3 politiikka . Kilpajuoksu kaaokseen?. Hinta 2 € 22. 010 766 8912 S-Market Sokos Helsinki Postikatu 2 Helsinki P. syyskuuTA 2016 n0 38 Iso numero isosta asiasta maailmanparantaja . 09 774 33 477 Avoinna ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 palvelutiskit Prisma Itäkeskus, Vanhanlinnantie1, Helsinki P. 10 Kilpajuoksu kaaokseen. 18 liike . 34 Demokraatti on myös mikrofilmillä Rakennusliitto testaa rajoja Vaeltava sielu tehtaanmyymälä Vanha talvitie 8 00580 Helsinki P. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . . 12 elämä . 010 766 1047 politiikka
hottis Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www. 2 22. SyySkuuTA 2016 Lehdessä 6 Hallitus keksi työvoimapalveluihin ostopalveluita – yritykset kiittävät 8 Uutisviikko 9 Demokraatti.fi 10 Trump ja tuho. 12 Työehtosopimus, joka nousi haudasta 14 Maailmankuvia 15 Brexit-painajainen on vasta alussa 16 Ranska – terrorismin ykköskohde Euroopassa 17 Ruma – mutta terveellinen 18 Olipa kerran minä: Päivi Kannisto 22 Esiintymistä pitää pelätä – hallitusti 25 Kasvot peilissä: Hlidur Boldt 25 Miina Sillanpää -kirja kertoo yhteiskunnallisesta vaikuttajasta 27 Shakki – pelien kuningas 28 Kultainen nuoruus aikuisen silmin 29 Elokuvat 30 Kuvataide: Kasvoja, näyttämöitä ja oppilaita 32 Demokraatti 110 vuotta sitten 33 Sateenkaarisosialidemokratialle on tarvetta 37 Puheenvuoro: Niko Simola 38 MIelipide: Politiikassa ei voi valita faktoja 39 Mielipide: Hallitus kurittaa lapsiperheitä 40 SuomalaInen demari 41 Salmiakkia 42 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luontoni, Närästäjä, Radio 33 Liike 25 Kulttuuri 17 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Hannele Huhtala 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Päivi Kanniston kanssa Trump on niin lutunen, ainakin hiustyyliltään. www.paperiliitto.fi
Isolla Numerolla on paljon vanhempia esikuvia maailmalla. Myyjien kertomukset vahvistavat olettamusta, että pienellä, matalankynnyksen työllä voi olla suuri merkitys. . Käytännöllisen filosofian maisteri Helsingin yliopistolta. Ylipäätään se, että on mahdollisuus työhön, joka ei ole kerjäämistä, on iso merkitys. . Iso Numero sai vuonna 2015 opetusja kulttuuriministeriön laatupalkinnon ja 2016 lehti palkittiin Suomen aikakauslehtien toimittajain Sallipalkinnolla. Monen perussuomalaisen somekommentit Helsingin Asema-aukion kuolemantapauksesta ihmetyttävät. Björn ”Nalle” Wahlroos hehkuttaa perustuloa. Mikä on Iso Numeron merkitys sen myyjille. Iso Numero tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuden hankkia lisätuloja ilman raskasta byrokratiaa. SyySkuuTA 2016 Köyhyydestä pitää tehdä numeroa Voiko journalismilla helpottaa köyhyyttä. . Meillä on paljon tehtävää asenteiden muuttamisessa ja tasa-arvotyössä sukupuolikysymyksissä mutta myös rasismin suhteen. . Kyllä. Erityisesti haavoittuvassa aseMaailmanparantaja TEKSTI hEIKKI SIhTO . 3 22. Kaikkia köyhyyteen liittyviä ongelmia katulehti ei poista, mutta ajattelen, että journalismilla on vahva tehtävä siinä, että köyhyyttä luovia ja tukevia yhteiskunnallisia ja poliittisia rakenteita avataan. Tätä työtä ei tehtäisi, jollei lehti onnistuisi helpottamaan köyhyyttä. Iso Numeron päätoimittaja. KUVA jArI SOINI ” Ison Numeron myynnistä saaduilla rahoilla on esimerkiksi mahdollistettu lasten koulunkäyntiä. . Iso Numero on katukulttuurilehti ja kannanotto köyhyyttä ja eriarvoisuutta vastaan. . . Suomeksi siis yhteiskunnnan rahoilla yrittäjien toiminnan tukemista. Hirundon asiakkaat ovat vaeltavaa kansanosaa, Bulgarian ja Romanian romaneita. Hannele HuHtala . Myyjä ostaa lehden kahdella eurolla etukäteen, joten hän ansaitsee kolme euroa. Suurissa linjoissa suomalaisilla menee kohtalaisen hyvin: asunnottomuus ei ole valtava ongelma Suomessa. Hänen mukaansa täystyöllisyyttä ei pystytä ylläpitämään nykyisillä palkoilla. . . den myynti kadulla ei ole yhtäkään kokonaista aukkoa peittävä ratkaisu, mutta yksi malli näyttää, miten lähimmäisistä voi huolehtia ja luoda mahdollisuuksia tarttua tilaisuuteen. Jos ylipäätään tasa-arvo miesten ja naistenkin välillä on vielä vähintäänkin 20 sentistä kiinni palkka-asioissa, mitä tasa-arvoa onkaan valkoisen miehen ja maahanmuuttajataustaisen, suomenkieltä heikosti taitavan nuoren naisen välillä. Usvaa. Päätoimittaa myös Huilia, kestävän elämäntavan aikakauslehteä. . LehIlmapuntari Matalapainetta ja yritystukea. . massa ovat maahanmuuttajanuoret, joilla ei ole välttämättä mahdollisuuksia saada vapailta markkinoilta asuntoa tai työpaikkaa. Lehdenmyynti on avointa aivan kenelle tahansa pientä lisätuloa haluavalle.. He kertovat, kuinka Iso Numeron myynnistä saaduilla rahoilla on esimerkiksi mahdollistettu lasten koulunkäyntiä. Ajatuksena on tarjota yksi keino kasvattaa tuloja. Paikkaako Iso Numero turvaverkon aukkoja. Iso Numeroa julkaisee Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto. Valtava. On myös suomalainen totuus, että kaikilla ei ole asuntoa ja lisäksi on syntynyt uudenlaista asunnottomuutta. . . Iso Numero antaa mahdollisuuden pieniin tuloihin. Onko suomalainen tasa-arvo harhaa. Hän tarjoaa lääkkeeksi perustulon ja pienempien palkkojen yhdistelmää. Yksi lehti maksaa kadulla viisi euroa. Lehteä myydään Vailla vakinaista asuntoa ry:n ja Hirundon päiväkeskuksen kautta. Niiden perusteella voisi luulla, että pahoinpitelyn asemesta uhri heittäytyi tarkoituksella maahan ja löi päänsä, jotta mielenosoitukselle saataisiin huonoa julkisuutta
rinen seurantaryhmä saa uudistuksesta jälkikäteen samat tiedot, mitkä voi lukea ministeriöiden nettisivuilta. Tämä ei ole valitusvirsi. Kansalaisten aktivoituminen ei ole kaikkien päätöksentekijöiden mieleen. Käytännössä tämä tarkoittaa paikallisten kansalaisjärjestöjen kouluttamista, tietoa ihmisoikeuksista, järjestöjen keskinäistä vertaistukea, sparrausta vaikuttamistyöhön, pääsyä osaksi kansainvälisiä verkostoja sekä päätöksenteon ja rahan siirtämistä paikalliselle kumppanille. Tämä on kirjaus niistä asioista, jotka meidän sosialidemokraattien tulee hallitusvastuuseen joskus palatessamme tehdä paremmin. Järjestöjen sijaan valtioiden tulisi turvata kansalaistensa perusoikeudet ja -palvelut. ParlamentaaOpposition ääni maarit feldt-ranta mitä mieltä tahansa, mutta perustuslaki määrittelee yhdenvertaisiksi kansalliskieliksemme suomen ja ruotsin. Kaikissa muissa läntisissä demokratioissa oppositiolla on edustus parlamentin puhemiehistössä. Kansainvälisen CIVICUS-verkoston keräämien tietojen mukaan kansalaisyhteiskunnan toimintaa rajoitetaan jo yli 100 maassa, myös Euroopassa. Kun mikään ei enää ole mitään Eduskunnan poliisivaliokunnan, hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin juuri kansanedustaja, joka tänä kesänä esiintyi julkisesti alasti sadomasokistisessa videossa, jossa örvellettiin humalassa ja vedettiin huumeita nenään. Kaikkia suomalaisia nyt ja pitkään tulevaisuudessa koskeva sote-uudistus valmistellaan vain hallituspuolueiden toimesta, ja suurimmat päätökset on tehty väsyneiden hallituspuolueiden puheenjohtajien toimesta yön pimeinä tunteina. Ville Ranta UUsien ajatUsten koeponnistamo Demo aUli starck Palveluiden sijaan eväitä muutokseen Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöllä tuetaan tyttöjen koulunkäyntiä, perustetaan neuvoloita ja kehitetään ihmisten toimeentulomahdollisuuksia. Edellisen kerran tätä ”historiallisen suurta uudistusta” on kokoonnuttu parlamentaarisesti katseella seuraamaan viime juhannuksena. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Puhemies päätti yksin, että Ruotsin puhemiehen vierailulla puhutaan Suomessa tästedes englantia. Tuore ulkoministeriön teettämä arviointi osoittaa, että suomalaisten kehitysjärjestöjen työ on tehokasta ja tuloksellista. Ruotsin kielestä voi olla. Kun seitsemän eduskuntaryhmän edustajat vierailun jälkeen kirjelmöivät asiasta puhemiehelle, oli asialla vain kaksi seuraamusta; kirjelmän ensimmäinen allekirjoittaja ei enää saa puhemiehen vuorolla eduskunnassa puheenvuoroja, eikä häntä enää kutsuttu puhemiehen vastavierailulle Ruotsiin. RKP:n puheenjohtaja jaksoi istua eduskunnassa vain vuoden, kyllästyi ja siirtyi bisnekseen. Tämä on pitkäjänteistä työtä, joka on käynyt yhä hankalammaksi ja vaarallisemmaksi. 4 22. Kaikki eduskunnan puhemiehet ovat hallituspuolueiden edustajia. Kansalaisten aktivoituminen ei ole kaikkien päätöksentekijöiden mieleen. SyySkuuTA 2016 Viikon sana » Gandhi: Silmä silmästä tekee koko maailman sokeaksi. Eduskunnan johto antoi siunauk sensa, vaikka perustuslaki olisi edellyttänyt syyksi vähintään nimitystä korkeaan virkaan tai yhteiskunnallisesti merkittävään tehtävään. Edellisellä suullisella kyselytunnilla suurin oppositiopuolue sosialidemokraatit sai omassa ykköskysymyksessään neljä puheenvuoroa, hallituspuolueiden edustajat saivat 13 puheenvuoroa. Pitkällä tähtäimellä ei kuitenkaan ole kestävää, jos kehittyvän maan palvelut ovat suomalaisten järjestöjen varassa. Parlamentarismin toteutuminen edellyttää päivänpoliittisten irtopisteiden keruun yläpuolelle nousemista. Ihmisoikeusperustaisesta näkökulmasta järjestöjen kehitysyhteistyön roolina on vahvistaa kehittyvien maiden kansalaisyhteiskuntia niin, että kansalaiset ja niitä edustavat järjestöt voivat aktiivisesti vaatia valtiolta oikeuksiensa toteutumista. Kirjoittaja on Kepan asiantuntija
Tutkijatkaan eivät voi elää missään koskemattomuuden kuplassa kritiikin ulottumattomissa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Leimakirveitä heilutetaan turhan herkästi puolin ja toisin. Tutkijatkaan eivät voi elää missään koskemattomuuden kuplassa kritiikin ulottumattomissa. Venäläisten ymmärtäminen ei tarkoita sitä, että heidän ajattelutapansa pitäisi hyväksyä. Päivi kanniston haastattelu sivulla 18 Lungia menoa Tapaan tietokirjailija ja tutkija Päivi Kanniston Pasilan rautatieasemalla. Kysymys Nato-jäsenyydestä jakaa poliittista kenttää yleisemminkin, mutta jakolinja kulkee myös SDP:n sisällä. Historian tuntemus ei olisi pahitteeksi, kun arvioidaan ulkopolitiikkaa ja suhdetta Venäjään. Tämän keskustelun asemat ovat valitettavan jähmeitä ja liikkumattomia. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TilAAjApAlvelu Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 JK Pelkojen hallitseminen on ulkopoliittista viisautta P ari viikkoa sitten julkistettu Ulkopoliittisen instituutin Venäjäselvitys aiheutti vilkkaan keskustelun. Kannisto ei emmi kuvauksissa maailmanpyörän kyytiin hyppäämistä vaan on innoissaan. Välillä hän katsoo miettivänä kaukaisuuteen. Keskustelu on hyödyllistä, jos se vie eteenpäin sekä tutkimusta että siitä seuraavia johtopäätöksiä. SyySkuuTA 2016 Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. 5 22. kuva jari soini. Paasikiviläinen ulkopoliittinen viisaus perustui siihen, että tiedostettiin vastapuolen eli silloisen Neuvostoliiton ajattelutapa. Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker syventäisi EU:n puolustusyhteistyötä. Nauru ja hymy ovat herkässä. Siltä osin Antti Rinteen ja Erkki Tuomiojan Venäjäselvityksestä esittämä kiritiikki osuu oikeaan. Venäläistenkin pitäisi ymmärtää tämä. Viimeisestä kerrasta on vuosikymmeniä. Tulisi ymmärtää, että pelkoja on toisellakin puolella itärajaa. ”Se on suuri ja mahtava kommunismin pelko, mutta kenellä on siitä selko”, Eppu Normaali lauloi 1980-luvulla. Muiden muassa monet SDP:n keskeiset vaikuttajat, kuten Antti Rinne, Erkki Tuomioja ja Eero Heinäluoma arvioivat selvitystä kriittiseen sävyyn. Päivi suhtautuu mieheensä rakastavan hyväksyvästi. Santeri nukahtaa luontevasti nojatuolille vaimonsa haastattelun aikana. Olemme sopineet tapaamisesta sähköpostitse. Kannisto on kunnianhimoinen ja määrätietoinen. Parhaimmillaan keskustelu tuo esiin uusia näkökulmia. Kaikessa Venäjää koskevassa keskustelussa näyttää kuitenkin nousevan esiin yksi ja sama asetelma, jonka taustalla on kysymys Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Kanniston seurassa tulee itsellekin sellainen olo, että olisi matkalla, ilman kiirettä ja pakollista määränpäätä. Asiaan kuuluu, että esitetty kritiikki aiheutti vastareaktion. Eikä se ole vanhakantaista suomettumista tai rähmällään oloa. Eristämisen ja saarretuksi tulemisen pelko on historiallisesti osa Venäjän ulkopolitiikan perusteita. Molemminpuolisten epäluulojen ja pelkojen hallitseminen on ulkopoliittista viisautta. Biisi osui asian ytimeen, sillä pelosta oli kysymys, ja siitä taitaa olla kysymys nytkin. Monipuolinen keskustelu on sinänsä tervetullutta. Kannistosta välittyy aito kiinnostus uusiin ihmisiin ja maisemiin. Viisaus pätee nytkin. Kannistolla ei ole puhelinta, ja toivon mielessäni, ettei tapaamiseen tule viime hetken muutoksia. MielipiDepAlSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Kannisto on kuitenkin täsmällisesti sovittuna aikana paikalla yhdessä miehensä Santeri Kanniston kanssa. Sitä paitsi tässä asiassa jarrumiehenä esiintynyt Britannia taitaa olla nyt pois pelistä. Junckerin puheita ei pitäisi sivuuttaa olankohautuksella. Kohtaaminen teksti virPi kirves-torvinen . Hän saattaa tehdä jopa pidempiä työpäiviä kuin bisnesmaailmassa vaikuttaessaan. Mikä voisikaan sopia paremmin nimeltään Kanniston haastatteluun kuin Korkeavuorenkadun kortteliravintola Lungi, joka sattuu tulemaan vastaamme. Työelämästä irrottautuminen ei tarkoita laiskuutta tai mukavuudenhalua. Lisäksi kritiikin esittäjiä leimattiin suomettuneisuuden, Kekkosen ja kommunismin ajalla eläviksi menneisyyden haamuiksi. Huomaa, että hän on matkoilla oppinut hyödyntämään mahdolliset lepotauot. Suomikin hyötyisi, jos asiassa päästään eteenpäin. Selvityksen arveluttaviakaan kohtia ei olisi saanut nostaa tikun nokkaan. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. He voivat käyttäytymisellään vaikuttaa, jos kerran haluavat, ettei Nato laajene Ruotsiin ja Suomeen. Kun Ulkopoliittisen instituutin selvityksessä haravoitiin mahdollisia Venäjäuhkia mahdollisimman laajalla haravalla, esiin nousi myös epärealistisia pelkoja eli lööppikamaa, kuten Tuomioja totesi
Riihimäkeä hämmentää, että 17 miljoonan lisämääräraha on tulossa TE-palveluiden toimintamenomomentille. Jos Pohjois-Karjalan TE-toimiston johtaja Riitta Oikarinen saisi päättää, hän käyttäisi 17 miljoonan lisämäärärahasta puolet suoraan lisäresursseihin TE-toimistoihin korvaamaan aiempien vuosien eläkepoistumaa. Tähän mennessä momentin rahoja ei ole käytetty ostopalveluihin. Käynnissä onkin ostopalveluna hankittu asiakkaan valinnanvapauden mahdollistava palvelusetelikokeilu. Esimerkiksi Ruotsin työvoimatoimistoissa ahertaa kuusinkertainen määrä työntekijä Suomeen verrattuna. Julkisuudessa onkin alettu puhua jo pakkohaastatteluista. Demokraatti-lehti kysyi TEtoimistojen johtajilta, miten työvoimapalvelujen tehostamisesta selvitään. – Lakiin kirjattuja velvoitepykäliä ja niiden seurantaa ei voi yksityistää, ainakaan vielä. – Tämä on yllättävä kuvio. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Helvi Riihimäki näkee, että tulosperusteisten ostopalvelujen hankinta palvelujen täydentäjänä on jossain tapauksissa tarpeen. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan TEtoimiston henkilöstöresurssit ovat lähinnä eläköitymisen vuoksi vähentyneet 2010–2014 yli kolmanneksella ja vähenevät vuoden 2018 loppuun mennessä vielä lisää viidenneksen. Hän uskoo, että hallituksen mallista voi tulla hyvä. 6 22. Valtion rahaa yksityisille toimijoille Hallituksen uudistus aiotaan tehdä tarvittaessa tulosperusteisena ostopalveluna. Siltä maksetaan esimerkiksi henkilöstön palkat ja tilat. Hallitus keksi bisneksen myös työvoimapalveluihin H allitus tihentää työttömien määräaikaishaastatteluja. Sundellin mielestä näillä toimilla voidaan olettaa olevan työllistävää vaikutusta toisin kuin pelkillä haastatteluilla. Jatkossa velvoittavan työllistymissuunnitelman toteutumista seurataan hallituksen mukaan tehostetusti. johtaja Leena Tuohimaa-Kari toteaa. Näin on tehty esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa, yhteishankintakoulutuksessa, valmennuksissa ja erilaisissa osaamiskartoituksissa. Pirkanmaan TE-toimiston johtaja Regina Saari toteaa, että vaikea työmarkkinatilane Pirkanmaalla edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä haastattelujen toteuttamiseksi. Rikkomuksista säädetyt sanktiot työttömille toimeenpannaan täysimääräisinä. Ne tehtäisiin poikkeuksetta kolmen kuukauden välein. Satakunnan TE-toimiston johtajan Juhani Sundellin mukaan kolmen kuukauden määräajoin tehtävät haastattelut edellyttäisivät hänen alueellaan vähintäänkin määräaikaishaastattelujen kaksinkertaistamista nykyisestä. SyySkuuTA 2016 ” 17 miljoonan euron lisärahasta suurin osa päätyy yksityisille henkilöstöpalveluyrityksille. Se kuitenkin edellyttää digitalisaation hyödyntämistä, toimivia asiakaslähtöisiä malleja, kumppanuuksia eri toimijoiden kesken sekä byrokratian vähentämistä. – Kokeilujen tulokset ovat lupaavia ja asiakkaat ovat olleet palveluun varsin tyytyväisiä. Se on jo vahvistettu, että 17 miljoonan euron lisärahasta suurin osa päätyy yksityisille henkilöstöpalveluyrityksille. Vaikka ostopalvelut saataisiin järkevällä tavalla mietityksi, tarvitsemme ehdottomasti palkkarahaa oman henkilöstömme lisäämiseen, Riihimäki muotoilee. – Nykyiset henkilöresurssit eivät riitä kaikkien hakijoiden säännöllisiin kolmen kuukauden välein tehtäviin haastatteluihin, Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston vt. Johannes Ijäs Demokraatti Lue aiheesta lisää Demokraatti.fi:stä.. Huolta johtajissa herättää etenkin työntekijöiden vähyys mutta myös työvoimapalvelujen tehostamisen kiire, joka heijastuu vastauksissa monenlaisina epävarmuustekijöinä. – Ilmeisesti myös haastattelujen toteuttaminen ostopalveluina edellyttäisi jo nykyisellään riittämättömien henkilöresurssien enenevää käyttöä hakijatietojen kirjaamistehtäviin TE-toimistojen tietojärjestelmään, mikä heikentäisi palvelujen toimivuutta kokonaisuudessaan. Palvelujohtaja, johtajan sijainen Pirjo Juntunen Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistosta sanoo, että ostopalvelut ovat tarpeenmukaisia, mutta nykyisellä TE-toimiston henkilöstömäärällä näin olennaista palveluprosessin muutosta ei ole mahdollista toteuttaa. Viranomaistyön ja ostopalveluna tuotettavan tytön rajanvedon olisi oltava selkeä. Hän muistuttaa, että työja elinkeinohallinto on käyttänyt ostopalveluja työllistymistä edistävien toimien hankinnassa. Suuria lisäselvittelyjä vaatii hänen mukaansa myös se, kuinka viranomaistehtäviin kuuluvat asiat pystytään hoitamaan järkevästi. Asiakasrekisterimme käyttö ei tietosuojasyistä ole mahdollista palveluntuottajille, Riihimäki jatkaa. P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Harri Hölttä: Hallituksen kuntavaalibudjettia 2016 seuraa hallituksen maakuntavaali budjetti 2017 ja eduskuntavaalibudjetti 2018. Suomessa on 15 TE-toimistoa. Yksityiset palveluntuottajat ovat kumppaneitamme palveluntuotannossa, Saari sanoo. Kymmenen toimiston johtaja vastasi Demokraatin kyselyyn. – Pelkkä haastattelu itsessään ei ole tarkoituksenmukainen, sen yhteydessä asiakkaille tulee olla myös tarjottavaa, työtä, koulutusta ja palveluja, Saari jatkaa
7 22. pe 23.9. Viikon tärpit. Torstaina esitellään myös tämänvuotisen nauhan suunnittelija. Eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa vuoden 2017 talousarvioesitys ja siihen liittyviä budjettilakiesityksiä. Mistä valtio leikkaa. SyySkuuTA 2016 Harri Hölttä: Hallituksen kuntavaalibudjettia 2016 seuraa hallituksen maakuntavaali budjetti 2017 ja eduskuntavaalibudjetti 2018. Roosalla nauhalla syöpää vastaan Roosa nauha -kampanja on taas käynnistymässä. to 22.9. Tänä vuonna Roosa nauhassa keskitytään erityisesti rintasyöpätutkimukseen ja sen viimeaikaisiin saavutuksiin. Asialistalla on ajankohtaisia pohjoismaisia ja kansainvälisiä aiheita kuten Itämeren alueen turvallisuus sekä Pohjoismaiden ja Yhdysvaltain yhteistyö. ahvenanMaalla puhutaan puolustuksesta Pohjoismaiden pääministerit kokoontuvat vuosittaiseen epäviralliseen kesäkokoukseen Ahvenanmaalle. ti 27.9
Ainoa lohtuni kuitenkin on, että olin ensin samaa mieltä Vartiaisen ja Lindströmin kanssa. Rakennusalan työkokeilu lähtee kuitenkin alan omista tarpeista. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kuitenkin totesi Facebookissa, että järjestö ei ole luopumassa palkansaajajärjestöjen yhteistyöstä. Se on tärkeintä. 8 22. Kokeilusta sovitaan paikallisesti. SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen Finunions-lobbaustoimisto on toiminut Brysselissä vuodesta 1991. Se on tärkeintä. Huhhuh. – Tarvetta EU-edunvalvonnalle on paljon. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ovat yllättyneitä Akavan aikees ta irtaantua yhteistyöstä. Viime viikolla epäilykseni saivat vahvan todisteen, kun huomasin olevani samaa mieltä sekä kokoomuksen kansanedustajan Juhana Vartiaisen että persujen työministerin Jari Lindströmin kanssa. Jos Akava lopettaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen rahoittamisen, vaikutukset näkyvät nopeasti. Kokouksen tulos ei ehtinyt tähän lehteen. Ottaahan sellainen ymmärrettävästi lujille. Demokraatti Jukka-Pekka Flander Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder aikoo jatkossa tehdä palkansaajayhteistyötä ”Akavan valitsemissa asioissa”.. Akavan osuus tutkimuslaitoksen budjetista on runsas kymmenesosa. Kun rakennusalan tes solmittiin, kiinnostuin asiasta heti. Kunhan vain luottamusmies löytyy, ei työnantajan tarvitse olla edes järjestäytynyt. Voin siis paukutella henkseleitä ja sanoa, että he ovat tulleet kannalleni, enkä itse ole siirtynyt heidän kannalleen. Laitoksen johtaja Seija Ilmakunnas arvioi, että ilman toiminnan supistamista ei selvitä. Jälki oli kuitenkin niin byrokraattisen koukeroista, että ihmisen työllistäminen palkkatuella kävi liki mahdottomaksi. Työtön, nuori tai vanha, pääsee rakennukselle kokeilemaan siipiään. JuhANI ArO juhani.aro@ demokraatti.fi Olenko vanha, hullu vai molempia. Jos he tekevät valikoiden yhteistyötä, ehkä tämäntyyppinen ajattelu voi olla myös meidän puolellamme, Eloranta sanoo. Yhteistyö jatkuu hänen mukaansa Akavan valitsemissa asioissa. Akavan vetäytyminen olisi valitettavaa. Helsingin Sanomat kertoi viikonloppuna Akavan muistiosta, jossa arvioidaan palkansaajajärjestöjen yhteistyötä. Akava lyö kiilaa palkansaajayhteistyöhön Akava aikoo irtautua kolmen palkansaajakeskusjärjestön yhteisestä edunvalvonnasta EU:ssa. Uutisviikko KOONNuT hEIKKI SIhTO Työtön, nuori tai vanha, pääsee rakennukselle kokeilemaan siipiään. Asiakirjassa myös sanotaan, että EUlobbaustoimisto Finunionsin vaikuttavuus akavalaisten edunvalvonnassa on epäselvä. Akavan käsitteli lobbausyhteistyöstä ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) rahoittamisesta luopumista keskiviikkona. Kyse on rakennusalan työehtosopimukseen kuuluvasta työkokeilusta ja sen saamasta hirmuisesta vastaanotosta, josta kirjoitan toisaalla lehden tässä numerossa. Muistion mukaan Akavassa kritisoidaan säännöllisesti Palkansaajien tutkimuslaitoksen tekemää tutkimusta. SyySkuuTA 2016 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TApAhTuMIA Joskus ihminen ryhtyy epäilemään omaa pahaistakin järjenjuoksuaan. Palkansaajien tutkimuslaitoksessa on töissä noin 20 ihmistä. Siihen saakka työkokeilun parissa olivat hääränneet lähinnä työministeriön virkamiehet, jotka olivatkin saaneet aikaiseksi jotain
Työttömyysaste oli elokuussa 7,2 prosenttia, kun se vuosi sitten vastaavaan aikaan oli 8,3 prosenttia. Lähtökohtaisesti jakelupäivistä ei pidä tinkiä. Tuhannet suomalaiset ovat myös allekirjoittaneet Huominen ilman pelkoa – jär jestäytynyt rasismi rikoslakiin kampanjan ve toomuksen. Kokoomuksen sysäisi ehdottomasti opposi tioon 65 prosenttia SDPväestä. Vasemmistoliiton ottaisi seuraavaan halli tukseen 78,0 prosenttia SDPväestä. Vastaajista 62,5 pro senttia ottaisi keskustan hallituksen neljän neksi puolueeksi. Venäjällä eivät vaalit kiinnostaneet Yhtenäinen Venäjä sai duuman vaaleissa kaikkien aikojen enemmistön, 344 paikkaa, mikä käytännössä tarkoittaa puolueen pys tyvän muuttamaan perustuslakia yksinään. Monet kävivät muis tamassa uhria Helsingin rautatieasemalla vii konloppuna. Hänen mukaansa tämä voi tarkoittaa osoitteellisen kirjepostin jakelun velvoittei den höllentämistä. Työllisyysasteen kausi ja satunnaisvaih telusta tasoitettu trendi oli 68,7 prosent tia. Finnwatchin mukaan vankeusrangaistus on ehdonalainen kahden vuoden ajan. Yleis palveluvelvoitteen ulottaminen sanoma lehtiin on tässä taloustilanteessa mahdo tonta, mutta lehtien jakelu kaikille suoma laisille joka päivä on turvattava tavalla tai toisella. Paasi-Optiikka Siltasaarenkatu 12, Helsinki P. SDP haluaa perussuomalaiset pois hallituksesta Suurimman oppositiopuolueen SDP:n kenttä väki haluaa perussuomalaiset seuraavaksi op positioon, käy ilmi Lännen Median kyselystä. Monien mukaan perussuomalaisten arvo maailma on liian konservatiivinen ja nationa listinen. Lohi kaipaa luovaa ratkaisua syksyn ai kana. Vaaleissa 64,2 prosenttia äänioikeutetuista jätti kokonaan äänestä mättä. – Lain mukaan Postin yleispalveluvel voite koskee vain kirjepostia – ei siis sano malehteä, joka on kuitenkin monelle tär kein postilaatikkoon tuleva lähetys. Työttömyys väheni elokuussa Työttömyys on edelleen vähentynyt vuo den takaisesta, ilmenee Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta. Hall valittaa tuomiosta. Sen jälkeen tuomio raukeaa, jos Hall ei syyllisty enää vas taaviin tekoihin. Finnwatchin tutkijalle vankeutta Finnwatchin tutkija Andy Hall on saanut nel jän vuoden vankeusrangaistuksen ja sakkoja tuomioistuimessa Thaimaan Bangkokissa. ”Jakelupäivistä ei tingitä” Keskustan eduskuntaryhmän varapuheen johtajan, kansanedustaja Markus Lohen mukaan sanomalehtien jakelu on turvattava myös tulevaisuudessa. SyySkuuTA 2016 ”Milloin te päättäjät alatte näyttää oikeaa johtajuutta ja ymmärrätte sen, että suomalaiset eivät hyväksy sitä, että nämä yhteiskunnan ja lakien ulkopuolelle asettuneet hörhöt saavat täällä sanella agendaa?” Markku Kemppainen ”1920–1930 luvun taite on palannut takaisin meikäläiseen politiikkaan. tapaus on Herättänyt laajaa keskustelua. Vihreät kelpaisi 77,5 prosentille. Hallituksen tavoitteena on 72 prosentin työllisyysaste. Huominen ilman pelkoa kampanja rikkoi yli 20 000 allekirjoituksen rajan viikonlopun aikana. Koska alkavat väkisin kuljetukset itärajalle eli muilutukset.” Kalevi Tikka Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi koonnut rane aunimo uusnatsistiseen suomen vastarintaliikkeeseen kuuluvaa miestä epäillään Helsingin asema-aukiolla tapaHtuneesta paHoinpitelystä, jonka uHri kuoli viikkoa myöHemmin. Yhtenäisen Venäjän siivitti voittoon uu dentyyppinen vaalitapa ja alhainen ää nestysprosentti. Järjestäytynyt rasismi halutaan rikoslakiin Jimi Joonas Karttusen kuolema on järkyttä nyt suomalaisia syvästi. Nykylaki on riittämätön puuttumaan järjestäytyneeseen rasistiseen toimintaan, sanoo kampanjan pe rustaja Jaakko Mustakallio. Tasausrahasto antaisi mahdollisuu den vastasyklisiin tulonsiirtoihin euroalueen jäsenmaiden välillä, mikä vähentäisi tarvetta leikata kansalaisten hyvinvoinnista ja inhimil lisestä pääomasta, Eloranta toteaa. Yli 90 prosenttia demarivaikuttajista on sitä mieltä, että perussuomalaisten paikka on eh dottomasti seuraavan hallituksen ulkopuo lella. Kukin euromaa siirtäisi tasausrahastoon ra haa taloudellisesti hyvinä aikoina. 050 5821021 www.paasioptiikka.fi / info@paasioptiikka.fi Tervetuloa hyvän palvelun optikolle! ILMAINEN NÄÖNTARKASTUS LOKAKUUN LOPPUUN! Eloranta esittää euroalueelle pahan päivän rahastoa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ehdot taa tasausrahaston perustamista euroalueen kasvun ja työllisyyden ylläpitämiseksi. 9 22. Tuomio liittyy ananasmehutehdas Natural Fruitin nostamaan oikeusjuttuun. Työttömiä oli elokuussa noin 195 000. AFP / Mikhail Klimentiev Yhtenäinen Venäjä julisti vaalivoittonsa olevan merkki siitä, että kansa tukee presidentti Vladimir Putinin mahdollista ehdokkuutta presidentinvaaleissa 2018.. – Tällainen rahasto olisi askel kohti euro alueen yhteistä finanssipolitiikkaa, joka vähen täisi nykyisen kaltaisen pitkittyneen talouskrii siin uhkaa. Vastaavasti maa saisi siitä varoja heikkoina aikoina. – Nyt on vihdoin kiellettävä järjestäytynyt rasistinen toiminta lakimuutoksella. Tämä edellyttäisi, että jäsenmaiden omaa vastuuta taloudenpidosta vahvistetaan
Toiseksi, Yhdysvaltain alentunut kansainvälinen kauppa muiden maiden kanssa johtaisi osaltaan alentuneeseen kauppaan Suomen ja kolmansien maiden välillä. – Suomelle suuria riskejä olisivat todennäköisimmin maailmankaupan entistäkin heikompi kehitys ja ilmastonmuutoksen torjunnan veClinton vai Trump. – Kohentunut riski vaikuttaisi markkinoihin ympäri maailmaa lyhyellä aikavälillä. Hänen mukaansa ”maailma menee sekaisin”, jos Trump toteuttaa vaalikampanjassaan julkistamaansa politiikkaa: nostaa tuontitulleja ja laskee rikkaiden veroja. Suomi on erityisen altis iskuille lisäksi sen vuoksi, että Suomalaiset talousasiantuntijat kertovat Demokraatin kyselyssä näkemyksiään Yhdysvaltain presidentinvaaleista. Synkimpiä madonlukuja kuuluu Nordean ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen suunnilta. Demokraatin kyselyyn vastasi kaikkiaan seitsemän tunnettua talousasiantuntijaa: kuusi pääekonomistia ja erikoistutkija. Trump, monesta syystä riskialtis vaihtoehto Aktian pääekonomisti Heidi Schauman arvioi vastauksessaan, että Trumpin voitto kasvattaisi markkinaepävarmuutta. Hänkin epäilee, ettei Trump saa läpi kaikkea, josta hän on kampanjansa aikana puhunut. Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju tunnetaan suorasanaisuudestaan. – Protektionismin lisääntyminen olisi myrkkyä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä pienille avoimille talouksille, kuten Suomelle. Pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen yrittäjistä arvioi, että Trumpin valinta olisi Suomelle huonompi vaihtoehto kuin monelle muulle maalle. Kysyimme, minkälaisia vaikutuksia presidenttikisan kahden ehdokkaan valinnoilla olisi maailman-, Euroopan ja Suomen talouteen. AFP / Molly Riley AFP / Brendan Smialowski. USA:n vaaleilla on vaikutusta myös Suomeen. finanssipoliittista pelivaraa on syöty runsaasti finanssikriisin jälkeen, ja ikäsidonnaiset menot ovat lisääntymässä lähivuosina. Schaumanin mukaan suurimmat pidemmän aikavälin riskit liittyvät kuitenkin enemmän politiikkaan kuin talouteen. Tämä luo epävarmuutta sekä markkinoilla että yrityksissä. – Silloin alkaa kauppasota ja Yhdysvaltojen inflaatio pomppaa samalla, kun julkisen talouden kestävyys menee kuralle. Suomen tilannetta vaikeuttaisi vielä entisestään oman valuutan tuoman paineventtiilin puuttuminen tällaisen iskun sattuessa. Myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Heikki Taimio on vakavana. Pääekonomisti Juhana Brotherus Hypoteekkiyhdistyksestä sanoo, että Trumpin todellista politiikkalinjaa on äärimmäisen vaikea arvioida, koska esitykset, linjat ja näkemykset ovat muuttuneet populistiehdokkaalle tyypilliseen tapaan vaalikamppailun aikana. Silti myös hän sanoo olevansa varma, että Trumpin ministereiksi ja neuvonantajiksi päätyisi tätä järkevämpiä ja maltillisempia henkilöitä. Lähetimme kyselyn myös Suomen Pankkiin, mutta pankki ei halunnut ottaa kantaa poliittisiin kysymyksiin. Toisaalta moni vastanneista uskoo, ettei Trump lopulta kykenisi tai haluaisikaan toteuttaa kaikkia kampanjalupauksiaan ja -uhkauksiaa. Trumpin valinnan voisi olettaa kiihdyttävän USA:n inflaatiota ja nostavan korkotasoa, mikä pitäisi USA:n dollarin vahvana. Tämä valuuttavaikutus olisi Euroopalle myönteinen asia, tosin ainut sellainen. – Huonoimmassa vaihtoehdossa Trumpin politiikka nostaisi USA:n lainakorkoja, jolla olisi heijastusvaikutuksensa globaaliin korkotasoon ja valuuttoihin. Hän väläyttää ”totaalikaaosta maailmantaloudessa”. Brexit-äänestyksen luoma markkinamyllerrys on hyvä esimerkki, ei ihan vastaavasta, mutta kuitenkin samantyyppisestä tilanteesta. S uomalaiset talousvaikuttajat ovat varsin yksimielisiä siitä, että republikaanien ehdokkaan Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi uhkaisi myös Suomen taloutta. Suomen talous on kiistatta herkkä kansainvälisiin shokeille. – Ensinnäkin USA on Suomelle merkittävä kauppakumppani, joten suorat vaikutukset voisivat olla merkittävät. Handelsbankenin pääekonomistin Tiina Heleniuksen mukaan Suomen talous on tällä hetkellä erittäin haavoittuvainen kaikille ulkoisille vientikysyntään vaikuttaville shokeille. Kysely tehtiin sähköpostitse 7.9–12.9. Jatkuvuus vai arvaamattomuus. 10 22. SyySkuuTA 2016 Trump ja tuho
Hänkin pitää Trumpin valinnan vaikutusta etumerkiltään varmasti negatiivisena, Suomeen erityisesti. Onko pitkää taantumaa elänyt Suomi erityisen haavoittuva odottamattomille vaikutuksille. Clinton – antikliimaksi. Demokraattien ehdokkaan Hillary Clintonin voitto ei horjuttaisi kehyksiä samalla tavalla yhdenkään talousasiantuntijan mielestä. TäTä kysyimme Em ilie Ugg la. Rane Aunimo Demokraatti 1) Minkälaisia välittömiä ja/tai pitkäaikaisia vaikutuksia Donald Trumpin valinnalla voisi olla nykytiedon valossa maailman talou teen. Handelsbankenin Tiina Helenius huomauttaa kuitenkin, että Clintoninkin suhde globalisaatioon ja kauppasopimuksiin on muuttunut vaalikamppailun aikana kriittisemmäksi, ehkä vastauksena Bernie Sandersin kannattajien globalisaatiokritiikkiin. SyySkuuTA 2016 ” Maailma menee sekaisin, jos Trump toteuttaa vaalikampanjassaan julkistamaansa politiikkaa: nostaa tuontitulleja ja laskee rikkaiden veroja. 2) Entä minkälaisia seuraamuk sia tai riskejä tällä olisi Suomeen. – Trump joutuu kuitenkin noudattamaan keskeisiä vaalilupauksiaan johonkin mittaan, ja se merkitsee maailmankaupan hidastumista ja esimerkiksi TTIP-vapaakauppasopimuksen romuttamista. Silloin alkaa kauppasota.” sittyminen. – Clinton todennäköisesti jatkaisi likimain Barack Obaman linjoilla, tiivistää Hypoteekkiyhdistyksen Juhana Brotherus. Ensin mainittu vaikutus näkyisi melko nopeasti viennin ja työllisyyden heikkenemisenä. – Hän on konsensushakuinen ja varsin pragmaattinen poliitikko, ja valinnalla ei olisi juurikaan vaikutuksia Suomen talouteen, arvioi Suomen Yrittäjien Mika Kuismanen. Suomi on tämänkin vuoksi verrokkimaita haavoittuvampi. Muuten hän on vapaakaupan kannalla eikä muodostaisi uhkaa Suomen ulkomaankaupalle. – Vastoin Obaman kantaa Clinton on asettunut vastustamaan investointisuojan sisältävää TTIP-sopimusta, mikä merkitsisi sen lopullista kaatumista ja olisi myönteistä Suomen kannalta. – Tätä vaikutusta vahvistaa tietysti se, että taloudellisesti on menetetty vuosikymmen. 11 22. 3) Minkälaisia vaikutuksia Hillary Clintonin valinnalla olisi maail man ja Suomen talouteen. Toimihenkilökeskusjärjestön pääekonomisti Ralf Sund korostaa kuitenkin, että valta otetaan eri agendalla kuin se pidetään. Saman on havainnut Palkansaajien Heikki Taimio. Uhkakuvat tai mah dollisuudet. Jatkaako Yhdysvallat tässä ta pauksessa nykyisen presidentin Barack Obaman linjoilla. Toisin sanoen kampanjointia on kampanjointia. Nordean Aki Kangasharjun mukaan Clintonin valinta olisi ”nonevent”, eräänlainen antikliimaksi, jolloin talous jatkaisi nykyrataansa
– Mikäli tarkoitettuja työsuhteita ei synny tai kokeilua käytetään väärin muiden työntekijöiden korvaamiseksi, lopetamme koko hankkeen. Varapuheenjohtaja Kyösti Suokas kertoo blogissaan: – Menin ensimmäistä kertaa rakennustyömaalle 15-vuotiaana. Puhuttiin halpa-, jopa orjatyövoiman paluusta maamme työmarkkinoille. Tällaisille aloille on oma eläkelakikin, LEL (lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien eläkelaki). – Mallia ei myöskään voi käyttää matalapalkkatyön sisäänajoon. Jos kokoushuoneen nurkassa olisi käynyt kaKetään työntekijää ei kuitenkaan pidetä työpaikalla huvin vuoksi, vaan jokaiselta edellytetään työpanos palkan edestä ja se myös tehdään, Harjuniemi painottaa. – Jostakin pitää kuitenkin saada kiinni, jotta löytää juonteen työelämään ja koulutuspaikkaan. – Ministeriössä virkamiehet yksi toisensa jälkeen kertoivat, miksi homma on äärimmäisen hankalaa. Esimerkiksi palvelualojen PAM kiiruhti jo sanomaan, että tunteja on liian vähän muutenkin, niitä pitäisi saada lisää. Rakennusliiton puheenjohtaja muistuttaa työkokeilun reunaehdoista: välttämättä paikallista sopimusta työkokeilun järjestämisestä ei edes tehdä, jos työnantaja tai työntekijöitä edustava luottamusmies ei siihen suostu. Harjuniemi kehottaa kriitikoita tutustumaan itse sopimuksen sisältöön. Väitettiin SAK:laisen Rakennusliiton myyneen pyhän maansa ja romuttaneen kaikkien tessien pyhimmän osan – säädökset kaikkein pienimmistä palkoista. Ei ollut tavatonta, että esimerkiksi Kuivaniemen uuden koulun rakennuksella 1970-luvulla oli kattojen eristyshommissa rivakoiden lukiolaispoikien joukossa vanha sotaveteraani, joka ei kurkunpään syöpäleikkauksen takia kyennyt puhumaan. Työsuhteesta saa seuraamuksitta pompata pois, jos niin haluaa. – Hänellekin kokeilu istuu kuin nenä päähän, sanoo puolestaan varapuheenjohtaja Kyösti Suokas. Se ei ole hyvä myöskään taloudellisesti. Harjuniemi muistuttaa, ettei kokeilua voi uusia saman työntekijän kanssa. Nämä keskustelijat ovat kiertäneet rakennusalan työpaikat kaukaa. Kokeilun on määrä alkaa maaliskuussa ja se päättyy helmikuun lopussa 2018. Mies, joka varmasti teki kaikkensa työllisyyden eteen. – Kyllä. Lyhyiden työsuhteiden ala Tyypillisesti rakennusala on lyhyiden, määräaikaisten, mutta toistuvien työsuhteiden ala. – Kääntäen tämä viisastelu tarkoittaa sitä, että alan kokeneet tekijät eivät tekisi töitä palkkansa eteen. Yleensähän paksu tes-kirja haudataan työpaikan kaapin pimeimpään sopukkaan ja siihen palaa ainoastaan luottamusmies, jos hänkään. ” Yleensä paksu teskirja haudataan työpaikan kaapin pimeimpään sopukkaan ja siihen palaa ainoastaan luottamusmies, jos hänkään.. Jo veronumerojärjestelmä ja siitä kertynyt satojen tuhansien alalla työskentelevien tai työskennelleiden työntekijöiden tietokanta estää kokeilun ketjutuksen. – Keskustelijat vähättelevät loukkaavalla tavalla rakennusalan töitä väittäessään, että työkokeilijat tekevät orjatyönä ammattilaisten työt. Pari vuotta sitten rakennusala yritti sopia syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistämisestä alalle työllisyystuella. Tänään tuolla avanteen kautta hengitelleellä sotaveteraanilla ei olisi mitään mahdollisuutta tehdä töitä, jos hänet olisi nykyaikaan siirretty. Työkavereina oli muiden ohella juoppoja, jotka kävivät töissä selvinä kausinaan. Muut tulevat alihankkijoilta ja vuokratyönantajilta. Mieleen tulee myös kokonaan toiselta alalta irtisanottu ikääntynyt kädentaitaja, joka kuitenkin haluaisi vielä tehdä töitä. SyySkuuTA 2016 Työehtosopimus, joka nousi kuolleista ja tyrmättiin L iekö tässä maassa ainuttakaan työehtosopimusta, joka olisi yltänyt samaan kuin rakennusalan tuorein tes. Hän muistuttaa muun muassa Kauppalehdessä, että peruskoulun jälkeistä koulutuspaikkaa vailla olevien nuorten tilanne on paljon tukalampi kuin keskustelijat ymmärtävätkään. Moni on alihankkijalla töissä. Palkka 7,60 euroa tunnilta Kokeilussa mainittu kuuden euron palkka merkitsee Harjuniemen mukaan käytännössä lisineen noin 7,60 euron tuntipalkkaa. Harjuniemi korostaa, että yhdessä Rakennusteollisuus RT:n kanssa laaditulla mallilla yritetään hieman madaltaa kynnystä päästä kokeilemaan yhden toimialan töitä. Työnantajan on järjestettävä työkokeilijan ohjaus, mikä hoituu parhaiten kokeneen ammattilaisen avulla. Liitto tuomittiin alimpaan Mariaanien hautasyvänteeseen ja eroja jäsenyydestäkin tapahtui. 12 22. Mutta sitä ennen on ymmärrettävä hieman myös rakennusalaa ja sen historiaa. Niin ikään turvallisuuden ja rakennustyömaalla toimimisen perusedellytysten on oltava kunnossa, Harjuniemi korostaa. Oksennusta on päälle satanut, sanoo Rakennusliiton värikäs varapuheenjohtaja Kyösti Suokas. Rakennusliiton johtajat ovat tehneet hartiavoimin töitä kumotakseen pahimmat huhut ja väärinkäsitykset. – Väitteet halpatai orjatyöstä ovat täyttä puppua, on puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanonut useammassakin mediassa. Vielä 1970-luvun lopulla rakennustyömaat olivat avoimia työmaita. Hän olisi ilman muuta eläkkeellä tai muussa sosiaalibyrokratian rattaassa. Hankkeessa oli mukana työministeri Lauri Ihalainen. Kannattaa kuitenkin panna merkille, ettei työkokeilija korvaa ketään: ei uraansa valinnutta ammattikoululaista saati sitten koulutettua tai muuten kokeneempaa ammattilaista. Jos mestarin olisi pitänyt ennen palkkausta seurustella viranomaisten kanssa ja täyttää tukihakemuksia, ainakin minä ja Aperita-miehet olisimme jääneet työmaan ulkopuolelle, Suokas kirjoittaa. Mikä sai liittoon kuulumattomatkin ihmiset intoilemaan sopimusta vastaan. Jopa niin, että pääurakoitsijan palkkalistoilla on vain vastaava mestari. Viinakin kun maistui, ja tupakkakin. Tätä ei kukaan kykene kyseenalaistamaan. Työkokeilu räjäytti sosiaalisen median Työehtosopimuksen pykälä, joka räjäytti sosiaalisen median, oli tietenkin työkokeilu. Sopimus nousi raketin lailla yleiseksi puheenaiheeksi ja tyrmättiin lopulta täysin. Viimein nykäistiin hihasta EU-kortti, joka lopetti koko leikin. Arvata saattaa, ettei hoitoalakaan hevillä sovellu juuri tällaiseen kokeiluun. – Karmeaa, suorastaan helvetillistä mättämistä, parahti puolestaan liiton ykkösmies Matti Harjuniemi Kauppalehdessä. Raksaduunit kun saattaisivat olla juuri sopivia hommia heille. Harjuniemi ei pidä työkokeilua erityisen halpanakaan, eikä edes kenen tahansa käyttöön otettavissa. Ei sovi kaikille aloille Selvää on, ettei rakennusalan työkokeilumalli sovellu kaikille aloille sellaisenaan. Rakennustyömaat olivat avoimia Asian ymmärtämiseksi pitää palata aikaan, kun työministerinä oli vielä Lauri Ihalainen (sd.). Eivät tes-kirjat nouse someraivon kohteeksi – yleensä. Hän kuitenkin jaksoi nostella eristysvillapaaleja katolla paikasta toiseen tahtia, johon hintelät koulupojat ei olisi kuunaan kyenneet
. Pykälä, jota on viime aikoina harjattu vimmatusti kuin erään tunnetun, mutta nyttemmin hiljenneen kansanedustajan päätä. . . 13 22. Työkokeilija ei voi olla alalla ennen töitä tehnyt tai ammattitutkinnon suorittanut. 2018. . . . Kokeilu päättyy kokonaan, jos kokemukset ovat kielteisiä tai niitä ei kerry. Työnantajan ei tarvitse olla järjestäytynyt, kunhan luottamusmies on työmaalla. SyySkuuTA 2016 Jari Soini . Alkaa maaliskuussa 2017 ja päättyy 28.2. . . Kokeilijalle maksetaan vähintään 6 e/tunti, mikä lisineen merkitsee käytännössä 7,60 euron tuntipalkkaa. Hän ei moiti virkamiehiä. Kokeilu päättyy aina tasan kuuden kuukauden jälkeen, eikä sitä voi uusia, ei myöskään toisen työnantajan kanssa. – Itsekin olen ollut vuosien varrella lukuisissa lakityöryhmissä luomassa byrokratian pakkopaitaa, jossa olemme nyt kiinni lähtemättömästi, sanoo Suokas, itsekin lakimies. . Rakennusalan työkokeilu mera, oltaisiin saatu uusi Eduskunta IV näytelmä ilman Ryhmäteatteria, Kyösti Suokas kuvailee. Kokeilija voi päättää kokeilunsa ilman seuraamuksia milloin haluaa. Sopimus työkokeilijasta tehdään aina paikallisesti työpaikan luottamusmiehen ja työnantajan välillä. . Konkarit ovat Sauremaata opettaneet kädestä pitäen. Liitossa oli töissä yksi lakimies, joka hallitsi byrokratian koukerot. Kokeilun jälkeen kokeilija voi jäädä työnantajan palvelukseen normaaleilla työehdoilla tai hakeutua alan koulutukseen. Se on hänen ensimmäinen pidempi työmaansa. Juhani Aro Demokraatti Aleksi Sauremaa työskentelee Helsingin Aurinkolahden Kahvikorttelin Lemminkäisen uudiskohteessa. – Tekemällä täällä oppii, hän sanoo ja on valmis ottamaan työkokeilijan opastettavakseen, jos tarve vaatii.. . . . Ajan mittaan siitä kypsyi pykälä työehtosopimukseen. . . Suokas kertoo myös Rakennusliiton itsensä halunneensa palkata valtion tuella pitkäaikaistyöttömiä omaan toimistoonsa. . . Alalle jäi kuitenkin muhimaan ajatus, miten väkeä saataisiin sisään ilman koukeroista byrokratiaa. Rakennusalalla kun on pitkään vallinnut työvoimapula. Kun hän jäi eläkkeelle, ei kukaan muu halunnut jatkaa
PP:n ja Rajoyn harmiksi puolue on toistuvasti sotkeutunut korruptioskandaaleihin. Toisaalta jotkut PSOE:n aluejohtajat ja veteraanpääministeri Felipe Gonzales ovat toivoneet, että sosialistit voisivat avata umpisolmun äänestämällä tyhjää. Parlamentti äänesti viime viikolla päätöslauselmasta, jolla halutaan parantaa naisten asemaa eurooppalaisilla työmarkkinoilla. Paine kasvaa pääpuolueissa. Nämä keskustelut jatkunevat aluevaalien jälkeen. SyySkuuTA 2016 Unkari äänestää pakolaisista... Persumepit Halla-aho ja Ruohonen-Lerner äänestivät tyhjää. Vaalit pidetään Galiciassa ja Baskimaalla. Komissiolta edellytetään nyt asiaa koskevia lainsäädäntöehdotuksia. Kolumbiassa on taisteltu lähes 50 vuotta erilaisten sissiryhmien ja puolisotilaallisten joukkioiden kesken. Nyt jännitetään, joudutaanko jälleen kerran uusintavaaleihin. Saksalainen demarimeppi Jutta Steinruck kiinnitti huomiota päivähoitopalveluihin. Paine sosialisteja kohtaan kasvaa. lokakuuta. Baskimaalla porvareille riittäisi, että se pääsisi maltillisemman baskipuolueen apupuolueena itsehallintoalueen hallitukseen. Kansanäänestyksessä kysytään kannatusta sopimukselle, joka ”lopettaa konfliktin ja tuo vakaan ja kestävän rauhan”. Viikonvaihteessa pidettävistä aluevaaleista toivotaan jonkinlaista apua myös valtakunnan poliittiseen kriisiin. Sellaiset pidetään jouluna, mikäli ratkaisua hallituskriisiin ei löydetä. Sekin saattaisi avata tilannetta johonkin suuntaan. Viimeisen gallupin mukaan 67 prosenttia vastaa kielteisesti kuten Orbán haluaa. Espanjassa odotetaan sateentekijää aluevaaleista Espanjan poliittinen umpisolmu on pysynyt tiukkana kohta jo yhdeksän kuukautta. – Haluamme modernia lainsäädäntöä erityisesti äitiysja vanhempainvapaisiin. Ja kansahan vastaa. Sotaa on rahoitettu kokaiinikaupalla. Siihen sisältyy myös maareformi ja muita sosiaalisia ja poliittisia uudistuksia. Europarlamentin päätöslauselma hyäksyttiin useimpien poliittisten ryhmien tuella. Antti Vuorenrinne Demokraatti Parlamentti puuttui naisten asemaan työmarkkinoilla Euroopan parlamentti haluaa tasa-arvoa työelämään. AFP / Curto De La Torre. Kuvaan ovat kuuluneet myös väkivaltaiset huumekartellit. Unkarin oikeistopopulistinen pääministeri Viktor Orbán järjestää lokakuun 2. Panaman paperipaljastusten jälkeen yksi ministeri joutui eroamaan Rajoyn kabinetista kesällä. Palkallisen isyysvapaan tulee olla vähintään kaksi viikkoa, sosialidemokraattien S&D-ryhmän Vilija Blinkeviciute kommentoi. Näin Rajoy pääsisi muodostamaan vähemmistöhallituksen. 14 22. Edellisen poliittisen hallituksen pääministeri ja nykyistä toimitusministeristöä johtava Mariano Rajoy on tarrannut kiinni valtaan kuin täi tervaan. Galluppien mukaan puolet PSOE:n äänestäjistä on samaa mieltä. Stanishev vieraili Puolassa, Liettuassa, Latviassa ja Virossa. Kuun alussa PSOE äänesti toistamiseen Rajoyta vastaan. päivänä kansanäänestyksen EU:n päätöksistä sijoittaa turvapaikanhakijoita jäsenmaihin. Galicia on porvarien pääpuolueen PP:n vahvoja alueita. Demokraatti Maailmankuvia KOONNUT aNTTi vUOreNriNNe MEPIT ÄÄNESTIVÄT Puolesta 443 Vastaan 123 Tyhjää 100 Ääniä yhteensä 666 66,5 % 15 % 18,5 % PSOE:n Pedro Sanchez on toistaiseksi torjunut jyrkästi tuen porvarien Mariano Rajoylle. – Viime vuosien kulukuripolitiikka on vahingoittanut ihmisten käsitystä Euroopan unionista. Tai sitten ei. Sanchezin mukaan PSOE haluaa päästä Rajoysta eroon, eikä voi tukea häntä. PP:n joukoissa toivotaan, että mahdolliset vaalitappiot aluevaaleissa kypsyttäisivät demarien PSOE:n joukkoja äänestämään tyhjää parlamentin seuraavassa pääminsteriäänestyksessä. On mielenkiintoista, että PP:n sisällä paine vaihtaa pääministeriehdokasta ei tunnu kasvavan. Oikeisto-oppositio ja sen johtaja, kovaotteinen ex-presidentti Alvaro Uribe vastustaa sopimusta. Suomalaisista mepeistä työelämän tasa-arvoa vastustivat kepun Hannu Takkula ja Paavo Väyrynen. PSOE:n Pedro Sanchez on toistaiseksi torjunut jyrkästi tuen PP:lle. ...ja Kolumbia rauhasta Kolumbian hallituksen ja FARC-sissien välissä elokuussa sovittu rauhansopimus alistetaan kansanäänestykseen 2. Viimeksi viime viikolla epäilyt kohdistuivat Valencian ex-pormestariin. Aluevaaleissa paljastukset saattavat merkitä jotakin. Rauhansopimuksestakin neuvoteltiin Havannassa neljä vuotta. – On häpeällistä, että 27 prosentilla eurooppalaisista lapsista ei ole pääsyä asianmukaiseen ja laadukkaaseen päivähoitoon. Tämä epäsuosittu politiikka on ymmärretty koko Euroopan politiikaksi, vaikka tosiasiassa kyse on ollut konservatiivien politiikasta, Stanishev arvioi kiertueensa alussa. – Haluatteko antaa EU:lle oikeuden sijoittaa ulkomaalaisia Unkariin ilman Unkarin parlamentin hyväksyntää, Orbán kysyy kansalta (vapaasti suomennettuna). Unionin tila kiinnostaa Euroopan demaripuolueen (PES) puheenjohtaja Sergei Stanishev organisoi viime viikolla oman kiertueen EU:n jäsenmaihin
Tuollaiset sopimukset ovat monimutkaisia ulkomaisille yrityksille. Ja tämähän on vasta alkua, eihän kukaan ennakoinutkaan pahinta heti äänestyksen jälkeen. 15 22. Britanniahan on yhä sisämarkkinoilla, jonne vientitavarat voivat mennä ilman tullia. Brexitin uhat ovat vasta realisoitumassa Pahin on vasta edessä. SyySkuuTA 2016 Brexit-painajainen on vasta alussa Britannia on selvinnyt brexitin aiheuttamasta ensishokista. Kolmas syy luottamuksen osittaiseen palautumiseen oli, että konservatiivit pääsivät nopeasti jaloilleen brexitin jälkeen. Luottamus on osittain palautunut Englannin pankin nopean toiminnan takia. Jos britit lähtevät sisämarkkinoilta, Britanniaan jääneet japanilaiset yritykset eivät joudu maksamaan tulleja vain lopullisten tuotteiden viennistä EU-maihin. Kauppaa käydään nyt jalostetuilla tuotteilla, joiden osat tulevat monista maista. Japanilaiset sijoitukset vaarassa Mutta Japanin hallitus on opettanut tietämättömille brexit-briteille, että he elävät menneisyyden maailmassa, eikä asia ole noin yksinkertainen. Jos pääsy sisämarkkinoille ja esteettömään vientiin maan päämarkkinoille EU:hun loppuu, yritykset eivät ole enää kovin kiinnostuneita sijoittamaan Britanniaan. Niiden yritykset kärsisivät, jos Britannian ja EU:n välille pystytettään tullimuuri, etenkin kun kauppatase saarivaltakunnan kanssa on niille ylijäämäinen. Korkojen lasku syö eläkesäästäjiä, ja siten myös tulevia ja nykyisiä eläkkeitä. Tärkein kysymys koskee tietenkin tulleja. Koska nii” Kuinka voi kansakunta äänestää noin tyhmästi ja tehda tuollaista hallaa itselleen. Mutta ei siinä kaikki: jos Britanniasta tulevia japanilaistuotteita ei enää leimata EU-tuotteiksi, ne joutuvat kestämään monimutkaisempia tulliprosesseja, ja ne ehkä suljetaan pois myös EU:n ja ulkopuolisten maiden vapaakaupasta. Eeva Lennon Demokraatti, Lontoo Britannian EU-jäsenyyttä kannattaneiden pelot ovat vähitellen realisoitumassa. Esimerkiksi ulkomaiset investoinnit ovat vaarassa. Punnan arvon laskun takia vienti alkoi vetää, ennätyksellinen määrä turisteja kansoitti Lontoon katuja, ja britit itsekin alkoivat taas kuluttaa. Valtiovarainministeriö inttää, että sisämarkkinoilta ei kerta kaikkiaan voida lähteä. Me emme enää elä maailmassa, missä tavaroita vain laivataan maasta toiseen, ja tulli on ainoa tärkeä kysymys. Keskuspankki elvytti taloutta heti brexitin jälkeen ruiskuttamalla rahaa talouteen ja alentamalla korkoja entisestään. Brexitin puoltajat esittivät, ettei Britannialla ole ongelmia saada vapaakauppasopimusta sisämarkkinoille, koska myös saksalaiset ja ranskalaiset haluavat viedä omia tuotteitaan halvalla Britanniaan. Tärkeintä kaupan sujumiselle on, että nämä toimitusverkot ovat kitkattomia sekä standardeiltaan että sääntelyltään ja tulleiltaan. Ja siitä seuraa huomattavasti nykyistä korkeammat kaupan kustannukset. AFP / Justin Tallis. den toimitusverkostot ulottuvat yli EU:n, ne joutuvat maksamaan ehkä tulleja myös raaka-aineista ja tuotteiden osista, jotka ne tuovat tehtailleen Britanniaan. Tämän takaavat sisämarkkinat yhtenäisine tuoteja muine sääntöineen, ja jos britit lähtevät sisämarkkinoilta ja EU:n tullisopimuksesta, he joutuvat myös ulos näistä monikansallisista toimitusverkostoista. Ja vaikka britit saisivat jonkinlaisen oman erikoissopimuksensa sisämarkkinoille, se ei ole sama kuin jäsenyys. Japanilaiset ovat kirjoittaneet brexitistä muistion, jossa selkeästi selvitettiin, mitä huolen aiheita japanilaisilla yrityksillä on brexitin takia ja mitä vakuutuksia Theresa Mayn on annettava japanilaisille yrityksille, jotta ne jatkossakin sijoittaisivat Britanniaan. Miltei vuoden 2008 finanssikriisin tasolle heinäkuussa romahtanut tuotanto alkoi elokuussa elpyä. Sijoittajat katsovat minkälaisen sopimuksen Britannia tekee EU:n kanssa, ja missä määrin maa voi jäädä sisämarkkinoille. Tanskalainen EU-tutkija, jonka kanssa asiasta keskustelin kertoi, että ulkomaalaiset sijoittajat innostuivat Ruotsista sen jälkeen, kun se oli siirtynyt vapaakauppasopimuksesta täysjäsenyyteen. Mutta nyt se nostaa tuontihintoja ja kiihdyttää inflaatiota, mikä taas supistaa brittien tuloja. Kuinka voi kansakunta äänestää noin tyhmästi ja tehda tuollaista hallaa itselleen. Mutta taloudellinen kasvu on yhä hitaampaa kuin se olisi ollut ilman brexitiä. Britannia on tähän asti englanninkielisenä maana ollut EU:n ulkopuolisten maiden sijoitusten mielikohde sisämarkkinoilla. Ne merkitsevät lisää byrokratiaa. Palvelujen tuottajat kysyvät, vieläkö Britanniassa myönnetyt lisenssit kelpaavat EU:ssa ja pankit ovat huolestuneita siitä mahdollisuudesta, että Britannian ja EU:n omaksuma säännöstö alkaa erilaistua. Punnan devalvaatio teki siis tehtävänsä, ja ilman lamaa ehkä päästään. Brexit-ministeri David Davies kevytmielisesti ilmoitti, että sisämarkkinoille ei todennäkäisesti jäädä, jos se vaatii vapaata maahanmuuttoa. Jos Britannian tullivapaa alue supistuu sisämarkkinoiden 502 miljoonan kuluttajan markkinoista pelkäksi Britannian 63 miljoonan asukkaan markkinaksi, sijoitusympäristö ei enää ole sama. Pian tämän jälkeenpääministerin toimistosta ilmoitettiin, että tuo oli vain brexit-ministerin oma mielipide, ei hallituksen eikä pääministerin. Amerikkalaiset, kiinalaiset ja japanilaiset, kaikki puistelevat päätään. Eikä siinä auta yhtiöveron alennuskaan
Sitä paitsi yhden henkilön tehokas valvonta, joka kattaisi myös some-yhteydet ja puhelinkeskustelut edellyttää 20 poliisia. Vankilat ovat myös tehokkaita terrorismin ja radikalisoitumisen keskuksia. Tiivis yhteistyö ja tehokkaat toimet nuorten muslimien hyväksi ovat välttämättömiä. On siis kohtuutonta arvostella kaikkia muslimeja tehdyistä attentaateista. On selvää, että nuoret ovat varttuneempaa väestöä haavoittuvampia Isisin seireenilauluille. SyySkuuTA 2016 Mikko heikinheiMo Maailma tänään Ranska – terrorismin ykköskohde Euroopassa R anska on valitettavasti edelleen vahvistanut asemaansa terrorismin ensimmäisenä kohteena Euroopassa. Ei pidä myöskään kiistää sitä tosiasiaa, että muslimien, Ranskassa ”arabien”, syrjintä työmarkkinoilla sekä huonot asuntoja koulutusmahdollisuudet ovat lisänneet nuorten katkeroitumista. Jotkut katsovat, että muslimiyhdyskunnan tulisi ottaa enemmän vastuuta terrorismin vastustamisesta ja jopa ilmiantaa potentiaaliset terroristit. Maltillinen oikeisto, joka äänestää loppuvuodesta presidenttiehdokkaastaan ensi vuoden vaaleissa, hyökkää nyt ankarasti hallitusta vastaan, kuten tekee myös media. Ei voi kuvitella, että jokaista 14–30-vuotiasta muslimia valvomaan tulisi asettaa poliisi. n n n Ranskassa suuren yleisön mitta on tullut täyteen. Kyseessähän on nyt maailmanlaajuinen sota radikaaleja kiihkomuslimeita vastaan. Ikävä kyllä analyysini on osunut yleensä oikeaan. Ei tehty – ja tietenkin Ranskan turvallisuusviranomaisten energia alkoi olla lopussa hyvin onnistuneen jalkapallon euroturnauksen jälkeen. Ihmisoikeudet ja turvatoimet ovat helposti ristiriidassa keskenään. Kiihkomuslimien terrorismi on saavuttamassa maailmanlaajuiset puitteet. 16 22. Ja tuloksien aikaansaaminen vie aikaa. Ranska taistelee sitä vastaan niin kotimaassa kuin ulkomailla. On selvää, että iskujen estäminen kokonaan on hyvin vaikeaa, mutta yleinen mielipide ja oppositio ovat nyt sitä mieltä, että hallitus ja turvallisuusviranomaiset eivät ole olleet tehtäviensä tasalla. Monet iskut lienevät vielä edessä, valitettavasti. Muslimien rooli terrorismiin liittyen on monimutkainen ja aiheuttaa helposti väärinkäsityksiä. Ranskassa tiedustelupalvelut ovat mustasukkaisesti valvoneet omia tietojaan puhumattakaan EU:n laajuisesta tehokkaasta yhteistyöstä. Kuitenkin erityisesti kotimaan ongelmat ärsyttävät yleistä mielipidettä ja Ranskan maine merkittävänä matkailumaana on kärsinyt. Voidaan tietenkin kysyä onko muslimiterroristien tuomitseminen muslimiyhteiskunnan taholta riittävä ele. n n n Ranskassa asuu monta miljoonaa muslimia, joskaan heidän tarkkaa lukumääräänsä ei tiedetä. Kukaan ei enää kiistä tätä. n n n Miten nuorten radikalisoitumista ja attentaatteja vastaan tulee taistella. Ranskassa terroritekoja on tehty lähes taukoamatta viimeisten viiden vuoden aikana. Ongelma tuskin poistuu ennen kyseisiä vaaleja. Maan vankilat ovat ylikansoitettuja. Viime vuoden attentaatit Pariisissa tapahtuivat kaikki lähellä Pariisin kotiani. Kiihkomuslimien terrori-iskut muissa Euroopan maissa ovat olleet usein vähemmän merkityksellisiä tai niistä on kulunut jo pitkän aikaa. Sen on kuitenkin pikaisesti tehostuttava. Nizzassa Ranskan kansallispäivänä tehty murha kuorma-autolla järkytti minua erityisesti siksi, että oma poikani kävi ystävineen Nizzassa murhapäivänä muttei onneksi jäänyt katsomaan ilotulitusta. Eräät vanhemmat ovatkin julkistaneet lastensa pyrkimykset lähteä Syyriaan Isisin palvelukseen ja onnistuneet estämään lähdön. Tehtävä on siis mahdoton. Vaikka en ole itse kokenut terrorismin vaikutuksia, olen kuitenkin pannut ne usein merkille. Hallituksen on turha selittää, että Nizzan attentaatin ehkäisemiseksi tehtiin kaikki mahdollinen. Äärioikeiston ja kansallismielisten kannatus lisääntyy eri maissa. Suuri enemmistö eri maissa tehtyjen iskujen uhreista onkin ollut nimenomaan muslimeja. n n n Olen jo usean vuoden ajan kirjoittanut Demokraattiin muslimiterrorismiin liittyvistä asioista. Ranskan vankiloissa muslimien, mustaihoisten tai arabien, osuus vankiloiden asukeista on paljon valkoihoista perusväestöä suurempi. Ilmeisesti kiihkoislamilaiset terroristit tappavat yhtä mielellään muita muslimeja, jotka ovat heidän kanssaan eri mieltä kuin muiden uskontokuntien tai ateistien edustajia. Muslimeja syytetään attentaateista, mutta samalla yli kolmasosa Nizzan attentaatissa kuolleista 84 uhrista oli muslimeja. Kuitenkin molempia tarvitaan uudessa uhkaavassa tilanteessa. Tarvittaisiin kai lähes 100 000, vähintään 10 000 lisäpaikkaa kiireellisesti. Ja Ranska, Euroopan merkittävin matkailumaa, on kokenut kovia terrori-iskujen takia. AFP / Miguel Medin Poliisipartiot piirittivät Pariisin Notre-Dame katedraalia, kun pyhäkön lähettyviltä löytyi terrori-iskuun tarkoitettuja kaasupulloja. Silti monet nuoret ovat osanneet käyttää taitavasti hyväkseen some-yhteyksiä suunnitelmissaan. Vasemmistopuolueet ovat usein hätää kärsimässä.
Teen voi maustaa vaikkapa inkiväärillä tai lakritsijuurella ja makeuttaa hunajalla. Pakurikäävällä on vuosisatojen ajan hoidettu myös suolistovaivoja sekä sekä erilaisia tulehduksia. MisTä siTä saa Pakukurikääpää voi kerätä itse tai hankkia pakurituotteita vaikkapa luontaistuotekaupoista. Nykypäivänä se on lokeroitu superruokien eli poikkeuksellisen ravinnerikkaiden ruokien kastiin. Noin ruokalusikallinen pakurijauhetta tai muutama pakurin pala litraan vettä. Jauhe ja tee ovat yleisimmät muodot. PaKuriTee Pakuriteetä myydään kätevästi teepusseissa, mutta teen tekeminen jauheesta tai pakurin paloistakin on helppoa. Mustan, pinnaltaan hiilimäisen, koivun rungossa möllöttävän pakurin hienot ominaisuudet on huomattu jo satoja vuosia sitten ja sille löytynyt monia käyttötarkoituksia. KäyTTö Monet vannovat pakuriteen voimaan flunssan nitistäjänä. TäyTTä Tavaraa Pakuri on voimakas antioksidantti, joka tukee elimistön omaa vastustuskykyä. Käyttäjäkokemusten mukaan pakuri myös virkistää ja parantaa kuntoa. Pakurikääpää löytyy suhteellisen helposti erityisesti koivumetsistä, mutta sitä ei kannata lähteä suin päin keräilemään itse. Pakurijauhetta käytetään ihottumien, haavojen ja psoriasiksen hoitoon. Pakurikäävän kerääminen ei ole jokamiehenoikeus, vaan siihen tarvitaan aina maanomistajan lupa. SyySkuuTA 2016 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Pakurikääpä, tuo erityisesti koivupuiden tuho, lahottajasieni, on noussut arvoon arvaamattomaan monipuolisten rohdosominaisuuksien takia. Se sisältää runsaasti vitamiineja ja hivenaineita, muun muassa magnesiumia, sinkkiä ja kaliumia. Ruma, mutta tehokas H an nu Es ke lin en. Pakurikäävässä on koivun kuoresta tiivistynyttä koivuhartsia, joka on bakteereita tappava eli antiseptinen aine. 17 22. Keitetään vähintään 15 minuuttia, mutta vahvempaa tulee jos keitos voi muhia 1–4 tuntia
– Ihmettelin, miten keittiössä hanasta tulee myös kuumaa vettä, ja voin juoda siitä suoraan, Päivi Kannisto kuvailee. SyySkuuTA 2016 S yksyn viileä sade, ja hiuksia pörröttävä tuuli. – Olimme Aasiassa, kun Euroopassa alkoi olla terroristiiskuja. Mietimme, voimmeko matkustaa Eurooppaan, Kannisto luonnehtii. – Kurkiaura näytti menevän etelään. Pariskunta on viettänyt viimeiset kaksitoista vuotta matkustaen. Suomalaisen elämän ja luonnon aistimiseen on ollut nyt aikaa. 18 22. kuvaT jari soini Olipa kerran minä. Ajattelin, että me tulemme perässä, hän tunnelmoi. Hän tuli miehensä, entisen it-yrittäjän Santeri Kanniston kanssa Suomen vierailulleen heinäkuussa. Tällä kertaa he tulivat Suomeen saadakseen Venäjän viisumin sekä tavatakseen sukulaisia ja ystäviä. Vaeltava sielu TeksTi virpi kirves-Torvinen . Kotimaan kaipuu ei ole käynyt ylitsepääsemättömäksi, päinvastoin. Kannisto on mennyt suoraan vadelmapensaaseen syömään marjoja. Se tuntuu jo lämpimään tottuneen tietokirjailija ja tutkija Päivi Kanniston luissa ja ytimissä
SyySkuuTA 2016. 19 22
– Demareiden rooli on tärkeä. Kerran pariskunta ei meinannut päästä lentokoneeseen, koska virkailija ei alkuun uskonut, ettei heillä ole puhelinnumeroa. Nuorena Kannisto osallistui kielikursseille Ranskassa ja Englannissa. Vaimo arvelee, ettei sama olisi toiminut välttämättä Suomessa. Kannistot majoittuvat usein myös paikallisten kodeissa. SyySkuuTA 2016 Matonpesupaikat herättävät hilpeyttä Kannisto on vierailullaan viettänyt aikaa myös mökillä. Välillä hän käy lenkillä tai kuntosalilla. Vähitellen mukaan tulivat hiihto, luistelu ja kuntosali. Erilaisiin asuinalueisiin tutustuminen avartaa niin matkalla kuin kotimaassa. – Jos luokkayhteiskunnasta ei puhuta, se ei tarkoita etteikö sitä olisi olemassa. Silloin Kannistot olivat majoittuneina luksusristeilijän alakannella, jonka taso oli huomattavasti alhaisempi kuin hulppean yläkannen. Entä sitten, kun ne lähtevät pois alta. Ihmisten kohtaaminen maailmalla on aina ainutlaatuista, Kannisto innostuu. Rakkaus matkustamiseen puhkesi. Perhe matkasi paljon kotija pohjoismaissa. Kokemus eri puolilla maailmaa elävistä ihmisistä on tuonut mukanaan ajatuksen siitä, miten Suomessa työn merkitys on ylikorostunut. Kavereita oli paljon, enkä ollut yksinäinen, hän sanoo. Ihmisten on vaikeaa myöntää omassa käytöksessään ja asenteissaan piirteitä, jotka lisäävät sitä. – Jos kuolisin huomenna, haluaisin, että ne asiat, joita tänään teen, olisivat oikeasti merkityksellisiä, hän pohtii. Rikas unohtaa helposti, että kaikilla muilla ei ole mahdollisuutta elää samoin. Pohtiessaan aihetta Kannisto havaitsi, miten monin tavoin ihmiset yrittävät piilotella eriarvoisuutta. Vanhemmat kannustivat työhön ja kouluttautumaan. Kympin tyttö Päivi Kannisto kasvoi autonkuljettajaisän ja terveydenhoitajaäidin ainoana lapsena. Tytön suuri hupi oli tutkailla Valittujen Palojen karttoja. Hän uppoaa kirjoittamiseen helposti eikä silloin huomaa ajan kulua. Arki on varsin tavallista silloin, kun he ovat asettautuneet jonnekin. Ihmiset varjelevat omaa idylliään ja turvallisuuden kokemustaan. Turistirysät he kiertävät kaukaa. Hän ei ole missään muualla törmännyt vastaavaan. – Malesiassa kaurahiutaleet olivat luksusta, hän selvittää. – Meillä elää topeliaaninen käsitys siitä, että suomalaiset ovat ahkeria ja työteliäitä. Myös vanhemmat voivat kasvattaa lapsensa näkemään eriarvoisuuden luonnollisena asiana, jossa ei ole mitään väärää. Matonpesupaikat ja suomalaisten innokkuus niissä puunaamiseen herättävät hilpeyttä. Eriarvoistumista on kaikkialla, ilmenemismuodot ovat vain erilaisia. Ajattelin, että me tulemme perässä.” ” Aiemmin itsekin luulin, että Suomi on tasa-arvoinen maa, jossa ihmisillä on yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua.” ” Jos luokkayhteiskunnasta ei puhuta, se ei tarkoita etteikö sitä olisi olemassa.”. Tavallista arkea Päivi ja Santeri Kannisto ovat jatkuvasti yhdessä. Viisisataa euroa kuukaudessa Kannisto ei halua tuhlata aikaansa turhanpäiväisiin asioihin. Baletti ja jazz-tanssi veivät lopulta voiton. Ihmisten vähyys ja rauhallisuus Helsingissä ovat tuntuneet miljoonakaupunkeihin tottuneelle ihmeelliseltä. Ne pitivät poissa liikajuhlinnasta. Kannisto yllättyi, että omalla mittapuulla isänmaarakkaatkin ihmiset tuttavapiirissä olivat alkaneet pohtia ulkomaille muuttamista. – Aiemmin itsekin luulin, että Suomi on tasa-arvoinen maa, jossa ihmisillä on yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua. Mitä ideaalia siinä on tilanteessa, jos työtä ei ole, Kannisto kummastelee. Idea keväällä julkaistun Superrikkaat ja rutiköyhät Reppureissulla eriarvoistuvassa maailmassa-kirjan kirjoittamisesta syttyi pari vuotta sitten risteilyllä. – Turvallisuuden täytyy löytyä ihmisestä sisältä, hän sanoo. – Puhelimettomuus kyseenalaistaa koko olemassaolon, Kannisto kiteyttää. Hieno lahjaksi saatu puhelin unohtui Balille hotelliin kymmenen vuotta sitten. Liikuntaharrastus alkoi pesäpallosta. Rakennamme itse luokkayhteiskuntaa, Kannisto tähdentää. Raha ei ole se juttu, hän vakuuttaa. Eriarvoisuus oli käsin kosketeltavaa. Moni torppaa ajatuksen maailmalle lähtemisestä vedoten rahan puutteeseen. Ihminen sokeutuu eriarvoistumiselle Kannisto kokee kirjojen kirjoittamisen vastineeksi kotimaalleen. Erilaisten puurojen syöminen on ollut nautinto. Kannistot tekevät toisinaan työvaihtoa. Suomessa oli nousukausi Kannistojen lähtiessä maailmalle. He sulkevat silmänsä eri tavoin eläviltä. Ihmisten ahneus saa sapen kiehumaan. Ruuanlaitto on pariskunnan yhteinen ilo. He ovat seuranneet tiiviisti vuosien varrella kotimaansa uutisia, mutta muuttunut tunnelma oli selkeästi havaittavissa. He tekevät esimerkiksi hotellin nettisivuja tai muuta työtä ja saavat majoittua siellä vastineeksi. Kannisto on havainnut Suomessa tiettyä amerikkalaistumista, ihmisten jakautumista entistä enemmän hyväja vähäosaisiin. Kannisto itsekin tukeutui niihin aiemmin. Aika on viime kädessä tärkeintä. Lapsuus, nuoruus ja osa aikuisuutta kuluivat Tampereella. Kannistosta halu matkustaa ja nähdä maailmaa on paljon tärkeämpi. Samalla Kannisto huomasi, ettei välttämättä tarvitse sitä, vaikka kännykän puute on välillä tuonutkin mutkia matkaan. – Ihmiset luulevat, että olemme miljonäärejä. – Olin yllättynyt tyytymättömyyden ilmapiiriin, Kannisto kiteyttää. – Kun menee jonkun kotiin, näkee aitoa elämää. Voi syntyä ajatus siitä, että köyhät ovat syypäitä omaan tilanteeseensa, ja niin kuuluukin olla. – Olin aika kiltti kympin tyttö ja huoleton lapsi. Kannisto nousee viiden-kuuden aikaan aamulla ja pulahtaa aamuuinnille. Ihmiset ovat osoittaneet matkalla avuliaisuutensa moneen kertaan. Moni kokee, että elämä on turvallista silloin, kun on tietyt peruselementit, kuten työ, perhe ja oma asunto. Kannistojen yhteisbudjetti on viisisataa euroa kuukaudessa, mikä kat” Kurkiaura näytti menevän etelään. Minimalistisuus ja asketismi kiehtovat. Pitää olla niitä, jotka pitävät niiden ihmisten puolta, joilla on vähemmän, ettei käy niin, että yhdellä prosentilla väestöstä on enemmän kuin 99 prosentilla, hän summaa. 20 22
. Ensin Santeri innostui vegaanien ruokavaliosta. Pesula hukkasi Kannistojen vaatteet, eivätkä olleet moksiskaan. Seuraavaksi Kannistot lähtevät Venäjälle. Intiassa naisen asema tuntui lannistavalta. . yhteiskuntatieteiden ja filosofian tohtori tietokirjailija, tutkija . Viimeksi he olivat siellä kymmenen vuotta sitten. – Toteutamme haaveita sitä mukaa, kun niitä sattuu tulemaan, Kannisto tunnelmoi. Kannisto uskoo, että muutos lähtee yksilöstä kerrallaan. . Siellä on rento tunnelma. Vaimo huomasi pian, että oli käytännöllisempää valmistaa molemmille samaa ruokaa. . Ainut selkeä myönnytys, minkä Päivi on maailmalla tehnyt pukeutumisensa suhteen, on ollut huivin pitäminen moskeijassa. . Santerilla on neljävuotias lapsenlapsi, joka on avannut uudella tavalla lasten maailmaa. Hän ei ole haKadonneet pyykit Viimeisen parin vuoden aikana Kannistot ovat matkanneet Malesian lisäksi esimerkiksi Costa Ricassa, Japanissa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa ja Sri Lankassa. Ympäristön saastumisen mittavat syyja seuraussuhteet ovat avautuneet maailmalla. Hänellä ei ole viimeisen kahdentoista vuoden ajalta ainuttakaan matkamuistoa. Jotkut ovat pitäneet sitä itsekkäänä valintana. naimisissa Santeri Kanniston kanssa PÄiVi KAnniSTO lunnut myöskään omia lapsia. Bisneselämä tuntuu jo vieraalta. Joskus juon lasi tai pari punaviiniä. Proteiineja ja vitamiinien lähteitä ei löydy joka maassa tarpeeksi, joten ravintoon joutuu kiinnittämään erityistä huomiota. Millaisessa tilanteessa kaipaat jotain luksuselämästä. Georgia ja Armenia ovat vielä näkemättä. työskennellyt esimerkiksi Suomen Akatemian tutkijana, Radiolinjan Content Managerina ja liikkeenjohdon konsulttina CLC Oy:ssä . Jos olen tulossa pitkän matkan jälkeen uuteen paikkaan, olen väsynyt, on myöhä ja tulee vettä niskaan, saatan ajatella, että voi kun pääsisin hotelliin nukkumaan. SyySkuuTA 2016 taa myös matkakulut. 21 22. syntynyt 1970 Virroilla . kielitaito: englanti, ranska, espanja ja ruotsi . Mikä on paheesi. Hän ei mieti juuri tulevaa, vaan elää päivän kerrallaan. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA . Niinpä hän luopui itsekin lihasta. Kannistoa kiehtoo ajatus jopa lastenkirjan tekemisestä. – Välillä toivon, että olisin oppinut vuosien varrella matkatessa kärsivällisyyttä, hän huokaa.. Argentiinassa sapetti leväperäinen toiminta. Missä voisit olla kymmenen vuoden päästä. Todennäköisesti lämpimässä paikassa lähellä päiväntasaajaa. Kanniston mielestä se on ennemminkin epäitsekäs ratkaisu. Kannisto haluaa kuluttaa mahdollisimman vähän
Hartiat ja kasvot kannattaa rentouttaa. Tunnetila tarttuu myös yleisöön sanattoman viestinnän kautta. Hän auttaa ihmisiä saamaan helpotusta sosiaalisten tilanteiden ahdistukseen ja jännittämiseen sekä löytämään apukeinoja niiden voittamiseksi. Martin valittiin viime vuonna työnsä ansiosta myös Vuoden psykologiksi. Helpotusta olemassa. Puhetta ei kuitenkaan kannata opetella ulkoa, vaan hallita asia niin, että se tulee luontevasti ulos juuri niin kuin itse esiintymistilanteeseen sopii. Nora Vilva Demokraatti. Itseensä ja muihin kannattaa suhtautua myötätuntoisesti. – On ihan normaalia jännittää haastavissa tilanteissa, eikä siitä edes tarvitse päästä eroon, sanoo psykologi, psykoterapeuttti Minna Martin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä (YTHS) Turusta. – Miksi jännittäminen ei saisi näkyä ulospäin. Vastuu myös yleisöllä – On hyvä muistaa, että esiintyjä ei ole yksin vastuussa tilaisuuden tunnelman onnistumisesta ja vuorovaikutuksesta yleisön kanssa, toteaa Martin. Lyhyissä lauseissa on nopeampi tempo, joka voi kiihdyttää elimistöä. – Nopea puhetapa kiihdyttää elimistöä. Sosiaalisissa tilanteissa esiintymistä jännitetään toki muissakin kulttuureissa, mutta Suomessa asioihin – myös esiintymiseen – suhtaudutaan suurella vakavuudella. Puhetta kannattaa hidastaa, ja pitää taukoja. Ne antavat rauhoittavia viestejä sekä omalle elimistölle, että myös yleisölle, vinkkaa Martin. Sydän hakkaa kuin viimeistä päivää, kädet hikoavat ja muisti pätkii. Esiintyessä olisi hyvä saada kasvolihakset pehmeän rennoiksi. Ylivirittyneen esiintyjän kuulijat pysyvät valppaina ja vastaanottavaisina. – Monilla ihmisillä olisi parantamisen varaa yleisötaidoissa. – Esiintyjälle sanotaan usein jälkikäteen, että ”hyvin se meni eikä jännityskään näkynyt ulospäin”, sanoo Martin. SyySkuuTA 2016 Kammottaako. Läheskään kaikki ihmiset eivät osaa olla ystävällisiä, empaattisia ja kannustavia yleisön jäseniä. Se on ihan normaali reaktio. Jännitystä voi helpottaa valmistautumalla esiintymiseen etukäteen. Alivirittyneen puhujan yleisö nukkuu pystyyn ja pitkästyy. – Jännittäminen saattaa alkaa, kun ihminen pelästyy oman kehonsa virittäytymistä esiintymistilanteeseen. Voisimme lopettaa tämän älyttömän tavan pitää jännittämistä jotenkin epänormaalina asiana. – Kasvojen jännitykset, jännittyneet ilmeet luovat elimistössä taistele tai pakene -reaktion. 22 22. Jännittäminen demonisoitu Suomalaisessa kulttuurissa on Martinin mielestä kummallinen käsitys jännittämisestä. Yksi hyvä vinkki on hakea yleisön joukosta ystävälliset kasvot ja ajatella puhuvansa juuri sille ihmiselle. – Esiintymistilanteessa kehoa olisi hyvä kannatella tasaisen painavasti kummallakin jalalla, istua tai seisoa jalkapohjat maata vasten. Martinille aihe on tuttu. Sietämätön olotila. On hyvä miettiä, mitä aikoo sanoa. Hermostuttaa, jännittää – ja kohta pitäisi astua puhumaan yleisön eteen. – Voisimme muistuttaa itseämme, että ei kaiken tarvitse aina olla niin vakavaa, ei esiintymisenkään. Lisää lauseisiin täytesanoja, jotta lauseet pidentyvät, ja lauseiden välissä vedä henkeä. – Voit esimerkiksi harjoitella hengittämään vasta lauseen päätyttyä. Kohonnut sydämen syke ja vilkastunut verenkierto kuuluvat kuitenkin asiaan – keho tarvitsee niitä virittäytymistä varten. Martinin mukaan on parempi vaihtoehto, että esiintyjä on mieluummin ylikuin alivirittynyt. – Suomalaiset ovat vaativaa ja suorituskeskeistä porukkaa, rima nostetaan korkealle ja asioihin suhtaudutaan aika musta-valkoisesti, toteaa Martin. On turha ajatella, että tunnelma olisi kiinni vain esiintyjän olemuksesta tai taidoista. Kaikki varmasti huomaavat, jos käteni tärisevät puheen aikana. Myös omien kehollisten tuntemusten rauhoittaminen lieventää jännitystä. Martinin mukaan myös kehotietous, oman kehon tuntemusten havainnointi on hyödyksi
Etuoikeuksia ei ansaita, mutta ne antavat huikean etumatkan suhteessa lapseen, joka joutuu esimerkiksi pelkäämään kotonaan, huolehtimaan itsestään pienestä asti, tai jolla ei ole koskaan mahdollisuutta harrastaa tai ostaa kaverille syntymäpäivälahjaa. Monet pienillä paikkakunnilla asuvat ihmiset taas kokevat olevansa täysin unohdettuja, kun rakennemuutos on vienyt työpaikat, palvelut ja vanhuuden turvaksi hankitun asunnon arvon. Keskusteluun kuuluu hokema, että ”kaikki on itsestä kiinni.” Yksityisenä tsemppauksena se saattaakin olla hyvä ohjenuora, monenlaisista lähtökohdista on toki mahdollista ponnistaa pitkälle. Suomeen on pesiytynyt keskustelu, jossa hyväosaiset kertovat huono-osaisille, miten heidän pitäisi elää. Olin neljän lapsen yksinhuoltaja ja nuorin heistä asuu yhä kanssani. Toinen silmiinpistävä joukko oli lapsiperheet. Jos joudun hankkimaan esimerkiksi lääkkeitä, tai kuten nyt, uudet tekohampaat, tulen tänne.” ”Tein elämäntyöni kattopeltiasentajana. Helsingissä asumiskulut ovat niin suuret, että jo pienet tulot ja taloudellisen turvaverkon puute ovat yhdistelmä, johon lisättynä esimerkiksi sairastuminen, työttömyys, avioero tai yksinhuoltajuus voi pudottaa köyhyyteen. Ne ovat kaikki etuoikeuksia, jotka osa ihmisistä saa syntyessään, osa ei koskaan. Huono-osaisten todellisuudesta vieraantuminen on riski, joka pahimmillaan uhkaa yhteiskunnan vakautta. Lähtökohtien erojen lisäksi eriarvoisuutta syventävät sattumat. Sairaseläke ei riitä kahden ihmisen menoihin.” Nämä tarinat kuulin Myllypuron leipäjonossa, missä olin kuvaamassa dokumenttielokuvaa. SyySkuuTA 2016 Elina Hirvonen Huono-osaisten todellisuudesta vieraantuminen on riski, joka pahimmillaan uhkaa yhteiskunnan vakautta. 23 22. Muutama vuosi sitten polveni hajosi töissä ja jouduin sairaseläkkeelle. Jos unohdetuiksi itsensä kokeville ihmisille puhuvat vain vihan lietsojat, jonain päivänä he todella tarttuvat vihaan. Unohdetut ”O len 73-vuotias. Nyt eläke riittää silloin, kun ei ole mitään yllättäviä menoja. Ben Harding Kari Hulkko. Sanomaa kuuntelee suuri joukko ihmisiä, joilla on oikeutettu syy kokea, etteivät valtaa pitävät ymmärrä heidän maailmastaan mitään. Pienituloisena minulla oli varaa vain pienimpään yrittäjäeläkemaksuun. Kirjoittaja on kirjailija, toimittaja ja dokumenttielokuvaohjaaja. Sateisena arkiaamuna ruokaa jonotti noin 750 ihmistä. Turvallinen koti, lapsuus ilman väkivaltaa, päihteitä tai mielenterveysongelmia, harrastusmahdollisuudet, vaihto-oppilasvuosi, vanhempien avulla ostettu ensiasunto, pienikin peritty varallisuus. u u u Yhteiskunnallisessa keskustelussa se on haitallinen mantra, joka ymmärryksen sijaan hämärtää kykyä tunnistaa ja ymmärtää eriarvoisuutta, joka syvimmillään tarkoittaa täysin erilaisia maailmoja. Nämä ihmiset on helppo sivuuttaa, mutta niin ei kannattaisi tehdä. Suuri osa heistä oli eläkeläisiä. u u u Tällä hetkellä ympäri Suomea järjestetään mielenosoituksia, joissa agitaattorit saarnaavat vihaa valtaeliittiä, valtamediaa ja ennen kaikkea maahanmuuttajia kohtaan. Jäin kolme vuotta sitten eläkkeelle käsityöalan pienyrittäjän töistä
Etenkin naisia ja tyttöjä arvotetaan ulkonäön perusteella, ei sen, mitä he osaavat, tekevät tai sanovat. Kunpa ihmiset otettaisiin vain ihmisinä. Tämä liittyy stereotypioihin. Että hänellä on aikaa löytää oma sukupuolija seksuaalinen identiteetti, ettei se tule vain saneltuna ulkoapäin. Tämä ympäröivä maailma ei tee sitä hirveän helpoksi. Sellaiset asiat eivät ole pelkästään kiinni siitä, mitä vanhemmat tekevät, tai edes miten toimitaan päiväkodissa tai koulussa. 24 22. Kyllä nämä tietyt asenteet ja kysymykset ovat takaraivossa, vaikka lapsuudenkodista ei sen tyyppisiä vaikutteita olisi saanutkaan. Naiset joutuvat taiteilemaan sellaisten asioiden kanssa ihan eri tavalla kuin miehet. SyySkuuTA 2016 Kasvot peilissä TeksTi ja kuva Nora vilva Hildur Boldt, 35 K atseeni on turhan usein kriittinen, vaikka on se kyllä ajan myötä muuttunut vähän lempeämmäksi. ”Miten heräät kauniina” -tyyppiset artikkelit edustavat juuri sitä ajatusta. Kyllä minäkin peiliin katsoessa katson silmäpusseja ja näppyjä, enkä välttämättä huomaa sitä, mikä on kaunista. Toivon lapselleni vapautta kasvaa ja olla oma itsensä, kehittyä omana itsenään. Naisen rooli on olla kaunis ja miellyttää. Se tulee selväksi jo ihan naistenlehtien kansista. Koko tämä ympäröivä maailma vaikuttaa. Olen miettinyt, miten voin kasvattaa lapseni niin, että hänelle tulee terve itsetunto ja ruumiinkuva. Kyllä Suomessakin, tasa-arvon maassa, menestyneetkin naiset joutuvat miettimään, miten käyttäytyä ja miten esittää asioita, jotta ne otetaan vakavasti, mutta että heitä ei kuitenkaan koeta aggressiivisiksi. Hildur Boldt on FSD:n toiminnanjohtaja.
SyySkuuTA 2016 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Miina Sillanpää on muistamisen arvoinen. 25 22
Erityisen rohkeasti hän puolusti auäitien ja -lasten asemaa aikana, jolloin yleisesti katsottiin, että tuollainen pyrkimys yllytti naisia huonoon elämään ja häiritsi kunnon perheiden rauhaa. Tannerin hallituksessa hän sai tehtäväkseen apulaissosiaaliministerin toimen 1926–1927 ollen ensimmäinen naisministeri Suomessa. Juhlavuoden tapahtumista löytyy tietoja Miina Sillanpää -seuran ja -säätiön nettisivuilta. Anja Salminen Uusi Miina Sillanpää -kirja valottaa monien Sillanpään ajamien uudistusten merkitystä suomalaisen hyvinvointivaltion kehittymiselle.. Itsenäisessä Suomessa kiinnitettiin paljon huomiota lasten asemaan ja sen parantamiseen. 26 22. Kansanedustajaksi Sillanpää valittiin ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan sosialidemokraattina vuonna 1907 ja siinä tehtävässä hän toimi eri jaksoissa vuoteen 1948. Piispalle kunniatunnustus Miina Sillanpää -seura palkitsi syyskuussa Miina Sillanpää -tunnustuksella piispa Irja Askolan hänen ansioistaan muun muassa vähäosaisten ja maahanmuuttajien olojen ja tasa-arvon edistämiselle. Palvelijoiden, äitien ja lasten puolustja Sillanpään ammattiyhdistystoiminta alkoikin palvelijattarien etujen ajamisella, ja pian rinnalle tulivat yksinäisten äitien ja heidän lastensa elinolojen parantaminen esimerkiksi Ensikoteja perustamalla. Erityisesti Korppi-Tommolan teoksen ansioksi on luettava suomalaisten kehityskulkujen sitominen ja taustoittaminen pohjoismaisiin virtauksiin mutta myös kansainvälisiin uudistuksiin muun muassa YK:n ja muiden järjestöjen työn tuloksiin. Aura Korppi-Tommola on paneutunut Miina Sillanpään ajatuksiin perusteellisesti ja muistuttaa kirjassaan myös Sillanpään työn vaikeuksista. Monien uudistusten läpivieminen kesti usein vuosikymmeniä, mutta toteutuessaan ne merkitsivät suomalaisen hyvinvointivaltion edistymistä. Hän syntyi 1866 Jokioisissa ja kuoli Helsingissä 85-vuotiaana vuonna 1952. SyySkuuTA 2016 Suomen ensimmäisen naisministerin Miina Sillanpään syntymän 150-vuotisjuhlavuotta vietetään tänä vuonna. Sillanpää oli monien sosiaalisten uudistusten ideoija ja alullepanija. Eduskunnassa hän ajoi tarmokkaasti lakeja, joilla kohennettiin lasten oikeuksia. Torpan tytöstä valtakunnalliseksi vaikuttajaksi kohonnut Sillanpää eli monivaiheisen ja työntäyteisen elämän, joka alkoi jo 12-vuotiaa na aluksi Finlaysonin puuvillatehtaassa ja myöhemmin Jokioisten Naulatehtaassa tehdastyöläisenä. Hakeuduttuaan palvelijaksi eri perheisiin, hän tajusi palvelustyön rankkuuden ja sen epäkohdat, pitkät päivät ja isäntäperheeseen sidotun elämän. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2016. Juhlavuoden yksi KIRJAT Aura Korppi-Tommola: Miina Sillanpää – edelläkävijä. Sillanpää on saanut myös liputuspäivän lokakuun ensimmäisestä päivästä. Yleensä lasten oikeudet kaikkineen saivat hänestä tulisieluisen puolestapuhujan. näyttävä merkkipaalu on professori Aura Korppi-Tommolan kirjoittama uusi historiakirja Miina Sillanpää – edelläkävijä
Fischer, joka pelasi ensimmäisiä ehdokasotteluitaan jo 15-vuotiaana, hämmensi keittoa taitavasti ja lopulta voitti maailmanmestaruuden. Mm-otteluja jo 130 vuotta Espanjan Bilbaossa pelattiin viime heinäkuussa yhdeksättä kertaa shakin Grand Slam -finaali. Shakille elänyt Fischer kuoli 64-vuotiaana vuonna 2008 Islannissa, missä hän oli voittanut 64 ruudun pelin maailmanmestaruuden. Pekka Pakarinen 27 22. Anatoli Karpov julistettiin shakin maailmanmestariksi 1975 ehdokasotteluiden voittajana, kun Fischer kieltäytyi puolustamasta titteliään kansainvälisen shakkiliiton sääntöjen mukaan. Vaikean luonteen kääntöpuolella hän oli tiedemies, joka lähes ensimmäisenä tutki shakkia tieteellisesti luoden käsitteistöä kuten ”avoin linja”, ”lähettipari”, ”sotilasheikkoudet”. 27 22. Cabablancaa on pidetty ehkä lahjakkaimpana shakinpelaajana. Karpov voitti ottelut niukasti. Lasker tiesi aikansa tulleen – hän ei valmistautunut otteluun ja hävisi sen. Lasker oli hahmona älykkö ja psykologi, joka pelasi vastustajan mukaan tehden välillä kyseenalaisiakin siirtoja hämmentääkseen vastustajaa. Carlsen puolustaa maailmanmestaruuttaan marraskuussa New Yorkissa, missä laudan toisella puolella istuu Venäjän Sergei Karjakin. Lapsitähti Norjasta Shakkimaailman tämän päivän suuri nimi on Norjan Magnus Carlsen. Shakkihistorian suurimmaksi psyykkaajaksi tunnustettu Lasker piti titteliä hallussaan vuoteen 1922, jolloin hän suostui kuubalaisen jo lapsinerona pidetyn Jose Raul Cabablancan haasteeseen titteliottelusta. Botvinnikkia pidettiinkin vastustajan pelityylin analysoinnin mestarina. Tyyliä riitti myös siviiliin. Karpov puolusti titteliään 70-luvun alussa länteen loikannutta Viktor Korstnoita vastaan kahdesti. Shakkiin liittyy niin intohimoja, kylmää sotaa kuin lapsitähtiäkin. Carlsen on suvereeni suosikki. SyySkuuTA 2016. Steinitz hallitsi ja vaikutti shakkimaailmassa kauemmin kuin oli maailmanmestari, koska nuori Emanuel Lasker nappasi mestaruuden vanhenneelta Steinitzilta jo vuonna 1894. Fischerin kiistanalaiseen hahmoon voisi upottaa usb-tikullisen tietoa, ja yhä jäisi pohdittavaa. Neuvostoliitossa shakki nousi tärkeään asemaan ja shakkia opetettiin tieteellisesti. Mutta shakissa yllätykset ovat aina mahdollisia. Ottelu pelattiin kylmän sodan tunnelmissa. Yksi tunnetuimpia shakin MM-otteluista Reykjavikissa vuonna 1972 pelattu Boris Spasski-Bobby Fischer. Vihamiesten apujoukoista löytyi asiantuntijaa hypnologista meedioon. SyySkuuTA 2016 Pelien kuningas ja sen kuninkaalliset Shakkia pidetään pelien kuninkaana. Hän voitti ensimmäisen mestaruuden vuonna 2013. Shakin kuninkaalliset ovat vähintään yhtä moniselitteisiä persoonia kuin itse pelikin. Karpov tunsi velvollisuudekseen todistaa parhaimmuutensa turnaamalla parhaita vastaan, ja vuosina 1975–1985 hän olikin ehdottomasti maailman paras turnauspelaaja. Modenin shakkiteorian kehittelijä ja perustaja Wilhelm Steinitz katsoi itse maailmanmestaruusaikansa alkaneen voitosta Adolf Andersenia vastaan vuonna 1866. Hän otti haasteottelun ”harjoitteluna” ja hävittyään analysoi voittajan pelityylin – ja voitti tämän myöhemmin. Neuvostoshakin patriarkka Mihail Botvinnik syntyi 1911, ja hänestä kasvoi jo nuorena vahva shakinpelaaja. Siellä Carlsen varmisti turnausvoiton jo ennen viimeistä kierrosta. Maailman parhaimman shakinpelaajan tittelistä on kuitenkin kamppailtu virallisemmin 1800-luvullta saakka. Carlsenin uraa voi pitää projektina: jo vuonna 2001 nähtiin Suomessakin tuntematon norjalainen 11-vuotias lapsi shakkaamassa. Tie vei Euroo pan kautta maailmalle. Siitä on tehty kirjoja, elokuvia ja tutkielmia. Steinitz oli luonteeltaan itsetietoinen, piikikäs ja ylimielinen riidanhaastaja. Nyt 25-vuotiaana Magnus Carlsen on maailmanmestari ja ylivoimaisesti vahvin pelaaja maailmassa, kuten Bilbaon turnauskin todisti. naistenmies ja kepeän elämän ystävä Cabablanca tuli yllätetyksi jo vuonna 1927, kun venäläinen emigrantti Aleksander Aljechin voitti hänet Buenos Airesin mm-ottelussa. Hänen shakkityyliinsä yhdistetään sanat kepeys ja helppous päällystettynä hyvällä loppupelityylillä. Häntä on pidetty shakin Neuvosto-koulun perustaja. Se oli ”parhaista parhaimmat” -turnaus, johon valitaan osallistujat shakkikauden tärkeistä turnauksista. Myös nämä jäävät historiaan kylmän sodan ja salaliittoteorioiden otteluina
Teoksen sävy on nostalginen. Palaset loksahtavat paikoilleen ja Evien elämä asettuu uomiinsa. Hänen ryhmänsä murtauduttua erääseen kotiin Evie epäilee heidän toimintansa mielekkyyttä: ”Ja miksi me olimme niin tehneet. Tämä ilmenee muun muas sa hänen kiinnostuessaan toisista tytöistä ja liittyessään mysteeriseen lahkoon, jota johtaa karismaattinen vanhempi mies Russell. Tytöt on lyhyt ja haastavasta aiheestaan huolimatta helppolukuinen. Evie on melko tavallinen murrosikäinen tyttö, joka kärsii yksinäisyydestä ja haluaa epätoivoisesti kuulua joukkoon. 1934) Kaliforniaan 1960-luvun lopussa perustamaan uskonnolliseen kommuuniin ja sen jäsenten tekemiin murhiin. Tunteisiin ei ollut mitään luottamista, ne olivat ouija-laudalta noukittua valheellista pölyä.” Tytöt kertoo nuoruuden mahdollistamasta viattomuudesta ja aikuisuuden tuomasta perspektiivistä. 304 suomentanut Kaijamari Sivill Emma Clinen (s. Henkilöt ovat uskottavia, vaikka kertojana toimivan Evien sinisilmäisyys onkin hieman vieraannuttavaa. Vainko osoittaaksemme, että niin voi tehdä?” Emma Clinen nostalginen ja pateettinen tapa kirjoittaa saattaa häiritä, vaikka Tytöt onkin esikoisromaaniksi tasokas. Tyttöyden taakka Vaikka kirjan kieli on sävyltään hieman vaivaannuttavaa, kerrontaratkaisu on perusteltu. Clinen teksti on hallittua ja melko hyvää. Hyvästä suomennoksesta vastaa Kaijamari Sivill, joka on aiemmin kääntänyt muun muassa Cormac McCarthya. Tarinaa on jatkuvista siirtymistä huolimatta helppo seurata. Hän suree menetettyjä mahdollisuuksia. Sen värikäs tarina perustuu löyhästi kulttijohtaja Charles Mansonin (s. Cline pystyy varmasti parempaan. Vanhentunut Evie haikailee menneisyyden perään, mutta ei välttämättä kesään 1969. SyySkuuTA 2016 Kultainen nuoruus KIRJAT Emma Cline:Tytöt Otava 2016, s. Siinä on kaksi pääasiallista aikatasoa, kesä 1969, jolloin Evie on vielä teini, ja myöhempi jakso, jolloin Evie on jo ikääntynyt. Evien kärsimystä korostetaan joka sivulla. Esa Mäkijärvi. Clinen kieli on maalailevan tarkkaa: ”Tiesin, miten helposti saattoi sattua, että mennyt tuli esiin tahdottomana lipsahduksena kuin optisen illuusion vaihtokuva.” Sinisilmäinen Evie Huomattavasta julkisuudesta nauttinut Tytöt on saanut osakseen kiittäviä arvosteluja ja se on käännetty monille kielille. Evien rikkinäisyys lisää Tyttöjen kiinnostavuutta, vaikka heidän kapinointinsa tuntuu jälkiviisaasti tarkasteltuna turhalta. Teini-ikäisen Evien kokemukset ovat kiinnostavia, mutta hänen vanhemman vastineensa tuskailu on vastaavasti lähinnä vaivaannuttavaa. 28 22. Se oli selittämätön siunaus.” Russellin syrjäiselle ranchille perustama lahko tuo teinitytön elämään hetkellistä varmuutta. Hän on valmis mihin tahansa löytääkseen itsensä ja saavuttaakseen arvostusta muiden silmissä. Hänen uusi yhteisönsä tavoittelee ennakkoluuloista vapaata maailmaa, johon kuuluu muun muassa vapaata seksiä: ”Ranchin väki tuntui olevan sellaisen tuolla puolen, he rakastivat toisiaan erottelematta, lapsenomaisen puhtaasti ja toiveikkaasti.” Utopistisen yhteisön rakentaminen päättyy huonosti, kun Russell sekoaa lopullisesti esikuvansa Charles Mansonin tavoin ja saa lahkolaiset syyllistymään rikoksiin. Hän on vaikutuksille altis, mutta hänet erottaa muista hänen tarkkaavaisuutensa: ”Olin siinä iässä, että tarkastelin ja arvostelin muita tyttöjä koko ajan, pidin päässäni kirjaa siitä, miten hävisin heille vertailussa, ja näin heti, että mustatukkainen oli kaikkein sievin.” Kirja hyppii ajassa. 1989) esikoisromaani Tytöt kertoo nuoruuden iloista ja suruista. Rikkoneet kodin loukkaamattomaksi tarkoitetun suojaalueen ilman syytä. Hän haaveilee mystisestä kulta-ajasta, jolloin kaikki oli hyvin, eikä ihmisenä olemiseen liittynyt jatkuvaa ahdistusta ja epävarmuutta. Se ei ole aivan samaa tasoa Otavan kirjaston käännössarjan muiden kirjojen kanssa, mutta herättää odotuksia tulevasta. Ennen lahkon löytämistä ja siihen liittymistä Eviestä tuntuu, että hän on pelkkä eksyksissä oleva teeskentelijä. Kirjassa rikkinäisestä perheestä tuleva nuori Evie Boyd etsii itseään. Teini-ikäinen Evie pitää itseään korvaamattoman arvokkaana ja tapahtumien kannalta keskeisenä hahmona: ”Ajattelin, että se yö oli kohtalon sanelema, että minusta oli tullut ainutkertaisen näytelmän keskipiste.” Hänen vähäpätöisyytensä selviää hänelle vasta myöhemmin. Hänen persoonallisuutensa on kopioitu muilta, eikä hänen kotinsa ollut onnellinen paikka: ”Meillä kotona ei osoitettu hellyyttä, ja yllätyin siitä, että joku saattoi koskettaa minua noin vain, että kosketuksen lahja annettiin huolettomasti kuin purukumin pala. Kirjan hukassa olevia tyttöjä kohtaan tuntee sympatiaa, koska heidän sekoilunsa ei johda mihinkään: ”Ei heidän paljon tarvinnut vajota – minä tiesin, että jo tyttönä eläminen tässä maailmassa vammauttaa kyvyn uskoa itseensä
Vuorenvarmana esiintyvässä ohjaajassa on vimmaisen saarnamiehen äkäisen julistavaa nuottia, mutta poliittisen evankelistan ajatus on alkanut falskata entistä useammin. Yksityisyyden muisto Amerikkalaisten ohjaajien ykkösrivistä pudonnut Stone sai vielä mukaansa kovia näyttelijänimiä, mutta suuret studiot hylkivät aihetta ja tuotantobudjetti on sikäläisittäin maltillinen. Rakkaustarina kähminnän takaa nostetaan toiseksi suureksi kysymykseksi. Ainoa, musiikkivideomainen seksikohtaus Gordon-Levittin ja Shailene Woodleyn välillä näyttää juuri niin väkinäiseltä kuin se vain voi elokuvassa, joka ei sitä kaipaa. 29 22. Parisuhde perustuu avoimuudelle, johon yhä sulkeutuvammaksi ja epäluuloisemmaksi käyvällä päähenkilöllä ei olisi varaa. Rhys Ifansin Nosferatu-henkinen kalpeilu luiskahtaa välillä vitsin puolelle. Kaukaa tulee tuhansia ihmisiä, mutta kaikkia ei ehditä auttaa. Tyyni merikin on vain pintaa. Rane Aunimo Demokraatti. Stone ei peittelee omaa mielipidettään: Snowden on väärinymmärretty patriootti, joka ei halua hyötyä henkilökohtaisesti eikä sitä myöskään saa. Merenrantahotellissa muodostetaan pareja. Tahallinen tunnekylmyys ja tyly väkivalta ovat luotaantyöntäviä tyylikeinoja teokseen, jonka kritiikki kontrolliyhteiskuntaa kohtaan on tylsää. Trillerimäisyyden hyväksyy helpommin, koska kyse on ajojahdista. Nobelin rauhanpalkinnon pokanneen Barack Obaman kaudella valvontaverkkoa ensin jopa kiristettiin. Uran huippuvuosista alkaa olla aikaa jo pari vuosikymmentä. Tämän vuoden Oscar-veikkailuihin mukaan nostettu Snowden (2016) kertoo lahjakkaan datanörtin kapuamisesta NSA:n ja CIA:n organisaatioissa. KOOnnuT Rane aunimO ELOKUVA Takarivin tallaaja Sankari vai konna. Moderni aihe ei peitä kuvauksen perinteisyyttä. Saaren uneliaalta vaikuttavan arjen takana on suuri hätä, jota emme oikeastaan tunne. Lopun juonikkuus ja kilohymyt muistuttavat fiktion laeista. Snowden avautui medialle ja jämähti diktatorisen Putinin Venäjälle, häpeällisesti ainoaan maahan, joka suostui tarjoamaan tälle turvaa. Maanpaossa elävän Edward Snowdenin kuuluisa tapaus tarjoaa 70-vuotiaalle Stonelle myöhäisen kunnianpalautuksen mahdollisuutta. Ihminen Snowden haluaa jokaisen miettivän tykönään, kumpi on tärkeämpää: turvallisuus vai vapaus. Stonen näkemys ihmisoikeuksien puolustajasta menee syvemmin yksilöön, jättimäisen koneiston pieneen palaseen, jonka omatunto ei enää kestä sen päälle kaatuvaa valheiden verkkoa. Suomessa Snowden on ”tietovuotaja”, mutta vika ei ole hänen. Kenen tahansa ohjaajan kertojantaidot olisivat koetuksella elokuvassa, jonka aihe edellyttää tietokoneen näytön tuijottelua ja ryppyotsaisia keskusteluja neljän seinän sisällä. Joseph Gordon-Levitt näyttelee amerikkalaisten salaiset tiedustelumetodit paljastanutta datavelhoa. Etenkin toisella puoliskolla, kun sävyt synkkenevät ja tiedustelun todellisuudesta liikaa oppiva muukalainen huomaa ulkopuolisuutensa. ELOKUVA The Lobster * Kreikkalaisen Yorgos Lanthimosin kehuttu satiiri tulevaisuuden yhteiskunnasta kertoo maailmasta, jossa yksinään eläminen on kiellettyä. SyySkuuTA 2016 ELOKUVA Snowden Ohjaus: Oliver Stone *** Pääosissa: Joseph Gordon-Levitt, Shailene Woodley, Melissa Leo, Zachary Quinto, Tom Wilkinson, Rhys Ifans, Nicolas Cage 2016, 135 minuuttia Pika-arviot Fuocoammare – tuli merellä *** Elämää Lampedusan saarella kuvaava italialainen dokumenttielokuva voitti Berliinin filmifestivaalit. Joseph Gordon-Levittin näyttelemä nimihenkilö ei ole sosiaalisten suhteiden mestari, mutta hallitsee työnsä paremmin kuin muut. Englannin kielessä rikosten paljastaja on ”whistleblower”, kuin erotuomari, joka puhaltaa pilliin virheen merkiksi. Gordon-Levitt tavoittaa Snowdenin matalan äänen ja empivän varovaisuuden. Hän pääsee riittävän lähelle huippua havaitakseen puutteet, joilta ei voi sulkea silmiään. Sananvapaustaistelija uhrautui suuremman asian edessä paljastamalla, että amerikkalainen turvallisuusvirasto NSA urkkii kansalaisten yksityistä viestintää vastoin perustuslakia. ”Snowden” pitää silti otteessaan. Itseriittoista outoutta koettaa tavallistaa muun muassa Colin Farrell. Hän ohjasi aiheesta Oscar-palkitun Citinzenfour-dokumentin vuonna 2014. Kennedyn murhasta Vietnamin hävittyyn sotaan ja 2000-luvun finanssikriisiin. Epäonnistuneet muuttuvat eläimiksi. Nicolas Cagen sivuosa paitsioon joutuneena veteraanikouluttajana tuntuu turhalta ja häiritsevältäkin, jonkinlaiselta myyntipuolen myönnytykseltä. etusivun julkkikseksi Elokuvaohjaaja Laura Poitras oli yksi hongkongilaisen hotellin uumenissa vaarallisista salaisuuksista kuulleista median edustajista. Yksilönvapautta ja yksityisyyttä ei oikeasti enää ole, mutta lopulliselle tienjakajalle on pitkä matka. Ohjaaja Gianfranco Rosin näkökulma pakolaiskriisiin yllättää. Arkisen elämän tasoa ohjaaja ei saa yhtä lailla haltuunsa, mikä saa elokuvan tuntumaan ajoittain pinnalliselta. Takarivin tallaajasta tulee etusivun julkkis, tietoisesti mutta vastoin tahtoaan. Välillä suoran sentimentaalisiksi käyneet opetukset ovat kuulostaneet vanhan ukon horinoilta. Ryvettyneille päättäjille ja heidän selityksilleen ei ole lainkaan sijaa. Amerikan poliittista lähihistoriaa elokuvissaan jo neljännesvuosisadan ajan ruotinut Oliver Stone tunnetaan kriittisistä epäilyistään järjestelmän puliveivauksiin, jotka ulottuvat John F. Kotimaassaan Yhdysvalloissa Snodenia uhkaa edelleen syyte maanpetturuudesta
Mukana on myös sarja veistoksia, joiden päästä puuttuu takaosa, vain kasvot ovat jäljellä. Avoinna 29.1.2017, ti–su 11–18. Maalauksissa on kuvattuna useimmin huonetila, joka tuo mieleen näyttämön. Kimmo Pyykkö -taidemuseo, Kangasala Akatemian aamut – Kimmo’s pub. SyySkuuTA 2016 Kasvoja, näyttämöitä ja oppilaita Didrichsenin taidemuseon toimenkuvaan kuuluu eri kulttuurien taiteen – meikäläisittäin eksoottisenkin – esittely. 30 22. Vaarana on lattea ja mitäänsanomaton katselmus. Se sopii hyvin jännitysnäytelmän esittämiseen, mihin näyttelyn nimikin viittaa. saakka, ti, to, pe 11–17, ke 11–12, la 11–16, su 12–16. Avoinna 9.3.2017 saakka, ke 11–17, to 11–19, pe–la 11–17, su 11–15. Esillä on sekä maalauksia että veistoksia. Oikeastaan nuo sanat viittaavat siihen, että taiteilija panee teoksissaan tarinan, kirjallisen aineksen etualalle. tm-galleria, Helsinki Jännitysnäytelmä. Ne kertovat kuitenkin myös niistä yhteisistä piirteistä, joita meissä ihmisissä on asuimmepa sitten missä tahansa tai olipa etninen taustamme mikä tahansa. Tähän sarjaan liittyy luontevasti eteläafrikkalainen Lionel Smit. Tällainen näyttelykonsepti ei ole kaikkein helpoimpia. Seppo Heiskanen Lionel Smit: Obscura revision, 2016.. Antti Arkoma on viime aikojen tuotannossaan luonut oman ja omintakeisen, jäljittelemättömän maailman. Nimen jälkiosa Kimmo’s Pub viitaa opettajan työhuoneeseen ilmesKUVATAIDE Didrichsenin taidemuseo, Helsinki Kasvoja. Akatemian aamut toimii kuitenkin kohtalaisesti. Opettaja ja oppilaat Kimmo Pyykkö -taidemuseoon on koottu nimikkotaiteilijan ja tämän kahdeksan oppilaan teoksia. Oppilaat ovatmukana uudemmilla, tuoreimpia ovat Martti Aihan akvarellit. Vierekkäin asetetut Pekka Pitkäsen ja Taru Mäntysen teokset sukeltavat menneisyyden ja mytologioiden syvyyksiin. Tällaista yksityiskohdista, menneestä, nykyhetkestä ja tulevaisuudestahan ihmisen elämä koostuu. Näyttelyssä ovat mukana myös Matti Nurminen, Barbara Tieaho ja Miina Äkkijyrkkä. Toisaalta nämä teokset tuovat mieleen naamiot, jotka ovat kuuluneet miltei kulttuurin kuin kulttuurin varhaisvaiheiden taiteeseen. Myös veistosten pinnalla on joskus paksultikin levitettyä väriä. Tähän näyttelyyn hän on ottanut mukaan myös kolmiulotteisia teoksia; niitähän oli esillä jo taiteilijan uran alkuvuosien näyttelyissä. Lionel Smitin maalauksia ja veistoksia. Ne viestivät tunteista ja mielialoista, toiveista ja peloista. Avoinna 2.10. Maalari on maalari veistäessäänkin. Pekka Kauhasen pienissä pukukuvissa on vahvaa huumoria, mutta sitä on myös 40 vuotta sitten syntyneessä Hannele Kylänpään Puku-veistoksessa, joka kuvaa uhmakasta nuorta naista. Muotokuvat ovat kuvia yksilöistä, mutta silloin kun malli ei ole tuttu, kasvot alkavat kertoa omaa tarinaansa. Teemojakin on ripustuksen kautta saatu mukaan. Näin taiteilija keskittyy olennaiseen kohteessaan. Mukana on klassiseen maailmaan viittaavia esineitä: veistoksia, torsoja, pylväitä, huonekaluja. Smit hahmottelee kasvokuvansa värikkäälle ja vapaamuotoisen abstraktisti sivellylle pohjalle. Etniset piirteet ovat tunnistettavissa, mutta taiteilija tuntuu etsivän teoksillaan jotakin muuta kuin näiden esittelyä. Toisaalta esineissä on myös menneen, kadonneen ajan tuntua. Pyyköltä on esillä tavallaan johdantona kolme teosta 1960-luvulta. Mutta tarinana juoni ei ole yhtenäinen. Se muodostuu erilaisista fragmenteista, sirpaleistakin. Näin figuurit ikään kuin kasvavat esiin taustasta. tyneeseen tekstiin, jonka tekijästä ei ole varmuutta, vaikka sellaiseksi on ilmoittautunut parikin taiteilijaa. Nimen mukaisesti näyttelyn aihe ovat kasvot. Teokset ovat muotokuvia malajiyhteisön jäsenistä, joiden tausta on Euroopassa, Aasiassa tai Afrikassa. Toki maalauksellisetkin opit ovat hänellä hallinnassa. Ja eräänlaista tarinaa Arkoma noiden huoneiden tai näyttäamöiden kautta kertookin. Monivivahteinen näytelmä ”Tarinassa pitä olla alku ja loppu”, kirjoittaa Antti Arkoma näyttelyynsä liitetyssä tekstissä. Antti Arkoman maalauksia. Pyykköhän toimi nelisenkymmentä vuotta sitten opettajana Suomen taideakatemian koulussa (nykyisin Kuvataideakatemia) ja sai opiskelijoikseen tulevia kuvanveistomme merkttäviä tekiöitä
Mukana on myös grafiikkaa. KUVATAIDE Näyttelykuvia Koonnut Seppo HeiSKanen Kukkamaalareista ja -maalauksista puhutaan joskus vähättelevään sävyyn. Kimmo Pyykkö -taidemuseon näyttely Akatemian aamut – Kimmo’s pub.. Avoinna 25.9. saakka. 31 22. SyySkuuTA 2016 Kasvoja, näyttämöitä ja oppilaita Markus Copper on uransa aikana tehnyt useammankin vaikuttavan ja koskettavan tila teoksen ja veistoksen. Avoinna Katariinassa 2.10. saakka. Molempia on Carolina von Schantzilla, joka saa kukkiinsa syvyyttä barokkimaalareiden tapaan. Sen virrassa mennään myllynrattaasta nurmikkoiselle pyykkirannalle. Väritys on pelkistettyä, mutta tunnelma on dramaattinen. Laji on kuitenkin kiinnostava, kun tekijällä on taitoa ja näkemystä. Mukana on myös videoja ääniteokset samasta aiheesta. Avoinna Galleria G:ssä 25.9. Esillä on myös romanttissävyisiä maisemia. saakka Valokuvaaja Susanna Majuri on tarttunut hukkuneen nuoren naisen, Elisen, tarinaan. Hänen kuvissaan valkoisiin vaatteisiin pukeutunut nuori nainen kelluu vedessä tai leijuu ilmassa. Uudessakin näyttelyssä on pääosassa installaatio, jonka tärkeä elementti on vesi. KUVATAIDE KUVATAIDE Antti Arkoma: Isät ja pojat, 2016
Samalla päätti johtokunta kehottaa opettajia ja koulukeittoasian ystäviä panemaan vapaaviikolla marrask. Yhdeksän vaunua kuitenkin pääsi saksalaisten asemiin asti. Työmies ei juuri julkaissut tietoja silloisen vihollismaan eli Saksan menestyksistä. Ja se on esitettävä kaikille kuntien valtuustoille sekä kuntakokouksille viipymättä. Sen sijaan ympärysvaltojen tiedotteita oli joka lehdessä. Silti on tietenkin kaikilla asianharrastajilla tilaisuus ja tänä syksynä monin paikoin vielä nähtävästi välttämättömyyskin – hommata varoja iltamilla ym. syyskuuta. Työmies 22.9.1916 Koulukeittoaatetta ja ilmataisteluja Koulujen syyslukukauden alkaessa Työmies julkaisi (22.9.1916) STT:n välittämän uutisen siitä, että Koulukeittoyhdistys ei kyennyt toimittamaan kouluille ilmaisia astioita. Syyskuussa 1916 englantilaiset käyttivät ensimmäisen kerran taistelussa uutta asettaan, panssarivaunua. alussa paikkakunnallansa toimeen iltaman koulukeittoasian hyväksi. Kouluruokailu oli sen ajan edistyksellisyyttä ja sitä ajoi erityinen koulukeittoliike. Ilmasota oli edistynyt vaiheeseen, jossa lentäjät alkoivat laskea ilmavoittojensa määrää. Ranskan sodanjohto kertoi (Työmies 17.9.) ”Ilmailijaintoiminnasta”. Mark I -vaunujen ensiesiintyminen ei sujunut kovin hyvin. Mielestämme on koulukeittoasia sen laatuinen, ettei sen enää ole sallittava jäädä yksityisen avustuksen ja ”hyväntekeväisyyden” varaan, vaan on siitä huolehtiminen oleva vakinaisesti kunnan asia. Kouluruokailu ei ollut vuonna 1916 kansakouluissa mikään itsestäänselvyys. Johtokunta toivoo, että koulut tänä vuonna voivat väliaikaisesti saada astiat joko oppilasten kodeista tai muulla tavalla hankituiksi. /--/ Noin kertoo Tietotoimisto. päivän taistelussa 49 panssarivaunua lähti hyökkäykseen, mutta useimmat jutttuivat Sommen liejuun. ”Punainen paroni” eli Manfred von Richthofen lensi tällaisella punaisella Fokker-kolmitasolla.. 32 22. Saksalainen ensimmäisen maailmansodan lentäjäässä Manfred von Richthofen eli ”Punainen paroni” ampui ensimmäisen englantilaiskoneen alas 16. keinoilla. Ei ollut kaikin paikoin perusopetuskaan, vaikka voimassa oli kansakouluasetus mutta ilman oppivelvollisuutta. – Sommen rintamalla kunnostautuivat ilmailijamme tänään erityisesti monilukuisissa vihollisen linjoilla tapahtuneissa ilmataisteluissa. – Useassa kunnassa ovat työväenjärjestöt panneet toimeen iltamia tarkotuksen hyväksi. Richthofenin ura päättyi kuitenkin vain 25-vuotiaana, kun hänet ammuttiin alas Sommen yläpuolella huhtikuussa 1918. Kaikkiaan ”paroni” ampui alas todistetusti 80 viholliskonetta ja oli koko sodan menestyksellisin hävittäjälentäjä. Toimeenpanon helpottamiseksi on valmistuksenalaisena pieni ohjelmavihkonen puheineen, runoineen, vuorokeskusteluineen, joka vihko heti sen valmistuttua lähetetään niille kouluille, joissa on koulukeittoa. Syyskuun 15. – Yliluutnantti Guinnemere pudotti 16:nnen, aliluutnantti Rounhesser 12:nnen, luutnantti Hertot 6:nnen ja aliluutnantti de Rocheferd 6:nnen saksalaisen lentokoneen, jota paitsi vahvistuu tieto, että eräässä taistelussa viime päivinä on luutnantti Delain saavuttanut kuudennen voittonsa, jolloin kaksi muuta saksalaista lentokonetta, jouduttuaan hyökkäyksen alaisiksi lyhyeltä matkalta oli pakotettu laskeutumaan maahan pahasti vikaantuneina. (S.T.T.) Koulukeittoyhdistyksen johtokunta katsoi äskettäin pitämässään kokouksessa olevansa pakoitettu päättämään, että se tänä vuonna ei voi antaa kouluille ilmaiseksi ruokailuastioita, koska niiden hinta on niin suuresti kohonnut. SyySkuuTA 2016 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Koulukeittohommia. Panssarivaunu ja ”Punainen paroni” Ensimmäisen maailmansodan suurtaistelut jatkuivat Somme-joella ja Verdunissa. ”Koulukeittohommia” -jutussa mielenkiintoista on se, että Työmies lisäsi oman kannanottonsa STT:n jutun perään. Tämä päätös on johtokunnan mielestä sitä ikävämpi, koska se sekä siisteyden että terveyden ja koulukeittoaatteenkin kannalta aina on pitänyt suotavana, että kouluilla olisi vakinaiset ruokailuastiat koulukeittoa varten
Milla Granlund johtaa sosialidemokraattista hlbt-yhdistys Pinkkiruusua.. Puheenjohtaja Milla Granlundin mukaan hiljaisemman elon voi tulkita myös myönteiseksi asiaksi. Yhdistys on ottanut äänekäästikin kantaa, mutta juuri nyt eletään taustavaikuttamisen aikaa. – Ei tarvitse ajatella, että olenko oikea ihminen sanomaan näistä asioista, kun kuulun sukupuolitai seksuaalienemmistöön. Ajankohtainen esimerkki Pinkkiruusun toiminnasta on myös äitiyslain ja translain kommentointi. Granlund painottaa kaikkien olevan tervetulleita Pinkkiruusun joukkoihin, eikä suuntautumisia kysellä. 33 22. – Yksi aihe voisi olla jokapäiväiset puhetavat – oletammeko esimerkiksi ihmisen sukupuolen automaattisesti hänen ulkoisten ominaisuuksiensa perusteella, Granlund kuvailee. Enemmän tietoa = vähemmän syrjintää Pinkkiruusun ydintyötä on muun muassa tiedon jakaminen, sillä usein seksuaalija sukupuolivähemmistöjen kohtaama syrjintä kumpuaa vääristä tiedoista ja olettamuksista. – Kun Pinkkiruusu perustettiin, seksuaalija sukupuolivähemmistöjen asioihin kantaa ottaminen puolueessa oli sellaista, että tarvittiin erillinen taho nostamaan asioita esille, Granlund taustoittaa. Tarvitsemme laajat ja yhteinäiset rivit, jotta asioita saadaan eteenpäin, Granlund muistuttaa. – Se, ettemme näy samalla tavalla mediassa kuin silloin, kertoo positiivista siitä, ettei Pinkkiruusun enää tarvitse olla yksin äänitorvena, vaan nämä asiat nousevat vahvasti esille myös puolueen puolelta, hän jatkaa. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Sateenkaarisosialidemokratiaa L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Anna-Liisa Blomberg Yhtä perhettä SoSiALidEmokrAATTiSEn LiikkEEn ToiminTA TuTukSi ” Kaikki ovat tervetulleita Pinkkiruusun joukkoihin, eikä suuntautumisia kysellä. Pinkkiruusun toimintaa voi seurata yhdistyksen Facebook-sivuilta. SyySkuuTA 2016 S eksuaalija sukupuolivähemmistöjen aseman ja oikeuksien parantamista ajava sosialidemokraattinen hlbt-yhdistys Pinkkiruusu juhli kesän alussa 10-vuotista taivaltaan. Suunnitelmissa onkin Granlundin mukaan tuoda pieniä tietoiskuja puoluevaltuustolle tai -hallitukselle
– Maan lehdistö pitää saada monialaisesti digitoiduiksi. Tällä hetkellä maan 329 lehdestä muutama kymmen lähettää sivunsa Kansalliskirjastoon sähköisesti. 34 22. Tilanne Työmies-Suomen Sosialidemokraatti-Demari-Uutispäivä Demari-Demokraatti -lehden osalta on siis erinomaisen hyvä, sillä maan sanomalehdistö on tällä hetkellä digitoituna ja avoinna käyttäjille vuoteen 1910 saakka. Graafikko Emilie Uggla työstää sivuja lähetyskuntoon.. Se mahdollistaa erittäin monipuoliset hakumahdollisuudet tutkijoille ja muille lehden sisällöstä kiinnostuneille. Vuosilta 1920– 2015 on noin 40 miljoonaa sivua odottamassa digitoimista. Kyseessä on korvaamaton ikkuna työväenliikkeen rikkaaseen historiaan. fi esille ottamaansa Suomen Sosialidemokraatti -lehden lauantain 31.12.1910 numeroa. Työväenliikkeen kirjasto, Työväenperinne ry ja Kansan Sivistysrahasto ovat myös tukeneet tärkeällä tavalla työväenlehtien säilyttämistä digitaalisina tulevillekin sukupolville. Digitointia miljoonan sivun vuosivauhdilla Kansalliskirjaston digitointija konservointikeskus haluaa huomioida myös työväenlehtien digitoimisen. Sähköinen aineisto ajetaan jälkikäsittelyprosessin läpi. Olemme digitoineet 10 miljoonaa lehtisivua. SyySkuuTA 2016 ” Demokraatti säilyy mikrofilmillä 500 vuotta, itse asiassa 2 500 vuotta, sillä mikrofilmistä voidaan ottaa uusi mikrofilmi neljä kertaa. Digitointihanke on avainasemassa koko työväenliikkeen identiteetin rakentajana, Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi iloitsee. Teknisesti asia toimii niin, että Demokraatin toimitusjärjestelmässä on luovutusja Kansalliskirjastossa vastaanottomoduli, jotka pystyvät keskustelemaan keskenään. Siinä materiaalista kerätään metatietoa, tietoa tiedosta. – Tavoitteenamme on, että tämän vuoden loppuun mennessä olemme digitoineet kaikki lehdet vuoteen 1920 asti. Laadukasta ja käyttökelpoista Mikkelissä vuodesta 1990 toimineen Kansalliskirjaston digitointija konservointikeskuksen vt. Demokraatti on modernin tallentamisen eturintamassa Jari Soini D emokraatti on tehnyt Kansalliskirjaston digitointija konservointikeskuksen kanssa sopimuksen, jonka mukaan lehti lähetetään sähköisesti Kansalliskirjastoon samalla, kun pdf-sivut klikataan toimituksesta painoon. Demokraatin toimitusjärjestelmään on asennettu luovutusmoduli, jonka avulla pdf-sivut voidaan lähettää Kansalliskirjastoon säilytettäväksi. Lehden sivut lähetetään Karppisen mukaan digitointija konservointikeskukseen pdf-sivuina, koska näköislehden tekninen laatu ei ainakaan vielä riitä pysyvään säilyttämiseen eikä esimerkiksi tutkijoiden käyttötarpeisiin. – Aineisto saadaan talteen käytettävässä muodossa värillisenä ja hyvin säilytettyä vaativampaankin käyttöön. johtaja Pirjo Karppinen kertoo, ettei sähköisesti vastaanotettuja lehden sivuja tarvitse enää erikseen kuvata mikrofilmille, vaan mikrofilmi voidaan tulostaa tiedostosta. Nykyresursseilla pystymme digitoimaan noin miljoona sivua vuodessa, selvittää Karppinen. – Olemme asettaneet Kansalliskirjaston kanssa tavoitteen, että koko yli 120-vuotinen Demokraatin julkaisuhistoria saataisiin digitaaliseen muotoon kevääseen 2018 mennessä. Tämä on kaikkien kannalta järkevää. Pirjo Karppinen esittelee netistä osoitteesta digi.kansalliskirjasto. Olemme saaneet Työväenliikkeen kirjastolta, Työväenperinne ry:ltä rahoitusta, KSR:ltä jonka ansiosta Suomen Sosialidemokraatti on nyt digitoitu vuoden 1940 huhtikuun loppuun saakka, kertoo Pirjo Karppinen
Sisältö pysyy korkealaatuisena eikä se ole riippuvainen tietotekniikan muuttuvista tiedostomuodoista tai formaateista, sanoo Pirjo Karppinen. Kansalliskirjasto on taltioinut lehtiä ensimmäisestä Suomessa vuonna 1771 ilmestyneestä sanomalehdestä (Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo) lähtien. – Unelmamme on avata kansakunnan aarteet kaikille. – Kokoelmissamme on noin 115 hyllykilometriä julkaistua kulttuuriperintöä. Meillä on tallessa myös erilaisia esitteitä ja kuvastoja. – Aineistoistamme voi olla tutkijoiden lisäksi monenlaista hyötyä myös kansalaisille. Siellä ne säilytetään optimaalisissa olosuhteissa. Mikkelistä sitä myös löytyy, sillä digitointija konservointikeskuksen noin 40 työntekijän joukossa on esimerkiksi mikrokuvaajia, it-osaajia, konservaattoreita, kemistejä ja kirjasto-ihmisiä. Edellinen ennätys parani kuudella minuutilla. Sanomaja aikakauslehtien lisäksi taltioidaan muun muassa kirjoja, karttoja, kuvia, pienpainatteita ja vuodesta 2006 lähtien myös äänitteitä. SyySkuuTA 2016 #demokraatti Instagram-kuvIen näyteIkkuna Miia Nahkuri 11.9. aineisto säilyy mikrofilmillä todella pitkään Mikrofilmille tallennettu aineisto kestää aikaa todella pitkään. Lapsille pomppulinna ja poniajelua, aikuisille juttuseuraa kuntavaaliehdokkaista. Kansalliskirjaston taltioimat sanomaja aikakauslehdet löytyvät netistä osoitteesta digi.kansalliskirjasto.fi. Kuvassa Turun SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Päivi Pietari. Väsynyt, mutta onnellinen.. Perinteisesti kustantajat ovat lähettäneet ja lähettävät yhä 1700-luvulla säädetyn vapaakappalelain mukaan myös paperilehdet Kansalliskirjastoon. – Mikrofilmi säilyy 500 vuotta ja siitä voidaan sitten ottaa uusi mikrofilmi neljä kertaa. 42.195 kilometriä ja 4 tuntia 32 minuuttia myöhemmin. Tyytyväinen on oltava. Vanhan materiaalin käsittely vaatii vahvaa ammattitaitoa. Vanhin suomenkielinen säilytettävä ja digitoitu kirja on Mikael Agricolan Abckiria vuodelta 1543. Voittajafiilis, kertakaikkiaan. Esimerkiksi kun joku miettii kirpputorilla onko myytävänä oleva astia aito Arabian tuote, hän voi tarkistaa asian meiltä löytyvistä Arabian hinnastoista, kertoo Karppinen. Jyväskylän Finlandia-maraton selätetty. Inka Hokkanen 10.9. Päivässä skannataan siis lähes 10000 valotusta. Hymyiltiin auringon kanssa kilpaa Ville Skinnarin kanssa! SDP Turku Koko perheen syysriehaa vietettiin 10.9. 35 22. Kansalliskirjasto tallentaa, välittää ja tuottaa tietosisältöjä tutkimuksen ja opetuksen sekä kansalaisten ja yhteiskunnan käyttöön, tiivistää Kansalliskirjaston digitointija konservointikeskuksen johtaja Pirjo Karppinen. Jos se kaikki digitoitaisiin, kyse olisi yli miljardista sivusta. Markku Lahikainen Demokraatti, Mikkeli Aikamoisia kansankunnan aarteita saadaan mahtumaan mikrofilmille. Vieläkin vanhempi aarre on Lyypekissä vuonna 1488 painettu pappien messukirja Missale Aboense. – Kansalliskirjaston tehtävä on turvata kansallisen julkaistun kulttuuriperinnön säilyttäminen ja sen saatavuus yhteiskunnassa. mahtavassa säässä Hirvensalossa. kaikki demareiden hämäläiset kansanedustajat pääsivät nauttimaan aurinkoisesta säästä Riihimäellä Asematapahtumassa. oli huikea päivä! Ensimmäinen iso juhla pj-hommissa ja lisäksi teimme Antti Rinteen kanssa Kuusamossa extempore politiikkaa: veimme ikäihmisten iloksi ruusuja! Kansakunnan aarteet kaikille Markku Lahikainen Markku Lahikainen Tietojärjestelmäpäällikkö Pekka Lampinen kertoo, että mikrofilmiskannerilla voidaan skannata työpäivän aikana noin 15 rullaa, joihin kuhunkin mahtuu noin 600 lehden sivua tai aukeamaa. Parhaillaan digitoidaan urakalla 1960-luvulla suosiossa olleita c-kasetteja, jotka alkavat Karppisen mukaan pikku hiljaa hapristua. hyvIs Mikkel Näkkäläjärvi
SyySkuuTA 2016 Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Kestää Helsingistä New Yorkiin. 36 22
Tällainen vaihtoehto tuskin kävi edes hallituksen mielessä budjettiriihessä. Kirjoittaja on palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja. Nyt vihdoin olisi tehtävä kokonaisselvitys, kunnollinen analyysi siitä, onko yksityistämistoimilla todellisuudessa saavutettu niitä tehokkuus-, laatuja kustannushyötyjä, joilla yksityistämistä on kulloinkin perusteltu. TE-toimistojen asiantuntijoiden osaamisalueen palveluita ostetaan yrityksiltä ilman mitään selvityksiä heidän osaamisestaan. Tätä politiikkaa on noudatettu useiden eri hallitusten ja hallituskoalitioiden aikana. Meillä työttömiä palvelee noin 2 200 virkailijaa, kun Ruotsissa samaa työttömien määrää hoitaa yli 14 000 työntekijää. SyySkuuTA 2016 niko simola Puheenvuoro Julkinen vastaan yksityinen S uomessa on viimeisen 15 vuoden aika na ollut käynnissä erityisesti valtionhallinnossa järjestelmällinen tehtävien ja toimintojen siirto yksityiselle sektorille. Suomessa olisi syytä käynnistää kunnollinen keskustelu siitä, mitkä tehtävät on syytä hoitaa julkisella sektorilla virkavastuulla. Suomessa TE-toimistojen määrärahoja ja työvoimaa on systemaattisesti vähennetty vuosikymmenen aikana. Perustellusti voi väittää, että noudatetun politiikan kantava oletus on, että yksityinen sektori hoitaa tehtävät laadukkaammin ja tehokkaammin kuin julkinen sektori. Ei ole merkityksetöntä, hoidetaanko tehtävät yleisen hyödyn nimissä vai taloudellista voittoa tavoitellen.. 37 22. Vaihtoehtoisesti lisärahalla olisi voitu palkata TE-toimistoihin reilut 300 henkilöä ja samalla hyödyntää jo aiemmin työllistämisvaroin ja määräaikaisina toimineita, tehtäviin perehdytettyjä osaajia. Meillä on Eurofoundin selvityksen mukaan vähiten valtionhallinnon henkilöstöä suhteessa väkilukuun koko Euroopassa. Etukäteislaskelmia on esitetty ja niiden perusteella osoitettu yksityistämisen ja ulkoistamisen hyötyjä. Viimeisimpänä esimerkkinä noudatetusta linjasta on Juha Sipilän hallituksen budjettiesityksessä esitetty 17 miljoonan euron lisämääräraha TE-palvelujen hoitamiseen. Mistähän löytyisivät ne rohkeat. Ei valtionhallinnossa kuitenkaan niin huonosti mene, jos katsotaan tutkimuksia, lukuja ja tilastoja. Ei kuitenkaan ole merkityksetöntä, hoidetaanko tehtävät yleisen hyödyn nimissä vai perimmältään taloudellista voittoa tavoitellen. Lisämääräraha on tarkoitettu käytettäväksi ostopalveluiden hankintaan henkilöstöpalveluyrityksiltä. Kansan tai poliitikkojen suussa julkinen sektori ja sen työntekijät eivät ole tänä päivänä suuressa huudossa. Euroopan komission kilpailukykyraportin (2014) mukaan Suomessa on koko Euroopan tehokkain valtionhallinto. En väitä, etteikö yksityiselläkin sektorilla tehtäisi asioita huolellisesti ja hyvin. Kokonaisselvitystä yksityistämisen hyödyistä ei ole tehty, vaan yhä toimitaan saman oletuksen perusteella. Julkinen sektori kaipaisi myös poliitikkoja ja puolueita puolustajakseen
Kirjoitusten maKsimimitta on 3000 merKKiä. He ovatkin sitten ainoat onnelliset, sillä päätös on kertaluonteinen. Tämä ilmenee välinpitämättömyytenä tutkittua tietoa kohtaan. Mikkel Näkkäläjärvi Demarinuorten puheenjohtaja Uskommeko kikyn pelastavan myös Suomen talouden. Lisäksi työnantajilta siirtyy sosiaalimaksuja palkansaajien maksettavaksi. Suomalaiset puolueet, mukaanlukien SDP, eivät ole tässä keskustelussa syyttömiä. Liike, jonka linja perustuu aina siihen, minkä arvellaan olevan kulloinkin suosittua, on ajopuu. Emme voi poimia vain rusinoita pullasta. Jäsenäänestys olisi tarpeen myös sen vuoksi, että ainakin Helsingissä meillä valitaan jo lokakuussa puoluekokousedustajat äänestyksellä ilman, että todennäköisesti tiedossa on keitä on ehdolla puolueen johtotehtäviin. Suomen verotusjärjestelmä on auttamatta liian monimutkainen, mutta emme uskalla edes puhua asiasta, koska pelkäämme, että joku suuttuu. Eläkepäätös ei siis anna aihetta retosteluun. Tätä on pohdittu aiem minkin, joten nyt ehkä olisi aika siirtyä jäsendemokratian vahvistamisessa sanoista tekoihin. Keskustelut tulevan puoluekokouksen teemoista on tärkeä käydä rakentavassa ja hyvässä hengessä. Ihmisiä ei pidä aliar vioida. Puoluekokous lähestyy. Toinen hyvä esimerkki on Suomen Eurooppa-politiikka. Tulevaisuus on sillä liikkeellä, joka kykenee luomaan faktoihin perustuvan ja uskottavan vision yhteiskunnasta. Tarvitsemme kokonaisratkaisuja. SDP on liikkeenä sellaisessa vaiheessa, että kaikki keinot kentän aktivoimiseksi on tarpeen, jotta puolueen kurssi saadaan käännettyä vahvasti ylöspäin. Suomessa on yli 378 000 työtöntä, joista pitkäaikaistyöttömiä, eli yli vuoden työtä vailla olevia on lähes 123 000. SyySkuuTA 2016 Faktoja emme voi valita Lopetetaan gallupien ja irtopisteiden perässä juokseminen. Hyöty hupenee siihen, kun hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksia. 38 22. Ville Jalovaara SDP:n puoluevaltuuston jäsen, Helsinki Mielipide Kirjoita omalla nimelläsi. Kompromisseja on politiikassa tehtävä, mutta hölmöyksiin ei pidä lähteä mukaan. Näin hoidettaneen myös lex Lindströmin eläkepäätöstä, jonka mukaan 5 000 pitkäaikaistyötöntä päästetään eläkkeelle. Poliittisissa julistuksissa vedotaan kansainväliseen solidaarisuuteen, mutta käytännössä edustamme tiukkaa Saksan kristillisdemokraattien ajamaa linjaa, jota muun muassa Nobel-voittaja Joseph Stiglitz on kaikki nämä vuodet kritisoinut. Sosialidemokraatit ovat aina kiinnostuneita sosialidemokratian tulevaisuudesta ja laajempaa yhteiskuntavisiota peräänkuulutettaan säännöllisesti. Tästä on päästävä eroon. SDP on ollut tässä monimutkaistamisessa mukana: esimerkiksi lapsilisäleikkauksien kompensointiin tarkoitettu lapsivähennys on tehoton, kohdistuu väärin ja maksoi pelkästään hallinnon ohjelmistomuutoksina 2,5 miljoonaa euroa. Julkisesta hehkutukset päätellen on todettavissa, että monien kiemuroiden kautta maaliin saadulla kilpailukykysopimuksella (kiky) maamme oikeistohallitus pelasti kasvonsa ainakin hetkeksi. Nykypäivän poliittisessa kentässä näkyy kaksi mielenkiintoista ilmiötä: populismi ja postfact societyn nousu. SDP:n Eurooppapolitiikan johtotähtenä oli aivan muu kuin euroalueen tai Kreikan kansantalouden etu. Vieläkin on tuoreessa muistissa on edellisen kesän keskustelut Kreikan taloustilanteesta ja SDP:kin kipuilu aiheesta. Kikyn leikkauksia hallitus lieventää hyvätuloisia suosivalla palkkaveroalella. Pentti Välimaa Pori Jäsenäänestys puolueen puheenjohtajasta SDP kokoontuu ensi vuoden helmikuussa Lahteen puoluekokoukseen valitsemaan puolueellemme johtoa seuraavaksi kolmeksi vuodeksi aina vuoteen 2020 asti. Politiikkaa tehdessä tutkittu tieto on usein jäänyt kompromissien, vaalitaktikoinnin ja etujärjestöpolitikoinnin jalkoihin. Poliittisia päätöksiä on tehty kautta historian puutteellisen tiedon varassa. Kuuleviin korviin on otettava myös tieto, joka ei suoraan tue omaa näkemystä. Sen seurauksena työntekijät ja toimihenkilöt antavat työnantajilleen muun muas sa ilmaisia työtunteja. Kikyssä kyse on siitä, että pelastetaanko sillä myös Suomen talouden kasvuedellytykset niin, että vienti elpyy ja sitä kautta työpaikat lisääntyvät. Hhallituspuolueet ovat julkisuudessakin iloinneet ”nyrkkituuletuksin” kikyn syntymisestä. Tämä on vielä toiveajattelun varassa. Me itse päätämme mihin suuntaan sen jälkeen menemme. Lisäksi julkisen sektorin väki luovuttaa määräaikaisesti työnantajalleen osan lomarahoistaan. lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@demoKraatti.fi tai demoKraatti, pl 338, 00531 helsinKi. Hallituksessa kukin puolue yrittää pestä kasvojaan kierrättämällä kansalta kerättyjä rahoja taskusta toiseen. Nämä ovat aikojemme suuria vitsauksia. Puolueella saa olla omat mielipiteet, mutta ei omia faktoja. Jos Lahden puoluekokoukseen ilmoittautuu enemmän kuin yksi puheenjohtajaehdokas, SDP voisi järjestää nyt ensimmäistä kertaa puheenjohtajasta neuvoa-antavan jäsenäänestyksen. Näpertely, tutkimuslaitoksien kimppuun hyökkäily, päätökset tulevien sukupolvien kustannuksella ja pikkunokkelat sutkautukset ovat kuihtumisen tie. Populismia ei voiteta populismilla. Aletaan tekemään politiikkaa, joka pohjautuu tutkittuun tietoon. Samaan aikaan on haluttu pitää Kreikka eurossa, mutta Suomen vastuita ei saisi lisätä eikä Kreikan velkoja leikata. Kaksi kuukautta puoluekokouksen jälkeen on tärkeät kunnallisvaalit, johon SDP:n on mentävä vahvana ja yhtenäisenä: SDP:n tavoite ei voi olla enempää tai vähempää kuin ykkössija. Verolainsäädännössä on erilaisia verotukia lähes 200 kappaletta ja uusia tehdään. Minulla on ehdotus, josta voisimme aloittaa: lopetetaan gallupien ja irtopisteiden perässä juokseminen. Aletaan tehdä politiikkaa, joka pohjautuu tutkittuun tietoon. Se ei työttömyyslukujamme kaunista. Suomen verojärjestelmä on erinomainen esimerkki tästä. Julkisen puolen lomarahatkaan eivät uskotteluista huolimatta loppupelissä kuntataloutta kohenna
Tämä pakottaa perheellisen opiskelijan menemään töihin, jolloin riskinä on, että hänen opintonsa viivästyvät tai keskeytyvät kokonaan. Muiden Pohjoismaiden opintotuessa on käytössä joko lapsitai huoltajakohtaiset korotukset, Suomi on ainoa maa jossa huoltajakorotusta opiskelijaperheille ei ole. Yhteistä meille on kuitenkin se, että tahdomme palvelun olevan hyvää. Edun saa ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. Tästä syystä on käsittämätöntä, että hallitus esittää jälleen uusia heikennyksiä työttömien perheille ja opiskelijaperheille. Esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaus voi tarkoittaa keskituloiselle työntekijälle jopa 4 500 euron menetystä vuosittain. Tämän vuoksi perheiden aseman kiristäminen on yksi pahimmista iskuista ihmisten väliselle tasaarvolle. lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@demoKraatti.fi tai demoKraatti, pl 338, 00531 helsinKi tää heidän asemaansa entisestään leikkaamalla opintotukea 26 prosenttia eli pakottaa opiskelijat ottamaan lainaa toimeentulonsa turvaamiseksi. Onko se kustannustehokasta, varsinkin kun lapsimäärä maassamme laskee vuosi toisensa jälkeen. Tällä oli suuri merkitys monelle perheelle. Hyvä. koti-irtaimistovakuutuksesta * 50 % Nyt Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. Tästä syystä olen useaan otteeseen esittänyt huoltajakorotuksen palauttamista ja työn ansaintarajan helpottamista perheellisille opiskelijoille. Köyhyys periytyy ja pienituloisten perheiden lapset oppivat jo varhain tyytymään koko elämässään vähempään. Näillä toimenpiteillä hallitus lisää jälleen lapsiperheiden eriarvoisuutta ja heikentää kaikkein pienituloisempien perheiden elämäntilannetta. Tämän seurauksena opiskelijaperheiden köyhyys syvenee entisestään. 39 22. Edellisen lisäksi hallitus esittää lukuisia Kelan etuuksien leikkauksia kotihoidontuesta ja lapsilisistä lähtien. Hallitus perui esittämänsä 22 prosentin päivähoitomaksujen korotukset. Hallituksen tulisi peruuttaa varakkaille tehdyt veronalennukset ja panostaa perheisiin niiden sijaan. Turvassa palvelemme sinua haluamallasi tavalla: puhelimitse, verkossa, paikan päällä toimistossamme – tai jopa kotonasi. 01019 5110 *Etu koskee uutta koti-irtaimistovakuutusta, jonka alkamispäivä on 1.9.–31.12.2016. Ashley Wiley. Hallitus ei huomioi millään tavalla perheellisten opiskelijoiden huoltajuusvastuuta. Suomessa on noin 45 000 perheellistä opiskelijaa, heistä noin 60 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Anneli Kiljunen Kansanedustaja (sd.) Palvelua juuri kuten itse haluat Me kaikki olemme yksilöllisiä ihmisiä, ja haluamme palvelua juuri niin kuin meille parhaiten sopii. Nykyisillä toimenpiteillä hallitus ohjaa opiskelijoita opiskelemaan perheettömänä ja opiskelun päätyttyä perustamaan perheen. SyySkuuTA 2016 Miksi hallitus kurittaa jälleen lapsiperheitä. Kirjoitusten maKsimimitta on 3000 merKKiä. Ota yhteyttä ja olet Turvassa. Meillä on varaa ja mahdollisuus parantaa pienituloisten lapsiperheiden tilannetta, kyse on arvovalinnoista. Nyt hallitus heikenMielipide Kirjoita omalla nimelläsi
Tätä ihmisrotuun kuuluvaa piirrettä markkina-alan ja politiikan koneisto käyttää säälimättä hyväkseen muokatakseen ihmisten maailmankuvaa ja luomalla uusia tarpeita. Erikoisen hänen listastaan tekee se, että nämä normaaleina pidettävät asiat ovat hänen mukaansa suuria valheita, jotka estävät ihmisiä tutustumaan itseensä ja omaan ajatteluunsa. Maahanmuuttajat tuhoavat suomalaisen kulttuurin ja ajavat hyvinvointiyhteiskunnan sietokyvyn äärirajoille. Vain 28-vuotias elämä murskautui asfalttiin mielipide-eron vuoksi. u u u Väitän, että elämme nyt totuuden jälkeistä aikaa. Kukaan itseään kunnioittava ihminen ei enää 2000-luvun Suomessa voi uskoa itseään korkeampaan voimaan. Ongelmana vain on se, että ihmisyyden todellinen sisin, sielullisuus, pakenee entistä syvemmälle ja kauemmas. Vaikka yrityskielessä puhutaan innostavasti tiedolla johtamisesta, totuus on jotain aivan muuta. Minä voin aloittaa. Yhteiskunnassamme pärjäävät parhaiten ne, jotka totuutta vääristelemällä ja valheilla saavat ihmiset puolelleen. Ihminen on luonteeltaan laumaeläin, joka seuraa lajitoveriensa liikkeitä äärimmäisen tarkasti. Mitäpä, jos raapustaisit vaikkapa tämän kirjoituksen perään muutaman asian, joita yleisesti pidetään normaaleina, mutta jotka sinun mielestäsi eivät pidä paikkaansa. Kun muukalaisvastaisuus hyväksytään yhden hallituspuolueen toimesta normaaliksi, katoavat inhimillisyyden rippeet koko yhteiskunnastamme. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@deMOKrAAttI.fI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@deMOKrAAttI.fI tWItter: @MSALMI E räällä ystävälläni on erikoinen harrastus. On normaalia uskoa, että aggressiivinen ja töykeä käytös tarkoittaa menestyvää ja eteenpäinpyrkivää persoonallisuutta. Hän kerää mustaan nahkakantiseen muistikirjaansa asioita, joita yleisesti pidetään normaaleina. Ainakin omaa ajatteluaan voi kirkastaa ja kehittää jatkuvasti. 41 22. Elinikäinen sitoutuminen toiseen ihmiseen ei nykymaailmassa ole enää mahdollista. Yksilöt vieraantuvat itsestään ja alkavat lopulta sokeasti toteuttaa muiden määrittelemää elämää. Otan muutaman esimerkin: Normaalia on nykyään se, että tekee yhdeksästä viiteen työtä tuntematta minkäänlaista mielihyvää. Tästä on historiassa karmeita esimerkkejä. Yhteiskunnassamme pärjäävät parhaiten ne, jotka totuutta vääristelemällä ja valheilla saavat ihmiset puolelleen. Totuuden jälkeisen ajan käyttövoimana on rakkauden sijasta viha, joka saa tietämättömät ihmiset kääntämään omat pettymykset heikoimman kansanosan niskaan. Miten voisimme kuvailla tämän hetken yhteiskunnallista ilmapiiriä. Jälki on rumaa ja tappavan myrkyllistä. Lehtikuva / Timo Jaakonaho Kymmeniä ihmisiä kokoontui Helsingin Asema-aukiolle muis totilaisuu teen sunnuntai-iltana.. Edellisenä viikonloppuna Helsingin asema-aukiolla tapahtui jotain hyvin normaalista poikkeavaa. Asema-aukion surmatyö täyttää Suomessa harvinaisen poliittisen murhan kriteerit. Kynttilämeren keskellä mieleen nouseekin kysymys, mikä oikein on aikamme henki. Miten tällaista kehitystä voisi vastustaa. Millainen on sinun listasi. Normaalia on nauraa ihmiselle, joka etsii viisautta rahan sijaan. Totuuden jälkeinen aika hyödyntää häikäilemättömästi tunteella Asema-aukion marttyyri johtamista, sillä tutkimus ja totuudellisuus eivät palvele tarpeeksi populistien päämääriä. Nuori miehenalku lyötiin katuun kesken Vastarintaliikkeen mielenosoituksen kohtalokkain seurauksin. SyySkuuTA 2016 Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia
2016 runsaan 80 vuoden iässä. Pajunen vei ohjelmansa aina ulkomaille saakka, jopa Cayman-saarille, jossa hän myös asui. Hän menehtyi Porvoon sairaalassa 14.9. Usein paikkakunnalta jouduttiin hakemaan suurin mahdollinen sali, sillä kansa täytti yleisötilan viimeistä sijaa myöten. Pajusen business-ura taukosi vuosiksi 1972–1979, jolloin hän toimi SDP:n kansanedustajana Uudenmaan vaalipiiristä. Pajusen poliittinen ura sai eräänlaisen huipentumansa, kun hän vastusti niin kutsuttua vetokoukkuveroa vuonna 1977. Pajusen ohjelma mullisti tv-ilmaisua, sillä nauhoituksia tehtiin usealla paikkakunnalla. Demokraatti. Kalevi Sorsan (sd.) II hallitus sääti ajoneuvolle veron, jonka Pajunen koki rankaisevan erityisesti yrittäjiä ja hän äänesti sitä vastaan – vastoin sosialidemokraattisen ryhmän päätöstä. Pajunen erotettiin ryhmän jäsenyydestästä 1977 valtiopäivien loppuun. Hän oli myös presidentin valitsijamiehenä vuoden 1978 presidentinvaaleissa, jolloin Urho Kekkonen valittiin viimeisen kerran presidentiksi usean puo lueen vaaliliitolla. Sosialidemokraattinen kansanedustaja, tv:n liikenneohjelmien tekijä ja aikansa tvpersoona Veikko Pajunen on kuollut. Pajusen ura liittyi monella tapaa liikenneturvallisuuden edistämiseen, mutta yksi poikkeuskin joukkoon mahtuu. Ilmeisesti noilta ajoilta on peräisin Pajusen innostus liikennevalistukseen. 42 22. Pajunen syntyi 12.1. Pajunen oli legendaarisen matkailukeisari Kalevi Keihäsen Keihäs-yhtiöiden pääjohtaja vuosina 1973–1974. Avioeron jälkeen hän meni uusiin naimisiin Grazyna Anna Pyffelin kanssa 1981. varatuomarin arvon hän sai 1965. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1955 ja valmistui oikeustieteiden kandidaatiksi 1962. Suomen käytettyjen autojen kauppiaiden liiton asiamiehenä hän toimi 1964–1965. SyySkuuTA 2016 Virat Kuollut Veikko Pajunen oli monen uran mies Veikko Juhani Pajunen. Taljan, nykyisen Liikenneturvan, kenttäpäällikkönä hän toimi Helsingissä 1960–1966. Pajunen ehti elämänsä aikana toimia useassa tehtävässä. Pajunen oli naimisissa vuosina 1958–1980 Astrid Tuulikki Salonojan kanssa. 1936 Siikaisissa. Suuren kansan tietoisuuteen Pajunen nousi tv-ohjelma Liikennesolmun juontajana vuosina 1965–1972. Ensimmäisiä uria hänelle urkeni poliisina ja ravintolamuusikkona vuosina 1956–1960
Järvenpään työväenyhdistys ry:n kuukausikokous to 22.9. 0400-423835 Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Ole ajoissa paikalla! . Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. 045 773 021 22. klo 10 hallitus Turengin linja-autoas. KUTSU PIIRIJÄRJESTÖN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN SYYSPIIRIKOKOUKSEEN piirin varapuheenjohtajien valinta vuosille 2017-2018 ja piirihallituksen valinta vuodelle 2017 talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2017 vahvistetaan puoluekokousedustajat valitaan ehdokkaat puoluevaltuustoon (3) muut piirin sääntöjen 12 §:n määräämät asiat piirikokoukselle tehdyt aloitteet Aloitteet on toimitettava lausunnon antoa varten piirihallitukselle 14.10.2016 mennessä osoitteella PL 103, 60101 Seinäjoki. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan Yhdistystoiminta -palstalla kerran maksutta. Päätetään ehdokkaista puoluekokousedustajain vaaliin. Ilmajoen työväenyhdistys! Syyskokoontuminen jäsenistölle pe 23.9. Tuolijumppa joka perjantai Turengin liikuntahallilla klo 10. muistikahvila Ilonassa klo 13. 43 22. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Muista: Vanhustenviikon arvontapöytään voi tuoda arpavoittoja 22.9. Tampereella 19.9.2016 Arto Satonen valtuuston puheenjohtaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri www.pshp.fi Pohjanmaan Sosialidemokraatit ry Käsiteltävät asiat Aloitteet Aika Lauantaina 26.11.2016 alkaen klo 10.00. ja 29.9. Tied. käsityökerhoon linja-autoas. Jumpan vetää Anita Heinonen. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen VIIMEISTÄÄN maanantaina klo 10 mennessä osoitteessa https://demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Valtuuston kokous pidetään maanantaina 3.10.2016 kello 13.00 Finn-Medi 5:n auditoriossa, joka sijaitsee Tampereen yliopistollisen sairaalan välittömässä läheisyydessä (Biokatu 12). 10.10.2016 saakka. Vaasan Työväenyhdistyksen osastonkokous to 29.9. Turun Wanhat Demarit. POHJANMAA . Helsingin Kotien Puolesta ry:n keskiviikkokerho 28.9. klo 12 ravintola Cumulus, Eerikinkatu 28. Syksyn ensimmäinen lounaskokous ma 26.9. . Asiaan johdattelee finanssineuvos Teemu Eriksson valtionvarainministeriöstä. 040 738 6042. Piirikokousedustajina toimivat puolueosastojen vuodelle 2016 valitsemat edustajat. Turengin Eläkkeensaajat. Ke 28.9. . Paikka Seinäjoen kaupungintalo, Kirkkokatu 6, Seinäjoki. TUL-Tampere. Itäväylän iltakoulun syyskauden ensimmäisessä istunnossa kysytään, onko yksi ja vahvasti nykyisen talouskriisin ratkaisemiseksi nostettu keino vain ideologinen sumuverho: Onko köyhdyttäminen välttämätöntä. Dos., tietokirjailija Rauno Lahtinen esittelee teoksensa Punainen Turku. SyySkuuTA 2016 Yhdistystoiminta Säästöpankinranta 2 A, 8. krs, 00530 Helsinki 09 5868 530, muista@sivistysrahasto.fi www.sivistysrahasto.fi Tukea Kulttuurille ja taiteelle Opintoihin ja tutkimustyöhön Lasten ja nuorten toimintaan sekä maakuntahankkeisiin Lakiasiat Teatteri Kokoukset Kokoukset LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. kabinettiin klo 11–13. Tervetuloa kaikki jäsenemme viettämään yhteistä iltapäivää. Hallituksen kokous samana päivänä samassa paikassa. klo 17.30 Tampereen Työväentalon Tellervossa. Piirihallituksen kokous ke 28.9. klo 19 Järvenpää-talolla. Pentti Immonen SAK Aluejohtaja, Kuopio 30.9.2016 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Antti Jussi Kososen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Pentti Immonen. Pöytätenniksen ohjaajakurssi to 22.9. VARSINAIS-SUOMI . Keskustelu, jonka virittävät Ilkka Taipale ja Esa Suominen, käydään ke 6.10 klo 18–20 Herttoniemen Säätiön kokoussalissa Näätätie 21. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Tilaisuudessa voi ostaa kirjan ja saada tekijän nimikirjoituksen. Johtokunta klo 17. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana enintään kaksi kertaa. klo 12 Työväenliikkeen Kirjastossa, Sörnäistenrantatie 25. HÄME . Taiteilija Minna Salosen taidenäyttely Ilmajoen työväentalossa, Asematie 2 to, pe ja la klo 15–18. PIRKANMAA . Aiheena Maakuntahallinto ja SOTE. ”verenpaine ja aivotapahtumien ennaltaehkäisy”. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaali-ilmoituksia. Syysretki Lopen Poronpolulle su 25.9., lähtö klo 8.30 Tampereen Vanhalta Kirkolta, paluu klo 18 mennessä. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 Hautauspalvelut KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. UUSIMAA . 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. klo 10. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 22.9. Ryhmille sopimuksen mukaan puh. klo 18–20.30 Tampereen Nääshallissa, tied. Loppuja ensivuoden toiminta fiilauksessa! Huutokauppa ma 19.9. 70 VUOTTA 70 VUOTTA. HELSINKI . Ma 26.9. klo 18 Johanna Reinilässä Rengintie 1. 040 737 2304. klo 18, ovet ja kahvio auki klo 17. Kokkolassa 30.päivänä elokuuta 2016 Pohjanmaan Sosialidemokraatit ry Piirihallitus Matias Mäkynen Johanna Autio puheenjohtaja toiminnanjohtaja Leena Paasivuori VTM, Helsinki 27.9.2016 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Tarja Halosen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Leena Paasivuori. klo 18 Kerhohuoneella, Kasarminkatu 19 A, Vaasa
040 709 4337 sähköposti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Riikka Antinaho puh. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 010 770 3620 »www.akt.fi »www.metalliliitto.fi »www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TURUN TOIMIPISTE Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi puh. SyySkuuTA 2016 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi »www.facebook.com/Sahkoliitto »www.sahkoliitto.fi Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 020 774 0410 »www.sak.fi/Turku ?. 020 774 0311 sähköposti: riikka.antinaho@sak.fi Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ VAASAN TOIMIPISTE » www.sak.fi ?. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. 010 7703 640 (vaihde). 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Toimisto avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 020 77 41423 marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA fax. (06) 220 1562 Anne Latva (06) 220 1561 Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689 tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 POHJANMAA VAASAN TOIMISTO avoinna ma–pe klo 9–16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö: Marja Salmivuori Toimitsija: Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja: Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi ?. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 sähköposti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Vaasanpuistikko 17, 7 kerros, 65100 VAASA puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 44 22. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TURUSSA: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G, 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma–pe klo 9.00–16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Aluetoimitsija Katja Kaivonen puh. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio, puh. 020 77 41424 AKT:n VAASAN TOIMISTO Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TAMPEREEN TOIMIPISTE »www.sak.fi/alueet Rautatienkatu 10, 7
Milloin uusi Yhdysvaltain presidentti vannoo virkavalansa. 4. 8. 10. Tiis tai na 8. 6. 7. mar ras kuu ta 8. 4. päi vä. 7. Dia ne Jam es 2. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Liisa Laine Riihimäeltä. Mikä on Suomen jalkapallomaajoukkueen sijoitus Fifan listalla. Mikä on edesmenneen poplaulaja Michael Jacksonin tyttären nimi. SyySkuuTA 2016 Ristikko 38/2016 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Sija 96 (v. Mikä yhdistää K. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Kenet valittiin Britannian Ukip-puolueen puheenjohtajaksi. Mikä on jalkapallomaajoukkueen historian huonoin Fifa-sijoitus. 5. Millaista minimipalkkaa vasemmistoliitto esittää. Milloin Itävallassa on määrä uusia presidentinvaalit. 9. Mol em mat mai nitt iin äid ink iel en yokirj oitu ksi ssa . Miksi uusintaäänestystä lykättiin. A. 3. 20. Jae ttu sija 90 yhd ess ä Sud ani n kan ssa 10. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. 45 22. Jou luk uun 4. Milloin Yhdysvalloissa äänestetään presidentin valitsijamiehistä. Ään est ysk uor ien via llis en liim an vuo ksi . Par isMic hae l Kat her ine Jac kso n 5. Ratkaisuja Ristikon 36/2016 ratkaisu: Torstaina 8.9. Onnea voittajalle! 1. tam mik uut a 20 17 9. 3. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 20 12). 6. Tavaststjernaa ja Juhana Vartiaista. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. 10 eur oa tun ti. 2
46 22. Loistavana dialogin kirjoittajana Tarantino on taas parhaimmillaan kätkettyä ivaa iskevissä nokkapokissa, joitten aikana Foxx, Waltz, Leonardo DiCaprio ja Samuel L. Tarantino haluaa epäilemättä pyyhkäistä taantumuksellisen sievistelyn paksut pölyt maailman vapaimman valtakunnan orjamenneisyyden yltä puristellessaan filminsä ydinmehua toinen toistaan julkeammista häpäisyistä, jotka venyttävät pahojen valkoisten miinusmerkkistä meriittilistaa. 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Emmerdale (12) 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Grand Designs Australia 14.30 Ota rahat ja juokse 15.30 Peter uutisvirrassa 16.00 Salatut elämät 16.30 Aarteiden metsästäjät Suomi 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Viikon vinkki RANE AuNImO Tarantino kirjoittaa historiaa eLoKUVA: Django Unchained Vitonen 23.9. Korskeat maatilalliset kilpailevat tiluksia tarkkailevien punaniskojen kanssa suurimmasta syntisäkistä ennen kuin pussin sieppaa yllättäen itselleen vihollisen leirissä juoniva musta rotupetturi. Django Unchained (2012) sisältää pulp-ohjaaja Quentin Tarantinolle tyypillisiä henkilöhahmoja, jotka ulottuvat oikeutettua kostoa hautovista altavastaajista ylemmyydentuntoisiin ammattitappajiin ja sadistisiin rahamiehiin. TIIsTAI 27.9. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. Ihmisen kosketus Yle Teema klo 21.00 Japanilainen proteesinvalmistaja Shintaro Hayashi auttaa ihmisiä, jotka ovat menettäneet osan kehostaan onnettomuuksissa tai sairauksissa. Jackson suoltavat vuorollaan parastaan. Vivahteikas roska kuorruttaa koston väistämättömyyttä väkivallan satoa siekailematta estetisoivassa elokuvassa, jolla on vastustajia yhtä paljon kuin ihailijoita. 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) 10.36 Lääkärit 11.30– 12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Maajussille morsian 14.30 Täydellinen kesä 15.00 Aarteiden metsästäjät Suomi 16.00 Salatut elämät 16.30 Suomen surkein nikkari 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. mAAnAnTAI 26.9. SyySkuuTA 2016 Yle TV1 05.55 MOT: Roskaosakkeiden hämäräbisnes 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 10.43 Mittatilaustyönä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Tunne sää: Oikea ennuste, väärä sää 13.05 Kala palaa tunturijärveen 13.30 Turkasen tenava 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kahden keikka (12) 20.00 Kuningaskuluttaja 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Obaman Amerikka 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Nousuvesi (16) 00.00–00.30 Puoli seitsemän Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Lilli ja kukkaisystävät 07.03 Ilmojen kunkut 07.08 Mimmi Lehmä ja Varis 07.16 Tilda ja hänen ystävänsä 07.30 Humps 07.37 Lauri kilpaauto 07.47 Hommat hoituu 07.53 Anniina Ballerina 08.24 Galaxi 08.25 Viidakkokirja (7) 08.36 Kesäleiri (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontoretkellä 10.30 Slummikokelaat 11.30 Niklaksen keittiössä 12.00 Lähes tavallinen nuori 12.30 Blogistania: Kasper Diem 13.00 Malmön poliisit 14.00 Matkakassi 14.30 Tulevaisuuden tekniikkaa 15.00 Intohimona italialainen ruoka 15.30 Kaikki rakastavat – paitsi minä 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Maailman nopein mies 20.00 Latela 20.30 Pulkkinen (7) 21.00 Noin viikon uutiset 21.25 Kimmo (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Stacey Dooley: Uusi huumesota (12) 23.00 Latela 23.30–00.25 Boardwalk Empire (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55. Yli 80-vuotias Yayoi Kusama (kuvassa), yksi Japanin tunnetuimmista taiteilijoista, tekee pisteistä taidetta, josta maksetaan satoja miljoonia. KesKIVIIKKo 28.9. Elokuvan nimiosa on orja ja kahlevanki (Jamie Foxx), jonka palkkionmetsästäjä (Christopher Waltz) vapauttaa mukaansa. Tarantinon tyyli on itseriittoista, mutta korkeakulttuuria hän välttelee kuin ruttoa. Taikurilegenda James Randin (kuvassa) elämää ja edesottamuksia kuvaava elokuva paljastaa myös kansainvälisten kusettajien metkut. Lämminhenkinen dokumentti Hayashista ja hänen asiakkaistaan. pe klo 21 perjAnTAI 23.9. Mielenterveyden kanssa kamppailevan taiteilijan yli 60 vuotta kestänyt ura jatkuu yhä. 22 23 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Yayoi Kusama, täplätaiteilija Yle Teema klo 21.00 Ensiesitys. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. Jackson tämän orjaa.. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.05 Keittiöelämää 21.00 Tuubi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Pelimies 23.05 Rikoksista pahin (12) 00.05 Ota rahat ja juokse 01.05–02.00 Uhka (16) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Transformers Rescue Bots 06.50 Lego Elves (7) 07.15 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds 08.05 Star Wars Rebels (7) 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 Sonic Boom (7) 09.00 Tulossa: Talent Suomi 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.10 Soppa365 09.20 Eläinsairaala 09.50–10.50 Leijonan luola USA 13.45 Hotellit haltuun 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45 Tulossa: Kadonneen jäljillä 15.50 Matkaoppaat 16.25 Soppa365 16.35 Leijonan luola USA 17.35 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Pomo piilossa Suomi 20.00 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 20.58 Keno 21.00 Nieminen & Lahtinen Show 22.00 Jääkiekon World Cup: Suomi Venäjä 00.45 Liiga: Illan parhaat 00.50 Elokuva: End of Days (16) 03.20–04.20 Kauppaneuvos Jethro 04.20 Yle TeeMa 17.00 Historia: Kauppakomppanian tarina 17.50 Rakkaudesta taloon: Ikkunat 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.05 Gran Hotel (12) 20.00 Viritetyt vempaimet 20.30 Prisma Studio 21.00 Tiededokumentti: Jimmy ja ruoan hinta 21.50 Kino Suomi: Pilvilinna (16) 23.20–00.15 Sanokaa mitä näitte Yle TV1 05.55 Prisma Studio 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 10.43 Mittatilaustyönä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset ItäSuomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Tunne sää: Myrsky 13.05 Jättiläisrautuja narraamassa 13.30 Rantasalmen sulttaani (7) 14.45 Arkistokuvia: Bensiini – liikenteemme elinneste 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Samassa veneessä (7) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 George Gentlyn tutkimukset (12) 23.30 Uutiset Uutis-Suomi 23.40 Uutiset 23.45–00.15 Puoli seitsemän Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Kim ja Kai 07.00 Nalle 07.11 Kati ja Töppö 07.22 Lumiukot 07.25 Metkat Mesiläiset 07.32 Pikku Kakkosen posti 07.39 Petrin tiikeritarinat 07.50 Kaapo 08.16 Galaxi 08.17 Late Lammas 08.24 Villit futarit (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Matkakassi 10.30 Malmön poliisit 11.30 Luontoretkellä 12.00 Blogistania: Kasper Diem 12.30 Blogistania: Tämän kylän homopoika 13.00 Moottori mylvii ja kumi käryää 13.30 Älä kokeile tätä kotona 14.00 Koiramies kiertää Islantia 14.30 Veneillen pitkin Norjan rannikkoa 15.00 XL-sukupolvi 15.30 Suuri unelmani: Tytär 16.00 Niklaksen keittiössä 16.30 Meille tulee koiranpentu 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Lentopalloa: EM-karsinta FIN SWE 21.00 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Leijonat Inside 00.30 Docventures: Elokuvan esittely 00.38 Docventures: Esipuinti 00.48 Docventures: Cartel Land (16) 02.24 Docventures: Jälkikeskustelu 03.25–03.55 Girls (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55. Leonardo DiCaprio näyttelee Quentin Tarantinon elokuvassa häijyä plantaasinomistajaa, Samuel L. Poliittisesti epäkorrektilta tuntuva näkemys nielaistiin Yhdysvalloissa jopa hämmentävän yksituumaisesti, sillä ”Django” lukeutui monen arvostetun julkaisun vuoden elokuviin. Ensin he tekevät yhteisestä sopimuksesta tiliä jälkimmäiselle talven yli kestävässä roistojahdissa, josta kiitoksena hän lupaa auttaa mustaa kumppaniaan pelastamaan tämän vaimon ahneen plantaasinomistajan kynsistä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Ota rahat ja juokse 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Elokuva: Seven (16) 01.05–01.10 Eurojackpot, Jokeri ja Lomatonni NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 07.00 Jääkiekon World Cup: Suomi Venäjä 09.10 Soppa365 09.20 Eläinsairaala 09.50–10.50 Leijonan luola USA 13.45 Jääkiekon World Cup: Suomi Venäjä 16.00 Vaaleanpunainen pantteri (7) 16.10 Matkaoppaat 16.45 Soppa365 16.55 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 17.55 Hauskat kotivideot 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Vain elämää 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Jack Reacher – Tappajan jäljillä (16) 00.05 Liiga: Illan parhaat 00.10 Elokuva: Slummien miljonääri (16) 02.35 48 tuntia rikoksesta (7) 03.35–04.35 Haapasalo Goes America (7) Yle TeeMa 17.00 Historia: Kauppakomppanian tarina 17.50 Rakkaudesta taloon: Lattiat 18.00 Kirjaohjelma: Tom Rob Smith 18.30 Elävä arkisto: Valtionrautatiet 18.32 Ja junalla pääsee 18.41 Rautateiden tavaraliikenne 18.53 Katsaus: Rautateiden synty Suomessa 19.06 Ihminen ja rautatiet 19.20 Kahva 19.29 Mennään junalla 19.45 Vain rauha jää 20.00 Jäämeri 30 päivässä 20.45 Kino: Frost/Nixon (12) 22.45–00.25 Genesis: osien summa Docventures: An Honest Liar Yle TV2 klo 21.15 Docventuresin viikon dokumenttina nähdään silmänkääntävä An Honest Liar
47 22. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Saapasjalkakissa (7) 22.50 Liiga: Illan parhaat 22.55 Elokuva: Jack Reacher –Tappajan jäljillä (16) 01.30 48 tuntia rikoksesta (7) 02.30–03.30 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay Yle TeeMa 10.00 Uusi Kino: Eleganssi 10.25 Uusi Kino: Fudiksen lyhyt oppimäärä 11.00 Kirjaohjelma: Tom Rob Smith 11.30 Kantapöytä 12.30 Prisma Studio 13.00 Tiededokumentti: Sairauksien alkuperä 13.50 Tiededokumentti: Jimmy ja ruoan hinta 14.40 Historia: Villi länsi 15.30 Jäitä hattuun (7) 16.00 Yle Live: 5 Seconds of Summer 17.00 Finnsurf 17.50 Alexandre Tharaud: Goldberg-muunnelmat 18.55 Norjan radion sinfoniaorkesteri esittää 19.35 Savupiippu 20.00 Kalle Holmberg 21.00 Teemalauantai: Ilta sirkuksessa 21.00 The Show of Shows (12) 22.14 Freaks – Kummajaiset (12) 23.15–00.35 Hyväntekijät Yle TV1 08.00 Uutiset 08.05 08.55 Avara luonto: Australia 09.00 Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Elävä katto 13.00 Prisma Studio 13.30 Historia: Kadonneen laivan arvoitus 14.25 Uutisvuoto 14.55 Yle News 15.00 Uutiset 15.05 Hercule Poirot: Golfkentän murha (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Ulos luontoon 18.45 Arto Nyberg 19.30 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.15 Löytöretkiä maailmaan 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 22.00 Nousuvesi (16) 22.45 Ykkösaamu 23.25–00.25 Tanskalaisten antiikkiaarteita Yle TV2 07.45 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Nimipäiväonnittelu: 25.9. 00.10 Arman Pohjantähden alla (12) 01.10 Pomo piilossa Suomi 02.05 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 03.35– 05.05 Neljän tähden talkoot Yle TeeMa 04.00 Teematieto 17.00 Historia: Hovielämää 18.00 Anatomia taiteessa 19.00 Milanon naisten paratiisi (12) 20.00 Yayoi Kusama, täplätaiteilija 21.00 Ihmisen kosketus 21.50 Elävä arkisto: Eksoottinen Patakakkonen 21.52 Patakakkonen 22.23 Patakakkonen 23.00 –23.50Finnsurf Yle TV1 05.55 Akuutti 06.25 Ylen aamutv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 10.43 Mittatilaustyönä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset PohjoisSuomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Arjen historia 13.05 Luontohetki: Sammakkojahti 13.30 Morsian yllättää 14.40 Virkistysalue 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio viittomakielellä 16.20 MOT: Venäläiset tulevat! 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Bakteerit vatsassamme 20.00 Prisma Studio 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Obaman Amerikka 00.05–00.35 Puoli seitsemän Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 28.9. SyySkuuTA 2016 Yle TV1 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Junamatka Euroopan yli 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset ItäSuomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Dokumenttiprojekti: Unelmien kulisseissa 13.35 Akuutti 14.05 Prisma: Luiden salaisuus 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Ulos luontoon 15.50 Downton Abbey (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Pokka pitää 18.45 Avara luonto: Australia 19.35 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 21.45 Syrjäinen maa (16) 23.16–01.00 Hercule Poirot: Neiti Lemon erehtyy (12) Yle TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu 07.47 Pikku Kakkosen posti 07.55 Pikkuli 08.01 Franklin ja ystävät 08.13 Sanni Sateenkaari 08.27 Maltti ja Valtti – homma hanskassa 08.35 Oktonautit 08.46 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.01 Moraalimittari (7) 09.22 Hullabalooba (7) 09.27 Lassie (7) 09.50 Late Lammas 10.00 Villi kortti 10.50 Latela 11.30 Leijonat Inside 12.00 Leijonat Inside 12.30 Palloilua: Pesäpalloa 15.15 Jalkapallon Suomen Cup: SJK HJK 17.50 Lentopalloa: EM-karsinta FIN POR 20.30 Noin viikon uutiset 20.55 Kimmo (7) 21.20 Kummeli (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Ruisrock: Robin 23.05 Muistin vanki (12) 23.50 VICE: Heimo’s Arctic Refuge 00.30–02.53 Yle FOLK MTV3 08.10 Ella Elefantti 08.25 Vikke Viikinki 08.40 Seikkailija Dora 09.05 Pokémon (7) 09.30–10.00 Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7) 10.30 Salatut elämät 11.00 Salatut elämät 11.30 Salatut elämät 12.00 Salatut elämät 12.30 Salatut elämät (7) 13.00 Elokuva: Lainakengissä (7) 15.35 Koiralle koti 16.05 Myytinmurtajat 17.00 MTV Sport: Lauantairavit 18.00 Vintiöt (12) 18.30 Ketonen & Myllyrinne (12) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 Posse 21.00 Pelimies 21.30 Solsidan 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Elokuva: Hamilton 2: Tyttären puolesta (16) 00.20 Pelimies 00.50–01.50 Panttivangit (16) NeloNeN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Pound Puppies 06.45 Transformers Rescue Bots (7) 07.10 My Little Pony 07.55 Angry Birds Toons 08.00 Angry Birds Piggy Tales 08.03 Angry Birds Stella 08.10 Sonic Boom (7) 08.20 Lego Marvel Super Heroes: Superpahikset (7) 08.40 Lego Nexo Knights (7) 09.05 Elokuva: Prinsessa Lillifee 10.40 Tulossa: Talent Suomi 10.45 MasterChef Australia 13.35 Tulossa: Talent Suomi 13.40 Leijonan luola USA 14.40 Tulossa: Sukulan suojatit 14.45 Nieminen & Lahtinen Show 15.45 Radio Aallon Helsinki-päivän kesäkonsertti 16.15 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 17.15 Tulossa: Talent Suomi 17.20 Ihan kuin ihmiset 18.25 HS-uutiset ja sää 18.30 Vain elämää 20.00 Haluatko miljonääriksi. 21.00 Punk-laulaja Kathleen Hanna 22.20 Yle Live: The Black Keys 23.20–00.15 Voiko striptease olla taidetta. 20.00 Talent Suomi 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Diktaattori (12) 22.45 Elokuva: Unelmien pelikirja (12) 01.15 MM-ralli: Ennakko, Ranska 01.45 Elokuva: Tappaja sisälläni (18) 04.00–05.05 Gordon Ramsay maailmalla Yle TeeMa 10.00 Elävä arkisto: Valtionrautatiet 10.01 Ja junalla pääsee 10.11 Rautateiden tavaraliikenne 10.23 Katsaus: Rautateiden synty Suomessa 10.36 Ihminen ja rautatiet 10.50 Kahva 10.59 Mennään junalla 11.10 Alexandre Tharaud: Goldberg-muunnelmat 12.10 Norjan radion sinfoniaorkesteri esittää 12.55 Laila 13.35 Sanokaa mitä näitte 14.30 Inside Italo 16.20 Viritetyt vempaimet 16.45 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 18.00 Kino Klassikko: Ratsastavat hurjat (12) 19.20 Vain rauha jää 19.35 Ovatko pitkät ihmiset onnellisia. 20.00 Kauppaneuvos Jethro 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Pussikaljaelokuva (12) 22.40 Tulossa: Kadonneen jäljillä 22.45 Nieminen & Lahtinen Show 23.45 Arman Pohjantähden alla (7) 00.45 Haapasalo Goes America (7) 01.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 02.45–03.35 Kauppaneuvos Jethro Yle TeeMa 17.00 Inside Italo 19.00 Gran Hotel (12) 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Valitut sanat: Graniittimiehen Pietari 20.30 Jäitä hattuun (7) 21.00 Yayoi Kusama, täplätaiteilija 21.50 Kino: Yö voodoosaarella (7) 23.00–00.15 Uusi Kino: Knucklebonehead (12) Yle TV1 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 10.43 Mittatilaustyönä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset ItäSuomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Tunne sää: Pimeän peikko 13.05 Jäätikön kesä 13.30 Miesmalli (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kuningaskuluttaja 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Junamatka Euroopan yli 20.00 Antiikkia, antiikkia 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Sota ja rauha (16) 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 00.05–01.00 Prisma: Luiden salaisuus Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Hei Taavi 07.00 Karhunpaini 07.06 Ludovic 07.25 Hilla ja avaruuden Eetu 07.35 Askarrellaan 07.41 Pikku hirviötyttö 07.46 Planeetta Kosmo 07.59 Sirkus Temppula 08.04 Vekarat! 08.30 Galaxi 08.31 Viidakkojytä 08.36 Karvinen (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Koiramies kiertää Islantia 10.30 Ja he elivät onnellisina... Yle TV1 05.55 Kuningaskuluttaja 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Ulos luontoon 10.00 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 10.43 Mittatilaustyönä 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Jumalanpalvelus 12.10 Yö haiden kanssa 12.30 Tunne sää: Kaunis, arvaamaton jää 13.00 Luontoretkellä 13.30 Poikamiespappa 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00 Historia: Sotalaiva Mars 20.00 MOT: Venäläiset tulevat! 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Astudio 21.30 Dokumenttiprojekti: Ristin tie 22.45 Uutiset Uutis-Suomi 22.55 Uutiset 23.00 Scott & Bailey (12) 23.45–01.15 George Gentlyn tutkimukset (12) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Taikakaruselli 07.04 Viljami 07.09 Ryhmä Hau 07.34 Puuharit 07.46 Kasper ja Liisa 07.57 Ihan satua 08.03 Pasin ja Kielon valtakunta 08.19 Galaxi 08.20 Milin miljoona kysymystä (7) 08.27 Lohikäärmeratsastajat (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämää Riossa 10.30 Matkapassi: Kuuba 11.30 Tienhaarassa 12.00 Blogistania: Tämän kylän homopoika 12.30 Murharyhmä –tosielämän Sherlockit 13.00 Matkakassi 13.30 Stacey Dooley: Uusi huumesota (12) 14.30 Sankareita helvetissä 15.00 Noin viikon uutiset 15.30 Uusi Päivä 15.57 Uusi Päivä 16.24 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Tyger tutkii: Nettideittailu 20.00 Uusi Päivä 20.30 Kimmo (7) 21.00 Satuhäät 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Fleming (12) 22.45 Bates Motel (16) 23.30–00.20 Game of Thrones (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Pomo piilossa 14.30 Posse 16.00 Salatut elämät (12) 16.30 Maajussille morsian 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (12) 20.05 Maajussille morsian 21.00 Ex-Onnelliset 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 112 (7) 23.35 Kohde (16) 00.35–01.35 Isänmaan puolesta (12) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 Lego Elves (7) 07.15 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds Toons 07.55 Angry Birds Piggy Tales 07.58 Angry Birds Stella 08.05 Star Wars Rebels (7) 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 Sonic Boom (7) 09.05 Soppa365 09.15 Eläinsairaala 09.45 Tulossa: Sukulan suojatit 09.50 Gordon Ramsay maailmalla 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Jääkiekon World Cup: Välierä 2 16.00 Matkaoppaat 16.30 Soppa365 16.40 Leijonan luola USA 17.40 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 06.52 Tiketi Tok 07.04 Puput: Puput 07.13 Tie tähtiin 07.25 Babar ja Badun seikkailut 07.40 Urpo ja Turpo 07.48 Pusse 07.59 Puu Fu Tom 08.25 Galaxi 08.26 Tenavat (7) 08.34 Joraavat juurikkaat 08.36 Aika härdelli! (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Meille tulee koiranpentu 10.30 Retkikohteena: Helgeland 11.30 Elämää Riossa 12.00 Murharyhmä – tosielämän Sherlockit 13.00 Matkalla maailmalla 14.00 Aamujumpan aakkoset 14.30 Tienhaarassa 15.00 Latela 15.30 Villi kortti: Jalkapalloetkot 15.45–16.15 Jalkapallon Mestarien liiga 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Viimeinen mahdollisuus 20.00 Uusi Päivä 20.30 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 21.00 Docventures: Elokuvan esittely 21.05 Docventures: Esipuinti 21.15 Docventures: An Honest Liar 22.13 Docventures: Jälkikeskustelu 23.15–00.10 True Blood (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Huomenta Suomi: Omat rahat 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (12) 20.05 Pomo piilossa 21.00 Vares – Huhtikuun tytöt (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Billions 23.45 NCIS: New Orleans (12) 00.45–01.45 Americans (12) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 My Little Pony (7) 07.15 Disney esittää: Finias ja Ferb 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds 08.05 Star Wars Rebels (7) 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 Sonic Boom (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Soppa365 09.20 Eläinsairaala 09.50– 10.50 Leijonan luola USA 13.45 Hotellit haltuun 14.45 Tulossa: Kadonneen jäljillä 14.50–15.50 Matkaoppaat 15.55 Soppa365 16.05 Tulossa: Sukulan suojatit 16.10 Leijonan luola USA 17.10 Tulossa: Kadonneen jäljillä 17.15 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro 20.00 Kadonneen jäljillä 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Arman LIVE 23.00 Tulossa: Sukulan suojatit 23.05 Liiga: Illan parhaat 23.10 Haluatko miljonääriksi. 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Emmerdale (7) 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Enbuske, Veitola & Salminen 14.30 Koiralle koti 15.00 Jamie Oliverin ruokapaljastukset 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Keittiöelämää 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 11.30 Veneillen pitkin Norjan rannikkoa 12.00 Murharyhmä – tosielämän Sherlockit 13.00 Riistametsällä 13.40 Elämää Riossa 14.10 Moottori mylvii ja kumi käryää 14.40 Tyttökuoron mukana 15.10 Aamujumpan aakkoset 15.40 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 16.05 Kimmo (7) 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Intohimona italialainen ruoka 19.30 Imettäjät 20.00 Uusi Päivä 20.30 Latela 21.00 Villi kortti: Jalkapalloetkot 21.15 Jalkapallon Mestarien liiga: Monaco Leverkusen 23.55 Latela 00.25–00.50 Jalkapallon Mestarien liiga MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 08.03 Hyrräpäät 08.15 Siiri ja Krokotiili 08.20 Dinojuna 08.46 Fluugalaiset 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.21 Tenavat (7) 09.28 Hevostähdet 09.36 Merten syvyyksissä (7) 10.00 Uusi Päivä 11.25 Imettäjät 11.50 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 12.15 Leijonat Inside 13.45 Pyöräilyn Maantiecup 14.35 Puhdasta voimaa 15.25 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 15.50 Lentopalloa: EMkarsinta DEN FIN 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Matkapassi: Kuuba 20.05 Maailman nopein mies 21.00 Odyssey (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Dokumenttiprojekti: Spandex sapiens (16) 23.35 Girls (16) 00.05–01.05 Tyger tutkii: Ulkonäköpaineet MTV3 08.05 Ella Elefantti 08.20 Maija Mehiläinen 08.35 Seikkailija Dora 09.00 Pokémon (7) 09.25 Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7) 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Elixir Fitness 10.30 Elixir Life 11.00 Keittiöelämää 12.00 Suomen surkein nikkari 13.00 Upeat skandikodit 13.30 Aarteiden metsästäjät Suomi 14.30 MTV.doc: Suomen sähköistäjät – Fingridin tarina 15.30 Ex-Onnelliset (12) 16.30 Ota rahat ja juokse 17.30 Posse 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport Extra 19.30 Elokuva: Sel8änne 21.45 Piilokamera 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Elokuva: Commando (16) 00.25 Enbuske, Veitola & Salminen 01.25–02.20 Rush (16) NeloNeN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Pound Puppies 06.45 Transformers Rescue Bots (7) 07.10 My Little Pony (7) 07.55 Angry Birds Toons 08.00 Angry Birds Piggy Tales 08.03 Angry Birds Stella 08.10 Sonic Boom (7) 08.20 Lego City 08.30 Lego Nexo Knights (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Jaksa paremmin 09.30 Panttilainaamo Louisiana 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 MM-ralli: Ennakko, Ranska 11.00 Villiä menoa eläintarhassa 11.35 Elokuva: Saapasjalkakissa (7) 13.25 Tulossa: Kadonneen jäljillä 13.30 Jääkiekon World Cup: Välierä 1 15.45 Pomo piilossa Suomi 16.45 Nieminen & Lahtinen Show 17.40 Tulossa: Sukulan suojatit 17.45 Suomen huutokauppakeisari 18.50 Tulossa: Talent Suomi 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Hinnalla millä hyvänsä (7) 14.30 Elixir Fitness 15.00 Elixir Life 15.30 Piilokamera 16.00 Salatut elämät (12) 16.30 Vuosia nuoremmaksi 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (12) 20.05 Suomen surkein nikkari 21.00 Aarteiden metsästäjät Suomi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Sport Uutiset 22.40 Teknavi 23.10 Myytinmurtajat 00.10 Ensimmäisen asteen murha (12) 01.05–02.05 Pahan ajojahti (16) NeloNeN 006.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 My Little Pony (7) 07.15 Disney esittää (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds 08.05 Star Wars Rebels (7) 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 Sonic Boom (7) 09.05 Soppa365 09.15 Tulossa: Sukulan suojatit 09.20 Eläinsairaala 09.50–10.50 Leijonan luola USA 13.45 Jääkiekon World Cup: Finaali 16.00 Matkaoppaat 16.30 Soppa365 16.40 Leijonan luola USA 17.40 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Pomo piilossa Suomi 20.58 Keno 21.00 Sukulan suojatit 22.00 Hottikset 2.0 23.00 Liiga: Illan parhaat 23.05 Kadonneen jäljillä 00.05 48 tuntia rikoksesta (7) 01.05 Radio Aallon Helsinki-päivän kesäkonsertti 01.35 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 02.35 Australian rajalla 03.05–03.35 Australian rajalla Yle TeeMa 17.00 Historia: Hovielämää 18.00 Kantapöytä 19.00 Milanon naisten paratiisi (12) 20.00 Simon Reeve Karibialla 21.00 Villen keittiö 30 minuutissa 21.30 Kino: Sota on julistettu (12) 23.10 Jäitä hattuun (7) 23.40–00.10 Erakkorapu 24 25 26 27 28 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO
Saksalaiset puolestaan ovat ymmärtäneet tehdä ylimääräisistä omenoistaan viinaa, apfelkornia. Omppu pomppu ja calvados Närästäjä Lääkettä POLIIttISeN LIIka haPPOISuudeN PuutteeSeeN Yle radio 1 22.9.–28.9.2016 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Lähetä silmiini valkoinen lintu. 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Kooste Harald Andersén -kamarikuorokilpailun alkukilpailusta 15.00 Radioteatteri esittää: Paul Temple ja Valentinen tapaus, osa /16 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Kooste Harald Andersén -kamarikuorokilpailun loppukilpailusta 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Radioteatteri esittää: Kuunnelman tiet, 5/13. Ei sitä ole paljon eikä varsinkaan liian vähän. 18.10 Kymmenen teesiä yksinäisyydestä: Tule siksi mikä olet 18.20 Radioteatteri esittää. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 61. Aiemmin ei vakavaa väkivaltaa. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Siunatut kaksi vuodenaikaa. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Leikola ja Lähde 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Kohtauspaikka: Risto Nordellin vieraana näyttelijä Kaija Pakarinen 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho. LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 62. Britit tekevät omenoistaan siideriä, sekin menettelee. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: tiedottaja Niina Honka Yle Viestinnästä 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Sillä sai pään sekaisin ja ah niin opettavaiset oksennukset ja krapulan. Kenenkäpä muunkaan. Heidän omenoistaan valmistetaan jaloa juomaa, calvadosia. 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Kansainvälisen Harald Andersén -kamarikuorokilpailun gaalakonsertti 21.30 Tuokio Händeliä. 18.50 Kuuluttajan vieras 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 19.50 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Les Arts Florissants laulaa Claudio Monteverdin madrigaaleja 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras: Maria Lund 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 60. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 59. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Elämää suuremmat elokuvat. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerho. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Lapin kamariorkesterin konsertissa klarinettikonserttojuhlaa 19.50 Väliajalla keskustellaan Rovaniemen musiikkielämästä ja tavataan säveltäjä Lars Karlsson 20.20 Lapin kamariorkesterin konsertti jatkuu 21.10 Pohjoisia kuorosäveliä 21.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja. Puuttuu vain se, ettei Sipilän hallitus rupeaisi vatuloimaan tätäkin. 08.45 Kuunnelman esittely: Veden muistista 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Ylitornion kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Ylitornion kirkosta 11.00 Jumalanpalvelus Jyväskylän vapaakirkosta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri liikkeellä: Veden muistista 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Suomalaisuuden aatetta ja monikielisyyttä – millaista on kirjoittaa eri kielillä Suomessa. 23.10–06.00 Yöklassinen. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää 17.45 Ykkösvieras: Antti Tuuri 18.00 Vino sukellus Ylen radioaaltoihin. Arkistojen helmiä. Maltan haukka. Liioista omenoistahan voi tehdä omenaviiniä. SyySkuuTA 2016 On kuulemma hyvä omenasato. Missä viipyy suomalainen apfelkorn. Saksalaisissa romaaneissa poraudutaan identiteettija pakolaisuuskysymyksiin 18.00 Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää. Närästäjä muistaa, kuinka varhaisteininä vedettiin silloista Marlin omppupomppua. 22.55 Kymmenen teesiä yksinäisyydestä: Tule siksi mikä olet 23.10–06.00 Yöklassinen. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Laulun paikka: Kooste Harald Andersén -kuorokilpailusta 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Olipa kerran: 18.00 Kuunnelman esittely: Veden muistista 18.20 Radioteatteri esittää. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10–06.00 Yöklassinen. Puhu minulle meri. Kyllä närästää. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä: Musiikin mesenaatit (osa 2/2) 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Maltan haukka. Kaikki, mitä näen, on minun. 22.55 Kuuluttajan vieras 23.10–06.00 Yöklassinen. Valtakunnalliseksi ongelmaksi on tullut se, mihin nämä kaikki omenat sullotaan. Mun luontoni tImO SParf. 11.00 Valkoista valoa: Elämää eläimenä 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 48 007443-1638 22. Sitä he naukkailevat oluen kyytipojaksi. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Kolmannen maailman puheenvuoroja. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kohtauspaikka: Risto Nordellin vieraana näyttelijä Kaija Pakarinen 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kultakuumeen konvehtirasia 18.00 Musiikkikamari 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää. Ettäkö liikaa omenoita. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 58. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Yle Radio 1:n dokkari-ilta 23.10– 06.00 Yöklassinen. Siunatut kaksi vuodenaikaa. Siinä omena on löytänyt oikeaan osoitteeseen. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Les Musiciens du Louvre -orkesterin konsertti Salzburgin Mozartviikolla 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Romantiikan katkoviiva 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Tanssia jumalille – Balilaisesta perinteestä. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Duoja Kaustisen kansanmusiikkijuhlilta 2016 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Paul Temple ja Valentinen tapaus, osa /16 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Elämää suuremmat elokuvat. Lehdissä neuvotaan, miten ylimääräisistä omenoista pääsee eroon. 18.20 Radioteatteri esittää. Entäpä ranskalaiset