Demokraatti 22.04.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 1,20 e (sis.alv) Kari Hulkko . H u htikuuTA 2 015 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. N:o 59, 007435-15-17 . Journalistiliiton puheenjohtaja patistelee poliitikkoja Media kurjistuu . miten käy demokratian? ...12?15 48 liittoa Palkansaajien keskusjärjestöhanke nytkähti eteenpäin ...5 MTV karsii henkilöstöä kovalla kädellä ...3 120 vuotta KESK I V II KKO 22. Mikäli keskusta valitsee kokoomuksen kumppanikseen, on hyvin vaikea kuvitella, että SDP lähtisi mukaan sellaiseen hallitukseen. Rinne haluaa katsoa Sipilän kortit ?Ei hinnalla, millä hyvänsä hallitukseen? ...8?11
Teko sydäntä käytetään tilanteissa, joissa potilaalle ei ole saatavilla sydänsiirtoa riittävän ajoissa. n Olli Hella Twitterissä ?Kansa ei uusinut valtakirjaani, ja se on hyväksyttävä. 0800 96675 puh. Itse olen tehnyt jo kauan sitten päätöksen, että jos näin käy, aloitan uuden elämän. Tampere ja ympäristö: . Muu Suomi: puh. 0200 71000. Pohjanmaa, varhaisjakelu: . Tär keää on kuitenkin kertoa heti alussa, millä po lulla edetään. Demokraatti.fi Suomen ensimmäinen tekosydän on asennettu potilaalle Meilahden sairaalassa Helsingissä. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demari.fi . Jätän politiikan sen kaikilla tasoillaan.? Yhtiö arvioi kuluvan vuoden liikevoiton py syvän vahvana ja olevan korkeampi kuin vii me vuonna. Yhtiö julkistaa ensimmäisen neljänneksen tuloksensa perjantaina. Kokemäenjokeen viime heinäkuussa päässyt nikkelipäästö aiheutti merkittävät simpukkavahingot. Pohjoismaissa tekosy Seuraavaksi myydään ulos Ylen uutiset jollekin kv-sijoittajalle. Varsinais n Suomen elykeskuksen loppuraportin mukaan päästön takia kuoli yli 4,5 miljoonaa simpukkaa. Pauliina Viitamies blogissaan Päivä kuvana n Polttoaineyhtiö Neste Oil on antanut positiivisen tulosvaroituksen. AFP Photo / Sophia Jualiane Lydolf Arki 17 18 19 20 Pelastuskoira etsii kadonneen Sarjakuvat ja yhdistys toiminta Radio ja tv Nieminen Vee Kööpenhaminalaiset nauttivat kukkivista kirsikkapuista Bispebjergin hautausmaalla. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . 0200 30011 puh. Potilaan koko verenkierto on täysin tekosydämen va rassa, tiedottaa Helsingin ja Uudenmaan sai raanhoitopiiri. Tekosydän on potilaalle väliaikainen. 0200 55888 puh. Vaalituloskin osoittaa, ettei kansa suomalaisia uutisia seuraa. dämiä on asennettu vain muutamia. Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: . 22.4. Uutiset 3 4?5 6?7 ?Sipilä saisi jo kertoa, mitä haluaa? MTV aloittaa kahdet yt:t, Keskusjärjestöhanke sai projektipäällikön urheilu organisaatiosta, pääkirjoitus Nuoret ja maahanmuuttajat kasvattivat osuuttaan PAMin vaaleissa Avaus 8?10 12?15 16 Antti Rinne saa taas nukutuksi Media alasajo uhkaa demokratiaa Yksi 46 000:sta 3...7 6...9 Nimipäivät huomenna: Jyrki, Jyri, Jori, Jiri, Yrjö, Yrjänä (ruots.) Georg, Goran, Örjan, Jöran, Jörgen, Jörn Nimipäivät tänään: Alina (ruots.) Alina Uutiskertaus Aurinko nousee: Helsingissä 5.44 Oulussa 5.18 Aurinko laskee: Helsingissä 20.55 Oulussa 21.17 8...12 Kokoomus lähtee puheenjohtajansa Alexander Stubbin mukaan mahdollisiin hallitusneuvotteluihin tiukalla linjalla. n Hänen mukaansa Suomen saaminen nousuun vaatii vaikeita talouden sopeuttamispäätöksiä. Stubbin mukaan kokoomus ei kuitenkaan vaadi, että sen esittämät neljän plus kahden miljardin euron julkisten menojen leikkauk set pitäisi toteuttaa neljässä vuodessa
Sipilä (toinen oikealta) kuvattuna sunnuntaina vaalien tulosillassa Pikkuparlamentissa. ??Liittojohtajat toivovat keskustalta yhteiskuntasopimuksen sisällön avaamista ?Sipilä saisi jo kertoa, mitä haluaa? Keskustan puheenjohtaja, tuleva pääministeri Juha Sipilä aikoo kutsua pikaisesti työmarkkinaosapuolet neuvottelemaan laajasta yhteiskuntasopimusta. Sipilän teesit eivät ole selvenneet, SAK:laisten Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtaja Ann Selin toteavat. Molemmat eivät tyrmää kutsua yhteiseen pöytään, jos sellainen tulee. . Tästä on homma kiinni: Niiden pitäisi löytää liiketoimintaideoita, jotka menisivät kohtuulliseen hintaan kaupaksi maailmalla. minen ja työeläkemaksun alentaminen. . Neuvottelutuloksen saaminen sieltä on nyt ensisijainen tavoite, Riku Aalto korostaa.. Hän haluaa löytää yhteisiä keinoja, joilla Suomi voi parantaa kilpailukykyään. Palkansaajajärjestöt haluaisivat nyt tietää, mikä sopimuksen sisältö olisi ja kuinka sitova siitä tulisi. . UUTISET 22.4.2015 3 Lehtikuva / Jussi Nukari Juha Sipilä on luvannut kutsua työmarkkinaosapuolet pikaisesti yhteiseen neuvottelupöytään. Nyt on Riku Aalto. Ann Selin. ?Sipilän teesit eivät ole selvenneet.? syytä rauhassa odottaa, jos Sipilä ja keskusta voisivat vähän avata sisältöä, Aalto muotoilee. Selin on samoilla linjoilla. . Vaikka se tehtäisiin yrityksille kuinka helpoksi työehtoja heikentämällä, siitä ei välttämättä työpaikkoja synny. Vakavasti käytäville neuvotteluille on annettava mahdollisuus. Hänen mielestään esimerkiksi yritysten toimintaympäristö pitää saada kuntoon. . Pöydällä ovat sopimuksen viimeisen kauden palkankorotukset. . Mutta pitäisi tietää, mitä sopimukseen on tarkoitus kirjata ja kuinka sitovasti. Mistä kilpailukykyä? Metalliliiton Riku Aalto muistuttaa, että kilpailukykyä voi saada monella muullakin tavalla kuin työehtoihin puuttumalla. Infran on toimittava, jos tuotannon halutaan pysyvän Suomessa ja sitä halutaan lisätä. Byrokratian pitää olla niin jous- tava, että se houkuttelee investointeja Suomeen, Aalto luettelee esimerkkejä. PAMin Ann Selin korostaa, että kilpailukyvyn keskiössä ovat itse yritykset. . Me olemme aina valmiita käymään keskusteluja. Jos ei bisnes pyöri, ei työvoimallekaan ole käyttöä. Toiset neuvottelut menevät ykköseksi Ay-liike jo kantanut kortensa kekoon Palkansaajakeskusjärjestöt ovat jo ehtineet epäillä, että yhteiskuntasopimus voisi merkitä kilpailukyvyn repimistä työntekijöiden selkänahasta. Julkisuudessa esillä on ollut esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen, koeajan pidentä- Marja Luumi Demokraatti Sipilän tarkoituksena on käydä keskustelua yhteiskuntasopimuksesta samaan aikaan hallitusneuvottelujen kanssa. Ammattiyhdistysliike on kantanut kortensa kekoon Suomen talouden nostamiseksi jo nyt, kun kaksi peräkkäistä tulopoliittista kokonaisratkaisua ovat pitäneet sisällään äärimaltilliset palkankorotukset, Riku Aalto muistuttaa. Selin huomauttaa, että työntekijöiden palkkaamisen kynnyksen alentaminen ei välttämättä auta. . Aalto ja Ann Selin pitävät aikataulutusta aika mahdottomana. Työmarkkinajärjestöt valmistautuvat parhaillaan myös neuvottelemaan työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkovuodesta
En minä lähde spekuloimaan, kun tällä hetkellä ei ole mitään sellaista tilannetta, johon tarvitsee joko-tai-kantaa ottaa, niin ei semmoista silloin pidä ottaa, Soini sanoo STT:lle. Soinin mukaan kukaan ei tällä hetkellä oikein tiedä, mitä Kreikan valtiovarainministeri Gianis Varoufakis ja pääministeri Alexis Tsipras oikein aikovat. . Käydään läpi menettelyta- poja, toimiiko henkilökemiat, ymmärretäänkö samat sanat samalla tavalla, ja kuinka menetellään eri kysymyksissä. STT Lehtikuva / Heikki Saukkomaa. Olen kuvannut tätä niin, että odotettiin korkeita aaltoja, mutta tulikin tsunami, Pyrhönen sanoo. Tieto uusista yt-neuvotteluista ei tullut täytenä yllätyksenä, koska yhtiön useita vuosia tekemä tappio on ollut tiedossa. Myös mahdollista ulkoisLehtikuva / Martti Kainulainen tamista oli Pyrhösen mukaan pienessä piirissä uumoiltu. Esitettyjen toimien mittakaava kuitenkin yllätti. . Kyllähän nämä luvut ovat tyrmistyttävien suuria, eihän näitä oikein tajua, Pyrhönen sanoo. Hän ei usko puheisiin toiminnan jatkumisesta entiseen malliin pienemmällä porukalla vaan ennustaa uuden yhtiön ryhtyvän ostamaan uutispalveluja ulkopuolelta. . Tässä pyritään siihen, ettei esteitä tule. Uutis-, urheilu- ja ajankoh- taistuotantoa sekä mtv.fi-sisällöntuotantoa tekevät siirtyvät tähän uuteen yhtiöön, jossa yt:t käydään, kertoo toimitusjohtaja Heikki Rotko. Yhtiö on MTV:n tytäryhtiö. Uudessa yhtiössä on hänen mukaansa työntekijöitä ennen irtisanomisia noin 110?120. MTV omistaa tällä hetkellä uuden uutisyhtiön kokonaan, mutta käy sen omistusjärjeste- lyistä parhaillaan neuvotteluja Nouhau Productionsin kanssa. Yhtiö tuottaa tällä hetkellä Huomenta Suomi -ohjelman MTV:lle. Kreikka-kysymys on koko Euroopan pöydällä, niin onhan se silloin Suomenkin pöydällä. Soini keskusteli tiistaina epäviralliset hallitustunnustelut aloittaneen keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän kanssa. Luottamuskeskusteluissa on Soinin mukaan kyse siitä, että yhteiseen hallituksen mennessä tehdään pelisäännöt ja marssijärjestys selväksi. . Rotkon mukaan neuvotteluja käydään vähemmistöosakkuudesta. Luvut käsittämättömän suuria MTV:n pääluottamusmies Kari Pyrhönen kuvaa yhtiön ilmoit- tamaa henkilöstön vähennystarvetta tyrmistyttävän suureksi. . 4 22.4.2015 UUTISET ??MTV aloittaa kahdet yt-neuvottelut ?Odotettiin aaltoja, tuli tsunami? Mediayhtiö MTV aloittaa kahdet yt-neuvottelut, joissa tavoitellaan yhtiön mukaan maksimissaan yhteensä 125 henkilötyövuoden vähennystä. Yhtiö kertoo siirtävänsä uutis- ja urheilutuotantonsa heti uuteen uutisyhtiöön, jossa aloitetaan yhdet yt-neuvottelut. Vähennystarve on yhtiön mukaan 40?50 henkilötyövuotta. . Tietysti me lähdemme ytneuvotteluihin sillä mielellä, että yritetään saada tuo vähennettävien luku mahdollisimman pieneksi, Pyrhönen muistuttaa. Radio- ja televisiotoimittajien liittto huolissaan henkilöstön jaksamisesta yhtiössä, jossa työpaine on ollut liiton mukaan jo ennestään kohtuuton. RTTL pelkää työntekijöiden edunvalvonnan heikkenevän, kun työtä yhä ulkoistetaan. Liiton mukaan henkilöstön näin raju vähentäminen ei voi olla vaikuttamatta MTV:n uutistuotantoon. STT Heikki Rotko. Soini ei spekuloi Kreikan tilanteella Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini (kuvassa) ei halua spekuloida sillä, voiko Kreikan tilanne nousta jälleen perussuomalaisten hallitustien esteeksi.
Moni sanoo, ettei ole siitä kiinnostunut lainkaan. Työn alla onkin nyt poikkeuksellisen historiallinen hanke, joka tulee vaikuttamaan laajalti koko suomalaiseen yhteiskuntaan, Heikkala tähdentää. Tähän mennessä hankkeeseen on ilmoittautunut mukaan 48 liittoa. Demokraatti ?Uskottava talousohjelma on konkreettinen ja sitova? Suomen Pankin pääjohtaja erkki liikanen varoittaa luottamasta liikaa nykyiseen matalaan korkotasoon. Hän on ollut mukana perustamassa vuonna 2013 toiminnan aloittanutta Valoa. Hankkeen ohjausryhmä perustelee Juha Heikkalan valintaa vahvalla käytännön osaamisella järjestöjen kehittämisessä. Heikkala on julkaissut lisäksi useita tutkimuksia järjestöjen johtamisesta ja strategioiden luomisesta. Merkittävä askel eteenpäin Juha Heikkala. Ryhmän puheenjohtaja jarkko eloranta painottaa, että projektipäällikön aloittaessa työnsä hanke uuden keskusjärjestön perustamiseksi ottaa merkittävän askeleen eteenpäin. . Millainen on aatteen suhde aborttiin tai eutanasiaan. Hyvässä vauhdissa on myös järjestön strategian valmistelu. Järjestöjen määrän vähentyminen ja viestin yhtenäistäminen kirkastaa ja vahvistaa palkansaajien profiilia. Projektipäällikkönä huhtikuussa aloittava Heikkala työskentelee selvitykseen mukaan ilmoittautuneista liitoista muodostetun ohjausryhmän alaisuudessa. . On tärkeää, että julkisen talouden sopeuttamisohjelmasta päätetään vaalikauden alussa. Uskottava ohjelma on riittävän konkreettinen ja sitova. Lopulta aloitteen käsittely eduskunnassa teki historiaa monessa mielessä. Siksi olisi voinut kuvitella, että eettiset arvokysymykset olisivat nousseet myös vaaleissa enemmän esiin. Toimien voimaantuloa voidaan jaksottaa, mutta on tärkeää, että osa toimista tulee voimaan jo vuonna 2016, Liikanen opasti. Liikanen puhui Suomen Pankin Rahamuseon Yhteinen velkamme -näyttelyn avajaisissa. STT On valtio ennenkin ottanut lainaa. Pääkirjoitus 22.4.2015 5 Tua Onnela Arja Jokiaho Vaaleissa puhuttiin muun muassa taloudesta ja turvallisuudesta. Niin ei kuitenkaan käynyt. Päinvastoin ne loistivat poissaolollaan. Suuret puolueet ohittivat eettiset kysymykset lähes täysin, ja jopa vasemmistoliitto valitsi mieluummin teemakseen ?hyvinvointivaltion. Valtiovarainministeriön virkamiesten äskettäin julkis- Erkki Liikanen. tamia arvioita sopeuttamistarpeista voidaan pitää mittaluokaltaan perusteltuina, Liikanen sanoi. . Puolueen visio yhteiskunnasta on kuitenkin ehjä vasta, kun silläkin on omatunto. ennen kuin puolueet tua.onnela@demari.fi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Matala korkotaso voi houkutella suhtautumaan liian huolettomasti valtion velkaantumiseen. Liikasen mukaan Suomessa velanottoon pitää suhtautua hyvin varovasti, koska pitkän aikavälin kasvuodotukset ovat alentuneet muun muassa työikäisen väestön supistumisen vuoksi. Nykyinen erittäin matala korkotaso on lisäksi osaksi seurausta keskuspankkien valtionlainojen osto-ohjelmasta, joka alkoi euroalueella maaliskuun alussa. Kupla Pääjohtajan mukaan uusimmat tiedot julkisesta taloudesta kertovat, että näkymät ovat vielä heikommat kuin aiemmin arvioitiin. sana, joka tuo politiikkaa seuraaville paljon mieleen muttei muille juuri mitään. Vain kristillisdemokraatit yrittivät ratsastaa homojenvastustuksella, mutta se ei purrut, koska kyseinen aate ei enää nauti kansan kannatusta. n n n vaaleissa surkeaksi. . Siksi niissä piilee politiikan, puolueiden ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden suuri mahdollisuus. ÄÄnestYsprosentti jÄi nÄissÄkin n n n pystyvät hyödyntämään eettisten kysymysten mahdollisuuksia, niiden pitää kuitenkin löytää kysymyksiin omat vastauksensa. Vihreät, vasemmistoliitto ja RKP ovat asemoineet itsensä selkeästi arvoliberaaleiksi, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit arvokonservatiiveiksi. Niissä on nimittäin jotakin hyvin erilaista verrattuna useimpiin nyt vaaleissa pyörineisiin teemoihin: ne herättävät tunteita. Nykyisessä yhteiskunnassa politiikka koskettaa enää harvoja syvästi. Eettiset kysymykset sen sijaan kiinnostavat lähes kaikkia edes vähän, ja monella on mielipiteenmuodostuksessa sydänkin mukana. Eettiset kysymykset kiinnostavat myös nuoria, toisin kuin suurin osa näiden vaalien teemoista. Eettiset kysymykset sivuutettiin lähes täysin. Aatteella pitää olla omatunto Yksi kuluneen vaalikauden mieleenjäävimmistä politiikan tapah- tumista oli kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista. Miten sosialidemokraatti määrittelee rasismin, suomalaisten vastuun muunmaalaisista ja eri kulttuurien arvon. Ovatko eläimet sosialidemokratiassa ihmisten hyödyn välikappaleita vai sinällään arvokkaita tuntevia yksilöitä? Usein kysymykset ohitetaan kuittaamalla ne ?omantunnonkysymyksiksi?, jokaisen omiksi asioiksi. Aloite keräsi taakseen suuren kansanliikkeen, ja keskustelu ulottui niin laajalle, että kriittisemmät jo kyselivät, eikö yhteiskunnassa muita aiheita ole kuin homot. Uuden keskusjärjestön synnyttäminen Suomeen on palkansaajille ja ammattiyhdistysliikkeelle juuri nyt erityisen tärkeää, kun tavoitteemme on tehdä muuttuvassa maailmassa entistä tulok- sellisempaa edunvalvontaa ja yhteiskuntavaikuttamista. UUTISET Keskusjärjestöhanke sai projektipäällikön urheiluorganisaatiosta Uuden palkansaajakeskusjärjestön selvityshankkeen projektipäälliköksi on valittu yhteiskuntatieteiden tohtori juha Heikkala, 53. Heikkala työskentelee ennakoinninasiantuntijana valtakunnallisessa liikunta- ja urheiluorganisaatiossa Valossa. Ehkä se ei olisi jäänyt, jos eettiset kysymykset olisivat olleet vaalikeskusteluissa mukana. Muilta löytyy edustajia joka makuun, ja puolueiden virallisempia näkemyksiä saa haeskella yksittäisistä, joskus keskenään eri suuntiin vievistä puoluekokouspäätöksistä. Esimerkiksi SDP:ssä enemmistö on homojen oikeuksien puolella, mutta laajempaa, yksittäisiin kysymyksiin sovellettavissa olevaa sosialidemokratian eettistä filosofiaa ei ole luotu. Näen runsaasti yhtäläisyyksiä Valon ja uuden palkansaajajärjestön perustamisen välillä. Sinällään järjestön perustaminen ei ole ?se juttu?, vaan tärkeintä on onnistua toiminnan aloittamisessa ja menestyä tulevaisuudessa
Seuraavaksi eniten ääniä saivat Piia Kyrö Kouvo- . Olen iloinen, että nuorten osuus valituista on 10,7 prosenttia, joka on lähes puolta suurempi kuin edellisissä vaaleissa. Myös useita maahanmuuttajia valittiin kokousedustajaksi. Valituksi tulleiden keski-ikä on 44 vuotta. Liittokokous pidetään kesäkuun alussa Helsingissä. PAMin puheenjohtaja Ann Selin on tyytyväinen liittokokousväen monipuolistumisesta. . Tuotanto päätyy vientiin pääosin Eurooppaan ja Aasiaan. Sellun lisäksi tehdas tuottaa sähköenergiaa tuntuvasti yli oman tarpeensa sekä mäntyöljyä ja tärpättiä. Tehdas tuottaa vuosittain noin 1,3 miljoonaa tonnia sellua, josta 800 000 tonnia on havusellua ja 500 000 lehtipuusellua. 6 UUTISET 22.4.2015 Flybe on pian Nordic Regional Airlines Flybe Finland muuttaa toukokuussa nimekseen Nordic Regional Airlines. Vaihdos vaatii vielä Kaupparekisterin hyväksynnän, jonka odotetaan tapahtuvan toukokuun alussa. Yhtiö perustelee uutta nimeä liiketoiminnan keskittymisellä Pohjoismaihin. Tarkoituksena on uusia myös yhtiön visuaalista ilmettä kuluvan vuoden aikana. Teh- das itse työllistää valmistuttuaan noin 200 henkilöä. Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) kiitteli investointipäätöstä isänmaalliseksi teoksi, joka luo pohjaa Suomen tulevaisuudelle vihreän kullan maana. . Aktiivisimmin äänestivät Tampereen seudun majoitus- ja ravitsemusalan työntekijät. PAMin vaalien äänestysprosentti jäi 15,7:ään. . Rakennustyöt alkavat välittömästi. klo 11 Itäväylän iltakoulu Torstaina 7.5. klo 18-20 Herttoniemen säätiön kerhotiloissa, Näätätie 21 Poliitikon polkuni: Kokemuksistani koottua Tapahtumista ja tunnoistaan aktiivivuosiensa varrelta kertovat Arja Alho, Ydin-lehden päätoim., fil.tri. Matti Louekoski, Rintamaveteraaniliiton pj., ministeri. Tervetuloa mukaan repliikkiryhmäämme kaikki politiikan harrastajat ja osallistujat! Herttoniemi lasta (93 ääntä) ja Sirpa Viitanen Raumalta (91 ääntä). Pamilaiset äänestivät vaaleissa liittokokoukseen 393 edustajaa. Nuorin valittu on 18-vuotias ja vanhin 64-vuotias. Kaupan alan työntekijöitä valittiin 61 prosenttia, ja he muodostavat liittokokouksen suurimman ryhmän. Päätös tarjoaa Keski-Suomen elinkeinoelämälle piristysruiskeen, jolla on laajat heijastusvaikutukset myös muille alueille ja monille toimialoille, Ihalainen sanoi. STT Lehtikuva / Jari Lam. Eero www.heinaluoma.net Lämmin kiitos! Eero Heinäluoman tukiryhmä Tavataan Hakaniemen markkinoilla 3.5. Erityisesti odotimme, että huomattavasti suurempi joukko olisi äänestänyt verkossa, Selin harmitteli. Sähköisesti äänesti 26,2 prosenttia. Demokraatti PAMin jäseniä työskentelee muun muassa kaupan alalla. Ihalainen iloitsee Äänekosken tehtaasta Metsä Group vahvistaa rakentavansa Äänekoskelle uuden biotuotetehtaan nykyisen sellutehtaan alueelle. Vaikka äänestäneitä oli lähes 25 000, oli äänestäneiden määrä silti pettymys. Tehdas ei käytä fossiilisia polttoaineita vaan tuottaa kaiken tarvitsemansa energian puusta. Uusi tehdas lisää kuitupuun käyttöä Suomessa noin 10 prosentilla vuodessa. (STT) ??Liittokokouksen suurin ryhmä on kaupan alalla työskenteleviä Nuoret ja maahanmuuttajat osuuttaan PAMin vaaleissa Palvelualojen ammattiliitto PAMin liittokokouksessa istuu yhä useampi nuori ja maahanmuuttaja. Majoitus- ja ravitsemusalalta edustajia on 22 prosenttia ja kiinteistöpalvelualalta 14 prosenttia. Suurimman äänimäärän sai Sirpa Laakso Hämeenlinnasta (107 ääntä). Kyseessä on Suomen metsäteollisuuden historian suurin hanke. Hankkeen kokonaisinvestointi on 1,2 miljardia euroa, josta 40 prosenttia rahoitetaan omalla pääomalla ja 60 prosenttia lainalla. Tehdas lisää Suomen viennin vuotuista arvoa noin 500 miljoonalla eurolla, yhtiö sanoo. Rakentamisvaiheessa tehdas luo noin 6 000 työpaikkaa
Työttömyyden kasvu on taitettava lisäämällä julkisia investointeja heti vaalikauden alussa muun muassa väyliin, tietoliikenneyhteyksiin, vuokra-asuntotuotantoon ja korjausrakentamiseen. Demokraatti Kiitos yhteistyöstä, Marianne Korpi tuesta ja eduskuntaan kannatuksesta. ?Perheiden taloudellinen turvallisuus palautettava.? Marianne Korpi Yhdessä eteenpäin. www.mariannekorpi.? eduskuntaan 275 ?Perheiden taloudellinen turvallisuus palautettava.? Uusimaa www.mariannekorpi.? 275 MIRJA SUHONEN Uusimaa TIMO HARAKKA www.timoharakka.fi facebook.com/harakkatimo Sydämellinen kiitos äänestäjilleni JHL on eduskunnan suurin ay-puolue Demokraatti Heta Ravolainen-Rinne Lue lisää ja katso video ravolainen.fi SUOMALAISEN TYÖN TEKIJÄT RY Pirkanmaa: Sanna Marin (sd.) ja Pia Viitanen (sd.) Kaakkois-Suomi: Anneli Kiljunen (sd.), Suna Kymäläinen (sd.), Sirpa Paatero (sd.) ja Satu Taavitsainen (sd.). Vaasa: Maria Tolppanen (ps). Työttömyyden hoito vie Suomelta miljardeja. Kunta-alalla JHL on suurin henkilöstöjärjestö. S D P U U S I M A A ja äänestä Heta eduskuntaan! KIITOS! Ilmoituksen maksaja: Hetan tukiryhmä Uuden eduskunnan 200 kansanedustajasta 21 on Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n (SAK) jäseniä. Valituista 16 on sosialidemokraatteja, kaksi vasemmistoliittolaisia, yksi keskustalainen ja yksi perussuomalainen sekä yksi kristillisdemokraatti. Helsinki: Eero Heinäluoma (sd.) ja Nazima Razmyar (sd). Uusimaa: Maarit FeldtRanta (sd.), Antti Kaikkonen (kesk.) ja Antero Laukkanen (kd.). Varsinais-Suomi: Li Andersson (vas). Suomi toipuu hitaasti ja poliitikoilta se edellyttää viisaita, eri kansalaisryhmät huomioivaa päätöksentekoa. STTK:n viesti tuleviin hallitusneuvotteluihin on se, että etusijalla on oltava uusien työpaikkojen syntymisen edistäminen ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen. . Oulu: Tytti Tuppurainen (sd.) ja Lappi: Johanna OjalaNiemelä (sd.) Kaikkiaan eduskuntaan oli ehdolla yli 120 JHL:n jäsentä. Ammattiliitto JHL:n 230 000 jäsentä huolehtivat suomalaisten hyvinvoinnista, peruspalveluista ja turvallisuudesta monenlaisissa tehtävissä. Kunnissa, valtiolla, yrityksissä ja seurakunnissa. UUTISET 7 22.4.2015 kasvattivat Anna-Liisa Blomberg STTK:n Palola: Työllisyyden oltava uudessa hallituksessa etusijalla STTK:n puheenjohtaja Antti Palola (kuvassa)korostaa, että vaikka tulevassa uudessa hallituksessa joukkueet vaihtuvat, Suomen peli on sama. . Uusi hallitus aloittaa työnsä huonon taloustilanteen, matalan kasvun ja korkean työttömyyden oloissa. Voi olla, että huonot taloudelliset ajat varjostavat koko seuraavaa hallituskautta. ja Katja Taimela (sd.). Satakunta: Krista Kiuru (sd.) ja Kristiina Salonen (sd.). Häme: Tarja Filatov (sd), Mika Kari (sd.) ja Aino-Kaisa Pekonen (vas.). UUSIMAA
Mikäli keskusta valitsee kokoomuksen kumppanikseen, on hyvin vaikea kuvitella, että SDP lähtisi mukaan sellaiseen hallitukseen. Hallitusvastuu ja eduskunnan loppuvaiheet söivät varmasti hallituspuolueiden kannatusta. . Talouskasvu, työllisyys, vientivetoisuus ovat tärkeitä asioita. Yksiselitteisen selvää on, että valtaa käytetään ihmisten parhaaksi hallituksessa. On totta, että SDP pärjää usein hyvin ennakkoäänissä mutta varsinaisena vaalipäivänä huonosti. Rinne sanoo yhdeksi syyksi sen, että Ylen vaalien alla julkistama gallup povasi demareille 15 prosentin kannatusta. . Toisaalta se sai perussuomalaiset liikkeelle. Rinteen mukaan perussuomalaisten valitsema negatiivinen mainostaminen sai erityisesti vaaliuurnille. Vaalityö kuvina . Minä myönnän, että en onnistunut tekemään täysosumia. Rinne lupaa siinä tapauksessa asiallista ja vaihtoehtoja tarjoilevaa oppositiopolitiikkaa. On myös väitetty, että SDP kyllä osallistuu hallitusneuvotteluihin mutta ikään kuin lämpimikseen ja siirtyy kohtuullisen nopealla aikataululla takavasemmalle Vaalipäivä ongelmallinen On tullut tavaksi, että SDP pärjää mainiosti ennakkoäänissä mutta vaalipäivänä tulee syvä sukellus. . Epäonnistuin Ylen viimeisimmässä vaalitentissä. Mikäli mahdollinen porvarihallitus rakentaa politiikkansa sellaiseksi, että tehdään vain leikkauksia ja veronkevennyksiä, eikä haeta lainkaan vientivetoista talouskasvua, se epäonnistuu, Antti Rinne ennakoi.. Siinä oli paljon päällehuutamista, Rinne toteaa. . Suomessa on nyt neljä suurehkoa puoluetta, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo. Kaksi suurinta hallituspuoluetta hävisivät ja kaksi suurinta oppositiopuoluetta voittivat. Syynä oli, että puolueen kannatus laski 21 prosenttiin. Viime kädessä kyse on siitä, miten poliittinen viesti menee perille ja millä tavalla kansalaiset ottavat viestin vastaan. Täysosumia ei tullut . Poliittinen karttamme on muuttunut. Se lamaannutti SDP:n kannattajia. Paljon pitää virrata vettä Vantaassa, jos SDP ja kokoomus ovat yhdessä seuraavassa hallituksessa, hän lisää. Porvarihallitusta povaillaan. Kun kahden tunnin ja 45 minuutin lähetyksessä saa aikaa 12 minuuttia näiden, ihmisten kannalta tärkeiden asioiden esille tuomiseen, se on liian vähän. Rinteen mukaan parhaita vaalitenttejä olivat ne, joissa oli vähemmän porukkaa. Emme me kuitenkaan hinnalla, millä hyvänsä hallitukseen mene, Rinne tekee selväksi. . Nyt keskusta sai vaaleissa saman 21 prosenttia. . 8 22.4.2015 AVAUS SDP ja kokoomus eivät mahdu saman katon alle, Antti Rinne saa taas nukutuksi Asioita pitempään seuranneet muistanevat, että 1990-luvulla SDP jäi oppositioon eikä suostunut edes hallitusneuvotteluihin. Niissä pystyi myös perustelemaan asioita. ?Emme me hinnalla millä hyvänsä hallitukseen mene.? Kokoomus epäilyttää . Siinä eduskuntavaalien lopputulema kiteytettynä.
AVAUS 22.4.2015 9 mutta Rinne haluaa katsoa Sipilän kortit Kuvat Kari Hulkko
Sitä ei nyt saatu kaivettua esiin. . Olen ylpeä siitä. Päädyin siihen, että tässä on hyvä pohja viedä puoluetta eteenpäin. Tulin tehtävään muuttaakseni politiikkaa. Me tarvitsemme eriarvoisuutta poistavaa yhteiskuntapolitiikkaa. . Vaali-ilta oli jännittävä. Sellainen, jossa ei oteta poliittisia irtiottoja, Antti Rinne korostaa. Vaalityö kuvina Taas tulee uni silmään Rinne kertoo jännittäneensä vaaleja kovasti. . Meillä on erinomainen porukka. Erityisesti tämä koskee sosialidemokraatteja. . Päähallituspuolueet nokittelivat ja eduskunta hölmöili viime hetkillä erityisen näkyvästi. Birgitta Suorsa UP ?Mistään pehmeämmistä aiheista kuten tieteestä ja kulttuurista ei puhuttu juuri nimeksikään.?. Minusta on tärkeää, että löytyy hyvä yhteistyö ylipäätään. Jos olemme oppositiossa, esiinnymme asiallisesti, tiukasti ja vahvasti ja tuomme SDP:n näkemykset selkeästi esille. . Mikäli mahdollinen porvarihallitus rakentaa politiikkansa sellaiseksi, että tehdään vain leikkauksia ja veronkevennyksiä eikä haeta lainkaan vientivetoista talouskasvua, se epäonnistuu. On vaikea kuvitella, että se selviäisi maaliin asti, Antti Rinne ennakoi. Katse eteenpäin SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan SDP:n katse suuntautuu nyt eteenpäin ja puolue palaa samalla arvojensa juurille. Tärkeintä on tietää, mikä on hallituksen ohjelma. Ennen kolmen suuren valtakautta oli noin neljä tasavahvaa puoluetta, joista vasemmistoliiton edeltäjä SKDL oli yksi. . SDP näkyi kentällä. . Valtio-opin professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista sanoo, että näitä kumpaakin yhdistää turvallisuus. . Sen perusteella analysoimme asiat, joissa olemme samaa mieltä, ne, joissa olemme eri mieltä. . Olen täysin varma, että seuraavissa eduskuntavaaleissa SDP on ykkönen. . Kuntatasolla kaipaisin enemmän yhteistä otetta asioihin. Potentiaalia riittävästi Seppo Peltoniemi Demokraatti seppo.peltoniemi@ demari.fi SDP:lla on Rinteen mukaan potentiaalista kannatusta hurjasti. Kumpaakin yhdistää turvallisuus, eli ne liittyvät ihmisen toimeentuloon ja Suomen turvallisuuteen. . 10 22.4.2015 AVAUS . Olen ollut vasta vajaan vuoden SDP:n puheenjohtaja. Kolmen suuren tilalle syntyi neljä suurehkoa puoluetta, Borg toteaa. Poikkeuksellista näissä vaaleissa oli Borgin mukaan se, miten hallituskausi päättyi. Politiikka ja ammattiyhdistysliike vaikuttavat toisiinsa. Jytkyvaalit muuttivat tilanteen. Se tehtävä on vielä kesken, hän sanoo. Tutkijat: Turvallisuus nousi tärkeimmäksi vaaliteemaksi Eduskuntavaalien kahdeksi tärkeimmäksi aiheeksi nousivat valtiontalous ja ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Mistään pehmeämmistä aiheista kuten tieteestä ja kulttuurista ei puhuttu juuri nimeksikään, Grönlund sanoo. Myös vaalikommentaattori, johtaja Sami Borg Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta sanoo, että aiempia vaaleja enemmän puhuttiin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. . Tarvitsemme aktiivista organisaatiomme kehittämistä ja uusia jäseniä. Ukrainan kriisi ja Venäjän tilanne näkyivät vaaleissa. Borg muistuttaa, että vaaliasetelma oli suhteellisen uusi. Talous ja Venäjä olivat esillä muita aiheita enemmän. Työ järjestön uudistamiseksi ja oman viestin selventämiseksi on jo alkanut. Rinteen visiossa SDP:sta tulee aivan omanlaisensa puolue, jonka arvoissa keskeisenä ovat muun muassa jakautumaton ihmisarvo, oikeudenmukaisuus ja työ. . Yhteiskuntamme ongelmat eivät poistu tavallisten ihmisten palveluista leikkaamalla ja terveyspalvelujen saatavuutta pienituloisilta ja eläkeläisiltä heikentämällä. . Kävin kovilla kierroksilla. Ei tullut uni silmään ennen kuin aamuviideltä. Rinne muistuttaa, että puolueella oli loistavat ehdokkaat ja erinomaiset vaalityöntekijät
(09) 774 3110, sähköp. AVAUS 11 22.4.2015 SINUN PUOLESTASI! Varsinais-Suomi OSOITTEEMME VERKOSSA WWW.EEVA-JOHANNA.NET UUSIMAA www.jytyliitto.fi www.pam.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki www. WWW.AYT.FI .org Ammattiliitto Nousu ry Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. ke 12-18, to-pe 10-16. Kirjakahvila: 24.4 klo 16.30 Punainen lanka-työpaja 30.4.klo 14.00 Työväenlauluja Divari Punanurkka auki ke 16-18 www.tyovaenperinne.fi 1/21/2013 3:57:51 PM Aina uutta. Demokraatti.fi. info@tyark.fi www.tyark.fi AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO KÄHÄRÄ Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh
12 22.4.2015 AVAUS Hanne Ahon mielestä on tärkeää, ettemme kaikkien vaikeuksienkaan keskellä unohda työn ja tekemisen iloa. Hän sanoo, että työntekijöiden kannustamiseenkaan ei vaadita työnantajalta kuin oikeaa asennetta.
AVAUS Journalistiliiton uusi puheenjohtaja haluaa herätellä päättäjiä Median alasajo uhkaa demokratiaa 22.4.2015 13
14 22.4.2015 AVAUS Media-ala on isoissa vaikeuksissa. Ja mistä mainosrahat tulevat. Kun ei oikein tiedetä, mitä niiden pitäisi tehdä. Aho ei kuitenkaan näe digitalisaationa pelkkänä pahana peikkona. Itseasiassa hän kiersi työpaikkoja jo ennen puheenjohtajaksi valintaansa. Viime syksynä Aho oli vuorotteluvapaalla Suomen Kuvalehdestä, jossa hän työskenteli graafikkona. Liitto on lehti, tv-radioja kustannustoimittajien sekä viestinnän alalla toimivien edunvalvoja. Terveiset ovat jo lähteneet puolueille, jotka valmistelevat seuraavaa hallitusohjelmaa. Kulmahuoneen lähes seinänkokoisista ikkunoista tulvii valoa. Tykkään ihmisistä ja ihmisten kanssa työskentelystä. Välillä riittämättömyyden tunne on vaivannut, kun aika ei aina riitä niin pitkiin keskusteluihin kuin haluaisi. . Ruotsissa myös ns. Vielä ennen vuotta 2012 se oli nolla prosenttia. . Osa porukoista on tuttua väkeä, Aho on toiminut monta vuotta liitossa eri luottamustoimissa, työehtosopimusneuvottelijana, valtuuston jäsenenä ja viimeiset neljä vuotta ammattiyhdistyksen, SALin (Suomen Aikakauslehtiliiton) puheenjohtajana. Paljon on kuitenkin ollut uuden opettelua ja ennen kaikkea uusien ihmisten tapaamisia. Mihin on kadonnut se, että vapaata mediaa pidetään tärkeänä? Kun Suomi meni Euroopan unioniin, lehdistön arvonlisäveron pito nollana neuvoteltiin erikseen. Tanskassa ja Norjassa paperilehtien arvonlisäveroa ei edelleenkään ole, Ruotsissa se on kuusi prosenttia. Suomessa lehdistöä kohdellaan Ahon mukaan muutenkin huonommin kuin muissa pohjoisHanne Aho on Journalistiliiton koko historian ensimmäinen naispuheenjohtaja. Työhuone Hakaniemen torin laidalla sopiikin symboloimaan hyvin avoimuutta. Kaikilla on verkkolehti, mutta tietoa siitä miten työt organisoidaan ja miten ei Ahon mukaan ole vielä monessakaan paikassa. - Kaikki kyllä tekisivät kauheasti, mutteivät oikein tiedä miten. Millaista juttua verkkoon pitäisi tuottaa- uutista, pitkää, pätkää, vai paikallista. Median tehtävähän on olla vallan vahtikoira. Ilman mediaa meillä ei ole demokratiaa. Ja jos median olemassaolo vaarantuu niin mikä sen korvaa? Tehkää digiä, on vallitseva mantra. Liiton toimiston seinältä puuttuu vielä hänen edeltäjänsä, Arto Niemisen kuva. maissa. Suomessa esimerkiksi lehdistötuki on marginaalinen verrattuna naapurimaihin. Suomessa valtio maksaa lehdistötukea 500 000 euroa vuodessa, mutta vain vähemmistökielisille julkaisuille (ruotsi, saami, romani). Media-taloissa painiskellaan päivittäin samankaltaisten pulmien parissa. . Sen tietää jokainen toimitustyötä tekevä. Toimittaja, joka tekee esimerkiksi puhelinhaastattelua tarvitsee hiljaisuutta ympärilleen. . Se on mitä suuremmassa määrin poliittisen päätöksenteon ja demokratian ongelma. Vapaa-aikaa ei juuri ole jäänyt, kun illat ja viikonloputkin ovat kuluneet liiton ammattiyhdistysten vuosikokouksia kiertäessä. Ja kun irtisanomisia tulee riittävästi, taso laskee . Allekirjoittajina olivat Journalistiliiton lisäksi työnantajien edustaja, Viestinnän keskusliitto VKL, Ammattiliitto Pro sekä TEAM. Lehtitilausten arvonlisävero on nyt 10 prosenttia. Mediatalot puhuvat ?ansaintalogiikasta. Digin tekeminen on edelleen uusi asia, vaikka siitä puhutaan hirveästi, Aho väittää. Kun rahantekokeino ja sisältö ovat epäselviä, tämäkin näkyy epävarmuutena ja päämäärättömyytenä toimituksissa. . Maaliskuun julkilausumassa liitot vaativat lehdistön arvonlisäveron kohtuullistamista. Ovatkohan päättäjät ajatelleet tätä loppuun asti? Aho varoittaa, että, jos media ajetaan alas, ongelma ei ole enää pelkästään alalla toimivien, toimittajien ja kustantajien. Sitten huomataan, että siitä syntyy liikaa melua ja pystytetään sermejä. Mutta eiväthän sermit auta mitään äänieristyksessä. Lopuksi ihmiset eivät tiedä mihin heidän pitäisi tarttua, Aho kuvailee. Epävarmuutta ja kaoottista oloa aiheuttavat myös erilaiset ?oheistoiminnat?, jolla työskentelyä yritetään tehostaa. Yllätyin, että ongelmat ja fiilis työpaikoilla olivat niin samanlaisia riippumatta siitä, missä päin oltiin. Päämäärättömyys aiheuttaa epävarmuutta Paperilehdestä ollaan siirtymässä yhä enemmän digitaaliseen sisältöön. Sekavuus ja päämäärättömyys työnteossa oli yksi hallitseva piirre. Tavoitteet vaihtuvat koko ajan . Hän halusi valmistautua puheenjohtajavaaliin ja tutustua toimituksiin eri puolilla Suomea. Kuva alan yhteisistä vaikeuksista kirkastui. Paperilehti ei riitä, on tehtävä verkkolehteä . Tieto kulkee verkon kautta nopeasti joka kolkkaan, (kunhan yhteydet ovat kunnossa). Se koskee koko yhteiskuntaa. tee enemmän digiä tai videoita . Median tehtävähän on olla vallan vahtikoira. Ilman mediaa meillä ei ole demokratiaa. Ja taas vaihdetaan päämääriä. . Työhuoneiden järjestystä muutetaan tai luodaan avokonttoreita. . panosta enemmän paikallisuuteen. , Mielestäni poliitikkojen pitäisi olla tästä erittäin huolissaan, Aho painottaa. Ihmisten kohtaaminen tärkeää Hanne Aho, 41, aloitti Journalistiliiton puheenjohtajana tammikuussa. Tässä kyseenalaistetaan demokratia, kun ei välitetä median toimintaedellytyksistä Suomessa, Aho sanoo. Kustannuksia media-alalla lisäävät myös Suomen pitkät välimatkat: jakelu on kallista syrjäseuduilla. Pois kahden kerroksen työmarkkinoista Journalistiliitto on lähtenyt mukaan selvittämään, kannattaisiko sen liittyä uuteen suunnitteilla olevaan keskusjärjestöön. Mutta sitten olen ajatellut, että pieninä paloina ja jutellaan seuraavalla kerralla lisää. Samat ongelmat kaikilla toimituksilla Puheenjohtaja Aho haluaa tietää, mitä ihmisten työn arjessa oikeasti tapahtuu. Hän onkin miettinyt, miten käytännössä liiton ja jäsenten työpaikkojen suhdetta voisi tiivistää. Yksi keino olisi kiertää toimituksia ja tavata ihmisiä . On vähän kuin istuisi akvaariossa. Uuden puheenjohtajan alkuvuosi on ollut vauhdikas. Luodaan strategioita ja päämääriä, monesti yhdessä työntekijöidenkin kanssa. Ja jos median olemassaolo vaarantuu niin mikä sen korvaa. vaikka sieltä ei rahaa tulisikaan. Puhutaan median murroksesta. Työnantajatkaan eivät näytä oikein tietävän, miten muutostilanteessa Teksti Sari Saloranta Demokraatti sari.saloranta@ demari.fi Kuvat Jari Soini Demokraatti jari.soini@demari.fi pitäisi toimia. Mistä ihmiset saavat riippumatonta tietoa? . mistä rahat, jos jutut verkossa ovat ilmaisia kaikille ja mainostila ei mene kaupaksi? . Ja se on yksi syy, miksi journalistit ovat niin kuormittuneita tänä päivänä. Se oli nolla prosenttia, koska sitä pidettiin äärimmäisen tärkeänä asiana. Mutta niin kauan kuin ansaintalogiikka ei ole kunnossa, palkanmaksu vaikeutuu ja irtisanomiset uhkaavat. Mihin sen tärkeys on kadonnut. Välillä muutetaan organisaatiota. valtakunnan kakkoslehdet ovat erityisasemassa, jotta kilpailua syntyisi. . Liitto ei sitten 1970-luvun ole kuulunut mihinkään keskusjärjestöön. sekä työntekijöitä että myös työnantajia pitkin vuotta, jotta tieto kulkisi. Tällainen varmaan luonnistuisikin hyvin Ahon tyyppiseltä avoimen ja suoran tuntuiselta ihmiseltä. Irtisanomiset ja yt-neuvottelut ovat arkipäivää. ihminen kun ei pysty tekemään määräänsä enempää. Muut pohjoismaat tukevat lehdistöään Aho peräänkuuluttaa kollektiivista vastuuta, etenkin päättäjiltä. . Nieminen toimi liiton puheenjohtajana vuodesta 2006. Aho on sanonut haluavansa kehittää liiton toimintaa avoimemmaksi ja aktiivisemmaksi. Hän uskoo, että aikaa myötä digisisältöjen tekeminen- opitaan myös, jopa se miten sieltä saadaan rahaa. . Mutta se juuri Ahosta on mukavinta työssä. . Joku kertoi tekevänsä haastattelun vessassa, kun missään muualla ei pysty, Aho kertoo. Digitekeminen on vielä uusi asia . Ja sitten taas irtisanotaan. Digitalisaatio on muuttanut koko kuvion. Aho voitti vastaehdokkaansa Arto Niemisen liiton valtuustossa joulukuussa äänin 45-32. Kun sitten huomataan, etteivät ne toimikaan, puolen vuoden päästä käännetään kelkkaa. Me haluamme yhdessä järjestöjen kanssa muuttaa työlainsäädäntöä niin, että se on kohtuullinen koko työmarkkinoille, eikä niin että täällä on kahden kerroksen väkeä.. Ahon mukaan selvittelyyn lähdettiin, koska työlainsäädäntö kaipaa muutosta. . Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa valtio tukee lehdistöä keskimäärin 50 miljoonalla eurolla vuodessa. Mutta onko se vain journalistien päänsärky? Ei ole, ainakaan jos kysytään Journalistiliiton tuoreelta puheenjohtajalta, Hanne Aholta.
Toki joku ilmaisi, että olisi hienoa saada naispuheenjohtaja. Selvitystyön perus- teiden pohdinta on hänen mukaansa lähtenyt hyvään käyntiin, mutta sisällöllisiä päätöksiä ei ole vielä tehty. . AVAUS Myös mediayhtiössä on otettu käyttöön nollatyösopimuksia, vuokratyötä ja tarvittaessa töihin tulevien sopimuksia. . Sitten hän keksii mistä voisi haaveilla. . Ja siitä olen hirveän ylpeä, että missään vaiheessa vaalikampanjaa kukaan . Sekin kertoo aika paljon, Aho sanoo. Ongelma on yhteinen ja kasvava koko työmarkkinoilla. Aho ei vielä osaa sanoa, kannattaako liiton lähteä uuteen keskusjärjestöön. esille. Mä en haaveile, mä teen. Kuka Hanne Aho, 41 ?? Journalistiliiton puheenjohtaja 2015 ?? Suomen Kuvalehden graafikko 2001?15 ?? ?? ?? ?? Sipoon kunnanvaltuustossa 22 v (sd.), erosi tultuaan valituksi liittojohtajaksi asuu Sipoossa omakotitalossa perhe: taidehistoriaa opiskeleva tytär, 23, miesystävä ja kissa harrastaa ratsastusta, puutarhanhoitoa, nikkarointia ja veneilyä 22.4.2015 15. Hän uskoo, että johtamisessa kysymys on enemmän ihmistyypistä kuin siitä onko mies vai nainen. . Olen tosi huono haaveilemaan, en osaa haaveilla, hän väittää. Siis toiminnan ihminen? Aho katselee työhuoneen ikkunasta Hakaniemen torille ja puntaroi kaunista kesäpäivää, kahvikupillista torikahvilassa. Mutta yksi kysymys vetää hänet ainakin toviksi hiljaiseksi. Sukupuoli ei kuitenkaan noussut ratkaissut valintaa. Mutta on naiseudella merkitystäkin. Naisen valinta johtavaan asemaan voi vaikuttaa aina jonkun naisen ajatteluun ja uskoon, mitä nainen voi tehdä. . Mistä hän haaveilee? . Niistä pääsemme keskustelemaan kesän ja syksyn aikana, Aho arvelee. Toiminnan nainen Hanne Aho on Journalistiliiton historian ensimmäinen naispuheenjohtaja. Ennen puhuttiin epätyypillisistä työsuhteista, tänä päivänä puhutaan ?työn uusista muo- doista?. ottanut ?naiskorttia. Mitä jos Suomella ei olisi ollut naispresidenttiä. Aho uskoo esimerkin voimaan. Eikä sitä pidä vähätellä, niin kauan kuin meillä on näitä rajoja. Täydellisestä mielenrauhasta. On hyvä, että naiset tekevät kaikenlaisia töitä. Hanne Aholta saa selkeitä ja hyvin punnitun oloisia vastauksia. Se olisi tosi makee juttu. Mutta vakavasti puhuen, hän sanoo olevansa enemmän saavuttaja kuin haaveilija, ?työmies?. . ei puolesta eikä vastaan . Se kertoi siitä, että puhuttiin olennaisimmista asioista, hän sanoo.
Heillä ei ole voimia mennä hakemaan nuorisotakuutakaan, nuorten syrjäytymistä tutkinut Myrskylä sanoo. Vähenemisestä huolimatta syrjäytyneitä nuoria on yhä paljon. Niitä havittelevat myös maahanmuuttajat ja opiskelijat, jotka tulevat kauppojen kassoille ja täyttämään hyllyjä. Nuorisotakuu on lisännyt etsivää nuorisotyötä kunnissa. 16 22.4.2015 AVAUS Nuorisotyöttömyys on kasvanut lähes kaikissa maakunnissa Yksi 46 000:sta jois-Savo aikoo puolittaa nuorisotyöttömyytensä vuoden 2017 loppuun mennessä. . Tätä on ihmetelty paljon. Etelä-Suomessa ongelmana on, ettei nuorille ole tarjolla tarpeeksi esimerkiksi mielenterveyspalveluja. Lisäksi maakunnassamme on yllättävän paljon kouluttamattomia nuoria, sanoo nuorten palveluiden asiantuntija Sinikka Puruskainen Kaakkois-Suomen TE-toimistosta. Lähes yhtä korkea nuorisotyöttömyys oli Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Lappi ja Kainuu ovat onnistuneet kääntämään nuorisotyöttömyyden lievään laskuun. kana saavat pohtia omia jatkopolkujaan koulutukseen tai työelämään. Tutkija Pekka Myrskylä katsoo, että toimenpiteet nuorisotyöttömyyden nujertamiseksi pitäisikin räätälöidä maakunnittain: se mikä sopii Kainuuseen, ei välttämättä toimi Uudellamaalla. Markus Ritvanen toivoo itselleen lisäkoulutusta. . Esimerkiksi Poh- Markus Ritvanen on hakenut kaikenlaisia töitä myös oman alansa ulkopuolelta. Ei tärppää. Syrjäytyneiden määrä on hieman laskenut Ilman koulutuspaikkaa, tutkintoa tai työtä olevien nuorten määrä on hienoisessa laskussa, arvioi tutkija Pekka Myrskylä. Jostain syystä näillä alueilla koulutus on parempaa ja työpaikoista on pystytty pitämään kiinni, kertoo tutkija Pekka Myrskylä. Hän on tutkinut muun muassa työttömyyden alueellisia eroja sekä nuorten syrjäytymistä. Lappi ja Kainuu ovat onnistuneet kääntämään nuorisotyöttömyyden lievään laskuun. Ruotsinkielisillä rannikkoseuduilla työttömyysluvut ovat olleet aina alempana. Täällä on maailman surkein työtilanne, Oulussa asuva Ritvanen huokaa. Hänellä riittää kohtalotovereita. Hänen mukaansa 16?29-vuotiaita syrjäytyneitä nuoria on tällä haavaa runsaat 44 000 eli 3,7 prosenttia ikäluokasta. Pahimpina vuosina heidän osuutensa on ollut jopa yli 5 prosenttia. . Kaikkein heikoimmilla ovat nuoret, joita on kiusattu ja jotka ovat arkoja. TE-toimiston palvelujohtajan Pirjo Juntusen mukaan heille ollaan keväällä järjestämässä uudenlaista koulutusta, jossa he sadan päivän ai- Pian 22 vuotta täyttävä Markus Ritvanen on kyllästynyt joutenoloon. Jalkaudumme oppilaitoksiin ja yrityksiin. Järjestämme myös rekrytointitapahtumia, kertoo hankkeen projektipäällikkö Panu Hiekkala. Pohjois-Pohjanmaalla erityisenä huolena ovat nuoret, joilla ei ole mitään ammatillista koulutusta. Perustyöpaikoista on kova kilpailu. Tympäisee niin maan pirusti olla täällä kämpillä. STT Lehtikuva / Markku Ruottinen Lappi ja Kainuu onnistuneet Matalimmat nuorisotyöttömyysluvut löytyvät Pohjanmaalta ja Uudeltamaalta. Yritykset ovat joutuneet irtisanomaan ja lomauttamaan porukkaa. Nuorisotakuu on varmaan hieman vaikuttanut, vaikka se ei toimikaan kattavasti ihan koko maassa. Käsien ja varpaiden sormet eivät riitä, kun lasken, montako työpaikkahakemusta olen tehnyt. Asiantuntijoiden mukaan nuorisotakuu tuli voimaan hankalaan lama-aikaan. Työttömyys tympäisee Maakunnissa tehdään hartiavoimin töitä, jotta nuoret saataisiin pois kotoa. Ravintolakokin perustutkinnon suorittanut mies on ollut työttömänä noin yhdeksän kuukautta. . Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan Suomessa oli helmikuussa liki 46 000 alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Siellä työttömiä työnhakijoita alle 25-vuotiaista oli helmikuussa liki 24 prosenttia. . Tämä hidastaa työelämään lähtemistä. Vuonna 2013 etsivä nuorisotyö oli yhteydessä noin 27 000 koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevaan alle 29-vuotiaaseen nuoreen.. Lapin TEtoimiston palvelujohtaja Tero Hyttinen arvioi, että ainakin osasyy maakunnan kaunistuneisiin lukuihin on 2013 voimaan tullut nuorisotakuu. Yhä useampi nuori on saatu TE-toimiston palvelujen piiriin, esimerkiksi työvoimakoulutukseen tai työkokeiluun. Nuorisotyöttömyyden kokonaisluvuissa nuorisotakuu ei vielä näy. Jotain, että pääsisi töihin. Myrskylän mukaan pojista noin ?Kaikkein heikoimmilla ovat nuoret, joita on kiusattu ja jotka ovat arkoja.? viidennes käy vain peruskoulun ja tytöistä hieman useampi kuin joka kymmenes. Vaikeaa on myös maahanmuuttajanuorilla. Myrskylän mukaan heillä on viisinkertainen riski joutua ?hukkaan. Nuoret eivät siksi pääse töihin eivätkä työkokeiluihin. Nuorisotakuun ajatus on, että jokaiselle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle nuorelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Siellä nuorisotyöttömyys on jopa yli kymmenen prosenttiyksikköä alhaisempi kuin pahimmilla alueilla. . Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastajan Merja Hilpisen mukaan syrjäytymistä ehkäisevää nuorisotyötä tehdään liki kaikissa kunnissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi tänä vuonna etsivään nuorisotyöhön noin 13 miljoonan euron avustuksen. . Kaikenlaisia töitä on tullut haettua, muitakin kuin oman alan duuneja. verrattuna suomalaissyntyisiin ikätovereihinsa. Myrskylä huomauttaa, että koulutus on tärkein tie työmarkkinoille. Nuorisotyöttömyys on kasvanut liki kaikissa maakunnissa parin viime vuoden aikana. Pahin tilanne on rakennemuutoksen kurittamassa Kymenlaaksossa. Peruskoulun varaan jättäytyneen nuoren on lähes mahdotonta löytää työtä. Lisäksi työpaikkoja, joita voisi tehdä pelkän peruskoulutuksen varassa, on yhä vain vähemmän.
Jos tiedetään, että alueella on paljon muidenkin kuin kadonneen jälkiä, käytetään hakukoiraa. Kumpaa käytetään, riippuu etsintäalueesta. Osalle pelastuskoiratoiminta jää pelkäksi harrastukseksi. Hakua, jälkeä ja raunioita Pelastuskoirat työskentelevät eri tavoin. Jos maastossa tiedetään olevan vähemmän muita jälkiä, käytetään jälkikoiraa, Soininen selvittää. Hälytyskelpoisuuden saavuttaminen ei ole läpihuutojuttu, vaan sekä koiran että ohjaajan pitää harjoitella paljon. Vuonna 2012 meillä oli 82 hälytyskelpoista koiraa kuudessatoista jäsenyhdistyksessä. Nyt hälytyskelpoisia koiria on 120 ja jäsenyhdistyksiä 27, Soininen kertoo. Viime vuonna 112- päivän kampanja palkitsi Suomen pelastuskoiraliiton Arjen sankareina. Miia Halonen Anna-Liisa Blomberg Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demari.fi mällä haukkumaan löytämänsä ihmisen viereen. . Hälytysryhmään pääsy vaatii useamman kokeen läpäisyä ja on monen vuoden työn tulos. Kasvu on ollut todella kovaa. ARKI 22.4.2015 17 ??Suomen pelastuskoiraliitto on kasvanut huimaa vauhtia Pelastuskoira etsii kadonneen Ihmisen paras ystävä on hyvä apuri etsintöihin, kun ihminen katoaa vaikkapa metsään. Ne kulkevat usein kytkettynä ja siten johdattavat ohjaajansa kadonneen luo. Haku- ja rauniokoirat puolestaan etsivät ihmisen hajua ilmasta ja liikkuvat välillä pitkienkin matkojen päässä ohjaajasta. Jälkikoirat työskentelevät maavainuisesti eli etsivät kuono maassa ihmisen maahan tallaamaa jälkeä. Viranomaisten tukena etsintätehtävissä toimivan Vapaaehtoisen pelastuspalvelun hälytysryhmissä onkin usein mukana myös pelastuskoira. Koirakoita eli koiran ja ohjaajan parivaljakoita koulutetaan muun muassa Suomen pelastuskoiraliiton jäsenyhdistyksissä ympäri Suomen. Kun koira löytää etsimänsä, sen pitää kertoa löydöstään ohjaajalle esimerkiksi jää- Näin parannamme maailmaa Palstalla esitellään järjestöjä ja niiden väkeä. Pelastuskoiratoiminta Suomessa ?? ?? ?? ?? ?? ?? Pelastuskoiratoiminta avustaa yhteiskunnan virallisia tahoja pelastustehtävissä. Maastosta voi löytyä myös esine, jossa on etsittävän haju. Hakuharjoituksissa bouvier Asta on löytänyt hirvipassitorniin jääneen takin. Pelastuskoiratoiminta on vapaaehtoistyötä, josta ei makseta korvausta. Viime vuonna Pelastuskoiraliiton jäsenyhdistykset saivat 176 hälytystä, joista 111 johti kadonneen etsintään. Pelastuskoiraksi voi kouluttaa minkä tahansa koiran sen rodusta ja koosta riippumatta. Koiran pitää kuitenkin pystyä liikkumaan vaivatta monenlaisissa maastoissa, sen on oltava rakenteeltaan terve ja hyväkuntoinen ja luonteeltaan yhteistyökykyinen ja sosiaalinen. Pelastuskoiria koulutetaan Suomen pelastuskoiraliiton lisäksi Suomen palveluskoiraliiton yhdistyksissä. ?Nyt hälytys kelpoisia koiria on 120 ja jäsen yhdistyksiä 27.? Keskikokoinen villakoira Pitsi kulkee jälkitreeneissä kuono maassa ja opastaa ohjaajaansa jälkeä pitkin. Petri Halonen. Vuodesta 1997 toimineen liiton toiminnanjohtajan Mika Soinisen mukaan kiinnostus pelastuskoiratoimintaan on lisääntynyt selvästi viime vuosina.
Johtokunta. . 18 22.4.2015 ARKI Armeijan arki ei aina tue terveyttä edistäviä valintoja Sotilaskoulutus ja varusmiesyhteisön arki eivät aina tue varusmiesten terveyttä edistäviä valintoja, ilmenee tällä viikolla Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta. Sen sijaan puolustusvoimien käytännöt tukevat esimerkiksi tupakointia. Ruokailu armeijassa on pikaista tankkausta muonituskeskuksessa ja iltavapailla nautittuja herkkuja. klo 18.30. Myös mielikuvat varusmieselämästä Kahvitarjoilu. Kuukausikokous 29.4. Tervetuloa!. klo 18.30 kaupungintalo Mänty. Johtokunta 18. Sarjakuvat B.Virtanen - Urja tukevat epäterveellisiä valintoja. Nuorisotutkija Anni Ojajärvi havainnoi armeijan arkea alokaskauden 2008?2009 ajan Parolannummen Panssariprikaatissa. STT. Kiljavantie 1, Rajamäki. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja muut esille tulevat asiat. sellään ole motiivia aktiivisiin terveysvalintoihin, väitöksessä arvioidaan. Varusmies tekee tutkijan mukaan valintoja armeijan tiukkaan määritellyn arjen ja varusmiesyhteisön sosiaalisen maailman keskellä. Esillä mm.valtuustolista. Nuori seuraa tällaista tapaa, ellei hänellä it- Sotkun munkit maistuvat edelleen. Yhdistystoiminta UUSIMAA . Hyvinkään Demarit ry. Rajamäen Työväenyhdistys ry. Sääntömääräinen kevätkokous to 23.4
20.03 Urheiluradio. Nyt kynnys sotilasliiton jäsenyyteen on miltei olematon. 16.20 Ulos luontoon Kevätseuranta Osa 1/5: Lintujen pesät ja kevätmuutto. EU ja maatalouden rakennemuutos. Mitä tapahtuu, kun peruspaheisiin koukussa olevat Nanna, Nikhil ja Jakob joutuvat testattavaksi? 14.15 Onnenetsijät 4/8. Kuinka universumiin on syntynyt juuri planeettamme tarvitsema tila? 20.00 Prisma Studio Päämääränä täydellinen kroppa! Miten helposti tavoitteellinen treenaus menee överiksi? 20.30 20.55 21.05 22.00 Uutiset Urheiluruutu A-studio Fortitude . Kuinka amerikkalaisnaiset havahtuivat parantamaan yhteiskunnallista asemaansa, ja ketkä olivat heidän johtohahmojaan? vai villa? 14.05 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat Kalaäyriäisvuoka. 14.35 Mitä tänään syötäisiin? Avokadopastasalaatti 14.40 Saaristoruokaa Ahvenanmaan possua. 10.03 Ajantasa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta 10.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Arto Nyberg. 14.03 Ajantasa. 1/12. ikiroudan kirous Yle TV1 klo 22.00 Uusi sarja alkaa. 19.03 Urheiluradio. Matkan viimeinen etappi häämöttää: Beniton tuhka sirotellaan mereen. 07.00?04.00 Uutiset tasatunnein. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana. 07.10 Urheiluradio. 07.12 Maakuntaradio. Minna Pyykkö ja Pirkka-Pekka Petelius toivottavat kevään tervetulleeksi. 16.50 16.55 17.00 17.06 17.10 Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Uutiset Uutiset alueeltasi Isä Brown ja hänen laumansa (12) Upcottin seminaari. 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00?19.52 Prisma: Miten planeetta rakennetaan? 2/2. 03.57 Yöradio. Gro, Fredrik ja Emil palaavat kotiin, mutta Emilissä näkyy jälkiä ajasta thaimaalaisessa vankilassa. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Ahdistuneet lapset Astrid, Frederik ja Marcus kärsivät ahdistuksesta. Alex ja Amanda ovat kuuluneet samaan perheeseen kaksi vuotta. Dokumenttisarjassa tutustutaan tunnettujen nähtävyyksien niihin puoliin, joita turistit eivät näe. Näytät myrkkymuratilta, Quinn! 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale Totuuden torvi. 18.30 Emmerdale Yllättynyt kännikala. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät Aki tarjoaa Evalle levityssopimusta 20.05 Grillikuume Uusi ohjelma alkaa! Grillikuume tuo 20 intohimoista grillaajaa kilpailemaan grilliruokien pariin. 21.00 Mentalist (7) Vaaleanpunaisen timantin jäljillä. 22.00 22.20 22.25 22.30 22.40 Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset MTV Sport: Leijona Extra Jälkitunnelmia TshekkiSuomi maaottelusta. 22.50 Teknavi 23.20 Euro Hockey Tour Tshekki 21.00 Ruokamatka Intiassa 6/6. 12.10 Urheiluradio. 06.30 Maakuntaradio. 06.52 Lasten leikkiä 06.57 Mitä ihmettä. 09.45 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale (7) 10.40 Emmerdale 11.10 Lääkärit 12.05 13.35 Upeat skandikodit Linna 04.00 Teematieto 16.00 Tie nro 8 Hulvaton dokumentti tien rakentamisesta Balkanilla Euroopan unionin rahoilla. 17.00 Historia: Amerikan vaikuttajanaiset 1/3. Herääminen. 21.50 Merisää. 03.02 Levylautakunta. Miten musiikki vaikuttaa onnellisuuteen? 14.45 Ajankohtainen kakkonen 15.35 Moone Boy (7) 5/6. 08.12 Maakuntaradio. Dokumentissa seurataan 10-viikkoista hoitojaksoa, jonka aikana he käsittelevät pelkojaan. 23.00?01.10 SVT:n ohjelmaa 22.4.2015 19 FOX 06.00 Sky News 06.17 FOX Kids 09.00 Wipeout 09.55 Ari ja Kirsi: Kotirempat 10.20 Sara Chafak suolasta sahramiin 10.50 How I Met Your Mother 11.15 Miehen paikka 11.45 Kuningaskalastajat 12.35 Jaakon matkassa 13.30 Huijareiden kaupunki 14.30 Vaarallisen valtatien pelastajat USA 15.30 Vaarallisen valtatien pelastajat USA 16.30 Aivopelit 17.00 Cops 17.30 Lapin poliisit 18.00 How I Met Your Mother 18.30 Family Guy 19.00 Huutokaupan metsästäjät 20.30 Lapin poliisit 21.00 Criminal Minds 21.55 Elokuva: Ei voi olla totta 23.45 Vinnie Jones: Kovaa menoa Venäjällä 00.40 Vinnie Jones: Kovaa menoa Venäjällä 02.25 Amerikan kovimmat vankilat 03.20 Suomen vartijat 03.45 Suomen vartijat 04.10?05.59 Sky News SUB 10.00?11.00 Lemmen viemää 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Rakas, sinusta on tullut pullukka 16.00 Jamie Oliverin Amerikan herkut 17.00 Lemmen viemää 18.00 112 (7) 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Top Chef Suomi: Kaksintaistelu 22.00 Penny Dreadful (16) 23.00 Scorpion (12) 00.00 Lainvalvojat 00.30 Lainvalvojat 01.00?02.00 Maailman kauheimmat naapurit TV5 06.30 Poliisikokelaat 07.25 Akvaariomestarit 08.15 Tallinna 08.40?09.10 Tallinna 12.10 Poliisikokelaat 13.05 Kaikki rakastavat Raymondia 13.30 Pulmuset 14.00 Hulluna sinuun (7) 14.30 Terapian tarpeessa 15.00 Philadelphian eläinpoliisit 16.00 Kadonneet (7) 17.00 Hulluna sinuun (7) 17.30 Pulmuset 18.00 Pulmuset 18.30 Terapian tarpeessa (7) 19.00 24 tuntia putkassa (7) 20.00 Koomikot 21.00 Elokuva: Rambo . 17.30 Pyöreä pöytä. 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 09.10 Sää. 09.05 Urheiluradio. 12.55 Suomi tänään. 12.12 Maakuntaradio. oliko kyseessä itsemurha, sattuma vai liikkeestä eroon halunneiden vaientaminen? 23.55 Hung (16) Poika nimeltä Kyla. 00.20 Hung (16) 8/10. pannu kuumana 1/9. 18.03 Ilta Liminganlahdella. 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus. Jakarta. 22.55 Latela 3/9. 23.25 Silminnäkijä: Skientologin kuolema Kolme selvittämätöntä skientologin kuolemaa . 1/10. 15.10 Löytäjät Kirpparikahvio. 15.40 Salatut elämät Meidän Tale tunnustaa teidän isien lapset Fortitude . Tästä alkaa aikuisuus. O: Erik Blomberg. 11.03 Maakuntaradio. 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Mezzosopraanon ja tenorin loistoa 19.55 RSO:n vierailukonsertti Tukholman Sibelius/Nielsen -festivaalilla 20.50 Sibelius, Nielsen ja aikalaiset . ikiroudan kirous (16) 1/12. 22.50 Uutiset 22.55 Ulkolinja: Yhden sanan tähden Oliko sata vuotta sitten Turkissa tapahtunut armenialaisten joukkotuho kansanmurha vai ei? 23.55 Rakkaudesta puutarhaan 5/6. Täytettyä lampaansatulaa. 15.50 Huippumalli haussa Tyttö, joka itki koti-ikävää. 16.50 Laiva 17.20 Frasier Näkökulmia jouluun. 17.50 Kaisa ja luksuskodit 4/10. 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Risteyksessä (7) 2/10. 07.53 Maakuntaradio. 08.10 Urheiluradio. Kuvitteellinen tositv-sarja avioeroista ja uusista perhekuvioista kahden 14-vuotiaan näkökulmasta. 18.44 Clay Kids (7) Operaatio aivastus. 18.56 Gazoon Puutarhanhoitoa. Komedia Afrikan savannin kahjoista villieläimistä. 19.00 19.30 20.00 20.30 20.45 21.00 Puutarhamaanantai Yle Nyheter TV-nytt Lasso Sex & Sånt Oddasat Perilliset (12) 4/7. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone. 23.03 Yöradio - toiveiden yö. Komedia lintukuvaajasta, joka pääsee taltioimaan Miss Eurooppa -kilpailuja. 14.35 Kippari ja hänen kaljaasinsa Norjan ainoa kaljaasi rakennettiin vuonna 1877. 15.00 15.05 15.10 15.15 Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 MOT: Natosta isäntä taloon Suomi on vähä vähältä hivuttautunut Naton kainaloon. ARKI TV- ja radio-ohjelmat Keskiviikko 22.4.2015 YLE TEEMA MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. 07.50 Merisää. 21.03 Päivä tunnissa. Uusi tutkija saapuu tutkimuskeskukseen, ja lapset tekevät löydön rannalta.. 04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä. 21.55 Suomi tänään. Teeskentelijät. 00.45?04.00 Uutisikkuna 17.55 Sairaan kaunis elämä (12) Lleón, Jordin, Rocin ja Tonin yhteinen matka Beniton pakulla alkaa. 18.40 Sairaan kaunis elämä (12) Ryhmä Rämä herää uuteen aamuun. 20.06 Metsäradio. 18.50 Merisää. 18.55 Ilta Liminganlahdella. Hanna Hellquist perehtyy lapsiin ja lapsettomana oloon. 13.45 Koukussa paheeseen 2/6. 02.02 Yöradio. (16) TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Strada 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 10.45 Päivä Ruotsissa 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Keski-Suomi 11.40 Uutiset Itä-Suomi 11.47 Uutiset Pohjanmaa 11.54 Uutiset Pohjois-Suomi 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 22.4. Työssä päästään vauhtiin, mutta madallus ja johtosarjan asennus tuottavat ongelmia. 19.30 Kioski 20.00 Uusi päivä Liitokset natisevat. 20.30 Moone Boy (7) 6/6. Perhepiirissä kuhisee: Fidelma on menossa naimisiin, mutta ensin pidetään kunnon polttarit sekä morsiamelle että sulhaselle. 16.00 Latela 2/9. 13.03 Maakuntaradio. Madurai ja Lucknow. 22.00 Kino: Ginger & Rosa (7) Erottamattomat kaverukset Ginger ja Rosa elävät teinivuosien unelmaa Lontoossa 1962. festivaalitunnelmia Tukholman konserttittalosta 21.10 RSO:n konsertti jatkuu 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. Rauhan puolesta. 00.40 Uutisikkuna 12.17 Teiniäidit 5/8. 12.45 Kioski 13.15 Kohti täydellistä elämää 3/8. 09.11 Maakuntaradio. Piskuinen kaupunki Huippuvuorilla on tutkijoiden, parin perheen ja jääkarhujen kansoittama paikka, missä ei koskaan tapahdu mitään outoa. 21.40 Urheiluradio. Musiikin tähän sanattomaan kulttielokuvaan sävelsi Philip Glass. 00.55?04.00 Teematieto - Suomi. YLE FEM 00.20 Bones (12) Porkkana puskassa. 01.20 UEFA Champions League -huippuhetket Keskiviikko 22.4. 01.55?02.55 Kallista kipua (7) Kovaa peliä Buenos Airesissa. NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo 07.30 Disney esittää: Vaihdokit (7) 07.55 Disney esittää: Mikki Hiiri vauhdissa 08.00 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.10 Pound Puppies 08.35 Vaaleanpunainen pantteri 08.40 Korealaisen keittiön aakkoset 09.15 Gordon Ramsay - pannu kuumana 10.20?10.50 Sarahin talo 13.50 Deittikamera Vedä minua tukasta. 14.20 Sarahin talo Arkiolohuone. 14.50 Gordon Ramsay . He pelkäävät yksinoloa, kaverivierailuja sekä tuntemattoman kohtaamista. kotihälytys (12) 00.00 Myllyrinne company (12) 3/9. Karu totuus paljastuu, kun urakkaan lähtemistä katuvat Latelat alkavat purkaa ostamaansa autonraatoa. 16.30 Uusi päivä Auttavia käsiä. 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) Tehtävän äärellä. 19.00 Latela 3/9. 07.04 Max ja Meeri 07.12 Sana-Arkku: Kiilusilmät 07.21 Pikku hirviötyttö 07.27 Laululeikit: Silkkitietä kotiin 07.30 - 07.37 Samsam: Naisvoimalla voittoon 07.53 Ryhmä Hau 08.16 Babar ja Badun seikkailut 08.37 - 07.50 Taavi-tiikerin naapurissa 08.38 Hupsis 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.30 Tuhkimotarinoita 11.20 Rannalla tuoksuu savukala 11.50 Teiniäidit 12.01 12.05 12.20 13.10 Yle Oddasat Oddasat Kyläsairaala (12) Kolari. Miss Eurooppaa metsästämässä (Suomi 1955, 86?). Vaalit mediassa. 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää 17.45 Tekijä 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää. Samuli Paulaharju: Sompio, osa 12. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. 3: Kulttuuri. 00.30 Castle (12) Pääkallonmetsästäjät. 01.30 Frasier Näkökulmia jouluun. 02.00 Neljän tähden illallinen Arttu Wiskari. 02.30 Neljän tähden illallinen Outi Heiskanen. 03.00 Laiva 03.30 Jopet-show 4/6. 04.05?04.40 Jopet-show 5/6. 07.25?14.30 SVT:n ohjelmaa 15.25 Jumalanpalvelus: Gospelia Tammisaaresta 16.25 Hevostila Mistral (7) Reportaasi. 16.47 Nina Patalo (7) Hihityskohtaus. 16.55 Spotlight: Epäpätevät opettajat Uudellamaalla on kouluja, joissa ei ole yhtään pätevää opettajaa. Heidän suhteensa muuttuu täysin erään ratkaisevan tapahtuman johdosta. O: Sally Potter. 23.30 Koyaanisqatsi (USA 1982) Godfrey Reggion ohjaama dokumenttielokuva ihmisestä, luonnosta, teknologiasta ja tasapainottomasta elämästä. Polttareista on selvitty hädin tuskin, ja nyt sitten on hääpäivän aika. 21.00 Maailma on valmis (12) 6/6. N: Lasse Pöysti, Lippe Hokkanen, Vilho Siivola. taistelija (16) 22.55 Blacklist 23.50 Elokuva: Just Go With It (7) 01.55 Elokuva: Yllätyssulhanen Las Vegasista (7) 03.30 Ritari Ässä (12) 04.20 Kadonneet (7) 05.10 Ammattina sankari 05.35?06.00 Kaara JIM 11.25 Jeff Corwin ja valtamerten salaisuudet 11.55 Muuttajat 12.25 Britannian paras leipomo 13.20 Leijonan luola Kanada 14.15 Kuppilat kuntoon Ruotsi 15.10 Top Chef 16.05 Hurja remontti 17.00 Kuuluisat kuppilat 17.30 Gordon Ramsay maailmalla 18.30 Leijonan luola Kanada 19.25 Jim Akatemia: Välimerelliset reseptit 19.30 Top Chef 20.30 Poliisit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Poliisit 22.30 Huippulastin metsästäjät 23.30 Panttilainaamo 00.00 Rekkakuskit jäällä (7) 01.00 Gordon Ramsay maailmalla 02.00 Leijonan luola Kanada 03.00?04.00 New Yorkin tatuointitarinat LIV 09.00 Piha kuntoon 09.30 Eden 10.00 Kiinalaisen keittiön herkut 10.35 James Martin ja herkkuja Välimerellä 11.05 Pikakurssi kodinostoon 11.35 Illallissota 12.40 Tuhluriprinsessat 13.10 Häät sulhasen tapaan 14.25 Emilyn sisustussalaisuudet 15.00 Neljät häät Amerikassa 16.00 Piha kuntoon 16.30 Eden 17.00 Joan Rivers laittaa tuulemaan 18.00 Taste 19.00 Neljät häät Amerikassa 20.00 Jutta ja huikeat häädieetit 21.00 Temptation Island Suomi (7) 22.00 Sinkkulaiva USA 23.00 Perception (12) 00.00 Supermarjo ja tytöt 2 00.55 Neljät häät Amerikassa 01.50?02.50 Käenpesä (7) AVA 09.30 Koiralle koti 10.00?11.00 Miljoonan dollarin sisustukset 12.00 Suurin pudottaja 12.55 Lääkärit 13.50 Makuja ja elämää 14.05 Beverly Hillsin täydelliset naiset 15.00 Farm Kings 16.00 Jamie Oliverin Amerikan herkut 17.00 Koko Tanska leipoo 18.00 Mahdoton taloprojekti 19.00 Suurin pudottaja 20.00 Mira ja miljoonakodit 20.59 Fitnesspäiväkirjat 22.00 Beverly Hillsin täydelliset naiset 23.00 Ensitreffit alttarilla Ruotsi 23.55 Miljoonan dollarin sisustukset 00.55?01.55 Hyvästi lemmikki! YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus. 16.17 Maakuntaradio. Verkot sekoavat: Avaa televisio! 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Slummikokelaat 3/3. Miten maailmankaikkeus rakennetaan. 19.05 Ilta Liminganlahdella. 22.05 Café Tropical. Kuvassa: ylikomisario Eugene Morton (Stanley Tucci, vas.), Hildur Odegard (Sofie Gråbøl) ja professori Stoldart (Christopher Eccleston). 12.45 Merisää. 20.05 Sää. 10.55 Pikkujuttu. 04.55?05.00 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Katariina Souri 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.06 Puheen Iltapäivä 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: SM-liigan finaalit 21.30 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Katariina Souri 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00?06.00 Arkisto. 17.20 Suomi tänään. 16.15 Urheiluradio. Pariisin korkeimmalla paikalla sijaitseva SacréCoeurin basilika on monien mielestä maailman kaunein kirkko. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus. 15.05 Maakuntaradio. Kaisa Liskin tarina. 20.00 Aatami etsii Eevaa 3/8. 20.57 Keno 21.00 Greyn anatomia (12) Varoitusmerkkejä. 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Poliisit . Osa lapsista osallistuu opetukseen, joka ei täytä vaatimuksia, ja osalla taas opettajat vaihtuvat yhtenään. 17.25 17.55 18.00 18.30 Sportmagasinet Yle Nyheter TV-nytt BUU-klubben: Löytölä Kaksoiselämää 1/12. Sarja päättyy. 16.05 Suomen kaunein piha Vanhan pihapiirin uusi elämä. 17.05 100 tarinaa Lastensairaalasta Arto Mäenmaa. 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 19.30 Tanskalaisarkkitehtien koteja ulkomailla Dorte Mandrup. 20.00 Pariisin salaisuudet 1/3
Ja jos toimintakyvystä jotain voisi arvioida, niin luulisi hallitustyön olevan helppoa . 20 22.4.2015 ARKI Että tältä pohjalta K Lehtikuva / Vesa Moilanen ylän entinen opettajakin soitteli. Yhdessä totesimme, että vaalit on sitten vaalittu, on tullut selitysten ja valitusten aika. Johon edustajamme Vanhala, että meillä on tuota maidon ylituotantoa senverran, että meiltä olisi saatavissa voita liepuskanne päälle.Vanhala jätti ystävällisesti sanomatta, että kevytmargariini kuitenkin olisi terveellisempi vaihtoehto tarjoamatta myöskään Oltermannia. timo.roos@kopteri.net n n n inulta on tiedusteltu, tiedänkö, löytyisikö jotakin ikiaikaista viisasta ohjetta hallitusneuvottelujen vetäjälle. Minä jatkan omin lupineni Majavan ajatusta todeten, että tuo hänen ehdokkaansa olisi varmaankin kuulu dosentti Bäckman. Jatkosodan aikana muuan Ivan huusi rajan takaa, että heillä ovat kolhoosit leiponeet leipiä teillekin kurjille jaettavaksi asti, joten kipaiskaapa hakemaan. Hämeen Sanomain päätoimittaja Uusi-Kilponen sen kirjoitti kohdalleen: . Otan vastaan asiantuntevia ehdotuksia, joista parhaat julkaistaan vaikkapa ehdottajan nimeä mainitsematta tällä palstalla vielä kevään kuluessa. M n n n äkisen Jallu sanoi kylän paarissa, että on sitä käyty ystävyyden hengessä keskusteluja yli itärajan ennenkin. Perusteltua onkin puhua kansaa kyllästäneestä vaaliähkystä. Täyteen tankkiin ei lisää mahdu. Sipilä ja Soini sopivat ja muut tulevat perässä. Muuallakin on vaalien tulosta pohdittu mm. todeta vaalipäivän Hesarista, että demareilla ja vasemmistoliitolla oli yhdellä ja samalla sivulla kummallakin niin Helsingin kuin Uudenmaankin ehdokkaat. Erilaiset mainosvälineet ovat kirjanneet tulopuolelle ennätysmäärän plussaa ja yhteensummaten vaalit menivät hyvin, huonosti tai hyvin huonosti. Vaalien alla jyvät erottautuivat akanoista ja aivan viime metreillä vielä epäreilun pelin pelaajat herrasmiehistä ja -naisista. Äkkipäätään ajatellen nyt koettujen viikkojen opetuksista kannattaisi oppia ainakin sen, että vaalikeskusteluissa ja -paneeleissa liika on aina liikaa. muuan Helsingin yliopiston dosentti. Säälittävää esim. Kokoomuksella oli oma sivu kummallekin. Pelkään kuitenkin, että ainakin porvarilliset tiedotusvälineet, varakkaat ehdokkaat ja KMS:n kaltaiset porvarihallitusta halajavat yhteisöt uudistusta raivokkaasti vastustaisivat. R n n n önnholmin Mikko Naantalista kirjoitti, että ei hallituksessa olo tule olemaan helppoa mutta voi tässä käydä toisinkin, sillä Euroopassa on nousun merkkejä,. Säälin tuntein katselimme myös puolueiden väsyneitä puheenjohtajia.. K n n n Vaalit on käyty . Vastaan nyt, että tiedän. Ja mikä tärkeätä, edustajapaikan saannissa ei paljolla rahalla olisi sellaista merkitystä kuin nyt. Majava sanoo vielä, että jos nyt joku saisi päähänsä ajatuksen meille Terijoki kakkosesta, niin kenestäpä sille pääministeri. Jo siksikin, että joidenkin kohdalla äänestäjät pitivät siitä huolen. Itäisen Suomen vaalipiiriremontin isän arveli joku ymmärtäneen itse poistua takaoikealle vihreiden kiitosten saattelemana. H n n n elsingissä ilmestyvä Kaarela-seuran persoonallisessa paikallislehdessä Tanotorvi kehitteli kolumnisti Heikki Majava ajatusta maamme huo- Kolumni Vee Nieminen Timo Roos Kyllä jo nyt pitäisi ainakin demarien alustaa keskustelu pitkiin listoihin palaamisesta. Toverillisimmat keskustelut kuitenkin käynnisti muuan Tiltu-neitonen Moskovasta. M noimmasta hallituksesta, jollaiseksi kuulua Otto Ville Kuusisen Terijoen hallitusta on arvioitu. Hyvä ehdokaskin Majavan mieleen on tullut . Mutta mikä olisi Terijoki kakkosen, tämän dosentti B:n hallituksen muu ministerilista tehtävineen. on selitysten ja valitusten aika, Nieminen Vee toteaa. yllä jo nyt pitäisi ainakin demarien alustaa keskustelu pitkiin listoihin palaamisesta. Kunkin puolueen mahdollinen sanoma olisi silloin selkeämmin kirkastettavissa eikä sooloilu olisi enää mahdollista. Kun ähky yllättää, ei sanoman napakkuudella ja selkeydellä enää ole merkitystä. vaalien ääripäitä vihreitä ja persuja. Vaalitappiomme syitä myös on pohdiskeltu, joka varmaan onkin hyödyllisempää kuin syyllisten etsiskely. Älä pyri siihen, mikä sinulle on liian vaikeata, äläkä tutkistele asioita, jotka käyvät yli sinun voimiesi.