteen. Taavitsaisen mielestä kuntien ja kuntayhtymien pitää lopettaa kokonaan kansainvälisten perintäyhtiöiden kumppaneina oleminen. 18 Demokraatti D-ILMIÖ jen – vaikka hän on maksanut niitä takaisin yli 17 000 euroa. Hän kertoo helsinkiläisestä työssäkäyvästä miehestä, joka joutui ulosottoon vuonna 2009. Karo sanoo yrittävänsä elää mahdollisimman normaali elämää. Taavitsainen pitää epäeettisenä kuntien ja kuntayhtymien tapaa antaa kansainvälisille perintäyhtiöille sosiaalija terveydenhuollon sekä päivähoidon laskuja perittäväksi. Lisäksi on oikaistava käräjäoikeuksien virheelliset, perusteettomasti määrätyt velkatuomiot ja virheet. Taavitsainen sanoo, että moni ulosottoon joutunut on maksanut velkansa moninkertaisesti korkoina ja perintäkuluina. Hän pitää suorastaan järkyttävänä, että viime vuonna 386 471 ulosottoasiaa kohdistui sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuihin. Alkuperäinen velka oli 63 000 euroa. ”K oin, että eduskunnassa pitää puhua enemmän ulosottoon joutuneiden ongelmista ja löytää niihin ratkaisut”, kansanedustaja Satu Taavitsainen sanoo. Taavitsainen vaatii myös lisää rahaa tarkastajien palkkaamiseksi perintäalan valvontaan. Ulosottoon laittaminen ei varmasti ketään paranna tai edistä ihmisen kuntoutumista sairaalasta kotiutumisen jälkeen. – Osa näistä yhtiöistä ei noudata lakeja ja hyvää perintätapaa. Heitä ei saa ajaa umpikujaan ulosoton toimenpitein. Hänen mukaansa myös ulosoton suojaosuutta on nostettava ja estettävä velan vanhentumisen pitkittäminen. De_21022019_16.indd 18 13.2.2019 10.22. Siihen menee vielä 8–10 vuotta. Ne ovat häikäilemättömiä voiton tavoittelussaan. Maksujen alentaminen on oltava ensisijainen toimenpide kunnissa ja kuntayhtymissä. Sairaalan VANHUKSET RUKOILEVAT SAIRAALAN HENKILÖKUNNALTA, ETTÄ PÄÄSISIVÄT JO POIS, KOSKA HEILLÄ EI OLE VARAA OLLA SIELLÄ. Ja kyse oli alun perin vain yhden kuukauden palkanmaksusta työntekijöille, hän huomauttaa. Hän on ajanut voimallisesti velkaantuneiden asiaa muun muassa kirjoittamalla, lakialoitteita tekemällä sekä asian kanssa työskenteleviä osapuolia tapaamalla. – Esimerkiksi viivästyskorkoa pitää alentaa ja ulosottomiesten provisiopalkka pitää poistaa, Taavitsainen ehdottaa. Hän on aina halunnut olla oman itsensä pomo, mutta työntekijöitä hän ei enää palkkaa. Nyt tapahtuu niin. – Nykyiset asiakasmaksut ovat aivan liian korkeat ja ne aiheuttavat köyhyyttä, perintää ja ulosottoa
Hän vierastaa sitä, että perintäyhtiöistä puhutaan kasvottomina yhtiöinä. Kansanedustaja Satu Taavitsaisen mielestä Suomessa velkaantuminen voi johtaa kohtuuttomiin ja lähes elinikäisiin vaikeuksiin. TÄLLÄ HALLITUSKAUDELLA SUOMEEN ON SYNNYTETTY MASSAULOSOTTOJA MAKSUHÄIRIÖONGELMA. 19 Demokraatti misen jälkeen ulosotto on saanut häneltä 65 000 euroa, mutta pääoma on lyhentynyt vain 5 000 euroa. L askutus ja perintäyhtiö Lowellin varatoimitusjohtaja Seppo Lahtinen painottaa, että on aina viime kädessä kuntien ja kuntayhtymien oma päätös, millaisia maksuja ne perivät. – Miksi yrittää periä, jos ei kuitenkaan pysty maksamaan. Maksamatta on yhä 58 000 euroa. – Velan maksaminen ei poista rekisterimerkintää, vaan maksuhäiriömerkinnät säilyvät luottotietorekistereissä 2–4 vuotta. – Ei tällaisissa menettelyissä ihmisten elinikä riitä vapautumaan velkahelvetistä. Myös maksuhäiriömerkinnän myötä elämä hankaloituu monella eri tavalla. Tämä pitää muuttaa ja olen osa sitä yli 100 kansanedustajan joukkoa, joka vaatii lain muuttamista niin, että merkintä poistuu heti kun lasku on maksettu. De_21022019_16.indd 19 13.2.2019 10.22. Tilanne on järjetön ja kohtuuton. Lahtisen mukaan Lowellin kanta on, että kuntien pitäisi rohkeammin käyttää sitä mahdollisuutta, että nämä jättäisivät perimättä maksuja esimerkiksi toimeentuloasiakkailta. Lahtisen mielestä kuntien ei kannata järjestää perintää itse, koska yhtiöillä on paremmat palvelut
Perinnän viivästyskorkoa, joka on tänä päivänä vuosikorkona seitsemän prosenttia, ei Lahtinen pidä kovana. Konsernin omistavat pääomasijoittaja Permira ja Kanadan Ontarion osavaltion opettajien eläkesäätiö. 20 Demokraatti D-ILMIÖ – Yritän ainakin itse antaa kasvot tälle alalle. Hän on tyytyväinen, että Alektumilta Velkaantuminen alkaa usein pikkusummista Lähde: Takuusäätiö Vuonna 2017 ulosottoon päätyneistä veloista oli suuruudeltaan alle 1 000 euroa 38 % De_21022019_16.indd 20 13.2.2019 10.22. Lienee selvää, että perinnän asiakkailla on asiasta eri käsitys. Seppo Lahtinen kertoo kannattavansa maksuhäiriömerkintöjen poistamista nykyistä nopeammin, kun velat on maksettu. Lahtisen mukaan summa on ollut samaa luokkaa viimeiset viisi vuotta. Sen perintäliiketoiminta on yksi Suomen suurimmista. – En ole koskaan ymmärtänyt ajatusta, että meille olisi jotain hyötyä tylyydestä tai ihmisten huonosta kohtelusta. Yhtiö kuuluu englantilaiseen Lowell-konserniin. Julkisen sektorin osuus Suomen Lowellin liiketoiminnasta on viisi prosenttia ja aktiivisia kunta-asiakkaita on noin sata. Hän liputtaa myös positiivisen luottorekisterin puolesta, jotta luottopäätöksistä tulisi vastuullisia. Yhdistyksen Facebook-ryhmä perustettiin tammikuussa vuonna 2015, ja moni mukana oleva on 1990-luvun talouslaman velkauhri ja lisää tulee koko ajan. Keskustelen avoimesti alan ilmiöistä, olen esimerkiksi Velallisten tuki ry:n kanssa jatkuvasti tekemisissä. – Tämä on aivan käsittämätöntä. Meidät tarvitaan siihen väliin saamaan keskusteluyhteys ja neuvottelemaan kuluttajan kanssa, miten lasku saadaan maksettua. Vuonna 2017 Lowell Suomi maksoi veroja, veroluontoisia maksuja ja muita lakisääteisiä maksuja Suomeen yhteensä noin 28,3 miljoonaa euroa. Kuluttajalain määräämiä perintäkuluja on myös alennettu. Laikko pitää erityisesti perintätoimistoja täysin moraalittomina, joista jokainen pitäisi laittaa tiukkaan syyniin. Ei se edesauta asiaa. Lowellilla on Suomessa noin 400 työntekijää. V elallisten tuki ry:n varapuheenjohtaja Hilkka Laikko on vihainen Karon kohtalosta. Lahtinen on keskustellut perintäasioista myös kansanedustaja Taavitsaisen kanssa
Lisäksi maksutapojen muutos on tehnyt harkitsemattoman kuluttamisen helpoksi. Mutta senjälkeiset tapahtumat ihmetyttävät. Velallisten tuki myös opettaa ihmisiä vastaamaan oikeuden haastehakemuksiin, joista iso on perusteettomia tai vanhentuneita kanteita. Edes perintätoimisto ei saa pitkittää velkoja, koska pottiin tulevat suhteettoman suuret perintäkulut. Yhdistyksen tärkeä apua on vertaistuki velkavankeuteen joutuneille. Tuomioistuimet myöntävät kuitenkin vuodessa vain noin 4 500 virallista velkajärjestelyä, jossa velallinen maksaa tietyn ohjelman mukaisesti velkoja pois ja loput annetaan anteeksi. – Iso osa taloudellisesta elpymisestä on tullut kulutuskysynnän lisääntymisestä. Viime vuonna reilusti yli puolet Takuusäätiöstä apua hakevista ohjattiin päästämään velat ulosottoon, koska velkaa oli niin paljon. – Nyt pitäisi penkoa, millaisia ovat nykyaikaiset velkojen järjestämisen keinot, kun nykyaikaisen rahoituksen keinot ovat helpon rahan tyrkyttämistä. Velkaongelmista selviäminen onnistuu harvoin ilman asiantuntijan apua. Se voi syntyä jopa yksittäisestä muutaman kympin terveyskeskuslaskusta, jos sitä ei ole varaa maksaa. Pantzar toivoo, että Takuusäätiöstä haettaisiin apua entistä varhaisemmassa vaiheessa, mutta häpeä on iso jarru. Hilkka Laikko huokaa, että yhdistyksellä riittää työmaata, kun 600 000 kansalaista on ulosotossa – heistä lapsia 60 000 – ja maksuhäiriömerkintä on 400 000 henkilöllä. Yhteydenottoja tuli viime vuonna ennätykselliset yli 43 000. Vakuudettomia luottoja markkinoidaan aggressiivisesti. – Markkinoilla on paljon erilaisia keinoja, joilla ihmiset laastaroivat tilannetta ja säilyttävät kasvonsa välttelemällä maksuhäiriömerkintää. Joskus ihmisen pitää kärvistellä vähintään kolme vuotta itsekseen, ennen kuin saa apua velkojen järjestelyyn, Pantzar huomauttaa. Onko se tapahtunut velkarahalla. Vielä toissa vuonna 80 prosenttia soittajista kehotettiin selvittelemään velkojen järjestelymahdollisuuksia. Miksi ihmeessä kunnat käyttävät pääosin veMONI ULOSOTTOON JOUTUNUT ON MAKSANUT VELKANSA MONINKERTAISESTI KORKOINA JA PERINTÄKULUINA. – Pahin, mihin olen törmännyt, oli tapaus, jossa 32 euron maksu oli perintälaskussa muuttunut 952 euroksi. De_21022019_16.indd 21 13.2.2019 10.22. Takuusäätiön asiakkaista iso osa on ulalla, mihin rahat oikein menevät. Laikkoa harmittaa se, kuinka huonosti velalliset tuntevat omia oikeuksiaan, ja alistuvat maksamaan velkoja, jotka ovat syntyneet vuosikymmeniä sitten. Pahoin pelkään, että tulevaisuus ei näytä tämän suhteen kovin valoisalta. Kyllä on. Perintäyhtiö jatkaa nyt toimintaansa Annomen-nimisenä. Velkaa yhteydenottajilla oli keskimäärin 33 800 euroa, 5 000 euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Pantzar peräänkuuluttaa myös talouden hallinnan perustaitoja. – Nyt palveluiden piiriin tullaan viimeisessä hädässä, kun asiat ovat jo aivan solmussa. Velallisten tuki onkin tehnyt rikostutkintapyynnön Alektumin toiminnasta, ja Laikon mukaan samassa kuviossa menee sitten Annomenkin. – Olisi kiva tietää, miten yhden miehen firma, joka on tehnyt koko ajan tappiota, ja jonka omavaraisuusaste on miinuksella 567 prosenttia, on pystynyt ostamaan yhtiön, Laikko kysyy. roparatiiseista toimivia perintäyhtiöitä saataviensa perimiseen, Laikko puuskahtaa. 21 Demokraatti vietiin vähän aikaa sitten perintälupa pois. – Ei sellaisia saa enää periä. Ihminen ei pääse velkavankeudesta eroon. Velallisen oikeusturvaa kierretään hänen mukaansa myös alihintaisissa ulosottokaupoissa. Asiakasmaksulain mukaan kunnan pitäisi kuitenkin neuvotella maksuvaikeuksiin mahdollisesti joutuvan ihmisen kanssa maksujärjestelystä. 200 000 euron talo saatetaan myydä velkojan vaatimuksesta 20 000 eurolla. Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar tilannetta selittää ”isossa kuvassa” kulutuskäyttäytymisen muutoksella – miten rahaa käytetään. Velkataakan alle voi nujertua monin eri tavoin. Kohtuullistaminen on se sana. Pantzar toivoo seuraavalta hallitukselta kärkihanketta, jolla pureuduttaisiin kotitalouksen ylivelkaantumisen vähentämiseen. Säätiö on kehittänyt ilmaisen sähköisen Penno.fi-palvelun, jossa rahanmenoa voi seurata. S yvenevä velkaongelma näkyy myös lähes 30 vuotta velallisia neuvoneessa Takuusäätiössä. Hyvinäkään aikoina ei varauduta huonoihin aikoihin, vaan syödään omia varoja, eikä edes makseta velkoja pois
Pikavipit ovat osasyy siihen, että jo yli 370 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä ja ulosotossa on vuosittain vajaa puoli miljoonaa ihmistä, Pikavippimainoksiin pitäisikin lisätä tupakka-askien tautitekstien tapaan maininta taloudellisen ahdingon vaarasta. Miksi ei siis kielletä pikavippien markkinointia, kuten kansanedustaja Arto Satonen (kok.) esitti lakialoitteessaan. Sosiaaliturvasta iso osa menee pikavippifirmojen toiminnan tukemiseen. Takuusäätiö on puolestaan esittänyt Suomeen positiivista luottotietomekanismia – ei siis välttämättä uutta rekisteriä – millä voitaisiin arvioida luottopäätöstä tehtäessä asiakkaan luottokelpoisuus ja selvittää maksuhäiriöiden määrä. Lisää velkaantumisesta voi lukea tämän lehden sivulta 16 alkavasta jutusta. Hänen mukaansa yhteiskunnan maksamasta sosiaaliturvasta iso osa menee pikavippifirmojen toiminnan tukemiseen, jos ylivelkaantunut joutuu käyttämään työttömyyskorvausta, eläkettä tai toimeentulotukeaan velkoihinsa. Esimerkiksi Hollannissa kiellettiin pikavippien markkinointi kokonaan vuonna 2017. Esimerkiksi Suomen suurimpiin pikavippifirmoihin kuuluva Ferratum teki vuonna 2015 jopa 200 prosentin tuoton sijoitetulle pääomalle. HELSINGIN YLIOPISTON sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo muistutti Taloussanomien haastattelussa, että suurin vaara ajautua holtittomaan ylivelkaantumiseen on usein niillä, joilla on vähiten rahaa – ja heikko talouden lukutaito. Suurimmassa osassa Euroopan maita on jo tämän tyyppinen positiivinen luottotieto käytössä. Lainaehtojen kiristäminen toisi pikavippifirmat lähemmäs tavallista bisneksentekoa. Mutta tämäkin on nykytilanteessa riittämätöntä, kun maksuvaikeudet ja ulostotot lisääntyvät hurjaa vauhtia. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan uudet lainaehdot tulisivat voimaan syyskuussa. ALLE 2 000 euron suuruisten pikavippien korkoja suitsittiin viimeksi vuonna 2013. 22 Demokraatti Heikki Sihto Toimituspäällikkö heikki.sihto@demokraatti.fi Indeksi Pikavippi voi vaarantaa tulevaisuutesi S uomalaisten talousosaamisessa on vikaa. Ei ole mitään järkeä ottaa lainaa, jonka korko saattaa nousta satoihin prosentteihin. Parhaillaan onkin käsittelyssä laki, joka kiristäisi nykyisestä lainaehtoja ja estäisi satojen prosenttien lainakorot. Mikään muu, edes vähävaraisuus, ei selitä pikavippien huikeaa suosiota. EDUSKUNNASSA ON nyt poikkeuksellisen vahva yhteinen tahtotila pikavippien suitsimiseen. Niillä on markkinointirajoituksia myös Yhdysvalloissa. Lisäksi Ferratumilla ja monella muulla alan yrityksellä on liikevoittoprosentti yli 60. Se pakottaisi lainanantajat suurempaan varovaisuuteen, kun riski kärsiä tappioita maksamattomista veloista kasvaisi. De_21022019_22.indd 22 13.2.2019 10.34. Sen allekirjoitti 121 kansanedustajaa. Innovatiiviset lainayritykset keksivät pian keinot kiertää rajoituksia ja loivat uusia tuotteita kuten 2 000 euron luottotilin, jolta saattoi nostaa vaikka vain sadan euron luoton – tosin 200 prosentin vuosikorolla. Hiilamo esittää yhdeksi lääkkeeksi henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuutta. Nyt niiden talouden tunnusluvut saavat keskivertoyrittäjän nyyhkimään kateudesta
Sinisen ministeriryhmän yhteiskuva löytyy sanakirjasta opportunismin kohdalta. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Kun päättyy tää, muisto vain jää. Puolueen puheenjohtaja, mäkihyppy-, oopperaja bryssel-ministeri Sampo Terho kamppailee äänistä sinisen ministeriryhmän etulinjassa seisovan puolustusministeri Jussi Niinistön kanssa, joka on urallaan nimennyt suursotaharjoituksia vuoroin itsensä ja vuoroin III:n valtakunnan mukaan. Sanoittajalegenda Juha Vainio käänsi 1960-luvulla suomeksi amerikkalaishitin Only A Fool Breaks His Own Heart. Mittavirheen oloinen kannatus kertoo sinisten puolueprojektista kaiken olennaisen. Kassan kautta ministeriautoon kävelleet siniset veivät mukanaan kaikki viisi syytä, jotka olisivat estäneet perussuomalaisten vaalimenestyksen: Soinin, Terhon, Niinistön, Lindströmin ja Mattilan. Vainion teksti kuvaa täydellisesti sinisten matkaa kohti huhtikuun vaalisunnuntaita. Kysykää Jussilta. Kun päättyy tää, muisto vain jää. De_21022019_22.indd 23 13.2.2019 10.34. Yli vuosi eduskuntavaalien jälkeen syntynyt siniset näki päivänvalon perussuomalaisten puheenjohtajaraveissa, jotka ohjastaja Soini hävisi hevosellaan Sampo Terholla. KIRJAUTUMALLA PUOLUEREKISTERIIN siniset teki viimeisen palveluksensa emopuolue perussuomalaisille. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Kyse on puhtaasti henkilökohtaisesta poliittisesta vallasta, joka ei tunne vastuutaan äänestäjien edessä. Sinisten suosio on niin tukevasti alle kahden prosenttiyksikön virhemarginaalin, ettei puoluetta välttämättä kannata kukaan, vaan kyse on sitkeästi toistuvasta mittausvirheestä. Hillotolpalle ehti ensimmäisenä nuivan siiven keksijä, puhtaan maahanmuuttokritiikin apostoli Jussi Halla-aho. Eduskunnan ja valtioneuvoston sinisten työmyyrien poliittista tulevaisuutta on kuvattu kokonaisluku yhden lisäksi neljällä desimaalilla kannatusmittauksesta toiseen. SININEN DESIMAALI I hminen ei ole desimaali, ellei hän satu olemaan puoluekannaltaan sininen ja ammatiltaan kansanedustaja. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Polarfuchs) -harjoitukseksi, kunnes nimen todettiin viittaavan Hitlerin Saksan kanssa toteutettuun Salla-operaatioon. Juhannukselle kaavailtu Jussi-sotaharjoitus muuttui alkukesän Polar Fox (saks. Pohjalukemistaan huolimatta siniset ryhtyvät huhtikuussa taistoon, jonka etulinjaksi on valikoitunut Uudenmaan vaalipiiri. Vanhoista puolueista pari vuosikymmentä puhunut ulkoministeri Timo Soini päättää uransa puolueessa, joka on niin uusi, ettei sillä ole yhtään äänestäjää. Haluatteko nimetä jotakin niin, että se erottuu
Teksti Marja Luumi T yömarkkinajärjestöt ovat eduskuntavaalien alla ennennäkemättömän laajasti yhteisellä isänmaan asialla. Vielä ehtii ennen vaaleja. Pontimeksi esiteltiin tuore selvitys, jossa 17 eri indikaattoria todistaa, että Suomen teollisuuden ympäristösuorituskyky on maailman huippua. Julkista sektoria yritetään ajaa urakalla alas, ja esimerkiksi hoiva-ala on valtavissa ongelmissa. Tarkoituksena on tavoittaa mahdollisimman monta kansanedustajaksi pyrkivää. Kiertueen lähtölaukauksessa Helsingissä kävi selväksi, että teollisuusalan edustajat eivät pidä ”teollisuus vai palvelut” -vastakkainasettelua reiluna. Teemoiksi on Ääni työlle -kiertueelle valittu äkkiseltään katsottuna ”helppoja” aiheita, joista osapuolien välille on vaikea saada kovin ärhäkkää riitaa. Ihmeen vähän onkin kuulunut älämölöä siitä, miksi duunarit ovat lähteneet herrojen kanssa yhdessä ”marjaan”. Hyvä, että keskustelua syntyy, mutta herää kysymys, miten kuuluu kiertueilla naisvaltaisten alojen ääni. Mutta keskeinen viesti kuitenkin kuuluu, että työmarkkinoilla on edelleenkin luottamusta ja yhteisiä työelämään liittyviä huolenaiheita, joista pitää sopia yhdessä. Yhteinen missio on lisätä kansanedustajaehdokkaiden ymmärrystä teollisuuden ja viennin merkityksestä suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. 24 Demokraatti TYÖMARKKINAT & TALOUS Työmarkkinoiden mestarit lavalla OSAAVA TYÖVOIMA KOULUTUS SOPIMUSYHTEISKUNTA TYÖLLISYYS KESTÄVÄ KEHITYS TASA-ARVO KAUPUNGISTUMINEN OSAAVA TYÖVOIMA KOULUTUS SOPIMUSYHTEISKUNTA TYÖLLISYYS KESTÄVÄ KEHITYS TASA-ARVO KAUPUNGISTUMINEN Kuorossa ei paljon soraääniä kuulu. Kaikki viisi keskusjärjestöä kiertää puhumassa työelämän ajankohtaisista ja tärkeimmistä asioista 11 paikkakunnalla. Kiertueen aikana askelmerkit tulevat selviksi. Työnantajia edustavat Kemianteollisuus, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus ja palkansaajia Paperiliitto ja Teollisuusliitto. Teollisuusliitot muistuttivat yhteen ääneen, että tuotanto Suomessa on ekoteko. Hyvä, että särmää löytyy. Eri paikkakunnilla punnitaan muun muassa osaavan työvoiman ja koulutuksen tärkeyttä, sopimusyhteiskuntaa, työttömyyttä, kestävää kehitystä, tasa-arvoa ja kaupungistumista. Vihreät toivat heti ilmi huolensa Twitterissä: nyt pilataan oikein urakalla ilmasto. Palkansaajien ja työnantajien yhteisen ponnistuksen idea on näin helppo ymmärtää. Mutta tämä tuskin vihreitä hiljentää. 10 teollisuuden työpaikkaa kun tuo 13 työpaikkaa muille aloille. SUOMALAISEN VIENTITEOLLISUUDEN viisi liittoa ovat myös liikkeellä vaalien alla 16 paikkakunnalla. Ja keskusjärjestöthän eivät niitä enää sorvaakaan. Kiertueen startti Helsingissä, joka käsitteli maahanmuuttoa, osoitti kuitenkin, että täysin samanmielisiä ei olla esimerkiksi työntekijöiden saatavuusharkinnasta. Kaikki saavat äänensä kuuluville. Osaltaan se johtuu varmaan siitä, että nyt ei väännetä palkoista ja työehdoista, joissa palkansaajilla ja työnantajilla on luonnollisesti erilaiset lähtökohdat. Kuntapuolen oma kiertue, jolla vaikutettaisiin yleiseen mielipiteeseen, voisi olla ihan tarpeen. Heidän käsissään on loppujen lopuksi se, mikä on Suomen suunta tulevina vuosina. De_21022019_24.indd 24 13.2.2019 10.38. Työllisyyden ja talouskasvun nousu hyödyttävät kaikkia
Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi De_21022019_24.indd 25 13.2.2019 10.38. ”Viktigaste valet någonsin” Nina Wessberg vill se så många arbetare som möjligt rösta i vårens viktiga riksdagsval. WESSBERG VILL att Finland går från oro till stabilitet på arbetsplatserna. De sittande regeringspartierna har redan hotat med att ingripa i strejkrätten på så vis att vi skulle få strejka bara på helger. Där ser jag största hotet nu, att finländska demokratin som gjort att vi är ett av världens bästa land att leva i är hotad om denna regering tillåts fortsätta. arbetarbladet.fi:ssä. – Fackföreningsrörelsen men också valrörelsen har nu en stor betydelse och måste återskapa tron på att vi kan skapa framtiden tillsammans. Vår frihet att organisera oss, avtala om kollektivavtal och påverka lagarna i arbetslivet.” – Rörelsen baserar sig på människors vilja att skapa en förändring i Finlands politiska riktning, säger Wessberg och hänvisar till regeringens linje som inleddes med hotet om tvångslagar som tvingade fram ett svårsmält konkurrenskraftsavtal som hon anser att regeringen sedan upprepade gånger bröt mot. Wessberg säger att under hälften av FFC:s medlemmar röstar. Text och bild Johan Kvarnström D en arbetstagarfientliga väg som nuvarande regering slagit in på leder in på riktigt farliga vägar som måste undvikas till varje pris enligt Nina Wessberg, organisationsombudsman vid Industrifacket. – Om statens ägarpolitik är att allt ska skötas privat blir det ingen demokratisk insyn. Det viktigaste är att för det första få folk att gå till valurnorna i april. Det anser också den grupp med fackligt aktiva unga som tog sig en ordentlig funderare och sedan grundade Landet för de fria. Den här andelen måste höjas för att få förändring till stånd. HON EFTERLYSER en regering som på allvar försöker ta tag i grå ekonomi och skatteflykt, samt en som slutar med den pågående privatiseringsvågen som säljer ut allmän egendom. 25 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. Under våren viker hon sin fritid till arbete för att Finland efter riksdagsvalet ska vara Landet för de fria (Vapaiden valtakunta). Arbetare = Työntekijä Industrifacket = Teollisuusliitto Kandidat = Ehdokas Kollektivavtal = Työehtosopimus Modell = Malli Regering = Hallitus Rörelse = Liike Skatteflykt = Veropako Strejk = Lakko Undvika = Välttää Sanasto Valrörelsen har nu en stor betydelse. Kampanjen, eller rättare sagt folkrörelsen strävar efter att få folk att rösta enligt följande princip: ”I riksdagsvalet går vår röst till de kandidater och partier som vill stå på vår sida och försvarar vår frihet. De vill förbjuda allmänbindande kollektivavtal och föra fram lokala avtal enligt en modell där var och en kan göra upp ett eget avtal, varpå förtroendemännens roll försvinner. Pidempi versio on julkaistu 23.1
USA:N PRESIDENTINVAALIT De_21022019_26.indd 26 13.2.2019 10.48. Silti tai siksi Trump on suosikki myös vuoden 2020 vaaleissa. 26 Demokraatti Donald Trumpin on laskettu kertoneen virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja yli 8 000 kertaa kahden vuoden aikana. Voidaanko hänet voittaa. HAI RIKKO vs. Presidenttiä uhkaavat virkarikossyytteet, jopa vankila
Erikoissyyttäjä Robert Mueller selvittää Trumpin kampanjan yhteyksiä Venäjän vaikuttamisyrityksiin USA:n presidentinvaaleissa, ja pahimmillaan presidenttiä uhkaavat virkarikossyytteet, viraltapano ja jopa vankila. Luku on reippaasti huonompi kuin Trumpin edeltäjällä Barack Obamalla, jonka kannatus oli yli 60 prosenttia vastaavana ajankohtana toisen virkavuoden joulukuussa. Kautta aikain korkeimman luvun on mittauttanut John F. TRUMPIN KANNATUSLUKU (approval rating) oli viime vuoden lopulla noin 40 prosenttia. haastajat K iinteistömoguli, televisiopersoona Donald Trump voitti Yhdysvaltain presidentinvaalit vuonna 2016 saatuaan lähes kolme miljoonaa ääntä vähemmän kuin vastaehdokkaansa, demokraattien Hillary Clinton. Jos Trump on uudelleen ehdolla, kuten hänen tarkoituksensa on, kuka voisi hänet voittaa. Silti tai siksi monet politiikan kommentaattorit sekä kansainväliset vedonlyöntitoimistot pitävät Trumpia edelleen selvänä suosikkina vuoden 2020 presidentinvaaleissa. Virassa olleista uuden ajan presidenteistä ainoastaan Jimmy Carter ja George H. W. Toisaalta Trumpin suosio on samaa tasoa kuin Bill Clintonilla ja Ronald Reaganilla oli aikoinaan samana ajankohtana. Seuraavia presidentinvaaleja aletaan käynnistellä jo nelivuotisen kauden puolessavälissä, nyt. Clintonista tuli suurimmalla äänimarginaalilla kilpailijansa presidentinvaaleissa voittanut ehdokas, joka ei tullut valituksi. Kärjistäen: hän valehtelee yli kymmenen kertaa päivässä. De_21022019_26.indd 27 13.2.2019 10.48. Kenties siksi Trump on hehkuttanut toistuvasti sopivasti valikoimiaan tilastoja taloudesta. Washington Post on laskenut, että Trump on antanut kahden ensimmäisen virkavuotensa aikana yli 8 000 kokonaan virheellistä tai harhaanjohtavaa väitettä. Kennedy joulukuussa 1962, kun hänen takanaan oli peräti 76 prosenttia vastaajista. Yhdysvalloissa kaikkia ei tarvitse miellyttää. Miten tämä on mahdollista. Trumpin ensimmäinen puolisko neljän vuoden virkakaudesta on ollut toistuvien skandaalien ja isoilla kirjaimilla huudettujen twiittien vauhdittamaa. 27 Demokraatti Teksti: Rane Aunimo / Kuva: AFP/ Mandel Ngan HAI RIKKO vs. Aiem paa ”ennätystä” piti hallussaan Al Gore. Psykiatri, entinen kansanedustaja Claes Andersson on kuvannut Trumpia narsistiseksi psykopaatiksi. Carterin ja Bushin tappioita on selitetty kotimaan talouden heikolla tilanteella. Bush eivät onnistuneet uusi maan paikkaansa
Esivaalit suosivat puhdasoppista ehdokasta ja varsinkin kun niin sanotut superdelegaatit on poistettu puoluekokouksesta. Ehdokkaita voi tulla jopa kymmeniä, osa uskottavampia kuin toiset. Tammikuussa 2019 ehdokkuutensa julkaisi havaijilainen kongressiedustaja ja Irakin sodan veteraani Tulsi Gabbard, 37, josta tulisi maan historian nuorin presidentti. #MeToo-liikkeen yhteydessä profiloitunut New Yorkin senaattori Kirsten Gillibrand, 52, on niin ikään valmis haastamaan Trumpin. 28 Demokraatti USA:N PRESIDENTINVAALIT JO NYT ehdokaslista on suomalaisittain hengästyttävän pitkä. Sandersin ja Bidenin ehdokkuuden mahdollisena esteenä tavataan mainita korkea ikä. Mitä siis etsitään. Sanders on sanonut odottavansa, ilmaantuuko häntä parempia vaihtoehtoja. Tuskin siis Sandersia, josta arvioitiin viime presidentinvaalien jälkeen, että tämä olisi voittanut Trumpin. Starbucksin entinen toimitusjohtaja Howard Schultz on väläytellyt kisaan lähtöä riippumattomana ehdokkaana. Gabbard on kongressin ensimmäinen hindu-uskontoa edustava jäsen. Selvästi tuntemattomampia ehdokkuudestaan kertoneita nimiä ovat sotaveteraanit Richard Ojeda ja Pete Buttigieg, kongressiedustaja John Delaney ja yrittäjä Andrew Yang. – Ensivaikutelmalla on oma merkityksensä, vaikka kampanjointitaidot ja muut verkostolliset piirteet näyttelevät myös tärkeää roolia. Massachusettsin osavaltion senaattori Elizabeth Warren ehti ensimmäisenä vakavasti pidettynä henkilönä virallistaa pyrkimyksensä. Harrisin vanhemmat ovat siirtolaisia: isä jamaikalainen ja äiti Intian tamili. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola nostaa demokraattinimistä esiin Kamala Harrisin. Ainakin kaksi ensin mainittua jättää kisan väliin. O´Rourke hävisi senaattorivaalin täpärästi rebublikaanien Ted Cruzille viime marraskuussa Teksasissa. Moni seuraa myös, mitä New Yorkin entinen pormestari Michael Bloomberg, 76, ja kaupungin nykyinen pormestari Bill de Blasio, 57, tekevät. Kukaan edellä mainituista henkilöistä ei ole pärjännyt kyselyissä demokraattien esivaaleissa Clintonille hävinneelle Vermontin senaattori Bernie Sandersille, 77, ja entiselle varapresidentille Joe Bidenille, 75. Jos syyttäjätaustainen Harris valittaisiin presidentiksi, hän olisi tehtävässä ensimmäinen nainen. Trump itse on jo 72-vuotias. Vedonlyöntitoimistot antavat pienimpiä kertoimia Beto O’Rourkelle, 46, ja Kamala Harrisille, 54. Hillary Clintonin uuteen nousuun Aaltola ei jaksa uskoa. Kalifornian senaattori Harrisin tahrana on pidetty sitä, että hänen siskonsa on Hillary Clintonin avustaja. Kaikki on suhteellista. Samaistuttavissa olevaa hahmoa, joka on kohtalaisen nuori. Edistyksellisten, uudistusmielisten lisäksi Aaltola odottaa mukaan sentristisempiäkin, poliittisesta keskustasta tulevia nimiä, eritoten Joe Bidenia. Hänet tunnetaan Wall Streetin kärjekkäänä arvostelijana ja poliittisen korruption äänekkäänä vastustajana. – Henkilöä, jolla on suhteellisen puhtoinen tausta ja joka nousee Trumpin ajan likaisuuden mielikuvan vastapooliksi. Hän ajaa sosialidemokraattisempaa linjaa, julkista terveydenhuoltoa ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Tämän vuoden tammikuussa 78-vuotias kalifornialainen demokraattipoliitikko Nancy Pelosi äänes tettiin edustajainhuoneen puhemieheksi vuosiksi 2019–2020. Heiskanen pitää 66-vuotiasta Brownia henkilönä, joka voisi saada demokraattien sanoman kirkastettua. Villeimpiä matkan varrella mainittuja nimiä ovat olleet esimerkiksi televisiotähti Oprah Winfrey, action-näyttelijä Dwayne ”The Rock” Johnson ja NBA-joukkue Dallas Mavericksin miljardööriomistaja Mark Cuban. Monissa arvioissa korkealla nostetun Beto O’Rourken mahdollisuuksia syö Aaltolan mukaan senaattorivaalin tappio. Demokraattien ydinkannattaja on enemmän vasemmalla kuin keskellä, ja voi olla, että joku uusista nimistä nousee esille. – Brownia luonnehditaan populistiksi, mutta termi ei oikein päde. Brown on myös sosiaalisilta arvoiltaan progressiivinen eli ajaa esimerkiksi vähemmistöjen asioita. DEMOKRAATTIEN ENSIMMÄINEN esivaali järjestetään Iowassa tasan vuoden kuluttua, helmikuussa 2020. Kumpikaan ei ole vahvistanut ehdolle lähtöään. 69-vuotias Warren kertoi uudenvuodenaattona perustaneensa komitean, jota ehdolle asettuminen demokraattien esivaaleissa vaatii. Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen sanoo odottavansa demokraattien esivaaliin mukaan senaattori Sherrod Brownia Ohiosta, osavaltiosta, jonka voittaminen presidentinvaaleissa on aina merkittävää. – Sellaisen sanoman, joka ei vetoa pelkästään etnorodulliseen vähemmistöön vaan myös vihaisiin valkoisiin miehiin. Jos Castro valittaisiin presidentiksi, hänestä tulisi ensimmäinen latinalaisamerikkalainen henkilö tehtävässä. Nuori teksasilainen ehdokas, joka epäonnistui senaattorivaalissa, ei välttämättä pärjää, vaikka TRUMPILLA ON KANNATUSKATTO, JA SE VAIKUTTAA 2020 VAALEIHIN. – Demokraattien alkuehdokkaat ovat tulleet puolueen progressiiviselta laidalta. Tammikuussa esiin astui myös Obaman hallinnossa asuntoministerinä palvellut San Antonion entinen pormestari Julian Castro, 44, jolla on meksikolaiset sukujuuret. Reagan oli toisen kautensa lopussa 77 vuoden ja 349 vuorokauden ikäisenä historian vanhin virassa istunut Yhdysvaltain presidentti. De_21022019_26.indd 28 13.2.2019 10.48
DEMOKRAATIT TARVITSEVAT MAGNEETTISEN HAHMON VOITTAAKSEEN. Demokraatteihin vetoava ehdokas saattaa hyvinkin nousta nuorista naisista tai etnisistä ryhmistä. – Republikaanit eivät äänestä ihastuksesta vaan vahvalta kuulostavaa johtajaa, Aaltola sanoo. Entä mitä tapahtuu republikaaneissa, ellei Trump olekaan ehdolla. Häntä kuitenkin pidetään vaihtoehtona, Heiskanen sanoo. 29 Demokraatti osaakin obamalaisen retoriikan ja on karismaattinen. – Se, että teksasilaiset asettuivat noin vahvasti demokraatin taakse oli iso asia, koska osavaltio on perinteisesti todella punainen. Myös professori Heiskanen pitää Trumpin kannatusta hämmästyttävän vakaana. YLLÄTTÄVÄTKIN ASIAT voivat vaikuttaa vaalien lopputulokseen. – Mutta Trump on poikkeus, ja hänen arvioimisensa poliittisista lainalaisuuksista käsin on ennenkin osoittautunut vaikeaksi. Puoluekoneisto junttasi kynsin ja hampain Clintonin ehdokkaaksi ja lopputulos oli mikä se oli. – Jos Trumpin aika päättyy presidentin eroon osana jotain isompaa diiliä syyttäjän kanssa, varapresidentti Mike Pence saattaa olla ehdolla. Aaltolan mukaan nyt kannattaa kiinnittää huomiota ruohonjuuritason mobilisaatioon ja kampanjoiden ”pössikseen”, ilmapiiriin. – Hänessä ei enää ole viime vaalien radikaalisuutta. – Republikaanien ydinkannattajien joukossa hänen kannatuksensa on historiallisen korkealla. Ainakin se on selvä, ettei yksikään ehdokkaista ole nyt yhtä vahva kuin Barack Obama oli toisien presidentinvaaliensa alla vuonna 2008. De_21022019_26.indd 29 13.2.2019 10.48. Aaltola uskoo, että demokraatit ovat joka tapauksessa valmiimpia kamppailemaan Trumpin kaltaista ehdokasta vastaan kuin viime kerralla. Ihastuksen turmeleminen on helppoa, kuten Hillary Clintonin kohdalla nähtiin. TRUMPILLA ON rajallinen mutta tiukka kannatus. – Obamakin tuli ihan puskista ja voitti. Edellisellä kerralla paikka taas oli pedattu Hillary Clintonille, vaikka oli selvästi näkyvissä, että kaivattiin jotakin uutta ja muutosta. – Trumpilta puuttui niin sanottu kuherruskuukausi, jossa kannatus saattaa pompata 60–70 prosenttiin. – Tuttu ja turvallinen vaari, pappahahmo, joka saattaa tässä tuoksinassa nousta voittajana myrskyisästä politiikasta, kuten Matti Vanhanen, maailman värittömin hahmo, Anneli Jäätteenmäen jälkeen. Ohi suosikkien ja ilmoittautuneiden demokraattinimien Aaltola mainitsee New Jerseyn mustan senaattorin Corey Bookerin, 49. Mutta aina on myös Joe Biden. Professorin mukaan vaalit ovat tavanneet sujua demokraateilta paremmin silloin, kun heidän esivaalinsa on ollut aidosti avoin. Hillary Clintonin virhe olla kampanjoimatta tietyissä osavaltiossa varman voiton kuvitelmassa ei toistu. Jonkinlaisena uhkana Trump itse saattaa pitää Elizabeth Warrenia, jota hän piikitteli jälleen Kansakunnan tila -puheensa alla helmikuun alussa. – Välivaalit osoittivat selvästi sen, että uudet kasvot ovat nousemassa esiin. Se kertoo, että hänellä on kannatuskatto, ja se vaikuttaa 2020 vaaleihin, Aaltola uskoo. Suosio notkahti hallinnon sulkemisen aikana, mutta on palautunut. – Vaalipiiriasettelu suosii nyt republikaaneja. Mutta se on pieni mahdollisuus, Mika Aaltola sanoo. – Republikaanien joukossa Trumpin kannatus oli tammikuussa 87 prosenttia. Aaltolan mielestä moni asia suosii istuvaa presidenttiä. Keskeistä demokraattien näkökulmasta on se, pystyykö puolue hyödyntämään välivaaleista saamansa nosteen. Suuri ongelma on saada puuttuvat prosentit presidentivaalien voittamiseksi. Joe Bidenin asemaa eräänlaisena ykkösehdokkaana Teksasissa parhaillaan tutkimusmatkalla oleva Heiskanen pitää jopa hämmästyttävänä ja Bernie Sandersin haittana taas sitä, että demokraattien vasen siipi on jo omaksunut sandersilaiset teemat. Sandersin ohjelmasta on tullut valtavirtaa. Puolue on täysin Trumpin käsissä, siitä ei ole epäilystäkään. Demokraatit tarvitsevat magneettisen hahmon voittaakseen, Benita Heiskanen sanoo. Heiskanen taas näkee, että täpärä tappio kätkee taakseen piilevää potentiaalia. Toisaalta joku Ranskan presidentti Emmanuel Macron voi vain haaveilla neljänkymmenen prosentin kannatusluvuista. Hänellä on ruohonjuuritason tuki ja hänet mielletään Obaman ja Kennedyn kaltaiseksi kandidaatiksi, jossa on jotakin nuorekasta vetovoimaa ja karismaa. Trumpin strategia on tähän asti perustunut siihen, ettei hän kampanjoikaan saavuttaakseen kansakunnan enemmistön tukea. – Warrenin tietynlainen retoriikka voi ärsyttää, kun sitä kuulee tarpeeksi. Demokraattiäänestäjillä on Aaltolan mukaan tapana ihastua voimakkaasti ehdokkaaseen. Yhdysvalloissa käytetään termiä gerrymandering, jolla viitataan tarkoitushakuiseen vaalipiirien rajaamiseen niin, että rajaus suosii tiettyä puoluetta tai ehdokasta
Ole ripeä, sillä äänestysaikaa on noin viikko! Kilpailussa etsitään SDP:n kunnantai kaupunginvaltuutettua, joka on aktiivinen, yhteishenkeä luova, yhteistyökykyinen, monipuolisesti viestivä sekä kuntalaisia kuunteleva ja osallistumiseen innostava. Kerro myös oma nimesi sekä yhteystietosi palkintojen arvontaa varten. Laitan itseni likoon, olen aina keksimässä jotain, kuvaamataidon opettajana erityisesti lasten ja nuorten kanssa. Jos haluat ennen äänestämistä virkistää muistiasi, käy lukemassa ehdokkaiden haastattelut Demokraatin verkkosivuilta. Voittaja saa hienon tittelin, pokaalin ja tuhannen euron matkalahjakortin. Sähköpostiäänestys suljetaan perjantaina 1.3. Talouden kriisi on aiheuttanut vahinkoa, mutta silti ei ole syytä tehdä päätöksiä, jotka saavat ihmiset kärsimään. . . Olen itse sellainen, että lähden mieluummin tekemään kuin puhumaan. Kun teemme konkreettisia asioita yhdessä rinnakkain, ihmiset kokevat osallisuutta. . 2 Tarvitsemme enemmän avointa keskustelua, jossa ollaan valmiita ottamaan kuntaa eteenpäin vieviä ideoita vastaan myös muilta puolueilta. 30 Demokraatti VUODEN VALTUUTETTU 20 19 VUODEN VALTUUTETTU Äänestys alkaa! ÄÄNESTYSOHJEET . Demokraatin ja SDP:n raati karsi liki kuudestakymmenestä ehdokkaasta finalistit, jotka raadin mielestä täyttivät nämä kriteerit. . Voittajasta tehdään myös laaja henkilöhaastattelu Demo kraattiin. Äänestäjien tietoja ei käytetä markkinointitarkoituksiin. . . Vuoden valtuutettua saa äänestää kuka tahansa. . Lähdin kuntapolitiikkaan, koska näen, että sosialidemokratiaa yritetään tukehduttaa. 3 Tekemällä asioita ihmisten kanssa ja olemalla läsnä. Katso ohesta ohjeet ja kiritä suosikkisi voittoon. Fin ali sti 10 /10 JACQUELINE A. maaliskuuta. Jos äänestät postikortilla, vie se postiin viimeistään keskiviikkona 27.2. Aguilera Velás quez Siikajoelta. . AGUILERA VELÁSQUEZ, 49 Siikajoki Valtuutettuna vuodesta 2017 Teknisen lautakunnan jäsen, Raahen kehittämislautakunnan varajäsen Kuvaamataidonopettaja, koulunkäynninavustaja 1 Minua on aina kiinnostanut politiikka. Kilpailun finalistit ovat Sami Virta nen Kotkasta, Emma Kivikan gas Kauhavalta, Sari Juutilai nen Joroisista, Ville Rautiai nen Saarijärveltä, Minna Rä sänen Vantaalta, Anette Karls son Porvoosta, Matias Mä kynen Vaasasta, Niina Alho Kaarinasta, Abdirahim ”Husu” Hussein Helsingistä sekä Jac queline A. Kirjoita sähköpostiin tai postikorttiin selvästi äänestämäsi ehdokkaan nimi. Äänestäneiden kesken arvotaan Fiskarsin puutarhatuotepaketti sekä kirjapalkintoja. Siikajoen valtuustossa meitä demareita on kaksi. . Voit äänestää vain yhtä ehdokasta. Me poliitikot olemme malli – on tärkeä saada ihmiset innostumaan politiikkaan tai oikeastaan ihan mihin tahansa yhteiseen toimintaan. . Olen kiitollinen, että myös minua, maailman tavasta toimia kiinnostunutta pientä ihmistä, kuunneltiin. . Äänestää voit sähköpostitse tai postikortilla. . Välillä tuntuu, että sanotaan, että kaikkia kuunnellaan, mutta se ei näy päätöksissä. . Vuoden valtuutettu 2019 valitaan kaikille avoimella äänestyksellä. Tuntuu, että Suomessa yrittäjille annetaan enemmän mahdollisuuksia kuin mitä investoidaan tavallisen ihmisen elämän parantamiseen. kello 10. De_21022019_30.indd 30 13.2.2019 10.51. Sähköposti: liike@demokraatti.fi Posti: Demokraatti / Vuoden valtuutettu, PL 338, 00531 Helsinki D emokraatin ja SDP:n Vuoden valtuutettu -kilpailun kymmenen finalistia on nyt esitelty (vieressä viimeinen finalisti) ja on aika valita kisan voittaja. . . Vuoden valtuutettu 2019 paljastuu ja palkitaan SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä 17. Tulen perheestä, jossa viikonloppuisin istuttiin puhumassa politiikasta äänekkäästi ja kiihkeästi
Ehtoopuolen eriarvoisuus ON LOPPUJEN LOPUKSI MAHDOTON YHTÄLÖ LUVATA KEVEÄMPÄÄ VEROTUSTA JA PAREMPAA VANHUSTEN HOIVAA. 31 Demokraatti Liisa Jaakonsaari Europarlamentaarikko, Bryssel liisa.jaakonsaari@ep.europa.eu SH W MEPIT S uomalaiset vauvat syntyvät terveempinä kuin koskaan aikaisemmin. Siihen tarvitaan hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin. Myös EU korostaa laatua, vaikka toisin väitetään. On loppujen lopuksi mahdoton yhtälö luvata keveämpää verotusta ja parempaa vanhusten hoivaa. Heti alkuun haluan sanoa, että syitä on niin sysissä kuin sepissä: julkisella ja yksityisellä puolella. Pahinta myrkkyä paremmalle hoivalle ovat vaalien alla luvatut veronalennukset. Alan vetovoimaa voidaan lisätä palkkausta parantamalla. Taustalla on siis armoton ja epäreilu kilpailu. Kun kunnat tavoittelevat säästöjä ulkoistamalla palveluja hoitoalan yrityksille ja yritykset puolestaan pyrkivät tuottamaan voittoa, on henkilöstön alimitoituksen ja riittämättömän hoidon kierre valmis. Suomessa on monia esimerkillisiä yksityisiä ja järjestöjen omistamia hoivakoteja ja lisää tarvitaan. Rokki saisi soida rokkivaarien ja mummojen omassa vanhainkodissa. Kun samaan aikaan julkista taloutta on kiristetty, kunnat säästävät ja valitsevat halvimman tarjouksen. On siis oikeasti lottovoitto syntyä Suomeen. Palveluihin sopii huonosti kilpailuttaminen. Hanke ei toteutunut – ja jos olisi, niin kotimme olisi kenties tänään pääomarahastojen omistamana, ja toimintalogiikkana olisi tuottaa mahdollisimman suuria voittoja. ”Hoivatuotteen” ostaja, yleensä kunta, määrittää raamit. De_21022019_30.indd 31 13.2.2019 10.51. Äitiys pakkaus herättää ihastusta maail malla. Usein ainoa tapa alentaa kustannuksia on säästää henkilöstökustannuksissa. Pitää mennä jälleen perimmäisten kysymysten äärel le ja muistaa, että verotuksen taso ja hyvinvointivaltion palvelut ovat toinen toisistaan riippuvaisia. Ystäväporukalla kauan sitten tosissamme suunnittelimme itsellemme vanhankotia, jonka nimeksi päätettiin Elvis. Pahan kierre on katkaistava ja katkaistavissa. Jos syntyminen Suomessa on lottovoitto, miten ihmeessä elämän ehtoopuolella hyvinvointivaltion kasvot ovat rumat ja tylyt, kuten vanhusten hoivaan liittyneet skandaalit ovat osoittaneet. Samassa hoitokodissa saattaa olla vanhuksia, joiden palvelut eivät muodostu vanhusten omista tarpeista vaan lähettävän kunnan armeliaisuudesta. Vieläkin käytössä olevat niin sanotut hygieniahaalarit ovat suoranainen ihmisoikeusloukkaus. Olen suorastaan järkyttynyt elämän ehtoopuolen eriarvoisuudesta. Kuntien on opeteltava kilpailuttamaan myös laadulla
vaikuttaja De_21022019_32.indd 32 13.2.2019 13.59. 32 Demokraatti KASVO Tuore Espoon piispa Kaisamari Hintikka haluaa sovitella ja rakentaa kirkkoa yhtenäisemmäksi – erimielisyyksistä huolimatta. Monella työntekijällä on sanansa sanottavana tai kysymys esitettävänä piispa Kaisamari Hintikalle. Hintikka punnitsee sanojaan tarkoin. Hän vastaa auliisti, katsoo silmiin. ARVOTeksti Virpi Kirves-Torvinen / Kuvat Nora Vilva E spoon tuomiokapitulin käytävillä on uuden alun tuntua, aavistus odotusta. Siitäkin huolimatta, että hän on tottunut käsittelemään vaikeita asioita. Hintikka on Espoon hiippakunnan kolmas piispa Mikko Heikan ja Tapio Luoman jälkeen. – Jouduin itse Luterilaisessa maailmanliitossa miettimään kulttuurien törmäystä, jossa näkee isoja ihmisoikeuksiin ja ihmisen arvoon liittyviä kysymyksiä. Kriisien ilmenemismuodot ovat vain erilaisia. Siirrymme Hintikan työhuoneeseen. Tammikuussa Genevestä Suomeen muuttaneelle piispalle Suomen tämän hetkinen tilanne – vanhusten kaltoinkohtelu sekä Oulun ja Helsingin seksuaalirikoskohut – on tuntunut rajulta. Päättäväisyyden ja varmuuden lisäksi katseesta huokuvat ilo ja hyväksyntä, nauru on lämmin
33 Demokraatti SAMAA MIELTÄ OLEVIEN YHTEISÖ ON ILLUUSIO. De_21022019_32.indd 33 13.2.2019 13.59
Se, että siirryin ensin Euroopan kirkkojen konferenssiin ja sitten Luterilaiseen maailmanliittoon. – Nostaisin enemmän esiin ihmistä osana luomakuntaa, koko luomakuntaa meidän lähimmäisenämme. – Jumalan rakkauden tulee näkyä kristittyjen teoista. 2 Naimisiinmeno kypsällä iällä 35-vuotiaana. Painamme ihmisiä yhteiskunnan marginaaliin tulokuilun toiselle puolelle. Jono on pitkä. Tulisi pohtia, missä talouskasvu erityisesti näkyy. – Kirkko pystyy sitä kautta nostamaan esiin tärkeitä asioita, jotka päätöksen tekijöiden täytyisi ottaa huomioon. Resurssit pitäisi hänen mukaansa nyt kohdentaa uudelleen ja käydä laajaa arvokeskustelua. Se pitäisi nostaa entisestä laajempaan julkiseen keskusteluun. En olisi tässä ilman sitä. Siksi diakoniatyö on äärimmäisen tärkeää. Hintikka on miettinyt, miten juuri vääristynyt yhteisö vaikuttaa heidän tekoihinsa. Siellä Hintikka oppi katsomaan asioita myös globaalin etelän näkökulmasta. Erityisen herkällä korvalla kirkon pitää niitä ihmisiä, joita yhteiskunnalliset päätökset koskevat kipeimmin. voitto syntyä Suomeen, mutta onko enää lottovoitto kuolla Suomessa. Se ei saa olla voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa, jossa joku rikastuu. Tammikuu sujui Hintikalla Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteerin tehtäviä loppuunsaattaessa ja piispan tehtävään valmistautuessa. E räs valokuva on piirtynyt Hintikan mieleen. – Ihmisarvo on aivan tinkimätön asia. Espoon hiippakunta on Suomen nuorin ja se ulottuu Hangosta Mäntsälään. Vanhusten kaltoinkohtelukohu Suomessa ei tullut yllätyksenä Hintikalle. – Miten siellä, missä on vähän, yhteisö tukee, ja ihmiset jakavat vähästään kaikille. Piispa on huolissaan elämän loppuajan ulkoistamisesta. Sitä on hänen mielestään vielä vaikea arvioida. Hintikka peräänkuuluttaa politiikassa konkreettisia tekoja ja yhteisvastuullisuuden näkökulmaa. Kuvaan on kiteytynyt jotain hyvin olennaista. Siinä vanha nainen odottaa rekisteröintiä Etelä-Sudanissa pakolaisleirillä. – Yhtään hyväksymättä tekoja pitäisi miettiä, mitkä tekijät mahdollistavat ne. Hintikka korostaa kirkon puhuneen ilmaston puolesta jo pitkään. Joskus on ehkä ollut lottoDe_21022019_32.indd 34 13.2.2019 13.59. Ei köyhyys ole pelkästään taloudellista, vaan kokonaisvaltaista. E ntä huhtikuun eduskuntavaalit, miten piispa arvioi niiden vaikuttavan omaan työhönsä. Oikeudenmukaisuus toteutuu Hintikan mielestä niiden ihmisten tukemisessa, joilla on kaikkein vähiten. Kirkkojärjestyksen mukaan jokaisessa seurakunnassa tulee olla diakonian virka. – Sveitsissä kaipasin kotimaista kaLuterilainen maailmanliitto on YK:n pakolaisavun suurin uskontopohjainen yhteistyökumppani. Yhden ihmisen yhteiskunnan ulkopuolelle putoaminen on meidän kaikkien ongelma. Kirkkona meidän pitää kyseenalaistaa niitä arvoja, jotka eivät tue ihmisyyttä. – Siitä pitää ehdottomasti pitää kiinni. Hautausmaaja kauppakeskuspapit saavat piispalta kiitosta. Leirin työntekijä ojentaa hänelle muovituolin. Diakoniatyössä sormi pysyy paikallistason pulssilla. Paljon nuoria miehiä samassa tilassa ilman tekemistä vääristää yhteisöä. Taloudellinen tuki ei korvaa henkistä. Miten jaamme taloudelliset resurssit tasaten eriarvoisuutta, joka on vain kasvanut. Hintikan omat ilmastovalinnat näkyvät erityisesti ruokakaupassa. He ovat kenelle tahansa helposti saavutettavissa matalalla kynnyksellä. Nämä ihmiset tulevat perinteistä, joissa suku kontrolloi normien noudattamista. L uomakunnan viljeleminen ja varjeleminen on ollut perinteinen kirkon viesti. – Ihmisarvo säilyy, on ympäröivä elämäntilanne millainen tahansa, hän kiteyttää. 3 TÄRKEINTÄ 3 Pappisvihkimykseni vuonna 2009. Omilla teoillamme on suora syy ja seuraus -suhde. – Varsinkin tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa yhä useampi ihminen jää vaikuttamisen kokemuksen ulkopuolelle, tulisi rakentaa yhteisvastuullisuutta yli puoluerajojen. – Onko se sitä, että kaikilla olisi asiat paremmin, vai vain joillakin yli normaalin tarpeen. – Tähän liittyy teema taloudellisesta kasvusta, mihin se kohdistuu ja kuka siitä hyötyy. Piispalla on tarkoitus kuluvan vuoden aikana vierailla oman hiippakuntansa yhdeksässätoista seurakunnassa. 34 Demokraatti D-KASVO 1 Lähtö Geneveen. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. Heillä ei ole täällä luontaista tukiverkostoa. Olemme täysin riippuvaisia luonnon tasapainon säilymisestä. Piispan virassa hän aloitti helmikuun alussa. Hän on pohtinut, mitkä tekijät ajavat ihmiset liikkeelle, miksi heidät revitään juuriltaan, ja mitä he voivat tuoda mukanaan. Hintikka ei pidä kirkkoa poliittisena toimijana, vaan osana yhteiskuntaa ja tärkeänä arvovaikuttajana. Hän syö usein kasvispainotteisesti. Kilpailu on osa puoluepolitiikan luonnetta, mutta se ei saisi olla tärkeintä. Tapahtuuko se hämärtyminen siinä päässä, missä tehdään päätöksiä. Jos puheen ja tekojen välillä on iso ristiriita, se syö uskottavuutta. Monista asioista tulee mahdottomia
Se rauhoittaa minua. Silloin vallalla oli ajatus asioiden muuttumisesta paremmaksi. Nykyisin hän on yhä enemmän pohtinut kaukomatkojen tarpeellisuutta. – Kun itsellenikin tulee pelko ja ahdistus kaiken muutoksen keskellä, on usko ja toivo Jumalaan, joka on luonut tämän maailman, joka on vielä suurempi, ja näkee kokonaisuuden. – Saamme uutta tietoa koko ajan. Sen avaimet ovat meidän käsissämme, voimme itse omilla valinnoillamme vaikuttaa tulevaisuuteen. Jatkuvat uutiset luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ja ilmaston lämpenemisestä eivät ole syy lamaantumiselle tai luovuttamiselle, päinvastoin. Hintikka kuvaa hengellisen ja maallisen rajaa veteen piirrettynä viivana. 35 Demokraatti VIRSIEN VEISAAMINEN ON HINTIKALLE KUIN RUISLEIPÄÄ. Hintikka kävi itse hengellistä painia vuosia. Hän teki uraansa Helsingin yliopistossa ja väitteli tohtoriksi 2001 aiheenaan Romanian ortodoksisen kirkon toiDe_21022019_32.indd 35 13.2.2019 14.00. V ielä 1970-luvulla, Hintikan lapsuudessa, suomalainen yhteiskunta oli yhtenäisempi ja yksinkertaisempi. Tällä hetkellä maailman monimuotoiset ongelmat korostuvat. Hänelle kristittynä oleminen ei tarkoita eristäytymistä samalla tavalla ajattelevien keskuuteen tai kaukana olemista tässä maailmassa olevista asioista. – Usko ei ole pakopaikka, vaan päivittäinen kutsu ja muistutus siitä, että emme elä vain itseämme varten. Piispa näkee tulevaisuudessa toivoa ja mahdollisuuksia. Joroisissa sijaitsevan kahdenkymmenen hehtaarin metsätilan Hintikan perhe on vuokrannut luonnonsuojelualueeksi. – Ilmastonmuutokseen vaikuttavilla päätöksillä rakennamme tulevien sukupolvien elämää. Olen innoissani päästessäni silakkatiskien ääreen. Se voi johtaa mustavalkoisuuteen ja vastakkainasetteluun. Ihmisen kyky käsitellä tietoa ja nopeita muutoksia on kuitenkin rajallinen. Hän ei ole kaukana, vaan tässä. Hintikka kävelee mielellään ja käyttää julkisia kulkuneuvoja. Jos avokadon tuontimaa on esimerkiksi Israel tai Chile, mietin, voinko olla ilman sitä. Voimme ajatella myös syntymättömiä ihmisiä meidän lähimmäisinämme. laa
. Kirkko on tässä jälkijunassa. Kirkon sisällä ilmeneviä erilaisia näkemyksiä Hintikka pitää yhtä aikaa haasteena ja rikkautena. Sen on suunnitellut Aalto-yliopiston muodin maisterivaiheen opiskelija Emilia Kuurila. Kutsuun vastaaminen on johtanut hänet tähän hetkeen. Ekumeenisen taustan omaavana Hintikka puhuu mielellään siitä, miten kirkko liittää meidät yksittäisinä ihmisinä isoon kokonaisuuteen. pappisvihkimys 2009 . Luotan siihen, että elämä kantaa. Valo tulvii sisään harmaakivikirkon isoista ikkunoista. . Meille tekee hyvää olla tekemisissä muidenkin kuin samaa mieltä olevien kanssa. – Piispa Irja on ollut hirveän tärkeä tukija. – Toivoisin, että piispojen joukossa olisi enemmän kuin vain yksi nainen. Tulemme samankaltaisista ekumeenisista taustoista. syntynyt 1967 Helsingissä . Historian ja oman suvun liittyminen kaapuun tuntuu hyvältä. . Espoon hiippakunnan kolmas piispa, vihittiin virkaansa 10. Hintikka rohkaisee ihmisiä muuttamaan kirkkoa sisältäpäin, ei eroamalla siitä. helmikuuta Espoon tuomiokirkossa . Hintikka toivoo ihmisten saavan kokemusta erilaisista piispoista riippumatta siitä, mitä sukupuolta he edustavat. Samaa mieltä olevien yhteisö on illuusio. Kaikki ei ole järjellä selitettävissä. Aamun lumisade on vaihtunut kirkkaaseen auringonpaisteeseen. Olen tietoinen sen valtavan isosta merkityksestä monille. Sukupuoli ei ole itsetarkoitus, mutta sillä on iso merkitys ihmisille. Se on moniulotteinen tila. Herännäisyyden hän löysi omakseen opiskeluaikoina. Saarnastuolin kohdalla on symbolina aurinko, sama, joka on piispan sauvassa. Emme voi aliarvioida ruumiin kieltä ja sen merkitystä ihmisille. K uvauksia varten siirrymme yli viisisataa vuotta vanhaan Espoon tuomiokirkkoon. Erilaisen näkökulman sietää paremmin, kun tuntee toisen ihmisen. Hän itse kasvoi Käpylän seurakunnassa. K un Hintikka osallistuu jumalanpalvelukseen seurakuntalaisena, hän menee yhä mielellään istumaan kirkon takakolmannekseen. Eivät opetuslapsetkaan olleet samasta puusta veistettyjä. Tulisi nähdä eri sukupuolten vahvuudet ja taipumukset olla johtajana, joista voi nousta piispojen tehtäviin. 36 Demokraatti D-KASVO minta Kirkkojen maailmanneuvostossa 1960–1970-luvulla. – Kirkon sisällä tulisi muistaa erimielisyyksistä huolimatta tärkein asia, Kristus, joka ihmisiä yhdistää. – Kirkon on hyvä muistaa olevansa yhteisö, joka rikkoo maantieteelliset ja ajan rajat. Hintikka iloitsee hänelle varta vasten ommellusta punaisesta piispan kaavusta. Toissa vuonna eläkkeelle jääneeseen Helsingin piispa Irja Askolaan Hintikkaa yhdistää vuodet Genevessä ja ainoana naispiispana oleminen. Virsien veisaaminen on häKAISAMARI HINTIKKA . Lopulta Hintikka otti pappisvihkimyksen vuonna 2009. . työskennellyt Genevessä vuodesta 2011 ensin Euroopan kirkkojen konferenssissa ja vuodesta 2012 Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteerinä . Monet kaipaavat piispassa ihmistä, johon samaistua. Kastettuina kristittyinä liitymme maailmanlaajuiseen kirkkoon. – Ei meitä ole kutsuttu kristittyinä samankaltaisuuteen. . Sitä ei voi vähätellä. . väitellyt teologian tohtoriksi 2001 . – En näe ihmistä sukupuolen kautta. Askola työskenteli Euroopan kirkkojen konferenssissa ennen Hintikkaa. – Kun emme pitäisi niin pelottavana toisen ihmisen ymmärtämistä ja erilaisuuden hyväksymistä. Hän haluaa olla sovittelemassa ja rakentamassa, ei repimässä kirkkoa. naimisissa, yksi lapsi De_21022019_32.indd 36 13.2.2019 14.00. Pystymme silloin luomaan kestävämpiä ja vahvempia päätöksiä. Kaavun koristelussa hän on käyttänyt Espoon tuomiokirkon kattoja seinämaalauksien kuvioita ja kankaassa on mukana Hintikan isotädin kutomia pellavia 1800-luvulta. – Minulle ei ole tyypillistä tehdä kovin tietoisia ratkaisuja. P iispa ei tietoisesti halua sohaista niitä kirkon jäseniä, joiden kanssa hän ei jaa samoja mielipiteitä esimerkiksi samaa sukupuolta olevien vihkimisestä. Piispa on tottunut työskentelemään miesvaltaisissa yhteisöissä. – Haluan olla vahvistamassa moneutta sietävää kirkkoa. Askola rohkaisi nuorempaansa varsinkin siinä vaiheessa, kun Hintikka mietti siirtymistään Euroopan kirkkojen konferenssista Luterilaiseen Maailmanliittoon. On asioita, jotka ovat uskon varassa. On kirkko, joka on ollut ennen ja joka tulee aina olemaan
Sitä linkkiä ei pidä katkaista, hän pohtii. Piispan toiveena on seurakuntalaisten nykyistä laajempi mukaan ottaminen kirkon suunnittelutyöhön ja erilaisiin tehtäviin. Hintikka ei erityisemmin innostu huomion keskipisteenä olemisesta, mutta uskoo piispan tehtävän kasvattavan myös siihen. Yksi hänen uusista mielivirsistään on Pablo Sosan ”Kirkko olkoon niin kuin puu”, joka laulettiin myös piispaksi vihkimisen juhlamessussa. 37 Demokraatti nelle kuin ruisleipää. Toivon, etten antaisi itseni lipua piispalliseen kuplaan. – Ei pidä langeta siihen illuusioon, että olisin kaikilla alueilla erityisasiantuntija. De_21022019_32.indd 37 13.2.2019 14.00. – Isä meidän -rukous, synnintunnustus ja muut vanhat tekstit liittävät meidät sukupolvien jatkumoon. Pitää jumpata kieltä niin, että tulen ymmärretyksi enkä vesitä ydinsanomaa. Osaltaan hän tottui julkisuuteen jo kaksi vuotta sitten Helsingin piispanvaalissa, jossa Teemu Laajasalo tuli valituksi
”Lapsuuden herkku on muuttunut mitäänsanomattomaksi, mauttomaksi pettymykseksi. Testiryhmän 70-luvun lapset muistelevat Roylia lapsuutensa ”parempana suklaana” ja maku oli ihan jees nykyäänkin. Makuaisti on muuttunut iän myötä!” Ensi vuonna 60 vuotta täyttävän Tuplan 80-luvulla nähdyt televisiomainokset aiheuttivat suurta riemua testiryhmässä. Tuumittiin, että mauttomuudestakin voisi syntyä omanlaisensa makumuisto, mutta aihe ei edennyt, koska testiryhmältä oli ilmeisen kollektiivisesti pyyhkiytynyt muistista kaikki elämänaikaiset Suffeli-kokemukset. 38 Demokraatti KULUTTAJA TOIMITUS TESTAA Muistoja retrosuklaista T ällä kertaa toimitus päätti testata vuosikymmenien takaa tuttuja suklaapatukoita mehevien ja hykerryttävien makumuistojen toivossa. 50-luvun lopussa myyntiin tullut Jim-patukka luisui testiryhmän muistijäljettömyydessään lähes samalle tasolle kuin Suffeli. Paikalle ilmestyi testiryhmän ulkopuolinen hahmo, joka lausahti Teksti Nora VIlva Suklaapatukat aiheuttivat vilunväristyksiä ja ilonkiljahduksia. Kukaan ei onnistunut kaivamaan mielensä sopukoista pienintäkään muistijälkeä, johon kyseinen patukka olisi liittynyt. Royalin selvästi maitosuklainen olemus tyrmistytti 60-lukulaisen ja aiheutti sivuvaikutuksena pikaisen ikäkriisin. Kokemus jätti testiryhmän hämmennyksen valtaan. Mainoksen Indiana Jones -hahmon legendaarisen kuolematon lausahdus muistettiin vieläkin sanasta sanaan – ”Taitaa tyttö tietää, että seinän takana olis patukkaa tarjolla”. Royal-suklaat saapuivat hyllyihin 58 vuotta sitten. Patukat suuhun ja muistot tulvimaan! Ensimmäiseksi testiryhmä (kuvassa) iski hampaansa nuorimpaan testattavaan, vuonna 1966 myyntiin tulleeseen Suffeliin. De_21022019_38.indd 38 13.2.2019 15.48. Tuplan tarjoaman mainosviihteen lisäksi myös patukan makua moni muisteli lempparinaan
Da Capon tullessa maisteluvuoroon kävi ilmi, että lähes jokaisella testiryhmäläisellä oli kehittynyt jonkinlainen suhde romminmakuiseen patukkaan. 50-luvun maalaislapselle oli kannettu Da Capoja Helsingistä asti joulunamuiksi, toinen oli saanut niitä kassillisen rippilahjaksi. #saalis #nilsmast er KENO O R I G I N A L by Finlandia-uistin Oy Demokraatti2102_FUilm85x118mm.indd 1 8.2.2019 13.42 ”tumma suklaa oli lapsena pahaa, mutta Jimissä sisällä ollut banaanivaahto pelasti tilanteen”. Osalle makuun yhdistyi virpomispettymys ja mummola. Da Capo oli testin vanhin patukka, saanut alkunsa jo vuonna 1916. Huolella suunniteltu ja testattu suomalaisiin vesiin – suoraan kalamieheltä kalamiehelle. 39 Demokraatti Finlandia uistin Like BALANCE JIGGER Katso kaikki koot ja värit: www.nilsmaster.fi SHAD FLYEYE RAPTOR Kauden klassikot Legendaariset käsintehdyt vieheet tunnetaan myös maailmalla. Joillekin Da Capon rommisuus käynnisti lapsuudesta tutut vilunpuistatukset. De_21022019_38.indd 39 13.2.2019 15.48
Heistä tulee sitten ehkä erityis avustajia, valtiosihteereitä, konsultteja, vaikuttajaviestinnän ammattilaisia ja tyyppejä, jotka oikeasti tekevät taustalla sen valituksi tulleen kauniin kasvon tai puhuvan pään työt. Pahimmillaan valituksi tulee jamppa, joka on ehdokaslistalla aakkosissa ensimmäisenä, mikä ilmeisesti oli Teuvo Hakkaraisen poliittisen menestyksen lähtölaukaus. Trendi kun on ollut, että poliittista kokemusta pikemminkin halveksutaan – esimerkiksi istuvan pääministerin vahvin valtti vaalikamppailussa taisi olla yritysjohtajan identiteetti. Pyhittäkää vaikka yksi päivä viikosta pelkälle funtsimiselle. Muistakaa nukkua, liikkua ja myös syödä muuta kuin hernerokkaa ja makkaraa. Tunnen aika paljon myös yritysjohtajia ja arvioisin, että vain kymmenyksellä heistä olisi potentiaalia menestyä poliittisena johtajana – ja tarkoitan, että valituksi voi kyllä tulla, mutta jälki johtajana on täyttä kuraa. De_21022019_40.indd 40 13.2.2019 11.00. Olen täysin varma, että esimerkiksi Aho, Vanhanen, Katainen tai Sipilä onnistuisivat paljon paremmin, jos pääsisivät huilin jälkeen vielä uudestaan pääministeriksi. NEUVONI VAALIKENTILLÄ UURASTAVILLE: ÄLKÄÄ VETÄKÖ ÖVERIKSI. Lipposesta ei voi sanoa samaa, koska hän oli valmis hommaan ja teki niin huikeaa tulosta… Neuvoni vaalikentillä paraikaa uurastaville nuorille lupauksille ja muillekin on, että älkää vetäkö överiksi. Politiikasta vieraantuneet äänestäjät eivät kuitenkaan useinkaan halua valita lajin kiemurat syvällisesti tuntevaa, kompromissit osaavaa ja yhteistyökykyistä vaihtoehtoa. Vaikka Sipiläkin elvistelee talouden suhdanteilla, niin vaalikaudella on syöty valtavasti tulevaisuuspotentiaalia, tuhlattu yhteiskunnan luottamuspääomaa ja polarisoitu kansaa. Jos haluat teettää kylppäriremontin, tuskin palkkaat hommaan radio-dj:tä tai lääketieteen tohtoria vaan ammattimiehen, joka osaa vesieristyksen. No ei se sitä ole, kyllä minuun äänet tarttuivat. Joku saattaa tulkita tämän eduskunnasta niukasti rannalle jääneen ex-poliitikon katkerana ruikutuksena. Kantapään kautta voi kokemusta kerryttää, mutta politiikassa harvoin toista tilaisuutta saa – jos sellaista enää edes kaipaa. Vierestä valitaan täysi ummikko, jolla nyt sattuu olemaan esimerkiksi ”oikea” ammatti, kuten vaikkapa poliisi, tai oikea ikä, sukupuoli ja ulkonäkö. Fiksut usein pärjää. Jos ei vaaleissa, niin sitten muualla. Ongelmana oli enemmänkin, että ne tarttuivat liian kokemattomana ja kovapäisenä, vaikka en ollut edes kovin nuori tai kokematon. Äänet eivät vain tartu näihin osaajiin, vaikka kampanja olisi tarkkaan mietitty sekä ammattimaisesti ja ahkerasti toteutettu. Poliittinen osaaminen ei muutu ääniksi KOLUMNI Iisakki Kiemunki iisakki.kiemunki@khshp.fi Kirjoittaja on totuutta arvossa pitävä politiikan kehäraakki. Jokainen voi miettiä myös, mitä menestynyt (ainakin julkisuuden mittareilla) yritysjohtaja tekee paraikaa rapakon toisella puolella… Politiikka on periaatteessa ihan samanlainen ammatti kuin mikä tahansa muukin. 40 Demokraatti K olmien eduskuntavaalien ehdokaskokemuksella pahaa pelkään, että politiikan ”Asiapenttien” joukko harvenee pian entisestään Arkadianmäellä
Jokaisella ihmisellä on monta eri roolia. En tarkoita ulkoa opeteltuja rooleja vaan eri luonteenpiirteitä, vahvuuksia ja heikkouksia, jotka tulevat esiin eri tilanteissa. Peilikuvaansa katsoo aina kyseisen päivän kontekstissa. Keskelle otsaa jää aina syvä ryppy, muttei kasvojen uurteisiin muuten juuri kiinnitä huomiota. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_21022019_40.indd 41 13.2.2019 11.00. Peiliin katsomisen hetki on aamu. Se opettelee olemaan armollinen niin minua itseäni kuin muitakin kohtaan. Missä ja millainen minun pitää olla tänään. 41 Demokraatti Kaarin Taipale 70-vuotias tekniikan tohtori ja kaupunkitutkija N äen peilissä tutkivan katseen: kuka, mikä minä olen. Mihin kysymyksiin on kyettävä vastaamaan. Mitkä ominaisuuteni ja osaamiseni minun olisi nyt löydettävä itsestäni. Kasvojeni katse on jo ehtinyt nähdä paljon: Nairobin miljoonaslummin, Delhin liikennekaaoksen, Kioton hiljaiset puutarhat ja auringonlaskun keskisuomalaisen järvenselän takana. Lopulta katse etsii aina toisen ihmisen katsetta. Joskus peilissä välähtävät isän kasvot, joskus joku äidin ele
S uurin osa meistä elää ihmis ten keskellä. Ihmissuhde vaatii huomiotamme ongelmatilan teissa. Huoli kenestä tahansa lä hellä olevasta ihmisestä voi vetää henkisesti polvilleen. Ihmissuhteita tulee miettineeksi usein ongelmien kautta. Miksi ihmissuhteet sitten mietityt tävät. Vaikkei kysymys olisi kaan varsinaisesta ihmissuhdekrii sistä, suhteet herättävät meissä aja tuksia ja tunteita. Mutta kun toinen heittää erouhan pöytään, kaikki aistit terävöityvät ja huomio kiinnittyy pitkästä aikaa pelkästään kumppaniin. Ihmissuhteeksi voi varmasti hyvällä syyllä kutsua myös suhdetta itseen. Teksti Miia Moisio TM, terapeutti ja kirjailija / Kuva iStock De_21022019_42.indd 42 13.2.2019 13.48. Parisuhteessa voimme elää pitkiäkin aikoja näke mättä ja kuulematta toista. Moni ottaa omakseen läheisten taakkoja ja imee itseensä toisten tunteita ja kyse lee, miten siitä piirteestä pääsee eroon, kun omissakin asioissa on ihan riittä västi kannettavaa. Useimmiten pohditaan parisuhteen kiemuroita, vanhemmuuteen liitty viä kysymyksiä, suhdetta omiin van hempiin ja työporukan dynamiikkaa. Ja ollaan ihan solmussa, koska toisten käytöstä ja sa nomisia on vaikea ymmärtää. Olemme äitejä, isiä, työkavereita, puolisoita, jonkun lapsia ja sukulaisia, harrastusporukoiden jäseniä ja ystäviä. Meillä on eri rooleja, tarpeellisia käyttäy tymisen tapoja, joilla selviy dymme ihmisyyden viida kossa. Usein pohditaan ääneenkin sitä, mitä joku sanoi ja miksi. 42 Demokraatti IHMINEN & SUHTEET Katso käytöksesi taakse OLEMME AINA ITSE VASTUUSSA SIITÄ, MITEN REAGOIMME. Ihmissuhteet ihmetyttävät monia
Olemme myös taitavia itse rikkomaan rajojamme. Tämä ei kuitenkaan tar koita sitä, että sallisimme itseämme kohdeltavan miten sattuu. Tarkkaile sitä uteliaasti ja innokkaasti. Näissä kohtaa misissa ohjaudumme suuntaan, jonka tarkoitus on se, että jokin asia itsessä nousee pintaan ja päivänvaloon paran nettavaksi. 3 Lapsuudenystäväni tuntuu haluavan puuttua asioihini, huomauttelee ja kommentoi joka asiaa. Mikä on riittävän hyvä syy erota. 2 Äitini kuoli viime syksynä. De_21022019_42.indd 43 13.2.2019 13.48. Katso ja kuuntele tarkkaan. Tähän voi avuksi ottaa esimerkiksi pariterapian. Erityisen tärkeitä peilejä ovat ne, jotka tuntuvat kovin raastavilta. Usein avoin minä-viestintä toimii hyvin ja antaa itselle olon siitä, että voi vaikuttaa itseä koskeviin asioihin. Ihmisillä on taipumusta rikkoa toistensa rajoja. Välillä ajattelen, että olemme kuin osa suurta näytelmää, ihmissuhteiden viidakkoa, jossa on vain yksi päämäärä: se että pääsemme katsomaan itseämme suoraan ja pelkäämättä, jotta haavat tu lisivat parannetuiksi ja jotta oppisimme tuntemaan myötätuntoa sekä itseämme että toisiamme kohtaan. Meillä on vastuu myös siitä, että tiedostamme ja suojelemme omia rajojamme. 43 Demokraatti IHMINEN ON reaktiivinen olento. Olemme aina itse vastuussa siitä, miten reagoimme. Miten pääsen surusta eroon, tuntuu, että itkettää vähän väliä ja usein ihan yllättävissä tilanteissa, vaikka kuolemasta on jo muutama kuukausi. Kun kaikki voitava on tehty ja yritetty eikä olosi siitä huolimatta muutu parisuhteessa paremmaksi, on ehkä aika miettiä sitä, mitä itse todella haluat ja parisuhteelta odotat. Uskon niin, että tapaamme aina oikei ta ihmisiä, vaikka kohtaaminen olisi kuinka raskas tahansa. miia.moisio@helsinki.fi 1 En voi parisuhteessani hyvin. KYSY MIIALTA Terapeutti ja kirjailija, TM Miia Moisio vastaa hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin. Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus. Surua ei voi hoputtaa. Se myös muuttaa suhteen menetettyyn toisenlaiseksi kuin, mitä se oli aikaisemmin. Jossain määrin suru jää loppuelämäksi, mutta akuutein ja väsyttävin suruvaihe kestää tavallisesti vähintäänkin noin vuoden ajan ja joskus paljon pidempään. Hassuinta ihmissuhteiden äärellä on se, että usein lähdetään syyttämään toista siitä, että itsessä heräsi tunne. Mitä näet. Voisiko tässä piillä totuutta. Surutyön tarkoituksena on auttaa kohtaamaan ja hyväksymään menetys. Suru on hyvä kohdata ja antaa sen tehdä tärkeä tehtävänsä. Aika tekee tehtävänsä: kasvetaan erilleen, eikä yhteyttä toiseen enää tunnu olevan. Jos ystäväsi ei tiedä, että hän rikkoo rajasi, on hänen vaikea kunnioittaa niitä. Älä ole siis pahoillasi siitä, mitä ulkomaailmasi on. Oletko puhunut miehesi kanssa siitä, miltä sinusta tuntuu. Suru on satuttava tunne ja se vie paljon voimia. Ihmissuhdehan ei katkea kuolemaan. Rea goimme helposti niin, että jokin tunne tila aktivoituu automaatiolla ja jää hel posti niin sanotusti päälle. Monesti pahoitan mieleni, mutta en osaa sanoa vastaankaan. On tärkeää tunnistaa omat rajat ja toimia tunnistamisen jälkeen. Mielen pahoittaminen, ärtymys, kiukku, mikä tahansa vihapohjainen tunne kertoo siitä, että rajojasi on rikottu. Mieheni ei juo, ei lyö, on hyvä isä lapsillemme, mutta silti tuntuu, että jotain puuttuu. Itse ajattelen niin, että jokainen elä mäntapahtuma ja kohtaamamme ih minen on peili, joka heijastaa omaa kuvaamme. Ajattelen niin, että ensimmäinen tehtävä voisi olla yrittää löytää tie takaisin toisen luo. Ja kun näet ulkomaailmasi ja kohtaat haastavan tilanteen, kysy, mitä se kertoo sinusta itsestäsi tai mitä si nulle halutaan tuon ihmisen kautta ker toa. It sessä heränneistä tunteista pitää ottaa itse vastuu. Miten minun pitäisi toimia. Usein parisuhteessa huolehditaan arjen asioista, arki sujuu, mutta parisuhteen hoitaminen unohtuu
Teksti Seppo Heiskanen René Magritte. De_21022019_44.indd 44 13.2.2019 11.06. 44 Demokraatti KULTTUURI Arvoituksia ja nostalgiaa Surrealistinen mysteerio Magritte ja yllättävä Osipov samaan aikaan Helsingissä. Le Retour de Flamme (Backfire), 1943
Siinä oli tarkoitus tehdä pilkkaa ranskalaisten hienostelusta. Nyt esillä on viime vuosisadan tärkeän ja ehkä kiinnostavimman surrealistin René Magritten (1898–1967) taiteen katselmus. KUVATAIDE KUVATAIDE De_21022019_44.indd 45 13.2.2019 11.06. Mielenkiintoinen on vuosi 1948 eli vaihe, jota Magritte kutsui sikailukaudeksi. René Magritte: Le Grand Siècle, 1954. Muutaman vuoden päästä hän tutustui ranskalaiseen surrealismiin ja innostui siitä. Seuraavalla vuosikymmenellä taiteilija palasi klassiseen surrealismiin, ja klassikoitahan noista teoksista sitten tulikin. Siihen kuuluu näyttely, jonka hän järjesti Pariisissa. René Magritte: La Lampe philosophique, 1936. Hän rakentaa yllätyksiä yhdistämällä asioita, joita emme arjessamme ole tottuneet yhdistämään. Taiteilija sanoi etsivänsä selvyyttä ihmiseen liittyvään arvoitukseen, mysteeriin. Moni asia jäi edelleen avoimeksi, ja muissa yhteyksissä hän ei koskaan suostunut taidettaan tulkitsemaan. Ehkä hänen kuvansa kuitenkin tekevät kaikesta entistäkin arvoituksellisemman. Magritte rikkoi välinsä sikäläisiin surrealisteihin lopullisesti. Hän yhdistää myös oivaltavasti tekstiä ja kuvaa käyttäen hyväkseen kirjainten typografiaa. 45 Demokraatti EHKÄ MAGRITTEN KUVAT TEKEVÄT KAIKESTA ENTISTÄKIN ARVOITUKSELLISEMMAN. Näyttelyn nimi Elämänviiva tulee esitelmästä, jonka Magritte piti yli 80 vuotta sitten. Tavoite saavutettiin. Magritte aloitti abstraktin taiteen tekijänä, teoksissa näkyy erityisesti kubismin vaikutus. Siinä hän pohdiskelee taidettaan ja sen tekemistä selittämättä kuitenkaan sitä puhki. Näin syntyy myös visuaalista huumoria, joskus ironistakin. A mos Rex jatkaa komeasti suurella suosiolla alkanutta näyttelyohjelmaansa. Esillä on yli 80 teosta. René Magritte: Les Marches de létè, 1938. Se kattaa taiteilijan uran kaikki vaiheet uran alusta loppuun. Belgialaisen Magritten surrealismi poikkesi kuitenkin ranskalaisesta. Hän ei kaivautunut unien maailmoihin vaan etsi todellisuuteen uusia ja yllättäviä näkökulmia
Paul Osipow: Espressopannu, juureksia, 2003. Varsinkin 1970-luvun vaihe on katselmuksessa aika niukka. Esikuvat löytyvät Britanniasta ja Yhdysvalloista. Näyttelyssä on pari esimerkkiä tuolta ajalta. Poptaiteen kausi jäi lyhyeksi. Kaikissa vaiheissa teokset pysyvät kuitenkin ihailtavan selkeinä. KUVATAIDE De_21022019_44.indd 46 13.2.2019 11.06. Hän sanookin, ettei hänen uransa ole edennyt lineaarisesti pisteestä a pisteeseen b, vaan se on risteillyt sinne ja tänne aina kiinnostuksen mukaan. Olisin suonut olevan enemmänkin. Osipow suuntasi geometriseen ei-esittävään taiteeseen, jota kutsutaan konkretismiksi tai konstruktivismiksi. Uran alku sijoittuu poptaiteen tontille. Toisaalta näin pitkältä uralta jää väkisinkin jotakin esittelemättä. Hän maalasi kaakelimaisia pintoja, rakenteita, jotka viestivät vain itsestään. Kuitenkin niissäkin joskus tulee esiin tilavaikutelma tai syvyysulottuvuus. 46 Demokraatti PAUL OSIPOWIN takautuva näyttely osoittaa kuinka moneen ja joskus yllättäväänkin suuntaan hänen taiteensa on kulkenut. Sarjallisuus liittyy tuohon parinkymmenen vuoden mittaiseen jaksoon. Taitava Osipow oli tässäkin lajissa. Paul Osipow: Paradise Wiew, 1989
Avoinna 19.5. KUVATAIDE Aika yllättävää oli Osipowin paluu esittävään kuvaan parikymmentä vuotta sitten. Historiaan viittaavat myös ihmisten vaatteet ja erilaiset tilanteet, palvelijat ja rouvat, ylelliset maljakot ja sikaria polttava johtaja. Hieno näyttely, toimiva kokonaisuus. Sitä voisivat olla myös hienot ”ryijymaalaukset”. Avoinna 24.2. Forum Box, Helsinki Erika Adamsson: maaluksia. saakka, ma, ke ja pe 11–18, to 11–20, la, su 11–17. Kertovaakaan ainesta hän ei karta. Taidehallin katselmus on komea juhlanäyttely. Maalaukset ovat tummansävyisiä vähän kuin mustavalkoiset valokuvat. Tällainen värinkäyttö alumiinipohjalle vaatii taitoa. De_21022019_44.indd 47 13.2.2019 11.06. saakka, ti–pe 11–17, la, su 12–16. 47 Demokraatti ERIKA ADAMSSON on kiinnostava ja sympaattinen maalari. Helsingin Taidehallii Paul Osipow Avoinna 24.3. Amos Rex, Helsinki René Magritte – Elämänviiva. saakka, ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la, su 11–17. Erika Adamsson: Perception, 2019. Esittävä kuva on hänen taiteessaan luontevasti pääosassa. Erika Adamsson: Pale Green Taffeta, 2019. Sikäli ne tuovat mieleen menneen maailman, muistot ja niihin liittyvän nostalgian. Maali on välillä paksuhkoa ja öljyistä. Muun ohella hatut, makkarat ja klassisen arkkitehtuurin fragmentit tulivat mukaan kuvaan. Ihminen, erilaiset interiöörit, erilaiset tilanteet ja ihmissuhteet nousevat vaivattoman tuntuisesti esiin. Alastontutkielmien voimakkaassa ääriviivassa ja pelkistetyssä sarjakuvamaisuudessa voi nähdä vaikkapa häivähdyksen poptaiteesta. Paul Osipow täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Adamsson maalaa spontaanin ja vauhdikkaan tuntuisesti. Ja tietenkin menneeseen maailmaan kuuluu niin ikään Alexander, muotokuva Ingmar Bergmanin Fannyn ja Alexanderin toisesta päähenkilöstä
Apuna keikkavalmisteluissa räp-jumalan pojaksi itseään kutsuvalla artistilla on oma manageri Taina ja räppärikollega Mela. 48 Demokraatti TEATTERI Rap-jumala pudotetaan pilvistä Helsingin Kaupunginteatterin farssikomediassa parodioidaan Cheekiä ja räpätään taitavasti. De_21022019_48.indd 48 13.2.2019 11.24. Hienon hotellin sviittiin sijoittuvassa näytelmässä kaikki suistuu tietenkin nopeasti raiteiltaan, kun kuvioon ympätään yli-innokas ja jatkuvasti arkaluontoisia salakuvia idoleistaan ottava hotelMinna Koskela, Peter Kanerva ja Sauli Suonpää pitävät Helsingin kaupunginteatterissa lystiä räppiskenen kustannuksella. Sakari Hokkasen ohjauksessa Arena-näyttämö täyttyykin räp-maailman kliseistä. Teksti Eeli Vilhunen / Kuva Mirka Kleemola H elsingin Kaupunginteatterin uusimmassa farssikomediassa Comeback – räpätessä roiskuu naureskellaan räp-tähteyden takana piilevälle todellisuudelle ja genren entistä kotimaista ykkösstaraa Cheekiä päästään parodioimaan. Sakari Hokkanen: Comeback – räpätessä roiskuu Helsingin Kaupunginteatteri Ohjaus: Sakari Hokkanen – Dramaturgia Sanna Niemeläinen – Lavastus Katariina Kirjavainen – Puvut Laura Dammert – Valot Kari Leppälä – Ääni Joonas Outakoski – Naamiointi ja kampaukset Milja Mensonen – Rooleissa Peter Kanerva, Minna Koskela, Janna Räsänen, Sauli Suonpää, Eija Vilpas TEATTERI Esityksessä seurataan räp-artisti Biiffin valmistautumista paluukeikkaansa kahden vuoden tauon jälkeen
Näin maallikon korvaan eroa radiossa soitettavan ja esityksen musiikin välillä ei juuri huomaa oikeastaan muussa paitsi koomisissa sanoituksissa. Rolf Bamberg ARVIOITA VERKOSSA De_21022019_48.indd 49 13.2.2019 11.24. On sinänsä huvittavaa, miten hienon hotellin ovien takana piilee aivan jotain muuta kuin monessa liemessä kovaksi keitetty räp-kuningas, mutta loppua kohden sama vitsi alkaa toistaa itseään, ja esityksen terävin kärki tuntuu kuluvan. Räppäri Biiffiä esittävä Peter Kanerva on omaksunut Cheekin maneerit erittäin tunnistettavasti aina kuuluisia örähdyksiä myöten. Making of Lea Kom-teatteri Otetaan aiheeksi Aleksis Kiven Lea-näytelmän saattaminen ensi-iltaan Nya Teaternissa 1869, ja näyttämölle Kiven lisäksi muun muassa hänen kovimmat vastustajansa ja suosijansa, suomea taitamaton ruotsalaisnäyttelijätär Charlotte Raa Lean päärooliin sekä taustalle kummittelemaan Seitsemän veljeksen käsikirjoitus, joka odottaa julkaisuaan. Musiikin painevoima ja sen sisältämät hioutuneet yksityiskohdat värittävät oopperanäyttämön omalla ihmeellisellä hehkullaan. Kierroksia ja kierteitä olisi tarvittu lisää kaksituntisessa revittelyssä. Näyttelijät pelaavat silti hyvin yhteen, ja esitys onnistuu viihdyttämään. Näin saadaan suomenkielisen näytelmän kantaäidille kunniaa tekevä Making of Lea, Juha Hurmeen komedia, joka perustelee myös hyvin englanninkielisen nimensä. Komedia osoittaa sormella myös muita suomalaisen viihdemaailman tähtiä. ESITYKSEN KOMIIKKA rakennetaan räp-maailman ulkokultaisen pinnan ja sen alla vallitsevan kaaoksen väliselle ristiriidalle. Myös hotellihuone miljöönä on tehty vakuuttavasti. Tämä ankkuroi mukavasti kevyttä näytelmää, joka lepää, farssin lajityypin mukaisesti, helposti pureskeltavien vitsien ja väärinkäsitysten varassa. Tämä näyttäytyy myös parodioinnin keinona. Tämä kyllä tahtoo naurattaa, vaikka parodian ja pilkan raja esityksessä aika ajoin hämärtyykin. 49 Demokraatti La Bohéme Tampereen Ooppera Tampereen ooppera tarjoaa Puccinin La Bohémen solisteina maamme huippulaulajia sekä huippuja ulkomailta. Katariina Kirjavaisen lavastus on yksityiskohtainen ja laatuhotellin sviitti tuodaan katsojien eteen näyttävästi. Kari Heiskasen oivaltava ja luova kyky näyttämöohjaajana on parhaimmillaan ylittämätön. Tätä kontrastia hyödynnetään esityksessä runsaasti, ehkä jopa liiaksikin. Matti Saurama Lue pitkät arvostelut verkossa: Demokraatti.fi lin pikkolo ja vanhainkodista karannut Biiffin mummo. Oopperalla on ohjaaja, jonka vertaa saa kotomaasta hakea. Jos nämä räävittömät henkilöhahmot pystyvät räppäämään näin sujuvasti, sittenhän tähän pystyisi kaiketi kuka tahansa. TÄMÄ KYLLÄ TAHTOO NAURATTAA, VAIKKA PARODIAN JA PILKAN RAJA ESITYKSESSÄ AIKA AJOIN HÄMÄRTYYKIN. EI TARVITSE olla Cheekin superfani tunnistaakseen kenestä Biiffin maneerit ovat esitykseen ammennettu. Cheekiä myös ulkoisesti muistuttava näyttelijä kanavoi hauskasti aikuisen miehen kehossa asuvaa pikku poikaa, jolle suosio on kaikista tärkeintä. Lavalla taiteileva porukka on ryhmänä hyvin tasapainoinen ja tekee työtä sopiva pilke silmäkulmassa. Erityisesti Biiffin manageria Tainaa esittävä Minna Koskela on lystikäs: Taina on valmis venymään äärimmäisyyksiin säilyttääkseen suojattinsa mielenrauhan. Näin ammutaan uusi reikä Cheekin ja muiden suomalaisten rap-artistien julkisuuskuvaan ja vinkataan samalla silmää. COMEBACKIN RÄP-MUSIIKKI on tehty huolella, ja näyttelijät hallitsevat taitavasti hankalaksi sanotun musiikkilajin. Ja nyt se osuu suoraan suosikkioopperan kohdalle. Heiskasen nostattama vaikutusten vyöry ei pysähdy henkilöohjaukseen ja tapahtumiin. Muun muassa Biiffin kaveri Mela (Sauli Suonpää) muistuttaa erehdyttävästi räppäri Elastista. Ainekset kelpo farssiin ovat siis kasassa
Yhtäältä kyse on repivästä rakkaudesta, johon näennäisen kovapintainen Piki (Maria Ylipää) ja aistillista viattomuutta henkivä Jonna (Roosa SöderBaby Jane Ohjaus: Katja Gauriloff Pääosissa: Roosa Söderholm, Maria Ylipää, Nelly Kärkkäinen, Lauri Tilkanen 2019, 93 minuuttia Ensi-ilta 8.3. De_21022019_50.indd 50 13.2.2019 11.25. Jokaista ilmeisen suurelle yleisölle suunnattua Tuntematonta sotilasta (2017), Omaa maata (2018) tai Olavi Virtaa (2018) vastaan tarvitaan useampi Aurora (2019) ja miksei Baby Janekin (2019). Ohjaus perustuu Sofi Oksasen toiseen romaaniin, mutta kirjailija itse ei ole osallistunut elokuvan tekoon. Niihin verrattuna Baby Jane on monta luokkaa trenditietoisempi elokuva ja myös Gauriloffin ensimmäinen fiktiivinen teos. Elokuvan on käsikirjoittanut Veera Tyhtilä yhdessä ohjaaja Gauriloffin kanssa. DRAAMA Sairas suhde Sairas suhde Katja Gauriloff ohjasi Sofi Oksasen romaanista umpioituneen elokuvan. 50 Demokraatti ELOKUVAT Teksti Rane Aunimo / Kuva Sanna Vanninen, Oktober Oy V iime aikojen kokeilevimmat kotimaiset elokuvat ovat tulleet nuorehkoilta naisilta samalla kun kokeneet ohjaajamiehet ovat marssittaneet valkokankaalle moneen kertaan kuvattuja sotaromaaneja, maaseutunostalgiaa ja suurmiesten elämäkertoja. Palkituissa dokumenttielokuvissaan ohjaaja Katja Gauriloff on pureutunut marginaalien vaiettuihin totuuksiin, eikä hänen tuorein teoksensa tee poikkeusta. Koko vuosituhannen parhaisiin kotimaisiin elokuviin lukeutuva Säilöttyjä unelmia (2011) kertoo säilykeruoan pitkästä matkasta kolmansien maiden köyhyydestä läntisten markettien ostoshyllyille ja Kuun metsän Kaisa (2016) kolttasaamelaisten kohtalosta 1900-luvun historian myrskyissä
BABY JANE on tahallisen umpioitunut elokuva myös visuaalisesti. Piki kärsii paniikkihäiriöstä, jota hän turruttaa päihteillä ja sitomisleikeillä nuoren rakastajansa kanssa. Kun entiset rakastajat kohtaavat uudelleen, asiat eivät ole välttämättä toisin tai paremmin. Rolf Bamberg DRAAMA DRAAMA ELOKUVA TUNTUU TAPAHTUVAN JOSSAIN AIKOJEN VÄLITILASSA. Kuinka pitkälle ja pitkään puhdas Jonna on valmis tahraamaan itseään rakkautensa vuoksi, joka on halukas pelaamaan vain omilla säännöillään. Gauriloffin elokuva sijoittuu nykypäivään, mutta sen henkinen ja fyysinen tulitikkuaski on mieluummin edellisen vuosikymmenen loppua tai tämän alkua. Jonna on uudessa suhteessa ilmeisen tylsään menestyjämieheen, joka oikeassa elämässä aistisi naisystävänsä haavat. Näin elokuva kiertää karikot, joihin merkkihenkilöspektaakkelit monasti rysähtävät. Glenn Close on Nobel-kirjailijan vaimon roolissa kyllä Oscar-ehdokkuuden arvoisesti vakuuttava. Tämä puoli toimii. Bairdin elokuvan tapahtumat fokusoituvat juuri tuohon vuoteen, Britanniaan suuntautuneen kiertueen vaiheille. Elokuva jää aika paperinmakuiseksi. Jos elokuva on tarkoitettu kommentiksi mielenterveysongelmien hoidon tilasta, en tiedä, mitä se yrittää sanoa. tot, ahtaat yökerhot ja valottomat asunnot muodostavat teoksen klaustrofobisen maiseman, joka on myös henkinen. Rajaus on viisas. Sadomasokistinen seksi voi kuulostaa ja jopa näyttää suomalaisittain rohkealta mutta tuntuu jo vanhanaikaiselta ja kesyltä. Rolf Bamberg Stan & Ollie Stan Laurelin ja Oliver Hardyn yli 30 vuotta kestänyt elokuvayhteistyö päättyi vuonna 1951, mutta jatkui live-kiertueilla aina vuoteen 1957, jolloin Hardy menehtyi. Karismaattinen Piki näyttää vahvalta, mutta ei kestä arkea, päivänvaloa tai avaria tiloja murtumatta. holm) antautuvat. Harvinaisissa ulkokuvissa Heikki Färm käyttää lyhyttä syväterävyyttä korostamaan pelkotilaa ja nurkkaan ajautumisen vaikutelmaa. Naisten välisestä rakkaudesta valittu erikoisuutta korostava kulma olisi miehen kertomana luultavasti pöyristys. 51 Demokraatti The Wife Ruotsalaisohjaaja Björn Rungen elokuvassa olisi aineksia kelpo tarinaan henkisestä hyväksikäytöstä ja pitkäaikaisen valheessa elämisen vaikutuksista. Tynnyridraama katkeaa oudontuntuisesti Lauri Tilkaseen. Gauriloff näkee suhteessa vaaran: petoeläin ja kuristava köysi toistuvat välillä osoittelevassa symboliikassa. Piki pelastaa Jonnan öisessä puistossa, ja alkaa suhde, joka koettelee kummankin perustuksia. Jonnan (Roosa Söderholm) ja Pikin (Maria Ylipää) rakkaus repii rikki. Elokuva tuntuu tapahtuvan jossain aiko jen välitilassa. Näitä jännitteitä kiristellään sopivasti, kunnes koko homma pannaan tylysti poikki kohdassa, jossa draama olisi voinut lähteä kehittymään uusille tasoille, vaikkapa trillerimäiseen suuntaan. Jon S. Pimeät puisDe_21022019_50.indd 51 13.2.2019 11.25. Oksasen romaani sijoittuu 1990-luvulle ja on ilmestynyt vuonna 2005. Jonnalle paheellinen elämä on ensin uutta ja kiehtovaa
Avauskappale Go and Know on jännittävä, saumaton sekoitus Telexin 1980-luvun eurosyntetisaattorimusiikkia ja nykypäivän housea. Teksti Joni Kling S iilinjärvi ei ole maailman keskipiste. Paperille avattuna Aavikon saundi voi kuulostaa yksitoikkoiselta listalta vaikutteita, mutta on enemmän. Se on myös kertomus valtavirtakonemusiikin alkuhämärän niukoista olosuhteista ja 1970-luvun lopun Euroopasta, jossa kourallinen tekijöitä joutui keksimään säännöt itse alkukantaisten laitteiden ääressä. Kaupungin lahja kotimaiselle elektroniselle musiikille kuulosti vuonna 1995 yhtä aikaa futuristiselta ja kierrätyskeskuksesta kalustonsa keränneeltä. Valtatie 5 kuljettaa vaikutteet hitaasti. Elektroniikkanostalgiaa YHTYE TÄPPÄÄ KOLLEKTIIVISEEN MUISTIIN. Se nakutti vanhoista Casio-koskettimista ja museosyntetisaattoreista oman jäljittelemättömän äänenkuvansa kuin pohjoissavolainen Kraftwerk. Yhtye onnistuu yhä täppäämään kollektiiviseen muistiin. Tutuimmalta bändi kuulostaa Sleepstormin hypnoottisessa keinunnassa, joka toimii kuin kunnianosoituksena Jean-Michel Jarrelle. Ja siinä yökerhossa on kokolattiamatto ja tupakointi sisällä sallittua. Tuolle pohjalle rakennettiin kokonainen nykykonemusiikin rikas valikoima, jonka hedelmistä lopulta 1990-luvun puolivälin suomalainenkin on modeeminsa kautta ehtinyt nauttimaan. Monopoly on tanssittavampi ja yökerhomaisempi levy kuin bändin aiempi tuotanto. Ilmeisiä historian välähdyksiä ovat Quartal Catch -kappaleen vocoder-efekti ja yleinen ”lottopallofiilis” tai Volt Agen Giorgio Moroderilta kuulostava diskopoljento. Olympian täytyy tuoda mieleen Vangelis. Linkki johonkin melkein unohdettuun säilyy. Arkistoida ääniä, museoida tunnelmia. 52 Demokraatti LEVYT Electronica Aavikko: Monopoly Ektro Aavikko on julkaissut 2000-luvulla harvakseltaan, mutta jatkaa kehittymistään kirjoittaen ja kerraten konemusiikin historiaa. Samaa rujoutta oli konemusiikin uudessa aallossa. Kimmo Metsaranta De_21022019_52.indd 52 13.2.2019 11.27. Aavikon retrofuturismille oli nimi: “ostalgiaksi” alettiin meillä Suomessakin kutsua kylmän sodan muistumia aina itäautoista rumiin tapettikuoseihin. Siinä on Aavikon hienous: halu etsiä keitoksen perusosasia vielä jälkikäteen, kun raskas pohjatyö on jo tehty
Ei hätää. Genreen kuuluvat ainakin kitaran huoleton näppäily, viheltely, huokaileva laulu sekä latotanssimainen tamppaus: se amerikkalainen indiefolk, jota kuulet melko varmasti keittiöön sijoittuvassa tv-mainoksessa tai Youtuben hauskassa eläinvideossa. kerran amerikkalaisti. Sig, Tavaramarkkinat ja Kauko Röyhkät on kuunneltu. Vaikka tuttujen elementtien puute hämmentää, hyväntuulisen nostalginen popahtava käänne toimii vuosikaudet kuivakkaa ankaruutta viljelleelle yhtyeelle. 53 Demokraatti Indie Deerhunter Why Hasn’t Everything Already Disappeared. Kulunut rinnastus musiikillisten esikuvien ajan televisioon sallittakoon: tunnelman houreisuus ei ehkä ole alkuperäisen Twin Peaksin tasolla, mutta toisen tuotantokauden soundtrackille tämä jo kuuluisi. Kun Cats of Transnistria -solisti Henna Emilia Hietamäen äänen ja sanoitukset viimein tunnistaa, unenomaisuus ei hälvene. Henna Emilia & Houreiden kitarakaiku kumartaa niin syvälle menneisiin vuosikymmeniin, ja mallintaa englantilaisen kenkiintuijottelun niin uskollisesti, että ensimmäistä kertaa sitä kuullessani en tunnistanut yhtyettä kotimaiseksi, saati edes laulukieltä. Harun taitavassa äänenkäytössä on silti amerikkalaisen nykyfolkin yliviljeltyä raukeutta ja steel-kitaran äänessä nykyään paljon painolastia. The Kinks ja Syd Barrettin Pink Floyd ovat käyneet lautasella. Siinä koko shoegaze-genren idea: välittömissä vaikutelmissa ja hahmon häivyttämisessä. Nämäkin toki jo R.E.M. Tätä levyä on kypsytelty harkiten. Bändin kahdeksas albumi vaihtaa vaikutteet varhaisempaan hypäten yhtäkkiä rapakon tälle puolen. Vehreämmällä maaperällä Americanaa ja saaristolaismaisemia Kitaravallin takana kuhisee Stadilainen iskelmäkone De_21022019_52.indd 53 13.2.2019 11.27. Olen joskus vitsaillut, että Särkyneet on 2010-lukulaisen uusiopunkin autotalliversio Ultra Bran menestyksestä: pikkutakkien tilalla on nahkatakit, musiikkiopistotaustan sijaan saundi treenikämppämäinen ja se menestys on noin promillen verran esikuvastaan. Levyn nimen mukaisesti ihmiset ja eläimet vuorottelevat aiheina, mutta harvemmin on selvää, kummasta todella kerrotaan. Sinä nouset on jälleen kerran taitavaa, hyvin arkipäiväistä musiikkia. Yhteistä perimää löytyy: amerikkalaisen lähiöelämän satirisointia sekä meluisiin kitaroihin ja leijaileviin melodioihin pohjaavaa ylevän yksinkertaisuudesta löytämistä. Vertauksen ydin on kuitenkin tämä: jouhevuudessaan ja voimankäytössään Särkyneiden biisinkirjoitus on kuin täydellisesti humalaisten seurueiden yhteislauluun luotua, Milla Härmän tekstit yksityiskohtiin elämän puhaltavia kaurismäkeläisiä novelleja, ja kaikessa kuuluu vaivattomuus. Lueteltuja aineksia voi huolettomasti sotkea haaleaksi kahvilataustamusiikiksi, tai tehdä huolella puhtaista raaka-aineista. Taannoista Monomania-levyä inspiroi aavikkojen tuijottaminen autosta kiertueella, nyt seuraa heleämpi ja värikylläisempi brittiläinen psykedeliamaisema. Älä lannistu Tanja on Leevi and the Leavings -pastissi, Kuunnellaan Kasevaa kertoo otsikossa oleellisen. Ilahdun kun nimibiisin kitarassa kuuluu pieni Grateful Dead -väri ja Tove Janssonin mökkisaaren inspiroimat tekstit kutovat päälle oman tasonsa. Paremman sanan puutteessa “iskelmää” itäisestä kantakaupungista. ja The B-52’s. Tuttava esitteli termin ”ruokakermamusiikki”. Se on perinpohjaisesti ja asiantuntevasti kirjoitettua, tuotettua ja soitettua musiikkia. Artistin vika se ei ole, että satavuotiaan musiikkiperinteen kertaaminen on mainoksissa jo kulutustavaraa. 1980ja 90-lukujen brittibändien solisteista Cocteau Twinsin Elizabeth Fraser lauloi keksityllä kielellä ja My Bloody Valentinen Bilinda Butcher niin paksun ääniefektimuurin läpi, ettei sanoista enää saanut selvää. Laulaja-lauluntekijä Ylva Harun Linnut ei ole ruokakermamusiikkia. Äkkiväärän bändin ääni on pehmentynyt, ja ajoittain se tuskin kuulostaa itseltään. 4AD Folk Ylva Haru Linnut Soit se silti Indie Henna Emilia & Houreet Lauluja ihmisistä ja eläimistä Stupido Records Pop Särkyneet Sinä nouset Svart Records Amerikkalaisen indierockin pelastajaksi aikoinaan povattu Deerhunter lähenee 20 vuoden ikää, mutta ei koskaan ole yltänyt samaan maineeseen kuin samasta Athensin pikkukaupungista Georgiassa nousseet vaihtoehtoyhtyeet R.E.M. Vaikka punkkari-identiteettiä on bändille aiemmin sovitettu, puuttuu rähjäisyys ja rosoisuus, rokkareiksi he eivät poseeraa tarpeeksi ja hipstereiksi ovat liian kantakalliolaisia
Se on osa demokratiaa. Jos taas kritiikkiä ei ymmärrä, ei siitä tarvitse loukkaantua. Yhdessä elokuvan kuuluisimmista koh tauksista ristiinnaulitut laulavat iloisesti kappaletta Always Look on the Bright Side of Life, muista aina elämän valoisat puolet, silloinkin jos roikut ristillä. Ei se, että tehdään sellainen juttu, jonka seu rauksena pääsee kuulusteluihin. Koska huumorin varjolla esitetty kri tiikki kohdistuu yhteiskunnan epäkohtiin, ehkä juuri siksi joku voi vetää herneen ne nään. Kulttuurikolumni De_21022019_54.indd 54 13.2.2019 11.30. KAUKAA KATSOTTUNA kaksikon kohtelu näyttää naurettavalta. 77vuotias Akpinar ja 75vuo tias Gezen ovat matkustuskiellossa, ja he joutuvat ilmoittautumaan säännöllisesti poliisiasemalla. Muistakaamme, mitä suuri humoristi Veikko Huovinen kirjoittaa kirjansa Veitikka esipuheessa: ”Naurakaa hulluille pedoille ajoissa. Elokuvassa Graham Chapman esittää Brian Cohenia, joka syntyi samaan aikaan kuin Jeesus. Var sinkin silloin, kun se kohdis tuu vallanpitäjiin. Turkista kantautuvien uutisten mu kaan presidentti Erdogania ei naurata. Lähtökoh tana on, että tehdäänpäs hauska juttu. Loukkaan tumisen määrä taitaa maailmassa olla va kio, tai jopa kasvanut. Silloin vakavan ja hauskan akseli on pidempi, ja tällöin lopputulos on teoriassa hauskempi. Ajan henkeen kuului, että Pyt honeita syytettiin jumalanpilkasta, vaikka elokuva täyttää selvästi satiirin tunnus merkit. Heitä epäillään presidentin loukkaa misesta ja yllytyksestä sotilasvallankaap paukseen. Nauru vapauttaa – ennen kuolemaa – nauru suhteuttaa asioita.” 40 VUOTTA sitten, 1979, valmistui brit tiläisen komediaryhmä Monty Pythonin elokuva Brianin elämä. Komedian perusasetelmana on väärinkä sitys, sillä Briania erehdytään pitämään messiaana. Koomikon tehtävä on olla hauska ja kriittinen, siihen hän käyttää tehokeinona huumoria. Nimenomaan vakavilla asioilla pitää leikkiä. Valtakoneiston tähtäimessä ovat toimit tajat, joita jossain päin maailmaa katoaa ja murhataan, koska he raottavat hämä riä sumuverhoja ja katsovat epäkohtien taakse. Viime vuoden lopulla näyttelijät Metin Akpinar ja Müjdat Gezen sanaili vat Halk TV:n talkshowssa siihen malliin, että kaksikko kutsuttiin poliisikuulustelui hin. Naulatkaa narrin kieli pöytään N auru on vaarallinen ase. Narri jätetään henkiin, ja hänen kielensä naulataan pöytään varoi tukseksi muille: pitäkää kielenne keskellä suuta. 54 Demokraatti JOS KUNINGASTA EI NAURATA, SIITÄ ON SILLOIN LEIKKI KAUKANA JA NARRIN NIRRI POIS. Koomikot ottavat aiheensa ympäröivästä todellisuudesta, siitä mitä näkevät ja kuulevat. Elokuvassa kritiikki kohdistui mei dän ihmispolojen toimintaan. Yhteiskunnallisia epäkohtia kuuluu ja saa kritisoida. Narri he rättää huvitusta ja pelkoa, vitseissä kun on aina totta toinen puoli. Samalla he tulevat astuneeksi jon kun varpaille. Kunpa muistaisikin! Tämän päivän narrilla menee kuitenkin paremmin kuin muilla sanansaattajilla. Shakespearen näytelmien hovinarri lateli totuuksia leikin varjolla. Narrin työ ei tie tenkään ole kadehdittava: jos kuningasta ei naurata, siitä on silloin leikki kaukana ja narrin nirri pois. Jyrki Liikka Tamperelainen vapaa toimittaja ja käsikirjoittaja. Jokainenhan on oman huumorintajunsa paras asian tuntija. Naurun alaiseksi joutumisen pelko on aina tutisuttanut kunin kaidenkin housuja, sillä naurettavalla hal litsijalla ei pysy valta käsissään
Kiista jäi ratkaisematta. Tyttökirjat olivat erikseen, enkä niitä lukenut. ”Hän muisti muutaman omituisen sairaustapauksen, joista hän oli lukenut psykiatrian oppikirjoista, niinsanotut kaksoiselämät: joku aivan normaalia ja säännöllistä elämää elänyt ihminen katosi yhtäkkiä, oli poissa, palasi kuukauden tai vuosien kuluttua, ei muistanut itsekään, missä oli sen ajan ollut, mutta sitten myöhemmin hänet tunnisti joku, joka oli tavannut hänet vieraalla maalla, ja kotiinsa palannut ihminen ei muistanut siitä mitään. (rb) VISASITAATTI 4 Tätä tarinaa hyödyntänyt viime vuosisadan lopun elokuva oli niin maineikas, että ohjaaja elokuvineen mainittiin kirjan uusinta painoksen kannessakin miltei yhtä isoin kirjaimin kuin itse kirjailija. Sellaista sattui tosin harvoin, mutta joskus kumminkin, todistetusti. Kuka, mitä. Joka taas oli perin viehtynyt Freudin teorioista – lääkärismiehiä olivat molemmat – mistä jo kirjan nimi ja tematiikka eli vietit ja seksuaalisuus antavat viitettä. Niin sanotuille varhaisnuorille tarkoitettuja Viisikko-kirjoja toki aikanaan luin, sillä ne sijoittuivat poika-ja tyttökirjojen yhteiseen välimaastoon.” Se siitä... Orvo Vitikainen löysi oikeille jäljille tarkentavan laskutoimituksen jälkeen. ”Ainoa opus, jonka varmasti muistan häneltä lukeneeni on ’Jouko Väkivahva ja Karvahousun pojat’ (v. 1957.) Se ei ollut tästä NTK:ta Valitsin kirjan todennäköisesti sen härön nimen vuoksi.” Mauri Panhelainen muistelee nuo ruuden lukutottumuksia näin: ”Nuorten Toivekirjaston kirjat ovat vanhoissa muistikuvissa tosiaan sinikantisia seikkailukirjoja, kai pääasiassa pojille tarkoitettuja. Ja muu ten: aina jo keskiviikkoiltapäivänä. Uusi laskutoimitus johti minulle tuiki tuntemattomaan Erkki Vilho Kalevi Rekimieheen (1923– 1955), jonka kirjoja sarjassa on kunnioitettavat 7. Esimerkiksi kun palasi unesta valveille?” De_21022019_54.indd 55 13.2.2019 11.30. Lappeenrannan kaupunginkirjaston ystävällinen virkailija haki varastosta neljä sopivimmaksi katsomaani ehdokasta, ja niistä ’SOS – Hanhikari’, Toivekirjaston numero 147 vuodelta 1962, tärppäsi. 55 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Majakkavaloja ja meriseikkailua VARSIN MONI visavastaaja murehti tä män kirjallisen instituution pientä tilaa nykyisessä lehtiformaatissa. Vastauk set viimeistään 25.2. ja loput verkossa, jossa luet tavissa jälleen täysi visaversio. Laivaston aliluutnantti Pekka Kauranen apulaisenaan matruusi Amos Sibb, ’aikamoinen vetelys’, seikkailivat pelastamassa vanhaa pariskuntaa ja neljätoistavuotiasta Heikki-poikaa vihollisen hallussa olevasta Hanhikarin majakasta sodan jaloista jossakin kai Suomenlahdella. Asia suret taa seremoniamestariakin, mutta kun tilat ovat rajalliset, ei voi kauhalla lapi oida. Hanhikarin majakka 30 metrin korkuisine torneineen taitaa olla keksitty; Oulun-Kemin väylällä pitäisi olla Hanhikarin loisto.” Pertti Vuorelalla on kiva muisto: ”Kiistelin 1950-luvulla kavereitteni kanssa siitä, onko metsällä liikuttaessa turkin oltava karvapuoli sisään vai ulospäin käännettynä. Ainakaan toistaiseksi. mennessä osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 HKI tai sähköpostilla kirjavisa@ demokraatti.fi. Palkinto Raila Rinteelle. Kiitos vastauksista myös Raila Rinteelle, Tuulikki Lepomäki-Lahtiselle, Jouko Grönholmille, Veikko Huuskalle, Tommi Kekolalle, Matti Kärkkäiselle, Juhani Niemelle, Seppo Saarelle, Tauno Telarannalle ja Unto Vesalle. Kovin paljon nuorten kirjoja ei tuolloin ollut, ja kaikki tuli luettetua, mitä pienen yläsatakuntalaisen kirkonkylän kirjastosta löytyi.” Eero Reijonen satsasi ammoin ni meen. Hänen parhaimmakseen mainittu pojan ja suden kamppailusta kertova ’Tapporahat’ (1959) sopi sekin visavihjeeseen. ”Vihje kirjailijasta yhtenä Nuorten toivekirjastossa useimmin julkaisseista johdatteli toviksi seikkailemaan väärille jäljille Väinö Riikkilän perään – 12 teoksella sarjassa selvä kärkisija – ja Pertsaan ja Kiluun, mutta hän ei ollut toimittajan eikä opetustoimien kanssa tekemisissä. Ja jonkinlaisina heikompina muotoina ilmiö kai oli hyvinkin yleinen. Aiheen väittelyyn saimme muistikuvani mukaan jostain lukemastamme eräkirjasta, joka on todennäköisesti ollut Erkki Rekimiehen tuotantoa
Ja tavallaan näihin rooleihin voi laskea myös todistamisen rallionnet Teksti Pertti Knuuttila / Kuva Hannu Rainamo, Lehtikuva De_21022019_56.indd 56 13.2.2019 11.34. Lapsuuteni vuosien ajan ralli ajettiin minulle ainoalla ja oikealla kalenteri paikalla – elokuun kolmantena viikon loppuna. E nsimmäiset värähdykseni ralliin sain jo alle koulu ikäisenä Jyväskylän Kukku mäessä, nelostien penkalla, noin 50 vuotta sitten. Ja se rallin pituus oli ihan jotain muuta, tuolloin ajettiin myös yöllä ja jopa yli 50 erikoiskoetta. 56 Demokraatti PELIN PURKU Rallin arvoitusta ratkomassa Rata-autoilu F-ykköset mukaan lukien saa minut uneliaaksi, mutta rallissa – missä ajetaan kelloa vastaan – on minulle edelleen käsittämätöntä, kuinka suuria eroja eri kuljettajien välillä voi syntyä, kirjoittaa eduskuntaavustaja ja rallitoimittaja Pertti Knuuttila. Ni menomaan arvuuttelu, sillä ilman ny kyistä ”tässä ja nyt” uutisointia oli pik kupoikien tietotoimisto hyvin usein pe rillä monista rallin asioista jo ennen seu raavan päivän lehteä. Lehdessä julkaistusta reittikar tasta kaikki lähti, ja arvuuttelu alkoi. Koulunpenkillä pysyminen il tapäivään asti oli usein vaikeaa ja nosti tuskan hikeä pintaan. Ralli oli jo lähellä, kun Mossen kilpureita näkyi Hospitzin taka pihalla tai Trabantin huoltoautoja Ren tukan kesähotellin parkkipaikalla. Kun koulua oli käyty jo viikko tai kaksi. Iän myötä, reviirien laajentuessa löytyi vät Suurajojen avainpaikat jo viikkoja ennen starttia Laajavuoresta. Järjes timme jopa omat pyöräsuurajot, jossa oli useita erikoiskokeita. Sekuntikellon lainasimme naapurin yleisurheiluak tiivilta. SUURAJOIHIN, NYKYISEEN Suomen MMralliin olen osallistunut katsojana, järjestysmiehenä, lipunmyyjänä, makka ranmyyjänä, toimittajana ja jopa siima miehenä. Siihen verrattuna ”vanhan ajan” viikkojen vapaa harjoit telu ja nuotitusjakso oli todellista, hi taasti etenevää, kutkuttavaa odotuksen aikaa. Nykyisin MMralleissa on kolmen päi vän nuotitusjakso. Tieto oli olemassa siitä, milloin kau punkiin saapui mikäkin talli ja missä ho tellissa he asuivat
Ral lit ovat sittemmin kuljettaneet kiehto viin paikkoihin, joihin matkamies ei olisi muuten ymmärtänyt eksyä. Jo penkalla oleminen on saanut huimausta vaativat reseptorini tyydyttymään. Ener giapulan aikaan 1970luvulla Suurajojen osallistujamäärää rajoitettiin energian säästön nimissä, ja tupakkamainonnan kiellon myös pelättiin rampauttavan ral liajon. 57 Demokraatti Rallin arvoitusta ratkomassa tomuuden hovioikeuskäsittelyssä. Ensimmäinen kattava ral lirokotusvaste minulle syntyi kuului salla Urrian erikoiskokeella. Tällainen on esimerkiksi sivutörmäyssuoja ralliauto jen turvakaarissa. RALLIN PENKKA, KATSOMO, ON MINUN JUTTUNI RALLISSA. Penkka on tarjonnut näköalapaikan autojen ja kul jettajien kehittymisen vertailuun sekä itse rallin muutokseen. Nykyään keskeytykset siirtymillä tai sivii liliikenteessä ovat harvinaisia. Onnetto muudet ovat aina murheen kautta paran taneet turvallisuutta, niin jarrupoluilla kuin niiden ulkopuolella. RALLISSA AINA läsnä oleva vaaran ulot tuvuus on vaatinut uhrinsa. Mutta kilpailemista, ralliajoa, en ole kunnolla harkinnut koskaan. Viisi vuosikymmentä on muuttanut hui keasti autoja, niiden valmistusta ja eten kin turvallisuutta. Se vaatii vaivaa, etukäteis valmisteluja, tiedustelua ja kilometrien patikointia. Seuraavaa teknologia hyppäystä käyttövoimaan eli vastausta ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on myös ralliautoilu omalta osaltaan anta massa ja valtavirtaistamassa. Rallin olemuksesta on kin kestävyyden käsite muuttunut eniten. Ehkä juuri siksi rallin ar voitus on edelleen minulle ratkaisematta. Ralleissa on löytynyt paljon tavalla tai toisella saman henkisiä ihmisiä. On edelleen käsittämätöntä, kuinka suu ria eroja kuljettajien välillä voi syntyä kun ajetaan samaa tietä, samoissa olosuhteissa – kelloa vastaan. Ralli on muuntunut kuin kameleontti toimintaympäristönsä muutoksiin. De_21022019_56.indd 57 13.2.2019 11.34. Oli voit tajan tunne, kun pimeässä ja märässä metsässä tarpomisen – läpi ruuhkien – jälkeen pääsi erikoiskokeelle ennen en simmäistä autoa. Niistäkin selvittiin vain sydämen tykytyksillä, siispä jännitys jatkukoon. Juuri siksi rataautoilu Fykköset mukaan lukien saa minut une liaaksi – kun kello on sivuroolissa ja voit taja on se, joka on maalissa ennen muita. Olen ikuisesti kiitol linen sedälleni, joka mahdollisti nämä elämykset. RALLIN PENKKA, katsomo on minun jut tuni rallissa
KOHTI UUTTA NOPEASTI • Stressikoulu • Kielikursseja matkailijoille • Kokeilevaa käsityötä • Sanataidetta vauvoille, taaperoille ja leikki-ikäisille ...ja monia muita lyhytkursseja ILMOITTAUDU opistopalvelut.fi/vaasa SUN & MUN VAASA-OPISTO Raastuvankatu 31, vaasa.fi/vaasa-opisto De_21022019_58.indd 58 13.2.2019 12.15. 58 Demokraatti ku ltt uuri lahja.fi Anna aineeton Kulttuurilahja tai hae hankkeellesi joukkorahoitus – saat 20% sen päälle! Teet hyvää ja olet mukana tärkeässä työssä! Värittömyys pahasti hakusessa Lehti, verkko ja some EHDOLLA EDUSKUNTAAN HELSINGISSÄ jukkakekkonen.fi Jukka Kekkonen oikeustieteen tohtori, professori DEMOKRATIA OIKEUSVALTIO OPPIMINEN SEMINAARIT Herää kevääseen
Työkalujen teroitus YRITYSTEN ON VAIKEA LÖYTÄÄ OSAAJIA. De_21022019_58.indd 59 13.2.2019 12.15. 59 Demokraatti Koulutus voi muuttaa ihmisen aseman hyvin radikaalisti. TEEMA » Ra di ka al i ko ul ut us O pp im ise n tä yt yy ol la el in ikä ist ä
– Yhteiskuntamme ei tällä hetkellä edellytä kansalaisilta sellaisia valmiuksia, jotta voisi pärjätä työelämässä ja elättää itsensä. – PITKÄAIKAISENA trendinä on ollut, että noin 15 prosenttia ikäluokasta jää vaille toisen asteen tutkintoa, sanoo kansanedustaja Pilvi Torsti (sd.). Peruskoulusta valmistuva ei voi enää olla varma, että yhdeksän vuoden koulutuksella voisi työllistää ja elättää itsensä ja pärjätä yhteiskunnassa. Perusasteen työpaikat ovat vähentyneet liki miljoonasta reiluun kahteensataantuhanteen. – Koska kannustimia voi olla vaikea muuttaa, vain perusasteen koulutuksen varassa olevien määrää tulisi pyrkiä vähentämään, virkamiespuheenvuorossa todetaan. Kouluttamattoman ihmisen palkka ei eroa paljonkaan työttömän saamasta sosiaaliturvasta. Muutamassa vuosikymmenessä työelämä on muuttunut entistä vaativammaksi. Valtiovarainministeriön tuoreessa virkamiespuheenvuorossa varoitetaan, että vain perusasteen varassa olevat ovat selvästi muita heikommassa työmarkkina-asemassa. K un peruskoulujärjestelmää rakennettiin 1960–70-luvuilla, peruskoulun lopettava nuori pystyi löytämään itselleen töitä. Vuosikymmenien aikana on tehty eriTeksti ja kuvitus Mikko Huotari / Grafiikka Emilie Uggla De_21022019_60.indd 60 13.2.2019 12.22. Moni jää vaille toisen asteen koulutusta, ja työssä oleva väestö tarvitsisi osaamisen päivittämistä. Lisäksi heikosti koulutetuilla ihmisillä on huonot kannustimet tarttua työhön. Suomalainen osaaminen vuotaa kahdesta kohdasta. 60 Demokraatti TEEMA Kaatuuko oppi ojaan
Torstin mielestä pitkän aikavälin tavoitteena olisi hyvä puhua 12 vuotisesta peruskoulutuksesta. Myös koulutuksen laatuun täytyy panostaa entistä enemmän, jotta se vastaisi paremmin työelämän tarpeita. Työja elinkeinoministeriö julkaisi viime kesäkuussa Tekoälyajan työ -raportin, jossa käytiin läpi tulevaisuuden työn ja koulutuksen haasteita. Oppivelvollisuuden olisi siis hyvä jatkua toisen asteen tutkinnon suorittamiseen asti. Me-säätiön laskelmien mukaan Suomessa oli viime syksynä yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Lisäksi työtehtävien siDe_21022019_60.indd 61 13.2.2019 12.22. TYÖELÄMÄ VAATII yhä enemmän osaamista työntekijöiltä. – Tilastojen valossa ne eivät näytä kuitenkaan vaikuttaneen, Torsti sanoo. Meidän täytyy oppia ymmärtämään paremmin, miksi koulut jäävät niin monilta kesken. Yhdeksän vuoden peruskoulun lisäksi oppivelvollisuuteen voisi sisällyttää lukion, ammatillisen koulutuksen tai jotain käytännöntaitoja painottavaa koulutusta. Riittävä koulutus on myös inhimillisestä näkökulmasta tärkeä. Kun tekoäly tulee osaksi työelämän arkea, osa työtehtävistä katoaa ja uusia syntyy. Oppimisen täytyy olla elinikäistä. Lisäksi opiskelu täytyisi tehdä aidosti maksuttomaksi lukiossa ja ammattioppilaitoksissa, jotta opiskelijat eivät joudu taustojensa vuoksi eriarvoiseen asemaan. Erityistukea tarvitseville koululaisille täytyisi pystyä tarjoamaan polkuja, jotka huomioivat ihmisten erityiset tarpeet entistä paremmin. Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneet nuoret ajautuvat usein työttömiksi ja syrjäytyvät yhteiskunnasta. laisia täsmätoimia, joilla on pyritty siihen, että yhä suurempi joukko suorittaisi ainakin toisen asteen opinnot. 61 Demokraatti Peruskoulu ei enää riitä Työpaikat koulutustason mukaan 1987–2014 1987 874 472 879 218 420 108 118 461 488 531 957 430 545 015 272 176 1 049 237 604 476 322 613 205 161 2000 2014 Lähde: Tilastokeskus, Katoavat työpaikat (SAK, 2017) Perusaste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste / tutkija Keskiaste PERUSASTEEN TYÖPAIKAT OVAT VÄHENTYNEET LIKI MILJOONASTA REILUUN KAHTEENSATAANTUHANTEEN. Nykyistä useammalle pitäisi saada vähintään toisen asteen koulutus, ja työelämässä olevia ihmisiä pitäisi kouluttaa uudelleen. Oppivelvollisuuden laajentaminen aiheuttaisi toki kustannuksia, mutta sen on arvioitu tuovan säästöjä yhteiskunnalle, kun yhä useampi voi elättää itsensä omalla työllä. Myös toisen asteen tutkinnon ja korkeakoulututkinnon suorittaneet tarvitsevat jatkuvaa tietojen ja osaamisen päivittämistä. Kerran suoritetulla tutkinnolla ei sinnitellä eläkkeelle asti. – Oppivelvollisuuden laajentaminen ei tee sinällään autuaaksi. Suomella on osaamisen suhteen siis kaksi erityisen suurta haastetta. Oppivelvollisuus on signaali yhteiskunnalta, että haluamme varmistua siitä, että kaikki pysyvät mukana, Torsti pohtii
1987 1997 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 De_21022019_60.indd 62 13.2.2019 12.22. Usein ei ole tarpeen suorittaa kokonaista tutkintoa, vaan saada täydentävää, modulimaista koulutusta. Maailmalla puhutaan koulutuskriisistä, joka janoaa ratkaisuja, Torsti sanoo. – Tällaisissa koulutusratkaisuissa meillä on mahdollisuus olla edelläkävijä ja lunastaa roolimme koulutuksen globaalina vaikuttajana. Korkeasti koulutetut ovat yleisesti ottaen tottuneet istumaan koulunpenkillä, joten he kouluttautuvat ja heitä työnantajat haluavat kouluttaa aktiivisesti jo nyt. Aikuiskoulutuksessa ei useimmiten ole kyse siitä, että esimerkiksi leipureista tehtäisiin lujuuslaskennan eksperttejä, vaan että työntekijä täydentää osaamistaan esimerkiksi uuteen teknologiaan liittyvillä taidoilla. Suomi ei ole yksin työn murroksen kanssa. Aikuiskoulutuksessa on erityisiä haasteita huonosti koulutettujen kohdalla. Suomessa on yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta sällöt muuttuvat. Myös muu maailma kamppailee sen kanssa, että osaaminen vastaisi työelämän tarpeita. Sitä meiltä myös odotetaan. Uudet työtehtävät vaativat yleensä uudelleen kouluttautumista. 62 Demokraatti TEEMA Koulutustaso alueittain 2017 Perusasteen jälkeen suoritetun koulutuksen keskimääräinen pituus Lähde: Tilastokeskus 3–3,5 vuotta 3,5–4 vuotta yli 4 vuotta Lappi PohjoisPohjanmaa KeskiPohjanmaa VarsinaisSuomi Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Ahvenanmaa Etelä-Karjala Kymenlaakso Kainuu PohjoisKarjala PohjoisSavo KeskiSuomi Pirkanmaa KantaHäme PäijätHäme EteläPohjanmaa Etelä-Savo MAAILMALLA PUHUTAAN KOULUTUSKRIISISTÄ, JOKA JANOAA RATKAISUJA. Aikuiskoulutuksen pitäisi tavoittaa nykyistä laajemmin ihmisryhmät, jotka eivät nyt osallistu koulutukseen
63 Demokraatti Kouluttautuminen vaatii rahan lisäksi aikaa TYÖELÄMÄSTÄ HANKITTUA OSAAMISTA PITÄISI KERÄTÄ JA REKISTERÖIDÄ. ”I dea osaamistilistä on varsin hyvä”, sanoo ammattiliitto Pron koulutuspoliittinen asiantuntija Petteri Hyttinen. Työntekijän hankkimaa osaamista pitäisi standardisoida paremmin, jotta myös koulutus kohdentuisi tarkemmin, Hyttinen sanoo. JOTTA OSAAMISTA pystyttäisiin täydentämään ja päivittämään mielekkäästi, täytyisi työnantajien osaamistarpeen lisäksi olla nykyistä paremmin tiedossa, minkälaista osaamista työmarkkinoilla on tarjolla. Ehdotus osaamistilistä esitettiin viime kesänä julkaistussa työja elinkeinoministeriön Tekoälyajan työ -raportissa. – En halua haukkua tutkintojärjestelmää, mutta meidän työmarkkinahierarkioissa täytyy nyt olla jonkinlainen tutkinto, jotta on edes mahdollisuus päästä johonkin tehtävään. Sinne pitäisi tallettaa myös aikaa. – Meidän tekemämme tutkimukset eivät tue sitä, että koulutusten määrä olisi lisääntynyt, vaan päinvastoin se on vähentynyt viime vuosina, Hyttinen sanoo. Rahaa tilille kerrytettäisiin kolmikantaisesti, eli työntekijän lisäksi kortensa kantaisi kekoon myös työnantaja ja yhteiskunta. Hyttinen pohtii, että ilman täsmällisempää sääntelyä osaamistilin hedelmistä pääsisi nauttimaan vain sellaiset korkeakoulutetut, joiden osaamisen päivittämisestä työnantaja on kiinnostunut. Usein tutkinto ratkaisee työnhakuprosessissa, mutta se ei huomioi työntekijän koko osaamista, Hyttinen sanoo. Työelämä tuottaa työntekijöille kykyjä ja taitoja, jotka nykyiseltä järjestelmältä jäävät huomaamatta. Osaamistilissä olisi kyse siitä, että työntekijän tilille kertyisi rahaa, jota voisi tarpeen vaatiessa käyttää hänen osaamisen päivittämiseen. – Mutta pitää esittää kysymys, tukeeko se vain tietyn joukon kouluttautumismahdollisuuksia työelämässä. Tutkintojen määrä on vaillinainen mittari kansalliselle koulutuksen laadulle ja vaikuttavuudelle. Osaamistilin jalon ajatuksen takana väijyy samanlainen peikko kuin kiistellyssä kolmessa koulutuspäivässä. Ammattiliitto Pro tavoittelee, että Suomeen luotaisiin kansallinen osaamisen rekisteri, jonka avulla voitaisiin tarkastella työntekijän osaamista laajasti ja nykyistä yksityiskohtaisemmin. Vasta silloin työnantaja sitoutuu myös siihen, että työntekijä voi käyttää palkallista työaikaa osaamistilin käyttämiseen, Hyttinen selittää. Kun tili luodaan, sinne talletetaan pelkästään rahaa. – Osaamistiliin liittyy rakenteellinen ongelma. Vaikka työmarkkinajärjestöt saivat pitkän väännön jälkeen sopuratkaisun (vuonna 2013) kolmen koulutuspäivän kanssa, niin se ei sinällään tarkoita työntekijän kohdalla subjektiivista kouluttautumisoikeutta. Suomessa on yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta Syrjäytyneet 1987–2017 Lä hd e: M esä ät iö 2007 2017 De_21022019_60.indd 63 13.2.2019 12.22. Koko yrityksen kattavasta koulutussuunnitelmasta huolimatta tarjottava koulutus voidaan taas kanavoida muutamalle henkilölle yrityksessä. – Työelämästä hankittua osaamista pitäisi kerätä ja rekisteröidä. Sen sijaan se tarkoittaa lisäverovähennysoikeutta työnantajalle, joka voi vähentää verotuksessa puolet koulutuksen aikaisista laskennallisista palkkakuluista, kuitenkin enintään kolme päivää työntekijää kohden vuosittain. Nyt osaamista tarkastellaan pelkkien tutkintojen näkökulmasta, mutta monen työntekijän osaamista pelkkä tutkinto kuvaa huonosti
– Meidän pitäisi varmistua, että nuorilla on riittävän vahvat edellytykset jatko-opintoihin. Alalla on iso pula muun muassa koneistajista ja hitsaajista. Vaikka modulimaista opetusta on jo jonkin verran, niin Juvonen toivoo, että yhteistyö korkeakoulujen ja yrityskentän välillä tiivistyisi, jotta koulutustarjonta vastaisi paremmin tarpeeseen. – Jotta pystymme pysymään pärjäämään globaalissa kilpailussa, meidän korkeakoulutuksen tason pitää olla kilpailukykyistä, Juvonen sanoo. – Sillä puolella lähivuosina myös eläköityy paljon henkilöstöä, Juvonen sanoo. TEKNOLOGIA-ALALLA MUUNTOKOULUTUSTA tarvitaan sekä ammattiosaajille että huippuasiantuntijoille. – Yritysten liiketoiminta on isossa muutoksessa ja teknologiat kehittyvät koko ajan. Muun muassa Business Finlandin rahoitusta on leikattu ja yritysten rahoitus yliopistoille on supistunut. – Sinne tarvitaan isoja muuntokoulutusohjelmia. – Toivomme, että korkeakouluihin tulee enemmän modulaarisia, joustavia mahdollisuuksia täydentää ja uudelleen suunnata osaamista, Juvonen sanoo. Osaavan työvoiman pula on ongelma, joka ei koske pelkästään teknologia-aloja, vaan yhteiskuntaa laajemminkin. Pelkästään digitalisaation, tekoälyn ja data-analytiikan osaajia tarvitaan yli 11 000. – Jos mietitään, millä eväillä yritykset pärjäävät, niin kyllä osaaminen ja kyky luoda uutta ovat ytimessä. Vaikka osaaminen näyttelee tärkeää roolia kilpailukyvyssä, sen suhteen yhteiskunnan tekemät strategiat ovat heppoisempia kuin monien muiden resurssien osalta. Teknologiateollisuudessa tarvitaan 53 000 uutta osaajaa vuoteen 2021 mennessä. Yrityksien on vaikea löytää riittävästi osaajia oman liiketoimintansa tarpeisiin, Juvonen sanoo. Teknologiateollisuuden kontolla on yli puolet Suomen viennistä. Perusopetuksessa pitäisi saada kyky oppia ja omaksua työelämässä tarvittavat taidot, Juvonen sanoo. Suomalainen koulutustaso on laskussa % Lähde: Tilastokeskus Korkea-aste Toinen aste Ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa 25–34 35–44 ikä 45–54 55–64 tavoite 20 40 60 80 100 16,4 48,1 35,5 14,1 40,2 45,7 14,6 42,6 42,8 20,5 44 35,5 50 50 TARVITAAN ISOJA MUUNTOKOULUTUSOHJELMIA. Juvosen mukaan tarvitaan lyhyen aikavälin ratkaisuja sellaisille alueille, joissa tapahtuu nopeita rakenteellisia muutoksia. Hän on huolestunut koulutuksen rahoituksessa tapahtuneista muutoksista. Suomalainen teollisuus perustuu korkeaan osaamiseen. Lisäksi koulutuspolitiikassa on tarvetta pitkän linjan strategialle, joka kattaa koko koulutuskaaren peruskoulusta lähtien. Asiantuntijatehtävissä olevilla on tarvetta täydentää osaamistaan muun muassa data-analytiikan, mallintamisen, koneoppimisen ja 5G-teknologian osalta. De_21022019_60.indd 64 13.2.2019 12.22. 64 Demokraatti TEEMA Vienti janoaa osaajia T eknologiateollisuuden selvityksen mukaan uusista rekrytoitavista 60 prosentilla tulisi olla korkeakoulututkinnon kaltainen osaaminen ja 40 prosentilla ammatillinen osaaminen. Tällä hetkellä koulutusjärjestelmän kautta valmistuu vain noin puolet ammattiosaajien tarpeesta. – Peruskoulun varassa olevien tarve vähenee koko ajan, sanoo Teknologiateollisuuden johtaja Laura Juvonen
Koulutus voi kuitenkin muuttaa ihmisen aseman hyvin radikaalisti. Yhdenvertainen koulutus, esimerkiksi kokoaikainen varhaiskasvatus ja laadukas peruskoulu kaikille . Olemme kutsuneet muut mukaan seminaareihin miettimään yhdessä ratkaisuja kohti 2030-luvun Suomea. – Kaikki eivät enää usko koulutuksen muuttavan omaa asemaa työelämässä tai omaa tulotasoa. Hän haluaa, että Suomi palaa koulutusja sivistysradikaalin yhteiskunnan tielle. . Suomi tunnetaan maailmalla koulutuksesta, mutta viime vuosina Suomi on tipahtanut kärkisijoilta. . . – Aikanaan oli hyvin radikaali päätös köyhältä maalta, että kaikki ihmiset koulutetaan. Sivistys ja koulutus yhteiskunnan perustuksena, esimerkiksi tutkimusperusteisen päätöksenteon vahvistaminen Osaamispolku 2030, koulutuksen kunnianpalautus O saamispolku 2030 on SDP:n pitkän aikavälin strateginen visio koulutuksen, osaamisen ja sivistyksen kehittämiseksi Suomessa. Jukka-Pekka Flander De_21022019_60.indd 65 13.2.2019 12.22. Se on edelleen hyvin radikaalia ajattelua. – Osaamispolku 2030:n ei ole SDP:n sisäinen visio, vaan osa meidän tulevaisuuslinjamme, jota on tehty laajassa vuorovaikutuksessa. Nyt meidän täytyy pystyä tekemään tässä ajassa sama, jotta kaikki pysyisivät mukana, Torsti sanoo. Globaalisti houkutteleva TKI-ympäristö, esimerkiksi pitkäjänteinen suunnitelma investointien lisäämiseksi . Koulutuksen ja tieteen kunnianhimoisten tavoitteiden resursointi, esimerkiksi aloituspaikkoja lisää ja korkeakouluindeksin palautus . Osaamispolkua on tehty ja tehdään suomalaisena yhteiskuntana laajasti. Saumaton koulutuspolku lähipäiväkodista toisen asteen suorittamiseen, esimerkiksi maksuton toinen aste ja oppivelvollisuuden laajennus . Pilvi Torsti haluaa, että Suomi palaa koulutusradikaalin yhteiskunnan tielle. Tulevaisuuden muutosturva, esimerkiksi ihmislähtöinen jatkuvan oppimisen malli . Esimerkiksi korkeakoulutettujen määrä on kääntynyt laskuun ja TKI-panokset ovat vaatimattomia. . – Tämän suunnan täytyy kääntyä, jotta Suomi voi menestyä ja kaikki pysyvät mukana. . Siksi tarvitaan Osaamispolku 2030, kansanedustaja Pilvi Torsti sanoo. Kuten Antti Rinne on sanonut, tarvitaan koulutuksen ja tutkimuksen kunnianpalautus. 65 Demokraatti OSAAMISPOLUN KESKEISIÄ TAVOITTEITA .
Nuorten sukupolvien uusi normaali ei enää sisällä resurssien rakenteellista tuhlausta, mutta radikaalisti älykkäämmän rakennetun mahdollisuuksia hyödyntämistä täysimääräisesti. Itseohjautuvuuden lisääntyessä työnantajan kannattaisi antaa suurempia vapauksia työntekijälle tämän valitessa haltuun otettavia kompetensseja. Muutoksesta voi tulla mukavaa TYÖIKÄISILLÄ ITSELLÄÄNKIN PITÄISI OLLA VAHVA HALU PANOSTAA OMAA KEHITTYMISEENSÄ. Rakenteellisesti tärkeintä on nähdä työtehtävien tai -paikan vaihto prosessina, jossa työntekijä ei jatkokouluttaudu, vaan jossa työvälineet opettavat työntekijänsä tekemään uutta tehtävää ja uusi työ voi alkaa joustavasti, välittömästi. Miltä näyttäisi työelämä, jossa jokainen meistä investoisi jollain tavalla työpaikkaansa myös työssäoloaikana eikä vain ennen töihin pääsyä. Osaammeko muuttaa yhteiskuntiemme systeemejä niin, että maapallon kuormitus vähenee ja samalla elämän laatu paranee. Kun kuljemme parissa kymmenessä vuodessa kohti työelämää, jossa itsensä työllistämisen ja erilaisten joustavien työmuotojen osuus kasvaa merkittävästi, kysymys työntekijän investointihalukkuudesta nousee keskiöön. YRITTÄJÄ JA itsensä työllistäjä tyypillisesti sekä nostaa palkkaa että investoi osaamistaan kasvattamalla työpaikkaansa, mutta palkansaaja pääsääntöisesti realisoi kaiken saatavissa olevan hyvän palkan muodossa investoimatta henkilökohtaisesti työpaikkaansa. Tämän ajan työpaikoilla ja kouluilla on yksi yhteinen piirre: ne ovat molemmat oppimisympäristöjä. Ei rekkakuskiksi, vaan autonomisten rekkojen Fleet Manageriksi. Viimeksi mainittu teema on selkeimmin esillä suomalaisissa kahvipöytäkeskusteluissa – eikä vähiten siksi, että se on lopulta kysymyksistä olennaisin. Uhkapuheiden sijaan meidän pitäisi keskittyä ymmärtämään liikenteen, tuotannon, energian, finanssialan, terveydenhuollon, materiaalikierrätyksen ja ruokajärjestelmän seuraava rakenne ja niihin liittyvät osaamistarpeet. KOLUMNI Teksti Ilkka Halava, Tulevaisuustutkija De_21022019_66.indd 66 13.2.2019 12.24. Uuden normaalin pitää syntyä kouluissamme tänään, tällä viikolla, tänä vuonna. Osaamisen kasvattamisen rakennekysymyksissä työnantajilla on olennainen rooli, mutta työikäisillä itsellään pitäisi olla vahva halu panostaa omaa kehittymiseensä. 66 Demokraatti TEEMA M urrosaika haastaa meidät ajattelemaan suurempia kokonaisuuksia: muuttuvaa tapaa tuottaa arvoa, nuorempien sukupolvien uutta normaalia, osaamistarpeiden epäjatkuvuuskohtia ja maapallon kestävyyttä. Seuraavan tason systeeminen kehitys tuottaa paljon työtä ja osaamisen kehitystarpeita. SUURI HAASTEEMME on ymmärtää kouluttaa nuoret sukupolvemme seuraavan ajan työn järjestykseen ja sen kehittyneempiin systeemeihin. Siksi työpaikoilla oppimisen tulisi olla elimellinen osa työpäivää sen sijaan, että puuhastelemme kolmen vuosittaisen koulutuspäivän kanssa. Ihmiskunnan paras – ja todennäköisesti myös ainoa – tie ekologiseen imperatiiviin reagoinnissa on nopeutettu siirtyminen älykkäämpiin järjestelmiin kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Miten työnantaja puolestaan voi mahdollistaa oppimisinvestointeja
Se tuottaa kotimaista ruokaa, mutta tutkimusten mukaan myös mittavan ravinnekuorman, jonka tulokset näemme kesäisin mahtavina levälauttoina. Mitä tälle sitten pitäisi tehdä. Seuraavina vuosina on tarve hoitaa pelloille kipsiä ja rannat tikkiin. Ongelma on kiistaton ja uhkaa alueen luontoa ja maisemaa. De_21022019_66.indd 67 13.2.2019 12.24. Sen ikivanha peruskallio ja jääkauden muokkaama maisema on koko maailman mitassa arvokas. Kipsikäsittelyn käyttöönotto leikkaisi nopeasti Suomen fosforikuormitusta Itämereen 300 tonnilla vuosittain. Sinne liittyy Suomen alueen vanhimpiin lukeutuva ihmisen ja luonnon yhteiselo. Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä -hanke julkaisi viime vuoden lopulla politiikkasuositukset kipsin käyttöönotolle. Nyt ihmisen jättäessä saariston meidän ja luonnon vuorovaikutuksessa syntyneet perinnemaisemat ja niiden monipuolinen kasvisto ovat vaarassa hävitä avarien maisemien kasvaessa umpeen. Kipsi vähentää vesistöjen rehevöitymistä ja sameutta estämällä fosforin ja hiilen huuhtoumaa pelloilta. Aluksi voitaisiin kipsata Saaristomeren pellot ja EU:n uuden rahoituskauden alkaessa käsittely ulottaa Selkämeren ja Suomenlahden valuma-alueille. Kipsikäsittely on tutkittu ja laajaan käyttöön soveltuva vesiensuojelukeino. Kalastajat ja metsästäjät kotiutuivat maankohoamisen synnyttämille saarille, joille vakiintui vähitellen myös pienimuotoista viljelyä. 67 Demokraatti Antton Rönnholm, SDP:n puoluesihteeri antton.ronnholm@sdp.fi Twitter: @anttonr Syvässä päässä Pellot kipsiin, rannat tikkiin D emokraatin viime numero käsitteli Itämerta. Viljelijöiden tarvitsee sitoa pääomaa ainoastaan kipsin levityksen kustannuksiin, jotka valtio korvaa erikseen. Samalla juuri ihmisen välillinen vaikutus pilaa aluetta heikentämällä veden laatua. Käsittely on tulevaisuusinvestointi, jonka kustannukset kohdistuvat toteutusvuoteen, kun taas hyödyt jakautuvat noin viiden vuoden ajalle. Sittemmin viljely on tehostunut ja laajentunut erityisesti jokisuistojen viljaville savimaille. Kipsikäsittelyn käyttöönotto leikkaisi nopeasti Suomen fosforikuormitusta Itämereen. Joukossa oli asiaa myös ympäristöstä. Vuonna 2021 alkavan rahoituskauden valmistelu on menossa sekä EU:n että kansallisella tasolla, ja kipsinlevitys on tarpeen ottaa mukaan yhtenä vesiensuojelutoimista. Tämä helpottaa maatilojen töitä ja sopii viljelykiertoon. IHMISEN VAIKUTUS Saaristomeren saariin huipentui 1800-luvun lopulla saariston väkiluvun ollessa korkeimmillaan. Ideana on, että kipsikäsittely aloitetaan yhdellä valuma-alueella ja laajennetaan vuoden kahden sisällä seuraavalle. Tuloksena olisi rannikkovesien parempi tila. Malli perustuu viljelijöiden vapaaehtoiseen toimintaan ja haluun osallistua vesiensuojelun tehostamiseen. Itämeren osista itselleni tutuin on Saaristomeri, jonka monimuotoisuudelle ei löydy vertaa
Työkavereita ei ole tarpeeksi auttamaan, jakamaan vastuuta ja tukemaan. Samalla koko ajan ilmassa roikkuu huoli siitä, onko kohta enää työtä lasten kanssa vai menevätkö nämä lapset kenties yksityiseen päiväkotiin, koska poliittinen päätöksentekijä päättää niin – kustannustehokkuuden nimissä. Niina Malm, Imatra Valvova sosialidemokraatti Lähihoitajat ja sairaanhoitajat kokevat riittämättömyyttä työssään vanhusten parissa. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Tutkitaan, onko hoiva niin huonoa, että se johtaa kuolemaan. Suomi tarvitsee positiivisuutta, sivistystä ja huolenpitoa. Suomessa on myös kiristetty juuri näillä aloilla työskentelevien ihmisten työja lomamahdollisuuksia. Tässä olemme epäonnistuneet. Olemme tässä tilanteessa muun muassa siksi, että kunnat on ajettu maakuntaja soteuudistuksen takia niin ahtaalle, ettei enää ole rahaa tuottaa peruspalveluja. Ja mitä tästä seuraa. Näemme, miten vanhustemme hoito on uhrattu markkinatalouden alttarilla. Tarkoituksena oli ilmeisesti asettaa kunnat tilanteeseen, jossa saadaan kilpailua ja kustannustehokkuutta, mutta tällä kustannustehokkuudella on nyt karmaiseva hinta. Tiedetään, että työ joudutaan tekemään huonosti mutta vaihtoehtoa ei ole. De_21022019_68.indd 68 13.2.2019 12.30. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki M ie lip id e LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Valvova sosialidemokraatti Suomessa käydään parhaillaan kiivasta keskustelua siitä, miten on jouduttu tilanteeseen, jossa vanhukset ja lapset kärsivät huonosta hoivasta. Päiväkodeissa ryhmäkokoja kasvatetaan. Kyse on ihmisistä ja kyvystä asettua toisen asemaan. Lähihoitajat ja sairaanhoitajat kokevat riittämättömyyttä työssään vanhusten parissa. Tämä taas johtuu siitä, että valtion tukijärjestelmää on uudistettu. Sanotaan, että valtion sivistystasoa mitataan sillä, kuinka hyvin se pitää huolta heikommistaan. Jokainen meistä on ollut lapsi. Erikoissairaanhoidon hinta on noussut kohtuuttomasti samoin kuin koko julkisen puolen kustannukset. 68 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Jokaisesta meistä tulee vanhus. Tämä on Suomi 2019. Siitä, kuinka arvokkaasti me haluamme hoitaa ja auttaa niitä, jotka hoitoa eniten tarvitsevat. Esimerkiksi Helsingissä on laittomia päiväkoteja entisissä teollisuushalleissa, mahdollisissa asbestitiloissa. Leipäjonot ovat pitkiä, lapsia pidetään laittomissa päiväkodeissa ja vanhusten hoidon taso on surkea. Siksi myös valvova sosialidemokraatti on hereillä ja pitää ääntä siitä, että kyse on arvoista. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Ja jokaista meistä voi kohdata äkillinen onnettomuus joka johtaa varattomuuteen. Samalla kuntia ajetaan suuntaan, jossa myös päiväkoteja tulisi yksityistää kustannustehokkuuden lisäämiseksi
Siksi samaan aikaan on suunnattava katseet teknologiaan, joka kehittyy nopeammin kuin koskaan, mutta vaatii myös panostuksia. Tärkeintä on, ettemme vain levitä käsiämme ja toivo parasta vaan uskallamme unelmoida yhteiskunnasta, joka on samaan aikaan päästötön, toimiva ja hyvinvoiva. Aikatauluttaminen tarkoittaa suunnitelmallista ja hallittua siirtymää, joka ei hankaloita kenenkään liikkumista, heikennä alueellista tasa-arvoa tai aseta pienituloisia huonompaan asemaan. Ongelma on ollut tiedossa jo vuosia, varsinkin heillä, joilla sukulaisia tai puolisoita nykyisissä kilpailutetuissa hoivapalveluissa. SDP:n tavoitteena on, että seuraavalla hallituskaudella laaditaan aikataulu uusien polttomoottoriautojen kieltämiseksi. Tilastoista näkee, kuinka vuosikausia on maassamme oikeistohallituksen toimesta leikattu sosiaalipuolelta valtavia summia määrärahoja, mistä on seurannut (myös ulkoistamisen avulla) valtava ero pohjoismaiden välille vanhusten hoivan rahoituksen määrässä. Sitä kiinnostaa nyt se, millaisin mielin ja eväin sairauksien kouriin joutuneessa SDP:ssä matkataan kohti huhtikuun eduskuntavaaleja. Anni Koivisto, Maria-Riitta Mällinen Eduskuntavaaliehdokkaat (sd.) Media on yksi poliittinen toimija. Vähätai nollapäästöisiin autoihin liittyy vielä paljon kehittämisen varaa. Tämä kaikki aseistamishullutus vie myös kansalaisten mahdollisuudet saada yhteiskunnan järjestämänä koulutusta, sairaanhoitoa sekä muitakin hyvinvointipalveluja. Tämä on pitkän aikavälin tavoite, ei huomisen toimenpide. Pentti Välimaa, Pori Maassamme on vihdoin myös valtalehdistö kiinnittänyt huomiota vanhusten hoitoon – tai lähinnä hoitamattomuuteen. Politiikan raadollisuudesta johtuen ei sitäkään ajatusta ole unohdettu, miten SDP:n nykytilanteesta voisivat muut puolueet hyötyä. SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen sairasloman on arvioitu kestävän helmikuun loppuun. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii kunnianhimoista politiikkaa. Närää on aiheuttanut erityisesti kirjaus polttomoottoriautoista. Hänen sijaisena puoluetta johtaa nyt varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin. Valvova viranomainen Ely-keskus ei myöskään ”ehdi” hoitamaan tehtäviään, onko syynä vähennetty henkilöstö vai mikä. Sitä ei kukaan tervejärkinen ihminen toivo kellekään. Siihen pääseminen vaatii suuria, mutta harkittuja toimenpiteitä. Vakavasairaus voi iskeä kehen tahansa. Tähän nykyiseen kovaan sosiaalipoliittiseen tilanteeseen sopii erittäin kehnosti väite, että Suomi muka tarvitsee 64 uutta hävittäjää, joiden hinta on oikeiston maallemme haluama miljardien eurojen ”hukkaputki”. Jori Porspakka 64 uutta hävittäjää, joiden hinta on oikeiston maallemme haluama miljardien eurojen ”hukkaputki”. SDP:n Marinin ottaminen vähättelyn ja mollauksen kohteeksi on tietenkin lukijoidenkin helpommin nieltävissä kuin se, että lähdettäisiin julkisesti näkyvään SDP-vastaiseen vaalitaisteluun vakavien sairauksien kustannuksella. SDP vaatii kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa SDP:n ilmasto-ohjelman tavoitteena on pysäyttää ilmaston lämpeneminen puoleentoista asteeseen. De_21022019_68.indd 69 13.2.2019 12.30. Lännenmedian toimittaja Aki Taponen väitti (23.1) kommentissaan, että Tampereen kaupungin valtuuston puheenjohtajuus ei välttämättä tuo Marinille eduskuntavaalityöhön paljoltikaan apuja. Uskomme, että suomalainen osaaminen ja tuotekehitys ovat uusien tarpeiden myötä tulevaisuudessa kysytympiä kuin koskaan. Lännenmedian toimittaja Anita Simola kirjoitti (26.1.) analyysissään, että ”Marin osaa pitää jöötä Tampereen valtuustossa, mutta se ei tee hänestä vahvaa osajaa valtakunnan politiikassa”. Taposen mukaan Marinin yksikin lipsahdus voi viedä puolueelta ääniä. Häntä on julkisuudessa jo vähätelty, jotta muut puolueet siitä hyötyisivät. Keinot ovat herättäneet laajaa ja osin kiivastakin keskustelua, joka on valitettavasti nojannut lähinnä klikkiotsikoiden vääriin tietoihin ja ajautunut sitä myöten harhapoluille. 69 Demokraatti Marin median erityissyynissä Turvallista hoivaa vai hävittäviä lentokoneita. Tätäkö tilaisuutta nyt kytätään. Esimerkiksi sähköautot eivät tällä teknologialla ja infralla sovi lappilaisten tarpeisiin eikä niiden valmistaminen ole aivan kestävän kehityksen mukaista
Kerhoilla oli hyvin aktiivista toimintaa ja keskushenkilönä oli Pekka Lindeman. Esillä sääntömääräiset asiat. Lindeman oli Autoja Kuljetusalan Työntekijäliito AKT:n pitkäaikanen, valtakunnallinen, keskeinen vaikuttaja. – Minusta hallituspuolueiden tänään paljastunut linja on ennen muuta todella ikävää suuren työn tehneiden järjestöjen kannalta, kansanedustaja Pilvi Torsti (sd.) tviittaa. Pekka oli todellinen ammattiyhdistysmies. Pekka oli hyvä organisoija. Hän oli myös valtuustoryhmänsä puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsen. SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP tekivät mietintöön vastalauseen, missä kannatetaan kansalaisaloitetta ja vaaditaan ponnella valtioneuvostolta perusteellista selvitystä. AKT:n jäsenmäärä kasvoi silloin muutamassa vuodessa 30 000 jäsenestä 50 000 jäseneen. SDP:n kansanedustajat ovat olleet tyrmistyneitä hallituspuolueiden toiminnasta. Jarmo Viinanen asevalvontasuurlähettiläs, Kirkkonummi 23.2.2019 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Jarmo Viinanen. Eläkkeelle jäätyäään Pekka perusti ja veti Kouvolan AKT:n jäsenten Eläkeläiskerhoa. Minun elämääni Pekka Lindemanilla oli suuri vaikutus. Hän oli AKT:n liittotoimikunnan jäsen 20 vuotta ja liittotoimikunnan työvaliokunnanja liiton varapuheenjohtajana 12 vuotta. Pekka oli yksi niistä henkilöistä, jotka nostivat 1970-luvun lopulla AKT:n heikosta ammattiliitosta Suomen vahvimmaksi liitoksi. 10 Helsingin Elintarviketyöntekijät KEVÄTKOKOUS pidetään keskiviikkona 6.3.2019 klo 17.00 SEL:n Etelä-Suomen aluetoimistolla, osoitteessa Siltasaarenkatu 4, 5. Myös Demarinuorten puheenjohtaja, eurovaaliehdokas Mikkel Näkkäläjärvi ihmettelee hallituspuolueitten toimintaa. – Tämä sivistysvaliokunnan enemmistön yritys pestä kätensä kansalaisaloitteesta ei ainakaan lisää politiikan uskottavuutta. Kysymys oli siis muotoseikasta. Pekka oli ammatiltaan osuusliikkeen autonkuljettaja. Hän oli myös voimakas Kouvolan Työväenyhdistyksen ja Kouvolan sosialidemokraattien toimija. Pekka Lindeman valittiin 1974 AKT:n liittoimikunnan varapuheenjohtajaksi. Kouvolan Seudun Autoalantyöntekijöiden johdossa hän toimi 30 vuotta, josta puheenjohtaja 20 vuotta, vuodet 1970–1991. Demokraatti De_21022019_70.indd 70 13.2.2019 13.34. Tervetuloa! 80 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät Leevi Aarniokoski Kankaanpään Työväenyhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja, Kirjaltajaliiton ja SDP:n kunniajäsen 21.2.2019 Juhlaa Aarniokoski viettää perhepiirissä. päivänä. Aktiivisia eläkeläiskerhoja syntyi myös muihin Kaakkois-Suomen ammattiosastoihin. Kahvitarjoilu. Hän oli rehti ja suora. krs. Pekka kutsui itseään usein leikillisesti ”komonokaksi”, kun hänelle oli iso komea nenä. kansanedustaja Joona Räsänen (sd.) sanoo. Minulle sitä ei kerrottu. Hän ”värväsi” minut 1975 AKT:hen lakimieheksi. Vasta sitten, kun olin 1978 jo puheenjohtaja, kerrottiin asia minulle. Eikö hallitus uskaltanut ottaa kantaa aloitteen sisältöön näin vaalien alla. Pekka oli yksi kovimmista ja voimakkaimmista ammattiyhdistysmiehistä, mitä minä olen tuntenut. 70 Demokraatti KOKOUKSET KUOLLUT Todellinen ay-mies Pitkäaikainen Kouvolan kaupunginvaltuuston jäsen Pekka Lindeman kuoli 83-vuotiaana tammikuun 25. Nyt ”komonokka” katsoo meitä pilven päältä: rauha hänelle, kunnon miehelle, kunnon työmiehelle, hyvälle ystävälle! Risto Kuisma AKT:n kunniapuheenjohtaja Os. Pekka ja muutamat muut olivat ajatelleet, että minusta tulisi mahdollisesti seuraava AKT:n puheenjohtaja. Hän sai paljon aikaa ja hänellä oli kyky saada muita mukaan. Valiokunta meni muotoseikan taakse Sivistysvaliokunta hylkäsi kansalaisaloitteen maksuttomasta toisesta asteesta eilen sillä perusteella, että eduskunta ei ole oikea taho aloitteessa vaaditun selvityksen ja lainvalmistelun tekemiseen. Hän toimi valtuutettuna 24 vuotta, 1972–96
Kävelyn jälkeen tarjolla thaimaalaista keittoa, kahvia ja mehua Voimantie 2:n pihassa (n. mennessä 045 773 021 22 De_21022019_70.indd 71 13.2.2019 13.34. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 21.2., jumpan vetää Pekka Ruohonen. Paikalla myös kansanedustaja Ilmari Nurminen ja kaupungin luottamushenkilöitä. Seurojen esitykset liittokokousedustajaehdokkaista piirin 28.2. com. klo 11 alkaen. Kokoontuminen la 23.2. PIRKANMAA • TUL-Tampere. 400 m kävelysillalta voimalaitoksen tienhaaraan). TUL-Tampere avoimet joukkuevoimistelun piirinmestaruuskilpailut ja 100-vuotisjuhlakilpailut su 14.4.Hervannan vapaa-aikatalossa, ilmoittautuminen ja kisainfo www.rantaperkionisku. 71 Demokraatti Yhdistystoiminta HELSINKI • Pohjois-Haagan Lassilan sos. klo 17.30–18.30 eduskuntavaaleista ja SDP:n vaaliohjelmasta. mennessä. mennessä puheenjohtajalle tekstiviestinä 0400 930 615 tai s-postilla kari.tapio.tirronen@gmail.com. Kaikki tervetulleita! Laskiaissunnuntain ulkoilutapahtuman Vammalassa nuorisotalo Pilvellä (Marttilankatu 24 piha-alueella) su 3.3. Sääntömääräiset asiat. Sinikan alustuksen jälkeen yhdistys pitää kaikille avoimen kokouksen n. Järjestelyjen vuoksi ilmoittautunette 18.3. Koko perhe mukaan! distyksen toimistolla Asemamiehenkatu 4, Helsinki. klo 14 sillan Pehulan puolella, Myllytie 24. Ilmoittautumiset pe 1.3. • Sastamalan Sosialidemokraatit järjestävät siltakävelyn Keikyään Suomen pisimmälle (228 m) kävelyriippusillalle. Tarjolla ulkoilman lisäksi makkaraa ja mehua. Murikassa. • Lasten Kesä ry:n sääntömääräinen Vuosikokous to 21.3. klo 18.30 samassa paikassa. dem.yhdistyksen järjestämässä, kaikille avoimessa keskustelutilaisuudessa, Helsingin kaupunginvaltuutettu, sairaanhoitaja Sinikka Vepsä alustaa Pohjois-Haagassa kerhotila Ilkankulmassa, Ilkantie 16 B ke 20.3. klo 17 yhPALVELUKSEEN HALUTAAN tai jukka.nieminen@tul.fi Veteraanien seuraseminaariin 11.3
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 72 Demokraatti RISTIKKO 5/2019 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: De_21022019_72.indd 72 13.2.2019 12.38. Merkitse kuoren päälle ristikon numero
Ei. Samalla on mielessä, että tiira. Kuningaskalastaja on yksi lempilinnuistani. Olisi elämys nähdä ja kuvata se täällä kotimaassa. Pääsin näkemään ja kuvaamaan sen viime vuonna Espanjassa. Linnun kesyys voi antaa kuvan, että oma läsnäolo ei olisi häiriöksi, vaikka tosiasiassa liian lähelle meneminen voi esimerkiksi pelottaa saaliseläimiä pois tai vaikeuttaa muulla tavoin saalistamista.”. 73 Demokraatti RISTIKON 3/2019 RATKAISU SUDOKUN RATKAISU 24.1. Onko bongaus ok, jos lintu on esimerkiksi muutoinkin vilkkaan kävelyreitin varrella ja tarkkailen lintua kunnioittavan etäisyyden päästä. Suomen talvessa sinnittelevälle linnulle halutaan taata rauha. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Eija Rissanen Toivalasta. Saisin varmasti selville paikan, jossa säihkylintu majailee ja myönnän, että ajatus houkuttaa kovasti. ais ud ok u. De_21022019_72.indd 73 13.2.2019 12.38. fi-sivustolla, jonne lintuhavaintoja listataan, salataan ilmoitukset kuningaskalastajasta aivan syystä. Marraskuussa helsinkiläinen lintuyhdistys Tringa muistutti hiiripöllöistä innostuneita: ”Kylmänä talvipäivänä jo päivän syömättömyys voi olla kohtalokasta. Ehkä. Onnea voittajalle! TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Häiriintyykö se silti. Huomaavainen havainnointi on harrastuksen ykkössääntö, mutta aina ei ole helppo hoksata, mikä on häiriöksi. co m 6 7 3 1 6 2 4 4 7 5 1 2 8 2 6 5 2 9 5 3 1 6 9 64 82 93 71 5 57 31 64 82 9 12 95 78 36 4 45 73 16 29 8 98 67 52 43 1 23 14 89 57 6 79 48 21 65 3 86 29 35 14 7 31 56 47 98 2 K U K S A K A S I A A L O I N E N U K I N A L E I F A I R A M O S S O S T O L A T A K A T K E T A O L L I I S I S T A A T A T I I T O M M E L A S K I I M A A M I S E E L A N A I N E N A O R I V E S I P O K A A L I I I R I S T O T T U A S I A M T T A H O T U R S A T R I P L A A A T R E N O I R I I L I A S N O B I T R M A T T S E I T A L O I T E E L A T U S M A D E S T K O T I L O L I O T A U M E A A S A T J U N I O R K E R A K A K A D U A N T I K I I S U R A L M E R E T E O L E I L U T A L I I N E S O len katsellut hiukan kadehtien kuvia Suomessa talvehtivasta kuningaskalastajasta. Ehkä. Onko elämykseni sen väärti, jos lintu häiriintyy ja kenties elintärkeä ateria ui siltä nokan ohi. ”Kunkku” on meillä erittäin uhanalainen
Eihän tässä järkeä ole – mutta kuka niitä kirjoja ostaisi, jos en minä. Kesämökki on sitten asia erikseen... Sen takia en oikein tiedä, mikä on vapaa-aikaa ja mikä työaikaa. Vuokraan kahta kellaritilaa asuntoni läheltä, joista toinen tosin toimii myös työhuoneena. William Shakespeare oli vallan analyytikkona aivan ainutlaatuinen. K. Tony Judt oli huippuhistorioitsija ja ”public intellectual”, joka kuoli ennen aikojaan. Viime töikseen hän keskusteliyhden manttelinperijänsä, Timothy Snyderin kanssa 1900-luvun historiasta. 1 2 3 De_21022019_74.indd 74 13.2.2019 12.42. Shakespearen Macbeth kuvaa taitavasti, kuinka valta syö ihmistä sisältäpäin ja lopulta tuhoaa. Ei ole ihan sattumaa, että hänen tekstinsä ovat säilyneet yli 400 vuotta kuranttina tavarana. Kaikki eivät mahdu kotiini, joten joudun varastoimaan niitä ympäriinsä. Minulla on varmasti tuhansia kirjoja. Olen kokeillut digitaalisia lukulaitteita, mutta vietän niin paljon aikaa ruudun ääressä töitä tehden, että nautin kirjani mieluummin fyysisessä muodossa. Toisaalta, saatanhan vain olla laiska opettelemaan uusia välineitä. Luen paljon ja koko ajan: historiaa ja politiikkaa, mutta myös kaunokirjallisuutta. Richard III taas on hurja juonittelun ja häikäilemättömyyden käsikirja. Paasikivi: Paasikiven päiväkirjat Tony Judt with Timothy Snyder: Thinking The Twentieth Century Päiväkirjojen ensimmäinen osa ilmestyi samana vuonna kun pääsin yliopistoon eli 1985, jolloin myös Gorbatshov nousi valtaan. Sitten on Julius Cesar, joka näytelmänä ei ole niin kuolematon, mutta Brutuksen ja Antoniuksen puheet Caesarin murhan jälkeen osoittavat populistisen retoriikan voiman. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Shakespearen tekstejä ei aika nakerra Historiantutkija Mikko Majander ihailee yli 400 vuotta sitten elänyttä kirjailijaa terävänä vallan analyytikkona. William Shakespeare: esimerkiksi Macbeth, Richard III ja Julius Caesar J. Kirja yhdistää hienosti aatehistoriaa, kulttuuria ja politiikkaa. Kirjan selaaminen ja tunnustelu on tärkeää. Suomen lähihistoria alkoi avautua uudella tavalla ja imaisi nuorenmiehenmukaansa. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Työni on lukea, kirjoittaa ja ajatella
Käytä aina originaalilogoa. www.paperiliitto.fi www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto 1901 Tradeka Demokraatti 205x275 tuotto-osuus.indd 1 01/02/2019 14.38 KANSIPOHJA ÄLÄ POISTA DemokXXXX2019_001-002.indd 2 13.2.2019 10.20. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 1/21/2013 3:57:51 PM www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. (09) 774 3110, sähköp
Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAL.VKO 2019-10 00 74 43 -1 90 5 KANSIPOHJA ÄLÄ POISTA DemokXXXX2019_001-002.indd 1 13.2.2019 10.20. TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen