Demokraatti 22.12.2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

I år donerar vi medlen som reserverats för julkort till insamlingen Jul i Sinnet. PAL.VKO 2023-02 00 74 43 -2 22 3 Rauhallista joulua ja iloista uutta vuotta 2023! Fridfull jul och ett lyckosamt nytt år 2023! Happy Holidays and best wishes for the New Year! Tänä vuonna lahjoitamme joulutervehdyksiin varatut rahat Hyvä Joulumieli -keräykseen. This year, we will donate the funds intended for Christmas cards to the Good Holiday Spirit collection. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL The Trade Union for the Public and Welfare Sectors JHL 205x245_Demokraatti_JHLjoulu_2022.indd 1 205x245_Demokraatti_JHLjoulu_2022.indd 1 8.12.2022 11.56.25 8.12.2022 11.56.25 22.12.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 23 • 20 22 / 22 . jo ulu ku ut a HYVÄ IHMINEN TEEMA Antaja saa itsekin EDUNVALVOJA Maakunta voitti eduskunnan JOULUPUKKI Sehän on Kustu TAAS LEIKATAAN Leikkauslista, vaalien vakioase de_22122022_001.indd 1 de_22122022_001.indd 1 13.12.2022 10.16 13.12.2022 10.16
tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Nimetön 2 1 Nimetön 2 1 8.12.2022 14.02 8.12.2022 14.02
JOULUKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI HEI ME LEIKATAAN JOULULAULU HYVÄN TEKEMINEN Köyhä on leikkauslistan maksaja. de_22122022_03.indd 3 de_22122022_03.indd 3 14.12.2022 10.11 14.12.2022 10.11. 3 Demokraatti 23 /2 2 55 14 65 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 22. Sylvian joululaulun surullinen laulaja. JOULU TEEMA ILMIÖ Hyvän tekemiseen kuuluu paljon vuorovaikutusta, kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä. Auttaminen on koodattu geeneihin
23 /2 2 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Joulurauha Ylelle Viikon kuva: Maltti maantiellä Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Kirsi-Maria Jokinen D-analyysi: Demokratian kriisi D-ilmiö: Leikkauslistavaalit Palkka: SAK haastaa EK:n Mepitshow: Miapetra Kumpula-Natri Alastalon salissa: Kaluunajuntta Kielen päällä: Sanahäsläystä Valtuutettukisa: Rebecca Åkers Vallan laidalta: Suvi-Anne Siimes Teatteri: Näyttämöpäivien paluu Kirjat: Hupaisaa joulusekoilua Kirja: T. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Ka nn en ku va : A rja Jo ki ah o Tässä, nyt ja heti -ajatus ei toimi eduskunnassa. S. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. 36 43 ANTTI KURONEN Sotakirjeenvaihtajan kasvot JUKKA GUSTAFSSON Politiikan kymmenottelija + TEEMA Hyvä ihminen 55 5 6 8 11 12 14 19 20 21 22 23 34 36 42 43 44 46 48 50 52 53 61 64 65 66 de_22122022_04.indd 4 de_22122022_04.indd 4 14.12.2022 9.10 14.12.2022 9.10. Eliotin runous iskee yhä Elokuvat: Hymyilyttävä hamsteri Kirjavisa: Joulu se on hiirelläkin Kolumni: Laura Ruohonen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Teemu Laajasalo IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Jukka Gustafsson Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Antti Kuronen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 12.1. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895
Tavoite on silti yhä kirjattuna. Yhtiöllähän on selvästi ihan liikaa rahaa, kun se pystyy haaskaamaan sitä ohjelmiin, jotka eivät miellytä juuri minua! Oikeasti olen hyvin tyytyväinen siihen, miten Yle on palvellut kaikkia suomalaisia tänä Ukraina-vuotena. Miksi meidän pitäisi rikastuttaa lahjottujen urheilujohtajien järjestöjä. T unnustan heti: Yleisradion kanavillaan lähettämät teennäiset hassutteluohjelmat, nenäpäivät, gaalaillat ja puoliseitsemät eivät ole minulle tärkeitä. Muutenkin, anteeksi vain, spontaanissa leikittelyssä Yle on epämukavuusalueellaan – tai ainakin katsoja on. Kaupallisia mediayhtiöitä nämä aiheet eivät kiinnosta, ellei niihin saa myytyä riittävästi mainontaa. Vai haluaisiko joku katsella mainoskatkojen tai sponsoritunnusten pilkkomaa joulurauhan julistusta. Tuskin yleisökään toivoo, että kaikki mediatarjonta kaupallistetaan. Radio Suomen musiikkilinjakin on kamala: alueradioiden löysän ajantappojutustelun seassa kuullaan takavuosien puhkikuluneita iskelmiä, jotka eivät mitenkään liity käsiteltäviin asioihin. Luojan kiitos, Yle ei edelleenkään toimi vain minun, keskiäkäisen kaupunkilaismiehen mediamakujen perusteella. de_22122022_05.indd 5 de_22122022_05.indd 5 12.12.2022 15.57 12.12.2022 15.57. Ja jos joku ohjelma ei olekaan minulle tehtyä, se voi olla hyvin tärkeä jollekin toiselle. Kansainvälisten arvokisojen TV-oikeuksista maksaminen on Yleltä hölmöä. Uutistyön lisäksi Yle edistää suomalaista kulttuuria, taidetta, sivistystä sekä antaa äänen syrjään jääville vähemmistöille, vanhuksille ja lapsille. Saan vahvoja nolouden tunteita, kun Yle-tempauksissa uutistenlukijat esittävät välikevennyksinä höpsöjä lauluja tanssinumeroitaan. Silti oppositiopuolueille tämä ei riitä. Kokoomuskin julkaisi varjobudjetissaan Ylelle yli 124 miljoonan euron kurjistusaikeet mutta huomautti sentään, ettei tämä ole heille ehdoton kynnyskysymys. Perussuomalaisten mielestä ”vihervasemmistolaiseksi” muuttuneelta Yleltä pitää karsia 144 miljoonaa euroa. LEIKKAAJAT OVAT pahasti väärässä. TÄSTÄ NARINASTA voisi luulla, etten ole tyytyväinen Yle-veronmaksaja. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Joulurauhaa Yleisradiolle Pääkirjoitus TUSKIN YLEISÖKÄÄN TOIVOO, ETTÄ KAIKKI MEDIATARJONTA MUUTTUU KAUPALLISEKSI. Uutistarjonta on kirjeenvaihtajaraportteineen ja kotimaisine analyyseineen ollut kattavaa ja laadukasta. Liike Nyt leikkaisi 150 miljoonaa. Juuri nyt, kun suomalaiset tarvitsevat kaikkien ihmisten saatavilla olevaa tiedonvälitystä, maksumuurittoman Ylen arvo korostuu. Entäs urheilun ylivalta
6 Demokraatti V iik on ku va Le ht ik uv a/ H ei kk i Sa uk ko m aa s22 + s54 de_22122022_06.indd 6 de_22122022_06.indd 6 12.12.2022 14.22 12.12.2022 14.22
Ei edes joululiikenteessä. 7 Demokraatti MALTTI MUKANA JOULULIIKENTEESSÄ. Joulun vilkkain menoliikenne keskittyy aattoa edeltävään torstaihin ja perjantaihin. Jouluna ei ole kiire. Paluuliikenteen pahimmat ruuhkat ovat tapaninpäivänä. de_22122022_06.indd 7 de_22122022_06.indd 7 12.12.2022 14.22 12.12.2022 14.22
Haittaverot ja ydinvoima olisivat parhaat luonnonsuojelijat. Salonen valmistui vuosi sitten hallintotieteiden maisteriksi ”pitkän kaavan” mukaan – opiskelupolkua kesti noin kymmenen vuotta, koska eduskuntatyö vei oman osansa ajasta. Kristiina Salonen on ollut ääniharavia Satakunnassa. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Tuulinen sää on kuin pieni lottovoitto Tässä tehtävässä moni asia osui ja upposi V IIK O N LU KU 61 prosenttia. Uskon nuorempien kokoomuslaisten seuraavan Sirpan esimerkkiä. Kokoomus on pettymys. PETER W BRANDT TWITTERISSÄ Ei voida syyttää Kiinaa ja muita, koska he tekevät, mitä me ostamme, mitä olemme ulkoistaneet. Vaakakuppia kallisti oman maakunnan suuntaan myös se, että tytär aloittaa koulutien ensi syksynä. Salonen oli jo ehtinyt ilmoittaa halukkuutensa lähteä ehdolle ensi kevään eduskuntavaaleihin, kun maakuntajohtajan paikka tuli auki. Ensimmäisenä varasijalla Satakunnasta eduskuntaan on Jyrki Levonen. SDP oli Rauman suurin puolue 37,1 prosentin kannatuksella, ja Salonen sai peräti 76,5 prosenttia kaupungin demariäänistä. Tällä hetkellä hän toimii SDP:n eduskuntaryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Satakunnan vaalipiiristä kansanedustajia on vain kahdeksan. Raaskisiko lämmittää joulusaunaa. Koututuksen ulkopuolelle jäi työntekijöistä SA K: n ty öo lo ba ro m et ri POLITIIKKA Ku va Ju kk a-P ek ka Fla nd er de_22122022_08.indd 8 de_22122022_08.indd 8 14.12.2022 10.06 14.12.2022 10.06. Viime eduskuntavaaleissa hän sai 10 430 ääntä ja keräsi hulppeat 28,4 prosenttia kaikkien raumalaisten äänistä. – Mietin opiskelun aikana, olisiko minulle mahdollista palata vielä jossain vaiheessa virkamiesuralle, Rauman kaupungilla ennen kansanedustajuutta työskennellyt Salonen kertoo. ANTTI HELANTO TWITTERISSÄ Korona-aikana duunarialoilla koulutusmahdollisuudet romahtivat. Ja sen hinta määräytyy tällä hetkellä pitkälti sen mukaan, kuinka paljon Suomessa tuulee. Hän huomauttaa, että alueellinen edunvalvonta on ollut hänelle intohimo kaikkina kansanedustajavuosina. Hän pohtii, että tässä mahdollisuudessa moni asia ”osui ja upposi”. PERTTI SALOLAINEN TWITTERISSÄ Olen kaivoskeskusteluissa pettynyt kokoomuksen toimintaan. Salonen on käytännössä ollut poissa perheen luota tiistaista perjantaihin. Ketä enää kiinnostaa säätiedotteessa se, sataako huomenna lunta vai ei. Sirpa Pietikäinen on ollut poikkeus. Tuuli ja sen voimakkuus ovat tänä päivänä paljon olennaisempi tieto, sellainen, joka heti tuntuu myös kukkarossa. KANSANEDUSTAJA KRISTIINA SALONEN (sd.) valittiin äänivyöryllä Satakunnan maakuntajohtajaksi maakuntavaltuuston vaalissa. Moni suomalainen on siirtynyt pörssisähköön. Tuulee, ei tuule. Rauman ja Helsingin väliä ei suhailla päivittäin. Esimerkiksi marraskuussa oli vain muutama tuulisempi päivä, jolloin sähkö oli monelle kuluttajalle edes siedettävän hintaista. Sen äänestäjien enemmistö suhtautuu myönteisesti luonnonsuojeluun. Raumalainen Salonen, 45, on ollut kansanedustajana vuodesta 2011
Sen kannatus on pudonnut 2,3 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan moni mara-alan yritys pitää työvoimapulaa kasvun esteenä. Mutta edellisestä huolimatta tarvitaan valvontaa ja myös enemmän toimintanne avaamista, jotta edellä mainitun hoitajan tyyppiset tapaukset eivät toistuisi. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari JOULUKISSA JOULUPUKKI Ylipuettu Ylipukeutunut Hyvä Migri, joko olisi aika lopettaa toimiminen kuin valtio valtiossa, Suomen oikeusvaltiokäsitystä väheksyen. Näinköhän. Muun muassa HOKElanto pitää palkkaa ravintolatoiminnassa houkuttelevuustekijänä ja maksaa ammattiosaajille työehtosopimuksen taulukkopalkkaa suurempaa palkkaa. Suurin pudotus on hallituksen apupuolue ruotsidemokraateissa. Se sai vaaleissa 30,3 prosentin kannatuksen. de_22122022_08.indd 9 de_22122022_08.indd 9 14.12.2022 10.06 14.12.2022 10.06. Eniten kannatustaan on kasvattanut sosialidemokraattinen puolue. PAMin viimeisimmän suhdannebarometrin mukaan mara-alan työntekijöistä joka neljäs odottaa työnantajan taloustilanteen heikkenevän tulevan vuoden aikana. Alaa vaivaa paha työvoimapula, mutta yrittäjien mukaan taloustilanne ei salli merkittäviä palkankorotuksia. Valitettavasti tässä tuskin on kyse yksittäistapauksesta. Lisää palkkaa vai pahempi työvoimapula. Tunnutte jääneen kiinni menneisyyteen, jolloin maahanmuuttovirasto lähinnä yritti estää Suomeen muuttamisen. Oikeistoblokin kannatusta on todennäköisesti syönyt muun muassa katteettomiksi osoittautuneet vaalilupaukset. TYÖELÄMÄ POLITIIKKA Äänestäjä rankaisee nopeasti NOPEASTI MUUTTUU äänestäjän mieli. Osa tapauksista on vaikeita ja niiden käsittely julkisuudessa hankalaa. Parhaillaan käytävissä neuvotteluissa työntekijöitä edustavan PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen totesikin Kauppalehden haastattelussa, että ”on hölmöä, jos työnantajat eivät pidä palkkaa osana sitä, miten ihmisiä houkutellaan alalle”. Välillä salailunne ja pykälien taakse piiloutuminen kuulostaa kuitenkin enemmän vastuunpakoilulta. Kannatus on tippunut kaikissa hallituspuolueissa. Tämä tulee mieleen, kun uusia toimintaanne liittyviä kummallisuuksia tulee julki. Myös monella työntekijällä on varsin synkkä näkemys tulevasta. Esimerkiksi lupaukset polttoaineiden ja sähkön hinnan kohtuullistamisesta eivät ole toteutuneet. Siihen ei sovi toiminta, jossa ihmeellisin perusteluin karkoitetaan Suomesta koulutettuja ja vakinaisen työpaikan saaneita, pohtii Demokraatin väki. Ruotsissa puolueblokkien kannatusluvut ovat jo kääntyneet syksyn vaaleista. Nyt maata vaivaa huutava työvoimapula. Nyt luku on 34,6. Hyvä Migri, aina kun toimintaanne on julkisuudessa kritisoitu, kerrotte kuinka olette jo ryhtyneet erinäisiin toimiin ongelmien korjaamiseksi. Helsingin Sanomien uutisoima mongolialaisen hoitajan tapaus, oikeusmurha, on käsittämätön jopa teidän toiminnassanne. Toki työnne on haasteellista ja todennäköisesti myös aliresursoitua. MATKAILUJA ravintola-ala on hankalassa tilanteessa. Joulukuun alkupuolella julkaistun Statistiska centralbyrån kannatusmittauksen mukaan sosialidemokraattien johtama punavihreä blokki olisi saanut enemmistön valtiopäiville, jos vaalit olisi pidetty marraskuussa
5. Minkä nimistä talvi juhlaa viinkingit viettivät. Mikä etenkin amerik kalaiseen jouluun liittyvä kasvi kuvassa. Mitä ne ovat. 8. Kusipojatkin on osa jouluperinnettä. Entä mikä oli antiikin Roomassa joulun aikaan sijoittuvan keskitalven juhlan nimi. Kun selkä ei kestä rekikyytiä... Lapissa on Joulutunturi ja Joulujärvet. Nykyisin ansiosidonnaista voivat saada vain työttömyyskassan jäsenet. Tutkimusprofessori Tomi Kyyrä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta VATT:sta huomautti STT:n haastattelussa, että työttömyysturvan optimaalista tasoa on vaikea määritellä ja että julkisen talouden kannalta optimaalinen taso on lisäksi riippuvainen suhdanteista: laskusuhdanteessa työttömyysturva voisi olla anteliaampi. 7. Oik eat vas tau kse t: 1) Jou lut äht i 2) Gäv les sä 3) Ina ris sa 4) Pie niä , rät ise viä kyn ttil öitä 5) Sak sas ta 6) mist elia 7) Yul ea 8) Sat urn alia 9) 120 0lu vun lop ulla 10 ) Jum ala om pi lin nam me –vi rsi MAAILMAN TILA • Ansiosidonnainen hiertää Ideologista keppiä N ykyinen ansiosidonnaisen malli on hiertänyt pitkään etenkin oikeistopuolueita. – Samalla toivottava olisi jokin lupaus siitä, että taantumassa päivärahan enimmäisaikaa voitaisiin pidentää ja mahdollisesti sen tasoa nostaa. Se tehostaisi työttömyysturvan suhdanteita tasaavaa roolia, Kyyrä sanoo. Jalolta kuulostava ajatus, mutta se merkitsi ansiosidonnaisen tason heikkenemistä. 9. Esimerkiksi kokoomus, RKP ja kristillisdemokraatit ovat ehdottaneet, että ansiosidonnainen tulisi kaikille työttömille. Mikä kappale laule taan ennen joulurauhan julistamista. Mistä maasta joulu kuusiperinne sai alkunsa. 3. Minkä kasvin tieteel linen nimi on Euphoria pulcherrima. 6. Kyyrän mukaan merkittävät leikkaukset ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan olisikin hyvä tehdä noususuhdanteessa. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP / Marco Bertorello 10 VIS V 1. 10. Milloin joulurauha julis tettiin Turussa ensimmäi sen kerran. Lisäksi ehdotuksen taustalla on halu töytäistä ammattiyhdistysliikettä. Missä kaupungissa perinteinen olkipukki on tavattu polttaa joulun alla. Moni tutkija suhtautuu varauksellisesti ansiosidonnaisen tason heikentämiseen. 2. 4. de_22122022_10.indd 10 de_22122022_10.indd 10 14.12.2022 9.19 14.12.2022 9.19. Missä ne sijaitsevat
Moni kertoi, että asiat ovat tosi hyvin. Työskentelen Espoon demareilla järjestösihteerinä, siksi olin koputtelemassa Espoossa. Aluksi se jännittää, jos ei ole ennen sellaista tehnyt, mutta se on sellaista kivaa jännitystä. Sen näki, että se huolestuttaa ihmisiä ja on koskettanut syvästikin. Uudellamaalla on vaikea saada terveydenhuoltopalveluihin aikoja, niin siitä tuli palautetta. Osa kohtaamisista oli lyhyitä tervehdyksiä, joidenkin kanssa keskusteltiin syvemmin jostain aiheesta. Todella positiivinen. Odotan innolla, että pääsen tekemään sitä myös kotikaupungissani Salossa. Kun mennään mukavalla porukalla, voidaan tsempata toinen toisiamme. Kotka on minulle vapauden symboli. Jos ei aseteta oikeasti kunnon tavoitteita, vaan lähdetään liikkeelle varovasti ja epäillen, niin mitään ei voi saavuttaa. Olet koputellut myös Uudellamaalla. Yllättäen todella moni sanoi, että ei ole mitään negatiivista. Se liitää korkealla, on itsenäinen ja vahva. Mikä meno, demariaktiivi Kirsi-Maria Jokinen. Tykkään merestä ja sekin kuvastaa minulle vapautta. Ihmiset kertoivat ihan arkisia kuulumisia. Kävimme kahden ehdokkaan kanssa kiertämässä omakotija rivitaloalueilla ja ihmiset avasivat oviaan hyvin. Millaisia terveisiä tuli. Millainen vastaanotto oli. Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf de_22122022_11.indd 11 de_22122022_11.indd 11 5.12.2022 13.59 5.12.2022 13.59. Se oli kokemuksena äärimmäisen positiivinen ja voimaa antava. On kiva, että lähdetään kokeilemaan uutta ja erilaista! Olit koputtelemassa oville vaalien alla Ruotsissa, miltä se tuntui. Voimaeläimesi on merikotka. Annoimme ihmisille vaalimateriaalia ja kysyimme, onko heillä annettavana palautetta tai terveisiä. Jo tällä kaudella on saatu isoja asioita aikaan ja uskon, että pystymme vielä suurempaan. Hyvinvointialueiden alku puhututti myös, samoin Ukrainan sota. 11 Demokraatti Osalla töitä riittää, toiset kertoivat, että töitä ei ole ja niitä olisi kiva saada. Koputteluun hullaantunut Demariaktiivi iloitsee uudenlaisesta vaalikampanjoinnista. SDP:n tavoitteeksi on linjattu muun muassa 80 prosentin työllisyysaste. Miksi. Siksi juuri merikotka. Ovelta ovelle -kampanjoinnissa on ollut äärimmäisen hyvä meininki. Palaute oli todella hyvää, ihmiset olivat otettuja, että ”Vau, tulitte minun ovelleni!”. Olen erittäin innostunut linjauksista ja odotan, että pääsen kertomaan ihmisille niistä. Miltä kuulostaa. Olen tosi iloinen puoluevaltuuston linjauksista
Järjestö muistuttaa, että demokratia on puutteistaan huolimatta paras tapa vastata tuleviin haasteisiin, järjestelmä, johon on rakennettu sisälle itsekorjaamisjärjestelmä. Mielenkiintoista on pohtia kevään eduskuntavaalien kannalta, kertooko Ruotsissa kannatuslukujen nopea käännös vasemmiston epäonnistuneesta vaaliviestistä vaiko oikeis ton populististen vaaliteemojen – osin katteettomien – kiinnostavuudesta. Politiikassa yhteisen hyvän tekeminen, win-win, on muuttunut lose-lose-peliksi. Se, kuten myös Kiina, yrittää kilvan horjuttaa propagandallaan länsimaista yhteiskuntajärjestelmää. Venäjän johto kokeekin itselleen uhkaksi naapurimaiden demokratiakehityksen. Mukana oli muiden muassa tuomari, entinen AfD-puolueen kansanedustaja ja puolustusvoimissa toimineita. Politiikan pitäisi olla yhteisen hyvän rakentamista kaikille, mutta keskustan pelissä oli mukana politiikassa valitettavasti yleistynyttä lose-lose-ajattelua, jossa lopulta kukaan ei voita. S aksassa viranomaiset kertoivat estäneensä äärioikeistolaisen vallankaappausyrityksen. Tosin länsimaissa on hyvä myös pohtia, onko meidän demokratiakäsityksemme ainoa oikea ja kelvollinen niin sanotuksi vientituotteeksi. USKOA DEMOKRATIAAN koetellaan myös pienemmässä mittakaavassa. Ihmisten luottamus demokratiaan on laskussa, kertoo kansainvälisen IDEA-järjestön Demokratian tila -katsaus. Syyskuun valtiopäivävaaleissa oikeistoblokki voitti ruotsidemokraattien vahvan kannatuksen ansiosta. Capitolin tapahtumat osaltaan kertovat, mihin populistinen puhe vallan palauttamisesta kansalle voi johtaa. Etenkin sosialidemokraattien kannatus on kovassa kasvussa. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Ruotsidemokraattien kannatusta on puolestaan todennäköisesti osin syönyt katteettomiksi osoittautuneet vaalipuheet energian hinnan laskemisesta. Tavoitteena oli nostaa aatelissukuun kuuluva prinssi valtionpäämieheksi, uudeksi keisariksi. Monessa maassa tilanne on johtanut äärioikeistolaisten puolueiden nousuun. Ruotsin tapaus kertoo osaltaan politiikan lyhytjänteisyyden lisääntymisestä. Järjestön mukaan etenkin taloudellinen pessimismi ja tyytymättömyys koettelevat uskoa demokratiaan. Tuo on demokratiassa totta, mutta esimerkiksi Ruotsin puolueiden viimeisimmät kannatusluvut kertovat myös tuon ”ansaintasuhteen” ailahtelevaisuudesta. Suomessa keskustan pikkulapsimainen hallituskiukuttelu on syönyt uskoa politiikkaan ja poliitikkoihin – ja myös demokratiaan. Myös Kauko-idässä ja Afrikassa kansalaiset kaipaavat vapauksia, turvaa ja taloudellista kehitystä, mutta siellä ihmiset eivät välttämättä pidä länsimaista demokratiamallia keinona päästä tähän. Tästä kärsii demokratia. Parissa kuukaudessa puolueblokkien kannatusluvut ovat jo kääntyneet. Wass myös muistutti, että ”meillä on sellaiset johtajat, poliitikot ja puolueet, jotka ansaitsemme. Ja toisinpäin”. Kuulostaa hourupäiseltä, mutta Saksan tapahtumat eivät ole kaukana Donald Trumpin kannattajien rynnäköstä Yhdysvaltain kongressiin Capitol-kukkulalle. analyysi de_22122022_12.indd 12 de_22122022_12.indd 12 13.12.2022 12.27 13.12.2022 12.27. Demokratiaa haastetaan KESKUSTAN PELISSÄ ON MUKANA LOSE-LOSEAJATTELUA, JOSSA KUKAAN EI VOITA. Politiikan tutkija Hanna Wass pohtikin Twitterissä, miksi enää päivittelemme hiipuvia äänestysprosentteja, kun miettii, minkälaista politiikkakäsitystä eri toimijat rakentavat ja ylläpitävät. Itsevaltaisesti johdetut maat eivät ole pystyneet tarjoamaan kestävää vaihtoehtoa demokratialle
Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 7 % Unkari Ranska Slovenia Espanja SUOMI Portugali Ruotsi Luxemburg Kroatia Slovakia Saksa Irlanti Itävalta Puola Bulgaria Kypros Romania Liettua Belgia Kreikka Latvia Britannia Tšekki Tanska Italia Alankomaat Viro 5 5 10 10 15 15 20 20 Prosenttia kotitalouksien kulutuksesta, keskimäärin Suora vaikutus Epäsuora vaikutus Energian hintojen nousun vaikutus kotitalouksiin Kallis energia koettelee eurooppalaisia kotitalouksia. lo ka ku u 20 22 Tuulivoima Tuulivoiman teho nousee Suomessa tänä vuonna ennätykseen – jos tuulee. Sähkön kulutus Suomalaiset kotitaloudet ovat vähentäneet sähkön käyttöään 13,5 % vuoden takaisesta. Jo lokakuussa – josta hinnat ovat nousseet lisää – energian hinnat olivat nostaneet eurooppalaisten kotitalouksien elinkuluja noin de_22122022_13.indd 13 de_22122022_13.indd 13 5.12.2022 17.23 5.12.2022 17.23. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Yle Lähde: Energiateollisuus Arvostamme suomalaista työtä. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Kallis energia kasvattaa elinkuluja G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: IM F. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista
Kuulostaa tu tulta. Kokoomuksen mukaan ensi vaali kauden leikkaustarve valtion menoista, muun muassa sosiaaliturvasta, on 2–3 miljardia. LEIKKAUSLISTAVAALIT de_22122022_14.indd 14 de_22122022_14.indd 14 14.12.2022 11.54 14.12.2022 11.54. Teksti Simo Alastalo, Johannes Ijäs, Heikki Sihto / Kuvat iStock, kuvankäsittely Demokraatti K ansaa pelotellaan taantu malla ja valtion budjetin va jeella. Moni muistaa vielä Lii san listan, Liisa Jaakonsaaren (sd.) valtiovarainministe rinä vuonna 1994 laatiman valtiontalouden säästöoh jelman. Va semmistoliitolle riittäisi puolen miljardin euron sääs tölista. Tuolloin valtiovarainministerinä toimi Iiro Viinanen (kok.), joka osaltaan vastasi listan toteuttami sesta. Vielä tunnetumpi ja järeämpi keinoiltaan oli bud jettipäällikkö Raimo Sailaksen säästölista vuodelta 1992. Vaaleihin valmistautuvilla puolueilla säästöhaa rukka on levällään. Valtiovarainministeriö haluaa kahdelle vaalikaudelle yhteensä yhdeksän miljardin euron säästöt. Viinanen tunnusti Helsingin Sanomien haastat telussa marraskuussa, että osa listan säästöistä tehtiin ”perstuntumalla”, ilman tarkempaa vaikutusten ar viointia. 14 Demokraatti ILMIÖ Vaalikentällä huudetaan taas kilpaa, kuka leikkaa eniten. Perussuomalaiset leikkaisivat 2,5–4 miljardia ja keskusta 3 miljardia
15 Demokraatti de_22122022_14.indd 15 de_22122022_14.indd 15 14.12.2022 11.55 14.12.2022 11.55. 15 Demokraatti TALOUDEN LEIKKIKENTTÄÄ EI KANNATA JÄTTÄÄ YKSIN KOKOOMUKSELLE
– Demokratiaan kuuluu, että vaalitu los osaltaan ratkaisee sen, miten sääs töt ja muut tarvittavat toimet painottu vat. de_22122022_14.indd 16 de_22122022_14.indd 16 14.12.2022 11.55 14.12.2022 11.55. KOKOOMUS ON ollut halukas leik kaamaan sosiaaliturvasta ja porrasta maan ansiosidonnaista. – Olemme lähteneet siitä, että pari miljardia on seuraavalla vaalikaudella kohtuullisen realistinen sopeutustarve. PERHOLEHDON MUKAAN huhtikuun eduskuntavaaleista näyttäisi olevan tu lossa perinteiset leikkauslistavaalit. Ehkä joskus tuntuu siltä, että meillä analyysi on sellainen, että talouspoliit tista keskustelua ei kannata käydä. SDP:n äänes täjiä ei saada vaaliuurnille puhu malla taloudesta, mutta ei sitä leikki kenttää kannata yksin kokoomukselle kaan jättää. Koe taan, ettei siinä ole voitettavaa. Järjestön puheen johtajan Pinja Perholehdon mukaan Demarinuoret halusi tuoda pöytään paitsi oman talouspoliittisen vaihtoeh tonsa myös kertoa, että taloutta voi hoi taa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Olennaista on, että virkamiehet puolestaan tekevät säästö listojen lujuuslaskelmat. Siellä on äärimmäisen tärkeää osaa mista siinä mistä kohteista on mahdol lista säästää ja mihin rahaa pitää koh dentaa lisää. Huudetaan kilpaa, että kuka leikkaa eniten. Näin tapahtuu esimer kiksi vaalitenteissä, joissa tivataan polii tikoilta muutamaa keinoa, joilla valtion talous voitaisiin oikaista. Malirannan mukaan etenkin säästö toimien negatiiviset seuraukset unoh detaan helposti. Leikkausten ohella myös tulopuolen lisäysten vaikutuksia on osassa tapauk sia vaikea arvioida. Isossa kuvassa olen samaa mieltä. Yksittäisestä säästö toimesta voi alkaa moniin asioihin vai kuttava tapahtumien ketju. Valtiontalouden säästö tai leikkaus listojen kalseasta maineesta huolimatta Laboren johtaja Mika Maliranta tun nustautuu jossain määrin niiden kannat tajaksi. – Poliitikkojen tehtävänä on tehdä ar vovalinnat, kertoa puolueen yhteiskun nallisista tavoitteista. Niin tiukalle linjalle en lähtisi, Perholehto sanoo. Pinja Perholeh TALOUTTA VOI HOITAA SOSIAALISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄLLÄ TAVALLA. Jos esimerkiksi kokoomus saisi vaa leissa yli 30 prosentin kannatuksen, niin demokratian hengen mukaista olisi, että korjaustoimissa painopiste olisi enem män leikkauksissa kuin jos kannatus jäisi alle 20 prosentin. – Se, että kaikki puolueet osallistuvat omasta näkökulmastaan talouspoliitti seen keskusteluun on uskottavuusky symys. Maliranta nostaa esi merkiksi arvonlisäverokantojen yhdistä misen, mistä hän arvioi saatavan vuosita solla ”miljardiluokan” lisäys verotuloihin. – Keskustelu on ihan samanlaista kuin viime eduskuntavaalien alla. – Jos olisin poliitikko ja ehdottaisin tällaista, niin samalla esittäisin täyden täviä keinoja, esimerkiksi toimeentulo tukeen liittyvää pakettia, joilla tuettai siin niitä, joihin arvonlisäveron korotus iskisi kovemmin, Maliranta muotoilee. Maliranta pitää puolueiden tekemiä säästölistoja osana äänestäjän ”kulutta jansuojaa”, keinona tietää, mitä asioita puolueet aikovat painottaa vaalien jälkeen. Hän myöntää, että kestävän talou den ohjelma on myös viesti emopuolue SDP:lle. Hän sanoo niissä olevan konkre tiaa, jossa mietitään keinoja ja säästötoi mien seurauksia. – Voi siinä ehkä pienen viestin nähdä. Listojen etu on, että niissä on usein mietitty säästö toimia osana isompaa kokonaisuutta, Mika Maliranta sanoo. Ministeriön puolelta on tuotu nyt hyvin vahvasti omaa näkökulmaa esiin. – Jos esimerkiksi esitetään ansiotur van leikkausta, niin samalla pitäisi miet tiä miten se vaikuttaa työttömiin, joilla on vaikea työllistyä. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Demarinuoret julkaisi marraskuun lopulla oman talousohjelmansa, joka si sälsi kahden miljardin sopeutukset tule valle hallituskaudelle. Tässä luotan valtiovarainministeriön osaamiseen. Liian nopea vyönkiristys heikentää ta louskasvua ja työllisyyttä
VARAPUHEMIES, ENTINEN pääminis teri sekä SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toteaa, että valtiovarainministe riön säästöajattelu on mennyt eteenpäin siinä mielessä, ettei enää puhuta vain menoleikkauksista vaan myös veroista sekä talouskasvusta. Hän käyttää alijäämästä il mausta ”miljardiliuokkaa”. Perholehto pi tää perustetta hölynpölynä. Tämä voi osaltaan lisätä säästöpaineiden kohdistumista heikompiosaisiin. Lisäksi ne iskisivät ainoana toimena kansalai siin todella kovaa. – Keskustelu on vähän hassua. Maliranta pitää säästöjen kohdenta misen ongelmana sitä, että nykyisessä maailmantilanteessa on poikkeukselli sen vaikeaa arvioida, millaiseksi maail ma on muuttumassa. – Pelkät leikkaukset eivät riitä. – Se ei ole enää niin puhtaasti valtio varainministeriön vanhan kannan mu kaista. – Meidän mielestämme julkisen ta louden kestävyys turvattaisiin parhaiten nostamalla työllisyysastetta, jolloin sen sijaan, että aina katsotaan leikkauksia, voitaisiin pohtia työmarkkinoita ja työ peräistä maahanmuuttoa, joista keskus telu on vähän laiskaa. MYÖS DEMARINUORTEN Perholehto toivoisi talouspuheeseen enemmän ra kentavuutta ja lisää painoarvoa sosiaa lisille, ekologisille ja kulttuurisille näkö kulmille. On ihan varmaa, KOHDALLE VOI OSUA EPÄKIITOLLINEN SETTI ELI USEAMPIA ERI TUKIEN HEIKENNYKSIÄ. Käytännössä Rinteen mukaan ei pi täisi leikata koulutuksesta, sivistyksestä, tutkimuksesta eikä tuotekehityksestä. Niissä liikkuu paljon rahaa. – Jos halutaan leikata sosiaaliturvaa ja todetaan samalla, ettei palkkoja tar vitse sosiaaliturvan takia korottaa, mitä jää jäljelle. Suomeksi sanottuna se tarkoittaa sitä, ettei leikata sellaisista asioista, jotka vaikeuttavat tu levan kestävän kasvun rahoittamista. Vastaavasti veronko rotuksien liiallinen painottaminen voi jossain vaiheessa muuttua vaikutuksel taan talouskasvua hidastavaksi. – Olennaista tässä strategiassa on se, että sosiaalipolitiikan tutkijat seuraavat menoleikkausten vaikutuksia eri ryhmiin. Demarinuorten mielestä tulevan hal lituksen ei pitäisi liiemmin leikata sosi aaliturvasta. Suomessakin voitai siin varmasti kokeilla GPI:tä, aidon ke hityksen mittaria, tai jotakin muuta mit tausmenetelmää ja katsoa olisiko talous keskustelua mahdollista laajentaa niin, että käytössä eivät ole vain perinteiset mittarit. – BKTkeskeinen talouspolitiikka on hankalaa. Vaarassa ovat etenkin yhteiskunnan heikompiosaiset. Ansiosidonnaisen lyhentämistä on jo pidempään perusteltu etuuden loppu pään työllistymispiikillä. Muualla on jo pilotoitu hyvin vointibudjetointia. Siksi hän suositte lee säästöissä lääkkeenomaista annoste lua: ensin pieni annos, sitten seurataan vaikutuksia ja tarvittaessa lisätään an nosta. de_22122022_14.indd 17 de_22122022_14.indd 17 14.12.2022 11.55 14.12.2022 11.55. Toivoisin, että keskustelu olisi erilaista kuin se nyt on, mutta en pidättele hengitystäni sen suh teen, Perholehto sanoo. Myös keskustelu työmarkkinauudis tuksista on Perholehdon mukaan Suo messa vähäistä. – Tämä pitää kuitenkin tehdä niin, et tei vahingoiteta tulevaisuutta. Maliranta muistuttaa myös muun muassa politiikan tutkija Hanna Wassin esillä pitämästä demokratian dilem masta, jonka mukaan keskituloisilta on vaikea leikata, koska he ovat tyypillisiä mediaaniäänestäjiä. Rinne painottaa, että tulevien vuosien aikana on pyrittävä tasapainottamaan julkista taloutta. Sen oikaisu, tai ainakin oikaisutoimien aloittaminen, vaatii hänen mielestään nopeita toimia. Tämä on sinällään positiivista, valtiovarainministerinä toiminut ja tä män hallituksen ohjelmatyötä vetänyt Rinne sanoo. Etenkin, jos toteu tetaan pitkää säästölistaa voi joillekin osua omalle kohdalle todella epäkiitol linen setti eli useampia eri tukien hei kennyksiä. – Säästötoimissa tulonsiirrot ovat va litettavasti merkittävässä roolissa. Aika epäoikeudenmukai selta se tuntuisi. – Lisäksi näissä olosuhteissa, joissa nyt elämme, pienituloisten ihmisten ar jen vaikeuttaminen sosiaaliturvaa leik kaamalla, olipa kyse työttömyysturvasta tai muusta sosiaaliturvasta, ei ole oikeu tettua eikä sille ole perusteita, hän paa luttaa. Malirannan arvion mukaan säästöjen lisäksi tarvitaan tulojen lisäämistä ja ra kenteellisia uudistuksia. Ensin päätetään summia ja sitten pohditaan, että millä keinoilla se raavitaan kasaan. – Jos katsotaan edellisen hallituskau den leikkauksia, itse lasken niihin mu kaan myös indeksijäädytykset, niin kyl lähän se olisi aika kovaa kyytiä ihmisille, kun hinnat ovat vielä keväällä koholla eikä energian saatavuus ole välttämättä parantunut. Edellisestä huolimatta Maliranta pitää vaarana, että säästötoimet eivät jakaudu tasaisesti vaan osuvat tiettyihin ryhmiin muita kovemmin. LABOREN MIKA Maliranta ei halua tar kemmin arvioida valtiontalouden sääs tötarpeiden kokoluokkaa tai niiden koh dentamista. 17 Demokraatti don mukaan toimenpiteiden vaikutuk set riippuisivat vahvasti siitä eletäänkö nousu vai laskusuhdanteessa. – Piikki koskee tilastollisesti hyvin pientä määrää ihmisiä
ANTTI RINNE näkee, että on tehtävä ra kenteellisia muutoksia, joilla pystytään keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä hake maan julkisen talouden tasapainoa. Ansiotuloverotuksen puolella hän ei näe merkittävää mahdollisuutta kiris tää verotusta. Rinne nostaa esimerkkinä esiin asian tuntijaarvion: jos viidennekseltä niistä, joilla on erityinen riski sairastua kak kostyypin diabetekseen, saadaan estet tyä taudin puhkeaminen, säästöt olisivat vuositasolla jopa 700 miljoonaa euroa. Tämä taasen johtaisi Rinteen mukaan kestävyysvajeen poistumiseen ja julki sen talouden tasapainottumiseen jopa kahdessa vaalikaudessa. Täl löin puhutaan ennaltaehkäisevän työn ja kuntoutuksen vahvistamisesta sosiaali ja terveyspalveluissa. – En näe ainakaan juuri tällä hetkellä mitään mahdollisuutta lisätä ihmisten kustannuksia verotukseen liittyvillä pää töksillä. Hän kuvaa kehysajattelun olevan tällä hetkellä ”toispuoleista” ja vahvistaa kan nattavansa sitä, että tulot pitäisi ottaa kehyksiin mukaan. Hän ehdottaa yritystukien in deksikorotusten jäädyttämistä nyky tasolleen ja uskoo, että toimella olisi saatavissa muutaman sadan miljoonan säästöt. Nyt ne on ra jattu kehysten ulkopuolelle. Rinne toteaa miettineensä jo valtiova rainministeriaikoinaan, pitäisikö myös tulopuoli eli verotukseen kuuluvat liittää valtiontalouden kehyksiin. VEROPOLITIIKASSA RINNE painottaa ve ropohjan tiivistämistä etenkin pääoma tuloissa ja erilaista verovälttelyn estä mistä. PUOLUEIDEN SÄÄSTÖLISTAT OVAT OSA ÄÄNESTÄJÄN ”KULUTTAJAN SUOJAA”. de_22122022_14.indd 18 de_22122022_14.indd 18 14.12.2022 11.55 14.12.2022 11.55. – Tätä kautta uskon, että meillä on mahdollisuus merkittäviin talouden ta sapainottamistoimiin ilman, että tarvit see leikata tulevaisuudesta, puhua mer kittävistä veronkorotuksista tai puuttua millään tavalla ihmisten toimeentuloon. 18 Demokraatti D-ILMIÖ että tänne tarvitaan kymmeniä tuhansia ulkomaisia työntekijöitä, jos halutaan vaikuttaa huoltosuhteeseen. Ennaltaehkäisy vähentäisi joidenkin vuosien päästä tarvetta vaativaan so siaalityöhön ja erikoissairaanhoitoon. Rinne painottaa, että nyt tavalliset ihmiset joutuvat arjessaan todella ko ville energiahintojen ja ruoan hinnan nousun vuoksi. Julkisten menojen leikkauksista Rinne nostaa esimerkkikohteeksi yri tystuet. Rinne toteaa, että SDP:ssä haetaan omaa kokonai suutta sopeuttamiseen ja lisää jälleen heti perään, ettei esimerkiksi koulutuk sesta, innovoinnista ja sosiaaliturvasta pidä leikata. Valtiovarainministeriö katsoi virka miespuheenvuorossaan, että arvonlisä verokannoissa olisi tiukentamisen va raa. Osa puolueista on jo esitellyt miljar dilukuja suorien julkisen talouden me noleikkausten tarpeeksi
– Jokainen liittohan sitten vielä tie tysti tekee omat hallinnolliset päätök sensä niin tavoitteistaan kuin hyväksy mistään sopimuksistakin. Aika kaukanahan tässä tietysti puo lin ja toisin ollaan. Kun kuntaala sai kesällä aikaan oman palkkaratkaisunsa, se sopi viiden vuoden ajan noin prosentin korotuksesta ylei sen linjan päälle. Eloranta huomauttaa vielä erikseen, ettei SAK:n hallituksessa ole päätetty täsmällisiä prosenttilukuja. Eli te löitte nyt sitten 8,5 prosentin palkankorotustason pöytään. Työnantajat ovat jo aikaisemmin keränneet voimansa. 19 Demokraatti TYÖMARKKINAT SAK haastaa EK:n koordinaation SE ON TIETYSTI KAIKKIEN ETU, MITÄ PIKEMMIN JA SIIVOMMIN TÄMÄ RATKEAA. Ja tällä kertaa EK:n koordinaatio on tullut niin läpinäkyväksi johtuen siitä, että tietyt työnantajaliitot eivät edes neuvottele ennen kuin teknologiateollisuus on rat kaisunsa tehnyt. Nyt sitten palkan saajapuoli kerää myös voimansa mah dollisimman hyvän ratkaisun aikaan saamiseksi. Sillä tavalla tämä kulkee. Hän huomauttaa, että Saksassakin on tehty vähän erilaisia ratkaisuja. Mutta eduskuntavaaleja ennen saattaa niin sanotusti rytistä. – Ei suoranaisesti siitä. Hän muistuttaa samaan hengenve toon, että myös siihen vaihtoehtoon on varauduttu, ettei ratkaisuja saada pel kästään neuvotteluteitse aikaiseksi. Matkaa on vielä taitet tavana, jotta sopimukset saadaan aikaan. Olemme todenneet, että Saksan teollisuuden ratkaisuun vertautuva tu los, Eloranta vastaa. Kyse on palkkakoordi naatiosta, joka on Suomessa ollut viime ajat vahvasti työnantajaosapuolten nä peissä. EK on aiemmin onnistunut koordi naatiossa hyvin. – Mutta sanotaanko näin, että se nyt antaa jotain osviittaa siitä, missä noin suurin piirtein kuljetaan. – Mutta se ei tietenkään ole mitenkään tavoitteena. ELORANTA PITÄÄ SAK:n hallituksen päätöstä merkittävänä. Hän toteaa, että tähän saakka koordinaatio on ollut työn antajia edustavan Elinkeinoelämän kes kusliiton yksipuolista operointia. Ei meille oikein jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin pistää painetta tällä tavalla neuvottelutilanteeseen. – Nyt sitten me lyömme tähän oman vastapoolimme SAK:laisten liittojen kes ken. Niinpä myös Eloran nan mainitsema, Saksassa saavutettuun teollisuuden palkkaratkaisuun vertau tuva tulos siirtyisi kuntapuolelle lisäpro sentin kera. de_22122022_14.indd 19 de_22122022_14.indd 19 14.12.2022 11.55 14.12.2022 11.55. Siitäkö tässä on kysymys, Jarkko Eloranta. – Toivottavasti eivät, sanoo Jarkko Eloranta ja toteaa, ettei ratkaisujen ve nymiseen tähdätä. Sopimukseen kuuluu myös 3 000 euron kahdessa erässä maksettava kertakorvaus. – Sitä ei tiedä, mutta onhan se mahdol lista. Metal lilla ja kemian alalla on eri korotukset. SAK:ssa ja työntekijälii toissa onkin nyt katsottu, että on pakko alkaa operoida myös itse. Mehän emme ole mitään tarkkoja prosentteja sano neet. Koordinaation käytännön toimista päättävät ammattiliittojen hal linnot, mutta tavoitteena on laaja yh teistyö, jolla saadaan jäsenille Saksassa saavutettuun teollisuuden palkkaratkai suun vertautuva tulos, SAK:n puheen johtaja Jarkko Eloranta linjasi kes kusjärjestön hallituksen kokouksen lop putulemaa. – Jäsenten ostovoiman turvaamiseksi yhteistyötä on tiivistettävä kaikilla so pimusaloilla. – Näinhän tässä tietysti on. SAK:n Eloranta: ”Ei meille oikein jäänyt nyt vaihtoehtoa kuin pistää painetta.” Teksti Johannes Ijäs S AK:laiset ammattiliitot päättivät viime viikolla tii vistää yhteistyötä työehto sopimusneuvottelukierrok sella. Uusi tilanne voi viitata siihen, että työ markkinaratkaisut saattavat venyä aina kin tammikuun loppupuolelle. Saksassa maan suurin ammattiliitto IGMetall sopi marraskuussa 5,2 pro sentin palkankorotuksista ensi vuodelle ja 3,3 prosentin palkankorotuksista vuo delle 2024. – Se on tietysti kaikkien etu, mitä pi kemmin ja siivommin tämä ratkeaa
Kiintiöitä vastustavalle kritiikille on entistä vähemmän tilaa. Yritysten johtorakenteet ovat pysyneet yllättävän samoina vuodesta toiseen, joten ainoa tapa saada aikaan muutos on konkreettisten sääntöjen asettaminen. Esimerkiksi Ranskassa, missä naisten määrä hallintoelimissä on Euroopan korkein, luku on 45,3 prosenttia, mutta tämä on vaatinut lainsäädäntöä. Direktiivi antaa alkuvaiheessa valtioille aikaa kiintiöiden saavuttamiseksi, ja pakottavat säännöt tulevat voimaan vasta, jos tavoitteisiin ei olla päästy vuoden 2026 puoliväliin mennessä. Win-win: tasa-arvoa, talouskasvua ja töitä. Kiintiödirektiivi ei vaikuta pieniin tai keskisuuriin yrityksiin (toivottavasti välillisesti), vaan sitä sovelletaan vain julkisesti noteerattuihin sekä yli 250 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Valtioissa, joissa kiintiöitä on asetettu, on nähtävissä eniten edistystä. Samana vuonna Suomessa 29,3 prosenttia hallintoelinten jäsenistä oli naisia, mikä jättää meidät juuri alle EU:n keskiarvon. Yhteiskunta ei voi toimia täydessä potentiaalissaan niin kauan kuin miehet muodostavat 70 prosenttia yritysjohdosta ja 80 prosenttia toimitusjohtajista. MONIMUOTOISET JOHTORYHMÄT edesauttavat koko työpaikan diversiteettiä ja yhdenvertaisempia työllistymismahdollisuuksia. Viimeisimmistä korkeakoulututkinnoista EU:ssa 60 prosenttia on naisten suorittamia, eivätkä naisten pätevyyttä kyseenalaistavat argumentit ole siksi enää uskottavia. Direktiivin mukaan 40 prosenttia toimivaan johtoon kuulumattomien jäsenten hallintoelinpaikoista tai 30 prosenttia kaikista hallintoelinpaikoista pörssiyhtiöissä tulee olla molempien sukupuolten täyttämiä. Alun perin jo vuonna 2012 tehty komission esitys oli jumissa neuvoston tasolla lähes 10 vuoden ajan! Vihdoin valtioiden neuvosto muodosti tänä syksynä enemmistökantansa, jolla kolmikantaneuvottelut saatiin valmiiksi ja lopuksi jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin hyväksynnät. Miapetra Kumpula-Natri Europarlamentaarikko, Bryssel miapetra.kumpula-natri@ep.europa.eu MEPIT de_22122022_20.indd 20 de_22122022_20.indd 20 14.12.2022 9.28 14.12.2022 9.28. 20 Demokraatti S ukupuolten välinen epätasa-arvo on yhä ongelma yritysten hallintoelimissä. Lokakuussa 2021 vain 30,6 prosenttia hallintoelinten jäsenistä ja 8,5 prosenttia hallintoelinten puheenjohtajista EU:ssa oli naisia. Direktiivi ei koske vain naisia vaan ”aliedustettua sukupuolta”. Sen tarkoitus ei siis ole nostaa naisten määrää hallintoelimissä yli puoleen vaan tasapainottaa elinten kokoonpanoa. Johtamiskokemusta on mahdollista kerryttää ainoastaan töitä tekemällä, ja kiintiöt tulevat avaamaan mahdollisuuksia laajemmalle määrälle ihmisiä. Kysymys ei ole ainoastaan reiluudesta tai yhtäläisistä mahdollisuuksista. Koska monimuotoinen yritysjohto tekee parempia päätöksiä, se johtaa lisääntyneeseen talouskasvuun ja kilpailukykyyn. Epätasa-arvon ongelmaa on yritetty ratkoa Euroopan parlamentissa pitkään, ja meidän S&D-ryhmämme on ollut hyvin aktiivinen. Tytöttelystä businekseen NAISTEN PÄTEVYYTTÄ KYSEENALAISTAVAT ARGUMENTIT EIVÄT OLE USKOTTAVIA
Lista ei ole täydellinen. Oikeis ton ja asevoimien kytkös on enemmän sääntö kuin poikkeus. Naama on valmiiksi tuttu ja mitalikahveja on juonut koko Suomi, tippa linssissä. Muistamme Lasse Virenin (kok.), Antti Kalliomäen (sd.), Markku Uuspaavalniemen (kesk, ps.) vain muutaman mainitakseni. Upseerit ovat tavanneet edustaa pieniä poikkeuksia lukuunottamatta kypäräpuolueena tunnettua kokoomusta. Jostakin historiallisesta oikusta johtuen vasemmistolaiset kenraalit ovat tehneet uransa lähinnä puna-armeijassa. Ukrainan sota ja Nato-prosessi ovat tutustuttaneet äänestäjät uuteen isänmaalliseen julkkiskategoriaan, miehiin, jotka puhuvat sujuvasti taktiikkaa ja strategiaa ja analysoivat rintamatapahtumia. Urheilijoita on istunut ja istuu eduskunnassa paljon. Kenraalimajuri evp, tiedustelupäällikkö Pekka Toveri harkitsee ehdokkuutta. Myös Euroopan hybridiosaamiskeskuksen kommodori evp Jukka Savolainen on ehdolla Varsinais-Suomessa. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Juntan jäseniä ei tarvitsisi vallankaappauksen sattuessa haalia esikunnista. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Tai nykyisistä kansanedustajista Sari Essayahin (kd.), Sari Multalan (kok.), Marko Asellin (sd.) ja Hanna Kososen (kesk.). KOKOOMUSJUNTTA K ansalliset urheilusankarimme tapaavat uransa ehtoolla harkita politiikkaan lähtemistä. de_22122022_21.indd 21 de_22122022_21.indd 21 14.12.2022 9.41 14.12.2022 9.41. Tosin kokoomuksen oikeistolaisuus on kansainvälisessä vertailussa onneksi maltillista. Korkea-arvoisin huhtikuun eduskuntavaalien ehdokas on kokoomusta Helsingin vaalipiirissä edustava entinen puolustusvoimien komentaja Jarmo ”Charles” Lind berg. Puolue on molempien kohdalla kokoomus. URHEILIJOISSA JA ylemmässä upseeristossa on yksi ero. Tällä kertaa gallupykkönen on pyydystänyt listoilleen niin monta kenraalia, että juntan jäseniä ei tarvitsisi vallankaappauksen sattuessa haalia esikunnista. Tiettävästi Lindberg on ensimmäinen komentaja, joka pyrkii Suomessa politiikkaan. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Takavuosina on nähty myös sotasankareita kuten kenraaliluutnantti Aksel Airo (kok.). Merkittävin syy on varmasti puolueiden kiinnostus. Urheilijoita on joka puolueessa. Viimeisin kenraalikunnan edustaja Arkadianmäellä on ollut prikaatikenraali Olli Nepponen (kok.), joka päätti poliittisen uransa vuonna 2011. Jos sellaisia on Suomessa ollut, he eivät ole pyrkineet eduskuntaan ainakaan vaaleissa. Kevään vaalien ilmiö eivät ole urheilijat vaan korkea-arvoiset upseerit ja turvallisuusammattilaiset. Ehdokkaiden määristä näkee, että sotilaan ammatin arvostus on Suomessa entisestään noussut. Lippu on siirtynyt stadionin salosta univormun rintapieleen. Nimekäs urheilija, johon ihmiset liittävät myönteisiä mielikuvia, on helppo myydä äänestäjille
Tuo äänteellisestikin kaunis sana osui korviini joskus viime kevättalvella meteorologi Anniina Valtosen kertoessa Ylen uutisissa sääennustetta seuraavalle päivälle. Lisää lunta oli tulossa siis kevyesti leijuen, ei myräkkänä, pyrynä, tuiskuna, jalkarätteinä putoillen, alijäähtyneenä pistellen tms. Mennään tutusti kahdella kategorialla, meillä aiemminkin käytössä olleilla kaunokeilla ja inhokeilla. (RB) INHOKKINI ON tänä vuonna energiakriisi. de_22122022_22.indd 22 de_22122022_22.indd 22 14.12.2022 9.42 14.12.2022 9.42. Tuo uudissanahan ujuttautui puhekielestä mediaan ensimmäisenä koronasulkutalvena 2020–21, ja muun muassa Iltalehti otsikoi näin: ”THL muutti kiisteltyä ’räkäindeksiä’”. Meillä täällä Suomessa lämmitetään edelleen ulkoporealtaita, tyhjiä kesämökkejä ja parkkihalleja, ja se, kuulkaa, ei ole kriisi. Taustalla oli THL:n ihan hyvää tarkoittaen laatima riskiluokitus erityyppisten tilaisuuksien herkkyydestä aiheuttaa koronatartuntaa. En toki väitä, etteikö monella suomalaisella olisi tänä talvena hankalaa. Silti, hyvät ihmiset. Minun vuoden 2022 kaunokkini on hiutaloida, ihan vaikka täällä etelärannikollakin jo marraskuun 20. Se on häslätä. Suomen sanasto on erityisen rikas tässä lajissa. Vuoden inhokkini on koronapandemiaan liittyvä räkäindeksi. Häslätä-verbi on tullut tarjolle suomennokseksi rap-musiikin ansiosta. Sittemmin häsläys on saanut koko ajan lisää kierroksia, ja tänä vuonna kuulin esimerkiksi ihan tavallisen tietokonemyyjän häsläävän tietokoneiden parissa. Tervetuloa, häsläys! Innostun aina käännöksistä, joissa on tavoitettu jotain alkuperäisestä ja lisätty ripaus suomalaista itseironiaa päälle. Eikä muuten ollut ainoa koronakauden uudissanastossa. Räkä mielleyhtymineen on jo itsessään aika inha ilmaus, mutta ei se siitä komistu, kun se liitetään vierasperäiseen tilastotermiin. Sana on huomioitu muun muassa somessa Valtosen ennustekielestä jo aiemmin, ja niinpä se valittiin Kotuksen kuukauden sanaksi jo viime vuoden talvella, ja otettiin kesemmällä myös mukaan Kielitoimiston sanakirjaan. Tervetuloa, häsläys! Käännös, jossa on ripaus suomalaista itseironiaa päällä. On kivaa, Rolle, häslätä tätä palstaa kanssasi. (TO) Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela Vuoden inhokkini on koronapandemiaan liittyvä räkäindeksi. päivä sataneen, syvimmän kaamoksen yli auttaneen lumipeitteen kunniaksi. Englannin kielessähän on mainio hustle-sana, joka voi tarkoittaa miljoonaa eri asiaa tilanteen mukaan. 22 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ Hiutaleinen sanahäsläys O n, Tua hyvä, koittanut taas aika, kun on aihetta katsoa taaksepäin ja valita vuoden 2022 sanat. Hustle voi olla huijaamista, pelaamista, asioiden pyörittämistä, huumekauppaa, yleistä säätämistä ja vaikka mitä muuta. Itse sanassa ei ole vikaa, mutta siinä on, miten helposti yhteiskunnallisia muutostilanteita rikkaissa länsimaissa kutsutaan kriiseiksi. Mutta silloin joudutaan luultavasti lopettamaan tiedotusvälineet, koska niillä ei ole enää säästössä mitään sopivia sanoja. Hilpeämpiin tunnelmiin! Vuoden kaunokikseni valitsen vanhan sanan, joka on tänäkin vuonna saanut koko ajan uusia käyttötarkoituksia. Mediakäytössä räkäindeksi on paitsi ruma, myös itse asiaa väheksyvä tai kyseenalaistava. Monessa köyhässä maassa on ollut todellinen energiakriisi vuosikymmenet. Hiutaloinnin toisesta merkityksestä, ”tehdä jyvistä hiutaleita”, en ole niin innostunut. Esimerkiksi Stig nimitti jo vuonna 2012 itseään häsleriksi. Myös Ukrainassa on energiakriisi, jos taloja ei pysty sodan keskellä lämmittämään. Kalliihko sähkö ja mahdolliset hetkittäiset katkot eivät ole energiakriisi. Mitkä sanat viehättivät tai puistattivat sinua menneenä vuonna, Tua. Tällä ilmastonmuutosmenolla toki pääsemme jo lähivuosikymmeninä osaksi todellisia energiaja muita kriisejä
3. Voimme panostaa vieläkin enemmän vihreään siirtymään. 3. OLEN HYVÄ aloitteenkirjoittaja. Olen ekonomi, joten mietin sitä, miten yrityksiä voidaan tukea sosiaalisella tavalla. Erityisesti seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oikeudet kiinnostivat, koska silloin ei vielä ollut tasa-arvoista avioliittolakia. Vuokra-asuntoja pitäisi rakentaa lisää. Olen kirjoittanut noin 15 aloitetta ja saanut monta niistä läpi. Hyvinvointipalvelujen koordinaattori Vaasan kaupungilla KYSYMYKSET FINALISTEILLE: 1. Demarit oli aika selkeä valinta, koska arvot ovat samanlaiset kuin omani. Miksi lähdit kuntapolitiikkaan – millaisiin asioihin haluat vaikuttaa. Mikä on supervoimasi valtuutettuna, missä olet erityisen hyvä. MEILLÄ ON aika matala työttömyys, korkea yrittäjyys – taloudellinen tilanne on aika hyvä. FINA LISTI 3/5 REBECCA ÅKERS, 28 . Aloitteet ovat hyvä tapa saada uutta ajattelua kunnan toimintaan ja saada minulle tärkeät asiat ja teemat esiin ja läpi. Silti on kehitettävää esimerkiksi heikoimmassa asemassa olevien tilanteessa. Mustasaari . Luin esitteet ja tulin jäseneksi omasta aloitteestani. 1. 2. Lue lisää: Demokraatti.fi/ kategoriat/extrat/ vuoden valtuutettu Teksti Anna-Liisa Blomberg Kilpailussa etsitään aktiivista, yhteishenkeä luovaa, yhteistyö kykyistä ja kuntalaisia kuuntelevaa ja innostavaa kunnantai kaupunginvaltuutettua (sd.). Myös joukkoliikennettä on kehitettävä. Valtuutettuna syksystä 2020 . de_22122022_23.indd 23 de_22122022_23.indd 23 5.12.2022 10.34 5.12.2022 10.34. Tulevaisuusinvestoinneissa olemme hyviä. Osana Vaasan seudun kehitysyhtiötä olemme mukana siihen liittyvissä hankkeissa ja projekteissa. Omien ajatusten läpi saaminen muutoin olisi vaikeaa, koska olen ainoa demari valtuustossa. Äänestys voittajasta alkaa vasta, kun kaikki finalistit on esitelty. Jos teet kivoja aloitteita, toiset puolueet haluavat tukea sinua. Esimerkiksi maksuton koulukuljetus lapsille, joilla on kaksi kotiosoitetta, anonyymi rekrytointi, lisää sosiaalityöntekijöitä lastensuojeluun, kunnan verkkosivujen kääntäminen englanniksi ja kunnan tilojen tarjoaminen yhdistyksille maksutta. Siksi lähdin politiikkaan. Kisan viisi finalistia esitellään Demokraatissa tammikuun loppuun mennessä. Niitä on vapaana tällä hetkellä niin vähän, että jollei voi ostaa omaa asuntoa, joutuu muuttamaan Vaasaan. Se on tärkeää, ja uskon, että meillä on siihen paljon osaamista. Kiertotalouteen on panostettu aika paljon. 2. Yhdyskuntarakentamisen valiokunnan jäsen, Suomen ruotsinkielisten demarien FSD:n hallituksen jäsen . Sote-uudistus muuttaa kuntien toimintaa. Olen monta kertaa kirjoittanut hyviä aloitteita, joista muutkin ovat innostuneet niin, että haluavat allekirjoittaa ne. Huomasin, että nämä palvelut ovat tosi tärkeitä ja haluan olla mukana turvaamassa ja kehittämässä näitä palveluita niin, että niitä on myös tulevaisuudessa. Olin myös saanut henkilökohtaista kokemusta sosiaalisesta turvaverkosta, kun jouduimme perheen taloudellisten ongelmien takia käyttämään kunnan palveluja tosi paljon – tarvitsimme esimerkiksi kriisiasuntoa. 23 Demokraatti VUODEN VALTUUTETTU -KILPAILU VUODEN VALTUUTETTU 20 23 Vuoden valtuutettu 2023 LÄHDIN POLITIIKKAAN 17-vuotiaana, koska erityisesti ihmisoikeuskysymykset kiinnostivat minua paljon. Millainen on tulevaisuuden Mustasaari
24 Demokraatti Pi irr os A rja Jo ki ah o HYVÄÄ JOULUA JA UUTTA VUOTTA 2023 Hangon ja Käpylän Demareille t. timok AHONPÄÄ-KARISJÄRVI Pauliina Jalola-Korhosaari FORSSA Rekunen Hannu HELSINKI Fager Eva Häyrynen Teuvo Karila Erkki Kinnunen Hilkka Kinnunen Pertti Laaksonen Eetu Laaksonen Pentti Meriläinen Risto Nuutinen Paavo Puoskari Pentti Raitio Tomi Tolvanen Simo Vainiola Tarja Viljanen Eko Ylisipola Heino Ylisipola Helena KOKKOLA Leppänen Liisa ja Osmo KOTKA Piipari Eila ja Matti Virolainen Irma ja Veikko LAHTI Nieminen Erkki LEMPÄÄLÄ Rajala Harry Johansson Reijo LOPPI Ahlqvist Leila Arola Otto Kaasalainen Kaisa Levänen Leo Mäkelä Liisa Virtanen Anja RIIHIMÄKI Arminen Mikko Auvinen Maija Auvinen Pentti Hemmi-Lahtinen Eira Kotirinta Kaisu Palkia Minna Simonen Anna-Marja Tolvanen Kirsti Tolvanen Veijo Viitaniemi Eero RYTTYLÄ Kirjokangas Jaakko TAMMISAARI Helenius Henrik TURKU Nieminen Maijaliisa 24 Demokraatti de_22122022_24.indd 24 de_22122022_24.indd 24 14.12.2022 11.05 14.12.2022 11.05
Armas ja Hilkka Ihalainen Tuure ja Annikki Ainikkamäki Hannele ja Juhani Littman Tomi Pahkala Kalevi ja Irma Pahkala Merja Rytkönen Sirkka ja Hannu Aropelto Sirkka-Liisa Huumonen Ritva Janhunen Urpo Kunnasluoto Kauko Simonen Ari Söderström Risto Parviainen Maija Niilola Raija Hasari Juha Tuukkanen Eila Itkonen Markku Lintula Raili Tuomi Pirjo Rouhiainen Timo Vilenius Heidi Koskinen-Järvisalo Outi Kasurinen Ritva Helenius Irma Ojala Ilkka ja Anne Sarpola Seppo Skyttä Markku Inkeroinen Helena ja Raimo Laine LOHJAN TY Ville Kanniainen Hannu Kärkkäinen Teuvo Sarin Sanna Laaksonen Pekka Räsänen Leena Levonperä Kirsi Oksanen NUMMEN TY Pirjo-Leena Forström PAIMION KAUPUNKI Huhtala Päivi Kuusela Mervi Koivukangas Olli Laitinen Seppo Mäentaka Asko Olander Jouko Pajala Matti Rannikko Sari Rantanen Riitta-Kaarina Ristilä Pasi Virta Timo HYVÄÄ JOULUA & ONNEA VUODELLE 2023! TOIVOTTAA PAPERILIITON TOIMISTO Petri Vanhala Juhani Siira Arto Turunen Markku Häyrynen Juha Koivisto Markku Lihavainen Hannu Ulenius Eija Valkonen Eeva Eloranta-Jokela Päivi Turtiainen Peltola Jyri Minna Koskinen Sari Nikkilä Susann Laine Heidi Metsola Päivi Pietikäinen Päivikki Wesslin Kaisu Björk Kirsi Siira POHJOIS-TUUSULAN DEMARIT RY Enroth Jori Gustafsson Aleksanteri Gustafsson Jouni Gustafsson Reetta Järvinen Aarno Koivunen Aila Kojima Eila Lehtonen Kyösti Lehtonen Pirjo Mustonen Lahja Mäensivu Karita Palomäki Ulla Ruislehto Kirsti Tikkanen Joona Tikkanen Jukka Tikkanen Maila Udd Heli Åhs Niina-Liisa 25 Demokraatti RAFAELIN ENKELIT, TURKU Jukka Alari Christian Alari Jouko Glader Ari Hakulinen Juha Korvenmaa Kari Malinen Aimo Massinen Kalevi Olin Antti Paasio Eero Pulli Esko Randell Antti Vuorenrinne TURUN KRISTILLISTEN SOSIALI DEMOKRAATTIEN RY Kirsi Kauliomäki Päivi Nuotio-Niemi Annihelena Jäppinen Merja Huovinen Jouko Tuominen Heikki Palmu Riitta Perko Pirkko ja Markku Työläjärvi Pirkko Mikkola Terttu Knuutila de_22122022_24.indd 25 de_22122022_24.indd 25 14.12.2022 11.05 14.12.2022 11.05. 25 Demokraatti IMMULAN TY Jarmo Aho KYMINTEHTAALAISTEN TYÖVÄENYHDISTYS RY
26 Demokraatti de_22122022_24.indd 26 de_22122022_24.indd 26 14.12.2022 11.05 14.12.2022 11.05
27 Demokraatti de_22122022_24.indd 27 de_22122022_24.indd 27 14.12.2022 11.06 14.12.2022 11.06
28 Demokraatti de_22122022_24.indd 28 de_22122022_24.indd 28 14.12.2022 11.06 14.12.2022 11.06
29 Demokraatti de_22122022_24.indd 29 de_22122022_24.indd 29 14.12.2022 11.06 14.12.2022 11.06
de_22122022_30.indd 30 de_22122022_30.indd 30 13.12.2022 10.54 13.12.2022 10.54. 30 Demokraatti Antaako ammattiliiton jäsenyys sinulle turvaa
31 Demokraatti Hyvää Joulua! de_22122022_30.indd 31 de_22122022_30.indd 31 13.12.2022 10.54 13.12.2022 10.54
32 Demokraatti Hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta! PAM lahjoittaa joulukorttirahat tänä vuonna Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräykseen ja Unicefin Ukrainan lasten -keräykseen. Hyvää joulua God Jul de_22122022_30.indd 32 de_22122022_30.indd 32 13.12.2022 10.54 13.12.2022 10.54
Konsertin järjestää Kansan Sivistysrahaston Päivi ja Paavo Lipposen rahasto yhteistyössä Osuuskunta Tradekan ja Töölön seurakunnan kanssa. 33 Demokraatti Iloista joulua ja hyvää uutta vuotta! Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki 09 613 110 | akt.fi 1.1.2023 klo 18 Temppeliaukion kirkossa Tilaisuuteen on vapaa pääsy. FANNY HENN mezzosopraano MARIKA HÖLTTÄ koloratuurisopraano JERE HÖLTTÄ tenori HENRI UUSITALO basso UUDEN VUODEN ERKKI KORHONEN, piano de_22122022_30.indd 33 de_22122022_30.indd 33 13.12.2022 10.54 13.12.2022 10.54
MITÄ NOSTAISIN itse esiin, jos saisin tehdä sen keltaisella huomiovärillä. 34 Demokraatti Vallan laidalta Suvi-Anne Siimes, Työeläkevakuuttajat TELAn toimitusjohtaja V altiovarainministeriö julkaisi joulukuun alkupuolella kattavan virkamiespuheenvuoron siitä, miten julkista taloutta tulisi sopeuttaa ja kansallisia rakenteita uudistaa. Tietoon perustuva ennakointi on muutoinkin hyve yhteiskunnallisessa keskustelussa. Faktaa ja unelmahöttöä ASTUIKO MINISTERIÖ SITTEN PUHEEN VUOROSSAAN POLIITIKKOJEN TONTILLE. Julkinen puheenvuoro on lähtökohtaisesti hyvä asia, sillä ministeriön avoimet näkemykset kirittävät parhaassa tapauksessa myös puolueiden ja poliitikkojen ajattelua. Ajattelisin, että ministeriön digitaalisuuden hyödyntämisen yhteydessä esiin nostama poikkihallinnollinen yhteistyö olisi tarpeen myös monissa muissa asioissa. Sosiaaliturvalla on muitakin tavoitteita kuin työllisyysvaikutukset ja kannustinnäkökulma. Vastuulliset puolueet nostavat esiin jälkimmäisiä siinäkin tapauksessa, että ne kannattavat julkisen talouden tasapainottamista ja kansallisen menokehyksen kunnianpalautusta. Valtiovarainministeriön puheenvuoron ei olisi pakko olla ristiriidassa aiemmin syksyllä julkaistun ministeriöiden yhteisen tulevaisuuskatsauksen näkökulmien kanssa. Nyt vaara oli ilmeinen myös valtiovarainministeriön tapauksessa. EHKÄ ASTUI, EHKÄ EI. Puheenvuoro sisälsi paljon tutkittua asiaa. de_22122022_34.indd 34 de_22122022_34.indd 34 14.12.2022 9.23 14.12.2022 9.23. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ei supistu pelkiksi kysymyksiksi valtionvelan korkomenoista ja työeläkejärjestelmän sisäisestä tuotosta. ASTUIKO MINISTERIÖ sitten puheenvuorossaan poliitikkojen tontille. POLIITIKKOJA MOITITAAN usein siitä, että he sekoittavat isot ja pienet asiat keskenään. Asia on ehdottomasti niin myös julkisen talouden tasapainottamisessa ja muussa talouspolitiikassa. Ja miksi siihen pitäisi kyetä tästä huolimatta. Mutta mukaan mahtui myös unelmahöttöä ja näkökulmien liiallista yksinkertaistamista. Ja ryyditti sitä peräti 42 taustamuistiolla. Puheenvuoro sisälsi paljon arvovalintoja ja vain vähän vaihtoehtoja. Eikä EU:n talouspolitiikan koordinaation vahvistamisen ja unionin velkakestävyyden pohdintaa voi sivuuttaa kahden sivun mittaisella, tyystin vailla kontekstia olevalla tekstillä. Ehkä astui, ehkä ei. On tärkeää, että puolueet tarkastelisivat myös unionipolitiikkaan liittyviä valintoja yhdessä kotimaisten painotusten kanssa, sillä unionin tuleva kehitys vaikuttaa paljon päätöksenteon reunaehtoihin Suomessa. Ja talouspolitiikan isoja kokonaisuuksia voisi pohtia myös muiden politiikkalohkojen tavoitteiden näkökulmista. Tämä nostaisi esiin sen, miksi priorisointi on vaikeaa
Arvailukilpaan osallistuneiden kes ken arvottiin palkintoja. Malmsten intoutui myös muiste lemaan. Tulin siihen tulokseen, että laulaja oli Jukka. Punainen kaulahuivi, Tammelan tori ja työväen laulutrio olivat vinkkejä, joista Mansessa vastaus jo aivan varmasti tiedettiin. Kuu lin musiikkiesitysten aikana laulua lä hettyviltä. Visaemäntä Anna-Liisa Blomberg Kuvatonttu Nora Vilva J ouluisa visa sai tänä vuonna yli 140 ihmistä ympäri Suo men arvuuttelemaan, kuka oli puettu punanuttuun. VINKIT JA maskeeraaja Riikka Virtasen naamiointitaidot veivät vastaajia myös harhaan. varapuhe mies Antti Rinne (sd.), kaupunginval tuutettu Hilkka Ahde (sd.) Helsingistä sekä ministerit Tuula Haatainen (sd.) ja Ville Skinnari (sd.). Yleensä pukki ei avaudu en simmäisen lehden vihjeiden perusteella. Koko Demokraatin tonttujoukkue on nittelee voittajia, kiittää lukijoita kulu neesta vuodesta ja toivottaa kaikille mitä parhainta joulua! de_22122022_35.indd 35 de_22122022_35.indd 35 14.12.2022 9.45 14.12.2022 9.45. – Kuten aina ennenkin, vihjeet oli vat visaisia. Vähin tään jokainen turkulainen tietää, että se on Turku. Vinkissä kerrottiin pukkimme syntyneen sivistyksen kehdossa. Oikein vas tanneiden kesken arvottiin Tikkasei näkello. – Olin vuosia sitten Porissa TUL:n päi vän juhlassa, jossa pukki oli juhlapuhu jana ja istuin hänen lähettyvillään. Useampi veikkasi kansanedustaja Aki Lindéniä (sd.) toisen vinkkikierroksen jälkeen. Kaikkien vastan neiden kesken arvottiin kirjapalkintoja, jotka postitetaan Reijo Lehtiselle Po riin, Heidi Koivisto-Haatajalle Ylö järvelle ja Kirsti Moisiolle Tampe reelle. Ilmansuunta oli oikea, kun Tampereella vaikuttavia dema Joulupukkivisa reita Jyrki Liikkaa ja Lauri Lylyä veikattiin. 35 Demokraatti JOULUPUKKIVISA Sehän on Kustu! Punanutuksi oli naamioitu SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson. Jukka tuli mieleen tanssin ja musiikin harrastuksen perusteella, hän kertoi. Hauska muisto, joka tuo vieläkin hymyn huulille. Niin, ja hy vän puheen piti! Visaan tuli tällä kertaa selvästi enem män oikeita vastauksia kuin vuosi sitten. – Sehän on meidän Kustu, kirjoitti Ilmo Korhonen, joka yhdessä Gustafs sonin ja Ahti Jokisen kanssa muodos tavat vinkissä mainitun trion. Yksi visailijoista oli Kaarina Malmsten, joka vastauk sessaan avasi, miten hän oli tunnistanut parran taakse kätketyn kansanedustaja Jukka Gustafssonin. Vaikka Lindén asuu Turussa, hän on syntynyt Kööpenhaminassa. Pukki on entinen opistoreh tori, joten Kiljavan opiston rehtori AriPekka Lundén ei ollut ollenkaan has sumpi veikkaus! Arvauksien joukossa olivat myös eduskunnan 1. Erityisesti pukin kotikonnuilta Tampe reelta oikeita vastauksia sateli. Tälläkin kertaa piti vaivata aivolokeroita. Arpaonni suosi Merja Päivärintaa Kangasalasta. Käsi ylös, kuinka moni tiesi
36 Demokraatti KASVO HARVA VOI SANOA, ETTÄ ON TEHNYT LÄHES PUOLI MILJOONAA IHMISTÄ ONNELLISEKSI. 36 Demokraatti de_22122022_36.indd 36 de_22122022_36.indd 36 14.12.2022 11.07 14.12.2022 11.07
Vaikka kun maailmalle katsoo, niin hilluuhan Silvio Berlusconikin siellä vielä kasikymppisenä, ja on niitä muitakin. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvat Nora Vilva ”S anotaan, että jos olisi ollut mahdollista tehdä kahden vuoden diili jatkosta, niin olisin sen ottanut. 37 Demokraatti KYMMENOTTELIJA de_22122022_36.indd 37 de_22122022_36.indd 37 14.12.2022 11.07 14.12.2022 11.07. 37 Demokraatti POLITIIKAN Kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd.) lupaa olla vaalikentillä, mutta omia vaaliesitteitä hän ei enää jaa. Mutta silti ajatus siitä, että jäisin eduskunnasta eläkkeelle 80-vuotiaana, ei tunnu järkevältä, kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd.) kertoo
TURUSSA SYNTYNYT Jukka Gustafsson vietti lapsuutensa Pansiossa, parin telakan kupeessa. syntynyt Turussa 1947 . Hänellä on asunto Helsingissä, mutta hän kulkee lähes päivittäin Tampereelle. Toisaalta on myös niin, että usein suuri yleisö ei tunne lakien ja uudistusten taustoja ja tekijöitä, vaikka niillä olisi ollut suurikin vaikutus heidän elämäänsä. harrastaa musiikkia, aatehistoriaa ja jalkapalloa Ikkunan takana maisema vaihtuu vilisten – olemme aamujunassa matkalla Tampereelta Helsinkiin. Hän pitääkin tärkeänä, että eduskunnassa on myös jatkossa nestoreita, joilla on kokemusta eduskuntatyöstä ja päätöksenteon arjesta. Pansio oli turvallinen, mutta myös vilkas. Gustafsson on toiminut kansanedustajana vuodesta 1987, joten tämä matka on todella tullut tutuksi. – Se oli erinomaista aikaa, se oli minulle kirjaimellisesti kansankorkeakoulu. Armeijan jälkeen hän lähti Kiljavalle SAK:n ammattiyhdistysopistoon. konepuuseppä Turun laivateollisuuden telakalla 1964–1970 . Pääsin syventymään kansantalouteen, historiaan, sosiaalipolitiikkaan. – Minusta on aina kiva tulla illalla kotiin, eikä jäädä Helsingin kiusauksiin, hän virnistää. Murikka-opiston rehtori 1976–1987 . Gustafsson sai paljon koskettavia viestejä työtovereiltaan kerrottuaan, ettei lähde enää ehdolle. Aloitin opinnot syksyllä 1970. Lähtemättömästi on jäänyt mieleen, kuinka esitelmä Väinö Linnan teoksesta Täällä pohjantähden alla sai opettajan reagoimaan voimakkaasti. Gustafsson pelasi opiskeluaikoinaan jalkapalloa SM-tasolla Tampereen PalPOLITIIKKA ON SIITÄ KOVA LAJI, ETTÄ IHMISET LUULEVAT ASIOIDEN TIPPUVAN TAIVAASTA. Työväen museoyhdistyksen puheenjohtaja 2017– . Suomen Palloliiton varapuheenjohtaja 1991– 2006 . Tämä tapahtuma on jättänyt minuun kohtuullisen ison jäljen, se oli jotain aivan poikkeuksellista. Puoluepolitiikasta ei koulussa puhuttu, mutta lapsi ymmärtää vaistonvaraisesti asioita kunkin ihmisen lähtökohdista. opetusministeri 2011– 2013 . perustuslakivaliokunnan jäsen 2019– . Veikkaus oy:n hallintoneuvoston jäsen 1995– 2011, puheenjohtaja 2019– . Kesäisin hän pelasi jalkapalloa, josta tulikin hänen ykköslajinsa. yhteiskuntatieteiden maisteri, rehtori . – Luokassa syntyi tavallaan henkinen konflikti, kun opettaja aika kovasanaisesti antoi ymmärtää, että Linnan kuvaus kansalaissodasta on väärä. Jo alussa oli selvää, että haluan jatkaa myös tiedekuntaan, turkulainen kertoo tiestään Tampereelle. Talvisin Gustafsson hiihti paljon. Koulunkäynti oli muutoin mukavaa, mutta Turun suomalaisessa yhteiskoulussa henki oli Gustafssonista turhan oikeistolainen. kansanedustaja 1987– . Sain kannustusta pyrkiä Tampereen yliopiston opetusjaostoon suorittamaan yhteiskunnallista tutkintoa (sosionomi). Tavoitteiden edistäminen ja työnsä tulosten näkeminen saattaa vaatia ylivaalikautista puurtamista. Oli hyvin toimiva urheiluseura Pansion Tähti ja seurakuntatalo, jossa oli paljon tapahtumia. 40 oppilaan luokasta ehkä vain kuusi oli työläistaustaisia. Gustafsson tietää, miltä tuntuu onnistua siinä ja saada kiitosta. on pelannut jalkapalloa SM-tasolla Tampereen Pallo-Veikoissa . Se kun ei välttämättä ole aivan sitä, mitä uudet kansanedustajat toisinaan kuvittelevat. Moni kutsui häntä kivijalaksi ja peruskallioksi, jota olisi vielä tarvittu. Tampereen kaupunginvaltuutettu 1976– . – Politiikka on siitä kova laji, että ihmiset luulevat asioiden tippuvan taivaasta, Gustafsson kiteyttää. de_22122022_36.indd 38 de_22122022_36.indd 38 14.12.2022 11.07 14.12.2022 11.07. on pelannut yhtäjaksoisesti 33 vuotta eduskunnan jalkapallojoukkueen avauskokoonpanossa pelinumerolla 10 . – Kun eduskuntaan tulee uusia, taiteilijoita ja muita, heillä voi olla sellainen ”tässä, nyt ja heti” -ajatus, mutta moni asia vaatii aika paljonkin työtä ja sitkeyttä, Gustafsson muistuttaa. 38 Demokraatti D-KASVO JUKKA GUSTAFSSON . naimisissa, kaksi lasta ja yksi lapsenlapsi . asuu Tampereella . eduskunnan pitkäaikaisin sivistysvaliokunnan jäsen (eri aikoina yhteensä 28 vuotta) . Keskikoulun jälkeen Gustafsson työskenteli Laivateollisuuden telakalla kuusi vuotta, opiskellen samalla työväenopistossa muun muassa sosiaalipolitiikkaa
Että kuinka meidän käy, miten Suomi tästä kuopasta nousee. de_22122022_36.indd 39 de_22122022_36.indd 39 14.12.2022 11.07 14.12.2022 11.07. – Parin, kolmen vuoden kuluttua – natsat ensin hankittuani – esitin liiitokokoukselle ja hallinnolle, että laajennetaan koulutusta vahvemmin koko jäsenistölle. Näin tapahtuu myös, kun hän muistelee ensimmäisen eduskuntakautensa loppuvaiheita. 39 Demokraatti lo-Veikoissa ja löysi aikaa opiskelijapolitiikallekin. Vaikka itse sanonkin, olimme koulutuksellisesti ajan hermolla. Hän luettelee vahvuutensa: sivistysja koulutuspolitiikka, työmarkkinaja yhteiskuntapolitiikka, pohjoismaisen hyvinvointivaltion kehittäminen. Hän oli jo Murikan rehtorina perehtynyt Ruotsin rikka oli se minun juttuni, että minä palaan sinne. Olin erittäin motivoitunut ja kurinalainen. Olin ihan oikeasti sitä mieltä, kun olin pohjimmiltani kansan sivistäjä ja MuGustafssonin vuosiin kansanedustajana mahtuu monenlaisia saavutuksia, joista hän nostaa esiin muiden muassa talkootyön verottomuuden eteen tehdyn työn, eläkeläisiä kurittaneiden pankkimaksujen korjaamisen ja muutoinkin pienituloisten eläkeläisten aseman parantamisen. Viihdynkö siellä, antaako se minulle jotain, voinko vaikuttaa asioihin. Gustafsson ymmärsi, ettei koulutuksen kehittäminen ole yhden miehen show. OPPOSITIOSTA ON HELPPO ANTAA JULMAAKIN KRITIIKKIÄ. Aika eduskunnassa on ollut rikasta ja monella tavalla palkitsevaa. Ay-tiedon peruskurssi, taloustiedon peruskurssi, kulttuuripolitiikan ja kansainvälisen politiikan kursseja, Gustafsson listaa. Hän on erityisen tyytyväinen saatuaan pitkäaikaisena sivistysvaliokunnan jäsenenä tehdä ”syvää jälkeä koulutuspolitiikkaan”. – Jos ajatellaan sitä kautta 1991–95, jolloin oltiin oppositiossa, kyllä minä olin aika kiltti poika sen synkän kauden. Hän hyödynsi suhteitaan Kiljavan opiston, Voionmaa-opiston ja E-instituutin rehtoreihin kerätäkseen kaiken mahdollisen ajankohtaisen tiedon aikuiskoulutuksesta. – Olen monesti sanonut, että en olisi ollut näin pitkään kansanedustajana, jollen olisi saanut niin paljon iloa ja tyydytystä siitä, ja kokenut vaikuttavani eri asioihin valiokunnan jäsenenä, hän summaa. Gustafsson sai vinkin, että töitä voisi löytyä hänellekin. Suomi romahti ”maailmanennätyslamaan”, satoja tuhansia jäi vaille töitä, kymmeniä tuhansia terveitä yrityksiä meni nurin. ALUSSA MAINITUSTA ylivaalikautisesta puurtamisesta hyvä esimerkki on vuorotteluvapaa – saavutus, josta Jukka Gustafsson on erityisen ylpeä. – Valmistuin viidessä vuodessa työmiehestä maisteriksi. Hän oli ehtinyt jo perehtyä asioihin hyvin lähtiessään ehdolle eduskuntaan. OPINTOJEN LOPPUSUORALLA Jukka Gustafsson kuuli Metallityöväen liiton ostaneen Teiskosta tontin, jolle se aikoi rakentaa oman koulutuskeskuksen. Tuolloin 40-vuotiaana hän oli toiminut liki kymmenen vuotta Tampereen kaupunginvaltuutettunakin. Sen kuulee – hänen äänensä värisee, kun puheeksi tulee jollain tavalla kärsivien tai epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi tulleiden asiat. Gustafsson esitti, että kokoomuksen vierastamasta nuorisokoulu-uudistuksesta voidaan luopua, jotta ammattikorkeakoulu-uudistus voi edetä. Toisen kauden jälkeen jätin tehtävän, jotta sijaiseni saa vakituisen paikan, Gustafsson kertoo. – Kun tulin valituksi eduskuntaan, ajattelin katsovani, mitä se eduskuntatyö on. Murikan koulutusten ytimessä oli alkuun luottamusmiesja työsuojelukurssit, ja oppia tarjottiin myös muiden muassa ammattiosastojen puheenjohtajille ja sihteereille. LUONTEELTAAN EMPAATTINEN Jukka Gustafsson eläytyy heikossa asemassa olevien ihmisten puolustajana herkästi heidän ahdinkoonsa. – Murikassa käynnistyi myös ensimmäinen tietotekniikan kurssi vuonna 1983. – Muistan sen syvällisen huolen, jota itse koin kansanedustajana. Erityisesti työ eri valiokunnissa on ollut Gustafssonille tärkeää. Ammattiosastot järjestivät linja-automatkoja Murikkaan ja rehtori olikin usein lauantaisin oppaana opistossa vieraileville. Murikassa Gustafsson todella viihtyi. Se oli tavattoman ahdistavaa. Oppositiosta on helppo antaa julmaakin kritiikkiä. Ja niin löytyikin – ensin koulutussuunnittelijana ja sitten uuden Murikka-opiston ensimmäisenä rehtorina. Tapa, jolla he lyövät sanoillaan hallitusta, ei lämmitä kansanedustajakonkarin mieltä lainkaan. JUKKA GUSTAFSSON kuvailee itseään politiikan kymmenottelijaksi, jolla on muutama vahva laji. Demokraatin joulupukkina tänä vuonna esiintynyt Gustafsson jakoi joulupukkina risuja huonosti käyttäytyville perussuomalaisille, joiden puheet ovat koventuneet kiihtyvää tahtia vaalien lähestyessä. Gustafsson kuvailee Murikkaa liiton jäsenistön yhteisölliseksi koulutuskeskukseksi, jossa oli aivan omanlaisensa henki. Opinnot etenivät silti aikataulussa. Hän kertoo esimerkiksi sivistysvaliokunnan silloisen kokoomuslaisen puheenjohtajan kanssa tekemästään ”historiallisesta kompromissista”. Itselläni on sellainen kuva, että vaikka totta kai hallituksen toimia kritisoinkin, olin myös osin hallituksen toimia ymmärtävä ja vaikean tilanteen näkevä
Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. de_22122022_36.indd 40 de_22122022_36.indd 40 14.12.2022 11.07 14.12.2022 11.07. 40 Demokraatti 1 Päätös hakeutua kansankorkeakouluun ja pyrkiä Tampereen yliopistoon. 3 TÄRKEINTÄ 3 Päätös vastata myöntävästi, kun Virpi pyysi minua partneriksi tanssikurssille. 2 Päätös pyrkiä elämään omien arvojen mukaista elämää yläja alamäessä
– Olin viehättynyt ajatukseen, että ihminen voisi siirtyä hetkeksi pois tästä oravanpyörästä, joten tein siitä puoluekokousaloitteen. Sannan aatteellisuus on sellaista, että hän tietää, keiden asialla hän on. – Hallitusohjelmaneuvotteluissa olimme Pilvi Torstin kanssa demarien pääneuvottelijat ja saimme uudistuksen ohjelmaan. Tuloksia aletaan nähdä kunnolla vasta muutamien vuosien kuluttua, mutta Gustafsson huomauttaa, että jo nyt ilman opiskelupaikkaa peruskoulun jälkeen jäi vähemmän nuoria kuin aiemmin. Gustafsson muistelee automatkaa vuosien takaa, kun hän otti Sanna Marinin puoluevaltuuston kokouksesta kyytiinsä. Ensimmäinen tarpeellinen maali on SDP:n puheenjohtajan, pääministeri Sanna Marinin pärjääminen vaalitenteissä. – On ollut tekemisen meininki, Gustafsson kiteyttää. varapuheenjohtajaksi vuoden 2014 puoluekokouksessa. Oppivelvollisuuden laajentaminen on historiallinen koulutuspoliittinen saavutus, hän sanoo. Sekin on politiikan todellisuutta. – Eduskunta saa nyt käsiteltäväkseen hallituksen esityksen vuorotteluvapaakokeiluksi, Lex Gustafssonin, jota hallitus nyt ylpeänä esittää eduskunnalle, Jaakonsaari sanoi eduskunnassa lokakuussa 1995. Hän muistaa, kun työministeri Liisa Jaakonsaari (sd.) nimesi esittelypuheenvuorossaan lain häneltä etukäteen kysymättä. Entäpä se toinen vaalimaali. Silloin hän hoksasi, että Marinissa on potentiaalia. Ei käy kieltäminen, ettei se olisi ollut merkittävä tehtävä, Jukka Gustafsson sanoo. Gustafsson on tyytyväinen hyvään hallitusohjelmaan ja siihen, että SDP:lle tärkeitä asioita on saatu maaliin siitä huolimatta, että korona ja Ukrainan sota ovat koetelleet. Hänessä on sisäänrakennettuna sellainen moderni aatteellisuus – arvothan elävät, ne eivät säily aina täysin muuttumattomina. – Johtopäätökseni oli, että Sanna on ikäisekseen kypsä, tasapainoinen ja aatteellinen. PARI MAALIA vielä, niin saadaan hyvä loppukiri kamppailuun kokoomuksen kanssa. – Harva voi sanoa, että on tehnyt lähes puoli miljoonaa ihmistä onnelliseksi. Kysyin puoluesihteeri Ulpu Iivarilta, mitä puolue aikoo asialle tehdä. Se hyväksyttiin. Näin tapahtui ja Marin nousi SDP:n 2. 41 Demokraatti D-KASVO SAK:ta vastaavan työmarkkinakeskusjärjestö LO:n kirjaan Fri år mitt i livet eli vapaa vuosi elämän keskellä. Myös puolueen kannatus on pysynyt hyvänä. Mutta enhän minä minnekään katoa. Tein työtä käskettyä, Gustafsson taustoittaa. Gustafsson on vaikuttanut vuosien saatossa SDP:n koulutuspoliittisessa työryhmässä, myös sen puheenjohtajana. Välissä ehti olla Ahon hallituksen kausi ennen kuin alkoi tapahtua. Työn pohjalta tehtiin esitys, jota ryhdyttiin viemään eteenpäin valtiollisen työryhmän asettamisella Holkerin hallituksessa. Oppivelvollisuusiän laajentaminen on ollut puolueen agendalla pitkään – esitys siitä tehtiin jo vuonna 2013. de_22122022_36.indd 41 de_22122022_36.indd 41 14.12.2022 11.07 14.12.2022 11.07. Vuonna 1995 SDP nappasi vaaleissa ”supervoiton” ja pääministeripuolueen aseman. – Haluaisin, että toinen ratkaiseva maali tulisi siitä, että kykenemme viestittämään, että äänestämällä sosialidemokraatteja äänestää kaikista huolta pitävän pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamallin puolesta. Sitä ilosanomaa Jukka Gustafsson aikoo olla punaisine kaulahuiveineen vaalikentillä jakamassa, vaikkei itse enää ehdolla olekaan. Muistan, kun Tampereella yksi postimies pysäytti ja kiitti kädestä pitäen, että hän oli päässyt vuorotteluvapaalle. Gustafsson kuvailee paimentaneensa vuorotteluvapaan Lipposen I hallituksen ohjelmaan. Näin Jukka Gustafsson kiteyttää näkemyksensä puolueen pelikirjasta eduskuntavaaleihin. Kokeilussa oli puutteensa Gustafssonin visioon verrattuna, eikä vuorotteluvapaa ole vuosien mittaan pysynyt niin hyvänä kuin se parhaimmillaan oli. Miltä tuntuu, etteivät jaossa ole enää omat vaalimainokset. Sekin on yksi sinnikkään työn tulos, jossa olen ollut keskeisesti mukana, Gustafsson sanoo. Pari tuntia Tampereelle vierähti jutellen. Gustafsson esitti myöhemmin, että Marin asetettaisiin Pirkanmaan piirin ehdokkaaksi puolueen varapuheenjohtajistoon. Hän sanoi, että kerää työryhmä ja ryhdy valmistelemaan. Haastattelussa hän ei silti listaa saavutuksiaan ministerinä, vaan nostaa esiin yhden kuluvan vaalikauden tärkeimmistä uudistuksista. Jatkan Tampereella kaupunginvaltuutettuna ja vaikka mitä. Koskaan ei tarvitse pelätä, kun Sanna avaa suunsa. – OPETUSMINISTERIN TEHTÄVÄ oli kuin minulle tehty, oli onnenpotku, että sain sen. Meni muutama kuukausi, eikä mitään tapahtunut. – Luotan täysin, että näin tapahtuu. Niin monta ihmistä on tähän mennessä ollut vuorotteluvapaalla tai päässyt tekemään oikeita töitä sijaisena. – Kyllähän se tuntuu myös haikealta, olenhan ikäisekseni terve ja erittäin motivoitunut
Oli mukavuuksia, tilaa ja ympärillä luonnonkauneutta, jota esimerkiksi helsinkiläisille ei ole tarjolla kuin jossain miljonäärien asuttamilla saarilla. Vihaan Putinia. Ja siis todella kohtuullisilla kustannuksilla, murto-osalla pääkaupungin hinnoista. Parin tonnin sähkölaskua ei sulata millään, ainakaan kun ei ole tietoa, kuinka kauan sähkömarkkinan häiriötilaa voi kestää näinä maailmanaikoina. EN TODELLAKAAN olisi halunnut muuttaa. Koska ennen kuin tehdään yhtään mitään, syyllinen on löydettävä. de_22122022_42.indd 42 de_22122022_42.indd 42 12.12.2022 11.53 12.12.2022 11.53. Tai joutuu hylkäämään sen ja lähtemään evakkoon. Yhtäkkiä sitä perehtyikin ihan uudella mielenkiinnolla hallituksen kehittelemiin tukitoimiin – ja valitettavasti huomasi, että ei ole muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa pois. Mutta se lämpeni sähköllä. KETÄPÄ TÄSTÄ sitten syyttäisi. OIKEA SYYLLINEN löytyy tietysti itänaapurista. Kotini oli mielestäni toimivin ja mukavin kaikista kokemistani. Tai syöminen. Kun nykyisessä työssä pääsee seuraamaan poliittista päätöksentekoa suht ytimestä, niin vaihtoehto ei ollut Sanna Marin. Sähköpakolainen valitsee kotinsa tai lämmön ja ravinnon välillä Kirjoittaja on sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän mediasuhteiden asiantuntija. Mutta pahoin pelkään, että monelle suomalaiselle se voi olla, kun tammi-helmikuun sähkölaskut alkavat tipahdella kotitalouksiin… Jos jokin saa suomalaisen barrikadeille, niin kyllä se on se, että ei ole enää varaa lämmittää omaa kotiaan. Kysyin isännöitsijältä sähkösopimuksemme tilannetta – ”Juu, ei mitään, kuus senttiä kilowattitunti toistaiseksi!” Huh. Loppukesästä alkoi pelko hiipiä persiiseen, kun seuraili maailman tapahtumia ja sähkömarkkinoiden kehitystä. OIKEA SYYLLINEN LÖYTYY ITÄNAAPURISTA. AIKAISEMMIN SITÄ ei oikein kiinnittänyt koskaan edes huomiota asiaan, maksoi vaan taloyhtiön kilpailuttaman sähkölaskun ja lämmitti saunaa suurin piirtein joka ilta. Niinpä meistä tuli sähköpakolaisia. Ihmisen elämän paskinta aikaa, kuten ex-naapurini totesi katsellessaan, kun roudasimme mustia jätesäkkejä ja mööpeleitä yötä myöden lainattuun pakettiautoon, lasti toisensa jälkeen. Neljässä vuodessa asunnon nurkkiin kertyy kyllä järjetön määrä myös aivan kaikkea tarpeetonta roinaa, mistä on tavallaan puhdistavaakin päästä eroon, mutta kiireessä ja paniikissa joutuu dumppaamaan kaatopaikalle paljon tarpeellistakin tavaraa – ainakin, kun muuttaa huomattavasti entistä pienempään asuntoon. 42 Demokraatti KOLUMNI Iisakki Kiemunki iisakki.kiemunki@eduskunta.fi M uuttaminen on helvettiä. Eikun lenkille ja sauna lämpiämään… KUNNES SITTEN lokakuussa lävähti meiliin viesti, että sähkösopimus loppuukin vuoden vaihteessa, ja asukkaiden on syytä varautua sähkölaskun moninkertaiseen kasvuun. Sijainti oli loistava, ja se mahdollisti kaikki omat ja lastenkin harrastukset. Tai lopettaa asunnon lämmitys. VIHAAN PUTINIA. Kun kirjoitan tätä sadan purkamattoman nyssäkän keskellä kämäisen kerrostalokämpän kaaosta ja tuntuu, että puolet elämästä on (taas kerran) varastettu, niin ainoa ”lohtu” on se, että Ukrainassa asiat ovat vielä aika lailla huonommin
Mitä kaikkea siitä olisi seurannut – ei pelkästään Ukrainalle vaan koko Euroopalle ja myös Suomelle. Se oli todella dramaattista aikaa ja tiukka paikka, rankkaa henkisestikin. Sitten alkoi sota. Olen nyt kymmenen vuotta kiertänyt aktiivisesti kaikkia konflikteja. On ollut tosi paljon töitä, ja ymmärrän kyllä, että se näkyy vähän naamastanikin. Laitetaan ruokaa ja lapset käyvät etäkoulua. Tässä ammatissa vilahtelen telkkariuutisissa ja olen siellä joskus todella väsyneenä tai kaoottisissa tilanteissa, joissa tapahtuu traagisia asioita. Nuorena näytin ehkä vanhemmalta kuin olin. Tämä vuosi on ollut tosi rankka siinä mielessä, että olen ollut Ukrainassa yhteensä 4–5 kuukautta. Joka päivä myös arki rullaa. Vaikea sanoa, onko sotien ja konfliktien kokeminen vaikuttanut minuun ihmisenä. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_22122022_43.indd 43 de_22122022_43.indd 43 12.12.2022 12.11 12.12.2022 12.11. Olin paljon Donbassissa ja Mariupolissa ennen 24. Se on työtäni ja siitä on tullut myös elämäntyylini. Minusta se on ihan hyvä asia. Maaliskuussa oli iso riski, että Venäjä voisi vallata Kiovan ja koko Ukrainan. Tämä aika on ollut aikamoista tunteiden vuoristorataa. Nyt näytän ehkä ikäiseltäni. En ole ajatellut olevani komea, mutta en ole ollut pettynytkään ulkonäkööni. 43 Demokraatti Antti Kuronen 52-vuotias Ylen ulkomaankirjeenvaihtaja. Työni on matkustaa paikan päälle, kun tulee isoja uutistilanteita. Koin ensimmäistä kertaa sotatilan Sarajevossa syksyllä 1995. helmikuuta. T aidan olla vähän uupuneemman näköinen kuin mitä olin ajatellut. En nuorenakaan ihmeemmin miettinyt ulkonäköäni. Ihmiset tsemppaavat toisiaan, ja elämä jatkuu myös sodassa. Ei siellä koko ajan vain kuljeta masentuneina ja itketä. Ukrainalaisilla on myös hyvä huumorintaju. Luulen, että olen aina näyttänyt aika samalta. Peiliin katsominen ei herätä minussa erityisen vahvoja tunteita. Se varmasti näkyy aina välillä myös kasvoistani ja olemuksestani. Sodasta huolimatta Ukrainassa kaikki ei ole pelkästään surullista ja hirveää. Eivät ukrainalaiset silloin pystyisi edes tekemään tätä vahvaa puolustustaistelua
kerran järjestettävään tapahtumaan haki 32 ryhmää, joista yhdeksän tuli valituksi festivaaliohjelmistoon. KAIVATTU PALUU de_22122022_44.indd 44 de_22122022_44.indd 44 14.12.2022 10.01 14.12.2022 10.01. Harrastajateatterin ystävien on siis luotettava, että laatu korvaa taas määrän. VALITTUJEN ESITYSTEN määrä on hieman tippunut takavuosien 11–13 esityksen mittaluokasta. Teatteri Kultsa: Yhesti yhes paikas (Helsinki) . On myös Miika Nousiaisen Maaninkavaara-suosikkiromaanin dramatisointi, Ville Pirisen sarjakuva-albumin kaupunkitarinoista Teatteri Kultsassa tehtyä episoditeatteria sekä maineikkaan mutta Suomessa vähän esitetyn näytelmäkirjailijan Athol Fugardin Piilopaikka, josta vastaa festivaalin vakiovieras Tikkurilan Teatteri. Jo-jo teatteri: Älä pukeudu päivälliselle (Turku) . Jos ihan vain nauraa haluaa, ohjelmakartalla on myös ehtaa ranskalaisfarssia turkulaisen Jo-Jo-teatterin esittämänä. Olen nähnyt jokaisen hakeneen ryhmän antavan, heittäytyvän ja olevan läsnä teatterin äärellä, Reimaluoto kiteyttää valintaurakkansa. Festivaalin takana keskeisesti olevan Työväen Näyttämöiden Liiton toiminnanjohtaja Annukka Ruuskasen mukaan syy on selvä: raha. 45. Taiteen edistämiskeskus lakkautti varsin huterin perustein Näyttämöpäivien festivaaliavun muutama vuosi sitten (samoin kävi muuten Työväen Musiikkitapahtuman), ja se pakotti kiristämään tapahtuman budjettia olennaisesti. Vuoden 2023 Näyttämöpäivien pitämiselle ei enää pitäisi olla estettä. – Tänä vuonna päätös oli vaikea, sillä hakijoiden taso oli erittäin korkea. Molempina vuosina ohjelmistovalinnat oli jo tehty ja käytännön järjestelyt olivat loppusuoralla. Ykspihlajan Työväen näyttämö: Reviisori (Kokkola) Lisäksi Työväen Näyttämö päivien ohjelmistossa nähdään taas kutsuttuna ohjelmakokonaisuutena Taideyliopiston Teatteri korkeakoulu, kolmannen vuosikurssin opiskelijoiden monologien rypäs. Mikkelissä tammikuun viimeisenä viikonloppuna perinteisesti järjestettävä tapahtuma peruttiin sekä vuonna 2021 että 2022 ihan kalkkiviivoilla uudelleen voimaan tulleiden kokoontumisrajoitusten takia. Tänä vuonna lappu pantiin luukulle vain muutama viikko ennen h-hetkeä. AdAstra: Pasi was here (Jyväskylä) . Vapaa työryhmä: Äidinmaa (Kouvola) . Työttömien teatteri: Hämähäkkimies (Joensuu) . Teksti Rolf Bamberg Kuvat Työväen Näyttämöpäivien kuva-arkisto T yöväen Näyttämöpäivät joutui kahtena talvena peräkkäin koronakurimuksen koettelemaksi. 44 Demokraatti KULTTUURI Näyttämöpäivien Maan johtavaa harrastajateatterifestivaalia ei pitele enää mikään. Nokun näyttämö: Kuningatarleikit (Pori) . Valinnat teki tällä kertaa näyttelijä Wenla Reimaluoto. järjestettävien Työväen Näyttämöpäivien lipunmyynti käynnistyy 9.1. Lisätietoa esitysaikatauluista ynnä muusta löytyy verkko-osoitteesta tnp.fi NÄYTTÄMÖPÄIVILLE VALITUT ESITYKSET . 27.–29.1. Teatteri Akseli: Maaninkavaara (Turku) . Tämän vuoden kattauksesta löytyy muun muassa klassikkoa (Reviisori), tuoretta kotimaista palkittua draamaa (Pasi Was Here) ja festivaalimenestyjää (Kuningatarleikit). Tikkurilan Teatteri: Piilopaikka eli siat (Vantaa)
45 Demokraatti Ykspihlajan Työväen Näyttämö tuo Työväen Näyttämöpäiville Nikolai Gogolin Reviisorin. Tikkurilan Teatteri on mukana Athol Fugardin näytelmällä Piilopaikka eli Siat. KAIVATTU PALUU de_22122022_44.indd 45 de_22122022_44.indd 45 14.12.2022 10.01 14.12.2022 10.01. Turkulainen Jo-Jo-teatteri hauskuttaa Mikkelissä Marc Camolettin farssilla Älä pukeudu päivällisille
Noora Katon värikylläinen kuvitus ihastuttaa. Yksi toisensa jälkeen epäillyt osoittautuvat syyttömiksi, kunnes yllättävä oivallus johdattaa nelikon ratkaisun äärelle. 164 s. 34 s. PIPARKAKKUJEN KANSSA on hässäkkää myös Katri Kirkkopellon kuvakirjassa Mollin joulu. Yhdelle se on joulumieli, toiselle yhdessäolo, kolmannelle lahjat. Yhteisöllistä joulutunnelmaa huokuva Paha poro sopii erinomaisesti lukutaidon alkuvaiheen ohittaneille alakoululaisille, mutta jännityselementit ovat sen verran mietoja, että tarinaa voi lukea nuoremmillekin. Anneli Kanto & Noora Katto: Virtasten joulut. Sattumusten muistelu vie moniin joulunajan tärkeisiin tilanteisiin, esimerkiksi koulun joulujuhliin, joululeipomusten valmisteluun sekä aattoillan lahjanjakoon. Ikävä sekoilija sujauttaa kahvilakojun joulupulliin chiliä, räjäyttää torialueen puhallettavan maskotin ja kaiken huipuksi pihistää hyväntekeväisyyteen kerätyn lahjoituspotin. Perheen vauhdikkaisiin vaiheisiin kuuluu katkenneita joulukuusia, romahtaneita piparkakkutaloja, karanneita koiria ja eteisen hattuhyllylle unohtuneita, postittamatta jääneitä joulukorttipinoja. Outoja tapahtumia ryhtyy selvittämään Etsiväkerho Hurrikaanin nuorempi polvi, toisin sanoen Viivi, Avi, Julius ja Raisa. 46 Demokraatti KULTTUURI Jari Mäkipää & Jii Roikonen: Etsiväkerho Hurrikaani – Paha poro Tammi 2022. Perinteistä dekkarikaavaa mukaillen epäilykset lankeavat vuorotellen eri suuntiin ja monellakin eri henkilöllä tuntuu olevan syytä sabotointiin. Kasvoilta paistaa into, jännitys, harmi, ilo ja suru. Menneisiin jouluihin ja ennen kaikkea niiden monenlaisiin sattumuksiin uppoudutaan Anneli Kannon ja Nooran Katon kirjassa Virtasten joulut. 64 s. Joulukommelluksia Virtasilla riittää. Ville Nummenpää & Hende Nieminen: Hölmöjä joulusatuja Kustannus Mäkelä 2022. Mokat ja kurjat tapahtumat eivät sillä hetkellä tunnu kivoilta, mutta ainakin niistä saa värikästä muisteltavaa. KIRJAT Teksti Marjo Jääskä J ari Mäkipään kirjoittaman lasten dekkarisarjan viidennessätoista kirjassa Pihlakylän joulutoria piinaa paha poro. Aukeamilla seikkailee paljon porukkaa ja koko ajan tapahtuu. Hupaisia Hupaisia de_22122022_44.indd 46 de_22122022_44.indd 46 14.12.2022 10.01 14.12.2022 10.01. Katri Kirkkopelto: Mollin joulu Lasten Keskus 2022. osa. Kiireisen ja työhönsä uppoutuneen vanhemman jälkikasvu voi protestoida yhteisen ajan puutetta hyvinkin erikoisella tavalla. Tarinassa päädytään miettimään myös sitä, mikä on joulussa tärkeintä. 28 s. Yleisen kohelluksen lisäksi tarinassa on painavaa asiaa perheen yhdessäolon tärkeydestä. Menon ja meiningin imu on vastustamaton. Jii Roikosen reipas kuvitus istuu mainiosti tarinan henkeen. Suloinen, mutta ärhäkkä Molli on opettanut lapsille tunneja vuorovaikutustaitoja jo seitsemässä kirjassa, ja tunteikkuutta on luvassa tälläkin kerralla. Katto tavoittaa kuvituksessaan hauskasti myös suurperheen elämänmenon hurmaavan kaoottisuuden. Viisi villiä Virtasta 13 Karisto 2022. Kuvia olisi mieluusti voinut olla hiukan enemmänkin. Hupaisia JOULUSEKOILUJA Mikä nyt sopisi konttiin: sekopääporon, Virtasten, Mollin vai Räminäpandojen jouluhulinat. Jännärin juonen lisäksi tärkeässä osassa on myös huumori, hupsuttelu ja hullunkuriset sivuhenkilöt. Teos on Viisi villiä Virtasta – kuvakirjasarjan 13. Suuripäisten lapsihahmojen kasvonpiirteet ovat pelkistettyjä, mutta niiden ilmentämä tunneskaala on silti laaja. LAPSIPERHEEN JOULUTOHINOISSA moni asia voi mennä hiukan sinne päin
47 Demokraatti Tarinan idea on läheistä sukua Tove Janssonin novellille Kuusi. Tarinat ovat suoraviivaisia ja konstailemattomia ja uppoavat luultavasti täysillä kohderyhmäänsä, siis lähinnä päiväkoti-ikäisiin ja pieniin alakoululaisiin. Pehmeäpiirteinen kuvitus tulvii joulun taikaa ja rytmittyy taitavasti tekstin kanssa. Myös liikkeen tuntu, puuhakkuus ja riehakkuus välittyvät kuvista lukijalle saakka. Yhdessä tarinassa esimerkiksi paljastetaan, millä keinolla joulupukki ehtii yhtenä päivänä kaikkien maailman lasten luokse. de_22122022_44.indd 47 de_22122022_44.indd 47 14.12.2022 10.01 14.12.2022 10.01. Hervotonta kikatusta aiheuttavat varmasti ainakin hullunkuriset sanat, kuten höntsäpömppästen joulupöytään kuuluvat muiskupaisti, jytymömmö ja juhnukeitto. Myös Molli kuulee joulusta ensimmäistä kertaa ja hiukan hätääntyneenä alkaa pienten ja osin väärin ymmärrettyjen vihjeiden avulla puurtaa asiaankuuluvia valmisteluja. Kahjoille tarinoille antaa lisäpontta graffititaitelija Hende Niemisen värikäs ja iloisen pirskahteleva kuvitus. Eriskummallisilla hahmoilla riittää tarinoissa omintakeista tekemistä. Siinä muumiperhe herää vastentahtoisesti talviunestaan ja joutuu pahasti hämilleen, sillä joulu on heille täysin uusi, outo ja pelottavakin asia. Monet värikkäät tyypit ovat tuttuja kahdesta aiemmasta hölmöjen satujen kirjasta. ROLLE-ROBOTTI, RÄMINÄPANDAT, mäl sämörmelöt ja muut oudot otukset seikkailevat jouluisissa tunnelmissa Ville Nummenpään kirjoittamassa ja Hende Niemisen kuvittamassa tarinakokoelmassa Hölmöjä joulusatuja. Urakka on iso ja tehtävälista pitkä, mutta lopulta Molli ystävineen rauhoittuu joulunviettoon. Moni lapsi varmasti samaistuu Molliin, joka kiukkukohtauksen jälkeen pelkää, että jää jouluna ilman lahjoja, kun ei pystynytkään olemaan tarpeeksi kiltti ja ahkera. Pandojen rokkibändi soittaa joulukonsertin meren pohjassa, lumiukkoporukka juhlii aattoa saunanlauteilla ja limsakauppias Väinö Kukkuluuruu tulee pikkujouluissa järjestäneeksi limsasateen. Punaista hiippalakkia on hupaisaa bongailla ja tontun etsiminen kutsuu tutkimaan kuvia muutenkin tarkemmin. Kirkkopelto käsittelee tarinassa oivaltavasti joulun lähestymisen nostattamia tunteita. Hahmojen vaihtelevat tunnetilat erottuvat ilmeistä ja kehon asennoista. Hauska bonus on lähes joka aukeamalla kurkisteleva tonttu. Perinteisiä joulujuttuja ei tarinoissa juuri puuhailla tai ainakin niihin viritetään täysin uudenlaisia kierteitä
Viehättävintä Eliotissa on konservatiivisen maailmankatsomuksen ja suvereenin modernismin ristiriita. Juhlavan liturgian ohella Eliotilla toimii koominen asteikko huumorista ironiaan. Tragedioiden tietäjähahmo Teiresias saa filosofisen julistajan tehtävän. 1920-LUKU OLI modernin aikakauden huippuaikaa. Näissä tunnelmissa hän saattaa palata mittaan ja riimiin, mitkä Juha Silvo saa useimmiten sointumaan suomeksi. Edellisen ensimmäinen rivi on muuttunut usein toistetuksi aforismiksi: ”Huhtikuu on kuukausista julmin”. Silloin Eliot julkaisi tunnetuimmat ja eniten vaikuttaneet isot runonsa Autio maa (1922) ja Ontot miehet (1925). Tätä vaati aikakausi, joka oli kokenut suuren sodan kauhut. Asetuttuaan lopullisesti Englantiin hän kääntyi anglikaanikirkon helmoihin. Tähän asti sitä on suomennettu katkelmallisesti, ja sekin on kielellisesti osin vanhentunutta. Eliotilta ei voi kieltää tätä asemaa huolimatta hänen naisvihastaan ja parantumattomasta antisemitimistään. Joistakin detaljeista voi olla monta mieltä, esimerkiksi käydä ihmeestä -rakenne tuntuu turhalta. Kaikkiaan kirjan toimittanut ja runot suomentanut Juha Silvo on tehnyt kulttuuriteon välittämällä Eliotin runouden koko laajuudessaan perusteellisesti pohjustettuna. Maailmassa on paljon lyyrikoita, mutta harvoja suurrunoilijoita. Eliot on uskonnollinen runoilija, mitä Poundista ei voi väittää: de_22122022_48.indd 48 de_22122022_48.indd 48 12.12.2022 14.09 12.12.2022 14.09. S. Kokoelma merkitsi uutta alkua modernissa runoudessa, pois suljetusta muodosta: säkeistöistä, mitasta ja riimeistä vapaasti soljuvaan runoon kuin meren aallot. 48 Demokraatti KULTTUURI Uskallanko järkyttää kaikkeutta. Runoilija itse ja tutkijat ovat laatineet selitysosastoja. Jos ei muu, kattoa kolisteleva vinha tuuli muistutti kaiken muuttuneen: ”Tuulisen yön rapsodia”. Viiteviidakosta huolimatta Eliotin runous on henkilökohtaisempaa kuin Ezra Poundin, joka Cantoissaan mobilisoi koko maailmanhistorian ja -kulttuurin sekä lukuisat kielet, niin että viitteiden takaa ei näy runoilijaa. Persoonattomuus, tekijän häivyttäminen, oli yksi modernismin valtavirta romanttisen ja symbolistisen runouden subjektiivisuutta vastaan. Teksti Kari Sallamaa / Kuvat WSOY J utun otsikon tapaan kysyi Thomas Stearns Eliot (1888–1965) esikoiskokoelmansa runossa J. On tunnettava Raamattu, antiikin filosofit ja kirjailijat, pyhimyslegendat ja Wagnerin oopperat, Shakespeare ja Baudelaire ynnä paljon muuta, mutta ennen kaikkea Dante. Eliotin kokoelma on pohjana myös Andrew Lloyd Webberin maailmanmenestysmusikaalille Cats (1981). Eliotin runous saatiin kokonaisuudessaan suomeksi. Käy ilmi, että virtahepo on anglikaanikirkon lempeänironinen allegoria. Alfred Prufrockin laulu rakkaudesta (1917). Hän oli puhdaspiirteinen Amerikan itärannikon WASP (White Anglo-Saxon Protestant), mutta hänellä on osuutensa etelävaltioiden herrasmiesten uuskritiikin teoriaan ja käytäntöön. Kuten runossa Virtahepo: ”Hepo paritellessansa/ päästää kummaa karjuntaa/ joka viikko herran kansa/ ykseydestään suitsuttaa”. Mahtavimmillaan Eliotin leikkisyys kukkii kissakokoelmassa Old Possum’s Book of Practical Cats (1939), mikä innoitti Eeva-Liisa Mannerin samanveroiseen suoritukseen Kamala kissa ja Katinperän lorut (1985). Jälkimmäisen lopun Silvo suomentaa: ”Näin päättyy maailma/ paukun sijasta ininään”. Näissä runoissa ja niistä eteenpäin Eliot soveltaa valtaisaa viiteja sitaattitekniikkaansa; ne ovat ensyklopedisia tekstejä. Hän muistutti enemmän pankkivirkailijaa kuin runoilijaa ja olikin aluksi Lloydsin pankin palveluksessa. Silti häntä viehättivät toivottomien pikkuporvarien suttuiset hahmot, koska niissä oli ripaus omakuvaa: Prufrock ja Sweeney. T
Hän karsi Aution maan alkuperäisestä tekstistä kolmanneksen tekijän suostumuksella väittäen kokonaisuuden näin parantuneen. Eliot: Kootut runot Suomentanut ja toimittanut Juha Silvo WSOY 2022 KIRJA unohdettu muut jumalat ”paitsi Koron, Himon ja Vallan”. Kirjeissään runoilija toteaa juuri rakastetun johdattaneen hänet hengellisyyteen. S. de_22122022_48.indd 49 de_22122022_48.indd 49 12.12.2022 14.09 12.12.2022 14.09. Myös Eliotin impulssi kirjoittaa draamaa liittyy näyttelijäntyön opettajana toimineeseen Emilyyn. Anglikaaninen konservatiivisuus ei merkitse, etteikö Eliotilla olisi yhteiskuntakritiikkiä. Tämä oli odottanut Eliotin kosivan ensimmäisen vaimon Viviennen kuoltua mielisairaalassa 1947, mutta runoilija naikin kymmenen vuoden kuluttua Valerie Fletcherin. Suhteen etäistä intiimiyttä todistaa se, että Eliot hävitti Emilyn kirjeet. SILVO ALKAA pohjustavan esseensä päivämäärästä 2.1.2020. 49 Demokraatti ”Siniseen ja valkeaan verhottu hiljainen sisar”, Neitsyt Maria on Tuhkakeskiviikon (1930) keskus, Sanan ydin, suojelija Euroopan yllä. Herakleitoksen tapaan hän päättää Neljän kvarteton (1943–44) East Cokerin: ”Lopussani on alkuni”. Tuhkakeskiviikko ja kvartettojen Burnt Norton ovat pohjimmiltaan rakkausrunoja hänelle. Tätä vastaan Eliot asettaa afroristisesti: ”Ainoa viisaus jonka voimme toivoa saavuttavamme/ on nöyryyden viisaus”. Poundilla on iso merkitys ystävänsä Eliotin runouden esiintulolle. Mutta Eliot ei palauttanut raakattua materiaalia runon seuraaviin laitoksiin. Tosin hän myöhemmin katui tätä ankaruuttaan. Tämä oli hänen tärkein muusansa, vaikka runoja on myös kahdelle vaimolle. Rahan liikkeet tuntevana hän toteaa, että kun Kirkkoa ei oteta huomioon, ei edes vastusteta, on T. Silloin avautui Princetonin yliopiston kirjastossa viisikymmentä vuotta suljettuna ollut arkisto Eliotin kirjeitä nuoruudenrakastetulleen Emily Halelle. Mutta Emilyn hän halusi pitää saavuttamattomana kuin Dante Beatricen. Vasta tämän kanssa sanan mies löysi lihallisuuden, jopa hellyyden
Pölosen uusimmassa elokuvassa, niin ikään Veikko Huovisen romaaniin perustuvassa Hamstereissa Franzén liikkuu jo vähän niillä rajoilla, vetääkö liiankin rennosti. Sapattivapaalle sanottaisiin nykypäivänä. Teksti Rolf Bamberg Kuva Annamaria Palsi-Ikonen Y hdistelmällä Veikko Huovinen-Markku Pölönen-Peter Franzén syntyi vuonna 2004 elokuva, joka edelleen on mielestäni yksi tämän vuosituhannen parhaista kotimaisista. Franzén, joka on nähty Kuningasjätkästä (1998) lähtien kaikissa Pölösen elokuvissa keskeisissä rooleissa, on ollut valkokankaalla parhaimmillaan juuri hänen ohjaamissaan tuotannoissa. Suuri huvila ja sitä ympäröivä villi luonto ovat kerrostaloelämään tottuneelle perheelle jo täyttä eksotiikkaa, mutta roppakaupalla lisää sitä tuo naapurimökissä asuva luontokirjailija ja korpifilosofi Hamsteri. Pölönen tavoitti täydellisesti humoristin leiman otsaansa saaneen Huovisen vakavamman mielen juurevassa, mutta koskettavassa Koirankynnen leikkaaja -elokuvassa. Niissä ei ole tarvinnut tehdä naama rutussa yrmyileviä tyyppejä, vaan on voinut vetää vähän vapaammin, rennoin mielin ja lihaksin. Franzén ottaa omituisuudesta ilon irti monikirjoisesti sekä elekielellään että puhetavallaan. Keskiluokkaiseen kaupunkilaiselämään tottunut pikkuvirkamies Rurik päättää raha-arpajaisvoiton saatuaan muuttaa perheineen vuodeksi maalle. Toki tämä Hamsteriksi kutsuttu eksentrinen korven kummajainen tarjoaa näyttelijälle aika laajan näkymän tyypittelyyn – ”te olette, anteeksi nyt vain, pikkuisen omituinen” kiteyttää kyläkauppias hahmon. Tämä veijari heittäytyy uskottavasti luonnonilmiöiden tuntijaksi ja saa sääennusteillaan manipuloitua Rurikin vaHamsteri (Peter Franzén) ja Tellu (Vilma Kinnunen) kauppareissulla. Hamsterit-romaanin tarina on tutunomaisen viistoa Huovis-huumoria. 50 Demokraatti KULTTUURI Hamsterit Ohjaus: Markku Pölönen Pääosissa: Peter Franzen, Vilma Kinnunen, Jaakko Ohtonen 2022, 113 min. de_22122022_50.indd 50 de_22122022_50.indd 50 14.12.2022 9.49 14.12.2022 9.49. Peter Franzén sai erittäin ansaitusti siitä pääosa-Jussin. Ensi-ilta 4.1.2023 ELOKUVA Hamstraus hymyilyttää maltillisesti Mahdollinen energiapula voi vielä sähköistää Huovis-filmatisoinnin katsomiskokemusta
Hamsterin kohtaamisista kyläläisten kanssa syntyy elokuvaan mukavan tiheitä kohtauksia, mutta Pölönen on jättänyt ne irtopaloiksi, ja elokuva keskittyy lähinnä vain Rurikin perheen ja Hamsterin välisiin kanssakäymisiin. Naapurusten tutustumisvaihe on kahden hyvin erilaisen elämäntyylin törmäyksestä syntyvää hauskaa hämmennystä ja varustautumisvaiheet karpaloretkineen taas puuhakasta toimintaa. Hiljattain televisiossa esitetty Elämän jälkeen (1998) kiinnosti aikanaan tuonpuoleisella aiheellaan muttei vakuuttanut yksiulotteisella kerronnallaan. Kahden miehen pyörittämä laiton bisnes saa yllättävän haasteen, kun sen apuun turvautuu lapsensa hylkäämistä katuva äiti ja myöhemmin myös orpokodista karannut pojanviikari. Rauhallinen, mutta samalla perin paisutettu kerronta yhdistää teoksia. Teksti Jukka Sammalisto N yt, kun Ryûsuke Hamaguchi on lyönyt lopullisesti läpi Drive My Carillaan, on mielenkiintoista seurata, miten Hirokazu Kore-edan kansainvälinen maine kestää siinä rinnalla. *** ELOKUVA Pikku tähden ydin on piilossa Huoli hylätyn vauvan tulevaisuudesta nousee pintaan harmaan sektorin perheessäkin. Valitettavasti Kore-edan uutuus Pikku tähti vie vaarallisen lähelle tuota ensikohtaamistani Kore-edan kanssa. Tarinan maailmassa on sosiologisia yhtäläisyyksiä Naomi Kawasen viime keväänä nähdyn Äitien kanssa. Ja tulihan hamstraus tutuksi monissa talouksissa koronapandemiankin alkuvaiheissa. Ei ole, ei tule, ja sen talvenkin kanssa on vähän niin ja näin. PÖLÖSEN ELOKUVAN ongelma on, että sen pääteemassa, hamstraamisessa, ei itsessään ole kovin kummoisia aineksia pitkän elokuvan tarpeisiin, joten kerrontaa on pitänyt vähän venyttää pitkitetyillä kohtauksilla ja maisemia hyväilevillä täytekuvilla. Parasta Hamstereissa taas ovat alati vaihtuvat tunnelmat. Kore-edan tuotannosta olen pitänyt etenkin hänen ozumaisista perhe-elokuvistaan Dare mo shiranai (2004) ja Aruitemo aruitemo (2008), jotka eivät ole vielä saaneet meillä levitystä. Voiko perheeltä muuta toivoakaan. de_22122022_50.indd 51 de_22122022_50.indd 51 14.12.2022 9.49 14.12.2022 9.49. Rurikin Tellu-vaimo ja kolme lasta seuraavat perheenpään touhuja aluksi huvittuneena, mutta lähtevät kohta ”leikkiin” mukaan. Hamstereiden tarina voi olla tahattomasti ajankohtainen tulevana talvena, kun täyssähköriippuvaista kansaa pelotellaan nyt pimeän piirroilla, pakastimien sulamisella ja muilla vitsauksilla. Rurikin Tellu-vaimon (Vilma Kinnunen on ensimmäisessä elokuvapääroolissaan mainio) ja flirttailunkin taidot omaavan luontoasiantuntijan katseiden vaihdossa on hetkin kutkuttavia vivahteita, mutta eivät he toki mihinkään syntiin lankea. Kun harmaan eri sektoreille selviytyäkseen asettuneet henkilöt alkavat valottaa sisintään toisilleen, he luovat samalla keskuuteensa luottamusta, jota vaille ovat todellisuudessa jääneet. 51 Demokraatti rustautumaan viimeisen päälle tulossa olevaan hirmutalveen. Ensi-ilta 23.12. Parhaimmillaan se on, kun tien päälle lähtenyt erikoinen konkkaronkka havahtuu siihen, että he yhdessä muodostavat jonkinlaisen perheen tai ainakin kokemuksen siitä etsiessään vauvalle parasta kotia. Kore-edan kaltaisen taiturin elokuvaksi Pikku tähti ei hohda ydintään kovin kirkkaasti. Tästä kulmasta katsottuna muuten aika maltillisesti hymyilyttävän Hamstereiden huvitusarvo kasvaa. Pikku tähti on kuitenkin elokuva, josta on vaikeaa olla reilusti pitämättäkään. Eteläkorealaisena valmistuneessa Pikku tähdessä on puhutteleva aihe: kirkon vauvaluukkua hyödyntävä adoptiokauppa. Talven odotus kääntyy hetkittäin jo miltei horror-osastolle, jopa Kubrickin Hohto häivähtää mielessä: sekoaako Rurik hankien saartamassa huvilassa, onko se Suomen Overlook-hotelli, tuleeko perheen pikkutytöstä suomalainen vastine Danny Torrancelle. Länsimaiseen puheenparteen kun tuntuu mahtuvan yksi japanilainen ohjaaja kerrallaan. Uhkarohkea sairaalavisiitti on varsin epäuskottava samalla, kun rikosjuonen korostaminen ei muutenkaan oikein istu kuvaan. Pikku tähti Ohjaus: Hirokazu Kore-eda Pääosissa: Song Kang-Ho, Gang Don-won, Doona Bae 2022, 129 min
Hänellä oli taipumusta masennukseen, joka näkyy hänen eräissä kokoelmissaan synkkyytenä ja raskassoutuisuutena.” Sirpa Taskinen jakaa kuuntelu vinkin. ”Visakirjailijan lyriikka on pähkinänpurijalle rakasta. Mutta pähkinänpurija oppi pian huomaamaan, että Hämeenlinnan lyseon ’ikiteini’ oli sointuva lyyrikko, jos kuka, kirkkaasti Suomen kärkikastia. Ensimmäisenä viestinsä pos tilaatikkoon saattanut Pirjo Leinonen saa kertoa, ketä haettiin. Eihän Tauno, Kallion kundi, Porvoonkadun stara, mikään koulutettu laulaja ollut, mutta jo 1920-luvulla, tämä, hurmurin ulkomuodon luojalta saanut Sörkän-Sälli, veteli parikymppisenä kossina Sörnäisten Työväennäyttämöllä laulunäytelmiä. Tämä mies oli, kuten toki edellä mainitutkin, täysin omanlaisensa.” LarinKyöstin runojäljen tunnistivat myös Juhani Niemi, Ossi Lehtiö, Helena Nurmio, Raila Rinne, Vexi Lehto ja Veikko Huuska. eräästä Tämän runon haluaisin kuulla -kirjasta. ”Ensi vuonna syntymäpäiväsankari on Larin-Kyösti eli Karl Gustaf Larsson (1873–1948). ”Larin Kyöstillä oli varsin erikoinen lähtökohta suomenkieliseksi runoilijaksi. Siinä lähdevuodeksi on merkitty 1948, jolloin julkaistiin Larin-Kyöstin Lausujan runoja. 52 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VUOTTA 30 Joulu se on hiirilläkin O n näihin jouluvisoihin joskus tullut enemmän kin vastauksia, mutta nyt ei ole aika marista, vaan ihmisillä on hyvä tahto ja sitä rataa. Saattaahan siinä olla niitä aikaisemmistakin kokoelmista, joita häneltä on mittava määrä. Tanneriin, Helismaahan, Vexi Salmeen, Juiceen ja Hectoriin ei vertailua kannata tehdä. Seuraava si taatti putoaa puitavaksi vuoden 2023 ensimmäisessä lehdessä. Kirkkohiirien joulu löytyy mm. Voi voi... Runo löytyy lausuttuna myös Youtubesta – kaikki 19 säkeistöä. Oikeastaan Tauno Palo vanhoilla päivillään ja levyllään Kulkurin kannel (1972) se Visa-Eeron kiinnostuksen tähän lyyrikkoon herätti. Nykypolvelta unohduksiin jäänyt lyyrikko hänestä tuli. Eero Reijonen liittää sanataiturin kanonisoituun ketjuun muttei tee ver tailua. Toivon, että nykyajankin lapset löytävät vanhojen runojen lämmön ja inhimillisyyden. Se on ensin ilmestynyt kokoelmassa Sydänpäivän lauluja. Rauhaisaa jouluaikaa sinne toimitukseen ja erityiskiitos Kirjavisasta!” Kiitos itsellesi, Pirjo, ja onnittelut vuo den 2022 viimeisestä kirjavisapalkin nosta! Tarmo Tikka kertoo vähän lisää ru noilijan alkutaipaleesta. Visavas tauksista enemmän joskus joulun alla il maantuvassa verkkoversiossa. Tiedän, että useimmille ikätovereillenikin se on jäänyt vieraaksi, nuoremmista tietysti puhumattakaan. Larin-Kyöstin ensimmäiset runot olivat rallatuksia, joissa kansanomaiset tyypit viettivät rentoa ja huoletonta elämää. Todellisuudessa omat lapsenlapseni pitävät tyhmänä, jos käytössä ei ole älypuhelinta ja nettiä ongelmanratkaisuissa. Uutta tehtävää ei nyt tule, sillä pieni jouluhuili on paikallaan. (rb) iStock de_22122022_52.indd 52 de_22122022_52.indd 52 13.12.2022 14.44 13.12.2022 14.44. Esikoisteos olikin nimeltään Tän pojan rallatuksia, se ilmestyi vuonna 1897. Hänen vanhempansa olivat riikinruotsalaisia, jotka olivat muuttaneet Hämeenlinnaan. He halusivat kuitenkin pojastaan suomenkielisen ja laittoivat hänet opiskelemaan Hämeenlinnan Lyseoon. ”Uskon tunnistavani visan runon Larin-Kyöstin kirjoittamaksi Kirkkohiirien joulu -nimiseksi runoksi. Visakirjailijalta tuli Taunolle aineistoa
Piskuisen esityksen moraaliset kysy mykset olivat suuria; kun karhu lankesi pettämään ystävänsä ahmaisemalla sa laa yhteiset kalat, koko lapsiyleisö huusi: ”Don’t do it!” Älä! Et saa! Näyttämöllä ja katsomossa itkettiin yhtälailla, naurettiin ja annettiin anteeksi. Teatteri on varattu hyväosaisille. Esityksen lopuksi näyttelijät laskeutuivat sananmukaisesti yleisön tasolle, polvilleen lattialle kuullak seen lasten omat tärkeät tarinat. Se voi olla samaan aikaan järisyttävän merkityk sellinen, yhteisöllisyyttä ja iloa ainutlaa tuisella tavalla luova kulttuuriteko. Suo malaisen yhteisöllisen jouluteatterin syn tyä – tai paluuta – omanlaisenaan, omiin teattereihimme edistäkäämme ja odotta kaamme kiihkeästi, anteliaasti ja riemulla, kuten jouluun kuuluu! Laura Ruohonen Lastenkirjailija ja teatteriohjaaja Kulttuurikolumni de_22122022_52.indd 53 de_22122022_52.indd 53 13.12.2022 14.44 13.12.2022 14.44. Jouluteatteri K ullalla kirjaillussa salissa käy kuhina ja kikatus, glögila sit kilisevät. Sen sijaan kaikenikäisen, monivärisen ja intoa hehkuvan yleisön äänekäs osallistu minen tekee vaikutuksen: olemme teatte rin ytimessä, ylisukupolvisen ja rotuisen yhdessä jakamisen ja kokemisen riemu juhlassa. Milloin meistä tuli näin köyhiä. Jään miettimään: Suomessa ei koulu laisille enää vuosiin ole tarjottu tilaisuutta päästä teatteriin oppimaan tätä yhtei syyttä. Tar jotaan vapaalippuja, kursseja, suuria, pit kiä hankkeita. Edinburghin perinteik käässä Lyceum teatterissa on alkamassa rakastettuun Dickensin Saiturin joulu tarinaan perustuva joulusatu. Perheistään eksyneet pingviini ja äkkipikainen jääkarhunpentu kohtasi vat sulavilla jäälakeuksilla ja yrittivät op pia kunnioittamaan toisen outoja tapoja ja mielipiteitä riemukkaan kekseliäissä tun nelmissa. Puvut ovat räikeitä, lavastus pahvisen pölyinen ja näyttelemisen tyyli tuttu vuosikymmenten takaa, ellei laske hurvittelua kummitusten mädillä irtokäsillä. 53 Demokraatti SUOMESSA TEATTERI ON VARATTU HYVÄOSAISILLE. Oma olo on hiukan ristiriitainen. Ei ole rahaa, sanotaan. Teatteri on täpötäynnä ja yleisö osoittaa riemastustaan heti ensimmäisestä replii kistä alkaen. Ja niitä hän riitti! JOULUTEATTERI – OLKOONKIN joskus sentimentaalista, arvattavaa ja kimaltavaa – teki minusta kertaheitolla fanin. Siihen on punottu kaupungin takia ikioma legenda pikku koirasta, jonka isäntä maksamatto mien vuokrien vuoksi heitettiin jouluyönä kadulle paleltumaan kuoliaaksi. ”Black fires Bobby” vartioi isäntänsä hautaa us kollisesti 14 vuotta ja on yhä koko kaupun gin rakastama sankari. Joulu esitykset tarjoavat yleisölle tutun tari nan, jonka jakaessaan se saa kokea onnis tumista, nähdä itsensä sankareina, jotka voittavat köyhyyden ja syrjäytymisen, jotka ovat Dublinissakin hyvin konkreetti sesti läsnä, kerjäläisten kyyristellessä teat terin ulkopuolella lumisohjossa. MILLOIN MEISTÄ TULI NÄIN KÖYHIÄ. Jututtamieni teatterinjohtajien mukaan olennaista jouluteatterin taialle on juuri teoksen tuttuus, yhteiseen rituaalin osal listuminen. Useimmilla teattereilla IsoBritan niassa on katastrofaalisesta taloustilan teesta huolimatta kunnianhimoisia oh jelmia, joilla vähävaraiset, syrjäytyneet ja erityisesti nuoret pyritään tuomaan osaksi teatterin maailmanlaajuista yhteisöä. SAMA MENO jatkuu Irlannissa. Teatterin voimaan pelastaa elämiä uskotaan. Täällä saa ottaa juomat ja jäätelöt katsomoon. Vihoviimeiseksi näin Arkteatterissa kahden näyttelijän esityksen kaikkein pie nimmille
EDUSKUNTAVAALIT 2.4. de_22122022_54.indd 54 de_22122022_54.indd 54 14.12.2022 10.24 14.12.2022 10.24
55 Demokraatti TEEMA Miksi ihminen tekee hyvää. Siitä alkaa polku kohti empatiaa. H yv ä ih m in en Em pa tia n av ul la ka ik ki vo itt av at . Aivot palkitsevat hyväntekijän Suomalaiset auttavat mielellään Kolumni: Teemu Laajasalo de_22122022_55.indd 55 de_22122022_55.indd 55 14.12.2022 10.53 14.12.2022 10.53. Pienellä iällä opimme, että toinen ei halua samoja asioita kuin minä itse
– Varhaiskasvatuksen ammattilaiset opettavat tätä joka päivä, eli miten otetaan toiset ihmiset huomioon, miltä toisesta tuntuu ja miten tehdään asioita niin, että se on koko yhde_22122022_56.indd 56 de_22122022_56.indd 56 13.12.2022 15.21 13.12.2022 15.21. Joulukeräykset näkyvät katukuvassa, hyvän tekeminen nousee myös uutisotsikoihin. Ihminen osaa myötäelää ja tukea kanssaihmisiä epäitsekkäästi, vaikka onhan meissä myös toinenkin puoli. Puhutun kielen avulla ihmiset voivat kommunikoida keskenään, mutta ymmärrämme toisiamme myös hyvin monilla muillakin tasoilla. – Aivotutkimuksessa lähdetään siitä, että ihminen on laumaeläin ja meillä on laumaeläimen aivot. Teksti Mikko Huotari / Piirrokset Arja Jokiaho J oulun aikaan ihmiset heltyvät tekemään hyvää toisille ja antamaan lahjoja myös tuntemattomille. Jo vauva huomaa, että hänen toiveisiinsa ja tarpeisiinsa vastataan. Yhteiselon taidot alkavat kehittyä ihmiselämän ensimmäisistä hetkistä lähtien. Empatia on meidän geeneissämme. 56 Demokraatti TEEMA Aivot kannustavat hyvään Ihminen ei ole niin itsekäs kuin usein luulemme. – Lapsilla kehittyy ymmärrys, että toinen ihminen ei tiedä samoja asioita kuin minä, toinen ei myöskään halua ja arvosta samoja asioita kuin minä, Huotilainen sanoo. Sen vuoksi ymmärrämme toisiamme, kasvatustieteen professori ja aivotutkija Minna Huotilainen sanoo. – Syvempi ymmärrys on sitä, että osaa asettua toisen ihmisen asemaan ja ajatella toisen ihmisen näkökulmaa. Tieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että toisten auttaminen ja empatia ovat ihmiselle täysin luonnollista
– Siellä keskiöön nousevat kysymykset esimerkiksi hyvästä ympäristöstä, hyvästä oppimisesta ja hyvästä yhteistyöstä. Koko yhteiskunnan läpäisee tarve, että on taito ymmärtää toista. Nykyaikaisilla monipuolisilla tutkimusmenetelmillä aivojen toiminnasta ja merkityksestä on saatu entistä enemmän tietoa. Nyt siitä on edetty pitkälle. Välillä tuntuu, että meillä aikuisillakin olisi tässä asiassa aika paljon opittavaa. Aivotutkijat ovat kouluissa, päiväkodeissa ja työpaikoilla mittaamassa arkeen liittyviä asioita, Huotilainen sanoo. – Jos sitä kykyä ei ole, niin tuote voi olla itselle kiva, mutta muut eivät sitä välttämättä halua. Empatian taito ja kyky ymmärtää toista ihmistä ovat tärkeitä taitoja muun muassa työelämässä. IHMISEN OLEMUKSEN ja aivojen arvoitusta on tutkittu iät ja ajat. – Esimerkiksi tuotekehittely vaatii, että olemme kiinnostuneet asiakkaista, heidän toiveistaan ja tarpeistaan, Huotilainen sanoo. – Laitteet sanelivat sen, mitä tutkittiin. Ja se on koodattu meidän aivoihimme jo ihan geneettisesti. de_22122022_56.indd 57 de_22122022_56.indd 57 13.12.2022 15.21 13.12.2022 15.21. Nykyisin aivotutkimusta tehdään hyödyntämällä laajasti eri tieteenaloja. Turun PET-keskuksen ja Aalto-yliopiston tutkijat julkaisivat viisi vuotta sitten tutIHMISTEN AIVOIHIN ON KOODATTU PALKINTO SIITÄ, ETTÄ AUTAMME MUITA. Kun Huotilainen aloitti aivotutkimuksen parissa 30 vuotta sitten, tutkimus keskittyi paljolti siihen, että yritettiin mitata erilaisia aivoista saatavia signaaleja. 57 Demokraatti teisölle myönteinen asia. Monitieteinen tutkimus tarkastelee yhteistä tutkimusaluetta eri alojen kysymyksenasetteluista, menetelmistä ja teoreettisista lähtökohdista käsin
Samaan tahtiin yhdessä laulaminen tai tanssiminen näyttää olevan hyvin primitiivinen yhteisöllisyyden mekanismi, Huotilainen sanoo. – Ei ole ehkä mitään muuta yhteisöllistä toimintaa, joka olisi yhtä tehokasta siihen tarkoitukseen. Voi ajatella, että ihminen joka auttaa toista, kohentaa myös omaa hyvinvointiaan. Kun ihmisen itsekästä puolta ja selviytymistä tarkastellaan, Huotilainen nostaa esiin kaksi näkökulmaa. Musiikki ja tanssi ovat saaneet valtavasti erilaisia muotoja eri kulttuureissa. – Niiden avulla saadaan porukka nopeasti samalle aallonpituudelle, pystytään tekemään yhteisiä päätöksiä ja luomaan yhteistä hyvää mieltä, Huotilainen sanoo. – Musiikki ja tanssi ovat säilyneet läpi ihmiskunnan historian kaikissa kulttuureissa. Yhteisöllisyys ja ihmisten välinen koheesio ovat edellytyksiä yhteisen hyvän tekemiselle oman edun ajattelemisen sijaan. Jos yhteisön selviytyminen on uhattuna, niin silloin ensisijaista on kaikkien yhteisen selviytymisen eteen työskenteleminen. Yksinkertaiset moraaliset kysymykset sopivat aivotutkimuksen pirtaan. – On virheellinen tulkinta, jos ajattelee, että evoluutio olisi tehnyt ihmisestä itsekkään. Ainakin puheenparren tasolla se kuulostaa prosessilta, jossa itsekkäät porskuttavat eteenpäin, kun taas heikot sortuvat. IHMISTEN AIVOIHIN on koodattu palkinto siitä, että autamme muita. Entä onko ihminen pohjimmiltaan hyvä vai paha. – Pystymme olemaan toisille hyödyllisiä, ja se on koodattu aivoissa palkittavaksi asiaksi. – Rytmiset elementit lisäävät yhteisöllisyyttä. Kyseessä on siis win-win-tilanne, eli antaessaan saa. Esimerkiksi kuinka aivoihin on koodattuna tarve olla hyödyksi yhteisölle, ja miten se käytännössä voisi toteutua. de_22122022_56.indd 58 de_22122022_56.indd 58 13.12.2022 15.21 13.12.2022 15.21. – Evoluution tuoma kilpailuhenki näkyy sellaisissa tilanteissa, joissa yhteisö ei ole uhattuna. Huotilaisen tämän hetken tutkimushanke liittyy musiikkiin ja tanssiin. Sitä voisi kutsua ihmisen itsekkääksi puoleksi. Aivotutkimuksella ei ole tähän kysymykseen vastausta, mutta tutkijan on helppo löytää ihmisen aivoista sekä hyvyyttä että pahuutta. Ei ole siis sattumaa, että jouluna lauletaan paljon. Toisten ihmisten kivun havaitseminen aktivoi aivojen opioidijärjestelmässä samoja radastoja, jotka osallistuvat varsinaisen kivun aistimiseen ja kokemiseen. – Työvälineet molempiin löytyvät, mutta mille puolelle se kääntyy, siihen vastaamisen jättäisin vaikka filosofeille, Huotilainen sanoo. Niitä käytetään juhlissa ja yhteisöllisissä tilanteissa. Musiikki ja tanssi ovat työkaluja yhteisöllisyyden rakentamiseen ja nopeaan laumautumiseen. Ensimmäinen on ihmisen oma paikka yhteisössä, eli haluaako pyrkiä yhteisössä paremmille paikoille ja edistää omaa asemaansa. EVOLUUTIOSTA PUHUTTAESSA korostetaan selviytymistä. ON VIRHEELLINEN TULKINTA, ETTÄ EVOLUUTIO OLISI TEHNYT IHMISESTÄ ITSEKKÄÄN. Ihmisen selviytyminen on kiinni yhteisön selviytymisestä, Huotilainen sanoo. – Mutta lopulta siellä on pohjalla koko yhteisön selviytyminen. Hyväntekijä on myös saamapuolella, vaikka on myös antajana. 58 Demokraatti TEEMA kimuksen, jossa he osoittivat, kuinka aivot voivat säädellä empatiaa, eli kykyämme eläytyä toisten ihmisten kipuun. Kun tulee tiukka paikka, niin ihmisestä löytyy ymmärrys siitä, että meidän kaikkien pitää pärjätä ja meillä kaikilla on sama iso intressi, Huotilainen sanoo. Auttamisesta tulee ihmiselle hyvä mieli, Huotilainen sanoo. – Sen vuoksi esimerkiksi vapaaehtoistyö on niin palkitsevaa
Etenkin vapaaehtoiset pitävät sitä tärkeänä. – Suomessa on paljon osaamista ja resursseja, mutta kouluista ja varhaiskasvatuksesta on viety paljon resursseja pois. Yhteisvastuukeräyksen 72-vuotisessa historiassa ovelta ovelle -keräykset eli listakeräykset ovat näytelleet tärkeää roolia. Varhaisessa vaiheessa nuorten olisi saatava riittävästi tukea. – Useimmille suomalaisille rahallinen auttaminen on helpompaa kuin se, että konkreettisesti pystyisi osallistumaan vapaaehtoistyöhön, Yhteisvastuun varainhankinnan päällikkö Eija Kilgast sanoo. Listakeräyksiä ei tehty koronarajoituksien aikaan. – Tänä vuonna Ukraina-kriisi on näyttänyt, että ihmisillä on halu auttaa. – Kesällä tapasin useita vapaaehtoisia listakerääjiä, jotka ovat olleet mukana 30–40 vuotta. Ensi vuoden Yhteisvastuukeräys kohdistuu Nuorten väkivallan ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisemiseen. Monet avustusjärjestöt ovat saaneet huikeita avustussummia, Kilgast sanoo. Ne, joilla menee hyvin, haluavat, että myös heikommassa asemassa olevilla ihmisillä olisi mahdollisuus viettää joulua. Aseman lapset -järjestö on ensi vuoden kotimainen kumppani Yhteisvastuulle – Teema on valittu jo yli vuosi sitten. – Se on nimenomaan kohtaamisen paikka. Nyt myös sähköiset väylät ovat nousseet tärkeään asemaan. Joulun tietämillä ihmisten auttamishalu kasvaa. Listakeräykset ovat pikku hiljaa vähentyneet. Yhteisvastuukeräyksen varainhankinnan puolella pidetään mielessä, että täytyy rohjeta pyytää. de_22122022_56.indd 59 de_22122022_56.indd 59 13.12.2022 15.21 13.12.2022 15.21. Yhteisvastuu on evankelis-luterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja maailman humanitäärisillä katastrofialueilla. Hyvän tekemiseen kuuluu paljon vuorovaikutusta, kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä. Ei voisi olla ajankohtaisempi aihe, kun nyt asia on median ja poliitikkojen puheissa, Kilgast sanoo. JOULUN TIETÄMILLÄ IHMISTEN AUTTAMISHALU KASVAA. Pääosa tuotoista tulee myyjäisistä ja tapahtumista. 59 Demokraatti Pyytävälle annetaan S uomalaiset auttavat mielellään, varsinkin kun heitä pyytää auttamaan. Keräyksen tuotosta noin 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon, ja noin 40 prosenttia ohjautuu suomalaisille avuntarvitsijoille. Kun ennen koronaa nämä kerääjät saattoivat käydä päivän aikana 15 kohteessa, niin nyt he ehtivät käymään vain 6–7 kohteessa, kun kaikki haluavat kahvitella ja jutella, Kilgast sanoo
Ensiksi mainostoimistoista tuli viestintätoimistoja. Elämänsä pilanneiden ymmärtäminen, huono-osaisten tukeminen, ikävien rakastaminen tai pelottavien ihmisten puolustaminen vaativat toisenlaista rakkautta. Päivittäistavarakauppa lupaa lapsiasiakkailleen kiusaamisvapaan vyöhykkeen. Kun etiikka ja ekonomia tai moraali ja markkinointi sekoittuvat, on riski, että ekonomia sittenkin voittaa etiikan ja markkinointi moraalin. Moraalia vai markkinointia. Todellinen hyvän tekeminen on uuvuttavaa, vähäeleistä, ei-kampanjamaista tai suurta yleisöä kiinnostavaa. Kuunnella ja kuulla kokemuksia. Mutta olisiko niiden välillä syytä pitää ainakin kevyt palomuuri. KOLUMNI Teksti Teemu Laajasalo, Helsingin hiippakunnan piispa TEEMA SE, MIKÄ on hyvää, on sekoittunut siihen, mikä on kaunista. Tämä kuulostaa aluksi hyvältä. 60 Demokraatti O letteko huomanneet muutoksen tavaroiden tai palveluiden markkinoinnissa. Ostamalla lentolippuja voi kasvattaa metsää muualla tai juomalla kahvia voi antaa koulutuksen tuhansien kilometrien päässä asuvalle tytölle. Hyvän ja rahan tekemisen välille on viisasta tehdä jonkinlainen ero, koska muuten voi syntyä tilanne, jossa ei tehdä kumpaakaan kunnolla. Viherpesusta tai pinkkipesusta epäillään helposti – siis yritetään saada kiinni tekopyhyydestä. Tavoitteena ei ole vain kertoa omista tuotteista tai palveluista vaan ”keskustella” mahdollisten asiakkaiden kanssa. Todellinen hyvän tekeminen on usein vaikeaa, näkymätöntä ja kannustusta vailla olevaa. Vaikuttaminenkin kuulostaa hyvältä. Yhteiskunta tarvitsee kumpaakin. Mutta onko tuossa muitakin syitä palomuurille kuin tekopyhyyden syntiin lankeamisen riski. Todellinen hyvän tekeminen ei kilpailuta kärsimystä; se alkaa avunsaajan tarpeesta, ei copywriterin kynästä. Vaikuttamistyötä tehdessään entinen mainostoimisto tai viestintätoimisto alkaa vähitellen näyttää kansalaisjärjestöltä. Se on tapa kantaa uuden muotisanan mukaisesti yhteiskuntavastuuta, ei tehdä pelkästään rahaa vaan tehdä myös hyvää. Istumalla luksusauton nahkapenkillä voi pelastaa muoviroskaan tuhoutuvan valtameren tai tilaamalla ruokaa ravintolasta voi tukea yksinäisiä vanhuksia. de_22122022_60.indd 60 de_22122022_60.indd 60 14.12.2022 10.45 14.12.2022 10.45. Markkinointi on muuttunut viestinnäksi, ja viestintä on vaihtunut hyviin tekoihin kutsumiseksi ja omista hyvistä teoista kertomiseksi. Tai sitten tehdään tosiasiassa vain sitä toista, sitä vahvempaa valuuttaa eli useimmiten rahaa. Leipää myydään tekemällä kampanja, jossa kysytään nuorilta kuulumisia. TODELLINEN HYVÄN TEKEMINEN EI KILPAILUTA KÄRSIMYSTÄ. Jossain vaiheessa mainostoimistot eivät enää tyytyneet pelkästään muuttumaan viestinnän asiantuntijoiksi, vaan ne alkoivat puhua vaikuttamistyöstä. Jonkin verran varovainen kannattaa kuitenkin olla. Se mikä on kannattavaa, on sekoittunut siihen, mikä on kunnioitettavaa. Ei vain tungeta väkisin omaa tuotetta tai palvelua vaan keskustellaan ja yritetään vastata ihmisen tarpeeseen. Hyvän tekeminen ja rahan tekeminen ovat molemmat tärkeitä tehtäviä. Usein se rakkaus on rakkautta, jota antaessaan ei saa mainetta, jota jakaessaan joutuu pettymään ja jonka tuloksia on vaikea mitata. Se on hyvä asia
Hallituksen hyvistä toimista huolimatta on järjestöjen ja seurakuntien organisoiman ruoka-avun tarve jo alkanut kasvaa. On hienoa, että kansalaisyhteiskunnasta ja seurakunnista löytyy tällaista hyväntekeväisyyttä, mutta samalla on huolestuttavaa, että yhteiskunnan turvaverkko on epäonnistunut pitämään huolta yhä useamman ihmisen ja perheen perustarpeista. Nyt tulevana talvena ja kriisiaikana tarvitaan kaikkia toimijoita ja yhdessä tekemistä, mutta tätä tilannetta ei saa pitää normaalina. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Ruokajonossa heitä kohdellaan ihmisyyttä arvostaen, mutta sosiaalitoimessa ei aina ole samaa kokemusta. Toisaalta energiakriisistä ja inflaatiosta johtuva elinkustannusten nousu on niin nopeaa, ettei toimeentulotukikaan enää riitä. Tämä on tapahtunut ilman kunnollista keskustelua ja ilman mitään asiasta tehtyä päätöstä. Tämä on huolestuttava viesti. Vähitellen, huomaamatta ja haluamatta, yhä enemmän vastuuta on siirtynyt julkisilta toimijoilta järjestöille ja seurakunnille. Merja Mäkisalo-Ropponen kansanedustaja (sd.) Hyvinvointi valtion turvaverkon on pidettävä huolta kaikista. Ongelmana on, että ruoka-apua järjestöiltä hakevat ihmiset sanovat, että on helpompi hakea ruoka-apua kuin sosiaalitoimistosta ehkäisevää tai täydentävää toimeentulotukea. Ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen mahdollisuudet on hyödynnettävä täysimääräisesti. Ruoka-avun tarve tosin on jo kasvanut pidempään ja 90-luvun laman aikana Suomeen ilmestyneet ruokajonot ovat jääneet pysyväksi ilmiöksi. Vuosien aikana olemme vain alkaneet pitää asiaa ihan normaalina – vastoin perustuslakimme kirjauksia. LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_22122022_61.indd 61 de_22122022_61.indd 61 5.12.2022 10.37 5.12.2022 10.37. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Nyt hintojen kallistumisen takia kirkon diakoniatyö ja järjestöt ovat hätää kärsimässä, koska ruokajonot ovat kasvaneet ja toisaalta esimerkiksi kauppojen hävikkiruoka on vähentynyt. Tämä satuttaa erityisesti pitkäaikaista toimeentulotukea saavia ja pienituloisia eläkeläisiä. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Hyvinvointivaltio ei voi siirtää vastuita kirkolle ja järjestöille ENERGIAKRIISI JA korkea inflaatio vahvistavat ja tuovat esiin yhteiskuntamme eriarvoisuuksia. Hyvinvointivaltion turvaverkon on pidettävä huolta kaikista. 61 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Yhteiskunnan on otettava vastuu sille kuuluvista asioista, ja viimeistään sosiaaliturvauudistuksen on korjattava tämä epäkohta
Poliittiselta järjestelmältään Suomi oli koko kylmän sodan ajan Ståhlbergin perustuslain mukainen demokratia ja taloudessa vuosi vuodelta integroiduttiin osaksi länttä jo ennen Neuvostoliiton hajoamista. Paljon esillä olleet Nordstream kaasuputket olivat Saksan hallituksen ja saksalaisten suuryhtiöiden toiveesta syntyneitä hankkeita Saksan valtavan maakaasun tarpeen hoitoon. SDP:n värikäs puoluesihteeri ja monissa tehtävissä vaikuttanut Väinö Leskinen kirjoitti kirjan nimeltään Aika sotia, aika sopia. Vielä vuoden 2010 voitonpäivän paraatiin osallistuivat Yhdysvaltain, Iso-Britannian ja Ranskan asevoimien osastot. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen oli koko läntisessä maailmassa suuria toiveita uudesta Venäjästä, joka kehittyy kohti demokratiaa ja jonka kanssa syntyy monipuolista taloudellista yhteistyötä. Toisen maailmansodan hävinneen Saksan rinnalla taistelleen Suomen oli mukauduttava sodan lopputuloksena syntyneisiin suurvaltojen välisiin voimasuhteisiin. Johtavilla lännen politiikoilla oli uskoa myös Putinin hallintoon. Venäjän johto petti kaikki toiveet myönteisen yhteistyön kehityksestä Länsi-Euroo pan kanssa julmalla hyökkäyksellä Ukrainaan. totesi vuonna 2002 Putinin tavattuaan: ”Hän on hyvä mies ja kun katsoin häntä silmiin, arvioin, että häneen voi luottaa.” Vuosien kuluessa jännitteitä ilmeni. Otettiin kohtuullisesti huomioon Neuvostoliiton turvallisuusedut, taivuttiin välillä, mutta ei taituttu. YYA-sopimus oli onnistunut tapa hallita Neuvostoliiton suhteita. Tehtiin kansainvälisen tilanteen sallimia Suomelle edullisia ratkaisuja. Monipuoliselle yhteistyölle Venäjän kanssa ei nyt ole edellytyksiä. Taloudellisella yhteistyöllä ja yhteisillä poliittisilla rakenteilla uskottiin Venäjän kehittyvän kansalaisilleen myönteiseen suuntaan. Jälkiarvioina voi todeta, että edellytykset demokraattisen oikeus valtion periaatteilla toimivasta Venäjästä menetettiin jo ennen vuosituhannen vaihdetta. Tällä kertaa se ei onnistunut. Taloudelliseen yhteistyöhön olivat valmiita kaikki lännen valtiot ja yritykset. Nyt soditaan, mutta toivotaan ja uskotaan joskus koettavan sopimisen ajan. Silti on kohtuutonta jälkiviisautta arvostella esimerkiksi Suomen tämän vuosituhannen johtajia yhteistyön rakentamisesta Venäjän kanssa muiden länsivaltioiden rinnalla. Saksan energiajärjestelmä oli rakennettu liiaksi maakaasun varsin tehottoman käytön varaan. Britannian pääministeri Tony Blair vuonna 2000 arvioi Putinin demokratian uudistajaksi. Maailman suurimman ydinaseistuksen omaavan valtion kanssa kannatti yrittää taloudellista ja poliittista yhteistyötä, vaikka Venäjän demokratian ja ihmisoikeuksien puutteet olivat ilmiselviä. 62 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Venäjän ja lännen yhteistyötä kannatti kokeilla Nykyhetken tilannetta ei voi pitää perusteena arvioitaessa menneiden vuosikymmenien politiikan onnistumista. Kaikki maailman merkittävimmät autovalmistajat perustivat tehtaita Venäjälle. Mutta me Suomessa emme sille mitään voineet. BP:n investoinnit olivat neljä kertaa suuremmat kuin meidän Fortumin. Oli kunniakasta yrittää erityisesti taloudellisella yhteistyöllä vaikuttaa myönteiseen kehitykseen Venäjällä. Oikeastaan johdonmukaista jatkoa Paasikiven, Kekkosen ja Koiviston linjalle. Neuvostoliiton jälkeinen 1990-luku Venäjällä oli valitettavasti valtion omaisuuden ryöstämistä harvoihin käsiin ja sekasortoisen politiikan aikaa. Jouko Sillanpää turvallisuuspolitiikan väitöskirja tutkija Helsingin yliopistossa iStock de_22122022_62.indd 62 de_22122022_62.indd 62 5.12.2022 10.40 5.12.2022 10.40. Vuonna 2009 kuitenkin Yhdysvaltain ulkoministeri Hilary Clintonin ja Venäjän Sergei Lavrovin tapaamisessa julistettiin uuden myönteisen kauden alkavan maiden suhteissa. Venäjä on pinta-alaltaan maailman suurimpana valtiona pysyvä naapurimme, ja asiallisiin suhteisiin on tulevaisuudessa pyrittävä. Yhdysvaltain presidentti George Bush jr. Päinvastoin kuin George Bush jr. Neuvostoliiton hajottua luovuttiin YYA-sopimuksesta ja liityttiin Euroopan unionin jäseneksi. arvioi, Putiniin ei voinut luottaa. On varottava ajattelua, että tämän päivän ihmisillä on ainoa oikea tieto ja että aiemmilta päättäjiltä ja politiikan toimijoilta on puuttunut ymmärrys ja tieto toimia oikealla tavalla. Poliittista yhteistyötä harjoitettiin tuloksellisesti esimerkiksi arktisessa neuvostossa, ja Nato teki Venäjän kanssa kumppanuussopimuksen. Öljyn tuottaja BP teki 20 miljardin euron investoinnit Venäjälle
alkaen pohdimme yhdessä tulevaa toimintaa ja valitsemme toimihenkilöt tehtäviinsä. Yhdistystoiminta HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit. Ah, joululaulut: selkosanat, selkosävelet! de_22122022_63.indd 63 de_22122022_63.indd 63 12.12.2022 16.31 12.12.2022 16.31. Palstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Juhani Parkkali. Eveliina Heikkilä customer care representative, Tampere 2.1. Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. 63 Demokraatti 75 VUOTTA 60 VUOTTA 50 VUOTTA Kuollut Viljo Rafael Heinonen 24.11.2022 Syntymäpäivät Juhani Parkkali projekti-insinööri, Harjavalta 28.12. 1. Kuuntelen räppiä ja oopperaa. Käsittelemme myös päättyneen vuoden toimintakertomuksen. Lounaan jälkeen klo 12. Ei vastaanottoa Tilaajapalvelu on kiinni perjantaina 23.12.2022 Erkki Raittinen Helsinki 5. Vuoden 2023 ensimmäinen tapaaminen pidetään ravintola Wanhan Herran tiloissa 2.1. Tervetuloa! Puheenjohtaja. Kunpa vain saisin sanoista selvää... Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen tekstin aineistopäivänä viimeistään klo 12 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Mahdolliset onnittelut voi ohjata nuorison opintoja koulutustoiminnan tukemiseksi Kansan Sivistysrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Erkki Raittinen
64 Demokraatti RISTIKKO 23/2022 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: N de_22122022_64.indd 64 de_22122022_64.indd 64 14.12.2022 9.11 14.12.2022 9.11. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Sylvian kohtalo on usein karu tänäkin päivänä. ais ud ok u. Vuonna 1874 satusetä perusti Kevätyhdistyksen, jonka tärkein suojelukohde oli pikkulinnut. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 63 78 59 41 2 59 41 26 37 8 21 83 74 56 9 36 95 81 72 4 82 14 37 69 5 74 56 92 18 3 15 62 48 93 7 47 29 13 85 6 98 37 65 24 1 RISTIKON 21/2022 RATKAISU 24.11. Lähteitä: Yle 9.2.2017, Libanonilainen luonnonsuojelu yhdistys SPNL, Wikipedia. de_22122022_64.indd 65 de_22122022_64.indd 65 14.12.2022 9.11 14.12.2022 9.11. Sylvian lajimäärityksestä on erilaisia tulkintoja. Tiettävästi ensimmäiset painetut linnunpöntön rakennusohjeet julkaistiinkin yhdistyksen Kewätkirjassa. Rengastusatlaksen tietojen mukaan niitä on löydetty Italiasta kuolleena enemmän kuin mustapääkerttuja. Erään tulkinnan mukaan häkissä laulelee mustapääkerttu (Sylvia atricapilla, kuvassa koiras), joita on pyydystetty Välimeren maissa raa’alla tavalla. Määrityshaastetta lisää, että alueen yli muuttavat myös pensas-, kirjoja hernekertut. Suomen Luonto -lehdessä puntaroitiin jouluna 2015, voisiko kyseessä olla mustapääkertun sijaan lehtokerttu (Sylvia borin). Niitä pyydystetään laittomasti verkkoihin ja liima-ansoihin erityisesti Kyproksella, jossa mustapääkerttu päätyy lautaselle. Sylvian joululaulu (1853) on osa Syl vian laulut -runokokoelmaa, johon kuuluu niin ikään varsin tuttu Kesäpäivä Kangasalla ja tuntemattomampi Ken raikas sävel sä lienetkin. Järjestäytynyt rikollisuuskaan ei ole tästä bisneksestä kaukana. Tänä päivänä lintuja ei houkuttele ansaan ”se häkki, mi sulkee mun sirkuttajain”, vaan ne höynäytetään saaliiksi soittamalla linnun laulua kaiuttimista. Häkkiin vangitulta linnulta puhkottiin silmät, jotta yölaulaja laulaisi täysin palkein ja houkuttelisi lajitovereitaan ansaan. Sanat ovat Zacharias Topeliuksen, joka oli suuri luonnonystävä. Kielletty ruokalaji on herkku, josta pulitetaan pitkä penni. Topeliuksen kerrotaan vastustaneen häkkipyydystystä. co m 7 8 1 9 4 7 5 3 4 8 1 3 6 9 1 2 8 4 3 5 6 5 4 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi ”J a niin joulu joutui jo taas Pohjolaan.” Näillä sanoilla alkaa monille tuttu ja rakas Sylvian joululaulu. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Raija Kuusisto Kauhajoelta. Sylvian joululaulu on säveleltään melankolinen, eikä Sisilian maisemiin sijoittuvan tarinan taustakaan ole kovin iloinen. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w
Kirkkomme on sanan kirkko, mutta suosittelen Raamatun lukemista kaikille maailmankatsomuksesta riippumatta. Tykkään lukea pätkissä ja kokea lyhyitä uppoutuneisuuden hetkiä. Lukemistani leimaa palaaminen samoihin kirjoihin. Yksi tällainen teos on Jouko Turkan Aiheita. Siksi meidän suurimmat kirjailijamme ja runoilijamme, esimerkiksi Runeberg tai Lönnrot, ovat merkittäviä virsien runoilijoita. Lukijalle tämä kirja on mielenkiintoinen, koska me tiedämme, mitä kaikkea kirjan tapahtuminen jälkeen on tapahtunut ja voimme vain arvailla, aavisteliko Clinton itse mitään vielä tässä vaiheessa. Tykkään myös lukea anekdoottihistoriaa. Elämäkerroista voi saada innostusta ja lohdutusta ja nähdä myös ihmisenä olemisen hienoimman ihmeen, eli kasvun. 1 3 2 de_22122022_66.indd 66 de_22122022_66.indd 66 14.12.2022 9.57 14.12.2022 9.57. On hämmentävää huomata, miten Raamattu on kehyksenä monelle kielikuvalle, ajatusmallille ja arkkitarinalle, joita kulttuurimme, yhteiskuntamme, elokuvat ja taide ovat täynnä. Elämä näyttäytyy tarinoissa kauheana, ihmeellisenä ja omituisena, ja samalla myös kauniina. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Luen paljon ammattikirjallisuutta. Se on toki pitkä ja monipolvinen teos, mutta kyllä sen voi tempaista läpi 90 tunnissa. Se koostuu pienistä elämän havainnoista ja on ultratiivis. Tuo kirja soveltuu siihen erinomaisesti. Jos yritetään ymmärtää, mistä suomalaisuudessa on kysymys, virsikirja on siihen loistava väline. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Elämäkerta näyttää ihmisen kasvun Helsingin piispa Teemu Laajasalo löytää klassikkoajattelijoiden teoksista lainattavaa. Siinä on jotakin liikuttavaa. Vanhimmat veisut ovat 300-luvulta ja uusimmassa virsikirjassa on viime vuosilta erilaisia lauluja. Mutta koska ammattini on tällainen, voin lukea esimerkiksi klassikkoajattelijoiden teoksia ja huomaan poimivani niistä joitakin ideoita viikon, kuukauden tai vuoden kuluttua tapahtuvaan sanomiseeni, omaan puheeseeni. Luemme, millaisia sattumuksia ja käännekohtia, voittoja ja tappioita, onnistumisia ja epäonnistumisia erilaisten ihmisten elämissä on ollut, ja sitten peilaamme niitä omiin. On jotenkin vähän kiusallista myöntää, mutta taitaa olla niin, että keski-iässä ihminen alkaa lukea elämäkertoja. Kun Suomi oli kouluttamaton, sivistymätön ja lukutaidoton, niin virsien sanoitusten avulla opetettiin kansaa. Ajattelen niin, että yksittäiset ja ihmeelliset pienet sattumukset herättävät paitsi uteliaisuutta ja tempaavat lukemisen imuun, ne myös paljastavat jotain suurta ja syvempää elämän luonteesta. Kirja on elämäkerta, jonka Clinton kirjoitti vähän sen jälkeen, kun hän lähti Valkoisesta talosta miehensä viimeisen presidenttikauden päätyttyä. Jouko Turkka: Aiheita Virsikirja Hillary Clinton: Living History Virsikirja on kiinnostava, koska se on kirkolliskokouksen virallisesti hyväksymä kirja, ei vain kasa lauluja. Olen itse mitä keski-ikäisin ihminen ja ryhtynyt siihen samaan hommaan. Jokainen lause kuljettaa tarinaa entistä oudompaan tai kohtuuttomampaan suuntaan. Virsikirjasta löytyy myös vuosisatojen kerrostumat. Virsikirja on perinteisesti ollut suomalaisen kansanopetuksen väline. Sen tien, miten jostain ihmisestä tuli se, mitä hän on. Sitä voisi pitää vähän pinnallisena ja viihteellisenä tapana katsoa elämän kulkua tai muutosta
tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Nimetön 2 1 Nimetön 2 1 8.12.2022 14.02 8.12.2022 14.02
PAL.VKO 2023-02 00 74 43 -2 22 3 Rauhallista joulua ja iloista uutta vuotta 2023! Fridfull jul och ett lyckosamt nytt år 2023! Happy Holidays and best wishes for the New Year! Tänä vuonna lahjoitamme joulutervehdyksiin varatut rahat Hyvä Joulumieli -keräykseen. I år donerar vi medlen som reserverats för julkort till insamlingen Jul i Sinnet. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL The Trade Union for the Public and Welfare Sectors JHL 205x245_Demokraatti_JHLjoulu_2022.indd 1 205x245_Demokraatti_JHLjoulu_2022.indd 1 8.12.2022 11.56.25 8.12.2022 11.56.25 22.12.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 23 • 20 22 / 22 . jo ulu ku ut a HYVÄ IHMINEN TEEMA Antaja saa itsekin EDUNVALVOJA Maakunta voitti eduskunnan JOULUPUKKI Sehän on Kustu TAAS LEIKATAAN Leikkauslista, vaalien vakioase de_22122022_001.indd 1 de_22122022_001.indd 1 13.12.2022 10.16 13.12.2022 10.16. This year, we will donate the funds intended for Christmas cards to the Good Holiday Spirit collection