Demokraatti 22.05.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Tai sijoittaa asiakkaidensa varallisuus saman sijoitusstrategian mukaan kuin omansa. Harvinaista sen sijaan on yksityispankki, joka toimii täysin läpinäkyvästi, olennaiseen keskittyen ja vieläpä asiakkaidensa ehdoilla. Ja aivan tavatonta on jättää varainhoitopalkkio kokonaan perimättä, mikäli yhdessä asetettuja tavoitteita ei saavuteta. Tai sellainen, joka tyytyy yksinkertaiseen ja hillittyyn esillepanoon, sen sijaan, että hankkisi prameat toimitilat asiakkaidensa kustannuksella. Useimmat yksityispankeista eivät toimi näin. On harvinaista kehittää palveluja ja tuotteita vain aitoon tarpeeseen, LähiTapiola Private Banking. Yksi toimii toisin. Paitsi yksi. Palveluntarjoajat: Säästöhenki- ja sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Omaisuudenhoito: LähiTapiola Varainhoito Oy. Yleistä on myös, että yhä useammin sen hoitoon kaivataan asiantuntevaa apua. jatkuvassa yhteistyössä asiakkaidensa kanssa. Pankkipalvelut ja sijoitusneuvonta: LähiTapiola Pankki Oyj. Toukokuun erikoisnumero TOR STAI 2 2.5.201 4 Numero 94 007443-14-21 Hinta 1,20 e (sis.alv) Yksi toimii toisin. LähiTapiola Private Banking Yhä useammalla meistä on varallisuutta, joka kannattaa sijoittaa. LähiTapiola-rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy.
Tavoite uhkaa jäädä haaveeksi, ellei äänes- u lk ko. Vääristelty paasaus rahalasteista velkakriisiin ajautuneille maille ei saa entiseen malliin kaikupohjaa, kun vastuullisten tahojen ponnistelut tuottavat tulosta ja pahin kriisi on ohitettu. Suomalaisista 17,1 prosenttia on jo käyttänyt äänioikeutettaan. Yllättävää kyllä eurovaalit käynnistyivät hieman edelliskertaa laimeammin. Työpaikat ja varsinkin nuorten työllistyminen ovat nyt olennaisimpia kysymyksiä. Valitettavasti läheskään kaikki niistäkään, jotka suhtautuvat periaatteessa myönteisesti EU:hun, eivät näe välttämättömäksi äänestää eurovaaleissa. Varsinainen vaalipäivähän on tuleva sunnuntai. Suomi jää jo selvästi jälkeen muista Pohjoismaista, joten demokratian ongelmaan on tartuttava. Niinkin nolosti voi käydä, että vaalien ratkaisijan rooliin nousee sää. Uhittelun tehoa hillinnee sekin, ettemme voi toistaiseksi ylpeillä oman maamme talouden tilalla. Toukokuun erikoisnumero Lehdessä nyt Avaus 4?6 8?9 10?13 14?15 Paasio: Nyt on tilaisuus kaataa oikeiston hegemonia Rinne: Jos demarit voittavat, palaamme juurille Pitkä ja riitaisa tie peruskouluun SDP:n periaateohjelmat 3/4 16?17 18?19 Uuden ajan aamu Opinpolut: Koulutus voi syödä myötäjäisrahat 4?6 20?21 ?Yleissitovuus vie työpaikkoja?, Näkökulma 22?23 Kuukauden kuva Getty Images 18?19 Ajatuspaja 24?26 Pitkä päätyyn ja perään 27 Napit vastakkain: Pitääkö EU:n asettaa markkinoille tiukemmat rajat? 28?29 Demokraati keskustelee työ30?31 32?33 elämän kurjistumisesta Faktat haltuun: Mistä Kreikan lainoissa onkaan kyse? Enemmän kuin tuhat sanaa, Kielen päällä Arki 34?35 36?37 Onko suomalaisten ja nepalilaisten naisten elämässä mitään yhteistä. Eikä jääkiekonkaan viemää huomiota pidä vähätellä. Demareiden voitto palauttaisi keskiöön unionin sosiaalisen ulottuvuuden, joka hautautui eurokriisin tuoksinassa. S n n n DP tavoittelee kolmea paikkaa Euroopan parlamenttiin. Näyttää siltä, että perussuomalaisten ja eräiden pienpuolueiden tarjoama EU-vastaisuus ei uppoa kansaan niin helposti kuin Soini ja kumppanit olettivat. Yllättävän paljon, myös politiikasssa. SDP:n puoluetoimistolta Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta 38?39 Radio ja TV 40 Luottamuksellista: 10 ?13 Kari H Aleksi Juva tuntee peruskoulun nykytilan. Vihreät Luomukabinetissa Pääkirjoitus Vielä ehdit tulla kuulluksi E uroopan parlamentin vaaleissa ehtivät antaa äänensä vielä nekin, jotka eivät äänestäneet ennakkoon. EU on edelleen turhan etäinen. Vaalipäivän lämpötila hätyyttelee ennusteiden mukaan hellerajaa. Mökkirannat saattavat vetää väkeä enemmän kuin vaalihuoneistot. Oma lukunsa on se murheellisen suureksi kasvanut joukko suomalaisia, joka suhtautuu välinpitämättömästi tai epäluuloisesti politiikkaan ja poliitikkoihin yleensäkin. Puhemies Eero Heinäluoma (sd.) ilmaisi huolensa laskevasta äänestysaktiivisuudesta kansanvallan 150-vuotisjuh- lassa alkuviikolla
www.demari.fi . 0200 72822 puh. Laki edistää avoimuutta ja ennakoitavuutta. (Demokraatti) Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) on käynyt vaativassa jalkaleikkauksessa, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotteessaan. Kiuru voi leikkauksen jälkeen olosuhteisiin nähden hyvin. Hän jää sairauslomalle, kunnes lääkäri antaa jälleen luvan liikkumiseen. levikki@demari.fi . Lapissa ennakkoon äänesti 19,5 prosenttia, mikä puolestaan palvelee keskustaa. Jokaisen demarikannattajan ääni tarvitaan muuttamaan EU sosiaalisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi pitkän oikeistovallan jälkeen. Demareiden voitto palauttaisi keskiöön unionin sosiaalisen ulottuvuuden, joka hautautui eurokriisin tuoksinassa. (Demokraatti) Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Erikoisnumerosta vastaava toimituspäällikkö: Tua Onnela Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. (STT) Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) pitää ilmastolain säätämistä merkittävänä askeleena kohti vähähiilisempää yhteiskuntaa. Työeläkkeiden leikkaus tarkoittaisi samalla eläkkeiden tason pysyvää alentamista. Työttömyysturvan leikkauksessa puolestaan on kyse vakavasta kolmikannan loukkaamisesta. 9 40 Surkeus! Nyt ovat poliisi ja toimittajat kohdelleet vihreitä ihan ikävästi. tysprosentti nouse vuoden 2009 eurovaalien 40,3 prosentista. Ei lupaa hyvää, että nyt Kauniaisissa äänesti ennakkoon 33,6 prosenttia, Helsingissä 19,6 ja Espoossa 19,2 mutta Vantaalla vain 15,3 prosenttia. Luvut suosivat kokoomusta ja RKP:tä. 0200 71000 toimitus@demari.fi . 0200 55888 puh. 22.5. Nimipäivät tänään: Hemminki, Hemmo (ruots.) Hemming Nimipäivät huomenna: Lyydia, Lyyli (ruots.) Lydia Aurinko nousee: Helsingissä 4.21 Oulussa 3.21 Aurinko laskee: Helsingissä 22.12 Oulussa 23.07 3...21 22...25 16...25 Uutispäivä Metallin Aalto varoittaa kajoamasta työttömyysturvaan ?Äänestäjä päättää, mihin suuntaan Eurooppa lähtee.? 8. Tampere Uutistoimitus Ilmoitusmyynti (02) 277 0477 050 568 7361 (03) 212 9455 050 568 7361 . Kaiken huipuksi kumpikaan leikkaus ei edes toisi valtion kassaan yhtään lisää rahaa, Aalto ihmetteli Metalliliiton valtuuston kokouksessa. Metalliliiton puheenjohtaja sanoi, että hallitus tekisi viisaasti, jos se kesän minineuvotteluissaan peruisi nämä leikkaukset. Lehtikuva / Vesa Moilanen Riku Aalto puhui Metalliliiton valtuuston kokouksessa. Aalto huomautti myös, että eläke- ja työura- sekä myös työelämän pelisäännöistä käytävillä neuvotteluilla on yhtymäkohta voimassa olevan tulosopimuksen mahdolliseen kolmanteen vuoteen. . Minun on vaikea uskoa, että kolmannen vuoden palkankorotuksista päästään sopuun, jos nämä neuvottelut kapsahtavat kiville, Riku Aalto tähdensi. Demokraatti Paavo Lipponen: Urpilainen Katainen heittää kehuu ilmasto hanskat tiskiin lakipäätöstä Ministeri Kiurun jalka leikattiin Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) olisi valmis avaamaan puolueiden sopimuksen, jonka mukaan komissaari valitaan eduskuntavaalien suurimmasta puolueesta. Lipponen vaatii Kalevan haastattelussa komissaarin salkkua SDP:lle, jos nykyinen pääministeri Jyrki Katainen (kok.) valitaan EU:ssa huippuvirkaan. Lipposen mukaan pääministerin tehtävän jättävä Katainen heittää hanskat tiskiin ja jättää muut vastaamaan harjoitetusta politiikasta. Hän kehuu hallituksen energia- ja ilmastopoliittisen ministeriryhmän päätöstä puoltaa ilmastolain säätämistä. Urpilainen näkee, että ilmastolailla luodaan pohja suunnitella ilmastopolitiikkaa pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti ja kustannustehokkaasti. 0200 30011 puh. 0800 96675 puh. ilmo@demari.fi . Helsinki, Uusimaa, ? ? ? ? varhaisjakelu: Lounais-Suomi, varhaisjakelu: Pohjanmaa, varhaisjakelu: Tampere ja ympäristö: Muu Suomi: puh. Mikkeli Uutistoimitus (06) 317 8711 (06) 317 4104 050 5543430. Vaasa Uutistoimitus Ilmoitusmyynti . etunimi.sukunimi@demari.fi . Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus Ilmoitusmyynti . Jatketaan vaalityötä innolla loppuun saakka toreilla, tukiryhmissä ja tuttavapiirissä. Metalliliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan liitto ei mitenkään voi hyväksyä eläkkeisiin ja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kaavailtuja heikennyksiä. . Demokraatin kuukausittainen erikoisnumero ilmestyy 10 kertaa vuonna 2014. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Katso tuoreimmat uutiset osoitteessa: Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
Vielä on parannettavaa. Turun juna toi Pertti Paasion Helsinkiin puhumaan siitä, mistä EU-vaaleissa on kysymys. Näissä vaaleissa ollaan siinä vaiheessa, jossa suunnistaja leimaa korttinsa ja katsoo, mihin mennään. Kysymys on siis Euroopan suunnasta? . toukokuuta. Sovimme tapaamisen Helsingin Musiikkitaloon samaksi aurinkoiseksi kevätpäiväksi, kun SDP avasi oman eurovaalikampanjansa kivenheiton päässä Kolmen sepän patsaalla. Niiden ei pitäisi tulla yllätyksinä demokraattisissa maissa, Paasio sanoo. Ilkka Yrjä Demokraatti ilkka.yrja@ demari.fi. Tällä hetkellä henkinen ylivalta on selvästi porvareilla, konservatiivisella oikeistolla ja talousliberaaleilla, näkee Paasio. Euroopan parlamentin vaaleissa vaalikausi on viisi vuotta, eikä se välttämättä riitä hegemonian täydelliseen kaatamiseen. . Sosialidemokraatit saivat vuoden 1996 vaaleissa neljä paikkaa. köyhälistön olot paranisivat. Vaalien ehdokasasettelu oli päättynyt edellisellä viikolla. Pertti Paasiolla on takana useita kausia SDP:n kansanedustajana, toimiminen puolueen puheenjohtajana, ulkoministerinä ja Euroopan parlamentin jäsenenä. Hän lukeutui ensimmäisiin vaaleilla valittuihin suomalaisiin europarlamentaarikkoihin. Unohdetaan siirtymisprosessi, joka tuottaa kaikenlaista sellaista, jota ei ole osattu ottaa huomioon. Esimerkiksi parlamenttivaalit jäsenvaltioissa nostavat voimia, jotka vaikeuttavat prosessia. . Haastattelu tehtiin hyvissä ajoin ennen Euroopan parlamentin vaalien vaalipäivää 25. Muuten vaalit uhkaavat jäädä Euroopan parlamentin yleisen vähättelyn alle, Paasio pohtii. Henkinen ylivalta on oikeistolla Siirtymisprosessi unohtuu Pertti Paasio sanoo paljon miettineensä haastattelulle sovittua teemaa: mistä vuoden 2014 EUvaaleissa on kyse. . 4 ?Nyt ratkaistaan 4 Avaus Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 avaus avaus Pertti Paasio: EU-vaaleissa on tilaisuus kaataa Puheenvuoroja ja Puheenaiheita Punainen viiva Viikonloppuna äänestetään EU-vaaleissa Euroopan linjasta. Perimmiltään on kysymys hegemoniasta, hän kiteyttää. Paasio oudoksuu sitä, että vaaleja käydään kuin Euroopan unioni itse olisi ehdokkaana tai osapuolena. . Niin on, ja tämän oivaltaminen on keskeistä politiikan tekijöille, joihin luen myös kansalaiset. Tämä antaa suunnan ja vauhdin. Muutos Euroopan pelikentällä ei voi Paasion mukaan onnistua ilman päättäväisyyttä ja sitkeyttä. . Paasion lisäksi parlamenttiin valittiin Riitta Myller, Reino Paasilinna ja Jörn Donner. Hegemonian, siis tavan ajatella, Paasio kytkee siihen, miten ja kenen ehdoilla yhteiskunta toimii. . Se on foorumi, jolla kilpaillaan hegemoniasta. Hegemonia liikkuu historiassa. . Ilmari Kiannon vuonna 1909 julkaistussa Punainen viiva kirjassa Topias Topiaanpoika toteaa, että vetämällä punainen viiva äänestyslipukkeeseen ja antamalla tuki ?solisalirattijärjestelmälle. ja muut toimivat tämän funktioina. Mutta oleellista on, että sosialidemokraatit oivaltavat tämän hegemonia-asetelman. EU:n päätöksentekoa leimaa Paasion mukaan huono prosessinhallinta. Luullaan, että pelkästään tahtomalla päästäisiin tavoitteisiin. . Nyt vakio-oletus on se, että täytyy tehdä toimenpiteitä, jotka niin pitkälle kuin suinkin tyydyttävät finanssimaailman ja pääomapiirien tarpeita
mutta: . Siinäkin on enemmän sitä, että pyritään jostain pois, kuin pyrkimistä tiettyyn tavoitteeseen. tehtävän valmisteluissa eikä vain kommentoijan hommissa. Markkinavetoinen kyyti on ollut kylmää etenkin kriisimaissa. . Etevien makroekonomistien ja finanssihaiden rinnalla voisi olla tilaus muutamalle sosiologille ja parille hassulle historioitsijalle. Kuitenkin vain silloin, kun tahto ilmaistaan selvästi, linjaa Paasio. ?Sosialidemokraateilla täytyy olla vastaus? Päätöksenteon ongelmien kärjistyessä sivuprosesseja ei hallita lainkaan. Kärsijöiksi ovat joutuneet köyhät ihmiset, jotka eivät ole näitä finanssikriisejä aiheuttaneet. Tätä elementtiä Paasio kaipaa mukaan vaalikeskusteluun. Hän kysyy, olisiko valmistelussa kuultavien asiantuntijoiden piiriä syytä laajentaa. . Ihan Pertti Paasio piipahti Helsingissä tutuilla kulmilla pohtimassa EU-vaalien merkitystä.. Vaalit voivat olla käänne. Liittovaltioon siirtyminen edellyttää, että 28 EU-jäsenmaan parlamentit hyväksyvät valtionsa lopettamisen yksimielisesti tai ainakin määräenemmistöllä tai kansanäänestyksellä. On toki mahdollista, että pyritään hissun-kissun liittovaltioon, otetaan tiettyjä piirteitä. Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 Avaus 5 Kuvat Kari Hulkko oikeiston hegemonia Euroopan suunta? Hän ei usko, että liittovaltiosta tehdään esitystä. . Siihen täytyy sosialidemokraateilla olla vastaus. Eurokriisi on esimerkki. Paasion mukaan ratkaisut valuuttakriisin hoidossa ovat vaikuttaneet kansalaisten elämään tavalla, jota ei ole otettu huomioon. Sosiaaliset vaikutukset eivät ole nousseet päätöksenteon agendalle. . Paasio haastaa. Hän muistuttaa, että nykyisessä päätöksenteossa on oikeiston hegemonia otettava huomioon, sen ehdoilla on vielä nyt pitkälti toimittava . Kun tulee köyhyyttä ja ihmisiltä menevät talot, työpaikat ja eläkkeet, kuka puhuu näiden ihmisten äänellä Euroopan unionissa. Kun yksikin jäsenmaa voi tämän kaataa, ei tällaiseen päästä.
Sota oli vielä lähellä, Neuvostoliiton miehitysjoukkojen poistumisesta Itävallasta oli vain kolme vuotta. . Hän kertoi tulleensa tulokseen, että kaikki maailman konfliktit johtuvat siitä, että erilaisuus koetaan uhkana. Paasion mukaan eurooppalaisessa hegemoniassa pitää yhtenä elementtinä olla mukana sama Humen oppi. . Olennaista on, että koko poliittinen koneisto yhteisymmärryksessä allekirjoittaa vaalien tärkeyden. Se on yksi asia, jota en ole oikein ymmärtänyt . Alueella, jolla oli aikanaan sodittu toistuvat veriset sodat Ranskan ja Saksan välillä. . Siinä suhteessa on selkiyttämisen paikka, hän näkee. Paasio rohkaisee poliitikkoja käymään ennakkoluulotonta dialogia oikeista asioista. . Nyt alkaa uusi aika, ja meidän nuorten eurooppalaisten sosialidemokraattien on se rakennettava, Paasio muistelee tuntojaan.. Kansanedustaja 1975? 1979 ja 1982?1996. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja 1984?1987, 1996. ?. Arvostuksen pitää olla yhteistä. Vain siten liike voi ottaa henkisen johtajuuden EU:n poliittisessa suuntautumisessa. Kun Suomi aikanaan lähti integraation tielle, olivat sosialidemokraatit Paasion sanoin tasavallan kansainvälisesti osaavin ja monipuolisin Eurooppa-puolue. On siis kaikki syyt kysyä, miksi SDP ei saa Eurooppa-vaaleissa edes sitä kannatusta, jonka puolue saa eduskuntavaaleissa. Aiheellinen kysymys saa aidosti pepepaasiomaisen vastauksen: . Ministerin arvonimi vuonna 2004. Tärkeät vaalit . Meitä (suomalaisia) oli silloin 16, ei sen kokoinen porukka mitään ryhmää perusta. toukokuuta 2014. Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 25.5. TORSTAI 22.5.2014 ?Näissä vaaleissa ollaan siinä vaiheessa, jossa suunnistaja leimaa korttinsa ja katsoo, mihin mennään.? Kvestorina vaan ei kveekarina Pertti Paasio kuului Euroopan parlamentissa kvestorikollegioon, jonka jäsenet ovat mukana puhemiehistön työssä. SDP:n puheenjohtaja 1987?1991, puoluetoimikunnan jäsen 1978?1987, puoluevaltuuston puheenjohtaja 1993?1996, Nuorten kotkien puheenjohtaja 1978?1991. ?. Liian vallitsevana on nyt se, että poliittiset ryhmät ja johtajat puhuvat toisillensa julkisuuden kautta. Sosialidemokraattien pitää Paasion mielestä kehittää keskinäisen yhteistyönsä periaatteita. ja antaa yhteistyölle tärkeämpi merkitys kuin tähän saakka on annettu. Pertti Paasio antoi parit vinkit loppusuoralle. . mikä on tietysti ihan minun vikani. Euroopan parlamentin vaalit toimitetaan kaikissa 28 EU-jäsenmaassa 22.?25. 6 Avaus Toukokuun erikoisnumero Pertti Paasio ?. arvostetaan niitä Tätä haastattelua luettaessa on EU-vaaleihin enää muutama päivä. Koolla oli noin viisituhatta, eri puolilta Eurooppa tullutta nuorta. . Ja jos kysytään, mikä on minun Eurooppani, palaan vuoteen 1958 ja Nuorten kotkien kansainvälisen leiriin Wienissä. Se oli vain 20 vuotta Anschlussin, Itävallan Hitlerin Saksaan liittämisen jälkeen. Turun kaupunginval- tuutettu 1965?1990 ja 2001?2008. ?. Ulkoministeri ja pääministerin sijainen 1989? 1991. ?. Vuonna 1998 hän sai Nobelin rauhanpalkinnon. Paasio muistaa elävästi puheen, jonka Hume piti kiittäessään Euroopan parlamenttia saamistaan onnitteluista. Euroopan parlamentin jäsen 1996?1999. ?. Hume kertoi kävelleensä Strasbourgin katuja Reinin sillalle ja siltaa pitkin Saksan puolelle. Rauhassa ja kenenkään estämättä. (Gummerus, 2000) Paasio kertoo suomalaisen median orientoitumisvaikeuksista tittelin suhteen. Eräskin toimittaja soitti hädissään saatuaan tehtäväkseen uutisoida nimityksestä. Elettiin aikaa ennen Googlea ja Wikipediaa. Toimittaja kertoi löytäneensä tietosanakirjasta vain lähimmät hakusanat: kvasaari ja kveekari. . Kvestorit ovat jäsenten edustajia parlamentin hallinnossa. Kirjassaan ?Brysselin baanalla. Syntynyt 1939 ?. Toiseksi me emme läheskään aina ole samaa mieltä siitä, mikä se Suomen etu on. Siihen se on liian pieni. . Jos me ei Helsingissä olla, niin ei täälläkään. Tarvittaessa osattiin silti koota voimat. Paasion sanoin Brysselissä nähtiin sellainenkin suuri poliittinen muutos, että sosialidemokraatit ja keskusta ajavat yhteistä, Suomen edun mukaista maatalouspolitiikkaa. ??Vaalit voivat olla käänne. Kuitenkin vain silloin, kun tahto ilmaistaan selvästi, Pertti Paasio sanoo. John Humen puhe kosketti ?EU on foorumi, jolla kilpaillaan hegemoniasta, tavasta ajatella.? Pohjois-Irlannin sosialidemokraattien silloinen johtaja John Hume oli Euroopan parlamentin jäsen samaan aikaan Pertti Paasion kanssa. Humea pidetään yhtenä Pohjois-Irlannin rauhanprosessin tärkeimmistä arkkitehdeista. Pari viikkoa Wienissä kävi meille Eurooppakoulusta. Sanoin, että kvestori on jotain siltä väliltä, Paasio kirjoittaa. Paasion vastuualueeseen kuuluivat parlamentin tietotekniikkaa, käännöksiä, tulkkauksia, taidenäyttelyjä ja kirjastoja koskevat asiat. Yhtenä vastuualueena oli myös parlamentin hallinnollinen tiedotus. Kvestorin hommassa oli Paasion mukaan olennaista, että siinä oppi tuntemaan ihmisiä, se auttoi verkostoitumaan. Se yleisin kysymys Euroopan parlamentti toimii poliittisten ryhmien, ei kansallisten valtuuskuntien pohjalta. Tätä oli monen suomalaisen hankala hahmottaa, Pertti Paasio sanoo. Brysselissä vierailleiden suomalaisten ylivoimaisesti yleisin kysymys oli: Miksi te ette muodosta yhtä yhtenäistä valtuuskuntaa, joka valvoo Suomen etuja? Kysyjille pääsääntöisesti kelpasi vastus, jota he eivät olleet tulleet ajatelleeksi. Vastaus kuului Paasion mukaan näin:
TORSTAI 22.5.2014 Toukokuun erikoisnumero Avaus 7
Se tarkoittaa sitä, että mitä enemmän saadaan osakkeelle arvonnousua, on se omistajan ja johdon intressi. Vaalityö ja ihmisten tapaaminen kasvotusten kannattavat. . Jos demarit voittavat, palaamme alkujuurille, jolloin palkansaajaliikekin oli hyväksymässä liittymisen Euroopan unioniin. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne patistaa puoluetta viimeiseen ponnistukseen vaalityössä. Se voi omalta osaltaan auttaa nostamaan S&D-ryhmän parlamentin suurimmaksi. Tämä näkyy myös euroedustajien äänestyskäyttäytymistä seuraamalla. S&D tarjoaa vaihtoehdon, jossa tavallisen ihmisen asiat tulevat hoidettua paljon paremmin kuin nykyisessä menossa, Rinne sanoo. Hän huomauttaa, että kokoomus ja kristilliset ovat osa nykyistä Euroopan kansanpuolueen EPP:n vetämää talouspolitiikkaa. Silloin demarien kärkiehdokas Martin Schulz voisi nousta johtamaan komissiota ja määrittämään sen linjaa. Olli Hella Demokraatti olli.hella@ demari.fi Perheoikeuksia viedään Rinne arvelee, että minihallitusneuvotteluissakin nousee esille kokoomuslaisten viimeaikainen ärhäköityminen entistä selvemmin työelämän kelloa taaksepäin vääntäväksi voimaksi. Esimerkiksi Valkeakoskella eräs ihminen tuli sanomaan, ettei varmasti äänestä. Kiertue alkoi Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta, jatkui Pirkanmaalle ja Jyväskylän kautta Joensuuhun, Savonlinnaan ja Kuopioon. Hänestä näytti siltä, että ihmiset pikku hiljaa alkoivat heräillä vaalien luonteeseen, siihen, mitä Euroopassa tapahtuu. Jo 15 vuotta porvarit ovat vetäneet EU:n suuntaa. Paluu eurooppalaiseen sääty-yhteiskuntaan näkyy parhaiten tällä hetkellä Yhdysvalloissa varallisuuden kasaantumisen seurauksena. Minulle päätös lähteä puolueen puheenjohtajaksi oli henkilökohtainen hyppy tuntemattomaan kohtalaisen vakaasta elämästä. 8 Avaus Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 SDP:n tuore puheenjohtaja korostaa äänestämisen tärkeyttä Todellinen linjavaali . Ilmastonmuutosta tai ympäristöä ei siten pelasteta, Rinne sanoo. Kiertueelta uskoa tulevaisuuteen Antti Rinne kiersi ennakkoäänestyksen aikana ympäri maata kannustamassa puolueen jäseniä vaalityöhön ja ihmisiä äänestämään. Kiitän kovasti Juttaa (Urpilaista) siitä, miten puoluekokouksesta lähdettiin ulos. Puolueessa on vähän uutta, mutta on paljon vanhaakin. Hänestä palaute näyttää sen, että pelot ja porvarien toiveet puolueen kahtiajaosta ovat kuihtuneet.. Meillä siinäkin on taantumus kääntämässä kelloja taaksepäin. . Kaikkialla länsimaissa on menossa voimakas pyrkimys kääntää kellot taaksepäin ja palata suoranaiseen luokkayhteiskuntaan. . Kokoomus edustaa Business Europea, EK:ta ja työnantajia. Tästä hyvä esimerkki oli kansanedustajien Sampsa Katajan ja Lasse Mäntylän viime viikolla ehdottama ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistaminen. . Osakeyhtiölain mukaan yhtiöiden johdon tehtävä on huolehtia omistajien edusta. Hän uskoo, että hyvällä loppukirillä kolmas paikka Suomesta olisi vielä saavutettavissa. On äärimmäisen tärkeää, että suomalaiset ja eurooppalaiset ymmärtävät, minkälaisesta linjavaalista sunnuntaina on kyse. Ääni keskustalle, vihreille, vasemmistoliitolle saati perussuomalaisille ei voi muuttaa nykyistä linjaa. mat voi olla kilpailutekijöitä, Rinne sanoo. Hän on pitkään painottanut, että perheiden jaksamista ei saa heikentää. Vähän aikaa keskusteltuamme hän löi kättä päälle, että var- masti äänestää ja vielä demareita, Rinne kertoo. Hän sanoo saaneensa kiertueelta uutta uskoa siihen, että on tekemässä oikeaa työtä. . Eivät vanhempainvapaa ja vuosilo- passa että Suomessa. Tällainen uhka on olemassa, kun perheoikeuksia ollaan muuttamassa kilpailutekijöiksi ja sen varjossa pyritään niitä heikentämään. Näitä ihmisten kannattaa pohtia, kun he miettivät, ketä äänestävät. EK ei enää vähään aikaan ole suostunut ottamaan palkkatasa-arvoon liittyviä asioita neuvottelupöytiin. Me tarvitsemme nyt uudenlaista suomalaista pääomaa, joka sijoittaa Suomeen, suomalaiseen osaamiseen ja suomalaisiin tulevaisuuden työpaikkoihin, Rinne vaatii. Hänen mukaansa uudenlaista ajattelua tarvitaan tulevaisuuden työpaikkojen luomisen lisäksi sen vuoksi, että tällaiset työpaikat voivat syntyä ainoastaan kestävän kehityksen periaatteilla. . Se ei ole sitä. Valitettavasti näyttää siltä, ettei niitä ole helppo edistää myöskään hallituksessa, Rinne arvioi. Globaali talous vastaan suomalainen pääoma Tuki tavalliselle ihmiselle Taloudellisen vakauden lisäksi eurooppalaiset demarit haluavat myös työelämän vakauden politiikan keskiöön. . Nyt on aika muuttaa se. Alkuvauhti on ollut kova. Meneekö suomalaisella kansantaloudella hyvin tai onko tavallisilla suomalaisilla työpaikkoja, on lainkin mukaan sivuseikka. Meille on tärkeää, että työehdot ja sosiaaliset normit eivät ole kilpailutekijöitä eurooppalaisilla sisämarkkinoilla. Siksi me edustamme muutosta. SDP ei halua sellaista kehitystä Suomessa, Rinne sanoo. Hänestä esimerkiksi julkisen varallisuuden käyttäminen yhdessä yksityisen rahan kanssa uuden työn luomiseen on nimenomaan tulevaisuuteen tähtäävää, uutta ajattelua. . Jos Jean-Claude Junckerin johdolla EPP voittaa vaalit, yltiömarkkinatalousintoilu ja ihmisten kohtelu asiakkaina jatkuvat. Erityisen lähellä Rinnettä on samapalkkaisuuden edistäminen sekä Euroo- ?Vanhempainvapaa ja vuosilomat eivät voi olla kilpailutekijöitä.? Antti Rinteen mukaan ranskalaisen taloustieteilijän Thomas Pikettyn teesit pitävät paikkansa myös Suomessa. Vielä jokin aika sitten kokoomus pyrki esiintymään työväenpuolueena
TORSTAI 22.5.2014 Toukokuun erikoisnumero Avaus 9 Jukka-Pekka Flander Antti Rinne sanoo ihmisten kääntyvän vaaleissa demareiden puoleen.
Ne olivat aktivoituneet jo 1960-luvulta lähtien kokeilukoulujen myötä. Peruskoulu on pian ohi 1930-luvun luokkahuoneessa istuvalta vantaalaiselta Aleksi Juvalta. Hän antaa kiitettävän tai lähes kiitettävän arvosanan saamalleen opetukselle yhdeksän vuoden aikana. öljykriisi oli koitua peruskoulun kohtaloksi. Liinamaan virkamieshallitus halusi pysäyttää koko uudistuksen kustannusten takia. Vanhempien varallisuus määräsi pitkälle, kuinka hyvän koulutuksen jälkipolvi saa. Tarvittiin rohkea visionääri muuttamaan tilanne. huolimatta kotitaustasta tai asuinpaikasta. Oikeisto harasi tiukasti vastaan Oittisen unelma tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta koulutuksessa kuului aluksi aika kuuroille korville. Se kun paransi myös maalaiskuntien ihmisten elämää. Syntyi riittävän suuri enemmistö, jotta peruskoulun lainsäädäntöä pystyttiin viemään eteenpäin. Erkki Aho, Oittisen seuraaja Kouluhallituksen (myöhemmin Opetushallituksen) johdossa, muistaa ?Suomen peruskoulun isän. Uudistusta jarruttaneet oppikoulunopettajat suorastaan syleiltiin peruskoululle myönteisiksi, hän naurahtaa. Kiistat jatkuivat, mutta juna meni jo Koko 1970-luku oli vielä aikamoista taistelua, koska Helsingin seutukin siirtyi peruskouluun vasta 1977?1978. ajatukset hyvin. . ja historiallinen jäänne, liitutaulu, joissakin luokista. Nuori mies istahtaa kuin luonnostaan ensimmäiseen riviin: ekapulpetin poikia kun on kuulemma ollut koko ikänsä. Jos Aleksi Juva olisi elänyt 1930-luvulla, hän olisi aikoja sitten suorittanut kuusivuotisen oppivelvollisuutensa. Yllättävästi myöskin R. Hänen tavoitteensa oli, että kaikilla olisi samat oikeudet kouluttautua hyvin . Aho pitää hyvin tärkeänä sitä, kun opettajajärjestöt yhdistyivät 1970-luvun keskivaiheilla. . Oittinen kuitenkin haki ajatuksensa yhtenäiskoulusta muista pohjoismaista, erityisesti Ruotsista, sekä Englannista ja USA:sta. Opettajat ?syleiltiin. Eduskunta hyväksyi viimein vuonna 1968 peruskoulu-uudistuksen, joka alkoi virallisesti vuonna 1972 Pohjois-Suomesta. Aho otti ohjat käsiinsä kouluhallituksen pääjohtajana vuonna 1972. Maassa elettiin peräti 1970-luvulle saakka koulujärjestelmässä, joka oli kuin kopio sääty-yhteiskunnasta. 1950-luvulla Oittisen vetämässä kouluohjelmakomiteassa poliittinen kitka oli kova. . Seuraava hallitus perui kuitenkin päätökset. Ahon pääjohtajauran vaativa päätös oli luopua yläasteen tasoryhmistä. peruskoulun ystäviksi 1960-luvulla alkoi tapahtua, kun maalaisliittolainen opetusministeri Johannes Virolainen sai joukkonsa yhtenäiskoulun taakse. Oittisella oli unelma Suomen kouluissa on kuljettu pitkä tie siihen pisteeseen, jossa Aleksi Juva nyt päättää omaa pakollista opinpolkuaan. Sellainen, nyt remontissa oleva, on rakennettu Sederholmin taloon Helsingin Senaatintorin kupeeseen. Kovin vähän löytyy yhtymäkohtia hänen luokkaansa Hiekkaharjun Simonkylän koulussa. Hän oli sosialidemokraattinen vaikuttaja, viisinkertainen opetusministeri ja pitkäaikainen kouluhallituksen pääjohtaja Reino Henrik Oittinen (1912?1978). Poliittinen oikeisto ja erityisesti oppikoulun opettajisto vastustivat kiivaasti koulujärjestelmän uudistamista, Erkki Aho muistaa. Häntä huvittavat jälkeenpäin vastustajien perustelut. Kun tämä lyötiin lukkoon vuonna 1985, peruskoulu oli viety satamaan, Aho toteaa. Marja Luumi Demokraatti. Varsinaisen kansakoulun neljännen luokan jälkeen niillä, joilla oli siihen varaa ja kykyä, oli mahdollisuus pyrkiä oppikouluun. Siitä taas saattoi aueta tie vaikka yliopistoon. Ainakin kykyä menestyä Juvalla olisi ollut tuolloin 1930-luvullakin ties mihin. Ei se ollut helppoa, mutta suuri helpotus oli, kun kunnat tulivat aktiivisesti mukaan. He pelkäsivät, että ?DDR:stä kopioidusta. 10 Avaus Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 Vasta Pisa-menestys vaimensi vastustajien pahimman kritiikin Pitkä ja riitaisa tie Vantaalainen, noin viikon päästä peruskoulunsa päättävä Aleksi Juva kiertelee 1930-luvun koululuokkaa. suomalaisesta koulusta tulisi oppilaita tasapäistävä ja tyhmistävä oppilaitos. . Kello sentään seinällä . Kaikille yleisen kelpoisuuden antavaan peruskouluun eivät hänen mielestään sopineet kielien ja matematiikan ryhmät, joissa annettiin opetusta erilaajuisesti. . Peruskoulu lähti vierimään vääjäämättömästi eteenpäin. . Hänen keskiarvonsa on pysynyt peruskoulun viimeisellä luokallakin yli yhdeksässä. Alueelliset toimeenpanosuunnitelmat toivat jäntevyyttä. H
Oittisen johtama kouluhallitus puolsi mietintöä ?. ovat ne sitten kuinka luotettavia tai eivät . Viimeisenä peruskouluun siirtyi Helsinki 1978 ?. Kouluohjelmakomitea antoi 1959 mietinnön siirtymisestä yhtenäiskouluun ?. Ensimmäinen kansakouluasetus annettiin 1866 ?. Eduskunta hyväksyi peruskoulu-uudistuksen 1968 ?. Koulujen tasoryhmät poistuivat 1985. Pisa-tulokset . Peruskoulukomitea jätti mietintönsä 1965 ?. Oittinen vuonna 1968 Kari Hulkko Kansakoulusta peruskouluun ?. Peruskoulu jakautui kuusivuotiseen alaasteeseen ja kolmivuotiseen yläasteeseen ?. Neljänneltä luokalta oli mahdollisuus pyrkiä oppikouluun ?. Pappi Uno Cygnaeus esitti 1857 ohjelmansa kansakoulun järjestämisestä ?. Kansakoulu oli nelivuotinen oppilaitos ?. TORSTAI 22.5.2014 Avaus 11 Toukokuun erikoisnumero peruskouluun Harri Holkerin hallitus yritti vielä inttää, ettei yhteiskunnalla ole varaa kouluttaa kaikkia vaan poimia varhaisessa vaiheessa todelliset kyvyt palvelukseensa. . Vuonna 1958 kansakoululakia uudis- tettiin niin, että kuusivuotisen koulun loppuun lisättiin kaksi vuotta pakollista jatko-opiskelua (kansalaiskoulu) ?. Piirijakoasetus jakoi 1898 pitäjät koulupiireihin ?. Kaikilla halukkailla oli oikeus päästä kansakouluun ?. Eduskunta vauhditti koulu-uudistusta 1963 toivomusponnella ?. Se juna oli mennyt jo, Aho tokaisee. Pisa: Maailman paras peruskoulu Taistelu peruskoulusta kesti käytännössä 1960-luvulta 1990-luvun alkuvuosiin. Erkki Aho ei ihmettele sitä. . Vuonna 1961 R. Kun jokin uudistus ravistelee yhteiskunnan perusrakenteita kunnolla, sen hyväksyminen vie pitkään. Viimeisetkin mutinat peruskoulusta päättyivät, kun käyttöön tulivat kansainväliset vertailuaineistot, niin sanotut Pisa-tutkimukset. Ne osoittivat suomalaisten oppilaiden kuuluvan maailman kärkeen . Opetusministeri Oittinen antoi peruskoulua koskevan lakiesityksen 1967 ?. Ensimmäiset peruskoulut aloittivat toimintansa Pohjois-Suomessa 1972 ?. puhkaisivat lopullisesti epäilyt tasapäistävästä, yhteiskunnan kulttuuripääomaa tuhoavasta peruskoulusta, Erkki Aho summaa. ?Parhaaseen koulutukseen sisältyy se, että itseluottamus ja usko omaan kehitykseen säilyy, sillä se on voima, jonka varaan kaikki koulun jälkeinen jatkuva opiskelu, henkinen kasvu rakentuu.? R.H. H. vaikka tuloksissa onkin aivan viime vuosina hieman notkahdettu. . Oppivelvollisuuslaki tuli voimaan 1921 ?. Kansakoulusta muodostui 6-vuotinen ?. Professori Ruudun koulujärjestelmä komitea esitti kahdeksanvuotista yhtenäiskoulua jo 1947 ?
Juvan mielestä kyse on pitkälti asenteesta . Kun kuuntelee, ei tarvitse päntätä kokeisiinkaan niin paljon, hän järkeilee. Poikien arvosanat laskevat usein yläluokille mentäessä. 12 Avaus Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 Kiuru katsoo tulevaisuuteen: Oppimisympäristö paremmaksi Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) pohtii mietteliäänä, millainen on tulevaisuuden koulu . Sitten otan lungisti lopun kesän lukion alkuun asti, hän suunnittelee. Teknologia on tullut koululuokkiin. Hänellä on selkeä näkemys siitä, mikä nostaisi arvosanan kymppiin. . sekä poikien että aikuisten. Kaikki menee pipariksi, jos oppilaat eivät tykkää opettajasta tai opettaja on muuten vain huono, hän pohtii. Kuvat Kari Hulkko Hän kaipaa myös sitä, että erilaiset näkökannat tulisivat paremmin esille. Esimerkiksi yhteiskuntaopissa pitäydytään vain siinä yhdessä totuudessa. Simonkylän koulussa digitaalista opetusta käytetään vaihtelevasti, ja sekin on taas opettajasta kiinni. Opetus on liikaa kiinni opettajasta. tai kahdeksan ja puoli. Jokaisen pitäisi kokea jo ala-asteikäisenä, että hän on hyvä jossakin, että minua tarvitaan. Siihen kun suomalainen koulu venyy, opetusministeri Krista Kiurun mielestä peruskoululla ja peruskoululaisilla ei ole hädän päivää. Koululle arvosanaksi kiitettävä . Kemiassa ja englannissa digimaailma on eniten läsnä. Aleksi Juva ei ole ainoa yli yhdeksikön keskiarvon poika luokallaan. Mikä on pärjäämisen salaisuus? . Olemme velkaa lapsille ja nuorille, että luomme heille mielekkäämmän fyysisen ympäristön, jossa on ilo oppia, Kiuru painottaa. Digitaalisen maailman parempi hyödyntäminen kuuluu hänen mielestään olennaisena osana tulevaisuuden innovatiiviseen kouluun. Nyt kiistellään hartaasti siitä, mitä yksittäisiä oppiaineita pitäisi pudottaa peruskoulusta ulos. Kiuru tutkisi mieluummin, mitä uusia taitoja nykynuoret tarvitsevat. . Heille ei tarvitse syöttää kaikkea mahdollista tietoa. Kiuru hätkähti, kun professori Harvardin yliopistosta ihmetteli, miten suomalaiset lapset voivat olla maailman parhaimmistoa näin vanhanaikaisessa oppimisympäristössä. . Tykkään kuunnella tunnilla, jos opettajalta tulee fiksuja juttuja. Toinenkin löytyy. Valinnaisaineiksi hän on valinnut saksan ja ilmaisutaidon, jota hänen mukaansa tarvitsee joka paikassa. Ensi syksy on uuden aikaa. Olennaista on, miten oppilaita opetetaan, miten heitä kannustetaan yksilöllisyyden lisäksi yhteisöllisyyteen, eettiseen herkkyyteen. Maailman parhaan peruskoulun tehtävä on Kiurun mielestä saada lapsi ja nuori tuntemaan itsensä oman elämänsä sankariksi. . Aleksi Juva jatkaa lukioon, tavoitteena on päästä joko Helsingin Ressuun (reaalilyseo) tai Norssiin (normaalilyseo). Tunnit olisivat tylsiä muuten. mihin vaatimuksiin sen pitää vastata. Yksi, mihin pitäisi puuttua, on ympäristö, jossa lapset opiskelevat. Nykynuorten koulu- ?Jokainen lapsi ja nuori on yksilö, ei mikään kone. Heille ei tarvitse syöttää kaikkea mahdollista tietoa.? ympäristö on suunnilleen samanlainen kuin lähes sata vuotta sitten. Kun pojilta ei odoteta mitään ihmeellistä, mennään siitä, mistä aita on matalin. Juvalle mieleisimmät aineet ovat historia ja maantieto. Aleksi Juva toivoo, että sitä käytettäisiin hyödyksi opetuksessa nykyistä enemmän.. Jokainen lapsi ja nuori on yksilö, ei mikään kone. Joskus voisi miettiä, voitaisiinko jokin kokonaisuus tai yksityiskohta jättää väliin ? tilalle voisi saada jotain tärkeää, hän pohtii. Eettistä herkkyyttä oppimaan Krista Kiuru toivoo yhä enemmän oppimisen iloa. Opetusministerin mielestä tulevaisuuden koulussa, kuten ei nykykoulussakaan, ei pidä olla kyse vain tiedonsaannista. . Kesä menee osin töissä Suomenlinnassa. Koulun pitää antaa tunne, että omat jalat kestävät. Kolmantena vaihtoehtona on Tikkurilan lukio. . tai lähes Vantaalainen Aleksi Juva antaa peruskoululle yhdeksän vuoden kokemuksella arvosanan yhdeksän
Meluavat pojat valitsivat tai heidät laitettiin suppeamman opetuksen ryhmiin. Voitte vain arvata, miltä luokalta hän tuli. Kiitos viisaasta valinnasta. Me ensimmäiset peruskoululaiset siirryimme yläasteelle yhteen ja samaan kouluun vuonna 1972. H. Kunnanviskaalien laskutaito oli hieman ruosteessa, sillä uusi ja uljas koulutalo osoittautui nopeasti liian pieneksi. Avaus 13 Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 A ri R a p o Aho katsoo tulevaisuuteen: Oppilaiden erilaisuus huomioon Peruskoululaiset ovat muuttuneet siitä, kun kouluhallituksen silloinen pääjohtaja Erkki Aho laittoi prosessin konkreettisesti vauhtiin vuonna 1972. Aho uskoo, että uusi teknologia voi olla hyödyllinen työväline oppilaiden erilaisuuden huomioimisessa. . Tietyt opettajat vertailivat meidän osaamistamme koko ajan oppikoulun käyneisiin. lisääntyy, jos oppilaiden erilaisuutta ei oteta tosissaan. . Kuvaton materiaali ei välttämättä lisännyt motivaatiota oppia uutta, jos sitä ei ollut ennestäänkään kovin paljon. Elettiin sitä aikaa, että yläasteella oppilaat jaettiin eri ryhmiin englannissa, ruotsissa ja matematiikassa sen mukaan, miten hyvin tai huonosti he menestyvät näissä aineissa. Itse pidin silloin siitä, että sain rauhassa opiskella englantia ja ruotsia niin sanotulla laajalla kurssilla. Meistä muodostettiin oma luokkamme. En tiedä olinko ainoa, mutta tunsin olevani koko kolmen vuoden ajan kuin koelaboratoriorotta. Heillä on erilaisia edellytyksiä ja kiinnostuksen kohteita. Olen puhunut jo vuosia, että oppilailla pitää olla enemmän mahdollisuuksia rakentaa henkilökohtaista opintosuunnitelmaa. Se on Ahon mielestä ollut vaikeaa, koska opetusryhmät ovat isohkoja. Myöhemmin kuulin, että vanhemmiltani oli kysytty, haluavatko he laittaa minut oppikouluun naapurikaupunkiin Imatralle vai kelpaako peruskoulun käyminen. Tunteja jouduttiin pitämään luentosaliksi tarkoitetuissa tiloissa, jotka voitiin pilkkoa useammaksi pieneksi ?luokaksi?. Uusista oppikirjoista oli turha haaveilla. Meille jaettiin kansiot, joihin lisäsimme yksittäisiä sivuja siinä tahdissa, kun niitä painosta ehti tulla. Peruskoulu jyräsi. Ruokolahden peruskoulun 7B luokkakuvassa vuonna 1972. Kirjoittaja seisoo keskirivissä äärimmäisenä vasemmalla. Kommentti Marja Luumi. Jälkeenpäin ajatellen tässä järjestelmässä ei ollut tasa-arvon hiventäkään. Varsinainen koettelemus oli edessä, kun me peruskoulun suorittaneet ja vielä ?maalaiset. Kaikkien pitää kokea, että lähikoulu riittää ja sen hyvään opetukseen voi luottaa turvallisin mielin. Erkki Aho vei R. Opettaja ei repeä joka paikkaan. Koulumaailman konkari uskoo, että tabletista tulee vielä hyvä työväline oppilaiden oman opintopolun rakentamisessa, kunhan sitä kehitetään kouluun sopivaksi. Oittisen (maalaus Opetushallituksen seinällä) unelman maaliin. Alkukangertelusta makeaan voittoon Kotikuntani Ruokolahti Etelä-Karjalassa kuului niin sanottuihin kokeilukuntiin, joihin peruskoulu tuli ensimmäisenä. siirryimme lukioon Imatralle Vuoksenniskalle. Palaute oli välillä rajua: ?Ettekö te tiedä tätäkään, mitä teille siellä peruskoulussa on oikein opetettu?. Me olimme koston ja pilkan välineitä niille opettajille, jotka vastustivat peruskouluuudistusta. Ylioppilaskirjoituksissa Vuoksenniskan lukiosta kirjoitti yksi ainoa lukiolainen kuusi laudaturia. Opettajankin on helpompi huomata, missä oppilas tarvitsee tukea, Aho pohtii. Aho pelkää, että ?koulushoppailu. Sehän kelpasi. Meitä ei suinkaan ripoteltu eri opetusryhmiin muiden lukiolaisten sekaan. Tabletilta oppilas, vanhemmat ja opettajat voivat seurata, miten opinnot sujuvat.
Ohjelmaa valmistelleet tuhannet demarit eivät voineet aavistaa, miten peruuttamattomasti maailma muuttui, kun rahatalouden sääntely va pautettiin, Neuvostoliiton ympärille rakennettu kommunistinen leiri luhistui, Suomi liittyi Euroo pan unioniin ja taloudessa alkoi siirtymä kohti en tistä globaalimpaa kapitalismia. Toisin sanoen ei oikein saatu ulos sitä, mitä siihen asti oli tehty. Harpf ja Eero Tuomainen kirjoittivat lausun tojen pohjalta periaateohjelmasta pohjaesityk sen, johon ohjelmatoimikunta pyysi vielä kol melta asiantuntijalta, Pertti Hynyseltä, Aimo Kairamolta ja Pentti Puoskarilta omat esitykset. Tommi Uschanow esittää tuoreessa Vasem miston tulevaisuus kirjassa, että vuoden 1987 pe riaateohjelman kieliasun takana olisi ollut kirjai lija Veijo Meri. Tiedossa on luultavasti sikäli perää, että kun Kalevi Sorsa tuskaili ohjelman useiden versioiden PORISTA LAHTEEN Vuonna 1975 puolueen puheenjohtajaksi tullut Kalevi Sorsa vihjasi uuden periaateohjelman tarpeesta ainakin jo vuonna 1979. Puolueen vasemmistosiipi ja nuori soliitto julkaisivat ennen 1987 puoluekokousta demarinuorten silloisen puheenjohtajan Juha Eskelisen toimittaman kirjasen ?Aatteet solmussa?. Kirjassa ohjelmatoimikunnassa mukana ollut Risto Kolanen kuvaa, miten ohjelmatyö Lahden puoluekokouksen jälkeen ?väsähti. Tämä aineisto on puutteistaan huolimatta kokonaisesityksenä merkittävin suomalainen poliittinen puheenvuoro 1980luvulla, muuan Lahden kokouksen puoluekokousedustaja Antti Vuorenrinne totesi kokouspuheessaan. . köyhälistö · sorronalainen · SDP:n periaateohjelmat 3/4 yhteiskunta · työttömyys · kurju nen · vapaus · luokkaedut · luok 14 Avaus Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 Sarjassa esitellään SDP:n periaateohjelmien taustat. Kolmannessa osassa kerrotaan SDP:n vuoden 1987 periaateohjelmasta. SDP:n lyhytikäisin YLI KUUSI VUOTTA ?Sorsan ohjelman. Me olemme tehneet yli kuusi vuotta työtä, joka ohjaa työtämme tulevalle vuosituhannelle, kokouksen puheenjohtajana toiminut Kaarina Suonio totesi päätettyään kohdan käsittelyn. Ei ohjannut. Vuoden 1987 periaateohjelma jäi SDP:n lyhyt aikaisimmaksi, mikäli Suomen Työväenpuolueen 1899 perustamiskokouksen yhden lauseen periaa telausumaa ei lasketa varsinaiseksi periaateohjel maksi. Ohjelman uudistamisen lähtökohdat ovat tämän takia hyvät eikä sen tar vitse seurata ajan pinnallisia muotiilmiöitä eikä poliittisia konjunktuureja, ohjelmavaliokunnan puheenjohtajana toiminut Heikki Koski linjasi Porin kokouksessa. Porin jälkeen SDP käynnisti todennäköisesti historiansa laajimman ideologisen opintokam panjan. asiakirja, jonka perusteella puo luekokous päätti käynnistää ?voimakkaan kes kustelu ja opintokampanjan, johon jokaista puo lueen jäsentä ja kaikkia perusjärjestöjä kehoite taan osallistumaan?. Aikaa uudistustyölle varattiin heti kaksi puo luekokouskautta, eli kuusi vuotta. ke säkuuta aamupäivällä. . Ohjelmatyö katsottiin niin merkittäväksi, että sen valmiste lun tuli tapahtua puoluekokouspäätöksen mu kaan ?puolueen puheenjohtajan johdolla?. . Sorsan ohjelma kesti aikaa vain 12 vuotta. Jos on hieman ilkeä, voisi todeta, että vuoden 1987 ohjelmaan päätynyt prosessi noudatti sosi alidemokratian periaatteita ainakin siinä mielessä, että liike oli tärkeämpi kuin lopputulos. Ohjelman kohtaloksi muodostui ennen muuta ajoitus. Aineiston pohjalta voidaan tehdä erittäin hyvä ohjelma, mutta voidaan myös epäonnistua, samainen edustaja lausui. AATTEET MENEVÄT SOLMUUN Lahden puoluekokouksen jälkeen SDP:n periaateprojekti solahti jotenkin vaikeaksi. nimellä kulkeva SDP:n periaateoh jelma hyväksyttiin vuoden 1987 Helsingin puo luekokouksen kolmantena kokouspäivänä 6. Osa oli sitä mieltä, että lopullisen tekstin kirjoittaisi vuoden 1952 ohjelman tapaan mahdollisimman suppea kir joittajaryhmä, mahdollisesti Kalevi Sorsa yksin. Lausuntokierroksen jälkeen ohjelmatoimi kuntaa vaivasi SDP:n silloisen uuden suunnitte lupäällikön Tuomas Harpfin mukaan ?kielen ja mielen ristiriita?. Sosialidemokratian aatteellinen perusta on osoittautunut vankaksi. loppuun saattaminen. Sorsan johtama toimikunta sai joka tapauk sessa aikaan paperin, joka lähti laajalle lausun tokierrokselle puolueosastoihin vuonna 1986. Ohjelmaluonnokseen tuli yli 300 lausuntoa. Enemmistö niistä sisälsi toiveen siitä, että oh jelma olisi kirjoitettava uudestaan. Puolueen nuorisoliik keen piirissä aatekeskustelua oli käyty hanakasti koko 1970luvun ajan ja SNK:lla oli pitkään voi massa oma vuonna 1973 hyväksytty ?marxilai nen. periaateohjelma. Porin puoluekokoukselle 1981 valmisteltiin en simmäinen ?Näkökohtia periaateohjelman uu distamisesta. ja tavoitteeksi asetettiin ohjelmatyön ?kunniallinen. Tämä kaikki ta pahtui vain muutamassa vuodessa melkein heti, kun vuoden 1987 ohjelma oli hyväksytty. Kalevi Sorsa ei olisi varmaankaan halunnut, että ohjelmaa sittemmin kutsuttiin ?Sorsan oh jelmaksi?. Nykyistä vuoden 1999 ohjelmaa valmistellut Vesa Mauriala muistaa Sorsan itsensä pitäneen ohjelmaa epäonnistuneena, ?pahanlaisena komp romissina?. Sorsa pääsi aikanaan korjaamaan vuoden 1987 virheitä, kun hän toimi vuoden 1999 puo luekokouksessa periaatevaliokunnan puheen johtajana. Puoluetoimistoon palkattiin ohjelmatyöstä vastaavaksi suunnittelusihteeriksi Pentti Puoskari, joka operaation eri vaiheissa vaikutti mer kittävästi ohjelmatekstien muotoutumisiin. Ensimmäinen ohjelmatoimikunta työskenteli vuosina 1982?84 ja tuotti Lahden puoluekokouk selle 1984 keskusteluasiakirjan, jota on myöhem min pidetty koko ohjelmaprojektin onnistuneim pana tuotteena. . Se kosketti tavalla tai toisella tuhansia puolueen jäseniä. SDP:n vuoden 1987 puoluekokous pidettiin Helsingin työväentalossa. Puolue kokouksen aatteellisesti säväyttä vimmän puheenvuoron käytti Itävallan exkansleri Bruno Kreisky.
Kalevi Sorsa jätti tehtävän Pertti Paasiolle. Kun myös puolueen vasemmistosiipi ja nuorisoliittolaiset esittivät omaa versiotaan periaateohjelmaksi, oli ohjelmatoimikunnalla vielä helmikuussa 1987 pöydällään peräti kuusi erilaista ohjelmaversiota. ?MARKKINOIDEN VÄLITYKSELLÄ. yli kaikista ryhmän teksteistä. En muista, miksi siihen tuli maininta, että puolue tukee ?rauhantahtoista puolueettomuuspolitiikkaa johon sisältyvät läheinen yhteistyö Neuvostoliiton ja pohjoismaisten naapureittemme kanssa??. kanssa, hän varmaankin pyysi konsulttiapua ystävältään Mereltä. Meren vaikutus lopulliseen periaateohjelmaan hautautui sen jatkotyöstössä. Tammi 1989 Juha Eskelinen (toim.): Aatteet solmussa. Villiruusu 1987 Alijärvi, Boldt, Kainulainen, Söder: Vasemmiston tulevaisuus. Ihmiset ovat objekteja, eivät subjekteja. Ohjelmasta tuli vähän nolo. Erityisesti Oittisen 1952 ohjelmassa lanseeraama sivistyksen ihanne on edelleen vahvasti mukana. Talousjärjestelmää on ohjelman mukaan ?kehitettävä demokraattisen sosialismin periaatteiden mukaisesti niin, että taloudellisen harvainvallan tilalle tulee yhteinen etu, jokaisen kansalaisen vaikutusmahdollisuus ja yhteisvastuu?. Uutta ohjelmassa on markkinoiden realiteettien tunnustaminen. Tämä kuitenkin jäi osin puolitiehen. Koulutusta, kulttuuria, tiedettä ja mahdollisuuksia henkiseen kasvuun painotetaan, mutta ylhäältä päin. Myös ohjelman laadintaprosessi oli riitainen, ja ilmeisesti Kalevi Sorsa joutui käyttämään voimaa sen läpirunnomisessa. Ohjelmassa pystyttiin kuitenkin avaamaan tie sosialidemokratian arvojen määrittämiseen. Olisiko ollut parempi Forssan tapaan ryhmitellä konkreettiset tavoitteet omiksi osioikseen? Demokraattinen sosialismi on Sorsan ohjelmassa yhä keskeinen käsite. Eduskuntaryhmän tiedottajana olin lisäksi tottunut vetämään tuon ?rauhantahtoisen. Kenties ohjelmasta jäi jäljelle itse sen prosessi: tuhannet demarit pohtimassa puolueen ideologiaa. ?Tärkeintä on liike?. Se ei lähtenyt lentoon samalla tavoin kuin mielestäni aika pätevä Turussa 1999 hyväksytty periaatejulistus.? Ulpu Iivari puoluesihteeri 1987?1991 ?Uudessa periaateohjelmassa tulee ottaa huomioon ainakin seuraavat muuttujat: Neuvostoliiton ja kommunismin romahdus, Kiinan talouden muuttuminen kommunistisesta kapitalistiseksi, globalisaation yllättävän nopea eteneminen ja uusien demokratioiden (Venäjä?) kehityssuunta (2017 tiedetään enemmän). Yksityiskohtaista tavoitelistaa ei tule ohjelmaan ottaa vuoden 1903 ohjelman tapaan vaan kuvailla päämäärä. Normaalifontilla ohjelmassa on lähes kymmenen liuskaa tekstiä. Mutta niiden sirottelu yleisperiaatteiden keskelle kummastuttaa nykylukijaa. tai Veijo Meren . Kalevi Sorsa totesikin allekirjoittaneelle nykyisen periaateohjelman valmistelutyössä, että nykyinen ohjelma määrittelee arvoperustan siten kuin hän olisi halunnut sen määrittää jo vuonna 1987.? Vesa Mauriala SDP:n nykyistä periaateohjelmaa valmistelleen toimikunnan sihteeri. Vuoden 1987 ohjelmassa aloitettiin sosialidemokratian kiinnittäminen arvopohjaan. Tuollainen ei kuulu periaateohjelmaan. Nämä jaksot on kirjoitettava erityisen huolella uudelleen. Vuoden 1987 ohjelman vahvinta osaa ovat kansanvallan, tasa-arvon ja sivistyksen osiot! Tämä koskee myös lennokasta loppukappaletta Elävä uudistusliike.? Martti Havin puoluekokousedustaja 1987 ?Vuoden 1987 periaateohjelma oli ehkä kaikkein eniten SDP:n hyväksymistä periaateohjelmista aikansa lapsi. · työväenluokka · kapitalistiluokka · luokka uus · tuotannon välikappaleet · vapauttami kkavastakohdat · riistäminen · holhuunalai suus · Avaus 15 Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 periaateohjelma Kuvat Demokraatin arkisto Antti Vuorenrinne Demokraatti Jonkin tiedon mukaan Sorsan . Aimo Kairamon kirjan otsikko kuvasi hyvin paitsi prosessia, myös sen lopputulosta. panos periaateohjelmaan jäi näkyviin sen viimeisessä virkkeessä: ?Yhteinen tahto muuttuu tekoina historiaa eteenpäin kantavaksi voimaksi?. IDEOLOGIAA KOMPROMISSEISTA Oh- jelma muuttui huomattavasti vielä Helsingin puoluekokouksen ohjelmavaliokunnassa. Taloutta tuli ohjata ?markkinoiden välityksellä?. Aika ajoi siis hyvin nopeasti vuoden 1987 periaateohjelman ohi. SDP oli hävinnyt kevään vaalit, mutta siitä huolimatta oli muodostettu Mauno Koiviston kätilöimänä Harri Holkerin sinipunahallitus, mikä oli hallituspohjana ennenkuulumatonta Suomen politiikassa. Periaateohjelmasta keväällä 1987 puhjennut ideologinen kiista purkautui Helsingin puoluekokouksessa vaikkapa demariopiskelijoiden edustajan Raija Latva-Karjamaan puheenvuorossa. . Millaisen peri- aateohjelman demarit sitten saivat vuonna 1987? Ainakin pitkän. Vuoden 1952 periaateohjelema, samoin kuin Forssankin ohjelma, oli lähtenyt yhteiskunnallisesta selityksestä. Se ei ollut sosialidemokratiaa. Ohjelmaa tehtiin porukalla, ja tekeminen oli takkuista. Ohjelma kirjoitettiin hyvinvointivaltion rakennustyön kultakaudella, juuri ennen suurta lamaa, Neuvostoliiton romahdusta ja EU:n tiivistä rakennuskautta. Siksi se ei ohjelmana ollut mielestäni kovin onnistunut. Tosin uusi periaateohjelma ei muutoin saanut suurta roolia itse kokouksessa. Puoluetoimikunnan esityksessä tulevaksi periaateohjelmaksi yritetään pitkän hallituksessaolokauden valmiista kompromisseista tehdä ideologiaa. Erkki Tuomioja esitti periaateohjelmalle vuoden lisäaikaa ja käsittelyä ylimääräisessä puoluekokouksessa. ja ?mielen ja kielen ristiriidan. Sekin pitäisi kirjoittaa uudelleen. Kaikki olivat tuolloin tärkeitä asioita, ja osa on tietysti vieläkin. TSL-SDP 210 Mitä ottaisin mukaan vuoden 1987 ohjelmasta ?Vuoden 1987 periaateohjelmasta haluaisin ottaa mukaan kohdan ?Tasa-arvoiseen sivistysyhteiskuntaan?. Paremmin kuin itse ohjelma. Lähteitä: SDP:n puoluekokouspöytäkirjat 1981, 1984 ja 1987 Aimo Kairamo: Tärkeintä on liike. Sosialidemokratian arvot tiivistyvät ohjelmassa nykyisiin vapauteen, tasa-arvoon ja solidaarisuuteen. Äkikseltään vaikuttaa siltä, että ohjelmassa piti sanoa jotakin lähes kaikesta. Periaateohjelmassa mainitaan esimerkiksi Neuvostoliitto, siviilipalvelu, jokamiehenoikeudet, ruotsin- ja saamenkielisten vähemmistöjen oikeudet ja niin edelleen. Kompromissien kompromissit näkyvät sinänsä hyvällä kielellä kirjoitetun ohjelman jäykkyytenä. Keinot ja aikataulu ovat käytännön politiikkaa. Rauhan ja ympäristön (luonnon) varjeleminen tulee ottaa mukaan, mutta ei naivisti. Työ, raha ja talous asettavat tärkeimmät reunaehdot poliittiselle uudistustyölle. Sen ohi ajoivat muut tapahtumat. Puolueen puheenjohtaja vaihtui
Mistä asioista haluaisit lukea lisää? Kirjoita osoitteeseen erikoisnumero@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Kahleen kalskehesta kuuluu kumu, elon mailla lepää epätoivon synkkä sumu. Kyynelkukkasia nostaa polku. Katkeruuden loimu riehuin palaa, rintaan elo lakkaamatta kalpeutta valaa. Yöhyen kahleet kaikkialla laukee. (Kokoelmasta Elämän kannel . Mikä ei toimi. Mikä toimii. Mikä juttu on jäänyt mieleen. 16 Avaus Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 Uuden ajan aamu IV 12 matkaa työväenrunouden ytimiin. Arja Joki aho Mikko Uotinen: Elon syksy Synkkää syksy-yötä aika uinuu. Totuus haudattuna vääryys elää, edun kannel elämässä kumeasti helää. Piirun verran punaisempi Elon Golgatalla kärsii kansa. Päässä tuskan kruunu orjantappurasta, katse kertoo sydäntuskastansa polttavasta Ihminen on kuollut, orja elää. Anna palautetta Demokraatin erikoisnumerosta! Tulevien lehtien suunnittelun avuksi keräämme lukijoilta palautetta Demokraatin kuukausittain ilmestyvästä erikoisnumerosta. Sorretun säveliä, Työväen Sanomalehtiosakeyhtiö 1906) Punaiset ja valkoiset viivat Rolf Bamberg Demokraatti rolf.bamberg@ demari.fi Palavasieluinen aaterunoilija, Työmiehen kirpeäkynäinen toimittaja ja sosialidemokraattien radikaalisiiven jokapaikankriitikko. Jääkärivärväri, kansallismielinen ryssänvihaaja ja kuningashankkeen kannattaja. Tällaisten velikultien olisi voinut kuvitella taistelleen kansalaissodassa vastak-
ilmestyi 1906. Tulipa tämä nuori radikaali valituksi suurella äänimäärällä kokousta johtaneeseen kuusihenkiseen komiteaankin. Vuotta myöhemmin Tampereen ylimääräisessä puoluekokouksessa entisestään radikalisoitunut Uotinen valittiin kolmanneksi suurimmalla äänimäärällä puolueneuvoston jäseneksi (edellä olivat muuten ainostaan puolueen isot nimet Eetu Salin ja puoluesihteeri Yrjö Sirola). Tässä vaiheessa Uotinen alkoi olla poliittisen uransa huipulla ja punaisimmillaan . vauhti olikin kiivas: jo 19-vuotiaana hän oli Terijoen ty:n edustajana SDP:n Helsingin puoluekokouksessa 1904. mutta toisaalta myös ?muodon kiinteyden ja ajatuksellisen ryhdin puuttuminen ja taipumus sanahelinään?. Moisesta on merkkejä oheisessa esikoiskokoelman runossakin. Esimerkiksi Työmies-lehdessä, jonka toimituskuntaan Helsinkiin muuttanut Uotinen oli liittynyt 1906, hän agitoi niin runoissa kuin asiateksteissäänkin kiihkeästi revolutsijan puolesta. Suoritus hakee vertaistaan. Ensimmäiset Uotisen runot julkaistiin Työmiehessä jo 1902, ja hänen ensimmäinen kokoelmansa ?Elämän kannel. kevät koittaa ja Onnetar kasvonsa kansoille näyttää.? Seuraavaan vappuun mennessä Uotinen oli jo osallistunut joihinkin taisteluihin valkoisten joukoissa Karjalan Kannaksella. Lähteet: Mikko Uotinen: runokokoelmat Elämän kannel, Kevätvirroilta, Iltaruskoja sekä lehtiartikkelikokoelma Matkakirjeitä Raoul Palmgren: Joukkosydän 1 (WSOY 1966) Kansallisbiografia/Mikko Uotinen Hannu Soikkasen luento ?Mikko Uotinen ? aikansa radikaali? Ainola, Veikko, kalustekokoaja, Porvoo; Anthoni , Minna, sosionomi, Porvoo; Aslan, Mehdin, opiskelija, Porvoo; Eskelinen, Aki, putkiasentaja, Tuusula; Eskelinen, Eila, kodinhoitaja, Tuusula; Grönholm, Elna-Maria, erityisavustaja, Porvoo; Halttunen, Santeri, toimitsija, Porvoo; Hapuoja, Sanna, tradenomi, Porvoo; Helenius, Helena, maanviljelijä, koneenkorjaaja, Porvoo; Hjelm, Aila, lastenhoitaja, Espoo; Immilä, Marjatta, eläkeläinen, Porvoo; Immilä-Aslan Satu, farmaseutti, Porvoo; Juntunen, Molla, järjestelmäasiantuntija, Vantaa; Järveläinen, Oili, eläkeläinen, Porvoo; Karlsson, Kai, kirjaltaja, Porvoo; Kettunen, Vesa, operaattori, Porvoo; Kinnunen, Annmari, myyjä, Porvoo; Kinnunen, Jani, opiskelija, Porvoo; Kipponen, Kari, operaattori, Porvoo; Koistinen, Miika, nuorisotyöntekijä, Porvoo; Korpi, Hilja, eläkeläinen, Porvoo; Korpi, Sini, ylioppilas, Porvoo; Korpi, Tuomo, Porvoo; Korpi, Ville, ylioppilas Porvoo; Kortelainen, Harri, operaattori, Porvoo; Kuutschin, Maria, matkailumerkonomi, Porvoo; Lahtinen, Tarja, kassa-tarjoilija, Porvoo; Laine, Jenny, lähihoitaja, Porvoo; Liljeblad, Barbro, perushoitaja, Porvoo; Lindqvist, Kaj, painaja, Loviisa; Luodetlahti, Liisa, eläkeläinen, Porvoo; Martin, Tuula, myyntineuvottelija, Porvoo; Mattila, Antti, teknikko, eläkeläinen, Porvoo; Nieminen, Sari, sairaanhoitaja, Porvoo; Pessala, Anja, merkonomi, eläkeläinen, Porvoo; Pessala , Juhani, erityisopettaja, muusikko, Porvoo; Pihlaja, Jouni, myyntipäällikkö, Porvoo; Pihlaja, Sirpa, yrittäjä, Porvoo; Pulkkinen, Henri, ylioppilas, Porvoo; Rantala, Ari, DI, tuotepäällikkö, Porvoo; Rantala, Pia, kotiäiti, Porvoo; Reinivuo, Hilkka, kirjatyöntekijä, Porvoo; Reinivuo, Ilkka, vahtimestari, Porvoo; Rouhiainen, Merja, lähihoitaja, Porvoo; Rutanen, Jukka, yrittäjä, Porvoo; Rutanen, Pasi, yrittäjä, Porvoo; Siljander, Voitto, faktori, eläkeläinen, Porvoo; Sysilä, Patrik, opiskelija, Kerava; Tamminen, Anssi, logistiikka-suunnittelija, Porvoo; Tamminen Armi, kätilö, Porvoo; Tamminen, Silla, opiskelija, Kerava; Väisänen, Ari, kirjaltaja, Porvoo MARIANNE KORPI psykiatrian erikoissairaanhoitaja Uusimaa Tasapainon takia. Vuodesta 1895.. Niin kova oli sanomisen vimma, että yksistään vuonna 1908 häneltä ilmestyi viisi runokoelmaa, jotka kaikki sisälsivät pääasiassa sosialistista aaterunoutta. Eivät taistelleet. (1907) on myös poikkeuksellisen paljon kirkonvastaisia, suorastaan ateistisia pilkkarunoja: ?Jos et papin palkkoja maksa / syntiä teet, / jos et kirkossa kuorsata jaksa, / syntiä teet. Etenkin työväenliikkeen parissa toimiessaan hän antoi runosuonensa pulputa kiihkeänä. päällekäyvä aatteen polte antaa tilaa lipumisen tunteen kuvaukselle, jolloin ote on tasapainoisempi: ?Kun vartalo jäykkyy / nuoruus haipuu, / kun vanhuuden rauhaan / ihminen taipuu, / kun poistuvi rinnasta / riemujen ritkut / ja sijalle siirtyvi / huolien itkut / . Uotinen ei moisesta hätkähtänyt, vaan lähti mukaan jääkärien värväystoimintaan. Kansalaissodassa Uotinen kääntyi jyrkästi punaisia vastaan erityisesti Terijoen lohkon punapäällikkö Heikki Kaljusen toimeenpanemien silmittömien raakuuksien tähden. Sodan jälkeen Uotisesta tuli Sortavalassa ilmestyneen Laatokka-lehden päätoimittaja. Kokoelmassa ?Iltaruskoja. Uotisen varhaisissa runoissa näkyivät merkittävän vasemmistolaisen kirjallisuusvaikuttajan Raoul Palmgrenin mukaan ?karjalainen hersyvyys, tunneherkkyys ja intomieli. Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä hänet vielä karkotettiin Kronstedtin linnoitusalueeseen kuuluneelta Terijoelta Raivolaan potentiaalisesti vaarallisena henkilönä. Niistä avautuu kiinnostava ikkuna viime vuosisadan alun eurooppalaiseen arkeen ja poliittiseen ilmapiiriin. Vaikka hän oli koko 1910-luvun heilunut poliittisesti ihan muilla mailla, Mikko Uotista alkoi ilmeisesti vanha suola vielä janottaa vappuna 1917. Silloin häneltä yllättäen julkaistiin Työmiehessä tuore runo ?Punaisten lippujen liehuessa?: ?Liput kuni punaiset nyrkit ilmahan nousee punaiset virret nyt maailman täyttää! Nousee vuossatain yöhön aurinko uusi uus. paljon puhuvana alaotsikkonaan ?Sorretun säveliä. Aina ei tosin ollut ihan selvää, oliko hänen kumoushenkensä suuntautunut ensisijaisesti tsaarinvaltaa vastaan vai olivatko sen nostattajana yhteiskunnalliset olot. Lopullinen pesäero Seuraavina vuosina Uotinen alkoi joutua tuon tuosta kahnauksiin puolueen sisällä. hänen tavoitteenaan ei ollut vähempää kuin vallankumous. // Jos et pappia Jumalaksi usko / syntiä teet / jos ei sua tyydytä valheiden rusko, / syntiä teet.? Nykypäivän näkökulmasta kiintoisin ja kestävin Uotisen varhaisteoksista on vuonna 1908 ilmestynyt ?Matkakirjeitä?. Neljä vuotta Viipurin reaalilyseota kuitenkin riitti, sillä nuoren miehen mieli veti vapaampien sivistysharrastusten pariin, ensin nuoriso- ja raittiusseuroissa ja poliittisen heräämisen jälkeen työväenyhdistyksessä. Tätä kannaksenkarjalaista voidaan hyvällä syyllä kutsua myös aikansa poliittiseksi ihmelapseksi. Nuorena vitsa vääntyi Terijoella syntynyt ja varttunut ja pitkälti siellä myös eriparista poliittista toimintaansa harjoittanut Mikko Uotinen kasvoi vauraassa viljelijäperheessä, joten opintiekin aukesi hänelle helposti. Avaus 17 Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 ME TUEMME MARIANNEA EDUSKUNTAAN kaisilla puolilla. Se koostui hänen Työmieheen neljä kuukautta kestäneeltä Euroopan reissultaan kirjoittamistaan matkaraporteista. Kun hän oli lähtenyt Työmiehestä takaisin kotikulmilleen perustamaan uutta Terijoki-lehteä, häntä vaadittiin erotettavaksi luottamustoimista ja jopa koko puolueesta sen nojalla, että säännöt selvästi kielsivät osallistumisen porvarillisen lehden toimittamiseen. Lopullinen välirikko tapahtui 1909 puoluekokouksen jälkeen, ja 1910-luvulla Uotisen toimintatarmo kohdistui kotipitäjänsä ja Kannaksen karjalaisten aseman ja identiteetin vahvistamiseen venäläistämisuhan alla. ovat jyhkeitä kielikuvia mutta kiistatta myös aika pinnistetyn itsetarkoituksellista sanahelinää. Toisessa saman kokoelman syysaiheisessa runossa ?Syksy. Kansalais- sota oli kuitenkin syönyt hänestä nuoruuden toimintatarmon, vaikka hän jaksoi vielä toimia suojeluskunnan valistustehtävissä. Punikista, joka valkaistui. Mikko Uotinen (1885?1931) oli työväenliikkeen näkökulmasta kaiketi siis ensin sankari, sitten petturi. Opportunismissaan hän oli vähän kaimansa ?Mikko Vilkastuksen?, Nummisuutarin Eskon ovelan puhemiehen, hengenheimolaisia. Radikaali Uotinen osasi olla tälläkin saralla: tsaarinhallinnon kuvernööri tuomitsi hänet ensin sakkoihin ja lopulta vankilaan yhdenvertaisuuslain rikkomisesta. On silloin syksy / ja syksystä laulellaan.? Välillä Uotinen jätti aatteelliset ohjelmarunot vähemmälle ja kirjoitti karjalaisaiheista lyriikkaa tai rakkaurunoja mutta palasi aina uudelleen työväenhenkisten tekstien pariin. ?Edun kannel?, ?elon Golgata? ja ?tuskan kruunu orjantappurasta. Mikko Uotinen kuoli pitkän sairauden uuvuttamana synnyinpitäjässään Terijoella huhtikuussa 1931. Palavasieluinen aaterunoilija Mikko Uotinen oli 1900-luvun kaksi ensimmäistä vuosikymmentä kaiken yhteiskunnallisen aktiivisuutensa ohella myös aikaansaapa kynämies. Kyse oli näet yhdestä ja samasta miehestä. Sillä tiellä ?Vilkastuksen
Hän linkittää sosiaaliseen mediaan karmai sevia kuvia ja tarinoita lihatiloilta. Muut ostavat tätä kuitenkin. Perhe ja talouskysymykset ovat vaikeampia naisille kuin miehille. Asenteet ovat samoja. Opinpoluilta Esittelyssä opinnäytetöitä ja niiden tekijöitä. Kartalle mahtui Rovaniemen jälkeen Nepal . Täysi päiväiset työt hän aloitti vuonna 2010, valmis tumista vain viivästytti Sonkin viime vuoden juhlavuosi. Lahtisella on paljon kavereita, jotka ovat teh neet monta tutkintoa, on tohtoriksi väitelleitäkin, joten ei ihme, että porukassa keskustellaan myös samoista työpaikoista. Anni Lahtinen sanoo kuitenkin, että ?koskaan ei voi kouluttautua liikaa?. . Pro gradu -tutkielma. ?. Miksi? Erja vastaa paketti tehotuotettua lihaa kourassaan: ?Ei siitä ole mitään hyötyä, että minä jätän tämän ostamatta. Kyse on valinnoista. Ihan kaikkialla pätee se, että nuorten nais ten kouluttaminen vähentää köyhyyttä ja paran taa terveyttä, Lahtinen sanoo mutta jatkaa, että Nepalissa se ei ole niin yksinkertaista. Koulutus auttaisi myös nuorta naista itseään pääsemään eteenpäin, mutta mutta: . Mitäpä jos edes yrittäisimme muuttaa omat sokeat pisteemme näkyviksi ja kääntäisimme puheet käytäntöön? Anna-Liisa Blomberg europarlametaarikko Liisa Jaakonsaari jatkamaan 233 on kokemus vahvuus EURO O P PA JA VE NÄ J Ä Keskustelun alustavat ulkoministeri Erkki Tuomioja ja Liisa Jaakonsaari Cafe Eepos Runebergink. Se minua on viime aikoina ärsyttänyt, että moni toimii täysin epäloogisella tavalla kannattamiensa ja vastustamiensa asioiden suhteen. Otetaan kuvitteelliseksi esimerkiksi lihan tehotuotantoa vastustava Erja. Kun riittävän moni muuttaa kulutustottumuksiaan, voi boikotilla olla vaikutusta. Anni Lahtinen: Kaksiteräinen miekka. Sama pätee asioiden kannattamiseen. Lapin yliopisto. Äänestä kokenutta asiantuntijaa Maksaja: TORSTAI 22.5.2014 tukea nuorten naisten poliittista toimintaa tai es tää sitä. . oli aihetta tai ei. Periaatteidensa petturit Maailmassa on paljon asioita, joita on ihan hyvä vastustaa. Paljon on myös kannattamisen arvoisia asioita. Jos tahtoo tukea kotimaista työtä, kannattaa ostaa suomalaista made in Chinan sijaan. Meillä kaikilla taitaa kuitenkin olla omat sokeat pis teemme. Teemme helposti joitakin asioita toisin kuin saar naamme. Suomessakin perhesyihin vetoavat erityisesti naispoliitikot, kun tulee esiin uralla eteneminen. Lahtinen sanoo, että kun koulutettuja naisia on paljon sinkkuina, päivitellään heidän kel paamistaan vähemmän koulutetuille miehille ja sitä, kuinka ensisynnyttäjät ovat entistä van hempia. . 29. Perjantaina 23.5. Sitä paitsi tämähän on edullisempaa, miksi en ajattelisi lompakkoani?? Niinpä. 18 Avaus Toukokuun erikoisnumero Perheen merkitys on suuri, kun nuori nainen Nepalissa Herne nenässä Tällä palstalla purnataan, pöyristytään ja ärsyynnytään . Parem malla opintojenohjauksella voisi auttaa, että ih miset jo koulutukseen hakeutuessaan hahmoit taisivat tilanteen paremmin ja löytäisivät oman alansa. Timo Vainio Demokraatti. Edelleen yhtä lailla Suomessa suhtaudutaan naispoliitikkoihin eri lailla kuin miehiin. Kansainväliset suhteet. ?. Olen kotoisin Espoosta. Pitää olla mahdollisuus opiskella niin paljon kuin haluaa ja eri aloja ja eri tutkintoja. Hän vaahtoaa harva se päivä, kuinka hirveää tehotuotanto on. Kevät 2014. ?. Mitä koulutetumpi nainen on, sitä kor keammin koulutetun miehen hän tarvitsee. Sellaisesta taas pitää maksaa isot myötäjäiset. Vanhemmilla voi kyllä olla varaa kouluttaa tyt tärensä mutta ei varaa korkeasti koulutetun tyt tären myötäjäisiin. Suomessa samat asenteet Helmikuussa yhteiskuntatieteiden maisteriksi valmistunutta Anni Lahtista itseään tutkimuk sensa pisti miettimään, kuinka samanlaisten ky symysten kanssa nuoret naispoliitikot Suomessa ja Nepalissa sittenkin ovat tekemisissä. . Po- liittisen toiminnan haasteet nuorten nepalilaisten naispoliitikkojen kertomana. ?. Kaupassa käydessään Erja kuitenkin maagisesti unohtaa vastustavansa tehotuotantoa ja toimii käytännössä päinvastoin kuin saarnaa. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Jo se kertoo, että samat toimijat ja toimet voivat olla joko esteitä tai luoda mah dollisuuksia. Nepal on yksi Suomen pitkäaikaisimmista kumppaneista kehitysyhteistyössä, ja siksi Lah tinen sanoo olevan tärkeää pohtia, miten Nepalia voisi tukea sen kehityksessä. Anni Lahtinen haastatteli tutkimukseensa kah deksaa nuorta nepalilaista naispoliitikkoa. Tarjoilua. Naiset joutuvat tekemään enemmän työtä vakuuttaak seen, että ovat päteviä. . Hänen tutkimusmatkansa osui samaan aikaan kuin suo malaispuolueiden kansainvälisen demokratiayh teistyön Demon aloittama projekti, joka pyrkii vahvistamaan naisten ääntä ja osallistumista po litiikkaan kouluttamalla ja luomalla naisverkos toja paikallistason nuorisopolitiikassa. Kaikki ei ole niin yksinkertaista Lahtinen toteaa tutkimuksessaan, että samat te kijät voivat tilanteesta ja paikasta riippuen joko 82x110Kuukauden opinnäytetyö demokraatti 2205 ?. klo 16-18. Graduaan varten hän matkusti Ne paliin haastattelemaan nuoria naispoliitikkoja. Lahtinen on ollut pian kolme vuotta demari opiskelijoiden (Sonk) pääsihteeri. Rovaniemen yliopistossa Anni Lahtinen oli opiskelijana kirjoilla yhdeksän vuotta, mutta niin kauaa ei opiskelu varsinaisesti kestänyt. Tervetuloa! Koulutus voi syödä rahat myötäjäisiltä Perheen, lähipiirin ja oman järjestön tuki ovat koulutuksen ohella tärkeimmät tekijät nuorten naisten luodessa edellytyksiään toimia politii kassa Nepalissa. Tämä selviää Anni Lahtisen tuoreesta gra dusta Lapin yliopistoon. Lahtinen on otsikoinut tutkielmansa ?Kaksite räinen miekka?. Rovaniemi ei aluksi tuntunut mahtuvan omalle maailmankar talleni. Mutta niin vain mahtui, ja sieltä Anni Lahtisen matka vei vielä pitemmälle, Himalajan juurelle Nepaliin. Anni Lahtinen valmistui yhteiskuntatietei den maisteriksi Rovaniemen yliopistosta hel mikuussa
Kävelee naapurimökille voimakkaasti kiroillen ja heittää kahvit suoraan mökkiin. Kokoomuksen mökkiin. Moccamaster pulputtaa kahvia. Kaupungin betoniseen kukkapenkkiin istutetut oranssit orvokit tuoksuvat mökin sisätiloihin asti. Naapurimökin vaalityöntekijä ilmestyy reviirillemme. Siinä on jotain samaa kuin suomalaisessa kesämökkiunelmassa: miettii, miksi sellaisen työleirin on itselleen hankkinut, pohtii, paistaako aurinko vai sataako vettä ja mitä sitä vieraille tarjoaisi. Mutta ilman sitä kesä (ja vaalit) eivät tunnu samalta. Kolumni Hanna Plattonen Kirjoittaja on Pirkanmaan sosialidemokraattien järjestösihteeri.. Se on suomalaisen unelma. Siellä voi katsella kimmeltävää järven ulappaa, ihailla ohi lipuvaa telkkäpesuetta ja leikata nurmikkoa työnnettävällä ruohonleikkurilla. Vaalimökki. Vaikka ulkona on helle, suomalaisen vaalimökkivieras tykkää juoda kahvia. Harva kysyy ehdokkaiden näkemyksiä Euroopassa harjoitetusta talouspolitiikasta tai Ukrainan kriisin vaikutuksista. Se on erilainen. ?Kuka ehdokkaistanne kannattaa eutanasiaa?. Mehuakin on tarjolla, ja se kelpaa myös keskustapuolueen äänestäjälle, kunhan ensin on tarkastettu mehupurkin kyljestä EAN-koodi: suomalaista on. Hiljaisena hetkenä mökin edustalle ilmestyy puluja. Nuori mies pääsee nopeasti kahden nuoren naisen iholle ja kysyy: ?Mies vai nainen??. Naiset päätyvät naisvaihtoehtoon mutta toteavat kyseessä olevan väärän puolueen. Kokoomus. Unicef K n n n ansalainen saapuu tiskille keskustapuolueen pahvimukin kanssa: ?Haluaisin kokeilla, miltä sosialidemokraattinen kahvi maistuu maalaisliiton mukista. Maalaisliitto oli kyllä parempi nimi, keskustahan on taajama-aluetta?. Näinhän se on. Nuori huumepäissään oleva mies pyytää kahvia. Jo viides kerta tänään, kun vasemmistoliiton eurovaaliehdokkaan vaalimainos täyttää näkökentän. Ne kujertelevat ja tepastellen noukkivat keksinmurusia mukulakivetykseltä. Äkkiä pieni mustavalkoinen pentukoira hyökkää niiden kimppuun, mutta kaupunkielämään tottuneet pulut vain hieman väistävät. Koiran kaulapannassa on kiinni eurovaaliehdokkaan rintanappi: Jari Andersson. Kokoomus. Nuori huumepäissään oleva mies pyytää kahvia. On sitä mieltä, että onneksi on muitakin kuin porvareita, jotta maailmasta tulisi joskus parempi paikka. E n n n nnakkoäänestys on käynnissä, ja moni vierailija etsii ehdokasta ja puoluetta. Provosoituu hetkessä omista puheistaan mutta kaataa kahviin maitoa ja kiittää kohteliaasti. Siltikään vasemmistoliiton äänestäminen ei houkuttele. Lattialla välkehtii termoksesta yli läikkynyttä kahvia, mökin ohi lipuu TKL:n linja-autoja loputtomana kulkueena. Kansalaiset puhuvat ja heitä kuunnellaan. Vaalimökki. tai ?Kuka marihuanan laillistamista??. Ihmiset kertovat poikkeuksellisen avoimesti omasta ehdokkaastaan. Eräs rouva palaa päivä toisensa jälkeen katsomaan, olisiko hänen ehdokkaansa paikalla. Avaus 19 Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 miettii tulevaisuuttaan Mökkielämää Anni Lahtnen on demariopiskelijoiden (Sonk) pääsihteeri. Hänen pro gradu -työnsä Nepalista nojasi kansainvälisten suhteiden feministiseen teoriaan. M Ka ri Hu lkk o ökki. Sitä vihaa ja rakastaa samaan aikaan. Puolueemme tai ehdokkaamme ei aina kelpaa, mutta kahvi kelpaa kaikille. On sitä mieltä, että onneksi on muitakin kuin porvareita, jotta maailmasta tulisi joskus parempi paikka
Pienissä työnantajayrityksissä yrittäjän tulotaso jää monessa tapauksessa selvästi alhaisemmaksi kuin hänen oman alansa työehtosopimuksen mukaiset minimipalkat ovat. Jos molemmat osapuolet eivät tähän suostuisi, seurattaisiin voimassa olevaa työehtosopimusta. . SAK:n Janne Metsämäki muistutti taannoin, että yleissitovuus suojaa myös yrityksiä vääristyneeltä kilpailulta, kun poljetuilla palkoilla ei voi kilpailla. Vanhanen ei usko alipalkkauksen yleistyvän. Työntekijän turvaksi voitaisiin ottaa Vanhasen mielestä mallia maista, joissa käytössä on minimipalkka. . Silloin minimipalkka ei toimisi kynnyksenä palkata töihin heitä, joiden osaamistaso ei ehkä ole riittävä tämänhetkiseen työehtosopimuksen mukaiseen vähimmäispalkkaan, Vanhanen perustelee. Vanhasen mielestä vaikeasti työllistyville saattaisi löytyä nykyistä herkemmin töitä esimerkiksi vähemmän osaamista vaativista avustavista tehtävistä. Nostivatko tämän kirjoituksen ajatukset pulssia, herättikö juttu tarpeen kommentoida. Yritys, joka tarjoaisi alan sopimuksissa normiksi asetettua palkkaa alempaa liksaa, häviäisi Vanhasen mukaan hyvistä työntekijöistä käytävässä kilpailussa. ?Minimipalkka riittävän alas? Jos Suomessa päätettäisiin siirtyä vähimmäispalkkaan, täytyisi sen olla Vanhasen mie- Suomen yrittäjien Rauno Vanhanen haluaisi yrityksiin enemmän mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen. Olosuhteet ovat muuttuneet niin paljon, Vanhanen perustelee. Vanhasen mukaan ennen työnantajayritykset olivat selvästi suurempia, työntekijän talous usein työnantajan taloutta huonommissa kanti- missa ja koulutustaso alhaisempi. Nykyään tutkinnon suorittaneita on enemmän, uudet työpaikat syntyvät usein pieniin yrityksiin ja taloudellinen epäsuhta työnantajan ja työntekijän välillä on pienentynyt, Vanhanen listaa. . Suomen yrittäjien mielestä olisi syytä käydä keskustelua työehtosopimusjärjestelmän uudistamisesta. . Kun yrityksiin tulee kriisitilanteita, se johtaa nyt helposti lomautuksiin ja irtisanomisiin, Vanhanen sanoo. Pelivaraa vaikeisiin tilanteisiin Vanhasen mielestä sopimusjärjestelmää voitaisiin uusia jopa siten, etteivät mitkään työehtosopimukset olisi ehdottomasti velvoittavia. Työlainsäädännön pakottavista normeista ei kuitenkaan saisi poiketa, Rauno Vanhanen painottaa. Vanhanen korostaa, että kyse olisi sopimuksesta, jossa työnantaja sitoutuisi palauttamaan työehdot entiselleen, kun tilanne paranee. Sillä on Vanhasen mukaan suora vaikutus työllisyyteen. . Kirjoita näkemyksesi Demokraatin yleisönosastoon: toimitus@demari.fi ?Perusteita yleissitovuudelle ei enää ole? Rauno Vanhanen muistuttaa, että valtaosassa EU:n jäsenmaita pärjätään ilman työehtosopimusten yleissitovuutta. . Jos nyt Suomessa mietittäisiin jonkinlaista vähimmäistyöehdot turvaavaa järjestelmää, tuskin päädyttäisiin tällaiseen yleissitovuuteen, joka tällä hetkellä on. Yhteisellä työnantajan ja työntekijöiden välisellä sopimuksella voitaisiin esimerkiksi siirtää palkankorotuksia tai vaikka alentaa väliaikaisesti palkkoja. . Jos yleissitovuudesta ei luovuta kokonaan, pitäisi sen sisältöä ainakin muuttaa siten, ettei se olisi niin ehdottomasti velvoittava kuin se nyt on, Vanhanen sanoo. Vanhasen mukaan yleissitovuus kahlitsee, kun paikalliseen sopimiseen on niukasti mahdollisuuksia. 20 Avaus Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 Suomen yrittäjien Rauno Vanhanen uudistaisi työehtosopimusjärjestelmää ?Yleissitovuus vie työpaikkoja? S aa t ua! oi s o v pro Kari Hulkko Työehtosopimusten yleissitovuudesta on enemmän haittaa kuin hyötyä, väittää johtaja Rauno Vanhanen Suomen yrittäjistä. Työehtosopimusten yleissitovuus on Vanhasen mielestä kahle. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demari.fi ?Työntekijöiden saama vastike toisin sopimisesta voisi ensivaiheessa olla, että säilytetään työpaikkoja, joista muutoin pitäisi luopua.? lestä alempi kuin nykyiset työehtosopimusten minimit. Yhteiskunnan määrittelemät minimitoimeentulon rajat sen pitäisi kuitenkin täyttää. . Se on johtanut siihen, että menetetään tarpeettomasti työpaikkoja. Perusteet palkansaajan suojanormistolle ovat Suomen yrittäjien mielestä poistuneet, hän sanoo.. Sitä pienemmillä palkoilla ei voisi kilpailla. Toisaalta uskon, että palkkatasojen kohdillaan pysymisestä huolehtii myös normaali kilpailu työpaikoista, Vanhanen sanoo. Normaalisitovat työehtosopimukset ja niiden mukaan määräytyvät palkat asettavat Vanhasen mukaan tietyn normin. Työntekijöiden saama vastike toisin sopimisesta voisi ensivaiheessa olla, että säilytetään työpaikkoja, joista muutoin pitäisi luopua, Vanhanen kuvailee. Tuloksena poljetut palkat? Suomen yrittäjien esitys yleissitovuuden poistosta on poikinut kommentteja, joissa uskotaan yleissitovuuden poiston johtavan palkkojen polkemiseen
En halua käynnistää väittelyä kuluneesta aiheesta, mutta toteanpa vain, että tavalliselle äänestäjälle on aika käsittämätöntä, miksi sosialidemokratian toinen kirjoitusasu on syntiä. SDP:n kannatus ei kiinnosta äänestäjiä. Äänestäjiä kiinnostaa, mitä SDP tekee. Kolmanneksi ajatustavan muutokseksi ehdotan tässä ja nyt -asennetta. Puolueesta tulee pelkkä keino saavuttaa jotain tärkeämpää. Se ei kuitenkaan haittaa. Jos puolueet yhä odottavat ihmisiltä samanlaista tunteisiin perustuvaa sitoutumista kuin ennen, ne jäävät yksin odottelemaan. T n n n osiseikan tunnustaminen merkitsee puolueille joitakin muutoksia ajattelutapoihin. Ensinnäkin etenkin demareiden pitää lakata pyörimästä oman kannatuksensa ympärillä. Ymmärrän, miksi media tekee mielellään juttuja toisensa perään SDP:n kurjasta kannatuksesta. Voi vain vilkaista ison kaupungin vappumarssia todetakseen, että paikalla on paljon väkeä, niin nuoria kuin vanhoja. Väitän kuitenkin, ettei perinteistä ole pakko tykätä. Hyöty saavutetaan kuitenkin oikealla journalismilla, ei yksisilmäisellä instituution mainospropagandalla. Kaikella ponnistelullaan nykyaikainen innostava puolue ei saa ihmisiltä rakkautta eikä ihailua. Puolueen pitkän historian päättyminen, unohtuvat työväenlaulut, kuivettuvat kokouspullat ja aktiivien hiipuva uurastus soppatykeillä liikuttaisivat hyvin harvaa. M n n n iksi latelen tällaista ikävää tekstiä. Avaus 21 Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 Jos puolueet haluavat saada lisää kannattajia, niiden pitää lakata etsimästä rakastajia. Näkökulma Tua Onnela Puolueen arvo U seimmilla tämän tekstin lukijoilla on SDP:hen jonkinlainen tunneside. Ne ajat, jolloin suuret joukot ihmisiä rakensivat identiteettiään puolueiden kautta, ovat yksinkertaisesti ohi. Avaan sitten lehden tai television, siellä demarit itse taivastelevat, miten kurjasti puolueella menee. Jos koko haastattelu ei mene SDP:n tilan puimiseen, vähintään ohesta löytyvät haastateltavan ?Näin SDP nousuun. Ne heistä, joiden arvomaailma on lähellä SDP:tä, sattaisivat surra Suomen oikeistolaistumista ja pelätä, miten heille tärkeiden asioiden käy. He keskustelevat netissä, osallistuvat tempauksiin, ryhtyvät järjestöjen kuukausilahjoittajiksi, osoittavat mieltä, luopuvat lihansyönnistä, valitsevat Suomessa valmistettuja tuotteita, liittyvät Facebookryhmiin ja allekirjoittavat adresseja. Jos puolueet pystyvät tarjoamaan vaikuttamishalulle yhden toimivan kanavan, sitä varmasti halutaan käyttää. Rakastajia sen sijaan on tarjolla koko ajan vähemmän. Jos tahtoo nukkua vappuna pitkään, saa nukkua. Sillä ei kuitenkaan enää auta lämmitellä. Itse asiassa useimpia suomalaisia ei kiinnosta SDP puolueena pätkääkään. Jos SDP lakkautettaisiin, useimmat suomalaiset eivät itkisi. On täyttä totta, että SDP on taistellut meille äänioikeuden, hyvinvointivaltion ja yhtä ja toista hienoa. Äänestäjiä kiinnostaa, mitä arvoja SDP ajaa ja millaisia päätöksiä tekee. Jos puolueen edustajat käyttävät kaiken aikansa julkisuudessa kannatuksen surkutteluun sen sijaan, että kertoisivat päätöksistä ja arvoista, ei ole ihme, jos äänestäjät vaihtavat puoluetta tai vähintään kanavaa. Tiedoksenne myös: toimittajan kysymyksiin ei ole pakko vastata juuri niin kuin tämä odottaa. M n n n aailman muutokset tunnustava puoluepolitiikka ei voi myöskään tyrkyttää perinteitä. En vähättele perinteiden merkitystä niille, joille ne tuovat iloa. Kokouksista noustaan välillä kadulle osoittamaan mieltä tai nettiin suunnittelemaan ostotempausta. Nykyaikaisen innostavan puolueen äänenkannattajalle pääasia ovat puolueen edustamat arvot, ei puolueinstituutio itse. Se, mikä ei sovi tarinaan, ei ole kiinnostavaa. Sitä sen sijaan en ymmärrä, miksi demarit kenttäaktiiveista nokkahenkilöihin haluavat osallistua SDP:n tuhotarinan jauhamiseen. -teesit. Tiedoksenne: SDP:n kannatus ei kiinnosta äänestäjiä. Se saa vain välinearvon. Äänestäjät eivät tunne kiitollisuudenvelkaa, ja entistä harvempi äänestää tottumuksestakaan. Jos ääniä halutaan, politiikan pitää olla hyvää nyt. N n n n ykyaikainen innostava puolue puhuu siis asioista eikä itsestään. Se tarjoaa perinteitä niille, joille ne ovat arvokkaita, mutta ei tyrkytä muille. Sen toiminnassa satsataan vaikuttamiseen, ei tavan vuoksi istumiseen. Kun arvot vahvistuvat, puolueinstituutiokin hyötyy. Osastojen kokouksissa puhutaan vähemmän jäsenvastaavan varahenkilön valinnasta ja enemmän yhteiskunnan suurista epäkohdista. Välinearvo riittää.. Uskon, että jos puolueet haluavat saada lisää kannattajia, niiden pitää lakata etsimästä rakastajia. Kannattajia on kyllä tarjolla tässäkin maailmassa. Vaikka äänestysaktiivisuus laskee ja erilaisiin yhteisöihin sitoudutaan löyhemmin, ihmiset ovat edelleen kiinnostuneita vaikuttamisesta. Saa ollakin, se on hienoa. Nyt tahtoisin kuitenkin muistuttaa eräästä tosiseikasta: Useimmilla suomalaisilla ei ole SDP:hen tunnesidettä. Ehkä he tuntisivat myös myötätuntoa puolueen näkyviä henkilöitä kohtaan. Mutta siihen se suru jäisi. Arvot ja halu vaikuttaa eivät ole niistä kiinni, eikä puolueiden pitäisi odottaa kannattajiensa automaattisesti kiinnostuvan perinteistä. Päinvastoin puolueiden kannattaa miettiä, mitä perinteitä ylipäätään vaalitaan hampaat irvessä. Media rakastaa tarinoita, etenkin tarinoita syöksykierteistä. Nyt tarinat kertovat esimerkiksi, että Venäjällä on pelkkää synkkyyttä ja kurjuutta, että SDP on täydellisessä lamassa ja että Talvivaaralta ei onnistu mikään. Siksi, että minusta tämän tosiseikan tunnustamisesta voi nousta uudenlainen poliittinen aktiivisuus. En myöskään väitä, että perinteet olisivat kuolleet. Jutuissa annetaan o ah näille arvoille näkyvyyttä y A rj a Jo ki Kuv an kä si tt el ja voimaa ja arvojen kannattajille tietoa, yhteisö ja puheenaiheita. Työväen marssin sanoja ei tarvitse muistaa, jos kappale ei sytytä
22 Avaus Kuukauden kuva Toukokuun erikoisnumero Timo Sparf TORSTAI 22.5.2014
Käydään vaikka yhdessä lenkillä tai jotain . Harrastan hyvää ruokaa ja ulkoilua, katselen TV:stä dokumenttielokuvia, kuten Avaraa luontoa ja Eläintarhassa tapahtuu, joten arkielämäni ei ole kauhean jännittävää. Sinä pörröinen uros, ota rohkeasti yhteyttä. En minä pure. Kaipaisin uusia tuulia. Olen valmis heittäytymään vakavaankin suhteeseen, jos olet se oikea. Tositarkoituksella, Estelle Avaus 23. En ole tärkeilevä enkä turhamainen vaan aivan tavallinen ja iloinenkin, jos sille päälle satun. Voi, mitä elämää, niin aitoa ja innoittavaa. Ranskalaiset esivanhempani kävivät metsästämässä. Kaipaan seuraa, mutta en ole sillä tavalla kokenut, että osaisin tehdä tuttavuutta noin vain. En ole oikein tyytyväinen tähän omaan elämääni. Olen unelmoinut pääseväni kuumailmapalloon tai hyppäämään laskuvarjolla. Valokuva-albumissa on kuvia heistä vesilintusaaliiden kanssa. ehdota sinä. Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 Olen aprikoosin värinen keski-ikäinen naaras Itä-Helsingistä
ajatuspaj 24 Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 ajatuspaja 24 Ajatuspaja Väittelyä ja ajatustenVaihtoa Tällä triolla on pallo kirjaimellisesti hallinnassa. Kari Uotila (vasemmalla), Antti Lindtman ja Mika Lintilä saattavat olla politiikasta hyvinkin eri mieltä, mutta kentällä he puhaltavat yhteen hiileen.
Olemme yrittäneet houkutella Silvia Modigia (vas.) joukkueeseemme, koska tiedämme hänet hyväksi jalkapallotaituriksi, Uotila kertoo. . Minä aloitin futaamisen vasta aikuisena te lakkaduunarina. Tässä sitä ollaan edelleen, Antti Lindtman perustelee pelipaikkaansa. Hän on pelannut vantaalaisissa Korson ja Koi vukylän sekä Tikkurilan palloseuroissa. Viitos divarin pelaaja. . Keskusta on ainakin tois taiseksi ollut gallupennusteissa kärjessä, jo ten Mika Lintilän paikka kärkipelaajana lienee perusteltu. Teksti Seppo Peltoniemi Demokraatti Kuvat Kari Hulkko Demokraatti Suomen lainsäätäjien tiimi on miesten juttu, vaikka säännöt sallisivat myös naispelaajien osal listuvan joukkueeseen. . Ei ole huumorinpilkettä silmäkulmassa. Tämä on totista touhua, Mika Lintilä vakuuttaa. Lintilä hallitsee komiikan. Kun pyöreä nahkakuula lähtee liikkeelle, sa malla poliittinen korrektius loppuu, kolmikko vahvistaa. ?Vilppiurheilijat ottavat dopingia ennen urheilusuoritusta, me nautimme dopingia vasta ottelun jälkeen.? Tapana on ollut, että useat ikävät päätökset syydetään sosialidemokraattien niskaan. Suurin valttimme on nopeus, mutta se ei vält tämättä näy, hän lisää. . Se, mikä vauhdissa menetetään, se pelitaktiikalla voitetaan. Suomi on useamman kerran voittanut parlamenttien välisen jalkapalloturnauksen Euroopan mestaruuden.. Kun huip pujoukkueiden peleistä näytetään televisiossa vain parhaat palat hidastettuina, vastaavasti eduskunnan matsissa näkee koko pelin hidas tettuna. . Paheelliset voimat yrittävät horjuttaa hen kistä tasapainoamme, Mika Lintilä, keskustan kansanedustaja letkauttaa. . Pelissä pai nellaan sata lasissa. . Ajatuspaja 25 Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 Minkä politiikka erottaa, sen jalkapallo yhdistää Pitkä päätyyn ja perään Sanovat, että eduskunnan jalkapallojoukkueen pelit ovat erittäin katsojaystävällisiä. Kai tässä viehättää sama asia kuin kaikkialla muuallakin maailmassa. Futis on urheilulajeista ykkönen, Uotila sanoo. Voisi kuvitella, että joukkue ottaa pelinsä ren nosti, ilman totista torvensoittoa. . Tuollainen on puhtaasti kateellisten panet telua. Mainittakoon, että Olarin Tarmon kasvatti on ei enempää, eikä vä hempää kuin Arsenalin Glen Kamara, hän lisää. Mika Lintilä on nähty vihreällä veralla Toho lammilla KeskiPohjanmaalla kolmos, nelos ja viitossarjoissa. Suosituin urheilumuoto Totista touhua . Samanlaista se on kuin muissakin joukkueissa. Pukukopissa ei kansanedustajaa noteerata yh tään eri tavalla kuin ketään muutakaan. . Kun aikoinani pelasin ensimmäistä kertaa Korson Palloseurassa, päättivät laittaa pisimmän miehen maalivahdiksi. . Sen voi ainakin pää tellä siitä, että hänen kommenttiaan säestävät Lindtmanin ja Uotilan muhevat naurut. Uotilan mukaan erityisesti saksankielisiä maita vastaan pannaan kaikki peliin. Jalkapallo on maailman suosituin urheilumuoto, trio sanoo kuin yhdestä suusta. . Olen innostunut lajista valta vasti. Seurani on Olarin Tarmo. Suomi on useamman kerran voittanut parlamenttien välisen jalkapalloturnauksen Euroopan mesta ruuden. Kyseessä ei ole mikään pilipalijoukkue. Siinä mielessä on oiva ratkaisu, että eduskunnan puolustuksen lo pullisena lukkona on maalivahti Antti Lindtman. Nainen hakusessa Eduskunnan joukkue ei toki koostu pelkästään kansanedustajista. Pyrimme siihen, että joukkueessa olisi mah dollisimman monta kansanedustajaa, Kari Uotila, eduskunnan urheilukerhon puheenjohtaja sanoo. Kyseessä ei ole mikään pilipalijoukkue. Maalivahdin ei tarvitse juosta niin paljon kuin kenttäpelaajien, SDP:n Antti Lindtman toteaa. Eduskunnassa Kari Uotila hyökkää vastusta jiaan kohti vasemmalta laidalta. Vahvistuksena mukana on myös parlamentin virkamiehiä. . Ehkä nopeus, voima ja ketteryys ovat viimeis ten kolmen vuoden aikana hiukan kärsineet. Jalkapallossa hän hyökkää oikealla. SDP pannaan puolustuskannalle. Keskiikä on varsin korkea. . Voi olla, että näin on Kari Uotila (vas.) myöntää
Carl Haglund (r.) on eduskunnan futisjoukkuueen pelaajia. Pääsääntö on, että SDP:n ja vasemmistoliiton edustajat kuuluvat Työväen urheiluliiton seuroihin. Me haluamme olla Euroopan mestareita, Mika Lintilä sanoo, ja nyt silmäkulmassa näkyy jo huumorinpilkettäkin. Mestareita ei kumarrella Eduskunnan futaajat harjoittelevat kerran viikossa keskiviikkoaamuisin kello 7.30. Edusku Po kö lik äl pä us lo ta lutuksel1999 vaaleissa. Sitä paitsi vähän aikaa sitten Suomi pelasi tasapelin hallitsevaa maailmanmestaria Espanjaa vastaan, Antti Lindtman muistuttaa. Kesällä pelataan maailmanmestaruuksista. Mikä maa voittaa? . Touko26 in va n tii lit va t tävään häne vatiin SDP:n toiseksi lit va an tm nd Li 12 kuussa 20 . trapuheenjohtajaksi anedustajaksi Lind ns ka sa an ta lin va Ennen Hän nuorisosihteerinä. sa :s K SA i el nt ke man työs seen kuorma-autoa. on myös ajanut työk TORSTAI 22.5.2014 Kylkiluita poikki Doping on urheilun kirous. Jukka on edelleen joukkueen pelaajalistalla. Taitaa olla jo 27. 26 Ajatuspaja Toukokuun erikoisnumero . Belgia, Kari Uotila vastaa epäröimättä. Lindtman ja Lintilä veikkaavat Espanjaa. . TUL:n puheenjohtaja on SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero. maalivahti n kansan(11.8. Pojat, te ette näköjään tiedä, miten kova joukkue Belgia on, Uotila puolustautuu. Mika Lintilä . Espoolainen Uotila on myös kotikaupunginosansa seuran, Olarin Tarmon, puheenjohtaja. Parlamentissa on aina istunut myös menestyneitä urheilijoita. Näissä kansanedustajan duuneissa jalkapallo on henkireikä, Antti Lindtman sanoo ja Uotila sekä Lintilä nyökkäävät hyväksyvästi. Löytyypä nykyisestä eduskunnasta myös yksi pelaaja, joka on pelannut jalkapalloa mestaruussarjatasollakin. Sitä paitsi emme ota dopingia pillereinä vaan nesteenä eri vahvuuksilla, trio naureskelee. Banketeissa on ilo irti. a e ik o ? a il t o U i r Ka laitahyökkääjä ton kan) on vasemmistolii 55 19 .1. (4 a il ot U i Kar ginvaltuuon Espoon kaupun ila ot U a. aj st du ne sa an urhei. Ei tarvitse odottaa niin pitkään. Ei me seurata, mitä puoluetta vastustajamme edustavat, mutta silloin, kun Itävallan joukkueessa oli mukana äärioikeistolaisen Jörg Haiderin puolueen pelaajia, ainakin minä katselin heitä hiukan tarkemmalla sihdillä, Kari Uotila sanoo. . 1982) on SDP: an tm nd Li ti nt A toiminut kansanon än H . ta al ta edustaja Van t Vantaan ta 2011. Jääkiekkoliiton valtuustoon kuuluva Lauri Ihalainen (sd.) on säilyttänyt luottamustehtävänsä ministerinäkin. Joskus on pelien jälkeenkin katkennut kylkiluita, Kari Uotila sanoo vakavalla naamalla. Porvaripuolueiden kansanedustajat taas ovat perinteisiä porvariseurojen jäseniä. Ei se kuitenkaan ihan näin simppelisti mene. Esimerkiksi keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen on TUL:n jäsenseuran Kellokosken Alun puheenjohtaja. Vihreiden Tuija Brax on Koripalloliiton vaikuttajia ja entinen aktiivipelaaja, joka muuten edusti TUL:n seuraa Pirkkalan Viriä. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) tunnetaan helsinkiläisen Puotinkylän Valtin (TUL) toiminnasta. Kansanedustaja Kari Uotilalla (vas.) on ollut pitkään luottamustehtäviä sekä Palloliitossa että Työväen urheiluliitossa. Hän väitti, että eletään vuotta 3 000 ennen kuin Suomi voittaa jalkapallossa Brasilian. . Vilppiurheilijat ottavat dopingia ennen urheilusuoritusta, me nautimme dopingia vasta ottelun jälkeen. Hän on eduskunn 92 19 ta es od vu u tt te htaja. lukerhon puheenjo n noussut Uotila pu aa nt ku us ed 95 19 Vaaleissa takaisin syyskuussa i us no n hä ta ut m tosi 2007, 2008. Uoksi nousemistaan ja ta us ed an ns ka Ennen nä pääluottamusmiehe ja ä än pp se vy le i tila toim ngin telakalla. Masa-Yardsin Helsi . Talvisin pelataan sisäfutista torstaiaamuisin. . Eduskunnan nahkakuulan potkijat myöntävät käyttävänsä dopingia. . Kou en od vu n tii lit va ä til tti. otieteiden kandidaa taan hän on hallint ka esitti, että telejo , ää m yh ör ty i ht Lintilä jo iseen perustuvasta m ta is om en tim ot visiovastaan a luovuttaisiin ja ti st su ak om si vi le te n 224 euron pakollinen 175 euro e ill ik ka iin is tä et lalle sääd mediamaksu. Arkadianmäellä ei pelkästään istuta Urheiluharrastus on levittäytynyt käytännössä kaikkiin eduskuntaryhmiin ja Jyrki Kataisen (kok.) hallitukseen. Nykyisistä ministereistä joka toisella on jonkinlainen urheilutausta. Me emme kumartele entisiä mestareita. Uskokoon ken haluaa. Suomi nousee ahdingosta Selostajalegenda Paavo Noponen ei ollut jalkapallon ystävä. kärkipelaaja kansan66 ) on keskustan 19 4. 5. (1 ä il nt Li a Mik n jäsen ja in kunnanvaltuusto m m la ho To , ja ta us ed ntaan Linuttu oy:ssä. Tätä nykyä kansanedustajia ovat muun muassa kokoomuslaiset hiihdon maailmanmestari Marjo Matikainen-Kallström, tupla pitkien matkojen Euroopan mestari Juha Väätäinen sekä jääkiekkomaalivahti Sinuhe Wallinheimo. Eduskunnassa on erilaisia harrastekerhoja pilvin pimein. Liikunnallisista harrasteista suosituimmat ovat eduskunnan urheilukerho, puheenjohtajana Kari Uotila (vas.), eduskunnan kalakerho, puheenjohtajana Jussi Halla-aho (ps.) ja eduskunnan eräkerho, puheenjohtajana Raimo Piirainen (sd.). perättäinen kausi, Uotila valistaa. . Hän on SDP:n Jukka Gustafsson. Seuroina olivat Tampereen Pallo-Veikot ja Tampellan Palloilijat. Antti Lindtman . Hän on ollu edustajana vuodes johtaja, johon tehen he pu n to us tu al kaupunginv -vuotiaana
Tarvitaan panostuksia Usein väitetään markkinoiden toimi- kasvuun ja työllisyyteen . Samalla pitäisi pystyä katsomaan kokonaiskuviota laajemmin eli kiinnittää huomiota sosiaalisten ongelmien ratkaisuun. Ylivoimaisesti suurin sosiaalisia ongelmia aiheuttava asia on Euroopan massiivinen työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys. investointeja van parhaiten, kun ne saavat toimia täy- sekä eurooppalaisella että kansallisella sin vapaasti. En usko, että työpaikkoja luodaan EU-taKu va k ooste son vippaskonsteilla. A r ja J o k ia h o Työllistävät projektit, joihin pumpataan miljardeja euroja, valitettavasti usein johtavat tarpeettomiin tai vähemmän optimaalisiin investointeihin. Ei ole varaa siihen, että työllistetään toiset kaivamaan ojaa ja toiset täyttämään sitä. Varsinkin pankkisektorilla tämä on ollut ilmiselvää. Markkinoiden sääntely ei tarkoita, että markkinoiden toimintaa estetään. Yhdessä luoduilla pelisäännöillä voidaan tähdätä siihen, että sekä markki- Kaksi näkemystä yhdestä väitteestä. nat että hyvinvointivaltio pelaavat paremmin. Hyviä esityksiä sääntelyyn ovat esimerkiksi rahoitusmarkkinavero ja pankkien toiminnan eriyttäminen siten, että spekulatiiviset toiminnot erotetaan muusta pankkitoiminnasta. Mo- voimakkaasti viimeisen kolmen vuoden nissa maissa esimerkiksi työturvallisuu- aikana. Näitä asioita pitäisi viedä eteenpäin. Kun 14 miljoonaa nuorta on vailla työtä tai opiskelupaikkaa, se vaikuttaa koko eurooppalaiseen yhteiskunnan kehitykseen. Markki- tytään käynnistämään kasvua, joka taas nat eivät ole kyenneet korjaamaan vir- luo kulutusta ja kysyntää ja sitä kautta heitään, vaan valtioilta on kaivattu apua työllisyyttä kaikkialle Eurooppaan.? kriisiin. varapuheenjohtaja Henkilöstö on tiukoissa dessa olla vetovoimainen tilanteissa osoittanut valmiutensa etsiä työnantaja, ei tällainen saa toistua. Pankkien ja ralisesti ja missä asioissa kansallisen sään- hoitussektorin sääntelyä on kiristetty telyn sijaan toimitaan EU:n tasolla. kansallisesti koulutuspolitiikassa ja EU:n tasolla myös tuotekehityksen rahoituksessa. jälleen pitää varoa, ettei synny päällekkäisten prosessien sekamelskaa. Talouden pohja on vahvistumassa. Sen sijaan rahoitusta hakesiä tulkitaan. valle pienyritykselle sillä on merkitystä. Joissain asioissa EU-tason sääntely Rahoitusmarkkinaveron myötä tällaisen on kuitenkin paikallaan. Lomautukset ei- hyvin, mutta yt-neuvotteluissa he eivät vät ole maailman parhaita, mutta ne suostuneet mihinkään.?. Henkilöstö on suhtautunut tähän taa joitakin maksuja. Jos rahoitustaakaksi jo olemassa olevien kansallis- markkinaverolla halutaan suitsia spekuten säädösten päälle. latiivisia liikkeitä, ei 0,01 prosentin vaSiinä pienyrittäjä joutuu kummissaan rainsiirtoverolla ole sellaiseen mitään miettimään, miten näitä kaikkia säädök- vaikutusta. Tarratkaisuja, joilla kuluja voidaan pitää ku- vitaan rakentavampaa, yhteisöllisempää rissa. Se on vaikuttanut selvästi siiden puitedirektiivi ja sitä tarkentavat di- hen, millä ehdoilla pankit ovat valmiita rektiivit tulevat uutena sääntelyn tasona myöntämään rahoitusta. Demareiden Kokkolan kaumielestä näin raskaassa toisuhteen. punginhallituksen minnassa ei ole järkeä. Jos aiomme tulevaisuu1. Jos lupaukset eivät pidä, on riski, että kokonainen sukupolvi kokee eurooppalaisen demokratian epäonnistuneeksi ja omat vaikutusmahdollisuutensa mitättömiksi. Napit vastakkain Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Vastaan ?Varsinkin sääntely, jossa oikeuslainsäädäntöä, jotta luovan teollisuuden kehikansallisen sääntelyn päälle leimataan uutta EU-tason tys ei kompastu siihen, että Kai Mykkänen sääntelyä, synnyttää sekajoutuu käymään läpi 27 eri Johtaja melskaa. Meidät peginhallituksen jäsen lasti kirjanpidollisesti säästämistä ja parhaita keinoja ainoastaan liikelaitosten hyvä tulos toteuttaa palvelut niin, että rahat riittäja muun muassa valtion päätös aikais- vät. On ymmärrettävää, että yt-neuvot- ja henkilöstöä kunnioittavampaa henkiteluissa henkilöstö kuitenkin meni kuo- löstöpolitiikkaa.? Vastaan tuovat lyhyellä aikavälillä ?Päätös ei ollut väärä, sillä talous pitää saada säästöjä. oikenemaan. kasvaneina sosiaalikuluina, työttömyyskuluina, vähentyneinä verotuloina ja sitä kautta myös pienentyneenä kykynä ratkoa sosiaalisia ongelmia. Eurooppalainen nuorisotakuu on positiivinen signaali, mutta sen toteuttamiseen ei ole ohjattu riittävästi voimavaroja. Siihen ainoa tehokas ja kestävä tapa on saada Euroopan talous kasvuun. Työpaikkoja syntyy, jos Eurooppa ponnistaa kasvuun. On hyvä, että EU:ssa puhutaan nuorisotyöttömyydestä, mutta vastuu hyvinvointipalveluista ja työmarkkinapolitiikassa on valtioilla . Viimeistään muihin vastaaviin julkisen talouden keiviimeisten vuosien aikana tämä on ha- noilla tehtäviin hankkeisiin. Kaupunki Meillä on ollut sopeuttamisPentti Haimakainen ottaa 18 miljoonaa velohjelma, jossa yhdessä henki(kok.) kaa, ja toiminta menee lökunnan ja hallintokuntien Kokkolan kaupunkanssa haetaan tehostamista, miinuksella. Se näkyy kaikessa . On perustel- rahoituksen hankinta kallistuisi. tua esimerkiksi harmonisoida tekijänEU:n tulee puuttua sosiaalisiin ongelmiin, kuten työttömyyteen. EU-säännöksillä tekijänoikeuslainsäädäntöä Elinkeinoelämän voidaan ja pitää luoda tavaikka kaupallistaakseen keskusliitto sapuolinen kilpailukenttä mobiilipelin eri maissa. asioissa, joissa on yhteisMyös ilmastopolitiikassa markkinat. on järkevää toimia EU:n tasolla. Rahoitusmarkkinavero ei ole mielesSitä pitäisi kuitenkin katsoa nykyistä tarkemmin, mitkä asiat sovitaan kansal- täni järkevää sääntelyä. On hirSDP:n kakauteen, joka osaltaan vittävän ongelmallinen tieurovaaliehdokas lisää sosiaalisia ongelmia lanne sekä hyvinvointivaltioiden että demokratian ja vahingoittaa hyvinvoinkannalta, jos markkinat määräävät ja tivaltioiden rahoituspohjan rakennetta. poliitikot toimivat markkinoiden asetNyt tarvitaan selvä muutos talouspotamilla reunaehdoilla. litiikan linjaan. Niillä pysvaittu virheelliseksi näkymäksi. Ajatuspaja 27 Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 ?EU:n tulee asettaa tiukemmat rajat markkinoille? Puolesta ?Meidän pitää palata siiOikeistovetoinen taloushen, että politiikka määpolitiikka on tuominnut Euroopan nollakasvun tai rittää talouden reunaehdot Kaisa Penny hyvin matalan kasvun aieikä päinvastoin. Jos sama raha käytetään esimerkiksi tuotekehitykseen ja kilpailukykyiseen verotukseen, syntyy jotain kestävää.? ?Kokkolan päätös lomauttaa oli väärä? Puolesta ?Porvaririntama esitti yt-neureensa. On tärkeää, että takuu toteutuu. Sanotaan, että markkinat tasolla koulutukseen, infrahankkeisiin ja korjaavat itse ongelmansa. Tieto votteluiden käynnistämistä, on aiheuttanut vastusja kaupunki päätti lomautKari Urpilainen (sd.) tusta lomautuspäätöksen taa henkilöstöä. Se vaatii ennen kaikkea kilpailukyvyn säilyttämistä ja voimakasta osaamiseen panostamista
Elämäntavan kohtuullistaminen voisi kulkea käsi kädessä esimerkiksi nelipäiväisen työviikon tai lyhyempien työpäivien kanssa, jolloin työtä myös riittäisi useammille, hän kirjoittaa. Epävarmuus koettelee yrittäjää ja palkansaajaa Suomen yrittäjien viime vuoden lopussa julkaisema selvitys osoittaa, että tyytyväisimpiä työaikoihinsa, palkkaansa ja esimiehiinsä ovat alle kymmenen hengen yritysten työntekijät. Selvityksen mukaan pienissä yrityksissä kiire ja työtahti ovat lisääntyneet vähemmän kuin isojen yritysten työntekijöillä. Ihmettelen, mistä työstressi johtuu. Hän esittää työn jakamista nykyistä tasaisemmin. . Keskusjärjestö painottaa hyvän työnsuunnittelun ja sujuvan esimiestyön ennaltaehkäisevää vaikutusta. Laura Manninen puolestaan nostaa esiin ympäristönäkökulman. Hän pitää kiirettä ja huonoa johtamista pahoinvoinnin syinä ja peräänkuuluttaa reilua johtamiskulttuuria. EU:n Terveellinen työ -kampanjan materiaaleissa muistutetaan, että työperäinen stressi ei ole yksilöllinen heikkous vaan raati Kansalaisjärjestöaktiivit keskustelevat ajankohtaisesta aiheesta raadin omassa Facebook-ryhmässä. Toukokuiseen työelämäkeskusteluun osallistuivat Milla Leppänen Metalliliiton ja Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus Saskin edustajana, Laura Manninen Suomen luonnonsuojeluliitosta, Petra Peltonen Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:stä, Markku Pietikäinen Eläkkeensaajista ja Anne Silver Suomen yrittäjistä. organisaatioon liittyvä kysymys. Esimerkiksi Ammattiliitto Pron keväällä julkistaman työmarkkinatutkimuksen mukaan toimihenkilöiden tyytyväisyys työelämään on huonontunut viime vuodesta. Käytännössä yksityisen sektorin palkansaajat ovat vain noin 62-prosenttisesti tyytyväisiä työelämäänsä. Samalla myös tyytyväisyyserot ovat kasvaneet. Vaikka jatkuvat henkilöstövähennykset, tiukentuvat tavoitteet ja kasvava työmäärä voivat turruttaa, jokaisen olisi hänen mielestään kuitenkin huomioitava myös työn myönteiset puolet. . Minun arvojani ovat ammattitaito, osaaminen, luotettavuus, suvaitsevaisuus, avoimuus ja läpinäkyvyys, hän listaa. Sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta Mutta miten opiskelija suhtautuu tulevaisuuden työelämään? Petra Peltonen valottaa tilannetta korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta ja kuvai- lee, millaista kuvaa työmarkkinoista nuorille luodaan. Hänen mukaansa nuoret saavat alati kuulla, että vakituiset työpaikat ovat kiven alla ja pätkätyöt heidän arkeaan ja että uran aikana on kouluttauduttava monta kertaa uudestaan. Lisäksi töitä on tehtävä nykyistä pidempään, eivätkä eläkkeet siltikään reilun 40 vuoden päästä ole edes nykyisellä tasollaan.. Nyt työperäistä stressiä pyritään selättämään EU-kampanjalla, joka lanseerattiin huhtikuun alussa. Ajankohtaista työelämän tutkimustietoa löytyy myös kotimaasta. Itselläni on ainakin sen verran itsekunnioitusta, etten antaisi kenenkään viedä (mielen)terveyttäni, en varsinkaan työnantajan, hän kirjoittaa. Osin yleinen tyytymättömyys heijastuu hänen mukaansa myös ammattiliittoihin: toisaalta työntekijöiden mielestä liitot eivät tee tarpeeksi, Sirpa Taskinen Demokraatti sirpa.taskinen@ demari.fi toisaalta taas työntekijöiden järjestäytyminen ei suinkaan ole enää itsestäänselvyys. . Työntekijät kokevat stressiä, jos työn vaatimukset ylittävät heidän kykynsä selviytyä niistä. SAK:ssa työstressin taustatekijöinä pidetään muun muassa työelämän epävarmuutta, henkilöstön vähyyttä ja väkivallan uhkaa. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan yli puolet eurooppalaisista työntekijöistä kokee stressin olevan yleistä omalla työpaikallaan. Saman tutkimuksen mukaan neljä kymmenestä työntekijästä tuntee, että työpaikalla ei osata käsitellä stressiä ja kiirettä oikein. Raati pohti muun muassa, onko työelämä todella kurjistunut ja miten ongelmiin pitäisi puuttua. Työ jakautuu epätasaisesti Kiire puhuttaa useimpia raadin jäseniä. Epävarmuudessa työteho ja työn mielekkyys kärsivät, hän kommentoi. Kaikilla on vastuu omista asenteistaan Raadin jäsen Milla Leppänen painottaa jokaisen omaa vastuuta. 28 Ajatuspaja Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 Työperäistä stressiä vastaan kampanjoidaan EU-tasolla Hukkuuko työn ilo aikapulaan? Työstressi on yhteinen huolenaihe Euroopan unionissa. Laura Manninen pohtii, onko maailmanmeno yleensä ottaen muuttunut nopeammaksi esimerkiksi viestintäteknologian kehityksen myötä. Alle kymmenen hengen yrityksissä tehdään vähiten palkattomia ylitöitä, ja työntekijät kokevat, että heidän elä- mäntilanteensa otetaan huomioon työssä. Anne Silver peilaa työelämää liki kymmenen vuoden yrittäjäkokemuksella. Hän miettii, onko ahneus lisääntynyt ja korostaa arvojen tärkeyttä työelämässä. . Kiireen ohella hän kiinnittää huomiota työmarkkinoiden epävarmuuteen ja muistuttaa tulevaisuudenuskon tärkeydestä. Hänen mielestään yrityksissä johdon tehtävänä on myös katkaista siivet epävarmuutta lisääviltä huhuilta. . Kenen puolesta liitot sitten neuvottelevat, Leppänen ihmettelee. Joukkohenkeä peräänkuuluttaa myös yli 30 vuotta järjestöelämässä mukana ollut Markku Pietikäinen. Epävarmuus työn jatkumisesta on varmasti palkansaajilla iso stressinaihe, kun se on sitä yrittäjälläkin. Toisaalta jopa joka kymmenes toimihenkilö kokee työelämän kurjaksi, mutta toisaalta yhtä moni pitää työelämää loistavana. Demokraati ruoti toukokuussa työelämää viiden raatilaisen voimin
Jotta tuleva työelämä ei tuntuisi niin masentavalta jo etukäteen, haluamme luottaa siihen, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pitää huolen tulevaisuudessakin. 040 021 2460, Jarkko Tenkula p. Suomen yrittäjien selvityksen mu- Ku kaan tyytyväisimpiä työaikoihinsa, palkkaansa ja esimiehiinsä ovat alle kymmenen hengen yritysten työntekijät. va ko os te ?. Ammattiliitto Pron keväällä julkis- taman työmarkkinatutkimuksen mukaan joka kymmenes toimihenkilö kokee työelämän kurjaksi mutta toisaalta yhtä moni pitää työelämää loistavana. ?. Opiskelijatutkimus 2014 osoittaa, etAr ja J ok iah o tä kolme neljästä korkeakouluopiskelijasta on tulevaisuuteensa suhteen luottavainen. Vuoden suurin liikunta- ja urheilutapahtuma TUL:n liittojuhla lähestyy. Olethan sinäkin paikalla 6-8.6. Huumo Band . Kaksi kolmesta arvioi, että omalla alalla tulee olemaan hyvä työtilanne. . Sen vuoksi puhumme paljon sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta, kertoo Peltonen. Tykkää Facebookissa: Lakeuden kisat ja olet mukana kisatunnelmissa! Tietoa kisapassien hinnoista, lajeista ja oheistapahtumista: www.lakeudenkisat.fi, Raija Lambacka p. Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 Ajatuspaja 29 Poimintoja työelämätutkimuksista ?. Kiire on nykyään myös osa opiskelua, joten pahimmillaan nuoret ovat jo valmiiksi uupuneita, kun menevät työelämään, Peltonen kommentoi. Kaikesta huolimatta toukokuussa julkaistu Opiskelijatutkimus 2014 osoittaa, että kolme neljästä korkeakouluopiskelijasta on tulevaisuuteensa suhteen luottavainen. 044 355 5919. Seinäjoella? Varmista osallistuminen ostamalla kisapassi mahdollisimman nopeasti. Ainutlaatuinen tapahtuma tarjoaa jokaiselle nähtävää ja koettavaa - tule mukaan: Yli 40 urheilulajia Kilpailuja lapsille, nuorille, aikuisille, veteraaneille Lapsille ja nuorille oma leiritapahtuma, PowerPark huvipuistoineen Veteraaneille oma liittojuhlatapahtuma! Liikuntanäytöksiä huipentuen spektaakkelimaiseen pääjuhlaan Seinäjoki Areenalla! Monipuolisia kulttuurielämyksiä: retket, tangoa, runoutta, konsertteja.. Kisatunnelmasta huolehtivat viralliset Kisabändit, suoraan Suomen huipulta: Mikael Gabriel & Uniikki! tanssiorkesteri! J
Suomen osuus Kreikan 750 miljardin lainojen takauksista on 8,4 miljardia. ?. Yhdessä korkojen kanssa tuotto kattaa takauksen. ?. Suomi vaatii Kreikalta vakuuksia takausosuudelleen ja saa läpi vaatimuksensa. Kreikan velkajärjestelystä ja yksityisten si- joittajien pääomien leikkaamisesta 50 prosentilla sovitaan.. Eivät kyllä saa takuitakaan kuten Suomi.? Janne Laulumaa 2010 ?. Suomi saa takauksensa vastineeksi Kreikan valtiolta rahaa sijoitettavaksi. Sovittuamme muiden maiden kanssa annoimme Kreikalle kahdenvälisin sopimuksin lainaa. Suomen osuus on 1,6 miljardia. Takaavathan vanhemmatkin lastensa lainoja, mutta eivät he niitä maksa. 30 30 Arki Toukokuun erikoisnumero Faktat haltuun Kolme samaa levyä pyörii, pyörii ja pyörii... arki arki TORSTAI 22.5.2014 Maryna Pleshkun 1) ?Suomi lähettää ja jakaa rahojaan Kreikalle ja kreikkalaisille, siis lahjoittaa aivan pyyteettömästi.? 2) ?Sen takia kotimaassa joudutaan säästämään laspsilisistä ja vanhustenhoidosta.? 3) ?Kreikalla on piikki auki ikuisesti, se saa rahaa, kunhan vain kehtaa pyytää.? Käyttötietoa KesKusteluun ja osallistumiseen Vaalikentillä ja sosiaalisessa mediassa törmää jatkuvasti väitteisiin, että suomalaisten rahat ovat eurokriisissä valuneet vastikkeetta Kreikkaan. . Muu tuki on ollut lainojen takausta. Näinhän se ei ole, mutta tätä käsitystä ei enää muuta mikään, niin voimakasta propaganda on ollut. Euroopan parlamentin jäsenen Liisa Jaakonsaaren (sd.) huokaus on omakohtaisen realistinen. Virheellisiä väitteitä ovat saaneet ampua alas muutkin demariehdokkaat. Siihen olen vastannut, että Kreikka tuli jäseneksi 1981 ja Suomi 1995, ja kysynyt, olisivatko ulkojäsenen muskelit riittäneet.? Kimmo Kiljunen ?Senttiäkään ei ole annettu. Kreikan valtion omaisuus on vakuutena Suomen osuudelle ERVV:n kautta myönnettävälle tuelle. ?. Muiden euromaiden kanssa olemme taanneet Kreikalle lainoja. Kreikan muille maille maksettuja korkoja on laskettu ja laina-aikoja pidennetty. EU ja IMF myöntävät touko- kuussa Kreikalle 1. Lisäksi 1,4 miljardia on laitettu riskien varalta EVM:n rahastosijoituksena, jossa se kasvaa korkoa. lainapaketin 110 miljardia. Suomalaisten rahoja ei Kreikkaan lähetetä ilman vakuuksia, jotka saatiin aikaan SDP:n vaatimuksesta. Tälläkään lisäbudjetin päätöksellä ei rahaa meiltä lapioitu pois.? Ilkka Kantola ?Ainakin suomalaisten olisi pitänyt pistää hanttiin, kun Kreikkaa hyväksyttiin EU:n jäseneksi, koska se ei täytä jäsenyyskriteereitä, on minulle usein sanottu. Kreikan lainoja olemme olleet takaamassa, eikä rahaa ole Suomesta lähtenyt. Suomen osuus Kreikan toisesta, 109 miljar- din tukipaketista on 1,4 miljardia. Suomi saa edelleen kreikkalaisilta korkeampaa korkoa kuin itse maksamme valtionlainoistamme.? Miapetra Kumpula-Natri ?Suomen suoraan Kreikalle lainaamasta miljardista olemme jo saaneet korkotuottoja. Näin he vastaavat: ?Rahaa ei ole annettu, vaan on taattu lainoja. Vielä ei ole yksikään lainaerä langennut takaajien maksettavaksi.? Riitta Myller ?Vanhasen hallitus myönsi aikanaan yhden, runsaan miljardin euron lainan. Vakausrahaston lainanantokyky nostetaan 440 miljardiin.?Pysyvä vakausmekanismi päätetään synnyttää 2013. ?. EU perustaa väliaikaisen vakausrahaston (ERVV). 2011 ?. Laina myönnettiin eduskunnassa kesäkuussa lisäbudjetissa ilman vakuutta. ?
Sijoituksista 30 vuodessa kertyvä 2,25 mil- jardia euroa vastaa Suomen takausosuutta Euroopan väliaikaisen kriisirahaston (ERVV) Kreikalle myöntämistä lainoista. ?. Suomen osuus uudesta 130 miljardin tukipaketista on 2,3 miljardia. Vakuudet olivat hallitusohjelman ehto sil- le, että Suomi voi osallistua ERVV:n kautta myönnettäviin lainoihin. ?. Helmikuussa valtiovarainministerit Jutta Urpilainen ja Evangelos Venuizelos allekirjoittavat sopimuksen Kreikan vakuuksista. ?. EU ei voi antaa lainaa jäsenvaltiolleen. ?. Suomi sopi vakuusjärjestelyistä kreikkalaispankkien kanssa helmikuussa 2012. Näin Kreikassa ?. Kreikkaa on tuettu yhteensä 240 miljardilla. IMF:n lainaohjelma jatkuu vuoteen 2016. ?. Lainaa voi toiselle antaa. Sijoituksilla vakuus tulee katetuksi 30 vuodessa. Vakuus kertyy vaiheittain, koska myös lai- noja Kreikalle myönnetään vaiheittain erillispäätöksin. ?. Kreikan laina-aikojen pidentäminen ja koron maksun ?. Kreikka pääsi talous- ja rahaliittoon vääristeltyään tietoja taloudestaan. 2012 ?. Vuonna 2011 Kreikka jatkaa veronkorotuk- sia, nostaa eläkeikää ja myy omaisuuttaan. 300 000 virkamiestä siirretään eläkkeelle. ?. 50 miljoonan korkotulot vähenevät 10 miljoonaa vuodessa. äkseen vuonna 2014 päättyvän ohjelman jälkeen. salle kuuden lamavuoden jälkeen. nahuutokauppansa neljään vuoteen. ?. takauspaketista poiketen Suomi ei lainaa Kreikalle rahaa vaan antaa takauksia uuden kriisivälineen antamille lainoille. 2013 2014 ?. Sille on vakuudet. Jos Kreikka ei pysty maksamaan lainojaan, vakuustilin hallinta siirtyy Suomelle. ?. Kreikka ei saa pyytämäänsä lisälainaa vaan joutuu jatkamaan leikkauksia talouteensa. ?. Kreikan nuorisotyöttömyys nousee yli 50 prosentin. Timo ?. Suomi sopii vakuuksista osuudelleen Espanjan ?. Jokainen EU-maa vastaa taloudestaan, ei- kä toinen maa voi vastata suoraan toisen veloista. Vakuudeksi saamistaan lainoista Kreikan pankit antavat joukkovelkakirjalainoja investointipankille. Niiden myyntitulot sijoitetaan erillistilille. n a k i Kre t u u tak ?. Kreikan talouden ennustetaan kääntyvän plus- ?. 1. Uutta lainapakettia Kreikalle ei ryhdytä laatimaan ennen toukokuun eurovaaleja. ?. Suomi luopuu osasta korkotuloistaan Kreikan lainoista. Jos Kreikka ei maksa lainojaan, vakuus korvaa Suomen osuuden tappioista, kun Suomi pääsee hallitsemaan vakuustilillä olevia suomalaisten rahoja. ?. EU:ssa ei ole pykäliä yksittäisen maan erottamisesta rahaliitosta eikä siitä, miten maa itse voisi rahaliitosta erota. ?. Pysyvä kriisirahasto aikaistetaan aloittamaan kesällä. ?. Vuonna 2012 palkkojen ja eläkkeiden leik- kaukset jatkuvat. Vastineeksi lainalleen Kreikka aloittaa ta- louskuurin: jäädyttää palkkoja, poistaa ylimääräiset kuukausipalkat, nostaa veroja. Toukokuussa 2010 mellakoissa kuolee kolme ihmistä. ?. Arki 31 Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 Timo Vainio Vakuudet Demokraatti ?. Vuonna 2013 irtisanomiset ja siirrot työ- Nokk voimareserviin jatkuvat. Kolmessa vuodessa karsitaan 150 000 julkisen alan työpaikkaa. Kreikan eron eurosta lasketaan maksavan Suomelle ?. Huhtikuussa Kreikka järjestää ensimmäisen lai- KHO:n päätöksellä. lykkäys eivät lisää Suomen vastuita. Kreikan arvioidaan tarvitsevan lisää lainaa selviyty- lainaohjelmassa. yli 5 miljardia. ?. Kreikan lainoja ei voida antaa anteeksi, ellei Suomikin sitä hyväksy. ?. Kreikka on pahoissa sisäpoliittisissa vaikeuksissa, uudet vaalit eivät tunnu tuovan ratkaisuja ja hallitusten muodostaminen on vaikeaa. Rahaliiton säännöistä ?. Kreikan kanssa solmittu vakuussopimus julkistetaan ?. Toukokuussa euroryhmä toteaa Kreikan to- teuttamat toimet ja vahvistaa sitoutumisensa jatkoon, kunhan Kreikka jatkaa kaikkia sovittuja toimia.. Mielenosoitukset jatkuvat. ala ?. Mellakat Ateenassa jatkuvat. ?. Suomalaislainojen takaajiksi Kreikan valtio on hankkinut kreikkalaisia pankkeja. Vakuuksilla Suomi suojaa Kreikan lainoille antamiaan takauksia. ?
Presidentillä on rennon siisti vaatetus, paita ilman pikkutakkia . Hihat on huolellisesti kääritty ? nyt ryhdytään tuumasta toimeen eikä vain pyöritellä asioita. Ehkä tiiviin vyötäröotteen sijaan olisi sittenkin kannattanut tyytyä klassiseen kädenpuristukseen. AFP Photo / Nicholas Kamm 2 Jenkit ne kyllä osaavat imagon luomisen. Presidentti Barack Obama puhuu toimittajille lounastaessaan varapresidentti Joe Bidenin (oikealla) ja naapuruston kehittämishankeessa työskentelevien henkilöiden kanssa hampurilaisravintolassa Washingtonissa. satuimmepa olemaan tässä lounaalla työporukan kesken, kun toimittajajoukko pelmahti paikalle. Kertakäyttöiset pahvimukit pöydällä . presidentti lounastaa rennosti kansan parissa tavisravintolassa. Amerikan presidentti on kuin yksi meistä.. Näin läheinen vartalokontakti on hieman turhan tunkeileva, kun kyseessä ei ole halailu läheisen ihmisen kanssa. 32 Arki Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 Enemmän kuin tuhat sanaa Nora Vilva analysoi kuvia ja kuvattavien kehonkieltä. Kirjoittajalla on kokemusta sekä lehtikuvien käytöstä että kuvattavana olemisesta. AFP Photo / Pius Utomi Ekpei 1 Kiinan pääministeri Li Keqiang on napannut Nigerian presidentti Goodluck Jonathanin kerrassaan tuttavalliseen halaukseen. Halattavan kasvoilta paistaa lievä huvitus ja hämmennys
Tuplayök! Ensimmäisen sarjan sanat ovat oikeasti ihan harmittomia. Jos ne jonkun korvaan kuulostavat kivoilta, mikäs siinä. Toisen sarjan sanat puolestaan eivät ole harmittomia. Hassu teinivillitys, omakuvien eli selfieiden räpsiminen kännykkäkameralla ja niiden lähetteleminen sosiaaliseen mediaan, on levinnyt kulovalkean lailla myös poliitiikan piireihin. Minun seuraava haasteeni on hypätä hevosella täysimittainen 80 sentin esterata. Yök! Toiseen sarjaan kuuluu . Niin epäreilua kuin se välillä onkin, yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. AFP Photo / Anp Koen Van Weel 4 Katseen voima. Ei kukaan poliitikkokaan sano kotonaan, että häneltä puuttuu osaamista puutarhatöiden osalta. Vaikka selfieitä räpsiikin nykyään ilmeisesti kuka vain ja missä vain, meneekö jossain raja, jolloin selfieiden näpsiminen alkaakin syödä henkilön uskottavuutta esimerkiksi politiikan saralla. Mikä sinusta, Rolle, on suomen kielen hirvein sana? Minun inhokkini jakautuvat yleensä kahteen sarjaan. Poliitikot taas sievistelevät haasteiksi ja haasteellisiksi asioita, jotka oikeasti ovat todellisia ongelmia tai vähintäänkin pulmia tai hankaluuksia. Niissä riittääkin valikoimaa inhokkilistalle, mutta tämän hetken neljä kovinta ovat minusta osalta, toimija, haaste ja osaaminen. Tai kun toimijoiden yhteistyötä pitää parantaa, keillä se ei ole toiminut. Kai on vallan eri asia vaikkapa ihastua juuri häneen kuin myös häneen. Ehkäpä juuri, tai myös, se tolkuttomuus juurikin-sanassa innostaa nuorempaa väkeä viljelemään sitä, vaikka tuskin moni sanan rakennetta paljon pähkäilee. Kirjoitetussa tekstissä taas näkee paljon ilmaisua myöskin, joka ei ole sillä tavalla älytön, mutta -kin pääte on siinä vähintäänkin torttua tortun päällä eli tarpeeton ellei peräti virheellinen. Itselläni on lähes maneerisuutta hipova taipumus kinpäätteen käyttöön, joten tuo pieni kolmen kirjaimen lisähäntä kiinnostaa ja pistää silmään. Esimerkiksi Suomen laivanrakennusosaaminen on yhtä kuin laivanrakennustaidot. Tällä kertaa itseään on ikuistamassa ?vaaliselfieen. Työntekijöiden. Tältä puhekielen osastolta sen sijaan kcväisin ajankohtaistuva säälipleijarit jäytää sielua aika kivuliaasti. Ympärivuotinen ja nyt ehkä noin 6?7 vuotta kestänyt pahoinvointi aiheutuu sen sijaan aivottomasta muotisanasta juurikin, joka on siitä ikävä kieliilmiö, ettei se tunnu haihtuvan kadotukseen millään. eli lähes viikoittain . Se kuulostaakin ihan älyttömältä, mutta ennen kaikkea se on esimerkki sanoista, joilla hämärretään merkityksiä. Jos poliitikko tahtoo terveydenhuollon toimijoilta lisää tehokkuutta, kenen hänen mielestään pitää ryhdistäytyä. Osaaminen voi tarkoittaa myös koulutusta tai kokemusta. Haaste puolestaan esiintyy joskus normaali-ihmisten kielessä mutta ei kylläkään siinä merkityksessä kuin poliitikoilla. Normaalikielessä haasteet ovat innostavia juttuja, joita lähtee suorittamaan mielellään. Louis van Gaal, jalkapalloseura Manchester Unitedin tuore päävalmentaja, viestii intensiivisellä katseellaan peräänantamattomuutta, rohkeutta ja itsevarmuutta nurjertaa tulevaisuuden pelikentillä kuka tahansa vastustaja. Arki 33 Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 Kielen päällä Rolf Bamberg ja Tua Onnela toteuttavat kielipoliisioperaatioita ja pohtivat kielen ilmiöitä. AFP Photo / Sergei Supinsky Pohdintaa matskun(kin) osalta 3 Saksan ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier ja Ukrainan pääministeri Arseniy Yatsenyuk (oikealla) ovat vahingossa päätyneet toisiaan imitoivaan elekieleen, joka tuo tahatonta komiikkaa tilanteeseen. Päinvastoin, sitä viljellään jo ihan varteenotettavissa radio- ja tv-ohjelmissa ja painetussa sanassakin se on alkanut vilahdella. Se on aivan älytön ja sisäisessä ristiriidassaan käyttökelvoton ilmaus. Ilmeettömät kasvot ja voimakas, perääntymätön katse ovat tehokas viestintäkeino. Lehtikuva / Tatu Lertola 5 Me, myself and I. Palveluista päättävien valtuutettujen. yllätys yllätys . Telakoiden työntekijöillä on vankka ammattitaito. Ne etäännyttävät tavallisia ihmisiä päättäjistä, vaikeuttavat politiikan ymmärtämistä ja, no, saavat päättäjät kuulostamaan ärsyttäviltä teeskentelijöiltä. Mikään neljästä esimerkkisanastahan ei kuulu normaaliin puhekieleen. Odotan vain, milloin joku kertoo, että sodat ja pedofilia ovat haasteita. Neljästä poliitikkokielisarjan sanasta ehkä pahin inhokkini on toimija. Sen sijaan hän sanoo, ettei oikein osaa puutarhahommia tai että on niissä huono. Osaaminen-sanan tilalle on tarjolla monia muitakin paljon selkeämpiä ja vähemmän hienostelevia vaihtoehtoja. kuin vaikkapa listat kaikkien aikojen top-kymppi-elokuvista ja -romaaneista, Rolling Stones -bii- seistä tai vaikka SM-sarjapesäpalloilijoiden lempinimistä (ennen vuotta 1998, jolloin rakkauteni lajiin sopupeliskandaalin myötä lakastui). Matskuhan alkaa olla pian jo niin yleiskieltä, ettei se enää pahasti särähdä. On helppo vaatia kaikenlaista, kun ei tarvitse sanoa mitään konkreettista. Osalta-sanasta totean vain, että muutama vuosi sitten sitä ei tarvinnut kukaan. (RB). puolustusministeri Carl Haglund. Ei sitä oikeasti tarvitse kukaan nytkään. Tulokset terveydenhuollon osalta kuuluu ihan yksinkertaisesti terveydenhuollon tulokset. Vai oletko, Rolle, eri mieltä jonkin kohdan osalta, siis jostakin kohdasta. Tiedotustilaisuuksissa kannattaa olla tietoinen myös kameroiden läsnäolosta ja pitää elekieli ja ilmeet hallittuina ja rennon itsevarmoina, oli viestittävä asia mikä tahansa. Ensimmäiseen sarjaan kuuluu erilaisia tekopirtsakoita esineiden ja asioiden lempinimiä, kuten pikkarit, matsku ja mamsse. poliitikkokielen sanoja. Yleisvaikutelmaksi tulee salakavalasti se, että kumpikaan ei oikein tunnu keksivän, mitä lehdistölle tässä nyt pitäisi sanoa. Miten johonkin nimenomaista, ainutkertaista ja rajattua tarkoittavaan vartalosanaan juuri voidaan kytkeä -kin pääte, joka on myös-sanan korvike. (TO) n n n Suomen kielen vastenmielisimpien sanojen ranking-listani elää yhtä vilkkaasti
34 Arki Toukokuun erikoisnumero 232 237 timo harakka kimmo kiljunen 242 riitta 247 mitro myller repo 233 238 243 248 TORSTAI 22.5.2014 236 karjalainen liisa 234 johannes 239 kumpula-natri 240 laulumaa 241 jaakonsaari koskinen reijo paananen kaarin taipale mikael jungner miapetra 235 kantola ilkka anne janne 244 peltonen 245 penny 249 vainio 250 vuolanne 251 tuula Tutustu meihin: eurovaalit.sdp.fi eero kaisa antti anna-kristiina mikkonen 246 razmyar nasima thomas wallgren
inhimillisemmän Euroopan puolesta. eurovaalit.sdp.fi Arki 35. Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 SDP on kansanliike, joka haluaa varmistaa, että Eurooppa toimii kansalaistensa parhaaksi. Markkinoiden Euroopan tilalle tarvitaan nyt työn, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden Eurooppaa. Ole mukana vaikuttamassa suomalaisten tulevaisuuden suuntaan. Äänestä sunnuntaina 25.5
Tekstiviestin lahjoitussumma on 5 euroa. Demokraatti Sudoku Ruudukon jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1-9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. TORSTAI 22.5.2014 Sarjakuvat B.Virtanen - Urja. 36 Arki Kesäkuun erikoisnumerossa 16.6.: ? Minkälainen henkilö on Sanna Marin? Mitä hänelle tarkoittaa punavihreys? ? Maahanmuutto asenteiden mittarina Toukokuun erikoisnumero Vammaistyö näkyy myös EU-vaaleissa Pieni ele auttaa äänestäessä Valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa Pieni ele -keräys kokoaa varoja kotimaan vammais- ja kansanterveystyölle. Auttaminen alkaa läheltä, sillä keräyksellä tuetaan pääosin äänestyspaikan lähellä asuvia. Pieni ele on suuri asia sen saajille. Tavoitteena on piristää keräyksen ilmettä, kannustaa nuorempia lahjoittajiksi ja osallistumaan lipasvahdeiksi sekä parantaa keräyksen tunnettuutta. Toinen puoli menee järjestöjen valtakunnalliseen työhön, josta siitäkin yhdistykset voivat hakea apurahaa paikalliseen työhön. Keräykseen voi osallistua myös verkkomaksulla osoitteessa www.pieniele.fi sekä tekstiviestillä lähettämällä viesti LAHJOITA 5 numeroon 16301. Myös keräyksen nettisivut ovat uudistuneet ja Pieni ele näkyy myös Facebookissa. Keräys on jatkossakin tuttuun tapaan EU-vaalipaikoilla varsinaisina vaalipäivinä sekä ennakkoäänestyksessä. Lahjoitukset jäävät kotimaahan ja puolet siitä oman paikkakunnan vammais- ja terveystyöhön. Keräyksen tunnuslause onkin ?Auttaminen alkaa läheltä?. Pieni ele -keräystä on uudistettu
020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palv.numero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. saakka. Meillä tanssitaan kuutena iltana viikossa. Vaasantie 22, Ylihärmä Puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Rautatienkatu 10, 7. Korson Eläkkeensaajat ry. Lähdemme viettämään 23.5. VAALIVALVOJAISET D-pisteessä Pitkäkatu 50, VAASA vaasa.sdp.fi Tutustu KSR:n upeisiin apurahatarinoihin, lahjoittajien ajatuksiin ja säätiön rahastoihin. Sudokun ratkaisu Nouda tai tilaa KSR:n esite maksutta kotiisi - tai useampi tilaisuuksissanne jaettavaksi. Uusi osoitteemme: l Siltasaarenkatu Helsinki Säästöpankinranta6,2A, 8.krs, Helsinki puh. (03) 230 1510, (03) 230 1515 fax (03) 230 1520 139?/hlö 3 vrk HELSINKI PIRKANMAA 239 Ekovinkki Yhdistystoiminta . krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Arki 37 Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 Kylpyläloma 189?/hlö 30-vuotisjuhlatarjoushintaan! . Sisäänpääsy tanssiravintolaan . Sopiva kypärä tuntuu mukavalta, se ei kiristä vaan istuu napakasti päässä myös otsaa suojaten. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Runsas buffetaamiainen . Uuden kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö Koskee vain uusia varauksia. Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen la 24.5. Bussi lähtee Nikinmäestä klo 9. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi ?Kokoukset Nokian Liljasali Oy Yhtiökokous 3.6.2014 klo 10.00 Härkitie 5, Nokia EKL:n Uudenmaan piirin järjestämää kirkkopäivää Espoon tuomiokirkkoon. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Majoitus 2 hengen huoneessa . http://korso. elakkeensaajat.fi/ p 0400 402 172. . Kokouksessa suoritetaan ehdokasasettelu eduskuntavaaleihin ja seurakuntavaaleihin sekä keskustellaan puoluekokouksen päätöksistä ja EUvaalien tuloksista. Tapanilan Työväenyhdistyksen kevätkauden päättäjäiset ma 26.5. krs, 33100 Tampere aluetoiminnan päällikkö Teuvo Pernu, puh. 010 770 3620 » www.jhl.fi Yhdessä olemme enemmän. Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset viimeistään 23.5. Paluu ohjelman jälkeen klo 14.15. klo 10 Toijalan tori, klo 11.30 Tampereen vaalimökki keskustorilla, klo 13 Kauppakeskus Elo Ylöjärvi. UUSIMAA . Ruokailu buffetpöydästä 1 x / majoitusvrk . (06) 483 1600 www.harmankylpyla.fi Täyden palvelun toimisto hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi Forum Hakaniemi Töölö Itäkeskus Malmi Espoonlahti Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää 010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66630 010 76 66640 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 ?/puh.+0,1209 ?/min) » www.akt.fi Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. Ritva Vilenille (044-038 6170). Bussi kiertää tuttua reittiä. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry 2 vrk Rautatienkatu 10, 6. Jokaisessa pyörässä tulee olla ainakin yksi tehokas jarrulaite, etu-, sivu-, taka- ja poljinheijastimet sekä soittokello. Pimeällä tulisi pyörä varustaa vielä vaaleaa valoa eteenpäin näyttävällä valaisimella. Seuraavaksi voit tarkistaa, täyttääkö kypäräsi turvallisuusvaatimukset. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Tarjoamme kahvit, tervetuloa! ?Hautaus?palvelut Surun kohdatessa et jää yksin Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. krs, 33100 Tampere Avoinna: » www.metalliliitto.fi klo 8.20-12.00 ja 13.00-16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi tsto puh. Johtokunta klo 16. TAVATAAN MARKKINOILLA 23.-24.5. VAASAN TORILLA Vaasa / Vasa Sara Malve Valonia Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Kypärässä olisi hyvä olla myös CE-merkintä. Nykyään kypäriä saa myös kaiken kokoisina ja näköisinä, joten jokainen voi valita tyyliinsä sopivan ja kauniinkin kypärän. Kun lähdet pyörälläsi liikenteeseen, tarkkaile koko ajan muuta liikennettä ja aja sellaista vauhtia, että hallitset pyöräsi yllättävissäkin tilanteissa. Näytä kääntyessäsi suuntamerkkiä ja varmista, että muu liikenne huomaa sinut. Liikennesääntöjen tunteminen on kaiken A ja O. Kevään kerhotoiminta on päättynyt ja jatkuu ke 3.9. 020 774 0370 sähköposti: teuvo.pernu@sak.fi » www.sak.fi/pirkanmaa Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Etelä-Vantaan Sosialidemokraatit ry:n jäsenkokous ti 27.5. klo 19 Myyrmäkitalon kerhotilassa. Turvallista matkaa polkupyörällä Ennen kuin viiletät seuraavan kerran pyörälläsi liikenteen melskeessä, uhraa muutama ajatus pyöräilyturvallisuudelle. Aloita tarkistamalla, että pyörästäsi löytyvät kaikki liikenneturvallisuuslain vaatimat varustukset. Varmista, että sinä et kuulu epätietoisten joukkoon. MUISTA ÄÄNESTÄÄ 25.5. Jokaisessa pyörässä tulee olla ainakin yksi tehokas jarrulaite, etu-, sivu-, takaja poljinheijastimet sekä soittokello. . Voimassa 23.6. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari.fi/ilmoitus, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. klo 17 Tapanilan Työväentalolla, Sompiontie 4, syötävän, musiikin ja hyvän keskustelun merkeissä. Liikennesäännöistä ovat epätietoisia niin pyöräilijät kuin autoilijatkin
18.00 Arvassalo ry: Ostospäätös on maailman pelastus! 18.20 Maria Jotuni: Huojuva talo, osa 98. 07.50 Merisää. Miten tätä tietoa pitäisi hyödyntää? 22.20 Kino Suomi: Viheltäjät (7) (1964) Ranskankielinen kotimainen elokuva kertoo filmirooleihin pyrkivistä nuorista näyttelijäoppilaista Pariisissa. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. Partapojat. 20.55 Kätevä emäntä (7) Osa 7/9. 21.20 Ihmebantu (12) 3/7 Ei voi kaulia. 18.00 - 18.50 Rakkautta berliinin muurin varjossa (12) 19.20 Seitsemän uutiset 19.40 Päivän sää 19.50 Salatut elämät (S) Osa 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 20.00 Silminnäkijä: ulos euroopasta! Mitä ovat karikirjailija Donna Leon on asunut yli 25 vuotta Venetsiassa, jossa rikoksia ratkaisee myös Leonin romaanienhenkilö komisario Guido Brunetti. 19.03 Urheiluradio. 19.06 Suomi tänään. 22.05 Todellisia tarinoita. Eevan valinnat. 20.03 Urheiluradio. 20.06 Sää. 18.50 Iltahartaus. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.53 Maakuntaradio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. O: Ilmari Unho. 09.00 Yle Uutiset. 21.55 Suomi tänään. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 13.03 Urheiluradio. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Dunja potee syvää syyllisyyttä, ja Martin on lohduton. Kummalliset kasvit, erikoiset eläimet ja muut luonnonihmeet askarruttavat, mutta ei hätää. Linda Olofsson asiantuntijoineen vastaa katsojien kiperiin kysymyksiin keskelle metsää tuodussa studiossa. 20.30 Yle uutiset 20.55 urheiluruutu 21.05 eurovaalit: Suuri puheenjohtajatentti 22.30 ulkolinja: euroopan uusjako Venäjä ja länsimaat ovat törmäyskurssilla Ukrainassa - jaetaanko Eurooppaa jälleen? 23.30 Yle uutiset 23.35 Viisi päivää (16) (Five Days II) 1/2. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 09.05 Urheiluradio. Teoksina Birtwistlen Earth Dances & Mahlerin Laulu maasta. 21.35 Tiededokumentti: Kivikautiset juuremme Miksi korkea verenpaine, diabetes, selkäkivut ja allergiat piinaavat meitä. 5/8. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.15 Maakuntaradio. 15.00 Yle Uutiset. 15.00 Yle Uutiset. (16) 00.00 Bones (16) 00.55 Lain nimessä (12) 01.25 Eurojahti 04.00 SubChat TV5 06.00 Kolmas kivi auringosta (S) 06.25 Lasten eläinmaailma: Suloiset eläinvauvat 07.15?08.25 Ihmemies MacGyver (12) 11.25 Kakkukuningas 12.00 Eläintarha 12.35 Lasten eläinmaailma: Suloiset eläinvauvat 13.35 Kellarin kunkku (7) 14.40 Ihmemies MacGyver (12) 15.45 Kolmas kivi auringosta (S) 16.45 Pulmuset (7) 17.15 Kaikki rakastavat Raymondia (S) 17.45 Kellarin kunkku (S) 18.45 5D: Koukussa näpistelyyn 20.00 Myytinmurtajat: Likainen tusina 21.00 Elokuva: Da Vinci -koodi (16) 00.20 5D: Virtuaalimaailman salat (S) 01.20 5D: Läskifetissi (12) 02.20 Suomen pisimmät treffit 03.15 Ankkadynastia 03.40 Ankkadynastia 04.05?05.39 Elokuva: Kolmen kesken (16) JIM 11.00 Krokotiilimies 11.30 Laiva (S) 12.00 Laiva (S) 12.30 Kutsu kylään Ian Wright 13.30 Maistuvimmat liikeideat 14.30 Britannian paras leipomo 15.30 Leijonan luola Kanada 16.30 Maailman oudoimmat ravintolat 17.30 JIM D Henkilökuva: George Clooney (7) 18.30 Britannian paras leipomo 19.30 Suomen huutokauppakeisari 20.30 Poliisit (S) 21.00 Suomen Tulli 22.00 Panttilainaamo 22.30 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (12) 23.30 Poliisit (S) 00.00 Australian rajalla 00.30 Trigger Happy TV (7) 01.00 South Park (12) 02.00 Leijonan luola UK 03.00 Jopet-show (S) 03.35 Älypää-TV LIV 09.00 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 09.30 Sarahin sisustusvinkit 10.00 Tyyliä vai ei 11.00 Sikke?Ruokaa rakkaudella 11.30 Leila leipoo 12.00 Tuhluriprinsessat 12.30 Arvostele mun illallinen Ruotsissa 13.00 Liv D Henkilökuva: Jude Law (7) 14.05 Tyyliä vai ei 15.05 Eden 15.35 Kodikkaasti vuokralla 16.05 Tanssin superäidit 17.00 Hurja remontti 18.00 Maailman övereimmät juhlat (7) 19.00 Supernanny (S) 20.00 Fashion Star 21.30 Kumman kaa (7) 22.30 Liv D: Pikadieetit testissä 23.35 Lemmi, kosi, vältä 00.55 Supernanny (S) 01.55 Asiaa seksistä (S) 02.55?05.00 Älypää-TV AVA 06.00 Aamun AVAus 08.05?08.35 Namaste jooga 09.35 Lääkärit 10.30 Hullut hamstraajat 11.30 Makuja & Elämää 11.50 Kodinkohentajat 12.45 Miljoonan dollarin sisustukset 13.45 XOX Betsey Johnson 14.45 Unelmakoti puoleen hintaan 15.45 Lääkärit 16.35 Makuja & Elämää 16.55 Salatut elämät (7) 17.25 Eastenders (S) 18.00 Frendit (S) 19.00 Saaristoruokaa 19.30 Keidas 20.00 Suurin pudottaja 20.30 Moderni perhe (S) 21.00 Upeat skandikodit 22.00 Suurin pudottaja 22.30 Täydellinen sulhanen (S) 00.40?04.40 Yön AVA YLe RAdIO 1 06.00 Yle Uutiset. 10.55 Pikkujuttu. Mitä olenkin, sinä loit minut. True blood (16) 4/12. Mv. 15.00 15.05 15.10 15.15 Yle uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 eduskunnan kyselytunti (Riksdagens frågetimme). Suora lähetys eduskunnasta. 16.55 Novosti Yle 16.57 Yle uutiset viittomakielellä 17.00 Yle uutiset 17.08 Kyläsairaala (12) Mies paikallaan. 18.00 18.22 18.25 18.30 Yle uutiset Yle uutiset alueeltasi Yle uutiset sää Antiikkia, antiikkia 8/15. 18.55 Suomi tänään. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Hannu Lintu, mezzosopraano Christianne Stotijn & tenori Simon O?Neill. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. 14.03 Ajantasa. 21.25 Julius Katchen soittaa Johannes Brahmsin pianomusiikkia 22.00 Yle Uutiset ja sää. 06.52 Onnea on... 06.54 Keppihevostalli 07.02 Possu Pallero (S) 07.14 Raa Raa, leikkisä leijona (S) 07.24 Lilli ja kukkaisystävät (S) 07.34 Popi Kissa (S) 07.45 Neppajymykerho 07.54 Muumilaakson tarinoita (S) 08.18 Disney esittää: Mainio Manu (S) 08.41 Late Lammas 08.50?08.55 Ruohonjuuritasolla (7) 09.00 Maailman nopein laulutähti 09.30 Yle Uutiset alueittain 10.50 Oddasat 11.05 Tanskalaisten lempikakut 11.35 Keittiössä tuoksuu ruoka 12.15 Arkistokuvia: Vastuu (S) Raittius ja vanhempien (isän ja äidin) vastuu. 12.30 Sydämen asialla (7) Sophien valinta. 13.25 Poretta eli keisarin uudet pisteet (S) (Suomi 1941) Musiikkikomedia näyttelijäseurueen muodostavasta suurperheestä, jonka matriarkkana hyörii kolmasti naimisissa ollut Mona Maskara. 11.03 Maakuntaradio. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Suora lähetys. 18.20 Jääkiekon MM-kisat Puolivälierä 2. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Öölannnissa Marcelo auttaa isäntää viemään sikoja lahdattavaksi, mikä kauhistuttaa lapsia. 16.55 Supersankari energina (7) 10/10. 09.05 Muistojen bulevardi. 10.00 Yle Uutiset. 38 Arki Toukokuun erikoisnumero tv- ja RaDIO-Ohjelmat Torstai 22.5.2014 YLETEEMA MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. 09.40 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.45 EU-vaalikeskustelu 11.40 Kauniit ja rohkeat (S) 12.05 - 12.35 Miehen puolikkaat (7) Pirunmoinen tyttöystävä. 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Koko britannia leipoo: Mestariluokka Karamellivanukas. 15.15 Mitä tänään syötäisiin? Marjainen juustosalaatti ja porsaanfilee 15.20 Middle (S) Elämänmuutoksia. 15.50 Middle (S) Lähdön hetki. Dok: Sissin poika Yle Fem klo 22.00 Vanhemmat lähettivät Zanyar Adamin 5-vuotiaana Ruotsiin. 09.00 Yle Uutiset. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen. Yle Uutiset ja sää. Nämä elämäntapasairaudet johtuvat osin siitä, että olemme pohjiltamme yhä kivikauden ihmisiä. 06.25 Aamusoitto. 07.15 Aamusoitto. 10.03 Ajantasa. 23.03 Taustapeili. 14.00 M-studio. Suora lähetys.. 2643. Rooleissa mm. Michel Strasberg, Maria Doniel ja Jean-Louis Trintignant. O: Eino Ruutsalo. Kymmenen uutiset Päivän sää MTV Sport uutiset Merijalkaväen mies (16) (Yhdysvallat) Sotadraama. Ohjaaja: Sam Mendes, 2005. Pääosissa: Jake Gyllenhaal, Scott MacDonald, Peter Sarsgaard, Jamie Foxx, Lo Ming. 23.40 - 04.00 Teematieto 01.05 - 05.30 Onnensoitto YLE FEM NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 07.25 Disney esittää: Kim Possible (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Pound Puppies (S) 08.25 Vaaleanpunainen pantteri (S) 08.35 Inspector Cartoons (S) 08.45 Yllätyskokki Niki 09.15 Kirsi ja himoshoppaajat 10.20?10.50 Sarahin talo 13.20 Kirsi ja himoshoppaajat 14.20 Yllätyskokki Niki Palkintojuhla. 14.50 Neljät häät Amerikassa Miehet kilteissä. 16.50 deittikamera Treenitreffit. 17.20 Tricked (S) DNA. 18.25 Frasier (S) Selkärangatto- populistiryhmät, jotka saavat ennusteiden mukaan Eurojytkyn? 20.30 Jinsy-saari (7) 3/3. Dokumentissa Leon paljastaa kaupunkinsa rakkaimmat kolkat. 17.45 Ajattelen, siis olen Kuka minä olen. Vuotta myöhemmin heidän onnistui paeta sotaa poikansa luo. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Antiikkia, antiikkia 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Vanha kalkkilouhos 10.00 Kyläsairaala (12) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Yle Uutiset 11.05 Antiikkia, antiikkia 11.35 Eurovaalit Puoluepäivä: Vasemmistoliitto 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Neposen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 22.5. 17.20 Elokuvamusiikin mestareita: Dimitri Tiomkin. 10.05 Kalle Haatanen: Melu ja hiljaisuus. 11.00 Hienostelua. Naispoliisi vie äitiään sairaalaan mutta matka katkeaa kun joku jättäytyy junan alle. Agentit 19.55 Varastojen metsästäjät 20.25 Huutokaupan metsästäjät 20.55 Seiska News 21.00 Ilman johtolankaa 21.55 Criminal Minds 22.50 Elokuva: 88 minuuttia 00.50 Futurama 01.15 Family Guy 01.40 American Dad 02.05 Tabu 02.55 Nolot vartalot 03.50 24Kitchen 04.20?05.59 Sky News Sub 06.00 SubChat 06.30 Astral TV 09.25 Eastenders (S) 10.00?10.55 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Dieetit vaihtoon! 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Viidakon tähtöset 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Formula 1: vapaat harjoitukset 19.35 Tyhjätaskut (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (7) 21.00 Arrow (12) 22.00 Revolution (16) 23.00 C.S.I. 12.55 Suomi tänään. 13.00 Yle Uutiset. 08.17 Maakuntaradio. 08.15 Ykkösaamu. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Urheiluradio. 15.50 Veneilysää. 20.07 Euroopan taivaan alla. Neuvoston ikeessä. True blood (16) 3/12. 07.50 Aamuhartaus. 13.00 Klassista kahteen. Koululaiset tarttuvat filosofisiin kysymyksiin vailla valmiita vastauksia ja pohtivat niitä myös piirtämällä. 12.45 Merisää. 15.05 Kultakuume. 09.10 Sää. 15.55 Yle News. 22.05 Lähikuvassa Sami Hurmerinta. Joonatan ja länkyttävä lätty. 20.30 Pulttibois (S) 21.00 Klikkaa mua (12) Osa 10. Julia ja Julianna. 22.00 22.20 22.25 22.40 21.50 Yle uutiset 22.00 urheiluruutu 22.05 True blood (16) 5. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 06.15 Aamuhartaus. 07.45 Hartaita säveliä. Vielä kohdataan. Alamaailma (16) Osa 3/6: Vanki. 02.30 - 04.00 uutisikkuna 4/6. 20.00 Yle Uutiset. 11.57 Päivän mietelause. Falk pelkää vaimonsa uusien ystävien vaarantavan hänen oman asemansa. 19.00 RSO Musiikkitalossa Suora. 19.50 Fagotisti Pekka Katajamäki?orkesterityötä viidellä vuosikymmenellä. 18.00 Yle Uutiset. 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLe RAdIO SuOMI 05.00 Aamupala. 21.40 Urheiluradio. kausi 22.54 23.47 00.44 01.40 1/12. Pääosissa: Scarlett Johansson, Bradley Cooper, Jennifer Connelly, Ben Affleck, Jennifer Aniston, Drew Barrymore, Justin Long, Kevin Connolly. Ohjaus: Ken Kwapis. 23.45 Ajankohtainen Nelonen 00.15 blue bloods (12) Ammatinvalinta. 01.15 Frasier (S) Selkärangattomia ja jyrsijöitä. 01.45 Greyn anatomia (12) Yksi ainoa hetki. 02.45 deittikamera Treenitreffit. 03.15 - 05.00 Älypää-TV 07.00 Min Morgon 08.30?15.30 SVT:n ohjelmaa 15.56 Onnistuuko elämä maalla. (U) 17.35 uutiset 17.40 Päivän sää 17.45 Jääkiekon MM-kisat Puo- 15.50 Supernanny (7) Läksyon- järvilohi, kumpi vetää pisimmän korren? 17.00 donna Leon, seikkailu Venetsiassa Kiitetty dek- 16.20 Pilanpäiten 16.30 Pilanpäiten 16.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 16.40 Mitä tänään syötäisiin? voituksellinen muukalainen. 18.50 Kerrostaloelämää (7) Yle uutiset alueeltasi Yle uutiset urheiluruutu Yle uutiset Suora linja erätulilla Uistelijat vastaan 04.00 Teematieto gelmia. mia ja jyrsijöitä. 18.55 hS-uutiset 18.58 hS-sää 19.00 Neljän tähden talkoot Sani vie talkoot vanhempiensa mökille. 19.30 Ajankohtainen Nelonen 20.00 hyvät ja huonot uutiset Vieraana Riku Nieminen. 20.57 Keno 21.00 elokuva: Jätä se! (7) (USA-Saksa-Hollanti 2009). Romanttinen komedia. 11.00 Yle Uutiset. 08.15 Urheiluradio. Gina kohtaa tohtori Doominatorin. 17.08 Kysy Laralta (7) Osa 10/26: Kodin säännöt. 17.20 Gazoon (S) Meripeto. 17.25 Närbild 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 buu-klubben: Rohkea ritaripoika Osa 17/26: Hovipoikien turnajaiset. 18.30 Fanny (7) Osa 9/28: Äiti on nolo. 18.35 Limbo 2 (7) 13/16: Millen kosto. 18.50 Nina Patalo (7) Villi Walter. 18.57 19.00 19.30 19.55 20.30 Lonkeroiset (S) Aamusta iltaan Yle Nyheter TV-nytt Obs debatt Yesminen eksoottiset herkut 4/9. 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. HD 21.00 Strömsö Camilla, Jim ja Lee ovat todellisen haasteen äärellä: he etsivät kirpputorilta toisilleen materiaalia. Riittääkö mielikuvitus? 21.40 Oddasat 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 - 23.45 Jalkapalloa: Naisten mestarien liigan finaali Tyresö, Ruotsi - Wolfsburg, Saksa. 00.15 - 03.00 SVT:n ohjelmaa TORSTAI 22.5.2014 FOX 06.00 Sky News 06.33 FOX Kids 09.00 Wipeout Kesä 09.50 24Kitchen 11.20 Ari ja Kirsi: Kotirempat 11.45 Futurama 12.15 Montanan poliisit 13.20 Totuus tarun takana 14.20 Lentoturmatutkinta 15.25 STT Uutiset 15.30 Hullut tiedemiehet 16.00 Aivopelit 16.30 24Kitchen 18.00 Family Guy 18.25 Suomen vartijat 18.55 Seiska News 19.00 S.H.I.E.L.D. 18.50 Merisää. 00.05?05.00 Yöradio. YLe Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.02 Päivä tunnissa 23.30?00.00 Politiikkaradio. Täyskäännös. True blood (16) 2/12. 21.35 Novosti Yle. Antiikin asiantuntijat arvioivat Mäntyharjulla mm. Borgward -auton ja suutarin vanha työvälineen. 19.00 downton Abbey (12) Kartanon joulu 1/2. 19.45 Löytöretkiä maailmaan Lentäen puiden latvuksiin. 20.00 Kysymyksiä luonnosta Uusi sarja, 1/9. 22.55 Kuuluttajan vieras: toimittaja Minna Korhonen. 23.33 Minna Pyykön maailma. Lisäksi tarjolle tulee intialaisittain maustettua popcornia, taatelichutneyta ja meksikolaisia hampurilaisia. Yesmine valmis- taa ankan- ja varsanlihalla täytettyjä nepalilaisia nyyttejä. 20.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu. Tällä kertaa aiheena on ihminen. Suora lähetys livälierä 2. Samana päivänä sairaalan vessaan hylätään vauva. 15.52 Maakuntaradio. 22.56 Suomi tänään. 07.17 Maakuntaradio. 13.06 Maakuntaradio. 14.00 Yle Uutiset. 18.30 Hartaita säveliä. 23.00 Yle Uutiset. Pojan isä ja äiti olivat sissejä ja taistelivat Kurdistanin vuorilla. N: Birgit Kronström, Eine Laine, Uuno Laakso. 06.05 Hartaita säveliä. 07.15 Urheiluradio. Poliisi uskoo, että tapauksilla on jokin yhteys. 01.15 uutisikkuna 12.05 uusi päivä (S) Osa 140: ?Velka on veli ottaessa, veljenpoika maksaessa.? 12.35 uusi päivä (S) Osa 141: ?Ei se tapojansa paranna, joka ei mieltänsä pahoita.? 13.05 Sportmagasinet 13.35 Norjan rannikoilla 9/10. Nyt matkataan Itä-Agderin rannikolla, ja alus kulkee läpi eteläisen Norjan kauneimpien maisemien. 14.15 Tartu Mikkiin Mansesta kajahtaa! 15.05 Sohvasurffaajat: Jordania 2 Luolassa 15.35 -McLeodin tyttäret (7) Valheita ja salaisuuksia. 16.25 Onks noloo Onks noloo harrastaa cosplayta? 16.30 Galaxi 16.31 Nokkelikot (7) Heippa, Sassi. 16.44 Mimun maailma (7) Erimielisyyksiä. 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) Ar- Marjainen juustosalaatti ja porsaanfilee 16.50 Jääkiekon MM-kisat Puolivälierä 2. 21.50 Merisää. 16.15 Faunin iltapäivä. 17.30 Taustapeili. 15.05 Maakuntaradio. Lääkärit tekevät kaikkensa Julian pelastamiseksi, mutta tilanne näyttää toivottomalta. 16.15 Maakuntaradio
Se on johtanut yhteiskuntamme ja arvomaailmamme täydelliseen hajoamiseen, sanoo Jobbikin parlamenttiryhmän varapuheenjohtaja Márton Gyöngyösi. Muista eurokriittisistä oikeistopuolueista poiketen Jobbik ei pidä maahanmuuttoa ajankohtaisena ongelmana Unkarissa eikä se suhtaudu islamiin lainkaan nuivasti. Hän oli lapsena natsien kuolemanleirillä mutta selvisi sieltä hengissä. Hyviä tyyppejä ja englantilainen, huolellinen tapa tehdä epookkia, miljöökuvausta, Paasio perustelee. . Katsominen johtaa syvällisiin sosiologisiin mietintöihin siitä, miksi ja miten jotakin tapahtuu. Paasion mielestä Kyläsairaala toimii sosiaalisena miljöönä, pienoisyhteisönä, jonka seuraaminen on sekä rentouttavaa että mielenkiintoista. TV1:n alkuillassa päivittäin nähtävässä sarjassa eletään kultaista kuusikymmenlukua. Tapahtumat keskittyvät Elsinbyn merenrantakaupungissa Yorkshiressa sijaitsevaan St Aidan?s Royal Free Hospital sairaalaan. Paasion ajatukset sarja vie myös vertaamaan 1960-luvun brittiläistä yhteiskuntaa siihen, mitä Suomessa tapahtui vastaavana aikana. . Heistä maahanmuutto ja islam muodostavat suurimmat uhat. . Se on sukua Sydämen asialla -sarjalle, joka on osittain samoissa maisemissa kuvattu. Brittisarjojen ystäväksi tunnustautuva Pertti Paasio seuraa Kyläsairaalaa tiiviisti. Zoltai kertoo näkevänsä aina vain enemmän yhtymäkohtia holokaustin ajan Unkarin ja nyky-Unkarin sekä maassa leviävän antisemitismin välillä. Tästä kolmikosta se edustaa selkeästi salonkikelpoisinta EU- ja maahanmuuttokritiikkiä. Kansanpuolue kuuluu niinsanottuihin euroreformisteihin, jotka säilyttäisivät EU:n mutta siirtäisivät valtaa Brysselistä jäsenmaiden parlamentteihin. Hän korostaa, että hänen Vapauspuolueensa on demokraattinen järjestö, joka paheksuu epädemokraattisuutta ja väkivaltaa. Aivan kuten Jobbik, myös Vapauspuolue haluaa ulos EU:sta. Mielipidemittaukset lupaavat Vapauspuolueelle noin viidenneksen hollantilaisten äänistä EU-vaaleissa. Tanskan pääkaupungissa Kööpenhaminassa pitää päämajaansa suosittu oikeistopopulistipuolue Tanskan Kansanpuolue. Myös Unkarin toinen suuri etninen vähemmistö, romanit, kokee syrjintää, uhkailua ja väkivaltaa. . Eurokriitikot odottavat jytkyä viikonvaihteessa YLE TV2 klo 20.00 Toukokuun eurovaaleissa odotetaan jytkyä eurokriitikoille. Ennusteiden mukaan joka neljäs eurooppalainen tulee äänestämään niin sanottua populistipuoluetta, ja suurinta vaalivoittoa povataan äärioikeistolle. Oikean äärilaidan puolueet eivät kuitenkaan ole mikään yhtenäinen rintama. Yhtäläisyyksiä on aika paljon, hän sanoo. Ilkka Yrjä Demokraatti Kari Hulkko . Päinvastoin, islamilaiset maat ovat Jobbikin silmissä liittolaisia kamppai- ! Tästä puhutaan Tämä ei ole demokratia, sillä demokratiassa ihmisellä on oikeuksia, sanoo mies Budapestin romanialueella. Arki 39 Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 lussa liberalismia ja sionismia vastaan. Gusztav Zoltai on Unkarin juutalaisten maajärjestön MAZSIHISZ:n johtaja. Lähes kaikki ei-länsimaiset maahanmuuttajat Alankomaissa tulevat islamilaisista maista, ja he aiheuttavat meille sekä kustannuksia että ongelmia. Se on meillä perhetapahtuma. Kolmannet haluavat säilyttää EU:n, mutta keventäisivät unionia ja rajoittaisivat vapaata liikkuvuutta Schengenalueella. Silminnäkijän dokumentti Ulos Euroopasta! tarkastelee kolmea keskenään hyvin erilaista oikeistolaista eurokriitikko-puoluetta. Unkarissa äärioikeistopuolue Jobbik on parlamentin kolmanneksi suurin puolue. Luvasssa on melkein puolitoista tuntia puolueiden kinastelua siitä, kenen puoleen pitää vaaliuurnilla kääntyä. Toimittajat Seija Rautio ja Jan Andersson yrittävät antaa jokaiselle suunvuoron. Lempiohjelmani Kyläsairaala on Paasioille perhetapahtuma SDP:n ex-puheenjohtajalle, ministeri Pertti Paasiolle nykyisessä tv-tarjonnassa nousee yksi kirkkaasti yli muiden. Nykyisin puolue katsoo olevansa sosiaalikonservatiivinen puolue, mutta alkuaikoina maahanmuutto ja sen vastustaminen olivat puolueelle kaikkein tärkein asia. . Haluamme lähettää heidät matkoihinsa, pois Alankomaista. Se on brittiläinen Kyläsairaalasarja. . Puhumme ihmisoikeuksista, ja se kuulostaa hienolta. Ongelma on että tämänkaltaisessa ajattelussa yksilön etu on tärkeämpi kuin yhteisön etu. Hyvää työtä, vaikka ei haudanvakava olekaan, Pertti Paasio kehuu brittisarjaa Kyläsairaala.. Liberalismi ja ihmisoikeudet eivät Jobbikin silmissä ole yleviä arvoja. . Tämä paikka on yhtä kuin köyhyys. Haluamme pysäyttää maahanmuuttajien virran tänne, sanoo Wilders. Geert Wilders kertoo joutuneensa puheidensa vuoksi oikeuteen mutta lisää, että hä- net on vapautettu kaikista syytteistä. Maahanmuutto on meille edelleen iso asia mutta ei ehkä ihan niin keskeinen kuin 10?15 vuotta sitten, jolloin tilanne oli täysin hallitsematon. Eikä yksin. . Jobbikin EU-tavoite on yksinkertainen . Pystyimme silloin vaikuttamaan valtapuolueisiin ja sitä kautta jarruttamaan maahanmuuttoa, sanoo Tanskan kansanpuolueen eurovaaliehdokas Karsten Lorentzen. Uusimpien mielipidemittausten mukaan Tanskan Kansanpuolue on Tanskan toiseksi suosituin puolue, ja se on saamassa 22 prosenttia tanskalaisten äänistä. Dokumentin on toimittanut Marko Hietikko. Eurovaalit: Lähtöselvitys Bryssel YLE TV1 klo 21.05 Eurovaalit huipentuvet YLEn suureen puheenjohtajatenttiin. ulos unionista. Osa taistelee liberalismia ja sionisteja vastaan, toisten mielestä islam ja maahanmuutto ovat suurimmat uhat. Tämä hallitus on tuonut köyhyyden, ja se on todella brutaali, kertoo mies jonka tapaamme Budapestin romanialueella. Mies ei halua kertoa nimeään. Hän osoittaa poliisien paikalle tuomaa siirrettävää päivystyspistettä ja puhuu poliisin mielivaltaisesta käyttäytymisestä. Hollannissa on noussut toisenlainen eurokriittinen liike maan tällä hetkellä suosituimmaksi puolueeksi. Vapauspuolue PVV ja sen yksinvaltainen johtaja Geert Wilders katsovat antisemitismiä varsin karsaasti
Laturi paasi rosti kokouksen tala joutui eroam ehdotonta salais kouksen päätöksi aa te n u tt utta. Poliisi sak Niinistöä 7 800 yd ää n ja työntekijöitä pannaan kilomet otti eurolla ylinopeu ritehtaalle. Tänäänkin min b) Todettiin, että un oli ihan vältt on väärin päätett ämätöntä käydä paajalla sekä per y, kun ydinvoim rakentavatkin ven kamsonal-trainerin v alan äl äi se t. al m ennuksessa. 40 Arki Lu Toukokuun erikoisnumero m a t ot s k u TORSTAI 22.5.2014 a t s i el l Vihreän eduskunta ryhmän, puoluetoim iston ja vihreitä tukevien ka nsalaisjärjestöjen o peratiivisten johtohenkilöiden y hteisen strategisen kokouksen salainen pöytäk i Aika 3.5.2014. Paikalla 22 kokousedustajaa . rja 4§ Vihreiden entinen puoluesihteeri P anu Laturi muis et tä va lt io nohjauksesta vast 1 tutti, § aa vat ministerit, ai Puheenjohtaja, y H a u ta em la mpäristöministe min Heidi ja nyt Pekka Ha ri Ville Niinistö avisto, ovat vihre kokouksen ja ko la u tt av it i mieliin, että Hau ä. (Listahinta 130.93 euroa litral ta.) Päätettiin tilata ruokajuomaa 48 pulloa. Salaisen pöytäkirjan käsiinsä saaneena Ismo-Topi Leppenel. Lisäksi tajille. meni konkurssiin Niinistö pahoitte o m . as K ta ja valtion yhtiö okemukset li myöhästymistä istä olivat kovin än kokouksen al koska hän tuli pai o h u Laturin mielestä ella pohjalla. kuun, kalle ostamallaan Pekka Haavisto o tuliterällä Merce Benzin C-sarjan n lä sivusta, kun valtio hinnä seurannut des Sedan (W205) -a n omaisuutta my utolla. Junabussimatka olisi c) T am tai vienyt liikaa aikaa perelaisen kansa nedustajan Oras . Espoolainen kan jo h d Tynkkysen olla työskennelly sanedustaja Joh t työryhmä esitti, anna Karimäki törmänneensä sa lähde hallituksest etteivät vihreät sanoi maan toimittajaan a al u st av as , jo ta ka kummeksui, m suunnitelmasta kukaan 22 kokou poiketen iksi juhannuksen tietämissä, sedustajasta ei tu jo ll ll u o t kokoontumisee in julkisilla kulkun ed u sk unta tekee ydinvoimapäätöksiä, n euvoilla vaan käy koska vihreiden tti joko taksia ta autoaan. lu ottotoimittajat Y ja Helsingin San i omaa lessä omissa ovat kesäl Karimäen mukaa o m al la lä h ja teminen ei sen v hallituksesta n kyseessä on ta uoksi saa tarpee rkoitushakuinen reiden mustamaa k si julkisuutta. d) Oras Tynkkyn vihlauskampanja. en velvoitettiin o ttamaan selville, milloin puolueen kaikki luottotoim ittajat ovat palan takaisin kesälom 3§ neet iltaan. Päätettiin keskey ttää kokous loun e) Esitettiin vakav aan ajaksi. a huolestuminen siitä, että nykyis maan kannalta ää ten, rimmäisen tärkei den vihreiden m rien Ville Niinis Lounaan menu inistetön ja Pekka Haa : v is to n si ti k la ää ll n puolueen halli e ei nimettäiAlkuruoka tuksen jättämisen Samettista must m y h in teydessä uusia istereitä, vaan hei ajuurikeittoa, läm dän tehtävänsä v min kurpitsatofusalaatti ja M o muut jäljelle jääv ivat helposti hoit aalahden leipää. ät ministerit sivu aa Lisäksi ituja, lohkottuja lantu tö in ää n . n-, nauriin- ja po rkkananpaloja. Pääruoka 6§ Päätettiin perua Savoijinkaalinyy esityslistalle mer tit ja pähkinävin kitty 300 metrin egretteä, paahdettuja juure nen luontoretkim mittaiksia, lämmin sien atka Vantaan Ku u ip si ii jä ra rv lu s el o se n tä nonsuojelualuee kä Sipoonkorven marinoitu voipap lle, koska retkelle usalaatti. oli ilmoittautunut vain kak Jälkiruoka si osallistujaa. Soijasuklaakakk u, vadelmamelba, kookospannacott 7§ a ja hillottua rap Puheenjohtaja V arperia. ille Niinistö pää Ruokajuoma tti kokouksen kello Ranskalainen valk 19.00. oviini Joseph Dro uhin Corton-Char magne Grand Cru le2010. P aikka Hotelli Van Hertaksentie 2, V taa, antaa, Luomukab inetti. Vero rkeintaan Vihreä -lehden, Helsing t jä iv neelle työmiehel ät oviremontin te lanka in Sanomien ja Y le ja siivoojalle tö hlen A-studion vih tiedetyille toimit is tä m H ak au sa re ta m ik la at si n luomuravintola ta. Kouaan omat ja vie virastaan sekoistä saa kertoa ko raat setelit. Kel lo 16.00?19.00. Hän m desta, mikä viivy matkantekoaan. u istutti, että tiedo neissä avoimesti tti hänen tusväliirvaillaan Haavis to n to im et Kokous päätti yk tomuudelle. simielisesti poista a P kouksesta. anu Laturin ko2§ Helsinkiläinen v ihreiden kansan edustaja Anni S sanoi tuntevansa innemäki syvää myötämie 5§ lt ä N iinistöä kohtaan koska kokouspai Aloitettiin taktin , kan ovella päivy en keskustelu si stänyt toimittaja lut, miksi hän tu itä, missä vaihee re id o li en u delkannattaa jättää li kokouspaikalle ssa vihn y taksilla, vaikka T kyinen kokoomu rilan juna-asema d em ik k okraattien johtam sen ja sosialikuon 50 metrin pää a hallitus, joka h ssä kokouspaikas bussipysäkki 20 al P u y aa rakentaa häjoelle ydinvoim ta ja metrin päässä. alaitoksen. Sinnemäki kerto Hyväksyttiin seu i tuohtuneena, et raavat johtopääte tei toimittaja alk kaan ymmärtäny lmät: a) Vihreät ovat jo uunt yhteiskunnallise hyväksyneet uud sti suuntautunee säätäjän minuutt en ydinvoimalan rakentamisen. n lainiaikataulua.