Demokraatti 22.01.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

N:o 12, 007435-14-4 . Hinta 1,20 e (sis.alv) Oulu tähyää kasvua uusin konstein ...12?13, 14?15 Starttaamon perustajat Teemu Polo (etualalla) ja Tom Laine ovat vilpittömän iloisia, että monet yhteisön jäsenyrityksistä ovat onnistuneet löytämään oman jalansijansa. Jukka-Pekka Flander Starttaamo auttaa start up -yrityksiä menestymään. Hurjaa kasvua lyhyessä ajassa Iloq mullisti avainbisneksen...22?23 KESK I V II KKO 22. näin se onnistuu...10?11 Markkinatalous ohjaa myös muuttovirtoja...4?5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. ta mm iku uta 201 4 Oulun demarit kehottavat ottamaan mallia: Kuntaliitos
0200 55888 Tampere ja ympäristö: puh. Kuvan syyrialaispakolainen kerjäsi poika sylissään eilen Turkin Istanbulissa. Politiikka Kulttuuri Demari.fi 3 19 ?Kärkiehdokas Guy Verhofstadt on äärifederalisti. Vaasa . Motivan arvioima säästettävissä oleva n energiamäärä vastaa yli 200 000 omakotitalon lämmittämistä vuoden ajan. Motivan mukaan arviolta reilu kolmannes lämmöstä karkaa ympäristöön. Vakuutuslääkäreiksi aikoville kaavaillaan yliopistollista koulutusjaksoa. Lappeenrannassa liikenne on vähentynyt. Teollisuuden energiankäyttöä voisi leikata reilusti hyödyntämällä hukkalämpöä entistä tarkemmin, arvioi Motiva. 0800 96675 Muu Suomi: puh. ilman Irania. älylukkofirman menestystarina 24?25 Luonto, sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta 26?27 Radio ja TV 28 Urheilu ?Tiedoksi vaalikiimaan: jos jotain ahdistaa tai kauna riivaa mieltä niin minua saa kyllä haukkua ihan vapaasti. 0200 30011 Lounais-Suomi, varhaisjakelu: puh. 0200 72822 Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. Neuvotteluiden syyksi Finavia n kertoo lentoliikenteen vähenemisen ja säännöllisen reittiliikenteen päättymisen. Lentoliikenne Varkauteen päättyi kokonaan vuodenvaihteessa, kun Varkauden kaupunki ja valtio lopettivat lentoliikenteen taloudellisen tukemisen. Mitenkähän keskusta ajaa Suomen katajaisen kansan hänen taakseen?? 4?5 6?7 8 10?13 14?15 16?17 18 Tuppurainen haluaa seutuselvityksen Ouluun Markkinatalous määrittää muuttoliikkeen suunnan Itella hakee kasvua, Markku J. 0200 71000. Nyt vakuutuslääkärien koulutuksesta vastaavat pääosin vakuutusyhtiöt ja sosiaalivakuutuslaitokset. n Koulutuksen kehittäminen on yksi keinoista, joilla sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok.) johtama työryhmä yrittää kohentaa kansalaisten luottamusta vakuutuslääkärijärjestelmään. Syyrian rauhanneuvottelut alkavat keskiviikkona Montreuxissa Sveitsissä . Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 . 22.1. Nimipäivät tänään: Visa (ruots.) Fridolf Päivä kuvana Aurinko nousee: Helsingissä 8.57 Oulussa 9.37 Aurinko laskee: Helsingissä 16.07 Oulussa 15.23 Uutiskertaus -20...-15 Helsingin huumerikosyksikkö on tehnyt tutkintapyynnön keskusrikospoliisin kotietsinnästä Pasilan poliisitalolle, kertoo Suomen Kuvalehti. n -18...-12 Nimipäivät huomenna: Enni, Eine, Eini (ruots.) Ingegerd, Ingela Kotietsintä liittyi Aarnio-tutkintaan. Tampere . Jääskeläisen kolumni Jaakonsaari uskoo pohjoiseen ulottuvuuteen Uudessa Oulussa on tekemisen meininkiä Kolibri lentää taas Suomi ja Ruotsi sovittelevat Thaimaassa Keskustelua ja taustaa, Eero Vainion kolumni Kahden filosofin koskettava tarina 20?21 Kirjavisa, Tuula Karjalainen palkittiin Ihmiset Liisa Jaakonsaari Twitterissä 22?23 Iloq . Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi ? ? ? ? varhaisjakelu: puh. En nosta oikeusjuttuja :D? Mikael Jungner Twitterissä Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Helsingin huumepoliisin hyllytetyn päällikön Jari Aarnion alaisten epäillään osallistuneen törkeään huumausainerikokseen, josta Aarniota epäillään. Lehden mukaan huumepoliisit ovat pyytäneet käräjäoikeutta tutkimaan, oliko kotietsinnälle huumepoliisin työtiloihin lainmukaiset edellytykset ja perusteet. -15...-8 AFP Photo / Bulent Kilic Finavia aloittaa yt-neuvottelut Lappeenrannan ja Varkauden lentoasemilla. Helsinki, Uusimaa,
päivä ja kestää vajaa kolme viikkoa. Jos pidetään perusteltuna, että seutuhallinto on mahdollinen Turussa ja Tampereella, pitää se olla Oulussakin, niin samankaltaisia kaupunkiseudut ovat ja Oulu vielä kaupunkina Turkua suurempi. Tuppurainen sanoo Demokraatille, että Oulussa voidaan kuntapolitiikan tulevaisuutta katsoa aika rauhallisesti. Kaikkiaan harjoitukseen osallistuu 20 konetta. Seutuhallinto toisi muassaan hallintohimmelin piirteitä ja on selvitettävä, miten se käytännössä toimisi tehokkaasti ja byrokratiaa lisäämättä. Sote-uudistusta seutuhallintomalli ei Tuppuraisen mielestä ratkaisisi, vaan se pitää pohtia omana itsenään. . Harjoitus toteutetaan Islannin Keflavikin tuki- kohdassa, joka sijaitsee noin 50 kilometrin päässä pääkaupunki Reykjavikista. Suomesta harjoitukseen osallistuu kaikkiaan noin 140 henkilöä. Suomen ja Ruotsin koneissa ei ole aseita, eikä niiden tarkoituksena ole valvoa Islannin ilmatilaa. Valvontatehtävä kuuluu Nato-maa Norjalle. Harjoitusta koordinoidaan Naton Saksassa toimivasta johtokeskuksesta. 3 22.1.2014 ???Sote herättää vielä enemmän tunteita? Tuppurainen haluaa seutuselvityksen myös Oulun seudulle Kansanedustaja Tytti Tuppurainen on lähettänyt SDP:n puoluejohdolle selkeän viestin, että seutuhallinnon mahdollisuudet kuntien yhteistyössä on selvitettävä myös Oulun seudulla, jos ne selvitetään Tampereen ja Turun seuduillakin. . Sote herättää ehkä vielä enemmän tunnetta ja intohimoja, koska siihen liittyvät ihmisten arkikokemukset terveyspalveluista, jotka nyt eivät ole tyydyttäviä. Kansalaisten palautteenkin perusteella Tuppurainen haluaa, että poliittisesti arvioidaan, olisiko kuntayhtymät pidettävä sote-mallissa vielä mukana. Hallitus asettaa erityisen kuntaselvittäjän Oulun seudulle keväällä. Timo Vainio Demokraatti Kari Hulkko Kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) haluaa seutuhallintoa selvitettävän myös Oulussa. Islannin ilmaharjoitukseen osallistuu viisi Hornetia Islannin ilmaharjoitukseen osallistuu helmikuussa viisi Hornet-hävittäjää ja kaksi NH90-helikopteria. Pohjoismainen harjoitus alkaa helmikuun 3. Hän ei usko, että hallitus edes käyttää pakkoliitospykälää, ei ainakaan Oulun seudulla ja sanoo, että on kysyttävä, mitä kunnallisille palveluille tapahtuu, jos kuntauudistus siirtyy vuosilla ja seuraavan eduskunnan ratkaistavaksi. Itse Tytti Tuppurainen etenisi uudistuksessa vahvoista peruskunnista lähtien ja kuntien omaa tahtoa ensisijaisesti kunnioittaen. Into hiipui Kun into uusiin kuntaliitoksiin on Oulussa hiipunut, eivätkä Kempele ja Himanka halua liittyä uuteen Ouluun, miettii Tuppurainen selvitystä seutuhallinnosta sen ongelmista huolimatta. . Ilmavoimien mukaan Suomen joukot toimivat koko ajan kansallisessa johdossa. STT Suomen ja Ruotsin koneissa ei ole aseita, eikä niiden tarkoituksena ole valvoa Islannin ilmatilaa.
Hänellä onkin jonkin verran ymmärrystä näin todeta, viittaahan hänen oma nimensä vain diminutiivisiin pelkoihin, pelkosiin, jotka eivät ole sitä kokoluokkaa, että jäytäisivät vielä kansalaisten sieluja tai yhteiskunnan rakenteita. Pyörteitä. Toiseksi se, että suomalaisen suosiminen on niin aikaa vievää. lisesti huolensa suomalaiseen vanhustenhoitoon pesiytyneestä pelon ilmapiiristä. Varsinaissuomalainen yritys vei voiton, koska se ilmoitti selvästi pakkauksessaan, että suomalaiset marjat oli hillottu ja pakattu kotimaassa. Vartin etsinnän jälkeen minua korpesi kaksi asiaa. Ensinnäkin se, että meille syötetään aasialaismarjoja, vaikka niitä löytyisi paljon lähempääkin. Tämän takia muuttovirrat ohjautuvat markkinatalouden ehdoilla. Oli paljon, mistä valita. Ryhmän puheenjohtaja itävaltalainen hannes Swoboda luonnehti Liettuan Vilnassa pitämässään puheessa nuorisotyöttömyyttä yhdeksi Euroopan päähuolista, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan kaikkien jäsenvaltioiden yhteisiä toimia. Euroopan demarit on taistellut vahvasti eurooppalaisen nuorisotakuun puolesta. Sen toteuttamiseen on osoitettu kuusi miljardia euroa EU:n budjetista. Swobodan mukaan kyseessä on kuitenkin vasta ensiaskel. Arkkiatri ilmaisi maanantaina aiheel- Vartti hillohyllyllä Kauppareissulla suuntasin kohti hillohyllyä. Palveluista on pulaa seuduilla, joista muutetaan, mutta myös siellä mihin muuttoliike kohdistuu lisääntyneen palvelutarpeen vuoksi. Puheessaan Swoboda kaipasi panostusta oikeanlaiseen koulutukseen, jotta nuorilla olisi paremmat valmiudet päästä työmarkkinoille ja kiinni avoimiin töihin. Samalla hän korosti, että Euroopan on pidettävä kiinni omista sosiaalisista standardeistaan, jotta työssäkäyvät pystyvät elämään kelvollista elämää. . Tutkimustulosten mukaan kunnan kaavoitus- ja asuntopolitiikalla näyttää kuitenkin olevan suuri vaikutus muuttovir- tojen toivottuihin rakenteisiin. Kydön mielestä tärkeää on maan yhteiseen kehittämiseen tähtäävä suunnitelma. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan seksuaalivähemmistöjen ahdistelu on kuitenkin lisääntynyt Venäjällä viime vuosina.. Epäilysten herätKotoa loppui puoluKKahillo. tyä etsin mainintaa, joka olisi reilusti kertonut, että hillo oli varmasti tehty Suomessa. Kun sellaista ei ollut, jatkoin etsintää. Ehdin hylätä tuotteen jos toisenkin ennen kuin löysin vaatimattoman näköisen pikkupurkin. Jäi mietityttämään, montako ruotsalaispuolukkaa satsiin oli osunut. Seuraavaksi tartuin tuttuun suomalaisena pitämääni merkkiin. 4 22.1.2014 ??Suomesta puuttuu selkeä suunnitelma koko maan aluerakenteesta EU-plussa Nuorisotakuu saa vastakaikua Euroopassa Euroopan sosialistien ja demokraattien ryhmä kantaa tosissaan huolta eurooppalaisnuorten ahdingosta. Yhteisen vision avulla pystyttäisiin vaikuttamaan koko maan alueelliseen kehittämiseen ja samalla maan sisäisiin muutto- tyy rakentaa uusille asukkaille lisää palveluja niin, että etenkin runsaasti lapsiperheitä keränneet kunnat voivat joutua maksajan asemaan. Tiedot selviävät Kuluttajatutkimuskeskuksen tekemästä Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät - tutkimuksesta, joka julkistettiin tiistaina Helsingissä. Tutkimuksen on rahoittanut Kunnallisalan kehittämissäätiö ja se julkaistaan säätiön tutkimusjulkaisujen sarjassa. Hannes Swoboda. Muuttovoittoa saaneet kunnat joutuvat rakentamaan uusille asukkailleen lisää palveluja ja saattavat siksi joutua muuttoliikkeen maksajan asemaan. Tätä mieltä Sirpa Taskinen sirpa.taskinen@demari.fi Ilmapuntari Hennosti hyytävää. Emme tue valtioiden välistä kilpailua, jossa erityisesti nuoria käytetään hyväksi, ja jossa heille ei anneta mitään tulevaisuuden mahdollisuuksia, hän sanoi. Muuttoliike muodostuu markkinatalouden ehdoilla Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija hannu Kydön mukaan Suomesta puuttuu selkeä suunnitelma koko maan aluerakenteesta ja sen kehittämisestä. Hän peräänkuuluttaa jäsenvaltioilta konkreettisia toimia, jotta nuorisotyöttömyyden selättämiseen osoitetut varat käytetään oikein. Monissa Euroopan maissa ongelmana on se, että osaaminen ja koulutus eivät vastaa tarjolla olevia töitä. Tilanteessa suurimpia voittajia ovat muutamat isot tarjontaa hallitsevat rakennusliikkeet. Kunnille muuttoliike merkitsee väestörakenteiden ja samalla asumis- ja palvelutarpeiden vaikeasti hallittavia muutoksia, sillä se siirtää palvelujen tarpeita. Putin, tuo rautanyrkki silkkihansikkaassa, vakuutti BBC:n haastattelussa, ettei hänellä ole mitään homoja vastaan. Ensimmäinen purkki oli täytetty Suomessa, mutta marjojen alkuperämaa piti selvittää hankalan koodikaavion avulla. Venäjän presi- dentti Vladimir Putin venyy uusiin ulottuvuuksiin taatakseen Sotshin olympiakisojen onnistumisen. Kaupan päälle hän myös kielsi, että homoja sorrettaisiin Venäjällä. Muuttovoittoa saaneiden kuntien täy- Elina Harju Demokraatti elina.harju@ demari.fi Kuntien kaavoitus ohjaa muuttovirtaa Kytö sanoo muuttoliikkeen ohjailun olevan vaikeaa. Selvisi, että ne olivat Kiinasta ja Ruotsista. Ruokaostoksilla pyrin kuitenkin noudattamaan sinivalkoista linjaa, joten tutkin pakkauksia vähän lähemmin. Haun rajaaminen kotimaiseen hankaloitti tehtävää huomattavasti
Näin ollen pitäisi keskustella nykyistä paljon vilkkaammin esimerkiksi siitä, mitä puolueet tavoittelevat EU:n yhteisessä talouspolitiikassa, ihmisten sosiaalisissa ja työelämän oikeuksissa sekä ympäristöasioissa. Hän peräänkuuluttaa tehokkaita yhdessä työskentelyn muotoja ja sen miettimistä, mistä kiire eri töissä johtuu. . Siis että puolueiden edustamilla linjauksilla ei olisi merkitystä. Miksi ihmeessä sitten EU-parlamenttiin valitut järjestäytyvät poliittisiksi ryhmiksi, joiden koko ja liittoutumat ratkaisevat Euroopan unionin suunnan. Etenkin Stubb taktikoi henkilöspekulointi edellä. EU-vaalikeskustelu saisi siirtyä asioihin EU-parlamEntin vaalit ovat alkaneet kiinnostaa jo huomattavasti, Demokraatin arkisto kun äänestyspäiviin on enää nelisen kuukautta. Lamatilanteessa henkilöstöä jouduttiin vähentämään, vaikka tehtävät lisääntyivät. Kiireen hallinnan keinoissa oikea henkilöstömitoitus on avainasemassa, Lehto päättää. n n n nousta mielipidemittausten mukaan aiempaa korkeammaksi. Jos näin käy, se vahvistaa unionin legitimiteettiä eli oikeutusta päättää ihmisten asioista. Tärkeää on myös pääteiden ja rataverkon ylläpitäminen maanlaajuisesti. Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät ?? ?? ?? ?? ?? ?? Lähes puolet kunnista voitti vuosien 2001?2010 aikana nettomuutossa kunnallisveronalaisia nettotuloja yhteensä noin 3,1 miljardia euroa. Hieman yli puolet kunnista kuului häviäjiin, jotka menettivät yhteensä noin 1,7 miljardin euron edestä verotettavia tuloja. Maakunnista Uusimaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, VarsinaisSuomi, Päijät-Häme ja Keski-Suomi saivat nettomuuton seurauksena lisää kunnallisveronalaisia tuloja. Uusimaa keräsi kymmenessä vuodessa noin 927 miljoonaa euroa kunnallisveronalaisia nettotuloja, mikä on noin puolet kaikkien muuttovoittoa saaneiden maakuntien nettoverotuloista. Yksittäisistä kunnista eniten kunnallisveronalaisia nettotuloja sai Espoo, joka sai kymmenessä vuodessa noin 227 miljoonaa euroa lisää verotettavaa tuloa. Helsinki menetti nettomuuton seurauksena eniten kunnallisveronalaisia tuloja, noin 370 miljoonaa euroa. Media antaa siihen auliisti tilaa, sillä tällaiset pyöritykset ovat juttuja helpoimmasta päästä. Turun menetys oli noin 206 miljoonaa ja Tampereen noin 144 miljoonaa. Alexander Stubb (kuvassa) ja Olli Rehn pelaavat julkisuuspeliä EU-parlamentin vaalikampanjoissaan. Silti sitä on säästöohjelmien nimissä vaadittu, Lehto kirjoittaa. Hänen mielestään kuntien hyvinkoulutettu työvoima ansaitsisi paremman kehittämisstrategian kuin työn tehostamisen henkilöstöä vähentämällä. Se on hyvä, mutta vielä parempi olisi, jos huomio kiinnittyisi muuhunkin kuin EU:n korkeiden virkapaikkojen jakoon puolueiden kesken. Valtaosa Suomen kansallisesta lainsäädännöstä määrittyy Euroopan unionin kautta. Stubb kehtasi jopa väittää Radio Novan aamulähetyksessä, että EU-parlamentin vaalit ovat nimenomaan henkilökysymys. Näyttäisi siltä, että kunnissa ei enää nykytilanteessa ole varaa työtahdin tiivistämiseen. Stubb joutuu elämään epävarmuudessa, kunnes pääministeri Jyrki Katainen (kok.) päättää omasta tulevaisuudestaan huhtikuussa. EU-komissaari Olli Rehn (kesk.) ilmoitti puolestaan maanantaina, että hän ei tavoittele komission puheenjohtajuutta. On vaikea tavoitella sellaista, mihin ei ole kannatusta. Sekä Stubbin että Rehnin julkisuuspeli edustaa taktikointia henkilöspekulointi edellä. Asiakysymysten haarukointi on paljon työläämpää. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Alexander Stubb (kok.) sai aikaan pienimuotoisen mediahässäkän, kun hän ilmoittautui viime viikolla ehdokkaaksi EU-parlamenttiin. Tämä oli hänen tapansa kertoa, että kilpa omassa poliittisessa EU-ryhmittymässä on hävitty. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Aiheesta kirjoittaa Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö anna-maija lehto Tieto&trendit -blogissa. Kunnissa tehdyn työn ongelmiksi Lehto nostaa muun muassa kiireen, henkilöstön riittämättömyyden, työn henkisen ja fyysisen raskauden, väkivallan pelon, pätkätyöt ja huonon palkan. Tutkimukset myös ossoittavat, että työoloissa koetut muutokset ovat melko hitaita. Lehdon mukaan työolot heikkenivät 1990-luvun lamassa ja sen jälkeen. Myöhemminkään kunnissa ei juuri uskallettu hankkia vakinaista henkilökuntaa. Määräaikaisuudet lisääntyivät ja henkilöstö on koettu riittämättömäksi. . Myös turvallisuuspolitiikan tulisi nousta keskeiseksi aiheeksi. n n n kokoomuksella ja keskustalla, on ollut harrastusta spekuloida EU:n huippuvirkojen jakautumisella. Yksittäisten parlamentaarikkojen raporteilla rajatuissa asisoissa on toki merkitystä, mutta parlamentin linjaukset ovat ratkaisevia. SUUrilla porvarilliSilla pUolUEilla, Ilmiö Kuntatyöpaikoilla ei voi enää kiristää tahtia Työolotutkimusten mukaan kunnissa tehtävä työ on edelleen hyvin raskasta vaikka myös palkitsevaa. 22.1.2014 5 Pääkirjoitus ja sen kehittämisestä Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto virtoihin niin, että ne olisivat paremmin ennakoitavissa ja ohjailtavissa. Koko Suomen pitäminen asuttuna edellyttäisi konkreettisia toimia, joilla asukkaat ja palvelut saataisiin säilymään. Pitkän tähtäimen suunnitelma edellyttää Kydön mukaan yhtenäisempää poliittista linjaa, sillä nyt aluepolitiikka muuttuu hallituskausittain. Keinot vaihtelevat eri alueiden ja kaupunkien välillä, esimerkiksi Helsingissä tarvittaisiin lisää edullista vuokraasuntotuotantoa. Kehyskuntiin asukkaita houkuttelee ennen muuta pientalorakentaminen. Vilkas äänestäminen kertoisi myös siitä, että kansalaiset ovat oivaltaneet olennaisen: jotkut käyttävät valtaa joka tapauksessa. EU-vaaliEn äänEStySproSEntti voi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Hän antoi samalla ymmärtää olevansa valmis muihinkin EU-tehtäviin
Haluamme säilyttää asemamme myös varastobisneksessä. Nyt painopistettä aiotaan lisätä muilla logistiikan alueilla. Itellan toimitusjohtaja Heikki Malinen kertoo, että yritys aikoo laajentaa Venäjän toimintaansa kuljetukseen ja loppujakeluun. Työttömyysaste Rajamäki ei nousi joulukuussa asetu ehdolle eduskuntavaaleissa lähes 8 prosenttiin Kari Rajamäki. SDP:n kansanedustsja Kari Rajamäki ei asetu ehdolle kevään 2015 eduskuntavaaleissa. Kari Rajamäki, 65, on ollut kansanedustajana vuodesta 1983 . . Se lähettäisi Venäjälle väärän viestin siitä, mihin Suomi pyrkii. . Se tulee vaatimaan lisäinvestointeja. Itela aikoo tuplata liikevaihtonsa Venäjällä. . Venäläisten matkailijoiden merkitys alueen elinkeinoelämälle ja työllisyydelle on mer-. Aiotteko suurimmaksi muillakin alueilla? . Suomessa markkinaosuutemme on jo niin suuri, että kasvun mahdollisuudet ovat rajalliset, Itellan toimitusjohtaja Heikki Malinen selittää yrityksen Venäjäinnostusta. Hänen mielestään Suomen valttikortti suhteessa Venäjään on maantiede. Työllisyysaste riippuu työvoimaksi ilmoittautuneiden määrästä. Koko viime vuoden työttömyysasteeksi tuli 8,2 prosenttia. Se on tällä hetkellä yli 200 miljoonaa euroa ja toiminta on kannattavaa. Mika Peltonen UP Tavoitteena markkinajohtajuus Itella Visio 2020 kertoo, että yritys pyrkii kannattavalla kas- Vahva toimija aikoo vahvistua edelleen Itella on jo tänään vahva toimija venäjän logistiikkaketjun varastopalveluissa. Joulukuussa nuoria 15?24-vuotiaita oli työttöminä lähes sama määrä kuin vuosi sitten. Aiomme laajentua entistä enemmän kuljetukseen ja loppujakeluun, Malinen selvittää. . Kodin elektroniikan kuljetukset ovat tällä hetkellä nopeimmin kasvavaa toimintaamme. vulla markkinajohtajaksi Venäjällä. . Euroopassa on vaikea löytää kasvua ilman valtavaa kilpailua. Vuosi sitten työttömyysaste oli prosenttiyksikön verran alempi. Työttömien määrä nousi 205 000:een, mikä on 26 000 enemmän kuin vuosi sitten. Sen sijaan nuorisotyöttömyys ei enää pahentunut. Itellan Venäjästrategia hyödyttää Malisen mukaan myös muita suomalaisia vientiyrityksiä. . Monelle kotimaiselle yritykselle on tärkeää, että tavara liikkuu Venäjällä turvallisesti ja varastointi tapahtuu luotettavasti. Moskovan alueella ja muualla Venäjällä Itellalla on asiakkainaan myös monia kansainvälisiä ja monikansallisia yrityksiä. . Lähimarkkina-alueella, etenkin Pietarissa, asiakaskunta muodostuu ja tulee jatkossakin muodostumaan keskeisesti suomalaisista yrityksistä. . Tappiollinen logistiikkapuoli aiotaan kääntää tuottavaksi panostamalla Venäjän toimintoihin. Venäjä on jatkossa Suomen ohella yrityksen päämarkkinaalue. . Nämä ovat kaikki alueita, joissa on Malisen mukaan selkeää kasvua. Itella on jo nyt Venäjän suurin lääkejakelija. Nuorten työttömyysaste oli 16,6 prosenttia. Työllisyysaste eli työllisten osuus 15?64-vuotiaista heikkeni vajaat puoli prosenttiyksikköä vajaaseen 67 prosenttiin. Ratkaisuni ajankohta toivottavasti helpottaa ja lisää uskottavuutta myös vahvasti esittämieni tavoitteiden ajamisessa ilman, että ne kytketään tulevien eduskuntavaalien kehykseen, sanoo Rajamäki tiedotteessaan. Kari Rajamäki toimi sisäministerinä vuosina 2003?2007. (STT-Demokraatti) Työttömyysaste nousi joulukuussa 7,9 prosenttiin, kertoo Tilastokeskus. Emme näe järkevänä esimerkiksi venäläisten kiinteistökauppojen rajoittamista. Niitä tulevat lähivuosina olemaan Venäjän sisäinen rahtiliikenne sekä liikenne Suomen ja Venäjän välillä. (STT) SDP:n nelikko: Kiinteistökauppoja ei pidä rajoittaa Ympäristövaliokunnan SDP:n kansanedustajat Mikael Jungner, Rakel Hiltunen, Jukka Kärnä ja Riitta Myller ottavat vahvasti kantaa sujuvan idänkaupan, venäläismatkailun sekä Suomen ja Venäjän välisen yhteistyön puolesta maakuntamatkalla Etelä-Karjalassa. . Vuosikymmenen loppua kohti yritämme päästä verkkokaupan kautta mukaan myös loppujakeluun. Jatkossa Itella aikoo kuljettaa Venäjällä kulutushyödykkeiden lisäksi myös korkeamman jalostusarvon hyödykkeitä, kuten lääkkeitä, autojen varaosia, vaatteita ja kodin elektroniikkaa. Se vaatisi Itellalta todella isoja panostuksia. 6 22.1.2014 ??Logistiikkapuoli aiotaan kääntää tuottavaksi panostamalla itään Itella hakee kasvun eväitä Venäjältä Viime vuonna tappiollisen tuloksen tehnyt posti- ja logistiikkayritys Itella hakee kasvua Venäjältä
Pohjois-Savosta kotoisin oleva Väätäinen katsoo, että yhteistyöllä saavutettaisiin parempia tuloksia kuin pakolla. . Nyt ne ovat toteutuneet ja niiden takana seisovat liki kaikki. Sopimusyhteiskunta, yleissitova työehtosopimus tai ansiosidonnainen turva eivät olleet yhtä sytyttäviä mutta tärkeitä periaatteita omalle kannattajakunnalle. Venäläisten vaikutus näkyy alueen elinvoimaisuudessa monella tavalla investointeina ja kasvavana palvelujen tarpeena ja tätä kautta työpaikkoina maakunnan ihmisille. (Demokraatti) mieli- 7 Pienessä kannatuksessa on se lohtu, etteivät riskit menetyksistä ole enää kovin suuria. Miksi ei siis käyttäisi tuota etua hyväkseen? n n n äsken puheessaan arvoonsa ne, joiden varassa yhteiskuntamme pyörät pyörivät. Palkansaajien puolueena SDP on yhä hyvä, mutta sekin asema on mielikuvissa jo uhattuna. Urheilussa hopea ei ole häpeä, mutta politiikassa se tarkoittaa, että ääni jää tulematta. On oltava ainakin jollekin kohderyhmälle paras vaihtoehto. Johtokaan ei haitannut, kun oli vahva mielikuva, että SDP on ainoa puolue, joka voi pelastaa Suomen lamasta. Olen kaunis, olen rohkea, olen vapaa, syntynyt voittamaan.. Siinä prosessissa voi myös pohtia, mihin puolue aikoo tulevaisuudessa keskittyä, missä olla paras. SDP ei ole ainoa ympäristöstä kiinnostunut puolue, SDP ei ole ainoa tasa-arvoa korostava puolue, SDP ei ole ainoa kuntapuolue eikä se ole missään näissä tällä hetkellä ihmisten mielestä paras. Otapa tuostakin sitten selvää! Vallassa oleminen ei ole helppo juttu yhdellekään puolueelle, sen on kilpakumppani kokoomuskin joutunut huomaamaan. n n n Politiikassa SDP:n sisällä yhä nurinaa pakkoliitoksista SDP:n kansanedustaja tuula väätäinen vaatii, että hallitus luopuu kaupunkiseutujen pakkoliitossuunnitelmista. Väätäisen mukaan pakkoliitokset eivät ole SDP:n kannan mukaisia. 22.1.2014 Kolumni Markku J. Tarkoitan tällä palkansaajia ja yrittäjiä ja näistä asemista eläkkeelle jääneitä. Onko heille tarjota muutakin kuin lisää verorasitusta entisen lisäksi. Se tulee mieleen toisena tai kolmantena, liki kaikessa. Nyt niidenkin kannatus on sen verran laajaa, että on paha profiloitua edes niillä. Mielikuvia SDP:sta leimaa saavutetuista eduista kiinnipitäminen mutta toisaalta tosipaikan tullen niistä lipsuminen. Kuten krista kiurukin totesi, ei pakkoliitosten aikaansaaminen ole koskaan ollut meidän ykköstavoitteitamme. Hallitus sai viime viikolla valmiiksi lakiluonnoksensa kuntarakennelain täydennyksestä. Mahdollinen pakkoliitos koskisi noin 24:ää kuntaa yhdeksällä kaupunkiseudulla. Tavoitteena on tiivistää Turun, Tampereen, Lahden, Jyväskylän, Kuopion, Vaasan, Oulun, Joensuun ja Porin kaupunkiseutuja. (STT) Mielikuvia SDP:sta leimaa saavutetuista eduista kiinnipitäminen mutta toisaalta tosipaikan tullen niistä lipsuminen. uskomaton voima. Jos näin kävisi, se olisi uuden nousun alku. SDP on ollut niin kauan kuin minä muistan markkinajohtaja, kun kansalaisilta kysytään puoluetta, jolla on taitamattomat johtajat. Jääskeläinen markku.jaaskelainen@tela.fi Kirjoittaja on Työeläkevakuuttajat Tela ry:n johtaja ja Tikkurilan työväenyhdistyksen puheenjohtaja. ?Monelle kotimaiselle yritykselle on tärkeää, että tavara liikkuu Venäjällä turvallisesti ja varastointi tapahtuu luotettavasti.? Vesa Kippola Olen kaunis? p elle Miljoona Oy lauloi kuolemattomalla ?Moottoritie on kuuma? -levyllään: ?Eikä oo totta, että en oo mitään, koska en ole paras missään.. Sillä olivat kunnianhimoisimmat tavoitteet, isoin kannattajakunta ja valtakunnan parhaimmat bileet. Kun kaikkea ei voi millään tietää, äänestäjä ratkaisee niiden pohjalta. Mutta mielikuvaan voi vaikuttaa, jos halua on. Viime viikonloppuna puheenjohtaja Jutta urpilainen lupasi puolueen periaateohjelman uudistamista. Kannatti olla paras siinä. Mikä on nyt se asia, joka ratkaisee. Keskustelu asioista ei saa jäädä nyt henkilökysymysten varjoon. Tuon Pelle Miljoona Oy:n huikean laulun kertosäe kuuluu: . Voi ehkä vähän reippaammin olla jotain mieltä, kun ei ole suuren yleispuolueen taakkaa. Sitä harvoin annetaan toiseksi parhaalle vaihtoehdolle. SDP:lla on uljas historia parhaana olemisessa. Se on selvitettävä ja nopeasti. Näin oli silloinkin, kun puolueen kannatus oli tutkimuksissa yli 30 prosenttia. Se on hyvä vaihe tarkastella SDP:n suuntaa. Tämä kaunis ajatus ei toimi politiikassa. Siellä on pakko olla paras ainakin jossain, koska ihmisellä on vain yksi ääni. Voisiko SDP:sta tulla heille paras vaihtoehto. Valitettavasti se merkitsee sitä, että ei voi miellyttää kaikkia. kuvilla on kittävä. Missä on oltava paras, jotta kannatuskehitys kääntyy. Mikä estää. Ihmisten liikkumista ja matkailun lisäämistä tulee kehittää, ei estää. Esteetön idänkauppa on edustajien mukaan välttämättömyys Etelä-Karjalalle. Muutoksen pelkoko? Jutta urPilainen nosti. Onko SDP valmis olemaan. Ikävä sanoa, mutta ei ole enää. Äänioikeus, tasa-arvo, kahdeksan tunnin työpäivä, lapsityövoiman käytön kieltäminen sekä ilmainen koulutus ja terveydenhuolto kaikille olivat aikanaan vallankumouksellisia ajatuksia
Hienona Jaakonsaari pitää sitä, että keskusteluun on tullut realismia eikä kyse ole enää El doradosta, jonne mennään noin vain ja joka hyödynnetään äkkiä. . Arktinen politiikka on sekä globaali että paikallinen kysy mys. Minä olin pitkään pohjoisin, mutta nyt meitä on Luulajasta Jens Nils- Timo Vainio Demokraatti timo.vainio@ demari.fi son, Liisa Jaakonsaari nau rahtaa. Demarien tavoite on, että uni onin arktinen strategia yhdistää kestävän kehityksen ja talou den. On erittäin tärkeää, miten paikallinen väestö ja alkupe räiskansat otetaan huomioon. Kari Hulkko Suomen musta aukko Jaakonsaari sanoo, että Suo men musta aukko on, että ILO:n päätöslauselma alkuperäiskan soista vuodelta 1989 on edel leen ratifioimatta. Euroopan parlamentin kai kissa arktisissa päätöslausel missa on maininta, että EU:n arktinen informaatiokeskus pe rustetaan Rovaniemelle. On turhaa nostaa rajaaitoja ammattiryhmien välille ja vä heksyä toisten koulutusta. Tällainen yksipuolinen pai notus ei ole lasten edun mu kaista. Liika dogmaattisuus pätevyyksissä voi vahingoittaa lastenhoidon ja kasvatuksen kokonaisval taista kehittämistä. Vaarana AsaraLaaksoen mukaan on, että lapset aletaan nähdä kouluun valmennetta vina pedagogisina kohteina. Unohdetaan, että lapset oppivat koko ajan, myös leikkiessään ja touhutessaan arkeaan muiden lasten ja hoitopaikan kaikkien aikuisten kanssa. Demokraatti. Eurooppalaiset hankkeet, ku ten rautatie Rovaniemeltä Kirk koniemelle ovat lähitulevaisuu den asioita. Euroopan parlamentin edus taja Liisa Jaakonsaari (sd.) us koo, että kunhan talouskriisistä päästään selville vesille, EU:n painopiste voi siirtyä pohjoi seen, Itämeren alueelle, joka on talouden ja luonnonvarojen painopiste. EU:ssa on tekeillä arktinen strategia, jonka laatimisessa aktiivisia ovat olleet erityisesti demarit. . Erityi sen vilkkaasti keskustellaan nyt henkilöstön pätevyyksistä. Akateemisesti koulutetut keskustelijat ovat alleviivan neet opettajien roolia ja mää rää varhaiskasvatuksessa laa dun takeena. ?Liika dogmaattisuus pätevyyksissä voi vahingoittaa lastenhoidon ja kasvatuksen kokonaisvaltaista kehittämistä.? . 8 22.1.2014 Antti Vuorenrinne ?Arktinen politiikka on sekä globaali että paikallinen kysymys.? ??Kaksi pohjoisinta meppiä ovat demareita Jaakonsaari: Painopiste siirtyy pohjoiseen . Tärkeintä on lapsen oikeus turvalliseen ja ammattitaitoi seen hoitoon ja kasvatukseen. Se toteutuu parhaiten monien ammattilaisten yhteistyönä. Eri ryhmien yhteistyötä tar vitaan myös, kun vaikutetaan päättäjiin uudistuksen toi meenpanossa. . Vielä keskusta ei ole perustettu. Euroopan parlamentin demarityhmä järjestää lauantaina Helsingissä seminaarin EU:n arktisesta strategiasta ja alueen kestävästä kehityksestä. On varottava viemästä uudistusta ammattiryhmien vä liseksi kilpailuksi, AsaraLaak sonen herättelee. . Lastenhoita jien, perhepäivähoitajien, lä hihoitajien, ammattikorkea ja yliopistotaustaisten lastentar hanopettajien, päiväkotiapu laisten ja muiden ammattilais ten osaaminen yhteen liitet tynä rakentaa hyvän varhais kasvatuksen. . Tarvitaan kunnon resurssit, pienet hoitoryhmät ja eri hoi tomuotojen monipuolista tar jontaa. Ei turhia raja-aitoja Laajaalainen osaaminen on välttämätöntä hyvälle las tenhoidolle, AsaraLaakso nen tähdentää. Laadu kasta varhaiskasvatusta on vaa dittu monelta suunnalta. Yksi pääpuhujista on ulkoministeri Erkki Tuomioja, joka juuri tiistaina palasi Norjasta arktisesta kokouksesta. Liisa Jaakonsaari. JHL varoittaa ammattiryhmien kasvatuskilpailusta Uudelta varhaiskasvatuslailta odotetaan paljon, toteaa am mattiliitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen. Jännä ja aika kiva asia on, että Euroopan parlamen tin kaksi pohjoisinta mep piä ovat demareita
klo 18 Jussi Särkelä -Hirvelästä Särkeläksi www.tyovaenperinne.fi Avaa toinenkin silmä. www.jytyliitto.fi Tilaa ihmiselle. Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki www. Ammattiliitto Nousu ry Avaa toinenkin silmä. 1 x 30 mm Avaa toinenkin silmä. Tilaa Avaa ihmiselle. toinenkin silmä. Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna:ma masuljettu, suljettu, titi10-18, Avoinna: 10-18, 12-18,to-pe to-pe 10-16. keke12-18, 10-16. Seuraava kirjakahvila: To 30.1. 22.1.2014 OSOITTEEMME VERKOSSA EEVAJOHANNA ELORANTA Sinun puolestasi Varsinais-Suomi www.eeva-johanna.net selle. a 1895. selle. a 1895. 1 x 34 mm 1 x 30 mm Avaa selle. toinenkin asilmä. 1895. Avaa toinenkin silmä. selle. a 1895. 1 x 23 mm Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi Aina uutta. WWW.AYT.FI .org Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA 1/21/2013 3:57:51 PM Tilaa ihmiselle. sä pienimmässä koossa (38 mm) 3 mm. x 34 mm TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO rginaali tässä pienimmässä koossa (38 mm) 3 mm. MO_light Aina uutta. Aina uutta. 57 x 23 mm Tilaa Tilaa ihmiselle. ihmiselle. Aina uutta. Tilaa ihmiselle. Aina uutta. Aina uutta. 9
Oulun mallissa nuoret saavat kaikki palvelut asumisesta ja toimeentulosta yhdeltä luukulta, hän kiittää. Oulu on pyrkinyt määrätietoisesti elinkeinopolitiikallaan saamaan yrityselämää elpymään, kun Nokian myötä työpaikkoja on hävinnyt kosolti. Pohjola muistuttaa, että kaupunki on rankattu yritysmyönteisyydessään isojen kaupunkien ykköseksi. . Ehtona oli, että emme tehneet perinteisiä kuntaliitoksia vaan perustimme aivan uuden kaupungin, Oulun kaupunginvaltuuston 1. Asioista kun on neuvottelemassa peräti 17 henkeä. . Maapolitiikka on meidän omissa käsissämme. Se on varmistanut, että yrityksille löytyy tilaa. Se on aikomus puolittaa vielä tällä valtuustokaudella. Valtuutettu Tuija Pohjola korostaa moniammatillisen yhteistyön tärkeyttä myös työllisyyden hoidossa. . Asuminen on myös pääkaupunkiseutua halvempaa. Näitä etuja pitää osata myös markkinoida. Pohjola huomauttaa, että nuori ikärakenne takaa yrityksille myös sen, että työvoimaa riittää yrityksille myös 30 vuoden päästä.. siitä huolimatta, että koulutusjärjestelmä on kaupungissa hyvässä kunnossa. Vuonna 2012 vain kolme nuorta jäi ilman toisen asteen koulutuspaikkaa. Uuden Oulun valtuustosopimuksessa pureudutaan vakavasti nuorisotyöttömyyteen. Suurin asia oli juuri vapaaehtoisuus, vaikka tosin kolmessa kunnassa asiasta jouduttiin äänestämään. Vapaaehtoisuus on tuonut yhdessä tekemisen meininkiä. Tiukimmatkaan vastustajat eivät ole valtuustossa päässeet tölväisemään, että ?sanoinhan minä...? vaan homma on pysynyt kasassa. Valitettavasti kuntauudistus osui samaan saumaan valtavan rakennemuutoksen kanssa, kun Nokian vanavedessä Oulun seudulta katosi iso määrä työpaikkoja. . Kaupunkilaiset ovat laskeneet yhteen niin, että Oulun taloudellinen murros johtuisi kuntaliitoksista. Silloisessa Oulunsalon valtuustossa istunut Oulun demaripiirin tuore puheenjohtaja Virpi Jääskö muistaa jännittyneet tunnelmat. . Mutta alun totuttelun jälkeen homma on alkanut mennä paremmin, hän arvioi. Pohjola muistuttaa, että viiden erilaisen kulttuurin yhteensovittaminen vie aikansa. Täydellinen yhteispeli ei synny vuodessa tai kahdessakaan. . Oululaisten keski-ikä on noin 36 vuotta. Rakennemuutoksen vauhti on ollut sellainen, että parin vuoden päästä edessä olisi ollut pakkoliitos, hän ounastelee. Kyläpolitikoinnista irti pikkuhiljaa Oulun kaupunginhallituksessa istuva Tuija Pohjola (sd.) myöntää, että kaupunginhallituksen työskentely on aika raskasta. Pelkona oli, että vastustajat heittäisivät viime metreillä hiekkaa rattaisiin, mutta he nielivät tappionsa. varapuheenjohtaja Raimo Järvenpää (sd.) korostaa. Vastustajilla ei nokankoputtamista Järvenpään mielestä Oulun prosessista olisi malliksi kuntauudistuksen parissa painiskeleville. . Kyläpolitikointi näkyy välillä ja kulttuurierot päätöksen- ?Ei yhdenkään vanhan kunnan identiteetti ole hävinnyt mihinkään.? Marja Luumi Demokraatti, Oulu marja.luumi@ demari.fi teossa ovat hirveän isot. Avoin mieli on paras työkalu vastata kaikkeen eteen tulevaan, Tuija Pohjola korostaa. Kuvat Jukka-Pekka Flander Oulu ?? Oulunsalossa asuva Virpi Jääskö on tyytyväinen kuntauudistukseen. Uusi Oulu perustettiin 1.1.2013, kun Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat yhdistyivät ?? Pinta-ala 3 866,2 neliökilometriä ?? Asukasluku 190 891 (1.1.2013) ?? Keski-ikä 36,6 vuotta ?? ?? Demokraatti kiertää Suomea 2014 Kemi 15.1. Oulu 22.1. Valtuusto: Keskusta 19, kokoomus 13, vasemmistoliitto 10, SDP 9, perussuomalaiset 8, vihreät 7, kristilliset 1 Kunnallisveroprosentti 20 Ylivieska 22.10. Vaasa 29.10. Savonlinna 23.4. Sastamala 19.2. 10 22.1.2014 ??Vapaaehtoinen yhteenliittyminen helpotti arjen alkua Uudessa Oulussa aistii Lähes 200 000 asukkaan kokoiseksi kasvaneessa Oulussa on eletty vuoden päivät täysin uusissa asetelmissa. Se tuo myös omat pulmansa. Nuorisotyöttömyys on noussut Oulussa hälyttävän korkeaksi . Ne muutamat jäärätkin tajusivat olla hiljaa. Jääskö on hyvin tyytyväinen, että Oulunsalokin lähti mukaan uuteen kuntaan vapaaehtoisesti. . Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii yhdistyivät vuoden 2013 alusta yhdeksi suureksi kaupungiksi. Sosialidemokraattiset päättäjät ovat erityisen iloisia siitä, että kaupunki syntyi vapaaehtoisesti . Tampere 26.2. Rauma 17.9. Kouvola 26.3. Karkkila 26.11. Turku 24.9. Lohja 19.11. Raimo Järvenpää kehottaa perehtymään siihen, miten Oulussa iso kuntaratkaisu tehtiin. Tuija Pohjola luottaa, että nuorisotyöttömyys saadaan puolitetuksi nopeasti. Nuorisotyöttömyys aiotaan puolittaa nopeasti Oulun suurimpia vahvuuksia on nuori väestö. Ei yhdenkään vanhan kunnan identiteetti häipynyt mihinkään. erityisesti nyt kun kinastellaan pakkoliitoksista. . Näinhän se ei mennyt, sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Pirjo Sirviö (sd.) harmittelee. Oulunsalossa teki tiukkaa Oulunsalossa päätös lähteä mukaan uuteen kuntaan syntyi yhden äänen enemmistöllä
Viiden ennen itsenäisen kunnan yhteiselon opettelu vie aina aikansa. Hyvinvointipisteestä apu löytyy läheltä Kuntaliitos oli hyvä sauma rukata Oulun raskaat ja kalliit sosiaali- ja terveyspalvelut uuteen uskoon. Apua saa pääsääntöisesti ilman ajanvarausta. Ne tulevat ainakin Kontinkankaalle, Haukiputaalle, Kaakkuriin ja Kiiminkiin. Asukkaat ovat saaneet osallistua keskuksen suunnitteluun kansalaisraadin kautta. 22.1.2014 tekemisen meiningin 11 Oulun kaupunki Uusi Oulu laajeni vuosi sitten kooltaan kymmenkertaiseksi. malli, jota muualla Suomessa ei ole. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että keskuksia tulee seitsemän. Pohdinnassa ovat vielä Tuira, Ritaharju, Hiukkavaara tai Myllyoja. Mahdollisesti seitsemää ei edes tarvita. Hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Pirjo Sirviö korostaa hyvinvointipisteiden tärkeyttä. . Erityisesti reuna-alueiden ihmiset kokevat, että terveyskeskuksen poistuessa heiltä lähtevät palvelut. . Isompiin keskuksiin asukas turvautuu silloin, kun tarvitsee lääkärin apua, hän korostaa. Matala kynnys tulla ovesta sisään Oulun tiedotus ei Sirviön mukaan ole täysin onnistunut. Palvelut eivät suinkaan huonone vaan hoitoa porrastetaan ja järkevöitetään kevyemmäksi. Sirviö kuvailee hyvinvointipisteitä joustaviksi matalan kynnyksen paikoiksi. Hyvinvointiajattelussa korostuu itsestä ja toisista huolehtiminen, se paljon puhuttu yhteisöllisyys. Raatilaiset ovat kertoneet muun muassa, mitä palveluita tarvitsevat hyvin usein ja mitä taas harvemmin. Pirjo Sirviön mukaan Kiimingin pilotista päättäjät saa- Pirjo Sirviö uskoo, että uusi hyvinvointimalli tuottaa hyvää oululaisille. vat hyviä eväitä muiden keskusten ja pisteiden rakentamiseen. Hän muistuttaa, että uudistus muuttaa kaikkien arkea ? niin työntekijöiden kuin asukkaiden. . Ne ovat ensisijaisia asiointipisteitä kaikille. Hyvinvointikeskukset ja -pisteet ovat vastaus tuoda monen alan palvelut kaikkien lähettyville . Pisteestä löytyy esimerkiksi asukastupa, lähiruokala ikäihmisille, mahdollisesti apteekki ja Kelan sivutoimisto. . Siellä voi käydä leikkauksen jälkeen poistattamassa ompeleet tai ottamassa rokotuksen matkaa varten, kun aiemmin on joutunut menemään terveyskeskukseen, Sirviö kertoo esimerkkejä. Reuna-alueiden pisteissä on mahdollista saada tiettyinä päivinä myös lääkäri paikalle. Kansalaisten ääntä kuultu Ensimmäinen hyvinvointikeskus avaa ovensa Kiimingissä jo maaliskuussa. Moni vaiva tulee ennaltaehkäistyksi, kun palveluita keskitetään saman katon alle, Pirjo Sirviö uskoo.
On tärkeää, että jos meidän piiristämme joltakin löytyvät suorat kontaktit tärkeisiin tahoihin, hän jakaa tiedon muillekin, Polo korostaa.. Se on aivan ainutlaatuista koko Euroopan mitassa. Viime kesänä tehtiin historiaa, kun Oulussa järjestettiin start up -megatapahtuma, johon osallistui 1 200 henkeä. Aluksi toiminta oli sitä, että yhteisö pyrki puhaltamaan tulta oululaiseen yritysympäristöön. . Nyt muutkin ovat alkaneet järjestää niitä. Hänen mielestään se johtaa harhaan. . Yrittäjinä me käytämme mielellämme mahdollisuutta osallistua kaikkeen, mitä meille tarjotaan, Polo huomauttaa. Tom Laine muistuttaa, että yksittäisen start up -firman on hyvin vaikea houkutella Ouluun joku merkittävä sijoittaja. Starttaamolta se onnistuu. . Täksi vuodeksi tulossa on Nallikarin rannalle vielä isompi happening, jolla houkutellaan Ouluun alan ihmisiä. Vertaistuen antaminen kuuluu Starttaamon jäsenyritysten työkaluihin. . Pololla on nyt oma, ohjelmistojen suunnitteluun ja valmistukseen keskittyvä yritys Soljuva Teknolo- gia, ja lisäksi hän toimii ?primus motorina. Mitä aiemmin yrittäjä pääsee juttelemaan muiden kanssa, sitä parempi. Mitä Starttaamo sitten on tehnyt start up -yritystensä hyväksi. On järkevämpää tuoda ideat esiin. Polo itse määrittelee start up -firman yritykseksi, joka nousee nopeasti myyntikuntoon tai kasvaa niin suureksi, että siitä voi tulla pörssiyhtiö. Toinen perustajajäsenistä, Yhdessä tekemällä onnistuu parhaiten Starttaamo syntyi Teemu Polon mukaan tarpeesta. Olemme saaneet jo kolme kertaa Samsungilta avainhen- kilöitä suoraan Soulista pääkallonpaikalta tutustumaan meidän firmoihimme. Starttaamo-yhteisössä, jonka kotipesä on Oulun keskustassa vanhassa nahkatehtaassa. Starttaamo on vajaassa kolmessa vuodessa kerännyt siipiensä suojaan 70?80 jäsenyritystä, joista suurin osa on korkean teknologian start up -yrityksiä. Yhteisö on voittoa tuottamaton ja Polo on vapaaehtoistyössä auttamassa muita yrittäjiä kasvu-uralle. Odotukset joskus liian korkeat Polo joutuu aina selvittämään ulkomaalaisille vieraille suo- malaista ?yrittäjä?-sanaa. Ne ajat ovat ohi, kun yritykset pysyivät omissa bunkkereissaan. Ensimmäisen puolentoista vuoden aikana se järjesti paljon isoja yleisötapahtumia, joihin saatiin hyvin isoja kansainvälisiä nimiä alustajiksi sekä sijoittajia että mediaa. . 12 22.1.2014 ??Start up -yrittäjät saavat vertaistukea ja kontakteja maailmalle Starttaamo antaa hyvän Tietojenkäsittelijäksi Oulun yliopistosta valmistunut Teemu Polo hyppäsi tuntemattomaan, kun hän lähti Nokialta vuonna 2009 ensimmäisessä aallossa. Uskallus on palkittu. Yrittäjyydessä pitää olla kyse siitä, että oikeasti tehdään jotain eikä vain suunnitella tekevämme, hän naurahtaa. Hänen mielestään Starttaamon ohjenuorana on juuri te- keminen, jota start up -yrittäjille on yritetty viedä perille. Ajatus on kantanut
Oulun suurin etu on osaava nuori väestö . kiitos yliopiston, ammattikorkeakoulun ja Nokian perinnön, Oulun Yrittäjien hallituksessa istuva Teemu Polo painottaa. Kaikkia paukkuja ei kuitenkaan hänen mielestään ole vielä osattu laittaa peliin. Jotkut firmat hiipuvat jo tässä ?kuolemanlaaksossa. 8 ? www.lippupalvelu.fi. ja esimerkiksi Starttaamon kanssa. KEVÄÄN UPEA OHJELMISTO Hannu Väisänen . Mutta... . Iso kuva puuttuu, kun eri instansit rakentavat pieniä komponentteja tahollaan. Polo vertaa Helsingin ja Oulun seutua: Helsinki on ottanut sel- keän johdon esimerkiksi start up -yrittäjyydessä Aalto-yliopiston myötä. . pois, hän kuvaa. Starttaamo pyrkii löytämään jäsenyrityksilleen tietä toiseen suuntaan, jos jossain tulee seinä vastaan. Liiketoiminnallinen potentiaali on jo huomattu ulkopuolellakin. Ainaiset hankerahoitukset saavat hänet kuitenkin näkemään punaista. . Paljon helpompaa olisi nyt lähteä koulimaan 16?20-vuotiaita yrittäjäuralle, jos heidät haluaa pitää tällä seudulla. Polo kiittää kaupunkia hyvästä panostuksesta yrittämisen eteen. Viime kevääseen Starttaamon jäsenyritykset olivat keränneet ra- haa yli kymmenen miljoonaa euroa pelkästään sijoittajilta. Teemu Polo ja Tom Laine laskevat, että nyt summa on jo yli 20 miljoonaa. . Seppo Parkkinen TOISET KENGÄT www.sak.fi Teemu Polon oma firma Soljuva alkaa olla myyntikunnossa. 08 5584 7606 LIPUT teatteri.myyntipalvelu@ouka.fi alk. Tuotekehittelyä aloitettaessa sukelletaan aika syvälle. Edes taloudellisesti nollapisteeseen pääseminen voi kestää kaksi vuotta. Jukk JAN MIELENSÄPAHOITTA . .2 MINIÄ Ensi-ilta 28 pienellä näyttämöllä Katso kevään ohjelmisto teatteri.ouka.fi Myyntipalvelu p. Terrence McNally HOUSUT POIS Ohjaus -musikaali suurella näyttämöllä Mikko Kouki a Heinänen Tuomas Kyrö . Meidän ei kannata kilpailla Helsingin kanssa, mutta Oulun pitäisi päästä hyötymään, peesiin, siitä, mitä Aalto-yliopisto tuo Suomeen, Polo sanoo. Hänestä ei ole suurta järkeä usuttaa viisikymppisiä, ikänsä Marja Luumi matkapuhelimia tehneitä, start up -yrittäjiksi. . Meidän jäsenistömme ei ole onnistunut ainakaan kauhean huonosti, he huomauttavat. Demokraatti, Oulu Hankerahoitukset eivät riitä . 08 5584 7600 Ryhmävaraukset p. Starttaamon ainoa palkkaa saava työntekijä, assistentti Mira Pöykiö, pitää vanhalla nahkatehtaalla pyörät pyörimässä. SAK:n Pohjois-Suomen toiminta-alue Oulun toimipiste p.020 774 0341 Mäkelininkatu 31 90100 Oulu ENSI-ILTA 1.3. suurella näyttämöllä Pohjautuu HANNU VÄISÄSEN romaaneihin Ohjaus FIIKKA FORSMAN David Yazbek . Investoinneista pitää saada tehot paremmin irti, kun kaupunki laittaa niihin paljon rahaa. Hän toivoo kaupungilta enemmän yhteistyötä yksityisten toimijoiden kanssa näiden tehojen irtisaamiseksi. ?Ne ajat ovat ohi, kun yritykset pysyivät omissa bunkkereissaan.? Kuvat Jukka-Pekka Flander Teemu Polo toivoo kaupungilta enemmän yhteistyötä yksityisten toimijoiden . Odotusarvot ovat usein liian korkeat, kun meiltä on tullut Roviota ja Supercelliä. Miljoonankaan tarjous ei aina riitä vuoden vanhalle firmalle. Polo korostaa, että kyse ei ole suinkaan ahneudesta vaan lujasta uskosta omaan ideaan ja halusta säilyttää itsenäisyys. Sijoittavat ovat löytäneet firmat Monet start up -yrittäjät itkevät rahanpuutetta. 22.1.2014 13 tiedon kiertää Tom Laine uskoo, että vuoden aikana vähintään yksi Starttaamon jäsenyrityksistä tulee myydyksi isolla rahalla. Mutta Polon mukaan tämä vaihe täytyy vain kestää.
Rimpeläinen sai käyttää suunnitteluun työaikaa ?Pelkkä tuote ei riitä. Yrityksillä on yhteistyösopimus. . Muutama Kolibri saatiinkin myydyksi. . Se sykähdytti meidän mieliämme, totta kai, Pitkälä muistelee. Rahahanat ehtyivät Arvovaltaisen palkinnon jälkeen Pitkälästä ja Rimpeläisestä tuntui, että maailma on avoin. Saman vuoden lopulla Kolibri sai kovan luokan tunnustuksen. Tuli mieleen, että olisipa hienoa, jos kone itse pyörittäisi kappaletta. Rimpeläinen piirsi pienen jyrsimen runkoaihion ja marssi toimitusjohtaja Veikko Pitkälän pakeille. . Pitkälä pitää onnenpotkuna sitä, että samasta talosta Oulunsalon Elektroniikkatieltä löytyi Global Innovation Networks -yritys, joka otti pienen jyrsinkoneen haltuunsa. Onneksi saimme partnerin, joka kehittää edelleen Kolibria kansainvälisiin kuvioihin sopi- Marja Luumi Demokraatti, Oulu marja.luumi@ demari.fi vaksi ja satsaa markkinointiin, Pitkälä kiittää. Wegera osallistuu edelleen keksintönsä mallistamiseen. Ovia on jo avattu maailmalle, kun Mitsubishi kiinnostui yhteistyöstä Kolibrin kehittelyssä. Markkinointikin kaipaa rahaa Veikko Pitkälää harmittaa suomalaisten ennakkoluuloi-. Pete kysyi, että aletaanko tekemään tällaisia viisiakselisia pöytäkoon jyrsinkoneita. Minä siihen, että totta kai, Pitkälä kertaa. Innosuomi -palkinto lämmitti Kolibriksi . pieni ja vikkeläliikkeinen kun on . Jouduin kuusi kertaa kiinnittämään tämän pienen kappaleen käsin koneeseen. 14 22.1.2014 ??Lama uhkasi torpata uuden keksinnön lähtökuoppiinsa Kolibri lentää taas kolhuista huolimatta Uusi keksintö voi syntyä työn ääressä. Näin kävi Wegera Oy:n silloiselle CNC-koneistajalle Petri Rimpeläiselle muutamia vuosi sitten. Wegera palkittiin tasavallan presidentin Innosuomi 2011 -palkinnolla. . Se pitää saada myös markkinoille.? niin paljon kuin pystyi ja vapaaaikaa niin paljon kuin halusi. Protyyppi sai suopean vastaanoton. Laite saatiin markkinakelpoiseksi syksyllä 2011. nimetyn jyrsinkoneen tuotekehitys alkoi vuonna 2009. Toimitusjohtaja Pitkälä piti Kolibria hienona opetusvälineenä koneistusalan koulutuksessa. Mutta sitten iski täydellinen investointilama ja koulujen rahahanat menivät kiinni, Pitkälä kertoo. Kolibrin tarina olisi saattanut päättyä siihen. Hän työsti sokeripalan kokoista muovikappaletta ladonkokoisessa jyrsinkoneessa ja mietti, onko siinä mitään järkeä.
Wegeran viime vuosi sujui kohtalaisen hyvin. kuten Wegeran Kolibri. . Pitkälä näyttäisi onnistuneen tavoitteessaan. Luoville kyvyille pitää antaa mahdollisuus Metalliteollisuutta pidetään hyvin perinteisenä alana, jossa luovuudelle ei ole sijaa. Pitkälä allekirjoittaa tämän vahvasti. Merkillistä on, että pohjoiskorealaiset tuotteet kelpaavat sellaisenaan, hän heittää. Pitkälän mielestä pääomaköyhien yritysten pitäisi saada enemmän rahaa tuotekehityksessään myyntiin ja markkinointiin. . Hän on selvästi ylpeä entisestä työntekijästään. . Tuotekehitys ruokkii itse itseään . Wegeralla näin ei ole. Firmoja on kaatunut viime aikoina aivan tarpeeksi. . Kun ammattikoulun käyneestä löytyy tuollaista luovaa lahjakkuutta, hän ohittaa mennen tullen monen korkeammin koulutetun ihmisen. Suunnittelija/koneistaja Rimpeläinen on osallistunut vuosien mittaan muutamiin suunnittelukilpailuihin ja pärjännytkin hyvin. Kaikki kaupassa erilaisten muovipussien avaamisen kanssa tuskaileville on tiedossa helpotusta. Rimpeläisen uusin prototyyppi on laite, joka avaa pussin kuin pussin ilman, että hermot menevät.. Pääosa asiakkaista on italan yrityksiä. että sekä oma porukka että asiakkaat tuntevat olonsa kotoisaksi. Petri Rimpeläinen vetää tällä hetkellä parin kaverinsa kanssa omaa firmaa, mutta on edelleen vahvasti mukana keksintönsä kehittelyssä. Jotta sen hedelmät ovat korjattavissa työllisyytenä ja uusina työpaikkoina, tuote pitää myös saada markkinoille, Veikko Pitkälä korostaa. Mika Murto on työskennellyt Wegeralla kolmisen vuotta. Toimitusjohtaja Veikko Pitkälän mukaan väen vaihtuvuus on ollut vähäistä . Rimpeläinen myöntää, että jo nuoresta pojasta läh- tien hänestä on löytynyt keksijän vikaa. Pelkkä tuote ei riitä. Toimitusjohtaja Veikko Pitkälä korostaa, että tuotekehittely kuuluu jokaisen aikaansa seuraavan yrityksen intresseihin. . Tulevaan ei silti ole aikaikkunaa. Jos kolmeksi viikoksi on tilauksia, tie- dämme, että elämä jatkuu, hän kuvaa. Pitkälä tähyää jo eläkkeelle, kunhan sopiva jatkaja löytyisi. . Hänen pitää istua luontevasti työyhteisön kulttuuriin. Tässä talossa ei hierarkkisia arvoasetelmia sallita, hän korostaa. Wegeran perustaja on pyrkinyt siihen, että yrityksessä on mutkaton ilmapiiri . Petri Rimpeläinen lupaa, että se työstää vaivatta kappaleita tiiliskiven kokoisesta riisinjyvääkin pienempään. suus, kun kotimaassa kehitetään uutta . Aina epäillään, että toimiikohan se varmasti. 22.1.2014 15 Kuvat Jukka-Pekka Flander Wegeran tiloista löytyy kaksi Kolibria. Wegera työllistää noin 20 henkeä. Toimitusjohtaja Veikko Pitkälä sanoo metalliteollisuu- den kilpailun olevan varsin kovaa Oulun seudulla. luo entistä enemmän innostunutta ilmapiiriä työskennellä. Kolibrin ?isä. Jos joltakin syntyy luova ratkaisu, varmasti tässä yrityksessä ei sen kehittämisen tulpaksi asetuta. se kertoo osaltaan ilmapiiristä. Metallialalla ei kvartaaleja tuijoteta Wegera on vuonna 2011 perustettu koneistukseen ja laitekokoonpanoon erikoistunut yritys
Oppositio vaatii pääministerin eroa ja virkamieshallituksen asettamista, jos vaalit ja niiden yhteydessä pidettävän kansanäänestyksen tulos reformiuudistuksista on myönteinen. Tämä on opposition kanta tilanteeseen, Jens Orback sanoo. Mielenosoittajat vaativat muun muassa pääministeri Yingluck Shinawatralta ja hänen suvultaan, että he eivät enää tulevaisuudessa osallistu aktiivisesti maan politiikkaan. . Tilanne on kireä ja kiristyy päivä päivältä. Pääsihteeri Jens Orback on paikan päällä Bangkokissa tapaamassa hallituksen ja opposition edustajia. Jens Orbackin mukaan oppositio voi harkita vaaleihin osallistumista . Aivan noin jyrkkää kantaa ei minun ja opposition välisissä keskusteluissa tuotu esiin. mutta tietyin ehdoin. . Ahtisaaren asettama asiantuntijatyöryhmä on ollut mukana alusta lähtien, Jens Orback sanoo. Thaimaan poliittiset vastakohtaisuudet ovat niin suuret, että ne ovat vaarassa hajottaa koko yhteiskunnan. Armeijan lähettämät tarkkailijat seuraavat sivusta rauhallisesti tapahtumien kulkua.. Näissä maissa asiat edistyvät rauhanomaisesti eli keskustelemalla, toteaa Burmaan seuraavaksi lähtevä Orback. Maria Palo Demokraatti, Bangkok Ahtisaaren neuvot tarpeen Olof Palmen Kansainvälinen Keskus on usean vuoden ajan tukenut aktiivisesti Thaimaan demokratiaprosessia. Pääministeri Yingluck Shinawatra on julistanut uudet vaalit helmikuuksi. Oppositio on tähän asti jyrkästi kieltäytynyt osallistumasta vaaleihin. Ja, että uudistukset on saatava läpi vuoden sisällä, Orback kertoo. Koko yhteiskunta vaarassa Jens Orback on huolissaan Thaimaan tilanteesta. . 16 22.1.2014 ??Mielenosoitukset uhkaavat kaataa koko yhteiskunnan Suomi ja Ruotsi sovittelevat Thaimaassa Jens Orback . Ahtisaaren osuus on tärkeä. Demokratiakysymyksissä ovat Burma ja Kambodza Thaimaata pitemmällä. Oppositiota tukevat mielenosoittajat ovat sulkeneet seitsemän suurinta ydinkeskustaan johtavaa tienristeystä. Tätä työtä yhdessä keskuksen kanssa on tekemässä myös presidentti Martti Ahtisaaren johtama asiantuntijaryhmä. Presidentti ja rauhanpalkinnon saanut Martti Ahtisaari ei ole Olof Palmen Kansain- Hallitusta vastustavat mielenosoittajat ovat sulkeneet seitsemän tärkeintä sisääntuloväylää Bangkokin ydinkeskustassa. Asokin ostoskeskusta hallitsevat maailman nimekkäiden muotisuunnittelijoiden myymälät. välisen Keskuksen pääsihteeri Jens Orbackin mukana Bangkokissa, mutta hän on tavoitettavissa. . Tilanne voi kuitenkin ryöstäytyä käsistä. Jos ratkaisua poliittisella tasolla ei saada aikaiseksi, vaarana on, että armeija kaappaa vallan, toteaa Jens Orback. Pääsihteeri Orbackin mukaan on tärkeää, että keskusteluja molempien osapuolien kanssa jatketaan. . Opposition yksi vaatimus koskee riisinviljelijöiden Jens Orback. saamaa tukea. Tähän saakka poliisi ja armeija ovat saaneet pidettyä tilanteen suhteellisen rauhallisena. Opposition mukaan tukea on alennettava. Sekä hallitus että oppositio ovat uteliaita ja tiedonhaluisia Pohjoismaiden demokratiasta. Oppostion johtajien mukaan pääministeri Shinawatra voi osallistua vaaleihin, mutta jos uudistuksista pidettävässä kansanäänestyksessä kyllä-puoli voittaa, niin silloin on asetettava erityinen komitea seuraamaan, että uudistukset toteutuvat. Hänen kokemuksensa vastaavanlaisista tilanteista ovat korvaamattomat. on Bangkokissa sovittelemassa hallituksen ja opposition välistä kireää tilannetta. Orback ei ole yksin, erikoisneuvonantajana on presidentti ja Nobelin rauhanpalkinnon saanut Martti Ahtisaari. Hallituksen vastaiset mielenosoitukset ovat jatkuneet kuusi viikkoa. Olof Palmen Kansainvälisen Keskuksen pääsihteeri . Thaimaan poliittiset vastakohtaisuudet ovat niin suuret, että ne ovat vaarassa hajottaa koko yhteiskunnan
Myös ilmavoimaa on tarvittaessa käytössä. katraitaan oikuttelevan sään oloissa. . Hän panee viljelijöiden elämän vaikeutumisen ilmastonmuutoksen tiliin. Kaupunkeihin lähetetyt nuoret naiset ovat pääosin 18?30-vuotiaita. Turvahuolia lisäsivät joulukuussa Volgogradissa tehdyt kaksi itsemurhaiskua. Hänen kokemuksensa vastaavanlaisista tilanteista ovat korvaamattomat.? Hallituksen vastaisia julisteita tehdään mielenosoittajille useissa paikoissa. Isosisko Fizer Boa, 20, lähti ensimmäisenä kotikylästään Pohjois-Ghanasta pääkaupunkiin Accraan ja pestautui torille kantajaksi. Pian kaksi nuorempaa sisarta keskeytti koulunsa ja lähti perään, sillä viljelijäperheen tulot eivät enää riittäneet koulumaksuihin. Kansalaisjärjestöjen mukaan maalaistyttöjä on Accrassa ja toisessa etelän suurkaupungissa Kumaissa yli 80 000. (STT-AFP) Serbian tavoitteena on EU-jäsenyyden toteutuminen vuonna 2020. Moni kotiin palaava tyttö on saanut sukupuolitaudin, ja raskaana olevat eivät pysty jäljittämään lapsen isää tai hankkivat puoskaroidun abortin, hän summaa. Venäjä on virittänyt Sotshin turvatoimet äärimmilleen. Jäsenyysneuvottelut päästiin aloittamaan vasta nyt, kun Serbia on normalisoinut suhteensa siitä irtautuneeseen Kosovoon. Pohjoisen vitsauksina ovat sateiden vähyys, maan hedelmällisyyden heikkeneminen ja jopa 47 asteeseen kipuavat lämpötilat, sanoo tohtori Wilson Dogbe Savannahin maataloustutkimuslaitokselta. 22.1.2014 17 Plan Suomi Kuvat Maria Palo Monen tytön koulutie jää lyhyeksi Ghanassa. Unionin laajentumiskomissaari Stefan Füle kutsui päivää historialliseksi niin Serbialle kuin EU:lle. Albert Oppong-Ansah IPS, Accra ?Moni kotiin palaava tyttö on saanut sukupuolitaudin. Raskaana olevat eivät pysty jäljittämään lapsen isää tai hankkivat puoskaroidun abortin.?. Heitä luonnehditaan ympäristöpakolaisiksi, sillä maaseudun perheet eivät pysty elättämään lapsi- Yhdysvallat tarjoaa sotavoimaansa Sotshin tueksi Yhdysvallat on valmis avustamaan Venäjää Sotshin talviolympialaisten turvatoimissa. Pohjois-Kaukasian ääri-islamilaiset ryhmittymät ovat uhanneet iskeä 7. He koettavat ansaita kotiväelle rahaa tavaroiden ja veden kantajina, katukauppiaina tai baariapulaisina. Pohjois-Ghanassa toimivan Norsaac-järjestön johtaja Mohammed Awal sanoo tyttöjen joutuvan kaupungissa sekä sään että muiden vaarojen armoille, sillä moni viettää yönsä taivasalla rekka-autojen parkkipaikoilla. . Joidenkin arvioiden mukaan neuvottelut saattavat kestää jopa kymmenen vuotta. Serbia sai EU:n ehdokasmaan aseman jo vajaat kaksi vuotta sitten. Ilmastonmuutos on vaikeuttanut toimeentuloa maaseudulla ja moni lapsi joutuu lähtemään kaupunkeihin hakemaan elantoa. Kosovon itsenäisyyttä Serbia ei ole edelleenkään tunnustanut. Entisen Jugoslavian maista EU:n jäseniä ovat jo Slovenia sekä viime kesänä jäseneksi hyväksytty Kroatia. Kuva Plan Suomen tukemasta koulusta Ghanan Asesewassa. Nuoret naiset ilmastopakolaisina Ghanassa ?Martti Ahtisaaren osuus on tärkeä. helmikuuta alkaviin kisoihin. Pentagonin mukaan Venäjän pyynnöstä avuksi voidaan lähettää kaksi Mustallamerellä partioivaa Yhdysvaltain laivaston alusta. (STT-AFP?TT) Serbia aloitti jäsenyysneuvottelut EU:n kanssa Serbian neuvottelut maan EUjäsenyydestä alkoivat virallisesti tiistaina Brysselissä
nähneet saattoivat todeta, niin ?viinakiista roihahti risteilyllä, omat tyrmäsivät ministerin ehdotuksen?. Näinhän niitä erimielisyyksiä luodaan oikein mallikkaasti oikeistolaisten toimittajien toiveitten mukaisesti. Terveys- ja sosiaalityötä tekevät puolueen jäsenet, kuten muutkin vastuuntuntoiset ihmiset, tietävät alkoholin tuottamat kustannukset ja murheet. Tutkimusten mukaan jokainen alkoholiongelmainen huonontaa kymmenen lähimmäisensä tai työtoverinsa elämänlaatua. Ministeri susanna Huovisen ajamat tavoitteet voivat todellakin aiheuttaa vaaleissa 10 000 suurkuluttajan äänen menetyksen. Tämä on tehtävä yhdessä romaniyhteisön kanssa. Mikäli tulen valituksi Euroopan parlamenttiin, aion toimia sen eteen, ettei kenenkään tarvitse tulla Romaniasta Suomeen kerjäämään polvillaan kahdenkymmenen asteen pakkaseen. Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Slovakiassa romanilap- tilanteeseen, vaan työ, sia luokitellaan törkeästi älyllikansalaissesti kehitysvammaisiksi, rajaoikeudet ja taan erityisluokkiin ja paikoin koulutustaheidät jopa eristetään koulujen son nousu. pihoilla valtaväestön lapsista. Korkeakoulutettujenkin romanien on monessa maassa hyvin vaikea saada työtä ilman etnisen identiteetin salaamista. Romanien aktiivinen kansalaisuus on monessa EU-maassa tehty mahdottomaksi. Toimittajarouva alkoi kysellä innokkaasti mielipidettäni alkoholiveron korotuksesta, kun näki vierelläni tovereitteni mäyräkoiratornin. Kerkesin sanomaan, että kannatan kaikkia toimenpiteitä, joilla alkoholinkulutusta voidaan vähentää tai saantia hankaloittaa. Koulua romanit ovat käyneet keskimäärin viisi vuotta. Kuten Iltiksen etusivun 20.1. Joka toinen romani on joutunut vii- Kerjäämismeisen vuoden kuluessa rasisti- kulttuuri ei sen rikoksen uhriksi. Tämän kansan asema on kaikista EUmaista hankalin Romaniassa, Bulgariassa, Slovakiassa ja Unkarissa. Pääsin perehtymään aluekehitys- ja syrjintäkysymyksiin lisää, kun työskentelin Brysselissä Euroopan parlamentin demariryhmässä. Köyhyys, korkea työttömyys, surkeat asuinolot, slummiutuminen ja kaikinpuolinen syrjintä ovat osa romanienemmistön arkea suuressa osassa Eurooppaa. Syrjintä on ole ratkaisu usein myös institutionaalisella romanien tasolla. Porissa ja Satakunnassa vieraillut SDP:n kansanedustaja jukka kärnä uskoi Porissa ilmestyvän Uuden Ajan haastattelussa, ?että jos puoluejohtoon saadaan äijäenergiaa, niin teollisuustaustaiset äijät palaavat perussuomalaisista SDP:n kannattajiksi?. SDP:n puheenjohtajistossa on jo Kärnän peräämää äijäenergiaa. Itä-Euroopan romanien erityisen onneton tilanne on tullut EU:n vapaan liikkuvuuden myötä vauraan Länsija Pohjois-Euroopan tajuntaan. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Oikeisto lyö kiilaa demareitten sisälle Viime sunnuntaina iltapäivällä palasimme Länsisatamaan puolueväen Tallinnan risteilyltä. Osa tovereista oli jo lähtenyt laivalta ja loput keräilivät viimeisiä tavaroitaan poistuakseen muiden mukana. Eräät toverit toivat viereeni penkille ostoksiaan . Hän kääntyikin innokkaasti haastattelemaan näitä kelpo tovereitani. Valokuvaaja koetti sanoa, että kyllä tuo ensin esille tuotu näkemys myös pitäisi panna lehteen, kun kerran haastatellaan. Tarkoitukseensa sopiva mielipiteitä keräämällä toimittaja sai mielensä jutun aikaan, kun saksi muut mielipiteet tekstistään pois. Toki ymmärrän, jos hänen tiukimpia vaatimuksiaan joudutaan neuvotteluissa jonkin verran vesittämään. Korkeat alkoholin hinnat antavat työtä matkailun, liikenteen ja palvelujen parista palkkansa saaville ihmisille. Kysymys ei liioin ole vain romaneista, vaan yleiseurooppalaisten oikeusvaltioperiaatteiden uskottavuudesta ja EU:n vapaan liikkuvuuden periaatteen yleisen hyväksynnän säilyttämisestä. EU:n onkin laitettava edellä mainitut jäsenmaat nykyistä pontevammin ja sanktioiden uhalla parantamaan romanien tilannetta ja vähentämään institutionaalista syrjintää. Kuolihan oma poikanikin alkoholismiin 52-vuotiaana, kuten monet muutkin ikätoverinsa. Haastatteluni päättyi tähän, kun mäyräkoirien omistajat tulivat paikalle viimeisten pakkaustensa kanssa. Toimittajalle nimittäin valkeni vasta silloin, kenen tuliaisista oli kysymys. Vuosisataisten kehityskulkujen muuttaminen ei ole helppoa, mutta vaihtoehtoja ei mielestäni ole. Näille maille on yhteistä lähihistoriassa muiden jalkoihin jääminen ja vallan tasapainon heilahtelut, tehoton ja paikoin korruptoitunut hallinto sekä heikko luottamus kansalaisten välillä. Eurooppalaisissa romaniperheissä lapsiköyhyys on suurta. Eikö jokaisen maan olisi pidettävä huolta oman maansa kansalaisten hyvinvoinnista. Puolueessa on puheenjohtaja jutta urpilainen lisäksi kolme varapuheenjohtajaa, joista kaksi on miestä. Jukka Kärnä antoi ymmärtää, että jos Antti rinne lähtee ehdokkaaksi ja voittaa vaalin, niin silloin puoluejohdossa olisi henkilö, johon koko ?revohka? voisi samaistua. Onkohan tätä ?äijäkantaa? loppuun asti mietitty. 18 22.1.2014 Kolumni Eero Vainio Kirjoittaja on SDP:n varapuheenjohtaja ja eurovaaliehdokas. eero.vainio@sdp.fi Eurooppalainen oikeusvaltio kaikille kansoille ensimmäisiin ulkomaisiin romanikerjäläisiin Helsingissä vuonna 2008. Kun näin vuonna 2010 Moldovan kautta Brysseliin stipendiaatiksi interreilatessani Romaniassa romanien surkeat hökkelikylät, ja sen miten romaneja kohdellaan, niin lakkasin tuomitsemasta näkemääni. Sen vuoksi on menetetty heidänkin elämästään paljon hyviä vuosia. Samalla on tuotettu surua perheenjäsenille ja kustannuksia sosiaali- ja terveydenhuollolle. Alkoholin käytön vähentäminen on hyvä tavoite. Politiikan tekeminen pelkästään äänimäärän maksimoimisen takia on verrattavissa kvartaalitalouden tapaan toimia vain pikavoittoja tavoitellen. Pentti Miettinen hammaslääkäri, Kouvola Kirjoittajan mielestä SDP:n pitää osaltaan kantaa vastuunsa alkoholihaittojen vähentämisestä eikä miettiä vaalimenestystä. SDP:ssä naisen ja miehen kisa Sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajapeli on ajautumassa sukupuolten väliseksi taistoksi. Joka tietää romanien lähtöolot, ei kuitenkaan ihmettele kerjäläisvaellusta. Toisaalta ne voivat tuoda myös ääniä niiltä, jotka ovat kyllästyneet lähiympäristössään toimivien liikakäyttäjien aiheuttamiin häiriöihin. Mielestäni politiikan tekeminen pelkästään äänimäärän maksimoimisen takia on verrattavissa kvartaalitalouden tapaan toimia vain pikavoittoja tavoitellen. Jos pyrkimys pikavoittoihin olisi tavoitteena, niin puolueohjelmaksi riittäisi ?uinti, puinti ja nainti?, tai vielä vanhempi vaatimus ?pers..tä joka miehelle?. Sosialidemokraattisen puolueen tulee kuitenkin tuntea moraalinen vastuunsa. Omalta osaltani toivon mahdollisimman laajaa kannatusta ministeri Susanna Huovisen toiminnalle. Tallinnan matkat ovat hyvää työllisyyden hoitoa. Minun mielestäni Susanna Huovisen alkuperäiset ehdotukset ovat kannatettavia ja vakavasti otettavia. Täällä Kouvolassakin on alueita, joilla myös naisten suuri kuolinsyy on alkoholismi. Kun kyse on puolueesta, jonka perusarvoihin kuuluu sukupuolten välinen tasa-arvo, niin on vaarana, että näin väkevä äijäkanta synnyttää vastareaktion. Julkisuuden ohella myös SDP:n jäsenkunnassa on halukkaita kaatamaan puolueen alhainen gallupkannatus yksinomaan istuvan puheenjohtajan Jutta Urpilaisen niskaan. mäyräkoiria ja täysinäisiä muovikasseja toinen toisensa perästä. Siihenpä sitten iskeytey paikalle toimittaja ja valokuvaaja. Sanoivat olevansa Ilta-Sanomista. Romanit ovat Euroopan paarialuokkaa. Eihän kerjääminen kuulu hyvinvointivaltioon. Mutta harva tietää. TyrmisTyin, kun Törmäsin n n n kerjäämiskulTTuuri ei ole ratkaisu romanien tilanteeseen, vaan työ, kansalaisoikeudet ja koulutustason nousu. Se ei kuitenkaan edellyttäisi sitä, että SDP:n puheenjohtajataisto käytäisiin pelkästään eri sukupuolen välisenä kisana. SDP:n historian ensimmäinen naispuheenjohtaja Jutta Urpilainen on ilmaissut halunsa jatkaa puolueen johdossa. Hänen haastamistaan on Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne ilmoittanut harkitsevansa. Toivottavasti Rinteen tavoin myös muita päättäisi lähteä tavoittelemaan SDP:n puheenjohtajuutta. Pentti Välimaa Pori Onkohan tätä ?äijäkantaa? loppuun asti mietitty?
Ilmeisesti Mer rill on ollut miehelleen yliver taisen vaikuttava persoona. Kohtaaminen New Yorkissa Jaakko Hintikka on maailmalla tunnettu filosofi, joka on luo nut tieteellisen uransa pääosin amerikkalaisissa yliopistoissa, ensin Stanfordissa Kalifor niassa ja sitten itärannikolla. Merrill oli myös filosofi ja työs kenteli yliopistoissa, vaikkei ol lutkaan väitellyt. Merrill oli eroamassa toisesta aviomiehestään, mutta Jaakko oli vielä naimisissa suomalaisen vai monsa kanssa, kun he tapasivat vuonna 1975 erään kongressin aikana New Yorkissa. Kennedyn kanssa intiimissä suhteessa. Jaakko Hintikan teos on avoi muudessaan kiistatta rohkea veto ja osoittaa, että filosofitkin ovat tavallisia ihmisiä. Väkevä ja voi mallinen rakkaus leimahti heti. ?Ja sitten tapahtui jotakin, mitä on vaikea kuvailla, vaikka se sil loin oli heille todellisempaa kuin tavanomainen konkreettinen to dellisuus. Lisäksi Hintikka on lastannut kirjaan liikaa jokseenkin triviaaleja yk sityiskohtia vaimonsa elämästä. Vähemmälläkin olisi uskonut, että rakkaus oli suurta ja ih meellistä ja että suhde mullisti molempien elämänkäsityksiä perusteellisesti. Jaakko Hintikka toimii edel leen 84vuotiaana Bostonin yli opistossa filosofian professo rina. Kirja on herättä nyt huomiota suorasukaisen ja avioliiton rakkauselämää paljas tavan sisältönsä vuoksi. Kysymyksessä on kiihkeän rakkauden kuvaus, rakkauden, joka pistää aviomiehen kirjoit tamaan ylistystä vaimolleen vielä yli 20 vuotta tämän kuo leman jälkeen. kuvailee Jaakko tapah tumaa (Hintikka käyttää itsekin kertojana etunimeään). Syttyi rakkaus, joka muuta man vuoden kuluttua johti avio liittoon. 22.1.2014 Filosofi Jaakko Hintikka on jul kaissut amerikkalaisesta vaimos taan Merrillistä kirjan, joka ker too jotain filosofista itsestäänkin, onhan se myös kertomus heidän avioliitostaan. Jaakko kehuu vaimoaan muun muassa älyk kääksi, karismaattiseksi, em paattiseksi ja tarkkanäköiseksi ihmistuntijaksi. Suhteesta ke hittyy yhteinen projekti sart relaisessa hengessä, sillä Sartre oli Wittgensteinin ohella paris kunnan kiinnostuksen kohde. Heistä tuli ?me?, ja he tekivät töitä suhteen kestämisen eteen. Jaakon vaimostaan tekemien analyysien lisäksi teos sisältää Merrillin rakkautta uhkuvia kir jeitä uudelle rakastetulleen. Sensaatioksi nostettu Kennedy-suhde Hintikan kirja on ennen kaikkea kahden ihmisen ehdottoman rakkauden kuvaus. Ylenpalttinen toi sen ihmisen ylistys ja rakkau desta hokeminen alkaa jossain vaiheessa kyllästyttää. He havaitsivat ole vansa omassa yksityisessä sfää rissään, jolle muu ympäristö oli merkityksetön, sfäärissä missä vain he kaksi olivat toisilleen to dellisia,. Tarja Kontro WSOY 2014 kuluessa he kävivät pitkiä ja intii meja keskusteluja. Ehkä ny kymedian sensaatiohakuisuu desta kertoo ennemmin se, että kirjasta on otsikoihin nostettu pieni maininta Merrillin olleen hamassa nuoruudessaan jon kin aikaa John F. ?Hän valitsi nimekseen Merrill Hintikka. Merrill Hintikan tuhka uurna on haudattu Tuusulan uudelle hautausmaalle. Anja Salminen Jaakko Hintikka on kirjoittanut avoimen kirjan suuresta rakkaudestaan, nyt jo edesmenneestä puolisostaan Merrilistä. 19. teos on ylit sevuotava ylistyslaulu ihmeelli selle Merrillelle. Tuon illan Kirjat Kahden filosofin tarina tihkuu rakkautta Jaakko Hintikka: Hän valitsi nimekseen Merrill Hintikka Suom. Hiukan ymmälleen kirja lukijan kuiten kin saattaa
Hänen johdollaan laitos ankkuroitui 1960-luvulta lähtien marxilaiseen tutkimusperinteeseen, jota Pertti Karkama jatkoi. Yliopiston historiassa kerrotaan seuraava anekdootti Palmgrenin ja hallintojohtaja Heikkisen käymästä eläkekeskustelusta. Tekstit kertovat, että Palmgren oli puolen vuosisadan ajan kärkevä yhteiskunnallinen poleemikko ja sitkeä vasemmistolainen toisinajattelija. (1940-luku) sekä ?Viran ja viisauden vuosikymmeniltä? (1950?1980-luvut). Kysytty sitaattihan on tämän esseen alkukappaleet. Ja jatkossahan Raoul Palmgren asettaa vallankumouksellisen arvostelijan ihanteeksi olla: ?kylmä loogikko, tiedemiestyyppi, joka tuntien taiteen sekä estetiikan että sosiologian, kykenee suuressa pers- Kirjavisa pektiivissä arvioimaan kulloinkin kyseessä olevan taideteoksen todellisen, oleellisen arvon. On itsestään selvää, että tällainen kriiitikko on pienille, heikkoälyisille kirjailijoille kauhistus; heille olisi paljon lohdullisempaa antautua ymmärtävän s.o. Heikkinen tuli sanoneeksi: ?Tehän otitte osaa talvisotaan, siitähän tulee palvelusvuosia, mutta jatkosodan aikana te taisitte olla turvasäilössä.. 1930-luvun kirjoituksia seurasivat tekstit ?Vapaan Sanan vuosikymmeneltä. Vuosi ennen kirjan ilmestymistä Palmgren oli erotettu kommunistipuolueesta ja Vapaa Sana -lehden päätoimittajan tehtävästä. Yhtenä syynä erottamisiin oli debatti Armas Äikiän kanssa. Tämän jälkeen Palmgren toimi kirjastonjohtajana Vaasassa ja Kemissä. Jos Raoul Palmgren kirjoitti romaaninsa ?1930-luvun kuvat. Palmgren ajoi tehokkaasti Vaasan asiaa. Vastapuolella Ilkka-lehden silloinen päätoimittaja, Veikko ?Aaretti. Samaa jylhää kuvastoa on visanäytteessä: ?valheen savuverho kuolevan järjestelmän jättiläisvääryyden yllä?. kuten mainittu ts vastaajaa joskus 20 vuotta sitten kutsui . - - Etelä-Pohjanmaalla taisteltiin 1960-luvulla maakuntakirjaston paikasta Seinäjoen ja Vaasan kesken. Kyllähän kysyjällä oli tiedossa, että vihjeessä mainittu kirja (jota ei edes kysytty!) ilmestyi 1950-luvulla, mutta teoksen nimi suorastaan suggeroi ja pakotti väittämään, että 1930-luvulla. Siis mistä oli kyse. 20 22.1.2014 Palmgrenin kädestä saivat niin porvarit kuin omatkin Aloitetaan tämän viikon visapurku poikkeuksellisesti sitaatilla: ?Ja vuodet ne käy yhä vaikeammiks / ja haaveet ne käy yhä haikeammiks, / ne polttaa, ne hehkuu, ne halaa. En ole pystynyt tarkistamaan, milloin teksti valmistui, mutta kirja ilmestyi vasta 1953. - - Palmgren kutsuu eräässä kirjoituksessaan kirjallista pseudonyymiään R. uranuurtaja ts kai keksi sen lumiukkokisa-ilmaisun arvailuihin perustuville väärille vastauksille. Kun Pikku Prinssin ilmestymisvuosi heitti sesongin avaussitaatin vihjeissä yhdellä, niin kakkostehtävässä vihjeen virhemarginaali oli jo pari vuosikymmentä. (1953) 1930-luvulla, niin sitten se vihje olisi kohdallaan, kun hän julkaisi sen nimellä R Palomeri ja teoksen päähenkilö on Rolf Pahlman. Jatketaan arvailua hamaan loppuun asti: sen verran intomielisen jämäkkää tekstiä, että olisiko ?Tekstejä nuoruuden vuosikymmeneltä?.? Olihan se, ei langennut ?Tampereen imaami. Nimen valinnassa lienee samaa ilkikurisuutta, miksei vakavampaakin symboliikkaa. yhtä tyhmän virkaveljen arvioitavaksi.? Vihje 30-luvun salanimellä kirjoitetusta avainromaanista oli huomattava apu, mutta ehkä ratkaisevaa oli se, että kyseessä oleva ?Tekstejä nuoruuden vuosikymmeniltä? (Love-kirjat 1980) sattui olemaan toissa talvena muutaman viikon yöpöytälukemistonani ja vaikkei sitaatti heti tullut mieleeni, niin tyyli oli vallan kirkkaasti tunnistettavissa.? Pertti Vuorela Espoosta luonnehtii kirjailijaa näin: ?Raoul Palmgren oli marxilaisenakin oman tiensä kulkija, Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki / kirjavisa@demari.fi. Palomeri teoksen 1930-luvun kuvat. Palomerta leikillisesti ?ystäväksi ja huonetoveriksi?. / Joka ilta ma mietin: Kai huominen uus / tuo lohdun ja loppuvi rauhattomuus! / Yö loppuu, mut murheet ne palaa.? Ei, nyt ei kysytä, että kuka Leino nämä rivit kirjoitti, vaan todetaan, että visaräähkälle vuodet, siis vuosiluvut, näyttävät käyvän koko ajan vaikeammiks. Hän kirjoitti salanimellä R. harhauttavan vihjeen paulaan. Eikä siihen tarttunut edellisen tamperelaistoveri Vesa Kauttokaan, joka pudottelee perustietoa kirjailijastamme. ?Vaikuttaa siltä, että viikon kirjailija on huomattava vasemmistolainen kirjallisuuskriitikko, tutkija ja lehtimies Raoul Palmgren (1912?1995). . Tamperelainen Unto Vesa saa korkata tehtävän, joka poiki taas ilahduttavan runsaan palautteen. ?Nyt kun on talvi tullut, voinee tulla mukaan arvauksellakin . Palmgren tuohtui: ?Vai turvasäilössä! Minut oli tuomittu kuritushuoneeseen eikä mihinkään turvasäilöön.? n n n Jyväskyläläinen Mauri Panhelainen availee pseudonyymin saloja. ?Nyt jo edesmennyt Love Kirjat julkaisi 1980-luvun alussa Palmgrenin tekstejä kolmen kokoelmaniteen verran. Hän väitteli 1965, ja hänet nimitettiin 1968 Oulun yliopiston ensimmäiseksi kirjallisuustieteen professoriksi. Oulun yliopiston historiassa todetaan, että Palmgren tunnettiin vaativana ja jopa pelottavan perinteisenä professorityyppinä ja ankarana tentaattorina. Ikäänkuin jokin (aatteellinen) palo voisi tulimerenä polttaa maan päältä väärän ja vahingollisen. Pirilä haukkui pakinassaan hänet vaasalaiseksi kulttuurirakiksi, suuruudenhulluksi ja ylimieliseksi öykkäriksi. Kerrotaan, että menestyksekäs taistelu maakuntakirjastosta nosti Palmgrenin mainetta vaasalaisten silmissä ja hän sai valkoisessa kaupungissa anteeksi vasemmistolaisuutensa.? Tapani Sihvola Helsingistä hahmottaa, Palmgrenia siteeraten, vallankumouksellisen kriitikon kuvaa. Raoul Palmgrenin Tekstejä nuoruuden vuosikymmeniltä -kirjan kanessa on unkarilaisen pilapiirtäjän Stroblin hänestä lukiovuosina tekemä tulevaisuudenkuva. ?Yhdyn Tulenkantajissa 15/1934 olleen Palmgrenin artikkelin otsikkoon ?Arvostelijan tulee olla tiedemies?
Kekkosen innostuksen voi hyvin ymmärtää. Edellytyksenä on, että myös suomenkieliset säätiöt lähtevät mukaan tukemaan kilpailua. Palmgren vastusti ?mies ja ääni?-lakiehdotusta samoin kuin 70-luvun alkupuolen suurta tutkintojen uudistamista.? Kalle Salminen Joensuusta ottaa esiin Palmgrenin suurtöitä. ?Palmgren jätti jälkeensä mahtavan henkisen ja kirjallisen perinnön. Hän näki heissä oman ?penikkatautinsa? piirteitä. Raadin mukaan Karjalaisen kirja avaa erinomaisella tavalla Tove Janssonin elämää ihmisenä ja monialaisena taiteilijana. Palkintoperusteluissa todetaan muun muassa, että Karjalainen analysoi onnistuneesti taiteilijan teoksia ja tuotantoa tämän yksityiselämän ja ajan virtausten kehyksissä. Varsinaiseen raskaaseen sarjaan hän nousi omaan väitöskirjaansa perustavalla kaksiosaisella ja tuhatsivuisella vanhan työväenliikkeen kaunokirjallisuutta analysoivalla Joukkosydämellä (1966), mistä tuli monelle kauan odotettu hakuteos. Hän muistuttaa, että vielä on epävarmaa sekin, paljonko arkkitehtikilpailu ylipäätään maksaa. Mutta saa jatkaa: ?Jos se olisi ollut mahdollista, olisin vuoden 1982 valitsijamiesvaaleissa äänestänyt mieluummin Palmgrenin luokkakaveria, peruskoulun isää Reino Henrik Oittista, joka oli kuitenkin kuollut jo neljä vuotta aikaisemmin. eikä suinkaan esteitä. Varsinaista sohellusta! Moni asia meni pieleen kavereitten ja vanhempien kanssa, ja kaikki vain tyttöjen takia. Kallion Kulttuuriverkoston tapahtumat ovat jo käsite. Kiitosta saa myös teoksen kuvitus, jota raati luonnehtii monipuoliseksi. Lisäksi säätiö jakaa 5 000 euron kunniamaininnat, jotka menevät Heikki Aittokoskelle teoksesta Narrien laiva . Professorina hän oli vaativa ja pedantti, vanhan ajan professori, joka ei veljeillyt opiskelijoiden kanssa. Sitä paitsi, sanon sen taas: jos satun koisaamaan, ravista minut hereille.? Tietokirjallisuuden Lauri Jäntin palkinnon saa taidehistorioitsija Tuula Karjalainen teoksesta Tove Jansson . omien sanojensa mukaan. Niinpä Palmgren piti Oulun professorivuosinaan etäisyyttä radikaaleihin marxilaisiin ja taistolaisiin. Palmgren joka tapauksessa rupesi, ehkä jonkun mielestä yllättäenkin, Koiviston valitsijamiesehdokkaaksi Pirkanmaalla.? Sirpa Taskinen Helsingistä esittelee grafologista löytöään. ?Visalähdettä etsiessäni törmäsin myös Palmgrenin toimittamaan ja omistamaan kirjaan Marxilaisuus, jonka hän oli signeerannut 30.4.1937 (liitteenä). Vaikka käsialatutkimusta pidetään epäluotettavana, niin sen verran uskaltanee sanoa, ettei kirjoittajalta ainakaan itseluottamusta puuttunut.? Taavi Lehtolainen Kuopiosta valittaa, että ?voi kun on vaikeaa, sillä tekstikatkelma on selvästikin Raoul Palmgrenin tapaista, mutta avainromaani salanimellä on kuin Alex Matsonia. V. Hänellä oli kiivas oikea-oppineisuuden kausi vuosina 1933?34, ?penikkataudin aika. Tee työtä ja rakasta (Tammi). Viimeisessä kappaleessa kriitikko pohti syitä miksi novellit eivät Suomessa menesty . Sitä hän ei voinut hyväksyä, koska heidän ?fascistien Snellman-linja on törkeä väärennös?. Olen nukkunut tänään hirveän vähän, kun oli niitä murrosiän ongelmia, joten käyntisi ei olisi mitenkään voinut jäädä minulta huomaamatta. Elokuvallisen linkin eli erään näyttelijän kautta hänet voi linkittää nobelisti Pasternakin teokseenkin. Kuka on tämä filosofiasta väitellyt musiikillisesti lahjakas proosan ja draaman taitava moniosaaja ja mikä teos? Vastaukset oheisiin osoitteisiin viimeistään 28.1. mennessä. Näissä nuoruuden teksteissä pilkottaa jo Palmgrenin poliittinen ja kirjallinen kuningastie: suuri linja. (rb) Viikon sitaatti Jospa tällä kertaa väisteltäisiin vuosilukukarikot niin, että todetaan tämän viikon kirjailijan olleen kuuma nimi eurooppalaisissa kirjapiireissä vuosituhannen vaihteen tienoilla. Lauri Jäntin säätiön myöntämä palkinto on 15 000 euroa. Lehden mukaan säätiö on varannut summan, jolla voi se myöhemmin keväällä osallistua Guggenheim-museon arkkitehtuurikilpailun kustannuksiin. Säätiön johtaja Leif Jakobsson ei täsmennä lehdelle sitä, kuinka suuresta summasta on kyse. Porvaristo oli omaksunut J. Eniten ääniä saivat Helsingin Flamencofestivaali, Sompasauna ja Pop Up ILO Mesta. Demokraatti Tuula Karjalainen saa Lauri Jäntin palkinnon hen vuosilukufibaan. Lisäksi tuki maksetaan vain kilpailusta vastaavalle suomalaiselle oikeushenkilölle, ei suoraan Guggenheim-säätiölle New Yorkiin. Kaksi vuotta sitten Kulturfonden maksoi 250 000 euroa Guggenheim-selvitykseen. Demokraatti , STT Oikaisu Demokraatissa tiistaina julkaistun Matti Sauraman Matkanovellit -teoksen arvosteluun oli pujahtanut virhe viime vaiheessa. Samoin kuin seuraavilla: Tommi Kekola Helsingistä, Risto Kaipainen Hyvinkäältä, Raija Lehtinen Helsingistä, Raila Rinne Helsingistä ja Lasse Hinkkanen Jyväskylästä Kuusankoskelainen Reijo Paukkunen arveli tekijäksi Arvi Kivimaa eli se meni hudiksi. Palkinto tällä viikolla Tapani Sihvolalle. Snellmanin omaksi profeetakseen. Viime vuosina häneltä ei uusia teoksia ilmestynyt eikä suomennettu. Se sai vielä jatkokseen uudempaa työväenkirjallisuutta käsittelevän Kapinalliset kynät I-III (1983). Viidettä kertaa jaetun palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Tunnustuksen saajan valitsi Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunta kaupunkilaisten lähettämien 615 ehdotuksen joukosta. . Suurella linjallaan Palmgren hahmotteli suomalaisen kulttuurin perustaksi ?1800-luvun kriittisen ja rohkean kansallismielisyyden?.? n n n ?En muista, että visassa olisi koskaan kysytty henkilöä, jota olisin äänestänyt valtakunnallisissa vaaleissa, mutta tällä kertaa tuntomerkit melkein sopivat?, toteaa Jari-Pekka Vuorela Tampereelta ja viittaa melkein-sanalle taas sii- Helsingin kulttuuriteko 2013 -palkinto on myönnetty Kallion Kulttuuriverkoston järjestämille tapahtumille. Ilman suurta organisointia paikallisuus puhkeaa kukkaan ke- vään kukkiessa ja pimeyden koittaessa, perustelee yksi ehdotuksen tehnyt. Kallio Kukkii -festivaali täyttää tänä keväänä 20 vuotta, Kallio Kipinöi 18 vuotta ja kävelyfestivaaliakin on järjestetty kahdeksana vuonna. Helsingin kulttuuriteko -palkinnon lisäksi kunniamaininnan saivat Roihukino ja Kalevalan läpilaulanta. Kulttuuriteoksi ehdotettiin yhteensä yli 200 eri tapahtumaa. Illalla en kyllä marise, kun täytän kaksikymmentä, koska huhu huh, pahin on nyt ohi! Kiitoksia vaan murrosiästä! Kerta riittää! Haluan ihan ensiksi huomauttaa Jumala, että sinä et ole käynyt. Lauseen piti siis kuulua ?Suurimmat syyt (ei esteet) epämuodikkaan lajin menestymättömyydelle lienevät kitkerät julkaisukanavat, taloudelliset ehdot ja mielipideilmaston yleinen happamuus. Demokraatti. Matka pieleen menneessä maailmassa (HS-kirjat), Peter von Baghille teoksesta Chaplin (Like) sekä Petri Pietiläiselle kirjasta Koirien maailmanhistoria SKS, STT Tuula Karjalainen. Kulturfonden varautunut tukemaan Helsingin Guggenheim-museota Suomenruotsalainen säätiö Svenska kulturfonden on valmis tukemaan Guggenheimin museohanketta, uutisoi Hufvudstadsbladet. Yksi palkitaan. ?Tänään elin nuoruuteni, mutta ei se mitenkään helposti sujunut. Snellmanhan oli sanavapauden esitaistelija ja tämä oli eräs suuren linjan teemoja. Palmgrenin Suuri linja (WSOY 1948) ylsi menestykseen vasta kun Urho Kekkonen Myllykirjeissään (1975) ehdotti, että kirjasta piti ottaa uusi painos ja ?levittää sitä laajoihin piireihin?. 22.1.2014 21 Kallio Kukkii on Helsingin kulttuuriteko 2013 yksilöllisiä ratkaisuja tehnyt toisinajattelija. Mikään takinkääntäjä hän ei kuitenkaan koskaan ollut, vaikka joutuikin myöhemmin tarkistamaan kritiikkiään. Julkisuudessa kilpai- lun kustannukseksi on viimeksi arvioitu 2,2 miljoonaa euroa. Säätiöllä on ehtoja tuen toteutumiselle. - - Nuoruuden vuosikymmenen teksteissään vuosilta 1933?1941 hän nuoruuden innolla suomi porvarikirjailijoita, mutta huutia saivat myös ?omat kirjailijat ja runoilijat?. Verkosto kokoaa vuosittain Kallio Kukkii ja Kallio Kipinöi -festivaalit sekä Kallion kävelyfestivaalin. Päädyn kuitenkin Palmgreniin ja hänen teokseensa Suuri linjavuodelta 1948.? Juhani Niemi Hangosta taas manaa, että ?eipä ole pahalla kohtuutta, ensin ylettömän helppo tehtävä ja sitten toiseen ääripäähän?, mutta oikein menee hänelläkin
En ole huolissani teknologian kehittämisen kyvykkyydestä, sillä kyllä meiltä Suomesta löytyy osaamista. Mekaanisten lukkojen korvaaminen digitaalisilla ratkaisuilla ei ole ollut helpoin tie, mutta Pukari uskalsi luottaa visioonsa. . On tunnistettava mahdolliset tarpeet ja toteutettava ratkaisut nerokkaalla tavalla, Pukari korostaa. ?Pienen yrityksen pitää olla ketterä.? Oulussa on hyvä yrittää Työskentely-ympäristönä Oulu on erinomainen teknologiaalan yritykselle. Sitä myötä sitten, kun alkoi tulla pitoa, niin yrityskin on kasvanut. Pukarin mukaan teknologiaalalla ja yhteiskunnassa on tapahtumassa digitaalinen murros. Oululaisen Iloq-älylukkofirman tarina alkoi vuonna 2003, kun yrityksen perustaja Mika Pukari ensi kertaa ajatteli perinteisen lukkoalan mullistamista. Ulkoiset kulut pidettiin pienenä ja ostettiin paljon palveluita ulkoa. Nousu on ollut räjähdysmäinen, mutta ei suotta. Mahdottomasta mahdollista Miikka-Aukusti Heiskanen Demokraatti, Oulu miikka-aukusti. heiskanen@demari.fi Uskallus tuottanut hedelmää Pukarin ja Iloqin kehittämä lukitusjärjestelmä on kahminut aimo kasan niin kotimaisia kuin kansainvälisiä palkintoja. Kaiken takana on uskalluksen lisäksi järkevä varovaisuus. . Tuleehan sitä ihmisellä ajatuksia, unelmia ja ideoita. Aloitin yhden miehen firmalla pieni vaihde silmässä. Avasin keskustelua ystävien ja kollegoiden kanssa, että onko jäänyt aamulääkkeet ottamatta. Oli vain unelma siitä, että pitäisi olla elektroninen täysin ohjelmoitava lukko ilman paristoja ja kaapeleita. Ei ollut käsitystä miten sen voisi tehdä, tai voiko sitä tehdä. Pitää ymmärtää asiakkaiden ja markkinoiden tarpeita. Suomi on hävinnyt hintakilpailukyvyssä ja siitä olen huolissani. Teknologia-alan ongelmat eivät ole Pukarin mukaan osaamisen puutteessa, vaan valmistavan puolen kilpailukyvyssä. . Nykyiset tilamme ovat jo viidennet yrityksen lyhyessä historiassa. Vaikka Pukarilla itsellään oli ennen Iloqia yhdeksän vuoden yrittäjätausta, on Iloqin menestyksen tarina ollut asiakas- ja markkinaymmärryksessä. Niitä kohti lähteminen on oma juttunsa. Työpaikkoja menetetään valmistavalta puolelta. Monet teknologia-alan yritykset kehittävät ensin tuotteen ja alkavat sitten etsiä sille markkinoita. Pienen yrityksen pitää olla ketterä ja ymmärtää tarjota markkinoille lisäarvoa, mitä muilla ei ole tarjota. Viimeisen viiden vuoden aikana kasvua yrityksen liikevaihtoon on tullut yli 7 000 prosenttia. Kaikki muuttuu sähköiseksi äänilevyistä kirjoituskoneisiin. Pitäisi osallistua enemmän siihen valmistuk- seen ja tuotteiden kaupallistamiseen. Menestymisen resepti Tulevaisuuden yrittäjille Pukari painottaa aiemmin mainitsemiaan ketteryyttä ja lisäarvon luomista. Vastakaiku oli kuitenkin hyvä. Iloq-älylukkofirma on asiantuntijayritys Deloitten listauksen mukaan Suomen nopeimmin kasvava teknologia-alan yritys. Pukari lähti toiselta kantilta. . Asiakas ei voi kuvitellakaan mitä kaikkea teknologialla voi toteuttaa. Mika Pukari painottaa, että kaupungista löytyy maailmanluokan osaamista elektroniikan ja ohjelmoinnin kehittämisessä. Oulussa yritysten on helppo keskittyä kehitykseen, sillä ympäriltä löytyy runsaasti yhteistyökumppaneita ja insinöörivoimaa. 22 22.1.2014 ??Oululainen Iloq kasvaa Suomen nopeimmin Markkinat on lyötävä ällikällä Unelmasta se lähti. Selvitettiin onko tuote mahdollista luoda ja etsittiin rahoitusta. Saman Iloq teki perinteiselle lukkosylinterille. Vaikka Suomessa alalla oli jo vakiintuneita toimijoita ja keski-Euroopassa kilpailevia digitaalisia ratkaisuja, Pukarin visio oli tarpeeksi hyvä. . Oli olemassa markkinat ja tarpeet, joille haettiin ratkaisu.
Pukarin mukaan myös Iloqilla on ollut pieniä ongelmia, mutta ne on korjattu. Oulussa, Tampereella, Espoossa ja Tukholmassa ?? Tytäryhtiöt Hollannissa ja Saksassa ?? Vuoden 2013 liikevaihto yli 13 miljoonaa euroa ?? Viiden vuoden liikevaihdon kasvu liki 7400 % ?? Ensimmäinen tuote markkinoille vuonna 2008 23. Avaimessa on sisällä flash-muisti, jonka lukko lukee. Komponentit tulevat sopimusvalmistajilta ympäri maailman niin Suomesta kuin Aasiastakin. Iloq Oy ?? ?? Perustettu 2003 Oulussa Työllistää 43 henkilöä mm. Jos avain hukkuu, niin ylläpitäjä kirjautuu vain pilvipalveluun ja poistaa hukkuneelta avaimelta käyttöoikeuden ja korvaa sen uudella. Esi- merkeiksi Pukari luettelee asumisosakeyhtiöt, koulut, museot, opiskelija-asumissäätiöt, terveydenhuollon kohteet, päiväkodit ja kauppakeskukset. Sattumalta myös tämä toimittaja on kantanut kyseisenlaista avainta ammattikorkeakoulussaan. Iloqin ydintoiminnot, tuotekehitys ja operatiivinen johtaminen hoidetaan Oulusta käsin, mutta omaa tuotantoa yrityksellä ei ole. Tällä hetkellä Pukarin mukaan avainta ei voi kopioida luvattomasti millään tunnetulla digitaalisella tai mekaanisella konstilla. Lukkoja ei tarvitse sarjoittaa uudelleen eikä vanhojen avainten perään haikailla. Mikään tuote ei ole syntyessään täydellinen. Avaimet ovat mekaanisesti täysin samanlaisia ja avaimen tunnistaminen toimii puhtaasti digitaalisesti. 22.1.2014 Miikka-Aukusti Heiskanen Iloqin perustajan Mika Pukarin visio toimi: Lukkoalan mullistanut keksintö on poikinut palkintoja ulkomaita myöten. Ja mikä on se paljon puhuttu tuote? Iloqin luoma digitaalinen lukitusjärjestelmä tuottaa tarvitsemansa energian avaimen työntöliikkeestä lukkoon. Avaimet ovat mekaanisesti kaikki samanlaisia, mutta ne ohjelmoidaan erikseen avaimen käyttäjän kulkuoikeuksien mukaan. Iloqin toimitusjohtaja Mika Pukari painottaa, että myös tämä on merkittävää tuotteen kannalta. . Turvallisuus on yksi avaimen myyntivalteista. Yrityksille ja yhteisöille Pukarin mukaan lukitusjärjestelmä on parhaimmillaan asiakkailla, joilla on paljon lukkoja ja avaimenhaltijoita. Avaimissa tai lukoissa ei ole erillisiä paristoja tai akkuja, eikä muitakaan kaapeleita tarvita. Tarvittava sähkö syntyy siis puhtaasti avaimen normaalikäytössä
Nokian Työväenjärjestöjen Tammisunnuntain tilaisuus su 26.1. klo 18 Työväentalo 4krs. Tervetuloa ! . Tervetuloa. Numerotehtävä Täyttöohjeet: Tarkoituksena on täyttää ruudukko numeroilla 1-40 siten, että numerosta 1 lähdetään täyttämään suurenevilla numeroilla valkoisia ruutuja shakkihevosen tapaan, kunnes viimeinen ?loikka. Kerho. klo 18 (kahvitarjoilu klo 17.30) Liljasalissa, Härkitie 5. 24 22.1.2014 Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Järj. Kuukausikokous 22.1. Pukinmäen kirjasto. Anneli Kivistö alustaa. saakka. osuu ruutuun 40. klo 19.30 (huom aika) Liljasalissa, Härkitie 5. Jäsenkokous su 26.1. Suomalais-yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan solukoneisto voidaan sulkea tutkijoiden löytämän yhdisteen avulla. klo 15 (Hämeenkatu 7, Lahti). Aarre Kari oli viimeinen toimitsija, joka työtehtävissään käytti polkupyörää, mopoa ja moottoripyörää liikkuessaan piirin alueella. Myöhemmässä vaiheessa Aarre tunsi VR:n ja linja-autojen aikataulut viimeistä piirtoa myöten. Aarre oli puoluetoiminnan lisäksi aktiivinen niin Työväen sivistysliiton kuin osuuskauppaliikkeen toiminnoissa. Ilmoitus julkaistaan maksuttomana kaksi kertaa. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. HELSINKI . Kokouksen asiana Puoluekokousedustajien valinta. Hän oli persoona, joka jatkuvasti innosti toisia puoluetyössä. Aarre Kari oli jatkosodan veteraani ja kuului ratsuväkeen ja sen myötä kantoi lempinimeä vanha rakuuna. Aarre Karia jäävät kaipaamaan lähiomaiset sekä laaja joukko puolueväkeä ja muita ystäviä. Aarne Heikkilä Uusi keino syöpäsoluja vastaan löytyi Tutkijat ovat löytäneet uuden keinon pysäyttää syöpäsolujen toiminta. Kotiseutuneuvos, historiantutkijaTero Tuomiston julkaisuja viideltä vuosikymmeneltä on esillä Pukinmäen kirjastossa, Kenttäkuja 12, sen aukioloaikoina 13.2. (Pukinmäen sd yhdistys). HÄME . Hän oli syntynyt 1.8.1920 ja oli kuollessaan 93-vuotias. Aarre Kari oli legenda, joka 1940-luvulta saakka toimi puoluepiirin tehtävissä piiritoimistoissa Jyväskylässä ja Seinäjoella. Ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. klo 11 TKY:n toimistolla. Yhdiste on nimetty BMH-21:ksi. Yhdiste esti kokeissa syöpäsolujen toimintaa paremmin kuin monet hyväksytyt syöpälääkkeet ja tehosi useita erilaisia syöpäsoluja vastaan. Tampereen Kirjatyöntekijäin Sos. dem. Ilman tätä koneistoa syöpäsolut eivät pysty toimimaan, sanoo tutkimusryhmän johtaja, Helsingin ja Johns Hopkins -yliopistojen professori Marikki Laiho. Lisää tutkimusta tarvitaan paljon ennen kuin yhdistettä voidaan testata potilailla. Sarjakuvat ?Ilman tätä koneistoa syöpäsolut eivät pysty toimimaan.? B.Virtanen - Urja Tutkimus julkaistiin viime viikolla Cancer Cell -tiedelehdessä ja siitä kertoi tiistaina Verkkouutiset. STT. Kuukausikokous ti 28.1. klo 12 Vanha hautausmaa, Seppeleen lasku, puhe, Työväen mieskuoro. . Vieraana Mikko Suomalainen. Johtokunta kokoontuu klo 14. Tervetuloa! PIRKANMAA . (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi Kuollut Vanha rakuuna on poissa SDP:n pitkäaikainen toimitsija Aarre Kari Alavudelta kuoli pitkäaikaisen sairauden murtamana 12.1.2014. Nokian Työväenyhdistys ry. Yhdiste sitoutuu syöpäsolujen DNA:han ja estää solulle rakennusmateriaalia tuottavan koneiston toiminnan. . naisyhdistyksen kokous su 26.1. Turun sos.dem.Toveriseura. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www. demari.fi/yhdistystoiminta, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10.00 mennessä. Tilaisuudessa läsnä kaupunginjohtaja Eero Väätäinen. Johtokunta klo 10.15. VARSINAIS-SUOMI . Lahden sos.dem. Tervetuloa! . Nokian demarit kutsuu kuntalaisia avoimeen tilaisuuteen ti 28.1. Tehtävää helpottavat valmiiksi annetut numerot jotka on jo sijoitettu oikeille paikoilleen. Oma näkökulma. Vuodesta 1895. MERKKIPÄIVÄKERÄYKSET Onnittele ja osallistu työväen kulttuurin tukemiseen. puh. Kotiseutuaatteen mies
Nykyään talven kestäessä on myös leutoja aaltoja, joten peitetylle ruholle on ajoittain hyvinkin käyttöä. Ilveksen hampaistoa tarkastellessa voi helposti huomata, miten kookkaat raateluhampaat vaikeuttavat umpijäässä olevan kookkaamman ruhon kalvamista, mihin vaikuttaa myös se, että ilveksen alaleuka on selvästi yläleukaa pitempi. Ilveskanta on ilahduttavasti runsastunut maassamme ja antaa eränkävijöille ja luontoharrastajille hienoja luontokokemuksia, kohtaamisia ja havaintoja. Ilves ei ole oikeastaan haaskansyöjiin kuuluva peto ja jos se sattumoisin käyttääkin haaskaa, se ei voi olla juurikaan noin neljää päivää vanhempi. 25 Naskalit kaulaan heikoilla jäillä Heikoille jäille lähtevien on syytä ottaa mukaan perusvälineet pelastautumiseen, muistuttaa Pohjois-Karjalan pelastuslaitos. Suuriin saaliseläimiin ilves jättää komeilla raateluhampaillaan varsin siistin purentajäljen. Eteläisemmässä Suomessa ilves saattaa talvioloissa palata piilottamalleen saaliin ruholle ja järsiä sitä myös jäätyneenä. metsästysintoilijoiden kannattaisi panna tämä nykyistä paremmin merkille. Ilves ei ole oikeastaan haaskansyöjiin kuuluva peto ja jos se sattumoisin käyttääkin haaskaa, se ei voi olla juurikaan noin neljää päivää vanhempi. pitkään takaaajoon ilves ei ollenkaan pysty eikä ryhdy. Kettujen runsastumisen myötä metsäkanalintukanta on alkanut monin paikoin hiipua, mutta ilveskannan runsastuttua kanalintukanta elpyy, koska kettu käyttää kanalintuja runsaammin eväänään kuin ilves . 22.1.2014 Luonto Antti Simonen Hampaissa vara parempi . Pohjoisessa pakkaset ovat kovempia ja yleensä ilves ei siellä käy jäätynyttä ruhoa järsimään muutoin kuin hengenuhan pakottamana. Se on Euroopan ja Siperiankin metsien tärkeimpiä petoeläi- miä , meillä ainoa luonnonvarainen kissaeläin. Ihminen ei tosin hanki sapuskaansa hyökkäämällä kohteensa niskaan hampain nipistelemään tai muutoinkaan masenna ruokansa raaka-ainetta hampain saalistamalla: ihmisen tekniikka on hioutunut vuosituhansien myötä siten, että lukuisin keinoin kyetään hankkimaan luonnon monimuotoisuudesta vilja-, liha-, kala-, kasvis- ja kaiken muunkinlainen ravinto valmistuksen ja nautinnollisen napostelun piiriin ja kaikkiruokaisuuden rajattoman kirjon käsittäen hyödynnettäväksi. Oman luonnonvaramme suurin kissapeto, euraasialainen ilves, on toista maata. Kelluntatakki on monikäyttöinen, koska se käy usein myös vapaa-ajanvaatteena kuivalla maalla. Pelastusviranomaiset muistuttavat, että naskalien paikka jäällä liikuttaessa on kaulassa, ei repussa. Jos joutuu veden varaan, hätäkeskuksen numeroon 112 on tarpeen ilmoittaa myös jäihin pudonneen etäisyys rannasta. Pelastuslaitos korostaa, että jäät eivät ole vielä kestäviä kaikkialla Suomessa. (STT) Antti Simonen Numerotehtävän ratkaisu ?Hautaus?palvelut Ilveksellä on juhlallisen komea saalistus- ja purukalusto toimeentulonsa turvana.. Aikaisemmin ole- tettiin, ettei ilves pysty lainkaan syömään jäätynyttä ruhoa, mutta asia on siis toisin. kilpailijakseen kokevan ketunkin ilves jahtaa melko taidokkaasti. Se on ruokavalioltaan lihansyöjä: saalistuksen myötä sen ruokapöytään kattautuu Suomen metsistä jäniksiä, valkohäntäpeura, metsäkauris sekä Lapissa myös porot . Ilvekselle kelpaa kyl- läkin myös pikkujyrsijät eli tässäkin suhteessa se on metsiemme hyödyllinen eläjä. Hampaista on haittaakin Ilveksen saalistustapa on melko luonteenomainen: se hiipii matalana varsin huomaamattomasti saaliinsa lähelle ja yllättää sen hyppäämällä muutamalla nopealla loikalla sen kimppuun. Perusvarusteet ovat naskalit, kännykkä, kelluntapukine sekä vesitiiviisti pakatut vaihtovaatteet. Kelluntapukineita ovat esimerkiksi melonta- ja veneilyliivit sekä kelluntatakit ja -haalarit. Jos saalis ei jää välittömästi tässä tilanteessa sen kynsiin, tavallisesti seuraa lyhyehkö, raju takaa-ajo . ilvekselläkin Jokainen, joka on piipahtanut kerrankin hammaslääkärissä tietää milteipä tehostetusti, kuinka tärkeä työkalu hampaisto on
06.53 Babar ja Badun seikkailut (S) 07.05 Ystäväni Ronja 07.11 Tiketi Tok (S) 07.25 Lauran tähti: Salainen ihailija (S) 07.37 Nallepaini 07.40 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.54 Franklin ja ystävät (S) 08.18 Kaapo (S) 08.41 Late lammas (S) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Rune?eläinten kuningas 09.30 Yle Uutiset alueittain 10.50 Oddasat 11.05 Camilla Plum ja porisevat padat 11.35 Veljesten keittiössä 12.05 Luontohetki: Eläintarinoita Siivekäs sukeltaja. 12.30 Silmätysten 3/5. 09.00 Yle Uutiset. 06.15 Aamuhartaus. Noituuden ja heimosotien maailmassa elävien ihmisten perinteisiin kuului myös ihmissyönti. 18.00 Pyhimys (12) Karkulainen. 18.50 Avaruuskansiot Maa. Millainen kotiplaneettamme on rakenteeltaan. 06.05 Hartaita säveliä. 15.00 Yle Uutiset. 23.03 Kansanradio. Aina samaa ruokaa. 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) Olet kapea kuin kudelanka, Caroline! 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (7) Perhettä ei jätetä. 18.30 Emmerdale (7) Zak avaa suunsa, osa 1. Kino: Mongoli Yle Teema klo 21.45 Eeppinen ja sotaisa tarina kertoo nuoren Temudjinpojan vastoinkäymisistä keskiaikaisen PohjoisAasian tasangoilla. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 MOT: Onnettomuuspilleri 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Paikan kertomaa: Siikainen?kivinen kunta 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli seitsemän 11.35 Prisma Studio 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Katti Matikaisen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 22.1. Daniel suostuu tapaamaan ryöstäjänsä silmästä silmään. 13.00 Lasisydän (7) (Suomi 1959) O: Matti Kassila. Nyt! Videopäiväkirjat: Sanna. 07.50 Merisää. Martin ja Julia haluavat muuttaa yhteen. 15.00 Yle Uutiset. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 20.00 Yle Uutiset. 19.06 Luonto-Suomen oravailta 0203-17600. 10.50 Kuuluttajan vieras: tuotantokoordinaattori-esimies Leena Hahl. Mistä sääilmiöt johtuvat? 19.00 Rakkautta berliinin muurin varjossa (12) Rakkauden vuoksi. Riikka Välilä - vielä kerran. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 bUU-klubben: Palomies Sam Paloharjoitus. 18.30 Tonttupartio Red Caps (7) Viidakon ääniä. 18.55 Gazoon (S) Maan uumenissa. 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Muotokuvassa: Sue Lemström Osa 1/8: Karismaattinen näyttelijä Sue Lemström on tehnyt 40-vuotisen taiteilijauran. 20.30 Unelmien puutarhat 3/4. 07.15 Aamusoitto. 15.55 Yle News. Eikä ohjaaja Arto Halonen päästä pälkähästä Italian ja Norjankaan hiihtäjiä. 18.50 Merisää. 09.50 Tunteita ja tuoksuja (7) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40?12.35 Lääkärit 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Pomo piilossa UK Kovilla panoksilla. 15.15 15.20 15.45 16.15 Mitä tänään syötäisiin? Perhe 2.0 (7) Harjoittelua. Perhe 2.0 (S) Vauvajuhlaa. Kaappaus keittiössä Jakso 4. 17.20 Urheiluradio. 21.40 Urheiluradio. Tentti, masennus ja kurja rahatilanne. Miten 18-vuotias pääsee eteenpäin elämässä ja kasvaa kunnon kansalaiseksi? 22.55 - 23.09 Oddasat 23.15 SVT:n ohjelmaa SUb 06.00 SubChat 06.30 Eurojahti 09.25 Eastenders (S) 10.00?10.55 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Kauhukodit 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä (S) 18.25 Pilanpäiten 18.35 Kurjat kuppilat USA 19.30 Isän tyttö (S) 20.00 Simpsonit (12) 20.30 Miehen puolikkaat (12) 21.00 Muodin huipulle 22.00 Viikingit (12) 23.00 Isän tyttö (S) 23.30 Vampyyripäiväkirjat (12) 00.20 Bones (12) 01.15 Rikos ratkaistu 02.05 Eurojahti 04.00?06.01 SubChat JIM 11.30 Homma haltuun 12.00 Start! 12.30 Lentokenttä (S) 13.00 Mahdoton illallinen 13.50 Maistuvimmat liikeideat 14.45 MasterChef Australia 15.40 Leijonan luola USA 16.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi 17.25 Gordon Ramsay?pannu kuumana 18.20 MasterChef Australia 19.30 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 20.30 Poliisit (S) 21.00 Villit nettivideot (12) 21.30 Villit nettivideot (12) 22.00 Poliisit (S) 22.30 Arman ja viimeinen ristiretki (12) 23.30 Gene Simmonsin sukukalleudet (S) 00.25 Appivanhemmilla kylässä (7) 00.55 JIM D: Metsien miehet (S) 01.50 Leijonan luola USA 02.45 Taksi (S) 03.15 Älypää-TV LIV 09.00 Pikakurssi kodinostoon 09.30 Arvostele mun illallinen Ruotsissa 10.00 Hulluna häämekkoihin 10.30 Hulluna second handiin 11.00 Unelmien talo 11.30 Olet mitä syöt 12.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 13.00 Häät sulhasen tapaan 14.05 Tyyliä vai ei 15.05 Häähullut (7) 16.00 Leila leipoo Ranskassa 16.30 Huippukokki lähtee maalle 17.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 18.00 Supernanny (S) 19.00 Neljät häät Amerikassa 20.00 Supermarjo ja tytöt 2 21.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 22.00 Nashville (7) 23.00 Kaisa ja puoli valtakuntaa 23.55 Huippumalli haussa 00.45 Sinkkulaiva 01.45 Arvostele mun illallinen Suomessa 02.40 Neljät häät Amerikassa 03.30 Kauneusklinikka Tiina Jylhä 04.00?05.00 Älypää-TV AVA 06.00 Aamun AVAus 08.05?08.35 Namaste jooga 09.35 Lääkärit 10.30 Kokeilussa perhe-elämä 11.35 9 kuukauden odotus 12.30 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.00 Hullut hamstraajat 14.00 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy (7) 15.05 NYC:n täydelliset naiset 16.00 Lääkärit 16.55 Salatut elämät (S) 17.25 Eastenders (S) 18.00 Frendit (S) 18.30 Frendit (S) 19.00 Stylisti Rachel Zoe 20.00 NYC:n täydelliset naiset 21.00 I Love You, Man (S) 23.05 Amerikan ykkösperhe (7) 23.35 Rasittavat tyttäret (S) 00.05 Sydänmailla (S) 00.55?04.55 Yön AVA FOX 06.24 FOX Kids 09.25 24Kitchen 11.20 Mandelan perijättäret 11.45 Futurama 12.10 Alaskan poliisit 13.05 Hullut tiedemiehet 13.30 Tappajaeläimet 14.25 Supertehtaat 15.18 STT Uutiset 15.20 Eläinkunnan hurjimmat 16.10 24Kitchen 18.05 Futurama 18.35 Family Guy 19.00 Seiska News 19.05 Tuohta tuhosta 19.30 Matkalaukkujen metsästäjät 20.00 Varastojen metsästäjät 20.30 Huutokaupan Metsästäjät 20.55 Seiska News 21.00 Ilman johtolankaa 21.50 Criminal Minds 22.40 The Bridge 23.25 Elokuva: Apocalypto 01.55 Nolot vartalot 02.50 Suomen vartijat (TXT) 03.15?04.17 24Kitchen TV5 06.10 Pulmuset (7) 06.40 Todella upeeta (S) 07.15 Lasten eläinmaailma: Jeff Corwin?uhanalaiset villieläimet 08.05?09.00 Matlock 12.05 Pomo keittiössä 12.35 Ostarikytät 13.05 Lasten eläinmaailma: Jeff Corwin?uhanalaiset villieläimet 14.00 Todella upeeta (S) 14.35 Hale ja Pace?hauskat pojat (S) 15.05 Matlock 16.00 Kolmas kivi auringosta 17.00 Pulmuset (S) 17.30 Kaikki rakastavat Raymondia (S) 18.00 70?s show 19.00 Hengenvaarallinen saalis 20.00 NCIS Rikostutkijat (12) 21.00 Elokuva: A Perfect Getaway (16) 22.55 Call Me Fitz (12) 23.30 Call Me Fitz (12) 00.00 Elokuva: Spider-Man 3?Hämähäkkimies 3 (12) 02.35 Twin Peaks (12) 03.30 Star Trek: The Next Generation (12) 04.20?05.17 Ihmemies MacGyver (7) YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 13.03 Urheiluradio. Eurovaaliehdokkaat Tarja Cronberg ja Sampo Terho väittelevät. 21.55 Keskiviikon ravisuora Toto65-ravit Vermossa. 22.00 Top of the Lake (16) 1/6. Paratiisi myytävänä. 23.00 Yle Uutiset 23.05 Ulkolinja: Japani - Yhden kortin varassa 23.59 Uutisikkuna 12.05 Tiilenpäät Tiili puree. 20.30 Konsertti jatkuu. 09.05 Muistojen bulevardi. Julia ja hänen miehensä Anders eroavat. 06.25 Aamusoitto. 12.45 Merisää. Osa 7/8. 13.05 Hymy Pyllyyn Illan jaksossa pokkaa koettelevat mm. Jukka Rasila ja Minttu Mustakallio. 13.35 Julkkis lapsenvahtina 2/8. 00.05?05.00 Yöradio . 23.37 Metsää ja luontoa. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Osa 6/8. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) Osa 2563. Hvidovren sairaalan synnytysosastolla sinkkuäiti Kristine saa pienen tytön. 22.30 Nuorille. 09.05 Urheiluradio. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Varttuessaan hänestä tuli valloittaja nimeltä Tshingis-kaani. 07.15 Urheiluradio. 17.30 Taustapeili?Pyöreä pöytä. Keuhkoahtaumataudin hoito mullistuu. Aspergerin oireyhtymä voi olla myös voimavara. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. (16) Suojattu. 22.00 22.20 22.25 22.30 22.40 Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Rikoksista pahin (12) Ekstaasia ja elämänohjeita. Suurrikosyksikkö joutuu selvittelemään israelilaissuvun rikossyndikaatin monitahoisia lonkeroita. 23.40 Fringe - rajamailla (7) Tiedon tallentaja. 00.40 - 06.00 Eurojahti 12.35 Tiilenpäät Pienin askelin eteenpäin. Talot hautautuvat mereltä puhaltavaan hiekkaan Jäämeren rannalla Shoinassa. 21.45 Kino: Mongoli (16) (2007, Venäjä) Eeppinen ja sotaisa tarina kertoo nuoren Temudjin-pojan vastoinkäymisistä keskiaikaisen Pohjois-Aasian tasangoilla. Paino pois. 13.50 Pikakurssi kodinostoon Mahdoton yhtälö. 14.20 Huippukokki lähtee maalle Kampasimpukoita Kanadasta. 14.50 Huikeat kakut Kirahveja Chicagossa. 15.50 Supernanny (S) Ison pojan elkeet. 16.55 Frasier (S) Rakkaus voittaa kaiken. 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 17.25 Matkaoppaat Salainen Ryppyjä rakkaudessa. 17.55 Dr. 18.20 Maria Jotuni: Huojuva talo, osa 15. Sahara. 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) Rakkaat ja kaivatut. 18.00 18.22 18.25 18.30 Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Vieraana tanssija Minna Tervamäki. Ps. 12.55 Suomi tänään. etsii apua hajamielisyyteen aivojumppatunnilta. 19.00 Historia: Hitlerin synkkä karisma 3/3. Mikä avuksi lapsen itkupotkuraivareihin? 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio Eläkeikä nousee, mutta toimihenkilöt uupuvat. Politiikkaa vai poliitikkojen missikisoja. 18.03 Luonto-Suomen oravailta 0203-17600. 3/6 19.50 Lyhyesti: Tuolit puhuvat Keinutuoli. 18.55 Luonto-Suomen oravailta 0203-17600. 10.03 Ajantasa. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. 07.45 Hartaita säveliä. 14.00 Yle Uutiset. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. N: Jussi Jurkka, Aila Pilvessalo (Arajuuri), Toivo Mäkelä, Matti Aulos, Mai-Britt Heljo. 14.30 Norjalainen Nooan arkki Mantereen ja saariston väliä liikennöivän rahtialuksen kansi on täynnä eläimiä, ja ruumassa kulkee maitoa ja voita. 15.00 15.05 15.10 15.15 Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Avara luonto: Afrikka 5/5. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 10.00 Yle Uutiset. Noora Räty - vaihderikas valmistautuminen Olympialaisiin. 13.06 Maakuntaradio. 26 22.1.2014 Tv- ja RaDIO-OhjelMaT Keskiviikko 22.1.2014 MTV3 06.00 Aamusää 07.50 Jamie Oliverin helpot herkut 08.20 Kirjapiiri 08.50 Sydänmailla (S) 09.45 Mitä tänään syötäisiin. Julia yrittää selvitä erosta ja pitää takaisin haluavaa miestään loitolla. 21.53 Yle Uutiset 22.03 Urheiluruutu 22.10 Sinivalkoinen valhe Trilleri suuresta suomalaisesta valheesta, hiihdon dopingista. 09.00 Yle Uutiset. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 21.50 Merisää. 07.53 Maakuntaradio. Muotoilijan kynästä syntyy edelleen uusia yllätyksellisiä tuotteita. 20.50 Rakennustaiteen aarteita Bambergin tuomiokirkko. 21.00 Jäämeri 30 päivässä Osa 4/10: Kaninin niemimaa, Shoina. 19.03 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti. Peppi kuulee kummia ja enoa. 20.05 Erilaiset äidit Perhe Vaissi. Kolmekymppisten Marikan ja Tapanin perheen elämää rikastuttaa mormonikirkon monipuolinen toiminta. 21.00 C.S.I. 16.15 Faunin iltapäivä. 12.15 Maakuntaradio. 22.05 Uudenkansanmusiikki. 23.00 Yle Uutiset. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. 15.05 Kultakuume. 20.07 Café Tropical. Phil (12) Pako vapau- 18.50 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 Kerrostaloelämää (7) Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Hullu juttu Illan matsi: Ar- meijaan vai totaaliin. 20.00 Uusi päivä (S) Osa 349: Roni vaihtaa taktiikkaa. 20.30 Pasila (12) 4/12. 11.00 Uudet levyt. 07.17 Maakuntaradio. 11.57 Päivän mietelause. 22.05 Ajassa soi: Osmo Tapio Räihälän sävellyskonsertti. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. 14.03 Ajantasa. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Claus Dalby esittelee hurmaavia ruusuja, ja Frederiksborgin barokkilinnassa ihastellaan upeita pensasaitoja ja vesiaiheita. 21.00 Colorado Avenue (12) Osa 2/3. 21.59 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Apua, meille syntyy vauva 2/6. Sodan alkuvaiheissa Saksa kulki voitosta voittoon, mutta kohta sotaonni kääntyi. 20.00 Akuutti Eroon turhista antibioottikuureista. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 21.55 Suomi tänään. O: Arto Halonen. 00.05 Hullu juttu Illan matsi: Armeijaan vai totaaliin. 00.35 - 04.00 Uutisikkuna ihailija. teen. 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Neljän tähden illallinen Illallispatojen äärellä Lahdessa on tänään radiojuontaja Petra Kalliomaa. 19.30 Matkaoppaat Istanbul vs. Alanya. 20.00 Himohamstraajat (7) Paluu menneisyyteen. 20.57 Keno 21.00 Under the Dome (12) Moab. 22.00 Hyvät ja huonot uutiset Vieraana Maija Vilkkumaa. 23.00 Dexter (16) Kaunotar ja hirviö. 00.05 Frasier (S) Rakkaus voittaa kaiken. 00.35 4D: Nörtistä tissimalliksi (7) Kauneusleikkauksiin koukussa oleva Alicia haluaa tyttärestään näyttelijän tai glamourmallin. 01.40 Matkalla kiven sisään (12) Suoraa puhetta. 02.40 - 05.00 Älypää-TV YLETEEMA 04.00 Teematieto 17.00 - 17.53 Tiededokumentti: Naurutaudin arvoitus Australialainen tiedemies Michael Alpers lähtee PapuaUuden-Guinean viidakkoihin selvittämään salaperäisen naurutaudin syitä. 10.05 Maaseutu ja EU:n jälki. 13.00 Klassista kahteen. Saako koomikkojuontaja Else Kåss pidettyä lapsikatraan aisoissa? 14.15 Ajankohtainen kakkonen 15.05 Hullu juttu Illan matsi: NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja MikäMikä-Maan merirosvot (S) 07.25 Disney esittää: Kim Possible (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Muuttajat 08.45 Huippukokki lähtee maalle 09.20 Supernannyn paluu (7) 09.50 Kauneusleikkaukseen vai ei. Ruttoon kuolleiden hautalöytöihin kuuluu nuken keinutuoli. 20.00 Eero Aarnio: Myhäilevät muodot Pallotuolilla 1960-luvulla läpimurtonsa tehneen professori Eero Aarnion kansainvälinen ura jatkuu. toiveiden yö. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Jenni Pääskysaari 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Olympiaradio 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Jenni Pääskysaari 23.02 Päivä tunnissa 23.30?00.00 Politiikkaradio. 15.05 Maakuntaradio. 21.20 Dawn Upshaw laulaa. 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja. 17.20 Kulttuuritunti. 17.45 Tekijä: muusikko, vibrafonisti Panu Savolainen. 20.05 Kotimaisen konsertin väliaika. 12.15 Julkinen sana. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 21.35 Novosti Yle. 08.15 Urheiluradio. 11.03 Maakuntaradio. O: Sergei Bodrov 23.46 - 04.00 Teematieto YLE FEM 07.00 Min Morgon 08.30?11.00 SVT:n ohjelmaa 14.00 SVT:n ohjelmaa 16.00 Jumalanpalvelus: Andreaskyrkan 16.55 Ilmastohemmot 7/10. Kierrätysenergia. 17.25 Sportmagasinet Leo Komarov - enemmän kuin valmiina Sotshiin. 20.06 Sää. 13.00 Yle Uutiset. Yle Uutiset ja sää. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. Miksi maapallon navat ovat magneettisia. 11.00 Yle Uutiset. 08.17 Maakuntaradio. 10.20?10.50 Pikakurssi kodinostoon amikseen vai yliopistoon. 15.35 - 16.18 McLeodin tyttäret (7) Rakkauden tähden. 16.23 Tehdään leffa Tässä jaksossa Ella selvittää elokuvan lavastuksen, puvustuksen ja maskeerauksen saloja. 16.30 Galaxi (S) Vieraana elektroninen urheilija ja kilpavideopelaaja Niina Kahela. 17.00 Pikku Kakkonen Tilda ja hänen ystävänsä, Puput, Oktonautit, Melkein mestari sekä Anton Siilinen ratkaisee. 13.20 Kauneusleikkaukseen vai ei. 08.15 Ykkösaamu. 20.03 Urheiluradio. Ville Haapasalo tapaa maailman pohjoisimman aavikon asukkaita. Tiimarikama loppuu, liikkeet suljetaan. Suomen ja Euroopan turvallisuus. 10.55 Pikkujuttu. 1/3. 07.50 Aamuhartaus. 19.03 Urheiluradio. Mutsis oli. 20.55 Jälkilämpö (12) Sarja alkaa. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 18.00 Yle Uutiset. 16.15 Maakuntaradio. 14.00 Kantapöytä. 09.10 Sää
Julia etsii rakkaudenkai- puussaan lohtua ympäriltään, ja haluaisi irtautua lopullisesti miehestään. Jälkilämpö kuvaa ihmisiä, jotka yrittävät selviytyä kriisin yli. Julia (Mari Rantasila) käy läpi eroa, ja sen seurauksia. Lotta (Emmi Pesonen) taistelee surua ja masennusta vastaan, ja haluaisi aloittaa kaiken alusta. Löytyykö Tui elävänä. Nopea taudinaiheuttajan määrittäminen säästäisi potilaita turhilta kuureilta, kun kyseessä on virus, johon antibiootit eivät tehoa. Sarjan tapahtumat alkavat, kun 12-vuotias tyttö yrittää hukuttautua. Avioero kolmelta kantilta YLE TV2 klo 20.55 Jälkilämpö on Paavo Westerbergin kirjoittama ja ohjaama kolmiosainen draamasarja. Sarja on Westerbergin esikoisohjaus täysimittaisen televisiodraaman parissa. Tytön löytämisestä muodostuu hänelle pakkomielle, jonka lävitse kulkiessaan hän joutuu kohtaamaan myös oman kiirastulensa. Lake Topin yhteisössä on jotain sairasta, mutta kaikki ei- vät enää ole halukkaita alistumaan. Moni etsijä hakee apua Paratiisista; GJ saa ratkoa koko yhteisön ongelmia. (12) Ville Virtanen ja Mari Rantasila näyttelevät eronnutta avioparia. Sinivalkoinen valhe Yle TV2 klo 22.10 Trilleri suuresta suomalaisesta valheesta, hiihdon dopingista. Eikä ohjaaja Arto Halonen päästä pälkähästä Italian ja Norjankaan hiihtäjiä. Kuvassa ohjaaja Arto Halonen ja hiihtäjälegenda, kansanedustaja Juha Mieto.. Saako Robin selville kuka tuhosi nuoren tytön tulevaisuuden. Entä löytääkö hän sisimpäänsä rauhan? Pääosissa nähdään Elisabeth Moss, Thomas M. toimintavuotensa pureutumalla todelliseen terveysuhkaan. velmu kulkuri, viehkeä bussiemäntä, kiljutehdas ja kansantanhuja. Lasisydän on toteutettu neljän hengen kuvausryhmän voimin . Miljoonien ihmisten syömät tarpeettomat antibioottikuurit lisäävät bakteerien vastustuskykyä lääkkeille. Pelkästään Suomessa käytetään avohoidossa vuosittain 3,5 miljoonaa antibioottikuuria. Tilannetta helpottaisi, jos heti lääkärin vastaanotolla selviäisi, aiheuttaako taudin virus vai bakteeri. (7) Akuutti Yle TV1 klo 20.00 Akuutti aloittaa 20. Wright, Peter Mullan, David Wenham, Holly Hunter. 27 Lasisydän Yle TV1 klo 13.00 Matti Kassilan ohjaama ja tuottama suomalainen roadmovie vuodelta 1959. Elokuva on komedia, jossa Jussi Jurkan esittämä lasitaiteilija lähtee psykiatrin (Toivo Mäkelä) suosituksesta maaseudulle rentoutumaan. Matkalta löytyy monenmoista . 22.1.2014 Vanhat salaisuudet piinaavat pikkukylää YLE TV1 klo 22.00 Oscar-palkittu Jane Campion on luonut uuden kiehtovan kuusiosaisen trillerin Top of the Lake, joka pureutuu pienen sisäsiittoisen yhteisön kirjoittamattomiin sääntöihin ja läpipääsemättömään vaikenemisen muuriin. Jossain kesyttömän kauniin Uuden-Seelannin pikkukaupungissa tapahtuu samana päivänä kaksi outoa asiaa. Ajatuksiinsa vaipunut koulutyttö Tui Mitcham kävelee tietoisesti järveen ja joukko sielultaan rikki menneitä naisia perustaa seudulle leirin. Naiset ovat tulleet tänne etsimään sisimpäänsä rauhaa. Heitä johtaa GJ, tuhkanharmaan hiusmerensä alta pistävästi tuijottava, häkellyttävän suorasanainen nainen. Syy Tuin ahdinkoon on riipaiseva, ja pian tyttö katoaa jäljettömiin. Tuin tapausta ryhtyy selvittämään paikallisen poliisin apuna Robin Griffin. Suomen suvessa matkaten. Julia yrittää selvitä erosta ja pitää takaisin haluavaa miestään loitolla. Sarjassa seurataan kolmen eri päähenkilön kautta avioeron jälkeisiä tapahtumia, jotka nivoutuvat toisiinsa. Jälkilämpö käsittelee eron jälkeisiä tuntemuksia, rakkautta, vihaa, ja anteeksiantoa. Kaikki kolme päähenkilöä ovat elämässään suuren muutoksen äärellä. Kun jotain hajoaa ja loppuu, silloin jotain uutta voi myös alkaa. Anders (Ville Virtanen) kamppailee uuden ja vanhan perheen puristuksessa, ja pyrkii ennen kaikkea suojelemaan lapsiaan. Jälkilämpö voidaan nähdä kolmen televisioelokuvan trilogiana, joissa jokaisessa on myös oma itsenäinen luonne ja tyyli. Tänään nähtävässä ensimmäisessä jaksossa Julia ja hänen miehensä Anders eroavat. Hän on itsekin kasvanut seudulla, josta hänellä on kipeät muistot. Tuin katoaminen raastaa Robinin sisintä
Ensi visiitti median palveluksessa Helsin gissä 1952 ja viimeisin oli Peking 2008. Jos suo laa ja makeutta ei tule ruudusta riittävästi, niin eipä hätää. Suomi on yhdeksän tenä (4159.56=156). Niistä kahdeksassa sukset jaloissa, neljä luistimilla ja yksi . Joukkuetta täy dennettiin eilen 22 urheilijalla, jotka edustavat viittä eri lajia. Mukaan valittiin lumilau tailun maailmanmestari, louk kaantumisista viime aikoina kärsinyt roope tonteri. Mäkihyppyjoukkueen täy dentävät viisimiehiseksi janne happonen ja olli muotka. Naisten mäkihypyssä mukana on julia Kykkänen. Suomi saa yhdistettyyn jouk kueen, sillä aiemmin valitun ilkka herolan ohella kisapai kan saivat janne ryynänen, mikke leinonen ja Eetu Vähäsöyrinki. mari laukkanen kisaa nais ten ampumahiihdossa, ja lajin sekaviestijoukkueessa mies jäsenet ovat jarkko Kauppinen ja ahti toivanen. Lumilautailijat ja kiekkoili jamme, niin miehet kuin naiset kin, ovat toivelistamme ykkösiä. Suomalaisurheilijoita ei nähdä kelkkailussa, curlingissa, kaukalopikaluistelussa eikä tai toluistelussa. Norja (10710690=303) ja USA (879571=253) ovat eniten mitaleja kahmineet maat tähän Kuumottaa jo ihan mennessä. 1924?1928 kisoista mitalisarja 511. Talviolympiakisoja järjestet tiin vuodesta 1924 lähtien aina vuoteen 1992 asti samoina vuo sina kesäkisojen kanssa. Sen jäl keen siirryttiin nelivuotisryt mittelyyn siten, että joka toinen parillinen vuosiluku on myös olympiavuosi. n n n olEn hErKutEllut, töitä tehden, olympiakisojen antia 18 kertaa paikan päällä. Otan mukavan löhöasennon. Paras suomalainen on pi kaluistelija Clas thunberg. curling . Nyt jatkan olympianautin toja kuvaruudun ääressä. Sotshi tulee. Realismi otet takoon kuitenkin totena hattuun. Mitään suuria emme voi odot taa. Totta kai tavoitteemme on korkeammalla. olli hiidensalo nimettiin varamie heksi. Lis tan kuudes. Ojen nan käteni ja rohmaisen suolai sia valkosipulisipsejä makuelä mykseksi. Makeannälkää tyydyttävät suussa sulavat tryffelit ja jano juomana kylmä, poreileva läh devesi. olen valmis pors tuassa. Olen valmis. Uppoudun mielituoliini. 28 22.1.2014 Olympiajoukkueeseen 22 uutta urheilijaa Suomen olympiajoukkueessa Sotshin talvikisoissa on nyt 99 urheilijaa. Lukijoidemme arvioita vaksi. Että näin osaan herkutella. Kauko-Aatos Leväaho. Freestyleen tuli kuusi uutta urheilijaa, lumilautailuun Tonterin ohella viisi. Viimeiset olympiavalinnat tehdään ensi maanantaina. . Tuo kaunis parooni Pierre de Coubertinin ajatus sopii suomalaisille kannusti meksi. 24. talviolympiakisat Sotshissa ovat polttopisteessä. Kultaa ja kunniaa jaetaan 13 la jissa. Urheilijoi den kokonaismäärä tulee ole maan noin 105, sanoo olympi ajoukkueen johtaja mika Kojonkoski. STT Lehtikuva / Jussi Nukari Roope Tonteri valittiin eilen Suomen olympiajoukkueeseen. Kolumni Katsomosta Sotshi tulee . sekin jään pinnalla. Tärkeintä ei ole voitto vaan osanotto. On jääkaapissa muuta kin valinnan varaa. Ja jos hurmioidun, on läppä rissä kirjaimia toisiinsa liitettä viksi. Yksilöistä parhaiten on menestynyt kiso jen 1992?1998 mitalirohmu Nor jan hiihtäjä Björn Dählie (8 kul taa, 4 hopeaa), kakkosena Nor jan ampumahiihtäjä ole Einar Björndalen kisavuosien 1998? 2010 saavutuksillaan 641 mita leilla. Meille on rakentumassa joukkue, jossa on paljon me nestyspotentiaalia