Demokraatti 23.07.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 1,20 e (sis.alv) Kari Hulkko Jyrkkää musaa jouhikolla Pekko Käppi on yksi tänään alkavan Työväen Musiikkitapahtuman omaleimaisimmista artisteista. N:o 108, 007443-15-30 . Hän on raivannut perinnesoitin jouhikolle tilaa ihan uusissa ympyröissä. ...6?7. Tuomo Kämäräisen työmatkaan mahtuu lossi ja vene ...12?15 Ranskalaisen Lartiguen valokuvat kuplivat onnea ja elämäniloa ...10?11 Hallituksen viikate osuu eläkeläisten asumiseen ...4 120 vuotta TO R STA I 2 3. H e i nä ku uTA 201 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?
0200 30011 puh. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demokraatti.fi . Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: . 0200 55888 puh. Tänä vuonna Suomeen saattaa saapua yhteensä jopa 8 000 turvapaikanhakijaa, kun määrä oli viime vuonna yli puolet pienempi. 16...19 n Uutiset Demokraatti.fi 3 Huikea juttu, että Clintonin päähaastaja, Bernie Sanders, kannattaa pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia. 4?5 Hallitus synnyttää uuden lamasukupolven Eläkkeensaajat pöyristyi hallituksen aikeesta leikata asumistukea, SDP:n Skinnari pelkää Fennovoiman kaatumisen seurauksia, Sosialidemokraatti 20 vuotta sitten Elämänmeno 6?7 8?9 10?11 12?15 Pekko Käppi haluaa olla ennen kaikkea laulaja-lauluntekijä Rokkia ja tangoa, taistelulauluja, keskusteluja, elokuvaa Jacques Henri Lartigue, kahdesti syntynyt Antti Alaja Twitterissä Mep Paavo Väyrynen (kesk) kosiskelee eurovastaisia kansalaisia. Merialueilla tuu- li voi yltää myrskylukemiin, kertoo Ilmatieteen laitos. Jos ennusteet toteutuvat, myrsky on vuodenaikaan nähden harvinainen. Uusi- 17...20 en keskusten tarve johtuu turvapaikanhakijoiden määrän voimakkaasta kasvusta. Onkohan Paavo miettinyt mahdollisia seurauksia suomalaisille perheille ja yrityksille? Raimo Piirainen Twitterissä Päivä kuvana n Sunnuntaina tuulee voimakkaasti lähes koko maassa. 0800 96675 puh. Se syntyi Hellabrunnin eläintarhassa Munchenissa. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Pohjanmaa, varhaisjakelu: . Kroatialaisyhtiö olisi mukana EU:n ulkopuolisena omistajana. Hankkeelta vaaditaan, että 60 prosenttia omistuksesta on EU- tai Eta-maista. AFP Photo / Christof Stache Sinä aikana voisi tehdä muutakin Arki 16?17 18 19 20 Rapusaaliista veikataan runsasta Etukäteen varautuminen sujuvoittaa hoitoa, sarjakuvat Radio ja TV Vihellys Pienokainen Pinto täyttää huomenna kuukauden. Tampere ja ympäristö: . 0200 71000. Myrskytuulien taustalla on Etelä-Ruotsista sunnuntain vastaisena yönä saapuva voimakas matalapaineen keskus. Ydinvoimayhtiö Arevan nostaminen jaloilleen saattaa tulla Ranskan valtiolle ennakoitua kalliimmaksi, sanovat ra- n hoitusvalmisteluja lähellä olevat lähteet. Ranskan hallitus asetti tiistaina aikataulun ydinreaktoreja valmistavan EDF:n ja Arevan yhteenliittymälle. Arevan tilannetta on synkentänyt muun muassa Olkiluodon kolmosreaktorin viivästyminen. Kroatialaisyhtiö Migrit Solarna Energija saattaa edelleen tulla mukaan Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen. n Yhtiö kertoo tiedotteessaan, että Voimaosakeyhtiö SF on ehdottanut sille viime viikolla kuuden prosentin osuutta hankkeessa. 23.7. Nimipäivät tänään: Olga, Oili (ruots.) Olga Aurinko nousee: Helsingissä 4.38 Oulussa 3.42 Aurinko laskee: Helsingissä 22.14 Oulussa 23.04 Nimipäivät huomenna: Tiina, Kirsi, Krista, Kristiina, Kiia, Kirsti, Tinja (ruots.) Kristina, Kerstin, Kristel, Kia, Stina, Tina Uutiskertaus 13...16 Maahanmuuttovirasto selvittää neljän tai viiden uuden vastaanottokeskuksen avaamista alkusyksyn aikana. Muu Suomi: puh
Jos tavoitteena on tukea pienten lasten vanhempien työllistymistä, varhaiskasvatuspalveluiden tulisi olla joustavia ja perhelähtöisiä. Se uhkaa synnyttää uuden lamasukupolven, SDP:n kansanedustaja Katja Taimela arvioi. Hän luettelee muun muassa sosiaaliturvan säästöt, ryhmäkokojen kasvattamisen ja päivähoito-oikeuden rajaamisen, jotka vaikeuttavat heikoilla olevien lapsiperheiden arkea ja pärjäämistä entisestään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tutki 1990-luvun laman vaikutusta lapsiin. Hallitusohjelman lapsi- ja perhepoliittinen kokonaisuus on synkkä. On pöyristyttävää, että 90-luvulla tehdyistä virheistä ei ole opittu mitään, Taimela ihmettelee. Hän vaatii, että hallituksen linjauksista on tehtävä viimeistään nyt, ennen lopullisia päätöksiä, kokonaisvaltainen lapsija perhevaikutusten arviointi. . Joka viides vuonna 1987 syntyneistä on käynyt psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa tai syönyt psyykelääkkeitä. Hallituksen linjaus päivähoito-oikeuden rajaamisesta lapsilta, joiden vanhemmat ovat työttömiä, johtaa yksiselitteisesti syrjintään lapsen vanhempien ominaisuuden perusteella. Hän pitää ongelmallisena sitä, että kunnat voivat halutessaan lipsua esimerkiksi kirjasto- tai liikuntapalveluista. . On kestämätöntä, jos yhteiskunta jakaa lapsiamme hyvin varhaisesta vaiheesta hyväja huono-osaisiin. Demokraatti Katja Taimela. Jukka-Pekka Flander Hallituksen leikkaukset osuvat kipeästi muun muassa koulutukseen.. UUTISET 23.7.2015 3 ??SDP:n Katja Taimela varoittaa Hallitus synnyttää uuden lamasukupolven . Perheen köyhyys vaikuttaa kielteisesti lasten hyvinvointiin ja se on yksi merkittävistä lasten ja nuorten psyykkisen sairastamisen riskitekijöistä. Taimelan mukaan hallitusohjelman leikkaukset muun muassa työttömyysturvaan ja vanhempainpäivärahoihin sekä korotukset päivähoitomaksuihin ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuihin tekevät kipeää pienituloisissa perheissä. . Näissä perheissä ollaan tiukilla jo ennen säästöjäkin. ?On pöyristyttävää, että 90-luvulla tehdyistä virheistä ei ole opittu mitään.? Lapset eriarvoistuvat Taimela on huolissaan lasten keskinäisen eriarvoisuuden noususta. . Jos palvelut osassa kuntia loppuvat, lapset joutuvat aiempaa eriarvoisempaan asemaan riippuen lapsen asuinkunnasta. 90-luvun laman tutkimuksissa harrastusten merkitys korostui selvästi. Taimela muistuttaa, että vi- rikkeetön lapsuus- ja nuoruusaika toimii pohjana tuleville mielenterveysongelmille. . Tutkimukset osoittavat, että huono-osaisuus periytyy ja kasautuu. Nyt liikutaan väärään suuntaan. Hallituksen tavoite vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita on Taimelan mielestä lähtökohtaisesti hyvä linjaus. Taimela muistuttaa, että tämä ikäluokka oli 1990-luvun pahimman laman aikaan alle kouluikäistä.
Ehkä elämänhalu sittenkin voitti. estää myös aivan tavallinen tallaaja, ei ihmismielen ammattilainen. Heidän pitäisi Ronkaisen mielestä käyttää perusjuntin tavoin halpahallin shortseja. Jos hallitusohjelman kirjaukset toteutuvat, tämä tavoite jää saavuttamatta ja köyhien ja köyhyysuhan alla elävien suomalaisten määrä tulee päinvastoin kasvamaan, Kokko pelkää. Demokraatti Ilmapuntari Vastatuulta. Perussuo- malaiset jaksavat yllättää. Suomen perusturvan taso ei tälläkään hetkellä täytä Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan vaati- muksia, Hellsten muistuttaa. Lisäksi Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisuhan alla elävien ihmisten määrää huomattavasti vuoteen 2020 mennessä. . ainakin sillä kertaa . 4 23.7.2015 UUTISET Kari Hulkko Yli 190 000 sai eläkkeensaajan asumistukea vuonna 2014. ??Eläkkeensaajat pöyristyi hallituksen aikeista leikata asumistukea ?200 euroa on eläkeläiselle valtava summa? Eläkkeensaajien keskusliitto EKL vetosi keskiviikkona hallituspuolueiden puheenjohtajiin, että hallitus pyörtää päätöksensä eläkkeensaajien asumistuen muuttamisesta yleiseksi asumistueksi. Jos heikennys toteutuu, asumistuki laskisi kahdella kolmasosalla eläkkeensaajista. Keskimääräinen summa olisi 43 euroa kuukaudessa, mutta suurelle osalle leikkauksen vaikutukset olisivat kuitenkin pal- Tätä mieltä jon suuremmat. Tässä yksi esimerkki. Parikymmentä vuotta sitten liftasin Valkeakoskelta Tampereelle. Tämä tarkoittaa noin 33 000 köyhää eläkeläistä lisää. Itse pälpätin koko ajan, koska hiljaisuus luo epämiellyttävän ja pelottavankin tunnelman. Mitä kuuluu -kyselyt tuottivat pian tulosta, mutta ei toivotunlaista. Ja henkäisin joka kerran, kun vaaranpaikka oli ohitettu. Nähtävästi se, että joku ylipäänsä kuunteli, auttoi onnetonta kuljettajaani. Sen tietää jokainen, joka viitsii katsoa ikkunasta ulos lämpömittariin. Mistä muualtakaan? Pakkasta. Kyydin antoi nuori mies, joka ei alkuun puhunut mitään. Kesäsäiden vuoksi eduskuntapuolueiden eduskuntaryhmät voivat rauhassa muuttaa kesäkokouksensa pikkujouluiksi. Hän kertoi pohtivansa, josko heittäisi henkensä ajamalla vaikka kallioleikkaukseen tai rekkaa kohti. Kun puhetulppa oli lähtenyt irti, nuori mies puhui puhumistaan. Kyydistä jäädessäni kiitin mielessäni kylläkin vain sitä, että oma henkikulta säilyi. Hallitusohjelman esitykset lisäävät tuloeroja ja leikkaavat muun muassa perusturvamme ostovoimaa. Tietonsa maahanmuuttajien rahankäytöstä Ronkainen kertoo löytäneensä netistä. Hollolalainen kansanedustaja Jari Ronkaisen mielestä on väärin, että maahanmuuttajilla on varaa merkkivaatteisiin. Eläkkeensaajan asumistuki kattoi keskimäärin 46 prosenttia asumismenoista. Köyhien määrä vain kasvaa Eduskunnan tietopalvelun mukaan yli 65-vuotiaiden vanhus- marja.luumi@demari.fi Itsetuhoisen kyydissä Liikenteessä tehtyjen itsemurhien määrä on pysynyt tilastojen mukaan 2000-luvulla samana, vaikka muut itsemurhat ovat vähentyneet. Keskimääräinen tuki oli 214 euroa, ja saajien asumismenot olivat keskimäärin 466 euroa kuukaudessa. Kuuntelin ja yritin tolkuttaa, ettei oman elämän lopettaminen yhden naisen takia kannata. Suomen kesä uhkaa jäädä ennätyskylmäksi jälleen kerran. Peräti 47 000 tuen saajaa menettäisi 100?200 euroa ja noin 40 000 ihmistä 50?100 euroa kuukausituloistaan. . Jokaisen kallioleikkauksen ja vastaantulevan rekan kohdalla pidin joko itse puhetta yllä tai yllytin häntä puhumaan. Juuri, kun puolue on potkinut helmoistaan hirvisaaret ja vähätellyt tiedotteillaan hakkaraiset, nousee persuparrasvaloihin uusi tulokas. Näin haluan uskoa. köyhyysaste nousee hallitusohjelman seurauksena 3,05 prosenttiyksikköä. Nämä ovat valtavia summia jo ennestään pientä eläketuloa saaville. Niin heikolta tilanne näyttää Suomen suvessa, ettei muuhun liene edes aihetta.. Vanhusköyhyysasteen lasketaan nousevan hallituskauden aikana 18,65:een. . Itsemurhan voi . Nuorukainen kertoi, että tyttöystävä oli jättänyt juuri. Erona yleensä muihin itsemurhiin liikenteessä itsensä tappavat voivat viedä mennessään myös täysin sivullisia. Asiantuntijat korostavat ennaltaehkäisevän avun tärkeyttä. Hyvin suuri osa hallitusohjelman muistakin leikkauksista kohdistuu nimenomaan maamme ikäihmisiin, Eläkkeensaajien keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten kritisoi. Marja Luumi Eläkkeensaajan asumistukea sai vuoden 2014 lopussa 191 400 henkilöä. Ja ainakin sillä kertaa nuori mies ei toteuttanut aikeitaan
EU haluaa rajoittaa hormonilihan valmistusta ja tuontia, sen sijaan USA ja Australia ovat vapaamman käytännön kannalla. Tästä on jo osoituksena se, että sekä Suomessa että Ruotsissa monet elintarvikemyymälät ilmoittavat myynnin edistämistarkoituksessa myyvänsä vain kotimaista lihaa. Tuontiriippuvuus heikentää samalla Suomen vaihtotasetta, joka on nyt pahasti kuralla. Ville Skinnari ihmettelee, miksi tuoda energiaa ulkomailta, kun Suomi voisi tuottaa sähköä itse suomalaisia työllistävästi. . Tämä valintamahdollisuus pitää säilyttää lihatiskillä asioivalla. Selkeintä olisi, että maailmanlaajuisesti kiellettäisiin lihan tuotannon keinotekoinen tehostus, tapahtui se sitten luonnollisten tai vähemmän luonnollisten hormonien avulla. Jos taas ryhdytään määrittelemään rajoja sallitulle hormonien käytölle, saadaan melkoinen valvontaongelma. Valvonnan tulisi ulottua niin tuotantoon kuin lopputuotteisiinkin, jotta se olisi kattava. Uusiutuvia energian lähteitä tulee lisää. Kotimaassa tuotettu sähkö on se parempi vaihtoehto kuin tuonti Venäjällä, Skinnari korostaa. Demokraatti Kari Hulkko 23.7.2015 5 20 vuotta sitten Täyskielto hormonilihalle Elintarvikkeiden puhtaus ja tuotantotapa kiinnostavat kuluttajia. Suomi tarvitsee lisää päästötöntä peruskapasiteettia, SDP:n kansanedustaja Ville Skinnari puolustaa Fennovoima-hanketta. Kupla Lopullisen ratkaisun keinotekoisilla tehosteilla kasvatetun ja perinteisen lihan välillä tekee tietenkin kuluttaja. ei nyt eikä tulevaisuudessa. Hän ottaa esimerkiksi tietotekniikan datakeskukset eli palvelukeskukset, jotka ovat sähkön suursyömäreitä. Suomen sähkön käytöstä on nyt lähes viidennes tuontia, lähinnä Venäjältä. Skinnari laskee, että Suomen riippuvuus ulkomaisesta sähköstä on poikkeuksellisen suurta verrattuna muihin EUmaihin. . Riita siirtynee Maailman kauppajärjestön käsittelyyn. Ei vaikka kaikki suunnitellut hankkeet toteutettaisiin. Tuontiriippuvuudesta päästävä Skinnarin mielestä kilpailukykyinen sähkön hinta on yhä tärkeä tekijä, kun Suomi hakee ulkomaisia ja kotimaisia investointeja työllisyyden parantamiseksi. On syytä olettaa, että niin kauan kuin kaupat selvästi kertovat lihan alkuperän, suomalaiset pääsääntöisesti valitsevat luonnollisin menetelmin tuotetun lihan. Niillä ei maamme energianhuoltoa ja sähköntarvetta turvata lähivuosikymmeninä edes merkittävällä veronmaksajien tuella. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Luotettava valvonta lisäisi runsaasti kustannuksia, jotka perittäisiin takaisin kuluttajalta. Hormonilihan tuontikielto EU:n alueelle voi kaatua siihen, että jos kiellolle ei löydy tieteellisiä perusteita, se tulkitaan keinotekoiseksi kaupan esteeksi, joka pitää purkaa. Kuluttajille temppuilu sallittujen ja kiellettyjen hormonien välillä tuottaa ongelmia. Fennovoiman hanke on rakennettu turvaamaan Suomelle riittävä sähkön saanti, energiaomavaraisuus ja taloudellisen kasvun tekijät tuleville vuosikymmenille, Skinnari korostaa. Valtioneuvosto ja eduskunta ovat näyttäneet Fennovoimalle vihreää valoa. . Tämä linja saattaa hyvinkin vetää puoleensa kuluttajia sellaisilta lihatiskeiltä, joiden ylläpitäjä pitää asiakkaitaan epätietoisina tarjolla olevien tuotteiden alkuperästä. Demarin pääkirjoitus 20.7.1995 ?En ole takinkääntäjä. Meitä vain sattuu olemaan kaksi!? Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Elintason nousu tekee tilaa myös eettisille arvoille, jotka koskevat menetelmiä ruuan tuotannossa. Luonnonmukaisuus koetaan tärkeäksi arvoksi. Fennovoiman hankkeen kaatuminen vaikuttaisi juuri Suomen energiaomavaraisuuteen. Yksiselitteinen kielto hormonien käytölle lihan tuotannossa palvelisin paremmin kuluttajan etua. . UUTISET SDP:n Skinnari pelkää Fennovoiman kaatumisen seurauksia SDP:n kansanedustaja, talousvaliokunnan jäsen Ville Skinnari on harmissaan siitä, että keskustelussa Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta itse pääasia on jäänyt omistuskuvioiden jalkoihin. . Suomi tarvitsee lisää päästötöntä peruskapasiteettia. Vanhat kivihiilivoimalat ovat tulossa käyttöikänsä päähän, ja Loviisan ydinvoimayksiköt ovat sulkeutumassa runsaan vuosikymmenen kuluttua, Skinnari muistuttaa. Hän pitää ydinsähköä perustana kestävälle elinkeinopoli- tiikalle, eikä tämä tavoite ole Skinnarin mielestä ristiriidassa uusiutuvien energiamuotojen lisäämisen kanssa. . Luonnolliset hormonit, joilla lihakarjan kasvua tehostetaan, eivät viranomaisten mukaan aiheuta hormonilihaa käyttäville ihmisille terveysriskejä. Kysymys on paljolti oman terveyden vaalimisesta, mutta ei ainoastaan siitä. Siitä ollaan valmiita jonkin verran maksamaankin, jos kohta työttömyyden kolhima kuluttaja joutuu harkitsemaan rahankäyttönsä tarkkaan. Hormonien käyttö lihan tuotannossa herättää vaistonvaraista vastustusta. Kasvua voidaan vauhdittaa myös keinotekoisilla hormoneilla, joiden kaikkia vaikutuksia tuskin tunnetaan. Hormonilihasta on nousemassa kova kiista EU:n ja muiden suurten lihantuottajien välille. Sähkö ei tule töpselistä . Jos lihan alkuperämaa ei ole tiedossa, asiakas ei myöskään pysty valitsemaan halutessaan ilman hormoneja tuotettua lihaa
Uudella levyllä on myös tekstejä, jotka ovat alusta loppuun omaa sepitettäni. . Mutta ei meitä sadoissa vieläkään lasketa. Se voi olla myös improvisoitua musaa, jossa on vahvoja juonteita erilaisista musiikkiperinteistä. eli lainannut ja varastanut . Näin: USA:ssa 1990-luvun puolivälissä vaihto-oppilasvuottaan viettänyt suomalainen lukiolaispoika Pekko Käppi kiersi sikäläisten kavereidensa kanssa happorockin lipunkantaja Greatful Deadin keikoilla ympäri Valtoja, ja koki eräänlaisen herätyksen. Itse kuitenkin koen itseni nimenomaan laulaja-lauluntekijäksi, jonka instrumentti nyt sattuu olemaan se jouhikko. Kansanrunouden riittoisa aarteisto Pekko Käpin tuoreimmankin albumin tekstimaailmassa kuolema on läsnä lähes biisissä kuin biisissä. Eniten hän kertoo ammentaneensa Tampereen kansanperinteenarkistosta löytyvissä Erkki Ala-Könnin laajoista keräelmistä, mutta myös Kansanrunousarkiston kokoamaa antoisa antologia ?Suomen kansan vanhat runot. kolme kieltä, kuusi ääntä . ei ole käynyt taakaksi Ensilevytyksensä Pekko Käppi teki 2001, jolloin ilmestyi jouhikkovetoinen ep ?Kalastajia ja kaivostyöläisiä?. Ja kolmen soinnun perusbiisi voikin kestää monimuotoisesti polveillen vaikka puoli tuntia. Kotiin palattuaan Pekko manifestoi kokemaansa siten, että kun hän nousi bändinsä kanssa lavalle jossain koulubileissä, niin sitten soitettiin näyttävästi puolitoista tuntia putkeen, vaikka yleisö käveli pihalle jo kymmenen minuutin kohdalla. Jouhikko ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa ollut kuvioissa, mutta sitä kohti oltiin jo tulossa. . kirjan luonnehdinnat jouhikosta herättivät kiinnostusta: jousisoitin, jossa on kolme hevosen häntäjouhista tehtyä kieltä, joista saa kuusi ääntä, kertoo Käppi. Juuri tuo soittimen äärimmäinen yksinkertaisuus . Siitä kehitys on kulkenut sikäli suotuisaan suuntaan, että enää Käppi ei sentään pysty nimeltä luettelemaan jokaista kollegaansa. . On tuo soitin yhä marginaalin marginaalissa. on ollut hyvä sampo samoin kuin SKS:n julkaisemat satukokoelmat. . Toisaalta tällaiset perusjutut kuten kuolema ja rakkaus löytyvät oikeastaan melkein mistä musiikinlajista tahansa. Totta. Aito löytämisen riemu jää puuttumaan, Käppi tuumii. Röyhkä solahti kuvioon helposti Kahdelta Käpin viimeisimmältä levyltä löytyy myös Kauko Röyhkän sanoittamia lauluja. Niiden äärelle pääsyhän on internet-aikana tehty helpoksi. Mutta kun näpyttelin sormillani niitä kieliä, se soundi valloitti heti. Herännyt kiinnostus johdatteli Pekon hakemaan lukion jälkeen Ala-Könni-musiikkiopistoon Kaustiselle. . Onko nyt niin, että instrumentti menee jo liian edellä, julkisuudessa itse lauluntekijä jää erikoisen soittopelinsä varjoon? . Käppi pääsi ensi kerran ottamaan tuntumaa instrumenttiin tutun soitinrakentajan varaston perukoilta löytyneellä jouhikolla. . tarjosi haasteen lähteä tutkimaan sen saloja syvemmin. Ja kaikki mahdolliset arkistojulkaisut ympäri maailmaa. Ja totta sekin, että vaikka lauluilla on sellaisia nimiä kuin ?Hirttäjämies?, ?Kun minä kuolen?, ?Ruumiin tomua. Hän on kuluneen puolentoista vuosikymmenen kuluessa noussut instrumenttinsa ykkösnimeksi Suomessa. Johtuu ehkä etnomusikologian opinnoistani, että olen aika kulttuurisensitiivinen ihminen. Sittemmin on ilmestynyt neljä soololp:tä ja uusimpana loppukeväästä albumi ?Sanquis Meus, Mama?, jonka tekijäksi on nimetty Pekko Käppi & K:H:H:L. Onhan se hienoa, että tällaiset aineistot löytyvät digitoituna, mutta itselle siitä jää vaan vähemmän urhea olo, kun enää ei tarvitse kuin syöttää hakusanoja googleen. -sanoitus solahtaakin Sanquis Meus -levyn kokonaisuuteen täysin kivuttomasti. ?Oi, herra katso mun rouvaa päivät kaksin kerroin kantaa, pois kääntyy, kasvonsa peittää, ei ole rakkauteni vettä, ei leipää. Mutta miksi kääntyä sun puolees, miksi luottaa rukoukseen, laihan koiran haukku kuulu ei, ei kuulu taivaaseen.? Pekko Käppi & K:H:H:L: Laihan koiran haukku ei kuulu taivaaseen. Sitten opiston kansanmusiikkilinjan vetäjä Antti Kettunen soitti minulle ja sanoi, että tervetuloa, mitähän olit ajatellut alkaa soittaa. Siinä oli muistaakseni jäljellä enää kaksi kieltä. Jousta ei ollut. minusta siinä systeemissä oli liian paljon vaihtoehtoja ja ääniä . Silloin kun aloitin yliopistoopiskeluni, oli vielä toisin. 6 23.7.2015 ELÄMÄNMENO Maine jouhikkovirtuoosina ei sumenna ydinasiaa Pekko Käppi haluaa olla ennen kaikkea laulaja-lauluntekijä Äkkiseltään voisi ajatella, että perinnesoitin jouhikosta on niin pitkä matka 1960-70-luvun amerikkalaiseen happorockiin, ettei yhteistä tekijää löydy. Vaan kun löytyy. Olen ehkä ollut väärään aikaan väärässä paikassa, sillä siinä minun nuoruuteni musiikillisessa ympäristössä ei ollut juurikaan hevidiggareita. . Rupesin hakemaan musiikin tekemiselle uusia suuntia ja fiiliksiä, ja joku folk-viritys kai oli niistä Greatful Dead -keikoista jäänyt mieleen. Lueskelin sitten sattumalta yhtä kansanmusiikkia käsittelevää kirjaa, ja siinä mainittiin jouhikko. Kun olin samaan aikaan turhautunut kitaransoittoon . Siksi en useinkaan ole kehdannut panna joitain juttuja omiin nimiini, jos niille on lähde tiedossa . Olen kyllä tiedostanut, että näin tapahtuu, mutta en ole siitä paljon välittänyt. Jouhikonsoittajien joukko on kyllä pysynyt pienenä senkin jälkeen, kun viime vuosituhannen lopulla alkoi viritä uutta innostusta. Käppi sanookin, että kun itse ?tuli alalle?, hän aika oitis tunsi tai tiesi maan kaikki aktiiviset jouhikonsoittajat, vähän toistakymmentä suunnilleen. ?Veri verestä. Kansanmusiikkiympyröistä on sujahdettu sujuvasti rock-klubeille ja -festareille. Musiikkilehdissä Käppiin on liitetty sellaisia epiteettejä kuin ?jouhikkonero?, ?jouhikkoshamaani?, jopa ?jouhikkojumala?. Uuden levyn krediiteissä sanoittajatietojen kohdalla lukeekin ?PK ja/tai trad.? . Pikemminkin ote on ritualistinen, mutta samalla arkinen: kuolema on osa elämää. Etnomusikologiaa Tampereen yliopistossa aikoinaan opiskellut Käppi ammentaa teksteihinsä paljon aineksia vanhasta suomalaisesta kansanperinteestä. Herrat osuivat aikoinaan samaan paikkaan keikalle, ja Pekko rohkaistui kysymään pitkän linjan lauluntekijältä sanoitusapua pariin puuttuvaan biisiin. . Perusrokkia harrastajabändissä siihen asti veivannut nuori mies huomasi, että rockissa onkin enemmän ulottuvuuksia. Vastasin, että jouhikkoa. Siitä se lähti, ja sillä tiellä Pekko Käppi on vakaasti pysynyt. Jos menee vaikka Kaustisen kansanmusiikkijuhlille, saa sielläkin vähän aikaa hakea, ennen kuin törmää jouhikkoon. Etelämpänä on toisin: Virossa alan festareilla kuulemma vähän joka toisella yhtyeellä on jouhikko yhtenä instrumenttina. ?Jouhikkojumaluus. Nämä kalmanläheiset tekstit toimisivat näet varmaan hyvin metallimusiikin raameissakin. ?Mun vereni?, ei Käpin tapa käsitellä teksteissään kuolemaa ole missään määrin glorifioiva tai flirttaileva kuten monissa hevi- biiseissä. sanoja, säkeitä ja aihioita suoraan kansanperinteestä ja muokannut niitä sopivaan muotoon. Aika paljon olen ottanut . vaikka lopputulos olisikin sitten ihan minun tekstiäni. Käpin sanoitukset ovat riittoisa mikstuura legendoja, kansanballadeja, uskomuksia, loitsuja. Lähteet ovat moninaiset. Et sitten koskaan ajatellut nuoruudessasi panna pystyyn hevibändiä... . Kyseessä on Käpin ensimmäinen bändilevy, jolla soittokumppaneina ovat kitaraa pääasiassa soittava Tommi Laine ja bassoa ja perkussioita soittava Nuutti Vapaavuori. Rockia, bluesia ja muita rytmimusiikin vaikutteita kansanmusiikkiin ennakkoluulottomasti yhdistelevän tamperelaisen Käpin tekemiset ovat alkaneet levy levyltä kiinnostaa yhä laajempia piirejä. Mieleen nousee, että olisi hän voinut valita toisen, ehkä helpomman musiikillisen tien. Se oli ihan mutkaton juttu, Kake sanoi vaan että juu juu, pistä biisiä tulemaan. Käppi ei ole kysellyt Röyhkän lähteiden perään. Hän kuitenkin arvelee, niiden syntyneen ihan herran omassa päässä ja siihen arveluun on helppo yhtyä, sillä kuolemateema ei ole koskaan ollut Röyhkällekään vieras
Nyt voi myös käydä musiikillista dialogia soittimien välille, mistä voi kehittyä sellaisia uusia musiikillisia ajatuksia, joita yksin ei välttämättä syntyisi. . Sieltä se Norjan kautta Ruotsiin ja edelleen Viroon ja Suomeen. Vanhimmat merkit soittimen käytöstä Pohjolassa ovat 1300-luvulta. Jouhikkoa on käytetty tanssisoittimena ja laulun säestyksessä. Kaikki jouhikot ovat yleensä olleet soittajiensa tekemiä, joten ne ovat useimmiten myös eri kokoisia ja muotoisia. Pituus vaihtelee 40?80 cm:n välillä, leveys 14?19 cm ja paksuus 4?9 cm. Jouhikkoa voi suomalaisilla äänitteillä kuulla paitsi Pekko Käpin levytyksiltä, myös muun muassa Mikko Perkoilan, Sari Kaasisen, Värttinän, Tallarin sekä ruotsalaisten kansanmusiikkiyhtyeiden Norrlåtarin ja Hedningarnan tuotannossa. Lähde: Sibelius-Akatemia Bändi mahdollistaa musiikillisen vuoropuhelun Kierrettyään kauan keikoilla mies ja jouhikko -pohjalta Pekko Käppi päätti pari vuotta sitten toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa. Yhteen äänityssessioon osui kitaristiksi Tommi Laine, ja siinähän oli jo bämdi kasassa. Käppi sanoo bändimuodon mahdollistaneen monia uusia asioita. . Kirjainyhdistelmä pitää sisällään kutkuttavan sanarimpsun: ?Kuolleiden hillittömäin hevoisten luut?. . Olin joskus tämän vuosikymmenen alussa kiertämässä yksin Englannissa kaksi viikkoa, ja puolessa välissä iski suunnaton kyllästyminen ihan omaan itseeni. Näin syntyi trio K:H:H:L. Näppäiltävää lyyraa alettiin mahdollisesti ensimmäiseksi soittaa jousella Brittein saarilla. Jos se olisi ollut ihan viimeinen, niin olisikohan päästy Greatful Dead -hengessä fiilistelemään jouhikkobluesia aamupuolelle yötä.. Siitä jäi sellainen olo, että nyt minä haluan bändin ympärille. Nuutti Vapaavuori löytyi läheltä, hän näet oli tuottanut Pekon edellisen albumin ?Rammat jumalat?, ja tunsi näin biisit ja ylipäätään Pekon musiikillisen maiseman. Jos ei ole järjestäjän puolesta ollut aikarajoituksia, olen päässyt K:H:H:L:n kanssa tekemään niitä pitkiä, improvisaation innottamia keikkoja, joista nuorena jätkänä haaveilin. Työväen Musiikkitapahtumassa Pekko Käppi & K:H:H:L soittaa rauhaisalla SAK-lavalla lauantai-illan toiseksi viimeisenä. Triosta saa isomman soundin ja myös paljon kerroksellisempia rytmisiä juttuja. Kasata bändin. ELÄMÄNMENO 23.7.2015 7 Kari Hulkko Pekko Käppi esiintyy nyt ensimmäistä kertaa Työväen Musiikkitapahtumassa. Odotukset ovat korkealla, sillä soittajakollegoilta kiirineet viestit festivaalin ilmapiiristä kuulostavat Käpin mielestä lupaavilta: jouhikkomusa löytää taas ehkä uusia ystäviä. Rolf Bamberg Demokraatti rolf.bamberg@ demari.fi Mikä soitin? ?? ?? ?? ?? ?? Jouhikko tai jouhikantele on jousella soitettava lyyrasoitin. Istuin bussissa, ja mietin, että mitäs nyt tehdään, mies alkaa riidellä ittensä kanssa. Ja nythän on mahdollista toteuttaa niitä vanhoja Greatful Dead -unelmia
tarina ystävyydestä ja voimaantumisesta?, sekä Työväen kulttuuripalkinnon jako, joka tapahtuu KSR:n juhlakonsertin yhteydessä lauantaina, kertoo Marianne Haapoja. Eikä Työväen Musiikkitapahtuma unohda tänä vuonna satavuotispäiviään juhlivia kevyen musiikin suuruuksiammekaan. Sokka ja Hovatta ovat rakentaneet konserttinsa ainutkertaisesti meidän festivaaliamme sil- mällä pitäen, joten odotan siltä paljon, sanoo Haapoja. Työväenlauluperinteen vielä pidempää linjaa edustaa ohjelmassa Reijo Frankin 60-vuotistaiteilijajuhlavuoden kunniaksi järjestettävä levynjulkistus Puusalin estradilla lauantai-iltapäivänä. Lähes koko Frankin laulurepertuaari on TSL:n suosiollisella tuella koottu cd-boksiin, jonka erityisherkkuna on yksi levyllinen ennenjulkaisemattomia kappaleita. . Agit Prop) ja Vuokko Hovatta (mm. 8 23.7.2015 ELÄMÄNMENO Työväen Musiikkitapahtuma on aina vain monimuotoisempi festivaali Rokkia, tangoa, taistelulauluja, keskusteluja, elokuvaa Minkä tahansa festivaalin toiminnanjohtajan on tietysti jo virkansa puolesta oltava etukäteen tyytyväinen tapahtumansa esiintyjäkiinnityksiin ja muuhun ohjelmalliseen ylöspanoon. Plussaa on, jos hän on jopa innoissaan. Työväen Musiikkitapahtuman toiminnanjohtaja Marianne Haapoja on. Haapoja odottaa isolla innolla ja sopivalla jännityksellä, mitä kaikkea Valkeakosken festivaalilla tullaan tänä viikonloppuna kokemaan. Musiikillisista elämyksistä hänellä on etukäteistuntumaa talven ja kevään mittaan nähdyiltä tsekkauskeikoilta. Hänellä on siis kanttia heittää pöytään pari nimeä, jotka voivat nousta ennalta tunnetumpien tähtien (muun muassa Jenni Vartiainen, Asa, Egotrippi, Viikate) katveesta festivaalin valopilkuiksi. . On hauska nähdä, millaista värinää bändi saa Puusalissa lauantain alkuillassa aikaiseksi. Jo torstaina toiminnanjohtajan jalan pistää vipattamaan Kirjaslammen ?Salakapakassa? esiintyvä Jukka & Jytämimmit. Lisäksi meillä on spesialiteetteina Solidaarisuuden järjestämä elokuvanäytös ja -keskustelu, jossa ohjaaja Iiris Härmä kertoo elokuvastaan ?Hyvästi Afrikka . -arvokeskustelussa. Heti sen perään on Jylhävaaran kulttuuripyhätössä festivaalialueen kyljessä luvassa kirjanjulkistustapahtuma, jossa pääosassa on Timo Kalevi Forssin tuore teos ?Toverit herätkää! ?Poliittinen laululiike Suomessa?. Sen tiimoilta järjestetään paitsi keskustelutilaisuus myös konsertti samalla otsikolla . Tältä kulttimaineiselta, monella rintamalla nosteessa olevalta Jukka Nousiaiselta voi Haapojan mukaan odottaa ainakin ?luovaa hulluutta, sopivan levotonta meininkiä ja makeeta musaa?. Myös Maija Vilkkumaan torstainen keikka Paperitorin isolla lavalla lataa odotuksia. . Atomirotta on ihan älyttömän hyvä livebändi. -konsertin solisteina ovat Jonna Pirttijoki, Hannu Lehtonen ja Tommi Soidinmäki. Työväenhenkeä uhkuva festivaalilauantai on hyvä päättää Demokraatin tarjoamiin perinteisiin yölauluihin Kirjaslammen uimalassa, jossa vanhat työväenlaulut kajahtavat yöhön kovaa ja paatoksella. Työväen Musiikkitapahtuma Valkeakosken Tervasaaressa 23.?26.7. Kun näin sen talvella Tampereella keikalla ajattelin, että tuo on saatava meille keinolla millä hyvänsä. Lauantain Olavi Virta -teemaisen ?Punatukkaiselle tytölleni. Koko ohjelman voi katsoa festivaalin verkkosivuilta http://www.valmu.com/ ohjelma Työväen Musiikkitapahtumassa lauantaina esiintyvä Atomirotta on punkveteraani Rane Raitsikan ja Itä-Helsingin räppäriylpeys Rotan yhteinen rouhea bändiviritys. Rolf Bamberg Demokraatti TMT Kolmekymppinen Aurora on laulaja-lauluntekijäkaartimme viime vuosien vahvoja tulokkaita. Marek Sabogal Matti Johannes Koivu on yksi Ekakerta-festivaalin ammattilaisesiintyjistä.. Sähköä voi olla ilmassa esimerkiksi SAK-lavalla perjantai-iltapäivällä, jolloin Evan johtaja ja jokapaikanpoleemikko Matti Apunen sekä SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kohtaavat ?Hyvä johtajuus. solisteina ovat kahta poliittisen laulun sukupolvea edustavat, näyttelijöinäkin huomattavaa uraa tehneet Sinikka Sokka (mm. On ihan mahtavaa, että saimme Maijan tuomaan torstai-iltaan vahvaa naisrokkia illan muun äijämeiningin vastapainoksi. Vilkkumaalta on tosiaan lupa odottaa toisenlaisia painotuksia kuin hänen jälkeensä esiintyviltä manserokin kahta polvea edustavilta Hauli Brosilta ja Popedalta. Myös toiselta, vähän nuoremman polven naispuoliselta laulaja-lauluntekijä Auroralta Haapoja povaa säväyttävää esiintymistä festarin lauantaiyössä. Musiikin rinnalla monenlaista muuta Marianne Haapoja haluaa nostaa nelipäiväisen musiikkikavalkadin lomasta esiin myös toisenlaisia ohjelmanumeroita. Ultra Bra).
Biisien kirjoittaminen on tänä päivänä erittäin suosittu harrastus, ja siksi haluamme tarjota näille ihmisille kanavan tuoda tekemisiään esiin, kuvailee Salo Ekakertafestivaalin motiiveja ja päämääriä korostaen, että levyttämään pääseminen tai radiosoitto eivät hänen valmennusideologiassaan ole olleet niitä tähdellisimpiä tavoitteita. Mieluisa yhteistyötarjous Salon rinnalla festari-ideaa ovat olleet jalostamassa muun muassa Ekakerran tuottajaksi kiinnitetty Saija Kojo ja Sanna Korkee Elvis ry:stä, ja kun yhteistyökumppaniksi saatiin Työväen Sivistysliitto, alkoi homma edetä toteutusasteelle. Lauluntekijäfestari otettiin pari vuotta sitten puheeksi myös Työväen Musiikkitapahtuman toi- minnanjohtaja Marianne Haapojan kanssa, joka tarjosi vetämäänsä festivaalia foorumiksi lauluntekijätapahtumalle. Siihän täkyyn tartuttiin, ja Ekakerran eka kerta on nyt ovella. Heikki Salo sanoo, että yhteistyötarjous oli mieluisa, sillä Työväen Musiikkitapahtuma on suonut Ekakerta-festivaalin puuhaajille vapaat kädet ideoida tapahtumansa, ja lisäksi ?tytärfestari. Meillä on toiveena, että voisimme jatkossa järjestää tällaisen kokoontumisen vuosittain. Kaupallisen puolen näkökulma musiikintekemiseen on nyt aika kapea, joten uusien kykyjen ei ole helppoa saada siinä systeemissä päätä auki. Lavalle nousevat lauantaina uuden tekijäpolven edustajina muun muassa Jorma Kukkonen, Dimi Salo, Johanna Mäkeläinen ja Duo Old & Romance (Jussi Sutinen ja Alina Lehti). Ekakerran vereksille voimille mallia näyttämään tulevat kokeneemmasta kaartista Timo Kiiskinen, Sanna Korkee, Tuija Rantalainen, Kaija Kärkinen ja Matti Johannes Koivu. Ja 19.30 lähtien on kaikille omaa musaansa esittämään haluaville portti auki open stagella.. on miljöönä mitä sopivin sille tyyssijaksi. ELÄMÄNMENO 23.7.2015 9 TMT Festari festarissa tuo Valkeakoskelle uusia lauluntekijöitä Työväen Musiikkitapahtuma tarjoaa tänä vuonna uutuutena ?uusien lauluntekijöiden kokoontumisajot?, kuten idean isä happeningiä nimittää. Lauantain keskipäivästä myöhään iltaan kestävä Ekakerta on festivaali festivaalissa, monimuotoinen sekoitus tuoreita laulaja-lauluntekijänimiä, alalla jo asemansa vakinnuttaneita pelimanneja, Lauri Salo Heikki Salon uutteruus uusien lauluntekijäpolvien mentoroinnissa on saavuttamassa uuden virstanpylvään, oman festarin. open stage -kavalkadia ja biisinteko-workshoppia, jossa lauluntekijät kirjoittavat biisejä ennakkoon annetuista aiheista ja esittävät ne yleisölle. Hankkeen alullepanijoihin kuuluva sana- ja sävelseppo Heikki Salo on kohta jo kymmenen vuotta vetänyt Riimimylly-biisintekoleirejä Ikaalisiss sekä pitänyt monenlaisia muitakin valmennussessioita. Jos homma pelittää Valkeakoskella tänä kesänä, niin miksipä Ekakerta ei voisi olla täällä jatkossakin, mikäli Musiikkitapahtumalla riittää kiinnostusta meitä kohtaan, tuumaa Salo. Miksipä ei riittäisi, lauluntekijäkokoontuminen tuntuisi sopivan Valkeakosken festivaalin avaramieliseen, musiikillisia raja-aitoja tunnustamattomaan henkeen hyvin, ja Jylhävaaran intiimi pikkulava festivaalialueen ?yläkerrassa. saa TMT:ltä käyttöönsä sellaista infrastruktuuria, jonka pystyttämiseen sen omat rahkeet eivät ehkä riittäisi. . Näissä porukoissa alkoi kypsyä ajatus uusien lauluntekijöiden omasta festarista. . Vetämieni kurssien ja leirien läpi on vuosien saatossa kulkenut huomattava määrä lauluntekijäkykyjä, joiden ei ole kuitenkaan ollut helppo saada nykypäivän musiikkibisneksessä osaamistaan näkyviin ja kuuluviin
Tropezissa, aperitiivit auringonlaskussa ja ennen kaikkea uuden ajan ihmeelliset keksinnöt. Lartigue oli aina kuvaamassa siellä missä tapahtui: autokilpailuissa, tennisotteluissa, lentonäytöksissä, kaikkialla siellä missä varakas väki kokoontui harrastamaan moninaisia urheilulajeja Kuvataide Turun taidemuseo, Aurakatu 26 Jacques Henri Lartigue: Riviera 20.9. Näyttely New Yorkin Modernin taiteen museossa, MoMa:ssa. 1963 Life-aikakauslehti julkaisi aukeaman jutun Lartiguen näyttelystä samassa vuoden 1963 numerossa jossa se kertoi presidentti John F. Kennedyn kuolemasta. 1970 amerikkalainen valokuvaajalegenda Richard Avedon työsti Lartiguen ensimmäisen valokuvakirjan: Diary of a Century. 1974 presidentti Valéry Giscard d?Estaing tilasi Lartiguen ottamaan virallisen valokuvansa. Vuonna 1979 lahjoitti koko tuotantonsa Ranskan valtiolle. Jäämistössä 130 valokuva-albumia, noin 150 000 valokuvaa ja 50 000 sivua päiväkirjamuistiinopanoja.. Lartiguen valokuviin oli ennen vuotta 1963 tutustunut vain hänen lähipiirinsä sillä hän kuvasi elämänsä ihmisiä ja tapahtumia pelkästään päiväkirjojaan varten. Tämä valokuva-taiteeksi -esitaistelija ymmärsi näkemänsä ainutlaatuisuuden ja MoMa järjesti vauhdikkaasti laajan Lartiguenäyttelyn. Myös Life-aikakauslehden aukeaman juttu Lartiguen näyttelystä samassa vuoden 1963 numerossa jossa se kertoi presidentti John F. Kennedy. Ensimmäisen kerran Lartigue vieraili Rivieralla perheensä kanssa 11-vuotiaana ja siitä lähtien elämä Rivieralla pysyi yhtenä hänen vakiokuvauskohteenaan. Kolme nostoa Riviera-näyttelyn lähes kaksisataa valokuvaa levittäytyvät museon alakerrassa kahdeksaan saliin. Kennedyn kuolemasta, nostatti Lartigueta huimasti yleiseen tietoisuuteen: valokuvat saivat suurimman mahdollisen yleisön USA:ssa. Valokuvaus olikin maalariksi kouluttautuneen Lartiguen intohimo, jatkuva ilon ja ihmetyksen lähde. Mitä tapahtui vuonna 1963. Taidekoulua suosivat myös monet suomalaistaiteilijat. Ensimmäinen vaimo, Bibi, Madeleine Messanger (avioliitto 1919?1930). Toinen vaimo Coco, Marcelle Paolucci (1934?42). Kolmas vaimo Florette Ormea (1945?1986). 1963 löydetään valokuvaajana. Valokuvat ajoittuvat pääosin 1920-50-luvuille, mutta joukosta löytyy kiintoisa helmi, nosto yksi: Lartiguen lähes 90-vuotiaana aloittama omakuvien sarja ?Niin kauan kuin minulla on vielä varjo.? Toiseen nostoon liittyy pieni tunnustus: en ole koskaan nähnyt Lartiguelta värivalokuvia. Etuoikeutettuna varakkaan perheen jäsenenä hän seurasi ja ikuisti kamerallaan aikansa seurapiirejä. Näyttelyn valokuvat vievät katsojan Ranskan Rivieran glamouria tihkuvaan maailmaan, missä aristokratia, kuuluisuudet ja taiteilijat kuten Pablo Picasso, Auguste Renoir ja muut elämästä nautiskelijat näyttäytyivät ja tulivat nähdyiksi. Rivieran kulta-aikaa 1900-luvun alkupuolella leimasi yläluokkainen joutilaisuus, seurapiirien säihke, lounaat St. Riemua henkivissä kuvissa hyppivät lastenhoitajat, koirat, urheilijat, kuka milloinkin. Lartiguen valokuvat saavat huiman julkisuuden. 10 ELÄMÄNMENO 23.7.2015 Elokuvanäyttelijä Mary Belewsky, Cap d?Antibes, 1941 Jacques Henri Lartigue, Ranskalainen valokuvaaja-legenda syntyi kahdesti: ensimmäisen kerran 1800-luvun lopussa ja toisen kerran 1963 kun hänet löydettiin valokuvaajana. Nyt niitä tarjoillaan sali kahdessa kahdentoista suloisen ja hurmaavan kuvan verran. Lartigue oli tuolloin 68-vuotias. Rivieran kulta-aika Turun taidemuseon Lartigue-näyttely on täräyttävän hyvä. Vuosikymmenten saatossa kaunottaret, mukaan lukien omat vaimot, inspiroivat kuvaamaan toinen toistaan täydellisempiä otoksia. Jos valokuvat voivat henkiä viattomuutta niin sitä Lartiguen kuvat ovat tulvillaan. Lartigue on selkeästi valokuvaaja: niin tarkasti hän on osannut nähdä ja hahmottaa näkemästään olennaisen, on sitten kyseessä henkilökuva tai vauhdikas tilannekuva. saakka Avoinna: ti?pe 11?19, la?su 11?17 Liput 8 euroa. maalla, merellä ja ilmassa. vuodelta 1999, maustaa näyttelykokonaisuuden olemalla Lartiguen visuaalinen elämänkerta. Jacques Henri Lartigue (1894?1986) ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? Mestarin kädenjälki Lartiguen valokuvia leimaa kepeys, elämän ilo ja lempeys: yksikään kuva ei ole pahansuopa eikä näytä kohdettaan koskaan huonossa valossa. Philippe Kohlyn 56 minuuttinen elokuva ?Jacques Henri Lartigue - Le siècle en positif. Aulatila tarjoaa myös pienen kattauksen kuvia. Onnekas sattuma toi Lartiguen kuvia New Yorkin Modernin taiteen Museon valokuvaosaston johtaja John Szarkowskin eteen. Lentäjä-ässä, kilpaajaja, keksijä André Dubonnetin huvilalla 1953 paikallisen seurapiirin kanssa auringosta nautti myös amerikkalainen senaattori John F. Ja mikä ihmeellisintä niin sama viattomuuden kosketus säilyi hänen kuvissaan läpi kuvaajan pitkän elämän. Jos valokuvat voivat henkiä onnellisuutta, niin Lartiguen valokuvat ovat onnea tulvillaan. Sari Poijärvi ?? ?? ?? ?? ?? Varakas pankkiiri-isä harrasti valokuvausta. Ensimmäisen kameransa sai isältään 7-vuotiaana. Kirjoitti ahkerasti päiväkirjoja, piirustuskuvitukset korvautuivat valokuvilla. Taidemaalarin opinnot Académie Julianissa Pariisissa. Liike on alituisesti läsnä. Erityisen herkistynyt katse hänellä oli naiskauneudelle
J. saakka. erikoisopastus klo 14 Anna Kortelainen: Hetkiä, jotka tekevät ihmisestä uuden olennon. Lartiguen jalanjäljissä. La 12.9. ELÄMÄNMENO 23.7.2015 11 Urheilullista rantaelämää, Cannes, 1927 kahdesti syntynyt Laulaja ja elokuvanäyttelijä Danielle Darrieux, Eden Roc, September 1941 Näyttelijä, stuntman ja sanoittaja Roland Toutain, Cannes, syyskuu 1947 Näyttelyyn liittyvät oheistapahtumat: ?? ?? ?? ?? To 13.8. erikoisopastus klo 14 Antti Nylén Erikoisopastukselle voi osallistua museon pääsylipulla. Turussa myös: ?? ?? Heikki Marila, Wäinö Aaltosen museo, 6.9. saakka 7. Taiteiden yö klo 17?22. Taiteiden yönä museossa vietetään iltamia Rivieran tapaan! La 22.8. Rivieralla Olavi Paavolaisen käsikynkässä ja H. Turun biennaali, Aboa Vetus & Ars Nova, 30.8
Usein he joutuvat tuumaamaan, miten päästä työmaalta pois esimerkiksi kelirikon aikaan. Miehellä on ollut muutama läheltä piti-tilanne, mutta mitään vakavampaa ei ole sattunut. Poika herättää kerran tai pari yössä, joten katkeamattoman unen määrä on vähentynyt. Hyttyset käyvät armotta kimppuun, mutta miehet eivät hätkähdä. Syksyllä ja talvella on vähän masentavaa herätä aamulla ja lähteä ajelemaan, Kuukka jatkaa. Lisänä yöheräämiset Kuukka on VJK-metsäkonepalvelun toimitusjohtaja ja Etelä-Savon Koneyrittäjien hallituksen jäsen. Sen päälle tulee helposti toinen mokoma. Vuosi sitten oli uusi auto alla ja työnantaja oli kehottanut huolehtimaan siitä kuin silmäterästään. Siinä he ehtivät kuunnella monet uutiset. Kaksi vuotta sitten hänelle tuli ero puolisosta ja neljästä lapsesta. Hänninen ajoi alkuun omia ja lankomiehen puita. Hänninen oli muutamia vuosia sitten pari vuotta keikkatyössä Saarijärvellä, jolloin hän ajoi työmatkoja 150 kilometrin säteellä. Hän tietääkin, miten paljon pitkät työmatkat voivat vaikuttaa omaan elämään. Puumalan kohdalla pyyhkäisin autolla hirven turvan alta ja siinä rupesi polvetkin lepattamaan, Hänninen kuvailee. Joskus työpäivä loppuu lyhyeen Hänniselle oma ammatti on elämäntapa. Vaikka työmatka olisi päivässä vähän alle tunnin, tulisi siitäkin jo yksi ylimääräinen päivä istuttavina työmatkoina. Kuukankin työmatka saattaa olla välillä 70 kilometriä yhteen suuntaan. Varsinkin siinä vaiheessa, kun sopimuskausi katkeaa, asia pulpahtaa esiin, Hänninen kertoo.. Matkatyöläisen ammatti vaatii puolisoltakin paljon. . On myös kuskeja, jotka luottavat siihen, ettei ketään muita ole liikenteessä. Näkee tässä ainakin maisemia, mutta nekin ovat tulleet täällä kierrellessä tutuiksi, Hänninen kertoo. . He pitävät kipurajana sitä, jos työmatkoihin kuluu jatkuvasti yhteen suuntaan toista tuntia. Kumpikin on huomannut sanonnan todeksi, että etelästä on pidempi matka pohjoiseen kuin päinvastoin. Jos päivän aikana koneeseen tulee vika, joutuu miettimään, onko korjaamiseen menevä matka-aika sen väärti. On aika niukassa positiiviset puolet. Pitkät työmatkat on liitossa kestoaihe. Hän tuunailee autoja ja moottoripyöriä, kalastaa ja metsästää vapaa-ajallaan. He muistuttavat, että kilpailutilanne määrittää tilanteen ja sitä kautta myös työmatkojen pituudet. . Hännisellä on jo kotoaan Haukivuoresta Mikkelin keskustaan viidenkymmenen kilometrin matka. Pian naapureidenkin puut tulivat kuvaan mukaan. He eivät hypi riemusta, kun puheenaiheena on työmatkat. . Sinänsä hän vielä kokee jaksavansa hyvin työmatka-ajoa. Kuukka on tottunut hoitamaan matkojen aikana työasioita handsfree-laitteen avulla. 12 23.7.2015 ELÄMÄNMENO Metsäkoneenkuljettajilla hurahtaa helposti viikossa lisätyöpäivä Sinä aikana voisi Mikkeliläiset metsäkoneenkuljettajat Ville Hänninen, 48, ja Juha Kuukka, 30, ovat työmaalla yli kolmenkymmenen kilometrin päässä Mikkelin keskustasta Kangasniemen suuntaan. Työmatkoihin tärvääntyy tehokasta työaikaa, Hänninen tilittää. Yleensäkin monella metsäkoneenkuljettajalla menee työmatkoihin 10?15 tuntia viikossa ja vuodessa 450?700 tuntia. Hän haaveilee valmistuvansa vielä joskus metsätalousinsinööriksi. He tietävät, että vaikkapa Lapissa sadan kilometrin yhdensuuntaista työmatka-ajoa paikalliset eivät pidä vielä juuri minään. Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti, Mikkeli, Savonlinna virpi.kirves-torvinen @demari.fi Sivutyöstä päätyö Hänninen työskenteli ensin maatalousyrittäjänä. Mies asuu maatilalla, jonka toisessa asunnossa on alivuokralainen. Joskus päivä tyssää siihen. Metsäkoneenkuljettajien kohdalle ei osu liikaa hyviä teitä. Puoli viideltä nukuttaisi vielä hirveästi ja alkaa tympiä jo ennen kuin on työmaalla. Kuukalla ja hänen vaimollaan on seitsemän kuukauden ikäinen Joonatan-poika. Kuukka on huomannut väsyvänsä varsinkin kotiinpäin ajaessaan. Vapaa-aikanaan hän touhuaa perheen parissa, kalastaa kesällä ja hiihtää talvella. Kumpikaan ei usko työmatkojen pituuden heilahtavan lähivuosina omalla kohdalla juuri suuntaan tai toiseen. Hiekkatie perille on mutkainen ja kuoppainen. Aurinko paistaa tovin ja sitten taas sataa. Kolmikymppisenä pitkät työmatkat eivät niin tuntuneet, mitä nykyisin. Hänninen on käynyt työkeikalla esimerkiksi Riihimäellä, Parikkalassa ja Lopella asti, mutta silloin hän on yöpynyt paikan päällä. Hänninen oli kesäkuun lopussa valtakunnallisen metsäkonealojen kokouksen puheenjohtajana Punkaharjulla. Hän on myös Puuliiton edustajana metsäkonealan tutkintotoimikunnassa ja alajaoston varapuheenjohtaja. Vuonna 1995 sivutyöstä tulikin päätyö. Hännisestä on hyvä, että voi olla itse vaikuttamassa oman alansa asioihin. Hänninen ja Kuukka ovat työpäiviensä aikana paljon puhelimessa. Pienellä autolla työmaalle on turha edes lähteä, eikä kumpikaan ole käyttänyt sinne mennessään julkisia kulkuneuvoja. ?Vaikka työmatka olisi päivässä vähän alle tunnin, tulisi siitä jo yksi ylimääräinen päivä istuttavina työmatkoina.?
Osa työntekijöistä on heinäkuussa lomalla, joten työmaakaan ei edisty yhtä nopeasti. Kämäräisellä on puoliso ja neljä lasta, joista kaksi asuu enää kotona. Jonkinlaista korvausta voisi olla yli tunnin kestävistä työmatkoista, Kämäräinen tuumaa. Kesällä matkustaminen ei tunnu niin paljoa, mutta syksyllä ja talvella pimeys ja huonot ke- lit verottavat senkin edestä. Kun herätyskello soi aamulla puoli neljältä, sitä ajaa puolinukuksissa ja miettii, tuleeko ketään vastaan, Kämäräinen sanoo. Syksyllä jo raskaampaa Työmaalla voi tulla yllätyksiä, joten päivät pitenevät silloin entisestään. Kovat tuulet saattavat reippaasti muuttaa matkanteon mukavuutta. Hirvet, ketut, supikoirat ja harvinaisempina karhu ja susi ovat tulleet matkoilla vastaan.. Hänestä on rattoisampaa silloin, kun voi matkustaa työkaverin kanssa kahdestaan. Torkkuja hänen ei ole vielä tarvinnut ottaa. . Varsinkin loppuviikosta työmatkat alkavat tuntua kropassa. ELÄMÄNMENO 23.7.2015 13 tien päällä tehdä muutakin Kuvat Virpi Kirves-Torvinen ?Pyyhkäisin autolla hirven turvan alta ja siinä rupesi polvetkin lepattamaan.? Juha Kuukka ja Ville Hänninen eivät usko lähivuosina työmatkojen pituuksien kasvavan omalla kohdallaan. Jopa 120 kilometriä yhteen suuntaan Savonlinnalainen metsäkoneenkuljettaja Tuomo Kämäräinen, 53, on ensimmäistä kesää pitkän uransa aikana työkeikalla saaressa. Työmatkaan kuluu vain reilu puoli tuntia, mutta sen varrella on lossiylitys sekä venematka saareen. Kämäräinen saattaa poiketa matkalla kahville, jotta jaksaa jatkaa ajamista. Tyytyväisyys itse työhön ja työnantajaan saavat jatkamaan vuodesta toiseen. Jos Kämäräisen vakituiseksi matkaksi tulisi 150 kilometriä suuntaansa, miettisi hän jo työpaikan etsimistä lähempää. . Viivästystä voivat aiheuttaa tukkilautat ja laivat. . Ajaessa vaikkapa netin selaaminen on mahdotonta. On paljon mukavampi lähteä, kun ei tarvitse ajaa pitkää matkaa, Kämäräinen luonnehtii. Työrupeama saaressa kestää kuukauden ajan. Pisimmillään matka saattaa heilahtaa jopa 120 kilometrin mittaiseksi. . Yleensä Kämäräisen työmatka on yli 70 kilometriä yhteen suuntaan. Perhe on tottunut kuvioon ja siihen, että isän päi- vät saattavat venyä. Jos omat lepoajat kuluvat ajamiseen, se ei ole enää mielekästä, hän pohtii. Harvinaisempiakin luontoelämyksiä Kämäräinen on lapsesta asti viihtynyt metsässä, eikä voisi ajatella työskentelevänsä vaikkapa tehtaassa
Myös matkustusajan olosuhteilla on merkitystä. Jos työmatkoilla paljon matkustava ei ehdi syödä riittävästi tai terveellisesti, on sillä jo vaikutuksia terveyteen. Jos työssään tekee paljon pitkiä matkoja, kannattaa pyrkiä elämään matkoillakin mahdollisimman normaalia elämää, Bergbom kiteyttää. Alkoholin ja piristeiden kulutus voi lisääntyä työmatkoilla. Tämä aika on sellainen, että monet asiat jäävät pöydälle hoitamatta ja työntekijät keskustelevat kentillä, Kämäräinen kuvailee. Tuomo Kämäräinen ajaa tällä hetkellä osan työmatkastaan veneellä Lapinsaareen. Odottavan aika on pitkä Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan Barbara Bergbomin (kuvassa) mukaan puoli tuntia on varsin kohtuullinen päivittäinen työmatka kotimaassa yhteen suuntaan. Välillä tuntuu, että joudumme lyömään päätä seinään, mutta aina yritämme. Kannattaa miettiä myös etätyön ja työelämän joustojen mahdollisuuksia. Huomioi oma hyvinvointi Vähäinenkin alkoholi vaikuttaa Auton ajaminen voi olla rasittavampaa kuin junassa tai linja-autossa istuminen. Moni pitkiä työmatkoja tekevä onkin vähentänyt alkoholin kulutusta iän myötä. Meitä olisi vahvempi porukka saamaan asioita läpi, jos loputkin liittyisivät, Kämäräinen selvittää. Puuliittoon kuuluu 36 000 jäsentä. Se, miten työntekijä suhtautuu matkustamiseen riippuu pitkälti siitä, minkä verran hän pystyy hyödyntämään matka-aikaansa rentoutumiseen tai työntekoon. Useiden tuntien odottaminen lentokentällä on jo huomattavan kuormittavaa. Se on etujärjestönä mekaanisen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden, bioteollisuuden, metsä- ja metsäkonealan, venealan ja maatalousalojen työntekijöille. . Tällöin on Bergbomista mietittävä ne käytännöt, miten sovittaa perheen arki ja muu elämä matkustustyöhön. Esimerkiksi pienet lapset saattavat monimutkaistaa tilannetta. Joillekin lasillisen ottaminen on tapa rentoutua päivän koitoksista. Pitkät työmatkat rasittavat ihmisiä aika paljon. On hyvä, jos voi tehdä osan työpäivästä matkalla esimerkiksi junassa, jolloin se lyhentää työpaikalla oloaikaa. ?Mitä enemmän pystyy hyödyntämään työmatkaaikaa johonkin mielekkääseen toimintaan, sitä enemmän se edesauttaa jaksamista.? Joillekin matkustaminen on aikaa irrottautua työpäivästä, toiset osaavat rentoutua vasta kotona. Ne ovat kuitenkin yksilöllisiä. . Bergbom muistuttaa, että jo vähäinenkin alkoholin käyttö saattaa vaikuttaa omaan jaksamiseen. Bergbom ei usko ulkomaan työmatkojen määrän olennaisiin muutoksiin lähivuosina. Opas antaa vinkkejä siitä, miten edistää matkustavien työntekijöiden hyvinvointia ja työssäjaksamista, Bergbom kertoo.. Mitä enemmän ihminen matkustaa työssään, sitä puutteellisemmaksi näyttää palautuminen jäävän, Bergbom selvittää. Ihmiset suhtautuvat Bergbomin mukaan pitkiin työmatkoihin vaihtelevasti. Hänen toiveissaan muhii ajatus työmatkojen lyhenemisestä omalla kohdalla lähivuosina. . Jos aikaa palautumiseen jää liian vähän, se voi näkyä unen saamisen vaikeutena tai unihäiriöinä. . Pitkillä ulkomaanmatkoilla jetlag-oireet, mahdolliset infektiotartunnat, vieras kult- tuuri ja erilainen ravinto lisäävät osaltaan vaikutuksia. Vuonna 2012 niitä oli jo puolet enemmän. . Vielä 2000-luvulla suomalaiset tekivät miljoona ulkomaan työmatkaa vuodessa. Lisäksi matkustamisen tiheydellä ja kokonaiselämäntilanteella on vaikutusta jaksamiseen. . Mitä enemmän pystyy hyödyntämään työmatka-aikaa johonkin mielekkääseen toimintaan, sitä enemmän se edesauttaa jaksamista, Bergbom tähdentää. Ensimmäiset vuodet ovat kriittisimpiä pitkiä työmatkoja tekevän parisuhteen ja perheen kannalta. Jotkut kuitenkin pitävät siitä, että voivat itse ajaa. Kotimaan työmatkat vähenivät jonkin verran viime vuonna. Työnantajat ovat yhä kiinnostuneempia työmatkojen vaikutuksista työntekijöiden hyvinvointiin ja työssäjaksamiseen, ja Työterveyslaitos onkin saanut useita yhteydenottoja aiheesta. Se on julkaissut äskettäin työntekijöille, työpaikoille ja työterveyshuolloille Työmatkalla maailmalla-oppaan. . Jos matkaan kuluu yli kaksi tuntia, se alkaa olla jo paljon. Viime vuonna suomalaiset tekivät kohdemaassa yöpymisiä sisältäviä ulkomaan työmatkoja 1,6 miljoonaa. 14 23.7.2015 ELÄMÄNMENO ?Jos omat lepoajat kuluvat ajamiseen, se ei ole enää mielekästä.? Ville Hänninen ei voi juurikaan hoitaa työasioitaan matkan aikana. Myös Kämäräinen on mukana Puuliiton ammattiosaston toiminnassa. Tällä alalla on paljon niitä, jotka eivät kuulu ammattiliittoon. Vastaavia kotimaan työmatkoja kertyi vajaat kolme miljoonaa. Barbara Bergbom kehottaa tekemään työmatkoilla niitä asioita, jotka edesauttavat omaa hyvinvointia
k miseen a j a y t i k s ?. nu a m lisim mahdol jattele a a j i t s a renno i pitkästä ?. ki averille k a t u a l i ?. ke yönä ä n e s i l l ku ede yvin h n ?. ot isest positiiv huolimatta ta matkas 15. ELÄMÄNMENO 23.7.2015 Getty Images a j n a k u u K , n e s i Hänn isen vinkkejä Kämäräatkalaisille pitkäm u untel käynti u a k s s n a e j p o u nikirj elu ja ka t ?. ää t i n n u listan su s o t s o ? ? varrella n a k ä t a m d-levylt c u l e k s i elen op ?
Ruotsin puolella jokea on parina viime vuotena tehty havaintoja kaloista, joiden pinnalla on paiseenomaisia haavaumia. . Suurimpia saaliita odotetaan vasta elokuun puolella. Täplärapukoiraita saataneen jo kauden alussa, mutta täpläja jokirapunaaraita 2?3 viikkoa myöhemmin. . Nyt naaraat ovat myöhässä ainakin 2?3 viikkoa, koska Näsi- ?Jos sataa paljon, ravut eivät pidä siitä.? järven vedet ovat olleet kylmät. Mitä syvemmät ja isommat järvet ovat, sitä kauemmin rapujen kuorten vaihto kestää, kuvailee tamperelainen ravustaja Eero Einola. Myös ravustaja Mats Lönnfors Loviisasta sanoo, että sa- Tornionjoen lohikuolemat ovat edelleen mysteeri Kalastajat ovat huolissaan Tornionjoella jälleen havaituista kalakuolemista, joille ei löydy yhtä selvää syytä. 16 23.7.2015 ARKI ??Sää viivästyttää pääsaalista, mutta ravintoloihin ravut ehtivät ajoissa Rapusaaliista veikataan Ravustuskausi käynnistyi tiistaina, mutta rapujen pääsaalis viivästynee tänä vuonna muutamia viikkoja. Luonnonvarakeskuksen mukaan kausi alkoi verkkaisesti, koska alkukesä on ollut kylmä ja sateinen. Hän kertoo kalastajista, jotka ovat sitä mieltä, että viranomaiset eivät ota ongelmaa tosissaan. Luonnonvarakeskus Luken tutkija Atso Romakkaniemi kertoo STT:lle, että havaintoja kuolleista kaloista on tullut myös Suomen puolella jokea. . Voi olla, että viiden kuuden vuoden kuluttua joessa ei ole lainkaan lohta, sanoo Leif Taavola ruotsalaisen uutistoimiston TT:n haastattelussa. Taavola asuu Juoksengissa Ruotsin Ylitornion kunnassa ja on kalastanut joella 60-luvulta lähtien. Viime vuoden lohisaalis oli 147 000 kiloa. Määrä on moninkertainen 2000-luvun keskiarvoon verrattuna. Lohikuolemien taustalla on todennäköisesti useita syitä, Koski kertoo.. Tornionjoen lohien määrä on kasvanut moninkertaiseksi aiempiin vuosiin verrattuna, Romakkaniemi muistuttaa. Tämä voi tutkijan mukaan olla myös lisääntyneiden havaintojen syynä. 80-luvulla lohta jäi kalastajien haaviin vain tuhansia kiloja. Viime vuonna Tornionjoesta löydettiin satoja kuolleita lohia. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran erikoistutkija Perttu Koski kertoo, että myös tänä vuonna havaintoja kuolleista kaloista on tullut normaalia enemmän. Viime vuonna tutkituista lohista ei löytynyt tartuntatauteja, jotka olisivat selittäneet massiivisen lohikuolleisuuden. Tutkijat löysivät kaloista ihovaurioita, joiden muoto sopii pyydyksistä pois heittämisen yhteydessä syntyneiksi.
Uu- Demariyhdistyksen toimintaan kuuluvat muun muassa vapun juhlallisuudet. Erot vesistöjen välillä ovat kuitenkin suuria, sillä niiden sijainti ja ominaisuudet vaikuttavat saalistasoihin. Paras rapusaalis 2009 Myös vuosittaiset lämpötilaerot vaikuttavat rapukantoihin. Pitkät lämpimät syksyt tuottavat hyvät lisääntymistulokset. Vaikka pääsato viivästyy, siitä voi Luonnonvarakeskuksen mukaan tulla tänä vuonna runsas. Täpläjokirapuja on meillä saatavilla heti tiistaista lähtien, jokirapuja taas keskiviikosta. Myös helsinkiläisravintola Meripaviljongin ravintolapäällikkö Marjut Tuominen sanoo, että rapuja on tarjolla normaalisti jo heti kauden alusta lähtien. Viime vuosikymmenten paras rapusaalis, yhteensä noin 9,3 miljoonaa rapua, saatiin vuonna 2009. Kaupunginhallituksen äänestyksissä häviämme reilusti saappaat jalassa. Lea Myllymäki (vasemmalla) tarkastelee kojun tarjontaa. Ruohonjuuritasolta SDP:n puolueosastojen kuulumisia eri puolilta maata.. jos sataa paljon, ravut eivät pidä siitä. Lönnforsin mukaan nyt näyttää siltä, että säät eivät olisi vaikuttaneet liikaa rapujen määrään. Lippuja kantavat kunnallisneuvos, entinen kansanedustaja Helena Vartiainen ja piirihallituksen jäsen Rauno Saarinen. dessakaupungissa on aiemmin ollut useampia demariyhdistyksiä, mutta nykyään niitä on kolme. Myllymäen mukaan niiden sulautumisesta yhdeksi on välillä keskusteltu, mutta yhdistymisen tuomien mahdollisuuksien vastapainona mietityttävät uhat. Myllymäki muistuttaa, ettei yhdistymisellä välttämättä saavuteta suurempaa aktiivien joukkoa. Etenkin jokirapusaalis näyttää runsaalta, hän sanoo. Afonson mukaan sadon viivästymisestä huolimatta rapuja tulee tarjolle ravintolaan normaalin aikataulun mukaisesti. . Aiemmat pienen yhdistyksen aktiivit saattavat passivoitua ja jäädä kokonaan pois toiminnasta. . Ei se aina menen niin, että kun laitetaan yhteen kaksi Anna-Liisa Blomberg Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demari.fi pientä, saadaan yksi iso, Myllymäki sanoo. Kaikkiaan Myllymäen mielestä Uudenkaupungin demariväelle kuuluu hyvää, vaikka kunnallispolitiikassa haasteita piisaakin. . ARKI 23.7.2015 17 Akut latautuneina syksyn koitoksiin Lehtikuva / Timo Jaakonaho Kuntalaisten tapaamista syysmarkkinoilla, kolmen yhdistyksen yhteinen tapaaminen ja ensi vuonna koittavan 50-vuotisjuhlavuoden suunnittelu. Viime kaudelta vesistöihin jäi tavanomaista enemmän tänä kesänä saaliskokoon kasvaneita rapuja. Helsinkiläisen Fishmarketravintolan ravintolapäällikkö Marie Afonso kertoo, että ravustajilta saatujen tietojen mukaan rapuja saadaan selvästi enemmän kuin viime vuonna. . Kun emme pääse viemään asioita eteenpäin, se vaikuttaa myös intoon, jolla politiikkaa tehdään yhdistyksissä, Myllymäki kuvailee. Jos asia saadaan läpi kaupunginhallituksessa, se voidaan voittaa myös valtuustossa, koska vetoapuna ovat ryhmiin kuulumattomien valtuutettujen äänet. Isompia rapusaaliita on luvassa vasta elokuun puolella. Yhdessä mutta erikseen Monilla paikkakunnilla puolueosastot etsivät leveämpiä hartioita yhdistymällä toisiinsa. Veden laatu vaikuttaa . Myllymäen luotsaama yhdistys on suunnitellut kutsuvansa kokoon demariyhdistysten tapaamisen, jossa etsitään yhteistyötä ja yhteistä intoa myös syksyyn. Yhteinen hengennostatus on Myllymäen mielestä tarpeen, koska kunnallispolitiikka uuskaupunkilaisittain voi tuntua lannistavalta, kun yhteisymmärrystä päätöksenteon oikean laidan kanssa ei tunnu löytyvän. . Nyt ladataan akkuja ja syksyllä lähdetään taas eteenpäin täysin rinnoin, Myllymäki sanoo. ?Kaupunginhallituksen äänestyksissä häviämme reilusti saappaat jalassa.? Kuvat: Lea Myllymäki runsasta teiset säät voivat vaikuttaa rapukantoihin. . Niistä on Uudenkaupungin ammatillisen sosialidemokraattisen yhdistyksen syksy tehty, kertoo puheenjohtaja Lea Myllymäki. Keväällä Uudenkaupungin demariyhdistysten väkeä yhdisti vaalityö oman ehdokkaan Jaana Vasaman puolesta. Tämän jälkeen niin joki- kuin täplärapujen saaliit ovat olleet pienempiä. STT Uudenkaupungin demarit pitävät silloin tällöin kojua torilla
Ambulanssin harhailu viitoittamattomilla mökkiteillä voi viedä tärkeitä hoitominuutteja. Larjomaa toivoo myös mökkivaltaisten kuntien kotisivuille tietoa ja ohjeita. Lisäksi hyvä on olla selkeä ajoohje, jos navigaattori neuvoo metsään. Kesäasunnon koordinaatit kannattaa ottaa muistiin tai syöttää ne järjestelmään. Hoidot ja laboratoriopalvesesti jo eläkeiässä, mikä näkyy lut voi saada, kun hankkii lähtarvittavissa hoidoissakin: tiessä maksumääräyksen ko2 x?26,5 mm Yleisimmin ne liittyvät reu- tikunnasta. Odo- tikuusta paossa kaupunkiasuntustilassa on vain yksi asiakas. non remonttia. <ddd> <d>.<m>.<yyyy> Kesäasukkaat ovat tyypilli. Itse olen ottanut man, ruusun ja haavan hoitoon lisäksi varoiksi paperikopiot sekä Marevan-lääkitykseen vanhemmista lääkärin lausun(verenohennuslääke). klo 18.00 Kirsti Alho ja Eero Ojanen Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 03 252 0111, avoinna 8.00?15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi 2 x 54 mm SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Tasapainon » takia. Rautatienkatu 10, 6. 010 770 3620 » www.jhl.fi Punaista muulloinkin Yhdessä olemme enemmän <ddd> <d>.<m>.<yyyy> 2 x 26,5 mm 3 www.sivistysrahasto.fi puh.09 5868 530 Mahdolliset onnittelut voi ohjata Kansan Sivistysrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: KSR 60.. Diabetes noista, mutta tuoreimmat tutsen sijaan on hoidettu jo ennen kimukset löytynevät tietokan- 3 Uusi sanomalehti Suomessa! Intohimona kansanvalta. noista, Vapaa-ajan asukkaiden liiton varapuheenjohtaja Larjomaa sanoo. Larjomaa neuvoo kesäasukkaita varautumaan oman hoitonsa tarpeisiin myös äkillisissä tilanteissa. . työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Ke- muksen kotikunnalta. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. Myös kunnan ja kesäasukkaiden vuorovaikutusta kannattaa lisätä. Reino Pasanen STT Sarjakuvat Lehtikuva /Reino Pasanen Helsinkiläinen Ilkka Larjomaa on joutunut turvautumaan vaimonsa kanssa mökkikunta Kuopion terveyspalveluihin. B.Virtanen - Urja Uusi sanomalehti Suomessa! Liity1895. sinäkin SAK:n Vuodesta ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. Helsinkiläiten liittyneen Karttulan terve- nen eläkeläinen Ilkka Larjoysasemalla kesäasukkaita käy maa on ollut vaimonsa kanssa silti harvakseltaan, vaikka ele- mökillään Karttulassa jo huhtään parasta mökkikautta. a t- 18 23.7.2015 ARKI ?Teatterit ?Terveysasemat palvelevat kesäasukkaita kuten kuntalaisiakin Etukäteen varautuminen sujuvoittaa hoitoa Kesäasukkaiden nouseva keski- kesää, kuvaa sairaanhoitaja Caikä ja entistä paremmat mökit, milla Rissanen. joilla viihdytään kauemmin, Tällaiset vaivat vaativat hoivoivat tuoda vipinää mökki- tosuunnitelman ja maksusitoukuntien terveyspalveluihin. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi » www.sak.fi/alueet Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Kiiretasäasukkaiden keski-ikä on jo yli pauksissa mökkiläiset hoide60 vuotta, ja Suomessa on noin taan kuten kunnan oma väki. 60 kuntaa, joissa on mökkejä Lasku lähtee asuinkuntaan. enemmän kuin vakituisia asunTerveyskeskusta voi vaihtaa toja. kerran vuodessa, mutta yleensä Kuopioon nelisen vuotta sit- se ei ole tarpeen. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. Uusi sanomalehti Suomessa! SAK:n Länsi-Suomen Vuodesta 1895. toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Rautatienkatu 10, 7. klo 17.00 Amadeus Lundberg ja Juha Tikan orkesteri, vierailijana Hilja Grönfors » www.metalliliitto.fi Sisäänpääsy päivärannekkeella. JHL-Julkisten ja liitto 2 x hyvinvointialojen 67 mm Rautatienkatu 10, 7. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Teatterit Kansan Sivistysrahasto viettää 60-vuotisjuhliaan Työväen Musiikkitapahtumassa Valkeakoskella www.akt.fi Vuodesta 1895. Metallityöväen liitto perjantaina 24.7. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20?12.00 ja 13.00?16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 lauantaina 25.7. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh
Ku- 21.30 1001 Rikua Manuelin salongissa, jekutettavana Anne Kukkohovi. 22.00 22.20 22.25 22.35 Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Diili Luksuselämää. 22.55 Itämeren heinäkuun Kuuluttajan vieras. Pääosissa: : Adrien Brody. 20.06 Ihan pihalla. 20.15 Nelostie. 12.10 Urheiluradio. Epäonnistunut kotouttaminen on neljäs murhaajan osoittama ongelma. 01.10 Uutisikkuna 12.00 Satuhäät 12.50 Kioski 13.30 Sukujuuria etsimässä 1/6. 7/10. 15.20 Jamie Oliverin säästöateriat Nyt chilittää. 16.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 16.30 Suurin pudottaja Pettymyksiä ja pudotuksia. 17.25 Salatut elämät Osa 2039: Lassen letku menee väärään osoitteeseen. 17.55 Millan ja Evan asuntomessupoiminnat 18.00 Salatut elämät (7) Isabella ei ota elämää liian raskaasti. 18.30 Salatut elämät (7) Lasse keksii erikoisen lääkkeen Paulan mustankipeyteen. Kino: Pianisti (16) Yle Teema klo 22.00 Kolmella Oscarilla palkittu elokuva puolanjuutalaisen säveltäjän ja pianistin Wladyslaw Szpilmanin selviytymisestä II maailmansodan kauhuista ja vainoista. Miksi jazzin sävelet ovat sinisiä, ovatko kulttuuriihmiset luovempia kuin muut ja miksi Ruotsin koululaitos on niin huonossa jamassa? lissa. 15.55 Vaihdokkaat Oikeudenkäynti. 16.55 Farmi Jauhot ovat lopussa ja hommat tuntuvat raskailta. 17.25 Suomen Tulli 17.55 Hauskat eläinvideot 18.00 Maaginen Criss Angel (12) 4/10. Isiä ja puolisoja. 00.30 Risteyksessä 10/10. 13.30 Uutiset alueeltasi. 13.33 Suomen radio. Chef on the Beach 10.20 Huonosti käyttäytyvät eläimet 11.15 Suurperheet 12.05 Jaakon matkassa 12.55 Rojua, rojua 13.45 Suomiehet 14.35 Eläinkunnan hurjimmat 15.25 Supertehtaat 16.15 Lentoturmatutkinta 17.05 Huutokaupan metsästäjät: Texas 17.30 Huutokaupan Metsästäjät 17.55 Cops 18.20 Lapin poliisit 18.45 Family Guy 19.10 Varastojen metsästäjät 19.35 Autotallien metsästäjät 20.00 Huutokaupan metsästäjät: Texas 20.30 Huutokaupan Metsästäjät 21.00 Castle 21.55 Wayward Pines 22.55 Ilman johtolankaa 23.50 Yliluonnollista 00.45 Totta vai tarua. Sunshine 01.40 Miesten juttuja (7) 02.05 Las Vegas (12) 02.55?03.49 Kadonneet (7) JIM 11.50 Kuppilat kuntoon Ruotsi 12.45 Lihamestarit 13.10 Kuuluisat kuppilat 13.35 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 14.25 Leijonan luola UK 15.20 Kuuluisat kuppilat 15.50 Martina ja hengenpelastajat 16.45 Suomen huutokauppakeisari 17.40 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 18.35 Leijonan luola UK 19.30 Haasta Hans 20.30 Poliisit 21.00 Talent USA 22.40 Poliisit 23.10 Huippulastin metsästäjät 23.40 Huippulastin metsästäjät 00.10 Konttori 00.40 Villit nettivideot (12) 01.10 Villit nettivideot (12) 01.40 Täysillä tutkaan 02.05?03.00 Leijonan luola UK LIV 09.00 Huikeat kakut 09.55 Arvostele mun illallinen Suomessa 10.55 Koirakuiskaaja 11.40 Pikakurssi kodinostoon 12.10 Olet mitä syöt 12.40 Kotikokkien taistelu 13.50 Joan Rivers laittaa tuulemaan 14.45 Eden 15.15 Kaisa ja puoli valtakuntaa 16.10 Joan Rivers laittaa tuulemaan 17.05 Neljän tähden illallinen 18.05 Emily Owens (12) 19.00 Toisenlaiset äidit 19.55 Tulossa: Toisenlaiset äidit 20.00 Kaisa ja puoli valtakuntaa 21.00 Kaisa ja luksuskodit 21.55 Tulossa: Suomen täydelliset venäläisnaiset 22.00 Älyttömät äidit 22.55 Ruotsin miljonääriäidit 23.50 Scandal (12) 00.45 Häät sulhasen tapaan Amerikassa 01.35?02.30 Kaisa ja puoli valtakuntaa AVA 09.30 Jamie Oliverin helpot herkut 10.00?11.00 Vaimot vaihtoon USA 12.00 Remontilla rahoiksi 13.00 Lääkärit 14.00 Jamie Oliver: mestarikokki 15.00 Kardashianit 16.00 NYC:n täydelliset naiset 17.00 Remontilla rahoiksi 18.00 Ruotsin maajussille morsian 18.55 Millan ja Evan asuntomessupoiminnat 19.00 Kotia kohti 20.00 Vaimot vaihtoon USA 21.00 Ensitreffit alttarilla USA 22.00 Moderni perhe (7) 22.31 Frendit 23.00 Kardashianit 00.00 Pukumiehet 00.55?01.50 Vaimot vaihtoon USA YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. 18.55 Ihan pihalla. 12.55 Suomen radio. 21.35?21.39 Novosti Yle. 12.45 Merisää. 12.33 Suomen radio. Christy lähti jouluksi tyttöjen kanssa Michaelin luo, joten Ben viettää joulupäivää Daven kanssa. NELONEN 07.20 Britannian paras leipomo 08.15 Hauskat eläinvideot 08.20?08.50 Laiva 17.15 Tiededokumentti: Ihmisen esi-isät 2/3. 11.00 Hienostelua: Laukon kartano 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Homo erectus. 18.10 Kauniit ihmiset 2/7. Supermalli Vendela Kirsebom ei ole koskaan tavannut Turkissa asuvaa biologista isäänsä Ahmetia. 14.00 Luontoretkellä: Merenpohjaa tutkimassa 6/6. Norjalaiset tutkijat kartoittavat Lofootteja ympäröivien merialueiden pohjaa. 14.30 Sohvasurffaajat: Nousu ja tuho 4/6. Ohjaus: Roman Polanski. Kuvassa Wladyslaw Szpilman (Adrien Brody). 19.00 19.15 19.25 19.30 Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset Päivän sää Emmerdale (7) Myöhäistä paeta. 20.00 Aku ja 7 ihmettä Argentiina. 21.00 Kesäkuski Antti Holma. 4/10. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 06.25 Elämisen haasteet 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Kohtauspaikka: Luokkakuva 10.00? 10.55 Neiti Fisherin etsivätoimisto (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset KeskiSuomi 11.40 Uutiset Itä-Suomi 11.47 Uutiset Pohjanmaa 11.54 Uutiset Pohjois-Suomi 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 23.7. 06.52 Popi Kissa 07.04 Kynä käteen! 07.06 Franklin ja ystävät 07.18 Melkein mestari 07.29 Pipsa Possu: Ukkonen 07.34 Herää pahvi: Kioski 07.40 Sasu 07.54 Ryhmä Hau 08.18 Viidakkokirja (7) 08.29 Kanikenttä (7) 08.41 Pok ja Mok (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Sata päihteetöntä päivää 11.00 Summeri 11.01 Kesäkumibiisi 2015 11.04 Elämäni huonoin vuosi? uudelleen! (7) 11.29 Summeri 11.33 Sudenverinen (7) 12.02 Päivän kasvo 12.10 Kyläsairaala (12) Uusiin maisemiin. 13.00 Siltalan pehtoori (Suomi 1953) O: Valentin Vaala. Siltalan kartanon uusi pehtoori panee talon asiat järjestykseen ja saa myös kauniin emännän sydämen sykkimään. 14.30 Luontoretkellä: Syö ja tule syödyksi! 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kulutustavaratarkastajat 7/10. Legendaarinen Chuck Norris kumppaneineen taistelee huumorilla höystetyssä toimintaseikkailussa muinaisia atsteekkeja vastaan. 12.12 Suomen radio. 10.03 Ajantasa. Kuolleistaherätys. 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hyvät ja huonot uutiset nen näppylä. Clay Kids (7) Surinaa. Gazoon Afrikkalaiset porkkanat. XL-sukupolvi 3/8. 20.05 Sää. Sagan ja Martinin kolmas ongelma liittyy mielenterveyshuollon leikkauksiin. 00.10 Silta (16) 6/10. 07.10 Urheiluradio. 07.12 Maakuntaradio. Lee Thompson. 00.00 Radio Aallon Helsinkipäivän kesäkonsertti Sunrise Avenue. ka raahasi ruumiin Norman sänkyyn? 22.50 Copper (16) 2/10. 20.03 Urheiluradio. Nils ja Ronny lähtevät konfliktien repimälle Gazan alueelle. 21.10 Ilta Annen ja Hannahin kanssa 7/10. 21.50 Kuvakirjeitä maailmalta Rion urheilujuhlat. 22.00?23.18 Dok: Kylä maailman laidalla (Village at the End of the World). Kaunis dokumentti pienestä Niaqornat-nimisestä kylästä Luoteis-Grönlannissa, kylän 59 asukkaan oloista ja tulevaisuudesta. Ukraina. 15.00 Sisujengi 4/6. Biologian tohtori David Lodge tutkii, mitkä tuholaiset uhkaavat vesialueita ja niiden vaikutusta ympäristöömme. 21.45 Tuijotin tulehen Juhani Ahon pojat Heikki Aho ja Björn Soldan olivat suomalaisen dokumenttielokuvan tienraivaajia. Samuli Paulaharju: Sompio, osa 78. Osittain Mv. 20.15 Venäjän halki 30 päivässä Novosibirskissa Ville tutustuu leijonan ja tiikerin sekoitukseen, pelaa jalkapalloa 30-henkistä perhettä vastaan, perehtyy hiukkaskiihdyttimen toimintaan sekä mittelee painijalegenda Aleksandr Karelinin kanssa. 15.05 Maakuntaradio. 15.50 Veneilysää. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. 09.11 Maakuntaradio. 18.50 Merisää. Matkantekijä (16) Etiäinen. 22.05 Ulkolinja: Taloustieteilijöiden totuudet Kun politiikkaa tehdään tiukasti kansantaloustieteiden oppien mukaan, päätökset voivat tehdä kipeää. 23.05 Uutiset 23.10 Silta (16) 5/10. Kummituksia esineissä. Tukholmassa on enää pelkkä muisto. yrittää pärjätä ilman televisiota, tietokonetta ja älypuhelinta. Etiopia. 3/3. 23.03 Mustan musiikin yöradio. Vähäväkisiksi käyneiden joukkueiden tehtävät vaikeutuvat. 00.20?01.20 Salaisuuksia ja valheita (12) 8/10. 17.20 Maakuntaradio. Koe on perheen äidille kova paikka, sillä hän on tottunut käyttämään älypuhelintaan joka viides minuutti. 20.30 Matkalla maailmalla 6/9. 09.05 Urheiluradio. 09.10 Sää. Agentit 02.50 Supertehtaat 03.40 Pohjolan maut à la Sara 04.05 Kapinakokki Santeri Hämäläinen 04.35?05.59 Sky News SUB 10.05?11.00 Lemmen viemää 14.00 Top Chef: Mestarit 15.00 Bestikset 15.30 Ben ja Kate (7) 16.00 Suomen surkein kuski 17.00 Lemmen viemää 18.00 Myytinmurtajat 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Entourage (12) 20.00 Duudsonit (12) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Arrow (12) 22.00 The Losers (12) 23.55 David Hasselhoff Show Ruotsi 00.55 Hävyttömät (16) 02.00?02.50 Eloonjääneet (16) TV5 07.20 Nanny 08.20 Phoenixin eläinpoliisit 09.10?10.00 Dawson?s Creek (7) 13.00 Dawson?s Creek (7) 13.50 70?s show (12) 14.45 Hulluna sinuun 15.10 Goldbergit 15.35 Kadonneet (7) 16.30 Nanny 17.00 Nanny 17.25 Hulluna sinuun 17.55 70?s show (12) 18.20 70?s show (12) 18.45 Goldbergit 19.15 Maailman hauskimmat kotivideot 20.05 Koomikot 21.00 Elokuva: Air America (12) 23.00 House (12) 23.55 Goldbergit 00.20 Nanny 00.50 30 Rock 01.15 Mr. The Pianist/Ranska 2002. 06.30 Maakuntaradio. Energiajuomia kulutetaan yhä enemmän. 16.50 16.55 17.00 17.05 Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Uutiset Neiti Fisherin etsivätoimisto (12) Murha radioaalloilla. 18.00 18.13 18.20 18.30 Uutiset Uutiset alueeltasi Päivän kasvo Kohtauspaikka: Luokkakuva 19.00?19.50 Downton Abbey (7) 6/10. 00.05 Mustan musiikin yöradio. 4/8. 21.00 Tiededokumentti: Tuholaiset uhkaavat 2/4. Vedenalainen hyökkäys. 08.12 Maakuntaradio. ARKI TV- ja radio-ohjelmat Torstai 23.7.2015 YLE TEEMA MTV3 06.00 Aamusää 06.35 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Emmerdale (7) 10.05 Suurin pudottaja 11.00?11.55 Lääkärit 04.00 Teematieto 13.25 Suomen kaunein piha 14.25 Isän tyttö Nainen mennei- 19.00 Tiededokumentti: Katastrofin kynnyksellä syydestä. 14.50 Täydellinen kesä Krokettia ja rehellisyyttä. Suomen pahimmat bisnesmokat. 20.45 Ihan pihalla. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Itämeren heinäkuu: Euroradion konsertti Kertemindestä 20.15 Tafelmusik soittaa Concerto grossoja 21.00 Franz Schubert: Pianosonaatti nro 21 B-duuri 21.45 Tekijä: näyttelijä, dubbaaja Petrus Kähkönen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Majakanvartijan poika ja Eläinten vanhainkoti. Tutkijat ovat havainneet vasta hiljattain, että näillä tuhovoimilla on kytköksiä keskenään. 19.55 Pitkä mies Väinö Myllyrinne oli yksi Suomen ensimmäisistä kansainvälisistä kuuluisuuksista. Musiikillisessa kuvakollaasissa on otteita heidän tuotantonsa varhaisajoilta Sibeliuksen hautajaisiin. Kokka kohisten kohti unelmaa. 15.30 Uusi päivä ?Kuka viereesi jää?. 16.00 Summeri 16.01 Kesäkumibiisi 2015 Kasmir feat. 16.04 Elämäni huonoin vuosi? uudelleen! (7) Bileet. 16.29 Summeri 16.33 Sudenverinen (7) Todisteet. 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Voimistelun Gymnaestrada Heinäkuinen voimistelufestivaali kokosi yli 21 000 voimistelijaa eri puolilta maailmaa Helsinkiin nauttimaan voimistelun riemusta. 18.52 Yleisurheilua: Eliittikisat Joensuun osakilpailu. 21.00 Siskonpeti (7) Koti-jaksossa rempataan ja kotoillaan sekä käydään naisen kanssa asuntokaupoilla. 21.25 Ihmebantu (12) 3/7. 01.02 Mustan musiikin yöradio. 19.03 Urheiluradio. N: Chuck Norris, Louis Gossett Jr., Melody Anderson, Will Sampson. 15.52 Maakuntaradio. 22.05 Euroopan taivaan alla. 12.30 Uutiset alueeltasi. Ei voi kaulia. 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Bates Motel (16) 9/10. 21.55 Suomi tänään. 14.03 Ajantasa. 01.15 The Walking Dead 02.05 S.H.I.E.L.D. 13.03 Suomen radio. 07.53 Maakuntaradio. 08.10 Urheiluradio. Tulivuorenpurkaukset, maanjäristykset ja hirmumyrskyt uhkaavat joka vuosi satojen miljoonien ihmisten elämää. 04.02 Café Tropical. 10.55 Pikkujuttu. Uutiset ja sää 12.10 Saksalainen Itämeri: Miellyttävä pieni Suomi ja Liennytystä Baltian historiankirjoituksessa 13.00 Klassista kahteen 14.00 M-studion kuoroheinäkuu 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Amerikan ääni: John Wayne?Vapauden patsas 18.00 Vapaa kaista: Muistot 18.20 Radioteatteri esittää. Kymmenvuotias ylipainoinen Nanna saa sairaalasta laihdutusohjeita. Puutarhaperjantai 6/8. 17.55 18.00 18.17 18.20 18.30 Yle Nyheter TV-nytt Bärtil Minun kotieläimeni Taikaleipää Hiukkasmysteeri (7) Valkoinen hevonen. 19.00 Veljesten keittiössä 5/10. 21.50 Merisää. Kauden huipentumana paikalla kaikki panelistit. 22.00 Elokuva: Tulijalka (16) (Firewalker/USA 1986). HD 00.00?01.45 SVT:n ohjelmaa 23.7.2015 19 FOX 06.00 Sky News 06.30 FOX Kids 09.50 Kalle . 03.02 Mustan musiikin yöradio. Robertin ja Coran välit ovat kireät. 20.00 20.30 20.55 21.05 Puutarhaunelmia Uutiset Urheiluruutu Outlander . O: Jani Peltonen. Vikon hauskimmassa ohjelmassa vieraana Ville Virtanen. 20.00 Hansin grillikesä 7/8. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.45 Lesbot Rakkauden kesä 20.58 Keno 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.00 Elämää ilman...: kuvaruutua Rönhoffin perhe 10/10. 11.03 Suomen radio. 21.03 Päivä tunnissa. 11.30 Uutiset alueeltasi. O: J. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 07.00?04.00 Uutiset tasatunnein. 16.15 Urheiluradio. 16.17 Maakuntaradio. 11.33 Suomen radio. Veljekset ovat italialaistunnelmissa. 8/10. Toni 23.35 Hubotit?melkein ihmisiä (16) Ryöstö. 00.35?04.00 Uutisikkuna 02.20?03.20 Outoa vai mitä? Niemisen tarnia. 01.25 Blue Bloods (12) Miehet mustissa. (16) 6/10. 07.50 Merisää. 04.55?05.00 Yöradio. YLE PUHE 07.00 Uutiset 07.02?07.30 Puheen Aamu 09.00 Uutiset 09.02 Ali Show 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio Remix 13.00 Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Uutiset 14.03?15.00 Puheen Iltapäivä 17.00 Uutiset 17.01 Ali Show 18.00 Uutiset 18.03 Puheen Ilta 18.45 Urheiluilta: Eliittikisat 21.00 Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Politiikkaradio Remix 22.00 Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen 23.00?07.00 Arkisto. 18.03 Ihan pihalla. 02.02 Mustan musiikin yöradio. 21.40 Urheiluradio. Tähän riitti noin 2,5 metriä pituutta. 19.05 Ihan pihalla. MV. 22.00 Kino: Pianisti (16) (The Pianist/Ranska 2002) 00.25?04.00 Teematieto YLE FEM 07.30?15.00 SVT:n ohjelmaa 15.43 Kysy Laralta (7) Kiusalli15.55 16.06 16.10 13.50 MasterChef Australia All Stars Hyvästit yllätyslaatikoille. 14.45 Hauskat eläinvideot 14.50 Hauskat eläinvideot 14.55 Britannian paras leipomo Täytekakkupulmia finaa- 16.40 17.10 Kysymyksiä kulttuurista 4/7
Sama Klubi on kaatunut huomattavasti kovemmallakin miehistöllä huomattavasti heikompia yhdistelmiä vastaan lähihistoriassa, joten muutos on tapahtunut nimenomaan mentaalisella puolella. Viro puolestaan on rohkeasti altavastaaja, eikä yritäkään olla mitään muuta. Vastaiskupelaamisella ja aktiivisella puolustamisella joukkue kolkutteli jo edellisissä karsinnoissa arvokisojen portteja. Maajoukkueen menestyksellä on vaikutusta myös seuratason itseluottamukseen, asiaan, joka on niin kovin usein kaatanut suomalaisjoukkueita, lajista riippumatta. Mentaalisilla tekijöillä on usein ratkaiseva vaikutus, kun pienten marginaalien otteluissa etsitään voittajaa. n n n suomalaisjoukkueena eurotaivaltaan, ja vakuuttavasti niin tekeekin. 20 23.7.2015 ARKI Kolumni Vihellys Euroopan surkein sarja? SUOMALAISJOUKKUEIDEN TYLY PUTOAMI- Eurooppa-liigasta on herättänyt kysymyksiä kotoisen Veikkausliigan tasosta ja sen vertailukelpoisuudesta muiden maiden kansallisiin liigoihin. Kulmakarvat ovat kohoilleet entistä korkeammalle, kun muiden, ennakolta Suomea pienempienkin jalkapallomaiden, kuten Viron ja Islannin piskuiset seurat ovat venyneet ja taistelleet hyviä tuloksia eurokentiltä. FC Lahden ja Vaasan Palloseuran kotonaan taistelemat tasatulokset ruotsalaisia Elfsborgia ja Tukholman AIK:ta vastaan kääntyivät länsinaapurin maaperällä murskatappioiksi, joita suomalaisessa kansainvälisessä jalkapallossa ei oltu nähty enää vuosikausiin. On vaikea uskoa, että virolainen tai edes islantilainen seurajalkapallo tuottaa teknisesti ja taidollisesti ylivertaisia pelaajia suomalaisiin nähden, mutta yksi keskeinen ero näkyy sekä seuraettä maajoukkuetasolla. TÄSSÄ LIENEEKIN YKSI Siinä, missä suomalaiset yrittävät toteuttaa erilaisia variaatioita Espanjan maajoukkueen takavuosien menestystyylistä, hitaasta ja nokkelasta pallonsiirtelystä, muiden jalkapallokääpiöiAri den peli perustuu yksinkerHautaniemi taisempiin asioihin, perusKirjoittaja asioiden tekemiseen hyvin on sosiologi, Everton-fani ja omilla vahvuuksilla eteja urheilun nemiseen, muiden matkimiilmiöiden sen sijasta. ihmettelijä. Vaikka maajoukkue- ja sarjajalkapalloilun välille ei voida yksiselitteisesti vetää yhtäläisyysmerkkejä, on kuvaavaa, että esimerkiksi Viro tai erinomaisena esimerkkinä resurssien äärimmäisen tehokkaasta käytöstä toimiva Islanti ovat menneet jo jonkin aikaa sitten tuloksellisesti taktisia hienouksia ihmettelevän Suomen ohi, ensin maajoukkue- ja nyt näemmä seurajoukkuetasollakin. Islantilaisjalkapallo on suoraviivaista, fyysistä ja simppeliä, mutta niihin vahvuuksiin luottamalla saarelaiset ovat rakentaneet pelillisen identiteetin, johon pelaajat voivat samastua ja uskoa. SJK hävisi molemmat ottelunsa, eikä missään vaiheessa päässyt edes kunnolla haastamaan fiksusti ja yksinkertaisesti pelanneita islantilaisia. NEN n n n syy suomalaisten vaisuihin otteisiin. Lahden ja VPS:n mahdollisuudet omissa ottelupareissaan olivat toki jo ennakkoon heikohkot, mutta vieraskentillä nähty raju tasoero hätkähdytti monet. Vielä suurempi katastrofi oli Veikkausliigan kärkipäässä keikkuvan, viime kauden hopeajoukkue SJK:n nolo putoaminen islantilaiselle Hafnafjördurille. Seuraavaksi vastaan tulee joko Maribor Sloveniasta tai FC Astana Kazakstanista. HJK JATKAA AINOANA Mentaalisilla tekijöillä on usein ratkaiseva vaikutus, kun pienten marginaalien otteluissa etsitään voittajaa. Lehtikuva / Markku Ulander HJK:n Tapio Heikkilä ja Markus Heikkinen onnittelevat voittomaalin tehnyttä Mike Havenaaria (kesk). Ottelu latvialaista Ventspilsiä vastaan päättyi 1-0 tiistaina Helsingissä.. Viime vuoden menestystarina Eurooppa-liigassa heijastuu nyt positiivisena voimavarana, joka kasvattaa henkistä selkärankaa juuri sen verran, että hiuksenhieno ero suomalaisesta pettymyksestä Eurooppatason seurajoukkueeksi on mahdollinen. Vaikka miehistö on kutakuinkin sama kuin aikaisempina vuosina eikä pelillisestikään näytä siltä, että Klubi olisi mennyt ainakaan eteenpäin aiemmista vuosista, tuovat eurorutiini ja menestymisen kokemus sen ekstra-annoksen itseluottamusta, joiden avulla Ventspilskin kaatui vakuuttavasti