Hinta 3 € 22. Alennuksia ei anneta jälkikäteen. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . Tradekan jäsenen edut saat ravintoloissa näyttämällä Tradekan jäsenen PINS-korttia tilauksen yhteydessä ja hotelleissa sisäänkirjautuessa. Herkuttele ja etuile vaikka joka päivä! Cumulus Resort -kylpylähotellit tarjoavat majoittuville Tradekan jäsenille tervetuliaisena kuohuviinipullon. KESÄKUUTA 2017 N0 25–26 Ikivihreä tangolegenda ELÄMÄ . Etuhuoneita on myynnissä rajoitettu määrä. 26 Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi Jälkiruoat € Katso kaikki Tradekan jäsenen kesän extraedut www.tradeka.fi Katso myös muut Tradekan jäsenen kesän extraedut www.tradeka.fi Ravintoloiden extraetu enintään kahdelle normaalihintaisen à la carte –annoksen ostajalle / jäsenkortti / ruokailukerta. R Restelin ruokaravintolat tarjoavat koko kesän ajan normaalihintaisen à la carte -pääruoan ostajalle ilmaiset jälkiruoat. Kesäetu on voimassa seuraavissa kylpylähotelleissa: Aulanko, Eden, Ikaalisten Kylpylä, Imatran Valtionhotelli, Laajavuori ja Siuntio. . Lisäksi muista vuosietuihin kuuluvista ravintolaostoista jäsenet saavat vuosiedun mukaisen 20 % -alennuksen. Eturavintolasi Kesän extraetuja Tradekan jäsenille 1.6. Cumulus Resort -kylpylähotellien extraetu koskee uusia varauksia ja vapaa-ajan matkustusta. Varaukset tuotetunnuksella OSKTARJOUS osoitteessa booking.restel.fi Extraetuja ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Edun voi käyttää kampanja-aikana niin usein kuin haluaa. Lisäksi saat majoituksesta vuosietusi mukaisen 30 % -alennuksen päivän huonehinnasta. – 31.8.2017
On juhannus! PAHIS Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. www.paperiliitto.fi 45 Aate Miten nuoret saadaan kiinnostumaan puoluepolitiikasta?. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. 2 22. KESÄKUUTA 2017 Lehdessä 6 Maarit Feldt-Ranta pyrkii SDP:n presidenttiehdokkaaksi 8 Uutiskertaus: Hallituskriisin vaiheet puhuttivat eduskunnassa 10 Brexit tuottaa vain häviäjiä 15 Naiset muuttavat maailmaa 20 Presidentti Macronin vallankumous 21 Hän on Teräsvaari 22 Nuoret ampaisevat vastuuseen 26 Timanttihäät tangon kanssa 30 Arvostelussa kesäviinit 31 Kasvot peilissä: Miia Nahkuri 32 Kolumni: Elina Hirvonen 33–43 Kesäteatteri-paketti 44 Demokraatti 100 vuotta sitten 21 Liike 33 Kulttuuri 25 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Päivi Reima 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Eino Grönin kanssa Pullo kossua ja vesille
Nykyään käymme etenkin talviaikaan paljon kahviloissa, teatterissa ja muissa kulttuuritilaisuuksissa. Ja valta... Ja oma autettavani on todella ihana ihminen. Ensimmäisillä tapaamisilla kahvittelimme Kaarinan luona ja kävimme välillä todella filosofisiakin keskusteluja. Kaarinan muistisairaus ei ole haitannut ystävyyttämme ja kanssakäymistämme. Onko tukihenkilönä toimiminen raskasta. Tukihenkilöksi sitoutudaan vuodeksi kerrallaan, itse olen toiminut Kaarinan tukihenkilönä yli kaksi vuotta. ” Tästä työstä tuntuu saavan paljon enemmän kuin siihen itse antaa.” (kuvassa vas.). Kaarinan tapaamista alkaa aina oikein odottaa. KESÄKUUTA 2017 D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Jussi Halla-aho Timo Soini Kyllä minä teidän juonenne tiesin. Heillä oli kaksiosainen koulutus vapaaehtoistyöhön tuleville. Tapaamme Kaarinan kanssa kaksi kertaa kuukaudessa. Totta, mutta hillotolppaa ei jätetä. ”Simpukasta löytyi helmi” Maailmanparantaja Mikä sai innostumaan vapaaehtoistyöstä. . Kaksi kertaa kuukaudessa on minulle sopiva tapaamistahti. Mitä vapaaehtoistyö sinulle antaa. Mmmm... HelsinTEKSTI HEIKKI SIHTO . Sain itse toivoa, millaista vapaaehtoistyötä haluaisin tehdä ja missä osassa Helsinkiä. Teemme kaikkea sellaista mitä ystävät keskenään tekevät. Siinä oli oppipojalle mallia miten mestari torppaa junttamiesten valtausyritykset. HelsinkiMission vapeehtoinen tukihenkikö . Tämä on hieno ja mielekäs harrastus, missä saa tehdä hyvää ja mikä samalla on myös itselle todella antoisaa. Ulkoilutamme esimerkiksi Kaarinan koiraa. Maksoi mitä maksoi. Olin itse aikoinaan pitkään vakavasti sairaana ja se sai huomaamaan, kuinka tärkeää ihmisten seura voi sairaalle olla. 3 22. PÄIVI REIMA kiMissio järjestää vapaaehtoisilleen koulutusta ja työnohjausta. Tuo on Timo sinulta vain vallanhimoa ja äänestäjien sumutusta. Ei sisältö muutu käärepaperia vaihtamalla. Sen ymmärtää vasta Audin takapenkin pehmeässä syleilyssä. . Kun aloin miettiä vapaaehtoistyötä, tuntui HelsinkiMission toiminta heti minulle sopivalta. Kiitos teidän lähtönne pääsimme valtavirtaa syleilevistä luopioista eroon ja saimme sympatiapisteitä. HelsinkiMission kautta löysin Kaarinan, jonka tukihenkilönä toimin. Avustaa Kaarinaa, 92-vuotta, jolla on todettu muistisairaus . Nyt voimme radikalisoitua rauhassa sekä kepittää EU:ta ja maahanmuuttajia. Ei ole. Aika hieno diili. Tässä oppii koko ajan paljon uutta. . Tästä työstä tuntuu saavan paljon enemmän kuin siihen itse antaa. Hieman aristelin ensimmäistä tapaamista, mutta tässä tapauksessa simpukasta löytyi todellinen helmi. Mutta Jussi, viisi ministerinsalkkua tällä naurettavalla kansanedustajamäärällä. Mitä tukihenkilönä teet. KUVA ELLA KAVERMA . Suosittelen vapaaehtoistyötä kaikille vähänkin auttamisesta kiinnostuneille. HelsinkiMIssio on 130-vuotias sosiaalialanjärjestö, joka tekee muun muassa seniorityötä, nuorten kriisityötä sekä työskentelee lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa
Kirjoittaja on SDP:n viestintäsuunnittelija. Tilaa olisi. Tämän päivän tietojen valossa johtopäätös on selkeä. Kirjoittaja on SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Politiikka, yhteisten asioiden hoitaminen, ei pitäisi olla korttipeliä valtapaikoilla. Arvojen ei pitäisi olla vaihdannan pelimerkkejä. Hallitus päätti jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Hallitus yrittää nyt jatkaa olemassaoloaan muina miehinä. Moni ajatteli, että vihdoinkin. Talous kyllä kasvaa ja kansainvälinen, erityisesti Suomen päämarkkina-alueilla pu. Suosituimmilla suomalaisilla vloggaajilla on satoja tuhansia seuraajia sosiaalisen median kanavissa. Siksi uudenlaisille, perinteisen poliittisen puhetavan ja vuorovaikutuksen rajat rikkoville poliitikoille olisi nyt kysyntää – ja tilaa poliittisella pelikentällä. 4 22. KESÄKUUTA 2017 VIIKON SANA » Samuli Paronen: Nimi on aita, jonka sisällä on nimetön. Epäoikeudenmukaiset leikkaukset jatkuvat ja uudet veronalennukset, kuten apteekkarivähennykset ja miljoonaperintöjen verotuksen keventämiset tuovat kymmenien tuhansien uudet edut heille, joilla ennestään jo eniten on. Olisiko tässä reseptissä jotain ammennettavaa. Niiden tilalle on tuotu tunteita, aitoutta ja inhimillisyyttä. Ehkä kannattaisi kokeilla. Pääministeri Sipilä peruutti lennosta hallituksen eronpyynnön. Se jatkaa kuitenkin parlamentaarisesti ja moraalisesti ohentuneena Opposition ääni ANTTI LINDTMAN haltava myötätuuli tukee vuonna 2015 tapahtunutta käännettä, mutta sen kasvun hedelmiä eivät kaikki pääse nyt maistamaan. Suvaitsemattomuudelle ja vihapuheelle laitetaan rajat. Molempien hallituspuolueiden puheenjohtajat Sipilä ja Orpo sanoivat pohtivansa Perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen hallitusyhteistyön tulevaisuutta juuri arvojen näkökulmasta. Arvot punnitaan teoissa VAIKEINA AIKOINA ARVOJEN merkitys korostuu. ilman kansalaisten enemmistön tukea. On ilmeistä, että hallituksen takana on enää vajaa 40 prosenttia kansasta. Se on paljon, paljon enemmän kuin yhdelläkään suomalaisella poliitikolla. Me haluamme Suomen, jossa päätöksenteko on läpinäkyvää ja jossa hallitus vastaa toiminnastaan eduskunnalle ja Suomen kansalle. Politiikka palautetaan perusasioihin. Vloggaajat käsittelevät hyvinkin poliittisia aiheita, mutta ovat hylänneet perinteisen hallintojargonin ja paperinmakuisen puhetyylin. Muutamassa päivässä arvopuheet vaihtuivat valtapolitiikkaan. Ville Ranta UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo IIDA VALLIN Kylmää tai kuumaa, ei kädenlämpöistä MEITÄ KIINNOSTAVAT SÄRÖT, ristiriidat ja epäolennaisuudet. Moraalisen laskuopin tulos on vielä huonompi. Henkilöityneestä poliittisesta kulttuurista voi olla monta mieltä, mutta totuus on – pidimme siitä tai emme – että inhimillinen on kiinnostavaa. Se ei ole paljoa. Perinteisen poliittisen puhetavan rikkoville poliitikoille olisi nyt kysyntää. Ne kuuluvat olennaisena osana myös politiikkaan, vaikka emme niitä mielellämme paljasta. Lauantaina 10.6.2017 Suomessa heräsi paljon toivoa. Me haluamme Suomen, jossa päättäjät omalla esimerkillään osoittavat, ettei vihalle, sorrolle tai rasismille ole tilaa. He eivät juuri näy perinteisessä mediajulkisuudessa, mutta monilla heistä on käsissään oma, valtava media, jota uskolliset seuraajat kuluttavat päivittäin. Me haluamme maan, jossa kansainvälinen yhteistyö nähdään arvona ja mahdollisuutena. Me haluamme hallituksen, jossa edustettuina olevien puolueiden asemat perustuvat kansan vaaleissa ilmaisemaan tukeen. Me haluamme maan, jossa nämä arvot eivät ole kaupan. Tässä korttipelissä osalla pelaajista taisi olla merkatut kortit. Somen vuorovaikutuksesta ja sen mahdollisuuksista on metelöity vaikka kuinka ja kauan, mutta silti vain todella harva poliitikko altistaa itsensä oikeasti sille. Suomalaiset ansaitsevat parempaa. Ihmisyys ja inhimillisyys
Aalto teki heti puheenjohtajanuransa aluksi kädenojennuksen city-vihreille ilmoittaen, että maakuntia pitäisi olla korkeintaan 12 hallituksen kaavaileman 18 sijaan. Vihreät korostavat nyt voimakkaasti olevansa yleispuolue ja arvopuolue. Tilanne olisi helppo kuvitella mustavalkoiseen kaitafilmiin vuosikymmeniä taaksepäin. Se on entistäkin kesympi puudeli Sipilän ja Orpon pyöritellä. Jatkuva läsnäolo vaatii veronsa. Vihreät valitsi puheenjohtajakseen jyväskyläläisen kuntavaalien ääniharavan, kansanedustaja Touko Aallon. Sinisen tulevaisuuden tulevaisuus näyttää nyt varsin laihalta. Nyt maakunnissa kysytään, mitkä maakunnat hän kuoppaisi. Grön halaa lähtiessään. Touko Aallon arveltiin edustavan maakunnan vihreyttä, kun taas kovin puheenjohtajakilpailija Emma Kari oli leimallisesti city-vihreä. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 EINO GRÖNIN HAASTATTELU SIVULLA 26 Vanhanajan karismaa Eino Grön ajaa sähköautolla Hakaniemen torille. Ehkä pääministeriasema voisikin tehdä heille hyvää, puheista lähtisi ylimääräinen ilma pois kuten kävi perussuomalaisillekin. Puolueen kannatus on ennätyskorkealla 15 prosentissa. Näyttää siltä, että Sinisen tulevaisuuden likipitäen ainoaksi saavutukseksi olisi jäämässä kioskeissa myytävän kaljan alkoholiprosentin nosto 5,5 prosenttiin. Paljon seteleitä ei ole jos selkärankaakaan ja puolueen organisoiminen ja mahdolliset oikeustaistelut perussuomalaisten perinnöstä vievät kaiken energian. Ensin kannatuksesta lähti miltei puolet. Tosin keskusta kapinakansanedustajineen vaatii yhä omantunnonvapautta kaikille hallituspuolueille. Kimppu on jo nuukahtamassa, joten Grön yrittää herättää sitä henkiin vesilasissa. Niinistö oli ensimmäisiä puheenjohtajia, jotka osasivat hyödyntää sosiaalista mediaa politiikanteossa. Grön valitsee lempileivoksensa Aleksanterin. Moni on ihmetellyt, miten Soinin 20 hengen porukka pystyi säilyttämään hallituksessa kaikki 5 ministerinpaikkaa. Hän katsoo välillä suoraan silmiin. Tosin Aallon puheissa on ollut se hyvä piirre, että puheenjohtajavaalin lähestyessä ja pukujen tummetessa myös politiikka selkeästi asiallistui. Perussuomalaisista irtaantunut Sininen tulevaisuus, jatkaa Sipilän hallituksessa eräänlaisena hallituksen tukisäätiönä tai apupuolueena. Grönissä on yhtä aikaa jotain hyvin suomalaista ja globaalia. Arvoista puhuttaessa olisi hyvä puhua myös siitä, miten arvoja toteutetaan. Perusuomalaisten ja vihreiden puoluekokouksessa hahmottui puolueiden välille ainakin yksi ero lisää: perussuomalaiset eivät osaa äänestää ja vihreät laskea. Palaamme Hakaniemen kauppahallin kahvioon jatkamaan haastattelua. Hän ei vieroksu annettua juhannusseppelettä vaan heittäytyy tunnelmaan. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Puolue palaa sinisellä liekillä. Samaan aikaan poliittisissa puheissa vilisee rutosti populistisia piirteitä. Presidentti Martti Ahtisaari on sanonut tulevansa hyvälle ja rauhalliselle mielelle Grönin tavatessaan. Nopeat reaktiot nousivat usein julkisuuteen, kun muut vasta hioivat tiedotteitaan. Tämän jälkeen tuli Jyväskylän Paviljongin puoluekokous, jossa Jussi Halla-aho nousi puolueen puheenjohtajaksi. Kohtaaminen TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Arvoista puhuttaessa olisi hyvä puhua myös keinoista ja resursseista, eli siitä miten arvoja toteutetaan. JK Ville Niinistön kuusivuotinen ura vihreiden puheenjohtajana päättyi. Siirrymme ensin kuvauksiin Pornaistenniemen luontopolulle. Grön ostaa hallin edessä olevalta kaupustelijalta viimeisen kielokimpun vaimolleen. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Hän myös keskusteli. Grön vastailee kysymyksiin alkuun aavis tuksen varovasti auton takapenkillä. Tässä asiassa Niinistöstä kannattaa kuitenkin muissakin puolueissa ottaa mallia.. Kesä tuoksuu koivujen välistä. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Kauppahallin remontin äänet eivät tunnu häiritsevän haastatteluun keskittyvää laulajaa. Tällainen diili saattoi kuulua hallituksen jatkoon. 5 22. Grön heittää sillalla takin olalleen ja nojaa kaiteeseen. Miksi keskusta ja kokoomus taipuivat. Kun perussuomalaisten puoluekokouksessa sekoiltiin äänestyskäytännön kanssa, vihreät hakivat taksilla unohtuneita ääniä Tampereelta Helsinkiin ja ääntenlaskenta eteni muutoinkin perin hitaasti. Voin todeta saman. Vihreät mainitsevat nykyisin joka toisessa lauseessa, miten heistä tulee pääministeripuolue. Hän tunnustautuu kukkien ystäväksi. KUVA JUKKA-PEKKA FLANDER Vastuu voisi tehdä vihreillekin hyvää P erussuomalaisten tulo hallitukseen tiesi puolueelle kylmää kyytiä. Pelkkä julistaminen ei riitä. KESÄKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Käynnistyi erikoinen näytelmä, jonka häviäjänä oli suomalainen demokratia. Ympäristöasiaa saikin hakea puoluekokouksessa kuin neulaa heinäsuovasta. Hänessä on nöyryyttä ja vanhanajan karismaa. Laulajalle luonnossa liikkuminen on ominaista
Tällä hetkellä istuvan presidentin Sauli Niinistön gallup-etumatka on hurja, mutta Feldt-Rannalle, mikäli SDP hänet presidenttiehdokkaaksi valitsisi, se on vain lukema. Hän puhuu muun muassa erinomaisesti tanskaa.. – Olen tosissani. #sininentulevaisuus Maarit Feldt-Ranta tavoittelee SDP:n presidenttiehdokkuutta K ansanedustaja Maarit Feldt-Ranta on oman ratkaisunsa tehnyt. Twilight Time. Feldt-Ranta muistuttaa maailman muuttuneen paljon kuudessa vuodessa. – Kun katsomme ihmisiä tarkemmin, näemme, että me olemme kaikki erilaisia persoonia ja kukin on elänyt omanlaisensa elämän, joka varmasti on muovannut meistä sen ihmisen, joka olemme tänään. – Elämä on täynnä yllätyksiä, myös tässä presidentinvaalikampanjassa on yllätyksen mahdollisuus. Hän piti suunnitelmistaan tiedotustilaisuuden keskiviikkona Helsingissä. Blue Future on vähän alakuloinen. Feldt-Ranta on sairastellut paljon viime vuosina. Syksyllä julkaistaan NATO-kirja Maarit Feldt-Ranta on toiminut reilut 10 vuotta eri tehtävissä, joissa on myös vahva kansainvälinen ulottuvuus. SDP järjestää presidenttiehdokkaastaan jäsenäänestyksen elokuussa. Itse olen tässä Mauno Koivis” Aion puhua arjen asioista. Maata ei voi johtaa tuntematta suomalaisten arkea ja elämää.” ton kannalla: Jos emme muuta tiedä, niin olettakaamme että kaikki käy hyvin, Feldt-Ranta vastaa. – Kun katson nyt tehtävään pyrkiviä henkilöitä – sekä omassa puolueessani että muissa puolueissa – huomaan, että ehdokkaita yhdistää muutama asia; halu ja jo pidempään osoitettu kyky edustaa Suomea ja suomalaisia yhteiskunnallisissa tehtävissä, vastuuntunto sekä ymmärrys siitä, että pienen maan etu on harjoittaa vakaata ja harkittua ulkopolitiikkaa. Se on tässä: – Lähden täydellä sydämellä tavoittelemaan sosialidemokraattisen puolueen presidenttiehdokkuutta, hän kertoo Demokraatille. Jos vaaleissa eri yhteiskunnallisiin tehtäviin asettuisivat ehdolle vain ne, jotka suurella varmuudella uskovat tulevansa valituksi, näyttäisi demokratiamme kovin toisenlaiselta, hän kertoo. Hän painottaa myös, miten Pohjoismaat ovat maailman edelläkävijöitä. Missä kunnossa nyt olette. Hän lupaa puhua vakaudesta, liittoutumattomuudesta ja hyvistä naapuruussuhteista. Monissa presidentinvaalikampanjassa täyte-ehdokas onkin yllättänyt; Martti Ahtisaari, Lillan Rehn, Tarja Halonen ja Sauli Niinistö, Feldt-Ranta muistuttaa. Muita Feldt-Rannan teemoja ovat Arktinen alue, globaali ekologinen sosiaalinen ja taloudellinen kehitys sekä kestävä kehitys. Maarit Feldt-Rannan mukaan presidenttiehdokkuutta ei pidä mystifioida. – Kilvoittelu tekee hyvää! Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä Feldt-Ranta itse lähtee tavoittelemaan ehdokkuutta ja presidenttiyttä muistuttaen, että Suomi on kokoaan suurempi kansainvälinen toimija ja suomalaisia arvostetaan maailmalla. Aion tehdä yllätyksen. KESÄKUUTA 2017 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » @ervastipekka: Mietin miten uusi puolue englannittaa nimensä. Viime viikonloppuna hän juoksi Joensuussa Jukolassa Venlojen viestissä vaativassa maastossa kohtuullisen matkan hyvällä ajalla. Twilight Zone. 6 22. Joku voisi jopa sanoa, että olen ihan iskussa, hän hymyilee. – Moni asia on toisin kuin mitä edellisen kerran, kun kävimme presidentinvaalit, hän sanoo ja viittaa Yhdysvaltain ja Venäjän tapahtumiin, brexitiin, muuttoliikkeeseen ja keskusteluun EU:n tulevaisuudesta. – Erityinen vahvuuteni on Pohjoismainen politiikka. Itse ajattelen, että olen aikuinen nainen, jolla riittää paitsi vastuuntuntoa, myös sisua ja eteenpäinkatsovaa elämäniloa. Työhön valitaan joka tapauksessa joku aivan tavallinen suomalainen. Hänelle on kertynyt kokemusta muun muassa ministerikokouksista, erilaisista yhteistyöjärjestöistä kuten pohjoismaisesta poliittisesta ja ammatillisesta työväenliikkeen yhteistyöjärjestöstä SAMAKista, Euroopan sosialidemokraattisesta puolueesta PESsistä sekä Pohjoismaiden neuvostosta. – Demokratia elää vaihtoehdoista. Tunnen ne, kielet ja keskeiset poliitikot, pääministerit 10 vuoden ajalta ja uskallan sanoa, että olen tällä hetkellä eduskunnan parhaiten pohjoismaisittain verkottunut poliitikko, Feldt-Ranta sanoo. – Aion myös puhua arjen asioista. – Löysin kaikki rastit ja pysyin ihan hyvin nuorempienkin sunnuntaisuunnistajien vauhdissa. Maata ei voi johtaa tuntematta suomalaisten arkea ja elämää. – Elämä on kamppailua ja yllätyksiä, hienoja hetkiä ja vastoinkäymisiä. Feldt-Ranta odottaa kisaan useita presidenttiehdokkuutta tavoittelevia. Se tarjoaa paitsi merkityksen tunnetta myös paljon mahdollisuuksia. Hän on kahdesti selvinnyt vatsasyövästä
7 22. Hän on viime vuodet ollut SDP:n ulkoja turvallisuuspoliittisen työryhmän varapuheenjohtaja. Hän on myös Pohjola-Nordenin varapuheenjohtaja, SDP:n Eurooppa-työryhmän jäsen sekä eduskunnan suuren valiokunnan varajäsen. Ell a Ka ve rm a. Ohjeissa halla-aholaisia kehotetaan liittymään puolueeseen ja äänestämään Timo Soini ja hänen hengenheimolaisensa ulos puolueen johdosta. Johannes Ijäs Demokraatti – Olen tosissani. Harkimo ihmetteli miten uudella ryhmällä on sama määrä ministereitä vaikka kansanedustajien määrä liki puolittui. Pohjoismaiden neuvostossa hän on vaikuttanut 10 vuotta ja on nyt sen Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja. Twilight Time. #sininentulevaisuus Feldt-Ranta on myös juuri kirjoittanut syksyllä julkaistavaan NATO-kirjaan 20-sivuisen artikkelin pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä yhdessä ystävänsä, Pohjola-Nordenin pitkäaikaisen pääsihteerin Larserik Häggmanin kanssa. Vaaliin osallistumisen edellytyksenä on vähintään 10 puolueosaston tai 250 SDP:n jäsenen kannatus. 2016 klo 10:57 täsmäohjeet siitä kuinka perussuomalaiset kaapataan. – Maailmassa tapahtuu koko ajan paljon ja itse kunkin tiedot ja verkostot edellyttävät niiden jatkuvaa päivittämistä, näin yritän myös itse toimia, Feldt-Ranta sanoo. Blue Future on vähän alakuloinen. Twilight Zone. KESÄKUUTA 2017 HALLITUS HERMOSTUI TRION DIILISTÄ Kansanedustaja Hjallis Harkimo (kok.) väitti Sipilän, Soinin ja Orpon tienneen edeltä hallituskriisistä ja sen ratkaisusta. LI ANDERSSON KYLLÄSTYI TURVA PAIKKAPUHEESEEN Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kritisoi tasavallan presidenttiä Sauli Niinistöä ja vihreiden presidenttiehdokasta Pekka Haavistoa heidän turvapaikkapoliittisista kannanotoistaan. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA @ervastipekka: Mietin miten uusi puolue englannittaa nimensä. Aion tehdä yllätyksen, Maarit Feldt-Ranta sanoo. Ehdokasasettelu SDP:n presidenttiehdokkaaksi päättyy 26.6. PERUSSUOMALAISTEN KAAPPPAUSOHJEET Hommaforum julkaisi 26.9. Niinistön ja Haaviston epämääräiset viestit eivät Anderssonin mukaan edesauta politiikan selkeyttämistä lainkaan
Hallituskriisi heikensi demokratiaa Oppositiopuolueiden kansanedustajan kantoivat alkuviikosta huolta kansalaisten luottamuksesta demokraattiseen päätöksentekoon. vaihtoehto, sitten Sininen tulevaisuus. Heinäluoman mukaan hallituksen menettäessä eduskunnan enemmistön, olisi parlamentarismin mukaan ollut tarpeen käynnistää hallitusneuvottelut. – Jos ja kun pettymys purkaantuu siten, että entistäkin harvempi kokee painetta osallistua yhteiskunnan asioihin, se myös entisestään lisää eriarvoisuutta, hän jatkoi. KESÄKUUTA 2017 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA SIMO ALASTALO tuottaja simo.alastalo@ demokraatti.fi P erussuomalaisten kesäkuun puoluekokouksesta alkanut viikko oli politiikan juhlaa. 8 22. Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto. – Olemme vakavan asian äärellä. Samaan johtopäätökseen Sipilän mukaan päätyi myös valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén sekä eläkkeellä olevan eduskunnan entinen pääsihteeri Seppo Tiitinen lausunnossaan. Hallituskriisin myötä oppositiopuolueeksi siirtyneiden perussuomalaisten 1. Halla-aholaisten puolevaltausta seurasi hallituskriisi, joka ratkesi, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei mennytkään Kultarantaan pyytämään hallituksen eroa vaan kääntyi Naantalin kyltin kohdalta takaisin Helsinkiin. Valehtelevat poliitikot, jotka suhmuroivat keskenään huonosti käsikirjoitettuja juonenkäänteitä, eivät ansaitse äänestäjien luottamusta. He näkivät, että hallituskriisin hoito ei ole omiaan vahvistamaan näitä. Harhautuksesta vakuuttui myös kokoomuskansanedustaja Hjallis Harkimo, joka hermostui, kun Sinisen tulevaisuuden piskuinen eduskuntaryhmä sai pitää pöyristyttävät viisi ministeriään. Kansalaiset seurasivat poliittisen teatterin juonenkäänteitä kaikista välineistä liki kellon ympäri. – Nyt teillä on ”ottopoikahallitus”, johon olette ottaneet mukaan armosta ne ministerit, jotka hyväksyvät teidän politiikkanne. Pääministeri Juha Sipilä totesi vastauspuheenvuorossaan, ettei hän ole tavannut yhtäkään oikeusoppinutta, joka olisi sanonut hallituksen menettelyn olleen valtiosäännön vastaista. Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) nosti puheenvuorossaan esiin, kuinka hallitustoiminnassa tapahtui olennainen muutos, kun hallitus menetti eduskunnan enemmistön heittäessään Jussi Halla-ahon perussuomalaiset ulos hallituksessa. Entiset ps-ministerit olivat ensin Uusi Halpa-arvoista kesäteatteria Uutisviikko KOONNUT SIMO ALASTALO Hjallis Harkimo hermostui, kun Sinisen tulevaisuuden piskuinen eduskuntaryhmä sai pitää viisi ministeriään. Lännen Media väitti kriisiä ennalta käsikirjoitetuksi. Päätettiin jatkaa samalla joukkueella. Heinäluoma kuitenkin epäili pääministerile, että päätökset oli tehnyt ennen lausuntoa. Tämän tapauksen kulku on heikantänyt suomalaista demokratiaa ja heikentänyt kansalaisten luottamusta pääministeriin, SDP:n kansanedustaja Timo Harakka sanoi maanantaina eduskunnassa. Se on demokratian tappio. varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari ryöpytti hallitusta eduskunnassa maanantaina. Hallitus sai tiistain äänestyksessä eduskunnan luottamuksen. Viimeistään siinä vaiheessa, kun hallituspuolueiden poliitikot riitautuivat siitä, oliko kriisi suunniteltu ja kuka heistä valehteli, politiikan juhlaviikosta tuli halpa-arvoista kesäteatteria. Heinäluoma sanoi, että näillä toimilla hallituksen toiminnan läpinäkyvyys kärsi
Kansa sitten päättää seuraavissa vaaleissa oletteko sen arvoisia. Poliisin mukaan näkyvä operaatio kertoo siitä, että uhkaan on suhtauduttu vakavasti. KESÄKUUTA 2017 Hallituskriisistä yhdeksän kantelua Hallituskriisin hoidosta oli maanantaiaamupäivään mennessä tehty yhdeksän kantelua oikeuskanslerille. sääntöjen mukaan, niin aina tulee mukaan pelinpolitiikka ja nykyisin siinnä on SOS mukana. KRP arvioi kuitenkin, että sunnuntain kaltaista operaatiota ei ole tarpeen jatkaa. Jyväskyläläinen Aalto voitti etukäteen järjestetyn jäsenäänestyksen selvästi ennen toiseksi tullutta helsinkiläistä kansanedustajaa Emma Karia. Maija Rahkola Haukipudas Hjallis, vaikka kuinka purjehtisi ns. Eduskunnan oikeusasiamiehelle on tehty 14 kantelua, kansliasta kerrottiin. Yhdistykselle on laadittu ohjelma ja säännöt, jotka on toimitettu Patenttija rekisterihallitukseen. Liittykää siis Kepuun, tai Kokomukseen, niin demokratia tulee siltä osin täytettyä. Lisää uutisia: Demokraatti.fi Demokraatti.fi:n kävijämäärissä ennätysluvut Perussuomalaisten jakaantuminen kiinnosti suomalaisia. Vihreiden puheenjohtajaksi Touko Aalto Vihreät valitsi Tampereen puoluekokouksessa puheenjohtajakseen 33-vuotiaan ensimmäisen kauden kansanedustajan Touko Aallon. Reijo Huusko Toimistotyöntekijä at Kotona No ehkä nyt muutkin alatte ymmärtää, että äänestämisellä ei ole mitään virkaa. On epäilty sitä, onko Orpo toiminut virkavalansa vastaisesti, kun hän ilmoitti ennalta, ettei voi olla hallituksessa Jussi Halla-ahon (ps.) kanssa. 9 22. Uusi vaihtoehto on nyt Sininen tulevaisuus Perussuomalaisista eronnut Uusi vaihtoehto -ryhmä perustaa uuden yhdistyksen, josta tulee myös puolue. Aatteesta viis´ kun vaan saa säilyttää oman asemansa ja tulonsa. Puolue valitsee itselleen puheenjohtajan, kun se kokoontuu. Myös yksittäisistä ministereistä, kuten ulkoministeri Timo Soinista (uv.), on kanneltu. Hannu Tervola Asiantuntija at Kadulla Täytyy todeta, kyllä meitä pidetään tyhminä. Tosin loikkarille myönteinen HS kirjoitti, että koko kansa hyväksyy. Määrät alkoivat nousta jo viime viikonloppuna, kun Demokraatin toimittajat tekivät juttuja Jyväskylässä perussuomalaisten puoluekokouksessa. Pelkästään tiistaina ja keskiviikkona Demokraatin sivuilla kävi yhteensä yli 60 000 ihmistä. Demokraatti Totuus näyttäytyy rujona. Myös valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) toimintaa on pyydetty selvittämään. Kanteluissa pyydetään selvittämään muun muassa sitä, toimittiinko oikein, kun hallitus sai jatkaa. Valitettavasti uutinen perussuomalaisten jakaantumisesta tuli tiistaina vasta lehden lähdettyä painoon. Hjallis ei vain ole peliä oikein vielä omaksunut! Reijo Kamula Muhos Röyhkeintä toimintaa triolta naismuistiin. Myös Uusi vaihtoehto -ryhmän nimi muuttuu Siniseksi tulevaisuudeksi, kertoo eurooppa-, kulttuurija urheiluministeri Sampo Terho (uv.). Yhdistyksen nimi on Sininen tulevaisuus. Poliisi kertoi maanantai-iltana tiedotteessa käynnistäneensä kaikki toimenpiteet uhan selvittämiseksi. Koska asian selvittäminen on kesken, ei KRP kerro tapauksen yksityiskohdista toistaiseksi tarkemmin. Puoluesihteerinä jatkaa Lasse Miettinen. Tauno Virtanen Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT SIMO ALASTALO KOKOOMUKSEN KANSANEDUSTAJA HJALLIS HARKIMO HERMOSTUI BLOGISSAAN JA VÄITTI SOININ, ORPON JA SIPILÄN TIENNEEN, ETTÄ HALLITUSKRIISI OLI SILMÄNLUMETTA.. Äänestäjiä kohtaan tämä on loukkaavaa. Tästä syystä osa lehden jutuista oli osin vanhentuneita. Varapuheenjohtajiksi puoluekokous valitsi Maria Ohisalon, Hanna Halmeenpään ja Veli Liikasen. Terhon mukaan uuden puolueen kannattajakorttien kerääminen on jo aloitettu. Timo-Johannes Mäntynen Kyllä tämä on politiikan saralla tuttua. On epäilty, onko ministeri Soini ollut rehellinen, kun hän ensin ilmoitti blogissaan, ettei eroa perussuomalaisista ja sitten erosi. Se on vain sirkushuveja. Helsingissä epäilty terroriteon valmistelua Keskusrikospoliisi (KRP) epäilee, että Helsingissä olisi valmisteltu terroristista tekoa, jonka kohteena olisi Temppeliaukion kirkko. Varapuheenjohtajat ovat vihreissä tasaveroisia. Terho toimii uuden yhdistyksen puheenjohtajana. Ei kannattaisi Sipilän ja Soinin puhua arvoista ja arvomaailmasta, kun toimintatapa ja päätökset ovat ristiriidassa arvojen -ja arvomaailman kanssa. Tämä näkyi myös verkkolehti Demokraatti.fi:n kävijämäärissä. Maanantaina kirkon eteen laitettiin useita betoniesteitä. Temppeliaukion kirkon alueella oli sunnuntaina näkyvä operaatio, jossa poliisin mukaan etsittiin rikoksesta epäiltyä henkilöä. Ohisalo ja Halmeenpää olivat varapuheenjohtajistossa jo edellisellä kaudella
Nämä. Selvää on myös se, että brexitistä tulee briteille historiallisen kallis lasku. EBA lähtee varmasti ja vie mennessään paitsi omat virkamiehensä, myös moninkertaisen määrän rahoitussektorin keskeisiä yrityksiä ja huippuammattilaisia. Ensin sovitaan eron ehdoista ja vasta sen jälkeen ratkaistaan, miten yhteistyötä sen jälkeen tehdään. Lontoon epävarmuudesta kertovat myös pääministeri Theresa Mayn poukkoileva politiikka ja lausunnot. KESÄKUUTA 2017 Brexit tuottaa vain häviäjiä Euroopan unionin on uudistuttava tai se häviää E uroopan neuvoston pressikeskuksessa Brysselin Justus Lipsius -rakennuksessa kuulee mielenkiintoisia käytäväkeskusteluja. EU ei tule antamaan Britannialle sellaista erosopimusta joka kotona näyttäisi jonkinlaiselta voitolta. Tilannetta kuvaa hyvin se, että kun Britannia ilmoituksensa mukaan eroaa unionista vuonna 2019, olipa sillä erosopimusta tai ei, samalla sen osalta raukeavat kaikki maan osana Euroopan Unionia tekemät kansainväliset sopimuksen kolmansien maiden kanssa. Väite briteille edullisemmista kansainvälisistä sopimuksista saattoi upota vuosikausia poskettomalla EU-kritiikillä rahaa tehneiden brittitabloidien aivo pesemään osaan kansasta, mutta monet asiantuntijat ovat ihmetelleet, miten britit, jotka ovat itse olleet keskeisessä roolissa neuvottelijoina suurimmassa osassa EU:n sopimuksia kolmansien maiden kanssa, onnistuisivat nyt tekemään parempia sopimuksia yksinään, ilman EU:n kokoisen talousalueen selkänojaa. Hänen mukaansa Euroopan pitäisi ymmärtää, että tiivistyvää unionia sellaisena kuin Euroopan integraation isänä muistettu Jean Monnet sen määritteli, ei enää ole. Vaikka Britanniasta halutaan mantereen puolella varoittava esimerkki, ei ole kenenkään edun mukaista polttaa siltoja. 10 22. Ottajia tälle joukolle riittää. Viime vuonna rahoitustoimiala vastasi 7,2 prosentista brittien bruttoarvonlisästä ja työllisti yli miljoona ihmistä eli noin 3,1 prosenttia maan työvoimasta. – Kun yksi EU:n isoimmista ja tärkeimmistä jäsenmaista äänesti eroavansa unionista, se tarkoitti samalla että Monnetin ajatus jatkuvasti tiivistyvästä Euroopan integraatiosta näyttää kuolleelta, Van Overtveldt sanoi The Telegraph -lehdelle toukokuun lopulla Lontoossa. Hän tietää aivan hyvin, ettei hyviä vaihtoehtoja ole. Jokainen näistä väitteistä paljastui perusteiltaan harhaanjohtavaksi. Neuvottelujen lähtötilannetta ei lainkaan paranna Mayn uhittelu, jonka mukaan brittien on parempi erota EU:sta ilman sopimusta kuin huonon sopimuksen kanssa. Sekä Lontoo että Bryssel ovat nokitelleet siitä, kuinka avioeron tulisi tapahtua. Sen sijaan hän vaati uudis tamaan EU:ta niin, että jäsenmaiden ja niiden kansalaisten on helpompi sitoutua siihen. Tähän mennessä EU:n puolelta on väläytelty Britannialle jopa sadan miljardin euron erolaskua sen sitoumuksista unionille. Sekä Frankfurtissa että Pariisissa on yllättäen meneillään pankkitornien rakennusbuumi. Unionimaiden tiukan kannan taustalla on pelko siitä, että jos millään tavalla näyttäisi siltä, että brittejä palkitaan lähdöstä, se nostaisi muissa jäsenmaissa nationalististen ja EU-vastaisten poliittisten ryhmien kannatusta. Elämä jatkuu Brexitin jälkeenkin Elämä kuitenkin jatkuu myös brittien lähdön jälkeen. Sadat kansainväliset yritykset ovat lykänneet investointejaan Britanniaan tai suoraan ilmoittaneet siirtävänsä suunnitelmansa EU:n sisämarkkinoiden puolelle. Jos May jatkaa vaalien jälkeen pääministerinä, hänen tehtävänsä on saada tappiot näyttämään Brysselin syyltä. Ohjeet EU:n ranskalaiselle pääneuvottelijalle Michel Barnierille olivat yksiselitteiset ja sitovat. Vaikka Lontoo heittäisi laskun roskiin, joka tapauksessa ero iskee Britanniaan talouteen rajusti ja se on alkanut jo nyt näkyä. Belgian valtiovarainministeri Johan Van Overtveldt on vaatinut samaa. Vaikka Lontoo haluaisi viedä eroneuvotteluja ja uuden yhteistyön ehdoista käytäviä neuvotteluja yhtä aikaa eteenpäin, unionimaat eivät tähän suostu. Omat ongelmansa tuo pääministerinä kokemattoman Theresa Mayn epävarmuus. Nopealla aikataululla järjestettyjen parlamenttivaalien piti vahvistaa Mayn mandaattia brexit-neuvotteluissa, mutta vaalien alla konservatiivien kannatus on vajonnut jo niin alas, että näyttää käyvän päinvastoin. Briteille on vaikea ymmärtää, että heidän ammuttua kansanäänestyksessä omaan nilkkaansa, City menettää väkisinkin kilpailukykynsä ja sen osana finanssimarkkinoille jää lähinnä kotimaa ja loistava historia. Briteistä varoittava esimerkki Brittien lähdön jälkeen jäljelle jäävät 27 EU-maata naulasivat kantansa neuvotteluihin viime kuussa selviksi. Voidakseen toimia EU-alueella, yksinomaan Lontoon Cityn finanssitalojen kansainvälisistä toiminnoista merkittävä siivu on siirtymässä muihin EU-maihin. Näin siinäkin tapauksessa, ettei brexit-erosopimusta saataisi aikaan eikä Lontoo suostuisi maksamaan shillinkiäkään EU-sitoumuksistaan. Toukokuun lopussa Brysselin talousfoorumissa puhunut unkarilaistaustainen amerikkalainen suursijoittaja George Soros kehotti unionimaita välttämään Britannian rankaisemista. Näinä päivinä monissa niistä pohditaan, ovatko alkamassa olevat brexit-neuvottelut todellisia neuvotteluja vai onko kysymys vain teatterista brittien ja jäljelle jäävien EU-maiden kotiyleisöjä varten. – Unionin on uudistuttava tai se katoaa, hän varoitti. Britit johdettiin harhaan Kuuluvimmat brexit-kampanjan väitteet ennen viime vuoden kansanäänestystä olivat, että Britannia voisi yksinään, ilman EU:ta, tehdä itselleen edullisempia kansainvälisiä sopimuksia, suitsia maahanmuuttoa ja palauttaa kansallisen lainsäädäntösuvereniteetin irtoamalla Brysselin direktiivien sanelupolitiikasta. Aika paljon brittihallituksen epätoivon tasosta kertoo se, että eropäätöksen jälkeen on elätelty toivoa siitä, että unionin pankkivirasto EBA voisi jäädä Lontooseen vaikka maa eroaakin unionista. Britannia äänesti erosta valmistautumattomana Vajaa vuosi brexit-kansanäänestyksen jälkeen on tullut päivänselväksi, ettei David Cameronin hallituksella ollut minkäänlaista suunnitelmaa siltä varalta, että unionista eroamista kannattava puoli voittaisi kansanäänestyksen. Vaikka kaikki menettävät, on kuitenkin jo aivan selvää, että brexitiin valmistautumaton Britannia on joutunut altavastaajaksi. Britit ovat perustelleet tätä muun muassa sillä, että Lontoo on jo satoja vuosia ollut yksi kansainvälisen finanssimaailman osaamiskeskuksista
PAHIS. 11 22. KESÄKUUTA 2017 Kukaan ei huomaa, että mä olen täällä
Kenen sanelupolitiikkaa Puhuminen Brysselin direktiivitehtaan sanelupolitiikasta pääsee myös mielenkiintoiseen valoon, kun huomataan, että brittilainsäädännöstä vain noin 13 prosenttia perustuu suoriin EU-direktiiveihin tai vastaaviin kotimaista lainsäädäntöä sitoviin EU-sopimuksiin. KESÄKUUTA 2017 koskevat niin kansainvälistä kauppaa, kuljetuksia, tuoteja teollisuusstandardeja, rahoitusalaa, maataloustuotteita, tulleja kuin vaikkapa ydinteknologiatutkimukseen liittyvän tiedon vaihtoa. Voidakseen häiriöttä jatkaa kansainvälistä kauppaa ja yhteistyötä noin 168 EU:n ulkopuolisen maan kanssa, brittien pitäisi ennen eroaan kahdenvälisesti neuvotella uusiksi vähintään 759 kansainvälistä sopimusta, joihin se on sitoutunut 46-vuotisen EU-jäsenyytensä aika na. Britannian kauppaministeri Liam Foxin mukaan Lontoon ensisijainen tavoite onkin huolehtia kaupankäynnin saumattomasta jatkuvuudesta kolmansien maiden kanssa soveltamalla ainakin alkuun EU-jäsenyyden aikana sovittuja sopimuksia suurin piirtein sellaisinaan kahdenvälisten sopimusten pohjina. 12 22. Euroopan unionin ulkopuolisista maista Britanniaan muutti viime vuonna 264 000 ihmistä ja lähti 88 000 joten EU:n ulkopuolisen nettomaahanmuuton määrä oli 175 000 ihmistä. Väitteet siitä, että brittejä oltaisiin unionissa viety kuin pässiä narussa, ovat kummallisia, kun huomataan, että vuosien 1999–2016 aika na britit ovat kannattaneet EU:n ministerineuvoston säädösesityksiä 2 466 kertaa ja vastustaneet 56 kertaa ja jättäneet äänestämättä 70 kertaa. Työperäinen maahanmuutto varsinkin Itä-Euroopasta ja Baltiasta on vähentynyt selvästi kansanäänestyksen jälkeen. Maahanmuuttajista suurin osa on EU:n ulkopuolelta On totta, että eroamalla EU:sta Britannia eroaa myös eurooppalaisesta vapaan liikkuvuuden periaatteesta, mutta eron kannattajat jättivät tarkoituksella kertomatta, että suurin osa Britanniassa asuvista tai sinne muuttavista ulkomaalaisista on kotoisin aivan muualta kuin EUmaista. Kuvitus Timo Sparf. Jo nyt suurin EU:n ulkopuolisten maahanmuuttajien ryhmä Britanniassa ovat aasialaiset, ja luku tuskin pienenee, kun Lontoo yrittää sopia kaupan uusista ehdoista kasvavien talousjättiläisten, Intian tai Kiinan kanssa. Britannia on siis kannattanut 95 prosenttia annetuista esityksistä. Tämä oli noin 50 000 ihmistä vähemmän kuin edellisvuonna. Unionin merkitys on suurempi, kun mukaan lasketaan sellainen jäsenmaita sitova EU-säädöstö, josta ei tarvitse säätää jäsenmaissa erillisiä lakeja. Tämä on 57 prosenttia tulijoista. Britanniaan muutti viime vuonna yhteensä 250 000 unionimaiden kansalaista, ja samaan aikaan sieltä muutti pois 117 000 EU-kansalaista, jolloin nettomaahanmuutoksi unionin alueelta jäi noin 133 000 ihmistä. Käytännössä tehtävä on mahdoton. Mika Horelli Demokraatti, Bryssel Lähteet: The Telegraph, The Brussels News, Le Monde, Politico, Financial Times, New York Times, Politico ” EU ei tule antamaan Britannialle sellaista erosopimusta joka kotona näyttäisi jonkinlaiselta voitolta. Lontoon on vaikea samanaikaisesti osoittaa aasialaiselle ovea ja odottaa aikaisempaa parempia sopimuksia. ” Kun yksi EU:n isoimmista ja tärkeimmistä jäsenmaista äänesti eroavansa unionista, se tarkoitti samalla että Monnetin ajatus jatkuvasti tiivistyvästä Euroopan integraatiosta näyttää kuolleelta. Totuuden hetki tulee sitä mukaa, kun Lontoo joutuu yksinään neuvottelemaan sopimukset uusiksi
KESÄKUUTA 2017 Jussi tulee. Oletko valmis?. 13 22
– Meistä tämä vauva on ihme, jonka suojelusenkeli meille antoi, Kaija Storbom täydentää. STT. Vauvan laskettu syntymäaika on loppusyksystä. Palveluiden lähelle tunkua Keskustoissa kerrostaloissa viihtyy Asukasbarometrin mukaan ikäjakaumaltaan yhä laajempi joukko. – Jos uskoo kovasti, se palkitaan, he sanovat Annan haastattelussa. Antti Lindtman ja Kaija Stormbom avioituivat Pyhän Laurin kirkossa Vantaalla 26. Turvalla on tutkitusti* Suomen tyytyväisimmät ja uskollisimmat asiakkaat, joiden mukaan Turvasta saa myös eniten vastinetta rahalle. Hän myös kommentoi iloista uutista julkisena Facebook-päivityksenä. Lapsen odotuksesta he päättivät kertoa nyt, jotta voivat rauhoittaa lopun odotusajan. Kaiken keskellä meillä on palanut toivon kynttilä, yhteinen salainen haave, Antti Lindtman kirjoittaa FB-sivullaan. Kerrostalolähiö ei houkuta Nykyistä harvempi haluaisi asua kerrostalolähiöissä. – Se haave on ollut mielessä joka päivä, viimeisenä illalla ja aamulla ensimmäisenä, yli kymmenen vuoden ajan. Pientaloalueilla yhdistyvät toiveet omasta pihasta hyviin kulkuyhteyksiin ja lähipalveluihin. Nyt on hyvä hetki liittyä joukkoon! Poikkea toimistollamme, soita, asioi verkossa tai jätä yhteydenottopyyntö osoitteessa turva.fi/turvaan. Kaijan sisällä kasvaa pieni ihme. Pientalojen tuominen kaupunkiin vaatisi kuitenkin nykyisten asuinalueiden täydennysrakentamista, johon Asukasbarometrin mukaan suhtautuu myönteisesti vain noin kolmannes vastaajista. – Kovin onnellisia ollaan ja joskus on sanottu, kun tuleva isä odottaa ensimmäistä lasta, että pää on pilvissä, minä olen varmaan siinä tilassa, että pää on pilvien yläpuolella, Lindtman sanoo Demokraatille eduskunnassa. Paljon on mahtunut jokaiseen päivään. Asukasbarometri -seurantatutkimus tehtiin nyt neljännen kerran ja se toteutettiin yli 10 000 asukkaan taajamissa. Lähiöissä tyytymättömyyttä herättää usein ympäristö ja palvelutaso, mutta kiitosta ne saavat etenkin luonnonympäristöstään ja liikuntamahdollisuuksistaan. marraskuuta 2011. – Kovin onnellisia ja kiitollisia ollaan, hän hymyilee. Toivon liekki ehti kynttilässä jo välillä lepattaakin. Kaupunkiasumisen keskeisiksi viihtyvyystekijöiksi suomalaiset listaavat hyvät liikenneyhteydet, kahvilaja ravintolapalvelut sekä harrastusja kulttuurimahdollisuudet. Suomalaisten unelmakodissa oma piha lähellä keskustaa Suomalaiset suosivat kaupunkiasumista, selviää uudesta Asukasbarometristä. Piha on pop Pientalovaltainen alue on silti edelleen halutuin asuinaluetyyppi. 01019 5110 Turvan vakuutukset ovat pitkän päälle edullisia ja palvelu korkeatasoista. Lindtmanin mukaan sanat eivät riitä kuvamaan, kuinka kiitollisia ja onnellisia he ovat. Nyt hartain toiveemme on käymässä toteen. Meille on tulossa syksyllä vauva. Kyselytutkimukseen vastasi yli kolmetuhatta 15–84-vuotiasta suomalaista. 14 22. Suomalaiset toivovat lisää rivija paritaloja lähelle kaupunkien keskustoja. Demokraatti Antti Lindtman ja Kaija Stormbom valtiopäivien avajaisten iltatilaisuudessa helmikuussa 2016. * EPSI Rating Vakuutus 2016 -tutkimus Lehtikuva / Heikki Saukkomaa Antti Lindtman ja Kaija Stormbom odottavat perheenlisäystä SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo vaimonsa Kaija Stormbomin raskaudesta Anna-lehdessä. – Kaksitoista vuotta olemme Kaijan kanssa kulkeneet elämän tyvenet ja tyrskyt käsi kädessä. KESÄKUUTA 2017 Tervetuloa Suomen tyytyväisimpien asiakkaiden joukkoon Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. Nuorten ja nuorten aikuisten lisäksi keskusta-asumista kaipaavat palveluiden lähelle pyrkivät vanhukset. Eniten muutosta asumistottumuksissa on tapahtunut 30–40-vuotiailla ja lapsiperheillä, joista yhä useampi niin ikään haikailee keskustan kerrostaloihin
15 22. KESÄKUUTA 2017 Naiset muuttavat maailmaa Naiset pyörittävät arkea monessa maassa, mutta esimerkiksi parlamenttien jäsenistä naisia on vain neljännes. Tekstit: IPS
Teollisuusmaissa niin tapahtui tuplasti kehitysmaihin verrattuna. Peittävän pukeutumisen yleistyminen ei kuitenkaan estä naisten yritystoimintaa. – Naiset toimivat esimerkiksi teurastajina, mikä ei liene tavallista monissa maissa. Puolisonsa tukemana hän kuitenkin taittoi tunnin matkan Tiloniaan, ja opiskeli aurinkopaneelien asentajaksi. Huivi ei estä Somalimaan naisia yrittämästä IPS / James Jeffrey Eristynyt asema on vahvistanut islamin roolia Somalimaassa. Jopa naisten on vaikea hyväksyä naisehdokkaita, hän sanoo.. Maailma sai ensimmäisen naispuolisen pääministerin vuonna 1960, kun Sirimavo Bandaranaike valittiin Sri Lankan johtoon. Sukupuolten yhdenvertaisuus vahvistettiin YK:n peruskirjassa 1945, vaikka kaikkia valtioita johti silloin mies. Edesmenneen isän tai puolison jalanjälkiä seurasivat Sri Lankan Bandaranaike, Intian Indira Gandhi, Argentiinan Isabel Perón ja eräät muut Aasian ja Latinalaisen Amerikan naisjohtajat. Tämä vaikuttaa naisten asemaan maaseudulla, mutta Hargeisassa harva myöntää olevansa sorIPS / Stella Paul Intialainen Magan Kawar (seisaallaan) opettaa Tilonian paljasjalkaopistossa eri puolilta maailmaa tulleille naisille aurinkoenergian hyödyntämistä. Teetuvista ei enää kuulu musiikkia, naiset verhoutuvat yhä useammin mustaan abaya-kaapuun perinteisten värikkäiden asujen sijaan ja yhä useampi nainen peittää myös kasvonsa. Demokratia oli useimmiten naisten etenemisen ehto mutta ei riittävä. Sata naista on sittemmin ollut valtion tai hallituksen johdossa. Kurssille otetaan 35 vuotta täyttäneitä naisia köyhiltä ja sähköttömiltä alueilta. Menestys vaati naisilta erityistaitoja, laajaa oppineisuutta ja ammattiuraa. Tasa-arvo on sittemmin korostunut puheissa, mutta käytännössä se on edennyt verkkaan. Tämän jutun kirjoittaja on tutkinut kirjassaan Women of Politics 73 naispresidentin ja -pääministerin toimintaa 53 maassa vuosina 1960– 2010. Jotkut hargeisalaiset ovat panneet merkille uskonnon otteen tiukkenemisen. Se on osa uskontoani ja identiteettiäni ja siten oma valintani, Zainab selittää Politiikasta tasa-arvo on kaukana. – Kysyin itseltäni, miksi pukeudun peittävästi ja päätin, että syynä on Allahin tahto. – Kun he näkivät, miten opetan muita naisia, minut toivotettiin tervetulleeksi takaisin perheeseen. Tarvittiin myös aktiivisen naisasialiikkeen tukea. Olennaista on se, mitä on pään sisällä eikä ulkopuolella, kertoo etunimellä Zainab esittäytyvä 29-vuotias nainen, joka työskentelee hammaslääkärinä pääkaupungissa Hargeisassa. Kahden lapsen kotiäiti Magan Kawar Intian Rajasthanista päätti yhdeksän vuotta sitten hankkia itselleen ammatin. Kulttuurivaikuttajana tunnettu Islannin Figdis Finnbogadottir ja ” Naisilla koko maailmassa vain noin kymmenesosa puolueiden johtopaikoista. Hän kampanjoi 30 paikan naiskiintiön saamiseksi vuoden 2017 vaaleissa. Johtopäätös on, että heillä ei ollut helppoa. – Muualla työhönotossa ei erotella sukupuolia, mutta poliittinen kulttuuri suosii miehiä. Vuoden 2017 alussa maailman maiden parlamenttien jäsenistä oli naisia 23 prosenttia, ministereistä 18 ja valtioiden johtajista viisi prosenttia. 16 22. Kolme tietä huipulle Naisilla on ollut kolme tietä johtopaikoille. Appivanhemmat sanoivat, että se tuo häpeän perheeseen ja sulkivat hänet suvusta. Lähtö kylästä ja työskentely miesten rinnalla koettiin häpeäksi, nyt 52-vuotias Kawar kertoo. Intialaiset ”solar mamat” opiskelevat omassa ryhmässään ja eri puolilta maailmaa tulleet omassaan. Somalimaassa moni nainen pyörittää pienyritystä ja elättää usein lukuisaa lapsijoukkoa. I ntia kouluttaa naisista paljasjalkainsinöörejä Hammaslääkärinä Somalimaan pääkaupungissa Hargeisassa työskentelevä Zainab kokee huivin käytön omaksi valinnakseen. Kasvatustieteilijä ja ympäristönsuojelija Bunker Roy perusti Tilonian paljasjalkaopiston 40 vuotta sitten, jotta kouluttamattomat naiset voisivat hankkia itselleen ammatin. Kawarin kouluopinnot jäivät aikoinaan kolmeen vuoteen, mutta nyt hän on arvostettu uusiutuvan energian asiantuntija ja kouluttaa uusia ”paljasjalkainsinöörejä” Tiloniassa. Paine elää hartaan muslimin tavoin on kasvanut, tulipa se sitten perheestä tai yhteiskunnasta. – Uskonnon vaikutus ihmisten arkeen on lisääntynyt dramaattisesti 15– 18 viime vuoden aikana. Oppiaineita riittää ompelusta hitsaukseen ja puusepäntöihin, mutta suosituin on puolivuotinen aurinkoenergiakurssi. KESÄKUUTA 2017 ” Muualla työhönotossa ei erotella sukupuolia, mutta poliittinen kulttuuri suosii miehiä. Naisia nousi harvakseltaan valtaan muualla paitsi Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Parlamentin ylähuoneessa ei ole lainkaan naisia, ja 82-jäsenisen alahuoneen ainoa naiskansanedustaja on Baar Saed Farah. Kursseille tulee kovia kokeneita naisia Syyriasta, Kongon demokraattisesta tasavallasta ja muilta konfliktialueilta. rettu, Horizon-instituuttia johtava juristi Rakiya Omar arvioi. – Olemme tajunneet, että naisten elämä on kaikkialla haastavaa, mutta yhdessä voimme muuttaa asioita, pohtii Kawar, joka on saanut lapsensa yliopistoon ja appivanhempansa vierailemaan Tiloniassa. – Naisilla ei ole ollut tapana poistua kotoa yksin
Naisjohtajan asema on tukala: hän on miesten ympäröimä, mutta hänen odotetaan parantavan naisten asemaa. IPS / Sujoy Dhar Vaikka orjuus on kielletty kauan sitten, arviolta 21 miljoonaa ihmistä joutuu vuosittain orjuuden kaltaiseen työhön tai äärimmäisen riiston uhriksi. Tilannetta on koetettu ratkaista eri tavoin. Noin kolmannes naisjohtajista edisti naisia suosivaa politiikkaa muun muassa virkanimityksissä sekä lisääntymisterveyttä koskevissa asioissa ja perusti naisten asemaa parantavia instituutioita. Human Rights First -järjestö arvioi ihmiskauppiaiden ansaitsevan 135 miljardia euroa vuodessa. Heihin kuuluvat Chilen Michelle Bachelet, Pakistanin Benazir Bhutto, Uuden-Seelannin Helen Clark, Suomen Tarja Halonen ja Liberian Ellen Johnson Sirleaf. 17 22. – Me olemme tällaisena aikana samanlainen rasite kuin karja: syömme, mutta emme tuota mitään, huokaa Bai, jonka kaksi poikaa lähti vaimoineen tiilitehtaalle 255 kilometrin päässä sijaitsevaan Agraan. Euroopan turvallisuusja yhteistyöjärjestö on laskenut, että keskimääräinen tuotto maailmassa on 20 000 euroa kutakin ihmiskaupan uhria kohti. Ihmiskaupan uhrit joutuvat yleisimmin pakkotyöhön tai seksiorjuuteen, mutta heitä pakotetaan myös muun muassa kerjäläisiksi, valeavioliittoihin, petoksiin, pornotuotantoon ja myymään elimiään. Se toteuttaa vesihuoltohanketta EU:n tuella. Tuottoisinta on seksikauppa, josta he tienaavat liki 90 miljardia. Noin puolet naisjohtajista valitsi jonkinlaisen keskitien sukupuolten välistä. Intian runsasväkisimmässä osavaltiossa Uttar Pradeshissa sijaitseva Bundelkhand kattaa 110 kylää. Siksi arvioimme, että tilannetta voidaan helpottaa vain naisten johdolla, kertoo Satish Chandra paikallisesta Parmarth-järjestöstä. Kolme toimintatapaa Harvat naisjohtajat tyytyivät miesten linjaamaan politiikkaan tai jopa heikensivät naisten asemaa. Naisista koostuva verkosto on ottanut kylien vesihuollon vastuulleen. Lampien ja jokien kuivuttua useimmat kyläläiset saavat vetensä valtion tekemästä käsin pumpattavasta kaivosta. Heillä on nytkin koko maailmassa vain noin kymmenesosa puolueiden johtopaikoista. Mamnan kylän Veden ystäviin kuuluva Kunti Devi kertoo, että kylän naiset perustivat vesineuvoston, joka kartoitti kaikki kylän vesilähteet kastelukanavista kaivoihin ja lampiin. KESÄKUUTA 2017 Haitin väliaikaisena presidenttinä 1990–1991 toiminut tuomari Ertha Pascal-Trouillot nousivat johtoon politiikan ulkopuolelta muilla ansioillaan. Veden ystävät syntyi, kun Chandra koulutti naiset hoitamaan vesihuoltoa pumppujen korjaamista myöten. Intian perustuslaki kieltää kastija muun syrjinnän, mutta esimerkiksi vettä saa monin paikoin tiukan nokkimisjärjestyksen mukaan. Useimmat naiset etenivät puoluepolitiikan kautta ja miesten jonkinasteisella tuella. – Täällä naiset ovat perinteisesti käyttäneet 3–5 tuntia päivässä vedenhakuun, joka katsotaan heidän velvollisuudekseen. Torild Skard IPS, New York ” Naisten elämä on kaikkialla haastavaa, mutta yhdessä voimme muuttaa asioita.” Ihmiskaupan ja prostituution vastainen mielenosoitus Intian Kolkatassa vuonna 2011. Vammastaan huolimatta Bai on kuitenkin suureksi hyödyksi kylälleen, sillä hän kuuluu Veden ystäviin. Näin tekivät esimerkiksi Filippiinien Corazon Aquino, Argentiinan Cristina Fernández Kirchner, Irlannin Mary McAleese ja Saksan Angela Merkel. Rakennusja kaivosala sekä teollisuus tuottavat 30 miljardia euroa, maaja metsätalous sekä kalastus 8 miljardia. – Selviämme tavallisista vioista omin avuin, mutta kaivon syventämiseen tarvitaan valtio avuksi, Kamlesh Kumari Dharaupurista sanoo. Vesihuolto on saatu kuntoon kolmasosassa Buldelkhandin kylistä, mutta yhä tiheämmin iskevät kuivuudet vaikeuttavat tilannetta. Ihmisten orjuuttaminen on tuottoisaa. Lopuksi tehtiin suunnitelma vesilähteiden kunnostamisesta, suojelusta ja käytöstä. Puolueiden keskeinen rooli demokratiassa on myös usein estänyt naisten etenemisen. Sen jälkeen laskettiin kylän jokaisen perheen vedentarve ja etäisyys vesilähteisiin. Arvostelua kuuluu, teki niin tai näin. Heihin kuuluvat Turkin Tansu Ciller, Israelin Golda Meir ja Britannian Margaret Thatcher. Pumppu menee helposti epäkuntoon, joten naiset opettelivat korjaamaan sen. Ankara kuivuus on ajanut kaikki kynnelle kykenevät etsimään työtä muulta. Enemmistö teki jotain naisten aseman parantamiseksi, mitä ei olisi välttämättä tapahtunut miesjohtajan aikana, ja jotkut saivat feministiliikkeen tuella paljonkin aikaan. Bundelkhandin alueella naisverkosto lupaa vettä kaikille. Intialaisessa Mamnan kylässä ovat jäljellä vain lapset, vanhukset ja invalidit, kuten Prema Bai, 58, joka liikkuu pyörätuolillaan lähes autiolla kylänraitilla. Seksi on ihmiskaupan tuottoisin ala Naiset toivat veden intialaiskyliin IPS / Stella Paul Naisverkosto Veden ystäviin kuuluva Kamlesh Kumari Intian Dharaupurin kylästä esittelee työkaluja, joiden avulla hän pystyy korjaamaan kaikki käsikäyttöisen vesipumpun tavalliset viat. Vaikka useimmat naisjohtajat eivät tunnustautuneet feministeiksi, he vahvistivat osaltaan naisten asemaa ottamalla huippuviran vastaan ja osoittamalla, että nainen suoriutuu siitä. Jäljitetyistä ihmiskaupan uhreista 79 prosenttia on naisia ja lapsia. Seksityöhön pakotettu nainen tuottaa riistäjälleen 90 000 euroa vuodessa, mikä takaa pääomalle 100–1 000 prosentin tuoton.
Alle 15-vuotiaan raskaus päättyy myös keskimääräistä useammin keskenmenoon tai ennenaikaiseen synnytykseen. Azaquiella on 15 hehtaarin maatila 30 kilometrin päässä Norsunluurannikon pääkaupungista Abidjanista. Neljä vuotta sitten, vain 14 vuoden iässä Farzana Aktar Ruma oli vähällä joutua naimisiin vastoin tahtoaan. Afrikassa koko maatalouselinkeinon selkärangan muodostavia naisia syrjitään esimerkiksi maanomistajuuskysymyksissä ja tukien saajina. Järjestö neuvoo ihmisiä lakiasioissa. Hänen vanhempansa olivat löytäneet mielestään Farzanalle sopivan, varakkaan ja hyvässä perheessä kasvaneen kosijan eivätkä halunneet menettää mahdollisuuttaan vanhimman tyttärensä naittamiseen. Selina Aktar on yksi seitsemästä yhteisöllisen lakipalvelun CLS:n neuvojasta. Aktar järjesti tapaamisen Farzanan vanhempien kanssa ja pyysi heitä luopumaan naimakaupasta ja antamaan tyttären käydä koulunsa loppuun. KESÄKUUTA 2017 Ruth Chikweya on zimbabwelainen pienviljelijä. IPS /Tonderai Kwidini IPS / Naimul Haq. Vanhapiika on ruma sana Indonesiassa Latinalaisessa Amerikassa tyttö kantaa teiniraskauden seuraukset – Hyvä seksi edellyttää, että kumpikin osapuoli haluaa sitä, selittää psykologi Cecilia Saia. 18 22. Vaikka lapsiavioliittojen määrä on puolittunut 30 vuodessa, niitä solmitaan Indonesiassa yhä Kambodzan jälkeen eniten Kaakkois-Aasiassa. Indonesiassa muun muassa Forum Anak Nasional puolustaa lasten oikeuksia ja opettaa lapsia sanomaan ei varhaisille avioliitoille. Argentiina, jossa joka päivä 300 teiniäitiä synnyttää lapsen, on tyypillinen esimerkki. Kampanja tulee tarpeeseen. Albert Kanga Azaquie piti ennen itseään pienviljelijänä. Naiset muodostavat enemmistön Afrikan maatyöläisistä, mutta ansaitsevat maataloustuloista vain murto-osan. Terveydenhuollolle ei-toivottujen raskauksien ennaltaehkäisy tulee paljon edullisemmaksi kuin niiden seurausten hoitaminen. Kaikista Argentiinan äideistä teinejä on 15 prosenttia. Listyowatin mukana köyhät perheet näkevät lapsiavioliiton helpottavan taloudellista taakkaa, kun tyttö muuttaa aviomiehensä luo. – Muutaman tunnin keskustelun jälkeen saimme Farzanan vanhemmat vakuutettua siitä, että koulutettu tyttö on parempi kuin tyttö, jonka ajatellaan olevan perheelleen taakka. Siksi perheet yrittävät hankkiutua heistä eroon niin pian kuin mahdollista. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta ajavan COAST-järjestön oikeusneuvoja Abul Kaiserin mukaan Bangladeshin kirous ovat uskomukset, jotka saavat vanhemmat pitämään tyttäriään rasitteena. Cecilia Saia on videon ”Puhutaan seksistä (Hablemos de sexo)” tekijä. Teini-ikäisen raskautta edeltää usein koulun keskeyttäminen, minkä vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Latinalaisessa Amerikassa joka viidennestä tytöstä tulee äiti ennen 19 ikävuottaan. Lapsena solmittu avioliitto lisää muun muassa äitiysja lapsikuolleisuutta, ja avioliitto päättää yleensä tytön koulunkäynnin. – Moni uskoo edelleen, että kun tyttö saa ensimmäiset kuukautisensa, hän on riittävän kypsä vaimoksi ja äidiksi, huomauttaa naisten oikeuksia ajavaa Kalyanamitra-järjestöä johtava Listyowati, jolla on monien indonesialaisten tavoin vain yksi nimi. Pahimmillaan teiniraskaudet johtavat äitiyskuolemiin ja epämääräisissä oloissa tehtäviin laittomiin abortteihin. Ryhmän johtaja (vasemmalla) kertoo ryhmälle nuorten oikeuksista. – Sanaan vanhapiika liittyy niin paljon kielteistä, että sekä tytöt että heidän vanhempansa loukkaantuvat sen käytöstä. Yusuf on vaikutusvaltainen mies kotikylässään Char Nurul Amissa, eikä hänelle yleensä sanota vastaan. Naiset omistavat vain prosentin Afrikan maa-alasta ja ansaitsevat vain prosentin verran maataloustulosta. – Tyttöjen pitäminen koulujärjestelmässä olisi tehokasta teiniraskauksien ennaltaehkäisyä, Camacho-Hübner esittää. Farzana ei halunnut naimisiin, mutta ei tiennyt, mitä tehdä. Afrikan maatalous toimii naisenergialla Koulutettu tyttö on perheelle tuottoisa Tyttöryhmä Shonglapin järjestämässä tilaisuudessa. He muodostavat kuitenkin enemmistön maataloustyöläisistä. – Häntä suositellut ystäväni sanoi, että sulhasehdokkaalla on oma yritys ja valmis koti Barisalin vilkkaassa kaupungissa, lähellä kotiamme. Yusuf lupasi tyttärensä tämän mielipidettä kysymättä morsiameksi tuntemattomalle ja käski aloittaa häävalmistelut. Joka vuosi yli 340 000 indonesialaistyttöä menee naimisiin ennen kuin täyttää 18. Apu löytyi yllättäen naapurista. Se lisää painetta varhaisen avioliiton solmimiseen. Se on suunnattu teini-ikäisille, jotka voivat sen nähtyään ”vapaasti ja tietoisena tehdä päätöksen äidiksi tai isäksi ryhtymisestä”. Perehdyttyään ruokabanaanin hinnanmuodostukseen, Azaquie muutti viljelyaikatauluaan. Farzanan isä, Mohammad Yusuf Ali sanoo uskoneensa, että perheystävän ehdottama naimakauppa olisi siunaukseksi kaikille. Avustusjärjestöissä ei uskota, että Afrikka saavuttaa ruokaturvaa, jos naiset pysyvät maaoikeuksien marginaalissa. – Ei se varsinainen yllätys ollut, mutta järkytyin siitä, miten valmiita vanhemmat ovat hyväksymään avioliittotarjouksen ajattelematta lainkaan tyttärensä ikää, Aktar sanoo. Nyt hän korjaa satoa silloin, kun markkinoilla on muuten hiljaista ja saa banaaneistaan paremman hinnan kuin aiemmin. Hän kerää satoa 12 tonnia hehtaarilta ja kuuluu siihen pieneen afrikkalaisten viljelijöiden joukkoon, joka ei istu maanosan köyhään, nälästä ja epävarmasta ruuantuotannosta kärsivään julkikuvaan
Vastustajat hyödyntävät internetiä naisjournalistien vainoa misessa eli trollauksessa. – Avaintekijä on köyhyys. Van hemmat pakottavat alaikäiset ty töt naimisiin päästäkseen huoleh timasta heistä ja lapsenlapsistaan, selittää naisten oikeuksia ajavan Tamwajärjestön johtaja Eda Sanga. Moniavioi selle miehelle naitettu sisar meneh tyi synnytykseen neljä vuotta sitten. Ja perusvire on aina seksistinen. Laki sallii tyttöjen mennä naimisiin 15vuotiaana vanhempien tai tuo mioistuimen suostumuksella. – Ongelma ei ole se, mitä sanot vaan se, että sanoja olet sinä, Britan nian Cambridgen yliopiston profes sori Mary Beard kertoo. Hän halusi välttää isonsiskonsa kohtalon. KESÄKUUTA 2017 ” Naisia arvioidaan eri mittapuilla kuin miehiä. Nyt 18vuotias Maria on saanut mahdollisuuden jatkaa opintojaan YK:n kasvatusjärjestön Unescon kurssilla, joka tarjoaa ammattikou lutusta Shinyangan teiniäideille. Morsiamen hinnaksi oli sovittu 11 lehmää. – Jotkut vanhemmat ovat kiinnos tuneempia sulhasen maksamasta morsiusrahasta kuin tyttärensä kou lunkäynnistä, vahvistaa Dar es Sa laamin sosiaalityön laitoksen opet taja Leah Omari. huivia esiintyviä naisia ei pitäisi päästää työpaikoille. Tansaniassa joka kuudes tyttö tu lee raskaaksi 15–19vuotiaana. Ja perusvire on aina seksistinen. Bangladeshissa toimiva bloggaaja Shammi Haque on saanut tappo ja raiskausuhkauksia islamistiselta ääri ryhmältä, joka on ottanut vas tuun kuuden muun bloggarin mur hista. – Naimisiinmenon sijasta halusin käydä koulua ja opiskella lääkäriksi, kertoo Maria, joka karkasi kotoa ja pakeni tätinsä luo. Miesvaltaisissa ja vanhoillisissa yhteiskunnissa nainen raportoi massa ”kovista” aiheista, kuten po litiikasta, korruptiosta, konflikteista tai ympäristöstä, herättää vasta reaktioita. – Koulutus on ainoa keino auttaa tyttöjä tekemään järkeviä ratkaisuja ja parantamaan elinolojaan, vakuut taa Unescoa Tansaniassa edustava Zulmira Rodrigues. Shinyangassa asuva Maria oli juuri täyttänyt 16, kun isä päätti nait taa hänet 20 vuotta vanhemmalle miehelle. – Naisten häpäiseminen ja vahin goittaminen on ikivanha käytäntö, mutta nykyteknologian ansiosta sillä voi aiheuttaa paljon entistä laajem paa tuhoa, srilankalainen toimittaja Dilrukshi Handunnetti muistuttaa. Järjestön mukaan ilman pää Tansanian köyhällä Shinyangan alueella vanhemmat saattavat yllyt tää tyttäriään laiminlyömään kou lutyönsä, jotta opintie katkeaisi ja tyttö voitaisiin naittaa. 19 22. Naisia – varsinkin kunnianhimoi sia ja itsenäisiä – arvioidaan eri mit tapuilla kuin miehiä. Ric ca rd o Le nn art N ie ls M ay er. Muslimimaissa naisen työrooli on tiukka 11 lehmää morsiamesta Vain kolme uutistoimittajaa kym menestä on Aasian ja Tyynenmeren alueella naisia, mutta joillekin sekin on liikaa
Kovasti heikentyneen opposition johto jäi taas maltilliselle oikeistolle eli Tasavaltalaisille (LR). Suuret muutokset kansanedustajien määrissä eivät ole sinänsä poikkeuksellisia Ranskassa presidentinvaaleihin liittyen, mutta sosialistien kokema tappio on historiallinen. Itse asiassa hän on toteuttanut Ranskassa vallankumouksen. Kansalliskokouksen vaaleista jää kuitenkin melko ristiriitainen vaikutelma. Sen voi tulkita tarkoittavan sitä, että kansa halusi Emmanuel Macronin presidentiksi mutta ei täysin luota hallitukseen ja LREM:n kansanedustajiin, joiden vaalivoiton odotettiin olevan vielä suurempi. Kirjoittaja on entinen suurlähettiläs, joka asuu Pariisissa. Onko syytä vaihtaa puolueen nimeä. Millainen on Macronin menestys seuraavissa presidentinvaaleissa viiden vuoden päästä. Tämä raaka politiikka toimi hyvin. 20 22. Oikeiston rivien hajottaminen ja suuren enemmistön saavuttaminen kansalliskokouksessa ei riittänyt Macronille, vaan hän halusi samalla sekoittaa Ranskan poliittisen korttipakan. Nyt puolueessa pohditaan, mitä tulisi tehdä uudessa tilanteessa. Emmanuel Macron kosti Emmanuel Vallsin hallituksesta eronneille ”nurisijoille”. Surkein kohtalo koitui PS:n entiselle presidenttiehdokkaalle Benoït Hamonille, joka siis karsiutui nyt heti saatuaan ensin presidentinvaaleissa vain 6,3 prosenttia äänistä. Myös monet muihin kuin Macronin puolueeseen kuuluvat edustajat tukevat hallitusta. AFP Photo / Philippe Huguen Keväällä Ranskan presidentiksi valittu Emmanuel Macron varmisti itselleen parlamentin tuen.. Macron on toiminut nerokkaasti, mutta hänellä on myös ollut onnea. Ehkä eniten sai kärsiä Macronin oma entinen puolue, sosialistit (PS) liittolaisineen. Macron siis tavallaan valikoi myös muiden puolueiden ehdokkaat. PS, sosialistit, elää kituuttaa, vihreät, jotka luetaan Ranskassa vasemmistoon, ja kommunistit ovat lähes kadonneet kuvioista, eivätkä ainakaan kaikki sosialistit halua tukea Alistumattoman Ranskan Jean-Luc Mélanchonia, joka aktiivisesti edesauttoi sosialistien, entisten tovereidensa, alamäkeä. Joskus jopa sellaiset henkilöt, joihin ei täysin luotettu, karsittiin pois. Useimmat sellaiset henkilöt valittiin sitten kansanedustajiksi. Niiden lähes 300 edustajaa supistuivat 29–34 edustajaan. Mutta PS on nyt suurissa taloudellisissa vaikeuksissa ja joutuu ehkä luopumaan keskustassa olevasta puoluetalostaan. Todennäköisesti kaikki ehdokkaina olleet hallituksen ministerit menivät nyt läpi. On syytä myös muistaa, että LREM-puolueeseen kuului jo pitempään myös entisiä oikeistodemokraatteja ja liberaaleja, joita palkittiin hyvillä ministerinpaikoilla. Se näyttää jatkuvan niin poliittisesti kuin taloudellisestikin, koska Ranskan ja maailman talous kehittyy nyt myönteiseen suuntaan. Emmanuel Macron rikkoi myös maltillisen oikeiston rivit nimittämällä pääministeriksi Tasavaltalaisten (LR) jäsenen Edouard Philipin ja kaksi muuta oikeiston edustajaa merkittäviin ministerin tehtäviin. Macron hakkasi komeasti presidentinvaaleissa kaikki vastaehdokkaansa, ja nyt hänen puolueensa LREM (Tasavalta liikkeellä) on saanut myös selvän enemmistön Ranskan Kansalliskokouksen vaaleissa. Maltillisen oikeiston, Tasavaltalaisten, tilanne on lohdullisempi, mutta sillä on edessään kivinen tie puolueen pyrkiessä takaisin valtaan. Häntä on myös arvosteltu siitä, että hallituksen jäseniä ja sen asiantuntijoita on jyrkästi kielletty informoimasta mediaa. On mahdollista, että Macronin LREM-puolue jyrää muut puolueet jatkossa kaikissa vaaleissa, mutta tämä ei ole varmaa. Kuka valitaan puolueen johtoon. Sen sijaan lähes kaikki ne, joilla oli LREM:n vastaehdokas jäivät valitsematta. Tähän presidentti pääsi muutamalla ovelalla kikalla: kaikille muiden puolueiden ehdokkaille ei asetettu LREM:n vastaehdokasta. Koko vasemmiston tilanne Ranskassa on hankala. Erityisesti vasemmisto on nyt aallonpohjassa, mutta siitä voi ponnistaa vain ylöspäin. Tuleeko kansalliskokouksesta lammaslauma, joka äänestää kiltisti hallituksen käskyjen mukaan. Sen pääsihteeri Cambadelis on eronnut ja puolueelle on valittu kollektiivinen johto. Macron on nyt kansainvälinen tähti, mutta häneltä odotetaan pikaisia näyttöjä sekä politiikan että talouden aloilla. Miten Emmanuel Macronin – jota itseään ei koskaan ole aikaisemmin valittu poliittiseen tehtävään – melko kokemattomat kansanedustajat pärjäävät jatkossa. Jos ranskalaiset pettyvät puolueeseen ja presidenttiin, voi edessä olla taas suuria muutoksia. Äänestysaktiivisuus oli ennätyksellisen alhainen, noin 42 prosenttia. Marine Le Pen pääsi kuitenkin ensi kertaa Kansalliskokoukseen. He saivat kaikki LREM:n vastaehdokkaan ja putosivat jo ensi kierroksella Kansalliskokouksen vaaleissa. Sanotaan, että Macron itse valitsi kaikki vaalien ehdokkaat, omat ja paljolti myös muiden puoluei den kandidaatit. Halukkaita tehtävään lienee, mutta valinta on vaikea. Itse asiassa ne ovat niin pieniä, ettei niillä ole ehkä kummallakaan oikeutta ryhmän muodostamiseen, josta saisi eräitä etuja ja oikeuksia. Macronin LREM liittoutui oikeiston kanssa vasemmistoa vastaan ja vasemmiston kanssa oikeistoa vastaan. Marine Le Pen ja Mélanchon haaveilivat oppositiojohtajan asemasta Kansalliskokouksessa, mutta se jäi nyt kummaltakin saavuttamatta. Presidentti Macronia on hiukan kritisoitu siitä, että uudessa kansalliskokouksessa on nyt suuri LREM-Modem-enemmistö, Siellä ole myöskään vahvaa oppositiota, koska Tasavaltalaisilla (LR) on vain satakunta edustajaa. KESÄKUUTA 2017 MIKKO HEIKINHEIMO Uutisanalyysi Presidentti Macronin vallankumos E mmanuel Macron kirjoitti jo ennen presidentinvaalikampanjansa alkua teoksen nimeltä ”Vallankumous” (Révolution). Presidentinvaaleissa Macronin vastaehdokkaina toimineiden äärioikeiston Kansallisrintaman (Front national, FN) ehdokkaan Marine Le Penin ryhmittymä (4–6 edustajaa), kuin myös Alistumattoman Ranskan (France insoumise) ehdokkaan Jean-Luc Mélanchonin kannattajien joukko lisättynä kommunisteilla (12–17 edustajaa) on Kansalliskokouksessa kumpikin kovin pieni. On kuitenkin olemassa vaara, että yksi puolue saa nyt ehdottoman vallan ja se on demokratian kannalta kielteistä, jopa vaarallista. Olennaista oli oman ehdokkaan voitto
– Joskus vanhat 20–30 vuotta mukana olleet saattavat pitää turhan lujaa kiinni paikoista. Sen voitti Tuula Leinonen Vaasasta.. Hän pitää sitä tärkeänä. Aina ei voi onnistua, mutta sitä ei pidä Saarisen mukaan pelätä. Se on karhunpalvelus tälle liikkeelle. Se on nuorille oppimisen paikka, ja samalla saadaan uusia ideoita. Teräsvaari kannustaa nuoria Saarinen iloitsee siitä, että nuoret demarit ovat saaneet luottamuspaikkajaossa vastuun paikkoja, kuten seuraavalla aukeamalla kerrotaan. KESÄKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi A nn aLi is a Bl om be rg Pitkä haastattelu verkossa: Demokraatti.fi/ kaakkois-suomi Teräsvaari ESITTELIMME KEVÄÄN AIKANA 10 LIIKKEEN VOIMAHAHMOA JA LÖYSIMME VOITTAJAN. – Nuoret eivät ole leipääntyneet niin, että toimitaan kuten ennenkin. Hänen mielestään ihmiset pelkäävät joskus ”ihan olemattomiakin epäonnistumisia” ja passivoituvat. 21 22. Teräsvaari palkittiin risteilylahjakortilla. Jälkikäteen huomaa, millaisen palkan on saanut – iloa onnistumisista ja mielihyvää auttamisesta. Teräsvaarius sopii hyvin, sillä hän on vaari omille lapsenlapsilleen ja sadoille lapsille Nuorten kotkien toiminnassa. Teräsvaari – hän se on! L ukijoiden Demokraatin Teräsvaariksi äänestämä kouvolalainen Tuomo Saarinen, 72, ottaa tittelin vastaan tyytyväisenä. Tärkeintä paikkojen saamisessa on, että nuoret pysyvät leikissä mukana. Saarinen sanoo, ettei etukäteen mieti, mitä hän itse talkootai vapaaehtoistyöstä saa. – Epäonnistumisen pelko on yksi pahimpia toiminnan estäjiä, hän kiteyttää. Vaikkei kiitoksenkipeä olekaan, niin eivät nämä ihmiset, jotka liikkeessä toimivat, turhan usein tunnustusta saa, hän tuumii. Äänestäneiden kesken arvottiin niin ikään kahden hengen risteilylahjakortti. Jos kelpaa vain ehdokkaaksi, ei välttämättä kauhean kauan mukana roiku, hän sanoo. – Ihan kiva, että tällainen titteli tuli
Viime kaudella rutistettiin ”megalomaaninen” 32 miljoonan euron talouden tasapainottamisohjelma, eikä pehmeää laskua ole tiedossa tähänkään kauteen. ” Kyllä siinä suoraan syvään päätyyn heitettiin, mutta kovasti siitä on oppinut. Se vetää mielen nöyräksi ja kiitolliseksi. Tämän päivän päätösten vaikutus kantaa kauas, joten demokratian kannalta on olennaista, että päätösten seurausten kanssa elävät nuoret ovat mukana kantamassa vastuuta. Näkkäläjärven mukaan nuorten mukavasta menestyksestä kertoo hienojen äänisaaliiden lisäksi heille luottamustehtävien jaossa suotu vastuu. Kuntakenttä on suuressa murroksessa. – Olen todella innoissani. – Se huolettaa, että viekö se resurssit niin, ettemme pystykään esimerkiksi jalkauttamaan strategiaa. Aloitin 18-vuotiaana ja nousin neljässä vuodessa valtuuston puheenjohtajaksi. N uoria sosialidemokraatteja pääsi Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärven mukaan valtuustoihin lähes saman verran kuin viime vaaleissa. 22-vuotias Eemeli Peltonen Järvenpäästä on nyt Suomen nuorin valtuuston puheenjohtaja. KESÄKUUTA 2017 ” Rovaniemellä annettiin ansiokkaasti vastuuta nuorille. Eemeli Peltonen. 18–29-vuotiaita nousi nyt valtuustoihin 67 ja 30–32-vuotiaita melkein toinen mokoma. Toinen kierros Myös 32-vuotiaan savonlinnalaisen Anna-Kristiina Mikkosen mielestä on myönteistä, että nuorille annetaan ”tärkeitä näköalapaikkoja ja vastuuta”. – Sitä taustaa vasten, että valtuustojen koot pienenivät ja valittavien valtuutettujen määrä väheni, on nuorten suhteellinen osuus valtuustoissa kasvanut, hän kiteyttää. – Kyllä siinä suoraan syvään päätyyn heitettiin, mutta kovasti siitä on oppinut, tällä kaudella puheenjohtajana jatkava Mikkonen muistelee. Neljättä kauttaan valtuustossa aloittava, Savonlinnan suurimman äänipotin saanut Mikkonen johti viime kaudella valtuustoa. Pesti vaati alkuun ankaraa pykälien Nuoret ampaisevat vastuuseen pänttämistä ja kokouskäytäntöihin syventymistä. Se näyttää, että tässä maailmassa voi pärjätä nuorenakin, aiemmin valtuutettuna ja sivistysja vapaa-aikalautakunnan johdossa toiminut Peltonen jatkaa. – Tällaisten tehtävien saaminen on mahdollista, kun onnistutaan rakentamaan luottamus eri ikäisten ihmisten välille, hän kiteyttää. Peltosen mielestä nuorten pääsy vaikuttaviin tehtäviin on tärkeää. – Toivon valintani innostavan muita nuoria näkemään, että he voivat tulla mukaan ja saavuttaa paljon. Anna-Kristiina Mikkonen.. Nuoret demarit ovat saaneet paikkoja lautakunnissa ja kaupunginhallituksissa sekä painavia puheenjohtajuuksia. Heti syksyllä käsitellään kaupungin uutta strategiaa ja kymmenen vuoden investointiohjelmaa. 26-vuotias Näkkäläjärvi itse nousi uutena ehdokkaana demarilistan toiseksi suurimmalla äänimäärällä Rovaniemen valtuustoon ja sai johtaakseen SDP:n valtuustoryhmän. Tällä kaudella pääsee aidosti määrittelemään tulevaisuuden kuntaa ja jättämään siihen kädenjälkensä, Peltonen sanoo. 22 22. Demokraatti kysyi nuorten päättäjien tunnelmia uuden valtuustokauden alkajaisiksi. Peltonen korostaa, että kiitos nuorten noususta kuuluu sukupolvien väliselle yhteistyölle. Luottamus herättää halun onnistua ja lunastaa odotukset. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Valtuustojen vetäjät ” Tällä kaudella pääsee aidosti määrittelemään tulevaisuuden kuntaa ja jättämään siihen kädenjälkensä. Niitä hän on saanut itsekin. Lisäksi hän istuu kauden 2019–2021 kaupunginhallituksessa yhdessä 30-vuotiaan puoluetoverinsa Maria-Riitta Mällisen kanssa. Pakkaa sekoittaa ”soteja maakuntahärdelli, josta kukaan ei tunnu tietävän varmaksi mitään”. – Rovaniemellä annettiin ansiokkaasti vastuuta nuorille, Näkkäläjärvi sanoo
Jaettu vastuu rohkaisee Kärkäs kiittelee, että SDP:n 88 ehdokkaasta 86 sai jonkin luottamuspaikan – varsinaisen tai varan. Hän uskoo porukan kykenevän hyvään ja rakentavaan työhön. Myös talous haastaa. Miia Nahkurin mukaan kauden suurimpia haasteita on saada päättäjät ja kaupungin henkilökunta sitoutumaan muutoksiin. Päättäjät keskittyvät jatkossa lähinnä linjanvetoihin ja pitävät näppinsä aiempaa enemmän erossa operatiivisesta puolesta. – Sain luottamusta ensimmäisestä kaudesta, ja teimme valtavan hyvän vaalikampanjan. Iitissä erityistä huomiota pitää hänestä kiinnittää asukasmäärään, sillä jos se jatkaa laskuaan vieden myös pohjaa palveluiden rahoitukselta, ollaan pian leikkausten kierteessä. Samoihin osuuksiin ylsi esimerkiksi Sastamalan Ilmari Nurminen, joka on kansanedustajana tunnettu. Hän huomauttaa, että laajalle jakautuva vastuu tarkoittaa myös enemmän näkökulmia ja tuoreita ajatuksia. On esitetty, että se toteutetaan puurakenteisena. – Uskon, että se antaa rohkeutta olla mukana politiikan teossa jatkossakin. Joensuussa puolet SDP:n ehdokkaista oli nuoria, ja heille on jaettu paikkoja eri luottamustehtäviin. Hän sai yli kymmenen prosentin osuuden kuntansa äänistä. – Sen takia näitä uudistuksia nyt tehdään, jotta saisimme ketterämmän ja joustavamman kunnan. Lehtinen houkuttelisi Iittiin lapsiperheitä konkreettisin konstein. Eemeli Lehtinen pääsi toiselle kaudelle Iitin valtuustoon komein luvuin. – Nyt esimerkiksi on suunnitelmissa päiväkoti vähän alle 200 lapselle. 25-vuotias politiikkatieteiden opiskelija tarttuu nyt kunnanhallituksen puheenjohtajan nuijaan. 23 22. Eemeli Lehtinen. Hallituksen rooli Rii himäellä muuttuu juuri voimaan tulleen hallintosääntöuudistuksen myötä, joten pesti on aiempaa painavampi. Hyppysissä mammuttilautakunta ” Odotan, että pystymme tekemään fiksuja päätöksiä, joissa katse on selkeästi tulevaisuuteen. Joakim Kärkäs. – Osa kaavoista tulee suoraan hallituksen valmisteltavaksi ja siitä valtuustoon. Hän lähtee tehtäviin kiitollisena, innostuneena ja jännittyneenäkin. Lautakunnassa on nuorisovaltuustoakin luotsanneelle Kärkkäälle entuudestaan tuttuja nuoria valtuutettuja. KESÄKUUTA 2017 Hallitus haltuun ” Kaupunginhallituksen rooli korostuu ihan uudella tavalla budjetin valmistelussa. Muutoksen tuulia Riihimäellä kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden ottaa haltuun toisen kauden valtuutettu, 30-vuotias Miia Nahkuri. On iso haaste lähteä mammuttilautakunnan johtoon ilman lautakuntakokemusta, Kärkäs sanoo ja kertoo tovereiden luottamuksen antavan uskoa omiin kykyihin. Suurin lautakunnista, hyvinvointilautakunta, saa johtajakseen 20-vuotiaan erityisopettajaksi opiskelevan ja varhaiskasvatuksessa työskentelevän Joakim Kärkkään. – Odotan, että pystymme puhumaan asioista asioina ja tekemään fiksuja päätöksiä, joissa katse on selkeästi tulevaisuuteen, hän sanoo. Kaupunginhallituksen rooli myös korostuu ihan uudella tavalla budjetin valmistelussa, Nahkuri selvittää. Miia Nahkuri.. Toivon, että se antaa myös ulospäin viestin siitä, ettei politiikka ole yksittäisten ihmisten hauska harrastus vaan, että siihen pääsee oikeasti mukaan, Kärkäs sanoo. – Tuntuu hyvältä ja samalla jännittää. Se voisi houkutella näinä aikoina, kun puhutaan paljon julkisten rakennusten sisäilmaongelmista, Lehtinen sanoo. Isäni jäi nyt yli 36 vuoden jälkeen pois vaikuttamisesta, ja hänenkin kauttaan olen voinut tulla tutuksi, Lehtinen pohtii tuloksensa taustoja
24 22. KESÄKUUTA 2017
Yöttömän yön juhlintaan tykästyneet suomalaiset kuitenkin loppujen lopuksi viis veisasivat rajoittavista määräyksistä, joten perinteet jatkuvat vahvoina, eikä kirkko ole tähän päivään mennessä kyennyt vaikuttamaan juhannusjuhlien kristillisestä näkökulmasta arveluttaviin, Suomen muinaisuskonnoista kumpuaviin piirteisiin.. Esikristilliseen aikaan suomalaiset käyttivät vuoden valoisimman yön taivaan mahtavimman hallitsijan, Ukko ylijumalan, juhlistamiseen. 1600-luvun tienoilla kirkko varoitti kansaa tanssimasta ja juopottelemasta Kastajan syntymäpäivänä. Kylän väki kokoontui yhteen, ja railakkaissa juhlissa syöpöteltiin, juopoteltiin, karkoiteltiin pahoja henkiä ja toivottiin Ukolta suopeutta sadolle ja hyvälle hedelmällisyydelle. Kirkko päätti uudistaa keskikesän juhlan ja nimesi päivän Johannes Kastajan syntymäpäiväksi. Monin paikoin uskottiin, että mitä kovempi möykkä ja meno ja mitä juopuneemmat juhlijat, sitä runsaampaa satoa sopi odottaa. Johanneksen nimestä muotoutui kätevästi nimi juhannus. Joillekin onnettomille talonpojille räpsähti sakotkin moisesta öykkäröinnistä. 25 22. KESÄKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Yöttömän yön kreisi meininki Ympärivuorokautisen valon täyttämä kesäpäivänseisaus ei ole koskaan ollut ihan pikku juttu täällä pohjolassa. Kristinusko saapui maahamme ja pakanalliset bakkanaalit hirvittivät papistoa
– Kodin perintönä tuli vanhempien ihmisten arvostaminen ja määrätynlainen kristillisyys, joita arvostan vieläkin. Heillä oli käytössään kaksi huonetta kylpylänäkin toimineesta kolmikerroksisesta puurakennuksesta, jossa oli näkötorni. Tänä juhannusaattona Grön esiintyy Valkeakoskella pitkän perinteen juhannustansseissa Apianniemessä. Niin laulukuin painiura ovat saaneet sieltä alkunsa. Läsnä oli vahva yhteisöllisyys. Nuori poika meni silläkin uhalla sunnuntaisin kirkkoon laulamaan, että saisi kuulla siitä kavereiltaan. – Oli tosi isot juhlat, väkeä oli tuhansittain. Ensimmäisen kirkkokonserttinsa aikuisena Grön lauloi samaisessa kirkossa vuonna 1975. Hengelliset asiat ovat laulajalle suomalaiseen tapaan hyvin henkilökohtaisia. Oli nuoren ihmisen uudet kokemukset, muuta ei tarvittu. Hän on myös laulanut lapsuuden maisemistaan. Iän myötä rakkaus kotipaikkakuntaan on vain kasvanut. Grön on ollut esiintymässä yli kuutenakymmenenä juhannuksena. Kolmea kesää aiemmin Grön kuuli ensimmäistä kertaa Olavi Virtaa livenä. Bändissä soittivat Esa Katajavuori ja Otto Donner. Reposaari on Eino Grönille lähtökohta kaikkeen tärkeään. KUVAT JUKKA-PEKKA FLANDER Olipa kerran minä. Laulut saavat puhua puolestaan. Hänellä on vahva kaipuu Suomen kesään, jossa hän viettää aikaa mielellään niin Porin Reposaaren kuin Hangon mökeillä. 26 22. Grön pitää Villa Londonia lapsuuden kotinaan, jonne perhe muutti 1951. Lapset olivat mukana juhannuksen vietossa. Mäellä sijaitseva kuusikulmainen kirkko on rakennettu 1870-luvun lopulla. Se oli hänen ensimmäinen suuri juhannusesiintymisensä. Silloin hän ei vielä aavistanut, että heidän välilleen syttyisi Virran kuolemaan asti kestänyt ystävyys. Grön oli tehnyt esikoisalbuminsa juuri keväällä. Nykyisin se meinaa mennä liikaa juhlimisen puolelle. Juhannuskokot olivat siihen aikaan valtavia. Reilun tuhannen asukkaan yhteisö on hänelle hyvin nostalginen. KESÄKUUTA 2017 E ino Grön osallistui vuonna 1958 Tervakosken juhannukseen. Timanttihäät tangon kanssa TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Helsinkiläinen bändi tuntui pienen pitäjän pojasta isolta. Lapsuuden kaverit antoivat hänelle lempinimen Kekke, jota he vieläkin Grönin nähdessään käyttävät. – Se oli hieno juttu nuorelle, jonka laulajanura vasta orasti. Reposaaresta ponnistanut Iskelmälaulaja Eino Grön viettää talvensa Floridassa. Sain häneltä hienoja vinkkejä. Tapahtumaa juonsi Jukka Virtanen. Olavi Virta oli mun idolini. Niissä saattoi olla kahdesta kolmeen venettä poltettavana. – Se oli aitoa juhannuksen viettoa. Joku aatto on jäänyt väliin, mutta silloinkin hän on esiintynyt juhannuspäivänä. Ensimmäinen Grönin varsinainen esiintymispaikka oli Reposaaren kirkko. Oli aika jännittävää. Koti ruokki luovuuden siipiä. – Reposaaressa vieläkin suurin osa on tuttuja. Sen jälkeen niistä on tullut osa Grönin uraa
KESÄKUUTA 2017. 27 22
painin pronssimitali TUL:n mestaruuskilpailussa 1959 . Gröniä harmittaa, että he ehtivät tapaamaan vain harvoin. En voisi kuvitella, että tänä päivänä laulaisin näin, jos ei olisi tällaista urheiluja kuntopohjaa, Grön selvittää. Kului pari vuotta, ja Grön hyppäsi levylistojen kärkeen. . Grönin uran alkuvaiheessa moni kuitenkin luuli hänen käyttävän taitelijanimeä ja piti häntä Gröndahlin pikkuveljenä. KESÄKUUTA 2017 Kelpo Gröndahlin ”pikkuveli” Äiti oli TUL:n Satakunnan piirimestari naisten rintauinnissa. Yksi mieleenpainuvista esiintymisistä Ahtisaarelle on ollut presidentinlinnassa Argentiinan presidentin vierailun yhteydessä. – Ensimmäinen levytyssopimus vuonna 1958 sinetöi sen, että juuri laulun parissa tulen jatkamaan. asuu kesät Espoossa, talvet Floridassa . . . Ystävänä Martti Ahtisaari Grön on esiintynyt useita kertoja presidentti Martti Ahtisaarelle. EINO GRÖN . Vuosina 1989 ja 2003 Grön halusi palata Argentiinaan, ja jälleen syntyi uutta. – Juniori on nähnyt, ettei tällä alalla ole niin helppoa. Grön kaipaa lapsuudesta ja nuoruudesta aitoutta kaikin tavoin. Suomen ja Yhdysvaltojen kansalaisuus . Niissä on tavannut varmasti hengenheimolaisia. . Grön ei ollut menestyksestä huolimatta vakuuttunut laulu-uran kannattavuudesta, joten hän valmistui liikunnanohjaajaksi vuonna 1963 Pajulahden urheiluopistosta. Ne kaikki asiat on täytynyt käydä läpi. Grön voitti kilpailun, ja Kärki kannusti jatkamaan. – Koin itseni aina TUL:n urheilijaksi. Pitkän avioliiton kantavana voimana Grön näkee vaimonsa Marjatan synnynnäisen sairaanhoitaja-asenteen. Voittajan paluuta paikkakuntalaiset juhlivat näyttävästi. Pojallakin oli oma bändikokeiluvaiheensa. He ovat olleet naimisissa vuodesta 1962. Pronssimitali TUL:n mestaruuskilpailussa 1959 oli Grönin paras saavutus. Isä edusti Pihlavan Pontevaa ja oli voittanut painissa 61 kiloisten sarjan vuonna 1921. Hän on nuoresta asti tehnyt monenlaista musiikkia jazzista lähtien. – Silloinkin tiesin, miten pitäisi elää, mutta olin vähän uhmakas. – Meillä on hyvin lämmin ystävyyssuhde. Vaikka kotona oli aika niukkaa, olimme onnellisia. Poika jatkoi hänen jäljissään. Iskelmä-Finlandia-palkinto 2007 . He ovat olleet yhdessä myös golfaamassa. Grön halusi olla menossa mukana. He eivät puhuneet politiikasta, mutta työläisten puoli oli selvä. . Vuotta aiemmin hän oli osallistunut Porin työväentalolla Toivo Kärjen luotsaamiin maakunnallisiin iskelmälaulukilpailuihin. Tuntuu, ettei heidän olisi tarvinnut niin paljoa kannustaa, koska innostusta riitti omastakin takaa. Se on ollut molemminpuolinen ilo. . Pro-Finlandia vuonna 2001 . Kolme vuotta Argentiinan matkan jälkeen Grön teki levyn Bandoneon, argentiinalaisia tangoja suomeksi. Kommentoimme elämänmenoa ja vaihdamme mielipiteitä eri asioista. Vuonna 1958 hän aloitti opinnot Porin kauppaopistossa ja lauluopinnot Porin konservatoriossa. . ”Kaikki on ollut tarpeellista” Entä haluaisiko Eino Grön tehdä elämässään jotain toisin, jos voisi. Todella hienoina muistoina ovat myös mukanaolo Martti Ahtisaaren ja presidentti Tarja Halosen seurueessa Naganon olympialaisissa ja Salt Lake Cityn Utahissa. Grön meni 1957 vapaaehtoisena armeijaan, koska ei tiennyt, mihin suuntaan seuraavaksi lähtisi. – En mä tiedä. – Kotona vanhemmat kannustivat kovasti. Molemmat vanhemmat suhtautuivat maailmaan avoimesti. Grön voitti ensimmäisen miesten piirimestaruutensa jo 14-vuotiaana 52-kiloisten sarjassa. Grön iloitsee, että nykyisin suomalaiset tangot ovat saaneet jo argentiinalaista sävyä. Yleinen keikkatrendi oli vauhdikas ja kostea. – Oli hienoa olla mukana avajaistilaisuudessa hänen lähtiessään presidentinvaaleihin ehdokkaaksi, Grön tunnelmoi. Hän jatkoi painia vielä 1960-luvulle, mutta laulu alkoi viedä yhä enemmän aikaa ja energiaa. . Varsinkin alkuvaiheessa oli tärkeää saada tukea kotoa. naimisissa, yksi aikuinen poika. Kilpailua tärkeämpää on ollut kuitenkin yhdessäolo. Hän voitti iskelmälaulun Suomen mestaruuskilpailutkin vuonna 1958 Helsingin työväentalolla. Grön sai tangoleiman 1960-luvulla, mutta hän ei ole kokenut sen rajoittavan tai hidastavan. – Samaa tunnetta on vaikea saada kouriintuntuvasti esiin. Vuosien mittaan hän alkoi kaivata suomalaiseen tangoon jotain lisää. . 28 22. voitti Syksyn sävelen vuonna 1997 . Grön matkusti Jaakko Salon kanssa paikan päälle 1984 tutustuakseen argentiinalaiseen tangoon. – Olen saanut urallani voimaa vaimon mukanaolosta. syntynyt 1939 Reposaaressa Porissa . – Joku on sanonut, ettei suomalaista marssimaista tangoa saisi missään tapauksessa muuttaa. Erilaisten vaiheiden kautta hän löysi minuutensa. Kiireisimpinä vuosina auton mittariin kertyi yli satatuhatta kilometriä. Hän valitsi alansa fysioterapeuttina. ensimmäinen levytys 1958 . Kulkuri ja Joutsen-laulu kuvaa Grönistä hänen omaa elämäänsä ja varsinkin sen lause ”Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa”. Halusimme suomalaiseen tangoon pientä maustetta, vaikka se ei heti ottanut tulta alleen. Grön on poikansa kanssa päivittäin yhteyksissä. Työväentaloissa hengenheimolaisia Työväentaloissa Grön on kokenut olonsa kotoisaksi. Grön on kilpaillut läpi elämänsä itsensä kanssa. – Työväentalot ovat olleet minulle luontaisia huvipaikkoja. Isä on pojasta ylpeä. Kerrankin he lähtivät suoraan Kultarannasta Turkuun pelaamaan. Grönin esikuvana oli Lontoon olympiakisoissa hopeaa vuonna 1948 voittanut reposaarelainen Kelpo Gröndahl. Mä uskon, että se kaikki on ollut tarpeellista, Grön sanoo. Ahtisaari on myös vaatimaton, ja hänen kanssaan on helppo keskustella
Iän myötä tulkintaan on tullut syvyyttä. 29 22. En sulje mitään pois. Onko jokin laulu, joka on jäänyt toistaiseksi laulamatta ja jonka haluaisit ottaa erityisesti ohjelmistoosi. On paljon lauluja, joita haluaisin laulaa. Grön haluaa KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA Mikä oli lapsena mieluisin esineesi. P. Mustapään ja Kaj Chydeniuksen Olet kaunis Margerita. – Toivon hiljaa kaikkea hyvää. KESÄKUUTA 2017 – Mä katsoisin pitkän avioliittomme varmaan hänen ansiokseen pitkälle. Grön on onnellinen ja kiitollinen terveydestään. jatkaa laulamista niin pitkään kuin mahdollista. Parhaita hetkiä Marjatan kanssa ovat kokopäiväretket huvilalle. Grönin elämästä on tulossa Heikki Paavilaisen ohjaama musikaali Tango D’amore Porin Teatteriin keväällä 2018. Mikä tango sopii mielestäsi parhaiten juhannukseen. – Hän nauttii niistä niin valtavasti. Olisiko ollut joku leikkiauto. Niin isä kuin poika vierailevat nykyisin muistisairaan vaimon ja äidin luona Espoossa sijaitsevassa hoitokodissa monta kertaa viikossa. Lähteet: Virmavirta, Jarmo & Kekki, Pertti: Eino Grön – Elämäni laulut (WSOY 2008) Virmavirta, Jarmo: Eino Grön: enemmän kuin tango: 57 kohtausta laulaja Eino Grönin elämästä (Tähtikustannus 1998).. Tällekin kesälle hänellä on varsin tiivis keikkatahti
Hárslevelü on Tokajin viinialueen toiseksi yleisin rypäle (osuus noin viidennes), nimi tarkoittaa lehmuksen lehteä. Sopii erilaisten vaaleiden lihojen ja sieniruokien kanssa nautittavaksi. Lisäksi se on lämpimän mausteinen (alkoholia 14,5 %). Viinin käyminen on tapahtunut terästankissa ja sitä on seurannut kuuden kuukauden kypsytys vanhoissa unkarilaisissa tammitynnyreissä. Kuivassa viinissä on aistittavissa herukoita, keltaista omenaa ja sitrushedelmiä. FORAL DE MONTOITO RED 2014 Portugali, 12,89 € Täyteläinen punaviini Portugalin Alentejosta tehdään Aragonez, Touriga nacional, Trincadeira ja Alicante Bouschet -rypäleistä. Viini on parhaimmillaan hyvin viilennettynä ja sopii kesäisten kasvisruokien, punalihaisten kalojen ja kanaruokien kaveriksi. KIR-YIANNI PARANGA SEC Kreikka, 13,90 € Kreikkalaisen kuohuviinin rypäleinä on käytetty Chardonnay, Xinomavro ja Moscato -lajikkeita. Viini sopii kalojen, muiden merenelävien sekä kevyiden kanaruokien kanssa. SERRA LUPINI ROERO ARNEIS 2016 Italia, 14,90 € Kuivan hapokas valkoviini tehdään Arneis-rypäleestä, joka on Italian Piemonten harvinainen, mutta yleistymään päin oleva lajike. Kokeile myös itämaisen ruoan kanssa. Tuhtien liharuokien viini. Aromit tuovat mieleen sitrukset, melonin ja persikat. Kesäisten salaattien ja kasvisruokien kumppani. PUKLUS PINCÉSZET TOKAJI HÁRSLEVELÜ 2015 Unkari, 13,73 € Kuivaan valkoviiniin käytetyt Hárslevelü-rypäleet tulevat Tokajin viinialueen eteläisimmästä osasta ammoin sammuneen Tokajin tulivuoren ympärillä sijaitsevista kylistä. Hapokkaan raikkaassa viinissä on aistittavissa hunajamelonia, pähkinöitä, keltaisia omenia ja kukkia. Edullinen viini sopii noutopöytiin, täydentää hyvin kesäisiä kasviruokia ja menettelee myös äyriäisten kumppanina. Puolikuiva viini on hapokas ja hennon havuinen. Kesän tarjonnassa korostuvat tietysti raikkaan hedelmäiset valkoviinit ja roseet, mutta ei grillien äärellä hikoilevia punaviinin ystäviäkään ole unohdettu. Se on kuiva, hapokas ja metsämarjainen, aistittavissa on myös vadelmaa ja kirsikkaa. Viinit voi tilata lähimpään Alkon myymälään, ja kun tilausvahvistus on tullut ja viinit etukäteen maksettu, käy tilausvahvistus ostotositteesta, jolla juomat haetaan myymälästä. MARQUES DE CÁCERES EXCELLENS ROSÉ Espanja, 10,98 € Garnacha ja Tempranillo -rypäleistä tehty viini tulee Riojan alueelta Espanjasta. Siinä on aistittavissa limettiä, päärynää, ananasta, yrttejä ja kevyttä mausteisuutta. Käy myös aperitiiviksi ja kesäjuhlien maljojen nostoon. 30 22. Nettikaupassa ei enää erikseen ole vakiovalikoiman ja tilausvalikoiman tuotteita, mikä on omiaan madaltamaan maahantuojien kynnystä laittaa Alkon myyntiin pienempiäkin eriä, jolloin viininystävät pääsevät maistelemaan harvinaisempiakin herkkuja. Tanniininen viini, josta on aistittavissa tummia marjoja ja tummaa kirsikkaa. Painotus on kuitenkin keveydessä ja raikkaudessa, kuten kesään kuuluu. KESÄKUUTA 2017 Taas saapui armas aika KOKE ILEM ISEN ARVO INEN Viinit JUHANI HUOTARI Oman nettikaupan myötä on Alkon viinitarjonta merkittävästi laajentunut. Getty Images. Sopii niin juustopöytään kuin vihanneksillekin. BELLINGHAM CITRUS GROVE CHENIN BLANC 2014 Etelä-Afrikka, 9,98 € Pirteä ja hedelmäinen valkoviini tulee Etelä-Afrikasta. DOMAINE TOULAL ROUGE 2015 Marokko, 10,50 € Carignan ja Alicante -rypäleistä tehty viini tulee Guerrouanen viinialueelta Marokon Meknesistä, jossa viiniä on viljelty yli 2 000 vuotta Rooman vallan ajoilta saakka. Keskitäyteläinen viini on aromeiltaan punaherukkainen ja hennon yrttinen
Usein minuakin luullaan ulkomaalaiseksi. Ne kokemukset auttavat minua tänä päivänä asettumaan asiakkaitteni asemaan. Perhe on minulle valtavan tärkeä. Valitettavasti he kummatkin ovat kuolleet, mutta veikkaan, että ilman heitä en olisi koskaan esimerkiksi lähtenyt mukaan vaikuttamistyöhön. Luulen, että ilman heitä en olisi tässä. Elämänkokemus alkaa näkyä kasvoissa. 31 22. Näytän kuulemma aivan Leenaja Eeva-mummoiltani. Aikoinaan, kun olin kaupan kassalla töissä, oli jännä huomata, miten ihmiset suhtautuivat minuun, kun he luulivat minun olevan ulkomaalainen. KESÄKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Miia Nahkuri, 30 O len sen ikäinen, että näen itsessäni yhä tyttömäisyyttä, mutta myös aikuisen naisen. Kiinnitän siihen ihan tietoisesti huomiota. En konkreettisestikaan. Varsinkin toinen mummoni on luonut minuun sisäänrakennetun ajatuksen, että jokaisessa ihmisessä on jotakin hyvää. Olen oppinut mummoiltani aivan valtavasti asioita. Se on jännä kontrasti. Se tuntuu hyvältä ja lämmittää mieltä. Saan ulkonäöstäni aika paljon palautetta. Olen työskennellyt pakolaisten parissa nyt viisi vuotta. Vanhempani, siskoni, mieheni, isovanhempani ja rakkaimmat ystäväni. Näen itseni jonkinlaisessa murrosvaiheessa. Mummoni ovat todella inspiroineet minua. Miia Nahkuri on Hämeen Sosialidemokraattien puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen puheenjohtaja.. Tällä hetkellä tuntuu, että kehityn ja että ajatteluni menee eteenpäin joka päivä. Kun katselen vanhoja valokuvia, niin huomaan muuttuneeni aika paljon esimerkiksi viimeisen viiden vuoden aikana. Että kaikki ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä, mutta sitten elämässä sattuu pahoja asioita, joiden takia ihmiset voivat muuttua
Hän kuuli hoitoa etsiessään yhä samat lauseet kuin toinen läheiseni 90-luvulla: ”Emme voi auttaa, koska sinulla on päihdeongelman lisäksi masennus.” ”Emme voi auttaa, koska sinulla on masennuksen lisäksi päihdeongelma.” Vika ei ole siinä, että kummankaan läheiseni tilanne olisi poikkeuksellinen. Päihdehuollossa ei ole riittävästi psykologeja tai psykiatreja, ja mielenterveyspuolella ei ole mahdollisuutta hoitaa myös päihdeongelmaa. Ihmiset, jotka voisivat vielä päästä elämään kiinni, putoavat lopullisesti sivuun. Ehkä hänen tilanteensa oli niin hankala, ettei yhteiskunnan tukiverkosta löytynyt hänelle paikkaa. Sitä ei koskaan löytynyt. Lopulta läheiseni siirrettiin työkyvyttömyyseläkkeelle, 18-vuotiaana. 32 22. Juuri täysi-ikäiseksi tultua elämä yhteiskuntaan täysivaltaisesti osallistuvana ihmisenä oli hänen osaltaan jo ohi. Viime vuonna, kun toinen läheiseni sairastui ensin työuupumukseen, sitten masennukseen ja alkoholismiin tajusin, että niin ei ole. Kirjoittaja on kirjailija, toimittaja ja dokumenttielokuvaohjaaja. Kaksijakoisuuden seurauksena suuri joukko ihmisiä saa riittämätöntä tai vääränlaista hoitoa, tai jää kokonaan ilman apua. Piiras on herkullista sellaisenaan, mutta se kelpuuttaa seuralaisekeen myös vaniljajäätelöä tai vaniljakastiketta. Päihdeja mielenterveysongelmiin liittyy niin paljon surua ja häpeää, että niistä kärsivät ihmiset ja heidän läheisensä pitävät harvoin tilanteesta meteliä. Taloudellisesti hinta on kova, inhimillisesti kohtuuton: ihmiset, jotka voisivat vielä päästä elämään kiinni, putoavat lopullisesti sivuun. Seurasi vuosien epätoivoinen yritys löytää hänelle sopivaa hoitoa. Elina Hirvonen Et valitettavasti kelpaa hoitoon Ylivoimaisesti maailman paras raparperipiiras 6 dl sokeria 6 dl piimää tai jotain muuta hapanmaitotuotetta 200 g sulatettua voita 10 dl vehnäjauhoja 2 tl ruokasoodaa 2 tl leivinjauhetta päälle kuorittua ja pilkottua raparperia + kanelia ja sokeria Laita uuni lämpenemään 150 asteeseen. Silti, ja siksi, jäykän hoitorakenteen uudistaminen olisi sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti välttämätöntä. ”Pitää olla päihteetön”, sanottiin, kun etsimme hänelle, traumaattisista sairaalakokemuksista kärsivälle nuorelle ihmiselle, sopivaa avohoitopaikkaa. Molempiin liittyy suuria kiistoja ja aktiivista lobbausta. u u u Pitkään ajattelin, että hän oli poikkeustapaus. u u u Suomessa on käynnissä kaksi aiheeseen liittyvää uudistusta, soteuudistus ja alkoholilainsäädännön uudistus. Paista uunin keskitasossa noin 40 minuuttia. Vika on hoitojärjestelmässä, joka ei tunnista ihmisiä, joita varten se on olemassa. Raparperin palat kannattaa painaa kevyesti taikinan sisään, niin ne eivät kärähdä uunin kuumuudessa. ”Emme pysty hoitamaan mielenterveysongelmia”, sanottiin päihdehoitopaikoissa. u u u Huumeidenkäyttäjien kohdalla luku on vielä suurempi. Lukuja voi tarkastella myös toisin päin: noin kolmanneksella psyykkisesti sairastuvista ihmisistä on jossain vaiheessa elämäänsä myös päihdeongelma. Hän oli juuri tullut täysi-ikäiseksi ja ajattelin, että elämä olisi vielä edessä. Lähes joka toisella alkoholistilla on jossain elämänsä vaiheessa myös jokin päihteistä riippumaton psykiatrinen sairaus. Levitä taikina leivinpaperin päälle, mieluiten syvälle pellille. Suomalaisen hoitojärjestelmän rakenne on jäykkä: päihdeongelmat hoidetaan sosiaalitoimessa, mielenterveysongelmat terveydenhuollossa. Elämä ei ollutkaan edessä. Getty Images. Läheiselläni oli mielenterveysongelmien lisäksi päihdeongelmia, ja näiden kahden hoito samanaikaisesti ei onnistunut missään. Ripottele taikinan päälle raparperin palat sekä anteliaalla kädelleä kanelia ja sokeria. Lisää joukkoon sula rasva sekä jauhot, johon on sekoitettu ruokasooda ja leivinjauhe. KESÄKUUTA 2017 Y li kaksikymmentä vuotta sitten läheiseni sairastui psykoosiin. Sekoita sokeri ja piimä keskenään
Satavuotias Suomi on kesäteatterimaa. osuu peräti 30 kesäteatteriesityksen ensi-ilta. Eikä se ole vasta kuin kymmenesosa kesän koko tarjonnasta. Sen käsinpoimittuja ihmeitä esitellään seuraavilla aukeamilla. Hyvästä syystä, sillä tuolle päivälle 30.6. Kolmensadan kesäteatteriesityksen takana on valtava määrä harrastaja energiaa ja vapaaehtoistyötä. 33 22. V iikon päästä perjantaina vietetään Teatterin tiedotuskeskuksen lanseeraamaa Kansallista kesäteatteripäivää. Toki joissakin esityksissä on myös ammattiosaamista. KESÄKUUTA 2017 Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi K Kesä teatterissa Kesäteatterimaa Kesäteatteria poik keuksellisessa ympäris tössä: Valtimonteatteri esittää ”Engelin hattu” näytelmäänsä vanhan empireHelsingin sydämessä. Onneksi kesäteatterin puurtajat saavat joka vuosi palkintonsa: se on se miljoonayleisö, joka näitä sydämellä ja periksiantamattomuudella kasattuja esityksiä joka vuosi lähtee katsomaan. Ja ri So in i
Muiden roolihenkilöiden, muun muassa piireihin puoliväkisin pyrkivän rouva Fyrkantin kautta, arkkitehtuuripohdinnoista ja historiallisista kaupunkivisioista sukeutuu myös komedia. Onhan sen täytynyt olla asukkaille hirveää... KESÄKUUTA 2017 Kesä teatterissa Engelin siivillä Valtimonteatteri esittää kesänäytelmää empire-Helsingin isästä asian ytimessä Alussa oli Finlandia-palkittu romaani. Valaisevat kirjeet Kumpikaan Engelin hatun käsikirjoittajista sen enempää kuin ohjaajakaan. Engelin ohella näytelmän roolikirjoon kuuluu tietysti arkkitehdin tärkein tukimies ja sparraaja, Helsingin ruutukaavan isä valtioneuvos Johan Albrecht Ehrenström. Se jo vihjaa, että esityksessä on tavallaan kaksi päähenkilöä: on paremman väen porvarispiireissä viihtyvä arkkitehti Engel ja toisaalta 1800-luvun alkuvuosikymmenten Helsinki, joka lähtee Engelin piirustuspöydällä entraantumaan pahaisesta jokisuistokylästä suurruhtinaskunnan edustavaksi pääkaupungiksi. Alussa oli aamuauringossa säteilevä Helsingin Tuomiokirkko, käsikirjoittaja Anna Eloaho ja hattuvisio. Väärin. Tietämättömyys siitä, mitä kaikesta oikein tulisi, kun tontteja pakkolunastettiin ja kaikki vanha pamautettiin palasiksi, lisää Engelin hatun ohjaaja Seppo Honkonen. – Tämä on sekä historiallinen näytelmä Helsingin kehityksestä että henkilödraama Engelistä ja hänen sisäisistä pohdinnoistaan ja kamppailuistaan, Enqvist kiteyttää. Otetaanpa uusiksi. Valtimonteatterin porukoilta on pitkin kevättä tosiaan tultu kyselemään, oliko Jukka Viikilän romaani ”Akvaralleja Engelin kaupungista” innoittajana tai peräti käsikirjoituksen pohjana heidän kesänäytelmälleen. Pääosissa mies ja piirtämänsä kaupunki Engelin hattu -näytelmä on saanut hauskaksi alaotsikokseen ”Ruutukaavakomedia”. – Annalla on tapana kävellä joka päivä Suurkirkon ohi, pysähtyä katselemaan sitä, ja erään kerran hänelle tuli yhtäkkiä välähdys, että tuo kirkkohan on kuin Engelin hattu. Silloin hän otti yhteyttä minuun ja kysyi, lähtisinkö kimpassa kirjoittamaan aiheesta näytelmää, kertoo Eloahon ohella se toinen käsikirjoittaja ja näytelmässä myös Engeliä esittävä Eero Enqvist. – Se oli oman aikansa muutosvastarintaa. Näytelmän naisväkeä edustavat Rouva Fyrkantin lisäksi Engelin puoliso Charlotte ja perheen piika Liina, jonka kautta myös rahvaan näkökulma pääsee esiin. Tällaisesta kombinaatiosta lähti Valtimonteatterissa liikkeelle prosessi, jonka tuloksena ensi viikon keskiviikkona saa ensi-iltansa kesäteatteriesitys nimeltä ”Engelin hattu”. Näytelmä sai itse asiassa nimensä toiselta käsikirjoittajalta Eloaholta jo ennen sisältöä. – Näytelmässä pääsee kuuluviin myös sen ajan kaupunkilaisten ääni. Mutta, mutta: Valtimonteatterissa alettiin saksalaisarkkitehdista näytelmäaiheena puhua jo pari vuotta sitten. Kysymys on toki oikeutettu, nostihan Finlandialla siunattu romaani Carl Ludvig Engelin taas näkyvästi tapetille. 34 22. Helsinkihän oli Engelin suurten suunnitelmien toteuttamisen myötä yhtä räjäytystyömaata pitkän aikaa, ja sitä ihmiset tietysti kiivaasti vastustivat, Enqvist kuvailee
Niissä näkyy myös Engelin mieli alojen ailahtelu: välillä hän kehuu suomalaisia työmiehiä, välillä taas haukkuu heitä ja kehuu venä– Tässä paikassa on tietty kiehtova ajallinen aspekti, joka upottaa esityksemme oikeanlaiseen kontekstiin, Enqvist summaa. Eikä ohjaaja haastatteluhetkellä vielä tiedä, mihin se jana lopulta päättyy, kun näytelmälle on useita lopetusvaihtoehtoja. – ”Hänellä oli paise kalleimmassaan”, siteeraa Enqvist varmemmaksi vakuudeksi erästä Engelin kirjeen havaintoa, joka myös näytelmän dialogiin on päätynyt. Täsmätila näyttämönä Engelin hatulle luo ihan eksklusiivista tunnelmaa se, että Valtimonteatteri sai sille esityspaikaksi Helsingin uuden kaupunginmuseokorttelin sisältä niin sanotun Falkmanin pihan. L. Eli jos hyvin myynyt Viikilän kirja on ehkä antanut Engelin hatulle sopivasti ennakkobuustia, ei esitykselle voi varmasti toivoa parempaa jälkikuvaakaan: esitystilasta Aleksanterinkadulle astuttaessa Engelin kuningastyö, Suurkirkko, vyöryy koko komeudessaan heti verkkokalvolle. Se hetki koittaa vasta, kun näytelmän esityskausi on ohi. Näyttelijät vasemmalta C. on tänä kesänä päätynyt mukaan esityksiin, jossa nuo kaikki kolme ovat vahvasti läsnä. Hän on näet esittänyt Eliel Saarista Kampin Laiturilla esillä olevan ”Helsingistä on tullut suurkaupunki” -näyttelyn oheisohjelmaan kuuluvassa monologissa (sen seuraavat esitykset ovat elokuun lopulla). Valtimolaisten näytelmän faktapohjaa on tutkittu hartaudella. Emme ole ihan orjallisesti noudattaneet esimerkiksi tapahtumien aikajanaa, Honkonen sanoo. Rolf Bamberg Demokraatti läisiä paremmiksi, ja sitten taas toisinpäin, kertoo Enqvist. Enqvist kertoo, että käsikirjoitusvaiheessa on tullut käytyä läpi pitkälti kolmisenkymmentä aihetta käsittelevää teosta. Tämä saattaa olla lähimpänä main streamia, mitä olemme pitkään aikaan tehneet, tuumii Honkonen. Monen E:n koukussa Helsingin 1800-luvun arkkitehtuuri ja asemakaavat ovat siis tulleet Eero Enqvistille tutuiksi. Teatteri on kohta 20-vuotisen historiansa aikana tehnyt vain kerran aiemmin kesäteatteria. Jari Soini Valtimonteatterin porukka ihastelee vihertyvää näyttämöään kaupunginmuseon Falkmanin pihalla. Engeliä esittävä Eero Enqvist, Marko Pakarinen, Anna Ranta ja Pinja Hahtola sekä ohjaaja Seppo Honkonen.. Umpiurbaani aihe sotii – virkistävästi – perinteistä kesäteatterikuvastoa vastaan, mutta sopii kivikylän sydämessä lähellä Kurvin kulmia kotipesäänsä pitävän Valtimonteatterin profiiliin. Kuinka ollakaan, Eero E. – Mutta mitään synkkämielistä juttua emme ole tekemässä, huumori tulee läpi monesta paikasta, lupaa ohjaaja Honkonen. – Istuu linjaamme, joka on hyvin ailahteleva. Ollaan siis paikan puolesta ihan asian ytimessä, kun Senaatintori on todellakin vain kivenheiton päässä. Parempaa ”lavastusta” saa hakea, Falkmanin pihalle ei tarvita kuin tilapäisiä istutuksia Engelin puutarhaksi, ja se on siinä. Liikkeelle lähdetään joka tapauksessa vuodesta 1816, jolloin Engel asettui Helsinkiin. Hän äityykin siteeraamaan museon johtaja Timo Tuomen avauspuhetta Laiturin näyttelyssä: Helsingissä on kolme isoa E:tä – Engel, Ehrenström ja Eliel. 35 22. Ja kun mikään ei riitä: hän on tänä kesänä päässyt heittäytymään vielä toisenkin, vähän eri aikakauden arkkitehden sielunmaisemaan ja työhön. Kirjeiden kautta on päästy sukeltamaan myös ajan tapakulttuuriin ja arkielämään. – Kirjeiden perusteella piirtyy kuva työnarkomaanista, jolla on liian vähän aikaa ajatella perhettään. – Se oli ehkä just sitä meidän peruslinjaamme, antikesäteatteria, virnistää Enqvist. KESÄKUUTA 2017 ” Onhan sen täytynyt olla asukkaille hirveää... Näytelmäkäsikirjoituksen kannalta tärkeintä aineistoa on ollut Engelin kirjeenvaihto, jonka pohjalta on päästy uppoutumaan niin arkkitehdin työhön kuin yksityiselämäänkin. eivät ole vielä edes lukeneet Viikilän kirjaa. Kannattaako siis enää mainitakaan, että kun Eero Enqvist miettii vielä haastattelutuokion päätteeksi, keitä historiallisia henkilöitä näyttelijäurallaan on tullut esittäneeksi, ensimmäisenä hänen mieleensä nousee muuan ministerirooli: Eero Erkko. – Ja kun ollaan teatterissa, mielikuvitukselle on jätetty tilaa. Sisällä, Aleksis Kiven kadun näyttämöllään. tietämättömyys siitä, mitä kaikesta oikein tulisi, kun tontteja pakkolunastettiin ja kaikki vanha pamautettiin palasiksi. – Kirjan lukeminen olisi voinut synnyttää paineita tai sitten sieltä olisi tullut noukituksi joitain aineksia, jotka eivät välttämättä istuisi meidän tarkoituksiimme, sanoo Seppo Honkonen, joka tosin tunnustaa kertaalleen Viikilän ”Akvarellit” jo kirjastosta varanneensa, mutta ei optiota lopulta käyttänyt
KESÄKUUTA 2017 Baddingin elämä ja ura valottuvat näyttämöllä monesta kulmasta ja monin sävyin Rauli Badding Somerjoen (1947– 1987) syntymästä tulee elokuun lopussa kuluneeksi 70 vuotta. – Badding tulkitsi musiikkia laidasta laitaan: undergroundista lastenlauluihin ja rockista iskelmään. – Sen kerronnassa painottuvat huumori ja kepeys, mutta vaikeita hetkiäkään ei väistetä, kertoo Metsämäki.. – Ehkä vahvin todistuslausunto kyvystä ymmärtää tekstiä on katsahdus underground-biisien syntyyn. – Hänessä oli varmasti näitä piirteitä, mutta monia muitakin. Näytelmässäkin fiilistä ja suuntaa voidaan vaihtaa sormen napsautuksella. Parikymppisellä Baddingilla oli aivan huikeita vetoja. Piti heti napata kiinni eteen kiikutetusta tekstistä, josta ei todellakaan muste ollut kuivunut. Metsämäki määrittelee Baddingin olleen tulkitsijana aina vilpitön ja rohkeasti häikäilemätön. Näytelmän alussa ja lopussa ollaan kotona Somerolla, välillä tarjoillaan Baddingin elämän valituimmat palat. Ohjaaja Timo Suomelta voi odottaa visuaalisesti vahvaa vetoa, luonnehtii Metsämäki, joka kirjoitti 1990-luvun puolivälissä yhdessä Juha Miettisen kanssa Baddingista elämäkerran. – Elämänkaarta ei suksita pitkänmatkanhiihtona. Metsämäki muistuttaa, että Somerjoki ei ollut vain tulkitsija. Juhlavuoden kunniaksi legendaarisesta laulajasta on tehty musiikkinäytelmä, joka saa ensi-iltansa heinäkuussa Baddingin syntysijoilla Somerolla. Sosiaalisten lautapelien mestari Badding ei varmaankaan ollut. Badding kasvatti helmeään yksinäisyyden suojassa. Tunneskaala ulottuu yhdessäolon hetkistä julkeaan provokaatioon. 36 22. Somerjokea kuvataan näytelmässä kolmessa eri ikävaiheessa: nuorena Raulina, laulajankutsumuksensa jo löytäneenä ja pinnalle nousevana Baddingina sekä keski-ikäisenä Raulina. Rauli luki paljon ja musiikkia hän kuunteli tajulla, laajasti ja ennakkoluulottomasti. Huumoria, lämpöä ja kerronnan keveyttä painotetaan, mutta vaikeuksia ei väistetä. Hiljainen kaveri kuitenkin havainnoi valppaasti, hänellä raksutti. Älykkäänä ja tyylitajuisena hän osasi lukea hyvin erilaisten biisien rekistereitä. Herkkä ja älykäs Metsämäen mukaan Somerjoesta luodussa kuvassa korostuu ajatus spontaanista luonnonlapsesta. Hänen sanoittamiaan ja/tai säveltäKesä teatterissa Jari Soini Heikki Metsämäki kirjoitti aikoinaan yhdessä Juha Miettisen kanssa kiitetyn elämäkerran ”Badding”, ja hän on päässyt uudelleen uppoutumaan Rauli Somerjoen elämään kirjoitettuaan hänestä musiikkinäytelmän. Ne käytännössä luotiin tekosessioissa, eikä niille ollut esikuvia. Näytelmän käsikirjoittaja Heik ki Metsämäen mukaan tekijöillä on ollut käytössään aarrearkku. Usein esiin nostetaan herkkyys ja arkuus
Kolmannessa korissa on rockin ja iskelmän fuusio Agentsin ja tuottaja Pekka Aarnion kanssa tuotettuna. kokonaiskesto 2 h 30 min Liput 25/23/15 € www.netticket.. Säestäjä kaverina matkassa oli myöhemmin teatteriohjaaja nakin tunnettu Hannu Raatikainen. – Suomen Talvisota 1939–1940 -undergroundrock-yhtyeen painoarvo on kasvanut vuosikymmenten mittaan. Tuolloin helsinkiläisessä ravintola Dubrovnikissa järjestettiin ”Iske niitti sydämeesi ja ala rokkaamaan” -konsertti, jossa Baddingin veljentytär Katri Somerjoki esitti setänsä lauluja Niittisydän-yhtyeensä kanssa. Hän sai esiintymisestään runsaasti positiivista palautetta. – 1970-luvun alussa syntyi varsinainen suomenkielinen rocklyriikka, jonka lahjomaton ja virtuoosimainen tulkitsija Badding oli. Niissä tulee läpi kaikki hyvä ja kaunis. Somerjoki kertoo olevansa todella onnellinen siitä, että uskalsi vihdoin laulaa Raulin lauluja ja vielä omana itsenään. – Uskon, että laulaminen ja biisien teko oli hänen sydämensä tarina. Minä saan laulaa ja Raulin kappaleet mahdollisuuden näkyä ja kuulua, kertoo Somerjoki, joka keikkailee myös duona miehensä Stefanos Hirvosen kanssa. Musiikkinäytelmää säestää huippumuusikoista koottu orkesteri kitaristi Jari ”Heinä” Niemisen johdolla. Avustajina on suuri joukko somerolaisia teatteriharrastajia, joukossa Tanskasen lisäksi monia muitakin Baddingin lapsuudenkavereita. – Näin Baddingin musiikkisalkku on poikkeuksellisen hyvin hajautettu. 1990-luvulla Somerjoki keikkaili suositun Mascaran riveissä. Näyttämöllä nähdään lisäksi muun muassa Raulin nuorempi sisko Mailis Niemelä ja lapsuudenystävä Rauli ”Rafe” Tanskanen. Raulin muusikkous on totta kai osaltaan rohkaissut minua. Keskiviikkona 30.8.2017 klo 19 on vielä Baddingin 70-vuotisjuhlan erikoisnäytös. KESÄKUUTA 2017 Sydämen tarina Rauli Somerjoen kuolemasta tuli tammikuussa kuluneeksi 30 vuotta. Raulin muusikkous antoi Katrille uskoa siihen, että hänestäkin voisi tulla laulaja. ja 17.8.–22.8. Hän oli turvallisen oloinen, aika vähäpuheinen sukulainen. Tajusin vasta myöhemmin, kuinka tunnettu hän oli. 0600 399 499 (1,00 €/min+ pvm./mpm.). Keihäänkärkenä ja vedenjakana toimi runoilija Jarkko Laineen ”Fiilaten ja höyläten” -käännös. Mutta levytyksissä hänen sielunsa kuuluu. Somerjoki kertoo tuon olleen luultavasti paras keikkahetki, missä hän on koskaan saanut olla mukana. Rauli Badding Somerjoki (oikealla) esiintymässä Lepakon valtaus bileissä syyskesällä 1979. Siitä on tullut pysyvä osa rockmusiikimme rakennuksesta, kunniamerkein. miään klassikkokappaleita ovat muun muassa ”Valot” ja ”Tähdet, tähdet”, ”Paratiisi” (sanat yhdessä Arja Tiaisen kanssa) ja ”Bensaa suonissa” (sävel). Esityksen suojelijaksi on lupautunut elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki. – Sellaista rakkaudenja yhteenkuuluvuudentunnetta on vaikea pukea sanoiksi. Hän oli ujohko, ja vetäytyvä ja siksi luultavasti kaikenlainen sosiaalinen kanssakäyminen tuotti hankaluuksia. Kivi-juhlilla Taaborinvuorella kesällä Ohjaus Atro Kahiluoto Musiikki Jarmo Romppanen A K Kihlaus & Yö ja päivä www.kivijuhlat.fi Esitykset 30.6.–5.7. Se tuo turvaa muotien heiluntaa vastaan. Kaikki muu artistiuteen liittyvä olikin sitten vaikeampaa. Juhana Unkuri Badding-musiikkinäytelmän esitykset: la 22.7., su 23.7., la 29.7., su 30.7. Katri Somerjoki uskoo artistiroolin olleen Baddingille vaikea asia. Minulla on ollut aina kova tarve laulaa. Tällainen keikka on win win -tilanne. Metsämäen mukaan Somerjoen musiikkihistoriallinen perintö on kolmessa korissa: underground-vaiheessa, suomenkielisesä rock´n rollissa sekä iskelmän ja rockin fuusiossa. Katri oli Raulin kuollessa 13-vuotias. – Rauli oli kesäisin maalla ja joskus satuimme olemaan samaan aikaan mestoilla. – kunakin päivänä on kaksi esitystä klo 14 ja klo 19. Kun lauluni koskettaa, tunnen eläväni. 37 22. – Se oli todella mukavaa ja antoisaa. Roolituksessa riittää lauluvoimaa Someron Esakallion huvikeskuksessa esitettävän musiikkinäytelmän pääosissa ovat Baddingiä esittävän Heikki Helan lisäksi monipuolinen laulaja, muun muassa Tangomarkkinoiden superfinaaliin 2010 yltänyt Suvi Karjula sekä Jani & Jetsetters -yhtyeen nokkamies Jani Forsman. Metsämäki toteaa Baddingin olleen paitsi aikansa lapsi myös perinnetietoinen niin lännen kuin idän suuntaan
Tirlittanista on aiemminkin tehty useita teatteriversioita ja myös elokuva. Teatteriryhmä Nimettömien Taipaleen kanavateatterissa nähtävän sovituksen on tehnyt Petri Kaihoja. Siinä Tirlittania näytteli Jaana Saarinen. Paula Heikkisellä itsellään on kolmeja kuusivuotiaat lapset, ja hän on seurannut viimeaikoina tarkkasilmäisesti varsinkin vanhemman tapaa ilmaista asioita. Ei tiettyä aikakautta Ammattiohjaaja Riitta Pasaselle Tirlittan oli aikoinaan ensimmäinen oma kirja. Hän ei ole tarkoituksella ajatellut, ketkä roolia ovat esittäneet aikaisemmin, ettei kynnys nousisi liian korkeaksi. Näytelmäharjoitukset ovat vahvistaneet ajatusta siitä, että tarvitsemme arjessa paljon yhteispeliä. Tirlittan-näytelmän sanoma on Paula Heikkisen mielestä se, että lapsille on suotava vapaus kasvaa sellaisina kuin he ovat. Tänä kesänä Heikkinen näyttelee itse Tirlittania. Pasanen on tehnyt Nimettömille kaiken kaikkiaan seitsemän perinteistä kesäteatteriohjausta. Heikkinen kiittelee ohjaaja Riitta Pasasen kykyä värittää kohtauksia. Tirlittan tuo ohjaajauraan hyvää vastapainoa, eivätkä nuoremmat sukupolvet välttämättä tunne tekstiä. – Välillä Tirtlittanin esittäminen tuntuu aika raastavalta, kun kyse on lapsesta. Joka tapauksessa rooli on Heikkiselle itselleen tähän mennessä suurin. Olen voinut huokaista helpotuksesta. Hän myös näytteli siinä nuorena useampaa osaa Oulun Työväen Näyttämöllä. Tirlittanista voisi syntyä helposti liian melankolinen. Myös Oiva Paloheimon oma orpous ja yhteys Tirlittanin tarinaan on koskettanut häntä. Taiteilua pinnalla pysymisessä Tirlittan on selviytyjä, jonka mielenliikkeet Heikkisen on ollut varsin helppo tavoittaa. Lapset varmasti nauttivat tästä ja heidän mukanaan tulevat vanhemmat ja isovanhemmat. – Oli ihan väärä ajatus lähteä siitä päästä, että mitenköhän mun taidot riittävät. Lisäksi hän on ohjannut muun muassa Varkauden ja Siilinjärven Teattereissa. Eksyksissä olevan tytön fiilis ja yksinäisyyden tunnelma ovat vahvistuneet paljon harjoituksissa, Heikkinen summaa. Sen tekeminen tuntui mahdolliselta, kun Heikkinen ymmärsi, ettei ole yksin kannattelemassa esitystä. Ihminen on toisinaan täysin yksin, vaikka ympärillä olisikin ihmisiä. Vuonna 1953 ilmestyneestä ”Tirlittan – orpotyttö ihmisten ihmemaassa” -romaaniklassikosta tehty näytelmä saa ensi-iltansa 1. Paloheimon tarinassa Tirlittan lentää ukkosmyrskyssä kanavaan ja samalla hänen muut perheenjäsenensä katoavat eri suuntiin. Äidinkielenopettajana myös näytelmän kieli on kiehtonut häntä. Myös ohjaaja Riitta Pasasen ammattitaito ja jämäkät otteet saivat Heikkisen vakuuttumaan kapasiteetistaan rooliin. Ohjaaja Riitta Pasasen mukaan Tirlittan välittää uskoa siihen, että asioilla on tapana järjestyä.. KESÄKUUTA 2017 Tirlittan nostaa isot tunteet pintaan Varkautelaisen ammattikoulun äidin kielen opettaja Paula Heikkisen ensimmäinen kokemus lapsena Oiva Paloheimon Tirlittanista oli Maija-Liisa Sutisen siitä ohjaama YLE:n televisioversio. Vaikka tyttö on yksin ja joutuu kiperiin tilanteisiin, hankalan matkan varrella on rinnallakulkijoita. – Tirlittania ei pidä viedä liian syviin vesiin, vaan tässä pysytään pinnalla. Rooli on Heikkisen mielestä yhtä aikaa hieno ja haastava hyvällä tavalla. Pasanen antaa näyttelemiseen vapautta, mutta auttaa ja ohjeistaa tarvittaessa. 38 22. – Tirlittan sopii kaikille kasvamisesta ja syvällisestä ajattelusta kiinnostuneille. Kahtena edellisenä kesänä Pasanen ohjasi Teatteriryhmä Nimettömien Tuntemattoman sotilaan. Alkuun Tirlittanin rooli tuntui isolta. Paloheimon klassikko on ollut ehdolla kesänäytelmäksi jo useampana vuonna, ja nyt ajankohta tuntui TirTirlittanin äitiä esittävä Leena KolehmainenPulliainen (vasemmalla), Tirlittanin ison roolin tekevä Paula Heikkinen ja siskoa näyttelevä Oona Pesonen ovat saaneet viime aikoina uppoutua syvälle yksinäisyyteen pakotetun ihmisen mieleen. – Myös Oiva Paloheimon muut tekstit ovat jääneet pikkuisen Tirlittanin varjoon, Pasanen arvioi. – Jokainen ihminen käy läpi kaipuuta, yksinäisyyttä ja kysymyksiä siitä, olenko minä valmis. Ahaa-elämyksiä on tullut jatkuvasti. heinäkuuta Varkaudessa. Se tuntuu mahtavalta. Olisi helppo lähteä vetämään yksioikoisia tulkintoja, mutta Tirlittan aukeaa kuitenkin moneen suuntaan. Kasvamista ja syvällistä ajattelua Paula Heikkinen on ollut mukana Teatteriryhmä Nimettömien toiminnassa vuodesta 2014. Sitä ennen hän on näytellyt lapsesta asti vajaan kymmenen harrastajateatterin esityksissä. On vaikea hyväksyä itsensä puolivalmiina okariinon soittajana, Heikkinen pohtii. – Minulle ohjaajana työ, jota juuri tässä ja nyt tekee, on aina se tärkein
Ryhmällä ei ole koeesiintymisiä, ja mukaan voi tulla kuka tahansa. Esityksen ohjaa Erik Pöysti. Mukana on kolmisenkym mentä harrastajaa, mutta ohjaajina on ammattilaisia. Kokoonpanon ikähaitari on kymmenestä seitsemäänkym meneen. Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti, Varkaus Teatteriryhmä Nimettömät sai al kunsa Varkaudessa vuonna 1993. Näytelmässä on kuitenkin lainauksia nykyajasta. Lamaaika korosti tarvetta teatterin tekemiselle. KESÄKUUTA 2017 Tirlittan nostaa isot tunteet pintaan ”Tirlittan lensi kanavaan, Tirlittan upposi, Tirlittan nousi pinnalle, Tirlittan hengitti. Nimettömien puheenjohtaja Tommi Taskisen mukaan heidän tavoitteenaan on alusta alkaen ollut tukea eriikäisten paikallisten teat terintekemistä yhdessä ilman kyn nystä. Kesäteatteriterveisin, Mikko Salmi, matkanjohtaja Tervetuloa Demokraatin teatterimatkalle Raaseporin Harparskogiin katsomaan esitystä TUNTEMATON SOTILAS Ainutlaatuinen kesäteatteriesitys juhlistaa Suomen 100-vuotistaivalta, autenttisella alueella Harparskogin puolustuslinjalla Hankoniemellä, Raaseporissa. Olennaista Nimettömille on sano mallisuus ja historian käsittelemi nen. mennessä: 09 701 0522 / Sari Ojala tai 09 701 0507 / Nina Lindén Huom! Paikkoja rajoitetusti. Paluu Helsinkiin välittömästi esityksen jälkeen. Pasaselle myös pedagogisuus on ohjaajana näytelmäprosessissa tär keä varsinkin ensikertalaisia ajatel len. Ilmoittautumiset 7.7. Hintaan sisältyy teatterilippu, hernesoppalounas, väliaikakahvit ja kuljetukset. Teatteriesitys alkaa klo 14.00. Riitta Pasanen oli oh jaamassa jo ensimmäistä näytelmää ”Spoon River antologia”. 23.7.2017 Vielä ehtii!. Esityksen kesto on kolme tuntia väliaikakahveineen. Virpi Kirves-Torvinen Matkan hinta on 65 euroa. Saavumme perille noin klo 13, jolloin on tarjolla kenttäkeittiön tarjoamaa hernesoppaa. Teatteriryhmä Nimettömien Tirlittan-ensi-ilta on Taipaleen kanavateatterissa 1. heinäkuuta saakka. heinäkuuta klo 18.00. Tirlittan meni torille, Tirlittan varasti, Tirlittan vietiin vankilaan, Tirlittan karkasi. Jo alusta asti oli selvää, että rooli annetaan aikuisen näyttelijän tehtäväksi sen vaativuu den vuoksi. Se tekee myös performansseja, videoita, soveltavaa teatteria ja rää tälöityjä keikkoja yhteisöille ja yri tyksille. Esitykset jatkuvat 15. 39 22. Tirlittan etsi kotia, Tirlittan rukoili, Tirlittan pois-pois potkittiin, Tirlittan rähisi.” Alku Oiva Paloheimon runosta Tirlittan-lastenromaanissa Kesä teatterissa Teatteriryhmä Nimettömät painottaa sanomaa littanille sopivalta. Tirlittanin hän toivoo antavan katsojille ymmärrystä tunteiden kä sittelystä, hankalienkin tunteiden sietämisestä. Edvin Laine ja Olavi Veistäjä tekivät käsikirjoituksen vuonna 1966, perustuen Väinö Linnan romaaniin Tuntematon Sotilas. – Tätä ei ole sijoitettu mihinkään aikakauteen selkeästi. Laskutamme matkan ennakkoon (eräpäivä 10.7.) Lähtö Helsingistä, Ympyrätalon B-portaan edestä klo 10.30 ja Mikonkadun ryhmämatkapysäkiltä, Rautatientorin laidalta, klo 10.40
Ne ovat kaikki hyviä draaman rakennusaineksia, ja siksi henkilöjännitteiden varaan rakennetut Niskavuori-näytelmät ovat kestäneet varsin hyvin aikaa, vaikka sitä talonpoikais-Suomea, joista ne kertovat, ei moni nykykatsoja tunnista edes sukuperintönsä kautta. 1800-luvun lopun hämäläisen talonpoikaiskulttuurin mentaliteettia on lähtökohtaisesti vaikea naittaa tämän päivän musikaalimaailman kanssa. Ehkä juuri tässä on se ristiriita, joka puski mieleeni katsellessani ”Niskavuoren nuori emäntä” -musikaalia. Jälkimmäisen määreitä kun ovat esimerkiksi pakotettu rempseys, henkilökuvien köykäisyys ja kaiken sen, mikä olisi syytäkin nähdä mustavalkoisena, värittäminen riemunkirjavaksi. Hella Wuolijoen Niskavuori-saagan juonta ja henkilöitä kokoavia käsitteitä ovat työn arvostus, ylpeys omalla työllä saavutetusta, lujatahtoisuus ja kunniantuntoisuus. Loviisa polttopisteessä Niskavuoret ovat hyvää puheteatteriainesta ehkä iankaiken, mutta musiikkiteatterin perustana siis ongelmallisempia. Miika Muranen antaa sovituksessaan Loviisalle paljon tilaa ja oikeastaan kaikkia tapahtumia, törmäyksiä ja ratkaisuja dominoivan roolin. Riitoja kaihtamaton Loviisa myös ymmärtää lopullisesti liittonsa luonteen: enemmän rahasta ja vallasta kuin rakkaudesta. Samoin Juhanin siskon Hetan hieman demoninen hahmo käy neljänneksi kulmaksi kolmiodraamaan. Leena Klemelä. Laulamisessa on oikeanlaista rosoa, näyttelemisessä tyttömäinen terhakkuus vaihtuu käännekohdassa jyrkkämieliseksi johtajuudeksi. Hyvä niin, sillä näin tullaan sentään lähelle yhtä niskavuorelaisuuden perusasiaa: vahvat naiset vievät, miehet tempoilevat ja horjuvat. Välillä hän menee himoissaan, minne viisari näyttää, ja kohta taas nyyhkii Loviisan helmoissa anteeksiantoa. Juhani Niskavuori on musikaalikontekstissa entistäkin köykäisempi hahmo, suurtilallinen ja säätyvaltiopäivämies, joka pyörii tyhjää kuin sekaisin mennyt kompassin neula. Mikko Nousiainen on roolissa komea ja hetkin uskottavan korskeakin, mutta Juhani jää silti varsin epäkiinnostavaksi henkilöksi. Katsojalle kiitollisesti Pyynikin Loviisa muuttuu täysin näytelmän kulminaatiopisteessä eli vanhan emännän kuollessa. 40 22. Juhani Niskavuoren pyristely kahden naisen, taloon emännäksi rahan tähden naidun Loviisan ja alempisäätyisen meijerskä Malviinan, loukussa tarjoaa alustaa musikaaleille tyypillisille intohimoisuudelle ja patetialle. Heikko isäntä ja paha haltiatar Heikoimmillaan Murasen ohjaus ja sovitus ovat muiden päähenkilöiden ja sivuroolien asemoinnissa. Wuolijoen näytelmistä kuitenkin juuri Niskavuoren nuori emäntä saattaa olla se, joka parhaiten tähän muottiin taipuu. Niskavuorelaisuutta on myös elämän vakaus, ymmärrys siitä, että vuodenkierron lainalaisuudet ovat merkittävämpi perusta olemiselle kuin tartu hetkeen -haihattelu. KESÄKUUTA 2017 Kesä teatterissa Niskavuori soi ja torailee TEATTERI Pyynikin kesäteatteri Hella Wuolijoki: Niskavuoren nuori emäntä Ohjaus ja sovitus Miika Muranen – Musiikki Saaga Ensemble – Musiikin sovitus Joonas Mikkilä – Lavastus Liisa Ikonen – Puvut Marjaana Mutanen – Koreografia Liisa Ikonen – Äänisuunnittelu Kirsi Pätäri ja Jori Tossavainen – Rooleissa mm. Yhdistävänä tekijänä on oikeastaan vain pateettisuus. Maria Pere tekee Loviisan roolin sekä fyysisesti että solistisesti kohdalleen. Kun hän ensin on Juhanin valloituksestaan itseriittoisen tyytyväinen ja ihan kaikkeen naurun kautta reagoiva, muuttuu hän emännän asuun rituaalinomaisesti sonnustautuessaan toiseksi ihmiseksi. Mikko Nousiainen, Maria Pere, Petra Karjalainen, Elina Keinonen, Sari Havas, Puntti Valtonen, Ronja Alatalo, Olli Riipinen, Anssi Valikainen, Anna Pukkila, Kake Aunesneva Taistelu Niskavuoren Juhanista (Mikko Nousiainen, takana keskellä) päättyy lujatahtoisemman Loviisan (Maria Pere, oikealla) voittoon ja kilpailevan naaraan (Elina Keinonen) ”karkoitukseen laumasta”. Hän näyttää kaapin paikan niin Juhanille, Hetalle kuin palvelusväelle, hän lähettää rahaa tarjoten Malviinan pois koko maakunnasta
Sen sijaan ammattilaisten kesätouhuilta pitäisi edellyttää ja vaatia vähintään yhtä hyvää laatua kuin teatterilta ylipäänsä. Ronja Alatalo on Niskavuoren sisarusparven kuopuksena viittä vaille liiankin kakaramainen, mutta Kustaavan viattomuudessa on silti jotain hellyttävää. KESÄKUUTA 2017 Aforismi välipalaksi Puskateatteria ”P uskassa! Sun takana! Puskassa!” Huutaa mies takarivistä sankarinäyttelijälle, joka ei millään tajua, minne kehveli hotellietsivä katosi. Sen voimalla vedetty hymnimäinen ee-oo-ee-oo-osa kertautuu monissa esityksen lauluissa ja neljättä kertaa kuultuna jo yksinkertaisesti kyllästyttää. Pitkä, vaivalloinen matka ja pelkkää pettymystä palkkana. Rolf Bamberg Demokraatti Viikko on täysi kun edes itse ei mahdu siihen mukaan. Ne ovat lajissaan tärkeitä ja tarpeellisia, vaikka taiteellinen taso vaihtelee. Sivurooleissa Puntti Valtonen tuo Loviisan isänä näyttämälle aitoa rentoutta, jota esimerkiksi piikojen ja renkien pelehdinnöistä puuttuu. Suurin ero talveen on nähdäkseni kesään liittyvä, rampin molemminpuolinen odotus suuremmasta yhteisöllisyydestä. Antiikin parhaiden perinteiden mukaan ulkoilmassa, taivaan alla villitä ja viihdyttää ja sytyttää ensikertalaisessa yleisössä halu nähdä ja kokea lisää elämää ja teatteria. Aina ei käy yhtä hyvin. Arvostamani tutkijaprofessori kertoi, että hän haluaa aina opettaa ihan ensimmäisen johdantokurssin itse, niin että uusien opiskelijoiden ensikosketus aiheeseen ja alaan on samalla suora linkki alan korkeimpaan opetukseen ja tietoon. Teatterivierailu on vuoden paras ja ainoa, seuraavaa saadaan odottaa ensi kesään. Niskavuoren sointi Modernia kansanmusiikkia popin ja ambientinkin elementteihin yhdistelevä Saaga-ensemble on hyvä valinta vastaamaan Niskavuori-musikaalin sävelistä. Puheteatterija elokuvaversioissa hänet kuvataan yleensä ahneena tosikkona, joka on tilan menestyksen eteen valmis repimään omasta ja palkollisten selkänahasta irti mitä vaan. Miksi kuskaisivat. Toki joukossa on musikaali-genrelle tyypillisiä voimaballadeja, mutta myös aidosti tunteisiin vetoavia vähävolyymisempiä lauluja. Tätä yhdessä jaetun tunnetta vahvistavat myös kesäteatterin esityspaikat: yleisö tulee innolla perässä vaikka tunturinrinteelle istumaan, kun hyvin houkuttelee. Tässä kohtaa kesäteatterin tekijöillä on ratkaiseva vastuu, jota ei aina tajuta. Hän on huomionvangitsija niin omissa kohtauksissaan kuin häilyessään varsinaisten kohtausten ulkopuolella – Juhanin jälkikuvissa ja Loviisan painajaisissa – punaisessa hameessaan jossain Pyynikin luonnonnäyttämön äärillä. Malviinaa esittävässä Elina Keinosessa on idullaan todellinen femme fatale. Jo avausbiisi ”Silloin laulan” nappaa värttinämäisyydessään otteeseensa. Näin pitäisi olla myös teatterissa. Laura Ruohonen Hetalle on tässä tulkinnassa langennut epäkiitollinen pahanilmanlinnun tehtävä. Musikaalitehtävissä aina kotonaan oleva Petra Karjalainen loistaa taas laulajana, mutta muuten Heta on harmillisen yksiviivaisena piirtyvä hahmo. Tatska, Niskavuoren Loviisalla! Hella Wuolijoen voi kuulla kieppuvan haudassaan. Se loiventaa konseptin perusristiriitaa. Luodaanko unohtumattomia hetkiä, kuten lossimiehelle, vai suljetaanko yksi ovi kulttuuriin lopullisesti. Kirjoittaja on näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja. Isossa soinnissa Pyynikillä eletään kuitenkin monipuolisessa musiikkimaisemassa, johon ei ole väen väkisin yritetty ympätä hittibiisiksi heti erottuvia tyrkkyjä. Olen ainoa, joka kiinnittää huomiota keski-ikäisen lossimiehen kiihkeisiin ohjeisiin, muu yleisö paikallisen VPK:n salissa on täysin keskittynyt ”Italialaisen olkihatun” yllättäviin juonenkäänteisiin. Jenni Nikolajeffin koreografioimissa tanssillisissa joukkokohtauksissa renkikundit heiluttavat viikatteita ja piikakimmat pyörittelevät plootuämpäreitä. Niitä tullaan katsomaan usein aivan ummikkoina, neitseellisen toiveikkuuden tai epäilysten saattelemana, ja kokemus jättää pystyvän jäljen, joko hyvän ja tärkeän tai tympeän pettymyksen. Yleisö on lähtökohtaisesti enemmän osallinen esitykseen. Pyynikin Heta on punamustaa puvustusta myöten kuin Disney-leffasta karannut paha haltiatar, sähisevä noita, joka kadehtii muiden rakkauksia ja rahoja. ,. Tätä yhdessä jaetun kokemuksen mahdollisuutta tulisi tekijöiden kunnioittaa ja kumartaa. Tätä yhdessä jaetun tunnetta vahvistavat myös kesäteatterin esityspaikat: yleisö tulee innolla perässä vaikka tunturinrinteelle istumaan, kun hyvin houkuttelee. Repliikkejä ei ole paljon, mutta Keinosen presenssi on koko ajan vahva. Vaikka yleisö tekee kaikkensa, jotkut esitykset ovat katastrofi. Pikanttia anakronistisuutta tuovat muuten renkien paljaissa yläkropissa komeilevat tatuoinnit, eräällä melkein koko selän ja rinnan täyttävät. Toimii ensimmäisellä kerralla, kolmannella juttu on jo klisee. u u u Oli aika, jolloin kesäteatterista puhuttiin kokonaan eri lajina kuin ”varsinaisesta” teatterista. Se oli yleisöönmenevää höpsöilyä ulkoilmassa. Syrjäseudulla yhdenkin ala-arvoisen esityksen seuraukset – mitätön teksti ja tyhmä toteutus – ovat yllättävän laajakantoiset: monet petkutusteatterin uhrit eivät lähde enää ikinä teatteriin kiusattavaksi, eivätkä kuskaa sinne lapsiaankaan. Ihan suosikkejani on silti Maria Peren olkapään kuva hänen vaihtaessaan Loviisa-heitukan turkoosia mekkoa tummaan emäntäkolttuun. Joonas Mikkilän johtamalla bändillä riittää nyanssitajua vaihtelemaan tehoja. 41 22. ”Olkihattu” oli menestys, josta puhuttiin pitkään. Nykyään kesäteatteria tehdään ihan yhtä monista lähtökohdista kuin talviteatteriakin: on runollista, vakavaa, poliittista, höpsöä ja julkean kaupallista hanketta. u u u Amatööriteattereiden hankkeet, joissa parhaimmillaan koko paikkakunta on osallisena, eivät koskaan ole katsojankaan kannalta hukkaanheitettyä aikaa
”Veljeksissä kiehtoo vapauden idea – ja sen vastapooliksi asettuva vastuu” Nykyisin Helsingin kaupunginteatterissa kiinnitettynä ohjaajana leipätyötään tekevän Kari Heiskasen sopivuutta ja pätevyyttä Ryhmäteatterin Suomenlinnan näyttämön Seitsemän veljeksen ohjaajaksi on turha mennä kyseenalaistamaan. Kaiken päälle hänelle Seitsemän veljestä on näyttämöversionakin läpikotaisin tuttu teos, ohjasihan hän siitä vuolaasti kiitetyn toteutuksen Lahden kaupunginteatteriin vuonna 2002. Seitsemän veljeksen näyttämäsovituksissa on luotettu romaanin tiettyjen kulminaatioiden ja kliimaksien vetovoimaan. Klassikoksi tarinan tekee sen ainutkertaisuus, se kestää ajan ja tyylien vaatimukset. Mikä sinulle on Veljeksissä ydinmehua, jonka haluat puristaa näkyviin. . Mutta myös hyveellisyys ja kauneus, joita elämän peruselementteinä ei voi sivuuttaa. Kivi tarjoaa niin hykerryttävän maailman, että halusin päästä uudelleen siihen nosteeseen. – Yritän tehdä esityksiä samalla periaatteella kuin tehdään huumausainetta. Näin sanoessani tiedän, että olen luultavasti nyt ollut tekemässä ennen kaikkea viihdyttävää ja huumoria korostavaa esitystä. Minua kiehtoo teoksessa vapauden idea sen eri muodoissa, sille vastapooliksi asettuva vastuu. Jos häntä jostakin tarkoitushakuisuudesta voi kritisoida, niin rakkaudesta, jolla hän henkilöitään kuvaa. Lisäksi Heiskasella on ohjaajakokemusta linnaympäristöistä, kun hän on tehnyt Olavinlinnassa tuotantoja Savonlinnan oopperajuhlille. Mikä tässä klassikossa on se jokin, joka tekee siitä kestosuosikin, jota voi esittää aina uusille ja uusille katsojapolville. KESÄKUUTA 2017 Kysymyksiä kasiriviltä TÄLLÄ DEMOKRAATIN TEATTERITEEMANUMEROIDEN ERIKOISPALSTALLA ESITETÄÄN TEKIJÖILLE SUORIA KYSYMYKSIÄ TEATTERISTA JA VAIN TEATTERISTA – NÄYTELMISTÄ, ESITTÄMISESTÄ, ESILLEPANOSTA JA ESITYSTEN TAUSTOISTA. – Aleksis Kivelle tarjottiin aikanaan kansallista ja kielipoliittista agendaa, mutta hän valitsi taiteellisen. Sanoit haastatellessani sinua Hamletista tähän tapaan: ”Ehkä tätä ei pitäisi ääneen sanoa, mutta teatterintekijänä sitä ajattelee, että kerran elämässään pitää koskettaa Hamletiakin.” Päteekö sama Veljeksiin. – Jokaisella teatterintekijällä on teoksia, jotka vastaavat parhaiten omaa elämäntunnetta. – Ohjaajilla on tapana ilmaista johtolause, johon esitys ei välttämättä vastaa. Mutta ilman sitä teos ei olisi niin tarkkanäköinen eikä valottaisi myös ihmisten pimeämpää puolta. Onko jokin muuttunut suhteessasi Kiveen ja/tai ”Veljeksiin” tai jäikö joku Lahden ohjauksesta mieltä vaivaamaan, kun päätit ohjata tämän klassikon nyt toisen kerran. Ensinnäkin hänellä on Hyvän Omantunnon linnakkeen erityislaadusta vahva tuntuma, kun näytteli siellä 1980-luvulla Ryhmiksen huippuensemblen osana. 42 22. Tämä tunnistaminen on usein vaistonvaraista, Kari Heiskaselle Seitsemän veljestä on ensimmäinen ohjaus Suomenlinnan näyttämöllä, mutta Ryhmäteatterin näyttelijänä hänellä on tältä linnakkeelta hyviä muistoja: kirjoon mahtuu Shakerspearea, Molièrea ja Melleriä.. Hän nostaa näkyviin, antaa hahmon ja äänen kansanosalle, jolla sitä ei aiemmin ollut. Ajattelitpa siitä mitä tahansa, se vaikuttaa joka tapauksessa. Tai Nummisuutareihin
Olisin iloinen, jos joku ottaisi asiakseen tehdä televisioon sarjan Kiven näytelmistä. – Viikko ennen ensi-iltaa tulee aina tunne, että haluaa työn pian päätökseen ja irti ohjauksesta. – Linnake ei yllättänyt, herätti kyllä paljon muistoja. Riittämätön ravinto aiheutti sairauksia, kuten lavantautia, punatautia ja hinkuyskää. Teoksessa käytetään realistista, naturalistista ja lyyristä kerrontaa. Rolf Bamberg Demokraatti Jari Soini. Tilanne oli yhtä vaikea Ruotsissa. Nälkävuodesta on moneksi. Helsinkiläisen yläluokan näkökulma osoittautuu tärkeäksi Ollikaisen kirjan tasapainolle. Nälkävuosi ei tuo tähän mitään uutta. Pelkästään köyhiä kuvaamalla teos olisi jäänyt yksipuolisemmaksi. Pitkä ja raskas tragedia johtui toistuvista huonoista sadoista. Omassa elämässäni sain heinäkuussa esikoisen, pienen tytön, joka täytti elämäni rakkaudella. Ollikaisen palkittu romaani kertoo ravinnon puutteen fyysisistä ja psykologisista seurauksista. Molemmissa pidetään väkisin kiinni toivosta ja kuljetaan kohti vääjäämätöntä traagista loppua. Se sijoittuu suuren nälänhädän (1866–1868) aikaan. Nälkävuoden jämäkkyys on huomionarvoista myös siksi, että kyseessä on tekijän ensimmäinen teos. Ollikainen käsittelee hahmojaan empaattisesti, kieltäytyen tuomitsemasta heitä. Esa Mäkijärvi OSA 10/10: 2007–2016 Aki Ollikainen: Nälkävuosi Siltala 2012, s. Siinä seurataan köyhän perheen kerjuumatkaa Pietariin ja helsinkiläisen yläluokan elämää. u u u VAIKUTTAVINTA NÄLKÄVUODESSA ON sen kieli. Hyvän Omantunnon linnake on sinulle näyttelijänä hyvinkin tuttu 1980-luvulta, mutta ohjaat siellä nyt ensi kertaa. Heidän kokemuksensa eroavat selvästi toisistaan. Nykylukija pystyy menemään sekä nälkää näkevien että runsaasta ravinnosta nauttivien nahkoihin. – Don Juanin ensi-illassa kesällä -86 iski yhtäkkiä suunnaton epävarmuus samalla hetkellä kun vedin linnakkeen suurta puuovea auki. KIRJAT Sadan vuoden itsenäisyys Nälän tarina SUOMESSA RAKASTETAAN HISTORIALLISIA romaaneja, mutta harva niistä yltää samaan luontevuuteen kuin Aki Ollikaisen (s. Sinulla on nyt kaksi kosketusta Hiidenkiveen ja muihin Jukolan metsien ihmeisiin, joten onko Kivi-kiintiösi nyt täytetty, jano sammutettu. Nälkävuoden asetelma on yksinkertainen, mutta se kertoo syvällisesti elämän hauraudesta ja pienten asioiden merkityksestä hyvinvoinnille. Mikä on lämpimin/mieliinpainunein muistosi Linnakkeesta 80-luvulta, jolloin näyttelit siellä niin Molièrea kuin Melleriäkin. Ollikaisen ilmaisu tuo mieleen amerikkalaisen mestarin Cormac McCarthyn. Kurjuus ajaa ihmiset liikkeelle. Suuret nälkävuodet tunnetaan viimeisimpänä suurena nälänhätänä Euroopassa. Olimme rakentaneet lavasteita vesisateessa, itse olin betonimylläri, ja kaikki oli sujunut niin hyvin, että esityksen jo käynnistyttyä iski paniikki; mitä olen tehnyt, onko tästä mihinkään, olenko minä tässä ja pian lavalla näyttelemässä nimiroolia. Ruoattomuus aiheuttaa hallusinaatioita ja painajaisia. – Olen tuntenut kaverin aika kauan, joten yhteistyö sujui. McCarthyn apokalyptinen romaani ”Tie” (2006) ja Nälkävuosi muistuttavat toisiaan. Sääolosuhteet olivat armottomat, mikä ajoi viljelijät vaikeuksiin. – Toinen hetki liittyy Arto Mellerin ”Siriuksen vieraisiin”, jossa näyttelin pienen kylän opettajaa, joka näytelmän lopussa menettää rakkautensa. 43 22. KESÄKUUTA 2017 Demokraatin Suomi 100 -vuoden kirjasarjassa lehden kirjallisuuskriitikot ovat subjektiivisin kriteerein valinneet jokaiselta itsenäisyyden vuosikymmeneltä yhden teoksen, joka kertoo jotain erityistä tästä maasta, kansasta ja sen kielestä. Ollikainen kirjoittaa kuitenkin niin kauniisti ja varmasti, että hänen kirjaansa on vaikea moittia mistään. Millaisen lisäkierteen se on tuonut urakkaan. Suomen väestöstä kuoli tällöin kahdeksan prosenttia, eli noin 150 000 henkeä. Historiallisissa romaaneissa kuvataan usein tavallisia ihmisiä poikkeuksellisissa olosuhteissa. Mutta näihin sotalinnoituksiin, Olavinlinaan ja Hyvän Omantunnon linnakkeeseen ohjaaminen on innostavaa, ne antavat vastuksen joka sytyttää kaltaistani ohjaajaa. Nälkävuodessa ei ole mitään ylimääräistä, mikä on mukava poikkeus liikaan selittelyyn yleensä sortuvassa historiallisten romaanien genressä. Minusta tuntuu, että olen omat Kiveni tehnyt, mutta odotan innolla vuodeksi 2019 luvattua Seitsemän veljeksen kriittistä editiota, joka purkaa teoksen taustaa, rakennetta ja erityisyyttä. Liian monessa kotimaisessa romaanissa aiheena on 1800-luvun kurjuus, vuosi 1918 tai toinen maailmansota. Ollikaisen kaunis proosa muodostaa vastavoiman kuvatulle rumalle todellisuudelle. Onko linnakkeen näyttämö avautunut sinulle ohjaajaroolissa toisenlaisena. Olet nyt käsittääkseni ohjannut myös ensi kertaa näyttämöllä omaa poikaasi Einoa. 1973) ”Nälkävuosi”. Nälkävuosi on lajityyppinsä paras teos 2000-luvulla. 140 Kesä teatterissa sillä teos puhuu tekijälle myös sellaisesta, jolle hänellä ei ole sanoja. Minulle Veljekset on osaltaan tätä. Koska pääkaupungissa riittää ruokaa, sen rikkailta ei löydy ymmärrystä ravinnon loppumisen aiheuttamalle epätoivolle. Nälkävuosi on koruton. Moni heistä alkoi keittää viinaa, koska siitä sai paremmat tulot kuin pelloilta
Valtoinaan emme kuitenkaan voi antautua hetken ilolle, niin tervetullut ja kaivattu kuin se onkin. Lisäksi tulee oma huolenalainen tila: kaikenkaltainen puute, nälänuhka, parhaillaan kestävä taistelu kotimaista kapitalismia vastaan, joka viimeisillä voimillaankin on asettunut takakäpälilleen näyttäen hampaitaan oikeutta vaativien työn lasten joukolle. Lenin ja Aleksandr Kerenski ottivat yhteen neuvostojen kokouksessa. /-/ Kukapa uskaltaisi nyt valon ja vapauden juhlana teljetä teidät enää pelonarkoina kivimuurien pimentoihin, kuten vielä viime vuonna. KESÄKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE ”Jokainen yksinään maan sydämellä auringonsäteen lävistämänä: ja äkkiä on ilta.” Maailman kirjallisuuden katekismus SALVATORE QUASIMODO: JA ÄKKIÄ ON ILTA (ED È SUBITO SERA, 1930) SUOMENNOS ELLI-KAIJA KÖNGÄS . Tosin lie aurinko juhannustavoilleen uskollisena unohtanut silloinkin yölevon, mutta me muistamme, miten pimeät pilvet peittivät taivaan…/-/ Synkkänä katsoi silmä kohti tulevaisuutta jossa ei näkynyt nousevan päivän pienintäkään pilkahdusta. Myöskin viime vuonna vietettiin juhannusta, valon juhlaa. Ero Venäjän kanssa on tuho niin teille kuin meillekin.” Valoisin mielin juhannusta viettämään Vuoden 1917 juhannus otettiin vastaan myös poliittisesti ”valon juhlana”. Tämä hänen tunnetuimpiin kuuluva kolmirivisensä aukeaakin vaikka mihin suuntiin. Ukkos-uhkaa täynnä oli ilma. Ensimmäisenä kolmenakymmenenä kirjailijavuotenaan häneltä ilmestyi vain kahdeksan mitoiltaan niukkaa ko koelmaa. 44 22. Lukijan iloksi jää avata Quasimodon lukitukset. Li. Uudet voimaperäiset silmut ovat juuri puhkeamassa. Vuosisataisen sorron jälkeen puhaltavat vapauden tuulet siellä, missä jättiläismuureja oli niiden tielle rakennettu. Kutsua on kuultu. Koitti kansojen kevät. Työmies 23.6.1917 Lenin ja Kerenski tukkanuottasilla Venäjällä ei vietetty juhannusta vaan valmistauduttiin lopulliseen välienselvittelyyn vallankumouksen suunnasta. V. Ja me käymme ulos ahtaista asunnoista sinisen, kuulaan kesätaivaan alle. /-/ Työn kansa! Elämän kivikkopolkujen kulkijat! On koittanut pieni lepohetki paahtisen matkan varrella. Työmiehen pääkirjoitus (alla) korosti eroa vuoden 1916 juhannukseen ja vuoden takaisiin synkeisiin tunnelmiin. Lenin vaati Työmiehen (25.6.) mukaan, että Venäjän on luovuttava Armenian, Suomen ja Ukrainan valtauksista, julkaistava salaiset sopimukset ja jyrkästi ilmoitettava, ettemme halua suojella Englannin ja Ranskan ryöväämää omaisuutta. Kevätkentille paistaa aurinko. Hauskasti loimuavien, viattomien juhannustuliemme ääressä muistamme Euroopan verikentillä paraikaa roihuavan maailmanpalon. Demokraatti Valon juhlana.. /-/ Emme voi, emmekä tahdokaan tukahuttaa tuskan, katkeruuden ja soiman tunteita, jotka ristiriitaisina temmeltävät mielessä, tietäessämme maailman hädän. Mutta työ oli hataraa, ja kun aika tuli, suistuivat telkeet melkein kuin itsestään. Valtainen ukkosjää on vihdoinkin puhdistanut itäisen ilman, poistanut täältäkin pahimman painostuksen. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Vuoden 1959 italialainen nobelisti ei ollut mikään sanojen tuhlailija. Er. Kuka sanoo: valon. – Jos hyväksytään Leninin katsantokanta, niin ei se ole alku maailmanvallankumoukseen, vaan Venäjän vallankumouksen loppu, Kerenski vastasi ja esitti ”hartaan pyynnön”, että Suomi ja Ukraina eivät ”rikkoisi yhtenäisyyttä taistelussa yhteisen onnen, yhteisen vapauden ja yhteisen rauhan puolesta. On juhannus, valon ja vapauden juhla. /-/ Siten silloin, toisinpa nyt. I. Käykäämme käsikädessä sitä juhlimaan. Taapäin katsahtaessamme näemme tuolla tiellä versoavan hikija verikylvöstä kasvaneita voitonkukkia. Elämän kiitäminen ohi ilman, että siihen ehtii kunnolla tarttua, on monille ehkä se ensimmäinen. Täsmälyriikkaa kesäpäivän seisauksen hetkeen. Ei ihme, että hänet sijoitettiin kernaasti hermeettisen (suljetun) runouden koulukuntaan. Lehdon kalveesta helää laulu, nurmikot, mäenkaltaat ovat täynnä iloitsevia ihmisiä, aalloilla soljuu lukemattomia pursia. Koston vaajat ovat iskeneet niihin, jotka törkeimmin ja tunnottomimmin ovat painaneet alas ihmisarvon
45 22. Jako osallistujiin ja poliittisesti täysin passiivisiin on erityisen selkeä nuorissa sukupolvissa. Mikä pelastaisi puolueet ja demokraattiset instituutiot kasvavalta välinpitämättömyydeltä?. EU-vaaleissa prosentit ovat perinteisesti olleet alhaisempia, mutta äänestäminen on vähentynyt myös kotoisissa eduskuntaja kuntavaaleissamme. KESÄKUUTA 2017 A Aate Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi Puoluepolitiikka tarvitsee renessanssin V iime viikonlopun Ranskan parlamenttivaalien suurin uutinen oli ennätysalhainen, alle 44 prosenttiin jäänyt äänestysaktiivisuus
KESÄKUUTA 2017 . TEKSTI SIMO ALASTALO DEMOKRAATIN POLITIIKAN TOIMITTAJA M onille demokratia on vapaissa vaaleissa toteutuvaa enemmistön valtaa. Rehellisyys parantaisi osallistumista Eräs demokratian tilaan olennaisesti liittyvä asia on poliittinen osallistuminen. . Sitran johtava asiantuntija Elina Kiiski Kataja, demokratian ammattilainen, on pohtinut demokratiaa viimeiset viisitoista vuotta ja katsoo tilannetta eri näkökulmasta. 46 22. Irronnut joukko koki, ettei jäävä porukka edusta ihmisoikeuksien vastaisine mielipiteineen demokratiaa. – Siihen nähden miten hyvin me olemme Suomessa pärjänneet, meillä keskustellaan hämmästyttävän vähän demokratian tilasta. KUVITUS EMILIE UGGLA. – Osallisuuden parantamiseen ei ole mitään taikatemppuja. – Kun ihmisten osallisuutta yritetään parantaa, pelkästään teknologiset keksinnöt, esimerkiksi paremmat applikaatiot, eivät paranna asiaa. – Näkisin, että jo vaalipuheessa olisi tarve tuoda rehellisesti esiin sitä mitä politiikan tekeminen on. Junttaus ja suhmurointi nakertavat demokratiaa Aitoa demokraattista kulttuuria luovat tulevat voittamaan. Populistien vastuulla olisi tehdä pesäero demokratian vastaiseen ajatteluun. Lopulta kaikki ovat aina vähän tyytymättömiä. – Siinä se raja tuotiin esiin. Siitä puhuminen olisi rehellistä ja politiikan arvostamisen kannalta tärkeää. Vaikka hallitus pysyi kasassa ja se on tärkeätä jatkuvuuden kannalta, kansalaisten näkökulmasta on vaikea ymmärtää mitä oikein tapahtui. – Viime viikonlopun tapahtumissa ei ole kauhesti voittajia. Eräs syy äänestäjien pettymykseen saattaa hänen mukaansa olla se, että he ovat kuvitelleet äänestämänsä puolueen pystyvän toteuttamaan koko agendansa. Jos näissä on ongelmia, se heijastuu myös demokratiaan. Kiiski Katajan mukaan päätöksentekijöiden kannattaisi pitää useammin esillä sitä, että demokratiassa on kyse kompromisseista, jotka aiheuttavat pettymyksiä. Perussuomalaisen puheenjohtajavaihdoksen jälkeisessä repeämisessä tämä Kiiski Katajan mukaan toteutui. Hallituskriisissä ei ollut voittajia Yksi suurimmista demokratian ongelmista on poliittinen peli, joka saa kansalaisten silmissä arvottomia piirteitä. Pohjoismaissa ja Suomessa demokratia on myös liki pitäen itsestään selvyys. Kiiski Kataja ottaa esimerkiksi perussuomalaisten jakautumisen ja sitä seuranneen hallitusratkaisun. – Ihmisillä on harhaluulo, että demokratia on sitä, että enemmistö äänestää, vaikka siihen kuuluu olennaisesti yhteisten kompromissien hakeminen. Kyse on demokraattisesta kulttuurista. Kiiski Katajan mukaan demokratia ei suinkaan ole sitä, että yksi ryhmä äänestää toisen kumoon, vaan olennaista on edistää erilaisia tavoitteita, jotka tyydyttävät laajasti erilaisia tarpeita. Kun mietitään demokratiaa pitää samalla puhua muun muassa tasa-arvosta, työllisyysnäkymistä ja sosiaalisesta liikkuvuudesta ja niin edelleen. Kiiski Katajan mukaan demokratia ja osallistuminen kytkeytyvät toisiinsa monimutkaisella tavalla. Kiiski Katajan mukaan Suomi on edistyksellinen demokratia, mutta suomalaisten käsitykset demokratiasta ovat rajoittuneita. Itsenäinen satavuotias Suomi on aina ollut demokraattinen tasavalta. Meiltä puuttuvat myös kansalaisjärjestöt, jotka olisivat erikoistuneet demokratian tilan valvomiseen. Mutta tämä olisi voitu tehdä jo muutama vuosi sitten
Poliittinen peli rapauttaa luottamusta demokraattisiin instituutioihin kuten puolueisiin. KESÄKUUTA 2017 Vaalipuheessa olisi tarve tuoda rehellisesti esiin sitä, mitä politiikan tekeminen on. Sitä pitäisi uskaltaa tehdä, vaikka se tarkoittaa aina myös vallan jakamista. Kiiski Katajan mukaan vain kuusi prosenttia suomalaisista kuuluu puolueisiin, vaikka puolueet käyttävät suurta ja paikoin näkymätöntä valtaa. Myös kansalaisjärjestöjen ”kaappaamista” pidetään Kiiski Katajan mukaan normaalina. – Toimintaa pitää avata ulospäin. Aitoa demokraattista kulttuuria luovat tulevat voittamaan, Kiiski Kataja uskoo. Toimivuuden varjolla moni pitää demokraattista yhteiskuntaa itsestään selvänä. Tässä on demokratian suhteen iso jännite, eivätkä nämä toimintatavat tule kestämään. Jos uusia tekemisen tapoja haettaisiin rohkeasti, hedelmiä roikkuu matalalla paljon. – Oma huoleni on legitimiteetin rapautuminen, politiikka vaikuttaa helposti arvottomalta näytelmältä. Demokratiamittareiden näkökulmasta Suomella ei ole hätää. Jos puolueiden toimintaa avattaisiin radikaalisti, kestäisikö se päivänvaloa, Kiiski Kataja kysyy ja muistuttaa, että avautuminen ei välttämättä tapahdu vapaaehtoisesti. – Haasteena on radikaalin läpinäkyvyyden aika, joka on vähentänyt etäisyyttä. Politiikan kulisseissa tapahtuu paljon. Ihmiset pystyvät seuraamaan uutisia ja olemaan mukana toisella tavalla kuin ennen. Se vie politiikalta yhä enemmän legitimiteettiä demokratian kannalta. Kulisseissa tapahtuva suhmurointi ja valtapelit ovat yhä enemmän ihmisten silmillä. 47 22. Hän kaipaisi puolueilta kriittistä oman toiminnan tarkastelua. Hyviä näkemyksiä, joilla osallisuutta voitaisiin lisätä, on hänen mukaansa paljon. Kiiski Kataja rohkaisee puolueita ottamaan tutkijoita vakavasti. – Länsimaissa on unohdettu, että vuonna 1941 maailmassa oli 11 demokratiaa.. Pohjoismainen demokratia on toimivinta maailmassa. Kulttuurin ongelma alkaa jo poliittisissa nuorisojärjestöissä, joissa lapset opetetaan junttaamaan. Asioita voidaan nykyisin vuotaa julkisuuteen milloin tahansa. – On turha jeesustella sitä, mitä perussuomalaisten kokouksessa tapahtui, kun se on tuttua kaikille politiikassa toimiville. Politiikan ja demokratian välillä on jännite
. KUVA ELLA KAVERMA Nuorten vaikuttamisen muodonmuutos N uoria ei politiikka kiinnosta kuten aikaisemmin. – Välimeren nuoriso kokee, että eurovastuut on kaadettu heidän päälleen. Äänestysrekisterin tietojen mukaan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa yleinen äänestysprosentti oli 69 prosenttia. Mutta myös luvut antavat osviittaa. Jussi Westisen vuonna 2016 tekemästä kyselyanalyysistä selviää, että keskustan, SDP:n ja kokoomuksen nuorisokannatus on tippunut 5–7 prosenttia nopeammin kuin muiden puolueiden kannatus. KESÄKUUTA 2017 Unicefin feissarit Sonja Reen ja Niilo Muje näkevät työnsä arvovalintana. Vuonna 2015 alle 25-vuotiaista nuorista vain 47 prosenttia käytti vaaleissa äänioikeuttaan. Tilastoiden valossa voidaan siis jokseenkin luotettavasti olettaa, että nuorten äänestysaktiivisuus on vähentynyt.. Hänen mukaansa voi kuitenkin todeta, että 1970-luvulla vaalipuolueet ja –uurnat olivat nuorista kukSuhteutettuna muihin Euroopan maihin, aktiivisuus Pohjoismaissa on kuitenkin selvästi monipuolisempaa ja lujemmin demokratiaan luottavaa kuin Eteläja Itä-Euroopassa. 48 22. Rajutkin protestijännitteet ovat nousseet ja demokratiausko on mennyt, Paakkunainen toteaa. 25–34 -vuotiaiden luku nousee vain hieman yli 60 prosenttiyksikön. Äänestysaktiivisuus ja poliittisten puolueiden kannatus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nuorten kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin sekä niihin vaikuttamiseen olisvat katoavaa kansanperinnettä. Helsingin avoimen yliopiston valtio-opin yliopisto-opettaja Kari Paakkunainen toteaa, että vertailu menneisiin vuosikymmeniin nuorten politiikkaan osallistumisen osalta on vaikeaa, sillä luotettavaa tilastointia löytyy vain viime vuosikymmeniltä. – Punavihreä ja populistisempi protesti sekä ikäryhmäaktiivisuus ovat noussut nuorempien polvien keskuudessa, Paakkunainen kuvailee. – Eriväriset mielenosoitukset, poliittis-eettinen kuluttaminen sekä verkkomobilisaation keinot ovat kuroillaan ja myös puoluetoiminta kiehtovaa peliä. TEKSTI TOPI JUGA DEMOKRAATIN TOIMITTAJA . Myös poliittisten nuorisojärjestöjen jäsenmäärät ovat laskeneet 2000-luvulla. Ei ennenkään mikään ollut kuin ennen. Laskua 1960ja 70-lukujen huippuvuosiin on 10–17 prosenttia. Poliittisen aktiivisuuden hiipumisesta kertoo osaltaan myös se, että nuorissa suurten puolueiden kannatus laskee voimakkaimmin. Tämä väite nousee usein esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Menneisyyden haikailemiseen sekoittuu toisaalta helposti ripaus nostalgiaa
• Tarua. Ja mikä tärkeintä, keinot takaavat usein onnistuneen näkyvyyden sosiaalisessa mediassa. Nuoret pääsevät verrattain hyvin mukaan vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin. Kokoomusnuorten puheenjohtajan Daniel Sazonovin sanoin ”oman elämän asioihin vaikuttaminen kyllä kiinnostaa nuoria. Vaikka parantamisen varaa on aina. Keskeistä on, että nuoret saavat edellytykset ja valmiudet tähän vallan ottamiseen. Vaaleissa toisaalta oli nähtävissä perussuomalaisen protestiaallon rapautuminen, Paakkunainen sanoo. Nuoret janoavat tuloksia välittömästi. Puolueilla on tärkeä rooli demokratiassa: ne tarjoavat arvojensa pohjalta vaihtoehtoja ja linjoja. Puoluedemokratia on yksi työkalu demokratian niin monisävyisessä työkalupakissa. Monelle on kuitenkin luontevampaa toimia kansalaisjärjestöissä tai yksittäisten asioiden puolesta aktivistina, mikä myös puolueiden tulisi ottaa toimintatavoissaan huomioon. Suomessa nuorten osallistumista vaaleihin rajoittavat jatkuvasti kasvavat kampanjabudjetit sekä esim. Edelliseen kiteytyy ehkä jollain tavalla ajan kuva. Monissa kysymyksissä kuitenkin korostuu esimerkiksi sukupolvien välinen ero. • Totta. • Totta ja tarua. Tämä lisää poikkipuolueellisen yhteistyön merkitystä. Hanna-Marilla Zidan, Vasemmistonuoret • Totta ja tarua. Hänen mukaansa ”osaa kiinnostaa ja valtaosaa ei”. Hilkka Kemppi, Keskustanuoret • Totta. – Ääriarvot ovat saaneet lisää kannatusta ja puoluejanakin on taas jakanut nuoria. opintoaikojen rajaaminen, joka vaikuttaa suoraan kielteisesti osallistumismahdollisuuksiin. • Siltä väliltä. Rinnalle on kuitenkin muodostunut vaikuttamiskeinoja, joiden kautta osallistuminen tuntuu suoremmalta ja nopeammalta. Sen rinnalle tarvitaan myös suoraa demokratiaa ja vahvaa kansalaisyhteiskuntaa. • Totta. Omassa puolueessani asia on onneksi hoidettu hyvin, sillä nuoret ovat vahvasti mukana erilaisia päätöksentekoelimissä. Aktiivisuutta tulee silti pyrkiä parantamaan. Puoluedemokratia auttaa takaamaan kansanvallan toimivuutta, muttei yksin. Kuntavaaliasetelmassa punavihreät polvet olivat aktiivisia. – Tavoitamme nuoria esimerkiksi sosiaalisen median kautta, ja nuoret osallistuvat kampanjoihimme esimerkiksi allekirjoittamalla vetoomuksia tai toimimalla aktivisteina. Lisäksi politiikan nationalistiset järjestyshuudot ja antifa-vastaheitot ovat tulleet vahvasti mukaan mediapiikkeihin ja kaduillekin. Lähde: Äänestysrekisteri 100 80 60 40 20 Äänestysprosentti laskenut vuosien saatossa 85,1 % 81,4 % 69 % 61 % 47 %. Toimiva kansanvalta on minulle päätöksenteon ylisukupolvisuutta, kykyä uudistua tarvittaessa nopeastikin, jaettua vastuuta, useita näkökulmia ja kykyä tehdä päätöksiä. • Totta. Tekemisen ja vaikuttamisen tavat ovat kuitenkin jatkuvassa muutoksessa”. Valtaa ei luovuteta, se otetaan. 2 Totta vai tarua: Nuorilla on Suomessa hyvät mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. alle 25 v. Mielenosoitukset, poliittis-eettinen kuluttaminen sekä verkkomobilisaation keinot ovat suosiossa. Ainoastaan perussuomalaisten nuorten Samuli Voutila totesi väitteen olevan osin totta sekä tarua. Daneil Sazonov, Kokoomusnuoret • Totta. Kaikkien mielestä nuorison kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin ei siis ole kadonnut minnekään. Puoluedemokratia takaa sen, että kansalaisilla on äänestettäessä selkeät ja kokonaisvaltaiset vaihtoehdot yhden asian liikkeiden sijaan. • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 2 2 Yleinen äänestysprosentti eduskuntavaaleissa vuosina 1962, 1972 ja 2015 1962 1972 2015 2015 25–34 v. Nuoria kyllä ”kuunnellaan”, mutta liian harvoin heidät otetaan aidosti mukaan päätöksentekoon. Puolueiden tarvitsee kehittyä ja demokratiaa vahvistaa. Jaakko Mustakallio ja Iiris Suomela, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto • Tarua ja totta. 49 22. Kysyttäessä keinoja lisätä nuorten aktiivisuutta politiikassa Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi totesi, että Ihmiset tarvitsevat konkreettisia näyttöjä siitä, että äänestämisellä tai puoluepolitiikassa toimimisella tapahtuu aidosti muutosta. KESÄKUUTA 2017 suosiossa. Sitä suorastaan odotetaan, että nuoret kantai-sivat vastuuta yhä vahvemmin. Monelle nuorelle kansalaisaloitteen allekirjoittaminen, some-vaikuttaminen tai mielenosoittaminen tuntuu helpommalta vaikuttamiselta kuin monimutkaisen tai raskaalta vaikuttavan puoluepolitiikan kautta. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on yksi tahoista, jonka kautta yhteiskunnallisiin ja poliittisiin asioihin voi vaikuttaa poliittisten puolueiden ulkopuolelta. Mikkel Näkkäläjärvi, Demarinuoret • Totta ja tarua. Vaikka puoluepoliittisen aktiivisuuden merkitys on osin vähentynyt, tulee se todennäköisesti pitämään pintansa myös lähitulevaisuudessa. Toimintaansa järjestö kuvailee verkkosivuillaan seuraavasti: ”Amnestyn tehtävänä on tutkia, paljastaa ja pysäyttää ihmisoikeusloukkaukset kaikkialla maailmassa.” Amnestyn Suomen osaston tiedottaja Kaisa Väkiparta sanoo, että moni heillä toimiva nuori kertoo tekevänsä tätä työtä siksi, että he haluavat vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Lähes kaikkien mukaan väite ”politiikka ja yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttaminen eivät kiinnosta nuoria” on tarua. Kansalaisjärjestöillä on Suomessa vahva rooli, ja myös puolueiden nuorisojärjestöillä on melko paljon valtaa niin puolueiden sisällä kuin yhteiskunnassa laajemmin. Tämän artikkelin kysymys-vastaus osiota varten haastattelimme puolueiden nuorisojärjestöjen puheenjohtajia. Nuorilla on kaikki valmiudet ja puitteet vaikuttaa todella Suomen ja maailman asioihin. Puoluedemokratia ei yksin takaa kansanvallan toimivuutta, mutta missään ei ole toimivaa demokratiaa ilman puoluejärjestelmää. Suomessa nuorten vaikuttamismahdollisuuksista käydään jatkuvaa keskustelua, joka tarkoittaa myös kyltymätöntä halua edistää nuorten osallistumista. Amnestylla on myös paljon nuoria töissä esimerkiksi feissareina. Kysyimme kokoomuksen, keskustan, sosialidemokraattien, perussuomalaisten, vihreiden sekä vasemmistoliiton nuorisojärjestöjen puheenjohtajilta tiiviitä vastauksia seuraaviin väitteisiin: 1 Totta vai tarua: Puoluedemokratia takaa kansanvallan toimivuuden. Samuli Voutila, Perussuomalaiset nuoret • Totta ja tarua. Nuorten valta puolueiden sisällä vaihtelee kuitenkin todella paljon puolueiden välillä
Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kuitenkin menestys vaaleissa vaatisi laajempaa kannatuspohjaa. Kuitenkin noin kuusi kymmenestä alle 35-vuotiaasta suomalaisesta on tutkimusten mukaan kiinnostunut politiikasta ainakin jonkin verran. Viime eduskuntavaaleissa korkeakoulutettujen 25–34-vuotiaiden äänestysaktiivisuus (79%) oli yli 2,5-kertainen verrattuna vain perusasteen suorittaneiden saman ikäisten äänestysaktiivisuuteen (31%). Nuorten osallistumisen vahvistuminen tai nuorten saaminen SDP:n äänestäjiksi eivät ole mahdotonta. Hyvä uutinen on, että nuorten arvot osuvat pitkälti yksiin SDP:n edistämien arvojen kanssa. Vaikka nuorten äänestysaktiivisuus kokonaisuudessaan on alhainen, ei kokonaisten ikäluokkien käyttäytymistä myöskään kannata yleistää. Toiseksi, nuorten tulisi kokea, että SDP on kiinnostunut heidän asioistaan ja näkemyksistään. TEKSTI MERJA JUTILA-ROON POLITIIKAN TUTKIJA . Ensimmäinen ongelma vaatisi, että nuoret kokisivat laajemmin, että perinteisellä politiikalla on väliä ja että sen kautta myös nuoret voivat vaikuttaa. Kuten muidenkin ikäryhmien kohdalla, yhteiskunnallinen osallistuminen on jakautunut selkeästi nuorempien äänestäjien taustan mukaan. Kuitenkaan SDP:tä ei nähdä nuorten puolueena. KUVITUS EMILIE UGGLA Nuoria kiinnostaa politiikka, ei puoluepolitiikka N uorten alhaisesta äänestysaktiivisuudesta on kirjoitettu ja puhuttu paljon. Kaikista kansalaisista seitsemän kymmenestä ilmoitti olevansa kiinnostunut politiikasta vuonna 2015. Myös Norjan työväenpuolue oli maansa suosituin puolue nuorten keskuudessa viime paikallisvaalien yhteydessä järjestetyissä nuorisovaaleissa. KESÄKUUTA 2017 . Tämä on luonut tilanteen, missä SDP:n heikko kannatus nuorimpien äänestäjien keskuudessa on ollut helppo jättää ratkaisematta. Esimerkkeinä voidaan mainita esimerkiksi Jeremy Corbyn ja Bernie Sanders, jotka innostivat nuoria mukaan kampanjointiin ja uurnille. Nuoria kiinnostaa politiikka. Ongelmia olisi siten ratkaistavaksi kaksi: Miten saada nuoret uurnille ja miten saada nuoret kannattamaan SDP:tä. Koulutus ja muu tausta vaikuttaa aktiivisuuteen Nuorten muita alhaisemmasta äänestysaktiivisuudesta on päätelty, että politiikka ei kiinnosta nuoria. Korkeakoulutetut nuoret myös hyödyntävät ahkerasti muita osallistumis-ja vaikuttamiskanavia, esimerkiksi antavat palauNuoret kaipaavat politiikkaa tehokkaampaa tapaa vaikuttaa. 50 22. Erona aikaisempiin sukupolviin on se, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei heidän kohdallaan helposti kanavoidu puolueiden tai vaaleissa vaikuttamiseksi. Esimerkiksi korkeakouluissa opiskelevat nuoret äänestävät suomalaisten keskiarvoa aktiivisemmin. Toisaalta tiedetään, että SDP:n jäsenet ja äänestäjät ovat Suomessa vanhimmasta päästä
Arvoiltaan millenniaalit ovat liberaalimpeja kuin aikaisemmat sukupolvet. Puoluepolitiikka ei kuitenkaan ole poissuljettua. Myös ympäristön tulevaisuus huolettaa. Projekteja määrittävät kampanjaluonteisuus ja vaihtuvat verkostot. Toisaalta viime vuonna tehdyn yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan hälyttävä osa erityisesti 80ja 90-luvulla syntyneistä länsimaiden kansalaisista ei enää pidä demokraatista hallintomuotoa tärkeänä. 2015 18–24 25–34 35–44 45–54 55–64 yli 64 25 50 75 100 Hyvin kiinnostunut % Jonkin verran kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut Ei lainkaan kiinnostunut Ikä 10 47 33 10 13 52 28 8 21 45 27 7 24 50 19 7 29 46 19 6 28 43 22 7 Lähde: Oikeusministeriö. Tutkimusten mukaan he ovat individualisteja, joita perinteiset instituutiot eivät vedä puoleensa. Tosin noin kuusi kymmenestä alle 35-vuotiaasta suomalaisesta ei koe mitään puoluetta läheiseksi itselleen. KESÄKUUTA 2017 tetta palveluista tai allekirjoittavat vetoomuksia. Nuoret eivät koe, että puoluepolitiikka on tehokas tapa vaikuttaa. Aktiiviset nuoret osallistuvatkin mieluummin asiavetoisiin, yksilöllisesti valittaviin projekteihin ja tarttuvat asioihin suoraan. Tutkimuksissa on selvinnyt, että oman autonomisen päätöksenteon säilyttäminen on nuorille tärkeää. Sukupuolten välinen tasa-arvo ja eri vähemmistöjen yhdenvertaisuus muiden kanssa ovat itsestäänselvyyksiä. Äänestäminen on nuortenkin keskuudessa suosituin yksittäinen tapa vaikuttaa. Kiinnostus politiikkaan ikäryhmittäin tarkasteltuna, v. He pitävät hyväntekeväisyyttä arvossa ja odottavat myös työnantajaltaan eettisyyttä ja yhteiskuntavastuuta. Heille itsensä toteuttaminen on tärkeämpää kuin vaikka korkea palkka. Kansalaisaloitteet esimerkiksi ovat olleet erityisesti nuorimpien kansalaisten käytössä. Hyvinvointivaltio saa kannatusta Yhdysvalloissa millenniaaleja, eli 80ja 90-luvuilla syntyneitä sukupolvia on tutkittu paljonkin. 51 22. Siitä huolimatta nuoret eivät koe, että puoluepolitiikka on tehokas tapa vaikuttaa
Melko perinteisiä asioita siis. Tai miten puolueiden toimintatapoja tulisi muuttaa, jotta ne vastaisivat useampien kansalaisten odotuksiin paremmin. Suomalaisten nuorten äänestäjien näkemyksiä ei FEPS:in tutkimuksessa selvitetty. Mikäli nuoria halutaan osallistumaan, kehotukset eivät riitä. Eikö tavoite ole kaikkien yhdenvertaiset osallistumisja vaikuttamismahdollisuudet, eivätkä itse rakenteet. 52 22. 2015 Lähde: Eduskuntavaalitutkimus 2015. KESÄKUUTA 2017 DEMOKRATIAN TILAA POHDITTAESSA ongelmat ovat hyvin kartoitettuja. FEPS:in raportti myös esittää, että vedotakseen nuorempiin äänestäjiin, sosialidemokraattisten puolueiden tulisi näyttäytyä vakuuttavasti tahona, jolla on tarjota tulevaisuuteen katsovia ratkaisuja. Ne eivät vakuuta ketään nuorten aidoista mahdollisuuksista vaikuttaa perinteisellä politiikalla. Nuorten arvot osuvat pitkälti yksiin SDP:n edistämien arvojen kanssa. Politiikka kiinnostaa, mutta perinteinen puoluepolitiikka ja äänestäminen eivät vetoa kuin osaan heistä. Lisäksi kaivataan ympäristön tilan paranemista ja hyvinvointivaltion säilymistä. Tärkein äänestyspäätökseen vaikuttava tekijä oli nuoren mielipide puolueen johtajista. Erona aikaisempiin sukupolviin on se, että niiden vuoksi ei enää innostuta äänestämään. Sosialidemokraattisten ajatuspajojen eurooppalainen kattojärjestö Foundation for European Studies (FEPS) tutki 80ja 90-luvuilla syntyneiden arvoja ja käsityksiä politiikasta 2016 valmistuneessa Millennial Dialogue –tutkimussarjassa. Suomessa kuitenkin yli neljä viidestä alle 35-vuotiaista piti edelleen demokratiaa parhaana hallintomuotona vuonna 2015. Tutkimuksen yksi keskeinen havainto olikin kyynisyyden ja epäluottamuksen nopea lisääntyminen nuorten keskuudessa. Tämän tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että kokemus kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista demokraattisten instituutioiden kautta on niin heikkoa, että itse demokratian kannatus on tipahtanut millenniaalien keskuudessa. Suurimpia virheitä poliitikan aktiiveilta on lähteä saarnaamaan nuorten laiskuudesta, tietämättömyydestä tai vaikka internetissä roikkumisesta kirjojen lukemisen sijaan. Nuoret äänestäjät myös ajattelevat, että poliittisten järjestelmien vaikutusvalta yhteiskuntaan yleensäkin on heikkoa. Tai kun työttömät ja syrjäytyneet eivät äänestä, niin äänestyspaikkojen lisääminen tai ehdotukset omien verkostojen aktiivisesta hyödyntämisestä eivät vastaa yhteiskunnasta syrjäytettyjen kokemukseen siitä, että he voivat vaikuttaa päätöksentekoon. Rakenteet uusiksi MERJA JUTILA-ROON Kommentti Aikaisemmin pettymyksen demokraattista järjestelmää kohtaan on ajateltu ilmentävän pettymystä sen hetkisiä valtaa pitäviä kohtaan. Poliitikoista ajatellaan, että he eivät ole kiinnostuneet nimenomaan nuoria koskevista asioista ja että heihin ei voi luottaa. Tutkimuksissa paljastui, että nuoret ympäri Euroopan odottivat poliitikoilta työpaikoista, koulutuksesta ja terveydenhuollosta huolehtimista. FEPS:in tutkimusten mukaan kasvava kiinnostus puolueiden kautta vaikuttamiseen vaatisi kokemusta siitä, että nuorten näkemyksillä on perinteisessä politiikassa väliä ja että myös nuoret voivat vaikuttaa sen kautta. Jos perinteisen politiikan rakenteet eivät vetoa, niin miksi jäädä ihmettelemään osallistumisen heikkoutta. Eikö olisi parempi pyrkiä uudistamaan rakenteita niin, että ne koettaisiin toimiviksi. Useimmat uudistusehdotukset ovat kannatettavia, mutta liian kevyitä muuttaakseen mitään. On turha päivitellä nuorten laiskuutta ja maanitella heitä osallistumaan, jos osallistumisen tavat tuntuvat heidän mielestään ajanhukalta. Toiveiden toteutumisen suhteen oltiin epäileväisiä. Poliitikot pyrkivät millenniaalien mukaan enemmän rajaamaan kuin mahdollistamaan. Nuorille vaikutusvaltaa Länsimaiden nuoret äänestäjät ovat melko tyytyväisiä omaan elämäänsä. Meillä Nuorisobarometri mittaa vuosittain suomalaisten 15–29 -vuotiaiden nuorten arvoja ja asenteita. Jos esimerkiksi puolueet eivät kiinnosta, voidaan miettiä, onko puoluejäsenyys niin tarpeellista. Osallistumattomuuden ongelma on tiedostettu, mutta esitetyt keinot eivät vastaa juuri siihen. He toivovat eriarvoisuuden vähenemistä ja sukupuolten välisen tasa-arvon paranemista sekä erilaisten ihmisten kasvavaa ymmärtämistä, hyväksymistä ja tasa-arvoista kohtelua. Kuitenkin usein tuntuu, että lääkkeet eivät vastaa tautiin. Kääntöpuolella he ovat huolissaan oman ikäluokkansa taloudellisesta tilanteesta sekä omasta työllistymisestä. Keväällä ilmestyneen Nuorisobarometrin mukaan nuorten omaa elämää koskevien haaveiden kärkipäässä ovat muun muassa mahdollisuus tehdä itseä kiinnostavaa työtä sekä pysyvä työsuhde. Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Korkeakoulututkinto Yhteensä 38 47 35 71 44 44 53 32 73 51 31 52 52 78 56 30 53 44 79 61 47 65 81 86 69 44 64 79 85 72 69 77 88 92 78 70 78 88 92 80 71 81 87 91 77 61 76 86 88 69 58 64 84 86 68 58 66 83 85 70 Ikä Sukupuoli 18–24 25–34 35–54 70– 55–69 Yhteensä Suomessa asuvat Suomen kansalaiset, % Äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan, v. Jos nuoremmat sukupolvet osallistuvat eri tavoin kuin aikaisemmat sukupolvet, se ei tarkoita, että he eivät osallistu ollenkaan tai osallistuvat väärin. Pitää miettiä oikeasti uusia toimintatapoja ja mahdollistaa eri tavoin osallistuminen
u u u Pääministeri Juha Sipilä osoitti viime viikon hallitussirkuksessa lentotaitojaan, kun hän matkalla tasavallan presidentin luo teki niin henkisen kuin fyysisienkin u-käännöksen. Isänmaan edusta puhuminen on valheellista, sillä vasta vaalien kautta todellinen isänmaan etu toteutuu. Vaikka Uusi vaihtoehto pelasti itsensä, jäivät kuntapoliitikot täysin heitteille. Ryhmän ministerien turvamiehilläkin lienee perään katsomista entistä tarkemmin. Tästä asiasta tekee päätökset perussuomalaisten puoluehallitus ja -valtuusto. Vapautta ja rahaa on paljon mutta valtaa ja luottamuspääomaa kovin vähän. Ei ole lainkaan selvää, että puoluevaltuusto on täysin uuden puheenjohtajan Jussi Halla-ahon sylissä. Toivottavasti Uusi vaihtoehto on todella uusi, eikä vanha ja vaihtoehdoton. On äänestäjien aliarvioimista, että suuren poliittisen keikahduksen jälkeen uusia vaaleja ei järjestetä. Perussuomalaisten politiikasta on puuttunut toisen ihmisen asemaan asettumisen näkökulma. KESÄKUUTA 2017 Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI V iime viikon poliittinen näytelmä hakee vertaistaan Suomen itsenäisyyden historiassa. Uusi vaihtoehto väitti peliliikkeensä yhteydessä olevansa uskollinen äänestäjilleen, perussuomalaisten kentän he pettivät täysin. Juuri neuvotellut luottamuspaikat kunnissa eivät lämmitä, kun politiikan suunta on vailla kompassia. Orpon tyytyväistä katsetta on oppositiosta rasittavaa tuijottaa. Katsoessani perussuomalaisten edustajan kehonkieltä ja silmäpusseja, mielessäni alkoi soida Juice Leskisen ikihitti Viidestoista yö: ”Silmissäni orpo katse lapsen eksyneen.” Kun isä on kodista lähtenyt, on vaikeaa oikein löytää suuntaa. Oikeastaan persuvaltuutettuja ympäri Suomen käy sääliksi. Nyt toteutuu vain keskustan ja kokoomuksen etu. Hän toteutti Antti Rinteen toiveen u-käännöksestä, tosin Rinne edellytti suunnanmuutosta hallituksen politiikassa, jota tuskin tulevaiPerussuomalaisten orpo katse suudessa näemme. Ministeriauton panssarilasitkaan eivät ole tämän päivän Suomessa liioittelua. Turvapaikanhakijat tulevat Suomeen täsmälleen samasta syystä, jolla Soini perusteli kodista lähtemistään. Perussuomalaisten politiikasta on puuttunut toisen ihmisen asemaan asettumisen näkökulma.. Perussuomalaiset ja sen kaksi eduskuntaryhmää on hyvin arvaamaton puolue hallituksessa ja sen ulkopuolella. Harmi vain, etteivät perussuomalaiset ja sen Uusi vaihtoehto ole sitä aikaisemmin ymmärtänyt. Ulkoministeri Timo Soini teki harvinaisen poliittisen loikan, kun hän riisui perussuomalaisten pinssin rinnastaan ja hylkäsi oman puolueensa. u u u Istuin viime keskiviikkona Oulun kaupunginhallituksen konsernijaoston kokouksessa. Vaikka aseellisilta selkkauksilta on sentään vältytty, ei Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmä voi kadulla liikkua sivuilleen katsomatta. Soini yltyi runoilemaan MTV:n haastattelussa tähän tyyliin: ”Kun koti ei tunnu enää kodilta, on etsittävä uusi koti.” Soinin arvio tilanteesta on yksi elämän keskeisimmistä opeista. 54 22. Minä ensin ja Suomi ensin -huudot ovat tukkineet maailman hädänalaisimpien suut. Äänestäjien on vielä pitkään vaikea hahmottaa, syntyykö Terhon ympärille kokonaan uusi puolue ja kuka lopulta käyttää todellista valtaa perussuomalaisten mandaatilla eduskunnassa. Se koti voi olla Suomi. Kun sodan, kurjuuden ja nälänhädän keskellä tajutaan, että tämä maa ei tunnu kodilta, on etsittävä uusi koti. Suomea viedään äänestäjiltä kysymättä kohti markkinaehtoista yhteiskuntaa, jossa kansallisomaisuus lahjoitetaan suuren rahan käsiin
Hän ja hänen hengeheimolaisensa ovat saaneet va paasti hankkia kannatusta ”EUkriit tisyydellä” ja maahanmuuttovastai suudella. Eniten olen huolissani syk syn työmarkkinakierroksesta, jonka onnistuminen on kaikkien osapuol Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Vakavinta on arvokysymysten sivuuttaminen. Paavo Lipponen On hyvä, että presidentti näytti kaikille esimerkkiä.. Tällainen revittely ei anna hyvää kuvaa mediasta eikä puo lueista. Jo vuosia on monella taholla väistelty selvää kielteistä kannanottoa Hal laahon arvomaailmaan. Nyt on vain käynyt niin, että Soini uskoi kykenevänsä puoluejoh tajana ratsastamaan tiikerillä. Eurooppapolitiikassa halli tuksella näyttäisi olevan enemmän liikkumatilaa, mutta käyttääkö se sitä aktiiviseen vaikuttamiseen. Siitä kun ei puhuta mitään – ja Eurooppa menee meno jaan. 55 22. Presidentin arvopohjainen kan nanotto on jäänyt kokonaan syr jään viime päivien hälinässä, jossa on keskitytty veivaamaan perussuo malaisten puolekokouksen tapah tumia ja eduskuntaryhmän hajoa mista. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Presidentti Niinistö antoi selvästi ymmärtää, että Suomen maine ei kestä Hallaahon ja kumppaneiden johtaman puoleen osallistumista hallitukseen. Olen puolustanut ulko mailla perussuomalaisten osallistu mista Juha Sipilän hallitukseen kiis tämällä Timo Soinin puolueen kuu luvan eurooppalaiseen äärioikeis toon. Presidentti veti ”punaisen linjan”, ja sen jälkeen al koi tapahtua. So teen en tässä yhteydessä koske vii den metrin kepilläkään. Presidentti antoi kaksi hyvää pe rustetta: ihmisarvon väheksyminen ja Suomen maineen vaarantaminen. Ovatko ne herännneet. Mikään ei ole viime viikkojen näytelmän jälkeen ennallaan Suo men politiikassa. KESÄKUUTA 2017 Arvot ensin Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osoitti arvojohtajuuutta nos tamalla perussuomalaisten puolue kokouksen jälkeen esiin kysymyk sen valittuun johtoon kuuluvien ka tumuksen puutteesta, vaikka olivat saaneet tuomioita. Sipilän asiallisesti 1 bhallitus jatkaa, mutta heikenty neenä. Koko poliitttinen kerros ja media saivat, mitä tilasivat välinpitä mättömyydellään länsimaisten perus arvojen puolustamisessa. On hyvä, että pre sidentti näytti kaikille esimerkkiä. On aika palata peruskysy mykseen, miksi oli mahdotonta hy väksyä Halla-ahon puoluetta Suo men hallitukseen. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI ten, myös opposition edun mu kaista. Ääri voimat heittivät hänet selästä, ja vain taitava manööveri pelasti niin Soinin kuin Sipilän hallituksen. Ongelmana politiikassa ja me diassa on keskustelun ja aloitteiden puute isoista asioista, kuten Euroop papolitiikasta. Suurin vastuu lankeaa kuitenkin eduskunnalle ja puolueille
u u u Mäkisen Jallu sanoi kylän paarissa, että hän on tässä viikon aika na oppinut tukun uusia sivistyssanoja erään mahtavuuteensa haljenneen hallituspuolueen lehteä lukemalla. On siinä rakennustyössä toki tarvittu oveluuttakin eikä aina huolella valittuja keinojakaan, mutta politiikka nyt meillä, kuten myös muualla, on joskus sellaistakin. Ettei vain meitä sosialidemokraatteja vaivaisi sama tuska, joka laittoi sotamies Honkajoen heittämään jousipyssynsä nuotioon; johtoajatus hukkunut. u u u Jo vain oli vilkas Suomessa viime viikko ja meno vain on parantunut. Pitäisi kohta jo olla, vaikka eivätpä viime aikojen tapahtumat juuri voittoja lupailekaan. Meitä on nyt taas joukko tovereita, jotka tiedämme, mitä joululahjaksi toivoa tai jo heti syksyllä itse hankkia. Miten käy persujen lipulle nyt, kun siitä on luteet karistettu. Lehdessä nimiteltiin joukosta suuren mestarinsa johdolla käpykaartiin lähteneitä muun muassa petturimädättäjiksi ja laardiperseiksi. u u u Minulta on tiedusteltu, tiedänkö, ovatko hallituspuolueemme ottaneet Sipilän neuvon mukaisesti oppia liike-elämästä. Se on tämä yksiin kansiin mahdutettu Tanneri. Meille on Arkadia-teatterin väki avustajineen ja erityisesti lavastajineen esittänyt osin jännittävääkin näytelmää – myös tragediaa. Riippuu tietysti myös tilaajan kengännumerosta. KESÄKUUTA 2017 Nieminen Vee K ylän entinen opettajakin soitteli. u u u SDP on nyt tilanteessa, jollaiseen puolueessa ei ole juuri totuttu. 56 22. Arkadia-teatterin väki on esittänyt osin jännittävääkin näytelmää – myös tragediaa. Presidentinvaalit ovat tulossa ja kiire alkaa painaa päälle. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva SDP:n ex-kansanedustaja. u u u Viime vaan ei viimeisten aikojen koskettavimpiin käänteisiin on kuulunut Timo Soinin huolella ja ammattitaidollakin rakentaman oman puolueen nopea luhistuminen. Suomen kansalle on nyt joka tapauksessa näytetty, että kyllä siinä tanner tömisee ja aitaa kaatuu kun Uutta vaihtoehtoa värkätään puoluekartalle. Kun tämän tässä mainitun talonkin rakennustyössä sanaakin on joskus viljelty, niin sopinee tässä tämä Matteuksenkin tarina mainita. Jallu tarjotteli joukkoon myös ureakalloa. Paljon kehuttu aatepohja näkyy paljastuneenkin hiekkapohjaksi ja talo käpykaartin kasarmiksi. Rakensihan Soini tätä poliittista taloaan, kotiaan, huolella ja tarmolla kaksikymmentä vuotta. Voiko se päivittää lippunsa nykytilanteen mukaiseksi, kun lippujen värikartta ei tunne pelkkää mustaa. Se on Väinö Tannerin elämänkerta. Vastaan nyt, että tiedän. Ehdokasta ei ainakaan tätä kirjoittaessani vielä ole. Näyttävimpiin esityksiin ovat psyykanneet itsensä omia saavutuksiaan tai jälkeläisiään kuvanneet. Mies, joka rakensi talonsa hiekalle Isossa Kirjassa muuan Matteus kertoo miehestä, joka rakensi talonsa hiekalle. On saatu nauraa erilaisin vivahtein, vaan onpa monelle lirahtanut silmään tippakin. Ovat. Oliko pohja sittenkin vain hiekkaa, kun tuo talo hajosi kahdessa päivässä. Nimitellä toki voi asiallisestikin, sanoi Jallu. Olin nimittäin kuuntelemassa täällä Viisarin työväentalolla meille tutun Lasse Lehtisen esittelyä syksyllä ilmestyvästä kirjastaan. He ovat saaneet silmänurkkiinsa loihdittua kunnon tehotippoja ja ääneensä horkkaan viittaavaa väristystä. Eräässäkin kaupungissa on viranhaltijalistalla ”Infran kunnossapitotoimintayksikön esimies.” Jallu sanoi, että hän haluaa olla porilaistenkin kanssa hyvissä väleissä, joten hän ei kerro, missä entistä kaupunginpuutarhuria noin nimitellään. Sillä tavalla kuitenkin edeltäjistään poikkeava, että siinä on kosolti uutta mielenkiintoista tietoa tästä työväenliikkeen suurmiehestä. Stockmannilta opitut Hullut päivät ovat meneillään nyt yhteiseksi iloksemme ja kustannuksellamme. TIMO ROOS timo.roos@kopteri.net. Minulla olikin mielenkiintoista kerrottavaa ystävälleni. Kulunut sanonta ”sitä saa mitä tilaa” sai hyvin voidellut tuotantovälineet toimimaan niin nopeasti, että aamulla tilattu toimitettiin jo samana iltana
kesäkuuta 80 vuotta täyttävä Martti Ahtisaari on kansainvälinen rauhanvälittäjä, jonka painoarvo kasvoi ja tehtävät vain lisääntyivät, vaikka ansaittu eläke odotti. Ahtisaari tunsi vastuuta kansalle annetuista lupauksista ja käynnisti tasavallan presidentin työllisyystyöryhmän. Vanhan puolueettomuuspolitiikan tilalle tuli uusi ajattelu. Suomalaiset dramatisoivat mielellään historiaansa ja presidenteillä on erityinen rooli. Uuden vuosituhannen alkaessa Ahtisaari käynnisti uuden rauhanjärjestön CMI:n – myös uuden rauhanrakentajien sukupolven kasvattamiseksi. Siirryttiin suoraan kansanvaaliin. Hän vaati politiikkaan uudistusta ja ratkaisuja suurtyöttömyyteen. KESÄKUUTA 2017 Lehtikuva / Karl Vilhjalmsson Rauhantekijä ja ovien avaaja Syntymäpäivät ” Nykyisin Martti Ahtisaarta vie maailmalle kunnioitetuista valtiomiehistä ja nobelisteista muodostettu Elders-ryhmä, jonka presidentti Nelson Mandela perusti ja johon hän kutsui Ahtisaaren. Hänen mukanaan esiin nousi vaikuttajana myös kolmas sektori, vapaaehtoinen kansalaistoiminta. Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2008 kruunasi saavutukset. Ahtisaari oli avainhenkilö Namibian tiellä itsenäisyyteen. Ahtisaaren hengessä niistä kerrotaan avoimesti kaikelle kansalle. Vuonna 1965 Ahtisaari aloitti uransa suomalaisessa diplomatiassa, kun Jaakko Iloniemi kutsui hänet työtoverikseen ulkoministeriön uuden kehitysyhteistyön palvelukseen. Moni näki Ahtisaaren vanhan politiikan vaihtoehtona. Rauhanvälittäjästä presidentiksi Kansainväliset tehtävät veivät 1992 Balkanin kriisin selvittelyyn ja sieltä tasavallan presidentiksi. Ahtisaaren tehtäväksi tuli luotsata Suomi uuteen kansainvälisyyteen ja yhdentyvään Eurooppaan. Presidentti Martti Ahtisaari 80 vuotta. Norjalaisista sukujuurista suomalaistuneen isän sotilasammatti vei perheen eri puolille Suomea. Ahtisaari osoitti, miten kohteliaisuus, ystävällisyys ja peräänantamattomuus yhdistetään neuvottelussa. Yksi mieluisia syntymäpäivälahjoja lienee ”Älä kerro Martille” -keräys, yli 600 000 euroa, jolla voidaan järjestää ainakin 15 rauhanneuvottelua. Ahtisaaren nousi vuoden 1994 presidentinvaalien ennakkosuosikiksi. Suomen tasavallan presidentin virka on Martti Ahtisaarelle merkittävä vaihe moninaisissa tehtävissä, mutta vain yksi etappi. Ahtisaari yllätti poliittisen valtarakenteen ytimen ulkopuolelta ja tuntui oudolta poliittisessa eliitissä, johon kuuluvat päättäjät ja poliittiset journalistit. Ahtisaaren merkitystä muutoksen agenttina ei heti nähty. Itse hän pitää Oulua kotikaupunkinaan, koska siellä hän kävi koulunsa ja hankki ammatin ”hitaasti hahmottavien opettajana, mistä on ollut sittemmin paljon hyötyä”, kuten Ahtisaari kuvailee viitaten sovittelutehtäviin. Hän sai nuorena opettajana tuntuman kansainvälisyyteen Ruotsin kehitysaputyössä Pakistanissa. Tapani Ruokanen Kirjoittaja on tehnyt Ahtisaaren ja Iloniemen kanssa keskustelukirjan ”Miten tästä eteenpäin” (2016) sekä Katri Merikallion kanssa Ahtisaaren elämäkerran ”Matkalla” (2009).. Näin Ahtisaari loi verkoston Afrikan vapaustaistelijoihin ja tuleviin valtiomiehiin. Hänen presidenttikauden jälkeen perustamansa rauhanvälitysjärjestö CMI on nyt yksi lajinsa merkittävimmistä maailmassa. Turvallisuushakuisen, sisäänpäin kääntyneen ja varovaisen Suomen tuli avautua ja yhdentyä – sekä poliittisista että taloudellisista syistä. Juhannusaattona 23. Hän palasi ulkoministeriöön valtiosihteeriksi eli kansliapäälliköksi. Samalla hän toimi yhä Namibian erikoisedustajana. EU-jäsenyys oli taloudellinen mahdollisuus, mutta myös turva. Martti-poika sai vaikutteita karjalaisista sukuyhteyksistä sekä Kuopion ja Oulun kasarmeilta. Ahtisaari matkustaa tänään ympäri maailmaa juhlittuna rauhannobelistina. Konkurssien aalto tuhosi yrityksiä ja yksityisten ihmisten unelmia vielä presidenttikauden alkaessa. Afrikkalaiset oppivat luottamaan Ahtisaareen ja halusivat hänet YK:n Namibia-komissaariksi etsittäessä tietä ulos apartheid-politiikasta. Sosiaalidemokraattien ehdokas vetosi avoimuudellaan kansalaisiin ja saavutti kannatusta yli puoluerajojen. Myös Venäjällä oli paikka eurooppalaisessa turvallisuusjärjestelmässä. Tämä ryhmä YK:n ex-pääsihteeri Kofi Annanin johdolla oli 22. Nykyisin Martti Ahtisaarta vie maailmalle kunnioitetuista valtiomiehistä ja nobelisteista muodostettu Elders-ryhmä, jonka presidentti Nelson Mandela perusti ja johon hän kutsui Ahtisaaren. toukokuuta ensimmäisiä syntymäpäiväonnittelijoita Ahtisaaren juhlaseminaarissa kansallisteatterissa. Tärkeä oli nimitys 1973 suurlähettilääksi Tansaniaan, akkreditoituna myös Mosambikiin, Somaliaan ja Sambiaan. Presidenttiyden loppumetreillä 1999 Ahtisaari palasi rauhanneuvottelijaksi ja saavutti yhden merkittävimmistä voitoistaan Balkanin rauhoittajana. Karjalan evakko Ahtisaari on syntynyt Viipurissa ja Karjalan evakoita, ”ikuinen pakolainen”, kuten hän itse sanoo. Ahtisaari loi kuvaa maailmasta, joka perustuu yhteistyöhön ja keskinäiseen riippuvuuteen kylmän sodan vastakkainasettelun maailmankuvan tilalle. Balkanin jälkeen tulivat Acehin rauhanprosessi tsunamin varjossa, IRAn aseidenriisunta ja monet tuntemattomammat prosessit. Se asetti kunnianhimoiset tavoitteet työttömyyden nujertamiseksi ja kasvun käynnistämiseksi. Kansalliseen kertomukseen piti kirjoittaa uusi luku, jossa Suomi ei ole enää yksin, muiden hylkäämä. Tavoitteet saavutettiin – kuten ministeri Antti Tanskanen myöhemmin osoitti tutkimuksissaan – vaikka siihen harvat uskoivat. Ahtisaari avasi ovia, auttoi myös Boris Jeltsiniä ja Bill Clintonia rauhan tiellä. Hänestä tuli myös YK:n pääsihteerin erikoisedustaja Namibiaan, 1984 kehitysyhteistyön alivaltiosihteeri, vuonna 1987 YK:n hallinnosta vastaava alipääsihteeri. 57 22. Ahtisaari antoi aikaa ja presidentin arvovallan suomalaisen vientiteollisuuden käyttöön Suomen etsiessä tietä ulos siihenastisen historiansa pahimmasta lamasta, johon vaikutti Neuvostoliiton romahdus
Yhtiökokous 27.6. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi Huominen kasvaa tänään Adressit ja Kirjekukat puh. KESÄKUUTA 2017 Yhdistystoiminta Lakiasiat Hautauspalvelut LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. 0400-423835 VAASAN SOS.DEM. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. krs. . Demokraatti ei ilmesty 29.6., koska 22.6. lehti on tuplanumero. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Toimisto on suljettuna loma-aikana 28.6.–6.7. lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina 3.7. 20100 Turku, turku@pam.fi Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. Nokian Liljasali Oy. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Kulkurin valssi-esitys Nokian Kesäteatterissa la 5.8. Julkaisemme ilmoitukset tapahtumistanne kaksi kertaa maksutta. muista@sivistysrahasto.com . www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Metallityöväen liitto ry www.akt.fi www.metalliliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku, puh. klo 15, lippuvaraukset jukka.nieminen@tul.fi tai 045 773 021 22. klo 11 mennessä. PIRKANMAA . Lähetä 6.7. 58 22. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. HOTTIS. (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). Pohjantähtileiri 3.–8.7. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. (09) 5868 530 . www.sivistysrahasto.com Nokian Liljasali Oy Yhtiökokous 27.6.2017 klo 9.30 Härkitie 5, Nokia Teatterit Syntymäpäivät Kokoukset Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. TUL-Tampere. klo 9.30, Härkitie 5, Nokia. ja 12.7.–6.8. Kisakeskuksessa, ilmoittautumiset info@kisakeskus.fi. Kummaa, piti ottamani aurinkoa, mutta säteet tuntuvat kovin kylmiltä ja märiltä
4. Näy tte lijä Esk o Sal min en 6. Onnea voittajalle! ABB 1. 10. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 9. 8. Ada m Wes t 7. Missä tunnetussa yhtyeessä Virta lauloi 50-luvulla. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Kuinka monta opiskelijaa sai paikan kevään yhteishaussa. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Heikki Raitomaa Vantaalta. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Kuka oli ensimmäinen tv-Batman. 59 22. Kah dek sas 4. 2. 3. 6. 136 8. Kuinka monta tangoa Olavi Virta levytti. Aku Lou him ies 10. Kuka on Tuntemattoman Sotilaan uusimman elokuvaversion ohjaaja. 5. Kip par ikv art etis sa 9. Kuka ohjasi Tuntematton toisen elokuversion. Kuka on seuraava oikeuskansleri (1.1.2018 alkaen). Rau ni Mol ber g. Mikä oli Suomen sijoitus EU:n kallein maa -vertailussa. 66 60 3. Ratkaisu Ristikon 23/2017 ratkaisu: Torstaina 8.6. Kuka sai Helsingin vuoden kulttuuripalkinnon. Tuo mas Pöy sti 2. Mihin uuteen tehtävään Alexander Stubb valittiin. Eur oop an inv est oin tip ank in var apä äjo hta jak si 5. 7. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. KESÄKUUTA 2017 Ristikko 25/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai
Joitain tämä saattaa vihastuttaa, useimpia ihastuttaa. Erikoistehosteiden laatu on ehtaa kahdeksankymmentälukua ja korniutta. 11.00 Valkoista valoa: Asento! Lepo. Uutiset ja sää 12.10 12 diktaattoria: Karpaattien nero Nicolae Ceausescu 12.45 Aivot – tärkein pääomasi. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri esittää: Lumihiutaleita 19.40 Arkisto 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 20.40 Minkälainen soitin on fagotti ja millainen sille sävelletty uusi konsertto. Hetken tyrannia 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Rakas ääniraita – Mitä popmusiikki on opettanut minulle elämästä 13.55 Viikon luontoääni: kuhankeittäjä 14.00 Putkinotko: Valkea yö 15.00 Radioteatteri esittää: Töissä täällä 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Kielillä puhumisen lyhyt oppimäärä 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Rakkat poikaiset–kirjeitä Kustavista 18.00 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Putkiradioiltamat 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kultakuumeen juhannus 22.55 Juhannusilta 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Näistä kesälauluista en luovu: Musiikkitoimittajien valinnat. Kesäkuun vieraana Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio. Pullopostia lapsuudesta. 12.10 Juhannusmusiikkia 12.35 Eurooppalaisia puheenvuoroja. päivänä 70 vuotta. Musiikki muovaa muusikon aivoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. 1968 Tytti Parras ja romaani Jojo 17.35 Luontovalokuvan jäljillä: Miten oma näkemys siirtyy kuvaan. 13.00 Riston Valinta 14.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 15.00 Radioteatterin valiouusinta: Tulitikkuja lainaamassa, osa 3/3. Terminator-elokuvasaagan ensimmäinen osa oli julkaistu vain muutama vuosi aikai semmin. Elokuvan ohjaaja John McTiernan muistetaan parhaiPredator – saalistaja MTV3 klo 22.40 (K-16) PERJANTAI 23.6. Saalistaja voi näet vaania missä tahansa.. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen seikkailee Suomenlinnassa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä kesälauluista en luovu: Musiikkitoimittajien valinnat. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen: Mainio pikku sota–Britit sotimassa bolsevikkihallitusta vastaan Suomesta käsin v. Vieraana Eino Grön. Sissien lisäksi sotilaita väijyy avaruudesta saapunut yliluonnollinen saalistaja – Predator. Erikoistehosteita, lihaksia ja puiden välissä poukkoilevia hylsyjä elokuvassa riittää miltei rambomaisiin mittasuhteisiin asti. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Euroradiokonsertissa Alan Gilbert johtaa New Yorkin filharmonikkoja 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras: 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. 60 22. 22.55 Kuuluttajan vieras: toimittaja Pauliina Grym 23.10–06.00 Yöklassinen PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Juhannusaaton aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Kertomuksia vanhasta Euroopasta 1/2: Prahalaistarinoita 11.00 Syötävät sävelet: Beethoven, laardia ja lentävät makaronit 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Lauluja Suomen suvesta 19.40 Pelimannimuotokuvia 20.00 Pohjoismaista orkesterimusiikkia 21.10 Ruotsalaistenorien juhannustervehdys– Nicolai Gedda ja Jussi Björling laulavat 21.40 Salatut museot: Auto, sinä olet tähti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Juhannus – akustinen kulta-aika 23.10–07.00 Yöklassinen LAUANTAI 07.00 Uutiset 07.03 Juhannuksen aamusoitto 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa: ihmisoikeuslakimies Kristiina Kouros 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 09.55 Messukylän kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Messukylän Vanhasta kirkosta Tampereelta 11.00 Klassikkoparatiisi 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Äänitarina. 11.00 Putkinotko: Metsän poika 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Elokuvan voi huoletta luokitella Schwartzeneggerin klassikoksi, joten kotikatsomossa kannattaa vyöttää turvavyöt tiukasti kiinni perjantai-iltana. 1919 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. Perjantaina klo 22:40 maikkari näyttää kuitenkin vuonna 1987 ensi-iltansa saaneen Predator – saalistaja -elokuvan. Näkymättömät rajat. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Kiveen hakatut 10.35 Musiikkikamari 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Mene metsään! 23.10–06.00 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja. 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 2, osa 57. Näyttävistä toimintaelokuvista tunnettu Schwartzenegger muistetaan ennen kaikkea roolisuorituksistaan Terminator-elokuvissa. Uutiset ja sää 12.10 Itseoppineet kirjoittajat, osa 3/3: Oikeus minullakin on–työmiehen kirjoituksia 13.00 Klassista kahteen 14.00 Laulun paikka 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho: Aarresaarella – Tinnti ja Auringon temppeli ja Juba Tuomola 18.00 Kuunnelman esittely: Lumihiutaleita 18.15 Viikon luontoääni: lapinsirkku 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 2, osa 58. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Harry Smithin yhdysvaltalaisen kansanmusiikin antologia 4/4 19.48 Etnoilta: Konsertteja Euroradio Folk Festivaalilta 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Töissä täälmeijan erikoisjoukoista kootun ryhmän Keski-Amerikkaan pelastamaan sissien kynsiin jääneitä panttivankeja. 15.40 Arkisto 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa: ihmisoikeuslakimies Kristiina Kouros 18.00 Todellisia tarinoita. 23.10–06.00 Yöklassinen. Kannat yhteen, ojenna ne jalat. Pullopostia lapsuudesta. Mikä olisikaan oivallisempi tapa juhlistaa ikinuoren Ison Arskan pyöreitä syntymäpäiviä, kuin heittäytymällä hänen elokuvatuotantonsa vietäväksi. Predatoria voidaan pitää kuitenkin hänen läpimurtoelokuvanaan. KESÄKUUTA 2017 TV-ohjelmat Kehonrakennuksen uranuurtajana, sittemmin myös näyttelijänä ja poliitikkona tunnettu Arnold Schwartzenegger täyttää heinäkuun 30. 1969 Jarkko Laine ja romaani Niin kulki Kolumbus 17.35 Salatut museot: Auto, sinä olet tähti 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 2, osa 56. Viidakossa ryhmän ongelmat kuitenkin lisääntyvät. 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Arnoldista ollessa kyse, kansa tietää kyllä mitä haluaa. 21.05 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.40 Johannes Brahmsin kansanlaulusovituksia 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja. Lisämausteensa rainaan tuo Saalistajan yliluonnolliset kyvyt, jotka tuovat elävästi mieleen 90-luvun videopelimaailman. 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho: Aarresaarella – Ajelehtiva saari ja Anna Kortelainen 08.45 Romano mirits 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Ilmajoen kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Jumalanpalvelus Iso Kirja -opistolta Keuruulta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Kuka on profeetta. 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Elokuvassa hän näytteli majuri Alan ”Dutch” Schaeferiä, joka johdattaa arViikon vinkki TOPI JUGA Lihaksia, avaruusolioita ja viidakkoa Arnold Schwartzeneggerin näyttelemä huippusotilas Dutch kohtaa viidakossa joukkonsa kanssa käsittämättömän, ylivertaisen vihollisen. 18.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Pauliina Grym 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 19.50 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua. Vieraana Eino Grön. Kriitikot eivät elokuvasta juuri pitäneet sen ”ohuen juonen” vuoksi, mutta katsojaluvut eivät tästä kärsineet. 18.00 Romano mirits 18.15 Viikon luontoääni: lapinsirkku 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 2, osa 59. Predatorissa Arnold jatkoi totutussa roolissa. ten Die Hard -klassikoistaan. Yle radio 1 22.6.–28.6.2017 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. 15.00 Uutiset 15.03 Kultakuumeen juhannus 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Rakas ääniraita – Mitä popmusiikki on opettanut minulle elämästä 18.15 Äänitarina. 1980ja 90-lukujen taitteessa Schwartzenegger eli näyttelijäuransa menestyksekkäimpiä vuosiaan
06.53 Samsam 07.00 Jokeri Pokeri Box 07.04 Hermanni Hiiri 07.15 Pikkuli 07.20 Nelli ja Noora 07.27 Herra Heinämäki 07.33 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 07.57 Melkein mestari 08.04 Anton Siilinen ratkaisee 08.17 Galaxi 08.18 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Danne ja Bleckan 11.00 Alivaltiosihteerin televisio-ohjelma x 2 11.30 Hehku x 2 12.30 Aamujumpan aakkoset 13.00 Elämäni eläimet 13.30 Tanskalainen maajussi 14.00 Kun äiti tai isä juo 14.30 Rentoa ruokaa Lontoossa 15.00 Kerrostalojen prinsessat 15.30 Maailman nopein mies 16.30 Ali Show: Ernest Lawson 17.01 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 YleXPop 2017 21.00 Satuhäät 21.50 Uutiset 22.00 The Late Late Show with James Corden 22.40 Ali Show: Ernest Lawson 23.11 Ruisrock: Icona Pop 00.10 Satisfaction (16) MTV3 07.30 Aamusää 08.05 Erikoiset eläimet 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Hyvää elämää 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Ota rahat ja juokse 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Oma koti kullan kallis 14.30 Grand Designs – unelma-asunnot 15.30 Piha ja parveke 16.00 Aarteiden metsästäjät Suomi 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.30 Salatut elämät x 3 18.55 Mitä tänään syötäisiin. RADIO-OHJELMAT OVAT TAKASIVULLA.. soturi (16) TEEMA & FEM 08.30 Saariston lapset (7) 08.58 Sukkahittimittari 09.00 Clay Kids (7) 09.12 Gazoon 09.15 Nina Patalo (7) x 2 09.30 Leirille! (7) 09.40 Full Proof 09.53 Viidakkojytä (7) 09.58 Keltapaita 10.00 Annedroidit (7) 10.20 Kamppailu 10.30 Aamujumpan aakkoset 11.00 Eläimet lähellä sydäntä 11.30 Line deittailee Norjassa 12.00 Kino: Fantastinen matka (12) 13.40 Eskapistit 13.54 Yle Live: Ellie Goulding 14.50 Cardiffin laulukilpailun finaali 2017 17.25 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Saariston lapset (7) 18.27 Sukkahittimittari 18.30 Unelmakoti 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Gunnel Carlson Italiassa 20.00 Vankien lapset 20.30 Valereissu 21.00 Perilliset 22.00 Dok: Kapinalliset 23.30–23.55 Skam (12) Brokeback Mountain (12) Yle TV2 klo 22.00 (USA 2005) Kolmella Oscarilla palkittu elokuva Wyomingin ja Texasin lakeuksilta, kahden cowboyn kielletystä rakkaustarinasta, joka kestää läpi vuosien. KESÄKUUTA 2017 YLE TV1 06.25 Liftarit: Lappi 06.55 Aamu-tv 09.30 Suomi on ruotsalainen 10.00 Piikkejä paratiisissa (7) 10.48 Päivän kasvo 11.00 Alueellisia uutisia 12.10 Yle Oddasat 12.15 Oddasat 12.30–13.20 Viidakkoperhe (7) 13.25 Siltalan pehtoori 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Paremman elämän toivossa 16.45 Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10–17.55 Piikkejä paratiisissa (7) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Suomi on ruotsalainen 19.00 Kettu (12) 20.00 Muisti: Viron ystävät 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Kansan mies (7) 21.50 A-studion Ulkolinja: Kohti uutta lokakuuta 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Raja jota ei ylitetä (16) 23.50 Koko elämä pelissä YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.53 Nelli ja Iiro 07.00 Vertailuruutu 07.05 Stella ja Sami 07.19 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.33 Killi ja Kiki 07.38 Fluugalaiset 07.49 Puutarhan tonttu 07.57 Martta puhuu 08.24 Galaxi 08.25 Futaajat 08.37 Nokkelikot (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Tuntematon Norja 11.10 Alivaltiosihteerin televisio-ohjelma 11.30 Hehku x 2 12.30 Tanskalainen maajussi 13.00 Nuoret maajussit 13.30 Yksineläjä Severin 14.00 Kun mieli sairastaa 14.30 Askel uuteen elämään 15.00 Kerrostalojen prinsessat 15.30 Rentoa ruokaa Lontoossa 15.55 Ihanat autot 16.20 Ali Show: Iiro Rantala 16.51 Pikku Kakkonen 19.50 Hairy Bikers: Villi Pohjola 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 23.00 The Late Late Show with James Corden 23.40 Ali Show: Iiro Rantala 00.10 Villi kortti MTV3 06.00 Aamusää 06.25–08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 06.52 Maikki ja pelottava Pontso 07.16 Anniina Ballerina 07.41 Killi ja Kiki 07.46 Maukka ja Väykkä 07.57 Sanni Sateenkaari 08.10 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.31 Vilkki Ankka 08.42 Jetron matkaan 09.00 Galaxi 09.01 Vasikantanssi: Pottuilua (7) 09.13 Aika härdelli! (7) 09.25 Karvinen (7) 09.37 Eläinhoitolan tarinoita 09.42 Tero hoitaa (7) 09.53 Harri & Bip 09.55 Harri & Bip 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Uusi päivä 11.10 Satuhäät 12.00–12.25 Rentoa ruokaa Lontoossa 12.30 YleX kesäfestarit: Pertti Kurikan Nimipäivät 13.00 Ruisrock: Anna Puu 14.00 MotorSport Extra: Rallicrossin SM 14.30 Yleisurheilun joukkue-EM 17.30 Taskuparkki (7) 17.40–17.49 Lasikatto 20.15 Europa Report (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 The Late Late Show with James Corden 22.45 Ruisrock: Anna Abreu 23.45 Mr. 13.00 Klassista kahteen 14.00 Syötävät sävelet: Ravel ja sinisen lihan lumo 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Aristoteleen kantapää: Esperanton nerous 17.40 Ykkösvieras 18.00 Luontovalokuvan jäljillä: Miten oma näkemys siirtyy kuvaan. Kirjailija Rimminen on ollut myös mukana käsikirjoittamassa elokuvaa. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Leila leipoo Ranskassa 10.05 Ota rahat ja juokse 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Koiralle koti x 2 14.30 Ruotsin surkein kuski 15.30 Middle (7) 16.00 Aarteiden metsästäjät Suomi 17.00 Kauniit ja rohkeat (7) 17.30 Salatut elämät x 3 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 61 22. Robot (12) MTV3 08.05 Littlest Pet Shop 08.30 Muumilaakson tarinoita 08.55 Nuori Robin Hood 09.05 Paavo Pesusieni 09.30–10.00 Kung Fu Panda (7) 10.30 Piha ja parveke 11.00 Lentävät koirat 12.00 Erikoiset eläimet 13.00 Elokuva: Delfiinitarina 15.00 Formula 1 Ennakkotunnelmat 15.30 Salatut elämät (7) 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Lauantairavit 18.30 Teknavi 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.15 Formula 1: Paalupaikka 19.45 Pilanpäiten 20.00 Tuubi 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Tulosruutu 22.25 F1 Extra 22.35 Elokuva: Johan Falk 8 – 107 patrioottia (16) 00.30 Incorporated – pimeyden verkko (16) 01.25 Pukumiehet (12) 02.20–03.15 Sleepy Hollow (12) NELONEN 06.00 Tashi (7) 06.15 Myyrä ja Panda 06.25 Myyrä ja Panda 06.40 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.05 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.30 Lego Friends 07.55 Madagascarin pingviinit (7) 08.20 Sonic Boom 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Elokuva: Sintit sopassa (7) 10.50 Julkkisselviytyjät 11.50 Leijonan luola USA 12.50 Heikoin lenkki 13.50 Haapasalo Goes America (7) 14.50 Supertähdet 16.15 Elokuva: Mahtava Oz (12) 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Vain elämää 20.00 Vain elämää 20.58 Keno 21.00 Elokuva: The Paperboy (16) 23.15 Elokuva: Kummisetä (16) 02.45 Katastrofin anatomia 03.45 Poliisit (7) x 2 TEEMA & FEM 09.00 Elämäni eläimet 09.30 Minun totuuteni: Desmond Tutu 10.30 Aistit avoinna Italiaan 11.00 Dok: Ritvan luostari 11.29 Annedroidit (7) 11.51 Kamppailu 12.00 Suomi 100 -konsertti Tallinnassa 14.00 Velvet–muotitalon tarina 14.45 Velvet–muotitalon tarina 15.30 Tiededokumentti: Rikostutkinnan historia 16.35 Altai 30 päivässä 17.25 Eläimet lähellä sydäntä 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Superhjälparna 18.30 ®var tutkii ja selvittää 19.00 Line deittailee Norjassa 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.45 Arkkitehtuurin helmiä 20.00 Batman (7) 20.24 Batman (7) 21.00 Kino: E.T. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Päivän sää 19.20 Tulosruutu 19.30 Piha ja parveke 20.00 Diili 21.00 Pop’n’Roll 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Päivän sää 22.20 Tulosruutu 22.30 F1 Extra 22.40 Elokuva: Predator – saalistaja (16) 00.30 Rikoksista pahin (12) 01.25 Sleepy Hollow (12) 02.20–02.55 Nurse Jackie (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.25 Leijonakaarti (7) 06.50 Lego Friends 07.15 My Little Pony 07.40 Sonic Boom (7) 07.50 Tashi (7) 08.00 Madagascarin pingviinit (7) 08.20 Angry Birds x 3 08.35 Lego Ninjago (7) 08.55 Merinäköala haussa x 3 09.50 Ummikot ulkomailla 10.50 Hauskat kotivideot 11.50 Vaaleanpunainen pantteri x 2 12.05 Elokuva: My Little Pony: Equestria Girls 4 – Ikimetsän legenda (7) 13.40 Heikoin lenkki 14.40 MasterChef Australia 15.50 Leijonan luola USA 16.50 Vain elämää 18.55 Uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot x 2 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Old School – jengi koossa (12) 22.50 Elokuva: Hei, taas me lennetään! (12) 00.40 Stand Up! 01.40 Leijonan luola USA 02.40 Poliisit (7) x 2 TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Aistit avoinna Italiaan 11.00 ®var tutkii ja selvittää 11.30 Minun Ruotsini 12.00 Grafeneggin juhannusgaala 13.15 Odotus 13.55 Historia: Euroopan juutalaisten tarina (12) 14.50 Elävä arkisto: Tanssin huumaa 14.52 Dansholmen 15.06 Humppa karkasi käsistä 15.50 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.50 Jäitä hattuun (7) 17.25 Aistit avoinna Italiaan 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Saara ja Sorsa 18.30 Saunabaletti 19.00 Dok: Ritvan luostari 19.30 Nyheter TV-nytt 19.40 Keksintöjä ja neronleimauksia 20.00 Kino: Rakkautta ennen aamua 21.40 Kino: Rakkautta ennen auringonlaskua 23.00–00.44 Kino: Rakkautta ennen keskiyötä (12) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05–08.53 Rakkaudesta puutarhaan 09.00 Uutiset 09.05–09.50 Avec Tastula: Jälkikirjoitus 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Puutarhaunelmia 11.35 Mittatilaustyönä 11.51 Naistenosastolla Amerikassa (12) 12.20 Prisma: Attenborough ja isot linnut 13.15 Tähtitaivas talon yllä (7) 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Veden saartamat 15.40 Luonnon yrttiapteekki 16.00 Naapureita ja ystäviä (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Pokka pitää 18.45 Avara luonto: Monsuunin maat 19.37 Vastavirtaan (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.05 Vaiheessa: Taiteilijasielu 21.15 Rakkautta vain 21.45 Neiti Marple: Rakkauskirjeiden salaisuus (12) 23.15 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 00.01 Liftarit: Lappi YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 24.6. 18.55 Uutiset ja sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Suomen hauskin tavis 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Broken Flowers (7) 23.15 Stand Up! 00.15 Holmes NYC (12) 01.15 Leijonan luola USA 02.15 Poliisit x 2 03.15 Rekkakuskit jäällä (7) TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Puutarhassa tuoksuu ruoka 10.30 Aistit avoinna Italiaan 11.00 Luontomatkalla 12.00 Katseen vanki 13.15 Nyrkin ja hellan välissä 14.00 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 14.45 Arkistokuvia: Kuusi runoilijaa 15.00 Altai 30 päivässä 15.50 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.50 Jäitä hattuun (7) 17.25 Aistit avoinna Italiaan 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Leirille! (7) 18.40 Full Proof 18.52 Viidakkojytä (7) 18.57 Keltapaita 19.00 Minun Ruotsini 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Velvet – muotitalon tarina 20.45 Mittatilaustyönä 21.00 Kino Klassikko: Painajaiskuja (12) 22.50 Elävä arkisto: Tanssin huumaa 22.52 Dansholmen 23.06–23.53 Humppa karkasi käsistä YLE TV1 07.30 Puutarhaunelmia 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Monsuunin maat 09.00 Uutiset 09.05 Ruokki – lentävä pingviini 09.30 Suomi on ruotsalainen 10.00 Uutiset 10.05 Piikkejä paratiisissa (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Uutiset 11.05 Alueellisia uutisia 12.16 Oddasat 12.20 Oddasat 12.35 Viidakkoperhe (7) 13.25 Suviyön salaisuus (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Mittatilaustyönä 15.25 Kansan mies (7) 16.10 Rakkautta vain 16.40 Novosti Yle 16.45 Uutiset viittomakielellä 16.50 Uutiset 17.00 Hulahula Suomi – Kaikkien aikojen juhannusjuhlat 18.00 Uutiset 18.10 Hulahula Suomi – Kaikkien aikojen juhannusjuhlat 20.30 Uutiset 20.45 Hulahula Suomi – Kaikkien aikojen juhannusjuhlat 22.15 Tähtitaivas talon yllä (7) 00.00 Naistenosastolla Amerikassa (12) YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 23.6. Kuvassa: Jack Twist (Jake Gyllenhaal, vas.) ja Ennis Del Mar (Heath Ledger). 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 2, osa 60. Hetken tyrannia 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05– 23.05 Aikamme suomalaista musiikkia 23.10–06.00 Yöklassinen 29.6.–5.7. Pussikaljaelokuva Nelonen klo 21.00 Finlandia-voittaja Mikko Rimmisen menestysromaanin innoittama draamakomedia kolmen nuoren miehen ystävyydestä ja kesästä Helsingin Kalliossa. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Bikineitä ja timantteja (12) 20.00 Kokkisota 21.00 Pitääkö olla huolissaan. Rahakiistoja ja kadonnutta sananvapautta. 22 23 24 25 TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI 26.6 SUNNUNTAI 2.7 lä 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kiveen hakatut 22.35 Musiikkikamari 23.10–06.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Anna Tulusto 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. (7) 22.50 Tervetuloa ikävä 00.20–01.16 Yle Live: Ellie Goulding YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Monsuunin maat 09.00 Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Uutiset 10.00 Dokumenttiprojekti: Poski poskea vasten 11.00 Uutiset 11.05 Hulahula Suomi – Kaikkien aikojen juhannusjuhlat: Hulahula Suomi – Kaikkien aikojen juhannusjuhlat uusintana 16.20 Rakkautta vain 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Rakkaudesta puutarhaan 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Veden saartamat 18.45 Kansan liike: Kaikilla ei ole joukkoliikennettä! 19.30 Syyttäjä (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Käsky (16) 22.55 Raja jota ei ylitetä (16) 23.50 Pakolaisbisnes YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.07 Maikki ja pelottava Pontso 07.31 Riku ja Rami 07.41 Pipsa Possu 07.47 Raa Raa, leikkisä leijona 07.58 Ryhmä Hau 08.23 Oktonautit x 2 08.47 Jari ja Kari 09.00 Galaxi 09.01 Tenavat (7) 09.07 Råtta Booris 09.12 Neljä ja puoli kaverusta (7) 09.36 Galaxi Play 09.56 Tipu Touhukas 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Kummeli Pistohiekalla 10.55 Kummelin kesä 11.25 Doctor Who (12) 12.15 Rentoa ruokaa Lontoossa 12.40 Hairy Bikers: Villi Pohjola 13.40 Maailman nopein mies 14.30 Yleisurheilun joukkue-EM 17.30 Mersusta seuraava 17.40 Pieniä kömpelöitä hellyydenosoituksia (7) 20.15 Kohteessa: Romania 21.00 Pyörällä Nordkappista Kapkaupunkiin 22.02 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.15 CITIZENFOUR MTV3 08.05 Littlest Pet Shop 08.30 Muumilaakson tarinoita 08.55 Nuori Robin Hood 09.05 Paavo Pesusieni 09.30 Kung Fu Panda (7) 10.00 Elixir Life 10.30 Trinny & Susannah Skandinaviassa 11.30 Makujen viikonloppu 12.00 Sara La Fountain Australiassa 12.30 Kulttuurikierros Suomen kesässä: Salmela, Vuohijärvi, Verla 13.00 Metsällä 14.00 Teknavi 14.30 Formula 1 Ennakkotunnelmat 15.00 Oma koti kullan kallis 16.00 Illallinen äidille 17.00 Huippujengi 18.00 Paimelan autoparoni 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 F1 Extra 19.30 Täydellinen kesä 20.00 Stadi vs Lande 21.01 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Formula 1: osakilpailu 23.40 Rizzoli & Isles (7) 00.40 NCIS: New Orleans (12) 01.35 Ensimmäisen asteen murha (12) 02.30 Diili 03.25–04.20 Bosch (16) NELONEN 06.00 Tashi 06.15 Myyrä ja Panda 06.30 Sonic Boom (7) 06.45 My Little Pony x 2 07.35 Lego Friends 08.00 Madagascarin pingviinit (7) 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Eläinsairaala 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Leijonan luola USA x 2 13.10 Vaaleanpunainen pantteri x 2 13.25 Andrew Maynen metkut 13.55 Elokuva: FC Venus (12) 16.15 Elokuva: Pokémon Heroes: Latios & Latias (7) 17.45 Uutiset ja sää 17.50 Elokuva: Asterix ja viikingit (7) 19.30 Supertähdet 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Rakkauden pelikenttä (7) 23.15 Suomen huutokauppakeisari 00.15 Stand Up! 01.15 Poliisit (7) x 2 02.15 Elokuva: 13. N: Heath Ledger, Jake Gyllenhaal. O: Ville Jankeri. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formulasirkus 23.05 Rikoksista pahin (12) 00.05 Hävyttömät (12) 01.10 Revolution (16) 02.05–02.40 Nurse Jackie (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.25 Disney esittää 06.50 Lego Friends 07.15 My Little Pony 07.40 Sonic Boom (7) 07.50 Tashi (7) 08.00 Madagascarin pingviinit (7) 08.20 Angry Birds x 3 08.35 Lego Ninjago (7) 08.55 Merinäköala haussa x 2 09.50–10.50 Ummikot ulkomailla 13.45 Andrew Maynen metkut 14.15 MasterChef Australia 15.50 Leijonan luola USA 16.55 Hauskat kotivideot 17.55 Haluatko miljonääriksi. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Euroradion konsertti-ilta 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana. O: Ang Lee
62 22. 06.53 Samsam 07.01 Jokeri Pokeri Box 07.06 Hermanni Hiiri 07.14 Pikkuli 07.19 Nelli ja Noora 07.26 Herra Heinämäki 07.32 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 07.56 Melkein mestari 08.03 Anton Siilinen ratkaisee 08.18 Galaxi 08.19 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40–10.54 Danne ja Bleckan 11.00 Kummeli (7) 11.30 Hehku 11.57–12.24 Hehku 12.30 Aamujumpan aakkoset 13.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 13.30 Tanskalainen maajussi 14.00 Kun äiti tai isä juo 14.30–14.55 Rentoa ruokaa Lontoossa 15.00 Kolme päivää nukkumatta 15.30–16.17 Maailman nopein mies 16.30 Ali Show: Aki Pyysing 17.01 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Au pairit Los Angelesissa 20.00 Uusi päivä 20.30 Luottomies (12) 20.40 Luottomies (12) 20.50 Yle FOLK: Suomen katusoittokeisari 21.00 Satuhäät 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 The Late Late Show with James Corden 22.40 Ali Show: Aki Pyysing 23.10 Satisfaction (16) 23.50 Yle Live: Gasellit MTV3 06.00 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.06 Hyvää elämää 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.00 Ota rahat ja juokse 11.00–12.00 Lääkärit 13.30 Koiralle koti x 2 14.30 Ruotsin surkein kuski 15.30 Middle 16.00 Aku ja 7 ihmettä 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.30 Salatut elämät (7) x 2 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Piha ja parveke 20.00 Diili 21.00 Pop’n’Roll 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Bad Ass (16) 00.20 Rikoksista pahin (12) 01.15 Sleepy Hollow (12) 02.10–02.45 Nurse Jackie (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.25 Leijonakaarti 06.50 Lego Friends 07.10 My Little Pony 07.35 Sonic Boom (7) 07.45 Tashi (7) 08.00 Madagascarin pingviinit 08.20 Angry Birds Piggy Tales 08.23 Angry Birds Toons 08.28 Angry Birds Stella 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Eläinpotilaiden pelastaja 10.05–10.15 Soppa365 13.45 Heikoin lenkki 14.45 MasterChef Australia 15.50 Leijonan luola USA 16.55 Vain elämää x 2 18.55 Uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot x 2 20.58 Keno 21.00 Elokuva: RED (12) 23.20 Elokuva: Riddick – paluu (16) 01.45 Stand Up! 02.45 Leijonan luola USA 03.45 Poliisit (12) x 2 TEEMA & FEM 09.03 Kesäpuhujat 10.02 Puutarhaperjantai 10.30 Tinan keittiössä 11.00 Ævar tutkii ja selvittää 11.30 Minun Ruotsini 12.00 Kohti tulevaisuuden museota 13.00 Historia: Ihmeellinen Silkkitie 13.55 Elävä arkisto: Tuska 20 vuotta 13.57 Arkistovieraana: Jone Nikula 14.12 Tuska 15.50 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.50 Jäitä hattuun (7) 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Nyheter TVnytt 18.00 Saara ja Sorsa 18.07 Taikaleipää 18.16 Sateenkaariperhe 18.22 Kesä isän kanssa 18.27 Minipala: Hyttynen 18.30 Saunabaletti 19.00 Maahanmuuttajan paluu 19.30 Nyheter TV-nytt 19.48 Ajankuvia Tukholmasta 20.00 Batman (7) 20.24 Batman (7) 21.00 Kino: Elämäni Liberacen kanssa (12) 22.55 Yle Live: EBBA Awards 2017 23.55–01.17 Yle Live: Iggy and the Stooges, Raw Power 26 27 28 29 30 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI. 18.55 Uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Mad Cook Show 23.00 Spider-Man: Homecoming – kurkistus kulisseihin 23.20 Stand Up! 00.20 Leijonan luola USA 01.20 Virta (12) 02.20 Rekkakuskit jäällä (7) 03.20 Poliisit x 2 04.20 Rajavalvojat TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Taivaallista menoa 10.26 Laatua lyhyesti 10.30 Tinan keittiössä 11.00 Elämän kova koulu 11.30 Saunabaletti 12.00 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 12.55 Sokeroitu totuus 14.30 Odotus 15.00 Historia: Euroopan juutalaisten tarina (12) 15.55 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.50 Jäitä hattuun (7) 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Aurinkoinen Jenni 18.05 Joy 18.21 Vuosi lehdossa 18.30 Clay Kids (7) 18.41 Gazoon 18.45 Nina Patalo (7) x 2 19.00 Kätketty 19.30 Nyheter TV-nytt 19.48 Ajankuvia Tukholmasta 20.00 Taideteosten salaisuudet 20.30 Arkistojen salat 21.00 Historia: Ihmeellinen Silkkitie 22.00 Kino Tulio: Unelma karjamajalla (7) 23.35–00.05 Yle FOLK: KPC meets Boston YLE TV1 06.25 Kysymyksiä luonnosta 06.55 Aamu-tv 09.30 Suomi on venäläinen 10.00 Piikkejä paratiisissa (7) 10.48 Päivän kasvo 11.00 Alueellisia uutisia 12.10 Oddasat 12.15 Viidakkoperhe (7) 13.00 Ihana seikkailu 14.40 Vaiheessa: Viimeinen kesä 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Muisti: Viron ystävät 16.20 Tanskan aarteenmetsästäjät 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Piikkejä paratiisissa (7) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Hulahula Suomi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Kansan liike: Kaikilla ei ole joukkoliikennettä! 22.20 Ulkolinja: Kohti uutta lokakuuta 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.20 Liftarit 23.50 Panorama: Antibioottien kuolema YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Metkat Mesiläiset 07.00 Musapoksi 07.03 Tie tähtiin 07.18 Franklin ja ystävät 07.31 Jepu Neulanen 07.44 Timppa 07.54 Itikkaötökät 08.00 Olivia 08.26 Galaxi 08.27 Tenavat (7) 08.34 Hullabalooba (7) 08.39 Sohvaset (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Perhe-elämä muutoksessa 10.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 11.00 Kummeli (7) 11.30 Hehku x 2 12.30 Yksineläjä Severin 13.00 Tanskan toisenlaiset frendit 13.30 Bathinan erilaiset maailmat 14.00 Sovitut ottelut 14.50 Eloonjääneet 15.30 Au pairit Los Angelesissa 16.00 Uusi päivä 16.30 Ali Show: Ressu Redford 17.01 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Au pairit Los Angelesissa 20.00–20.52 The Musketeers (12) 21.50 Uutiset 21.55–21.59 Urheiluruutu 23.00 The Late Late Show with James Corden 23.40 Ali Show: Ressu Redford 00.10 Cuckoo (12) MTV3 06.00 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.06 Manuela leipoo 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.00 Ota rahat ja juokse 11.00–12.00 Lääkärit 13.30 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 14.30 Hurjat sääilmiöt 15.30 Teknavi 16.00 Paimelan autoparoni 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.30 Salatut elämät 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Salatut elämät x 2 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Satula 20.00 Piha ja parveke 20.30 Sara La Fountain Australiassa 21.00 Vuosia nuoremmaksi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Vikinglotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Nuori MacGyver (12) 23.40 Valkyrien (12) 00.40 Mustamaalattu (7) 01.35 Zoo (12) 02.30–03.05 Nurse Jackie (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.25 Disney esittää: Leijonakaarti 06.50 Lego Friends 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.35 Sonic Boom (7) 07.45 Tashi (7) 08.00 Madagascarin pingviinit (7) 08.20 Angry Birds Piggy Tales 08.23 Angry Birds Toons 08.28 Angry Birds Stella 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Ihan kuin ihmiset 10.05–10.15 Soppa365 13.45 Ihan kuin ihmiset 14.40 MasterChef Australia 15.50 Leijonan luola USA 16.55 Hauskat kotivideot 17.55 Haluatko miljonääriksi. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikoksista pahin (12) 23.35 Hävyttömät (12) 00.40 Revolution (16) x 2 02.30 Zoo (12) 03.25–04.00 Nurse Jackie (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.25 Disney esittää: Leijonakaarti (7) 06.50 Lego Friends 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.45 Tashi 08.00 Madagascarin pingviinit 08.20 Angry Birds Piggy Tales 08.23 Angry Birds Toons 08.28 Angry Birds Stella 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Ihan kuin ihmiset 10.05–10.15 Soppa365 13.45 Andrew Maynen metkut 14.15 MasterChef Australia 15.45 Leijonan luola USA 16.50 Hauskat kotivideot 17.50 Haluatko miljonääriksi. KESÄKUUTA 2017 YLE TV1 06.25 Muisti: Viron ystävät 06.55 Aamu-tv 09.30 Merenkulku uhkaa Itämerta 10.30 Tosi tarina: Nuoret hihhulit 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.05 Viidakkoperhe (7) 12.55 Kesäillan valssi 14.35 Ikimuistoinen: Tapio Rautavaara 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Kansan liike: Kaikilla ei ole joukkoliikennettä! 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Piikkejä paratiisissa (7) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Suomi on ruotsalainen 19.00 Historia: Maailman suurimmat juhlat 20.00 Tanskan aarteenmetsästäjät 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Vesku 23.15 Uutiset 23.20 Oddasat 23.25 Kotikatsomo: Käsky (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Hyrräpäät 07.04 Ota koppi! 07.10 Mitä ihmettä. 16.30 Ali Show: Marko Annala 17.01 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Au pairit Los Angelesissa 20.00 Uusi päivä 20.30 Luottomies (12) x 2 20.49 Luottomies (12) 21.00 Satisfaction (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Brokeback Mountain (12) 00.10 Ali Show: Marko Annala MTV3 06.00 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.06 Manuela leipoo 09.35 Kauniit ja rohkeat (7) 10.00 Lääkärit 11.00 Formula 1: Azerbaidzhanin osakilpailu 13.30 Trinny & Susannah Skandinaviassa 14.31 Kulttuurikierros Suomen kesässä: Salmela, Vuohijärvi, Verla 15.00 Faija hoitaa x 2 16.00 Maajussille morsian 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.30 Salatut elämät (7) x 3 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Bikineitä ja timantteja (12) 20.00 Suomen ihanimmat häät 21.00 Ex-Onnelliset 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Pukumiehet (7) 23.35 Pelimies 00.05 Modus (16) 01.00 Bones (12) 01.55 Legends (12) 02.50 Amazing Race 03.45–04.40 Bull NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.25 Leijonakaarti (7) 06.50 Lego Friends 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.35 Sonic Boom (7) 07.45 Tashi (7) 08.00 Madagascarin pingviinit (7) 08.20 Angry Birds Piggy Tales 08.23 Angry Birds Toons 08.28 Angry Birds Stella 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Merinäköala haussa x 2 09.55–10.50 Ummikot ulkomailla 13.45 Hurjat rakkauskilot 14.40 MasterChef Australia 15.50 Leijonan luola USA 16.55 Haapasalo Goes America (7) 17.55 Haluatko miljonääriksi. 18.55 Uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Suomen huutokauppakeisari 23.00 Stand Up! 00.00 Leijonan luola USA 01.00 Virta (12) 02.00 Poliisit (7) x 2 03.00 Rajavalvojat x 2 TEEMA & FEM 09.05 Kesäpuhujat 10.03 Unelmakoti 11.02 Vankien lapset 11.30 Valereissu 12.00 Elävä arkisto: Tuska 20 vuotta 12.02 Arkistovieraana: Jone Nikula 12.17 Tuska 13.45 Rakastan sinua kyyneliin 14.15 Eskapistit 14.30 Yle FOLK: KPC meets Boston 15.00 Tiededokumentti: Rikostutkinnan historia 15.50 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.50 Jäitä hattuun (7) 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 €änijahti 18.10 Kulmikkaat kaverit 18.17 Kiivi ja Strit 18.22 Ghanan lapset 18.30 Taivaallista menoa: Terve ydin 19.00 Elämän kova koulu 19.30 Nyheter TV-nytt 19.45 Lautasantennien takaa: Kuningas Jamaikalta 20.00 Dok: Astrid Lindgrenin tarina 21.00 Minun totuuteni: Sven Wollter 22.00 Petos (12) 23.00 Rita (12) 23.40–00.05 Skam (12) YLE TV1 06.25 Elämä käännekohdassa 06.55 Aamu-tv 09.30 Suomi on ruotsalainen 10.00 Piikkejä paratiisissa (7) 10.48 Päivän kasvo 11.00 Alueellisia uutisia 12.10 Oddasat 12.15 Viidakkoperhe (7) 13.00 Onnelliset 14.40 Vaiheessa: Unelmien nainen 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Veden saartamat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Piikkejä paratiisissa (7) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Suomi on venäläinen 19.00 Rakkaudesta puutarhaan 20.00 Liftarit: Etelä-Pohjanmaa 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Allsång på Skansen video 22.00 Naistenosastolla Amerikassa (12) 22.30 Uutiset 22.35 Oddasat 22.40 Prisma: Attenborough ja isot linnut 23.35 Taivastiellä YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hei Taavi 06.59 Lauludiplomi 07.19 Hau Hau, Piip ja Veli 07.34 Hilla ja avaruuden Eetu 07.44 Askarrellaan 07.53 Petteri Kaniini 08.05 Apina opena 08.22 Galaxi 08.23 Jenni (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 10.30 Sinun viikkosi, minun viikkoni 11.00 Kummeli (7) 11.30 Hehku 11.55 Hehku 12.30 Bathinan erilaiset maailmat 13.00 Kun sydän särkyy 13.30 Lippu rakkauteen 14.00 Satuhäät 14.50 Hädänalaisten eläinten ystävä 15.30 Au pairit Los Angelesissa 16.00 Uusi päivä 16.30 Ali Show: Aki Tykki 17.01 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Au pairit Los Angelesissa 20.00 Uusi päivä 20.30 Luottomies (12)x 3 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Lilyhammer (12) x 2 23.30 Ali Show: Aki Tykki MTV3 06.00 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.06 Manuela leipoo 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.00 Ota rahat ja juokse 11.00–12.00 Lääkärit 13.30 Selviytyjät 14.30 Alone – yksin erämaassa 15.30 Kolme miestä ja tyttö (7) 16.00 Diili 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.30 Salatut elämät x 3 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Satula (7) 20.00 Paimelan autoparoni 21.00 Vares – Pahan suudelma (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 NCIS: New Orleans (12) 23.35 112 (7) 00.30 60 Days In 01.25 Kohde (12) 02.20–02.55 Nurse Jackie (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.25 Disney esittää: Leijonakaarti (7) 06.50 Lego Friends 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.45 Tashi (7) 08.00 Madagascarin pingviinit (7) 08.20 Angry Birds Piggy Tales 08.23 Angry Birds Toons 08.28 Angry Birds Stella 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Ihan kuin ihmiset 10.05–10.15 Soppa365 13.45 Suomen hauskin tavis 14.40 MasterChef Australia 15.50 Leijonan luola USA 16.55 Hauskat kotivideot 17.55 Haluatko miljonääriksi. 18.55 Uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Mad Cook Show 20.58 Keno 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Supertähdet 23.30 Stand Up! 00.30 Leijonan luola USA 01.30 Virta (12) 02.30 Poliisit x 2 03.30 Rajavalvojat x 2 TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Piha kuntoon 10.30 Tinan keittiössä 11.00 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 11.30 Kätketty 12.00 Tapaus Ai Weiwei 13.00 Kansankodin kuokkavieraat 14.00 Laila 14.40 Hyvä ihminen 14.50 Taideteosten salaisuudet 15.15 Arkistojen salat 15.45 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.45 Jäitä hattuun (7) 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Urpo ja Turpo 18.09 Pippi, Puppu ja Rosmari 18.17 Minusta tulee... 18.21 Bo muuttaa kotoa 18.30 Luontomatkalla 19.30 Nyheter TV-nytt 19.47 Ajankuvia Tukholmasta 20.00 Velvet – muotitalon tarina 20.45 Salatut museot: Neuvostoarmeija kylässä 21.00 Kulttuurimatkalla Italiassa 22.00 Kino: Pride (12) 23.55 Historia: Espanjan armada YLE TV1 06.25 Liftarit: Etelä-Pohjanmaa 06.55 Aamu-tv 09.30 Paremman elämän toivossa 10.00 Piikkejä paratiisissa (7) 10.48 Päivän kasvo 11.00 Alueellisia uutisia 12.10 Oddasat 12.15 Viidakkoperhe (7) 13.00 Sisulla ja sydämellä 14.38 Palanen: Viimeinen työpäivä 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Piikkejä paratiisissa (7) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Suomi on venäläinen 19.00 Stolberg (12) 20.00 Muisti: Kutsumus 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Kansan mies (7) 21.50 Ulkolinja: Kalliit vieraat – Teure Gäste 22.50 Uutiset 22.55 Oddasat 23.00 Raja jota ei ylitetä (16) 23.55 Koko elämä pelissä YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Nelli ja Iiro 07.00 Vertailuruutu 07.06 Stella ja Sami 07.18 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.32 Killi ja Kiki 07.37 Fluugalaiset 07.49 Puutarhan tonttu 07.56 Martta puhuu 08.23 Galaxi 08.24 Futaajat 08.37 Nokkelikot (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Ihanat autot 11.00 Kummeli (7) 11.30 Hehku x 2 12.30 Tanskalainen maajussi 13.00 Nuoret maajussit 13.30 Yksineläjä Severin 14.00 Kun mieli sairastaa 14.30 Askel uuteen elämään 15.00 Rentoa ruokaa Lontoossa 15.30 Kun päre palaa liikenteessä 16.00 Au pairit Los Angelesissa 16.30 Ali Show: Seksikäs Suklaa 17.01 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Suomen katusoittokeisari x 2 19.50 Hairy Bikers 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 23.00 The Late Late Show with James Corden 23.40 Ali Show: Seksikäs Suklaa 00.10 Villi kortti MTV3 06.00 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.06 Hyvää elämää 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.00 Ota rahat ja juokse 11.00–12.00 Lääkärit 13.30 Oma koti kullan kallis 14.30 Grand Designs – unelma-asunnot 15.30 Piha ja parveke 16.00 Suomen kaunein koti 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.30 Salatut elämät (7) x 3 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Satula 20.00 Kokkisota 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 07.15 Kaapo 07.41 Ludovic 07.53 Kasper ja Liisa 08.04 Ystävät 08.10 Niksi-Nella 08.18 Galaxi 08.19 Late Lammas 08.26 Villi tulevaisuus (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kohteessa: Romania 11.00 Alivaltiosihteerin televisio-ohjelma x 2 11.30 Hehku x 2 12.30 Lippu rakkauteen 13.00 Ginan maailma 13.30 Aamujumpan aakkoset 14.00 Villi kortti 14.50 Rentoa ruokaa Lontoossa x 2 15.45 Sairaaksi rokotuksesta. 18.55 Uutiset ja sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Suomen hauskin tavis 20.58 Keno 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Elokuva: The Way Back (12) 00.45 Stand Up! 01.45 Leijonan luola USA 02.45 Rekkakuskit jäällä (7) 03.45 Poliisit (7) x 2 TEEMA & FEM 09.03 Kesäpuhujat 10.02 Puutarhassa tuoksuu ruoka 10.31 Tinan keittiössä 11.00 Luontomatkalla 12.00 Treme (12) 13.00 KPC meets Boston 13.30 Olkitie (12) 15.00 Ranskan modernismin kiehtova historia 15.50 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.45 Jäitä hattuun (7) 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Henri ja uudet asiat 18.05 Pikkuli 18.10 Carstenin ja Gitten kaverihuvila 18.30 Leirille! (7) 18.40 Full Proof 18.52 Viidakkojytä (7) 18.57 Keltapaita 19.00 Minun Ruotsini 19.30 Nyheter TV-nytt 19.48 Ajankuvia Tukholmasta 20.00 Velvet – muotitalon tarina 20.45 Mittatilaustyönä 21.00 Kino Klassikko: Operaatio Cicero 22.45 Elävä arkisto: Tuska 20 vuotta 22.47 Arkistovieraana: Jone Nikula 23.02–00.30 Tuska YLE TV1 06.25 Puutarhaunelmia: remix 06.55 Ylen Aamu-tv 09.30 Suomi on venäläinen 10.00 Piikkejä paratiisissa (7) 10.48 Päivän kasvo 11.00 Alueellisia uutisia 12.10 Oddasat 12.15 Viidakkoperhe (7) 13.00 Minä soitan sinulle illalla (7) 14.15 Ikimuistoinen: Olavi Virta 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Avara luonto: Monsuunin maat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Piikkejä paratiisissa (7) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Suomi on venäläinen 19.00 Kansan mies (7) 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Rakkautta vain 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Yle Live: Vesa-Matti Loiri 22.05 Dicte (16) 23.40 Uutiset 23.45 Oddasat 23.50 Naistenosastolla Amerikassa (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 30.6
07.15 Kaapo 07.41 Ludovic 07.53 Kasper ja Liisa 08.04 Ystävät 08.09 Niksi-Nella 08.18 Galaxi 08.19 Late Lammas 08.26 Villi tulevaisuus (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00–10.45 Kohteessa: Bukarest 11.00 Kummeli (7) 11.30 Hehku 11.57–12.24 Hehku 12.30 Lippu rakkauteen 13.00 Ginan maailma 13.30 Aamujumpan aakkoset 14.00 Villi kortti 14.50 Rentoa ruokaa Lontoossa 15.15–15.40 Rentoa ruokaa Lontoossa 15.30 Au pairit Los Angelesissa 16.00 Uusi päivä 16.31 Ali Show: Kristiina Komulainen 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Au pairit Los Angelesissa 20.00 Uusi päivä 20.30 Ja’mie: Private School Girl 21.00–21.40 Satisfaction (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Jätä se! (7) 00.05 Ali Show: Kristiina Komulainen 00.35–01.14 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.30 Manuela leipoo 10.00 Ota rahat ja juokse 11.00–12.00 Lääkärit 13.30 Trinny & Susannah Skandinaviassa 14.30 Faija hoitaa 15.00 Faija hoitaa (7) 15.30 Mutsi 16.00 Maajussille morsian 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Salatut elämät (7) 18.30 Salatut elämät (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Satula (7) 20.00 Suomen ihanimmat häät 21.00 Ex-Onnelliset (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Pukumiehet (7) 23.35 Pelimies 00.05 Modus (12) 01.00 Legends (12) 01.55 Amazing Race 02.50–03.25 Nurse Jackie (16) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.25 Leijonakaarti 06.50 Lego Friends 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.40 Sonic Boom (7) 07.50 Tashi (7) 08.05 Madagascarin pingviinit 08.25 Angry Birds Piggy Tales 08.30 Angry Birds Toons 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00 Eläinpotilaiden pelastaja 10.05–10.15 Soppa365 13.45 Hurjat rakkauskilot 14.45 MasterChef Australia 15.50 Leijonan luola USA 16.55 Haapasalo Goes America 17.55 Haluatko miljonääriksi. 11.00 Kummeli (7) 11.30 Hehku x 2 12.30 Yksineläjä Severin 13.00 Tanskan toisenlaiset frendit 13.30 Bathinan erilaiset maailmat 14.00 Jannickin murha 14.45 Eloonjääneet 15.30 Au pairit Los Angelesissa 16.00 Uusi päivä 16.31 Ali Show: Samae Koskinen 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Au pairit Los Angelesissa 20.00 Uusi päivä 20.30 Ja’mie: Private School Girl 21.00 The Musketeers (12) 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 The Late Late Show with James Corden 22.45 Ali Show: Samae Koskinen 23.15 Cuckoo (12) 23.45 Yle FOLK: Suomen katusoittokeisari 23.54 Yle FOLK: Suomen katusoittokeisari x 4 MTV3 06.00 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.30 Manuela leipoo 10.00 Suomen ihanimmat häät 11.00–12.00 Lääkärit 13.30 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 14.30 Hurjat sääilmiöt 15.30 Teknavi 16.00 Paimelan autoparoni 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.30 Salatut elämät 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Salatut elämät x 2 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Young Man, Cash Man (7) 20.00 Piha ja parveke 20.30 Sara La Fountain Australiassa 21.00 Rouva Ministeri (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Vikinglotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Nuori MacGyver (12) 23.40 Valkyrien (12) 00.40 Mustamaalattu (7) 01.35 Zoo (12) 02.30–03.05 Nurse Jackie (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.25 Mikki ja ralliryhmä 06.50 Sofia ensimmäinen (7) 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.40 Sonic Boom (7) 07.50 Tashi (7) 08.05 Madagascarin pingviinit (7) 08.25 Angry Birds Piggy Tales 08.30 Angry Birds Toons 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00 Eläinpotilaiden pelastaja 10.05–10.15 Soppa365 13.45 Hauskat kotivideot 14.40 MasterChef Australia 15.50 Leijonan luola USA x 2 17.55 Remppa vai muutto: Lomakodit 18.55 Uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Mad Cook Show 20.58 Keno 21.00 Hyvät ja huonot uutiset x 2 23.00 Supertähdet 00.30 Leijonan luola USA x 2 02.30 Virta (12) 03.30 Poliisit (7) x 2 TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Piha kuntoon 10.30 Tinan keittiössä 11.00 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 11.30 Kätketty 12.00 Vempainmies x 2 13.00 Kansankodin kuokkavieraat 14.00 Fedja – Theodor – Tulio 15.00 Taidetutkimukset 16.00 Sairaan kaunis elämä (12) 16.50 Jäitä hattuun (12) 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Urpo ja Turpo 18.09 Pippi, Puppu ja Rosmari 18.16 Minusta tulee... 06.53 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.08 Kimmo Kuu 07.28 Riku ja Rami 07.38 Pipsa Possu 07.44 Raa Raa, leikkisä leijona 07.55 Ryhmä Hau 08.19 Oktonautit 08.30 Oktonautit 08.44 Jari ja Kari 09.00 Galaxi 09.01 Tenavat (7) 09.08 Råtta Booris 09.12 Neljä ja puoli kaverusta (7) 09.37 Galaxi Play 09.54 Tipu Touhukas 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Nettideittailun vaarat 11.45 Doctor Who (12) 12.35 Rentoa ruokaa Lontoossa 13.00 Hairy Bikers: Villi Pohjola 14.00 Maailman nopein mies 16.55 Suunnistuksen MM: Sprinttiviesti 18.30 Maailman oudoimmat urheilulajit 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Kohteessa: Bukarest 20.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 23.10 Merchants of Doubt MTV3 08.05 Littlest Pet Shop 08.30 Muumilaakson tarinoita 08.55 Nuori Robin Hood 09.05 Paavo Pesusieni 09.30 Kung Fu Panda (7) 10.00 Elixir Life 10.30 Trinny & Susannah Skandinaviassa 11.30 Makujen viikonloppu 12.00 Illallinen äidille 13.00 Suomen kaunein koti 14.00 Oma koti kullan kallis 15.00 Teknavi 15.30 Huippujengi 16.30 Suur-Hollola -ravit 18.00 Paimelan autoparoni 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Urheiluextra 19.30 Täydellinen kesä 20.00 Stadi vs Lande 21.01 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Rizzoli & Isles (12) 23.30 NCIS: New Orleans (12) 00.25 Ensimmäisen asteen murha (7) 01.20 Bosch (16) 02.15–03.10 Diili NELONEN 06.00 Tashi (7) 06.15 Myyrä ja Panda 06.30 Sonic Boom (7) 06.45 My Little Pony: Ystävyyden taikaa x 2 07.35 Lego Friends 08.00 Madagascarin pingviinit (7) 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Eläinsairaala (7) 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Leijonan luola USA x 2 12.55 Vaaleanpunainen pantteri 13.05 Spider-Man: Homecoming – kurkistus kulisseihin 13.25 Soppa365 13.35 Soppa365 13.45 Superpesis LIVE: Studio 14.00 Superpesis LIVE: Itä–Länsi, Miehet 16.55 Andrew Maynen metkut 17.25 Hauskat kotivideot 18.25 Uutiset ja sää 18.30 Hauskat kotivideot 19.30 Supertähdet 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Pussikaljaelokuva (12) 22.40 Suomen huutokauppakeisari 23.40 Mad Cook Show 00.40 Poliisit x 2 01.40 Elokuva: Trespass (16) TEEMA & FEM 08.30 Saariston lapset (7) 08.57 Sukkahittimittari 09.00 Clay Kids (7) 09.11 Gazoon 09.15 Nina Patalo (7 x 2 09.30 Leirille! (7) 09.40 Full Proof 09.53 Viidakkojytä (7) 09.58 Keltapaita 10.00 Annedroidit (7) 10.22 Kamppailu 10.30 Huippukuntoon koulussa 11.00 Eläimet lähellä sydäntä 11.30 Line deittailee Norjassa 12.00 Kino: Matka Italiaan 13.20 Hyvä ihminen 13.40 Metropolitan: Tituksen lempeys 16.05 Sibelius, Lintu ja RSO 17.25 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Saariston lapset (7) 18.27 Sukkahittimittari 18.30 Unelmakoti 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Herkkuja: Valkosuklaavaahto 20.00 Syytettynä isät 20.30 Valereissu 21.00 Perilliset 22.00 Elokuva: Naisia liian suurissa miestenpaidoissa 23.40–00.25 Skam (12) YLE TV1 06.25 Muisti: Kutsumus 06.55 Ylen Aamu-tv 09.30 Suomi on venäläinen 10.00 Piikkejä paratiisissa (7) 10.48 Päivän kasvo 11.00 Pisara 11.05–12.04 Rakastan sinua loppuun asti 12.55 Viidakkoperhe (7) 13.40 Koskenkylän laulu 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Kansan liike: Jakamisen kaunis ajatus 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Piikkejä paratiisissa (7) 18.00 Uutiset 18.12 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Suomi on venäläinen 19.00 Mannerheim – Jörn Donnerin kertomana 20.00 Tanskan aarteenmetsästäjät 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Meän kesä 22.30 Uutiset 22.35 Oddasat 22.40–23.35 Kotikatsomo: Kuulustelu (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hyrräpäät 07.04 Ota koppi! 07.10 Mitä ihmettä. 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Mad Cook Show 00.00 Leijonan luola USA 01.00 Leijonan luola USA 02.00 Virta (12) 03.00 Rekkakuskit jäällä (7) 04.00 Poliisit x 2 TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Taivaallista menoa: Minä en anna periksi 10.30 Tinan keittiössä 11.00 Elämän kova koulu 11.30 Saunabaletti 12.00 Sibelius, Lintu ja RSO 13.15 Venäjän arkki 14.55 Historia: Euroopan juutalaisten tarina (12) 15.50 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.50 Jäitä hattuun (12) 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Aurinkoinen Jenni 18.07 Joy 18.21 Vuosi lehdossa 18.26 Minipala: Hiekkamadot 18.27 Minipala: Hiekkamadot 18.30 Clay Kids (7) 18.42 Gazoon 18.45 Nina Patalo (7) 18.52 Nina Patalo (7) 19.00 Kätketty 19.30 Yle Nyheter TVnytt 19.45 Ajankuvia Tukholmasta 20.00 Taidetutkimukset 21.00–21.50 Historia: Ihmeellinen Silkkitie 22.00 Kino Tulio: Rakkauden risti (12) 23.35–23.58 Vempainmies 00.00–00.21 Vempainmies YLE TV1 06.25 Kysymyksiä luonnosta 06.55 Aamu-tv 09.30 Suomi on venäläinen 10.00 Piikkejä paratiisissa (7) 10.48 Päivän kasvo 11.00 Alueellisia uutisia 12.10 Oddasat 12.15 Viidakkoperhe (7) 13.05 Kaksi vanhaa tukkijätkää (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv 15.50 Muisti: Kutsumus 16.20 Tanskan aarteenmetsästäjät 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Piikkejä paratiisissa (7) 18.00 Uutiset 18.12 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Suomi on venäläinen 19.00 Prisma: Totuus lääkekaapista 20.00 Puutarhaunelmia 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Kansan liike: Jakamisen kaunis ajatus 22.20 Ulkolinja: Kalliit vieraat – Teure Gäste 23.20 Uutiset 23.25 Oddasat 23.30 Liftarit: Itä-Suomi YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.54 Metkat Mesiläiset 07.01 Tie tähtiin 07.16 Franklin ja ystävät 07.28 Jepu Neulanen 07.43 Timppa 07.53 Itikkaötökät 07.58 Olivia 08.22 Galaxi 08.23 Tenavat (7) 08.30 Hullabalooba (7) 08.35 Sohvaset (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Perhe-elämä muutoksessa 10.30 Vaarallista laihdutusta. 18.21 Bo muuttaa kotoa 18.30 Luontomatkalla 19.30 Nyheter TV-nytt 19.45 Ajankuvia Tukholmasta 20.00 Velvet – muotitalon tarina 20.45 Mittatilaustyönä 21.00 Kulttuurimatkalla Italiassa 22.00 Kino: Mandariinit (12) 23.25–00.16 Historia: Espanjan armada 01 02 03 04 05 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 18.55 Uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno 21.00 Hyvät ja huonot uutiset x 2 23.00 Suomen huutokauppakeisari 00.00 Leijonan luola USA 01.00 Virta (16) 02.00 Poliisit x 2 03.00 Rajavalvojat x 2 TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Unelmakoti 11.00 Syytettynä isät 11.30 Valereissu 12.00 Elävä arkisto: Sulkavan soutu 12.02 Miss’ soutaen tuulessa – Suomi, soutu ja Sulkava 12.46 Tuas souvetaan 13.05 Vempainmies x 2 14.50 Tiededokumentti: Rikostutkinnan historia 15.40 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.40 Jäitä hattuun (7) 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 €änijahti 18.11 Kulmikkaat kaverit 18.19 Mirjam: Mirjam ( 7 ) 18.26 Ghanan lapset 18.30 Taivaallista menoa: Minä en anna periksi 19.00 Elämän kova koulu 19.30 Nyheter TV-nytt 19.45 Lautasantennien takaa: Muslimien huivi 20.00 Dok: Astrid Lindgrenin tarina 21.00 Minun totuuteni: Lars Lerin 22.00 Petos (12) 23.00 Rita (12) 23.40–00.02 Skam (12) YLE TV1 06.25 Elämä käännekohdassa 06.55 Aamu-tv 09.30 Suomi on venäläinen 10.00 Piikkejä paratiisissa (7) 10.48 Päivän kasvo 11.00 Alueellisia uutisia 12.10 Oddasat 12.15 Viidakkoperhe (7) 13.05 Kanavan laidalla 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Veden saartamat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Piikkejä paratiisissa (7) 18.00 Uutiset 18.12 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Suomi on venäläinen 19.00 Rakkaudesta puutarhaan 20.00 Liftarit: Itä-Suomi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Allsång på Skansen video 22.00 Naistenosastolla Amerikassa (12) 22.30 Uutiset 22.35 Oddasat 22.40 Prisma: Uneton Amerikka 23.25–23.53 Taivastiellä YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hei Taavi 07.00 Lauludiplomi 07.21 Hau Hau, Piip ja Veli 07.33 Hilla ja avaruuden Eetu 07.44 Askarrellaan 07.50 Petteri Kaniini 08.02 Apina opena 08.22 Galaxi 08.23 Jenni (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00–10.47 Satuhäät 11.00 Kummeli (7) 11.30 Au pairit Los Angelesissa 12.00 Uusi päivä 12.30 Ali Show: Sanna Ukkola 13.00 Suunnistuksen MM: Pitkät matkat 15.00 Suunnistuksen MM: Pitkät matkat 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Au pairit Los Angelesissa 20.00 Uusi päivä 20.30 Ja’mie: Private School Girl 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Lilyhammer (12) 22.45 Lilyhammer (12) 23.30–23.58 Ali Show: Sanna Ukkola MTV3 06.00 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.30 Manuela leipoo 10.00 Ota rahat ja juokse 11.00–12.00 Lääkärit 13.30 Selviytyjät 14.30 Alone – yksin erämaassa 15.30 Kolme miestä ja tyttö (7) 16.00 Diili 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Salatut elämät (7) 18.30 Salatut elämät (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Young Man, Cash Man (7) 20.00 Paimelan autoparoni 21.00 Roba (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 NCIS: New Orleans (12) 23.35 112 (7) 00.30 60 Days In 01.25 Kohde (12) 02.20–02.55 Nurse Jackie (16) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.15 Myyrä ja Panda 06.25 Disney esittää: Leijonakaarti 06.50 Lego Friends 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.40 Sonic Boom 07.50 Tashi (7) 08.05 Madagascarin pingviinit 08.25 Angry Birds Piggy Tales 08.30 Angry Birds Toons 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00 Eläinpotilaiden pelastaja 10.05–10.15 Soppa365 13.45 Suomen hauskin tavis 14.45 MasterChef Australia 15.50 Leijonan luola USA 16.55 Leijonan luola USA 17.55 Haluatko miljonääriksi. KESÄKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Rakkaudesta puutarhaan 09.00 Uutiset 09.05 Avec Tastula 10.00 Uutiset 10.05 Kiehtova maailma: Junalla halki Afrikan 11.00 Uutiset 11.05 Alueellisia uutisia 12.15 Oddasat 12.20 Näin Norjassa 12.35 Tanskan aarteenmetsästäjät 13.05 Naistenosastolla Amerikassa (12) 13.35 Puutarhaunelmia 14.05 Prisma: Uneton Amerikka 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Veden saartamat 15.40 Luonnon yrttiapteekki 16.00 Naapureita ja ystäviä (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Pokka pitää 18.45 Avara luonto: Monsuunin maat 19.37 Vastavirtaan (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Rakkautta vain 21.45 Neiti Marple: Kuoleman sininen kukka (12) 23.15–23.59 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Maikki ja pelottava Pontso 07.16 Anniina Ballerina 07.41 Killi ja Kiki 07.46 Maukka ja Väykkä 07.58 Sanni Sateenkaari 08.10 Seikkailukone 08.32 Vilkki Ankka 08.43 Jetron matkaan 09.00 Galaxi 09.01 Vasikantanssi (7) 09.14 Aika härdelli! (7) 09.26 Karvinen (7) 09.39 Eläinhoitolan tarinoita 09.44 Tero hoitaa (7) 09.55 Harri & Bip 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Uusi päivä x 3 12.10 Rentoa ruokaa Lontoossa 12.35 Ravintola Kong Hans – unelma tähdistä 13.40 Luontoretkellä: Kalastajien paratiisi 14.30 Suunnistuksen MM: Sprintti 17.00 Tanssiurheilua: Performing Arts 18.00 Ruisrock: Chisu 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Satuhäät 20.00 Sydän kolmantena jalkana (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 The Late Late Show with James Corden 22.45 Hamlet 2 (12) MTV3 08.05 Littlest Pet Shop 08.30 Muumilaakson tarinoita 08.55 Nuori Robin Hood 09.05 Paavo Pesusieni 09.30–10.00 Kung Fu Panda (7) 10.30 Piha ja parveke 11.00 Upeat skandikodit 11.30 Lentävät koirat 12.35 Elokuva: The Best Exotic Marigold Hotel (7) 15.00 Salatut elämät x 3 16.30 Suur-Hollola -ravit 18.00 Huippukokki landella 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.15 Pilanpäiten 19.30 Ketonen & Myllyrinne (12) 20.00 Tuubi 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Johan Falk 9 – Kaikkien ryöstöjen äiti (16) 00.30 Incorporated – pimeyden verkko (16) 01.25 Pukumiehet (7) 02.20–03.15 Sleepy Hollow (12) NELONEN 06.00 Tashi (7) 06.15 Myyrä ja Panda 06.25 Myyrä ja Panda 06.40 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.05 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.30 Lego Friends 07.55 Madagascarin pingviinit (7) 08.20 Sonic Boom (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Elokuva: Asterix ja viikingit (7) 10.35 Vaaleanpunainen pantteri 10.40 Leijonan luola USA 11.40 Heikoin lenkki 12.40 Haapasalo Goes America (7) 13.45 Superpesis LIVE: Studio 14.00 Superpesis LIVE: Itä–Länsi, Naiset 16.55 Andrew Maynen metkut 17.25 Supertähdet 18.55 Uutiset ja sää 19.00 Vain elämää x 2 20.58 Keno 21.00 Elokuva: RED 2 (12) 23.25 Elokuva: Kummisetä II (12) 03.15 Poliisit x 2 TEEMA & FEM 09.00 Elämäni eläimet 09.30 Minun totuuteni: Sven Wollter 10.30 Tinan keittiössä 11.00 Maahanmuuttajan paluu 11.29 Annedroidit (7) 11.51 Kamppailu 12.00 Historia: Euroopan juutalaisten tarina (12) 13.00 Tiededokumentti: Rikostutkinnan historia 14.00 Velvet – muotitalon tarina x 2 15.30 Fedja – Theodor – Tulio 16.20 Kulttuurimatkalla Italiassa 17.25 Eläimet lähellä sydäntä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Lohikäärmesydän (7) x 2 18.27 Lastenlauluja 18.30 Ævar tutkii ja selvittää 19.00 Line deittailee Norjassa 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Arkkitehtuurin helmiä 20.00 Nat King Cole: Afraid of the Dark 21.35 Kino: Päivä jolloin maailma seisahtui (7) 23.05–00.57 Kino: Nymfomaani (18) YLE TV1 08.05 Avara luonto: Monsuunin maat 09.00 Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Uutiset 10.00 Rakastan sinua loppuun asti 11.00–11.05 Uutiset 12.50–12.00 Historia: Sotalaiva Mars 12.51 Dokumenttiprojekti: Vesku 13.45 Liftarit: Etelä-Pohjanmaa 14.15 Suomen historian myytit: Suomalaisten juuret 15.00 Uutiset 15.05 Historia: Egyptin pyhät eläimet 15.55 Pepi egyptiläinen: Viisauden alku 16.20 Rakkautta vain 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Rakkaudesta puutarhaan 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Veden saartamat 18.45 Kansan liike: Jakamisen kaunis ajatus 19.30 Syyttäjä (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Kuulustelu (12) 22.00 Raja jota ei ylitetä (16) 22.55–23.50 Pako Syyriasta 23.55 Näin se vain on YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 2.7. 63 22
15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Rakas ääniraita – Mitä popmusiikki on opettanut minulle elämästä 18.15 Äänitarina. KALAT 20.2.–20.3. Pieni vipa koitui vanhan kohtaloksi. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa: Ohjaaja Johanna Vuoksenmaa 18.00 Todellisia tarinoita. NEITSYT 23.8.–22.9. 23.10–06.00 Yöklassinen TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Kiveen hakatut 10.35 Musiikkikamari 11.00 Toivon heinäkuun Utelias äänimatkailija: Hiljaisuuksia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen Isossa Omenassa 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Toivon heinäkuu 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Pahinta on, että veronmaksajat maksavat heidänkin palkkansa, jopa pääosan esittäjä Soinin. Mihin lie liuenneet konduktöörien valtuudet yöjunista. Vieraana Iiro Rantala. 11.00 Valkoista valoa: Armonlaakson kesä 11.57 Päivän mietelause 12.00. Nyt he voivat heruttaa onnenkyyneleen tai kaksi, kun pääsevät paljastamaan todellisen minänsä hallitusohjelman suojissa. Perussuomalaisten hajoaminen voi luoda myös uuden nousun tasa-arvokeskustelulle eduskunnassa. 10.55 Äänitarina. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Lumières-festivaali Helsingin Ritarihuoneella 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Salatut museot: Igor kävi täällä 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Sukupuu – äänimaisemamusikologista genealogiaa eli tulkintaa. 18.00 Romano mirits 18.15 Viikon luontoääni: minkki 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta 21.30 Radioteatteri esittää: Töissä täällä 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kiveen hakatut 22.35 Musiikkikamari 23.10–06.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Toivon heinäkuun Kuuluttajan vieras 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 22.55 Kuuluttajan vieras: Anna Tulusto 23.10–06.00 Yöklassinen. Pankkiin rahoja vahtimaan ja ego korkoa kasvamaan. Unettomuus 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Työhönpaluu taas maistuu aivan muulta, kun mikään ei ole muuttunut. Matti, Matti, ei olisi pitänyt hamuta kaikkea kerralla. Soinilaisilla oli valmiina varapakka, millä pelata. 1966 Arvo Salo ja näytelmä Lapualaisooppera 17.35 Matkakuume. 64 22. Maakuntahallinnosta 18;tako Aika näyttää... Samassa sopassa kiehuu Kokoomuksenkin johtajan uskottavuus. SKORPIONI 24.10.–22.11. Uutiset ja sää 12.10 12 diktaattoria: Benito Mussolini 12.45 Aivot – tärkein pääomasi. Mieti sitä. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Kertomuksia vanhasta Euroopasta 2/2: Koira historian puristuksessa 11.00 Syötävät sävelet: Ravel ja sinisen lihan lumo 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja Yle radio 1 29.6.–5.7.2017 sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen rock-nimien kätköissä 14.00– 14.55 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana erityisopettaja Elisa Kivinen. Suomen itsenäisyyden ajan kulttuurihistoria. Oikeutta vahtiva ministeri Häkkänen sai perattavakseen Sipilä-Soini-Orpo-oksennusta, joka piti taata lailliseksi, vaikka osalla ministereistä on vain Klubi-askin kanteen piirretyt valtuudet joltain loikkariryhmältä. Ei älyn älliä, ei tajua, ei terää. Vieraana Henrik Dettmann. 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho: Aarresaarella – Tintti ja Auringon temppeli ja Juba Tuomola 08.45 Romano mirits 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Konfirmaatiomessu Taulumäen kirkosta Jyväskylästä 11.00 Seuralähetys Suviseuroilta Porista 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Toivon heinäkuu: Sari Valto: Matilda Wreden elämä. 18.20 Radioteatteri: Kadonnutta aikaa etsimässä 2, osa 62. Vallan sokaisema ministeri on kuin keväinen navetasta kirmaava hieho. Presidentistä, vain yhdestäkö. Matkustavaiset kulkevat junan makuuvaunujen käytävillä kuin vilkkaana toriaamuna Hakaniemessä. Voi tuota ahdistuksen ja valheessa elämisen määrää, mitä perussuomalaisista eronneet kansanedustajat kokivat vuosien ajan. Ulos kaapista Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN HÄRKÄ 21.4.–20.5. Suomen teatteritaide on menettänyt suuria näyttelijöitä politiikan iljettävään peliin. 1967 Hannu Salama ja romaani Minä, Olli ja Orvokki 17.35 Salatut museot: Igor kävi täällä 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri: Kadonnutta aikaa etsimässä 2, osa 61. 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Rakas ääniraita – Mitä popmusiikki on opettanut minulle elämästä 13.55 Viikon luontoääni: lapinsirkku 14.00 Putkinotko: Metsän poika 15.00 Radioteatteri: Töissä täällä 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Esperanton nerous 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Itseoppineet kirjoittajat, osa 3/3 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 New Yorkin filharmonikot Antwerpenissä 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Kotimainen konsertti 20.00 Väliaika 20.20 Konsertti jatkuu 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. RAPU 22.6.–22.7. Edeltäjä löi sellaiset madonluvut korkopörssissä, että haastetta riittää. Ymmärrä, ymmärrä, että jouluun on aikaa vain puoli vuotta. Tuuria se on huonokin, mutta parempaa ei ole nyt näkökentässä. 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: Vieraana erityisopettaja Elisa Kivinen. JOUSIMIES 23.11.–22.12. Arvoista puhuminen tuolla suulla on suuri vitsi. Ei ole lentäjän poika, mutta korkealle ja kohtuuton on pyrky. Henkistä ja poliittista vapautumista tapahtui perussuomalaisten jakautumisessa myös toisin päin. Politiikan horoskooppi LAATINUT MADAME LOVIISA VIIKON KAURIS Oikeus ministeri Antti Häkkänen.. Raukkaparat joutuivat puhumaan ja kirjoittamaan pahaa maahanmuuttajista ja EU:sta, kun puolueen linja ja ääriryhmien myötäily sitä vaati. 18.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Anna Tulusto 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua: Tunnistamaton trumpetti kuvitellusta paikasta 23.10–06.00 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja. Työmies Putkosen pelisilmä petti. Suomen itsenäisyyden ajan kulttuurihistoria. 11.00 Putkinotko: Suvisen yön valo 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen tenniskentällä 14.00 Laulun paikka 14.55 Toivon heinäkuun Kuuluttajan vieras 15.00 Uutiset 15.05 Eeva Luotosen Viisasten kerho – Pushkinin Patarouva 15.50 Venäläistä musiikkia 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho: Aarresaarella – Orm Punainen ja Antti Tuuri 18.00 Kuunnelman esittely 18.15 Viikon luontoääni: minkki 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri esittää 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.45 Myöhäisillan kamarimusiikissa kuultua 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja. Kun pääsee lomalle, maailma muuttuu kullaksi. Perhe jää kotiin, mikäs siinä, valinnanvapautta sekin. Tämä konkretisoitui, kun opposition Toimi Kankaanniemi (ps.) kritisoi hallituksen talouspolitiikkaa, jota oli itse viikko sitten kannattanut hallituspuolueen jäsenenä. Keinoja kaihtamatta Sipilä otti jokerikortin. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Kolmannen maailman puheenvuoroja. U-käännös kuului käsikirjoitukseen. KAKSOSET 21.5.–21.6. VESIMIES 20.1.–19.2. KESÄKUUTA 2017 007443-1725 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Ihailemansa ikonin takinliepeissä roikkuva Sampo Terho palasi ministeriaitioon tyhjä katse silmissään, mukanaan salkku ja… VAAKA 23.9.–23.10. Orvon huokaus ei enää auta. Ei hetken rauhaa noiden nykyajan joensuunellien kenkien kopinalta saa. Majakka. LEIJONA 23.7.–22.8. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Syötävät sävelet: Brahms ja Punaisen siilin gulassi 15.00 Uutiset 15.05 Toivon heinäkuu: Tulevaisuuksien historia 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä hyönteisten maailmassa 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Toivon heinäkuun Aristoteleen kantapää 17.40 Ykkösvieras 18.00 Matkakuume. Hyi, mikä temppu. Tokihan perussuomalaisuuden ahtaasta kaapista vapautuminen herättää myötätuntoa myös esimerkiksi seksuaalivähemmistöjä kohtaan. 14.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 15.00 Toivon operetti 1.osa: Maksullinen maailma. Vieraana Iiro Rantala. KAURIS 23.12.–19.1. 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Aikamme suomalaista musiikkia 23.10–06.00 Yöklassinen SUOMESSA ON NYT paljon kaapista ulos tulleita onnellisia poliitikkoja. 22.48 Radioateljeen jälkeen: Springtime 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa: Ohjaaja Johanna Vuoksenmaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen. Panchakarma – 28 päivää uudestisyntymiseen. OINAS 21.3.–20.4. Heinäkuussa on parasta katsella terassilla ruskean juoman täyttämää tuoppia ja palata asiaan elokuussa. 18.20 Radioteatteri: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Suvisoitto 2017: Päätöskonsertti 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja. Hetki oltiin hiljaa ja ei kun Luxemburgiin. Hyvä, suuresti arvostettu Jousimies, mistä silloin puhutaan. Näkymättömät rajat. Milloin meidän ministerimme herää tämän maan tilaan; se on SOTE case, arvon rouva