Demokraatti 22.01.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 1,20 e (sis.alv) ?Hienommassa kaupunginosassa on hienommat leikkipuistotkin? Suomen yläluokka tekee paluuta ...18?20. N:o 9, 007443-15-4 . Ta mmi ku uTA 201 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Löysä dramatisointikaan ei pysäytä Peppiä Pirkkala sai kunnista parhaat pisteet Kaikki on Huvikummussa taas vinksin vonksin ?12?13 Haatainen: Kuntien seurattava, miten päätökset vaikuttavat ...3 SDP kokoomukselle: Hoitajamitoitus nyt kuntoon! ...6?7 120 vuotta TO R STA I 2 2
22.1. Nimipäivät tänään: Visa (ruots.) Fridolf, Edolf Nimipäivät huomenna: Enni, Eine, Eini (ruots.) Ingegerd, Ingela 4?5 6?7 Uutiskertaus -27...-18 -20...-12 -14...-0 Demokraatti.fi Uutiset 3 Aurinko nousee: Helsingissä 8.57 Oulussa 9.38 Aurinko laskee: Helsingissä 16.07 Oulussa 15.22 Kuntaliiton Tuula Haatainen kommentoi kuntavertailua Demarit: Ei nikotella hoitajamitoituksessa, pääkirjoitus Uusin gallup yllätti: Ei yllätyksiä Iloitsen! Lapsen oikeudet ovat vahvistamatta enää Yhdysvalloissa ja Etelä-Sudanissa. Tampere ja ympäristö: . Mikkeli (03) 212 9455 Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demari.fi varhaisjakelu: . Virastojen rooli on arvioitava uudelleen ja päällekkäisiä viranomaistehtäviä purettava. AFP Photo/Sigurlaug Linnet Tapas! Pikkusuolaista kulttuurinnälkään 18?20 Yläluokka tekee tuloaan Suomeenkin Arki 21 Janakkalassa demarit pistävät hynttyitä yhteen 22-23 Sarjakuvat, yhdistystoiminta, 24 radio ja TV Kauko-Aatos Leväahon urheilukolumni Savupilvi tuprusi eilen Grimsvotn tulivuoresta Islannissa. Kutsu on hänen mukaansa menossa todennäköisimmin sekä ilmavoimille että puolustusministeriöön. Kutsussa ei vielä ole tarkkoja yksityiskohtia ilmaharjoituksesta. uuden vaaleilla valittavan maakuntahallinnon. Keskusta esittää, että keskushallintoa on kevennettävä huomattavasti niin, että sille jäävät vain välttämättömimmät tehtävät. Pohjanmaa, varhaisjakelu: . 0800 96675 puh. Nyt Go-USA-Go! Tuomas Kurtilla Twitterissä Elämänmeno 8?9 10-11 12-13 14?15 16?17 Kulttuurijärjestö Kiila muutti muotoaan Perinnemaisemia 1950-luvun Helsingistä Peppi nyt Helsingin Kaupunginteatterissa Viikon elokuvat, Kirjavisa Presidentti Obamalta voimakkaita sanoja kriittisellä hetkellä ilmastotaistelussa. Oulun poliisin toi- n Räsänen: Päivähoito-oikeuden rajaamisesta alustava yksimielisyys. n Suomelle kutsu ilmaharjoitteluun? n Keskusta haluaa vaaleilla valittavan maakuntahallinnon. Keskusta haluaa minnasta Tuiran kirvessurmien yhteydessä ei aloiteta esitutkintaa. Sen kustannusten suhteen on kuitenkin vielä epäselvyyksiä, Räsänen sanoo. Sen sijaan kotihoidon tuen jakamisesta ei Räsäsen mukaan ole löytynyt yhteisymmärrystä. Suomi on saamassa virallisen, kirjallisen kutsun Yhdysvalloilta osallistua Virossa pidettävään ilmaharjoitteluun, kertoo Yhdysvaltain Suomen-suurlähetystön viestintäosaston päällikkö Jeffrey Reneau. Lapin kihlakunnansyyttäjä katsoo, ettei poliisin toiminnassa ole tapahtunut rikosta. Muu Suomi: puh. Vaasa Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 . Helsinki, Uusimaa, . Somalia liittyi mukaan. Alueelle julistettiin myös lentokielto. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Islanti nosti hälytysvalmiutensa punaiseksi maan suurimman tulivuorijärjestelmän aktivoiduttua. 0200 71000. Tampere Uutistoimitus (02) 277 0477 . Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus . 0200 30011 puh. 0200 55888 puh. Lisäksi poliisin toiminta oli säännösten ja ohjeiden mukaista. Epäilty kuoli poliisin luodeista kiinniottotilanteessa saamiinsa vammoihin. Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) mukaan hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat päässeet periaatteellisella tasolla yhteisymmärrykseen päivähoito-oikeuden rajaamisesta. Yhdessä pystymme ratkaisemaan tämän kriisin. Al Core Twitterissä Päivä kuvana n Oulun poliisin toiminnasta ei aloiteta esitutkintaa
Eduskunnassa oleva kuntalaki antaa siihen entistä enemmän mahdollisuuksia. Kari Hulkko Marja Luumi Demokraatti Palveluja lisää sinne, missä ongelmia Haataisen mielestä kuntien pitää pystyä seuraamaan paremmin päätöstensä seurauksia. Kuntaliitto on kehittänyt tätä varten sähköisen hyvinvointikertomuksen. Kunnan ja sen asukkaan vuoropuhelua kannattaa vahvistaa ja ottaa kuntalainen mukaan palveluiden suunnitteluun. Jos esimerkiksi nuorten itsemurhat ovat nousseet rajusti, kunta voi ottaa tavoitteekseen niiden puolittamisen ja lopulta nollaamisen. Pitää huolehtia niistäkin, jotka eivät tyytyväisyyttään kerro, Haatainen muistuttaa. ?Kuntalainen kannattaa ottaa mukaan jo palveluiden suunnitteluun.? Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen pitää sähköistä hyvinvointikertomusta tärkeänä välineenä, jos kunta haluaa seurata päätöstensä tuloksellisuutta. Pienet voivat päihittää isot Vertailussa kiinnittää huomiota muun muassa se, että Turun kolme naapurikuntaa, Lieto, Naantali ja Kaarina, nousevat laskelmissa kymmenen parhaimman kunnan joukkoon. Seudun keskus, Turku, jää sijalle 32. . Pirkkalassa on varmasti tehty paljon hyvää työtä, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen arvioi. Hän pitää vertailuja sinänsä tärkeinä ja päättäjien kannattaa seurata, miten oma kunta rankingissa pärjää. Tavoitteena on saada aikaiseksi uusia ja konkreettisia ratkaisukeinoja maaliskuun loppuun mennessä, Viitanen sanoo. Viitanen esittää pohdittavaksi, miten nuorten asunto- asiat otetaan mukaan nuorisotakuuseen, voisiko asunnottomalla nuorella olla yksi vastuuhenkilö ja voisiko nuoria auttaa vuokratakuiden ja -rästien kanssa. Demokraatti. Asiat eivät ole niin yksinkertaisia, että siellä, jossa on paljon jengiä, asiat olisivat paremmin, apulaisjohtaja Reijo Vuorento huomauttaa. Pikatyöryhmä puuttuu nuorten asunnottomuuteen Asuntoministeri Pia Viitanen (sd.) on päättänyt perustaa pikatyöryhmän pohtimaan ratkaisuja nuorten asunnottomuuteen, kertoo Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelma Kioski. UUTISET 3 22.1.2015 ??Kuntaliiton Haatainen kommentoi tuoretta vertailua ?Pitää huolehtia niistäkin, jotka eivät tyytyväisyydestään kerro? Suomalaisten tyytyväisyyttä asuinkuntaansa tutkitaan vuosittain. Valtuusto voi seurata sen avulla strategioittensa toteutumista. . Innoittajana työryhmän perustamiseen oli asunnoton nuori, jonka Viitanen tapasi tiistaina Kioski-ohjemassa. Työryhmän vetovastuu on ympäristöministeriöllä. Sen kertovat raa?at luvut. Tänä vuonna parhaat pisteet vei Pirkkala. . Haatainen muistuttaa kuitenkin, että tyytyväisyys on vain yksi mittari siinä, miten palvelut pelaavat ja kunnassa viihdytään. . Sitä eivät tyytyväisyysmittarit kerro. Mukana ovat työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Mukaan aiotaan pyytää myös Kuntaliittoa. . Palveluita voi näin suunnata juuri tähän ongelmaan. Valtuutetut voivat hyvinvointikertomuksesta seurata, miten hyvin tavoitteeseen on päästy.
Ken hän on? 4. Etenkin kokoomus oli velvoittavaa henkilöstömitoitusta vastaan. Samalla kuitenkin päätettiin, että lakia täsmennetään, jos ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä ei ole saavutettu vähintään 0,5 henkilöstömitoitusta vuoden 2014 loppuun mennessä. Lohjalainen vaikuttaja. Kuka tietää, lisääntyisikö nii- den yksiköiden määrä, joissa suositusta ei noudateta. Terveyden ja Rane Aunimo Demokraatti rane.aunimo@ demari.fi hyvinvoinnin laitos THL:n marraskuussa julkaiseman tuoreimman tutkimuksen mukaan noin joka kymmenes ympärivuorokautista hoitoa antava yksikkö alittaa edelleen 0,5:n hoitajan vähimmäistason. . 4 22.1.2015 UUTISET Kuvakisa Tunnetko luopujat? 1. Kokoomusedustaja Satakunnasta. Ei ole enää pyrkimässä eduskuntaan. ei enää jatka parlamentissa. Kuka on kuvassa? 7. On pikkuisen tekosyiden keksimistä sanoa, että laki tuli voimaan vasta tämän vuoden alusta, kun asiasta on puhuttu alusta alkaen ja kunnille on sanottu, että niillä on aikaa panna asia kuntoon vuoden 2014 loppuun saakka. Kolmannen polven kansanedustaja. Edustajan tuoli jää hänen osaltaan täyttämättä. Kuka? 6. Tämä olisi varmistustoimenpide, MäkisaloRopponen sanoo Demokraatille. Vanhuspalvelulaki tuli täysimääräisesti voimaan 1.1.2015. Olisiko seurantaa pitänyt jatkaa vielä jonkin aikaa, koska kehitys on mennyt hyvään suuntaan? . Ja nimi oli? Vastaukset: 1) Rakel Hiltunen 2) Erkki Virtanen 3) Tuija Brax 4) Leena Harkimo 5) Heli Paasio 6) Matti Saarinen 7) Sampsa Kataja ??Demareilta selvä viesti nikottelijoille: Tuumasta toimeen hoitajamitoituksessa SDP:n kansanedustajat Merja Mäkisalo-Ropponen ja Pauliina Viitamies haluavat hoitajamitoituksen lakiin. Kataisen hallitus päätti vanhuspalvelulaista vuonna 2012. Lakimääräys takaisi myös tulevaisuuden, ettei takapakkia tulisi. Silloin päätettiin, ettei hoitajamitoitusta kirjattu lakiin velvoittavana vaan laatusuosituksena. Hän ei enää ole ehdolla eduskuntaan. Henkilö lienee tuttu? 2. Vasta-argumenttina voi sanoa, että kunnat ovat kyllä tienneet jo paljon pidemmän aikaa, mikä on ministeriön tahto. Alun perin rajauksen oli tarkoitus tulla voimaan jo tämän vuoden alussa. Räsäsen mukaan hallituspuolueiden puheenjohtajat keskustelivat päivähoito-oikeudesta tiistai-iltana puhelinkokouksessaan. STT. Kiitti, mulle riitti. Ministerinpostillakin nähty henkilö. Tämä vasemmistoliiton edustaja ei tavoittele jatkopaikkaa Arkadianmäelle. Kuka? 3. Kokoomuspoliitikko ei asetu huhtikuussa ehdolle. Tunnistatko hänet? 5. Tämä on ollut kaikkien tiedossa. Kaataako kokoomus mitoituksen? Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) kertoi Demokraatille (13.1.) käynnistävänsä valmistelun koskien vanhuspalvelulain muuttamista ja erityisesti hoitajamitoitusta, sillä suosituksen mukaista tasoa ei ole kaikkialla saavutettu. Vaalikautta on vain kuukausia jäljellä, joten asialla alkaa Päivähoitokiistaa tasoitellaan ensi viikoksi Hallituksen sisällä sitkeänä muhinut kiista päivähoito-oikeuden rajaamisesta ja kotihoidontuen puolittamisesta vanhempien kesken yritetään ratkaista lähipäivinä. Tavoitteena on, että lopulliset päätökset saataisiin tehtyä ensi viikoksi, jotta istuva eduskunta ehtii vielä käsitellä ne. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, sisäministeri Päivi Räsänen kertoi STT:lle keskiviikkona, että hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat päässeet periaatteellisella tasolla yhteisymmärrykseen päivähoito-oikeuden rajaamisesta. Sen kustannusten suhteen on vielä epäselvyyksiä. . Tässä tarkastellaan vielä sitä, tuottaako se niitä hyötyjä, joita sen on oletettu tuottavan, Räsänen sanoi STT:lle puhelimitse työmatkalta Montenegrosta. Kiista koskee hallituksen rakennepaketin linjausta päivähoito-oikeuden muuttumisesta osapäiväiseksi niillä lapsilla, joiden vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella
Se on vastaava kuin Euroopan kanssa neuvoteltava. Myös EU:n oikeusasiamies on puuttunut asiaan. TTIP ei kuitenkaan ole mörkö. Aika moni päättäjäkin tuntuu olevan pihalla käytävien neuvotteluiden kokonaisuudesta. Kyse on valtavasta, lähes joka elämän alueelle lonkeroitaan ulottavasta möhkäleestä. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. UUTISET Alexey Klementiev Pääkirjoitus 22.1.2015 5 Heikki Sihto Promesa ArtStudio TTIP-neuvotteluiden salamyhkäisyys epäilyttää Euroopassa. TTIP on nappula isossa talous- ja valtapelissä Euroopan unionin välinen transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus on asia, josta omasta mielestään kaikkitietävä toimittaja ei ymmärrä paljoakaan. ?Maailmanherruutta. TTP-maiden osuus maailman kaupasta on yli kolmannes ja vajaa kolmannes maailman väestöstä. Pelkona on jäädä yksin harmaantumaan, kun muut alueet ottavat yhdessä kasvuloikkia. Siinä voisi olla alue, jossa voitaisiin päästä konk- reettisesti liikkeelle Euroopan turvallisuusyhteisön rakentamisessa, Niinistö sanoi. Niinistö tapasi myös EU:n suomalaiset tiedustelumiehet eli tiedusteluanalyysikeskus INTCENin johtajan Ilkka salmen ja sotilasesikunnan tiedustelupäällikön kontra-amiraali Georgij alafuzoffin. STT heikki.sihto@demari.fi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Kaikkia ikäihmisiä ei koskaan voida hoitaa kotiin, vaan laitospaikkojakin täytyy olla. Ihmisarvoinen elämä kuuluu myös laitoksissa asuville ja siksi henkilöstön määrällä on merkitystä. Merja Mäkisalo-Ropponen. n n n Susanna Huovinen. Niinistö: EU yhteen hybridisodankäynnissä Presidentti sauli niinistö sanoo, että EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa voitaisiin lähteä liikkeelle käytännön asioissa hybridisodankäynnin suhteen. Niinistö tapasi Brysselissä EU-parlamentin puhemiehen saksalaisen martin schulzin ja Eurooppa-neuvoston presidentin puolalaisen Donald Tuskin ja sanoi, että Euroopan kansalaiset, myös suomalaiset arvostaisivat, valtapolitiikkaa. Sen tavoite on lisätä muun muassa vapaakauppaa. Hieno homma jos tavoite toteutuu yhteisymmärryksessä, ilman vahvemman sanelua. Työllisyys paranee, kun suomalaiset saavat aikaisempaa helpommin tavaraa Yhdysvaltain valtaville markkinoille. Suomalainen yritys, yhtä hyvin myös valtio, on heikoilla, jos Atlantin yli viuhuvat intressit törmäävät. Viimeisimpien tietojen mukaan paljon Euroopassa huolta herättänyt yhdysvaltalaisten yritysten asemaa turvaava investointisuoja olisi mahdollisesti jäämässä ulos neuvotteluista. TTIP, YhdYsvalTaIn ja olla kiire, jos valmista meinaa saada. . Kääntöpuoli ja riski on, että Yhdysvallat - tai lähinnä maan vaikutusvaltaiset kansainvälisesti toimivat yritykset - ajaa yhteisiä normeja muun muassa kaikille tuotteille, palveluille ja riita-asioille. Yhdysvaltain tavoitteena on vahvistaa omaa asemaansa alueella ja vastaavasti heikentää Kiinan vaikutusvallan kasvua. Tyynenmeren alueen markkinat ovat valtavat. Hybridisodankäynti on täysin uusi elementti, ja siihen Euroopassa ei ole mitään yhteistä vastausta. Euroopan unionin päättäjiltä vaaditaan nyt kylmähermoisuutta TTIP-neuvotteluissa. betonoidaan yhtä lailla yhteisillä bisneksillä kuin aseilla. Hirveän hankala on saada asiaa eteenpäin, jos kokoomus sanoo ehdottomasti ?ei?, Mäkisalo-Ropponen sanoo. Pauliina Viitamiehen mukaan tuntuu käsittämättömältä, jos kokoomus haluaa irtaantua yhteisesti päätetystä asiasta ja ?viis veisaa eduskunnan taannoisesta tahdonilmaisusta?. . Ymmärrystä vaikeuttaa neuvotteluiden salamyhkäisyys. Kiitos etenkin kansalaisjärjestöjen aktiivisuuden TTIP-neuvotteluista on tihkunut tietoa julkisuuteen. Ei ihme, että myös Kiina yrittää neuvotella alueen maiden kanssa taloudellisesti yhteistyöstä. Maailmankaupassa Eurooppa, vanha manner, on heikoilla. Yhdysvallat on siirtänyt toimintansa painopistettä Tyynenmeren alueelle, missä se neuvottelee alueen 11 maan kanssa vapaakauppasopimuksesta (TTP). Euroopan unioni on arvioinut, että toteutuessaan TTIP kasvattaisi Euroopan taloutta 120 miljardilla eurolla. Transatlanttisiin suhteisiin ei pidä syöksyä hinnalla millä hyvänsä, vaikka yksin jääminen pelottaisikin. TTIP on mYös jos turvallisuus nousisi yhdeksi EU:n painopisteeksi. Niinistö kertoi molemmissa tapaamisissa puhuneensa Euroopan yhteisestä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitikasta ja saaneensa paljon vastakaikua.
Kyselyjä ei voi kuitenkaan suoraan verrata toisiinsa. Helsingin Sanomien tutkimuksen teki TNS-Gallup. Toisaalta Railo sanoo, että 2000-luvulla liikkuvien äänestäjien määrä on kasvanut ja luokkaperusteisten äänestyspäätösten määrä vastaavasti pienentynyt. . Rusatom Overseas ja Fennovoima ovat hänen mukaansa mukana neuvotteluissa. Muun muassa Fennovoiman tontin valmistelu ja materiaalihankinnat tulevat venäläiselle Titan-2 -yhtiölle. Ryabov kertoo tiedotteessa, että yhtiö kertoo tarvitsemistaan alihankintatöistä maaliskuun alussa. (STT, Varsova/Zagreb) RKP Kristillis demokraatit Rusatom Overseas valitsi keskeiset alihankkijat Hanhikivelle Venäläisen ydinvoimayhtiö Rosatomin tytäryhtiö Rusatom Overseas kertoo valinneensa Hanhikiven ydinvoimahank- keen keskeiset alihankkijat. Projektinjohtaja Vadim Ryabovin mukaan alihankkijat aloittavat nyt neuvottelut paikallisten yritysten kanssa. Kuvan julkaisemisesta käynnistyi nettikommentointi, johon toinen syytetyistä oli osallistunut sellaisilla Perussuomalaiset Keskusta sanankäänteillä, että se täyttää syyttäjän käsityksen mukaan rikoksen tunnusmerkistön. Syyttäjän mukaan kuvan julkaisija ja sen kommentoija eivät liity toisiinsa muutoin. Epäillyt teot ajoittuvat vuoteen 2013. (STT) Sadattuhannet pulassa Sveitsin frangin vuoksi Sadattuhannet itäisen KeskiEuroopan asuntovelalliset ovat joutuneet pulaan Sveitsin frangin voimakkaan ja äkillisen kurssinousun vuoksi. Puolan, Unkarin, Kroatian, Serbian ja Romanian hallitukset yrittävät löytää keinoja asunto- Vasemmistoliitto Vihreät velallisten auttamiseksi. Muun muassa Kroatia ja Unkari pohtivat frangilainojen muuntamista paikallisiin valuuttoihin. Hallitukset pelkäävät myös, että satojentuhansien ihmisten joutuminen ylitsepääsemättömiin rahavaikeuksiin voi uhata maiden pankkeja. Sveitsin keskuspankki poisti viime viikolla frangin vaihtokurssia koskevan katon, minkä jälkeen frangi vahvistui kymmeniä prosentteja. Itäisessä Keski-Euroopassa otettiin 2000-luvun alussa runsaasti frangilainoja, koska niiden korko oli matala verrattuna paikallisissa valuutoissa otettuihin lainoihin. Kyselyyn haastateltiin puhelimitse yli 2 400 suomalaista, viittäsataa enemmän kuin Taloustutkimus Ylen gallupissa. SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen huomautti Helsingin Sanomille, että Suomen suurin puolue on edelleen ?en osaa sanoa?, jonka osuus on pyörinyt lähes neljänkymmenen prosentin tienoilla kaikissa mittauksissa. Edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna gallupin luvut tarkoittaisivat toteutuessaan suuria muutoksia eduskuntaan. Näin puolueiden kannatus on muuttunut 30 % 26,8 25,9 25 20 20,4 19,1 19,0 17,1 17,2 15,3 15 16,5 13,3 14,5 15,8 10 8,1 9,4 8,9 8,8 7,2 Liikkuvat äänestäjät ratkaisijan roolissa Miten tulevissa eduskuntavaaleissa lopulta käy ja onko keskustan voitto jo varma? Sitä ei tiedä vielä kukaan, mutta Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkijalla Erkka Railolla on siitä arvio, jonka hän esitti jo tammikuun alussa blogissa. Railo pohti asiaa katsomalla Ylen mielipidemittauksia ennen eduskuntavaalikampanjan alkua ja vertaamalla niitä eduskuntavaalien tuloksiin 2000-luvuilla pidetyissä vaaleissa. Railo havaitsi, ettei yksikään hallitusvastuussa oleva ?suuri? puolue ole onnistunut nostamaan kannatustaan vaalikampanjan aikana 2000-luvun eduskuntavaaleissa. . Kuvan julkaissutta syytetään kunnianloukkauksesta ja sitä kommentoinutta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syyttäjä kertoo, että Facebookissa julkaistussa kuvassa ulkomaalaistaustaiselta näyttävä nainen talutti kahta lasta turvavaljaissa, jotteivät lapset ryntäisi minnekään. Todennäköisesti puolueilla olisi mennyt vielä huonommin, mikäli ne olisivat heittäneet kirveen kaivoon ja päättäneet jäädä kotiin kampanjan ajaksi. Railon mukaan keskustan pitkää etumatkaa on historian valossa vaikea kuroa kiinni. Helsingin Sanomien uusin gallup julkistettiin eilen. Syksyllä ykköspaikalle harpanneen keskustan kannatus on edelleen historiallisen suurta, ja sen ero mittauksen kakkoseen kokoomukseen on noin yhdeksän prosenttiyksikköä. Helsingin Sanomien edellisessä, joulukuussa ilmestyneessä mittauksessa niukasti kakkoseksi noussut SDP on nyt kolmantena, mutta edelleen aivan kokoomuksen kannoilla. Perussuomalaiset onnistui pysäyttämään syöksynsä alaspäin, mutta se on huomattavan kaukana viime eduskuntavaalien kannatuksestaan. Puolueen toivo näyttää lepäävän vanhoissa teeseissä: eurokriisissä ja Rane Aunimo Demokraatti rane.aunimo@ demari.fi maahanmuutossa, joita se ajaa vaaliteemoiksi kuin käärmettä pyssyyn. Vasemmistoliitto ohitti vihreät Pienempienkään puolueiden osalta muutokset eivät ole dramaattisia, vaikka vasemmistoliitto nousi vaihteeksi vihreiden edelle. Toisen suuren tiedotusvälineen Ylen uusin mittaus on joulukuun lopulta. Toisin sanoen vaalikampanjalla pitäisi 2000-luvulla olla enemmän vaikutusta kuin aiemmin. Eduskuntavaalit maaliskuu 2011 8,4 4,3 5 0 Suomen suurin puolue on edelleen ?en osaa sanoa?, jonka osuus on pyörinyt lähes neljänkymmenen prosentin tienoilla kaikissa mittauksissa. 3,7 4,1 4,0 3,9 3,3 Ylen gallup joulukuu 2014 Helsingin Sanomien gallup tammikuu 2015 Kokoomus SDP Facebook kommentti ja kuva poikivat syytteet kahdelle Facebookissa naisen kuvan julkaissut ja kuvaa kommentoinut joutuvat selittelemään tekemisiään Helsingin käräjäoikeudessa. Syytettä käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa maaliskuussa. SDP:n ja perussuomalaisten luvut ovat Helsingin Sanomien mittauksessa prosenttiyksikön korkeammat kuin Ylellä, keskustan puolestaan alemmat ja kokoomuksen samoissa. Se ei tietenkään tarkoita, että vaalikampanja olisi tarpeetonta ajanhukkaa. Vähän myöhemmin tarkoituksena on pitää seminaari suomalaisyrityksille, jotka ovat kiinnostuneita urakoista. Rusatom Overseas valitsi alihankkijoikseen myös Rosatomille kuuluvat Atomenergomashin ja JSC Atomproektin. (STT). 6 22.1.2015 UUTISET ??Keskusta on karkuteillä, SDP kokoomuksen kannassa Uusimman gallupin Puolueiden kannatukset näyttävät jossain määrin vakiintuneen
(STTReuters) Vladimir Putin. Onnittelulaulukilpailu Osallistu helmikuun 2015 loppuun mennessä. Lisätiedot ja kilpailun säännöt säätiön kotisivuilla www.sivistysrahasto.?. Ohjelman tarkoitus on pääomittaa venäläisiä pankkeja. Venäjän talous on kärsinyt länsimaiden pakotteista ja öljyn hinnan romahtamisesta. UUTISET 7 22.1.2015 yllätys: Ei yllätyksiä Kari Hulkko SDP:n vaalivankkureiden vetäjät puoluesihteeri Reijo Paananen (vas.), vaalipäällikkö Tytti Tuppurainen ja puheenjohtaja Antti Rinne ovat valmiita kovaan vaalitaisteluun. Max Jakobsonin arkisto avautuu tutkijoille Ministeri Max Jakobsonin arkisto avautuu tutkijoille. Häntä ehdotettiin tuolloin YK:n pääsihteeriksi. (STT) KANSAN SIVISTYSRAHASTON Venäjän hallitus esittää 18 miljardin kriisiohjelmaa Venäjän hallitus on esitellyt presidentti Vladimir Putinille 18 miljardin euron kriisiohjelman. Aineisto sisältää Jakobsonin kirjeenvaihtoa, kirjalliseen tuotantoon liittyvää aineistoa, lehtileikkeitä ja muita asiakirjoja. Vuonna 2013 kuollut Jakobson oli tärkeä ulkopoliittinen vaikuttaja 1950-luvulta lähtien. Hän toimi muun muassa Suomen YK-suurlähettiläänä 1965? 1971. Lähes viidesosa rahoista otetaan Venäjän öljyrahastosta. Ensimmäisen varapääministerin Igor Shuvalovin mukaan esitys ei ole vielä lopullinen, vaan sitä todennäköisesti laajennetaan myöhemmin. Arkiston käyttö edellyttää kuitenkin lupaa, jonka myöntää Max Jakobsonin tytär Linda Jakobson. Arkiston laajuus on noin viisi hyllymetriä, ja se kattaa pääosin aikakauden vuosien 1950 ja 2000 välillä
Siksi kulttuuriradikaalit halusivat ?avata ikkunat Eurooppaan.? Ajan ilmapiirissä määräsivät Akateeminen Karjala -seura ja oikeisto, äärilaidallaan IKL. Kommunistien toimintaa oli vaikeutettu ja rajoitettu. On aiheellista kysyä, tunnistaisiko vaikkapa 1960-lukulainen taiteilija nykypäivän edistyksellistä taidetta vai pitäisikö sitä joutavana roskana. . Se kuvasi nousevan työväenluokan elinvoimaa. Kiilan varsinainen etsikkoaika koitti sotien jälkeen, kun vasemmiston toimintaa ei enää rajoi- tettu. Mukaan Kiilaan saatiin myös aikakauden kulttuuriliberaaleja kuten Olavi Paavolainen ja Matti Kurjensaari. Kiila laajeni kirjailijaryhmästä myös esittävän taiteen ja kuvataiteen suuntaan. Avainhenkilö ryhmien välillä oli runoilija Katri Vala. Kiilan perustamista ennakoi Hiilet -järjestön perustaminen Tulenkantajien rinnalle. Mutta meidän on kuitenkin Kirjailija- ja taiteilijaryhmä Kiilan jäseniä veneretkellä yhdistyksen perustamisvuonna 1936. Henkilöt vasemmalta Otto Varhia, Tapio Tapiovaara, Helmer Adler, Ahti Myrsky, Maija Savutie, Irja ja Raoul Palmgren sekä Arvo Turtiainen.. 2010-luvulla on kuitenkin osoittautunut, että tämänkaltaiselle toiminnalle on yhä tarvetta.? Kiila sanoi olevansa ?proletaarien etujoukko?. Tätä siis taiteellisen avantgarden nimessä, kun puolueet taas olivat ?poliittisia etujoukkoja?. Yleissuuntaus oli modernistinen. Juuri sodan kynnyksellä Kirjallisuuslehti sai rahoitusta monesta vasemmistolaisesta suunnasta. Kommunistien yhdysmiehen jouduttua vankilan joutui se kuitenkin taloudellisiin vaikeuksiin. Vasemmistolaisten nousu kulttuuririntamalla ei syntynyt helposti. Sisällissodan arvet jakoivat kansakuntaa. tunnustettava, että näin on laita varsin pienessä joukossa. - - - Kirjallisuuteen kohdistuva älyllinen valikoimistarve on suurin piirtein katsoen olematonta tai ainakin paljon pienempi kuin yleensä otaksutaan. Näillä yhdistyksillä oli toisiinsa aikojen kuluessa kuitenkin tiiviit kontaktit, edistyksen asialla kun oltiin. SKDL sai vaalivoiton, ja laajemmassa katsannossa edistyksellisten voimien voiton fasismista maailmansodassa nähtiin oikeuttavan vasemmiston asiaa. Emme usko, että Suomessa on vasemmistolaista kulttuurihegemoniaa koskaan varsinaisesti ollut, ei edes 1960?1970-luvuilla. Yhteiskunnalli- ?Vielä 1990-luvulla vaikutti siltä, että poliittisten kulttuuriliikkeiden aika saattaisi olla ohi. Ala-arvoisten viikkolehtien, seikkailu- ja tosikertomusten suunnaton levikki juuri työväestön keskuuteen todistaa siitä.? Professori Kari Sallamaan myöhemmän tulkinnan mukaan kiilalaiset olivat kolmella tapaa sivullisia: ensinnäkin sillä tavalla sivustatarkkailijoita kuin taiteilijat yhteiskunnassa tapaavat olla ovat, toiseksi sivullisia suhteessa poliittiseen työväenliikkeeseen ja vielä sivullisia vallitsevassa kirjallisuuskaanonissa. Ennen Kiilan ja vasemmistolaisten edistyksellisten esiinnousua olivat edistyksellisten viittaa kantaneet liberaalit humanistit. Tuohon aikaan Kiila julkaisi lehteä nimeltä ?40-luku?. Valtakulttuurin haastaja Kiilaan on kuulunut vuosien saatossa monia merkittäviä kulttuurivaikuttajia Nyrki Tapiovaarasta Jörn Donneriin jsekä Hella Wuolijoesta ja Pentti Haanpäästä Arvo Saloon. Kiilan nykyinen puheenjohtajisto, Kalle Niinikangas ja Ville Ropponen, näkee edistyksellisyyden vaateen uudessa valossa. . Vasemmistolainen avantgarde ja niin sanottu edistyksellisyys kehittyvät. Sen toiminnan Valtiollinen poliisi ja Helsingin raastuvanoikeus kuitenkin tukahduttivat alkuunsa . Ajan ahdas henki Kiilan alussa toiminta keskittyi Kirjallisuuslehden ympärille. Kirjallinen modernismi voitiin Suomessa jakaa neljään luokkaan: Eino Leinon ja L. Kiila-nimen kerrotaan tulleen vanhasta junttalaulusta, jonka yksi säe meni näin: ?Täytyy sen kiilan kiveen mennä, kun paljalla pakotetaan?. Näihin aikoihin syntyi ajatus kansanrintamasta, hallituksesta joka keräisi edistykselliset puolueet samaan hallitukseen. Perustajajäsenet olivat tutustuneet toisiinsa yliopistolla, erityisesti Akateemisen sosialistiseuran toiminnassa. Moni heistä oli alun perin jäsen myös Tulenkantajissa, mutta sen toimintaa kohtaan alkoi ilmetä tyytymättömyyttä. Kiilalaisten toimintaa rajoitettiin, kirjoituksia sensuroitiin ja sota-aikana vasemmistolaiset toisinajattelijat vangittiin. Kolminkertaisesti sivullisia Kiilalla on ollut tapana julkaista kokooma-albumin joka vuosikymmenenä. Perustajajäseniä olivat Viljo Kajava, Arvo Turtiainen ja Otto Varhia. Alusta asti mukana olivat myös kirjailijasisarukset Elvi ja Aira Sinervo sekä Tyyne Maija Salminen. Kiilalaisuuden ikoneihin kuuluva Raoul Palmgren intoutui puhumaan jopa maailmanhistoriallisesta päivännoususta. Onervan symbolismiin, suomenruotsalaiseen modernismiin 1910ja 1920-luvuilla, Tulenkantajiin ja Kiilaan. Työväenkirjallisuus ei ollut suuren yleisön suosiossa, ja sen taiteellisia ansioita epäiltiin. Marxilaisen kirjallisuustutkimuksen saatua jalansijaa syntyi käsite ?proletaarikirjallisuus?. on yhtä kuin leka tai moukari.) Kiilan perustamisen aikaan Suomen henkinen ilmapiiri oli kulttuurin näkökulmasta ahdasmielinen. (Vanha sana ?palja. 8 22.1.2015 ELÄMÄNMENO Vasemmistolaisen kulttuuriyhdistyksen perintöä ei ole Kiila on muuttanut Vasemmistolainen kirjailijaryhmä Kiila sai alkunsa syyskuussa 1936. Ihan ensimmäisessä antologiassa runoilija Arvo Turtiainen kirjoitti näin: ?Usein kuuluu ihastuneita lausuntoja sen (työväestön) kirjallisen maun kehittyneisyydestä ja muotoa ja tyyliä luovan suuremman taiteellisuuden vaatimuksista
Mitä jos järjestetDemokraatti täisiin onnittelulaulukilpailu? kaksi eri kappaletta. Ulla soitti Heikille ja houkutteli täApurahoja ja palkintoja jaossa runsaasti män kilpailuraadin jäseneksi. . Siinä epäiltiin, ettei maailmaan voi vaikuttaa samalla tavalla kuin blokkijakoisen maailmanjärkestyksen aikaan. . Tarkoitus on saada voittajalaulu peseen kajautetaan onnittelulaulu. Sanoitusten aihepiiri ja sävellysten tyylilaji Helmikuussa KSR lanseeraa uuden onnitteon vapaa, sanat voivat olla suomeksi tai ruot- lumuodon, kulttuurilahjapalvelun. KSR:n kotisivuilla voi lunastaa Kulttuurilahsiksi. Koska tarkoitus on synnyttää elinkelpoisia, jan ja välittää kauniilla lomakkeella tiedon siitä uusia onnittelulauluja, sävellyksestä ja sanoi- merkkipäivänviettäjälle, eläkkeellejäävälle, järtuksesta kannattaa tehdä korviin ja mieleen jestölle tai vaikka joululahjana tai ystävänpäitarttuva. vän kunniaksi. Voittajakappaleesta teh- Laulujen oltava perillä ma 28.2.2015 klo 15.00 mendään myös musiikkivideo, jolla edistetään lau- nessä. Kiilan ja kiilalaisten taiteilijoiden toiminnassa on 2010-luvulla painottuneet muun muassa kasvava taloudellinen eriarvoisuus Suomessa ja maailmassa, hyvinvointivaltio rapautuminen, siirtolaisuuteen ja pakolaisuuteen liittyvät teemat. Viestiin otsikoksi Onnittelulaulukilpailu. esitetään voittajalaulu. Yleisönsuosikki palkitaan 500 eurolla. Palkinnot jaetaan ensi heinäkuussa Valkea- mp3-muodossa osoitteeseen info@sivistysrakosken Työväenmusiikkijuhlassa. Tänä vuonna KSR jakaa palkintoja tavallista Viksten Elvis ry:tä. enemmän. Yksi säveltäjä tai sanoittaja voi olla osallilun tunnetuksi tekemistä. sena korkeintaan kahdessa kilpailulaulussa. 2010-luvulla on kuitenkin osoittautunut, että tämänkaltaiselle toiminnalle on yhä tarvetta. Kansan Sivistysrahaston asiamies Ulla Vuolanne on elvyttänyt lapsuutensa puhallinsoittoharrastusta. Käyrätorvi on tosin vaihtunut trumpettiin. Oskar Lindman Kansan Arkisto Luo uusi, suomalainen onnittelulaulu! Syntymäpäiväsankari on lähes poiksyntynyttä onnitteluviisua eikä mitään keuksetta otettu, kun hänen kunniakAmerikan tuontitavaraa. Heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat ammatti- ja sosiaaliset ryhmät sekä kulttuuriset marginaalit on haluttu pitää esillä, summaa runoilija Kalle Niinikangas nyky-Kiilan painopisteitä. Niinikangas ja Ville Ropponen näkevät Kiilalle yhä tarvetta. . Nimittäin: . Kilpaikotimaisilla kielillä ihan alkuperäistä Suomessa lun säännöt www.sivistysrahasto.fi. Muita raatilaisia ovat dosentti Pekka Gro- laulukilpailu osuu juhlavuoteen. Kiila on yhä hengissä, elää ja potkii, vaikka se ei viime vuosina ehkä olekaan ollut isoissa otsikoissa tai vetänyt puoleensa massoja. TieHyvässä lykyssä seuraavat sukupolvet hoilaavat dustelut ulla.vuolanne@sivistysrahasto.fi. Tähän mennessä ehjanto jo muutama vuosi sitten ennen dotuksia on tullut muutama kymmenen. eläkkeellejäämistään. Myös apurahoja pyritään mahdolliOnnittelulaulukilpailuun voi osallistua kuka suuksien mukaan jakamaan runsaammin, Vuotahansa, niin harrastelija kuin ammattilainen- lanne kertoo. kin. Tiedon Kulttuurilahjasta voi välittää onniteltavalle sähköpostitse tai tulosVoittajalaulu koulun musiikkikirjoihin taa näyttävän kirjeen ojennettavaksi eteenpäin. Kilpailussa jaetaan rahapalkintoja. Voittaja saa Lahjan saaja arvostaa Kulttuurilahjaa, kun tie2 000 euroa, toiseksi tullut tuhat euroa ja kol- tää, että sillä tuetaan yleishyödyllisiä hankmas 500 euroa. keita, esim. Kaikki laulut käsitellään anonyySaloranta meinä. Vielä 1990-luvulla vaikutti siltä, että poliittisten kulttuuriliikkeiden aika saattaisi olla ohi. Idea syntyi hänen puheistaan, joten hän on Kansan Sivistysrahasto täyttää tänä vuonna 60 itseoikeutettu raadin puheenjohtaja, Ulla ker- vuotta. Siellä myös hasto.fi. vähävaraisten nuorten kulttuuriKymmenestä finaaliin päässeestä kappaleesta toimintaa. järjestetään erikseen yleisöäänestys KSR:n koOnnittelulaulu (kesto max 2,5 min.) lähetetään tisivuilla. Tästä innostuNoin pariasataa odotetaan osallistuvaksi. Sari neena hänen seuraajansa, Ulla Vuo. Mutta miksi se aina tuppaa olemaan Happy ruskoulun musiikkikirjoihin, Vuolanne Birthday to you eli Paljon onnea vaan? sanoo. Tämmöisiä pohti Kansan SivistysraKilpailuun voi osallistua helmikuun haston (KSR) asiamies Heikki Kaloppuun saakka. ELÄMÄNMENO 22.1.2015 9 Kari Hulkko hukattu muotoaan sen ja laajasti ottaen vasemmistolaisen taiteen tehtävänä on lähes aina ollut haastaa valtakulttuurin. Kerran vuosikymmenessä julkaistava antologia on edelleen koonnut vasemmistolaisia kirjailijoita yhteen. Valkeakosken now, muusikko, säveltäjä Jani Uhlenius (myös musiikkipäivillä merkkivuosi huipentuu vuoDemokraatin kulttuurikolumnistina tunnettu) den 2009 tangokuninkaan Amadeus Lundbersäveltäjä, pianisti, kapellimestari Kirmo Linti- gin juhlakonserttiin. nen ja laulaja, näyttelijä, lauluntekijä Johanna Merkkivuosi näkyy muutenkin järjestön toiViksten. minnassa. Lintinen edustaa raadissa Säveltäjät ry:tä, . Vuonna 2006 julkaistu antologia oli Jani Saxellin kokoama, Tuula-Liina Varis kirjoitti esipuheen. Ulla Vuolanne iloitsee, että onnittelutoo. Sama ihminen voi lähettää lanne sai ajatuksen
Isossa kuvassa luistellaan Johanneksen kentällä. Pikkukuvissa pulut kerjäävät suupaloja Espalla, kengänkiillottajapoika odottelee asiakkaita Mannerheimintiellä ja vanhan linja-autoaseman näkymää Kampista.. 10 22.1.2015 ELÄMÄNMENO Aho & Soldanin Helsinki-kuvissa on näkyvissä sodasta toipuvan pääkaupungin kasvot
Armi Kuusela julistettiin maailmankaikkeuden kauneimmaksi. KaivoTekstit Eino Leino oli henkilöautoja vain 26 000, mutta puistossa korjataan heinää! Gummerus 2014 1960 jo 85 000. Kuvien värit ovat pehmeitä. Tämän uuden kirjan kuvia ei ole ennen julOivallisia kuvia on esimerkiksi Palacen kattoravinto- kaistu. Aarne Laurila 11. 1957 ilmestyi teos ?Helsinki. Hupaisa on kuva linja-auton kadullakin sallittiin pysäköinti. peräpääitä: joka autossa oli tuolloin vararengas. 1950 koko maassa hehkuvat hedelmät ja marjat. Sitä helpotettiin rakentamalla muun muassa uutta Kalliota, Sörnäisiä, Vallilaa, Punavuorta ja ensimmäiset lähiöt. Ydinkeskusta sai olla miltei entisellään. Mutta Helsingissä oli samaan ai- kaan tuhansia sotien vammauttamia Lunta kuvissa näkyy enemmän kuin Kirjat ja henkisesti ruhjottuja ihmisiä. Hän innostui ja perehtyi valoja elokuvaukseen jo nuorena, ja ryhtyi vuonna 1946 yhtiökumppaniksi Aho & Soldaniin, jonka Heikki oli perustanut velipuolensa Björnin kanssa vuonna 1924; Björn oli Juhani Ahon ja Vennyn sisaren Tilly Soldanin poika. 1952 Claire Aho filmasi Helsingin olympiakisoja ja toimi myös kymmenisen vuotta kansainvälisen uutistoimisto Werner Pathé Newsin elokuvaajana Helsingissä. Alle 2000-luvun Helsingissä: sitä on niin puoleen asunnoista tuli lämmin vesi katujen varsilla kuin TähtitorninmäelAho & Soldan: läkin, josta lasketaan alas suksilla. ja joissakin kerrostaloissakin oli käyHelsinki 1950-luvun mälä pihassa. Vastapainoksi Kauppatori-kuvissa väreissä Autoilu yleistyi . Aniharva mies kulki noihin aikoihin paljain kuuluu. Kirjan valokuvat ovat keskustasta, Esplanadeilta, päin. Itämeren tytär?, jonka kuvat olivat Claire Ahon ja teksti Eino E. Toiset tunnistin vielä, monia en. tapakulttuuria ja harrastuksia myöten edustavat kir- Usea liikennöitsijä on lopettanut. jassa toimittaja Eino Leinon muistelut; suuret ikäluoAutomallien tapaan kirja katselijaa kiinnostavat vaatkat syntyivät 1945?50, ja siihen polveen Leino itsekin teet, esimerkiksi takkien ja hameiden pituus ja housumuoti. Kirjan tekstiosan toimittaja Eino Leino arvelee useimpien kuvaajaksi Clairea. Kaupunki kasvaa ja kansainvälistyy 1950-luvulla Helsingissä oli tuskainen asuntopula. Claire Ahon kuvassa Linja-autojen ystäviä ilahduttavat Rautatientorilta on vielä tilaa henkilökuvat bussien paljoudesta linja-autoautojen väljään pysäköintiin. Katukuvassa näkyy nykyipäivästä poiketen tupakkamainoksia, ja mainostorneja on pystytetty. Keskusasemalla. SAS:n Amerikan lentojen jättimainos HBL:n taSiinä mielessä kirjan nimi on liioittelua, että siinä ei ole lon seinässä miltei ällistyttää. Claire Aho on saanut paljon ja aiheesta kansainvälistä aryhtään kuvaa Pitkänsillan pohjoispuolelta tai lähiöistä. Olisi ollut rehellisempää käyttää partitiivimuotoa tyy- vostusta, ja niin ikään on ylistetty hänen näyttelyään Lonliin ?1950-luvun Helsinkiä?. toossa 2013. ELÄMÄNMENO 22.1.2015 Perinnemaisemia 1950-luvun Helsingistä Nykyään Tukholmassa asuva Claire Aho, Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin esikoisen Heikin tytär, syntyi 1925. Suolahden. Tuoreen ?Helsinki 50-luvun väreissä. -teoksen kuvat on signeerattu Aho & Soldanin ottamiksi, koska varmoja tietoja kunkin otoksen kuvaajasta ei ole. Ja mitä onkaan yllä niillä työläisnuorilla, jotka silKauppatorilta ja Helsingin rannoilta siitä eteenpäin loin joskus istuttivat kukkia Suomen pankin edustalle! aina Hietalahtea ja Töölöä myöten. Yleensä yksityiskohdat kasvoja myöten antavat lukijalle enemmän kuin yleiskuvat. Bussien Helsingin elämää huvituksia sekä lasten ja nuorten värit ovat muuttuneet. Sehän sopii teemaan. lasta ja Kämpistä. Vanha Forum on kirjassa Vain ydinosa kaupungista mukana kuvissa tallella. 1950 avautui Linnanmäki ja -52 Helsinki kansainvälistyi olympialaisten myötä
Hän tuo näyttämölle ikiliikkeen ja ison annoksen anarkistista kujeellisuutta. Anna-Riikka Rajanen/Maija Koivisto, Raili Raitala, Petrus Kähkönen, Ursula Salo, Panu Vauhkonen, Iikka Forss, Tuukka Leppänen, Sauli Suonpää, Kaisa Torkkel, Sari Haapamäki Paitsi se pierutyyny kahvikutsuilla, se on lasten reaktioista päätellen teatteri-illan ykköshittejä. Aikuiselle ykkösiä ovat balettia harrastavat konnat Jymy-Juntunen ja Kukkanen. Kaksikkoa esittävät tappohauskasti Sauli Suonpää ja Iikka Forss, joista jälkimmäinen vielä korottaa hahmonsa hupaisuutta turkulaisaksentilla. Lopuksi näyttämölle rymistelee Pepin merirosvoisä reteen seilorijoukkonsa kera. Näytelmän läpikäyvänä juonteena on kansankodin sosiaaliviranomaisten pyrkimys ottaa huoltajattomaksi määrittelemänsä villi mukula huomaansa, vastoin tämän omaa tahtoa tietysti. ?Sössiäälivaristoa. Lavastus Markus Tsokkinen . Sirkus-, konna- ja poliisiepisodit ovat ehdottoman hauskoja ja näyttäviä, mutta monet muut palaset eivät niin suurta riemua synnytä. Teatteri Helsingin kaupunginteatteri, suuri näyttämö Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu Rolf Bamberg Demokraatti Dramatisointi Staffan Götestam . Kylläpä elääkin! Kaksoismiehitetyn Peppiroolin veti ensi-illassa Anna-Riikka Rajanen, joka ihastutti kaikenikäisiä viime kesänä Suomenlinnassa Ryhmäteatterin Ihmemaan Liisana. Rajasen eloisuus on vastustamatonta. Niinpä edes esityksen valjuhkoissa loppuvaiheissa lapsiyleisössä ei huomaa kärsimätöntä kiehnausta puhumattakaan, että kuuluisi se lastenesityksissä monesti kajautettu armoton kysymys: ?Millon tää loppuu?. Tarinan alussa Peppi muuttaa Huvikumpuun hevosineen ja apinoineen. Sillä energialla täytetään nitkahtelevan dramaturgian aukotkin. Käytetty keino, mutta toimii aina! Rajanen on silkkaa elohopeaa Tämä esitys elää totta kai nimihenkilönsä varassa. Lapsikatsojille sillä on tuskin väliäkään, he haluavat nähdä ne tutut jutut Vahva-Aadolfeineen ja hölmöine pollareineen, ja sitä saavat. Eikä teatteri tässäkään tapauksessa tee talousmielessä mitään uhrausta lastenkulttuurin hyväksi, sillä Pepin liput on revitty näpeistä. Ohjaus Milko Lehto . Hän tutustuu naapurin Annikaan ja Tommiin, jotka tässä toteutuksessa eivät ole ihan yhtä nössöjä mallilapsia kuin vaikkapa tvsarjassa ja elokuvissa. Sisääntuloa seuraa kavalkadi tuttuja episodeja: käydään sirkuksessa, taltutetaan hölmöt rosvot ja pomputetaan vielä tyhmempiä poliiseja. Kuten koko esityksenkin, kun kakun kuorruttivat vielä Riitta Röpelisen värikylläinen puvustus ja lavastaja Markus Tsokkisen toiminnalliseksi virittämä Huvikumpu-rakennelma. Sitten Peppi yrittää huonoin tuloksin astua opintielle ja omaksua sosieteetin tapoja kahvikutsuilla. Musiikki Georg Riedel ja Jan Johansson . Peppi Pitkätossu jos mikä on sellainen, ja viihdyttää aikuiskatsojiakin ehkä paremmin kuin joku varmaksi kassamagneetiksi napattu kansainvälinen formaattimusikaali. Valot William Iles ? Ääni Kirsi Peteri ja Jori Tossavainen . 12 22.1.2015 ELÄMÄNMENO Ruotsalaisperäinen dramatisointi on vähän heikun keikun Pepin energia kannattelee lastenklassikkoa On mukava huomata, että Helsingin kaupunginteatterilla on sydäntä ottaa ennen keväällä koittavaa remonttievakkoa suurelle näyttämölleen pesunkestävä lastenklassikko. edustaa mainion rullaavalla askeleella pyörivä rouva Ryöppyvaara (Ursula Salo), jota Peppi tietysti hyppyyttää ihan kuusnolla-pohjalta. Dramatisointi ei juuri yritä nivoa episodeja ehjäksi jatkumoksi. Jo ennen viime torstain ensi-iltaa niitä oli myyty noin 30 000. Loputkin varmasti käyvät kaupaksi, kun sana Milko Lehdon vetävästä ohjauksesta lähtee kiertämään. Rajasen Rajasen Peppi on kuin elohopeaa, aloillaan hän ei ole kuin koulukohtauksessa komenneltuna ehkä sekunnin murto-osan ja rupatellessaan Tommin ja Annikan kanssa ylösalaisin polvitaipeista roikkuen. Rajanen, 28, on kaikin puolin hyvin uskottavasti se pikkulikka, joka Peppi voimistaan ja pikkuvanhuuksistaan huolimatta kuitenkin on. Koreografia Jyrki Karttunen . Muutenkin koko kaupunginteatterin Peppi-ensemble on iskussa, ylöspano on värikäs ja suomalaistoteutuksessa on sopivasti gägejä myös aikuisille. Harmi vaan, että ruotsalaisen Staffan Götestamin dramatisointi Astrid Lindgrenin Peppiseikkailuista on aika löysa. Suomennos Liisa Ryömä . Puvut Riitta Röpelinen . Rooleissa mm. Myös ruotsalaistekoiset laulut ovat kovin yhdentekeviä, jopa tylsiä lukuunottamatta sitä kaikkien tuntemaa ja väistämättä korvamadoksi kaivautuvaa tunnaribiisiä. Tutut jutut toimivat Näytelmän peruskivenä on Lindgrenin Peppi Pitkätossu -kirja, mutta on siellä mausteeksi ripauksia muistakin Peppi-seikkaluista. Lapset ottavat varmasti hänen tarjoamansa roolimallin omakseen
155 s. Ruklan romahdus näyttää pidempien tuntemusten kulminaatiolta. Aito keskustelu vaihtuu yhdentekevyyksiin. Rukla arvioi yhteiskunnallisen kansalaisuuden olevan katoamassa. Ilkeähkö kuva tiivistää Norjan uusvasemmiston tuolloista tilannetta. Häipyessään Corneliussen suvaitsi velvoittaa Ruklan katsomaan Evan ja tyttären perään. Yhtä hyvin se voi osoittautua ilmaa puhdistavaksi purkaukseksi. Tästä nousee armottoman selvänäköisen romaanin lopullinen ironia. Juhani Ruotsalo. Teksti analysoi parisuhteen edellytyksiä viiltävästi. Opinnoistaan hän piti huolta, valmistui 1970 ja aloitti pian opettajana. Ratkaisevaksi Ruklan nuoruudelle, jopa loppuelämälle tuli ystävyys Johan Corneliussenin kanssa. Rukla ei edes tajunnut, miksi valikoitui tämän ystäväksi. Monet kohtaukset muistetaan hämmästyttävän eloisasti. Elämä oli vakiintunut tasaiseksi, jopa tylsäksi rutiiniksi, mutta Solstadin taitavien vihjeiden mukaan Rukla muistaisi tunteneensa epäviihtymystä niin kotona kuin työssäkin. Menetetty kansalaisuus Kirjat ... ELÄMÄNMENO Lehtori joka luhistui Mirka Kleemola Peppi (Anna-Riikka Rajanen) pyörittääsosiaalitantta Ryöppyvaaraa (Ursula Salo)... ... Monasti asetelmat ovat kärjistettyjä. Järisyttävä oppitunti Kirjan päähenkilö, 53-vuotias Elias Rukla opettaa kirjallisuutta oslolaisessa lukiossa. Rukla menikin Evan kanssa naimisiin, vaikkei tohtinut uskoa vastarakkauteen. ja Peppi kyykyttää sirkuksen VahvanAadolfin (Panu Vauhkonen). Dag Solstad: Ujous ja arvokkuus Suom. Tämä filosofian tähtiopiskelija keskittyi Immanuel Kantiin ja erityisesti tämän ja Marxin suhteeseen. Pariskunta sai pian tyttärenkin. Sijaisena avioliitossa Solstad rakentaa pirullisen asetelman päähenkilöidensä välille. 1970-luvun puolivälissä Corneliussen antoi akateemisen uransa raueta ja muutti Yhdysvaltoihin. Ulkoinen kerronta liudentuu hänen tajunnanvirtaansa. ja Peppi kyykyttää kultarhasäkin anastusta yrittäviä kelmejä (Iikka Forss ja Sauli Suonpää)... Dag Solstad (s. Eva Linden kanssa. Suhde jatkui, vaikka Rukla suuntautui työelämään ja Corneliussen alkoi seurustella ?sanoin kuvaamattoman kauniin. Oudoista lähtökohdistakin kolmihenkinen perhe on pysynyt pääosin sovussa, myös tyttären muutettua omilleen. Ruklan romahdus ei tapahdu niin äkisti kuin alkua voisi tulkita. Norjassa on tapana jakaa hänen tuotantonsa neljään vaiheeseen, jotka samalla edustavat kokonaista sukupolvea. Varhaisromaaneissaan Solstad seuraili uuden modernismin artistisuutta. Aukotonta elämäntarinaa ei silti tavoitella. Rukla opiskeli 1960-luvun lopulla, jolloin yliopistoissa kuohui. 1970-luvulla hän kuten monet muutkin läheni sosiaalirealismia, jopa vallankumousaiheita maolaisin vaikuttein. Rukla tuntee, että yhteiskunta sysää perinteiset hyveet sivuun. Kun hän havahtuu transsimaisesta harhailustaan, hän tajuaa, ettei koskaan enää opettaisi ja että myös avioliitto on ohitse. Opiskeluajan henkiystävyyttä Lyhyessä kestossa kerrataan Ruklan ajatuksia elämästään ja Norjan kulttuurihistoriasta kolmelta vuosikymmeneltä. 1941) on Norjan loistavimpia prosaisteja, jolla on myös vahva kansainvälinen asema. Hän on luonnostaan ujo sivullinen, mutta aika vaatisi päällekäyvyyttä. Mukana on paljon yhtymäkohtia maailmankirjallisuuteen, muttei niin tärkeinä kuin Tarja Teva jälkisanoissaan ehdottaa. Mikään ei kuitenkaan takaa tai edes esitä, että Ruklan järkkyneisyys jatkuisi. Ylistetty lisensiaattityö enteili loistavaa uraa. Corneliussen oli utelias monilahjakkuus ja opiskelijarientojen energiakeskus. Työväenliikkeen ohella tämä liittyi Vietnamin sotaan ja kansanäänestykseen, jossa 1972 torjuttiin Norjan jäsenyys EEC:ssä. Seuraavalla vuosikymmenellä Solstad siirsi painopisteen yksilön ja sosiaalis-poliittisen liikkeen mutkallisiin suhteisiin. Kaikkien kotimaisten tunnustusten päälle hän sai Pohjoismaiden neuvoston palkinnon teoksesta Romaani 1987 (1987/1989). Novellistina 1967 debytoinut Solstad on julkaissut 17 romaania, joista kolme nyt suomeksikin. Kun sateenvarjo ei satu aukeamaan koulun pihalla, hän on niin suunniltaan että rikkoo sen raivokkaasti kaikkien nähden. Järkyttynyt Rukla pakenee tutuille kaduille, vailla selvää päämäärää. teemoja, joissa ihmisten suhteuttavat eksistentiaalisia tuntojaan yhteiskunnan kehitykseen. Viileä tarkkailu karkailee rajuiksi kiihdytyksiksi, väliin innostuksen mutta yleensä pessimismin merkeissä. Romaanin ulkoinen kesto on vain muutama tunti lokakuisen maanantain aamupäivänä. Rukla pitää abiturienttiluokalle kaksoistuntia Henrik Ibsenin klassikkonäytelmästä Villisorsa. Sen mittaan hänessä kuohahtaa inho oppilaita, opetussuunnitelmaa, työtään ja ehkä itseäänkin 22.1.2015 13 kohtaan. Pinnallinen julkisuus syrjäyttää kriittisen sivistyksen. Inhimillinen arvokkuus näyttää mahdottomalta. ja jälkisanat Tarja Teva Teos 2014. Päätöstään hän tuki Marx-tulkinnoilla, mutta enemmän oli kyseessä bisnes. Historian ohella aineksena on oma kokemus. Nyt suomennettu romaani on vuodelta 1994. Se tiivistää kirjailijan ?neljännen vaiheen. Rukla oli ennemmin syrjäänvetäytyvä kuin sosiaalisesti aktiivinen, mutta tempautui hänkin ilmapiiriin mukaan. Yhteiskunnan kritiikki on ankaraa. Ilman erityisiä syitä Rukla epäilee avioliittoaan alusta asti teeskennellyksi
M. Kiusaajat tekevät väärin, mutta syyllisyys on silti kompleksinen. Voimallinen henkilödraama kaihtaa yleistyksiä eikä sentimentalisoi äidinrakkautta ja sen rajoja. Kanadalaisohjaajan tulevaisuus on taivasta myöten auki. Brittiveteraani Mike Leigh jatkaa varmaotteisella linjallaan muotokuvassaan maalarilegenda J. Toistuvasti Leigh valottaa englantilaisen luokkayhteiskunnan tilaa moralisoimattomassa mutta ihmisten arkiset heikkoudetkin paljastavassa rekisterissä. Mitä tällaisella halutaan sanoa, jää ainakin minulle täydelliseksi arvoitukseksi. Valtavirtaelokuvassa loukattu miehisyys vaatii korjausliikkeitä ja kysyy lihasvoimaa. Yhteiset hetket ja harrastukset muuttuvat arjen painajaiseksi. Sanat käyvät vähiin ennen painostavaa hiljaisuutta. Kohtuutta on kai myöntää, että ivassa on totta vähintään toinen puoli. Välillä silti tuntuu, että Östlund huvittaa ennen kaikkea itseään. Turisti on satiiri, kuinka ihanneperheen idylli järkkyy ja myytti luolamiessuojelijasta särkyy lumivyöryn jälkimainingeissa. Luonto vie mieheltä luonteen Kiireisen bisnesmies on kärrännyt vaimonsa ja lapsensa luksuslomalle. kohtaan. Elämmekö yhtäkkiä Twin Peaksin absurdismia. Turner Vasta 25-vuotiaan Xavier Dolanin elokuvat kertovat mahdottomasta rakkaudesta. Cannesissa palkitun, kokeellisesti kuvatun Mommyn henkilöitä ovat työtön äiti ja hänen teini-ikäinen poikansa, jonka on vaikea sopeutua yhteiskuntaan. W. Östlund toki jatkaa siinä, mihin jäi edellisessä. Tarinan vaivaannuttavuus katsojalle on jälleen silmiinpistävää, mutta fokus on nyt porvarillisen perheen alasajossa ja miehisen itsekunnioituksen romahduksessa. 14 22.1.2015 ELÄMÄNMENO Puhdistus. Nelikymppisten rintama, jo 1990-luvulla läpilyönyt Lukas Moodysson, Luokkajuhlan (2014) tekijä Anna Odell ja Östlund, on herkkävaistoinen, haastavan kokeellinen ja sosiaalisesti tiedostava tavalla, josta pliisussa suomalaiselokuvassa voi lähinnä unelmoida. Syksyllä Suomen televisiossakin esitetyssä vallan ja sen väärinkäytön kiusallisessa kuvaelmassa Play (2011) maahanmuuttajanuoret terrorisoivat mukavia ruotsalaispoikia. Naiset sietävät liikaa kaksilahkeisten kelvottomuutta ja pärjäisivät paremmin omillaan. Hotellin käytävällä hiippailee sanaton kummajainen, joka tuijottaa tuntemattomia. Elokuvan Turnerissa on narsistisia piirteitä: tunnekylmyyttä, empatian puutetta ja itsekeskeisyyttä.. Teos herätti poliittisen keskustelun maassa. Satiiri idyllin järkkymisestä Turistille (2014) veikkailtiin Oscar-ehdokkuutta vieraskielisen elokuvan kategoriassa. Toiveille Elokuva Turisti Ohjaus: Ruben Östlund Pääosissa: Johannes Kuhnke, Lisa Loven Kongsli, Clara Wettergren, Kristofer Hivju, Brady Corbet 2014, 119 minuuttia Rane Aunimo Demokraatti rane.aunimo@ demari.fi * * * * * Mestarillinen * * * * Erinomainen * * * Hyvä * * Ongelmallinen * Kehno antoi pontta sille myönnetty palkinto viime keväänä Cannesin elokuvajuhlien Un Certain Regard -sarjassa. Kun lumiset Alpit häikäisevän kauneutensa keskellä väläyttää vaarallisuuttaan, joutuu puoliso todistamaan ukkonsa pelkuruuden. Ohjaajan piilopoliittisuudella viittaan siihen, kuinka herkullista elokuvan kärkevyyttä on tulkita vasten ruotsalaista nyky-yhteiskuntaa, missä miehillä ei tunnu olevan enää mitään virkaa. Paitsi että tämä luikkii karkuun ja pelastaa nahkansa taakse katsomatta hän sivuuttaa oikeutetun syytöksen omahyväinen virne kasvoillaan. Vaimon epäusko ja miehen sokeus tapaukselle jäytävät onnen kulisseja. Aviomies ja isä harhailee sumussa, mutta vihollinen on sisällä. Poimintoja Mommy Mr. Poliittisesti epäkorrektin pinnan alla tapahtuu muuta: kyse onkin kaksoisvalotuksesta, jossa todellinen päähenkilö on katsoja itse ennakkoluuloineen ja asenteineen. Pojat käyttävät hyödykseen pelkoja, joita keskiluokkaisilla ruotsalaisilla on ?eksoottisia muukalaisia. Östlundin kaltaiselle ?piilopoliittiselle? elokuvantekijälle turpea ja alleviivaava showkisa voikin olla väärä paikka. Joudun silti toteamaan, ettei elokuva minustakaan ole ainakaan kaiken sen ennakkohypen arvoinen, joka teoksen ympärille nopeasti muodostui festivaaliesityksen jälkeen. Jos passiivis-aggressiivisuus olisi elokuva, se olisi Turisti. Kuka sanoo tahdon? Vähän silti epäilyttää. Mutta onko hän puhdas valehtelija vai kävikö luonteen heikkous liikaa luonnon päälle johtaen henkiseen takalukkoon, josta tämä ei löydä kunniallista ulospääsyä? Östlund liikkuu epämukavuusalueella kirjaimellisesti. Ruotsalaisperheen idylli järkkyy lumivyöryn jälkimainingeissa. Lumen ja maineen vyörymiä Ruben Östlundista on leivottu länsinaapurimme Ruotsin seuraavaa ohjaajakomeettaa. Lähes kaikkia kohtauksia sävyttää odotus, pinnanalainen sähkö ja vaivoin kontrolloitu raivo. Isä koettaa jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan ja teeskentelee melkein sankaria. Itsekkäät luovat rahakasta uraa tai hurvittelevat puolta nuorempien kanssa. Elokuvan miehet ovat saamattomia reppanoita, jotka hylkäävät perheensä tosipaikan tullen. Vaikkei elokuvassa ole aseita, puukkoja tai väkivaltaa, jännitys kasvaa ja enteilee alkuräjähdystä. Turisti kertoo miesten naamioista, joilla vältellä totuutta. Toisin kuitenkin kävi, kun muun muassa Venäjä ja Viro naapuristamme saivat omat ehdokkaansa varsinaiseen Oscar-kilpailuun. Turnerista, jota näyttelee ohjaajan luottomies Timothy Spall. Turisti ei usko reaganismiin
Hänen omien kirjojensa pohjalta käsikirjoittamansa elokuva oli vuoden katsotuin 2014. Antti Litjaa olen radiosta innolla kuunnellut, vähän kuin kuin itse lörpöttelisi. Kirjasta näyttää aineksia siirtyneen Kirjavisa Helsinkiläisen Sirpa Taskisen Kyrön klassikkoavauksen ympäri kääntävä alkuvirke on aseistariisuva. ?Siitä on mieleni niin hyvä äitinä ja veronmaksajana, että tämä (erään haastatteluotsikon mukaan) ?entinen skini ja nuorisorikollinen. Vanhan testamentin patriarkka Jaakopilla oli 12 poikaa, ja monet meistä muistavat ne yhä : Ruuben, Simeon, Leevi, Juuda, Dan, Naftali, Gad, Asser, Isaskar, Sebulon, Joosef ja Benjamin. Kun visassa etsityn Benjamin Kiven (2007) piti oppia lukemaan ja kirjoittamaan kohotakseen ojasta, niin sama ilmeisesti pätee myös kirjailijaan itseensä. Benjamin Kiven alkupuolisko on mukaansa tempaava ja jännittävä, mutta kun päähenkilön lähes satavuotinen elämä on haluttu laittaa yksiin kansiin, loppuosa hajoaa. Yksi palkitaan. ?Ja sitten täyttyy hänen kodikas talonsa tyttärensä ystävättätistä, kaupungin huomatuimpien perheiden lapsista. (rb) Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki kirjavisa@demari.fi. Romaani edustaa lähinnä maagista realismia.? Tuomas Kyrön ?pelastumista. - - Visakirja kertoo nimensä mukaisesti Benjamin Kiven elämäntarinan, joka alkaa vuoden 1918 sisällissodasta ja päättyy vanhuuteen. Liitto-kirjan muistan hätäisesti lukeneeni joku vuosi sitten.- - Kirjavisailu täältä käsin on hankalaa enkä avustajia viitsi käyttää (vaimo) eikä se olisi reilukaan. Kivi on Kivi (tai Rock), mutta entäs Benjamin. Tuomas Kyrö (s. 1974) ei kuitenkaan häpeile vinoa menneisyyttään, vaan käyttää sitä aineistona teoksissaan . Se on kaikkea ja samalla enemmän. Maailmankuulusta kirjailijasta on siis kyse, ja hänet otettiin innolla vastaan myös suomalaisissa taiteilijapiireissä, kun hän sattuneesta syystä vietti aikaansa myös täällä. Kuka on tämä risiriitaista suhtautumista osakseen eri aikoina saanut kirjailija, mikä teos. Onhan elossa olevia veijariromaanien tekijöitä toki muitakin, mutta jostain kulmasta Kyrö on heistä puhdasverisin humoristi. Tekipä hän mitä tahansa, ketunhäntä vilahtelee selän takana. Kyseessä on Mielensäpahoittajan... vakioraatilaisena.? Mauri Panhelainen Jyväskylästä täydentää peerusoppimäärää totutun valistuneesti. ?Tuomas Kyrö täyttää nykykirjailijoiden joukossa isoa lovea, joka syntyi Veikko Huovisen poismenon ja Arto Paasilinnan kynän kirpoamisen seurauksena. Kaikki he ovat pukeutuneita upeasti vanhanaikaisiin brokadipukuihin, joiden musliinista ja ohuesta palttinasta ommellut hihat pullistelivat valkoisina palloina, kaula-aukot oli koristeltu silkkiompeluksin mordvalaiseen tapaan, hihansuut pitsein; jalassaan heillä oli pukin tai safiaaninahkaiset kengät ja pitkissä palmikoissa silkkinauhat. Luultavasti mielensä pahoittaminen maailman muutoksessa on kirjailijalle läheisempää kuin useimmat arvaavat. Nimen romaaniinsa Benjamin Kivi ja sen päähenkilölle Kyrö on tietenkin keksinyt kieli poskessa. Naama on hänellä aina virneessä myös sanavalmiina TV-julkimona, parhaasta päästä. Verrattuna suuriin edeltäjiinsä, ulkoisesti vakavana pysytelleeseen Huoviseen ja 12 saunastaan ylpeäksi ryhtyneeseen Arto Paasilinnaan, Kyrö on habitukseltaan isoksi kasvanut herkkänauruinen ja sosiaalinen pikkupoika, jolla on tavallista vilkkaampi mielikuvitus. n n n Viikon sitaatti Jos Kyrö-nimen on Suomessa voinut yhdistää muutamaankin paikkakuntaan, niin tämän viikon kirjailijalla on ollut omalla nimellään kokonainen suurkaupunki. Urheilukirja, joka oli minusta (epäurheilumielisestä) hulvattoman hauska. (2012), jota jaettiin Kirjan ja ruusun päivänä. Kyrö on selvästikin samansukuinen liukas luikku kuin Jukolan Eero.? Pertti Vuorela Espoosta on tuon alkujuonnossa mainitun elokuvan käynyt katsastamassa. ?Ensimmäinen Tuomas Kyröltä lukemani kirja oli ?Miniä. ) neljäs varsinainen romaani Benjamin Kivi, joka ilmestyi vuonna 3 eMp, eli 2007. Palkinto tällä kertaa Petri Kettuselle. on löytänyt paikkansa järjestyneessä yhteiskunnassa, jota hän teini-iässä halveksi. ELÄMÄNMENO 22.1.2015 15 Sata vuotta Kiven kengissä Kari Hulkko Hän on ollut Suomen luetuimpia kirjailijoita viime vuosina. Miltei tukahtuneena raskaissa, hopealla kirjotussa asussaan, jossa on kullatut, rei?itetyt napit kaula-aukosta helmukseen asti, kultabrokadinen jakku hartioillaan, kauttaaltaan valkoisen ja vaaleansinisten nauhojen koristamana, morsian istuu jäykkänä kuin jäätynyt peränurkassa pyyhkien pitsiliinalla hikisiä kasvojaan ja lausuilee äänekkäästi: Pitkin niittyjä, pitkin vihreitä, pitkin kukkia, pitkin sinisiä, tulviva vesi keväinen, vesi kylmä ja samea. myös elokuvaan Mielensäpahoittaja, joka tuli viime vuonna katsottua monen muun suomalaisen kanssa. Minua ne eivät häirinneet, mutta kieltämättä Kyrön eräät muut teokset puhuttelevat enemmän; ilmeisimpien lisäksi . Hän vaihtaa nimeään useasti matkan aikana. Verraton seikkailu läpi Suomen historian Benjamin Kiven mukana. Kyröhän on hyvin monipuolinen kirjailija, kansansuosikki eikä iällä pilattu. Harmin paikka, etten nähnyt hänen elokuvaansa Mielensäpahoittajasta. Varsin luettava teos, jossa on veijariromaanin piirteitä yhdistettynä aforistisiin virkkeisiin. Hän puskee suomalaisella sisulla eteenpäin, vaikka koettelemuksia elämään siunaantuu runsaasti. Vaikka kalkkiviivoille se tälläkin kertaa menee. Kokemus se on tämäkin.? Siinä kaikki. Siellä muuten asusteli aikoinaan vasten tahtoaan eräs nobelisti, ei tosin kirjallisuuden. Jotkut kriitikot ovat löytäneet kirjasta lukuisia anakronismeja, joita toiset taas innokkaasti puolustavat. Kirjailija on Tuomas Kyrö, joka on tuttu Mielstäpahoittajasta ja Nelosen ?Hyvien ja huonojen uutisten. Olisiko vihjaukseen yhteydestä viimesyksyiseen visakirjailijaan pitänyt vielä tarkentaa nimikin: Miika Nousiainen? No, ei marista enempää vaan käydään läpi tämä ohut vastausnippu. Lauttasaarelainen Petri Kettunen kertoo aluksi välttämättömimmät tiedot. ?Kysytty teos on ?Benjamin Kivi?, joka ilmestyi vuonna 2007. Teksti vaikuttaa kumman tutulta. Benjamin päättää lapsuuden kovien kokemuksiensa jälkeen tehdä tulevaisuutensa itse omiin voimiinsa ja kykyihinsä luottaen. Kyrö on varmasti Raamattunsa lukenut. Me vanhemmat ikäluokat opimme jo koulussa litanian, jota Jukolan veljeksetkin joutuivat aikoinaan pänttäämään. Mutta veri vetää osallistumaan, minkäs teet. Kirjailija on näkynyt myös suositussa tvohjelmassa. Kirjavisassa oli siis odotettavissa oikein vastausryöpsähdys... romaaneissa, lastenkirjoissa, sarjakuvissa, eroottisissa novelleissa. Kronikanomainen, mutta kuitenkin hieman ajasta irti.? Kalle Salminen on Joensuussa joutunut sairaalavuoteen omaksi, mutta se ei häntä kahlitse osallistumasta visaan. ?Minun valistunut arvaukseni on Tuomas Kyrö, jota olen vähän lueskellutkin. eikun Tuomas Kyrön(4.6.1974 . Yleensä Kyrö on hauska myös televisiossa.? Mielensäpahoittajan puhemaneerilla avaa vastauksensa myös Juhani Niemi Hangosta ?Kyllä minä en tällä kerralla myöhästy vastaamisessa, niin kuin viime viikolla. kirjallisuuden pariin pidetään visaväen keskuudessa siunauksellisena asiana. Aidon humoristin tapaan Kyrö sisimmässään tuntuu ajattelevan, että ennen kaikki oli paremmin, eikä Suomen loistelias urheilumenestys tai muukaan hyvä enää koskaan palaa. Vielä mitä, heikoimpia saldoja pitkään aikaan. Vastaukset oheisiin osoitteisiin viimeistään 26.1
Eikä tämä ole edes kovin hämmästyttävää, Vielä ehtii K. Niin kuin nyt tämä suomalaisen hardcorepunkin pioneeriyhtye Terveet Kädet kera legendaarisen keulahahmonsa Läjä Äijälän. (SS) Kai Donner, Tymjoki 1912. Kai Donnerin Siperia-valokuvien näyttely on auki viimeisiä viikkoja Kansallismuseossa. Jörn Donnerin isä, Kai Donner (1888?1935) oli suomalais-ugrilaisiin kieliin erikoistunut kielitieteilijä ja antropologi. Donnerin matkaan Siperiaan Perinnetietoutta puikkojen kilinään Käsityöt ovat taas kunniassaan. tuuppavat maaliskuun alussa ulos kymmenen albuminsa, joka on saanut torniolaislähtöiselle remmille sopivasksi nimekseen ?Lapin helvetti?. Ei vähä mittään: tasalukuisen albumimäärän kunniaksi rymyryhmä lähtee jo ensi kuun lopussa kiertueelle eikä mihinkään Härmän kirkonkylien paareihin, vaan peräti suuren veden taa. Vapaa pääsy, kesto noin 1,5 tuntia. 29.1.klo 16 Neuleiden kuviointi arki- ja juhlaneuleissa 26.2. Sisäänkäynti myös katutasosta, Mannerheimintien puolelta pääportaitten alta. on jaksanut jatkaa näihin päiviin asti itse auraamallaan tiellä, ja hänet on kohotettu eräänlaiseksi Suomi-punkin kunniasenioriksi. Mutta on niitä pitkän linjan punkkareita muitakin. ?Kätöset. Käsityökahvila ei ole mikään uusi juttu, mutta Kansallismuseon neulontakahvilalla on ihan oma ote puikkojen heilutteluun. Yhdentoista keikan Amerikan-rundi vie bändiä New Yorkista Seattleen ja lopulta Kaliforniaan. 16 22.1.2015 ELÄMÄNMENO pikkusuolaista kulttuurinnälkään Kattauksen laativat Rolf Bamberg ja Sari Saloranta rolf.bamberg@demari.fi sari.saloranta@demari.fi Punk ?s Not Joillekin punk on ehkä vain kaukaista, 1970- ja 1980-luvuille jäänyttä menneisyyttä, jolloin Sex Pistols ja Pelle Miljoona rulettivat, hakaneulat ja kettingin kimalsivat kuteissa ja systeemiä lähestyttiin keskisormi ojossa. Pelle M. Erilaisia reunuksia joustinneuleista pitsineuleisiin, 26.3.Suomalaisten neuleiden alueellisia erikoisuuksia ja 23.4. Siellä voi tutustua suomalaisiin perinnemalleihin museokokoelmien esimerkkien avulla. Hän ikuisti myös maisemia ja matkojensa vaiheita. Teemat vaihtelevat arjesta juhlaan, suomalaisuudesta virolaisuuteen. Neulontakahvila kokoontuu Kansallismuseon kahvilassa museon pohjakerroksessa. Tammikuun lopussa alkavaa museon neulontakahvilaa vetää kansatieteilijä, artenomi Anna Rauhala. Puikkoja ja kahvikuppejakin kilistellään aina kuukauden viimeisenä torstaina kello 16 alkaen, tammikuusta huhtikuuhun. Ota mukaan oma neuletyö tai lankaa ja puikot kokeiluja varten. Niillä hän tallensi järjestelmällisesti muotokuvia samojedikansoista. Kai Donnerin valokuvat vievät aikamatkalle Siperiaan 1910-luvulle. Virolaisvaikutteita suomalaisissa neuleissa. Näyttelyssä kohdataan alkuperäiskansoja, mutta myös venäläisissä kylissä ja kaupungeissa hänen tapaamiaan kauppiaita, lääkäreitä, virkamiehiä ja Siperiaan karkotettujen suomalaisten ja ruotsalaisten jälkeläisiä. Donnerin onnistui ottaa kuvia myös ?amaaneista, jotka pitkän epäröinnin jälkeen suostuivat kuvaan. Vähän yli parikymppisenä hän lähti Siperiaan tutkimaan itäisiä samojedikieliä. Matkalla mukana kulki kaksi Kodakin rullafilmikameraa. (SS)
Niinpä löysin itseni Kadriorgin puiston kunstimuuseumista, jonka naiset olivat vallanneet aina tungokseen asti. Jos minun täytyy museossa hepeniä katsoa, niin olkoon se juuri tämä näyttely. Vaikka toinen maailmansotakin toi tiettyä tasa-arvoa, naisten vapautusliike pääsi vasta 1960-luvulla kunnolla jatkamaan siitä, mihin sen kärki oli 1920-luvulla edennyt. Mutta tämä hullu ajatus käy toteen huhtikuussa, jolloin Klamydialla on kaksi konserttia kaupungintalon konserttisalissa. Ehkäpä lopuksi lauletaan kimpassa seisaaltaan Klamydian epävirallinen maakuntalaulu ?Pohjanmaalla?: ?Alkaa peellä loppuu aalla, hianoo olla Pohjanmaalla, vain maa pysyy muu pois katoaa.... Punkveteraanien soittoa on tukemassa peräti Vaasan kaupunginorkesteri. Voi olla, että punk-uskottavuus joutuu tuossa vähän kyseenalaiseen valoon, mutta hykerryttävä on jo pelkkä ajatus jokisen Veskusta ja kumppaneista sahaamassa terhakkaa räimettään yhtä aikaa kaupunginorkesterin vakioyleisölle ja pohjalaisille ikipunkkareille. Etsivän keskusolkoon se juuri poliisin tehtäväkenttään tämä näyttely. kuului valvoa myös ilmiöitä ja ihmisryhmiä, jotka horjuttivat yhteiskunnan moraalijärjestyksen ja kunnon kansalaisuuden perustaa. Uusi nainen puski silti väkisin esiin, viimeistään tulenkantajien kaupunkiromanttisissa modernin ja mondeenin etsinnöissä. Suuren illusionin Caritas lienee sen mieleenpainuvin arkkityyppi, jota taru tapioharju puolestaan on analysoinut väitöskirjassaan Tyttö kaupungissa (2010). mika Waltari puhuttelee yhä ennen muuta aikalaistodistajana. Se ei tyhjenny Pariisin ja Berliinin paheellisuuteen, vaan pyyhkäisee New Yorkista nuoreen Neuvostoliittoon asti. Historiastaan tarkka sirpa kähkönen kuvittelee romaaniinsa Graniittimies hääjuhlan Petrogradissa 1923: ?Koko Europeiskajan kattoravintola oli varattu, pöydissä liekkuivat paksut vahakynttilät ja Moskovasta junalla tuotettu pikimustien neekerien jatsiorkesteri soitti illasta myöhään yöhön.? Elettiin NEP-järjestelmän eliitin loistoa, jolloin taiteissakin oli vielä tilaa avantgardistisille virtauksille. Aina kiinnostavassa Taidemuseo Kumussa oli kuulemma tarjolla joku huomattava näyttely, jota ehtisi vielä katsomaan. No minua ei ole kovin vaikea houkutella reissuun, jos kalenteri ja rahatilanne vain antavat myöten. Uusi nainen oli vapauttanut vyötärönsä korsetista ja hilannut hameenhelmaa ylös, jotta pohkeet pääsivät pistelemään estoitta charlestonia. En pannut asetelmaa pahaksi. Jopa niin, että joku daami luuli minua mustassa pikkutakissani vahtimestariksi ja kysyi neuvoa sointuvalla eesti keelellä. Näytillä oli nimittäin bling-bling biletysmekkoja ja muuta art déco -muotia 1920-luvun jazz-ajalta. Ja miltä poikatukkaisen lumoojattaren Brett ashleyn täytyi näyttää hänen läpimurtoteoksessaan Ja aurinko nousee? Vaimo ehdotti Viikonlopun Dead! sillä Terveet Kädet todellakin nauttii alan piireissä kansainvälistä kulttisuosiota. Varsin toisenlaisia esiintymisiä on tiedossa toisella länsirannikon punk-instituutiolla, vaasalaisella Klamydialla. Kommunismia sopi levittää vaikka naiskauneudella, propagoimalla uutta naista ja neuvostomuotia, johon pariisilaislehden reportteri saapui tutustumaan hotelli Astoriin. Kuvat Kai Donner, Museovirasto Tarua tai totta, Neuvosto-Venäjä oli joka tapauksessa säätänyt abortin vapaaksi ja maksuttomaksi ensimmäisenä maana maailmassa. Hamosten helmat lyhenivät kerta heitolla minimittoihin. n n n elina kataisen Vuoden 2013 työväentutki- muksena palkittu Vapaus, tasa-arvo, toverillinen rakkaus kuvaa, kuinka bol*evistiset käsitykset ja käytännöt perheestä, kotitaloudesta ja avioliitosta välittyivät sisällissodan jälkeiseen Suomeen. Tai paremminkin eivät välittyneet, kun kaikki Jos minun täytyy musekommunismilta haiskahossa hepeniä tava pistettiin poliittisesti katsoa, niin pannaan. (RB) Terveiden Käsien Läjä Äijälä (vasemmalla) ja Klamydian Vesku (edessä oikealla) luotsaavat yhä punk-orkestereitaan kohti uusia seikkailuja. n n n ensimmäisen maailmansodan ja 1930-lu- vun laman, stalinismin sekä natsien valtaannousun väliin ahtautuu pakahduttava kulttuurinen jakso. vapaa pääsy. Sukuselvityksen tehtävä on antaa sukuselitys. 17. Avioeron sai kumpi puoliso vain, pyynnöstä, ilman perusteita, jos liiton rekisteröintiä ylipäätään pidettiin tarpeellisena. Käänteet puritaanisempaan suuntaan tulivat pian, melkeinpä kaikkialla. Vuosikymmenten viiveellä uuden naisen ikoniksi nousee kuitenkin kjell Westön luoma Lucie, jota mahtiromaanin Missä kuljimme kerran lukeneet tuskin voivat unohtaa. Aforismi aamupalaksi ?amaani Kot?ijader. Tymjoki 1912. Seikkailuja Siperiassa. Ymmärsin entistä paremmin, miksi ernest hemingway viihtyi nuoruutensa Pariisissa. helmikuuta 2015 asti. Kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki. Avoinna ti?su 11?18, ma suljettu. Jos joku olisi 1980-luvuun lopussa lähtenyt väittämään, että ?jonain päivänä Klamydia vetää vielä Vaasan kaupungintalossa?, häntä olisi kehotettu kääntymään Huutoniemen päivystyksen puoleen. ELÄMÄNMENO Kolumni Mikko Majander 22.1.2015 mikko.majander@sorsafoundation.fi Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja. Uuden naisen helmoissa retriittiä Tallinnaan. Sisäänpääsymaksu 9/7 e, alle 18-v. Kai Donnerin valokuvia 1911?1914 on avoinna Kansallismuseossa sunnuntaihin 1
Yläluokkaan kuuluvat mää eri näkökulmasta, Miettinen tähdentää. saavat myös hyviä virkoja. . Hänestä nykyinen suuntaus marikansanedustaja. Kansakaan ei aina Suksesta juuri poliittisella päätöksenteolla valtuutetut ja kansanedustajat pystyvät vaikutymmärrä, keitä ovat valitsemassa eduskuntaan.. 18 22.1.2015 ELÄMÄNMENO Yläluokka lipuu yhä kauemmaksi Kun paikka on katsomossa Yhden mielestä yläluokkaa ei SuoVarsinkin lasten terveysongelmissa messa olekaan. Kukaan ei tiedä, milloin omalle kohdalle satMiettisestä yläluokka on pieni, mutta hallitseva ryhmä, jonka rakenteita alemmassa ase- tuu jotain, minkä jälkeen joutuu katsomaan elämassa olevat ylläpitävät. Suksi on lvi-asentaja ja kasvaYläluokka ei näe nut työläisperheessä. Tarvitsemme niitä päättäjiä, jotka Torvinen uskaltavat tuoda vähäosaisten asioita tää työttömien ja vähäosaisten eläDemokraatti, mästä käsin. Hän kuuluu myös Kuopion vähäosaisen kokemusta Sosialidemokraattisen Työväenyhdistyksen johMiettinen on huolissaan suomalaisten empatia- tokuntaan ja hänen ukkinsa Keijo Suksi oli dekyvyn katoamisesta. Yläluokka voi miettiä valle onkin hankala piirtää, eikä siihen viimeisen päälle lapsensa ruokavalion ole yksiselitteistä tai oikeaa vastausta. ja liikuntaharrastukset, kun taas pieniKuopion Työttömien toiminnanjohtuloiset joutuvat tekemään hankintansa Virpi taja Jaana Miettisellä on ollut näkömahdollisimman halvalla. Kirvesalapaikka siihen, miltä yläluokka näyt. Se on antanut mahdollisuuden olla vaikea ymmärtää esimerkiksi vähäkatsella omaa työkenttää erilaisesta vinkkelistä. Hänestä Suomi on onnistuon, että keskiluokkaisetkin katsovat vähäosaisia nut varsin hyvin siinä, ettei täällä ainakaan vielä alaspäin ja toivovat itselleen parempia palveluja. osaisuuteen liittyvää kokemusta, yksinäisyyttä ja Miettinen on Kuopion Sosialidemokraattisen ongelmien kasautumista. Työväenyhdistyksen johtokunnan jäsen ja on Ihmisten ei pitäisi kuitenkaan liikaa tuijottaa työskennellyt myös maahanmuuttajien parissa. asemaansa. . Ihmiset eivät välttämättä käsitä, että yhteis- arjessa näe, mutta raha ja valta käyvät käsikäkunta tuottaa vähäosaisuutta, ja he saattavat olla dessä, Suksi pohtii. myös itse tuottamassa sitä. Yläluokkaista elämäntapaa ei juuri työläisen Vähäosaiset joutuvat tyytymään asemaansa. . Ylä- Poliittinen päätöksenteko luokka ei tiedä vähäosaisten elämästä mitään, vaikuttaa oikeasti eikä se edes kiinnosta heitä. Yläluokka ylläpitää Kuopion Demarinuorten varapuheenjohtaja ja puolustaa valta-asemaansa alentamalla muita Simo Suksen mielestä yläluokkaan kuuluvat ne, ja ylentämällä itseään, Miettinen luonnehtii. jotka tienaavat moninkertaisesti tavalliseen kansalaiseen nähden. Toisesta luokkajakoa on nähtävissä sukupolvien kierre, eiesiintyy hieman, ja kolmannesta se nävätkä yläluokkaan kuuluvat näe tai edes kyy selvästi. ole liian suuria luokkaeroja. . Miettinen on opintovaesiin. Kuopio Miettisen mukaan yläluokalla on aupaalla, opiskelee yhteiskuntatieteitä ja tomaattisesti tietty status ja heidän voi viimeistelee sosiaalipsykologian graduaan. Sosiaalinen etäisyys lisääntyy koko ajan. Rajaa yläluokkaan kuulutiedosta asiaa
ELÄMÄNMENO Kirjapaja Laura Kolben mukaan nykyisin yläluokkaan voi päätyä monia eri väyliä pitkin. Virpi Kirves-Torvinen Jaana Miettinen kritisoi sitä, että verotuksen painopistettä on siirretty jo vuosia suurituloisilta keski-ja pienituloisille. tamaan luokkaerojen pienentämiseen. Vaaleilla on hirvittävän iso merkitys. Samalla, kun hänen tulee vaikuttaa olevansa kansalaisten asialla, hänen on säilytettävä työhön liittyvä valtaeliitin asema. . Suomalaiset näkevät tasa-arvon nykyisin enemmän kulttuurisena ja sosiaalisena, kuin taloudellisena ja poliittiisena asiana, Kolbe arvioi. 19 Virpi Kirves-Torvinen Simo Suksen mielestä oikeudenmukaisin tapa on maksaa veroja maksukyvyn mukaan. Suksesta presidentti Sauli Niinistö leikkasi esimerkillisesti omaa palkkaansa heti virkaansa astuttuaan. Jokainen sukupolvi joutuu lunastamaan oman paikkansa. Kansanedustajienkin on helpompi kuunnella niitä, joilla on omaisuutta. Suksesta on väärin, että yläluokka syyllistää ay-liikettä. Säätyleikit näkyvät edelleen puolueissa. Piilotettuja ja todellisia arvostuksia Eliitillä on mahdollisuus suurimuotoiseen matkusteluun ja he sijoittavatkin usein lapsensa kansainvälisiin kouluihin ja vaihtavat maata tavallista useammin. Koulutus ei enää takaa automaattisesti sosiaalista nousua. . Suomessa on matala hierarkia, mutta täälläkin suuntaus muokkautuu kansainvälisten muutosten mukana. Kaupungit toimivat sulatusuuneina uudelle keskiluokalle. Maaseudulla luokkaerot ovat muuttuneet Kolben mukaan kaupunkia hitaammin esimerkiksi maanomistamisen siirtyessä sukupolvelta toiselle. Suurin osa edustaa nykyisin eri yhteiskuntaluokkaa ja ammattia kuin vanhempansa. Se ei kuitenkaan takaa enää suureellista elintasoa. Media saattaa tehdä kenestä tahansa julkisuuden henkilön, mikä nostaa ihmisen yhteiskunnallista näkyvyyttä ja arvoa. Kolben kirja Yläluokka Olemisen sietämätön vaikeus ilmestyi loppuvuodesta. . Suurimpana tasa-arvon mittarina hän pitää kuitenkin terveydenhuollon toimivuutta. . Miten se voi olla yläluokalta pois, jos työntekijät voivat hyvin tai palkkaerot pysyvät edes siedettävällä tasolla? . Suomalaiset kyllä puhuvat yläluokasta, mutta juuri kukaan ei katso itse kuuluvansa siihen. . Pitäisi nostaa nykyistä enemmän vaihtoehtoisuutta esiin, Suksi sanoo. ?Sosiaalinen etäisyys lisääntyy koko ajan. Yläluokka ei tiedä vähäosaisten elämästä mitään, eikä se edes kiinnosta heitä.? Käsite yläluokasta tuskin poistuu Suomesta Lähde: Kolbe, Laura: Yläluokka Olemisen sietämätön keveys (Kirjapaja 2014). 22.1.2015 Professori Laura Kolbe on tutkinut pitkään luokkajakoa Suomessa ja Euroopassa. Julkisuuden henkilöistä voi puolestaan havaita piilotettuja ja todellisia luokka-arvostuksia. . Sääty-yhteiskunta on kaukana takanapäin, ja ihmiset pitävät varsinaista luokkajakoa nyky-Suomeen kuulumattomana. Yläluokkaa tai eliittiä on vaikea rajata tiettyyn muottiin. Sama koskee virkamiehiä. Tyytymättömyys luokkaeroihin voi kanavoitua Suomessakin agressiivisuuteen. Hänestä on sääli, ettei hyvä ele lähtenyt leviämään sen laajemmin. Nato-keskustelussa lobbauksen piirteitä Suksi on kiinnittänyt Kuopiossa huomiota, miten uudessa Saaristokaupungissa on hienot leikkipuistot, kun taas ei niin hyvämaineisessa Petosen kaupunginosassa ne ovat heikossa kunnossa. Alueellisessa tasa-arvossa riittää työsarkaa seuraavallekin hallitukselle. Osa eliitistä voi kokea hämmennystä ja avuttomuutta köyhyyden ja syrjäytymisen takia, koska kokevat sen omassa elinpiirissään vieraaksi. ?Miten se voi olla yläluokalta pois, jos työntekijät voivat hyvin tai palkkaerot pysyvät edes siedettävällä tasolla?? . Poliitikoilla jo pelkkä asema mahdollistaa nousun eliittiin. Meillä on vahva usko kouluttautumisen voimaan. Vanhempien asema ja kotitausta vaikuttavat kuitenkin jälkipolven sijoittumiseen. Kuva on otettu Kuopion demareiden vaalikahvilassa. Kansanedustajan rooli kaksijakoinen Kaupungistumisen myötä 1960-luvulla puhe yhteiskuntaluokista jäi toissijaiseksi. Professori pitää Englantia, Ranskaa ja Yhdysvaltoja maina, joissa luokkayhteiskunta erityisesti näkyy. En haluaisi nähdä Suomessa sellaista kehitystä, että koulut ja asuinalueet rakennetaan yhteiskuntaluokkien mukaan, Kolbe sanoo.. Käsite yläluokasta on palannut yhteiskuntakeskusteluun ja puhumme siitä huomattavasti enemmän kuin 25 vuotta sitten, Kolbe kiteyttää. Suomesta kirjoittaessaan Kolbe käyttää itse yläluokan sijaan monesti käsitettä eliitti. Aika tyhjätaskuina moni on aloittanut menestystarinansa, Kolbe sanoo. Kolbe pitää nykypuolueita sääty-yhteiskunnan jatkumona. Sitä ei tulisi romuttaa. Suomi on mahdollisuuksien maa ja tasa-arvon edelläkävijä. Jos katsoo globaalia kehitystä, yhä harvemmat ihmiset omistavat yhä enemmän. Itä-Eurooppaan on syntynyt uusi yläluokka, jolle oman varallisuuden näyttäminen on tärkeää. Tuntemalla menestyviä ihmisiä he ajattelevat pääsevänsä itsekin eteenpäin. Sen sijaan varsinainen omistava luokka ei juuri tuo julkisesti varallisuuttaan esille. Silti professori on voinut havaita siihen liittyvien piirteiden paluuta. Varallisuus luo ihmisille erilaiset lähtökohdat. Myös medialla ja yläluokalla on Suksen mielestä vaikutusta toisiinsa. Kun mukaan laskee politiikan yhteys on yhä selkeämpi. Varsinkin Natokeskusteluissa hän on voinut havaita lobbauksen piirteitä. Kansanedustajan rooli on kuitenkin ristiriitainen
Apua tulisi Kuitusen mielestä saada varhaisessa vaiheessa, eikä vasta silloin kun tilanne on jo karannut pahasti käsistä. Yläluokasta viriää vahvoja mielikuvia ?? ?? Suomalaisten helmasyntinä kateus Mediat käsittelevät eri tavoin yläluokkaa tai vähäosaisia. Kuitunen lähti kuitenkin muuttamaan yrityksen toimintatapoja luovuttamisen sijaan. Toijalasta kotoisin oleva Kuitunen tulee tavallisesta perheestä. Uskon, että yhteiskuntaluokat lähentyvät Suomessa toisiaan ainakin asenteellisesti. Yhteiskunta tukee ihmisiä monella tasolla, Kuitunen arvioi. Lähtökohdat vaikuttavat ponnistelun määrään Kuitusen mielestä vain aniharva kuuluu Suomessa yläluokkaan perityn vallan tai varallisuuden ansiosta. Huomattavan eron jutun sävyyn tuo Kuitusesta myös se, käsitelläänkö siinä aihetta tilastojen vai ihmisten henkilökohtaisten tarinoiden pohjalta. . Suomi on yksi parhaista alustoista maailmassa elää. Nykyisin hän keskittyy siihen, että yrityksessä huominen olisi entistä parempi paikka niin työntekijöille kuin asiakkaille. . Oman tilanteen surkuttelu ja huonon olon lietsominen ei kehitä, saati vie eteenpäin. Yhteiskunnan pitäisi pystyä tukemaan erityisesti niissä ikävissä tilanteissa, joihin ihminen ei pysty itse vaikuttamaan. Esimerkiksi pelkällä rahalla, julkisuudella, ammatilla tai koulutuksella ei sinkoudu eliittiin automaattisesti. Kukaan ei ole automaattisesti menestymisen ulkopuolella, Kuitunen kertoo. ?? ?Kukaan ei ole automaattisesti menestymisen ulkopuolella.? ?? ?? ?? ?? ?? ?? Sana yläluokka tuli Pohjoismaissa käyttöön 1800-luvun lopussa. Nykyinen yläluokka ja sen arvot eivät ole välttämättä samanlaisia kuin ennen, eikä eliitti enää aseta samanlaisia ihanteita ja roolimalleja. Yläluokka-sanaan liitetään helposti vahvoja mielikuvia. Hän kertoo omien mielikuviensa yläluokasta jäävän etääksi. Se kannatti. Vähävaraisuuskaan ei automaattisesti periydy, mutta asenne periytyy. Lähtö- kohdat vaikuttavat kuitenkin siihen, miten kovan työn takana menestys on. Hänen äitinsä on sairaanhoitaja ja isä metallimies. Vincitin tarina alkoi 2007, ja yritys oli välillä jopa vaarassa ajautua konkurssiin. Suomen kansa olisi onnellinen, jos kukaan ei omistaisi mitään. Suomalaisten helmasynti on kateus toisten menestymistä kohtaan, ja varallisuuskeskustelu on asenteellista. . Jokaisella on vastuu omista päätöksistään, Kuitunen tähdentää. Hänestä viimeisen sadan vuoden aikana tapahtunut kehitys kertoo siitä, etteivät suomalaiset pidä luokkajakoa tai kuppikuntia niin suuressa arvossa kuin ennen. . Siitä myös pilapiirtäjät ovat saaneet innoitusta. Luokkien sijaan nykyisin puhutaan mieluummin sosioekonomisista ryhmistä. Keskiluokkaisuudesta tuli Suomessa normi ja ihanne 1900-luvun alussa. Varsinkin 1960-luku mahdollisti omasta taustasta irroittautumisen. Ruokailusta ja siihen suhtautumisesta on tullut yhä keskeisempi merkki elintasosta. Varallisuuden näyttämiseen suhtaudutaan Ruotsissa ja Norjassa Suomea suopeammin. Meritokratia eli keskiluokan usko työn ja koulutuksen voimaan on vähenemässä. Lähteet: Järvinen, Katriina&Kolbe, Laura: Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa Nykysukupolven kokemuksia tasaarvosta (Kirjapaja 2007), Kolbe, Laura: Yläluokka Olemisen sietämätön vaikeus (Kirjapaja 2014).. Eihän Suomessa ole ökymoguleita. 20 22.1.2015 ELÄMÄNMENO Kari Hulkko Mikko Kuitusen mukaan Suomi on yhteiskuntana onnistunut, jos se pystyy tarjoamaan kaikille samat mahdollisuudet. Asenne periytyy Ohjelmistoyritys Vincit oli viime vuonna Great Place to Work Institute Finlandin mukaan Suomen paras työpaikka, ja Nuorkauppakamari valitsi yrityksen toimitusjohtaja Mikko Kuitusen vuoden nuoreksi menestyjäksi. Ne pohjautuvat elokuviin ja televisiosarjoihin, kuten hulppeisiin rapujuhliin tai maljapuheisiin kartanossa. Kuitusella on vahva usko siihen, että ihminen pystyy vaikuttamaan oman elämänsä suuntaan. Jokainen on yksilö luokasta riippumatta. Reissatessani Intiassa, Afrikassa ja EteläAmerikassa huomasin, miten hyvin suomalaisilla asiat loppujen lopuksi ovat. Samat lait ja velvollisuudet koskevat kaikkia
Työväenyhdistys. ARKI 22.1.2015 21 Kari Hulkko Janakkalan sosialidemokraattien puheenjohtaja Markku Puhakainen kertoo, että kahden paikallisyhdistyksen liitoksessa tapahtui melkoinen johtokunnan nuorennus. Yhdistysten niputtaminen tuo lisää voimaa Janakkalassa paikalliset demarit rikkovat matemaatikan peruskaavan 1+1=2. Esimerkiksi raha-asioista päästiin yllättävän helposti sopuun. En asu kummassakaan taajamassa enkä ollut leimaantunut kummankaan lopetetun yhdistyksen kannattajaksi, Puhakainen nauraa. Järjestöjen niputus voi hirttää paikallistoiminnan Järjestötoiminnan ja jäsenistön hiipuessa yhdistysten yhdistäminen voi olla hyvästä tarkoituksesta huolimatta melkoinen kuolonsuudelma toiminnalle. SDP:n järjestösihteeri Arto Heinonen sanoo nähneensä lukuisia esimerkkejä, joissa yhdistysten toiminnan yhdistäminen on tappanut kokonaan paikallistoiminnan. . Esimerkiksi Hämeenlinnassa on jo useita vuosia kuntaliitoksesta, mutta alueen demariyhdistykset jatkavat edelleen tyytyväisinä ja itsenäisinä toimintaansa. Heinonen ei näe asiassa syy ja seuraus -suhdetta. . Nyt saadaan uutta potkua valtuustoryhmän työhön, Janakkalan sosialidemokraattien tuore puheenjohtaja Markku Puhakainen sanoo. Janakkala on kahden vahvan taajaman kunta, jossa on ollut oma sosialidemokraattinen yhdistys niin Turengissa kuin Tervakoskellakin. Samalla uuden yhdistyksen johtokunta nuortui verrattuna kahteen vanhaan yhdistykseen. Puhakainen muistuttaa, että hän tuli mukaan vasta yhdistymishankkeen loppuvaiheessa. Hän uskoo puheenjohtajavalintansa takana olleen enemmän Heikki Sihto Demokraatti heikki.sihto@ demari.fi sopivuus- kuin pätevyystekijät. . Väkisin tehty fuusio ei ole koskaan toiminut järjestötyön tekohengityksenä, Arto Heinonen varoittaa. Kuntaliitosten yhteydessä on usein myös yhdistystoiminnassa alettua miettiä yhteistyön tiivistämistä. En usko, että Hämeenlinnassa olisi saavutettu merkittäviä etuja järjestöjen yhdistymisillä, Heinonen arvioi.. Näiden toiminta oli vähitellen hiipunut. Puolueyhdistysten vähenemisen myötä myös paikallinen demarien kunnallisjärjestö lakkautettiin. Kun toimeen tartuttiin Puhakainen kertoo pitkään suunnitteilla olleen yhdistämisen edenneen ripeästi ja melko kivuttomasti, kun hanke lopulta lähti kunnolla etenemään. Yhdistymisiä mietittäessa pitää tapauskohtaisesti tarkkaan pohtia mitä ollaan tekemässä, miksi ja mitä ovat kaikki mahdolliset vaikutukset. Muuten varat yhdistettiin uuden yhdistyksen käyttöön. Myös henkilövalinnat hoidettiin äänestämättä. Olin sopivasti ulkopuolinen. Nämä yhdistettiin lähes 200 jäsenen Janakkalan Sosialidemokraateiksi viime vuoden lopulla. Janakkalassa oli jo aiemmin lakkautettu Viralan Työväen- Janakkalassa paikalliset demarit rikkovat matemaatikan peruskaavan 1+1=2. yhdistys ja Leppäkosken Sos. dem. Kahden paikallisen demariyhdistyksen yhdistämisen uskotaan tuovan toimintaan enemmän tehoja kuin pelkkä jäsenistön matemaattinen yhdistäminen. . Tervakosken ja Turengin työväentaloille jätettiin omat tilit talojen ylläpitoon. Toivon ja myös uskon, että esimerkiksi valtuustotyössä ja kevään eduskuntavaalikampanjassa yhdistymisen hyödyt näkyvät
klo 18.30. Matinkylän Sosialidemokraattien johtokunnan avoin kokous to 22.1. Johtokunta klo 18. VARSINAIS-SUOMI . Esillä myös tämän vuoden retkeilypäivät Lappeenrannassa. . Vuodesta 1895. STT Oikeudenmukaisuutta vuodesta 1895. Ei höntsäilyä. Vuodesta 1895. viettää talvikuukaudet Ahvenanmaalla. 1895. Kansanvallassa kaikkien äänien on kuulutAntihömppää vuodesta 1895. tava. Vuodesta 1895. Punaista muulloinkin kuin jouluna. Tervetuloa! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. Vuodesta 1895. Avaa toinenkin silmä. Kaikki on politiikkaa. eduskuntavaalit 2015 ja niihin liittyvät tilaisuudet. Tervetuloa! . ostoskeskukPohjois-Haagan Intohimona kansanvalta. sessa työväenopiston tiloissa. Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Uusi sanomalehti Suomessa! Punaista muulloinkinVuodesta kuin1895. jouluna. Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Holiday Inn, Eerikinkatu 28. Vuodesta 1895. Intohimona kansanvalta. Vuodesta 1895. Oma näkökulma. Nummenmäen sos.dem. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. Sosiaalinen ja inhimillinen pääoma talousajattelussa, Jouko Kajanoja, dosentti, Helsingin yliopisto. Luottamus ja kasvun teoriat, Mika Maliranta, tutkimusjoht./prof, ETLA/ Jyväskylän yliopisto. Listalla mm. Yhteiskunnan edistyksen liima; 3 x 24 mm luottamus ma 26.1. klo 16-19 Paasitorni, Juho Rissanen-sali, Paasivuorenkatu 5 A, Hakaniemi. Alustajana Saija Karnisto. Itä-Suomen yliopisto. klo 12 rav. Suomessa laskennoista vastaa Birdlife Suomen lisäksiVuodesta Luonnontieteelli1895. nen keskusmuseo. Tilaa Itsenäisyyspäivä on joka päivä. Vuodesta Aina uutta. klo 18.30 kaupungintalon kokous Mänty. krs, 33100 Tampere aluetoiminnan päällikkö Teuvo Pernu, puh. Tervetuloa keskusteluun luottamuksen merkityksestä! Järjestävät; Hyvinvointivaltion vaalijat HYVA, Vapaus Valita Toisin VVT ja Poliittisen talouden tutkimuksen seura PTTS. Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. voossa. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaalitapahtumailmoituksia, ne ovat maksullisia. Uusi sanomalehti Suomessa! Liity sinäkin SAK:n Vuodesta 1895. ammattiliiton jäseneksi! Kun yhteiskunnanKyllä ääripäät ovat erityömieskin kous ti 27.1. yhdistyksen kokous ma 26.1. Paikalla kansanedustajaehdokas. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyk3 x 22 mm sille, sähköpostilla osastot@demari.fi 6 tai x 21faksilla mm 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. VuodestaSuomessa! 1895. Tilaa ihmiselle. Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. talvikuukaudet Ahvenanmaalla, mutta pohjoisimmat laulujoutsenet on havaittu Kolarissa ja Muoniossa. Laulujoutsenet talvehtivat tyypillisesti Itämeren eteläosissa ja Pohjanmeren rannikolla. Itäisen Uudenmaan Wanhat Toverit. Tämän vuoden ensimmäinen kerhoko- HELSINKI . Kuukausikokous to 29.1. Reilut julkiset instituutiot edistävät luottamusta, Antti Kouvo, tutkija, Turun yliopisto. Rautatienkatu 10, 7. Turun Wanhat Demarit, tammikuun lounaskokous ma 26.1. 22 22.1.2015 ARKI Se on tilattava. sanomalehti Suomessa! Tilaa ihmiselle. Vuodesta 1895. Tilaa ihmiselle. Vuodesta 1895. Leuto sää saa laulujoutsenet jäämään talveksi Suomeen Avaa toinenkin silmä. Tilaa ihmiselle. A Tilaa ihmiselle. A Teatterit 1 x 55 mm Suomessa on ensimmäistä kertaa selvitetty talvehtivien laulujoutsenten lukumäärä kattavasti, kertoo Birdlife Suomi. Laskennan mukaan Suomessa Uusi talvehtii lähesYhteisiä 1 300 talvea pel- pan laulujoutsenkannan koko. Tilaa sanomalehti käämätöntä laulujoutsenta. Kannan arvioidaan kasvaneen. Suomessa! Laulujoutsenten ihmiselle. Suurin osa Suomessa talvehlaskenta on unelmia osa kansainvälistä hanketta, tivista laulujoutsenista viettää Tilaa ihmiselle. Vuodesta 1895. vuodesta jossa arvioidaan koko Euroo- 1895. Lehtikuva / Jyrki Kuivalainen Tilaa ihmiselle. Demokraatin sloganit: Uusi sanomalehti Tilaa ihmiselle. Tilaa ihmiselle. Hyvinkään Demarit ry. Turun Ay-väen sos.dem. klo 18-20. Asukastalo Kylämajassa, Matinkatu 7. klo 13 Raatikympissä, Porarvon ansaitsee. 5 x 26 mm TJ-vinjetti Vuodesta 1895. veneissä, Juho Saari, prof. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Kommentti, VillePekka Sorsa, dosentti, Helsingin yliopisto. 010 770 3620 www.jhl.fi Yhdessä olemme enemmän Vuodesta 1895. 4 x 25 mm. Vuodesta 1895. talvehtivista 5 x 26 mm Tasapainon takia.Suomessa Se on tilattava. Leudot talvet saavat joutsenet jäämään pohjoisemmaksi. Kansainvälistä joutsenlaskentaa ohjaa Wetlands International -järjestö. Vuodesta 1895 Vuodesta 1895. laulujoutsenista pääosa Kyllä työmieskin arvon ansaitsee. yhdistyksen tammikuun kirjeessä oli virhe. Tammikuun kokous on Pakan talolla to 29.1. klo 18 PAM - Liikealan Turun Seudun osaston kokoustilat, Yliopistonkatu 33, Turku. 020 774 0370 sähköposti: teuvo.pernu@sak.fi » www.sak.fi/pirkanmaa Oikeudenmukaisuutta vuodesta Sähköalojen 1895. ammattiliitto ry Avaa toinenkin silmä. Sarjakuvat 2 x 54 mm Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Vuodesta ihmiselle. 1895. Uusi sanomalehti. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Kansanvallassa kaikkien äänien on kuuluttava. UUSIMAA . (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Tasapainon » » takia. SAK:n AMMATTILIITTOJEN www.facebook.com/Sahkoliitto B.Virtanen - Urja 4 x 35 mm Kaikki on politiikkaa. Vuodesta 1895. www.sahkoliitto.fi ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Vuodesta 1895. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Alustajavieraina ja tentattavina eduskuntavaaliehdokkaita. . Tervetuloa mukaan! . krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. (03) 230 1510, (03) 230 1515 fax (03) 230 1520 » www.akt.fi Metallityöväen liitto 4 x 32 mm Itsenäisyyspäivä on joka päivä. Vuodesta 1895. Rautatienkatu 10, 7. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palv.numero 020 690 455 Punaista muulloinkin» kuin jouluna. JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere 2 x Avoinna: 67 mm » www.metalliliitto.fi klo 8.20-12.00 ja 13.00-16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi tsto puh. Vuodesta 1895. Avaa toinenkin silmä. Kokoukset <ddd> <d>.<m>.<yyyy> Pohjois-Haagan 2 x 26,5 mm Kotien AvaaPuolesta ry:n sääntömääräinen 3 Avaa toinenkin silmä kevätkokous toinenkin Uusi sanomalehti Suomessa! ke 4.2.2015 klo 13.00 silmä
Perhe vaarassa. 02.15 Frasier 18/24. 19.03 Sibelius 150: Viulukilpailun voittaja säveltäjän syntymäkaupungissa 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen. Aina mielessä. 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän Hyväntuulinen asiaohjelma. Juontajina Susanna Laine ja Mikko Kekäläinen. Jännityskomedia, jossa eversti Rainer Sarmo eli ?Kuollut mies. 12.10 Urheiluradio. 21.45 Tekijä: Kuvataitelija, taidegraafikko Ari Pelkonen 22.00 Uutiset ja sää. Solvej-tamma pääsee töihin, kun Frank ryhtyy kylvämään ohraa. 13.45 Satuhäät 14.35?15.03 Uusi päivä Osa 449: Vaietut teot. 15.20 Ampumahiihdon MC: Miesten pikamatka Kilpailumatka 10 km. 07.00 Uutiset ja sää. 20.06 Ihan pihalla. 09.05 Urheiluradio. 16.15 Urheiluradio. Klubi. 18.55 18.58 19.00 20.00 HS-uutiset HS-sää Sokkokokki 14/20. The Voice of Finland 5/20. 20.57 Keno 21.00 Kuudes aisti (12) 7/10. Syvissä vesissä. 22.00 Kuudes aisti (12) 8/10. Vierailu. 23.00 Moor Gääs: Monte Carlon MM-ralli, Entrevaux 00.05 Kylmä rinki (16) 14/16. 10.03 Ajantasa. 10.55 Pikkujuttu. Hänen nimissään. 22.55 Syke (12) 13/20. 12.55 Suomi tänään. 00.00 Uutiset ja sää. 20.03 Urheiluradio. 16.15?16.57 Faunin iltapäivä. 17.00 Uutiset ja sää. Kuulovammainen Nathalie Simonsson tutkii Papua-Uuden-Guinean uhanalaisia kasvilajeja ja perehtyy alueella asuvien kuurojen elinehtoihin. 16.55 Tanskalainen maajussi Uusi kausi. 06.56 Päivän mietelause. Sara kavereineen lähtee telttailemaan majakkasaarelle nähdäkseen vilauksen merenneidosta. Poikia alkaa pelottaa. 19.00 Uutiset ja sää. 17.20 Maakuntaradio. 18.00 Uutiset. Aika ja pituus. 07.45 Hartaita säveliä. 19.03 Urheiluradio. Kännikalan hullutukset. 14.20 Kotikokkien taistelu 10/37. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. Kreischberg, Itävalta. 20.55 Justimus esittää: Fuck the Police (7) Sarja päättyy. Peltola 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkoa 21.30 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00?06.00 Arkisto. 18.20?18.29 Radioteatteri esittää. Tutkitaanko meitä jo liikaa - kannattaako joka vaivaan edes löytää syytä? 20.30?20.54 Vempainmies Stephen Fry 1/6. 1/10. 07.12 Maakuntaradio. 15.05 Kultakuume. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää. Selostus Sami Saarenpää. Kreischberg, Itävalta. 19.30 Kioski 20.00 Silminnäkijä: Ei mitään salattavaa Kuinka vaikeaa tai helppoa on saada selville toisesta henkilökohtaisia, salaisimpiakin tietoja. 8/8. Sormi suussa. 23.45 True Detective (16) 3/8. Palaneesta kirkosta löytyvä vihje johdattaa Cohlen ja Hartin uskonnollisen liikkeen telttakokoukseen. 00.40 True Detective (16) 4/8. Hart ja Cohle löytävät uuden epäillyn, jolla on kytkös uhrin ex-mieheen. 09.00 Uutiset. 15.05 Maakuntaradio. Orfeus Manalassa. 01.15 Poliisit - kotihälytys (12) 3/3. 09.10 Sää. Kolme kovaa testaa, pitävätkö nastakengät ulkoilijan pystyssä jäisillä teillä. 20.30 20.55 21.05 22.00 Uutiset Urheiluruutu A-studio: Talk Ulkolinja: Sota joka jäätyi Jäätyykö sota Ukrainassa talven ajaksi, vai vuosiksi? Vuoristo-Karabahissa azerien ja armenialaisten sota on ollut jäissä jo 20 vuotta. 22.55 Uutiset 23.00 Arne Dahl: Verikyynel (16) Osa 1/2. 00.30 Uutisikkuna 12.15 Kukkaron herraksi 12.45 Kioski 13.15 Tanskalainen maajussi 7/10. 08.10 Ykkösaamu. Sound Tracker 17.00 - 17.47 Talo Ranskassa Osa 2/9: ?Conférence de presse?. 18.00?18.48 Tiededokumentti: Elämää metsässä 2/4. Kesä. 12.00 Uutiset ja sää. 14.03 Ajantasa. Professori Marcus du Sautoy kertoo aluksi ajan ja pituuden yksiköistä. 22.00 Kino Suomi: Angelan sota (12) (1984) Suomenruotsalaisen yläluokan kasvatti Angela Anders työskentelee jatkosodan aikana lottana saksalaisessa sotilassairaalassa Lapissa. Ohjaus Eija-Elina Bergholm. Pääosassa Ida-Lotta Backman. 23.35 Treme (12) 10/11. 00.30?04.00 Teematieto NELONEN Uusi päivä. 18.45 Lumilautailun MM: Paripujottelu Miesten ja naisten paripujottelun finaalit. 22.00 Uutiset ja sää. 10.05 Mikä maksaa? 11.00 Valkoista valoa. Paavo pääsee haavoittumisen jälkeen lomalle. L.Onerva: Mirdja, osa 32. 11.45 Valomusiikkia. 16.00 Uutiset ja sää. 11.03 Maakuntaradio. Frank ryhtyy leikkaamaan omenapuitaan. 17.25 Hämmästyttävä hajuaisti Osa 3/3. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 bUU-klubben: bärtil Hyväntekeväisyyttä. 18.30 Majakan arvoitus (7) Osa 3/12. Mv. 14.45 Löytöretkiä maailmaan Eläinten suojelua EteläAfrikassa. 19.05 Ihan pihalla. 06.30 Maakuntaradio. 23.00 Uutiset. Janne ja Dalai-lamauttaja 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 Mummomafia Rouva Ministeri Matka. Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Pelikaanimuistio (12) (Pelican Brief, Yhdysvallat) John Grishamin romaaniin perustuva jännitystarina lakitieteen opiskelijasta, joka lähteitä penkoessaan pääsee vaarallisten tietojen äärelle ja joutuu hengenvaaraan. Ohjaaja: Alan J. Sarja alkaa! 02.15 Mind Games (12) Mitä tehdä morsianneuroosille? 03.10?05.30 Voittostudio 17.00 Pikku Kakkonen 18.02 Sydänmailla (7) 13/18. YLE TEEMA 04.00 Teematieto 15.10 Treme (12) 10/11. Gaston kiinnostuu Annasta. 19.00 Paikallisherkkuja Pohjois-Atlantilta Osa 3/8. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Obs debatt 20.30 Suzannen vieraana 3/4. 20.45 Oddasat 21.00 Efter Nio Kultareunuksista arkea. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Dok: Saattomatkalla (Beginning With the End, Yhdysvallat, 2013) Ernie kertoo Emmalle elämästä, ja Emma opettaa Ernietä kuolemaan. David Marshall seuraa nuoria saattohoidon vapaaehtoistyöntekijöitä kahden vuoden ajan. Pääosissa: Joel Rinne, Regina Linnanheimo, Kaija Rahola, Reino Valkama ja Ville Salminen. 22.05 Todellisia tarinoita. 18.50 Iltahartaus. T: HBO 01.35?04.00 Uutisikkuna 05.00 Ennustaja-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Onnea matkaan, Charlie! (7) 08.30 Jeff Corwin ja valtamerten salaisuudet 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Kotikokkien taistelu 10.15 Pikakurssi kodinostoon 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera 15/100. Erilaisia teknisiä vempaimia rakastava Stephen Fry selvittää, millaista on tulevaisuuden teknologia. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Klubi. 02.45 MasterChef USA 16/25. Luksusruokaa leirinuotiolla. 03.40 Naapurini avaruudesta 10/22. 06.25 Aamusoitto. 08.10 Urheiluradio. 08.12 Maakuntaradio. 21.03 Päivä tunnissa. 22.55?23.05 Kuuluttajan vieras. Maapallomme erikoisista ilmiöistä kertova sarja. 20.00 Uutiset. 13.03 Maakuntaradio. 13.00 Uutiset. 13.00 Klassista kahteen. 14.00 M-studio. ARKI TV- ja radio-ohjelmat Torstai 22.1.2015 MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. Kirjolohta ja kaniraguuta. 15.25 Matkaoppaat 43/56. 15.55 Hotellit haltuun 7/8. 21.55 Suomi tänään. 23.03 Yöradio. 12.12 Maakuntaradio. 17.20 Filmiryhmä: Holokausti elokuvissa? Schindlerin lista 18.00?18.15 Arvassalo ry: Onko kuninkaalla valtaa. Asiantuntijana Matti Räty. 09.11 Maakuntaradio. 11.00 Uutiset. 07.00 Uutiset ja sää. 07.50 Merisää. 07.53 Maakuntaradio. Terenttilän aukean taistelut jatkuvat vihollisen loputtomien joukkojen sekä tykistön ja lentoaseen voimalla. 20.00 Kuningaskuluttaja Selvitimme, mitä kodinkoneita vielä voi ja kannattaa huoltaa. 11.57 Päivän mietelause. Kaikki ei mene kuitenkaan ihan suunnitelmien mukaan. 21.00 Kimmo (7) 12/13. Pakula, USA 1993. 01.20 Roba (12) Osa 1. Ensi-ilta. 21.25 21.50 21.55 22.00 Noin viikon uutiset Uutiset Urheiluruutu Game of Thrones (16) 5/10. 18.03 Ihan pihalla. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15? 06.24 Aamuhartaus. Leon ja Kastillia. MTV3 klo 22.35 Elokuva: Pelikaanimuistio John Grishamin romaaniin perustuva jännityselokuva lakitieteen opiskelijasta, joka lähteitä penkoessaan pääsee vaarallisten tietojen äärelle ja joutuu hengenvaaraan. 07.10 Urheiluradio. 15.00 Uutiset. (12) 00.55 Kadonneet (12) 01.50 5D: Vaimoni on puuma 02.40?03.34 Konttori JIM 09.25 LIVE: Tiedä ja Voita 11.25 Elixir 11.55 Jopet-show 12.25 Britannian paras leipomo 13.25 Leijonan luola Kanada 14.20 New Yorkin tatuointitarinat 15.15 Top Chef 16.10 Hurja remontti 17.05 Kuuluisat kuppilat 17.35 Leijonan luola Kanada 18.30 MasterChef Australia 19.30 Top Chef 20.30 Poliisit (7) 21.00 Talent USA 22.50 Poliisit 23.20 Panttilainaamo 23.50 Guinness World Records 00.45 Trigger Happy TV (7) 01.15 Trigger Happy TV 01.45 Leijonan luola Kanada 02.45 Jopetshow 03.15 New Yorkin tatuointitarinat 04.15 Ennustaja-TV LIV 09.00 Hurja painonpudotus 10.00 Huikeat kakut 11.00 Liv D: Ahmatin kiirastuli 11.55 Huippukokki lähtee maalle 12.25 Kauneuden puoskarit 13.00 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 13.30 Tuhluriprinsessat 14.00 Nätti nakuna 15.00 Hurja painonpudotus 16.00 Olet mitä syöt 16.30 Emilyn sisustussalaisuudet 17.00 Tanssin superäidit 18.00 Joan Rivers laittaa tuulemaan 19.00 Hurja painonpudotus 20.00 Sinkkuelämää 20.40 Sinkkulaiva 21.10 Liv D: Isosti seksikäs 22.10 Rakkauden FAQ 23.10 Sinkkuelämää 23.50 Sinkkulaiva 00.20 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 01.20 Illallissota 02.20 Joan Rivers laittaa tuulemaan 03.20 Käenpesä 04.20?05.00 Ennustaja-TV AVA 06.00?08.30 Aamun AVAus 09.30 Haylien keittiössä 10.00?11.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 12.00 Suurin pudottaja 12.55 Lääkärit 13.50 Makuja ja elämää 14.05 OC:n täydelliset naiset 15.00 Glee (7) 16.00 Jamie Oliverin keittiössä 17.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 18.00 Grand Designs?unelma-asunnot 19.00 Suurin pudottaja 20.00 Dieetit vaihtoon! 21.00 Erilaiset perheet 22.00 Solsidan 22.30 Moderni perhe 23.00 Muodin huipulle Allstars 00.00 Paljastavat valheet (12) 01.00 Farm Kings 01.55?06.55 Yön AVA YLE RADIO 1 06.00 Uutiset. 16.17 Maakuntaradio. 16.00 Uutiset ja sää. 09.39 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Tukikummit Onnenpeli 09.45 Kauniit ja rohkeat (7) 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale 11.10?12.05 Lääkärit 13.35 Unelmien koti Koukussa kotikortteliin. 14.35 Rikas ja rakas Paluu todellisuuteen. 15.05 Mitä tänään syötäisiin? Kananugetit ruiskuorrutuksella 15.10 Jamie Oliverin etniset herkut Autuaana Ateenassa. 16.15 Peter Hispaniassa Jakso 3. Cohle ryhtyy uhkarohkeaan operaatioon, joka saattaa vaarantaa miehen hengen mutta myös maineen. 18.50 Merisää. #puoli7 19.00 - 19.55 Talvisota (12) 3/5: Taipaleenjoki.?Siitä Paavosta mun piti sulle sanua.. 09.00 Uutiset. 09.05?09.58 Muistojen bulevardi. Testissä ovat niin arkea helpottavat pienet keksinnöt, kuin huomisen modernit kulkuvälineetkin. 21.00 Tiededokumentti: Mitat ja mittaaminen 1/3. Kuoleman ongelma. 17.25 MasterChef USA 16/25. Luksusruokaa leirinuotiolla. 18.25 Frasier 18/24. Annie ja Davis järjestävät muistotilaisuuden menehtyneen taiteilijan kunniaksi. 16.10 Sami Yaffa . 18.55 Ihan pihalla. Näin käy, kun maallikko yrittää diagnosoida oman sairautensa. Selostus Matti Härkönen. 10.00 Uutiset. Toimittaja Sam Kingsley teki testin. 20.30 Freestylen MM: Halfpipe Miesten ja naisten halfpipen finaalit. 17.00 Uutiset ja sää. Ei mitään salattavaa. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 22.05 Euroopan taivaan alla. Ranska 2010 15.00 15.05 15.10 15.15 16.00 16.55 16.57 17.00 17.06 17.10 Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Eduskunnan kyselytunti Suora lähetys. Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Uutiset Uutiset alueeltasi Doc Martin (7) 11/46. Pojasta myyntimieheksi. 16.55 Naapurini avaruudesta 10/22. 00.05?05.00 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Uutiset 16.03?17.00 Puheen Iltapäivä 17.08 Puheen Iltapäivä 17.30 Mikko ??Peltsi?. Kuinka mittayksiköt ovat syntyneet, ja miten tarkat mittaustulokset ovat edesauttaneet koko kulttuurimme kehitystä. Uutiset ja sää. 12.10?12.58 Ajankohtainen Ykkönen. 19.00 Uutiset ja sää. 07.10?07.44 Aamusoitto. Jimmy koettaa nähdä mäyräperheen, jolla on pesä lähistöllä, mutta se ei olekaan niin yksinkertaista. 19.00?19.53 Art nouveau aikansa peilinä 2/3. 21.35?21.39 Novosti Yle. Kuoleman ongelma. 04.10?05.00 Ennustaja-TV YLE FEM 07.25?15.20 SVT:n ohjelmaa 15.55 Peukaloisen retket Osa 6/8. 16.25 Diwai Meri - luonnontutkija 4/6. 14.00 Uutiset. 15.55?15.58 Yle News. Stephen Smith tutustuu art nouveau -tyylisuunnan perintöön Britanniassa. 20.00 Prisma Studio Kuinka hyvä lääkäri internet on. 07.50 Aamuhartaus. Voiko empatiaa oppia? 23.00 SVT:n ohjelmaa 22.1.2015 23 FOX 06.00 Sky News 06.19 FOX Kids 08.50 Wipeout Kesä 09.40 Sara Chafak suolasta sahramiin 10.10 Ari ja Kirsi: Kotirempat 10.35 Karita, raakaa ja makeaa 10.40 Lentoturmatutkinta 11.30 Historian salaisuudet 12.25 Futurama 12.50 Aivopelit 13.15 Cosmos: kaikki elämästä 14.05 Amerikan romanit 14.55 Hetki ennen tuhoa 15.45 Suomiehet 16.35 FOX Wild: Laumanjohtaja Cesar Millan 17.25 Lentoturmatutkinta 18.15 Family Guy 18.40 How I Met Your Mother 19.05 Varastojen metsästäjät 19.35 Huutokaupan metsästäjät: Texas 20.05 Bones 21.00 Castle 21.55 Elokuva: Alaston totuus 23.55 S.H.I.E.L.D. Agentit 00.40 Criminal Minds 01.25 Vankilassa ulkomailla 02.15 Tabu 03.05 Alaskan lentopelastajat 03.55?05.59 Sky News SUb 06.00 Voittostudio 08.00 Astral TV 10.00?11.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Walker, Teksasista (16) 14.55 Pomo piilossa 16.00 Dieetit vaihtoon! 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Top Chef 19.00 Naapurit-arvonta 19.00 Simpsonit (7) 19.30 Miehen puolikkaat (12) 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Rakas, sinusta on tullut pullukka 22.00 Extant (12) 23.00 Lainvalvojat 23.30 Lainvalvojat 00.00 Miehen puolikkaat (12) 00.25 Viikingit (16) 01.25 Supernatural (16) 02.25 Revolution (16) 03.25?05.35 Voittostudio TV5 06.40 Lasten eläinmaailma: Amerikan suloisimmat lemmikit 07.35 Ihmemies MacGyver (12) 08.30?09.25 Matlock (7) 12.25 Kaikki rakastavat Raymondia 13.25 Kellarin kunkku 14.15 Ihmemies MacGyver (12) 15.10 Matlock (7) 16.05 Kadonneet (12) 17.00 Myyntimies Jethro 18.00 Kellarin kunkku 19.00 Nanny 19.30 Starat lastenvahteina 20.00 50 tapaa eliminoida äiti 21.00 Elokuva: Piru naiseksi (12) 23.00 Konttori 00.00 C.S.I. Selostus Jussi Eskola. etsii alamaailman johtajaa. 21.00 Uutiset. 12.45 Merisää. Anterselva, Italia. 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) Suuttumus, veljeys, mottaus!. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? Kananugetit ruiskuorrutuksella 18.00 Emmerdale Liikekumppanit kireänä. 18.30 Emmerdale (7) Sana sanaa vastaan. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) Osa 2749. Jyrkille ja Matiakselle tarjotaan odottamatonta diiliä. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. Kuvassa: Julia Roberts (Darby Shaw). TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Murtokopla saapuu laivalla 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Doc Martin (7) 10.50 Ruotsin kuningaskunnan historia 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Keski-Suomi 11.40 Uutiset ItäSuomi 11.47 Uutiset Pohjanmaa 11.54 Uutiset Pohjois-Suomi 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 22.1. 06.52 Raa Raa, leikkisä leijona 07.03 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.18 Muista laulaa 07.25 Pipsa Possu: Päiväkodissa 07.30 Kotkaperhe 07.36 Neppajymykerho 07.42 Sasu 07.56 Dinojuna 08.19 Oktonautit 08.41 Late Lammas 08.50 Näin Norjassa 09.00 Sydänmailla (7) 09.45 Luontoretkellä: Jänissaari 10.15 Stacey Dooley: Uusi huumesota 11.15 Kandit 11.45 Kukkaron herraksi 12.01 Yle Oddasat 12.05 Oddasat 12.20 Sydämen asialla (7) Prätkiä ja juoksijoita. 13.10 Kuollut mies vihastuu (Suomi 1944, 92?) O: Ilmari Unho. 15.00 Uutiset. 18.30 Hartaita säveliä. 10.00?10.03 Uutiset. 08.00 Uutiset ja sää. Britannian kaupungit. 20.05 Sää
Huippu-urheilumme kansainvälinen arvostus laskee edelleenkin kuin lehmän häntä. Arvostettu valmentaja Mika Kojonkoski (kok) oli sen porukan vetäjä. Nyt TUL on profiloitumassa yhteiskunnallisesti hyvin ajankohtaisesti harrasteliikunnan kehittämiseen?. TUL on kyllä edellenkin olympiakomitean jäsen, mutta johtopaikkoja liitto ei enää ole saanut. n n n Jokin aika sitten silloinen urheiluministeri Stefan Wallin (rkp) pisti likoon valtion kassasta miljoonia euroja perustuttamalla ?huippu-urheilun muutostyöryhmän?. että siitä tulisi kaikkien liikuntajärjestöjen yhteinen, jolloin myös TUL voisi hakea sen jäsenyyttä?. n n n Paatero pitää huippu-urheilun vahvistamista hyvänä asiana, mutta samalla hän muistuttaa, että sen ei tule viedä resursseja koko kansan liikunnalta. Yhä edelleen TUL on yksi suurimmista liitoista yli 10 00 seuran ja 15 piirijärjestön verkostolla. Urheilu piti monopolisoida porvareille karkottamalla kilpailija. Paatero jatkaa, että ?oma vaikutusvaltamme on yhä ole- Urheilu piti monopolisoida porvareille karkottamalla kilpailija. massa, mutta ei huippu-urheilussa, kuin ehkä jonkun verran muutamissa lajeissa. ?Yhteiskunnallinen tarve olisi terveys, kunto ja harrasteliikunnan puolelle?, sanoo hän viisaasti. ?TUL:n tavoite on olla Suomen suurin ja vahvin harrasteliikuntajärjestö niin, että TUL ei järjestä huippujen valmennusta, mutta tietysti osassa seuroja kyllä on huipulla kilpailevia urheilijoita ja joukkueita. TUL haluaa tukea ns. Sittemmin Valo on saanut rivejään kootuksi, mutta TUL ei ole edelleenkään mukana. Tämän järjestön ja TULn suhteista ministeri Sirpa Paatero lausuu, että ?on tarpeen, että on yksi vahva edunvalvoja liikunnan ja urheilun kentässä. Tätä paikkaa Valo ei vielä ole täyttänyt, sen suuntaamisessa yhteistyönsä vahvasti olympiakomitean kanssa ja jättäen näin koko kansan liikunnan huomioimisen vähemmälle. Toivomme yhä. Tämän tuloksekkaan kilpailuasetelman katkaisivat porvaripoliitikot, joilla oli valta ja voima asettaa taloudellinen jarru työväen urheilun toiminnalle. Silti Kojonkoski lausuu (HS 5.1.) että ?olen ylpeä, että tekemisen kulttuuri on jälleen kaivettu esiin?. Otettakoonpa esimerkiksi vaikka mäkihyppy. Mataamme tosi upoksissa syvän meren pohjassa. yleisseura-ajatusta, jossa samassa seurassa voi harrastaa useampaa lajia?. n n n Kun viime kesänä koottiin Kataisen jälkeen Stubbin hallitus, niin siinä yhteydessä sosiaalidemokraateilta siirrettiin urheiluministeriys ruotsalaisten puolustusministeri Carl Haglundille. Tästä operaatiosta Paaterolla on kysyttäessä sanansa sanottavana. ?Toisen ministeripestin pilkkominen oli hieman outo ajatus, hajoittaa suhteellisen pieni kokonaisuus vielä pienempiin ja etenkin kun aikaa oli vain seitsemän kuukautta. Liitto perustettiin niin hataralle pohjalle, ettei se kerännyt siipiensä suojaan kaikkia maamme isoimpien lajien liittoja. 24 22.1.2015 Vihellys ARKI Kolumni Kauko-Aatos Leväaho Kirjoittaja on urheilutoimittaja ja -tietäjä. TUL pelattiin huippu-urheilusta ulos Tyoväen Urheiluliitto (TUL) olisi halunnut olla edelleenkin Suomen huippu-urheilukehityksen yksi tärkeä osa, mutta se rooli tyssättiin. Ja hän puhuu mäkihypyn tilanteesta. Voiko tuon katteettomammin väistää totuutta ja tehdä sysimustasta lumivalkoisen. Kojonkoski puhuu tietenkin palkkansa ja epäonnistuneiden tehtäviensä puolesta, mutta kyllä rehellisyys maan perii, ei harhaanjohtava toiveiden tynnyri. n n n Maahamme on SVUL-romahduksen jälkeen perustettu uusi Valtakunnallinen liikuntaorganisaatio (Valo). TUL politikoitiin ulkoradalle. TULn puheenjohtaja, ministeri Sirpa Paatero sanoo, että ?tätä ei tehty TUL:n tahdosta vaan kun SVUL oli ajautumassa konkurssiin, haluttiin ajaa alas myös työväen urheilua?. Niin kauan kun maassamme tuettiin useampien urheilun keskusjärjestöjen keskinäistä kilpailua sitä parempia tuloksia saatiin huippu-urheilullemme kansainvälisillä areenoilla. Taustaa rkp ja kok sopimuksesta voi vain aavistella?. Kari Hulkko Uimari Jani Sievinen ja valmentaja Esa Sievinen ovat TUL:n viimeisiä isoja nimiä kilpaurheilussa.. Moni näkee sen henkiin herätettynä porvarillisena SVUL:na. Tulokset jäivät vähiin. Olemattomiksi