Demokraatti 21.6.2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Tuodaan työ näkyväksi. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI JHL.FI /LIITY TURKKI Erdo?an lisää painetta FILLARIKESÄ Tyylillä tukka liehumaan PUHEENJOHTAJAKISA Krista Kiuru vai Antti Lindtman 21.6.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 12 /2 3 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 23 / 21 . Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. de_21062023_001.indd 1 de_21062023_001.indd 1 9.6.2023 13.01 9.6.2023 13.01. ke sä ku ut a Arvot edellä Politiikassa ei saa sortua miellyttämisenhaluun, Elisa Gebhard sanoo. PAL.VKO 2023-31 00 74 43 -2 31 2 Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi
Tra deka jä senedu t -20 % tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi de_21062023_002.indd 1 de_21062023_002.indd 1 6.6.2023 15.44 6.6.2023 15.44. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.
Minna Suurosen Ryhmiksen värikäs roolikirjo. KULTTUURI TEEMA ILMIÖ de_21062023_03.indd 3 de_21062023_03.indd 3 13.6.2023 9.43 13.6.2023 9.43. 3 Demokraatti 12 /2 3 40 14 51 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 21. Fillari kuuluu kaupunkiin ja kesään. KESÄKUUTA 2023 PUHEENJOHTAJA KESÄ SATULASSA PALJASJALKAINEN Niin samanlaisia ja niin erilaisia
4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 3.8. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. kapinoida. de_21062023_04.indd 4 de_21062023_04.indd 4 12.6.2023 17.36 12.6.2023 17.36. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 12 /2 3 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Suomen Zelenskyi Viikon kuva: Muoviroska tappaa Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Seppo Koskinen D-analyysi: Presidenttipeli D-ilmiö: Krista vai Antti Indeksi: Elina Pylkkänen SDP: Kenestä uusi puoluesihteeri Turkki: Yksinvalta tiivistyy Kielen päällä: Merenneito ja yöliehakko Teatteri: Pitkä kakku Ryhmistä Teatteri: Pohjantähti pikana Elokuva: Kävely menneisyyteen Kirjavisa: Olive ei jätä kylmäksi Kolumni: Jari Sedergren Puheenvuoro: Kimmo Kiljunen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Ville Ranta IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Elisa Gebhard Kolumni: Marja-Liisa Manka Kasvot peilissä: Ville Merinen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Auktoriteetteja vastaan pitää kapinoida. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n 32 24 ERDO?AN Kurituksen jatkokausi ELISA GEBHARD Kansanedustaja + TEEMA Fillarikesä 51 5 6 8 11 12 14 21 22 24 30 32 38 39 40 44 46 48 49 59 60 64 65 66 Auktoriteetteja Auktoriteetteja vastaan pitää vastaan pitää kapinoida
Jos odotamme, että Suomi joutuu seuraavan presidentin kaudella ison konfliktin kohteeksi, yksi vaihtoehto olisi kopioida Ukrainan esimerkkiä. Joka ei ole leimautunut mihinkään perinteiseen puolueeseen, vaan yhdistää poikkeustilanteessa kaikki. Satakuntalaisen äkkiväärä puheenparsikaan ei haittaisi one-linerien luomisessa. SUOMEN DEMOKRATIA on vakaammassa kunnossa kuin Ukrainassa oli 2019, joten me pärjäämme kyllä vähemmänkin näyttelemistaitoisilla valtionjohtajilla. Kun kaikki sota-analysoijat ennustivat Ukrainan nopeaa häviötä, Kiovassa oli aito kansanjohtaja, joka pystyi sanallistamaan ja kuvallistamaan tavallisten ukrainalaisten taistelutahdon koko maailmalle. ”Lakkaa ny, emmää kyytiä kaipaa vaan fatillise ammuksii.” LUOTAN KYLLÄ, että saamme presidenttikisaan mahdollisimman hyviä, politiikassa näyttönsä antaneita hahmoja. P itääkö presidentti valita täsmätuotteena, yhden alan osaajana, jota Suomen oletetaan tarvitsevan esimerkiksi tulevan parin vuoden aikana. Silti ajatusleikki zelenskyimäisin perustein valittavasta Suomen presidentistä on hauska. de_21062023_05.indd 5 de_21062023_05.indd 5 12.6.2023 16.14 12.6.2023 16.14. Vaikka moni kansalainen luultavasti äänesti Volodymyr Zelenskyita joko protestina, korruptioon tai vastaehdokkaaseen Petro Porošenkoon kyllästyneenä, ratkaisu oli silti maalle taivaan lahja. Zelenskyi sai jo pari päivää Venäjän suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen länsimaat tajuamaan, ettei Ukraina suostu alistumaan hirmuvaltiaalle. Yhteiskunnallisesti valveutunut ja laajoja kansanryhmiä miellyttävä ihminen, jossa on myös riittävästi sisäistä lujuutta pärjätä poikkeusoloissa. Ellei, suosittelen epätoivoisimpia puolueita kilauttamaan Nordmanille joskus kesälomien jälkeen, varmuuden vuoksi. Hänessä henkilöityi se rohkeus ja sisu, jota kansa osoitti. UKRAINALAISET VALITSIVAT keväällä 2019 presidentin, jonka tiedettiin ainakin osaavan näytellä uskottavasti maan johtajaa. Huomioja tarinataloudessa, jota kansainvälinen politiikka pitkälti nykyään on, yksilöiden esimerkki saattaa joskus ratkaista kokonaisten valtioiden kohtaloita. Kunhan muistatte, mistä tämän idean saitte. HELPPO VALINTA: julkkisnäyttelijä Joonas Nordman täyttäisi keskeiset kriteerit Suomen Zelenskyiksi. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Onko hänestä seuraavaksi presidentiksi. Kuka olisi paras ehdokas esittämään jokamiestä, joka nousee valtaan yllätysvalintana, mutta joka kriisin tullen osoittautuu puolustustahdolle ratkaisevan tärkeäksi keulakuvaksi. Tämä helpottaisi ehdokasasetteluakin. Pääkirjoitus AJATUSLEIKKI ZELENSKYIMÄISIN PERUSTEIN VALITTAVASTA SUOMEN PRESIDENTISTÄ ON HAUSKA
Ko di ka ra de_21062023_06.indd 6 de_21062023_06.indd 6 13.6.2023 9.48 13.6.2023 9.48. 6 Demokraatti V iik on ku va A FP , Is ha ra S
Muoviroskasta on tullut kansainvälinen jäteongelma niin maalla kuin meressäkin. Muoviroska on myös hengenvaarallinen monille eläimille – kuten kuvan srilankalaisille norsuille – joiden elimistöön muovia kertyy ruuan mukana. Esimerkiksi Suomen luonnonpuistojen yksi yleisimpiä roskia on pillimehun pillin suojamuovi. 7 Demokraatti TAPPAVA JÄTE. de_21062023_06.indd 7 de_21062023_06.indd 7 13.6.2023 9.48 13.6.2023 9.48. Kertakäyttöisestä muoviroskasta muistuttanut maailman ympäristöpäivä oli ja meni, mutta roskaaminen jatkuu
Työehtosopimuksen voimassa ollessa yleiskorotuksen saivat kaikki. Koulutus pitää kaidalla tiellä, on todettu monissa selvityksissä. Miksi investoinnit, työpaikat ja puhtaampi ilma eivät kelpaa. RIIKKA PURRA TWITTERISSÄ Suomi lähti ajoissa liikkeelle, nyt sähkö 95 % päästötöntä ja halpaa vrt muut. Vuosien 2022 ja 2023 aikana 24 prosenttia vastaajista ei ollut saanut yhtään palkankorotusta. Suomessa matalasti koulutetut ovat yliedustettuja rikoksentekijöissä. Sanelemalla yksipuolisesti toimihenkilöiden työehdot UPM on tietoisesti halunnut palata synkkään patruuna-aikaan. Korotuksia saaneista 66 prosenttia kertoi sen olleen pienempi kuin paperiteollisuuden yleisen linjan mukainen 3,8 prosenttia. Pron kyselyyn vastanneista 94 prosenttia oli sitä mieltä, että toimihenkilöillä pitäisi olla oma työehtosopimus. Kyselyn mukaan kokonais ansiot olivat vuonna 2023 nousseet 46 prosentilla vastaajista, pysyneet ennallaan 41 prosentilla ja laskeneet 13 prosentilla. Suomessa vuonna 2021 alkaneesta oppivelvollisuuden nostosta 18 ikävuoteen ei ole vielä tutkimustuloksia, mutta todennäköisesti myös se osaltaan tulee vähentämään nuorten rötöstelyä. Kyselyn vastaajista vain 76 prosenttia kertoi saaneensa palkankorotuksia, kun työehtosopimus oli päättynyt vuoden 2021 lopussa. Vankilaan tuomituista 75 prosentilla oli vain peruskouluopinnot. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Enemmän opiskelua, vähemmän rötöstelyä V IIK O N LU KU 0,5 miljoonaa. Miksihän muut maat eivät ymmärrä aikais taa hiilineutraalisuus tavoitettaan Suomen tasolle, kun siitä tulee investointeja ja kaik kea muuta hyötyä. PRON PUHEENJOHTAJA Jorma Malinen sanoo UPM:n tahranneen pysyvästi maineensa työnantajana kieltäytymällä sopimasta toimihenkilöiden työehdoista. Helsingin Sanomien mukaan Suomessa 25–40-vuotiaista rikoksentekijöistä oli vuonna 2011 puolet käynyt vain peruskoulun. MIAPETRA KUMPULA-NATRI TWITTERISSÄ Tulevan hallituksen todennäköisen val tiovarainministerin luulisi iloitsevan suurista investointi aikeista. – Vain työehtosopimukset turvaavat palkkakehityksen. UPM kertoi sivuillaan vuonna 2022 muun muassa näin: ”UPM suosii uudenlaista, osallistavampaa työehtojen sopimista… Haluamme tarjota hyvän ansiotason ja reilut edut…” Todellisuus on toimihenkilöiden ja ylem pien toimihenkilöiden kannalta karumpi. Jo nyt nähdään, että se johtaa työpahoinvointiin ja toimihenkilöiden joukkopakoon yrityksestä, Malinen toteaa. Henkilökohtaisia palkkakeskusteluja esihenkilön kanssa oli käynyt 61 prosenttia kyselyyn vastanneista. Sopimuksissa on Pron mukaan pitkälti noudatettu UPM:n omia käytäntöjä. Ammattiliitto Pron tekemän kyselyn mukaan neljäs osa toimihenkilöistä on jätetty UPM:ssä ilman palkankorotuksia ja työpaikoilla voidaan huonosti. de_21062023_08.indd 8 de_21062023_08.indd 8 13.6.2023 10.30 13.6.2023 10.30. JACOB DONNER-AMNELL TWITTERISSÄ TYÖELÄMÄ Suomessa ennustetaan olevan vuonna 2050 muistisairaita vanhuksia jopa noin A iv os ää tiö ”UPM tahrasi maineensa” UPM:N TYÖNTEKIJÖITÄ koskevat korulauseet ja todellisuus ovat kaukana toisistaan
– Hallitusneuvottelijat toimivat nyt ideo logisesti niin, että työmarkkinoista tulee tulevaisuudessa vaalien pelinappula. Hallitusneuvotteluista tihkuneiden tietojen perusteella Säätytalolla vesitetään vihreän siirtymän tavoitteita. – Hallitusneuvottelijoiden tavoite on romuttaa yleissitovuutta, purkaa työehtosopimuksien suojaa työntekijöille ja rajata kaupan päälle lakko-oikeutta. Metkaa, että tästä eläkeuudistuksesta tullee hyöty joskus vasta tulevilla hallituskausilla. Tämä ei ole hyväksi työmarkkinoille eikä yhteistyölle. POLITIIKKA TALOUS Torilla tavataan AMMATTIYHDISTYSLIIKE EI tyydy kuittaamaan hallitusneuvotteluissa esillä olleita työelämän heikennyksiä. – Työehtosopimus on kahden kauppa. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari KESÄPELI KESÄUHKAPELI Napakymppi Huti Hyvät eläkeleikkaajat, hallitusneuvotteluissa taas hyödynnetään niin sanottuja helposti poimittavia hedelmiä, ja samalla tuupataan vastuuta muille – tässä tapauksessa työmarkkinajärjestöille – sekä maksatetaan lasku nuorilla. Samaa mieltä on vihreiden meppi, muun muassa EU:n teollisuusvaliokunnassa vaikuttava Ville Niinistö. Tässä tapauksessa puhe eläkejärjestelmän kestävyyden takaamisesta on tyhjää höpinää, pohtii Demokraatin toimitus. Säätytalolla taisi tulla seinä vastaan etsittäessä julkisen talouden kuuden miljardin sopeutuksen vaatimia säästöjä. Myös Palvelualojen ammattiliitto PAM on huolissaan lakko-oikeuden rajaamisesta. Suomen eläkejärjestelmää pitää kehittää, mutta yksisilmäisten säästöjen takia, tällä kertaa kokoomuksen pakkomielteenomaisen vaalilupauksen takia, sitä ei pidä tehdä. – Liittojen on voitava yhdessä puolustaa heikompaa erityisesti silloin, kun liitto ei tavoittele lakolla omaa etuaan vaan yrittää torjua työnantajan työehtoihin esittämiä heikennyksiä, Vanhala sanoo. Myös Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala on huolissaan työntekijöiden lakko-oikeuden rajoittamisesta. Totuus on toinen. Niinistö pelkää poliitikkojen sössivän Suomen mahdollisuudet, kun meillä poliittinen keskustelu laahaa 10–20 vuotta muun Euroopan perässä. Ay-johtajat ovat kautta linjan tyrmänneet ne. Hän muistuttaa Kauppalehden haastattelussa, että vihreä siirtymä ei ole perussuomalaisten kavahtamaa ilmastotai ympäristöpolitiikkaa vaan talousja työllisyyspolitiikkaa. Hän muistuttaa, että työtaisteluoikeus on yksi työntekijöiden perusoikeuksista. Kyse on ideologisesta halusta antaa lisää valtaa yrityksille työntekijöiden oikeuksista piittaamatta, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko toteaa. Poliitikko, vihreän siirtymän jarru POLIITIKKOJEN HENKSELIT paukkuvat, kun media kertoo Suomeen suunniteltavista vihreän siirtymän investoinneista. Hyvät eläkeleikkaajat, tähän saakka eläkeuudistukset ovat suurelta osin merkinneet sitä, että suuret ikäluokat ovat turvanneet omat eläkkeensä, mutta nuorilta on eläketurva leikkaantunut, joko eläkkeiden pienenemisenä tai eläkeiän nousuna. de_21062023_08.indd 9 de_21062023_08.indd 9 13.6.2023 10.30 13.6.2023 10.30. Siirtymässä vetovastuun itselleen ottanut suomalainen yritysmaailma on pelännyt tätä pitkään. Sen rikkomiseen liittyvien sanktioiden on oltava osapuolille samanlaisia, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo ja viittaa ammattiliitoille työrauhavelvoitteen rikkomisesta tuomittavien hyvityssakkojen korottamissuunnitelmiin. Muun muassa Helsingin Sanomat kertoi, että tästä katettaisiin kaksi miljardia, yli kolmannes, eläkejärjestelmän uudistuksella
RKP:n kannalta seuraavat vaalit ovat mielenkiintoiset. Puolueen kannattajakunnassa on paljon myös oikeasti liberaaleja arvoja kannattavia. 9. MAAILMAN TILA • Hallitusneuvottelut Arvot ovat kauppatavaraa S uomen ruotsalainen kansanpuolue RKP on markkinoinut itseään liberaalina arvopuolueena. Ihmisoikeudet, maahanmuutto, vihreä siirtymä tai vaikkapa kehitysyhteistyö ovat toissijaisia, jos RKP onnistuu edes jotenkin turvaamaan ruotsinkielen aseman tai ruotsinkielisten sote-palvelut omilla vahvoilla kannattaja-alueillaan. Oik eat vas tau kse t: 1) 9 vuo tta 2) Lut ra lut ra 3) Ann a-M aja Hen rik sso n, RKP 4) Poh jan mer ellä 5) Kau lus hai kar a 6) Sto nehen ge 7) Gyö rgy Sch war tz 8) Noi n 33 pro sen ttia 9) Yle n Kio van -to im itt aja 10 ) Joh ann es Kas taj an etu nim est ä, juh ann us on Joh ann esnim en van ha muo to. de_21062023_10.indd 10 de_21062023_10.indd 10 13.6.2023 10.42 13.6.2023 10.42. Tähän saakka RKP on osoittautunut etenkin hallitusneuvotteluissa arvoiltaan varsin notkeaksi liberaaliksi, sillä lähihistoriassa puolue on ollut yhtä oppositiokautta (2015–) lukuun ottamatta hallituksessa vuodesta 1979 saakka. 3. Kuinka pitkään Jens Stoltenberg on toiminut Naton pääsihteerinä. 6. Kuuluisa keskikesän juhlapaikka, mutta mikä. Mikä on George Sorosin alkuperäinen nimi. 8. Mikä on Kuolleenmeren suolapitoisuus. Mikä on saukon tieteellinen nimi. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP, Ole Berg-Rusten Natokahveja odotellessa Natokahveja odotellessa 10 VIS V 1. 10. 4. Nyt Petteri Orpon vetämissä ja perussuomalaisten vaateillaan suurelta osin nuotittamissa hallitusneuvotteluissa RKP on osoittautunut arvoiltaan lähes arvottomaksi. Mistä tulee sana juhannus. 7. RKP:n kiemurtelu ”arvojen” ainoana puolustajana hallitusneuvotteluissa on osoittautumassa hurskasteluksi ja krotiilinkyynelien valuttamiseksi. 2. Kuka on toiminut pisimpään Suomen oikeusministerinä. Kuka on Maxim Fedorov. Minkä linnun ääni muistuttaa pulloon puhaltamista. Missä sijaitsee Vattimeri. 5. Nyt käyty kaupankäynti saattoi olla heille liian tuskainen pala nieltäväksi
– Hyvityssakkoa voisi myös suurentaa, jotta sillä olisi todellista vaikutusta. Vaikka Koskinen on virallisesti eläkkeellä, riittää hänellä edelleen työkiireitä. Työehtosopimusten kattavuuden heikentämisessä työnantajat ampuvat omaan nilkkaansa. KOSKINEN ON aikaisemminkin ollut neuvomassa hallituksia. KOSKINEN ARVIOI lyhytnäköiseksi työnantajien yrityksiä heikentää työehtosopimusten yleissitovuutta. Nyt erona ovat muun muassa kielto ryhtyä myötätuntoja poliittiseen työtaisteluun, virkaehtosopimuksessa oleva henkilökohtainen hyvityssakkovastuu ja yksityistä sektoria kovempi suojelutyövelvoite. Mitä enemmän työnantajia ja työntekijöitä on tällaisen sopimuksen piirissä, sitä paremmin työrauha on turvattu. Vuonna 2020 de_21062023_11.indd 11 de_21062023_11.indd 11 13.6.2023 10.08 13.6.2023 10.08. Aihe oli yhteiskunnallisesti kuumottava: lakko-oikeuden rajoittaminen. Poliittisten lakkojen kieltäminen olisi vaikeaa, mutta Koskinen arvelee, että kolmikantaisesti yhteinen näkemys voisi löytyä niiden rajaamisesta työajan ja työpaikan ulkopuolelle. Kaikkia alan työnantajia koskeva yleissitova työehtosopimus syntyy, kun alan työntekijöistä vähintään 50 prosenttia kuuluu työehtosopimuksen piiriin. Arvelen, että tulevalla hallituksella olisi haluja suoraviivaisempaan toimintaan. – Korostin Säätytalolla, että valmistelun pitää olla kolmikantaista. Virallinen tehtävänanto oli: Miten työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmää ja työriitojen sovittelua tulisi uudistaa työrauhan ja vakaan talouskehityksen vahvistamiseksi. Työtaisteluoikeus on ammattiyhdistysliikkeelle lähes pyhä. Heidän työehtonsa on turvattava, jos jatkossakin haluamme maahanmuuttoa ja työntekijöitä näihin tehtäviin. 11 Demokraatti Työehto sopimusten kattavuuden heikentämisessä työnantajat ampuvat omaan nilkkaansa. Koskinen myöntää asian räjähdysherkkyyden. Niiden muuttaminen vaatisi nykyisen työehtosopimuslain avaamista. Koskinen näkee, että yleisellä tasolla voisi miettiä, onko esimerkiksi edellytyksiä yhdenmukaistaa virkaehtosopimuslainsäädännön työtaistelutoimiin liittyviä rajoituksia koskemaan myös yksityisen puolen työtaistaluja. Koskinen painottaa, että hän oli hallitusneuvotteluissa vain kuultavana. Seppo Koskinen Lähes pyhien asioiden tulkki. Koskinen selvitti Säätytalolla lähinnä poliittisiin ja myötätuntolakkoihin sekä työtaistelutoimien hyvityssakkoihin liittyviä periaatteita – eli asioita, joihin työnantajat ovat ajaneet kiristyksiä jo pitkään. – Työtaisteluherkkyys lisäksi kasvaa, jos työntekijöillä ei ole tiedossa selkeästi sovellettavaa sopimusta. ”S e oli aika tulitusta, työoikeuden emeritusprofessori Sep po Kos kinen kuvaa kuu lemistaan hallitusneuvotteluiden työlainsäädäntöä poh ti vassa ryhmässä. Teksti Heikki Sihto Kuva Lehtikuva, Jussi Nukari MISSÄ OLET NYT. Yksi työ oli Tekniikan akateemisille TEK:lle tehty tuore selvitys digitaalisista lakoista, mistä Koskinen myös kertoi Säätytalolla. – Tällaisilla aloilla tehdään työtä sääntelemättömällä kentällä, jolla laki ei toimi. Esimerkiksi Juha Sipilän (kesk.) hallitus kuuli häntä, kun se laati niin sanottuja pakkolakeja. Jos yksimielisyyttä ei löydy, hallitus sitten päättää, mitä tehdään. Koskinen puhui Säätytalolla myös huonoilla työehdoilla työskentelevien, kuten esimerkiksi ruokalähettien ja marjanpoimijoiden, kehnosta tilanteesta. Hän pitää sopimuksen laajaa kattavuutta työrauhaa vahvistavana tekijänä
Rane Aunimo rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo analyysi Uusi Väyrynen V ihreiden Pekka Haavisto ei yllättänyt ilmoittautumalla presidenttikisaan. Urpilaisesta toivottiin ehdokasta jo viime kerralla, mutta tuolloin hän vetosi elämäntilanteeseensa ja jätti vaalit väliin. Presidenttikisa käynnistyi toden teolla. Kokoomuksella olisi potentiaalia kaapata julkisuudesta nauttiva tutkija talliinsa, mutta halun kanssa on vähän niin ja näin. Ellei Urpilainen lähde leikkiin mukaan tälläkään kertaa, katseet saattaisivat kääntyä esimerkiksi Tytti Tuppuraiseen. Haavistoa useammin ehdolla ei ole lähivuosikymmeninä ollut kuin Paavo Väyrynen, joten motivaation perään ei tarvitse kysellä. Presidenttikisa käynnistyy toden teolla sen yhden ennakkosuosikin ilmoituksesta. Kannatuskyselyt eivät lupaile tälläkään kertaa liikoja, mutta taustansa ja asemansa perusteella Urpilaisella on ainakin sosialidemokraateista eniten mahdollisuuksia uskottavaan kampanjaan, Sanna Marin pois lukien, joka on sanonut vaaleille selvän ein. Kolmannella kerralla Haavistolla on aito mahdollisuus ja varmasti viimeinen, joka hänelle suodaan. Kerta on jo Haaviston kolmas. Yksi asia on varmaa jo nyt. Paavo Lipposen ja Tuula Haataisen kannatus jäi alle puoleen puolueen suosiosta, eikä puolue millään haluaisi saman toistuvan kolmatta kertaa. 2010-LUVUN ALUSSA Haaviston ympärille syntyi ilmiö, jota vauhdittivat kulttuuriväki ja nuoriso. Vaalien mustaksi hevoseksi nostettu Mika Aaltola flirttailee lähtemisellään ehdolle muttei tunnu tietävän, miten päin olisi, ellei iso puolue tartu haaviin. Käytännössä SDP odottaa EU-komissaari Jutta Urpilaisen ratkaisua. Harmaantunutta Haavistoa on toisinaan moitittu hiukan tylsäksi, mutta hän näyttää Rehnin rinnalla Sirkus Finlandialta, joka on tullut kaupunkiin. Muitakin tulee, kunhan päivät alkavat lyhetä. Toista presidenttikampanjaa leimasi alistuneisuus istuvan presidentin Niinistön ennennäkemättömälle suosiolle. de_21062023_12.indd 12 de_21062023_12.indd 12 13.6.2023 10.07 13.6.2023 10.07. Niinistöstä tuli presidentti 63-vuotiaana ja hän lopettaa hommansa 75-vuotiaana. TYLSÄKSI HAUKUTTU HAAVISTO ON REHNIN RINNALLA KUIN SIRKUS FINLANDIA. Tällä kertaa Haavisto ei ole vihreiden ehdokkaana vaan valitsijayhdistyksen kautta. SDP:LLÄ VIIMEISET presidentinvaalit ovat menneet sanalla sanoen myttyyn. 12 Demokraatti Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Vihreät toki asettui tukemaan Haavistoa. Kannatuskyselyt antavat osviittaa ehdokkaiden potentiaalista mutta ovat osin viihdettä siihen saakka, kunnes kaikki todelliset ehdokkaat astuvat esiin. Lukkoon lyötyjä ehdokkaita on tällä hetkellä kaksi: Haaviston lisäksi Liike Nytin Harry Harkimo haluaa presidentiksi. 65-VUOTIAS HAAVISTO ei ole enää nuori mies, mutta presidentiksi ei ole tapana nousta edes keski-iässä. Matalalentoa liitävä puolue voisikin olla rasite laajempia kansanjoukkoja kosiskelevalle ehdokkaalle, jonka ratkaisusta paistaa nyt tai ei koskaan -henki. Haavisto voisi siis teoriassa toimia presidenttinä vielä 77-vuotiaana, jos halu ja äänet riittäisivät myös toiseen kauteen. Kannatuskyselyissä Haavisto on noussut keulille ohi keskustan pankkimies Olli Rehnin
G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ti la st ok es ku s Indeksipisteluku, prosentti 119 117 115 113 111 109 107 105 103 101 99 97 2006 Q1 2007 Q2 2009 Q4 2011 Q1 2012 Q2 2013 Q3 2014 Q4 2016 Q1 2017 Q2 2018 Q3 2019 Q4 2021 Q1 2022 Q2* 2008 Q3 Vuosineljännes Yhteensä Miehet Naiset Reaaliansioindeksi 2005 = 100 Viime vuonna inflaatio laski palkansaajien reaaliansioita eniten yli 60 vuoteen. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Tilastokeskus Arvostamme suomalaista työtä. Reaaliansiot laskivat tammi-maaliskuussa 4,8% verrattuna vuotta aiempaan. Elinajanodote Ensimmäistä kertaa 50 vuoteen Suomessa elinajanodote, myös vastasyntyneillä, on laskussa. 13 Demokraatti Yksinvaltaisuus Turkin presidentti Recep Tayyip Erdo?anin vaalivoitto merkitsee yksin valtaisuuden vahvistumista maailmassa. % Lähde: Yle de_21062023_13.indd 13 de_21062023_13.indd 13 9.6.2023 15.39 9.6.2023 15.39. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Reaaliansiot kääntyivät vuonna 2021 laskuun ja ovat nyt romahtaneet palkankorotuksista huolimatta. Euromääräistä palkkaa eli nimellistä palkka kehitystä kuvaava ansiotasoindeksi nousi 3,2% vuodessa. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Elämä kallistuu Hintojen nousun takia suomalaisten ostovoiman hupeneminen jatkuu
Solidaarisempi Suomi, tasa-arvoisempi tulonjako, inhimillinen talouspolitiikka, koulutuksen arvostaminen, kestävä kehitys, sosiaalipalveluiden turvaaminen. Arvot. Ja taas arvot. 14 Demokraatti ILMIÖ VALITSE PAREMPI Seuraava puheenjohtaja haluaa tehdä SDP:stä suurimman puolueen – sen omilla arvoilla ja vaihtoehdoilla muita puolueita matkimatta. Antti Lindtman ja Krista Kiuru luettelevat helposti molemmille yhteiset tavoitteensa, ne asiat, joita he ajaisivat SDP:n puheenjohtajana. Teksti Simo Alastalo, Johannes Ijäs, Petri Korhonen / Kuvat Mikko Huotari de_21062023_14.indd 14 de_21062023_14.indd 14 13.6.2023 10.21 13.6.2023 10.21. S DP:n puheenjohtajakisan osanottajat tietävät, että toinen heistä todennäköisesti vie sosialidemokraatit seuraavaan hallitukseen, jos porvarihallitus nyt syntyy. Arvoista puhuminen kuulostaa nostalgiselta ehkä siksi, että tällä vuosikymmenellä politiikan muotisanana on ollut identiteetti: asioiden katsominen elämäntavan tai omien mieltymysten läpi. Silti sekä Krista Kiuru että Antti Lindtman vakuuttavat, että ministeripestejä tärkeämpää on tuoda kestävät arvot takaisin politiikkaan – viihteen ja vaihtoehtoisten faktojen takaa. Kiurun mukaan politiikka on muuttunut paljon sen 16 vuoden aikana, jona hän on ollut mukana
15 Demokraatti 15 Demokraatti de_21062023_14.indd 15 de_21062023_14.indd 15 13.6.2023 10.21 13.6.2023 10.21
Hän painottaa haastavansa koko kysymyksen siitä, että SDP:n pitäisi asemoitua jotenkin suhteessa muihin puolueisiin. Ei ole ratkaisu SDP:lle, että lähdemme ikään kuin hakemaan menetettyjä perussuomalaisten nykyisiä kannattajia. Krista Kiuru ei nimeä yksittäistä ihannejohtajaansa, vaikka asiaa tiukkaa uudestaan ja uudestaan. Vaihtoehdon on päinvastoin oltava niin uskottava, että muut asemoituvat suhteessa SDP:hen. Aatehistoriassa on aste-eroja. – Painotuksissa voi jotain eroja olla, Lindtman ja Kiuru arvelevat. Tärkeintä on, että on saatu saavutuksia aikaan, Kiuru sanoo. – Se ei tule ikinä toimimaan. Viimeksi Marinin hallituksessa Kiuru on toiminut perheja peruspalveluministerinä. Minä en halua käyttää omaa aikaani siihen, että kysytään jälkikäteen, saiko Krista Kiuru mitään tehtyä, Kiuru sanoo. – Tavoitteena on pyrkiä suurimmaksi puolueeksi. Siihen vaaditaan sitä että meillä on tarjota aito oma vaihtoehto, joka vastaa paremmin kansalaisten ja Suomen tarpeisiin, Lindtman sanoo. SDP ei siirry vasemmistoliiton tontille, tai houkuttele perussuomalaisiin loikanneita kannattajiaan millään persu-light-rinnakkaisversioilla. – Totuus oli arvo sinänsä. NIIN KIURUSTA kuin Lindtmanista SDP saisi puheenjohtajan, joka ei määrittele puoluetta kilpailijoiden kautta. Kiurun mielestä ministerinä joutuu työskentelemään eri tavoin, vääntämään asioista tiukasti eri toimijoiden kanssa. Kiurun mukaan keskeisintä on rakentaa ihmisille luottamus siihen, että SDP pystyy hoitamaan heidän tarpeitaan. – Olen pyrkinyt pärjäämään sillä että kykenen kuuntelemaan ihmisiä, SDP:n ryhmäpuheenjohtajana pitkään toiminut Lindtman sanoo. Uskottava SDP:n linja on ollut se, että sitoudumme hyvin vahvasti samantyyppisiin, myöskin vasemmistoliitolle ja vihreille yhteisiin periaatteisiin, mutta meillä on enemmän annettavaa, koska meillä on kokonaisvaltainen yhteiskuntaa kehittävä ohjelma. Vain siten liikkeen vaikuttavuus voi olla kansakunnan rakentamisessa keskeinen. Kumpikin muistelee, ettei heillä ole ollut selkeitä poliittisia erimielisyyksiä demarien suurista linjoista. Hän täräyttää olevan selvää, ettei SDP voi ruveta ”persuilemaan”. Lindtman ei pidä minkäänlaista ”persuuntumista” edes riskinä ja lisää heti perään, että puolueella pitää olla niin vahva itsetunto, ettei sen tarvitse lähteä vilkuilemaan sivuille tai määrittelemään itseään muiden puolueiden kautta MINUA AJAA ETEENPÄIN SE, ETTÄ SDP TULEE SAAVUTTAMAAN JOTAIN. – Minua ajaa eteenpäin se, että SDP tulee saavuttamaan jotain. Kiurun ura on kulkenut ministeriksi, Lindtman on johtanut eduskuntaryhmää. – Mutta ei meillä ole myöskään sellaista tietoista linjaa, että lähtisimme hakemaan ääniä enemmän vasemmalta tai enemmän vihreiltä. MOLEMMAT ALOITTIVAT puolueen varapuheenjohtajina samana vuonna, 2012. LINDTMANIN MIELESTÄ merkityksellisintä on, että puheenjohtaja on sinut itsensä kanssa ja kommunikoi selkeästi tavan, jolla haluaa viedä puoluetta tulevaisuutta kohti. Hän yhdisti hajaantuneen puolueen, ja rakensi radikalismin uhkaamana aikana maltillisesta vasemmistosta yhtenäisen rintaman. de_21062023_14.indd 16 de_21062023_14.indd 16 13.6.2023 10.21 13.6.2023 10.21. Tämän jälkeen Lindtman nostaa Tannerin rinnalle myös toisen nimen, Rafael Paasion. – Uskon, että jokainen puoluejohtaja on ollut omassa ajassaan puolueelle tärkeä ihminen, eikä ketään oikein voi asettaa muiden edelle, Kiuru sanoo. Politiikka on viihteellistynyt ja henkilöitynyt, Kiuru sanoo. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Totuus ymmärrettiin vielä vuonna 2007 aika yksiselitteisesti, eikä vaihtoehtoisia faktoja keksitty niin hanakasti omien mielipiteiden tueksi. – Hän kantoi vastuuta, piti linjan ja maksoi myöskin henkilökohtaisesti kovan hinnan. Hän korosti tärkeänä sitä, että työväenliike esittää toteuttamiskelpoisia ratkaisuja ja huomioi kaikessa toiminnassaan myös talouden reunaehdot. – Meiltä tarvitaan oikeistohallituksen vastavoimaksi yhteiskunnan arvojohtajuutta, ja se vaatii toimiakseen uskottavaa ohjelmaa muun muassa taloudesta, Kiuru luettelee. Puolueen historiallisista puheenjohtajista Lindtman nostaa yhtä suosikkinimeä pyydettäessä esiin Väinö Tannerin. Vantaalainen Lindtman puhuu lyhyempiä, murteettomia lauseita, siinä missä porilainen Kiuru maalailee vastauk sissaan laajoja kaaria satakuntalaisin äänenpainoin. – Siinä mielessä meidän työtapojemme vertaileminen on turhaa, koska tehtävät ovat olleet niin erilaisia
Kiurun mielestä hallitusneuvottelijoiden julkinen havahtuminen soten vaikeaan tilanteeseen on ollut myönnytys sille, että SDP:n menosäästön mittakaava oli oikea. Näen niin, että SDP:n linja viime vaaleissa oli voimakkaasti myös julkisen talouden vahvistamisen puolella, Lindtman sanoo. – Haluan jatkaa sitä työtä, mitä Rin teen-Marinin hallituskaudella on tehty. Nyt on ratkaistava, miten päästövähennyksiä jyvitetään ja mitkä ovat tehokkaimmat keinot. – Pelkään, että jos taakanjakosektorilla lähdetään lipsumaan voimakkaasti aikai semmista sitoumuksista, voi lasku kansalaisille tulla toista kautta vielä kalliimmaksi, Lindtman sanoo. Lindtman ja Kiuru eivät katso SDP:n epäonnistuneen, kun puolue ei ottanut vielä tiukempaa linjaa sopeuttamiseen. – Nyt näyttäisi siltä, että tämä tilannekuva on auennut oppositiolle vasta Säätytalolla, kun he ovat ruvenneet neuvottelemaan hallitusohjelmasta. Lindtman pitää tärkeänä, että ilmastotavoitteista pidetään kiinni myös taakanjakosektorilla, johon liikenteen päästötkin kuuluvat. Jakeluvelvoite jäädytettäisiin vielä ensi vuodeksi 13,5 prosenttiin, mihin se oli tilapäisesti laskettu. – Täytyy muistaa, että SDP oli vaaliohjelmassaan valmis sitoutumaan 3,5–6 miljardin julkisen talouden vahvistamiseen. Samalla kannalla on Kiuru, jonka mukaan opposition ja hallituspuolueiden talouden tilannekuva vaaleihin mentäessä oli hyvin erilainen. Valittu linja on toiminut. Marinin hallitus päätti velvoitteen nostamisesta 28 prosenttiin ensi vuonna ja 34 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. – Tuleva hallitus lähtee siitä, että pitää olla suoraa meno sopeutusta neljä miljardia ja myös miljardin euron veronkevennykset pitäisi saada mahtumaan raamiin. SDP olisi halunnut suoria menosopeutuksia miljardin–kahden luokassa, Kiuru sanoo. Sekä Lindtman että Kiuru muistuttavat, että SDP:n vaalitulos oli loistava. Kiuru pelkää, että hallitusneuvotteluista kantautunut pohdinta polttoaineveron laskusta voisi tulla hyvin kalliiksi ratkaisuksi valtiolle. – Jos sanotaan mutkat suoristaen, kokoomus lupasi kuuden miljardin menosäästöt ilman että se olisi juurikaan pois mistään. SIIHEN VAADITAAN OMA VAIHTOEHTO. – Tässä maailmassa meidän täytyy myöskin pitää sosiaalisesta kestävyydestä ja oikeudenmukaisuudesta huolta. Alun perin jo Sipilän hallitus linjasi biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen kiristämisestä asteittain 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. KOKOOMUS ONNISTUI luomaan agendan eduskuntavaalikeskustelulle. Sen lisäksi kokoomus haluaisi säästää vielä työmarkkinoiden uudistuksilla kaksi miljardia lisää, Kiuru sanoo ja pelkää säästöjen iskevän esimerkiksi soteen. Monta kertaa pääministeripaikalta ei ole kasvatettu kannatusta ja kansanedustajien paikkamäärää. TALOUSPOLITIIKAN OHELLA Demokraatin puheenjohtajaehdokashaastattelussa sivutaan ilmastopolitiikkaa. Hän muistuttaa, miten Sipilän hallituksen aikana sovittiin, kuinka suuri osa ilmastotoimista hoidetaan taakanjakosektorilta, hiilinieluista tai päästökauppasektorilta. Säätytalolta kantautunut tieto haastattelutilanteessa oli, että tuleva OrTAVOITE ON PYRKIÄ SUURIMMAKSI PUOLUEEKSI. Jos ajoitetaan voimakkaat sopeutukset väärään suhdannetilanteeseen, on riski, että tehdään vahinkoa, jota on hyvin kallista korjata myöhemmin, hän jatkaa. – Korostimme, että on todella tärkeätä huomioida talouden tilanne ja suhdanteet. Osansa pitää hoitaa niin liikenteen kuin maataloudenkin. En halua reivata kurssia toiseen suuntaan. Sinänsä on tärkeää, että ilmastoja ympäristötavoitde_21062023_14.indd 17 de_21062023_14.indd 17 13.6.2023 10.21 13.6.2023 10.21. Niinpä puhuttiin paljon valtiontalouden säästöistä ja sopeutuksesta. Kiurun mielestä talouspolitiikan pitää olla vasemmistolaista tulevan oikeistohallituksen vastapainoksi. Hänen mielestään oikeistopuolueet leikkauslistoineen pääsivät myös liian helpolla vaalikeskusteluissa. Silloin puhumme tosiasiassa noin viiden miljardin välittömästä menosopeutuksesta. Krista Kiuru sanoo myös, ettei Suomi saa lipsua aikaisemmista ilmastositoumuksistaan. SDP:n on oltava vahva perinteisissä kysymyksissään, joista heijastuu ihmisistä välittäminen. pon hallitus nostaa jakeluvelvoitetta 22,5 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä, vähemmän kuin Marinin hallitus päätti. Epäilenpä, että nyt realismi on tullut vastaan, kun ollaan Säätytalolla, Lindtman sanoo. 17 Demokraatti sen enempää myötäilemällä tai peilikuvan kautta
– Totta kai pohdin sitä, onko järkevää oman perheen näkökulmasta lähteä tähän rääkkiin, Kiuru toteaa. Lindtman sanoo molempien olevan onnekkaita siinä, että heillä on ihanat perheet. Hän muistuttaa SDP:n edistäneen pitkään parlamentarismia eli eduskunnan valtaa. Pitäisikö presidentin valtaa karsia. Kiuru jatkaa mielellään samalla linjalla. Vantaan kaupungin valtuuston puheenjohtaja 2009– . KRISTA KIURU ja Antti Lindtman ovat tähtäämässä työhön, jossa vaatimukset kasvavat entisestään ja jatkuva työpaine säteilee myös lähipiiriin. SDP EI VOI RUVETA ”PERSUILEMAAN”. Lindtman toteaa, että suomalainen järjestelmä on toiminut nykyisen perustuslain aikana hyvin. Naimisissa, yksi tytär teiden ohella on huomioitava toimien oikeudenmukaisuus kansalaisille. – Lopputulos on se, että en saanut ainoas taan täyttä tukea, vaan päätimme yhdessä, että jos tulen valituksi tehtävään, hoidetaan se tiiminä yhdessä. Presidentillä on toki rooli ulkopolitiikassa, mutta siinäkin korostuu yhteistyö valtioneuvoston kanssa. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja 2015– . – Oman perheen tuki ja kannustus ja se että kokee jossakin olevan paikka, jossa ajatellaan, että olet parasta mitä on, on tärkeä voimavara, Krista Kiuru jatkaa de_21062023_14.indd 18 de_21062023_14.indd 18 13.6.2023 10.21 13.6.2023 10.21. – Ei ole syytä mennä vielä johtopäätöksiin. PRESIDENTIN VALTA ja eri valtioelinten tasapaino ovat takuuaihe, jota Lindtman tai Kiuru pääsevät puheenjohtajina pohtimaan. nemminkin välttämättömyytenä Kiurun lähdön kisaan. Koska Venäjän hyökkäyssodan jälkeisissä oloissa on biopolttoainetta aiempaa vähemmän tarjolla, Lindtmanilla on idea: jakeluveloitteen piiriin voisi tuoda julkista sähköautojen latausta, joka perustuisi päästöttömään energiantuotantoon. Sen jälkeen voidaan katsoa, onko nykyisen valtiosäännön puitteissa mahdollista toimia niin, että eduskunta on keskeisesti mukana, informoituna ja vaikuttamassa vai onko joitakin muutostarpeita. Syntynyt 1982 Vantaalla . – Uskon, että se on voimavara myös sitten, kun oikein tuulee, Lindtman sanoo. On tärkeää ensin selvittää. Kiuru sanoo, että ensimmäinen kysymys on, koemmeko me, että presidentillä on merkittävästi karsittavaa toimivaltaa. – Oma lähipiirini kokee, että olen hoitanut hyvin paljon puheenjohtajalle ja myöskin pääministerille tai ykkösvastuussa hallituksessa toimineelle puheenjohtajalle kuuluneita tehtäviä jo aikaisemmin, ja siitä olisi luonteva loikka kantaa itse vastuu. Kansanedustaja 2011– . Hän sanoo yllättyneensä siitä, että kaiken vuosien varrella politiikassa kestetyn ja koetun jälkeen, lähipiiri otti enJOS SOPEUTUKSET AJOITETAAN VÄÄRÄÄN SUHDANNETILANTEESEEN, VOIDAAN TEHDÄ KALLISTA VAHINKOA. Lindtman kertookin käyneensä tilanteen huolella läpi kotijoukkueen kanssa. Krista Kiuru kertoo tietävänsä Lindtmanin olevan ennakkosuosikki, mutta painottaa olevansa tosissaan kisassa mukana. 18 Demokraatti D-ILMIÖ ANTTI LINDTMAN . – Jos tarkasteltavaa löytyy, olen itse valmis siihen kyllä. Nato-ajassa Lindtman pitää kuitenkin perustuslakivaliokunnan tavoin tärkeänä selvittää, miten Nato-päätöksenteko järjestyy parhaalla tavalla ja miten turvataan eduskunnan vaikutusvalta. – Ainahan joitakin pieniä kahnauksia on ollut, mutta pääpiirteissään työnjako on toiminut hyvin. Olin oikeastaan hämmästynyt, kuinka he kokivat, että ehkä nyt olisi syytä jopa näyttää, että myös minä pystyn tähän. Valtiotieteiden kandidaatti . Suomen Nato-jäsenyyden myötä perustuslakivaliokunta on katsonut, että valtasuhteita olisi syytä arvioida
19 Demokraatti KRISTA KIURU . Valtiotieteiden maisteri . Kansanedustaja 2007– . Naimisissa, yksi tytär de_21062023_14.indd 19 de_21062023_14.indd 19 13.6.2023 10.21 13.6.2023 10.21. Syntynyt 1974 Porissa . Asunto ja viestintä ministeri 2011–2013, opetus ja viestintämi nisteri 2013–15, perhe ja peruspalveluministeri 2019–23
Kaikkia yksityiskohtia ei vielä tiedetä, mutta se tiedetään, että Säätytalolla on neuvoteltu asioista, joista ei pitäisi lainkaan neuvotella. Vaikka RKP:n poliitikoissa ja äänestäjissä on paljon liberaaleja, se on Qvintuksen mukaan vaarassa muuttua perussuomalaisten tukipuolueeksi. 20 Demokraatti POLITIIKKA Säätytalon sirkus Teksti Simo Alastalo hanmuuttoon. Totta kai se on vaikeuttanut ja pitkittänyt neuvotteluja. – Puolueiden linjat ja arvot tuntuvat olevan kuin yö ja päivä. Perussuomalaiset pystyvät estämään merkittävät parannukset ruotsin kielen asemaan ja suomenruotsalaisten arkeen. Suomalaisessa politiikassa on tällä hetkellä valtava arvotyhjiö. – Ei tarvitse olla politiikan tutkija ymmärtääkseen, että se on valtava riski, jossa ei ole mitään voitettavaa. Mielestäni se on hyvin huolestuttavaa. – He ovat itse suostuneet panttivangeiksi, eivät tykkää kaappaajasta mutta eivät myöskään lähde pois vaikka ovi on auki ja siitä pääsisi ulos. – Hyvänen aika. – Oikeistohallitus ei paranna ruotsin kielen asemaa Suomessa. SDP:N RUOTSINKIELISEN piirijärjestön FSD:n puheenjohtaja Dimitri Qvintus luonnehtii Säätytalon yli kuuden viikon maratonneuvotteluita sanalla sirkus. – Yksi puolue sai muut laittamaan ihmisoikeudet ja ilmaston nuoralle. Qvintuksen mukaan hallitusneuvottelujen pitkälle kestolle on selkeä syy: puolueiden arvoerot. RKP:n on arveltu suostuvan perussuomalaisten vaatimiin kompromisseihin turvatakseen muun muassa ruotsinkielisten alueelliset sote-palvelut. Qvintus kyseenalaistaa RKP:n perusteet etsiä yhteistä pohjaa PS:n kanssa. Vuonna 2023 neuvotellaan abortista! Qvintuksen mukaan Säätytalolla on meneillään käänteinen versio Tukholma-syndroomasta, jossa on vankina RKP. Qvintus nostaa esiin muun muassa kehitysyhteistyön leikkaukset, nihkeän suhtautumisen vihreään siirtymään ja työperäiseen sekä humanitaariseen maade_21062023_20.indd 20 de_21062023_20.indd 20 12.6.2023 9.03 12.6.2023 9.03. Esillä oli myös kristillisdemokraateille tärkeä lääkäreiden omantunnon vapaus aborttien suhteen
Universaalit palvelut ja etuudet eli laadukas koulutus, sosiaaliturva ja terveydenhuolto tasaavat mahdollisuuksia. Toisaalta äärimmäinen lopputuloksen tasa-arvo, joka palkitsee kaikkia saman verran, kääntyy lopulta itseään vastaan. Jos ahkeruudesta riippumatta saa aina saman kuin kaikki muutkin, tekemisestä menee maku eikä kannustetta kilvoitteluun ole. H yvä yhteiskunta on tasa-arvoinen. KEVÄÄN EDUSKUNTAVAALEJA edeltäneissä keskusteluissa yhdeksi tärkeimmäksi nousseista huolenaiheista oli koulutus ja etenkin lupaukset, ettei ainakaan koulutuksen resursseista leikattaisi. Tosin tasa-arvoakin on monen asteista, mutta vähimmäisvaatimus on se, että kaikkia kohdellaan sukupuoleen, ikään, ammattiin, asuinpaikkaan sekä muihin ominaisuuksiin katsomatta yhdenvertaisesti. Tasa-arvo on tasapainoilua, ja sekin voi siis mennä överiksi. Empiiriset tutkimukset todistavat koulutuksen olevan tärkein talouskasvua määrittävä tekijä. OECD-maiden keskiarvo vuosituhannen alussa oli 27 prosenttia, ja nyt sen on jo 48 prosenttia – melkein kymmenen pinnaa karussa! KOULUTUKSELLA ON sivistyksellistä itseis arvoa, joka tukee demokratiaa ja yhteiskuntarauhaa. Talouden tuottavuuden kasvu eli vaurastuminen on lähes kokonaan kiinni osaavasta ja innovoivasta työvoimasta. Korkeammalle tasolle tähtää mahdollisuuksien tasa-arvo ja ääripäähän vie lopputuloksen tasa-arvo. Tietenkin tämä näkyy myös tuloissa, terveydentilassa ja hyvinvoinnissa yleisemminkin. MIKSI SIIS koulutuksesta kannattaisi nyt nipistää. Heikompiosaisia tuetaan pääsemään samalle lähtöviivalle parempiosaisten kanssa. 21 Demokraatti Elina Pylkkänen Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri elina.pylkkanen@gov.fi Indeksi Tasa-arvon tasapainoa koulutukseen Koulutuksen vaalilupaukset on aikaisemminkin unohdettu valan vannomisen jälkeen. Hetkellisesti menot vähenevät, mutta pidemmällä aikavälillä koulutusleikkaukset leikkaavat ennen muuta talouskasvua. Myös yksilön kannalta koulutuksella on valtava merkitys. Koulutuksen kasautuminen lisää yhteiskunnan hyvinvointia vähemmän kuin sen tasaisempi jakautuminen. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–34-vuotiaasta väestöstä on meillä pysytellyt 40 prosentin tietämillä, kun miltei kaikissa verrokkimaissa osuus on noussut 10–30 prosenttiyksiköllä. Koulutustason nostotavoitetta ei saavuteta sillä, että samat henkilöt opiskelevat samanasteista tutkintoa tutkinnon päälle, vaan sillä, että tutkintokoulutusta suunnataan heille, joilla sitä ei vielä ole. Vaikkei pidä leikata, resurssit kannattaisi suunnata viisaammin. Suomalaisten koulutustaso ei ole kohonnut lainkaan pariinkymmeneen vuoteen, kun taas muissa OECD-maissa korkeakoulutettujen osuus on noussut huimasti. Kohtelun tasa-arvo on siis minimitaso hyvinvointivaltion perustuksessa. Koulutuksella on tietenkin myös välinearvoa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste lähentelee 90 prosenttia, kun perusasteen varassa olevista työttöminä on puolet. Mahdollisuuksien tasa-arvo tarkoittaa sitä, että kaikille yhteiskunnan jäsenille tarjotaan yhtäläiset edellytykset menestyä elämässä. de_21062023_20.indd 21 de_21062023_20.indd 21 12.6.2023 9.03 12.6.2023 9.03. Huoli on aiheellinen, sillä aikaisemminkin vaalilupaukset on unohdettu valan vannomisen jälkeen
Teksti Johannes Ijäs / Kuvat Nora Vilva K un puoluesihteeri Antton Rönnholm valittiin vuonna 2017, Hanna Kuntsi eteni kisassa toiselle kier rokselle. Sen kehittämistä pitää jatkaa. Se tarkoittaa kampan joinnin ja järjestötyön toimintatapojen ohella erilaisten uusien kanavien ja työ tapojen käyttöönottoa ihmisten kohtaa miseksi ja töiden organisoimiseksi. Realistisesti Kuntsi tietää myös sen, että puoluesihteeri on usein äänessä, jos puolue joutuu kriisitilanteeseen. Tuohon kaareen osuu eduskuntavaa leja ennen muitakin vaaleja presidentin vaaleista euro, kunta ja aluevaaleihin. Mutta vas tuu riippuu paljon siitä, miten se jaetaan. Ensimmäisenä ovat vuorossa Hanna Kuntsi ja Mikkel Näkkäläjärvi. Hän on monessa polvessa aktiivista demarisukua. Kuntsi tietää, että jatkuva kampanja moodi vaatii kovaa työtä kentältä, järjes töviestinnässä ja ohjelmatyössä. Olin töissä ayliikkeessä sen 17 vuotta, vaikuttamista ja viestintää. mukaansa SDP:n kunnianhimoisena ta voitteena tulee olla ”Suomen ensimmäi nen digiliike”. KUNTSI ON ollut itse vuodesta 1996 läh tien kuntapolitiikassa. 22 Demokraatti PUOLUESIHTEERI HANNA KUNTSI EN OLE HUOLISSANI, KESTÄNKÖ PAINETTA. Sitä hänkin olisi. – Onneksi olen myös hyvin koke nut kriisiviestintäsuunnitelmien tekijä, Kuntsi naurahtaa. Kuntsilla on pitkä aytausta, joten häntä on tituleerattu aydemariksi. Se on sellaista pääomaa, mitä minä en ole saanut mistään muualta. Kuntsi muistuttaa heti kärkeen, että puoluejohtoon valitaan vain poliittisia toimijoita. – Se määrä ihmisiä eri puolilta, eri aloilta, aivan erilaisista arjen tilanteista. Siitä kaikki lähtee. Kuntsilla on pitkä tausta ayliik keessä, Palvelualojen ammattiliitosta ja SAK:sta. Tuorein kampanja, jonka Kuntsi oh jasti, oli Miapetra Kumpula-Natrin eduskuntavaalikampanja Uudenmaan vaalipiirissä. Totta kai, sieltähän ne pohjat ovat. 2017 hän siirtyi Apteekka riliittoon yhteiskuntasuhdejohtajaksi ja sieltä johtajaksi 2020 viestintätoimisto Pohjoisranta BCW:lle, jossa työskente lee yhä. Tässä tulevalla puheenjohtajalla on sa nansa sanottavana. Aytaustaansa hän luonnehtii valta vaksi rikkaudeksi. Kohti vuotta 2027 pi tää saada voittava kierre käyntiin. Työ on lähinnä liikkeenjohdon konsultointia. – Ei minusta ayliikkeessä mitään pa haa ole. – En ole huolissani, että kestänkö pai netta. – Minä olen ajatellut koko ajan niin, että se on paras duuni, mitä voi puo lueessa tehdä. Rönnholm valit tiin tuolloin Lahdessa äänin 286–209. – SDP:n vahvuus on ollut tähänkin asti laajaalainen osallistava ohjelma työ. – Toisaalta se on hirveän hyvä, koska siinä päästään koko ajan testaamaan, viemään käytäntöön juttuja ja saamaan ihmisiä mukaan. de_21062023_22.indd 22 de_21062023_22.indd 22 13.6.2023 9.29 13.6.2023 9.29. – Meillä on dna:ssa oikeudenmukai suus ja tasaarvo. Toi saalta oppositioaikana, mikä nyt näyttää olevan edessä, oman toiminnan kehittä miseen on aikaa enemmän kuin hallitus vastuussa olevilla puolueilla. Hänen Demokraatti esittelee SPD:n puoluesihteeri ehdokkaat tässä ja elokuun 3. Haluaisin päästä toteutta maan kaikkea sitä monipuolisuutta, mitä työssä vaaditaan, Kuntsi sanoo. Ohjelmantyön ohella Kuntsi painottaa järjestöstrategian kehittämistä. päivä ilmestyvässä lehdessä. PUOLUETOIMISTON MONIPUOLISEN johtamisen ja kentästä huolenpidon ohella puoluesihteeriin kohdistuu odo tuksia poliittisena puhuvana päänä jul kisuudessa. KUNTSI NÄKEE puoluesihteeriyden nel jän vuoden kaarena, jossa viedään puo luejohdon ja kenttäväen kanssa SDP pääministeripuolueeksi vuonna 2027. Hänellä on tällä hetkellä menossa neljäs kausi valtuutet tuna Sipoossa. Tärkeintä on katsoa työ parina puheenjohtajan kanssa, että vuonna 2027 meillä on vahva, vaihto ehtoja tarjoa va ja SDP:n arvoihin no jaava ohjelma
Vahvuudeksi puoluesihteerikisassa hän lukee kokemukset viisistä vaaleista kuntavaaleista eurovaaleihin. – Puoluesihteeriä tarvitaan myös ken tällä. Syntymässä olevaa hallituspohjaa poh tiessaan Näkkäläjärvi arvioi, että oppo sitiopolitiikassa on terävöidyttävä eri tyisesti työelämän ja hyvinvointivaltion tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. NÄKKÄLÄJÄRVI HALUAA yhdistää puo luesihteerin rooliin puoluekoneiston pyörittämistä ja hallintoa sekä kentän kuuntelua. Hän kuvaa oppositioon suunnanneen SDP:n olleen ideattomassa, melko pysähty neessä tilassa. Lue pitkät jutut verkossa: Demokraatti.fi de_21062023_22.indd 23 de_21062023_22.indd 23 13.6.2023 9.29 13.6.2023 9.29. Demarinuorten puheenjohtajana Näk käläjärven toimisto sijaitsi puoluetoi mistolla Helsingissä. 23 Demokraatti MIKKEL NÄKKÄLÄJÄRVI SDP:N ON TARJOTTAVA OMA USKOTTAVA JA OIKEUDENMUKAINEN VAIHTOEHTO. Kuntapolitiikassa Rovaniemellä Näk käläjärvi on ollut mukana vuodesta 2017. – Meillä on profiilin ja uskottavuuden vahvistamisen paikka tällaisissa hyvin arkisissa asioissa. SDP:n ar vot, yhteistyökykyisyys, solidaarisuus ja tasaarvo sekä puolueen kunniakas his toria hyvinvointivaltion rakentamisessa puhuttelivat nuorta miestä. – Näen tulevien vuosien jutuksi mo nipuolistaa SDP:n poliittista imagoa. Politiikka on joukkuepeliä. – Monet kaipasivat uutta suuntaa, mitä on SDP 2020luvulla. – On tehty todella hyvää työtä ja pi detty esillä hyvinvointivaltion tulevai suuteen liittyviä asioita, ilmastonmuu toksen ja luontokadon torjumista sekä ihmisoikeuksia. Varapuheenjohtajuus on tuonut lähelle ihmisten arkiset asiat kuntatasolla. PAMIN ALUEPÄÄLLIKÖN työssä Näkkä läjärvi on ratkonut työntekijöiden asioita paikallistasolla tiiviissä yhteistyössä luottamushenkilöiden kanssa. E duskuntavaaleissa varakan sanedustajaksi Lapin vaalipii ristä liki 4 000 äänellä eden nyt Mikkel Näkkäläjärvi työs kentelee tällä hetkellä PAMin PohjoisSuomen aluepäällikkönä. Näen omat vahvuudet etenkin siinä, miten SDP:n kansanliikemäisyyttä voidaan edelleen vahvistaa. Näkkäläjärvi otti Demarinuoret joh toonsa Sipilän kauden alkupuolella. Niistä pitää pitää kiinni ja vahvistaa uskottavuutta. Tämä vaatii uudelleenarviointia ja ehkä organisointiakin. Olennaista on kentän ja keskustoi miston yhteistyö eli se, miten puoluetoi misto, piirien toimijat ja kuntapäättäjät saadaan puhaltamaan yhteen hiileen ny kyistä vahvemmin. – Hyvä oppositio ja hallituspolitiikka rakentuu aina sisällölliselle pohjalle ja mielellään sellaiselle, jota on ollut iso joukko tekemässä yhdessä. Lehden painoon mennessä puolue sihteerikisaan oli ilmoittautunut myös Matti Niemi ja Kaisa Vatanen. Näkkäläjärvi toimi Demarinuorten puheenjohtajana vuosina 2016–2020. Tässä roolissaan hän osallistui puoluehallituksen ja edus kuntaryhmän kokouksiin. Samalla on paikallaan kehittää omaa profiilia työ elämän kehittämisen kysymyksissä. Onnistuneen ohjelmatyön myötä SDP:stä sukeutui uudistajapuolue. SDP:n pe rusarvoille vapaus, tasaarvo ja solidaa risuus on paljon tilausta. Hän on 32vuotias hallintotieteiden maisteri ja Rovaniemen kaupunginval tuuston toinen varapuheenjohtaja. – Poliittisen valmistelun koneisto pi tää saada palvelemaan pidemmän aika välin ideologista työtä mutta myös edus kunnan ja puoluejohdon päivittäistä työtä. SAAMELAINEN, INARISSA varttunut Näkkäläjärvi kertoo, ettei SDP ollut mi kään kodin perintö, vaan hän on tullut omaa reittiään puolueeseen. – Puoluesihteerin toimenkuva on laaja. Heidät esitellään Demokraatti lehdessä elokuussa. Lahden puo luekokouksesta lähdettiin sitten raken tamaan uutta nousua, oppositiosta pää ministeripuolueeksi. Kannatus laahasi. – On tarjottava oma uskottava ja oi keudenmukainen vaihtoehto. – Tiedän, mitkä asiat työpaikoilla pu huttavat, hän sanoo ja mainitsee vaik kapa oman ja perheen toimeentulon, lasten harrastukset sekä koulutusmah dollisuudet. Meillä on paljon näkyviä ja taitavia po liitikkoja. Ei riitä vain, että työhuoneen ovi on auki vaan pitää itsekin lähteä siitä ulos. Myös hallitusta pitää haastaa lujasti
Miksi Natossa siedetään Turkin johtajan toimintaa. Siellä on saksalaismedian mukaan huomattavan paljon Erdo?anin tukijoita. Ja länsimaiden johto onnitteli tästä häntä Putinin rinnalla. Uskonto muodostaa myös kulissin Erdo?anin urkintaja valvontakoneistolle. PELOTTAVIMPIA OVAT kuitenkin presidentti Erdo?anin ja Putinin yhtäläiset Erdo?anin tapauksessa kaikki edellä mainitut piirteet ovat kuitenkin realisoituneet. Presidentti on saanut käytännössä määräystai vähintäänkin vaikutusvaltansa alle oikeuslaitoksen keskeiset tuomarit, Turkin keskuspankin sekä suurimmat mediatalot. SEKÄ ERDO?AN että Putin hallitsevat suvereenilla otteella maidensa poliittisia instituutioita. Tämä nähtiin myös presidentinvaaleissa. ISLAM ON yksi Erdo?anin politiikan työkaluista. Teksti Pekka Väisänen Kuva AFP, Umit Turhan Coskun T urkin johtajan liikkeitä erityisesti Venäjän ja Vladimir Putinin suuntaan on seurattu lännessä vuosikausia kummastellen. Valtaosa merkittävistä julkisista rakennusja investointihankkeista kanavoidaan presidentille uskollisille yritysjohtajille ja heidän lähipii rilleen. Samalla valtionkauppias Erdo?an on luonut Turkin yhteiskuntaan sidoksia ja järjestelmiä, jotka varmistavat hänen henkilökohtaista valtaansa. de_21062023_24.indd 24 de_21062023_24.indd 24 9.6.2023 14.46 9.6.2023 14.46. Diyanetin epäillään levittävän moskeijoiden kautta erilaista lännenvastaista propagandaa. Lisäksi maa yrittää jopa valvoa muissa Nato-maissa asuvia omia kansalaisiaan kyseenalaisin keinoin. Vuonna 2022 Diyanetilla oli yli miljardin euron budjetti. OUDOINTA ON, miten vähän Erdo?anin toiminta on aiheuttanut puolustusliitto Naton sisällä soraääniä. Presidentille uskollinen islamin tutkija Ali Erbas toimii Turkin valtion uskonasioiden viraston Diyanetin puheenjohtajana. Silti esimerkiksi Saksan liittokansleri Olaf Scholz, tai Turkkiin muuten hyvinkin kriittisesti suhtautuva Ranskan presidentti Emanuel Macron eivät kumpikaan ole julkisuudessa arvostelleet Diyanetia. Asevoimat puhdistettiin ”epäluotettavista” eli presidentin yksinvaltaa vastustaneista upseereista jo viime vuosikymmenellä. Hänen taakseen ryhmittyneet uskonnolliset johtajat ovat hyötyneet presidenttisuhteista. Siinäkin mielessä tilanne on samanlainen kuin Venäjällä, missä patriarkka Kirillin johtama kirkko tukee täysin Putinin politiikkaa. Erdo?an tietää Turkin strategisen painoarvon. Sillä se rakennuttaa moskeijoita ja uskonnollisia kouluja eri puolille maailmaa, käytännössä kaikkialle, mihin Turkista on siirtolaisia muuttanut. Sotilasteknologiassa yhteydet ovat vieläkin suorempia. 24 Demokraatti TURKKI Erdo?anin peli jatkuu PELOTTAVIMPIA OVAT ERDO?ANIN JA PUTININ HAAVEET VALTIOIDENSA MENNEIDEN IMPERIUMIEN PALAUTTAMISESTA. Turkin politiikassa ja parlamentissa toimii oppositio, mutta sen vaikutusvalta Erdo?anin haastajana on jäänyt nimelliseksi. Presidentinvaalinsa voittaneella Recep Tayyip Erdo?anilla on paljon yhteistä Vladimir Putinin kanssa. Virasto on erittäin keskeinen toimija Erdo?anin ideologian levittäjänä ja samalla Turkin vakoilun osana – niin kotimaassaan kuin maailmalla, myös Suomessa. Muun muassa Ukrainassa myyntimenestystä saaneet Bayraktar-lennokit valmistaa jättiyhtiö, jonka johdossa on Erdo?anin vävy. Hän on osannut myös käyttää sitä maansa intressien valvomiseen, kauppaamalla liittolaisuuksia niin länteen kuin itäänkin. Nyt presidentinvaaleissa Erdo?an sai kansalta valtakirjan jatkaa entiseen tapaan vaikkapa Putinin itsevaltiusmallin kopioimista. Meillä Diyanetin päämaja on Helsingissä, ja sen alaisuudessa on moskeijoita Vantaalla, Lahdessa, Porissa ja Turussa. Autokratia, oligarkkien vahva yhteiskunnallinen ja taloudellinen asema, uskonnon politisoiminen ja ekspansionismi eivät lähtökohtaisesti kuulu perinteiseen Naton ajamaan arvomaailmaan. Yllättäen nämä ovat hyvin samanlaisia, kuin mitä Venäjällä on Putinin aikana tehty. Maahan on syntynyt poliittistaloudellinen rälssi oligarkkien muodossa Erdo?anin ympärille. Tärkeimpiä toimintamaita on Saksa, jossa asuu arviolta 2,8 miljoonaa turkkilaistaustaista ihmistä. Presidentti alkoi jo 2006 politisoida ja omia turkkilaista islamia mainosvaltikseen. Sen on arveltu koordinoineen laajamittaista pakolaisvakoilua ja auttaneen kurdien sekä Turkin opposition edustajien urkkimista
Turkin alueelliset intressit ovat olleet Pohjois-Syyriassa, Irakissa ja Etelä-Kaukasuksella. Itäisellä Välimerellä Erdo?an on ottanut useasti yhteen merialuekysymyksistä vanhojen kiistakumppaniensa Kreikan ja Kyproksen kanssa. Bisneksentekoa ei ole haitannut sekään, että Turkin tehtaat toimittavat samaan aikaan myös Ukrainalle aseita. Turkki on ostanut Venäjältä S-400-ohjusjärjestelmän, Rosatomin ydinvoimalan ja maakaasua. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden jarrutus ei ollut läheskään ensimmäinen Turkin poliittinen kaupantekotemppu. Maiden välit ovat olleet jäissä nyt vuosikymmenen ajan, koska Turkki tuki Egyptin kieltämää Muslimiveljeskuntaa. EU:n pakotteiden kurittamasta Venäjästä onkin samalla kaupantekotavalla tullut nyt Turkille aiempaa tärkeämpi kumppani. 25 Demokraatti haaveet valtioidensa menneiden imperiumien palauttamisesta. Suuntaus alkoi jo Krimin valtauksen jälkeen, ja nyt Turkki on Venäjälle olennainen lentoliikenteen ja tavaraviennin solmukohta länteen. Venäjällä ei ilmeisesti tällä hetkellä ole varaa valittaa tästä. UUDELLEENVALINTA ANTAA Erdo?anille vapaat kädet jatkaa samaa kaupankäyntiä politiikassaan mielin määrin. Siinä missä Putin haikailee Venäjälle tsaarinaikaista asemaa, Erdo?anille yhtä rakas on muinainen ottomaanien tai osmanien valtakunta. Ruotsin Nato-ratifiointi on yhä pelinappulana länteen. Maa on auttanut Azerbaidžania sotimaan Armeniaa vastaan. Tässä Nato-jäsenyys on viime vuosina estänyt konflikteja muuttumasta täysin sotilaallisiksi. Erdo?an on kertonut aikovansa vierailla lähiaikoina Egyptissä maan presidentin Abdel Fattah al-Sisin vieraana. Natollakaan ei ole Turkin kanssa kuin huonoja vaihtoehtoja. de_21062023_24.indd 25 de_21062023_24.indd 25 9.6.2023 14.46 9.6.2023 14.46. Tällä joka suuntaan pelaamisellaan Erdo?an varmistaa sen, että Turkki ei ole kansainvälisissä suhteissaan mitenkään Nato-maiden hyvän tahdon varassa – eikä ainakaan puolustusliiton määräiltävänä. Turkin osittainenkin irtaantuminen puolustusliitosta muuttaisi koko maanosan turvallisuuspoliittiset asetelmat täysin. Vuonna 2015 pakolaiskriisin aikana Erdo?an kiristi EU:lta paljon poliittisia myönnytyksiä siitä, että se lupasi rajoittaa Syyrian pakolaisten pääsyä Euroopan alueelle. Seuraavaksi Turkki haluaa normalisoida suhteensa Syyrian ja sen presidentin al-Assadin kanssa. Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori. Nämä EU:n paniikissa tekemät sopimukset Turkki on myöhemmin omalta osaltaan pikkuhiljaa vesittänyt. Ulkopoliittisissa pyrkimyksissään Erdo?an hyödyntää ovelasti kaikkia kaaokseen ajautuneita naapurimaita
26 Demokraatti Lue myös aktlehti.fi Työntekijöiden oma ääni kuuluviin! Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 09 613 110 | akt.fi de_21062023_26.indd 26 de_21062023_26.indd 26 9.6.2023 11.50 9.6.2023 11.50
Lisätiedot apurahainfosta sekä ohjeet hakemiseen: sivistysrahasto.fi Järjestämme kaikille avoimen apurahainfon 11.8. de_21062023_26.indd 27 de_21062023_26.indd 27 9.6.2023 11.50 9.6.2023 11.50. elokuuta. klo 12. 27 Demokraatti Kansan Sivistysrahaston apurahat vuodelle 2024 haettavana elokuussa Kansan Sivistysrahasto tukee apurahoilla yhteiskunnallisesti suuntautunutta tutkimusta, opiskelua, harrastusja kulttuuritoimintaa sekä sivistystyötä. Luovuus ja sivistys kuuluvat kaikille Apurahan hakeminen tapahtuu sähköisesti 1.-31
28 Demokraatti Hyvää kesää! de_21062023_26.indd 28 de_21062023_26.indd 28 9.6.2023 11.50 9.6.2023 11.50
29 Demokraatti de_21062023_26.indd 29 de_21062023_26.indd 29 9.6.2023 11.50 9.6.2023 11.50
Edellä mainitusta viiksisiipasta ei Peltoveturi ja notkistelija -kirjassa ole mainintaa, mikä on ymmärrettävää, sillä tuskin 1800-luvun Suomessa lepakkolajeja, ainakaan kansan parissa, juuri eriteltiin. Niinpä käännyin jo aiemmin keväällä tällä palstalla esitellyn Peltoveturi ja notkistelija -sanakirjan puoleen. Eräs ammattiryhmä saattaa kyllä pahoittaa mielensä siitä, että villisika on entisaikoina tunnettu metsurina. Mutta löytyi sieltä myös hauskaa ja ajatuksia herättävää nisäkäsnimistöä. Korppi, huuhkaja ja naakka ovat esimerkkejä sanojen synnystä – kuin lainoja lintujen kielistä suomeen. Kielitieteellisesti tarkistamaton päätelmäni on, että nisäkässanastomme on niin vanhaa perua ja jo varhain vakiintunutta, ettei hirville, ilveksille, siileille tai vaikka mäyrille (muun muassa näille ei Koukkusen sanakirjassa ole entissuomen vastineita) ole tarvinnut muita rinnakkaissanoja keksiä. Karhusta ja oravasta oli palstallamme esimerkkejä jo sanakirjan ensiesittelyssä kevättalvella, mutta liito-oravan nimitys pipatti, joka on säilynyt nykykielessä sukunimenä, jäi silloin vaille huomiota. Tarkalleen nimiensä näköisiä. Kaikkihan tietävät, että puput ovat muutenkin ylimaallisen söpöjä, mutta että vielä piiskuttava jänis. de_21062023_30.indd 30 de_21062023_30.indd 30 13.6.2023 10.01 13.6.2023 10.01. Eksoottisten eläjien ansiosta suomen kieleen on saatu myös paljon lainasanoja sellaisista kielistä, jotka ovat muuten kaukaisia. Lepakko mikä lepakko eli yöliehakko, joka soinnikkaassa vokaalikirjossaan kilpailee kyllä sanana siipan kanssa. Hyönteiset ovat sitten ihan oma lukunsa. Kaupan päälle kuvahaulla saa joukon koiria, jotka liitävät ilmojen halki kaikki jalat vaakatasossa. Piiskujänis on tosiaan jotain vielä vähän söpömpää kuin pupu. 30 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ Merenneito ja yöliehakko O lemme tavanneet näissä juhannuslehdissä käydä läpi suomen kielen kekseliästä, hauskaa ja ilmaisuvoimaista luontosanastoa. Pikkujyrsijoitä kirja ei juuri noteeraa, mutta päästäinen on komeasti karjahiiri. (RB) MINÄ LÖYSIN nisäkkäiden nimien maailmasta kiintoisia polkuja hyppäämällä ulkomaille, eksoottisten otusten suomenkielisiin nimiin. Kasvit, kalat, sienet ja jäkälät ovat tulleet jo käsitellyksi, mutta kaksi tavalliselle luonnonkulkijalle varmaan läheisintä ja tutuinta ryhmää on ruotimatta: linnut ja nisäkkäät. Niin kuin kamppi, jonka isolla kirjoitettuna on tuttu Helsingin kaupunginosana ja nykyisin vielä enemmän kauppakeskuksena. Ensimmäisenä tuli vastaan pika eli piiskujänis. Tosin ei Koukkusen kirjassakaan ihan pilvin pimein tämän ryhmän sanoja ole. Entäpä karhukissa tai lentäväkoira. Nimeä ei yhtään ihmettele, kun hakee otuksen kuvia. Onko sinulla, Tua, jotain sanottavaa nisäkkäistä vai tahdotko ehkä liverrellä linnuista, joissa riittää kiehtovaa nimikirjoa yllin kyllin. Asiasta toiseen: poropeukalo – mikä tuon sanan etymologia sitten liekään – on kompurakynsi. Nisäkkäiden porukkaa on Suomen luonnossa lajimääräisesti sen verran vähän, ja nimistö kaikille niin tuttua, ettei siitä oikein ole poimittavissa yllätyksellisiä tai erityistä vaikutusta tekeviä sanoja – paitsi että viiksisiippa on minusta tavattoman kaunis sana äänteellisesti. Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela Eräs ammattiryhmä saattaa pahoittaa mielensä siitä, että villisika on entisaikoina tunnettu metsurina. Kärppä taas oli vastaavasti talvikko – olikohan lajit silloin muinoin menneet sekaisin. Nirppanokka, tuo osuva luonnehdinta nirsoilijasta eli niuhottajasta, saa uutta väriä tai ainakin valkoista, kun tietää, että ennen muinoin lumikko tunnettiin nimellä nirppa. Kun katsoo sanaluettelon kohdasta poro, ohjataan kohtaan pieni laiha poro: se on somasti kisura. Tämä sanastotutkija Kalevi Koukkusen mittava teos suomen kielen unohdetuista eli käytöstä pois jääneistä sanoista antaa nisäkäsnimistöllemme uutta väriä ja luonnetta. Vanhassa kielessä se on ollut yhtä kuin ahma, myös kamppikarhuna tunnettu
Oli miten oli, dugongeilla on kyllä yhteyksiä merenneitoihin. Nisäkkäiden nimistötoimikunta onkin ehdottanut lahkon suomenkieliseksi nimeksi seireenieläimiä nykyisen, kieltämättä aika pöljän, sireenieläinten sijaan. Esimerkiksi bokombali, pieni puoliapina, on Madagaskarilta nimeään myöten. Mitä ihmettä! Pöllöt eivät toki ole lintumaailmassa samanlaisia älyköitä kuin esimerkiksi varislinnut, joten ehkä vanha kansa on nähnyt pöllöjen tiukan tuijotuksen taakse. Toiset lähteet taas kertovat alkuperäksi malaijin duyung-sanan, joka tarkoittaa merenneitoa. 31 Demokraatti Tuntuu hauskalta ajatella, että suomessa on monta lainaa malagassista. Esimerkiksi kultarinnalla on minun silmääni ihan tavallinen vaalea rinta, samanlainen kuin kymmenillä muilla linnuilla. Merriam-Webster-sanakirjan ja muutaman muun luotettavan lähteen mukaan dugongin tieteellinen nimi Dugong dugon tulee todennäköisesti cebuanon tai jonkin sen lähikielen sanasta dugung. (TO) Piiskujänis eli pika ja viiksisiippa. Räkättirastas, kuikka, korppi, huuhkaja ja naakka ovat hauskoja esimerkkejä onomatopoeettisesta sanojen synnystä – ikään kuin lainoja lintujen kielistä suomeen. K uvat G e tty Im ag e s de_21062023_30.indd 31 de_21062023_30.indd 31 13.6.2023 10.01 13.6.2023 10.01. Vaikka pöllöt näyttävät tiukkailmeisen harkitsevilta ja esiintyvät tarinoissa viisaina, jostain syystä niiden nimi tarkoittaa suomessa aivan päinvastaista henkilöä. Jälkimmäisestä tosin liikkuu kaksi eri teoriaa. Ehkä ristiriitaisin lintujen nimistä on kuitenkin pöllö. Nisäkässanastossamme on lainoja myös esimerkiksi amharasta (beisa eli keihäsantilooppi) ja cebuanosta (dugongi eli merilehmä). Myös harmaalokin nimi tuntuu melko epäinformatiiviselta, kun otus on pääosin valkoinen. Lintuja on nimetty paljon myös ulkonäön mukaan, mutta nämä nimet eivät aina ole maallikolle kovin kuvaavia. Ne ovat sulavalinjaisia, suloisia ja uhanalaisia, ja lahkon nimi Sirenia viittaa seireeneihin. Mutta minkähän takia käki ei ole suomessa saanut nimeensä kukkumista! Englanniksi käki on cuckoo, ranskaksi coucou ja venäjäksi kukushka. Sitten liverryksen pariin! Suosikkejani lintujen nimistä ovat ne, jotka viittaavat kyseisen lajin ääntelyyn. PUPUT OVAT YLIMAALLISEN SÖPÖJÄ, MUTTA PIISKUJÄNIS ON VIELÄ VÄHÄN SÖPÖMPÄÄ KUIN PUPU. Toisen kädellisen, hanumaanin, nimi puolestaan tulee sanskritista
tinkimätön de_21062023_32.indd 32 de_21062023_32.indd 32 9.6.2023 16.20 9.6.2023 16.20. 32 Demokraatti KASVO Arvoistaan Tuoreen kansanedustajan Elisa Gebhardin mukaan puolue saa ja sen pitää herättää tunteita
33 Demokraatti 33 Demokraatti de_21062023_32.indd 33 de_21062023_32.indd 33 9.6.2023 16.20 9.6.2023 16.20
Jo silloin hänestä välittyi ystävällinen, asioita napakasti edistävä kuva. – Tarvitsemme saavutettavat palvelut, matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ja mahdollisuuden päästä psykoterapiaan. Helsingin kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa Gebhard on vaikuttanut vuodesta 2021. Miten hän lähtisi ratkaisemaan nuorten mielenterveyskriisiä. Puoluepolitiikassa voin tehdä sitä parhaalla mahdollisella tavalla, Elisa Gebhard kertoo. Opinnoista hän joutui usein joustamaan töiden niin vaatiessa. Toisaalta kesällä oli mahdollisuus tehdä gradua. – Olemme nähneet oikeusvaltioiden rapautuvan Euroopassa yllättävän helposti. Olen saanut paljon opintojeni aikana tekemistäni töistä. Myös vastikään pääministeri Sanna Marinin erityisavustajana Gebhard pääsi näkemään ja kokemaan paljon, mutta ei tekemään itse politiikkaa. Uuden hallituksen muodostamisen kynnyksellä Gebhardilla on huoli ihmisten toimeentulosta, työelämän rakenteista, sosiaaliturvasta ja palveluista. Eduskunta kaipaa kaikista taustoista tulevia ihmisiä. EHKÄ OLEN OPPINUT SEN SANNALTA JA JUTALTA. Aiemmin hän toimi nuorisoalan kattojärjestö Allianssin puheenjohtajana ja Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK:n vt. Valmistuminen Helsingin yliopistosta oikeustieteen maisteriksi vuonna 2020 tuntui erityisen tärkeältä. Gebhard on valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja ja yksi eduskunnan seitsemästä nuorimmasta kansanedustajasta. – Päällimmäisenä on mielessä niin monen ihmisen luottamus minuun. puheenjohtajana. Juristin työstään viimeksi Asianajajaliitossa Gebhard oppi oikeusvaltion puolustamisesta: miten jokainen voi saada suojaa ja turvaa oikeuksilleen, viedä omia asioitaan oikeus prosessin läpi ja miten rikoksen uhrit saavat apua. Haluan omalla toiminnallani muuttaa maailmaa paremmaksi. 34 Demokraatti D-KASVO S eitsemän vuotta sitten Elisa Gebhard oli sopimassa kanssani kansanedustajana työskennelleen Jutta Urpilaisen Olipa kerran minä -haastattelusta. Meidän pitää miettiä, miten estämme sellaisen kehityksen Suomessa. – Nykyisin opiskelijoita painostetaan valmistumaan mahdollisimman nopeasti. Takana ovat kahdet kuntaja eduskuntavaalit. Nyt kokemus, koulutus ja luottamus omaan tekemiseen näkyvät. POLITIIKASSA EI SAA OLLA MIELLYTTÄMISEN HALUINEN. Minulla on ehkä käsitys siitä, mikä suomalaisen oikeusvaltion tila on. Olen pitkään haaveillut, että voisin tehdä politiikkaa päivätyökseni. Hän muutenkin puhuisi mieluummin asioista kuin itsestään. – Ideologisesti olen itse hyvin eri mieltä kuin Säätytalolla neuvottelevat puolueet julkisen talouden sopeuttamisesta ja siitä, ketkä siitä kantavat vastuuta, osuuko se pienituloisiin ja heikoimmassa asemassa oleviin vai niihin, joilla olisi mahdollisuus ottaa enemmän vastuuta. OIKEUSTIETEELLISEEN GEBHARD pääsi ensi yrittämällä. Gebhard puntaroi sanomisiaan tarkoin. Vieläkin herään aamuisin siihen ajatukseen, mitä täällä tapahtuu. de_21062023_32.indd 34 de_21062023_32.indd 34 9.6.2023 16.20 9.6.2023 16.20. Nyt Gebhard on itse D-kasvohaastateltavana tuoreena kansanedustajana (sd.). Vaikka apua tarvitseva saisi KeTeksti Virpi Kirves-Torvinen Kuvat Jani Laukkanen POLITIIKASSA MALLIT OVAT AIKA VAARALLISIA. Se, että sain opinnot tehtyä, ei ollut itsestäänselvyys
kansanedustaja 2023– . Vielä tässä vaiheessa Gebhard ei halua asettua kummankaan SDP:n puheenjohtajaehdokkaan, Krista Kiurun tai Antti Lindtmanin, taakse. Myös Marinin hallitus suoriutui Gebhardin mielestä tavoitteistaan hyvin. Todistusvalintakiintiö on monilla aloilla aika iso. oikeustieteen maisteri Helsingin yliopistosta 2020, asianajajatutkinto 2022 . – Toivon, että jatkossakin puheenjohtaja seisoo omien arvojensa takana suoraselkäisesti ja tinkimättä. – Politiikassa mallit ovat aika vaarallisia. Myös tämän tuen saaminen vaatii aika paljon. ylioppilas Helsingin kuvataidelukiosta 2012 . työskennellyt Finanssiala ry:n yhteiskuntasuhteiden asiantuntijana ja juristina Asianajajaliitossa, Jutta Urpilaisen avustajana, Sanna Marinin erityisavustajana sekä muissa tehtävissä SDP:n eduskuntaryhmässä . – Sosiaalinen media tuo kaikki mahdollisuudet näkyväksi. Vaalikoneessa hän jätti esikuva-kysymyksen tyhjäksi. Asioista voi puhua niiden oikeilla nimillä. Minkä takia sitä pitäisi hymistellä. – Niillä vaikutamme negatiivisesti kokonaisten sukupolvien hyvinvointiin. Asiaa tulisi miettiä kokonaisuutena. – Hän on aika rohkea sanan varsinaisessa merkityksessä. Menneeseen juuttuminen politiikassa veisi Gebhardin mukaan väärille urille, yhdessä ajassa hyvä päätös ei välttämättä ole sitä toisena ajankohtana. Tarve pärjäämiseen on jo aika nuorena. Julkisten palveluiden toimiminen on aika keskeinen asia, mikä tekee yhteiskunnasta tasa-arvoisen. Ehkä olen oppinut Sannalta ja Jutalta tällaista ajattelua. Pohdinta siitä, mitä haluaa tehdä, on aikaistunut. . Me saamme herättää tunteita. Helsingin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen 2021– . Kalliit valmennuskurssit ja niiden vaikutus opiskelijavalintoihin on Gebhardin mukaan yksi eriarvoistavista rakenteista. set tehdään yksitellen ja eri ajassa, hän pohtii. 35 Demokraatti ELISA GEBHARD lan tukemaa psykoterapiaa, kustannus on silti hänelle suuri. Perustava analyysi koulutuksen ja työelämän rakenteista on se, mitä Gebhardin mukaan tässä hetkessä tarvitsemme – mitkä niistä aiheuttavat nuorille mielenterveysongelmia nykyisessä mittakaavassa, miten nuoria ja perheitä voisi tukea. Hän sanoi vaalikeskusteluissa, että yksittäiset henkilöt ovat pitäneet perussuomalaisissa aika rasistisia puheenvuoroja. syntynyt 1993 Helsingissä . Ei meidän tarvitse olla hajuttomia ja mauttomia. Yksittäisissä asiakysymyksissä punnitsemme, pystymmekö seisomaan omien arvojemme takana. Julkinen sektori pystyy tasoittamaan yksilöiden välisiä lähtökohtaeroja. Kaikki päätökde_21062023_32.indd 35 de_21062023_32.indd 35 9.6.2023 16.20 9.6.2023 16.20. Kumpi tahansa tehtävään asettuu, työ ei tule olemaan helppoa. toiminut Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin puheenjohtajana, Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK:n vt. – Hallitus asetti kunnianhimoiset tavoitteet. Moni on ollut kiinnostunut siitä, millaista heidän kanssaan on ollut työskennellä. Gebhard ei pidä sitä kuitenkaan olennaisena. Entä mitä Gebhard ajattelee Marinin perinnöstä SDP:lle. Näennäisesti on rajattomat mahdollisuudet, mutta oikeas ti vaatii paljon päästä esimerkiksi kilpaillulle alalle opiskelemaan. valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja 2019– . puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana, sekä Helsingin kulttuurija vapaa-aikalautakunnan kulttuurijaoston puheenjohtajana . asuu avopuolisonsa kanssa Helsingin Kruununhaassa OLEN PUTKIAIVO. Mielestäni pitäisi kapinoida auktoriteetteja vastaan, esikuva-ajattelu on huono lähtökohta. JOS SAAN PÄÄHÄN JONKIN ASIAN, EN VOI KESKITTYÄ MIHINKÄÄN MUUHUN. PÄÄMÄÄRÄTIETOISUUS, OMIEN arvojen puolustaminen suoraselkäisesti, tinkimättömyys, hyvä päätöksentekokyky paineen alla; Gebhard luettelee Sanna Marinilta ja Jutta Urpilaiselta oppimiaan asioita. Hallitus ei heikentänyt heikommassa asemassa olevien ihmisten tilannetta ja toteutti oppivelvollisuusiän noston, joka vaikutti kokonaisten sukupolvien tulevaisuuteen. Kaipaamme ja olemme kaivanneet suorapuheisuutta. – Luulen paineiden lisääntyneen jossain määrin. – Politiikassa ei saa olla miellyttämisenhaluinen. Oli täysin oikea ratkaisu, ettemme lähteneet esimerkiksi vaalikeskusteluissa tekemään omia leikkauslistoja. Se uudisti ilmastolain ja loi polun Suomen hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Leikkauksia hän pitää lyhytnäköisenä politiikkana
– Olemme pystyneet seisomaan näiden asioiden takana suoraselkäisesti, edistämään ja olemaan yhtenä rintamana esimerkiksi translain puolesta. Huoli toimeentulosta on epätyypillistä työtä tekevälle iso. – Minulle on sama, miten muut haluavat itseään asemoida. Kesäkuu on Pride-kuukausi, jolloin vietetään myös Helsinki Pride -viikkoa. Jos saan päähäni jonkin asian, en voi keskittyä mihinkään muuhun. – Meillä on hyvin erilaisia ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia edustajia, aktiiveja ja äänestäjiä. de_21062023_32.indd 36 de_21062023_32.indd 36 9.6.2023 16.20 9.6.2023 16.20. 36 Demokraatti D-KASVO Määrittely oikeistoja vasemmistodemareihin voi olla Gebhardin mukaan tarpeellinen silloin, kun on tarve selkeyttää jakolinjoja siitä, mitä mieltä joku on tietystä asiakysymyksestä. – Tarinat kertovat isän löytäneen maalaamisen ilon, kun hän löysi vaaleat sävyt. Aina tarvitsemme neuvottelukykyä, mutta fundamentteja pitää pystyä puolustamaan. – Olen sellainen höntsäilijä. Se oli hyvin sotkuinen paikka, jossa oli paljon maalauksia ja tarvikkeita. – Elämän realiteetit tulivat vastaan. Sen sijaan toisia ei pitäisi lokeroida. Ymmärrän heidän reaktionsa ja kokemuksensa väliinputoamisesta. En varmaan lapsena sitä ymmärtänyt. Vähemmistöjen asioiden ei tule olla vain vähemmistöjen asioita vaan kaikkien ihmisten asioita. Haluan pitää liikunnan hauskana juttuna suorittamisen sijaan. Politiikassa tulee esiin neuvottelutilanteita, joissa pitäisi päästä eteenpäin. Äiti kävi päivätöissä. Tavoitteet ovatkin uudessa harrastuksessa täysin erilaiset kuin omalla uralla. Olin isän työhuoneella joskus katsomassa. – Olen sellainen putkiaivo. Translakia vastustaneet kannattivat sitä, että Suomessa saa jatkossakin pakko sterilisoida ihmisiä. Erityisen hienoa demareissa hänen mielestään on joukon moninaisuus. – Sen sijaan, että he olisivat ajatelleet, miten minä voisin olla parempi liittolainen, he lähtivät ajatuksesta, että heidän tunteitaan on loukattu. Hänen kokemuksensa mukaan SDP:n sisällä suhtautumiseen sukupuolija seksuaalivähemmistöihin on ollut hyvä. – Olen aika leikkisä, pidän pilailemisesta. Harvoin minkään puolueen sisällä ihmiset kokevat olevansa täysin samaa mieltä kaikesta. – Nyt kun muistelen tiettyjä juttuja, epäilemättä epäsäännöllinen toimeentulo on vaikuttanut isän mielenterveyteen ja muuhun. Perusluonteeltaan introvertille Gebhardille sopi hyvin myös etätyö ja korona-arki. Myös sitkeys on yksi Gebhardin perusominaisuuksista. VAALIKONEIDEN PERUSTEELLA OLEN VIHER VASEMMISTOA JA ALLEKIRJOITAN SEN MYÖS ITSE. Kun päätän hoitaa asian, minun on vaikea lopettaa, ennen kuin projekti on maalissa. Hän on löytänyt liikunnan ilon aikoinaan epämieluisten liikuntatuntien jälkeen. – Pride on protesti, ja olen aina mennyt sinne omana itsenäni. Totesin, ettei minusta olisi siihen. Järjestelen myös mielelläni asioita. Olemme sitoutuneet ihmisoikeuksiin ja ihmisarvon jakamattomuuteen; siitä ei ole poikkeuksia. Vaikeuksien vierestä seuraaminen sai tyttären kiinnostumaan politiikasta. On paljon tilanteita, joissa olisi ehkä helpompi joustaa omista periaatteistaan. Mennessään Helsingin kuvataidelukioon Gebhard haaveili vielä urasta taiteen parissa. Hän kaipaa omaa rauhaa ja palautumisaikaa lukuisten tapaamisten jälkeen. VAPPUPUHEESSAAN KÄPYLÄN työväentalolla Gebhard siteerasi yhdysvaltalaista ihmisoikeusaktivistia Rosa Parksia: ”Sinun ei pidä koskaan pelätä sitä, mitä teet, kun se mitä teet, on oikein”. Ei tässä ole kyse yksittäisten puolueaktiivien tunteista. Luulen, ettei yksinäisyys sovi minulle työssä. Entä mitä sellaista hänestä löytyy, mikä ei tule suoritusten kautta esiin. – Se on elämässäni yleinen ohjenuora. Kunnioitan syvästi niitä ihmisiä, jotka valitsevat sen tien. – Muistan, kuinka intohimo omaan taiteeseen oli koko ajan läsnä. Kyseisten puolueiden valtavirran reaktioon Gebhard pettyi arvoliberaalina, feministinä ja yhdenvertaisuusaktiivina. TAIDEMAALARI-ISÄLTÄÄN Hannu Gebhardilta tytär oppi intohimoisen suhtautumisen itselle tärkeään tekemiseen. Gebhard oli itse 2010-luvun alkupuolella Setan nuorten puheenjohtaja. Vaikka isä oli arvostettu ja sai kuvataiteilijoiden valtionpalkinnon 1983, taiteilijan elämä oli taloudellisesti raskasta. Olen usein se, joka järjestää kavereille illanviettoja ja yllätyksiäkin. HUIKEASTA URASTA voisi helposti muodostaa käsityksensä Gebhardista. Vaalikoneiden perusteella olen selkeästi vihervasemmistolainen ja allekirjoitan sen myös itse. Minun ei tarvitse hävetä, jos en jaksa nostaa tiettyä määrää penkistä. Silloin asiat muuttuvat. Ystävä innosti korona-aikana Gebhardin bodauksen maailmaan. Gebhard osallistuu joka kerta Pride-kulkueeseen. – Olen tosi harmissani seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kokoomuslaisten ja keskustalaisten puolesta. Juuri nuo isän vaaleansävyiset ja lähes valkoiset työt piirtyvät Gebhardille mieleen tässä hetkessä rakkaimpina. Isän kuollessa Gebhard oli yksitoistavuotias. Isä työskenteli myös nuoriso-ohjaajana voidakseen tehdä taidetta. Kyse voi olla vaikkapa ullakkokomeron siivoamisesta. Tänä keväänä ensin Helsinki Pride ja sitten Turku Pride ilmoittivat, että ne eivät tee yhteistyötä kokoomuksen ja keskustan kanssa
KRUUNUNHAASSA KASVANEENA Gebhard viettää myös juhannusta kaupungissa ystäviensä kanssa pienellä porukalla. Ennen oli tosi hiljaista, mutta nykyisin moni jää kaupunkiin. – Helsinki on tosi kiva juhannuksena ja ihana kesäkaupunki. Tiesin olevani ideologisesti vasemmistolainen. 2 Lähtöni yliopiston edustajistovaaleihin kymmenisen vuotta sitten. 37 Demokraatti Mitkä ovat kolme tärkeintä päätöstä elämässäsi. Maalaamiseni ei jää olosuhteista kiinni. – Ei minullakaan ole tavarat järjestyksessä. Aina kun lähtee vaaleihin, pitää olla esillä ja tulee olla mielipiteitä asioista. Samalla hän juhlii kolmekymppisiään. 1 Puolueen valinta. 3 TÄRKEINTÄ 3 Tein nuorempana tietoisen päätöksen, että en jätä mitään tekemättä jännityksen tai pelon vuoksi. de_21062023_32.indd 37 de_21062023_32.indd 37 9.6.2023 16.20 9.6.2023 16.20. Rullaan maton lattialta sivuun, ettei siihen mene maaleja. Halusin päätöksenteon olevan kestävää ekologisesti ja ihmisoikeudet huomioivaa. Vaikka taiteesta ei tullut Gebhardille uraa, maalaaminen on hänelle edelleen rakas harrastus. Mielestäni demareilla oli kokonaisvaltaisesti parhaat ratkaisut, mutta mietin myös muita puolueita. Moni miettii, onko tarpeeksi hyvä
Muistot ovat olleet samankaltaisia: niitä varjostivat isien painajaisunet, puhumattomuus, niukkuus ja hellyyden puute. Kerran hän keitti hyvin kahvia, kerran tasoitti hyvin seinän rakennuksilla ja kerran oli taitava leikkaamaan saksilla. EVOLUUTIO ON sopeuttanut meitä fyysiseen ympäristöön kuten kylmyyteen. de_21062023_38.indd 38 de_21062023_38.indd 38 12.6.2023 17.23 12.6.2023 17.23. Mielessäni kaikui haaveeni murskanneet opettajani sanat, Veneheitosta ei voi tulla näyttelijää, lähtiessäni tutkimusmatkalle selvittämään juuriani ja sitä, voimmeko vaikuttaa elämäämme. Helppoa se ei ole, ja joskus on haettava apuakin. Koulutuksen uskottiin takaavan paremman elämän kuin vanhemmilla. Jos tutkijat ovat jo osanneet saada elottoman materiaalinkin oppimaan, voi ihminenkin oppia tuntemaan itseään ja vaikuttamaan elämänsä kulkuun iästä riippumatta. Lupa huilata ja nauttia KOLUMNI Marja-Liisa Manka marja-liisa.manka@tuni.fi Kirjoittaja on työhyvinvoinnin johtamisen dosentti, Tampereen yliopisto. IHMINEN VOI OPPIA VAIKUTTAMAAN ELÄMÄNSÄ KULKUUN IÄSTÄ RIIPPUMATTA. MEILLÄ ON myös lupa huilata, lämmittää sauna ja vastoa. Pannaan siis jakoon kiitokset ja kehut. Unelmoidaan ja toimitaan, jotta myös lapsenlapsemme voivat elää tässä maailmassa. Siitä syntyi teos Elämänilon jäljillä, tunne juuresi ja vaikuta elämääsi. Vaikka nyt tuntuu, että iso ruuvi kiristää kaikkia, me selviämme niistä yhdessä. EMME OLE kuitenkaan kohtalon tai geenien armoilla. Eräs ikätoverini kertoi muistavansa vieläkin kaikki kolme lapsuutensa kehua. ELÄMÄ EI ole vain suorittamista ja tulostavoitteita vapaallakin, vaan meillä on myös lupa nauttia. Samalla tavalla voimme henkisesti sopeutua hyviin ja huonoihin olosuhteisiin, jopa huono-osaisuuteen. Se edellyttää kuitenkin vanhojen ajatusja työtottumusten päivittämistä – ongelmakeskeisyydestä ratkaisukeskeisyyteen, valittamisesta vaikuttamiseen, avuttomuudesta toiveikkuuteen ja syyllisten hakemisesta yhteistyöhön. KANNAMME MUKANAMME mennyttä. OLEN SAANUT siitä paljon palautetta oman, mutta nuorempienkin sukupolvien edustajilta. 38 Demokraatti S ukupolveni ei ole päässyt liikaa ylpistymään kehuista. Kohdataan kasvotusten, katsotaan toisiamme silmiin ja hymyillään, koska tunteet tarttuvat. On hyvä muistaa, että vanhemmat selvisivät sodasta ja rakensivat meille entistä ehomman hyvinvointivaltion, maailman onnellisimman maan. Oli siellä paljon hyvääkin: yltäkylläisesti aikaa, paljon kavereita ja talkoohenkeä. Vaarana on passivoituminen ja avuttomuus, tunne, ettei kannata yrittää vaikuttaa. NYKYHETKEN SUURIMMAT koettelemukset liittyvät viime vuosiin, pandemiaan ja Ukrainan sotaan. MENNEESTÄ PUHUMINEN, myös kansakuntana, on erityisen tärkeätä, jotteivät taakat siirtyisi yhä uusille sukupolville. Näin mielemme ei tarvitse olla koko ajan riemun tai epätoivon tilassa
Saan olla aika rauhassa, koska usein ihmiset juttelevat minulle mielellään, mutta harvemmin pyytävät, että itsekin kertoisin jotain. de_21062023_39.indd 39 de_21062023_39.indd 39 9.6.2023 10.00 9.6.2023 10.00. Tässä uudessa työssäni asun arkipäivät Helsingissä enkä näe perhettäni joka päivä. 39 Demokraatti Ville Merinen 38-vuotias kansanedustaja (sd.) KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi O lin nuorena vähän epävarma pituuteni takia. On tosi hyvä olla 38-vuotias tuore kansanedustaja. Olen iän myötä huomannut olevani myös todella määrätietoinen. Olen perhemies. Toisaalta ei se ole pelkästään synkkää. Nykyisin olen tasan kaksi metriä. Laiha ja hujoppi. Pituus on asia, josta saan kuulla joka päivä, koko elämän ajan. En koe, että haluaisin olla nuorempi tai vanhempi. Tuntuu hyvältä mennä viikonloppuna kotiin ja tajuta, miten ihana perhe ja koti minulla on. Räksyttäminen menettää todella nopeasti tehonsa, ja itse saa vain maineen tyyppinä, joka aina valittaa. Saan paljon palautetta, että olen samanlainen kuin somessa oleva persoonani Terapeutti-Ville. Ikävöin vaimoani ja lapsia, ja arvostan heitä entistäkin enemmän. Olen aika napakka suustani, mutta olen päättänyt, että en lähde politiikassa loukkaamislinjalle. Se on ammatti, joka opettaa kuuntelemaan ihmisiä. Positiivinen ja avoin, helposti lähestyttävä. Olen psykoterapeutti. Jo 15-vuotiaana olin yli 190 senttiä pitkä. Joillekin voi tulla yllätyksenä, että hymyn takana voi olla vahvasti motivoitunut ja päämäärätietoinen ihminen. Vuosien saatossa suhtautumiseni on muuttunut, enkä antaisi pituudestani senttiäkään pois. Viihdyn tämän ikäisenä
Itsekin aika suoraan teatterikorkeakoulun penkiltä Ryhmiksen johtoon astuneet Myllyaho ja Leskinen noukkivat näyttelijäensembleensä hiljan koulusta valmistuneita tulokkaita. Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Jani Laukkanen K un Ryhmäteatterissa vaihtui vetovastuu Arto af Häll strömin ja Raila Leppäkosken menestyksekään aikakauden jälkeen vuonna 1998, ja taiteelliseksi johtajiksi tulivat Mika Myllyaho ja Esa Leskinen, myös teatterin näyttelijäkunta uusiutui. Juha Kukkonen oli valmistunut näyttelijäksi 1997, ja yhtä aikaa hänen kanssaan kiinnitetty Minna Suuronen kaksi vuotta aiemmin. Eivätkä saappaat olleet ihan pienet, sillä Kari Heiskanen, Pertti Sveholm, Vesa Vierikko ja vuoteen 1985 mukana remmissä ollut Pirkka-Pekka Petelius olivat kasvaneet starastatukseen Ryhmis-vuosinaan. 40 Demokraatti de_21062023_40.indd 40 de_21062023_40.indd 40 9.6.2023 9.53 9.6.2023 9.53. 40 Demokraatti KULTTUURI 25 vuoden maukas kakku Minna Suurosen Ryhmis-muistoissa ajan riento on ollut vinha. Robin Svartström seurasi perässä vuosituhannen vaihteen jälkeen
41 Demokraatti 41 Demokraatti de_21062023_40.indd 41 de_21062023_40.indd 41 9.6.2023 9.53 9.6.2023 9.53
Minna muistaa, että kesällä 2015 kotihommat Vihdissä jäivät vähän toissijaisiksi. Mutta hyvien naapureiden ansiosta kaikki mahdollistui. Minun ikäpolveni näyttelijälle (s. Merkittäviä rooleja tuli kohta lisää: ensimmäiseen vuosikymmeneen mahtuivat niin Mozartin vaimo Constanze Amadeuksessa, Margarita Saatana saapuu Moskovassa -dramatisoinnissa ja Julia Mika Myllyahon kolmelle naisnäyttelijälle (muut Elina Knihtilä ja Mari Perankoski) kirjoittamassa näytelmässä Kaaos. Ihan omanlaistaan ”kesäteatteria” hänen elämässään oli siinä, että hän muutti heti vuosituhannen alussa näyttelijäpuolisonsa Antti Virmavirran kanssa maalle Vihtiin, Jukolan taloon, ja siellä perhe alkoi kasvaa. Minnan roolikirjo Ryhmiksessä on ollut 25 vuoden aikana hyvin laaja. Minna huokaisee keskisyvään palauttaessaan mieleen noita 25 vuoden takaisia ammattiuransa alkupäiviä. Mutta millaisia unelmia tai tavoitteita kolmekymppisellä näyttelijällä Ryhmis-uralle tuolloin oli. Todellakin. Mutta Suurosen teatteriuralla suuntaviittoja asetti juuri vanha teatterikoulukaveri, Esa Leskinen, joka kysyi, josko tätä kiinnostaisi lähteä mukaan Ryhmäteatteria tekemään. Tytöt olivat silloin varsin pieniä, joten aikamoiset järjestelyt se kesä tosin vaati. Kaihdetaan nyt mahdotonta kysymystä ”mikä on ollut rakkain roolisi”, mutta mitä erityistä roolikirjosta on jäänyt mieleen. Tulivat Päällystakki, Peer Gynt ja muut monirooliset proggikset, joissa sai asunvaihdoissa huhkia ihan urakalla. RYHMÄTEATTERIN SUOMENLINNAN kesänäyttämöllä Minna Suurosta ei 2000-luvun alussa vielä nähty. de_21062023_40.indd 42 de_21062023_40.indd 42 9.6.2023 9.53 9.6.2023 9.53. Siellä tehtiin silloin monia merkittäviä juttuja, ja minusta parasta oli, että ne tuntuivat hyvin näyttelijävetoisilta. 42 Demokraatti KULTTUURI Merkillistä ja merkittävää on, että he kaikki ovat yhä Ryhmäteatterin palveluksessa, Kukkonen nyt taiteellisena johtajana sekä Suuronen ja Svartström kolmihenkisessä näyttelijäkunnassa (se kolmas on Santtu Karvonen). 25 vuotta on nykyisin pitkä aika olla kiinnitettynä yhdessä ja samassa teatterissa. Yleisöä se ei valitettavasti saanut niin hyvin kuin olisimme toivoneet. Olen mennyt roolityöstä toiseen, eletty hetki on aina ollut päällimmäisenä ajatuksissa. Ja niitä roolitöitä on sitten piisannut. Televisiossakin hän ehti noina vuosina tulla koko kansan tutuksi politiikan ajankohtaisaiheilla ilveilleen Iltalypsyn uutisankkuri Jaana Ala-Knaapi-Pesosena. – Elämä maalla on pitänyt tavallaan irti kaikesta tästä näyttelijäntyöhön liittyvästä humusta. Vaikka Vihtiin ajaa Helsingistä vain 40 minuutissa, on se jo ihan erilainen, maaseutumainen elämänpiiri. Teatterissa on tunnetusti eletty jatkuvassa liikkeessä eli näyttelijät vaihtavat kiinnityksille talosta toiseen, ja vierailuroolien tekijöitä tulee ja menee. Klassikolla tultiin sisään, sillä ensimmäinen rooli kiinnitettynä näyttelijänä Pengerkadulla oli Esa Leskisen ohjaaman Vanja-enon Jelena Andrejevnana. MINNA SUURONEN teki valmistumisensa jälkeen muutaman vuoden töitä freelancerina, muun muassa Tampereen Teatterissa ja Kansallisteatterissa. – Olemme tosiaan tehneet Antin kanssa hyvin vähän yhdessä, oli kyse sitten näyttämökuin kameratöistä. Se oli aiheeltaan vähän aikaansa edellä, se oli hauska, se oli koskettava ja siinä oli mukana hyvä porukka. – Siitä olen kiitollinen, että olen saanut tehdä niin monenlaista. – En miettinyt hetkeäkään, että olisin kieltäytynyt minulle tarjotusta mahdollisuudesta. – Piha näytti välillä siltä, kuin siellä olisi järjestetty jotkut musafestarit, Minna myöntää hilpäeästi naureskellen. Hän piti jo teatterikouluvuosinaan tuota Pengerkadun ”taidetivolia” merkittävänä tekijänä Helsingin teatterielämässä. Valheet ja viettelijät oli siksikin hieno kokemus. Olin käynyt katsomassa siellä paljon esityksiä jo ennen kouluun pääsyäni, kun olin Ylioppilasteatterissa. Jalat ovat olleet koko ajan kiinni maassa, ja se tuo sopivaa välimatkaa ja perspektiiviä tähän ammattiin. – Voi olla luonnekysymys, mutta en kauheasti ole koko urani aikana haaveillut mistään tai asettanut päämääriä. Pystyikö pariskunta yhdessä näytellessään sitten välttymään siltä, että työt olisivat päivän päätteeksi seuranneet kotiin. Minkälaiseen fakkiin minua ei siis ole yritetty ahtaa. – Aika kuluu ihan järjetöntä vauhtia kun katsoo näin taaksepäin, vaikka ei sitä tajua silloin, kun sitä juuri elää. Suomenlinna tuli viime vuosikymmen puolivälissä korkattua sikäli harvinaisella tavalla, että Suuronen ja Virmavirta pääsivät kerrankin näyttämölle yhdessä. He esittivät Valheet ja viettelijät -epookkidraamassa toisistaan keinoja kaihtamatta mittaa ottavia markiisitar Merteuilia ja kreivi Valmontia. – Yksi on esimerkiksi Esan ohjaus Euroopan taivaan alla. – Meille on syntynyt näinä Ryhmis-vuosinani kolme tytärtä, joten on ollut kohtalaisesti äitiyslomia, minkä tähden kesäproduktiot jäivät silloin väliin. – Ajomatkalla työjuttuja tuli varmaan käytyä yhdessä läpi, mutta kun tyttäremme olivat tosiaan silloin vielä pieniä, niin kyllä se arki nappasi kiinni heti kotiin päästyä. 1968, toim. OLEN MENNYT ROOLITYÖSTÄ TOISEEN, ELETTY HETKI ON OLLUT PÄÄLLIMMÄISENÄ AJATUKSISSA. Ja sillä tiellä Minna on siis yhä. huom.) ei ole ollenkaan itsestäänselvää, että saa tehdä näin erilaisia rooleja
Burnettin Salainen puutarha on rakastettu lastenkirja, josta Anna Krogerus on dramatisoinut ja Anne Rautiainen ohjannut tuoreen näyttämösovituksen. Minna Suuronen saa lastenhoitajan roolissaan muun muassa hypellä narulla näytelmässä Salainen puutarha. (Kuva harjoituksista toukokuun lopulta.) de_21062023_40.indd 43 de_21062023_40.indd 43 9.6.2023 9.53 9.6.2023 9.53. Mieliinpainuva oli esimerkiksi hoitaja Ratchedin rooli poikkeuksellisessa kesäproggiksessa eli mielisairaalakuvauksessa Yksi lensi yli käenpesän. Takana pääosaa esittävä AnnaSofia Tuominen. 43 Demokraatti Valheiden ja viettelijöiden jälkeen Minnaa on nähty Hyvän omantunnon linnakkeessa varsin taajaan. Näyttelijälle on siis hauskaa, kun roolit ovat niin ääripäistä, sanoo Minna Suuronen juttutuokion lopuksi, ja suuntaa taas talven jäljiltä hitaasti lämpiävään linnakkeeseen – kun ryhmisläiset aloittivat toukokuun puolivälissä ulkotreenit, lämpötila muurien sisällä oli +8. H. Huomasimme, että näytäntövuodesta tulee aika raskas, jos on mukana sekä syksyn, kevättalven että kesän jutuissa. Minnalla on Salaisessa puutarhassa kaksi roolia – ja ying ja yang -tyyppisesti. Työtä pitää kuitenkin ajatella näytelmän henkilöiden kautta, ei siltä pohjalta, että katsomossa on lapsia. Kesäyön uni, Idän pikajunan arvoitus, Elling, onhan noita tullut... – ”Suokki” on vielä jotenkin omanlaisensa työn kannalta. F. Toivottavasti voimme tuottaa iloa kaikenikäisille. Salaista puutarhaa esitetään Suomenlinnassa elokuun loppuun asti. VIIME KESÄNÄ Suuronen nähtiin Suomenlinnassa arvoituksellisena metsänkulkija Jacquesina Shakespeare-ilottelussa Kuten haluatte, ja tänä kesänä on vuorossa toisenlainen klassikko. Kernaasti enemmän marttamainen kuin medaljonkimainen. Minna Suuroselle kokemus on sikäli uusi, että hän on nyt ensi kertaa niin sanotussa koko perheen jutussa, jollaisia Suomenlinnassa on erityisesti viime vuosikymmenellä nähty paljon. Tämä ulkotilassa näytteleminen ja koko harjoitusprosessi on ihan fyysisesti raskaampaa kuin sisätiloissa tekeminen, Minna lisää. – Me olemme saaneet Ryhmiksessä nyt pyörimään systeemin, jossa me kolme vakkarinäyttelijää vuorottelemme vuoden mittaan eri produktiossa. – Ei tällainen näyttelijän tekemistä muuksi muuta. Toivottavasti kesästä tulee lämpimämpi. – Päähenkilö Meerin lastenhoitaja Martta on lempeä, rakastava ja ymmärtäväinen. Kartanonherra Sysiluodon ”oikea käsi” rouva Medaljonki taas on kaikkea vastakohtaista: kireä ja kova
1993 lähtien nähtiin monen sukupolven näyttelijöistä kasatulla huippumiehityksellä Linnaa viisi vuotta – ensin romaanin ykkösosa nimellä Akseli ja Elina 1993–94, sitten jälkimmäiset osat nimellä Pohjantähden alla 1995–96 ja päälle vielä ”spin offina” Tuntematon sotilas 1997. Ellei lasketa sitä, että ohjaaja Antti Mikkolan käsissä on ollut uusi, Sami Keski-Vähälän tekemä dramatisointi, joka kattaa romaanisarjasta kaksi ensimmäistä osaa ja päreenohuen siivun kolmosta. Seinäjoella samana vuonna painopiste oli uhmakkaasti Täällä Pohjantähden alla 3:ssa; Lapuan liikkeen terrorin nostaminen fokukseen Lakeuden Ristin katveessa oli ohjaaja Juha Luukkoselta piristävä provokaatio. Kun Pohjantähti nähtiin edellisen kerran Pyynikillä, Kalle Holmbergin kantava idea taisi olla suuruuden maksimointi. Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Katri Dahlström K un Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiaa on tällä vuosituhannella näyttämöllistetty, kullakin ohjaajalla, dramaturgilla tai työryhmällä on melkein poikkeuksetta ollut teokseen oma lähestymiskulmansa, erilainen viitekehys. Lahden kaupunginteatterin kaksiosaisessa suurproduktiossa Suomi 100 -juhlavuonna oli kantavana ideana kuljettaa tarinaa myös liikekielellä. Tulee hetkittäin rauhaton tunne, kun kerronta ei malta seisahtua – Koskelan torpan pärekattotalkoot, se perinteinen henkilögallerian esittelytilaisuus, on oikeastaan paneutuvin kohtaus. Ehkä sekin on nyt vähän erikoista/erityistä, että esityksen prologina nähdään heti vihan yksi ääripää, teloitushetki Pentinkulmalla. Verneri Lilja, Esa Latva-Äijö, Ella Mettänen, Tom Lindholm, Aimo Räsänen, Samuli Muje, Antti Tiensuu, Petra Ahola, Jukka Leisti, Jyrki Mänttäri, Heidi Kiviharju, Henriikka Heiskanen, Lasse Viitamäki TEATTERI Pyynikin Pohjantähti-sovitus on kiireinen mutta dramaturgisesti kiinnostava vyöry, joka koskettaa oikeista kohdista. Hämeenlinnassa tehtiin vuonna 2003 musikaali, ja Kom-teatteri teki Suomenlinnaan muuten vain auditiivisen esityksen. Linnan eepoksen aikajanalta 30 ensimmäistä vuotta pyyhälletään noin tunnissa ja vartissa. POHJANTÄHDEN UUDESSA tulemisessa Pyynikin kesäteatteriin erikoisinta on ehkä se, että siinä ei oikeastaan ole mitään erikoista. Tämän esityksen alkupuolisko Koskelan Jussin ”tosta se lähtee”-alkumurahduksesta maailmansodan syttymiseen on melkoista laukkaa. Valmistellaan talvisodan henkeä, jossa Koskelan suku saa taas antaa uhrinsa. 44 Demokraatti KULTTUURI Pentinkulman päivät lentävät Väinö Linna, Sami Keski-Vähälä: Täällä Pohjantähden alla Pyynikin kesäteatteri Ohjaus: Antti Mikkola – Lavastus: Kimmo Sirén – Puvut: Jaana Aro – Äänisuunnittelu: Sami Silén – Naamiointi: Emmi Puukka – Rooleissa: mm. Epilogimaisessa loppukohtauksessa ollaan taas sovinnollisia: kapinasta palannut Akseli saa lunastuslautakunnalta lisämaansa, siniristi nousee koko kylänväen katsellessa salkoon, Koskelan nuorimmat pojat astuvat asepalvelukseen. Sisällissodan synkät päivät: Akseli (Verneri Lilja) lähettää kotiin kuolemantuomiokirjeen... de_21062023_44.indd 44 de_21062023_44.indd 44 13.6.2023 9.21 13.6.2023 9.21
Otto, jota esittää muikeasti Aimo Räsänen, on tämänkin Pohjantähti-esityksen tarpeellinen keventäjä. Jippona on, että näitä kahta, kurjimmista kurjinta ja herroista mahtavinta, esittää sama näyttelijä, Jukka Leisti. Se näyttää yhden tavan lukea tässä ajassa Linnan suurteosta, ja niitä tapojahan on rajattomasti. Loppupuolella kuullaan myös hiljentäviä monologeja: kyläideologi Aadolf Halmeen (Tom Lindholm) puolustuspuhe on toki paikallaan, mutta sen rinnalla vavahduttaa Akselin kirje kuolemansellista kotiväelle. Mikkolan tapa kuvata taistelut on myös oivaltava, joukkokohtausten tuntu ja taistelun tuoksina syntyvät muutamilla maisemaan oikein asemoiduilla näyttelijöillä. Pappilan Salpakarien ja Koskelan Akselin välisen konfliktin kumuloituminen jää alussa aika ohuesti hahmotelluksi, mutta Ellen Salpakari kasvaa tässä tulkinnassa silti yhdeksi vaikuttavimmaksi hahmoksi, kiitos Petra Aholan hurjan intensiivisen roolityön. Samuli Muje tekee hienon rähjäroolin. Koskelan Alman ja Jussin jaanailuja tai Preetin höpsöttelyjä saadaan nauttia hetki, mutta muuten pentinkulmalaisten ”normiarkea” on näkyvissä vähän. Yhtä vastaavanlaista liikutusta jäin kaipaamaan. TOISELLA PUOLISKOLLAKIN mennään vauhdilla, mutta perustellummin, koska Suomen itsenäistymiseen ja sisällissotaan johtava kehitys oli oikeastikin kiivasvauhtista. Ellei laske sellaiseksi Anttoota, jonka aggressiivinen ehdottomuus on jotenkin hupaisaa aina. Räsäsen läsnäolossa on muuten paljon tuttuutta eepoksen esityshistoriasta – Kauko Helovirtaahan siinä on, Edvin Laineen elokuvan Ottoa. Vaikuttavaa, kyynelöittävää. ANTTI MIKKOLAN ohjaus on mainitusta kiireenpidosta huolimatta tasapainoinen. Itseäni on aina erityisesti vavahduttanut se hetki romaanissa ja sen adaptaatioissa, kun Kivivuoren Otto tulee Koskelaan kertomaan, että Akselin kuolemantuomio on muuttumassa vankeusrangaistukseksi. Akselia vimmalla näyttelevä Verneri Lilja lukee sen, ja Elinaa esittävä Ella Mettänen kuuntelee kotiveräjällä sama kirje käsissään. de_21062023_44.indd 45 de_21062023_44.indd 45 13.6.2023 9.21 13.6.2023 9.21. Kapinahengen kasvu kuvataan tarkoin valituin katkelmin, ja samassa ollaankin keskellä sisällissotaa. Siinä ei oikeastaan ole kohokohtia, koska lähemmäs tuhat sivua romaanitrilogiasta dramatisoituna reilun kahden ja puolen tunnin tehokkaaseen peliaikaan merkitsee, että Linnansa lukeneille koko hoito on kohokohtaa. Ensin Pentinkulmalla punaisten ottaessa komennon, sitten heti kohta rintamalla paniikissa, kun ”lahtari kiertää!” Paronin murhan kuvaus on yksi ohjaaja Antti Mikkolan neronleimauksista. Pyynikin teos on iso ja näyttävä, mutta samalla kiihkoton. Jyrkkiin vastakkainasetteluihin se ei kaikesta kuvatusta huolimatta agitoi. ja Leppäsen Preeti (Jukka Leisti) ja Halme (Tom Lindholm) näkevät paronin ruumiin. Itse surmaa ei näytetä, vaan mennään suoraan hetkeen, jolloin Leppäsen Preeti äkkää ruumiin ojasta. 45 Demokraatti Pentinkulman päivät lentävät Kaikki ykkösosan kulminaatiot työväenaatteen heräämisestä Laurilan perheen häätöön ovat silti mukana. Ja kaikki yhtä oikeita. ... Siksi suvantohetkiä on vähän, mikä on puute. Koska Leppäsen Aune on tässä sovituksessa marginaalissa, muita ilopillereitä Pyynikillä ei juuri pyöri
Rachel Joycen käsikirjoitus perustuu hänen esikoisromaaniinsa Harold Fryn odottamaton toivioretki (2012). Marras-joulukuussa 1974 Werner Herzog käveli Münchenista Pariisiin yrittäen näin pelastaa ystävänsä Lotte H. Harold Fryn toiveikas taival Ohjaus: Hettie Macdonald Pääosissa: Jim Broadbent, Penelope Wilton, Monika Gossmann 2023, 107 min. Kysymys on Haroldin lukkiutuneesta mielestä, jota määränpää – Queenie – lähestyessään alkaa vapauttaa. 46 Demokraatti KULTTUURI Englannin halki käy eläkeläisen tie Kävely avaa tien omaan päähän ja menneisyyteen. Tällä kertaa kyseessä on 27 vuoden jälkeinen paluuelokuva. Kirjaimellisesti ja kauas. David Lynchia alkoi kiehtoa Alvin Straight, vanha maajussi, joka körötteli kesällä 1994 ruohonleikkuutraktorilla 240 mailia tapaamaan sairasta veljeään. Eisnerin hengen. Varoittamatta vaimoaan Maureenia (Penelope Wilton) Harold lähtee kävellen 450 mailin päässä sijaitsevaan hoitokotiin, uskoen näin pelastavansa siellä viruvan Queenien hengen. Pakkomielteinen tossuttelu käynnistyy lounaisen Englannin Devonista ja kohdistuu Berwick-upon-Tweediin, pohjoisimpaan kaupunkiin ennen Skotlantia. Hän kirjoittaa vastauksen, mutta ei pystykään sujauttamaan kuorta kirjelaatikkoon. ELOKUVA de_21062023_46.indd 46 de_21062023_46.indd 46 13.6.2023 10.08 13.6.2023 10.08. Onko kyse salatusta rakkaudesta. Syntyi The Straight Story (1999), mestariteos sekin. Harold Fry (Jim Broadbent) saa kirjeen vanhan ystävänsä ja työtoverinsa Queenie Hennessyn joutumisesta saattohoitoon. Suhteen perimmäinen laatu pysyy pitkään mysteerinä. Vertailukohdat ovat siis korkealla, kun ensi-iltansa saa englantilaisen Hettie Macdonaldin ohjaama Harold Fryn toiveikas taival, jossa kuusikymppinen aviomies hoksaa eläkepäivillään lähteä kävelemään. Teksti Jukka Sammalisto T ietoisen hidas ja vaativa matkanteko keskellä nopeampia ja kätevämpiä liikennemuotoja inspiroi erityisesti elokuvan eksentrikkoja. Elokuvallisesti kyse on hyvinkin selvästi Jäisen matkan ja The Straight Storyn synteesistä, mutta vailla niiden persoonallisuutta. Herzog kirjoitti matkapäiväkirjaa, josta syntyi mestarillinen Jäinen matka (1978), hänen parhaiden elokuviensa veroinen pieni opus. Ensi-ilta 30.6
Muiden lapset Ohjaus: Rebecca Zlotowski Pääosissa: Virginie Efira, Roschdy Zem, Callie Ferreira-Goncalves, Chiara Mastroianni 2022, 105 min. ”Harold Fryssa” onkin hieman televisiomaista asetelmallisuutta ja rakennelmallisuutta. Sitten lähipiirissä tapahtuu tragedia, joka alkaa uhata Rachelin haaveita. Niiden välillä Macdonald on työskennellyt televisiosarjojen ja -elokuvien ohjaajana. Ensi-ilta 30.6. Esikoisesta, meilläkin nähdystä Ensirakkaudesta (Beautiful Thing) on peräti 27 vuotta. Ei vähiten Rachelia esittävän, arvostetun Lumiere-palkinnon roolistaan saaneen Virginie Efiran ja pikku-Leílana hurmaavan Callie Ferreira-Goncalvesin tähden. Teksti Rolf Bamberg K esäteatteritoimintaa Helsingin elokuvaelämässä mukavan sitkeästi harjoittavan Cinema Mondon valinta Kesäkino Engelin avauselokuvaksi on ranskalaisen Rebecca Zlotowskin omakohtaisiin kokemuksiin perustuva Muiden lapset. 47 Demokraatti Matkallaan Harold tapaa toveria jos toista, useimmat heistä hyväntahtoisia. Hänen osavastuullaan oli muun muassa tehokkaasti koukuttava ihmissuhdesarja Normaaleja ihmisiä (2020). Macdonaldin kohtalaista onnistumista kannattelee kaksi hienoa näyttelijää. Elokuvan alussa Rachel tutustuu mukavalta ja luotettavalta tuntuvaan Aliin, joka on hiljattain eronnut. Miljööntaju, nyt Englannin maaseudun useimmiten märillä ja multaisilla tienvarsilla, on Macdonaldilla yhä tallella, mutta kyseessä on kaksi hyvinkin erilaista elokuvaa. Äitiyshaaveiden kehä Muiden lapset on elokuva, josta tahtoisi pitää enemmän. Hetkeksi se saa myös romanttisen komedian piirteitä, mutta ei ollenkaan banaaleja. Puolivälin jälkeen kerronta alkaa tökkiä: uusperheonnen säröily muuttuu kliseisen melodramaattiseksi eikä elokuvan käänteen motivointikaan tunnu kovin uskottavalta. Muiden lapset kertoo ohjaajansa ikäisestä noin nelikymppisestä opettajasta Rachelista, joka kuulee biologisen kellon tikityksen koko ajan kovempana. Ehkä sen suosion myötä Mac donaldille on auennut uusi tilaisuus valkokankaalla. Jim Broadbent näyttelee taas kerran tismallisen tarkoin elkein jo sinänsä elämää nähneen oloista miestä, jota oma menneisyys alkaa askarruttaa, toden teolla. Sovinnaisuudestaan huolimatta Harold Fryn toiveikas taival onnistuu silti varsin hyvin olennaisessaan, pitkän kävelyretken mieleenkäyvän ulottuvuuden kanavoimisessa. Penelope Wilton lopulta miehensä perään lähtevänä Maureenina luo hermoilevan koti-ihmisen kokokuvan. Alicekin piipahtelee heidän arjessaan, ihan ystävänä. Se harmittaa, sillä Muiden lapset on elokuva, josta ehdottomasti haluaisi pitää enemmän. Sellainen hän on itsekin, ja niinpä varomaton valokuvauksen salliminen tekee hänestä mediajulkkiksen. Pienen tunnusteluvaiheen jälkeen Rachel kiintyy Leílaan, ”varaäiti”-suhteesta kasvaa syvempi. OHJAAJA HETTIE Macdonaldille kyseessä on toinen pitkä elokuva. * ELOKUVA de_21062023_46.indd 47 de_21062023_46.indd 47 13.6.2023 10.08 13.6.2023 10.08. Suurin ongelma piilee lopussa, jossa koko Queenie valitettavasti sievistyy aika tavalla Haroldin sielullisen kehityksen kannattelijaksi. ZLOTOWSKIN ELOKUVA alkaa terhakkaana esitellessään kompaktisti perusasetelmat ja keskushenkilöt. Lapsi olisi tervetullut, mutta kenen kanssa tehdä. Pian kokonainen fanileiri tekee sankarilleen seuraa. Teinipoikien toisiinsa kiintymistä kuvanneessa Ensirakkaudessa sykki hienosti kuvausmiljöö, itäisen Lontoon Thamesmead, jonka futuristista betoniarkkitehtuuria oli hyödyntänyt jo Stanley Kubrick Kellopeli appelsiinissaan (1971). Samalla halu saada Alin kanssa oma lapsi, tulla oikeaksi äidiksi, kasvaa. Alilla ja tämän exällä Alicella on liitostaan nelivuotias tytär Leíla, joka sukkuloi heillä yhteishuoltajuudessa. Zlotowskin joku saattaa muistaa ohjaajana kesällä 2017 meillä nähdystä Planetariumista, vaikka parhaiten tuo elokuva taisi jäädä mieleen pääosanäyttelijöistään, Natalie Portmanista ja Lily-Rose Deppistä. Matkan merkitys karnevalisoituu
Strout on mainio kirjailija, jonka kaikki teokset ovat lukemisen väärtejä; olen innolla lukenut myös Lucy Barton -sarjaa.” Juhani Niemi on tykästynyt kirjai lijaan ihan tosissaan. Olive on mukana jokaisessa kirjan kolmessatoista tarinassa, joskus vain hieman niin kuin alaviitteessä, toisinaan taas pääosassa järjestelemässä niin kaupunkilaisten kuin perheenjäsentensäkin asioita parhaaksi näkemällään tavalla. Oliven ja Henryn poika Chris ei aikuistuttuaan arvostanut taloa eikä aina äitiään kään. Ja varsinkin kirjalle nimensä antaneesta Olive Kitteridgestä ja muusta pikkukaupungin väestöstä. Palkinto menee Kaarina Suoniolle. Yleensä vastaus on heti selvä: se kirjailijan oma versio on aidompi, koskettavampi, tai ihan vain kokonaisuutena parempi. Elizabeth Strout (s. Kaarina Suonio avaa pelin : ”Elisabeth Stroutin toistuvien tarinoiden hahmo on Olive Kitteridge. Mutta visakirja ja HBO:n siitä tuottama minisarja ottelevat samalla tasolla: mestaruussarjassa. Molemmat teokset ovat siis loistavia. Ehkä en alkuun halunnut uskoa, että nimihenkilö on niin tyly ja ilkeä – toisaalta hänessä on myös pehmeä puoli, tosin erittäin syvällä. 1956) on hieman yllättäen koulutukseltaan juristi, tosin hän on luopunut kyseisestä ammatista saatuaan menestystä teksteillään. Kevään lope tusvisasta vähän enemmän ensi viikolla verkkosivuillamme. ”Vastustamaton episodiromaani, tai oikeastaan novellikokoelma, kertoo kuvitteellisesta Crosbyn pikkukaupungista Mainen rannikolla. Palataan asiaan elo kuussa. Filmatisoinnin pelintekijä on vertaansa vailla, upea Frances McDormand, joka dominoi koko esitystä, vaikka kokonaisuus kahmaisi kahdeksan Emmyä.” Sirpa Taskinen on myös puntaroi nut kirjaa ja sarjaa. Tarinat kiinnittyvät arkeen ja tavalliseen elämään, jossa on tilannekomiikkaa, ja suruakin mahtuu mukaan. Leonardo Cendamo de_21062023_48.indd 48 de_21062023_48.indd 48 12.6.2023 16.00 12.6.2023 16.00. Poikkeuksiakin on, niitä visakallo ei ryhdy nimeämään. Kevätsesongin viimeisenä pähkinänä tarjottiin keltaisen kirjaston suosikkikirjailijaa, mutta ei sekään vas tausvirettä nostanut. ” Stroutin tunnistivat myös Jari-Pekka Vuorela ja Veikko Huuska. Voisin myös vastata Lucy Barton, mutta Lucy ei muistaakseni rakentanut taloja eikä ollut naimisissa Henryn kanssa. Yleensä kaikki meni vähän eri tavalla kuin oli suunniteltu mutta jollain lempeällä tavalla kuitenkin melko hyvin. Frances McDormand vain osasi lukea Olive Kitteridgensä tarkemmin kuin minä eikä arastellut esittää henkilön kielteisiäkään puolia. Elizabeth Strout kirjoittaa hauskasti, kieli on eloisaa ja vertauskuvat usein melko omaperäisiä. 48 Demokraatti KULTTUURI Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Olive ei jätä kylmäksi K irjavisailuinnostus näytti hiipuvan kesän lähestyes sä, joten nyt on hyvä hetki mennä pikku paussille. Olive oli ulkomuodoltaan ja käytökseltään vähän kolho, mutta hänen sydämensä oli kultaa, ja hän pani toimeksi kun tarvittiin.” Eero Reijonen pohdiskelee pe rusteellisen vastauksensa pohjiksi täl laisia: ”Alkuperäisteos, vai sen filmatisointi. (rb) Elisabeth Strout. Olive Kitteridge -kirja toi hänelle Pulitzerin (2009) ja menestystä myös Italiassa, tvsarja poiki 5 Emmy-palkintoa. ”Ajattelin pitkään, että tv-sarja olisi ollut parempi kuin kirja (harvinaista kyllä), mutta kun nyt luin kirjan uudelleen, en ole siitä lainkaan varma
Mitä tahansa tekikin, se oli väärin, kertoo pääministeri, eikä liioit tele yhtään. Juuri perheisiin liitty vissä asioissa miesministereitä on julki suudessa kohdeltu lempeämmin, eikä kas vatuksesta tai perheen ja työn yhdistämi sestä ole paljon kyselty. Dokumenttisarjan aloitus kertoo kuiten kin siitä, mistä hallitsemisessa on kyse, ni mittäin vallasta ja siitä, kuinka sitä käyte tään. Politiikkaa ja sen ympärillä käytyä kes kustelua seuranneille yllätyksiä on tarjolla varsin vähän. Ku kaan ei halua saada ikuisia vammoja edes politiikassa ja politiikasta. Selviäminen vaatii kovet tamista, panssaria, ja erityisesti keskitty mistä asioihin ja niiden hoitamiseen. Seitsemän heistä oli naisia ja juuri he saavat dokumentissa ää nen. DOKUMENTTISARJAN seurantakohteena on Sanna Marinin johtama, naispu heenjohtajista koostuva hallitusviisikko, joilla oli vahva johtava asema myös puo lueissaan. Vaikka kamerat eivät pääse joka paikkaan – eivät ne koskaan pääse – avautuvat naisministerit, joista neljällä on pieniä lapsia, avoimesti myös perhesuhteistaan. Dokumentin poikkeuk sellisuus on juuri siinä, että puhe keskit tyy naisiin ja esimerkiksi käsite tasaarvo pulpahtaa esiin vain harvoin. Myös dokumentaarisen ja uutisaineis ton käyttö pysyy hanskassa, siitä ei tule merkityksetöntä silppua, vaan toimii hy vin muistiin palauttamisen välineenä. Käsittelytapa myös välttelee kohujen rakentamista ja ehkä päähenkilöt ja me katsojatkin olemme saaneet niistä tar peekseen. Viisikko käsitti kauden aikana lopulta kahdeksan ministeriä erojen ja äitiyslomien myötä. Aluokan vientituote siis myös maabrändille. 49 Demokraatti POLIITTISTA VALTAA KÄYTTÄVÄT NAISET TIETÄVÄT OLEVANSA ESIKUVIA. Dokumenttisarja ei ”paljasta” mi tään eikä luo ”kohuja” tai klikkiotsikoita. Po liittista valtaa käyttävillä naisilla on ol lut esikuvia ja he tietävät hyvin olevansa sellaisia myös itse. Koronapandemia vuodesta 2020 ja Uk rainaan kohdistunut hyökkäyssota 2022 muutti rajusti asetelmia hallitusohjelmaan kirjatusta. Naisten poliittiseen valtaan näyttää erityisesti liittyvän ajatus voimaantumi sesta, rohkeudesta, pelottomuudesta. Siksi tietynlainen rauta langasta vääntäminen on tarpeen. Viisikym mentä vuotta toiminut HBOMax on teh nyt paljon menestyksekkäitä draamasar joja Sinkkuelämästä Game of Thronesiin, ja juuri valmistunut Mia Halmeen oh jaama dokumenttisarja Viisi valittua tulee saamaan mitä ilmeisimmin suuren levikin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Sarjan vaikuttavuu den arvovalinnat ovat peittelemättömästi naisten puolella. Tähän voi tulla muutos. Uskallan sanoa, että rehellisen äänen, väliin myös tunteikkaan. Jari Sedergren Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tutkija Kulttuurikolumni de_21062023_48.indd 49 de_21062023_48.indd 49 12.6.2023 16.00 12.6.2023 16.00. Se on hyvä ope tus kiihkeiden tunteiden keskellä toimi ville poliitikoille aina ja kaikkialla. Ajatusleikki siitä, että vastaava doku mentti olisi tehty miesministereistä, osoit tautuu vaikeaksi. ON TIETYSTI selvää, että kansainvälinen yleisö ei juurikaan tunne suomalaisen po litiikan taustoja. Jälki on tässä suhteessa kiitettävää: kärryiltä putoamisen pelkoa ei ole. Suoratoistoka navien mukaantulo laajentaa markkinoita parhaimmillaan globaaliksi. Totuuden nimissä on kuitenkin sanottava, että tällä tarkoitetaan lähinnä niitä pii rejä, joissa dokumentteja katsotaan paljon. Viisi naista vallassa S uomalainen dokumenttielokuva on ollut tunnettua maailmalla jo pitkään. Samaan aikaan erityisesti poli tiikan naisiin kohdistuva paine sai käsittä mättömät mittasuhteet ja ajoittain vähin täänkin kieron luonteen erityisesti sosiaa lisessa mediassa. Ministerit kertovat haastatteluissa tun nelmistaan ja selviämisestään vaikeissa kin paikoissa
50 Demokraatti D Duunissa. Lehti, verkko ja some de_21062023_50.indd 50 de_21062023_50.indd 50 9.6.2023 12.28 9.6.2023 12.28
51 Demokraatti TEEMA FillariKESÄ de_21062023_51.indd 51 de_21062023_51.indd 51 12.6.2023 16.18 12.6.2023 16.18
52 Demokraatti TEEMA 52 Demokraatti de_21062023_52.indd 52 de_21062023_52.indd 52 13.6.2023 9.40 13.6.2023 9.40
53 Demokraatti 53 Demokraatti PYÖRÄLLÄ PÄÄSTÄÄN Päästötön liikkuminen on vastaus ilmastokriisiin, ja yksilön kunto kohenee. Teksti ja kuvat Mikko Huotari de_21062023_52.indd 53 de_21062023_52.indd 53 13.6.2023 9.40 13.6.2023 9.40. Avaimena on toimiva pyörätieverkko
Tilastollisesta keskiarvosta polkupyörällä taittuu 1,5 kilometriä ja henkilöautolla 31 kilometriä. Liikunnan näkökulmasta pyöräilyn kääntöpuolena on se, että käveleminen vähenee. – Toinen lähtökohta oli myös autoliikenteen sujuvoittaminen, eli haluttiin pyöräilijät pois autoteiltä, Takala sanoo. Pakkaspäiviä riittää talviaikaan, ja loskakausi on huomattavan lyhyt verrattuna eteläiseen Suomeen. Smith ja Polvinen laativat Ouluun liikennesuunnitelmaa samanaikaisesti, kun he työstivät Helsingin kuuluisampaa suurta liikennesuunnitelmaa. Muutos henkilöityy silloin nuorena Ouluun töihin tulleeseen liikenneinsinööriin Mauri Myllylään sekä Wilbur Smithiin ja Pentti Polviseen. Pyöräliikennettä kehitettiin erityisesti lasten ja koululaisten tarpeisiin, jotta oppilaitoksiin olisi turvalliset yhteydet. – Tilastoissa näkyy, että Helsingin kantakaupungissa asuvat saavat oululaisia enemmän liikuntaa liikenteessä, koska he kävelevät paljon. Pyöräväylillä on tehokas talvikunnossapito, minkä vuoksi pyöräily on useimmiten varteenotettava vaihtoehto myös talvella. SATTUMAN OIKUSTA Oulu säästyi pyöräilyn romahdukselta. kaupunki. Nykymaailmassa pyöräilyllä on erityisen tervehenkinen imago. Kun kaupungit alkoivat autoistua, liikennesuunnittelijoiden parissa polkupyörää pidettiin katoavana liikennemuotona. Tutkittuihin suomalaisiin kuntiin verrattuna Oulussa kuitenkin pyöräillään asukasta kohti eniten. Myllylän kertoman mukaan Oulun suunnitelma kuitenkin avasi hänen sil mänsä kävelyn ja pyöräilyn tunnustamiselle tasa-arvoisiksi liikennemuodoiksi, Takala sanoo. SUOMALAISESSA ILMASTOSSA Oulun tekee optimaaliseksi pyöräilykaupungiksi se, että siellä on kunnon talvet. Helsingissä, Tampereella ja Turussa oli jo kehittynyttä julkista liikennettä, mutta muissa suomalaiskaupungeissa pyörä oli pääasiallinen kulkuneuvo, kaupunkisuunnitteluun erikoistunut oululainen arkkitehti Timo Takala sanoo. Oulun pyörätieverkon syntyaikoina taustalla oli tärkeimpänä kuitenkin liikenneturvallisuus. Kaavoitusihanteet olivat tuona aikana samat kaikkialla Pohjoismaissa, mutta muissa kaupungeissa ei vain toimittu ehkä yhtä pitkäjänteisesti. – Lähes kaikki Suomen kaupungit olivat pyöräilykaupunkeja 1960-luvulle asti. Helsingin kantakaupunki on siinä mielessä hyvin liikunnallinen asumisympäristö, Takala sanoo. Jo vuonna 1964 autojen määrä ylitti polkupyörien määrän Oulun keskustaan suuntautuvassa liikenteessä. – Oulun suunnitelma ei ollut yhtä raflaava kuin Helsingin keskustan moottoriteillä silponut suunnitelma. – Pientalovaltaisesta rakenteesta johtuen Oulun joukkoliikenne on aika heikko. Myllylän luotsaamana Oulussa valmistui ”jalkaja pyöräliikenteen suunnitelma” jo vuonna 1972. Käännekohta oli vuosi 1962, jolloin vapautettiin autojen tuonti länsimaista. Kun miltei jokaisella oululaisella on polkupyörä ja pyörätieverkko on tiheä, pyörällä ajetaan lyhyitäkin matkoja ja kävely jää muita kaupunkeja vähäisemmäksi. Oulussa tehtiin aikanaan valinta, että satsataan pyöräilyliikenteeseen, kun joukkoliikenteellä ei voi olla niin suurta roolia tässä rakenteessa. Myllylä joutui ensi työnään osallistumaan suunnitelman laatimiseen kaupungin yhdyshenkilönä. Suunnitelmaan kuului laaja pyörätieverkosto, joka ulottui kasvavan kaupungin uusille pientaloalueille. Myös kansalaisilla oli samantapainen käsitys. – Oulun laaja pyörätieverkosto onkin syntynyt pääasiassa uusien asuntoalueiden rakentamisen myötä ja vain vähäisessä määrin erillishankkeina, Takala sanoo. Tilastot eivät edes kata kävelyä pysäkille, koska joukkoliikennematkoihin lasketaan liikkuminen pysäkille. Yleissuunnitelma oli sittemmin ohjenuorana uusia asuntoalueita kaavoitettaessa. de_21062023_52.indd 54 de_21062023_52.indd 54 13.6.2023 9.40 13.6.2023 9.40. Traficomin tilastojen mukaan oululaiset liikkuvat vuorokaudessa keskimäärin noin 40 kilometriä. Py öräilijät jäivät kaikkialla autoilijoiden sekaan, Takala sanoo. Kaupungissa on pyöräteitä yli 930 km, mikä tarkoittaa noin neljä metriä jokaista asukasta kohti. REHELLISYYDEN NIMISSÄ Oulukin on toiminnallisesta näkökulmasta autoKun kaupungit alkoivat autoistua, polkupyörää pidettiin katoavana liikenne muotona. Oli patoutunutta autojen ostohalua, joten tuonnin vapauttaminen räjäytti autokannan kasvuun. 54 Demokraatti TEEMA O ulu tunnetaan pyöräilykaupunkina. Päästöttömänä liikkumismuotona se on vastaus ilmastokriisiin, ja yksilön kannalta sillä on verrattomat terveysvaikutukset. – Ajateltiin että pyöräilyyn ei tarvitse kiinnittää huomiota suunnittelussa, ja siksi pyöräilyolosuhteet päästettiin rapautumaan. – Kun samat henkilöt pysyivät virassaan koko ikänsä, he huolehtivat, että aina kun uusi alue rakennettiin, sen pyörätiet yhdistyivät edellisen alueen verkkoon yleissuunnitelman mukai sesti
Koulumatkoihin on kiinnitetty huomiota, ja ne taittuvat Oulussa mutkattomammin kuin muissa kaupungeissa. Viime vuosina Oulussa on satsattu talvikunnossapitoon, joka on nyt sillä tasolla, että pyörällä on pystynyt käymään töissä ja koulussa ympäri vuoden. Oulussa on viime vuosina panostettu baanaverkostoon, jotta runkoreitit saataisiin parempaan kuntoon. 1950-luku 2010-luku Vapaa-ajan liikunta Vapaa-ajan liikunta Työperäinen liikkuminen (arkiliikkuminen) Työperäinen liikkuminen (arkiliikkuminen) Velttoilun hinta Oulussa pyörällä pystyy käymään töissä ja koulussa ympäri vuoden. 55 Demokraatti – Monissa muissa kaupungeissa puhutaan pyöräilykaudesta. Talvella pyöräily romahtaa etelän kaupungeissa, ja pyörät laitetaan talvisäilöön, Takala sanoo. Tavoitteena on nostaa etäisyyttä, josta pyörällä vielä viitsii lähteä ajelemaan töihin. Vaikka matkat voivat olla lyhyempiä, koululaisilla kuluu paljon aikaa ruuhkabussissa istumiseen. Vain neljäsosa 20–85-vuotiaista harrastaa riittävästi kestävyysliikuntaa viikossa. Liikkumisen kokonaismäärä Vapaa-ajan liikkuminen on lisääntynyt. Täytyy myös huomioida, että runsas yhtäjaksoinen ja pitkään jatkuva paikallaanolo, kuten istuminen, on kroonisten kansansairauksien itsenäinen riskitekijä riippumatta siitä, liikkuuko henkilö suositusten mukaisesti. Liikunnan vähäisyys on yksilölle haitallista, ja lisäksi sillä on kova hintalappu yhteiskunnalle. Pyöräteiden valkoinen lumipinta oli melkein parempi ajaa kuin kesällä, jolloin asvaltissa voi olla kuoppia. Suorat kustannukset ovat 595 miljoonaa euroa, mikä on noin kolme prosenttia Suomen terveydenhuollon kokonaismenosta. – Oulussakin pyöräilyn määrä laskee talvella, mutta se ei lopu. – Kun puhutaan ”vartin kaupungista”, kouluja opiskelumatkat pystytään Oulussa tekemään keskimäärin viidessätoista minuutissa, joko pyörällä tai kävellen, Takala sanoo. – Viime talvena oli pitkiä pakkasjaksoja, jolloin ei tarvinnut hiekoittaakaan. Se ei kuitenkaan korvaa paljon enemmän vähentynyttä työperäistä liikkumista, josta 2000-luvulla on alettu puhua arkiliikkumisena. – Tämä ei isommissa kaupungeissa toteudu. Vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta arvioidaan aiheutuvan vuodessa vähintään 3,2 miljardin euron kustannukset. Lähde: Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen mahdollisuudet ja esteet (Valtioneuvoston julkaisusarja 2021:53) de_21062023_52.indd 55 de_21062023_52.indd 55 13.6.2023 9.40 13.6.2023 9.40. Nykyisten terveysliikuntasuositusten mukaan riittävä fyysinen aktiivisuus on vähintään 2,5 tuntia reipastehoista tai 75 minuuttia rasittavaa liikuntaa viikon ajalla, pienempinä kerta-annoksina. Ahkerimpia pyöräilijöitä Oulussa ovat kuitenkin 6–17-vuotiaat, heillä kun ei ole vielä ajokorttia
Urbaani ote näkyy menekissä. Jos saitilla on enemmän trafiikkia Berliinistä kuin Oulusta, niin luontevampaa on ollut tehdä satsauksia Saksaan, missä myös yhteistyöpartnereita on enemmän. Pyöräilijät ja autoilijat tuntuvat olevan jatkuvasti napit vastakkain. Olemme menneet orgaanisesti sinne, missä on kysyntää. – Markkinadatan perusteella pyöriä myydään kappalemääräisesti saman verran ellei jopa vähemmän, mutta niiden arvo on kasvanut ja pyöriä käytetään enemmän. Urbaani elämäntyyli näkyy Pelagon pyörissä ja markkinoinnissa. Sitä kautta on erottauduttu perinteisemmistä pyörämerkeistä, Hyppönen sanoo. – Suomessa meidän markkinaosuutemme pääkaupunkiseudun ulkopuolella on marginaalinen. Ajateltiin, että tuohon saumaan voisi lähteä tekemään. Hyppösen mukaan pyöräilyn suosio ei kuitenkaan näy merkittävänä myyntilukujen kasvamisena. Omastakin päivästä tulee parempi, kun painelee eteenpäin eikä lähde pienistä nostattamaan verenpainetta. Nykyisen infran parantamisen lisäksi Hyppönen toivoo, että asenneilmapiiri kohenisi nykyisestään. – Esimerkiksi Amsterdamissa ja Kööpenhaminassa on hyvää pyöräilykulttuuria. – Aloittaessa motiivina toimi myös jonkinlainen maailmanparannuksen ajatus, eli että positiivisella tavalla tekisi jotain järkevää. Minkälainen on Pelagon asiakas. – Ymmärrys kaupunkikuvasta, taiteesta ja alakulttuureista. – Esimerkiksi jos auto on pysäköinyt pyörätielle lastaamaan, niin pyöräilijät voivat nostaa hirveän haloon ja postailla tapahtuneesta foorumeille. Hän arvelee, että Pelagon polkupyörien kilpailijat löytyvät lähinnä ulkomaisista merkeistä, joita on muun muassa Kona. Sittemmin tarjonta ja kilpailu on muuttunut, mikä on toisaalta myös auttanut meitäkin satsaamaan laatuun ja tuotekehitykseen entisestään, Hyppönen sanoo. Suomessa Pelagon myynti keskittyy suuriin kaupunkeihin. 56 Demokraatti TEEMA Muotoilu edellä PELAGO BICYCLES on suomalainen polkupyörävalmistaja, jonka Timo Hyppönen perusti veljensä kanssa vuonna 2009. 70 prosenttia menee vientiin eurooppalaisiin kaupunkeihin, suurin osa Tanskaan, Ranskaan ja Saksaan. – Todennäköisesti henkilö, joka on kiinnostunut estetiikasta ja muotoilusta, lisäksi pyöräilystä ja toivottavasti myös ympäristöstä, Hyppönen vastaa. Hän uskoo, että asennemuutos tapahtuu ajan kanssa. – Ajatuksena oli tehdä laadukkaita ja kestäviä pyöriä ennen kaikkea kaupunkiliikenteen tarpeisiin, mutta myös sillä kulmalla, että ne sopivat esimerkiksi retkeilyyn ja kuntoiluun, toimitusjohtaja Timo Hyppönen sanoo. Tuukka Tamminen myy pyöriä Pelagon liikkeessä Helsingin Kalevankadulla. Firman perustamisen aikoihin markkinoilla oli selvästi havaittava aukko: yhtäältä oli halpoja markettipyöriä ja toisaalta kalliita ja kaupunkikäyttöön epäkäytännöllisiä maastoja maantiepyöriä. de_21062023_52.indd 56 de_21062023_52.indd 56 13.6.2023 9.40 13.6.2023 9.40. Pyöräilyinfran kehittäminen on avainasemassa. Sama yksilö voi ajaa pyörällä ja autolla. Keskeneräinen liikennesuunnittelu työntää erilaisilla kulkupeleillä liikkuvat tungeksimaan samoihin tiloihin, jolloin asenteet ovat helpommin törmäyskurssilla. Pyöräilyn houkuttelevuutta on mahdollista entisestään lisätä. Polkupyörästä on tullut entistä näkyvämpi urbaanin elämäntavan yleistyessä. Täällä Suomessa törmää välillä puolin ja toisin turhaan nipoiluasenteeseen, jossa heimoudutaan vahvasti, Hyppönen sanoo. Pääkaupunkiseudun pyöräilyverkosto on kehittynyt merkittävästi paremmaksi, ja joissakin solmukohdissa on välillä jopa ruuhkaa. – Tuntui, että kukaan ei tehnyt tuolloin muotoilunäkökulmasta kiinnostavia pyöriä, saati ottanut työmatkapyöräilyä vakavasti. Pyöräilyllä on kiistattoman positiiviset vaikutukset sekä ympäristöön että yksilön hyvinvointiin. Perustajien muotoilutaustasta on löytynyt tärkeä kulma yrityksen brändin rakentamiseen. Keskustelussa voisi puhua pyöräilijän sijaan pyörällä liikkuvasta. En sano, että välinpitämätöntä autoilua tulisi sallia, mutta tilanteet voivat olla arkisia, jolloin yleinen suvaitsevaisuus on olennaista. Kun meillä oli muotoilutaustaa ja oltiin rakenneltu pyöriä, niin tämä tuntui luontevalta alueelta
Miten yhteiskunta voisi parantaa pyöräilykulttuurin edellytyksiä. Jos taas ei aja paljon, niin parin vuoden välein on syytä huoltaa isommin. Rakennetaan lisää pyöräilyreittejä, ja huomioidaan pyöräilijät kaupunkisuunnittelussa. Renkaiden, jarrujen, vaihteiden ja ohjauksen tarkistus ja ketjun rasvaus ovat sellaisia, jotka kannattaa ehdottomasti tehdä itse. Mistä voi itse huolehtia, jos ei omista erityisiä korjausvälineitä. Talvi kuluttaa tosi runsaasti polkupyörää. KAUPUNKIPYÖRÄILYYN suuntautunut Hiltusen pyörähuolto on Helsingissä Herttoniemenrannassa. Kesken eräinen liikenne suunnittelu työntää erilaisilla kulku peleillä liikkuvat tungeksimaan samoihin tiloihin. Säännöllinen huolto ja pyörän pitäminen puhtaana. 57 Demokraatti Milloin pyörä huoltoon. Renkaiden kulumista kannattaa seurata huolellisesti, samoin jarrupalojen kulumista. Korjaus palveluja tarjoava yrittäjä Börje Hiltunen (kuvassa) vastaa Demokraatin pyöräilykysymyksiin. Ketjun rasvaaminen ja renkaiden paine ovat sellaisia, jotka todella paljon vaikuttavat mukavuuteen, ajokokemukseen ja pyörän kestävyyteen. Täytyy sanoa, että ne ovat valtavasti parantuneet kymmenessä vuodessa. Kuinka usein pyörä viedään huoltoon. Kun pyörän huoltaa säännöllisesti ja korjauttaa viat niiden ilmettyä, niin kulkupeli kestää palveluksessa merkittävästi kauemmin. Kun infra on kunnossa, niin on helpompi huomioi da toisia tiellä liikkujia. Pyöräilyinfran rakentamisella on iso rooli. Keväisin kannattaa viedä vuosihuoltoon, jos ajaa paljon. syksyllä. Ja jos ajaa talvisin, niin suositus on, että myös Arja Jokiaho de_21062023_52.indd 57 de_21062023_52.indd 57 13.6.2023 9.40 13.6.2023 9.40. Mihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Minkälaisilla nikseillä pyörän käyttöikää ja käyttömukavuutta voidaan lisätä. Se vaikuttaa kanssakäymiseen muiden liikenteessä olijoiden kanssa
Pian huomattiin, että mainiot kesäreitit toimivat yhtä hyvin myös talviolosuhteissa. Oulussa törmää talviaamuisin välillä näkyyn, jossa pyöräreitti on aurattu ennen ajokaistoja. Kuvatekstinä oli ainoastaan Minus 20 Degrees. Saamme kiittää Oulun pyöräverkostosta entistä kaupungin insinööriä Mauri Myllylää, joka toteutti visiotaan pyöräilykaupungista monenlaisesta vastustuksesta huolimatta. Muista erottuva pyöräilykaupunki Oulusta alkoi rakentua 50 vuotta sitten. Moni tv-yhtiö on käynyt tekemässä dokumentteja oululaisesta talvipyöräilystä. OULUN PYÖRÄILYKULTTUURIN juuret ulottuvat kaupungin perustamiseen 1605, jolloin Oulun kaupunki sai kruunulta mittavan maaomaisuuden. Tammikuussa Puolalanmäen koulun pihalla tökötti oikeastaan pelkästään minun joponi, kun muut kulkivat koulumatkat jalan tai autolla. Kysymys oli opitusta elämäntavasta, joka oli iskostunut minuun lapsena. Myllylä julkaisi vuonna 1972 Oulun jalkaja pyöräliikenteen kehittämissuunnitelman, jonka pohjalta Oulun nykyinen, kehuttu pyörätieverkosto on rakennettu. Myllylän kehittämissuunnitelma oli kunnianhimoinen: kymmenessä vuodessa piti rakentaa koko kaupungin kattava kulkuväylien verkosto, joka oli jaettu hierarkkisesti pääkulkuväyliin ja muihin kulkuväyliin. Talvikunnossapidossa ei tuijoteta pelkästään sataneen lumen määrään, vaan urakoitsijat on velvoitettu pyöräilemään auraamillaan reiteillä, jotta ymmärrys olosuhteista paranisi. Ei ole liioiteltua sanoa, että Oulussa pyöräkin keksitään uudelleen. Kun oululaisilta kysytään, mikä tekee Oulusta Oulun, vastaus on usein juuri pyöräily. OULU EI ole talvipyöräilyn ykköspaikalla ihan sattumalta. KOLUMNI Teksti Mikko Salmi, Oulun kaupungin viestintäjohtaja TEEMA de_21062023_58.indd 58 de_21062023_58.indd 58 13.6.2023 10.15 13.6.2023 10.15. Viime vuoden suosituin somejulkaisu Oulus ta oli BBC:n ottama talvinen kuva Metsokankaan koulun pihalta, jossa oli satoja pyöriä. 58 Demokraatti O ulu on pyöräilyn mallikaupunki Suomessa. I bike Oulu – Oulussa pyörä keksittiin uudelleen OULUSSA ARKIMATKOJA TEHDÄÄN PYÖRÄLLÄ TUPLASTI ENEMMÄN KUIN PÄÄKAUPUNKI SEUDULLA. Hän oli huolestunut sen ajan suunnittelutrendeistä, joissa jalankulku ja pyöräily jäivät täysin autoilun etujen alle. Ja näin Ouluun alkoi rakentua Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen lähes 1 000 kilometriä kattava pyörätieverkosto. Tänä päivänä voidaankin puhua, että Oulu on talvipyöräilyn pääkaupunki koko maailmassa. Vuonna 1972 pyöräteitä oli vielä vähän. Vielä 1950-luvulla kaikki Suomen kaupungit olivat pyöräkaupunkeja, mutta autojen vallattua tiet ja kadut 1960-luvulla, pyörät jäivät sivuosaan – paitsi Oulussa. Oulun kaupungin pyöräreitistön talvikunnossapito on muihin kaupunkeihin verrattuna omassa sarjassaan. Varoittavana esimerkkinä toimi etenkin Myllylän viettämä vuosi stipendiaattina Yhdysvalloissa. Vaikka 1980-luvun turkulaiset pyörätiet eivät erityisesti innostaneet, pyöräilin totutusti ympäri vuoden kaikki koulumatkat. Pyörätiet suunniteltiin kulkemaan rauhallisissa paikoissa, joissa oli kivaa ja turvallista pyöräillä erityisesti kesäisin. Muutin 12-vuotiaana Oulusta Turkuun. Kun ihmisten liikkumistapoja tutkitaan, tehdään Oulussa arkimatkoja pyörällä yli tuplasti enemmän pääkaupunkiseutuun nähden
59 Demokraatti PUHEENVUORO S uomessa on käynnistynyt kritiikki sotien jälkeisen ulkoja turvallisuuspolitiikkamme peruslinjauksista. Jos Ahvenanmaan demilitarisoitua asemaa halutaan Suomessa muuttaa, edellyttää se konsultaatioita solmimiemme kansainvälisten valtiosopimusten mukaisesti. Ahvenanmaan demilitarisointi vahvistettiin vuonna 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välisellä välirauhansopimuksella. Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan ja räikeä YK:n peruskirjan rikkominen muuttivat turvallisuusympäristömme. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi valtiopäivien avajaisissa, ettei Suomen kannata suhtautua kevytmielisesti solmimiinsa kansainvälisiin sopimuksiin, kuten Ahvenanmaan demilitarisointiin. Ei ole olemassa absoluuttista turvaa. Silti on syytä muistaa presidentti Paasikiven varoitus ylimielisyyden vaaroista. Hyvä, että kotimaassa keskustellaan. Venäjällä on siellä konsulaatti, joka normaalien konsulipalvelujen lisäksi tarkkailee saarten linnoittamattomuutta. Ahvenanmaan demilitarisoinnilla on vankka kansainvälisoikeudellinen asema. Pohjalla on Krimin sodan jälkeen vuonna 1856 tehty Pariisin konventti. Nato-keskustelu vaatii harkintaa Nato-jäsenyys ei ole absoluuttinen turvallisuustae. Sotilaallinen liittoutuminen nähdään panaceana, turvallisuushuoliemme ja kansallisen eksistenssimme lopullisena ratkaisuna. Jälkimmäinen sai oikeuden pitää saarilla konsulivirastoa, joka voi valvoa demilitarisoinnin toteuttamista. Suomella on velvollisuus puolustaa Ahvenanmaata, jos sen puolueettomuutta uhataan. Toisen maailmansodan voittajavaltioilla, mukaan lukien Venäjä, on niissä sanansa sanottavana. Näin ei ole. Samoin Ruotsilla on itsestään selvä rooli ja oikeutettu intressi keskusteluissa. Pariisin rauhansopimuksessa vuodelta 1947 vahvistettiin aiemmat päätökset Ahvenanmaan eritysasemasta mukaan lukien demilitarisointi. Kimmo Kiljunen Kirjoittaja on kansanedustaja ja ulkoasiain valiokunnan jäsen de_21062023_59.indd 59 de_21062023_59.indd 59 13.6.2023 10.14 13.6.2023 10.14. Kyseessä on kansainvälinen valtiosopimus, jota Suomi ei voi yksipuolisesti irtisanoa. Nato-jäsenyys ei kuitenkaan ole absoluuttinen turvallisuustae. On vaikea kuvitella, että Nato-liittolaisemme olisivat kovin innokkaita avaamaan nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Pariisin rauhansopimuksen kaltaisia sopimusjärjestelyjä. Ne demilitarisoitiin ja neutralisoitiin 1920 Pariisin sopimuksella. Tässä tilanteessa pienelle maalle on epäilemättä viisasta olla osana laajempaa puolustusliittoa kuin jäädä yksin. Ei näytä hyvältä, että tuore Nato-jäsen repisi allekirjoittamansa sopimukset ja olettaisi Naton hoitavan saarten puolustamisen. Yksinjäämisestä Suomella on syvämuistissa vahva kokemus. Vastaava esimerkki on Norjan Huippuvuoret. Ikään kuin vastuullinen ulkopoliittinen johto olisi tarkoituksella toiminut Suomen valtioetuja vastaan ja tahallaan viivytellyt Nato-jäsenyyttämme. Erityisesti pienelle maalle turha sankarillisuus, hurmahenki ja uho ovat erityisen turmiollisia. Yhteinen turvallisuus muuttui yhteiseksi turvattomuudeksi. Siksi Nato-jäsenenäkin Suomen ulkopoliittiselta johdolta kaivataan syvää viisautta ja tarkkaa harkintaa. Tätä kantaa ei voi horjuttaa se, jos jotkut toimijat sitä räikeästi rikkovat. Kyse on aina viime kädessä kansallisesta selviytymistarinasta reaalipoliittisen ympäristön muuttuessa. Tarvitaan kaikkien sopimusosapuolten suostumus. Naton jäsenmaana liittokunnan kollektiivinen suoja kattaa myös Ahvenanmaan. Myös siellä Natolla on kollektiivinen puolustussitoumus. Pienen maan elinehto on pitää kiinni monenkeskisestä sääntöpohjaisesta kansainvälisestä järjestelmästä. Riskinä on potentiaalinen avoin suurvaltakonflikti, jossa sotilasliiton jäsenenä olemme pahimmillaan etumaastossa. Kansainliitto 1921 päätti saarten kuuluvan Suomeen, mutta linnoittamattomana ja neutraalina itsehallintoalueena. Jälkiviisaus on imelin viisauden laji
Minusta Sanna teki oikean ratkaisun, kun päätti luopua. Marinin hallitus joutui kulkemaan itsestä riippumattomista syistä kriisistä toiseen. Kaikki selvitettiin Sannan johdolla hyvin. Minun käy sääliksi muutamaa toimittajaa. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Kysyttiin häneltä haastatteluissa mitä tahansa, vastaus tuli kiertelemättä ja sisälsi täyttä asiaa. En usko, että kovin moni olisi samaa rääkkiä jaksanut. Oiva Lindqvist Lohja Kuinka paljon Sannaa olisikaan kotimaan mediassa kehuttu, jos hän olisi ollut porvari. Voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että Sanna Marin on sodanjälkeisen ajan paras pääministeri. Kenen tekemisistä he nyt kirjoittavat kielteisesti, kun Sanna ei ole pääministeri. Ukrainan sodan ja siitä johtuneiden useiden kriisien takia oli paljon muun muassa EU:n päämiesten kokouksia ja Nato-jäsenyyteen liittyviä jäsenvaltioiden johtajien tapaamisia. Isälle luettiin hallitusja eduskuntatapahtumat, pääkirjoitukset ja Jahvetin pakinat. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Marin oli todellinen Suomi-kuvan edistäjä OLEN SEURANNUT politiikkaa pikkupojasta lähtien, sillä isä ei ollut käynyt koulua, koska oli jo kymmenvuotiaana lähtenyt elantoa ansaitsemaan. Kiitokset Sanna Marinille loistavasta asioiden hoidosta ja sosialidemokratian eteen päin viemisestä. Minulle teki joskus pahaa, kun ajattelin, miten vähän Sanna ehti olla tehtäviensä vuoksi lapsensa kanssa. Tästä syystä jouduin/ sain lukea hänelle päivän Sosialidemokraatin jo 7-vuotiaana, kun olin oppinut lukutaidon 1945. Hyviä hetkiä perheen parissa. Olet hengähdystaukosi ansainnut. Hän edusti Suomea todella hyvin, saaden kunnioitusta kaikkialta. Kuinka paljon Sannaa olisikaan kotimaan mediassa kehuttu, jos hän olisi ollut porvari. Lapset kasvavat nopeasti. On hienoa, että vaativasta tehtävästä osaa siirtyä rivikansanedustajaksi. Sitä ei kovin moni ymmärrä tehdä. 60 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Kansainvälisissä asioissa Sanna Marin oli pätevä asiaosaaja. Kukaan aikaisemmista pääministereistä ei ole joutunut matkustamaan niin paljon kuin Sanna. Todellinen Suomi-kuvan edistäjä. de_21062023_60.indd 60 de_21062023_60.indd 60 13.6.2023 10.56 13.6.2023 10.56
Meillä puhutaan mielellään työperäisestä maahanmuutosta. Mutta luopuisiko Purra esimerkiksi lähes ehdottomasta maahanmuuttovastaisuudestaan. Petteri Orpon työvoimapulaa koskevan kysymyksen yhteydessä kysytään, ”millä keinoin lisäisitte kansainvälistä rekrytointia työvoiman saatavuuden turvaamiseksi”. Haluaisimme tänne onnellisten ihmisten maahan ammattimaista työvoimaa Euroopasta tai muualta maailmaa. Orpon leikkausesitykset Purra tulee hyväksymään. Tämä on lietsottuine uhkineen tuottanut perussuomalaisille menestystä vaaleista toiseen. Hallitusneuvotteluissa on muistettava, että maksuton ja laadukas koulutus on kestävän talouskasvun peruskivi. Perussuomalaisten johtaja Riikka Purra suhtautui listaan varovaisen myönteisesti, mutta muistutti, että perussuomalaiset ei mene hallitukseen hinnalla millä hyvänsä. Suomen perustuslain mukaan jokaisella suomalaisella on oikeus tehdä työtä sairauteen tai vammaan katsomatta. Mielestäni Työkanavan tulisi työllistää myös muitakin osatyökykyisiä. Kaikki muistavat Sipilän hallituksen repivän leikkauspolitiikan. Me Pohjois-Suomen Demarinuoret katsomme, että Suomen seuraavan hallituksen on poliittisesta väristään riippumatta pidettävä kiinni koulutuksen maksuttomuudesta kaikilla koulutusasteilla. Olemme tuohtuneita hallitustunnustelijan välinpitämättömyydestä koulutuksen maksuttomuuden ja laadun suhteen. Mikä on Purran hallitukseen menon hinta. Tulevan hallituksen on jatkettava Marinin hallituksen aloittamaa koulutuksen kunnianpalautusta. Julkisuudessakin esitetyt lukukausimaksut uhkaavat Olisi mukava tietää, kuinka moni työtön työnhakija on työllistynyt Työkanava Oy:n kautta, kun valtio tukee hanketta useilla miljoonilla. Heistä monella on työkykyä esimerkiksi työskennellä 10–15 tuntia viikossa. Vähävaraisten perheiden lahjakkaat lapset jäävät edelleen vaille yhteiskunnan huomiota. Pidämme tärkeänä sitä, että seuraava hallitus puuttuu koulutuksen periytyvyyteen Suomessa. Pentti Välimaa Pori Uuden hallituksen pitää jatkaa koulutuksen kunnianpalautusta Uudet koulutus leikkaukset olisivat viimeinen naula arkkuun. Eetu Leinonen puheenjohtaja Pohjois-Suomen Demarinuoret de_21062023_60.indd 61 de_21062023_60.indd 61 13.6.2023 10.56 13.6.2023 10.56. Suomessa työnantajat ovat vaatineet muun muassa maahanmuuton lisäämistä, jotta maassa työvoimalapula helpottuisi. Hallitustunnustelija kokoomusjohtaja Petteri Orpo lateli viikkoja sitten 24 kohdan asialistan puoluejohtajille pureskeltavasti. PS valtasi eduskuntavaaleissa keskustalta koko Pohjois-Suomen ja maatamme sitä laajem minkin. Moni työkyvyttömyyseläkkeellä oleva on hyvin nuori. Uudet koulutusleikkaukset olisivat viimeinen naula arkkuun. Myös niitä, jotka ovat jo työkyvyttömyyseläkkeellä. Uudistuksen myötä monilla vähävaraisilla nuorilla on mahdollisuus jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen. Mutta onko meidän palkkatasomme ja muut työehdot sekä lainsäädäntömme siinä kunnossa, että ne houkuttelisivat Suomeen ammattimaista työvoimaa. Se vaikeuttaa yrityksissä jopa kasvun edellytyksiä. Oppivelvollisuuden laajentaminen on todellinen tulevaisuusinvestointi, joka maksaa itsensä takaisin pitkällä aikavälillä korkeamman työllisyysasteen ja kasvaneen hyvinvoinnin myötä. Maksuton koulutus takaa jokaiselle mahdollisuuden edetä elämässä lähtökohdistaan riippumatta. Maahanmuutto vastaisuus on tuottanut perus suomalaisille menestystä vaaleista toiseen. Uppoaako rekrytointi terminä paremmin perussuomalaisten kenttään kuin maahanmuutto. Vai joudummeko sittenkin tyytymään siihen työvoimaan, mitä maailmalta on saatavissa. Sanna Marinin hallituksen toteuttama oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen ja toisen asteen maksuttomuus ovat merkittäviä tekoja tasa-arvon vahvistamiseksi. 61 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Työkanavan apua pitää laajentaa Mikä on Riikka Purran hallitushinta. Mika Lille Helsinki pahentaa koulutuksen periytymistä ja siten yhteiskunnan eriytymistä. Heillä pitäisi vielä olla edessä pitkä työelämä
Hallituksen perustaminen lain vastaiselle ajattelumallille jättää jäljen kansalliseen kulttuuriin ja maan tapaan toimia. Kenen tehtäväksi lakien puolustaminen jää. Työelämään tarvitaan työntekijöitä, joiden osaamisessa yhdistyvät sivistys, teoreettinen ja käytännöllinen tietotaito, yleiset valmiudet ja valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Ensimmäinen ammattikoulu perustettiin Helsinkiin 1899. Päätöstä perustellaan kansallisella tasolla yrittämällä latistaa se vain päivänpoliittiseksi realiteetiksi, mutta kuten kansainvälinen lehdistö kerta toisensa jälkeen on nostanut esiin, nyt Suomeen rakennetaan äärioikeistolaista lainsäädäntöä ja -tulkintaa harjoittavaa hallitusta. Suomalaista ammatillista koulutusta pitäisi kehittää pitkäjänteisesti ja hyödyntää olemassa olevaa kasvatustieteellistä tutkimusta ja asiantuntemusta. Jääkö Suomessa maan lain puolustaminen vain mielipidekirjoitusten ja yksittäisten mielenilmausten tehtäväksi. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa yleissivistäviin ja yleispäteviin taitoihin ja osaamiseen luetaan muun muassa viestintä ja vuorovaikutus, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen sekä yhteiskuntaja työelämäosaaminen. Suomen perustuslakiin on kirjattu yhdenvertaisuuden periaate, jolla tarkoitetaan syrjinnän kieltoa ja ihmisten yhdenvertaisuutta lain edessä. Perussuomalaiset on tehnyt selväksi sen, että mahdollisuuden syrjiä tulee olla osa hallitusohjelmaa taloudesta kulttuuriin ja opetuksesta urheiluun. Eroa selittivät pitkälti aiempi menestys opinnoissa ja koulutustausta. Haasteeksi nousee, miten rakennetaan tutkittuun tietoon ja tutkimusperustaiseen kehittämiseen perustuva yhteinen uusi oppimisjärjestelmä, joka paremmin edistää oppimista, antaa onnistumisen kokemuksia, tuottaa sivistystä ja osaamista sekä mahdollistaa jatkuvan opiskelun ja siihen motivoitumisen. Perussuomalaiset on tehnyt selväksi, että mahdollisuuden syrjiä tulee olla osa hallitusohjelmaa. Onko perustuslaki vain kasa paperia, joka ansaitseekin tulla silputuksi. Jos lainsäätäjä ei noudata lakia tai puolusta sitä, kenen tehtäväksi asia jää. Hallitusta ollaan muodostamassa puolueen kanssa, joka muun muassa jäsenistönsä saamien runsaiden rikostuomioiden ja mainontansa perusteella vähät välittää Suomen perustuslaista. Opetusja kulttuuriministeriön rahoittaman Kappas!-hankkeen tulosten mukaan opintojaan aloittavien ammattikorkeakouluopiskelikelijoiden geneeriset taidot päättelyssä, ongelmanratkaisussa, argumentaatiossa ja kielenhallinnassa olivat opintojaan aloittavia yliopisto-opiskelijoita selvästi heikommat. Hallitusneuvottelija on muodostamassa Suomen seuraavaa hallitusta tiedostaen täysin neuvottelukumppaninsa perustuslain vastaiset pääperiaatteet, mutta on päättänyt olla välittämästä niistä. Marko Vuorinen dokumenttielokuvantekijä New York, Yhdysvallat de_21062023_62.indd 62 de_21062023_62.indd 62 9.6.2023 12.54 9.6.2023 12.54. Hyvä yleissivistys ja yleiset valmiudet luovat pohjaa uuden oppimiselle ja olemassa olevan kriittiselle uudistamiselle kaikissa tehtävissä. Miksi kansalaiset noudattaisivat Suomen lakia, jos sitä eivät noudata edes lakien kirjoittajat ja toimeenpanijat. Perussuomalaiset eivät ole lähellä toista hallituspaikkaansa kuokkavieraina vaan kutsuttuina. Laki kieltää syrjinnän sekä velvoittaa viranomaiset muuttamaan olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Ammatillisen koulutuksen tutkimusseura OTTU ry:n hallitus Uskooko kukaan enää Suomen perustuslakiin. Jo silloin opetusohjelmaan sisältyi myös yleissivistäviä aineita. Suomen työvoimaja osaajapula ei ratkea, ellei koulutusjärjestelmää saada toimimaan kokonaisuutena. Tämä luo valtavat haasteet oppimiselle ja osaamiselle. Kun maaliskuussa Israelissa vallanpitäjä ryhtyi kyseenalaistamaan maan demokraattisia pääperiaatteita, sadat tuhannet ihmiset kokoontuivat kaduille puolustamaan demokratiaa. Ylioppilastutkinnon suorittaneiden geneeriset taidot olivat huomattavasti paremmat kuin ilman ylioppilastutkintoa korkeakouluun tulleiden taidot. Samalla ollaan kirjoittamassa uusiksi kansallista historiaa. Samoin käyttäytyvät muut neuvotteluiden osapuolet. 62 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Sivistys kuuluu kaikille – myös ammattikoululaiselle Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelän ehdotus poistaa yleissivistävät opinnot ammatillisesta koulutuksesta edustaa vanhakantaista ja kapeaa käsitystä, jossa sivistyksen nähdään syntyvän vain lukiossa ja korkeakoulutuksessa ja sitä oletetaan tarvittavan vain osassa työelämän tehtävistä. Maailma muuttuu, ja tieto lisääntyy nopeammin kuin koskaan. Suomen seuraavan hallituksen muodostus on lähellä
– Rakennusalan työtehtävissä saatavuusharkinta on palautettava pikaisesti kaikkien ely-keskusten alueilla. Kyselyn mukaan 63 prosenttia yrityksistä näkee hallituksen vaihtumisen mahdollisuutena. Marjo Kiukkonen varatuomari, Hyvinkää 26. Juhlin 21.7.2023 klo 15.00 alkaen Kirjaslammen lavalla, tervetuloa! Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Marianne Haapoja. de_21062023_63.indd 63 de_21062023_63.indd 63 13.6.2023 10.35 13.6.2023 10.35. 63 Demokraatti 80 VUOTTA 70 VUOTTA 50 VUOTTA Syntymäpäivät Tuula Raito villasukkavastaava, Helsinki, Myllypuron demarit 2. Suomen talouden on ennustettu kääntyvän loivaan nousuun syksyllä. 8. Rakentamisenkin suhdanne kääntyy aikanaan nousuun, liitto huomauttaa. Yritykset epäilevät hallituksen ilmastopolitiikkaa VIHREÄ SIIRTYMÄ ON LISÄNNYT KIINNOSTUSTA SUOMEEN INVESTOINTIKOHTEENA. Liitto huomauttaa, että tällä hetkellä EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuusharkinta on poistettu monista rakennusalan työtehtävistä suuressa osassa maata. Liiton mukaan rakentaminen on suhdannekuopassa ja uusien aloitusten määrä on valahtanut edellisen taantuman tasolle. Vertailun vuoksi Yhdysvalloissa vihreitä investointeja houkutellaan laajoin tukipaketein, Katja Keitaanniemi sanoo. Työvoimapulalla ei voi perustella halpatyövoiman tuottamista Suomeen, kun samalla kotimaisten rakentajien työttömyys kasvaa voimakkaasti, liitto toteaa tiedotteessa. Teksti Demokraatti / STT Yli kolmannes suomalaisista suuryrityksistä on huolissaan hallituksen ilmastopolitiikan ennakoitavuudesta, selviää OP-ryhmän Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon Namibian naisten koulutuksen tukemiseksi tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Marjo Kiukkonen. Vihreä siirtymä ja Suomen asema sähkön tuottajana ja kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden asettajana ovat lisänneet Suomen houkuttelevuutta investointikohteena. Suomalaisista suuryrityksistä yli kolmannes näkee kotimaan olevan niille aiempaa kiinnostavampi investointikohde. ”Työvoimapula ei ole peruste halpatyövoimalle” Teksti Demokraatti Rakentajien työllisyys on heikentynyt ja näyttää muuttuvan kesän edetessä kriittiseksi, SAK:laisen Rakennusliiton hallitus varoittaa. 7. Yritykset toivovat kuitenkin valtiolta aktiivisempaa tukea vihreään siirtymään. Marianne Haapoja toiminnanjohtaja, Valkeakoski 21. 7. – Suomalaiset suuryritykset ovat olleet varsin tyytyväisiä hallituksen aktiiviseen teollisuuspolitiikkaan, ja yhdeksän kymmenestä toivoo myös uuden hallituksen sitä jatkavan, sanoo OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi tiedotteessa. – Juuri nyt tehdään yrityksissä ratkaisuja, jotka vaikuttavat työvoiman saatavuuteen seuraavan nousukauden alkaessa. – Yrityksistä 65 prosenttia on sitä mieltä, että vihreitä investointeja pitäisi tukea valtion taholta esimerkiksi kannustinohjelmalla. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Tuula Raito
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: de_21062023_64.indd 64 de_21062023_64.indd 64 12.6.2023 15.59 12.6.2023 15.59. 64 Demokraatti RISTIKKO 12/2023 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Tulokset ovat peräisin Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen selvityksestä, jossa kartoitettiin, mitkä lintulajit viehättävät ihmissilmää eniten. ais ud ok u. Tutkimuksessa ulkonäköpisteet saatiin lähes kaikille maailman yli 10 000 lintulajille. 3 2 1 iS to ck de_21062023_64.indd 65 de_21062023_64.indd 65 12.6.2023 16.00 12.6.2023 16.00. Edellä mainitutkin sijoittuivat lintujen missikisoissa Suomessa esiintyvien lintulajien kymmenen kärkeen, mutta voiton vei tunturipöllö. co m 8 6 4 3 5 1 2 1 9 7 5 3 1 2 9 7 8 6 9 1 5 3 7 6 7 9 K en on Suomen siivekkäistä kaikkein kaunein. Itse olisin pannut rahani likoon söpöäkin söpömmän pyrstötiaisen, värikkään kuningaskalastajan tai persoonallisen viiksitimalin puolesta. Täysin ansaitusti, toki. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Juha Hiekkataipale Tampereelta. Selvitys lintujen ulkonäön viehättävyydestä vaikuttaa ehkä turhalta hassuttelulta, mutta Luomuksen mukaan tietokannalla on runsaasti mahdollisia tutkimussovelluksia liittyen esimerkiksi siihen, mikä rooli lintujen ulkonäöllä on niiden saamassa luonnonsuojelun huomiossa. Suomessa säännöllisesti esiintyvistä lintulajeista korkeimmat pisteet sai seuraava joukko: tunturipöllö, kuningaskalastaja, viirupöllö, suopöllö, maakotka, viiksitimali, tilhi, pyrstötiainen, sinirinta ja hiiripöllö. Kaikkiaan Suomen top 10 on varsin petolintuisa ja ruskeanmustanharmaa muutamaa väriläiskää lukuun ottamatta. app). Ihmiset ympäri maailmaa saivat arvioida lintujen ulkonäköä asteikolla 1–10 Iratebirds-sovelluksessa (iratebirds. Se ei tietysti ole ihme, koska täällä on selvästi vähemmän kirkasvärisiä lajeja kuin maailmalla. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 83 56 21 47 9 79 64 35 81 2 12 48 97 65 3 65 89 73 24 1 34 21 86 79 5 97 15 42 36 8 46 92 18 53 7 21 37 54 98 6 58 73 69 12 4 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 10/2023 RATKAISU 25.5
Kieli on myrskyisää ja pakonomaista, toisteista, draamallista tekstiä. Luen usein jotain tiettyä tarkoitusta varten. Tosin Voltairen kieli on niin selkeää ja valistushenkistä, että se sujuu ranskaksikin. Minulla jäävät melkein kaikki uudet romaanit kesken. Jos kyse on vanhasta kirjallisuudesta tai runoudesta, luen sitä oikeas taan vain suomeksi. Ranskaksi luen usein romaaneja. Joskus harvoin luen saksaksikin, koska olen opiskellut saksankielistä kirjallisuutta yliopistossa. Luen Saarikoskea tasaisin väliajoin uudelleen. Työni puolesta luen paljon uutisvirtaa. Harrastan lukemista, ja paljon. Olen viime aikoina lukenut taas uudestaan ranskalaisen renessanssikirjailija François Rabelais’in satiirikirjoja. Luen aika paljon vanhaa kirjallisuutta, 1600ja 1700-luvulta. En käy juurikaan elokuvissa ja teatterissakin harvoin. Monta kertaa uudes taan. de_21062023_66.indd 66 de_21062023_66.indd 66 9.6.2023 12.56 9.6.2023 12.56. Maailmankuva on niin synkkä kuin vain saksankielisellä kirjailijalla voi olla. Ja uudes taan. Thomas Bernhard François Rabelais Pentti Saarikoski Politiikan kirjahylly 1 3 2 Luen samoja kirjoja uudestaan ja uudestaan. Lempparikirjailijoitani on brittiläinen Laurence Sterne, joka on kirjoittanut suurteoksen Tristram Shandy. Se on klassikko, mutta monet eivät tunne sitä. Jos en tykkää kirjasta, jätän sen ihan törkeästi kesken. Pentti Saarikoskea kannattaisi lukea, koska kaikki tietävät hänet. Olen nirso lukija. Uutisvirran seuraaminen ei ole rentouttavaa hommaa. Kuulostaapa yltiöelitistiseltä. Mielestäni olisi syytä muistaa, että Saarikoski on kirjoittanut suurenmoista runoutta. Se on minulla vahva kieli ja lukeminen kehittää sitä. En katso ollenkaan televisiosarjoja. Nykyään hän on monille vain yksi juoppo 1960-luvulta. Mieluiten luen suomeksi, mutta myös ranskaksi, englanniksi ja ruotsiksi. Se on laji, joka ei oikein kiinnosta. Monesti taistelen kirjan yli puolen välin, mutta en lue loppuun edes ohutta kirjaa, jos se ei vain maistu. Olisin ihmisten puolesta onnellinen, jos he lukisivat runoja. Kolme kertaa tai useamminkin. Aivan tajunnanräjäyttävän hienoja kirjoja. Kuuntelen myös musiikkia, mutta lukeminen vie ehdottomasti eniten aikaa. Tietysti luen muutenkin, mutta se on yksi lukemiseni tarkoituksista. Huumorikirjallisuutta, jota Suomessa ei kirjoita kukaan, tai ainakaan kukaan ei muista niitä. Esseitä luen aika paljon, dekkareita en ollenkaan. Sitä on alettu suomentaakin vasta 2000-luvulla. Kirjat ovat hupailua. Joskus, jos on mahdollista, pidän siitä muutaman päivän tauon, että mieli lepää. Ammennan inspiraatiota työhöni. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Sarjakuvataiteilija saa inspiraatiota lukemisesta Ville Ranta löytää suosikkilukemista 1600ja 1700-luvun kirjallisuudesta. Yksi parhaista kääntäjistä, Ville Keynäs, on kääntänyt pari hänen kirjaansa 2000-luvun puolella todella hyvin suomeksi. Kärjessä runoilijoina ovat Eeva-Liisa Manner ja Pentti Saarikoski. Myös kaikille tuttu ranskalainen Voltaire on suosikkini. Muutama vuosi sitten löysin tämän kirjailijan tuotannon. Tiettyjä runokirjoja olen lukenut kymmeniä kertoja
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi de_21062023_002.indd 1 de_21062023_002.indd 1 6.6.2023 15.44 6.6.2023 15.44. Tra deka jä senedu t -20 % tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.
PAL.VKO 2023-31 00 74 43 -2 31 2 Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi. ke sä ku ut a Arvot edellä Politiikassa ei saa sortua miellyttämisenhaluun, Elisa Gebhard sanoo. Tuodaan työ näkyväksi. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. de_21062023_001.indd 1 de_21062023_001.indd 1 9.6.2023 13.01 9.6.2023 13.01. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI JHL.FI /LIITY TURKKI Erdo?an lisää painetta FILLARIKESÄ Tyylillä tukka liehumaan PUHEENJOHTAJAKISA Krista Kiuru vai Antti Lindtman 21.6.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 12 /2 3 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 23 / 21