ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. Koulutuspolitiikalla voi muuttaa elämää paremmaksi, Maria Mäkynen sanoo. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 19 / 10 . m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . Päästökompensaatiosta uhkaa tulla anekauppaa. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . he lm ik uu ta IT SE De_13022020_01.indd 1 5.2.2020 11.29 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . he lm ik uu ta X /1 9 AVARUUS TEEMA Onko siellä ketään. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. lo ka ku ut a INKATUTKIJA Suomen Indiana Jones FEMINISMI Kaikkien tasa-arvoa ÖLJYKENTTÄ PALAA Iran vetelee naruja Lähi-idässä 10.10.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kansan kukkarolla De_10102019_01.indd 1 2.10.2019 14.46 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI X • 20 20 / 26 . De_26032020_01.indd 1 18.3.2020 9.57 22.6.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAL.VKO 2020-32 00 74 43 -2 01 2 HYÖNTEINEN Rakas ja tärkeä leppis KAHDESSA KERROKSESSA Sähköinen puoluekokous TALOUS Kohta eletään velaksi Muutoksen ÄÄNI SOTE TEEMA Kolmas kerta toden sanoo. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. Mihin niitä tarvitaan. ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . Nyt hän on myös pääministeri. 3/ 20 PE TOS PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 20 / 13 . lo ka ku ut a X /1 9 TEEMA: Verotuksen painopiste siirtyy kulutukseen. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . Sanna Marin oli jo Suomen suosituimpia poliitikkoja. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . jo ulu ku ut a 19.12.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DEKKARI Rikoskirjallisuus kiinnostaa KALPEANAAMA Räppäri parantaa maailmaa TYÖMARKKINAT Suunniteltu kaaos vartija JOULU TEEMA Ei ole yhteistä yhtä joulua De_19122019_01.indd 1 12.12.2019 14.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 10.10.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 10 . SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . 13.2.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI LAPSET Täydellisiä vanhempia ei ole KIINA Valtio valvoo ja kontrolloi BREXIT Kova vai pehmeä tulevaisuus. to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. m aa lis ku ut a 6/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 20 / 26 . ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 13.2.2020 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 20 / 13 . 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. Reaalitalouteen sotkeutuu myös psykologia ja pelko. m aa lis ku ut a 26.3.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PIKKARIT Alusvaatteiden historiaa TAITEILIJAJUHLA 50 vuotta eduskuntaa JÄRJESTÄYTYMINEN Liitto houkuttaa koulutettuja EU TEEMA Turvallinen Eurooppa Stressitesti Korona syöksi maailman ja Suomen kaaokseen. elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. Paljon 24 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 24 • 20 19 / 19 . Se haluaa enemmän. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. ke sä ku ut a Demok25062020_001-002.indd 1 16.6.2020 11.10. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 20 / 22 . he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8
(09) 774 3110, sähköp. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Demok25062020_001-002.indd 2 12.6.2020 15.06 www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Demok25062020_001-002.indd 2 12.6.2020 15.06. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh
KESÄKUUTA 2020 TEEMA TALOUS SOTE 3.0 ÖTÖKÄT ILMIÖ Hyvä-paha velka. Perustehtävän paluu. 3 Demokraatti 12 /2 48 14 57 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 22. KULTTUURI TULOSSA PIAN De_25062020_03.indd 3 17.6.2020 11.29. Ihmisen kumppanit
www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. De_25062020_04.indd 4 17.6.2020 11.52. Sisältö 12 /2 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Rauhan, ei rahan vuoksi Viikon kuva: Sosiaalista etäisyyttä Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Reijo Paananen D-analyysi: Aivotonta menoa D-ilmiö: Eletään velaksi Indeksi: Hyvä elämä on halpa Alastalon salissa: Politiikka vasemmalla Puoluekokous: Kahden salin taktiikka Puoluesihteeri: Rönnholm hakee jatkoa Mepit show: Eero Heinäluoma Vallan laidalta: Ulpu Iivari Musiikki: Äänen viemä Leppis: Pirkko lähikuvassa Hyönteiset: Mikä ötökkä! Kolumni: Avautumisen aikaa Kirjat: Isän musta varjo Kirjavisa Pelin purku: Alasarjafutaajan onni Puheenvuoro: Harri Järvinen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Ville Skinnari IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Maria Mäkynen Kolumni: Mikkel Näkkäläjärvi Kasvot peilissä: Silja Paavola Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 46 42 MAIJA KAUNISMAA Äänen viemä + TEEMA Sote 3.0 57 5 6 8 11 12 14 22 23 24 27 29 31 32 40 41 42 46 48 49 50 52 54 65 66 72 73 74 LUTEEN NYMFI Ei se ole tarpeeton; täällä eletään yhdessä. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Va. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Maapallon tule vaisuus riippuu ennen kaikkea hyönteisistä. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 6.8
Ei. Miten nyt välttää taloudellisen syöksyn paheneminen ja koko mantereen elämän kurjistuminen ja mahdollisten levottomuuksien syntyminen. Tuleeko se voimaan sellaisenaan. Ei. Jäsenmailla on halua tietää tarkasti, mitä rahoilla tehdään. Euroopan unionin perusta on hiilija teräsyhteisössä, jolla haluttiin välttää uusi suursota. Ei hinnalla millä hyvänsä, mutta järkevin korjausvaatimuksin. K orona-aika sulki rajoja ja käänsi kansoja sisään, mutta kriisistä selviytyminen kysyy myös laajempia euroop palaisia ratkaisuja, jotka katsovat kauas rajojen yli. Kun Eurooppa nyt etsii tietä koronan jälkeiseen aikaan, katseet kääntyivät taas Euroopan jättiläisiin. Tarkoittaako esitys peloteltua ”avointa sekkiä” tai johtaako se varmaan ”moraalikatoon”. Korona todistaa toivottavasti kovakalloisimmillekin, että kaiken voi myös menettää ja nopeastikin. De_25062020_05.indd 5 16.6.2020 10.59. Voi esimerkiksi kysyä, miksi Puola on suurimpien saajien joukossa, vaikkei se lukeudu pahiten koronasta kärsineisiin. Hermoilun asian ympärillä ymmärtää. Komission esitystä 750 miljardin euron elpymisrahastosta on katsottava paitsi juuri tämän hetken ongelmien myös unionin koko tarkoituksen näkökulmasta. Suomen budjettisuvereniteetista on pidettävä kiinni. PÄÄMINISTERI SANNA MARIN (sd.) totesi jo ennen komission varsinaista esitystä, että Saksan liikkuminen Ranskan kelkkaan on merkki laajemmasta perspektiivistä ja horisontista kuin vain kansallisesta näkökulmasta. Kun katsotaan oikein syvälle Euroopan yhdentymisen tarkoitukseen, kyse on rauhasta, ei rahasta. Saksan ja Ranskan yhteisymmärrys oli avain tavoitteeseen. Pöydällä on vasta esitys. Paketin koko on toki valtava mutta koronan moukarikin oli melkoinen. Kun katsoo vaikkapa suuren meren yli Yhdysvaltoihin ja koko maailmaa järkyttäneisiin levottomuuksiin, saa nopeasti suhteellisuutta ja toivottavasti ymmärrystä tukea toimia, joilla viime kädessä turvataan myös vanhan mantereen turvallisuutta. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Rauhan, ei rahan vuoksi Pääkirjoitus TARVITSEMME TOISIAMME. Koska populistit eivät sitä tee, muiden on se tehtävä. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Tarvitsemme toisiamme. Muutoksia odotetaan suoran tuen ja lainojen esitettyyn malliin. Yhteinen velka on esityksen suurin periaatteellinen kysymys monen asiantuntijankin mielestä. Perustuslakivaliokunta piti hyvin tiukassa lausunnossaan perustuslain kannalta erityisen ongelmallisena avustusmuotoista rahoitusta. Silti suuri kuva on selvä. Kyse on unionin tulevaisuudesta ja Euroopan yhtenäisyydestä. Marin tähdensi, että jokaisen Euroopan maan pitää tulla ulos vanhoista poteroistaan
6 Demokraatti V iik on ku va A FP D av id Ry de r De_25062020_06.indd 6 12.6.2020 13.16
Monissa kaupungeissa rauhallisina alkaneet mielenosoitukset muuttuivat väkivaltaisiksi kuten kuvan Seattlessa. Rasismia ja poliisin väkivaltaa vastustaneet mielenosoitukset levisivät Yhdysvalloista ympäri maailmaa, kun George Floyd kuoli pidätystilanteessa Minneapolisissa. Presidentti Donald Trumpia on syytetty siitä, että hän on panostanut enemmän mielenosoitusten lopettamiseen kuin niihin johtaneen poliisiväkivallan vähentämiseen. De_25062020_06.indd 7 12.6.2020 13.16. 7 Demokraatti BLACK LIVES MATTER
Hän muistuttaa, että eläkejärjestelmän uudistamisella ei voida ratkaista esimerkiksi työkyvyttömyysriskin syitä. NYKYINEN MALLI HOITAA ELÄKEIÄN NOSTAMISEN TÄÄLTÄ IKUISUUTEEN. Valtaosa kehitysmaiden työvoimasta ja yrityksistä toimii epävirallisessa taloudessa, verorekisterien ulkopuolella. SAMPPA HAAPAVAARA TWITTERISSÄ Rasismi, naisviha ja syrjintä eivät kuulu sivistyneeseen yhteiskuntaan. Tulevaisuudessa vanhuuseläkeikää saatetaan jopa joutua alentamaan, Jaakko Kiander totesi. De_25062020_08.indd 8 17.6.2020 11.03. Muun muassa keskustan Katri Kulmuni veivasi asiaa ministerieronsa jälkimainingeissa. Tämä nykyinen malli on automaatti, joka hoitaa eläkeiän nostamisen täältä ikuisuuteen asti. Eli kyseinen uudis tus nostaa eläkeikää jo nyt ilman uusia päätöksiä. Suomi vie vero-osaamista kehitysmaihin. Meillä edelleen liian moni jää työelämästä pois ennen alinta lakisääteistä eläkeikää. – Jos ihmiset eivät pääse töihin, ei kerry eläkkeitä. Mielenterveysongelmat ovat yksi kasvava työkyvyttömyyden syy. SANNA MARIN TWITTERISSÄ Eikö kukaan julkaisevan tahon edustaja katsonut sisältöä. Siinä uudistuksessa vanhuus eläkkeen alaikäraja nousee asteittain 65 vuoteen ja vuodesta 2030 eteenpäin se sidotaan eliniänodotteeseen. Norjan öljyrahastossa on jokaista norjalaista kohden Laadunvalvonta ja harkintakyky ovat ilmeisesti pettäneet Totuus kiihottaa -kirjan kohdalla. Uusi Verotus ja kehitys -toimintaohjelma tähtää muun muassa kehitysmaiden verotuskyvyn vahvistamiseen ja kehitysyhteistyövaroin tuettavien yritysten verovastuullisuuden varmistamiseen. Lisäksi monikansallisten yritysten aggressiivinen verosuunnittelu heikentää kehitysmaiden mahdollisuuksia kerätä verotuloja. Hän muistuttaa Iltasanomien haastattelussa, että Suomen työmarkkinoilla vain harva vanha irtisanottu löytää uuden työpaikan. Ei eläkeiän nostamista vaan laskemista POLITIIKKA ELÄKEIÄN NOSTO pulpahtaa Suomessa aina pintaan, kun puhutaan ”sopeuttamistoimista ja rakenteellisista uudistuksista”. Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander pohti Iltasanomien haastattelussa jopa eläkeiän laskemista, jos se nousee elinajanodotteen mukana liikaa. Tosin eläkeikää nostettiin vasta kolme vuotta sitten. Siihen tarvitaan hänen mukaansa ennemmin sosiaa lija työvoimapolitiikan toimia. Kehitysyhteistyöja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) muistuttaa, että kehitysmaat menettävät laittomien rahavirtojen ja aggressiivisen verosuunnittelun takia joka vuosi enemmän verotuloja kuin saavat kehitysapua. – Vanhuuseläkeiän nostaminen on periaatteessa jo ratkaistu asia. Tampereen yliopiston vakuutustieteen vastuuprofessori Lasse Koskinen pitää tätä ajatusta ongelmallisena. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Vero tuo leivän pöytään V IIK O N LU KU 175 000 Jokaista suomalaista kohden on valtionvelkaa 21 250 euroa. Katri Kulmuni pohti eläkepuheissaan myös mahdollista eläkeputken poistamista keinona nostaa eläköitymisikää. JUSSI HALLA-AHO UUTISISSA Kohta alkaa huuto sensuurista ja mielipideterrorista. Lisäksi moni asiantuntija on muistuttanut, että Suomessa ongelmana on jaksaminen eläkeikään saakka, ei kaavamainen eläkeiän nosto. LI ANDERSSON TWITTERISSÄ euroa. Samalla myös luvattujen eläkkeiden maksupohja rapautuu, Lasse Koskien varoittaa
Skeptikoiden mielestä jokainen ilmastonlämpenemisen torjuntaan käytetty euro on turha. Hallitus ehdottaa myös muutoksia taksien hinnoitteluun. Valtaosa tutkijoista on asiasta päinvastaista mieltä. – Olisi tehtävä enemmän kovia päätöksiä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi, muuten maksajasukupolvilla on tiedossa vaikeat ajat, Pajamäki totesi Helsingin Sanomien (6.6.) 50-vuotishaastattelussa. Seurauksena oli monelta osin kaaosta ja palvelujen heikentymistä. Se tehdään nyt. Nyt Marinin hallitus on palauttamassa monia vuotta 2018 edeltäneitä taksiliikenteen sääntöjä. Kun puheet pitäisi viedä käytäntöön, alkaa kiemurtelu. Vaikka käsissä on nopeaa toimintaa vaativa akuutti, yrityksiä, elinkeinoja ja työntekijöitä ravisteleva kriisi, vanhoihin rakenteisiin ei pidä takertua liikaa. De_25062020_08.indd 9 17.6.2020 11.03. Nämä investoinnit ovat kuitenkin jossain vaiheessa edessä. Sitten nousi kohu perussuomalaisten ajatuspajan Suomen Perustan julkaisemasta naisvihamielisestä kirjasta. Ensin kansanedustaja Ano Turtiainen (ps.) ”potki” twiitissään Yhdysvalloissa poliisiväkivaltaan kuollutta George Floydia. Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan muun muassa taksamittarin ja taksivalaisimen palauttamista pakollisiksi. Uutta hallituksen esityksessä on muun muassa pakollinen yrittäjäkoulutus taksin kuljettajille. Hyvät muka-ilmastoystävät, nyt on lyöty koronan takia pelipöydälle sellaiset rahat, että niitä kannattaa – ja pitää – käyttää myös ilmaston hyväksi. POLITIIKKA Paluu vuoteen 2018 SIPILÄN HALLITUS rukkasi ja vapautti taksitoimintaa vuonna 2018. (2011). Muistuttaa Demokraatin väki SUKUPOLVET Kuka hyvinvoinnin maksaa. IKÄ EI ole muuttanut Paasitorni-kongressikeskuksen toimitusjohtaja Osku Pajamäen näkemystä sukupolvien välisestä kuilusta. Halla-aho oli paikalla kirjan julkistamistilaisuudessa ja osa puolueaktiiveista oli lukenut ja hyväksynyt kirjan ennen sen julkaisua. Samalla kun pannaan yhteiskunnan rattaisiin taas vauhtia, pitää myös katsoa kauas tulevaisuuteen. Tämä ylitti rajan perussuomalaisissa, ja Turtiainen erotettiin eduskuntaryhmästä määräajaksi. Viisikymppinen Pajamäki on edelleen samaa mieltä kuin nuori demaripoliitikko Pajamäki, joka kirjoitti pamfletit Ahne sukupolvi (2006) ja Perintö vai perintä. PERUSSUOMALAISET Ajatus vai ajatukseton paja. Niissä hän pohti, kuinka suuret ikäluokat ovat panneet nuoremmat hyvinvointinsa maksajiksi ja sai monien vihat niskaansa. PERUSSUOMALAISET INNOSTUIVAT kesäkuussa. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari Kultatipu Kultapoju Ontto sisältä Voi, kuinka helttainen! Hyvät ilmasto skeptikot ja muka ilmastoystävät Sanotaan, että pintaa ei tarvitse paljon rapsuttaa, jotta totuus paljastuu. Näin on myös ilmastoasioissa. Huolestuttavampaa on kaikenlaisten hymistelijöiden ja ”periaatteessa kyllä” -tyyppien suuri määrä. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho tiedotti, etteivät ajatuspajan julkaisut ole puolueen kannanottoja tai ohjelmia. Niiden pakollisuudesta luovuttiin taksilain uudistuksessa. EU ja Suomi eivät ole turhaan rakentaneet kunnianhimoisia ilmasto-ohjelmia
Esimerkiksi yritysvastuujärjestö Finnwatch laskee harmaaseen talouteen yritysten aggressiivisen verosuunnittelun. On tähtiaika uus ja taivaansini määränpää... Ohjelman yksi tavoite on terveen kilpailun ja reilujen työmarkkinoiden edistäminen. Matti Vanhanen aloitti ministerinä ensimmäisen kerran vuonna 2003. Kunin gas Art hur in lin na 4. Kuka on ohjannut kotimaisen elokuvan Jäähyväiset presidentille. 191 0-lu vul la 3. Toteutettavilla toimilla voi kertyä vuositasolla kymmenien miljoonien eurojen verotulot. Koska kuvan henkilö pääsi eduskuntaan ensimmäisen kerran. On toinen maailma, on hämäräinen tie. 6. Tähän kuuluu muun muassa tahalliseen alipalkkaukseen puuttuminen. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT AFP / Mario Tama 10 VIS V 1. On allain avaruus ja tähtipolku kauas vie. 7. Etie nne (10 ) 5. 2. Millä vuosikymmenellä syntyi kirjailija Tove Jansson. Toimenpideohjelmaan varataan vaalikauden aikana 20 miljoonan euron lisärahoitus. Ven äjä llä 2. Kuka sai eniten henkilökohtaisia ääniä vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Harmaa talouden kokoa on vaikea määritellä kuten myös sitä, mitä termillä tarkoitetaan. 3. Anu Veh vilä ine n, vuo nna 199 5 6. Missä maassa sijiatsee Pjasino-järvi. Suo men Pan kki 10. 10. Kenen vaimoja olivat Nancy, Ava, Mia ja Barbara. Fra nk Sin atr an On allain avaruus ja tähtipolku kauas vie. De_25062020_10.indd 10 12.6.2020 12.03. 5. Mikä ministeri hän oli. 8. On tähtiaika uus ja taivaansini määränpää... Mikä Camelot alun perin on. St. Mat ti Kas sila 9. Paa vo Lip pon en 8. Finnwatch arvioi, että pelkästään tämän takia Suomi menettää yhteisöveroja vuosittain 430–1 400 miljoonaa euroa. 9. Mikä jalkapallojoukkue on voittanut eniten miesten mestaruuksia Ranskassa. Suomen hallitus toteuttaa lähivuosina 50 toimenpiteen ohjelman, joilla puututaan veronkiertoon, työntekijöiden oikeuksien loukkauksiin sekä muihin talousrikoksiin. Walking in the Air / Avaruus, suomenkieliset sanat: Tarleena Sammalkorpi MAAILMAN TILA • Harmaa talous näkyy jokaisen kukkarossa Harmaa talous nielee miljardeja T utkimuksessa Suomessa harmaan talouden määräksi arvioitiin 10–14 miljardia euroa, mikä vastaa 5,5–7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta eli noin 4-6 miljardin euron vuosittaisia verojen ja maksujen menetyksiä. Vas tau kse t: 1. On toinen maailma, on hämäräinen tie. Puo lus tus min ist eri 7. Millä nimellä Waihetus-, Lainaja Depositioni-Contori tunnetaan nykyisin. 4
– Meillä monet asiat toimivat kuitenkin jo aika hyvin. Paanasen mukaan toimivasta työmarkkinamallista kertoo sekin, että koronakriisissä työmarkkinoilla pystyttiin nopeasti sopimaan tarvittavista toimista. Paananen työskenteli Suomessa muun muassa SDP:n puoluesihteerinä (2013– 2017). Reijo Paananen Diskuteeraamisen saarnamies toivoo suomalaisten ottavan oppia ruotsalaisesta työelämän keskustelukulttuurista. 11 Demokraatti Pääsihteerin työssä korostuu kansainvälinen toiminta. Pääsihteerille on olennaista tietää, miten erilaiset järjestelmät toimivat. Kääntöpuoli on, että Pohjoismaat ovat riippuvaisia vapaasta kaupasta. – Ehdin käymään Suomessa kerran tai kaksi kuukaudessa, Paananen kertoo. Hän sanoo Suomen olevan tässä vuosikymmeniä jäljessä. PAANANEN SANOO sen helpottavan nykyistä edunvalvontatehtävää, että kaikki Pohjoismaat ovat vientivetoisia. Toinen koti hänellä on Helsingissä, missä hänen puolisonsa asuu. Korona lopetti matkustamisen Paanaselta ja siirsi työt pääosin kotikonttorille. Ruotsissa työmarkkinoilla, etenkin työpaikoilla, käydään jatkuvaa ja aitoa vuoropuhelua. – Jatkuva diskuteeraaminen voi välillä tuntua turhauttavalta, mutta sillä oikeasti saadaan tuloksia. – Nyt Ruotsissa tuolle alunperin määräaikaiselle lomautusmallille toivotaan jo jatkoa. Ennen tätä hän toimi useissa eri tehtävissä SAK:ssa. EU-tehtävissä hän oli Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän aluepolitiikan ja tietoyhteiskuntatyön erityisavustajana ja SDP:n valtuuskunnan pääsihteerinä ja tiedottajana europarlamentissa. Normaalisti hänellä on vuodessa 80– 100 matkapäivää. A ika hyvin olen selvinnyt ruotsalaisessa diskuteeraamisessa, Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät -yhdistyksen (Industrianställda i Norden, Nordic IN) pääsihteeri Reijo Paananen sanoo kolmen vuoden kokemuksella. Pohjoismaiden samankaltaisuuksista huolimatta Paananen toivoo Suomen ottavan oppia Ruotsin työpaikkatason keskustelukulttuurista. Suomessa tuntuu, joitain poikkeuksia lukuun ottammatta, yhä olevan käytäntönä, että työmarkkinoilla keskustellaan ainoastaan, kun sopimukset ovat katkolla. Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät -yhdistyksen toimisto sijaitsee Tukholmassa, jossa Paananen nykyään asuu. Esimerkiksi pohjoismainen työmarkkinamalli on toimiva ja teollisuudessa jo käytössä kehittynyttä teknologiaa. – Kun ajattelen vanhaa työhistoriaani SDP:ssä, ammattiyhdistysliikkeessä ja EU:ssa, se tarjoaa aika hyvän pohjan nykyiseen tehtävääni. Teksti Heikki Sihto Kuvat Kari Hulkko ja Anna Hilpinen MISSÄ OLET NYT. Se on hyvä myös ilmastolle. Paananen kuvaa työtään globaaliksi vaikuttamiseksi, jolla yritetään turvata pohjoismaisten teollisuustyöntekijöiden hyvinvointi. Vuonna 2020 Vuonna 2009 De_25062020_10.indd 11 12.6.2020 12.04. Työ vie eri puolille maailmaa, mutta päätyömaa on Pohjoismaissa ja Euroopassa. Esimerkiksi Ruotsissa otettiin käyttöön lomautusmalli, jota Paananen kuvailee enemmän Saksan lyhennetyn työajan kurzarbeit-malliksi kuin Suomen lomautusjärjestelmäksi
Paksussa pamfletissa eniten tyrmistystä herätti julkaisun osuus nimeltä ”Naisten tyrannia ja seksuaalisuuden sosialisointi”, jossa Hankamäki arvioi muun muassa, että jotkut suomalaisten miesten hyljeksimiksi joutuneet suomalaiset naiset ovat ”halunneet kostaa suomalaiselle yhteiskunnalle pariutumalla ulkomaalaisen kanssa”. T ätä kirjoittaessani Suomessa oli kohistu viikon ajan perussuomalaisten ajatuspajan Suomen Perustan julkaisusta Totuus kiihottaa, jonka on kirjoittanut Jukka Hankamäki. Puoluevirkailija Matti Putkonen julisti tiedotustilaisuudessa toivovansa, ”että tätä käydään jokaisessa suomalaisessa toimituksessa määrätietoisesti läpi”. Kas kun mitä tahansa ei sovi kirjoittaa tai jos kirjoittaa, siitä voi olla seurauksia. 12 Demokraatti Kirjoittaja on Demokraatin va. Niinkö. Toisessa kohdassa kirjailija arvioi, että ”Naisten kieltäymyksen takana piilee peitelty suostumus, sillä naiset tyypillisesti säännöstelevät seksin saatavuutta parantaakseen omaa arvoaan seksuaalisilla markkinoilla. Rane Aunimo rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo analyysi Perussuomalaiset ja kokoomus nakertavat politiikan uskottavuutta. Julkaisutilaisuudessa paikalla oli itse puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Sitä saa, mitä tilaa. Aivotonta menoa MONEN POLIITIKON PÄÄSSÄ KORONA-AIKA PÄÄTTYI ENNEN POIKKEUSOLOJEN LOPPUA. Erittäin etevää. Ja niiden pelossa selityksetkin ovat ”luovia”, kuten Hankamäen teoksessa. Lähinnä. De_25062020_12.indd 12 16.6.2020 12.03. KUN ASIASTA nousi äläkkä suuria medioita myöten, Halla-aho selitti ensin, että ajatuspajan julkaisut eivät ole puolueen kannanottoja tai ohjelmia. Näin ollen naisen kieltäytymyksellä on usein täysin erilainen merkitys kuin kielteisestä ensireaktiosta voisi päätellä, ja siksi suostumusta tai suostumattomutta seksuaaliseen kanssakäymiseen ei voida johdella julki lausutusta kannanotosta suoraan.” Onnettomia poimintoja olisi lisää, mutta olkoot, aivoton ajatus käynee jo selväksi. Jo pari päivää myöhemmin puoluevaltuustossa pitämässään puheessa Halla-aho kertoi tutustuneensa ”lähinnä kirjan sisältämään erittäin etevään mediaja sensuurikritiikkiin”. Mitä kirjan julkaisusta sitten seurasi, oli oma lukunsa ps-Suomen harhaista todellisuutta kuvaavassa kertomuksessa. päätoimittaja. Varmaankin näin. Silmänkääntötemppujen ”mestarina” Halla-aho näki myös, että ”hallituspuolueet ovatkin jo pohtimassa Perustan rahoituksen lopettamista”, vaikka todellisuudessa opetusja kulttuuriministeriö ilmoitti käyvänsä läpi julkaisua ja selvittävänsä, onko se ristiriidassa valtion avustuspäätöksen kanssa. Halla-aho tähdensi, ettei puolue ennakkotarkasta tai osallistu julkaisupäätöksen tekemiseen, ja ettei hän ole myöskään lukenut pamflettia. Kirjan esipuheessa Hankamäki kiittää keskusteluista muun muassa perussuomalaisten puoluesihteeriä Simo Grönroosia
Turtiaisella on taustallaan useita oikeustuomiota, ensimmäinen pahoinpitelystä vuodelta 1995, ja hänet on tuomittu myös julkisesta kehottamisesta rikokseen vuonna 2018, kun Suomen Punaisen Ristin toiminta pakolaisten auttamiseksi oli miehelle liikaa. Siinä onkin tekemistä. Naisia halventavan julkaisun saama murskakritiikki ei näet estänyt puoluetta valitsemasta uuteen puoluehallitukseensa pelkästään miehiä. De_25062020_12.indd 13 16.6.2020 12.03. Populismin parhaiden perinteiden mukaan oikeisto syytti hallitusta nyt siis siitä, ettei se koronan poikkeusoloissa tehnyt sitä, mitä se ei koskaan sanonutkaan tekevänsä heti. Pään pyörälle vie ajatus siitä, mitä oikeisto sanoisi sitten, jos ”vappusatanen” toteutettaisiinkin välittömästi ja talouden kestävyydestä piittaamatta. Päivittäin räksyttävän Timo Heinosen (kok.) lisäksi muun muassa kansanedustaja Sofia Vikman (kok.) irvaili tuoreeltaan, ettei lupausta ollut aikomustakaan lunastaa. Viimeisin esimerkki saatiin viime viikolla, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi pääministerin haastattelutunnilla, ettei Antti Rinteen ns. Mainitsematta kai sattumalta jäi, että 600 000 eläkkeensaajan eläkettä nostettiin jo yhteensä 183 miljoonalla eurolla vuodenvaihteessa 2020. Monen poliitikon päässä korona-aika päättyi ennen poikkeusolojen loppua. Populismi perustuu aina siihen, minkä kuvitellaan olevan kansojen syvien rivien mielipide eikä lainkaan siihen, mikä olisi rakentavaa, järkevää tai johdonmukaista. vappusatasena tunnettu linjaus ole Marinin mukaan täydessä mitassaan toteutumassa vielä tämän hallituskauden aika na vaan ajan kanssa ja julkisen talouden kestävyyden rajoissa. TOINEN OPPOSITIOPUOLUE kokoomus on puolestaan viihtynyt vallan kammareiden ulkopuolella sen verran rajoitetun ajan viimeisten vuosikymmenien aikana, ettei reunalla toimiminen etenkään sosiaalisen median aika na pue puoluetta ja sen toimijoita järin hyvin. PERUSSUOMALAISTEN EDUSKUNTARYHMÄSTÄ rasistisen twiitin vuoksi vuoden loppuun saakka erotettu Ano Turtiainen sai sen sijaan kuulla samaisen viikonlopun aika na, että hän on tervetullut takaisin, jos vain muuttaa käytöstään. Demokraatti uutisoi toissa viikolla, että valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on määrännyt esitutkinnan Turtiaisen twiitistä, jossa tämä pilkkasi valkoisen poliisin Yhdysvalloissa tappamaa tumma ihoista George Floydia, mistä on tullut 2020-luvun rasismin ja amerikkalaisen poliisiväkivallan symboli. 13 Demokraatti Oma johdonmukaisuutensa perussuomalaisilla kuitenkin on, se myönnettäköön
Teksti Simo Alastalo / Kuvat iStock De_25062020_14.indd 15 17.6.2020 11.12. K omission ehdotus EU:n elpymisrahastosta on nostanut pintaan suomalaiseen Eurooppa-politiikkaan liittyviä jakolinjoja. 15 Demokraatti ILMIÖ EU-ELVYTYKSESTÄ sisäpoliittinen taisto Tulkinnat ovat ajaneet suuren valiokunnan ja perustuslakivaliokunnan eri raiteille. Perussuomalaisia ja kristillisdemokraatteja lukuunottamatta enemmistö eduskuntapuolueista tukee yhteistä elvytystä. Ristiriidat liittyvät EU-oikeuteen ja esimerkiksi siihen, saako komissio ottaa lainaa rahaston perustamiseksi
Ehdollisuuteen liittyvät Orpon mukaan muun muassa digitaalisten sisämarkkinoiden ja EU:n vakausmekanismin kehittäminen sekä pankkiunionin loppuunsaattaminen. Suomen vastuut kasvavat koko ajan Euroopan keskuspankin kautta, joka on käyttänyt tänä vuonna elvytykseen jo yli tuhat miljardia euroa. Ronkaisen mukaan perustuslain säätämisjärjestys ja sen edellyttämä 5/6-enemmistö ei vaikuta PeVin lausunnon perusteella todennäköiseltä. Elpymisrahasto, väline itsessään, on tarpeellinen. Tuki tulisi oppositiopuolue kokoomukselta. On se sitten lainaa tai avustusta, sen pitää olla ehdollista. ANTTI RONKAISEN mukaan Suomen talouspolitiikan linja on muuttunut vuonna 2008 alkaneesta eurokriisistä keynesiläiseen voimakkaan elvytyksen suuntaan. – Kuusi EU:n jäsenmaata kattaa 40 prosenttia koko meidän viennistämme. – Ymmärrämme tarpeen ja tuemme välinettä, mutta meillä on aika kovat odotukset sen suhteen, miten se toteutetaan. kesäkuuta. Suuri valiokunta otti päätöksen niskoilleen. Tutkija Antti Ronkaisen mukaan perustuslakivaliokunnan ylitse on kävelty aikaisemminkin. Sillä saadaan aikaiseksi pysyviä uudistuksia ja korjattua rakenteita niin, että Eurooppa on vahvempi. Syynä on suomalaisten vientiyritysten markkina-alueen elpyminen. Suuren valiokunnan ja PeVin välillä on institutionaalinen konflikti Suomen Eurooppa-politiikan määrittämisestä. Hallituspuolueiden enemmistö ei silloin riittäisi elpymisrahaston hyväksymiseen. Summa koostuisi suorista tuista ja lainoista, joiden pohjana olisi komission ottama laina. Perustuslakivaliokunnan mukaan hallituksen ei pitäisi neuvotella sopimusta, joka sallii komissiolle velkaantumisen. – Alijäämät ovat tötteröllä, eikä leikkauksia edes harkita. Euro erosta ja EU:n hajoamisesta puhuvat perussuomalaiset ovat oma lukunsa. Suomen elpymisrahastoa koskevia tavoitteita kommentoinut eduskunnan perustuslakivaliokunta edellyttää omassa lausunnossaan, että Suomi pitää kiinni 310 artiklan tulkinnasta. Sen sijaan 2/3-enemmistö yksinkertaisen määräenemmistön sijaan on mahdollinen, jos valiokunta löytää sopimuksesta riittävästi uutta. 16 Demokraatti Valtiovarainministeriksi yllättäen päätynyt Matti Vanhanen (kesk.) muistutti Suomen talouden lepäävän vahvasti viennin ja ulkomaankaupan varassa. KOMISSION ESITYKSESSÄ rahaston koko olisi 750 miljardia. Tähän mennessä mikään ei ole langennut maksettavaksi. Eduskunnassa istuu Orpon mukaan pääosin puolueita, joiden näkemyserot EU:n suhteen liittyvät painotuksiin. Kokoomus on linjoiltaan lähellä hallituksen kantaa. EU-asioista vastaava eduskunnan suuri valiokunta päätyi löysemmälle kannalle ja katsoi, että hallituksen nykyiset neuvottelukannat riittävät. – Kun euroryhmän koronapaketti allekirjoitettiin huhtikuussa, silloinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) ja Suomi hyväksyivät 500 miljardin evm-lainat ilman ehdollisuutta perustuslakivaliokunnan (PeV) kantojen vastaisesti. – Olemme aika selkeästi sitä mieltä, että koronasta elpymiseen tarvitaan euroop palaisia ja suomalaisia toimia. – Olemme osa EU:ta monella tavalla, ja kyse on kokonaisuuden hallinnasta. Ja siinä sen pitää kehittyä, ja suomalaisten täytyy tietää, mitkä ne vastuut ovat. Vastuita on myös Euroo pan vakausmekanismin ja EU:n itsensä kautta. mrd euroa D-ILMIÖ Perustuslakivaliokunnalla on joka tapauksessa paljon sananvaltaa muun muassa siihen, miten mahdollinen elpymisrahastosta löydetty sopu eduskunnassa käsitellään. Orpon mukaan keskustelun pohjaksi olisi hyvä tunnustaa tosiasiat. Todennäköisesti se eskaloituu elpymisrahaston myötä, Ronkainen sanoo. Kotimaan politii57,6 SUOMEN ALKUPERÄINEN BUDJETTI VUO DELLE 2020. Vaikka Suomi onkin EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja elpymisrahaston kokonaisuudessa maksumiehen roolissa, EU:n laajuinen elvytys tulisi Vanhasen mukaan kansallisia elvytystoimia halvemmaksi. Käytännössä 2/3-enemmistö edellyttäisi noin 20 oppositiokansanedustajan tukea edellyttäen, että hallituspuolueet tukisivat sopimusta yhtenäisesti. Tässä ei olla nyt ottamassa uutta valtavaa askelta, vaan kyse on siitä, mikä on EU:n kyky vastata niistä vastuista, jotka sillä on. De_25062020_14.indd 16 17.6.2020 11.12. Euroopassa on monia maita, jotka edustavat samanlaista kantaa kuin Suomi. – Lähdemme siitä, että ehdollisuuden pitää toteutua vahvasti. Meidän hyvinvointimme ja työllisyytemme kannalta on aivan avainasemassa se, että meille tärkeät kauppa-alueet elpyvät taloudellisesti, Vanhanen sanoi. EU:n perussopimuksen 310 pykälän mukaan EU:n budjetin on aina oltava tasapainossa, joten alijäämään johtavan lainaamisen pitäisi olla sääntöjen mukaan mahdotonta. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on elpymisrahaston tarpeellisuudesta vakuuttunut. – Suomen hallituksen vastuulla on nyt neuvotella elpymisrahastoa hallituksen omien linjausten ja eduskunnan linjausten mukaiseen suuntaan. – Meidän kannalta on äärimmäisen tärkeää, että keskeisin markkina-alueemme, läntinen Eurooppa, pysyy toimintakykyisenä, Vanhanen perusteli elpymisrahaston merkitystä tiedotustilaisuudessaan 9. Siitä lopputuloksesta riippuu, millainen mekkala rahastosta eduskunnassa tulee. Rahasto on Orpon mukaan avoimempi ja demokraattisempi kuin aiemmat hallitusten väliset kriisivälineet
Komission elpymisrahastosta suoria koronatukia olisi 310 miljardia. TÄSSÄ EI OLLA NYT OTTAMASSA UUTTA VALTAVAA ASKELTA, VAAN KYSE ON SIITÄ, MIKÄ ON EU:N KYKY VASTATA NIISTÄ VASTUISTA, JOTKA SILLÄ OVAT. Kun elpymisrahasto tarkoittaisi noin 0,5 prosentin elvytystä, euromaat ovat päättäneet jo tänä vuonna noin 13 prosentin suuruisesta elvytyksestä suhteessa euroalueen bkt:hen. 17 Demokraatti kassa on tapahtunut selkeä talouspoliittinen käänne. 19,9 mrd euroa De_25062020_14.indd 17 17.6.2020 11.12. – Euromaat ovat tänä vuonna elvyttäneet jo 1 500 miljardilla. Elpymisrahasto on annettuun tehtävään nähden kooltaan vaatimaton. Kun summa jakautuisi neljälle vuodelle, fiskaalinen vaikutus olisi Ronkaisen mukaan 0,5 prosenttia vuositasolla. Kun valtio on nyt tullut isosti takaisin ja jäsenmaat tukevat omia tuotannonalojaan budjettisäännöistä ja kilpailulainsäädännöstä välittämättä, elpymisrahasto näyttää Ronkaisen mukaan komissiolle annetulta lohdutuspalkinnolta. Suomi ei kategorisesti vastusta komission lainanottoa. Komissiolta on ollut paljon suurempi toimi laittaa budjettisäännöt ja valtionapusäännöt jäähylle, jolloin jäsenmaat ovat voineet itse tukea omia tuontantoalojaan. SUOMEN NYKYISET VASTUUT EU:N RAHOITUSVÄLINEISSÄ. Mutta sitä ei voida sanoa julki, että Eurooppa-politiikassa on tapahtumassa suunnanmuutos. – Rahaston turvin komissio saa jatkossa kipparoida pieniä eurooppalaisia strategisia investointeja ympäristöpolitiikkaan, digitalisaatioon ja koronakriisin jälkeiseen rakennemuutokseen. – Uskon, että Suomi hyväksyy elpymisrahaston, kunhan summat vähän pienenevät. Eurooppa-politiikassa suunnanmuutos on vasta käynnissä, mikä näkyy PeVin ja suuren valiokunnan taistelussa. Ronkaisen mukaan Vanhasen ja EU:n julkilausumat perusteet elpymisrahastolle eivät ole kovin vakuuttavia
Hallitusohjelmaan kirjattua, alkujaan kunnianhimoisena pidettyä 75 prosentin työllisyystavoitetta Vanhanen ”terävöittäisi”. Hieman yllättäen massiivista lainanottoa tukee myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Puolueen mukaan nyt pitäisi päättää Vihriälän raportissakin mainituista työllisyyttä kasvattavista toimista ja rakenteellisista uudis tuksista. 18 Demokraatti D-ILMIÖ ALIJÄÄMÄT OVAT TÖTTERÖLLÄ, EIKÄ LEIKKAUKSIA EDES HARKITA. Keskusta ja Vanhanen nostaisivat työllisyystavoitetta muun muassa korottamalla eläkeikää. – Jos jollakin on käsitys siitä, millaisen riesan kanssa olemme tekemisissä, hallituksella se on. Uusi valtiovarainministeri Vanhanen nosti koronakriisin jälkilaskun ja siitä selviämisen päähuolenaiheekseen. Orpo myöntää, että kokoomuksen työllisyysohjelmassa on mukana muun muassa työttömyysturvan porrastus, mutta on siellä muutakin. Toisin sanoen 75 prosenttia ja 750 EU-KOMISSION SUUNNITTELEMAN ELVYTYSPAKETIN KOKO. Ensin oli pelastusvaihe. Pääministeri Sanna Marin (sd.) on syyttänyt kokoomuksen keskittyvän omissa ratkaisuehdotuksissaan sosiaaliturvan heikennyksiin. Vanhanen vakuutti syksyn budjettiriihen edellä, että hallituksessa on yhteinen tilannekuva eikä koronakriisin vakavuudesta ole epäselvyyttä. Sopeutukset koostuisivat muun muassa työllisyysastetta nostavista rakenteellisista uudistuksista, soteja sotu-uudistuksista, veropolitiikasta ja leikkauksista. Hallitus teki kesäkuun alun 5,5 miljardin lisätalousarviossaan Suomen ennätyksen. Suomen vastuiden osuus elpymisrahastosta jäisi muutamaan miljardiin, mikä on tänä vuonna toteutuvaan noin 20 miljardin kotimaiseen elvytykseen nähden verrattain pieni summa. KOTIMAAN POLITIIKASSA ON TAPAHTUNUT SELKEÄ TALOUSPOLIITTINEN KÄÄNNE. – Eivät paikallinen sopiminen tai ansiotuloverotuksen keventäminen ole sosiaaliturvan leikkaamista. Orpon mukaan kokoomuksen kritiikin kärki on kahdessa asiassa. Työntekijäjärjestöt ovat reagoineet keskustan eläkevihjailuihin vastahakoisesti. KYSYMYS ON taloustieteilijä Vesa Vihriälän johtaman ekonomistiryhmän mainitsemasta kipupaketista eli elvytystä seuraavista sopeutuksista. mrd euroa 60 000 uutta työllistä hallituskaudella ei enää muuttuneessa taloustilanteessa riitä. De_25062020_14.indd 18 17.6.2020 11.12. Nyt on käynnissä elvytysvaihe. Kriisinhoidossa välttämätön velkaantuminen täytyy myös Vanhasen mukaan pysäyttää kuluvalla vuosikymmenellä. Oikeasti työllisyyttä voidaan parantaa lukemattomilla eri keinoilla, jotka parantavat kilpailukykyä, Orpo sanoo. Silloin velkaantuminen on vastuuttomalla tasolla, Orpo muotoilee. – Minulla ei ole pienintäkään epäilystä siitä, etteikö hallituksen piirissä kaikkein syvimmin tunneta se tuska, jonka edessä Suomi ja poliittinen järjestelmämme on, Vanhanen sanoi. – Elvytys on välttämätöntä ja tarpeellista. – Kun vastapainoa ei ole, ei ole näkymää tuloista. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki on omassa ryhmässään arvioinut sopeutustarpeen olevan noin 7 miljardia koko vuosikymmentä ajatellen
Pandemian synnyttämä talouskriisi on ainutlaatuinen. 19 Demokraatti 59,4 % JULKISYHTEISÖJEN VELKA SUHTEESSA BKT:HEN VUONNA 2019. Erona finanssikriisiin on muun muassa se, että esimerkiksi rahoitussektori ei ainakaan toistaiseksi ole itsessään sairastunut. Taloushallintoyhtiö Accountorin keräämien tietojen mukaan koko talouden tasolla pk-yritysten myynti on jo ylittänyt De_25062020_14.indd 19 17.6.2020 11.12. – Toistaiseksi kovimmat iskut ovat osuneet ravintoloihin ja matkailualalle. Sen on aiheuttanut talouden ulkopuolinen tekijä, ja se on iskenyt miltei samanaikaisesti kaikkialle maailmaan. Siellä on koettu totaalinen pysähdys, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo. Maakohtaisesti erot ovat toki suuria. Vaikutukset ovat tuntuneet tavalla tai toisella kaikkialla taloudessa. Valistunut ITSEKKYYS Kuripolitiikka on pois muodista. Sitten huonot uutiset: pandemian vaikutukset talouteen näyttävät muodostuvan mittaviksi. Eurooppa elvyttää enemmän kuin koskaan. Ennakoivien toimenpiteiden ansiosta COVID-19-tautiin sairastuneiden ja kuolleiden määrä ei ole kasvanut epidemian alussa esitettyjen arvioiden mukaan. Edellisen talouskriisin jälkeen rahoitusjärjestelmää jouduttiin rukkaamaan perinpohjaisesti. Kuitenkin jonkinlaisia toivonpilkahduksia on ilmaantunut näköpiiriin. Teksti Mikko Huotari E nsin hyvät uutiset: toistaiseksi Suomi näyttää kärsineen inhimillisesti suhteellisen vähän koronapandemiasta. – Myös kuljetuksessa ja teollisuudessa kriisi näkyy
– Sen tehokkuudesta työllisyyskeinona en ole kovin vakuuttunut, Kaukoranta sanoo. Lapsille ja nuorille on tulossa 320 miljoonan euron hyvinvointipaketti. Päinvastoin, Euroopan unionin alueella työllisyys on kohentunut ja pankkijärjestelmä on sen verran LIIAN KOVA KURI TUKAHDUTTAISI KASVUN. – Pidän myös mahdollisena, että matkailuja ravintola-ala elpyvät nopeasti, mutta vaikeuksia alkaa kerääntyä teollisuuden puolelle. Suomen vastuu koko potista olisi melkein 13 miljardia euroa. 18,8 mrd euroa – Kohdennukset ovat pitkälti perusteltuja. – Lisätalousarvio on yllättävänkin iso paketti, mutta vaikuttaa siltä, että se on tässä kohdassa perusteltu ja riittävä, Kaukoranta sanoo. Kesäkuun alussa hallitus julkisti neljännen lisätalousarvioesityksen, jonka suuruus oli 5,5 miljardia euroa. EU:n elpymisrahasto on herättänyt paljon keskustelua. Sen myötä Suomi ottaa yhteensä 18,8 miljardia euroa velkaa tänä vuonna. Jos jokainen valtio sooloilee pelkästään omilla elvytysohjelmiallaan, tilanne voi kääntyä arvaamattomaksi. SUOMALAISTA EU-KESKUSTELUA leimaa usein se, että kansallisvaltiot ja unioni nähdään toistensa kilpailijoina. Koska siihen ei ole nyt tarvetta, täytyy lisätä polttoainetta. Aikaisemmin keväällä pelättiin mittavaa konkurssiaaltoa, koska hyvässäkään taloustilanteessa olevat pienet yritykset eivät kestä monen kuukauden totaalista stoppia. Hallitus olisi antamassa muun muassa 1,5 miljardia euroa kunnille, lähes miljardi euroa raiteisiin, väyläverkon kehittämiseen noin 400 miljoonan euron valtuudet. Suomen tavaraviennistä 60 prosenttia kohdistuu Euroopan unionin alueelle. LISÄTALOUSARVION JÄLKEEN SUOMEN OTTAMA VELKA TÄNÄ VUONNA. Yhteisen elvytyksen hyvä puoli on myös se, että sillä tavalla unionin kilpailunäkymää pystytään koordinoimaan. ElinkeinoeläD-ILMIÖ 4. Ikään kuin kyse olisi nollasummapelistä, eli yhden osapuolen voitot ovat toisten tappioita. Hän kuitenkin kritisoi yritysten kustannustukea. Valtion osuuteen työttömyysturvasta ehdotettiin 812 miljoonan euron lisäystä. Ainakin toistaiseksi näyttää kuitenkin siltä, että yhteiset ponnistukset ovat olleet kaikille eduksi. Komission suunnittelemassa 750 miljardin euron elvytyspaketissa olisi 500 miljardia suoraa tukea jäsenmaille ja 250 miljardia lainaa. kovassa kunnossa, että se ei ole koronapandemiassa ainakaan heikoin lenkki. – Nyt konkursseja ei ole juurikaan nähty, mutta niitä voi tietysti tulla jonkinlaisella viiveellä, Kaukoranta sanoo. Se tarkoittaa, että koneessa ei ole vikaa, mutta bensaa puuttuu. De_25062020_14.indd 20 17.6.2020 11.12. – Pidän sinänsä välttämättömänä ja tärkeänä, että EU-tasolla päästään ratkaisuihin, jotka mahdollistavat taantumaa lievittävän finanssipolitiikan koko euroalueella, Kaukoranta sanoo. Elpymispaketti olisi tarkoitus rahoittaa markkinoilta otettavalla lainalla, joka maksettaisiin takaisin EU:n budjetista vuosina 2028–2058. – Uskon, että ravintola-alakin voi lähteä rivakasti toipumaan sitten, kun ihmiset uskaltautuvat ulos syömään. PANDEMIAN ISKU talouteen tuli ulkopuolelta. Jos koneessa olisi vikaa, se täytyisi korjata. – Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen turvauduttiin talouden kiristämiseen, josta aiheutunut kierre tukahdutti talouskasvun ja pitkitti työttömyyttä tarpeettoman pitkään. 20 Demokraatti vuoden takaisen tason, vaikka matkailu ja ravintolat kärsivät yhä pandemian seurauksista. Matkailualan toipuminen vie ehkä pidempään, koska kansainväliset matkailijavirrat eivät palaa yhtä nopeasti kuin kotimainen kulutus, Kaukoranta sanoo. Hallitus oli päättänyt asiasta jo aiemmin, mutta lisätalousarviossa ehdotettiin siihen rahat. Monen asian olisi voinut tehdä toisellakin tavalla, eli tähän ei ole vain yhtä tapaa, Kaukoranta sanoo. Meidän taloudellinen etumme on, että EU lähtee elpymään. – EU:n elvytystä voi solidaarisuuden ohella perustella valistuneella itsekkyydellä. Etenkin vientivetoinen Suomi tarvitsee Eurooppaa, joka ei ole kanveesissa. Myös EU on suunnitellut laajamittaista hätärahoitusta. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäykseen 124 miljoonaa euroa. Tähän toimeen valtiot ovat jo lähteneet omilla elvytystoimillaan. Vaikka Suomella on noin 20 miljardia vastuita EU:n rahoitusvälineissä, niissä olleet riskit eivät ole realisoituneet eikä niistä ole koitunut Suomelle tappioita
Vierastan sellaista ajatusta, koska kuitenkaan ei voida tietää, minkälainen suhdannetilanne on silloin kolmen vuoden päästä. 21 Demokraatti mälle ennustettavuus on valttia. Vihreä elvytys näkyy lisätalousar viossa muun muassa raideinvestoinneissa. – Vihriälän työryhmän talousraportissa lyötiin lukkoon, että sopeuttamisen pitäisi alkaa viimeistään vuonna 2023. Ainakin suunnitelmien tasolla on puhuttu, että elvytystoimissa huomioidaan vähähiiliset ja ekologiset tavoitteet. – Mikään yksittäinen keino ei riitä, pitää pyrkiä tasapuolisuuteen, Kaukoranta sanoo. – Vierastan tosin sitä, että työryhmän esitystä on lähdetty brändäämään kipupaketti-termillä. Suomessa on paljon energiaintensiivistä teollisuutta. JOS VALTIO ALKAA MIKROMANAGEERATA SITÄ, MIKÄ YRITYS TAI ALA SAA MENESTYÄ, SE VOI JOHTAA TEHOTTOMAAN RAHANKÄYTTÖÖN. JOSSAIN VAIHEESSA velan ottaminen pitää lopettaa, ja taloutta on alettava sopeuttaa. Epävarmassa tilanteessa muun muassa investointeja lykätään, mikä aiheuttaa talouden hiipumisen. Siinä on sopeuttamistoimiksi esitettynä monipuolinen keinovalikoima: veronkorotuksia, menosopeutuksia ja rakenneuudistuksia. Onko vihreä elvytys uhka sille. Kuinka pitkään elpyminen vie. Kortit voidaan ikään kuin jakaa uudestaan. 12,75 SUUNNITELMISSA OLEVAT EU-ELVYTYKSEN UUDET VASTUUT SUOMEN OSALTA. Se ei kuulosta kovin innostavalta poliittiselta visiolta. – En ole nähnyt, että tällaista olisi tapahtunut, enkä ole siitä huolissani, Kaukoranta vastaa. Jos valtio alkaa mikromanageerata sitä, mikä yritys tai ala saa menestyä, se voi johtaa tehottomaan rahankäyttöön. mrd euroa De_25062020_14.indd 21 17.6.2020 11.12. Kriisi mahdollistaa jossain määrin talouden suunnan tarkistamisen. – Toivottavasti elpyminen tapahtuu mahdollisimman nopeasti, mutta realismia on, että ainakin vielä ensi vuosi menee elpymisessä, Kaukoranta vastaa. – Se voi luoda yrityksille vääränlaisia kannustimia. Kaukoranta pitää kuitenkin työelämäprofessori Vesa Vihriälän työryhmän raporttia monin osin hyvänä pohjana päätöksenteolle. – Myös tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminnan sekä koulutuksen tukeminen mahdollistavat talouden uudistumista, Kaukoranta sanoo. Silloin yritykset keskittyvät poliittiseen edunvalvontaan eivätkä liiketoiminnan kehittämiseen. Liian kohdennettuun elvytykseen liittyy riskejä
Hyve on erään määritelmän mukaan kultainen keskitie, joka sijaitsee kahden paheen välissä. De_25062020_22.indd 22 15.6.2020 16.57. Sitä ennen pohdin muita asioita, jotka eivät ole rahasta kiinni. Esimerkiksi rasismia tai kouluja työpaikkakiusaamista ei pystytä kitkemään rahalla, ja varsin vähäisessä määrin niitä pystytään suitsimaan kieltävillä säädöksilläkään. Harkinta ja vapaus valita elämänsä suunta on kukaties suurin rikkautemme eikä sitä voi rahassa mitata. Esimerkiksi ihmisluonteeseen liitetyt hyveet ovat tällaisia. Eikä se maksa yhtään sen enempää kuin huono kasvatus! Se, mitä rahalla ei saa, on rakkaus ja lähimmäisen rakkaus, joka ulottuu myös elinympäristöön, eläimiin ja luontoon. Koska hyveet liittyvät ihmisen luonteeseen, niitä voidaan myös harjoittaa. Voisimme parantaa yhteis kunnan hyvinvointia henkisellä budjetilla. Myös yritysten arvojärjestys pohjaa kaupiteltujen osakkeiden markkina-arvoon. Ja niin huvittavaa kuin se onkin, näiden vaalimiseen ei tarvita rahaa, mutta niiden toteutuminen toisi Suomelle ylivertaista taloudellista menestystä! Lähdetäänkö Suomessa nyt elvyttämään liian kalliiksi tulevalla politiikalla ilman, että saavutetaan aitoa kestävää kehitystä. Yksisilmäinen voitontavoittelu yrityksissä on varsin harvoin henkilöstölle mielekäs tavoite, eikä rahalla pystytä loputtomiin motivoimaan työntekijöitä aina vain parempiin suorituksiin. Huomiomme kohdistuu liian usein ja automaattisesti taloudellisiin resursseihin. Onneksi voi sanoa, että rahalla ei saa kaikkea. Vaikka raha pyörittää myös yrityksiä ja yhteiskuntaa, voidaan samankaltaista ajattelua viljellä näidenkin kohdalla. 22 Demokraatti Elina Pylkkänen Taloustieteilijä, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja. Raha on keskeinen tekijä ja muotoilija yksilön, perheen, yritysten, yhteisöjen ja julkisen sektorin toiminnassa. Tiedetään, että eriarvoisuus on muutakin kuin taloudellista huono-osaisuutta, mutta pystyisivätkö ihmiset kohentamaan hyvinvointiaan ilman rahaa. Suuri osa elämän rikkautta on se, että meillä on vaihtoehtoja ja voimme vapaasti valita niiden välillä. Valtioiden rankingeissa luottoluokittajiin tekee vaikutuksen valtion kurinalainen finanssipolitiikka. Ja sen sijaan, että valtio ottaa parikymmentä miljardia lisävelkaa, voitaisiin kansalaisten ja yhteiskunnan hyvinvointia lähteä parantamaan henkisellä budjetilla. Oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus ja korruptoitumattomuus ovat lähes itsestään selviä hyvän yhteiskunnan tunnuspiirteitä. Koskaan ei ole liian myöhäistä. Antiikin filosofia listaa neljä hyvettä: viisaus, rohkeus, oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus. Tehokkain torjunta tehdään kasvatuksella ja tietoa lisäämällä. Sosiaalisten suhteiden hierarkia määräytyy hyvin tavallisesti tulojen ja materiaalisen varallisuuden mukaan. Indeksi Mitä rahalla ei saa. Empatia, suvaitsevaisuus ja toisten oikeuksien kunnioittaminen ovat hyvän kotija varhaiskasvatuksen tuotosta. S iihen ilmeisimpään vastaukseen menen vasta kirjoituksen viimeisessä kappaleessa. Henkilöstön flow-tilan takaa pikemminkin työtovereiden kohtaamiset ja erilaisten tilanteiden hauskuus. Tai toisinpäin, onko taloudellisesti hyvinvoivilla sittenkään kaikki kunnossa, vaikka rahat riittäisivät kaikkeen kulutukseen
Jaon alkuperä on tätä vanhempi. Ovathan he talouden politiikasta suurella vaivalla riisuneet. Kun Ranskan vallankumouksen aikainen kansalliskokous äänesti heinäkuussa 1789 kuninkaan vallasta, kuninkaan täyden veto-oikeuden kannattajat ryhmittyivät salin oikeaan reunaan ja vallan rajaamista kannattaneet vasempaan. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Ilman asioiden politisoimista, meillä ei olisi pohjoismaista hyvinvointivaltiota. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Tietoista sen ei tarvitse olla. Ilman asioiden tarpeettomaksi koettua politisoimista, meillä ei olisi pohjoismaista hyvinvointivaltiota. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Jostakin syystä pakollisuus ja vaikeus kuulostavat leikkausten yhteydessä uskottavammilta kuin niiden alle haudatut poliittiset arvovalinnat. Ehkä taustalla on oikeistokonservatiivisuus, jonka historiassa todellisuus on haluttu säilyttää mahdollisimman alkuperäisenä. Tarina oikeistosta ja vasemmistosta levisi laajasti raportoidun vallankumouksen kaikuina kaikkialle maailmaan. He ovat vasemmalla ja haluavat jakaa resurssit uudelleen. De_25062020_23.indd 23 16.6.2020 17.29. Siinä oli alkuperäinen oikeisto ja vasemmisto, säilyttäjät ja edistykselliset. Muutoksen vaatijat ovat politikkoja, rauhanhäiritsijöitä ja sekoittajia. Kieli on niin vahva kulttuurin perusta, että he saattavat erehdyttää myös itseään. Vasemmisto on politiikasta perinteisesti ylpeä. Vasemmisto puolestaan kokeili vallankumousta tunnetuin seurauksin. Jos talous on kylmien faktojen maailma, poliitiikka löydetään yleensä vasemmalta. Koska rahat ovat useimmiten olleet oikealla, talous on saanut osansa tästä luonnonjärjestyksen kaltaisesta kielellisestä välttämättömyydestä. VASEMMISTO-OIKEISTO-JAKO VAKIINTUI politiikkaan 1900-luvun kuluessa. POLITIIKKA VASEMMALLA, FAKTAT OIKEALLA T alouspolitiikalle on kehittynyt oma neutraaliutta tavoitteleva kielensä, jossa päätösten kerrotaan olevan pakollisia ja faktojen vastaansanomattomia. Sittemmin jako on osoittautunut joustavaksi ja käyttökelpoiseksi. Oikeisto on onnistunut kätkemään poliittisuutensa ja edistänyt omalta osaltaan suomalaista politiikka-allergiaa. Vasemmisto on jo pidempään kiinnittänyt huomiota välttämättömyysretoriikkaan, jolla kansalaisille kaupataan niukkuutta ja sopeutuksia. Välttämättömyyttä viljelevien talouspoliitikkojen mukaan taloutta ei pidä politisoida. Vasemmisto ja oikeisto löytyivät muun muassa reaalisosialismia eläneestä Neuvostoliitosta. Suomessa oikeiston historia tuntee kuningasprojektin, joka kariutui Saksan tappioon ensimmäisessä maailmansodassa
24 Demokraatti KAHDEN SALIN TAKTIIKALLA Elokuussa SDP:n puoluekokousta Tampereella värittävät erityisjärjestelyt, jotta iso joukko demareita ympäri Suomen pääsee kokoontumaan tärkeiden päätösten ääreen turvallisesti koronaviruksesta huolimatta. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva iStock / Grafiikka Arja Jokiaho PUOLUEKOKOUS De_25062020_24.indd 24 12.6.2020 15.53
– Viesti kulkee koko ajan salien välillä. Osallistujina ovat vain päätöksenteon kannalta keskiössä olevat viisisataa puoluekokousedustajaa, kokousvirkailijat, muutamat välttämättömät seuraajat piireistä ja sellaiset kansanedustajat, jotka haluavat tulla paikalle, hän listaa. – Viisisataa kokousedustajaa odottaa, kun mietitään, että mitäs nyt tehdään. Sitten tuli korona ja pyyhki suunnitelmilla pöytää. Piirainen kertoo, että epidemian puhjettua puoluetoimistossa ryhdyttiin heti pohtimaan puoluekokouksen järjestelyjä. Ensinnäkin se on väkimäärältään pienempi. Rönnholm painottaa, että kokous on tärkeää järjestää vastuullisesti ja riskit minimoiden. Vuoden 2020 puoluekokouksesta kaavailtiin puoluetoimistossa suurta ”vau-elämystä” erilaisine oheistapahtumineen ja -ohjelmineen. Kyllä se olisi aika hikinen paikka. Jos on kaksi eriytettyä ryhmää, on tärkeää pitää ne koko ajan erillään. On tärkeää, että tänäkin aikana kyetään hyväksymään ohjelmat ja säännöt – sisältöä on käsiteltävänä mittava paketti – ja tekemään valinnat, hän kiteyttää. 25 Demokraatti M oni SDP:n puoluekokouksiin joko varsinaisena kokousedustajana tai seuraajana mukaan päässyt demariaktiivi on kuvaillut kokouksia ikimuistoisiksi. Olennaista on, että kahden salin taktiikallakin kaikki sujuu jouhevasti. – Nyt päästään keskittymään olennaiseen, päätöksentekoon. Puoluekokouksesta 2020 suurten päätösten lisäksi ikimuistoisen ja ainutlaatuisen kokemuksen tekevät koronavirusepidemiaan liittyvät erityisjärjestelyt. Merkittävät päätökset, tärkeät ja jännittävät henkilövalinnat, kokouksen tunnelma ja myös illanvietot tovereiden kanssa – ne muistetaan. Samalla on tärkeää huolehtia, että kokoustoiminta pysyy niin normaalina ja sujuvana kuin mahdollista. Vaikka ohjelman karsiminen on ikävä asia, voi silläkin pilvellä olla hopeareunus. Piirainen sanoo, että kokouksessa suurin haaste digipalvelujen näkökulmasta – ja toki muutenkin – on osallistujien suuri määrä. Toinen keskeinen ero on se, että koko porukkaa ei ahdeta samaan tilaan. – Kun on teknisistä asioista kyse, aina voi tulla jotain. Toivomme, että myös muut jäsenet, joita usein on kokouksen seuraajina, pääsevät videostriimin kautta eläytymään ja saavat sieltä myös tietoa mahdollisimman paljon, puoluesihteeri Antton Rönnholm sanoo elokuussa Tampereella järjestettävästä puoluekokouksesta. Jos joku palvelin kaatuu, sitten se kaatuu. Tavallisesti puoluekokouksessa voi jopa 1 400 osallistujaa kaikki kokousedustajat, kotimaiset ja kansainväliset seuraajat sekä kokousvirkailijat yhteen laskettuna, Rönnholm muistuttaa. Jos varasuunnitelmia ei olisi ja kokous katkeaisi jostain syystä, olisi siinä hetkessä nopeasti äitiä ikävä. Paljon miettimistä ja valmistelutyötä on tehty. Molemmissa saleissa pystyy pitämään puheita ja seuraamaan toisen salin puheita. Vaikka palvelinhäiriöitä, joihin ei vain pysty vaikuttamaan. Siksi järjestetään myös kahdet erilliset ruokailut, iltaohjelmat – kaikki, Rönnholm kertoo. ONNI ONNETTOMUUDESSA koronan iskiessä Jarkko Piiraisen mukaan oli se, että kokouksen digitaalisuuden astetta oli joka tapauksessa ollut tarkoitus De_25062020_24.indd 25 12.6.2020 15.53. Digitaalisten palvelujen kehittäjä Jarkko Piirainen SDP:n puoluetoimistolta kertoo, että salien välillä on kuvaja ääniyhteys. – Jos jossain vaiheessa maaliskuussa tuntui, että ei hitsi mikä paketti, nyt on optimistinen ja positiivinen fiilis, että kaikki hoituu ja hyvä kokous saadaan aikaiseksi, Piirainen sanoo. Siksi meillä täytyy olla mietittyinä varasuunnitelmat, jotta tiedetään, miten toimia joka tilanteessa. – Riskien minimoiminen edellyttää myös vastuunottoa kaikilta kokousedustajilta ja muilta puoluekokoukseen osallistuvilta. Yllätyksiin on syytä varautua. Käytännön toteutusta vielä viilataan Tampere-talon kanssa, mutta hyvältä näyttää. Korona-aikaan tärkeää väljyyttä haetaan jakamalla puoluekokousväki kahtia. Puoluekokouksessa on salien välisen videoja ääniyhteyden lisäksi kokousedustajien käytössä joukko erilaisia digitaalisia palveluja ja työkaluja. Rönnholm kuvailee tulevaa puoluekokousta tavallaan paluuna perusasioihin. NYT PÄÄSTÄÄN KESKITTYMÄÄN OLENNAISEEN, PÄÄTÖKSEN TEKOON. – Käytännön järjestelyissä täytyy olla looginen ja johdonmukainen. Kokouksen puheenjohtajisto ja sihteeristö on toisessa näistä saleista, Piirainen selvittää. – Tavoitteena on mahdollistaa puoluekokousedustajille mahdollisimman autenttinen puoluekokouskokemus. MILLÄ TAVOIN elokuinen kokous sitten eroaa tyypillisestä puoluekokouksesta. Siksi on tärkeää, että mietitään etukäteen kaikki skenaariot, Piirainen jatkaa. – Nyt kokouksen koko minimoidaan. Kaikki erillisten kokousjärjestelyjen eteen nähty vaiva on turhaa, jos kokouksesta mennään yhteiseen iltajuhlaan, hän summaa. FYYSISESTI OLLAAN erillään, mutta kahden salin väki on silti yhtä, kiitos nykytekniikan. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Tampere-talossa kokoonnutaan kahteen eri saliin ja eri kerroksiin
– Ja onhan meillä luvassa jännittävää ajankohtaista poliittista debattia syksyllä. PUOLUEKOKOUKSEN SISÄLLÖISTÄ kerromme Demokraatissa vielä tarkemmin elokuun lehdissä kokouksen alla. Lappujen tilalle tulevat radioaalloilla toimivat kapulat, joiden avulla äänestetään nappia painamalla. Jotta kokouksen digitaalisista palveluista saadaan kaikki parhaalla mahdollisella tavalla irti, on tietenkin olennaista, että niitä osataan ja voidaan käyttää. – Periaatejulistus, poliittinen ohjelma, sääntömuutokset ja aloitteet, listaa Rönn holm kokouksen sisällöllisesti merkittävimmät asiat. Niillä on lisäksi muun muassa erilliset ruokailut ja iltaohjelmat. – Siellä piiriryhmät voivat keskenään käydä läpi asioita ennen kokousta. Chattailla keskenään kaikkea muodollista ja epämuodollista kokoukseen liittyvää. Ensimmäisenä uutena työkaluna Piirainen mainitsee yhteistyöalusta Howspacen, jota on jo jalkautettu kokousedustajien käyttöön. Kokouksen aikana puheenvuorot pyydetään Howspacen kautta, Piirainen kertoo. Puoluekokousedustajat pääsevät käsittelemään niitä ja tekemään muutosesityksiä kanavalle kirjautuneina. Samalla selvitetään, millaista tukea digipalveluiden käyttöön edustajat mahdollisesti voivat tarvita kokouksen aikana. KERROS 1. Nimet ovat niin lähellä toisiaan, että se sekoittaa. Uusia tuulia on luvassa myös puoluekokouksen äänestyksiin. ÄÄNESTYS LAPPUJEN TILALLE TULEVAT RADIOAALLOILLA TOIMIVAT KAPULAT. KERROS KERROS Kulku katkaistu Portaat pois käytöstä SDP:n puoluekokouksessa Tampere-talolla on osallistujat koronan takia jaettu kahteen eri ryhmään. Tulevaisuuskanava.fi-osoitteesta löytyvät puoluekokouksen aloitteet ja ohjelmat, joita kaikki voivat käydä lukemassa. PUOLUEKOKOUS De_25062020_24.indd 26 12.6.2020 15.53. Puoluesihteeri Antton Rönnholmin mukaan ennen kokousta on vielä tarkoitus kysyä kokousedustajilta, millaisia digilaitteita – älykännyköitä, tabletteja, tietokoneita – he ovat tuomassa mukanaan kokoukseen. 26 Demokraatti Majakka Sisäänkäynti Sorsapuistosali Sisäänkäynti Naulakot Tuhto Sopraano Riffi Duetto 2 Duetto 1 Opus 1–3 Pieni sali (media) Fuuga Iso sali Aaria Kulku näissä portaissa vain alas Muumimuseo Haru Sonaatti 1 Sonaatti 2 2. On tulossa keskustan puoluekokous ja budjettiriihi, jossa niitä suuria kysymyksiä päätetään. Puoluetoimistossa järjestettiin oma nimikilpailu ja Tulevaisuuskanava valittiin voittajaksi, Piirainen taustoittaa. – Nimi muutettiin Kansalaiskanavasta, koska meillä on myös Kansalaispaneeli-sovellus. nostaa, joten valmisteluja ei tarvinnut nyhjäistä tyhjästä. Tulevaisuuskanava on tuttu juttu, se on ollut käytössä jo useammassa puoluekokouksessa – tosin eri nimellä. – On tärkeää, että kaikki saavat riittävän ohjeistuksen niin, että kaikilla on tasavertainen mahdollisuus osallistua kokoukseen. Asioista on perinteisesti äänestetty kyllä/ei-äänestyksinä punaisilla ja vihreillä paperilapuilla. Oman vireensä kokoukseen luovat valtakunnan politiikan käänteet. Luotan kokousedustajiimme, että he ovat näppärää porukkaa ja tämä kyllä hoituu, Piirainen sanoo
– On mietittävä, miten me tästä yh dessä selviämme. Kolmeen ja puoleen vuoteen on mahtunut melkoisia myrskyjä. Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuva Jukka-Pekka Flander P uoluekokouksen lähestyessä on jo odotettu SDP:n puo luesihteeri Antton Rönnhol min vastausta kysymykseen, aikooko hän asettua ehdolle puoluesihteerin tehtävään. SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm kysyy puoluekokoukselta luottamusta jatkolle puoluesihteerin tehtävässä. – Jokaisen täytyy yrittää sen verran kuin jaksaa, ja siksi nyt itsekin täytyy yrittää uudelleen puoluesihteerinä, jos sille kysyntää on, hän jatkaa. Olen palannut niihin ajatuksiin, joita mi nulla oli puolueen kehittämisestä, kun lähdin ehdolle viimeksi. Hän näkee suo malaisten jakavan puolueen arvot, aja tukset ja myös monet käytännön ratkai sut, joita SDP:llä on yhteiskunnan ke hittämiseksi. Jokaisella on antaa uusia kulmia ja näkemyksiä asioihin, ja niistä voi jokainen aina jota kin oppia. Miten Suomi menes tyy, hallitus pysyy toimintakykyisenä, asiat edistyvät ja oikeudenmukaisuus säilyy kaikissa tilanteissa. – Syvältä on täytynyt tutkiskella itseä. Voimme voittaa tulevat koi tokset ja vaalit – saavuttaa aseman, jossa voimme viedä maata eteenpäin yhteis työn otteella eikä riitasoinnuilla, joita viimeisinä vuosina on nähty, Rönnholm sanoo. – Edellisen hallituksen yhden puo lueen hajoaminen, kunta ja presidentinvaalit, sitten koko vuosi 2019 Antti Rinteen ja Maarit Feldt-Rannan sairastumisesta ja Maaritin poismenosta kahteen vaali kampanjaan – toisissa olin itse ehdolla – hallitusneuvotteluihin ja vielä vuoden lo pun pääministerin vaihdokseen. Hän uskoo, että hänellä on myös tulevaisuudessa annettavaa. Siinä puolueil la ja yksilöillä puolueissa on iso vastuu olla osaltaan rakentamassa yhteistä pol kua eteenpäin, hän summaa. Kevään aikana Rönnholm on odot tanut näkevänsä ehdokkaita puolueen keskeisiin tehtäviin, myös puoluesihtee riksi. Se, että on ehdokkaita, on hänestä elävän kansanliikkeen merkki. Hän toivoo, että erikoinen tilanne, jossa kevään mittaan on oltu, muistut taisi ihmisiä yhdessä tekemisen ja yh dessä yrittämisen tärkeydestä. – Minusta kaikki puolueen tehtävät ovat niin keskeisiä ja arvokkaita, että on hienoa, jos niihin on tunkua. SDP:LLÄ ON puolueena potentiaalia olla 30 prosentin kannatuksen puolue, Ant ton Rönnholm sanoo. OMAA JATKOAAN pohtiessaan Antton Rönnholmin oli aidosti mietittävä myös mahdollisia tulevia koitoksia. – Kun meidän arvopohjallamme on niin vankka kannatus tässä yhteiskun nassa, voimme aidosti olla tälle maalle hyödyksi. 27 Demokraatti Puoluesihteeri hakee jatkoa SDP:LLÄ ON POTENTIAALIA OLLA 30 PROSENTIN PUOLUE. Olen katsonut myös eteenpäin – erityisesti mitä tämä täysin uusi tilanne meille luo, Rönnholm kertaa. Hän katsoo, että koronaepidemian myötä ollaan sellaisen uuden edessä, jossa jokaisella puolueella ja kaikilla nii den toimijoilla on paljon puntaroitavaa. Yhdessähän tätä tehdään. Rönnholm katsoo onnistuneensa niissä puolueen kehittämistä koske vissa tavoitteissa, joita hän aloittaessaan asetti. Ja tänä keväänä Marinin hallitus sai hoidettavak seen koronan, hän kertaa. – Kyllä aidosti on täytynyt miettiä, mihin omat rahkeet riittävät, kun oli lä hellä, ettei se viime vuonna ollut varmaa. Puoluesih teerinä aloittaessaan hän ei voinut mi tenkään kuvitella, millainen vuoristorata olisi edessä. SDP De_25062020_27.indd 27 17.6.2020 10.51. Hän kertoo nyt myöntävän vastauksen syntyneen pitkän pohdinnan jälkeen
Todellisuus kuitenkin yllätti ensin positiivisesti Suomen merkittävällä puheenjohtajakaudella ja tänä keväänä negatiivisesti koronakriisin iskiessä. Aika usein on niin, että mitä kauniimpi puheenvuoro eurooppalaisista arvoista, sitä varmemmin se päätyy ehdotukseen, joka hyvin palvelee puhujan omia kansallisia tarpeita. Pääministeri Rinteen ohjelmaesitykset noteerattiin myönteisesti. Vuosi Euroopan parlamentissa SUOMELLA ON TÄYSI LUPA AJAA MYÖS OMAA ETUAAN. Hyötyä kertyi moninkertaisesti enemmän kuin yhdestäkään takavuosien brändimainonnasta. Budjettivaliokunnassa käsitellään nimensä mukaisesti Euroopan unionin budjettiin liittyviä päätöksiä. Vaalipuheeni jäi ryhmän jäsenten mieliin. Viisainta on vaikuttaa etukäteen komission esityksiin, jolloin muutostarpeet neuvoston tai parlamentin työn kautta ovat vähäisemmät. EU:SSA PITÄÄ vaikuttaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Siinä samassa kannattaa katsoa sen omankin kansallisen edun perään. Suomen etu on, jos eurooppalainen yhteistyö menestyy ja koko Eurooppa kukoistaa. Eurooppalaisessa päätöksenteossa on ajoissa tiedettävä, mitä haluaa ja tuotava se esille. Asioiden skaala on laaja, ja valiokunnat ovat osoittautuneet merkitykseltään suuremmiksi kuin osasin ajatella. SYKSYLLÄ SUOMEN EU-puheenjohtajakausi toi meille paljon ylimääräistä huomiota. Vielä enemmän myönteistä huomiota tuli, kun joulukuussa maailmaa alkoivat kiertää kuvat uudesta hallituksen nuoresta naisjohtoviisikosta Sanna Marinin johdolla. Parlamenttityön alkaessa pääsin haluamiini valiokuntiin. Suomalainen tasa-arvoajattelu ja feminismi nousivat parlamentissa ihailun ja suuren kiinnostuksen kohteeksi. Suomessa komission koronaan liittyvien talousesitysten yhteydessä on pohdittu, saako Suomen edusta puhua vai pitääkö keskittyä eurooppalaisen edun hahmottamiseen. De_25062020_29.indd 29 15.6.2020 15.09. Loppusuoralla 27 jäsenmaan yhteisössä muutosten aikaansaanti on vaikeaa. 29 Demokraatti Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu SH W MEPIT K un vuosi sitten tulin valituksi Euroopan parlamenttiin, luulin tietäväni tulevasta työstä ja Euroopasta aika paljon. Kerroin olevani Suomen viimeisin valtiovarainministeri, jonka aikana budjetti oli ylijäämäinen. Tulin valittua myös parlamentin demariryhmän työvaliokuntaan ja ryhmän rahastonhoitajaksi. Talousja raha-asioiden valiokunnassa keskitytään rahapolitiikkaan, finanssimarkkinoihin ja verotukseen. Paras esimerkki vuoden aikana näkemästäni vaikuttamisesta on puolalaisen eurooppaministerin lausunto, miten Puola onnistui lobbaamaan etukäteen komission esitykseen elpymisrahoituksesta oikeat Puolaa hyödyttävät kriteerit. Kokemuksestani sanoisin, että Suomella on täysi lupa ajaa myös omaa etuaan, sillä niin tekevät kaikki muutkin. Se herätti ryhmän jäsenten keskuudessa aitoa huomiota ja moni tuli jälkeenpäin kysymään, oliko se aivan totta
De_25062020_30.indd 30 11.6.2020 17.39. www.demokraatti.fi Seuraa meitä myös somessa. 30 Demokraatti Värittömyys pahasti hakusessa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
Meneillään oleva koronakriisi on sekin nostanut valtiota, vaikka tiedämme, että maailmanlaajuinen pandemia vaatii kukistuakseen ylikansallisia toimia ja sen runtelema talous vientimarkkinoiden elpymistä. Mutta isänmaa/kansallisvaltio näyttää olevan muutoinkin trendi. Aiemmin liitimme markkinatalouden ja demokratian yhteen. Niin ajattelen ja haluan uskoa siihen. Kyse onkin siitä, ketkä pystyvät tasapainoisesti vastaamaan vahvan valtion haasteeseen. Kaikki menee hyvin, jos vallassa olijat ymmärtävät, että hyvinvointi ja vakaus riippuvat naapurin hyvinvoinnista ja oikeusvaltiosta. Trumpin Yhdysvaltain asema on nyt historiallisen heikko. Isänmaan asialla KETKÄ PYSTYVÄT TASAPAINOISESTI VASTAAMAAN VAHVAN VALTION HAASTEESEEN. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on huolehtinut perusoikeuksista. On pohdittu myös, pitäisikö valmiuslain käyttöönoton kynnystä korottaa. Tänä keväänä on ollut mielenkiintoista ja rohkaisevaa, kuinka poikkeustoimien lainmukaisuus on noussut esiin. Pääministeri Sanna Marin, hallintotieteilijä, on puhunut tarpeesta tarkastella kriisin jälkeen nykyisen lainsäädännön toimivuutta. Enää tuo ei näytä automaattisesti toimivan. Liberaali demokratia näyttää olevan puolustuskannalla. Kehittyneen maailman työtätekevät pohtivat asemaansa kehityksen rattaissa, kun työtä on siirretty kehittyviin maihin. Kun ollaan isänmaan asialla, unohdetaan heppoinen puoluepoliittinen taktikointi. Vaikka globalisaation hyödyt ovat ilmeisiä, sen haitat ovat nousseet esiin. Toisen maailmansodan hirmutyöt tapahtuivat siellä, missä demokraattisen yhteiskunnan rakenteet oli tuhottu. 31 Demokraatti Palstalla kirjoittavat Ulpu Iivari, Osmo Soininvaara ja Seppo Kääriäinen. 1900-luvun alun ääriliikkeiden syntyä ja valtaannousua tutkineet Hannah Arendt ja Timothy Snyder ovat kumpikin tulleet johtopäätökseen, että oikeusvaltio ja hallinnon toimivuus ovat olennaisia vakaudelle. Arvostamme järjestelmää, joka pystyy tehohoidon nopeaan laajentamiseen ja hoidon tarjoamiseen kaikille. Se on tuonut valtaan autoritaarisia johtajia ja tehnyt muukalaisvihasta näkyvää. KORONAKRIISIN HOIDOSSA katseet ovat kohdistuneet meilläkin hallitukseen ja yhteiskunnan toimivuuteen. De_25062020_31.indd 31 11.6.2020 17.44. Siitä saatiin näyttöä myös äskeisen ministerinvaihdoksen yhteydessä. Tiedämme myös, että maailman köyhät kärsivät tässäkin kriisissä eniten, ja hoitamattoman kriisin seuraukset saattavat ravistella meidänkin elämänmuotoamme. Myös huoltovarmuus ja omavaraisuus ovat palanneet arjen puheeseen. Oikeuskansleri ja eduskunnan perustuslakivaliokunta ovat tulleet tutuiksi toimijoiksi. Parhaiten menestyvät ne, jotka kykenevät yhteistyöhön. Nationalismin nousu on ollut nähtävissä jo jonkin aikaa. Valtion merkityksen korostuminen ei ole varmaankaan nopeasti ohimenevä ilmiö. Seuraavana vuorossa on Seppo Kääriäinen. Vallan laidalta Ulpu Iivari, toimittaja I sänmaan asialla on kuulunut Suomessa etenkin keskustan puheenparteen
Teksti Marja Luumi / Kuvat Jani Laukkanen De_25062020_32.indd 33 17.6.2020 11.51. 33 Demokraatti Uranainen ja äiti KASVO Tämä ei ole mahdoton yhtälö
Elämästä Kontupohjassa Neuvostoliiton aikana hän ei luonnollisesti muista mitään, mutta yhteydet Karjalaan ovat edelleen olemassa. Juristin koulutuksen saanut isä tuli Suomeen ensin maatalouslomittajaksi, ja sitä kautta auke ni mahdollisuus jäädä Suomeen. Hänestä tuli koulutuksen asiantuntija, häntä pidetään yhtenä SDP:n nousevista kyvyistä, joka puolustaa sivistystä henkeen ja vereen. Mutta he lähtivät silti. Kouluun mennessään häneltä sujui suomi jo loistavasti, eikä vaalea ja punatukkainen tyttö joutunut kohtaamaan rasismia samalla tavalla kuin muista maista muuttaneet. 34 Demokraatti D-KASVO V oi vain arvailla, millaista Maria Mäkysen elämä olisi nyt, jos perhe ei olisi lähtenyt Suomeen. Oma varhaisin muistikuva hänellä on, kuinka hän juoksentelee ympäriinsä vielä tyhjässä ensimmäisessä Suomen-kodissa Hartolassa. Kontupohja eli paperitehtaan ympärillä, ja Rytkösten sukukin molemmilta puolilta oli saanut sieltä elantonsa. Suomalaiset vanhemmat kaipasivat takaisin Suomeen – ja isovanhemmat isän puolelta olivat tehneet oman ratkaisunsa jo aiemmin. Ja hänestä tuli äiti. EI nuori Maria Rytkönen siltä välttynyt. Näiden kokemusten De_25062020_32.indd 34 17.6.2020 11.51. – Tehtaan johto kuuli isovanhempien suunnitelmista ja houkutteli jäämään ostamalla keskustasta jopa uuden asunnon, Marialle, nykyään sukunimeltään Mäkynen, on kerrotttu. Kun pieni tyttö höpötti venäjää hiekkalaatikolla ja teki tuttavuutta muihin lapsiin, lasten vanhemmat hoputtivat jälkikasvuaan pois: ”Lähdetään, tuolla on ryssiä.” Näin on hänelle kerrottu. – Byrokraattisesta prosessista en tiedä sen tarkemmin, muuta kuin, että helppoa se ei ollut. Pieni Maria-tytär, kaksi tyynyä ja kattila. RASISMI. Kovin kevyet olivat kantamukset, kun Rytkösen perhe lähti vuonna 1990 Kontupohjasta, Karjalan tasavallasta, Neuvostoliitosta, kohti kotimaata
Siihen tunteeseen auttoivat tuolloin kodin arvot: ihmisestä välittäminen ja huolehtiminen, ettei ketään saa jättää yksin. – Olen aina tykännyt koulusta ja halunnut oppia. Hankin piikkikorolliset saappaat ja silkkihuivin kaulaan, kun muut tallustivat skeittaritennareissa, hän naurahtaa nyt näille ”aikuistumisriiteille”. Nelosluokalle asti sitä kesti, kunnes löytyi edelleen paras ystäväni ja sitä kautta kaveripiiri laajeni. EI IKINÄ ainakaan opettajaksi äidin jalanjäljissä. – Se avasi silmiä. Kysymys itse opettajuudesta alkoi kiinnostaa, kun huomasin, kuinka monella opettajalla oli vaikeaa työskennellä nuorten kanssa, koska eivät ihan ymmärtäneet nuorison maailmaa. Hänellä syttyi kuitenkin halu vaikuttaa kokonaisvaltaisemmin koulutuksen suuntaan puoluepolitiikan kautta. – Minulla on hyvin rakastava perhe ja hyvä lapsuus, mutta kun on kokenut itse tällaista, syntyy ymmärrys, että vähemmistöjen puolta on pidettävä ja pyrkiä eroon sortavista rakenteista. Olin aika yksinäinen. Lukioon mennessäni päätin, että nyt se lapsuus on ohi, otan itseäni niskasta kiinni ja alan opiskella täysillä. Hän piti välivuoden, itse asiassa kaksikin, ja teki opettajan sijaisuuksia lahtelaisissa kouluissa, valinta tuli sinä aikana jopa vuoden opettajaksi. Maria Mäkynen kertoo itse asiassa olleensa ala-asteella aikamoinen hulivili, ja se näkyi käytösnumerossakin välillä. – Minusta tuli minä Jyväskylässä. – Kävin läpi kaikki puolueet, ja loppusuoralle valiTE VOITTE TEHDÄ PUOLUEESTA SELLAISEN KUIN HALUATTE. Hän puhuu toiseudesta. Koulussa hän oli hyvä, ja matematiikka ja liikunta olivat erityisen mieluisia – mutta äidille hän sanoi, että ”olen vain kerran lapsi, aikuisena panostan kouluun täysillä”. Osa opettajista kärsi siitä selkeästi, ja se taas näkyi jaksamisessa. Eikä tämä ajatus ole muuttunut mihinkään matkan varrella. Tätä Maria Mäkynen piti lapsena selvänä. Mäkynen haki opiskelemaan filosofiaa sekä Turun että Jyväskylän yliopistoon, joihin molempiin aukesi ovi. Filosofiasta kiinnostunut Maria pohti, missä yhdistyisi kiinnostus koulutusjärjestelmän kehittämiseen ja filosofiaan, ja jossa voisi hyödyntää kokemusta opettajana. Vastaus oli kasvatusfilosofia. Mutta kuinkas sitten kävikään... Vastaus oli, etten halua. Hän valitsi tunteen pohjalta Jyväskylän yliopiston, eikä ole katunut. – Siitä alkoi vuosien kiusaamiskierre koulussa. – Mutta jo pääsykokeissa kysyin itseltäni, että haluanko sittenkään käydä tilastolaskelmia läpi 30 vuotta. Kiinnostus politiikkaan lähti omasta ainejärjestöstä, jonka koulutuspoliittiseksi vastaavaksi Mäkynen valittiin ja lopulta ylioppilaskunnan opintoja tiedevaliokunnan puheenjohtajaksi. Perhe muutti oman alan töiden perässä Lahteen, ja Maria meni toiselle luokalle. Filosofia kiinnosti, mutta heti lukion jälkeen hän haki kuitenkin kauppakorkeakouluun Vaasaan ja olisi päässytkin. 35 Demokraatti kautta hän on oppinut, mitä valkoinen etuoikeus tarkoittaa. De_25062020_32.indd 35 17.6.2020 11.51
– Tein vaalityötä omalla tavallani. Voisi kuvitella, että mallin työssä saatu esiintymiskokemus ja -varmuus nähtäisiin muilla elämän areenoilla valttina. naimisissa, yksi lapsi . – Meillä oli todella innokas ote, kun halusimme muuttaa puolueen politiikkaa. – Se oli enemmän nuoruuden juttuja, sain ansaittua rahaa opiskeluun, mutta oli se aika opettavaistakin. Sillä tiellä olen ollut nyt noin kuusi vuotta, hän naurahtaa. väitöskirjatutkija . Yritin saada ennen kaikkea nukkuvia heräämään, että on saatava muutos aikaan Lahdessakin ja haluan olla yksi muutoksen äänistä. Maria Mäkynen eteni muun muassa Demariopiskelijoiden varapuheenjohtajaksi, mutta opiskelutkin sujuivat sutjakasti. Muotia seuraavalle Maria Mäkysen kasvot saattavat vaikuttaa tutuilta. koulutuksen asiantuntija TSL:ssä 2018– . Mäkynen itse lähti ensimmäistä kertaa kuntavaaliehdokkaaksi Lahdessa – ja meni saman tien läpi vuonna 2017. Se vaikutti joskus niinkin, että yritin olla koMARIA MÄKYNEN . KUN POLITIIKALLE antaa pikkusormen... Uskon, että laadukasta ja tasa-arvoista koulutusta kehittämällä voi kehittää parhaiten kaupunkia ja muuttaa maailmaa, hän pohtii. . Minua kiinnosti työntekijän asema muuttuvassa työelämässä ja tasa-arvoisen koulutuksen kehittäminen. Nautin siitä, että sain luoda erilaisia tunnelmia tiimin kanssa ja niin ikään esiintymisestä ja ihmisten kohtaamisesta. Mallin työssä kyse on ennen kaikkea yhdessä työskentelystä, joukkuepelistä. Mäkynen hyppäsi tähän syvään päätyyn pari vuotta puolueeseen liittymisen jälkeen avustaen tulokkaita Sanna Marinia, Ilmari Nurmista ja Timo Harakkaa. – En voinut allekirjoittaa tuolloin kaikkea, mitä SDP Kataisen hallituksessa edusti, mutta halusin lähteä tekemään työtä muutoksen puolesta. Viimeinen sinetti oli, kun Noora Luukka, sittemmin Demariopiskelijoiden pääsihteeri, kutsui hänet mukaan reissulle opetusministeriöön ja tapaamaan demariopetusministeri Jukka Gustafssonia. Yllätys oli iloinen, sillä aikaa vaalityöhön jäi vähän, kun elämässä oli paljon muutakin, kuten muutto Lahteen, Timo Harakan puheenjohtajavaalien kampanjapäällikkyys ja työn aloittaminen Työväen sivistysliitossa, jossa hän nykyisin toimii koulutuksen asiantuntijana. En vain pönöttänyt torilla, vaikka sekin on tärkeää. – Tutustuin muihin demareihin ja tunsin olevani kotona. Pitkä ja hoikka nainen löysi tiensä mallimarkkinoille jo teininä, ja hän osallistui vuonna 2008 huippusuosittuun Huippumalli haussa -kilpailuun, jossa tie vei finaalikolmikkoon saakka. . Ystävystyimme sillä matkalla. 36 Demokraatti D-KASVO koituivat demarit, vasemmistoliitto ja vihreät. . Eräänlainen politiikan korkeakoulu, näin ainakin sanotaan, on työskentely poliittisena avustajana eduskunnassa. Ja se näköjään toimi. koulutussosiologian ja -politiikan maisteri . . – Muistan kuinka yliopistollakin ensimmäisissä opiskelijabileissä osa porukasta oli aika armotonta tyyliin ”mitä tuo mallipimu kuvittelee olevansa”. Lahden kaupunginvaltuutettu (sd.) HALUAN OLLA YKSI MUUTOKSEN ÄÄNISTÄ. Silloinen puoluesihteeri Reijo Paananen sanoi meille nuorille, että tajuatteko te, että voitte tehdä puolueesta sellaisen kuin haluatte, Mäkynen muistaa vieläkin. De_25062020_32.indd 36 17.6.2020 11.51. . Hän jäi ”eläkkeelle” niistä hommissa 25-vuotiaana ja tekee nykyisin satunnaisia keikkoja – mutta vain suomalaisille firmoille, joiden tuotteet ovat eettis-ekologisia. MATALAN KOULUTUSTASON KAUPUNGISSA HALUAN PURKAA KOULUTUKSEN PERIYTYVYYTTÄ. SDP ei todellakaan ollut silloin opiskelijoiden suosiossa, mutta puolueen arvot ja tapa tehdä politiikkaa, hakea konkreettisesti aitoa muutosvoimaa, tätä en löytänyt kahdesta muusta. . Hänellä on taskussaan opettajan ja rehtorin pätevyys sekä koulutussosiologian ja -politiikan maisterin paperit ja toisen maisterintutkinnon hän saa ulos syksyllä filosofiasta. Siinä pääsi politiikan tekemisen ytimeen kertaheitolla, hän muistelee vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeisiä tunnelmia. – Matalan koulutustason kaupungissa haluan purkaa koulutuksen periytyvyyttä. POLIITIKOLLE EI ole koskaan suureksi haitaksi – ei ainakaan pitäisi olla – että hänet tunnetaan muistakin kuvioista. Mutta kun ei. Mäkynen järjesti muun muassa feministiset glitter-bileet, kierrätystapahtuman, Earth Hour -musiikki-illan ja hän kävi kansankuppiloiden jonoissa jakamassa voileipiä ja juttelemassa. Valinta sivistyslautakunnan puheenjohtajaksi oli mieluisaa koulutuksen ammattilaiselle. syntynyt 19.8.1988 Kontupohjassa . Panostin someen ja uudenlaisiin poliittisiin tilaisuuksiin. Eikä hän ole väärässä. Se herätti, ja hän päätti liittyä puolueeseen
Onko kaikki hyvä menetetty, kun erityisesti pojat tippuvat kelkasta, eivät osaa lukea, eivät laskea. Asiantuntija kertoo. – Mitä enemmän lapsi saa esimerkiksi harrastaa, sitä enemmän hän pystyy oppimaan ja kehittymään. ”Demarit nostavat mallikasvon keulakuvaksi, että puolue näyttää tuoreelta ja uudistuvalta”. Korkeakoulutettujen vanhempien lapset saavat De_25062020_32.indd 37 17.6.2020 11.51. Ne eivät päätyneet lehtien sivuille. Joidenkin medioiden uutisoinnista jäi tällainen kuva. Eriarvoistavan koulutuspolitiikan jäljet näkyvät sitten Pisa-tutkimuksissa, mutta osasyynsä on myös lamoilla ja taantumilla, jotka ovat syventäneet eriarvoisuuden kuilua. 37 Demokraatti rostetun asiallinen, hyvin hillitty ja korrekti pukeutumisessani, Mäkynen muistelee. MÄKYNEN ON ollut pitkään SDP:n koulutuspoliittisessa valmistelussa mukana ja vastasi myös Osaamispolku 2030 -työstä eduskuntavaalien alla. Politiikan saralla asenne näkyi, kun hänet valittiin vuonna 2016 kansanedustaja Timo Harakan kampanjapäälliköksi tämän pyrkiessä SDP:n puheenjohtajaksi. Mallitausta nostettiin kärkeen. Puhun myös strategisesta tiedosta. – Koulutuspolitiikassa on otettu virheaskelia 1990-luvun jälkeen, ja ne ovat kasvattaneet eriarvoisuutta ja segregaatiota. Segregoituminen näkyy erityisesti isoissa kaupungeissa. Se periodi on aika pitkälti ollutta ja mennyttä jo. Yksi ilmentymä on koulushoppailun mahdollisuus, että lähikoulu ei olekaan se itsestäänselvä paikka, jossa kaikki lapset opiskelevat taustasta riippumatta. Mitä sitten kuuluu kehutulle suomalaiselle koulutusjärjestelmälle, Maria Mäkysen lempiaiheelle. Mäkynen on tutkinut koulutuksen periytyvyyttä, ja siitä löytyy osin vastaus nykyongelmiin. Hän kertoi opinnoistaan, politiikanteosta ja työkokemuksistaan SDP:ssä. Ei hän mallin uraansa mitenkään peittele, muttei myöskään tuo sitä erityisesti esille
– 1980-luvulta lähtien työpaikat, joihin pääsi ilman toisen asteen tutkintoa, ovat vähentyneet dramaattisesti. Aihe liittyy myös Mäkysen väitöskirjaan, joka käsittelee työn murrosta ja ammattiliittojen roolia tulevaisuuden työelämässä. Mies on nyt saatu eduskuntaan, tekeekö mieli mennä perässä. – Voihan se olla, että sinnekin tie vielä vie, sen näkee sitten. Harrastuksiin ei ole kaikilla lapsilla varaa. 2 Ihminen pystyy kontrolloimaan omaa elämäänsä ja ympäristöään parhaiten riittävillä tietoilla ja taidoilla, sivistyksellä, ja se on aidon demokratian ehto. Maria Mäkystä harmittaa se, että isät eivät käytä heille kuuluvaa oikeutta vieläkään. Pariskunnalle oli itsestäänselvää, että vanhempainvapaa jaetaan tasan. 38 Demokraatti D-KASVO kotoa paljon arvokasta tietoa ja ymmärrystä siitä, millaisia strategisia valintoja elämässä kannattaa tehdä: mitä kannattaa lähteä opiskelemaan ja kuinka tavoitteeseen pääsee. Maria Mäkynen haluaa olla sekä lämmin äiti että edetä myös urallaan. Lähin ja konkreettisin politiikassa on menestyä jälleen kuntavaaleissa ja lunastaa paikka valtuustossa uudelleen. Etätyö sujuu hyvin Lahdessa, kun pienen miehen kanssa on jo totuteltu yhteisiin rutiineihin. Mutta olen valmis ottamaan yhä enemmän poliittista vastuuta ja entistä vaativampia tehtäviä, Mäkynen toteaa päämäärätietoisesti. Toivottavasti hänellä on innokas, optimistinen ja maailmaa muuttava ote elämään: kaikki on mahdollista. – Toivon, että hän on rohkea olemaan oma itsensä ja kannustaa muitakin siihen. – Kun selkeitä uraputkia ei ole, valintojen merkitys on yhä tärkeämpi. De_25062020_32.indd 38 17.6.2020 11.51. Aviomies Matias Mäkynen nousi kansanedustajaksi, kun Jutta Urpilainen siirtyi komissaariksi. Nykyhallituksen hallitusohjelmassa on hänen mielestään paljon hyvää koulutuksen kannalta, muun muassa oppivelvollisuuden laajentaminen. Ja erityisesti koulutuspolitiikalla, hänen leipälajillaan, voi muuttaa elämää paremmaksi. UUDEN OPETTELUA on ollut myös Mäkysen perheessä viime aikoina. Kaikissa duunariperheissä ei aina osata auttaa jälkikasvua eteenpäin, koska vanhemmilta puuttuu omakohtainen kokemus opinpolulla etenemisestä. Ja ennen kaikkea Alvar syntyi maailmaan vajaa vuosi sitten. Jotkut ihmettelivät, että hän päätti palata takaisin töihin jo kahdeksan kuukauden päästä lapsen syntymästä oman vanhempainvapaansa jälkeen. – Jotkut sanoivat, että ”katsotaan nyt, tuletko niin aikaisin...” Meille se oli periaatteellinen valinta, että kummallakin on oikeus olla kotona lapsen kanssa yhtä kauan. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä oivallusta. Jokaisessa työssä korostuu yhä voimakkaammin koko persoona, sosiaalinen verkosto ja moninaiset taidot koulutuksen lisäksi. Työmarkkinoilla mitataan tietoja ja taitoja, joita ei koulunpenkiltä saa. Sitten tulee mutta: kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta ja varaa hankkia näitä tietoja ja taitoja itselleen. ÄITI POHTII, millaiseksi pojaksi ja aikuiseksi hän haluaa Alvarin varttuvan. Uranaista voidaan jo arvostaakin, mutta ei herkkää syli-isää. Syvempi filosofinen kysymys Mäkysen mielestä on, miten informaatiotalous – tai tietokykykapitalismi – on muuttanut ja muuttaa perinteisen koulutuksen roolia. Ilman toisen asteen tutkintoa ei nykyään ja tulevaisuudessa pärjää, ei löydy töitä. – Kärjistäen, edelleen elää roolijako, että äiti on pehmeä pullantuoksuinen kotihengetär ja isä tuo kotiin rahat. URANAISTA VOIDAAN ARVOSTAA, MUTTA EI HERKKÄÄ SYLI-ISÄÄ. Se vaatii vielä rajojen rikkomista. Toivon, että hän myös haluaa tehdä kaikkensa, jotta kaikilla on hyvä elämä. 3 OIVALLUSTA 3 Demokratia ja hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee toimiakseen erilaisten ihmisten mukanaoloa päätöksenteossa. Toinen aste on nykyajan peruskoulu, hän painottaa. Maria Mäkynen haluaa osaltaan olla vaikuttamassa siihen, että yhtään uutista lapsen surullisesta kohtalosta ei tarvitse lukea, kun yhteiskunta ei osannut pitää koko perheestä parempaa huolta. 1 Tutkiessani koulutuksen periytyvyyttä ymmärsin, että harrastukset voivat olla lapsille tukiopetusta koulua varten. Mäkysen mukaan vanhempien koulutustausta vaikuttaa edelleen voimakkaasti siihen, miten lapsi saa kannustusta ja tukea koulutukseensa. Maria Mäkysellä on luonnollisesti omiakin toiveita. Hän uskoo, että syynä ovat edelleen mielikuvat maagisesta pyhästä äitiydestä, siitä, että äidin syli on paras. Tosin ehdin olla toimistolla Helsingissä vain viikon, kun korona päätti toisin, hän naurahtaa. – Vaikka olen aina ollut kiinnostunut koulutuksesta, lasten hyvinvoinnista ja tasa-arvoisesta kohtelusta, oman lapsen myötä heikommassa asemassa olevien lasten elämä koskettaa yhä enemmän. Ajattelu kaventaa meitä yksilöinä, myös miehiä. Hän onkin erittäin tyytyväinen, että puoliso on tasa-arvoasiain neuvottelukunnan miesjaoston puheenjohtajana pitämässä tärkeää asiaa esillä
OLEN VAHVASTI sitä mieltä, että ei pidä vaieta eikä antaa periksi enkä ainakaan itse ole niin tekemässä. POLITIIKAN EI pidä olla vain paksunahkaisimpien ihmisten hommaa. Tai ainakin sen pitäisi toteutua. Jotta demokratia voi aidosti toteutua, tarvitaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen kaikenlaisia ihmisiä. MONI ASIA uhkaa edustuksellisen demokratian ja ylipäätäänkin demokratian tilaa. 40 Demokraatti E dustuksellisen demokratian perusajatus on se, että käyttämällä ääntään ihmiset valitsevat mielestään parhaat henkilöt päättämään yhteisistä asioista ja edustamaan äänestäjien arvoja. Politiikka ei saa olla vain paksunahkaisimpien hommaa KOLUMNI Mikkel Näkkäläjärvi mikkel.nakkalajarvi@ demarinuoret.fi Kirjoittaja on Demarinuorten puheenjohtaja, Palvelualojen ammattiliitto PAMin Pohjois-Suomen aluepäällikkö. Siksi pidän tärkeänä oikeusministeri Henrikssonin (r.) esitystä, joka tekisi laittomasta uhkauksesta virallisen syytteen alaisen rikoksen, mikäli uhkaus kohdistuu työtään tai julkista luottamustehtävää tekevään henkilöön. Jotain tällaisista tilanteista tiedän itsekin ja aiheesta on minultakin moni kysynyt. Se voi herättää myös sivusta tällaista seuraaville kysymyksen siitä, miksi itse hakeutuisi sellaisiin julkisiin tehtäviin, joissa tuollaisen kohteeksi voi joutua. Kukapa sellaisen kohteeksi haluaisi joutua. Toimintatapaan kuuluu se, että usutetaan joukkoja ryöpyttämään ihmisiä ja pahimmillaan heidän läheisiäänkin. Joka kolmas kuntapäättäjä sekä lähes puolet kansanedustajista ja heidän avustajista on ollut vihapuheen kohteena hoitamiensa tehtävien takia. Systemaattista vainoamista harjoittavien henkilöiden tarkoituksena on usein vaientaa asioista toisin ajattelevia ihmisiä. Sellaiseksi se on kuitenkin vaarassa muuttua. On myös etsittävä vahvempia lainsäädännöllisiä keinoja puuttua vihapuheeseen ja vahvistettava viranomaisten resursseja, jotta puuttuminen olisi ylipäätään mahdollista. Yksi niistä on vihapuhe, joka vähentää tutkitusti päättäjien osallistumista julkiseen keskusteluun. Ryöpytyksen kohteeksi joutuneita ihmisiä pitää tukea niin henkilökohtaisesti kuin julkisestikin ja vihapuhe pitää tuomita. KOKEMUS SIITÄ, että joutuu rajun ryöpytyksen kohteeksi, voi olla pahimmillaan traumaattinen ja aikaansaada sen, että muuttuu varovaiseksi. VAINOLLA ON TARKOITUS VAIENTAA ASIOISTA TOISIN AJATTELEVIA IHMISIÄ. De_25062020_40.indd 40 11.6.2020 17.26. PAINOSTUSTA, VAINOA ja uhkailua on joutunut tehtäviensä takia kokemaan varmasti moni päätöksentekijä, mutta epäilemättä myös moni journalisti, tutkija, virkamies ja moni muukin. Tällainen on paitsi inhimillisesti sietämätöntä, myös demokratian ja sananvapauden kannalta vaarallista. Tämä käy ilmi lokakuussa 2019 julkaistusta Open Knowledge Finlandin, Jyväskylän yliopiston ja Punos Researchin tutkimuksesta. Tämä toteutuu Suomessa muun muassa europarlamentti-, eduskuntaja kuntavaaleissa
Ura on ollut nousujohteista. Silloin pystyn hahmottamaan itselleni isonkin asian mittasuhteet ihan järkeviksi. Ei yksin tekemässä päätöksiä, ei yksin tekemässä ehdotuksia. 41 Demokraatti Silja Paavola 63-vuotias SuPerin puheenjohtaja. Olen saanut tehdä todella monenlaisia töitä. Aina voi kysyä muilta, että kuulostaako tämä ideani ihan älyttömältä. Samaa on tekemässä moni muukin. Ihan hyviä vuosia, oikeastaan tosi hyviä. On hyvä aina muistaa, ettei täällä olla yksin. Tämä työ, mitä nyt teen, on periaatteessa sitä samaa alaa, jolla olen aina ollut, mutta olen mennyt siinä vain step by step ylöspäin. Ja kyllä se tietysti näkyy peilikuvassakin. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi A ika monta vuotta on jo tullut elettyä. Välillä kaipaan yksinäisyyttä, sellaista, että saan asiat päässäni järjestykseen. Nyt korona-aikana joutuu suunnitelmia muokkaamaan, täytyy löytää uusia uomia. Uudet tilanteet ovat kivoja ja hankalat asiat on tehty ratkaistaviksi. De_25062020_40.indd 41 11.6.2020 17.26. En viihtyisi yksin tutkijankammiossa. Olen tiimityyppi. Ihan sama mitä teen, niin haluan aina tehdä sitä täysillä. Jos on liian hankalaa, niin yleensä aika korjaa sen. Olen kuitenkin vähän sellainen sosiaalinen erakko. Tarvitsen oman ajan, että voin rauhassa miettiä miten tästä eteen päin. Määrätietoisuudella ja kovalla työllä, ja aikamoisella periksiantamattomuudella se on tapahtunut. Olen aika työorientoitunut. Yhdessä saadaan aina parempaa aikaan
42 Demokraatti KULTTUURI Äänen inspiroima Laulaja-säveltäjä Maija Kaunismaa on työskennellyt koko parikymmenvuotisen uransa monipuolisesti äänen parissa. Teksti Virpi Kirves-Torvinen / Kuvat Nora Vilva De_25062020_42.indd 42 15.6.2020 14.13
Se on yksi neljästä albumilta ennakkoon julkaistusta singlestä. Kaunismaa toivoi levyyn mukaan ”rouheaa” kanteletta. Nokkahuilisti Pekka Silén tilasi minulta aikoinaan barokkiyhtyeelleen pari sävellystä Shakespearen suomennettuihin sonetteihin. kesäkuuta. Säveltäjä iloitseekin rikkaista yhteistyöverkostoistaan ja niiden kautta tulleista opeista. Hän sattui kuulemaan Maija Kauhasta, joka lähti oitis mukaan. Kaunismaan lisäksi levyllä ovat mukana hänen miehensä Mikko Ijäs, Aki Sihvonen, Chris Hackman, Annukka Hirvasvuopio-Laiti, Maija Kauhanen ja Pekka Silén. Sain tietää asiasta setäni 70-vuotispäivillä muutama vuosi sitten. Hän kertoo ylipäätäänkin viettäneensä elämänsä aikana pitkiä aikoja useassa eri maassa suurten sävellystöiden kimpussa. Kaunismaa on kiitollinen Helismaan perikunnalle käyttöoikeuksien saamisesta. Ajattelen, että se voisi yhtä hyvin olla Helismaan kirjoittama rakkaudesta maapalloa kohtaan. LEVYLLÄ ON myös Reino Helismaan sodan jälkeiseen tekstiin sävelletty Onni jonka annoin pois. Uuden albumin asunnottomuutta käsittelevästä kappaleesta Street Retreat on julkaistu samalla musiikkivideo yhteistyössä Vailla vakinaista asuntoa ry:n kanssa. – Tämä hieno mahdollisuus tutustutti minut uusiin ihmisiin, sain aikaa ja rauhaa sävellysja sanoitustyöhön. Teatterissa hän on oppinut nopeisiinkin muutoksiin sävellystyössään. Hyvä teksti säveltää itse itseään. 44 Demokraatti L aulaja-säveltäjä Maija Kaunismaan The Pine House Songs -albumi ilmestyi 8. Teemat menetetystä onnesta, yksinäisyydestä, elämän ainutkertaisuudesta ja laulamisen lohdullisuudesta eivät voisi osua paremmin kohdalleenkuin nyt. Kaunismaa on kirjoittanut vuosien mittaan pöytälaatikkoon, hän ei ole aiemmin julkaissut omia tekstejään. Viimeksi hän palasi sieltä helmikuussa kolmen kuukauden reissulta. ÄÄNI De_25062020_42.indd 44 15.6.2020 14.13. Lisäksi Kaunismaalle tuli mieleen 90-luvulta etno-oopperassa esiintynyt joikaaja Annukka Hirvasvuopio-Laiti. MAIJA KAUNISMAA nousi julkisuuteen 2000-luvun lopulla teatteriyhteistyöstä kirjailija Sofi Oksasen kanssa. Siellä on myös Koivun tila, jossa Helismaa on viettänyt aikaansa ”kesäpoikana”. Ijäksen ja Sihvosen kanssa Kaunismaalla oli takana jo pitkä yhteistyö. – Se on äärimmäisen kaunis, totuudenmukainen ja tosi merkityksellinen tässä ajassa. – Kesäpaikkamme on Äänekosken Koiviston kylässä. Takana on nelisenkymmentä kantaesitystä. Kaunismaan aiemmat levyt ovat Valtion miehet (2000) kirjailija Elina Karjalaisen kanssa ja Liian lyhyt hame – Kertomuksia keittiöstä (2011) Sofi Oksasen kanssa. Tuntuu mahtavalta ajatella, että olen kulkenut Helismaan kanssa samoissa maisemissa. Vuosikymmenten teatterityö on tuonut siihen mahtavaa rutiinia ja HAASTEENA OLI ÄÄNI JA SOUNDI, MITEN SAAN NE KUULOSTAMAAN SAMALTA KUIN PÄÄSSÄNI. Yksi uuden levyn kappaleista on nimeltään Spring Day in LA. Ihmiset tekevät töitä, opiskelevat, meditoivat ja hoitavat puutarhaa, Kaunismaa kuvailee. Jo kouluajoilta tuntemansa Sofi Oksasen kanssa Kaunismaa on tehnyt kolme musiikkinäytelmää: The High Heels Society, Kertomuksia keit tiöstä ja Kun kyyhkyset katosivat. Zen Centeriä, keskellä kaupunkia, Kaunismaa luonnehtii kulttuurien sulatusuuniksi. Kaunismaa oikeastaan iloitsee, että julkaisu siirtyi aiotusta marraskuusta kevääseen, korona-aikaan. Haasteena oli ääni ja soundi, miten saan kaiken kuulostamaan samalta kuin omassa päässäni. En voi olla muuta kuin rehellinen. Koko äänimaisema papukaijoista katon rakentamiseen tuli tekstiin mukaan. Jos kiinnostukseni kohdistuu johonkin, en voi jarruttaa sitä. – Säveltäminen on aina ollut minulle helppoa. – Tullessani keväällä 2018 Zen Centeriin tämä laulu syntyi todella helposti. INSPIRAATION SYNTYMISEEN Kaunismaa on aiemminkin käyttänyt etäisyyttä, kuten työskennellessään Intiassa ja Kreikassa. Sen jälkeen Kaunismaa on viettänyt vuosittain muutaman kuukauden Los Angelesissa Zen Centerissä. Kirjoittaessani mietin, mitkä asiat liikuttavat minua omassa elämässäni, Kaunismaa luonnehtii. – Pääsin samalla käymään Utsjoella. Kaunismaa tunnetaan myös yhteistyöstään esimerkiksi Kaj Chydeniuksen, Claes Anderssonin ja Anna Krogeruksen kanssa. – Tämä on ollut ihmeellinen ja melkoinen prosessi. Kappale kannustaa ilmastoaktivismiin. Siellä on hieno puutarha yli sata vuotta vanhoine puineen ja rakennuksineen. Myös Kanteletar on innoittanut. Kaunismaa on säveltänyt, valtaosin sanoittanut ja tuottanut viisi vuotta muhineen popalbuminsa itse. Valtaosa hänen levynsä kappaleista on syntynyt siellä The Pine House -nimisessä talossa. Chris Hackmaniin tutustuin Los Angelesissa; meillä oli ihan samanlainen musiikkimaku. Vuonna 2017, The Origins-dokumenttielokuvan myötä, hänelle aukesi mahdollisuus työskennellä ja opiskella Los Angelesissa Kobori Roshi -stipendin turvin. Hän on säveltänyt teatterimu siikkia esimerkiksi Suomen Kansallisteatteriin, Helsingin Kaupunginteatteriin ja Jyväskylän kaupunginteatteriin. Innostun tosi paljon voidessani oppia uutta
Kaunismaa on opettanut niin lapsia kuin aikuisia, harrastajia ja ammattilaisia, sekä pitänyt äänenkäytön luentoja eri yhteisöille. Minua kiinnostaa se, miten mielen toiminta vaikuttaa äänen tuotantoon. – Aika, jota elämme, on jo suuressa murroksessa. Kaunismaa on perustajajäsen Peacemakers Finlandissa, jonka kattojärjestönä on buddhalaisin periaattein toimiva kansalaisaktivistien järjestö Zen Peacemakers International. – Osatakseen opettaa pitää itsellä olla kristallinkirkas ajatus siirrettäväksi eteenpäin, se voi kehittyä vain opiskelemalla lisää. KAUNISMAA TYÖSTÄÄ parhaillaan kirjaa nimeltä Creativity and Practice, johon hän aikoo ammentaa oppimaansa. Hän on hiljattain saanut myös Musiikin edistämissäätiön erityistyöskentelytuen. De_25062020_42.indd 45 15.6.2020 14.14. Monia eri tyylilajeja tehneenä näen myös erilaisia tulokulmia siihen, mitä juuri sillä hetkellä sävellän. Ääni ei tunne genrerajoja, se koskettaa meitä kaikkia elollisia, kulttuurieroista huolimatta. Tuntui luontevalta yhdistää lauluja äänivalmennuksen opiskelu levyn tekemiseen. Kukaan ei ole koskaan valmis. Vuotta myöhemmin aloin miettiä kokonaan oman soololevyn tekemistä. Juuri nyt olisi tärkeää ymmärtää tulevaisuuden skenaarioita voidaksemme tarjota seuraaville sukupolville mahdollisuuden selviytyä, Kaunismaa pohtii. – Olen aina ollut kiinnostunut äänestä. 45 Demokraatti hyvää itsekriittisyyttä, sillä säveltämään oppii vain säveltämällä. Mielestäni se on aina ollut punaisena lankana kaikissa töissäni ja elämässäni. Opettamiseen ja oppimiseen pitää suhtautua lempeästi tukien omia ja opetettavien vahvuuksia. Emme voi enää olettaa jatkavamme elämää samalla tavalla kuin ennen. Kaikki on ollut avuksi. Koronatilanteen takia Kaunismaan levynjulkistuskiertue Suomessa ja Yhdysvalloissa siirtyy vuoteen 2021. din opiskelun vuonna 2014 Helsingin kaupunginteatterissa englantilaisten äänivalmentajien Ian Nicholasin ja Tim Richardsin kanssa. Nykyisin Kaunismaa jatkaa äänivalmennuksen maisteriopintojaan Yhdysvalloissa Mainen osavaltiossa Mary McDonald Klimekin johdolla. ÄÄNIVALMENNUKSEN OPISKELU ja sen opettaminen ovat kiehtoneet Kaunismaata viime vuodet. – Äänivalmentajan ura aukesi vähän vahingossa aloittaessani Estill-metoMaija Kaunismaalle kiehtova sävellysmiljöö on myös Vuosaari, jossa hän asuu poikansa sekä aviomiehensä, kuvataiteilija, taiteentutkija ja muusikko Mikko Ijäksen kanssa
U seimmat ovat lapsena pi täneet pirkkoa kämme nellään ja loitsinut ”lennä, lennä leppäkerttu ison ki ven juureen...” Leppä kerttu on punaisine kilpineen ja mustine pilkkuineen kaunis ja mieleen jäävä – ja jopa poliittinen puolue on valinnut pir kon symbolikseen. Maapallon tulevaisuus riippuu ennen kaikkea hyönteisistä, jo ten hyönteisten katoamisen rinnalla mo net muut ajankohtaiset uhat ovat Karja laisen mielestä vain pientä kohinaa. Meripirkot kuoriutuvat. 46 Demokraatti KIRJAT Kauniit pirkot ja kertut lähikuvissa Miljardien hyönteisten joukosta leppäkerttu lienee kansan keskuudessa tunnetuimpia ja rakastetuimpia. Pilkkujen määrä ei myöskään kerro mitään pirkkojen iästä, niin kuin jotkut uskovat – joillain lajeilla vain on seitsemän, joillain kaksi, ja monilla ei yh tään pilkkua kilvessään. Aiemmin neidonkorennoista, hepoka teista ja muista hyönteisistä kirjoja teh nyt tutkija ja valokuvaaja Sami Karjalainen käyttää leppäkerttua myös sym bolina. Edes sana leppä ei viittaa tuttuun lehtipuuhun, vaan ve reen, jota vanha suomalainen leppäsana tarkoittaa. Sami Karjalainen onnistuu avaamaan leppäkertuista ennestään tuntematto Teksti Pekka Wahlstedt / Kuvat Sami Karjalainen De_25062020_46.indd 46 12.6.2020 16.29. Yleensä pirkot samastetaan seitsenpistepirkon kanssa, vaikka leppä kerttuja löytyy Suomestakin yli 60 lajia, jotka ovat eri värisiä ja omaavat erilaisia piirteitä muutenkin ruokavaliosta käyt täytymiseen. Karjalainen myös purkaa myyttejä, joita leppäkertun ympärille on vuosisa tojen kuluessa syntynyt. Kolmivyöpirkko. lyttäjinä, maaperän hoitajina, tuholais ten torjujina. Pirkot edustavat hyönteismaail man laajaa ja kovaa vauhtia harvenevaa kirjoa, jolla on korvaamaton tehtävä pö Sami Karjalainen: Suomen leppäkertut Docendo 2020 KIRJA mia puolia
De_25062020_46.indd 47 12.6.2020 16.29. Ja innoituksena niille, joita tällaiset harras tukset eivät aiemmin ole vetäneet puo leensa. LEPPÄKERTTUJA LÖYTYY SUOMESTA YLI 60 LAJIA. 47 Demokraatti KARJAISEN OTTAMAT kuvat ovat aivan oma lukunsa, ja ne kertovat taas enem män kuin sanat. Kuvia on myös niiden elinympäristöistä, kehi tysvaiheista, rakenteesta ja muista hie noista yksityiskohdista, joita Karjalainen tarkasti esittelee ja selittää. On toista kulkea luonnossa eläviä pirkkoja keräämässä ja tutkimassa, kuin tiirailla niiden kokoon lysähtäneitä ja haalistuneita ruumiita valmiista kokoel masta, kuten ennen tehtiin. Näin Suomen leppäkertut kirja toi mii myös oppaana kaikille hyönteisistä ja valokuvaamisesta kiinnostuneille. Hän on kehittänyt työhönsä aivan omia me netelmiä. Esimerkkinä valkoisen taus tan käyttäminen, minkä edut ovat näh tävissä jo kirjan kansikuvassa. Karjalainen kertoo kirjassaan, miten hän on onnistunut pirkot, niiden munat Seitsenpistepirkko. Kuvien autenttisuutta lisää se, että mukana on myös reissussa rähjääntyneitä, esimerkiksi raajojaan menettäneitä leppäkerttuja. ja toukat löytämään, keräämään, kas vattamaan ja taltioimaan kuviksi. Ainutlaatuisen, suorastaan taiteellisen upeat kuvat paljastavat eri lajien väliset hienoimmatkin erot, joita tavallinen tal laaja ei edes suurennuslasilla huomaisi
Silva Lehtinen: Mikä ötökkä. Lehtisen kirjan miinuspuoleksi voi kirjata sen, että se ei kerro mitään itsestään eikä tekijästään. KIRJAN TEKSTILLINEN tietopuoli jää alle tuhannen merkin per ötökkä, mutta hyvin tiivistetty teksti toimittaa tehtävänsä. Hyönteisten katoamisella on traagisemmat seuraukset kuin konsanaan nisäkkäiden. Aivan kimalaiselta näyttävä pörröinen siivekäs saattaakin paljastua lähemmässä tarkastelussa kovakuoriaislajiksi eli kimalaiskuoriaiseksi. Kirja sopii käteen oppaaksi vaikkapa niityillä samoiltaessa tai ihan vain kesämökin pihamaalla liikuskeltaessa. Joku on taas saattanut ihmetellä järven kaislikossa illalla välkkyviä kullanhohtoisia silmiä. Paljon pieneen tilaan puristanut Silva Lehtisen kirja Mikä ötökkä. Ne kuuluvat pikkuruiselle harsokorennolle, jonka siivetkin ovat kuin hienoa pitsiä. Siihenkin ötökkäkirja vastaa: kannattaa suunnata katse siipiin, jotka lyövät satoja kertoja sekunnissa. Kirjan nimen ötökkä-sana omaa hieman väheksyvän vivahteen, vaikka tämä pikkuväki pitää maailmaa pystyssä. 48 Demokraatti Teksti Pekka Wahlstedt / Kuva iStock myös tähän ”tihutyöhön” – kuva kauniista mutta ahnaasta tulipunaisesta haavanlehtikuoriaisesta. Pari esimerkkiä kirjan lajikirjosta: Monet ovat joskus saattaneet ihmetellä, miten pajujen ja haapojen lehdistä on jäljellä pelkät repaleet tai paljaat lehtisuonet. Hyönteisten kanssa kannattaakin olla tarkkana. Kirjan sivuilta löytyy syyllinen De_25062020_48.indd 48 15.6.2020 14.21. Ja monia erilaisia – vastenmielisen näköisestä raatokärpäsestä kauniiseen ja värikkääseen kukkakärpäseen ja lannassa viihtyvästä isosta mustasta metsäsittiäisestä kukilla koreilevaan vihreäkuoriseen kultakuoriaiseen. Avain 2020 KIRJA HYTTYSEN SIIVET LYÖVÄT SATOJA KERTOJA SEKUNNISSA. Lähipiirin hyönteiset tutuiksi KIRJAT P ihoillamme ja kukkaniityillä liikuskelee jos jonkinlaisia pieniä otuksia, vaikka huomaamme tuosta valtavasta massasta vain pienen osan. esittelee noin sata erilaista hyönteistä perhosista luteisiin ja heinäsirkoista kärpäsiin. Tekstiosaan ei ole laitettu minkäänlaista johdantoa tai esipuhetta eikä tekijästä kerrota edes ammattia tai taustaa käsittelyssä olevan aiheen parissa. Entä mistä hyttysten ärsyttävä ininä syntyy
Nyt käytössä on aiempaa parempia värirestaurointeja ja upeita ääniraitoja. Siinä ei muuten tarvitse erikseen korostaa yhteisöllisyyttä. Käyttämäni ohjelman uniajastin oli hyödyksi, sillä nukahtaminen yllätti jatkuvasti kuuntelijan. Kulttuuri on turvallinen vastavoima yhteiskunnan yskiessä. Eväät oli valittu tarkoin. Seurasin kotisohvalta suuren suomalaisen elokuvafestivaalin, Sodankylän elokuvajuhlien, sukellusta digitaaliseen virtaan. Visuaalisen nälkä palasi festivaali-innostusta seuratessa. Kesän aikaiseen kulttuurielämän avautumiseen pandemian tämän vaiheen jälkeen voi suhtautua optimistisesti. Jossakin vaiheessa elokuvat ja televisiosarjat eivät jaksaneet kiinnostaa – ensimmäisen kerran pariin vuosikymmeneen. KUUKAUSIEN OLESKELU kotona muuttaa tapoja. Vuosikymmenien takaiset muistot osoittautuivat hatariksi. Käytin hyväksi iltamyöhiä, alkuyön ja aamuvarhaisen hiljaisia tunteja. Itse en uskaltanut elokuviin mennä ensimmäisten joukossa. Jari Sedergren Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tutkija Kulttuurikolumni De_25062020_48.indd 49 15.6.2020 14.21. Katsojamäärän rajoituksien vuoksi ei sinne välttämättä olisi mahtunutkaan. Elokuvia kaikkialta maailmasta saattoi seurata pientä maksua vastaan netissä, ohjaajahaastatteluja ja monipuolisia paneeleja järjestettiin seurattavaksi kokousohjelmien avulla. Varsinkin tietokirjat ja dekkarit sujuvat kuunnellen tosi helposti. Sekin kuuluu asiaan. Arvata sopii, että tällaisille digitaalisille festivaaleille on jatkossa, parempina aikoina, yhä tilausta. Mitä pidempi kirja on, sitä enemmän suunnitelmallisuutta sen kuuntelu vaatii. Someen ladattiin satoja valokuvia kotikatsomoista tai aikaisempien vuosien kohtaamisista pääkallonpaikalla. Pienemmille toimijoille se onnistuu helpommin ja nopeammin. Uppouduin äänija e-kirjoihin. Festivaaleilla sattuu ja tapahtuu. Missä nyt sattuivatkaan olemaan, aktiivisimmat osanottajat rakensivat omat teatteritilansa, joita he koristelivat monilla festivaalielämän rituaalisilla muodoilla. Festivaali oli esimerkillisesti siirtynyt verkkoon niin täydellisesti ja kokonaisena kuin se on mahdollista. 49 Demokraatti ARVATA SOPII, ETTÄ TÄLLAISILLE DIGITAALISILLE FESTIVAALEILLE ON JATKOSSA, PAREMPINA AIKOINA, YHÄ TILAUSTA. Elokuvateattereissa uusi normaali vaatii sekä tarkkaa harkintaa että sopeutumista. Tietenkään kokemus ei ole sama, mutta olipa ihan verraton tämä tämänvuotinenkin. Ostin itselleni vastamelukuulokkeet saadakseni oman tilan tavallisen kotimelun keskellä. Kulttuuripalvelut avautuvat vähitellen. Leikkivä ihminen, homo ludens, on totta. Vain suuressa teltassa vedetty elokuvakaraoke ja teknisistä syistä peruuntunut elokuvaraati jäivät esittämättä. Varsinkin festivaalin rituaalisten piirteiden toistaminen erilaisissa ympäristöissä kertoo, kuinka tärkeää leikkiminen on kaikenikäisille osallistujille. Sen seurauksena katsoin useita mykkäelokuvan klassikoita ehkä tarkemmin kuin koskaan ennen. Avautumisen aikaa P andemian ensimmäinen aalto alkaa olla ohi. Ilmassa oli oikeaa entusiasmia. Hattua on nostettava, sillä jopa katalogi oli tehty entiseen malliin. Luulen että esimerkiksi kesätapahtumien kiehtovuus rakentuu yleisemminkin toistolle ja hauskanpidolle, joka pakkaa olemaan usein leikkimielistä
Joskus vilahtaa jopa luonnehdinta ”äpärä”. Toinen on nyt äänessä oleva Otto Gabrielsson, jonka elokuvatuottajaäidin silloinen Ruotsin filmi-instituutin johtaja Donner tapasi työpaikalla. Koska kirjailija on uhrannut niin paljon aikaa lukuisten teostensa kirjoittamiseen, tuloksen soisi olevan keskinkertaista parempi: ”Sinua voi kutsua korkeintaan sepustelijaksi”. 50 Demokraatti KIRJAT Donnerologian alkeet Jörn Donnerin syrjäpoika luo kirjoittamalla itsensä. T ammikuussa kuollut Jörn Donner oli vuonna 1981 naimisissa Jeanette Bonnierin kanssa, kun hänelle syntyi kaksi aviotonta lasta. Hyljeksityltä pojalta ei voi odottaa ymmärrystä paperiselle isäkuvalle. Toinen ”erehdys” on Meri Vennamon kanssa tehty, nyt jo kuollut tytär. Ja hän oli leimannut tämän valehtelevaksi alkoholistiksi. Tuomion tylyys johtuu osittain siitäkin, että Gabrielssonin kirjallinen ihanne on klassinen venäläinen kirjallisuus. Poika toivoi voivansa eheytyä, jättää alkoholisminsa ja ajelehtivan elämäntapansa voidakseen auttaa muita kaltoin kohdeltuja. Puhutellen tätä suoraan, hän toteaa pohjimmaisen syyn romaanien kehnouteen olevan sen, ettei niissä ole eläviä henkilöitä. Kirjoittaja mainitsee Michelangelo Antonionin sanoneen, ettei Donner osaa ohjata elokuvia. Tämä luonnehdinta tuottaa Gabrielssonin sanastossa muunnelmia, kuten suomennoksen niKIRJA Otto Gabrielsson: Rikkaruoho Viimeinen kirje isälle Suom. Laura Kulmala Schildts & Söderströms 2020 Teksti Kari Sallamaa / Kuva Alison De Mars men mukainen ’rikkaruoho’ tai alkuperäisteoksen vildhavre, ’hukkakaura’. Koko ikänsä poika on kaivannut isänrakkautta, edes vähän huomiota, kun on saanut elämän lahjan. Lopun aikansa hän voi, kuten Donner, käyttää itsekorostukseen ja itsekkäisiin puuhiin. Inho isää kohtaan kasvaa vihaksi Suomea kohtaan, vaikka hän on leikitellyt ajatuksella anoa maan kansalaisuutta. Otolla on vain poissa oleva biologinen isä, jonka hän ehtii 220 sivun mittaan tuomita lukuisin tavoin, paitsi kelvottomaksi, myös mitättömäksi. Ja kun lukuisissa muistokirjoituksissa Donnerin ansioita tuotiin laajasti esiin, poika lataa suorasuuntaustulta kiistäen miehen saavutukset ja luokitellen hänet vastuuttomaksi narsistiksi. Biologiseksi jatkumiseksi miestä tarvitaan vain kahdeksan sekuntia. Samalla hän myöntää, että se, mitä hän nyt kirjoittaa on yhtä laadutonta, Donnerin tasoa. Hän on jäänyt tyystin vaille isän mallia, koska äiti ei mennyt kenenkään kanssa naimisiin. Tämä väheksyntä on kiinnostavaa ottaen huomioon Kai Ekholmin vasta ilmestyneen elämäkerran, jonka arvostelin tässä lehdessä 15.4. Kysymys on aina hänen patologisesta itsestään. De_25062020_50.indd 50 16.6.2020 9.14. PSYYKKISTEN ONGELMIENSA takia Gabrielsson halusi työntyä kyyn pesään alkamalla lukea psykologiaa maineikkaassa Karoliinisessa instituutissa, joka sekin on Ruotsin akatemian tapaan skandaalien ryvettämä. Kirjailijana Gabrielsson lyttää isänsä toistuvasti. Jörn Donner on pojalle liian iso ja maineikas, kuin uhkaava Kivivieras Mozartin Don Giovannille. Gabrielssonin tölväisyt voi panna hylätyn pojan katkeruuden piikkiin, mutta joitakin huomioita sopii miettiä. Otto G. Tämä on yksi lukuisista Otto Gabrielssonin vihan aiheista, joilla hän täyttää ”kirjeensä” isälleen. KIPEIN DONNERIN avioliiton ulkopuolisiin lapsiinsa liittyvä kannanotto on Mammutissa (2013), jossa hän pitää molempia erehdyksinä. Isän kirjoja voisi käyttää huoneiden lämmittämiseen. Hän haluaisi palauttaa Ruotsiin Donnerin tuottajana saaman Oscarin Ingmar Bergmanin elokuvasta Fanny ja Alexander, koska ruotsalaisten tekemän filmin saama palkinto ei kuulu Suomelle. Otto luettelee tarkasti kokemansa loukkaukset, kuten sen, että ainoana tuliaisena hän sai kerran Donnerin vaimolta huoltoasemalta ylijääneen viinerin. POJAN RAIVO saa koomisiakin piirteitä. Mutta tämä johtaa laajempiin filosofisiin pohdintoihin miessukupuolen merkityksestä ylipäänsä. pitää miehen sisäisen onttouden merkkinä sitä, ettei Jörn mennyt tyttärensä hautajaisiin. Mies tunnusti myöhemmin pojan, mutta vaati äidiltä paperin, ettei hänen tarvitse maksaa elatusmaksuja
Mutta ihme tapahtuu: kun teoksen lukee tarkasti, siinä on muutakin kuin isänmurhaa. Liikuttavaa itseanalyysia, joycelaisittain taiteilijan omakuvaa nuoruusvuosilta, kauniita luonnonkuvauksia, inhimillisiä kohtaamisia maaseudulla ja Tukholmassa, tuon suurkaupungin lyyristä ylistystä. Ruotsi on saanut useita Oscar-pystejä, Nobelin kirjallisuuspalkintoja ja jalkapallon MM-menestyksiä. Vaikka hänen halunsa kirjoittaa itsensä ulos vaikeasta isäkompleksistaan on ymmärrettävä, teoksen ilmestyminen juuri nyt tuo vääjäämättä mieleen markkinoiden logiikan ja kaupallisen laskelmoinnin. Donnerologian alkeet HYLJEKSITYLTÄ POJALTA EI VOI ODOTTAA YMMÄRRYSTÄ PAPERISELLE ISÄKUVALLE. 51 Demokraatti Gabrielssonin mukaan suomalaiset eivät ole saavuttaneet mitään merkittävää. Tekijä esittää myös varteenotettavia oivalluksia, kuten Naton ulkopuolisia, Ruotsia ja Suomea, koskevan totuuden: ei ole syytä pelätä Venäjän hyökkäystä. Entä Suomi. Kaikesta huolimatta Jörn Donnerin poikana oleminen tuo Gabrielssonille bonusta. Kohteen kuolema ja Ekholmin elämäkerta luovat sopivan tilauksen julkaista Donner-oheistuotteita. Se on vain sisäänpäin kääntynyt, sotiinsa jähmettynyt pakkasmaa. De_25062020_50.indd 51 16.6.2020 9.15. Arvo ei ole maaalueissa vaan informaatiossa. Heissä asuu vanhan suurvallan mieli. Suomi onnistuu harvoin, Ruotsi miltei aina. Mitä se täältä hakisi, kun kaiken arvokkaan voi hakkeroida. Tarvitsee vain mainita muutamia tuotemerkkejä: Volvo, Abba, Ikea. Tässä on paljon mietittävää. Pohjimmaisena syynä on ruotsalaisten itseluottamus. Syntyykö vähitellen uusi tieteenala, donnerologia
Teemana ystävyys on toki tärkeä, mutta tarinan puitteet rosvoineen, metsän öttiäisineen jne. Koronakaranteenista kesälaitumille mummin ja ukin iloksi asettautunut ilopilleri Olivia sitä parhaillaan lukee. Tässä olen ilmeisen yksin – lainaamani kirja on suomennoksen peräti 29. De_25062020_52.indd 52 17.6.2020 11.43. ”Olen lukenut vain vähän Lindgrenin tuotantoa, ja tämä sattui olemaan ainoa teos, jonka olen lukenut itselleni. Luultavasti olen lukenut Lindgrenin kirjoja pojalleni joskus 1970-luvun puolivälissä.” REIJOSEN EERO on päättänyt tällä kertaa myötäillä itseään asiantuntevampien tahojen mielipiteitä. ”Tämänkertainen visakirja vihreine kansineen keinuu tuossa kesäkuistilla, ihan Visakallon silmien edessä. Ryövärintytärtä en muista koskaan oikein kunnolla lukeneeni, se on Lindgrenin kirjoista puhutellut minua vähiten. Luin siis tämän lastenkirjan vasta eläkeiässä. Motiivina lukemiselle oli se, että kirja oli valittu luettavaksi lukupiirissä muutama vuosi sitten. painos, ja kuinka monelle muulle kielelle se mahtaa ollakaan käännetty.” Matti Kärkkäinen muistaa Ronjan lukupiiristä. eivät jaksa kiinnostaa. Tuli sieltä sitten niitä oikeitakin vastauksia, kolme kappaletta. S uuri oli visaukon ihmetys, kun vastauksia ei alkuun kuulunut lain, ja kun ensimmäiset, Mauri Panhelaiselta ja Pertti Vuorelalta, tulivat, niin molemmat vääriä – ja vielä samaa kirjaa veikattuna: Tove Janssonin Kesäkirja (oiva arvaus sinänsä). ”Ronja Ryövärintytär on Pepin ohella näitä Lindgrenin vahvoja tyttöjä, jotka tekevät uskomattomia juttuja. Molemmilla on vahva isäsuhde, joka tutkitusti onkin tyttöjä voimaannuttava. 52 Demokraatti Se Pepin metsäläissisko Jemina Rauhansalo Kreeta Salminen esitti Ronjaa Ryhmäteatterin näyttämösovituksessa Suomenlinnassa kesällä 2011. Ensimmäinen Sirpa Taskiselta, tietty
Kokonaisarviona molemmat lukijat muistivat pitäneensä Peppi Pitkätossusta enemmän kuin Ryövärintyttärestä. Häntä pidetään yhtenä modernismin ajan suurista kertojista, jonka 14 romaanista vain esikoinen on jäänyt suomentamatta. Visakallo laittoi nyt tyttärensä kahteen ryhmään: ensimmäiseen kuuluvat Satu, jonka 30 vuotta sitten lahjaksi saatu kirja tämä mökkiopuksemme on, ja siskoaan vuotta nuorempi Suvi, joka luki kirjan heti systerinsä jälkeen. Sini muisti parinkymmenen vuoden takaisen lukukokemuksensa yllättävän hyvin. Teiden mittaileminen oli hyödyllistä. Juoksulenkkeihin hänellä oli kirjallinen esikuva. Kuopus, Helsingin hovioikeuden tuomari, ei tyttösenä mitenkään paheksunut Matiaksen linnan rosvosakin rötöstelyä. Äkkiseltään kysyttynä molemmat muistivat Ronjan, peppimäisen villikon ja isän kauheat raivonpuuskat. Kirjassa esiintyi ilkeitä metsäneläjiä ja lentäviä saalistajia, joita taisi tulla joskus lukusession jälkeen uniinkin. Vastaukset lehden heinäkuisen ilmestymistauon tähden vasta to 23.7. Luonnon kuvauksesta jäivät molemmille mieleen synkät metsät ja luolat. Samalla voi hikoilla ginin ruumiistaan.” Lukijakommenttia neiti ei ole vielä valmis antamaan, paitsi kuvituksesta (Ilon Wikland): ’Liian synkkää.’ Visiirin kaipaamaa naisenergiaa löytyy parin näppäyksen päästä. mennessä. Kevään ylistys ja sen melkein visuaaliset kuvaukset ovat myös talleentuneet muistiin, vastakohtana oli talven pimeys. Tässä ei ollut enää 2000-luvun alun lastenkirjoissakaan mitään uutta, viimeistään Harry Potter rikkoi tämän tabun ja Taru sormusten herrasta tylytti lopullisesti lasten maailman. Liian uhkeita ajatuksiako, liian väkeviä tunteita, salaisia ilmaisutarpeita. Nytkin se vielä hymyilyttää, varsinkin itse ’hirmuinen’. Tähän kohtaan sen lukaisin, mutta peesaan kirjan kymmenen ikävuoden tienoilla kirjan lukeneiden tyttärieni kommentteja.” Sellaisia muistoja monessa polvessa. Siis kuka, mikä, mitä. Melko surkean oloinen rosvopäällikkö oli äkäisempi versio Vaahteramäen Eemelin faijasta, joka toki ei paiskonut tavaroita seinään, nuuka mies kun oli. Ja totta kai molemmat muistivat kuoleman. Kaikki Visa-Eeron kolme tytärtä ovat aikoinaan visakirjan lukeneet. rosvopäällikkö Matias, jonka Sini koki vähän Vaahteramäen Eemelin isän kaltaisena rassukkana. Hän tömisteli soraa likaiset kengät jalassaan. ”Rauhoittuakseen hän lähti lenkille. Ollessaan sir William Templen sihteerinä Jonathan Swift juoksi monta kilometriä päivässä laskeakseen ulos höyryä. (rb) De_25062020_52.indd 53 17.6.2020 11.43. Ja he tunnustavat tilanteen pysyneen suurinpiirtein ennallaan. Päällimmäisenä tuli hänellekin mieleen päähenkilön ja Peppi Pitkätossun samankaltaisuus, Pitkätossun hirmuvoimat olivat ryöväri-faijalta perittyjä. Visakirjan nimihenkilön tytöt näkivät luonnontilaisena Peppi Pitkätossuna, Jotain samankaltaisuutta nähtiin myös Tarzan-leffoihin, joita tuohon aikaa esitettiin tv:ssä tiuhaan. Kuopustyttäremme Sini oli lukuhetkellä muutaman vuoden vanhempi kuin kaksi isosiskoaan visakirjaa lukiessaan. Toinen tyttäristä sanoi vuodenajan vaihtelujen jääneen muistiin. Vyötäisiään myöten pölyisenä, käsivarret painettuina kiinni rintakehään hän eteni tiellä. 53 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 11 Keskikesän kirjailijaksi on valikoitunut nobelisti, jonka viimeinen teos ilmestyi tasan kaksikymmentä vuotta sitten kirjailijan ollessa tuolloin jo pitkästi päälle 80-vuotias. Eeron perheelle ja Sirpa Taskiselle kirjapalkinnot ja kohti uusia seikkailuja. Se oli jotenkin tuntunut kipeältä... Visakallolla ei aikaisempaa lukukokemusta Ronjasta ole. Hänen housuissaan törrötti takiaisia hänen palatessaan. Kahdelle edelleen kirjapalkinnot. Visakirjassa oli kaikkien uhkaavien olentojen lisäksi kuolemakin paikalla. Yhdistelen näiden tyttärieni vastaukset, koska kirjan lukuajat ja -olosuhteet sattuvat niin lähekkäin. Siihen mennessä kuolemisen kuvaukset olivat lastenja nuortenkirjoissa tabu, vaikka Astrid Lindgren oli aikaisemminkin kirjoittanut kuolemasta (tytöt tosin eivät olleet lukeneet Veljeni Leijonamieltä). Ilkiöitten nimistä lukijat muistivat vuosikymmenten jälkeenkin kakkiaiset ja hieman avustettuna männiäiset. Molemmat vanhemmista tyttäristämme liittivät nämä tunteet visailijan perheen muuttoon. ja oudolta, ainakin lastenkirjaympyröissä. Hän näytti vajoavan siihen sumakkien ja pienten tammien alla, hauraan merihirssin, ohdakkeiden, linnunruohon, tuhkelon seassa
Mikä tekee ihmisen onnelliseksi, pohtii viestintäjohtaja Iisakki Kiemunki. De_25062020_54.indd 54 16.6.2020 10.05. 54 Demokraatti PELIN PURKU Liukutaklauksessa kiteytyy alasarjafutaajan onni Koronaviruspandemia pysäytti keväällä lähes kaiken – jopa minut ajattelemaan, mikä elämässä on kaikkein tärkeintä
Istumalihaksia siinä etenkin tarvittiin. Kiristätkö nauhat joka päivä, ja teet oman duunisi. Pidätkö myös joukkuetoverisi puolta, kun häntä potkaistaan. Timo oli maalissa, minä topparina ja mukavia nuoria poikia joukkueen runkona. Ja ennen kaikkea luottamusta. Työ, no joo, ilman sitä ei pysyisi kovin pitkään järjissään. Tuota polkua tallatessa kirjoittamisesta tuli ammatti ja yhdistystoiminnan kautta politiikasta lähes täysipäiväinen harrastus. 55 Demokraatti vaihtopenkillä, joten myös istumalihaksia tuli jalkojen ohella treenattua... Elämässä useimmille meistä tulee turpaan, ennemmin tai myöhemmin. Tuosta joukkueesta lähti muodostumaan pikkuhiljaa koko identiteettini, kun näin neljännesvuosisata ja noin tuhat alasarjaottelua myöhemmin asiaa tarkastelee. JALKAPALLO TULI elämääni verrattain myöhään, kunnolla itse asiassa vasta armeijan jälkeen. Mutta futaajat tietävät, että ilman toppareiden telepaattista yhteistyötä, kuutospaikan kontrollointia ja liikettä, laitureiden työmoraalia ja kymppipaikan luovuutta niitä maaleja ei synny tai aina kaan pelejä voiteta. TYÖN, AMMATIN, hyvän fyysisen kunnon ja jonkinlaisen yhteiskunnallisen statuksen päälle jalkapallo on kuitenkin tarjonnut elämään jotain paljon vielä tärkeämpää. Allekirjoitan sataprosenttisesti. Jäpitin myös paljon edustusjoukkueen Kirjoittaja meni naimisiin rakastamansa ja naisen kanssa kotikentällään vuonna 2017. Vaan pelkästään innokas, sitkeä, sitoutunut ja kohtuullinen ilmassa. Sitten pää alkoi pyörittää kaikkea filosofisempaa tuubaa, kuten unelmia, maailmankatsomusta ja hyvän ihmisen ideaalia. Vaimo ja sen kanssa rakastelu, totta kai. Silti politiikassa aivan liian usein näkee henkilönpalvontaa, ja mediassa nostetaan esiin vain messit ja ronaldot. Intissä oli ollut tylsää, ja olin syönyt liikaa sotkun munkkeja, joten treenaaminen parempaan kuntoon kiinnosteli tyttöjen ja glam rockin ohella. Tuolloin ystäväni Timon, joka aiemmin myös Puuhamaan Puuhanallena kesäisin työskenteli, isoveli Aki eli tutummin ”Bono” perusti perinteikkäälle Tervakosken Padolle kakkosjoukkueen. Eräs futiksesta opittu havainto, jota pitäisi aina noudattaa myös politiikan kentillä on se, että yksikään pelaaja ei voi, eikä saa nousta seuraa suuremmaksi. Kuva: Terho Aalto L apset ja niiden jutut, check. Eikä ihmistä mitata voittojen hetkillä – se on helppoa touhua – vaan tappioiden, väsymyksen ja vastoinkäymisten. Eli häviäminen. Kunnes yhtenä perjantaina, raskaamman puoleisen työviikon jälkeen ja aika hemmetin tukevassa humalassa, se yksittäinen onnen hetki kirkastui: kun märällä, hyväkuntoisella nurmella silpaisee sellaisen kuuden-seitsemän metrin villin mutta onnistuneen liukutaklauksen, ja pallo sekä mielellään myös vastustaja lentävät kaaressa yli kentän kalkkiviivojen. De_25062020_54.indd 55 16.6.2020 10.06. Voittoon tarvitaan aina useampia, erilaisia kykyjä ja piirteitä omaavia ihmisiä, jotka osaavat toimia yhdessä. ON KUITENKIN yksi asia, mikä on vielä voittamistakin tärkeämpi taito. Pian kirjoitin paikallislehteen Tervakosken Padon peleistä ja seuran toiminnasta, menin pyydettäessä seuran jalkapallojaoston hallitukseen ja parin vuoden päästä johdin ja valmensin myös joukkuetta, jossa pääasiallisesti pelasin. Nousetko sieltä tantereesta ylös, kun olet tullut jyrätyksi. Fudis on ollut siitä lähtien intohimo, vaikka en ole koskaan ollut oikein millään lailla lahjakas – en nopea, en taitava, enkä hyvä laukomaan. Kaikkien futisfilosofien kantaisä, ex-maalivahti ja eksistentialisti Albert Camus totesi aikoinaan, jotta ”Kaiken minkä olen oppinut elämästä, moraalista ja filosofiasta, olen oppinut jalkapallokentällä”. Yksikään pelaaja ei voi, eikä saa nousta seuraa suuremmaksi. Kutosdivarin paikallisderbyssä. Kukaan ei menesty yksin, ei vaikka olisi kuinka taitava ja lahjakas. Vaimonsa Jenni Ahtiaisen hän tapasi Rockfutis-turnauksessa
Pieni piirimme kävi nopean keskustelun tarpeellisista toimista. Vuoden 1986 tapaaminen oli ajoitettu helmi–maaliskuun vaihteeseen. Eräät tutkimukseen osallistuneet asiantuntijat uskovat löytäneensä nyt tekijän. Hiljaisuuden jälkeen Kalevi kertoi saaneensa puhelimitse tiedon tapahtumasta työpaikaltaan valtioneuvostosta, jonne uutinen oli kerrottu Tukholmasta. Selvittämätön valtiomiehen murha on jättänyt jälkeensä trauman, joka ei rajoitu vain Ruotsiin. Vartio oli järjestettävä. Kuvassa vuodelta 1982 KjellOlof Feldt, Olof Palme, Kalevi Sorsa ja Erkki Liikanen. Tutkimuksen lopettamispäätös on saanut aikaan laajan kommenttien sarjan mediassa. Päätös merkinnee rikoksen jäämistä selvittämättä ikiajoiksi. Työväen Arkisto De_25062020_56.indd 56 16.6.2020 11.16. Kesti hetken ennen kuin tajusimme, mitä viesti tarkoitti. PALMEN KOLLEGALLA pääministeri Kalevi Sorsalla oli tapana kutsua joukko ystäviään viikonloppuina pari kertaa vuodessa lomapaikkaansa Heinolan Salajärvelle. Että sellainen raakalaismainen verityö voi tapahtua muutoin rauhallisena talvi-iltana keskellä täysin turvalliseksi koettua Ruotsin pääkaupunkia. Eihän sitä tiennyt, millainen operaatio murhan takana oli ja oliko hankkeella lonkeroita Suomeen. Olisiko se voinut sattua myös Suomessa. Tapaus on jälleen käyty läpi yksityiskohtia myöten – niin pitkälle, kuin niitä tiedossa on. 56 Demokraatti Palmen murha järkytti Suomen valtiojohtoa R uotsin syyttäjäja poliisiviranomaiset kertoivat lopettaneensa pääministeri Olof Palmen murhan tutkinnan runsaan 34 vuoden jälkeen. Ne olivat usein vuoden kylmimpänä aikana, keskitalvella, ihan kuin seikkailuhengen luomiseksi. Hämmennys on lievä sana kuvaamaan syntynyttä tunnelmaa. Meillä Suomessa on runsaasti henkilöitä, joille Palme oli paitsi tuttu myös yhteistyökumppani ja henkilökohtainen ystävä. päivän ilta oli sujunut leppoisasti, ja seurueen jäsenet olivat menneet nukkumaan puolen yön aikaan. Matti Louekoski Ministeri KOLUMNI Suomen ja Ruotsin sosialidemokraatit pitivät tiiviisti yhteyttä. Ohjelma oli perinteinen, kuulumisten vaihtoa, saunomista ja vähän ”kymmenen pennin sököä”. Kalevin aseman huomioon ottaen hänen kuljetuksensa Helsinkiin oli hoidettava. Itse en ollut ehtinyt nukahtaa, kun majoitushuoneeni, saunakamarin oveen jyskytettiin. Helmikuun 28. Kalevi ei ollut menettänyt vain pohjoismaista kollegaansa vaan pitkäaikaisen henkilökohtaisen ystävän, työja aate toverin avoimen, demokraattisen yhteiskunnan rakennustyössä. Järkytys oli sydäntä pakahduttava. Käytännön toimenpiteet sujuivat keskiyöllä ihmeen kitkattomasti vielä jälkikäteenkin ajateltuina. Hän sanoi vain lyhyesti, että ”Olof Palme on ammuttu”. Kalevin turvallisuus oli taattava. Todisteet syyllisyyden tueksi ovat kuitenkin todettu riittämättömiksi. Mukana ollut Ylen politiikan toimittaja Heikki Kymäläinen alkoi suunnitella Kalevin kanssa pääministerin tapahtumasta annettavaa lausuntoa ja sen toimittamista välittömästi puhelimitse radioon. On tunnustettava, että tapahtuman aiheuttaman järkytyksen laajuus omalla kohdallani selvisi vasta seuraavina päivinä. Tarkoituksena oli aina saada lyhyt lepohetki arjen ja talven keskelle. Näistä vuotisista vierailuista oli tullut jo pitkä perinne. Suurempaa järkytystä en ole koskaan nähnyt kenenkään kasvoilla. Omasta puolestani liitän tapahtumaan sitä sivuavan muistelun, jonka sisältö ei varmaan kenellekään ole yllätys. Arkinen asenne itsestään selvään turvallisuuteen avoimessa demokratiassa sai ankaran kolauksen. Ovella seisoi isäntämme Kalevi kauhistuneena ja ilmeisen sokissa
57 Demokraatti TEEMA » So te Yh de nv er ta ise t ja la ad uk ka at pa lv el ut Nyt on mahdollisuus päästä maaliin Kolmas SOTE Viime vaalikaudella päätavoite unohtui, kun soten ympärille tuli muita hankkeita. Uusin malli on aiempaa kohdennetumpi. Yksityisen ja julkisen työnjako Kolumni: Mielenterveyden hoitoa heikosti tarjolla De_25062020_57.indd 57 17.6.2020 10.53
Kyse on jo soten kolmannesta ”tuotantokaudesta”. UUSI SOTE-MALLI ON MERKITTÄVÄSTI KOHDENNETUMPI JA KEVYEMPI. Nyt ”kolmas tuotantokausi” on käynnistynyt. Sote-lait on tavoitteena saada eduskuntaan kuluvan vuoden joulukuussa. Nykyiseen suunnitelmaan kuuluu edellisen tavoin maakuntamalli, mutta hallinnolliset ja rakenteelliset uudis tukset keskittyvät sosiaalija terveyspalvelujen sekä pelastustoimen ympärille. Silmiin pistävin muutos on, että niin sanotusta valinnanvapausmallista on luovuttu. K ansalaisten katsomossa taas jännitys tiivistyy. Palvelujen uudelleenjärjestämisen tavoitteena on ”turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaalija terveyspalvelut suomalaisille”. Teksti Mikko Huotari / Kuvat iStock, kuvankäsittely Arja Jokiaho TEEMA De_25062020_58.indd 58 16.6.2020 14.09. 58 Demokraatti KUINKAS SITTEN KÄVIKÄÄN. Nyt uudistushanketta ei ole rakennettu troijan hevoseksi, jonka sisällä kuljetetaan suuri joukko muita uudistuksia. Uuden sote-suunnitelman ytimessä on hyvinvointija terveyserojen kaventaminen. Sote-harjoituksia ja siihen liittyviä poliittisia näytelmiä voisi pitää hyvänä viihteenä, ellei kyse olisi kuolemanvakavasta asiasta: kansakunnan hyvinvoinnista. kesäkuuta. EDELLISEN HALLITUSKAUDEN sote-malliin verrattuna uusi malli on merkittävästi kohdennetumpi ja kevyempi. Sote on tarjoillut kansakunnalle roppakaupalla draamaa, kutkuttavaa odotusta, karvaita pettymyksiä, jännitystä ja yllättäviä käänteitä. Viime vaalikauden suuria halSote-uudistusta on yritetty puristaa jo kaksi vaalikautta. Sote polkaistiin jälleen käyntiin, kun perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru esitteli kesäkuun alussa hallituksen luonnostelman sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistamiseksi. lintoja rakenneuudistuksia oli muun muassa lakkauttaa valtion alueja paikallishallintojärjestelmä ja perustaa Valtion lupaja valvontavirasto. Televisio tarjoaa koukuttavia sarjoja, joista julkaistaan useita tuotantokausia. Uudistus lähti lausuntokierrokselle 15
Sipilä päätyi kaatamaan hallituksen, kun kävi selväksi, että sote-uudistusta ei saada maaliin hänen hallituskaudellaan. SOTEN 3. Maakunnilla olisi ollut näiden osalta yhtiöittämisvelvollisuus. 59 Demokraatti ”HYVÄKSYN ERONPYYNTÖNNE”, presidentti Sauli Niinistö sanoi lyhyessä seremoniassa, jossa pääministeri Juha Sipilä (kesk) jätti hallituksen eronpyynnön 8. Ihanteina olivat ehkä yksityisen sektorin ketteryys ja joustavuus sekä ajatus siitä, kuinka vapaa kilpailu parantaa tuottavuutta ja tehostaa toimintoja. Isona – Perustuslaki, samoin kuin Suomea velvoittavat ihmisoikeussopimukset, lähtevät siitä, että julkisella vallalla on järjestämisvastuu ja ylipäätään vastuu siitä, että Suomessa on jokaiselle riittävät sosiaalija terveyspalvelut, Ojanen sanoo. Mallissa oli ongelmia perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten näkökulmasta. Hallitus halusi selvästi erottaa sote-palvelujen järjestämisen ja niiden tuottamisen. maaliskuuta 2019. Viime vaalikaudella sote-uudistuksesta alkoi muodostua megalomaaninen projekti, kun perusasian ympärille otettiin mukaan muita kunnianhimoisia hankkeita. Mallia yritettiin korjata moneen otteeseen, mutta siitä ei tullut toteuttamiskelpoista. TUOTANTOKAUSI! SYDÄNTÄ SYKÄHDYTT ÄVÄ SARJA JATKUU! De_25062020_58.indd 59 16.6.2020 14.09. – Ehdotettu malli oli jo lähtökohtaisesti jännitteessä tämän peruvaatimuksen kanssa. – Yksi keskeinen ominaispiirre oli se, että alettiin perustaa maakuntia, Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen sanoo. Valinnanvapausmallin kovat yksityistämisvaatimukset olisivat tarkoittaneet, että maakuntien omat liikelaitokset eivät olisi voineet tuottaa niitä palveluja, jotka olivat valinnanvapausmallin piirissä. – Se ei vielä tuottanut ylitsepääsemättömiä perustuslaillisia ongelmia. Nykyisessä järjestelmässä kunta tai kuntayhtymä voi harkintansa mukaan tarvittaessa ulkoistaa sote-palvelujen tuottamisen yksityiselle taholle, koska kantona kaskessa oli niin sanottu valinnanvapausmalli. Tavoitteena oli saada yksityiselle sektorille vankempi jalansija sote-bisneksessä
Velvollisuutta yksityistämiseen ei kuitenkaan ole. Koska perustuslaki edellyttää julkisen vallan vastuun toteutumista, yhdeksi suureksi kipupisteeksi alkoi muodostua kysymys maakunnan toimintamahdollisuuksista. – En liity siihen kuoroon, joka haukkuu ministeriöiden virkamiehiä. Lisäksi alkoi paljastua, että tavoitteena ollut kustannusten nousun hillitseminen ei onnistuisikaan. Pitääkö tämä paikkansa. 60 Demokraatti perustuslaissa ei sinänsä määrätä sote-palvelujen tuottamistavasta tai tuottajasta. Meillä on erinomainen virkamieskunta ministeriöissä, Ojanen vastaa. Tarkoituksena on taata tasavertaiset kilpailuolosuhteet koko unionin alueella. Lakipakettiin yritettiin tehdä useaan otteeseen muutoksia, mutta läpimenomahdollisuudet näyttivät heikoilta. – Joskus vuonna 2018 kieltäydyin puhumasta pelkästä sote-uudistuksesta, kun siihen tuli maakuntauudistuksen ohella valtion alueja paikallishallintojärjestelmän lakkauttaminen, ja Luovan eli Valtoin lupaja valvontaviraston perustaminen. Perustuslaillisten ongelmien lisäksi eteen tuli myös EU-oikeudellisia ongelmia. Kyse ei ollut pikkujutusta. – Vaikeuskerroin lisääntyi, kun aikaraamit olivat koko ajan tiukat, Ojanen sanoo. Yksinkertaistetusti kyse oli siitä, että Euroopan unionilta olisi pitänyt varmistaa, että hallituksen esitMAAKUNTIEN PITÄÄ PYSTYÄ SELVIYTYMÄÄN TEHTÄVISTÄÄN. Samaan aikaan kaikki olivat pääministeriä myöten yhtä mieltä siitä, että tekeillä on Suomen itsenäisyyden ajan suurin hallintoja rakenneuudistus. Kyse on valtiontukiin liittyvästä EU-oikeudellisesta problematiikasta, Ojanen sanoo. EU:n perussopimuksiin sisältyy valtiontukisääntely, joka on osa unionin kilpailuoikeutta. TEEMA De_25062020_58.indd 60 16.6.2020 14.09. Ensiksi perusratkaisut olivat jo lähtökohtaisesti jännitteessä perustuslain kanssa. Vaikka yksityisen sektorin aktivoimisessa saatettiin nähdä paljon tuotannollis-taloudellisia hyötyjä, niin perusasetelma muuttui erikoiseksi: julkinen valta viime kädessä vastaa siitä, että kansalaisilla on riittävät sote-palvelut, mutta uudessa mallissa julkinen taho olisi saanut suorittaa tehtäväänsä ja sitä kautta varmistaa vastuunsa toteutumisen vain tietyin edellytyksin poikkeustilanteessa. Perustuslakivaliokunta katsoi vuonna 2017 antamassaan lausunnossa, että yhtiöittämisvelvollisuus on perustuslain vastainen. EU-notifikaatioon liittyneen keskustelun lisäksi uutispalstoja ruokkivat yksityisten yritysten laiminlyönnit vanhusten hoivakodeissa. – Alkoi paini sen kanssa, missä määrin kysymys on EU:n valtiotukisääntelyn tarkoittamasta taloudellisesta toiminnasta ja saavatko perustettavien maakuntien liikelaitokset kilpailua vääristävää tukea esimerkiksi konkurssisuojan muodossa. Ojanen kuitenkin huomauttaa, että perustuslakiarvioissa nojattiin merkittävässä määrin sote-alan asiantuntijoiden arvioihin siitä, turvaako uudistus jokaiselle riittävät sote-palvelut. Ehdotetun valinnanvapausmallin myötä maakunnan liikelaitoksen toiminta olisi saattanut sisältää Euroopan unionin oikeuden näkökulmasta kilpailua vääristävää valtiontukea. – Varsinkin alkuvaiheessa sote-alan asiantuntijat lausuivat melkein yksimielisesti, että näillä perusratkaisuilla, aikaHän oli aiemmin kymmenkunta vuotta eurooppaoikeuden professorina Helsingin ja Turun yliopistoissa. Jossain vaiheessa alettiin puhua, että lainsäädäntötyöskentely on muuttunut huolimattomaksi. Ja paljon muutakin, jolla ei ollut välitöntä tekemistä soten kanssa. Yksi naula Sipilän sote-arkkuun oli kiivaaksi käynyt keskustelu EU-notifikaatiosta, jota perustuslakivaliokunta oli edellyttänyt. Maakunta ja sen liikelaitos olisivat voineet toimia vain niin sanotussa markkinapuutetilanteessa, eli silloin, kun yksityisen tahon toimijat eivät kykene konkurssien tai muiden syiden vuoksi tuottamaan niiden annettuja palveluja. SOTEN ”TOINEN tuotantokausi” oli suurta mediasirkusta. tämä valinnanvapausmalli on unionin valtiontukisääntelyn kannalta ok. Ojasen mielestä soten kaatumiseen viime vaalikaudella oli neljä pääsyytä, jotka kietoutuivat toisiisa. KUN SIPILÄN hallitus joutui laittamaan hanskat naulaan, julkisuudessa puhuttiin, että perustuslaki ja perustuslakivaliokunta kaatoivat soten. Sen jälkeen mallia jumpattiin uuteen kuntoon ja luovuttiin yhtiöittämisvelvollisuudesta, mutta järjestelyn peruspilarit pysyivät paikoillaan. Kolmanneksi aikataulut olivat varsinkin hankkeen mittaluokkaan nähden liian kireitä. Lisäksi koko hankkeeseen liittyi paljon poliittisluontoista ohjausta hyvän lainvalmistelun kustannuksella. Toiseksi hanke oli megalomaaninen, kyse ei ollut pelkästä sotesta. – He tekevät hyvää jälkeä, mutta vain silloin, kun heille annetaan siihen riittävä mahdollisuus. – Viime vaalikauden mallissa kaiken huippuna oli, että julkisen vallan tahoilla olisi ollut velvollisuuskin siirtää mittava määrä sote-tehtäviä yksityisten tuotettavaksi, vaikka julkisella vallalla on vastuu näistä palveluista ja vaikka perustuslain mukaan julkisten hallintotehtävien hoitaminen kuuluu pääsäännön mukaan viranomaisille, Ojanen sanoo. – Piste iin päälle oli, että viime vaalikaudella ei keskitytty sosiaalija terveyspalvelujärjestelmään ja sen uudistamiseen, vaan haluttiin luoda niin hirveästi kaikkea muuta uutta, Ojanen sanoo. Jatkokehittelyissäkin oli ongelmia
Hallituksen sote-luonnostelmassa on edelleen maakuntauudistus, mutta aikaisempaa huomattavasti kevyempänä hallinnollisena uudistuksena. – Termitkin alkoivat olla kummallisia, puhuttiin esimerkiksi hallituksen ”vastineesta” perustuslakivaliokunnan lausuntoon, Ojanen sanoo. Sosiaalija terveysalan asiantuntijoilla oli siis suuri vaikutus myös perustuslakiarvioihin, eli toteutuvatko perustuslain vaatimukset vai eivät. ONKO ”KOLMANNEN tuotantokauden” sotella paremmat mahdollisuudet edetä. – Kun on kyse isänmaan suurimmista hallinnollisista uudistuksista, niin pitäisi puhaltaa yhteen hiileen. Prosessi alkoi saada erikoisia piirteitä: osa poliitikoista ja mediasta antoi ymmärtää, että perustuslakivaliokunta ja hallitus olisivat eräänlaisen oikeudenkäynnin vastakkaisia osapuolia. Ehkä tietoja yritettiin hieman kaunistella ja jättää kertomatta joitain olennaisia faktoja. Viime vaalikauden loppumetreillä ilmeni myös kummallisia tietopyyntöongelmia. De_25062020_58.indd 61 16.6.2020 14.09. – Ilmeisesti valtiovarainministeriöstä ei toimitettu kaikkia tarvittavia tietoja eduskunnalle. Toinen merkittävä muutos on, että valinnanvapausmallista on luovuttu kokonaan. – Yleisvaikutelma on, että nyt on paremmat mahdollisuudet päästä myös perustuslain vaatimusten yli. HUIPPUJÄNNITTÄVÄ LEGENDAARINEN KOUKUTTAVA DRAMAATTINEN SE ON... Pitää ajatella, että päivästä yksi alPITÄÄ KESKITTYÄ SOTEEN EIKÄ TUODA MUITA PROJEKTEJA RINNALLE. kaen jokaisella ihmisellä on riittävät sote-palvelut kaikkialla Suomessa. – Ei voida ajatella, että järjestelmä ei ihan alussa toimi, mutta myöhemmin lähtee ehkä sitten rullaamaan paremmin. – En kovin paljon lähde kommentoimaan tämän hallituksen uudistusta, kun en kaikesta tiedä, Ojanen aloittaa vastauksensa. Edelleenkin selvitetään, mitä loppujen lopuksi tapahtui, Ojanen sanoo. 61 Demokraatti raameilla ja tavoitteilla uudistus kriisiytyy hetkessä, Ojanen sanoo. Uudistuksen perusratkaisut vaikuttavat olevan terveemmällä pohjalla perustuslain kannalta. Siten, että hallitus, eduskunta ja sen valiokuntalaitos tekevät yhteistä työtä, ja hallitus tarjoaa kaiken tarvittavan tiedon eduskunnan päätöksenteon valmistelua varten. Mutta se ei mennyt aina näin. Oli todella isoja riskejä, että ainakaan uudistuksen voimaantulon alkuvaiheessa ei voida taata riittäviä sote-palveluja kaikkialla Suomessa
Vaikutusarvioinnit näyttelevät tärkeää roolia myös tulevissa perustuslakiarvioinneissa. Lausuntoja voi antaa 25. kesäkuuta tarkennetut tiedot sosiaalija terveydenhuollon uudistuksen sisällöstä. – Oli hullunkurista, että etukäteen nähtiin, että joidenkin maakuntien kanssa tulee todennäköisesti ongelmia ja että niitä joudutaan ehkä yhdistämään. Perustettavien maakuntien pitää olla kykeneviä suoriutumaan niille annetuista tehtävistä. – Nyt pitää varmistaa, että perustettavat maakunnan ovat taloudellisilta ja muilta voimavaroiltaan sellaisia, että ne realistisesti pystyvät selviytymään tehtävistään ja täyttämään perustuslaista seuraavat julkisen vallan velvoitteet. Sote-lait olisi tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn joulukuussa. Viime vaalikauden yksi ongelma oli, että joistakin maakunnista näytti tulevan liian heikkoja. syyskuuta 2020 asti. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. VAIKEUDET VIHDOINKIN VOITOKSI. Perustuslain 124 §: Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. momentti: Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaalija terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Se on sama kuin, että merikapteeni ohjaisi tietoisesti karikkoiselle väylälle, Ojanen sanoo. Uudellamaalla sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu poikkeaisi muun maan ratkaisusta siten, että neljän Uudenmaan sote-maakunnan lisäksi Helsingin kaupungilla olisi tehtävien järjestämisvastuu. Kun tämän vaalikauden mallissa ei ole valinnanvapausmallia, näyttämöltä poistuu ainakin yksi viime kauden kivi kengästä eli ongelmat EU-oikeuden kanssa. KATSO NIIN TIEDÄT... Silti ajettiin jääräpäisesti sitä mallia. Perustuslain 19 §:n 3. 62 Demokraatti SUOMEN PERUSTUSLAKI – Maakuntien perustamisessa ei ole mitään perustuslain vastaista, päinvastoin, jos se auttaa takaamaan jokaiselle riittävät sote-palvelut. – Kuorman päällä menee pelastustoimi, koska se liittyy terveyspalveluihin, mutta missään nimessä ei ole syytä alkaa tuoda mukaan valtion paikallisja aluehallintojärjestelmän lakkauttamisen ja lupaja valvontaviraston perustamisen kaltaisia itsessään jo huomattavan suuria uudistuksia, kuten viime vaalikaudella. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle. Esitysluonnoksen mukaan Suomeen muodostetaan 21 sote-maakuntaa, joille siirrettäisiin kuntien vastuulla nykyisin olevat sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät. Sote lähti lausunnolle S ote-uudistus polkaistiin jälleen kerran toden teolla käyntiin, kun hallitus julkisti 15. Sote-palvelujen arkea tuntevat asiantuntijat osaavat arvioida uudistuksen vaikutuksia erilaisiin henkilöryhmiin ja alueisiin. – Jos hallitus haluaa sote-uudistuksen maaliin, pitäisi keskittyä soteen eikä tuoda muita projekteja rinnalle, Ojanen sanoo. TEEMA De_25062020_58.indd 62 16.6.2020 14.09. Sosiaalija terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja sisäministeriö pyytävät Manner-Suomen kunnilta, kuntayhtymiltä sekä muilta lausuntopyynnössä mainituilta lausunnot sosiaalija terveydenhuollon uudistusta ja pelastustoimen järjestämistä koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta
Vuosien saatossa on opittu paljon, ja erityisesti perustuslakivaliokunnan mietinnöt ovat ohjanneet valmistelua. Mitä käy kuntien ja kuntayhtymien sote-omaisuudelle. De_25062020_58.indd 63 16.6.2020 14.09. Osa pienemmistä kunnista on ulkoistanut palvelut yksityiselle palveluntuottajalle. Miten näet yksityisen ja julkisen sektorin työnjaon. 63 Demokraatti Kansliapäällikkö vastaa Sote-uudistus on kariutunut kahdella aikaisemmalla vaalikaudella. Kuinka sotessa saavutetaan poliittinen yksimielisyys. Kuinka vältetään edellisten kertojen perustuslailliset ongelmat. – Jokaisessa valmistelussa on pyritty ratkaisemaan jo ennakolta perustuslailliset kysymykset ja niin nytkin. Nyt sote-uudistus on taas täydessä vauhdissa, mutta hanke eroaa monin osin edellisestä. Mitkä ovat sote-uudistuksen tavoitteet. Toimijoiden ohjaaminen tällaisessa kentässä on melko haasteellista. Siihen liittyy uudenlainen malli HUSin ja Uudenmaan alueelle syntyvistä 4 + 1 uudesta sote-alueesta ja näiden välisestä työnjaosta, josta sovitaan järjestämissopimuksella. HAPPY ENDKÖ. – Omaisuus tältä osin siirtyy maakunnille. Minkälainen erillisratkaisu Uudellemaalle on tarkoitus valmistella. – Osin edellistä valmistelua on voitu hyödyntää, mutta paljon on jouduttu tekemään myös uutta. Rakenneuudistuksen jälkeen Suomessa olisi palvelujen järjestäjinä 21 sote-maakuntaa ja Helsinki. – Järjestämisvastuu on tällä hetkellä lähes 300 kunnalla ja ne ovat organisoituneet noin 180 järjestäjäksi. Lisäksi järjestelmässä ovat mukana yliopistosairaalat, keskussairaalat ja erityishuoltopiirit. Mitä aiemmasta työskentelystä on opittu, sosiaalija terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila. – Kumpikin tarvitsee toisiaan, ja yksityisen rooli palvelujen täydentäjänä ja erityisesti kirittäjänä on erityisen tärkeä. – Riittävällä yhteisellä näkemyksellä ongelmista, joita ratkaistaan sekä kompromissija päätöksentekokyvystä. Kuinka pirstoutunut sote-kenttä on tällä hetkellä. – Yhdenvertaisuus, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, hyvinvointija terveyserojen kaventaminen, palvelujen integraatio. Maakuntauudistus on tarkoitus tehdä aiempaa kevyempänä versiona ja valinnanvapausmallista on luovuttu. Aina eri malleissa niitä kuitenkin on, koska kaikkea ei mitenkään ole voitu etukäteen arvioida perustuslakivaliokunnassa, joka viime kädessä näistä lausuu näkemyksensä. – Tämä on jo valmisteltu ja julkistettiinkin viime joulukuussa, ja asiassa vallitsee yhteisymmärrys ainakin ennen lausuntokierrosta
Keskittyminen ydinasioihin mahdollistaa toivottavasti prosessin, joka ei tukehdu yksityiskohtiin ja perustuslaillisiin epäselvyyksiin. Satsaukset mielenterveyspalveluihin ovat samaan aikaan suhteellisesti pienentyneet. 64 Demokraatti TEEMA S ote-uudistukselle on syytä toivoa kaikkea hyvää nyt, kun työ on taas saamassa vauhtia. Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveystaustaisia, sairaspäivärahapäivistä kolmannes. Entä miten uudistus hahmottaa järjestöjen monimuotoisen työn suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin hyväksi. Sote-uudistuksen olennaisia sisällöllisiä haasteita onkin vahvistaa perusterveydenhuollon kykyä mielenterveyden häiriöiden kohtaamiseen. Hyte-kannustin – kuntien saamaan rahoitukseen vaikuttava hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö – toivottavasti turvaa kuntien ja maakuntien järjestökumppanuudet, kunhan tietopohja on vahva ja sitä osataan lukea. Terapiatakuu toivottavasti saadaan aikaan kansallisena kokonaisuutena, mutta viisas maakunta ottaa takuun omaan repertuaariinsa ilman ohjaustakin. Se kuulostaa hyvältä, että vastuu kansalaisten elämän keskeisissä palveluissa on vankasti julkisella toimijalla ja niitä koskeva valta turvallisesti maakuntien demokraattisissa rakenteissa. Onko maakunta etäinen, suuria palveluntuottajia suosiva suurasiakas. Vai osaava ostaja, joka osaa tulkita tietopohjaa asukkaiden tarpeista ja yhdistää niihin erityyppisten palveluntarjoajien vahvuudet ja osaamisalueet. Kuitenkin valtaosa mielenterveyden häiriöistä voidaan ja pitää hoitaa perusterveydenhuollossa. KOLUMNI Teksti Sari Aalto-Matturi, toiminnanjohtaja, MIELI Suomen Mielenterveys ry De_25062020_64.indd 64 12.6.2020 13.23. Mutta toistaiseksi pöydässä on vielä ennen kaikkea rakenne ja hallinnointi, vaikka soteuudistuksen onnistuminen määrittyy palveluiden sisällöissä ja asiakkaan kokemuksissa. Järjestöillä on sotessa tärkeä rooli FYYSINEN TERVEYS ON KOHENTUNUT, MIELENTERVEYS EI. Jostain syystä ajattelemme mielenterveyden jotenkin takaperoisesti: hoitoa on heikosti tarjolla, mutta kroonistuneen ongelman monivuotiseen kuntoutukseen resurssit sitten aikanaan kaivetaan. Lievä tai keskivaikea masennus ei tarvitse psykiatria, mutta kylläkin hoitoa. SUOMALAISTEN FYYSINEN terveys on viime vuosikymmenten aikana kohentunut lähes kaikilla mittareilla, mielenterveys ei. Hyvä, että edes silloin. Vaikka asenteet ovat muuttuneet ratkaisevasti ja mielenterveys on monella tavalla suorastaan muodikas asia, fyysinen terveys on edelleen monessa suhteessa ”perus” ja mielenterveys ”erikois”. Tämän velan saa nyt sote-uudistus hoitoonsa, eikä koronakriisi helpota tilannetta. Esimerkiksi ilman matalan kynnyksen kriisiapua ruuhka mielenterveyspalveluissa olisi vielä nykyistäkin kovempi. Jo ennen koronaa mielenterveyteen oli kasautunut runsaasti hoitovelkaa. Kriisillä on pitkäkestoiset ja monimuotoiset vaikutukset lasten ja nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyteen. Mielenterveyden häiriöistä ja mielenterveyspalveluista puhuttaessa katse usein hakeutuu erikoissairaanhoidon haasteisiin. Järjestötoimijan tekee mieli kysyä, miten järjestöjen tuottamat palvelut niveltyvät kokonaisuuteen. Matalalla kynnyksellä saatu oikea-aikainen hoito tutkitusti säästää itsensä monin kerroin takaisin
Moni yrittäjä vieroksuu pai kallisesta sopimisesta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Mistä siis oikeasti on kysymys. Sanaparia vain toistellaan hokeman omaisesti, vähän ”hauki on kala” tyyppisesti. Pai kallisen sopimisen perään on huu dettu niin opposition kuin hallituk sen riveistä. Mutta ei paikallista sopimista, sen lisäämistä tarvitse välttämättä pakoonkaan juosta. PUHEENVUORO Kun kevään aikana on seurannut niin työmarkkinapoliittista kuin po liittista koronakeskustelua, paikal linen sopiminen on ollut lähes kaik kien puhujien huulilla. Tasavertaiseen neuvotteluase telmaan pääsemiseksi on vielä pal jon tehtävää. Kuten tunnettu kreikkalainen mytologia kertoo, kreikkalaiset sotilaat piiloutuivat puuhevosen sisään, ja kun troijalai set luulivat sitä lahjaksi, he kiikutti vat hevosen kaupunginmuurien si sälle tuhoisin seurauksin. Mutta mihin tätä huutokuoroa tar vitaan, kun jo tällä hetkellä työehto sopimukset tarjoavat satoja mahdol lisuuksia paikalliseen sopimiseen. Se kun kuulemma tuo kaikkea hyvää niin työntekijöille, yrityksille kuin koko kansakunnallekin. Vuodesta tai oikeastaan vuosikymmenestä toiseen paikallista sopimista tarjotaan lääk keeksi lähes kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan. Onpa tilanne Suomessa mikä ta hansa, paikallisen sopimisen autuut ta jaksetaan peräänkuuluttaa. Haluttaisiin mieluummin mennä sopimusten mukaan ja keskittyä itse työn teke miseen. 65 Demokraatti Harri Järvinen Kirjoittaja on SAK:n yhteyspäällikkö Taianomainen sanapari K oronan aiheuttamasta talouskriisistä ulospää semiseksi on esitetty monenlaisia keinoja, niin uusia kuin vanhoja. Vahva epäilyni on, että todellisuu dessa suuri osa paikallisen sopimi sen lisäämisen vaatijoista haluaisi sopia työehdoista – muun muassa palkoista ja työajoista – alle voi massa olevien sopimusten. Eihän tuollaista aarrearkkua kukaan voi jättää avaa matta. Mahdollisuudet ovat siis lähes ra joittamattomat jo nyt, mutta sekään ei tunnu riittävän. kuin alan etujärjestöt antavat ym märtää. Eivätkä yrittäjätkään ole niin in nokkaita paikalliseen sopimiseen TYÖEHTOSOPIMUKSET TARJOAVAT SATOJA MAHDOLLISUUKSIA PAIKALLISEEN SOPIMISEEN. Eli eiköhän kyse ole siitä, että jat kuva puhe paikallisesta sopimisesta on eräänlainen nykyajan sovellus Troijan hevosesta. Sitä on tarjottu tietysti työnantaja ja yrittäjäjärjestö jen suunnasta, mutta myös poliitikot ovat ottaneet asian agendalleen. Mutta yksi on ja pysyy. Li säksi monissa sopimuksissa on jo si sällä niin sanottuja kriisilausekkeita, joita voidaan tarvittaessa ja yhdessä sopien käyttää. Tätä ei kuitenkaan haluta sanoa ääneen, vaan vaatimus koristellaan kaunii siin sanoihin ja lupauksiin jostain paremmasta. Etenkin poliitikon sanomana pai kallinen sopiminen kumisee ont touttaan, sillä se ei saa heidän pu heissaan juuri minkälaista sisältöä. TYÖNTEKIJÄPUOLELLA PAIKALLISEN sopimisen massiivista lisää mistä on karsastettu muun muassa siksi, ettei työpaikoilla asioista sopi minen ole läheskään aina tasapuo lista. PAM:n entinen puheenjohtaja Ann Selin on kiteyt tänyt hyvin: ”Mikäli työpaikoilla so piminen on aitoa, se avaa uusia vai kutusmahdollisuuksia.” De_25062020_65.indd 65 12.6.2020 13.29
Mutta miten paikallinen sopi minen parantaa taloutta ja työl lisyyttä. Nyt on mielenkiintoista nähdä, pysyykö keskusta hallituksen ruo dussa, vai ryhtyykö puolue valtio varainministeri Matti Vanhasen (kesk.) johdolla toteuttamaan kokoomuksen poliittisia mieliha luja. Muussa tapauksessa keskusta ot taisi runsaan 10 prosentin gallup kannatuksellaan melkoisen po liittisen riskin, jos tulevana syk synä jouduttaisiin ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin. Sitä Kul muni on kokoomuslaisten tavoin toitottanut taloutemme pelasta vana ihmelääkkeenä. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki M ie lip id e Kestääkö keskustan kantti kokoomuksen paineessa. Keskustan ja kokoomuksen po liittinen salarakkaus leimusi hal lituksessa jo ministeripestinsä koulutusrahasotkun takia jättä neen Katri Kulmunin aikana. Myös Matti Vanhanen nosti ministeripuheessa paikallisen sopimisen yhdeksi talouden elvy tyskeinoksi. Tuo rein on viime vuoden keväältä, jol loin pääministeripuolue keskusta putosi sosiaali demokraattien, pe russuomalaisten ja kokoomuksen jälkeen neljänneksi. Kulmunin heittämä eläkeiän nosto käy Vanhaselle kin. Niinkö, että palkka ja työehtoja heikennetään. Ei sekään ole ajatuksena pois suljettu, että kokoomuksen pai nostuksesta keskusta lähtisi Sanna Marinin (sd.) hallituk sesta. 66 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Sitä tuskin kokoomusjohto kaan vastustaisi. Keskusta on jo kahdesti ajautu nut kokoomuksen hallituskump panina rajuun vaalitappioon. Näihin kysymyksiin ei keskustajohto kaan ole antanut vastauksia. Tuhannen taalan kysymys on kin se, pitääkö keskustan kantti. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Tuo nähtäneen jo hallituk sen syksyn budjettiriihessä. Pentti Välimaa Pori Keskustan ja kokoomuksen poliittinen salarakkaus leimusi hallituksessa jo Katri Kulmunin aikana. Siitä kokoomusjohtaja Petteri Orpo kiittäisi. Yhteistä puolueilla on muun muassa paikallisen sopimisen li sääminen työpaikoilla. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI iStock De_25062020_66.indd 66 12.6.2020 10.55
Haluaako Romakkaniemi hännystelijöineen sitä, että erikokoiset firmat asetetaan aivan eriarvoiseen asemaan, jopa verovälttelyn nimissä, koska kaikki eivät pysty osta maan tälläistä ”agressiivista veropalvelua”. Ihan oikeasti, mikä on kes kuskauppakamarin periaat teellinen tapa toimia. Ei tietenkään ole. 67 Demokraatti Lakimuutoksilla yritetään tukkia aukkoja, joista rahaa virtaa verottajan ulottumattomiin. Tavallinen yksityisyrit täjä pystyy ainoastaan kään tämään työtulot pääomatu loiksi, mutta se on isossa ko konaisuudessa niin mitättö män pieni osuus, että oikeas taan sitä ei olisi kannattanut edes ottaa mukaan tähän 430kampanjaan! Romakkaniemen vasta kampanja viestii, että lailli nen verosuunnittelu ei ole laitonta. Tätä ei ilmeisesti saa demokratiassa tehdä, vaan jo pelkät vaatimukset kostetaan ahdinkoon joutu neita lapsiperheitä auttaville ja lähetystyötä tekeville jär jestöille. Kyllä, aivan näin, Romak kaniemi näyttää omilleen ja nimenomaan sille heikom malle osalle suoraan keski sormea tässä 430kampan jan mustamaalaamisessa, koska koronan aiheuttamien menetysten takia verorahoja tarvitaan piakkoin kipeäm min kuin koskaan, kun ko ronan aiheuttamia vahinkoja korvataan suoraan yrityksille verovaroin. Siis mitä ih mettä. Mikä logiikka tässä on, vai onko lainkaan. Siihen ei vain riitä pienyrittäjän varal lisuus. Sillä juuri näillä pie nemmillä ei ole edes mahdol lisuutta mihinkään noista ve rovälttelykeinoista. Ne ovat isojen herras väen metkuja ne. Harmittaa niiden pienyrit täjien puolesta, jotka ovat lähteneet tähän vastakam panjointiin tietämättä edes sitä, että mistä tässä on ky symys. Kyse onkin siitä, että laki muutoksilla yritetään tukkia verollisia aukkoja, joista ra haa virtaa verottajan ulottu mattomiin. Onko niin, että kun toimitusjoh taja Juho Romakkaniemi vetäisi kohtuullisen kokoi sen pakastealtaallisen her neksiä nokkaansa tästä lois tavasta Finnwatchin aloit tamasta 430kampanjasta, hän päättää sitten ”kostaa” sen omilleen ja ennenkaik kea niille elintärkeille pien yrittäjille. Keskuskauppakamarin, siis Romakkaniemen ja hä nen mukaansa saamien fir mojen ja yrittäjien mielestä ei ilmeisesti kuitenkaan saa estää voittojen siirtämistä al haisemman verotuksen mai hin, ei saa koskea vakuutus kuoriin, ei saa lisätä vero tuksen läpinäkyvyyttä eikä yhtenäistää yritysverotusta kansainvälisesti. Juha Pakarinen ja demariaktiivit Outokummusta ja Lehmosta Juho Romakkaniemi ja äly hoi De_25062020_66.indd 67 12.6.2020 10.55
Toivomme sisäministeri Ohisalolta aktiivisuutta. Siirretäänkö kaikki peruspalvelut valtiovallan hoidettavaksi ja rahoitettavaksi. Sukulaisia ja jopa perheitä asuu molemmin puolin rajaa, ja kauppaa käydään tiiviisti rajan yli. Ei valtion, ei kuntien vaan julkisen talouden. Maria-Riitta Mällinen Puheenjohtaja Lapin Sosialidemokraattinen piiri tamisvelvoitetta. Kuntaan jäisi ihmisten elin ympäristöstä huolehtiminen ilman palvelun tuotRajakauppa on pohjoisimpien kuntien merkittävimpiä elinkeinoja. Suomen järjestelmässä valtaosan kansalaisten peruspalveluista tuottavat kunnat tai kuntayhtymät. Verotulot pitäisi jakaa niin, että peruspalvelujen tuottaja pystyy hoitamaan tuottamisesta aiheutuneet kustannukset eli kuntien ja kuntayhtymien menot. 68 Demokraatti MIELIPIDE Kuntien rahoitus kuntoon Onko sisäministeri unohtanut Pohjois-Lapin. Tässä yksi pieni ajatusmalli kuntatalouden ratkaisemiseksi. Koronavirus on tuonut muutoksia myös valtakunnan rajoille. Tämän takia on ihmeellistä, ettei sisäministeriö ole osoittanut näkyvää aktiivisuutta Pohjois-Suomen ja Pohjois-Norjan välisen vapaan liikkuvuuden kuplan perustamiseksi Viron tapaan. Moni asia on muuttunut: jotkut ovat joutuneet etätöihin, toiset lomautetuiksi. Tällöin ei valtiovallalla olisi enää tarvetta siirtää tehtäviä kuntien hoidettavaksi. Näin yksinkertaisesti ratkeaisi sote-probleema yhdellä kertaa. Pohjoisimmassa Lapissa on herännyt aiheellinen kysymys: ovatko kaikki suomalaiset tässä suhteessa tasa-arvoisessa asemassa. Inhimillisen tilanteen mukaan rajan sulku on voinut vähän joustaa, mutta tällöinkin hyvin kankeasti. Olisiko niin, että laitettaisiin tämä kuntien peruspalveluiden – terveydenhuolto, koulutus, sosiaalitoimi – rahoitus kuntoon, ja katsotaan, mihin muuhun varoja jää tämän jälkeen. Maassamme ei ilmeisesti ymmärretä, että veroilla kansalaisilta kerätyt varat ovat julkista taloutta. Pohjoisimman Norjan ja pohjoisimman Suomen tilanne koronaviruksen suhteen on saman kaltainen, ja puolestaan hyvin erilainen verrattuna esimerkiksi Ruotsin tai pääkaupunkiseudun tilanteisiin. Pertti Pokki varapuheenjohtaja Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen piiri LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI De_25062020_68.indd 68 12.6.2020 15.47. Missä mallissa kuntien talous on nyt ja tulevaisuudessa, kun rahat eivät riitä palveluiden tuottamiseen. Norjan kanssa on aloitettava neuvottelut yhteisen kuplan muodostamiseksi Pohjois-Suomen ja Pohjois-Norjan välille. Ruotsissa on Suomeen nähden hyvin erilainen koronapolitiikka, mutta maiden rajat eivät ole olleet niin tiukasti kiinni kuin Suomen ja Norjan välinen raja. Tai olisiko toinen vaihtoehto se, että rikottaisiin kunnallishallinnon historiallinen perinne, jota on rakennettu vuodesta 1865: siirretään kaikki peruspalvelut valtiovallan hoidettavaksi ja rahoitettavaksi. Ylä-Lapissa Norjan raja on ihmisten jokapäiväisen elämän ja kanssakäynnin kannalta ollut yhtä näkymätön kuin Ruotsin raja Tornionjokilaaksossa. Silti Viron rajalle on jo muodostumassa avoin alue, ja myös Ruotsin rajan yli kulkee väkeä lisääntyvässä määrin ilman painavia perusteita. Tällaisia malleja löytyy EU-maista. Rajakaupan merkitys Enontekiön ja Utsjoen kunnille on todella merkittävä yhteisöveron näkökulmasta, ja rajakauppa on pohjoisimpien kuntien merkittävimpiä elinkeinoja. Koronaviruksella ja sen leviämisen ehkäisyn toimenpiteillä on ollut tänä keväänä suuria vaikutuksia. Norjan rajan tiukka sulku aiheuttaa ongelmia käytännön asioissa, esimerkiksi hautajaisten tai ristiäisten suhteen, tai kun haluaisi käydä katsomassa läheistään sairaalassa. Tällöin julkiset varat olisivat yksissä käsissä
69 Demokraatti Kulttuuri on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia Ei pudoteta, kannetaan Hyvä tulevaisuus rakennetaan tieteen, taiteen ja etiikan vuoropuheluna. Myös laitospainotteiselle hoivalle olisi saatava järkevä kustannustaso. Nyt suuntautuessamme koronaepidemian jälkeiseen aikaan ja opetellessamme elämään viruksen kanssa pidempäänkin, tarvitsemme erityisen paljon oppivaa vuoropuhelua, jossa tarvitaan monenlaisia sävyjä ja tulokulmia. Tuskin kukaan hyväksyy hoivatason laskua, mutta päivähinta on jo nyt niin korkea, että jotain muutosta on tehtävä. Alan potentiaalia uuden arjen luomisessa tulisi lähitulevaisuudessa kiinnittää erityistä huomiota.” Hyvä tulevaisuus rakennetaan tieteen, taiteen ja etiikan vuoropuheluna. De_25062020_68.indd 69 12.6.2020 15.47. Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntija Antti Huntus on hyvin todennut, että: ”Taiteen ja kulttuurin suunnattomasta sisältöarkusta löytyy tapoja ymmärtää ihmisyyttä, muovata asenteita ja kuluttajakäyttäytymistä sekä kehittää kykyämme empatiaan. Maailman onnellisimman kansan titteli edellyttää sitä, että pitää kantaa eikä pudottaa. Hänellä on kova ikävä poisnukkuneita läheisiään. Olen monesti kuullut vanhan ihmisen toivovan pääsyä täältä taivaan kotiin, vaikka ei olisi vielä kovin sairas eikä edes hoidossa laitoksessa. En haluaisi eikä varmaan kukaan muukaan. Hinnan pitäisi määräytyä hoidettavan kunnon mukaan, ei seinien. Myös kulttuuriresepteistä on saatu hyviä kokemuksia. Olen varma, että se kantaa tekijää paremmin kuin kasvun ja tehon perässä juoksu. Kulttuuria ja taidetta tulisi huomattavasti nykyistä enemmän hyödyntää niin ennaltaehkäisevässä työssä, hoidossa kuin kuntoutuksessa. Myös koulutuksessa ja työelämässä taidetta ja kulttuuria voisi hyödyntää nykyistä enemmän työhyvinvoinnin mutta myös luovuuden ja uusien mahdollisuuksien löytämiseksi. Sen tavoitteena on vahvistaa saavutettavan kulttuurihyvinvoinnin sisällyttämistä osaksi kokonaisvaltaista hyvinvointia, kuntoutusta, ennaltaehkäiseviä palveluita, eri alojen koulutusta ja uudistuvaa työelämää. On selvää, että mitä huonompi kunto, sitä enemmän tarvitaan hoitoa. Sen keinoin synnytämme luovuutta stimuloivia ympäristöjä, rakennamme vuorovaikutusta ja selätämme kriisejä. Meidän tuleekin ylittää organisaatioja hallintorajat ja lähteä aitoon yhteistyöhön eri toimialojen kesken. Mietin, omalla kohdallani, haluaisinko jossain vaiheessa maata päiväkaudet vaipoissa, tietämättä maailman menosta mitään. Kuolema ei häntä pelota vaan yksinäisyys. Negatiivisuuden sijaan kannattaakin miettiä voisiko tehdä itse tässä hetkessä jotain enemmän oman vanhuksensa eteen. Olisiko syytä järjestää vanhusten päiväkoti eli yöksi kotiin kuten lapsetkin. Kulttuurin ja taiteen terveysja hyvinvointivaikutuksista alkaa olla jo melko paljon tutkimusnäyttöä sekä kokemustietoa. Siksi onkin erikoista, miten hitaasti asia edelleen etenee käytännössä. Pooli toimii kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijaelimenä ja vaikuttaa poikkisektorisen rahoituksen lisäämisessä ja suuntaamisessa kulttuurihyvinvointitoimintaan. Olisiko siinä mukana hitunen omantunnontuskaa. Surusilmäisiä vanhuksia katsellessa omatunto soimaa. Joskus vain on pakko. Aito yhdessä tekeminen auttaa näkemään uusia mahdollisuuksia kulttuurin kattavammassa hyödyntämisessä. Merja Mäkisalo-Ropponen kansanedustaja (sd) Toukokuussa perustetun valtakunnallisen kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja Arvostelu eri hoivatilanteista on kovaa. Pirjo Koivukorpi Merikarvia Surusilmäisiä vanhuksia katsellessa omatunto soimaa. Kivet on heitetty, jossain vaiheessa on aika kerätä ne ja laittaa kädet kyynärpäitä myöden ristiin. Hän tarvitsee myötätuntoa ja rakkautta, kuten jokainen meistä. Poissa silmistä, poissa sydämestä on huono yhtälö, joka syö omaisenkin psyykeä. Nyt perustettu valtakunnallinen kulttuurihyvinvointipooli vastaa juuri tähän tarpeeseen
Etelä-Karjalaan tarvitaan erityisiä tukitoimia, joilla alue voisi selviytyä kriisin yli omille jaloilleen. Kasvu näytti erittäin lupaavalta ja kauan toivotulta piristysruiskeelta alueen elinkeinoelämälle. 70 Demokraatti MIELIPIDE Etelä-Karjalan matkailua tarvitsee tukea Matkailuala on Etelä-Karjalan kasvun keskeinen valtti ja tulevaisuus. Tuhannet työpaikat joutuivat vaakalaudalle, työntekijät lomautetuiksi ja yrittäjät käyttämään kaikki mahdolliset keinot konkurssien välttämiseksi. Jo ennen koronakriisiä Etelä-Karjala eli suurten haasteiden edessä, kun suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutos vaikutti alueen väestörakenteeseen ja työllisyyskehitykseen. Vuonna 2019 Etelä-Karjalassa vierailleista matkailijoista 96 prosenttia oli venäläisiä. Kaiken kaikkiaan matkailijat toivat Etelä-Karjalaan yli 321 miljoonaa euron edestä tuloja, joista venäläisten matkailijoiden osuus oli reilut 310 miljoonaa euroa. Etelä-Karjalan elinvoimaisuus perustuu hyvin pitkälti matkailun ja teollisuuden alojen varaan. Mutta sen me tiedämme, että kovin kauaa alueemme ei tule yksin selviämään tästä. Nyt kun yksi alueemme elinvoiman lähteistä on käytännössä pysäytetty kokonaan määrittelemättömäksi ajaksi, on ulospääsyä tästä tilanteesta vaikea nähdä ilman merkittävää tuen osoitusta. Venäläisten tekemien matkojen määrä Etelä-Karjalassa lisääntyi edellisestä vuodesta 15 prosenttia. Eroamme muista alueista erityisesti siinä mielessä, että taloutemme ja yrityksemme ovat riippuvaisia venäläisistä matkailijoista. Samaan aikaan matkailusta elävät yritykset, kuten kaupat, ravintolat, palvelualat ja kylpylät, ajautuivat pimeän epävarmuuden aikaan. Valtaosa matkailutuloistamme tulee itäiseltä rajanaapuriltamme, Venäjältä. Mikäli rajat Venäjälle ovat kiinni vuoden loppuun asti, merkitsee se yli 225 miljoonan euron liikevaihdon ja yli 900 henkilötyövuoden menetystä. Etelä-Karjalaa uhkaa valtava työttömyyden ja konkurssien aalto, jos mitään ei tehdä nyt sen pysäyttämiseksi. Matkailuala onkin Etelä-Karjalan kasvun keskeinen valtti ja tulevaisuus. Matkailun tulovirrat tyrehtyivät, kun rajat suljettiin pakottavan terveysuhan edessä. Laskelmien mukaan rajojen kiinni oleminen maksaa Etelä-Karjalalle 25,4 miljoonaa kuukaudessa, mistä johtuen kaupan ja palvelualojen arvolisäveroton liikevaihto laskee 22 miljoonaa euroa kuukaudessa. Sitten tuli vuosi 2020 ja globaali koronakriisi, jota emme osanneet odottaa. Niina Malm kansanedustaja (sd.) Anneli Kiljunen kansanedustaja (sd.) LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Riekkinen De_25062020_70.indd 70 12.6.2020 16.17. Kukaan ei vielä tiedä, milloin rajat voivat taas turvallisesti avautua matkailijoille
kansan edustaja, SDP:n jäsenenä 50 vuotta, Rautalampi 20.7.2020 Ei juhlia, ei kukkia, ei lah joja. Le ik ka a ta lte en ! Kansan Sivistysrahaston apurahat ovat haettavana elokuussa Jorma Kukkonen Ent. Ann Selin Helsinki 22.7.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Duunarinuorten musiikkirahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedon antoon: Ann Selin. 71 Demokraatti 75 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät Jarmo Koikkalainen Eläkeläinen, Helsinki 29.6.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Irene ja Kalevi Sorsan rahastoo tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedon antoon: Jarmo Koikkalainen. Seppo Vettenranta Hallintopäällikkö, eläk., Kerava 26.7.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n R. Kari Ervelius Eläkeläinen, Oulu 18.7.2020 Risto Rossi Aluepäällikkö, eläk., Viitasaari 24.7.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Yrjö Kallisen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Risto Rossi. Laasonen Suvi Tarjoilija, Tohmajärvi 4.8.2020 Vastaanotto Tohmajärven työväentalolla, Työväentie 2, Tohmajärvi. Muistamiset tilille FI4553890740035357 (tieto JK70) puoliksi Rautalammin Ty:lle Työväentalon ylläpitoon ja Rautalammin seurakunnan lähetystyölle. kirkkoherra, ent. 70 VUOTTA 50 VUOTTA . Synttärikahvit myöhemmin bingoillassa. Sinikka Suontio Eläkeläinen, Espoo 2.7.2020 Mahdolliset onnittelut voi oh jata KSR:n Matti Louekosken rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tie donantoon: Sinikka Suontio. 70 VUOTTA De_25062020_71.indd 71 16.6.2020 9.44. H. Eskelinen Seppo Kansanedustaja, Joensuu 4.7.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Seppo Eskelisen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tie donantoon: Seppo Eskelinen. Jouko Sillanpää Helsinki 10.7.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata Työväen Arkiston toiminnan tukemiseen Kansan Sivistysrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedon antoon: Jouko Sillanpää. Husso Asko Merkonomi, eläk., Jyväskylä 11.7.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n KeskiSuomen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, Tiedonantoon: Asko Husso. Oittisen ra hastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Seppo Vettenranta
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: De_25062020_72.indd 72 12.6.2020 13.55. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 72 Demokraatti RISTIKKO 12/2020 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Hämähäkkejä, hyönteisiä, mitä nyt kaarnan raoista löytyykään. Jo non ensimmäinen saa pian annoksensa, toinen jää ilman. Poika set jäävät sijoilleen, nokat ammollaan ja kimeästi vaatien: ”Mutsi, ruokaa!”. Sho wta ei tarvinnut etsiä mistään umpi metsästä. Tämä perhe osui kohdalle Tu russa, Ruissalon Kolkassa – ja aivan kä velytien vieressä. ais ud ok u. co m 3 1 2 3 4 7 9 2 5 6 3 4 9 2 5 3 7 7 4 2 9 3 6 9 7 1 56 97 31 84 2 34 72 89 61 5 82 15 64 73 9 63 51 97 28 4 79 83 42 15 6 41 26 58 39 7 17 48 25 96 3 25 69 13 47 8 98 34 76 52 1 De_25062020_72.indd 73 12.6.2020 13.55. Puukiipijän voi hyvin nähdä myös kaupungin keskustan puis toissa, joten silmät ja korvat kannattaa pitää auki kaikkialla! TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi H A A P A K A H A E K E L T I T S S P O R I I T T E S I S I N T I U T E A O L U T A L K A A R A M I L I E T T U A O A N K E A T U R O V I R T A I N E S M A A R I T A A A M O S N I C O U T P A S S I T A N S A T S I A L T A I U P O T A N A U L A N I I V A N A K I R O D A A N I N T E R S U I T S I E S T E R I K L I N E S L N S T O A E N K E L I P E L A T A A H T I U A T O N K U T E N K A A O S T U L O S L I S I B E N I T O S I I P I K E T O L A A S A T A S T I N O T I N R A I T I T S A A T E A N I L I S I N A Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Onnea voittajalle! K uulen sirahtelevaa, kirkasta ja kimeää viheltelyä. Poikaset kapuavat emon vanave dessä, ja emo pysähtyy pian kaivamaan kaarevalla nokallaan kaarnan alta sa puskaa. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Kari Tirronen, Helsingistä. Seuraavalla kerralla se ehkä yrittää pysyä tiiviimmin emon kin tereillä. Olen jo nostamassa kameraa silmälle, kun huomaan lisää vilahduksia. Seurasin tätä rungolta toiselle etene vää näytelmää ihastellen pitkään. Silmä kulmastani näen vilahduk sen, kun puukiipijä lennäh tää puunrungolta alas, melkein vierei sen puun juureen. Ensim mäisen kiipijän perässä lehahtaa run golle ensin yksi, sitten vielä toinenkin. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU RISTIKON 10/2020 RATKAISU 28.5. Viereiseenkin puuhun syöksyy saman lainen kolmen kiipijän kööri! Ymmär rän päässeeni seuraamaan puukiipijä perhettä – kahta aikuista ja neljää poi kasta. Se lähtee kiipeämään runkoa pitkin hiukan pompahdellen
74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Äänikirjat sopivat matkustelijalle Kehitysyhteistyöja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari innostuu monipuolisesti eri aiheista. Musiikki, kulttuuri ja urheilu ovat aina olleet lähellä minua, ja tässä roolissa tietysti myös siihen liittyvä vientitoiminta. On ollut aikaa fundeerata, ja se on ollut hyvä asia. Kirja on todella hyvä kuvaus siitä, mitä suomalaiset ovat kokeneet keskellä Lähi-idän tulenarkaa kriisiä. Tässä työssä on paljon istumista ja matkustamista, ja äänikirjat toimivat siinä mukana tosi hyvin. Markus Laakso: Folk Metal Big 5 Politiikan kirjahylly 1 3 2 Olen aika innokas lukija. 1 3 De_25062020_74.indd 74 11.6.2020 17.48. Kansainväliset asiat kiinnostavat, etenkin kansainvälinen politiikka ja kansainväliset suhteet. Hintsan tie lääkärin tehtävistä Afrikasta kansainväliseen huippu-urheiluun on loistava esimerkki monelle suomalaiselle siitä, miten arvopohjalta voi ponnistaa ja tehdä sillä vielä maailman parasta jälkeä. Kirjassa on paljon myös suomalaista musiikkihistoriaa. Tämä koronan aika on ollut monella tavalla erilaista. Eduskunnassa ja nyt ministerinäkin olen lukenut työhöni liittyen kaikenlaisia aihealueita. Äänikirjat ovat minulle uusi löytö. Upea kirja suomalaisten rauhanturvaajien sotilaselämästä. Ja siinä samalla on ollut aikaa lukeakin. Eurooppa-asiat kiinnostavat tietysti taustastanikin johtuen, sillä olen asunut pitkään Euroopassa ja muualla ulkomailla, sekä suorittanut samalla Eurooppa-asioihin liittyviä opintoja ja tutkintoja. Kirjassa aukeaa Lähi-idän tilanteen historia, se kostonkierre mikä yhä näkyy ja tuntuu. Tämä on opettanut, että pitää olla aikaa myös pysähtyä ja miettiä, ei vain juosta. Oskari Saari: Aki Hintsa – Voittamisen anatomia Olli Nurmi: Ruutitynnyrin vartijat Minulla oli ilo ja kunnia työskennellä ja matkustaa Akin kanssa ja olla luomassa sitä kokonaisuutta huippu-urheilussa ja samalla viedä sitä suomalaiseen urheiluun ja liikuntaan. Innostun aina jostakin aiheesta, ja niiden suhteen olen aika monipuolinen. Libanonin ja Syyrian tilanne ja kaikkiin näihin konflikteihin liittyvä duuni. Olen saanut olla tämänkin porukan kanssa tekemässä duunia ja auttamassa heitä maailmalle. Ja kuunnella
www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Demok25062020_001-002.indd 2 12.6.2020 15.06. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. (09) 774 3110, sähköp
PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. 3/ 20 PE TOS PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 20 / 13 . m aa lis ku ut a 26.3.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PIKKARIT Alusvaatteiden historiaa TAITEILIJAJUHLA 50 vuotta eduskuntaa JÄRJESTÄYTYMINEN Liitto houkuttaa koulutettuja EU TEEMA Turvallinen Eurooppa Stressitesti Korona syöksi maailman ja Suomen kaaokseen. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 13.2.2020 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 20 / 13 . m aa lis ku ut a 6/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 20 / 26 . sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. lo ka ku ut a X /1 9 TEEMA: Verotuksen painopiste siirtyy kulutukseen. to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . Paljon 24 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 24 • 20 19 / 19 . m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. 13.2.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI LAPSET Täydellisiä vanhempia ei ole KIINA Valtio valvoo ja kontrolloi BREXIT Kova vai pehmeä tulevaisuus. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. Sanna Marin oli jo Suomen suosituimpia poliitikkoja. Mihin niitä tarvitaan. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. Reaalitalouteen sotkeutuu myös psykologia ja pelko. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. Nyt hän on myös pääministeri. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. Se haluaa enemmän. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 19 / 10 . De_26032020_01.indd 1 18.3.2020 9.57 22.6.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAL.VKO 2020-32 00 74 43 -2 01 2 HYÖNTEINEN Rakas ja tärkeä leppis KAHDESSA KERROKSESSA Sähköinen puoluekokous TALOUS Kohta eletään velaksi Muutoksen ÄÄNI SOTE TEEMA Kolmas kerta toden sanoo. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. he lm ik uu ta IT SE De_13022020_01.indd 1 5.2.2020 11.29 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . ke sä ku ut a Demok25062020_001-002.indd 1 16.6.2020 11.10. SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. jo ulu ku ut a 19.12.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DEKKARI Rikoskirjallisuus kiinnostaa KALPEANAAMA Räppäri parantaa maailmaa TYÖMARKKINAT Suunniteltu kaaos vartija JOULU TEEMA Ei ole yhteistä yhtä joulua De_19122019_01.indd 1 12.12.2019 14.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 10.10.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 10 . he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. he lm ik uu ta X /1 9 AVARUUS TEEMA Onko siellä ketään. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. Päästökompensaatiosta uhkaa tulla anekauppaa. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . lo ka ku ut a INKATUTKIJA Suomen Indiana Jones FEMINISMI Kaikkien tasa-arvoa ÖLJYKENTTÄ PALAA Iran vetelee naruja Lähi-idässä 10.10.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kansan kukkarolla De_10102019_01.indd 1 2.10.2019 14.46 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI X • 20 20 / 26 . ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 20 / 22 . Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. Koulutuspolitiikalla voi muuttaa elämää paremmaksi, Maria Mäkynen sanoo