Demokraatti 22.10.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 1,20 e (sis.alv) Kari Hulkko Paavo Lipponen muistelee politiikan murrosvuosia Näin kaatui kepun ylivalta ...6?7, 10?11 Paavo Lipponen kirjoittaa omistuskirjoitusta ?Murrosten aika. -teoksensa alkusivuille eduskunnan puhemiehelle Eero Heinäluomalle. Loka kuu TA 2 01 4 Juha Vakkurin jättiurakka valmistui ...14?15 Valtio ottaa turvakodit huolekseen ...4?5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Päivi Lipponen seuraa sivusta. Valtakunnansovittelijan haku päällä ...8. N:o 199, 007435-14-43 . Ruotsin demarit suitsivat yksityistä rahaa palveluista Absurdia rakkautta Afrikkaa kohtaan Tasa-arvo palautetaan terveydenhoitoon ...3 KESK I V II KKO 22
Hänen mukaansa operaatiota Tukholman saaristossa jatketaan niin kauan kuin tarpeellista. Syyttäjät saivat lisäaikaa Jari Aarniota koskevan syyteharkinnan tekemiseen vuoden loppuun asti. Vaasa . Tampere . vastuulliset palkan ja julkisen talouden silmittömät leikkaushankkeet ovat oikeasti perin vastuuttomia.? tehtävät, yhdistystoiminta Juha Jaatinen Twitterissä 20?21 Muistokirjoitus, sarjakuvat ja 22?23 Radio ja tv Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Pohjanmaa, varhaisjakelu: . På svenska.? 4?5 6?7 8 Paavo Lipposen muistelmien toinen osa, Matti Linnanahteen kolumni Uusi valtakunnansovittelija on haussa, Asiantuntijat kannustavat elvytykseen 9 Keskustelua ja taustaa, Sampsa Saralehdon kolumni 16 Korpivaellus ja katharsis Kirjavuosi huipentuu messuille Juha Vakkurin Afrikan kierros maalissa Kirjavisa Maarit Feldt-Ranta Twitterissä Ihmiset 18 Unettomuutta hoidetaan väärin ?Ns. sukellusveneistä, Natosta ja elämästä. Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi varhaisjakelu: . Helsingin huu- n mepoliisin hyllytettyä päällikköä Jari Aarniota epäillään noin kolmestakymmenestä rikoksesta. 0800 96675 puh. EU-komis- sion edustaja kertoi Brysselissä, että EU harkitsee lainapyyntöä yhdessä kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa. Ukrainan energiaministeri on Brysselissä keskustelemassa Venäjän ja EU:n edustajien kanssa maan kaasuvelkojen hoidosta. Politiikka Kulttuuri Demari.fi 3 Löfven selvitti Rinteelle Ruotsin tilannetta 10?11 12?13 Valtio ottaa vastuun turvakodeista, pääkirjoitus, kuvakisa 14?15 ?Puhuttiin äijäfeministien & Ruotsin pmi Stefan Löfvenin kanssa mm. Aarnio kiistää kaikki epäilyt. n Eteläafrikkalainen pikajuoksija Oscar Pistorius tuomittiin viideksi vuodeksi vankeuteen naisystävänsä Reeva Steenkampin ampumisesta. Pistorius kuunteli ilmeettömänä, kun tuomari Thokozile Masipa luki tuomion oikeussalissa Pretoriassa. Ukraina on pyytänyt EU:lta kahden miljardin euron lisälainaa. Muu Suomi: puh. 22.10. Nimipäivät tänään: Anja, Anita, Anniina, Anitta (ruots.) Anita, Anja Päivä kuvana Aurinko nousee: Helsingissä 8.17 Oulussa 17.51 Aurinko laskee: Helsingissä 8.33 Oulussa 17.31 Nimipäivät huomenna: Severi (ruots.) Severin, Sören Uutiskertaus -6...-5 -5...-2 -3...+5 AFP Photo / Pool / Themba Hadebe Eduskunnan puhemiesneuvosto ehdottaa, että kansanedustajalle säädetään velvollisuus selvittää ulkopuoliset sidonnaisuutensa. n Velvollisuus koskisi sellaisia edustajantoimeen kuulumattomia tehtäviä, elinkeinotoimintaa ja omistuksia yrityksissä, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa henkilön toimintaa kansanedustajana. Kansanedustajilta pyydetään sidonnaisuustietoja jo nykyisinkin, mutta tietojen antaminen on vapaaehtoista. Ruotsin armeijan kerrottiin eilen saaneen etsinnöissään kontaktin tarkemmin määrittelemättömään kohteeseen. Helsinki, Uusimaa, . 0200 30011 puh. Jutun esitutkinta päättyi viikko sitten. Samalla Helsingin käräjäoikeus päätti jatkaa Aarnion tutkintavankeutta. 0200 55888 puh. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 . Tampere ja ympäristö: . 0200 71000. Dagens Nyheter -lehden mukaan kolme n merivoimien alusta oli tunteja koolla pienellä alueella. Aiemmin päivällä pidetyssä tiedotustilaisuudessa Ruotsin puolustusvoimien komentaja piti erittäin todennäköisenä, että vierasta vedenalaista toimintaa on tapahtunut tai tapahtuu Ruotsin vesillä. Aarnio on ollut tutkintavankeudessa viime vuoden marraskuusta
Ylen haastattelema Rinne ei näe eripuraa päähallituspuolueiden välillä. Rinne arvelee, että näkemys eripurasta on voinut syntyä siitä, että SDP tuo aiempaa selkeämmin omat kantansa julkisuuteen. Niukka enemmistö valtiopäivillä tekee hallituksen hankkeiden toteuttamisesta vaikeaa. Torstaina Ruotsissa hallitus esittelee budjettinsa, johon kuuluu useita veronkorotuksia. Ruotsin uusi valtiovarainministeri Magdalena Andersson (sd.) on perustellut korotuksia ?Ruotsin terveydenhoidosta tuli yksityisten yritysten temmellyskenttä.? vertaamalla maan julkista taloutta tyhjään latoon. . Meillä on hyvä yhteistyöhenki päällä hallituksen sisällä ja kykenemme tekemään päätöksiä siinä missä ennenkin. Ei minulla on mitään syytä epäillä, etteikö hallitus pysy pystyssä, Rinne vakuutti Ylelle. Vihreiden lähdön jälkeen hallituspuolueilla on eduskunnassa vain yhden äänen enemmistö. . Tätä kannattaa Rinteen mukaan miettiä myös Suomessa. . Ei se tee hallitusta yhteistyökyvyttömäksi. Pelisäännöt on rakennettu nyt sillä tavalla, että äänestykset otetaan tiettyinä päivinä. Tämä tarkoittaa sitä, että hallituspuolueiden ryhmissä huolehditaan siitä, että äänestäjät ovat mahdollisimman tarkkaan paikalla.. Maata johtaneen porvarillisen allianssihallituksen yksityistämistoimille tulee loppu. Tämä vahvistaa näkemystäni, että Suomen sote-uudituksessa pitää rajata yksityisten palveluntarjoajien roolia, Rinne sanoo. Hän kertoo Ruotsin uuden hallituksen panostavan myös työhön ja ympäristöasioihin. Painopisteitä työssä ovat muun muassa työturvallisuus ja niin henkinen kuin fyysinenkin työhyvinvointi. . Ruotsidemokraatit voivat kaataa budjetin, mutta heidän tulevaa toimintaansa on vielä vaikea arvioida, Antti Rinne sanoo. Yksityistämiselle seis Ruotsissa demarivetoinen hallitus on jo ilmoittanut merkittävistä linjanmuutoksista muun muassa koulutuksessa ja terveydenhoidossa. maiden taloudessa on vähemmän yhteistä, vaikka Ruotsin taloustilanne on paljastunut luultua huonommaksi porvarihallituksen jäljiltä. Suomessa alkuviikosta vieraillut Löfven selvitti Rinteelle Ruotsin tilannetta. 22.10.2014 3 Lehtikuva / Jussi Nukari Valtiovarainministeri Antti Rinne (vasemmalla) ja Ruotsin pääministeri Stefan Löfven keskustelivat kummankin maan hallitusten haasteista Löfvenin Suomen vierailulla. ??Antti Rinne näkee opin paikan Ruotsin terveyspalveluiden ratkaisuissa ?Yksityistäminen ajoi Ruotsin terveydenhoidon karille? Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ja valtiovarainministeri Antti Rinne ovat tunteneet toisensa pitkään. Jos emme pääse yhteisymmärrykseen neuvotteluissa, me äänestämme. Suomen kannalta . Rinteen mukaan tämä ei tarkoita, että hallitus ei kykenisi yhteistyöhön. . Jatkossa Ruotsi panostaa myös työelämän tutkimukseen. Se rapautui edellisen hallituksen aikana. Heikki Sihto Demokraatti heikki.sihto@ demari.fi Rinne: Hallitus on toimintakykyinen SDP:n puheenjohtajan, valtiovarainministeri Antti Rinteen mukaan julkisuudessa käydystä keskustelusta huolimatta Suomen hallitus on toimintakykyinen. Miehiä yhdistää demariaate ja tausta ay-liikkeessä. Valitettavasti . Edellisen hallituksen aikana Ruotsissa etenkin koulutuksen ja terveydenhoidon epätasaarvo lisääntyi. Varallisuus vaikutti palveluiden saamiseen ja niiden tasoon. Terveydenhoidosta tuli yksityisten yritysten temmellyskenttä. Me kerromme sen, mikä olisi meidän mielestämme paras vaihtoehto
23 kokousedustajaa kannatti täyden päätösvallan palauttamista kunnanhallitukselle. Väkivallan uhri tarvitsee rohkaisua miettiä omaa loppuelämäänsä. Biisoni 6. Ei mikään kotikissa, mutta kissaeläin kuitenkin. Mikä? Vastaukset: 1. Lähisuhde- ja perheväkivalta lisääntyy aina taloudellisesti huonoina aikoina. Viihtyy erityisesti kylmässä ja korkeallakin. Pidän huolen siitä, että tieto turvakodista menee perille sitä tarvitseville, kun talo avaa ovensa ensi vuoden alusta, Pauliina Viitamies vakuuttaa. Vaikenemisen kulttuuri pitää pintansa Pauliina Viitamiehen silmät avautuivat perhehelvetille, kun hän lähti mukaan mikkeliläisen Viola . Pyton (kuningaspyton) 7. Palvelujen tuottajille on luvassa ensi vuodeksi rahaa kahdeksan miljoonaa euroa. Asia on hyväksyvää kopau- tusta vailla, mutta oletan, että se menee läpi. Etelä-Savossa ei ole tällä hetkellä perinteistä turvakotia, josta voi hakea apua keskellä yötäkin. Sen saavuttaminen vaatisi valtiolta moninkertaista satsausta. . Ensi vuoden talousarvioon on sisällytetty 300 000 euroa kodin perustamiseksi. Valtuutettu Viitamiehen valtuustoaloitteen allekirjoittivat lähes kaikki Mikkelin valtuutetut. . Tämänkin takia mahdollisuus hakea apua nimettömänä turvakodista on erittäin tärkeää, Viitamies korostaa. Yhtä tärkeää hänen mie- lestään ovat jatkotoimet, kun akuutti kriisitilanne on ohi. Tässä astuvat kehiin kunnan avopalvelut ja ammattilaisten tuki. . Onneksi Areva ei ole toimittanut Suomen viral- lista lottopallokonetta. Perheväkivallan seuraukset tuottavat yhteiskunnalle isoja kustannuksia. Alpakka 5. väkivallasta vapaaksi -yhdistyksen toimintaan. . Hän niputtaa tuoreessa kirjassaan niin Kekkosen kauden lopun kuin Neuvostoliiton hajoamisenkin noin 500 sivuun. Mieluummin kannattaa satsata varhaiseen puuttumiseen, Pauliina Viitamies korostaa. Marja Luumi Demokraatti marja.luumi@ demari.fi Mikkeli saa turvakodin Kansanedustaja Pauliina Viitamies on iloinen, että hänen kotikaupunkinsa Mikkeli on saamassa turvakodin. Koti palvelee ympärivuorokauden seitsemänä päivänä viikossa ja talosta löytyy ammattitaitoinen, moniammatillinen henkilökunta. . Kaupunki aikoo tuottaa itse palvelut 5?7 -paikkaisessa turvakodissa. Viitamiehen mukaan tuleva turvakoti täyttää kriteerit, joita valtio vaatii rahoituksen saamiseksi. Tunnistatko tämän eläimen? 6. Eduskunta käsitteli asiaa keskiviikkona. Lama lisää väkivallan riskiä SDP:n kansanedustaja Pauliina Viitamies pitää turvakotien rahoituksen siirtämistä valtiolle hyvin tärkeänä monesta syystä. Kuntien erilaisen tilanteen takia apua tarvitsevatkin ovat hyvin eriarvoisessa asemassa. . Mikä eläin? 5. Etelä- ja Länsi-Suomessa tilanne on pääosin kunnossa, mutta muualla Suomessa muutamaa poikkeusta lukuunottamatta palvelu on huonossa jamassa. Hän uskoo, että alueellinen tasa-arvo paranee lainmuutoksen myötä. Ensi- ja turvakotien liitto ylläpitää kahtatoista turvakotia. Vuonna 2013 niissä oli asiakkaita yhteensä 2 154, joista yli puolet oli lapsia. Se merkitsee vuotta, jolloin Arevan Suomeen rakentaman ydinvoimalan pitäisi olla käytössä. Voimaa kuin pienessä kylässä. Keskusrikospoliisi tutkii parhaillaan muun muassa sitä, suosittiinko hissihankinnassa itävaltalaista valmistajaa. Amurintiikeri (eli siperiantiikeri) 4. Työttömyys aiheuttaa monia ongelmia perheissä. Ilves Turvakodit siirtyvät valtion vastuulle Suomessa on noin 20 turvakotia, jotka antavat kiireellisen avun lähisuhde- ja perheväkivallan uhreille ja heidän lapsilleen. Luotan siihen, että uuden lain myötä saamme kasvatetuksi paikkamäärän pikkuhiljaa sellaiseksi, että Euroopan neuvostoltakaan ei tule enää huomautuksia, Viitamies toteaa. Hänestä on tässä vaiheessa tärkeintä ottaa ratkaiseva askel, että väkivallasta irtautuminen on paremmin jokaisen ulottuvilla. . Seuraavaksi Areva arpoo korvaussumman, jota se aikoo vaatia suomalaisilta ydinvoimalan valmistumisen viivästyttämisestä. Tyyntä. Yritys sai tuekseen vain kaksi valtuutettua. Puheenvuoroissa puheenjohtajan hyllytyspäätöstä moitittiin virheelliseksi ja laittomaksi. vaikka päätä leikattaisiin irti, Viitamies kuvaa. Vaiettu tragedia hävettää uhria ja henkisenkin alistamisen takia irtipääsy huonosta suhteesta voi tuntua ylitsepääsemättömältä. . Uskoo ken haluaa. Kepun entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen tarvitsi noin 1 000 sivua lähinnä muiden keskustalaisten haukkumiseen.. Mikkelin kodille on jo varattu paikka 20 kilometrin päästä keskustasta. Mikä afrikkalainen, jäniksen kokoinen eläin on kuvassa? 3. Kyse on voimalasta, jonka piti jauhaa sähköä jo kymmenen vuotta sitten. Käärme tietenkin on kuvassa, mutta mikä käärme? 7. Tamaani (kalliotamaani) 3. Sain shokeeraavaakin tietoa siitä, millaista elämä voi olla väkivaltaisessa suhteessa. Toisen perhehelvettiä ei huomata. . Tutkinnassa ovat myös eräiden kunnan luottamushenkilöiden toimet. Maanantai-illan päätös tehtiin vahvalla varamiehityksellä, kun yhtä lukuun ottamatta kaikki valtuustossa istuvat kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet jääväsivät itsensä. Taltanterävät hampaat. 4 22.10.2014 ??Irtiotto perhehelvetistä helpottuu Kuvakisa Tunnetko eläimiä? 1. Majava (kanadanmajava) 2. Meidän kulttuurissamme naapurin asioihin ei puututa, Ilmiö Kittilän kunnallis politiikkaan välirauha Kittilän kunnanvaltuusto jyräsi puheenjohtajansa, kun se päätti ylivoimaisella ääntenenemmistöllä lopettaa heti kunnanhallituksen osittaisen hyllytyksen. Arvonnat jäisivät pitämättä tai ainakin niitä jouduttaisiin uusimaan. Ongelmana on ollut niiden rahoitus kuntien kärvistellessä talousongelmissa. Lakiesityksen mukaan valtio ottaa ensi vuoden alusta turvakodit vastuulleen. Euroopan neuvosto (EN) on moittinut Suomea toistuvasti palveluiden puutteista. Väkilukuun suhteutettuna Suomessa pitäisi EN:n suositusten mukaan olla noin 530 perhepaikkaa. Tiikerihän se siinä, mutta mikä tämä kaikkein suurin tiikeri on? 4. Nyt Arevan oma lottopallokone on arponut numeron 2018. Paavo Lipponen hallitsee tiivistämisen taidon. Nyt tarvitaan jo tosi tietoa. Valtuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys pisti kuukausi sitten oma-aloitteisesti kunnanhallituksen varajäsenineen sivuun hiihtohissikiistaan liittyvästä päätöksenteosta. Yritys sanoo halunneensa hyllytyksellä varmistaa, ettei kunnan päätöksenteko vaarannu. Koko perheen tukeminen on myös tärkeää, sillä oikeanlaisesta avusta saattaa koitua jotain parempaa kaikille osapuolille. Ilmapuntari Salamointia. Viitamiehen mukaan tarve ei ole pienentymässä. . Se muun muassa lisää päihteidenkäyttöä, joka on omiaan lisäämään väkivaltaa. Suomi saanut moitteita Valtion talousarvioon osoitettu määräraha, kahdeksan miljoonaa, turvaisi olemassa olevien noin 120 turvakotipaikan säilymisen. Mikä eläin se tässä poseeraa? 2
Jos talouspakotteet ja öljyn hinta-aseen käyttö jatkuvat ja kovenevat, Venäjän talous ajautuu yhä kriittisemmäksi. Tämä myönteinen kehitys on kuitenkin taantunut jo jonkin aikaa. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Tällä on selvä kielteinen yhteys kaupan ja majoitusalan työllisyyteen sekä investointeihin. Venäläiset matkailijat ovat nykyisin aiempaa pienituloisempia, mikä on johtanut siihen, että he poikkeavat lyhyille päivämatkoille ja ostavat enimmäkseen vain välttämättömiä hyödykkeitä. Muutos on suuri niistä toiveista, joissa vielä uskottiin venäläismatkailun ja rahavirtojen jatkuvaan kasvamiseen. Suomen talouden piriStySruiSkeena n n n ostos- ja lomamatkailun vähenemiseen on Venäjän heikentynyt taloustilanne ja ruplan arvon heikkeneminen suhteessa euroon. Pohjois-Suomen matkailuyrittäjät odottavat sen sijaan edelleen toiveikkain mielin venäläislomailijoiden tuloa. ykSi keSkeinen Syy Pauliina Viitamies odottaa, että turvakoteja alkaa syntyä enenevässä määrin joka puolelle Suomea. Kupla Lehtikuva / Jussi Nukari n n n venäläismatkailusta on maailman mittakaavassa pieni asia, mutta sillä on kansainvälispoliittiset yhteytensä. Meillä on muutoin vain hauskaa! Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Turisteja nousemassa Allegro-junaan. Venäläisten matkailu on tärkeää Suomelle oli pitkään kasvava määrä venäläisiä ostosmatkailijoita ja lomailijoita. Tässä lasissa on pelkkää tuoremehua. Venäläismatkailijoilla ei ole aiempaa ostovoimaa, vaikka monet heistä edelleen tulisivatkin mielellään Suomeen. Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala kylläkin varoittelee tuudittautumasta ajatukseen, että venäläisturistien määrä palaa ennalleen ja kasvaa. Venäläisiä käy Suomessa aiempaa vähemmän, heidän käyttämänsä rahamäärä on entistä pienempi ja he eivät kuluta majoituspalveluja totuttuun tapaan. 22.10.2014 5 Pääkirjoitus Lehtikuva/Mikko Stig Kari Hulkko Venäläiset matkailijat ovat aiempaan verrattuna pienituloisempia. Syitä on monia, mutta yksi on varmaa: tätä ei olisi tarvittu Suomea jo muutoinkin vaivaavien talousongelmien lisäksi. Kaupan liiton maanantaina julkistama selvitys on huolestuttavaa luettavaa. Taustalla ovat öljyn maailmanmarkkinahinnan aleneminen sekä Ukrainan kriisistä seuranneet lännen ja Venäjän väliset talouspakotteet. Jos taantuva kehitys ei ota piristyäkseen, katteiden aleneminen näkyy ainakin Etelä- ja Itä-Suomen kaupoissa ja majoituksissa. Se vaikuttaa, paitsi venäläisten ostovoimaan naapurimaissa, myös siihen, miten myönteisesti he suhtautuvat länsimatkailuun. Suomen etu on vastakkainasettelun laukeaminen. Suomen Saama hyöty Uskokaa pois. Hyvätuloiset hankkivat kalliita hyödykkeitä verkkokaupasta, ja Viro on Suomelle yhä kovempi kilpailija venäläisasiakkaista. Yksin testin paikka on vuodenvaihteen tienoo, jolloin venäläiset ovat perinteisesti lomailleet vilkkaasti Suomessa
Lippo- ?Jos ei ole muuta elämää kuin politiikka, silloin käy huonosti.? Tuomioja nimitti Haaviston Afrikan erityisedustajaksi Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) on nimittänyt vihreiden kansanedustajan Pekka Haaviston erityisedustajakseen Afrikan kriiseihin. Haavisto oli samassa tehtävässä ennen ministerikauttaan. pääministerin avustajana hän oppi poliittiset taitonsa. Valtion omistaja-ohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero (sd.) sanoo pitävänsä tärkeänä, että yhtiön ympärillä vellonut pitkä keskustelu muuttuu käytännön teoiksi. . Jos ei ole muuta elämää kuin politiikka, silloin käy huonosti, hän sanoi. Lipponen kertoi tiistaina myös, että johtaminen on yksinäistä hommaa. Kahden päivän sisään on julkaistu kaksi muhkeaa kirjaa. Lipponen menee pitemmälle. (STT) Työryhmä linjaa Arctia Shippingin toimintaa Valtion jäänmurtajayhtiön Arctia Shippingin strategi- asta tehdään uudet linjaukset. (STT) Sirpa Puhakka.. Satuin olemaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Omille teille Lipponen tuo 558-sivuisessa kirjassa uutta tietoa moniin dramaattisiin vaiheisiin, kuten Koiviston pääministeriaika ja Kekkosen vallan loppu, Suomen ajautuminen lamaan ja Euroopan unioniin liittymisen. Asiaa ryhtyy selvittämään ylijohtaja Eero Heliövaaran johtama työryhmä, joka valmistelee esityksen hallituksen talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle vuoden loppuun mennessä. Arctia Shipping haluaa vuokrata murtajia arktisille vesille, mutta hanke on herättänyt myös kritiikkiä. Korkotaso on historiallisesti hyvin alhainen, ja myös lainan kysyntä oli hyvin tavanomaisella tasolla. Lainan suuruus oli miljardi euroa, ja tarjouksia jätettiin vajaan 1,2 miljardin euron edestä. Valtion lainanotolla rahoitetaan erääntyvä valtionvelka ja mahdollinen valtion talousarvion alijäämä. Luottoluokituksen laskun vaikutukset Suomen lainakorkoihin ovat muutenkin olleet hyvin vähäisiä. Aiemmin Puhakka on toiminut muun muassa vasemmistoliiton puoluesihteerinä sekä Helsingin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä. Hänellä on monipuolinen tausta vasemmistoliitossa ja Kansan Uutisten sekä Ydin-lehden toimittajana. Puhakan edeltäjä Jouko Joentausta jää ensi kesänä eläkkeelle. 6 22.10.2014 ??Yksi nousee yli muiden Lipposen muistelmissa Mauno Koivisto on työväenliikkeen Mannerheim Paavo Lipposen tiistaina ilmestynyt muistelmien toinen osa, Murrosten Aika, 1979?1995 on omistettu taistelutovereille. Yksi on kirjassa yli muiden Mauno Koivisto, jonka ?koulupoikana. Hänen mukaansa Koivistosta olisi voinut tulla sellainen filosofi-kuningas, josta Platon haaveili. Lipponen kertoi tiistaina, että hänen henkilökohtainen menestyksensä perustui paljolti sattumaan. . Hän muistutti tiistaina myös, että politiikka ei ole koko elämää. . Lipponen nimittää Koivistoa työväenliikkeen Mannerheimiksi. Kirja alkaa siitä, kun Lipposesta tulee pääministeri Mauno Koiviston sihteeri. Koivistoa luonnehdittiin ?fundeeraajaksi.. Kokemuksen ja luottamuksen kasvaessa Lipponen nousee SDP:n puheenjohtajaksi ja parin oppositiovuoden jälkeen pääministeriksi vuoden 1995 eduskuntavaalien jälkeen. Valta on pääministerillä Tasavallan presidentti nostetaan usein vallan keskipisteeksi, mutta Lipposen mukaan pääministeri on se, joka maata johtaa. Paavo Väyrysen kanssa oli erityisen vaikeaa. Päätoimittaja Antti Vuorenrinne arvioi kirjan sisältöä tänään lehdessämme sivuilla 10?11. tajana eri rauhanhankkeissa. Kehitysyhteistyöministerinä hän on ollut kahdesti, viimeksi noin vuoden verran Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallituksissa vihreiden eroon saakka. Haavisto oli presidenttiehdokkaana viime presidentinvaaleissa. Haaviston alueina uudessa tehtävässä ovat erityisesti Afrikan sarvi, Sudan, Etelä-Sudan, Eritrea, Etiopia ja Somalia. Tuomiojan toinen erityisedustaja on entinen kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.). (STT) Valtio saa yhä edullista lainaa Pekka Haavisto. Suomen valtio saa yhä markkinoilta lainaa alhaisella korolla, vaikka luokitusyhtiö Standard & Poor´s pari viikkoa sitten alensi Suomen luottoluokitusta. Valtiokonttori myi tiistaina valtion 14 vuoden viitelainaa 1,4 prosentin korolla, mikä vastaa lainojen tämänhetkistä jälkimarkkinakorkoa. Maanantaina julkaistussa keskustan ex-puoluesihteerin Jarmo Korhosen Väyrysen valtakunta -kirjassa kerrotaan, että Paavo Väyryselle jäi päälle ikuinen kauna sosialidemokraatteja, ennen muuta Mauno Koivistoa kohtaan. Paavo Lipponen muotoili tiistaina asian toisin päin: . Nyt katsotaan parhaat tavat yhdistää yhtiön huippuosaaminen ja laadukkaat resurssit kansallisiin tarpeisiimme taloudelliset realiteetit huomioiden. Paatero korostaa, että ensisijaisesti on pidettävä huolta Itämeren alueen jäänmurrosta. (STT) Sirpa Puhakasta Kansan Uutisten päätoimittaja Kansan Uutisten uudeksi päätoimittajaksi on nimitetty Sirpa Puhakka (vas.). Hän on toiminut myös EU:n erityisedustajana Sudanin kriisissä ja YK:n neuvon- nen myös päättää tosissaan lähteä politiikkaan ja lähtee suurten tovereiden varjosta omalle tielleen
Kun väestö ikääntyy, julkinen talous täytyy saada nykyistä kestävämmälle perustalle. Rantaväylän tunnelin nettoinvestointien ennuste tälle vuodelle on 40 miljoonaa euroa, joka on 6,5 miljoonaa euroa vuosisuunnitelmaa suurempi. Se tiedetään, että luokittajat tekevät johtopäätöksiään pitemmän tähtäyksen talousnäkymien perusteella, mutta mikä niissä sitten on huolestuttavaa? Koko nykyisen hallituksen toimikauden ajan on hoettu rakennemuutosten tarvetta. Kysymys kuuluu, kuka haluaa tämän koplan koolle taas kerran? Ja ellei, niin mistä väännetään nykyistä toimivampi hallitus? Pitäisi päästä irti piintymästä, että suurin puolue kokoaa hallituksen. Siksi hallitus kirjoitti ohjelmaansa isoja projekteja, mikä vakuuttikin tuolloin luottoluokittajia. Tämäkin ennuste petti, sillä vaalitaistelu on täällä ja nyt. Media on yhdistänyt vaalitaistelun tosiasiallisen alkamisen Antti Rinteen valintaan SDP:n puheenjohtajaksi. Katveeseen on jäänyt, mitä on seurannut Alexander stubbin noususta kokoomuksen puheenjohtajaksi. Heille molemmille tuli tarve nostaa puolueensa profiilia ja vakiinnuttaa puheenjohtajan asemaansa. Mutta samat järjestöt ovat toisaalla juuttuneet neuvotteluihin työelämän pelisäännöistä. Uhkakuvat on tiedostettu ja niiden torjumiseksi on kirjoitettu paljon odotuksia papereihin, mutta käytännön toteutus on osoittautunut nihkeäksi. Kouluajoilta muistan, että plussa tarkoitti koenumeron perässä pikemminkin haastetta parantaa kuin heikentää oppimistulosta. Koko kuluvan vuoden tulosennuste on noin 44,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupungin menojen kasvua on pystytty hidastamaan rakennemuutoksilla. Ei ihme, että luottoluokittajat kohauttelevat kulmakarvojaan. Nykyisellä hallituksella on puolisen vuotta aikaa ennen vaaleja. Valopilkku on eläkeuudistus, jossa työmarkkinajärjestöt osoittivat viimein toimintakykynsä. Näin se kannattaisi tässäkin tapauksessa nähdä, vaikka lähiajan taloustunnelmat eivät näytäkään valoisilta. Taloudenhoidon mallioppilas on menettänyt asemaansa ja aiemman palauttaminen on vaikeampaa kuin siitä alemmaksi luisuminen. n n n AivAn Aiheellisesti on pohdittu, miksi Suo- Rouva Tellervo Koivisto osallistui tiistaina Helsingissä Paavo Lipposen kirjan julkistamistilaisuuteen. Lipposen takana eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma ja kansanedustaja Päivi Lipponen. men luottoluokituksen suunta osoittaa nyt alaspäin. Se on aivan ymmärrettävää. Ongelma on siinä, että vaalitaistelun henki on päässyt valloilleen eikä sitä saa enää hallintaan ennen ensi kevään huhtikuuta. Ilman sitä kaupungin tulosennuste on noin 32 miljoonaa euroa alijäämäinen. Demokraatti 7 Seuraava luottoluokittajia kiinnostava taitekohta onkin vaalien jälkeinen hallitusratkaisu. Kesällä 2011 päädyt- ainoaan mahdolliseen enemmistöhallituksen vaihtoehtoon, kun perussuomalaiset pakenivat heti kättelyssä oppositioon. Mielipidemittaukset viittaavat siihen, että seuraavista hallitusneuvotteluista tulee yhtä vaivalloiset. Porvarihallitusta veikkaillaan, mutta se edellyttäisi keskustan, kokoomuksen, RKP:n ja kristillisten enemmistöä. Tämä johtuu hankkeen ennakoitua nopeammasta etenemisestä. Aseman tulisi kuulua puolueelle, joka kykenee saamaan aikaan todella toimintakykyisen kokoonpanon. tiin. Myös kaupungin maahankinnan ennuste on budjetoitua suurempi. Tampereen lainakanta kasvaa 5,2 miljoonaa euroa viime vuodesta, koska Koukkuniemen vanhainkodin perusparannushankkeiden valtionrahoitus edellyttää korkotukilainan nostamista. Härmälän vanhan kaatopaikan puhdistamisesta tulee 12,6 miljoonan euron satunnainen kulu tälle vuodelle. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on edelleen vääntövaiheessa siitä huolimatta, että hallitus sopi opposition kanssa, miten hankkeessa edetään. 22.10.2014 Kolumni Matti Linnanahde matti.linnanahde@kolumbus.fi, twitter: @MattiLinnanahde Kirjoittaja on työskennellyt Suomen Sosialidemokraatin toimittajana 1974?1976 ja Uutispäivä Demarin pääkirjoitustoimittajana 1997?2007. Jännitys lisääntyy aivan liian aikaisin Kari Hulkko Seppo Peltoniemi Demokraatti s uomen luottoluokitus heikentyi S&P:n arviossa kolmesta AAA:sta yhtä pykälää alemmaksi ja on nyt AA+. Valtuustossa käsiteltiin kaupungin välitilinpäätöstä, jonka tulos on 25,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tilinpäätösennusteen mukaan loppuvuoden aikana taloudellinen tulos heikkenee lisää. Aiempi odotus oli, että hallitus toteuttaa ohjelmaansa täysillä tämän vuoden loppuun saakka ja vaalitaistelu alkaa vasta ensi vuoden puolella. Nettomenojen kasvu näyttää pysyvän viime vuoden tasolla 3,4 prosentissa. Menojen kasvupaine on edelleen liian suuri, koska palveluiden tarpeet kuitenkin kasvavat. Nettoinvestointien ennuste 215,2 miljoonaa euroa ylittää vuosisuunnitelman noin 8,1 miljoo- nalla eurolla. Epäilyt ovat syntyneet siitä, että eriseuraisen hallituksen projektien hallinta on ollut takkuilevaa. Kuntauudistuksen voi sanoa menneen kansankielellä reisille. Merkittävää ratkaisua ei löydy ainakaan aikataulun perusteella eduskunnan hajotuksestakaan, sillä vaalit menisivät joka tapauksessa ensi vuoden puolelle. Seuraava luottoluokittajia kiinnostava taitekohta onkin vaalien jälkeinen hallitusratkaisu. n n n Tampereen talous on reilusti pakkasen puolella Tampereen kaupunginvaltuusto keskusteli maanantaisessa kokouksessaan Tampereen taloustilanteesta
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin ja tiedemaailman edustajat katsoivat, että rakenteelliset uudistukset on saatava maaliinsa. Hän on toiminut nykyisessä työssään viime vuoden huhtikuusta. Julkisen talouden kestävyysvaje voi pahentua entisestään ja kilpailukyky heiketä. STTK:hon Helle siirtyi Työeläkevakuuttajat Telan johtajan paikalta, jota ennen hän toimi Akavan edun- valvontajohtajana ja Tehyn neuvottelujohtajana. Neuvottelukokemuksestaan huolimatta hän ei ole kovin tunnettu työmarkkinapiireissä. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Helle kuuluu kärkinelikkoon. Vaikeudet olivat tiedossa muutenkin, ja oleellisinta on pureutua niiden syihin. Valtiovarainvaliokunta kutsui talousasiantuntijat koolle saadakseen punnitun mielipiteen maan talouden näkymistä. STT. Paastopolitiikka on keskeisin syy siihen, miksi euroalueen tila on se, mikä on. Voi olla, että maailma on siirtynyt pysyvästi tilaan, jossa epävarmuus on suurempi, Korkman sanoi. Luottoluokituksen lasku ei hätkäytä VATTin ylijohtaja Juhana Vartiainen varoitti kiivaan elvyttämisen vaaroista. Näin totesivat maan eturivin talousviisaat tiistaina eduskunnan valtiovarainvaliokunnan julkisessa kuulemisessa. Keinojen sisällöstä oltiin varsin yksimielisiä. 8 22.10.2014 ??Vahvat neuvottelijat kärjessä Longan seuraajan nimityspelissä Valtakunta hakee uutta sovittelijaa Neljän ehdokkaan kärki on erottumassa valtakunnansovittelijaksi. Koitetaan tehdä päätöksiä, joilla ongelmaväylät tukitaan. Sidotaan palkat pitkäaikaisilla sopimuksilla ja tehdään rakenneuudistukset, Vartiainen sanoi. Asiantuntijat arvelivat yksimielisesti, ettei Suomen luottoluokituksen lasku itsessään aiheuta ongelmia. Hän jää vuodenvaihteessa eläkkeelle. Valtakunnansovittelijan paikkaa ovat hakeneet myös Lem- minkäisen henkilöstöjohtaja Tapio Huttunen, Espoon kaupungin palvelujohtaja Jyrki Jokinen, Elintarviketeollisuusliiton kehitysjohtaja Petri Linkoneva ja sovittelujohtaja Heikki Mikkola Oulun seudun setlementtiyhdistyksestä. Valtakunnansovittelijan pesti kestää neljä vuotta. Tiina Tenkanen UP Lehtikuva Jos palkansaajajärjestöt saavat tahtonsa läpi, saadaan ensi kertaa nainen valtakunnansovittelijaksi. Harri Hietala. Minna Helle. Jukka Ahtela. Talousasiantuntijat kannustavat elvytykseen Ihmelääkettä Suomen talouden tervehdyttämiseen ei ole, mutta keinoja on. Valtioneuvosto nimittää marraskuussa työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) esityksestä seuraavan valtakunnansovittelijan. Vahvimmilla ehdokkailla on jo näyttöä neuvottelutaidoista, kuten työ- ja elinkeinoministeriön yhteistoiminta-asiamies Harri Hietalalla ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtajistoon kuuluneella, mutta nykyisin yksityisenä konsulttina toimivalla Jukka Ahtelalla. Työnantajapuoli kehuu Harri Hietalan neuvottelukokemusta, mutta samalla mies on oman linjan vetäjän maineessa. Euroalueen vienti supistui 16,5 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2012. ?Parasta politiikkaa olisi euroalueen laajuinen elvytys.? Talouttaan elvyttänyt Yhdysvallat selvisi kahden prosentin laskulla. . Helle osallistui STTK:n pääneuvottelijana eläkepaketin sorvaamiseen. Palkansaajien vai työnantajien vuoro? Työnantajapuolelta arvellaan, että lopullinen kilpailu käydään kahden työnantajapuolen ehdokkaan eli Ahtelan ja Hietalan välillä. Palkansaajapuoli katsoo, että tällä kertaa on palkansaa- jien ehdokkaan vuoro päästä valtakunnansovittelijaksi. Jos palkansaajajärjestöt saavat tahtonsa läpi, saadaan ensi kertaa nainen valtakunnansovittelijaksi. Viime hakukierroksella palkansaajien ehdokasasettelu epäonnistui ja Esa Lonka jatkoi valtakunnansovittelijana. Taloudenpidossa on otettava huomioon, ettei paluuta takavuosien vauhdikkaan kasvun aikoihin ehkä enää ole. . Riskit eivät kuitenkaan ole syy jättää elvyttämättä. . Parasta politiikkaa olisi euroalueen laajuinen elvytys, Haaparanta sanoi. Professori Sixten Korkman totesi, että julkisia menoja on karsittava, mutta syytä äkkijarrutuksiin ei ole. Hietala on toiminut aikaisemmin myös Palvelualojen työnantajien työmarkkinajohtajana. Ahtelaa kuvataan työnantajaansa kohtaan lojaaliksi ja neuvottelukokemukseltaan vahvaksi. Akavan erityisalojen liiton edunvalvontayksikön päällikkö Helena Lamponen palasi tänä vuonna nykyiseen työhönsä reilun kolmen vuoden jälkeen työ- ja elinkeinoministeriön yhteistoiminta-asiamiehen virasta. Suurten menopaineiden leikkaaminen an- taa pelivaraa elvyttää eli suunnata rahaa sinne, missä sitä tarvitaan talouden nostamiseksi. Professori Pertti Haaparanta sanoi euroalueen tuhonneen paastopolitiikallaan yritysten markkinat
Suomalaisten tuotteiden kysyntä on heikkoa, eikä uudistuminen näytä helpolta. Ihmisten kiinnostus ja osallistuminen EU:n päätöksentekoon on minimaalista. Yksimielisiä ei olla myöskään valtion maallisuudesta. Eliitti rikastuu Ennen finanssikriisiä keskustelu sen sosiaalipoliitikasta ja sosiaalisesta ulottuvuudesta pääsi alkamaan, mutta päättyi Euroopan maiden velkakriisiin. Kaikkien näiden vuosien ajan Länsi-Euroopassa taloudellinen eliitti on rikastunut ja saanut suurimman osan bkt:n kasvusta. Jos meiltä täällä ?kentällä. EU:lla ei ollut globaalia pankkijärjestelmää parempaa pankkilaitosta ja se joutui finanssikriisin syövereihin ja sen omien pankkien holtittomuus syvensi taloudellisen kriisin lamaksi. Tukipaketeilla rahoitettiin suurelta osin jäsenvaltioiden velkoja jäsenmaiden pankeille ja tuotettiin siten julkista velkakriisiä. Malliesimerkkinä ovat hallituksen lukuisat erilaiset avustajat. Vielä ei ole päästy käsiksi toimintatapojen kehittämiseen. Toiset harjoittavat säästö- ja kuripolitiikka toisia kohtaan. 22.10.2014 Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Eläkeläisten maksuttomalla kalastuksella, soiden suojelulla ja loton siirtämiselläkö tässä nyt mennään vaaleihin? Samaan aikaan maa on ajautumassa yhä enemmän samaan jamaan missä eteläisen Euroopan maat ovat. Näillä mailla ei ole itselläänkään vaikuttavaa politiikkaa asiassa. Kansalaisten näkökulmasta yhä useammin tärkeintä ovat palvelut eivät tuottajat. on n n n halu osaoptimoida, kokonaisuudet unohdetaan, tai niitä ei hahmoteta. Velkarahalla on taloutta elvytetty, eikä tuloksi juuri näy. stubbin ja Rinteen hallituksella on sylin täydeltä tehtävää ennen kevään vaaleja. Hyvän hallinnon standardit ja periaatteet eivät ole nousseet riittävään julkiseen keskusteluun, eikä niistä ei anneta riittäviä, yhtenäisiä oh- jeita. Enää tähän ei ole varaa. Unionin sisäinen kehitys on kuitenkin ollut epäsuhtainen ja jäsenmaiden välille on syntynyt yli- ja alijäämämaiden sekä velkakriisimaiden ja tukipakettien antajamaiden ryhmät ja ristiriidat. Unionin kohdalla demokratiavajetta ei ole päättäväisesti edes haluttu poistaa. Kirjoittajamme ei näe EU:n tulevaisuutta valoisana, jollei mitään tehdä. Euroopan yhteisön tulevaisuus Euroopan unionia on perusteltu rauhanprojektina ja siksi pyritty sitomaan jäsenmaat taloudellisten riippuvuussuhteiden verkostoon ja yhteisiin etuihin. Itäisten ja eteläisten jäsenvaltioiden korruptiota ei ole pystytty raportoidusti merkittävästi vähentämään. Pankkien sääntelyä pyritään lisäämään, mutta emme tiedä, riittävätkö kaavaillut toimet yhä suuremmaksi kasvaneen, kaikkein itsekkäimmin ja röyhkeimmin toimivan talouden osan, finanssijärjestelmän ohjaamiseen kokonaishyödyn tuottamiseen. Jos henkilö on 50+, niin hän ei kelpaa enää mihinkään. Julkisuudessa on paljon puhuttu muun muassa pörssiyhtiöiden johtajien siirtymisestä kovin nuorena eläkkeelle. Kansallisten vähemmistöjen asemaan Unioni ei ole pystynyt juurikaan samaan aikaan muutosta. Poliittiset nimitykset ovat turmelleet vankan virkamiesvalmistelun lähes kaikkialla. Kovin paljon emme tiedä näiden ihmisten kokemuksista ja arvioinneistaan Unionin työvoiman vapaan liikkuvuuden merkityksestä heidän elämälleen. Talous ei ole enää liima Kokonaisuudessaan voidaan kuitenkin tehdä arvio siitä ,että talous ei toimi sellaisena liimana Unionin jäsenmaiden kesken kuin sen alkujaan ajateltiin toimivan. Rinnalle onkin otettu puhe Euroopasta arvoyhteisönä demokratioineen, ihmisoikeuksineen, vapauksineen, oikeusvaltioineen ja uskonnon ja valtion erillisine rooleineen. Bulgariaan ja Romaniaan romaanien aseman kohentamiseen osoitetut varat ja toimet eivät tuota tulosta. Valtion menot ylittävät tulot, näin on tapahtunut jo vuosikausia. Samaan aikaan koko yhteiskuntaa vaivaa pysähtyminen ja päättämättömyys. Tähän asti suomalaiset ovat olleet ylpeitä hyvinvointiyhteiskunnasta, valtio ja kunta ovat huolehtineet kehdosta hautaan: elämä on ulkoistettu yhteiskunnalle. Käytännössä sen tulee olla hyvinvointivaltion yhtenäisten vähimmäisrakenteiden luomista ja kehittämistä. Se on samanlainen askel kohti federalismia kuin oli pankkiunionikin. Taloudelliset ja sosiaaliset erot ja suoranainen köyhyys on lisääntynyt unionissa. Jos unioni halutaan pitää yhtenäisenä ja legitiiminä instituutiona, jossa kaikki väestön osat tuntevat yhteenkuuluvuutta ja unionin tekevän heille oikeutta, tarvitaan unionin omaa sosiaalipolitiikkaa. Siihen työhön kannattaisi ottaa mukaan myös varsinaiset työntekijät. Talouden laskusuhdanne on Mielenosoittaja piteli soihtua lokakuun 8. Samaan aikaan EU piti kasvu- ja työllisyyskonferenssiaan Milanossa. Perussopimuksen mukainen pääoman vapaus on tuottanut integraation ohella melkoista tuhoa ja epäyhtenäisyyttä erityisesti Portugalissa, Irlannissa, Kreikassa, Espanjassa, Saksan Landesbankkien tai pohjoismaiden pankkien toiminnassa esimerkiksi Latviassa. Taloudelliset rakennekriisit ja suhdannevaihtelut heittävät työvoimaa idästä länteen ja etelästä pohjoiseen töihin ja takaisin kotimaihinsa mahdolli- Pankkien sääntelyä pyritään lisäämään, mutta emme tiedä, riittävätkö kaavaillut toimet yhä suuremmaksi kasvaneen, kaikkein itsekkäimmin ja röyhkeimmin toimivan talouden osan, finanssijärjestelmän ohjaamiseen kokonaishyödyn tuottamiseen. seen työttömyyteen. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Kolumni Sampsa Saralehto AFP Photo / Olivier Morin Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori Järvenpäästä. Suomi pystyy parempaan muuttunut pitkittyneeksi rakennemuutokseksi. Talouskasvun aikaansaaminen on aina vain hankalaa. Tärkeintä ei ole osaaminen, vaan se, mihin puolueeseen kuuluu. Ihmisoikeuksien puolustajana EU:n oma insituutio on toiminut arvostettavasti. Lissabonissa kaavailtiin unionille innovatiivisuutta, tuottavuutta ja kasvua. Nämäkin tavoitteet voidaan toteuttaa paremmin, paremmin voivan unionin väestön avulla. Kilpailukyky unionin mittakaavassa ei voi olla vain alhaisia palkkoja vaan kehittynyt, hyvin toimiva yhteiskunta, joka pystyy käyttämään ja kehittämään väestönsä voimavaroja ja kyvykkyyttä talouden uudistamiseen. Veikko Räntilä Tampere Vähissä ovat eväät Perjantain Demokraatissa oli näyttävästi uutisoitu kolme asiaa joita ilmeisesti pidetään demarien avainteemoina tulevassa poliittisessa keskustelussa. Tavoite on hyvä ja kannatettava, mutta miten voi olla töissä, jos työelämässä vallitsee raju ikärasismi. Työtuntimäärät on varmaan saatu täyteen, mutta se ei riitä. Virkamiehet jäävät pakostakin syrjään. Kuntauudistuksen ja soten esteeksi mainitaan lähes aina vaikutus demokratiaan ja erityisesti lähidemokratiaan. odotetaan jotain panosta puolueen hyväksi niin kyllä puolueella pitäisi olla pai- navampaa tekemistä ja siitä sanomaa levitettäväksi. Monelle yhtiölle on onni, että johtajat lähtevät tekemästä lisää vahinkoja. Osa muutoksista koetaan ideologiseksi, voivatko yksityiset yritykset tuottaa palveluja. Paljon puhutut rakenneuudistukset ovat keskeneräisiä, meillä rakastetaan hallintohimmeleitä. Vai hoitaako SOME nyt asiat kun oma lehdistökin on onnistuttu tappamaan? Erkki Vuorinen Putaja n n n eläkeRaTkaisun TavoiTTeena Monelle yhtiölle on onni, että johtajat lähtevät tekemästä lisää vahinkoja. nostaa eläkkeelle siirtymisen ikää. Tämä pitää ainakin osittain paikkansa, mutta on rehellisesti kysyttävä, kuinka kiinnostuneita kansalaiset ovat? Suomi ja suomalaiset pystyvät nykyistä parempaan tulokseen, perusta on kunnossa, tarvitaan rohkeutta: päättäjät tehkää päätöksiä, älkää lukeko liikaa gallupeja. suomea vaivaa pääTösTenTekijöiden 9
Valinta SDP:n puheenjohtajaksi kesäkuussa 1993. tiat jääneet arvailujen varaan. Tämä jälkimmäinen Bergholmin luonnehdinta pitää varmaankin paikkansa myös muistelmien toisen osan kohdalla. Sen sijaan edellisen, ?häpeämättömyyden?, kohdalla Lipponen on lisännyt sordiinoa. ?Kaunahistorioitsijoiden. (Demari 30.10.2009). Lipponen on tunnettu sanan säilän käyttäjä, ja teksti on tässäkin teoksessa usein hyvinkin viihdyttävää. Arvioidessaan Lipposen muistelmien viisi vuotta sitten ilmestynyttä ykkösosaa historiantutkija Tapio Bergholm totesi Lipposen pyrkivän ?harjoittamaan häpeämätöntä menneisyyden hallintaa. Lipponen on onnistunut tiivistämään kokemansa tapahtumien vyöryn runsaaseen viiteensataan si- vuun. Lipponen ei myöskään petä odotuksia. Hän toteaa alkuluvussaan, ettei suosittele kenellekään menetelmää, jolla hän muistelmansa on kirjoittanut. ja muiden vastaavien kommentaattoreiden kritiikkiä kirjassa taitaa olla vähemmän kuin ykkösosassa. Käsittelyssä on ajanjakso, jonka aikana Suomi siirtyi Kekkosen ajasta Kirjat 10 Paavo Lipponen: Murrosten aika, muistelmat 1979?95, WSOY 558 sivua Koiviston aikaan, punamullasta sinipunaan, kulutusjuhlasta suureen lamaan, YYA-sopimuksesta EU-jäsenyyteen ja SDP:ssä Sorsan ajasta lopulta Lipposen aikaan. Bergholmin mielestä historiantutkijoiden kannalta oli toisaalta hyvä, etteivät Lipposen antipatiat ja sympa- Paavo Lipponen kokee katharsiksensa. Antipatioiden sekaan mahtuu sympatiaa Antti Vuorenrinne Demokraatti. 22.10.2014 ??Paavo Lipponen eteni muistelmissaan politiikan murrosvuosiin 1979?95 Korpivaellus ja katharsis Paavo Lipposen muistelmien toinen osa, Murrosten aika 1979? 95 lienee syksyn odotetuimpia politiikan kirjoja. Prosessi on epäilemättä ollut kirjoittajalle raastava. Mutta lukijan Lipposen menetelmä palkitsee. Hän ei vain kertaa kokemaansa vaan pyrkii myös analysoimaan sitä. Muutenkin Lipposen luonnehdinnat politiikan henkilöhahmoista ovat aiempaa moniulotteisempia. Aineisto on ollut valtava ja kirjoittaminen on vaatinut tuhansia työtunteja
22.10.2014 ja päinvastoin. Euroopan unioniin oli liityttävä, Suomi oli nostettava lamasta ja SDP koottava traumaattisten vaiheiden jälkeen taas ?yhteiseen ponnistukseen?. Paavo Lipposesta tuli SDP:n puheenjohtaja Helsingin työväentalolla 4. Ulf Sundqvist ilmoitti erostaan helmikuussa. Siinä hän ehdotti, että pohjoismaat hakevat yhdessä EY-jäsenyyttä. . Minusta sellaiseksi ei olisi, mutta Mauno Koivistosta Platon olisi innostunut.? Paavo Lipponen: Murrosten aika SDP:n ohjelmia uudistettiin 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Suomen talouden murros huipentui 1990-luvun lamaan. Lipposen analyysi lamaan johtaneista syistä on vaikuttavaa luettavaa. Lipponen oli aluksi toisinajattelija myös integraatiopolitiikassa. Suomen virallinen linja piti EY-jäsenyyttä ja puolueettomuuspoltiikkaa pitkään ristiriitaisina, kunnes Mauno Koivisto Neuvostoliiton Gennadi Janajevin kaappausyrityksen provosoimana päätti, että EYjäsenyyttä on haettava. Lipponen kertoo aloittaneensa EY-kampanjansa tervehdyspuheessaan Pohjoismaiselle Työläiskongressille 1990 Helsingin piirin puheenjohtajana. Lipposlainen kolmaslinjalaisuus tarkoitti kirjan mukaan ?tietä keskusohjatun suojapolitiikan ja monetarististhatcherilaisen vapaan markkinatalouden välimaastossa?. Vielä 1980-luvun alkuvuosina Lipponen kertoo painottaneensa Ruotsin demarien esimerkin mukaista taloudellisen kansanvallan laajentamista muun muassa ottamalla työntekijät mukaan yritysten päätöksentekoon. Valitettavasti tällaiset pohdinnat jäivät puolitiehen, kun ?Olisiko filosofihallitsija mahdollinen Suomessa. Jo muistelmiensa ensimmäisessä osassa Lipponen tuomitsi lähes koko 1970-luvun politiikan turhauttavaksi taisteluksi kepun K-linjaa vastaan. Keskustan ylivalta, joka perustui presidentin vallan hyödyntämiseen, loppui Lipposen mukaan 11.9.1981, ?ikuisiksi ajoiksi?. Lipposen korpivaellus Toki Lipposen säilä sivaltaa muitakin kuin keskustalaisia. Eikä hän säästä sosialidemokraattejakaan, jotka olivat hänen mielestään liian pitkään tukemassa menneisyyden politiikkaa. Ajattelussaan Lipponen näyttää edenneen pikku hiljaa SDP:n tuolloiselle oikealle laidalle. Lipponen kirjoittaa kuvanneensa tapahtunutta katharsikseksi. Sana tarkoittaa ?henkistä puhdistautumista?. sosialidemokraatti. Lipponen kertoo löytäneensä missionsa. Sen opin mukaan onnistunut tragedia päätyy katharsikseen. Lipposta varoiteltiin valinnan jälkeen myös euforiasta, ?selittämättömästä onnen tilasta?, joka saattoi johtaa Erkki Raatikaisen mukaan jopa stasikseen, ?jossa ruumiin nesteet lakkaavat virtaamasta?. ?On muutakin elämää? Kohtuullisen osan kirjastaan Lipponen uhraa myös kulttuuriharrastukselleen, arkkitehtuurille. Samana vuonna hän hävisi puoluesihteerikisan Ulpu Iivarille ja 1990 hän haastoi puolueen puheenjohtajan Pertti Paasion Lappeenrannan puoluekokouksessa laihoin tuloksin. SDP:n puheenjohtajuus avautui Lipposelle kesäkuun 1993 puoluekokouksessa. Sellaista on sisäinen elämä, intellektuaaliset harrastukset, tiedonhalu, maailman mietiskelevä tarkkailu, Lipponen kirjoittaa. Paavo Lipponen on Jukka Petäjän haasteteltavana Helsingin kirjamessujen Aleksis Kivi -lavalla sunnuntaina klo 15.00. 11. Luonteva osa tulee toiminnasta Helsingin kunnallispolitiikassa, jossa Lipponen kävi kovaa keskustelua pääkaupungin keskeisten alueiden suunnittelusta. Lipponen tunnustautuu pienipiirteisten, ihmisten kokoisten kaupunkimiljöiden kannattajaksi. Kepun juonittelujen ja SDP:n traumojen välillä Lipponen lepuuttaa mieltään käymällä pyhiinvaelluksilla Euroopan kauneimmissa barokkikohteissa. Lipposen kulttuuriharrastuksille löytyvät myös yhteiskunnalliset perustelut. Hän putosi eduskunnasta ensimmäisen kautensa jälkeen vuonna 1987. On muutakin elämää kuin politiikka. sosialidemokratian keksijäksi vuosia ennen Tony Blairia. Vähemmälle huomiolle hän jätti sen, että punamulta toteutti vielä 1970-luvullakin merkittäviä hyvinvointiuudistuksia. Uudessa kirjassa Lipponen antaa arvon näillekin saavutuksille. Mauno Koiviston kakkoshallituksen (1979?81) taivalta Paavo Lipponen seurasi aitiopaikalta, Koiviston sihteerinä. Lipposen huomiot perustuvat pitkälti hänen omiin muistiinpanoihinsa tältä ajalta. Hän toimi pitkään myös Helsingin kunnallispolitiikassa ja Stadin demarien puheenjohtajana. Hän hahmotteli linjaansa vuonna 1986 ilmestyneessä kirjassaan Muutoksen suunta, johon hän palaa muistelmissaan monta kertaa. Kun allekirjoittaneelta udellaan, miksi Demokraatissa on lehden kokoon nähden laajat kulttuurisivut, olen viitannut usein Reino Oittisen kirjoittamaan SDP:n vuoden 1952 periaateohjelman perusteluosaan. Käsitettä on käytetty myös antiikin Kreikan näyttämötaiteessa tragedian yhteydessä. Sikäli tämä osuus kirjassa on poliittisen historian kannalta erityisen kiinnostava. Historiattomuuden tautia poteville nykyisille politiikan aktiiveille kirjasta löytyy ammennettavaa, myös ideoita. Lipponen muistaa painottaa, ettei politiikka ole koko elämä. . Lipposenkin valtiomieheksi arvostama Kalevi Sorsa saa tässä kyydissä monenlaisia uusia särmiä. Lipponen kertoo olleensa SDP:ssä toisinajattelija ja vierastaneensa puolue-eliitin toimintatapoja koko 1980-luvun lopun. Lipposen mukaan hän uskaltautui ehdokkaaksi vasta Metalliliiton silloisen, perussuomalaisten nykyisen työmiehen Matti Putkosen tehtyä taustatyötä. Metallin puheenjohtaja PerErik Lundh oli todennut, että puheenjohtajaksi tarvitaan nyt Lipponen, ?tannerilainen ja pragmaattinen. Hän oli kansanedustajana kauden 1983?87 ja sen jälkeen muun muassa Ulkopoliittisen instituutin johtajana. Varsinkin puheenjohtaja Väyrysen raaka ja Kari Hulkko alaston valtapeli tulee tarkoin kuvatuksi. Hallituksen tuskaista taaperrusta Lipponen kuvaa muun muassa pääministeri Koiviston tokaisulla SDP:n puoluetoimikunnan kokouksessa: ?Paskamaisesti alkoi tämäkin päivä, sanoi punakaartilainen, kun saappaita jalkaan veti ja teloitettavaksi vietiin.? Koiviston kantti kuitenkin kesti kepun pelin ja kun presidentti Urho Kekkonen lopullisesti sairastui, peli oli selvä. Paavo Väyrynen kuitenkin jatkoi jäpitystään vielä senkin jälkeen, kun muut keskustalaiset, Lipposen arvostamat Eino Uusitalo ja Ahti Pekkala näkivät kellon jo lyöneen. Kyseessä oli kritiikki vielä siihen aikaan vallinnutta suljettua taloutta ja öljyyn perustuvaa talousjärjestelmää vastaan. Lipponen ilmoittautuu ?kolmannen tien. Olin häirikkö, Lipponen kirjoittaa. Katharsis ja euforia Paavo Lipposen tie Suomen politiikan huipulle oli mutkikas. Nyt voisi viitata myös Paavo Lipposen muistelmien kakkososaan. Lipposen uusi muistelmateos on tärkeä kirja politiikan lähihistoriasta kiinnostuneille. kesäkuuta 1993. Tarvittiin vain yksi äänestys. Ja aika usein tämä antipatia henkilöityy puolueen nykyiseen kunniapuheenjohtajaan Paavo Väyryseen. Tämä ei ole tietenkään mikään yllätys. Ihmiset eivät ole mustavalkoisia. Kepu saa kyytiä Lipposen muistelmissa Suomen politiikan konnaksi paljastuu useimmiten keskustapuolue. Mieleeni ovat jääneet Gro Harlem Brundtlandin ja Ingvar Carlssonin ilmeettömät katseet
klo 13?13.30 Kirjakahvila, Italian historiaa ruokapöydässä sunnuntaina 26.10 Stand Italia klo 13?14 Rouva Suorasuu Lapsille ja lapsenmielisille Italialainen Oriana Fallaci (1929?2006) on tunnettu Suomessakin. Hän pääsi haastattelemaan muun muassa Ajatollah Khomeinia. Toimittajan työn ohella Fallaci julkaisi elämänsä aikana toistakymmentä kirjaa. Cristina De Stefanon Fallacista kirjoittama elämäkerta Nainen ristitulessa (suom. Gummerus) nousi syksyllä 2013 Italian kirjamyyntitilastojen kärkeen. De Stefano on Pariisissa asuva italialainen kirjailija ja Italian Ellen vakituinen kolumnisti. Cristina De Stefano torstaina 23.10. Fallaci oli kuulu rohkeudestaan ja siekailemattomista kysymyksistään maailman valtaapitäville. klo 14.00?14.30 Stand Italia haastattelijana Linda Jokela ja lauantaina 25.10. Muumin, Miinan ja Manun, sekä Angry Birdsin kuvittajana. Kristian Huitulan haastattelu perjantaina 24.10. klo 16?16.30 Tarinalaakso Paolo Marabotto on graafikko ja lastenkirjailija. Kaksiosaisena julkaistava, parisataasivuinen sarjakuvateos on laajimpia Kafkan teoksista toteutettuja sarjakuvasovituksia. Teoksen on kustantanut Fantacore Media. Huitula tunnetaan myös palkitusta koko Kalevalan sisältävästä sarjakuvasovituksestaan, sekä mm. Ziello on kansainvälisen I Compà -ryhmän taiteellinen johtaja. klo 16.00, Louhi. Katja Tähjä Vieraan silmin Palestiinalaissyntyinen Umayya Abu-Hanna (s. 12 22.10.2014 Kirjamessuille, per favore! Kulinaristeille Kirja-alan megatapahtuma Helsingin kirjamessut alkaa torstaina ja jatkuu sunnuntaihin. Messujen teemamaa on tänä vuonna Italia, josta tulee yli 20 kirjailijavierasta. Näyttelijä, teatteriohjaaja Marco Ziello ja näyttelijä Noora Laitinen johdattavat lapset Pinocchion rakastettuun maailmaan. Häntä pidetään yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä toimittajista. 0-7 vuotiaille sopivassa Värien maa -satutuokiossa tarinaa elävöittävät nukkehahmot ja kuvat. Värien maa lauantaina 25.10. klo 14.30?15.00 Tarinalaakso Seksiä Roomassa Jo antiikin roomalaiset tekivät sitä. Alberto Angelan teos Rakkautta ja intohimoa antiikin Roomassa (Arthouse) kertoo antiikin seksuaalisuuden kulttuurista. Angela (s. kello 17.30, Katri Vala. Tanskanmaan politiikkaa Suosittuun tanskalaiseen tv-sarjaan pohjautuva romaani Vallan linnake on juuri ilmestynyt suomeksi. Suomesta hän muutti pikkutyttärensä kanssa Amsterdamiin vuonna 2010. Umayya Abu-Hanna muistelee uudessa kirjassaan Alienin silmin kolmea vuosikymmentään Suomessa. Carlo Collodin sadussa yksinäinen puuseppä veisti puunuken, joka hyvän haltiattaren ansiosta heräsi eloon. 1961) muutti Suomeen 1980-luvun alussa. Kirjassa hän kertoo hauskoista ja vähemmän hauskoista kohtaamisista ja sattumuksista sekä yksityiselämässään että töissään ja toimissaan muun muassa toimittajana ja Helsingin kaupunginvaltuutettuna. Samalla kirja valottaa sitä, kuinka Helsinki ja Suomi tuona aikana muuttuivat ulkomaa- Sari Saloranta Demokraatti Umayya Abu-Hanna. laistaustaisen ihmisen näkökulmasta. Umayya Abu-Hanna perjantaina 24.10. klo 12.30? 13.00, Katri Vala -lava, haastattelijana Ella Kanninen Pitkänenä Pinocchiokin oli italialainen. Kafkan teoksia pidetään usein vaikeaselkoisina, jopa ahdistavina. Kristian Huitula on halunnut tuoda sarjakuvassa esiin Kafkan romaanin absurdin huumorin ja tilannekomiikan. Vuosi vuodelta tuhdimmiksi paisuvilla messuilla esiintyy huomisesta alkaenyli 1 100 kirjailijaa, tiedemiestä, poliitikkoa, taiteilijaa ja asiantuntijaa. Italialaisten kirjailijoiden lisäksi kansainvälisiä vieraita on muunmuassa Virosta, Ruotsista, Tanskasta ja Britanniasta. Demokraatti poimi ohjelmasta muutaman ehdotuksen. Solo Pizza, spaghetti e tiramisu? Eikä mitä, syövät ne italialaiset muutakin kuin pizzaa ja pastaa. Italialaisesta ruokakulttuurista kertovat aviopari, ruokakirjailijat Clara ja Gigi Padovani. Clara on myös gastronomian historian asiantuntija. 1962) on paleontologi, joka tunnetaan Italiassa muun muassa tiedettä käsittelevistä televisio-ohjelmistaan. Alberto Angela lauantaina 25.10. (Into). klo 16?16.30 Stand Italia ja sunnuntaina 26.10. Gigi La Stampa -lehden toimittaja ja ruokakriitikko. Italialaista ruokakulttuuria 1861?2011 lauantaina 25.10. klo 12?12.30 Mika Waltari. Kafkaa sarjakuvana Cristina De Stefano. Linna (1926) on viimeinen Franz Kafkan kolmesta pitkästä romaanista. Vuodesta 2010 hän on työstänyt Commedia dell?Arten perinnettä Italiassa ja muualla Euroopassa. Pinocchio torstaina 23.10. Sen kirjoittaja Jes-
klo 14.30 Takauma-lava Kirjailija Maria Peura ja Timo K. Mukan syntymästä tulee kuluneeksi 70 vuotta. Aila Meriluodon esikoiskokoelma Lasimaalaus teki Me- riluodosta kohutun nuoren runoilijan, josta kasvoi yksi maamme tärkeimmistä modernisteista. Satu Koskimies ja Saila Susiluoto keskustelevat Meriluodon tuotannosta ja merkityksestä. Aila Meriluodon tuotannosta lauantaina 25.10. klo 15.00 Takauma-lava Riikka Säkö Kari Hulkko Kirsi Kunnas (vasemmalla) ja Aila Meriluoto.. Politiikan kulisseista kertova Vallan linnake on hänen ensimmäinen romaaninsa. Haastattelijana Tuula-Liina Varis. Timo K. 14?14.30 Innon ja Rosebudin osastolla (6b99) ja klo 15.3016 Aleksis Kivi -lava Älä unohda näitä Suomen kirjallisuuden grand old ladyt, Aila Meriluoto ja Kirsi Kunnas juhlivat tänä vuonna 90-vuotispäiväänsä. Timo K. 1959) on käsikirjoittanut lukuisia tv-sarjoja, muun muassa Hotellia ja Anna Pihliä. klo 11.30 Takauma-lava Rakastettu lasten- ja aikuisten runoilija, Kirjailijaliiton kunniajäsen, kirjailija Kirsi Kunnas lukee tuotantoaan. Kirsi Kunnas sunnuntaina 26.10. 22.10.2014 13 Kari Hulkko Yksi kirjavuoden huipentumista on käsillä kun, Helsingin kirjamessut käynnistyvät torstaina. per Malmose (s. Kirja kattaa tv-sarjan ensimmäisen tuotantokauden. Jesper Malmose lauantaina 25.10. Mukan kirjekokoelman toimittanut Toni Lahtinen keskustelevat Mukan tuotannosta ja lyhyestä, traagisesta elämästä. Mukka lauantaina 25.10. Se on tehty tv-sarjan Adam Pricen käsikirjoituksen pohjalta ja läheisessä yhteistyössä sarjan alkuperäisten luojien kanssa
(Like) vuonna 2009 ja ?Afrikan ympäri. Kahdella edellisellä laajalla matkallaan hän oli jo vieraillut yli kolmessakymmenessä maassa. Molemmilta reissuilta on ilmestynyt matkakirja, ?Afrikan poikki. Hommasin kaikki levyt ja luin monta haastattelua, Halonen kertoo. Kirjat ovat myös taustoituksia kunkin maan lähihistoriaan. Bändi Suomesta ja Beninistä Juha Vakkurin Beniniin perustama kulttuurikeskus Villa Karo on merkinnyt sitä, että miehen vaikutus suomalais-afrikkalaiseen kulttuurielämään ulottuu kirjoja pidemmälle. Vuonna 2000 Grand-Popon kylässä avatussa Villa Karossa on vieraillut nyt jo yli 450 suomalaista stipendiaattia ja 2000 perheenjäsentä. Viime aikojen maineikkain keskuksesta kummunnut tapaus on vuonna 2012 perustettu Helsinki-Cotonou Ensemble. Yhtyeen kitaristi Janne Halonen kiinnostui beniniläisesti musiikista jo kahdeksan vuotta sitten, kun hän kuuli kitaristi Lionel Loukea. . Pienessä rannikkokylässä syntyi kahdek- sanhenkinen Helsinki-Cotonou Ensemble, joka esiintyi maaliskuussa 2012 kahdesti Cotonoussa ja kerran Villa Karossa. Vuonna 2013 ilmestyi bändin debyyttialbumi ?Beacoup De Piment!?, ja tänä vuonna bändi konsertoi Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Italiassa. Tein vähän taustatutkimusta Beninistä, anoin stipendiä ja pääsin reissuun keväällä. Beninissä Halonen tutustui lyömäsoittaja/laulaja Noël Saïzonou?n ja joukkoon paikallisia muusikoita, ja idea yhteistyöstä alkoi itää. Yksi matkani tehtävistä oli selvittää, miksi juuri nämä maat olleet kriisimaita, kuvailee Vakkuri. Reissujen jälkeen syntyneet kirjat eivät ole pelkästään matkareportaaseja, vaan väliin on taustoitettu kunkin maan lähihistoriaa. Musiikin säveltämisestä vastaavat Saïzonou ja Halonen, joka kuvailee yhteistyötä prosessiksi joka on jatkuvasti muutoksessa. . 2012. 2009 tie vei maanosan poikki Senegalista Djiboutiin suurimmaksi osaksi puskatakseilla ja busseilla, ja samoilla kulkuvälineillä hän matkasi maanosan ympäri Mauritaniasta Djiboutiin vuonna 2011. Silti hänestä tuntui, että kokonaisuus ei ole täydellinen ellei matkoihin sisälly myös maanosan keskellä sijaitsevia maita. Niinpä hän aloitti uuden matkansa Eritreasta syyskuussa 2013 ja päätti sen joulukuussa Keski-Afrikan tasavaltaan. Haastavinta uudessa matkassa oli, että monet Afrikan sydämen maista luokitellaan kriisimaiksi, jotka ovat luoneet koko maanosalle kriisimaanosan maineen. Meidän yhteistyömme alkoi siitä, että minä halusin opiskella beniniläistä musiikkia. Vietimme paljon aikaa soittaen ja kuunnellen levyjä. Tuli fiilis, että Beniniin pitää mennä päästä tsekkaamaan mistä tämmönen jätkä on tullut. Julkaisukiertue käy ensi vuonna myös Jyväskylän Popparissa (6.7.) ja Tampereen Klubilla (9.7.).. Kyselin paljon ja Noël avasi minulle rytmejä kerros kerrokselta. Beninin konniakonsulin passista oli hyötyä, sillä sen avulla hänelle heltisi viisumeita maista, joista sellaisen saaminen olisi muuten ollut mahdotonta. Tittelistä huolimatta Kongon demokraattiseen tasavaltaan viisumia ei irronnut, mutta silti siitä on luku Vakkurin kirjassa. Yksi yllättävistä johtopäätöksistä oli, että sodat ja kriisit eivät Juha Vakkurin Afrikan matkoilta syntynyt kirjatrilogia on enemmän kuin pelkkää matkareportaasia. Kolme vuotta myöhemmin Halonen palasi Villa Karoon yhdessä rumpali Juha Räisäsen ja basisti Sampo Riskilän kanssa. 14 22.10.2014 ??Kirjailija Juha Vakkuri sai jättiurakkansa valmiiksi Afrikan kierrosten viimeinen etappi Kirjailija Juha Vakkurin matka Afrikan sydämeen toi päätökseen viisi vuotta kestäneen jättiurakan. Tulevalla levyllä olemme tietoisesti yrittäneet kehittää sävellysprosessia, kun nyt tunnemme toisemme paljon paremmin ja näkemykset bändin tyylilajista alkavat olla suhteellisen selvät. Olemme kirjoittaneet enemmän yhdessä musiikkia sekä ihan nollapisteestä, sekä siten että molemmat ovat tuoneet hyvin raakilemaisia aihioita sessioihin. Tuloksena on ollut omasta mielestämme todella freesiä ja inspiroivaa musiikkia. Helsinki-Cotonou Ensemblen Fire, Sweat & Pastis levyn julkaisukeikka Etnosoi!-festivaalin yhteydessä Helsingin korjaamolla 7.11. Afrikan sydänmaissa tämä tarkoitti juuri vaikeiden viime vuosien purkamista. Konfliktit rikkauksista Vaikka Vakkurin matkakohteet olivat nyt haastavampia, valmis- telut eivät juuri poikenneet totutusta. Eritrea on ollut ulkomailta suljettu, Uganda, Burundi ja Ruanda tunnetaan kansanmurhista, ja Etelä-Sudanissa ja Keski-Afrikassa käydään paraikaa sisällissotia. . Sattuman kautta kuulin Villa Karosta. Yhteisissä sessioissa laitoimme melkoisen valmisteltua materiaalia lähinnä muotoon, ja viimeistelimme sovituksia. Käytännössä koko Beaucoup de Piment! -levy on tehty näin. Marraskuussa ilmestyy HCE:n toinen albumi ?Fire, Sweat & Pastis?. Halosen mielestä näin on taas edetty uuteen vaiheeseen. . Noista sessioista minulle kertyikin hyvä arkisto beniniläisiä perinnerytmejä, kertoo Halonen. Kun idea yhteisestä bändistä alkoi muodostua, sävelsivät miehet ensin erillänsä.
Nykytilanteissa Ruanda on paras turistikohde. Koska Vakkuri oli tuolloin käytännössä maan ainoa turisti, ei valvominen tuottanut viranomaisille minkäänlaisia vaikeuksia. Vakkuri kirjoittaakin kirjassa, että kaikki nämä maat kantavat kollektiivisen vastuun siitä, että Afrikan luonnonvaroiltaan vaurain maan onkin tilastojen mukaan yksi sen surkeimmista. Toinen esimerkki on EteläSudan, jonka öljyvarat ovat Saudi-Arabiaa suuremmat. Yli miljoonaa eritrealaista on paennut ulkomaille, ja Lontoon olympialaisissa useat maan urheilijat hakivat turvapaikkaa. Ruanda noussut jaloilleen Jos aikoo mennä turistiksi Afrikan sydänmaihin, Vakkuri suosittelee niistä Ruandaa. . 22.10.2014 johdu maiden köyhyydestä, vaan pikemminkin luonnonvaroista, joista kaikki haluavat omansa. Jukka-Pekka Flander . Koska maassa ei ole perustuslakia, oikeuksiinkaan ei voi vedota. Vaikka matkustaminen Eritreassa on rajoitetumpaa kuin Neuvostoliitossa aikanaan, kaikkea ei kuitenkaan ollut estetty. Myöhemmin niistä kiinnostuivat USA, Neuvostoliitto sekä Kongon naapurimaat. Jos kuulette konfliktiuutisia jostain maasta, voitte kuittaukseksi sanoa: ?En tiennytkään, että sillä on rikkauksia?, toteaa Vakkuri. Hyvä esimerkki tästä on Kongon demokraattinen tasavalta. Sen luonnonvaroja varasti aikoinaan ahneudella ja julmuudella Belgian kuningas Leopold II. Oli vain yksi mopotaksi, johon ei mahtunut matkatavaroita. Minulla kävi hyvä tuuri, että tapasin sellaisia henkilöitä, jotka diktatuurista huolimatta suostuivat puhumaan maan tilanteesta. Eritreassa on vain muutama paikkakunta, jonne turistit saa- vat matkustaa ja niihinkin valvotusti. klo 13.00 Mika Waltari -lavalla valokuvaaja Juha Metson kanssa afrikkalaisesta voodoosta ja heidän yhteisestä kirjastaan Meri, viidakko ja voodoo (Like) ja perjantaina 24.10. Ennen itsenäisyyttä pohjoinen sai suuremmat osat tuotoista. Etelä-Sudanin itsenäistyessä kinaa tuli juuri siitä, miten rajat piirrettäisiin öljyalueiden suhteen. Suljettu Eritrea kiehtoi Sambian Lusakassa vuonna 1971 ensimmäisen Afrikka-kosketuksensa saanut Vakkuri kokee yhä jännittäviä hetkiä matkoillaan. Maata ei voi kuvailla demokratiaksi, vaikka se on menestynyt viime vuosina paljon paremmin kuin demokraattisemmaksi luettava naapurinsa Burundi. Vakkuri näki pääkaupungissa myös uuden vaurauden merkkinä kohoavia tornitaloja. Turisteja maahan houkuttelee muun muassa mahdollisuus nähdä uhanalaisia vuoristogorilloja. Tuoreimmalla reissulla mieleenpainuvin maa oli parikymmentä vuotta sitten itsenäistynyt Eritrea. . Toinen mopo saapui kuitenkin paikalle, ja niin sekä mies että laukut pääsivät jatkamaan matkaa mopon kyydissä. Maan pääkaupungissa Kigalissa Vakkurin tie vei Hôtel de Milles Collines?iin, jonne omistaja Paul Rusesabagina piilotti ja pelasti yli tuhat ihmistä kansamurhan aikoina. Mistään aikaisemmista kirjoista en ole saanut yhtä paljon palautetta kuin näistä. Hän kertoi Vakkurille, kuinka pääkaupungissa ei näy juurikaan sotilaita, sillä muutama kuukausi aikaisemmin maaseudulta oli tullut oppositiota tukevia sotilaita. Oppositiojohtajat kuitenkin pidätettiin ja sotilaat lähetettiin maaseudulle, jotta vallankaappauksen tekeminen olisi vaikeaa. Tämä paikallinen mies ei uskonut, että Eritrea aukenisi ulkomaailmaan nykyisen presidentin aikakaudella. Hotellin terassin kuvaruudulta pyöri amerikkalaisia viihdeuutisia ja aamiaisella tarjottu appelsiinimehu oli parhainta laatua mitä Vakkuri muistaa oli maistaneensa. Lisäksi miestä kiinnostaa muistelmien kirjoittaminen, kun päiväkirjoja on tullut pidettyä vuodesta 1969 lähtien. Juha Vakkurin teos Afrikan sydämeen ilmestyi Liken kustantamana elokuussa 2014. Vakkuri keskustelee Helsingin kirjamessuilla 23.10. Maa oli poikkeuksellinen ja sen maisemat että ihmiset upeita. klo 13.00 hän kertoo Waltari-lavalla Afrikan sydämeen-matkastaan. Ilona Savola Helsinki-Cotonou Ensemble on rakentanut musiikkisiltaa Suomen ja Beninin välille.. Runoilija Pu?kinin isoisän isä Hannibal oli kotoisin eritrealaisesta kylästä. Valaisevin hetki Eritreassa oli tapaaminen viisissäkymmenissä olevan paikallisen miehen kanssa. Sen sijaan varsinaista kansanmurhaturismia maahan ei ole syntynyt. Paljon palautetta 15 Manu Paavola Demokraatti . Poliittisia puolueita ei saa perustaa heimoihin, sukupuoleen tai uskontoon nojautuen. maanosaan sijoittuva matkatrilogia on nyt valmis, eikä yhtä kattavaa teossarjaa Saharan etelänpuoleisesta Afrikasta ole aikaisemmin suomeksi julkaistu. . Neuvostoliitto-mielikuvaa puolestaan tiivistää maan pääkaupungin Asmaran Aleksandr Pu?kin -aukio, jonka keskellä on kikkarapäisen runoilijan patsas. Tapaus on tuttu suurelle yleisölle elokuvasta ?Hotelli Ruanda?. Parinkymmenen vuoden takaisessa kansanmurhassa kuoli arviolta 800 000 ruandalaista, suurimmaksi osaksi tutseja. Nykyisin valta on tutseilla, tosin uudistuneessa Ruandassa on kielletty kaikki viittaukset heimoihin. Tämän täytyy olla rakkautta, kun tämä on niin absurdia, maalailee Vakkuri suhdettaan Afrikkaan. ?Keskeneräiseen. Maa vaikuttaa stabiililta, ja se on viime aikojen Afrikan talousihme. Muun muassa Tony Blair ja Bill Clinton ovat molemmat kehuneet Ruandan nykyjohtoa, Vakkuri kertoo. Kirjailijan matka Ruandassa alkoi jännittävästi, kun hänen saavuttuaan maahan Burundista, ei rajalla ollutkaan yhtään Vakkurin suosimia puskatakseja tai busseja. Suomessa on Afrikasta kiinnostuneita ihmisiä, toteaa Vakkuri. Hänen seuraava teoksensa saattaa olla kepeämpi teos kuin juuri valmistunut kirjasarja
Novellit olivat tiiviitä ja vetäviä pakkauksia. Nyt kun Munron Kerjäläistyttö Tarinoita Flosta ja Rosesta tuli kirjavisaan, otin sen luettavaksi. Ei näiden pähkinöiden nyt niin pahoja pitäisi olla, ettei edes yritetä aukoa. Vaan marinat sikseen, ja katse heihin, jotka yrittämään lähtivät . viittasi tietysti viime vuoden Nobel-palkintoon. Alice Munro on suosikkikirjailijani. Kavuympäristön vaikutus ilmenee Rosen luonteessa ja vaikuttaa hänen myöhempiin elämänvaiheisiin, mihin teoksen nimi ilmeisesti viittaa.? Espoolaisella Pertti Vuorelalla ei ole ollut ihan näin läheistä suhdetta Munron kirjoihin. ?Kun Alice Munro (s. eli ?Kuka sinä luulet oikein olevasi??Tuon saman lauseen kuuli minunkin nuoruudessani Suomessa usein.? Kirjan alkuperäisnimen iättömyyteen on kiinnittänyt huomionsa myös Sirpa Taskinen Helsingistä. ?Viime vuonna sattuneesta syystä tuli tietysti uudelleen luettua Munroa, vaikka en hänen erityinen ihailijansa olekaan. Varmaan Nobel oli kuitenkin paikallaan . Naisten kuvaajana hän on lyömätön. Sain hiukan voimia siitä, että voimattomuudelleni oli olemassa niin ilmeinen selitys. Richard Parker oli yhä veneessä. Pidän kovasti hänen hieman ironisesta, mutta empaattisesta, aavistuksia luovasta tyylistään. Munroilla on kolme tytärtä. Teos, joka on oikeastaan kokoelma kertomuksia, kertoo Ontarion Hanrattyn pikkukaupungissa varttuvasta Rosesta ja hänen äitipuolestaan Flosta. Haloo, mikä vikana. Rose aloittaa uuden elämän näyttelijänä ja tv-tähtenä. Oli uskomatonta, että sen kaltaista asiaa ei voinut tunnustaa todeksi noin vain, mutta minun oli mietittävä sitä perinpohjaisesti ja arvioitava erilaisia psyykkisiä seikkoja ja näkökulmia, ennen kuin tulin siihen tulokseen, ettei se ollut unta eikä harhaa eikä väärä muistikuva eikä mielikuvitusta eikä muuta perätöntä mielentuotetta vaan luotettava ja todellinen kokemus, olkoonkin että olin eläimen havaitessani ollut riutunut ja hyvin kiihdyksissä. (rb) Viikon sitaatti Uusi tehtävä on siinä mielessä kätevä, että nyt ei tarvitse vaihtaa edes kierjastoa . Ensimmäiset novellikokoelmat ilmestyivät 60-luvulla. 1951 James Munron kanssa, minkä jälkeen he muuttivat länsirannikolle. Yhdelle palkinto. ?Ajattelin ensimmäistä kertaa ravintoa. Vastaukset oheisiin osoitteisiin viimeistään 27.10. Palkinto lähtee Tuula Hynyselle. Ihan nobelisti ei ole nyt kyseessä, mutta runsaasti varsin tuoreita huippupalkintoja tähänkin romaaniin on liitettävissä. mennessä. ja kaikki muuten oivallisin tuloksin. Tamperelainen Tuula Hynynen vie meidät asian ytimeen, tehtävä olikin hänelle varmasti mieluinen. ?Tämänkertainen pähkinä ratkesi jo vihjeestä: yhdeksän suomennettua ja kirjailijan ilmoitus, että hän ei aio kirjoittaa enempää. Novellitaiteen mestarina häntä on kutsuttu Kanadan Tsehoviksi, vaikkakaan hänen henkilönsä eivät ole tsehovilaisen passiivisia ja kykenemättömiä muuttamaan elämänkulkuaan. Sen vertaa hänen henkilönsä ei kuitenkaan näytä meillä kiinnostaneen, että joku pääkaupunkiseudun kirjasJerry Bauer toista olisi hankkinut hänen tyttärensä äidistään kirjoittaman kirjan; edes yliopiston kirjastosta sitä ei löydy. Juonessa on käänteitä kuin vekkihameessa, vaikka teksti liikkuu ihmisten arkipäivän elämässä ja sattumuksissa. Saatuaan useita kotimaisia(kin) palkintoja Munro ilmoitti, että se on nyt siinä. Pari avioituu ja saa Anna-tytön. Rosen äiti on kuollut ja isä pitää sekatavarakauppaa Flon kanssa. Rosen lapsuus on ankeaa ja köyhää. Oli kulunut kolme päivää ilman että olin juonut pisaraakaan, syönyt muruakaan tai nukkunut silmäntäyttä. 1931) sai viime vuonna Nobelin kirjallisuuspalkinnon, luin joitain hänen novellejaan. Kanadalaisen alkuteoksen nimikin kertoo siitä. Teosten taustana on useimmiten Kanadan Ontario ja hän on taitava paikallisen kulttuurin ja luonnon kuvaaja. Munro syntyi ja on asunut Ontariossa suurimman osan elämästään. Hänen isänsä oli kettu- ja minkkifarmari, äiti opettajatar. Itse asiassa se oli suoraan alapuolellani. Siihen kuuluivat hänen äitipuolensa Flo ja lukuisat tarinat kaupunkilaisista. Victoriassa he perustivat Munron kirjakaupan joka taitaa olla siellä vieläkin. Munron tiivis ja hengittävä kerronta tekee siitä kiehtovan ja yllättävän. 16 22.10.2014 Ei mikään tshehovilainen passivisti Tarjolla oli vallan Nobelilla ? ja vieläpä aika äskettäin . Päinvastoin, pieneltä näyttävä tapahtuma tai äkillinen mielenvire voi johtaa järisyttäviin seurauksiin päähenkilön elämässä. Aluksi Munron omimmaksi alaksi määriteltiin ?murros- ja teini-ikäisten tyttöjen psykologinen kuvaus?. Totuus varmistuisi heti kun jaksaisin ryhtyä ottamaan siitä selvää.? Alice Munro on ilmoittanut, että hän jättää kirjoittamisen tulevaisuudessa nuoremmilleen. Kirjavisa Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki / kirjavisa@demari.fi. Takapajuisen ja köyhän Hanrattyn ilmapiiri on lannistava ja tyly. Hänellä on myös lukuisia miessuhteita. 1931) on omaelämänkerrallisissa (tai ainakin siltä tuntuvissa) teksteissään. ainakin siinä missä tämän vuotinenkin. Usein päähenkilöt tekevät jotakin odottamatonta ja outoa, repäisevät itsensä äkkiä irti entisestä. Sen ymmärtäminen palautuu Munron kertomuksissa varhaisiin traumaattisiin kokemuksiin ja epärealistisiin unelmiin.? Muita viikon tietäjiä olivat Juhani Niemi, Hanko,Taavi Lehtolainen, Kuopio ja Reijo Paukkunen, Kuusankoski. Saa nähdä, lopettaako hän todella kirjoittamisen.? n n n Mauri Panhelainen Jyväskylästä pistää kyseenalaiseksi kirjailijan saaman kutsumanimen. ?Alice Munron omaperäistä kirjailijanlaatua ei ole ihan helppo luokitella. Totesin, että tuottelias kirjailija on Nobe- linsa ansainnut. Keskeyttäen opiskelunsa Alice avioitui v. Sittemmin käsitys on laajentunut: Munron kertomukset ovat kuvauksia monenlaisten ihmisten arkielämän tapahtumista, mutta pintarealismin alla, mielen sopukoissa, ne voivat johtaa tuskallisiin ja tuhoisiin seurauksiin. jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Avioliitto hajoaa ja tytär jää Patrikille. ?Kirjallisuuden juhlaviikot. Tällainen on esimerkiksi visassa haettu Kerjäläistyttö. Olisivat vain pitäneet alkuperäisen otsikon, joka kuvaa hyvin kirjan teemaa: Who Do You Think You Are. 1971 Alice palasi Ontarioon. Erottuaan James Munrosta v. Lopulta Rose palaa Hanrattyyn viemään äitinsä vanhainkotiin. Ympyrä sulkeutuu. Kerjäläistytön tarina sinänsä on arkinen. ?Who Do Think You Are?. Kirjailijan eräs toinen teos saattaajo nimellään herättää suomalaislukijoissa ylimääräistä kiinnostusta. Kuka on kirjoittanut tämän seikkailun, josta visakauden avannut kirjailijakin saattaisi olla kateellinen, mikä on teoksen nimi. Henkilöhistoriasta ehkä selviäisi, miksi hän säilytti kirjailijanimenään ensimmäisen miehensä sukunimen, vaikka erosi tästä ajat sitten. Parhaimmillaan kanadalainen Alice Munro (s. palkittu kirjailija, mutta siltikään visapostilaatikolla ei käynyt vilinä. Novelleissa keskiössä on usein päähenkilön kokema ratkaiseva, usein ulkonaisesti huomaamatonkin, hetki. Ah niin tuttua myös Suomessa! Jostain syystä melkein kaikkia hänen kirjojaan nimitetään kertomuskokoelmiksi, vaikka monet niistä varsin hyvin kävisivät romaaneista, koska samat henkilöt ovat mukana alusta loppuun saakka. Selkäsaunan saa helposti. Rose pääsee yliopistoon, jonka kirjastossa hän tapaa rikkaan tavarataloketjun omistajaperheen Patrikin. Siellä hän on solminut avioliiton Gerald Fremlinin kanssa. Novellikokoelmien lisäksi Alice Munro on kirjoittanut vain yhden romaanin, Kerjäläistyttö, josta on kyse viikon kirjavisassa. Siinä kuvataan värikkäästi vaatimatonta pikkukaupunkiympäristöä, jossa päähenkilö Rose kasvoi
22.10.2014 17
Kirjallisuuskatsauksen mukaan vuorotyöntekijät saavat lääkkeistä varsin vähän hyötyä uni- ja vireysongelmiensa korjaamiseen. Saimme lupaavia tuloksia, vaikka työvuoroja ei muutettu. Sallisen mukaan kokemukset lyhytterapiasta unettomuuden hoidossa ovat silti vielä niin vähäisiä, ettei sen tehoa voi arvioida kattavasti ilman lisätutkimuksia. STT Vuorotyöntekijät saavat lääkkeistä yllättävän vähän hyötyä uni- ja vireysongelmiensa korjaamiseen.. Tehokkain tapa piristää itseään olisi ottaa nokoset. Lehtikuva / Pekka Sakki ?Tehokkain tapa piristää itseään olisi ottaa nokoset.? Uniongelmat vähenivät puhumalla Sen sijaan alustavien tutkimusten mukaan lyhytterapia saattaa olla huomattavasti lääkkeitä tehokkaampi tapa unettomuuden hoitoon. Yleisimmät keinot olivat kehon liikuttelu ajon aikana, ikkunan avaaminen, juominen ja jutteleminen. . Eri tutkimusten mukaan sekä vakavan unettomuuden lääkehoito että vuorotyöntekijöiden menetelmät pysyä virkeinä ovat pitkälti tehottomia. Tuoreen selvityksen mukaan lääkehoidoista on vain vähän hyötyä unettomuuden hoidossa. Työterveyslaitoksen antamalla lyhytterapialla onnistuttiin vähentämään vakavasta unettomuudesta kärsivien työntekijöiden osuus kolmannekseen lähtötilanteesta. Kokeilu tehtiin Yleisradiossa lähinnä pienryhmäkeskusteluissa. . 18 22.10.2014 ??Lyhytterapia saattaisi purra lääkkeitä paremmin Miksi unettomuuden hoito ei tehoa? Unettomuuden hoito saattaa olla nykyisin monin tavoin virheellistä. Katsauksessa käytiin läpi 15 tutkimusta, jotka käsittelivät viittä lääkettä. Katsauksen mukaan melatoniinin avulla unen kesto lisääntyi vajaat puoli tuntia, mutta esimerkiksi tavallinen unilääke ei parantanut yövuorojen välissä nukuttuja päiväunia. Keskusteluissa pyrittiin muuttamaan esimerkiksi sitä, miten uniongelmaiset suhtautuivat unettomuuteen. Kaikkiaan vaikutukset olivat yllättävän vähäisiä, kertoi Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Mikael Sallinen tiistaina Helsingissä Työterveyspäivillä. Sallisen Työterveyslaitokselle tekemän tutkimuksen mukaan raskaan liikenteen kuljettajien keinot pysytellä virkeinä ajon aikana eivät juuri tuota tulosta. Vireystilaa yövuoron aikana pystyttiin parantamaan hieman eri lääkkeillä.
klo 10-19 Aatosta jaloa, marraskuun valoa - Stadin työväenkirjallisuuspäivä www.tyovaenperinne.fi www.jytyliitto.fi www.pam.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki www. WWW.AYT.FI .org Ammattiliitto Nousu ry Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 Tilaa ihmiselle. Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. klo 18 Kari Varvikko 8.11. (09) 774 3110, sähköp. 22.10.2014 OSOITTEEMME VERKOSSA EEVAJOHANNA ELORANTA Sinun puolestasi Varsinais-Suomi TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO www.eeva-johanna.net Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi www.tyark.fi AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA 1/21/2013 3:57:51 PM Aina uutta. 19. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna:ma masuljettu, suljettu, titi10-18, Avoinna: 10-18, 12-18,to-pe to-pe 10-16. keke12-18, 10-16. Kirjakahvila: 28.10
päivänä. Perusteollisuuden tulevaisuus työllistäjänä vaikutti epävarmalta ja myös uudempien toimialojen kuten elektroniikkateollisuuden tila huolestutti. Takomiseen tarvi- Tämä rohkea veto käynnisti Oulun ihmeen, joka kantoi aina 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle. Oulun kaupungille esitettiin taantuvan teollisuuspaikkakunnan etujen hakemista. Lasku koskee kaikkia ammatteja. Vuonna 2013 poissaoloja oli keskimäärin 16,7 päivää työntekijää kohden, kun huippuvuonna 2008 luku oli 19,4 päivää. Eniten sairastavat palveluammateissa työskentelevät ja ruumiillisen työn tekijät ja vähiten ylemmät toimihenkilöt sekä esimiehet. Syntyi sellainen tekemisen meininki, josta Oulu tunnetaan edelleen. Ilmo Paananen sai kaupunkineuvoksen arvonimen vuonna 1989 ja samana vuonna hänet vihittiin tekniikan kunniatohtoriksi Oulun yliopistossa. Ilmo Paanasta jäivät kaipaamaan vaimo Aulikki ja lapset perheineen. Rohkea veto käynnisti ?Oulun ihmeen? Sairauspoissaolojen määrä kunta-alalla on laskenut vuodesta 2009 ja lasku jatkuu edelleen, kertovat tuoreet tutkimustulokset. Kodinhoi- tajilla, siivoojilla ja sairaalaapulaisilla poissaolopäiviä oli 25?28, päälliköillä, lääkäreillä ja opettajilla 8?9. Tiedot selviävät Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksesta, jossa seurataan yli 90 000 kuntatyöntekijän vuosittaisia sairauspoissaoloja. Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat. STT Kari Nenonen, Matti Rossi ja Ilkka Vaura Kirjoittajat ovat Ilmo Paanasen työtovereita ja ystäviä. Ilmo Paananen. Sarjakuvat Sairauspoissaolojen määrä kunta-alalla laskee yhä teistyö on suomalainen menestystarina, joka kiinnosti myös maailmalla. ?Täytin rintamamiehen tuntomerkit, mutta ikäni perusteella sain lasten maitokortin?, hän myöhemmin muisteli. Mikkelin kautta Ouluun Ilmo Paanasen työura alkoi isän ja molempien isoisien jalanjäljillä Sisälähetysseurassa ja jatkui Pieksämäellä Vaalijalan kehitysvammalaitoksen johtajana. Kansanedustajakauden jälkeen 1970-luvulla hän toimi Mikkelin lääninhallituksen sosiaalija terveysosaston osastopäällikkönä, mistä tehtävästä hänet valittiin Oulun kaupunginjohtajaksi. Ilmo Paanasen astuessa kaupunginjohtajaksi käynnistyi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan suurten reformien toteuttaminen. Ilmo Paananen totesi myöhemmin, että yhtiö syntyi otollisten olosuhteiden ja useiden ihmisten toiminnan tuloksena. Ilmo Paanasen vahva etiikka, älyllisen huumorin leimaama karismaattinen persoona ja kokemus ihmisten johtamisessa osoittautuivat tarpeelliseksi. Hän oli organisaation ehdoton auktoriteetti, mutta osasi antaa mahdollisuuksia ja tilaa nuorten ideoille ja innolle ja sai uudistuksille tuen myös poliittisessa päätöksenteossa. Teknologiakylä oli Oululle oikea tapa edetä ja sen asioiden edistämisestä tuli yksi Ilmo Paanasen keskeisimmistä tehtävistä. Ilmo Paananen pääsi konkreettisesti toteuttamaan niitä lakeja, joita hän oli ollut eduskunnassa säätämässä. Oulun elinkeinoelämä haki 1970- ja 1980-luvun vaihteessa suuntaansa. 20 22.10.2014 Kuollut Karismaattinen kaupungin kehittäjä Kaupunkineuvos Ilmo Paananen kuoli 86-vuotiaana Lahdessa lokakuun 10. Oululainen konsepti tutkimusyhteisöjen, yritysten ja kaupungin tiiviistä yhteistyöstä muotoutui myös osaksi kansallista osaamispohjaista kehittämispolitiikkaa. Loi tekemisen meininkiä Kaupunkineuvos Ilmo Paananen toimi myös Liinamaan virkamieshallituksen työvoimaministerinä. Vuonna 1982 perustettiin Oulun Teknologiakylä Oy kaupungin, silloisen Kehitysaluerahaston ja alueen yksittäisten yritysten yhteisellä rahoituksella. Paanasen ura kunnallispolitiikassa alkoi Pieksämäellä 1950-luvulla ja jatkui Oulun kaupunginjohtajan tehtävässä vuodesta 1974 eläkkeelle jäämiseen saakka. Valtakunnanpolitiikassa hän toimi kansanedustajana vuosina 1966?1972, presidentin valitsijamiehenä 1968 ja Liinamaan virkamieshallituksessa työvoimaministerinä 1975. Karjalassa syntynyt Paananen kotiutui sodan päätyttyä ilmatorjuntatykistöstä vain 16-vuotiaana. Ilmo Paananen torjui tämän, koska hänen mielestään kaupunki ei voinut rakentaa ongelmien vaan vahvuuksiensa varaan. Kaupungin, yliopiston ja yritysten tiivis yh- B.Virtanen - Urja. Ilmo Paananen sanoi usein kaupunkia esitellessään: ?Oulun etu on se, että olemme riittävän kaukana Helsingistä.?. Suurten reformien toteutus tarvitsi osaavaa henkilöstöä. Suuret ikäluokat tulivat kaupunkien johto- ja palvelutehtäviin. Yksi vahvuuksista oli uusi osaaminen, jota alueelle kerryttivät Oulun yliopisto, VTT:n elektroniikan laboratorio ja joukko elektroniikkayrityksiä. taan sepän taitoja, mutta tarpeen on myös isokokoinen ja hyvätapainen sälli, joka jaksaa painaa palkeita, vaikka ei takoa osaisikaan.? Oulun väkiluku alkoi 1980- luvulla kasvaa voimakkaasti ja Oulu nousi Suomen kuudenneksi suurimmaksi kaupungiksi. Hänen omien sanojensa mukaan: ?Kaupungin rooli on kuin sepän sällin
0400 402 172. . Venäjä-seuran osasto valmistelee Seinäjoella Törnävä-saliin 70-v. juhlaansa, jossa 15.11. Jättirakeet tulivat heinäkuun viimeisenä päivänä Helena-rajuilman aikaan. Tilastoissa, jotka ulottuvat 1930-luvulle, ei ole varmuudella havaittu aiemmin yli 8 senttimetrin kokoisia rakeita. Vaihteleva sää alkukesänä loi rakeille suotuisat olosuhteet. Myös Tanskassa ja Norjassa havaittiin poikkeuksellisen suuria rakeita kesällä. kentelevien saattohoitokoulutusta. Guatemalassa keräysvaroja käytetään alkuperäiskansojen oikeuksien puolustamiseen. Lisäksi tuetaan perheväkivallan ehkäisyä. Viime yhteisvastuukeräyksellä saatiin 4,1 miljoonaa muun muassa yksinäisten vanhusten auttamiseksi. Korjattu aiempaa uutista: Viime vuoden keräyksellä autettiin yksinäisiä vanhuksia, ei ylivelkaantuneita. klo 18. Tervetuloa! tyisesti kausi- ja arvolippuihin. Työväen Akatemian Toveriliitto ry:n 90-vuotisjuhlanäyttely avataan Tutustu KSR:n upeisiin apurahatarinoihin, lahjoittajien ajatuksiin ja säätiön rahastoihin. HÄME . klo 11.45, kahvit ja muuta ohjelmaa klo 10.30 alkaen, http:// korso.elakkeensaajat.fi/ p. esiintyy Novgorodin filharmonikot solisteinaan sellisti Samuli Peltonen ja tangokuningas 1989 Risto Nevala Seinäjoelta, siis romasseja ja tangoja Suomesta ja maailmalta! 21 Uusi osoitteemme: l Siltasaarenkatu Helsinki Säästöpankinranta6,2A, 8.krs, Helsinki puh. Korson Eläkkeensaajat ry, Keskiviikkokerhossa, Korsontie 2, nuoriso- tilat, 22.10. Samalla sisäisten ja seutulippujen hintaero pienenee. HSL esittää lisäksi liputta matkustavien tarkastusmaksun korottamista 80 eurosta 100 euroon. Raekuuroja tuli vapunaaton ja lokakuun välisenä aikana 461 kappaletta. Kesällä 2013 raekuuroja satoi 235 kappaletta ja kaksi vuotta sitten kesällä 291 kappaletta. Suomussalmella satoi myös halkaisijaltaan suurempia rakeita kuin koskaan ennen. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. ETELÄ-SAVO Liput myynnissä E-P:n Matkailussa ja johtokunnan jäsenillä sekä jäsenille Matkalipussa, kysy ajoissa, jotta saat paikan! . Kuukausikokous on su 26.10. Työväen Akatemiassa. klo 11-13 Tikkuraitilla sanomaa, soppaa ja kuumaa mehua. Seurakuntavaalin 2014 ja eduskuntavaalin 2015 ehdokkaamme ja luottamushenkilömme jalkautuvat kes-kustelemaan, juttuseuraksi ja tentattaviksi. Sääntömääräisten syyskokousasioiden lisäksi päätetään yhdistyksen sääntömuutoksista. 22.10.2014 ??Suomussalmella satoi pesäpallon kokoisia rakeita Kesällä satoi ennätyksellisen paljon isoja rakeita Yhteisvastuukeräyksellä miljoonia saattohoitoon Yhteisvastuukeräys tuotti tänä vuonna hieman alle neljä miljoonaa euroa, kertoo Kirkon tiedotuskeskus. klo 18, Hamarin Työväentalolla, Hamarintie 22, Porvoo. Tervetuloa. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Tervetuloa! Johtokunta. . Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Rakeet olivat pesäpallon eli noin yhdeksän senttimetrin kokoisia. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari.fi/ilmoitus, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Kehärata ja länsimetro luovat painetta nostaa hintoja myös tulevina vuosina, HSL kertoo tiedotteessaan. Korotukset kohdistuvat eri- STT Alkukesän vaihteleva sää loi rakeille suotuisat olosuhteet. Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Lisätietoja www.toveriliitto.org. . Pohjanmaan työväen kristillisen jaoston kokous ti 4.11. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi ?Myydään 7.11. Etelä-Espoon demarien syyskokous ke 22.10. Tervetuloa iltapäiväkahville Ilmajoelle! UUSIMAA . Hamarin ja Gammelbacka demarit HTY ry - Hammars och Gammelbacka socialdemokrater HAF rf. Maksun suuruudesta päättää liikenne- ja viestintäministeriö. STT ?Hautaus?palvelut Surun kohdatessa et jää yksin Täyden palvelun toimisto hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi Forum Hakaniemi Töölö Itäkeskus Malmi Espoonlahti Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää 010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66630 010 76 66640 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 ?/puh.+0,1209 ?/min). Johtokunta. . Ylivelkaantumista torjuttiin vuonna 2012. STT Pääkaupunkiseudun matkaliput kallistuvat Pääkaupunkiseudun julkisessa liikenteessä lippujen hintoja korotetaan enemmän kuin viimeksi. Helsingin seudun liikenteen (HSL) mukaan hinnat nousevat ensi vuoden alussa keskimäärin 3,8 prosenttia. Varoilla kohennetaan saattohoitoa Suomessa. yhdistyksen sääntöjen 13 §:n määräämät asiat ja hyväksytään puoluekokouksen hyväksymät mallisäännöt puolueosastoille. Toimikunta klo 14. Tikkurilan Työväenyhdistys ry tarjoaa la 25.10. Saattohoidon tukija neuvontajärjestelmä on tarkoitettu sekä hoitohenkilökunnalle että potilaille ja omaisille. klo 11.15, Korson Apteekista Maarit Juusti tulee kertomaan aiheesta Tunne lääkkeesi! Lääketietoutta ikääntyville, ja lisäksi Visa Tammi virittelee tulevia seurakuntavaaleja n. Lisäksi varoilla tuetaan ihmisoikeustyötä Guatemalassa Latinalaisessa Amerikassa. Suomessa varoilla on tarkoitus luoda valtakunnallinen saattohoidon osaamisverkosto. Palaverissa esillä tavanomaiset syysajan asiat sekä keskustelu srk-vaaleista ja Veljeysliikkeen tulevaisuudesta. Savonlinnan Työväenyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous Kisalinnassa 28.10. klo 14.30 Ilmajoen työväentalossa, Asematie 2. klo 18.30 Espoon valtuustotalolla SDP:n ryhmähuoneessa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. . Kokoukseen on kutsuttu piirin toiminnanjohtaja Sanna Koskenranta. Hämeenlinnan Työväenyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous to 30.10. Tervetuloa! Johtokunta. Nouda tai tilaa KSR:n esite maksutta kotiisi - tai useampi tilaisuuksissanne jaettavaksi. POHJANMAA . Lisäksi varoilla tuetaan kuolevien parissa työs- Rakeita satoi kesällä ennätyksellisen paljon, kertoo Ilmatieteen laitos. Kokouksessa käsitellään mm. Viime vuodenvaihteessa liput kallistuivat kolme prosenttia. Hinnat nousevat reippaammin, koska lippujen hinnalla pitää rahoittaa pääkaupunkiseudun isoja joukkoliikennehankkeita. klo 18 toimitilassa Reskalla, Raatihuoneenkatu 20
21.00 Yle Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. 07.15 Urheiluradio. 19.03 Urheiluradio. 11.00 Uudet levyt. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 1/7. 20.00 Uusi päivä (S) Osa 418: kirkossa, osa 2/2. 18.30 Emmerdale (S) Archie. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) Osa 2698. Alicia kertoo Ayalalle isänsä kuolemaan liittyvästä epäselvyydestä, ja komisario ryhtyy viipymättä toimeen. 07.53 Maakuntaradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 11.03 Maakuntaradio. 12.15 Julkinen sana. 09.45 Kauniit ja rohkeat (7) 10.10 Emmerdale (S) 10.40 Emmerdale (7) 11.10? 12.05 Lääkärit 04.00 Teematieto 16.15 Löytöretki Osa 5/8. 13.35 Kiinan kesytön luonto 17.00 - 17.53 Tiededokumentti: Ongelmana uneliaisuus Valveaikana esiintyvä Tiibetin ylänkö. 14.35 Ensisilmäyksellä (7) Eron tuskaa. 15.05 Alueellinen sääennuste 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Siivoushullut Hamstraajat hädässä. 16.15 Peter Hispaniassa Jakso 4. 13.00 Klassista kahteen. 14.00 Kantapöytä. 07.50 Merisää. 17.45 Tekijä: Näyttelijä Marja Salo 18.20 Volter Kilpi: Kirkolle, osa 75. 21.50 Merisää. Ura vai perhe vai ura ja perhe? 22.30 Aistien haastaja Tänään illusionisti Jan Hellesöe yrittää manipuloida aivotutkija Peter Lund Madsenia. 23.00 - 03.00 SVT:n ohjelmaa FOX 06.00 Sky News 06.33 FOX Kids 09.00 Wipeout 09.50 ShowHau 10.15 24Kitchen 11.15 Futurama 11.45 Miehen paikka 12.10 Maailmanlopun odottajat 13.00 Lyödään ällikällä 13.25 Autonraadot rahaksi 14.20 Lentoturmatutkinta 15.15 Huijareiden kaupunki 16.10 Futurama 16.40 Family Guy 17.10 Suomen vartijat 17.35 Huutokaupan metsästäjät 18.05 Matkalaukkujen metsästäjät 18.35 Varastojen metsästäjät 19.00 Suomen vartijat 19.30 Cops 20.00 Huutokaupan metsästäjät 21.00 Bones 21.55 Criminal Minds 22.50 Ilman johtolankaa 23.45 Cops 00.10 Family Guy 00.35 Hain saalistajat 01.25 Hain saalistajat 02.20 Totuus tarun takana 03.10 24Kitchen 03.40?05.59 Sky News SUB 06.00 Voittostudio 08.00 Astral TV 10.00?11.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Siivoushullut 14.55 Myytinmurtajat 16.00 Walker, Teksasista (12) 17.00 Lemmen viemää (12) 18.00 Catfish 18.55 Cheek: Flexaa 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Big Brother Extra 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Kurjat kuppilat USA 22.00 Big Brother 23.00 Sons of Anarchy (16) 00.00 Star-Crossed?Maailmat vastakkain (12) 01.00 Simpsonit (7) 01.30?05.20 Voittostudio TV5 06.15 Ihmemies MacGyver (12) 07.10 Matlock (7) 08.05? 08.55 Kellarin kunkku (S) 11.55 Tallinna 12.25 Täältä tulee Honey Boo Boo 12.55 Pomo keittiössä 13.55 Ihmemies MacGyver (12) 14.55 Matlock (7) 15.55 Kolmas kivi auringosta (S) 16.25 Kaikki rakastavat Raymondia (S) 16.55 Pulmuset (S) 18.00 Kellarin kunkku (S) 19.00 Tavallista elämää 19.30 Tavallista elämää 20.00 Suomen rumimmat tatuoinnit 20.30 Brooklyn 99 (12) 21.00 Elokuva: 2 Fast 2 Furious (16) 23.10 Blacklist (16) 00.05 Elokuva: Merirosvoradio (12) 02.45 5D: Omituinen pakkomielteeni 03.10 Yllätystuunaajat 04.05 Call Me Fitz (12) 04.35 Call Me Fitz (12) 05.05?05.28 Kolmas kivi auringosta (S) JIM 11.35 Maailman parhaat kalapaikat 12.30 Amerikan kovimmat keräilijät 13.20 Kuppilat kuntoon Ruotsi 14.15 Leijonan luola Kanada 15.15 MasterChef Australia 16.10 New Yorkin tatuointitarinat 17.00 Kuppilat kuntoon Ruotsi 18.00 MasterChef Australia 19.00 Leijonan luola UK 20.00 Martina ja hengenpelastajat 21.00 Suomen Tulli 22.00 Poliisit (S) 22.30 Poliisit (S) 23.00 Leijonan luola UK 00.00 Rekkakuskit jäällä (7) 01.00 Vuorien sankarit (7) 01.50 Anthony Bourdain minilomalla 02.45 Ennustaja-TV LIV 09.00 Beverly Hillsin lastenhoitajat (S) 10.00 Olet mitä syöt 10.30 Sisustuskaksoset 11.00 Pikakurssi kodinostoon 11.30 Lauran matkakuvia: Tukholma 12.00 Jutta ja superdieetit 12.30 Arvostele mun illallinen Ruotsissa 13.00 Hulluna leivontaan 13.30 Tuhluriprinsessat 14.00 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 14.30 Illallissota 15.30 Hurja remontti 16.30 Olet mitä syöt 17.00 Kaisa ja puoli valtakuntaa 17.55 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 18.55 Hurja remontti 19.55 Sinkkuelämää (12) 21.00 Toisenlaiset äidit 22.00 Ruotsin miljonääriäidit 23.00 Sinkkulaiva 00.05 Kieroilevat kaunottaret (S) 01.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 02.00 Sisustus uusiksi miehen tapaan 03.00 Häähullut (S) 03.55?05.00 Ennustaja-TV AVA 06.00?08.30 Aamun AVAus 09.30 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 10.00?11.00 Suurin pudottaja 12.00 Beverly Hillsin panttilainaamo 12.30 Makuja & Elämää 12.50 Lääkärit 13.40 Viimeinen sauma 14.40 Kuninkaalliset skandaalit 15.40 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.10 Makuja & Elämää 16.30 Suurin pudottaja 17.30 Salatut elämät (S) 18.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 19.00 Pientä pintaremonttia 20.00 Koko Suomi leipoo 21.00 Iholla 21.30 Beverly Hillsin täydelliset naiset 22.30 Ladies of London 23.30 Iholla 00.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 00.55?04.55 Yön AVA YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. 11.57 Päivän mietelause. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 11.00 Yle Uutiset. Avaruusolio Pax koettaa löytää suklaasuihkulähteen Maa-planeetalta. 19.00 Tanskalainen maajussi Uudet jaksot alkavat. 1/7. Naispuolinen oikeusavustaja on murhattu, ja epäilys kohdistuu tämän kollegaan. 01.25 - 04.00 Uutisikkuna YLETEEMA tiinpaluu. Vieraana tänään Petteri Ahomaa. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05?23.05 Ajassa soi. 06.53 Mitä ihmettä. (S) 06.59 Herra Nokkelo (S) 07.04 Tiketi Tok (S) 07.15 Jokeri Pokeri Box 07.20 Samsam (S): Taikapuu 07.27 Katinkontti 07.38 Iinan aamu 07.41 Lauran tähti (S) 07.56 Harri ja dinot (S) 08.17 Muumilaakson tarinoita (S) 08.41?08.50 Late Lammas (S) 09.00 McLeodin tyttäret (7) 09.45 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.15?11.00 Satuhäät?suomalaisia rakkaustarinoita 11.05 Alivaltiosihteerin televisioohjelma 11.20 Uusi päivä (S) 11.50 Matkakumppanit 12.25 Oddasat 12.40 Sydämen asialla (7) Sovinto. 13.30 - 14.55 Poikamiesten holhokki (S) (Suomi 1938) O: Orvo Saarikivi. 20.06 Sää. 15.00 Yle Uutiset. 23.37 Suomi tänään. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Uudenkansanmusiikki. 23.00 Yle Uutiset. 16.15 Maakuntaradio. Lammas oli vähällä joutua leopardin saaliiksi ja on nyt huonossa kunnossa. 10.55 Pikkujuttu. Miten brittilentäjien ottamista ilmakuvista pystyttiin saamaan selville vihollisen salaiset aikeet? 20.00 Akuutti Sähkösavuke koukuttaa samalla tavalla kuin tupakka. 09.00 Yle Uutiset. Harvinainen sairaus pitää nuoren naisen neljän seinän sisällä. 10.50 Kuuluttajan vieras: RSO:n 1. 20.07 Café Tropical. soolosellisti Tuomas Lehto. 17.20 Aristoteleen kantapää. 18.00 Yle Uutiset. N: Barbara Sukowa, O: Margarethe von Trotta, 2012. 23.57 - 04.00 Teematieto YLE FEM 07.25?15.00 SVT:n uutiset 15.40 Jumalanpalvelus: Lauletaan ilosta 16.25 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 3/10. 23.03 Kansanradio. 17.20 Urheiluradio. 20.03 Urheiluradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 09.05 Muistojen bulevardi. Uneliaisuus kielii väsymyksestä ja myös siitä, että me emme ole koneita. 13.00 Yle Uutiset. 14.03 Ajantasa. 19.50 Konsertin väliajalla vieraina Leif Segerstam ja Helena Juntunen. 20.10 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti jatkuu. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 14.00 Yle Uutiset. 10.00 Yle Uutiset. HD 19.00 - 19.48 Gran Hotel (12) 21/66. 07.50 Aamuhartaus. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 12.55 Suomi tänään. Valencia. 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) Keskeytetty ryhdyntä Pariisissa. Docventures esittää: Man on Wire Yle TV2 klo 21.15 Oscarin voittanut dokumenttielokuva miehestä, joka vuonna 1974 käveli New Yorkissa nuoralla World Trade Centerin rakennuksesta toiseen. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Strada 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00?10.50 Murdochin murhamysteerit (12) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset alueittain 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN 06.51 Nimipäiväonnittelu: 22.10. Ángelalle selviää kuka Pablo oikeasti on. 10.05 Brysselin kone. 15.55 Yle News. 21.35 Novosti Yle. Uutta ilmaisua, uusia aaltoja. HD 18.00 - 18.55 Pohjoiseen tyyliin Osa 5/5: Omituisen erityistä. 20.00 Yle Uutiset. Miksi mies kaljuuntuu. 09.00 Yle Uutiset. 06.05 Hartaita säveliä. 10.03 Ajantasa. Fyysiset hankaluudet vaikeuttavat kävelijöiden matkaa ja henkistä kokemusta. uneliaisuus aiheuttaa valtaosan liikenneonnettomuuksista, mutta mitä aivoissamme tuolloin tapahtuu. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. Taidehistorioitsija Andrew Graham-Dixon esittelee venäläisen maalaustaiteen historiaa ja merkkiteoksia. Mikä ikoneissa puhuttelee, ja kuinka Pietari Suuri mullisti taiteenkin maailmaa? 21.00 Elokuvan tarina (16) Osa 7: 1957 - 64. 15.05 Maakuntaradio. 15.05 Kultakuume. 21.55 Suomi tänään. N: Helena Kara, Tauno Majuri, Kullervo Kalske. Yle Uutiset ja sää. Tilalla päästään käyttämään itse tehtyä kalkkia ja uusi ruokavarastokin alkaa olla valmis. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Lasso Valkokankaan jurot ja kostonhimoiset miehet. Romaanien hiljaiset miehet. 20.30 X3M-tv: Sex & Sånt 20.45 Oddasat 21.00 Perilliset (12) 4/10. 18.50 Merisää. 21.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 06.25 Aamusoitto. Säälikää vanhempia! 20.57 Keno 21.00 Under the Dome (12) Ko- 21.00 Docventures: Elokuvan esittely Illan teemana san- 22.00 Hyvät ja huonot uutiset karuus. Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Yle Uutiset Urheiluruutu Boss (16) 6/8. Miksi karhua kutittaa? 16.55 Spotlight: Ei ole lottovoitto syntyä Suomessa Hyväntekeväisyydelläkö hajoava hyvinvointivaltio pelastetaan? 17.25 Sportmagasinet 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Mikko Mallikas Osa 8/13: Miten pitkälle Mikko ylettää? 18.30 Kapteeni Sapelihammas - merten kuningas (7) Osa 19/26: Kultasäkki. 18.44 Pax maan kamaralla Osa 3/10. 07.17 Maakuntaradio. Janne on skidisti peloissaan 20.05 Hansin matkassa Jakso 7. Kari Lumikero. 21.00 Aku ja 7 ihmettä Peru. Löytääkö Aku Machu Picchun kadonneen kaupungin? 22.00 22.20 22.25 22.30 22.45 Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Teknavi Vertailussa uu- simmat älypuhelimet. 18.03 Luonto-Suomen karhuilta 0203-17600. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 07.45 Hartaita säveliä. 08.15 Urheiluradio. Kasvosokealle kaikki ovat samannäköisiä. 19.00 19.10 19.20 19.24 19.30 20.30 20.55 21.05 21.50 22.00 22.05 Lihavuus ihanuus. Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset sää Älä kokeile tätä kotona Sarja alkaa. Mv. 15.00 15.05 15.10 15.15 Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 MOT: Verkko tuhosi salaisuudet Valtioiden turvallisuuspalvelut, rikollisryhmät ja hakukoneyhtiöt tietävät meistä kaiken. 16.20 Putkiremontti Yhtiökokouksessa tunteet kuumina. 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) Kahden kerroksen väkeä. 18.00 18.22 18.25 18.30 Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Vieraana kirjailija Laura Gustafsson. Luontotoimittaja Kimmo Ohtonen vei kirjailijan karhukojuun. 12.20 Muuttohaukantie Kaksi valmista kotia yhteen. 12.50 Muuttohaukantie Uusi elämänvaihe ja muutto perheen luota kaksioon saa keravalaisen Juhan turvautumaan sisustusapuun. 13.20 Teiniäidit 8/8. Juuret metsässä. 12.45 Merisää. (43?) 23.00 Haapasalo Goes America (S) 00.00 Castle (12) Oikeusmurha. 00.55 Frasier (S) Löyhkäävä rakkaus. 01.25 Asema 62 (12) Perintö. 02.20 Brad Meltzerin tulkinnat (S) Vatikaani. 03.15 Pomo haussa Ravintola kiikarissa. 04.10 - 05.00 Blue Bloods (12) Ammatinvalinta. Kävelymatka Santiago de Compostelaan on puolessa välissä. 16.15 Faunin iltapäivä. Alfredon uusi asema näyttää hyvältä, ehkäpä liiankin hyvältä. 13.06 Maakuntaradio. 15.00 Yle Uutiset. 09.10 Sää. 13.03 Urheiluradio. HD 20.00 - 20.51 Taiteen maantiede: Venäjä 1/3. 18.30 Hartaita säveliä. Gustavs ja Marta kummastelevat suomalaista salmiakkia ja islantilaisten peikkoja. 21.15 Franz Lisztin pianosävellyksiä. 12.15 Maakuntaradio. 18.50 Iltahartaus. 09.05 Urheiluradio. 07.15 Aamusoitto. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 22 22.10.2014 TV- ja RaDIO-OhjelMaT Keskiviikko 22.10.2014 MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. 18.55 Luonto-Suomen karhuilta 0203-17600. 21.40 Urheiluradio. 12.00 Yle Uutiset ja sää. Komedia helsinkiläisestä poikamieskerhosta, joka saa holhottavakseen Lapista saapuneen vallattoman tyttölapsen. Varo vesiliirtoa, näin toimit vaaratilanteissa. 23.15 Kallista kipua (12) Hiekkaan valuvat unelmat. 00.15 Revolution (16) Kadonneet lapset. 01.15 UEFA Champions League -huippuhetket 22.10. 01.50 - 05.35 Voittostudio NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu (S) 07.25 Disney esittää: Lilo ja Stitch (7) 07.50 Lazy Town (S) 08.20 Shake It Up (S) 08.50 Maistuvimmat liikeideat 09.50 Huima konttihuutokauppa 10.20? 10.50 Hulluna häämekkoihin XL 13.20 Huima konttihuutokauppa Kalabisnes haisee. 13.50 Maistuvimmat liikeideat Tulinen taistelu. 14.50 Britannian paras leipomo Kakut kuuluisiksi. 15.50 Tanssin superäidit Jalkapotilas. 16.50 Deittikamera Strippitankoja ja hulavanteita. 17.20 Frasier (S) Löyhkäävä rakkaus. 17.50 Ravintola X Joel ja Hjallis Harkimo avaavat oman sporttiravintolansa. 18.55 18.58 19.00 19.30 20.00 HS-uutiset HS-sää Neljän tähden illallinen Poliisit (7) Vantaa. Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! Botnia Hotel & Restaurant Kruunupyyssä on vaihtanut omistajaa useamman kerran ja paikan maine on kärsinyt vuosien mittaan. Viimeinen kuulutus. 20.30 Isot ja pienet (7) 2/7. Signe on jo valmis siirtämään Groennegaardin museosäätiölle, kun saa tietää Frederikin ja Emilin vastustavan suunnitelmaa. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Perhesirkus Osa 8/15. 19.06 Luonto-Suomen karhuilta 0203-17600. Modernia elokuvaa Länsi-Euroopassa. 22.05 Kino: Hannah Arendt (S) Adolf Eichmannin oikeudenkäyntiä seurannut sosiologi Hannah Arendt loi käsitteen pahuuden banaalisuus. Emilian elämä menee jälleen uusiksi. 13.50 Ajankohtainen kakkonen 14.25 Isot ja pienet (7) 1/7. Brockmanin tenavalauma on kasvanut, kaikki lapset ovat nyt murkkuiän kynnyksellä tai päässeet juuri sen yli. 14.55 Putoojat (12) Carli järjestelee hyväntekeväisyysmuotinäytöstä, joka on vain harvoille ja valituille. 15.20 - 16.25 Doctor Who (12) Tohtorin joulutarina. 16.30 Galaxi (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) Kuin tuhka tuuleen. 18.45 #lovemilla3 (7): Paha saa 18.50 - 18.55 #lovemilla3 (7): ilmansodan aikana Hitlerin tavoitteena oli lyödä Englanti polvilleen pelottavilla Vohjuksillaan. 08.17 Maakuntaradio. Kanen suo- 21.15 Docventures esittää: Man on Wire 22.45 Docventures: jälkikeskustelu 23.45 Älä kokeile tätä kotona sio on pohjalukemissa, ja pormestari ottaa etäisyyttä tilanteeseen. 00.15 Silminnäkijä: Tavoitteena taivaspaikka 00.45 Muistin vanki (12) 8/22. 23.00 Yle Uutiset 23.05 Ulkolinja: Sotaa roboteilla 00.05 Uutisikkuna 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (7) Kärhämä palkkansa. 19.00 - 19.51 Historia: Operaatio Jalkajousi Toisen maa- Sarja alkaa. 08.15 Ykkösaamu. 06.15 Aamuhartaus. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05?05.00 Yöradio?toiveiden yö. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.20?07.25 Alivaltiosihteeri 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Riku ja Tunna?Docventures 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 17.15?17.45 Jokapaikan Reetta 18.00 Yle Uutiset 18.03?21.30 Urheiluilta 18.03 Puheen Ilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Riku ja Tunna?Docventures 23.02 Päivä tunnissa 23.30?00.00 Politiikkaradio. 17.30 Taustapeili?Pyöreä pöytä
Sormukset, vaatteet ja kengät ovat tärkeitä tuntomerkkejä, kun kasvosokeat tunnistavat vaikkapa työkavereitaan. Sähkösavukkeita näkyy katukuvassa entistä enemmän, vaikka niiden turvallisuudesta tiedetään vielä vähän. Tuleeko pojastakin kalju, jos isän hiukset ovat lähteneet ennenaikaisesti. Niinpä kasvosokeat joutuvat opettelemaan ihmiset hieman erilailla. Kasvosokeus on vähän kuin lukivaikeus, joka ei koske sanoja vaan kasvoja. Suomessa kasvosokeita arvioidaan olevan jopa satoja tuhansia, mutta monikaan ei ole kehdannut kertoa ongelmastaan. Mistään lepohetkestä ei kuitenkaan ole kyse, sillä parivaljakko on luvannut näyttää kätevän liikkeen, jonka avulla niin sanotun napsulonkan voi diagnosoida kotikonstein. Yle Fem klo 19.00 Uudet jaksot alkavat. Tilalla päästään käyttämään itse tehtyä kalkkia ja uusi ruokavarastokin alkaa olla valmis. Kohta onkin aika käydä suuren maalaistalon rakennustöihin, mitä pääsevät todistamaan kissanpennutkin. Kuvassa maajussi Frank Erichsen. Älä kokeile tätä kotona Yle TV2 klo 23.45 Per Olav Alvestadin ja Rune Nilsonin (kuvassa) hurjia kokeita ei todellakaan kannata matkia kotona. Seitsemänosaisen sarjan aluksi pojat muun muassa valmistavat keittiössään mustaa ruutia ja päättävät tehdä taloon uuden kattoikkunan. Piirun verran punaisempi. Itse asiassa kyseessä on perintö joka tulee äidiltä, tai tarkemmin sanottuna äidin puolen isoisältä. Hän siirtää kaljuuden geenit tyttärensä pojalle, jolla on hyvät mahdollisuudet kaljuuntua. Voisiko hiusten kasvua vielä jotenkin elvyttää? Omalääkärin vastaanotolla vedetään lonkkaa Omalääkäri Risto Laitila ja toimittaja Mikko Penttilä vetävät vastaanotollaan lonkkaa oikein luvan kanssa. Kes- kustelu onkin käynyt kiivaana. Pitäisikö sähkösavukkeet sallia vai kieltää? Miksi mies kaljuuntuu. Mieshormonilla eli testosteronilla on kyllä osuutta asiaan, mutta ennen kaikkea kyse on geeneistä. Isää ei kuitenkaan kaljuuntumisesta kannata syyttää. Uudet tutkimukset antavat huolestuttavia tuloksia. Sähkösavukkeista on löydetty raskasmetalleja sekä jäämiä tupakankaltaisista yhdisteistä ja jopa laihdutus- ja potenssilääkkeistä. Lisäksi sähkösavukkeiden on todettu vaikuttavan keuhkoihin samaan tapaan kuin tupakan. Se ahtauttaa keuhkoputkia ja vaikeuttaa hapen saantia. 22.10.2014 23 Tanskalainen maajussi Kasvosokeus on yllättävän yleinen häiriö, jossa kaikki kasvot näyttävät samoilta. Kun kaikki näyttävät samalta YLE TV1 klo 20.00 Kasvosokeus on neuropsykologinen häiriö, joka on yleensä perinnöllistä
24 22.10.2014 Osuuskunnan jäsenille edut Ovat arkipäivää Nämä edut saat aina näyttämällä Tradekan jäsenen PINS-korttiasi. Jäsenetuina mm. -30 % alennus päivän huonehinnasta kaikissa Restelin hotelleissa ja kylpylöissä, ruokaravintoloissa alennus on -20 % ja pikaruokapaikoissa -10 %. Eduissa painotetaan niin hyvinvointia, rentoutumista kuin monipuolista hemmottelua. OSK_Yleis_Demari_255x365mm.indd 1 13.10.2014 9.44. Muista hyödyntää myös arvosetelit, jotka olet saanut jäsenkorttipostituksen mukana. Lisätietoa www.tradeka.fi. www.tradeka.fi Kilpailukykyiset edut ja palvelut kuuluvat kaikille Osuuskunta Tradekan jäsenille vuoden ympäri