. 6 Mureneva monopoli Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . Hinta 3 € 22. 22 POLITIIKKA . MAALISKUUTA 2018 N0 12 Kun uskonnosta tulee vankila OLIPA KERRAN MINÄ
Toisin kuin suomalaiset. Eriarvoistumin en alkaa jo nuoruudessa. 14 Meppi Pitkätossu 17 TSL taklaa koulutusreformin haasteita 18 Dekkaristi ja demari 20 Salmiakkia 21 Päivätorkut tekevät hyvää – ja aivot kiittävät 22 Olipa kerran minä: Joni Valkila 26 Ihmeelliset aivot 27 Kasvot peilissä: Tarja Filatov 29 Valistavia julisteita optimismin vuosilta 32 Värin voimaa ja yllätyksiä 34 Kirjavisa 36 Jörn Donnerin luovuutta ei ikä rasita 38 Demokraatti 100 vuotta sitten 40 Puheenvuoro: Eemeli Peltonen 41 Puheenvuoro: Heikki Palmu 42 Suomalainen demari 43 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luonto, Närästäjä, Radio 17 Liike 29 Kulttuuri 21 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Erkki Tuomioja. www.pam.fi www.teollisuusliitto.fi Ihme juttu. 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Joni Valkilan kanssa Kannen kuva: iStock 10 Ota meihin yhteyttä! www.paperiliitto.fi www.pau.fi Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010450 www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. Etenkin pojilla. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. Nuo vapaamieliset ruotsalaiset ovat tyytyväisiä viinamonopoliinsa. 2 22. Viikon valinta. MAALISKUUTA 2018 Lehdessä 6 Ensin tulivat vahvat oluet maitokauppaan, nyt taistellaan viineistä 8 Uutiskertaus: Perintövero on hyvä vero 9 Demokraatti.fi 10 Mihin nuoret miehet häviävät
Voimaeläimesi on maatiaiskissa, miksi. Nyt tapahtu mista puhutaan aikaisempaa objektii visemmin. Vauhdikasta. Siinä oli toimivin puolueiden ko koonpano. Olen joskus katsonut Haluatko miljonääriksi kisaa. vihreää yhteistyötä kannattaa tii vistää. Sellainen ystä vyyden tunne antaa voimaa. Elämme jo maailmassa, missä ongelmilla ei ole rajoja. MAALISKUUTA 2018 TEKSTI HEIKKI SIHTO . Siinä ei toteudu yksikään sen hy vistä tavoitteista. Vieläkö pärjäisit tietokilvassa. 3 22. Ei todellakaan. Voitit 16-vuotiaana Tupla vai kuitti -kisan. Pitäisikö siis miettiä politiikkaa ilman rajoja, kuten olet puhunut historiasta. K up la On demokraattisia vaaleja ja Venäjän vaaleja. Tarvitaanko jo punaviherblokkia. Siinä etenkin hämmästyttää se, mitä asioita ihmiset eivät tiedä. Luultavasti. On puhdasta urheilua ja doping-urheilua. KUVA NORA VILVA KUULUMISIA KENTILTÄ Kestoradikaali Mikä meno, kansanedustaja Erkki Tuomioja. Kaikilla niistä oli heikkoutensa, mutta Lipposen hallitus oli paras. Olit valtaamassa vanhaa, mikä talo pitäisi nyt vallata. Isot globaalit ongelmat ilmasto muutoksesta alkaen vaativat kaikkien yhteistyötä. Tuskin kukaan ha luaa tällaista blok kia, mutta puna Olet viiden hallituksen ministeri. Saan helposti lämpimän yh teyden kissan kanssa. Joko vuosi 1918 on käsitelty loppuun. ” Elämme maailmassa, missä ongelmilla ei ole rajoja. Ehkä nykymaailman trage diat auttavat paremmin ymmärtämään myös Suomen historiaa. Ihmisillä on edelleen tarve keskustella vuoden 1918 ta pahtumista, vaikka harvan suvussa on niistä kokemusta. Sote pitää varpailla. Seuraavissa eduskuntavaaleissa voi simme vallata vaikka eduskuntatalon. Yhteisiä tavoitteita löytyisi helposti. Mikä niistä oli paras. Minun on helppo samaistua maatiais kissaan. Vain voitto ratkaisee.
Saneluyrityksillä ei pääse asioista päättäviin pöytiin. Suomen kokoinen pieni maa pärjää EU:ssa vain yhteistyössä neuvotellen sille tärkeistä asioista muiden kanssa. Siitä on vain haittaa suomalaisille. Hyvä siniset, joko kannattaisi lopettaa hyödytön vänkääminen EU:n kanssa. Höpö höpö. Ville Ranta Pari valittua sanaa Hyvä siniset YHTEISTYÖ ON VOIMAA myös Euroopan unionissa, toisin kuin puheenjohtajanne, eurooppaministeri Sampo Terho antoi ymmärtää blogissaan viikonloppuna. Suomen vaikutusvalta EU:ssa on sidoksissa sen neuvottelutaitoihin, yksin pelaaminen on tuuleen huutamista. Tämän ymmärsi jo Paavo Lipponen, joka ajoi Suomen EU:n kovaan ytimeen. Puheenjohtajanne kirjoitti sinisten haluavan, että Suomi käyttää vaikutusvaltaansa myös silloin, kun muut jäsenmaat eivät tue meitä. Toivoo Demokraatin väki Sipilän hallituksen henkinen käpertyminen Suomen rajojen sisälle on siirtänyt Suomen EU:n porstuaan. Hyvä siniset, voisitte jo lopettaa haavemaailmoissa elämisen ja äänestäjien sumuttamisen. Demokraatin irtonumeromyyntipisteet HELSINKI Akateeminen Kirjakauppa Keskuskatu 1 Prisma Kaari, Kannelmäki Kantelettarentie 1 R-kioski, aseman lippuhalli Rautatieasema R-kioski, asema-aukio Elielinaukio 3 R-kioski, Hakaniemi Siltasaarenkatu 13 R-kioski, Sörnäisten metro Helsinginkatu 1 Suomalainen Kirjakauppa Aleksanterinkatu 23 IMATRA R-kioski, Lappeentie Lappeentie 16 R-kioski, Vuoksenniska Vuoksenniskantie 58 LAPPEENRANTA R-kioski, Keskuskioski Valtakatu 36 B R-kioski, Luukkaa Karjalantie 25 JYVÄSKYLÄ R-kioski, matkakeskus Hannikaisenkatu 20 KOKKOLA R-kioski, linja-autoasema Tehtaankatu 13 TAMPERE R-kioski, rautatieasema Rautatienkatu 25 TURKU Matkahuolto Aninkaistenkatu 20 R-kioski, rautatieasema Ratapihankatu 37 R-kioski, tori Eerikinkatu 12 VAASA R-kioski Kauppapuistikko 30 VARKAUS R-kioski, Torikulma Kauppakatu 55. MAALISKUUTA 2018 VIIKON SANA » Albert Einstein: Mielikuvitus on tärkeämpää kuin älykkyys. 4 22. Nyt Sipilän hallituksen henkinen käpertyminen Suomen rajojen sisälle on siirtänyt Suomen EU:n porstuaan. Näillä puheilla minimalistinen kannatuksenne ei käänny kasvuun
Hännystele tai häviä. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 5 22. Jälleen Trumpin rinnalla sekä poliittisia että henkilökohtaisia skandaaleja on vähemmän, eivätkä ne liity huoliin, onko presidentti menettänyt järkensä. Valkila puhuu suoraan ja avoimesti. Venäjää kiusataan ja syytetään syyttä suotta. MAALISKUUTA 2018 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Krimin valtauksen päättymisestä kukaan tuskin edes haaveilee. On siis tultava toimeen. Putin oli ensimmäisen kerran presidenttinä jo 2000-luvun alussa. Nyt hän saa nähdä käytännössä työnsä vaikutuksia ja se motivoi, jos mikä. Todellista oppositiota, siis sellaista joka voisi uhata Putinin valtaa, ei Venäjällä ole, eikä myöskään sellaisia vapaita vaaleja, joiden jälkeen tietäisimme varmasti, millaista Putinin kannatus oikeasti on. Todennäköisesti tieteellinen ura olisi ollut hänelle nykyistä helpompi. Epäilevätkö ketkään muut arvion paikkaansapitävyyttä kuin rähmällään kohti Moskovaa olevat. Entisen agentin ja tämän tyttären myrkyttäminen on brittijohdon suulla tuomittu Kremlin tekosiksi. KUVA JONI VALKILA Putin – tyranni palkitsee ja rankaisee S unnuntain presidentinvaaleissa Venäjällä ei tapahtunut yllätystä. Tällä kertaa irvokasta vaalinäytelmää maustoivat peräti murhayritykset Nato-maa Britannian maaperällä. Bushia kehutaan maalaustaidoistaankin. Nyt se oli tymäkästi liki 77 prosenttia, mutta esimerkiksi äänekkään Aleksei Navalnyin ehdokkuus torpattiin varmuuden vuoksi. Ei käy kateeksi. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 JONI VAKKILAN HAASTATTELU SIVULLA 22 Kaukana salamyhkäisyydestä En ole aiemmin tavannut jehovan todistajaa, joka olisi eronnut yhteisöstään. Vladimir Putin nitisti vastustajansa, joista suuri yleisö ei tiedä juuri mitään, niin sanotuin niinistömäisin luvuin: ylivoimaisesti. Muuatta Amerikkaa hallitsi tuolloin George W. Näin Putin uskottelee ja tukevoittaa valtaansa marttyyrinä. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Vaikka on syytä muistaa, että Putinin jälkeen jonossa voi olla vielä tylympää tulijaa, hänen toimiensa arvostelemisen leimaaminen russofobiaksi ei käy päinsä. Bush, jota pidettiin yleisesti tyhmänä ja sotahulluna. Se tekee Uskonnon uhrien toiminnanjohtajan Joni Valkilan tapaamisesta erityisen kiinnostavan. Sattumaa. Putin osaa hyödyntää taitavasti myös uhriutumista. Sote-kriitikkona tunnettu professori Heikki Hiilamo nimitettiin Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön hallitukseen neljä päivää Helsingin Sanomissa joulukuussa julkaistun penseän sote-kirjoituksensa jälkeen. Oman pesän likaamissyytökset eivät oikeuta ihmisoikeusrikkomuksia. Näin Putin uskottelee. Valkila haluaa kaikesta huolimatta säilyttää puheissaan kunnioittavan sävyn entisestä uskonyhteisöstään. Mielessäni Jehovan todistajista on leijunut jokin salamyhkäisyyden varjo. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Kyllä, Putin on yksinvaltainen. Putin on häikäilemätön valtapoliitikko, joka käyttää lännen heikkoudet hyväkseen. Tukijansa uusi tsaari palkitsee ylenpalttisesti muttei anna vastustajilleen mitään armoa. Venäjää kiusataan ja syytetään syyttä suotta. Keittiöpsykologi voi silti pitää Putinia suurin piirtein ennakoitavana hallitsijana. Hän on käyttänyt tieteellistä osaamistaan Uskonnon uhrien tuen hyväksi. Entinen agentti on viilipyttymäinen ja älykäs diktaattori. JK. On hienoa, että nykyisin yhä useammat uskaltavat tuoda uskonnollisista yhteisöistä arkaluonteisiakin asioita julki. Säätiö kuuluu Terveystalon omistajiin. Suuret linjat ovat käyneet selviksi, ja pienempiä, joskus yllättäviltä ehkä ensi alkuun vaikuttavia, on tulkittava edellisiä vasten. Suomi ei pääse itärajastaan eroon, eikä Putinistakaan. Valkila on saanut työssään aikaan paljon. Kohtaaminen VIRPI KIRVES-TORVINEN . Vertailua ei kannata viedä sen pidemmälle, sillä Sauli Niinistön suosio perustuu aitoon kuuliaisuuteen ja rehelliseksi valvottuun kumarteluun. Valkila tietää, millainen vapauden hinta voi olla. Kaikki ovat samalla viivalla, myös Vladimir Putin, kun arvostelun kohteina ovat valta sekä sen saamiseksi ja kasvattamiseksi käytettävät brutaalit keinot. Donald Trumpin rinnalla Bush on alkanut näyttää selväpäiseltä ja harkitsevaiselta. Pari viikkoa sitten Hiilamo kääntyi sote-myöntyväiseksi. Marionetti Dmitri Medvedevin jälkeen Putin on palannut aiempaan asemaansa entistä vakuuttuneempana Venäjän suuruudesta, joka muiden on tunnustettava
Mitä isompi edellä, sitä pienempi perässä. 80-90 prosenttia haluaa puolestaan säilyttää väkevät juomat Alkossa, Mäkelä kertoo viitaten THL: toteuttamaan kyselytutkimukseen. – Alkoholiprosentin nostoa yhä kannattavat ihmiset haluavat pitää keskustelun tiukasti viineissä pohtimatta ääneen, mitä väkeville sitten kävisi. P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Sitten on viinin vuoro Ruotsalaiset ovat tyytyväisiä viinamonopoliinsa, Suomessa alkoholin myyntiä halutaan vapauttaa – terveyshaitoista ja kustannuksista puhumista pidetään jämähtäneenä V iinan suhteen Suomen ja Ruotsin asenneilmapiirit eroavat kuin yö ja päivä – Ruotsissa alkoholin myynnin rajoittamisella on vankka kansalaisten tuki, Suomessa myyntiä halutaan vapauttaa. MAALISKUUTA 2018 ” Alkoholin myynnin vapauttaminen näkyy veronmaksajien lompakoissa. Keskustelun kääntyessä alkoholiin, Ruotsin malli ei kelpaa kuitenkaan Suomessa. Asia on ollut etenkin kokoomuksen tavoitelistalla. Tämän on huomannut myös asiaa tutkinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Thomas Karlsson. Suomessa noin puolet väestöstä haluaisi viinit ruokakauppoihin. Selvää on, että etenkin lonkeron ja A-oluen myynti laskee rajusti. Osana normienpurkutalkoita Sipilän hallitus rustasi kasaan laajan alkoholilakien uudistuksen. Lapsia on kohdeltava aina lapsina.. Pikemminkin päinvastoin, Ruotsissa on pitkälti yli puoluerajojen hyväksytty alkoholimonopoli osana järjestelmää. 6 22. – Ruotsissa alkoholin monopolimyyntiä ei haasteta samalla tavoin kuin Suomessa, hän toteaa Demokraatille. Uudistuksessa kuitenkin ennen kaikkea vapautettiin alkoholin myyntiä ja anniskelua. Karlsson korostaa, että vaikka Ruotsistakin löytyy tahoja, jotka haluavat ajaa viinejä ruokakauppoihin, tavoite on jäänyt marginaaliin. Tämän osoittaa myös alkuvuoden myyntitilastot. Usein Suomessa tehtyjä päätöksiä perustellaan Ruotsin esimerkillä. Vanha lainsäädäntö kielsi tämän, sillä jalkakäytävä ei voinut olla anniskelualuetta. Ne osoittavat lisäksi, että myös viinien ja väkevien alkoholijuomien myynti on lasMikkel Näkkäläjärvi: UNICEF antaa aiheesta pyyhkeitä Suomelle. Alkosta kauppojen hyllyille siirtyivät väkevät oluet, lonkerot ja limuviinat. – Se ei ole siellä poliittisesti mikään kysymys. Seuraavaksi viinit Keskustelu myynnin vapauttamisesta ei todennäköisesti kuitenkaan lopu nyt toteutettuun uudistukseen. Toisin kuin Suomessa. Helteiden koittaessa esimerkiksi ravintolasta tuopillisen olutta ostaneen ei enää tarvitse odottaa tarjoilijaa kantamaan huurteistaan jalkakäytävän yli terassialueelle. Maksoi mitä maksoi. Saatavuuden säätelyllä tehdään niin paljon hyvää kansanterveydelle, että sen poistaminen ei tule kyseeseen. THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä muistuttaa, että esimerkiksi kokoomuksen puoluehallitus on todennut, että se sallisi kaikki alle 16 prosenttisien alkoholijuomien myynnin vähittäiskaupoissa. Vielä on liian aikaista sanoa, kuinka paljon uusi alkoholilaki vaikuttaa Alkon myyntiin. Purettavaa oli oikeasti
Suomessa esiintyy paljon väitteitä, että alkoholin myyntiä haitataan ihan vain kiusantekona. 7.2. – Mutta jos viinit ja muut alle 16 prosenttiset juomat vietäisiin pois Alkosta, niin eihän se olisi enää monopolina elinkelpoinen. Se on sisäistetty siellä paremmin. Pohjoismaiden alkoholipolitiikan eroihin perehtynyt Karlsson ei osaa antaa yksiselitteistä vastausta sille, miksi Suomessa alkoholipolitiikkaa halutaan vapauttaa, kun taas Ruotsissa haittoja ehkäisevään alkoholimonopoliin ollaan erittäin tyytyväisiä. Lapsia on kohdeltava aina lapsina. – Alkon ruotsalainen vastike on osannut perustella paremmin väestölle, miksi monopolijärjestelmä on tärkeä. Tämä johtuu pitkälti verotuksesta. – Kulutus jää vähäisemmäksi, koska valtio-omisteinen monopoli ei maksimoi myyntiä hintakilpailulla, markkinoinnilla ja muulla myynnin edistämisellä kuten yksityiset. Lähes varmaa on, että Suomessa keskustelu monopolimyynnin asemasta ei ole ohi. PAKKOPIIKKI HOITOALALLA Uusi tartuntatautilaki velvoittaa hoitoalalla työskentelevät ottamaan influenssarokotteen paikoin jopa irtisanomisen uhalla. Mäkelä muistuttaa, että jos alkoholimonopolia halutaan käyttää haittojen ehkäisemisen välineenä, pitää varmistaa sen elinvoimaisuus, ja ettei sitä murenneta eri puolilta. Mäkelä arvioi, että nykyiset uudistukset eivät vielä heikennä Alkoa niin paljoa, että se olennaisesti vaikuttaisi Alkon asemaan. Miksi alkoholi ei ole tavallinen kulutustuote, niin kuin vaikka makkara. MAALISKUUTA 2018 Alkoholin monopolimyynti on pätevä ja tehokas alkoholihaittojen vähentämiskeino. Liitto perustelee vaatimustaan sillä, että paketti perustuu virheellisiin laskelmiin. – Valloilleen ei ole päässyt ajatus monopolimyynnistä turhakkeena. Vapauttaminen näkyy siis veronmaksajien lompakoissa. On muodikasta ajaa vapaampaa politiikkaa. Lisäksi myös viranomaiskustannukset kasvavat. Miksi viinejä ei voisi siirtää kauppojen hyllyille maitotölkkien viereen. Suomessa taas viinan verotus on kevyempää. Topi Juga Demokraatti Mikkel Näkkäläjärvi: UNICEF antaa aiheesta pyyhkeitä Suomelle. KRIITIKKO KÄÄNSI KELKKANSA Sote-kriitikko Heikki Hiilamon kääntyminen sote-myönteiseksi hämmentää. Lisäksi liikkeiden lukumäärä on vähäisempi kuin markettien ja kioskien. Tuotteet eivät ole ihmisten silmillä päivittäin ruokaostosten yhteydessä, vaan Alkoon meneminen vaatii erillistä käyntiä, Mäkelä toteaa. Monopoli rahoittaa haittojen hoitoa Taloudellisen elinkelpoisuuden lisäksi Mäkelä nostaa esiin myös monopolijärjestelmän poliittisen mandaatin. Pia Mäkelä puolestaan arvioi, että Systembolaget on onnistunut hyvin mielipidevaikuttamisessa. Hän kiistää, että paikka Helsingin Diakonissalaitoksen (Terveystalon suuri omistaja) säätiön hallituksessa olisi vaikuttanut hänen näkemyksiinsä. Ruotsissa asia on toisin. – Ruotsissa ajattelutapana on, että päättäjät tekevät tätä politiikkaa minun parhaakseni. Hyödyttäisihän se kauppojen myyntiäkin, kuten kokoomuksesta jaksetaan muistuttaa. Mäkelä arvioikin, että viinien saaminen kauppaan lienee mukana vaalikeskustelussa jo ensi kevään eduskuntavaaleissa. Jos viinit ja 15-prosenttiseksi laimennetut väkevät juomat vietäisiin ruokakauppoihin, verkosto tietysti supistuisi vieläkin rajummin. Jo nyt tapahtuneet muutokset saattavat vaikuttaa Alkon myymäläverkoston kattavuuteen etenkin maaseudulla. Panimoliiton tiedotteiden sisällön hyvästä omaksumisesta jo aikaisemminkin tunnettu kokoomuksen Jaana Pelkonen avasikin peltejään jo heti eduskunnan kevätkauden kunniaksi. 7 22. Nykymaailmassa tuskin hyväksyttäisiin, että monopolituotteita olisi tarjolla yhä useammalle käytännössä mahdottoman matkan päässä. Tätä voi selittää heräteostosten vähentymisellä. Systembolaget on onnistunut hyvin Suomessa tuntuu nyt kuitenkin olevan intressejä purkaa tätä järjestelmää. TAAS HALLITUS LASKI VÄÄRIN Julkisja hyvinvointialojen liitto JHL vaatii, että hallitus lopettaa varhaiskasvatuksen uuden lakipaketin valmistelun. Taustalla on haittojen ja kustannusten vähentäminen. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA kemaan päin. Muistetaan, että monopolihan on työkalu haittojen vähentämiselle. lähetetyn tiedotteen otsikko oli lyhyt ja ytimekäs: – Alkon monopoli ei ole ratkaisu vaan ongelma. – Kun alkoholin myyntiä on vapautettu, alkoholin kulutus on kasvanut ja haitat lisääntyneet, Thomas Karlsson muistuttaa. Terveyshaitoista ja kustannuksista puhuminen kuulostaa jämähtäneeltä. Alkoholi heikentää terveyttä, joka puolestaan heikentää ihmisten työkykyä ja maksaa sote-kustannuksina. Karlsson kertaa, että Ruotsin monopolimyymälöissä, Systembolagetissa, viini ja olut ovat halvempia kuin Suomen Alkossa. iStock. Mäkelä korostaa, että alkoholin monopolimyynti on pätevä ja tehokas alkoholihaittojen vähentämiskeino. Puolet kansasta on paljon. – Yhteiskunnassa on yhdessä päätetty nostaa kynnystä siihen, kuinka helppoa mielijohteesta on hankkia alkoholijuomia
Myös impivaaralalaisesta, omien suljettujen rajojen sisällä elämisestä haaveilevien sinisten ja perussuomalaisten toivoisi muistavan vapaakaupan edut pienelle maalle. Se on oikeudenmukainen ja taloutta tehostava vero. Demokraatti Tim o Sp arf Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO. Merkittävä vaikutus on jo sillä, että Kiinassa valmistettavista tuotteista on suuri osa muiden kuin kiinalaisten yritysten tekemiä. – Tehokkaassa taloudessa kaikilla on mahdollisuus menestyä omilla ansioillaan, lähtökohdista riippumatta, jolloin pelikenttää on syytä tasata. Kaukana tärkeistä markkina-alueista sijaitseva Suomi ei kaipaa enää uusia rajoitteita tai kustannuksia tuotteidensa viennille. Tämä on Suomen huikean kasvun selitys. – Ruotsissa katumus on laajaa. HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Isot uhittelevat – pienet häviävät Suomi ei kaipaa enää uusia rajoitteita tai kustannuksia tuotteidensa viennille. Perintöveron poistamisesta hyötyisivät lähinnä varakkaimmat suomalaiset. SDP:n eduskuntaryhmän valtiovarainvastaava Timo Harakka ei pidä poistamista perusteltuna. Jo aikaisemmin maailman suurimmalla ydinasenapilla rehvastellut Trump on todennut voittavansa mahdollisen kauppasodan helposti, jos muut asettavat vastatulleja. Trumpin suunnitelma liittyy hänen vaalilupauksiinsa kääntää ”Yhdysvalloille epäedullinen maailmankauppa” oikeudenmukaiseksi. – Perintöja lahjavero on markkinatalouden paras vero. Tosiasiassa perhepiiri nauttii merkittävästä verohuojennuksesta, joka johtaa valtiovarainministeriön mukaan keskimäärin 3,5 prosentin efektiiviseen veroon. Vaikka nokittelu jäisi pääosin Yhdysvaltojen ja Kiinan väliseksi, heijastuvat sen vaikutukset myös muuhun maailmankauppaan ja vapaakauppasopimuksiin. ”Markkinatalouden paras vero” Perintöja lahjaveron poistamiseen tähtäävä kansalaisaloite saavutti tällä viikolla 50 000 allekirjoituksen rajan ja etenee eduskunnan käsiteltäväksi. Pienimmät lahjat ja perinnöt on vapautettu kokonaan verosta, mikä on Harakan mielestä reilua. 8 22. Emme halua sääty-yhteiskuntaa, jossa varallisuus kasautuu vauraiden sukujen holveihin. Yli puolen miljardin euron menetys pitäisi kattaa uusilla leikkauksilla, Harakka muistuttaa. MAALISKUUTA 2018 ” Ruotsissa halutaan perintövero takaisin. Jopa elinkeinoelämän ajatuspaja SNS Konjukturråd ehdotti äskettäin perintöja lahjaveron palauttamista, Harakka sanoo. Se ei kohdistu työhön, vaan ansaitsemattomaan tuloon. Perintöja lahjaveron poistamista on perusteltu muun muassa sillä, että se estäisi perheyritysten siirtymistä suvun sisällä. Aseena ovat tullimaksut ja pääkohteena on Kiina, mutta myös Eurooppa saanee osansa Trumpin ristiretkestä. Toinen usein esitetty peruste on se, että Ruotsissa perintöja lahjavero on poistettu. Suomen ja muiden viennistä elävien pienten maiden pitää olla huolissaan mahdollisesta kauppasodasta. Siksi lähes kaikki talouden ja verotuksen asiantuntijat kannattavat kohtuullista perintöja lahjaveroa, Harakka toteaa. – Perintöja lahjavero on myös oikea lääke väestön ikääntymisestä johtuvaan julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA Y hdysvaltain presidentti Donald Trump on valmis kauppasotaan pelastaakseen amerikkalaisen teollisuuden
Suomessa on perinteisesti ollut vaalijärjestelmien muutoksille eduskuntapuolueiden laaja yhteisymmärrys. Selvityshenkilö selvittää palkka-avoimuutta Tasa-arvoasioista vastaava perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) asettaa tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran selvityshenkilöksi selvittämään palkka-avoimuutta. Ennen lopullista kantaansa hän odottaa vielä EU:n päätöstä siitä, siirtyvätkö europarlamenttivaalit aikaisempaan ajankohtaan ensi vuonna. Kun äänistä oli laskettu 90 prosenttia, Putin vaikutti saaneen yli 76 prosenttia äänistä. Tällä on asiassa sama merkitys kuin keskustelulla itsensä kanssa.” Jarkko Rahkonen ”Hiilamo sanoo, että esteellisyyttä ei ole, mutta oma pää kääntyi kuitenkin kummasti. SUURIN OMISTAJA. Orpolla on kokoomusaktiivien vankka kannatus. Vaalien yhdistäminen on oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) päätettävissä. Tuomioja ja Paatero ovat jättäneet asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Lindtmanin mukaan opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) ei enää pitäisi teettää asiassa selvityksiä, vaan tehdä maksuttomuudesta esitys tänä keväänä. Perussuomalaisia ja vasemmistoliittoa kannattaa 8,5 prosenttia äänestäjistä. 9 22. Orpo haluaa jatkokauden puheenjohtajana Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo tavoittelee jatkokautta Turun puoluekokouksessa kesäkuussa. Neljänneksi suosituin puolue on vihreät 14,5 prosentin kannatuksella. Koulutukset ovat vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta. Saarikon mukaan palkka-avoimuuden kehittäminen on merkittävässä osassa, jos ja kun halutaan edetä kohti samapalkkaisuutta miesten ja naisten välillä. Orpo kertoi aikeestaan puolueen Tulevaisuuspäivillä Tampereella. Ylen kyselyyn vastanneista lähes 80 prosenttia ei toivo hänelle edes haastajaa puheenjohtajakisaan. Lukion tai ammattikoulun keskeyttäneistä jopa puolet nimeää yhdeksi keskeytyksen syyksi rahanpuutteen, Lindtman kirjoittaa. SOTE-KRIITIKKONA TUNNETTU HIILAMO KÄÄNSI SITTEMMIN SOTE-PEUKALONSA YLÖSPÄIN.. Tuomioja ja Paatero muistuttavat, että tällaiseen koulutukseen on samaisessa laissa määritelty ehdoton 18 vuoden alaikäraja. Yhdistyksen koulutuskalenterista vuodelle 2018 löytyy useita kursseja, joihin alaikäiset voivat osallistua. ”Hiilamo vetoaa käymäänsä keskusteluun puheenjohtajan kanssa. Se on sitä objektiivista tieteentekoa ja sen analyysia.” Tapani Tuominen ”Sotessa ja rakkaudessa kaikki on sallittua.” Jukka-Pekka Tolvanen ”Tulee mieleen J. Gallupin mukaan kokoomusta kannattaa tällä hetkellä 21,1 prosenttia äänestäjistä ja SDP:tä 20,8 prosenttia äänestäjistä. Ei alaikäisten maanpuolustuskoulutukselle SDP:n kansanedustajat Erkki Tuomioja ja Sirpa Paatero vaativat puolustusministeriä puuttumaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaan antaa sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta alaikäisille. SÄÄTIÖ ON YKSITYISIÄ TERVEYSPALVELUJA TARJOAVAN TERVEYSTALON 4. Asiaa koskeva kansalaisaloite keräsi 50 000 allekirjoitusta noin viikko sitten. Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO ILTALEHTI PALJASTI VIIME VIIKOLLA, ETTÄ PROFESSORI HEIKKI HIILAMO NIMITETTIIN HELSINGIN DIAKONISSALAITOKSEN SÄÄTIÖN HALLITUKSEEN JOULUKUUSSA. Kolmantena on keskusta 15,9 prosentin kannatuksella. Putin keräsi ennätysäänisaaliin Venäjällä presidentti Vladimir Putin on odotetusti voittanut presidentinvaalit ja kerännyt suuremman osuuden kaikista annetuista äänistä kuin yksissäkään aiemmissa vaaleissa. Saarikon mielestä samapalkkakehitys on Suomessa luvattoman hidasta. MAALISKUUTA 2018 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Maksuton koulutus saatava kehysriiheen Esitys maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta pitää saada jo kevään kehysriiheen, vaatii SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindman. Nyt saa nauraa.” Esa Puhakka Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi SDP vastustaa eduskuntaja eurovaalien yhdistämistä Eduskuntaja eurovaalien yhdistäminen näyttää varsin epätodennäköiseltä, koska suurin oppositiopuolue SDP vastustaa yhdistämistä. Kokoomus ja demarit lähes yhtä suosittuja Kokoomus ja SDP saisivat suurimman kannatuksen, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, ilmenee Helsingin Sanomien gallupista. Leskisen Paperitähdet-laulun sanat: ”Kaikki tähdet näät kun katsot lehtiin eilisiin / Toiset kuolivat pois, toiset elävältä haudattiin / Toiset nousivat itse ja toiset nostettiin /Toiset julmasti myytiin, toiset siististi ostettiin”.” Heli Hämäläinen ”Suomi on maailman vähiten korruptoitunein maa..
Nuoret putoavat palvelujen väliin Suomessa nuorten syrjäytymiseen suhtaudutaan vakavasti. Riskitekijät, kuten lapsuudenkodin köyhyys, eivät automaattisesti aja nuorta syrjään. – On liian paljon tarinoita, joissa nuoret putoavat palvelujen väliin ja joutuvat kertomaan tarinansa yhä uudelleen ja uudelleen ammattilaisten vaihtuessa ympärillä. Toimijan täytyy Paanasen mukaan olla vastuullinen, esimerkiksi ”vaihtaen saattaa” nuori oppilaitokseen ja työelämään. 10 22. Perinteinen miehen malli saattaa olla taakka nuorelle. Aikuisen tuki on tärkeää Syrjäytymiseen altistavaa geeniä ei kukaan kanna, mutta tutkimusten mukaan on olemassa altistavia tekijöitä. Sote saattaa sotkea Ratkaisuksi tutkija näkee koordinoivan tahon ja eri sektorien yhteistyön. Toimiiko ehkäisevä työ nuorten arjessa siten, että ongelmat eivät pahenisi ja monimutkaistuisi. Niitä ovat esimerkiksi mielenterveysongelmat, nuorta tukevan aikuisen puuttuminen, ylivelkaantuminen ja erilaiset riippuvuudet. Tutkimuksen mukaan nuori voi ponnistaa elämässään eteenpäin vaikeiksikin luokitelluista lähtökohdista, jos hänen tukenaan on kannustava aikuinen. Hän perää johtamista, vastuuttamista ja koordinaatiota. – Jos nuorella on paljon epäonnistumisen kokemuksia, motivaatio eteen päin pyrkimiseen hiipuu ja hänen on entistä vaikeampi yrittää uudelleen, Paananen toteaa. Minusta se on turhaa resurssien käyttöä ja nuorten osaamisen tuhlaamista, Paananen toteaa. Paananen pitää koordinointia todella tarpeellisena, kun sote-palvelut jäävät maakuntien järjestettäviksi, mutta nuorisoja sivistyspalvelut jäävät kuntien kontolle.. Paananen arvioi, ettei apu välttämättä kohtaa nuoria. Nivelvaiheita ovat esimerkiksi peruskoulun päättyminen ennen toisen asteen koulutukseen tai työhön pääsyä. Tutkimusten mukaan nuorella on riski pudota palvelujen ulkopuolelle niin sanotuissa elämän nivelvaiheissa. Osuus on edellisvuodesta pienentynyt. Avuntarjoajia on, jos nuori jaksaa hakeutua niiden pariin. – Auttavia ammattilaisia on todella paljon, mutta onko työ suunnattu oikein. Nuoret miehet katoavat Tutkimusten mukaan yhä suuremmalla joukolla nuorista menee aina vain paremmin ja paremmin. Silloin ”kadoksissa olevien” nuorten miesten määrä oli 54 000, lähes 11 prosenttia ikäluokasta. – Nuoret, jotka putoavat toisen asteen koulutuksesta, eivät ehkä ole päässeet ensisijaisesti haluamaansa koulutukseen tai eivät muusta syystä ole motivoituneet opiskeluun, Diakonia-ammattikorkeakoulun sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkija, dosentti Reija Paananen arvioi. Työtä tai koulutuspaikkaa odotellessa nuori tarvitsee erityistä apua. Se on lähes 10 prosenttia ikäluokasta. N uorten miesten syrjäytymiseen on niin monta syytä kuin on nuortakin. Toisilla menee erittäin huonosti. Myös armeijasta tai siviilipalveluksesta pääsy on nivelvaihe. Viime vuonna 15–29-vuotiaista ei-työllisistä nuorista miehistä 50 000 ei ollut kurssikoulutuksessa, tutkintoon johtavassa koulutuksessa eikä varusmiespalveluksessa, kertoo Tilastokeskus. MAALISKUUTA 2018 ” Poikia kasvatetaan perinteiseen, ahtaaseen miesmalliin vielä tänäkin päivänä. Monet toimijat tähtäävät syrjäytyneiden nuorten saamiseksi terveysja sosiaalipalvelujen pariin, kuntouttamiseen ja muun muassa oman urapolun löytämiseen
Ulkopuolisuus voi olla myös aluekysymys. MAALISKUUTA 2018 – Nuoret tarvitsevat monipuolisesti terveysja sosiaalipalveluja, kuten myös sivistyssekä työllisyyspalveluja. – Totta kai on niitä, jotka putoavat koulutuksen, työelämän ja työharjoittelupaikan ulkopuolelle esimerkiksi mielenterveysongelmien, päihteitten käytön tai oppimisvaikeuksien vuoksi, Kivijärvi toteaa. Birgitta Suorsa Tiina Tenkanen UP Milko Aikio on selvinnyt kahdesta väliinputoamisesta ja on nyt ”tyytyväinen veronmaksaja”. luokkalaisten terveys Vailla läheistä ystävää Koulukiusattu Ahdistuneisuus Humalahakuisuus % 20 15 10 5 ” On liian paljon tarinoita, joissa nuoret putoavat palvelujen väliin.. Millä taholla on kokonaisvastuu kaikista nuorten tarvitsemista palveluista maakuntauudistuksen jälkeen. Tutkimusten mukaan yhä suuremmalla joukolla nuorista menee aina vain paremmin ja paremmin. – Naiset ovat tutkitusti joustavampia muuttamaan syrjäseuduilta pois, jos siellä ei ole töitä. Vaikeisiin elämäntilanteisiin reagoidaan käyttämällä päihteitä ja tekemällä rikoksia. Hänen murheenaan on pikemminkin nuorten jakaantuminen kahteen leiriin. ja 9. Esimerkiksi työttömäksi jäänyt nuori voi tuntea elämänsä hyväksi, kun taas hänen opiskeleva ikätoverinsa voi kokea, ettei elämä ole kohdallaan. Keskimäärin naiset myös sopeutuvat yhteiskunnan vaatimuksiin notkeammin, Kivijärvi toteaa. On kysymys nuoren omista kokemuksista ja toiveista. – Poikia kasvatetaan perinteiseen, ahtaaseen miesmalliin vielä tänäkin päivänä, hän toteaa. Toisilla menee erittäin huonosti. 11 22. Tiina Tenkanen Lähde: THL 2017 Pojat Tytöt 8. Aina vain paremmin tai erittäin huonosti Suomalaisten nuorten miesten elämäntilanne ei yleisellä tasolla herätä huolta Nuorisotutkimusseuran tutkija Antti Kivijärvessä. Miehen malli on liian ahdas Nuoret miehet saattavat jäädä naisia useammin yhteiskunnan ulkopuolelle maskuliinisen miehen mallin vuoksi, Kivijärvi arvioi
Jäin työttömäksi. Kun viettää aikaa kodin ulkopuolella on todennäköisempää, että tapaa jonkun, joka voi vinkata työpaikasta tai koulutuksesta. Kelassa on käynnissä NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti. Ennen Vamosta minulla ei ollut mitään käsitystä, minne kannattaisi hakea tai mihin pitäisi pyrkiä. Hän pääsi kuudeksi kuukaudeksi puhelinmyyntityöhön ja muutti pois kotoa. Hanke kehittää nuorten matalan kynnyksen ohjauspalveluja, Ohjaamoja. Olin kotona kuin vankilassa, vaikka ovi lukittiinkin sisäpuolelta. Nyt hän on sairauseläkkeellä masennuksen takia. ” Alkaa itsekin uskoa olevansa laiska ja saamaton. Väliinputoamiset eivät nujertaneet lannistumisen hetkistä huolimatta. En kuitenkaan saanut työmarkkinatukea, sillä en ollut osallistunut aikaisempana työttömyyskautenani työvoimakoulutukseen. Aikion tuttu lähetti työttömäksi jouduttuaan 300 hakemusta, eikä päässyt yhteenkään haastatteluun. TE-toimisto lupaa nuorisotakuun mukaisesti joko työpaikan tai koulutuspaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisesta. MAALISKUUTA 2018 Auttajia on useita ”Työttömyys on vankila, joka lukitaan sisäpuolelta” Milko Aikio, 24, kertoo, miten hän selvisi kahdesta työttömyyskaudesta ja elää nyt hyvää vaihetta elämässään. – Sain yhden tapaamisajan TE-toimiston virkailijalle. Ei ollut mitään suuntaa. Ei ollut syytä herätä. 12 22. Tiina Tenkanen UP Työja elinkeinoministeriö TEM luotsaa EU-rahoitteista Kohtaamo-hanketta vuoteen 2020 saakka. Kuntoutukseen odotetaan tuhatta nuorta ennen vuoden vaihteessa loppuvaa hakuaikaa. Vuorokausirytmi muuttui, kun aamui sin ei tarvinnut lähteä minnekään. – Neljänä päivänä viikossa kokoonnuimme kello 10. – Nyt elämässä on hyvä vaihe. Sosiaaliset taidot eivät kehity, eikä opi uutta. Minulle sanottiin TE-toimistossa, että on heti vastattava puhelimeen tai työnhaku katkeaa ja tulee seuraamuksia. Nuorten Ystävät ry:n Valmennuspajat Muhoksella ja Jyväskylässä on tarkoitettu työttömille tai työelämän ulkopuolella oleville nuorille ja aikuisille. Itse olin ajatellut varastomiehen työtä. Tunnelin päähän tuli valoa. Hän pääsi sieltä haastatteluun ja työllistyi joulukuussa. 15-vuotiaana on aika vaikeaa tehdä päätös, miksi isona haluaa, Aikio kertoo. Työttömällä ei välttämättä ole paikkaa tai yhteisöä, josta saisi kannustusta ja tukea. Me-säätiö investoi nuorten syrjäytymistä vähentäviin hankkeisiin. Työttömäksi esittäytyminen ei johda uusiin ystävyyssuhteisiin. Yhdeksännellä luokalla meidän piti hakea yhteishaussa toisen asteen opiskelupaikkaa. Ei tule ajatelleeksikaan, kuinka paljon arjen vuorovaikutuksesta tapahtuu koulussa tai töissä. Työntekijät jalkautuvat seitsemällä paikkakunnalla sinne, missä nuoret ovat. Sen tavoitteena on poistaa syrjäytyneisyys vuoteen 2050 mennessä. – Puolentoista vuoden työttömyyden aikana ehdin jo pelätä, onko elämäni tällaista jatkossakin. Alkaa itsekin uskoa olevansa laiska ja saamaton, kun sitä jatkuvasti toitotetaan. Tiina Tenkanen Milko Aikio oli puolitoista vuotta työttömänä.. Ohjaamoja on tällä hetkellä noin 50. Opettaja suositteli datanomin ammattia, jota pääsin ammattiopistoon opiskelemaan. 17-vuotiaana Aikio jäi työttömäksi, mutta alaikäisenä hän ei ollut oikeutettu työmarkkinatukeen. Kolme sataa pettymystä Aikio koki, että TE-toimistossa häntä ei autettu työpaikan saamisessa, eikä töitä ollutkaan. Jokainen minuutti, jonka vietät kodin ulkopuolella, on plussaa. – En voinut kuvitella itseäni työskentelemässä koneen ääressä kahdeksan tuntia päivässä. – Pärjäsin peruskoulussa ihan normaalisti, keskiarvo oli 7:n ja 8:n paikkeilla. – Onnistumisen kokemuksia ei tullut. – Työttömille sanon kokemuksesta, että vähentäkää kotona vietetyn ajan määrää. Elin toimeentulotuella. Lopetin opinnot kesken. Vamos on Diakonissalaitoksen etsivän nuorisotyön hanke. Ohjaamoista saa apua työhön, koulutukseen ja arkeen liittyvissä asioissa. Valmistuin ylioppilaaksi vuonna 2015. En edes tiennyt, että sellaiseen olisi pitänyt hakea. – Aloitin opiskelut iltalukiossa vuonna 2012. Ryhmässä tapasin saman asian kokeneita ja tunsin, etten olekaan ”veltto ja laiska, omaa syytänsä ongelmissa oleva ihminen”. Itsevarmuus häviää. – On vaikea selittää, millaista on, kun on liian vähän vuorovaikutusta. Uravalmentaja suositteli minulle ihmisläheistä työtä, kun olen aika puhelias. Päivät olin kaupassa töissä, illat opiskelin. Vamos-urapalvelu ja Vamos Stadi tarjoavat uravalmennusta 16–29-vuotiaille nuorille, jotka ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella. Hän ei päässyt TE-toimiston kurssillekaan. Aikio kävi Helsingin kaupungin järjestämässä rekrytointitapahtumassa, jossa etsittiin muun muassa vammaisten vapaa-ajan avustajia. Vamoksen tavoittaa myös somesta. Tunnelin päähän valoa Aikio löysi TE-toimiston kautta vinkin Diakonissalaitoksen etsivästä nuorisotyöstä, Vamoksesta. Aikio opiskeli puolitoista vuotta, mutta en omien sanojensa mukaan saanut juuri mitään aikaiseksi. Kavereilla ei ollut aikaa tavata, Aikio kertoo. Niiden toiminta ulottuu jokaisen maakunnan alueelle Helsingistä Rovaniemelle. Hän pääsi mukaan ryhmätoimintaan, jonka hän koki kuin aikuisten lastentarhaksi. Päiviin ja viikkoihin tuli rytmi. Nuorisotakuu koskee kaikkia alle 25-vuotiaita ja alle 30-vuotiaita tutkinnon suorittaneita. Lisäksi ympäri maan on paljon paikallisia toimijoita, muun muassa Sotkamon Väliasema ja Järvenpään Nuorisokeskus. Sitten ajattelee, että jos olen niin huono, niin eipä kannata töitä hakeakaan. Se myöntää ammatillisia kuntoutusselvityksiä alle 30-vuotiaille nuorille, jotka ovat työelämän ja opiskelun ulkopuolella
Asialla on toinenkin puolensa. – Väittäisin, että yksi syy syrjäytymiseen on, ettei ole varaa käydä koulussa ja opiskella samalla tavalla kuin muut. Meidät tavoittaa myös somesta. Osalla koulu on kaatunut rahaan. Töihin pääsee vuokrafirmojen kautta tai nollatuntisoppareilla, mikä on minusta tosi huolestuttavaa. Harjoittelijoiksi kelvataan Työnantajat suhtautuvat nuoriin työnhakijoihin Kankariston mielestä hyvin. Firmoissa on vakituisina vain vanhempaa porukkaa, Kankaristo kertoo. Ylipäätään työmarkkinoilla tarjotaan hänen mukaansa nuorille vähän vaihtoehtoja. Kuitenkin moni firmoista pyörii pätkätyöntekijöillä ja harjoittelijoilla. Sitä esiintyy kuitenkin valitettavan paljon. Birgitta Suorsa UP Lähde: Tilastokeskus 15–34-vuotiaiden työmarkkina-asema 1998 2003 2008 2013 2018 400 000 300 000 200 000 100 000 Työlliset Työvoiman ulkopuolella olevat Työttömät Lähde: Tilastokeskus Kokonaan perusturvan varassa 2006 2008 2010 2012 2014 2016 40 000 30 000 20 000 10 000 Miehet Naiset. Jos ala ei oikeasti kiinnostakaan, motivaatio katoaa. Vamos toimii seitsemällä paikkakunnalla. Koneistusja autopuolella se näkyy. – Maksoimme alkuun 200 euroa, jolla sai haalarit, maskit, turvakengät ja muut. – Meidän pitää saada nuoren suostumus, että saamme auttaa häntä. Kankariston mukaan TE-toimistoissakin voitaisiin tehdä nykyistä enemmän nuorten hyväksi. Linjalla aloittaneista on nyt kymmenen vähemmän. Varsinkin jos olet yksinäinen ja työtön, olisi paljon kivempi jutella kunnolla työllistymisestä. Yhdeksi syyksi Kankaristo arvelee vääränlaiset odotukset ja porukkapaineen. Ketään ei voi väkisin auttaa, Nyberg kertoo. – Suurin osa kavereistakin asuu vanhempiensa luona. Opiskelijoille tarjotaan koulussa tukea, etteivät opinnot keskeytyisi. Opinto-ohjaajan kanssa pääsee keskustelemaan ongelmista. – Jos asioista hoitaa netin kautta tai puhelimitse, siinä ei pääse niin syvälle kuin näkemällä kasvokkain. Hintaan ei kuulu kirjallinen oppimateriaali. Kysymme kuulumisia, ”hei meillä oli tapaaminen”, ja sitten sovimme uuden ajan tai paremman tapaamispaikan, mikä vain on nuorelle helpointa, Nyberg kertoo. – Toki ryhmäpaine on vähenemässä, mikä on tosi hyvä juttu. Nybergin mukaan Vamoksen tehokkain tiedonvälityskanava on puskaradio. Nuori voi itse ottaa yhteyttä Vamokseen, tai sitten koulukuraattori tai nuoren kaverit kertovat Vamoksen työntekijälle syrjään jääneestä nuoresta. Köyhimmissä perheissä se hintalappu voi tuntua liian suurelta. – Kaikkia nuoria emme tavoita, Nyberg toteaa. Kysyntä on jatkuvasti kasvussa. Vamoksen työntekijät rakentavat luottamusta nuoren ja heidän välilleen hyväksynnän, myönteisyyden ja sitkeyden avulla. – Nuoren ei tarvitse lähteä ulos kodistaan, jos hän ei siihen pysty. Kankaristo harjoittelee itse telakalla, ja näkymät ovat valoisat. Kun kaverit hakevat ammattikouluun, he valitsevat sellaisen miehisen alan, jonne kaveritkin hakevat. Omaan asuntoon muuttaminen ei ole hänestä vielä ajankohtaista. – Kaverit kertovat toisilleen, mitä apua ovat meiltä saaneet ja rohkaisevat ottamaan yhteyttä. Jos se jatkuu, ei tiedä, mihin yhteiskunta ajautuu. Kotiin auttaminen kasvussa Apu yltää myös niille nuorille, jotka eivät syystä tai toisesta liiku kodin ulkopuolelle. – Täällä Turussa metalliala vetää todella hyvin, ja harjoittelijoista on tarvetta. Kankaristo muistaa, kuinka yksi hänen vanhemmista kavereistaan joutui aiemmin keskeyttämään opintonsa. – Hänen kotonaan asiat olivat huonosti, ja hänelle tuli uniongelmia, minkä takia poissaoloja kertyi liikaa. Lisäksi Turussa tehdään ennaltaehkäisevää työtä kouluissa 12–15-vuotiaille. Jos oppivelvollisuus laajenisi toiselle asteelle, se vähentäisi syrjäytymistä tosi paljon. Kehittämispäällikkö Vesa Sarmian mukaan jokaisella toimintapaikkakunnalla on jonoa. Kun yhteen lähiöön laitetaan paljon halpoja asuntoja, sinne muodostuu kulttuuri, jossa ei ole niin turvallista olla. – Me eletään sivistysvaltiossa vuonna 2018, olen kuitenkin huomannut, ettei uskalleta toteuttaa omia unelmia vain sen takia, että olisi ryhmässä kovempi äijä. Sillä tavalla saataisiin pidettyä kaikki yhteiskunnassa. – Työssäoppimaan pääsee, mutta työsuhde on kokonaan eri asia. Ensikontaktin jälkeen työntekijämme tapaa nuoren sosiaalityöntekijän kanssa, Nyberg toteaa. MAALISKUUTA 2018 Moni joutuu keskeyttämään opintonsa ”Väkisin ei voi auttaa” Vamoksen etsivä nuorisotyö jalkautuu sinne, missä nuoret ovat, kertoo Helsingin Diakonissalaitoksen Vamoksen palvelualuejohtaja Sari Nyberg. Ryhmäpaine on kova Porukasta on tippunut opiskelijoita vähitellen. Sama koskee armeijaa, harva uskaltaa hakeutua sivariin. Vamos on Mindset-palvelullaan yhteistyössä psykiatrian ja sosiaalityön kanssa auttanut vuoden mittaan 250:tä kotiin eristäytynyttä nuorta. – Jos nuori ei pysty pitämään sopimastamme tapaamisajasta kiinni, me soitamme perään. – Äidit, läheiset, psykiatriset palvelut ja sosiaalityö ottavat meihin yhteyttä nuoresta, joka ei jostain syystä poistu kotoaan, Sarmia kertoo. Yksikin syrjäytynyt nuori on Kankariston mielestä ”yksi liikaa”. Asuntoja kyllä löytyy, mutta ne ovat sellaisilla seuduilla, joilla on paljon ongelmia. 13 22. Viime vuonna Vamos auttoi yli 1 750 nuorta, joista 53 prosenttia oli miehiä. Kun Valtteri Kankaristo, 17, aloitti levyseppähitsaajan opinnot vajaa kaksi vuotta sitten Turun ammatti-instituutissa. Noin joka neljäs on jättänyt opintonsa syystä tai toisesta
Lisäksi 17.–19.4. Tilaisuuksissa on pari tietokonetta ja opastusta kirjautumiseen, toiminnanjohtaja Pekka Tuuri sanoo. Suomella on vallankäytön paikka. Piirikokous vahvistaa vaalin tuloksen 28.4.2018 kokouksessaan. Vaalitavaksi piirihallitus päätti sähköisen äänestyksen, joka toimitetaan jäsenrekisterin jäsenextran kautta. Parlamentti on sitoutunut kärkiehdokkaisiin eikä aio jättää valtaansa kumileimasimeksi. Viikkolehti ja www.demokraatti.fi Pirun verran punaisempi Eduskuntavaalit alkoivat jäsenvaalilla Uudenmaan vaalipiirissä alkoi tällä viikolla demarikansanedustajaehdokkaiden jäsenvaali, joka kestää 15.4. uusimaa.sdp.fi/jasenvaali. Demareiden spekulaatiopörssiä johtavat italialainen Frederica Mogherini ja hollantilainen Frans Timmermans, molemmat nykyisiä varapuheenjohtajia. Kärkiehdokkaita valitsemassa EUROPARLAMENTAARIKKO KERTOO KUULUMISET BRYSSELISTÄ. Toisaalta on nähtävissä myös suurta aktivoitumista. SDP:n kansanedustajaehdokkuutta tavoittelee suurimmassa vaalipiirissä kaikkiaan 39 henkilöä. Nettiäänestyksen päättymisen jälkeen piiritoimistolla on kolmena päivänä mahdollisuus äänestää uurnavaalissa mikäli ei äänestänyt netissä. 14 22. Mukana on istuvia kansanedustajia sekä muita kokeneita eduskuntavaaliehdokkaita, mutta myös monia ensikertalaisia. Vaalisivut löytyvät osoitteesta www. MAALISKUUTA 2018 ” Äänestäjillä on hyvät mahdollisuudet tutustua ehdokkaisiin ennen äänten antamista. Puheenjohtajaksi ei automaattisesti tule suurimman puolueen ehdokas. Avoimuus on tarpeen: nykyisen puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ykkösavustajan junailu yhdeksässä minuutissa komission pääsihteeriksi kuohuttaa. Jos pääministereiden ehdokas ei kelpaa, parlamentille on ehdotettava toista. piiritoimistolla järjestetään uurnaäänestys kello 16–19, jossa äänestää voivat ne, jotka eivät äänestäneet verkossa. Postiäänestyksen puuttuminen on harmittanut joitakin osastoja ja jäseniä. Johtoon valitaan henkilö, jota tukee parlamentin enemmistö. saakka. Suomella on vallankäytön paikka. Monet osastot järjestävät nettiäänestystilaisuuksia omille jäsenilleen. Jyrki Kataista on väläytelty Brysselin kuplassa kokoomuksen emopuolueen ehdokkaaksi, mutta myös musta hevonen liikkuu keskusteluissa – mitä jos neljättä kanslerikauttaan aloittava Angela Merkel haluaisi Eurooppaan. uusi väri 181 FLYEYE SHAD uusi väri 268 #saalis #nilsm aster JIGGER O R I G I N A L by Finlandia-uistin Oy RAPTOR Like www.nil smaster .fi GLOW. Muutkin komissaariehdokkaat käyvät parlamentin kuultavana ja taitaa olla jo enemmän sääntö kuin poikkeus, että joku ei kelpaa. Äänestää saa enintään 10 ehdokasta. – Äänestäjillä on hyvät mahdollisuudet tutustua ehdokkaisiin ennen äänten antamista, Tuuri toteaa. Meppi pitkätossu MIAPETRA KUMPULA-NATRI miapetra.kumpula-natri@ ep.europa.eu V iisi Eurooppa-puoluetta asetti viime eurovaaleihin ns. Kaikille äänioikeutetuille lähetettiin postin kautta kirje, jossa kerrotaan vaalista ja ohjeista äänestää. Seuraava pääministeri johtaa neuvostoa komissaarien nimitysprosessissa – ja tietenkin myös Suomen komissaarin nimitystä. kärkiehdokkaan, jotta kansalaisilla olisi mahdollista arvioida kuka ja millä tavoitteilla komission johtoon valitaan. Äänioikeutettuja vaalissa ovat 31.12.2017 jäsenmaksunsa maksaneet Uudenmaan vaalipiirin alueella jäsenrekisterin perusteella asuvat jäsenet. Demokraatti Tutustu koko valikoimaan: www.nilsmaster.fi Legenda ariset käsinteh dyt vieheet. Äänestämään pääsee jäsennumerolla ja salasanalla tai tunnistautumalla pankkitunnuksin. Huolella suunnite ltu ja testattu suomala isiin vesiin – suoraan kalamieh eltä kalamieh elle. Ehdokkaista puolestaan löytyy kuvat ja linkit heidän kotisivuilleen sekä sosiaalisen median kanaviin. Keskustasta huhutaan tanskalaista Margareth Vestageria. Piirin kotisivuille on luotu vaalisivut, johon on koottu ohjeet, ehdokkaat ja muut tiedot vaaleista. – Jäsenillä on monipuolinen ja hyvä kattaus ehdokkaita, joista valita suurimman vaalipiirin demarilista. Vaalisivuilta löytyy video sekä kuvalliset ohjeet siitä, miten nettiäänestys toimii. Kisaan mukaan lähtöä haittaa monen komissaarin kohdalla se, että valta kotimaan nimittäjissä on ehtinyt vaihtua tai ehtii vaihtumaan ennen syksyä 2019
Etu voimassa 30.4. klo 14–16.30 sekä Jyväskylässä Hemingway’s -ravintolassa torstaina 26.4. 25 €. Restelin valituissa ruokaravintoloissa pääruoka -30 % Martinat, Forssa, Järvenpää, Kuusamo, Lahti, Pori, Riihimäki, Rovaniemi ja Skanssi Turku, Central, Helsinki, Grillsson, Helsinki, Muikkuravintola Sampo, Kuopio, Foija, Turku ja Mario, Veturi, Kuusankoski. Lue lisää tradeka.fi/muut-edut Katso tarkemmat tiedot Tradekan jäsenen ravintolaeduista, muista vuosieduista sekä vaihtuvista extraeduista www.tradeka.fi.. klo 14–16.30. Katso eturavintolat tradeka.fi/muut-edut Digiklubit ikäihmisille € Tradekan tukemat ikäihmisten Digiklubit kokoontuvat ensimmäisen kerran Espoossa kauppakeskus Sellon O’Learys -ravintolassa torstaina 5.4. Etu voimassa maaliskuun loppuun. Tervetuloa mukaan näkemään mitä kaikkea tablet-tietokoneella voi tehdä sekä opettelemaan sen käyttöä kaikille avoimiin, maksuttomiin Digiklubeihin! Tarjoamme osallistujille kahvit ja arvomme kaikkien osallistujien kesken ravintola-lahjakortin. MAALISKUUTA 2018 Tradeka toivottaa hyvää pääsiäistä Kevään extraetuina Tradekan jäsenille Pullo talon punatai valkoviiniä 16,90 € Hemingway’s ja Wanha Mestari -ravintoloissa. 15 22. Norm. asti
Ammattiliittojen jäsenille räätälöity Liittokasko ei jätä sinua pulaan: sen laaja sijaisautoetu takaa vara-auton käyttöösi parhaimmillaan jopa tunnissa, jos oma ajopelisi saa kohtalokkaan kolhun tai simahtaa teknisen vian takia kesken matkan. Liikennevakuutuksen lisäksi löydät meiltä kattavimmat kaskot autollesi. Edun saa ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. Puolet vastanneista sanoi, ettei peruskoulun oppilaiden mielipiteitä ole otettu hyvin huomioon koulun kehittämisessä. Vastaajista 82 prosenttia oli ainakin jokseenkin samaa mieltä siitä, että koulunkäynti oli mukavaa ja että opettajat olivat kannustavia ja oikeudenmukaisia. 16 22. Kurvaa osoitteeseen turva.fi ja päivitä kaskovakuutus ajan tasalle. *NYT Liittokasko, Turvakasko tai Peruskasko 50 % Nuoret uskovat koulutuksen voimaan Suomalaisnuorten usko koulutuksen merkitykseen on vahvaa, ilmenee vuoden 2017 Nuorisobarometristä.Tutkimukseen osallistuneista 15–29-vuotiaista nuorista 94 prosenttia uskoo koulutuksen parantavan olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia. Vielä useampi kertoi saaneensa koulussa helposti ystäviä. Paluu Lahden muistojuhlasta Riihimäelle Bussikuljetus muistojuhlapaikalta rautatieasemalle klo 17.10 alkaen 10.5.2018 . mennessä 25 € yhteen suuntaan 40 € edestakaisin Hennala1918.fi, paikkavaraus netissä, sähköposti info@hennala1918.fi tai puh. 12.00 Riihimäki lähtö 13.51 Lahti rautatieasema tulo Rautatieasemalta Hennalaan bussikuljetus (kuuluu lipun hintaan). 17.55 Lahti rautatieasema lähtö 19.50 Riihimäki rautatieasema tulo Liput 31.3. Melko tärkeitä nuorille ovat koulutuspolkua valitessa myös oma kunnianhimo, työllistyminen ja hyvä palkka. ”Punaisten Panssarijuna” Riihimäen Työväentalomuseolta Lahden Hennalan muistojuhlatapahtumiin Työväentalomuseo 9.5. * Etu on voimassa verkkokaupassa ja koskee yksityisasiakkaan henkilötai pakettiauton uutta Liittokasko-, Turvakaskotai Peruskaskovakuutusta, jonka alkamispäivä on 5.1.-31.3.2018. Nuoret myös suhtautuvat myönteisesti oppimiseen ja koulutukseen, sekä arvostavat yleissivistystä. Sen sijaan koulua koskevien päätösten teossa nuoret kokivat tulleensa huonommin huomioiduiksi. MAALISKUUTA 2018 412 Höyryjunaretki Riihimäeltä Lahteen 9.10.5.2018. Jatko-opinnoista päätetään barometrin mukaan yleisimmin 15-vuotiaana. STT. Selvästi tärkein koulutusvalinnan peruste on nuorten mukaan oma kiinnostus. 10.00-11.30 Tutustuminen työväentalomuseoon Kirjailija Tuija Wetterstrand Kertoo kirjastaan ”Punaisten panssarijuna” Lähtö Lahden Hennalaan (450 ensiksi ilmoittautunutta mahtuu junaan yhteen suuntaan) 9.5.2018. +358 50 5213795 Kansanedustajaehdokas jäsenvaali UUSIMAA Kasko, joka ei jätä tien päälle Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Me olemme turvasi tien päällä – joka ikisellä kilometrillä. Valtaosalla nuorista on myönteisiä kokemuksia peruskoulun ilmapiiristä ja koulun ihmissuhteista
Työssäoppiminen ei ole uusi juttu, mutta nyt työpaikoilla oppiminen koulutustai oppisopimuksella lisääntyy. Kaiken keskiössä on tietenkin oppija. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti AMMATTITAITOA YHDESSÄ . – Hallituksen reformissa siirretään oppimista erittäin vahvasti työpaikoille ja oppijan itsensä vastuulle. Työterveyslaitos selvittää hankkeen aluksi, millaiset asiat koetaan tällä hetkellä työssäoppimisen toteuttamisen haasteina. Hanke toteutetaan Työväen sivistysliitto TSL:n, Työterveyslaitoksen, Kiipulan ammattiopiston, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n, Palvelualojen ammattiliitto Pamin ja Teollisuusliiton yhteistyönä . 17 22. – Uskon, että me tässä pioneeriporukassa laadimme nyt kaikille yhteistä hyvää, Vuorikuru kiteyttää. Siksi on tarpeen miettiä yhdessä, miten työpaikat ovat valmiita vastaanottamaan oppijoita, hankepäällikkö Ilkka Vuorikuru tiivistää. Tietoja hyödyntäen kääritään hihat: – Hankkeessa järjestetään muun muassa työpajoja, joissa haasteita ryhdytään ratkomaan niin, että työn ohessa oppiminen tapahtuisi kaikille – työyhteisölle, oppilaitokselle ja oppijalle – mielekkäällä tavalla, Vuorikuru kertoo. Se on tarkoituskin, sillä ESR-rahoitteisten hankkeiden hedelmät eivät koskaan jää vain pienen porukan poimittavaksi. Euroopan sosiaalirahasto ESR:n tukema hanke kestää heinäkuun 2020 loppuun . Hankkeen edetessä julkaistaan opas, verkkomateriaaleja ja -kursseja, joista Vuorikuru uskoo olevan tulevaisuudessa laajasti hyötyä työssäoppimisen toteuttajille. Se on tarpeen muun muassa siksi, että oppilaitoksilla on paikoin ollut hankaluuksia luoda kontakteja työpaikoille. . . Hankkeen kumppaneina ovat myös Parasta osaamista –verkostohankkeen oppilaitokset Itä-, Länsi-, Eteläja Pohjois-Suomessa . Ilkka Vuorikurun mielestä erilaisten oppijoiden tarpeisiin perehtynyt Kiipulan ammattiopisto tuo hankkeeseen tärkeän näkökulman: – On selvää, että kun työpaikoilla oppiminen lisääntyy, siihen pitää löytyä sellainen ratkaisu, että myös he, joilla on erilaisia oppimisvaikeuksia, pystyvät oppimaan uusissa olosuhteissa, Vuorikuru kuvailee. Esimerkiksi ammattiliittojen väen kautta saadaan vahva yhteys työpaikoille. . . SAK tukee hankkeen toteutusta. Porukan vahvuudet hyötykäyttöön Hankkeessa mukana olevat tahot tuovat kukin pöytään omat vahvuutensa. MAALISKUUTA 2018 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Kun työn pitää opettaa TSL:n hanke taklaa koulutusreformin haasteita Y hteistyötä tarvitaan, jotta hallituksen käynnistämän ammattikoulutuksen uudistuksen haasteista selvitään. Työväen sivistysliitto TSL polkaisi maaliskuussa käyntiin Ammattitaitoa yhdessä -hankkeen, jossa viritellään vuoropuhelua työpaikkojen ja oppilaitosten välille
Esikoiseensa Koskiniemi sai kipinän työskennellessään poliisilaitoksen sosiaalityöntekijänä. Vuonna 2015 hän julkaisi ensimmäisen romaaninsa Kääntöpuolen lapsuus. Julkaisu sai hirvittävästi suosiota, Koskiniemi kertoo. – Kirjoissa on asioita, jotka olisivat voineet tapahtua. TAPAA SISKO Entinen poliisin sosiaalityöntekijä Sisko Koskiniemi kirjoittaa sosiaalidekkareita ja vaikuttaa SDP:n valtuustoryhmässä Rovaniemellä. Yksikään kirjojen tarinoista ei ole tosi, ja hahmot ovat fiktiivisiä – eihän Koskiniemi saa kertoa oikeista tapauksista. Asiakkaat ovat aidon tuntuisia, koska minulla on ollut tuhansia asiakkaita. Olisiko voinut tehdä jotain, mikä olisi auttanut. Koskiniemi on tehnyt uransa sosiaalityöntekijänä – virastossa ja poliisilaitoksella ja ennen eläkkeelle jäämistään perhehoidon koordinaattorina. Koskiniemen ”sosiaalidekkareissa” seurataan poliisilaitoksen sosiaalityöntekijä Kaijaa, hänen arkeaan ja hänen asiakkaidensa kohtaloita. Heistä palasia kokoamalla saa yhden aidon tuntuisen, Koskiniemi kuvailee.. Monet yhdistivät hänen nimensä kirjeeseen pääministerille, jonka Koskiniemi rustasi Facebookiin joulukuussa 2016. Se alkoi kehittyä tarinaksi ja pyrkiä paperille. Näitä olen pohtinut koko urani, Koskiniemi kertoo. Hän suostui kuvitellen olevansa hyödyksi listan täytteenä – valituksi hän ei kuitenkaan tulisi. – Sosiaalityöntekijänä minua ovat aina kiehtoneet ihmisten kohtalot. – Kerroin satiirin keinoin, millaista nykyhallituksen politiikka on. Vuonna 2012 päättynyt kymmenen vuoden rupeama ”poliisin sossuna” kuitenkin antaa aineksia kuvaukseen, joka voisi aivan hyvin olla totta. Usealle äänestäjälle hän oli tuttu työstään. Hän on aina nauttinut kirjoittamisesta – ensin pöytälaatikkoon, sitten koiran rotuyhdistyksen lehteen. Miksi näin on käynyt. Se sai hyvän vastaanoton, ja toinen romaani Ihan tavallinen perhe julkaistaan ensi viikolla. Jokin kohtaaminen jäi muhimaan mieleen. Mitkä asiat Sisko Koskiniemi on tavattavissa Muurolan työväenyhdistys Valon järjestämässä keskustelutilaisuudessa Muurolan kirjastossa (Koulukaari 10, Muurola, Rovaniemi) maanantaina 23.4. MAALISKUUTA 2018 Dekkaristi ja demari Sisko Koskiniemi kuvaa kirjoissaan sosiaalityöntekijän arkea R ovaniemeläisen Sisko Koskiniemen ystävä kysyi viime kuntavaalien alla, että laitetaanko Koskiniemenkin nimi SDP:n ehdokaslistalle. 18 22. Kirjeessä rinnastin pääministerin ”vaikeudet” pienipalkkaisten, eläkeläisten, sairaiden ja huonosti palkattujen sosiaalityöntekijöiden tilanteeseen. Tarinoita todellisuudesta Somehuomiota saanut teksti ei ollut Koskiniemen ensimmäinen. Kaisa Siren ovat siihen johtaneet. Vaalityötä hän ei ehtinyt perhesyiden takia tehdä lainkaan. kello 18. – Vaali-iltana kahdeksan jälkeen minulle soitettiin, että nyt Sisko äkkiä tänne, olet menossa läpi, Koskiniemi muistelee
Kun tämä asia on kunnossa, on moni muukin asia hyvin. – Eniten minua vaivaa vanhusten ja kehitysvammaisten kohtalo. – Jos nämä asiat kirjoittaa romaanina, useammat ihmiset kiinnostuvat. SDP:n puoluehallituksen jäsen Elämän nurja puoli näkyväksi Poliisin rinnalla työskentely oli Koskiniemelle erityinen kokemus, koska hän näki ”ihmisten elämää syvemmälle ja aidommalla tavalla kuin ennen”. SDP:n Kaakkois-Suomen piirin puheenjohtaja . Koskiniemeä hirvittää jo entisen ammattinsakin puolesta sote-uudistus. Ei mikään yllätysdemari Jos valtuutetuksi nousu yllätti Sisko Koskiniemen, hänen puoluekantansa tuskin hämmästytti ketään. . Kiinnostavaa on myös olla Lapin sairaanhoitopiirin hallituksessa. Tarvitaan visio, näkymä tulevaisuuteen. Siksi kirjoitan. Toivon, että hyvät palvelut on onnistuttu turvaamaan – erityisesti terveydenhuollossa, jota maakuntauudistus koettelee. Tarvitaan kykyä voittaa vaaleja ja kiteyttää viesti: mitä me haluamme olla ja mihin tahdomme tätä maata viedä. Konstit ovat perinteiset – taikatemppuja ei ole. Paikka ympäristölautakunnassa on luonnon keskellä asuvalle mieluinen. Avain asia on puolueen itseluottamuksen palauttaminen. – Poliisin sosiaalityöntekijänä olin aika näkyvä hahmo, ja ihmiset varmasti ovat jo silloin huomanneet puheistani, että tuskin olen ainakaan kokoomuslainen, hän kertoo. Siksi kirjoitan, Koskiniemi summaa. Sosiaalipuoli on jäänyt varjoon. Koskiniemen mukaan sosiaalityötä on tarpeen uudistaa ja kohentaa, mutta toimeen tarttuminen on hankalaa, jos kehitystyön lähtökohdat piirtävän uudistuksen yksityiskohdat ovat hämärän peitossa. – Sosiaalityöntekijöitä arvostellaan paljon – joko he tekevät liian äkkinäisesti jotakin tai he eivät tee mitään. Joskus esimerkiksi lainsäädäntö voi estää toimimasta, Koskiniemi kuvailee. Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua. Kaupungilta tarvitaan joustavuutta toimia yritysten kumppanina, menestyksen mahdollistajana. TEEMU HIRVONEN . Yritin valaista sitä, miksi joskus pahaa pääsee tapahtumaan, vaikka tekisi parhaansa. Meillä on nyt jo asiat hallussa, mutta ei välttämättä riittävästi rohkeutta. Miten tavoite toteutuu. Kaupungin asukasluku on pienentynyt, mutta alamme hiljalleen toipua Itä-Suomen yliopiston kampuksen lakkauttamisesta. Miten tämä visio toteutuu. . Sokkona soteen Koskiniemi luonnehtii, että sotesta puhuttaessa korostuu lyhenteen loppupää, siis terveydenhuoltoon viittaavat kirjaimet. . Aina ei kuitenkaan pysty, kuten Koskiniemen romaanitkin paljastavat. Hän kertoo entisten kollegoidensa sosiaalityössä odottavan kauhulla ja epätietoisina, mitä uudistus lopulta tarkoittaa. On jättämässä varapuheenjohtajuudet aloitettuaan uuden työn Palkansaajasäätiön toimitusjohtajana . Silloin heikossa asemassa olevat ihmiset ja heidän tilanteensa muuttuvat ihmisten mielissä todellisiksi. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Rovaniemi. – Ainoa asia, jonka he tietävät varmaksi on, että kuntiin jäävät toimivaltaiset sosiaalityöntekijät, jotka joutuvat tekemään viranomaispäätöksiä. Millainen on SDP kymmenen vuoden päästä. Perinteisestä dekkarista poiketen Koskiniemen kirjoissa ei pureta jo tapahtunutta rikosta vaan kuljetaan sitä kohti. Ne eivät kosketa. Meillä on nyt jo asiat hallussa, mutta ei välttämättä riittävästi rohkeutta tehdä valintoja ja kertoa, että tämä tie on paras reitti kulkea yhdessä eteenpäin. . Vahvistamalla koulutusrakenteita – tarkoitan ammattikorkeakoulukampusta ja sen tarjontaa – vahvistetaan myös yrityksiä. SDP on ohjannut maata hallitusvastuussa, ja Suomikin on luonut nahkansa. DEMARIVAIKUTTAJAT KATSOVAT TULEVAAN TEKSTI ANNA-LIISA BLOMBERG Nosteessa Millainen on Savonlinna viiden vuoden kuluttua. Tarvitaan hyvää ohjelmatyötä, mutta ohjelmat eivät muutu todeksi itsestään. Lukija näkee Kaijan silmin, kuinka tragedia syntyy. Maa kehittyy kohti 2030-lukua menestyvänä pohjoismaana. Meillä on kukoistavaa teollisuutta ja elinvoimainen matkailuelinkeino, jotka tuottavat hyvinvointia. Ja kampuksen fiksut ihmiset myös luovat omia yrityksiä ja työpaikkoja. Sote-uudistus kolahtaa kipeästi heihin, jotka ovat kaikkein huonoimmassa asemassa, eivätkä välttämättä pysty itse pitämään puoliaan. Savonlinnan kaupunginhallituksen ja Etelä-Savon maakuntahallituksen varapuheenjohtaja . Koskiniemi tarttui mielellään kuntapolitiikkaan. Toivon, että SDP on onnistunut luomaan nahkansa ja on merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja suunnannäyttäjä sekä Suomessa että niissä kansainvälisissä viiteryhmissä, joissa Suomi toimii. Tässä ei onnistuta vain omilla toimilla, vaan myös valtakunnanpolitiikkaan vaaditaan suuri suunnanmuutos alueiden ja Savonlinnan kaltaisten seutukaupunkien kohtelussa. Jo olemassa olevat vahvuutemme kantavat meitä, vaikka ympäristö on muuttunut. Oli palkitsevaa, kun pystyi auttamaan. Koskiniemi haluaa tehdä näkyväksi paitsi sosiaalityön arkea, myös elämän nurjaa puolta. Kaupungin talous on onnistuttu pitämään terveellä uralla ja veroprosenttia on voitu edelleen laskea. Jo ennen kuin häntä pyydettiin ehdolle, oli hän oivaltanut jakavansa demarien ajatusmaailman ja arvot. Vaaditaan onnistunutta elinkeinopolitiikkaa ja varmasti myös hyvää onnea. Harvalla on omaista, joka pystyy riittävän kovalla äänellä puuttumaan asioihin, Koskiniemi sanoo. Olen onnellinen perheenisä, joka elää hyvää ja tasapainoista elämää jossakin päin Suomea. 19 22. Mistään muusta ei ole tietoa, Koskiniemi sanoo. Työ oli monipuolista, monin tavoin raskasta, mutta myös hurjan rakasta. Hän uskoo, etteivät ihmisiä kiinnosta viralliset selvitykset – faktatekstit – jotka kuvaavat vaikkapa yhteiskunnassa väärin kohdennettujen säästöjen vaikutuksia. SDP on proaktiivinen eli olemme ottaneet takaisin nyt poliittiselle oikeistolle valuneen keskustelun avaajan roolin. MAALISKUUTA 2018 Heikossa asemassa olevat ihmiset ja heidän tilanteensa muuttuvat ihmisten mielissä todellisiksi
Vihreistä on karissut nopealla tempolla tulevaisuuspuolueen leima. Odottavan aika voi käydä turhankin pitkäksi. Jotain vihreiden puheenjohtajan vetovoiman puutteesta kertoo myös se, että Aallon pyrkiessä istumaan eduskunnan kuppilassa toimittajien pöytään, monelle tulee yllättävä kiire työntekoon. Kukaan ei oikein tunnu tietävän, mitä Touko Aalto esikunnaltaan odottaa. Vihreät oli Aallon puheenjohtajuuden alussa yhtä polleassa kunnossa kuin uuden puheenjohtajansa ryhti. Sitten tapahtui jotain Touko Aallon mittavan varren kokoista, joka murskasi puolueen kuningastien. Eikö tässä olekin journalistinen ristiriita. 20 22. Hän omistautuu pääkaupungin yöelämälle sellaisella tarmolla, että maksavaurioisia hirvittää. Syynä pääministeritien katkeamiseen on puheenjohtaja Touko Aalto itse. Olen ihmetellyt puoliääneen, miksi politiikan tarkkasilmäiset kommentaattorit ovat jättäneet Aallon alkoholinhuuruiset toikkaroinnit uutisoimatta. Ei kovin tyypillistä eduskuntatoimittajille. Mikäli Touko menee kesäkuussa vaihtoon, on puolueemme matka pääministeripuolueeksi huomattavasti kivisempi. Onko kyse siitä, että vihreiden elämäntapaan sallitaan Näkymätön ja väritön Touko Aalto – kaikkea muuta! enemmän sekoilua kuin muilla puolueilla. MAALISKUUTA 2018 ”O len kuin SM-liigan debytantti, jonka paitaa ei ole jäädytetty kattoon.” Näin vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto maalaili asemaansa puoluepäivien yhteydessä tehdyssä haastattelussa Ilta-Sanomille maaliskuun alussa. Sunnuntaina HS-gallup mittasi vihreille 14,5 prosentin kannatuksen. Jokainen tajuaa, että debytantin paidan jäädyttämiseen kuluu vuosikymmen, ellei kyseessä ole Patrik Laineen kaltainen superlahjakkuus. Jos Aalto nauttisi kaunokirjallisen teoksen samalla intensiteetillä kuin ison tuopin, olisivat puolueen asiat hyvällä tolalla. Ensihaastatteluissaan hän maalasi kuvaa vihreistä uutena pääministeripuolueena. Se on huikea tulos puolueelle, joka viime vaaleissa ylti vain vasemmistoliiton tasolle 8,5 prosenttiin. Kun vielä Ville Niinistön kaudella vihreiden puoluetoimistolla tuskailtiin vaativan puheenjohtajan aivoituksia, nykyinen pomo antaa poliittisen valmistelukoneiston levätä turhankin rauhassa. On tietenkin SDP:n etu, että vihreät jatkavat Touko Aallon johdolla eduskuntavaaleihin saakka. Valitettavasti baarissa nukahtelu ei edesauta puolueen uskottavuutta Suomen tärkeimpänä poliitisena liikkeenä. Näin me demarit saamme lisäaikaa puolueen tulevaisuuskuvan kirkastamiseen. Värikkäitä kielikuvia luomuviljelevä Aalto ei voi analyysissaan olla enempää oikeassa. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI Vladimir Krupenkin. Touko Aaltoa kannatti Suomen Yrittäjien tilaamassa helmikuun tutkimuksessa kolme prosenttia vastaajista. Puheenjohtajavaalista ei verkkosivuilla hiiskuta sanallakaan. Vihreiden verkkosivuston mukaan kokouksen tärkeimpänä asiana on puolueen poliittisen ohjelman hyväksyminen. Tosin nyt ovat puheet vaimenneet. Hänen aikakaudellaan vihreistä on karissut nopealla tempolla tulevaisuuspuolueen leima. Silloin SDP oli jäänyt ensi kertaa taakse 17,3 prosentin kannatuksella, eikä vihreiden kaupunkivyöryä tuntunut mikään estävän. Elokuussa 2017 vihreiden voittokulku näytti vielä vääjäämättömältä. Touko Aalto osoittautuu kulissien takana kaikkea muuta kuin näkymättömäksi ja värittömäksi. Luku on katastrofi puolueelle, joka vielä kesällä aivan tosissaan tähyili Kesärannan saunan terassille. Vihreiden seuraava puoluekokous on jo kesäkuun puolessavälissä
21 22. Viidentoista tai kahdenkymmenen minuutin nokosten jälkeen olo on kuin uudestisyntyneellä. Tutkijoiden mielestä pikku unet kesken päivän on sen sijaan oikein hyvä idea. Aikuiselle suositeltava yöunen määrä on 7-9 tuntia. Sen perusteella osa meistä elää jatkuvasti jonkunsorttisen univajeen alaisena. Nora Vilva Demokraatti. MAALISKUUTA 2018 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Puhtia päikkäreistä P äikkärit keskellä työpäivän eivät aina automaattisesti aiheuta hyviä fiiliksiä työyhteisössä. Lyhytkin lisäunen määrä päivässä tehostaa muistia, alentaa stressiä, lisää keskittymiskykyä ja tehostaa oppimista. Torkkumisen aikana aivojen kemikaalit tasapainoittuvat ja ihmisen vireystila kasvaa. Jos yöunet tuppaavat jäämään riittämättömiksi, on seuraavaksi paras idea ryhtyä harrastamaan päikkäreitä
Tuulettimet surraavat katossa. Hän rakensi kavereittensa kanssa majoja. Valkila kasvoi kolmen siskon ja kahden veljen kanssa. Yhdellä puolella asiakkaille maistuu olut, puheensorina yltyy, toisella puolella käy ruokailijoita ja kahvittelijoita. KUVAT NORA VILVA Olipa kerran minä Vartiotornista vapauteen O vi käy tiuhaan Käpylän Ravintola Käpygrillissä. MAALISKUUTA 2018 TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . 22 22. Hänellä oli varhain käsitys ”hyvien” ja ”pahojen” ihmisten kohtalosta. Vielä lapsena ja nuorena Valkila olisi kiertänyt tällaisen paikan kaukaa. Hän saattaa törmätä naapuriin tai pelata lautapelejä hyvän ystävänsä kanssa, joka on myös entinen Jehovan todistaja. Siellä Uskonnon uhrien tuen (UTT) toiminnanjohtaja Joni Valkila tuntee olonsa kotoisaksi. He sytyttivät kuivaa ruohoa tuleen nähdäkseen palon leviävän ja yrittivät metsästää fasaaneja itse rakentamillaan jousipyssyillä. – Meiltä miespuolisilta ei odotettu ”naisille kuuluvia” kotitöitä.. – Jehovan todistajana ajattelin, ettei yhteiskunta ollut minun puolellani
23 22. MAALISKUUTA 2018
Hän painottaa, ettei Uskonnon uhrien tuki ole uskonnon vastainen. Valkilan synti oli seurustella ja harrastaa esiaviollista seksiä Jehovan todistajiin kuulumattoman tytön kanssa. Valkilan on edelleen helppo ymmärtää Jehovan todistajia, eikä hänellä ole mitään heitä vastaan. . Kerran yhdeksäsluokkalainen Valkila oli kävelemässä koulusta kotiin. Lukion sijaan hän meni postiin töihin. Suurimman epäilyksen siemenen jätti kuitenkin teoria maailman synnystä. Pian Valkila otti työmaakseen Malmin pakolaiskeskuksen. Osalla on myös hyvin raskaita kokemuksia, kuten seksuaalista hyväksikäyttöä lapsena. Suojaton Iltasatuina olivat Valkilan kotona väkivallan sävyttämät Raamatun kertomukset. Tämä koskee myös yhteisön jättäneitä perheenjäseniä ja sukulaisia. . Valkila säästyi yhteisön rangaistuksilta 19-vuotiaaksi asti. . – Olisi varmaan ollut helpompaa, jos en olisi pitänyt perheestäni, hän pohtii. – Tajusin, ettei heillä ollut mitään edellytyksiä kääntyä Jehovan todistajaksi. – On huono puoli minun kannaltani, että joudun päivittäin kertaamaan omia kokemuksiani. – Ehkä Uskonnon uhrien tukeen eivät jaksa ottaa yhteyttä kaikkein pahimmassa jamassa olevat. Tilanne on vuosien mittaan korjaantunut. Olisi helpompaa olla vain asiantuntijan roolissa. Uranuurtajana Joni Valkila ehti toimia viisitoista vuotta vapaaehtoisena UUT:ssa ennen toiminnanjohtajan tehtäviä. Opetuksessa ei ollut mitään järkeä. valtiotieteiden tohtori . – Päädyin alalle, koska Jehovan todistajat ja uutiset pelottelivat minut niin pahanpäiväisesti maailman tuhoutumisesta. Valkila uskoi pelastuvansa todennäköisemmin tekemällä ovelta ovelle-työtä. Se toi mukanaan avaran ja kiinnostavan maailman. Pian löytyi monia, jotka halusivat jakaa hänen kanssaan oman ja vertaistukitapaamisten määrä on kasvanut sen jälkeen huomattavasti. Kielitaidon kehittymisen lisäksi se oli opettavaista ja avartavaa. Kun itkin hillittömästi, sain lisää piiskaa siksi, että itkin. Kukaan ei tuntenut minua pidemmältä ajalta. Tämä oli minulle iso asia. – Onhan se aika iso kokemus omassa elämässä, kun menettää muutaman vuoden sisällä saman, mitä ihmiset yleensä sadassa vuodessa. Uskontojen uhrien tuen (UUT) toiminnanjohtaja vuodesta 2012 . Ensin Valkila sai osakseen lievempiä rangaistuksia. – Rangaistukset tulivat älyttömistä asioista. Monien tapauksessa ei ole mahdollista ajatella eri tavalla tai irtautua yhteisöstä. harrastaa luontokuvausta . Valkila saa hyvin erilaisia yhteydenottoja. Valkilan aloittaessa julkisen esiintymisen, hän sai nuhtelevia viestejä perheeltään ja muilta Jehovan todistajilta. Äiti sairasti syöpää, ja häneltä oli poistettu kohtu. – Näin, että tässä on tehtävää ja voisin saada paljon aikaan. Ensimmäiset kolme vuotta erottamisen jälkeen olivat hyvin raskaita, ja menetykset vaikuttivat myös toimintakykyyn rajoittavasti. tutkinut kahvin reilua kauppaa ja luomutuotantoa Nicaraguassa . Valkila aloitti järjestön ensimmäisenä työntekijänä vuonna 2012. . Kasteelle hän meni kolmentoista vanhana. Yhteisön johtoa hän pitää kuitenkin vastuullisena lukuisten ihmisten kuolemaan esimerkiksi verensiirtokiellon takia. Mietin, ehdinkö kasvaa aikui seksi ennen sitä. – En yritä käännyttää heitä. Valkila on itse uskonnoton. Lopulta hän menetti 22-vuotiaana vanhempansa, sisaruksensa, sukunsa ja Jehovan todistajiin kuuluvat ystävänsä karttamissäännön seurauksena. Valkilan peruskoulun päästötodistuksen keskiarvo oli 9,5. MAALISKUUTA 2018 ” Ajattelin maailmanlopun tulevan parin vuoden sisällä. Valkila osallistui valtakunnan salien rakentamiseen eri puolilla Suomea. Isä sanoi puhelimessa: ”Toivon, että se olisi poistettu jo ennen syntymääsi”. Jehovan todistajat vaativat jäseniään karttamaan kaikkia yhteisön entisiä jäseniä. – Oli hassua, kun minulla oli ystäviä, mutta kaikki uusia. Hänen mieleensä ponnahti ajatus, mitä jos maailmanloppu ei tulisikaan niin pian kuin oli opetettu. – Kuulin jatkuvasti myös siitä, miten Jehovan todistajia kidutettiin natsien keskitysleireillä ja miten samaa tehtiin parhaillaan Afrikassa. Valkila pitää kaikesta huolimatta lapsuuttaan onnellisena, ja se on auttanut kriiseistä selviytymisessä. 24 22. JONI VALKILA . – Ajattelin maailmanlopun eli harmageddonin tulevan parin vuoden sisällä. Hän kiersi koteja ahkerasti. Menetykset vaikuttivat toimintakykyyn Jokaisen velvollisuus on valvoa Jehovan todistajissa toisia seurakuntalaisia ja kertoa heidän rikkeistään seurakunnan vanhimmille. Jäsenten. asuu Helsingissä . Hänen on yhä vaikea kuvitella muuta kuin uskonnollista yhteisöä, jossa ihmiset yhtä lailla pitäisivät yhteyttä ja toisistaan huolta erilaisista taustoista huolimatta. Väitöstutkimus vei Nicaraguaan, aiheena oli kahvin reilu kauppa. Valkila ajattelee olleensa siinä mielessä onnellisessa asemassa, että hän uskoi pelastuvansa. Valkila kertoi avoimesti kokemuksistaan. – Oli olemassa selvät todisteet siitä, ettei maailmanlaajuista vedenpaisumusta ollut tapahtunut viimeisen muutaman tuhannen vuoden aikana. naimisissa, kolme lasta tarinansa. – Uskonyhteisöissä lapset tekevät usein sellaisen johtopäätöksen, etteivät he täytä pelastukseen tarvittavia kriteereitä. . Valkila oli päässyt jo vuotta aiemmin opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Ymmärrän heidän olevan manipuloituja. On myös niitä, jotka ovat päätyneet itsemurhaan. Hän haaveili lähetystyöstä Afrikassa. – Uskonnot tuovat ihmisille joitakin sellaisia asioita, joita muunlaisten yhteisöjen on vaikea korvata. Valkila sai lapsena piiskaa, koska ei pystynyt istumaan kahta tuntia hiljaa Jehovan todistajien kokouksessa. . Opiskeluaikana Valkila oli mukana yhteistyöhankkeissa Ghanassa ja Madagaskarilla. syntynyt 1974 Helsingissä . . Sen seurauksena aloin epäillä kaikkea, mitä minulle oli kerrottu
Valkila vertaa sitä perheväkivaltaan ja avioliiton sisällä tapahtuvaan raiskaukseen. Valkilasta on tullut kolmannen lapsen isä. Valvotut yöt ovat tulleet taas tutuiksi. – Uskon, että tässä käy samoin. – Ehdotuksen mukaan tarvitsemme vuoropuhelua ja raportointia uskonyhteisöjen edistymisestä lasten oikeuksissa, Joni Valkila sanoo. – Lapsi ei tarvitse aivopesumaista toimintaa. Mikä on mielestäsi nykyisin mielenkiintoisin uskonto. 25 22. Näin ei ole. Muutostyö hidasta Julkisuudessa on puhuttu paljon hengellisestä väkivallasta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hän pitää nykyisin Jehovan todistajien toimintaa pääosin vahingollisena ja joillekin hyvin vahingollisena. – Uskon ja toivon, että voisimme tulevina vuosina päästä seuraavalle tasolle hengelliseen väkivaltaan liittyvissä kysymyksissä. Villi arvaukseni on, että fundamentalistisia uskonyhteisöjä on, ja UUT:n toimintaa tarvitsemme vielä silloinkin. – Jehovan todistajat ja monet muut fundamentalistiset yhteisöt ovat etääntyneet muusta yhteiskunnasta selvästi kauemmaksi. Viimeisin selvitys 2015 lapsien asemasta sai lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan tekemään vuosi sitten lakimuutosaloitteen, jossa uskonyhteisöjen toimintaa valvottaisiin nykyistä enemmän. Yhteiskunta ei ole vielä puuttunut hengelliseen väkivaltaan. Luulen, että monet ajattelevat Jehovan todistajien uskovan helvetin olemassaoloon. Millaiselta UUT:n toiminta näyttää 30 vuoden kuluttua. Jehovan todistajat. Tasa-arvo on isälle itsestään selvää, ja hän tekee kaikkia kotitöitä. Monet yhteisöt, kuten Jehovan todistajat kieltävät täysin ongelmien olemassaolon. MAALISKUUTA 2018 KOLME KYSYMYSTÄ Mitä ihmiset eivät yleensä tiedä Jehovan todistajista. – Olen selviytynyt olosuhteisiin nähden hyvin, mutta se on vaatinut vuosien työn.. Uskonnolliset yhteisöt joutuvat antamaan periksi ihmisoikeuksien kunnioittamisessa. Valkila on törmännyt työssään vain vähän siihen, että uskonnolliset yhteisöt ottaisivat oikeasti vastuuta oman piirinsä kaltoin kohdelluista. Perhe viettää myös joulua ja syntymäpäiviä. Toiset ovat herkempiä kuin toiset. Valkila muistuttaa yhteiskunnan vastuusta suojella kansalaisia väkivallalta. Vuosien tai vuosikymmenten työn jälkeen ihmiset alkavat suhtautua hengelliseen väkivaltaan asiaan kuuluvalla vakavuudella. Vuodesta 2013 UUT on tehnyt selvityksiä uskonnollisten yhteisöjen ihmisoikeuksiin liittyvistä epäkohdista. Meillä on strategia neljälle vuodelle. Omien lasten myötä hänelle on vahvistunut ajatus siitä, miten erilaisia lapset ovat. Lisäksi olen kiinnostunut brittiläisestä The School of Life-suuntauksesta, joka tarjoaa uskontoa muistuttavaa toimintaa ateisteille. Haastan omia lapsiani ajattelemaan omilla aivoillaan
Eri aivot kertovat tilanteista hieman erilaista tarinaa. Se, mitä olemme, riippuu siitä missä olemme olleet. Nora Vilva Demokraatti KIRJAT David Eagleman: Aivot – Ihmisen tarina Otava 2018. MAALISKUUTA 2018 Se päänsisäinen hyytelö, joka tekee sinusta sinut Aivot – Ihmisen tarina on Stanfordin yliopiston professorin, aivotutkija David Eaglemanin laajaa kansainvälistä suosiota saanut kirja, jonka pohjalta on tehty hiljattain Suomessakin esitetty BBC:n dokumenttisarja. Niiden neuraalisten verkostojen kytkennöt muokkautuvat kaiken aikaa ja koska kytkennät muuttuvat, muuttuu myös oma identiteettimme jatkuvasti. Millainen valo huoneessa on, miltä ruusu tuoksuu, miltä toisen ihmisen puhe kuulostaa. Eaglemania ei turhaan tituleerata aivotukimuksen rocktähdeksi ja aiheen taitavaksi popularisoijaksi. Aivomme muuttavat jatkuvasti muotoaan. Ne syöttävät meille tarinaa, jonka kukin meistä uskoo, oli se mitä tahansa. Tästä seuraa myös yksilöllisyys, jokaisella meistä on ainutlaatuiset kytkennät aivoissaan. Eagleman saa lukijansa taitavasti ymmärtämään sen elämän huikean tosiseikan, että jokainen meistä on ikäänkuin oman todellisuutensa ainoa katsoja. Tuntuu hämmentävältä tajuta, että joka ikinen eletty kokemus – niin yksittäiset keskustelut kuin kulttuuri laajemmin ymmärrettynä – muokkaa pienen pieniä yksityiskohtia aivoissamme. Aivot – Ihmisen tarina vie lukijan elämän peruskysymyksien äärelle. Kaikki riippuu aivoista. Kirjassa kerrotaan monimutkaisista asioista kansantajuisesti ja elävän elämän esimerkkien avulla sortumatta koukeroisen tieteelliseen kielenkäyttöön. 26 22. Kuka minä olen ja mitä on todellisuus. Eaglemanin tyyli on mukaansatempaava, helppotajuinen ja sopivan napakka. Elämä muokkaa aivojamme
Ehkä se on vielä suurempi voimavara. Elämän ilon ja työkyvyn ylläpitoa. Siksi hymy. Vilkaisu riittää. Isän piirteistä olen varma. Tai ainakin sellaiselta millaisena muistan äitini livenä. Olen vihainen harvoin. Silmien, katsomisen ja syvemmälle menemisen merkitys on kasvanut iän myötä. Paksut posket ja kissanvihreät itäiset silmät. Puhumalla vaikutetaan ja vakuutetaan muita mukaan. Aamun asenne vaikuttaa koko päivään. Positiivisuus on oman itsensä hoitamista. Kun katson itseäni peiliin, on pakko hymyillä, koska muuten luulen, että olen vihainen itselleni. Katson harvoin peiliin. Tuntuu siltä, että kasvojen alaosa vanhenee nopeammin kuin yläosa. MAALISKUUTA 2018 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Tarja Filatov, 54 I än myötä alan enemmän ja enemmän näyttää vanhemmiltani. Helppojen ratkaisujen aika on ohi. Meikkikin on minimalistinen ja nopea. Hymy maailmalle ja omalle itselleen on hyvä tapa aloittaa aamu. Politiikassa puhe on teon siemen. Työssä on paljon hankalia asioita. Jos minulla on neutraali ilme, näytän vihaiselta. Päivittäin kohtaa ihmisten kriisitilanteita, rankkoja, ahdistaviakin ihmiskohtaloita. Ehkä sitä hakee elämän helppouksia vastapainoksi työn kiireelle ja kuormalle. Nenästä alaspäin näytän äidiltä, ja ylöspäin isältä. Ehkä se on totta. Tukka kuivuu pörröttämällä ilman peiliä kiitos osaavan parturin. Aina ei löydä vaikka kuinka etsisi. En ole. Tarja Filatov on kansanedustaja (sd.).. Jos sukeltaa ihmisten ahdistukseen liikaa, ei löydä ratkaisuja. Mietin kuluuko suu. Tukka lyhenee vuosi vuodelta. Se syö hymyä ja ihmistä sisältäpäin. Vähemmän puhetta, syvempää analyysia, kestävämpiä ratkaisuja. Minulle sanotaan, että hymyilen paljon. Tunne, että ei pysy löytämään kohtuullista apua ihmisten ongelmiin, on lisääntynyt. 27 22. Ehkä se liittyy työhön
Carpaccio (4– 8 annosta) 400 g hyvin riippunutta naudan sisäfilettä ripaus sormisuolaa ripaus tuoretta mustapippuria myllystä 2 rkl oliiviöljyä 2 rkl sitruunanmehua ja raastettu kuori kourallinen rucolaa 25 g parmesaania lastuina Kääri puhdistettu sisäfile tiukasti kelmuun ja laita se pakastimeen 1–2 tunniksi. u u u Suomen menestystarinan ainutlaatuisuutta muistellessa unohtuu kuitenkin helposti juuri se, kuinka ainutlaatuinen se on. Tänään se vihollisista suurin tuleekin entistä useammin omasta kansasta eikä ulkoapäin. Annos nimetään venetsialaisen renessanssiajan taidemaalarin Vittore Carpaccion mukaan, joka oli mieltynyt käyttämään maalauksissaan paljon lihanpunaisen ja -ruskean sävyjä. Siksikin sydäntäni lämmittää aina nähdä viikonlopun päätteeksi lomaltapaluuseen valmistautuvien varusmiesten joukko. Ehkä se on se tulikaste, joka tekee kaikista suomalaisia miehiä. Eiväthän hekään paenneet, vaan olivat valmiita uhraamaan kaikkensa. Ota liha pakkasesta ja leikkaa se terävällä veitsellä erittäin ohuiksi siivuiksi. Kyllä minä yritin perään soitella ja tarjota palveluksiani, mutta lopulta minulle sanottiin, että kyllä he sitten soittavat, jos tarve tulee. Siellä on miestä ja naista; mustaa, valkoista ja eri ruskean sävyjä. Tänä vuonna 100-vuotisjuhlaansa viettävän armeijan slogan on ”maanpuolustus kuuluu kaikille”. Kuunnellessani (kateellisena) heidän inttijuttujaan...! Tarinat vielä vanhuusvuosinaankin painajaisissaan huutavista papoista ovat sellaisia, joihin moni pakolainen pystyy samaistumaan turhankin hyvin. Noiden 105 päivän aikana Suomen osoittama uskomaton periksiantamattomuus hämmästytti aikanaan koko maailmaa. Ja syystä. MAALISKUUTA 2018 T alvisodan päättymisestä tuli viime viikolla kuluneeksi 78 vuotta. u u u Minä en koskaan saanut soittoa sieltä armeijasta, mutta nyt kesällä sinne menee nuorin veljeni. Se tekee heistä sanonnan mukaan miehiä, mutta myös antaa ne valmiudet, joiden turvin he tarvittaessa maataan puolustavat. Tarinat vielä vanhuusvuosinaankin painajaisissaan huutavista papoista ovat sellaisia, joihin moni pakolainen pystyy samaistumaan turhankin hyvin. Hyvin erilainen oli myös tilanne, jossa sotaan tuolloin jouduttiin, kun vertaa niihin, mistä tänne on paettu. Se näyttää nyt aika erilaiselta kuin silloin yli 20 vuotta sitten. Armeija tekee suomalaisen Abdirahim Hussein Abdirahim Hussein Raakaa lihaa lääkärin määräyksestä Vuosi 1950 Venetsia. Painele liha lautasta vasten vielä ohuemmaksi esimerkiksi lusikan avulla. Tiina Rantanen: Klassikkoruokia, reseptit & tarinat, Otava. Ripottele lihan päälle suolaa ja mustapippuria. Minulle oli alusta saakka selvää, että halusin mukaan. Tarpeen tullen siellä rintamalla puolustetaan myös heidän kotimaataan. Armeijan muuttuvat kasvot heijastavat osaltaan Suomen väestön muuttuvia kasvoja. Siitä, ettei heidän ole elämänsä aikana tarvinnut nähdä sotaa. Kreivitär Amalia Nani Mocenigo joutuu lääkärin määräyksestä ruokavaliolle, jossa saa syödä pelkkää raakaa lihaa. Eikä mene enää montaa vuotta, kun siellä bussin vieressä kyynelehdimme minä ja vaimoni meidän poikiemme (ja kukaties tytönkin!) lähtiessä suorittamaan kansallisvelvollisuuttaan. Se opettaa jotain paitsi täällä kasvaneen kansan hiljaisesta sinnikkyydestä, myös siitä, miksi tässä itsenäisyydestään kovan hinnan maksaneessa maassa joillakin on vaikeaa ymmärtää nykypäivän pakolaisuutta. Ehkäpä armeijassa on kyse enemmästäkin kuin vain ”mieheksi” tulemisesta. Sekoita oliiviöljy ja sitruunanmehu ja pirskottele seos lihalle. Carpaccion kanssa sopii punaviineistä italialainen chianti tai valpolicella classico ja valkoviineistä chardonnay tai pinot grigio. Siivut maustetaan suolalla ja mustapippurilla, sekä kostutetaan hyvällä oliiviöljyllä ja sitruunalla. Legendaarisen Harry’s Barin omistaja Giuseppe Cipriani rientää kehittämään kreivittären dieettiin sopivan ruokalajin ja niin carpaccio saa alkunsa. En keksi montaa maata, joilla olisi ollut vastaavanlaisessa tilanteessa onnellinen loppu. Siitä, että rauha ja oikeusvaltio ovat jotain, jossa he ovat saaneet kasvaa pitäen sitä itsestäänselvyytenä. Meille uussuomalaisille koko legendassa on paljon opittavaa. Armeijaan lähettävät lapsensa niin Mattien kuin Muhammedien vanhemmat, valmiina olemaan hädän tullen ylpeästi osa sitä perinnettä, jolle tämä maa on rakennettu. Ja niin se onkin. Itse en voi ymmärtää, miksi kenelläkään olisi erityisvapauksia tuon suhteen. Asettele siivut lautaselle ohueksi kerrokseksi. Carpaccio tehdään leikkaamalla hetken aikaa pakastimessa kohmettuneesta naudantai vasikanfileestä paperinohuita siivuja. u u u Vaikka en armeijaan itse koskaan päässytkään, aion pitää huolen siitä, että lapseni eivät koskaan unohda sitä kallista hintaa, joka tästä kaikesta on maksettu ja sitä kovaa työtä, jonka ansiosta tämä maa nousi koko maailman huippuihin vain muutamien vuosikymmenien aikana. Ei (vain) siksi, että pääsisin jakamaan inttijuttuja, vaan siksi, että halusin osoittaa kiitollisuuttani toisesta mahdollisuudestani ja näyttää, että olin valmis uuden kotimaani vuoksi siihen, mihin kaikki muutkin. Lisää pinnalle sitruunan raastettua kuorta, rucolaa sekä parmesaanilastuja ja tarjoa heti. Maata puolustetaan, viimeiseen mieheen. u u u Sain kuitenkin kansalaisuuden niin myöhään, että olin jo ylittänyt asevelvollisuusiän. 28 22. Tunnen heidän puolestaan niin suurta kiitollisuutta asioista, joita he eivät vielä osaa edes käsittää. u u u Jo varhaisessa vaiheessa tänne tuloni jälkeen oivalsin, millainen aikuistumisriitti inttiinmeno pojille täällä on
29 22. Tällaisia pelkistettyjä ja kirkastettuja mainosjulisteita tulee ikävä tässä ajassa, jossa mainonta on hälyisää, päällekäyvää ja ladattu niin täyteen, että ihmisen koko aistiarsenaali on vaarassa tukkeutua. Pullasta puhtia! -kirjan myymäläjulistekavalkadi on jaoteltu vuodenkierron mukaan. MAALISKUUTA 2018 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Valistavia julisteita optimismin vuosilta ”Purevilla viikatteilla reipas tahti heinätöihin” – ”Nyt syödään kesäkeittoa” – ”Sukset luistaa kun syödä muistaa”. Tekstejä kuvittavissa piirroksissa salskea herra hioo viikatetta, pastellisävyin väritetyt vihannekset odottavat kypsennystä ja atleettinen hiihtäjä sivakoi ”Lihakeitto”ja ”Hernekeitto”-viirein merkityllä ladulla. JUlisteiden suunnittelijat vasemmalta oikealle ja alas: Viljo Salonen, Niilo Niemi, Wilhelm Göttin, Olli Javanainen.
KK:n mainoskeskuksesta lähti nimittäin 1950-luvulla kuvittajia vaihtoon euroop palaisiin suunnittelutoimistoihin, ja sieltä tuli vastaavasti graafikoita työskentelemään Suomeen. KK:n julisteethan eivät pääasiallisesti olleet mainoksia vaan ennemminkin valistavia ja erilaisia kampanjoista tiedottavia. Alunperin sellainen piti julkaista jo ikään kuin näyttelykatalogiksi Virka-gallerian näyttelyn yhteyteen, mutta hanke jäi kustannussyistä tuolloin vähän vaiheeseen. Näin Pullasta puhtia! -kirjan julistekimarasta on tullut läpileikkaus 1950-luvun graafisesta ajankuvasta, mutta graafikot ovat toisaalta halunneet noukkia siitä pullasta myös rusinat. – Tuon aikakauden julistetaiteen tyylit ja trendit olivat KK:n mainoskeskuksessakin tiedossa, joten mallia ja innoitusta otettiin myös ulkomaisista virtauksista, Hyppönen tietää. 30 22. – Juhlavuoteemme liittyi myös graafisen ilmeemme uusiminen ja siinä prosessissa graafikkomme saivat idean kalenterista. Se näkyy siinä, miten kuvissa korostuvat kaikki erilaiset kodin ja arkielämän asiat. Ehkä juuri siksi silmä lepääkin näissä KK:n julisteissa ihan eri tavalla kuin tämän päivän mainosplakaateissa. Noudattelimme kirjan kokoamisessa samaa ideaa mikä oli Virka-gallerian näyttelykonseptissa, jossa julisteet jaoteltiin neljän vuodenajan mukaan. Vuosien varrella siellä suunniteltiin kaikkiaan lähes 1 900 julistetta, joista suurin osa juuri kirjan kattavalla aikavälillä. Ja katso! Pari viikkoa sitten pullahti painokoneista hartaasti rakenneltu ja odotettu kirja, joka on ottanut nimensä yhdestä 1950-luvun julisteesta napatusta sloganista: ”Pullasta puhtia!”. Rikas kuvitustyylien läpileikkaus Pullasta puhtia! -kirjaa ovat Työväen arkiston porukan kanssa olleet suunnittelemassa samat graafikot, jotka olivat luomassa ilmettä jo Virka-gallerian näyttelyyn nelisen vuotta sitten. Tuolta 2010-luvun taitteen päivistä lähtien arkistolaisilla on ollut vireillä julisteiden kokoaminen myös kirjamuotoon. Tuija Kuusela, Eevaliina Rusanen ja Jarkko Hyppönen ovat valinneet kirjaan reilut viisikymmentä Kulutusosuuskuntien keskusliiton julistetta vuosilta 1949–57, jolloin KK:n mainoskeskus eli kukoistuskauttaan. Olemme halunneet valikoimassa nostaa esiin mahdollisimman monia eri kuvitustyylejä, kertoo graafikko Jarkko Hyppönen. KK:n mainoskeskuksessa työskenteli monia myöhemmin kotimaisen graafisen suunnittelun eturiviin nousseita tekijöitä kuten kirjojen kansien suunnittelijoina kunnostautuneet Martti Mykkänen ja Urpo Huhtanen sekä suomalaisen mainosgrafiikan kehittäjä Oiva Hurme. Kun 1990-luvulla lakkautetun KK:n työtä jatkava Tradeka-konserni juhli viime tasasatasiaan, ajatus julistekirjasta heräsi taas henkiin. Kirjaan päätyneiden julisteiden suunnittelijoiden listassa onkin kotimaisten tekijöiden joukossa muutamia ulkomaisia graafikoita. Voi olla, että syysmasentunut suomalainen saisi vähän valoa elämäänsä katsellessaan bussikatoksessa julistetta, jossa kaksi tyyliteltyä kissahahmoa katselee ikkunasta sateeseen ja päällä on teksti: ”Koti syysviihtyisäksi”. Olemme sittemmin käyttäneet niitä kuvituksena muissakin graafisissa tuotteissamme, kertoo Työväen arkiston johtaja Petri Tanskanen. Kirjaa työstäneiden graafikoiden urakka on ollut haastava, sillä 57 julisteen karsiminen liki puolentoistatuhannen tarjokkaan joukosta on vaatinut varsin kovaa kättä. – Prosessi oli kieltämättä aika vaikea. Julisteista koottiin vuonna Helsingin kaupungintalon aulan Virka-galleriaan komea näyttely. Kaikenlainen retroilu oli silloin pinnalla, joten KK:n 1950-luvun julisteet sopivat hyvin meidän tarkoituksiimme. Näin simppeleitä julisteita ei enää ehkä voisi kuvitella tuotteiden kampanjointiin. Mainonnan tyylit muuttuneet Jarkko Hyppösen mielestä 1950-luvun julistetaiteessa näkyi sodanjälkeisen ajan kehitysoptimismi ja elinvoimaisuuden palaaminen ankarien sotakokemusten jälkeen. Kuvissa on siis edustettuna – vahvasti graafikoiden subjektiivisin perustein valikoimana – myös se KK-julisteiden parhaimmisto. Rolf Bamberg Demokraatti Juhani Hausmannin kampanjajuliste vuodelta 1955 puhutteli lihansyöjiä.. – Tänä päivänä julisteen merkitys on muuttunut, kun vaihtoehdot mainonnassa ovat lisääntyneet. – 1950-luvun julisteista välittyy uuden ajan henki. Jo sitä ennen, Työväen arkiston juhliessa satavuotisuuttaan, KK:n julisteaarteiston helmistä tehtiin seinäkalenteri vuonna 2010. MAALISKUUTA 2018 Pitkä tie kirjaksi Kulutusosuuskuntien Keskusliiton mainoskeskus tuotti 1950-luvulla kuluttajavalistuksellisia julisteita, jotka sittemmin ovat päätyneet Työväen arkiston kokoelmiin
Kansa oli jakautunut jyrkästi kahteen leiriin jo paljon ennen Leninin paluuta Pietariin. Huuto oli niin ääne kästä, että maltilliset porvarit ja sosialidemokraatit lähestulkoon hävisivät poliittiselta näyttämöltä, vaikka heitäkin oli. Tuohon kysymykseen Lasse Lehtinen ja Risto Volanen ovat kirjansa saatesanojen mukaan päättäneet vastata. Koskelankin plutoonassa oli pääasiallisesti myös muita kuin torppareita. KIRJAT Lasse Lehtinen – Risto Volanen: 1918 – Kuinka vallankumous levisi Suomeen Otava 2018, 191 s. Mitä siis tapahtui todella. Leniniä kuin Akseli Koskelaakin.. Kysymyksen esittäminen viittaa siihen, että kirjoittajien mielestä kuva sisällissodasta on jollakin tavalla väärä. Antti Vuorenrinne Demokraatti Suora tuotemainonta oli KK:n julisteissa harvinaista. Siinä he ovat oikeassa, että torpparit eivät olleet punakaartin ydinjoukkoa. Köyhyydessä elävä, alistetussa asemassa oleva ja yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta kärsinyt työväenluokka halusi muutosta. Teosta voikin pitää eräänlaisena pamflettina, joka haastaa joitakin yleisiä käsityksiä sisällissodan synnystä. Linna irvisteli silloin vielä vallitsevana olleelle vapaussotakertomukselle. Ollakseen kaunokirjallinen teos, Linnan Pohjantähti mullisti siihenastiset käsitykset sisällissodasta. Punakapinan syntyyn tarvittiin niin V.I. MAALISKUUTA 2018 Vladimir Leninin vai Akseli Koskelan kapina. Pohjantähdestä nousi tietysti valtava haloo, varsinkin tutkijapiireissä. Päärosvo oli Vladimir Iljitsh Lenin, jonka johtamat bolshevikit ottivat Pietarissa vallan ja yllyttivät Suomen sosialistit kapinaan. Kyllä oli, molempia tarvittiin. Kapinaan lähti pentinkulmalainen työväenluokka, taustalla oli iänkakkinen kurjuus ja voimakas sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden tunne. Kahtiajako jo ennen Leniniä Mutta sen lisäksi tarvittiin myös kapinan sisäsyntyiset syyt. Linnahan esitti julkeaan tyyliin sen, miten sisällisodan tutkimus oli juuttunut vanhoihin juoksuhautoihin. Viljo Salosen kevätjuliste vuodelta 1954. Eivät he väärässä ole. Linna toi romaanissa esiin myös valkoisen terrorin kaikessa rujoudessaan. Vastakkainasettelun voimakkuus selviää nykylukijallekin, jos perehtyy vaikkapa alkuvuoden 1917 sanomalehtiin. Osapuolten jyrkkää argumentointia voi kyllä ymmärtää, mutta ainakin allekirjoittaneen on mahdotonta kuvitella asettuvansa jomman kumman osapuolen kannalle. Mutta Lehtisen ja Volasen ”vino kuva” oikenee, jos ja kun Akseli Koskela ja romaanin muut hahmot nähdään yleisemmin luokkiensa ja ajan kahtiajakautuneen kansan edustajina. Lehtinen ja Volanen korostavat, että kapinan juuret olivat ensimmäisen maailmansodan asetelmiin hajoavassa Venäjän keisarikunnassa, jonka reuna-alueilla kuohui, muuallakin kuin Suomessa. Vuonna 1959 ilmestyneessä trilogian ensimmäisessä osassa vuoden 1918 kapina kuvataan Pentinkulman, kuvitteellisen hämäläisen kyläyhteisön näkökulmasta. Tuntemattoman suunnittelijan mainosjulisteessa tyrkytettiin kesäjanoon kolajuomaa vuonna 1951. Vihapuheet lietsoivat vastakkainasettelua. Lehtinen ja Volanen pitävät Väinö Linnan kuvaa kapinasta vinona siksi, että siinä kuvataan tätä vastakkainasettelua maaseudulla torpparien ja paikallisten napamiesten välisenä konfliktina. Toista ei olisi ollut ilman toista. On selvää, että Linnan Pohjantähden jälkeen sisällissotaa koskeva tutkimus on tuonut lisää valaistusta ja uusia näkökulmia kapinan syihin ja seurauksiin. Erityisesti kirjoittajien ongelma on Väinö Linna ja Pohjantähti-trilogia. Ilman Leninin ja Trotskin yllytystä, painostusta ja varsinkaan ilman heidän lähettämäänsä asejunaa kapinaa ei varmastikaan olisi tullut. 31 22. Oliko punakapina siis Leninin vai Koskelan aikaansaama
saakka, ti–pe 11–17, la–su 12–16. Esittävässä vaiheessakaan Keräsen työt eivät olleet tiukan realistisia saati kantaaottavia. saakka, ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la–su 11–17. Uusissa väriteoksissa voi nähdä Keräsen kesäpaikan Hailuodon valon kajoa. Hän arEMMA:n Meret Oppenheim -näyttelyssä riittää yllin kyllin katseltavaa. Merestä nousseella saarella on aivan oma valoja värimaailmansa. Ihmisten väliset suhteet tulivat niissä hiljaisella ja hillityllä tavalla esiin. Älykkäitä yllätyksiä Saksalaissyntyinen Meret Oppenheim (1913–1985) poikkeaa muista viime vuosisadan surrealisteista. Hän tutustui toki läheisestikin sellaisiin suunnan hahmoihin kuten André Breton ja Man Ray ja tiesi kyllä, mistä surrealismissa on kysymys. saakka,ti, to 11–18, ke, pe 11–19, la–su 11–17. Hän kuvasi maalaisihmisiä omassa ympäristössään jykevästi mutta silti monin tavoi kuvitella suorastaan astuvansa sisään. 32 22. Vähitellen figuurit pelkistyivät ja muuttuivat ei-esittäviksi – tai esittäviksi uudella tavalla. MAALISKUUTA 2018 Värin voimaa ja yllätyksiä Markku Keränen on taiteilija, jonka ilmaisu on kulkenut vähitellen esittävästä abstraktiin. Oppenheim harrasti pieniä, älyllisiä ja älykkäitä leikkejä. EMMA – Espoon modernin taiteen museo Meret Oppenheim: Mielen peilit. Täpliksi kasvavat pisteet ja apuviivat tuovat ainakin minulle mieleen Unto Pusan oppikirjan ”Plastilllinen sommittelu”, joka oli Keräsen sukupolven taideopiskelijoiden Raamattu. Ensinnäkin hän oli nainen, eikä hän ollut sellainen suurten eleiden maestro kuten esimerkiksi Salvador Dali. kutteita, tietoisesti ja tiedostamatta. Suurikokoisiin maalauksiin. Hieno ja monin tavoin taitavasti koottu katselmus taiteilijan työstä näyttely on. Uusi vaihe on seurannut edellistä luontevasti. Markku Keränen: Tanssi, 1976. Galleria Sculptor, Helsinki Maija Helasvuo: Jättömaan uni. Oma suosikkihuoneeni on Taidehallin peräsali, jonka suurikoisissa maalauksissa on mukana vivahdus Henri Matissen taiteesta. Toisaalta näissä värikylläisissä maalauksissa voi kuvitella olevan myös muistumia Lapin ruskasta; taiteilijahan syntyi ja eli lapsuutensa Sallassa. Väri ja valo ovat olleet Keräsen maalauksissa vaikuttavalla tavalla esillä alusta lähtien. Avoinna 12.8. Liikevaikutelmia ja värien syvyyssuuntaista liikettä taiteilija tuo esiin vaikuttavalla tavalla myös abstrakteissa teoksissaan. Tunnelmalliset vastavalot tai toisaalta voimakkaat paahteet hallitsevat maalausten tapahtumia, luovat jännitteitä ja liikkeen tuntua. Kehitys on ollut johdonmukaista ja tavallaan orgaanista, ei hyppäyksittäistä. Tietenkin pitkän jo 1970-luvun alussa alkaneen taiteilijanuran varella on tarttunut monenlaisia vaiKUVATAIDE Helsingin Taidehalli Markku Keränen: Värien ikuinen kevät. voin runollisesti. Avoinna 8.4. Avoinna 25.3
EMMA:n näyttelyssä on esinete osten ohella runsaasti piirustuksia ja pieniä maalauksia. Sculptorin näyttelyssä tärkeällä paikalla on teos Kauhujen kevät. Avoinna Helsinki Contempo raryssa 31.3. Pienillä muutoksilla vaat teet tai jalkineet saavat aivan uuden ilmeen ja uuden merkityksen. Rauha Mäkilä: August (Taro), 2017. Hänellä on vankka materiaalintaju, mutta sa malla hän osaa veistää taitavasti yh teen yksityiskohdat ja kokonaisuu den. Muoti oli yksi hänen taiteensa aarreaitta. Teemana on, kuinka historiasta pyyhi tään muistot tai ne haudataan arkistoon. Markku Keränen: Kesäkerroin, 2017.. saakka. Ja ihailtavan taitava piirtäjähän Oppenheim olikin. saakka. MAALISKUUTA 2018 Näyttelykuvia Irakilaissyntyinen, vuoroin Suomessa ja Jordaniassa työs kentelevä Adel Abidin on ra kentanut videoista ja installaa tioista Ateneumiin kokonai suuden, joka välittää tunnel mia sodan kauhuista ja silmit tömästä väkivallasta. vioi uudelleen sukupuolten rooleja, varsinkin naisille läheisiä esineitä ja elämänmuotoja hän käsitteli toistu vasti. Ensimmäisessä huoneessa on kul jetuslavoille sattumanvaraisen tun tuisesti sijoitettuja aivojen näköi siä möhkäleitä. Maisemakin taustalla häämöttää. KUVATAIDE Adel Abidin: History Wipes, 2018. EMMA:n runsaassa näyttelyssä on yllin kyllin katseltavaa ja koetta vaa. Ihmis figuuri on miltei aina keskei senä, mutta sen hän hahmot telee suorasukaisesti ja rujosti, ehkä vähän primitiivisestikin. 33 22. Avoinna 22.4. Puun ja lasin kieli Olen aina ihaillut Maija Helasvuon puuveistoksia. Avoinna Galerie Anhavassa 1.4. Kokonaisuus herät tää kysymyksen: olemmeko unohta neet aivomme ja ajattelumme taka pihalle, jättömaalle. Hänen teoksissaan vallitsee usein symmetria, joka tarjoaa väreille mahdollisuuden nousta etualalle. Se on tuntematon, monia pelottavia yk sityiskohtia mukanaan pitävä hirviö, jota on pistetty suurikokoisella mie kalla. Mukana on myös Oppenheimin ystävien ja kollegoiden kuten Man Rayn teoksia. Tuntuu kuin taiteilija olisi heittäytynyt piirti men tai siveltimen vietäväksi yllä tyksestä toiseen. Kysymys on mitä ilmeisimmin Pyhän Yrjön ja lohikäärmeen tari nasta. Oikeastaan ne tar joavat oivan kontrastin puuveistok sille. saakka. Tuuliteoksissa on kiinnostavaa puuhun saatu keveyden ja toisaalta raskauden vaikutelma. KUVATAIDE Rauha Mäkilä on maalari, joka liittää teoksiinsa myös käsitteellistä ainesta. Tor Arne: Maalaus, 2015–18. Myös hänen teoksensa tarjoa vat usein yllätyksiä, surrealismiakin niissä on hiven. KOONNUT SEPPO HEISKANEN KUVATAIDE Tor Arne on perusmaalari, joka Vapaan taidekoulun opet tajana on koulinut monia taitei lijoitamme. Mukana on myös lasista muo vailtuja teoksia. Mukana onkin pieni vivah dus samaa aihetta käsittelevistä ka tolisen keskiajan puuveistoksista. Seppo Heiskanen Maija Helasvuo: Kauhujen kevät, 2016–17
Visakirja Tango on intohimoni löytyi omasta kirjahyllystä. ”Kohtasin Mauri Anteron ensimmäisen kerran 1960-luvun puolivälissä Helsingissä sosiologian opiskelijoiden ainejärjestön Kontaktin illanvietossa. Se on hänen elämänsä tarkoitus. Mutta mistä oli sitaatti. Numminen irrottelee tästä punaisesta langastaan monenlaista huumorin kukkaa, joka tarpeeksi toistettuna alkaa jo hieman kuihtua.” u u u Juhani Niemi huomioi, että MANilla oli synttärit juuri visarupeaman keskellä. Sittemmin olen seurannut taiteilijan uraa satunnaisesti. Viimeisin julkaisu on kuvavetoinen teos ”Jazzin meining” toissa vuodelta. Romaaniksi nimetty teos on rakennettu osaavasti kuin hyvin improvisoitu tango, sujuvaksi tekstiksi taivutettua historiallista faktaa ja ilmavaa fiktiota. Sillä uralla hän onnistui yhä uudestaan ärsyttämään ihmisiä laulutyylillään, esimerkiksi juuri laulamalla Schubertin Serenadia. 34 22. Mauri Panhelainen sen paljastakoon. Monomaanisesti tangoon ihastunut Virtanen tanssii vain tangoa. Opinnot jäivät lopulta kesken ja hän ryhtyi kokonaan laulajaksi ja muusikoksi. Ei kai keneenkään muuhun noin paljon määreitä sopisikaan, vaikka voisi sanoa, ettei siinä vielä kaikki. ”Teos on vuodelta 1998, ’Tango on intohimoni’. Nummisen yhteisestä teoksesta ’Terässinfonia’ 1980-luvulta?” Kyösti Suonoja listaa vastauksessaan pedantisti Nummisen kirjallisen tuotannon ja kaikenlaistahan sieltä löytyy äärestä ääreen. Muutenkin erittäin joviaali ihminen, paljon onnea vain Maurille 12.3. Kävin vielä 2000-luvun alussa Pyhtäällä lavatansseissa, joissa Reijo Taipaletta ei päästetty lavalta ennen kuin Satumaa oli kuultu. Alun perin häiriköksi leimattu avantgarde-taiteilija on sittemmin saanut kunniatohtorin hatun sekä Åbo Akademista että Helsingin yliopistosta. Pianon taakse asettui Pekka Gronow. Lappilan poppoo jatkaa: ”Arvuuteltiin ensin visakirjailijaksi filosofi Esa Saarista, mutta sitten joku muisti: ei, onhan meillä se voltairemaisesti virnistävä, parodisen vakava hahmo, joka laulaa raakkuvalla äänellään Ludwig Wittgensteinin Tractatus Logico-Philosophicus -teoksen tunnetuimman lauseen ’Wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen’ (’Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava’). Eli mies, jonka on vaikea sanoa ei. Mutta tässä poimintoja Reijoselta: ”Montakin filosofia visakirjailijan yhteydessä voisi mainita. Kaikkihan sen tietävät, puoli Eurooppaakin, sehän on suomalainen kulttuurin monitoimimies Mauri Antero Numminen. A:lla on ohjelmistossa kiintiöpaikka joka toiselle vuodelle.. Visiiri tarkoittanee vihjeessään Esa Saarista, jonka kanssa taiteilijamme julkaisi debattikirjan Terässinfonia (1981). Isot pojat opettivat minua tanssimaan tangoa sanomalla, että kävelet ja välillä pyörähdät. Taiteilijanalku oli soittanut Unto Monosen orkesterissa rumpuja 1958–1960. Numminen opiskeli Helsingissä muun muassa sosiologiaa, kielitiedettä ja filosofiaa, lisäksi hän luki kansanrunoutta ja suomalaisugrilaisia kieliä ym. Sitaatin lähdettä ei löydetty, aiem pien lukumuistojen nojalla arvaamme, että se voisi olla Esa Saarisen ja M. Tango on suomalalaisen miehen ja naisen perustanssi.” u u u Ennätyspitkän vastauksen pistävä Eero Reijonen arvelee, että ”tämä pähkinä särkyy saletisti kaikilta, jotka kirjan ovat joskus lukeneet” eli tuohon nähden vähän valjuksi jäi vastausinto. MAALISKUUTA 2018 ”Hämmästyttävä uusrahvaanomainen neropatti” Tuon yllä olevan sivun pääotsikon tapaan nimesi vastauksensa Lappilan kirjapiiri ja joka sana osuu kohdalleen. Erityislaatuisesta kulttuurihahmosta on nyt kyse. M. johdosta.” Pertti Vuorela on tavannut Nummisen ensi kerran jo yli 50 vuotta sitten. Jani Uhleniuksen kanssa hän perusti yhtyeen Uusrahvaanomainen jatsiorkesteri, joka on toiminnassa edelleen. M. Ja lauluäänen! Oikeasti hänen äänialansa on baritoni, vaikkei sitä heti uskoisi. Tangon historian herkut – säveltäjät, orkesterit, solistit ja klassikkokappaleiden nimet – on sovitettu romaanin juoksussa päähenkilö Virtasen kokemuksiin Vanhassa Maestrossa, Sillankorvassa ja muissa entisaikaan tunnetuissa helsinkiläisissä tanssiravintoloissa. vihaisuushypoteesi. Heti alkuun MAN julkaisi 1970 ”Kauneimmat runot ja vähän myöhemmin teoksen ”Satuja – Taruja ja tosiasioita elämästä” sekä lapsille seikkailukertomuksen ”Jänikset maailmankartalle! Sitten on mainittu Terässinfonia ja ”Baarien mies” sekä dekkariparodia ”Etsivätoimisto Andrejev & Milton” (yhdessä Markku Innon kanssa), omaelämäkerrallinen fiktio ”Helsinkiin – Opiskelija Juho Niityn sivistyshankkeet 1960–1964” ja ”Rehtorin päiväkirja”, joka on luokiteltu ”interaktiiviseksi kalenteriksi”. M. on laittanut kansien väliin perusteellisen tietämyksensä suomalaisen tangon historiasta ja kepeän erotiikalla aromatisoidun veijaritarinan nuoren miehen seikkailuista tangon pyörteissä. A. Ensimmäinen tanssi on miehuuskoe, jonka jälkeen kaikki sujuu. Tulkinta löi häpnadilla lujaa, sillä vertailukohtanani oli Reijo Taipaleen muutama vuosi aiemmin laulama levytys, josta tuli klassikko. A. Myöhemmin illanvietossa taidettiin kuulla myös otteita Sosiologian oppikirjasta mm. Toinen ehdokas voisi olla Wittgenstein, jonka lause Wovon man nicht sprechen kann, on noussut ainakin Saksassa ja Ruotsissa kulttikamaksi, nimenomaan Someron kultakurkun esittämänä. Hän on tehnyt lauluja, elokuvia, runoja, levyjä, lastenkirjoja, ja ties mitä kaikkea muuta. Hän on mies, joka pystyi kiekumaan ennätysmäärän kappaleitaan Yleisradion soittokieltolistalle 1960-luvun lopulla. Näin minulle vakuutettiin. Kun olen elänyt lavatanssien ja seurantalojen tanssien kultakauden, löysin kirjasta omakohtaisesti koskettavaa. M. Nummisen kirja osoittaa, että kirjallisuus taipuu moneksi. Virtanen pyytää tansittamiaan naisia saatolle, ja pääseekin mutta ei halua sen enempää, sillä hän on päättänyt pidättäytyä 35-vuotiaaksi saakka. Työväen Musiikkitapahtumassa, josta kuva vuodelta 2007, M. A. Sen jälkeen tanssiminen alkoikin sujua. Numminen on pitkän linjan muusikko, taiteilija, laulaja, sanoittaja, säveltäjä, kirjailija, runoilija, näyttelijä, tuottaja ja ohjaaja. Kolmas filosofikandidaatti on itse suuri Platon, jonka 35-vuoden mittaista poikuuslupausta herra Virtanen on yrittämässä vuodella pidentää, surkealla lopputuloksella... A. A. Mauri Antero Numminen, 78, heittää yhä tiiviisti keikkaa niin jänisasussa kuin tummiin sonnustautuneena. Ja suomalaisen undergroundin isähahmo, Suomen talvisota 1939–1940, jne. marssi mikrofonin taakse ja ilmoitti juhlallisesti laulavansa suuresti ihailemansa Unto Monosen tangon Satumaa. Nummisestahan riittäisi tarinaa vaikka kuinka paljon, mutta jääköön sikseen, miehen maineen tuntevat kaikki. Ainoa annettuihin vihjeisiin sopiva, minun mieleeni tuleva henkilö on pian 78-vuotispäiväänsä juhliva Mauri Antero Numminen. Niinpä tanssin ensimmäisen tangoni Itämaista rakkautta eräällä yläsatakuntalaisella seurojentalolla. Niinhän Virtanenkin tanssi
Yliopistomies repi raivon vallassa sähköpiuhat irti konserttisalin seinästä ja intoutui huutamaan poliisia rikospaikalle. Epäilen, että Varsovan liiton miehet olivat shokissa...” Se Nummisesta ja kohti uusia seikkailuja. Täysin sokkovetona otin lukemista odottavien opusten pinosta esille Hectorin ’Asfalttihipin’, erään joululahjakirjani. Pikaselaus... M. Yhdelle palkinto. Kuudentoista ikäisenä hän oli pitkä, voimakas poika, mutta mieleltään hän säilyi aina onnellisena kaksivuotiaana ja jatkoi alati leikkejään aivan pienten lasten seurassa.” Suomen Ateenassa, vaikka laulettu teksti oli pedagogisesti täyttä tavaraa ja sensuurin hyväksymää. Stadilaistunut kansantaloustieteen opiskelija sai musiikillaan, erityisesti kappaleidensa sanoituksilla legendaarisessa Jyväskylän Kesässä heinäkuussa 1966 kulttuuriväenkin herrasmiehenä pitämän, Jyväskylän yliopiston rehtorin, kunnianarvoisan Päivö Oksalan riehaantumaan. Harmaa Heikki ja Mauri Antero esiintymässä tuhannen Varsovan liiton rynnäkkösotilaan edessä. Numminen on ollut monessa mukana. 35 22. mennessä osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. ”Hänen nimensä oli Riki, joka tarkoittaa Voimakasta, mutta kaikki nimittivät häntä Riki-tomppeliksi tai Riki-hölmöksi – ’Riki-Bakaksi’ – koska hän oli syntynyt ikuiseen lapsuuteen. Paikalla ollut Anki Lindqvist piti takaovea valmiiksi auki. Vastaukset pääsiäisen tähden viimeistään vasta 4.4. Samasta syystä kaikki olivat hänelle ystävällisiä – silloinkin kun hän heitti palavan tulitikun hyttysverhoon ja sytytettyään koko talon palamaan taputti riemuiten käsiään roihua katsellessaan. Tämä huomioiden edellä mainittu herra Virtasen kaikenlaisten ”Vempainasentojen” hienoviritteinen esittely on paikallaan, vaikka se aika on jo ohi, jolloin visakallo terhentyi mainitun kaltaisesta kirjallisuudesta. Tilanteen tajuttuaan kaveruksilla tietysti ’armoton pelko persiessä’... Kalshnikovikit löivät tahtia, mutta hyvin musajussit sieltäkin periltä kotiin selvisivät. länsimaissa saatiin tämän kirjailijan välityksellä tietää vähän enemmän erään maan kulttuurista, kansasta ja sen tarinaperinteestä. Visataiteilija, runoilija Jarkko Laine ja kumppanit häädettiin J-kylän yliopiston opiskelija-asuntolasta. ja tuttu mies sieltäkin pongahti melkein ensi lehteilyllä... ”Mitä nuoren aviomiehen on syytä muistaa” ja erityisesti ”Jenkka ulkosynnyttimistä” olivat silloinkin liikaa VIIKON 12 SITAATTI Nyt juna sujahtaa visan ajallisella vuoristoradalla taas yli sadan vuoden taakse, jolloin ns. Palkinto Lappilan kirjapiirille. Tunteita nostattavaahan tango on ja miehen ja naisen seurustelun alkuja välisoitto ennen häävalssia. Meillä kirjan julkaisi liki 90 vuotta ilmestymisensä jälkeen korkeaprofiilinen kustantamo, jonka elo jäi valitettavan lyhyeksi. (rb) Kari Hulkko. Iltis otsikoi uroskollin paksuisin lööppikirjaimin: ’Seksihäätö Jyväskylässä’. A. No, puolianarkisti Numminen esitti siihen kohtaan Wovon nichtin sprechen kann ja hippi-täyspasifisti Heikki ’Palkkasoturin’ suomeksi ja ’Blowing in the Windin’. Visakirja, jonka visakallo nappasi aikanaan Vaarojen kirjaston helmen, Rääkkylän lainaston uutushyllyltä melko tuoreeltaan, on erittäin mainio suomalaisen tangon opaskirja – ja myös opettava tarina siitä, mihin väärin tai ainakin liian tiukasti tulkittu filosofia voi ihmisen johtaa. Vuosi oli 1968 joulukuu ja paikka pimeä Praha, elettiin kuuluisan mustan kevään jälkimainingeissa. Mikä on tämä pieni suuri tarinakokoelma, kuka tekijä. MAALISKUUTA 2018 KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 Tunteiden pinnalle nostattajana, omien ja varsinkin vieraiden, tämän intohimoisen tangomies Virtasen luonut Someron taiteilija oli ihan kovinta kärkeä, varsinkin pitkän uran alkuvuosina
Historian koko kaari Romaanin tapahtumat sijoittuvat Suo men ja Venäjän rajaseudulle. Vesi on verta sa keampaa muistuttaa, että maamme itsenäistyi Venäjän vallankumouk sen takia ja on monessa itänaapu rimme kaltainen. 36 22. Faktaa ja fiktiota sekoittavissa ro maaneissa käy usein niin, että tosi ei sekoitu saumattomasti taruun. Donnerin huomattava kokemus näkyy lauseen ja rakenteen huolellisuudessa. Myös Vesi on verta sakeampaa sortuu tä hän. Kari Koski Otava 2018, 285 s. Alexander tapaa suomalaisen Annan ja ryhtyy tämän kanssa suhteeseen. Donner on kirjoissaan pyrkinyt nivomaan Suomen historian meitä pitkään hallinneisiin maihin, Ruot siin ja Venäjään ja analysoinut asiaa eri lajityypeissä. Seksi ja väkivalta rinnastetaan ro maanissa toisiinsa. Vesi on verta sakeampaa ei teemoiltaan ole välttämättä järin kunnianhimoi nen, mutta se on lukuromaanina laa tuluokkaa.. Kari Hulkko Jörn Donnerin luovuutta eivät karttuvat ikävuodet kahlitse.. ”Vesi on verta sakeam paa” on taas yksi lisä Donnerin häm mästyttävän runsaaseen tuotantoon, joka käsittää nyt yli 60 kirjaa. Laatu on pysynyt hyvänä, vaikka Donne rilta on totuttu näkemään vähintään teos vuodessa. Teoksen maail ma on arvaamaton ja nopea, eikä mikään siinä ole pysyvää: ”Kun aloi tin, en tiennyt että joutuisin kohtaa maan äkkikuolemaa ja inhimillistä kärsimystä.” Kertojat vaihtelevat. Pää hahmot Alexander ja Anna, joiden elä mät vertautuvat toisiinsa, takertuvat epävakaissa olosuhteissa rakkauteen. Siellä raivoaa kui tenkin sisällissota, eivätkä ihmiset sielläkään luota toisiinsa. Donner on taustatyönsä tehnyt, mutta lopputulos on proosan kulje tuksessaan myös kuivakkaa: ”Lo kakuun vallankumouksen taistelut eivät kestäneet yhtä kauan eivätkä näkyneet yhtä paljon arjessa kuin ensimmäisen vallankumouksen. Nämä kehitysku lut kannattaa pitää mielessä. Vesi on verta sakeampaa on ajan kohtainen historiallinen romaani, joka sijoittuu vuoteen 1918. Kirjojen lisäksi hän on tehnyt paljon muutakin kuten elokuvia, joten hänen kestävyyttään voi vain ihmetellä ja ihailla. Viime vuosina Donner on käsitel lyt kirjoissaan kulttuurillisia rajoja. 1933) ei hevillä pysäytetä. Venäläi nen Alexander pakenee kotimaansa kaaosta Suomeen. Kum massakin maassa on vaarallista. MAALISKUUTA 2018 Totta ja tarua Jörn Donneria (s. Tasapaino voisi olla parempi, sillä Donner ei pysty sa nomaan suuremmista teemoistaan KIRJAT Jörn Donner: Vesi on verta sakeampaa Suom. Sitä ei myöskään seurannut samanlainen yleinen riemu ja ylevä juhlahumu kuin helmikuun vallankumousta.” Historia ja politiikka nousevat kir jan keskiöön Alexanderin ja Annan suhteen sijaan
Mutta Italia itsessään ei ollut silkkaa idylliä, hyvä jos ylipäätään pysyi koossa. Konkurssipesästä ei kuitenkaan noussut kestävää tilalle. Etelää dominoi paikoin suvereenisti populistinen Viiden tähden liike, jonka kykyyn hallita ei tosin luota oikein kukaan. Asiaa ei kuitenkaan avata tarpeeksi, vaan se jää leijumaan ilmaan harmittavalla tavalla. Olen puolustanut työväenluokan oikeutettua taistelua passiivisin keinoin.” (s. 37 22. juuri uutta: ”Mitä sellaista olen tehnyt, mikä pakottaisi minut maanpakoon. Karismalle rakennettu suosio on kuitenkin katoavaista. Botticellin Venus Uffizin galleriassa kiinnosti nuorukaista enemmän kuin Machiavelli, jonka hautasijaa Basilica di Santa Crocessa kävin kunnioittamassa vasta poliittisen historian dosenttina. Samanaikaisesti voi kysyä, mihin on huvennut se intellektuaalinen kapasiteetti, joka pitkään kantoi italialaista vasemmistoa ja elähdytti Eurooppaa yli rajojen. Se on ehtinyt ajaa separatistista Padaniaa, eroa niin etelästä kuin eurosta, mutta valtakunnalliseksi voimaksi puolueen nosti vasta pakolaisvastaisuus. En mitään. u u u Firenzen pormestari Matteo Renzi nousi 2013 keskustavasemmiston johtajaksi ja sitä tietä Italian pääministeriksi. Esa Mäkijärvi Simon Skafar. Firenzeen vietteli myös Michelangelon David-patsas, joka oli vastikään hallinnut Ryhmäteatterin näyttämöä Jussi Parviaisen Jumalan rakastajassa. Unelmassa Italiasta oli luultavasti takana historiaa antiikin Roomasta asti, joka poikavuosina kiehtoi muun muassa Hollywoodin spektaakkelien välityksellä. Asiaproosan vaikutus näkyy uudessa romaanissa vahvana. En väheksyisi myöskään sen yhteiskunnallista kykyä, vaikeuksien keskellä ja heilahtelevista hallituksista riippumatta. Sittemmin leffat vaihtuivat, mutta niiden vaikutus vain kasvoi. Naissukupuolta edustavassa kirjan päähenkilössä on jotakin pelottavan vierasta. Sen paremmin ei sujunut veljillä vasemmalla, jotka olivat erkaantuneet Demokraattisesta puolueesta omilleen. Yli-ikämiessarjaan jo luettavan kirjailijan romaani on yhtä kaikki vaikuttava saavutus. Jalkapallossa on riittänyt maailmanluokan menestystä, jos kohta ensimmäistä kertaa 60 vuoteen Italiaa ei nähdä kesän MM-kisoissa, kun Ruotsi löi ”azzurrit” dramaattisessa jatkokarsinnassa. MAALISKUUTA 2018 Matteot ja heidän veljensä L ähdin aikoinaan ensimmäiselle interraililleni sillä ajatuksella, että ennen Firenzeä en pysähdy. Mutta kuinka monta italialaista nykykirjailijaa ja -ohjaajaa osaa keskiverto kulttuurin kuluttaja nimetä. Punainen vyöhyke pirstoutui pilkuiksi Italian poliittisella kartalla. Sitä odotellessa jatkan jazzvinyylien keräämistä, joita italialaiset levymerkit julkaisivat avantgardistisesta marginaalistaan kulttuurisen kunniansa vuosina. Vesi on verta sakeampaa ei tuota lukijalle pettymystä, vaikka ei nousekaan tekijänsä parhaiden kirjojen, kuten Andersin suvusta kertovan loistavan teossarjan tasolle. Ne ovat harvassa mutta tekevät teemoiltaan muuten melko raskaasta romaanista helpomman lukea. Omatuntoni on puhdas. Kirjoittaja on poliittisen historian dosentti Helsingin yliopistossa. Päinvastoin, Silvio Berlusconin ilmestyksessä valtapolitiikan keskiöön henkilöityi jo 25 vuotta sitten kaikki se, mitä nyt Donald Trumpin kohdalla paheksumme. Poliittinen järjestelmä tiedettiin mädäksi jo ennen kuin se romahti osana kylmän sodan loppuselvityksiä. Yksi Donnerin kertojista esittää heidän vaiheensa totena, mutta tätä hyvää tarkoittavaa huijausta lukijan on käänteiden värikkyyden takia vaikea uskoa. Toteava romaani sisältää liikaa pitkäpiimäisiä hetkiä. Hänen naiskuvansa ei ole Vesi on verta sakeampaa -romaanin perusteella vieläkään täysin realistinen. Mikko Majander Italian poliittinen järjestelmä tiedettiin mädäksi jo ennen kuin se romahti. Renzi ei tuonut Firenzestä uutta renessanssia. Hänen kumppaniaan ymmärretään monipuolisemmin ja paremmin. Se kertaa, että ”sodassa kaatui 5 199 punaista, 7 370 otettiin hengiltä muulla tavoin, muun muassa teloittamalla. En ole varastanut enkä valehdellut – niitähän porvari pitää vakavimpina rikoksina. Siisti lause ei aina vakuuta. Heidän väleissään – kuten Suomen ja Venäjän tilanteissa – on jotakin sairasta. Kovan takana se on oikeistokoalitiollakin, jossa Berlusconin Forzan ohi kiilasi Pohjoisen liitto, nykyään pelkkä Lega. u u u Politiikassa jylläävät keskipakoisvoimat, mutta Rooma on ikuinen, eikä Italia menetä viehätystään. Rossellinit, Fellinit, Pasolinit, Viscontit, Antonionit ja vielä Bertoluccit olivat runoutta ohjaajien nimiä myöten. Euroopan parlamentin vaaleissa kannatus kasvoi yli 40 prosenttiin, mikä pitkälti pelasti koko sosialistien ja demokraattien ryhmän tuloksen. Jos Legan johtajasta Matteo Salvinista tulee pääministeri, siihen hallitukseen rasistit saanevat rinnalleen myös fasistit, Italian veljet, joka saavutti runsaan neljän prosentin kannatuksen osana oikeis ton rintamaa. u u u Toscana ikuistui mieleeni Euroopan kauneimpana maakuntana. Elena Ferrante taitaa olla poikkeus, joka vahvistaa vaatimattoman saldon. 11 662 kuoli vankileireillä.” Kiinnostavia ovat Donnerin pohdinnat siitä, pohjautuuko Annan ja Alexanderin kiihkeä suhde heitä ympäröivien väkivaltaisten olosuhteiden takia sadismiin. 113) Toisaalta sisällissotamme tapahtumia on aina syytä nostaa esiin, varsinkin kun virallinen Suomi on valinnut vaikenemisen tien. Asiaproosan vaikutusta Jörn Donner muistetaan muun muassa kirjavista naissuhteistaan. Renzi hävisi ensin joulukuun 2016 kansanäänestyksen ja nyt maaliskuussa kohtalokkaan oloisesti Italian parlamenttivaalit. Alexanderin ja Annan rakkaussuhde päättyy romanttisten tarinoiden perinteiden mukaisesti huonosti. Viime vuosina Donner on enimmäkseen julkaissut esseistisiä tietokirjoja, muun muassa Mannerheimista ja Ruotsista. Vesi on verta sakeampaaei anna unohtaa faktoja. Etelä oli yhtä köyhä kuin pohjoinen vauras, ja Rooma rimpuili siinä välissä korruptoituneena keskusvaltana. Päähahmoilla on myös herkkiä yhteisiä hetkiä. Bisneksistä kulttuuriin, ikään kuin tv-viihteen ”tissejä ja bisseä” riittäisi tyydyttämään aikamme henkistä nälkää. Istuin 1980-luvun alussa Kapteeninkadun Joukolassa läpi elokuva-arkiston kattaukset, jotka johdattivat Ranskan uudesta aallosta Italian puolelle. Milanot pitävät kutinsa myös muodin ja muun luksusdesignin eturivissä
– Työnnetty takaisin.” (20.3.). En ehtinyt.. Länkipohjan taistelua 16.3. ”Lahtarit hyökänneet Oriveden kirkonkylään. maaliskuuta. ”Joukkomme järjestyneet uusiin asemiin. MAALISKUUTA 2018 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Ihmisyyden nimessä. maaliskuuta valkoiset olivat Teiskossa ja Orivedellä. En tiedä, onko Haavikkoa tutkittu siltä kantilta, mutta hänen puusuhteensa oli erityislaatuinen. Mutta molemmin puolin aivan rehellisellä tarkoituksella: pantakoon tähän miehiä kummaltakin puolelta, jotka luotettavaisuutensa toisessakin leirissä nauttivat jonkunlaista luottamusta. Punakaarti uusi tässä vaiheessa ylijohtoaan. /-/ N. Kannattaa tehdä se nyt, huomenna voi olla myöhäistä: kesäkin jo tuli ja meni. 38 22. Tässä vaiheessa lehden lukija saattoi päätellä, etteivät punaisten sotatoimet olleetkaan niin menestyksellisiä kuin lehdestä muutoin saattoi päätellä. Halusin ojentaa sinulle nurmikon, Maailman kirjallisuuden katekismus PAAVO HAAVIKKO: PUUT, KAIKKI HEIDÄN VIHREYTENSÄ (SAMANNIMISESTÄ KOKOELMASTA) 1966 . Puut, kaikki heidän vihreytensä. Tampereelle ryyppyreissun tehnyt Eero Haapalainen sai kenkää ja tilalle tuli Adolf Taimen, Eino Rahjan ja Evert Elorannan muodostama troikka. af Ursin Työmies 18.3.1918 Punaisten pohjoinen rintama murtuu – Tampereen kaupunki ja sen lähiympäristö julistettu sotatilaan, Työmies otsikoi 22. Vuoden 1966 klassikkorunon saa silti lukea vain vastustamattoman hienona kevätrunona. Turussa SDP:n perustajajäsen Nils Robert af Ursin kauhisteli sodan hirmutekoja. Mannerheimin joukot aloittivat hyökkäystoimensa 15. Ukko-Ursin vetosi sodan osapuoliin. Todellisuudessa pohjoinen rintama oli murtunut. Jo 20. maaliskuuta. ”Siitä huolimatta, vaikka porvarikaartin rynnistys olikin yhtenäistä koko laajalla rintamaosalla, eivät he kuitenkaan saavuttaneet voittoja, vaan päinvastoin tulivat lyödyiksi takaisin suurta mieshukkaa kärsien”, Työmies selitti (18.3.). Tosiasiassa punaiset olivat paenneet rintamilta pakokauhun vallassa. Vallankumouksellinen mieliala joukoissa kasvaa sekä usko lopulliseen voittoon varmenee”, todettiin 22. Yhä useammin kuulee kansalaissotamme kestäessä, joko huhujen tahi painetun sanan kautta julmista tihutöistä, joita molemmin puolin pannaan toimeen. Suuri osa oli jatkanut suoraan Tampereelle. maaliskuuta. kämmenellä koska oli kevät. Siinä runoilijan ääntä värittivät vuoroin luonnonrakastajan ja metsänomistajan saundit. Vaikka minä ikäni ja sairauteni takia lääkärin vaatimuksesta en nykyään ole voinut ottaa osaa keskinäiseen riehuntaan, täytyy minun nytkin omantuntoni pakotuksesta sanoa kuin ylevämielinen Tolstoi: ”En voi enää vaieta.” Olen julkisen toimintani alusta asti ollut köyhän kansan uupumaton puolustaja ja koko sieluni innolla ja kaikella ky´yllä ja tarmolla, minkä olen voinut osoittaa, työskennellyt tämän kansanosan kohottamiseksi, mutta en milloinkaan ole tarkoittanut saada asioita sille kannalle – olkoonpa sitten kysymys työväestä tai porvareista –, että ihmiset muuttuisivat pedoiksi, joille tuottaa melkein huvia, että voivat raadella toisiaan mitä kauheimmalla tavalla kun vain tilaisuus siihen tarjoutuu päinvastoin on minun harrastukseni ollut vähäisellä toiminnallani kohottaa ihmiskuntaa ja kansaani yhä korkeammalle kulttuuritasolle. /-/ Olisi ehkä aika, että joku yhteinen valiokunta asetettaisiin pohtimaan tätä asiaa – alussa ainakin vain humaanisempien taistelutapojen aikaansaamisesta. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Tässä runossa on yleensä päähuomio kiinnitetty persoonapronominiin heidän, vaikka kyse on toki isommasta luontokokemuksesta. pidetään jopa koko sodan käännekohtana. R. Työmies julkaisi hänen Sosialistiin kirjoittamansa vetoomuksen (juttu alla)
MAALISKUUTA 2018. 39 22
Vähäinen keskustelu on huolestuttavaa, sillä vaalipiirijaossa piilee merkittävä demokratiavajeen vaara. Maakuntien vaalipiirijaossa piilee merkittävä demokratiavajeen vaara.. Sosiaalija terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä ja maakuntastrategiasta päätettäessä maakuntavaltuutetut tekevät ratkaisuja, jotka vaikuttavat suuresti kaikkien maakunnan asukkaiden arkeen. 40 22. Valta vaikuttaa maakunnan asioihin keskittyisi siten vain muutamien suurimpien kuntien edustajien käsiin. Eduskuntavaaleissa Uudenmaan maakunta on jakautunut kahteen vaalipiiriin. MAALISKUUTA 2018 EEMELI PELTONEN Puheenvuoro Demokratiavaje uhkaa maakuntavaaleissa E nsimmäiset maakuntavaalit toimitetaan ensi lokakuussa, mikäli eduskunta saa käsiteltyä kesään mennessä hallituksen maakuntaja sote-uudistusta koskevat lakiesitykset. Näistä vaalipiireistä valittaisiin edustajat uusiin maakuntavaltuustoihin. Malliksi Uudenmaan poikkeusratkaisulle voisi toimia Keski-Uudenmaan kuntien esittämä pitäytyminen nykyisissä eduskuntavaalien vaalipiirirajoissa. Esitetty maakuntavaalien vaalipiiriratkaisu kulkee täysin päinvastaiseen suuntaan. Uudenmaan maakuntavaltuustolla on edessään isoja päätöksiä, jos maakuntaja sote-uudistus hyväksytään. Jotta maakuntavaltuuston päätöksenteossa huomioitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla koko maakunnan edut, tarvittaisiin valtuustoon edustajia kattavasti maakunnan alueelta. Mahdollisuudet valituksi tulemiseen ovat vähäiset Helsingin, Vantaan ja Espoon ulkopuolelta. Kirjoittaja on Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Yhden vaalipiirin ratkaisu tekee alueellisesti edustavan maakuntavaltuuston valinnan käytännössä mahdottomaksi. Erityisen suuri riski vaalipiirijako on Uudellemaalle. Maakuntien tulevan toiminnan kannalta maakuntavaltuustoista muodostuu keskeisiä vaikuttamisen paikkoja. Hallituksen maakuntaja sote-uudistuksen monista ongelmista maakuntavaalien vaalipiiriratkaisu on herättänyt valitettavan vähän julkista keskustelua. Uudistuksessa perustettavista maakunnista kukin muodostaisi yhden vaalipiirin. Helmikuussa oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen ehdotti blogissaan Uudenmaan vaalipiirin jakamista kahtia pääkaupunkiseudun kuntien ja muiden Uudenmaan kuntien vaalipiireihin. Painavat perusteet maakuntavaalien vaalipiirijaon muuttamiselle Uudenmaan maakunnan osalta täyttyvät. Eduskuntavaaleista tutut Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirit yhdistämällä maakuntavaaleihin luodaan 1,6 miljoonan asukkaan supervaalipiiri. Kahdesta vaalipiiristä erityisesti Uudenmaan vaalipiiriä on pidetty jo niin suurena, että jopa sen pilkkomista on esitetty viime vuosina. Esteitä erillisratkaisulle ei pitäisi olla, koska Uusimaa eroaa merkittävästi sekä toiminnan että talouden haasteiltaan muista maakunnista
Naisia ja miehiä. Siinä on paljon portaita ja välillisyyttä – seurakuntien luottamushenkilöt ovat mukana myös kirkolliskokouksen ja piispojen valinnoissa. 41 22. On paljon perusteluja kirkon vasemmistolaisten jäsenten aktivoitumiselle. Ja taloudellisen niukkuuden lisääntyessä ovat seurakunnat tajuamassa uuden voimavaransa eli vapaaehtoiset, seurakuntien jäsenet. Sitten tulee kokoomus ja vasta kolmantena sosialidemokraatit. Tämän päivän Suomessa ne ovat lähellä toisiaan. SDP:n jäsenistössä ja kannattajakunnassa on paljon kirkkoon kuuluvia mutta myös muihin muihin uskonnollisiin yhteisöihin kuuluvia ihmisiä. Vaalissa valitaan seurakuntien päättäjät seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Evankelisluterilisen kirkon valtapuolue on tällä hetkellä keskusta. Lainasin edellä Pertti Paasiota. Tärkeintä on kuitenkin vaikuttaminen paikallisesti. SDP:n seurakuntavaaliohjelma on pian valmistumassa. Entäpä, jos tämä tehtäisiin ensi marraskuun seurakuntavaaleissa koko kirkossa. Tärkeintä juuri nyt on löytää kunnallisjärjestöissä uudistuva ja laajeneva joukko ehdokkaita marraskuun seurakuntavaaleihin. Seurakuntien parinkymmenen tuhannen työntekijän peitto-alue ulottuu Hangosta Utsjoelle. Hanke onnistui, puoliksi. Nuoria ja vanhoja. Onko tällä mitään merkitystä. On paljon perusteluja kirkon vasemmistolaisten jäsenten aktivoitumiselle. Ei sittenkään, vaikka vaalien äänestysprosentti yleensä jää alas. Ja myös aktiivisia vapaa-ajattelijoita. Seurakunnissa aktiivisia ja seurakunnissa tähän asti passiivisia, mutta niiden toiminnasta kiinnostuneita. Seitsemän suomalaista kymmenestä kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon. Ne ovat aika lähellä toisiaan.” Kirkko ja työväenliike joutuivat sata vuotta sitten onnettomasti vastakkain. Kirkko toimii paljon lasten, nuorten ja vanhusten kanssa – ja yrittää päästä yhteyteen myös työikäisten kanssa. Näin yksinkertainen ei asia tietenkään ole. Asiat ovat tärkeitä. Seurakuntavaaleissa menestymisen tärkein edellytys on laaja ehdokasjoukko. Sen joukon keräämiseen meidän on syytä keskittyä nyt, jo ennen kesää. On tärkeätä vaalia suvaitsevaisuutta ja toistemme ratkaisujen kunnioittamista. Seurakuntien hallintomalli on pitkälle kopio kuntien puolelta. Samoin kuin myös ihmisiä, joita uskonto ei kiinnosta. MAALISKUUTA 2018 HEIKKI PALMU Puheenvuoro Valtaisimmeko kirkon. Mutta faktaksi senkin jälkeen jää, että mikäli puolueen ja kannattajakunnan kirkkoon kuuluvat jäsenet kävisivät äänestämässä, nousisi mahdollisuutemme vaikuttaa kirkossa aivan toiselle tasolle. Getty Images. Voimassa oli vanha kirkkolaki, jonka mukaan puolet luottamushenkilöistä valitsi yksi ainoa kokous. Samassa dokumentissa, kristillisten sosialidemokraattien 70-vuotiskirjassa (”Avoimet ovet”, Keuruu 2016) hän sanoo: ”Solidaarisuus ja lähimmäisyys. P ertti Paasio kertoo, miten turkulaiset sosialidemokraatit 60-luvulla päättivät vallata kirkon; tarkemmin sanottuna Turun Mikaelin seurakunnan. Aivan varmasti on. Kirjoittaja on kirjailija ja pastori, hän toimii puheenjohtajana kristillisten sosialidemokraattien liitossa. Kirkon diakonialla ja kansainvälisellä diakonialla on tärkeitä tehtäviä. Demareilla oli kokouksessa enemmistö, mutta vaihtovuorossa oli siis vain puolet päättäjistä
Kaiken aikaa. Mirja Piiroinen kirjastoesimies, eläk. Terttu Hyppänen sisäinen tarkastaja, Nousiainen 27.3. Kauko Asikanius eläkeläinen, Järvenpää 24.3. 80 VUOTTA 75 VUOTTA 70 VUOTTA 70 VUOTTA 50 VUOTTA Syntymäpäivät Rakas puoliso, isä ja pappa työmarkkinatoimittaja Aaro Juhani AIRAS s. Jyväskylä 23.3. Päivi Niemi-Laine JHL ry:n puheenjohtaja Helsinki 2.4. Tuulos 25.3. Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. Kiitos osanotoista.. Viikkolehti ja www.demokraatti.fi HELSINKI . Aarne Heikkilä maakuntaneuvos, Seinäjoki 2.4. Johtokunta kokoontuu klo 14. Piirihallituksen kokous ke 28.3. Kalevan lukion kannatusyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous Kalevan lukiolla ti 27.3. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. klo 10. Johtokunta. 43 22. naisyhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous su 25.3. Sari Kaakinen lastentarhanopettaja, Forssa 4.4. PÄIJÄT-HÄME . Jukka Nättinen ylitarkastaja, eläk. Mahdolliset onnittelut voi ohjata Isak Penttalan opintorahastoon, tilille FI77 1140 3000 2721 72, tiedonantoon: Aarne Heikkilä. Jarmo Mielonen varatuomari Helsinki 30.3. klo 15 (Hämeenkatu 7). Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Presidentti Tarja Halosen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Päivi Niemi-Laine. Tervetuloa! Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. klo 18 Tampereen Työväentalon Tellervossa. (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). Kokouksessa käsitellään yhdistyksen kevätkokouksessa käsiteltävät asiat. klo 17. Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/ #yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. 30.9.1940 Mikkeli k. -Lassi NummiKatsoimme yhdessä tähtiin Tytti, lapset ja lapsenlapset omaiset ystävät Muistotilaisuus on pidetty läheisten läsnäollessa. MAALISKUUTA 2018 Kuollut Maksa tilauksesi ympäristöystävällisellä e-laskulla! Valitset vain (ensimmäisen paperilaskun jälkeen) e-laskun käyttöön verkkopankissasi ja seuraava lasku toimitetaan sähköisesti suoraan verkkopankkiisi. Jumpan vetää Anita Heinonen. PIRKANMAA . TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 22.3. 5.2.2018 Raisio Tuon vihreän kentän yli, tuonne tummien puiden siimekseen, Noinko lähellä ne olivatkin. Lahden sos.dem. TUL-Tampere
Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Kalm kunnostautui myös Hennalan vankileirin teloittajana. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. MAALISKUUTA 2018 Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Toivotamme kaikki puolueen jäsenet tervetulleiksi seuraamaan kokousta! Hämeen Sosialidemokraatit ry, Piirihallitus Viikkolehti, verkko ja some Viikkolehti ja www.demokraatti.fi Reipas, raikas ja räävitön Toveripäivä 24.3.2018 klo 11.00 alkaen Keskustelutilaisuus: Työväen Akatemia tie tulevaisuuteen Matti Ahde, Aleksanteri Gustafsson Vuosikokouksessa päätetään KSR rahaston perustamisesta Toveriliitolle Teatteriesitys: Minne katosit, Teatterilinja klo 16.00 Tervetuloa jäsenet Työväen Akatemian Toveriliitto ry. Tervetuloa HALLITUS sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS pidetään sunnuntaina 25.3. Antti Vuorenrinne Demokraatti HÄMEEN SOSIALIDEMOKRAATIT ry:n KEvÄTpIIRIKOKOuS lauantaina 14. Oikaisu Viime viikon Demokraatti sata vuotta sitten -palstalla oli nimivirhe. Hän kuului 1940-luvulla Suomen Kansallissosialistiseen työjärjestöön. naisyhdistyksen Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Emma Haapasaari 040 535 8669 Varapuheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Sihteeri Suvi Nissilä 040 861 1506 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Kokoukset Jyväskylän Sähköalantyöntekijät ry. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. krs. Tervetuloa! Lahden sos.dem. esille tulevat asiat. 44 22. Vielä jatkosodassa hän oli elementissään johtaessaan Naarajärvellä sotavankileiriä. Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. 20100 Turku, turku@pam.fi VAASAN SOS.DEM. klo 15 (Hämeenkatu 7). Mainittu valkokaartin päällikkö ja sotarikollinen oli nimeltään Hans Kalm, ei Pietari, kuten jutussa virheellisesti esitettiin. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Esillä sääntömääräiset ym. 26 Sääntömääräinen kevätkokous pidetään osaston toimistolla Vapaudenkatu 79 A tiistaina 3.4.2018 klo.18.30 alkaen. Hän aiheutti punakaartille tuntuvia tappioita taistelussa teloittamalla antautuneet säälittä. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku Outi Rannikko 040 5434 875 etunimi.sukunimi@sak.fi Veli-Matti Kauppinen 0400 715 786 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Hän oli siis natsi. os. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. huhtikuuta 2018 klo 10 Asikkalassa, Hotelli Tallukassa, Tallukantie 1, 17200 Vääksy Kokouksessa käsitellään piirijärjestön sääntöjen 12§:n määräämät kevätpiirikokoukselle kuuluvat asiat ja keskustellaan maakuntavaaleista. Virolaissyntyinen Kalm oli tunnettu raakuudestaan sisällissodassa. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Johtokunta kokoontuu klo 14. Hans Kalm ei joutunut koskaan vastuuseen rikoksistaan eikä siitäkään, ettei hän juuri piitannut saamistaan käskyistä
163 € vuo des sa kai kill a yli 20 00 € vuo des sa ans aits evi lla 6. Minkä kansainvälisen yrityksen konttori muuttaa Tukholmasta Helsinkiin. Kuinka suuri on televisioluvan korvannut Yle-vero. 7. 6. 9. Minkä merkittävän suomalaisen elokuvapalkinnon ovat saaneet muun muassa Charles Chaplin, Marlon Brando ja James Dean. Kan sai nvä lis tä onn elli suu den päi vää 10. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. Ratkaisu Ristikon 10/2018 ratkaisu: Torstaina 8.3. Missä kaupungissa sijaitsee Euroopan turvallisuusja yhteistyöjärjestö ETYJ:in päämaja. Kuka lensi ensimmäisenä yksin ilman välilaskua yli Atlantin. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Mikä tunnettu vaate valmistetaan tartaanista. Minkä maiden kansallissoitin on säkkipilli. Cha rle s Lin dbe rgh 4. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. MAALISKUUTA 2018 Ristikko 12/2018 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Onnea voittajalle! 1. 3. Mitä YK:n nimeämää päivää vietettiin tiistaina. Kilt ti 7. Kuka suomalainen sai lempinimensä ensimmäisen Atlantin yksin yli lentäneen mukaan. 4. Mikä oli Putinin ääniosuus presidentinvaaleissa. 45 22. Jus sipat saa n 9. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 77 pro sen ttia. Wie nis sä 2. 5. 2. 10. Nor dea n 3. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Puo lus tus voi mai n kom ent aja Jar mo ”Ch arle s” Lin dbe rg 5. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Anneli Airio Lahdesta. 8. Irla nni n ja Sko tla nni n 8
23.30 Uutiset Uutis-Suomi 23.40 Uutiset 23.45 Oddasat 00.00 Nousuvesi (16) 00.45–01.15 Puoli seitsemän YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.53 Jääkarhu Otto 07.03 Satu ja Matti 07.06 Stella ja Sami 07.19 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.30 Laura 07.41 Fluugalaiset 07.56 Maikki ja Pontso 08.23 Galaxi 08.24 Pertti ja Purtti (7) 08.36 Tero hoitaa (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 James Corden Show 11.40 Kielletyt koirarodut 12.09 Älä kokeile tätä kotona 12.38 Maailman oudoimmat urheilulajit 13.04 Kohteessa: Vietnam 13.50 Koiramies Färsaarilla 14.20 Ikuisesti nuori 14.45 Moone Boy (12) 15.10 Uusi päivä 15.40 Ampumahiihdon MC: Miesten pikamatka 17.01 Pikku Kakkonen 18.00 Taitoluistelun MM: Miesten lyhytohjelma 20.00–20.49 Syke (12) 21.00 Kätevä emäntä (7) 21.25 Alina idässä 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 The Leftovers (16) 23.00 Taitoluistelun MM: Parien vapaaohjelma 00.25–01.05 James Corden Show MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 22 23 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Stop Making Sense Teema & Fem klo 20.01 (USA 1984) Jonathan Demmen ohjaama konserttielokuva on energinen, innovatiivinen ja hauska – aivan kuten sen kohde, 1970–1980 -lukujen tärkeimpiin vaihtoehto-rockin edustajiin kuulunut Talking Heads. Uuden nuorille aikuisille suunnatun ohjelman ensijaksossa vuorottelevat haastattelut ja Salmen oma pohdinta, jossa hän vetää yhteen tapaamisten antia, esittää katsojille kysymyksiä ja yhdistää asioita omaan elämäänsä. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.52 Keltapaita 18.54 Viidakkojytä 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–01.20 TEEMA 20.00 Teeman elokuvafestivaali esittää 20.01 Chuck Norris vs kommunismi 21.30 Lost Highway (16) 23.40–01.20 Fantomas (7) YLE TV1 05.55 Akuutti: Selittämätön selkäkipu 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Alueuutisia x 10 13.14 Yle Oddasat 13.16 Oddasat 13.30 Miljonäärimonni (7) 14.45 Ikimuistoinen: Olavi Virta 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 A-teema: Hukattu huippu-urheilu 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Muukalaiset keskellämme (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 SuomiLOVE 23.00 Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 Exodus: Matkamme Eurooppaan 00.30–01.00 Puoli seitsemän YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.53 Taikakaruselli 07.04 Puuharit 07.18 Sanni Sateenkaari 07.30 Pikku Kakkosen posti 07.36 Töötti ja Pulteri 07.57 Sohvatiikerit 08.02 Anton Siilinen ratkaisee 08.15 Galaxi 08.16 Tipu Touhukas 08.18 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 James Corden Show 11.40 Alina idässä 12.10 Tuntematon perillinen: Vakoilijan poika 13.10 Tobias leipoo maailmalla 13.55 Ruokamatkailua 14.55 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini 15.35 Ampumahiihdon MC: Naisten pikamatka 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Taitoluistelun MM: Jäätanssin lyhyttanssi 20.00 Motorheads 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Karppi (12) 22.45 Taitoluistelun MM: Naisten vapaaohjelma 23.50 James Corden Show 00.31 Banshee (16) 01.21–01.50 Looking (16) MTV3 06.25 Huomenta Suomi x 3 09.05 Mitä tänään syötäisiin. O: Claude Barras. 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Kannattaako hankkia lapsia, jos maailma tuhoutuu ilmastonmuutoksen seurauksena. Salmi on sosiaalisen median ammattilainen, ja tämä paistaa kerronnasta läpi. LAUANTAI 24.3. Elämäni kesäkurpitsana (7) Teema & Fem klo 13.20 (Ma vie de Courgette, Sveitsi 2016) Oscar-ehdokkaaksi yltänyt, sydäntä lämmittävä animaatioelokuva pikkupojasta, joka oppii orpokodissa luottamuksen ja rakkauden merkityksen. Salmi on kuvannut ohjelmaa journalistiseksi tutkimusmatkaksi, jonka aiheet kumpuavat nuoren, perheettömän naisen elämästä, mutta koskettavat kaikkia. Toisaalta kritiikki ei tee ohjelmalle oikeutta. Avausjaksossa vieraina nähdään muun muassa teatteriohjaaja Akse Pettersson, kansanedustaja Jani Toivola (vihr.), taitoluistelija Laura Lepistö, opiskelijoita ja pienten lasten äitejä. Salmi myös jatkaa aiheiden käsittelyä somessa ja podcastissa. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Dok: Astrid Lindgrenin tarina 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–01.25 TEEMA 20.00 Teeman elokuvafestivaali esittää 20.01 Stop Making Sense 21.35 Twin Peaks – Tuli kulje kanssani (16) 23.50 Fantomas (7) 00.55–01.25 Jäitä hattuun (12) Birdman (12) Teema & Fem klo 21.20 (USA 2014) Neljä Oscaria voittanut musta komedia entisestä supersankarileffojen tähdestä, joka yrittää nyt päteä Broadwayllä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Kotoisa 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formulasirkus 23.05 Modus (12) 00.05 Enbuske, Veitola & Salminen 01.00 Kotoisa 01.55 60 päivää kiven sisässä 02.50 Anthony Bourdain – kohti tuntematonta 03.45–04.35 Scorpion (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds x 2 07.00 Sonic Boom (7) x 2 07.25 Rusty Rivets 07.50 Disneyn: Leijonakaarti (7) 08.10 Kung Fu Panda 08.35 Disney: Star Wars Rebels (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Pikakurssi kodinostoon 15.25 Resident Advisors 15.55 Rantavahdit (7) x 2 17.00 Remppa vai muutto 18.00 Leijonan luola USA 19.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen hauskin tavis 22.00 Temptation Island Suomi 4 + Extra 23.30 Elokuva: The Great Gatsby – Kultahattu (12) 02.20 Poliisit (7) 02.50 Amerikan rajavartijat 03.20–04.20 Rantavahdit (7) x 2 TEEMA&FEM 09.20–12.00 FEM 09.20 Lain pitkä koura 10.00 Design 3000 ja Kasper Strömman 10.30 Vem vet mest. Kirjailija, toimittaja, yrittäjä ja Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja Salmi, 25, tunnetaan tv:stä aiemmin muun muassa lasten ja nuorten ohjelmien (muun muassa Galaxi) juontajana. N: Michael Keaton, Emma Stone, Zach Galifianakis, Edward Norton. Viikon vinkki JOHANNES IJÄS Yleltä satsaus nuorille aikuisille – riitänkö minä. 10.59 Tanssi heikolla jäällä 11.30 Sportmagasinet 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Kotiseutu (7) 13.00 Wendy and The Refugee Neverland (12) 14.20 Pang pang -veljekset 15.40 Yövaras (7) 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.50 Tanskalaisgalleristit 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. Syventävälle nuorten aikuisten ohjelmalle on takuulla Ylellä paikkansa. Lande 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Nämä ovat tulevien jaksojen kysymyksiä, jotka palvellevat myös formaattia paremmin kuin ensijakson aihe. Rytmi on kiihkeä, kysyvä enemmänkin kuin vastaava. Miten someaddiktiosta pääsee eroon. PERJANTAI 23.3. LAUANTAI 24.3. Rypemään ei jäädä, aivan tarkoituksellisesti. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Jussi-gaala 2018 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Apinoiden planeetta (12) 01.10 Rikospaikka 01.40 Nuori MacGyver (12) 02.35 Middle x 2 03.30 Duudsonit Amerikassa (16) x 2 04.30–05.24 Riisutut NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Toons x 2 07.00 Sonic Boom (7) x 2 07.25 Rusty Rivets 07.50 Kung Fu Panda (7) 08.10 Tashi (7) x 2 08.35 Disney: Star Wars Rebels (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 San Franciscon luksuslukaalit x 2 15.45 Vaaleanpunainen pantteri 16.00 Leijonan luola USA x 2 18.00 Haluatko miljonääriksi. 46 22. 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.25 Keno ja Synttärit 21.30 Elokuva: The Hateful Eight (16) 00.45 Elokuva: Kaameat pomot 2 (12) 03.00–04.00 Mad Cook Show TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Kadonneita etsimässä 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Vem vet mest. Kuvassa Riggan (Michael Keaton) ja Mike (Edward Norton). Riittämättömyyden ratkaisuksi ohjelmassa hahmottuvat tauot, uni ja omiin arvoihin tutustuminen. I?árritu. Mitä tapahtuu, jos Suomessa syttyy sota. O: Alejandro G. MAALISKUUTA 2018 YLE TV1 05.55 Kandit 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Sydämen kutsumus (12) 13.10 Jos oisi valtaa 14.30 Pankkiryöstäjän viimeinen mahdollisuus 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.30 A-studio 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Yle Oddasat 16.55 Novosti 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Syyttäjä (12) 20.00 Seniorit somessa 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-teema: Hukattu huippu-urheilu 22.35 Ulkolinja: Kuka on Kim Jong-un. Miksi riittämättömyydestä on tullut maailman ykkösneuroosi, kysyy Ronja Salmi Ylellä alkavan uuden 10-osaisen sarjan ensijaksossa. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) 10.05 Tinan tunturikeittiö 11.01–12.00 Salatut elämät (12) x 2 13.30 Unelmarempat 14.30 Grand Designs – vuoden talo 15.30 Yökylässä Maria Veitola 16.30 Stadi vs. Ronja Salmi kyselee riittämättömyydestä.. Uudet oivallukset jäävät tällä kertaa syntymättä, kovin syvälle ei päästä. MAANANTAI 26.3. YLE TV2 klo 21.30. Kuvaus on osuva. Mitä mietit, Ronja Salmi. 11.00– 11.26 Tiennäyttäjät 11.31 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Arve Tellefsenin juhlakonsertti 13.30 Festivaalipuhetta 13.35 Kino: The Wolfpack (12) 15.05 Varian Fryn lista 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.50 Tanskalaisgalleristit 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Tinan tunturikeittiö 11.01–12.00 Salatut elämät (12) x 2 13.30 Vajasta lukaaliksi 14.25 Sadan tonnin talot 15.30 Kotoisa 16.30 Pitääkö olla huolissaan. Ensijakso uponnee parhaiten opiskelun ja työelämän rajalla liikkuvan urasuuntautuneen henkilön elämään
22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.05 Myytinmurtajat 00.10 Pitääkö olla huolissaan. 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat (12) 18.25 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 20.00 Uusi päivä 20.30 Moone Boy (12) 21.00 Karppi (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Banshee (16) 22.50 James Corden Show 23.30 Rouva varapresidentti MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 19.30 Mitä mietit, Ronja Salmi. Lande 17.00 Onnela 17.30 Kingi 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 F1 Extra 19.30 X Factor Suomi 21.00 Aallonmurtaja (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.35 Formula 1 kooste: Australian osakilpailu 23.35 Bull (12) 00.35 Rikospaikka 01.05 112 uudet jaksot (7) 02.00 Rizzoli & Isles (12) x 2 03.50 Taikuuden tuolla puolen 04.45 Bob’s Burgers 05.10–05.35 Elämää Philadelphiassa (7) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Stella 07.00 Sonic Boom 07.15 Rusty Rivets 07.35 Disney: DuckTales (7) 08.00 Kung Fu Panda 08.20 LEGO City (7) 08.25 LEGO Star Wars (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Vaaleanpunainen pantteri x 2 11.15 Remppa vai muutto x 2 13.20 Suomen hauskin tavis 14.20 Heikoin lenkki 15.25 Hyvät ja huonot uutiset 16.30 Elokuva: Tarzan (12) 18.30 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Suomen surkein kuski 21.00 Modus (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.36 Peter Nyman 23.05 NCIS: New Orleans (12) 00.05 112 uudet jaksot (7) 01.00 Kohde (16) 01.55 American Horror Story (18) x 2 04.10–05.05 Yövahti (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Toons x 2 07.00 Sonic Boom (7) x 2 07.25 Ritariprinsessa Nella 07.50 Disney: Mikki ja ralliryhmä 08.10 Kung Fu Panda (7) 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50– 10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Pikakurssi kodinostoon 15.25 Resident Advisors x 2 16.30 Remppa vai muutto 17.30 Leijonan luola USA 18.30 Heikoin lenkki 19.30 Poliisit 10 vuotta 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Napakymppi 23.00 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Stadi vs. 09.10 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Salatut elämät (7) x 2 11.00 Formula 1: Australian osakilpailu 13.30 Teknavi 14.00 Punk’d Suomi 15.00 Kingi 16.30 Pitääkö olla huolissaan. 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Captain America: The First Avenger (12) 23.30 Elokuva: Beck: Invaasio (12) 01.30 Napakymppi 02.30–03.30 Stand Up! TEEMA&FEM 09.20–12.00 FEM 09.20 Lääkärit vastaan internet 10.00 Obs debatt 10.30 Vem vet mest. 15.30 Villi kortti 16.30 Uusi päivä 17.00–17.57 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Jenny+: Kuka sä luulet olevasi. 23.55 Exodus: Matka jatkuu 00.55–01.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Humps 07.00 Meidän vauva 07.05 Dinotassut 07.17 Sasu 07.28 Noksu 07.33 Timppa 07.43 Nuottiavain 07.53 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 08.20 Galaxi 08.21 Tenavat (7) 08.29 Jack (7) 08.40 Late Lammas 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Soramonttuprinsessat x 2 12.00 Ruokamatkailua 13.00 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini 13.40 Syytettynä isät 14.10 Tanskalainen maajussi 14.50 Miksi kala syö. 14.55 Pisara 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Seniorit somessa 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Exodus: Matka jatkuu 20.00 Kandit 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Victoria 22.20 Uutis-Suomi 22.30 Uutiset 22.35 Oddasat 22.50 Prisma: Aurinkokunnan valtameret 23.45 Exodus: Matka jatkuu 00.40–01.10 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Kuiske 06.59 Katinkontti 07.10 Tilda ja hänen ystävänsä 07.23 Killen kimppakyyti 07.34 Loruloikkaa 07.36 Babar ja Badun seikkailut 07.48 Askarrellaan 07.57 Dinojuna 08.23 Galaxi 08.24 Harri & Bip 08.26 Merten syvyyksissä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Soramonttuprinsessat x 2 12.00 Miksi kala syö. 16.00 Stadi vs. MAALISKUUTA 2018 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Matka Keski-Amerikkaan 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Kun Suomesta tuli Suomi 11.00 Uutiset 11.05 Alueuutisia x 10 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.35 Erämaan lumo 14.05 Prisma: Aurinkokunnan valtameret 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10–15.39 Akuutti: Selittämätön selkäkipu 15.50 Viro – Tuulten pieksämä maa (12) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Flinkkilä & Tastula 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsö 18.45 Avara luonto: Sininen planeetta II 19.40 Midsomerin murhat (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 22.00 Nukkekaappi (12) 22.55 Pimeä historia: Verinen Viipuri 23.25–00.25 Exodus: Matkamme Eurooppaan YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Hau Hau, Piip ja Veli 07.04 Olivia 07.27 Martta puhuu 07.50 Nelli ja Noora 07.58 Vilkki Ankka 08.09 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.34 Mimosa ja Lennu 08.45 Retki-Roope 09.01 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.13 Hullabalooba (7) 09.18 Galaxin pallo 2018 09.47 Kammokatu (7) 10.00 Kohteessa: Vietnam 10.45 James Corden Show 11.30 Syke (12) 12.20 Hiihdon Suomen Cup: naisten viesti 13.40 Hiihdon Suomen Cup: miesten viesti 15.10 Ampumahiihdon MC: Miesten takaa-ajokilpailu 15.50 Urheiluviikonloppu 15.55 Ampumahiihdon MC: Naisten takaa-ajokilpailu 16.40 Motor Sport Extra: Päijänne-ajo 17.10 Taitoluistelun MM: Miehet ja jäätanssi 19.40 Alina idässä 20.10 Sohvaperunat 21.00 Perhe on paras (12) 23.00 James Corden Show 23.40–02.35 Game of Thrones (16) x 3 MTV3 07.00–07.30 Formula 1 Ennakkotunnelmat 08.00 Palomies Sami 08.15 Littlest Pet Shop 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Kung Fu Panda (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 09.55–10.00 Chaplin 10.30 Salatut elämät (7) x 5 13.00 Unelmarempat 14.00 Kaappaus keittiössä 15.00 Pilanpäiten 15.15 Pelisilmä 16.00 MM-kiekko 2012: Yhdeksän sekuntia 17.00 X Factor Suomi 18.30 Formula 1 Paalupaikka 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Kingi 21.00 Onnela 21.30 Jarkko Tamminen Stars Show XXL 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Wallander: Kuriiri (16) 00.35 Kingi 02.05 Viikingit (16) 03.10 Bosch (16) 05.10–05.35 Bob’s Burgers NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Stella 07.00 Sonic Boom (7) x 2 07.25 Rusty Rivets 07.50 Kung Fu Panda (7) 08.10 Tashi (7) x 2 08.35 LEGO Star Wars (7) 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 MasterChef Suomi x 2 12.00 Remppa vai muutto 13.00 Heikoin lenkki 14.00 Leijonan luola 15.00 The Voice of Finland 16.30 Ohjelma x 2 19.30 Poliisit 10 vuotta 20.00 Haluatko miljonääriksi. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Meidän tarina 11.01 Salatut elämät x 2 13.30 Peter Nyman 14.00 Teknavi 14.30 Jamie Oliverin keittiössä 15.30 112 uudet jaksot (7) 16.30 Suomen surkein kuski 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat (12) 09.35 Emmerdale (12) 10.05 Meidän tarina 11.01–12.00 Salatut elämät x 2 13.30 X Factor Suomi 15.00 Enbuske, Veitola & Salminen 16.00 Kaappaus keittiössä 16.55 Onnela 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Design 3000 ja Kasper Strömman 19.00 Spotlight: Kovaa peliä Lapissa 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.40 TEEMA 20.00 Egenland 20.30 Valitut sanat: Asbæk & Pulkkinen 21.00 Historia: Amerikka värikuvissa 21.50 Kino Suomi: Rosa was here 22.40 Kino Suomi: Punainen huone (12) 23.41 Uusi Kino: Kylänmies Uudu 00.08–00.40 Toivola YLE TV1 05.55 Panorama: Rolls-Roycen menestyksen hinta 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Sydämen kutsumus (12) 13.10 Myöhästynyt hääyö 14.25 70 pientä sydäntä 14.55 Pisara 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Exodus: Matka jatkuu 20.00 Akuutti: Kipeä lapsettomuus 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Doctor Foster (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Ulkolinja: Kuka on Kim Jong-un. Lande 02.00 Suomen surkein kuski 02.55 Bull (12) 03.50–04.40 Scorpion (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Toons x 2 07.00 Sonic Boom (7) x 2 07.25 Ritariprinsessa Nella 07.50 Kung Fu Panda (7) 08.10 Tashi (7) x 2 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Tulossa: Kupla 14.50 Pikakurssi kodinostoon 15.20 Resident Advisors x 2 16.25 Remppa vai muutto 17.25 Leijonan luola USA 18.25 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 19.30 Poliisit 10 vuotta 20.00 Leijonan luola 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Mad Cook Show 22.00 Temptation Island Suomi 4 23.00 Supertähdet 00.30 Poliisit 01.00 Poliisit – kotihälytys (12) 02.00–02.30 Amerikan rajavartijat TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Eurooppa tänään 10.00 Piha kuntoon 10.30 Vem vet mest. 00.00 Mad Cook Show 01.00 Poliisit (7) 01.30 Poliisit – kotihälytys (12) 02.30–03.00 Amerikan rajavartijat TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Ainoa oikea tie 10.30 Vem vet mest. 21.30 Mitä mietit, Ronja Salmi. 19.30 Napakymppi 20.30 Selviytyjät Suomi 21.55 Keno ja Synttärit 22.00 Elokuva: 2 yötä aamuun 23.50 Poliisit (7) x 4 01.50–02.50 Stand Up! TEEMA&FEM 08.15–12.00 FEM 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-perjantai 09.00 Junajengi 09.15 Koiruli ja Kaija 09.16 Kysy Laralta (7) 09.29 Hevostila Mistral (7) 09.51 Keltapaita 09.53 Viidakkojytä 09.58 Zorro (7) 10.19 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) 10.22 Historiaa kolmessa minuutissa 10.30 Kaikkea kaupan 11.00 Rita (12) 11.40 Sana on minun 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Fantomas (7) x 2 14.05 RSO esittää: Sanoja suurempaa 14.15 Metropolitan: Falstaff 16.25 RSO Musiikkitalossa 17.25–23.20 FEM 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Unelmakoti 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Kuvakirjeitä maailmalta: Brasilia 20.00 Skavlan 21.00 Vangit (16) 22.00–23.20 Dok: Amazona YLE TV1 05.55 Seniorit somessa 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Pisara 11.05 Kissojen salainen elämä 12.05 Kandit 12.35 Sydämen kutsumus (12) 13.16 Maija löytää sävelen 14.55 Pisara 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv 16.00 Arto Nyberg 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Exodus: Matka jatkuu 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Uhrit 1918 (12) 22.25 Uutiset Uutis-Suomi 22.35 Uutiset 22.40 Oddasat 22.55 Kotikatsomo: Kaikella rakkaudella (12) 00.30 Exodus: Matka jatkuu 01.30–02.00 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Touhukkaat 07.15 Niksi-Nella 07.20 Ystäväni Ronja 07.31 Tinga Tinga -tarinat 07.45 Astroset 07.57 Nallepaini 08.00 Pingu 08.08 Galaxi 08.09 Neljä ja puoli kaverusta (7) 08.34 Unna Junná 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Soramonttuprinsessat 11.26 Soramonttuprinsessat 12.00 Yksineläjä Severin 12.30 Koiramies kiertää Färsaarilla 13.00 Ikuisesti nuori 13.30 Mieleni ja minä 14.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 15.00 Rehtori 15.30 Uusi päivä x 3 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Pieni asekauppa 20.00 Uusi päivä 20.30 Rouva varapresidentti 21.00 Jenny+: Kuka sä luulet olevasi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Kaappaus keittiössä 21.00 112 uudet jaksot (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Teknavi 23.05 Kingi 00.35 Kaappaus keittiössä 01.30 NCIS: New Orleans (12) 02.20 Gåsmamman (16) x 2 04.10–05.15 Midnight Sun (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Toons 06.55 Angry Birds Toons 07.00 Sonic Boom (7) 07.15 Sonic Boom (7) 07.25 Ritariprinsessa Nella 07.50 Kung Fu Panda (7) 08.10 Tashi 08.25 Tashi (7) 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Pikakurssi kodinostoon 15.25 Resident Advisors x 2 16.30 Remppa vai muutto 17.30 Leijonan luola USA 18.30 Suomen hauskin tavis 19.30 Poliisit 10 vuotta 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Tulossa: Kupla 22.05 Elokuva: Beck: Sairaalamurhat (12) 00.05 Poliisit (7) 00.35 Poliisit – kotihälytys (12) 01.35–02.05 Amerikan rajavartijat TEEMA&FEM 09.15–12.00 FEM 09.15 Kysymyksiä kulttuurista 10.00 Unelmakoti 11.00 Skavlan 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Fantomas (7) 13.40 Historia: Ihmeellinen Silkkitie 14.30 Jäitä hattuun (12) 15.00 Tiededokumentti: Ihmisen kaupunki 15.55 Vapaaehtoiset 16.05 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.50 Tanskalaisgalleristit 17.25–23.55 FEM 17.25 Vem vet mest. 12.40 Tanskalainen maajussi 13.10 Näin Norjassa 13.30 Tuntematon perillinen: Sota jätti hänet yksin 14.30 Rouva varapresidentti 15.00 Alina idässä 15.30 Sohvaperunat 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Reggie Yates: Sisäpiirissä 20.00 Uusi päivä 20.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 St Trinian’s 2: Tyttökoulu aarrejahdissa (12) 23.40–00.40 Sotaturistina maailmalla MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 01.05 Stadi vs. 11.00 Dok: Theseuskompleksi 11.30 Zorro the chronicles (7) 11.52 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) 11.55 Historiaa kolmessa minuutissa 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Teeman elokuvafestivaali esittää 12.01 Fantomas (7) 13.20 Elämäni kesäkurpitsana (7) 14.25 Rakkaustarina Hollywoodista 15.55 78/52 – Psykon salaisuudet (12) 17.25–19.55 FEM 17.25 Daniel Parisin keittiössä 17.40 Tämä tästä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU: Superapulaiset 18.30 Rita (12) 19.10 Sana on minun 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Yksi kaupunki – yksi tarina 20.00 Teeman elokuvafestivaali esittää 20.01– 02.02 TEEMA 20.01 Hitchcock/Truffaut (12) 21.20–23.15 Birdman (12) 23.20 Dyyni (16) 01.30 Festivaalipuhetta 01.30 Uusi Kino: Baby Box (7) 01.40–02.02 Uusi Kino: Radio Dolores (7) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Sininen planeetta II 09.00 Uutiset 09.05 Flinkkilä & Tastula 09.55 Uutiset 10.00 Itse asiassa kuultuna: Kaisa Korhonen 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Dokumenttiprojekti: Over The Limit 14.00 Kandit 14.30 Pimeä historia: Verinen Viipuri 15.00 Uutiset 15.05 SuomiLOVE 16.05 Uutisvuoto 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.07 Isän eläintarha (7) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Arto Nyberg 19.00 Kettu (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Kaikella rakkaudella (12) 22.40 Nousuvesi (16) 23.25 Exodus: Matkamme Eurooppaan 00.25–01.15 Ykkösaamu YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.53 Hyrräpäät 07.04 Anniina Ballerina 07.30 Kim ja Kai 07.37 Pikku perunat 07.40 Pipsa Possu 07.45 Ninni ja Nestori 07.58 Ryhmä Hau 08.22 Uula ja Kuu 08.35 Oktonautit 08.50 Äänimies-Anssi 08.59 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Kesäleiri (7) 09.21 Törmäyskurssi 09.25 Otso ja sopulit (7) 09.32 Urheiluhullut 09.34 Lassie (7) 10.00 Sohvaperunat 10.50 Uusi päivä x 2 11.50 Uusi päivä 12.20 Hiihdon Suomen Cup: naisten yhteislähtö 10 km 13.20 Hiihdon Suomen Cup: miesten yhteislähtö 20 km 14.50 Ampumahiihdon MC: Miesten yhteislähtö 15.40 Urheiluviikonloppu 15.50 Mestarien liigan makasiini 16.15 Kohti Fifan MM-kisoja 2018 16.40 Urheiluviikonloppu 16.50 Ampumahiihdon MC: Naisten yhteislähtökilpailu 17.45 Taitoluistelun MM: Loppunäytös 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Motorheads 20.00 Torpedot (12) 21.00 Kapina 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Reggie Yates: Sisäpiirissä 23.00– 23.25 Kätevä emäntä (7) 23.40–00.05 Moone Boy (12) MTV3 08.00 Palomies Sami 08.15 Littlest Pet Shop 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Zak Storm (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 09.55 Chaplin 10.00 Taikuuden tuolla puolen 11.00 Tinan tunturikeittiö 12.00 Kaappaus keittiössä 13.00 Kotoisa 14.00 Suomen surkein kuski 15.00 Pitääkö olla huolissaan. 11.00 Strömsö 11.30 Spotlight: Kovaa peliä Lapissa 12.00– 17.20 TEEMA 12.00 Pikku Quinquin (12) 12.55 Fantomas (7) 14.15 Kahlitsematon renessanssi 15.15 Sininen laulu: Suomen taiteiden tarina 16.15 Velvet – muotitalon tarina (7) 17.00 Talvisydän (12) 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Työelämän uudet kuviot 19.00 Sportmagasinet 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–01.15 TEEMA 20.00 La Señora 21.00 Simon Reeve Kreikassa 22.00 Kino: Taxi Teheran (7) 23.20 Samurai Rauni Reposaarelainen (12) 00.40–01.15 Näin syntyi Samurai Rauni Reposaarelainen (7) 24 25 26 27 28 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Ainoa oikea tie 19.00 Från jord till bord 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Dok: Salven vanhat herrat 21.00 Efter Nio 22.00 Laava (12) 22.45 Petra rakastaa itseään 23.15–?23.55 Lain pitkä koura YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Sydämen kutsumus (12) 13.10 Köyhä laulaja 14.25 Kadotettu sukupolviko. 47 22. 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Game of Thrones (16) 23.05–23.35 Looking (16) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Närbild 11.30 Från jord till bord 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Suojasää (12) 13.00 Fantomas (7) 14.05 Pang pang -veljekset 15.25 Marian ilmestys 16.05 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.50 Satama 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. Lande 21.00 Pitääkö olla huolissaan
Ja vain siksi, että ei ole syntynyt ”oikeaan” perheeseen. Toinen puolestaan joutuu maksamaan mökistä täyden hinnan. Perintöja lahjaveroa haukutaan usein. Tämä ei tarkoita, että jokainen aloite olisi hyvä. Varallisuuden kasautumisesta hekumoivaa poliittista oikeistoa pitää näemmä välillä muistuttaa kohtuudesta. Tasa-arvon kannalta voi kysyä myös, onko reilua, että joku saa itselleen kalliin loma-asunnon saaristosta maksamalla siitä lahjaveroa kymmenisen prosenttia myyntiarvosta. 17.50 Etnohetki 18.00 Romano mirits 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.30 Maailmanpolitiikan arkipäivää 21.50 Musiikkihetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.57 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Päivän mietelause 07.28 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 10.45 Musiikkihetki 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Naisia huipulla 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riikan tähtitarha: Vieraana kirkkomuusikko Tommi Niskala 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää: Psalmit ja saksofonisoolot 17.35 Moniääninen Eurooppa 17.55 Ykkösvieras 18.10 Draamanpurkajaiset 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Johann Sebastian Bachin Johannes-passio 21.00 John O’Conor soittaa Beethovenin bagatelleja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen KANSALAISALOITTEET OVAT HYVÄ lisä Suomen poliittiseen järjestelmään. Hilja Haahti Pyhillä poluilla 17.30 Keidas 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 4: Kukkaanpuhkeavien tyttöjen varjossa II, jakso 89 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Sibelius-Akatemian harmonikkaluokan 40-vuotisjuhlakonsertti 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radio Variaatio. Lopullinen ratkaisu 5.2 22.55 Äänitarina. Ruumiin varjossa. MAALISKUUTA 2018 007443-1812 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.57 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Päivän mietelause 07.28 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Mikä maksaa. Ja rahaa valuu vielä ihmisille, jotka sitä eivät ansaitse. 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.57 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Päivän mietelause 07.28 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 11.00 Narrin aamulaulu 11.57 Päivän mieteYle radio 1 22.3.–28.3.2018 lause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 4: Kukkaanpuhkeavien tyttöjen varjossa II, jakso 90 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Esa-Pekka Salosen musiikkia Lontoossa 20.30 Esa-Pekka Salonen johtaa Mahleria 21.40 Venuksen koulu – kulttuurin seksihistoria: Tabut 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.57 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset 07.02 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Päivän mietelause 07.30 Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Aamun kirja 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Puisevia tarinoita. 20.00 Etnoilta: Konsertti-ilta 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Horisontti 22.50 Draamanpurkajaiset 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.57 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Päivän mietelause 07.28 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Uudet levyt 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Venuksen koulu – kulttuurin seksihistoria: Orgasmi 17.30 Radioteatteri esittää: Dickie Dick Dickens, osa 7/16. Pyöräytin muistikorttia pari kertaa, luin abrakadabran, puolitoista hokkuspokkusta, kolme hospotipomiloita – puhalsin muodon saasteorkidean terälehtiin.. Vaikka nykyään on muodikasta ehdottaa milloin minkäkin veron poistamista, rajansa kaikella. 21.00 Itämeren aalloilla 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.00 Iltahartaus 23.10–02.59 Yöklassinen. Veroon liittyy vahvoja ideologisia mielipiteitä. Mitä järkeä on työskennellä koko ikänsä, jos jälkeläisilleen ei voi jättää kunnon perintöä valtion ryöstäessä suuren siivun välistä. Eduskuntaan nousee asioita, jotka ovat kansalaisten huulilla. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.02 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Tarinatarha: Minna Canthin Köyhää kansaa, osa 7 08.30 Musiikkihetki 08.45 Romano mirits 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Joensuun kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Joensuun kirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia Pyhän apostoli Andreaksen kirkosta Rovaniemeltä 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Horisontti 12.50 Draamanpurkajaiset 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatterin valiouusinta: Rouvan humanoidihuolet eli miten pelastin maailman rasittamatta itseäni sanottavasti. No place to sleep. 10.20 Musiikkia parrasvaloista 10.35 Aristoteleen kantapää: Minna Canth ja Suomen itsenäisyys 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Moniääninen Eurooppa 12.50 Kuuluttajan vieras 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Dickie Dick Dickens, osa 7/16. 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Radio 1 vastaa 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot: Raahen kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Itämeren risteilyilta. 48 22. 15.22 Etnohetki 15.30 Matkakuume. Kurkotin, kuvasin. 50 000 allekirjoituksen rajan ylitti perintöja lahjaveron poistamista ajava aloite. 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Kuusi kuvaa 18.00 Radio Variaatio. 04.00–07.00 Yöklassinen. Ruumiin varjossa. Kaikella on kohtuutensa Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Mun luonto TIMO SPARF Talven kukka Kulosaaren sillan alta. Hilja Haahti Pyhillä poluilla 15.50 Äänitarina. Renén ja Riitan seurassa. Notkea kuin pajunvitsa. Nokea, rapaa, roskaa, natrium-, kalsiumja magnesiumkloridia, jauhautunutta kiveä, sementtiä ja muovia, bitumia, silikaatteja, rikkiä, rautahiukkasia, fluoria, dieselmujua, typpiyhdisteitä... 18.15 Viikon luontoääni: mustarastas 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radioteatterin valiouusinta: Rouvan humanoidihuolet eli miten pelastin maailman rasittamatta itseäni sanottavasti. Lapset eivät päätä, mihin perheeseen he syntyvät. Millaisia muistoja sinulta on varhaisilta risteilymatkoilta. Satojentuhansien autojen ja kaukokulkeuman lahja merelle, maailmalle ja ripaus raskasmetalleja jään kristallisiin rakoihin. 18.48 Etnohetki 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua: Elämä on sarja myöntäviä tai kieltäviä vastauksia 23.10–06.00 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.57 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Päivän mietelause 07.28 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Euroopan valot 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Valkoista valoa: Talouspaasto 17.50 Valomusiikkia 18.10 Äänitarina. 11.00 Valkoista valoa: Tulevaisuuden toivot 11.40 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Havaintoja ihmisestä: Vuorovaikutuksen koodit 12.45 Musiikkikamari 12.50 Kuuluttajan vieras 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Matkakuume