Demokraatti 22.6.2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

PAL.VKO 2022-31 00 74 43 -2 21 2 Varpaat likoon ! de_22062022_001.indd 1 de_22062022_001.indd 1 10.6.2022 13.35 10.6.2022 13.35. 12 /2 2 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 22 / 22 . Vuoden 1952 olympiahuuma KAUPUNKIPOLITIIKKA TEEMA Elinvoiman resepti TMS Valkeakoskella soi kaiho KOMMENTAATTORI Työnä Eurooppa TALOUS HYYTYY Pitääkö olla huolissaan. ke sä ku ut a 22.6.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Suomi pettyi kotiolympialaisten 22 mitaliin
Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. /liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. -20 % Koko perhe yhdessä syömään tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_22062022_002.indd 1 de_22062022_002.indd 1 9.6.2022 14.25 9.6.2022 14.25. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.
KESÄKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TALOUS KAUPUNKIPOLITIIKKA OLYMPIALAISET Pian voi senttikin taas olla arvokas. TEEMA HISTORIA ILMIÖ de_22062022_03.indd 3 de_22062022_03.indd 3 13.6.2022 17.54 13.6.2022 17.54. 3 Demokraatti 12 /2 2 25 14 55 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 22. Maakuntakeskuksen menestys vaatii jatkuvaa työtä Vuonna 1952 Suomi kansainvälistyi
Ka nn en ku va : M us eo vi ra st o / H is to ria n ku va ko ko el m a (J uh an nu s Ka rk un El liv uo re lla 19 50 -lu vu lla ) 42 SHAKESPEARE Komedia ihan metsästä Xxx 30 TIMO MIETTINEN Tutkija 55 + TEEMA Kaupunkipolitiikka 5 6 8 11 12 14 21 23 24 25 30 36 37 42 46 50 51 52 54 64 65 72 73 74 Rauhanprojektin rinnalle tarvitaan uusia ajatuksia. de_22062022_04.indd 4 de_22062022_04.indd 4 13.6.2022 17.27 13.6.2022 17.27. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 12 /2 2 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Apua itään Viikon kuva: Korona ei hellitä Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Liisa Jaakonsaari D-analyysi: Tasa-arvotonta D-ilmiö: Sentin paluu Italia: Minimikiista Vallan laidalta: Suvi-Anne Siimes Kielen päällä: Lorvineula ja törö 1952: Olympiahuumaa Teatteri: Willien valossa TMT: Kaihoa ja kapinaa TMT: Kiintotähtiä ja komeettoja Kirjavisa: Rehdisti viihdekirjailija Lastenkirjat: Ötökät haltuun Kolumni: Jyrki Liikka Puheenvuoro: Anette Karlsson Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Jesse Jääskeläinen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Timo Miettinen Kolumni: Elina Hirvonen D-kasvo: Oksana Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 4.8. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895
Hallitus panikin jo liikkeelle valtiosihteerien työryhmän, jolla on kesä aikaa arvioida sodan alueille aiheuttamia menetyksiä. Rehellisesti kauppalaskunsa ja mökkitalkkaripalkkionsa maksavista ystävällisistä ihmisistä, jotka nyt eivät presidenttinsä typeryyden takia enää pääse tänne samalla tavalla kuin ennen. Siitäkin on idänkaupan hämäräveijareihin luottaneissa kunnissa liikaa esimerkkejä. Toki nämä ovat yksittäistapauksia. Heitä meillä on ikävä. Sotavainoharhoihinsa siirtynyt Venäjä nosti rajoilleen näkymättömän muurin. Itäinen Suomi tarvitsee nyt paljon hyviä ideoita ja käytännön apua valtiolta. Kyllä, mutta toiveajattelu on inhimillistä. Olisiko riskeihin pitänyt osata varautua. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Aika auttaa idän ihmisiä Pääkirjoitus MIKÄÄN ALUE EI SAA PALATA NÄLKÄMAAKSI. Rajan kiinnimeno vaikuttaa aluetalouteen kaikilla tasoilla. Puumala oli vain mielissään, kun Degtjarjevin asetehtaan omistaja, tiedustelupalvelu FSB:n avustaja-oligarkki rakennutti kuntaan ison lomakiinteistön. V oi Venäjä minkä teit, kiroillaan nyt monessa itärajan kunnassa. Sen takana länsimaiset liikesopimukset eivät merkitse mitään. Monet yritykset saivat toimeentulonsa venäläisistä ostosmatkailijoista. Virolahdelle puuhattiin isoa matkailukeskusta veropetoksista tuomitun venäläisen puukauppayrittäjän ruplilla. TOIVEIKKUUS, JOTA Suomen valtiokin Venäjän-projekteissaan osoitti, on silti eri asia kuin lapsellinen hyväuskoisuus. de_22062022_05.indd 5 de_22062022_05.indd 5 13.6.2022 18.08 13.6.2022 18.08. Loviisan satamaan piti tulla venäläisten vaarallisten kemikaalien logistiikkaterminaali, jonka todellisista rahoittajista ei oikein kukaan halunnut ottaa selvää. Savonlinnassa kaupunki pönkitti mystisiä elektroniikkatehdashankkeita, joissa hääri Venäjän puolustusministeriön hovihankkijayritys. Jos vauraan oloinen bisnesshemeikka lupaa investointeja, on suuri houkutus tarttua tarjouksiin. Omaisuuden suoja vaihtelee paikallisten päättäjien halujen mukaan, eivätkä laitkaan takaa laillista kohtelua. Sen jälkeen on kiireisten korjausliikkeiden vuoro muuallakin Suomessa, sillä levitessään taantuma ei tunne maakuntarajoja. Mikään alue ei saa palata nälkämaaksi, pakettipeltojen tai pakettiin pantujen liiketilojen ryteiköksi. Rakennemuutoskunnissa ei ole paljon valinnanvaraa. Vuosikymmeniä Suomen puolelta toiveikkaasti rakennettu talousyhteistyö, kaupan, koulutuksen ja rajaliikenteen palapeli mureni sinä päivänä, kun Venäjä ryhtyi tuhoamaan Ukrainaa
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , H ec to r Re ta m al de_22062022_06.indd 6 de_22062022_06.indd 6 10.6.2022 10.31 10.6.2022 10.31
Huolta tuo uusi BA5-variantti, jota on tavattu jo myös Suomessa. 7 Demokraatti TAUTI VAANII EDELLEEN. Myös Kiinassa jatkuvat kokonaisia miljoonakaupunkeja koskevat koronasulut. Koronaa ei ole vielä voitettu, vaikka koronatartuntojen ja kuolintapausten määrä on kääntynyt selvään laskuun lähes koko Euroopassa. de_22062022_06.indd 7 de_22062022_06.indd 7 10.6.2022 10.31 10.6.2022 10.31. Kiina jatkaa tiukkaa koronalinjaa ja -tiedottamista, mutta arvioiden mukaan myös siellä ovat koronatapaukset laskussa
HOIVAKOTEJA JOUDUTAAN SULKEMAAN, SILLÄ KOULUTUS VAATIMUKSET TÄYTTÄVIÄ HOITAJIA EI OLE. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan viime marraskuussa hoitajamitoituksen ollessa 0,55, yhteensä 92 yksikköä ei päässyt lakisääteiseen mitoitukseen. Vanhuspalveluiden yksiköt ilmoittivat tarvitsevansa 7 500 koulutettua työntekijää lisää kotihoitoon ja ympärivuorokautiseen hoitoon. Halin mukaan toimivia hoivakoteja joudutaan sulkemaan, sillä koulutusvaatimukset täyttäviä hoitajia ei ole. Hoivahenkilökunnan pula koskee kuntien lisäksi myös yksityisiä toimijoita. MATIAS MÄKYNEN TWITTERISSÄ Kokoomuksella ei ole osaamista, jolla parantaa hyvinvointia. Pelkkää puhetta ihmisten elämän vaikeuttamisesta ja heikentämisestä, ei sanaakaan osaamisesta tai hyvinvoinnista. Kokoomus on tosiaan etääntynyt SDP:stä. Kun lainsäädännöllä ei saada saastuttajia kuriin, on yritysten vuoro toimia. No, kenkälusikalla on autettu ennenkin! LIISA HYSSÄLÄ TWITTERISSÄ VANHUSPALVELUT Hoitajat eivät riitä hoitajamitoitukseen HALLITUSPUOLUEIDEN AJAMA vanhuspalveluiden hoitajamitoituksen nosto on törmännyt hoitajapulaan. Jotta kaikki ympärivuorokautisen hoidon yksiköt saadaan nousemaan vaadittuun 0,7 hoitajan mitoitukseen, lisärekrytointeja tarvitaan THL:n mukaan lähes 80 prosentissa yksiköistä. Edellyttäen, että se ei jää vain kauniiksi puheeksi ja viherpesuksi. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Jätevesi ei kuulu Itämereen V IIK O N LU KU 160 000 euroa. UPM sitoutuu purkamaan yrityksen rahteja kuljettavien laivojen jätevedet satamissa ja myös hyödyntämään niitä mahdollisuuksien mukaan. Hyvä UPM! Itämeri on maailman saastuneimpia meriä. Helsingissä kallein autohallipaikka, Katajanokalla Satamakadulla, maksaa Ka up pa le ht i de_22062022_08.indd 8 de_22062022_08.indd 8 14.6.2022 9.03 14.6.2022 9.03. Yksityistä sosiaalija terveysalaa edustavan Hyvinvointiala Halin mukaan tänä kesänä hoitajatilanne on historiallisen vaikea. Laki on jo voimassa, mutta lain määräämä mitoitus 0,7 työntekijää asukasta kohden ei ilmeisesti ensi keväänä toteudu. JUHANA TURPEINEN TWITTERISSÄ Politiikan seuraajana ihmettelee, miten mahtuisivat samaan hallitukseen SDP ja kokoomus. Vastuullinen kuluttaja kiittää tällaisesta toiminnasta. Se näkyy kotihoidon pahenevana henkilöstövajeena. Tilannetta vaikeuttaa se, että uudet hoitajien rekrytoinnit – jos hoitajia on löytynyt – on kohdennettu ympärivuorokautiseen hoivaan. UPM näyttää nyt hyvää esimerkkiä. Siis muiden kuin niiden rikkaiden hyvinvointia, joiden juoksupoikina politiikassa toimivat. Tuhannet kauppaja rahtialukset – ja myös osa isoista risteilyaluksista – tyhjentävät jätevetensä Itämereen joka päivä
Mutta sinulle kukkoilusi on ihmisten hätää tär keämpää. de_22062022_08.indd 9 de_22062022_08.indd 9 14.6.2022 9.03 14.6.2022 9.03. Edessä voi olla ennennäkemätön nälän ja köyhyyden aalto. SUOMESSA SAA takuuvarmasti kannatusta, jos esittää polttoaineen verotuksen keventämistä. Ei ole myöskään takeita siitä, että veronalennukset siirtyisivät lopputuotteiden hintoihin. Vastaajat katsovat, että julkisen vallan väliintulolle ei ole perustetta, kun muutokset johtuvat markkinoiden normaalista toiminnasta. Peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd.) keväällä tekemän arvion mukaan hoitovelka on yli miljardi euroa. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari KARVAKUNINKAALLINEN OIKEA KUNINKAALLINEN Luut pidemmiksi Työurat pidemmiksi Hyvä Putin, meillä on ollut kuluneen vuoden aikana aika paljon kirjeenvaihtoa. – Samaan aikaan hieman yli 600 suomalaista kuoli koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. YK:n arvioiden mukaan hyökkäyssotasi vaikuttaa merkittävästi 1,6 miljardin ihmisen elämään, alkaen ruokaturvasta, energiasta ja rahataloudesta. Heidän keski-ikänsä oli yli 84 vuotta. – Tämä ymmärretään yhteiskunnassa erittäin huonosti. Ja arvioi den mukaan tilanne vain huonenee. Huonoa sotaonnea, toivottaa Demokraatin väki. Olet ominut monia ihailemasi Stalinin oppeja, muun muassa sen, että olet pakkosiirtänyt satoja tuhansia ukrainalaissiviilejä eri puolille Venäjää. Sota on ajanut ukrainalaisia myös länteen. Osassa maita kärsitään jo nälänhädästä. Ekonomistikoneessa on mukana 90 johtavaa suomalaista taloustieteilijää. Hoitovelka näkyy muun muassa syöpäjärjestöjen selvityksessä. Nämä luvut kannattaa suhteuttaa toisiinsa, Aaltonen sanoo. Etenkin näinä aikoina, kun polttoaineen hinta on noussut liki ennätyslukuihin. Sotasi Ukrainassa ei ole tainnut edetä suunnitelmiesi mukaan. Vähempikin olisi riittänyt. Siitä huolimatta olet onnistunut aiheuttamaan paljon pahaa. TERVEYDENHOITO POLTTOAINE Aikamme suurin kansanterveyden katastrofi Ekonomisti ei laskisi bensaveroa AKAVALAISEN LÄÄKÄRILIITON toiminnanjohtaja Janne Aaltonen pitää hoitovelkaa suurimpana kansanterveydellisenä katastrofina, joka ”meidän aikanamme on tapahtunut”. Osa heistä on vielä päätynyt karuihin leirioloihin. Väitteen torjuu peräti 86 prosenttia ekonomisteista. Vuonna 2020 jäi diagnosoimatta noin 1 600 syöpää. Nyt tulee besapumpulla tuskailevalle ikävä tieto: vain neljä prosenttia Ekonomistikoneen taloustieteilijöistä katsoo, että maailmanmarkkinahintojen muutoksista aiheutuvaa polttoaineiden hinnannousua pitäisi hillitä julkisen vallan toimin, kuten laskemalla polttoaineverotusta. Ei riitä, että sotasi koettelee ukrainalaisia, vaan sen heijastusvaikutukset lyövät globaalisti aina Afrikkaan saakka. Lähes viisi miljoonaa ukrainalaista on rekisteröity pakolaisiksi ympäri Eurooppaa. Me keräämme itsellemme suurta ongelmaa, hän varoittaa. Meillä on pidemmällä ajalla syntynyt kumuloitunutta hoitovelkaa ilman ylimääräistä koronarasitettakin
EK ja sen toimitusjohtaja Jyri Häkämies tosin edelleen taustalla junailevat työnantajien sopimusten koordinointia ja hanakasti kritisoivat muiden tekemiä ratkaisuja. Viimeksi sai kyytiä kunta-alalle saatu sopimus. Kuka. 10. Kuka oli ensimmäinen pohjoismainen Naton pääsihteeri. Millä nimellä Stanley cup -finaaleihin selvinnyt Colorado Avelanche tunnettiin aiemmin. Mutta Jyri Häkämies sanoo tiukasti ei. Kenellä nykyisistä kansanedustajista on eniten valtiopäiväkokemusta. 4. Mikä oli maaliskuussa Euroopan myydyin automalli. 5. N yt haisee jo hapantuneelle periaatteelle ja kasvojen menettämisen pelolle. Työmarkkinakenttä kuohuu, ja monella suulla on toivottu paluuta nykyistä keskitetympiin työmarkkinaneuvotteluihin. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT AFP / Hannah Mckay BRITANNIA, 10 VIS V 1. Mistä juontaa nimensä juhannuksen synonyymi mittumaari. 7. Tai kokonaan uusi vastaava malli. Pekka Komi on havainnut suurimman määrän lintulajeja Suomessa, kuinka monta kymmenen tarkkuudella. 2. de_22062022_10.indd 10 de_22062022_10.indd 10 13.6.2022 9.48 13.6.2022 9.48. kansakunnan tila 6. Mikä seura tunnettiin aikaisemmin nimellä Töölön vesa. 8. 9. Nykytilanteen, liittotason neuvottelut, loi Elinkeinoelämän keskusliitto EK, kun se vuonna 2016 ilmoitti vetäytyvänsä keskusjärjestötason neuvotteluista. Miksi ministeriksi vihreiden Maria Ohisalo palasi vanhempainvapaaltaan. 3. Isänmaan edun nimissä, olisiko tilanteesta ulospääsy siinä, että keksittäisiin keskitetyille ja tupo-ratkaisuille uusi nimi. Kuvassa on uusi valtakunnansovittelija. Minä vuonna Nato on perustettu. Oik eat vas tau kse t: 1) Juh ann uks en ruo tsi nkie lis est ä nim est ä mid som mar 2) Jok erit 3) 194 9 4) Ben Zys kow icz illa 5) 445 6) Anu Saj ava ara 7) And ers Fog h Ras mus sen 8) Que bec Nor diq ues 9) ym pär ist öja ilm astom ini ste rik si 10 ) Tes la Mod el 3 NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Kuka keksii keskitetyn uudelleen. Talouden sukeltaessa voi jälleen olla tarvetta nykyistä keskitetymmille ratkaisuille – jopa ehkä kolmikantaisesti, vaikka hallitusta ei ihan neuvottelupöytään saakka päästettäisikään
Kesti hämmästyttävän pitkään, että Suomessa Nato nähtiin todellisena vaihtoehtona. – Onneksi tuohon aikaan ei ollut somea. Jaakonsaari oli ensimmäisiä sosialidemokraatteja, jotka puhuivat Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden puolesta. Kyseessä ei ollut kertaherätys tai ”Nato-uskoontulo”. Liisa Jaakonsaari Ukrainan sota hajotti Suomessa vallinneen turvallisuuspoliittisen unelmahötön. Jaakonsaari kertoo Nato-kantansa kypsyneen vähitellen hänen toimiessaan kansainvälisissä tehtävissä. – Nato-kantaani liittyi sosialidemokraattien ajatus siitä, että Suomen pitää istua niissä pöydissä joissa tehdään meitä koskevia päätöksiä. Vuonna 2000 Vuonna 2020 de_22062022_11.indd 11 de_22062022_11.indd 11 14.6.2022 9.09 14.6.2022 9.09. Naton siipien suojassa pystyimme harjoittamaan puolueettomuuspolitiikkaa. – SDP:ssä Natoon liittyvät hengenheimolaiseni olivat aika vähissä – nuoria lukuun ottamatta. Se meni vähän sieluun, Liisa Jaakonsaari kertoo saamastaan palautteesta. Myös Venäjän hyökkäyksen aiheuttama vetäytymisreaktio, paluu tuttuun oravanpesään olisi ollut mahdollinen. Liisa Jaakonsaari kutsui Natoa tällä nimellä jo parikymmentä vuotta sitten toimiessaan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana. ”S alarakas”. Parikymmentä vuotta sitten ihmiset joutuivat hetken miettimään mitä ja miten sanovat. SUOMESSA NATO-KESKUSTELU kääntyi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Liisa Jaakonsaari myöntää yllättyneensä muutoksen nopeudesta. 11 Demokraatti Realismi syrjäytti Suomessa vallinneen turvallisuuspoliittisen unelmahötön. Siitä tuli tuo salarakas. Realismi syrjäytti Suomessa vallinneen turvallisuuspoliittisen unelmahötön, jossa moni oli ehkä toivonut, että myös EU:sta kehittyisi puolustusliitto. Palaute olisi voinut olla aika kovasanaista. SDP:ssä Nato-keskustelu oli pitkään vähäistä, vaikka muun muassa Tölö Unga Socialister teki vuonna 2005 puoluekokousaloitteen Natoon liittymisestä. Demareiden joukosta tuli lähinnä ihmettelyä, muilta vähän kiivaampaakin palautetta. Aloite ei herättänyt kokouksessa laajempaa keskustelua. Jaakonsaari sanoo Naton olleen Suomessa pitkään mörkö ja tabu, josta ei osattu eikä oikein saatu kunnolla puhua. Nato-keskustelun hän koki kyllä-ei-väittelyksi, jossa ei oikeasti pohdittu mikä Nato oikeasti on. Suomen Nato-yhteistyö oli niin tiivistä, että käytännössä olimme Natossa olematta jäseniä. – Suomalaisten mielipide olisi voinut edetä toiseenkin suuntaan. Tosin myös yksi demarivaikuttaja sanoi, että nyt minun olisi aika katsoa uutta puoluetta. Teksti Heikki Sihto Kuvat Kari Hulkko ja Nora Vilva MISSÄ OLET NYT. Se oli paradoksaalista, mutta totta. – Ukrainan sota toi selkeyttä suomalaiseen turvallisuuspoliittiseen ajatteluun. – Natoa pidettiin kylmän sodan jäänteenä. Meillä ei ymmärretty, että Nato on poliittinen toimija, jossa päätöksiä tekevät poliitikot ja valtioiden päämiehet
Y le kysyi toukokuussa kansanedustajilta, tulisiko asevelvollisuutta laajentaa koskemaan myös naisia. Valinta on pakko tehdä: jonkinlainen pakollinen palvelus kaikille, kutsuttakoon sitä vaikka kansalaispalvelukseksi, tai ei minkäänlaista palvelusta kenellekään. Väittelyissä vedotaan usein myös naisten lyhyempiin työuriin ja huonompaan palkkaan. Verrattuna valtioneuvoston alaisen maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan joulukuiseen kyselyyn muutos oli suuri, sillä tuolloin naisten asevelvollisuutta kutsuntajärjestelmän kautta kannatti vain 14 prosenttia suomalaisista. Tulokset eivät yllättäneet. Koko kyselyssä lievä enemmistö (40,8 % – 37,5 %) kannatti naisten asepalvelusta. Vastauksensa kyselyyn antoi 113 kansanedustajaa. Tämäkään ei ole syy puolustaa eriarvoisuutta lain edessä. Laiskimpia argumentteja naisten asevelvollisuutta vastaan tai nykyjärjestelmän säilyttämisen puolesta ovat huomautukset naisten roolista synnyttäjinä ja äiteinä. Häpeätahra VALINTA ON PAKKO TEHDÄ. SDP:llä on vuodelta 2020 puoluekokouspäätös, joka ”velvoittaa puoluetta valmistelemaan laajan turvallisuuskäsitteen kannalta hyödyllisen kansalaispalveluksen kehitysehdotuksen sukupuolten tasa-arvoisen osallistumisen mahdollisuudet huomioiden”. Maaseudun Tulevaisuuden huhtikuisessa kyselyssä suomalaisista vahvimmin naisten asevelvollisuuden kannalla olivat puolestaan vihreiden ja sosialidemokraattien äänestäjät. Heistä 69 suhtautuu asiaan kielteisesti ja vain 30 myönteisesti. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakevat naiset siirtyvät samoihin kutsuntoihin miesten kanssa ensimmäisillä alueilla vuonna 2024. 12 Demokraatti Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Valinta lapsen hankkimisesta on käytännössä lähes sataprosenttisesti vapaaehtoinen. Miehen asevelvollisuus taas on pakollinen joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Esimerkiksi vihreiden mutta myös keskustan ryhmässä enemmistö vastanneista oli naisten asepalveluksen puolella. Ei, ei mikään syy puolustaa sukupuolten eriarvoisuutta armeijassa. Rane Aunimo rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Sosialidemokraattien on syytä ajaa sukupuolten tasa-arvoa myös asepalveluksessa. Venäjän käynnistämä sota Ukrainassa todistaa, että modernissakin maailmassa uhat voivat olla perinteisiä. SDP:n kansanedustajista kyselyyn vastasi 18 edustajaa, heistä 14 oli kielteisellä kannalla. Näyttää joka tapauksessa siltä, että SDP:tä äänestävien joukossa naisten ja miesten yhtäläiseen asevelvollisuuteen suhtaudutaan myönteisemmin kuin puolueen kansanedustajien keskuudessa. Mitä siitä seuraa, on järjestelykysymys. Mies voi vaikuttaa vain palveluksen suorittamisen tapaan. Kyllä, yhteiskunnallisia ongelmia, joita on ratkottava edelleen määrätietoisin ottein. analyysi de_22062022_12.indd 12 de_22062022_12.indd 12 13.6.2022 11.12 13.6.2022 11.12. Eversti Jukka Nurmi Pääesikunnasta kommentoi MT:n jutussa, että operatiivista tarvetta naisten asevelvollisuuteen ei ole. Aivan paikoillaan asiassa ei sentään olla. Nykymaailmassa näyttää selvältä, ettei miesten yleisestä asevelvollisuudesta voida luopua, joten naisten on tultava mukaan. Riittävää reserviä kyetään pitämään yllä miesten asevelvollisuuden ja naisten vapaaehtoisten asepalveluksen avulla. ERI TAHOJEN erilaisia kyselyitä ei voi suoraan verrata toisiinsa
G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä ht ee t: U N -D ES A , FA O , IF A D , Ke hi ty sle ht i Korot EKP päätti nostaa ohjauskorkoa. de_22062022_13.indd 13 de_22062022_13.indd 13 10.6.2022 10.19 10.6.2022 10.19. 2050 2040 2030 2020 1,1 mrd 1,4 mrd 1,7 mrd 2,1 mrd Afrikassa pientilat tuottavat valtaosan, noin 70 % ruoasta. Kasvava väestö tarvitsee ruokaa. Ongelmaa vaikeuttaa Afrikan nopea väestönkasvu ja oman viljatuotannon riittämättömyys. Hoitajien määrä Hoitajapula iskee. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 2,0 1,5 1,0 0,5 798 miljoonaa afrikkalaista on vähintään keskivaikeasti ruokaturvattomia. Tämä vaikuttaa asuntolainojen korkoihin. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sato on hehtaaria/vuosi 1445 kiloa kun EU:n alueella se on 5239 kiloa. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Euroopan keskuspankki Lähde: Yle Arvostamme suomalaista työtä. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Väestö kasvaa, ruuantuotanto ei Afrikkaa uhkaa Ukrainan sodan takia ruokakriisi, kun vehnän kuljetukset Ukrainasta ovat loppuneet ja ruuan hinta on nousussa. Moni sairaanhoitopiiri pitää nyt ennätyshankalana löytää hoitajia kesälomasijaisiksi. Saharan eteläpuolisen Afrikan väestön kasvu 2020–2050 Pellot tuottavat heikosti
PALUU Teksti Simo Alastalo, Johannes Ijäs, Heikki Sihto / Kuvat iStock, kuvankäsittely Arja Jokiaho de_22062022_14.indd 14 de_22062022_14.indd 14 14.6.2022 10.06 14.6.2022 10.06. Takuusäätiön viestintäjohtaja Minna Mattilan mukaan tämä on vasta jäävuoren huippu. Tilastokeskuksen mukaan pienituloisia on Suomessa 700 000. Useimpien suomalaisen onneksi työllisyystilanne on ainakin vielä toistaiseksi hyvä, toisin kuin yleensä talouskehityksen hyytyessä. T ankillinen bensaa 100 euroa. Hintojen nousu kalvaa jo monen taloutta. 14 Demokraatti ILMIÖ SENTIN Jo ennen inflaation kiihtymistä 800 000 suomalaisella oli toimeentulovaikeuksia. Kohta lasketaan ostoksilla taas senttejä. Säätiön velkajärjestelyyn hakee noin 1 600 suomalaista vuodessa. Kahvipaketin hinnannousu 30 prosenttia. Apua tarvitsevien määrä on moninkertainen. Tilanne on toinen niillä, joilla on entuudestaan toimeentulovaikeuksia. Hintojen nousu iskee heihin kovaa. Kilo kirjolohta, Suomen syödyintä kalaa, 40 euroa. Takuusäätiö neuvoo velka-asioissa 6 000–7 000 ihmistä vuodessa
15 Demokraatti 15 Demokraatti de_22062022_14.indd 15 de_22062022_14.indd 15 14.6.2022 10.07 14.6.2022 10.07
Ilman kustannusten nousua he ehkä selviäisivät, Minna Mattila sanoo. ASUMISEEN JA asuntorahoitukseen erikoistuneen luottolaitos Hypon ekonomisti Juho Keskinen ei myöskään näe pidemmällä aikavälillä koroissa erityistä räjähdystä. Kilposen mukaan suomalaisten kannattaa varautua asteittaiseen korkotason normalisointiin, koska se tulee näkymään muun muassa asuntolainojen koroissa. Suomi ei ole onneksi poikkeuksellisen kulutusvetoinen maa. Stagflaatioon – kiihtyvään inflaatioon ja samanaikaiseen hyvin nopeaan talouden heikkenemiseen – Juha Kilponen ei usko. TALOUSKEHITYKSEN ENNUSMERKKEJÄ on haettu muun muassa asuntomarkkinoiden tilanteesta. 16 Demokraatti D-ILMIÖ – Pelkään, että kustannusten noustessa siihen joukkoon tippuu yhä enemmän ihmisiä, joilla on kulutusluottojen lisäksi asunto-, auto-, ja opintolainoja. Arvioiden mukaan korot nousevat ainakin tämän ja ensi vuoden aikana. – Markkinoilla uskotaan varsin laajasti, että EKP onnistuu inflaation taltuttamisessa keskipitkällä aikavälillä. Hän kuitenkin muistuttaa, että monille korkojen nousu on uutta, he eivät ole plussakorkoja viimeisen 5–6 vuoden aikana nähneet. – Tämä ei kuitenkaan ole niin radikaalia, että monenkaan talous kaatuisi. – Kulutuksella on keskeinen rooli bruttokansantuotteen kehittymisessä. Jos LUOTTOJA ON OTETTU ENNÄTYKSELLISEN PALJON JA VELAT OVAT KASVANEET. Suomen Pankin rahapolitiikkaja tutkimusosaston päällikkö Juha Kilponen ei yllättynyt EKP:n korkosuunnitelmista. Jokainen voi kohdallaan miettiä, kuinka pitkälle tuo raha kuukaudessa riittäisi. Hän muistuttaa talouskehityksestä huolestuneita, että ennustelaitokset ovat heikentäneet kasvulukuja viime vuodesta merkittävästikin, mutta taantumaa ei vielä ennusteta. EUROOPAN KESKUSPANKKI EKP yrittää taklata laukkaavaa inflaatiota nostamalla ohjauskorkoa. Tämä vauhdittaisi osaltaan talouden hidastumista. Luottoja on otettu ennätyksellisen paljon ja velat ovat kasvaneet. Mattila pitää yhdenlaisena miniminä väliaikaiseksi tarkoitetun toimeentulotuen perusosaa (yksinasuvalla 514€/ kk), joka taataan kaikille suomalaisille. Hän sanoo stagflaatiosta puhuvien muistelevan 1970-luvun öljykriisin aikoja. Sitä ei tee myöskään Kilponen. Korkojen nousu kurittaa myös Suomen valtiota. Taloudessa ei ole puskureita. de_22062022_14.indd 16 de_22062022_14.indd 16 14.6.2022 10.07 14.6.2022 10.07. – Suuri osa kotitalouksien asuntolainoista on vaihtuvakorkoisia, joten EKP:n ohjauskoron nostot näkyvät niissä nopeasti. Toimeentulovaikeudet tarkoittavat käytännössä sitä, että rahat eivät tahdo riittää arjen elämiseen, laskujen maksuun ja normaaliin arkeen. Tämän todennäköisyys on nykytilanteessa plusmerkkinen, Juha Kilponen sanoo. Arvioiden mukaan valtionvelan ensi vuoden korkomenot kasvavat 167 miljoonaa euroa. Suojaa antaa se, että monet lyhentävät lainoja kuukausittaisissa tasaerissä, joten korkojen noususta huolimatta kuukausierä pysyy samana, mutta maksuaika pitenee. – Tuki on tarkoitettu väliaikaiseksi, mutta meillä on ihmisiä, jotka ovat pitkäaikaisia toimeentulotuen saajia. – Ennusteet menevät uusiksi, jos taloudessa epävarmuus lisääntyy, inflaatiota ei saada kuriin ja korkonäkymä heikkenee. Mutta. Hän sanoo markkinoiden jo pitkälti hinnoitelleen ne korkoihin. Jos jotakin yllättävää sattuu, vararahastoa ei ole. Kilponen näkee keskuspankeilla olevan vielä pelivaraa, maltillisia koronnostoja, taistelussa inflaatiota vastaan. Juha Kilponen pitää vielä normaalina suhdannevaihteluna nyt nähtyä asuntojen hintojen laskua ja uusien asuntojen rakentamisen tasaantumista. Yksi riski on kierre, jossa talouden hidastuessa kansalaiset leikkaavat kulutusta ja teollisuus investointejaan
Vaikka talous hyytyy, samaan aikaan työllisyys paranee. Suomen taloustilanteen kehittymisessä on nyt ristiriitaisia signaaleja. Suomen Pankin Juha Kilponen sanoo pankkien stressitestien kertovan hyvin, minkälaiseen korkojen nousuun pitää olla varaa. Lisäksi työvoiman tarve on alueellisesti aika pirstaleista, Kilponen sanoo. Suomessa voi olla myös asuntovelallisia, joille kumuloituvat yhtäaikaiset muutokset kuten korkojen nousu ja nopea inflaatio aiheuttavat vaikeuksia. Myös asuntovelkaa ottaneilla. Stressitesteissä on kuitenkin vaikeampi varautua äkilliseen tulojen alenemiseen, joka voi johtua esimerkiksi työttömyydestä. ostovoimapuolta mietitään, niin pankit testaavat asiakkaat kuuden prosentin stressitestin korolla myöntäessään asuntolainoja. Jos korot olisivat nyt nousemassa kahteen prosenttiin, niin siinä on edelleen aika merkittävä ero. – Se kuusi prosenttia, millä testi tehdään, on jopa epäluonnollisen korkea taso. Jos talous ajautuisi laajemmin taantumaan ja työttömyys lähtisi nousuun, tilanne olisi toinen. Koronan jäljiltä on talouskasvu ja työllisyys on historiallisen korkea ja työttömyyskin laskenut. Nytkään ei vaikuta siltä, että mentäisiin edes lähelle sitä. 17 Demokraatti SUOMEN TALOUDEN KEHITTYMISESTÄ TULEE RISTIRIITAISIA SIGNAALEJA. Kilponen sanoo esimerkiksi polttoaineveron laskemisen heikentävän entisestään julkisen talouden tilaa, kun alijäämä kasvaisi verotulojen vähentyessä. Myös asuntojen arvo heikkenee. Hän muistuttaa Suomen työmarkkinoita uhkaavan myös väestön vanheneminen eli työikäisen väestön määrän supistuminen. Ostovoima heikkenee tällaisessa tilanteessa ainakin hetkellisesti. Hän ihmettelee, miksi tähän ei ole voimallisemmin reagoitu. HALLITUS POHTII parhaillaan, minkälaisilla toimilla se vahvistaa kansalaisten ostovoimaa, kun ruuan ja energian hinta jatkaa kipuamista. TALOUDEN KANNALTA työllisyys onkin nyt olennaisessa roolissa. Tulevaisuudessa voi olla mahdollista, että luvut heikkenevät ja sillä olisi omat vaikutuksensa. – Työmarkkinoiden tilanne on varsin kireä. Nyt työmarkkinoilla on vahva tilanne. Jos taantuma iskee, työllisyys reagoi tyypillisesti vähän viiveellä. Keskisen mukaan pankkien stressitestit ovat juuri tämänkaltaisia tilanteita silmällä pitäen asetettu korkeaksi. Toki pankeilla on muunkinlaisia mekanismeja. Ja jos inflaatio on tätä luokkaa, ansiotaso ei pysty nousemaan yhtä nopeasti. Hän muistuttaa polttoaineveron laskun de_22062022_14.indd 17 de_22062022_14.indd 17 14.6.2022 10.07 14.6.2022 10.07. – Tuloillahan ne velat lyhennetään. Hypon Keskinen pitää selvänä, että nykytilanteessa ostovoima heikkenee. Tilannetta pahentaa kohtaanto-ongelma, kun työpaikkoja syntyy aloille joissa ei ole työvoiman tarjontaa. – Ihmisille on myös kertynyt korona-aikana aika paljon säästöjä, kun he eivät ole päässeet samalla tavalla kuluttamaan. Nyt avoimia työpaikkoja on jo enemmän kuin ennen pandemiaa. Kilponen pitää tähän yhtenä syynä talouden poikkeuksellisen ripeää elpymistä pandemiasta. Työllisyystilanne – useaa alaa koskeva työvoimapula – tosin voi osoittautua Suomessa myös talouskasvun pullonkaulaksi. Sellaisia korkoja on hyvin harvoin nähty. – Jos katsotaan asuntojen hintoja, jotka nousevat kolme prosenttia samalla, kun inflaatio on seitsemän tai kahdeksan prosenttia, silloin se tarkoittaa reaalisesti asuntojen hintojen laskua. Sopivista työntekijöistä on nyt kova kysyntä. Kasvaneita kuluja kyetään nyt jonkun verran kompensoimaan säästöillä. Juha Kilponen ei lämpene viime aikoina paljon esillä olleelle polttoaineveron laskulle tai veronalennuksille. Näiden laskelmien mukaan asuntovelalliset kyllä lyhennyksistään selviävät, Juho Keskinen sanoo. Velallisen kanssa voidaan tarvittaessa neuvotella lyhennysvapaista ja maksusuunnitelmista
Verotulomenetykset tulisi pyrkiä kompensoimaan menopuolella. Etenkin mikäli syksyn palkkaratkaisujen syntymistä pystytään sillä edesauttamaan. SDP:n eduskuntaryhmässä valmistellaan elokuuhun mennessä pakettia, jossa puolue tekee omat esityksensä budjettiriiheen siitä, miten ostovoiman heikentymiseen vastataan. Olennaista on vahvistaa työllisyyttä ja parantaa tuottavuutta. Asunto pitää olla, auto pitää olla ainakin tietyissä tilanteissa, opintolainojakin kertyy ja sitten sen päälle on vähintäänkin yksi luotollinen tili tai luottokortti. Tuloverotuksen alentaminen on Lindtmanin mukaan kohdennettuna mahdollinen. Demokraatti kysyi kahdeksan eduskuntapuolueen ryhmäpuheenjohtajilta millaisin keinoin ostovoimaa pitäisi tukea. Heillä on aika paljon kulutusluottoa eikä talous kestä oikein mitään muutosta. – Tässä tilanteessa katsoisin vähän kauemmas horisonttiin ja miettisin etenkin talouden rakenteellista tarjontaa ja energiaomavaraisuutta vahvistavia toimia. Valtion on oltava valmis olemaan mukana, Lindtman sanoo. Eduskunnan sekava apupakki K iihtyvä inflaatio ja korkojen nousu uhkaavat heikentää ostovoimaan perustuvaa kulutusvetoista talouskasvua ja vaarantaa pienituloisten toimeentulon. Harjanteen mukaan pohdinnassa on pidettävä mielessä vaikutus valtion talouteen ja velkaantumiseen. – Meidän asiakkaamme ovat suurimmaksi osaksi työssäkäyviä ja keskituloisia ihmisiä. – Heillä saattavat olla autolainat, opintolainat, asuntolainat ja kulutusluotot. Keskustan eduskuntaryhmä arvioi tästä lähtökohdasta myös mahdollisia veropäätöksiä, Pylväs toteaa. de_22062022_14.indd 18 de_22062022_14.indd 18 14.6.2022 10.07 14.6.2022 10.07. RKP:n Anders Adlercreutzin mukaan tuloverotusta tulisi laskea, mutta se tehdäänkö sitä syksyllä, riippuu senhetkisestä talouden kuvasta. Osalla ihmisistä mahdollista myös muuttaa kulutustaan, Mattila pohtii. Valtiovarainministeripuolue keskustan ryhmänjohtaja Juha Pylväs ei yksilöi keinoja, joilla ostovoimaa voitaisiin tukea. En osaa sanoa mikä helpotus olisi paras. Hän kytkisi mielellään mukaan vielä avoimet hoitoalan palkkaratkaisut ja vientiteollisuuden syksyn palkkaneuvottelut. – Pidän tuloverotuksen alentamista mahdollisena täsmätoimena pienija keskituloisten osalta. Riippuu määristä ja keihin keinot kohdistuvat. 18 Demokraatti D-ILMIÖ myös tukevan Venäjän hyökkäyssotaa, kun polttoaineen kulutus ei laskisi. Keinona olivat esillä muun muassa julkisessa keskustelussa mainitut tuloverojen sekä ruuan arvonlisäveron ja polttoaineveron alennukset. – Työn verotuksen madaltaminen on meidän mielestämme ensisijainen toimi. – Kaikkia noita toimenpiteitä tarvitaan. Ihmisten on vaikea kyseenalaistaa luottojen ottaminen. Jos helpotuksia tehdään, varmasti jää myös väliinputoajia. – Hintojen raju nousu heikentää ostovoimaa ja toimeentuloa, ja tähän on reagoitava. – Hintojen nousuun pitää vastata ratkaisuilla, jotka ovat vaikuttavimpia, tukevat työssäkäyvien suomalaisten pärjäämistä sekä auttavat niitä ihmisiä, jotka ovat kaikkein tiukimmilla. Hän sanoo korkojen nousun ja inflaation olevan ongelma mahdollisesti sadoille tuhansille suomalaisille, joiden talous on nyt vaakalaudalla esimerkiksi pienten tulojen tai erilaisten kallistuvien maksujen takia. Se loisi talouteen pidemmän aikavälin varmuutta ja mahdollistaisi julkisen talouden tulojen ja menojen tasapainottamisen. Mattila pitää kaikkia poliitikkojen pohtimia toimia – ruuan arvonlisäveron alennusta sekä esimerkiksi bensaveron tai tuloveron alennuksia – tarpeellisina toimeentulovaikeuksissa olevien auttamiseksi. Takuusäätiön Minna Mattilan mukaan yhteiskunnan apua tarvitaan tässä ja nyt. Myös vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne pitää pienija keskituloisiin kohdennettuja tuloveronalennuksia ”pohdinnan arvoisena” vaihtoehtona. Pidemmällä aikavälillä tulee pyrkiä siihen, että julkinen talous on tasapainossa alhaisemmalla verorasituksella. Päähallituspuolue SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman luonnehtii tilannetta ostovoiman näkökulmasta vakavaksi. Vaikka etuuksiin tulisi jotakin korotuksia tai työmatkakustannuksia helpotettaisiin, niin ne eivät välttämättä auta siinä kokonaisuudessa, Minna Mattila sanoo
Veronalennuksia on järkevää kohdistaa sinne, missä niistä saadaan suurin kansantaloudellinen hyöty – varsinkin kun julkisen talouden suunta on huono. Tavion mukaan perussuomalaiset on ohjelmissaan ja vaihtoehtobudjeteissaan kohdistanut kritiikkiä keskituloisten korkeaan tuloverotukseen esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Kd:n Päivi Räsänen on vastauksessaan kokoomuksen linjoilla. – Ruoan alv:n alennus kohdentuu kaikille ja suhteellisesti eniten pienituloisille. Kun vuonna 2009 ruoan arvonlisäveroa laskettiin se myös laski ruoan hintaa. JUSSI SARAMO toteaa, että jos hallitus vastaa hintojen nousuun veronalennuksilla, on ruoan arvonlisäveron lasku paras vaihtoehto. Ylimääräisen työkeikan vastaanottaminen ei saa jäädä kiinni siitä, että marginaaliveron jälkeen käteen jäävä summa on bensalaskua pienempi. – Se edistäisi työllisyysasteen nostamista tekemällä työn tekemisen kannattavammaksi. Se parantaisi suomalaisten ostovoimaa, toisi keskituloiselle satoja euroja vuodessa käteen ja edistäisi palkkamalttia työmarkkinoilla tilanteessa, jossa inflaatio laukkaa poikkeuksellista tahtia, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoo. Ainoa, joka suoraan vastustaa myös kohdennettuja tuloveronalennuksia on vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Jussi Saramo. Myös oppositiopuolue perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kannattaa tuloveron alennuksia. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) on aiemmin todennut, ettei kaikkien, ansiotuloveron, alv:n ja bensaveron laskeminen ole ainakaan yhtä aikaa mahdollista. Kokoomus kannattaa tuloverojen alennuksia kaikille tuloluokille. Räsäsen mukaan tuloveron alentaminen olisi ”kaikille kohdistuva keino oman arjen kustantamiseen”. Pylväs NYT TARVITSEMME KOKONAISRATKAISUN, JOLLA TURVATAAN PALKKAKEHITYS, TOIMEENTULO JA KILPAILUKYKY. Keskustan Juha Pylväs ei suoraan kerro kantaansa arvonlisäveroon ja bensaveroon. Mykkänen kannattaa palkkaverojen alennuksia jo kesällä, koska hintakriisi on suomalaisten niskassa parhaillaan. Alv:sta ja bensaverosta kysyttäessä Antti Lindtman vastaa, ettei tässä tilanteessa sulje pois mitään, joilla kansalaisten ahdinkoa voidaan helpottaa. Mikäli bensaveroa alennettaisiin, pitäisi se Saramon mukaan tehdä tilapäisesti vain pahimman kriisin ajaksi siten, että varmistetaan alennuksen siirtyminen hintaan. – Siitä on näyttöä, että työn verotuksen alentaminen kannustaa työllistymään ja myös tekemään enemmän töitä, kun käteen jää enemmän rahaa. de_22062022_14.indd 19 de_22062022_14.indd 19 14.6.2022 10.07 14.6.2022 10.07. 19 Demokraatti Oppositiopuolue kokoomus poistaa omasta tuloverovastauksestaan kohdentamisen pienija keskituloisille. – Pitää löytää kustannustehokkaimmat keinot, ja toteuttaa ne niin, että hyödyn saa kuluttaja, eivätkä rahat vain valu väliportaan taskuun. Nyt harkittavaksi ottaisimme määräaikaisen laskun 10 prosenttiin. Tuloverojen alennukset kiihdyttäisivät Saramon mukaan entisestään inflaatiota. – Ehdotamme työmiljardia eli verojen keventämistä kaikissa palkkaluokissa yhteensä miljardin euron verran
– Ruuan alv-alennukseen liittyy samainen haaste hintoihin siirtymisen epävarmuudesta, mutta ero on toki se, että ruuan alv ei ole haittavero bensaveron tapaan. Anders Adlercreutz painottaa, että ensisijainen ostovoiman kohentamistoimi on työn verotuksen madaltaminen. de_22062022_14.indd 20 de_22062022_14.indd 20 14.6.2022 10.07 14.6.2022 10.07. Päivi Räsänen listaa useita mahdollisia lisätoimia lapsilisien tasokorotuksesta tai indeksiin sitomisesta, omaishoidon tuen verovapauteen ja perheverotuksen kokeiluun, jossa perheiden verotusta kevennettäisiin ostovoiman nimissä. 20 Demokraatti toteaa, että hintojen nousuun pitää vastata ratkaisuilla, jotka ovat vaikuttavimpia, tukevat työssäkäyvien suomalaisten pärjäämistä sekä auttavat niitä ihmisiä, jotka ovat kaikkein tiukimmilla. – Työmarkkinaosapuolien ja valtiovallan keskusteluyhteyksien olisi hyvä toimia, sillä juuri nyt tarvitsemme kokonaisratkaisun, jolla turvataan palkkakehitys, toimeentulo ja kilpailukyky ilman että inflaatio entisestään kiihtyy. Perussuomalaiset teki alkuvuonna välikysymyksen polttoaineiden ja sähkön hinnasta. – Julkisen sektorin osalta hallituksen on varmistettava riittävä pelivara korotuksille, Saramo sanoo. DEMOKRAATTI KYSYI ryhmäpuheenjohtajilta myös tulisiko syksyn budjettiriihessä muuttaa jollakin tavalla sosiaaliturvaa. RKP:n Adlercreutz ja vihreiden Harjanne pitävät indeksikorotuksia riittävinä mutta eivät sulje pois riihessä tehtäviä parannuksia mikäli niille on tarvetta. Hän toteaa, että bensaveron alennukset ovat ekonomistitkin selkeästi tyrmänneet. Kannustinloukkujen purkamista ja työn roolia korostavat omissa vastauksissaan myös perussuomalaisten Ville Tavio ja Kd:n Päivi Räsänen. – Ostovoima ei ole vain hallituksen toimista kiinni, työeläkkeiden indeksitarkistus olisi hyvä tehdä yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa ja se pitäisi valmistella heti jotta saataisiin voimaan nopeasti. Työn verotuksen keventämistä liputtava Kai Mykkänen huomauttaa usean ekonomistin arvioineen, ettei bensaveron tai ruoan arvonlisäveron alentaminen ole tehokas keino vaikuttaa kohoaviin hintoihin. Ruuan hinnasta lähes puolet on veroja, ja erityisesti kasvisten alv:a alentamalla voitaisiin kohentaa kansanterveyttä ja taloutta, toteaa puolestaan Päivi Räsänen. Alv:n ja bensaveron alennusta voisi harkita, jos ollaan varmoja, että veronalenEI OLE TAKEITA, ETTÄ BENSAVERON ALENTAMINEN SIIRTYISI SELLAISENAAN PUMPPUHINTOIHIN. – Hallituksen on ensitöikseen peruttava hallituskauden alussa tekemänsä korotukset polttoaineveroon ja alennettava ruokakassin hintaa ruoan arvolisäveroa alentamalla. – Tätäkin tarkastellaan osana ostovoimapakettiamme. – Nykyisessä tilanteessa kaikki toimet työvoimapulaan vastaamiseksi, pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi ja työllistymiskynnyksen madaltamiseksi on otettava käyttöön, Räsänen sanoo. Lisäksi ruoan alv on jo nyt yleistä alv-kantaa alempi. Kristillisdemokraatit ovat Räsäsen mukaan esittäneet kannustavaa mallia, jossa huomioitaisiin paremmin verotuksen, sosiaaliturvan ja palkkatulon yhteensovittaminen. Ylipäänsä kaikenlaisia verotuksen kevennyksiä punnittaessa on pidettävä mielessä se, että ne vaikuttavat valtion talouden tasapainoon negatiivisesti. – Bensaveroa on laskettava ja samoin ruuan hinnannousua voitaisiin torjua laskemalla ruuan arvonlisäveroa, Ville Tavio painottaa. Jussi Saramon mukaan vasemmisto ajoi läpi kansaneläkeindeksin korotuksen, mutta lisätoimiakin tarvitaan. Huoli velkaantumisesta näyttäisi yllättäen monilla väistyvän, kun kyse on verotulojen menetyksestä, Harjanne sanoo. Pidemmällä aikavälillä kokoomus purkaisi työnteon kannustinloukkuja, jotta ”jokainen työikäinen ja -kykyinen voisi tulla toimeen ja parantaa elintasoaan omalla työllään”. Juha Pylväs kommentoi kysymystä sosiaaliturvasta todeten, että talouden tasapainottamiseksi tehdyt päätökset menosäästöistä kohdennetaan auki olevilta osin syksyn budjettiriihessä. Lindtman nostaa lisäkeinoiksi ostovoiman parantamiseen tarkemmin määrittelemättömät täsmätoimet, joita SDP:ssä vielä valmistellaan. – Jokaisesta työllä tienatusta eurosta pitäisi jäädä vähintään puolet käteen, Mykkänen sanoo. – Elinkeinoelämän puolella energian hinnankorotus osuu vakavasti maatalousyrittäjiin, ja tukitoimille on kova tarve, Räsänen lisää. Parannettavaa olisi Saramon mukaan esimerkiksi lapsikorotuksissa. Kokoomuksen Mykkäsen mukaan elokuussa voimaan tulevat sosiaaliturvan indeksikorotukset ovat riittäviä eikä riihestä tarvita enempää. – Sosiaaliturvan pidemmän aikavälin kehitystyötä ei saa unohtaa, ja sotu-komiteassa on pidettävä rima korkealla ettei jumituta nykytilan nimelliseen säätöön, Harjanne sanoo. SDP:n Lindtman korostaa hintojen nousun vuoksi tilanteen vakavuutta eikä sulje pois sosiaaliturvan petraamista. Saramo näkee muina ostovoimaa kohentavina keinoina palkankorotukset vaikka ne eivät olekaan poliitikkojen käsissä. Vihreiden Atte Harjanteen mielestä bensaveron alentaminen olisi valtiontaloudelle kallis ja kehnosti kohdentuva toimi, eikä takeita alennuksen siirtymisestä sellaisenaan pumppuhintoihin ole. D-ILMIÖ nus menisi hintoihin ja hyödyttäisi kuluttajaa
Italia kuuluu niihin maihin, joissa valtaosa palkoista ylittää minimipalkat ay-liikkeen neuvotteluvoiman vuoksi. EU-maista Italialla on myös eniten täysipäiväisessä ansiotyössä käyviä köyhiä. ITALIASSA VEROKARHU KÄY JULMASTI JUURI HUONOTULOISTEN KIMPPUUN. Se pyrkii auttamaan jäsenmaita luomaan nykyistä oikeudenmukaisemman palkkauksen omien lakien pohjalta. Moni työmarkkina-asiantuntia etsii ratkaisua työntekijöitä koskevasta verouudistuksesta. Italian tilastokeskuksen mukaan jo 2019 ay-liikkeen neuvottelemien sopimusten keskituntipalkat olivat 12,5 ja 14 euron välillä. 21 Demokraatti Minimikiista EU:n minimipalkkadirektiivi voisi helpottaa Italian köyhyysongelmaa. EU:n tuoreet normit voisivat parantaa erityisesti huonosti järjestäytyneiden maatalousja kotitalousalojen heikkotuloisten asemaa. EU:n minimipalkka ei siis parantaisi vahvojen alojen työntekijöiden tuloja, mutta voisi auttaa heikoimpia. Italiassa peräti 88,9 prosenttia yksityisen sektorin – muun kuin maatalouden tai kotitalousalan – työntekijöistä kuuluu ay-liikkeen neuvottelemien sopimusten piiriin. Maataloudessa keskituntipalkka on 9,2 euroa ja kotitaloustyössä 7,3 euroa. Italiassa verokarhu käy julmasti juuri huonotuloisten kimppuun. Nykyisin verokarhu nielaisee noin 47 prosenttia työntekijöiden tuloista. Näin korkea ansiotulojen verotus ei ole oikeudenmukainen ay-liikkeen tai työnantajien mielestä. 21 EU-maata on määritellyt laillisesti minimipalkan. Kirjoittaja on Italiassa asuva toimittaja. RATKAISU ON kiireellinen, sillä kesäkuussa inflaatio nousi Italiassa 6,9 prosenttiin – se on korkein inflaatioprosentti sitten vuoden 1986. Minimipalkkadirektiivi voisi myös olla normi aloilla, joilla tehdään selvää työtä ilmaiseksi harjoitteluna tai muiden hämärien nimikkeiden alla. Verouudistuksen lisäksi työnantajat vaativat myös työn tuottavuuden nousua, sillä Italiassa työn tuottavuus on ollut sama viimeiset 20 vuotta. Italian suurin ay-keskusliitto CGIL ehdottaa maan hallitukselle erityistä, finanssipääomia koskevaa solidaarisuusveroa, jolla löydetään varat työntekijöiden palkkojen korotukseen ilman, että ne lisäävät inflaatiota. Nyt inflaatio uhkaa syödä myös palkankorotukset. Teksti Liisa Liimatainen / Kuva Getty Images I talia on ainoa OECD:n jäsenmaa, jonka palkat ovat laskeneet lähes kolme prosenttia 30 vuodessa (1992–2022). Italiassa on 11 miljoonaa työntekijää, joiden vuositulot ovat alle 10 000 euroa. Työmarkkina-asiantuntijoiden mukaan minimipalkka voisi parantaa etenkin pimeää työtä tekevien ja köyhyydessä elävien työntekijöiden asemaa. Italian kolmen ay-keskusliiton – CGIL, CISL ja UIL – allekirjoittamat sopimukset suojelevat 12,5 miljoonaa yksityissektorin työntekijää, mutta lähes 800 000 maatalousja kotitaloussektorin työntekijää on sopimusten ulkopuolella, vaikka maataloudessa lähes 40 ja kotitaloudessa 59 prosenttia tekee täysipäivästä työtä. Koska köyhyys on suuri ongelma Italiassa, täällä pohditaan, toisiko kesäkuun alussa hyväksytty EU:n minimipalkkadirektiivi ratkaisun. Näissä maissa ay-liikkeen neuvottelemat palkat ylittävät minimipalkat. ITALIA de_22062022_14.indd 21 de_22062022_14.indd 21 14.6.2022 10.07 14.6.2022 10.07. Sen sijaan Italiassa, Itävallassa, Pohjoismaissa ja Kyproksella ei ole minimipalkkaa. EU:n minimipalkkadirektiivi ei pakota jäsenmaita muuttamaan olemassa olevia palkkajärjestelmiä. Työnantajapuoli tuskin suostuu vaatimukseen, mutta suurin keskusliitto aikoo tukea vaatimustaan mielenosoituksilla. Saappaanvarren eteläosassa on puoli miljoonaa pitkäaikaista työtöntä ja Sisiliassa ja Sardiniassa 758 000. JOS ITALIASSA minimipalkka määriteltäisiin yhdeksäksi euroksi tunnissa, nähtäisiin, että 18,4 prosenttia työntekijöistä saa huonompaa palkkaa, koska heiltä puuttuu vahva ay-järjestö
Tiedoksi vielä, että Elinkeinoelämän keskusliitto EK halusi romuttaa vakautta ja ennakoivuutta Suomeen luoneen neuvotteluja sopimusjärjestelmän. – Olemme vähitellen toipumassa koronakriisistä. TYÖNANTAJIEN ON OSALLISTUTTAVA OSTOVOIMAN JA TYÖLLISYYDEN TUKEMISEEN. 22 Demokraatti KIKYN PALUU Tyrmäys kiky-vedätykselle ”Ostovoiman kurjistaminen yhtäältä ja tukeminen toisaalla olisi hölmöläisten hommaa.” Teksti Demokraatti / Kuvankäsittely Timo Sparf A mmattiyhdistysliike tyrmää kovin sanoin kiky-lämmittelyn. Muun muassa Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola tviittasi kikyn paluuta esittäneelle elinkeinoministeri Mika Lintilälle (kesk.): – STTK ei toista kertaa lähde kiky-vedätykseen. Tähän tilanteeseen sopisivat euromääräiset yleiskorotukset. – Palkkainflaatio ei ole kenenkään etu. Ylipäätään työmarkkinoille ulkopuolelta operoidut tai pakottamalla tai yksipuolisesti sanelemalla saadut tulokset eivät ole olleet pitkäikäisiä. Tässäkö keskustan kiitos kaikille arjen sankareille, jotka ovat venyneet ja pyörittäneet yhteiskuntaamme vaikeina aikoina, Malm kysyy. Ne ovat aiheuttaneet enemmän ongelmia kuin ratkaisseet niitä. Ne auttaisivat kaikkia, mutta suhteellisesti eniten pienituloisia ja kaventaisivat palkkaeroja. Työnantajien on osallistuttava suomalaisten ostovoiman ja työllisyyden tukemiseen. Hänen mukaansa ostovoiman ja työllisyyden turvaaminen vaativat palkankorotuksia sekä muita keinoja. Lisäksi vuonna 2016 työnantajilta työntekijöille siirretty kaksi prosenttiyksikköä sosiaalivakuutusmaksuja pitää siirtää takaisin. de_22062022_22.indd 22 de_22062022_22.indd 22 14.6.2022 9.42 14.6.2022 9.42. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vastasi kikyilijöille, että nykyiset palkankorotukset eivät uhkaa Suomen kilpailukykyä, sillä palkat nousevat kilpailijamaissakin. – Ostovoiman kurjistaminen yhtäältä ja tukeminen toisaalla olisi hölmöläisten hommaa. Vajaat pari viikkoa sitten kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo esitti ”hyvinvointisopimusta” ja Mika Lintilä (kesk.) kilpailukykysopimusta. varapuheenjohtaja Niina Malm täystyrmää kikyn paluun. – Suurempi riski on, että suomalaisten ostovoima heikkenee, kotimarkkinat hyytyvät ja sitä kautta Suomen työllisyysaste laskee, Eloranta totesi. Tässä on sitten tulos – valitettavasti, Palola kirjoitti. Eloranta muistuttaa, että mikäli työntekijöiden ostovoimaa kuritetaan työehtoja heikentämällä, sitä kalliimpia keinoja poliitikoille jää ostovoiman turvaamiseksi. Hän muistuttaa, että Juha Sipilän (kesk.) hallituksen vuonna 2016 rakentama kiky-sopimus kuritti erityisesti julkisen sektorin naisvaltaisia aloja. Myös SDP:n 1
de_22062022_23.indd 23 de_22062022_23.indd 23 13.6.2022 11.16 13.6.2022 11.16. Nämä asetelmat näkyvät myös parlamentaarisen sotukomitean työssä. Odotan kiinnostuneena, millaisen painoarvon sosiaaliturvaan liittyvien palveluiden vahvistaminen saa puolueiden vaalitavoitteissa. Henkinen asentomme on sen osalta pitkälti sama kuin 1990-luvun alussa. Myös aihepiiriin liittyvät poliittiset erimielisyydet ovat yhä suuria ja ideologiset kuilut vaikeasti ylitettäviä. Tätä ei ole horjuttanut edes pitkä jäsenyytemme Euroopan unionissa. Toinen ominaispiirteemme on rahamääräisten etuuksien suosiminen turvaan kiinnitettävien palveluiden kustannuksella. OMALAJISUUTEMME NÄKYY erityisesti asumiseen perustuvan sosiaaliturvan kehittämisessä ja siihen kiintymisessä. Osa poliitikoista pitää työn ensisijaisuuden korostamistakin menneisyyden jäänteenä. 23 Demokraatti Vallan laidalta Suvi-Anne Siimes, Työeläkevakuuttajat TELAn toimitusjohtaja Palstalla kirjoittavat Seppo Kääriäinen, Ulpu Iivari ja Suvi-Anne Siimes. Seuraavana vuorossa on Ulpu Iivari. Ja nouseeko palveluihin osallistumisen velvoittavuuden lisääminen esille edes joissain niissä. Julkisuutta saa helpommin kritisoimalla perustulotyyppisten mallien hidasta etenemistä. Poliitikkojen suuntautumista on osin helppo ymmärtää. Velvoittavia palveluita VELVOITTAVUUDEN VIERASTAMINEN ON PALJOLTI IDEOLOGISTA. Poliitikot ovat olleet siitä kaukana. Olemme sen osalta edelleen pitkälti sui generis, yksin omaa lajiamme. Kaihdamme velvoittavuuden lisäämistä jopa viimesijaisten tukien ja työkyvyn tukemiseen liittyvien toimien kohdalla. Tähän kaikkeen tarvitaan muutosta. S uomen turvallisuuspolitiikka muuttui kevään aikana muutamassa viikossa enemmän kuin edellisessä vuosikymmenessä. Maamme ansioturvaa on kehitetty pitkään kolmikantaiseen sopimiseen pohjautuvan valmistelun avulla. Siksi velvoittavuuden lisääminen ei saa kattavaa poliittista tukea, vaikka monet sosiaalipolitiikan tutkijatkin ovat sen takana. Siksi ansioturvan kehittäminen ei heitä myöskään kiinnosta. Mielestäni voisimme oppia Ruotsilta, Tanskalta ja Hollannilta paljon niistä molemmista. Myös tuki muutokselle oli lopulta hyvin yksimielistä. VAATIMUS SOSIAALITURVAAN liittyvien palveluketjujen vahvistamisesta ei ole poliittisesti muodissa. Työkyvyttömyydestä ja sen kasvusta ollaan kyllä huolestuneita, mutta vain harva haluaa laajentaa velvoitetta osallistua kuntoutuspalveluihin nykyisestä. Velvoittavuuden vierastaminen on puolestaan paljolti ideologista, mutta se sisältää myös kulttuuriin ja ihmiskuvaan liittyviä asioita. Ihmisten henkilökohtaisiin asioihin ei haluta puuttua eikä muutoinkaan liikaa vaivata. Koska siihen ajavat ulkoiset pakot puuttuvat, halun muuttua pitäisi löytyä yhteiskuntamme sisältä. Tilanne on tyystin toinen suomalaisen sosiaalipolitiikan parissa
Myös moni suurelle yleisölle vähemmän tuttu kala on saanut lyhyen ja ytimekkään nimen: mutu, säyne, seipi, sorva. Sanahan kuulostaa siltä, että se voisi olla jotakin hauskaa ja vikkelää kuvaava adjektiivi. Sillä eihän ihminen, joka on keksinyt kellanharmaalle jäkälälle nimen keltaröyhelöntossukka, voi ihan totinen toteemi olla. (RB) Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela Monet jäkälä nimet ovat kuin hellittely ilmaisuja, ehkä somimpana aidaspampukka. Törö ja siloneula ovat tuskin saaneet nimiään sattumalta. Tuo monista kasveista tuttu -kka/kkäpääte on suosittu jäkälissäkin. Kesäinen olo tuulenkalasta silti tulee. Siis kallion pintaan, ja sen kauniisiin jäkäläkuviointehin. Turpia olen nähnyt enemmän hevosten päissä, ja myös rakkolevien suojissa lymyilevät jumaluusopin kannattajat eli teistit herättävät kysymyksiä. Jos se ei riitä luomaan tunnelmaa, voi ryhtyä kuulostelemaan kalalajien nimiä. Törö ja siloneula ovat tuskin saaneet nimiään sattumalta. Osa nimistä tuo hauskasti esiin otuksen olemusta. Etenkin k-kirjain tuntuu olleen muinaisten kalannimeäjien suosiossa: muikku, siika, hauki, kuha, särki, silakka, turska, kiiski, kampela. Siksi niiden nimistä monet ovat kuin hellittelyilmaisuja: suomensojakka, ruskeisenpinsikkä ja ehkä somimpana kaikista, aidaspampukka. Jos tietäisin, että kalliolla hehkuu rubiinineula, hentoneula tai pallotohvelijäkälä, olisin askeleissani erittäin varovainen, myös siksi, että jäkälät kasvavat äärimmäisen hitaasti. Jotain muuta vimpaa pitää keksiä, joten valitsen suosikikseni tuulenkalan. Omaksi suosikikseni kalannimistä oli alun perin nousemassa vimpa. Jotkut näistä tarkoittavat samalla hämmentävästi jotakin muuta. de_22062022_24.indd 24 de_22062022_24.indd 24 14.6.2022 9.49 14.6.2022 9.49. Kivaa polsketta on tarjolla sielläkin. Innostukseni kuitenkin lässähti, kun huomasin, että vimpa tulee yksinkertaisesti kalan latinankielisestä nimestä vimba vimba. Tutuimmilla, Suomen vesissä kauan eläneillä kaloilla on usein iskevä kaksitavuinen nimi. En tiedä, mistä sen kaunis nimi tulee, kun ainakin englanninkielinen vastine (sand eel) viittaa enemmän hiekassa möyrimiseen kuin tuulessa leijailemiseen. Tavallisen rupijäkälän, jauhepaisukarveen tai lorvineulan kohdalla ei ehkä olisi niin väliä. Oletko sinä, Rolle, löytänyt viime aikoi na luonnosta kieli-ihmeitä. (TO) MONINA PÄIVINÄ niitä kalaparvien veden pintaan piirtämiä rinkuloita Lohjanjärven saaren rantakalliolla katsellesseni katseeni on kohdistunut myös siihen, millä istun. Jäkälä on jo itsessään mukava sana, napakka ja rytmikäs, ja lämpimät muistot nousevat siitäkin, että teinivuosinani kultaisella 70-luvulla sitä käytettiin myös meidän piireissämme jätkän korvikkeena: ”Mitä jäkälä?” Lähempi tutustuminen runsaaseen jäkälänimistöömme avaa portin myös mielikuvittelun ihmemaahan. 24 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ Aidaspampukalla päin turpaa J uhannuksena monen suomalaisen äänimaisemaan kuuluvat kalojen molskahdukset ja pulahdukset tyynen järven pinnassa. Rannikoiden merimustuainenkaan ei tunnu järin houkuttelevalta, mutta pelottavin kaikista kotelosienistä, johon eliöryhmään jäkälätkin luetaan, löytyy kasvimailta: porkkanan mustamätä ei kuulosta eikä myöskään näytä kivalta. Lahna ja lohi kuuluvat linjasta poikkeajiin, mutta onpa niiden olemuskin enemmän lja h-kirjaimille sopivan lihava ja löhöävä kuin k-kirjaimen napakka. Voi olla, että sellaisen puiston, jonka puustossa esiintyy saarnensurmaa, kiertäisin kaukaa
Teksti Antti Vuorenrinne Kuvat Helsingin kaupunginmuseo Urheilijat jakavat nimikirjoituksia verkkoaidan takaa Käpylän Kisakylässä. de_22062022_25.indd 25 de_22062022_25.indd 25 13.6.2022 9.39 13.6.2022 9.39. 25 Demokraatti VUODEN 1952 OLYMPIALAISET Olympiahuumaa vuonna 1952 Helsingin olympiakisat vuonna 1952 olivat Suomelle ja suomalaisille kuin kirkas valonsäde vaaran vuosien jälkeen ja kylmän sodan keskellä
de_22062022_25.indd 26 de_22062022_25.indd 26 13.6.2022 9.39 13.6.2022 9.39. 26 Demokraatti VUODEN 1952 OLYMPIALAISET MENESTYS OLYMPIA KISOISSA KOETTIIN PETTYMYKSEKSI, VAIKKA SUOMI SAI KISOISTA 22 MITALIA. Menestys ruokki osin epärealistisia odotuksia kesäkisoihin nähden. Ne myönnettiin ensimmäisen kerran vuodeksi 1940, mutta silloin kisat jäivät maailmansodan jalkoihin. Suomen Sosialidemokraatti lähetti Osloon oman urheilutoimittajansa Henry Lindberghin, joka myös pakinoi myöhemminkin tutuksi tulleella nimimerkillä Henka. Suomen Sosialidemokraatin numerot olivat varsinkin alkuvuodesta ohuita. Vuoden 1952 kisat myönnettiin Helsingille vuonna 1947. SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATISSA olympiavuosi avasi samalla uuden päätoimittajan Atte Pohjanmaan kauden. Kisahuumaa kesti lähes koko vuoden. Kisavieraita majoittumassa Seurasaaren leirintäalueelle. Missi itse saapui kotimaahan vielä olympiakisojen aikana elokuun alussa. Uusi yritys tehtiin sodan jälkeen. Helsinki sai odottaa olympiakisojaan pitkään. Talvikisoissa Suomi tuli mitalitaulukossa kolmanneksi (9 mitalia, joista 3 kultaista). Aikaa h-hetkeen oli viisi vuotta. Päänäyttämö eli Helsingin olympiastadion oli valmistunut jo vuonna 1938. Lehdistö oli hurjana. Lehden ilmoitusmyynnin tulos oli kertomuksen mukaan kuitenkin olympiakisojen ansiosta ”edullinen”. Kisainnostus kasvoi myös lehdistössä. Suomen Sosialidemokraatti avasi uuden palstan: ”Olympiakatsaukset”. Seitsenpäiväisen sanomalehden kehittämistä varjosti vielä olympiavuonna sodanjälkeinen paperipula. Tahtia ei lainkaan hidastanut Armi Kuuselan voitto Miss Universum -kisoissa Yhdysvaltojen Long Beachissa 29.6.1952. Mahdollisia uusia osastoja tai palstoja esitettiin runsaasti: rytmimusiikki, erämiespalsta, päivyrisivun kevyt pakina, naisten nurkka, postimerkkeilijän palsta, ulkomaiden osastoon ”informoivia artikkeleita”, päivän vitsi, Työmies 50 vuotta sitten, ”nuoret arvostelevat itse” -palsta... V uoden 1952 tammikuun ensimmäisenä päivänä kello 12 olympialippu nostettiin salkoon Helsingin kaupungintalon edustalla. Hän aloitti virallisesti vastaavana päätoimittajana helmikuussa 1952. Lehden kustantaja huomautti toimintakertomuksessaan, että ”olympiakisojen selostamiseen käytettiin huomattava määrä paperia”. Tapaus syrjäytti myös Suomen Sosialidemokraatin etusivulta olympiauutiset: ”Suomalainen temperamentti kuohui Armi Kuuselan saapuessa kotimaahan”, ”Nostakaa Armi ylös” – ”Armi nostettiin poliisiauton katolle”, lehden otsikot kirkuivat (2.8.1952). OLYMPIATOHINAA HARJOITELTIIN lehdessä kuitenkin jo helmikuussa, kun Oslossa pidettiin talvikisat. Paperia säästettiin. Odotukset kuumenivat alkukesän kuluessa. Kun tuore päätoimittaja aloitti toukokuussa 1952 lehden ”sisällönuudistuskampanjan”, sen erääksi pääkysymykseksi nousi, miten lehden sisältöä oli monipuolistettava kun toimittiin edelleen paperipulan ahtaissa rajoissa. Suomen Sosialidemokraatti tavoitti 17-vuotiaan missin äidin Muhokselta: ”Mahdottomalta, täysin mahdottomalta se minusta tuntuu”, lehti otsikoi (30.6.1952)
Antero Raevuori kertoo kirjassaan Viimeiset oikeat olympialaiset (AjaJapanilaisen Asahi-sanomalehden lapsitoimittajat haastattelevat ruotsalaisia urheilijoita Käpylän kisakylässä. 27 Demokraatti Olympiatuli sytytettiin kahdessa paikassa, Kreikan Olympoksella ja Pallaksen Taivaskerolla. Kun soihtu oli tullut Ouluun, sen oli nähnyt jo yli 50 000 suomalaista. Soihtujen kulku kohti Helsingin olympiastadionia oli valtava megatapahtuma ja heinäkuun tärkein uutisaihe. de_22062022_25.indd 27 de_22062022_25.indd 27 13.6.2022 9.39 13.6.2022 9.39. Kreikasta tullut olympiasoihtu yhdistyi Taivaskeron soihtuun Torniossa 8.7.1952
Helsingin olympialaisten yleisurheilukilpailut pidettiin heti kisojen ensimmäisellä viikolla, jonka jälkeen kisat suomalaisten mielissä tavallaan ”lässähtivät”, kun menestystä ei tullut. Pettymyksen pääsyy oli ilmeisesti yleisurheilu, jota yleisesti pidettiin menestyksen varsinaisena mittarina. Neuvostoliiton kuristusote hellitti hieman, kun valvontakomissio pakkasi laukkunsa ja poistui maasta. SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTI satsasi olympialaisten aikana myös irtonumeromyyntiin. Neuvostoliitto pelkäsi urheilijoidensa loikkaamisia. Vain kuukausi olympialaisten jälkeen oli jälleen aihetta juhlaan. Paini oli suomalaisten vanha mitalikone mutta nyt ainoan kullan toi reposaarelainen Kelpo Gröndahl. Ainakin asevelihenkisten suomalaisten intoa himmensi se, että kultamitalisti oli tulipunainen kommunisti, jolle painiurheilun yksi päämotiivi oli ”näyttää porvareille”. Muista joukkueista poiketen Neuvostoliiton ja kuuden sen satelliittimaan urheilijat majoittuivat Otaniemeen kun varsinainen kisakylä sijaitsi Käpylässä. Vaaran vuodet olivat ohi. Nykysilmin katsottuna pettymys vaikuttaa oudolta, sillä Suomi sai kisoista peräti 22 mitalia, joista 6 kultaista. Sitä seurasi englanninkieliset uutiset ”Your news”. Myös lehden julkaisijan Kustannus oy Kansanvallan pilalehti Kurikka ilmestyi Olympia-Kurikkana, jonka mainostettiin sisältävän merkkimiesten ”leukaperäolympialaiset”. Etusivu tapiseerattiin yleensä lähes kokonaan kisauutisilla. Kulttuurinen vaikutuskin oli tuntuva. Nyt aiheena oli kisojen ehkä suurin tähti Emil Zátopek. Kultamitaleista neljä tuli melonnasta, yksi nyrkkeilystä ja yksi painista. Antero Raevuori on kertonut kirjassaan miten pakinoitsijat iskivät yhteen. Olympialaisten kylmää sotaa kävi myös jatkosodan ajalta radiosta tuttu taistelupari Yrjö ”Jahvetti” Kilpeläinen (Yleisradio) ja Armas Äikiä (Moskovan radio). Liukas Luikku vastasi samalla mitalla. Suomen Sosialidemokraatti pyrki Otaniemeen jo ennen kisojen alkua, mutta kisakylän komendantti, eversti Lyytikäinen torppasi aikeet. de_22062022_25.indd 28 de_22062022_25.indd 28 13.6.2022 9.39 13.6.2022 9.39. Kisojen aikana lehti julkaisi jatkokertomuksena Mika Waltarin romaanin Neljä päivänlaskua (Four sunsets) englanniksi. Mutta silti Helsingin olympialaisia 1952 voi luonnehtia yhdeksi ensimmäisistä askelista Suomen lännettymisen vaivalloisella polulla. ”Satupekka” oli osallistunut Alppilavalla pidettyyn kommunistien ”rauhanjuhlaan”, jota Jahvetti kritisoi. ”Kotimainen rautaesirippu Otaniemessä”, lehti uutisoi. Hänenkin uransa jatkui myöhemmin Arkadianmäellä. Mitalitaulukossa Suomi oli kahdeksas. Raevuoren mukaan joukkueessa saattoi olla yksi ”politrukki” 2–3 urheilijaa kohden. Myös Lontoon 1948 kisojen menestyjät eli voimistelijat tuottivat pettymyksen. Kisat olivat lehden pääaihe kisaviikkojen ajan. Kisa-aineistoa lehdessä oli yleensä vähintään noin puolet sivuista. ”Onhan se ihmiskunnalle ikään kuin toivon kipinä siitä, että ehkä sittenkin, kaikista epäilyksistä ja varottavista tekijöista huolimatta, tulevaisuudessa, ja ehkä piankin, sovinnollinen ja luottamuksellinen yhteistyö eri kansojen kesken on mahdollista kaikessa muussakin”, lehti totesi toiveikkaasti pääkirjoituksessaan olympialaisten avajaispäivänä (19.7.1952). Melonta oli suomalaissilmin katsottuna pieni laji, jonka katsojamäärät jäivät vähäisiksi. Sitä varten lehteen ilmestyi ensin ruotsinkielinen palsta ”Olympia-glimtar”. Suurjuoksijan maine oli pakinoitsijan mielestä ”himmentynyt”. Nyt Jahvetti pakinoi Suomen Sosialidemokraatissa ja Äikiä nimimerkillä Liukas Luikku kommunistien Työkansan Sanomissa. Jazz raikui ja Coca-Cola virtasi. Kultamitalisti Sylvi Saimosta tuli kuitenkin olympiasankari, joka lunasti paikkansa myöhemmin myös eduskunnassa. tus-kirjat 2002), että soihtureitin tapahtumiin liittyi voimakas isänmaallinen ja siten poliittinen vivahde: ”Tunnelmat olivat voimakkaita, juhlavia, ikään kuin suomalaiset kaikkialla soihtureitin varrella olisivat uhmakkaasti, isänmaallisen virittyneinä purkaneet sotien jälkeisen ajan hiljaista vaikenemistaan.” Poliittista värinää kisoihin toi erityisesti Neuvostoliiton osallistuminen olympialaisiin ensimmäisen kerran. Otaniemeen ei ulkopuolisilla ollut ainakaan helppoa pääsyä. Yhden Otaniemen kisakylän talon seinään ilmestyi näyttävä Neuvostoliiton vaakuna ja isokokoiset Stalinin ja muiden neuvostojohtajien kuvat. Hänen mielestään Jahvetti kiukutteli kun Zátopek oli tullut kertomaan ”totuuden Tsekkoslovakiasta”. SUOMEN MENESTYS omissa olympiakisoissa koettiin pettymykseksi. Viimeinen sotakorvausjuna puksutti iloisesti kohti itärajaa. 28 Demokraatti VUODEN 1952 OLYMPIALAISET SUOMEN SOSIALI DEMOKRAATIN OLYMPIALAISTEN ILTALEHTI PAINETTIIN VIHREÄLLE PAPERILLE. Sisäsivuilla oli erityinen olympiaosasto, jonka lähtösivulla kerrottiin yleensä suomalaisurheilijoiden menestykset, seuraavilla muut tulosuutiset ja päivän ohjelma kisoissa
Tämä olympialaisten Iltalehti painettiin vihreälle paperille. de_22062022_25.indd 29 de_22062022_25.indd 29 13.6.2022 9.39 13.6.2022 9.39. Iltalehtikin lakkasi ilmestymästä. Henrikki oli silti toiveikas: jatkoon ”siirrytään väsymättömällä olympiainnostuksella ja -mielellä”. Ilmeisesti Iltalehden tekemisen into hiipui kun olympialaisten ensimmäisen viikon yleisurheilutapahtumat eivät tuoneet Suomelle toivottua menestystä. Lehden irtonumeroja ilmoitusmyynti oli toimintakertomuksen mukaan ”suhteellisen hyvä” mutta ”ei kattanut kustannuksia”. ”Suomen Sosialidemokraattia julkaistaan yhtenä ylimääräisenä numerona päivää kohti olympialaisten ajan”. ”Jos olympiakisojen menestys olisi edes pääasiassa yleisurheilun varassa, olisi niissä kai tämän jälkeen odotettavissa tunnelman laskeminen”, Iltalehden pakinoitsija Henrikki (kenties Henry Lindbergh) arvioi ensimmäisen olympiaviikon jälkeen. Kansanvallan toimintakertomuksessa todetaan Iltalehden ilmestymisen supistuneen ”suomalaisten kannalta mielenkiintoisimpiin päiviin”. Se oli yleensä 8-sivuinen ja uutisoi saman päivän tapahtumat tuoreeltaan. Lehti ilmestyi vain yhdeksän kertaa. Lehteä suunniteltiin Kustannus oy Kansanvallan johtokunnassa jo maaliskuussa 1952. Tätä ennen Suomessa on ilmestynyt kuitenkin useita Iltalehti-nimisiä julkaisuja, kuten vuonna 1913 Suomalaisen työväenliiton eli suomettarelaisten porvarien lyhytaikainen Iltalehti-kokeilu ja aluksi Uuden Suomen maanantainumerona aloittanut lehti vuosina 1919–1930. Helsingin olympiakisojen aikana ilmeistyi kuitenkin Iltalehti-niminen julkaisu, joka oli Suomen Sosialidemokraatin iltapainos. Näin ei käynyt. 29 Demokraatti Iltalehti olympialaisissa NYKYISIN ILMESTYVÄ Iltalehti on alunperin Uuden Suomen iltapainos, joka aloitti ilmestymisensä vuonna 1980
30 Demokraatti KASVO Euroopan tuntija Venäjän harvainvallan yksi taustatekijä on se, että maa ei ole oppinut tekemään tiliä menneestään. Ilman kansallista itseymmärrystä ja -kritiikkiä ei ole myöskään demokratiaa. Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen de_22062022_30.indd 30 de_22062022_30.indd 30 10.6.2022 10.30 10.6.2022 10.30. Näin toteaa eurooppalaisen aatehistorian ja politiikan tutkija Timo Miettinen
de_22062022_30.indd 31 de_22062022_30.indd 31 10.6.2022 10.30 10.6.2022 10.30. 31 Demokraatti Euroopan tuntija JULKISEN YHTEISKUNTAKESKUSTELIJAN ROOLI ON TÄRKEÄ
Rauhanprojektin rinnalle tarvitaan uusia ajatuksia ja uskon kirjani puhuttelevan lukijoita senkin takia. Historian ystäväin liitto palkitsi Miettisen kirjan vuoden 2021 historiateoksena. Tieteellisessä keskustelussa toimitaan toki vähän eri tavalla kuin yhteiskunnallisessa. Kirja sai myös Kalevi Sorsa -säätiön myöntämän Kalevi Sorsa -palkinnon. Mihin se asettuu suhteessa Eurooppaan ja sen aatehistoriaan. Kirja valottaa nimensä mukaisesti sekä Euroopan että Euroopan unionin aatehistoriallisia juuria ja perusteita antiikista lähtien. Eurooppa-tuntija ja -tutkija Timo Miettinen kutsutaan televisiostudion ajankohtaiskeskusteluihin, kun Euroopassa tapahtuu merkittäviä ja kauaskantoisia asioita. Viime vuonna ilmestynyt Eurooppa: poliittisen yhteisön historia (Teos) paneutuu Euroopan aatehistoriaan muun muassa talouden, aatteiden ja poliittisten ideologioiden kehyksistä käsin. ENTÄ VENÄJÄ. – Olen jo pitkään tehnyt myös julkista kommentointia. – Sellaiset argumentit, jotka muualla Euroopassa olivat suosittuja maailmansotien välisenä aikana, mutta eivät ole sitä enää tai menevät korkeintaan hyvin huonosti läpi, ovat Venäjällä nykyisinkin hyvin suosittuja. Miettinen työskentelee akatemiatutkijana Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa. Se tulee kuitenkin omassa poliittis-historiallisessa kehityksessään noin sata vuotta muuta Eurooppaa jäljessä. 32 Demokraatti D-KASVO B rexit, Saksan vaalit, Ranskan vaalit, Ukrainan sota. Eikä ole ihme, että kutsutaan, sillä asiantuntijuuden lisäksi Miettiseltä saa vaikeisiin asiakokonaisuuksiin ymmärrettäviä vastauksia. Miettinen ei monestakaan syystä lämpene sille toiveajatusten ja huhupuheiden sävyttämälle julkiselle keskustelulle, jossa Putinin ja Venäjän nykyjohdon vaihtuminen saatetaan nähdä kovin mutkattomana tienä kohti Venäjän myönteistä muutosta ja demokratiaa. Millainen on Venäjän aatehistoria ja miten se näkyy nyky-Venäjällä, esimerkiksi Ukrainan sotaan liittyvissä asioissa. TOTUUS ON MYÖS YHTEISKUNNALLISEN VAPAUTUMISEN VÄLINE. Nämä kysymykset ja niiden selvittäminen olivat minullekin tärkeitä teemoja. Ovathan ne toisaalta myös sellaisia tapahtumia, jotka nostavat tieteellisen ajatteluun uudenlaisia kiinnostuksen kohteita. Häiritseekö se tutkimustyön tekemistä. Miettisen viime vuonna ilmestynyt kirja ei rajaustensakaan takia käsittele Venäjää erityisen paljon, eikä Ukrainan sota ollut sen ilmestyessä edes alkanut. Kirja käsittelee muun muassa vallan luonnetta ja oikeuskäsitysten muotoutumista. – Onko Euroopan unioni ensisijaisesti talousliitto vai arvoyhteisö. Miettinen sanoo näiden teemojen liittyvän yleisemmin ja laajemmin myös nyde_22062022_30.indd 32 de_22062022_30.indd 32 10.6.2022 10.30 10.6.2022 10.30. – Ajattelen, että keskusteleminen ja kommentointi liittyvät osin myös tutkijan vastuuseen. Näiden roolien yhdistäminen on aina tasapainon hakemista, ja se vaatii välillä myös pitkiä työpäiviä. ky-Euroopan olemuksen, tavoitteiden ja arvojen pohtimiseen, myös EU:n sisällä käytävään keskusteluun ns. Haastattelussa Miettisen analyysi Venäjästä, alkukesästä 2022, on viiltävä ja tarkka. Hän pitää hyvin tärkeänä julkisen yhteiskuntakeskustelijan rooliaan. – Palautteen perusteella kirja kertoo selkeästi sellaisista asioista, mitä ihmiset ovat pohtineet, mutta jota he eivät ole osanneet oikein sanoittaa. Miettinen torjuu moiset johdattelut. Hän osaa havainnollistaa ja tiivistää. SUURI YHTEISKUNNALLINEN mullistus, korona-aika, soi Miettiselle hyvän tilaisuuden toteuttaa mielessä pidempään kyteneen suunnitelman Euroopan aatehistoriaa käsittelevän tietokirjan kirjoittamisesta. – Vanha ajatus siitä, että talousliitto estää Ranskaa ja Saksaa sotimasta keskenään, ei ole monelle enää riittävä. Säätiön palkitsemisperusteluissa kerrottiin muun muassa, että ”kirjan vahva filosofinen ja aatehistoriallinen perusta auttaa hahmottamaan Euroopan tarinan pitkän kaaren, historiallisten kehityskulkujen merkityksen sekä kansakuntien henkisen perinnön vaikutukset nykyhetkessä.” EUROOPPA ON saavuttanut suosiota myös laajemmassa lukijakunnassa, sillä sitä lainataan ja varataan ahkerasti Suomen kirjastoissa. Mikä on sen paikka maailmassa ja minkä tyyppinen yhteisö EU perimmiltään on. Eurooppa-projektista. Esimerkiksi kysymys valtion suvereniteetista on sellainen: milloin se ajatus syntyi ja mikä on se historiallinen kokemus, josta suvereniteetin idea nousee, onko aina ollut valtioita ja ovatko ne aina ajaneet omia etujaan, Miettinen kuvaa kirjaa ja sen saamaa palautetta. Erityisessä tarkastelussa on talouden rooli ideoiden, poliittisten aatteiden ja järjestelmien keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Viimeisen vuoden aikana Ranskan ja Saksan vaalit työllistivät minua paljon, tietyiltä osin myös Ukrainan sota. Miettinen huokaa hieman tahattoman oloisesti, ja sanoo: – Venäjä on eurooppalainen maa. Kyllästyttääkö julkisen kommentoijan rooli Miettistä milloinkaan. Venäjä ei ole tehnyt tiliä oman imperialisminsa ja kolonialisminsa kanssa toisin kuin monet muut eurooppalaiset valtiot
valittiin Vuoden eurooppalaisek si vuonna 2021, ansiona Euroop paasioiden kansantajuistaminen on jälleen yhdestä Neuvostoliiton hajoamissodasta, joka on tullut historiallisesti katsoen viiveellä. Lukashenka on pysynyt Venäjän otteessa. toiminut aiemmin myös Helsingin yliopiston Eurooppatutkimuksen keskuksen johtajana . MUTTA MIKSI Ukraina ja miksi juuri nyt. Politiikan journalismissa keskitytään usein johtajiin ja halutaan puhua ihmisistä, koska ajatellaan, että katsojille ja lukijoille on helpompi ymmärtää asiat, kun politiikalle annetaan kasvot. haaveilee kiireettömästä junamatkailusta Euroopassa de_22062022_30.indd 33 de_22062022_30.indd 33 10.6.2022 10.30 10.6.2022 10.30. Ukraina on yksi länsimielisimmistä entisistä Neuvostoliiton maista, jotka eivät ole liittyneet Euroopan unioniin tai Natoon. Demokratian perusedellytyksiä ovat taloudellisen vallan suhteellisen tasainen jakautuminen sekä kriittinen ja reflektiivinen suhde historiaan. Miksi Putinin Venäjä aloitti sodan ja näin ampui itseään jalkaansa. Mitä Venäjä tavoittelee Ukrainan sodalla. – Putin pelkää, että jos länsimainen kumous – oikeusvaltioon ja demokratiaan siirtyminen – tapahtuvat Ukrainassa ja se osoittautuu vieläpä menestystarinaksi, se on huono esimerkki Venäjälle. 33 Demokraatti TIMO MIETTINEN – En sinänsä ota vahvasti kantaa siihen mitä johtajan vaihtuminen Venäjällä toisi mukanaan. työn ulkopuolella aika kuluu 1 ja 4vuotiaiden lasten kanssa Helsingin Pakilassa . Kirja sai myös Kalevi Sorsa säätiön myön tämän Kalevi Sorsa palkinnon . – Pakkomielteinen ajatus historiallisesta Venäjälle tehdyistä vääryyksistä ja niiden korjaamisesta ei ole pelkästään Putinin. Näitä kysymyksiä on sakeanaan esitetty median keskusteluissa ja analyyseissä pitkin kevättä sen jälkeen, kun Venäjä 24. – Se on aika kaukana siitä, miten ajattelen poliittisesta todellisuudesta ja yhteiskuntaa eteenpäin vievistä voimista. toimii myös tiiminvetäjänä Suomen Akatemian rahoittamassa Eurostoriehuippuyksikössä . – Käytännössä kyse on siitä, että Venäjä pyrkii pitämään entisen Neuvostoliiton alueet, jos ei nyt täysin kontrollissa, niin ainakin ideologisessa talutushihnassa. akatemiatutkija Helsingin yli opistossa vuodesta 2021 lähtien . . kirja Eurooppa: poliittisen yhtei sön historia (Teos) palkittiin vuonna 2021 Vuoden historiateoksena. Niiden johtajien halutaan noudattavan Venäjän mukaista politiikkaa ja toimivan Venäjän arvojen ja etujen mukaisesti. Maallikon on ollut hankala erottaa munaa ja kanaa, sotimisen ja vaikuttamisen keinoja sekä niiden oikeutusta Ukrainan sodan pohjimmaisesta motiivista kaiken savuverhon keskeltä. Vastaavia viivästyneitä Neuvostoliiton hajoamissotia Venäjä on sotinut monessa muussakin entisen Neuvostoliiton osassa, kuten Tšetšeniassa, Georgiassa ja Krimillä. Valko-Venäjän suhteen Putinin strategia on toiminut. Hänen mukaansa kyse OMA KÄSITYKSENI POLIITTISISTA MEKANISMEISTA EI OLE ERITYISEN JOHTAJAKESKEINEN. – Sodan todellinen moottori on sisäpoliittinen ja se on Venäjällä. helmikuuta hyökkäsi Ukrainaan. harrastaa ruuanlaittoa, erikoisuutena Lähiidän keittiö . Siksi vain johtajaa tai korkeinta johtoa vaihtamalla yhteiskunta ei välttämättä muutu. MIETTISEN MIELESTÄ Putinin Venäjän keskeinen pelko liittyy Ukrainan poliittiseen ja yhteiskunnallisen kehitykseen. väitellyt vuonna 2013 teoreettises ta filosofiasta, dosentuuri käytännöl lisestä filosofiasta vuonna 2019 . Yleensäkin oma käsitykseni politiikasta ja poliittisista mekanismeista ei ole erityisen johtajakeskeinen. Miettinen muistuttaa, että ideologioiden lisäksi Venäjän suuntaan vaikuttavat syyt ovat pitkälti sosioekonomisia. Miettinen pitää eurooppalaisen aatehistorian yhtenä tärkeänä opetuksena sitä, että demokraattisia yhteiskuntia ei missään synny ilman demokraattista kulttuuria. Miettinen esittää vakuuttavan tiivistyksen siihen kysymykseen, mikä on Venäjän aloittaman sodan perimmäinen moottori.
– Poliittiset ideat ja ideologiat ovat syntyneet useimmiten vastauksina määrättyyn historiallisen tilanteeseen, ongelmaan tai kriisiin. Miettinen tarkentaa, että vuosien mittaan ajatukset oman työn, tieteen ja tieteen teon merkityksestä ovat edelleen jalostuneet sitä mukaa, kun ymmärrys demokratian ja politiikan teoriasta on lisääntynyt. – Miksi saksalainen politiikka ja varsinkin talouspolitiikka on niin sääntöuskovaista. Pitäisi olla myös tässä ajassa herkkä omille historialliselle tilanteille ja pyrkiä muokkaamaan poliittisia ideoita siten, että ne vastaavat paremmin oman aikamme haasteita. Tämäkin ajatus on minulla ollut eteen päin vievä moottori. – Minua kiinnostaa totuuden selvittäminen. – Totuudella, vapaudella ja tasa-arvolla on yhteys toisiinsa ja totuus on vahvasti myös yhteiskunnallisen vapautumisen väline. Saksassa vapaus on sen sijaan liittynyt sääntöjen ja periaatteiden noudattamiseen. Ja kyllä sekin näkyy esimerkiksi myös Venäjän kysymyksessä. 34 Demokraatti D-KASVO MIETTINEN ON viime aikoina käynnistellyt myös uutta tutkimusta, joka käsittelee etenkin saksalaisen talouspolitiikan historiaa. – Se saattaa tuntua itsestäänselvyydeltä. Mitkä kolme asiaa ovat tärkeitä sinulle. – Jotta voi olla rakentavaa erimielisyyttä, pitää myös voida jakaa joitakin asioita. 1 Perhe. de_22062022_30.indd 34 de_22062022_30.indd 34 10.6.2022 10.30 10.6.2022 10.30. Pidän työkavereistani, mutta tykkään myös uppoutua yksin varsinkin erilaisiin kirjaprojekteihin. – Vaikkapa ilmastonmuutoksen tai pandemian ratkaiseminen pakottaa meidät aidosti ajattelemaan liberalismin, sosialismin ja nationalismin kaltaisten käsitteiden luonnetta. Eurooppa-politiikassa minua kiinnostaa eniten se, miten se kytkeytyy tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kysymyksiin. Hyvin suuri aika kuluu selvittäessä 1ja 4-vuotiaiden poikien kiistoja. Saksassa nähdään, että talouspolitiikkaa tehdään parhaiten tukeutumalla oikeudellisiin mekanismeihin, Miettinen kuvaa alkuvaiheessa olevan tutkimuksensa keskeisiä teemoja. Miettistä kiehtoo saksalaisen liberalismin ero verrattuna angloamerikkalaiseen perinteeseen, jossa talouden vapaus nähdään esteiden ja rajoitusten poistamisena. TUTKIJAN TYÖSSÄ Miettistä ajaa ja motivoi kaksi keskeistä kokonaisuutta. – Kun puhutaan siitä minkälaisia poliittisia vaihtoehtoja meillä on ongelmien ratkaisuille, se kysymys on väistämättä kiinni aatehistoriassa. Miten asiat ovat ja mitkä meidän uskomissamme asioissa ovat kulttuurin vaikutusta, mitkä taas yhteiskunnan. Silti se usein tuntuu unohtuvan julkisessa keskustelussa, kun puhutaan esimerkiksi sosialismista, liberalismista tai nationalismista. Miettisen mukaan taju aatehistoriasta ja poliittisten ideologioiden synnystä on tärkeää myös konkreettisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisussa. Ne nähdään ikään kuin voimina, jotka kamppailevat ylihistoriallisessa tilassa, Miettinen kuvaa ja kohottaa sormillaan samalla lainausmerkit osoittamaan ajatuksen abstraktiutta. Siinä tutkimuksella ja tiedolla, mutta myös historian tuntemuksella ja filosofialla on roolinsa. Mikä on aikaan sidottua ja historiallista ja mikä taas ylihistoriallista. – Vaikka saksalaisen sääntöperusteisen ajattelun historia ulottuu aina 1800-luvulle asti, maailmansotien välinen aika oli erityisen keskeinen saksalaisen liberalismin näkökulmasta. Timo Miettisen sanoo oman käsityksensä politiikasta ja poliittisista aatteista ja ideoista nojaavan vahvasti historiaan. Miettinen korostaa, että tiede tähtää aina myös, ainakin jollakin tavalla, maailman muuttumiseen. 2 Työ. – Saksalaisessa liberalismissa säännöillä ja vapaudella on tiivis yhteys. 3 TÄRKEINTÄ 3 Sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Sen tyyppiset kysymykset ovat aina ajaneet minua eteenpäin
de_22062022_30.indd 35 de_22062022_30.indd 35 10.6.2022 10.30 10.6.2022 10.30. 35 Demokraatti POLIITTISET IDEAT SYNTYVÄT USEIN VASTAUKSINA MÄÄRÄTTYYN HISTORIALLISEEN ONGELMAAN
Autoritäärisiin, ihmisoikeuksia polkeviin valtioihin kannattaa suhtautua vakavasti. de_22062022_36.indd 36 de_22062022_36.indd 36 14.6.2022 9.47 14.6.2022 9.47. Suomen turvallisuutta ei voi vahvistaa tekemällä Turkille pienintäkään myönnytystä ihmisoikeuksien suhteen. Ennen kuolemaansa Politkovskaja teki yhdessä Hautalan kanssa valtavasti töitä saadakseen Euroopan maiden päättäjät ymmärtämään, mitä Venäjällä tapahtuu. Ihmisoikeudet ovat turvallisuuspolitiikan kovinta ydintä KOLUMNI Elina Hirvonen hirvoelina@gmail.com Kirjoittaja on ammatiltaan kirjailija ja elokuvantekijä, joka rakastaa kirjastoja, metsiä ja oikeusvaltion instituutiota. Teoksessaan Politkovskaja piirtää vakuuttavaan todistusaineistoon perustuvan kuvan totalitaristisesta suurvallasta, jossa presidentti hallitsee yksinvaltiaan ottein. Olen seurannut häkeltyneenä, miten laiskasti suomalaiset tiedotusvälineet ovat avanneet Turkin presidentti Erdoganin väitteitä kurdien ”terrorismiin” liittyvistä huolista. helmikuuta hyökkäsi Ukrainaan, tätä lausetta on toistettu paljon. Erdoganin Turkki on ihmisoikeuksia polkeva diktatuuri, jossa kurdit voidaan leimata terroristeiksi siitä, että he vaativat itselleen kansainvälisten ihmisoikeussopimusten takaamia oikeuksia. SUOMI JOUTUU nyt taiteilemaan turvallisuuspoliittisten tavoitteidensa ja yhden diktatuurin, Turkin, vaatimusten ristipaineessa. Se vain ei ole totta. VENÄJÄLLÄ MURHATUN journalistin ja ihmisoikeusaktivistin Anna Politkovskajan teos Putinin Venäjä ilmestyi suomeksi vuonna 2005. Siksi ihmisoikeudet eivät ole turvallisuuspolitiikan suhteen marginaalista pehmoilua vaan sen kaikkein kovinta ydintä. Europarlamentaarikko Heidi Hautala puhui vuosien ajan johdonmukaisesti ja perustellusti Putinin Venäjän autoritäärisyydestä ja aggressiivisuudesta ja siitä, miten suuria riskejä liittyy esimerkiksi energiariippuvuuteen tällaisesta maasta. Hautala oli Venäjän kehityksestä kartalla paremmin kuin yksikään toinen suomalainen poliitikko. Hallinnoilla, jotka eivät piittaa omien kansalaistensa oikeuk sista, on taipumus olla piittaamatta myös sellaisista asioista kuin kansainväliset sopimukset, oikeus ja totuus. Hän kuunteli heitä, joita autoritäärisissä maissa on viisasta kuunnella herkimmällä korvalla: ihmisiä, joille totuudella ja ihmisoikeuksilla on merkitystä. Laki ei ole kaikille sama, lehdistönvapaus on murskattu ja Tsetsenian sota jatkuu presidentin suojeluksessa, eikä aggressio rajoitu yksin siihen. Siihen oli syynsä. Diktatuurit perustuvat valheelle, että maata voi johtaa vain yksi ihminen tai yksi puolue. Näitä puheita paheksuttiin voimakkaasti. Tilanne on diplomaattisesti vaikea, mutta yksi asia on selvä. Moni asia saattaisi olla toisin, jos heitä olisi kuultu. Yhteiskunnan instituutiot mediasta koulujärjestelmään ja oikeuslaitokseen on valjastettu valheen ylläpitämiseen. 36 Demokraatti ”E ihän kukaan voinut aavistaa, että näin tapahtuisi.” Sen jälkeen, kun Venäjä 24. Puolustusliitossa sellainen tilanne olisi sietämätön riski. Tämä ei ole jälkiviisautta vaan havainto, jonka toivoisin jokaisen päättäjän muistavan. Diktaattori, joka saa haluamansa kiristämällä, kiristää lisää. DIKTAATTORI, JOKA SAA HALUAMANSA KIRISTÄMÄLLÄ, KIRISTÄÄ LISÄÄ
Juttu julkaistaan turvallisuussyistä pelkästään etunimellä. Niin kuin sanotaan, tämä sota on näyttänyt, kuka on ihminen ja kuka ei. de_22062022_37.indd 37 de_22062022_37.indd 37 13.6.2022 17.14 13.6.2022 17.14. Sanon usein itselleni peiliin, että kaikki tulee vielä loppujen lopuksi olemaan hyvin. Ehkä nenäni muodossa on jotain samaa kuin äidilläni. Näytän enemmän isältäni kuin äidiltäni. Näen peilistä nuoren, kauniin naisen. Joskus tuntuu siltä, etten ole vielä edes 25-vuotias. Tykkään itsestäni sellaisena kuin olen. Asuin Donetskin alueella, Mariupolissa, ja työskentelin isossa siipikarjan tuotantolaitoksessa pääeläinlääkärinä. Niin kuin sanotaan, omaan kotiin ja omaan elämään kannattaa ostaa vain uusia peilejä. Minulla on ikävä työtäni ja kotiani, mutta en tiedä palaanko sodan jälkeen juuri samaan paikkaan. Ei tarvitse olla epätoivoinen. Kaikista eniten olen kuitenkin itseni näköinen, enkä haluaisi muuttaa mitään. En tykkää katsoa peiliin, kun olen huonolla tuulella tai itkenyt, koska peilikuvassa oleva ilme jää muistiin. Täällä Suomessakin teen työtä kanojen parissa, kanafarmilla. Yritän välttää peiliin katsomista, kun olen surullinen tai huonolla tuulella, koska se on epämiellyttävää katsottavaa. Joka kerta peiliin katsoessa palaa mieleeni se tunnelma, mikä edellisellä kerralla oli. 37 Demokraatti Oksana 32-vuotias ihanan tyttären äiti ja eläinlääkäri Mariupolista KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi H ymyilen aina peilikuvalleni. Olen eläinlääkäri ja erikoistunut siipikarjaan. Käytetyt peilit kantavat mukanaan muistoja edellisistä omistajistaan. Sitä taakkaa ei kannata ottaa itselleen
Sivistysrahaston kohderyhmänä on erityisesti suomalainen työikäinen väestö. Apurahan hakeminen tapahtuu sähköisesti 1.-31. 38 Demokraatti Kansan Sivistysrahasto tukee apurahoilla sivistystyötä, kulttuuria, yhteiskunnallista tutkimusta ja kansainvälisen solidaarisuustyön tiedotusta. elokuuta. Ohjeet hakemiseen löydät: sivistysrahasto.fi Kansan Sivistysrahaston apurahat haettavissa elokuussa de_22062022_38.indd 38 de_22062022_38.indd 38 10.6.2022 13.48 10.6.2022 13.48
Tuodaan työ näkyväksi. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity Värittömyys pahasti hakusessa Lehti, verkko ja some Museovirasto, Teuvo Kanerva de_22062022_38.indd 39 de_22062022_38.indd 39 10.6.2022 13.48 10.6.2022 13.48. 39 Demokraatti Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi
40 Demokraatti de_22062022_38.indd 40 de_22062022_38.indd 40 10.6.2022 13.48 10.6.2022 13.48
41 Demokraatti de_22062022_38.indd 41 de_22062022_38.indd 41 10.6.2022 13.48 10.6.2022 13.48
Samassa talossa se on myös viimeksi nähty suomeksi tasan 50 vuotta sitten. William Shakespearen kirjoittamaksi tunnustetaan virallisesti 35 näytelmää, pari on kadonnut, yhden (Edward II) alkuperä on epäselvä. Yli 50 toteutukseen ovat päässeet muun muassa Loppiaisaatto ja Kuinka äkäpussi kesytetään. 42 Demokraatti KULTTUURI Willien valossa William Shakespeare ei tunnu suomalais teattereissa olevan enää ihan kuuminta hottia, mutta Jussi Nikkilä tappelee laskutrendiä vastaan. Suosituimmat, yli 70 tuotantoon reilun 120 vuoden suomalaisessa esityshistoriassa yltäneet Shakespeare-tekstit ovat Ilona-esitystietokannan mukaan Hamlet sekä Romeo ja Julia – tietysti. Paljon kehnompi on monien muiden Shakespeare-järkäleiden kohtalo. Suomessa noista on ammattiteattereissa tehty valtaosa ainakin kertaalleen, vain puolenkymmentä on tähän päivään mennessä jäänyt tyystin esittämättä. Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Kari Hulkko K ärkeen vähän kylmää tilastofaktaa. Anteeksi mitkä. Viirus-teatteri teki sen ruotsiksi kesäesityksenä 1992. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Romeo ja Julia on samassa, viimeisen 30 vuoden aikahaarukassa tehty yli 30 kertaa, Hamlet 22. Niinpä, aika lailla esityskartalta kadonneita nuo kaksi aikoinaan hyvinkin suosittua ”Willien” peruskomediaa nykyisin ovat: Loppiaisaatto on tehty Suomessa vuoden 1990 jälkeen viidesti, Äkäpussi kahdeksan kertaa. Tunnetuimpiin Shakespearen komedioihin voidaan kai lukea myös Miten haluatte (As You Like It), joka sai Suomen kantaesityksensä 1912 Kansallisteatterissa. Macbeth yltää sentään yli kymmeneen tuotantoon, mutta esimerkiksi Kuningas Lear ja Venetsian kauppias on kumpikin tehty meillä vain kolme kertaa viimeisten 30 vuoden aikana. de_22062022_42.indd 42 de_22062022_42.indd 42 14.6.2022 9.54 14.6.2022 9.54
43 Demokraatti 43 Demokraatti Jussi Nikkilä pääsi vajaa kymmenen vuotta sitten Shakespeare-oppiin Lontooseen ja on sen jälkeen tehnyt nyt kolme Shakespeare ohjausta ja Hamletin nimiroolin Turussa. de_22062022_42.indd 43 de_22062022_42.indd 43 14.6.2022 9.54 14.6.2022 9.54
– Tämän näytelmän päähenkilö Rosalinda on ollut Shakespearen ajassa varmasti varsin moniselitteinen tapaus, kun ajatellaan, että silloin mies näytteli naista, joka pukeutuu mieheksi. – Shakespearen kaikista näytelmistä tähän on kirjoitettu eniten lauluja. – Sama koskee puvustusta ja musiikkia: ollaan Elisabethin aikaisissa tunnelmissa sekä muotoja sävelkielessä, mutta sieltä liikutaan hienovaraisesti myös modernimpaan maisemaan. – Ainahan sitä voi olla tahattomasti kömpelö näissä asioissa, mutta olen pyrkinyt siihen, että tämä olisi tässä suhteessa mietitty juttu, hän muotoilee, ja lopetamme seilailun vaarallisilla vesillä tähän. Shakesperen aikaan miehet hoitivat teatterissa kaikki roolit, joten mieleen nousee, että Ryhmiksen roolitus on kommentti siihen suuntaan. – Minulla on Shakespearen komedioissa kaksi lempparia, Loppiaisaatto ja tämä Kuten haluatte. – Lavastaja Janne Siltavuoren kanssa pähkäilimme, että olisi hauska tuoda Globen maailmaa Linnakkeeseen, kun täälläkin on kaksi katsomisen suuntaa; Globessahan katsomo oli puolikaaren mallinen. Ohjaajana on Jussi Nikkilä, joka on omalta osaltaan pitänyt Willie-viiriä liehumassa viime vuosina. 44 Demokraatti KULTTUURI KESÄYÖN UNEN lailla juoneltaan varsin sekopäisen romanttisen komedian ylösnousemus unohduksen usvasta koetaan tänä kesänä Suomenlinnassa, kun Ryhmäteatteri tekee sen kesänäyttämölleen Hyvän Omantunnon linnakkeeseen. Kuten haluatte on pinnaltaan hyvin keveä, siinä on paljon rakkautta, on hyviä narrihahmoja... Musiikin on säveltänyt Nikkilän molemmissa aiemmissa Shakespeare-ohjauksissa mukana ollut Mila Laine, joka on taas myös lavalla itse sitä soittamassa. Nikkilän viime vuosikymmenen puolivälissä saama Shakespeare-oppi pääkallonpaikoilla London Academy of Music and Dramatic Art -oppilaitoksessa on siis pudonnut otolliseen maaperään. Päätapahtumapaikkana näytelmässä on Ardennien metsä, jossa nuoret rakastavaiset matkakumppaneineen haahuilevat karkotettuina, toisiaan etsien. Onneksi meillä sellaiset näyttelijät löytyy. Nikkilä näkee Kuten haluatte -näytelmän istuvan Suomenlinnan miljööseen siinäkin mielessä hyvin, että siinä, kuten monissa Shakespearen komedioissa ihmisen ja luonnon suhde on merkittävässä osassa. että minkälaisia koodistoja sukupuolirooleihin kytkeytyy. Ryhmäteatterin ensemblessä monissa miesrooleissa nähdäänkin naisia, ja päinvastoin. KUTEN HALUATTE on myös roolileikittelyn juhlaa, sillä valepuvuissa mennään, narrit riekkuvat kaikille sovinnaisuuksille, naiset sonnustautuvat miehiksi ynnä muuta gender blenderiä... Tämä on siis melkein jo kesäinen musikaaSIINÄ ON KAIKKINAISTA LEMPEYTTÄ, JOKA JUURI TÄHÄN MAAILMAN AIKAAN TUNTUU TERVETULLEELTA. – Ihan loppumetreillä halusimme tehdä tehdä näyttämökuvalle vielä sellaisia muutoksia, että siitä tulisi enemmän muunneltava ja siltä osin Globeen nähden vähän nykyaikaisempi. TURVALLISEMPAA ON puhua vaikka siitä, miten Linnakkeen näyttämölle on haettu vaikutteita suoraan sylttytehtaalta, Shakespearen seurueen kotipesästä Globe-teatterista. Tuo Kesäyön unihan on nähty Suomenlinnassa jopa kahdesti, 1980-luvulla ja viime vuosikymmenellä. Se ei ylipäätäänkään ole hänen silmissään mikään ”well made play”, mutta juonen vapaa rönsyily antaa ohjaajalle ja koko porukalle mahdollisuuden kiinnittää huomiota muunlaisiin asioihin. Vanhaa jäljittelevät esimerkiksi näyttämökuvaa hallitsevat kaksi tuhtia pylvästä, jotka ovat myös keskeisiä elementtejä Ardennien metsää markkeeraamassa. Vuonna 1613 tulipalossa tuhoutuneen teatterin rekonstruktiohan löytyy nyky-Lontoosta. Helposti sulavaa farssimaista komiikkaa on tässä näytelmässä Nikkilän mukaan hyvin vähän. siis kaikkea sellaista mikä sopinee kesäteatteriin. Loppiaisaatonkin haluaisin joskus tehdä tällaiseen black box -tilaan, mutta tämä meni nyt edelle. de_22062022_42.indd 44 de_22062022_42.indd 44 14.6.2022 9.54 14.6.2022 9.54. – Tämä vaatii työryhmältä ja varsinkin näyttelijöiltä paljon, jotta siitä saa irti sellaista komiikkaa, joka kantaa just kesäteatteriympäristössä. Siinä on kaikkinaista lempeyttä, joka juuri tähän maailmanaikaan tuntuu tervetulleelta, Jussi Nikkilä summaa lähtökohtiaan. Roolituksen sekoittamisen voi perustella sillä, että tämä näytelmähän käsittelee myös sukupuoli-identiteettien ambivalenssia... Mutta miksi juuri Kuten haluatte, juoneltaan aika mahdottomasti pulppuileva komedia, jota meillä ei paljon ole viime vuosikymmeninä tehty, ei nähty. Kuten haluatte -nimimuodossa Ryhmiksessä esitettävä komedia on hänen kolmas Shakespeare-ohjauksensa kuuden vuoden sisällä, aiemmin hän on tehnyt Kansallisteatteriin sen kuningasnäytelmistä verisimmän (Rikhard III, ensi-ilta 2016) ja rakkaustragedioista traagisimman (Julia ja Romeo, 2018). Päärooleissa rakastavaisina ovat Miiko Toiviainen Rosalindina ja Marketta Tikkanen Orlandona, Minna Suuronen on mystinen metsämies Jaques, Vilma Sippola on ruhtinas Ferdinand ja joukon nestori Hannu Kivioja paitsi palvelija Adam myös paimentyttö Audrey. Nikkilä väistää taidokkaasti haastattelijan oletuksen siitä, että Kuten haluatte olisi mahdollisesti hänen kannanottonsa aina räjähdysherkkään keskusteluun representaation oikeutuksesta teatterissa
saakka ja sen perään 26.7.–31.8. 45 Demokraatti Vapaapainia Elisabethin (I) ajan tapaan. – Meillä ei tässä ole kyllä yhtään nakueikä kännikohtausta. – ... Katsojana hän on linnakkeessa usein toki istunut. de_22062022_42.indd 45 de_22062022_42.indd 45 14.6.2022 9.54 14.6.2022 9.54. mutta kun Suomen kesä on lyhyt ja ihmiset haluavat silti tulla myös teatteriin viihtymään, en minä sitä keveyttä heiltä halua kieltää, päinvastoin. Ryhmäteatterin Kuten haluatte Suomenlinnan Hyvän Omantunnon Linnakkeessa ensimmäisellä esitysjaksolla 9.7. Toki olen itse pitänyt siitäkin, kun tänne Suomenlinnaan on tehty vakavampaa draamaa, Nikkilä sanoo, ja lähtee kokoamaan joukkojaan läpimenoharjoitukseen ensi-illan alla. li-iloittelu, Nikkilä heittää virneellä kiteytyksen, josta teatterin markkinointiosasto saattaisi olla kateellinen. – Et ota sitä pois, sen pitää olla siellä! puuttuu keskusteluun sitä lähituntumasta seurannut ohjaajan kahdeksanvuotias Varpu-tytär. Koulutustaan vastaavissa hommissa eli näyttelijänäkään hän ei kesätöissä aiemmin ole ollut. Yksi gägi-pieru löytyy, mutta sekin saattaa jäädä pois... Nikkilälle Kuten haluatte on ensi vierailu ohjaajana Ryhmäteatterissa, Suomenlinnassa ja ylipäätään kesäteatterissa. Kesäteatteri saakoon olla komedian koti. Nuoratussa neliössä mittelevät Charles (Vilma Sippola) ja Orlando (Marketta Tikkanen, nurin päin). Miten on, pitääkö kesäteatterin olla aina kepeänkivaa kansanteatteria, johon olennaisesti kuuluvat kännäilyja viuhahduskohtaukset
de_22062022_46.indd 46 de_22062022_46.indd 46 14.6.2022 10.01 14.6.2022 10.01. 46 Demokraatti KULTTUURI Viola Turpeinen oli todennäköisesti tunnetuin naispuolinen amerikansuomalainen muusikkoviihdyttäjä
Yksin lähteneet naiset asettuivat yleensä suuriin kaupunkeihin. – Työväenliikkeen suopeus monipuoliselle musiikkija huvitoiminnalle edisti naisten osuutta laulujen kirjoittajina ja runojen sepittäjinä liikkeen piirissä, Rantanen kertoo. Siirtolaisten kulttuuritoiminta rakentui pääsääntöisesti erilaisten yhdistysten ympärille. Siirtolaisnaisten joukossa oli myös radikaaleja maailmanmatkaajia, runoilijoita, taiteilijoita, feministejä ja anarkisteja, jotka seikkailivat ympäri mannerta erilaisten tapahtumien ja työmahdollisuuksien perässä. Laulava unioni -nimellä tunnettu järjestö otti käyttöön aikansa tunnettuja kappaleita kansanlauluista teatterimusiikkiin, ja teki niihin uudet sanat, joilla se ajoi asiaansa. Musiikilla oli tärkeä rooli Industrial Workers of the World (IWW) -järjestön propagandatoiminnassa. Tyypillisesti naiset työllistyivät palvelijoina, pesijättärinä ja teollisuuden parissa. – Lopulta halusimme tuoda siirtolaisuuteen liittyviä teemoja esille laajemmin. He käynnistivät suomenkielisiä sunnuntaikouluja ja englanninkielisiä iltakouluja, perustivat kirjastoja sekä jakoivat muutamilla paikkakunnilla myös sairasja hautausapua. Teksti Juhani Unkuri Kuvat Siirtolaisuusinstituutin arkisto ja Kari Hulkko V alkeakosken Työväen Musiikkitapahtuman amerikansuomalaisten laulujen konsertin otsikkona on Kapina, koti-ikävä ja haave paremmasta. Rantasen mukaan valtaosa heistä onnistui löytämään paikkansa uudessa ympäristössä. Konserttia ovat olleet kehittelemässä tutkija Saijaleena Rantanen sekä toimittaja-muusikko Pekka Laine yhdessä festivaalijärjestäjien kanssa. Esimerkiksi 1930-luvulla lähes puolet Amerikkaan jääneistä Suomessa syntyneistä ja suomea puhuvista siirtolaisista oli naisia. Konserttia suunniteltiin ensin kokonaan naisteeman ympärille. Miehet kuitenkin palasivat naisia useammin takaisin Suomeen. Naiset ja naisten vaiheet ovat kuitenkin tiiviisti mukana konsertin lauluissa ja tarinoissa, Saijaleena Rantanen kertoo. Naiset perustivat sanomalehtiä ja osallistuivat muutenkin aktiivisesti yhteiskunnalliseen toimintaan. RANTASEN MUKAAN Pohjois-Amerikka tarjosi nuorille naisille aivan erilaisen taloudellisen ja sosiaalisen vapauden kuin Suomessa olisi ollut tarjolla. Ensimmäiset amerikansuomalaiset naisyhdistykset perustettiin 1890-luvulla. IWW:ssä toimineet suomalaiset, joita kutsuttiin tuplajuulaisiksi, osasivat alde_22062022_46.indd 47 de_22062022_46.indd 47 14.6.2022 10.01 14.6.2022 10.01. Kanadassa naisia toimi myös ”koiratorppareina” eli viinan salamyyjinä. Rantasen mukaan siirtolaisnaisten toiminnasta tiedetään varsin vähän, vaikka siirtolaisuutta on tutkittu Suomessa ahkerasti. Suomalaistaustaisia naisia ajautui monien muiden siirtolaisnaisten tavoin myös prostituoiduiksi. Vuosina 1860–1920 Pohjois-Amerikkaan lähti siirtolaisiksi noin 350 000 suomalaista. Suurin osa siirtolaisiksi lähteneistä suomalaisista kuului työväenluokkaan, mikä edisti osaltaan suomalaisnaisten aktiivisuutta Pohjois-Amerikassa ensin raittiusliikkeessä ja sitten työväenliikkeessä. – Naiset muodostivat turvaverkkoja auttaen, seuraten ja tukien toisiaan niin arkipäiväisissä asioissa kuin sosiaalisessa toiminnassa, kuten järjestäytymisessä, puheiden opettelussa ja pitämisessä, sanomalehtikirjoittelussa sekä lakkomarsseilla. Siirtolaisiksi lähti myös naimattomia naisia. 47 Demokraatti Kaihon ja kapinan lauluja Työväen Musiikkitapahtuman juhlafestivaalin ohjelmassa on myös siirtolaislaulujen konsertti. MUSIIKILLA OLI keskeinen asema siirtolaisten keskuudessa, etenkin työväenliikkeessä. Jotkut IWW:n piirissä toimineet lauluntekijät myös sävelsivät. Jotkut toimivat metsäkämppien kokkeina. – Sama pätee siirtolaisnaisten kulttuurija musiikkitoimintaan, vaikka he olivat hyvin aktiivisia jäseniä yhteisöissään. Siirtolaisuus oli aikakauden ja olosuhteiden myötä miesvaltaista. Laine toimii myös konsertin juontajana ja tarinankertojana. – Osa menestyi yrittäjinä sekä osuustoimintaliikkeessä
kuun huonosti englantia. Kuvassa pumppu viihdyttää Suomeen matkaavia amerikanja kanadansuomalaisia Lancastria-valtamerilaivan kannella vuonna 1929. – IWW kannatti näkyvästi niin naisten, miesten kuin eri etnisten ryhmien välistä tasa-arvoa. Niin sanottujen naisten laulujen näkökulmasta ”tuplajuulaisten” vuosina 1918–1925 julkaisemat kolme laulukirjaa: Proletaarilauluja, Palkkaorjain lauluja ja Raatajain lauluja ovat erityisen kiinnostavia. Siirtolaislauluissa kuvataan yksittäisen ihmisen arkea, kaikkien raskasta työtä tekevien kamppailua paremman elämän puolesta sekä unelmia. 48 Demokraatti KULTTUURI 1930-LUVULLA LÄHES PUOLET AMERIKKAAN JÄÄNEISTÄ SUOMALAISSIIRTOLAISISTA OLI NAISIA. Andrew ”Antti” Kosolan (haitarin kanssa oikealla) orkesteri oli amerikansuomalaisista orkestereista suosituimpia. Heistä ehkä tunnetuin oli harmonikansoittaja Viola Turpeinen. Jotkut suomalaistaustaiset naiset toimivat myös kiertävinä muusikkoina. New Yorkin Työväentalon Lauluseura, johtajanaan maineikas Hannes Saari, joka oli yksi eniten levyttäneistä amerikansuomalaisista laulajista. Suomalaiset tekivätkin omat laulukirjansa, varsinkin kun omalla kielellä laulaminen synnytti paremmin taistelutunnelmia. de_22062022_46.indd 48 de_22062022_46.indd 48 14.6.2022 10.01 14.6.2022 10.01. AMERIKANSUOMALAISET LAULOIVAT hirtehisesti raadannasta, haikeasti koti-ikävästä ja äityivät myös uhmakasta kapinahenkeä puhkuviin taistelulauluihin. Pyrkimys tasa-arvoon korostui myös naisten kirjoittamissa lauluissa
Materiaali on kielen vuoksi hyvinkin erilaista kuin muu tuotantoni. – Laulu oli kunnianosoitus naisten työlle ja vaikutukselle IWW:ssä. Monen suomalaisnaisen esikuvana ollut Gurley-Flynn toimi aktiivisesti yhteiskunnallisissa asioissa myös IWW:n ulkopuolella. Tekstit istuvat sävellyksiini ja mielenmaisemaani erinomaisesti. Kuva Puistobluesista 2017. Fingelskan lisäksi mukana on eteläpohjalaista murretta, Aija Puurtinen luonnehtii ja kertoo, että yhtyeeltä saattaa tulla uuttakin tuotantoa parin vuoden sisällä. Se löytyy kaikista kolmesta IWW:n suomenkielisestä laulukirjasta, kahtena eri versiona. YKSI AIKANSA suosituimmista naisten toimintaa käsittelevistä siirtolaislauluista oli suomennos IWW:n tärkeimmän lauluntekijän Joe Hillin sepittämästä Rebel Girl -laulusta. Valkeakoskella siitä kuullaan uusi Topi Sahan tekemä käännös. Valkeakosken siirtolaiskonsertissa tehdään aikaja kaukomatka näihin tunnelmiin. de_22062022_46.indd 49 de_22062022_46.indd 49 14.6.2022 10.01 14.6.2022 10.01. He ovat mukana myös Työväen Musiikkitapahtuman siirtolaismusiikin konsertissa. Tätä toki odotan myös tämän kesän keikalta. Muista konsertin kappaleista esiin voisi nostaa Langenneen laulun, joka on tiettävästi ensimmäinen ja ehkä ainut suomenkielinen kirjaan painettu laulu, jossa puolustetaan seksityöläisten oikeuksia. Hill teki laulun hyvälle ystävälleen Elisabeth Gurley-Flynnille, joka oli LAAJEMMASTA AIJA PUURTINEN & Brooklynin satu -kokoonpanosta Valkeakoskella lavalle nousevat Puurtisen lisäksi Selina Sillanpää ja Esa Kuloniemi. Sekä Langenneen laulun että Rebel Girlin uuden version tulkitsee Vuokko Hovatta. – Tunnelma on ollut lämmin ja vastaanottavainen. Sen avulla pyrittiin myös houkuttelemaan lisää naisia mukaan toimintaan. – Nautin paljon näiden kaihoisten ja välillä hilpeidenkin tarinoiden tulkinnasta. Yhtye on julkaissut kaksi levyllistä amerikansuomalaisia lauluja, joissa kielinä on käytetty niin suomea, englantia kuin fingelskaa. Housebandina toimii Timo ”Tipi” Tuovisen johtama Laulava Unioni -orkesteri, jonka solisteina ovat monessa meritoitunut näyttelijä Erkki Saarela, nuoremman sukupolven laulaja-lauluntekijä Topi Saha, muun muassa Ultra Bra -ajoista tuttu Vuokko Hovatta, harmonikkataiteilija ja laulaja Jonna Pirttijoki sekä Aija Puurtinen & Brooklynin satu -folk-/ blues-yhtye. Puurtinen on esiintynyt Työväen Musiikkitapahtumassa aiemmin muun muassa Honey B & T-Bones -yhtyeen kanssa. Aija Puurtinen ja Esa Kuloniemi ovat päivittäneet amerikansuomalaista lauluperinnettä Brooklynin satu -kokoonpanollaan. Yleisö on elänyt joka solullaan mukana. 49 Demokraatti aktivisti, feministi, suffragetti ja IWW:n näkyvä johtohahmo. Samankaltaisia tavoitteita oli monilla muillakin IWW:n laulukirjoista löytyvillä lauluilla, Rantanen kertoo. Suomessa tuota laulua ei ole todennäköisesti kuultu konsertissa vuosikymmeniin. – Tämä korostaa Valkeakosken esityksen merkitystä
Lauluntekijä Olli Halonen on noussut vauhdilla kaiken kansan suosikiksi, Antti Autio on kuulunut samaan kastiin vähän pidempään. Aika paljonkin pidempään, noin 56 vuotta, siinä joukossa on vaikuttanut Hector, jonka edelliset esiintymiset Musiikkitapahtumassa ovat jättäneet moniin syvät jäljet. Juhlafestari starttaa 27.7. Agents & Maustetytöt. Torstaina Tervasaaren esiintymislavoille nousevat muun muassa festarijyrä Maija Vilkkumaa, raskaampaa poppia paahtava Herra Ylppö sekä tämän kesänä monille festivaaleille kiinnostuksella odotettu combo Agents & Maustetytöt. Perjantai-illan muita täkyjä ovat Musareilla monesti nähty ja aina vakuuttanut Olavi Uusivirta, kaivatun paluun lavoille tehnyt Sir Elwoodin hiljaiset värit sekä poppikuningatar Irina. Lauantaina naispoppia on luvassa lisää Katri Ylanderin ja Erinin voimin, Saija Tuupainen viihdyttänee enemmän ehtaa iskelmää janoavia. Herraenergiaa lavoille tuovat pitkän linjan jyrät Tommi Läntinen ja Anssi Kela eikä Arttu Wiskarikaan enää eilisen teeren ukkoja ole. Perjantain kattauksessa luvassa on kiintotähtiä ja komeettoja. Kahden koronablokatun kesän jälkeen – 2020 festari peruuntui kokonaan, viime vuonna tapahtuma korvautui suppealla konserttisarjalla – ”Musarit” pääsee juhlimaan viisikymppisiään täydellä kattauksella ja vieläpä vanhoilla sijoillaan Tervasaaren tehdasmiljöössä, kun edessä ollut muutto lykkääntyi ainakin toistaiseksi. Olli Halonen. Paikallista energiaa -illalla, jonka esiintyjiksi tulee Valkeakosken tienoon musikantteja. 50 Demokraatti KULTTUURI Kiintotähtiä ja komeettoja Työväen Musiikkitapahtuman juhlakattaus syntyy hyväksi havaitulla reseptillä. 75 vuotta juuri täyttänyt suomalaisen rockin suurhahmo juhlii Valkeakoskella, festivaalin rinnalla, myös esikoisalbuminsa Nostalgia ilmestymisen viisikymppisiä. de_22062022_46.indd 50 de_22062022_46.indd 50 14.6.2022 10.01 14.6.2022 10.01. Teksti Rolf Bamberg T yöväen Sivistysliiton pirkanmaalaisten aktiivien porukkaa on alun perin kiittäminen siitä, että nyt puoli vuosisataa myöhemmin Valkeakoskella edelleen järjestetään omaleimaista crossover-musiikkifestivaalia, jolle ei oikein löydy vertailukohtia Suomen kesän festarikirjossa. Lauantai huipentuu tutusti työväenja rauhanlaulujen sävyttämiin yöyhteislauluihin. Illan etukäteen ehkä kiinnostavimmat nimet ovat kymmenen vuoden ikään ehtinyt Lasten hautausmaa sekä kokkolalainen rock/pop/folkbändi Arppa keulassaan Airolan taiteellisen klaanin kuopus Aaro ”Arppa” Airola. Musiikkia täydeltä paletilta eli rockista työväenlauluihin, iskelmästä salsaan, puhetta työväenkulttuurista ja aatteen palon lämmittämää yhdessäoloa – se on Työväen Musiikkitapahtuman vuosien saatossa toimivaksi osoittautunut resepti juhlavuonnakin
Etsitty teos lienee sarjan ensimmäinen nimeltään Paimentyttö. mennessä sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Ja hävitäkseen kaikki – kun pisarat ja kukkaset putoavat on olemassa kirkas ja valoisa tie” Kesätauolle viskaistaan visatornista pidempään pähkäilyyn yhä aktiivisen konkarirunoilijan suviset säkeet. ”Enni Mustonen on näitä hengästyttävän tuotteliaita ihmisiä, jotka suoltavat kirjan vuodessa, parhaimpina kaksi tai kolmekin. 51 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Reilusti viihdekirjailija A loitetaan ilahduttavalla jälleennäkemisellä. Vastauksista laajemmin verkkoversiossa. ”Moi, vanhasta Koiviston joukkueesta 2/3 osui paikalle ratkomaan visaa. Enni Mustonen eli Kirsti Manninen, ja Paimentyttö, josta alkoi Syrjästäkatsojan tarinoita -sarja. Myös Mauri Panhelainen kuuluu kirjavisaajien veteraanisarjaan. Vihjeiden perusteella Salla tiesi kirjailijan (jota ei tietääkseen ole koskaan lukenut) ja Riitta tiesi kirjan (jonka on lukenut). Kuka hän on, löytyykö teoskin. (rb) VISASITAATTI 9 ”on olemassa kirkas ja valoisa tie pisarat ja kukkasten lehdet putoavat kaikkialle oli olemassa vielä kerran oi sanon kauniit ihmiset taivaat ja yksi taivas ja maa oli kimmellystä tämän muotoa ja tämän muotoa meri ja ilma. Häneltä on ilmestynyt lastenkirjoja, historiallisia romaaneja, viihdettä ja dekkareita – kaikkiaan yli sata teosta. Topelius kuoli vuonna 1898, jolloin Ida oli 14-vuotias. Vanha visaratsu laukkaa yhä, ja tuo tuulahduksen kaukaa visan syntyajoilta. Jos satumme väärässä olemaan, on vastaus mielestämme joka tapauksessa loistava.” Loistavahan tämä, kevätkauden viimeisen palkinnon arvoinen. Kirsti Mannisen kustantaja kutsuu hänen kirjojaan reilusti viihdekirjallisuudeksi. Kirsti Manninen on kirjoittanut sekä omalla nimellään että Enni Mustosena paljon muutakin, jopa väitöskirjan Ylioppilaslehden pakinoitsijoista. Sarjan seuraavassa kirjassa hän on jo Jean Sibeliuksen perheen piikana.” Tulevaa 30-vuotisjuhlasyksyä ennakoiden loppuun vielä yksi pitkän visatien kulkija eli Juhani Niemi, joka kannustaa tähän tapaan: ”Samalla kun tarina tarjoaa ajankuvaa herrasväki/palvelusväki-akselilla, se kertoo myös nuoren tytön matkaa aikuisuuteen. Sarjan päättää teos nimeltä Tekijä, joka ilmestyi huhtikuussa 2022.Ei muuta, kuin lukemaan Mannista nimimerkistä riippumatta, historiaa Hovimäestä alkaen, dekkareita ja kaikkea muutakin – tosiasiat ovat tutkijalla aina paikallaan.” Oikeaa tietoa löytyi myös Eero Reijoselta, Helena Nurmiolta ja Matti Kärkkäiseltä. Visakirjassa seurataan orvon Ida-tytön työtaipaleen alkua, joka vie Zacharias Topeliuksen Björkuddeniin eli Koivuniemen tilalle Östersundomiin. Hänen tuotteliaisuudellaan ei tunnu olevan rajoja, sillä teosmäärä huitelee jo toisella sadalla. ”Kymmenen kirjaa ja kymmenen vuotta (2013–2022) Syrjästäkatsojan tarinoita. Enni Mustonen onkin ikään kuin aikamme Anni Swan, tosin sillä erotuksella, että Mustosen tarinat on kohdistettu nuorten sijasta aikuislukijoille ja Swanin kasvattava tarkoitusperä on korvattu täysikasvuisia lohduttavalla nostalgialla.” Kun konkareista puhutaan, ei Sirpa Taskista tietenkään voi ohittaa. Niin, ja tämän sarjan aloitusteoksen nimi on Paimentyttö. de_22062022_46.indd 51 de_22062022_46.indd 51 14.6.2022 10.01 14.6.2022 10.01. Vastaukset vasta 22.7. (Se taitaa olla nykyisin Helsinkiä). Tämä Leino-palkittu taitaja debytoi runoilijana 60 vuotta sitten, viimeksi häneltä on ilmestynyt proosaa kaksi vuotta sitten
Samaan tapaan kuin sisarteoksissa, Hemulin kasviossa ja Nuuskamuikkusen kalakirjassa, Tove Janssonin alkuperäiset Muumikuvitukset ja tekstikatkelmat lomittuvat pätevien lajikuvausten sekä Anni Pöyhtärin luomien upeiden värikuvien kanssa. 52 Demokraatti Ötökät haltuun! Moni lapsi tuntee vetoa ötököitä kohtaan – kesäpäivänä on mukava ihmetellä muurahaisten ahkerointia, ihailla värikkäitä perhosia ja etsiä pihakivien alta kauniisti kiilteleviä kovakuoriaisia. de_22062022_52.indd 52 de_22062022_52.indd 52 13.6.2022 10.11 13.6.2022 10.11. Janina Saari & Anne Muhonen: Kitisevä koppiskokous Minerva 2022, 33 s. Öttiäisiä havainnoidaan erilaisissa elinympäristöissä, kuten niityillä, pientareilla, metsissä ja veden äärellä. Teksti Marjo Jääskä P ikkuruisten eläinten havainnointi on antoisaa sellaisenaan, mutta jos haluaa saada luonnon ihmettelystä irti vielä enemmän, voi olla hyvä idea opiskella vähäsen. Napakat haukkapalat antavat tietoa muun muassa ravintoverkoista, saalistamisen strategioista, pölyttämisestä sekä evoluutiosta. Katja Bargum & Jenny Lucander: Muurahaisten ennätyskirja Suomentanut Veera Antsalo Teos & Förlaget 2022, 40 s. Kattava aloituspakkaus ötököiden maailmaan on Pikku Myyn ötökkäkirja, joka esittelee yli 200 Suomessa yleistä niveljalkaista: muun muassa perhosia, punkkeja, korentoja ja hämähäkkejä. KULTTUURI Sanja Hakala: Pikku Myyn ötökkäkirja Kuvittanut Tove Jansson ja Anni Pöyhtäri WSOY 2022, 125 s. Vivahteikkaasti kirjoitettujen lajimuotokuvien lisäksi teoksessa kerrotaan laajemminkin luonnosta. KIRJA Jenny Lucander on saanut Muurahaisten ennätyskirjan kuvitukseen fantasiaa, faktaa ja muurahaisten kuhisevaa elämää. Teemoittain nostetaan esiin esimerkiksi ”raitapaidat”, ”kuvioinnin mestarit”, ”jälkeläisten hoivaajat” ja ”piilottelun asiantuntijat”
Muurahaisten sosiaalisesta evoluutiosta väitöskirjansa tehnyt Bargum osaa asiansa sekä sisällön että tyylin puolesta. Otus voi juosta sekunnissa matkan, joka vastaa satakertaisesti sen ruumiin pituutta. Dialogivetoinen teksti sopii hyvin luettavaksi ääneen. Pääosassa ovat esitellyt kovakuoriaiset, ja niiden elinympäristö kuvataan vain viitteellisesti. de_22062022_52.indd 53 de_22062022_52.indd 53 13.6.2022 10.11 13.6.2022 10.11. Omilla sivuilla esitellään myös yksityiskohtaisesti kirjan kuusi kovakuoriaislajia. Aavikkoaukeama on loistavan keltainen ja autio, sademetsä taas rehevän vihreä ja monimuotoinen. Katja Bargumin ja Jenny Lucanderin tietokuvakirjassa ällistellään muurahaisia. 53 Demokraatti Pikku Myyn ötökkäkirja huokuu viehättävää ajattomuutta. Metsäsittiäinen pitää omaa hohtavan mustaa kuortaan kauniimpana kuin kultaja kuparikuoriaisten metallinhohtovihreää. ENNÄTYKSISSÄ ON jotain kiehtovaa, sijoittuivatpa ne sitten ihmisten tai ötököiden maailmaan. Sarvikuonokas taas ei perusta väreistä ollenkaan, vaan on sitä mieltä, että tärkeintä on komea sarvi. Pikkufaktat on onnistuneesti sulatettu jo tarinaan mukaan ja lisää voi tutkia rennosti kirjoitetusta tieto-osuudesta. Aavikkomuurahainen esimerkiksi on paitsi mestarihaistaja myös pikajuoksija. Kirjaan on nostettu Suomen liki neljästätuhannesta koppiksesta kuusi: kultaja kuparikuoriainen, metsäsittiäinen, sarvikuonokas, kimalaiskuoriainen sekä seitsenpistepirkko. Muurahaisista paljastuu uskomattomia asioita. Muhosen kuvitus on selkeää ja tukee tarinaa. On kutkuttavaa, miten hienosti kuvittajan tyyli sopii aiheeseen. Teksti on selkeää ja informatiivista, mutta ei silti kuivakkaa. Lukijan puhuttelu ja eloisat sanavalinnat pitävät mielenkiinnon yllä ja muurahaistouhujen suhteuttaminen ihmisen mittakaavaan havainnollistaa kerrottua sopivasti. Ihmisellä se tarkoittaisi Olympiastadionin pinkomista päästä päähän sekunnissa. Koppiksiin tutustutaan aluksi pienen tarinan avulla, myöhemmin useamman aukeaman mittaisessa faktaosuudessa, jossa on kiinnostavia knoppeja vaikkapa kovakuoriaisten anatomiasta ja elintavoista. Toisaalta kuvissa on myös fantasiaa. Iso osa kirjan lumovoimaa syntyy kauniista ja humoristisesta kuvituksesta. Lopulta kähinät keskeyttää seitsenpistepirkko, joka houkuttelee kaverit iltalennolle. Muurahaisten kuhisevaa elämää olisi vaikea kuvitella kuvitettuna jotenkin muuten kuin Lucanderin herkän ja eloisan viivan avulla. Jenny Lucander on onnistuneesti vanginnut kuviin eri alueiden ominaispiirteitä ja tunnelmaa. Runsas teos ilahduttaa aikuista, ja kiinnostanee myös sujuvasti lukevaa, tietoteoksista pitävää alakouluikäistä. Mikä laji saa kauhistuttavimman, äkäisimmän, viekkaimman tai vahvimman tittelin. Kukin esittelee vuorollaan ruumiinsa yksityiskohtaa, ja seuraava yrittää nokittaa. Lukujen alkuaukeamat, joissa esitellään seuraavaksi käsiteltävät lajit, tuovat mieleen vanhat opetustaulut. Idea on hyvä, sillä lentäminen on yhteistä koko poppoolle ja sen kaikki osaavat. Ennätysten jahtaamisen ohessa lukija tutustuu muurahaisiin muutenkin. Tarinaosuuden juoni rakentuu kovakuoriaisten mahtailun ympärille. Metsämansikan siniset lehdet säväyttävät, eikä niistä tahdo saada silmiään irti. Erilaiset ruokavaliot ja elintavat, puolustautumisen niksit, sekä muurahaisyhteiskunnan jäsenten roolit tulevat kukin vuorollaan tutuiksi. JANINA SAAREN kirjoittama ja Anne Muhosen kuvittama Kitisevä koppiskokous keskittyy nimensä mukaisesti kovakuoriaisiin. Silloin koppisten kinastelukin pääsee parhaiten oikeuksiinsa. Ainakin viimeksi mainittu on varmasti tuttu kaikille, sillä se on yksi Suomen yleisimpiä leppäkerttulajeja. Esimerkiksi puhekuplarepliikit auttavat hahmottamaan tekstissä annettua tietoa ja tuovat kokonaisuuteen virkistävää vitsikyyttä. Pienimpien ötökkäfanien kannattaa tutustua kirjaan yhdessä vanhemman kanssa
Mainosrahoitteiset radiokanavat haluavat soittaa musiikkia, joista ihmisten uskotaan tykkäävän ja näin he pysyvät kanavalla. Mr Sting suostui ehdotukseen, sillä jo laulun alussa kuulemme hänen äänensä. Jyrki Liikka Tamperelainen vapaa toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni BROTHERS IN ARMS KOUKUTTAA AINAKIN RADIOIDEN SOITTOLISTOJEN LAATIJAT. Suosittu ja aikoinaan listoilla pitkään roikkunut laulu on edelleen hyväksi havaittu. Kolmantena aamuna sama juttu. Kuuntelija on turvassa, kun hän voi olla varma, että popja rock-hittejä soittava kanava soittaa varmuudella popja rock-hittejä. Siksi on todennäköistä, että kun radion avaa, voi olla varma, että Ylöjärven alueella soi 100-varmasti joku Eppu-rallatus. ”Ei haluta me viihtyä, vaan että meitä viihdytetään”, lauloi Juice kappaleessaan Hittejä ja idoleja. päivänä kaiuttimista lennähti ilmoille Miljoonasateen laulu Marraskuu. Radio on valmiiksi viritetty muutamille taajuuksille, joista yleensä tulee mainiota musiikkia. Sitä on myös Ylöjärvi, siellä sijaitsee Eppu Normaalin kotiluola Akun tehdas. Se sama Yes soi tietenkin illalla paluusuuntaan. Seuraavana aamuna se soi jälleen ja vieläpä samaan aikaan kuin edellisenä aamuna. Arvasitte aivan oikein, Owner of Lonely Heart. Levyn aloitusraita ja suuri hitti olikin riemuisaa kuulla aamuauringon loisteessa. Jos autoilee Tampereelta länteen ja vielä pohjoiseen, huomaa, että Ylöjärvi on varsin iso kunta. PAIKALLISRADIOIDEN SAAPUMISEN myötä joku saattoi ajatella, että radion musiikillinen kirjo laajenisi. Yksi sellainen on Yes-yhtyeen Owner of Lonely Heart vuodelta 1983 albumilta 90125. Levyn nimi kertoo sen, että albumien nimeäminen ei ole helppoa, mutta tässä tapauksessa kätevää: se on ATCO-levy-yhtiön katalogin julkaisu 90125. Viimeksi se oli Tahroja paperilla. Joku tiesi kertoa, että Sting sattuu olemaan parhaillaan Havaijilla lomailemassa, ja että häneltä voisi asiaa tiedustella. 54 Demokraatti Popja rock-klassikoita, olkaa hyvä! K un autossa kuuntelee radiota, silloin auto on veikeällä tavalla kuin liikkuva radio. Kas, mikä siellä sitten soikaan. Toinen laulu, joka soi aina ja joka paikassa on Dire Straitsin Money For Nothing albumilta Brothers in Arms (1986). Toisaalta kyseinen kanava onnistui yllättämään uudella tavalla: kesäkuun 1. Viime kesänä ajoin arkisin työmatkan autolla suunnilleen samoihin aikoihin. Biisissä on nerokas kitarariffi, joka koukuttaa ainakin radioiden soittolistojen laa tijat. Tietysti hyvä biisi on aina hyvä biisi. Torstaina saattoi melkein tarkistaa kellonajan, kun Yes alkoi soida. Koska olin jo saanut liiallisen annoksen Yksinäisestä sydämestä, oli pakko vaihtaa toiselle kanavalle. Suuressa kuvassa kävi päinvastoin, toki poikkeuksiakin on. Tampereen seutu on tietysti erityinen alue Suomessa. Tarina kertoo, että yhtye oli nauhoittamassa albumia Havaijilla, ja kitaristi-vokalisti Mark Knopfler pohti ääneen, että olisi kiva saada vaikkapa Sting laulamaan kyseiseen kappaleeseen. Entä paluumatka töistä, saattaa joku kysyä. Tiedossa on, että radiokanavat laativat soittolistansa huolellisesti ja vastaanottajaa miellyttäväksi. de_22062022_54.indd 54 de_22062022_54.indd 54 10.6.2022 15.44 10.6.2022 15.44. Tänä kesänä näyttää kuitenkin siltä, että kanava on Yesinsä hylännyt
Tulijoita riittää Kuopio ja Jyväskylä imevät väkeä, mutta menestyksen eteen on tehtävä töitä. 55 Demokraatti TEEMA K au pu nk ip ol iti ik ka M aa ku nt ak es ku st en tu le va isu us . Investoinnit pitävät kaupungin liikkeessä Alueuudistuksessa piilee uhka Kolumni: Timo Aro de_22062022_55.indd 55 de_22062022_55.indd 55 13.6.2022 17.31 13.6.2022 17.31
Edelleen riittää tulijoita. Toistaiseksi näyttää yhtä hyvältä ja virkeältä kuin Kuopion aurinkoisella torilla. Kun kaupungintalo rakennettiin 1880-luKUOPIO ON OTTANUT ROHKEASTI VELKAA JA INVESTOINUT TULEVAISUUTEEN. KUOPIOSSA ON ollut aina niitä, jotka uskovat kasvuun. Muuttoilmiö ei ole enää entisensä. Kalakukko ja café latte tekee kauppansa, kaupungintalon viereen parkkeeratussa pomppulinnassa kirmaa nuorta väkeä. Eräänlaista aluepolitiikkaa. Indikaattorissa on huomioitu väestömuutos, työpaikkamuutos sekä verotulojen, taloudellisen huoltosuhteen ja koulutustason muutos. Tilastokeskuksen mukaan Kuopion muuttovoitto oli viime vuonna suurin yli 70 vuoteen. de_22062022_56.indd 56 de_22062022_56.indd 56 14.6.2022 10.35 14.6.2022 10.35. Lähdin kesäiselle retkelle Kuopioon ja Jyväskylään selvittämään, kuinka suomalaiset maakuntakeskukset voisivat säilyttää elinvoimaisuutensa ja minkälaista kaupunkipolitiikkaa niiden pitää tehdä osoittaakseen ennustajien olleen väärässä. Kuopion alueella oli ollut jo pitkät ajat asutusta, mutta veroetujen siivittämänä savolaisten asutusliike saavutti huippunsa. Kuntaliiton elinvoimaindikaattorin mukaan Kuopio ja Jyväskylä ovat kehittyneet paljon keskimääräistä paremmin, kun verrataan oman maakuntansa muihin kuntiin, mutta myös suhteessa kaikkiin Suomen kuntiin. Poutapilvet laukkaavat kirkkaansinisen taivaankannen poikki, ja alkukesän vihertämää Suomi-filmi-maisemaa riittää loputtomiin. Ja niitä, jotka pitävät kasvua typeränä haihatteluna. Torilla on käynnissä kesäinen kuhina. Kurvaan moottoritien liittymästä kohti Kuopion keskustaa. Eli muuttoilmiö saavuttaa seuraavan tasonsa. Kannattaa antaa pulssin rauhoittua, koska kyse on ennusteista. Kuopion kaltaiset maakuntien kasvukeskukset imevät väkeä etenkin alueen pienemmistä kaupungeista. Auton konepelti näyttää nielevän alleen vitostien asvalttia. Samaan aikaan Uusimaa oli historiallisesti muuttotappiollinen muualle Suomeen. Monien ennusteiden mukaan tulevaisuudessa uhkaa nykyisten kasvukeskusten tyhjeneminen, kun väki virtaa metropoleihin. 56 Demokraatti TEEMA Kuntia kasvattamassa Maakuntakeskukset kasvavat nyt, mutta säilyykö vetovoima myös tulevaisuudessa. Jopa Oulu, joka vetää melkoisesti väkeä. Kun 1960-luvulla väki muutti maaseudulta kaupunkeihin, nyt muutetaan pikkukaupungeista isompiin kaupunkeihin. Teksti ja kuvat Mikko Huotari P uijon torni vilahtelee jo mäkien takaa. Suomessa se tarkoittaa käytännössä sitä, että pääkaupunkiseudun lisäksi vain Tampere ja Turku kasvavat, muut kutistuvat. Kauan ennen vitostietä, viisisataa vuotta sitten, Kuopioon saapui sankoin joukoin väkeä Kustaa Vaasan tarjoamien verohelpotuksien houkuttelemina
Kuopion museossa on nähtävillä savutupa, joka oli pohjoissavolaisten “tavisten” asunto 1500–1800-luvuilla. 57 Demokraatti Kuntia kasvattamassa KUOPIOSSA PESSIMISTIT JOUTUIVAT PETTYMÄÄN OMAAN KASVUENNUSTEESEENSA. Kuopion kaupungintalossa on sijainnut aikoinaan muun muassa palokunnan ruiskuhuone ja vankikoppeja. de_22062022_56.indd 57 de_22062022_56.indd 57 14.6.2022 10.35 14.6.2022 10.35. Kuopiolaiset pitävät elämänrytmiä valttinaan
UTELIN ENTISELTÄ kuopiolaiselta, mitkä asiat saisivat hänet palaamaan synnyinseudulleen, jossa on viettänyt lapsuusja nuoruusvuodet. Tapaan kaupungintalolla Hannu Kokin (sd.). Yhteisöllisyyden vahva tunne näkyy tutkimuksissa. Kyse ei ole pienistä rahoista. Lapsille tarvitaan päiväkoteja, nuorille täytyy tarjota oppilaitoksia ja harrastusmahdollisuuksia, vanhemmalle väelle oikein kohdennettuja palveluja. Sen avulla kuntaviestinnän voi saada innostavammaksi ja osallistavaksi. Uusrenessanssia edustava talo on nyt Kuopion hallinnon keskus. Hän vastasi ykskantaan, että ihmiset ja elämänrytmi. Kokki kertoo, että Kuopio on ottanut rohkeasti velkaa ja investoinut tulevaisuuteen. – Se houkuttelee kuntalaisia mukaan tekemiseen, ja siinä olemme onnistuneet. Pessimistit joutuivat pettymään omaan ennusteeseensa. Suomen leppoisin kunta oli Kuopio. Hän on tehnyt kaupunkipolitiikkaa vuosia, nyt Kuopion kaupunginhallituksen jäsenenä. – Siinä oli organisaatioiden välistä kissanhännänvetoa, eli kiisteltiin mikä kuuluu erikoissairaanhoidon ja mikä perusterveydenhuollon piiriin, Hannu Kokki sanoo. Kaupunki ei koskaan kasva niin suureksi.” Torin laitaan rakennus kuitenkin pystytettiin. Soininen on tehnyt Kuopion markkinointijohtajan töitä vuodesta 2011 lähtien. Väkiluku 121 543 . – Meidän ideologia lähtee siitä, että mitä paremmin kuopiolaiset voivat, sitä vetovoimaisempi Kuopio on, Soininen sanoo. Kouluissa opettajille on tarjottu valmiuksia, jotta ongelmat tunnistettaisiin mahdollisimman varhain. Ukrainan sota on iskenyt investointeihin, koska rakennuskustannukset ovat nousseet. – Yhteiskunnallinen markkinointi on markkinoinnin laji, jonka tehtävä on Lähde: Tilastokeskus. Samaa suitsuttaa Kuopion markkinointijohtaja Kirsi Soininen. Kulttuuriin ja liikuntaan on myös satsattu. Eläkeläisten osuus väestöstä 25,8 % vulla, Kuopiossa todettiin ja uskottiin, että ”kaupungintaloa ei pidä rakentaa kauppatorin laitaan syrjäiseen paikkaan kauas keskustasta. Tavoite on, että meillä ei ole yhtään syrjäytynyttä nuorta eikä lasta, ja siitä ollaan vielä kaukana myös täällä Kuopiossa, Kokki sanoo. Mutta taustalla olevat ongelmat eivät edelleenkään poistuneet, liian moni lapsi ja nuori voi huonosti. 58 Demokraatti TEEMA KUOPIO . Savolainen lupsakkuus näkyy muun muassa kävelynopeudessa. Työtä on tehtävä edelleen ponnekkaasti. – Kuopion investoinnit näkyvät työpaikoissa ja vetovoimassa. Tänne on muuttanut osaavaa työvoimaa ja hyviä veronmaksajia, ja sillä on pystytty tuottamaan lisää hyvää kaupungille, Kokki sanoo. – Hyvinvointityössä panostetaan myös perheiden tukeen, mutta aina haasteena on se, kuinka hyvin apu tavoittaa oikeat ihmiset. Kun väkimäärä on lisääntynyt viime vuosina noin tuhat per vuosi, tarvitaan ajanmukaisia asuntoja. Lisäksi hän toimii Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen varapuheenjohtajana, ja oli aiemmin myös puoluehallituksen jäsen. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 34,3 % . – Investointien myötä on myös jonkin verran velkaannuttu, mutta siihen on suhtauduttu vastuullisesti. Vuosi sitten valittu valtuusto on sitoutunut siihen, että tämän valtuustokauden lopussa ollaan tasapainoisessa budjetissa. Kaupungissa ongelma on tiedostettu ja sen eteen tehdään työtä. Väkiluku ja muutos vuodelta 2021, muut luvut vuodelta 2020 Grafiikka: Arja Jokiaho de_22062022_56.indd 58 de_22062022_56.indd 58 14.6.2022 10.35 14.6.2022 10.35. Siihen aikaan tontilla oli ajuri Inkisen puutalo, joka poltettiin VPK:n harjoituksissa. Työllisyysaste 67,7 % . Ylen Prisma Studio -ohjelman leikkimielisestä tutkimuksessa vuonna 2016 vertailtiin eri kaupunkien kävelynopeuksia. Käytännössä se on tarkoittanut uusien asuinalueiden rakentamista sekä infrastruktuurin ja palvelujen vahvistamista. – Se tarkoittaa, että suunniteltua investointiohjelmaa joudutaan hieman perkaamaan jatkossa, Kokki sanoo. Ennen tätä rakennus on palvellut monenlaista toimintaa. Nykyajan markkinointi on erilaista kuin menneinä aikoina, jolloin filungilla yritettiin kaupata ihmisille asioita, joita nämä eivät välttämättä tarvitse. Kaupunginkanslian henkilökunnan nykyiset sosiaalitilat olivat aikoinaan vankikoppeja. Siinä on sijainnut palokunnan ruiskuhuone, huutokauppasali, kirjasto ja tornissa päivysti palovartija. Kuopiossa Savilahden tapahtumaja liikuntakeskuksen hankkeessa budjetti on noussut kymmenellä miljoonalla eurolla. Nykyaikaisen markkinoinnin välineitä voidaan käyttää myös mielenterveysongelmien apuna. Kaupunki kasvoi ja sittemmin keskusta siirtyi rakennuksen kupeille. Väkiluvun muutos edellisestä vuodesta 1,1 % . Kaupunki nousi valtakunnan medioiden otsikoihin viime syksynä, kun lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen jonot räjähtivät käsiin. KUOPIOLLA JA valtaosalla kuopiolaisista menee hyvin, mutta ei kaikilla. – Kun ne lukot saatiin avattua ja työnjako ratkaistiin, niin hoitojonoista päästiin eroon. Markkinoinnilla tehdään työtä myös kuopiolaisten kanssa. Velkaantuminen on hyvin hallinnassa. Yhtä leppoisa kävelytahti on havaittu Brasilian Rio de Janeirossa ja Sveitsin Bernissä
Markkinoinnin keinoilla voidaan murtaa puhumattomuuden kulttuuria ja mielenterveysongelmista puhumisen stigmoja. Voi samperi. Kumpikin on monella tapaa samanlaisia järven viereen perustettuja kaupunkeja. – Meidän tehtävämme on nostaa tietoisuuteen niitä asioita, jotka ennaltaehkäisevät ongelmia. Pidän sateesta yhtä paljon kuin suomalainen luonto, mutta nyt täytyy vaihtaa lennosta kuvasuunnitelmaa. 59 Demokraatti JYVÄSKYLÄ ON SUOMEN KÄRKIKOLMIKOSSA, KUN VERRATAAN KORKEAKOULUTETTUJEN IHMISTEN MÄÄRÄÄ ASUKASLUKUUN. KUOPIOSTA SUUNTAAN kohti Jyväskylää. Jyväskylä on yliopiston vuoksi suurimpia muuttovoittokaupunkeja 18–24-vuotiaiden ryhmässä. de_22062022_56.indd 59 de_22062022_56.indd 59 14.6.2022 10.35 14.6.2022 10.35. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Hämäläinen ei joudu hylkäämään sote-asioita alueuudistuksen myötä, sillä hän on myös aluevaltuutettu. Rannan viertä kaartelevalta moottoritieltä näkyy, että aurinkoisella ilmalla jyväskyläläisestä rantamaisemasta saisi helposti kuvat vaikka matkailumainokseen. saada yksilöt muuttamaan omaa käytöstään niin, että se muuttuu myös yksilölle myönteiseksi. Olin ajatellut ottaa pittoreskit kesäkuvat Kuopiosta ja Jyväskylästä. Matkan varrella sade alkaa piiskata vasten tuulilasia. Tästä on hienoja esimerkkejä maailmalla, Kirsi Soininen sanoo
Väkiluku 144 473 . Yliopistokaupungit kärsivät valmistuneiden ikäluokkien muuttotappioista, mutta Kauppalehden selvitys paljastaa että Jyväskylä oli silti asukaspidossa Suomen ykkönen. Väkiluku ja muutos vuodelta 2021, muut luvut vuodelta 2020 de_22062022_56.indd 60 de_22062022_56.indd 60 14.6.2022 10.35 14.6.2022 10.35. Joka kolmas vastaantulija on opiskelija, ainakin tilastojen mukaan. Pinnallisessa politikoinnissa velkaa pidetään aina huolestuttavana, mutta oleellista on, mihin rahaa on lainattu. Keskustan välittömässä läheisyydessä Tourujoen rannalla sijaitsi melkein 150 vuoden ajan Kankaan paperitehdas. – Työllisyyttä pitäisi saada lisättyä, jotta tässä kaupungissa hankitulle osaamiselle olisi käyttöä täällä, Hämäläinen sanoo. – Siinä mielessä olemme käänteinen verrattuna Tampereeseen, jolla on merkittävät investoinnit ja iso lainakanta, Hämäläinen sanoo. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 37,2 % . Kasvu on äärimmäisen tärkeä, ja siihen tarvitaan lisää työpaikkoja. Hämäläinen nostaa esiin yliopistokaupunkien haasteen. Tapaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Jukka Hämäläisen (sd.) Jyväskylän työväentalolla, joka sijaitsee kävelykadun varrella. Rakennuksen raamit ovat sen verran komeat, että on syytä kaivaa kamera esiin. Kummassakin on yliopisto ja asukasmäärä on jatkuvassa kasvussa. JYVÄSKYLÄ ON Kuopion kanssa monella tapaa samanlainen kaupunki, mutta kummallakin on omat erilaiset vahvuutensa ja haasteensa. Kauppalehden tuoreessa kuntavertailussa Jyväskylä tuli kakkossijalle, vain Tampere kiri sen ohi. Jyväskylän pienen lainan kääntöpuoli on se, että investointitaso on matala. Kaupungin kaikki koulut laitettiin remonttiin reilu kymmenen vuotta sitten. – Nova on Suomen modernein sairaala, joka toimii koko Keski-Suomen uuden hyvinvointialueen keskeisenä palvelupisteenä, Hämäläinen sanoo. Eläkeläisten osuus väestöstä 21,8 % Lähde: Tilastokeskus. JYVÄSKYLÄ . – Pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen on helppo tehdä isoja investointeja, koska niillä on hyvät kasvunäkymät maailman tappiin asti. Valmistumisen jälkeen moni jättää kaupungin, minkä vuoksi se on muuttotappiokaupunki, kun puhutaan 28–32-vuotiaista. Jyväskylä on yliopistokaupunki. Kaksi vuotta sitten valmistui uusi keskussairaala. Väkiluvun muutos edellisestä vuodesta 0,7 % . – On esimerkiksi luonnollista, että kun meillä on täällä maan ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta, että kaikki liikunnanopettajat eivät voi jäädä tänne. Nykyisin työväentalon juhlasali toimii konserttija kokoustilana, ja Aalto-harrastajat ympäri maailmaa käyvät tutustumassa arkkitehdin alkutaipaleen teokseen. Tänne tulee paljon nuorta väkeä, minkä vuoksi se on suurimpia muuttovoittokaupunkeja 18–24-vuotiaiden ryhmässä. Tietysti moni lähtee muualle opiskelujen jälkeen, mutta Hämäläinen toivoo, että useampi löytäisi töitä opiskelupaikkakunnaltaan. Sitä pidetään yhtenä Suomen merkittävimmistä 1920-luvun klassismin edustajista, eli se edustaa Aallon tyyliä ennen puhdaslinjaisempaa funktionalismia. Luultavasti herätti kunnioitusta aatetta kohtaan. Täällä on osaamista, ja työllisyys on toistaiseksi hyvällä tolalla, tosin pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut jonkin verran, Hämäläinen sanoo. Ei Jyväskylä ole kuitenkaan investointien suhteen pysähtynyt. Nyt Jyväskylässä ei ole yhtään sisätilaongelmaista koulua. – Meillä on vetovoimaa, mutta ei pitovoimaa. – Meidän tavoitteemme on olla kansainvälinen kasvava sivistyskaupunki. Silloin korttelin vieressä ollut rakennuskanta oli työväenpalatsia matalampaa puurakennusta. Hämäläinen sanoo, että työväenyhdistyksen puitteet olivat erityisen näyttävät rakennuksen syntyaikoihin. 60 Demokraatti TEEMA Taivas tihuttaa edelleen vettä. Jyväskylän tulevaisuus näyttää mainiolta monien mittareiden valossa. Syömävelka eli juokseviin menoihin otettu laina on huono merkki, mutta investoinnit voivat olla kasvun vauhdittajia. Nuorta väkeä saapuu koulutuksen houkuttelemana, mutta valmistumisen jälkeen suurin osa katoaa maailmalle. – Olemme Suomen kärkikolmikossa, kun verrataan korkeakoulutettujen ihmisten määrää asukaslukuun. Elinkeinorakenteen murros näkyy erityisen hyvin Kankaan alueella. Yksityisistä investoinneista tuore esimerkki on satamaan noussut saunaravintola Viilu, joka palvelee paikallisia ja toimii matkailun vetonaulana. Sijoittajatkin uskovat paremmin niihin kaupunkeihin ja lähtevät matalalla kynnyksellä sinne mukaan. JYVÄSKYLÄN LAINAKANTA on suurten kaupunkien vertailussa hyvin pieni. Kaupunki käytti etuosto-oikeutta ja entisille tehtaan maille rakennetaan hybridialuetta, joka tarjoaa asuntoja ja työpaikkoja tuhansille jyväskyläläisille. Vuonna 1925 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut Alvar Aalto. Vanhasta tehdaskaupungista on ajettu alas teollisuutta. Työllisyysaste 64,1 % . Se lopetti toimintansa reilu kymmenen vuotta sitten. Jyväskylän keskustan pitkällä kävelykadulla liikkuu paljon väkeä
Hyvinvointipalvelut, kuten kulttuuri-, nuorisoja liikuntatoimi, ovat merkittäviä ennaltaehkäiseviä toimintoja, ja ne jäävät kuntien hoidettavaksi. LÄHTIESSÄNI KOTIA kohti päätän kuitenkin käydä ottamassa kuvan kaupungista Jyväsjärven vastarannalta Rauhalahdesta. Onko alueuudistus mörkö vai mahdollisuus. – Alueuudistus on iso mahdollisuus, kun sote-vastuu poistuu kaupungilta. Hän on sekä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja että vastavalittu aluevaltuutettu. Pyydän häntä vastaamaan ensin toiselta kantilta ja sitten toiselta. Täkykalaksi. Kalamies myöntää, että näin on. Ne ovat hoitaneet sekä hyvinvointipalvelut että sote-puolen. Tämä ei kuitenkaan ilahduta aluevaltuutettu Hämäläistä. Kuntapäättäjien harteilta poistuvat näkyvimpänä sote-asiat. Kaupungin taloudessa alijäämä on syntynyt lähinnä terveydenhuollon kustannuksien noususta. Kysyn, mitä Jyväsjärvi tarjoilee nyt. Hän arvelee, että vanhemmassa mallissa kunnat olivat halukkaampia katsomaan kokonaisuutta ja satsaamaan ennaltaehkäisevään hyvinvointiin. Jyväskylän kaupungin ykköstäky on yliopisto. – Sitten on pahoinvointia korjaavia sote-palveluja, jotka siirtyvät kuntien kontolta pois, Hämäläinen sanoo. Vettä on satanut koko päivän, ja harmaat pilvet roikkuvat alhaalla. 61 Demokraatti LAINAKANTA 2008–2021 3 800 3 600 3 400 3 200 3 000 2 800 2 600 2 400 2 200 2 000 1 800 1 600 1 400 euroa/asukas 2011 2016 2021 Jyväskylä Kuopio Lähde: Tilastokeskus KAUPUNKIPOLITIIKASSA TAPAHTUU suuri muutos, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuodenvaiheessa. Sitä kautta pystytään yhä paremmin keskittymään elinkeinoja työllisyyspolitiikkaan. Aluevaltuutetut tekevät tulevaisuudessa päätökset hyvinvointialueja palvelustrategiasta sekä pelastustoimen palvelutasosta. – Jos kustannuksia aletaan siirtää korjaaviin palveluihin ennaltaehkäisevien hyvinvointipalvelujen sijaan, tilanne on inhimillisesti ja taloudellisesti järjetön, Hämäläinen sanoo. Sanon, että tulisi komea kuva, jos ilma olisi otollisempi. Laiturin nokassa kalastaja ihmettelee, mitä tähtäilen kamerallani. Ennaltaehkäiseminen maksaa vähemmän kuin raskaat korjaavat palvelut esimerkiksi erikoissairaanhoidossa. – Kumman hatun pidän päässäni. de_22062022_56.indd 61 de_22062022_56.indd 61 14.6.2022 10.35 14.6.2022 10.35. Tulevaisuudessa kunnilla ei ole välttämättä samanlaista kannustinta, koska hyvinvointialue joutuu kuitenkin vastaamaan syntyneistä ongelmista. Ennen uudistusta kaupungit ovat vastanneet koko palveluketjusta. Sitä tulee hyvin, ämpäri alkaa olla täynnä. Kuulemma salakkaa. Lähteet: jyvaskyla.fi, Kuntaliitto, kuopio.fi, Tilastokeskus Kalastaja onki täkykaloja Jyväsjärvestä. Yksi suuri ongelma syntyy vastuunjaosta. Hänellä on hirveät KASVUUN TARVITAAN LISÄÄ TYÖPAIKKOJA. Siinä mielessä uudistus on helpottava tekijä kaupungille. paineet siitä, kuinka kaikki hyvinvointialueille siirtyvät palvelut hoidetaan tulevaisuudessa. Hämäläinen kysyy ja elehtii käsillään hattujen vaihtamista
Alueja väestönkehityksen iso kuva ei ole muuttunut, mutta kuvassa on aiempaa enemmän värisävyjä ja vivahteita. Katse pitää suunnata ihmisten elinolojen ja hyvinvoinnin tukemiseen asuinpaikasta riippumatta. Useat investoinnit liittyvät alueilla olevan perusteollisuuden uusiutumiseen ja vihreään siirtymään. KOLUMNI Teksti Timo Aro, johtava asiantuntija VTT TEEMA de_22062022_62.indd 62 de_22062022_62.indd 62 14.6.2022 10.07 14.6.2022 10.07. Investoinnit ovat jakautuneet tasaisesti koko maahan. Koronakriisin muutokset ovat avanneet mahdollisuuksien oven vaihtoehtoisille asumiseen ja paikkaan liittyville valinnoille. Hallituksen hajauttava koulutuspolitiikka on tuonut uusia koulutusvastuita ja aloituspaikkoja maakuntien korkeakouluihin. Kaupungeilla on näytön paikka varsinkin kahdessa asiassa. Pandemian lyhyen aikavälin tärkein vaikutus aluekehitykseen on ollut toivon ja tulevaisuususkon palautuminen yhä useammalle alueelle. Ammattiin valmistuneet ovat alueiden elinkeinoelämän kannalta kullanarvoisia, sillä noin 75 prosenttia jää koulutusmaakuntaan. Ensiksi, alueja hallintolähtöistä ajattelua pitää viedä kohti ihmistä. Samalla ammatillisen toisen asteen leikkauksia on oikaistu. Tämä jos mikä on mielestäni edellytys modernille alueja kaupunkikehitykselle. Yksi kiinnostava aluekehityksen heikko signaali liittyy maakuntien suurten ja keskisuurten kaupunkien aseman vahvistumiseen. Vielä on ennenaikaista arvioida muutosten väliaikaisia tai pysyviä vaikutuksia kaupunkikehitykseen. Alueja kaupunkikehityksessä onkin juuri nyt otollinen momentum paradigman muutokselle. Tulevat hyvinvointialueja TE24-uudistukset vahvistavat keskuskaupunkien asemaa, merkitystä ja roolia omilla vaikutusalueillaan. Toiseksi, paikkasokeasta kehittämisestä kannattaa siirtyä paikkaperustaiseen ajatteluun. Kaupunkien kohentuneen position takana on vähintään kolme ”kovaa” syytä: koulutusvetoinen kasvu, uusi vihreä teollisuuspolitiikka ja isot uudistukset. Kahden koronavuoden perusteella voidaan kuitenkin tehdä alustavia päätelmiä. Aluekehitys ei tarvitse keinotekoisia maantieteellisiä ja hallinnollisia rajoja. Useat ennen koronakriisiä oraalla olleet kehitystrendit ovat nousseet pinnalle. Valmistavaa tuotantoa on palannut Suomeen ja maakuntiin Sipilän hallitukaudesta alkaen. Maakuntien keskuskaupunkien asema alueiden koulutus-, työvoimaja pendelöintipumppuna saa yhä suuremman painoarvon. Iso kysymys kuuluu, riittääkö seuraavalla hallituksella rohkeus muuttaa kaupunkikehityksen näkökulmaa kohti ihmislähtöisyyttä ja paikkaperustaisuutta sekä hyväksyä alueiden ja kuntien erilaistuminen. Hyviä esimerkkejä ovat muun muassa etätyöhön, digitalisaatioon tai monipaikkaisuuteen liittyvät asiat. Alueita ei pidä kehittää ”kaikkea kaikille” tai ”yhden mallin” -periaatteilla. Hyvä kierre ei katkennut pandemiaan. NE KAUPUNGIT ovat vahvoilla kiristyvässä alueiden välisessä kilpailussa, jotka pystyvät yhdistämään kovat ja pehmeät elinvoimasekä vetovoimatekijät. Kohti modernia kaupunkikehitystä MAAKUNTIEN SUURTEN JA KESKISUURTEN KAUPUNKIEN ASEMA VAHVISTUU. 62 Demokraatti T ulevan kaupunkikehityksen kannalta kiinnostavia ovat koronakriisin kaltaiset käännekohdat
de_22062022_63.indd 63 de_22062022_63.indd 63 10.6.2022 14.18 10.6.2022 14.18
Palveluasumiseen siirtymisen kriteerit eivät saa olla liian kireät, eikä palveluiden piiriin pääsyä saa rajoittaa kotona-asumiseen liittyvien mittareiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Ei mitenkään riitä, että heidän luonaan käy kotihoito. Sellaista asumista, jossa ikääntyvä voi tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksi. 64 Demokraatti Anette Karlsson Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuuston varapuheenjohtaja Ihannoidaanko kotona asumista liikaa. Kenenkään ei pitäisi kokea jäävänsä yksin ja turvattomasti oman kotinsa vangiksi. Kenenkään ei pitäisi kokea jäävänsä yksin ja turvattomasti oman kotinsa vangiksi. Vaikka kotihoito kävisi vartin ajan neljästi päivässä, se tarkoittaa, että muistisairas on 23 tuntia vuorokaudesta yksin. Lain mukaan paikkaa pitää tarjota viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireilletulosta. Hyvinvointialueiden pitää löytää yhdessä alueen kuntien kanssa ratkaisuja, joiden avulla ikääntyneiden palvelutarpeita voidaan paremmin huomioida. Selvitys osoittaa, että tilanne ei ole Suomessa sillä tasolla, jota sen odottaisi hyvinvointivaltiossa olevan. Meidän nuorempien on varmistettava, että tämä toteutuu myös ikääntyvien osalta. Hyvinvointiala HALI ry:n tuoreen selvityksen mukaan liian moni ikääntynyt odottaa hoivakotipaikkaa yli lain salliman ajan. Joskus koti voi muuttua turvattomuuden, yksinäisyyden ja pelon paikaksi. Sen yhteydessä sain tietää, että yli 12 prosenttia yli 75-vuotiaista alueen asukkaista kokee, että heillä on vähintään suuria vaikeuksia itsestään huolehtimisessa. Suomessa on kotona paljon vanhuksia, jotka eivät minkään inhimillisen arvioinnin perusteella voi asua kotona. K oti on usein meille kaikille rakas paikka. Sosiaalija terveyspalveluiden uudistuksen tavoitteena on muun muassa parantaa palveluiden laatua ja lisätä kansalaisten yhdenvertaisuutta. Sellaisessa paikassa ei ole hyvä olla. de_22062022_64.indd 64 de_22062022_64.indd 64 10.6.2022 14.23 10.6.2022 14.23. Miksi pakotamme ja suljemme osan yhteiskuntamme, ikääntyneet, sellaiseen paikkaan. PUHEENVUORO Selvityksen mukaan lähes 52 prosenttia vastanneista ilmoitti laskevansa odotusajan myönteisestä palvelupäätöksestä, ei lain edellyttämästä hakemuksen jättämispäivästä. Silloin kyse ei enää ole kodista, vaan jostain ihan muusta. On esimerkiksi paljon muistisairaita ihmisiä, jotka eivät tiedä, että he ovat kotona. Oman alueeni, mutta myös koko Suomen luku on huolestuttava. Lisäksi tarvitaan enemmän muita niin sanotun välimuodon asumismuotoja, kuten senioriasumista ja perhehoitoa. Jokaisella on oikeus arvokkaaseen elämään. Maan keskiarvo on noin kymmenen prosenttia. Toisille koti on talo, jossa lapsuus on vietetty, tai kerrostalon osake. Joillekin koti on siellä missä rakkaat ihmiset ja tavarat ovat. Näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii paljon työtä ja ennen kaikkea huomion kiinnittämistä yhteiskuntamme ikääntyvien tarpeisiin. Osa kunnista jätti ilmoittamatta odotusajan verkkosivuillaan, vaikka lain mukaan tiedon tulee olla esillä. Omalla alueellani, Itä-Uudellamaalla, aluevaltuuston työ on alkanut muun muassa strategian valmistelulla
Ei voida pitää itsestään selvyytenä, että hoitajia saadaan tulede_22062022_65.indd 65 de_22062022_65.indd 65 14.6.2022 10.21 14.6.2022 10.21. Vastakkainasettelu ei edistä sopuun pääsemistä. Totean kuitenkin, että hän pelasi aikamoista uhkapeliä Uudenmaan suurimman työnantajan edustajana. Tilannekuva on ollut vuosia se, että hoitajien työn vaativuus on lisääntynyt, mutta korvaus sen mukana ei. Terveydenhuollon huoltovarmuus on taattava kaikkina aikoina. Arvostus hoitajia kohtaan näkyy työnantajapuolen suhtautumisessa asiaan. Leikkaussaleja ja toimenpideyksiköitä suljettiin osaajien puutteesta jo ennen lakkoa. Työhyvinvoinnin vaje on lisääntynyt. Hoitohenkilökunta tekee usein omien työvuorojen jälkeen lisätöitä työpaikallaan, koska ei ole tekijöitä. Globaali pandemia näytti sen, että alalta lähtevät sairaanhoitajat, lähihoitajat ja hoitoavustajat. En lähde edes arvailemaan mitä HUS:n johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi sotaviittauksellaan aikanaan tarkoitti. Alhaisinta, mitä asiaan liittyen olen lukenut, on se, että hoitajille on palkankorotuksien sijaan tarjottu kiitoskortteja ja verrattu käynnissä olevaa hoitajalakkoa Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Kyse ei ole vain hoitoon liittyvästä työnjaosta vaan muistakin tehtävistä. Lisäksi hoitajille on siirretty yhä enemmän tehtäviä. 65 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Potilaiden/asiakkaiden määrä hoitajaa kohden on suuri. Tämä on johtanut siihen, että alalle ei enää hakeuduta ja siellä olevat hoitajat lähtevät muihin tehtäviin. Hän varmasti on tietoinen hoitoalaan liittyvistä rekrytointivaikeuksista ja hoitotyön asiantuntijuuden kadosta. Nyt näyttää siltä, että asiaa ei oteta vakavasti. En osaa sanoa, ketkä meitä hoitavat tulevaisuudessa, jos hoitajia ei nyt kuulla. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Hoitajajärjestöjen keskeinen tavoite on löytää ratkaisu hoitajapulaan. Hoitajat ovat ilman riittävää perehdytystä joutuneet vastaanottamaan uusia työtehtäviä. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Vuosien aikana hoitajat ovat käyneet taistelua samoista asioista, mutta laihoin tuloksin. Hoitajien erityispätevyyttä ja työn vaativuutta ei tunnusteta, vaikka selkeästi sen puute aiheuttaa usein yksiköiden sulkemisen. Varsinaiseen hoitotyöhön jää usein arvioitua vähemmän aikaa, ja tämä lisää työkuormittavuutta. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Hoitajat eivät saa ymmärrystä vaisuudessa alalle, jos työn vaativuutta ei huomioida peruspalkan tasossa. Tavoitteena on työolojen ja johtamisen parantaminen sekä palkan korottaminen. Marianne Korpi kaupunginja aluevaltuutettu (sd.) sisätautikirurginen ja psykiatrinen sairaanhoitaja, Porvoo HOITAJALIITTOJEN (Tehy ja Super) lakko jatkuu
Toisaalta kyse on siitä, että kunnat eivät halua maksaa hoivasta riittävästi, toisaalta siitä, että päättäjät eivät tunLISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE de_22062022_66.indd 66 de_22062022_66.indd 66 10.6.2022 11.01 10.6.2022 11.01. Palveluiden valvonta ei ole yhdenmukaista. Resurssien tehokkaan käytön ja huoltovarmuuden näkökulmasta yksityiset palveluntuottajat on välttämätöntä huomioida ja ottaa alueilla nykyistä tiiviimmin mukaan palvelujen strategiseen suunnitteluun. Väki vanhenee, ja palveluita tarvitaan jatkossa yhä enemmän. Näin ollen näiden alojen välillä on syntynyt epäkohtia, jotka ovat jääneet elämään terveysja sairaanhuoltoalalla. Vain siten on mahdollista valita kuhunkin tilanteeseen sopivin julkisen palvelun tuottaja, jotta ihmiset saavat parasta vastinetta verorahoilleen. Sairaanhoitajat tai lääkärit voivat saada lisätöistä paremman tilin kuin laitoshuolto, joiden on tyytyminen tunti tunnista maksettuun tiliin ja vapaaseen viikolla. Sunnuntailisän uudistaminen on paitsi työnantajan myös työntekijän kannalta kestämätön tilanne. Hyvinvointiala HALI ry:n selvityksen mukaan julkisesti ja yksityisesti tuotettujen asumispalveluiden hintaerot ovat joillakin alueilla jopa kymmeniä prosentteja. Laadusta ei voida tinkiä. Yksityisiä ja julkisia palveluntuottajia pitää myös kohdella yhdenvertaisesti. Ensinnäkin sunnuntaityöhön houkutteleminen on työnantajalle hankalaa, jos sunnuntailisien houkuttelevuus ei säily. Kunnat alihinnoittelevat erityisesti asumispalveluiden ostopalveluita – ja ovat samalla haluttomia avaamaan itse tuottamiensa palvelujen kustannuksia. Ihmiset ansaitsevat parhaat mahdolliset sote-palvelut olivat ne sitten hyvinvointialueiden tai yritysten tuottamia. Hyvää laatua riittää yhä useammalle, kun palveluja voidaan vertailla. Ikääntyvän ja alhaisen syntyvyyden Suomi tarvitsee käyttöönsä kaikki olemassa olevat resurssit ja osaamisen. Yritykset ja järjestöt ovat kehittäneet monenlaisia palveluinnovaatioita ja pystyvät tuottamaan laadukkaita palveluita verraten edullisesti. Yritysten ja järjestöjen toimintaedellytyksiä ei kannata romuttaa, sillä ne tuottavat kustannustehokkaasti ja laadukkaasti yli 50 prosenttia hoivasta koko valtakunnan tasolla. Suomalainen sote-järjestelmä on tällä hetkellä tehoton. Terveydenhuoltomenot ovat kaksinkertaistuneet. nista oman tuotannon todellisia kustannuksia. Muuten kyllä lauantailisien parannusta kannatan itsekin, koska lauantain lisätöihin on syntynyt eri ammattialoille niin sanottua ”kahden kerroksen väkeä”. Näin ei tällä hetkellä ole. Tilastokeskuksen mukaan tuottavuus on laskenut 2000-luvulla terveyspalveluissa jopa 58 prosenttia ja sosiaalipalveluissa 31 prosenttia. Ne ovat lisäksi merkittävä työllistäjä ja verotulojen luoja. Jaan saman huolen siitä, että palveluiden on oltava jatkossa tehokkaampia. On välttämätöntä ottaa yritykset ja järjestöt nykyistä tiiviimmin mukaan tuottamaan sote-palveluita julkisen sektorin rinnalle. Sote-järjestelmän rahoitus on tiukka, eikä lisärahoitusta ole näköpiirissä. Keskinäisriippuvaisella terveydenja sairaanhuoltoalalla on syntynyt töitä, joiden työehtosopimuksissa tai paikallisissa sopimuksissa on kehittynyt räikeitä eroja, millä lailla esimerkiksi lauantain lisätöistä maksetaan. Myös julkisen sektorin itse tuottamien palvelujen kustannusten pitää olla läpinäkyviä. Työntekijän kannalta sunnuntailisät ovat iso parannus peruspalkan päälle, koska ne nostavat ansiotasoa ja tekevät työntekemisestä kannattavaa. Veronmaksajien rahalla saa siis koko ajan vähemmän, eivätkä nykyiset resurssit riitä vastaamaan tähän tarpeeseen. Julkisen järjestäjän kannattaisikin kiinnostua siitä, miten paljon veronmaksajat hyötyvät yksityisen tarjoamista palveluista. 66 Demokraatti Vihreiden ehdotus sunnuntailisän uudistamisesta on kestämätön Vasemmistopuolueet: SDP ja vasemmistoliitto, ovat älähtäneet vihreiden puoluevaltuuston ehdotuksesta sunnuntailisän uudistamisesta – ja syystäkin. Sami Korkiakoski Lahti Suomen tehoton sote-järjestelmä tarvitsee yrityksiä ja järjestöjä Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuutettu Markku Virkamäki kirjoitti (Demokraatti 27.5.2022) sote-yritysten roolista Suomessa. Ulla-Maija Rajakangas Toimitusjohtaja, Hyvinvointiala HALI ry Yritykset ja järjestöt pystyvät tuottamaan laadukkaita palveluita verraten edullisesti
Satu Taavitsainen Mikkeliläinen kolmen nuoren äiti, Etelä-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtaja (sd.), Etelä-Savon aluehallituksen 1. Etelä-Savoa on rakennettava myös nuorten ehdoilla Tuoreen tutkimuksen (Nuorten hyvä elämä -tutkimushanke, E2 Tutkimus) mukaan useat nuoret aikuiset ovat huolissaan omasta jaksamisestaan ja mielen hyvinvoinnistaan sekä moni nuori aikuinen kokee oman elämänsä merkityksettömäksi. Nuoret aikuiset saavat voimaa arkisista asioista, kuten työstä, opiskelusta ja ihmissuhteista. Sukupolvien välinen hyvä vuorovaikutus on aivan oleellinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa. Suuri osa nuorista kokee turvallisuuden tunteensa järkkyneen Ukrainan sodan takia. Tämä kehittäminen edellyttää aikuisilta halua, osaamista ja aikaa perehtyä asioihin. Tällä hetkellä nuoret kokevat, että vaikutusvalta Suomessa on liikaa vanhemmilla sukupolvilla ja valtaja talouseliitillä. Moni nuori pelkää eritoten yksinäisyyttä, joka on koronan yksi vakavin seuraus. Nuorten pitää saada osallistua Etelä-Savon kehittämiseen, koska heidän ratkaisuillaan on merkitystä eteläsavolaisten kaupunkien ja kuntien elinvoimaisuudelle nyt ja tulevaisuudessa. Tarvitaan tekoja suvaitsevaisuuden edistämiseksi ja syrjintään puuttumiseksi. Etelä-Savossa on otettava vakavasti se, että valtavirrasta erilaiset nuoret kokevat syrjintää. Niiden tunnistaminen on edellytys sille, että Etelä-Savo olisi vetovoimainen nuorille. varapuheenjohtaja iStock, Jelina Preethi de_22062022_66.indd 67 de_22062022_66.indd 67 10.6.2022 11.01 10.6.2022 11.01. Ajattelutapojen tulee muuttua tasa-arvoa kunnioittaviksi. On hyödynnettävä väestön moninaisuus rikkautena, voimavarana ja elinvoiman lähteenä. Työpaikoilla on huomioitava kohtuullisuus, jotta tekijöitä riittää myös jatkossa. Näin voimme parantaa nuorten jaksamista, vahvistaa heidän voimavarojaan ja lisätä heidän tulevaisuudenuskoaan. Syrjinnän poistaminen vaatii aktiivisia muutoksia arjen käytäntöjen tasolla niin kouluissa kuin työpaikoilla. Etelä-Savossa tulee kysyä, kuka tekee tulevaisuuden työt, jos nuoret eivät jaksa työelämässä. Nuoret aikuiset arvostavat työntekoa, mutta kantavat huolta työelämän vaativuudesta, kuormittavuudesta ja epävarmuudesta ja puolet nuorista on huolissaan omasta jaksamisestaan. Terveydenhuoltoon tarvitaan paljon nykyistä enemmän ennaltaehkäiseviä matalan kynnyksen terapiapalveluja. Tämä on otettava vakavasti. 67 Demokraatti Sukupolvien välinen hyvä vuorovaikutus on oleellinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa. Nuorten aikuisten edellytykset hyvään elämään vaihtelevat paikkakunnittain. Jos nuoret sivuutetaan, he eivät välttämättä halua rakentaa elämäänsä ja työuraansa Etelä-Savossa. Etelä-Savossa mielenterveyspalveluiden saatavuudessa ja toiminnassa on vakavia ongelmia, jotka vaativat korjaamista. Etelä-Savossa tarvitaan huomattavasti työtä, jotta ihmisten erilaisuus huomioidaan ja siihen kytkeytyvät syrjintämekanismit havaitaan ja saadaan purettua. Tämä on kunnille erityisen painava taloudellinen riski työikäisen väestön vähentyessä
Lisien poistamista kannatetaan vakavasti myös kokoomuksessa. Tässä tilanteessa Suomen ja Ruotsin vaihtoehto on Nato. Ukrainan sota on vastoin kaikkia Venäjänkin allekirjoittamia kansainvälisiä sopimuksia. Ikävä kyllä monien silmissä esimerkiksi juuri palvelualan työntekijä vaikuttaa olevan vain hyödyke, jonka ainoa tehtävä on tehdä hyväosaisten elämästä mukavaa. Työntekijä on siis lisänsä ansainnut. Paremmin tietävien vihreiden ja oikeistoliberaalien mielestä näille työntekijöille voi myös ylimielisesti kertoa kuinka heidän toimeentulonsa kannalta tärkeiden lisien leikkaaminen on edistystä. Sunnuntailisien poistaminen olisi märkä rätti monien työssäkäyvien kasvoille. Sonja Heiskanen Pohjois-Suomen Demarinuorten puheenjohtaja Janne-Pekka Niemimäki Pohjois-Suomen Demarinuorten järjestösihteeri Mennään Natoon ilman ääriliikkeitä Suomi on liittymässä puolustusliitto Natoon. Tästä kertovat esimerkiksi puolueen varapuheenjohtaja Elina Valtosen viime aikaiset twiitit. Vihreiden puoluekokous päätti kuitenkin viisaasti torpata puoluejohdon halun edetä asiassa. Putinin suunta on päinvastainen, kohti diktatuuria. Entinen sosialistinen Neuvostoliitto, nykyinen Venäjä, muuttui 1990-luvulla parempaan suuntaan ja nyttemmin sitten huonompaan suutaan. Ehdotus ja sen ympärillä käyty keskustelu osoittavat vihreiden työelämätuntemuksen olevan heikkoa ja irti varsinkin matalapalkkaisten alojen työntekijöiden arjesta. Jokaisella on oikeus vapaa-aikaan. Matti Vikström Turku de_22062022_68.indd 68 de_22062022_68.indd 68 10.6.2022 11.04 10.6.2022 11.04. Nyt ne ovat olemassa. Kaipaan Gorbatshovin aikaa, jolloin itäinen naapurimaamme kääntyi demokraattiseen, Euroopalle avoimempaan suuntaan. Perustelujen mukaan tällöin voitaisiin esimerkiksi pitää ravintoloita ja kahviloita helpommin auki sunnuntaisin. Sunnuntailisien poistaminen olisi leikkaus monen toimeentuloon, eikä asian pukeminen uudistukseksi muuta asiaa. Siksi on huolestuttavaa havaita, että lisien poistamista on harkittu vakavasti vihreissä. Myös sosiaalisen median keskustelussa nähdyt ”vaihda alaa jos ei miellytä” -heitot kertovat arjesta irtaantumisesta. Sunnuntailisä toimii korvauksena siitä, että työntekijä tulee töihin aikana joka normaalisti vietetään esimerkiksi perheen, ystävien tai harrastusten parissa. 68 Demokraatti MIELIPIDE LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Ei sunnuntailisän poistolle Vihreiden kevään puoluekokouksessa keskusteltiin sunnuntailisien poistamisesta. Työn halpuuttamisen puolesta liputtavat näyttävät unohtaneen sen, että palkansaajallakin on haaveet toteutettavana ja laskut maksettavana. Säilyttäkäämme suomalainen sananvapaus, yleinen asevelvollisuus, vapaaehtoinen maanpuolustus ja monimuotoinen demokraattinen tasa-arvoinen yhteiskunta eli hyvinvointi-Suomi. En kaipaa Suomeen Natomaa Turkin kaltaista Erdogan-diktatuuria tai muitakaan ”länsimaisia” oikeistolaisia ääriliikkeitä. Ilman palvelualojen työntekijöiden ja monien muiden yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeiden ammattiryhmien usein näkymättömäksi jäävää työtä emme tulisi toimeen. Niillä on suuri merkitys esimerkiksi myyjien, hoitajien, poliisien ja palomiesten toimeentulon muodostumiseen. Moni ala kärsii työvoimapulasta, ja ilman lisiä työntekijöiden löytäminen olisi nykyistä paljon vaikeampaa viikonloppuisin ja esimerkiksi myös muina pyhinä. Myönnän itsekin olleeni aikoinaan jopa Nato-vastainen, mutta ainahan sitä voi takkiaan kääntää, jos siihen on perusteet. Vaikka olen muuttunut Nato-myönteiseksi, toivon itsenäisen hyvinvointivaltion Suomen jatkavan omaa puolueettomuslinjaansa. Venäjän tekemä Krimin valtaus ja raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan ovat muuttaneet mieliämme Suomessa. Lisät ovat iso osa toimeentuloa palvelualojen lisäksi myös monella muulla alalla. Voidaankin kysyä onko vihreiden johdossa viikonlopun tyrmäyksestä huolimatta edelleen valmiutta myötäillä kokoomusta tulevaisuudessa asiassa
Mielenkiintoista sinänsä, että tupakka tappaa Suomessa enemmän ihmisiä kuin korona, mutta asiasta ei uutisoida tai tehdä näyttäviä klikkiotsikoita. Sotateollisuus ei kukoista entiseen tai nykyiseen tapaan. Eduskunta voisi vihdoin kieltää tupakoinnin kerrostaloissa kokonaan. Sotiakin voi olla monenlaisia niin luonteeltaan kuin kestoltaankin aina alueellisista konflikteista toivottavasti teoriatasolle jäävään ydinasesotaankin. Alkuvuodesta aukesi kansalaisaloite (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/9553) tupakointikielto kerrostaloihin. Reiluako. Putinin sotatie, se Suomen Natoon vie. Aseriisuntaneuvottelut ovat todellisia ja niissä saadaan tuloksia. USA:n aiempien hyökkäyssotien tapaan Euroopassa meneillään oleva raaka sota vahvistaa negatiivista rauhantilaa maailmassa. Kalliita ja monimutkaisia prosesseja vaativia taloyhtiöpäätöksiä kielloista saa harva, eivätkä asiassa auta myöskään kaupunkien terveysviranomaiset. Varustelumenojakin voidaan rajoittaa ja virittää monenlaista yhteistyötä niin maailmanlaajuisesti kuin yksittäistenkin valtioiden välille. Putinin hyökkäyssota veljesvaltio Ukrainaan on seurauksiltaan vakava ja pitkäkestoinen. Tässä tilassa valtioiden välinen varustelukilpailu jää syrjempään, luottamus ja keskinäinen riippuvuus valtioiden välillä on vahvaa ja laajaa, asemenoja voidaan vähentää muihin perustiloihin verrattuna. Luottamus ottaa tilaa epäluottamukselta ja maiden välinen rauhanomainen kanssakäyminen lisääntyy. Positiivinen rauha – mikä on kirjattu myös Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteisiin ja tavoitteisiin – on kaikkein tavoiteltavin perustila. Yritä siinä sitten nukuttaa lasta, syödä lounasta, tuulettaa petivaatteita tai nukkua helteellä parvekkeella, kun alakerran asukkaan tupakointiin ei kukaan puutu pyynnöistä ja anomuksista huolimatta. Voimavaroja voidaan suunnata enemmän rauhanomaiseen kehitykseen, koulutukseen ja muihin palveluihin. Valtioiden välinen negatiivinen rauha tarkoittaa vahvaa varustelua, jännitystä ja epäluottamusta. Liennytystila antaa valoa parempaan tulevaisuuteen. Korona-aikana ihmiset ovat enemmän kotona eli savusta joutuu kärsimään entistä enemmän. Varustelumenot kasvavat, kovat arvot lyövät läpi ja epäluottamus kukoistaa. Sopimuksia aseiden rajoittamisista ei juurikaan tehdä sen paremmin valtioiden välillä kuin maailmantasollakaan. Sota-asekauppa eli kuolemankauppa kukoistaa surutta myös kriisialueilla. Valtiot eivät luota toisiinsa, turvautuvat asevoimaan, johon pannaan paljon rahaa. Tiina Arlin Vantaa Ei sunnuntailisän poistolle de_22062022_68.indd 69 de_22062022_68.indd 69 10.6.2022 11.04 10.6.2022 11.04. Asekauppa syö tilan kehitysavulta. Perustiloilla on yhteys asevarustelutasoon. Moni meistä laittaisi mielellään parvekkeensa kauniiksi ja käyttäisi sitä kesät talvet, mutta alakerran oikeus savuttaa menee muiden asukkaiden viihtymisen ja terveyden edelle. Katsotaan, että aseet luovat turvaa. Oikeus savuttomaan ilmaan kotona kuuluu kaikille. Enää ei nojata vain aseiden varaiseen turvallisuuteen. Monet eivät ymmärrä, miltä se tuntuu, kun omaa parvekkeen ovea ei voi avata edes hetkeksi tuulettaakseen saati että parvekkeellaan voisi viettää aikaa, koska alakerrassa asuu ketjupolttaja, jonka savua tulee naapuriin yötä päivää. 69 Demokraatti Tupakointi kerrostaloissa aiheuttaa monia murheita Kielteinen rauha odotettavissa Norjalainen valtiotieteilijä Johan Galtung luokitteli kansainvälisen järjestelmän ja valtioiden väliset suhteet sotaan, negatiiviseen rauhaan, liennytykseen ja positiiviseen rauhaan. Helteellä ei onnistu asunnon jäähdyttäminen edes yön viileämpään aikaan alakerran savustajan valvoessa yöt parvekkeellaan. Ihmisoikeuksia kunnioitetaan, demokratia valtaa diktatuurit ja autoritääriset valtiot jäävät historiaan. Reijo Päivärinta Kärkölä Kesä lähestyy, ja kohta lehdistä saa ihailla kuvia ihmisten kesäkeitaista eli kauniiksi laitetuista parvekkeista kukkasineen ja ruokailuja nukkumapaikkoineen. Ihmiset maksavat saman verran vastiketta tai vuokraa on heillä mahdollisuus käyttää parveketta tai ei
Muoviroska lisäksi vahingoittaa eläimiä sekä ympäristöämme merkittävästi. Lisäksi käytännön toteutus tuottajavastuulaissa on todennäköisesti hyvin hajanainen riippuen sekä valtiosta että yrityksestä. Ongelma ei ole vain siinä, ettei Vihreiden kuplassa ymmärretä, että Suomessa on joka viikonloppu töissä huomattava määrä ihmisiä, joilta ei kysytä, haluavatko he olla töissä. Ehkäpä tulevaisuudessa panttijärjestelmä voisi ulottua myös muihin muovipakkauksiin. Euroopassa matkustaneena olen kiinnittänyt huomiota siihen, että suurimmassa osassa maita pulloja ei voi palauttaa kauppaan panttia vastaan tai edes ilman panttia. Muovipilli hajoaa 200 vuoden kuluessa ja muovipullo voi kellua meressä jopa 450 vuotta. Suurin osa meistä on varmaankin huomannut, että muovipillit sekä kertakäyttöiset muoviaterimet ovat hävinneet kaupoista ja ravintoloista. Näen tämän kuitenkin paljon tehottomampana vaihtoehtona. Mutta esitys on hyvä muistutus siitä, miksi seuraavat eduskuntavaalit ovat – jälleen kerran – tärkeät palkansaajille. Aada Uhlgrén Turun Demarinuorten puheenjohtaja de_22062022_70.indd 70 de_22062022_70.indd 70 13.6.2022 10.01 13.6.2022 10.01. Tällä kertaa vihreiden puoluekokousedustajat olivat realistisempia kuin puoluejohto, ja äänestivät onnettoman esityksen nurin. Täten suuri osa muovipulloista päätyy sekajätteeseen. Hanaveden juominen ei ole yleistä kaikkialla Euroopassa. Se, että tuottaja järjestää ja kustantaa muovin asiallisen kierrätyksen, ei suoraan takaa jätteiden päätymistä oikeasti kierrätykseen. Se on tärkeää siksi, että se on maailman vakavimpia uhkia vesiekosysteemille. Minusta tehokas tapa lisätä laajemmin muovin kierrätystä ja näin vähentää muoviroskaa olisi kehittää kertakäyttömuovidirektiivin rinnalle myös direktiivi, jossa säädettäisiin suoraan pullonpalautusta ja panttijärjestelmän käyttöönotosta EUmaissa. Sunnuntaityökorvaus ei ole ”tuplapalkka”, niinkuin vihreiden esityksen uutisoinneissa kirjoitettiin. Mutta valitettavasti sunnuntaityökorvaus on merkittävä osa matalapalkka-aloilla työskentelevien tuloista. 70 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Sunnuntaityökorvaus on merkittävä osa matalapalkka-aloilla työskentelevien tuloista Vihreiden taannoinen esitys poistaa työaikalaissa säädetty sunnuntaityökorvaus ei onneksi edennyt uutisotsikoita pidemmälle. Tästä voi päätellä, että muovipulloja kulutetaan silloin enemmän näissä maissa Pohjoismaihin verrattuna. Ongelma on siinä, että jos SDP ei ole seuraavien eduskuntavaalien voittaja, saamme ensi huhtikuussa lukea monia tämänkaltaisia – ja pahempiakin – ehdotuksia muiltakin oikeistopuolueilta. Lisäksi mikromuovi luonnon kiertokulussa on ongelma, jonka laajuutta emme vieläkään täysin ymmärrä. Olen varma, että esimerkiksi joukkoliikenteen työntekijät, terveydenhoidon ja vanhuspalvelujen henkilöstö, tukipalvelujen työntekijät, poliisit, palomiehet ja tuhannet muut pienipalkkaiset työntekijät olisivat paljon mieluummin kotona viettämässä normaalia viikonloppua, kuin töissä sunnuntaisin. Lisäksi koen panttijärjestelmän edistävän positiivisesti yleistä mielipidettä kiertotaloudesta. Tämä on ollut varmasti vaikuttava teko, mutta mitä muuta voitaisiin tehdä. EU:n tavoitteena on, että 100 prosenttia muovipakkauksista on oltava kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä. Vuorotyötä tekevien vuosiansioista jopa kolmasosa voi muodostua erilaisista haittaja vuorotyölisistä. Panttijärjestelmä on tehokas, sillä se motivoi rahallisesti jokaista tukemaan kiertotaloutta, myös niitä, joita ei niin sanotusti kiinnosta kierrätys pätkän vertaa. Se on kestämätöntä. Vaihtoehtona panttijärjestelmälle ollaan esitetty tuottajavastuulakia, jotta yritys olisi itse vastuussa pakkausjätteidensä keräyksestä ja kierrätyksestä. Petri Lillqvist puheenjohtaja Raitioja metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry Helsinki Muovipullo on lähes ikuinen roska Muoviroskan minimointi on tärkeää. EU on vähentänyt muoviroskaa muun muassa tuotekielloin. Se on pieni hyvitys siitä, että työntekijä joutuu uhraamaan työlle normaalin sosiaalisen elämän, ja yhteisen vapaa-ajan perheen kanssa
Kunnallisjärjestö järjestää Kesäjuhlan to 21.7. Yhdistystoiminta PIRKANMAA • TSL Vammalan seudun opintojärjestö on Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivillä 1.–2.7. Veikko Sorsa Tervakoski 26.7. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Lasten ja nuorten puolesta rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Veikko Sorsa. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Keski-Suomen rahastoon tai työväentalorahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Kimmo Ojala. Kimmo Ojala toimitusjohtaja, Palokka 29.7. Illalla myynnissä Wassanan tekemiä kevätkääryleitä. Merkkipäivää vietetään perhepiirissä. Stormin työväentalolla klo 17–21. de_22062022_71.indd 71 de_22062022_71.indd 71 13.6.2022 9.57 13.6.2022 9.57. Lauantaina vieraana Erkki Tuomioja 13–15, jonka jälkeen haastattelu lavalla. Merkkipäivää vietetään perhepiirissä. 71 Demokraatti 85 VUOTTA 70 VUOTTA Syntymäpäivät Pentti Välimaa toimittaja, Pori 15.7. Päivi Helminen Köyliö 17.7. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Väinö Tannerin rahastoon vähävaraisten opiskelijoiden tukemiseen tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Mauno Lassila. kimppakyydeillä. Veikko Koppinen Akaa 27.6. Menemme Valkeakosken työväenmusiikkitapahtumaan pe 29.7. kunnallisjärjestö on Vammalan torilla Kansanvallan päivänä la 16.7. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Eetu Salinin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Pentti Välimaa. 60 VUOTTA Anne-Marja Luja 18.7. Sastamalan Sos.dem. 50 VUOTTA 80 VUOTTA Anja Virtanen Loppi 24.7. Pöydällä jaossa erilaisia julkaisuja Sorsa Sää tiöltä ja TSL:lta ja myynnissä Erkki Tuomiojan kirjoja. Ilmoita osallisYhdistyspalstan tekstien aineistoaikataulu tumisesta Minna Isotalolle 050 375 4922. Luvassa pientä kisailua, puheita ja kahvia sekä illalla Jukka Keskitalon yhtye soittamassa. Mauno Lassila evl evp, Tampere 11.7
Nimi: Osoite: de_22062022_72.indd 72 de_22062022_72.indd 72 13.6.2022 12.52 13.6.2022 12.52. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 72 Demokraatti RISTIKKO 12/2022 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
de_22062022_72.indd 73 de_22062022_72.indd 73 13.6.2022 12.52 13.6.2022 12.52. Harvinaisimmistakin linnuista on olemassa toinen toistaan laadukkaampia otoksia. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Sirkka Vuorinen Yliskulmasta. co m 9 2 7 5 7 1 3 6 3 5 7 1 8 4 8 1 6 7 9 5 9 2 8 1 5 TI TI TYY Miikka Lönnqvist miikka.lonnqvist@soste.fi P äivitin jokin aika sitten kamerakalustoani ja siirryin kuvauksen uudelle vuosikymmenelle hankkimalla peilittömän järjestelmäkameran. Siksi luontokuvauskin on aivan erilaista nyt kuin vielä vuosituhannen alussa. Kun kesä on kauneimmillaan ja valoa riittää lähes kellon ympäri, kannattaa tilaisuus käyttää hyväksi ja kokeilla jotain erilaista. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 19 42 37 68 5 53 28 64 91 7 68 79 15 42 3 72 94 86 35 1 36 57 91 84 2 84 13 52 79 6 27 61 49 53 8 95 36 28 17 4 41 85 73 26 9 RISTIKON 10/2022 RATKAISU 27.5. Erottuakseen joukosta, on kuvattava jotain erikoista. Itselleni olen asettanut tämän kesän tavoitteeksi saada kuvan lentävästä pääskysestä – saa nähdä kuinka käy. Pelkkä kuva oksalla istuvasta linnusta ei enää riitä. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Menemättä sen tarkemmin tekniikkaan, voi kameran sanoa olevan viimeistään nyt sellainen, ettei mitään voi laittaa sen piikkiin, vaan epäonnistumiset ovat puhtaasti käyttäjän vika. Liikettä riittää ja kuvia syntyy. Kannattaa vaikka istahtaa laiturin nokkaan ja kuvata kalastavia tiiroja. ais ud ok u. Siinä, missä aiemmin piti ennen laukaisimen painamista huolella varmistaa, että kaikki on teknisesti kunnossa, voi nykyisin roiskaista kerralla filmirullallisen kuvia ja luottaa, että kyllä joku osui. Kuvaamisesta onkin tullut tekniikkalajin sijaan taitolaji. Suurin osa on tietysti suttua, mutta tarkennuksen osuessa kohdalleen tulee näyttävää jälkeä
Ei niinkään johtaminen jostakin positiosta käsin, vaan pikemminkin se, miten erilaisten ihmisten kanssa toimitaan ja mikä on johtamisen syvin olemus. Tulee pikkuhiljaa tarvetta ruokkia mielikuvitusta. Historiateos siitä, miten Eurooppa on syntynyt ja mikä sen taustalla oleva aatehistoria on. Kirja avaa sitä isoa kuvaa, mikä nykyhetkeen on johtanut. Olen palannut tähän kirjaan monta kertaa. Kyllä kevyempi luettava alkaa varmasti taas kiinnostaa. Ja kyllä se linkittyy myös vapaa-aikaani – vaikuttaahan se siihen, miten luen uutisia, mistä aiheista keskustelen, ja toisaalta se näkyy myös työssäni: ymmärrän laajemmin, minkälaisen kokonaisuuden sisällä toimitaan. Mutta tuskin jumiudun tähän aihealueeseen kovin pitkäksi aikaa. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Tärkeää hahmottaa suuria kokonaisuuksia Eurooppalainen Suomi ry:n toiminnanjohtaja Jesse Jääskeläinen haluaa katsoa asioita laajasti. Asettavat asian tai tapahtuman osaksi laajempaa kokonaisuutta. Kirja asettaa monia asioita hienosti perspektiiviin – niin elämässä, kuin nykyisessä maailmantilanteessakin. Työni kautta tämä on minulle ajankohtaista pohdintaa. Tämä on minulle ihan must read työnikin puolesta. Helppolukuinen, vähän lyhyempi teos. Etenkin parin viimeisen vuoden aikana. Olen lukijana kaikkiruokainen, mutta nyt viime aikoina asiapitoiset kirjat ovat kiinnostaneet fiktion sijasta. Pidän kirjoista, jotka laajentavat näkökulmaa, antavat asioille perspektiiviä ja tarkastelevat niitä pidemmällä aika välillä. Aiemmasta harrastuksestani on tullut minulle työ. Historia eurooppalaisessa ja maailmakontekstissa kiinnostaa paljon, ja haluan oppia lisää. Aiheena myös johtaminen kiinnostaa. de_22062022_74.indd 74 de_22062022_74.indd 74 14.6.2022 10.33 14.6.2022 10.33. Keskiössä on se, miten ihmiset saadaan motivoitumaan ja puhaltamaan yhteiseen hiileen. Kirja kertoo Euroopan vaiheista antiikin historiasta nykypäivään. Se, mikä kiinnostaa, on syvällisempi näkemys aiheeseen. Se oikoo vähän mutkia, mutta on silti hyvä yritys tiivistää ihmisen lyhyt historia. Ei se, että ollaan jollakin podiumilla ja johdetaan. Kirja kertoo, miten kaupankäynnin kautta valtiot ovat tulleet toisistaan riippuvaisiksi. Koen, että haluan enemmänkin tankata kirjoja, jotka kertovat jonkun näkökulman tästä maailmasta ja antavat samalla sitä perspektiiviä. Scifi-fantasia on nyt tässä elämäntilanteessa vähän jäänyt. Kirja on antanut paljon ahaa-elämyksiä ja samaistumisen kokemuksia. Yuval Noah Harari: Sapiens: Ihmisen lyhyt historia Timo Miettinen: Eurooppa: Poliittisen yhteisön historia Alf Rehn: Johtajuuden ristiriidat Politiikan kirjahylly 1 3 2 Jos joku aihe on itselle tärkeä ja siihen perehtyy oikein syvällisesti, voi aiheeseen aika helposti muodostua putkinäkö. Eurooppalainen Suomi on nyt kolmas järjestö, jossa työskentelen johtavassa asemassa, ja omia toimintamalleja alkaa väistämättä reflektoida enemmän ja enemmän. Se ei varsinaisesti opeta, miten tullaan hyväksi johtajaksi vaan kertoo lyhyitä, oikean elämän tarinoita siitä, millaista johtamista on, miten jotkut ovat epäonnistuneet ja jotkut onnistuneet. Hyvä ja provokatiivinenkin kirja
/liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. -20 % Koko perhe yhdessä syömään tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_22062022_002.indd 1 de_22062022_002.indd 1 9.6.2022 14.25 9.6.2022 14.25. Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.
Vuoden 1952 olympiahuuma KAUPUNKIPOLITIIKKA TEEMA Elinvoiman resepti TMS Valkeakoskella soi kaiho KOMMENTAATTORI Työnä Eurooppa TALOUS HYYTYY Pitääkö olla huolissaan. PAL.VKO 2022-31 00 74 43 -2 21 2 Varpaat likoon ! de_22062022_001.indd 1 de_22062022_001.indd 1 10.6.2022 13.35 10.6.2022 13.35. 12 /2 2 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 22 / 22 . ke sä ku ut a 22.6.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Suomi pettyi kotiolympialaisten 22 mitaliin