. 30. SYYSKUUTA 2017 N0 38 Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi Suomen ykkönen ”Sipilä kaatuu ensi kesänä” JARMO KORHONEN . Hinta 3 € 21. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
2 21. Ihanaa! HOTTIS. SYYSKUUTA 2017 Lehdessä 6 Vasemmisto-oikeisto raja elää yhä 8 Uutiskertaus 10 EU miettii yhteistä armeijaa 13 Martin – haastaja vasemmalta 14 Demograafi 15 Sonkkilaisuus sydämessä 18 Punavankeja muistetaan 19 Kolme kikkaa stressinhallintaan 20 Kasvot peilissä: Ville Wallin 21 Ekovinkki 27 Visafiesta huipentuu 28 Levyarviot 30 Brian Wilson – nero ja hullu 31 Elokuvat: Tulppaanikuume 32 Demokraatti 100 vuotta sitten 33 Mielipiteet 34 Suomalainen demari 35 Järjestöt 37 Ristikko 38 Televisio 40 Mun luonto, Närästäjä, Radio 15 Liike 27 Kulttuuri 19 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Hanna Kuisma 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Jarmo Korhosen kanssa Kannen kuva: Jari Soini Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. www.paperiliitto.fi SO TE Wallinilla on leuka ja charmi kuin George Clooneyl la
Vaikea kysymys. Suomen koko tuotantoket jussa vuotuinen ruokahävikki on noin 400–500 miljoonaa kiloa, noin 70–90 kiloa /suo malainen. Tässä olemme saaneet hyviä tuloksia. Yhteinen pöytä on vuonna 2013 perustettu Vantaan kau pungin ja seurakuntien ver kosto, joka kerää ja kuljettaa ylijäämäruokaa. . Moni asia on ihmisellä mennyt elämässä pieleen, jos hän joutuu hakemaan ruoka-apua. Ja seuraavaksi me omimme nimiimme palkansaajien puolustamisen. Touko hei, eiköhän sovita riitamme fifty-fifty ja keskitytä noiden takiaispuolueiden kanssa tappelemiseen. Samalla saimme myös ruokahävikkiä kuriin. Tavoitteena on päästä eroon leipäjonoista ja muutenkin saada muutettua ruokajakelua inhimillisemmäksi. Meillä on viherrystä ilman piiperrystä 60–70! Ja talouspolitiikkannekin menee kaukaa oikealta ohi. Kokoomuksen puisto-osasto hiljaa. Saamme myös ruuan lisäksi lahjoituksina esimerkiksi pesuaineita, jotka myös helpottavat monen pienituloisen arkea. SYYSKUUTA 2017 D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Li Andersson Touko Aalto Vihreät syövät teidät pian puoluekartalta. Miksi niin moni tarvitsee ruoka-apua. Saamme tavaraa myös muilta tehtailta ja tukuilta sekä yksittäisiltä liikkeiltä. Me olemme aito vihervasemmisto. Yhteisen pöydän saama julkisuus ja verkostoituminen ovat olleet tärkeitä tekijöitä tässä työssä. En tiedä toista kaupunkivetoista ruoka-aputoimijaa. Syrjäytymisen kierre voi alkaa vaikka työttömyydestä tai yksinäisyydestä. 3 21. Logistiikkamme ja tilamme vakuuttivat heidät. Ruoka-apua tarvitsee noin muutama tuhat vantaalaista. Kotitalouksien osuus ruo kahävikistä on noin 30 pro senttia. Onnistuimme myös muuttamaan ruoka-avun keräämisen ja jakelun aikaisempaa tehokkaammaksi. Työmme kiinnostaa myös muita kuntia. Esimerkiksi Arla ja HOK-Elanto ilmoittivat lähtevänsä heti toimintaan mukaan, kun heidän edustajansa näkivät hävikkiterminaalimme. HANNA KUISMA TEKSTI HEIKKI SIHTO . Maailmanparantaja . Minkälainen ongelma ruokahävikki mielestäsi on. Tässä työssä välillä hämmästyy siitä, kuinka paljon ruokahävikkiä tulee. . Teollisuus ja liikkeet ovat tässä jo tehneet paljon. Siihen tarvitaan kaikkien panosta. Sitä ei ollut silloin vielä edes avattu. Meillä oli valmiina hyvät yhteistyöverkostot jo ennen toiminnan aloittamista. Onko helppo saada yrityksiltä lahjoituksia. Tai sitä, kuinka paljon esimerkiksi pesu aineissa on pakkausviallisia tuotteita, joita myös saamme jaettavaksi. Yhteisen pöydän palvelu esimies . . Yhteinen pöytä pystyy tarjoamaan heille aikaisempaa monipuolisempaa ja ravitsevampaa ruokaa. Vaikka jaamme ruoka-avussa hävikkiruokaa, ruuan jakamisen asemesta ihmisten toimeentulo-ongelmia pitäisi helpottaa muilla keinoilla. Vastaavaa toimintaa selvitetään ainakin 16 kunnassa. Kissallanikin on enemmän sosiaalista omaatuntoa kuin teillä. Yhteisen pöydän toiminnalla on niin sosiaalisia kuin ekologisiakin hyvinvointivaikutuksia. Vajoa juoksuhautaan. . Vaikka jakamamme ruoka on monelle vantaalaiselle tärkeää, ruokahävikki pitäisi pystyä kaikin osin minimoimaan. Voitamme vasemmistolaisuutenne silleen fifty-sixty. . Vantaalta oli rohkea hyppy aloittaa tällainen toiminta. . KUVA JARI SOINI ” Moni asia on ihmisellä mennyt elämässä pieleen, jos hän joutuu hakemaan ruoka-apua.. Leipäjonoja on ollut 30–40 vuotta ja niiden tarve on kasvanut. Me olemme oikea vasemmistovihreä vaihtoehto. Hävikkiruoka paikkaa Mikä on Yhteisen pöydän merkitys Vantaalla
Kuvaan kuuluu sukupuoleen katsomatta sovinisti nen asenne naisiin, joille osoitetaan paikkaa kodin hoito ja hoivatyössä. Tässä polariteetissa sosialidemokratiaan ei lataudu energiaa, ellei se selvästi ilmennä jompaakumpaa. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Linjamme on oltava liberaali. Sosialidemokratia ei kuitenkaan olisi so sialidemokratia ilman vahvaa painotusta yh teisvastuuseen ja tasaarvoon. Hyviä kaupunkipolitiikan avauksia on tuettava eheällä viestillä kautta linjan. Kansallismielinen konservatismi voimis tuu, ja aate on monin paikoin avoimen maa hanmuuttovastainen ja rasistinen. 4 21. YK:n Agenda2030 on sosialidemokraattinen oh jelma – valmis omaksi otettavaksi. Heikko kannatus koettelee lä hes kaikkia eurooppalaisia demaripuolueita. On oltava rohkeutta edistää avointa kansainvä. Suomen ja sosialidemokraattien tulee passiivisuuden sijaan edistää EU:n kehitystä. SDP:n on mahdollista onnistua, mutta se vaatii rohkeutta ottaa kantaa. Ihmiset haluavat työskennellä, käydä kauppaa ja toimia riippumatta siitä, mihin valtion rajat on histo rian saatossa vedetty. Poliittinen ilmapiiri näyttää polarisoitu van. Se tehdään yhteistyössä ayliikkeen kanssa ja toteutuu parhaiten pohjoismai sessa hyvinvointivaltiossa, joka on vietävä uudelle vuosikymmenelle. Kyse ei siis ole yksittäisistä ihmisistä tai is kulauseista. EUROOPAN UNIONIN LIITTOVALTIOKEHITYKSEN puolestapuhujia ei ole Suomessa jonoksi asti, ja federa listiksi uskaltaa harva tunnustautua. Suhteessa aikamme kysymyksiin linja on jäänyt epäselväksi. SYYSKUUTA 2017 VIIKON SANA » Kaarin Taipale: Hallitus on metsässä, kun sen pitäisi olla Helsingissä. Euroop papolitiikassa, ympäristö ja ilmastopo litiikassa ja feminismiin liittyvissä kysy myksissä on oltava aloitteellinen. Alun perin sosialidemokra tia oli vanhoja rakenteita purkava, yhteis kuntaa uudistava edistyksellinen liike, minkä muun muassa kansainvälisen liikkeemme oppiisä Bernstein määritti liberaaliksi. Ylikansallisten haas teiden, kuten ilmastonmuutoksen, ve rokikkailun ja pakolaiskriisin ratkaisuja jarruttaa kuitenkin EU:n hidas päätök senteko ja jäsenmaiden oman edun tavoittelu. EU:n tulisi huolehtia tasapainon säilymisestä Euroo passa, aivan kuten valtiot toimivat ta sapainottavina tekijöinä paikallishallin non yläpuolella. Jakolinja näyttää kehittyvän akse lille konservatiivit–liberaalit. Luomalla EU:sta poliittinen yh teisö voidaan keskinäisen kilpailun ja nollasummapelin sijaan siirtyä kohti yleiseurooppalaista etua. SDP voi nousta moderniksi kansanliik keeksi edistyksellisellä politiikalla. Silti yhdentyminen olisi loogista tilanteessa, jossa Eurooppa tarvitsee yhte näisyyttä ja nopeaa reagointikykyä. Tehtävämme on huolehtia eriarvoisuuden vähentämi sestä. Liikkeet, joilla on oma selkeä linja, me nestyvät. Opposition ääni TYTTI TUPPURAINEN listä yhteistyötä ja ihmisoikeuksia. Parlamentin valmistelu valtaa pitää kasvattaa ja komissiosta tulee luoda parla mentaarinen hallitus. Parlamentin valmisteluvaltaa pitää kasvattaa. Arvo jamme ei pidä edes yrittää sovittaa konser vatismiin. Vastavoimaksi nousee liberaaleja arvoja korostava internationalismi, mikä näyttäy tyi voitokkaana muun muassa Ranskan vaa leissa. Sisämarkkinoiden ja vapaan liikkuvuuden seurauk sena moni asia on jo kansallisen päätösvallan ulkopuo lella. SDP:n on mahdollista onnistua SDP:N ALHAISIA GALLUP-LUKUJA pohtiessa on hyvä panna merkille, ettei ilmiö ole vain kotimainen. Tämä ei ole EU:n vika vaan globalisaation seu raus. Tänä päivänä meidät liian usein tulkitaan vanhojen rakenteiden konservatiivisiksi yl läpitäjiksi. Kirjoittaja on Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n pääsihteeri. Ville Ranta UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo SIMO RISSANEN Mitä vikaa on federalismissa
Tämän osoitti Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi ja Britannian brexit-äänestys. Esimerkiksi koulutusja tuloerot selittävät vain osin äänestyskäyttäytymisesta. Jotain lisäsävyjä tieto sukulaisuudesta haastattelutilanteeseen myös toi, ainakaan small talkin -aihetta ei tarvinnut kauheasti hakea. Ensimmäisen kerran vuoden 1949 jälkeen on Saksassa liittopäiville nousemassa äärioikeistolainen puolue. Ei tarvitse mennä monta sukupolvea ajassa taaksepäin, ja sukupuu on levittänyt oksansa laajalle. Tämä tapahtui esimerkiksi Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, jossa puhuttiin jopa Trumpia kannattavasta valkoisesta roskaväestä. SYYSKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Nyt taisi tosiaan olla kyse termin määritelmän täyttävästä tilanteesta. Sukunimeni omaavia henkilöitä löytyy tällä hetkellä Suomesta väestörekisteriin nimipalvelun mukaan vain 24 kappaletta. Soittaessani keskustan entiselle puoluesihteerille pyytääkseni häntä haastatteluun, oli sukulaisuus ehkä juuri se sattumus, jota osasin kaikista vähiten odottaa. Yksi syy AfD:n nousun taustalla on äärioikeistolainen kansalaisliike Pegida, joka on vuodesta 2014 kerännyt mielenosoituksiin parhaimmillaan tuhansia saksalaisia. Suomi on pieni, homogeeninen kansakunta. Pegidan suosiota selvittäneen tutkijan mukaan (Helsingin Sanomat 17.9.) suuri osa liikkeen kannattajista on melko iäkkäitä tavallisia saksalaisia, joista harva on kiinnostunut rasismista tai diktatuurista. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 JARMO KORHOSEN HAASTATTELU SIVULLA 22 ”Terve, mitä sukulaismies?” Yllättävä kysymys sai jauhot totaalisesti suuhuni, kuten sen tokaissut Jarmo Korhonen itse huomautti myöhemmin naureskellen. Tämä jako vain vahvistaa eriarvoisuuden tunnetta ja työntöä kohti ääriliikkeitä. Uudenlainen äänestämiskäyttäytyminen haastaa perinteiset puolueet. Samansuuntainen näkemys on myös maanantaina julkaistussa Poliittinen valta Suomessa -kirjassa. Asia-argumentit ja faktat selätettiin meuhkeella ja valheella. 5 21. Sen mukaan käsitykset äänestäjistä ovat vanhentuneita ja ihanteellisia. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Uutisia seuraavat vain keski-ikäiset ja sitä vanhemmat, on usein kuultu väite. Vastaavanlaiset kohtaamiset ovat silti harvinaisia. Uudenlainen äänestämiskäyttäytyminen haastaa perinteiset puolueet. Kohtaaminen TEKSTI TOPI JUGA . Kyse on köyhyyden ja osattomuuden tunteesta: siitä, että kukaan ei välitä. Tutkija Heikki Hiilamo onkin arvioinut, että esimerkiksi maahanmuuttovastaisuuteen vaikuttaa koulutustaustan lisäksi osin myös se, kuinka monikulttuurisessa ympäristössä ihminen asuu. Juttupalsta on Demokraatissa nimellä kohtaaminen. Tästä oma ”perhekuntani” vie jo puolet. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Pahinta mitä politiikassa voi tehdä populismin ja ääriliikkeiden vahvistuessa, on luokitella äänestäjät noihin ja meihin. Paras show voitti. Yhdysvalloissa moni Trumpia äänestänyt piti tätä viimeisenä toivonaan, ainoana, joka kuuntelee. Ei pidä paikkaansa. Toisaalta puolueille olisi myös lääkkeet ratkaista tilanne hyväkseen, jos ne pystyisivät toteuttamaan ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät perustoiveet. Tuoreen asenneselvityksen mukaan suomalaisnuoret ovat ulkoisia uhkia enemmän huolissaan suomalaisten keskinäisestä eripuraisuudesta ja eriarvoistumisesta. Muukalaisvihamielinen ja äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle (AfD) voi nousta jopa valtiopäivien kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi, jos se saisi nykyisen kannatuksensa verran ääniä. KUVA JUKKA-PEKKA FLANDER Paras vaalishow voittakoon N äkemys viisaasta ja politiikkaa eri kannoilta pohdiskelevasta äänestäjästä on myytti. JK. Todennäköisesti osin samoista syistä äänestettiin myös Trumpia ja Britanniassa brexitin puolesta. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Viime viikolla verkkolehti Demokraatti.fi:llä oli 103 000 kävijää. Toisaalta molemmissa maissa äänestymiskäyttäytyminen oli ristiriitaista. Esimerkiksi Demokraatti.fi:n suurin lukijaryhmä ovat 25–34-vuotiaat, nuoret aikuiset. Perinteinen demokratiakäsitys on tulevana viikonloppuna testissä Saksan liittopäivävaaleissa. Tämä liittyy myös nuoriin. Ehkäpä se veri on vettä sakeampaa, vaikkakin vain kaukaisen laimeasti
SYYSKUUTA 2017 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Jarkko Eloranta: Meneekö pääluottamusmies-sana vaihtoon. Sekään ei välttämättä toimi ihanteiden mukaisesti. Ihmiset eivät ole kovin hyviä arvioimaan kehitystä. Toistaiseksi uudelleen kasvanut jännite ei ole vahvistanut vasemmistopuolueiden kannatusta. – Aiemmin ajateltiin, että lompakkoäänestäminen on informaatio-ohjattua, jolloin talouskehityksestä joko rangaistaan tai palkitaan vallassaolijoita. Macronilla on Ranskassa hyvin pitkälti sama strategia. – Kykymme lukea tilannetta on heikentynyt. Helsingissä julkaistiin maanantaina Poliittinen valta Suomessa -kirja, jossa käydään läpi muun muassa valtiollisten instituutioiden valtasuhteiden muutosta. Demokratian tilaan ja perehtymisen tarpeeseen ovat heränneet tutkijoiden lisäksi myös poliitikot ja talousammattilaiset. – Pidemmän ajan trendi on ollut se, että vasemmisto-oikeisto -jaon erot ovat liudentuneet ja puolueet ovat siirtyneet kovaa vauhtia keskustaan. Hän on vasemmisto-oikeisto-jaon yläpuolella. Sisäiseen vakauteen liittyvät uhat nähdään Euroopassa ja myös Suomessa riskinä orastavalle talouskasvulle. Ihme kyllä, olemme kerta toisensa jälkeen olleet häkeltyneitä vaalituloksista, jotka eivät tunnu sopivan kuvioon ollenkaan. – Esimerkiksi kokoomuksessa on vuosikymmeniä ollut sosiaalisiipi ja liikemiessiipi. – Uskotaan, että äänestäjillä on vahvoja näkemyksiä poliittisista asiakysymyksistä, ja he ovat niihin perehtyneet. Äänestämiseen vaikuttaa sosiaalisten identiteettien lisäksi myös oma lompakko ja lähipiirin pärjääminen, jotka sanelevat valintoja Wassin mukaan yleistä talouskehitystä merkittävämmin. Suomessa kokoomuskin oli 1980ja ehkä vielä 1990-luvullakin vahvemmin sitoutunut pohjoismaiseen hyvinvointivaltioajatteluun kuin monet Länsi-Euroopan konservatiivipuolueet, Paloheimo sanoo. Uhkiksi koettujen ilmiöiden, kuten maahanmuuton, on havaittu nousevan osaksi poliittista, valintoja määrittävää identiteettiä. – Se oli hyvinvointivaltion rakentamisen ja jatkuvan talouskasvun aikainen käsitys, että vasemmiston ja oikeiston vastakohtaisuus vähenee. Wassin mukaan oletukset vaikuttaisivat johtavan siihen, että vaalit ovat riskejä vakaudelle, vaikka ne ovat yllätyksiä vain suhteessa siihen mitä odotetaan. Itse jako ei päinvastaisista puheista huolimatta ole Raunion mukaan hävinnyt mihinkään. Tälle oletukselle rakennettiin alun perin myös vaalikoneet. Puolue-erot näkyvät sote-keskustelussa Professori Tapio Raunion mukaan ideologisen vastakkainasettelun terävöityminen on luultavasti poikkeus. Myytti rationaalisesta äänestäjästä murenee Akatemiatutkija Hanna Wassin mukaan äänestäjät nähdään usein valintojaan järkevästi faktojen valossa punnitsevina kansalaisina. Puolueen sisällä on aika selviä eroja siinä, miten suhtaudutaan valtion vastuisiin. Se, miten asiat ovat ja miltä ne tuntuvat ovat kaksi hyvin eri asiaa. Eron korostuminen on näkynyt Raunion mukaan erityisesti sote-uudistuksesta käydyssä keskustelussa. Toisella puolella kansanvallan komentoketjussa ovat sitten ihmisten tarpeita kuuntelevat ja niitä toteuttavat puolueet. Paloheimon mukaan taustalla on suomalainen ehdokasasettelu. Kuinka suuri vastuu valtiolle sälytetään rikkailta köyhille tehdyissä tulonsiirroissa ja missä määrin luotetaan markkinoihin. Tämä näkyy parhaiten vihreissä. Näin sen pitäisi toimia. Varmaan useimmat Suomen puolueet ovat sellaisia, että puolueitten sisällä on näissä asioissa hajontaa. Taustalla on Paloheimon mukaan taloudellinen niukkuus, jatkuvat puheet kestävyysvajeesta ja vyönkiristyksen tarpeellisuudesta. Jokaisella jotakin -tyyliset ehdokaslistat ovat omiaan kanavoimaan vasemmisto-oikeisto -vastakkainasettelun puolueiden sisäisten ryhmien välisiksi muutoksiksi. Britannian brexit-äänestys ja Donald Trumpin vaalivoitto Yhdysvalloissa ovat osaltaan paljastaneet, että käsitykset äänestäjistä ovat vanhentuneita ja ihanteellisia. – Vasemmistolla on edelleen ympäri Eurooppaa ja samoin demokraateilla Yhdysvalloissa agenda, jossa halutaan, että valtiolla on suurempi rooli verotuksessa ja rikkailta köyhille tehtävissä tulonsiirroissa. Simo Alastalo Demokraatti. Vastakkainasettelun terästyminen liittyy Paloheimon mukaan ennen muuta siihen, millaiseksi valtion rooli nähdään. Puolueiden ideologiset erot ja äänes täjien valintojen perusteet voivat olla aika kaukana toisistaan. Sauli Niinistön vuoden 2006 presidenttikampanjan sloganin vastakkainasettelun päättymisestä voi ainakin toistaiseksi unohtaa. Vihreät ovat kieltyneet kategorisoimasta itseään oikeistoon tai vasemmistoon kuuluvaksi. Vastakkainasettelun aika on palannut ” Käsitykset äänestäjistä ovat vanhentuneita ja ihanteellisia. Wassin mukaan demokratiatutkijat ovat Trumpin valinnan jälkeen huomioineet paremmin poliittiset kuplat. 6 21. Oikeiston ja vasemmiston erot korostuvat, ja vaalituloksista on tullut vaikeammin ennakoitavia J ako oikeistoon ja vasemmistoon on palannut politiikkaan aiempaa selvempänä, arvioi valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo. – Jos miettii Trumpin kannatusta, siinä on nostettu esiin Yhdysvaltain ruostevyöhykkeen miehet, jotka ovat kokeneet uhkana meksikolaiset, Washingtonin eliitin ja vähemmistöjen oikeuksia ja monikulttuurisuutta kannattavat ryhmät. Perusjako vasemmistoon ja oikeistoon on jäljellä edelleen. – Kun puhutaan yhtiöittämisestä, siinä mennään niin syvälle hyvinvointivaltion ja julkisten palvelujen ytimeen, että väkisinkin korostuvat eri puolueiden erot. – Silloin, kun näistä tulee eriäviä käsityksiä, on kysymys hyvin selvästi niistä vastakohtaisuuksista, jotka perinteisesti ovat vasemmistoa ja poliittista oikeistoa toisistaan erottaneet
ÄÄRIOIKEISTOLAISUUTTA YOKIRJOITUKSISSA Syksyn ylioppilaskirjoitusten kielen kuullunymmärtämiskokeen lähteiden joukossa oli äärioikeistolainen Breitbart News – jo seitsemättä kertaa tällä vuosikymmenellä. 7 21. SYYSKUUTA 2017 EI PÄÄTÄ EIKÄ HÄNTÄÄ Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ei löydä ”päätä eikä häntää” sinisten ja perussuomalaisten pakolaispolitiikasta. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA SO TE SIPILÄLOGIIKKAA Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) myönsi Ylen A-studios sa, että hallituksen toimet ovat iskeneet eniten pienituloisiin ihmisiin, vaikka hallitus on puhunut pienituloisimpien tilanteen helpottamisen ja eriarvoisuuden vähentämisen puolesta.. – Sanovat, että pitää auttaa paikan päällä mutta leikkaavat ennätysmääriä kehitysavusta
Myös kokonaistavoittavuuden kasvussa Demokraatti on kategoriansa ykkönen. Hallitus pitääkin yhtä härkäpäisesti kiinni maakuntavaaleista kuin myös soteja maakuntauudistuksestaan. Päätoimittaja Mikko Salmi kertoo, että taloudelliset haasteet tarkoittivat muun muassa markkinointibudjetin puolittumista. Vaaliähkyn lisäksi äänestysintoon maakuntavaaleissa saattaa vaikuttaa se, että ainakin tällä tietoa on varsin vaikea tietää, mistä maakunnalliset päättäjät tulisivat päättämään. Niistä uhkaakin tulla mikkihiiri-vaalit. Toimituksen vahvuutta on lisätty. Nyt Arkadianmäellä on 2–3 toimittajaa. SYYSKUUTA 2017 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA S uomessa käydään seuraavien kahden vuoden aikana neljät eri vaalit: vuonna 2018 presidentinvaalit ja ilmeisesti maakuntavaalit sekä vuonna 2019 eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit. – Demokraatti.fi:n suurin lukijaryhmä ovat 25–34-vuotiaat, nuoret aikuiset. Puoluesihteerit väänsivät maanantaina ratkaisua lähestyvään vaalisumaan. Demokraatti. Verkossa Demokraatti.fi pyrkii olemaan Suomen nopein ja kiinnostavin poliittinen uutismedia. Mutta temppu oli tämä: – Päätimme panostaa laatuun ja sisältöihin. Demokraatin lukijamäärä loikkasi Demokraatin lukijamäärä loikkasi Kansallisen mediatutkimuksen eli KMT:n mukaan Demokraatti-lehti on kasvattanut eniten lukijamääräänsä viime vuoden heinäkuun ja tämän vuoden kesäkuun aikana kaikista sanomaja kaupunkilehdistä koko Suomessa. Salmen mukaan lehti pyrkii kehittymiseen ja kehittämiseen. Näkemyksiä vaalien yhdistämisen autuudesta on puolesta ja vastaan. Taustalla oli SDP:n vaalitappio. Keskustan tavoite edelleen on, että lokakuussa 2018 pidetään maakuntavaalit. Onkin edesvastuutonta, että keskusta koplasi maakuntauudistuksensa sote-uudistukseen, jota on pidetty tärkeänä yli puoluerajojen. – ja lukijamäärä kasvaa. Niin tai näin, suomalaisia uhkaa vaaliväsymys, kun jo viime vaaleissa äänestysprosentti tippui säälittävän ja huonosti demokratiaa edustavan tason välimaastoon. Kaikki ei ole sitä, miltä näyttää. Sote ja sitä koskeva lainsäädäntö on yhä pahasti levällään. Salmi nostaa esiin onnistuneet rekrytoinnit. Painetun lehden kasvu on 26 prosenttia. Sopua ei löytynyt. KMT syksy2016/kevät 2017 -mittasi 97 aikakauslehden, 42 sanomalehden, 37 kaupunkija noutopistelehden, 10 lehtipaketin ja 8 sanomalehden liitteen lukijamäärät. Demokraatin viestintätuki pienentyi vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen kolmanneksella 1,2 miljoonasta 800 000 euroon. HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Vaaliähky uhkaa Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Maakuntavaaleista uhkaa tulla mikkihiiri-vaalit. Siis juuri se ryhmä, jota SDP ei tunnu tavoittavan millään, Salmi korostaa. Viime viikolla verkkolehdellä oli yli 100 000 kävijää. Lehden kokonaistavoittavuus kaikissa kanavissa kasvoi 15 prosenttia ja on viime viikolla julkistettujen lukujen mukaan 76 000. Keskusta ei suostu maakuntavaalien ajankohdan siirtoon. – Demokraatti uudistuu hieman lokakuussa ja loppuvuodesta Demokraatti.fi kokonaan. 8 21. Uskomme, että ihmiset haluavat lukea punnittua sisältöä
Lehden avaamista näkökulmista on paljon hyötyä. SYYSKUUTA 2017 Olen aina tilannut Demokraattia, koska lehti tarjoaa politiikkaa taustoittavia laadukkaita juttuja. 9 21. Demokraattia tilaamalla sinäkin pysyt ajan tasalla tulevan presidenttikampanjani aiheista. Tuula Haatainen SDP:n presidenttiehdokas Nora Vilva
SYYSKUUTA 2017 ” EU:ssa on käytössä 178 erilaista asejärjestelmää. 10 21. Vastaava luku Yhdysvalloissa on 30.
Nyt päätökselle pitäisi vielä sopia konkreettinen sisältö. SYYSKUUTA 2017 EU:n puolustusyhteistyö saa lopulta vauhtia Trump, Venäjä ja globaalit uhat työntävät keskinäistä kyräilyä syrjään eurooppalaisen puolustuksen tieltä K eskustelu Euroopan unionin puolustusyhteistyöstä on pitkän jahkailun jälkeen noussut pinnalle ehkä konkreettisemmin kuin koskaan EU:n historiassa. Jos Angela Merkel saa odotetun neljännen kautensa liittokanslerina, hänen ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ennakoidaan ryhtyvän viemään unionimaiden puolustusyhteistyön kehittämistä voimaperäisesti eteenpäin. Siksi on mahdollista, että joissakin näistä EU:n ja Naton yhteisistä jäsenmaista panostaminen EU:n omaan puolustukseen koetaan resurssien päällekkäisenä käyttämisenä. Viime juhannuksena Euroopan Unionin huippukokouksessa siunattiin poliittisesti ajatus EU-maiden pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä puolustuksessa. Edelleen on kuitenkin ratkaisematta, miten syvälle EU-maiden puolustusyhteistyö tulisi ulottaa. 11 21. Brexitin jälkeen EU:n 27 jäsenmaasta 21 kuuluu Natoon ja nämä maat ovat ainakin tähän asti nähneet Nato-jäsenyyden keskeisenä turvallisuustakeenaan. syyskuuta. Toisaalta Trumpin ristiriitaiset puheet USA:n sitoumuksista Naton muita jäsenvaltioita kohtaan herättävät aitoa huolta. Kuvankäsittely Emilie Uggla. Brysselissä seuraava askelen EU:n puolustusyhteistyön kehityskeskusteluissa odotetaan tapahtuvan Saksan liittopäivävaalien jälkeen 24. Puolustusyhteistyön syventämisen ennakoidaan kuitenkin herättävän vähintäänkin kiihkeän keskustelun unionin jäsenmaiden kesken. Lisäksi Euroopan komissio on painottanut, että kaikki toiminta on tarkoitus koordinoida Naton kanssa päällekkäisyyksien välttämiseksi
Mika Horelli Demokraatti, Bryssel ” Trumpin puheet joko ovat totta – tai sitten eivät ole. Trump on myöhemmin paikkaillut sanomisiaan vakuuttamalla, että USA edelleen sitoutuu viidenteen artiklaan. EU-maat panostavat puolustukseen yhdessä noin puolet siitä, mitä USA yksinään, mutta komission mukaan ne omaavat vain 15 prosenttia Yhdysvaltain sotilaallisesta suorituskyvystä. Uutena tekijänä nähdään myös Pohjois-Korean kasvava ydinaseuhittelu. Tämän ovat saaneet kokea sekä Georgia 2008 että Ukraina kuusi vuotta myöhemmin. Tämä tarkoittaa sitä, että samaa työtä tehdään päällekkäin useissa eri jäsenmaissa. Presidentti Trumpin sekavien puheiden ja twiittien seurauksena on kuitenkin syntynyt epävarmuuden ilmapiiri, jossa Yhdysvaltain ei enää varmasti tiedetä sitoutuvan Euroopan puolustamiseen entiseen tapaan. SYYSKUUTA 2017 Puolustusyhteistyö – sana vailla konkretiaa EU-maiden puolustuksen rakenteellisesta yhteistyön aloittamisesta on puhuttu vuosikymmeniä. Niistä ehkä selkein yksittäinen tekijä oli Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi ja siitä alkanut transatlanttisen luottamuspulan aika. Venäjän voimakkaasti kasvanut aktiivisuus kybersodankäynnissä länsimaisten demokratioiden horjuttamiseksi on myös osaltaan lisännyt EU:n tarvetta koordinoida yhteisiä vastatoimia. Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattis on toistanut useaan kertaan, että Yhdysvallat sitoutuu edelleen puolustamaan Nato-liittolaisiaan kuin itseään artikla viiden mukaisesti. Toinen syy EU:n heräämiseen puolustusyhteistyön kehittämistarpeisiin on Venäjän kasvava aggressiivisuus naapurimaitaan kohtaan. Tästä huolimatta eurooppalaiset kumppanit joutuvat asettamaan Yhdysvaltain presidentin kulloisetkin puheet samaan kategoriaan hänen vaalilupaustensa kanssa. Samalla syntyy myös keskenään yhteensopimattomia standardeja, joskus kansallisista syistä jopa tarkoituksella. Ne joko ovat totta – tai sitten eivät ole. Viimeistään Krimin haltuunoton jälkeen maaliskuussa 2014 EU:lle tuli selväksi, että omasta suvereniteetistaan äärimmäisen herkkähipiäinen Moskova kunnioittaa naapuriensa suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta vain valikoiden. Siitä, että asia on jo mukana sopimustekstissä, on kuitenkin se hyöty, että puolustusyhteistyön syventäminen ei nyt edellytä uutta perussopimusta. 500 miljoonaa tästä käytettäisiin tutkimukseen ja miljardi euroa EU-maiden puolustusteollisuuden prototyyppien kehittämiseen ja testaukseen. Vaikka Pjongjang on kaukana Euroopasta, globaalissa maailmassa jännitteet ja uhkakuvat heijastuvat kaikkialle. 12 21. Aivan kuten Natokin muodostuu eri jäsenvaltioiden omien asevoimien yhteistyöstä, myöskään EU ei ole kaavailemassa unionin yhteisten asevoimien perustamista. Kolmas tekijä Brysselin kasvaneelle kiinnostukselle puolustusyhteistyötä kohtaan on kasvanut terrorin uhka Euroopassa. EU lupailee 1,5 miljardia tutkimukseen ja testeihin Osana sotilaallisen yhteistyön integroimista komissio ehdottaa muun muassa, että vuodesta 2021 alkaen EU:n nykytasolla 158 miljardin euron budjetista irrotetaan vuosittain noin 0,94 prosenttia eli 1,5 miljardia euroa yhteisen puolustuksen hankkeisiin vuodesta 2021 alkaen. Pelkästään miehistönkuljetusvaunuja eurooppalaisilla on 37 erilaista. Komission mukaan EU-maat voisivat säästää 25–100 miljardia euroa vuodessa tiivistämällä yhteistyötään. ” EU ei kaavaile unionin yhteisten asevoimien perustamista.. ” Moskova kunnioittaa naapuriensa suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta vain valikoiden. Tämä on lisännyt erityisesti tarvetta tehdä rajat ylittävää tiedusteluyhteistyötä. Muutenkin vertailu Yhdysvaltoihin on kiinnostava. Eurooppa elää Putinin ja Trumpin välissä Sotilaallisen yhteistyön henkiinheräämiseen juuri nyt on muutama keskeinen syy. Sen mahdollisuus otettiin huomioon jo kahdeksan vuotta sitten voimaan astuneessa Lissabonin sopimuksessa, jossa kirjaus jäi kuitenkin odottamaan sopivaa hetkeä monen muun vastaavan aikeen tapaan. Euroopan komission kesäkuussa julkistamissa alustavissa suunnitelmadokumenteissa esitettiin valittavaksi kolmesta vaihtoehdosta, joista pinnallisin oli ”yhteistyö turvallisuudessa ja puolustuksessa”, keskimmäinen versio ”jaettu turvallisuus ja puolustus ja järein ehdotus oli ”yhteinen puolustus ja turvallisuus”. Koska hankkeista halutaan aidosti ylikansallisia, komissio on kaavaillut antavansa rahaa esimerkiksi prototyyppien testaamiseen vain, jos hankkeissa on mukana vähintään kaksi EU-maata ja kolme eri yritystä. Viimeisin vaihtoehto olisi hyvin lähellä sotilasliitto Naton viidennen artiklan mukaista jäsenvaltioiden sitoutumista muiden jäsenvaltioiden puolustamiseen. Puolustusrahaa palaa päällekkäisiin hankkeisiin Suomalaiskomissaari Jyrki Kataisen mukaan EU:n puolustusyhteistyössä kysymys on ainakin ensi vaiheessa muun muassa kalustohankkeiden koordinoinnista ja yhteisistä tutkimusprojekteista. EU:ssa on esimerkiksi käytössä 178 erilaista asejärjestelmää kun vastaava luku Yhdysvalloissa on 30. Trump vieraili toukokuussa Brysselissä Nato-kokouksessa ja pidättäytyi vahvistamasta USA:n sitoutumista Naton viidenteen artiklaan, Tämä sai Saksan liittokansleri Angela Merkel kiteyttämään asian sanomalla Saksan liittopäivillä, että Euroopan on tulevaisuudessa oltava valmis vastaamaan omasta kohtalostaan itse. Tällä hetkellä neljä viidesosaa EU-maiden puolustushankinnoista ja yhdeksän kymmenesosaa tutkimuksesta tehdään kansallisesti
Euroopan yhteistyön intohimoisena puolustajana hän otti usein yhteen euroskeptisten ryhmittymien kanssa. Vuonna 1994 Schulz siirtyi Brysseliin Euroopan Parlamentin jäseneksi. Schulz lähti luotsaamaan SPD:n kampanjaa keväällä 2017 perinteiset sosialidemokraattiset arvot, oikeudenmukaisuus ja ihmisarvo, edellä. syyskuuta pitkään odotettu näytelmä. syyskuuta järjestettävät liittopäivävaalit ratkaisevat paitsi Saksan suurimman puolueen, myös Saksan tulevan liittokanslerin, Euroopan tärkeimmän vallankäyttäjän nimen. Länsi-Saksassa syntynyt ja ammattijalkapalloilijan urasta nuorena haaveillut mies kärsi 24-vuotiaana vakavasta alkoholismista ja kävi lähellä itsemurhaa. Peter Müllerin, saksalaisen aikakausilehden Spiegelin Brysselin kirjeenvaihtajan mukaan syy Merkelin johtoon mielipidemittauksia on vain ja ainoastaan maahanmuuttopolitiikassa. Merkelin eduksi Müller mainitsee myös sen, että SPD:n poliittisella viestillä sosiaalisesta tasa-arvosta ei ole ollut riittävästi kaikupohjaa tavallisten saksalaisten keskuudessa. SYYSKUUTA 2017 Haastaja ” Schulzin verkostot EU:n pääkaupungissa ovat jopa Merkeliä vahvemmat. Terapian avulla Schulz pääsi jaloilleen ja perusti kirjakaupan. Parlamentaarikkouransa huipentumana Schulz kohosi Euroopan Parlamentin puheenjohtajaksi vuonna 2012. He olivat samaa mieltä pakolaispoliitikasta eläkkeisiin. Tuolloin Merkelin humaani lähestymistapa kriisiin miellytti suurten kaupunkien vihreitä ja liberaaleja äänestäjiä, Peter Müller sanoo. Hallitusvastuuta CDU:n kanssa jakaneille sosialidemokraateille haasteena on erottautua Merkelin linjasta. Koulu mieheltä oli jäänyt kesken. Kuka on Martin Schulz. Vastakkainasettelun puuttumisen takia väittelyä luonnehdittiin jopa kiusalliseksi. Nuoren Martinin poliitikon ura alkoi, kun hänet 31-vuotiaana valittiin kotikylänsä pormestariksi. Parlamentissa Schulzin poliittinen koti oli tukevasti keskustavasemmistossa. Jenni Heikka Demokraatti, Bryssel DPA / Marcel Kusch. Puheenjohtajana Schulz ajoi EU:n integraation syventämistä ja puolusti yhteistä valuuttaa. – Vuosina 2015 ja 2016 pakolaiskriisi oli ennennäkemätön, kukaan ei osannut odottaa minkälaisen mittakaavan osin kontrolloimaton maahanmuutto saavuttaisi. Alun perin vaalikamppailuksi ristitty tv-debatti kahden karismaattisen johtajan, kristillisdemokraattien liittokansleriin Angela Merkelin, 63, ja SPD:n haastajan, Martin Schulzin, 61, välillä sai jälkikäteen lempinimen duetto. Hadvigerin mielestä Schulzissa olisi ainekset hyvään oppositio johtajaan. Maahanmuuttopolitiikka ratkaisijana. – Monilla saksalaisilla menee nyt hyvin, ja keskiluokka on keskimäärin tyytyväinen tilanteeseen. S aksan tv:ssä nähtiin 3. Schulzin henkilökohtaisesta elämästä ei ole puuttunut dramatiikkaa, eikä hän ainakaan kasvutarinansa suhteen häviä Merkelille. Eurooppapolitiikka on laajasta kokemuksesta huolimatta jäänyt kampanjassa vähemmälle huomiolle, vaikka Schulzin verkostot EU:n pääkaupungissa ovat jopa Merkeliä vahvemmat. – Hän osaa halutessaan hyökätä hyvin terävästi. 13 21. Merkelillä on kampanjassaan ollut etua pitkästä valtakaudestaan, joka on herättänyt epävarmassa kansainvälisessä tilanteessa luottamusta saksalaisissa. – Keskiluokalla voisi mennä huonomminkin, Roxane Roth sanoo. 24. – Nuorten aktiivien puheista paistaa myös turhautuminen. Välillä tuntuu, ettei ole merkitystä sillä, mitä positiivista SPD saa aikaan. Mikäli vaalitulos jättää SPD:n toiselle sijalle, nuoret eivät menisi hallitukseen vaan mieluummin oppositioon terävöittämään SPD:n viestiä. Tämä toi Merkelille paljon kannatusta Saksan poliittisen kentän oikealta laidalta. Hallitusvastuun paino Tara Hadviger, Laura Kaun ja Roxane Roth, Brysselin nuorten saksalaisten sosialistien hallituksesta (JUSOS) ovat tyytyväisiä SPD:n ehdokkaaseen. Vaaleissa Schulzin henkilökohtaiset panokset ovat kovat, sillä hän on paitsi SPD:n ehdokkaana liittokanslerin virkaan, myös puolueen puheenjohtaja. Merkel tekee mitä haluaa, ja saksalaiset vain toteavat ”äiti hoitaa”, puheenjohtaja Tara Hadviger sanoo. Julkisuudessa on spekuloitu, jatkaako SPD hallitusyhteistyötä CDU:n kanssa vaalien jälkeen. He ovat osin samaa mieltä Müllerin kanssa syistä, miksi Merkeliä on vaikea haastaa. Kotiseutuaan Nordrhein-Westfalenia lukuunottamatta Schulz on jäänyt pitkän EU-uransa vuoksi Saksassa tuntemattomammaksi. Panokset ainoaksi jääneessä väittelyssä olivat kovat. Syyskuun puolessa välissä CDU johti SPD:tä mielipidemittauksissa tuntuvalla 15 prosentin etumatkalla. Müllerin mukaan ratkaisevaa Merkelin kannatuksen kannalta oli kuitenkin pakolaispolitiikan käänne konservatiivisempaan suuntaan talvella 2016
. 64 % 42 % 50 % 61 % 15 %. Työ ja elinkeinoministeriön arvion mukaan tänä vuonna suo malaisille yrityksille jaetaan las kutavan mukaan noin neljän mil jardin euron edestä erilaisia yri tystukia. SYYSKUUTA 2017 Demograafi TEKSTI HEIKKI SIHTO . . Tuuliwatti (25,8 miljoonaa euroa) . . Tallink Silja (14,2) . Meyer Turku (7,1) SUURIMMAT YKSITTÄISET YRITYSTUKIEN SAAJAT VUONNA 2014: Yritystuki – helpommin sanottu kuin karsittu Yritystuki – helpommin sanottu kuin karsittu Tulot eivät riitä pakollisiin menoihin Tinkinyt terveydenhuollon palveluista Tinkinyt lääkkeiden ostosta Tinkinyt ruokamenoista Nähnyt nälkää Viime vuonna tehtyyn kuluttajapar lamenttikyselyyn vastanneista mer kittävä osa arvioi joutuvansa halli tuksen säästötoimien takia tinkimään perustarpeistaan ja terveydenhoi dostaan, kuten lääkkeiden ostosta. Nokia (10,3) . Kyselyyn vastasi 2 537 henkilöä, joista noin 80 prosentilla oli jokin pitkä aikaissairaus. GRAFIIKKA TIMO SPARF . . Ministeriö laskee tu kiin myös erilaiset verotuet. Yritystuet kasvavat, vaikka ny kyiset hallituspuolueet lupasi vat vaalien alla tukiin leikkauk sia. 14 21. . . Fortum (9,8) . . Viking Line (24,5) . Finnlines (12,5)
Hän luonnehtii, ettei itse ole ”mikään maailman suurin visiönääri”, mutta pääsihteerinä hän pääsee tekemään muiden ideoista totta. – On olemassa joku sellainen ”sonkkilaisuus”, joka on yhteisöllisyyttä ja ylpeyttä järjestöstä. Sellaista henkeä haluaisin tuoda myös tämän päivän aktiiveille. Muun muassa Sonkin tapahtumatoimintaan ollaan nyt ideoimassa uutta. – Meillä on innokkaita toimijoita, joilla on halua uudistaa ja aktivoida toimintaamme. – Sonk on minulle tuttu ja rakas järjestö, jonka työtä haluan olla edistämässä, hän sanoo. Virtasen mukaan Sonkin toiminnan pitää olla vaikuttavaa ja kantaaottavaa, mutta myös muilla tavoin merkityksellistä. Ku va t Ja ri So in i. Tie kulki Demarinuorten kautta Sonkin aktiiviksi ja siitä edelleen SDP:n toimintaan ja kaupunginvaltuutetuksi Raumalle. Pestiin hakiessaan hän tiesi pääsevänsä mukaan konkreettiseen kehitystyöhön. 15 21. Toiminta ei välttämättä ole samanlaista kuin minun aktiiviaikoinani, vaan siitä pitää tehdä nyt mukana olevien ihmisten näköistä, Virtanen kuvailee. SYYSKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Yhtä perhettä SOSIALIDEMOKRAATTISEN LIIKKEEN TOIMINTA TUTUKSI Sonkkilaisuus sydämessä Sonk sai Essi Virtasesta uuden pääsihteerin E ssi Virtanen, 27 vuotta, kuvailee osallistuneensa sosialidemokraattisen liikkeen toimintaan ”aika kokonaisvaltaisesti” 16-vuotiaasta lähtien. Rakkaus Sonkiin kumpuaa Virtasen omista kokemuksista Turun opiskelijoiden sosialidemokraattisessa yhdistyksessä. Minä haluan olla tukemassa sitä, hän summaa. Syyskuun alussa hän aloitti työn Sonkin pääsihteerinä
Heitä kannattaa siis kuunnella. – Näen, että nyt on momentumia viedä opiskelija-asiaa eteenpäin myös demareissa, hän sanoo. Marraskuussa Sonkilla on sen 50. Virtanen muistuttaa, että nykyiset sonkkilaiset ovat sitä porukkaa, joka tulevaisuudessa todennäköisesti nousee yhteiskunnan ja puolueen merkittäviin tehtäviin. – SDP:llä on kyllä koulutuspoliittinen ohjelma, asiantuntijoita ja osaamista, mutta tuntuu, että ulkoapäin katsottuna koulutuspolitiikkamme näyttäytyy yksittäisinä kannanottoina. liittokokous, jonka järjestelyissä riittää puuhaa. SYYSKUUTA 2017 SDP:n arvoilmapuntari Virtasta houkutti tehtävä Sonkissa myös siksi, että opiskelijaliike on juuri nyt kiinnostava. Voi kysyä, kuinka uskottavia ” On olemassa joku sellainen ’sonkkilaisuus’, joka on yhteisöllisyyttä ja ylpeyttä järjestöstä. Kokouksessa valitaan varapuheenjohtajat ja liittohallitus, otetaan kantaa ajankohtaisiin opiskelijapolitiikan kysymyksiin ja käsitellään Sonkin uutta tavoiteohjelmaa. ” Näen, että nyt on momentumia viedä opiskelija-asiaa eteenpäin myös demareissa.. Sonkin toiminnan kärki on opiskelijaja koulutuspolitiikassa, mutta Virtasen mukaan järjestö on samalla sosialidemokraattisen liikkeen ”arvoilmapuntari”. Tarkoituksena on pohtia, mitä puolue voi toimintansa eri tasoilla tehdä, jotta kannatus lähtisi nousuun. – Opiskelijapolitiikan kentällä poliittisten järjestöjen tilanne on vaikea. – Miten nämä ihmiset tulevaisuudessakaan hakeutuisivat puoluepolitiikkaan, kun heidän aktiivisuutensa kanavoituu jo nyt muualle, Virtanen kiteyttää. Ennen liittokokousta tulossa ovat myös yliopistojen ylioppilaskuntien ja ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien edustajistovaalit. – Voimme kertoa puolueelle, miten korkeasti koulutettu nuoriso suhtautuu asioihin, millaisia arvoja tällä sukupolvella on ja millaiseen suuntaan yhteiskunta on heidän mielestään kehittymässä, hän sanoo. 16 21. On suuri haaste saada opiskelija-aktiivit sitoutumaan niiden sijaan poliittiseen opiskelijajärjestöön. Ylioppilaskunnissa ja erityisesti amk-puolella valta kasaantuu sitoutumattomille ainejärjestöja harrastusjärjestötaustaisille ryhmille, Virtanen kertoo. Tapetilla ovat opintotuen muutokset, ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys, opintojen maksuttomuus ja viimeisenä, muttei vähäisimpänä koulutusleikkaukset. Ainejärjestöt jyräävät poliittiset järjestöt Tuoreella pääsihteerillä on tiedossa kiireinen syksy. Koulutuspolitiikka SDP:n kärkeen Virtanen kertoo, että Sonkilla ja puoluehallituksella on käynnissä SDP:n opiskelijakannatuksen parantamiseen tähtäävä projekti. Tätä myös SDP:n kannattaa Virtasen mielestä miettiä puolueen nuorisoja opiskelijakannatusta pohtiessaan. Sonkin osastoissa on nyt käynnissä ehdokashankinta. Virtanen uskoo, ettei tavoitteeseen päästä yksittäisillä teoilla tai kannanotoilla
Turinointia ihmisten parissa klo 11–14 ja paikalle tulee myös @haatainent #turunpäivä Niina Malm Joo-o. – Yleinen mielipide kallistuu siihen, että esimerkiksi koulutuksesta, tutkimuksesta ja kehityksestä leikkaaminen on huono asia. Hän sanoo vihreiden onnistuneen puolueista parhaiten puhuttelemaan tämän päivän nuoria ja opiskelijoita. Koulutuspolitiikan kysymykset eivät nimittäin kiinnosta pelkästään opiskelijoita, eikä opiskelija-asiassa ole kyse vain opiskelijoiden sosiaalietuuksista. SYYSKUUTA 2017 #demokraatti INSTAGRAM-KUVIEN NÄYTEIKKUNA ulostulot ovat, jos niiden välillä ei puhuta koulutuksesta, opiskelijoista ja sivistyksestä, Virtanen pohtii. Lisäksi vihreissä on pidetty pitkään – ja ennen kaikkea näkyvästi – esillä, että puolue pitää opiskelijaja koulutuspolitiikka tärkeänä. Niin se kaupunginhallituksen Pietarin matka huipentui Paavoon. Hän oli ollut luennoimassa Kekkosesta ja myö törmättiin Suomen asemalla. Se nähdään tulevaisuudesta leikkaamisena. Yksi syy on puolueen linja ympäristöja ihmisoikeuskysymyksissä. 17 21. – Sosialidemokratia on sivistyksen liike, joten joskus ihmetyttää, mikseivät nämä asiat ole kärjessä puolueen retoriikassa. SDP Joensuu #joenyö:ssä avattiin syyskausi. – Kyse on siitä, minkälaista osaamista täällä on, millainen on meidän elinkeinorakenteemme ja onko meillä esimerkiksi tutkimusta, joka tunnetaan maailmanlaajuisesti laadukkaaksi, hän painottaa. Ei vain opiskelijoiden asia Koulutuspolitiikan linjauksiin kannattaa Virtasen mukaan panostaa, vaikka äänestäjäryhmänä opiskelijat ovat melko pieni joukko. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Essi Virtanen Nice folks all around! #silakkamarkkinat #Rauma Jarmo Aalto Jaahas jaahas, sitten matka vie kauppatorille
– Siksi nimilaatoissa on ollut puutteita ja epätäsmällisyyksiä. – Uskon, että kaikki suomalaiset ymmärtävät, että kyse on tärkeästä historian vaalimisesta, sen muistamisesta, historiasta oppimisesta ja menehtyneiden kunnioittamisesta, mutta se on eri tavalla tärkeää niille, joiden omaa perhettä tai sukua tapahtumat ovat koskettaneet, hän kuvailee. Monin tavoin tärkeä muistaminen Maarit Feldt-Rannan mukaan on tärkeää huolehtia siitä, että muistovuoteen liittyvä kokonaisuus hoidetaan hyvin ja arvokkaasti. 18 21. . Alkuvuodesta vanhat nimilaatat irrotetaan, ne hiotaan talven aikana ja kaikki yli 3000 nimeä kaiverretaan uusiin laattoihin. . Yhdistys kaiverruttaa nyt muistomerkkiin kiinnitettäviin nimilaattoihin joukkohaudassa lepäävien nimet sekä synnyinja kuolinajat. . Koska haudassa on ihmisiä kaikkialta Suomesta, tapahtumiin kokoontui yli neljätuhatta ihmistä eri puolilta Suomea. . . Tiedossa kirja ja suurtapahtuma Ensimmäinen Dragsvikiin liittyvistä kansalaissodan muistovuoden merkkipaaluista koittaa keväällä, kun muun muassa Pro Finlandia -mitalilla palkitun kirjailija Sirpa Kähkösen vankileiriin perehtyvä mikrohistoriallinen teos julkaistaan. Lisätietoa Tammisaaren vankileiristä: www.tammisaari1918. – Historian eri vaiheissa muistomerkkiin on kaiverrettu hautaan haudattujen ihmisten nimiä. Ne kiinnitetään paikoilleen ennen vappua, Feldt-Ranta selvittää. SYYSKUUTA 2017 Suuri historiateko kunnioittaa tuhansia punavankeja Tammisaaressa on Suomen suurin punavankimuistomerkki ja joukkohauta, johon on haudattu yli kolmetuhatta ihmistä. Se on sitä myös niille, joiden sukua ei ole juuri Tammisaaren haudassa. Feldt-Ranta kertoo, että muistotilaisuus on massiivinen tapahtuma. Kesäkuun 9.päivä järjestetään Tammisaaren punavankimuistomerkillä muistotilaisuus, jonne puhujaksi saapuu arkkipiispa Kari Mäkinen. . . Oman paikkakuntasi tapahtumista voit kertoa meille esimerkiksi lähettämällä sähköpostia osoitteeseen liike@demokraatti.fi. Lisäksi julkaistaneen sähköinen lista joukkohaudassa olevista ja heidän kotipaikkakunnistaan. Se on olennaista vuoden 1918 tapahtumiin liittyvän tiedon ylläpitämisen kannalta, mutta lukuisille suomalaisille se on tärkeää myös henkilökohtaisesti. . Sisällissodan päätyttyä vuonna 1918 Tammisaaren eli Dragsvikin kasarmialueelle perustetulle vankileirille kuljetettiin vajaa 8 700 punavankia eri puolilta Suomea. . . . . Demokraatti seuraa kansalaissodan muistovuoteen liittyviä tapahtumia Tammisaaressa ja muualla Suomessa. Yhdistyksen aktiivit ovat tehneet aivan valtavan työn selvittäessään kaikkien haudattujen henkilöllisyydet väestörekisterien ja seurakuntien kanssa, Feldt-Ranta kiittää. Jo ha n Kv an str öm. Feldt-Rannan mukaan kyseessä on suuri historiateko, joka ei ole ollut tässä mittakaavassa aiemmin mahdollinen, koska menneinä vuosikymmeninä keinot kaikkien nimien selvittämiseen ovat olleet rajallisemmat kuin nyt. Muistotilaisuuden jälkeen Dragsvikin varuskunnassa järjestetään historiaseminaari ja illalla kulttuuritilaisuus Tammisaaressa. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Maarit Feldt-Ranta on Tammisaaren punavankimuistomerkin hoitoyhdistyksen puheenjohtaja. Entiset punakaartilaiset ry pystytti paikalle muistomerkin vuonna 1951. Leirin olosuhteet olivat heikot, ja noin joka kolmas leirille tuotu kuoli nälkään ja kulkutauteihin . Paikalla olevassa joukkohaudassa on yli 3000 henkeä. . Myös nyt paikalle odotetaan tuhansia ihmisiä, hän kertoo. Vuodesta 2010 muistomerkkiä on hoitanut Tammisaaren punavankimuistomerkin hoitoyhdistys. . Tammisaaren punavankimuistomerkin hoitoyhdistyksen puheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta kertoo, että ensi vuoden kansalaissodan muistovuonna joukkohautaan laskettuja aiotaan kunnioittaa arvokkaalla tavalla. com TAMMISAARI 1918 ” Kyse on tärkeästä historian vaalimisesta, sen muistamisesta. Tämän Feldt-Ranta tietää kokemuksesta, sillä hänen isoisänsä isä teloitettiin Inkoon Västankvarnissa. – Vuonna 1988 tapahtumassa puhui presidentti Mauno Koivisto ja vuonna 2008 presidentti Tarja Halonen.
Olo on kummallisen ahdistunut. SYYSKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Pistä stressille kampoihin M uisti reistaa. Nauru vähentää kehon stressihormoneja, ja aidosti hymyilevillä ihmisillä on stressaavassa tilanteessa alempi syke ja alhaisempi stressitaso. Tekohymykin toimii paremmin kuin pokerinaama. Demokraatti TEKOHYMYILE, EDES Stressaantuneena ei ole helppo hymyillä, vaikka tutkimusten mukaan juuri silloin humoristinen olotila kannattaisi. 19 21. Omaa ajattelutapaansa voi muuttaa vähemmän stressiä aiheuttavaksi. Mitä säännöllisemmin ihminen liikkuu, sitä vähemmän kortisolitaso kullakin kerralla nousee. ÄLÄ VATVO Asioiden vatvominen ja murehtiminen aiheuttavat stressiä. Tutkimusten mukaan säännöllisesti liikkuvan ihmisen kortisolitaso nousee vähemmän myös silloin, kun stressin aiheuttaa joku muu syy kuin liikunta.. Tällä menetelmällä on nimikin: mindfulness. Aikataulut painavat, laskut painavat ja keittiöremonttikin. Pitkään jatkuneeseen, elämänlaatua heikentävään stressiin tepsii terapia. Työtä on enemmän kuin ehtisi tehdä, ja joka paikkaan pitäisi ehtiä yhtä aikaa. On hyödyllistä oppia huomaamaan ne omat ajatusketjut, jotka johtavat ikävien ja negatiivisten tunteiden ja ajatusten noidankehään. Kuulostaa stressiltä, ja sitähän se onkin. Uni ei tule. Sitä ennen stressin taltuttamiseen kannattaa kokeilla kotikonsteja. Tuntuu siltä, että jos ajanhallinta lipeää, rynnii elämä hallitsemattomana kaaoksena yli. NOSTA SYKETTÄ Liikuntakerta nostaa hetkellisesti stressihormoni kortisolin määrää veressä
Niihin en voi paljon vaikuttaa. Pitäisi olla utelias, ei huolestunut tulevaisuudesta. Peiliovet kaapistoissa, niin ei sitä seuraamista voi oikein välttääkään. Aiemmat harjoitukset ovat kerta toisensa jälkeen päättyneet totaaliseen katastrofiin. Välillä joutuu pitämään pelitaukoja, kun paikat ei vaan kestä. Odotan kauhulla sitä hetkeä, kun hiukseni alkavat harventua. Huolet vetävät vakavaksi. Ulkonäöllä on suuri vaikutus, etenkin ensikohtaamisessa. 20 21. Tietynlaisen poikamaisuuteni takia joku saattaa ajatella, etten ole ihan vakavasti otettava tyyppi. Itseasiassa en niinkään katsele kasvojani. Urheilusuoritusten jälkeen toipuminen kestää pidempään. Samalla tavalla voi olla utelias sitäkin kohtaan, miten oma naama muuttuu vuosien varrella. Yritän muuttaa huolehtimisfilosofiaani enemmänkin uteliaisuudeksi. Pitäisikö todeta, että ei parta pahoille kasva. Itse sen toki huomaa, etenkin kropassaan. Ehkä poikamaisuuteni hämää, eivätkä he tajua, että vanhenen. Riittääkö itsetuntoa, ettei tarvitse tehdä immokuutsia. Ai, naamani voi näyttää tältäkin. Tai huolissaanolo. Harrastan koripalloa ja se on rankkaa nivelille. Ville Wallin on SDP:n hallintopäällikkö.. Ihmiset luulevat minua usein nuoremmaksi kuin olen. Siitä voi joskus olla etua. SYYSKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Ville Wallin, 43 K asvoni ovat kovin vakavat, mutta kyllä ne silloin tällöin pystyvät myös poikamaiseen virnistykseen. Ottaa positiivisena kaikki muutokset. Toisinaan huomaan haikailevani, miten kivaa se olisikaan, jos kasvaisi parta. Se voi liittyä työhön tai muutenkin elämään. Sen sijaan seuraan kauhunsekaisin tuntein keskivartaloni kehittymistä
SYYSKUUTA 2017 TRL – 46 vuotta toimintaa Nro 2 21.9.2017 TRL-Retket www.tyovaenretkeilyliitto.c om Hietajärven harjulla Pallaksella. Ne ovat luonnonkauniiden vaellusreittien äärellä. Kuva: Hilkka Tikka TRL:n majat ovat oivallisia retkien tukikohtia. 24.9. TRL-syyspatikka Inkoon Bjursissa. Evon retki. Järj. Sieniretki Oittaan maastossa. Rovan. Järj. 21 21. 7.10. Tonttukävely Nuuksiossa. Riihim.Retk. Syysretki Noitatunturille. Hiisivalkeat Nuuksion Stenbackassa ja vaellus Pähkinäpolulla. 9.12. Retk. Kuva: Hilkka Laitinen TRL-majat TRL:n ja sen jäsenseurojen syysretkiä eri puolilla Suomea. Järj. Järj. Kontioniemen polut. TMMR 7.-8.10. Järj. Lapakisto-retki. Esp. Retkeilijät 23.9. tyovaenretkeilyliitto.com Lisätietoja ja varaukset: puh. Tule tapaamaan iloisia retkeilijöitä, se piristää syyspäivää! LISÄTIEDOT SIVULLA 7 KÄKKÄLÖ UKONJOKI VARKHAMMUKKA RIHMAKURU Jumalan selän takana Tunturin kupeessa niemen nenässä puron korvassa kosken niskalla kallion kyljessä lahden kainalossa Luojan kämmenellä Jumalan suuren ja turvallisen selän takana partainen mies kuin karhu asennollaan nukkuu Mikko Kilpi 23.9. 23.9. SalSa 4.-5.11. Retk. Karjalan Retkeilijät 7.10. Järj. Järj. Rakotulilla. Järj. 045 1369 744 tai sähköpostilla työväenretkeilyliitto@gmail.com Syysmetsiin rennosti!. SalSa. Katso www. Esp. Retki Liesjärven kansallispuistoon
Lähes kaikki saatiin tehtyä mitä olin suunnitellut. Suomen luonnon päivän kunniaksi tukkilaistaitoa: sestomista Kaunisniemen rantavedessä. Puhalaisen Hannu ja Vähätainin Seppo uurastivat puusavotassa. Me retkeilijät olimme myös mukana. Liitolla on siihen materiaalia esim. Ukonjoen kämpän kupeelle juntattu tolppa oli keskipisteenä kun Asko väänsi Kari Neuvosen avustamana tukkilaisponttuilla käytettyjä puomikieppejä. Tässä päti vanha sanonta, Mitä useampi kokki sen sakeampi keitto. Muistiin merkitsi perimätiedon mukaan Pauli T Komonen Elotreffeillä juhlittiin luontoa Lapin majoilla talkoiltiin Asko Kurki (oik) ja Kari Neuvonen puomilenkin väännössä. TRL:N MAJAVUOKRAT 2017 Vuodepaikkamaksut Varkhanmukkassa (Enontekiöllä) jäsen aikuinen 8 e alle 12-vuotiaat 4 e ei-jäsen aikuinen 12 e alle 12-vuotiaat 7 e Rihmakurussa (Kittilässä) ja Ukonjoella (Lieksassa) jäsen aikuinen 10 e alle 12-vuotiaat 5 e ei-jäsen aikuinen 14 e alle 12-vuotiaat 8 e Majoja voi varata vuodepaikkamaksulla tai viikko/vrk-hinnalla. Mainiot kokkimme kävivät tutustumassa Pallaksen puroihin jopa niin tarkkaan, että kunnioittivat veden jumalaa ylittämällä ilkosillaan vesistön. Vei neljä päivää traktorikuskilta ajaa ne pihapiiriin. Ainakaan nälkä ei ollut vieraanamme. Lahjoituksia voi osoittaa Työväen Retkeilyliiton tilille Nordeaan, IBAN FI66 1521 3007 119458. Maksut majavuokrauksesta TRL:n tilille IBAN FI66 1521 3007 119458 Viitenumerot: Varkhanmukka + Suaskumpu 11222, Rihmakuru 24442, Ukonjoki 11277, Käkkälö 12331 Puheenjohtajan palsta Radiosta ei enää kuulu kesää ylistäviä lauluja ja muuttolinnut ovat kääntäneet pyrstönsä Suomelle. Ei muuta kuin retkeilyllistä syksyä ja alkavaa talvea, Hannu Puhalainen Puheenjohtaja Retkeilijä-lehti on luettavissa, myös aikaisempia numeroita, TRL:n nettisivuilla näköissivuina. Juha Hämäläinen opasti sieniretkeläisiä Patvinsuon lenkillä. Nostettiin Liiterirakennus irti maasta ja saatiin vihdoin pitkospuutkin tervattua. Puuta nurin, mönkijällä liiterin viereen ja uutta kuormaa hakemaan. 040 588 1439 TRL:n tili: Nordea FI66 1521 3007 1194 58. Kiitos lahjoittajille. Hyvin se onnistui Vuorimaan Jussilta, vaikka käytössä oli vain yksi toimiva käsi. Oletko ihmetellyt, miksi tämä meille tärkeä Retkeilijälehti ei enää ilmesty niin usein kuin aikaisemmin. Suomi100 toi siihen hyvän lisän. Retkeilijä-lehtiä. Seuroilla on varmaan tämän vuoden toimintasuunnitelmissa vaikka mitä tarjolla. Marjastaminen kuuluu varmaan monen retkeilijän harrastuksiin. Ja kutsua noudatti liki 40 retkeilijää elokuun viimeisenä viikonloppuna Lieksassa Ukonjoella kämpällä ja likeisessä Patvinsuon kansallispuistossa. – Vanhojen työmenetelmien säilyttäminen on tärkeää, siksi tätä olen koettanut opiskella, Asko kertoili. Ukonjoen mahtavista halkopinoista kevään ja alkukesän aikana vastannut ’talkkari’ Erkki Ajakainen oli laittanut Askon tarvitsemat näreet likoamaan kolme viikkoa sitten. Vahvistamattoman tiedon mukaan Hannukurussa olisi nähty vauhkoontunut porotokka vielä viikko uimisen jälkeen. Uusi kansallispuisto, Suomen neljäskymmenes vihittiin Hossassa. 00510 Helsinki puh. KIITOS kaikille ahkerille osallistujille ja muillekin. Se avasi vasta-alkajillekin näppituntuman sienten tunnistamiseen. Syy on se, että lehden ilmestymiskertoja vuodessa on vähennetty neljästä kolmeen kustannussyistä. Rakennettiin Varkhanmukkaan uusi kaivonsuoja. Olen jonkuisen vuoden ryysännyt Lapin majatalkoissa, mutta koskaan eivät säät ole suosineet kuten tänä vuonna: sopivasti lämpöä, sateesta ei tietoakaan eivätkä sääsket olleet kiusana. Välittäjät lopettivat ostamisen, kun varastot täyttyivät. Toimisto: Sturenkatu 27, 4. Reinon mielessä väikkyivät puolikiloiset ahvenet, joita viime kesänä nousi lähivesistä. – Otin moottorisahan, karsin ja pätkin ne viisimetrisiksi. Poltettavaa riittää nyt pitkäksi aikaa tälle mahtavahenkiselle porukalle, Erkki tuumaili. Tarkemmat hintatiedot netissä www.tyovaenretkeilyliitto.com sivulta Majat / Majamaksut. Kysykää niitä tarvittaessa Maijalta liiton toimistolta. Kämpät siivottiin vauhdilla. Retkeilijä-lehti: Toimitus Hilkka Laitinen, puh. joulukuuta 2017 Demokraattilehden liitteenä. www.tyovaenretkeilyliitto.com Hyvän mielen keräys Lahjoittamalla sopivan summan tilillemme olet mukana kämppätalkoissa omalla ”hyvän mielen” panoksellasi. Kaikkien toimintojen hinnathan tahtovat nykyään nousta, mutta toivon, että lehti kuluu vielä hyvin retkeilijöiden käsissä. Vuoden 2017 TRL:n retkeilypäivät vietettiin Elotreffeillä Ukonjoella 25.-27.8. Juhlassa oli satoja asiasta kiinnostuneita. Hyvän mielen keräykseen ovat huhti-elokuussa osallistuneet Matti Vikström, Aino Hooli, Jorma ja Liisa Okkonen, Jukka Tarkkala, Juha Saarinen, Liisa Uusitalo, Pauli Oranen, Pauli T Komonen . 0440-500354, hilkka.laitinen@gmail.com ISSN 0783-165X Painopaikka: Keski-Uusimaa Oy, Tuusula Seuraava Retkeilijä ilmestyy 14. Ottakaa huomioon suunnitelmissanne realiteetti siitä, mitä voitte toteuttaa. Ihme ja kumma valmista tuli. Luontokierroksen päätteeksi kokoonnuttiin Patvinsuon Kaunisniemeen kuorokonserttiin ja eräopasopiskelijoiden laatimalle piknikille. Keittiövelhojen lisäksi Karjalan Retkeilijöillä tuntui olevan myös hyvät suhteet ilmojen haltijoihin: vettä satoi koko ajan paitsi ei silloin kun oltiin maastossa. Jäi siten aikaa retkeilyllekin. Kesä 2017 oli seurojen toiminnassa hienoa aikaa. Aineistot kuukautta aiemmin. 22 21. Kyllä niitä jonkun aikaa polttelee ja avautuihan Korsulta pieni väylä tunturiinkin. 045 1369 744 tyovaenretkeilyliitto@gmail.com www.tyovaenretkeilyliitto.com www.nf-int.org tai www.nfi.at Palvelemme: ti, ke, to klo 9-16 Toimistonhoitaja: Maija Koponen Puheenjohtaja: Hannu Puhalainen, puh. Väkeä oli Lahdesta, Hämeenlinnasta, Joensuusta, Kuopiosta ja Rovaniemeltä. Pienelle Tutustu Lapin maahan -kiertueellekin jäi aikaa. Viistottiin Kelon hirren päät, kiristeltiin lukkoja ja paljon muuta. Viikko oli kaikin puolin onnistunut. krs. Järjestäkää myös retkeilykursseja, tai muita aiheisiimme liittyviä tilaisuuksia, niiden kautta saatte uusia jäseniä ja samalla voitte mainostaa itseänne ulospäin. Tutustu: https://vapepa.fi Juhli luontoa – niin teemme mekin! Näin kuului kesäisen TRL:n kutsukirjeen otsikko. – Hyvin olen viihtynyt, mutta nyt alkaa kalastus eli se ehdottomasti paras osa treffejä, naurahti Riihimäen Retkeilijöiden Reino Tuominen. Rihmakurussa neljä Karjalan Retkeilijää viisikätisesti siis viisi tervettä kättä ja kolme vähemmän tervettä nostivat joka keväiseksi tulleen riesan eli rumpuputken ylös. Täyttivät liiterin, tyhjensivät uppopumpulla kaivon, johon oli kertynyt sakkaa ja siivosivat kämpät. Sirpa ja Helena vastasivat ravitsemuksesta. Kun sata männynrunkoa kaatui myrskyssä kolmisen kilometriä kämpältä, Erkki ryhtyi toimeen. Ainakin Kuopion, Savonlinnan ja Rovaniemen retkeilyseurat ovat viettäneet kesän aikana vuosijuhliaan, ja HTR myöhemmin syksyllä, onnittelut heille. Näyttämö oli siis ihanteellinen ja me pellethän teimme kaikenlaisia temppuja. Tiedä sitten onko tapauksilla yhteyttä toisiinsa. Syksy on retkeilyllisesti hyvää aikaa. – Sateisena kesänä vaikkapa kehnäsienen tunnistaminen on haasteellista, koska vesi on liottanut lakin pinnalta tunnistuksen kannalta tärkeän helmiäiskerroksen. Perinteisestä ohjelmasta poiketen juhlittiin myös Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä. Naisväki keskittyi enemmän siivouspuoleen. Katsokaa vaikka lehdessä olevaa seurojen toimintapalstaa. TRL on hyväksytty Vapaaehtoisen pelastuspalvelun jäsenjärjestöksi. Syyskokoukset lähestyvät ja seurojen on suunniteltava ensi vuoden talousarviot ja toimintasuunnitelmat. Huitaistiin ohi mennen huussikka niille, joiden jalka ei enää nouse kovinkaan kepeästi. Omiin eväisiin ei todellakaan ollut tarvetta. Tehtiinhän majoillamme paljon pikkuhommiakin. Kaikille jäsenille tulee olla ohjelmissanne tapahtumia, joihin voi osallistua. Puominäreet olivat pilkkeitä Erkin muissa puusouveissa. Vihtiläisten monipuoliseen menyyseen kuuluivat salaatit, nuotiomakkarat, letut ja runsaat aamupalat. Täällä pohjoisessa oli hillasato mitä parhain. Patvinsuon käyntiin kuului Juha Hämäläisen vetämä sieniretki. KIITOKSET JÄRJESTÄJILLE. – Vihtiläiset ilmoittautuivat ensimmäisenä, vastasi Liisa Uusitalo Vihdin retkeilijöistä kysymykseen ’miten keittiövuorot jaetaan TRL:n tapahtumiin’. Heikki Aaltonen (vas) ja Sauli Lehtimäki pystyttivät lipputangon Ukonjoen pihapiiriin. Sieltä näkee, että meillä on paljon toimintaa. Talkooporukkaa tuli sitten siinä vaiheessa ja rungot pätkittiin metrisiksi ja pinoihin. Paikallislehden kuvien ja jutun mukaan tuolla hillapitäjässä Ranualla oli hilloja niin paljon, että niillä jopa päällystettiin maanteitä. Lätäsenolla ja Käkkälöllä jäi käymättä, mutta käydään sitten ensikerralla. Mutta palataanpa Suomen luonnon juhlintaan. Viitenumero on 11633. Hossan kansallispuisto sijaitsee lähellä viitostietä, joten etelästä pohjoiseen tultaessa (tai toisinpäin) on helppo käydä tutustumassa puiston aarteisiin. Lehtisepät Oy,. Osallistukaa myös ympärillänne oleviin tapahtumiin omalla retkeilyaiheisella esittelypöydällä. Voimaa ja tekniikkaa tarvitaan, jotta kiepeistä syntyy oikeanlaisia. Lehti jaetaan edelleen Demokraatti-lehden mukana. Lauantain kohokohtaa, Patvinsuon käyntiä, pohjusti Asko Kurjen vanhojen savottataitojen näytös. Teksti ja kuvat: Hannu Tuovinen Kesäkuun toisella viikolla viisitoista innokasta retkeilijää kokoontui Lapin majoillemme kunnostelemaan vanhaa ja rakentamaan uutta. SYYSKUUTA 2017 TYÖVÄEN RETKEILYLIITTO ry Luonnonystävien kansainvälisen Liiton (Naturfreunde Internationale, NFI) Suomen jäsenjärjestö, perustettu 1971. Menomatkalla Patvinsuon kierrokselle piipahdettiin Helmi Kilpeläisen loihtimalle keittolounaalle Loma-Kitsiin. Rakennusmestareina olivat Orasen Pauli, Parikan Unto ja Vuorimaan Jussi. Siksi kannattaa opiskella useampia tunnistustapoja, Hämäläinen muistutti. Meidän pitää todeta syksyn tulleen
Sitten yllätti helle, ”jääkaappi” suli, minne ruuat. Timo Nyberg ystävä Suruviesti, Kangasalan Retkeilijöiden perustajajäsenen Helvi Siirtosen pois nukkumisesta, tavoitti retkeilijöidemme joukon heinäkuun viimeisenä viikonvaihteena. Hän toimi seuramme johtokunnan varapuheenjohtajana vuosina 1990-2003 ja johtokunnassa vuoteen 2005 saakka. Helvi oli Kangasalan Retkeilijöiden sielu ja sydän . Omavastuuosuus 10€ aikuiset ja lapset 5€. Suuri ystäväjoukko jää kaipaamaan iloista ja ystävällistä Ossia. Torppa, retkeilijöiden tukikohta oli hänelle rakas. Hän aina ehti mukaan, vaikka toimi monella saralla muuallakin, työväen asiat, naistoimikunta, eläkeläiset, SPR jne olivat hänen sydämenasioitaan. Näin päättyi kolme päivää vaille 88 vuotta kestänyt matka. Oman seuran tapahtumia ei voinut kuvitellakaan ettei Helvi olisi mukana. Erityisesti isäntäseuraa ilahdutti se, että seminaariin osallistui myös ”omia”, eli espoolaisen Tapiolan Maaja Meriretkeilijöiden edustajia. Teos sisältää 80 sivua kuvin ja sanoin. Seminaariyleisö oli innostuneesti mukana ja vilkas puheensorina ryhmissä tuotti tulosta. Mottona oli saada lisää vapaa-aikaa monimuotoiseen harrastetoimintaan. Kirjaa on myös saatavana HTR:n tapahtumien yhteydessä ja vuosijuhlassa. Aina iloinen ja auttavainen Helvi on poissa. Osoite: Sompiontie 4, 00730 Helsinki. Helvi tiesi konstit, ruokavarastot upotettiin muovisaaveissa Telaojaan. 33 % yli 15-vuotiasta suomalaisista toimii vapaaehtoisina, mutta yhteiskunnan muutokset lisäävät kysyntää ja siten tarvetta uusille, nuoremmille vapaaehtoisille. TRL:n kiinteistötoimikunnassa Helvi toimi vuosina 1998-2001. Ikävä jää, mutta muistot säilyvät. Lukuisat tunnelmoivat merkinnät Torpan vieraskirjassa muistuttavat meitä hänestä ja pitkästä yhteisestä retkeilijätaipaleesta. Poliittinen jäsenyys ja vilkas osanotto kuului hänen harrastukseensa yli 70 vuotta. Kirjan on koonnut/kirjoittanut Eila Oranen ja sitä voi tilata hintaan 20 €, postitettaessa lisätään postituskulut 2,60 €. TRL:n puitteissa hän matkusti ja retkeili laajalti Suomessa aina Välimeren maihin asti. Yhteystiedot: Eila Oranen, 040 7344913, oranen.eila@gmail.com Helvi Siirtosen muistolle 15.10.1925 – 30.7.2017 Kuusankosken Retkeilijät järjesti 9.6. Tilaisuus on avoin kaikille retkeilijöille ja retkeilyn ystäville. Siitä jatkui tärkeä toimitsijatoiminta. (Omavastuuosuuden voi maksaa myös käteisellä paikan päällä.) Historian kirjaamisessa on huomioitu HTR:n alku ja sen tuoma vakaumus. Näissä puitteissa rakentui valtava ystävien ja tuttavien joukko. Ahkera teatterissakävijä jäikin viimeiselle retkelle ”saappaat jalassa”. Sösö oli kaikkien tapahtumien vakiovierailija, jos suinkin oli mahdollista. Haasteena onkin löytää uusia kanavia ja keinoja tavoittaa vapaaehtoisia sekä uusia lyhytjänteisempiä toimintamuotoja entisten rinnalle. Kansalaisareenan edustaja puolestaan selosti yhdistyksen toimintaa vapaaehtoisten edunvalvojana, julkisuuden edistäjänä, toiminnan kehittäjänä ja yhteistyökoordinaattorina. Muistan hyvin siitä toiminnasta ystävykset Sösö ja Soikka. 1985 hän liittyi paikalliseen EKL:n yhdistykseen vaimonsa Ingan kanssa. Vapaaehtoiset haluavat hyvin organisoitua ja johdettua toimintaa, jossa heidän taustansa ja osaamisensa otetaan huomioon ja heitä innostetaan ja kannustetaan mehengessä. Toriparlamentti oli tärkeä viimeisille metreille. Hankkeen aikana tuotettuja oppimateriaaleja esiteltiin isäntien omille osallistujille sekä 15 muun eri järjestön ja yhteisön edustajille, yhteensä 44 henkilölle. Päivän esityksissä oli keskeistä vapaaehtoistyön tärkeys yhteiskunnalle ja antoisuus tekijälleen: uusia ihmissuhteita, yhteisöllisyyttä, uuden oppimista, hyvän mielen antamista ja saamista ja sitä kautta muiden ja oman hyvinvoinnin paranemista. Lähteet: Työväen Arkisto, Retkeilijä-lehdet, vuosikertomukset ja omat kansiot melkein 50 vuoden ajalta. Päivän lopuksi järjestettiin ideariihi, jossa pohdittiin, miten edistää vapaaehtoistyötä ja tavoittaa uusia tekijöitä. Kerhomestarin virkaa hän hoiti viime kevätkauden loppuun. Helena Arola Kuusankosken Retkeilijät ry Ossi nukkui pois Mikkelin keskussairaalassa 14.7.2017. Muistamme hänet toimeliaana, auttavaisena ja myötäelävänä, ystävänä. seminaarin vapaaehtoistyöntekijöiden koulutuksesta Ossi ”Sösö” Söderström in memoriam Seminaarin osanottajia Kuusankoskitalossa. Aina valmiina auttamaan ja opastamaan. Lapin majojen talkoissa Helvi oli puolisonsa Niilon kanssa useamman kerran. Siellä tunturipuron kylmä vesi piti huolen jäähdytyksestä ja ruoat säilyivät tuoreina. Helviä suremaan jäivät poika Heikki puolisoineen, sukulaiset ja lukuisa joukko vuosikymmenten saatossa tulleita ystäviä kaikkihan me tunsimme ja muistamme Helvin. Tervetuloa! Ilmoittautumiset 30.10.2017 mennessä Eila Oraselle oranen.eila@gmail.com puh 0407344913 Omavastuuosuuden/mahdolliset lahjoitukset voi maksaa tilille FI65 8000 1300 0742 01. Hänessä sukulaiset ja kaikki läheiset menettivät korvaamattoman ystävän. Vitsija tietovarasto oli kattava ja niissä merkittävänä apuna oli tietenkin ne pienet muistilaput. eläkkeelle 55-vuotiaana. Ansioituneena retkeilijänä häntä on muistanut TRL ansiomerkein ja Varkhanmukka-palkinnolla. Lukuisat ovat ne talkoot ja tapahtumat, joissa Helvi oli aina iloisena ja täynnä toimintatarmoa tekemässä ja järjestämässä. Helsingin Työväen Retkeilijät 1967-2017 50-vuotisjuhlajulkaisu Helsingin Työväen Retkeilijät 50 vuotta Suruviestejä Helvi paistamassa lettuja Ukonjoella. Kuva: Risto Mäntylä. Painin saralla kilpailutoiminta kesti kaksitoista vuotta 1947-1959. 1984 hän teki rohkean päätöksen yhtiön henkilöstön vähennysprojektissa ja siirtyi ns. Mikko Kilpi Helviä muistaen Pentti Luostarinen, Kangasalan Retkeilijät Vietämme vuosijuhlaa Tapanilan Työväentalolla lauantaina 11.11.2017 klo 12 . Tutkimusten mukaan n. SYYSKUUTA 2017 3 Seminaari oli samalla paikallinen päätöstapahtuma EU:n Erasmus+ ohjelmaan kuuluvassa ”Plan Be: Aktiiviset seniorivapaaehtoiset” – projektissa. Nämä arvokkaat muistelut saimme taltioitua ikuisiksi muistoiksi. Jälkimmäisen oikea nimi oli Tuure Mäkinen. 23 21. Hyväksi päätteeksi onnistuneelle seminaarille osallistujilla oli vielä mahdollisuus käydä tutustumassa Eero Niinikosken opastamina Kymijoki Suomen taiteessa –näyttelyyn. Uusia tekijöitä saadaan näkyvyyden ja tiedotuksen kautta sekä henkilökohtaisilla kutsuilla ja verkostoitumalla. Sielläkin hän innosti työkavereitaan liikkumisen pariin. Hän toimi esimerkkinä meille muille. Kertaluonteiset ja pop up –tyyppiset tehtävät ovat suositumpia kuin pitkää sitoutumista vaativat. Siitä jatkumona oli luonnollisesti toimia osastonsa urheiluyhdysmiehenä. Opintomateriaali sisältää kahdeksan opintojaksoa: motivointi ja odotukset, vertaistoiminta, sosiaalisen viestinnän menetelmät, sosiaalinen osallisuus, sukupuolten tasa-arvo, kulttuuri ja taide, luonto ja ympäristö sekä ruoka ja terveys. Oli mielenkiintoista tutustua tähän kaikkien ystävään. Lisäksi esiteltiin miten kaupunki tukee vapaaehtoistyötä. Omien sanojen mukaan kuorotoiminta täytyi hylätä muiden laulajien onneksi. Yli 30 hengen porukan ruokkiminen oli suurkoitos vaativissa olosuhteissa. Hän toimi aloitteentekijänä, että siunaamatta jääneet vainajat siunattiin 2007 Kangasalan läntiselle hautausmaalle. Synnymme joka aamu tässä maassa kuljemme iltaan tullen iäkkäiksi; näemme kaiken, kurumaat ja laet, sumussa öisin suunnastamme erehtyen ja siellä minne saavumme on kaikki tämä jo väistämättömästi menneisyyttä. Siellä todella he löysivät hienot harrastukset ja samanhenkiset ystävät. Sodan jälkeen Ossi aloitti aktiivisen yhdistystoiminnan. Kun talkoot alkoivat, oli lunta vielä melko paljon tunturissa, ja oli kylmää. Torpan kunnostusja siivoustalkoissa hän oli aina mukana. Monesti saimme kuulla hänen juttujaan aina sota-ajasta alkaen. Kaikki ryhmät olivat mieleisiä, mutta viikossa on vain viisi arkipäivää, joten askartelukerho jäi väliin. Työväenyhdistys ja erityisesti vuoden 1918 vainajien kohtalo olivat Helville tärkeä selvitettävä. Työuran hän teki paikallisen paperitehtaan palveluksessa. Seminaarin avasi hankkeen Suomen koordinaattori Seppo Tahvanainen, joka kertoi sen tavoitteina olevan aktiivisen ikääntymisen ja elinikäisen oppimisen edistäminen vapaaehtoistyön avulla. Joulujuhlien ja muiden tapahtumien järjestelyt tai vain nuotiolla tarinointi, niin Helvi oli paistamassa lettuja, keittämässä kahvia ja ehti hän aina rupattelemaan porukan kanssa. Juhlatapahtuma sisältää buffet-lounaan täytekakkukahvein. Huumorimiehenä hän vitsaili, että täytyy muistaa kumman puolen taskussa on vitsit ja missä ne tärpit visailuun. Vuonna 2006, jolloin rakennettiin Telaojan kaksoispitkos, Helvi toimi emäntänä suurelle talkooporukalle. Kouvolan kaupungin edustajat selvittivät vapaaehtoistyön merkitystä kaupungin asukkaiden hyvinvoinnin ja kaupungin elinvoimaisuuden lisääjänä sekä tärkeyttä äänen kuuluviin saamiselle, yhteisöllisyyden, harrastusmahdollisuuksien ja palvelujen laajenemiselle. Ruokien säilytys onnistui hyvin, lumi toimi jääkaappina
Lauantaiaamuna lähdettiin Kerttu-laivalla kaupungin satamasta. Saarelaisilla oli oikeus itse polttaa viinaa. Kirkon takana on hautausmaa. Innokkaasti nousimme majakan ylimpään kerrokseen, valon vierestä avautui vaikuttava panoraama, aava meri, onhan Isokari Pohjanmeren korkein majakka, 49,5 m. Sairaalan paikaksi valikoitui Sjukholmenin saari, joka on nykyisin yhtä Seilin saarta maakohoamisen vuoksi. uiskenteli ja seisoskeli saarien lomassa ja luodoilla. Retki jatkui vielä kaksi päivää tutustuen lähistön lintutorneihin. Kirkko on valmistunut 1773. Varsinaisen Seilin spitaalisairaalan, hospitaalin historia alkaa jo 1619 kun Ruotsin kuningas Kustaa Adolf II määräsi, että spitaalisairaala, hospitaali pitää rakentaa Turun seudulle. Lintuoppaat Juhani ja Veera kertoivat Isokarin luonnosta ja linnustosta. Aallonmurtajalla istuskelivat saaren kuuluisuudet, riskilät, joiden kolonia on Suomen suurimpia. Eräs tällainen kasvi on peltomaitikka, jota sanottiin myös ”pirunvehnäksi,” rikkakasvi, jonka siemenet viljan seassa aiheuttivat, että viljasta leivotusta leivästä tuli sinertävää ja kitkerän makuista. punkkitutkimusta. Satamassa meitä odotti oppaamme Olli-Jaakko Latva-Mäenpää. Potilaan piti tuoda tullessaan 20 taaleria ja arkkulaudat, tai omaiset toimittivat puutavaraa arkkua varten. Ainoat värilliset kohteet kirkossa ovat saarnastuolissa olevat kuviot, vuonna 1949 valmistunut Helge Stenin maalaama alttaritaulu ja Sylvi Kekkosen vuonna 1957 lahjoittama värikäs alttarivaate, joka on kirkossa käytössä kesäisin. Mia Neuvonen Vihdin Retkeilijät Faktaa majakasta Valmistumisvuosi 1833, korotus 1899. Kari Laaksonen kertoi majakasta ja piharakennuksista. Suunnittelija: Luotsimajuri Gustaf Brodd, esikuvana Krondstadtin majakka, piirustukset tarkisti itse Carl Ludvig Engel. Sijanti: Kustavin kunta, Uudestakaupungista 24 km. Ensimmäisen kerran saarella kävi ”lääketieteenoppinut” vasta 1686. 1.5. Matkaan lähti 16 osallistujaa ja illansuussa majoituimme Uudenkaupungin Pirkholman Matkailun kodikkaisiin rantamökkeihin. Saari on vasta avautumassa matkailulle. Siispä toivotettakoon hyvää kalaonnea raikkaassa luonnossa! Aira Heinänen Laajasalon Reippailijat Kalaretki Isokarin majakalla ja Uudenkaupungin lintutorneilla Isokarin majakka. Majakalle kävelimme sisäjärven kautta. Kalastustakin säännellään luonnonsuojelullisin perustein. Saarella tehdäänkin Turun yliopiston tutkijoiden toimesta mm. Rannan tuntumaan on myöhemmin rakennettu yksinkertainen kellotapuli kirkonkelloineen. ”Kerrostaloiksi” muodostuneet pesäpuut olivat tiheänä verkostona koko saaren mitalla. Isokari on Selkämeren kansallispuiston lumovoimaisimpia retkeilykohteita ja majakkasaaristamme suurimpia n. Turisteille on ehostettu armeijan vanha ruokala ravintolaksi, jossa lounastimme. Lahdenpoukamassa uiskenteli haahkoja ja kyhmyjoutsenia, joista osa hautomispuuhissa. Ehtoisana emäntänä toimi Noora Hilden apureineen. Jokamiehen onginta ja pilkintä ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuksia. Komeat tervalepät reunustavat tietä. Eri putkilokasvilajeja löytyy peräti 380, paljon saaren sijaintiin nähden ulkosaaristossa. Heti alkuun Seilin saarella oppaamme varoitti punkeista, joita saarella on paljon. Yhteysalus m/s Östern tuo Nauvosta kerran päivässä Seilin historiasta kiinnostuneita tutustumaan tähän surullisen sairaalahistorian omaavaan saareen. Rakennus toimi mielisairaalana ja vuodesta 1889 alkaen, jolloin miehet siirrettiin Käkisalmen uuteen sairaalaan, naisten mielisairaalana aina vuoteen 1962. Seilin spitaalisairaalan historia päättyy kun viimeinen potilas, Malin Matsdotter, oltuaan saarella 52 vuotta, kuolee vuonna 1785. Kylästä on vielä näkyvillä jokunen rakennuksen perustus. Nousemme ylemmäs kohti saaren vanhaa Fogdebyn tilan rakennusryhmää ja kylää, josta on tietoja jo 1500-luvulta. Idyllinen, mutta karun historian omaava saari siirtyy vähitellen nykyaikaan. Saarella vallitsi mitä kaunein sää, mutta meri on arvaamaton. Sairaalan päärakennus on rakennettu 1851. Laskeudumme alas mäkeä kohti varsinaista spitaalisairaala-aluetta. Rinteessä, tilan päärakennuksen lähellä rinneniitty, jossa opas esitteli laajaa käärmeenlaukkaesiintymää. Retken aikana näimme kaikenkaikkiaan 77 eri lintulajia. suloiset enkelit. Kuvat: Kari Neuvonen Riskilöitä Isokarin aallonmurtajalla. Se on Pohjanmeren korkein 49,5 m merenpinnasta. Majoitusta on saatavilla ja komean sairaalarakennuksen siivessä toimii pieni kahvila/ravintola. Teksti ja kuvat: Pentti Luostarinen Kangasalan Retkeilijät Kirkkolaiva, votiivilaiva. Muutakin retkellä koettiin, mutta se olisi jo toinen juttu. Nauvossa, ennen yhteysaluksen lähtöä ehdimme ruokailla pienessä, viehättävässä Majatalo Martassa. Muita tavanomaisia vesilintuja, meriharakoita, telkkiä, hanhia ym. Aurinko paistoi ja merituuli viilensi mukavasti. Kiersimme vielä ennen Isokarin satamaa Keskikallion, jossa pesi ruokkeja. Vihdin Retkeilijöiden perinteinen vuoden majakkaretki tehtiin Isokarille 28.4. Raija Nokkalan valovoimaisia maalauksia on kesäisin esillä hänen luomuksessaan Taidetalo Pilvilinnassa meren äärellä Uudessakaupungissa, Naivistit Iittalassa – näyttelyssä ja lukuisissa pysyvissä kokoelmissa monissa maissa. Kirkon takana on hautausmaa, johon on haudattu saarella kuolleet mielisairaalan naispotilaat. Jälleen kerran hyvä retki hienolla porukalla. Erityistä hoitoa ei ollut, potilaat hoitivat toisiaan, hoitokeinoina oli Jumalan sana, terveyslähteen vesi ja viina. Ruokailun jälkeen yhteysalus m/s Östern kuljetti retkiporukan puolessa tunnissa mukavasti Seilin laituriin. Vappupäivänä herrasteltiin brunssilla Pyhämaan kahvila-ravintola Pyhämaan Pirtissä. Joitakin sairaalan työntekijöitä on haudattu tähän vanhaan kalmistoon, viimeisin 1950-luvulla. Useimmat potilaat tuotiin saarelle väkipakolla. Riimit luontuvat maalauksiin mainiosti. Ei tarvita lupaa, joskin se on kiellettyä lohija siikapitoisten vesistöjen koskija virtapaikoissa sekä vesialueilla, joissa kalastus on muun määräyksen nojalla kiellettyä. Käärmeenlaukkaa on käytetty mausteja keripukkiyrttinä. Aidatuilla niityillä laiduntaa maiseman hoitajat, lampaat ja komea lehmälauma vasikoineen. ”Kerttulaiva kyllä myrskyt kestää, mutta teillä matkustajilla ei olisi mukavat oltavat”, ilmoitti kippari. unohtamatta lintujen tähyilyä Uudenkaupungin lintutorneilla. Paluumme saarelta onnistui mukavasti, toisin oli spitaalisilla, heillä ei ollut paluuta. Kalaretki –maalauksen runotekstissä luonnehditaan retkeilijöiden onnea ”Koko perhe mukana/seuraa reippahasti/vaikkei tulis kalaakaan/ollaan iltaan asti”. 180 ha. 4 Varhain lauantaiaamu, pikkubussi täynnä iloista väkeä, suuntana Nauvo, ja ”SEILI – saari jolta ei ollut paluuta.” Matka taittui mukavasti. Uuskaupunkilainen taiteilija Raija Nokkala, monipuolinen niin kuvataiteilijana kuin kuvittajana, teatterinohjaajana kuin näytelmänkirjoittajana omaa kertomisen taidon. Saarella on noin 30 uhanalaista kasvilajia, joiden säilymisestä pidetään hyvää huolta. Saaren keskellä kohoaa komea, Turun kaupunginarkkitehdin P.J.Gylichin piirtämä, hospitaalirakennus. Nykyisin rakennuksessa toimii Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen meribiologian tutkimus. Alttari, saarnastuoli ja katossa komea kirkkolaiva, votiivilaiva. Juuri nyt lokakuussa hänellä on kolmen muun suomalaisnaivistin kanssa näyttely Antibesissa Ranskan Rivieralla. Saarella oli neljä sairastupaa, joissa potilaat asuivat. Saari, jolta ei ollut paluuta Merellistä eksotiikkaa. Hän on satumainen siinäkin suhteessa, että voi ottaa esiintyjiksi eläinkunnan sielukkaat hahmot, useinkin karhut, lampaat ja lehmät kissoista puhumattakaan. Tämä kalaretkikuvaus on julkaistu lähes 300-sivuisessa teoksessa ”Hirvi lukee dekkaria” – Raija Nokkalan naivistisia maalauksia ja Ulla Kamppisen runoja”. Pihapiirissä seisoo jykevä puuristi, ja muistolaatta 663 spitaaliin menehtyneen muistolle. Lähdimme ja nautimme merimatkasta Uuteenkaupunkiin juoden pullakahvit. Vaikka Isokari sijaitsee ulkosaariston äärilaidalla, on siellä erittäin rikas kasvisto. Ensimmäinen lintukohde oli Urpoisten saari, jonka merimetsot olivat vallanneet. Niitä on erilaisia saaristolaiskirkoissa. Sairaalaniemellä kohoaa komea punainen puukirkko, ainoa rakennus joka on säilynyt spitaalisairaalan ajoilta. Astumme sisälle kirkkoon, oven vasemmalla puolella ovat jalkapuu ja häpeäpenkki, karut penkit kirkon kummallakin sivulla ja alttaria vastapäisellä puolella aidattu spitaalisten puoli, jonne on myös oma sisäänkäynti. Tänne Sjukholmenille joutuneilla ei ollut paluuta, he kaikki ovat haudattuina saaren hiekkaiseen maaperään, hautapaikkaa ei vielä tarkasti tiedetä. Retken oppaina toimivat kapteenimme Kari Laaksonen, lintuoppaina Juhani ja Veera Salmi. Rakennuksessa on nähtävillä karu potilashuone. Myrskyvaroitus oli annettu. Erityisopettajana hän tuntee lapsuuden mielikuvitusmaailmat, joihin kuuluvat mm
Yksi monista kohokohdista oli merikotkan liito Valassaarten majakan yllä. Oppikirjoissa selitetyn Merenkurkun maannousun näki nyt ”ilmielävänä”, kun kalastusmajat olivat jääneet metsän keskelle. Kuva: Kauko Laitinen Piirakanleipojat Eeva-Liisa Palkispää, Tuula Laitinen, Mari Korhonen, Liisa Kuokkanen, taustalla Maija Pitkänen. Kuva: Liisa Niskanen Merikotkan lentoprofiili. Aamulla juhlakansa marssi Jorma Uotisen johdolla torille hulahulaa tanssien, sillä Kuopio tanssi ja soi samanaikaisesti. rantanätkelmä laidunniityn kupeessa sekä lukuisat maannousemarantojen heinät. Söderfjärdenin Meteoriihen mahtava opas johdatteli meidät miljoonien vuosien taakse tarinoissaan. Liisa Niskanen Retkeileville suomalaisille taitaa Lapin tunturit olla tutuinta Suomea oman kotiseudun jälkeen. Onnitteluja vastaanottavat Liisa Niskanen ja Eeva-Liisa Palkispää. Lakkoja löytyi, elettiin aikaa ennen turpeennostoa. Kasvillisuudenkin puolella löytyi useita uusia tuttavuuksia, mm. Rivitansseja opeteltiin Venäläisen Päivin opastuksella. Karuja kallioisia saaria, komeita maisemia, kalasääsken pesiä, kalasääsken poikasetkin olivat jo lentokykyisiä ja esittivät meille taitojaan. Majoituimme Merenkurkun Majatalossa kauniissa Björkebyn kylässä. Tehtiin lakkaretkiä Lieksaan, Ukonjoen kämpälle, joka silloin oli TUK:n omistama. Ajatus seurasta syntyi Itävallan Alpeilla, Kaprunin alppikiipeilyopistossa. Liisa Niskanen Lännen ihmeitä Kuopion Retkeilijät 40 vuotta yhdessä luonnossa Metsänhoitaja Seppo Jauhiainen onnittelee juhlivaa seuraa. Saimme kirjan Kuopion GTK:lta geologi Jari Nenoselta, hänen kertoessaan meille Merenkurkun alueesta. Maisema muuttuu jatkuvasti, syntyy uusia järviä, fladoja, saaret yhtyvät naapurisaariin. Vuodesta 1999 saakka seuralla on ollut käytössään lähes satavuotias huvila, Koivula, Kuopion Savisaaressa, lähes kaupungin keskustassa, Kallaveden rannalla. Puolenyön maissa vielä kiipesimme näkötorniin auringonlaskua ihailemaan. Merenkurkun saaristoon vesiltä käsin tutustuttiin matkalla Valassaarille. Raippaluodossa ja Björkössä uutta maata paljastuu 35 hehtaaria vuodessa! Suomenruotsalaiseen kulttuuriin tutustuimme Mustasaaressa Suomi 100-yhteislaulutilaisuudessa upealla Stundarsin museoalueella. Komonen, Hannu Tuovinen, Pertti Taskinen, Matti Asikainen, sihteereinä mm. Niillä vesillä ei pysty varmaan muut liikkumaan kuin paikkakunnan kalastajat, niin oli kapeita paikkoja ja matalia vesiä. Valassaaret on esimerkki yhteen kasvaneista saarista. Yhä sen jälki on maisemassa, se on 6 km halkaisijaltaan oleva pyöreä tasanko, jossa kurjet einehtivät syksyisellä muuttomatkallaan. heinäkuuta 2006. Seuran puheenjohtajina vuosien vieriessä ovat toimineet Sepon lisäksi Liisa Niskanen, Pauli T. Tämä jääkauden muokkaama luonnonmaisema on maailmanlaajuisesti arvokas ja sitä tulee hoitaa osana ihmiskunnan yhteistä luonnonperintöä”. Kuopion Retkeilijät päättivät tehdä 40-vuotisjuhlamatkansa meille tuntemattomaan Merenkurkun saaristoon 6.–9.7.2017. Lähteenä Tiina Hietikko-Hautalan kirja Jääkauden jälkinäytös, Merenkurkun saariston maailmanperintö. Työpajan herkulliset tuotteet syötiin yhteisellä aterialla. Tähän aikaan retkeilyseurat kuuluivat Työväen Urheiluseurojen Keskusliittoon, TUK:oon ja Kuopion Retkeilijöissä toimi aktiivisesti TUK:n toimitsija Seppo Pesonen. Koivulassa juhla alkoi lipunnostolla, oli runoja ja lauluja ja oli Maija Pitkäsen ja Eeva-Liisa Palkispään organisoima Karjalanpiirakka-työpaja. SYYSKUUTA 2017 5 Luontokokemuksia Savosta saapuneelle luonnonystävälle matkan anti oli mahtava. Viime syksynä siellä oli laskettu yli 8500 kurkea ruokailemassa. Puisto on oivallinen vesiretkeilyyn. Tutustuimme alueeseen paikallisen yrittäjän risteilyaluksella ja teimme lyhyen vaelluksen saaren korkeimmalle kohdalle ja totesimme maaston erittäin vaikeakulkuiseksi, vesitie on tasaisempi. Senhän me tiedämme, luonto parantaa ja laskee stressitasoa. Porukka oli mukavaa, tässä halusin olla mukana. Sieltä oli lyhyt matka mielenkiintoiselle luontopolulle ja sen lintuja näkötornille. Toiminnan on löydettävä tämän päivän ihmisten tarpeet ja saatava ihmiset mukaan toimintaan. Viimeisenä iltana istuimme Majatalon terassilla ja lauloimme taas Allsång Annukka Mattilan johdolla ja Merja Juvosen kitarasäestyksellä. Maa kohoaa Björkebyssä 8-9 millimetriä vuodessa ja esim. Meteoriitti oli syöksynyt maahan. Taisi olla Työväen Retkeilyliiton ensimmäinen alppikiipeilykurssi ja kuopiolaisena minäkin pääsin mukaan. 40-vuotisjuhlavuotta on vietetty yhdessä Suomen 100-vuotisjuhlien kanssa. Kalastajien majoja oli keskellä metsää ja majakan rakentajien kivisilta oli kuivalla maalla. Auringonlasku Merenkurkussa. 25 21. Tornilta näki hienosti miten jääkausi oli muokannut maisemaa, kuin pyykkilautaa oli De Geer -moreeniselänteet, kapeita maasuikaleita, kivikkoista vettä välissä. Vuotuiselle kansallispuistoretkelle Taskisen Pertti vei meidät aika uuteen Etelä-Konneveden kansallispuistoon elokuussa. Vanha talo vaatii huolenpitoa ja onneksi taitavia käsiä on aina tarvittaessa löytynyt. Matkalla oli 24 retkeilijää Kuopiosta, Savonlinnasta ja Hyrylästä. Ja talkoot jatkuvat. Kummallista oli tapahtunut Söderfjärdenissä 520 miljoonaa vuotta sitten. Luonto oli monimuotoista, kanervaja katajanummineen, kosteikoineen ja koivikkoineen. Kuva Nina Pendikainen Valassaaren majakan suunnitteli Gustave Eiffelin insinööritoimisto, sama joka suunnitteli myös Pariisin Eiffeltornin. Johtokunnalta ja jäseniltä on aina löytynyt ideoita ja rohkeutta, niin että toiminta on jatkunut tähän päivään saakka. Erämaajärvien lintu, kuikka, on ottanut nämä vedet omikseen. Eeva Mehtonen, Teemu Rissanen ja nyt Tiina Nykter, rahastonhoitajina, nykyisin taloudenhoitajina, Helena Niskanen 30 vuotta, Risto Riihinen ja Mikko Virnes. Varusteita valmistettiin itse, jopa telttoja. Ja mehän laulettiin, Jag tror, jag tror… ja laulettiinpa myös vanhoja suomalaisia iskelmiä pelimannibändin säestyksellä. Tuntui hyvältä kuulla, että kaupunki arvostaa sitä työtä mitä Koivulassa tehdään. Kallaveden laineilta tuttujen lokkien, tiirojen ja uikkujen lisäksi oli merilokkeja, haahkoja, pilkkasiipiä, riskilöitä ja ruokkeja, kaikki sellaisia, joita ei sisämaassa näe. Lintumaailma oli todella runsas. Varusteet oli uusissa, itsetehdyissä rinkoissa. ”Merenkurkun saaristo merkittiin Unescon maailmanperintöluetteloon 16. Matkustettiin hataralla pakettiautolla pölyäviä hiekkateitä itärajalle. Niitä keräsimme vaimon kanssa kotiinviemisiksi ja sittenpä vierähtikin useampi tovi matkan jälkeen kasvikirjojen äärellä lajeja ”arvuutellessa”. Jäsenistön juhlapäivän teema oli Rakastu kesäyöhön. Illan päätteeksi saunottiin ja ihailtiin auringonlaskua kesäyössä. Komean punaisen majakan juurella nautimme kalastajan tarjoamat kahvit ja kalavoileivät. Pekka Tenhunen Siitä tuli 40 vuotta toukokuussa kun Kuopion Retkeilijät perustettiin. Allsång aivan kuin Skanssenilla. Retken vetäjä ja TRL:n puheenjohtaja, Erkki Wiksten tuli Kuopioon ja seura perustettiin 8.5.1977. Metsähallituksen Juhli luontoa -teemapäivinä on kuopiolaisilla ollut mahdollisuus tutustua Koivulaan ja seuran toimintaan lumileikeissä ja keväisellä kasvija linturetkellä ja nauttia pop up -ravintolan antimista. Seuran syntymäpäiviä vietettiin yhteistyökumppaneiden kanssa kahvitellen. Tästä on hyvä lähteä kohti uusia haasteita. Teksti on Unescon pronssilaatassa, jollainen löytyy jokaisesta maailmanperintöalueen kunnasta. Kuva: Liisa Niskanen. Lappiinkin urheilumies Seppo vei porukan hiihtämään. Jäsenistön voimin teimme hienon juhlan
Tämä pieni kasvi muistuttaa ylhäältä katsoen syreniinväristä viidellä säteellä säteilevää tähteä. Tätä kaikkea Euroopan luonnonystävät pääsevät kokemaan ensimmäisen kerran tammikuussa 2018, jolloin NFI järjestää ”Tour d’Horizon”-teemaisen kahden viikon matkan alueelle. Gambian viimeaikainen poliittinen murros mahdollistaa Senegalin ja Gambian raja-alueiden yhteistyön ja Vuoden maisema -projektien toteuttamisen. Alueella on asunut vapautettuja orjia ja varhaiskristittyjä siirtolaisia, jotka vakiinnuttivat alueella vieläkin harjoitettavan maapähkinöiden kasvatuksen. Minua oikein miellytti matka Paanajärven kansallispuistoon. Vain käki kukkuu mitaten sekunteja, muistuttaen ajan kulusta. Sen kosken yllä oli nähtävissä sateenkaari. 26 21. Louisin alueelle Senegalissa ja aikataulun mukaan keskuksen kolmessa luokkahuoneessa opettelee jo ensi vuoden alussa 25 naista ja tyttöä kutomaan sekä painamaan ja värjäämään kangasta. Meiltä Suomesta matkaan lähtee neljä osallistujaa Järvenpään ja Karjalan paikallisyhdistyksistä. Kuva: Juri Podkopajev Pietarhovilaisia Kivakkatunturilla. Elena Vinichenko 14 v. Heinäkuussa ryhmä pietarhovilaisia ilahdutti Kolin retkiviikon asiakkaita järjestämällä perinteisen venäläisen teeillan Kolin kansallispuiston opastuskeskuksessa. Laivamatka Paanajärveä pitkin. Miten oli kodikasta tässä talossa! Puhtaat lattiat ja seinillä olivat itse kudotut matot, paljon erilaisia esineitä, joiden tarkoituksesta saimme tietoa Tatjana-oppaaltamme. Ei kuulu edes tuulta... Kesäinen taiga jäi alemmas. Tänä vuonna NFI:n valinnassa korostui kansainvälisyys, sillä vuosien 2018/2019 maisemaksi on valittu Senegalin ja Gambian raja-alue. Juuri tässä puistossa minä näin ihmisten vaikutukselta koskemattoman luonnon. Hän asui lapsuudessaan samanlaisessa talossa. Lisäksi kiinnitin huomiota miten vesi muodosti tuhansia pisaroita törmätessään kalliokiviin. Yhtäkkiä minä huomasin suuren kallioseinän. Kivakkakoskella. SYYSKUUTA 2017 6 Naturfreunde Internationale (NFI) valitsee parin vuoden välein Vuoden maisemaksi jonkin luontoarvojensa ansiosta merkittävän ja uhanalaisen alueen. Retkemme ajaksi sää parani ja meillä oli lämmintä ja kotoisaa ystäviemme seurassa. NFI:llä on paikallisyhdistykset Algeriassa, Senegalissa ja Togossa. Se näytti oikein komeilta punertavan dolomiitin ansiosta. Nousu Kivakkatunturille. Erityisesti minua miellytti Kivakkakoski. Lähtiessä oli ikävä hyvästellä toisiamme, mutta sovimme tapaavamme ensi kesänä Oulangan kansallispuistossa. Kertoi Juha Hämäläinen. Neidonkenkä. Paikallisista juhlista merkittävin on Mandinka-heimon initiaatioriitti, jonka pääosassa on Unescon kulttuuriperintölistalla oleva Kankurang-hahmo. Me kävimme ”Ruskeilla Kallioilla”. Keskusta rakennetaan St. Polina Ivanova 16 v. Saksan luonnonystävät ovat jo keränneet varoja tyttöjen ja nuorten naisten koulutuskeskusta varten. Suomalaisten ystävien ansiosta meillä oli mahdollisuus päästä heidän tarjoamalla kyydillä pääkohteiden läheisyydelle, Kivakkatunturille ja -koskelle. Monipuolinen matkaohjelma sisältää myös vuoden maiseman viralliset avajaisjuhlat. Vuoden maisema -projektin aikana NFI järjestää alueella erilaisia tapahtumia sekä suunnittelee paikallisten asukkaiden kanssa hankkeita, joilla tuetaan alueen kestävää kehitystä. Mutta siinä väkisin unohdat sekunnit, minuutit ja tunnit. Astervajärven polulla me näimme vanhan Suomen ja Neuvostoliiton rajan. Kylmänä kesäkuuna 2017 me tapasimme Paanajärven kansallispuistossa. PS. Ja hän kertoi vielä minkälaisia tehtäviä osasi tehdä 10-vuotiaana: soutaa veneellä, hoitaa pieniä lapsia, lämmittää leivinuunia, keittää puuroa, niittää heinää ja kantaa vettä... Kiinnostava matkakohde on myös Janjanburehin kaupunki, joka tunnettiin aiemmin nimellä Georgetown. Ohjelma uusittiin seuraavana iltana Patvinsuon kansallispuistossa Suomun opastuskeskuksessa. Me kävimme monella patikointiretkellä. Yhtäkkiä tuli täysin hiljaista, korviin jäi vain täysi hiljaisuus. Alue tarjoaa kaikessa karuudessaankin paljon viehättäviä maisemia – vihreitä kukkuloita, apinanleipäpuita ja Gambia-joen monine eläinlajeineen. Projektia varten NFI:n edustajat Mamadou Mbodji ja Ingeborg Pint tekivät alueelle kartoitusmatkan. Ollessani kansallispuistossa, minulla oli mahdollisuus nähdä harvinainen kukka, Neidonkenkä, joka on kirjattu Karjalan tasavallan ja Venäjän punaiseen suojelukirjaan. Kutsu matkasta lähetettiin kaikille NFI:n jäsenorganisaatioille. Tämä oli ihana ja informatiivinen matka. Nikita Sömin 13 v. Lisäksi tarkoitus on oppia paikallisten vihannesten käyttöä ja perehtyä yritystoiminnan perusasioihin. Minun muistiin jäi eniten mieleen laivamatka Olangaaluksella Paanajärveä pitkin. Suomalaisten ystävien apu. Huipulle vielä puolitoista kilometriä... Paanajärven kansallispuisto on oikein kaunis ja uniikki paikka. Se oli oikein levoton ja pelottava tunnelma suurkaupungin asukkaille. Valja Krylova 11 v. Henkeä salpasi näky kallion korkeudesta. Arina Dubinina 14v. He saivat sydämellisen ja innostuneen vastaanoton. Projektin aikana toteutetaan konkreettisia projekteja, joilla aluetta voidaan kehittää ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Niiden jäsenmäärä on yli 15 000 eli moninkertainen verrattuna useimpiin eurooppalaisiin paikallisyhdistyksiin. Vanhojen ystävien yhteinen matka pohjoiseen, Venäjän Karjalaan, Paanajärven kansallispuistoon 2017 Vuoden maisema 2018/2019 on Afrikassa Kivakkakoski ja Kivakkatunturi Paanajärvellä. Metsässä on hiljaista... Teetä nautittiin ja osallistujat pääsivät myös mukaan hauskoihin leikkeihin. Kulttuurisia kohokohtia ovat esihistorialliset kivikehät Wassussa ja monet perinteiset kyläjuhlat. Mutkikkaat valkoisella jäkälällä ympäröidyt pitkospuut suuntautuvat ylöspäin. Paikalliset asukkaat toivottavat eurooppalaiset luonnonystävät lämpimästi tervetulleiksi kotiseudulleen. Luonnonystävien matkat alueelle mahdollistavat henkilökohtaisen kanssakäymisen ja tukevat myös alueen turismia, joka on asukkaille tärkeä tulonlähde. Se sijaitsee Sahelin reuna-alueella ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat siellä selvästi näkyvissä. Minä sain hurjan vaikutelman sen kovasta virrasta, joka kupli ja kiehui, kuin kuohuu Pepsi Cola pullosta. Valitsemalla afrikkalaisen maiseman NFI haluaa edistää kansainvälistä solidaarisuutta, yhteisvastuuta ja Euroopan ja Afrikan välistä yhteistyötä. Kuva: NFI:n arkisto. Minä haluaisin, että jokainen kävisi siellä ja tuntisi kaiken sen, minkä minä. Vasilij Chistjakov 9 v. Kuva: Juri Podkopajev Apinanleipäpuu. Hän oli asunut kuin eri maailmassa, vaikka siitä oli vain 50 vuotta aikaa... Minua miellyttivät sen jyrkät kallioseinät. Luonto on erinomainen taitelija! Karjalan talon museo. Kaikille paikallisille avoimilla iltakursseilla tullaan opiskelemaan lukuja kirjoitustaitoa sekä perehdytään ympäristönsuojeluasioihin. Toivottavasti matka on antoisa ja innostaa retkeilijöitä myös tuleville matkoille! Hannele Pöllä , JäRet Pääohjaaja Anna Efimovan yhteenveto Retkeilyn ystävät – lapset ja ohjaajat Pietarhovin DUC ”PETERHOF” nuorten keskuksesta ovat olleet jo pitkän ajan ystäviä Karjalan Retkeilijöiden kanssa ja olemme toteuttaneet monta yhteistä retkeä. Kuva: Lea Bettendorf Kylä Koungheulissa. Järvi näytti minun mielikuvituksessani kuin olisin uinut vihreäseinäistä ja peililattiaista käytävää pitkin. Alhaalta päin se on oikein kauniin kengän näköinen! Olen tyytyväinen että se on suojeltu. Vene-lossilla siirryimme Arolan tilalle, nousimme Kivakkatunturille, ihailimme Kivakkakoskea ja vietimme pari iltaa nuotion ääressä leikkien, pelaillen ja nauttien lauluista kitaran säestyksellä
FIsivuilta, mitkä yritykset tarjoavat tarvitsemiasi palveluja kotipaikkakunnallasi ja keskustele tilanteestasi, avun tarpeesta. mennessä. Lisätietoja pj. syyskokous Suokadun toimintakeskuksessa su 17.12. Vuodepaikkoja on rajoitetusti, pihapiirissä voi telttailla. Ja samalla vaikutamme työllisyyteen. n Jyväskylän Kuntoja Luontoliikkujat ry Ks. 0440500354, armi.salenius@ gmail.com p. su 17.12. Lähtö Metsäpirtiltä, yllätysreitti! Tapahtumien yht.henkilöt: Juha Saarinen, jpt@kolumbus.fi p. klo 9-11 alkavat tiistaikerhot. Eli hankitaan apua silloin kun tarvitaan, tämä alvittomuus on meidän tavisten melkein ainoa keino saada helpotusta rahanmenoon. Hämeenlinnan Retkeilijöistä kolme, ja meidän seurasta Lahdesta kolme. ilm. Tied: Risto Mäntylä, 040 828 9146 tai mantylaristo@gmail.com Seuraa myös Kangasalan Sanomien Seurat toimii -palstaa. Katselemme jouluvaloja ja kiertelemme myyjäisiä. 050 565 8883, ja Tuulalta, tuula.touru@gmail.com, puh. 10.12. Tarkemmat tiedot myöh. Yritys ratkaisee verohallinnon ohjeiden mukaan, onko sinulla oikeus saada palvelu = työ ilman arvonlisäveroa. Tarkemmin jäsenkirjeessä kokoustilan varmistuttua. 3.10. Ellen Granholm , TMMR HIISIVALKEAT NUUKSION STENBACKAN MÄELLÄ 4.-5.11. su 22.10. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Tauno Hellsten 0400654821. Saadaksesi palvelusi ilman arvonlisäveroa (24%) katso ELIAS. 30.10. Tarmo Tikalle, tarmo.tikka@phnet.fi. Käydään mm. 0440 500354. 7.10. Jäsenilta Rientolassa klo 17.30. Hinta 430 €. Läh. Käymme uudistetussa Eduskuntatalossa, josta tied. Evon retki. Lähtö klo 9 Pikku-Vesijärven p-paikalta klo 9. klo 12 tapaamme Stockmannin kellon alla. Ilmoittautumiset TRL:n toimistoon 4.10. SYYSKUUTA 2017 7 Toimintakalenteri n Espoon Retkeilijät (ER) La-su 7.-8.10.TRL-syyspatikka Inkoossa. Syyskokous Rientolassa klo 17.30. Kesäkauden päättäjäiset Koivulassa, syödään yhdessä. Ota mukaan rukkaset ja pyyhe. Liisa Niskanen lm.niskanen@suomi24.fi, p. siivouksen, remontin, pihatyöt, ruoanlaiton, ikäihmisten kotiavun jne. n Kangasalan Retkeilijät (KangRet) Marraskuussa sääntömääräinen syyskokous. TMMR:n joulujuhla klo 15 Espoon keskustan palvelutalon kerhohuoneessa Espoonk. klo 18 Tammirannan siivoustalkoot sisätiloissa ja pihalla. presidenttien haudoilla ja taiteilijakukkulalla. Sihteeri Tiina Nykter tiina.nykter@ gmail.com Puh.joht. Netti: riihimaenretkeilijat.yhdistysavain.fi n Rovaniemen Retkeilijät (RoiRet) 23.9. hilkka.laitinen@gmail.com, p. Lisätietoja Hannelelta, puh. Sunnuntaina tutustutaan alueeseen. Saapuminen la klo 10 mennessä. klo 11.00 opastettu retki Pähkinä-luontopolulle. Syysretki la Noitatunturille. Ilmoitt. Sieniretki. ilm. 0400 210011 n Riihimäen Retkeilijät (RiRet) 23.9. 040 502 9399 n Vihdin Retkeilijät (ViRet) 7.– 8.10. Bjursin ulkoilualueen osoite: Bjursintie 303, 10270 Barösund. 0405098259, pertti. klo 11 yhdistetty Lahden seudullinen ympäristötapahtuma ja TSL/Salpausselän Samoojien yhteinen ulkoilupäivä Kahvisaaressa. 24.9. Kts. alk. Pääkaupunkiseudun kuntien opastama maksuton luontoretki. com p. mikkela@gmail.com p. Lisätietoja tarvittaessa: Anneli puh. Isänpäiväretki Lopen Luutalammelle. Marraskuussa syyskokous ja pikkujoulu. Lisätietoja: siht. Sääntömääräinen syyskokous klo 17.30 TRL:n toimistolla, Sturenkatu 27 11.11. Lähtö Kirkkonummen Eerikinkartanon pihalta, polun pituus. Jännitimme ensikertalaisina talkoolaisina, keitä muita tulee talkoisiin. – Kotitalousvähennyksessä on omavastuu 100€ ja siinä hyväksytään lain piiriin kuuluvia kustannuksia max 2.400€/henkilö. Yövymme nuotiopaikalla omissa teltoissa tai laavussa. Esillä sääntömääräiset ja muut jäsenten hallitukselle 26.10. myöhemmin. Jutustelua menneestä kaudesta riisipuuron äärellä. HTR:n 50-vuotisjuhla klo 12 Tapanilan Työväentalolla. Lisätietoja Mia Neuvonen p. 040 7610415 tai Raija 040 7254898. Viitenumero 13521. Ks. Matka Varkhanmukkaan, Pallastuntureiden juureen on pitkä, mutta palkitseva. HTR:n ruskaviikot Rihmakurussa 12.10. 23.11. Nettisivu www.trekkari.fi n Helsingin Työväen Retkeilijät (HTR) 16.-30.9. Lähdetään klo 13 Oittaan navetan parkkipaikalta Oittaan luontopolun maastoon. vaelletaan uusi Pähkinäpolku Kirkkonummella. Lisätietoja Kerttulilta, kerttuli.karonen@gmail.com, puh. Myös paikallislehtien järjestöja seurapalstat. Retki Liesjärven kansallispuistoon. Osallistumismaksu 15,, joka sisältää saunan ja tuloja lähtökahvit. Joulukahvit klo 17 alkaen toimistolla Sturenkatu 27 Tiedustelut/ilmoittautumiset Eila Oranen, 040 7344913, oranen. Kaamosherkuttelu. ”Kontioniemen polut” – patikkaretki. 0440 500354 tai hilkka.laitinen@gmail.com Järj. Me, täältä Salpausselän Samoojista Maria, Jasper ja Hannele. Vuokrat jäsenet 10,/2,-, ulkopuol.15,-/5,hlö. Stenbackassa voi yöpyä kympillä (miel.oma makuupussi), iltagurmetti 15,-/hlö Bussillakin pääsee Veikkolaan, josta noudamme. klo 19 Riihimäen Teatteri näytelmä ”Pesärikko” 11.11. Oli puiden kaatoa, risusavottaa ja kaadettujen puiden keräämistä, koska Suoskummun kammin edestä kaadettiin puita maiseman avaamiseksi tuntureille. Illemmalla saapui Kuopion Retkeilijöistä kolme lisää. Talkoot Kahvisaaressa klo 9-14. hannele.vuorio@ gmail.com kotisivut: www.salpausselansamoojat.fi n Tapiolan Maaja Meriretkeilijät (TMMR) su 24.9. Yhteyshenkilö Leo Ketola, puh. klo 12 Pikkujoulut Torpalla perinteisin menoin. 040 4170843. 4 km. 8. eila@gmail.com Matti Huttunen, 040 8324302, mk.huttunen@pp.inet.fi n Hämeenlinnan Retkeilijät (HäRet) Tied: Hannu Joensuu, 050 5269814. netti kuntoluontoliikkujat.sporttisaitti.com n Järvenpään Retkeilijät (JäRet) ke 4.10. mennessä esittämät asiat. 3.12. n. Illalla saunomista, pihapelejä, mukavaa yhdessäoloa. Seuraava Retkeilijälehti ilmestyy 14.12.2017 Aineistot kuukautta aiemmin! Kiitos TRL-SYYSPATIKKAA INKOON BJURSISSA Orslandetin saaressa la-su 7.-8.10.17 Ekan päivän aikana patikoidaan saaren luontopolku päiväreppu selässä. La-su 4.-5.11. Marjaja muista lähiretkistä kerrotaan jäsenkirjeessä ja seuran nettisivulla. 11.11. ilm tällä sivulla 19.10. 040 7516143 n Kuusankosken Retkeilijät (KuuRet) Lapin hiihtoviikko 6.-14.4.2018. la, pyhäinpäivä 4.11. Viikon aikana valmistui uusi, upea helppokäyttöinen huussi Tiirakämpän taakse. Tulimme hyvin juttuun toistemme kanssa ja saatiin hyviä retkeilyja kalastusvinkkejä Paulilta, Unskilta ja Jussilta. 20.10. klo 11 Tapaninpäivänä tietysti Tapanintaaperrus. Majoitus Raattaman lomamajoilla, josta tehdään päiväretkiä lähituntureille. Emännät Sirpa Manninen ja Helena Snellman huolehtivat talkoomuonituksesta, josta kiitokset. 14.10. ViRetin retkistä ja tapahtumista voi kysyä lisää Helenalta idman.helena@ gmail.com tai Mialta miaviret88@ gmail.com. klo 12 Joulujuhla Stenbackassa perinteisin menoin.Tonttukävely, puurot ja leikit, jouluateria, huutokauppa. Matkat kimppakyydeillä. Jos on, se merkitsee sitä, että esim. Viikonloppupatikka (TRL/ ViRet) Inkoon Orslandetin saarelle. Teatteriohjelmista ym. Antoisa talkooviikko ei varmasti jäänyt viimeiseksi! Teksti ja kuva: Hannele Vuorio Jokainen tuntee verotuksessa tehtävän kotitalousvähennyksen, mutta likikään kaikilla ei ole tietoa siitä, että monilla on oikeus saada palveluja myös ilman arvonlisäveroa. n Karjalan Retkeilijät (KR) 7.10. Ehdimme kipaista tunturissakin, jossa oli vielä lunta. Omat eväät mukaan. Kokouksen jälkeen kävelykierroksella tutustumme Espoon vanhaan ja uuteen rakennuskulttuuriin. Majoitustilan keittiö sekä ulkogrilli käytettävissä, siksipä omat kelpoeväät ja sään mukainen retkivarustus. sähköpostissasi. Siellä olikin jo Rovaniemen Retkeilijöistä pari henkilöä. Pikkujoulut Kahvisaaressa klo 18. Jo yli 10 vuotta on ollut voimassa laki, jonka mukaan henkilö, jonka toimintakyky kotona selviämiseen on heikentynyt, on voinut hankkia tarvitsemansa palvelut, esim. Hilkka 26.12. Retken organisoi Riitta Sairinen. alk. com Lokakuussa Kaamospatikka Marraskuussa Syyskokous Joulukuussa Kuusenhakuretki Pikkujoulut Netti: facebook.com/rovaniemenretkeilijatry n Salpausselän Samoojat (SalSa) 23.9. Sauna lämpeni joka päivä, rohkeimmat uiskentelivat Telaojan raikkaassa vedessä. 040 7568444. Lapakistoon lähtö Möysän rannan parkkipaikalta klo 10. Jouluinen jäsenilta Rientolassa klo 15. Perinteinen yhden yön retki lähialueelle. Maksetaan TRL:n tilille FI66 1521 3007 1194 58. su 26.11. Viikko oli mukava ja kehittävä. Pitempi ruskaretki peruuntui, sen tilalla päivänpituinen retki saamelaisten vanhalle seitatunturille PyhäLuoston kansallispuistoon. Tiedustelut: Heikki Haapea, heikki. haapea@pp.inet.fi, puh. la Karjalan Retkeilijät ry:n sääntömääräinen syyskokous Lieksassa Ukonjoen kämpällä alkaen klo 14. ”mennään yhdessä” -käynneistä kerromme emaileissamme. Hilkalla tilauskanteri. 27 21. 42 euron tuntitaksasta maksat vain 31,92€ ja lisäksi saat verotuksessa tehdä kotitalousvähennyksen (50%), jolloin työn todellinen hinta on 15,96€/tunti. 045 1319 128 tai Helena Idman p. ja lisätiedot: Suvi Harju, puh. Su 17.12, klo 15 pikkujoulu Tätilässä Marjaja lähiretkistä ilmoitellaan seuran nettisivuilla. Mökit ja saunat piti siivota. klo 13. 040 7426371 tai suvi.harju@luukku. 0400475254 (melonta) Seuran tukikohta Stenbacka Nuuksiossa. La 9.12. Su 26.11. Vuosikokous klo 13 Espoonkaatu 8 A, 3.krs. Syyskokous klo 18 Kahvisaaressa 25.11. Loka-marraskuun vaihteessa myöhäisillan retki taimenien kutupaikalle. 0505430067, hilkka.laitinen@gmail. Netti: elisanet.fi/karjalan.retkeilijat n Kuopion Retkeilijät (KuRet) su 26.11. Reitti 12–14 km ja kävelyn kesto 5-7 tuntia. Kimppakyydein. Lähtö kimppakyydein Vesikon parkkipaikalta klo 8. Ilm. valtakunnallisen ELIAS.FInettitorin listalla olevalta yritykseltä (AVL 37 §). net n Länsi-Karjalan Retkeilijät (L-K R) Syyskokous ja pikkujoulu, aika ja paikka päätetään myöh. la-su 18.-19.11. ER ja NUUKA TERVETULOA STENBACKAAN – SIELLÄ ON AINA HYVÄ ILMAPIIRI! Helpotusta elämään verotusta tuntemalla Antoisa Lapin talkooviikko Varkhanmukkassa 10.-17.6.17 Sirpa Manninen valmisti laavulla herkulliset munkit, taikinantekoa seuraamassa Jasper Tavu.. Kysy kimppakyytejä! Lisätiedot ja ilmoittautumiset viikkoa ennen, KIITOS! Ilm: Hilkka Laitinen,p. 17 ALK. Kts. Kts. KLO 10 Hiisikahveilla! Puiden kaatoa ja käsittelyä • hiisikokon kohotus • talkoosoppa ja sauna • hiisikokon sytytys • hiisigurmetti • ohjelmalliset iltamat Sunnuntaina 5.11. klo 15 syyskokous Suokadun toimintakeskuksessa. Vuoden 2018 toiminnan sekä juhlavuotemme suunnittelua. tällä sivulla. tavataan klo 14 Hietaniemen hautausmaan pääportilla. Aamulla oli työnjako. pikkujoulu Tätilässä Su 7.10. Lisätietoja: kuusankoskenretkeilijat. Rihmakurun majoille tuli Karjalan Retkeilijöistä neljä talkoolaista. klo 10 Hiisivalkeat Nuuksion Stenbackassa. 040 504 8296. tällä sivulla. Lähtö klo 8 yhteiskuljetuksin linja-autoasemalta. Linja-auto lähtee klo 10 Matkakeskuksesta. 17.12.Kynttilävaellus ViRet/Vihdin seurakunta. Tervetuloa Bjursin merellisiin maisemiin – siellä vielä joutsenetkin viihtyvät! Ilmoittauduimme innolla talkoisiin Komosen Paulille. erillinen ilmoitus! 14.12. n Nuuksion kansallispuistoyhdistys NUUKA ry Su 5.11
Tämä kesä oli oikukas! ER:n järjestämät iltamelonnat tiistaisin sattuivat jostain syystä huonon sään aikaan. Luontopolku toteutettiin, navigointia harjoiteltiin (vaatii lisäharjoitusta), leirimuonat tehtiin trangioilla ja keittokatoksessa. Kuvassa Hellevi Mikkelä ja Bella-laivakoira. Heidän asiantuntemus oli kullanarvoista”, totesi Helena Nurmio, retken vetäjä. No, ei olis tarvinnut... MINÄ olen tämän saaren kunkku! Ylämäkiä taluteltiin tällä retkellä paljon. Eräänä iltana ne yksi kerrallaan siirtyivät partsin kaiteelle ja pyrähtivät vastapäisen vaahteran suojaan. SYYSKUUTA 2017 8 Regina ilmestyi keväällä rakentelemaan pesää parvekkeelle. Kuvat: Nina Pendikainen Rengasrikko Taidekeskus Purnusta Juupajoelle johtavalla hiekkatiellä. 70 vuotta. Hilkka Laitinen Tiedotettiin ankarasta ukkosilmasta juuri silloin, kun TRL-perheleiri elokuussa oli alkamassa. Viimeisenä Vieno, joka istuskeli vielä tunnin – pari kaiteella, katseli ilta-aurinkoon ja lensi viimein pois elämästämme. HL Varkhanmukkan iloiset talkoolaiset ehtivät pienelle tuuletuslenkille tunturiin. Pesä valmistui ja Tauno ilmestyi paikalle. Pari viikkoa Tauno ruokki poikasia pihapiirissä. Minulla on sievä, sirosäärinen vaimo ja soma lapsukainen. Hilkka Laitinen Perheleiri jälleen tänä kesänä TRL-pyöräretki Tarp-peitteellä oli käyttöä. Tässä hiljattain katselin merelle, josta lähestyi kummallisia, herneenpalon näköisiä veneitä, joista nousi MINUN rannalle ihmisiä, joita en tuntenut. Sitä kesti jokusen päivää, mutta kesäkuun alkupäivinä alkoi maailma kiinnostaa. Nina Pendikainen, joka useina vuosina on hoitanut retken valokuvauksen, kommentoi: ”Ihana pyöräretki!” Hän on monena vuonna koonnut TRL-pyöräretkistä kirjan, varmaan tästäkin. Ritva Sipinen, Savonlinnan Retkeilijät: ”Liikuimme kiireettä luonnon helmassa, irti arjesta. Kuvassa on palattu iltamelonnalta ja Henri on päässyt kajakista laiturille muiden tarkkaillessa tilannetta. Oli syytäkin. Teksti ja kuva: Jukka Virtanen 380 km Pirkanmaata polkien Kangasala-Valkeakoski 22.28.7.17. Leiri meni erittäin hyvin, rajuilma ei osunut juuri Gåsgrundetsaaren kohdalle pahimmillaan. Tunturin rinteellä Hannele Vuorio, Maria ja Jasper Tavu, Sirpa Manninen ja Helena Snellman. Seilin rannalla Pertti, Hilkka ja Pässi tekemässä tuttavuutta. Talkoot olivat kesäkuun puolivälissä ja tunturissa oli lunta. Otin vauhtia ja pukkasin sitä vauhdikkaasti. Melontaahan tulisi harjoitella eri säissä, jotka saattavat yllättää vesillä ollessa. Joku heistä taputti päälakeani ja rapsutti leuan alta. Kesäkeikauksia.... Taunon ja Reginan elämää Tauno tuo ruokaa ja poikaset odottavat suut ammollaan. Kuva: Anne Laitinen-Soulagnet. Sääennusteita seurataan nykyään tarkkaan, merisäätä korvat erityisesti höröllä. Majoitukset yllätyksellisiä, kivat kahvittelut, hyvät nähtävyydet.” Marja Hakala, SalSa: ”Reipas ja iloinen porukka, josta sai voimia syksyyn.” Jukka Öberg, HTR: ”Porukassa jaksaa! Koin komeat maisemat.” Aune Kurki, SalSa: ” Huomioin lainehtivat ruisvainiot, Saamme ensi talvena hyvää, kotimaista leipää.” Helena Nurmio kiittää iloista ja mukavaa porukkaa, kaikista vastamäistä huolimatta! Tervehdys Risto Mäntylälle, joka tuli meitä moikkaamaan Valkeakoskella kesken perunankeiton. Meidät haluttiin MINUN tontilta pois! Aistin, että minulla on kilpailija, tuo harmaapartainen uros. Avomereltä puskeva vesi oli niin kylmää! Katsotaan mitä ensi kesä tuo tullessaan – perheleirin ainakin! Tänä vuonna leirin veti Petri Mikkelä taitavasti tuulta haistellen, kiitos siitä. MINULLA on oma ranta ja tasainen nurmikko. Vas. Melonnat veti tuttuun tyyliin melontakonkari Pertti Mikkelä. He alkoivat syödä, sain minäkin jotain. Niistä neljä Rääkky, Kääkky, Raakku, ja Vaakku olivat samankokoiset Vieno hieman pienempi. Pässi-melonnan tunnelmissa Hilkka Laitinen Leena Anttila 70 vuotta Retkeilyseura Vipeltäjien perustajajäsen ja kantavia voimia, täytti 31.8. Harjoiteltiin tositilanteessa veneen kiinnitystä laituriin varmoilla solmuilla tuulen voimistuessa. Mahtoiko se sieltä hävitä tänä kesänä ollenkaan. Vaikka pariskunnasta poikasineen oli vaivaa, jäi heistä silti haikea olo. 28 21. Kiipeilyä treenattiin puihin kapuamalla. Kuitenkin onnistuttiin toteuttamaan suunniteltu ohjelma säätä tarkkaillen. Helatorstain ja helluntain lähestyessä poikaset jo aloittivat lentoharjoittelun parvekkeella. Paljon onnea ja hyviä retkeilyvuosia! Toivottavat seura, TRL ja retkiystävät. Leirisaunaa ei otettu mukaan tuulen riepoteltavaksi, eikä merivedessä uitukaan. Se heitti kuperkeikan, mutta nousi ketterästi jaloilleen. Muniminen ja hautominen sujui vähäeleisesti, Tauno toi ruokaa. Reginaa ei enää näkynyt. Se meni tässä vaiheessa hyvin. Ne, jotka melaan tarttuivat, olivat kuitenkin tyytyväisiä, kun tuli lähdettyä. Etukäteen suojattiin teltat katoksilla ja lujin kiinnityksin. Luonnon ihmeitä... Petri, Henri, Jasmin Mikkelä ja taustalla Kari Ranta. Kangasalan Retkeilijöiden Kaarina ja Kyösti Kähkösen mietteet: ”Paljon tuttua, mutta myös uutta, kiva retki. HL MINÄ asustelen perheeni kanssa Seili-saarella. Kerrotaan että monilta menivät vaellussuunnitelmat uusiksi. Tauno ja Regina toivat ruokaa, usein Regina jäi lämmittämään poikasia. Aurinko laski ja me nukahdimme kedolle. Osallistujia ei ollut edelliskesän malliin. Kuva: Petri Mikkelä. Tilanteen tallensi Sinikka Ranta, joka on ahkera iltameloja. Lähestyin heitä ystävällisesti, vaimokin määkäisi vienosti tervehdyksen. Äitienpäivän kieppeissä pesässä aukoi suutaan viisi poikasta. Vähän vielä täytyi pukata ennen kuin uros laumansa kanssa hyppäsi palkoveneisiin ja häipyi MINUN rannalta. Lapsukaiseni pureskeli muovipussia, he nykäisivät sen pois! Kuulin voimakkaita läpsytyksiä ja huutoja. Mietteitä kokemuksista tuli runsaasti
Kellarissakin ne voivat talvehtia, mutta silloin ei pidä järkyttyä, vaikka kasvi näyttää joskus hiukan homeiselta tai puskee esiin aavemaista, kelmeää versoa. Peitoksi voi ripotella kuivaa turvetta. Mutta entäpä jos jäisimme vartomaan iloista jälleennäkemistä taas ensi keväänä. Vasta kun ensimmäiset todella kylmät yöt nipistävät varret veteliksi ja läpikuultaviksi, ne voi katkaista. Tai näin moni usein ajattelee. Tarhurin on pidettävä hermot kurissa ja uskottava, että keväällä mullanvaihdon ja nuorennusleikkauksen jälkeen kaikki on kuten ennenkin. Gladioluksien ja daalioiden vihreiden maanpäällisten osien annetaan mahdollisimman pitkään varastoida ravintoa juurimukuloihin. Keväällä ne alkavat kasvattaa vihreitä lehdenalkuja merkkinä siitä, että uusi kukintakausi on tuloillaan. Tätä tapahtuu, mikäli kellari on liian lämmin, kylmä, kostea, valoton tai valoisa. Puhdikkaat mukulat kaivetaan ylös penkistä, karistellaan niistä enimmät mullat ja viedään kellariin talvehtimaan. SYYSKUUTA 2017 Talveutus tekee kasveista monivuotisia Lähiviikkoina on aika hyvästellä pihalla ja parvekkeella loistaneet kesäkukat. Itseluottamuksen ja taitojen kasvaessa voit yrittää saatella uuteen kevääseen myös esimerkiksi amppelimansikan, äitienpäiväruusun, laventelin ja jopa joitakin yksivuotisina viljeltyjä kesäkukkia kuten keijunmekon tai marketan. Kasvien talveuttaminen säästää rahaa ja syventää luontosuhdetta. Valoa ne eivät kaipaa, eivätkä juuri kasteluakaan. Moni niistä selviäisi kuitenkin hyvin talven yli. Liian monia kasveja pidetään nykyisin vain kertakäyttökukkina, jotka kesän mentyä kelpaavat vain kompostintäytteeksi. 21 21. Hometta ja hermojen hallintaa Sen sijaan pelargonit ja verenpisarat voivat hyvin myös valoisassa huoneessa, kunhan kastelua muistaa vähentää. Ekovinkki SUSANNA AUVINEN, VALONIA
KUVAT JUKKA-PEKKA FLANDER Olipa kerran minä 22. 21. SYYSKUUTA 2017 Maalaisliiton mies TEKSTI TOPI JUGA
Vaikka talonpoikaisarvot ovat Korhosella syvässä, nuoruutensa hän vietti pientilan sijasta sellutehtaan varjossa Pohjois-Karjalassa, Uima harjulla. Nyrkin ja pöydän väliin jäävät teokset ovat raamattu ja Suomen laki. Yläreunassa lukee suurin kirjaimin ”Näihin nojaa”. – Olen nähnyt koko 1970-luvun suomalaisen teollistamispolitiikan hyvin läheltä. 23. Sieltä olen oppinut arvostamaan sosialidemokraattien ja kommunistien käytännön toimintaa. – Eiköhän nuo ole kaikkien suomalaisten perusarvojen lähtökohtana. Ollaan kepulaisuuden juurilla. SYYSKUUTA 2017 Maalaisliiton mies J ulisteessa nyrkkiin puristettu käsi painaa voimakkaasti kahta paksua teosta pöytää vasten. Läsnä olivat 1970-luvun kommunismi sekä vahva sosialidemokratia. 21. Punaliput liehuivat. – Joka vappu katsoimme kommunistien marssia Uimaharjun raitilla. Tämän maalaisliiton vuonna 1948 lanseeraaman vaalijulisteen ideologisiin raameihin rakentuu Jarmo Korhosen maailmankatsomus. Koti, uskonto ja isänmaa. – Lähtökohtana minulla on kuitenkin, että pitää elää itsensä kanssa sovussa. Alaosassa puolestaan ”Maalaisliitto”. Jokainen sitten laajentaa oman katsomuksensa mukaan, Korhonen arvioi. Uimaharju oli pieni teollisuuspaikkakunta, jonne kaikki olivat tulleet jostakin muualta
Melskeitä Korhosen poliittisella aktiiviuralla tosiaan riitti. Ei tuollaiseen myrskyyn pitäisi ketään panna. Nyt hän toteaa, ettei hän siitä suuttunut. Kymmenet tuhannet ajetut kilometrit tien päällä toiminnanjohtajana sekä oman puoluesihteerikampanjan aikana. Korhosen vilkkaana soljuvan itäkarjalaisen puhetyylin seasta voi hahmottaa hänen aatteellista linjaansa seuraamalla maalaisliittolaisia valtiomiehiä: Alkio-Kekkonen-Väyrynen. Puskista myrskyyn Siviilissä Korhonen kuvailee itseään rauhalliseksi ja paljon omissa oloissaan viihtyväksi lukijaksi. Niissä Korhonen laukoo nimiä säästelemättä syytöksiä keskustan, mutta myös muiden puolueiden jäseniä kohtaan. 21. Silti vyörytys otti koville. Puoluesihteeriys, vaalirahakohu ja julkisuudessa esitetyt väitteet Korhosen osallisuudesta keskustan pää-äänenkannattajan ympärillä velloneeseen kohuun. – Politiikassa poliitikon ura päättyy joko kuolemaan tai tappioon. – Isovanhempieni pienmaatilalla näin maaseudun, maatalouden ja metsänhoidon merkityksen. Imre Kertészim Kohtalottomuus, Väinö Linnan Tuntematon Sotilas ja Täällä pohjantähden alla sekä Juhani Suomen Kekkos-trilogia Suurin suomalainen valtiomies. – Maaseudulla ymmärrettiin, että toisesta tulee pitää huolta. – Vastaavissa tilanteissa lyödään aina yli. Kepulle on yhä tilausta 2010-luvulla Korhonen on julkaissut nopeaan tahtiin teoksia, joissa hän ruotii lähimenneisyyden politiikkaa ja suomalaista yhteiskuntaa. Keskustan ”nykyliberaalit” eivät sen sijaan saa tunnustusta. Välien tulehtuneisuutta kuvaa se, että Timo Laanisen noustua keskustan puoluesihteeriksi Korhonen sai vähintäänkin epäsuorasti porttikiellon Apollonkadun puoluetoimistolle. Aikanaan olisin sanonut saman tien Kekkonen, mutta Suomi 100:n kunniaksi juhlin K. Vaalirahakohun aikaan jouduttiin ”tikun nokkaan”, kuten hän itse kuvailee. – Kyllä 1970-luvulla pidettiin kanssaihmisistä parhaiten huolta. – Kukaan ei voi tietää minkälaista se on, ennen kuin joutuu itse vastaavan vyörytyksen alle. Vaikka aineelliset elinolot eivät olleetkaan 2010-luvun tasolla, yhteiskunnan rakentaminen perustui yhteisöllisyyteen. Mutta siellä ymmärrettiin myös yrittämisen merkitys. Poliittisen perinnön hän sai isovanhemmiltaan, ”keskustalaisuuden synnyinmailta”, kuten hän itse asian muotoilee. SYYSKUUTA 2017 Mutta vuonna 1965 syntyneestä Jarmo Korhosesta ei tullut kommunistia, eikä edes sosialidemokraattia. Esimerkiksi vaalirahasta käytävä keskustelu nousee julkisuuteen hänen mukaansa kerran kymmenessä vuodessa – ja syyllisiä löytyy kaikista puolueista. – Ne ketkä saavat vallan, saavat käyttää valtaa. Nämä herrat nousevat toistuvasti esiin haastattelun aikana. Korhosen ja keskustan välit tuntuvat tiivistyvän hänen ja Laanisen väliseen vuoden 2010 puoluesihteerikilpailuun, jonka Korhonen hävisi. Kun sitten ei tarvitse olla, niin ihminen vetäytyy aika paljon omiin oloihinsa. Eniten vaikuttaneet kirjat. Kansan mies. Lyötiin kuin vierasta sikaa, vaikka oltiin samassa puolueessa. Tuolloin Korhonen avautui julkisuudessa työpaikkakiusaamisesta, jota häneen mukaansa oli tapahtunut etenkin puoluehallituksen toimesta. 24. Tolkku pitäisi olla lyödessäkin. Jossain välissä joudut ryvetettäväksi. Karjalainen rempseys vaihtuu vakavuuteen. Ståhlbergia ja suomalaista rintamamiestä. Minulla se oli vaalirahakohu. Kaikki käyvät sen mankelin läpi. Keskustan toimintaan hän liittyi 1980-luvun lopulla. Tai Paavo Väyrynen. ” Lyötiin kuin vierasta sikaa, vaikka oltiin samassa puolueessa. Maalaisliittolaisuus tuntuu olevan jatkuvasti läsnä Korhosen puheessa, keskustalaisuus ei niinkään. Vuoden 2011 eduskuntavaaliehdokkuuden jälkeen Korhosen ja keskustan välillä seurasi totaalinen välirikko, ja hänet tiputettiin pois kaikista luottamustehtävistä. Ensin nousu 1990-luvulla itäisen Suomen ”puskista” keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtajaksi. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA ” Politiikassa poliitikon ura päättyy joko kuolemaan tai tappioon. Ne ihmiset, jotka ovat työntämässä toisia rotkon reunalta alas, eivät tiedä mihin, työnnettävä joutuu. Hän kertoo myös kirjoittavansa paljon. Korhonen kertookin suurimman poliittisen voittonsa olleen se, että ylipäätään selvisi hengissä ulos. Jossain välissä joudut ryvetettäväksi. Yhteisöllisyys oli keskiössä. Kuten Urho Kekkonen. Hakkaamisen määrä meni kuitenkin yli. J. Oma puolue saa suurinta kritiikkiä, vaikka puoluekirja yhä löytyykin. Suurin poliittinen voitto. Sanojaan hän ei säästele haastattelussakaan. – Politiikassa olen saanut olla kaikissa melskeissä mukana. Se, että selvisi koko touhusta hengissä. Kaikki käyvät sen mankelin läpi. Hän korostaa, että kyseessä olu puhtaasti poliittinen valtataistelu. Useat onnistuneet vaalit, joihin lukeutuu Anneli Jäätteenmäen junttaaminen keskustan puheenjohtajaksi, sittemmin Suomen historian ensimmäiseksi naispääministeriksi
entinen keskustan puolue sihteeri . asuu Seinäjoella, käy töissä toi sinaan myös Espoossa . ”Maan tapa” teos käsittelee laajasti vaalirahakohua. Sipilä on hieno mies, mutta jos hän jatkaa, keskusta häviää. työskentelee vanhempana asian tuntijana Talent Vectiassa . Leppoisasti puheleva iso mies osaa asiapuolen. Keskustan tämänhetkinen onni on ollut se, että SDP ei ole uskaltanut tehdä sosialidemokraattista politiikkaa. Mutta kun haikailette koko ajan tuon kokoomuksen perään. kehityskaaria, mutta tuntuu samalla puhuvan myös kansan kieltä. Entisen puoluesihteerin mukaan Suomesta löytyy aina ihmisiä, jotka tulevat kannattamaan tasapainoisen ja tasa-arvoisen politiikan kehittämistä. Siltoja on poltettu, eikä vähiten Korhosen toimesta. syntynyt 1965 Joensuussa . Tällä hetkellä Korhonen työskentelee Talent Vectialla konsulttina. Ei ihmistä yksin ole luotu kulkemaan. . Perhettä hän kertoo arvostavansa yli kaiken. . Muisti pelaa. Oikeistososialidemokraattia ei ole olemassakaan, sehän on kokoomus. SDP:n pitäisi hänen mukaansa huolehtia oikeudenmukaisuuden toteutumisesta, eikä vain niistä, joilla on työpaikka. Kokoomus taas on Etelä-Suomen asiaa ajava vaaliliitto. Ennustukset tulevaisuudesta piirtävät synkkää taivaanrantaa. Toisaalta, sukset ovat menneet ristiin useasti ja useiden eri ihmisten kanssa. Keskustelu palaa takaisin arvomaailman kolmeen pilariin ja niistä ehkä siihen keskeisimpään, perheeseen. . Ja jos ei kaadu, keskusta häviää tulevat vaalit. Itsetietoisuuskaan ei ole vähäistä. Ja samalla myös maalaisliittolaiset jäsenet. Vaalirahoituksen kerääjänä hän lienee Suomen menestyksekkäimpiä, oman arvionsa mukaan hän on kerännyt yli 10 miljoonaa euroa. Tällä menolla keskustan kannatus laskee hänen arvionsa mukaan 10 prosenttiin. Korhosen kirjoissa entiset puoluetoverit ovat silti saaneet niskaansa aimo sammiollisen. Mutta kuten Paavo Väyrynen sanoisi tässä vaiheessa, että ”tuskinpa”. Kyllähän sen jokainen näkee. Määritelmä kuvastaa Korhosta osuvasti. Puolue etsii jo tällä hetkellä uutta puoluejohtajaa. – Politiikassa palataan hiljalleen isoihin ihmisiä koskeviin kysymyksiin. – Politiikka on näyttäytymistaidetta ja hyvää teatteria. – On unohdettu Väyrysen taisteluhalu. Kaikesta kokemastaan huolimatta Korhonen ei sulje kokonaan pois mahdollisuutta palata politiikkaan. Ja vanhan talonpoikaistotuuden mukaisesti sanoisin, että hautaan kantajat pitää löytyä omasta talosta. Asioita ei pyritä edistämään oikeasti uudistamalla. Ketään ei tarvitse miellyttää. – Voit panna siihen artikkeliin aivan suoraan, että Juha Sipilä kaatuu ensi kesänä Sotkamon puoluekokouksessa. . Tämä kuuluu myös miehen lausunnoista. Pinnallisuuden ja helpon median rooli politiikassa ovat kasvaneet. Puolueesta hän ei tosin sano yhtään mitään. . – Sanon aina sosialidemokraattisille ystävilleni, että kun te vain uskaltaisitte olla sosialidemokraatteja ja puolustaa työtätekevää ja pienituloista, kannatus nousisi. – Eihän ihmisellä ole mitään ilman perhettä. 21. 25. Viimeistään. Tilastot, numerot ja prosentit tippuvat itsevarmasti paikoilleen. . Ei koskaan kannata sanoa ei koskaan. . SYYSKUUTA 2017 Keskusta on Korhosen mielestä mennyt väärään suuntaan etenkin siinä, että puolue on unohtanut kansanläheisyyden ja kadottanut vanhan alkiolaisen ihmisyyden ihanteen. oli mediapyörityksen kohteena 2000luvun vaalirahakohussa . Työ liittyy edelleen vahvasti politiikkaan, nyt kuitenkin luottamustoimien ulkopuolella. Korhoselle perhe tarkoittaa avovaimoa ja kolmea jo aikuisikään ehtinyttä poikaa. Myös demarit saavat osansa. Niin raakaa kuin se onkin. julkaissut tiiviiseen tahtiin kirjo ja 2010luvulla. Kyllä täällä tylsää olisi. Rivien välistä voi lukea, että keskusta tuskin on listalla, jos häntä sinne edes huolittaisiin. Silmiinpistävää on myös se, että hän ymmärtää yhtäaikaisesti suuria . Keskustalle on silti tilaa Suomessa. Hänen mukaansa tarvitaan puoluetta, joka ajaa koko maan kehittämistä. . Korhonen tokaisee huolettomaan tyyliinsä, että jos sosialidemokratia kykenisi samanlaisella 1970-luvun uimaharjulaisella intensiteetillä puolustamaan työtätekeviä suomalaisia, sen kannatus hipoisi 30 prosenttia. Katkeruuden hän kiistää itsepintaisesti. – Koko ajan syntyy niin paljon uusia puolueita, ikinä ei voi tietää minne maailma menee. . – Olen sanonut, että pitää olla hyvä suhde niihin, jotka kantavat sinut hautaan. Nyt kansan ääni on kuitenkin unohdettu. avovaimo, kolme aikuista poikaa JARMO KORHONEN ” Juha Sipilä kaatuu ensi kesänä Sotkamon puolueko kouksessa. historioitsija, filosofian maiste ri, tekee parhaillaan väitöskirjaa . Politiikka on hyvää teatteria Ristiriitoja herättävä hahmo
Lisää kuuma kasvisliemi ja keitä bataatit ja perunat pehmeiksi. Kavereitteni huoneessa oli todella paljon tilaa leikkiä ja oleilla. Sijaamme sen aina tarpeen tullen keskelle kotimme suurta olohuonetta. Kodissamme ei siksi ole lastemme entisiä huoneita eikä juuri muitakaan suoria jälkiä omasta lapsiperhevaiheestamme. Lisää juustokumina ja kurkuma ja kuumenna vielä hetki. Siis siitä, että oman kodin tiloja saattoi käyttää juuri niin kuin itsestä ja muista perheenjäsenistä tuntui kulloinkin parhaalta. Alakerran naapureilla oli vain kolme lasta, mutta he saivat silti nukkua ja leikkiä kodin suurimmassa huoneessa. Ja olen aina etsinyt kauneutta kulloistenkin varojeni puitteissa. Mutta huonekalut olivat aivan toisenlaisia, samoin astiat. En kuitenkaan etsi sisustuslehdistä varsinaisesti ideoita. Se tuottaa yllättävän samanlaista iloa kuin kyläreissut lapsena. 26 21. Sekoita joukkoon muut aineet. Kiinnostustani ruokki se, että vietin lapsuuteni kerrostalossa aikana, jolloin oli vielä hyvin tavallista käydä toisilla samassa talossa asuvilla kylässä. Sen lisäksi rentoudun mielelläni sisustuslehtien parissa. Huoneet, ikkuna ja komeroiden paikat olivat tismalleen samoja. Laita pallerot pariksi tunniksi pakkaseen. Kirjoittaja on Työeläkevakuuttajat TELA ry:n toimitusjohtaja. Hyvä koti ei synny muotitrendejä seuraamalla Suvi-Anne Siimes Piparjuurijäätelö kruunaa bataattikeiton Keitto 2 bataattia 1 iso purjo 2 perunaa 2 rkl öljyä 1,5 teelusikallista jauhetttua juustokuminaa 2 teelusikallista kurkumaa 8 dl kasvislientä suolaa, pippuria Jäätelö 2 dl ranskankermaa tai jugurttia 1 dl kuohukermaa raastettua piparjuurta tiraus sitruunamehua suolaa Vatkaa kermaa ja sekoita se ranskankermaan tai jugurttiin. Muutimme siihen sen jälkeen, kun nuorinkin lapsemme oli lähtenyt pois kotoa. Malli siihen on tainnut tulla suoraan oman mummolani pirtistä. Ja omien lastenlasteni mummola sijaitsee nyt kerrostalossa. Oma perheeni oli kuusihenkinen ja kodissamme oli kolme huonetta ja keittiö. Taitava pyöräyttelee lusikan avulla massasta pieniä palleroita, muut epämääräisempiä möykkyjä. Suurin huone oli olohuoneena. Myös huoneet olivat erilaisia, sillä kaupungissa ei ollut isoja pirttejä eikä leivinuuneja. Katselen siksi paljon ympärilleni kaikkialla. Kellarissa on kuitenkin suuri paksu patja, jolle lapset ja heidän pienet lapsensakin mahtuvat nukkumaan tarvittaessa. Heidän olohuoneensa pienuus oli kuitenkin outoa ja vierasta. Tilat kiinnostavat minua edelleen. Siellä oli myös paljon kiinnostavia aikuisten tavaroita. Siellä talo oli metsän reunassa, ikkunoista näkyi heinäpeltoja ja ruokakin oli toisenlaista kuin kotona. Me neljä tyttöä nukuimme isommassa makuuhuoneessa ja isä ja äiti pienemmässä. Myös mummolassa oli hyvin erilaista kuin kotona. Olen aina etsinyt kauneutta kulloistenkin varojeni puitteissa. u u u Aikuisena kiinnostuin itsekin vaihtoehtoisemmasta tilankäytöstä. Se kuului kuitenkin jollain tavalla asiaan, sillä mummola sijaitsi maalla. Kuori ja paloittele bataatit ja perunat ja silppua sekaan purjon valkea osa. Pikemminkin tarkkailen sitä, miten tilaa on hyödynnetty lehdessä esiteltävissä kodeissa. Se tuntui minusta sekä tavattoman hienolta että hieman erikoiselta. Ja kaikkein erilaisinta oli se, mihin mitäkin huonetta käytettiin. Surauta keitto sauvasekottimella soseeksi ja lisää suola ja pippuri. Annostele lautasille ja lisää päälle jäätelöä.. Siksi oli erityisen jännittävää havaita, että alakerrassa asuneiden kavereitteni kodissa oli niin erilaista kuin omassani. Siirtelen toki edelleen huonekaluja silloin tällöin paikasta toiseen myös kotona. Vahvin vaikute siihen on tullut alakerran naapureista ja heidän muista poikenneesta tilankäytöstänsä. Kuullota hetki öljyssä kattilassa. Asun nykyisin puolisoni kanssa tilavassa kaksiossa. Heidän olohuoneensa löytyi puolestaan suuremmasta makuuhuoneesta. Kiinnitin siksi jo varhain huomiota siihen, että ihmisten kodit olivat todella erilaisia. Ymmärsin jo hyvin pienenä, että kerrostalossa päällekkäin olevat asunnot olivat keskenään samanlaisia. SYYSKUUTA 2017 O len ollut pikkutytöstä asti hyvin kiinnostunut kodeista ja niiden sisustuksista. Mutta roolit ovat ihanasti toisenlaiset kuin lapsena
Siis mikä, kuka. Joten eiköhän aleta… Rolf Bamberg Demokraatti KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 VIIKON 38 SITAATTI Kirjavisan juhlava syyskausi pistetään liikkeelle asteriskisitaatilla eli kirjailija on siis jo aiemmin ollut kohteena. Lukemisharrastuksen aktivointiin ja sivistämiseen pyrkivä, mutta silti sopivasti leikkimielinen visailuklassikko täyttää kuukausi ennen Suomen satavuotissynttäreitä tasan neljänneksen tasavallan iästä. Kevätkaudella nämä spesiaalitehtävät osoittautuivat suosituiksi. Emeritus-visaukko ts pisti tämän interaktiivisen kirjallisuuspalstan pyörimään 1992. Se oli kauppaopistossa, ainoa Höökin pojista joka ei punnannut kotona… siinä oli vähän saikkarin vikaa: jalassa kobrakoristeiset teräväkärkiset kengät ja punaiset froteesukat ja päällä poolokauluksinen banlonpaita arkilauantaipäivästä huolimatta. Käyttämällä noita koruttomia nimimerkkejä visaisännät (siis Tapani Suominen ja Rolf Bamberg) halusivat alusta alkaen korostaa, että pääosassa tällä palstalla ovat lukijat, jotka ovat huimalla tietämyksellä aukoneet noita monesti hyvinkin vaativia pähkinöitä läpi vuosien. Lisävihjeeksi putoaa vain tämä: Finlandia-palkitun kirjailijan ainoa novellikokoelma. Yhdelle Kirjavisan perinteinen palkinto lahjakorttimuodossa. Visan peruskuvio on pysynyt liki samanlaisena: me kysymme, te tiedätte. Visatoimitus on rohkaissut vastaajia kertomaan laajemmin ajatuksiaan kirjailijasta ja lukukokemuksestaan – ja kaikkea muuta mahdollista sitaatin herättämää. Lukijoiden tehtävä on tunnistaa kirjailija sekä teos. Se oli kova valehtelija ja muutenkin erinomainen mies, ja minä huokaisin helpotuksesta kun se meni isänsä ja Anteron luo ja potki Vanajan eturengasta kobrakenkänsä kärjellä, sillä riitti aina juttua, ”Oli viismiestä moponpäällä kun jouluaattoiltana lähettiin Sahipakalle naisiin” se saattoi aloittaa… ja lopettaa sen koristeiden varastamiseen joulukuusesta; mopon päälle mukaan se kelpuutti osan kuulijoista, tilanteen mukaan.” *. 35 21. Tänä kalenterivuonna kymmenen merkittävää kotimaista kirjailijaa nousee sitaatin kohteeksi toisen kerran. mennessä sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi tai kirjeellä/kortilla osoitteeseen Demokraatti/Kirjavisa PL 338, 00531 Helsinki. Kirjavisan peruskäytännöstä, että sama kirjailija ei esiinny tehtäväkohteena useammin kuin kerran (yli 700 kirjaa ja kirjailijaa plakkarissa!), on visan 25-vuotisja Suomi 100 -teeman nimissä vähän livetty. Kerran viikossa visatoimituksesta pudotellaan katkelmia romaaneista, novelleista, esseistä, runoista ja harvakseltaa tietokirjallisuuden teoksista. Vastaukset viimeistään 27.9. (Ensimmäisen tehtävän purku on nykyrytmin mukaisesti luvassa 5.10 ilmestyvässä lehdessä ja Demokraatti.fi -verkkolehden kulttuuriosastossa) ”Toiseksi vanhin veljeksistä, Höökin Vennu, tuli niitten helisevän lasikuistin yli ja alas sementtiportaita. SYYSKUUTA 2017 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Visafiesta huipentumassa J o kevätkaudella taisi käydä selväksi, että itsenäisyyden juhlavuosi on fiestan paikka myös Demokraatin Kirjavisalle. Hänellä oli kisällinään rb, joka otti pääseremoniamestarin vastuun 1996 lopussa. Mitä vuolassanaisemmin vastataan, sen parempi
Taitavinkin rakennustyö rapistuu lopulta, tai käy pieneksi asukkailleen. Funeral-levy oli teini-ikäisen maailmantuskaa, Suburbs vanhenemisen ja oman statuksen arviointia ja Reflektor viileähköä älykköelektroa. Eikö mies kohta jo voisi saada jonkun viidenkympin villityksen. Kestomelankoliset tekstit kertovat tarinoita keski-ikäistyvien päähenkilöiden tavasta rakastaa, kaihota, pelätä menettämistä, tuntea ajan kuluvan hukkaan ja potea syyllisyyttä. Graham MacIndoe. Sleep Well Beast on sulavalinjainen levy, jota voi suositella varauksetta jokaiselle National-fanille. Kunnes harkittu kokonaisteos paljastuikin pannukakuksi, joka eeppisen tunnelmamaalailun sijaan veivaa diskobiitin tahtiin. Yhtyeen viidenneltä albumilta tippui maistiainen toisensa jälkeen. Arcade Firella on vakavan yhtyeen maine. Terminal on musiikkia, joka runnoo päällekäyvällä riffivoimallaan sen sijaan, että houkuttelisi hitaasti koukeroisuudella ja kikkailulla. Kuolemaa ennen on nähtävä isän vanha kotitalo. Ainakin minulle tämä lähestymistapa on välittömämpi kuin aiemmat yritykset ymmärtää bändin korkeamman asteen matikkarockia, mutta monelle Circle-fanille se voi myös tuntua tyhjältä arvalta. Ei maailman helpointa musiikkia, mutta Circlen aiempaan progeiluun verrattuna silti huomattava muutos. Välillä hämyillään tummemmissa psykedeliasävyissä. Circle oikaisee koukerot luotisuoraksi Porilainen Circle lienee maailmalla jopa tunnetumpi kuin kotimaassaan ja yhdysvaltalainen Southern Lord -hevimerkki on juuri oikean kaliiperin valinta julkaisemaan yhtyeen musiikkia. Vertauksia on jo kuultu U2:n albumiin Pop (1997), jolla liian suuriin mittasuhteisiin kasvanut bändi sai vielä kerran heitellä ideoita miten sattuu, ontuvan laulunkirjoittamisen rennolla otteella ohittaen. Nyt vain pitäisi raROCK The National: Sleep Well, Beast 4AD INDIE Arcade Fire: Everything Now Columbia ROCK/PROGE Circle: Terminal Southern Lord Indien superbändi ei ota suorituspaineita ” Lempeää ja nostalgista autoradiomusiikkia synkällä pohjavireellä. Aivan kuin Berningerin sydän olisi jo liian ahdas uuden kokemiselle. Ei tarvitse olla vaatimaton, mutta miksi enää ylittää itseään. Suurempia tunteita ja komeammin soivia sävellyksiä on vaikea enää lisätä yhtyeen rosteriin, sillä se on kaikki nämä vuodet tuntunut jo täydelliseltä, harjakorkeutensa saavuttaneelta. Sick Child ja Kill City ovat konstailematonta stoner-rockia. Ennen kuin homma käy puuduttavan tylsäksi, on Everything Now’n hieman kieli poskessa soittaminen virkistävä käänne. 28 21. Harjakattoinen puutalo, ellei lato. Taustalla brittiläisen postpunkin synkkä kolhous kohtaa tyhjän heinäladon akustiikkaa kaikuvan americanan syvän pehmeyden. Lempeää ja nostalgista autoradiomusiikkia synkällä pohjavireellä. Kaikesta tunnelmallisuudestaan huolimatta Sleep Well Beastin anti on kuultu jo monta kertaa. kentaa talosta entistä isompi. Ilmassa on syksyn tuntu, mutta samalla kirjoittajan tietää viettävän aikansa lämpimässä nojatuolissa takkatulen ääressä. Kyseessä on bändin tähän asti vaivattomin levy, mutta se tuntuu Circlen julkaisuista myös vähiten mysteeriltä. Viinakin maistuu. National on uinut vakiintuneeseen asemaansa kestävää laatua tarjoten, musiikkia joka on jylhää ja vankkaa kuin kivitalo. Haaleiden reaktioiden taustalla jäi elämään vielä toivo albumijulkistukseen säästetystä materiaalista. Arcade Fire -fanit ovat hyvin vihaisia. Mutta jos Berningerin tunneskaala vielä joskus laajenisi, olisi se tervetullutta vaihtelua. Berninger murisee näitä tilannekuvia nojatuolistaan tutulla baritoniäänellä. Vastaus löytyykin levyn kannesta. Löydänkö Terminalin armottomasta junttaamisesta mitään uutta enää lisäkuunteluiden myötä. SYYSKUUTA 2017 JONI KLING Levyt Kivitalon kokoista musiikkia L aulaja Matt Berningerin kirjoittamien The Nationalin sanoitusten tunneskaala on kuin HBO:n laatusarjasta repäisty. The National on aina apeaa, muttei koskaan toivotonta musiikkia. Mutta onko isompien markkinoiden avautuminen saanut Suomen monimutkaisimman bändin hieman säikähtämään ja suoristamaan linjaansa. Yhtyeen seitsemäs albumi Sleep Well Beast jatkaa tällä tutulla linjalla. Kun nainen on poissa, onko miestäkään enää olemassa. Jos bändi tiedostaa olevansa pisteessä, jossa sen ura indien innovatiivisimpana superbändinä alkaa olla ohi ja edessä on vain staattista maineella ratsastamista, on aika irrotella. Poolokaulus kiristää. Terminalin nimikappaleen riffi on melkein suora Iggy and the Stooges -laina. Vanhat fanit voivat kääntää tälle kevyemmälle linjalle selkänsä, mutta muutos on aina ollut osa bändin agendaa. Teksti ja musiikki pelaavat miellyttävästi yhteen kuten aina yhtyeen työssä
Soundeiltaan levy edustaa Pykärin sujuvinta ja radiokelpoisinta urbaanin popin luomista sitten Shine 2009 -projektin. Ilman nostatuskohtia tällainen kokonaisuus ei voi kuin laahata. Tekijä tuntuu häivytetyltä, eikä kansikuvassakaan näy kasvoja. Pianomies-hahmo ei yksinkertaisesti ole yhtä kiinnostava ja valmiilta tuntuva kertojaääni kuin edellä mainitut. Ehkä pakollinen myönnytys radiosoiton tarpeisiin, mutta levyn kokonaistunnelman kannalta turha lisä. Nuo nuoret aikuiset ovat eilispäivän teinejä, joiden elämä näyttää nyt paljon epävarmemmalta ja monimutkaisemmalta kuin neljän vuoden takaisessa Royals-hitissä, joka julisti pankkitilin saldon olevan korvattavissa unelmoinnilla. Se saattaa jälleen olla vain osoitus Pykärin tuottajanlahjoista. Tanssittavampaa poppia on kuin jälkimietteenä lisätty levyn loppuun Supercut-kappaleen muodossa. Hahmo, jossa olisi vielä paljon kehitettävää taustatarinasta alkaen. Draama-Helmi uhkailee murustavansa sänkyysi ja valittaa ettei Hevoshullu-lehden tilaaminen enää kiinnosta. Sellaisina eivät toimi edes levylle väkisin ympätyt ASAP Rockyn hiphop-featit. Äkkiväärästi venkoilevaa ja kevyen hassuttelevaa lähestymistapaa on kotimaisessa popissa toki kuultu esimerkiksi Absoluuttisen nollapisteen levyillä. Melodramalla kuuluvat ihmissuhteet ja niiden monimutkaisuus. Melodiat Saijaa Saijaa pelkistää iskusäveliksi, mutta aitaa ei silti aliteta poppiperinteen matalimmasta kohdasta, vaan sen ohi keksitään ovela kiertotie. Pitkään työstetty toinen albumi lunastaa kuitenkin odotukset todistaen, että Lorden tapa tehdä popmusiikkia on ajaton ja sovitettavissa myös nuorten aikuisten maailmaan. Antti Salimäen Pianomies-alias on jo saanut nimensä isojen seuraan. Hänestä on lupailtu Paperi T:n jälkeen seuraavaa kotimaista, kaikki kerrokset läpäisevää hiphop-ilmiötä ja povattu Suomen Drakea. Lust for Life kärsii pahiten Del Reyn helmasynnistä, hitaudesta. Kannattaa silti muistaa, että Pianomies taitaa tosiaan olla vain alter ego – muissakin projekteissa pitkään ansioituneen Salimäen hyväntahtoinen roolihahmo. Vähemmän sujuvasti aihetta käsittelee Ne haluu uude hitin, joka tuntuu toimivan Maestron kantavana teemana kuvaten maineen uusintamisen ikuista vaikeutta. Royalsin tunnelmia jatkaa The Louvre toiveikkaalla eskapismilla, mutta muissa kappaleissa Lorde pui rakkauselämäänsä koruttomammin ja kypsemmin. Kun kappaleissa viljellään popmusiikin perussanastoa – ihastumista, epävarmuutta, mustasukkaisuutta – se esitetään piristävän naljailevalla, roisillakin otteella, josta silti puuttuu valtavirran hiphopin uho. Hittitalouden ongelmaa toistellaan niin tiuhaan ja painotetusti, että ajatus Pianomiehestä suosioon vastahakoisesti ja raikulipoikamaisella välinpitämättömyydellä suhtautuvana kelminä muuttuu keinotekoiseksi. Niin pitkälle Maestro-albumin näytöillä ei vielä kuitenkaan pääse. bandcamp.com/ Räppikuvaston haastaja astuu esiin Teinitähti aikuistui Julkaistessaan Pure Heroine -debyyttinsä vuonna 2013 uusiseelantilainen laulaja Lorde oli vasta 16-vuotias. Jos Del Reyllä on heikko kohtansa, on se tuon saman elämyksen siirtäminen levylle. Myös vierailijoiden valikointiperuste on hämärä. Hän osaa poimia tarkoituksellisella ärsyttävän renkutuksen esittäjäksi sen vielä kiusallisemman tikun, jolla kappale salakavalasti ujutetaan ihon alle. Ihmisten ilmoilla -julkaisun myötä teksteihin on tullut uutta kepeyttä ja ne tuntuvat sopivan esittäjänsä suuhun paljon paremmin. Ja niistä hiteistä myös.. Vahvat eroballadit Green Light ja Liability viestivät ensilevyn kertojaa itsevarmemmasta kirjoittajasta. Purukumin venyttelyä kyllästymiseen asti Lana Del Reyn keikan viime kesänä nähtyäni jouduin toteamaan, että Del Rey on upea esiintyjä. Nuorisoa puhuttelevan teinitähden osa on usein kadota kartalta heti, kun oma kohdeyleisö hieman varttuu. Joskus tarinat ovat silkkaa itsekseen kehittyvää hölynpölyä, ilman alkua tai loppua, kuin unesta repäistynä (Mitä tehdä miehellä) ja joskus koko tarinaa ei ole, vaan Salmi luottaa tunnelmakuvaan (Sunnuntai Sibeliuspuistossa). Kajasteen laulutyyliin yhdistettynä niistä syntyi jopa ylidramaattinen vaikutelma. Juuri vierailijamäärä raidoilla rikkoo kokonaiskuvaa ja erikoinen päätös toteuttaa osa kappaleista englanniksi, osa suomeksi, aiheuttaa entisestään tunnelmanvaihtelua biisien välillä: onko Pykäri osannut itsekään päättää, onko nyt tekemässä Reginavai Shine-levyä. Häneltä löytyy lavakarisma, omistautunut yleisö ja kasa hienoja pophittejä, jotka fanit osaavat läpikotaisin ulkoa. Kaikki eivät uskoneet uran kestävän. Siihen ja Reginaan verrattuna soololevykokonaisuus jää kuitenkin sekavaksi. Hän on julkaissut kourallisen hyviä levyjä, joista yksikään ei täysin tavoita surumielisten laulujen vaatimia dramaattisia puitteita, mutta uusi Lust for Life on ensimmäinen, jota on kutsuttava suorastaan heikoksi. Tällaisia vastavoimia miesvoittoisen genren parissa kaivataan. Viestei-kappaleessa tilitys julkisuuden kiroista sekoittuu arkipäiväisyyksiin viihdyttävästi. Sanoitukset ovat kiinni arkipäivässä abstraktien aiheiden sijaan. Mitä tekee Shamppanjahai-kappaleella kuin kuivalle maalle viskattu Reino Nordin. Ihmisten ilmoilla on kuunneltavissa Draama-Helmin Bandcamp-sivustolla: https://draama-helmi. Edellisellä albumillaan Draama-Helmi taisteli sisäisiä demoneja vastaan painostavia kielikuvia viljellen. SYYSKUUTA 2017 HIPHOP/INDIE Draama-Helmi: Ihmisten ilmoilla Omakustanne POP Pykäri: Pykäri Solina POP Lorde: Melodrama Republic Records POP Lana Del Rey: Lust for Life Interscope HIPHOP Pianomies: Maestro Rutilus Musiikkimedia INDIE Saijaa Saijaa: Dyynimukulakuukunen Karkia Mistika Records Muusikko Helmi Kajasteen luoma Draama-Helmi laulaa erikoisesti sanojaan rytmittäen ja välillä on vaikea eritellä, onko kyseessä räppääminen vai omien muistiinpanojen hajamielinen sanelu. Ärsyttää tietysti. Sormiharjoituksia ja mykkä kosketin Tuottajakokeiluja vieraiden varjolla Edesmenneen Regina-yhtyeen Mikko Pykäri sekä viihdyttää että vieraannuttaa soolodebyytillään. Kaikessa energisyydessä bändin kappaleet elävät omaa elämäänsä, tempoilevat yllättäviin suuntiin ja hukkaavat kertosäkeensä. Nyt levy tarjoaa biisin tai kaksi poimittavaksi ja livesetissä henkiin herätettäväksi. Del Reyn tasoinen artisti tarvitsisi tarkkaa laadunvalvontaa albumeilleen. Etenkin kun ura on vasta alkuvaiheessa. Nopeita lauluja hitaasta elämästä Lisää porilaista hulluutta. Joitain tyyli varmasti ärsyttää, toisia ihastuttaa, mutta sen ei kannata antaa viedä huomiota tekstien sisällöltä. Pelkästään Dyynimukulakuukunen albumin nimenä riittää kertomaan Salmen käsialasta tekstittäjänä. 29 21. Pelkkä absurdismi tyylilajina vie helposti umpikujaan, jossa bändin vaarana on jäädä Nollapisteen tavoin ikuisen sisäpiirihuumorin viljelemiseksi. Dyynimukulakuukusen ainoa puute on tosimaailmaan kytkeytymisen vaikeus. Hän käyttää amerikkalaisen popkulttuurin kierrätyskuvastoa taitavasti, mutta yhdistelmä David Lynchin mieleen tuovaa ei-tapahtumallisuutta ja 1960-luvun countryn pettyneiden naistähtien ikävystynyttä purukuminjauhamista on kuin 77-minuuttinen elokuva, joka on puuduttava katsoa. Monitoimimuusikko Pasi Salmen luotsaama Saijaa Saijaa jatkaa toisella albumillaan suoraviivaisen kitarapopin vääntämistä umpisolmuun. Pykärin omaa nimeä kantavalla albumilla miehen ääni ei juuri kuulu, vaan kyseessä on selvä tuottajalevy jokaiselle kappaleelle valittuine artistivieraineen
Mutta nero myös osasi hyödyntää ääniä sävellystyössään: hän pystyi ohjaamaan ääniä tekemään yhteistyötä keskenään ja luomaan niiden välille harmoniaa – ja niiden kuoropuheen tai -laulun inspiroiva voima näkyy Beach Boysien upeissa stemmalauluissa. Tosin valo ja varjo jakaantuvat jyrkästi siten, että siinä missä Beach Boysin musiikki on useimmiten aurin koista kuin ne Kalifornian hiekkarannat, joista yhtyeen alku aikojen surf-poppi kertoi, bändiliideri Brian Wilsonin oma elämä on mielenterveysongelmien varjostamaa. TaHerkän neron pää sekosi vuonna 1964, lentokoneessa, jolla yhtye matkasi kohti suurta maailmaa. Mielenterveysongelmia lisäsi ja vahvisti 80-luvulla hoitamaan palkattu psykiatri. Monen sortin ääniä Sairaalloisen itsekriittinen ja perfektionistinen Wilson hioi ja hioi seuraavaa mestariteostaan ”Smile” vuosikymmeniä, ja levy ilmestyi vasta vuonna 2004 Wilsonin sooloprojektina. Levy oli niin kumouksellinen, että Beatlesien seuraavana vuonna ilmestynyt ”Sergeant Pepper’s Lonely Hearts Club Band” olisi jäänyt tekemättä ilman Pet Soundsia. Wilson ei ollut sellainen, joka olisi viettänyt aikaansa rannoilla surffaten, vaikka yhtye 60-luvun alussa surffilauluista tunnettiinkin. kutsui hänet Kennedy Center -palkinnon myöntämisen johdosta. Lukijan asenteesta riippuen hajanaisuus voi ärsyttää, tai sitten sen voi nähdä osoituksena kirjoittajan aitoudesta ja avoimuudesta. Paul McCartney on ylistänyt levyn hitiksi noussutta laulua ”God Only Knows” kaikkien aikojen parhaaksi popkappaleeksi. Vaikka Wilson on paremmassa vedossa kuin koskaan, mielen pirstoutumisen vanhat jäljet näkyvät myös tässä omaelämäkerrassa. SYYSKUUTA 2017 Nerouden ja hulluuden viemä Wilson KIRJAT Brian Wilson: Valoa ja varjoja Muistelmat Like 2017 Brian Wilson oli Beach Boys -yhtyeen kiistaton johtaja, ja tuo yhtye taas tunnetaan eritoten vuonna 1966 ilmestyneestä levystä ”Pet Sounds”. Tämä eristi, manipuloi ja käytti häikäilemättömästi hoidokkiaan hyväkseen, niin psyykkisesti kuin ennen kaikkea taloudellisesti. Tuloksena oli tuo pysyviä jälkiä jättävä Pet Sounds-klassikkoalbumi. rina hyppii aiheesta ja ajasta toiseen, ja lukijan on selattava usein taaksepäin pysyäkseen kärryillä. Tyttöjenkin suhteen nuori nero oli niin hidas ja ujo, että Beach Boyseissa soittavat Brianin veljet usein nappasivat naiset hänen nenänsä edestä. 2000-luvulla on valo alkanut pilkottaa ja paistaa: Wilson esimerkiksi sai kutsun Valkoiseen taloon, jonne silloinen presidentti Bush jr. Aikoinaan yhtyeensä kiertueet jättänyt Wilson onkin ehtinyt 2000-luvulla kiertää koko maailman, vaikka vanhuuden vaivat jo rajoittavat esiintymistä. 30 21. Wilson jätti tuolloin kiertue-elämän ja keskittyi vain säveltämiseen. Hän on ainoa elossa oleva Beach Boysissa soittaneista veljeksistä. Wilsonin elämäkerran nimi ”Valoa ja varjoa” kuvaa hyvin musiikkineron elämää ja aikaansaannoksia. Wilsonia vaivasivat erityisesti hänen päässään kuuluvat äänet, jotka usein puhuivat epämiellyttävistä asioista. Pekka Wahlstedt
Rane Aunimo Demokraatti. Näkökulma itsekeskeiseen elämäntyyliin tulee vähän vierestä: perheiden lapsilta, jotka sijaiskärsijöinä oireilevat vanhempiensa vastuuttomuutta. Nuoren taidemaalarin (DeHaan) saapuminen taloon ja kodinhoitajan (Holliday Grainger) pettyminen omassa romanssissaan avaavat oven kierolle suunnitelmalle, jossa vilpilliset nuoret tarjoa vat höynäytettävän osaa kodin hyväuskoiselle isännälle. AJ Annilan ohjaamassa elokuvassa Jussi Ketola on vielä korostetummin keskushenkilö kuin Antti Tuurin romaanissa. Deborah Moggachin Tulppaanikuumeesta (1999) puuhattiin ensimmäisen kerran elokuvaa jo 2000-luvun alkupuolella ohjaaja John Maddenin ja tuottaja Steven Spielbergin johdolla. Yleensä pirullisen Waltzin hilpeä kekkulointi elokuvan sympaattisimmassa roolissa enemmän hämmentää, koska hölmöläisen virka on niin epäuskottava. Jo kolme vuotta sitten kuvattu elokuva tunnistettiin tuottajaportaassa oitis ehdaksi kalkkunaksi, mutta kaivoon heitettyjen rahojen pelastamista jatkettiin leikkauspöydässä. Tulppaanikuumeen ihmiset näyttävät kylvyssä käyneiltä ja juuri meikatuilta. Orpotyttö (Vikander) solmii järkiavioliiton varakkaan liikemiehen (Waltz) kanssa, mutta suhteen rakkaudettomuus ja lapsettomuus uhkaa luokkanousun pysyvyyttä. (RB) RANE AUNIMO (RA) JA ROLF BAMBERG (RB) ELOKUVA Good Time Amerikkalaisen rikoselokuvan uumenista pulpahtelee harvakseltaan pintaan pienimuotoisia ja rajoitteitaan tyylitietoisuudellaan harteiltaan hätisteleviä kotikutoisia teoksia, jotka ovat pohjimmiltaan jatkoa menneiden vuosikymmenten napakoille b-elokuville. En asunut siellä, mutta luulen tietäväni. Kaikki on vain kulissia. Vikanderin hahmo on petkuttaja, ja kun oikein ajattelee: sairas ihminen. Uskomatonta onnea Henkilöiden kiiltokuvamaisuus tyrmistyttää. Dench vetää matriarkkansa tuhannen vuoden rutiinilla. SYYSKUUTA 2017 ELOKUVA Tulppaanikuume Ohjaus: Justin Chadwick Pääosissa: Alicia Vikander, Dane DeHaan, Zach Galifianakis, Judi Dench, Christoph Waltz, Jack O’Connell ja Cara Delevingne 2017, 106 minuuttia Pika-arviot Ikitie On ahdistavaa ajatella, ettei siitä ole kuin vähän reilu 25 vuotta, kun meillä vielä YYA-hengessä hyssyteltiin Stalinin suomalaisiin kohdistamia vainoja ja puhdistuksia Karjalassa. Maininnan arvoiseksi kuriositeetiksi jää kanavanrantojen kuhina, josta elokuva saa sentään jonkinlaisen otteen. Taustalla näet tikittää itsekkäiden ihmisten pohjaton ahneus, mutta teosta ei vaivaa turha aatteellisuus tai näkemyksellisyys. Safdien veljesten elokuva on pitkitetty keikkaja pakofilmi. Ruotsalainen Alicia Vikander esiintyi ennen Oscar-voittoaan tuotantolimboon juuttuneessa epookissa. Teoksen tapahtumat lavastetaan 1600-luvun alun Amsterdamiin. Lopputulos on veivaustenkin jälkeen outo, nolo sotku. Ajan Amsterdamissa haisi virtsa, uloste ja kala. Kaikki hukkuvat tolkuttoman juonen ja teatraalisen ylöspanon suohon. Suomessa elokuva nähdään kai siksi, että niminäyttelijöitä rahdataan valkokankaalle kottikärryillä: Oscar-voittajat Alicia Vikander, Christoph Waltz ja Judi Dench sekä nousussa olevat nuoret Dane DeHaan, Jack O’Connell ja Cara Delevingne. Hanke kaatui, mutta kymmenisen vuotta myöhemmin tuotanto elvytettiin ja uudeksi luotsiksi pestattiin historiallisiin teoksiin erikoistunut britti Justin Chadwick. Jonnekin 1980-luvun taitteen Ouluun sijoittuvan teoksen tapahtumat keriytyvät auki hienostolähiössä. Taistelu tulppaaneista Ohjaaja Chadwick haaskaa teoksen kyynisen sisällön pintakoreaan lavasterihkamaan ja ponnettomaan henkilöohjaukseen. Silti Chadwickin muotokuvassa tämä on vain söpö tyttörukka, joka unohtuu hurmurimaisen ensirakastajan syliin kuohuavan meren rannalle. 31 21. Valhe on heti mieletön. Yhteisöä laajemminkin ravisteleva sokeus, loputtoman kasvun lupaukseen uskova pimeä kauppa tulppaaneilla, on tarkoitus muovata peiliksi kaikkien turmeltuneisuudesta. Lopputulos on myös parasta filmattua Tuuria. Petkuttaja. Useiden julkaisupäivämäärien siirtelyjen jälkeen valmis elokuva kehdattiin tuoda teattereihin elokuussa 2017. Kuvottavaa. (RA) ELOKUVA Kaiken se kestää Visa Koiso-Kanttilan vakava yritys on kahden perheen näennäisen vauhdikasta nousua ja samalla synkeää matalakiitoa seuraava melodraama. Tarinaa riittäisi useaan elokuvaan, ja se voisi olla kamala painajainen. (RA) ELOKUVA Ahneet ja itsekkäät ” Henkilöjen kiiltokuvamaisuus tyrmistyttää. Hyytävän surullisista ja surkeista lähtökohdista tekijät onnistuvat taikomaan täysin käsittämättömän, onnellisen lopun, joka todistaa vain sen, ettei tekijöiden laskelmoinnissa ole rajaa
/-/ Vihapuheista siirrytään tekoihin ”Sorron yöstä nouskaa!”, SDP julisti Työmiehen etusivulla 15. Trotski vapautettiin vankilasta 18. Anna Pakutina. Mutta bolshevikkien kannatus kasvoi. Bolshevikit menestyvät Venäjällä Kenraali Kornilovin vallankaappaushankkeen jälkeen bolshevikit parantelivat asemiaan Pietarin työja sotamiesneuvostossa. 32 21. Syyskuussa niiden määrä ylitti työväenliikkeen lakkovahdistojen ja järjestyskaartien määrän. ”Kerenski ei kuvasta vallankumouksellisen demokratian mielialaa. malaisten puheenjohtajan Ernst Nevanlinnan lausuntoihin. syyskuuta. Pääministeri Kerenski yritti lujittaa valtaansa supistamalla hallituksensa kokoonpanon viiden miehen ”direktoraatiksi”. Sillä kansanvalta merkitsee porvariston koplaja luokkavallan heikentymistä, kapitalistisen itsevaltiuden aseman horjumista. Tilanne oli omiaan radikalisoimaan joukkoja. Kansanvallan nousua kaatamaan! Kansanvallan puolesta – tai vastaan, sisäisen vapautemme puolesta – tai vastaan, tämän yhteiskunnan sisäisen kumouksen puolesta – tai vastaan, työväen luokkataisteluvapauden puolesta – tai vastaan! Siitä on edessä olevissa vaaleissa kysymys, silloin kun puhutaan eduskunnan 18 p:nä hyväksymästä laista. Sen vuoksi tri Nevanlinna kutsuu Suomen riistäjiä, kapitalisteja, omistavia maalla ja kaupungeissa kasaan. Pelkäävät herravaltansa menoa samaa tietä kuin Nikolai Romanovin vallan. Alkoi kilpavarustelu. SYYSKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Kansanvallan puolesta taikka vastaan! /-/Ymmärrättekö, lukijat, minkä tähden hra Nevanlinna luokkatovereineen huutaa: ”– Sosialistien lakiehdotus olisi pannut toimeen täydellisen kumouksen maamme sisäisissä valtasuhteissa.” Hätäänsä ne huutavat. Vihapuheet alkoivat muuttua teoiksi. syyskuuta, kun Lenin odotteli vielä vuoroaan maanpaossa Helsingissä. syyskuuta (juttu alla) viitattiin vanhasuoBolshevikkien kannatus Pietarin työja sotamiesneuvostossa kasvoi. Neuvosto hyväksyi bolshevikkien vaatimukset muiden muassa Suomen asiassa äänestyksen jälkeen. Kesän lakkotapahtumien ja elokuun voimellakoiden jälkeen porvaripuolella alettiin perustaa suojeluskuntia. Kansanvallan voimaan pääsyä ne pelkäävät. SDP:n vaalipropagandan yksi kärki oli porvareiden ”petos”, jolla eduskunta oli hajotettu yhteistoiminnassa Venäjän väliaikaisen hallituksen ja Työmiehen mielestä Venäjän kapitalistien ja vallankumouksen pettureiden kanssa. Pääkirjoituksessa 18. Neuvostot istuivat Pietarin Smolnassa. Vastakkainasettelu kärjistyi. Kymmenettuhannet joutuivat työttömiksi samaan aikaan kun elintarviketilanne läheni hätätilaa. Tähän nähden alkaa jo nyt taistelu hallituksen ja neuvoston vasemmiston välillä”, Työmies kertoi. ”Sorron yöstä nouskaa” ei ollut kaikkein menestyksellisin SDP:n vaalislogan, turpiin tuli 11 paikkaa. Vaikka puolue oli tuominnut lokakuun 1.–2. päivinä 1917 pidettävät eduskuntavaalit laittomiksi, vaalitaisteluun oli silti lähdettävä. Venäjän linnoitustyöt Suomessa olivat loppuneet, eikä teollisuudellakaan mennyt hyvin
Pakolaiskysymys on tänä päivän aivan päinvastainen. 33 21. Uskomatonta. Näitä surullisia nuorten tarinoita kuulee usein. Marianne Korpi kaupungin valtuutettu sd. Nuoret tarvitsevat puolueettoman sovittelijan vähentämään kiusaamista, parantamaan kouluturvallisuutta ja ohjaamaan tukikeskusteluja. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Elizabeth Sullivan. Eikö meidän kannata selkeään näyttöön perustuvia palveluja edistää. Tuntuu, että ihmisen itsekkyys on saavuttanut todellisen päämääräänsä. Nuorten enemmistö kertoi kouluterveyskyselyssä, että kiusaamisen hoito Porvoon peruskouluissa ei toimi. sivistyslautakunnan jäsen Verottaja on vailla valtaa Panama-paperit ovat ICIJ:n (Tutkivien toimittajien kansainvälinen järjestö) omaisuutta ja Suomessa ne ovat Ylen hallussa. Kouluterveyskyselyn (2013) mukaan Porvoossa opiskelevat nuoret toivat esille, että aikuinen ei ole kouluaikana puutunut kiusaamiseen peruskouluissa 73, lukioissa 92 ja ammattioppilaitoksissa 72 prosentissa tapauksista. Yle vei asian Helsingin hallinto-oikeu teen, joka päätti ettei papereita pidä verottajalle luovuttaa. Nämä kaksi päätöstä tekevät verottajan mahdollisuudet olemattomiksi veronkierron ja talousrikosten selvittämisessä. Onko tosiaan niin, että nuorten palvelujen kehittäminen on vain sananhelinää ja korulauseita. Koulukiusaamien on edelleen vakava ongelma. Tarkoituksena on auttaa kumpaakin osapuolta. Yli 60-vuotias ”vanha radikaali” alkaa kaivata 70-luvun alun aktiivista opiskelijaliikettä, jolla oli usko tulevaisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Opiskelijoiden solidaarisuus-liikkeestä ei ole tietoakaan. Chilen pakolaisten kulttuuritilaisuuksissa oli väkeä, ja hyvin positiivinen asenne heitä kohtaan. Joni yritettiin pakottaa mukaan varkauksiin, häntä haukuttiin, lyötiin pesäpallomailalla ,ja päätä hakattiin seinään. SYYSKUUTA 2017 Kiusaamisen hinta on kova Surullisia nuorten tarinoita koulukiusaamisesta kuulee usein. Ainoastaan asiakirjoja säilyttävän rahalaitoksen tai pankin nimi on julkinen. Kehitysavusta on turha puhua, koska se ei ole kohdistunut elinmahdollisuuksien kehittämiseen, vaan avunantajien ”omantunnon puhdistamiseen”. Seurauksena on, että verottaja juoksee kymppien ja satasten perässä samanaikaisesti kun miljoonat ja miljardit lipuvat sen ulottumattomiin veroparatiiseihin... Äärioikeistolaisesta virtauksesta tai rasistisesta asenteesta ei ollut tietoakaan silloin – toisin kuin nyt. Pertti Pokki (sd.), Laitila Miksi poliittinen, valtiollinen ja lainopillinen eliitti estää ja vaikeuttaa verottajan toimintaa. Koulusovittelijan tulee olla sivistystoimen ulkopuoleinen henkilö ja hoidollinen näkökulma pitää sisällyttää sovitteluprosessiin. Jonin vanhemmat luottivat järjestelmään, joka osoittautui keinottomaksi hoitamaan tätä kiusaamistilannetta. Pakolaiskysymyksen oleellinen kysymys on se, että kehittyvät maat ovat ”kupanneet” kehitysmaita liikaa. Varmaa myös on, että kansanvaellukset ja pakolaisvirrat tällä kehityksellä vain lisääntyvät. Useiden keskustelujen ja taivuttelujen jälkeen saimme läpi sivistyslautakunnassa hoidollisen tuen kiusatulle ja kiusaajalle, mutta puolueetonta koulusovittelijaa Porvooseen ei tullut. Nyt tulisi kehittyneen maailman pysähtyä miettimään, mitä ihmisten hädän eteen tulisi tehdä. Nuorten osallistuminen omien palvelujen kehittämiseen siis tyrmättiin. Pyynnöistä huolimatta verottaja ei ole papereita Yleltä saanut. Näillä 1950-luvun amurilaisilla aivoilla on harvinaisen vaikeata käsittää, miksi Suomen poliittinen, valtiollinen ja lainopillinen eliitti tarkoituksenmukaisesti estää ja vaikeuttaa verottajan toimintaa. Äärioikeisto on voimissaan. että tällaista harmaan talouden ja veronkierron torjuntaa, Tapani Telenius Tampere Oikeudenmukaisempi maailma 70-luvun alkupuolella Chilen pakolaiset tulivat maahamme. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Viime keväänä Iltalehti julkaisi 12-vuotiaan Jonin tarinan, joka oli kokenut koulussa vakavaa psyykkistä ja fyysistä väkivaltaa. Kehitysmaissa eläminen on tullut melko mahdottomaksi, ja näin asukkaiden pitää hakea parempaa elämisen mahdollisuutta ”kuppaajamaista”. Heille Suomen opiskelijanuoriso osoitti todellista solidaarisuutta. Olisiko tässä oma osansa 1960–70-lukujen vaihteen vahvalla Amerikan vastaisuudella ja Allenden hallinnon väkivaltaisella kaatamisella. Tarkalleen noin vuosi sitten koulusovittelija-asiaan yritettiin saada edistystä Porvoossa, mutta se estettiin. Kesällä eduskunta hyväksyi hallintarekisterin, joka sallii ulkomaiset omistukset anonyymina. Papereista selviää nimiä, jotka ovat yhteydessä kansainväliseen veronkiertoon ja mahdollisiin talousrikoksiin. Joni oli lahjakas jääkiekkoilija, kunnes kiusaaminen tuhosi hänen elämänsä. Toivottavasti ihmiset muistaisivat, että kansanvaelluksia on aina ollut muun muassa sotien, nälänhädän ja vainojen takia
klo 15 (Hämeenkatu 7). TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 21.9. Käsitellään mm. klo 18 Rity-talon katutason kokoustilassa (käynti sisäpihalta). Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. Teatterit Ennakko 15,norm. SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja puhui viikonloppuna muun muassa työväenliikkeen kehityksestä Pakilan työväentalon 100-vuotisjuhlassa. TUL-Tampere. Jäsenkokous to 28.9. KLO 18. 21.1.1925 Vilppula k. On myös mielenkiintoista, että koko pitäjän Sosialidemokraattisen puolueen kunnallisjärjestön toimintaa ohjattiin Pakilan työväentalolta, Hakanen kertoo. SYYSKUUTA 2017 Jäähyväistilaisuus la 30.9. Helsingin Kotien Puolesta ry:n seuraava tapaaminen 27.9. Riihimäen Sosialidemokraatit ry. Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. – Talon ensimmäisellä vuosikymmenellä Pakilan työväenyhdistys Salama oli iso järjestö, ja Pakinkylä oli osa Helsingin pitäjää. klo 18 Tampereen Työväentalon Tellervossa. Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. naisyhdistyksen kokoontuminen su 24.9. Toimittaja Yrjö Hakanen muistutti, että historiassa työväentaloilla – myös Pakilassa – on ollut roolinsa kriittisen keskustelun ja toiminnan paikkana. Silloin, kun Suomea rakennettiin, rakennettiin myös työväenliikettä. Tervetuloa! . UUSIMAA . Anna-Liisa Blomberg Demokraatti. klo 11 Suomensaaren saunalta Tampereen Lentävänniemestä, ilm. Työväentaloja tarvitaan yhä Kansan Arkisto Sosialistisen nuorisoliiton Pakinkylän osaston jäseniä vuonna 1924. Vieraana kansanedustaja Ville Skinnari. klo 12.30 Työväenliikkeen Kirjastossa, Sörnäistenrantatie 25. viim. klo 13.30 Pyhän Laurin isossa kappelissa, muistotilaisuus Korson Lumossa Vantaalla. klo 18 Myllytien toimintakeskuksella. vasemmalta Martti Laine (myöhemmin Larni), 4. rivi 2. ENSI-ILTA LA 23.9. Esimerkiksi tuloja varallisuuserojen kasvu ja sivuun syräjytettyjen ihmisten määrän lisääntyminen ovat merkkejä ”sen luokkayhteiskunnan paluusta, jonka toivoimme ja kuvittelimme jo hävittäneemme”. Järvenpään työväenyhdistys ry:n jäsenkokous to 28.9. KLO 19. Tervetuloa! HÄME . – Tämä voi tapahtua myös yhteistyössä kunnan kanssa, kuten täällä Pakilan 100 vuotta täyttävällä työväentalolla yhdessä kaupungin nuorisotoimen kanssa, hän sanoi. Johtokunta klo 14. demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Suomensaaren juoksu la 23.9. TUL Joy Games Seinäjoella 28.–29.10., lajien kutsut ovat sivuilla www.tuljoygames.fi. Hän sanoi monien työväentalojen kadonneen, mutta monen myös löytäneen roolinsa monimuotoisina ja kukoistavina keskuksina. Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. Me katsoimme jälkiä kättesi töiden, muistaen, kiittäen, ikävöiden. Pakilan 100-vuotisjuhlissa julkaistiin filosofian tohtori Maija Hakasen kirjoittama historiikki. (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). Porvoon Demarit, koulutustapahtuma su 24.9. klo 12–15.30 Hamarin Työväentalolla, Hamarintie 22, Porvoo. Edessä 3. Hänestä oli erityisen mielenkiintoista huomata, kuinka 100-vuotiaan Suomen kehitys ja työväentalon vaiheet ovat kulkeneet yhtä jalkaa. HELSINKI . klo 10 Jumpan vetää Pekka Ruohonen. pe 22.9. vas. Piirihallitus ke 27.9. 5.9.2017 Vantaa Jäi jälkeesi kotipiha hiljainen. Suunnittelemme syksyn ohjelmaa. 35 21. Irja Liisa Elina, Eeva, Eira ja Markus Ville ja Sanna, Sami ja Noa sukulaiset, ystävät, toverit Kuollut Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. paikan päällä klo 10. 26,-/22,-/16,ENNAKKO PE 22.9. 0407030007 elinas67@outlook.com Rakas puoliso, isä, vaari, veli Matti Ensio Suonpää s. – Tälle toiminnalle ja yhteisölle tarvitaan myös tänään koti, jossa voimme internetin ja somen lisäksi kohdata kasvokkain ja tehdä yhdessä, hän sanoi. Jo päättyivät arkiset askareet. Tuomioja arvioi puheessaan, että näkemys työväenliikkeen ja -järjestöjen hiipumisesta siksi, että ne ovat menestyneet luokkayhteiskunnan hävittämisessä, ovat ristiriidassa päivittäisten havaintojen kanssa. Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. Kaikki jäsenet mukaan! PIRKANMAA . Tervetuloa! . Viljo Virta, istumassa vasemmalla Lahja Virta, Yrjö Vehteri, Anna Fischer, Vilho Helenius, Ida Jokinen, Yrjö Partanen, 3. Lauri Helinen, Anni Eriksson, Eino Vehteri, Kerttu Laine, Hilja Fischer, Arvo Hämäläinen, Lauri Viikari, Helmi Viikari ja Viljo Viikari. Lahden sos.dem. kaupunginvaltuuston kokousasioita. Vp
050 303 9271 ja työympäristöpäällikkö Juha Pesola, puh. Osallistuu työelämän kehittämiseen sekä kotija ulkomaisissa verkostoissa vaikuttamiseen. Työsuhde alkaa 1.11.2017 tai sopimuksen mukaan. hyvät työsuhde-etuudet . Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Teollisuusliitto on Suomen suurin teollisuuden ammattiliitto. matkustamista . KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Palvelukseen halutaan Todellakin!. vakaan työnantajan Tehtävästä maksetaan toimitsijoiden työehtosopimuksen mukainen palkka. Teollisuusliitto, Puuliitto ja Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM yhdistyvät yli 220 000 jäsenen suurliitoksi vuoden 2018 alusta lukien. Toimii luennoitsijana työsuojelukursseilla ja tilaisuuksissa suunnitelman mukaisesti ja osallistuu koulutuksen suunnitteluun ja kehittämiseen. mielenkiintoisen työtehtävän . www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Metallityöväen liitto ry www.akt.fi www.metalliliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku Outi Rannikko 040 5434 875 etunimi.sukunimi@sak.fi Veli-Matti Kauppinen 0400 715 786 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Liitolla on yli 140 000 jäsentä, joiden etuja liitto valvoo. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Haemme työympäristöasiantuntijaa vakituiseen työsuhteeseen. Vapaamuotoiset hakemukset, joita ei palauteta, pyydetään toimittamaan 6.10.2017 mennessä osoitteella: Teollisuusliitto ry, Juha Pesola, PL 107, 00531 Helsinki tai juha.pesola@metalliliitto.fi. kykyä tuottaa sujuvaa asiatekstiä . Toimii Kemian sektorin asiantuntijana. SYYSKUUTA 2017 Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA . krs. kykyä itsenäiseen työskentelyyn . soveltuvaa koulutusta . itsenäistä ja aktiivista otetta . 20100 Turku, turku@pam.fi VAASAN SOS.DEM. ?. hyvät kehittymismahdollisuudet . joustavan ja kannustavan työyhteisön . Liitolla on keskustoimisto Helsingissä ja 11 aluetoimistoa. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. 36 21. Lisätietoja tehtävästä antavat TEAM:n työympäristösihteeri Kari Mäkelä, puh. 0400 548 441. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. teollisuuden ja ammattiyhdistystoiminnan tuntemusta . Tehtävä edellyttää . 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Vastaa työympäristöä koskevien kemiallisten haittatekijöiden ja vaarojen seurannasta sekä kemikaaliturvallisuuden kehittämisestä. Vastaa myös kemiallisiin tekijöihin liittyvästä edunvalvonnasta, ohjeistuksesta sekä yhteyksistä asiantuntijalaitoksiin ja sidosryhmiin. arvostamme ruotsin tai englannin kielen taitoa Tarjoamme
Kuka on Suomen pitkäaikaisin kansanedustaja. Kuka on eduskunnan nuorin kansanedustaja. 7. Ilm ari Nur min en (sd .), 26 vuo tta 7. 5. 2. Ratkaisu Ristikon 36/2017 ratkaisu: Torstaina 7.9 . Eduskuntatalon remontti on juuri valmistunut, mutta milloin itse talo valmistui. Onnea voittajalle! N. Kuka on eduskunnan vanhin kansanedustaja. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Kuka on eduskunnan puhemies. 37 21. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. 193 1 2. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 10. Mikä on pienin vaalipiiri edustajamäärältään. Per tti Sal ola ine n (ko k.), 76 vuo tta 8. Ahv ena nm aa (1 kan san edu sta ja) Sudoku 1. 6. Mikä on eduskuntatalon vuonna 2004 valmistuneen lisäosan nimi. 13 10. 8. Ilk ka Kan erv a, 15 336 vuo rok aut ta 4. 3. Kuinka monesta vaalipiiristä kansanedustajat valitaan. Pik kup arla men tti 3. Kuka on Suomen toiseksi pitkäaikaisin kansanedustaja. Mikä on eduskunnan sukupuolijakauma. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja 1. Mar ia Loh ela (ps .) 9. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 9. 6. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Iikka Miinalainen Espoosta. SYYSKUUTA 2017 Ristikko 38/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 117 mie stä ja 83 nai sta . 4. Joh ann es Viro lai nen 5
Siskonpedissä tämä sudenkuoppa on vältetty. Silloinhan on pihalla kaikesta. Jokaisessa jaksossa on teemansa, ensimmäisessä aika. Se ei sorru myöskään tyypillisimpiin mies/nais-asetelmiin. 21 22 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Ulkolinja: Brasilian askel taaksepäin Yle TV1 klo 22.00 Dilma Rousseffin eron jälkeen Brasilia on ajautunut epävakauteen. 11.00 Koiramies kiertää Islantia 11.30 Sportmagasinet 12.00–17.25 YLE TEEMA 12.00 Kantapöytä 12.50 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 14.05 Pikku Quinquin (12) 14.55 Taideteosten salaisuudet 15.30 Villen keittiö 30 minuutissa 16.00 Kotiseutu (7) 17.25–20.00 YLE FEM 17.25 Vem vet mest. Uuden tuotankokauden avauksessa vajaaseen puoleen tuntiin oli mahdutettu noin 20 sketsiä. Siskonpeti TV2 klo 21.25 TORSTAI 21.9. Les Cowboys (12) Yle Teema & Fem klo 21.55 (Ranska 2015) Lännenklassikko Etsijöiden innoittama elokuva isästä ja pojasta, jotka vuosien ajan etsivät perheen teini-iässä muslimiksi kääntynyttä ja maailmalle kadonnutta tytärtä. Suomalaisissa sketsiohjelmissa on yleensä ollut se vika, että vitsiä venytetään aivan liian pitkäksi. Ylen kuvapalvelu. TORSTAI 21.9. Rousseffia korruptiosta syyttäneet poliitikot ovat nyt itse epäiltyinä taloudellisista väärinkäytöksistä tai jopa murhista. 11.00 Schrödingerin kissa 11.30 Elämäni eläimet 12.00–17.25 YLE TEEMA 12.00 Moby Dick -ooppera 14.25 Elävä arkisto: Poliisit 14.27 Valvovat silmät 14.59 Tosi asiaa: KRP tutkii 15.40 Kotiseutu (7) 17.25–20.00 YLE FEM 17.25 Vem vet mest. 09.10 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) x 2 10.35 Manuela leipoo 11.05–12.00 Fitistä fätiksi ja takaisin 13.30 Lajinsa viimeinen 14.00 Ruotsin surkein kuski 15.00 Tosimiehet 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Enbuske, Veitola & Salminen 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Sekin, viitsiikö kukaan enää katsoa ”vanhojen” nelikymppisten komediahommia. Kolmas tuotantokausi tuo taas ”siskot” Pirjo Heikkilän, Niina Lahtisen, Krisse Salmisen ja Sanna Stellanin ruutuun yhtä raikkaina kuin kahtena aiempana kautena. Sanavapautta rajoitetetaan. Suomalaisversio yhdistelee siekailematta täysin toisistaan irrallaan olevia asioita oivaltavasti. LAUANTAI 23.9. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Saamelaishäät 19.00 Dok: Mistä on pienet lapset tehty 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.40 YLE TEEMA 20.00 Batman (7) 20.24 Batman (7) 21.00 Kino: The Butler (12) 23.10 Yle Live: Big Weekend 2016, osa 1/2 00.10–00.40 Jäitä hattuun (7) Historia: Viininviljelijät sodassa Yle TV1 klo 19.00 Natsit ryöstivät miehittämästään Ranskasta yli 10 miljoonaa viinipulloa II maailmansodan aikana. 38 21. 19.00 Seitsemän Uutiset ja sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Järjen jättiläinen 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset ja sää 22.25 Tulosruutu 22.55 Myytinmurtajat 00.00 Americans (7) 00.55 Twin Peaks (16) 01.55 Zoo (12) 02.50–03.45 Aarteiden metsästäjät Suomi NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 K3 06.40 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (7) 07.00 Rusty Rivets 07.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa x 2 08.10 Lego Ninjago (7) 08.35 Transformers Rescue Bots (7) 09.05 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Candice sisustaa 13.45 Grillit huurussa 14.45 Suomen hauskin tavis 15.45 Leijonan luola USA 16.45 Remppa vai muutto 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Grillit huurussa 20.00 Idols 20.58 Keno 21.00 Napakymppi 22.00 Stand Up! 23.00 Tulossa: Konttori 23.05 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 00.05 Pako (16) 01.05 48 tuntia rikoksesta (12) 02.05–03.05 Amerikan rajavartijat YLE TEEMA & FEM 09.05–12.00 YLE FEM 09.05 Nansenin jäljillä 10.00 Puutarhassa tuoksuu ruoka 10.30 Vem vet mest. Hyvä siskot! Viikon vinkki MARJA LUUMI Tytöt eivät osaa pitää hauskaa. Kuvassa Finnegan Oldfield ja François Damiens. O: Thomas Bidegain. Viinitilalliset Bordeaux’sta Champagneen liittyivät vastarintaliikkeeseen pelastaakseen tuotantonsa. Siinä käy tietysti hyvin. SYYSKUUTA 2017 YLE TV1 05.55 Romanien unelmia 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00– 10.47 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 13.15 Matkalla seikkailuun 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.30 A-studio 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Yle Oddasat 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Stolberg (12) 20.00 Muisti: Viimeiset kärrymustalaiset 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Brasilian askel taaksepäin 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Oddasat 23.25 Silta (16) 00.25–00.35 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Jääkarhu Otto 07.03 Kotikisat 07.06 Stella ja Sami 07.18 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.31 Killi ja Kiki 07.36 Fluugalaiset 07.48 Martta puhuu 08.16 Galaxi 08.17 Pertti ja Purtti 08.30 Tero hoitaa (7) 08.41–08.48 Late Lammas 09.00 Casualty (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Hannan kanssa kylvyssä 11.00 Teiniäidit x 2 12.00 Linen mukana maailman ympäri 12.30 Kun kaksi sukupuolta ei riitä 13.00 True selfie 13.30 Rakas päiväkirja 14.00 Tanskalaista viiniä 14.30 Tavoitteena usko, toivo ja rakkaus 15.30–16.19 Tuhkimotarinoita : Viimeinen kosketus 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Kalastajien kuninkaalliset 20.00 Syke (12) 21.00 Noin viikon uutiset 21.25 Siskonpeti (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 The Late Late Show with James Corden 22.40 Villi kortti 23.30 True Detective (16) 00.25–00.55 Cuckoo (12) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Pirjo Heikkilä ja Krisse Salminen kapuavat mäkihyppytorniin. Samaan aiheeseen, aivan ”päättömään” mestaustilanteeseen, palattiin useaan kertaan. Ainakaan ne eivät osaa hauskuuttaa muita, koska eivät osaa heittäytyä hölmöiksi ja tehdä itsestään pilaa. Prinsessa Ruusunen käy myös läpi tyttökavereidensa, kuten Lumikin kanssa sitä, mitä töitä voi löytää, kun vetää hirsiä sata vuotta. Naiset eivät vain näyttele muiden tuotoksia, vaan ovat käsikirjoittajatiimissä, johon kuuluvat lisäksi ohjaaja Anna Dahlman sekä näyttelijät Jarkko Niemi ja Joonas Nordman. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.52 Historiaa kolmessa minuutissa 18.56 Ruohonjuuritasolla 18.58 Koiruli ja Kaija 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.30 YLE TEEMA 20.00 Charité (12) 21.00 Kino Klassikko: Kunnian polut (12) 22.25 Elävä arkisto: Poliisit 22.27 Valvovat silmät 22.59 Tosi asiaa: KRP tutkii 23.35–00.30 Historia: Ruoka-aikoja YLE TV1 05.55 Puutarhakeskiviikko 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.47 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.12 Oddasat 12.30 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 13.15 Vihreä leski (12) 14.30 Ulos luontoon: Lepakkomissio 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio:Talk 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Viimeinen tango Halifaxissa (7) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Dicte (12) 23.25 Uutiset Uutis-Suomi 23.35 Uutiset 23.40 Oddasat 23.55 Silta (16) 00.55–01.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Pikku perunat 06.59 Kaapon ja Laten pähkinät 07.04 Hermanni Hiiri 07.12 Minun nimeni on 07.16 Nelli ja Noora 07.24 Pikku Kakkosen posti 07.30 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 07.54 Karhunpaini 08.01 Anton Siilinen ratkaisee 08.15 Galaxi 08.16 Late Lammas: Sammalperän pätkät 08.18–08.48 Syrhämä (7) 09.00 Casualty (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Lesbot 11.00 Teiniäidit x 2 12.00 Luonto lähellä sydäntä 12.40 Tanskalaista viiniä 13.10 Veljesten keittiössä 13.40 Tobias leipoo maailmalla 14.25 Kaapista ulos 15.10 Kohtalona koulukiusaaminen 15.40 Luontoretkellä: Norjan tunturipeurat 16.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Syke (12) 20.00 Matkapassi: Bolivia 21.00 Satuhäät 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 The Late Late Show with James Corden 22.40 Docventures: Elokuvan esittely 22.45 Docventures: Vieraiden esittely 22.52 Docventures: La Cicciolina, Godmother of Scandal (12) 23.46 Docventures: Jälkikeskustelu 00.50–01.20 Cuckoo (12) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 07.35– 08.00 Huomenta Suomi: Markkinaraati 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Monet miehet epäilevät, että naisilta puuttuu lähes täysin huumorintaju. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale x 2 10.35 Manuela leipoo 11.05–12.00 Fitistä fätiksi ja takaisin 13.30 Lajinsa viimeinen 14.00 Haaveiden talo hartiapankilla 15.00 Pomo piilossa 16.00 Salatut elämät 16.30 Maajussille morsian 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Siskonpeti on sukua brittisarjalle Ponille kyytiä, jossa siinäkin naiset vetivät kaiken överiksi. Sketsisarja Siskonpeti osoittaa, etteivät väitteet pidä paikkaansa. TIISTAI 25.9. Omansa saavat myöhemmin myös usko, toivo, rakkaus ja isänmaa. 19.00 Seitsemän Uutiset ja sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Tuubi 21.00 Game Night 22.00 Kymmenen Uutiset ja sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Kunnian puolesta (12) 01.05 Enbuske, Veitola & Salminen 02.00–02.55 Scorpion (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 K3 06.40 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (7) 07.00 Rusty Rivets 07.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.45 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.10 Lego Ninjago 08.35 Transformers Rescue Bots (7) 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Candice sisustaa 13.45 Rikkaiden panttilainaamo 14.50 Suomen hauskin tavis 15.50 Leijonan luola USA 16.55 Leijonan luola USA 17.55 Junior MasterChef Suomi 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Vain elämää 21.55 Keno 22.00 Elokuva: RED (12) 00.20 Elokuva: Real Steel (12) 03.00 48 tuntia rikoksesta (7) 04.00– 05.00 Amerikan rajavartijat YLE TEEMA & FEM 09.03–12.00 YLE FEM 09.03 Viikon rikos 10.01 Puutarhaperjantai 10.30 Vem vet mest. Työpaikka on tyrkyllä yllättävältä taholta
07.22 Kaapo 07.46 Ludovic 07.58 Ennin Intia 08.03 Niksi-Nella 08.11 Galaxi 08.12 Villi tulevaisuus (7) 08.34 Unna Junná 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Teiniäidit x 2 12.00 Tavoitteena usko, toivo ja rakkaus 13.00 True selfie 13.30 Kun sydän särkyy 14.00 Laivakokin apulaisen uudet seikkailut 15.00–16.55 Noin viikon uutiset 15.30 Uusi Päivä x 3 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Kommandokoulun parhaat 19.45 Ahmed ja Team Physix 20.00 Uusi Päivä 20.30 Siskonpeti (12) 21.00 Tuhkimotarinoita: Julman isän varjosta 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 True Detective (16) 22.50 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) 23.35–00.00 100 päivää kansallispuistossa x 3 MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Närbild 11.30 Saamelaishäät 12.00–17.21 YLE TEEMA 12.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 13.20 Historia: Ruoka-aikoja 14.15 Kantapöytä 15.06 Identiteetti 15.10 Ruotsalaisia salaisuuksia 15.25 Kotiseutu (7) 17.25–20.00 YLE FEM 17.25 Vem vet mest. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Peppi Pitkätossu 18.30 Clay Kids (7) 18.41 Avaruusapinat (7) 18.45 Nina Patalo (7) x 2 19.00 Spotlight 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.22 YLE TEEMA 20.00 Poptaiteen tarina 20.50 Cycle 21.00 Historia: Kuuban tarina 21.55 Kino Suomi: Natalia 23.35–00.22 Otto Mäkilä: Havahtuminen (7) YLE TV1 05.55 Ulos luontoon: Lintujen älykkö 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.45 Murdochin murhamysteerit (12) 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 13.10 Elokuva jalostavasta rakkaudesta (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Tshernobylin uusi suojakuori 20.00 Puutarhakeskiviikko 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Outlander – Matkantekijä 22.35 Uutiset Uutis-Suomi 22.45 Uutiset 22.50 Oddasat 23.05 Ulkolinja: Brasilian askel taaksepäin 00.00 Silta (16) 01.00 Seksi-Suomen historia (12) 01.30–02.00 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Metkat Mesiläiset 07.00 Tuttiritari 07.10 Dinotassut 07.25 Franklin ja ystävät 07.37 Nalle 07.42 Timppa 07.52 Olivia 08.16 Galaxi 08.17 Tenavat (7) 08.24 Aika härdelli! (7) 08.36–08.47 Reetta ja Ronja 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Teiniäidit x 2 12.00 Veljesten keittiössä 12.30 Tobias leipoo 13.20 Kaapista ulos 14.00 Norjan kovin 14.45 Riistametsällä 15.30 Villi kortti: Jalkapalloetkot 15.45 Sovitut ottelut 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Tuhkimotarinoita: Julman isän varjosta 19.50 Mikaelin naiset: Kaisa Vala 20.00 Uusi Päivä 20.30 Inside No. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) x 2 10.35 Manuela leipoo 11.05–12.00 Fitistä fätiksi ja takaisin 13.30 Lajinsa viimeinen 14.00 Vapaaksi veloista 15.00 Grand Designs – vuoden talo 16.00 Salatut elämät 16.30 Vuosia nuoremmaksi 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Strömsö 11.30 Spotlight 12.00–17.21 YLE TEEMA 12.00 Historia: Espanjan armada 13.05 Tiededokumentti: Värejä etsimässä 14.00 Britannian monet kasvot 14.50 Savupiippu 15.15 Viikset 15.20 Identiteetti 15.25 Kotiseutu (7) 17.25–20.00 YLE FEM 17.25 Vem vet mest. 19.00 Seitsemän Uutiset ja sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (12) 20.00 Koko Suomi leipoo 21.00 Pitääkö olla huolissaan. SYYSKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Eksoottiset junamatkat 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.45 Kivet kertovat 14.05 Prisma: Tulvat, tulevaisuuden uhka 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Puutarhakeskiviikko 15.40 Tanskan salaisuuksia 16.00 Naapureita ja ystäviä (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Panta kaulassa (7) 18.45 Avara luonto: Niilin matkassa 19.40 Vera Stanhope tutkii (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 22.00 George Gentlyn tutkimukset (12) 23.30–00.25 Oscar, Greta ja heidän kotinsa YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Touhukkaat 07.14 Anniina Ballerina 07.40 Yhdessä 07.45 Tiketi Tok 07.57 Vilkki Ankka 08.08 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.33 Mimosa ja Lennu 08.44 Jetron matkaan 09.00 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.13 Karvinen (7) 09.26 Merten syvyyksissä (7) 09.47 Kammokatu (7) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Satuhäät 11.35 Kalastajien kuninkaalliset 12.25 Riistametsällä 13.10 Luontoretkellä: Norjan tunturipeurat 14.00 Villi kortti 14.50 Futsalia: GFT Prinsessat Ilves 16.45 Jalkapallon Suomen cup: SJK HJK 19.10 Maantiepyöräilyn MM 20.10 Noin viikon uutiset 20.35 Siskonpeti (12) 21.00 Asterix ja Obelix: Tehtävä Kleopatra (7) 22.45 The Late Late Show with James Corden 23.25 Muistin vanki (12) 00.05–00.35 Cuckoo (12) MTV3 08.05 Hello Kitty – Paratiisi (7) 08.15 Heidi 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Daltonit 09.30–10.00 Paavo Pesusieni 10.30 Salatut elämät (7) x 5 13.00 Elokuva: Karvinen 2 (7) 14.30 Olipa kerran elämä 15.30 Teknavi 16.00 Paimelan autoparoni 17.00 Lauantairavit 18.00 Tuubi 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Posse 21.00 Älä jäädy 21.30 Jarkko Tamminen Stars Show XXL 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Wallander: Petos (12) 00.25 Rikospaikka 00.55 Bull (7) 01.50–02.45 Scorpion (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Myyrä ja Panda 06.40 K3 (7) x 3 07.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.45 Rusty Rivets 08.10 Lego Ninjago (7) 08.35 Transformers Rescue Bots 09.00 Vain elämää 11.00 Soppa365 x 2 11.25 MasterChef Australia x 2 14.05 Kesän jatkot Tinnin ja Jekun kanssa 14.15 Heikoin lenkki 15.15 Tulossa: Gladiaattorit 15.20 Radio Suomipopin Helsinki-päivän konsertti 15.50 Kaikki vastaan 1 17.25 HS-uutiset ja sää 17.30 Vain elämää 19.30 Gladiaattorit 20.58 Keno 21.00 Haluatko miljonääriksi. 39 21. 15.30 Satuhäät 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Stacey Dooley: Seksin pimeä puoli (12) 19.51 Yhden illan juttu (16) 19.53 Yhden illan juttu (16) 20.00 Uusi Päivä 20.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 21.00 Villi kortti: Jalkapalloetkot 21.15 Jalkapallon Mestarien liiga: Dortmund Real Madrid 23.55 Kummeli (7) 00.25–00.55 Jalkapallon Mestarien liigan kooste MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 10.30 Vihreämpi elämä 11.00 Skavlan 12.00– 17.25 YLE TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Kuuba 12.01 Omara ja Martin Kuubasta 12.19 Vallankumouksen lapset – Kuuba 1977 13.15 Otto Mäkilä: Havahtuminen (7) 14.05 Jäitä hattuun (7) 14.35 Ruokaratsia 15.00 Taideteosten salaisuudet 15.25 Kotiseutu (7) 17.25–23.40 YLE FEM 17.25 Vem vet mest. 17.55 Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Sadan vuoden lapset 18.30 Minä olen muslimi 19.00 Närbild 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Dok: Sebastian Fagerlund – suuntia ja kohtaamisia 21.00 Efter Nio 22.00 Petos (16) 23.00–23.40 Rita (7) YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.43 Murdochin murhamysteerit (7) 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 13.15–14.47 Me (12) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Muisti: Viimeiset kärrymustalaiset 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Eksoottiset junamatkat 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Seksi-Suomen historia (12) 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 The Halcyon (12) 22.20 Uutiset Uutis-Suomi 22.30 Uutiset 22.35 Oddasat 22.50 Prisma: Tulvat, tulevaisuuden uhka 23.40 Silta (16) 00.40–01.10 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Kuiske 07.00 Neposen seikkailut 07.13 Hau Hau, Piip ja Veli 07.27 Babar ja Badun seikkailut 07.39 Askarrellaan 07.45 Dinojuna 08.09 Petteri Kaniini 08.24 Galaxi 08.25–08.48 Lassie (7) 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Teiniäidit x 2 12.00 Riistametsällä 12.45 Tyttöjen erämaaseikkailu 13.30 Kun kaksi sukupuolta ei riitä 14.00 Linen mukana maailman ympäri 14.30 Onnea pilleripurkista. 09.10 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) x 2 10.35 Manuela leipoo 11.05–12.00 Fitistä fätiksi ja takaisin 13.30 Peter Nyman 14.00 Haaveiden talo hartiapankilla 15.00 Pomo piilossa 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Meidän tarina 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.50 Toto65 vihjeet 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Dok: Mistä on pienet lapset tehty 11.29 Annedroidit (7) 11.51 Kamppailu 12.00–17.25 YLE TEEMA 12.00 Jäitä hattuun (7) 12.30 Ruokaratsia 12.55 Historia: Kuuban tarina 13.50 Charité (12) x 2 15.30 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 16.55 Villen keittiö 30 minuutissa 17.25–20.00 YLE FEM 17.25 Sinikeltaisia unelmia 17.55 Nyheter TVnytt 18.00 MGP – Melodi Grand Prix 2017 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Ruotsin kuningaskunnan historia 20.00–00.30 YLE TEEMA 20.00 Etsijät (12) 21.55 Les Cowboys (12) 23.35–00.30 Uusi Kino: Hautausurakoitsija () YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Niilin matkassa 09.00 Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Dokumenttiprojekti: Soundbreaker (7) 14.15 Uutisvuoto 15.00 Uutiset 15.05 Neiti Marple: Murha maalaiskylässä (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Ulos luontoon: Lintujen älykkö 18.45 Arto Nyberg 19.30 Kriminalisti (12) 20.30 Uutiset 20.45 Saksan vaalit 21.10 Urheiluruutu 21.30 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 22.20 4 Blocks – veriveljet (16) 23.15 Ykkösaamu 23.55–00.25 Aistien haastaja YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Milli ja Molli 07.16 Kimmo Kuu 07.36 Runoja & rusinoita 07.42 Pipsa Possu 07.48 Raa Raa, leikkisä leijona 07.59 Ryhmä Hau 08.23 Viiru ja Pesonen 08.35 Oktonautit 09.00 Galaxi 09.01 Late Lammas 09.08 Kesäleiri (7) 09.21 Tenavat (7) 09.28 Otso ja sopulit (7) 09.35 Urheiluhullut 09.37 Galaxi Play 09.57 Tipu Touhukas 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Uusi Päivä 11.08 Uusi Päivä 11.35 Uusi Päivä 12.05 Yle Live: Robin 13.05–14.32 Kaksi tarinaa rakkaudesta (12) 14.45 Yle FOLK dokumentti: Kahvin ehdoilla 15.05 Maailman oudoimmat urheilulajit 15.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 16.00 Futsalia: KaDy – Sievi FS 18.00 MotorSport Extra: Rallicrossin SM 19.00 Uutiset 19.10 Urheiluruutu 19.15 Matkapassi: Venäjä 20.05 Gap Year (12) 21.00 Kommandokoulun parhaat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Stacey Dooley: Seksin pimeä puoli (12) 22.55 Noin viikon uutiset 23.20 Silicon Valley (12) 23.50 Inside No. 17.55 Nyheter 18.00 BUU-klubben: Hittehatt 18.30 Koiramies kiertää Islantia 19.00 Sportmagasinet 19.30 Nyheter 20.00–00.25 YLE TEEMA 20.00 20.50 Charité (12) 21.00 Villen keittiö 30 minuutissa 21.30 Matkamiehet Brydon ja Coogan Italiassa (7) 22.00 Kino: Phoenix (12) 23.35–00.25 Uusi Kino: Puhtaus ja vaara (7) 23 24 25 26 27 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit 23.00 Grillit huurussa 00.00 Stand Up! 01.00 48 tuntia rikoksesta (7) 02.00 Kylmäverisesti sinun (12) 03.05–04.05 Kanadan rajalla x 2 YLE TEEMA & FEM 09.00–12.00 YLE FEM 09.00 Puk ja Herman Tanskan saaristossa 10.00 Kuka, mitä, milloin. 20.00 Kaikki vastaan 1 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Pirates of the Caribbean: Maailman laidalla (12) 00.45 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 01.45 48 tuntia rikoksesta (12) x 2 03.45–04.45 Australian rajalla YLE TEEMA & FEM 08.15–12.00 YLE FEM 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-perjantai 09.00 Clay Kids (7) 09.11 Avaruusapinat (7) 09.15 Nina Patalo (7 x 2 09.29 Hevostila Mistral (7) 09.52 Historiaa kolmessa minuutissa 09.55 Ruohonjuuritasolla 09.58 Koiruli ja Kaija 09.59 Annedroidit (7) 10.21 Kamppailu 10.30 MGP – Melodi Grand Prix 2017 12.00–17.25 YLE TEEMA 12.00 Kino: Gilda (12) 13.45 Eurooppa-konsertti 2016 Norjassa 15.20 Salt 15.30 Näin tehtiin tanssielokuva Salt 15.45 RSO Musiikkitalossa 17.25–00.20 YLE FEM 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Saara ja Sorsa 18.30 Vihreämpi elämä 19.01 Kuka, mitä, milloin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Tosimiehet 21.01 Pinnan alla (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Peter Nyman 23.05 Bull (7) 00.05 Tosimiehet 01.00 Twin Peaks (16) 02.00 60 Days In 02.55–03.50 Kohde (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi (7) 06.40 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 07.05 Rusty Rivets 07.30 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.50 Madagascarin pingviinit (7) 08.15 Lego Ninjago (7) 08.35 Transformers Rescue Bots (7) 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Candice sisustaa 13.45 Heikoin lenkki 14.45 Candice sisustaa 15.15 Leijonan luola USA 16.15 Remppa vai muutto 17.15 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.00 Junior MasterChef Suomi 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Ylpeästi erilaiset (7) 23.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit 00.00 Pako (16) 01.00 48 tuntia rikoksesta (7) 02.00 Kylmäverisesti sinun (12) 03.00 Kanadan rajalla 03.30–04.00 Kanadan rajalla YLE TEEMA & FEM 09.00–12.00 YLE FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Minä olen muslimi 10.30 Vem vet mest. 9 (12) 00.20–00.55 Cuckoo (12) MTV3 08.05 Hello Kitty – Paratiisi 08.15 Heidi 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Daltonit 09.30 Paavo Pesusieni 10.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 11.00 Makujen viikonloppu 11.30 Tosimiehet 12.30 Suomen tulevaisuus – sähköinen liikenne 13.30 Maajussille morsian 14.30 Meidän tarina 15.30 Järjen jättiläinen 16.30 Game Night 17.30 Posse 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Urheiluextra 19.30 Elokuva: Risto Räppääjä ja Sevillan saituri 21.05 Älä jäädy 21.35 Piilokamera 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.35 Rizzoli & Isles (12) 23.35 Lakia ja rakkautta 00.35 112 (7) 01.30–2.25 Pomo piilossa NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 K3 x 2 06.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa x 2 07.40 Rusty Rivets 08.05 Lego Ninjago (7) 08.25 Transformers Rescue Bots (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Junior MasterChef Suomi 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Soppa365 11.10 MasterChef Australia x 2 13.25 Grillit huurussa 14.25 Suomen huutokauppakeisari 15.25 Gladiaattorit 16.50 Idols x 2 18.50 Kesän jatkot Tinnin ja Jekun kanssa 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.49 Aistien haastaja 20.00 Skavlan 21.00 Delhin kauneimmat kädet (7) 22.00 Dok: Ultra 23.20–00.20 Skam (12) YLE TV1 05.55 Muisti: Viimeiset kärrymustalaiset 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.49 Murdochin murhamysteerit (7) 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.00 Minun maisemani 12.20 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 13.05 Uuteen elämään 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Viininviljelijät sodassa 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Joka toinen pari (7) 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Oddasat 23.20 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 00.10 Silta (16) 01.10–01.40 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hyrräpäät 07.04 Hyvän kierrättäjät 07.17 Mitä ihmettä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Maajussille morsian 21.00 Meidän tarina 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Teknavi 23.05 Americans (7) 00.05 Meidän tarina 01.00 Rouva Ministeri (7) 02.50–03.45 Pomo piilossa NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi (7) 06.40 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä 07.05 Rusty Rivets 07.30 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.50 Madagascarin pingviinit 08.15 Lego Ninjago (7) 08.35 Transformers Rescue Bots (7) 09.00 Junior MasterChef Suomi 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Candice sisustaa 13.45 Rikkaiden panttilainaamo 14.50 Suomen hauskin tavis 15.45 Leijonan luola USA 16.45 Remppa vai muutto 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 9 (12) 21.00 Docventures: Elokuvan esittely 21.04 Docventures: Vieraiden esittely 21.11 Docventures: Before the Flood 22.43 Docventures: Jälkikeskustelu 23.45–00.25 The Late Late Show with James Corden MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 22.00 Konttori 22.30 Elokuva: RED 2 (12) 00.55 Elokuva: The Recruit – Agenttikokelas (16) 03.15–04.15 48 tuntia rikoksesta (7) YLE TEEMA & FEM 08.45–12.00 YLE FEM 08.45 Tämä tästä 09.00 Dok: Sebastian Fagerlund – suuntia ja kohtaamisia 10.00 Obs debatt 10.30 Vem vet mest. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) x 2 10.35 Manuela leipoo 11.05–12.00 Fitistä fätiksi ja takaisin 13.30 Posse 15.00 Vapaaksi veloista 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Järjen jättiläinen 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 22.00 Kymmenen Uutiset ja sää 22.25 Vikinglotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Rikospaikka 23.10 Nuori MacGyver (12) 00.10 Pinnan alla (12) 01.05 Twin Peaks (16) x 2 03.05–04.00 Arrow (16) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi (7) 06.40 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (7) 07.05 Rusty Rivets 07.30 My Little Pony 07.50 Kung Fu Panda (7) 08.15 Lego Ninjago (7) 08.35 Transformers (7) 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Candice sisustaa 13.45 Junior MasterChef Suomi 14.45 Suomen hauskin tavis 15.45 Leijonan luola USA 16.45 Remppa vai muutto 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Idols 20.58 Keno 21.00 Grillit huurussa 22.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit 23.00 Ylpeästi erilaiset (7) 00.00 Radio Suomipopin Helsinki-päivän konsertti 00.30 48 tuntia rikoksesta (7) 01.30 Kylmäverisesti sinun (12) 02.40–03.40 Kanadan rajalla x 2 YLE TEEMA & FEM 09.00–12.00 YLE FEM 09.00 Pari terapiassa 10.00 Piha kuntoon 10.30 Vem vet mest
Välillä leikkaan sen sängelle, jotta saan mullan vaihdettua. LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. Kiinan soft power eli propaganda. Kasvi on ollut huoneissani jo viisitoista vuotta, mutta kukkimaan se ei suostu. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10– 06.00 Yöklassinen. 15.30 Aristoteleen kantapää: Suomalaisen kansanmusiikin soittimet kanteleesta mänkeriin 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Euroopan historian suuria aaltoliikkeitä: Ihminen historian virrassa 18.00 Ehtookellot: Juvan kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Sävel on vapaa / 09-144 800 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen. En tiedä, kuinka arvon pääministerin logiikka yllä oikein menee, mutta tältä se kuulostaa: Kun pääministeri Sipilä leikkaa ensin köyhimmiltä, se ”tapahtuu” ja ”on valitettavaa”. Auts! Otin kuvan. Ohjaavaa kättä ei ole. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana musiikinopettaja Mervi Rinne 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho. Lohdutuksen sanana Sipilä jatkoi edelleen, että kun kasvu lähtee liikkeelle, siitä hyötyvät eniten työssä olevat ja hyvätuloiset. Logiikan perusteet Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Mun luonto TIMO SPARF Minulta pääsi muna. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Valitettavasta tapahtuneesta hän sitten palkitsee hyvätuloiset. Synnytin liskokaktuksen munan. Siihen pitää varautua hansikkain ja puseroin, koska kaktuksesta irtoaa hentoja, sentin pituisia piikkejä hyvin helposti (ja paljon) paljaaseen ihoon törröttämään, eivätkä ne irtoa vaan katkeilevat. Haudotaan sitä nyt tässä lehtemme sivulla, kun kaktus ei sen kummoisempiakaan orvokkeja ja ruusuja tarjoile. Sipilä kuvasi Ylen A-studiossa kehitystä mielenkiintoisesti: se on ”valitettavaa”. Te olisitte voineet tehdä toisin. 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Euroradiokonsertti Delftin kamarimusiikkifestivaalilta 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras: 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. 1942 Eila Pennanen ja romaani Ennen sotaa oli nuoruus 17.35 Venäjän vallankumous 18.00 Romano mirits 18.15 Kurkistus Etnoiltaan 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla 19.45 Etnoilta: Keinuva talo 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Verinen lyhty, osa 10/12. Teillä oli vaihtoehtoja, teillä on yhä vaihtoehtoja. 11.00 Klassikkoparatiisi: Pyörteen sytytys 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Yhdeksän virttä muutoksesta: Pääsiäinen 11.25 Muutoksen musiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. ”On totta, että näin on tapahtunut”, Sipilä luonnehti vielä lisää päätöksiään. Hyrsylän mutkan noita. 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Verinen lyhty, osa 10/12. Kiinan soft power eli propaganda. 22.55 Kuuluttajan vieras: Internet-median tuottaja Pia Virtanen 23.10–06.00 Yöklassinen. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Liskokaktuksen oksat loikkivat vauhdilla amppelista pöydälle ja kiemurtelevat pöydän taakse patterin molemmin puolin pimeään. Te olette vastuussa. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen Yle radio 1 21.9.–27.9.2017 hyvästelee muuttolintuja 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana musiikinopettaja Mervi Rinne 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Leikola ja Lähde 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti 19.40 Kotimaisen konsertin väliaika 20.05 Konsertti jatkuu 20.50 Romanttisia säveliä 21.40 Tamminiemen saunassa Lastenlöylyt. Paul Auster, sattumusten kirjuri 08.45 Romano mirits 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Lohjan kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Lohjan kirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia Pyhän Kolminaisuuden katedraalista Oulusta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Yhdeksän virttä muutoksesta: Ehtoollinen 14.20 Muutoksen musiikkia 15.00–15.30 Radioteatterin valiouusinta: Seitsemän veljestä, osa 16/30: Savupilviin peittyi harmaa Hiidenkivi. 22.55 Radioateljeen jälkeen 23.10–06.00 Yöklassinen. 18.00 Kuunnelman esittely: Sadan vuoden matka 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri esittää: Sadan vuoden matka, osa 1/3 19.35 Kuunnelman täyte 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.35 Myöhäisillan kamarimusiikissa kuultua 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10–06.00 Yöklassinen. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Kolmannen maailman puheenvuoroja. 18.50 Kuuluttajan vieras: Internet-median tuottaja Pia Virtanen 19.00 Uutiset ja sää 19.05 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua: Elektroninen sarjakomputaattori ja kummitekoneistoja 23.10–06.00 Yöklassinen. 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Kaikkialla vuoria – vastapäätä kapakka. Pyrkimys. Väänsin värit vinksalleen. Hallituksen päätökset on oikeasti tehty tietoisesti ja harkitusti. Te päätätte, mitä te päätätte. Kieputin ja kaaputin. Ei, pääministeri Sipilä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on viimein myöntänyt, että hallituksen politiikka on iskenyt eniten pienituloisiin ja lisännyt eriarvoisuutta. Krääk! Tuon tein tuosta.. Sipilä vain esiintyy kuin vastentahtoinen puoskari. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 10.03 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Jumalaa ei ole. 40 21. SYYSKUUTA 2017 007443-1738 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Laulun paikan Suomi 100 basso Kim Borg (1919-2000) 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho 17.55 Äänitarina. 11.00 Valkoista valoa: Pitäisikö yrittää olla vähän mukavampi. Anteeksi nyt vain. 22.00 Uutiset ja sää 22.05Sari Valto 23.10–06.00 Yöklassinen. Hyrsylän mutkan noita. 1943 Matti Hälli ja romaani Suopursu kukkii 17.35 Tamminiemen saunassa – Lastenlöylyt. Pyrkimys. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Valkoista valoa: Vapaaehtoisesti kadonneet 14.45 Valomusiikkia 15.00 Uutiset 15.05 Kantapöytä 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Aristoteleen kantapää 17.40 Ykkösvieras: 18.00 Venäjän vallankumous 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Kotimainen konsertti 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja