Demokraatti 22.10.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Lo k aku uTA 201 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Hinta 1,20 e (sis.alv) Erään joukko murhan anatomia ...8?9 Kari Hulkko Historioitsija Teemu Keskisarja palasi ankarien aiheiden pariin. N:o 160, 007443-15-43 . ...4?5 Sixten Korkman kritisoi hallitusta: Juustohöylä pois koulutus leikkauksista ...6?7 EU:n tiedekomissaari varoittaa palkka alesta ...6?7 120 vuotta TO R STA I 2 2. Oppositio: Kohtuuttomia leikkauksia ?Hallitus ei arvosta eläkeläisiä
Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: . Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demokraatti.fi ilmoitukset@demokraatti.fi tilaajapalvelu@demokraatti.fi etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Lisätietoja: www.demokraatti.fi . 22.10. Nimipäivät tänään: Anniina, Anita, Anette, Anja, Nita, Anitta (ruots.) Anita, Anja Aurinko nousee: Helsingissä 8.16 Oulussa 8.32 Aurinko laskee: Helsingissä 17.52 Oulussa 17.32 Nimipäivät huomenna: Severi (ruots.) Severin, Sören Uutiskertaus 3...6 6...8 6...9 Uutiset Demokraatti.fi 3 Hallintorekisteriuudistuksen läpinäkyvyys saadaan varmasti parhaiten kansalaisten tietoon siten, että siitä ei tiedoteta avoimesti. 4?5 6?7 Demarit kysyivät työnantajamaksujen alennuksesta Oppositio vastustaa leikkauksia eläkeläisiltä, pääkirjoitus Korkman ei hyväksy juustohöylää Elämänmeno 8?9 10?11 12?13 14?15 16?19 20 Raskaan sarjan rikoshistoriaa Luonnonoikku ihmisjahdin kohteena Muuttuva labyrintti Paratiisi vai painajainen Timo Kontio Twitterissä Kannattaa muistaa, että kokoomus olisi halunnut leikata lapsilisistä 250 miljoonaa euroa. päivään vuonna 2015. Päätoimittaja: Mikko Salmi Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Demarit ja muut estivät sen. n Ensimmäiset EU:n sisäisesti siirretyt turvapaikanhakijat Suomeen. 0200 71000. lokakuuta 2015. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan paluut ovat hieman aikaistuneet sen jälkeen, kun sairausvakuutus- ja työterveyslakia muutettiin vuonna 2012. Uuden lain mukaan työnantajalla on entistä tarkemmat velvoitteet pitkien sairauspoissaolojen seurannassa ja raportoinnissa, jotta Kelan maksamalle sairauspäivärahalle olisi perusteet. Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun Hitler-väitteet. Muu Suomi: puh. 0200 55888 puh. Entistä n Saksa vastasi Israelin pääministerin Hitler-kommentteihin. Robert Zemeckisin vuonna 1989 ohjaamassa elokuvassa Paluu tulevaisuuteen II tehtiin aikamatka DeLoreanilla lokakuun 21. Netanjahu sanoi eilisessä puheessaan, että muslimijohtaja Amin al-Hussein olisi vaikuttanut natsijohtajan päätökseen juutalaisten murhaamisesta. Dimitri Qvintus Twitterissä Päivä kuvana Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto Turvapaikanhakijoista huhuja Saarijärvellä Äitiyshuolto kohenee Pakistanissa Arki 21 Komposti syyskuntoon 22?23 Sarjakuvat, yhdistys24 toiminta, radio ja tv Vihellys Paluu tulevaisuuteen -fiilistelijä Juha Pitkänen poseeraa DeLorean DMC 12 -urheiluauton vieressä Lasipalatsinaukiolla Helsingissä 21. 0200 30011 puh. Pohjanmaa, varhaisjakelu: . Tampere ja ympäristö: . 0800 96675 puh. Italiasta lennätetyt 50 eritrealaista saapuivat Kemi-Tornion lentoasemalle iltapäivällä. Sisäisin siirroin tulevat eivät saa automaattisesti turvapaikkaa tai oleskelulupaa Suomesta, vaan heidän hakemuksensa käsitellään kuten muidenkin hakemukset. Suomi on sitoutunut ottamaan vastaan kahden vuoden aikana noin 3 200 turvapaikanhakijaa EU:n sisäisin siirroin. useampi palaa töihin pitkittyneen työkyvyttömyyden jälkeen. Suo- n Tutkimus: Lakimuutos vauhditti pitkiltä sairauslomilta paluuta. Saksa torjuu meen on tullut ensimmäinen turvapaikanhakijoiden joukko, joka on osa EU:n sisäisiä siirtoja
Työnantajien kustannusten leikkaus rahoitetaan käytännössä julkisen talouden säästöillä, joista kunnat kantavat suuren vastuun, Joona Räsänen muistuttaa. Demokraatti SDP:n Eloranta: Väylämaksujen poistolla lisää verotuloja Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on tehnyt lakialoitteen väylämaksujen poistamisesta. Hänen mukaansa Suomen satamilla olisi mahdollisuus kilpailla Itämeren alueella nykyistä paljon suuremmasta tulovirrasta, mikäli transitoliikennettä rajoittavat väylämaksut poistettaisiin. . Pelkästään yksityisen sektorin työnantajamaksujen alentaminen vääristäisi entisestään kilpailutilannetta sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluissa sekä teknisissä palveluissa. On myös syytä huomioida, että Baltian maissa ja Venäjällä transi- toliikenne on nostettu strategiseen ja keskeiseen rooliin. Samoin pitäisi menetellä Suomessakin, koska sijaintimme ja osaamisemme antavat meille kilpailuetua. Ilman väylämaksujen tuomaa rasitetta Suomen kautta kulkevan transitoliikenteen määrä voisi kasvaa huomattavasti, koska kilpailu satamien kesken Itämerellä kiihtyy. Esimerkiksi HaminaKotkan satama häviää Elorannan mukaan Pietarin satamalle meriliikennemaksuissa 5,6 euroa/ tonni. . Samalla se ohjaisi kuntia ulkoistamaan palveluita, Kari huomauttaa. Kuntakenttä on myös vahvasti mukana velkaantumisen Mika Kari. Joona Räsänen. kasvun hillitsemisessä ja tuottavuustalkoissa. . Työnantajamaksujen alennus tuo noin 360 miljoonan euron edun yksityisille työnantajille kuntiin verrattuna. Suuriin kuljetusvolyymeihin nojaavassa liiketoiminnassa näin suuri kustannus- ja kilpailukykyero satamien välillä on merkittävä. Tämä ei ole reilua, Sirpa Paatero korostaa. ?Ohjaisi kuntia ulkoistamaan palveluita? Kuntasektori on merkittävä työnantaja, joka työllistää yli 400 000 ihmistä Suomessa. Työvoimavaltaisella kuntaalalla työvoimakustannusten merkitys on suuri. . Jo vajaan kymmenyksen kasvu transitoliikenteen määrässä riittäisi toisaalta kattamaan valtion nykyisin transitoliikenteeltä keräämät väylämaksutulot. Eloranta arvioi, että liikennemäärän kaksinkertaistuminen riittäisi lisääntyneinä verotuloina kattamaan kaikki väylänpito- ja jäänmurtokulut. Kari Hulkko Eeva-Johanna Eloranta. Demokraatti. Suomen kautta kulkevan transitoliikenteen määrä on kuudessa vuodessa laskenut noin 20 prosenttia. Vaikka väylämaksut on puolitettu vuosille 2015?2016, siitä huolimatta Suomen satamille jää negatiivinen kilpailuetu ja transitoliikenne on maksualennuksesta huolimatta edelleen vaarassa vähentyä. Väylämaksujemme vuoksi ulkomaisen operaattorin on edullisempaa ohjata transitoliikenne Baltian maiden ja Venäjän satamiin, jotka eivät peri väylämaksua. Näiden osuus transitoliikenteessä kasvaa, vaikka Suomen satamista löytyisi Itämeren alueen paras logistinen osaaminen, Eloranta harmittelee. . UUTISET 22.10.2015 3 ??Demarikolmikko kysyy työnantajamaksujen alennuksen suuntaamisesta ?Vääristäisi kilpailutilannetta kuntapalveluissa? SDP:n hallintovaliokunnan jäsenet kansanedustajat Sirpa Paatero, Mika Kari ja Joona Räsänen uskovat, että hallituksen kilpailukykypakettiin sisältyvän työnantajamaksujen alennuksen suuntaaminen vain yksityisille työnantajille vääristäisi kilpailutilannetta kuntapalveluissa. Kansanedustajat jättivät asiasta kirjallisen kysymyksen eilen eduskunnassa. Hallituksen esityksiin toimista kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi sisältyy yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksun alennus 1,72 prosenttiyksiköllä vuoden 2017 alusta. Alennus ei koske kuntatyönantajia. Kuvat Kari Hulkko Sirpa Paatero.
Asumistuen leikkaukset ja eläkkeiden indeksijäädytykset pudottavat 27 000 uutta jo valmiiksi kädestä suuhun elävää vanhusta köyhyysrajan alapuolelle. Alanko-Kahiluoto muistutti, että lääke- ja matkakorvausten heikentäminen kasvattaa ennestään köyhien eläkeläisten määrää. Hän korosti, että tarkoitus on säästää köyhimpien kustannuksella 90 miljoonaa euroa vuodessa seurauksia miettimättä. . Ehkä tökeröin hallituksen teoista on eläkkeensaajan asumistuen lakkauttaminen, mikä pienentää asumisen tukea jopa 70 prosentilla tuen saajista. Oikeudenmukaisuudesta ei hajuakaan Mäkisalo-Ropponen ihmetteli, että eläkkeensaajien etuuksien ja korvauksien leikkaaminen, Marja Luumi Demokraatti marja.luumi@ demokraatti.fi asiakasmaksujen nostaminen ja palveluiden heikentäminen ei riitä hallitukselle. . Ihmiset kokevat tällaisen kohtelun epäreiluksi. Vaikuttaa siltä, ettei hallitus piittaa vähääkään verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Hallitus aikoo pienentää vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksia, jolloin ikääntyneitä hoitaa entistä pienempi joukko. Mäkisalo-Ropposen mukaan se tarkoittaa, että vanhuksia ehditään auttaa vessaan ja syömisessä ja kerran viikossa peseytymisessä. . On epäinhimillistä, että ikäihmisen pitää valita ostaako ruokaa vai lääkkeitä. Tilannetta vaikeuttaa se, että viime vuosien toimintakyvyttömät hallitukset laiminlöivät maamme taloudellisen tilan hoitoa, minkä seurauksena Suomi vajosi entistä syvemmälle taloudelliseen kurimukseen. Kaj Turunen, ps. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro sai haukkomaan henkeä, kun siinä mentiin 20 vuoden päähän hakemaan syyllisiä. Eli eläkeläiset toimeentuloluukulle. Paavo Arhinmäki, vas. Hallitus on tehnyt kovan arvovalinnan. Lisäksi hallitus aikoo saattaa eläkeläisten verotuksen huonompaan asemaan kuin palkansaajilla. Hän laski, että keskimääräistä, 1 500 euron kuukausieläkettä saavalle jää käteen joka kuukausi yli 20 euroa vähemmän kuin saman verran palkkatuloa saavalle. Välikysymyksen tekivät SDP, vihreät, vasemmistoliitto, ja kristillisdemokraatit, jotka esittivät hallitukselle epäluottamuslausetta. Oppositio, poislukien RKP, piti pöyristyttävänä, kuinka hallitus kurjistaa eläkeläisten arkea, kun se leikkaa toimeentulosta ja arjen palveluista monella tavalla. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) piti hallituksen toimia kohtuuttomina. . Olisitte voineet valita autoveron pienentämisen vähemmällä summalla, mutta päätitte sysätä kymmenet tuhannet köyhyyteen. Antti Rinne, sd. Vihreiden populismi tulee jo korvista ulos. Kaiken tämän he korvaisivat sillä, että virkamiesten kilometrikorvauksia leikattaisiin. Ben Zyskowicz, kok.. Tämä tekee yli 250 euroa vuodessa. Mäkisalo-Ropponen muistutti, että esimerkiksi valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) lupasi, että eläkkeitä ei voi verottaa enemmän kuin työtä. . Tämäkö on arvostavaa kohtelua, hän kysyi. Eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta perjantaina. ?Ikäihmiset ovat valtava voimavara.? Selvitykset jäivät opposition harteille Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Outi AlankoKahiluoto (vihr.) ihmetteli, miksi hallitus ei välitä tehdä kunnollisia selvityksiä päätöstensä seurauksista. Köyhän asialla se ei ainakaan ole. Ikäihmiset ja eläkeläiset ovat valtava voimavara. Perusoikeistolainen hallitus on tehnyt julman arvovalinnan: Se leikkaa eniten niiltä, joilla on valmiiksi vähiten. Tämä ei kuitenkaan näy hallituksen politiikassa mitenkään, hän kritisoi SDP:n ryhmäpuheessa. Moni ikäihminen on tullut kysymään Mäkisalo-Ropposelta, miten pärjätä, kun rahat eivät pian riitä edes välttämättömiin menoihin. 4 22.10.2015 UUTISET ??Oppositio arvosteli välikysymyksessään törkeää eläkeläisten kohtelua Kurjistuslinja viestii arvostuksen puutteesta Hallitus sai keskiviikkona kovaa kritiikkiä, kun eduskunta keskusteli välikysymyksestä, joka käsitteli eläkeläisten asemaa. Se on paikkaavinaan valtiontaloutta leikkaamalla kaikkein eniten apua tarvitsevilta. Välikysymyskeskustelussa sanottua Me perussuomalaiset olemme ensi kertaa hallituksessa, eikä yksi puolue pysty kerralla oikaisemaan kaikkia vääryyksiä. Se tuottaa valtavaa ahdistusta. . On tarpeetonta hakea arvostettua Lipposta syylliseksi tämän hallituksen politiikkaan. Hallitus teki viisaasti, kun kuunteli kätilöitä. Kuunnelkaa nyt eläkkeensaajia. Tytti Tuppurainen, sd. Ministeri Mäntylä oli myös rehellinen, kun sanoi, että perustoimeentulotuella tämä hoidetaan. Se jää opposition tehtäväksi. Eduskunnan tietopalvelun laskelma eläkeläisten arjen muuttumisesta on Alanko-Kahiluodon mukaan hyytävää luettavaa: . He ansaitsevat täyden arvostuksemme
Veikkaan, että vielä tämänkin hallituksen jälkeinen hallitus on tekemässä leikkauksia. Sirkka-Liisa Vehviläinen (kesk.) Vanhuudesta ollaan tekemässä extremelaji. Esitys, etenkin sen sopimisen perälautaa ja henkilöstöedustusta koskevat kohdat, ei kelvannut työnantajille. Tästä huolimatta hän pitää pohjoismaista sopimuskulttuuria toimivimpana mallina. Niidenkö, jotka jo kamppailevat toimeentulonsa kanssa? Maria Guzenina, sd. Kristiina Salonen, sd. En hyväksy sitä, että oppositio esittää, että ihmiset ovat peloissaan. UUTISET Pääkirjoitus 22.10.2015 5 Heikki Sihto Lehtikuva / Martti Kainulainen Vain muutaman kymmenesosan tähden viikolla jatkaneet neuvotteluja vaihtoehdosta hallituksen kilpailykykypaketille. Siinä luodaan mielikuvaa, että kaikki heikkenee. Heinäsirkat ja rutto tulevat. Mika Niikko, ps. heikki.sihto@demokraatti.fi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Esitys on hyvä kompromissi. Hallituksen reunaehdot ovat sellaiset, että työntekijäpuolella on lähinnä vain hävittävää ja työnantajilla voitettavaa, tulee sopu tai ei. Syksyn aikana onkin syntynyt kuva, että hallituksen esittämä paketti pakkolakeineen olisi työnantajille varsin mieluinen vaihtoehto. Tosin sen seurauksena työmarkkinoille olisi odotettavissa kaaos, kun seuraavat palkkaneuvottelut alkavat. Neuvotteluja vaikeuttaa myös niiden epämääräinen lähtökohta. Hallitus tavoittelee kilpailukykyloikkaa viiden prosentin hyppäyksin. Edelleen on osin epäselvää, minkälaisiin laskelmiin hallitus perustaa säästötarpeet ja arviot kilpailukykyeroista Suomen ja muiden EUmaiden välillä. TyömarkkinajärjesTöT ovaT Tällä n n n Tällä hetkellä Suomen talousongelmien ratkaisemista tuntuu vaikeuttavan eniten hyvän tahdon ja konsensuksen puuttuminen. Nihkeää on. Viisaasti sanottu. mielenkiinToisTa nähdä, kuinka SDP arvosteli välikysymyskeskustelussa toimia, joilla hallitus rankaisee kohtuuttomasti ikäihmisiä. Kuvassa Johanna Ojala-Niemelä ja Antti Lindtman. Keskustelussa ei ole käytetty yhtä sanaa: Se on moraali. Hän tosin edellytti, nollasopimuksia pitäisi jatkaa myös vuoden 2017 jälkeen. Samaisessa haastattelussa Korkman kritisoi Suomen sopimuskulttuuriin kuuluvaa ?tupo-mössöä?, joka vaikeuttaa uudistamista. Neuvotteluiden takkuaminen ei yllätä. Tosin tiistaina Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies pehmensi suhtautumista henkilöstöedustukseen. Työnantajapuolen asennetta kuvaa se, että sille sopii työntekijöiden oikeuksien leikkaaminen pakkolailla, mutta ei laki, joka pakottaisi ottamaan työntekijöiden edustajan pienen yrityksen hallitukseen tai johtoryhmään. Hallitus puolestaan tyrmäsi SAK:n esityksen, joka koostuu muun muassa äärimaltillisista palkankorotuksista, työnantajamaksujen alentamisesta ja vientialojen palkkajohtajuudesta. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Mikko Salmi. Mutta kaikki eivät ole samassa veneessä vaan osa joutuu roikkumaan veneen ulkopuolella. Hallitus on vedonnut, että pitää elää suu säkkiä myöten. Esimerkiksi Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman kehui SAK:n esitystä ?realistiseksi tieksi. Viime aikoina on tullut hyviä esityksiä, joista olisi luullut löytyvän vähintään aihioita sovun löytymiselle. Harri Hietalan selvitys paikallisen sopimisen lisäämisestä oli hillitty ja melko tasapuolinen avaus työmarkkinoita pitkään hiertäneeseen ongelmaan. (Kauppalehti 19.10.). Hallituksen moraalivaje on merkittävämpi kuin kestävyysvaje. Jukka Gustafsson, sd. Kun puhutaan säästöistä, millään puolueella ei ole puhdas kaula. Kenen pitää. Korkman toivoo ja uskoo työmarkkinoiden pääsevän sopuun. Hän muistutti, että laiha sopu on aina lihavaa riitaa parempi. Syynä oli, että SAK:n esityksen vaikutus jäi pari prosentin kymmenesosaa alle hallituksen viiden prosentin tavoitteen. n n n pitkään SAK:n tarjous on voimassa, jos työmarkkinajärjestöjen neuvottelut eivät etene
Kilpailukyvyn riit tävä kohentaminen on Kork manin mukaan näissä oloissa vaikeaa ja työmarkkinajärjes töjen vastuu on tässä suuri. Työmarkkinajärjestöt käy vät parhaillaan neuvotteluja omasta esityksestään kilpailu kykypaketiksi. Korkman uskoo, että halli tuksen ja työmarkkinajärjestö jen välillä löytyy yhteisymmär rys kilpailukykytoimista. . Moedas esitti vetoo muksensa viime viikolla Brys selissä kuntien ja alueiden tee maviikolla (Open Days). Moedas tuo vahvasti esiin kaupunkien avainroolia. Pelättävissä on, että emme pysty tekemään sitä riittävän hyvin ja maahanmuuttajien in tegroituminen työmarkkinoille jää puolitiehen. Korkmanin uusi kirja Väärää talouspolitiikkaa julkistetaan tänään torstaina. Työmarkkinajärjestöt nie levät kilpailukykypaketin suu remmilta osin ja pystyvät tar joamaan itse siihen jotakin li sää, hän arvioi STT:n haastat telussa. Jos sopua ei synny ja hallitus vie eteenpäin omaa listaustaan kilpailukykytoimista, työmark kinat kriisiytyvät helposti. . Myös julkisen sektorin in novaatiot ovat tärkeitä tulevai suudessa, komissaari Moedas huomautti. Ny kytilanteessa työmarkkinoiden kriisiytyminen voi kuitenkin tarkoittaa juurtumista pitkäkes toiseen taantumaan. Hän uskoo, että kuluvalla hal lituskaudella ratkaistaan kor porativismin tulevaisuus Suo messa. . Osana ohjelmaa pidettiin myös kaupunkipolitiikan tee mapäivä. Ensi vuonna kaupunkitee mat noussevat aiempaa vahvem minmmin esille EU:ssa. Koulutusleikkauksia ei pidä tehdä juustohöylällä, koska se merkitsee laadun heik kenemistä kaikkialla. . 6 22.10.2015 UUTISET ??Parempia tuloksia ennakkoluulottomasti uudistamalla Korkman jättäisi juustohöylän pois koulutusleikkauksista Sixten Korkman uudistaisi ennakkoluulottomasti korkea koulujärjestelmää. Hän vaatii kaupun keja ottamaan innovaatiot hal tuun ja varoittaa, että palkko jen alentaminen ja halpatuo tannon suosiminen vievät vää rälle tielle. Ensi vuonna käänne kaupunkipolitiikkaan Kuntien ja alueiden teema viikko kokosi viime viikolla lä hes 6 000 osanottajaa Brysse liin. Kun eri laiset ihmiset ja erilaiset kult tuurit kohtaavat kaupungeissa, näissä kohtaamisissa syntyy edellytyksiä innovaatioille. . Ennakkotie dotteen mukaan kirjassa pu reudutaan erilaisiin talousop Pelkoa kotouttamisen jäämisestä puolitiehen Keskelle taantumaa Suomeen on tänä vuonna saapunut en nätysmäärä turvapaikanhaki joita. Keskusjärjestöt kyllä jos sain määrin ymmärtävät, missä mennään, ja ovat valmiita ot tamaan vastuutakin. Tilaisuus pidetään touko kuussa Amsterdamissa. Alankomaat on perintei sesti ajanut kaupunkien ase man vahvistamista EU:ssa, mutta ensi vuonna se saa tukea myös Slovakialta, joka järjestää oman puheenjohtajakautensa aluksi kaupunkien ja alueiden huippukokouksen heinäkuussa 2016 Bratislavassa. Hannu Taavitsainen. Alanko maat kutsuu EUpuheenjohtaja kaudellaan kuntapäättäjät koolle hahmottelemaan koko Euroopan yhteistä kaupunkitoimintaohjel maa. Ke hitystä eteenpäin vieviä inno vaatiota tapahtuu nimenomaan kaupunkien tasolla. Rat kaisevassa asemassa on kotout tamisen onnistuminen, siitä ei saa säästää. . Ongelma ovat nämä liitot. Korkmanin mukaan tutkimukseen ja koulu tukseen kohdistuvat leikkauk set ovat hankalia, sillä Suomi ei uudistu pelkästään leikkaa malla. Joissain puheenvuoroissa Professori Sixten Korkmanin mukaan Suomi ei uudistu pelkästään leikkaamalla. EU:n tiedekomissaari varoittaa alentamasta palkkoja EU:n tiedekomissaari Carlos Moedas kannustaa kaupunkien päättäjiä keskittymään työhön, joka edistää muutoksia ja inno vaatioita. Ne ovat niin isoja, että voivat pysäyttää kan santalouden, mutta niin pieniä, ettei niiden tarvitse ottaa vas tuuta koko kansantalouden ke hityksestä. on nähty maahanmuuttajien kurovan umpeen talouden kes tävyysvajetta. Korkmanin mielestä kestä vyysvajeen umpeen kurominen on kiinni nykyisistä suomalai sista, mutta maahanmuuttajat voivat olla iso voimavara. Suomen vaisut ta louskasvunäkymät ja vuosittain kohoavat väestön ikääntymi sestä johtuvat menot ovat luo massa itseään ruokkivaa velka kierrettä, joka ei oikene ilman tuntuvia menoleikkauksia. ?Järjestöt nielevät kilpailukykypaketin? Rakenneuudistusten ohella Suomi kaipaa parempaa kilpai lukykyä suomalaiselle työlle ja tuotteille. Meillä voisi olla korkeata soisempi ja vähemmän kustan nusraskas korkeakoulujärjes telmä, jos sitä voitaisiin ennak koluulottomasti uudistaa, sa noo tammikuuhun asti Aalto yliopiston professorina työs kentelevä Korkman. Korkmanin mielestä korkea kouluyksiköiden määrää vä hentämällä ja niiden työnjakoa tehostamalla voitaisiin sekä vähentää menoja että parantaa tutkimuksen laatua. Hänestä aluepolitiikan vai kutus näkyy nykyhallituksessa niin koulutus kuin soteuudis tuksissakin. Rakenneuudistusten onnis tuminen on Korkmanin mie lestä ratkaisevaa Suomen ta louden saamiseksi kestävälle kasvuuralle. Joku voi sanoa, että pitkässä juoksussa se on hyvä juttu
Trident pitäisi sesta ohjeluusia ensi kesänä, ja kahden suurimman mastaan eli ammattiliiton jäsenillä on luvassa paljon Britannian ydinaseen työtä sen modernisoinnissa. Brightonin puheessaan Jeremy Cor- Tridentin byn ilmoitti kuitenkin, että hän uskoo yksipuoliBritannian tarvitsevan suojakseen mo- sesta tuhoamisesta derneja puolustusvoimia, mutta hän ei edes ei usko, että satojen miljoonien uhraa- järjestetty minen ydinaseen uudistamiseen on tie väittelyä niihin. Siitä hänen vastustajansa puolueessa arvostelivat häntä ankarasti. Varjohallituksen jäsenten puheista Brightonissa kävi ilmi, että energiasektori pyritään pikemmin demokratisoimaan: kunnat ja kaupungit ja monet muutkin yhteisöt saavat luoda omat energiayhtiönsä, joista myös kuluttajat voivat saada energiansa. AFP Photo / Leon Neal Britannian työväenpuolueen uusi puheenjohtaja Jeremy Corbyn on herättänyt uinahtaneen järjestön henkiin. 7. Siitä eivät todista vain parisataatuhatta uutta innokasta jäsentä vaan myös Brightonin tällä viikolla pidetyn puoluekonferenssin sähköinen tunnelma, ja täpötäydet tilaisuudet sekä konferenssisalissa että keskustelupaikoissa konferenssin liepeillä. Jeremy Corbyn on pystynyt tekemään väljähtäneestä puolueesta uuden vitaalin kansanliikkeen saarnaamalla perinteistä sosialidemokratiaa järkiperäisellä vihreydellä maustettuna, sitä eivät hänen vastustajansa puolueessakaan voi kieltää. Mutta entä jos se ei jatku. Talouspolitiikassa uusi varjovaltiovarainministeri john mcDonnell julistautui ?pragmaattiseksi idealistiksi?. Ensimmäisen kerran Työväenpuolue nyt tiedosti kunnolla työelämän muutokset ja sen, että pienyrittäjät ovat usein alle minimipalkalla työskenteleviä ihmisiä, jotka ovat pelastautuneet työttömyydestä ryhtymällä yrityksiksi. Toinen uusi ryhmä, josta Jeremy Corbyn haluaisi pitää parempaa huolta, on mielenterveysongelmia potevat ihmiset. Todellinen prioriteetti on myös halpojen kunnallisten asuntojen rakentaminen ja vuokralaisten epävarman aseman parantaminen, sillä nuoremman sukupolven mahdollisuudet ostaa omia asuntoja ovat vähäiset asuntojen hintojen meteorimaisen nousun takia. n n n jeremy Corbynin Työväenpuolue julistautui reip- paasti keynesiläiseksi, ja se vastustaa säästäväisyyspolitiikkaa ja Cameronin hallituksen suuria julkisen sektorin leikkauksia. Tärkeä uudistus, sillä mielenterveysala on jäänyt kansanterveyshuollossakin lapsipuolen asemaan. Hän on luopunut kiistanalaisimmista ulkopoliittisista näkemyksistään ja lähentynyt puolueen valtavirtaa. Hän korosti johtamansa Työväenpuolueen periaatteita ja arvoja pikemmin kuin yksityiskohtaista politiikkaa. Corbynin Työväenpuolue panee painoa enemmän ihmisoikeuksille kuin edeltäjänsä, hän sanoi ja antoi tässä yhteydessä satikutia Saudi-Arabialle. Kyllä, Työväenpuolue tunnustaa suuren budjettivajeen ja haluaa välttää yli varojen elämistä. Mutta hän ei halua hoitaa sitä leikkauksilla vaan kasvulla ja suurituloisten rankemmalla verotuksella ja tekemällä lopun suuryritysten ja varsinkin monikansallisten yritysten veropakoilusta. Työväenpuolue aikoo perustaa neuvonantajakseen komitean, johon värvätään maailman tunnetuimmat keynesiläiset muun muassa amerikkalainen joseph stiglitz ja joukko täkäläisiä keynesiläisiä sekä kuulu ranskalainen Thomas picketty. Totta on, että jos nykyinen kasvu jatkuu, vaje hoituu pois itsestään. Muutama pommi lisää ei mitään auta, nyt on keskitettävä voimat Syyrian sisällissodan lopettamiseen. Muutoin Työväenpuolueen johtaja tyytyi lähinnä vahvistamaan joukkojaan uskossa ja kohentamaan puolueen moraalia eikä puhumaan äänestäjille puolueen ulkopuolella. Siihen saadaan vastaus vasta ensi vuoden kunnallis- ja muissa vaaleissa. On mahdollista, että Työväenpuolueen jäsenet valitsivat 66-vuotiaan jeremy Corbynin johtajaksi valtavalla äänten enemmistöllä vain aidon sosialidemokratian symbolina pikemmin kuin puoluejohtajana ja tai tulevana pääministerinä. corbynomics, eli uutta rahaa painetaan infrastruktuurin rakentamisen rahoittamiseksi eikä enää joukkovelkakirjojen ostamiseksi pankeilta niin kuin tähän asti on tehty. Jeremy Corbyn näyttää kuitenkin itse tajuavan, että radikaali takapenkkiläinen ja puolueen johtaja ovat kaksi eri asiaa. Hän on vastannut jonkinlaiseen jo riittää -henkeen varsinkin poliittisesti passiivisempien nuorempien sukupolvien piirissä. Mutta kuinka laajamittainen on tämä jano radikaalimpaan politiikkaan, tuoko se puolueelle vaalivoiton vai päin vastoin karkoittaa ja vieroittaa äänestäjien enemmistöä. Hän haluaa ystävällisempää politiikaa ja yhteiskuntaa, joka välittää jäsenistään. Corbynomicsia voidaan kuitenkin käyttää vain laman oloissa, sillä muuten uuden rahan painaminen voi kiihdyttää inflaatiota, Työväenpuolueessa myönnetään. John McDonnell lupasi Työväenpuolueen ajavan yritysdemokratiaa ja kehittävän osuuskuntatyyppistä kapitalismia edelleen. Hän sanoi kuitenkin, että johta- Brightonin jalla tai kansanedustajilla ei enää tule puoluekoolemaan veto-oikeutta puolueen ohjel- kokoukmaan, puolueen jäsenet saavat päättää. sessa.? Työväenpuolueen uusi johTaja peihin ja käsitellään myös sitä, millaiseen oppiin kannattasi nojautua nykyisen kriisin voittamiseksi. Olli Kuivaniemi STT Lehtikuva / Roni Rekomaa n n n sellainen on uusi demokraattisempi Hannu Taavitsainen EU:n tiedekomissaari Carlos Moedas korostaa, että kaupungeilla on avainrooli innovaatioissa. komento puolueessa. Rautatiet ja asemathan kansallisti takaisin jo Blairin hallitus 1990-luvulla. Energiayhtiöiden kansallistamisesta ei nyt enää puhuttu mitään. Mutta ilmeisesti Työväenpuolueessa uskotaan, että jos uusi lama tulee, leikkaukset ovat entistä pahempaa myrkkyä, ja silloin yritetään elvyttää kasvua lainamalla lisää sijoituksiin. Toinen keino on ns. Tähän kysymykseen ei tullut vastausta. Ei, hän ei halua Työväenpuolueen lähtevän Na- ?Ammattiliitot taas tosta tai EU:sta. pitivät Ammattiliitot taas pitivät huolta siitä, huolta että hänen kolmannesta kiistanalaisesta siitä, että ohjelmastaan eli Britannian ydinaseen hänen kolTridentin yksipuolisesta tuhoamisesta mannesta ei edes järjestetty väittelyä Brightonin kiistanalaipuoluekokokouksessa. Hän haluaa palauttaa politiikan integriteetin selväsanaisella rehellisellä puheella, joissa vältetään kaikkia mainostemppuja ja pintapuolisia iskulauseita. Jeremy Corbyn halusi myös laajentaa pienyrittäjille vakinaisten työntekijöiden nauttimia sosiaalietuja ? erityisesti maksettuja äitiys-ja isyyslomia. Kun yksityisten junayhtiöiden lisenssit päättyvät, niitä ei enää uudisteta. Joudutaanko silloin verottamaan keskituloisia enemmän, jos leikkauksia ei tehdä. UUTISET Maailma tänään 22.10.2015 Kolumni Eeva Lennon Kirjoittaja on lainopin kandidaatti ja valtiotieteen maisteri. Työväenpuolue heräsi henkiin jeremy Corbyn on sähköistänyt ja antanut uuden elämän Työväenpuolueelle. Ja kyllä, Työväenpuolue aikoo kansallistaa junat. Ulkopolitiikasta hän puhui vielä Syyrian tragediasta eikä ilmeisesti aio antaa tukeaan David Cameronin hallituksen tavoitteelle laajentaa Isiksen pommituksia Syyriaan; nykyään brittikoneet pommittavat Isista vain Irakissa
Kylästäkään ei oikein taida olla myytin tyyssijaksi, jos ajattelee entisaikain Huittisissa tunnettua sanontaa: ?Mennään maa ilmasta pois, Karhiniemeen.? Onkin hämmästyttävää, kuinka vähän jälki polvet tietävät Karhiniemessä 17.3.1943 tapahtu neesta joukkosurmasta, joka sentään oli Suomen rikoshistorian verisimpiä ja jonka tekijä on Suo men viimeinen teloitettu siviilihenkilö. Massamurhasta maksimaalinen tuomio Huittisten varavankilasta karkumatkalle lähte nyt helsinkiläinen Toivo Koljonen tappoi kir veellä Hakasen viljelijäperheestä isän, äidin ja kolme lasta sekä päälle päätteeksi naapurista piipahtamaan tulleen Anna Mäkisen. Vaikka tämä rikossarja tapahtui satakunta vuotta ennen Koljosen kauhutekoja, ei sen kirjaan saattaminen ollut yhtä vaativa pala. . (Sil tala). Harkintatauon jälkeen tuomio julistettiin pitkän pirtinpöydän ääressä. Toisaalta tässä työssä minua kiinnosti juuri se, löytyisikö tuollaisesta kirjoitustaidottomasta kundista niin paljon lähteitä, että hänestä saisi edes tällaisen aika ohkaisen kirjan aikaiseksi. Kyllä se ihan siinä ja siinä olikin. Jos Koljonen ei olisi tehnyt ennen kirvesmur haa puolentusinaa pienempää rikosta, kirja olisi Keskisarjan mukaan jäänyt syntymättä. . Rikoshistoriamme mytologiaosas ton peruskiveen hakattuja nimiä kaikki tyynni. Erityisen myyttisiä niistä tekee se, että kaikki liittyvät selvittämättä jääneisiin henkirikoksiin. Saari uhrina, Holmströn epäiltynä, Espoon Bo domjärvi ja Heinäveden Tulilahden leirintäalue tapahtumapaikkoina. Toivo Harald Koljosta ja Huittisten Karhi niemen kylää ei valtakunnantason rikostarus tossa juuri mainita. pidetty kä räjäoikeuden istunto oli syyllisyyden osoittami seksi läpihuutojuttu, vaikka Koljonen oli kuulus teluissa yrittänyt hämärtää tapahtumien kulkua. ?Istunto kesti kaksitoista tuntia. Ehkä siksi, että murhamies Koljonen jäi kiinni aika verekseltään ja todella kin sai tuomionsa. Hakasen perheestä jäi eloon vain tapahtumahetkellä rin tamalla ollut poika. Pakoiltuaan surmatyönsä jälkeen viikon verran pitkin Satakuntaa ja Hämettä Koljonen jäi kiinni Sääksmäellä 25.3. Juhani Adaminpojan rikos ja rangaistus? kertoi Hämeenlinnan ja Lammin seudulla riehu neesta miehestä, joka vuonna 1849 surmasi parin kuukauden sisällä kaikkiaan 12 ihmistä. Yli 70vuotiaista huit tislaisista suurin osa ellei peräti kaikki muistaa Koljosen. Oikeastaan käsittämättömän hyvin, kun ajat telee sitä, kuinka paljon pitäjän miehiä kaatui sa moihin aikoihin sodassa. Sain kuulla, että hänellä oli peloteltu Huittisissa lapsia monta kymmentä vuotta ja jol lekin pahapäiselle vasikallekin oli annettu ni meksi Koljonen.. Luuseri kerta kaikkiaan, vaikka teki 1930luvun lopussa aika hyvää tiliäkin puolijärjestäytyneellä varas tetun polttoaineen kaupalla. Keskisarjalla oli Koljosen varhaisista vaiheista käytettävissään hyvin niukasti lähteitä. Talo on samoilla sijoillaan, aivan 1940luvun asussaan. Juhanikirjaa pystyin laventamaan laittamalla mukaan vähän sen ajan yleistä oikeushistoriaa, mutta Kirveskirjan kohdalla piti kyllä harjoittaa melkoista minimalismia. Huittisissa 19.4. Onhan niitä aikalai sia vielä elossa, ei tapahtumasta ole kulunut kuin vähän yli 70 vuotta. Huittisten kotiseutuihmiset, sukututkija Ilkka Vuorisalo etunenässä, järjestivät Keskisarjalle ratkaisevan tärkeän mahdollisuuden haastatella noita tapahtumia muistavia vanhoja ihmisiä ja päästä myös käymään murhapaikalla. . Toivo Harald Koljosen rikos ja rangaistus. Se vähä, mitä miehen taustoista sai irti, piti puristaa kui viin, että siitä sai kirjan aikaan. . Ilman Keskisarjaa Koljosen hirmuteko ja harvinaisen kova, lajissaan viimeiseksi Suomessa jäänyt tuomio olisivat ehkä pysyneet suurelta yleisöltä unohduksissa maailman tappiin asti. Keskisarja veti kuitenkin tapin irti ja antoi pa laa. Toivo Harald Koljonen menetti kansa laisluottamuksen ainiaaksi, joutui maksamaan korvauksia ja kuluja; karkaamisesta tuli vuosi ja törkeästä varkaudesta toinen kuritushuonetta... Luetteloa kuunnellessaan Koljonen ei vapissut eikä ilmehtinyt liikutusta, ei edes kohdassa ?kuu desta murhasta, joista kaksi on tehty yksin teoin ryöstötarkoituksessa, kustakin kuolemanrangais tukseen.?? Noin kirjoittaa Teemu Keskisarja tänä syk synä ilmestyneessä historiateoksessaan ?Kirves . 8 22.10.2015 ELÄMÄNMENO Teemu Keskisarja teki niukoista eväistä rehevän kirjan Raskaan sarjan rikoshistoriaa Kyllikki Saari, Bodomjärvi, Tulilahti, Runar Holmström... Siihen löytyy hyvä perustelu: lähteiden vähyys. Otin viime keväänä yhteyttä Huittisten kirjastoon, ja sieltä ryöpsähti eteeni melkoinen verkosto. Toivo Koljo nen ei ennen surmatekoaan ollut mikään merk kimies, jonka elämänvaiheita olisi dokumentoitu. Hän oli kadun varjoisalla puolella syntynyt köy hän helsinkiläisperheen poika, joka aikuisiällä ajautui vääjäämättä pikkurikolliseksi. ?Suomen ainoa sarjamur haaja . Siksi se tavallaan on var maan hankalin kirjahankkeeni, sanoo Keskisarja. Huittisissa murha muistetaan Kirvesmurhaajan henkilökuvan piirtänyt histo rioitsija matkasi myös kohteensa jalanjäljillä Huittisissa. Enimmäkseen vakavailmeisenä esiintyvältä Teemu Keskisarjalta irtoaa kyllä hymynkarekin, esimerkiksi kertoessaan joukkomurhaajan mukaan nimetystä kurittomasta vasikasta. . Hänen vetävä, usein vähintäänkin hir tehinen ja joskus jopa makaaberi kirjoitustyy linsä on niittänyt kiitosta, jos kohta aiheuttanut joskus kulmien kurtisteluakin. Lähteet riittivät niukin naukin Kirveskirja on Keskisarjan vähän toistakym mentä historiateosta käsittävässä tuotannossa varmaankin kaikkein tarinallisin. Poliisin pöytäkirjoista sai sentään vähän selville, mitä hän on tehnyt duuniksensa, onko käyttänyt viinaa, onko ollut naimisissa ja niin edelleen. Vuonna 2008 Keskisarja kirjoitti kirjan vieläkin julmemmasta jullista. Taas. Siellä vasta todella tajusin kylän syrjäi syyden ja pystyin kuvittelemaan mielessäni, että tuolta Koljonen on tähystellyt, tuolta se on tullut, tuonne mennyt... Vaikka Hakasen perheen murha ei koko kan sakunnan mielissä olisikaan säilynyt, Keskisarja sai huomata, että Huittisissa tapahtuma muiste taan yhä. . 43. Se varmaan pelasti kirjan
Perversiot, oikeuselämä ja kansankulttuuri 1700-luvun Suomessa?. Sarjamurhaaja Juhana Adaminpojan tarinan jälkeen hän kirjoitti vähän perinteisempää taloushistoriaa kirjassaan ?Vihreän kullan lumous?, mutta senkin aiheena oli räjähtävästä temperamentistaan tunnettu G. Joo. kello 17.00 Eino Leino -lavalla, haastattelijana piispa Tapio Luoma. Rolf Bamberg Demokraatti rolf.bamberg@ demokraatti.fi Pimeällä puolella Vaikka on kirjoittanut kirjoja myös leppoisemmista historia-aiheista ja jopa pitäjähistoriaa, Teemu Keskisarja on monissa teoksissaan sukeltanut ehdoin tahdoin pimeyden ytimiin. Vuonna 2006 ilmestyneen väitöskirjankin otsikko oli ??Secoituxesta järjettömäin luondocappalden canssa. Siellä on ennen television aikaa kerrottu sikin sokin tosijuttuja ja kummitusjuttuja, Koljosesta ja niin muisto on siirtynyt jopa sukupolvelta toiselle. Koljosen motiivien puolesta mystiseksi jääneestä verityöstä ei siis kuitenkaan tullut sellaista myyttiä kuin esimerkiksi kymmenen vuootta myöhemmin tapahtuneesta Kyllikki Saaren selvittämättättä jääneestä murhasta. Yhtään sille sanalle lapsellisesti hihittelemättä.. Varmaan sota-aika painoi sitä unhoon, kun monessa kymmenessä tuhannessa kodissa koettiin isompia, läheisempiä suruja. Teemu Keskisarja esiintyy Kirves-kirjan tiimoilta Helsingin kirjamessuilla perjantaina 23.10. ELÄMÄNMENO 22.10.2015 9 joukkomurhaaja ?Kirves-Koljosesta? Kuvat Kari Hulkko Rankkoihin aiheisiin mieltynyt historioitsija Teemu Keskisarja sanoo, että kirjojen aihevalinnoissa vuorotahtisuus on hyvästä, Joukkomurhaajakirjan jälkeen ei heti jaksaisi lähteä jatkamaan samasta teemasta. Mustanpuhuva legenda synnytti myös monenlaisia tarinoita. . Niinpä tehtäväni on jäljitellä sitä totuutta. Keskisarja varoittaa, että historioitsijan ei pidä lähteä omasta päästään värittämään alatyylisesti tapahtumia, mutta jos joku asia on siihen tapaan mennyt, silloin ruma sana on siekailematta pistettävä kirjaan. . A. Kertomuksia seksistä ja väkivallasta?, jossa selviteltiin suomalaisen seksuaalirikollisuuden historiaa 1600?1700-luvuilla. Näyttelijät tapaavat sanoa, että pahiksien rooleja on kiinnostavampi näytellä kuin hyvien. . on kuitenkin oikeaa aikalaiskieltä, jolle ei ole kunnon synonyymia. Samansukuinen viehtymyskö ajaa historioitsijaa aina uudelleen ihmismielen pimeälle puolelle? . ja sitä rataa. Serlachius. 2010 ilmestyi taas hyvin syvissä vesissä uinut teos ?Kyynelten kallio . Se, että dekkarit ja toimintaleffat ovat suosittuja, ei todista suuren yleisön tyhmyydestä vaan siitä, että väkivallan tarinoissa on helppo tiivistää ja yleistajuistaa tiettyjä peri-inhimillisiä kysymyksiä hyvästä ja pahasta. Keskisarja on tavannut kirjoissaan hätkäyttää myös raflaavalla, akateemisista koukeroista riisutulla kielellään. Harkitulle epäkorrektiudelle löytyy perustelut. . Pitäjässä liikkui juttuja, että joku naapurin isäntä olisikin kuolinvuoteellaan tunnustanut, että ?ei se murhaaja ollut Koljonen vaan minä? tai että Koljonen olisi tappanut Hakaset erehdyksessä, kun tarkoituksena oli ollut listiä joku varavankilan vartija. Keskisarja sanoo ymmärtävänsä hyvin näiden tarinoiden sikiämisen. . Tulin nyt siihen tulokseen, että ?vitutus. Keskisarja arvelee selityksen löytyvän ajasta. . Kirves-kirjassani on monta kertaa semmoinen sana kuin ?vittu?, jota en 15 aiemmassa kirjassani käyttänyt; kirjoitin sen sijaan, että ?sapettaa? tai ?harmittaa
Toimialaa laajentaessaan Lambert aviomieheksi. KuAnita tunsivat. Norman henkilön voi ottaa Helsingin Sörkan nuori sinkku Norma ei pitkään groteskina huumorina, mutta samalla nykynaisen pysy sekalaisissa pätkätöissään, vaan saa alussa tilanteen metaforana. Selkeimmin feminismi kuuluu melkein samoin taas kerran potkut. Tämä saa monet tahot ahdisJuhani Ruotsalo telemaan häntä. Sofi Oksanen. ?Vaaleissa tuoleissa viipyi vielä edellisen irtisanotun hiki, käsinojissa näkyi sormenjälkiä, kohtaloaan odottavien puristavasta otteesta irronnutta rasvaa. Norma siirsi kädet syliinsä. Sitä ennenkin häntä hetta. Kipujen, salailun ja 14.00. klo notuista poikkeavuuksista. Joka kerta sama huumaa itsensä kipulääkkeillä ja bentsoilla. Taustalla on salaisuus, jonka vain Norma ja juttu, niin naisten kuin värillisten kohdalla. Hänellä psyyke ja keho reagoivat rajusti stressiin. Läheiset eivät usko itsemurhaan tai tapa- vallanneet raaka-ainelähteitä ja markkinaosuukturmaan, mutta vielä vaikeampi olisi ymmärtää sia myös väkivaltaisesti. Norma on luonnonoikku, sillä luttamaan me kelpaamme, emme omistamaan, hänen hiuksensa kasvavat käsittämättömän no- emme rikastumaan. Hiukmyös ihmiskauppaa ja naisten orjuuttamista. eli surmauttaa tai myydä seksiorjiksi. Bisnes laajenee ja raaistuu. Ominai- liiketoimintaa, jota voi pyörittää vaikka kotoa käsuudet on peitettävä, joten hautajaisiinkin hän sin. Firman sisäinen kuri on vainoharhaimurhaa. Alku tekee tyhjästä asiaa, eli lukija ei tiedä mi- sen kova. Viranomaisten lahjonta on rutiinia. Hiusalaa tuottoisamsään teksti tarjoaa vaihtuvia vihjeitä päätelmien pohjaksi. Sen kärsimykset saivat traagisen lopun, identiteettejä. Sofi Oksanen kertoo Norma-romaanistaan HelsinTeksti esittää oikeastaan kannanoton niin sa- gin kirjamessujen Aleksis Kivi -lavalla la 24.10. Norma ei edes tiedä, onko isä Korkealle rikosgenren ulottumattomiin kohoaa romaanin taidokas ristikkäisten ja sisäkkäisten elossa vai kuollut. Max ja Helena Lambert saivat Marion-tyttä- juonittelujen verkko, jossa melkein kaikki varen ja Alvar-pojan. Anitan väitetään hankkineen jaisissa Normaa puhuttelee Max Lambert, jonka salaa omaan lukuunsa Ukrainasta erityisen hienoa hän tietää äidin parhaan ystävän Helenan ex- hiusmateriaalia. Nämä aloittelivat keinottelun ja ri- Ukrainan-yhteyksistä. kosten uraa, Reijo Ross omalla nimellään, Max Lambert Ruotsissa vaihdetulla. Anita erosi jo varhain tyhjiä lupauksia suolta- Taidokas tarinaverkko neesta Reijosta. Kaikki tämä tuo mieleen tekijänsä suuret menestysteokset. oli kutsuttu Hulluksi Helenaksi. Päähenkilöille kehitetään samanhenkistä sukuVaimonsa elämän tuhonnut Lambert on uusissa naimisissa ukrainalaissyntyisen bisnespart- taustaa viime vuosisadan alusta asti, vaikka siinerinsa Allan kanssa. ? äidin kuolinsyytä. Juuri kun pääsee kärryille, uudet tiedot paa on nuorten naisten värvääminen laittomiksi kumoavat kaiken. kohdunvuokraajiksi ja edelleen seksiorjiksi. Äidin on leikattava tai Norman nyrhittävä valkoisten hallussa ja ne syövät kaiken niitä joka päivä. Norma ja romaani ottavat tilanteen annettuna. Norma ei tajua miehen tunkeile- ei unohda hiuksia, vaan hänen apurinsa kiristävät uhkauksin Normalta tietoa äidin yhteyksistä. via uteluja. Trillerinä teos kääntyy yllättävän kovaotteiNuoruudessaan Anita ja Helena olivat paenneet ahdistavasta maalaisympäristöstä Ruotsiin. Muodin kanäitinsä hautajaisissa, joita varjostaa kuoleman nustamat markkinat löytyvät lännen kuluttajista epäilyttävyys. Esiäideistä löytyy ennakrilla on keskeinen osuus tarinassa. kotapaus Norman scifimäiselle erityisyydelle. Kulutuskulttuurin naishistoriaa valotetaan kauHurja perhesalaisuus kaa menneisyydestä. Näin menettelevät myös Anita ja jonka yhteydessä Helena joutui vankimielisairaa- Norma. VähitelSofi Oksasen (s. Avioliitosta tuli Helenalle lehtelevat, pettävät toisiaan ja esittävät falskeja helvetti. Toisena haarana on lasten hankkiminen lastenkodeista Hahmoja menneisyydestä ja köyhiltä perheiltä laittomasti adoptoitaviksi. Norma hankkiutuu Marionin kumppaniksi lisäVähitellen erottuu toimijoiden ydinpiiri, jota yhdistää pakottava, osin hyvin vanha side. Norma pakenee henkensä edestä, koska Siellä he olivat rakastuneet kaltaisiinsa köyhiin tajuaa äidin kohtalon, vaikkei tiedäkään mistään siirtolaisiin. Epäluulojen alaiset saatetaan passittaa tään eivätkä useimmat henkilöistäkään. Hiukset varsinkin kihel- sanoin Anitalta ja Marionilta: ?Kauneusala on aina ollut naisten alaa, mikromöivät ja kiemurtelevat miten sattuu. Heillä, Marionilla ja Alva- henkään ei voi luottaa. Edetes- ?lomalle. 22.10.2015 ELÄMÄNMENO Toni Härkönen 10 Luonnonoikku ihmisjahdin kohteena Rikoskirjojen lisäksi rikosaiGlobaalia rikollisuutta Kirjat heet näyttävät yleistyvän myös Anita oli loppuaikanaan työsvakavasti otettavassa kaunokirkennellyt Marionin kampaaSofi Oksanen: mossa, erikoisalana hiuslisäkjallisuudessa, yhtenä monista Norma keet ja vaihtohiukset. Ohitse lennähti sanoja haastavista ajoista ja välttämättömistä korjauslikkeistä.? Katkelma Sofi Oksasen romaanista Norma. Muiden hiuksista hän haistaa intiimejä tietoja. Monikansalliset yhtiöt ovat peasti. Anita Ross oli heittäytynyt (tai ja köyhien maiden eliiteistä. Rikollisessa kilpailussa Lambert ja Alla ovat työnnetty) junan alle helsinkiläisellä metroasemalla. Kerrontakin on enimmäkseen kuulopulaan ilmeisesti loppuiäkseen. Pääomaa ei juuri tarvita, mutta kun toiminta käy kannattavaksi, se kaapataan. seksi. 1977) uusimLike 2015, 304 sivua len hän tajuaa sen kuuluvan massa, viidennessä romaanissa. Lambertin perheen johtamaan Jo Oksasen kaksi edellistä Viro-täysosumaa sisältävät ylkansainväliseen rikollisketjuun. lin kyllin sotarikoksia ja valtioterroria, mutta Toiminta on mielikuvituksellisen laajaa. sia hankitaan massamäärin ja pilkkahintaan Uutuudessa on osaltaan kysymys jälkimmäisistä. Hauta- tietoja saadakseen. Kaakkois-Aasiasta, Venäjältä, Ukrainasta, AfriRomaanin nimihenkilö Norma Ross esitellään kasta ja Latinalaisesta Amerikasta. Klo 17.00 samana päivänä hän keskustelee stressin ylitse Norma ei ajattele, että hiuksista Mika Waltari -lavalla kirjailija Rikka Pulkkisen kanssa aiheesta ?Pitääkö kirjailijan olla yhteisseuraisi mitään erityistä. Harhaluulo haihtuu, kun Norma alkaa selvittää kunnallinen vaikuttaja
Romaani on sekä ajankohtainen että histieteilijäisänsä, jonka kitalaessa on yöperhonen. Se kertoo vallan ominaisuuksista, se Isän jäämistö on niukka ja asioiden selvittely on läheiskaipuun kaunis ja raskas tarina. Katja Ketun maaginen onnenamuletti on ehtymätön ja omasiipinen kieli. Katja Kettu kertoo Helsingin kirjamessuilla Yöperhonen romaanistaan su 25.10. puhetta sodasta ja sotapuhetta?. Matti Saurama. Hän on mykkä, Mykkäläinäjään on rohkea ja miksei yllättävä. Ja sitä kirjailija vaalii, suojelee ja kehittää. Verna tutus- bravuuri. Motyljok on ihmiskeksimä hahmoton leikotimaataan Suomea. ridespootti, marilaisen hengen ilmentymä ?ört? Irga, Villilintu, kestää leirin hirveydet oman nukkujan sielu. Puute on vuoksi. Leiri on ikkuna tuonaikaiseen venäläiseen elä- pyrittävä tuolloin korvaamaan. Aleksei on täisen kylän ja keskeisten henkilöiden kohtalot naisille läheinen ja myöhemmin keskeinen mo- värjäytyvät leikatun kielen kautta verenpunainella tapaa. Kun kieli, ajatusten ilmaisu, Itsekkyys ajaa äärimmäisyyksiin, selviytymisen on kiellettyä tai rajoitettua, tai kun kieli on ihan fyysisesti katkaistu, ihminen on vajaa. pidättele mielikuvituksensa laukkaa, häveliäiTyö kaivoksessa on ?hornaista pimentoa?. Tekijän kärkevä ja valiKirjat Irga loikkaa Petsamosta Suokoiva kynä korostaa haluttuja men ja Neuvostoliiton rajan, piirteitä terävästi. Katja Kettu: hiihtää rakastajansa perään, Yöperhonen Tutunoloinen Vova tälle raskaana. Tarinan lopun ratkaisut nitovat langat yhteen niin, että romaania voi hyvällä syyllä kutsua täyteläiseksi kokonaisuudeksi. Kirjailijan identiteetti on juuri niin vahva ja rikas kuin on hänen kielensä. Hän lataa henkisiin minen oli maassa kansanperinne, salailu suuri ominaisuuksiinsa kaiken tarmonsa ja selviytyy mitä hirvittävimmistä tilanteista. klo 14.00 Aleksis Kivi -lavalla; to 23.10. Elämä kylässä on ruttoisen ankeata suaalisuuden roihu ja villiys on kirjailijalla jo Omonin miehet elävinä pelotteina. Maagisen maailman henkiä tarinassa tuu Kostjaan, jonka kanssa lopulta suuntaa kohti riittää. Irgan kieli on WSOY 2015, 326 s. karkean pilan jäljiltä irti leiTarinan liittymäkohta nyky-Vekattu. Historian väkovasta annetut mielettömät tavoitteet ovat mah- kivaltaisesta jatkumosta piirtyy pisteliäs ja kipidottomia saavuttaa. Kieli on ihmiselle immateriaalinen maksuväline, jolla lunastaa ja säilyttää paikkansa. Unohta- kyvyn säilyttää järkensä. Kirjailija sitoo suomanen. Eikä sovi unohtaa viimeiseen saakka laskelmoivuutta, eloonjäämisehtoa. Kieli . Kirjailija ei Irga päätyy Siperiaan Vorkutan vankileirille. Siperian leirillä rakkaus ja sukupuo- siksi, raa?an hillittömiksi, inhimillisen toivon ja lisuus saavat epätoivoisia ja tuhoisia piirteitä. maaginen onnenamuletti Katja Kettu. Tarinan liittymäkohta nykyVenäjään on rohkea ja miksei yllättävä. Aikajana on lähes seitsemänkymmentä Verna löytää marilaiskylästä kuolleen kansa- vuotta. Rakkauden kaipuu, himon ja halun ikuinen voima on henkilökohtainen, elämää rakentava ja ylläpitävä, mutta myös maailmoja tuhoava tekijä. Yöperhonen vie myös tärisevän jännityksen keinoin. Naiset ystävysLeirin tapahtumat ja käytännöt sekä yksittyvät, mutta leiri myrkyttää mieliä. Mos- syys ei ole tarinan juoksun este. toriallinen. Aikuinen Vova kertojaa aloittavat tarinan kaukana toisistaan, saa tuttuja piirteitä, toimintatapa tästä ajasta hymutta vähitellen osaset alkavat lähentyä toisiaan vinkin tutun luonteen, viittaus Iivana Julmaan, ja yhtymäkohdat löytyä. ?seivästäjään?, kuvaa kirkastamassa. Kaikesta sestään äärettömän voiman, käsittämättömän ja kaikilla oli Neuvostoliitossa pulaa. klo 18.00 hän puhumassa Aleksis Kivi -lavalla Kätilö-elokuvan tiimoilta. 24.10 hän keskustelee Eino Leino -lavalla yhdessä Ilkka Lehdonmäen kanssa otsikolla ?Kuulet kumman soiton . halun tavoitteluksi. Kirjailija sitoo suomalaisuuden tiiviisti venäläisen elämänmenon kohokohtaan. Naapurimaan valtionjohtaja Vovan tuntematon lapsuus alkaa seljetä. Tarinan teemoja ovat vallan ohella pelko sekä pahuuden olemus. Ofer Amir ELÄMÄNMENO 22.10.2015 11 Väkevä romaani, verevä kertoja Vuonna 1937 viisitoistavuotias hyve. Naapurimaan valtionjohtaja Vovan Katja Ketun uuden romaanin kaksi keskeistä tuntematon lapsuus alkaa seljetä. Sekvaivalloista. Irga kaivaa itmäntapaan ja poliittisiin käytäntöihin. Vuonna 2015 Lavran kylään Marinmaalle saapuu Verna, joka etsii isäänsä ja laisuuden tiiviisti venäläisen elämänmenon kotämän jäämistöä sekä omaa menneisyyttään. hokohtaan. Keremet Valosilmä on yhtä aikaa vahvuutensa turvin, mutta myös läheisen ystä- alisten jumala ja paholainen. vättären, marilaisen Elnan tuella. Kerrontateknisesti ja rakenteen osalta rajut käänteet tehostavat tarinan imukykyä, mutta painopisteet ovat kyllä muualla. Leirin hierarkia on pelottava, nöivä analyysi. Kertojia Irgan ja Vernan lisäksi ovat myös Elna irvikapitalismia, kaikkinainen hyväksikäyttö on yleistä ja hintalapuin varustettua. ja Vova
Myös mieli on sokkelo. 1971) Kuningas hallitsi Kreetaa. Ariadne liikkumalla sen maailmassa, mutta ei käytä sitä on hänen haastavin kirjansa tähän asti. Andre Brink, Ruth Rendell, James Salter, Gunter Grass, Veijo Meri ja Tomas Tranströmer sekä nuoremmasta päästä vielä vielä Henning Mankell. Näistä useimmat ovat olleet jo visassa mukana eivätkä ole julkaisseet seitsemällä eri vuosikymmenellä. Joko jumalalla ei ollut sanoja kessa hymyt / niin että vain hampaat jäävät, ir- tai hän ei viitsinyt puhua.? Yksittäisten säkeiden tasolla Ariadne on mesvistys, rivi.? Ariadne on kielellinen labyrintti, jota toistot tarillinen. Scott Fitzgerald ja 19-vuotias minäkertoja Pat ajavat vuonna 1929 autolla halki Ranskan maaseudun. Tarinan kirjoitti australialaissyntyinen, tämän vuoden helmikuussa 97-vuotiaana kuollut James Aldridge, joka debytoi 1940-luvun alussa ja julkaisi viimeisen teoksensa 2006. Runot eivät kokonaisuutena pysy yhtä pitävät koossa ja rytmittävät. / Huuhtoa vas- rallaan, lause, sivu. Ariadne liikkuu laajassa kaaressa. Kirjan voi käsittää yhtä hyvin auringon silmänisku, rovio / ihminen, nöyrä kertovan nykyhetkestä ja siihen liittyvästä paikverbi / sivustakatsoja kesken loisteliaan näytök- kansa etsimisen ja eksyksissä olemisen tunteesta. sen / palava laiva, jumalten kylkiä hipova?. Ariadne sisältää joitakin Susiluodon upeimpia Proosallisuutta ei ole kuitenkaan kokonaan runoja. jana parhaimmillaan, ja että hän on voimiensa Australia . Labyrinttiteemaa ehdiKreikkalaisen mytologian prinsessa tään käsittelemään monelta kantilta. Ariadnen jensa kanssa.? tunnelma on traagisen ylevä, mutta mukana on myös jonkin verran kauneutta: ?meren aukeaan Kansainvälisen tason runoutta ääriviivaan, niityn hitaasti laukeavaan valoon?. Ariadne on runokokoelmaksi melko pitkä, yli sadan sivun mittainen. Se on hal- suoraan. Scott Fitzgerald. Paula McLainin (s. 1965) kirjassa ?Nuoruutemme Pariisi. Mieleen tuli laatuluokan tekijä Andre Brink, joka on kirjoittanut 1960-luvulta 2000-luvulle. Myöhemmin härkä sulOtava 2015, s. Susiluoto on näiden julkaisujen pe- taisi hänet ulos labyrintista. Sen tappanut sankari Theseus lupasi kythera, Ariadnen maailmassa liikkuva iPad-runosovellus, joka rikkoo taiteen- mennä naimisiin Ariadnen kanssa, jos tämä autlajien rajoja. Sen kanssa tuulle. nämä maineikkaat kirjailijat sanailevat, mutta kirjailija on vielä vasta 50-vuotias.? Se oli kuulkaas siinä. Tulokset ovat taan, sanat / katosivat, katosivat hänen silmiensä kiehtovia: ?Heittää noppaa, kääntää päivänkierto, edessä, ensin kirjain kerrallaan, sitten sana / ker/ merenkeitto, silmänheitto, viti. 12 22.10.2015 ELÄMÄNMENO Muuttuva labyrintti Saila Susiluodon (s. Myöhemmin mies rusteella siirtynyt hedelmälliseen luomiskau- alkoi kuitenkin katua. Sen littua ekstaasia, joka vyöryy eteenpäin vastusta- teemat ovat ikiaikaisia, eivätkä ole sidottuja mimattomalla voimalla: ?olkoon juhla / tulkoon hinkään hetkeen. Yksi niistä Henning Mankellin Valkoinen naarasleijona, jonka tapahtumat sijoittuvat osaksi 1990-luvulla vapautuvaan Etelä-Afrikkaan, Andre Brinkin kotimaahan.? Siinä tuli kyllä mainituksi kaksikin tämä vuonna menehtynyttä kirjailijaa, mutta kumpikin vääriä. Espoolainen Pertti Vuorela osoittaa kansalaiskuntonsa vastaamalla, vaikka tietääkin olevansa väärässä. ?Viikatemies on tänä vuonna todella urakoinut iäkkäiden kirjailijoiden parissa. Saila Susiluoto on vähitellen hylännyt varhaistuotantonsa proosallisuuden ja siirtynyt runollisem- Susiluoto hyödyntää myytin mahdollisuuksia paan, monitulkintaisempaan ilmaisuun. Visakirjailija ei siis taida olla kukaan heistä. Sitaatissa juttelevat ilmeisesti Ernest Hemingway ja F. (rb) Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki kirjavisa@demokraatti.fi. 109 samaan aikaan ilmestyi Antijettiin labyrinttiin. Mutta että näin tuntematon tapaus... Irmeli ja Mauri Panhelainen ilmoittautuivat vetoisassa visatornissa raatavalle seremoniamestarille kertomalla, että ?täällä surffaillaan Välimerellä ja epävarmoilla nettiaalloilla.? ?Arvataan ja turvaudutaan vihjeiseen ?iäkäs, tunnettu kirjailija, joka kuoli tänä vuonna?. Manan majoille ovat menneet mm. Ariadne on hänen Saila Susiluoto: kolmas runokokoelmansa viiikävän tehtävän Ariadnen vasAriadne dessä vuodessa. Mituotteliaisuudella ei tunnu olenotauros-härän synnyttyä MiKirjat nos antoi siitä huolehtimisen van rajoja. - - Laivan kirjastosta löytyi tasan kolme suomenkielistä opusta. Niinpä Theseus jätti naiteen, joka vaikuttaa kiinnostavalta. sen yksin vieraalle saarelle. Tämä on yksi tarinan monista versioista. tehtävä. Sivuilla 54 ja 90 on hyvin kasassa, mutta vastaan tulee tasaisin väjopa kuvat labyrintistä. Visaromaani, joka lienee hänen ainoa suomennettu teoksensa, ilmestyi alunperin 1977. maanosan kokoinen valkoinen läiskä kirjavisakartalla? Myönnetään, että oli aika vaativa, hankala, jopa vaikea ellei peräti ?haasteellinen. Visatoimitus suosittelee. Oikeita vastauksia: 0. Palkinto kuitenkin Pertti Vuorelalle urheudesta ja siitä, että edes sitaatissa esiintyneet kirjailijat tulivat mainituksi. Kirjavisa Mutta kuka oli tämä mysteeriksi jäänyt kirjailija? Vuonna 1977 perustettu Love Kirjat varsin kunniakkaaseen julkaisukatalogiin kuului vuonna 1981 Matti Rossin suomentamana ilmestynyt ?Viimeinen silmäys?, jossa Hemingway, F. Kaikesta Ariadne oli kreikkalaisen mytologian prinsessa, näkee, että kokoelman tekijä alkaa olla kirjailijoka ei tullut toimeen isänsä Minoksen kanssa. Kirja on täynnä mieleenpainuvia kohtia, unohdettu, vaan Susiluoto pyrkii uusissa runois- jotka hakevat vertaistaan hiljattaisessa lyriikassa: saan törmäyttämään yleensä vastakkaisina pi- ?Kun pappi luki sanoja kultaselkäisestä kirjasdetyt lajityypit, runot ja proosan. Kirja on täynnä sokke- liajoin hienoja oivalluksia: ?Sillä tosipaikan tulloita, joiden sisään runojen puhuja eksyy ja joissa len jumala vaikenee, jättää ihmisen yksin sanoharhaillaan
Sattuneesta syystä hän ei tänä vuonna kuiten kaan ole uutuuskirjansa kanssa esiintymislavalla lauantaina, vaan jo tänään torstaina. Ja tällä uintireissulla oli parempi olla sukeltamatta.? Nuoren Voiman Liitto järjestämässä runo nonstopissa lavalle nousevat Esa Mäkijärvi, Harri Hertell, Riikka Palander, Markku Into ja Saila Susiluoto. Haastattelijana Ella Kanninen. Aino la 24.10 klo 15.00 Tietokirjaraadissa arvioidaan viisi ajankohtaista tieto kirjaa Levyraadista tutulla formaatilla. Raatilaisina kirjoja ruo tivat Sydänliiton pääsih teeri Tuija Brax (kuvassa) sekä toimitta jat Heikki Haapavaara, Holle Holopainen ja Anna-Stina Nykänen ja puhetta johtaa Ari Elo. Aino su 25.10. Toimittaja Yrjö Lautela, futismiehiä itsekin, haastattelee jalkapallokirjojen tekijöitä. Sibelius la 24.10. Koetin muistuttaa itselleni, että olin häntä isompi ja vahvempi ja vanhempi ja ettei minulla ollut hätää. klo 13.00 Vuoden taidekirjaksi 2015 valittussa teok sessa ?Minä & Sibelius . Saila Susiluodon ensimmäiset kirjat, Sii vekkäät ja hännäkkäät (2001) ja Huoneiden kirja (2003), tuntuvat siihen verrattuna keskinkertai silta. Susiluoto osoittaa osaavansa käsitellä Ariad nen kaltaista traagista naishahmoa. klo 12.30 Helsingin yliopiston entinen rehtori ja kansleri Ilkka Niiniluoto pohtii kirjassaan ?Hyvän elämän mahdollisuus. Vastaukset oheisiin osoitteisiin viimeistään 29.10. Haastattelijana on fi losofikollega Esa Saarinen. Aino la 24.10. ?Nooh... klassisen musiikin huippu nimet kertovat suhteestaan Sibeliukseen ja valottavat säveltäjämestarin musiikkia. klo 11.00 Astrid Lindgrenin rakastetuin lasten kirjasankari Peppi Pitkätossu täyt tää tänä vuonna 70 vuotta. Kuinka yhdysvaltalainen de mokratia eroaa omas tamme. jutellaan vaan vähän niistä hormoneista, joita sinä olet tuonut Suomen hiihtomaajoukkueelle pitkin vuosia?, hän pehmensi. Tuijotin miestä ilmeettömästi silmiin. kertoo maineikkaan kentän vaiheet. mennessä. Tiihosen monipuoli sesta urasta hänen kanssaan keskustelee kirjailijaliiton puheenjohtaja Jyrki Vainonen. Koonnut Rolf Bamberg. klo 10.30 Palkittu suomentaja ja venäläistä kirjal lisutta hyvin tunteva Martti Anhava sekä Suomen teatterielämän keskeinen vaikuttaja ja uudistaja Kalle Holmberg keskustelevat F. Seuraavaan listaan on koottu kymmenen kirjasessiota ohjelmakartan sivuteiltä eli hieman pää teemojen ja hittikirjailijoiden esiintymis ten katveesta. Sibelius-lava to 22.10. Mutta kuule, me ollaan kooärpeestä, ja Peter von Bagh sanoisi, että nyt on kyse vähän elämää suuremmasta elokuvasta.? Nahkatakkinen piti taidetauon, väänteli kaulaansa kuin olisi loukannut niskalihastaan taljaa vetäessään. Yhdelle palkinto. ??Me tiedetään, että sulla on suhteet ja suojelu Helsingin huumekytiltä. M. Kaltoin koh deltu Ariadne harhailee myyttisellä vieraalla saa rella, eikä osaa tuntea oloaan tyytyväiseksi. Kirjailijat Anja Snellman, Kaisa Haatanen, Paula Noronen ja Eveliina Talvitie keskustelevat hahmon vaikutuksesta tuo tantoonsa. Kir jasta keskustelemassa ovat sen toimittajista Anna Krohn ja Lasse Lehtinen sekä kir jan tekemiseen myös osallistunut oopperan expääjohtaja, pianisti Erkki Korhonen. Eino Leino -lava pe 23.10. Dostojevskista. Tar peekseen saatuaan hän päättää olla näkemättä: ?Ariadne, hän näki tarpeeksi / sokkeloiden pi meää missä paha kuiski korvaan / ja veri nousi ja nousi rannalle kuin odottamaton syy?. Kokoelma laajenee naiseuden kokonaisvaltai seksi kuvaukseksi, jossa syntymä, elämä ja kuo lema ovat kaikki yhtä vahvasti läsnä. klo 14.00 Yhdysvaltain liitto valtion perustami nen oli ainutlaatui sen poliittisen pro sessin tulos. klo 12.00 Onko meillä moraalisia velvollisuuksia eläimiä kohtaan. ELÄMÄNMENO 22.10.2015 13 10 Pekka Holmström sivuaskelta messuhulinassa tunnossa. Ne eivät yllä elinvoimaisuudessa Ari adnen tasolle. Vaikka Susiluodon teos on traaginen, sen lo pussa syttyvä lamppu valaa uskoa parempaan: ?niin ihminen keksii pyörän: aurinko ja pieni kivi vierivät samalla hetkellä / lopulta toivo, näky: // kun pimeä havahtuu, on myöhäistä, jokin lamppu on syttynyt jo?. Esa Mäkijärvi Saila Susiluoto esiintyy Helsingin kirjamessuilla NVL:n runosessiossa huomenna perjantaina klo 17.00. Tänään alkavien Helsingin kirjamessujen ohjelmatarjonta 15 lavalta neljän päivän aikana on niin runsas, että heikkopäistä ja valmistautumatonta hirvittää. Mukana suomentajat Liisa Kaski (?Eläinten älykkyydestä?) ja Janne Mattila (?Eläinten oikeudenkäynti?) sekä ?Eläimet yhteiskunnassa. Kesän korvalla päivänvalon nähnyt Antti Eerolan kirja ?Punapaidoista huuhkajiksi. Atik Ismailin (kuvassa) samoihin aikoihin ilmestynyt ?Ammattina jalkapallo? kertoo suomalaisfutaajien kokemuksista ulkomaisissa seuroissa. painavasti inhimillisiä perusasioita, kuten tahdon va pautta, viisauden olemusta ja oppimisen iloa. Töölön pal lokentän 100 vuotta. Kirja on myös läpileikkaus tunnetun filosofin ajattelusta. klo 17.00 Viikon sitaatti Helsingin tänään alkavien kirjamessujen erään perinteisen ohjelmakokonaisuuden eli Dekkarilauantain merkeissä tun nistettavaksi tulee lajityypin parissa varsin hyvin menesty nyt kirjailija. kirjan tekijöistä Antti Nylén ja Elisa Aaltola. Takauma su 25.10. 20 näkökulmaa sä veltäjämestariin. Susiluoto varioi teemoja vakuuttavasti: ?Nuku tyttö, seppel päässä, kivivuoteella / nuku kadulla, maan alla ja meren kosteissa saleissa / ja repaleseinäisissä huoneissa joiden läpi itku // meren paha silmä, hyvä silmä laivannokassa?. Välimerellisiin maisemiin uusimmissa kokoelmissaan mieltynyt Susiluoto on tehnyt toistaiseksi parhaan kirjansa. Juonta jina ovat Maaria Ylikangas ja Elina Tervonen. Kirjakahvila pe 23.10. klo 18.30 Erkki Alajan hiljat tain ilmestynyt teos ?Bollis . Ariadne on kansainvälisen tason ru noutta. Keskustelua johdattelee Kan sallisteatterin dramaturgi Eva Buchwald. Sibelius-lava to 22.10. Kysyttävässä rikosromaanissa pää henkilönä seikkailee vikkeläliikkeinen mies, joka ei kuiten kaan ole poliisin palveluksessa. Ketä etsitään, mitä teosta. Carmen (2010) ja Dogma (2012) kalpenevat Ariadnen rinnalla. Sama pätee moniin muihin hiljattaisiin runo teoksiin. klo 13.00 Palkitun runoilijan Ilpo Tiihosen en simmäinen teos Sar kunmäen palo ilmes tyi 40 vuotta sitten. Tämän jälkeen Tiiho nen on kirjoittanut yli kak sikymmentä teosta sekä lukuisia näytel miä ja kuunnelmia. Mikä on liittovaltion idea, ja mikä siitä tekee tavoiteltavan tai torjuttavan? Aiheesta keskustelevat kirjan kirjoittanut Ari Helo ja kansanedustaja Erkki Tuomioja. Aino pe 23.10. Mutta tiesin olevani katkeran keltaisessa kusessa. Mitä ne itse ajattelevat tästä kaikesta. kokoaa yksien kansien väliin Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen ottelut. Keskustelussa piirretään kaari ihmisen ja eläimen suhteesta antiikin Kreikasta arabien keskiajan kautta nyky yhteiskuntaan
Asioita tuodaan vaan esille painokkaasti ja mieleen jäävästi. Näytelmän alussa lahtelainen Johannes on viettämässä iltaa kavereidensa kanssa ennen armei- jaan lähtöään. Jouhevasti sujuu roolien vaihto, mil- Teatteri Lahden kaupunginteatteri, Eero-näyttämö Jonni Pantzar: Sankari Ohjaus Saana Lavaste. Vekarajärvi kutsuu nuorta miestä kahden päivän päästä. Johannes pohtii suhdettaan armeijaan, eikä hän ole edes ajatellut muuta vaihtoehtoa, siviilipalvelusta hän ei tiedä mitään eikä ole edes vaivautunut ottamaan selvää. Kun Johanneksen kaveri Mikke esittelee hänelle löytämänsä muistelmavihkot Yrjö Kallisesta ja tämän kohtalosta, Johannes ei voi olla miettimättä omaa päätöstään armeijaan menosta, kun osa kavereistakin vielä puhuu siviilipalvelun puolesta. Vauhti päällä Pantzarin Sankari haluaa herättää nuoret ja vanhemmatkin ajattelemaan omilla aivoillaan. Kallinen oli rauhan puolestapuhuja, joka ei pelännyt sanomisiaan vankilatuomiolla uhattunakaan. Kuolleita hetkiä ei ole, ja se sopii näytelmän henkeen, sillä siinä puhutaan nuorten nopealiikkeisellä kielellä ja mielellä. Näytelmän sisältö on yhtä vahvaa, ja myös ajankohtaista. Näytelmän suurimmaksi teemaksi nousee nimen mukaisesti sankaruus, ja mitä se on. Näytelmän ansioita on myös se, että se ei meuhkaa eikä julista. Se pohtii, olemmeko kaikki sankareita. Vaikka Pantzarin näytelmä on suunnattu nuorille, vanhempikin katsoja löytää siitä kiinnostavaa katsottavaa. 14 22.10.2015 ELÄMÄNMENO Paratiisi vai painajainen? Pakolaiskriisi ravistelee Eurooppaa sen pohjoisimpia kolkkia myöten kovemmin kuin mikään yhteiskunnallinen muutos sitten toisen maailmansodan, eivätkä poliittiset päättäjät ja viranomaiset ole kyenneet kaikkialla vastaamaan sotaa ja köyhyyttä paenneiden ihmisten suureen määrään ilman ongelmia. Silti monet asiantuntijoista pitävät nykyistä kansainvaellusta vasta alkusoittona sille, mitä ilmastonmuutos vielä tuo tullessaan elinkelpoisen maan hävitessä, koska itsekkäät valtiot eivät ole valinneet ymmärtää riittävien toimenpiteiden tarpeellisuutta. Cannesin elokuvajuhlien pääpalkinnolla aiemmin tänä vuonna tunnustettu Dheepan (2015) on kesällä käynnistyneen kiihtyvän muuttoliikkeen jälkeen vielä ajankohtaisempi elokuva kuin se konsanaan oli viime keväänä kansainvälisen ensi-iltansa aikoihin. Pakolaiskysymyksen yksilötasolle vievänä rankkana yhteiskuntadraamana se toki herättää kysymyksiä kapeasta tendenssielokuvasta, jonkalaisia Cannesin filmifestivaalilla tunnutaan usein suosivan. Se kulkee kahdessa eri aikatasossa, nykyisessä ja vuoden 1918 tapahtumissa, jossa seurataan Suomen historian kuuluisimman pasifistin Yrjö Kallisen vaiheita. Jari-Pekka Rautiainen Johanneksena, Aleksi Lavaste Mikkenä, Sirja Sauros Juliana ja Sanna Hyvärinen Sofiana ovat rooleissaan välittömiä ja luontevia, mutta henkilöhahmot jäävät turhan ohuiksi. Jonna Kuittisen lavastus, punainen tiiliseinä graffiteineen nyt historiaan jääneestä Hennalan varuskunnasta, on symbolinen, mutta myös vaikuttava ja ainakin lahtelaisille muistoja herättävä. Piristävää oli näytelmää varten tehty Sankariräppi, jonka sanoma on hyvinkin painavaa asiaa. Marja Welin Saana Hyvärinen, Aleksi Lavaste, Sirja Sauros (ylhäällä) ja Jari-Pekka Rautiainen näyttelevät läsnäolevasti Sankarinäytelmän monessa aikatasossa liikkuvia roolihahmoja.. Ironista on, että hänestä tuli puolustusministeri melkeinpä suoraan punavankileiriltä. Pantzar on onnistunut nitomaan kaksi eri ajanjaksoa yhtenäiseksi kudelmaksi, joka tuo esille monilta jo unohtunutta aatehistoriaamme. Ensimmäisen elokuvansa ranskalainen kuvasi vasta yli neljäkymmentävuotiaana. Hänen suuri läpimurtonsa tapahtui niinikään Cannesissa. Iltaa vietetään pussikaljaa juomalla ja viisaita puhuen. Elokuvan nimihenkilö Dheepan pyristelee pakoon menneisyyttä, joka saa uusia muotoja pariisilaisessa lähiössä. Pääkaupungin lähiö ei ole turistioppaiden kuvankaunis unelma vaan rikollisjengien ja maahanmuuttajien sytytysherkkä sulatusuuni, jossa on omat lakinsa. Olisiko nyt pasifismin aika? Puolitoistatuntia vahvaa latausta, nuorta energiaa ja intoa. Nuoren arabimiehen vankilavuosista kertova Profeetta (2009) on klassisuudessaan väkevä kuvaus ohjaajansa kärkiteemasta: sosiaalisen nousun mahdollisuudesta ja välttämättömyydestä maahanmuuttajan sammakkoperspektiivistä. Marginaalien elämää mieluusti kuvaava pariisilainen tunnetaan miehisestä, usein hiukan kli- Elokuva Dheepan Ohjaus: Jacques Audiard Pääosissa: Antonythasan Jesuthasan, Kalieaswari Srinivasan, Claudine Vinasithamby, Vincent Rottiers, Marc Zinga 2015, 109 minuuttia * * * * * Mestarillinen * * * * Erinomainen * * * Hyvä * * Ongelmallinen * Kehno Vieraalla maalla. Arvostetuimman taiteen on kuitenkin aina oltava paitsi ajankohtaista myös ajatonta. Tässä mielessä erittäin konkreettinen ja fyysinen Dheepan saattaa osoittautua rajalliseksi, vaikka se juuri tällä hetkellä osuukin maaliinsa. Marginaalien elämää Kuusikymppinen ohjaaja, toisen polven elokuvantekijä Jacques Audiard on nyt uransa huipulla. Rooleissa Jari-Pekka Rautiainen, Saana Hyvärinen, Aleksi Lavaste ja Sirja Sauros loin ollaan nykyajassa ja hetkessä taas historian hahmona. Lavastus ja puvut Jonna Kuittinen. Näytelmässä puhutaan valinnoista ja sankaruuden muodoista, mutta kaikkein tärkein viesti on, että ihminen tekee omat ratkaisunsa ajattelemalla itsenäisesti. Ohjaaja Saana Lavaste on panostanut siihen, että näyttämöllä on koko ajan menoa. Siinä hyvät lähtökohdat Lahden kaupunginteatterin Sankari-näytelmään, jonka on kirjoittanut Jonni Pantzar. Siten Kallinen, hänen kohtalonsa ja elämäntyönsä tuleevat lähemmäs nykynuoria. Neljän näyttelijän porukka selviää hienosti urakastaan
?Suomen joka oli ohjannut Millerin lä- Kauppamatpimurtonäytelmän Broad- kustajan wayn kantaesityksen vuonna kuolema?. 1949. Kommunistiksi määritellyltä Milleriltä vietiin passi, lätkäistiin sakot sekä pieni linnatuomiokin, ja hänen nimensä lisättiin siihen surullisen kuuluisaan HUAC:in mustaan listaan, jolla moni amerikkalaiskirjailija sai 1950-luvulla kärvistellä. Miller oli omalla tavallaan kertonut näkemyksensä tällaisesta isänmaallisuuden muodosta jo 1953 julkaisemassaan näytelmässä ?Tulikoe. Silti moni asia näyttää heidän silmissään entisen kotimaan raivoisaan sisällisotaan verrattuna lottovoitolta. Dheepan pääsee talonmieheksi, ?vaimo. ELÄMÄNMENO Kolumni Rolf Bamberg 22.10.2015 15 rolf.bamberg@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin kulttuuritoimittaja. seisistäkin näkökulmista ja väkivaltaisista ratkaisumalleista, joiden ohjaaja selittää kytkeytyvän elimellisesti hänen käsittelemiinsä aiheisiin. Selviytymiskamppailun ehdottomuudessa on sosiaalidarwinismia, jonka hän vie betoniympäristöjen rujoon realismiin tylyn toteavasti. Tyylin heikkoudet piirtyvät tapetille hänen edellisessä ohjauksessaan Luihin ja ytimiin (2012). Dheepanin nimihenkilö on entinen tamilisissi, joka tekeytyy hänelle tuntemattoman naisen mieheksi ja kouluikäisen tytön isäksi saadakseen heille kaikille turvapaikan Ranskasta. Ilmeisesti ja valitettavasti myös HUAC:in väki. Tulikokeesta ei tullut 1950-luvun ilmapiirissä ymmärrettävästi suurta hittiä, mutta ajan Viime lauantaina tuli Rane Aunimo Demokraatti Sodasta toiseen Pälyilevät tulokkaat edustavat ensin paikallisen luokkasysteemin pohjasakkaa. Oma lukunsa oli hänen Kansallisteatterin päänäyttämölle kirjoittamansa ja ohjaamansa ?talouspoliittinen revyy. (?The Crucible?, esitetty Suomessa myös nimellä ?Noitavaino?), joka käsitteli nimensä mukaisia Massachusettsin Salemissa vuonna 1692 pidettyä tunnettua noitaoikeudenkäyntiä. HUAC:in kuulusteluihin kylmän sodan eräässä vastenmielisessä näytelmässä. Arthur Miller ei totisesti sitä ollut ainakaan niiden vainoharhaisten yhdysvaltalaisviranomaisten silmissä, jotka kutsuivat hänet ?epäamerikkalaista toimintaa tutkivan komitean. ja ?Kutsumattomia vieraita?. Vastoinkäymisten edessä uusioperheen välit toisiinsa ja ympäristöönsä kokevat kolauksen. Viimeinen käänne edustaakin ohjaajan parhaiten hallitsemaa ilmaisutapaa mutta vaikuttaa silti enemmän kyynisen melodramaattiselta kädenjälkihuipennukselta kuin tarinan sisältä kumpuavalta perustellulta seuraukselta. Tarmo Valmela Aforismi aamupalaksi Kun kala ui verkkoon, se muuttuu saaliiksi. Samoin käy ihmiselle. saatossa sen arvo on noussut niin, että se on Millerin esitetyin näytelmä maailmalla. On vain murheellisen turhaa pohtia, millaista tekstiä Lundán olisi voinut saada irti tästä porvarihegemonian ja muukalaiskammoisuuden ilmapiiristä, Onneksi jäi Tarpeettomia ihmisiä . Elävä klassikko, josta on saatu koko ajan uusia näyttämötoteutuksia.. Näytelmän rivien välit osasi moni lukea. kuin Suomessa. Nimenomaan sellaisin, joissa yksinomaisena kärkenä ei ollut, että hän oli marilyn monroen viimeinen aviomies. Miller oli, ja on näytelmillään yhä, todella paljon enemmän. New Yorkin Harlemissa varttunut juutalaissiirtolaisten vesa ei monen amerikkalaisen papereissa olisi välttämättä se ensisijaisin vaihtoehto sodan jälkeisen ajan draamakirjallisuuden ehkä lahjomattomimmaksi ?Amerikan ääneksi?. Miller kertoi komitealle yksityiskohtaisesti vasemmistolaisista yhteyksistään, mutta ei painostettunakaan taipunut ilmiantamaan ketään muita. ?Ihmisiä hyvinvointivaltiossa?, joka teki mahdottomasta totta: nauratti ja viihdytti laman, pankkijärjestelmämme romahduksen ja devalvaatiokähmintöjen tematiikalla. Aivan liian varhain kuolleen Lundánin veroisia poliittisen draaman kirjoittajia ei ole Suomessa hänen jälkeensä juuri näkynyt. Eikä voi sanoa, etteikö aiheita olisi piisannut. ?Suomen Kauppamatkustajan kuolema?. Yalini saa siistin sisätyön ja valtavalta kuulostavan satojen eurojen korvauksen, tyttö löytää tiensä kouluun. Kotoutuminen sääntöjen rajamailla ei tunne minimipalkkaa tai kielen oppimista vaan sosiaalisten suhteiden ja tilanteiden vaistoamista. Mutta Audiard ei ole kaunosielu. Pääkaupungin lähiö ei ole turistioppaiden kuvankaunis unelma vaan rikollisjengien ja maahanmuuttajien sytytysherkkä sulatusuuni, jossa on omat lakinsa. Dheepania esittää oikea ex-soturi Sri Lankasta, kirjailijanakin sittemmin mainetta saanut antonythasan Jesuthasan. Millerin perintö kuluneeksi sata vuotta kirjailija arthur millerin syntymästä. Onneksi jäi Päinvastoin kuin esimerkiksi Tarpeettoelia Kazan muutama vuosi mia ihmisiä aiemmin . Toivottavasti Yhdysvalloissa muistettiin juhlistaa merkkipäivää asianmukaisin menoin. siis se sama mies, . Siis ohi jopa tuon Pulitzer-palkitun läpimurron, ?Kauppamatkustajan kuoleman?, joka on monesti kanonisoitu 1900-luvun merkittävimmäksi amerikkalaisdraamaksi. Kaupparatsu Willy Lomanin tragedia on maineensa ansainnut. Se on yhtäaikaa tinkimättömän tarkka psykologinen tutkielma yksilön hajoamisesta vastoinkäymisten edessä ja poliittinen draama, joka läpivalaisee armottomasti vapaan markkinatalouden riemukulussa kyydistä tippuvan kohtalon. Niin Kauppamatkustajan kuolema kuin Tulikoekin ovat pysyneet pelottavan ajankohtaisena kaikki nämä vuosikymmenet. Miksiköhän Suomen teattereissa niitä ei nyt ole ohjelmistossa? n n n ensi tiistaina tulee puolestaan kuluneeksi yhdeksän vuotta Reko lundánin kuolemasta. Häntä voisi hyvällä syyllä nimittää ?Suomen Arthur Milleriksi?, samalla tavalla tarkasti hän peilasi yksityisen ja yleisen suhteita sellaisissa poliittisissa yksilödraamoissaan kuin?Tarpeettomia ihmisiä. Vähänkin linjasta lipsuessaan jälki on heti latteampaa. Rikkaan lännen pudokkaat toisintavat taisteluita kärsineiden karvaita kokemuksia toisenlaisessa sodankäynnissä, eivätkä vasta asettuneet vieraat kykene väistämään sitä tälläkään kertaa. Oivaltavimmillaan Audiard väläyttää kummankin maailman Januksen kasvot, toisaalta ontuvimmillaan hylkää kokonaan rakentelemansa arkirealiteetit ja hidastaa kerronnan savupommien verhoilemaksi ja lähitaisteluiden kuumottamaksi painajaiseksi. Ranskassa tämä kaikki on lähtökohdiltaan varmasti ?todempaa
16 22.10.2015 ELÄMÄNMENO Turvapaikanhakijoista kiertää huhumylläkkä myös Saarijärvellä Todellisuus on toinen
You can?t come here like this, Kuosmanen korottaa aavistuksen ääntään, kun yksi asukkaista syöksyy huoneeseen kesken haastattelun. Asukkaiden kanssa on oltava tiukka, johdonmukainen ja ehdottoman tasapuolinen. Kaikki ovat turvapaikanhakijoita, mutta kaikki eivät ole turvapaikan tarvitsijoita. Hän on nähnyt myös aiemmissa kehitysyhteistyötehtävissään Nepalissa ja Turkissa avunannon hyvät ja huonot puolet. . Eteen tulee jatkuvasti uusia kysymyksiä, ja työntekijät ovat usein yhteydessä Maahanmuuttovirastoon ja toisiin vastaanottokeskuksiin. Paikalla käväisee niin poliisi kuin kaupunginjohtaja. Välillä hän vastaa puhelimeen työnhakijalle, selvittää asioita niin turvapaikanhakijoille kuin työntekijöille. Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen Poken ja Menninkäisen tiloissa sijaitseva yksikkö on ollut toiminnassa reilun kuukauden. Mies ei ole sinisilmäinen. Turvapaikanhakijat tulevat Suomeen joka tapauksessa. Kuosmasen mielestä hänen tehtävänsä ei ole erotella ihmisiä avuntarpeen perusteella. ELÄMÄNMENO 22.10.2015 17 Kuvat Virpi Kirves-Torvinen On perjantaipäivä. Tärkeintä on se, että hädässä olevat ihmiset saavat apua. . Olisi kaikkien etu, että prosessi olisi nopea, Kuosmanen kiteyttää. Rutiinit vasta muotoutumassa Kuosmanen yllättyy yhä uudestaan törmätessään turvapaikanhakijoihin liittyviin huhuihin. Ne todella elävät, mutta paikkansapitävyys on toinen seikka. Lounas jää taas kerran Kuosmaselta väliin. . Nuoret miehet pelaavat jalkapalloa hotelli Menninkäisen pihalla Saarijärvellä. Suomen punaisen ristin vastaanottokeskuksen johtaja Tomi Kuosmanen toivottaa tervetulleeksi. Muuten paikalliset ovat suhtautuneet uusiin tulokkaisiin hyvin. Lahjoituksiakin on tullut kiitettävästi. Ali Al-Mashhadani on erittäin huolissaan Irakissa asuvan perheensä puolesta.. Meidän tulee olla realistisia. Työntekijät pyrkivät opettamaan heille suomalaista tapaa kommunikoida ja selvittää asioita. Kaukana kyynisyydestä Kuosmasesta turvapaikkaa todella tarvitsevat eivät pidä itsestään ääntä. Vanhempi miesasukas tulee kysymään onkea päästäkseen kalastamaan. He ovat kiitollisia. Jos ihmismassat vyöryvät hallitsemattomasti kaduille, se vasta aiheuttaakin ongelmia, Kuosmanen tähdentää. Pitkä ura ei ole tehnyt hänestä kyynistä
Se ei ole kuitenkaan ollut kaikille mieleen. . Helpotus hänen kasvoillaan on suuri, kun vastaan myöntävästi. Käyn katsomassa Antti J. Yksikkö on majoittanut esimerkiksi päivän varoitusajalla viidenkymmenen hengen ryhmän Seinäjoelta, koska siellä hätämajoituskeskuksen putket olivat jäätyneet. Turvapaikanhakijat ovat kotoisin Irakista, Bangladeshista, Afganistanista, Syyriasta, Algeriasta ja Somaliasta. On kamalaa, kun perheeni on vaarassa enkä voi tehdä mitään, Al-Mashhadani sanoo syvä huoli kasvoillaan. Lehtiä haravoimassa Omar Alogaidi ja Thamer Alazawi kysyvät ohjaaja Marko Ikoselta, miten voisivat auttaa. Miehet lähtevät haravoimaan ja pudottamaan katolta lehtiä ja havuja. Hätä kuitenkin huutaa läpi vastaanottokeskuksen asukkaiden kertomuksista. Mikä merkitys huhuilla oikeastaan on. Turvapaikanhakijat ovat käyttäneet aktiivisesti myös paikan liikunta- ja kuntosalia. ?Turvapaikanhakijat tulevat Suomeen joka tapauksessa. Jos ihmismassat vyöryvät hallitsemattomasti kaduille, se vasta aiheuttaakin ongelmia.? Työpaikkoja ja tuloja Saarijärvelle Saarijärven vastaanottokeskuksessa on tällä hetkellä 210 turvapaikanhakijaa. Niitä olisi helppo levittää eteenpäin. Ovatko ne suojakuori ihmiselle, ettei tarvitsisi kohdata todellisuutta ja siihen liittyvää monimuotoisuutta. Kaikki me haluaisimme lopettaa Syyrian sodan tai torpedoida Isisin toiminnan. Minua turhauttaa jossittelu. Jokisen Kätilö-elokuvan seuraavana päivänä turvapaikanhakijoiden tapaamisen jälkeen. Kolmannen mukaan turvapaikanhakijat ajelevat taksilla mukanaan tukuittain käteistä. Kuosmanen on ollut itse mukana selvittämässä keskuksen asukkaisiin liittyviä väärinymmärryksiä. Neljä perhettä on sijoitettuna keskustaan. Myös terveysasiat ovat työllistäneet henkilökuntaa. He joutuvat vaihtamaan asuinpaikkaansa jatkuvasti, koska eivät ole turvassa. Turvapaikanhakijat ovat auttaneet myös huoneiden kunnostamisessa uusia tulokkaita varten. Huhujen suojakuoreen voi käpertyä Jo taksimatkalla Saarijärven vastaanottokeskukseen kuulen monta huhua turvapaikanhakijoista. Huhuilla voi myös vahvistaa omia ja toisten ennakkoluuloja. Ennakkoluulojen ruokkimisen sijaan olennaista on se, miten otamme vastaan turvapaikanhakijat ja annamme heille mahdollisuuden kotoutua. Suurin osa vastaanottokeskuksen asukkaista on nuoria miehiä. Tilaa riittää kolmellesadalle. 18 22.10.2015 ELÄMÄNMENO Saarijärvellä on liikkunut huhuja siitä, että turvapaikanhakijoita varten olisi hankittu kymmenittäin uusia uuneja. AlMashhadani soittaa vaimolleen, ja taustalta kuuluu lapsen itkua. . Turvapaikanhakijoiden joukossa on mat- ?Minua turhauttaa jossittelu. Kuvassa myös vastaava ohjaaja Elisa Kuosmanen. tön on saanut vastaanottokeskuksesta töitä tai mielekkään tavan auttaa vapaaehtoisena. Paluumatkalla vastaanottokeskuksesta matkakuitti lähtee tuulen ryöpsähtäessä lentoon käsilaukkuni taskusta. Vielä aikataulut ja päivän rutiinit hakevat paikkaansa. Asukkaiden henkilökohtaiset asiat ja uusien tulijoiden virta vievät vielä työntekijöiden aikaa ja energiaa. Raaka-aineiden hakeminen ja oman ruuan laitto on päivittäinen säännöllinen rutiini. Kaikki me haluaisimme lopettaa Syyrian sodan tai torpedoida Isisin toiminnan. Se ei ole kuitenkaan mahdollista.? kalla tai lähtömaassa pahoinpideltyjä ja kidutettuja henkilöitä. . Se ei ole kuitenkaan mahdollista, Kuosmanen sanoo. Tomi Kuosmanen muistuttaa, että vastaanottokeskus on työllistänyt kymmenkunta henkeä Saarijärvellä ja he etsivät parhaillaan lisää työntekijöitä. Mikään näistä kolmesta huhusta ei ole pitänyt sellaisenaan paikkaansa. Luokassa on siellä täällä vihkoja, pesuaineita, leluja ja piirustuspapereita. Tämä on hyvä paikka ja täällä on hyvää ruokaa, hän sanoo. Hänen vaimonsa ja kaksi lastaan asuvat yhä Irakissa. Moni työ- Kommentti Maher Alkori (vasemmalla), Mustafa Alnaani ja Anac Alani viihtyvät keittiössä. Toinen huhu kertoo asukkaiden pakottaneen paikallista ikääntynyttä kyyditsemään heidät keskustaan. Työntekijöiden ja vapaaehtoisten tarve on ilmeinen. Turvapaikanhakijoita ja työttömiä on turha asettaa vastakkain. Linja-autopysäkillä ollut turvapaikanhakija juoksee sen kiinni ja antaa minulle. Tänään koko porukka on opiskellut tunnin suomen kieltä. Vähän myöhemmin hän kysyy epävarman näköisenä, meneehän pysäkille tullut linja-auto varmasti Jyväskylään. Myöhemmin asukkaat tulevat hankkimaan myös raaka-aineensa itse. Se muistuttaa ihmisen hädän kauheuksien todellisuudesta myös Suomessa ja lähiympäristössä tapahtuneena. Virpi Kirves-Torvinen virpi kirves-torvinen @demokraatti.fi. He pyrkivät käyttämään mahdollisimman pitkälle paikallisia palveluita. Johtajalle hienoin hetki oli, kun he löysivät asukkaansa vaimon ja lapsen toisesta vastaanottokeskuksesta. Valtava huoli Ali Al-Mashhadani on Irakin Bagdadista, ja hän on työskennellyt armeijan leivissä. Heidän joukossaan on niin lukutaidottomia leipureita kuin koulutettuja opettajia. Jos olisin Irakissa mennyt ulos, olisin kuollut. Haluan tuoda perheeni tänne turvaan
Se on ajatuksena hyvä, mutta kuka ne pystyisi ratkaisemaan. Haluan olla Suomessa. Kuvassa myös Ali Al Tulbaw ja Tomi Kuosmanen.. He eivät ole lähteneet turhaan liikkeelle. ?Turvapaikanhakijoiden mukana Suomeen tulee lisää rikollisuutta ja väkivaltaa.? . Turvapaikanhakijoilla voi olla kännyköitä ja tabletteja, mutta se ei tarkoita sitä, etteivätkö he tarvitsisi turvapaikkaa. Irakissa sitä ei ole ollut kymmeneen vuoteen, Alazawi jatkaa. Omar Saddam Salah on koulutukseltaan historianopettajana. Ulkopuolelta on vaikea nähdä, miten asiat oikeasti ovat. Ahmed Radhi Rasool (oikealla) ja Kamiran Jamsheer tarjosivat leipomaansa naan-leipää auliisti muillekin. Turvapaikanhakijat ovat valmistelleet asuntolan tiloja uusia tulokkaita varten. Layth Algreere (oikealla) haluaisi saada pian henkilökortin. Laukaukset osuivat mutta eivät kuolettavasti. . Täällä on niin rauhallista ja ihmiset ovat hyviä, hän iloitsee. Salah haluaa tuoda myös poikansa ja vaimonsa turvaan Suomeen. Joillakin on tullut taukoa liikunnan harrastamisessa kotimaan levottomuuksien takia. Kolmannesta Ikonen arvioi jopa erittäin liikunnalliseksi. Ikonen on usein mukana asukkaiden tekemissä kunnostustöissä myös esimerkin vuoksi. . Suomi on antanut rauhan. Hän kertoo, etteivät työntekijät ehdi tarjoamaan läheskään riittävästi toimintaa asukkaille. Irakissa todellisuus on huomattavasti karumpi. . Toivon, että turvapaikanhakijoiden Suomeen tulosta päättävät ihmiset osaavat tehdä oikeita ratkaisuja. Asukkaat ovat loistavia ihmisiä. Irakissa Alazawi on työskennellyt kaupallisella alalla ja Alogaidi laskentatoimen tehtävissä. Välillä Alazawin matkapuhelimesta kuuluu rukouskutsun ääni. Tämä on täydellinen paikka. Miehet ovat kiitollisia kaikesta saamastaan avusta. Kummankaan perhe ei ole turvassa ja huoli on valtava. . Siksi he haluavatkin tiivistää yhteistyötä järjestöjen, seurakunnan ja vapaaehtoisten kanssa. . Elämä Irakissa oli helvettiä. Sunni- ja shiiamuslimit elävät yhdessä sopuisasti vastaanottokeskuksessa ja saattavat pelata yhdessä. Haluan tehdä Suomessa töitä, mitä tahansa, Salah sanoo. Urheilu yhdistää Äänekoskelainen ohjaaja Marko Ikonen on työskennellyt aiemmin urheiluvalmentajana. Hän yhdistää asukkaiden kanssa sujuvasti englannin, suomen ja elekielen. Ikonen pitää kaikkia talon turvapaikanhakijoita varsin hyväkuntoisina. Ainakaan täällä meillä Saarijärven vastaanottokeskuksessa kukaan ei ole sellaista ilmaissut. ELÄMÄNMENO Miehet ovat tyytyväisiä saamaansa vastaanottorahaan Suomessa. Hän ei halua palata enää kotimaahansa. . Kukaan ei ole valittanut. He ovat kiitollisia ja vähään tyytyväisiä. ?Ongelmat tulisi ratkaista turvapaikanhakijoiden kotimaassa.? . Se on ihan eri asia täällä, sunneihin kuuluva Alazawi selvittää. Turvapaikanhakijat voivat valita kolmesta neljään vaatetta viikossa lahjoitusten joukosta. Kontrolli on heidän vastuullaan. ?Turvapaikanhakijat eivät ole tyytyväisiä Suomessa saamaansa apuun.? . Hänet on yritetty ampua Irakissa kahdesti. Osalla voisi olla todella vaarallista kotimaassaan. Kaikki, jotka ovat lähteneet liikkeelle, ovat avun tarpeessa. Silmät ovat avautuneet vielä enemmän, ja minulla on lisääntynyt halu auttaa, hän kertoo. Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti, Saarijärvi ?Haluan opiskella, tehdä töitä ja antaa Suomelle takaisin sen, mitä se on antanut minulle.? Ohjaaja Marko Ikonen vastaa: ?Turvapaikanhakijat eivät ole aidosti avun tarpeessa.? . Toivottavaa on, että apua oikeasti tarvitsevat pääsevät lähtemään kotimaastaan. Thamer Alazawilta (vasemmalla), Marko Ikoselta ja Omar Alogaidilta käy yhteistyö sujuvasti. ?Turvapaikanhakijat voi lähettää huoletta takaisin kotimaahansa.? . En usko. Haluan opiskella, tehdä töitä ja antaa Suomelle takaisin sen, mitä se on antanut minulle, Alogaidi selvittää. . He ovat fiksuja, ja heillä on suomalaisille paljon annettavaa, Ikonen luonnehtii. 22.10.2015 19 Turvapaikanhakijat ovat pelanneet jo yhteisen jalkapallo-ottelun FCS Saarijärven kanssa. Ikosen mukaan työ vastaanottokeskuksessa vaatii ennen kaikkea joustavuutta. Haluan kiittää suomalaisia, että otitte meidät vastaan
Suomessa vastaava luku jää reippaasti alle kymmeneen. Lähellä Afganistanin rajaa sijaitseva Khyber Pakhtunkhwan maakunta kuuluu Pakistanin takapajuisimpiin alueisiin, jonka 2,2 miljoonasta asukkaasta vain 29 prosenttia osaa lukea. Asukkaista valtaosa elää syrjäisellä maaseudulla ja monet ovat huonosti perillä raskauteen liittyvistä ongelmista tai liian ujoja hakeutuakseen hoitoon, Ahmed sanoo. . Tuen turvin olemme päässeet jo kahdesti tarkastukseen. Sain kaksi vuotta sitten pojan, ja kotisynnytykseen liittyi paljon ongelmia. Vain puolet alueen naisista saa hoitoa raskausaikana ja 25 prosenttia synnytyksen jälkeen, Ahmed sanoo. Pakistan ?? Valtio Etelä-Aasiassa ?? Asukkaita 182 miljoonaa ?? Ei mieslääkärille Vanhoillisessa Khyber Pakhtunkhwassa hoitoon hakeutumista jarruttaa myös pula naislääkäreistä ja -hoitajista. Maassa menehtyy keskimäärin 276 synnyttäjää 100 000:sta, kertoo Maailman terveysjärjestön WHO:n edustaja Kashif Ahmed. Valtion rahallinen tuki on lisännyt naisten käyntejä äitiyshuollon vastaanotolla 50 prosenttia. Tieto leviää kylissä Sana leviää kylissä, kun naiset kertovat naapureilleen ja sukulaisilleen ilmaisesta hoidosta ja matkarahoista. Raskaana oleva 20-vuotias Jehan Bibi tuli ultraäänitutkimukseen kuultuaan tukirahasta naapuriltaan. . Tilannetta yritetään korjata maksamalla syrjäseudun perheille korvausta, jonka turvin odottavat äidit pääsevät terveystarkastuksiin.. 20 22.10.2015 ELÄMÄNMENO Sharif Ahmed pystyi uuden korvauksen ansiosta tuomaan vaimonsa sairaalaan Äitiyshuolto kohenee Pakistanissa Pakistanin pohjoinen rajamaakunta vähentää lapsikuolleisuutta maksamalla odottaville äideille korvausta sairaalakäynneistä. Tilanteen korjaamiseksi maaseudun terveyskeskuksiin on pestattu 500 naispuolista työntekijää, kertoo maakunnan terveystointa johtava tohtori Pervez Kamal. Hänen mukaansa tuhansia naistyöntekijöitä on lisäksi lähetetty kyliin huolehtimaan rokotuksista ja odottavien äitien terveystarkastuk- ?? ?? ?? Uskonnot: 96 prosenttia muslimeja, loput pääosin hinduja ja kristittyjä Kansallisen köyhyysrajan alla 22 prosenttia Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 55 prosenttia Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 146/187 Lähde: YK ?Perheeni ei päästäisi minua mieslääkärin tutkittavaksi, mutta kaikki ovat tyytyväisiä, kun pääsen naisten hoidettavaksi.? sista. Perheeni ei päästäisi minua mieslääkärin tutkittavaksi, mutta kaikki ovat tyytyväisiä, kun pääsen naisten hoidettavaksi, Bibi jatkaa. Ashfaq Yusufzai IPS, Peshawar, Pakistan IPS / Zofeen Ebrahim Pakistanin äitikuolleisuus kuuluu maailman korkeimpiin. Raha menee matkakuluihin, Ahmed kertoo. Puolet vailla neuvolapalveluja Pakistanin äitikuolleisuus on korkea. Silloin minulla ei ollut rahaa mennä lääkäriin, mutta nyt valtion tuki mahdollistaa hoidot ja matkat, hän sanoo. . Vaimoni sai kaksi vuotta sitten keskenmenon, koska meillä ei ollut varaa käydä testeissä. Tietoa parantuneista terveydenhoitomahdollisuuksista on levitetty radio- ja televisiokampanjoilla. Kampanja on tuottanut tulosta, vakuuttaa Mardanin aluesairaalan gynekologi Shamin Akhtar. . Vajaan 50 euron maksimisumman pitäisi riittää kolmeen käyntiin ennen synnytystä ja kahteen sen jälkeen. Satunnaisilla päivätöillä perhettään elättävä Sharif Ahmed iloitsee korvauksesta, jonka turvin hän on tuonut vaimonsa sairaalaan lähellä Khyber Pakhtunkhwan maakunnan pääkaupunkia Peshawaria.
Käytännössä urakka pitää saada nopeasti läpi, mutta seuraavaa ei ole vielä tiedossa. Suuret määrät hiilipitoista 22.10.2015 21 Martin Poole Ekovinkki puutarhajätettä kannattaa jättää kompostorin ulkopuolelle ja panostaa typpipitoiseen talousjätteeseen. Lisäksi teoksessa nostetaan esille useita vahvoja persoonia. Töitä riittää, mutta... Metallialan tämänhetkisen tilanteen oman työpaikkansa luottamusmiehenäkin toimiva Jaakkola näkee kaksijakoisena. . Jäätynyt kyllä myös sulaa! Innokkaimmat voivat nopeuttaa sulamista kuumalla vedellä täytetyillä kanistereilla, mutta lopusta pitää huolen kevätaurinko Anu Syrjänen Turun Ekotori Lumisina talvina kannattaa hyödyntää luonnon omaa lämpöeristettä ja kerätä lumesta lämmittävä kerros kompostorin ympärille. Oulun metallityöväen osasto 56 julkaisi historiikin . Kuivike on hyvä pitää sateilta suojassa, jotta se säilyy käyttökelpoisena läpi talven. Useissa kompostimalleissa on säädettävä ilmanvaihtoventtiili, jonka voi syksyllä säätää talviasentoon. Ennen syyskylmiä maatuneemmat osat siirretään jälkikompostoitumaan, jotta talviaikaa ei tarvitse toivottaa tervetulleeksi aivan tyhjällä säiliöllä. Ei voida sanoa, että töitä olisi tarjolla vaikka puoli vuotta eteenpäin. Jaakkola toivoo kuitenkin Pyhäjoen ydinvoimalatyömaan kohentavan alueen työllisyyttä. Yhdistyksen historia on nyt kaikkien luettavissa, mutta ammattiyhdistystoiminnan tulevaisuus mietityttää. . ARKI Komposti syyskuntoon Kunnon huollolla hyvä komposti palvelee ympäri vuoden. Tärkeimmät tekijät talvellakin palvelevassa kompostissa ovat riittävät lämpöeristeet ja sopiva määrä biojätettä. Talvisen kompostorin paras lämmönlähde on käynnissä pysyvä maatumisprosessi. Erityiset kompostinherätteet on suunniteltu nopeuttamaan talven kohmettamaa maatumista, mutta saman asian ajavat muun muassa kanankakkarakeet. Kyseessä ei ole katastrofi, vaikka komposti kaikista varotoimenpiteistä huolimatta pääsisikin jäätymään. Yli kahdeksansadan jäsenen osasto julkaisi juuri 110-vuotishistoriikkinsa. Jaakkola sanoo Timo Sandbergin kirjoittaman historiikin Aktiivinen osasto on osallistunut kaikkiin mahdollisiin työtaiste luihin. olevan mielenkiintoista luettavaa, koska aktiivinen osasto on osallistunut aina muun muassa kaikkiin mahdollisiin työtaisteluihin. Hallitus menee tällä hetkellä työnantajien toiveiden mukaan. Ei siinä työntekijää kuunnella. Eikä hallituksella ole edes selvää kuviota. Saa nähdä, miten uusi iso keskusjärjestö vaikuttaisi. Se vain määrää, ja seuraavana päivänä päätökset pyörretään, sanoo Tapio Jaakkola vakavana. Jaakkola kuuluu Oulun metallityöväen ammattiosasto 56:een, joka on yksi Metalliliiton vanhimmista osastoista. Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Toisaaltahan isolla on valtaa. Mutta toisaalta se, miten sitten otetaan paikalliset työt huomioon. . Lumisina talvina kannattaa hyödyntää luonnon omaa lämpöeristettä ja kerätä lumesta lämmittävä kerros kompostorin ympärille. Lämmön lisäksi komposti tarvitsee riittävästi myös typpeä. Se on kuin ketjukirje. Töitä riittää ainakin Oulun seudulla, jossa rakennetaan paljon, mutta urakat ovat pienentyneet. Pienyrittäjille, eli muutaman hengen työryhmille, riittää töitä, mutta isot konepajat joutuvat kilpailemaan. Tapio Jaakkola sanoo, että metallialan tämänhetkinen tilanne on kaksijakoinen. . Ylin pää ei paljon yksin tee, mutta pienet osastot pystyvät haarautuessaan toimimaan omalla sektorillaan hyvin, Jaakkola kuvailee. Sanna Husa
Kokous on avoin jäsenille. Uusi lehti vuoden alusta. Sarjakuvat B.Virtanen - Urja Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Liity sinäkin SAK:n Uusi lehti vuoden alusta. ammattiliiton jäseneksi! Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. Osanottajien teemanmukaisen avauspuheenvuoUusi lehti vuoden alusta. ron jälkeen keskustelua, johon myös yleisö voi mahdollisuuksien mukaan osallistua. 2 x 15 . Keskustelijat ovat: Tarja Arkio, Akavan asiantuntija, Heidi Nieminen, PAU:n puheenjohtaja, Tytti Tuppurainen, kansanedustaja, suuren valiokunnan toinen varapuheenjohtaja ja maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Sos. dem. eduskuntaryhmästä, Paavali POHJANMAA . Illan aiheena: ?Onko SDP työväenluokan perinnekerho vai onko sillä tarjottavaa myös toimihenkilöille ja silpputyön tekijöille?. Ääni- oikeuden pidättämisen vuoksi KHO katsoi, että pojantytär ei ole jatkamassa yritystoimintaa perintö- ja lahjaverolain huojennussäännöksen tarkoittamalla tavalla. Hallinto-oikeus totesi aiemmassa päätöksessään, että lahjoitus liittyi sukupolvenvaihdokseen ja perintö- ja lahjaveron huojennussäännöstä voidaan soveltaa. Hallinto-oikeus huomioi päätöksessään sen, että lahjansaaja työskenteli yhtiön palveluksessa ja osallistui hallitustyöskentelyyn. Hallinto-oikeuden päätöksestä valitti veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö. 2 x 10 2 x 20 2x Uusi lehti vuoden alusta. Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi STT Uusi lehti vuoden alusta. Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 2 x 100 Tutustu KSR:n upeisiin apurahatarinoihin, lahjoittajien ajatuksiin ja säätiön rahastoihin. Nouda tai tilaa KSR:n esite maksutta kotiisi - tai useampi tilaisuuksissanne jaettavaksi. l Säästöpankinranta 2 A 8 krs., Helsinki puh. krs, 33100 Tampere JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 03 252 0111, avoinna 8.00?15.30 Uusi lehti vuoden alusta. sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Viikkolehti ja www.sahkoliitto.fi » www.facebook.com/Sahkoliittonetti:»demokraatti.fi Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry nen ensin Ihmi Rautatienkatu 10, 6. Vaasan Sosialidemokraatit KuuUusiry. lehti vuoden alusta. kausi- ja johtokunnan kokous ma 26.10 klo 18 D.piste Pitkäkatu 50. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20?12.00 ja 13.00?16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 2 x 50 » www.metalliliitto.fi Ihminen sin n e Rautatienkatu 10, 7. klo 17?19 Ravintola Juttutuvan pääsalissa, Säästopankinranta 6. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Ay-väen Sosialidemokraatit ry järjestää Keskustelutilaisuuden Juttua tuvalla IV ti 27.10. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 010 770 3620 Yhdessä » www.jhl.fi Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja olemme enemmän netti: demokraatti.fi 2x. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi » www.sak.fi/alueet Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Sähköalojen ammattiliitto ry Vasen suora 2x Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. HELSINKI Uusi lehti vuoden alusta. Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Kukkonen, yhteiskuntasuhteiden asiantuntija PRO-ammattiliitosta.Keskustelun juontaa nykyisin Rud Pedersen Public Affairs Companyn palkkalistoilla työskentelevä, Managing Director Esa Suominen. Näin linjaa korkein hallinto-oikeus vuosikirjapäätöksessään. Ennakkoratkaisua pyysi perheyhtiötä omistava henkilö, joka haluaa lahjoittaa 10 osaketta pojantyttärelleen. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Länsi-Suomen Uusi lehti vuoden alusta. toiminta-alue/ Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Tampereen toimipiste 2 x 45 2 x 30 Rautatienkatu 10, 7. 22 22.10.2015 ARKI Teatterit KHO: Äänivallan pidättäminen rapsauttaa verot osakelahjoituksesta Perheyhtiön osakkeiden lahjoittaja ei voi pitää osakkeiden äänivaltaa itsellään ilman, että saaja menettää perintö- ja lahjaverolain huojennuksen. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi » www.akt.fi Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja Metallityöväen liitto netti: demokraatti.fi Pirun hyvä Sarvilla ja hampailla Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh
00.05 Yöradio. 12.00 Uutiset ja sää. O: AJ Annila. 23.20 Fresh Meat (16) 7/8. 00.00 Uutiset ja sää. 14.03 Ajantasa. 02.02 Yöradio. So- 13.35 Suomen kaunein koti Arkkitein piirustuslaudalta. 14.30 14.35 15.00 15.25 Mitä tänään syötäisiin? Peter uutisvirrassa Vauvaonnea Häät. Moderni perhe Unelmien kentät. 15.55 Salatut elämät (7) Rällällää, Marianna. 16.25 Yökylässä Maria Veitola 5/10. Tauti leviää maailmalla hälyttävää vauhtia, sen toteaminen ei kuitenkaan ole helppoa. 20.00 Prisma Studio Tänään on Paluu tulevaisuuteen -päivä! Miten aikamatkustus oikein tapahtuu. 02.00 JFK: Kadonnut luoti 03.00 Vinnie Jones: Kovaa menoa Venäjällä 04.00?05.59 Sky News SUB 10.00?11.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Unelmien koti 15.00 Jamie Oliverin etniset herkut 16.00 Ruotsin surkein kuski 17.00 Walker, Teksasista (12) 18.00 Myytinmurtajat 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Simpsonit (12) 19.30 Kolme miestä ja tyttö 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Ikuisesti nuori 22.00 Antti Holma Show 23.00 Catfish . 21.50 Merisää. Loppu. 03.15 Pyöreä pöytä. 18.00 Uutiset. Etiopia ? Noin viikon uutiset Uutiset Urheiluruutu Sauna (16) Vuosi 1595. Heather kannustaa Kingsleyä toteuttamaan bändiunelmansa. 2/6. Peltola. 20.30 20.55 21.05 22.00 Uutiset Urheiluruutu A-studio: Talk Ulkolinja: Dnestr . Ystävyys voi syntyä yhtäkkiä, mutta joskus sen kehittyminen voi kestää kauan. Ruokaa rakkaudella 10.25 Farmi 10.55 Fashion Star 11.50 Lauran matkakuvia: Tukholma 12.15 Koirakuiskaaja 13.00 Sinkkuillallinen 14.00 Koirakuiskaaja 15.00 MasterChef VIP 16.00 Kaisa ja luksuskodit 17.00 Sinkkuillallinen 18.00 Kaksi julkkista ja yet häät UK 19.00 Lätkävaimot 20.00 Kaisa ja luksuskodit 21.00 Unelmien poikamies 23.00 Loop ja Me Naiset esittää: Olisinpa tiennyt 23.30 Sinkkulaiva USA (7) 00.30?01.30 Sinkkuillallinen AVA 09.30 Haylien keittiössä 10.00?10.55 Trinny & Susannah Skandinaviassa 11.55 Lääkärit 12.50 Jamie Oliverin säästöateriat 13.50 Makuja ja elämää 14.05 OC:n täydelliset naiset 15.05 Trinny & Susannah Skandinaviassa 16.00 Beverly Hills, 90210 (7) 17.00 Lemmen viemää 18.00 Grand Designs?unelmaasunnot 19.00 Dieetit vaihtoon! 20.00 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Helmiä ja sikoja (12) 23.20 OC:n täydelliset naiset 00.20?01.30 Vaimot vaihtoon USA YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus. 03.45 Yöradio. 04.00 Uutiset ja sää. Tuolloin syntyivät Star Trek ja Hämärän rajamailla. 07.25 SVT:n ohjelmaa 11.30 Kuka maksaa? 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Arman ja viimeinen ristiretki (7) 7/8. Legendaarisimmat tyypit ja iskulauseet samassa paketissa, ja kaupan päälle unohdettuja helmiä arkistojen uumenista. 16.55 Kysy Laralta (7) Gabrielin Taistelu vallasta. 14.50 Suomen paras leipomo 3/9. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. 17.20 Maakuntaradio. Toimittajamme Regina Rask tutkii karjalaisten ja kainuulaisten eroja. 15.00 Uutiset. Reportteri Totti Toivonen matkaa Kuopioon. 19.00 UMOn Nenäpäiväkonsertti Juicen kappaleet saavat uuden elämän Jonna Tervomaan, Anna Puun, Aino Vennan, Jimi Tenorin, Jarkko Martikaisen ja Palefacen tulkitsemina. maailman pienin filosofi (7) Ystävyys. 14.00 Uutiset. 01.02 Yöradio . ARKI TV?ja radio-ohjelmat Torstai 22.10.2015 MTV3 YLE TEEMA MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55. fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale 11.10?12.05 Lääkärit 17.00 Historia: Suursodan päiväkirjat 8/8. 10.03 Ajantasa. 18.20 Radioteatteri esittää. Ohjaaja: Richard Donner, USA 1997. Pääosissa: Mel Gibson, Julia Roberts, Patrick Stewart, Cylk Cozart, Steve Kahan, Terry Alexander. 01.20?02.20 Americans (7) Kuumat paikat. NELONEN homofobia osuu omaan nilkkaan, ja japanilaisen skeittaajalupauksen pinna alkaa kiristyä. 01.30 Yle FOLK 03.10?04.00 Uutisikkuna levittämä borrelioosi aiheuttaa kasvohermohalvauksia, lihaskipuja ja aivokalvontuleuksia. 22.55 Kuuluttajan vieras: Yle Uutisten tuottaja Jaana Kanninen. 11.00 Valkoista valoa: Talous puurokattilassa 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Erikoisvalmisteiset lasit lupaavat helpottaa aikaeroväsymystä. 21.03 Päivä tunnissa. Kesäkuinen Gotlanti kutsuu varhaissadon ääreen. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Obs debatt 20.30 Ruotsalaisia salaisuuksia Yllättävä kalapaikka. 20.45 Oddasat 21.00 Efter Nio 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Dok: Särkyneitä sydämiä New Yorkissa Mitä aivoissa tapahtuu, kun ihminen potee sydänsurua. Kuvassa Edvard Snowden. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Presidentin tekijöiden piilotilit 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murha paratiisissa (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Keski-Suomi 11.40 Uutiset ItäSuomi 11.47 Uutiset Pohjanmaa 11.54 Uutiset Pohjois-Suomi 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 22.10. 06.53 Popi Kissa 07.04 Me Peltiset 07.10 Franklin ja ystävät 07.21 Samu ja Salla 07.36 Pipsa Possu 07.41 Lauri kilpa-auto 07.54 Ryhmä Hau 08.18 Viidakkokirja (7) 08.29 Kanikenttä (7) 08.41 Pok ja Mok (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontomatkalla Australiassa 10.30 Nuoren prostituoidun päiväkirja 11.30 Annen espanjalaisherkut 12.01 Oddasat 12.20 Murdochin murhamysteerit (12) Katkeraa lääkettä. 13.10 Kaasua, komisario Palmu (7) (Suomi 1961) Mika Waltarin romaaniin ?Kuka murhasi rouva Skrofin?? perustuva dekkarielokuva. O: Matti Kassila. N: Joel Rinne, Matti Ranin, Leo Jokela, Pentti Siimes, Elina Salo, Risto Mäkelä. 14.45 Ruotsin salaiset huoneet Tuna Hästbergin kylän kaivos. 15.00 15.05 15.10 15.15 Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti (Riksdagens frågestund). Suora lähetys eduskunnasta. 16.55 16.57 17.00 17.04 17.07 Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Uutiset Uutiset alueeltasi Murha paratiisissa (12) 4/8. 07.50 Merisää. deittihuijarit 00.00 Zoo (12) 01.00 Bones (16) 02.00?02.30 Lainvalvojat (7) TV5 06.15 Nanny 06.45 Nanny 07.15 Akvaariomestarit 08.10?09.05 Lasten eläinmaailma: Amerikan suloisimmat lemmikit 12.05 Akvaariomestarit 13.00 Goldbergit 13.30 Hulluna sinuun 14.00 70?s show (7) 14.30 70?s show (7) 15.00 Tappavat suhteet (12) 16.00 Nanny 16.30 Nanny 17.00 Hulluna sinuun 17.30 Goldbergit 18.00 70?s show (7) 18.30 70?s show (7) 19.00 Hullut häävideot 20.00 Maailman hauskimmat kotivideot 21.00 Hittikärpänen 22.00 Elokuva: Man of the House - Kaikkien aikojen kyttäyskeikka (12) 23.55 Konttori 00.25 Seinfeld 00.55 Seinfeld 01.25 Miesten juttuja (7) 01.50 Tervetuloa perheeseen (7) 02.20 Hullut häävideot 03.15 5D: Ammattina miesstrippari (16) 04.10 Las Vegas (7) 04.55 - 05.46 Tappavat suhteet (12) JIM 11.20 Anthony Bourdain minilomalla 12.15 Pomo piilossa 13.10 Hell?s Kitchen 14.05 Top Chef 15.05 Kuuluisat kuppilat 15.35 Leijonan luola USA 16.35 Hurja remontti 17.35 Hell?s Kitchen 18.30 Leijonan luola USA 19.30 Poliisit (7) 20.00 Poliisit (7) 20.30 Panttilainaamon autospesialistit (7) 21.00 Martina ja hengenpelastajat 22.00 Talent UK 23.55 Muinaiset avaruusoliot (12) 00.55 Leijonan luola USA 01.55 Arktiset vedet 02.25?03.20 Mestariampuja LIV 09.00 Hurja remontti 09.55 Sikke . Aviovaimo tunnustaa surmanneensa miehensä, mutta ruumista ei löydy mistään. 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän Maakuntaviikko: Itä-Suomi. 12.45 Merisää. Peltola 17.00 Uutiset 17.06 Päivä tunnissa 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.30 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.03 Päivä tunnissa 00.00 Arkisto: Formulasankareita 02.00 Arkisto: Eurooppalaista hyvinvointia 04.00?06.00 Arkisto: Piilaaksoja. Tshernobyl. 20.58 Keno 21.00 Under the Dome (12) Murtumispiste. 22.00 Kauppaneuvos Jethro (7) Isä-poika -laatuaikaa.... 23.00 SM-Liiga: Illan Parhaat SM-liigan huippuhetket, taustat ja viikottaiset puheenaiheet. 23.05 Poliisit (7) Kuopio. 23.35 Poliisit (7) Helsinki. 00.05 Poliisit (7) Hämeenlinna. 00.35 Poliisit (7) Vantaa. 01.05 Criminal Minds (12) Gabby. 02.05 Kanadan rajalla. 03.00 Uutiset. 07.12 Maakuntaradio. 07.00 Uutiset ja sää. 21.55 Suomi tänään. Teuvo Hakkarainen. 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat Viilen- CITIZENFOUR Yle Teema klo 21.00 tynyt aviovuode. Laura Poitrasin Oscar-palkittu, Edward Snowdenin paljastuksiin perustuva havahduttava dokumentti näyttää miten Yhdysvaltain salainen palvelu NSA vakoilee kansalaisten puhelin-, sähköposti- ja internet-liikennettä. 21.00 Uutiset. 13.03 Maakuntaradio. 23.03 Yöradio. 02.00 Uutiset. Suomen parasta leipomoa metsästetään Pohjanmaalla. 15.45 Frasier. 18.03 Suomi tänään. 18.50 Merisää. Heikki Meriläinen: Pietolan tytöt, osa 65. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus. 23.00 Uutiset. Tosiystävä on joka tapauksessa aina tukena eikä petä koskaan. 17.25 Lasso Populaarikulttuuri kuhisee psykopaatteja, joista lähes kaikki ovat sarjamurhaajia. Ihmiset ovat aina tuijottaneet tähtiä pelonsekaisin mielin, ja tv-katsojien uteliaisuutta alettiin 1960-luvulla ruokkia uusilla sarjoilla. 21.40 Urheiluradio. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. 12.55 Suomi tänään. 13.00 Uutiset. Raha. 20.50 Justimus esittää: Fuck the Police (7) 7/8. 07.53 Maakuntaradio. Richard Ayoade kokeilee erilaisia matkailijoille suunnattuja keksintöjä. 09.05 Urheiluradio. Ja anteeksiantoa etsivät veljekset astuvat sisään... 09.10 Sää. 11.00 Uutiset. 11.03 Maakuntaradio. 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus. Vieraana nuoruutensa Joensuussa viettänyt rock-legenda Ismo Alanko. Löyhkäävä rakkaus. 16.15 Kaverille ei jätetä (12) 5/10. Uutiset ja sää 12.10 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 M-studio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Elämää suuremmat elokuvat: E.T. N: Ville Virtanen, Tommi Eronen. Jyrki ja 21.25 21.50 21.55 22.00 ta päättyy, mutta millainen maailma voittajia ja häviäjiä odottaa. Sossut. 03.02 Yöradio. 18.55 Suomi tänään. 20.35 Suomi tänään. artistitunti. Minkälaisen viestin lähettäisit avaruusolennoille? 20.30 Vempainmies 4/6. 16.15 Urheiluradio. 07.10 Urheiluradio. Suon 18.00 Television uranuurtajat 07.00 Pound Puppies 07.25 Lego Legends of Chima (7) 07.50 Suomen paras leipomo 08.50 Neljät häät Amerikassa 09.50 Hauskat eläinvideot 09.55?10.50 MasterChef Suomi 19.30 Kioski: Marjan vallassa 20.00 Karl Pilkington: Elämän tarkoitus 4/5. 04.55?05.00 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Uutiset 06.05 Yle Puhe esittää 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.25 Alivaltiosihteeri 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 16.00 Uutiset 16.03 Mikko ??Peltsi?. Tieteissarjat. Tulevaisuudessa lääkkeet voivat kasvaa pelloilla. 01.00 Uutiset ja sää. Ben elvistelee isälleen selviämistaidoillaan talvisissa leiriolosuhteissa. 14.30 Marja Hintikka Live 2/10. Lapset pilaavat seksielämän. 15.20 Kerrostaloelämää (7) Ydinperheitä, uusioperheitä, villejä teinejä, huonosti käyttäytyviä lapsia, kovaäänisiä opiskelijoita ja juoruilevia eläkeläisiä. 15.30 Yle FOLK 16.00 Paluumuuttajat Kesäloma tarkoittaa entistä enemmän työtä. 16.30 Uusi päivä Kiusauksia. 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) Ammatti-ihmiset. 19.00 Paluumuuttajat Loppuja ja uusia alkuja. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale Uhkarohkea uhkavaatimus. 18.30 Emmerdale Hermoilua häiden alla. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) Soppa irti, Janne Haukkala!. 20.05 Kädettömät kokit 6/10. Mikael Jungner. 21.00 Antti Holma Show 6/8. Rakkaus. 22.00 22.20 22.25 22.40 Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Salaliittoteoria (12) Lois- tavien näyttelijöiden vauittamassa toimintajännärissä salaliittoteorioitaan internettiin tehtaileva taksikuski osuu viimeinkin oikeaan, ja tilanteiden hallinta karkaa välittömästi käsistä. Entä onko vioinkin onnistuttu kehittämään rikkoutumaton matkalaukku? 21.00 CITIZENFOUR 22.50 Kino Suomi: Cha cha cha (1989) Hyvän mielen komedia siitä, kuinka rantojen mies nousee siltojen alta sofistikoituneeksi perijäksi. Farssin päärooleissa Matti Pellonpää ja Kari Väänänen. O: Mika Kaurismäki. 00.20?01.20 Muistikuvaputki: Huumoria Osa 2/6. Hyvää tekemässä myös Ellen Jokikunnas ja Mikko ?Peltsi. 22.00 Uutiset ja sää. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Uutiset. Keitä he ovat, ja kenen syytä on, että heistä tuli sellaisia? 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil, Palomies Sam Pyjamabileet. 18.30 Hiukkasmysteeri (7) Villit. 19.00 Purtavaa Pohjolasta 3/8. Gotlanti. 17.00 Uutiset ja sää. Siihen suuntaan. Psykopaatteja voi kuitenkin kohdata myös arkielämässä. 09.00 Uutiset. syvä joki Ukrainan jälkeen jännitys kiristyy Moldovassa ja Transnistriassa. Jakautuuko Eurooppa jälleen? 23.00 Uutiset 23.05 Silta (16) 4/10. 22.05 Euroopan taivaan alla. 08.12 Maakuntaradio. 16.00 Uutiset ja sää. 12.10 Urheiluradio. 12.12 Maakuntaradio. Kohti hyväntekeväisyystaloutta. 08.10 Urheiluradio. 08.00 Uutiset ja sää. 16.17 Maakuntaradio. 06.30 Maakuntaradio. 19.00 Uutiset ja sää. 19.03 UMO:n Nenäpäivä-konsertti. Antropologi Helen Fisher tutkii hiljattain jätetyiksi tulleiden ihmisten aivoja ja etsii niistä fyysisiä muutoksia. 23.45?01.15 SVT:n ohjelmaa 22.10.2015 23 FOX 06.00 Sky News 06.18 FOX Kids 09.00 Wipeout 10.00 Teemu Laurell 10.35 Suomiehet 12.35 Tuppukylän turvaajat 13.00 Vaarallisen valtatien pelastajat USA 14.00 Kalojen kunkut 15.00 Uskomaton eläinlääkäri Pol 16.00 Romut rahaksi 16.30 How I Met Your Mother 17.00 Family Guy 17.30 Lapin poliisit 18.00 Kokeile tai kuole 18.30 Aivopelit 19.00 The Tuomolat 19.30 Autotallien metsästäjät 20.00 Huutokaupan metsästäjät 20.30 Lapin poliisit 21.00 Kreisikomedia: Big Fat Important Movie 22.35 Lääkekannabis 23.35 The Walking Dead 00.30 Luonnon salaiset kansiot 01.30 Totta vai tarua. 18.10 Viiden minuutin matka. Suomalaisen tv-huumorin historia katsojien kertomana. 04.02 Café Tropical. 15.05 Maakuntaradio. Hans taistelee hengestään sairaalassa. 00.05 Puoli seitsemän 00.35 Uutisikkuna 12.00 Hehku Auttaako aarrekartta Elinaa, Emiliaa ja Kitiä löytämään unelmansa? 12.30 Hehku Edessä on täydellisten korkokenkien metsästys. 13.00 Kioski: Kaarlen maailma 13.30 Erätulilla Specimenkalastaja tavoittelee maollisimman suurta kalaa, joka kuvataan, punnitaan ja vapautetaan. 14.00 Isot ja pienet (7) 4/7. Outo irtojalka. 02.35 Kanadan rajalla Nyrkkirauta ja huumeita. 03.05 Frasier Löyhkäävä rakkaus. 03.35?04.10 Team Ahma (7) Kalenteri. YLE FEM ekat treffit. 17.08 Clay Kids (7) Älyn jättiläinen. 17.20 Knietzsche . Kesä. 17.25 Team Ahma (7) Bilika. 17.55 Suomen huutokauppakeisari Aki ja Heli tekevät kauppaa moposta ja pääsevät myös testaamaan sen. 20.00 Katastrofin anatomia 00.00 Paluumuuttajat 00.30 Kioski: Marjan vallassa 01.00 Angry Boys (12) Danielin 19.00 Tiededokumentti: Uhkana puutiaiset Puutiaisten 13.50 MasterChef Australia Matias lähtevät isoin elkein kaupunkiin tarjoamaan demoaan. 21.00 Siskonpeti Valta. keskeltä löytyy sauna, jossa synnit pestään. 10.55 Pikkujuttu. Yves Congar ei osaa kunnolla iloita aselevosta, hänen mielestään saksalaiset eivät ole kärsineet tarpeeksi. pakolaisleiri. (12) 6/10. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Let the Peoples Sing 2015 -kuorokilpailun finaali 21.00 Lisztin listahitit 21.45 Näkökulma: Professori Liisa Välikangas ja kun kieli vaihtuu 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita
Kahvipöydistä mediateitse ilmatilaan kimpoava puhe on usein kiusaamista. Emme riitä, koska olemme pieni futismaa. MM-karsinnoissa pedon kynsiin tarttuu monipuolista itäeurooppalaista makupalaa. Haudattu talentti Nimimerkki seuraa ammatikseen jääkiekkoa.. Aluksi lapsekas arvontatulosmehuttelu: ?Nyt tai ei koskaan!? Kun traumaattisesti raskaiksi tulleiden odotusten lasti paljastui kohtuuttomaksi, alettiin kurmoottaa sitä, joka ei mittaa täytä. n n n mEininki risTEää kansanhuvimmE kanssa. Jo aprillipäivänä näin pätevästi riehaantui ruotimaan Keskisuomalaisen J. Journalismi nousee vain joskus yleisen matalamielen ja holtittomina lepattavien tunteiden ylle katsomaan asioita asioina. Moni saa nyt pelata seuroissaan. Täsmätilattiin kokemusta, psykologiaa ja korkeampaa lajipätevyyttä. Aina ei ole aihetta olla toiveikas. Nyt se sakkasi, ?faktapohjalta?, niin alas, etteivät siellä edes pöllöt lennä. Ei futissiivekästä rauhoittaa tarvitse, mutta jotain tasapainoa kiitos. Kisoihin ei lipsahdettu, vaikka siihenkin höpinään ehdittiin jo eksyä. Alkoi itsekritiikin määrätietoinen kaihtelu, kun hän ryhtyi lannistamaan futistamme. Maalintekijöitä nupullaan. On syytä ehtaan toivoon. Jänteikäs realismi uupuu: vähätellään tai odotetaan liikoja. riku riski sanoi OrsaSportille: ?...joukkueemme on Eremenkon johdolla täynnä hyviä yksilöitä ja osoitimme monta kertaa pystyvämme pelaamaan myös joukkueena hyvin...? Vain tovi sitten puhuttiin lahjakkaasta nipusta. Ei nytkään. Vimmaakin. Pöllö palautetaan pönttöönsä ja sieltä lentoradalleen. On Bundesliigaan karmit kaulassa murtautunut mokke. Ei osaaminen ole ottanut ja lähtenyt maasta. Pestin syy, kisapaikka, karkasi ja mixun joutsenlaulu vääntyi kujerruksesta kitinäksi. Lehdistö toisintaa paitsi pettyneiden futiskansan myös lajikateellisten haas- kalintujen puheenpartta. Jokin yhtälössä mätti. No, Huuhkaja-arviot eivät nojanneet totuuteen vaan olivat vain olevinaan realististia. Joukkue kykenee pärjäämään. Joskus vain kielteisten tapahtumien hyytävästä kehästä huurtuva kuura peittää paljon kasvukykyistä. Siellä lilliputit jyräsivät kisoihin. Kun vielä kapteeni breikkaisi Italiassa, niin bellissimo! Kurssin korjaa hasse Backe, pään valmentaja, sopivasti svenska. 24 22.10.2015 ARKI Kolumni Vihellys Löytöeläinkodista futistaivaalle ?TarviTaan TaiTavampia yksilöiTä. Halla vie viljan kesäkuussa. kouTsi on poissa n n n ilmasTossa, Jossa Euroopan suurin pöllö operoi, kolmas kysymys on neljäs valtiomahti. Sanomatalon haupitsit ja maakuntien kommenttikonepistoolisto alkoivat tulittaa haavoittunutta Bubo Buboa ensi oireissaan. Ei futissiivekästä rauhoittaa tarvitse, mutta jotain tasapainoa kiitos. Jänteikäs realismi uupuu: vähätellään tai odotetaan liikoja. Alavireessä palataan tietäväisinä hokemaan, että ehei meistä mitään tule. HJK:ta taas paijataan. Tätä näimme tapaus Barcassa, epäammattimaisessa Almatyn luhistumisessa ja kotikullan karkaamisessa. Lohtulehdistö mediaterapoi. Huuhkajilla, joita on käytetty journalismivajeen korvaamiseen, urheilumedia hoiti psyykettään toisinkin. Paatelainen pitikin päästää tuskistaan. Pojat Puolassa porskuttavat. Pakkautunut ahdistus laukesi jo. Pe- laajien taso ei vain riitä.? Ai. Futismaajoukkueen silloisen pääkäskijän rohkaiseva kesäinen viesti oli: ?Meillä ei ole kylliksi taitoa. Oi, miten edes voisimme?? Oho. Irtokauhaisu aviisien akanvirrasta: ?Suomen ainoa kansainvälisen tason pelaaja on roman Eremenko?. Kun olisi paljastettava ikenet ja vaadittava, Stadin media syö handusta. kinnunen muistuttaen, että Huuhkajat on Euroopan huonoin maajoukkue. Vai niin. n n n tonteilta ja sopuli jatkanee palstoillaan. Sittemmin Suomi ei ole hävinnyt peliäkään ja odottaa nyt uutta alkua. Pelien jälkeen urheiluruuduissa saimme perspektiiviä. Nyt ei tilattu ketään tuomaan kultajyviä, mutta suhteellisen menestyksen siementä laivaan lastataan. Taitoa on