Värittömyys pahasti hakusessa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. m aa lis ku ut a HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu PAL.VKO 2019-14 00 74 43 -1 90 7 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI KANSIPOHJA ÄLÄ POISTA DemokXXXX2019_001-002.indd 1 13.3.2019 10.11. www.demokraatti.fi Seuraa meitä myös somessa. Oho! 7/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 7 • 20 19 / 21
Käytä aina originaalilogoa. www.paperiliitto.fi www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 1/21/2013 3:57:51 PM www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto KANSIPOHJA ÄLÄ POISTA DemokXXXX2019_001-002.indd 2 13.3.2019 10.11. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. (09) 774 3110, sähköp
OMA KOTI ON YHÄ KALLIS. Asunnottomuus voi hävitä Suomesta. MAALISKUUTA 2019 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TEEMA RAUHA ASUMINEN UUSKOLONIALISMI ILMIÖ ULKOMAAT Ruohonjuuritason taistelu aseita vastaan. De_21032019_03.indd 3 13.3.2019 13.50. Länsimaat viisastelevat taas sormi pystyssä. 3 Demokraatti 7/ 19 26 16 59 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 21
kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Sisältö 7/ 19 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Sote-soppa kaatui Viikon kuva: Kuka huolii isisläiset. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Ka nn en ku va : Ja ni La uk an en Moni suomalainen hoitoalan ammattilainen suuntaa Norjaan. Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Merja-Hannele Vuohelainen D-analyysi: Viisuhaaste Arkadianmäeltä: Sipilän uhkapeli D-ilmiö: Ammattina rauha Indeksi: Mystinen palkkaero Alastalon salissa: Kysy kansalta Työelämä: Hoitotyön onnela Ulkomaat: Kestävää kolonialismia Mepit Show: Miapetra Kumpula-Natri Kielikylpy: Mera svenskundervisning Kuvataiteet: Näkyvä ja näkymätön Kirjat: Viiden sormen opetus Teatteri: Koiramäkistä historiaa Elokuvat: Sistersin veljekset Tässä ajassa: Rolf Bamberg Pelin purku: Pukki ja minä Rönnholm: Burn out, uusi kansantauti Mielipide: Ihmiset vai eurot. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja: Mikko Salmi, 09 7010 504 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Topi Juga (työvapaalla), Marja Luumi Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf, Arja Jokiaho (opintovapaalla) Valokuvaaja: Nora Vilva Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560 Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri: Sari Ojala Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 24 14 SIPILÄ Seliseli, minäminä + TEEMA Asumisen murros 57 De_21032019_04.indd 4 13.3.2019 14.58. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Puheenvuoro: Harri Järvinen RIstikko: Aivopähkinä Ti ti tyy: Lapinpöllö Politiikan kirjahylly: Ilkka Kantola 5 6 8 11 12 14 16 22 23 24 26 28 30 IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Minna Räsänen Kolumni: MIkko Majander Kasvot peilissä: Hanna Wass 32 40 41 42 46 48 50 52 54 65 66 69 72 73 74 Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Se on hoitajan ja hoidettavan onnela
5 Demokraatti Mikko Salmi Päätoimitaja mikko.salmi@demokraatti.fi Twitter: @msalmi Kuuma sote-soppa kaatui nyt SDP:n syliin Pääkirjoitus LÄÄKÄRIIN PITÄÄ PÄÄSTÄ. Mitä Rimpelä sitten tekisi. Vanhuksista pitää huolehtia selkeästi paremmin. Ei ihmisten hädällä saa tehdä miljoonabisnestä! Olennaista ei ole ylikallis valinnanvapaus tai maakuntamalli; tärkeintä on rakentaa riittävän isot, suuriin kuntiin nojaavat alueet, jotka selviävät kasvavista sosiaalija terveysmenoista. Olennaista ovat varmaan riittävän selkeät ja ymmärrettävät asiat. Kun aarteenetsinnästä ja onginnasta oli selvitty, pääsimme me vanhemmatkin puhumaan omia juttujamme. Lisäksi ensi vuoden budjettiin pitäisi saada ainakin 100 miljoonaa euroa ylimääräistä, jotta perusterveydenhuollon aliresurssoinnista hiljalleen päästäisiin. Kyseessä oli monen mielestä unilukkarimainen temppu, jossa keskustan ydinkannattajat haluttiin ravistella hereille. Juuri kun olin nämä teesit päässäni sorvannut, luin tutkimusprofessori Matti Rimpelän erinomaisen kirjoituksen Facebookissa, jossa hän syytti demarien sote-mallia konkretian puutteesta. Moni synttärivieraista muisti, että olen Demokraatin päätoimittaja. Sipilä oli tullut päässään siihen tulokseen, että ainoastaan näin radikaali temppu voi estää keskustan historiallisen huonon vaalituloksen. Kaikki olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että sote-soppa kaatuu nyt SDP:n päälle, jonka nousua ykköspuolueeksi ei epäillyt enää kukaan. SYNTTÄREIDEN JÄLKEEN pohdin, miten vaalikentillä tulisi SDP:n sote-mallista oikein puhua. Kunnille jäisi silti oikeus järjestää itse sote-palvelunsa. Keskustelu alkoi Sipilän historiallisesta tempusta, jossa hän jätti hallituksen eronpyynnön sote-lakien valmistumisen törmättyä perustuslakiin. He aloittivat yllättävän kysymysryöpyn, jossa minulta tivattiin SDP:n sote-mallia. Ainakin seuraavat teemat tulivat mieleeni: SDP pitää hallituksessa huolta, että Suomeen saadaan riittävästi terveydenhuoltohenkilökuntaa. VANHUKSISTA PITÄÄ HUOLEHTIA. Paljon muutakin viisasta Matti kirjoitti. Kun siltä tuntuu, lääkäriin pitää päästä. Kannattaa lukea Facebookista. Huomasin, että kysymyksiin oli yllättävän vaikea vastata. N or a V ilv a O lin puolitoista viikkoa sitten kummipoikani synttäreillä. Moni juhlavieras ei kuitenkaan uskonut, että hallituksen kaataminen oli pelkästään seurausta tulos tai ulos -uhoamisesta. De_21032019_04.indd 5 13.3.2019 14.58. Hänen mukaansa Suomen sote-malli tulisi rakentaa nykyisten sairaanhoitopiirien varaan. Koska vesseli oli vielä kovin pieni, koostui juhlakansa sekä päivänsankarin lajitovereista että heidän vanhemmistaan
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / D el il So ul ei m an De_21032019_06.indd 6 13.3.2019 10.37
Länsimaista Isisin joukkoihin lähteneiden kohtalo on avoin. 7 Demokraatti KOTIA EI OLE Siivilit pakenevat taisteluja viimeisiltä Isisin hallussa olevilta alueilta. Etenkin lasten osalta tilanne on vaikea. Moni länsimaa vaatii, että myös siviilit pitää tuomita maassa missä heidät on vangittu. Heidän kotimaansa eivät halua lähtijöitä – sen enempää taisteluihin osallistuneita tai puolisoja – takaisin. De_21032019_06.indd 7 13.3.2019 10.37
EU-maat lisäsivät kymmenen uutta maata ja aluetta mustalle listalle yhteistyökyvyttömyydestä veroasioissa. Näitäkin maita pitäisi patistaa muuttamaan haitallisia verojärjestelmiään. siis toimitusministeriön koplauspuolueet syyttävät kilvan toisiaan soMissä on EU:n oma musta lista. Euroopan on turha jeesustella merentakaisille maille, kun EU-alueellakin riittää veroasioissa korjattavaa. Ja kansa villiintyy – siitä huolimatta, että samaan aikaan Xi Jinping sementoi valtaansa ja kiristää otettaan kansasta. ten kaatumisesta. Nyt 65-vuotias Xi Jinping on lopettanut hiustensa värjäämisen luodakseen itsestään rennompaa imagoa. Hallituksen kaatuneen sote-hankkeen valmisteluihin ehdittiin valtionhallinnossa ja kunnissa käyttää rahaa noin iS to ck 829 päivää (22.12.2016–) tein joka päivä työtä soten markkinamallin kaatamiseksi. 2018 Taas ne dosentit ja muut PÄÄMINISTERI SIPILÄ pettyi eduskuntaan ja erotti hallituksensa. De_21032019_08.indd 8 13.3.2019 15.22. Kiinassa, vanhuksia arvostavassa maassa, on maan ylin johto ikävuosista huolimatta ollut aina mustatukkainen. Niin se sanoi. Juhana Vartiainen Twitterissä 7.3. 2019 Kuuntelin tarkkaan, mitä sisäinen ääneni sanoo. Kumpi voittaa herruuden, Donald Trumpin keltainen hiusväri vaiko Kiinan presidentti Xi Jinpingin luonnonharmaa hiusväri. Lista vaikuttaa kolonialistiselta. Sipilä selitti sote-uudistuksen kaatuneen aikapulaan ja eduskunnan hidasteluun, mutta professorien ja muiden asiantuntijoiden viimeisimpien lausuntojen mukaan hankkeen lainsäädäntöpaketti vuosi edelleen kuin siivilä eikä sillä ollut sen takia edellytyksiä mennä läpi. Listalla on nyt yhteensä 15 maata ja aluetta kuten Guam, Samoa, Trinidad ja Tobago, Aruba, Belize, Bermuda, Fiji, Marshallinsaaret, Oman ja Vanuatu. Kyllä oppositiolla on nyt helppoa, kun halli... Tämä paljasti, kuinka heikko liima ja yhteinen näkemys sitoi diiliä maakuntamallin ja valinnanvapauden yhdistämisessä. Älä äänestä kepua. Jari Tervo Twitterissä 8.3. 2019 Uskokaas nyt huviksenne kaikki spekulantit. 8 Demokraatti SOTE SOTE MAAILMANKAUPPA PÄTKÄT HOKSAUS V IIK O N LU KU 200 miljoonaa euroa. Hiusvärien sota KIINAN JA Yhdysvaltojen välisen kauppasodan taustalla käydään kovaa psykologista taistoa. Sote-uudistus on parannus nykytilaan, ja se tullaan tekemään. Milloin vastaavalle listalle pannaan esimerkiksi Irlanti, Gibraltar, Kypros, Malta tai Luxemburg. Vai miten päin se demokratiassa yleensä meneekään. Aki Lindén Twitterissä 10.3
Pelko ei ollut turha. Salmi aloittaa tehtävässä 1.4. Ja etenkin nyt EU-vaalit ovat erityisen tärkeät, kun populistivoimat ovat vahvistumassa Euroopassa. Moni tuskailee, että EU-asiat eivät kiinnosta juuri ennen eduskuntavaaleja. 9 Demokraatti TOIMITUS SOTE EUROVAALIT PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari SARVIKUONON SARVI VIAGRA Sarvikuonon sarvi Erektiohäiriölääke Hyvä Juha Sipilä, moni politiikan tutkija on pelännyt, että kevään eduskuntavaaleista tulisi ennätykselliset likasankovaalit. Kunnostauduitte muutama viikko sitten, kun syytitte ”punavihreän puolen”, opposition, lopettavan metsien käytön ja samalla tuhoavan suomalaiset työpaikat. EU:ssa päätetään monista isoista Suomen asioita. Demokraatin väliaikaiseksi päätoimittajaksi on nimetty lehden toimituspäällikkö Rane Aunimo. Pihlajalinnan, Mehiläisen ja Terveystalon toimitusjohtajien pettymystä kassakoneen kilinän mahdolliseen hyytymiseen Saarikko piti ”käsittämättömän huonona yhteiskunnallisen ilmapiirin lukutaitona ja tilannetajuna”. Perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kutsui tätä tanssiksi haudoilla. Tyyli ja totuuskerroin kuulosti köyhän miehen Donald Trumpilta. Mitkä vaalit. Pelottelunne tyyli puree ehkä vain kovimpiin kepulaisiin. Eurovaaleja puskevat ehdokkaat käyvät sääliksi. Voiko tätä paremmin sanoa. Yllättävää on, että te päämininisterinä aloititte likasangon loiskuttamisen. Suomalaisten pitäisi kuitenkin syttyä myös EU-vaaleille. Salmi aloitti Demokraatin päätoimittajana elokuussa 2015. Helsingin Sanomat teki faktantarkistusta pääväittämistänne eli metsien käytön kieltämisestä, hakkuiden kestävästä tasosta ja metsien kasvusta. Tanssi soten haudalla SOTEN RAATO ei ehtinyt edes kylmentyä ennen kuin terveysjätit alkoivat vaatia kuntien sote-palveluiden ulkoistamista rajoittavan lain kumoamista. Toivottavasti muut puolueet eivät lähde valitsemallenne linjalle. Hän aloitti verkkolehden toimituspäällikkönä joulukuussa 2015. Oulun kaupunki tiedotti valinnasta helmikuussa. Jos ne saavat voiton EU-vaaleissa, voi EU:n järkevä kehittäminen hyytyä pitkäksi aikaa. Politiikka ja suomalaisten äänestysaktiivuus ovat liian tärkeitä asioita tärvättäväksi lyhytnäköisellä kampanjoinnilla, muistuttaa Demokraatin väki Demokraatin päätoimittaja vaihtuu DEMOKRAATIN PÄÄTOIMITTAJA Mikko Salmi on valittu Oulun kaupungin uudeksi viestintäjohtajaksi. De_21032019_08.indd 9 13.3.2019 15.22. Mutta ilmeisesti kaikki keinot äänestäjien pelotteluun ovat sallittuja, kun puolueen kannatus riittävästi tippuu ja porvarihallituksen mahdollisuus hiipuu epätoivoiseksi haaveeksi. Onneksi keskustan ajamat maakuntavaalit jäivät toteutumatta. Lopputulos oli, että totuutta väittämissänne ei ollut edes siteeksi. Auni mo on työskennellyt lehdessä eri tehtävissä vuodesta 2004
Lisäksi hän syytti troikkaa tilannetajun puutteesta ja kehotti valikoimaan yhteiskunnalliset kuiskaajansa paremmin. Niiden mielestä ehdotus tarkoittaa käytännössä orjatyötä hoitajapulan korjaamiseksi. De_21032019_10.indd 10 13.3.2019 15.01. He kun ovat ”työteliästä ja hyvää väkeä, joka tekee työnsä korkealla moraalilla”. Aloitteen ”kummikansanedustaja” Kristiina Salonen (sd.) kuitenkin iloitsi siitä, että eduskunta hyväksyi vastauksessaan kolme pontta, mikä kertoo siitä, että eduskuntapuolueet tunnustavat, etteivät vammaisten oikeudet toteudu hankintaprosesseissa riittävästi. iStock Nordea: Pesimme vain IHAN VÄHÄN RAHAA... S iniset ei ole ollut se kaikkein maahanmuuttomyönteisin puolue. Ulkoministeri Timo Soini äityi kuitenkin blogissaan ehdottamaan, että Suomeen palkattaisiin lisää hoitajia Filippiineiltä. Hurjin esimerkki tulee Rovaniemeltä, jossa palveluntuottajan vaihtumisen jälkeen yksikköön hälytettiin kevään aikana ambulanssi 42 kertaa yhden asukkaan epilepsiakohtauksen vuoksi. Eli hakea ratkaisua hieman lähempää kuin Filippiineiltä. Ota tuosta nyt selvää. Ikään kuin filippiiniläiset ihmiset ja naiset olisivat jotenkin huonompia kuin muut. Potilas reagoi niin voimakkaasti henkilöstön vaihtumiseen. Hoitajaliitot pitivät Soinin ajatusta erikoisena: raahata toisesta maasta kielitaidottomia ihmisiä töihin kuin karjalaumaa. Filippiiniläishoitajien työehtojen ongelmat ovat jo nyt näkyneet liittojen edunvalvonnassa. Soini pääsi uhriutumaan taas oikein kunnolla eduskunnan kyselytunnilla, kun oppositiosta kysyttiin, voisiko alalta lähteneet ihmiset saada takaisin hoiva-ammatteihin kohtelemalla heitä paremmin. Ryhdikästä, Annika! E duskunta hylkäsi maaliskuun alussa Ei myytävänä! – kansalaisaloitteen, joka vaati vammaisten palveluiden kilpailuttamisen lopettamista. Soini ryhtyikin yhtäkkiä naisten, ja vielä ulkomaalaisten, puolustajaksi. Saarikko nimitti operaatiota ”tanssiksi hallituksen haudalla”. – Minä en voi ymmärtää, että filippiiniläisistä hoitajista käytetään julkisuudessa kieltä orjatyö ja karjalauma. 10 Demokraatti K ansalaisten arvostama edellisen hallituksen perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) ärähti poikkeuksellisen kovasti Pihjalajalinnan, Mehiläisen ja Terveystalon toimitusjohtajille, jotka hallituksen kaaduttua heti seuraavana päivänä vaativat kuntien sote-palvelujen ulkoistamista rajoittavan lain kumoamista. SALMIAKKIAAKKOSET Mikko Salmi mikko.salmi@demokraatti.fi A B C NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen VIIKON MEEMI PÄTKÄT Naisten puolustaja Soini
Sitten tulivat taksvärkit ja lattaValppautta siskot! Tasa-arvo on naisille vielä kaukainen haave. Yhdistys myös tukee sikäläistä koulua ja sen oppilaita. Tasa-arvotilanne saa arvosanan 6 +. SDP:ssä tilanne on kohtuullinen, mutta muuten viimeiset neljä vuotta ovat olleet kylmää kyytiä naisille. Järjestimme kolme avustusmatkaa Romaniaan. Ehkä osin siksi, että vävyni on sieltä kotoisin. Mikä sinusta teki kansalaisvaikuttajan. Minusta tuli silloin äänettömien puolestapuhuja. Teksti Heikki Sihto Kuva Timo Sparf KIKY-RATKAISU OLI POTKU ESILIINAAN. Voimaeläimesi on skotlanninterrieri. 11 Demokraatti De_21032019_10.indd 11 13.3.2019 15.01. Kun täytän huhtikuussa 60 vuotta, toivon ihmisten muistavan yhdistystä minun asemestani. Mikä meno Merja-Hannele Vuohelainen, Demarinaisten toiminnanjohtaja. Ongelmia ovat palkkaerot, naisiin kohdistuva väkivalta, päivähoidon ongelmat, #Metoo-kampanjan vastaisku… Ja kiky-ratkaisu oli potku esiliinaan. risympatiat. Jos Romania oli auttajille jopa vähän ahdistava ja voimattomuutta herättävä kohde, Afrikassa tuntuu pienellä avulla saavan paljon aikaan. Äitini menetti puhekyvyn kun olin nuori. Miksi. Ja ulkonäöltään kuin veistoksellinen taideteos. Asuin Porvoossa, kun Ceausescun valta kaatui. Somesta alkanut huorittelu ja naisviha ovat jo sillä tasolla, että se voi pelottaa nuorten naisten poliittista osallistumista. Nyt auttamiseni on keskittynyt Burkina Fasoon, yhteen Afrikan köyhimmistä maista. Meillä on noin 50 hengen Adamadeya-yhdistys, jolla on Burkina Fasossa muun muassa kaivohankkeita. Vaalikiirettä. Demarinaisten tavoite on teemalla ”Valppautta siskot” saada SDP:n eduskuntaryhmän paikoista naisille jälleen vähintään kaksi kolmasosaa. Ihastuin skotlanninterrieriin jo neljävuotiaana. Suurin rakkauteni on Afrikka. Ja yhteistyössä muiden naisjärjestöjen kanssa saada vähintään sata naiskansanedustajaa. Mitenkä tasa-arvo jaksaa Suomessa. Ja afrikkalaisten elämänilo ja ylpeys yllättävät aina. Veimme sinne jopa käytetyn ambulanssin. Skotti on sisukas, sielukas ja kokoaan suurempi
HALLITSEVAA SUOMEN mestaria HJK:ta edustava hyökkääjä Riku Riski ilmoitti Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentajalle Markku Kanervalle joulukuussa, ettei aio osallistua Huuhkajina tunnetun maajoukkueen leirille Qatariin. Siinä kritisoidaan vapaalla käännöksellä näin: ”Maailmassa tapahtuu kamalia asioita. ”Tel Aviv on hieno kaupunki, ja olen ollut siellä aiemminkin. Qatarissa järjestetään jalkapallon maailmanmestaruuskisat vuonna 2022. Kappaletta on soitettu Spotify-suoratoistopalvelussa pitkälti yli satamiljoonaa kertaa, enemmän kuin mitään toista suomalaista kappaletta. On helpompaa katsoa muualle kuin nähdä tai ajatella asioita.” Israelin politiikasta Darude on ollut kuitenkin vaitonainen. Euroviisuja järjestävä Euroopan yleisradioliitto EBU ilmoitti marraskuussa, että Israelin kisoihin on ilmoittautunut 42 maata. Vetoomus jäi suutariksi. Katsotaanko muualle. Riskin raja oli Qatarissa, ja se maksoi hänelle luultavasti maajoukkuepaikan. De_21032019_12.indd 12 13.3.2019 10.24. Jalkapalloilija Riku Riski ei lähtenyt maajoukkueen mukana Qatariin. RISKIN RAJA OLI QATARISSA. Arvostelijoiden mukaan Suomella ei pitäisi olla mitään tekemistä laulukisoissa, jotka pönkittävät Israelin julkikuvaa. Se on yksi kaupunki muiden joukossa. Riskin mukaan hänen päätöksensä takana olivat eettiset syyt ja arvot, joiden mukaan hän halusi toimia. Qatarissa on useiden eri järjestöjen mukaan kuollut tuhansia siirtotyöläisiä orjatyöhön rinnastetuissa olosuhteissa. Luonnonmullistuksia, sairautta, sotaa ja pakolaisuutta. Suomalaistaiteilijoista vetoomuksen allekirjoitti 15 henkeä, muun muassa elokuvaohjaajat Aki Kaurismäki ja Pirjo Honkasalo sekä näyttelijät Tommi Korpela ja Krista Kosonen. Suomen edustajakappaleeksi valikoitui kolmen ehdokkaan joukosta laulu nimeltä Look Away, ”katso muualle”. S uomen edustaja Tel Avivin Euro viisuissa Israelissa ensi keväänä on trance-artistina tunnettu Darude eli Ville Virtanen, joka tunnetaan erityisesti maailmanlaajuisesta jättihitistään Sandstorm. Rejman kommentoi boikottivaatimuksia kierrellen, kun tieto Suomen edustajista julkistettiin. Riski kertoo Urheilulehden haastattelussa, että rajanveto on vaikeaa, mutta tärkeää on, että sen vetää johonkin. Siihen liittyy paljon politiikkaa, mutta me ei musiikintekijöinä oikein pystytä ottamaan siihen kantaa.” Silti Daruden kappale on läpeensä poliittinen. Mukana on Suomi ja Darude, joka muistuttaa kappaleessaan, että on helpompaa katsoa muualle. Rane Aunimo rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo analyysi Ville Virtanen eli Darude edustaa Suomea Euroviisuissa Israelissa. Artisteille kokemus on Kerran elämässä -luokkaa, eikä kysymys ole heille lähtökohtaisesti poliittinen. Säveltäjä Darude ja hänen kappaleessaan laulava Sebastian Rejman edustavat Suomea maassa, jota kovimmat arvostelijat kutsuvat ”apartheid-valtioksi”, joka miehittää laittomasti Palestiinaa. YLI 140 taiteilijaa 18 eri maasta julkaisi syyskuussa brittilehti Guardianissa vetoomuksen Euroviisujen siirtämiseksi toiseen maahan. 12 Demokraatti Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö
13 Demokraatti D EM O G RA A FI KAARIN TAIPALE Eduskuntavaaliehdokas Helsingistä JUKKA KEKKONEN Eduskuntavaaliehdokas Helsingistä RISTO KUISMA Eduskuntavaaliehdokas Kaakkois-Suomesta Suomen väkiluku kasvaa ainoastaan maahanmuutosta Väkiluvun muutos äidinkielen mukaan 2000–2017 Suomen, ruotsinja saamenkieliset Vieraskieliset G ra fii kk a: Em ili e U gg la / Lä hd e: Ti la st ok es ku s EI En polkisi jalkaa sen puolesta. Toimeentulo ei saa katketa lyhytaikaisessakaan työssä. KYLLÄ Kaikki vaihtoehdot on syytä pitää avoimina. Perustason sosiaaliturva on yleismaailmallinen ihmisoikeus. Oikeisto Juha Sipilä on jo kuudes porvaripääministeri putkeen, joka ei istunut tehtävässään täyttä vaalikautta. ! De_21032019_12.indd 13 13.3.2019 10.24. Lipponen Edellinen sd-pääministeri on myös edellinen pääministeri, joka pysyi pestissään täyden kauden. Kyse on sosiaaliturvan kokonaisuudesta, jota tulee tarkastella taloudellisen ja oikeudenmukaisuuden näkökulman kautta. Työn vastaanottamisen täytyy olla aina kannattavampaa kuin sosiaaliturvan varassa elämisen. D-gallup: Pitäisikö sosiaaliturvaa uudistaa vastikkeettoman tuen suuntaan. Enemmän kaipaan järjestelmän yksinkertaistamista ja kannustavuutta. EI En kannata ”kansalaispalkkaa”. INKA HOKKANEN Eduskuntavaaliehdokas Oulusta EI Ihmisen on hyvä pyrkiä elämässä eteenpäin kohti tavoitteitaan, sosiaaliturvan tulee kannustaa työhön. 4/5 KIM BERG Eduskuntavaaliehdokas Vaasasta EI Sosiaaliturvaa tulee uudistaa yksinkertaisemmaksi. NOUSUSSA LASKUSSA Teksti Rane Aunimo Ei! 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 – 5 000 – 10 000 2000 2005 2010 2015 2017 Suomi ei enää selviä ilman maahanmuuttoa, kun kantasuomalaisten syntyvyys pienenee. Tärkeää on poistaa työttömyys, silloin yhteiskunta voi antaa hyvän sosiaaliturvan niille, jotka sitä tarvitsevat
Nyt voidaankin kysyä, millaista kunniaa Sipilä teki parlamentarismille ja poliittiselle kulttuurille maassamme. Isotaluksen mielestä seurauksia on vielä vaikea arvioida. 14 Demokraatti ARKADIANMÄELTÄ MinäminäER SIPILÄ ON LUONUT TOIMINNALLAAN KUVAA PERINTEISESTÄ AUTORITAARISESTA JOHTAMISTAVASTA. Poliittisen viestinnän tutkija, professori Pekka Isotalus Tampereen yliopistosta toteaa tulkinnan Sipilän päätöksestä vaihtelevan. Syntyi kuva, että Orpo olisi halunnut pitää hallituksen pystyssä. Isotalus katsoo Sipilän luoneen toiminnallaan kuvaa perinteisestä autoritaarisesta johtamistavasta. – Ei tämä jaettua tai keskustelevaa johtajuutta edusta. Teksti Simo Alastalo ja Johannes Ijäs / Kuvankäsittely Timo Sparf P ääministeri Juha Sipilä (kesk.) rätkäytti hallituksensa nurin perjantaina 8.3.2019. Päätöksensä ja poliittisen uran jatkonsakin hän sitoi omaan henkilöönsä. Sipilä sanoi esimerkiksi, että Petteri Orpo ja Sampo Terho ”tuntevat minut niin hyvin, että osasivat tätä odottaa”. Sipilä perusteli eroaan myös ”sisäisen äänen kuuntelemisella”. – Nämä ovat kaikki aika minäja henkilökeskeisiä perusteita. Soten kaatuminen sai Juha Sipilän luovuttamaan. Hän ei muista muiden pääministerien pitäneen niin konkreettisella tasolla ja jatkuvasti tällaista periaatetta esillä. Puolueella ei ole omaa sote-mallia ja se takelteli pian hallituksen eron jälkeen kerrottuaan ensin, ettei mallia ennen vaaleja tulisi lainkaan. – Voittopuolinen tulkinta on ollut, että siinä oli vaaliasetelma mielessä, Pekka Isotalus sanoo. Isotalus havaitsi myös, että välittömästi Sipilän ilmoituksen jälkeen kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo otti etäisyyttä niin keskustaan kuin Sipilään. Suomessa lienee pidetty kunniallisena, että hallitus pysyy pystyssä loppuun saakka. Näin kävi myös Sipilän perustellessa hallituksen eronpyyntöä. Toimiaan hän perusteli uskonnollisella retoriikalla. Tässä Isotalus näkee uskonnollista retoriikkaa. Isotalus katsoo myös, ettei kukaan muu johtava poliitikko ole sitonut isoja poliittisia ratkaisuja omaan persoonaansa siinä määrin kuin Sipilä. Sipilä kertoi vasta noin tunti ennen hallituksen eronpyynnön jättämistä päätöksestään hallituskumppanille kokoomukselle (Orpo) ja sinisille (Sampo Terho). Osa näkee eron vaalitaktikointina, osa periaatteellisena toimintana ja vastuunkantamisena. – Media kyllä selittää poliitikkojen toimintaa heidän persoonallaan, mutta en muista, että poliitikot olisivat itse näin tehneet. SIPILÄN KOKO hallituskauden aikaista ”tulos tai ulos” -periaatetta ja johtamisstrategiaa Isotalus kuvaa myös erikoiseksi ja ainutlaatuiseksikin. Jotta Sipilän yhden miehen show olisi ollut täydellinen, myöhemmin hän vielä sitoi keskustan kannatuksen omaan kannatukseensa ilmoittamalla, ettei jatka puheenjohtajana seuraavan puoluekokouksen jälkeen, mikäli gallup-lukemat pysyvät samoina. Siihen, miten asiaa myöhemmin tulkitaan, vaikuttaa Isotaluksen mukaan se, nostaako tempaus jatkossa keskustan kannatusta ja mikä on vaalitulos. O De_21032019_14.indd 14 13.3.2019 12.00. Isotalus arvioi, että ainakin kokoomus tuli yllätetyksi. Pian tämä kuitenkin vedettiin takaisin ja malli on tulossa
Paloheimo pitää todennäköisenä, ettei kokoomuksella ollut mietittyä strategiaa, miten toimitaan, jos hallitus eroaa. Ainakin, mikäli uskomme tämänhetkisiin keskustalaisiin unelmiin. Julkisuuteen täytyy kertoa vähän eri juttua kuin todellinen motiivi, Paloheimo toteaa. Paloheimo arvioi, että nyt julkisuuteen on syntynyt kuva, että poliittisessa päätöksentekokyvyssä on erityisen suuria ongelmia. Nyt hänestä on puhuttu. Tätä voi pitää sinänsä yllättävänäkin, sillä vielä vajaa vuosi sitten Petteri Orpo itsekin ennakoi hallituksen voivan kaatua, jos sote kaatuu. Viisi viikkoa ennen eduskuntavaaleja Sipilä otti ohjat käsiinsä. – Pääministeristä on tullut hallituslaitosten tosiasiallinen johtaja. Normaalisti kyse on tietenkin siitä, että hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta. Sama hallituspohja on jatkanut, vaikka pääministerit ovat vaihtuneet. Emeritusprofessori Paloheimo ennakoi vaikeita hallitusneuvotteluja. Hallitus on tehnyt niin kokoomuslaista politiikkaa kuin sielu sietää. Tämä palautti keskustan itseluottamuksen ja auttoi menestymään vaaleissa. Se voi jättää neuvotteluihin särmikästä asetelmaa. 15 Demokraatti – Riski on, että jos keskustan kannatus nousee ja vaaleissa pärjätään hyvin, silloin hallituksen ero leimataan onnistuneeksi ratkaisuksi ja tulee suurempi todennäköisyys sen toistamiselle. Unohtuiko koko vaalikauden aikainen kylmä kyyti vai jäikö saavutus erottaa hallitus sittenkin päällimmäisenä mieliin. Erikoisinta on, että keskustassa ja jopa muissa julkisissa kommenteissa Sipilän toimintaa pidetään jopa nerokkaana. Huhtikuussa näemme, miten Sipilän silmänkääntötemppu tehosi. Ja mitä tapahtuu. Sipilän kommenteissa hän on havainnut asennetta, jonka mukaan ”eduskunta ei nauttinut hallituksen luottamusta”. VAALEIHIN ON aikaa muutama viikko. Poliitikko ei voi tätä julki sanoa. Todennäköisimmin Sipilän tempaus käsitellään luvussa, jonka avainsanoja ovat muun muassa politiikan henkilöityminen, lyhytjänteisyys ja populismi. – Belgiassa hallituksen kokoaminen kesti yli vuoden, Saksassa se oli tahmeaa, Ruotsissakin meni kauan. Paloheimokin tulkitsee hallituksen eron puhtaasti keskustan ja Sipilän ratkaisuksi. MONET PÄÄMINISTERIT ovat viime aikoina lähteneet ennen kautensa loppua, toki hyvin eri syistä – Jäätteenmäki, Vanhanen, Katainen, Stubb, Sipilä. Siitä löytyy realistinen motiivi. – Minusta se, että Sipilä olisi neuvotellut hallituskumppaneiden kanssa, olisi ollut huomattavasti tyylikkäämpää, Paloheimo kertaa Sipilän eropäätöksen vaiheita. Nyt loppui tuulensuojat. – Tämä vaalikausi on uudelleen vahvistanut poliittisen vasemmiston ja oikeiston vastakkainasettelua. – Kokonaisuutena näen hallituksen eron keskustan strategisena linjauksena, jolla pyritään pysäyttämään gallup-kannatuksen lasku. Hän kaataa hallituksensa. Lopultakin ohjaksiin Kymmenen vuoden päästä luemme poliittisen historian yleisteoksista, miten pääministeri Sipilä (kesk.) teki vuonna 2019 nerokkaan vaalitaktisen tempun ja erotti hallituksen. Johannes Ijäs eduskuntatoimittaja johannes.ijas@demokraatti.fi KOMMENTTI De_21032019_14.indd 15 13.3.2019 12.00. Sipilä tosin jatkaa toimitusministeristönsä johdossa. Sipilä on ruikuttanut vaalikirjassaan antaneensa hallituskumppaneille liikaa tuulensuojaa, mikä on täysin normaali pääministerin tehtävä. Voi olla, että meilläkin kestää. Siinä Sipilä ainakin onnistui, että sai huomiota ratkaisulleen. Kuluttava työ on varmasti yksi tekijä, joka vaikuttaa, Paloheimo arvioi pääministerien vaihdosten syitä. Tosin moni näkee sen vaalitaktiikkanakin. Valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo huomauttaa, että historiallisessa katsannossa tuulisuus hallituksissa on kuitenkin vähentynyt. Aiemmin pääministeri oli alisteinen presidentille, eikä hänellä ollut näin itsenäistä roolia kuin nyt. Elämme erikoisia aikoja. Summaus tästä on tyly: – Tätä taustaa vasten, vaikka Sipilän hallituksen eroa pidettäisiinkin taktisena temppuna, en oleta sen enää arvostusta erityisesti rapauttavan
Ajatus siitä, että maailma jakautuu alueisiin, joihin vain osalla on oikeus mennä, tuntui ihmeelliseltä, sanoo Minna Vähäsalo, 31, Sadankomitean pääsihteeri. Nyt hän on Sadankomitean hallituksen jäsen. Siihen aikaan, 1970-luvulla, vakaumus piti selvittää kirjallisesti. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla, sanovat rauhantyöntekijät Timo Mielonen ja Minna Vähäsalo. Maailman valtiot käyttävät yhteensä sotilasmenoihin noin neljä miljardia euroa päivässä. Rauhantyötä tekevissä järjestöissä ei eletä maailmanlopun tunnelmissa, vaikka tällä hallituskaudella tehdyt kansalaisjärjestöjen tukien leikkaukset uhkaavat rauhantyön tulevaisuutta. Sadankomitea on antimilitaristinen ja puoluepoliittisesti sitoutumaton rauhanjärjestö, joka on toiminut Suomessa vuodesta 1963. Vähäsalo luki ensin historiaa Oulun yliopistossa, mutta kiinnostui myöDe_21032019_16.indd 16 13.3.2019 11.22. Minua kiinnosti, miksi ihmiset ovat sotineet. 16 Demokraatti ILMIÖ Työmaana rauha Ruohonjuuritasolla tehdään tärkeää rauhantyötä. – Sotilasmenoja karsimalla voitaisiin ehkäistä konflikteja ja torjua ilmastonmuutosta. Mielonen on työskennellyt 30 vuotta rauhantyön parissa. Teksti Johannes Roviomaa / Valokuvat Henri Salonen M aailmanloppu on lähellä. – 17-vuotiaana päätin, että en mene armeijaan. Esimerkiksi ilmastonmuutos voi olla sodan tai rauhan kysymys. Johtavien ydinaseiden, ilmaston, ja turvallisuuspolitiikan tutkijoiden ylläpitämä tuomiopäivän kello näyttää kahta minuuttia vaille kaksitoista. – Kasvoin karttakirjojen ja historian parissa. Sen jälkeen ei ole tarvinnut uudelleen miettiä vakaumustani, kertoo Mielonen. Korostin hakemuksessa pasifistisia arvoja. Samaan aikaan rauhantyön tehtäväkenttä on monimutkaistunut. Sosiologian opinnot veivät Mielosen Tampereelle vuonna 1978, ja samalla hän löysi Sadankomitean. PITKÄN LINJAN pasifisti Timo Mielonen, 61, aktivoitui yhteiskunnallisesti ja poliittisesti jo teini-ikäisenä. Valtioiden väliset aseelliset konfliktit ovat vähentyneet, mutta tilalle on tullut yhä vaikeampia ja moniulotteisempia ongelmia
– Nykyinen hallitus on kansalaisjärjestöjen suhteen vihamielisin, mitä Suomessa on koskaan ollut. Tulisiko kansalaisten tietää yksityiskohtaisemmin millaisiin uhkiin tai operaatioihin hävittäjiä tarvitaan ennen kuin lasku kaupoista tulee veronmaksajille. KANSALAISYHTEISKUNNAN TILA on kaventunut ympäri maailmaa. De_21032019_16.indd 18 13.3.2019 11.22. – Jos haluamme profiloitua rauhan edistäjänä, emme voi puuttua konflikteihin vasta siinä vaiheessa, kun ne ovat jo käynnissä. Suomalaisyritykset ovat vieneet siviiliaseita ja sotatuotteita 2000-luvulla yhteensä yli kahden miljardin euron arvosta yli sataan maahan. – Miksi meillä on yksi osa-alue valtion menoissa, mistä ei voida keskustella järkevästi. SUOMI NÄHDÄÄN maailmalla turvallisena ja rauhaa edistävänä valtiona, erityisesti siviilikriisinhallinnassa ja rauhanturvaamisessa. Rauhanrakentajat näkevät, ettei valtion tehtävä ole määritellä kansalaisyhteiskunnan rajaa. Suomessa tämä on näkynyt leikkauspolitiikassa, jolla ei ole valtion budjetin kannalta suurta merkitystä. Kansainvälisten tilanteiden kiristyessä Suomi on seurannut maailmanlaajuista trendiä eli hankkinut lisää aseita itselleen. Tämä johtaa väkivallan kierteeseen ja loputtomaan kilpavarusteluun. Suomen perästä löytyvät sellaiset valtiot, kuten Turkki, Saudi-Arabia ja Iran. Hinnaksi on arvioitu 7–10 miljardia euroa. Myös rauhantyöstä on viime vuosina leikattu reippaasti, jopa 40 prosenttia. Vähäsalo ja Mielonen haluavat seuraavalta hallitukselta selkeää suunnanmuutosta. Demokraattisen oikeusvaltion osa on vapaa kansalaisyhteiskunta. Uusilla hävittäjillä on tarkoitus korvata edeltäjien suorituskyky. Kansalaisjärjestöjen yksi tehtävä on toimia vallan vahtikoirina. 18 Demokraatti Kansalaisjärjestöjen perusrahoituksen murentumisen seuraukset näkyvät tulevaisuudessa. Leikkauksia on tehty paniikissa ja pitkäaikaisvaikutuksia miettimättä, sanoo Mielonen. Mielonen epäilee, että 7–10 miljardia ei riitä 64 hävittäjän ostamiseen, kun rahamäärää vertaa muiden maiden toteutuneisiin hävittäjäkauppoihin. Sotilasmenojen kyseenalaistaminen nostattaa edelleen pintaan ajatuksen, että asioiden kriittisessä tarkastelussa olisi jotain väärää. – Ne eivät voi jäädä kompromissina pois hallitusta muodostettaessa, sanoo Vähäsalo. – Jos kaikessa toiminnassa tulee noudattaa Suomen hallituksen linjaa tai ohjelmaa, en ole aivan varma olemmeko siinä tapauksessa enää kansalaisjärjestö, sanoo Vähäsalo. Euroopan sisällä Suomi on kärkipäässä, sijalla 8. Samalla Suomi myy aseita sotaa käyviin maihin, esimerkiksi Saudi-Arabiaan. Rauhanjärjestöjen mielestä valtion tehdessä suuria rahallisia päätöksiä, pitäisi pystyä käymään keskustelua, mistä rahat ovat pois ja mitä vaihtoehtoja on. Järjestöille vaikutukset ovat sitäkin suuremmat. Hän on työskennellyt vapaaehtoisena muun muassa Unicefilla ja AIESEC-järjestössä, joka on maailman suurin nuorisojärjestö. Vuonna 2018 Suomi oli maailmanlaajuisesti sijalla 18. Hän suoritti toisen maisterintutkintonsa Tampereen yliopistossa. hemmin rauhanja konfliktintutkimuksesta. Tällä hetkellä Suomi ei ole aloitteellinen rauhan edistäjä, vaikka sillä on ollut esimerkiksi kemiallisten aseiden kieltosopimuksessa 1990-luvulla vahva rooli. Samalla ilmavoimien toimintakenttää laajennetaan. Kun entistä enemmän aikaa kuluu varainhankintaan, työn kuormittavuus kasvaa ja asiantuntijatyön laatu kärsii. Avointa keskustelua on ollut vähän siitä, mitä Suomeen kohdistuvaa turvallisuusuhkaa tai -vajetta hävittäjillä pystyttäisiin poistamaan. Meidän pitää kansainvälisesti edistää rauhaa rakentamalla luotNYKYINEN HALLITUS ON KANSALAISJÄRJESTÖJEN SUHTEEN VIHAMIELISIN, MITÄ SUOMESSA ON KOSKAAN OLLUT. Se on keskustelun musta aukko, sanoo Vähäsalo. Vuonna 2021 tehdään päätös Hornet-hävittäjien seuraajista. MILITARISOITUMISINDEKSI (GLOBAL Militarization Index) lasketaan vertaamalla valtioiden puolustusmenoja suhteessa bruttokansantuotteeseen ja terveysmenoihin. Molemmat toivovat tulevista kansanedustajista löytyvän kansalaisyhteiskunnan tilasta kiinnostuneita poliitikkoja, jotka ovat valmiita toimimaan järjestöjen perusrahoituksen puolesta
De_21032019_16.indd 19 13.3.2019 11.22. 19 Demokraatti Timo Mielonen on pitkän linjan pasifisti, joka liittyi Sadankomiteaan 1970-luvulla ja on tehnyt rauhantyötä jo 30 vuotta
20 Demokraatti D-ILMIÖ – Suomen Puolustusvoimien päästöt ovat noin neljä prosenttia Suomen kokonaispäästöistä, sanoo Mielonen. Loppujen lopuksi olemme enemmistö, sanoo Vähäsalo. Pitäisi kehittää keskustelukulttuuria siihen suuntaan, että oltaisiin valmiita kunnioittamaan toisia osapuolia aidosti, sanoo Vähäsalo. Emme saa keskittyä vain erilaisiin sotilaallisiin kriiseihin varautumiseen, Tuomioja sanoo. Yhdysvaltojen armeija kulutti 117 miljoonaa barrelia öljyä vuonna 2011. Päinvastoin: Haluaisimme, että osaaminen saataisiin ihmiskunnan hyväksi. Se on merkittävä ilmastouhka ihan itsessään, sanoo Vähäsalo. tamusta, yhteistyötä, ja ennaltaehkäisemällä konflikteja, sanoo Vähäsalo. Aseiden valmistus ja testaus, raaka-aineiden hankinta, sotilaskaluston kuljettaminen, aiheuttavat valtavia päästöjä. – Tarvitsemme enemmän dialogia ja vuorovaikutusta ihmisten kanssa, jotka ajattelevat eri tavalla. ILMASTONMUUTOS AIHEUTTAA väkivaltaisia konflikteja, joiden yksi osatekijä on kuivuus ja köyhyys. Ilmastonmuutos on kansallisesti, mutta ennen kaikkea globaalisti oikeudenmukaisuuskysymys. – Jos kadulla kerron ihmisille, että teen työkseni rauhantyötä, yleinen reaktio on, että onpa hienoa. De_21032019_16.indd 20 13.3.2019 11.22. Tuomioja näkee, että aikaisemman suoraviivaisesti kaiken väkivallan käytön tuomitsevaan näkemykseen perustuva rauhantyö on muuttunut ”reaalipoliittisemmaksi”, joka lähtee siitä, että jokaiseen konfliktiin on etsittävä väkivallan ja inhimillisen kärsimyksen minimoiva toimintatapa. MIELONEN JA Vähäsalo korostavat, että rauhankasvatus lähtee perheistä, päiväkodeista ja kouluista. – Maailman maiden yhden vuoden sotilasmenoilla voitaisiin taata puhdasta vettä kaikille maapallon asukkaille 15 vuodeksi, sanoo Mielonen. Rauhantyön kansainvälinen verkosto toimii yllättävissäkin paikoissa: Syyrian sodan keskellä on aktivisteja, jotka rakentavat rauhanprosesseja ja Venäjällä aseistakieltäytyjät pyrkivät muuttamaan järjestelmää. – Helposti ajatellaan, että jos kritisoi yhtä osa-aluetta, vastustaa koko teknologista kehitystä. – Yksi asia, josta ei juurikaan puhuta on se, miten asevarustelu myös saastuttaa ja aiheuttaa päästöjä valtavasti. Vähäsalon mukaan osa sotateknologiaan kohdistetuista rahoista pitäisi käyttää ilmastonmuutoksen torjuntaan. Rauhantyö tarvitsee lisää resursseja. – Rauhanliikkeen nykyinen tehtävä on Suomessakin nostaa konfliktien purkamiseen ja ennaltaehkäisyyn tähtäävä työ myös ulkoja turvallisuuspolitiikan keskiöön. Otetaan osaaminen sieltä, missä se aiheuttaa eniten haittaa ja siirretään sinne, missä se tuottaa eniten hyötyä, sanoo Vähäsalo. – Rauhanliikkeet eivät voi enää toimia jotakin asiaa, kuten militarisoitumista vastaan, vaan on otettava laajempi agenda, jossa ilmastonmuutos on tärkeimpiä tekijöitä, sanoo Mielonen. Samaa mieltä Vähäsalon kanssa on kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.), joka on tehnyt rauhantyötä vuosikymmeniä ja kuulunut pitkään Sadankomitean johtoon. Robotiikan ja tekoälyn kehittäminen aseteollisuudelle on ongelmallista
De_21032019_16.indd 21 13.3.2019 11.22. 21 Demokraatti Sadankomitean pääsihteerin Minna Vähäsalon mielestä Suomi ei ole tällä hetkellä aloitteellinen rauhan edistäjänä
Tässä on osasyynsä historialla. Erot olivat Suomea pienemmät Norjassa ja Ruotsissa. Vuonna 2015 suomalaismies tienasi keskimäärin 3 652 euroa kuukaudessa ja nainen 3 031 euroa. 22 Demokraatti 22 Demokraatti Heikki Sihto Toimituspäällikkö heikki.sihto@demokraatti.fi Indeksi Mystinen palkkaero Suomessa on edelleen paljon vanhoja rakenteita ja asenteita, jotka lisäävät epätasa-arvoa. Ylitöiden ja vuorolisien karsiminen ei kaventanut eroa. De_21032019_22.indd 22 13.3.2019 13.25. Suomi ei eroa edukseen kansainvälisessä vertailussa, missä tutkittiin kahdeksan miljoonan työntekijän palkkoja 33 maassa. Ero on pysynyt lähes samana 1980-luvulta saakka. Ongelma ei ole ”korjaantunut ajan myötä itsestään”, kuten on annettu ymmärtää. YKSI PALKKOJEN epätasa-arvoa ylläpitävä tekijä on, että Suomessa työt ovat poikkeuksellisen jakautuneita sukupuolen mukaan. Naisvaltaisella hoitoalalla sairaanhoitajina samoissa tehtävissä työskentelevien miesten ja naisten palkkaero on 1–2 prosenttia, mutta esimerkiksi rakennusmaalareiden palkkoja vertailtaessa kokonaisansioiden välinen ero miehillä ja naisilla oli yli 200 euroa kuukaudessa. Kyse on kokonaisansiosta, johon lasketaan mukaan ylityöt ja kaikki mahdolliset lisät. Palkkatasa-arvoon liittyy muun muassa perhevapaauudistus, jonka etenemisen keskusta tällä hallituskaudella pysäytti. Tilanne muuttuu, kun verrataan suomalaisten palkkoja samalla ammattinimikkeellä ja samalla työnantajalla sekä poistetaan ylitöiden vaikutus. Edes naisten koulutustason nousu miehiä paremmaksi ei ole muuttanut tilannetta. Laki samapalkkaisuudesta säädettiin vuonna 1962. M ääräytyykö palkka edelleen jalkovälin varustuksen mukaan vai mikä selittää, että Suomessa sukupuoli edelleen määrittää palkan. Tällöin palkkaero on Suomessa noin kolme prosenttia eli 97 senttiä ja kansainvälisesti 1,6 prosenttia. Suomessa on edelleen paljon vanhoja rakenteita ja asenteita, jotka lisäävät epätasa-arvoa – jopa syrjintää – työmarkkinoilla. Jotain pitäisi tehdä. Palkkaeroja tutkinut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Mika Maliranta näkee miesten ja naisten palkkaeroille kolme selitystä: työaika (etenkin ylityöt), -kokemus ja -tehtävät. Mies siis saa kymmenessä vuodessa keskimäärin reilut 70 000 euroa enemmän palkkaa kuin nainen. Naisten ja miesten väliset palkkaerot Suomessa koko työmarkkinoilla ovat noin 17 prosenttia, kun verrataan keskimäärin säännöllisen työajan perusteella maksettuja palkkoja (Tilastokeskus, 2013). Lisäksi suomalaisäiti on muihin Pohjoismaihin vertailtuna keskimäärin pidempään kotona lastensa kanssa. Selvityksessä sukupuolten välinen palkkaero oli 17,6 prosenttia. Palkkaero on lähes 700 euroa eli lähes 10 prosenttia. Siis vertaillaan palkkatasoa eikä ansiotasoa. Mutta edelleen niin sanottu muna-kerroin määrittelee palkkaa etenkin perinteisillä miesvaltaisilla aloilla. Tuolloin aloille piti luoda yhtenäiset palkkataulukot, mutta naisvaltaiset ammatit sijoitettiin palkkataulukon alaosaan. Palkkatasa-arvossa ei ole kyse pikkusummista. Kyseessä on yhteiskunnallisesti isompi asia kuin vain vääntö siitä, onko naisen euro 84 senttiä vai 97 senttiä. Tilanne on sama hyväpalkkaisilla asianajajilla. Vielä vuonna 1945 säädettiin laki, jonka mukaan naisen palkka on 80 prosenttia saman vaativuustason miehen palkasta
Katsotaan ensin kauanko soteen on kulunut aikaa tunneiksi muutettuina henkilötyövuosina. Vastaus on lähempänä ja enemmän asian ytimessä kuin heti arvaisikaan. MIKSI EMME ottaisi avuksi suoraa demokratiaa Harkimon ja Jungnerin hengessä. Suomella on ongelma, sote, joka ei puhumalla ratkea. Tuolla miehityksellä sotea on taatusti rakennettu useamman henkilön voimin jokaisena vuorokauden tuntina, joita riittää 12 vuodessa runsaat 105 000 tuntia. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Miksi emme ottaisi avuksi suoraa demokratiaa. Vuosia on kaksitoista, virkamiehiä maakunnissa ja ministeriöissä karkeasti arvioiden satoja, aktiivisia poliitikkoja muutamia kymmeniä. Yritetty on dramaattisissa merkeissä kahdesti peräkkäin, ja hieman matalammalla julkisuusarvolla noin 12 vuoden ajan. Vaalikausi ei vaikuta riittävän sosiaalija terveydenhuollon uudistamiseen. Soten valmistuminen ei jäisi ajasta kiinni, ja kansalaiset saisivat toteuttaa sellaista valinnanvapautta, josta kokoomus ei ole uskaltanut edes haaveilla. Kun homma ei eduskunnassa etene, kysytään kansalta, joka sote-palveluja käyttää ja niiden sudenkuopat parhaiten tuntee. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. De_21032019_22.indd 23 13.3.2019 13.25. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Kenellä on aikaa tai kiinnostusta kaavakkeiden täyttelyyn. Pohjat päätöksenteolle ovat jo valmiina. Jo puolen tunnin keskimääräisellä jonotusajalla sote-ristisanan täyttämiseen jäisi odotushuoneissa aikaa vuosittain miljoonia tunteja. Terveyskeskuksissa käytiin vuonna 2017 runsaat 25 miljoonaa kertaa. Viimeisimpänä nöyrtyi toteuttajahallitusta keväästä 2015 saakka johtanut Juha Sipilä (kesk.), joka ajoi aluksensa sote-jäävuoreen ja poistui ensimmäisessä pelastusveneessä. Vaaliteltoilla Sipilä esittelee jälleen uutta sote-mallia, ja puhetta riittää. Työmäärä on hirmuinen, mutta jää kiky-tunneista huolimatta auttamatta jälkeen siitä ajasta, jonka suomalaiset istuvat vuosittain pelkästään terveyskeskusten jonoissa. Eduskunta on vuosien saatossa käsitellyt tuhansia sivuja sote-lakeja, joten perustuslainmukaiset vaihtoehdot voisi käännättää suomen kielelle ja muuntaa monivalintakyselyksi. Hallituskaudet ovat vaihtuneet ilman yhtään päätöstä. Äänestäjät saisivat valita vapaasti mihin ruutuun he rastinsa piirtävät. Jokainen tietää, että siellä jonotetaan, kauan. VALINNANVAPAUDEN PALUU E duskuntavaalit lähestyvät, joten politiikan tekeminen korvautuu puheella ja päätöksenteon lupauksilla. Sote-työmaasta on tullut byrokraattinen Iisakin kirkko, jonka edessä taipuvat kaikki terveys keskusten asiakkaista maan hallitukseen. Sote olisi suora, demokraattinen asiakaspalaute, jonka eduskunta voisi säätää laiksi
Rehellisesti sanottuna helpommat työolot ja reilusti parempi palkka olivat painavimmat syyt palata Norjaan hoitotyöhön, kertoo Forssassa vanhusten hoitokodissa työskennellyt ja sieltä sairaanhoitotyöhön Pohjois-Norjaan muuttanut lähihoitaja Jyrki Kantola. Olinhan hoitanut yksin monen asiakkaan varhaiset aamutoimet aikaisen aamuyön tunteina. Myös palkkaus on parempi. Norjassa hoitoalalla hoitajamitoitus on aivan toista kuin Suomessa. Töitä tehdään yhdestä kolmeen yötä peräkkäin, jonka jälkeen ovat vapaat, joiden aikana ehtii palautua ennen seuraavaa työvuoroa. – Hoitotyö on Suomessa organisoidumpaa. Kantola tiivistää kokemuksensa Norjan ja Suomen hoitotyön eroista yhteen lauseeseen: – Hyvä hoito ja inhimillinen ilmapiiri ovat kunnia-asia sairaaloissa ja hoitolaitoksissa myös suomalaisille hoitajille, mutta niiden toteuttaminen rajallisilla resursseilla kuormittaa hoitajia äärimmilleen. Yksinään vuorossa työskennellessä hoidettavia joudutaan herättelemään kesken unien, ja kiire on kova. Etenkin hoitajan yövuoro on Suomessa raskas. TYÖMARKKINAT SUOMESSA PAKOLLISET TOIMET TEHDÄÄN, MUTTA INHIMILLINEN HOITO JA ASIAKKAIDEN TUKEMINEN ON TEHTY HANKALAKSI. Hoitajat eivät voi revetä moneen paikkaan samaan aikaan, Kantola kertoo hoivatyön eroista. – Olin monta kertaa hiestä märkä, kun aloitin aamuraportin. Kantola työskentelee pääsääntöisesti yövuorossa. 24 Demokraatti Norja on hoitotyön onnela Moni Suomen työoloihin väsynyt hoitoalan ammattilainen suuntaa Norjaan paremman palkan ja parempien työolojen takia. Pohjoinen Norja on hänelle tuttu jo lapsuudesta. Ensimmäiset työvuodet koulun jälkeen olivat Norjan puolella. Kantola kertoo, kuinka Suomessa yksin työskentelevä yöhoitaja aloittaa aamutoimet aamulla neljältä, jotta ehtii saada pakolliset työt tehtyä ennen aamuvuoron tuloa. – Norjassa panostetaan laaja-alaiseen hoivaan. Kantola sanoo pitävänsä edelleen hoitotyötä omanaan, vaikka takana on jo parikymmentä vuotta alalla niin Suomessa kuin Norjassa. Vastaavat luvut Suomessa ovat kolme, kaksi ja yksi hoitaja. Esimerkiksi Kantolan 18-paikkaisessa yksikössä on henkilökuntaa aamuvuorossa seitsemän hoitajaa, iltavuorossa kuusi hoitajaa ja yövuorossa kaksi hoitajaa. Yleensä he heräävät aamupalan tulessa osastolle. Se johtuu siitä, että tekevät kädet on vähennetty niin minimiin, että pakolliset toimet toteutetaan, mutta inhimillinen hoito, kuunteleminen, läsnäolo ja asiakkaiden tukeminen on tehty hankalaksi. Siellä henkilökunnan määrä antaa siihen mahdollisuuden. Norjassa ei herätetä ketään, kaikkien annetaan nukkua niin kauan kuin nukuttaa. Jo Utsjoella lukioaikoinaan Jyrki oppi norjan ja saamen kielen. De_21032019_24.indd 24 13.3.2019 13.49. Peruspalkka Suomeen verrattuna on yli kaksinkertainen, lisineen lähes kolminkertainen. PIENEN LEBESBYN kunnan terveyskeskuksen vuodeosastolla työskentelevä Kantola on tyytyväinen viime syksynä tekemäänsä ratkaisuun. Teksti Aila Pääkkö / Kuvat Jyrki Kantola ja iStock ”T unsin merkkejä työuupumuksesta työskennellessäni Suomessa
Hän toivoo, että Suomessa otetaan vakavasti hoitoalalla viime aikoina ilmenneet väärinkäytökset. Myös kultttuurissa riittää ihmeteltävää. Karu luonto, myrskyt ja meri tekevät tästä paikasta taianomaisen, selvittää Jyrki Kantola paikkakunnan ominaisuuksia. 25 Demokraatti Norja on hoitotyön onnela Norjasssa hoitotyö on paljon kansainvälisempää kuin Suomessa, sillä siellä työskentelee paljon ulkomaalaisia hoitoapulaisia. Hän myös toivoo – lopultakin – hoitoalan palkkaukseen ja työoloihin muutosta ja työn arvostuksen lisääntymistä. Todennäköisesti anon lisää virkavapaata työstäni Forssassa, Jyrki Kantola suunnittelee. Forssalainen Kantola työskentelee Lebesbyn kunnan hoitokodissa. – Ulkomaalaiset hoitoapulaiset ovat kotoisin lähes maailman jokaiselta kolkalta. Täällä työskentelyn tavoitteena on päästä velattomaksi ja ehkä saada myös jotain säästöön. Kantola pitää tätä työelämän rikkautena. – Täällä asukkaiden kanssa on helppoa tulla toimeen. Lähihoitaja Jyrki Kantolan mielestä Norjassa arvostetaan hoitotyötä Suomea enemmän. Hän pitää Norjaa kalliina paikkana asua, mutta viime aikoina elinkustannukset ovat kuitenkin hieman laskeneet. VUONON PÄÄSSÄ, Jäämeren rannalla sijaitseva Lebesbyn kunta on hyvin tyypillinen pohjois-norjalainen paikkakunta. PERUSPALKKA SUOMEEN VERRATTUNA ON YLI KAKSINKERTAINEN. Tämä näkyy muun muassa palkkauksessa ja henkilöstömitoituksissa. He eivät kuitenkaan kuulu hoitajamitoitukseen, koska heillä ei ole vaadittavaa hoitoalan koulutusta. Heidän palkkansa on koulutukseensa nähden hyvä, ja he todella viihtyvät työssään. Heidän avustava työpanoksensa on erittäin tärkeä. – Työ ja toimeentulo ovat tällä hetkellä kohdillaan, joten ajatus kotimaahan palaamisesta ei ole ainakaan vielä ajankohtainen. De_21032019_24.indd 25 13.3.2019 13.49. Kantola kehuu paikkakuntalaisia ystävällisiksi ja uteliaiksi. Kantolan mukaan suomalaisia pidetään Norjassa luotettavina ja arvostettuina työntekijöinä. Suomalaisia hoitoalan ammattilaisia työskentelee Norjassa paljon
Jätteen vienti on osasyy siihen, että pitkään ylikulutusta harrastaneet teollisuusmaat ovat saaneet kehitysmaat näyttämään pahimmilta saastuttajilta. Päätös innoitti erään yhdysvaltalaisen kierrätysfirman johtajan ihmettelemään, eikö Kiina piittaa lainkaan globaalista ympäristöstä. Muovijätteen kauppa nousi otsikoihin viime vuoden alussa, kun Kiina kielsi muoviroskan maahantuonnin. Pian Thaimaakin ilmoitti kieltävänsä muovin tuonnin vuoteen 2021 mennessä. – Me joudumme heidän vuokseen ajamaan hyvää materiaalia kaatopaikalle, hän valitti. Jotkut maat ohjasivat muoviroskansa Kiinan sijasta Kaakkois-Aasiaan. Hongkongissa toimivan Global Institute for Tomorrow -ajatushautomon perustaja Chandran Nair huomauttaa kirjassaan The Sustainable State (kestävä valtio), että aihetta usein lähestytään kehittyneiden eikä kehittyvien maiden näkökulmasta. Kun he alkavat neuvoa kehitysmaita, sävy on Chandran Nairin mukaan helposti tekopyhä ja holhoava. Länsimaissa on katseltu kauhistuttavia kuvia muovilautoista kaukaisilla merillä ja keskusteltu muovipilleistä luopumisesta. YKSI ”VIHREÄLTÄ imperialismilta” haiskahtava hanke on muovijätteen kauppa. Thaimaa ja Vietnam ovat viiden eniten meriä saastuttavan maan listalla maailmassa. Viime aikoina se on kuitenkin pulpahdellut esiin viitatULKOMAAT De_21032019_26.indd 26 13.3.2019 15.14. KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ käytävän keskustelun valtavirrassa ei juuri kuule sanaa ”ekokolonialismi”. Johtavat länsimaiset asiantuntijat kajoavat harvoin siihen, miten kestämättömillä tavoilla heidän kotimaidensa taloudet kasvoivat. Siirtomaavalta päättyi vuosikymmeniä sitten, mutta tapa, jolla länsimaat ajavat nyt kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua, muistuttaa kolonialisKestävä kehitys on uutta kolonialismia mia ja nostaa kehitysmaissa vastustusta. 26 Demokraatti Pitkään ympäristöä tuhonneet kehittyneet länsimaat ovat sormi pystyssä neuvomassa kehitysmaita ympäristönsuojelussa. Teksti Zafirah Zein, IPS, Eco-Business-sivuston Aasian-kirjeenvaihtaja / Kuva iStock V alkoihoiset pukumiehet ovat tehneet kehitysmaista monessa asiassa ympäristöongelmien syyllisen, vaikka kehittyneet länsimaat ovat itse aloittaneet monet ympäristötuhoja aiheuttavat prosessit
– Valkoinen mies määräilee meitä kolonialismin tapaan, eräs Malesian viranomainen sanoi. – Länsimainen yhteiskunta on kaikkein kestämättömin, mutta he tekevät siitä aasialaisen ongelman ja tarjoavat meille viisaiden johtajiensa ratkaisuja. taessa länsimaiden rooliin ympäristönsuojelun esitaistelijoina. Kestävästä kehityksestä keskustellaankin lähinnä kehittyneiden länsimaiden tarpeista. Malesian viranomaiset käyttivät termiä alkuvuodesta liittyen Euroopan unionin päätökseen kieltää palmuöljyn käyttö biopolttoaineissa vuoteen 2020 mennessä. Hän osoittaa, että puhe kestävyydestä keskittyy kehittyneiden maiden tarpeisiin ja toiveisiin mutta sivuuttaa ne monimutkaiset esteet, joiden vuoksi maapallon asukkaiden enemmistöllä ei ole siitä toivoakaan. Ratkaisu on paikallisista tarpeista ja tilanteista lähtevä keskustelu, joka pohjaa länsimaisista malleista riippumattomaan tietoon ja linjauksiin. On ironista että länsimaat johtavat nyt maailmaa kestävään kehitykseen, kun lähes koko maailma aiemmin omaksui niiltä talousmallin, joka on johtanut ylikulutukseen ja luonnonvarojen ryöstöön. Tässä kuvassa on jotain pielessä, Chandran Nair sanoo. Palmuöljy on Aasian ja Afrikan maille tärkeä vientituote, jonka varassa on monen pienviljelijänkin elanto. 27 Demokraatti TEOLLISUUSMAAT OVAT SAANEET KEHITYSMAAT NÄYTTÄMÄÄN PAHIMMILTA SAASTUTTAJILTA. Siitä usein puuttuu monimuotoisuus, joka heijastaisi maapallon väestön enemmistön kokemuksia. Muuten nojataan eriarvoisuuden globaaleihin rakenteisiin, jotka eivät tuo kestävää kehitystä. Kestävä kehitys on uutta kolonialismia De_21032019_26.indd 27 13.3.2019 15.14. Tarkoitus on suitsia metsien hävittämistä palmuviljelmien tieltä. Valkoihoiset pukumiehet ovat yliedustettuina jopa kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnassa, koska sielläkin ympäristöliikkeiden johdossa on usein länsimaalaisia
Miapetra Kumpula-Natri Europarlamentaarikko, Bryssel miapetra.kumpula-natri@ep.europa.eu SH W MEPIT De_21032019_26.indd 28 13.3.2019 15.14. Ihmisille on annettava syy luottaa tulevaisuuteen. Vaikka hyödymme helpottuvasta tiedonvaihdosta ja teknologiasta, murroksella on kahdet kasvot: sääntelemättömänä kehityksellä tuntuu olevan taipumus jakaa ihmisiä voittajiin ja häviäjiin. Maailman muuttumisen nopeus ja globalisaatio ovat hyötyjensä rinnalla luoneet samanaikaisesti ja jopa hieman salakavalasti eripuraisuutta ihmisten välille. Jotkut jo muistelevat jopa 1930-lukua ja Euroopan luisumista kohti katastrofia. YKSIN EMME Suomessa kykene muokkaamaan maailmaa tai markkinoita sellaisiksi, että ne loisivat turvaa meille kaikille myös jatkossa. Mutta se on myös suuremmassa vaarassa kuin koskaan aiemmin”, linjasi Ranskan presidentti Emmanuel Macron osoittaen vakavaan äänen sävyyn muotoilemat sanansa suoraan kaikille Euroo pan kansalaisille (HS 5.3.). Pahimmillaan politiikka, joka ammentaa voimansa pelon lietsomisesta, syyllisten etsimisestä ja rajojen rakentamisesta, voi johtaa näivettymiseen. Varjo demokratian yllä OSALLISUUS JA HYVINVOINTIPOLITIIKKA EIVÄT SAA JÄÄDÄ KOVAN TURVALLISUUDEN VARJOON. NEUVOSTOLIITON ROMAHDETTUA 1990-luvulla todettiin historian loppuneen. Kaikki eivät voi kokea tulevaisuutta turvalliseksi. Eurooppana voimme kuitenkin vaikuttaa omaan turvallisuuteemme ja vakauteemme, kunhan yhteistä tahtoa ja poliittista johtajuutta löytyy. 28 Demokraatti K oskaan toisen maailmansodan jälkeen ei Eurooppa ole ollut yhtä tarpeellinen. Maistiaisia on jo nähty Donald Trumpin kauppasotauhossa ja Unkarin Viktor Orbánin rajoittaessa sananvapautta. Vielä on aikaa havahtua yhteiskunnan keskusteluilmapiirin muutokseen. TÄTÄ SATOA niitämme nyt populismin muodossa. Viime vuosina hiljaisuus on kuitenkin rikkoutunut. Määritelmää ei ollut tarkoitettu käytettäväksi sen kirjallisessa muodossa vaan ennemminkin kuvailemaan totutun maailmanjärjestyksen muuttumista: kahden vastakkaisen ideologian taistelu päättyi, kommunismi sai syystäkin unohtua ja demokratia ja markkinatalous kukoistivat. VERTAUKSET OVAT voimakkaita, mutta ei käy kiistäminen, etteikö demokratian ylle kiivennyt varjo olisi todellinen. Tästä on vaikea olla eri mieltä. Kaikkien mukana pysyminen on turvattava, osallisuus ja hyvinvointipolitiikka eivät saa jäädä ”kovan turvallisuuden” varjoon. Macronin maaliskuun alun puheenvuoro oli suomalaiseen silmään hivenen mahtipontinen ja institutionaalinen, mutta sen viesti oli selvät: eurooppalaisia arvoja ja käsityksiä ja niiden kulmakiviä oikeusvaltioperiaatetta ja demokratiaa, haastetaan aivan silmiemme edessä. Meidän vastuullamme on mihin suuntaan Eurooppaa kehitämme. Seuranneet vuosikymmenet ovatkin olleet etenkin ideologisessa mielessä seesteisiä
De_21032019_26.indd 29 13.3.2019 15.14. Demokraatin ja SDP:n raati valitsi liki kuudestakymmenestä ehdokkaasta kymmenen finalistia, jotka raadin mielestä kisaan lähetettyjen ehdokasesittelyjen perusteella täyttivät kriteerit. Finalistit esiteltiin Demokraatissa tammi–helmikuussa. Demokraatin toimitus ja SDP:n väki kiittävät kaikkia ehdokkaita kilpailuun esittäneitä, finalisteja ja äänestäjiä. Voittajalle ojennettiin tuhannen euron matkalahjakortti, kunniakirja ja komea pokaali. – Olo on yllättynyt, nöyrä ja kiitollinen, Räsänen kommentoi tunnelmiaan. Hän kokee, että kisa ei kiitä tärkeästä työstä vain finalisteja tai voittajaa vaan laajaa joukkoa. D emokraatin ja SDP:n Vuoden valtuutettu -kilpailu saatiin viime viikonloppuna päätökseen, kun äänestyksessä kilpailun voittoon noussut vantaalainen Minna Räsänen palkittiin SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä. – Kun kuulin tästä kilpailusta, pidin sitä tosi hienona, että näin saadaan positiivisella ja kivalla pöhinällä esiin porukkaa, joka tekee sitä päivittäistä poliittista perustyötä valtuustoissa välillä niska limassakin, Räsänen kuvailee. Vuoden valtuutettu -kilpailussa etsittiin aktiivista, yhteishenkeä luovaa, yhteistyökykyistä, monipuolisesti viestivää sekä kuntalaisia kuulevaa ja osallistumiseen innostavaa SDP:n kunnantai kaupunginvaltuutettua. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva Nora Vilva VUODEN VALTUUTETTU Vuoden valtuutettu -kisan esiraati eli SDP:n järjestöpäällikkö Jenni Suomalainen, kuntaja järjestöasiain sihteeri Pekka Tuuri ja Demokraatin toimittaja Marja Luumi arpoivat kaikkien äänestäneiden kesken tuotepalkinnot. Räsänen ei aavistanut ensimmäisen kerran kilpailusta kuullessaan, että häntä ehdotetaan kisaan saati, että hänet valitaan finaaliin. maaliskuuta päättyneessä sähköpostija postikorttiäänestyksessä. D-kasvo Minna Räsänen sivulla 32 Vuoden valtuutettu 2019 on Minna Räsänen Vantaalta. Vuoden valtuutettu 2019 valittiin kaikille avoimessa, 1. Aguilera Velásquez (71 ääntä) ja Anette Karlsson (55 ääntä). Aguilera Velásquez Siikajoelta. RÄSÄSEN LISÄKSI finalisteina olivat Sami Virtanen Kotkasta, Emma Kivikangas Kauhavalta, Sari Juutilainen Joroisista, Ville Rautiainen Saarijärveltä, Anette Karlsson Porvoosta, Matias Mäkynen Vaasasta, Niina Alho Kaarinasta, Abdirahim ”Husu” Hussein Helsingistä sekä Jacqueline A. Onnetar suosi Maija Piitulaista Suolahdesta. 29 Demokraatti Onnea voittajalle! VUODEN VALTUUT ETTU 20 19 Kilpailulla saatiin esiin porukkaa, joka tekee päivittäistä poliittista perustyötä valtuustoissa. Kilpailun kolmen kärjessä olivat Räsänen (78 ääntä), Jacqueline A. Lisäksi arvottiin kirjapalkinnot Minna Holtlundille, Jari Elolle, Jennimaria Perttulalle, Leevi Leikmanille ja Eija Tuohimaalle. Ääniä annettiin yhteensä 467 kappaletta. Kaikkien kilpailussa äänestäneiden kesken arvottiin pääpalkintona Fiskarsin puutarhatuotepaketti
Pidempi versio on julkaistu 7.2. ”Nu behövs mera svenskundervisning!” Text och bild Johan Kvarnström N ätverket Svenska nu föreslår inför riksdagsvalet att reformen av B1-svenskan slutförs i finska skolor. VISSA KOMMUNER har förvisso kompenserat med mera svenskundervisning, men nätverket önskar förstås att alla skulle göra det. arbetarbladet.fi:ssä. De_21032019_30.indd 30 13.3.2019 13.41. För 16 miljoner euro är det möjligt att lägga till två årsveckotimmar i timfördelningen för årskurs 7–9. Och det är där skon klämmer. 30 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. Därför vill vi att nästa regering satsar på B1-svenska i hög stadiet, säger Hiltunen. Det var en bra sak att 2016 tidigarelägga svenskundervisningen till årskurs 6, men det var dåligt att antalet årsveckotimmar minskade i årskurs 7–9, enligt Svenska nu. Tanken var att kompensera för timmarna i högstadiet senare, säger Mikael Hiltunen. – Det man vann med tidigareläggning förlorade man i avbruten språkstig, summerar nätverkets projektchef Mikael Hiltunen. – I värsta fall kan timmarna i högstadiet fördelas så att man inte alls har svenska i årskurs 9 vilket är problematiskt för vidare studier. Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi Framtid = Tulevaisuus Förslag = Ehdotus Försämra = Huonontua Möjligheter = Mahdollisuudet Reform = Uudistus Skola = Koulu Syfte = Tarkoitus Undervisning = Opetus Uppfattning = Käsitys Årsveckotimme = Vuosiviikkotunti Sanasto – Det har sjunkit in hos partierna att det inte gick helt som det var meningen då svenskundervisningen tidigarelades
ÄVEN NÄTVERKETS ordförande Paavo Lipponen talar varmt för förslaget. Nu är de 4. De_21032019_30.indd 31 13.3.2019 13.41. Elä täysillä – Turva turvaa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi • puh. Det finns enligt Mikael Hiltunen en utbredd uppfattning om att förslaget är motiverat eftersom syftet med tidigareläggningen aldrig var att försämra undervisningen i högstadiet. År 1995 var antalet nere i 6. Det är också viktigt på arbetsmarknaden. Innan kompensationen blev arbetet lidande, bedömer hon. Det är ett bra alternativ för ungdomar att välja svenska i studentexamen. 01019 5110 Turvan kotivakuutus turvaa elämäsi tärkeimmän paikan ja rakkaimmat esineet. Två av mina döttrar har examen i Sverige. – Nu är situationen helt annorlunda. Lue lisää osoitteesta turva.fi ja ole kotonasi kuin kotonasi. – Det handlar om barnens och ungdomarnas intresse och framtid, så att man har bättre möjligheter till fortsatta studier. Svenskan behövs absolut på nionde klassen då elevernas gör val om sin framtid. Antalet årsveckotimmar undervisning i svenska har minskat drastiskt sett ur ett längre tidsperspektiv. Antalet års veckotimmar 1955 var 15. 31 Demokraatti ”Svenskan behövs absolut på nionde klassen” Ett sätt är att låta kommunerna ansöka om stöd från Undervisningsoch kulturministeriet och inom ramen för valbara kurser erbjuda eleverna mer svenska. Seija Westerholm, vice ordförande för svenskalärarna i Finland, talar varmt för förslaget. Hon har i det dagliga arbetet upplevt dagens system både med och utan kompensationen som Esbo gått in för. Svenska nu har diskuterat förslaget med de politiska partierna. Nu har det varit underbart att undervisa där
32 Demokraatti KASVO INNOSTUVA TSEMPPARI Teksti Anna-Liisa Bomberg / Kuvat Jani Laukkanen De_21032019_32.indd 32 13.3.2019 10.53
Oman potin kasvua hän ei juuri tarkkaillut, koska toimi toisen ehdokkaan vaalipäällikkönä. 33 Demokraatti INNOSTUVA TSEMPPARI Minna Räsänen, 36, uskoo yhteishengen ja yhdessä viihtymisen hitsaavan porukan yhteen kenties arvojakin tehokkaammin. Ei, vaikka hän oli tehnyt hyvän vaalikampanjan myös itselleen. Olin yllättynyt. Räsänen ei oikeastaan ollut edes ajatellut sitä mahdollisuutta, että tulisi itse valituksi valtuustoon. Hän halusi päästä vaikuttamaan puoluekokoukseen. Nyt Minna Räsänen kertaa vaali-illan ja valtuustokauden tunnelmia ajaessaan työpaikaltaan Helsingin Hakaniemestä kohti Vantaata ja tällä kertaa peDe_21032019_32.indd 33 13.3.2019 10.53. Että oho, mitenkäs tässä näin kävi, Minna Räsänen muistelee. Samassa työväenyhdistyksen kokouksessa, jossa asetettiin ehdokkaita puoluekokousedustajiksi, Räsästä esitettiin ehdolle myös kuntavaaleihin. Räsänen oli illan mittaan seurannut silmä kovana ääntenlaskentaa Vantaan demareiden kuntavaalivalvojaisissa. Loppu on historiaa. ”K ello taisi olla puoli kaksi vaaliyönä 2017, kun Antti Lindtman tuli moikkaamaan, että mitäs valtuutettu. Ehdokkaaksi lähtemistäkään Räsänen ei ollut suunnitellut
– Ensimmäinen vuosi oli ihan hirveä, kun koko ajan tuli uutta asiaa. kaupunginvaltuutettu Vantaalla vuodesta 2017 . DEMARIRYHMÄN KOKOUKSEEN saapuu yllättäen vieraaksi entinen kristillisdemokraattien pitkäaikainen valtuutettu. – Kylmässä räntäsateessa varpaat jäässä vaalimökillä työskentelykin on kivaa, jos sinulla on kiva porukka ja viihdyt niiden ihmisten kanssa. – Ryhmässä saa myös tsemppausta, kehumme toisiamme usein. Minna Räsänen säntää ottamaan tilanteesta kuvan ja välittää sen Vantaan demareiden Facebook-sivujen päivittäjälle: ”Valtuustoryhmämme puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä otti vastaan Maija Hurrin lahjoittamia Väinö Tannerin teoksia – sehän sopi meille kuin nappi silmään.”. Hän seuraa uutisia ja sosiaalista mediaa tiiviisti. koulutukseltaan merkonomi (kaksoistutkinto) ja yhteisöpedagogi . VANTAAN KAUPUNGINTALOLLA Minna Räsänen suuntaa ensin valtuustoryhmien väliseen kokoukseen. syntynyt vuonna 1983 Kuopiossa . Räsänen on huomannut käytännössä, että mielipide-erojen vastapainoksi aina löytyy myös kiinnostavien keskustelujen ääreen yhdistäviä aiheita ja asioita, joita voidaan yhdessä ajaa. MINNA RÄSÄNEN ajattelee, että yhdessä tekemällä saadaan aina aikaiseksi enemmän. 34 Demokraatti D-KASVO VUODEN VALTUUTETTU 20 19 MINNA RÄSÄNEN . Mikä toimii omassa porukassa, pätee Räsäsen mielestä myös yhteistyössä yli puoluerajojen. Myös periksiantamattomuus, napakkuus ja oikeudenmukaisuus ovat heidän mielestään Räsästä hyvin kuvaavia sanoja. työskentelee PAMin tiedottajana . Lopulta politiikassa on kyse tuiki tavallisista ihmisten välisistä suhteista, joissa toimivan yhteistyön avain on toisen ihmisen kunnioittaminen. asuu Vantaan Ruskeasannassa . Toimittajan ja kuvaajan läsnäolo kirvoittaa kysymyksen: ”Joko Minna voitti Vuoden valtuutettu -kilpailun?”. Protokollia ja sen opettelua, missä vaiheessa vuotta kaupungissa tapahtuu mitäkin. opiskelee Jyväskylän yliopistossa kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelmassa . Räsäsellä tuntuu olevan kännykkä kädessä joka käänteessä. Räsänen kiittää valtuustoryhmän henkeä. Räsänen kuvailee ryhmän meininkiä avoimeksi – sellaiseksi, jossa kaikki voivat oppia toinen toisiltaan ja jalostaa näkemyksiään. SDP:n ja Demokraatin Vuoden valtuutettu 2019 -kilpailun voittaja rin juhlavaa valtuuston kokousta. . Ensimmäisen kauden valtuutetulla on ollut turvallinen olo, kun kukaan ei pyörittele silmiään untuvikon kysymyksille. Yhteinen tekeminen ei kuitenkaan saa tuntua hampaat irvessä puurtamiselta. . Kukaan tuskin uskoo selitystä. Hän joutui ensimmäisessä kokouksessaan tammikuussa suoraan altaan syvään päähän, sijaistamaan demariryhmän puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärää. Erilaisia mielipiteitä uskaltaa esittää ja myös muuttaa niitä uuden tiedon valossa. Sekin vahvistaa, että asioista saa olla myös eri mieltä. Vaikka hän tiesi jo entuudestaan, että valtuutetun tehtävät vaativat paljon aikaa, tuli homman työläys silti hiukan yllätyksenä ensimmäisen kauden valtuutetulle. – Hymyileväinen ja iloinen, vaikka osaa se kyllä räjähtääkin, joku sanoo ja kirvoittaa joukosta naurut. . Ryhmien välisen kokouksen jälkeen valtuutetut käyvät kilistelemässä kuohuvaa valtuuston 100-vuotisjuhlien kunniaksi ennen kuin vetäytyvät omien valtuustoryhmiensä kokouksiin. Räsäselle alkava valtuuston kokous on kahdeskymmenes. Tämä valtuustotyön ulottuvuus aukesi hänelle uutena vuodenvaihteessa tultuaan valituksi SDP:n valtuustoryhmän varapuheenjohtajaksi. Räsäsen mielestä maailmaa parantaessa saa ja pitää olla myös hauskaa! Yhdessä viihtyminen hitsaa yhteen ja saa innostumaan. – Se ei ollut ehkä helpoin mahdollinen kokous ja vaikka se tuntui vähän räpiköinniltä, niin ihan hyvin se vissiin meni, Räsänen virnistää. Sekin yllätti, kuinka kauhean isoja kokonaisuuksia kuntapoliitikot joutuvat hallitsemaan. Niiden hahmottaminen voi olla vaikeaa, kuten myös olennaisen löytäminen satojen sivujen asiakirjoista, Räsänen kuvailee. . Toimintaan saa tehoa ja virtaa hyvästä yhteishengestä, joka taas ei synny De_21032019_32.indd 34 13.3.2019 10.53. Väitämme, ettei voittajaa vielä tiedetä, vaan tekeillä on kisan finalisteihin liittyvä juttu. Jos uutisvirrassa osuu silmiin jokin mielenkiintoinen aihe, hän saattaa jakaa linkin Facebookissa omalla mielipiteellään tuvaksi ihmiseksi. Helsingin maalaiskunnan ensimmäinen yleisillä vaaleilla valittu valtuusto kokoontui ensi kertaa lähes päivälleen sata vuotta sitten. Uskon, että se on yksi vahvistava tekijä toiminnassamme. . . . Porukalle tuntuu olevan selvää, ettei voittaja voi olla kukaan muu kuin ”meidän Minna”, jota ryhmä kuvailee hyvin auttavaiseksi, energiseksi, yhteistyökykyiseksi ja -haluiseksi ja asioista innospelkästään jaetuista arvoista
Tässä välissä ehtii hyvin selata läpi uusimmat uutiset. Meidän pitää kuunnella ihmisiä ja kannustaa heitä vaikuttamaan. Alhaiset äänestysprosentit vihjaavat, että politiikka tuntuu monista ihmisistä etäiseltä, vaikka valtuustoissa tehdään ihmisten jokapäiväiseen arkeen hyvin tiiviisti vaikuttavia päätöksiä. – Vielä se on enimmäkseen sellaista, että minä yksisuuntaisesti jaan tietoa, mutta vähitellen päivityksiin alkaa ropista jo palautettakin. Ryhmissä ihmiset saattavat kysellä asioita, niin pyrin selvittämään niitä tai neuvomaan, mistä jokin tieto löytyy, Räsänen kuvailee. – Meidän pitää pystyä kertomaan ymmärrettävällä tavalla asioiden etenemisestä, päätöksistä ja siitä linjasta, jota me itse päättäjinä haluamme toteuttaa. Minna Räsäsen mielestä politiikan ja byrokratian kielen pitäisi olla esteetöntä. SE YLLÄTTI, KUINKA KAUHEAN ISOJA KOKONAISUUKSIA KUNTAPOLIITIKOT JOUTUVAT HALLITSEMAAN. De_21032019_32.indd 35 13.3.2019 10.54. 35 Demokraatti maustettuna. Räsänen seuraa myös Vantaan ja oman asuinalueensa keskusteluryhmiä ja osallistuu keskusteluihin tilanteen mukaan ”ihan vaan Minnana” tai valtuutetun roolissa. Sellaista, että sen pystyy kuka tahansa aidosti ymmärtämään. Jos onnistumme, se lisää aktiivisuutta ja se taas antaa meille vahvemman mandaatin tehdä politiikkaa. Räsänen pitää tärkeänä, että asukkaat innostuisivat osallistumaan. Päättäjien oma viestintä on yksi konsti tuoda etäiseltä tuntuvaa lähemmäs. Jos uudella valtuutetulla on ollut hankaluuksia hahmottaa isoja kokonaisuuksia, se ei ole takuulla helppoa muillekaan. Räsänen on viestinnän ammattilainen, mutta Minna Räsänen saapuu valtuustoryhmien välisestä kokouksesta kännykkä kourassaan
Siitä, että ketään ei sorsita, vaan kaikille varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä yhteiskunnassa ja edetä elämässään. Maanviljelijöitäkään ei oltu, joten keskustakin karsiutui. 36 Demokraatti myöntää auliisti, että myös omassa ulosannissa on parannettavaa. Räsänen on työskennellyt myös Nuorissa kotkissa ja kahdeksan vuotta vierähti ensimmäisessä vakityössä, viestintätehtävissä Elintarviketyöläisten liitto SELlissä. Aktiivisuus opiskelijapolitiikassa tutustutti hänet opiskelijajärjestö Sakki ry:n toimintaan, ja valmistuttuaan vuonna 2003 hän pääsi töihin ensin järjestön oppilaitostiedottajaksi. Ajattelin niin, että demareissa pidetään ihmisistä huolta vähän samaan tapaan kuin seurakunnassa. Kuopiossa syntynyt ja ”Juankosken perämetsien” kautta Orivedelle päätynyt nuori otettiin puolueessa avosylin vastaan. Räsästä lämmittävät muistot siitä, miten konkarit tsemppasivat ja ottivat kaikkeen mukaan. Seurakuntanuoret olivat patistaneet leirikeskuksen emäntänä häärinyttä Räsästä ehdokkaaksi. D-KASVO Ennen sata vuotta täyttävälle Vantaan valtuustolle skoolaamista Minna Räsänen vaihtaa kuulumiset SDP:n valtuustoryhmän toisen varapuheenjohtajan Päivi Laakson ja valtuutettu Ulla Kaukolan (sd.) kanssa. Silloinkin puhuttiin samoista asioista kuin tänään – koulutuksen tärkeydestä ja siitä, että yksikin syrjäytynyt nuori on liikaa. Minna Räsästä puhuttelee sosialidemokraattinen ajatus tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Olen oppinut paljon ihmisistä ja järjestöistä. Hän järkeili, että kokoomus se ei voisi olla, koska perhe ei ollut rikas. Räsästä kuunnellessa ei jää epäselväksi, että ihmisten auttaminen on hänelle sydämen asia. De_21032019_32.indd 36 13.3.2019 10.54. Mietin, ettei puolue voi olla huono, kun presidenttikin on sieltä. – Sitten siirryin tutorkoordinaattoriksi projektiin, jonka tavoitteena oli ehkäistä syrjäytymistä ja koulutuksen keskeyttämistä vahvistamalla tutortoimintaa ja vertaistukea oppilaitoksissa. 19-VUOTIAANA MINNA Räsänen istui keittiönpöydän ääressä kotona Orivedellä ja pohti ääneen, minkä puolueen listalta hän lähtisi seurakuntavaaleihin. – Kun kävin opiskelemassa Porin palveluopistossa, niin hyvä ettei kokousaikatauluja muuteltu vain sen mukaan, että minäkin ehdin johtokunnan kokoukseen. – Tavallaan tämä liike on myös kasvattanut minua. Työura on vienyt Räsästä pitkin järjestömaailmaa ja ammattiyhdistysliikettä. Ja kun kerroin, että minua kiinnostaa puoluekokous, pääsin orivesiläisten toverien ansiosta elämäni ensimmäiseen puoluekokoukseen, hän kertoo. Vuodesta 2016 alkaen hän on toiminut tiedottajana Palvelualojen ammattiliitto PAMissa. – Aivan varmasti puhun ja kirjoitan usein kapulakieltä, itseään saa aina muistuttaa sen välttämisestä. – Päädyin demareihin, koska koin arvot omiksi. Tarja Halonen oli silloin presidenttinä. – Olen ollut todella onnekas, että olen päässyt myös työssäni jollain lailla auttamaan ihmisiä sen sijaan, että työskentelisin kasvottomalle yritysmaailmalle
2 Uuden oppiminen on isoin innostuksen lähde päivittäin. Räsänen pyysi, että joku tulisi hänelle oppaaksi. Selvittelin asiaa eri tahoilta ja kirjoitin mielipidekirjoituksenkin asiasta. Kukaan ei ole täydellinen, en minä, eikä kukaan muukaan. Räsänen huomasi oman asuinalueensa Facebook-ryhmässä keskustelun hautuumaan lähellä olevien lampien törkyisestä kunnosta. – Olen itse työssäkäyvä, liikunnasta syrjäytynyt nainen. 3 TÄRKEINTÄ 3 Puhuminen. Minna Räsänen ja Aadan Ibrahim istuvat valtuustosalissa peräkkäisillä paikoilla. 37 Demokraatti TOIMIVAN YHTEISTYÖN AVAIN ON TOISEN IHMISEN KUNNIOITTAMINEN. Hyvässä yhteistyössä virkamiesten kanssa sinne saatiin myös betoniporsaat, eikä alueelle voi enää ajaa autolla, Räsänen kertoo. Kesä siinä meni, ja syyskuussa puskaradiossa kerrottiin, että alue on käyty siivoamassa. Tarina Ruskeasannan betoniporsaista on oiva esimerkki siitä, että valtuutetun kannattaa höristellä korviaan muuallakin kuin kaupungin järjestämissä kuulemistilaisuuksissa. Paitsi ehkä ne betoniporsaat saatiin siksi, että kaupunginvaltuutettu Minna oli yhteydessä kaupungin eri tahoihin, Räsänen pohtii. Räsänen kuvailee itseään taustatyöntekijäksi, kuulemiensa viestien eteenpäin välittäjäksi ja asioiden esille tuojaksi. Minna Räsänen aikoo pitää kokouksessa puheenvuoron Vantaan hyvinvointikatsauksen tuloksista työikäisen vantaalaisen näkökulmasta. VANTAAN KAUPUNGINVALTUUSTON sali alkaa täyttyä. Puhuminen auttaa ymmärtämään itseään ja muita. Etualalla Jarno Eskelinen ja taustalla paikalleen suuntaava Päivi Laakso. Mitään sellaista isoa tarinaa, että tämän juuri minä olen saanut aikaan, ei ole. De_21032019_32.indd 37 13.3.2019 10.54. Kysyn puheessa, onko Vantaan liikuntapalveluissa huomioitu työelämän vaatimukset, kun nykyään työtä tehdään entistä enemmän 24/7-yhteiskunnassa, Räsänen kertoo. – Kävin kahden naisen kanssa katsomassa paikkaa ja otin kuvia. ”Anteeksi” on myös tärkeä sana. Kolmen karvanaaman – kahden kissan ja yhden miehen – kanssa asuvalle Räsäselle koti on turvapaikka, jossa voi olla oma itsensä ja ammentaa voimia arkeen. 1 Koti, jossa saa viettää iltaa ystävien ja perheen seurassa nauraen – ja vaikka juhlapyhänäkin rennosti verkkarit jalassa! Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä asiaa. Jarno Eskelinen, Pirjo Ala-KapeeHakulinen, Minna Räsänen ja Saba Ayub SDP:n valtuustoryhmän kokouksessa. Oppia voi saada toisilta ihmisiltä, työstä, koulutuksesta ja kaikesta ympärillä tapahtuvasta. – Olen laatinut aloitteita, mutta ne ovat olleet ryhmän yhteisiä. Paikkaa pidettiin laittomana kaatopaikkana, jonne käytiin kippaamassa peräkärryillä kaikenlaista roinaa. KUOPIOSTA JUANKOSKEN, Oriveden, Porin ja Keravan kautta lopulta vuonna 2005 Vantaalle asettunut Minna Räsänen kuvailee perustaneensa Vantaalle ensimmäisen ikiomalta tuntuvan kodin. Ensimmäisen kauden valtuutettuna Räsänen on päässyt edistämään monia vantaalaisten arkea parantavia asioita
Asuminen on kallista sekä uunituoreissa rakennuksissa – joita nousee vauhdilla – että jo vanhoissa ja raihnaisemmissa lähiöissä. Kokouksen jäljiltä hän käy usein ylikierroksilla niin, että vaikka väsyttäisi, ei uni tule pitkään aikaan. Ehkä ei tarvitsekaan. Tällä hetkellä Räsänen pitää asumisen hintaa yhtenä suurena ongelmana. 38 Demokraatti Minna Räsäselle paikka kaupunkisuunnittelulautakunnassa sopii, koska hän on erityisen kiinnostunut asuinalueiden kehittämisestä viihtyisiksi. Minna Räsänen suuntaa kohti kotia. – Jos ihminen tuntee kaupungin omakseen, hän on myös kiinnostuneempi siitä, mitä täällä tapahtuu. D-KASVO De_21032019_32.indd 38 13.3.2019 10.54. HYMYILEVÄINEN JA ILOINEN, VAIKKA OSAA SE KYLLÄ RÄJÄHTÄÄKIN. Sellaisiksi paikoiksi, joihin ihmiset voivat ja haluavat perustaa sen ikiomalta tuntuvan kodin. KELLO LÄHESTYY puoltayötä, kun kaupunginvaltuuston kokous nuijitaan päättyneeksi. – Jos haluamme tänne ihmisiä, jotka kiintyvät Vantaaseen ja perustavat täällä ehkä perheen, heillä pitää olla varaa asua täällä. Räsänen muistuttaa, että asuinalueeseensa kiintynyt ihminen saadaan todennäköisesti helpommin innostumaan lähiympäristönsä kehittämisestä ja sitä kautta myös osallistumisesta. Muualta muuttavan ilo pääkaupunkiseudulta saadusta työstä loppuu lyhyeen, kun hän huomaa, ettei olekaan varaa sen hyvien kulkuyhteyksien päästä löytyneen kämpän vuokraan, Räsänen kiteyttää. Jos omalla asuinalueella on esimerkiksi peruspalvelurakenne kunnossa, voi ihminen innostua miettimään, mitä muuta siellä voisi vielä olla. – Varmaan pitäisi kirjoittaa vaikka blogia heti kokouksen jälkeen, jos haluaisi olla hyvä ja aktiivinen valtuutettu, mutta ei siinä jaksa, Räsänen sanoo
39 Demokraatti ku ltt uuri lahja.fi Anna aineeton Kulttuurilahja tai hae hankkeellesi joukkorahoitus – saat 20% sen päälle! Teet hyvää ja olet mukana tärkeässä työssä! Lehti, verkko ja some 10.00 Ilmoittautuminen 11.00 Julius Ailion haudallakäynti 11.30 Lounas 12.30 Toveriliiton vuosikokous 13.30 Seminaari: Kestävä kehitys EU ja Eurooppa 15.30 Kahvitarjoilu Työväen Akatemian Toveripäivä 23.3.2019 TYÖVÄEN AKATEMIAN TOVERILIITTO Kaarin Taipale Anne Karjalainen De_21032019_32.indd 39 13.3.2019 10.54
Sisarusten kanssa olimme vuosia varautuneet ajatukseen, että mitä tahansa voi vanhemmille tapahtua milloin vain. Heidän puolestaan minun ei tarvitse enää pelätä, enkä omasta puolestani vielä osaa, tai puolison. VANHUSHOIVAKRIISI. Käyn muistamassa äitiä ja isää Hietaniemen hautausmaalla. Olen käynyt monessa hoitokodissa tervehtimässä iäkästä sukulaista tai perhetuttua. Onhan sitä ehtinyt jo jonkin verran harjoitella, kun osa omista lapsistakin on aikuisia. Hyvä kuolema KOLUMNI Mikko Majander mikko.majander@magma.fi Kirjoittaja on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa. Ja tuli se aamu, kun ei enää herätty tähän maailmaan. Näin omat vanhempanikin, mutta osasinko ja jaksoinko siitä riippumatta olla heille mitenkään tarpeeksi avuksi, riittävästi läsnä vanhuutensa verkkaisina päivinä. Paitsi että siihen ei voinut varautua. Se on arvokas asia ja suuri lohtu, vaikka suru vanhempien menettämisestä on lopullisuudessaan lohduton. Lapsiaan haluaa jokainen suojella ja säästää, olla olematta heille vaivaksi. 40 Demokraatti I sä kuoli ensin, äiti kohta hänen peräänsä, niin kuin vanhoille pareille usein tapahtuu. Hyvä kuolema. Siivoojaan äiti lopulta suostui, luultavasti enemmän seuran vuoksi. Jaksaisi, tai ylipäätään pärjäisi. Yhdessä he eivät tarvinneet kotipalveluita yli 80-vuotiainakaan. Omakohtaisesti, tavalla tai toisella. HAVAHTUIKO IKÄÄNTYVÄ SUOMI YHTEISKUNTANA VASTA NYT SIIHEN, MIKÄ ON JO KOETTU JOKAISESSA PERHEESSÄ TAI SUVUSSA. Mutta se aika lähenee hiipien. De_21032019_40.indd 40 13.3.2019 14.21. Sama kysymys, jota yksilönä pohtii helposti itsesyytöksin, meidän tulee kansalaisina esittää koko kansakuntaa koskien ja myös vastata siihen toimenpitein. Tuskatta, niin tahdon ajatella, ja kasvoistaan päätellen uskallan uskoa. HAVAHTUIKO ikääntyvä Suomi yhteiskuntana vasta nyt siihen, mikä on jo koettu jokaisessa perheessä tai suvussa. Sukupolvien luonnollinen kiertokulku. Toisella toimi loppuun asti terävä pää ja muisti, toinen liikkui paremmin. Pelkoa ei uskaltanut pukea sanoiksi, varsinkaan pahinta vaihtoehtoa. Olivathan he eläneet yhdessä pitkälti yli puoli vuosisataa, kuinka sitä osaisikaan ilman toista. Että isä tai äiti joutuisi sänkypotilaaksi laitoshoitoon, kenties kituuttamaan kipujen kanssa. EHKÄ VIISIKYMPPISENÄ on korkea aika oppia elämään omillaan. Kumpikin lähti käytännössä omassa sängyssään, kotona nukkuessa. Silti hämmentää havahtua ajatukseen, että minun ja kuoleman välissä ei ole enää ketään. Käsittääkseni heistä on pidetty kyllä huolta, mutta kaikki ovat kaivanneet kotiin. VANHUSHOIVAKRIISI
Mutta usein jo se innostus itsessään on niin kivaa, että jos mitään ihanaa ei uskalla tulevaisuudelta toivoa tai odottaa, niin en tiedä onko sekään erityisen viehättävä tapa elää. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_21032019_40.indd 41 13.3.2019 14.21. Kirkasotsaisuus ja pollyannamaisuus ovat lisääntyneet iän myötä, ja olen siitä tosi iloinen. Olen jääräpäisyyteen asti sinnikäs. Husaan ja hösään monenlaista, mikä rasittaa kollegoiden hermoja. Ikä ja tappiot eivät ole kyynistäneet, vaan melkeinpä päinvastoin. Siitä on aiheutunut myös surua ja hankaluuksia niin työkuin yksityiselämässä. 41 Demokraatti Hanna Wass 41-vuotias yleisen valtio-opin professori Helsingin yliopistolla N äen itsessäni vitaliteettia ja iloa, iän ja kokemusten tuomaa itsevarmuutta ja seesteisyyttä. Se ilmenee myös avoimuutena ja herkkyytenä, jotka ovat minusta välttämättömiä, jos haluaa saada kontaktin toiseen ihmiseen. Olen elinvoimainen luonteeltani ja sen mukana tulee tiettyä kärsimättömyyttä. Jos ei mistään kunnolla innostu ja virittele suuria odotuksia niin ei tietysti petykään. Viime vuosina olen yrittänyt opetella tunnistamaan pisteen, jossa kannattaa nostaa kädet ylös ja siirtyä eteenpäin. Koen perusnihkeän asenteen turhauttavana ja lannistavana. Minusta on tärkeää olla innostunut. Näen itsessäni rohkeutta, jopa uhkarohkeutta. Kyyninen ihminen ei anna itselleen mahdollisuutta pettyä. Vaikka välillä tulee totaalisesti lunta tupaan, niin nyt on jo huomannut, että seuraava juna tulee oikeasti aika pian. Se on pelon kätkemistä ja itsensä suojelua. Kiltteys on vahva luonteenpiirteeni. Haluaisin, että asiat tapahtuvat heti enkä aina malta keskittyä niiden pitkäjänteiseen edistämiseen. Kyynisyyttä näkee ihan riittävästi
Teksti Seppo Heiskanen František Kupka: Omakuva, 1910. KUVATAIDE De_21032019_42.indd 42 13.3.2019 14.09. 42 Demokraatti KULTTUURI Näkymättömässä ja näkyvässä maailmassa František Kupka oli ei-esittävän taiteen edelläkävijä
František Kupka: Jazz-Hot, 1935. De_21032019_42.indd 43 13.3.2019 14.09. saakka, ti–su 11–18, ke 11–20. saakka, ti, pe 10–18, ke, to 10–20, la, su 10–17. 43 Demokraatti Ateneumin taidemuseo, Helsinki František Kupkan maalauksia Avoinna 19.5. Arkkitehtuurimuseo, Helsinki Suur-Merijoen kartano – jugendin helmi Avoinna 8.9. saakka, ti–su 11–18. Didrichsenin taidemuseo, Helsinki Karoliina Hellbergin maalauksia ja muotoilua. KUVATAIDE K errotaan, että Wassily Kandinsky meni kerran ateljeehensa ja löysi sieltä oudon teoksen. Avoinna 5.5. Hetken päästä hän kuitenkin oivalsi, että se oli hänen oma maalauksensa, mutta ylösalaisin käännettynä. Samalla hän kuitenkin oivalsi, että taideteoksen ei välttämättä tarvitse esittää František Kupka: Hindulainen aihe, 1919
Tästä katsotaan abstraktin taiteen saaneen alkunsa. Viivojen, pintojen ja värien rytmit ja vuoropuhelut olivat hänelle tärkeitä. Taiteena hän ei sitä pitänyt. Näyttelyssä onkin mukana myös klassiseen tapaan muotoiltuja oikeita maljakoita. Ne istuvat hyvin tähän hienoon kokonaisuuteen. Tsekkiläissyntyinen František Kupka (1871–1957) oli nimittäin ensimmäinen taiteilija, joka esitteli näyttelyssä ei-esittäviä teoksia jo vuonna 1912. Lattialle unohtuneet silmälasit tai sikin sokin heitetyt kuvat viittaavat tähän. Abstraktit teoksensa Kupka rakensi usein musiikin tapaan. 44 Demokraatti mitään. Hän teki kuitenkin tuota työtä vain elättääkseen itsensä. Hän ei kuitenkaan ollut koneromantikko niin kuin jotkut tuon ajan taiteilijat. Tuon mestarin varjo tai oikeas taan valo onkin seurannutkin länsimaista maalaustaidetta jo yli sadan vuoden ajan. Ihmisiä ei näissä sisätilojen kuvissa näy, mutta ihmisen läsnäolo kuitenkin. Viimeisinä vuosinaan hän palasi puhtaaseen abstraktiin ilmaisuun. Näihin pyrkimyksiin Kupkaa johdatti kiinnostus okkultismiin, spiritismiin ja teosofiaan. Mutta teosten kautta voi suunnata katseen vieläkin kauemmaksi. Hän oli vähintäänkin yhtä ankara ja johdonmukainen kuin Wassily Kandinsky tai Piet Mondrian, joiden varjoon hän on syyttä jäänyt. Kupka oli taitava piirtäjä, ja niinpä hän sai runsaasti erityisesti poliittisilta lehdiltä runsaasti kuvitustehtäviä, elettiinhän sata vuotta sitten lehtikuvituksen kulta-aikaa. Veistokset, itämaisilta vaikuttavat matot ja uima-altaat viittaavat ylelliseen, mutta jo hivenen rappeutuvaan kulttuuriin. Ja hän päätyi ilmaisuun monien vaiheitten kautta, laji kehittyi vähitellen, ei sattumalta. Mutta pian ulkoista muotoa tärkeämmäksi tuli henkisen sisällön etsiminen; hän tavoitteli puhdasta taidetta, joka olisi vapaa todellisuuden kuvaamisen taakasta. KUPKA PYSYTTELI parhaansa mukaan erossa viime vuosisadan alun ismeistä. Karoliina Hellbergin maalauksissa sen sijaan on häivähdys Matissen tavasta tehdä taidetta. Maalausten aiheena on usein interiööri, josta avautuu näkymä ulos. Hellbergin maalausten värit ja valot helähtävät joskus hyvinkin matissemaisesti. Joskus maalauksissa on mukana taiteilijan oma teos, maalaus tai maljakko. Alkuvaiheessa Kupkan taiteesta löytyy useita tyylillisiä vaikutteita: symbolismia, ekspressionismia, realismiakin. Karoliina Hellbergin näyttely liittyy Didrichsenin museon Pro Arte -tunnustuspalkintoon, jonka taiteilija sai viime vuonna. De_21032019_42.indd 44 13.3.2019 14.09. Tarkoituksenmukainen muoto oli hänelle tässäkin tapauksessa tärkeintä. Hän pyrki tekemään näkymättömän näkyväksi. Hän tunsi vastenmielisyyttä muiden ohella Henri Matissea ja muita fauvisteja kohtaan. Ja keksijäkin on väärä. NUORET ARKKITEHDIT Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen saivat viime vuosisadan alussa tehtäväkseen suunnitella linnan KUVATAIDE Karoliina Hellberg: Snapseja ja retiisejä. Tarina ei tee oikeutta lajille. Myös syvyysvaikutelman minimoiminen viittaa samaan suuntaan. Koneet ja jatsi innoittivat Kupkaa joitakin vuosia sotienvälisenä aikana. Jo esittävissäkin teoksissa viiva, väri, valo ja muoto olivat todenmukaisuutta tärkeämpiä. Niissä on rokokoomaista keveyttä ja erotiikkaakin
Rakennus valmistui 1903. Linna tuhoutui jatkosodan aikana. Esillä on myös tekstiilejä ja huonekaluja. Kannattaa tutustua. Karjalan kannakselle. 45 Demokraatti naistaideteos, jossa kaikki yksityiskohdat tekstiilejä ja huonekaluja myöten oli suunniteltu tiloihin sopiviksi. Arkkitehtuurimuseossa mukana pääasiassa Eliel Saarisen taitavasti maalaamia interiöörikuvia linnasta. Tilaaja oli pietarilainen liikemies Maximilian Neuscheller. Jo ne muodostavat hienon taidenäyttelyn. Karoliina Hellberg: Ingrid, 2017. Kolmikon arkkitehtitoimisto oli saanut mainetta pari vuotta aikaisemmin suunnittelemallaan Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljongilla. Pietarilaistilaajalta arkkitehdit saivat kaiketi vapaat kädet ja niinpä tuloksena olikin vertaansa vailla oleva jugendlinna, kokoEliel Saarinen: Hallin takkanurkkauksen suunnitelma, 1902. De_21032019_42.indd 45 13.3.2019 14.09
Laura ei ole koskaan ollut Baltiassa. 46 Demokraatti KIRJAT Lauran viisi sormea Neuvostoyhteiskunnan avautuminen lapsen silmin. ”VIIDEN SORMEN” kirjoittaja Mara Zalite on syntynyt vuonna 1952 Siperiassa, Krasnojarskin piirikunnassa, jonne hänen vanhempansa oli karkotettu Stalinin puhdistuksissa. Kirjan kehyskertomus onkin 1950-luvun neuvostoyhteiskunnan avautuminen lapsen silmin nähtynä. Nahkaselkäisiä kirjoja ei voi polttaa. Paikoitellen Lauran kepposet tuovat mieleen Astrid Lindgrenin lastenkirjojen maailman. Laura muistaa georgialaisen naisen, joka oli imettänyt häntä, kun äidiltä ei tullut maitoa aliravitsemuksen takia. Äidin kotitalo on jäljellä, siellä asuvat mamma ja pappa, isomummi ja isovaari, mutta rakennukset ovat surkeassa kunnossa ja maat otettu kolhoosin käyttöön. Siellä kaikki olivat hänelle kilttejä. Lauraa eivät pelottaneet edes ruumiit, joita oli kasattu parakin eteen talvella. Lopulta Laura ottaa sen. Kun isä siivoaa sikalan takana olevaa kaatopaikkaa, lannan alta löytyy Rainisin, Poruksin ja Blaumanisin kootut teokset. Perhe pääsi palaamaan Latviaan vuonna 1956. Stalin on kuollut, ja osa Siperiaan karkotetuista pääsee palaamaan koteihinsa. Lähteelän tila ei kuitenkaan ole Vaahteramäki, siitä on tullut osa kolhoosia. Kun kirja päättyy, Laura aloittaa koulun. Hän on syntynyt työleirillä Siperiassa. Papastakin tulee Lauran ystävä, kun Laura löytää ullakolta sotaaika na kadonneen merenpihkapiipun. Isän suku on kadonnut. Ne muistuttivat valkoisia jäniksiä. Hän muistaa myös juutalaisen oopperalaulajattaren, joka oli opettanut hänelle italialaisia aarioita. Eräänä päivänä Laura syö kipsiä ja mamma kutsuu hädissään ambulanssin. Vanhemmille paluu vanhaan kotiin on shokki. Lauraa on ehdottomasti kielletty kertomasta mitään elämästä Siperiassa, se hänen täytyy muistaa kuin viisi sormeaan. Sanat ovat viattomat, mutta sota-aikana sitä lauloivat väärään univormuun pukeutuneet sotilaat. Isä kuitenkin tietää, ettei kipsi ole yhtä vaarallista kuin rottien hävittämiseen käytetty lipeä. Laulajattaren viisi sormea oli katkottu kuulusteluissa. Lauran tarina perustuu karkeasti Mara Zaliten omiin kokemuksiin, vaikka monet kirjan hahmoista ovatkin hänen mukaansa yhdistelmiä monista eri henkilöistä. Neuvosto-Latviassa se oli kiellettyjen laulujen listalla ja vapautui vasta syksyllä 1988, samaan aikaan kuin entinen kansallislaulu. Ikävää oli jatkuva nälkä, mutta Laura on oppinut, että nuoret koivun lehdet kelpaavat syötäviksi. takaisin Siperiaan. De_21032019_42.indd 46 13.3.2019 14.09. Kun isän työtoverit sammuvat palkkapäivänä tupaan, Laura aiheuttaa skandaalin maalaamalla heidän naamansa punajuuriliemellä. Karlisin ohjelmistossa on ”Sininen huivi”, laulu kesäisellä niityllä kulkevasta tytöstä. Lauralle kaikki on uutta ja ihmeellistä. Osa teoksesta vaatii avautuakseen hieman Latvian historian tuntemusta. Pappa odottaa kotiin Reinis-setää, vaikka hänestä ei ole kuulunut mitään kymmeneen vuoteen. Vielä suuremman kriisin aiheuttaa Hullu-Karlis, pelimanni, joka kiertää talosta taloon soittamassa ruokapalkalla. Siperiasta palanneet ovat epäilyttäviä, ja pienikin rikkomus voi viedä takaisin työleirille. Hän tarkastelee maailmaa viisivuotiaan uteliailla silmillä, tutustuu hedelmäpuihin, sammakkoihin ja kolhoosin hevosiin. Edellisenä päivänä pappa on kuollut perunapellolle. Hän yrittää opetella lentämään ja putoaa kaivoon, josta vieras tyttö pelastaa hänet. Useimmat Lauran ihmettelemistä tapahtumista ovat helposti ymmärrettäviä historiaa tuntevalle lukijalle. Tämä on hyvissä ajoin irrottanut vihkisormuksen sormestaan ja jättänyt pöydälle ohjeen, jonka mukaan sormus on annettava Reinikselle, kun tämä palaa. Niinpä ne haudataan takaisin maahan. Juna pelottaa Lauraa, koska vessassa on iso reikä, josta lapsi voisi pudota. KIRJAT LAURAA EIVÄT PELOTTANEET EDES RUUMIIT, JOITA OLI KASATTU PARAKIN ETEEN TALVELLA. Naapuritkin osallistuvat ilonpitoon. (Jos oltaisiin Suomessa, nimet voisivat olla Leino, Aho ja Sillanpää.) Latvialaisen kirjallisuuden klassikoita, Stalinin aikana kiellettyä kirjallisuutta, jonka takia olisi voinut joutua Mara Zalite: Viisi sormea Suomentanut Hilkka Koskela Arktinen Banaani 2019, 348 s. Teksti Pekka Gronow Kuva Nora Vilva K un kirja Viisi sormea alkaa, viisivuotias Laura on vanhempiensa mukana junassa matkalla kohti Baltiaa. Kukaan muu ei halua ottaa sormusta haltuunsa
Kuitenkin-runo kuvastaa hyvin Neuvostoliittoa 1980-luvulla. Vuonna 1979 hän sai nuorille kirjailijoille myönnetyn Maja kovski-palkinnon. Sensorit työskentelivät yhä ahkerasti, ja yksi kirjallisuuslehden numero jouduttiin vetämään myynnistä Zaliten runojen takia. Latviassa se luetaan kansallisen kulttuurin aarteisiin siinä missä Tuntematon sotilas Suomessa. Elettiin kulttuurisotien aikaa. Mara Zalite on syntynyt Siperiassa, jonne hänen perheensä oli karkotettu Stalinin vainoissa. Heitä oli niin paljon, että Neuvostoliitto tarvitsi heidän panostaan. Pari vuotta myöhemmin se voitti toisen palkinnon Latvian radion suuressa laulukilpailussa. Latvian television tekemä taltiointi on jatkuvasti nähtävissä YouTubessa. Ketään ei ammuttu, vain muutama kovaäänisin toisinajattelija karkotettiin. (Ensimmäisen palkinnon sai Raimonds Paulsin ja Leons Briedisin laulu, joka sittemmin tuli Venäjällä ja Suomessa tunnetuksi nimellä ”Miljoona ruusua”). Karhunkaatajan satavuotisjuhlat olivat osa kommunistisen puolueen virallista kulttuuriohjelmaa. Alun perin kansantarinoiden pohjalta kirjoitettu eepos kertoo karhunkaatajasta, taikavoimat omaavasta sankarista, joka taistelee 1200-luvulla Latviaan tunkeutuneita ristiretkeläisiä vastaan. De_21032019_42.indd 47 13.3.2019 14.09. Vanhoilliset kommunistit eivät enää pystyneet päättämään kaikesta. Zalite pääsi ylioppilaaksi urheilulukiosta ja valmistui yliopistosta 1975. ”Karhunkaataja” on latvialaisten Kalevala, jonka julkaisemisesta tuli vuonna 1988 kuluneeksi sata vuotta. Hän työskenteli avustajana kirjallisuuslehdissä ja julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa 1977. 47 Demokraatti Hrushtshovin uudistusten jälkeen entisten karkotettujen tilanne helpottui. Toisin kuin monet aikalaisensa, Zalite ei lähtenyt itsenäistymisen jälkeen aktiivisesti politiikkaan. Vuoden 1988 suuri kulttuuritapahtuma Latviassa oli Mara Zaliten ja Zigmars Liepinšin ooppera ”Lacplesis”. Sitä näytettiin lähes vuoden ajan täysille katsomoille Riian urheiluhallissa. ”Viisi sormea” on hänen ensimmäinen proosateoksensa, joka on jo käännetty monille kielille. Vuonna 1985 valta Moskovassa siirtyi Gorbatshoville, perestroika ja glasnost alkoivat. Palkitusta runosta, nimeltään ”Kuitenkin”, tuli erittäin tunnettu. ”Karhunkaatajasta” tuli valtava menestys. Hän on jatkanut runoilijan ja näytelmäkirjailijan työtä. Sen jatko-osa, ”Paratiisin linnut”, ilmestyi viime vuonna. Zalite oli mukana nuorten kirjailijoiden ryhmässä, joka kesäkuussa 1988 Latvian kirjailijaliiton kokouksessa vaati mahdollisuutta korvata huonot johtajat paremmilla. Zalite ja Liepin* tekivät siitä kuitenkin rock-oopperan, jossa vierailla valloittajilla oli Neuvostoliiton punaiset värit
Luonnontieteilijä Pehr Kalm (Hannu-Pekka Björkman) demoaa vihannesten avulla historiassa seikkailevalle Alixille (Aksa Korttila), miten rauhatonta Ruotsi-Suomen ja Venäjän rinnakkaiselo on ollut. Kansallisteatterin mainonnassakin olisi ehkä riittänyt pelkkä pölypallo saaTeksti Rolf Bamberg / Kuvat Tuomo Manninen Mauri Kunnas: Koiramäen Suomen historia Suomen Kansallisteatteri, pieni näyttämö Ohjaus: Irene Aho – Dramatisointi: Eva Buchwald – Lavastus: Annukka Pykäläinen – Puvut: Merja Levo – Maskeeraus ja peruukit: Petra Kuntsi ja Minttu Minkkinen – Valot: Kalle Ropponen – Äänisuunnittelu: Ville Leppilahti – Musiikin sävellys ja toteutus: Timo Hietala ja Risto Kupiainen – Koreografia: Irene Aho ja Ninu Lindfors – Rooleissa: Hannu-Pekka Björkman, Aksa Korttila, Petri Liski, Harri Nousiainen, Karin Pacius, Heikki Pitkänen, Marja Salo ja Paula Siimes; tanssija Ninu Lindfors DRAAMAKOMEDIA maan lapsiperheet liikkeelle. Tai siis isolla kirjoitettuna, sillä Kunnaksen kirjojen Pölypallo alias Hämähäkki-Heikki ei ole mitään turhaa tomua tuulessa vaan orgaaninen otus, joka seikkailee kaikkien Kunnas-tarinoiden sivuilla. Pölypallo on lystikkäästi motorisoituna ja pikku silinterihatussaan läsnä myös Kansallisteatterin koko perheen, vuonna 2017 ilmestyneen samannimisen Kunnas-bestsellerin pohjalta. De_21032019_48.indd 48 13.3.2019 13.53. M auri Kunnas on kirjantekijänä kiitollinen tapaus paitsi kustantajan ja kirjakauppiaiden, myös teatterien näkökulmasta. Muuta pölyistä ei Eva Buchwaldin dramatisoimassa ja Irene Ahon ohjaamassa historiaseikkailussa olekaan, vaikka se sukeltaakin kauas 1500–1700-luvun Ruotsi-Suomen historiaan. Vaikka ei olekaan perso julkisuudelle, hänestä on tullut niin luja brändi, ettei markkinointiosastoissa tarvitse raapia päätään puhki sen miettimisellä, miten hänen tuotantoaan myydään suurelle yleisölle. 48 Demokraatti TEATTERI Historiankirjat koirankorvilla Koiramäen Suomen historia on näyttämöllä vauhdikas seikkailu
Esitys ei päsmennä, vaan kannustaa tutustumaan historiaan. IRENE AHO on todella pistänyt historian kirjan sivut viuhumaan. Petri Liski, Karin Pacius ja Harri Nousiainen komppaavat mainiosti runsaassa hahmogalleriassa Ai, entä Herra Hakkarainen. Aluksi Alix, jota esittää letkeän irtonaisesti Aksa Korttila, on liikkeellä vähän ketä kiinnostaa -asenteella, mutta kun huomaa, kuinka jännittäviä juttuja ja historiallisia hahmoja Suomen menneisyyteen kätkeytyy, hän alkaa syttyä. Tyttökuningas Kristiina (Marja Salo) ja äksy hovipalvelijansa (Hannu-Pekka Björkman). Iso viha(nnes) ja Pikku viha(nnes) menevät taatusti paremmin kaaliin porkkanoin, purjoin... Oppikirjojaan hukkaava ja läksynlukujaan unohteleva koirakoululainen Alix saa opelta kovan laiskanläksyn: Ruotsi-Suomen historia 1500-luvulta 1800-luvun alkuun – tentti ensi viikolla! Siitä alkaa seikkailu. niin, ja kaalein havainnollistettuna. Koiramäen Suomen historiassa ei kuolleita hetkiä ole, mutta silti siitä ei aikuiskatsojalle synny rauhattomuuden tunnetta kuten vaikkapa meluisista lastenanimaatioista. Väliajan jälkeen 1700-luvulla Alix ja me katsojat saamme tutustua muun muassa suomensyntyiseen luonnontieteilijä ja löytöretkeilijä Pehr Kalmiin, joka on käynyt Amerikan mantereella asti ja tuonut sieltä kiinnostavia kasveja ja yhden oudon otuksen, american accen tilla haastavan opossumin. Mauri Kunnaksen kirjat ovat jo lähtökohtaisesti aina koko perheen kamaa, joten näyttämösovitukseen ei juuri tarvitse kiinnitellä koukkuja erikseen aikuisille ja lapsille. De_21032019_48.indd 49 13.3.2019 13.53. Esityksen visualisointikaan ei mene överiksi vaan on historiallisine pukuineen ja rekvisiittoineen sopivassa suhteessa asiapitoinen ja kekseliäs. Hän kohtaa myös Mikael Agricolan topakoine vaimoineen, Turun linnassa kahdeksanpäiväisten pitojen järjestämisessä touhottavan Katariina Jagellonican sekä monenkirjavaa kauppiasväkeä torilla. Yhdessä humauksessa ollaan jo 1600-luvulla. Kustaita, Kaarleja ja muita kuninkaallisia vilisee silmissä, kun Alix viipottaa läpi historian. Siellä vastaan tulee koko esityksen ehkä reippain ilmestys, Tyttökuningas! Alix tuntee vahvaa sielunkumppanuutta kuusivuotiaana Ruotsin valtaistuimelle noussutta kuningatar Kristiinaa kohtaan, joka haluaa olla lapsi vallanhaltijanakin. Wasa-laivan uppoamiseen syyllisenkin hän tapaa, ja tässä kohtaa katsojan on syytä jättää faktantarkistus vähemmälle. 49 Demokraatti Päinvastoin: historiaa lobataan jännittävänä, avartavana ja hauskana harrastuksena, johon uppoutuessa ei tule aika pitkäksi. Ilman häntähän ei Kunnaksia voi näyttämölle tehdä! Nyt unissakävelijä-pukki haahuilee kohtausten taustoilla tanssija Ninu Lindforsin hahmossa... Niin kuin koko esityksestä koko yleisö. Kustaan salamurha mainitaan, mutta muuten esitys on asiaankuuluvasti hyvin väkivallaton, vaikka Ruotsi-Suomen historia ei sitä toden totta ole. Esityksen hurmaavin kuningashahmo on ehdottomasti elastisesti liikehtivä Kustaa III, joka tunnetusti rakasti teatteria, mikä myös koitui hänen kohtalokseen. Oma suosikkini aikuisviihdytyksestä on taiteisiin ja sivistykseen viehtyneen tyttökuningas Kristiinan kommentti Descartesin kuulusta one-linerista ”Ajattelen, siis olen”: ”Napakka!”, sanoo Kristiina ihqulla teini-intonaatiolla. Heikki Pitkäsen bravuuri on ihanasti askeltava Kustaa III, Paula Siimeksen hahmoista Katariina Jagellonica on ihan vastustamaton. TARINA ALKAA Koiramäen koulun historiantunnilta. Herra Kalmin vihanneksilla demonstroima pikakelaus Ruotsi-Suomen ja Venäjän suhteisiin on aivan verraton, ja suosittelen sitä otettavaksi heti peruskoulun opetusohjelmaan. Harvoin kuulee näin riemukkaita loppuaplodeja. Marja Salon on hurmaavasti heittäytyen esittämä tyttökuningas Kristiina on esityksen ilopillereitä, hänen hovipalvelijanaan kuten Pehr Kalminakin säväyttää Hannu-Pekka Björkman. Ja yleisön lapsiväki on myyty
(Tätä elokuvaa hänen ei kannattane pistää kovin näkyvästi uraesittelyynsä: kriitikoilta tuli täystyrmäys, vaikka tähtikaartiin kuuluivat myös Ralph Fiennes, Hugh Laurie ja Steve Coogan – ”surullinen ja nolo tahra kaikkien osallisten cv:eissä”, sivalsi Radio Timesin arvioija.) Kolmas ja paras päärooli esittelee uudenlaisen Reillyn. Pääosissa John C. De_21032019_50.indd 50 13.3.2019 14.04. Stan & Ollie -elokuvassa hän muuntautui uskottavasti Oliver Hardyksi, ja Holmes & Watson merkitsi uutta kimppakeikkaa Sherlock Holmesia näytelleen Will Ferrellin kanssa. DRAAMAKOMEDIA John C. Teksti Rolf Bamberg J ohn C. C Reilly, Jake Gyllenhaal, Riz Ahmed 2018, 121 min. Reilly jatkaa duoputkeaan westernillä. Vuosi 2018 oli Reillylle erityislaatuinen: kolme pääosaa, kaikki kiinteistä parivaljakoista kertovissa elokuvissa. Joaquin Phoenix (vasemmalla) on Charlie Sisters, John C.Reilly veljensä Eli. Ranskalaisohjaaja Jacques Audiardin alleviivatun nokkelasti nimetyssä westernissä Sistersin veljekset hän näyttelee melankolista palkkatappaja Eli Sistersiä, joka kuumapäisemmän veljensä Charlien (Joaquin Phoenix) kanssa tekee Oregonin ja Kalifornian suunnalla keikkaa arvoitukselELOKUVA Hyvät, pahat ja ennen kaikkea veljekset Hyvät, pahat ja ennen kaikkea veljekset Kesyttömät veljekset. Reilly oli vuosituhannen vaihteessa merkityksellisten sivuosien luottonäyttelijä monessa laatuelokuvassa: Dolores Claiborne (1995), Boogie Nights (1997), Veteen piirretty viiva (1998), Magnolia (1999), Gangs of New York (2002), Tunnit (2002). Reilly nähtiin sitten muutamissa komediasekoiluissa, muun muassa Will Ferrellin aisaparina. 50 Demokraatti Sistersin veljekset Ohjaus: Jacques Audiard Pääosissa: Joaquin Phoenix, John
Tyylikästä! ELOKUVAN AVAUS on vaikuttava. Aamun valjetessa päähenkilöt, heidän ammattinsa ja kahakan lopputulos valaistuvat. Suppeudestaan ja repliikittömyydestään huolimatta rooliin on otettu monien 1970ja 80-luvun toimintafilmien ja pahisroolien legenda Rutger Hauer. Ennen kaikkea Sistersin veljekset on kuitenkin nimensä vaateet täyttävä. Suuliekit vain räiskyvät ja äijät karjuvat. Kommodorilta tulee pian uusi komennus jäljittää hänen omaisuuteensa kuulemma kajonnut mies nimeltä Hermann Warm (Riz Ahmed). Reillyn ja Phoenixin tarkkavaistoisesti esittämät velikullat huolehtivat toisistaan, vaikka haaveet elämässä eroavat jyrkästi. Reilly ja Gyllenhaal harjaamassa kilvan hampaitaan jokivarressa on mieliinjäävä kuva. VAIKKA ONKIN varsin perinnetietoinen lännenelokuva, Sistersin veljekset on liki naturalistisella kuvastollaan myös traditiosta lipeävä. Westernkaanonista poiketaan myös miljöökuvissa. Sistersin veljekset ovat olleet töissä. ELOKUVAN SANKARIT EIVÄT OLE KOMEITA JA OIKEUDENMUKAISIA VAAN LIKAISIA, PAHAN HAJUISIA JA LASKELMOIVIA. Tämän elokuvan sankarit eivät ole komeita ja oikeudenmukaisia vaan likaisia, pahanhajuisia ja laskelmoivia, eikä keskeisestä nelikosta osaa helposti sanoa, kuka on sankari, kuka konna. Toisella niitä on monta, toisella ei juurikaan. Kommodori-hahmon myyttisyyttä korostaa se, että tämä nähdään elokuvassa oikeastaan vain kahdesti, valvovana auktoriteettina talonsa ikkunassa ja arkussa ruumiinvalvojaisissa. Gauriloff alleviivaa yllättävän raskailla symboleilla tarinaa, joka tuntuu tapahtuvan jossain aikojen välitilassa. Yksi niistä on Gloria (2013), josta ohjaaja on tehnyt nyt englanninkielisen version. Tarina ei hurmaa erityisyydellään mutta näkökulmassa on tuoreutta. Se on elokuva veljesrakkaudesta, veljeskateudesta ja kadotetun perheyhteyden kaipuusta. Warmin kiinniotossa ei kuitenkaan ole kysymys omien takaisin saamisesta, vaan Kommodori haluaa anastaa tältä mullistavan kemiallisen kullanetsintämenetelmän. Pääosassa on indiekuningatar Julianne Moore, jonka esittämä viisikymppinen nimihenkilö etsii rakkautta Los Angelesissa. Vihreä on harvemmin nähty väri tässä genressä. Heitä kuljettaa ansaintalogiikka, moraali tulee sitten perässä jos on tullakseen. Nyt ei ratsastetakaan Teksasin, Arizonan tai New Mexicon preerioilla ja monumenttilaaksoissa vaan kapuillaan Oregonin ja Pohjoisen Kalifornian vehreämmillä kukkuloilla ja metsämaisemissa. Sadomasokistinen seksi on ulkomaisiin vaikutteisiin tottuneille kesyä. Aikansa tosiaan kyräiltyään Warm, Morris ja Sisters-duo päätyvät samalle puolelle rintamalinjaa ja lähtevät Kalifornian kultaryntäyksen huumassa kokeilemaan Warmin metodia käytännössä. Valtavirtawesterneistä Audiardin elokuvan erottaa myös sen huumori, joka ei lähde tutulta waynelaiselta lännenjermupohjalta, vaan hymyä nostattaa pienten, aikaperspektiiviin nojautuvien ilmiöi den tarkastelu: nyt esimerkiksi nähdään, miten hammasharja tuli länteen. 51 Demokraatti Baby Jane Palkituista dokumenttielokuvistaan mainetta niittänyt Katja Gauriloff tarttuu ensimmäisessä fiktioelokuvassaan Sofi Oksasen romaaniin, joka kertoo kahden naisen (kuvassa Roosa Söderholm) repivästä rakkaudesta. KIPUDRAAMA De_21032019_50.indd 51 13.3.2019 14.04. Unelmakaupunki näyttää arkiselta. Käydään pitkä yöllinen tulitaistelu pilkkopimeässä, eikä yhtään tiedä, kuka ampuu ketä ja miksi. Rane Aunimo Gloria Bell Oscarillakin tunnustettu chileläinen Sebastián Lelio tunnetaan vahvoista naiskuvistaan. Rane Aunimo DISKODRAAMA lisen Kommodorin laskuun. Tämä kaveri on kiikarissa myös kovamaineisella John Morrisilla (Jake Gyllenhaal), joka edustaa samaa palkkionmetsästäjien ammattikuntaa kuin Sisters-veljekset. Gloria ei ole uhri vaan nainen oikeassa iässään
1980-luvun loppua lähestyttäessä BC:n suosio ja luomisvoimakin alkoivat hiipua. Nykyisellään mikään lyhenteen sanoista ei Ylen yritelmässä pidä kutiaan. Kihelmöivän jännittävässä kolmen Darude-teoksen UMK-finaalissa voittajaksi selvisi kappale nimeltä Look Away. Stuart Adamson siirtyi oman käden kautta yläkerran orkesteriin 2001. KAIKEN HUIPUKSI voittajabiisin nimikin on kierrätyskamaa. Kaikki Big Countryn samaisena kesänä -86 Seinäjoen Provinssorockissa nähneet muistavat liideri Stuart Adamsonin valovoimaisuuden, ilmavasti kelttisaundia helisevät kitarat ja vajaan tunnin biisikimaran, joka synnytti tuolloin hämärtyvässä eteläpohjalaisessa suviyössä vertaistaan hakevan kollektiivisen tunnelatauksen. Niin kuin ei TV2:n – joka tietysti on myös UMK:n takana – kanavauudistus sellaisenaan olisi riittävä syy hakea vapautusta Yle-verosta. Mutta sitä Yle on myynyt häpeämättä meille jo kahdeksan vuotta. (Jos joku ei muista tai joku muu haluaa ripotella tuhkaa päälleen siitä kismityksestä, ettei muinoin viitsinyt lähteä Seinäjoelle, keikan Yle-taltiointi löytyy Youtubesta). Kääntäkää katseenne niistä valheista, joita meille tarinoissa syötetään. 52 Demokraatti ELOKUVA TARINA ”UUDEN MUSIIKIN KILPAILUSTA” ON SUURI VEDÄTYS. Ainoa vähän paremmin menestynyt voittajabiisi on ollut eteläpohjalaisten nuorten miesten orkesteri Softenginen Something Better, joka melkein pääsi viisufinaalissa kymppisakkiin. Jo ihan hänen muistonsa kunnioituksen nimissä Look Away olisi syytä julistaa suojatuksi biisin nimeksi. Bändi oli tuon vuosikymmenen rokkiskenen raikkaimpia ilmestyksiä koko maail man mittakaavassa. Vanhan musan sopupeli ”L ook away, look away from the lies in the stories that were told.” Niin oikein. Euroviisumenestys on ollut siitä lähtien suomalaista perustasoa eli huono. Samanniminen oli skottilaisen Big Country -yhtyeen vuoden 1986 menestysalbumi The Seerin avausbiisi, jonka kertosäkeestä on myös tämän jutun aloituslause. Kisaan osallistuneista niin Saara Aalto, Diandra, Krista Siegf rieds kuin Pertti Kurikan nimipäivät -yhtyekin olivat luoneet uran jo muualla ennen euroviisupyrintöjään. Eikä musiikkitaivaallemme ole singahtanut UMK:n kautta käytännössä yhtään uutta tähteä. Kun tänä vuonna kisan ainoa osallistuja oli 20 vuotta sitten eräällä elektropop-hitillään jonkinmoista kansainvälistä menestystä saavuttanut Darude (alias Ville Virtanen) aisaparinaan 15 vuotta sitten perustetun ja kymmenen vuotta sitten suositun bändin vokalisti Sebastian Rej man, onhan siitä ”uusi” ja ”kilpailu” aika kaukana. Virtas-Villen omasta innosta osallistua kisaan kertoo kai jotain se, että hän on aiemmin sinnikkäästi kieltäytynyt euroviisuhommista. MUTTA SITÄ YLE ON MYYNYT HÄPEÄMÄTTÄ. PERINTEISTEN EUROVIISUKARSINTOJEN tilalle vuonna 2012 lanseeratun musiikkikisan tarkoituksena oli alunperin paitsi seuloa Suomelle tasokas edustuskappale ja valovoimainen esiintyjä mainittuun Eurovision laulukilpailuun myös nimensä mukaisesti tuottaa laadukasta uutta popmusiikkia kansan (ja kenties joidenkin muidenkin kansojen) kulutettavaksi. Tarina ”Uuden musiikin kilpailusta” on suuri vedätys. UMK. Ja kun se musiikin tekokin taitaa tässä tapauksessa olla enemmän tietokoneohjelmointia kuin säveltapailua, ohenee kate kolmanneltakin määreeltä. Rolf Bamberg Kulttuuritoimittaja rolf.bamberg@demokraatti.fi Tässä ajassa De_21032019_52.indd 52 13.3.2019 14.17
S. Tihrusteluksihan se meni. Siispä ryhtykäämme runolle. Byattin (s. Maan povessa luut mustuvat, yrtit versoavat nikamiin. Visan pitkä versio löytyy verkkolehdestämme. (rb) Ehtymätön aarrelipas Dame Antonia Susan Duffy, tunnettu paremmin kirjailijanimellä A. Pihlaja on ääniä täynnä, jotka keväällä puhkeavat lehdiksi hyllyssäkin onnistuttu pienentämään. No, upea romaani tässä on kyseessä, sen toki tiesin jo ennestään, vaikken kirjaa ihan omien kirjasuosikkieni ydinkärkeen liitäkään. ”Kumarra pihlajaa. Vastaukset viimeistään 25.3. Teos näyttää todellakin pärjäävän englanninkielisillä listoilla, ainakin uudem man kaunokirjallisuuden rankingeissa. ”Kirjallisuuteen ja sen historiaan liittyvä visakirja muistuttaa jännitysromaania, jossa yksi asia johtaa seuraavaan ja mysteeri paljastuu pala palalta. Kumarra pihlajaa. 53 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 A lkutahdit hieman vaikeanoloisen – siis alle kymmenen vastausta – kuutosvisan ratkonnalle napauttaa Matti Kärkkäinen. En tällä uudellakaan tarkastelukerralla.” Mauri Panhelainen innostunut viime viikkojen visatehtävistä. Arvosteluista ja tuosta palkinnostakin päätellen kyseessä on joka tapauksessa teos, joka pitäisi vielä ehtiä lukemaan.” Sirpa Taskinen avaa kirjan rakenteita näin: ”Visavinkki kuvailee oivallisesti haetun kirjan monikerroksisuuden: ’Kirja ponnahti auki kuin lipas ja sylki sisuksistaan haalistuneen lehden toisensa jälkeen, sinisiä, kermanvärisiä, harmaita papereita…’ Riivaus (1990, suom. Byattin taidokasta ’laminaattikerrontaa’ elokuva ei tavoita, vaikka onkin ammattitaitoisesti tehty. S. Sen alle kasvot ylöspäin veljesi on haudattu. Vierestä oli samanhenkisiä opuksia joutunut parempiin suihin – kolme oman pesän laittanutta kirjatoukkatytärtä... Alkuperäisteos ”Posession: A Romance” ilmestyi vuonna 1990 ja voitti samana vuonna Booker-palkinnon. Yhdelle palkinto. 1936) teoksesta Riivaus – Romanttinen kertomus, joka on suomennettu vuonna 2008. 2008) sisältää perinteisen kerronnan lisäksi satuja, runoja, viittauksia, kirjeitä, kirjallisuuden teoriaa ja niin edespäin. S. ”Kirja oli yhä paikallaan visailijan lundiarivistössä. Byattin visakirjan Riivaus – Romanttinen kertomus sekä siitä tehdyn Neil LaButen ohjaaman elokuvan Rakkauden riivaamat. klo 14.00 mennessä sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi tai osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki. En pysty arvioimaan, kuinka hyvin nuo listat kuvastavat koko maailman kirjallisuutta. Juonitasolla on kysymys kahdesta eri aikatasoon sijoittuvasta rakkauskertomuksesta.” Eero Reijonen on muinoin jättänyt visakirjan luvun kesken odottamaan rauhaisampia, työpaineettomampia aikoja. Juuret lävistävät veljesi otsan. Byatt. Seniorikiukkua nostatti ihan alkuun se, että satujen, tarinoiden ja runojen tekstifonttia oli kirjassa, jopa omassa VISASITAATTI 7 Kevättä rinnassa vaan ei ilmassa. ”Viikon sitaatti on A. Se kuvittaa romaania suoraviivaisesti, ja päähenkilöt jäävät yksitotisiksi.” Viikon tietäjiä olivat lisäksi Tuula Hy nynen, Unto Vesa ja Juhani Niemi. Hyvin palkittu runoilija kyseessä onkin, parikymmentä vuotta sitten debytoinut teoksella, jossa matkattiin kauas ja kylmään, vaikka lämmittäjäänkin kirjan nimessä viitattiin. Kuka runoilija, mikä kokoelma paljastuu koukeroisen vihjeen takaa. Kirjassa kommentoidaankin, että romanttinen rakkausromaani ja klassinen rikosromaani syntyivät aikanaan yhtä jalkaa ja vuorovaikutuksessa keskenään.” Pertti Vuorelalla on ollut käsissään tuplapotti: ”Sain lainaksi A. De_21032019_52.indd 53 13.3.2019 14.17. sen ihonkaltaista kuorta, oksan hankaan ripustettua helminauhaa. Kumarra latvan liekkiä. Juuret lävistävät veljesi rinnan
Matsin jälkeen selfiet sivurajalla. Nyt jo kaveritkin epäilevät pieniä tiedotteitani. Sitten Tanskaan. Noticias del Puki. Teemun ensimmäinen kotipeli ja maali. Hörppään kahvit paikallisen urheilutoimittajan kanssa. Sitten tapahtuu jotain vieläkin ihmeellisempää. Kaksi ikimuistoista euromaalia Schalke04:n verkkoon poikivat tarjouksen ja työnantaja vaihtuu Saksaan. Pukki Schalken avauksessa kotiareenalla. Nachrichten auf Pukki. Teme pelaa lopussa vartin. Heti opitaan, että Brøndby on nelosvyöhykkeellä kuten Kastrupin kenttäkin. Joku naureskelee, hassu mikä hassu. Teme vilkaisee, mutta katse ei osu huutajiin. Celtic Park tai Paradise, kuten mielellään sanovat. Toisella jaksolla vieraat vaihtavat kentälle hädin tuskin 17 vuotta täyttäneen kotkalaisnuorukaisen. Teemu pelasi Sevillan kakkosjoukkueessa Atléticossa, ja sen ottelukalenteri oli tarkoin tutkittu. ALAN LÄHETELLÄ kavereille pieniä tiedotteita Temen kuulumisista. GELSENKIRCHEN 11.3.2012. Gijónin ihme 1-1. Sittemmin muistoja on tullut riittämiin. On taas maaliskuu ja nähdään suomalaiskohtaaminen Midtjyllandia vastaan. Maaliskuu 2014 Glasgow. Tasapeli ei ole uhka. No Pukki, No Party. West Bromwich vie, mutta hankin silti keltaisen nimikkopaidan, numero 22. Enää ei purra paidanhelmaa, jos ei kuti uppoa. Vauvojakin yksi. El Molinónilla tulessa Huuhkajat. Siis junalla ja bussilla stadionille. Täällä ne tekivät Temestä urheilijan. Kadulla espanjalaiset yhtyvät suomalaisten iloon. Ensimmäinen 1990-luvulla syntynyt pelaaja oli maalannut Veikkausliigassa. Me huudamme kulmalipulla: ”Duunii Kotka!”. Ensin katsottaisiin edustusjoukkueen La Ligan matsi ja sitten Pukin peli. Osa-aikakotkalainen toimittaja Jari Korkki on matkustanut ristiin rastiin Eurooppaa Pukin pelejä katsomassa. 1-0 Espanjalle. Ensin kuunneltiin Sevillan nettiradiota. Sinnehän lentää helposti. Pieleen meni. Kuvitelkaa, puskumaali Pukilta, ehkä toinen koko uralla ja ensimmäinen kotimaali Bundesligassa! Matsin jälkeen espanjalaislegenda Raúl työntää Teemun kunniakierrokselle: – Ne huutaa sulle. Olin toki pannut Temen merkille jo pari vuotta aiemmin, kun hän alkoi erottua kyvyillään muista kotkalaisjunnuista. Maaleja tulee ja tulee, ilta toisensa jälkeen. 54 Demokraatti PELIN PURKU Teemu Pukki on harvoja kovissa sarjoissa kansainvälisen uran tehneitä suomalaisia jalkapalloilijoita. Seinäsyöttö Mika ”Hoopi” Hännisen kautta omaan jalkaan ja bang: 0-1. Mentiin pahasti ristiin. Taas Espanjassa, nyt junalla Madridista pohjoiseen. Enää ei tuupita boksissa. Viikingit-KooTeePee. Pian ensiminuutit La Ligassa, vielä ei tähti syty. Eikä Celticin ylivoima suosi ringimäisiä läpisyöttöjä puolustuslinjan taakse. Ihmeen pitkään Suomi sinnittelee, kunnes väistämätön tapahtuu. ”He’s struggling”, hän kamppailee, kollega kommentoi Pukkia. Ferretaria Floridan mainos tuli tutuksi. H eteniityn monttu Helsingin Vuosaaressa toukokuussa 2007. Pukki oli toki Atléticon mukana Teneriffalla kuten piti, mutta nostettiin sitten edustuksen matkaan La Coruñaan. Teksti Jari Korkki / Kuva iStock Minä ja Pukki De_21032019_54.indd 54 13.3.2019 13.09. Mutta kun yritän jäljittää muistikuvaa ensiesiintymisistä miesten edustusjoukkueessa, en niitä ennen tuota Vuosaaren iltaa pääkopastani löydä. Pienet tiedotteet löytävät taas yleisönsä. Kerrankin ei tee mieli lähteä suomalaiskatsomosta yhtään mihinkään, vaikka peli on aikaa sitten jo päättynyt. En sano mitään, koska olen nähnyt, ettei Temelle pahemmin syötetä. Kahdeksan minuuttia ja puskumaali. Vuorten takaa löytyy Asturia, meren rannalta Gijón. Sitten takaisin Britteihin. Uusi alku HJK:ssa Jari Litmasen millintarkassa tarjoilussa. Maaliskuu 2013. Sparv katkaisee, jatkaa Ringille ylöspäin ja tämä suoraan maalille Pukin jalkaan. Myöhemmin vielä Eurooppa-liigaa skottien kanssa. Norwich on kätevän junamatkan päässä Lontoosta, Carrow Road kätevästi kävelymatkan päässä asemalta. Ja GOOOOLLLLLL, Pukiii!!!! Sitten vuodenvaihteessa 2008–2009 hyvästi pakkaset ja Pukkia katsomaan paikan päälle.
VOIKO OLLA HIENOMPAA HETKEÄ KUIN SE, KUN SUOMI KÄÄNTÄÄ LISÄAJALLA KARSINTAMATSIN VOITOKSEEN. Taas kerran Teme. Duunii, Kotka! Ja ehkä pieni tiedote: matka jatkuu. Mistä sen voisi tietää ennen seuraavien karsintojen arvontaa. Nyt Temen puolesta. De_21032019_54.indd 55 13.3.2019 13.09. Ja nyt toki näyttää siltä, että tiedossa on taas reissu Norwichiin. Tai Pukin seuraavaa sopimusta. Let’s Pukkiparty again. Ja Italiakin vielä Ratinaan syksyllä. Tällä kertaa Valioliigassa. Voiko olla hienompaa hetkeä kuin se, kun Suomi kääntää lisäajalla karsintamatsin voitokseen. Lillekülan ihme. Kysyvät välillä lomasuunnitelmia. 55 Demokraatti PIENTEN TIEDOTTEIDEN lukijat alkavat ottaa kantaa, jos joku erehtyy arvostelemaan Teemua. Lokakuussa vielä Tallinnaan. Perässä tullaan! Huuhkajien Udine jäänee väliin, jos ei ihmeitä tapahdu, mutta tuleehan noita
Esimerkiksi se että ammattikorkeakoulujen – meillä SAMKin ja DIAKin – paikallista toimintaa on turvattava ja kehitettävä, Pirttinen kuvailee. Hämeen piirin toiminnanjohtaja Pirjo Alijärvi kertoo puhelimen pirisevän ja sähköpostin kilkattavan, kun eri paikkakunnilta kerrotaan tapahtumista, joita siellä aiotaan järjestää. Nyt puhalletaan yhteen hiileen. Yritämme tuoda keskusteluun esimerkiksi ilmastoasioita, Sanna Husa sanoo. – Kampanjointiin ollaan herätty, ja hyvä pöhinä näkyy selvästi lisääntyneenä toimeliaisuutena, hän kuvailee. T ilaisuuksiin tulee pilvin pimein porukkaa, ja ehdokkaiden keskinäinen henki on todella hyvä. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva Markku Ulander, Lehtikuva Kun esimerkiksi vanhusten hoivan vakavat puutteet nousivat otsikoihin Esperi Care -tapauksen myötä, ihmisiä alkoi askarruttaa, millainen tilanne omassa kunnassa on. Alijärvestä tuntuu, että myös keskustelu työllisyydestä ja taloudesta on vahvistumassa. De_21032019_56.indd 56 13.3.2019 13.11. Samanlaisia aistimuksia SDP:n valtakunnallisesti hyvän menon heijastumisesta paikallistasolle raportoidaan muualtakin. – Itsestäänkin tunnistaa, että hirveän helposti on vastaus heti valmiina, kun joku tulee huolineen keskustelemaan. Jukka Pirttisen mukaan ihmisiä kiinnostaa tietää, miten eduskuntatyö voi vaikuttaa juuri heidän arkeensa. – Ihmiset ovat valveutuneita ja tietävät, että nämä ovat valtakunnalliset vaalit, mutta keskusteluissa tullaan silti voimakkaasti paikalliselle ja alueelliselle tasolle. – EU-vaaleissakin ihmiset haluavat puhua siitä omasta terveyskeskuksesta, Husa kiteyttää. – Siellä voi olla hyvinkin eksakteja alueellisia ja paikallisia linjauksia. Ja palvelut – ne puhuttavat aina. – Toivotaan, ettei tule ihan pelkät sotevaalit, vaan että muistakin tärkeistä asioista puhutaan. Avuksi ovat piirikohtaiset vaaliohjelmat. 56 Demokraatti Valtakunnallista paikallisesti Oman arjen asiat kiinnostavat äänestäjää eduskuntavaaleissa. Monesti riittäisi, että vain kuuntelisi, mitä ihmisellä on sydämellään, Alijärvikin sanoo. Ehdokkaiden onkin hyvä osata kertoa, miten ja millaisia paikallisia asioita eduskunnassa ajetaan. Silti vaaleissa kuin vaaleissa paikallisuus on vahvasti läsnä. Vanhuspalvelut ovat isossa roolissa paikallisesti ja valtakunnallisesti vaaleissa. Minusta se on inhimillistä, että halutaan puhua siitä, mikä on itseä lähellä, Alijärvi sanoo. – Ollaan korvat auki ja kuunnellaan eikä pelkästään kerrota sitä omaa sanomaa – vaikka se hyvä onkin, Husa sanoo. – SDP:n politiikalle on kysyntää, ja kyllä se täällä piirissä näkyy. Oulussakin puhuttanee koulutus ja Hämeessä sekä Satakunnassa keskustellaan liikenneyhteyksistä – raiteista ja muusta julkisesta liikenteestä. VAALITYÖTÄ TEKEVIEN evääksi toiminnanjohtajat pakkaisivat kaikkien jaksamista tukevaa yhdessä tekemisen henkeä sekä aimo annoksen halua kohdata, keskustella ja erityisesti kuulla. Puolueen vahva medianäkyvyys heijastuu tännekin hyvällä tavalla, ja onnistuneen kampanja-avauksen positiivinen fiilis vaikutti niihinkin, jotka eivät siellä olleet, Oulun piirin toiminnanjohtaja Sanna Husa luonnehtii. Sen aistii tänne toimistolle saakka, että nyt mennään eikä meinata, kuvailee SDP:n Satakunnan piirin toiminnanjohtaja Jukka Pirttinen. UUTISOTSIKOIHIN NOUSEVISTA, koko maata koskevista asioista ja puolueen laajoista vaaliteemoista puhutaan turuilla ja toreilla
57 Demokraatti Oma koti TEEMA » A su m in en Ka up un gi st um ise n va iku tu ks ia ei tu nn et a. kullan kallis De_21032019_56.indd 57 13.3.2019 13.11. Kun kansa pakkautuu kasvukeskuksiin, hinnat nousevat pilviin
Halutuimmilla alueilla hinnat uhkaavat nousta pilviin. Mikä siis neuvoksi. Kasvukeskuksissa kärsitään kohtuuhintaisten asuntojen puutteesta. Helsingin kantakaupungissa normaalituloinen perhe voi joutua pulittamaan yli puolet tuloistaan asumiseen. Suomalaiset muuttavat pikkukaupungeista kasvukeskuksiin, myös maahanmuuttajat asettuvat useimmin suuriin kaupunkeihin. Ihmiset liikkuvat työn ja palvelujen perässä. – Keskeistä on tietenkin riittävä asuntorakentamisen taso, sanoo ympäristöministeriön Lähiympäristö ja asuminen -yksikön päällikkö Tommi Laanti. Silti tutkimuksessa keskitytään enemmän poroihin, kaloihin ja maatalouteen kuin kaupungistumiseen. Eduskunnan tarkastusvaliokunta totesi viime syksynä, että pääkaupunkiseudulla asumisen kalleus ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen vähyys vaikeuttavat työvoiman saamista ja siten talouskasvun edellytyksiä. 58 Demokraatti TEEMA Asuminen joutui AHTAALLE Kaupungistuminen muuttaa Suomea kovalla kädellä. A sumisen hintalappua on vaikea pitää kohtuullisena suurimmissa kasvukeskuksissa. Muuttotappioalueilla väki vanhenee ja palveluja karsitaan entisestään, tulevaisuusnäkymät ovat heikot. Syrjäkaupunkien huoneistoille on vaikea löytää ostajia ja asuntojen hinnat romahtavat. Asuntomarkkinat eriytyvät. Teksti ja valokuvat Mikko Huotari Kuvitus ja grafiikka Emilie Uggla De_21032019_58.indd 58 13.3.2019 12.29. Tällä hetkellä yli 60 prosenttia koko maan väestöstä asuu kymmenen suurimman kaupunkiseudun alueella. Resepti on siis yksinkertainen, mutta se vaatii pitkäjänteistä työtä. Kasvukeskuksien kallis asuminen ei ole pelkästään kotitalouksien riesa
Rakentamisen suunnittelun ongelmana tosin on tarpeiden tunnistaminen. Vaattovaara peräänkuuluttaa monipuolista rakentamista. Miniasuntoja on alettu rakentaa, ja asumisväljyys on kääntynyt laskuun joillakin paikkakunnilla. Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta kritisoi MAL-sopimuksen toteutumista tarkkailevia mittareita. Nyt tuotanto on painottunut hyvin pieniin asuntoihin ja siitä olen huolissani, Laanti sanoo. Meillä tutkitaan ja seurataan maaja metsätaloutta, porotaloutta ja kalataloutta 40 paikkakunnalla, mutta toistaiseksi ei ole yhtään instituutiota, joka miettisi, mitä kaupungistuminen tarkoittaa valtakunnallisesti. – Asunnot rakennetaan hyvin pitkäksi ajaksi, ja ihmisten asumistarpeet ovat hyvin erilaisia. Se on pelottavaa. Meillä on valtavasti huhuja, että yksinasujien määrä kasvaa, mutta meillä ei ole tarkkaa kuvaa siitä kehityksestä, mitä on meneillään. S uomalaisessa politiikassa jäädään helposti yhden kertomuksen varaan, eli esimerkiksi siihen, että nyt tarvitaan paljon pieniä asuntoja. – Tarkka tilannekuva suomalaisen yhteiskunnan kehittymisestä puuttuu kokonaan. Vaattovaaran mukaan Suomessa ei ole sellaisia toimijoita, jotka pystyisivät riittävän laaja-alaisesti ja monitieteisesti seuraamaan asumisen ja kaupungistumisen kehitystä. Muiden tarpeiden kirjo jää lapsipuolen asemaan. De_21032019_58.indd 59 13.3.2019 12.29. P erhekokojen pienentyminen on globaali ilmiö, jonka vuoksi Suomessakin tarvitaan entistä enemmän pieniä asuntoja. Pari vuotta sitten käynnistyneessä rakennusbuumissa on tartuttu tähän täkyyn. ITÄHELSINKILÄISESSÄ LÄHIÖSSÄ ELETÄÄN AIVAN ERI TODELLISUUDESSA KUIN ESPOOLAISELLA LUKSUSALUEELLA. – MAL-sopimuksien toteutumisessa mitataan aloitusten määrää eikä rakennettua pinta-alaa. Sopimuskauden yhtenä tavoitteena on rakentaa Helsingin seudulle noin 60 000 asuntoa, joista noin 16 500 on tuettuja. – Asuntorakentaminen on ollut korkealla tasolla viime vuosina. Vaikka asuntojen määrä on suuri, asuntojen koko on entistä pienempi. Kun katsotaan aloituksia, näyttää, että meillä olisi kova vauhti päällä, mutta kun katsotaan rakennettua pinta-alaa, laahataan tavoitteista jäljessä, Vaattovaara sanoo. Myös yhden hengen kotitalouksilla voi olla tarve isommalle asunnolle. Jos tilannekuva on puutteellinen tai sitä ei ole lainkaan, päätöksiä on vaikea tehdä. Se painottuu kerrostalotuotantoon ja kohdentuu kasvaviin seutuihin. Laanti toivoo kuitenkin, että asuntorakentaminen olisi mahdollisimman monimuotoista eikä keskittyisi pelkästään esimerkiksi pienien asuntojen rakentamiseen. 59 Demokraatti Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun alueilla asuntojen rakentamista ohjailee maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset eli MAL-sopimukset. Vaattovaara moittii suomalaista tutkimuspolitiikkaa, joka ei ole satsannut riittävästi kaupungistumisen tutkimukseen. Ennakkotietojen valossa näyttää, että tällä kaudella Helsingin seudulla saavutetaan tämä kova tavoite, Laanti sanoo. – Tutkimuslaitoksen rakenne on agraarinen. Nykyiset sopimukset koskevat vuosia 2016–2019. – Parasta asuntopolitiikkaa on tunnistaa tarpeet ja vastata sitä kautta mahdollisimman monimuotoisella rakentamisella, Vaattovaara sanoo
T ilannekuva kaupungistumisesta on hämärtynyt. Silti näyttää siltä, että me emme edes tiedä tuon tyyppisen ilmiön olemassaolosta. Itähelsinkiläisessä lähiössä eletään aivan eri todellisuudessa kuin espoolaisella luksusalueella. Tällaisessa eriytymisessä ei ole kyse sosioekonomisten ryhmien välisistä eroista tai tuloeroista, vaan tietyn seudun sisällä olevien alueiden eroista. – Keskustelua vievät siis tahot, jotka eivät edusta kaikkia aloja tai näkökulmia, vaan ovat kapeasti muutamalta alalta. Hän on tutkinut asiaa yhdessä kaupunkisosiologian professori Matti Kortteisen kanssa. Sitten pitää miettiä alueen lähtökohdista, mikä on järkevin tapa toimia, Vaattovaara vastaa. Kun SDP nosti eriarvoistumisen ehkäiseminen vaaliteemaksi, kaikissa puolueissa ei tunnistettu eriarvoistumista tapahtuvan Suomessa. Vaattovaara nostaa esimerkiksi keskustelun eriarvoistumisesta. Esimerkiksi Uudenmaan tilanne voi näyttää monien tunnuslukujen valossa hyvään suuntaan kehittyvältä, mutta seudun sisällä alueiden väliset erot ovat kasvaneet. Suomessa on perinteisesti ajateltu, että alueelliset erot kaupunkiseutujen sisällä ovat kansainvälisesti vertaillen pieniä. – Jos emme tunnista ongelmaksi tällaista ilmiötä, että jopa nousukauden keskellä joillakin alueilla kasautuu huono-osaisuus, niin se kertoo jotain siitä, missä tilanteessa olemme. TARKKA TILANNEKUVA SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN KEHITTYMISESTÄ PUUTTUU KOKONAAN. Yhtenä kaupungistumiskehittymisen suurimpana ongelmana Vaattovaara pitää asuinalueiden eriytymistä, segregaatiota. 60 Demokraatti TEEMA A su m in en vu on na 20 40 muu maa Tampere Oulu Lahti Kuopio Joensuu Seinäjoki Vaasa Jyväskylä Turku Helsinki 32,9 7,8 4,7 11,9 3,5 6,4 32,7 Lähde:Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI Ennuste väestön sijoittumisesta 10 kaupunkiseudulle ja muhun maahaan vuonna 2040, % Tällä hetkellä kaupungistumiseen liittyvää keskustelua ohjailevat rakennusliikkeet ja muutamat pankit. Minkälainen asuntopolitiikka on paras tapa ehkäistä eriytymistä. – Ensin täytyy tunnistaa ongelman paikallinen luonne ja sen paikalliset kehityskulut. De_21032019_58.indd 60 13.3.2019 12.29. – Suomalaisille on tärkeä asia, että yritetään pitää kaikilla mahdollisuuksien tasa-arvo. He julkaisivat tutkimuksen Segregaation aika vuonna 2015
Ennen kaikkea tärkeää on se, että tontit ovat kohtuuhintaisia, Matinheikki sanoo. kaupungit Vuonna 2018, euroa De_21032019_58.indd 61 13.3.2019 12.29. Pohjoisen kasvukeskuksessa kaikkien asumistyyppien hinnat ovat selvästi halvempia kuin muissa suurimmissa kaupungeissa. Jos kaavoitettaisiin yksityisen maalle, niin tonttimaan hinta olisi korkeampi, mikä vaikuttaisi asuntojen hinnannousuun, Matinheikki selittää. – Yli 65-vuotiaat hakeutuvat parempien palvelujen ja kulttuurielämän ääreen. Tästä voi seurata isoja ongelmia, Matinheikki sanoo. Oulun kaupunki on pitkäjänteisesti ostanut maa-alueet raakamaana, mikä tarkoittaa asemakaavoittamatonta aluetta. Nyt kerrostaloasumisen suosio on noussut valtavaa vauhtia Oulussa. Haasteeseen on yritetty vastata rakentamalla uusia asuntoja kaupungin keskustaan, koska monet ihmiset haluavat asua lähellä palveluja. – Erityisesti yli 65-vuotiaiden ja nuorten kohdalla on paljon kysyntää tiiviimpään kerrostaloasumiseen. Kun työn perässä muuttava ihminen jättää pienen paikkakunnan, hän joutuu myymään asuntonsa halvalla, jos ylipäätään saa kaupaksi. Uusista rakennusluvista kerrostalojen osuus oli jo yli 60 prosenttia viime vuonna. Oulu on jo 40 vuoden ajan tehnyt määrätietoista työtä hillitäkseen tonttien hallitsemattoman hinnannousun. – Näin tonttimaan arvonnousu pysyy kurissa. Palvelujen, yliopiston ja kulttuuritarjonnan lisäksi kasvukeskuksien ”houkuttelevuuskisassa” on huomioitava asuntotarjonta ja sen hintataso. Tyhjenevien paikkakuntien asuntojen hinnat romahtavat, kun taas isoissa kaupungeissa hinnat tuppaavat nousemaan. Vuoden 2025 asuntomessuja silmällä pitäen rakennetaan asuntoja yli 2 000 uudelle asukkaalle Hartaanselänrannan alueella, joka sijaitsee merenrannalla keskustan läheisyydessä. – Asukkaille ja yrityksille pitää pystyä tarjoamaan riittävästi tontteja. Vastaavaa suosiota ei olla aikaisemmin nähty. Samaan aikaan asuminen on pysynyt suhteellisen huokeahintaisena. 800 600 400 200 Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Alle 20 000 as. Ja varmaan ei haittaa, että paikkakunnalla on yliopiston sairaala, Matinheikki pohtii. Uusien asuntojen kohdalla myös asuntokohtaisten neliöiden määrä on entistä pienempi. ASUNTOMARKKINOIDEN ERIYTYMINEN aiheuttaa paljon päänvaivaa isojen kaupunkien kuntapäättäjille. Oulun kaupungin yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki kertoo, että onnistuneeseen kaupunkisuunnitteluun ei ole nopeita poppakonsteja. Sen jälkeen ne on kaavoitettu asuntorakentamista varten. Omakotitalorakentaminen on ollut Oulussa perinteisesti hyvin voimakasta, mutta tilanne on muuttunut. Työn perässä liikkuvan väen lisäksi seniorikansalaiset siirtyvät kohti kasvukeskuksia. – Jo hyvin nopeasti, ehkä viiden vuoden sisällä, nähdään isoja muutoksia asuntomarkkinoilla. OULULLA ON tulevaisuudessa haasteena pysyä pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun kasvuvauhdissa mukana. Jännä seurata, mihin suuntaan tilanne tästä kehittyy, Matinheikki sanoo. O ulu on ollut elinvoimainen kasvukeskus viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. – Nähtäväksi jää, pystyvätkö isot kaupungit tarjoamaan kohtuuhintaisia asuntoja. Neljä vuotta aiemmin määrä oli puolet pienempi. Strategian täytyy lähteä perusasiasta eli tontista. 61 Demokraatti Lähde: Tilastokeskus Vapaarahoitteisten yksiöiden keskivuokra Kohtuuhintaisen asumisen resepti OULUSSA KERROSTALOASUMISEN SUOSIO ON NOUSSUT VALTAVAA VAUHTIA
Hän uskoo, että Suomesta on täysin mahdollista tulla maa, jossa asunnottomuutta ei ole käytännössä lainkaan. Toki meillä on jonkin verran ulkona asuvia, mutta katuasunnottomuutta ei ole ilmiönä samalla tavalla kuin monessa Euroopan suurkaupungissa, Y-säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen sanoo. – Meillä on poliittista yhteisymmärrystä siihen, että tällainen asia pitää hoitaa sivistysvaltiossa kuntoon, Kaakinen sanoo. – Se voisi toteutua jo kahden seuraavan hallituskauden aikana, jos tahtotilaa on, Kaakinen sanoo. Suomi on ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus on vähentynyt viime vuosien aikana. Asunnottomuuden kova ydin on hyvin pieni. Sen kantava idea on, että asunnon saamisella ei ole ennakkoehtoja. – Esimerkiksi Iso-Britanniassa kohtuuhintaisien asuntojen määrä on dramaattisesti vähentynyt, ja samaan aikaan katuasunnottomuus on räjähtänyt käsiin, Kaakinen sanoo. – Suomessa pääosa asunnottomuudesta on näkymätöntä, esimerkiksi sukulaisten ja tuttavien luona asumista. Ei siis tarvitse raitistua tai olla ”asumisvalmis” saadakseen vuokrasopimuksen. – MAL-sopimuksissa lähtökohtana on ollut, että ARA-tuotannon osuus on 20–25 prosenttia. Kaakisen mukaan Suomessa kaikki hallitukset ovat sitoutuneet asunnottomuuden vähentämiseen vuoden 2008 jälkeen. Nykyisen näkemyksen mukaan pysyvät asumisratkaisut tarjoavat parhaan lähtökohdan elämän kuntoon saamiselle. Tämä paljastuu Asumisen rahoitusja kehittämiskeskuksen ARA:n tuoreista tilastoista. Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten asunnottomuutta yritettiin kitkeä pois asuntoloita rakentamalla. Tuoreessa australialaisessa tutkimuksessa on osoitettu, että kohtuuhintaisen vuokra-asumisen mahdollisuus ennaltaehkäisee asunnottomuutta. Tilapäisesti sitä voisi nostaa enemmänkin, Kaakinen linjaa. Ne erityistarpeet ovat kuitenkin määrällisesti pieniä eikä puhuta taloudellisesti mitenkään mahdottomista kustannuksista. Yli kymmenen vuotta käynnissä olleet määrätietoiset ohjelmat ovat vähentäneet asunnottomuutta pysyvästi. 89,1 T&K -menoista 80,3 valmistuneista asunnoista 79,4 vieraskielisistä 78,8 akateemisista 68,1 BKT:sta 66,3 avoimen sektorin työpaikoista 61,6 väestöstä 61,4 yrityskannasta kaupunkia jyrää Suuriin kaupunkeihin keskittyy suuri osa Suomen toiminnoista (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Seinäjoki, Joensuu, Vaasa) Osuus prosentteina TEEMA 10 Lä hd e: M D I De_21032019_58.indd 62 13.3.2019 12.29. – Asuminen on meidän mielestämme sosiaalinen perusoikeus. Kun asuminen on kunnossa, pystyy hoitamaan myös muita asioita paremmin, Kaakinen sanoo. Sitä olisi tarpeen nostaa. Asunnottomuuden poistamisessa keskeinen asia on kohtuuhintaisen asuntokannan rakentaminen. – Meillä on ollut kaksi pitkäaikaisen asunnottomuuden vähentämisohjelmaa, jotka ovat kohdentuneet kaikkein vaikeimpaan ryhmään, eli heihin, joilla on eniten asumiseen liittyvän tuen tarvetta. Esimerkiksi 1980-luvulla Helsingissä oli melkein 3 000 asuntolapaikkaa asunnottomille, mutta nyt määrä on laskenut alle sataan. SUOMESSA OTETTIIN käyttöön ”Asunto ensin” -periaate vuonna 2008. – Lisäksi on joitakin ryhmiä, joille tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja. 62 Demokraatti Asunnottomuudesta kokonaan eroon P itkäaikaisasunnottomuus on laskenut Suomessa jo kymmenen vuotta peräkkäin. Yhteisen tahtotilan lisäksi tärkeää on ollut se, että ongelmaan on puututtu oikeilla keinoilla
Se ei ole kuitenkaan mahdollista ilman valtion ja kuntien merkittävää roolia, Kaakinen sanoo. Sillä on hallussa yli 10 000 vuokra-asuntoa ja 6 000 erityisryhmäasuntoa. Suurin osa asunnoista on osoitettu kunnille ja järjestöille, jotka edelleen vuokraavat niitä asunnottomille. Y-säätiö perustettiin vuonna 1985 poistamaan asunnottomuutta. Se on ostanut asuntoja pääasiassa vapailta markkinoilta. De_21032019_58.indd 63 13.3.2019 12.29. 63 Demokraatti 1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 2018 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 Lähde: ARA, Kuntien asuntomarkkinaselvitykset Asunnottomat Suomessa 1987–2018 Ulkona, tilapäisissä suojissa, asuntoloissa Tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona Laitoksissa Yksin eläviä asunnottomia yhteensä 1987: 17 110 Yksin elävien asunnottomien määrän kehitys 2018: 4 882 SUOMI ON AINOA EU-MAA, JOSSA ASUNNOTTOMUUS ON VÄHENTYNYT VIIME VUOSIEN AIKANA. – Suomi on monessa suhteessa jo nyt melkoinen mallimaa, mutta niin kauan kuin meillä on yksikin asunnoton, niin se on liikaa. ASUNNOTTOMUUDEN ONGELMAAN pureutunut Y-säätiö on tällä hetkellä Suomen neljänneksi suurin vuokranantaja. Olen toiveikas, että asunnottomuuden poistamisen projekti voidaan viedä loppuun ja meille lää vain lyhytkestoinen kitka-asunnottomuus
On selvää, että päästöjä kodeissa on vähennettävä ja sen tulee kannattaa. Yli neljä miljoonaa suomalaista asuu perheen omistusasunnossa, loppu neljännes vuokralla. Suunnilleen kaikki verolajit kytkeytyvät asumiseen ja sen hintaan. VEROTUS ON HARVOIN RATKAISU ASUMISEN ONGELMIIN Tarve suunnitelmallisuudelle tunnustettiin yksimielisesti eduskunnassa viime syksynä, kun se hyväksyi asuntopolitiikan toimenpidelistan. Esimerkiksi yhdyskuntarakenteen tai asuntotuotannon kehittämisessä julkiset investoinnit ja kaavoittaminen ovat keskeisessä roolissa. De_21032019_58.indd 64 13.3.2019 12.29. ÄLÄ HÖTKYILE Asumisen verotus vaikuttaa kaikkien ihmisten elämään, joten sen muutosten tulee olla suunnitelmallisia. 4. Kolmanneksi ulkomaiset sijoittajat voivat välttää suomalaisista kiinteistösijoituksista verot esimerkiksi hyödyntämällä sijoitusrahastoja. Asumisen veropolitiikan neljä vinkkiä KOLUMNI Teksti Lauri Finér, Veropoliittinen asiantuntija, Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä ASUMISEN VEROTUS VAIKUTTAA KAIKKIEN IHMISTEN ELÄMÄÄN. Syy on selvä. Se antaa mahdollisuuden pohtia arvoja ja maailman tilaa, politiikan isoja kysymyksiä. 3. 2. Ennen pitkää myös pienempinä veroina. 1. Muutos ei saa tarkoittaa vain lisäkustannuksia, sillä ei ole varaa jättää ketään sen ulkopuolelle. Asuminen muodostaa noin kolmanneksen kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöistä. Mutta miten asumisen verotusta tulisi uudistaa. Siksi kiinteistörahastosijoituksia olisi perusteltua verottaa vuosittain Ruotsin tai Saksan tapaan. Oikeudenmukaisuus on keskeinen arvo. Tämä johtuu siitä, että ne on vapautettu verosta, eikä ulkomaisten rahastojen kohdalla, Suomi voi verottaa edes myöhempiä nostoja. Siksi sitä suunnitellessa tavoitteet on asetettava kauemmas. Toiseksi asuntosijoittajat voivat välttää maksamasta vuokratuloistaan veroa, sillä asunto-osakeyhtiön yhtiölainan lyhennyksiin käytetyn rahoitusvastikkeen voi vähentää vuosittain verotuksessa. 64 Demokraatti TEEMA K iinteistövero, perintövero, ansiotulovero, energiavero, varainsiirtovero, pääomatulovero, arvonlisävero. Yksi niistä on ilmastonmuutos. Tässä neljä vinkkiä. Lopuksi otan kolme esimerkkiä, miten verotuksesta saisi reilumpaa. AJATTELE ISOSTI Asumisen verotuksen uudistamisen pitää siis olla ennustettavaa. KONKREETTISET PÄÄTÖKSET RATKAISEVAT Arvot ovat politiikan taustalla, mutta ne on osattava muotoilla päätösten muotoon. Verotus ei ole useinkaan tehokas työkalu asumisen ongelmien ratkaisuun. Kiinteistöjen verotusarvot eivät määräydy käypien arvojen mukaan. Useimmille se on jossain vaiheessa elämää paras säästökohde. Yhtä kaikki asunto on ihmiselle koti, josta halutaan pitää huolta. Verouudistuksia ei ollut listalla. Sipilän hallitukselta kesken jäänyt arvostamisen uudistushanke on tärkeää saada maaliin niin, ettei haitata kenenkään toimeentuloa. Osaltaan sen vuoksi joissain uudisrakennuskohteissa yhtiölainan osuus asunnon velattomasta hinnasta on noussut jopa 80 prosenttiin. Yhtiölainan lyhennyksiin kohdistuvat vastikkeet olisi perusteltua vähentää verotuksessa vasta myyntivoitoista vuokratulojen sijaan. Verotuksessa se tarkoittaa, että samasta tulosta ja varallisuudesta maksetaan saman verran veroa ja suuremmasta enemmän
Eli työmäärän osalta myös tämän suutarin lapsille pitäisi saada kengät. Mentiin täysin väärään suuntaan. Väkisin runnottu kilpailukykysopimus toi jokaiselle suomalaiselle 24 tuntia lisää vuosityöaikaan. Nyt meitä on 18. Digiaikana henkilökohtainen työaika läikkyy entistä helpommin vapaa-ajan päälle ja moni tarkistaa työpaikkansa viestejä vielä iltamyöhään. SIPILÄN HALLITUKSEN aloittaessa se tarttui heti EK:n esitykseen työajan pidentämiseksi. Puoluetoimistolla neljällä vuosikymmenellä palvellut erinonomainen kollegamme Arja kertoi tulleensa töihin vuonna 1977 kun talossa oli väkeä yli 80. Toisin kuin Sipilä, me SDP:ssä olemme huolissamme suomalaisten jaksamisesta. Liian pitkälle mennessään työuupumus voi kuitenkin johtaa masennukseen, unihäiriöihin, päihdekäyttöön ja pidempään työkyvyttömyyteen. De_21032019_58.indd 65 13.3.2019 12.29. Työuupumuksesta on tullut viheliäs kansantauti, minkä lievästä muodosta kärsii peräti neljäsosa työikäisistä. Antton Rönnholm, SDP:n puoluesihteeri antton.ronnholm@sdp.fi Twitter: @anttonr Syvässä päässä Sairauslomat ja katkonaiset työurat käyvät kalliiksi. Sipilä on mediassa jälkikäteen vieläpä harmitellut, ettei onnistunut lisäämään työtunteja enempää. Vakavasti työuupumukseen sairastuu jopa 2–3 prosenttia työssäkäyvistä. NYKYINEN TYÖELÄMÄ vaatii jatkuvaa oppimista ja oman osaamisen kehittämistä. Pitkät sairauslomat ja katkonaiset työurat käyvät kalliiksi sekä uupuneelle että kansantaloudelle. Niin tehdään maailman paras työelämä. Jatkuva sähköpostitulva ja lyhytviestipalvelut ovat tuoneet tullessaan myös ikävämpiä ilmiöitä. Tuottavuus nousee onnellisten ihmisten innosta ja luovuudesta, ei minuuttiruuvin kiristyksellä. Mikäli haluamme suojella ihmisten jaksamista ja osaamisen kehittymistä, tulee seuraavalla hallituskaudella kiinnittää huomio aivan uudella tavalla työelämän laatuun ja työhyvinvointiin. Palautumiselle ei jää tarpeeksi aikaa, ja työ täyttää henkilökohtaisen elämän. Ensi vaalikaudella on tärkeää toteuttaa laaja, koko suomalaisen työelämän kattava työhyvinvoinnin kansallinen ohjelma. Työsuojelu on siis onnistunut vähentämään fyysisiä vaaroja, mutta henkistä kuormitusta emme ole osanneet torjua. Usein uupumuksesta kuntoudutaan ajan kanssa takaisin täyteen työkuntoon. Kiristynyt työtahti ja huono 24/7-työpaikkakulttuuri ovat johtaneet monen ikätoverini sairastumiseen. Tehtävämme on suojella jokaisen vapaa-aikaa ja mahdollisuutta palautua. Väsyneenä kukaan ei pysty omaksumaan uusia asioita ja oma osaaminen rapautuu. Samalla työelämän kehittämisen viestikapula siirtyy ikäpolvelle, jonka edustajille internet on ollut läpi työuran luonnollinen työväline ja mobiili työtapa helppoa. 65 Demokraatti Burn out on digiajan kallis kansantauti L ähivuosina 1980-luvun vaihteessa syntynyt Y-sukupolvi ohittaa lukumääräisesti sitä aiemman työelämässä olevien määrän. Me SDP:ssä haluamme vähentää henkistä kuormitusta ja kiinnittää työnantajien huomiota työpaikkojen henkilöstöjohtamiseen, ylikuormittavaan työkulttuuriin ja työntekijöiden vapaa-ajan suojelemiseen. Lisäksi haluamme kehittää terveydenhuollon henkilöstön osaamista tunnistaa työuupumuksen oireet sekä ymmärtämään hoitamatta jääneen uupumuksen seurauksien vakavuus
Kotona asumiseen panostetaan jatkuvasti enemmän, mutta lisätäänkö ”kentälle” käsipareja samassa suhteessa kuin asiakkaita tulee lisää. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. 66 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Kirjoituksista päätellen ei. Vanhustenhoito tai oikeastaan sen puute ja laiminlyönnit ovat puhuttaneet viime aikoina enemmän kuin koskaan. Toki, jos siihen on mahdollisuus ja halu, se kaikille suotakoon. Vuosi sitten asia oli myös tapetilla, mutta silloin siitä ei vielä noussut näin suuri kohu. Panostetaan yhdessä vanhuksiimme ja muihinkin hoitoa tarvitseviin. Laki siitä, että vanhus tulee hoitaa mahdollisimman pitkään kotonaan ei edelleenkään mielestäni ole hyvä. Tästä on paljon kirjoitettu ja todettu, että väärin on toimittu, myös palvelun tilaajan eli yleensä kunnan tai kaupungin taholta. Kuulostaa uskomattomalta, mutta kun on jo vuosikausia läheltä seurannut hoitajien työtä tässä jatkuvassa muutoksessa ja resurssien minimoimisessa, uskon tuon täysin. Nyt olemme saaneet lähes päivittäin kuulla ja lukea, kuinka vanhustenhoito ei vain toimi, välillä toiminta rikkoo jo lakia. Tiedän, että moni teistä haluai si tehdä asiakkaansa eteen enemmän, mutta siihen teillä ei ole mahdollisuutta, sillä te teette kuten määrätään. Pitääkö olla huolissaan. Kunnan tarkoitus ei ole tuottaa voittoa vaan tarjota laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut asukkailleen. Eipä juurikaan. Olisi pitänyt olla jo kauan sitten. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki M ie lip id e Ihmiset vai eurot. Eli hoidosta, huolenpidosta ja henkilökunnasta. Todellakin. Henkilöstön ei tarvitsisi ajaa paikasta toiseen, ja heillä olisi kollegoita tukena. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Eikä synny tilannetta, jossa omistajat tahtovat lisää tuottoa osuuksilleen ja se tärkein eli ihminen unohtuu. Minua ei yllätä, että suurten yksityisten hoitolaitosten tulos syntyy niin, että säästetään sieltä, mistä ei saisi. Onko se valvonta niin vaikeaa, vai ollaanko vain tyytyväisiä, ettei itse tarvitse palveluja tarjota. Kunnioitan todella paljon kaikkia teitä, jotka tätä todella vaativaa ja raskasta työtä teette vuodesta toiseen. Siitä olisi mielestäni hyötyä niin hoitohenkilöstölle kuin asukkaillekin. Ehkä alalle olisi helpompaa saada lisää uusia työntekijöitäkin. Joskus olemme itse heidän paikallaan! Kaarina Torro kansanedustajahdokas (sd) Martinniemi/Oulu LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI De_21032019_66.indd 66 13.3.2019 12.00. Työntekijät väsyvät paineen ja työmäärän alla, ja heitä on vaikea saada alalle. Eikä ihme. Ihme sen sijaan on, että epäkohdat tulivat ilmi vasta nyt. Tämän vuoksi minä liputan julkisen puolen omalle tuotannolle niin kauan kuin se on mahdollista! Resurssoimalla tarpeeksi ja oikeisiin kohteisiin palvelu kyllä toimii ja paranee. Mutta kuullaanko ruohonjuuritason työntekijää tai asiakkaita silloin, kun toisessa vaakakupissa ovat eurot. Minä toivon edelleen, että keskittyisimme ennemmin palvelukoteihin
Lisäksi palvelujen tuottajat ovat saaneet liian pitkän ajan, jopa vuosia, ilmenneiden epäkohtien poistamiseen. Metropolialueen, maakuntien keskuskaupunkien, seutukaupunkien, maaseudun ja saariston vuorovaikutusta voidaan kehittää toimivammaksi koko maan parhaaksi. Se antaisi kuntien virkamiehille selkänojaa, jotta heidän ei tarvitse kokea loukkaavansa palvelujen tuottajia. Nyt sellainen huoli on johtanut jopa valvontakäyntien ilmoittamiseen ennalta, jotta ne eivät tulisi yllätyksenä palvelujen tuottajalle. Laatusuosituksista on edettävä säädöksiin. Valtiollisen valvontaviranomaisen on yhtä lailla tiukennettava toimintaansa. Jorma Leppänen De_21032019_66.indd 67 13.3.2019 12.00. Tähän saakka käydyssä valtakunnallisessa eduskuntavaalikeskustelussa ei aluepolitiikkaa ole juuri lainkaan huomioitu. Joskus maaseudun aluepolitiikaksi tarjottu vanhenevan väestön saattohoito on väärinymmärrystä. Lea Mäkinen Siuntio perushoitaja Superin pääluottamusmies Kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu on turhaa. Kansalaisten on syytä kysyä puolueilta, haluavatko ne ja millä tavoin jatkaa ja ennen kaikkea kehittää aluepolitiikkaa. Suosituksien aika on ohi myös valvonnassa. Kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu on turhaa siksikin, että kaupungit ovat yleensä jo paitsi eri suuruisten taajamatoimintojen alueita myös laajoja maaseutuja saaristokuntia. Ministeri Vehviläinen kuvaa kolumnissaan (vm.fi 7.2.2019) kuntien, aluehallintoviraston ja Valviran rooleja vanhuspalvelujen valvonnassa. Suositusten sijaan tarvitaan velvoittavia toimenpiteitä. Johanna Värmälä sairaanhoitaja (YAMK), JHL:n erityisasiantuntija Espoon sosiaalija terveyslautakunnan 2.vpj. Vaikuttaa siltä, että henkilöstömitoitukseen ei saada parannusta tämän hallituksen aikana. Itäja Pohjois-Suomessa kannattajien osuus oli noin 90 prosenttia. Ylen kyselyn 2018 mukaan noin 80 prosenttia suomalaisista kannattaa toimivaa, koko maan huomioivaa aluepolitiikkaa. Seuraavalla hallituksella on näytön paikka hoitajamäärän kirjaamisessa lakiin. Vaikka aluekehitys tapahtuu pääosin markkinatalouden lakien ehdoilla, ovat puolueiden vaaliohjelmissa ja hallitusohjelmissa ilmaistut aluepoliittiset pyrkimykset tärkeitä. Olemme erittäin tyytyväisiä, että työntekijämäärä on noussut isoksi puheenaiheeksi hoiva-asumiseen liittyvien ongelmien myötä. Kunnissa tarvitaan suosittelujen sijaan valtakunnallista linjausta, jossa on portaittainen etenemismalli ongelmien hoitamiseen. Hän myös toteaa, että kunnalla tai kuntayhtymällä tulisi olla riittävät resurssit valvontaan. Niiden toteutus on toki usein vaikeaa. Valvontaresurssien niukkuus ei kuitenkaan yksin selitä vuosia jatkuneita ongelmatilanteita. Ei ole kenenkään edun mukaista, että aluehallintovirasto vain suosittelee toimenpiteitä tilanteessa, jossa hoivakodissa on vakavia ongelmia. Valvontaan liittyviä toimenpiteitä tarvitaan siis kunnissa ja valtakunnallisesti. Henkilöstön määrä ja asukkaiden edun mukainen työnjako vaikuttavat työntekijöiden jaksamiseen ja heidän mahdollisuuksiinsa tehdä hoitoja hoivatyötä, joten keskustelu ei saisi päättyä suosituksiin. Kunnissa toteutettava operatiivinen valvonta ei saisi jatkossa tarkoittaa sitä, että virkamiehet ovat liian myötämielisiä palvelujen tuottajia kohtaan. Tämä voi tapahtua alueiden omien luontaisten, usein erinomaisten, vahvuuksien pohjalta, mutta myös valtion myötävaikutuksella. 67 Demokraatti Aluepolitiikkaa eduskuntavaaleihin Vanhustenhuollon valvontaa pitää kiristää Laatusuosituksista on edettävä säädöksiin. Seuraavallakin hallituskaudella tarvitaan kokonaisnäkemykseen pyrkimistä siinä, miten maan eri osien elinkeinoja, infrastruktuuria, palveluja sekä ympäristöja kulttuuriarvoja kehitetään
Kaikille vapaaehtoisen palveluksen etuna olisi, että palvelukseen saataisiin sopivimmat ja motivoituneimmat eikä enää koulutettaisi tarpeettoman suurta joukkoa varusmiehiä. JOTTA PALVELUKSEEN saataisiin riittävästi nuoria, päivärahoja pitäisi korottaa. Valtaosalle on selvää, että homopareille kuuluvat samat oikeudet kuin heteropareille. Suomi tarvitsee uskottavat puolustusvoimat ja riittävän suuren reservin. De_21032019_68.indd 68 13.3.2019 11.56. Mikkel Näkkäläjärvi Demarinuorten puheenjohtaja Arno Kotro lukion opettaja ja Opetusalan eettisen neuvottelukunnan pj. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Muualla Euroopassahan sukupuoleen perustuvasta asevelvollisuudesta on enimmäkseen jo luovuttu. Tämä vahvistaa myös Suomen muutenkin varsin sukupuolittuneita työmarkkinoita. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Suuruudeltaan se voisi olla esimerkiksi 300–500 euroa. Sukupuolten yhdenvertainen kohtelu on ohittamaton perusarvo. Poliitikot yrittävät vaieta ongelman näkymättömiin, mutta se ei väistelemällä katoa. Sukupuolten yhdenvertainen kohtelu on ohittamaton perusarvo, joka edellyttää, että palvelus on joko kaikille pakollinen tai kaikille vapaaehtoinen. Mutta ei myöskään sukupuolen: nuorille on tärkeää, että eri sukupuolet ovat yhdenvertaisia lain edessä. Mutta yhtä selvää on, että maailmanpolitiikka on arvaamatonta. Vaihtoehtoja on useita. Nuorten mielestä ihonvärin takia ei saa syrjiä ketään. Näin ei tietenkään ole. Niinpä nuoret kyseenalaistavat yhä enemmän myös sukupuolitetun asevelvollisuuden. Yksi ratkaisu voisi olla kotiuttamisraha, jota maksettiin vielä 1990-luvulla. MIKÄ SITTEN olisi toimiva ratkaisu. Naisia ja miehiä eri tavalla kohteleva asevelvollisuuslaki tulee lähitulevaisuudessa väistämättä tiensä päähän. Vaarana on myös, että keskustelu lipsahtaa sijaiskeskusteluksi pelkistä kutsunnoista: tasa-arvo toteutuu, jos naisille määrätään pakolliset kutsunnat. Siinä koko ikäluokka määrätään kutsuntoihin ja heistä rekrytoidaan ensisijaisesti vapaaehtoisuuden pohjalta tarvittava määrä palvelukseen. Mutta olipa puolustusmalli mikä tahansa, eri sukupuolia on vihdoinkin alettava kohdella yhdenvertaisesti. Vaihtoehtoja siis on, ja nyt niistä tarvitaan rakentavaa keskustelua. Kaikille pakollisen palveluksen etu olisi se, että riittävän suuri reservi olisi turvattu. Toisaalta puolustusvoimilla ei ole tarvetta kasvattaa koulutettavien määrää, ja on vaikea keksiä sellaisia korvaavia palvelusmuotoja, esimerkiksi kriisinhallintakoulutusta, jotka olisivat rasittavuudeltaan ja kestoltaan verrattavissa asepalvelukseen ja joille olisi aito yhteiskunnallinen tarve. Kenties paras vaihtoehto tasa-arvoisen ja uskottavan puolustuksen pohjaksi olisi Norjan malli. Nyt on korkea aika lopettaa kysymyksen väisteleminen. Sukupuoleen sidottu asevelvollisuus opettaa nuorille menneen maailman asenteita ja ajatusta, että eri sukupuolille kuuluvat yhteiskunnassa eri velvollisuudet. Kummastakaan lähtökohdasta ei voi tinkiä – ei kansalaisten yhdenvertaisuudesta eikä uskottavasta puolustuksesta. Haasteena olisi, saadaanko riviin riittävä määrä sotilaita. Lisäksi tarvitaan taloudellinen kannustin, joka rohkaisee suorittamaan palveluksen loppuun asti. 68 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki M ie lip id e Syrjivä asevelvollisuus kaipaa uudistamista Nuoret ovat nykyään hyvin tasa-arvotietoisia
Sivuilleen vilkuilematta. Hallituksen kaatuminen soteen oli pelkästään sen omaa syytä. Uskoo, ken on uskossaan vahva. tannussäästöt – tule toteutumaan. Hallituksen meno on ollut ennen näkemättömän härskiä, itsekästä ja ylimielistä. Sipilän osaltahan tämä toteutui muun muassa silloin, kun hän runnoi hallituksen erolla uhkaamisella mainitun poliittisen koplauksen läpi ja sitten vaalikauden viime hetkillä teki käytännössä täysin omavaltaisen ratkaisunsa ja erotti koko hallituksen. Sote-peli olisi pitänyt viheltää poikki jo aikaisemmin, kun alkoi näyttää, etteivät sotelle asetetut alkuperäiset tavoitteet – muun muassa terveyserojen kaventuminen, hoitoon pääsyn helpottuminen ja kusDe_21032019_68.indd 69 13.3.2019 11.56. Tuntui, ettei soteja perustuslakiasiantuntijoiden mielipiteillä ollut mitään merkitystä, kun hallitus ajoi sotea kohti maalia. Näyttää siltä, että riittävän voimakastahtoinen ja vaikkapa sitten jääräpäinen pääministeri voi olla aikamoinen itsevaltias Suomessa, jossa kuitenkin vannotaan demokratian ja parlamentarismin nimiin. Välillä olen jopa pohtinut, onko nykyinen poliittinen järjestelmämme liiaksi pääministerivetoinen, pääministerivaltainen. 69 Demokraatti PUHEENVUORO Harri Järvinen Kirjoittaja on SAK:n yhteyspäällikkö Pääministerillä liikaa valtaa. Toki jokainen pääministeri tekee vallastaan aina omanlaisensa muun muassa arvomaail mansa, persoonansa, osaamisensa ja toivottavasti myös perustuslain puitteissa. Mutta kun hallituksen itsensä rakentama sote-malli maakuntauudistuksineen ajautui eduskunnassa odotetusti lopulliseen umpikujaan, Sipilän tulos-hehkutus muuttuikin kuin salamaniskusta ulos-surkutteluksi – vain hetki ennen vaaleja! Pääministeri on vakuutellut ratkaisunsa olevan isänmaallinen eikä missään nimessä vaalitaktinen. E ronnut pääministeri Sipilä on hallituskumppaneidensa kanssa jo pitkään hehkuttanut, kuinka hallituskauden aikana Suomeen on syntynyt 140 000 uutta työpaikkaa ja työllisyysaste on noussut tavoitteena olleeseen 72 prosenttiin. Koko hallituksen meno on ollut ennen näkemättömän härskiä, itsekästä ja ylimielistä. On ollut vastenmielistä seurata, miten hallitus halusi pitää soten, ja sitä kautta maakuntauudistuksen, hengissä kaikin mahdollisin ja mahdottomin keinoin eroonsa saakka, jopa perustuslain alistamisella päivänpolitiikan työvälineeksi. Eli ”tulosta” voi sanoa tulleen, olivatpa uudet työpaikat sitten mistä tahansa johtuvia. Kaikkea on ohjannut jokin muu kuin mitä demokraattisen länsimaisen sivistysvaltion johtaminen edellyttäisi. Olisi ehkä kannattanut miettiä hetki pidempään jo silloin, kun keskusta ja kokoomus rakensivat katastrofin ainekset sisältäneen poliittisen koplauksen, jossa tarkoitus oli ottaa maakunnat entistä vahvemmin keskustan komentoon ja luovuttaa yhteiset sote-rahamme kokoomuksen hellimien pääosin monikansallisten terveysjättien voiton tekemiseen ja verosuunnitteluun. Eronneen hallituksen taipaleesta voi todeta, että sen todellisen ytimen muodostaneet yritysjohtajat tekivät toimitusjohtajamaisia päätöksiä välittämättä puoluetovereistaan, hallitustovereistaan, oppositiosta, kansan mielipiteestä, asiantuntijoista, demokratian ja parlamentarismin hengestä eivätkä edes kansallisesta omaisuudestamme
Olen mukana hakemassa kansalaisten tukea Suomen suunnan muuttamiseksi. Jokainen päätös on ajateltava myös siitä näkökulmasta, mitä se merkitsee lapsenlapsillemme. Vanhempi neuvonantaja, Savonlinna . – En mitään. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Rafael Paasion rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Pertti Paasio. . Paasion poliittisen uran aikana murtuivat maailmanpolitiikan muurit. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Väinö Tannerin rahastoon FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Jouni Backman Teksti Markku Lahikainen / Kuva Timo Sparf Teksti Heikki Sihto / Kuva Kari Hulkko De_21032019_70.indd 70 13.3.2019 11.54. ministeri,Turku . 30.3.2019 . Humoristisia muistelmateoksia kirjoittanut mies on keikkaillut pitkään Rafaelin Enkelit -yhteen kitaristina. Tämän rinnalla hän teki myös pitkän uran Turun kunnallispolitiikassa. 2.4.2019 . Pertti Paasio itse ehti pitkän kansanedustajauransa aikana toimia myös muun muassa SDP:n puheenjohtajana ja ulkoasiainministerinä sekä myöhemmin meppinä. Mottoni on: Vähemmän puhetta, enemmän tekoja. 70 Demokraatti ”Nykymenoa on vaikea katsoa sivusta” Politiikkaa kolmessa polvessa SYNTYMÄPÄIVÄT Historiattomuus ja lyhytnäköisyys ovat suomalaisen päätöksenteon ongelmia. Päätöksenteossa on vahvistettava kaukonäköisyyttä: sillä on oltava ylisukupolvinen velvoite. Ajattelussa ollaan liiaksi nykyhetkessä. Mutta poliitikkojen kannattaisi kuunnella muiden neuvoja. PERTTI PAASIO . . Mitä sanoisitte hallituksensa erottaneelle Juha Sipilälle. . Nykymenoa ei ole ollut helppo katsoa sivusta. Tätä mieltä on SDP:n entinen kansanedustaja ja ministeri Jouni Backman. Paasion kokemuksen omaavalta entiseltä poliitikolta ei voi olla kysymättä tämän päivän politiikasta ja sen raadollisuudesta. Ei hän kuitenkaan kuuntelisi. – Itsellenikin yllättäen lähdin vielä mukaan vaaleihin. Hän listaa uransa huippuhetkiin tapaamiset aikansa suurten johtajien kanssa kuten Willy Brandtin, Nelson Mandelan ja Olof Palmen sekä puheet YK:n yleiskokouksessa ja turvallisuusneuvostossa. – Jokapäiväinen arjen aihe, sanoo Pertti Paasio. Paasion elämä ei ole ollut pelkkää politiikkaa. . Ollut SDP:n kansanedustaja, hallintoministeri, ympäristöministeri . . Ja ehkä itse jakaa niitä vähemmän muille. Myös toimintatavat on päivitettävä. 80 VUOTTA JOUNI BACKMAN . . – Musiikkiin vetää työväenliikkeen perinne ja verraton toveripiiri. Onneksi SDP on ottanut tulevaisuustyön vakavasti ja panostanut kestävällä tavalla pitkälle tulevaisuuteen katsovaan ohjelmatyöhön, Backman sanoo. Ensin Pertti Paasion isä Rafael Paasio sekä tytär Heli Paasio. . Sitran vanhempana neuvonantajana työskentelevä savonlinnalainen Jouni Backman on viime vuosina paneutunut poliittisen järjestelmän toimivuuteen ja kansanvallan rakenteiden sekä toimintatapojen korjaustarpeisiin. – Korjattavaa riittää. – Minua huolestuttaa, ettei historiaa tunneta eikä siitä opita ja että politiikan aikajänne eteenpäin on varsin lyhyt. Esimerkiksi liikenneja ympäristökeskustelussa tavoitteita paalutetaan lähinnä vuoteen 2030. Sehän on varsin lähellä, vajaan kolmen vaalikauden päässä. Ei siis ihme, että suvussa on ollut kolmessa sukupolvessa kansanedustajia. Savolainen pilke nousee lähiaikoina 60 vuotta täyttävän Jouni Backmanin silmäkulmaan, kun hän pohtii, että iän myötä kuulemma likinäkö heikkenee. – Jos tämä käännetään nurin, se voi tarkoittaa parempaa kaukonäköisyyttä. Backman pyrkii takaisin eduskuntaan kevään eduskuntavaaleissa SDP:n ehdokaslistalta Kaakkois-Suomessa. 60 VUOTTA Paasioiden perheessä on aina puhuttu yhteiskunnallisista asioista
Eveliina Heinäluoma ja Eero Heinäluoma puhuvat aiheesta 25.3. klo 18 Tampereen Työväentalon Tellervossa. Käsitellään mm. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@ demokraatti.fi. Tervetuloa! • Suomen tulevaisuus ja Euroopan. • Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Kaisa Penny valottaa Euroopan unionin tämän päivän tilannetta ja kriisejä avoimessa keskustelutilaisuudessa ma 25.3. mennessä. Tilaisuuden järjestää Helsingin krist. Harrasteliikunnan toimintaryhmän kokous ke 3.4. Työelämässä elää sitkeästi sukupuolittuneita odotuksia: miehet sopivat luonnostaan johtamaan, naiset huolehtimaan. Järj. • Kalevan lukion Kannatusyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous Kalevan lukiolla ti 26.3. Kirja käsittelee työelämää, vuorovaikutustaitoja, tasa-arvoa ja sukupuolirooleja työelämässä. HELSINKI • Timo Harakka keskustelee Jenni Karjalaisen kanssa to 28.3. Kahvitarjoilu. klo 18 kerhotilassa, Kasarminkatu 19 A, Vaasa. klo 10, ohjaus Pekka Ruohonen. klo 10, ohjaus Anita Heinonen ja 28.3. Alustus: Eero Heinäluoma. Johtokunta. Huom! Aloitamme poikkeuksellisesti ruokailulla. Seuraava kerhotapaaminen ma 1.4. Tilaisuuden vetäjänä toimii Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja Pentti Arajärvi. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaali-/vaalitapahtumailmoituksia. klo 18 Paasitornissa, Salissa 301. klo 17.30 piiritoimistossa. Haastattelijana toimii toimittaja Leena Nikula. Alustuksen otsikko: Hajoaako EU. PIRKANMAA • TUL-Tampere. TUL:n harrastevaliokunnan kokous la 23.3. De_21032019_70.indd 71 13.3.2019 11.54. Kahvitarjoilua! Tervetuloa! Johtokunta. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä Yhdistystoiminta -palstalla maksutta kerran. • Kirjailija Antti Tuuri kertoo valtaisasta tuotannostaan ke 3.4. klo 18–20 Työväenliikkeen kirjastossa Sörnäisten rantatie 25. yhdistys. klo 13.3014.30. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 21.3. Tilaisuuden juontaa Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja Pentti Arajärvi. klo 16 Tampereen Työväentalon Tellervossa. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen kevätkokouksessa käsiteltävät asiat. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. tulevan valtuuston asialistaa ja tuleviin vaaleihin liittyviä asioita. Tilaisuus alkaa klo 15. Toivottavasti ei kenenkään lukijan sohvan nurkkiin. Piirikokouksen käsiteltäväksi tarkoitettu asia jätettävä kirjallisena hallitukselle 30.3.mennessä, toimitus piiritoimistoon. Mihinkäs se mörkki marmattajalintu on mennyt mököttämään. klo 18.30 Torkkelinkatu 11 kokoushuoneessa. Seurapalvelun toimintaryhmän kokous ma 25.3. Erinomainen kahvitarjoilu. YPSY. • Laihian SDP:n kuukausikokous su 24.3. POHJANMAA • Vaasan Työväenyhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous ti 26.3. Kirjailijan viimeisin kirja Aavan meren tuolla puolen kertoo suomalaismaahanmuuttajien jälkeläisten elämästä nyky-Ruotsissa, jossa levottomat yhteenotot ovat arkipäivää ja turvallinen kansankoti enää muisto. VARSINAIS-SUOMI • Turun Seudun Wanhat Toverit -kerho. klo 18 kerhohuoneella. klo 11.30 Tampereen Työväentalon Tellervossa. 71 Demokraatti Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. klo 17-19 juuri julkaistusta kirjasta Setäkuiskaajan käsikirja (Art House 2019) Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25. Toimisto suljettuna 21.–22.3. klo 17.30. Seurojen piirikokousvaltakirjat piiritoimistoon ma 1.4. Panimoravintola koulun Bellman-Salissa, Eerikinkatu 18, Turku. sd. Piirihallituksen kokous ke 3.4
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 72 Demokraatti RISTIKKO 7/2019 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: De_21032019_72.indd 72 13.3.2019 11.32
Metsään vei hyvin tallattu polku. Tuliko minusta lintubongari lapinpöllön ansiosta tai harmittiko että pöllö jäi näkemättä. No ei. Tarkistin asian kotona lintukirjasta ja netistäkin minua onnekkaampien bongareiden kuvaamilta videoilta. Eivät muutkaan paikalla olleet. Ainakin tämä bongausretki oli vähän liian sosiaalinen metsäkokemus. En ole koskaan harrastanut lintubongausta. Vastaan marssi pettynyt pariskunta. Puolenkymmentä autoa oli parkissa metsänreunassa. Kuinka pysäyttävää oli tuijottaa pöllön isoja silmärenkaita.” Muun muassa näin mainosti kotikadullani asuva lintubongari juuri kokemaansa kohtaamistaan lapinpöllön kanssa. ais ud ok u. iStock De_21032019_72.indd 73 13.3.2019 11.32. ”Ei näkynyt”, oli heidän kommenttinsa. Oikea paikka löytyi helposti. Lapinpöllö todennäköisesti naureskeli jollain lähioksalla meille hämärtyvässä metsässä hytisseille. Huippuhetkiä ovat olleet järripeippojen ja tiklien vierailut lintulaudalla sekä merikotkan kiikarointi Ahvenanmaalla. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Reijo Koskinen Nakkilasta. Onnea voittajalle! R E I M A S A N A A N O R P A T H O M E N A S E I T T U S S I T E L A R U A N J A A M M U S M A A T T A A N T U A N I N T I A L A N A H I K A T M U S A L A A K E A A A L O K E K A P I T V N A T A N R U N I T I L A N I I S I E S I I N A E U H O T T U N K K I R Y A N N I N O B E T T E K L O O R I V O I N T I K E A N U R L A T E I R R U S K E A A S U K I T M E I L L K A R U I N K O O L A S O L U R A U S A U V O S A R A K E N A A L I P R E S S U E D E N A N N A N P E L E M A K A K I A I S A T A A S T A A T O N Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Siispä naapurin mainospuheiden jälkeen oli pakko lähteä bongaamaan lapinpöllöä – kun kerta sellainen oli lähes kotimetsässä, siis vain parinkymmenen kilometrin automatkan päässä. Lukuunottamatta perustylsien talitiaisten ja varpusten kiikarointia kotipihan lintulaudalla. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU TI TI TYY Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi RISTIKON 5/2019 RATKAISU 21.2. Mutta komea lintu lapinpöllö on. En nähnyt minäkään. Kuin iso pölkky oksalla istumassa. co m 8 1 6 4 5 9 4 7 3 1 7 8 7 5 3 2 8 9 4 1 4 8 2 78 12 53 46 9 32 64 91 78 5 95 47 86 12 3 26 35 19 84 7 14 98 37 65 2 87 56 42 39 1 53 21 68 97 4 61 79 24 53 8 49 83 75 21 6 ”L apinpöllö hämäläisessä metsässä. Renkaanjälkiä oli kuin isommallakin parkkipaikalla
Näkemykset ovat aika erilaisia. Keskustelemme kirjasta, ja joskus kaikki ovat lukeneet sen, joskus vain muutamat ja joskus joku on yrittänyt, mutta jättänyt kesken. Kirjassa pohditaan Israel ja Palestiina -kysymyksen ongelmallisuutta. Tykkäsin, se on hieno kirja, vaikkakin vaikealukuinen. Ed Husain: The Islamist Amos Oz: Juudas Isabel Allende: In the Midst of Winter Omaelämäkerta, jossa kirjoittaja kertoo, miksi hän radikalisoitui ja miten hän lopulta pystyi irrottautumaan ääriliikkeestä. Pakistanilaistaustainen, lontoolainen kaveri, joka radikalisoitui innostuttuaan kuuntelemansa radikaalisaarnaajan opeista. Osa on ihan kummallisia, kuten vaikkapa Thomas Bernhardin Hakkuu. 1 2 3 De_21032019_74.indd 74 13.3.2019 11.29. Sovimme kirjan sillä perusteella, että kukaan meistä ei ole aikai semmin sitä lukenut ja että kirjailijan teoksia ei ole ollut lukupiirissämme aikaisemmin. Kirjassa kuvataan Latinalaisen Amerikan yhteiskunnallista eriarvoisuutta, väkivaltaa, huumekauppaa ja kaikenlaista päähänpotkimista – syitä miksi ihminen lähtee Yhdysvaltoihin paremman elämän toivossa. Minulla on kunnia olla mukana lukupiirissä, jossa on tuttuja ja ystäviä, enimmäkseen professoreja ja taiteilijoita. Aloitin puolitoista vuotta sitten kesällä, se oli veneessä mukana. Se on ihan mahdoton. Sen jälkeen olen lukenut sitä pienissä paloissa, niin kuin elefanttikin syödään. Juudaksesta, Jeesuksen kavaltajasta, tulee tässä kirjassa ainoa henkilö, joka ymmärsi ja uskoi Jeesukseen. Fiktiivinen rakkaustarina, johon on rakennettu vahvasti sisään Väli-Amerikan ja Yhdysvaltain suhteiden problematiikkaa. Oz oli erittäin sodanvastainen ja rauhan puolesta puhuva yhteiskunnallinen kirjailija. Tapaamme kerran kuukaudessa tai vähän harvemmin. Usein meillä on erimielisyyttä siitä, oliko kirja oikeasti hyvä vai ei, ja minkä takia. Se juuri on kiinnostavaa. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Yhteiskunnallinen sanoma kiehtoo Kansanedustaja Ilkka Kantola tarttuu lukupiirissä kummallisiiinkin kirjoihin. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Viimeisen viidentoista vuoden aikana olen lukenut paljon aktiivisemmin kuin aiemmin. Lukupiirin takia tulee luettua kirjoja joita ei muuten koskaan lukisi. Joskus kirjan kirjoittaja tai kääntäjä on kutsuttu mukaan, kun lukupiiri keskustelee. Kokoonnumme vuorotellen aina jonkun kotiin ja syömme aterian, joka saattaa liittyä sen kertaisen kirjan ruokaan, jos siinä joku ruoka on mainittu. Sain juuri loppuun hurjan kirjan, Volter Kilven Alastalon salissa. Hyvin puhutteleva kirja
Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 1/21/2013 3:57:51 PM www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto KANSIPOHJA ÄLÄ POISTA DemokXXXX2019_001-002.indd 2 13.3.2019 10.11. (09) 774 3110, sähköp. www.paperiliitto.fi www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Käytä aina originaalilogoa
www.demokraatti.fi Seuraa meitä myös somessa. Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. Oho! 7/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 7 • 20 19 / 21 . Värittömyys pahasti hakusessa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. m aa lis ku ut a HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu PAL.VKO 2019-14 00 74 43 -1 90 7 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI KANSIPOHJA ÄLÄ POISTA DemokXXXX2019_001-002.indd 1 13.3.2019 10.11