Demokraatti 23.10.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

...4?5 Myrkkykaasut piinaavat Islantia Islannissa pian kahdeksan viikkoa jatkunut tulivuorenpurkaus ei osoita hiipumisen merkkejä. Lok akuuTA 201 4 Työpaikkakiusaamisen kitkemiseen on saatava mukaan koko organisaatio ...17?19 Hymyssä?suin lentopalloverkolla ... ...10 ?On puututtava lakkojen syihin? SAK painottaa, että jos lakkoja halutaan vähentää, on puuttava niiden syihin. ...9 FSD on paljon muuta kuin SDP:n kielisiipi ...6?7 Kaksikielinen Suomi näkyy eduskunnassakin. Ylipäällikön päiväkäsky Suomen äideille vuodelta 1942 valtiosalissa on kirjoitettu sekä suomeksi että ruotsiksi. Se pistää Maarit Feldt-Rannan herkälle mielelle: poika aloittaa pian armeijan Dragsvikin varuskunnassa.. Suomalaiset demarimepit: Kataisella on näytön paikka ...3 TO R STA I 2 3. 24 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. N:o 200, 007443-14-43 . Hinta 1,20 e (sis.alv) Jukka-Pekka Flander Ostopalvelut parempaan syyniin Johanna Värmälän (sd.) mielestä päättäjilta puuttuu kattava tieto ostettujen terveyskeskuspalvelujen laadusta
Ehkä juuri siksi myös niin syvällä suossa.? Mikael Jungner Twitterissä Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Muu Suomi: puh. 0800 96675 puh. 0200 30011 puh. 0200 55888 puh. Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi varhaisjakelu: . Tampere ja ympäristö: . Sosiaali- ja terveysministeriön ky- n selyyn vastasi melkein 300 kuntaa ja lähes 60 kuntayhtymää. Viiden sote-alueen malli sai kyselyssä kannatusta, mutta uudistuksen aikataulua pidettiin kireänä. Helsingin Laajasalossa tapahtuneen henkirikoksen syyksi epäillään hallitsematonta raivonpuuskaa. 0200 71000. Ilmatila- n loukkaus tapahtui uutistoimiston mukaan iltapäivällä Saarenmaan länsipuolella ja kesti noin minuutin. Viron ilmatilaa loukanneen koneen sanotaan olleen venäläinen tiedustelukone. Pohjanmaa, varhaisjakelu: . Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 . Nainen oli tullut huomauttamaan miehelle asiasta, jolloin hän joutui väkivallan kohteeksi kerrostalon edustalla. Politiikka Kulttuuri Demari.fi 3 14?15 ?After a long democratic journey, today my team crossed the finishing line.? 4?5 6?7 8?9 10?11 12?13 Uusi komissio sai EU-parlamentin enemmistön tuen Päättäjät kaipaavat parempaa tietoa kunnan ostopalveluista, pääkirjoitus Suomenruotsalaiset sosialidemokraatit kokoontuvat kongressiinsa Mikko Majanderin kulttuuriesseet kirjaksi 16 Obeda, Pobeda ja Volodja Kansallisteatterin säässä Runoja syntymälle ja kuolemalle Ihmiset 17?19 Työyhteisö mahdollistaa tai lopettaa kiusaamisen Saastepilvi piinaa Islantia 20?21 Sarjakuvat ja tehtävät, Keskustelua ja taustaa, Merja Mäkisalo-Ropposen kolumni 22?23 Radio ja tv 24 Urheilu yhdistystoiminta Jean-Claude Juncker Twitterissä ?Euroopan keskuspankki elvyttää. Euroopan komissio kiristää. Tampere . Jakomielitautinen Eurooppa. Vaasa . Se lensi luvattu noin 500 metrin syvyyteen Viron ilmatilaan. Viron ulkoministeriö on paheksunut tapausta kirjeessään Venäjän lähettiläälle, BNS uutisoi. -4...-2 Nimipäivät huomenna: Rasmus, Asmo (ruots.) Fjalar, Rasmus -1...4 Päivä kuvana Tapio Soivio Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n mittava väenvähennys saa moitteita sekä työntekijä- että työnantajatahoilta. Kritiikin kärki osuu keskuksen ra- n hoituksen muutoksiin. VTT vähentää yt-neuvottelujensa päätteeksi noin 335 työntekijää, joista noin 250 irtisanotaan. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton innovaatioalan asiantuntija sanoo, että valtion tutkimusrahoitusta on siirretty VTT:ltä muualle ja nyt tulos näkyy. Tekniikan akateemisten toiminnanjohtaja sanoo, että 1990-luvun lamasta noustiin satsaamalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Kunnat toivovat, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus jättäisi enemmän tilaa paikallisille ideoille ja kokeiluille. Helsinki, Uusimaa, . 23.10. Nimipäivät tänään: Severi (ruots.) Severin, Sören Aurinko nousee: Helsingissä 8.19 Oulussa 8.36 Aurinko laskee: Helsingissä 17.49 Oulussa 17.28 Uutiskertaus -6...-4 Venäläinen sotilaskone loukkasi tiistaina Viron ilmatilaa, sanoo Viron puolustusvoimat BNS:n mukaan. Poliisin mukaan n nainen joutui uhriksi sattumalta. Poliisin mukaan murhasta epäilty mies oli ilmeisesti kohdellut koiriaan aggressiivisen oloisesti
Kumpula-Natri ja Jaakonsaari summaavat lähtöasetelmia uuden komission aloittaessa työskentelynsä. Demokraatti Salkkujakoa viilattiin Liisa Jaakonsaari. Miapetra Kumpula-Natri. Komission puheenjohtaja JeanClaude Juncker joutui viilaamaan alkuperäistä salkkujakoaan saadakseen EU-parlamentin puolelleen. Komissio aloittaa työnsä ensi kuun alussa. Parlamentin jäsenet tekivät äänestyspäätöksensä täysistuntoa edeltäneiden viikkojen aikana pidettyjen komissaarikuulemisten pohjalta. Kataisen suurena haasteena uudessa tehtävässään on nyt Euroopan yskivän talouden Parlamentin demariryhmän osalta odotukset kohdistuvat erityisesti luvattuun 300 miljardin euron investointipakettiin saattaminen kasvu-uralle sekä massa- ja nuorisotyöttömyyden selättäminen, toteavat Jaakonsaari ja Kumpula-Natri. Odotukset investointipaketissa Jean-Claude Junckerin komissio aloittaa työnsä marraskuun alussa. 23.10.2014 3 ??Demarimepit Jaakonsaari ja Kumpula-Natri tukivat valintaa ?Komissiolla ja Kataisella on nyt näytön paikka? Uusi komissio on saanut odotetusti EU-parlamentin tuen. Tulen henkilökohtaisesti pitämään huolen siitä, että eri tahot ovat osa avointa valmisteluprosessia, lupaa Viitanen. Viitasen mukaan käytössä monia keinoja muun muassa avoimet verkkokyselyt, vierailut erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa esittelemässä lakiuudistushanketta, aluehallintovirastojen kanssa järjestettävä aluekierros ja nuorisojärjestöjen tapaamiset. . Ennen kaikkea haluan varmistaa, että nykyisen nuorisolain pykälä 8, jonka mukaan ?nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa?, toteutuu. . Vihreät, vasemmisto ja EU-vastaiset äänestivät vastaan. Kuvassa häntä onnittelee europarlamentin puhemies Martin Schulz. tiin sosialidemokraattien ryhmässä kiivasta keskustelua. . Juncker antoi tehtävän Slovakian Maros Sefcovicille ja siirsi slovenialaisen tämän jättämälle paikalle liikennekomissaariksi. Suomen EU-komissaarista Jyrki Kataisesta (kok.) tulee kasvusta ja työllisyydestä vastaava varapuheenjohtaja. STT Viitanen: Kenttä mukaan nuorisolain valmisteluun Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen (sd.) pitää tärkeänä, että nuorisolain uudistamisessa kuullaan laajasti koko nuorisotyön ja nuorisotoimijoiden kenttää ja mahdollistetaan yli sektoreiden menevä tarkastelu. Kun lakia valmistelemaan nimettiin työryhmä oli selvää, että sen tehtävä on koota ja varmistaa eri näkökulmien kuulluksi tule- minen. Lisäideoita toivotaan siitä, miten kuulemiset ja vaikuttamismahdollisuudet saataisiin ulotettua myös niille nuorille, jotka eivät ole aktiivisia esimerkiksi nuorisojärjestöissä. Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen puhui eilen Nuorisotyön tulevaisuusfoorumissa Helsingissä. Demokraatti. Parlamentin demariryhmän osalta odotukset kohdistuvat erityisesti luvattuun 300 miljardin euron investointipakettiin, jonka tulisi edistää kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamista. . Myös Suomen pääministerin tehtävät keväällä jättänyt Jyrki Katainen (kok.) sai EU-parlamentilta siunauksen valinnalleen komission kasvusta, työllisyydestä ja taloudesta vastaavaksi varapuheenjohtajaksi. Parlamentin suomalaiset demariedustajat Miapetra Kumpula-Natri ja Liisa Jaakonsaari tukivat Kataisen valintaa komission varapuheenjohtajaksi, vaikka talouskuripolitiikasta tunnetun Kataisen sopivuudesta työllisyys- ja kasvuasioiden vetovastuuseen käy- AFP Photo / Frederick Florin Jean-Claude Junckerin (oikealla) johtama komissio aloittaa työnsä marraskuun alussa. Uudistaminen tehdään mahdollisimman avoimesti, läpinäkyvästi ja ihmisiä kuunnellen, kuten Suomen avoimen hallinnon toimintasuunnitelma edellyttää. Työryhmä on vasta aloittanut työnsä, joten vaikuttamaan ehtii vielä loistavasti, sanoo ministeri. . Komissiolla ja Kataisella on nyt näytön paikka siinä, että tämä kasvupaketti saadaan käyttöön ja jaettua tavalla, joka tukee sosiaalisesti kestävää kasvua koko Euroopassa. Mepit passittivat Slovenian komissaariehdokkaan Alenka Bratusekin vaihtoon ja vaativat muutoksia Unkarin komissaarin salkkuun. Slovenian uusi ehdokas Violeta Bulc läpäisi meppien tentin, muttei saanut Bratusekille kaavailtua varapuheenjohtajan tehtävää. Mepit hyväksyivät täysistunnossaan Strasbourgissa komission äänin 423?209. Keskusta-oikeisto, sosialistit ja keskustaliberaalit äänestivät komission puolesta
Raportti haluaa purkaa sukupuoleen liittyvää epätasa-arvoa koulutuksessa ja työelämässä. Ei riitä, että meille kerrotaan, miten nopeasti palveluntuottajan toimesta pääsee lääkärin vastaanotolle tai kuinka hyvin he vastaavat puheluihin, Värmälä kuvailee. Värmälän mukaan esimerkiksi vanhustenhuoltoa seurataan paremmin. Petro Poroshenkolla ei ole helppoa. Rekisteri on ehdottomasti kannatettava ajatus. Tullista kerrotaan, että uhanalainen lumileopardi kuuluu lajeihin, joiden tuontia, vientiä ja kauttakuljetusta se valvoo. Eläville eläimille tehdään eläinlääkinnällinen rajatarkastus. Tarkastuksen jälkeen lumileopardi pääsi jatkamaan matkaansa kohti Ähtäriä. Eläinpuiston intendentti Mauno Seppäkoski kertoo, että eläinsiirrot eläintarhojen välillä ovat tavallisia. . Hän on Dilma Rousseff, maansa uusi presidentti. Iran ?Yksityiset terveyspalvelufirmat saavat elää pellossa? Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Johanna Värmälä (sd.) haluaa päättäjille kattavampaa tietoa ostetuista terveyskeskuspalveluista. Värmälän mukaan olisi ehdottomasti seurattava ja päättäjille raportoitava, mitä palvelujen tuottaja tekee talou- ?Jämptiä ja säännöllistä valvontaa? Espoon terveyspalvelujen johtaja Eetu Salunen kertoo, että ostetut terveysasemapalvelut ovat jo ?tarkkaan ja monen tahon valvomia?. Jollei ulkopuolisen arvioijan luoma tapa arvioida ole hirvittävän työläs, käytämme sitä runkoa varmasti hyvin systemaattisesti ihan vuosittain, Salunen sanoo. Ilmiö Anna-Liisa Blomberg Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demari.fi dellisen, ekologisen ja sosiaalisen vastuun edistämiseksi. Kansanedustaja Maarit FeldtRanta (sd.) esitti Demokraatissa (10.10.2014) rekisteriä sote-palveluita tarjoavista yrityksistä. tai paatunut kuin esimerkiksi tutkimusalus Arandan suomalainen miehistö. 4 23.10.2014 ??Päättäjät kaipaavat parempaa tietoa ostetuista palveluista Kuvakisa Missä maassa mennään? 1. Värmälän mielestä nyt päättäjät eivät saa riittävää tietoa siitä, miten kaikki palveluiden tuottajan kanssa tehtyyn sopimukseen kirjatut asiat toteutuvat. . tällä kertaa isyyteen. Ne ovat osa kansainvälistä uhanalaisten eläinten suojelutyötä. Suomi harkitsee osallistumista Ruotsin sukellusvenejahtiin, jos vain kutsu tulee. Ruotsi 4. Minkä maan? 2. Hasan Rouhani on presidentti, mutta mikä on valtio? Vastaukset 1.Brasilia 2. Rekisteriin pääsisivät yritykset, joiden tarkoitus on tarjota laadukkaita palveluita, eikä jakaa jättivoittoja omistajilleen. Matteo Renzi, pääministerisarjaa hänkin. Tällä hetkellä tilanne on, että nämä yksityiset terveyspalvelufirmat saavat ?elää kuin pellossa?, Värmälä sanoo. Tarkka katse yhteiskuntavastuuseen Värmälän mukaan päättäjille ei kulkeudu riittävän hyvin tietoa siitä, miten palveluiden tuottaja seuraa esimerkiksi yhteiskuntavastuuta. Mikä maa? 4. (STT) Hernerokkasumua. Tiedätkö valtion? 5. Tässä on myös presidentti, Evo Morales. Salunen sanoo, että tällaisia ?syvemmälle toiminnan sisältöön katsovia raportteja. Hän kaipaa yhtä kattavaa valvontasuunnitelmaa myös ostettuihin ter- veysasemapalveluihin. Portugali 6. AVI lupaa myöntäessään katsoo, että tietyt edellytykset täyttyvät ja valvoo sen jälkeen säännöllisesti, Salunen sanoo. Salusen mukaan Espoolla on myös ?jämptiä ja säännöllistä? sopimusten valvontaa. Se ei tietenkään riitä, että vain meillä Espoossa tehdään valvontasuunnitelma. Varsinaisen valvontatiedon lisäksi terveysasemien toiminnasta saadaan muitakin tietoja, kuten asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia sekä tuotantolukuja. Salusen mukaan lautakunta on saanut raportin Espoon keskuksen terveyskeskuspilotista, ja toinen ulkopuolisen arvioijan raportti on tulossa vuoden 2015 puolella. Toivottavasti Suomen merivoimat on vähemmän ?suomettunut. Mutta jos sittenkin vain kyse on jo peruskoulusta alkaen naisille häviävän miessukupuolen taantumisesta?. Italia 5. Ja maa on? 3. Stefan Löfven, pääministeri. Ukraina 7. Mikä on hänen kotimaansa? 6. Tästä pitää tulla valtakunnallinen malli. Espoon keskuksessa Mediverkko hoitaa osan terveysasemapalveluista, ja sen toimin- Ilmapuntari Tullin lääkäri tarkasti lumileopardin Ähtärin eläinpuisto sai alkuviikolla uuden asukkaan, kun puolitoistavuotias lumileopardinaaras muutti sinne Moskovasta. Tullille tulokas merkitsi harvinaista valvottavaa. Eläin saapui Helsinki-Vantaan lentotulliin tiistaina illansuussa. Se piti lähes jokapäiväisenä Venäjän sotalaivan ahdistelua eikä kokenut tarpeellisena raportoida tällaisesta kissa-hiiri-leikistä. Värmälän mukaan tällä hetkellä kuntapäättäjät saavat tietoa lähinnä hoitotakuun toteutumisesta. . on tarkoitus tuottaa myös Puolarmetsän osalta. . Venäläinen sukellusvene, pyh, niitähän näkee harva se päivä kotisaaristossa. Rasvatyyntä. Tuore raportti perää miehille lisää tasa-arvoa . Salunen muistuttaa, että yksityisen terveydenhuoltopalvelun tuottaja tarvitsee aluehallintoviranomaisen luvan. . Tällainen ranking-lista helpottaisi huomattavasti sitä arviota, että pystyvätkö nämä palvelujen tuottajat ihan oikeasti siihen yhteiskuntavastuuseen, mitä heiltä velvoitetaan, Värmälä sanoo. Espoossa sosiaali- ja terveyslautakuntaa luotsaava Johanna Värmälä toivoo, että myös ostopalveluiden laatua valvotaan tarkemmin. Värmälä haluaa Puolarmetsän Johanna Värmälä on lokakuun alussa pyytänyt Espoon virkamiehiä valmistelemaan Espoon kaupungille ostopalveluna tuotettujen terveysasemapalveluiden valvontasuunnitelman. . Siirroilla turvataan lumileopardin geneettisen perimän säilyminen. Missä maassa hän vaikuttaa? 7. Helppo, helppo. Naiset jaksavat yrittää. Sote-palveluja voisi ostaa vain rekisteriin päässeiltä yrityksiltä. . EU-dirika Jose Manuel Barrosso. Bolivia 3. Tarvitsemme myös tietoa siitä, kuinka laadukkaita palvelut ovat
23.10.2014 5 Pääkirjoitus Kreangchai Rungfamai Kari Hulkko Turhaa säätelyä halutaan karsia, mutta yhteinen näkemys ?turhasta. He edustavat ay-liikettä ja kuluttaja-, terveys- ja ympäristöjärjestöjä. Kun jostain kohtaa poistaa yhden palikan, voi koko rakennelma alkaa horjua. Normien ja säätelyn rukkaamista vaikeuttaa se, että yhteinen näkemys tarpeellisista ja tarpeettomista normeista puuttuu. Tässäkin on kokoomus kunnostautunut. Sinulla Obama on tiukat otteet, mutta kuristamisesta minä en pidä. n n n aktivoitunut EU-lainsäädännön keventämisessä sekä säätelyn ja byrokratian purkamisessa. Yksimielisyyttä ei tässäkään hankkeessa saatu. puuttuu. Normitalkoissa omat voittavat ja muut häviävät saanut kokoomuksen ja keskustan kaivelemaan varastojaan. poistamisesta. Ensi kuulemalta hieno homma. Tässä pelissä tavallisella EU-kansalaisella ja ympäristöllä on huonot kortit. myös eU-komissio on n n n asioiden katsominen pienestä reiästä, omaa tai taustaryhmänsä etua ajatellen ja muut vaihtoehdot siitä pois sulkien. Samaa kapeakatseisuutta kuin normitalkoissa on suhtautumisessa esimerkiksi erilaisten sosiaalisten tukien tarpeellisuuteen tai tarpeettomuuteen. Eli siis perinteistä jakopolitiikkaa: sulta pois ja mulle lisää. Vaalien lähestyminen on palvelut syyniin nasta on Värmälän mukaan saatu kohtuullinen raportti. Tämä kuitenkin johtuu siitä, että Mediverkon tuottamat palvelut ovat osa pilottia, jossa vertaillaan palveluntuotantoja toimintatapoja. . Ne ovat jälleen keksineet kierrättää äänestäjiin uppoavaa ja some-suosiota nostattavaa aihetta eli ?turhan. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Työnantajat ovatkin puolestaan sopivasti jo pitkään puhuneet ?työelämän jäykkyyksien. Neljä hankkeen asiantuntijaryhmän jäsentä sanoutui julkisesti irti raportista. Kukapa ei haluaisi vaihtaa jäykkyyttä notkeudeksi ja vapautua normeista. sääntelyn ja erilaisten normien vähentämistä. Molemmissa painopiste on sellaisessa säätämisessä, mikä on omaa kannattajakuntaa lähellä. Suomessa on monellakin sektorilla tarvetta remonttiin. Niissä on usein kyse isommasta paketista, jopa lainsäädännöstä. Vastoin parempaa tietoa todellisuudesta. sUomessa on yleistynyt Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Tällaisissa talkoissa usein unohtuu, että normit ja säännöt on aikanaan luotu hyvästä syystä. Erilaiset älyttömyydet heikentävät kansalaisten suhtautumista tarpeelliseen sääntelyyn. Tässä pelissä on kuitenkin paljon menetettävää etenkin peruspalkansaajalla eli perusäänestäjällä. Kokoomuksen ja keskustankin normitalkoita yhdistää lähinnä vain yksi asia. Tämä kertoo karulla tavalla sen, kuka tai ketkä ovat säätelyn vähentämisen voittajia ja häviäjiä. Säännöillä ja normeilla on aikanaan haluttu luoda tavalliselle ihmiselle turvallisempi elämä, parantaa esimerkiksi työoloja ja turvata terveellinen asuinympäristö. Nyt muutosta ajetaan osin elinkeinoelämän ehdoilla, vahvistamalla yritysten oikeuksia. Tämä tuotanto ei liity pilottiin, joten valvontasuunnitelman laatiminen tämän hankinnan vuoksi on ehdottomasti tarpeen, Värmälä sanoo. ?Tarvitsemme myös tietoa siitä, kuinka laadukkaita palvelut ovat.? Kupla AFP Photo / Mandel Ngan Uskotaan, uskotaan. Espoon Puolarmetsässä yksityinen palveluntarjoaja aloittaa ensi maanantaina
Muilla piireillä on oppimista tilaisuuden aatteen palosta. Me olemme läpileikkaus koko kansasta. FSD:n mielestä on järkevää, että suomen- ja ruotsinkieliset koululaiset ovat samassa pihapiirissä. . (STT-Demokraatti) Lakivaliokunta ei ota käsittelyyn kansanedustaja Suna Kymäläisen (sd.) alulle panemaa lakialoitetta maakauppojen rajaamisesta. Valiokunta äänesti eilen 12-5 aloitteen käsittelyyn ottamista vastaan. Aloitteen tavoitteena on ollut kiristää ETA-maiden ulkopuolisista maista tulevien oikeutta ostaa kiinteistöjä Suomesta. Feldt-Ranta kiittää sitä, että puolueessa on ymmärretty kaksikielisyyden vaalimisen tärkeys. . Siksipä Tuomioja onkin aina hyvin haluttu vieras FSD:n tilaisuuksiin. Kokoukseen on tullut 24 aloitetta FSD:n 50 yhdistykseltä. Valiokunnat käsittelevät aloitteet. . Meissä on paljon rauhanaatteen vankkumattomia kannattajia. FSD taas on kansainvälinen, sosialidemokraattinen liike, jonka päätöksiä määrittää sisältö. Erot näkyvät Feldt-Rannan mukaan käytännössäkin. Ruotsinkielisten sosialidemokraattien FSD:n edeltäjä perustettiin vuonna 1899 ja se loi pohjaa SDP:n synnylle. Jatkossa al-. Se on fiksua taloudellisesti ja samalla lapset tutustuvat toisiinsa yli kielirajojen. Poliittista tilannetta analysoi ulkoministeri Erkki Tuomioja. . Kaksipäiväiseen kokoukseen matkaa noin sata edustajaa pitkin rannikkoa Loviisasta Kokkolaan. Myös Ruotsin ja Norjan työväenpuolueet lähettävät edustajansa kongressiin, joka on FSD:n historiassa jo 101:s. Maarit Feldt-Ranta kehuu kongressien henkeä hyvin keskustelevaksi. Käytännössä keskustelua on käyty venäläisten maakaupoista. Aloite koki takaiskun jo alkuvuonna, kun toistakymmentä kansanedustajaa veti aloitetta tukevan allekirjoituksensa pois julkisen kohun saattelemana. sitä.. Se näkyy eduskunnassakin: kaikki puolueet, perussuomalaisia lukuunottamatta, eivät kyseenalaista kaksikielisyyden tärkeyttä. Myös lakivaliokunnassa tuki aloitteelle on rapautunut, sillä aiemmin sen oli allekirjoittanut 13 valiokunnan 17 jäsenestä. Kymäläinen sanoo harkitsevansa nyt rauhassa, mitä asian hyväksi voisi vielä tehdä. Turussa, Lappeenrannassa, Kajaanissa ja Raahessa toimipisteet lakkautetaan. Osalle niiden henkilöstöä tarjotaan työtä VTT:n muilla paikkakunnilla. VTT:n mukaan leikkausten syynä ovat julkisen tutkimusrahoituksen aleneminen sekä se, että yritysten tutkimus- ja kehityspanokset ovat laskeneet. Elokuussa alkaneiden ytneuvottelujen piirissä oli lähes 2 500 henkeä. Jokainen aloite saa oman vastuuhenkilönsä, FeldtRanta korostaa. Ruotsinkieliset demarit ovat jo valinneet eduskuntavaaliehdokkaikseen Feldt-Rannan lisäksi Steven Frostdahlin, Anette Karlssonin, Kyösti Kurvisen ja Mikael Mobergin. Olemme maan vanhin poliittinen järjestö mutta todella moderni ja nälkäinen parantamaan yhä yhteiskuntaa, hän korostaa FSD:n liittokokouksen alla. FSD muodostaa oman piirinsä jo pitkän historiansa takia. Yhtiön sijoitusten markkina-arvo on alkuvuoden aikana kasvanut 0,9 miljardilla eurolla ja nousi syyskuun lopussa 17,4 miljardiin euroon. Toimitusjohtaja Timo Löyttyniemen mukaan VER:n sijoitusten tuotto oli kaikissa omaisuusluokissa hyvä. Aloitteen tekijät edustavat sitä äänekästä joukkoa, joka erilaisilla perusteilla vastustaa ruotsinkielisten suomalaisten oikeuksia, Maarit Feldt-Ranta toteaa. Hänen mielestään aloitteessa kuuluu pelottavia kaikuja menneisyydestä. . Jo valitut ehdokkaat vastaavat kysymyksiin sunnuntaina suullisella kyselytunnilla. Keskusta gallupkärjessä, SDP ohitti persut Valiokunta torppasi aloitteen maakauppojen rajoittamisesta Keskusta on Helsingin Sanomien eilen julkistetun gallupin mukaan Suomen suurin puolue. Keskustan kannatus oli tutkimuksessa 22,3 prosenttia ja kokoomuksen 19,4 prosenttia, jos vaalit pidettäisiin nyt. Niiden edistäminen otetaan tosissaan. Väittämän perusvire on jo väärä. . Virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä. Myös Iltalehden teettämässä tuoreessa tutkimuksessa keskusta oli kokoomusta suurempi. Sitä paitsi, kuka voi väittää, että kielitaidosta olisi haittaa. Hän tietää, että laaja enemmistö kunnioittaa Suomen kaksikielisyyttä. Ensi sijassa olemme kaikki sosialidemokraatteja. Feldt-Ranta määrittelee RKP:n puhtaaksi oikeistolaiseksi kansalliseksi kielipuolueeksi, jonka päätöksissä kielen vaalinta menee lähes kaiken ohi. . 6 23.10.2014 ??Suomenruotsalaiset demarit vaalivat kaikkien yhtäläisiä oikeuksia Aate tulee ensin, kieli vasta Ennen kuin Suomessa oli yhtään ainoaa puoluetta suomenruotsalaiset työläiset järjestäytyivät. Meissä on köyhiä ja rikkaita, kipeitä ja ter- veitä, kielitaitoisia ja -taidottomia, Feldt-Ranta luettelee. Suomen ruotsalaiseen kansanpuolueeseen (RKP) FSD:llä on vaihteleva viha-ystävyyssuhde. Tärkeintä olisi saada edes joku lääkäri. RKP on selkeästi kielipuolue Kaikki ruotsinkieliset tupataan niputtamaan samaksi joukoksi, mutta eroja löytyy . Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) haluaa muistuttaa aina tästä tosiseikasta. . Feldt-Rannan kotikaupungissa Raaseporissa ongelmana on jo se, ettei lääkäreitä tahdo löytyä. . Fiksut sosialidemokraatit kieleen katsomatta näkevät sen vahvuutena. Loput vähennykset hoituvat eläköitymisten ja määräaikaisuuksien päättymisten kautta. VTT:llä on ollut toimintaa yhteensä kymmenellä paikkakunnalla, joista osalla toiminta nyt loppuu tai supistuu merkittävästi. Pyrimmekö poistamaan historiasta sen tosiasian, että olemme olleet Ruotsin kanssa osa samaa valtakuntaa, Feldt-Ranta kysyy. Hän uskoo, että laaja enemmistö suomalaisista pitää Suomen kaksikielisyyttä kunnioituksen arvoisena. Vaihtoehtoja ovat kansalaisaloite, seuraavat hallitusneuvottelut ja seuraava eduskunta. Perusperiaate pitää olla, että ihmisellä on oikeus saada palvelut omalla äidinkielellään. Hänen mielestään moni asia toimii jo hyvin mutta epäkohtiin pitää puuttua. Yksi kieli, yksi mieli, yksi ?Onko Suomi osa Pohjolaa?? tapa olla ihminen... RKP:lle tämä ei käy mitenkään. Marja Luumi Demokraatti Kansalaisaloitteessa pelottavia kaikuja Eduskunta käsittelee ensi kuussa kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan ruotsin kieltä valinnaiseksi kaikilla kouluasteilla. . Sosialidemokratian perusarvoihin kuuluvat yhtäläiset oikeudet ja ihmisten erilaisuuden kunnioittaminen. Feldt-Ranta, itse täysin kaksikielinen, kuulee usein väitteen, että ?kyllä kaikki suomenruotsalaiset osaavat suomea mutta eivät vain suostu puhumaan Kongressissa keskusteleva ote Suomenruotsalaiset sosialidemokraatit kokoontuvat viikonloppuna Helsinkiin jokavuotiseen kongressiinsa. Ei suomenkielistä, ei ruotsinkielistä. Onko Suomi osa Pohjolaa. Me vain toimimme omalla äidinkielellämme. ?Ne eivät vain suostu puhumaan suomea? SDP on Suomen kaksikielisin ja pohjoismaisin puolue, jolla on hyvin vankat yhteydet muihin Pohjoismaihin. ja paljon. . Oli tosi virkistävää seurata keskustelua, jossa kuului ideologinen ja globaali ote, Lindtman kehuu. VTT vähentää jopa runsaat 330 työntekijää Teknologian tutkimuskeskus VTT vähentää noin 335 työntekijää, joista noin 250 irtisanotaan. Yhteistyö muiden piirien kanssa sujuu Feldt-Rannan mielestä luontevasti käsi kädessä. . SDP:n kannatus ohitti kyselyssä hieman perussuomalaisten kannatuksen, molemmat ovat noin 16 prosentin kannatusluvuissa. TNS Gallup teki tutkimushaastattelut viime kuun loppupuolen ja tämän kuun puolivälin välillä. Muutama paikka on vielä auki. Kaksikielinen Suomi on kirjoitettu perustuslakiinkin. . (STT) Eläkerahaston sijoituksilla 6,5 prosentin tuotto Valtion Eläkerahaston (VER) sijoitusten tuotto oli tammisyyskuussa 6,5 prosenttia eli parempi kuin kymmenen vuoden aikana keskimäärin. (STT) Kari Hulkko Suna Kymäläinen. Maarit Feldt-Rannan edustajatoveri Antti Lindtman oli FSD:n satavuotiskongressin pääpuhuja viime vuonna. . FSD:läiset seuraavat myös kansainvälisiä tapahtumia keskivertodemareita enem- män
Asiakkaat ovat saaneet DNA:lta viestejä, joiden mukaan numeronsiirtoprosessiin saattaa liittyä yllättäviä kuluja. Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario sanoo, ettei jo siirretystä liittymästä voi tulla asiakkaalle muita kuluja kuin vielä hoitamattomat laskut. Korkosijoitusten tuotto jäi viime vuonna miinukselle, mutta koheni nyt 4,4 prosenttiin. Niistä eniten tuottivat sijoitukset Pohjois-Amerikkaan, osin dollarin vahvistumisen vuoksi. Liiketoiminta kasvoi kolme prosenttia paperiliiketoimintaa lukuun ottamatta. Osavuosikatsauksensa yhteydessä Stora Enso kertoi, että sen uusi tehdas Uruguayssa on jäämässä tuotantotavoitteistaan tänä vuonna. Stora Enson ja chileläisen metsäyhtiö Araucon omistaman tehtaan ylösajo on sujunut odotettua hitaammin. Stora Enso odottaa viimeisen vuosineljänneksen liikevaihdon olevan liki samalla tasolla kuin heinä?syyskuussa. Sarion mukaan asiakkaat eivät aina tiedä, mitkä ovat heidän oikeutensa ja velvollisuutensa, joten ikävänoloinen vihjailu on helppoa. 23.10.2014 7 toisena Jukka-Pekka Flander hainen yleinen korkotaso asettaa kuitenkin haasteita korkosijoitusten tuotolle, hän arvioi yhtiön tiedotteessa. Parasta tuottoa VER sai osakesijoituksista, joiden tuotto oli lähes kymmenen prosenttia. Kuluttajaliiton tiedotteen mukaan DNA har- joittaa aggressiivista, uhkailua sisältävää markkinointia. (STT). Vuotta aiemmin tulos oli 103 miljoonaa. Yhtiön liikevaihto laski 1,5 prosenttia 2 514 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 2 553 miljoonasta. (STT) Kuluttajaliitto arvostelee DNA:ta numeronsiirroissa Kuluttajaliitto paheksuu puhelinoperaattori DNA:n toimia asiakkaiden vaihtaessa operaattoria. (STT) Stora Enso jatkoi kasvua, ongelma Uruguayssa Sellu ja kartongit kasvattivat metsäyhtiö Stora Enson tulosta heinä-syyskuussa. Yhtiön tulos ennen veroja oli kolmannella neljänneksellä 144 miljoonaa euroa. Operatiivisen liiketuloksen ennakoidaan jäävän hieman pienemmäksi
Tavoitteena on, että enintään 750?900 miljoonan euron suuruinen rahasto toteutuisi vielä tämän vuoden aikana. STT Rankasti saneeratun Anttilaketjun lopuille tavarataloille Kesko etsii ostajaa.. Merkkipäiväänsä hän ei erityisemmin juhli. ?Identiteetiltäni ja sielultani olen historiantutkija, mutta köyhäksihän elämä kävisi ilman kulttuuria, elämän eliksiiriä?. Olen pyrkinyt siihen, että tekstit ovat enemmän kuin arvosteluja tai kritiikkiä kulttuuriteoksista. Historiaa, yhteiskuntaa ja kulttuuria Historioitsijanakin tunnettu Majander kertoo kulttuurin tärkeäksi harrastuksekseen. Hän tunnustautuu erityisesti kirjallisuuden ja musiikin ystäväksi. Perinne kuukausittain ilmestyvästä politiikkaa, kulttuuria ja yhteiskuntaa yhdistelevästä palstasta sai alkunsa tammikuussa 2005, kun Majander tarjosi lehdelle kulttuuripainotteista tekstiä julkaistavaksi. . Ruokakaupassa K-ryhmä sen sijaan on tänä vuonna menettänyt markkinaosuuttaan, Keskon oman arvion mukaan vajaan prosenttiyksikön verran. Pahimmissa kannattavuusongelmissa painii K-ryhmän käyttötavarakauppa, mutta sieltäkin löytyy Halmesmäen mu- kaan valopilkkuja. Keskossa on parhaillaankin menossa yt-neuvottelut, joissa on katkolla jopa 230 työpaikkaa. Vaikka kaupan kysynnän ennakoidaan pysyvän heikkona, Kesko odottaa sekä konsernin liikevaihdon että liikevoiton ilman kertaeriä pysyvän vakaina seuraavien 12 kuukauden aikana. Kesko aikoo siirtää osan kauppapaikoistaan uuteen kiinteistörahastoon, jonka perustamista on selvitetty viime vuoden lopulta asti. esseitä aikamme kulttuurista Into-kustantamon julkaisemana. . Kirjaan olen valinnut nimenomaan kulttuuria eri tavoin sivuavia esseitä, joita palstalla on pitkin vuosia julkaistu. Jukka-Pekka Flander Perjantaina 50 vuotta täyttävä Mikko Majander on julkaissut kirjana Demokraatin esseistiset kolumninsa. Idea siitä, että ryhtyisin kirjoittamaan säännöllisesti lehteen, syntyi silloisen Uutispäivä Demarin kulttuuritoimittaja Rolf Bambergin aloitteesta. Alkusyksystä ilmestyi sitten Lukemisen hulluus . Indoor ja Intersport ovat tehneet vahvaa tulosta ja nettikaupaksi saneeratttu Musta Pörssi ylsi hyvään kasvuun. Rankasti saneeratun Anttilaketjun lopuille tavarataloille Kesko etsii ostajaa. Hän kertoo epäilleensä kestäisivätkö kaikki tekstit uudelleen julkaisemista kansien välissä. . 8 23.10.2014 ??Mikko Majander kokosi kulttuuriesseitään yksiin kansiin Majanderin kulttuuriesseet taipuivat kirjaksi Kalevi Sorsa ?säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander on kirjoittanut esseistisiä kolumneja Demokraatin sivuille pian jo kymmenen vuoden ajan. Hän oli pitänyt tekstistäni ja ehdotti vakituista palstaa kulttuurisivuille, Majander muistelee. Nyttemmin Majanderin esseitä on ehtinyt ilmestyä jo reilusti yli sata samaisella palstalla. Vaikka sellaista ei löytyisi, Anttilat eivät ensi vuonna enää kovin pahasti rasita koko ryhmän tuloskuntoa. . Majanderin kulttuuriesseet eivät kuitenkaan pääse karkuun kirjoittajansa ammattitaustaa tai kiinnostusta yhteiskunnasta, vaan ne yhdistelevät värikkäästi kaikkia kolmea aihealuetta. . Anttilan osuus Keskon liikevaihdosta on tämän vuoden jälkeen noin kolme prosenttia, ja siitäkin iso osa tulee nettikaupasta, Halmesmäki sanoi. Kesko aikoo hakea verkkokauppaansa lisäpotkua uudesta organisaatiosta, jossa rauta- ja käyttötavarakauppa niputetaan yhdeksi toimialaksi. Sen pitäisi poikia synergiaetuja sähköisten palvelujen ja uusien konseptien kehityksessä. Kiinteistörahasto yhä työn alla Keskon tulos ennen veroja supistui heinä-syyskuussa 62 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 81 miljoonasta eurosta. Liikevaihto laski 2,3 miljardiin euroon 2,4 miljardista eurosta. Tulosta verottivat 21 miljoonan euron kertakulut, joita kertyi muun muassa Anttiloiden sulkemisista. Vaikeassa taloustilanteessa tulosta on tehty lähinnä tehostamisen kautta, Halmesmäki myönsi. Identiteetiltäni ja sielultani olen historiantutkija, mutta köyhäksihän elämä kävisi ilman kulttuuria, elämän eliksiiriä. Majander tunnustaa empineensä hieman valikoiman kokoamista. Tietenkin se vähän helpotti, että yleensä kulttuuriaiheet eivät ole niin sidoksissa aikaan. Toisin kuin esimerkiksi päivän- Eemeli Peltonen Demokraatti eemeli.peltonen@ demari.fi politiikkaa kommentoivat kolumnit, joita niitäkin olen kirjoitellut palstalle. K-ryhmän markkinaosuus ruokakaupassa laski Keskon kannattavuus pysyi pääjohtaja Matti Halmesmäen mukaan alkuvuonna edellisvuoden tasolla, vaikka isot kertaerät painoivat tulosta. Ryhmän suurin ilonaihe on rautakauppa, joka on vallannut asemia ja parantanut tulostaan kaikissa toimintamaissa. Niihin nähty vaiva sai Majanderin harkitsemaan sopivan valikoiman kokoamista yksiin kansiin
Pitäisi lähteä liikkeelle siitä, mitä työpaikoilla tapahtuu, ei rangaistuksista ja sakoista. Iso kysymys ovat turvaamistoimet. Lakkoja voitaisiin järjestön mukaan vähentää puuttumalla lakkojen syihin. . Kokoontumisia on ollut kerran, kaksi kertaa viikossa. Seuraamuspuolella voidaan miettiä lakkosakkoja ja vahingonkorvauksia.? EK:n Markus Äimälä taisi rikkovan työrauhavelvoitetta. 9 23.10.2014 Kari Hulkko Työmarkkinajärjestöjen sopimus- ja neuvottelujärjestelmän uudistamista koskevat neuvottelut luvataan valmiiksi ennen kuin ihmiset lähtevät joulukuusikaupoille. Seuraamuspuolella voidaan miettiä lakkosakkoja ja vahingonkorvauksia, Äimälä sanoo. . Turvaamistoimet eivät alun perinkään ole kuuluneet työmarkkinapelisääntöihin. Ensinnäkin pitäisi saada kuntoon tämä työnantajan tulkintaoikeus. EK:n tavoitteena ei ole korottaa lakkosakkoja, vaan ettei laittomia lakkoja enää olisi. Tulilakkoja tulisi EK:n mukaan rajata niin, että tukitoimet olisivat suhteessa peruskiistaan. Nyt tukitoimista tulee järjestön mukaan usein suurempi lasku kuin varsinaisesta työtaistelusta. SAK poistaisi turvaamistoimet lakoilta SAK ei ole lyönyt virallisia tavoitteita lukkoon, vaan haluaa ensin katsoa tilanteen kunnolla. EK:n listan lisäksi SAK haluaa keskustella myös alipalkkauksen kriminalisoinnista, turvaamistoimista ja työpaikkojen neuvottelukulttuurista. . Varsinainen pykälänviilaus tehtäisiin ensi keväänä. EK:n Markus Äimälä ennakoi, että työryhmä saa esityk- sensä valmiiksi ennen kuin ?ihmiset lähtevät joulukuusiostoksille?. Neuvottelujen perusryhmään osallistuu kaikkiaan 30 työntekijä- ja työnantajaliiton edustajaa. Jos nyt tulee erimielisyyttä, työnantaja tulkitsee pykäliä. Käräjäoikeudet ovat asettaneet turvaamistoimipäätöksen lakosta ilmoittaneelle työntekijäpuolelle. Ne pitää saada pois, Murto painottaa. Birgitta Suorsa UP Pykäläviilaus kevääksi Jotkin mukana olevista ammattiliitoista epäilevät, että aikataulu on liian tiukka ja tulosta on turha odottaa. Joka tapauksessa ideana on saada yksimielisyys siitä, mitkä kohdat sopimus- ja neuvottelujärjestelmästä vaativat nykyaikaistamista. Suppeaan neuvotteluryhmään kuuluvat työntekijäpuolelta SAK: STTK ja Akava, työnantajapuolelta Elinkeinoelämän keskusliitto, Kuntatyönantajat, Valtion työmarkkinalaitos ja Kirkon työmarkkinalaitos.. Uhkasakon uhalla lakko on pitänyt peruuttaa tai keskeyttää. . SAK:n vastaava työehtoasiatuntija Katarina Murto kertoo, että neuvottelut ovat edenneet hyvässä hengessä. Alkuun ennakoitiin, että Akavan poisjäänti eläkeratkaisusta haittaisi syksyn toista mittavaa neuvottelu-urakkaa. Murron mukaan näin ei ole. Neuvottelut käynnistyivät lokakuun alusta uudelleen eläkeneuvottelujen aiheuttaman paussin jälkeen. Kuvassa kuusikauppias Torsti Nyholm Helsingin Hakaniemen torilla vuonna 2005. ??Pitkä asialista sopimusjärjestelmäneuvotteluissa ?Valmista ennen joulukuusikauppaa? Lakkosakot ja alipalkkaus ovat listalla, kun työmarkkinajärjestöt neuvottelevat sopimusja neuvottelujärjestelmän uudistamisesta. Meidän mielestämme työpaikalla pitäisi ensin neuvotella, Murto sanoo. Mielenilmaukset tulisi SAK:n mielestä rajata lakkojen ulkopuolelle, eli niiden ei katsot- ?Lakkoja voidaan ehkäistä kahdella tavalla, ennakkoon ja riittävällä pelotteella. Neuvotteluja luonnehditaan vaikeiksi, koska osapuolten näkemykset ovat kaukana toisistaan. EK haluaisi lakoista vahingonkorvauksia Elinkeinoelämän keskusliiton lakiasiainjohtaja Markus Äimälän mukaan järjestöllä on neljä päätavoitetta: laittomien työtaistelujen ehkäiseminen, tukilakkojen rajoittaminen, siirtymäsäännöt työehtosopimuksen vaihtuessa ja sovittelujärjestelmän kehittäminen. . Lakkoja voidaan ehkäistä kahdella tavalla, ennakkoon ja riittävällä pelotteella
Yhä jatkuva purkaus alkoi pari päivää myöhemmin. Johtava seismologi Heidi Soosalu Viron geologisesta keskuksesta kertoo, että alkuperäinen purkausrako on noin parin kilometrin pituinen. Asiantuntijoiden mukaan tauti voi tartuttaa jopa 10 000 ihmistä viikossa joulukuun alkuun mennessä. Länsimaista muun muassa Yhdysvallat ottaa käyttöön uudet turvatoimet ebolan torjumiseksi. (STT-AFP) . Erityisen vaikeaa on astmaatikoilla, Islannin yliopistossa työskentelevä Pedersen kuvailee. Hänen mukaansa esimerkiksi kouluja ei ole toistaiseksi tarvinnut sulkea, mutta jos pitoisuudet ovat korkeita, lapset pidetään sisätiloissa ja ikkunat suljetaan. Islannin lounaisosan asutuimmat alueet ovat onneksi melko kaukana purkauspaikasta. (STT-Reuters) Puolustusministeri Carl Haglund (r.) pitää mahdollisena lisätä sukellusveneisiin liittyvää yhteistyötä Ruotsin kanssa, kertoo Aamulehti. . Sen näkee usvana ilmassa ja myös tuntee epämiellyttävästi kurkussa ja silmissä. 10 23.10.2014 ??Ennätyksellinen tulivuorenpurkaus ei osoita hiipumisen merkkejä Sitkeä saastepilvi piinaa Islantia Säiliöautoittain laavaa joka sekunti. elokuuta. Sen kautta tullut laava on ehtinyt peittämään muutaman metrin paksuudelta jo yli 60 neliökilometrin eli kahden Keravan suuruisen alueen. Purkausalueen lähitienoot ovat onneksi asumattomia, mutta tutkijat seuraavat etenemistä sekä mittauslaitteiden avulla että olemalla paikalla. Soosalun mukaan nykyinen purkaus on erittäin hyvin dokumentoitu, mutta työssä eivät ole haasteena vain talviset olosuhteet. . Taudin saaminen kuriin vaatii sairastuneiden pitävää eristämistä, ja taudin uhrien turvallista hautaamista, hän sanoi. . Aiemmin ruotsalaiset sukellusveneet ovat harjoitelleet suomalaisten alusten kanssa. Mittaukset yliarvioivat silloin Rousseffin kannatuksen tuntuvasti. Uuden kyselyn perusteella Rousseff on sunnuntaina saamassa 47 prosenttia äänistä, ja haastaja Aecio Neves 43 prosenttia. Ero on kuitenkin edelleen niin pieni, että se mahtuu kyselyn virhemarginaaliin. Päästöjä enemmän kuin koko EU-alueen teollisuudesta. Islannissa kahdeksatta viikkoa jatkuva tulivuorenpurkaus on saavuttanut kaikessa hiljaisuudessa historialliset mittasuhteet. . (STT). Maan itäosassa saastepitoisuudet ovat Pedersenin mukaan olleet vieläkin rajumpia. Valtava laavakenttä Euroopan suurimman jäätikön Vatnajökullin alla sijaitseva Bardarbunga purkautui ensimmäisen kerran muutaman tunnin 29. Sehän johti hirveään nälänhätään kun peltoja saastui ja eläimiä kuoli, Soosalu kertoo. Tuhkapilvi ei ole poissa laskuista Asiantuntijoiden mukaan on mahdotonta sanoa, kuinka kauan ja millaisena Bardarbungan purkaus jatkuu. . Silloin voi olla samanlainen tilanne päällä kuin Eyjafjallajökullilla neljä vuotta sitten. Mutta koska tulivuoret ovat tulivuoria, purkaus voi myös hiipua omia aikojaan. STT Rousseff johtaa ennen Brasilian vaalien toista kierrosta Suomi tutkii yhteistyötä Ruotsin kanssa sukellusvenetorjunnassa Brasilian istuva presidentti Dilma Rousseff on vankistanut kannatustaan ennen presidenttivaalien toista kierrosta. Hänen mielestään harjoituksia voisi toteuttaa Suomen lähivesillä. Yhteistyötä selvitellään Maanpuolustuskorkeakoulussa. Aiempien tilastojen mukaan uusi purkaus olisi pitänyt jo tapahtua. Toimettomuus ebolan torjunnassa käy kalliiksi Ebolaepidemian torjunta kestää ainakin neljä kuukautta, vaikka kaikki voitava tehtäisiin, arvioi kansainvälisen Punaisen Ristin pääsihteeri Elhadj As Sy. Sy varoitti, että toimettomuus taudin torjumisessa käy kalliiksi. Ilmoille pääsevät haitalliset kaasut, kuten rikkidioksidi, ovat ehtineet tuulista riippuen kiusata vuorollaan saaren kaikkia asukkaita . On mahdollista saada tämä epidemia rajattu 4?6 kuukaudessa, Sy sanoi. Ebolaa vastaan ei ole vielä rokotetta ja käytössä olevat lääkkeet ovat kokeiluasteella. Tauti on levinnyt pahiten Länsi-Afrikan maissa, jossa se on vaatinut jo 4 500 uhria. viime viikolla myös pääkaupungissa Reykjavikissa. AFP Photo / Bernard Meric Tulivuoritutkijat ihmettelevät, kuinka tasaisella tahdilla Bardarbungan purkaus on jatkunut. Eipä unohdeta Heklaa ja Katlaa ?? ?? ?? ?? ?? Islanti sijaitsee Pohjois-Amerikan ja Euraasian mannerlaattojen saumakohdassa. Maassa on 30?40 aktiivista tulivuorta, jotka ovat purkautuneet viimeksi kuluneen tuhannen vuoden aikana. Kuuluisin ja aktiivisin tulivuorista on Hekla, joka purkautui viimeksi vuonna 2000. Vuorta tutkineen seismologin Heidi Soosalun mukaan Heklan mahdollinen purkaus voi tulla muutaman tunnin varoitusajalla. Toinen vuori, Katla, purkautui viimeksi kunnolla vuonna 1918. Paikka sijaitsee muutaman kilometrin päässä jäätikön reunasta, eikä muutaman vuoden takaista tuhkapilviongelmaa ole päässyt syntymään. Islantilaisille sitkeä purkaus on kaikkea muuta kuin ongelmaton. Tutkijat ovat koko ajan valmiustilassa kaasunaamareineen. Eikä se osoita mitään merkkejä päättymisestä. Islannin purkaus voi alkaa kiinnostaa enemmän myös Suomessa siinä vaiheessa, jos se siirtyy jäätikön alle ja tulikuuma magma kohtaa satojen metrien jääpeitteen. . Siellä voi huonossa lykyssä kuolla myrkkykaasuihin. Vertauskohtaa riskeihin laajemmin tuo edellinen, kertaluokkaa suurempi myrkkykaasuja ilmoille päästänyt Lakitulivuoren laavapurkaus 1783? 1784. . Tiivistyvän yhteistyön myötä kynnys harjoittelun järjestämiseen kahdenvälisesti voisi olla nykyistä matalampi, Haglund sanoo. Puolustusministerin mukaan olisi eduksi, jos merivoimat pääsisi useammin harjoittelemaan sukellusveneen etsintää ja vedenalaista valvontaa todelliseen kohteeseen. Rousseff aikoo loppuviikolla kampanjoida yhdessä Brasilian suosituimman poliitikon, edeltäjänsä Lula da Silvan kanssa. Neves on syyttänyt Rousseffia talouden huonosta hoidosta ja korruptioskandaalista maan suurimmassa yhtiössä, valtion omistamassa Petroleo Brasileirossa. Nevesin mukaan mielipidemittauksiin ei voi luottaa, koska ne olivat väärässä ensimmäisellä kierroksella. Komentaja Jon von Weissenberg taktiikan laitokselta arvioi, että omien sukellusveneiden puute aiheuttaa vajeen Suomen suorituskykyyn. Purkaus on jatkunut ihmeteltävän tasaisella tahdilla, kertoo tulivuoriasiantuntija Rikke Pedersen puhelimitse Reykjavikista. Jäätikön alla sijaitsevasta Bardarbunga-tulivuoresta peräisin oleva laava löysi purkautumistiensä noin 40 kilometrin päässä vuoresta Holuhraunin alueella. eli Bardarbunga ei ole rauhoittunut, vaan tulivuoren keskus on vajonnut maanjäristysten jatkuessa jo noin 30 metriä. Onhan niitä ennustuksia, mutta ei meiltä, Pedersen naurahtaa. Soosalun mukaan itse ?sylttytehdas
Palkinto antaa taistelulle uutta puhtia. Islamistisen Taleban-järjestön jäsenet ampuivat 15-vuotiasta Yousafzaita päähän lokakuussa 2012. Alueella tuhottiin 224 koulua, mikä suisti yli 100 000 lasta opintieltä. Swatin kaupungissa asunut 12-vuotias Yousafzai alkoi tuolloin kirjoittaa kokemuksistaan BBC:n urdunkielisille verkkosivuille. Ne herättivät vastakaikua myös läheisillä heimoalueilla, joiden lapsista puolet ei käynyt koulua. Rajamaakuntien asukkaita on sen jälkeen pakotettu tiukan islamilaiseen elämäntapaan. Taleban piti valtaa Swatinlaaksossa 2007-2009. Nyt odotamme ryntäystä kouluun, sanoo Maskeen Khan Swatin kouluvirastosta. Ashfaq Yusufzai IPS, Peshawar, Pakistan Pakistan ?? Valtio Etelä-Aasiassa ?? Asukkaita 182 miljoonaa ?? ?? ?? ?? Alle 1,25 dollarilla päivässä eläviä 21,0 % Kansallisen köyhyysrajan alla 22,3 % Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 54,9 % Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 146/187 Lähde: YK. Toivomme, että valtio järjestäisi meille opetusta ja vetoamme Malala Yousafzaihin, että hän sijoittaisi varoja heimoalueiden koulutuksen edistämiseen, sanoo Bannussa pakolaisena asuva Yasmeen Bibi, 13, jonka vanhemmilla ei ole varaa yksityiskoulun maksuihin. Kotiseudulla moni pahastui aikoinaan siitä, että Yousafzai jäi Britanniaan, mutta kaunat unohtuvat juhlittaessa maail- man nuorinta nobelistia. Tuorein aalto koettiin kesällä, jolloin Pohjois-Waziristanista pakeni lähes miljoona ihmistä pääasiassa Bannun kaupunkiin Khyber Pakhtunkhwassa. Evakkolapset ovat miltei sataprosenttisesti ilman opetusta. Ja niin ovat Bannun vakituisetkin asukkaat, koska evakot on majoitettu kouluihin. Koulutus horjuttaa Talebania . Palkinto oli toivonsäde alueen tytöille, jotka ottavat joka aamu suuren riskin lähtiessään kouluun, sanoo Yousafzain entinen luokkatoveri Mushatari Bibi. Rohkeimpien arvioiden mukaan palkinto horjuttaa Talebanin valtaa, jota yhä useammat haluavat nyt uhmata. Yousafzain esimerkki on voimistanut kamppailua koulutuksen puolesta. Swatinlaaksossa koulunsa aloittavien määrä on noussut kaksi prosenttia kahdessa vuodessa. . Kouluja hävitettiin kymmenessä vuodessa noin 750. Ryntäystä odotetaan Virallisen tilaston mukaan heimoalueilla on koulutuksen ulkopuolella yli puoli miljoonaa lasta. Se innostaa vanhempia lähettämään tyttärensä takaisin kouluun, iloitsee yliopiston professori Muhammad Shafique Khyber Pakhtunkhwan maakunnan pääkaupungissa Peshawarissa. Taleban tuhosi satoja kouluja Talebaneja alkoi virrata Pakistanin puolelle 2001, kun Yhdysvallat kukisti heidän valtansa Afganistanissa. Islamistien ja armeijan yhteenotot ovat ajaneet väkeä pakoon. Kun palkinto julistettiin, Swatin tyttökoulujen oppilaat lähtivät kaduille jakamaan makeisia. . Heimoalueet ovat Pakistanin keskusjohdon alaisuudessa, mutta Taleban sai vahvan jalansijan niissäkin. Khyber Pakhtunkhwan maakunnan Swatinlaaksossa asuva tyttö oli puolustanut sukupuolensa oikeutta koulutukseen. Yousafzai vietiin Britanniaan leikkaukseen, ja hän pelastui. Kotiseudun asukkaiden sil- Nobel-komitea suuntasi valokeilan koulutukseen. Se innostaa vanhempia lähettämään tyttärensä takaisin kouluun. missä hänestä tuli aluetta raastavan terrorin henkilöitymä. . Majeed Ajeed Islamistinen Taleban on vaikeuttanut tyttöjen koulunkäyntiä Pakistanin rajaseudulla tuhoamalla kouluja ja häätämällä asukkaita kodeistaan. ??Kamppailu koulutuksesta jatkuu islamistiuhan alla Nobel-palkinto antaa toivoa Pakistanin tytöille Pakistanin pohjoisosien tyttöjen kamppailu koulutuksesta alkoi kauan ennen kuin Malala Yousafzaita ammuttiin, ja sitä joudutaan jatkamaan vielä pitkään hänen Nobel-palkintonsa jälkeen. 11 23.10.2014 AFP Photo / A. Nobel-komitea suuntasi valokeilan koulutukseen
valistuneina poikkeuksina muiden muassa Thomas Wallgren, Laura Kolbe ja Jarmo Nieminen . Pääasia kuitenkin on, että suomalaisen työvoiman osuus rakentamisessa tulisi olla aivan eri tasoa, kuin se on ollut Olkiluoto kolmosen kohdalla. Vielä yksi maallikon kysymys. Työtulosta ja joskus myös päivärahoista pidätetyt verot maksettiin kunkin työntekijän kotipaikkakunnalle. Näin ollen verotulot jakaantuivat laajasti työntekopaikkakunnan ulkopuolelle. Ulkomaalaisten verot Eurajoelle Euroopan unioniin liittymisen myötä työvoiman liikkuvuus sai aivan uudet mittasuhteet. Ovet halpatyövoiman käytölle avautuivat ja muuttivat tilanteen totaalisesti. Mitä tapahtuu jos Olkiluodon jossain yksikössä, jostain syystä tapahtuisi säteilyvuoto? Jouduttaisiinko naapurivoimalatkin ajamaan alas, jos vuotoa ei kyettäisi nopesti rajaamaan? Ei meille ole kerrottu kuinka paljon huoltohenkilökuntaa Japanissa kuoli, kun he yrittivä epätoivoisesti lopettaa säteilyä. Kyösti Kiuru Vantaa Entä Pyhäjoelle suunniteltu ydinvoimalaitos. En puutu tämän aiheuttamiin varjopuoliin, koska niistä on puhuttu paljon ja jotain edistystäkin on tapahtunut. Otan nyt esimerkiksi Olkiluoto kolmosen rakentamisen. Sen myöhästyminen on johtanut ulkomaisen työvoiman viipymiseen rakennuskohteessa huomattavasti pitempään kuin oli alkuaan oletettu. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Onko Olkiluoto kolmonen lottovoitto Eurajoen kunnalle? Kun Olkiluoto ykköstä ja kakkosta rakennettiin, se tapahtui pääsääntöisesti suomalaisella työvoimalla. Olkiluodossa olikin lakkoja ulkomaisen työvoiman käyttämiä työtuntijärjestelmiä kohtaan. Maassamme syntyi huomattava työvoiman tarve 1960?1970 lukujen vaihteessa. Arkkitehtuurin ystävät toivovat, että hän ottaa huomioon asiantuntijoiden perusteet. Pöyristyttävää kuitenkin on, kuinka Tilakeskus pyrkii vaikuttamaan päätöksentekoon ennenaikaisilla purkutöillä ja rahtaamalla mafiatyyliin tonnikaupalla kalliomursketta vesitornin juurelle vahinkoa tuottaen. Murskekasat kertovat konkreettisesti apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän vastuualueeseen kuuluvan Rakennusviraston hallintokulttuurista. Niinpä metalliteollisuuteen ja osin muuallekin syntyi yrityksiä, jotka erikoistuivat näiden alojen alihankintatöihin. Tästä syystä esimerkiksi metalliteollisuuteen syntyi liikkuvan työvoiman tarve. Komennustyöntekijöiden joukko muodosti usean tuhannen työvoiman reservin, joka siiryi tarpeen mukaan työmaalta toiselle aina kohteen valmistumiseen saakka. Tämä on aiheuttanut sen, että Eurajoen kunta on saanut huomattavia verotuloja ulkomaisilta työntekijöiltä, jotka ovat työskennelleet yli puoli vuotta rakennuskohteessa. Valtioiden välisten verosopimusten mukaan tämä on aivan oikein. Entä Pyhäjoelle suunniteltu ydinvoimalaitos. Jopa maailmankuulu amerikkalainen insinööri August Komendant kiinnitti kirjassaan Contemporary Concrete Structures (New York 1972) huomiota Lauttasaaren vesitornin ansioihin arkkitehtuurimonumenttina ja innovatiivisena insinööritieteellisenä saavutuksena. Siihen aikaan ulkomaalaiseen työvoimaan suhtauduttiin hyvin kielteisesti. Se lienee kuitenkin varmaa, että tämä mahdollisuus lisää kuntien kiinnostusta suurten rakennusprojektien saamiseksi alueelleen. Mitä tulee verotuloihin, niin näyttää siltä, että huomattava osa ulkomaisesta työvoimasta ei koskaan maksa veroja Suomeen. Mitä palveluja kunta tarjoaa tälle ulkomaiselle työvoimalle. Tilanne on kuitenkin verotuoton jakautumisen kannalta aivan toinen kuin mistä alussa kerroin. Kunta jossa rakennuskohde sijaitsee on tässä voittaja. Onhan kyse Lauttasaaren ehkä merkittävimmästä modernista rakennuksesta ja tärkeästä symbolista. Asiantuntijainstituutiot ? Suomen arkkitehtuurimuseo, Helsingin kaupunginmuseo, Museovirasto . Kokeneen rakennusyrittäjän arvion mukaan välttämättömän korjaamisen ja purkamisen kulut olisivat samaa luokkaa. Vesitornin kohtalo ei kuitenkaan ole vielä sinetöity. 12 23.10.2014 Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Verotuksen kiertämiseksi löytyy paljon keinoja. Löytyykö suomalaisia Pyhäjoelle? Nyt se porukka, josta mainitsin kirjoitukseni alussa on eläköitynyt ja monet niistä alihankintayrityksistä, jotka silloin kohteita rakensivat, ovat investointien puutteen takia lakanneet olemasta. Kysymys kuuluukin. Meillä oli isoja investointeja energia-, kemia-, paperi- ja puuteollisuuden tarpeisiin. Myös riita rakennuksen purkulupapäätöksestä on auki Helsingin hallintooikeudessa. Tornilla on siis myös kansainvälistä merkitystä. Monet poliittiset päätöksentekijät ja virkamiehet ovat torjuneet asiantuntijoiden lausunnot . Löytyykö sinne suomalaista osaavaa työvoimaa, joka on valmis asumaan parakkimajoituksessa ja matkustamaan välillä kotiin hyvinkin pitkiä matkoja? Tilakeskus keskustelee kalliomurskeella Helsinkiläiset arkkitehtuurin ystävät ovat monin kirjoituksin ja nettiadressinkin keinoin vedonneet päättäjiin arkkitehti Ossi Leppämäen ja insinööri Paavo Simulan suunnitteleman 1958 valmistuneen Lauttasaaren vesitornin säilyttämiseksi. Lauttasaari-Seura ei tyytynyt Uudenmaan ely-keskuksen päätökseen vaan valitti Kulttuuriministeriöön. Asia on lopulta asunto- ja kulttuuriministeri Pia Viitasen käsissä. Ne ni- mittäin eivät perustu ajantasaisiin tarjouksiin. Tyylissä olisi säätämisen varaa. Kimmo Sarje FT, arkkitehtuuritutkija Lauttasaaren sosialidemokraatit ry:n puheenjohtaja Kimmo Sarje Ennenaikaiset purkutyöt ja kalliomurskevuori ovat kirjoittajan mielestä Tilakeskuksen puheenvuoro keskusteluun Lauttasaaren vesitornin tulevaisuudesta.. ja monet arkkitehtuurin tutkijat ovat yksiselitteisesti todenneet vesitornin valtakunnallisen ja paikallisen merkityksen. Löytyykö sinne suomalaista osaavaa työvoimaa, joka on valmis asumaan parakkimajoituksessa ja matkustamaan välillä kotiin hyvinkin pitkiä matkoja. ja vetäytyneet Tilakeskuksen kyseenalaisen kustannusarvioiden taakse. Entä ovatko suomalaiset yritykset tekemässä tätä mahdolliseksi. Työviikot asuttiin tilapäismajoituk- sessa tai parakkikylässä ja viikonlopuksi matkustettiin pääsääntöisesti kotiin. En ota siihen kantaa
Väestön keskittyminen Etelä-Suomen keskuksiin ja alueellisen kehityksen eriytyminen näyttää jatkuvan ja vahvistuvan aiheuttaen ongelmia sekä lähtö- että tuloalueilla. 13 Getty Images Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Suomen kilpailukyvyn edellytykSenä ovat Kirjoittajan mielestä aluepolitiikka pitää nostaa keskusteluun tulevissa eduskuntavaaleissa. ja muuta infrastruktuuria on pidetty yllä ja kehitetty. Metropolialueen ja suurten kaupunkien erityisongelmille on osoitettu myös ymmärrystä. Tietenkin hallituksen aluepoliittiseen toimintaan on kohdistunut myös toteutuneita suurempia odotuksia ja moni on kokenut pettymyksiä. On myös sopeutettu Niin sanottu iso aluepolitiikka kattaa useimmat valtion talousarvion menokohdat. Näitä ovat muiden muassa EU-aluekehitysohjelmat 2007?2013 ja 2014?2020 sekä kansalliset kaupunkipoliittinen, maaseutupoliittinen ja saaristopoliittinen ohjelma 2012?2015. Työn ja keskustelun alla edelleen olevilla sosiaali- ja terveyspalveluja ja kuntarakennetta koskevilla uudistushankkeilla on pyritty laadukkaaseen yhteiskunnalliseen palvelutuotantoon, josta kaikki kansalaiset pääsisivät osallisiksi suunnilleen samanlaisin ehdoin asuinpaikasta riippumatta. 23.10.2014 Kolumni Aluepolitiikkaa on tehty SDP:n aluepoliittisen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Riitta myller lausui (12.3.2013), että ?SDP lähtee siitä, että koko Suomea kehitetään. Yhdessä tekeminen on sosiaali- ja terveydenhuollossa edelleen käyttämätön voimavara, vaikka uusia innovaatioita onkin viimeaikoina syntynyt. tarkoitus on olla evästys vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeisiin hallitusneuvotteluihin. Sinänsä hyviäkin asioita sisältäneessä muutamaan kärkiasiaan keskittyneessä virkamieskatsauksessa ei sanota aluepolitiikasta juuri mitään. Aluepolitiikalle on kuitenkin tarvetta. Elämänvaihemallilla tarkoitetaan palveluiden organisoimista ikäryhmittäin siten, että kunkin ikäryhmän palvelut kootaan yhdeksi hallintoalat ylittäväksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on, että toiminnan lähtökohtana ovat palveluiden käyttäjien tarpeet, eivätkä professiojohtoiset sektoroituneet rakenteet. Toivottavasti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa riittää rohkeutta myös eri ammattiryhmien tehtäväkuvien ja työnjaon tarkistamiseen siten, että ne ovat palveluiden käyttäjän näkökulmasta järkeviä. Rakennemuutospaikkakuntien ongelmia on lievitetty. Telakoiden ja meriklusterin tulevaisuuden eteen on tehty töitä. Työurien pidentämisen tavoite edellyttää samoja asioita. Monissa kunnissa on niin sanotun elämänvaihemallin avulla lähdetty rakentamaan hallintokuntien rajat ylittävää yhdessä tekemistä. Aluepolitiikka toteuttaa pohjoismaiseen ja myös eurooppalaiseen, itse asiassa sosialidemokraattiseen, yhteiskuntamalliin sisältyvää solidaarisuuden ajatusta lähtökohtien tasauksen kautta. Liikenne-, tietoliikenne- Merja Mäkisalo-Ropponen Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). merja.makisalo-ropponen@eduskunta.fi Alueellinen solidaarisuus mukaan eduskunta vaalikeskusteluihin Monilla tahoilla valmistellaan parhaillaan evästyksiä tulevalle hallituskaudelle. Aluepolitiikasta vastaavan työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen tulevaisuuskatsauksen 2014 ?Suomi kasvuun. On siirrytty käyttämään tehokkaammmin tietotekniikkaa ja omaksuttu uusia toimintatapoja. Niin sanotun suppean aluepolitiikan puolella kansallisia aluepoliittisia toimintarahoja on puolestaan poistettu summittaisissa leikkausoperaatioissa kokonaan tai lähes kokonaan. Leikkaukset ovat koskeneet muiden muassa kaupunkipolitiikkaa, saaristopolitiikkaa, ra- kennemuutospolitiikkaa, aluepoliittista tutkimustoimintaa ja maaseutupolitiikkaa. Alueellisen solidaarisuuden politiikkaa tuleekin jatkaa koko kansan yhteiseksi eduksi. Sosiaali- Käynnissä ja terveydenhuolto ei voi rat- olevassa kaista nykyisiä ja tulevaisuu- sosiaali- ja terden sosiaali- ja terveyspoliit- veydenhuollon uudistuksessa tisia haasteita yksin. Ympäristöteknologian, bioalan, digitalisaation, hyvinvointialan ja muidenkin alojen huipputekniikan tutkimus- ja kehittämistoimintaan on panostettu. Myös nuorisotyöttömyyden hoito koko maassa on ollut hallituksen suuren huomion kohteena. Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelman toteutukseen toivottiin näillä alueilla varmaankin suurempaa myötämielisyyttä kuin mitä todellisuudessa tapahtui. Aluepolitiikkaa on tehty siitä huolimatta, että on yhä enemmän ihmisiä, joiden mielestä talouden lait määrätkööt alueellisen elinkeinokehityksen ja sen myötä väestökehityksen ilman, että valtio puuttuu asiaan. Tulevallakin hallituskaudella tulee eteen kysymys, riittääkö että Suomi kokonaisuudessaan menestyy kovassa globaalissa kilpailussa lähinnä Etelä-Suomen muutamien kasvavien keskusten ansiosta? Aluepolitiikka toteuttaa solidaarisuutta Aluepolitiikka hyödyntää parhaimmillaan koko maan vahvuuksia ja voimavaroja ja hoitaa ongelmia sekä väestöään menettävillä että kasvattavilla alueilla. Esimerpelkästään kiksi terveyden ja hyvinvoinrakenteiden nin edistämisestä on tultava muuttaminen koko yhteiskuntaa ohjaava ei riitä, vaan ajattelutapa sekä osa kaikkea samalla on politiikkaa ja kaikkien hallin- muutettava toitokuntien työtä. mintatapojakin. n n n ja terveydenhuollon uudistuksessa pelkästään rakenteiden muuttaminen ei riitä, vaan samalla on muutettava toimintatapojakin. Työpaikkoja ja toimintarajoja on vähennetty. Tämä on koskenut myös aluekehityksen kannalta tärkeitä yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Kysymys on ollut pääosin sopeutumisesta supistuviin tuloihin ja muuttuvaan toimintaympäristöön. Johdon ja työntekijöiden vaikuttaessa yhdessä työelämän laatuun työssä jaksetaan paremmin ja eläkkeelle jääminen siirtyy myöhemmäksi. Sosiaali- ja terveydenhuolto on hyvä peilauspinta yhdessä tekemisen tarkastelulle, sillä tällä sektorilla yhdessä tekemisen epäonnistuminen voi aiheuttaa huomattavia inhimillisiä kärsimyksiä ja lisääntyviä kustannuksia yhteiskunnalle. Niissä valtion toimintoja on keskitetty ja yhdistelty. Työterveyslaitoksen arvioiden mukaan työurat pitenisivät vuodella, jos työkyvyttömyyseläkkeitä alkaisi puolet vähemmän kuin nykyisin. On hyväksytty ja toteutettukin aluepoliittisia ohjelmia. Nyt on hyvä aika luopua vääränlaisesta professionaalisuudesta ja ?meillä on aina tehty näin. -toimintamalleista ja edetä kohti asiakaslähtöistä yhdessä tekemisen kulttuuria. käynniSSä olevaSSa SoSiaali-. Työhyvinvointi tuo suoraan säästöjä työyhteisöjen ja yhteiskunnan työkyvyttömyysmenoihin, kuten sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttamiin kustannuksiin. Toisaalta työhyvinvointiin liittyvät ongelmat vaikuttavat kielteisesti työprosessin sujumiseen, asiakastyytyväisyyteen ja työnantajamaineeseen. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoite siitä, että Suomen työelämä on Euroopan paras vuonna 2020, vaatii yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen kulttuurin kehittämistä. Ne ilmaisevat hallituksen tahtoa kehittää tasapainoisesti maan kaikkia alueita. Ohjelmat tähtäävät elinkeinojen, palveluiden, infrastruktuurin ja ympäristön kehittämiseen. Tunteita ja kysymyksiä herättäneisiin aluepoliittisesti tärkeisiin kaivoshankkeisiin sekä ydin-, bio-, tuuli- ja viimeksi turve-energiahankkeisiin hallitus on suhtautunut myönteisesti . Aluepolitiikan tulee olla mukana kaikissa hallituksen päätöksissä?. Myös SDPn puoluevaltuuston varapuheenjohtaja teemu Hirvonen on 2014 kiinnittänyt huomiota aluepolitiikan tarpeeseen Demokraatissa olleessa kirjoituksessaan. Pian päättyvällä hallituskaudella hallitus ja ministeriöt ovat tehneet aika tavalla aluepolitiikkaa. Tätä tarvitaan nimenomaan taloudellisesti tiukkoina aikoina. Tasapainoisen Suomen kannattajien kaikissa puolueissa tulee huolehtia siitä, että aluepolitiikka otetaan mukaan ensi vuoden eduskuntavaalikeskusteluihin ja vaalien jälkeiseen hallitusohjelmaan. Jorma Leppänen Helsingin Pukinmäki Joensuun Eno Aluepolitiikka toteuttaa pohjoismaiseen ja myös eurooppalaiseen, itse asiassa sosialidemokraattiseen, yhteiskuntamalliin sisältyvää solidaarisuuden ajatusta lähtökohtien tasauksen kautta. hyvin toimivat työpaikat, joissa panostetaan työyhteisöjen toimivuuteen, toimintatapojen uudistamiseen sekä henkilöstön osaamiseen ja hyvinvointiin. Toimintoja on järkeistetty, hallintoa ja päällekkäisiä toimintoja on vähennetty
Siinä mielessä olemme olleet hyvin ajan hermolla, että Homo! tuli näyttämölle hetkenä, jolloin sen käsittelemät aiheet olivat juuri nousseet kuumaksi puheenaiheeksi, ja Rolf Bamberg Demokraatti näin näyttää käyvän Slavankin kohdalla, toteaa Myllyaho. Slava keskushahmoina Venäjän tarkoitusta avaamassa seikkailevat konduktöörikaksoset Obeda ja Popeda, joista jälkimmäinen lähtee vapauttamaan edellistä vankileiriltä, jonne tämä on passitettu ?markkinatalouden häirinnästä?. (ensi-ilta syksyllä 2011), ja samanhenkinen produktio on odotettavissa Slavastakin. . Sen ohjaa Jukka Rantanen. Willensaunassa saa maaliskuussa Michael Baranin uusi näytelmä ?Aamu?, jonka keskeisenä teemana on taiteen voima perheensisäiset menneisyyden aaveet. Omapohjaan tulee maaliskuussa tuoreeltaan brittiläisen John Loganin palkittu draama ?Red?, joka kertoo taidemaalari Puntti Valtonen (vasemmalla) ja Juha Muje tekevät matkaa Venäjän todellisuuden ytimiin Pirkko Saision uudessa musiikkinäytelmässä ?Slava! . Se on keskimmäinen osa Saision ja Kansallisteatterin pääjohtaja Myllyahon tekemästä kolmen näytelmän diilistä. Avauksena nähtiin kohua, riemastusta ja yleisöryntäystä nostattanut ?Homo!. Kunnia!?, joka saa ensi-iltansa Kansallisteatterissa helmikuussa.. Maailmantilanteesta johtuen siinä on nyt myös aikalaissatiirin aineksia. Teatterinjohtaja Myllyaho kertoo keskustelleensa Saision kanssa musiikkiteatterin kehittämisestä ja Kansallisteatterille kirjoitettavien näytelmien teemoista vuonna 2010, ja Venäjä-aihe oli Saisiolla mielessä jo silloin. . Eikä farsseja. Edellisen pääjohtajan MariaLiisa Nevalan aikana periaatteesta alettiin jo vähän lipsua, ja Mika Myllyahon kaudella on menty niin pitkälle, että suuren näyttämön kevätkauden ykköstäky uskalletaan määritellä ?anarkistiseksi musiikkifarssiksi?. Pirkko Saision kirjoittama, Jussi Tuurnan säveltämä ja Laura Jäntin ohjaama musiikkinäytelmä ?Slava! . Näytelmän menossa mukana pyörii sellaisia menneisyyden merkkihahmoja kuin Iivana Julma, Katariina Suuri, Juri Gagarin ja Jeesuskin. Konnariveljeksinä nähdään Kansallisteatterissa ensimmäistä kertaa näyttelevä Puntti Valtonen ja eläkepäiviltään takaisin näyttämölle houkuteltu Juha Muje. Samalla tavalla Slavassa on painava sisältö, mutta kerrontatapa tulee olemaan räiskyvä, sanoo säveltäjä Jussi Tuurna. Hän sanoo näytelmän saaneen ihan uudenlaista luonnetta Venäjän viimeaikaisesta pullistelusta. . Musikaaleja talossa ei esitetä. aikana, eikä mikään ole enää sitä miltä näyttää. Kunnia? saa kantaesityksensä helmikuun lopulla. Uuden järjestyksen keulakuvana, presidenttinä, häärää muuan Volodja. Venäjän kasvot ovat muuttuneet Pobedan ?kakun. Muissa roo- leissa ovat muun muassa Kristiina Halttu, Katariina Kaitue, Tiina Weckström, Antti Luusuanniemi ja Timo Tuominen. Uuden polven Shakespearea Kansallisteatterin kevätkauden muita uutuuksia ovat pienelle näyttämölle tammikuussa valmistuva lastennäytelmä ?Puluboi ja Ponin kirja?, joka perustuu Veera Salmen samannimiseen suosittuun lastenkirjaan. 14 23.10.2014 ??Venäjän uho tekee Pirkko Saision uutuudesta myös aikalaissatiirin Kansallisteatterin keväässä säätävät Obeda, Pobeda ja Volodja Vanhan liiton päivinä kaksi prinsiippiä oli miltei hakattu Kansallisteatterin graniittikivijalkaan
Ensimmäisessä näytöksessä mahdit vain pilkahtavat pikkuisen. Kahden pienen homoihmisen maailma kohtaa kahden ?tavallisen. Myös ?laumasieluisuus. ?Sovinnaisuus? ei sellaisenaan sovi. Lopussa laumahenki tekee yllätyshyökkäyksen. Vähän ennen loppua Hokkasen esittämä äiti heittäytyy vanhaan sairaanhoitajan rooliinsa merkille pantavan rempseästi. Radikalisoituminen on kuulemma ehkäistävä ennalta, ennen kuin on liian myöhäistä. johtaa harhaan. 23.10.2014 Kari Sunnari Rasmus (JuhaMatti Koskela, vasemmalla) ja Benjamin (Severi Saarinen) ovat syvästi osallisina kamppailussa, jossa kaksi vahvaa, kuolema ja rakkaus, ottelevat samassa kehässä. Kuolema, rakkaus ja laumahenki Rasmus (Juha-Matti Koskela) sairastaa pitkälle kehittynyttä aidsia. Näytelmä on hieno analyysi siitä, miten me teemme toisten takia pahaa toisille. Katsoja jännittää, jatkuuko voittokulku Kellariteatterissa. Kuoleman ja rakkauden haastajaksi nousee kolmas voima. Se on niin hirvittävä, että suomen kielessä ei ole tohdittu antaa sille nimeä. Alun perin itse homous oli niissä keskeisempi teema kuin nykyään. ei käy, sillä sen vastakohtana on suurruhtinaal- Teatteri Mark Rothkon (1903?70) elämästä ja työstä. Mutta tärpännytkin on: Kansallisteatterin vuoden 2018 ohjelmistokalenteriin on jo merkitty kaksi järkälettä, ?Hamlet. Se pysäyttää eloon jääneet ja opettaa heitä arvostamaan sitä aikaa, joka itsellä ja toisilla on vielä jäljellä. kirjoitellaan kuin taudista, joka tarttuu ja puhkeaa samalla tavalla kuin aids. Q-teatterissa pankin räjäyttänyt Akse Pettersson. Se puhuu aiheellisista peloista, kuten yksin jäämisen kauhusta, joka odottaa niin monia. Benjaminilla (Severi Saarinen) tauti on alullaan. Onko seurauksena sopu, vainajan kunnioittaminen ja eloon jääneitä arvostava elämän jatkuminen. Näytelmä koostuu kahdesta kamppailusta. Ne, joille teemme pahaa, ovat konkreetteja toisia, eli sellaisia ihmisiä, jotka voimme saada kiinni. 1980-luvulla kirjoitetut Gardellin tekstit ovat avartuneet ajan myötä. Kaikki näyttelijät tekevät erinomaista työtä. ja ?Macbeth?, joista ensinmainitun tulee ohjaamaan ?Kaspar Hauserilla. Rakkaus puolestaan voittaa kaiken. Kietäväinen luo pitkään vahvistuvan myötätunnon. Hokkasessa ja Kietäväisessä sosiaaliset voimat esiintyvät hauskan salaperäisesti. Ensimmäinen käydään poikien kodissa, jonne Rasmuksen vanhemmat (Minna Hokkanen ja Vesa Kietäväinen) tulevat syntymäpäiväkäynnille. ?Kaikki on kohta hyvin? on jännitysnäytelmä, jossa lattea, pelkurimainen ja pahansuopa laumahenkisyys ottaa yhteen rakkauden ja kuoleman kanssa. Hän näyttelee äärimmäisen vivahteikkaasti, mikä johtunee enimmäkseen siitä, että hänen ilmeensä ei juurikaan muutu. Mutta ennen kaikkea se kertoo niistä sinänsä aiheettomista peloista, joita itse teemme aiheellisiksi. Kahden pienen kamarikomedia TTT on tehnyt ruotsalaisen Jonas Gardellin tekstistä armottomasti järkyttävän esityksen, jossa on merkillisen herahtelevalla tavalla humoristisen sivusävy. Ne toiset, joiden takia me teemme pahaa, ovat abstrakteja toisia, sellaisia, jotka eivät ole läsnä. Mika Myllyaho kertoo, että hän on jo jonkin aikaa kysellyt nuoremman polven ohjaajilta kiinnostusta tehdä Shakespearea, mutta ilmassa ei ole oikein ollut intoa. Uutisvälineet on muutettu Suomessa propagandakoneiksi, joissa eriävät mielipiteet patologisoidaan. Ratkaisu tapahtuu vasta aivan lopussa, kun Rasmuksen isä ottaa puheeksi poikansa hautajaisjärjestelyt. Kolmen suuren kamppailu näkyy järkyttävimmin Kietäväisessä. Toinen tapahtuu sairaalassa, jossa Rasmus kuolee läheistensä saattelemana. Homoudesta ja aidsista kertova näytelmä ottaa esiin myös muita, kaikkia koskettavia asioita. Lievittääkö hän asiallisella asenteellaan toisten tuskaa. Isä osaa sittenkin rakastaa. ?Suvaitsemattomuus. Liisa Ikosen lavastus ja puvustus luovat mielialoja. Rasmuksen vanhemmat istahtavat isoille tyynytuoleille, joutuvat hassuihin asentoihin, eivätkä pääse arvokkaasti ylös. Heihin tarttuu koominen kuorrutus, josta on rippeitä jäljellä vielä silloin, kun he saavat tietää, että heidän pojassaan on kuolemantauti. Jostakin syystä ajattelen enemmän Hokkasta ja Kietäväistä kuin pääosia esittäviä Koskelaa ja Saarista. Poikaansa sureva isä istahtaa johonkin asentoon näyttävästi siksi, että elossa oleva ihminen ei voi olla olematta jossakin asennossa. ihmisen pienen sovinnaisen maailman. Ikonen on pukenut Rasmuksen äidin sopivan rennoksi ja isän mukavan jäyhäksi. Vuonna 2016 on puolestaan luvassa kotimaisen komedian peruskivi ?Nummisuutarit?, jonka ohjaa Janne Reinikainen. 15 Tampereen Työväen Teatteri, Kellariteatteri Jonas Gardell: Kaikki on kohta hyvin Suomennos Jukka-Pekka Pajunen Ohjaus Miika Muranen Lavastus- ja puvut Liisa Ikonen Valot Kyösti Kallio ÄäniTJ Mäkinen Rooleissa Severi Saarinen, Juha-Matti Koskela, Minna Hokkanen, Vesa Kietäväinen ja Noora Karjalainen linen ?suvaitsevaisuus?. Mitenhän käynee tässä näytelmässä. Huolestuttava puoli asiassa on se, että aids voidaan diagnosoida, mutta radikalisoitumisen ehkäisy on ideologisen mielivallan asia. Ehkä on, ehkä ei. Kolmen suuren triangelitragedia Kuolema on voittamaton mahti. Näin ainakin kerrotaan. Pienessä lääkärin osassa työskentelevässä Noora Karjalaisessa sosiaalinen tyyppi vilahtaa kauniisti ja tyypillisyydestään huolimatta persoonallisesti. Näytelmän ohjaa Juhana von Bagh. Vähän pidemmälle Kansallisteatterin ohjelmistoa tähystettäessä näkyy myös klassikoita. ?Radikalisoitumisestakin. Homojen hyväksyminen alkaa olla poliittisesti korrektia. Samalla lattean laumahengen muut mekanismit ovat lujittuneet ja laajentuneet. Näytelmän kovat käänteet tuntuvat Kietäväisen näyttelijänhahmossa ja katsojan myötätunto ja kunnioitus keskittyy lopulta näytelmän henkilöiden asemesta teatteritaiteeseen. Gardellin tekstit avartuneet ajan myötä Miika Murasen ohjauksessa kolmas voima piileksii pitkään sovinnaisuutta sovinnaisesti vastustavan Benjaminin hahmossa. Ensin empatia kohdistuu Kietäväisen esittämään roolihahmoon. Mitähän kaikkea ideologisen laumasieluisuuden vallassa vielä tehdäänkään niille radikaaleille, joita ei ole ehditty ehkäistä ajoissa ennakolta? Pertti Julkunen
Mistään ei saa otetta, mikään ei tunnu miltään, missään ei ole järkeä. Suurin osa mukana olevista runoista on lyhyitä. Proosallisuutta on karsittu, epäolennaisesta puhumisen sijaan kertoja menee suoraan asian ytimeen. Karlström osoittaa Kirjat Runoja syntymälle ja kuolemalle Sanna Karlström: Saatesanat Otava 2014, 57 s. hallitsevansa mallikkaasti pieniä ja suuria kokonaisuuksia. Hän tasapainottelee hienovaraisesti perinnetietoisuuden ja uudistamisen välimaastossa, ja vaikka hänen runoutensa ei olekaan mielikuvituksellisimmasta päästä, Saatesanoissa on useita hienoja hetkiä. vää. Elämään kuuluvista iloista ja suruista pystytään vielä tänäänkin kirjoittamaan kiinnostavista näkökulmista. Saatesanojen lyhyimmät runot ovat sen toimivimpia. Esimerkiksi: ?Hedelmä tuodaan huoneeseen kuin lyhty.. / Katsopas uudestaan. Isä on kuoltuaankin läsnä ja tytär kiintyy äitiinsä hetki hetkeltä enemmän. Saatesanojen lopun runot muistuttavat, että menehtymisistä ja muista katoamisista huolimatta elämässä on aina jotakin pysy- Sanna Karlströmin uusimmassa runokoelmassa ollaan suurten asioiden äärellä. To m m iT uo m i. / Hiljaista on kukkapeiton alla / kun nuppu nukkuu, yhtä hiljaista.. Sama pätee iloon. Puhuja tuntee musertavaa ulkopuolisuutta, mutta onnistuu lopulta muuttamaan sen voimaksi: ?Minä ikävöin sinua kuin kesää kesällä, / sitä mikä on kuin palatakseen, / pian syntyy tyttö jolla on sinun silmäsi, / ja juoksee kesän halki, poispäin.? Suhteellisuudentajun säilyttäminen on läheisen kuoleman kaltaisessa tilanteessa vaikeaa. Kolme Saatesanojen neljästä osastosta käsittelee surutyötä, mutta pahasta olosta päästään kokoelman viimeisissä teksteissä. Vaikka miljardit ihmiset ovat kokeneet surua, se on silti aina yksilöllistä. Runojen puhuja myöntää niissä olevansa osa luonnon kiertokulkua: ?Sa- nat ovat lainatavaraa, niitä ei saa mukaansa / syntyvä eikä kuoleva, ota sinä. Aurinko, avaimet ja muut asiat ja ilmiöt ovat äkillisesti täynnä mahdollisuuksia. Tai: ?Perintö: hiustesi leimaamaton hopea.. Yksittäisissä säkeissä kiteytyy elämä ja sen kauneus. Tytär parantaa osan isän menehtymisen aiheuttamista haavoista: ?Kuvittele: huoneen täydeltä omenankukkia. / Äitisi suru nurinpäin käännettynä. Ne eivät ole kovin tulkinnanvaraisia, joten satunnainen lukija pääsee niihin sisään helposti. Kirjan synty liittyy Karlströmin elämässä tapahtuneisiin muutoksiin, isän kuolemaan ja tyttären syntymään. Ääripäistä on julkaistu valtavasti kirjoja, mutta Saatesanat osoittaa, että niille on edelleen tilausta. Hänestä hehkuu zenmestarin mieleen tuovaa vuosikymmeniä harjoiteltua viisautta, joka ilmenee aiemman vertauskuvallisuuden asemesta konkreettisissa esimerkeissä. Kuolemasta kirjoittaessaan Karlström ehdottaa, että edesmenneen henkilön mukana poistuu myös jotakin itsestä: ?Peilin edessä / teen taas lähtöäsi // Kokemus surusta / on aina samanlainen / muttei tämä?. / Mitä musta vuorikangas syö.? Mysteerien sijaan totuuksia Karlströmin esikoiskokoelmassa ?Taivaan mittakaavassa? etäisyys toiseen ihmiseen säilyi aina, mutta Saatesanoissa tullaan lähemmäs. 1975) on neljännessä runokokoelmassaan perusasioiden äärellä. ?Saatesanat?-kokoelmassa käsitellään syntymää ja kuolemaa, romanttisen kunnioittavalla otteella. Sen on tultava / ja täytyttävä kaikella katseltavalla.? Äidille tekee hyvää huomata, että lapsi suhtautuu kaikkeen suurella ihmetyksellä. Ne kertovat lapsen syntymisestä ja sen jälkeisestä riemusta. Se tekee hyvää tekstille. (s. 7) Lyhyitä kiteytyksiä Saatesanojen ajatukset eivät ole omaperäisiä, mutta liikuttavat ikiaikaisuudessaan. On hyvä, että Karlström on hylännyt roolirunot ja panostaa henkilökohtaisuuteen. Into asettaa tuntemukset perspektiiviin ja maailma näyttäytyy kuulaassa valossa: ?Näytän: lintu, tarkoitan, onko sydän vielä, / entä nykyajan kevyet avaimet, / sanat, jotka pistän sinuun kuin kolikot. Kaikki ihmiset taustastaan riippumatta saavat niistä iloa. / Valo tulee. Mysteerien esittelemisen sijaan Karlström kirjoittaa totuuksista. Hän muistuttaa meitä siitä, että myös itsestään selvistä asioista voi tulla mahdottomissa tilanteissa vaikeita, eikä luovuttaminen sen tietystä houkuttelevuudesta huolimatta tule ikinä kyseeseen. Vaikka Saatesanat on sen tekijän omien sanojen mukaan omaelämäkerrallinen, se kurottaa laajemmalle, kohti yleismaailmallisia teemoja. 54) Sanna Karlström nähdään Helsingin kirjamessuilla Nuoren Voiman liiton runotapahtumassa Aino-lavalla perjantaina klo 16.00. Esa Mäkijärvi Ulkopuolisuus kääntyy voimaksi Eräs kokoelman toistuvista teemoista on masennuksen velloessa mieleen valtaava epätodellisuus. Hän vertaa syntymää ja kuolemaa: ?symmetria on heijastusta / puolikas kuvitelma siitä / että elämän jälkeen alkaa toinen?. (s. Suru ja ilo vuorottelevat sen kuulaissa ja rauhallisissa runoissa. Saatesanat on Karlströmin edellisiin kokoelmiin verrattuna hallitumpi ja hillitympi. Pieniin osastoihin jaettu Saatesanat synnyttää mielikuvan virtauksesta ja ajan kulusta. Kun Taivaan mittakaava, Päivänvalossa ja Harry Harlow?n rakkauselämät luottavat paikkoihin ja tiloihin, tällä kertaa käsitellään enemmän tunteita. Karlström on oudolla alueella, mutta onnistuu kirjoittamaan kauniisti ja rehellisesti. Kertoja vertaa kotia saareen ja vakuuttelee perheen olevan merellä kohoava majakka. Todellisten oivallusten puutteesta huolimatta runot sisältävät arkista kauneutta. 16 23.10.2014 Sanna Karlström (s
Kiusaamisesta on yli kymmenen vuotta aikaa, mutta silti se laukaisee tunteet pintaan. . Vieläkin nousee viha ja katkeruus. Myös Kat- rin poliittinen näkemys demarina poikkesi huomattavasti esimiehen näkemyksistä. . Hän ei tehnyt sitä kenellekään muulle opettajalle. Palkan pienentämisestä työn hankaloittamiseen Rami viestitti työntekijöille, että Katrin luokka on ?niin sotkuinen, että se on häpeäksi kaikille?. Luokka ei poikennut toisten siisteydestä. Rami ohjasi Katrin jatkokurssille ihmisiä, jotka eivät olleet suorittaneet alkeiskurssia, vaikka se teki kurssin vetämisestä lähes mahdottoman. l?l?l. Hän on sanavalmis, suorapuheinen ja osaa pitää puolensa. Katrin piina aikuisopettajana alkoi, kun hänen kollegansa Rami (nimi muutettu) sai ylennyksen esimieheksi. 23.10.2014 17 ??Työyhteisö mahdollistaa tai kitkee kiusaamisen Kiusaamisen karuus avautui Keski-Suomessa asuva Katri (nimi muutettu) ei vaikuta naiselta, joka joutuisi kiusatuksi. Hän tuli luokkaan istumaan mitään selittelemättä ja seuraamaan kuinka opetan. Oma kokemus avasi silmät työpaikkakiusaamiselle. Mitä pidempään aikaa kului, sitä herkemmin ja voimakkaammin reagoin, Katri kertoo. Kiusaaminen jatkui kahden vuoden ajan. Katri uskalsi puuttua työyhteisön epäkohtiin ja hän sai työstään hyvää palautetta
Oireet hävisivät kesäloman aikana. 18 23.10.2014 ????? Lisäksi hän ilmoitti, että Katrin määräaikainen sopimus tulisi yleiseen hakuun kesken kaiken. Vartia painottaa, että jokaisen työyhteisön tulisi yhdessä miettiä, minkälaiset tekijät ja tilanteet altistavat ristiriidoille ja epäasialliselle kohtelulle. . Työterveyslaitoksen johtavan asiantuntijan Maarit Vartian mukaan ihmiset tiedostavat silti kiusaamisen merkit ja olemassaolon selkeästi aiempaa paremmin. Hiljaisuus on hyväksymistä, Katri tähdentää. Hyväksymättömyyden kulttuuri kiusaamiseen Yli 100 000 suomalaista kokee tulevansa kiusatuksi päivittäin työpaikallaan. Yleensä työntekijät eivät uskaltaneet nousta Ramia vastaan, mutta kertoivat myötätuntonsa Katrille jälkikäteen. ?Mitä pidempään aikaa kului, sitä herkemmin ja voimakkaammin reagoin.? Ikävintä oli se, että Rami ilmoitti palkanlaskuun, että Katrilta oli otettu tunteja pois, jolloin hän sai kolmen kuukauden ajan huomattavasti pienempää palkkaa. Sitä ennen työpaikalla oli tehty kysely esimiehistä, josta Rami oli saanut erittäin huonot arvosanat. Katri uskoo, että ?hyvä veli?verkosto on yksi merkittävä este työpaikkakiusaamisen kitkemisessä. Silloin toinen kollega puuttui tilanteeseen, ja haku sai jäädä. Työntekijöiden pitää tulla kuulluksi. Esimies ei antanut Katrin korjata asiaa, eikä tehnyt tilanteelle mitään lukuisista pyynnöistä huolimatta. Katri harmittelee jälkikäteen, ettei tehnyt ilmoitusta virkavirheestä. ?Hyvä veli?-verkosto jyllää Lopulta Katri jäi kuukaudeksi sairauslomalle kiusaamisesta johtuneen työuupumuksen takia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö olisi vielä paljon tekemättä, hän sanoo. Kiusaaminen on usein tulosta selvittämättömistä työn tekemisen ja työyhteisön toimivuuden ongelmista. Tarvitsemme organisaatiokulttuuria, jossa kiusaaminen nähdään yhteisenä asiana, jossa kukaan ei hyväksy kiusaamista vaan puuttuu siihen. Selvittely vaatii taitoa Kiusaamista on Vartian mukaan toistuva, systemaattinen ja pitkään jatkuva kielteinen kohtelu. Vartia muistuttaa, että työnteki- ?Johtavassakaan asemassa olevat ihmiset eivät välttämättä vie kiusaamistapauksia eteenpäin, jos he samalla joutuvat huonoon valoon heille itselleen olennaisen johtohahmon silmissä.?. Johtavassakaan asemassa olevat ihmiset eivät välttämättä vie kiusaamistapauksia eteenpäin, jos he samalla joutuvat huonoon valoon heille itselleen olennaisen johtohahmon silmissä. Katri toivoisi demareilta näkyvämpiä tekoja ja kampanjointia myös työpaikkakiusaamisesta. Kun kaikki tai edes suurin osa nousevat samaan linjaan, ei kiusaaminen voi jatkua. Se ei lopu, jos siihen ei ehdottomasti puututa. Katri pääsi esimiehestään eroon, kun tämä ilmoitti löytäneensä paremman työtehtävän. Työpaikoilla on hyviä toimintamalleja, joiden mukaan voi kiusaamistilanteessa toimia. Tilanne voi olla hyvin erilainen saman organisaation eri osastoilla. Kiusaamisen monivivahteisuus ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? Työyhteisö, joka ei pysty syystä tai toisesta käsittelemään omia ongelmiaan, pyrkii löytämään niihin syyllisen. Vastuu kiusaamiseen puuttumisesta voi jakaantua usealle henkilölle, jolloin voi käydä niin, ettei kukaan ota lopullista vastuuta. Kiusaaja on usein henkilö, joka voi herättää muissakin kuin kiusatussa pelkoa. Tiedon panttaaminen, ja se, ettei työhön perehdytetä voivat olla kiusaamisen muotoina. Jos työpaikan arvot ovat hukassa, kyynärpäätaktiikkaa voidaan pitää ansiona. Jos on kertonut henkilökohtaisia asioita itsestään, kiusaaja voi käyttää tietoja hyväksi. Kiusaamista ei tule hyväksyä edes tuottavuussyistä. Itsekriittisyys on tärkeää myös kiusatuksi tulleelle, ei kannata esimerkiksi ?diagnosoida. Tälläkin tavoin demarit pystyisivät osoittamaan olevansa yhä työväenpuolue. . Useimmiten työnantaja ja työsuojelutoimijat ovat tietoisia työturvallisuuslain häirintää ja epäasiallista kohtelua koskevista velvoitteista. . kiusaajaa työpaikalla tai julkisesti. Lähteet: Järvinen, Pekka: Esimiestyö ongelmatilanteissa (Talentum 2014), Kess, Kaij& Ahlroth, Minea: Epäasiallinen kohtelu -häirintä ja syrjintä työyhteisössä (Edita Publishing Oy 2012), Korhonen, Kaarina: Kiusaajat kuriin Mitä jokaisen tulisi tietää työpaikkakiusaamisesta (WSOY 2009), Polo, Sirpa: Narsistin uhrista selviytyjäksi (Minerva Kustannus Oy 2013). Kun yksi osasto on kiusaamisen pesä, toisella kukaan ei koe eikä havaitse kiusaamista
Onnekseni kyse oli vain muutaman kuukauden harjoittelusta. Silti tuo aika jätti mustan varjon ajatuksiini työelämästä. Minulla oli entuudestaan kokemusta useista hyvistä työyhteisöistä, joten oli helppo erottaa ?erikoinen. Pyrin olemaan itsekriittinen ja keskustelin Kommentti asiasta useamman työpaikan ulkopuolisen ihmisen kanssa. Kun puhutaan työurien pidentämisestä ei tulisi unohtaa tai väheksyä myöskään kiusaamisen vaikutuksia. . Kukaan ei esittänyt epäilystä, etteikö kyseessä ollut ?selvä kiusaaminen?. Seurasin aikani kiusaamista, mutta lopulta nostin kissan pöydälle ja kerroin asiasta esimiehelleni. Sen jälkeen työpaikan pieniinkin vastoinkäymisiin syyllinen oli selvä. Lopulta huomasin tekeväni virheitä, koska muut uskoivat minun tekevän niitä. Olin kiusaajalleni ilmaa, hän epäili ja tarkkaili työskentelyäni ja vähätteli toimintaani kaikin tavoin. Onko kyse osaamattomuudesta vai haluttomuudesta? Ongelmana voi olla se, ettei esimiehellä ole ajallisia resursseja selvittää kiusaamista, tai hän on itse ollut alun perin rekrytoimassa kiusaamisesta syytettyä henkilöä. Tärkeintä Vartian mielestä on, että kiusaamiskokemusta selvittää asiantunteva ja neutraali henkilö, johon kaikki osapuolet voivat luottaa. En saanut missään vaiheessa pe- Virpi Kirves-Torvinen virpi.kirves-torvinen@demari.fi rehdytystä työhöni, mutta minun odotettiin hoitavan vaativia tehtäviä ollen samalla juoksupoikana kaikille. Odotin vain harjoitteluni päättymistä, että saisin tarvittavat opintopisteet kasaan. Entä ne, joiden ensimmäinen kokemus työelämästä on tällainen? ?Lopulta huomasin tekeväni virheitä, koska muut uskoivat niitä minun tekevän.?. Niillä, jotka kokevat olevansa työpaikkakiusaamisen kohteena voi olla muita suurempi houkutus lähteä eläkkeelle heti kun se on mahdollista. Lisää tietoa: www.ttl.fi/sopuisa Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti Ku vit us Ar ja Jo kia ho Erilainen tapa työskennellä johti kiusaamiseen Minulla oli alkamassa yliopisto-opintoihini liittyvä harjoittelu. Myös yrityksen pomon käytös minua kohtaan muuttui, vaikka hän ei ottanut asiaa kanssani puheeksi lainkaan. Kiusaamisen hyväksymättömyyden kulttuurin omaksumiseen on monilla työpaikoilla vielä matkaa. Hänestä olisi tärkeä selvittää, mitkä ovat ne syyt, jotka estävät työntekijöitä ja esimiehiä puuttumasta kiusaamiseen. Sisälläni kiehahtaa edelleen, jos mietin useiden vuosien takaista kokemusta. kohtelu. Olin innoissani saamastani paikasta arvostetussa yrityksessä ja odotukseni olivat korkealla. En ehtinyt olla töissä pitkään, kun yksi työntekijöistä alkoi käyttäytymään minua kohtaan oudosti. Erosin muusta työyhteisöstä myös siinä, että asuin tuolloin vaatimattomassa opiskelija-asunnossa, enkä voinut kertoa taloudellisesti hulppeasta arjesta toisten tavoin. 19 23.10.2014 ?Niillä, jotka kokevat olevansa työpaikkakiusaamisen kohteena, voi olla muita suurempi houkutus lähteä eläkkeelle heti kun se on mahdollista.? jän velvollisuus on kertoa työnantajalle havaitsemastaan kiusaamisesta. Seurauksena oli se, että tiivis ja pieni työporukka kääntyi minua vastaan. Viime kädessä työnantaja on vastuussa kiusaamisen selvittelystä. Pitkään jatkuneen vaikean kiusaamistilanteen organisaatiolle aiheuttamien kulujen on laskettu olevan yli 30 000 euroa. Tapani työskennellä oli erilainen kuin hänellä
Tähän tulokseen tuli miesten tasa-arvoa pohtinut työryhmä, joka luovutti keskiviikkona loppuraporttinsa valtiosihteeri Ulla-Maija Rajakankaalle. . Hoitovastuun jakaminen heijastuisi myös työelämään. Isien käyttämät pitkätkään hoitojaksot eivät enää olisi ihmettelyä aiheuttava poikkeus, vaan osa työpaikkojen arkea, Rajakangas sanoo. Välimäen mukaan ammattiyhdistysliike ja monet miesjärjestöt ovat tuoneet esille, että Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto ?Isien käyttämät pitkätkään hoitojaksot eivät enää olisi ihmettelyä aiheuttava poikkeus, vaan osa työpaikkojen arkea.? Työryhmän puheenjohtaja Kari Välimäki luovutti eilen Helsingissä loppuraportin valtiosihteeri Ulla-Maija Rajakankaalle. tasa-arvoa pitäisi katsoa myös miesten kannalta. Hän toivoo, että sukupuolten tasa-arvo huomioitaisiin laissa vastedes vahvemmin, kun nyt se koskee erityisesti naisia. . Tällä tavoin voidaan myös purkaa sukupuoleen liittyviä ennakkoluuloja ja -käsityksiä. STT-Demokraatti. Monet pojat saavat armon vitosen. Heidän lukemis- ja laskemistaitonsa eivät välttämättä ole sellaiset, että he pääsisivät jatkokoulutukseen. Työryhmä ehdottaa, että opettajakoulutuksessa lisätään sukupuolitietoista kasvatusta ja että alalle rekrytoidaan enemmän miehiä. . Naisten aseman parantamisessa työelämässä on tekemistä vielä paljon, mutta niin Sudoku Ruudukon jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1-9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. on myös miesten perhe-elämässä ja siinä, että isyys voisi toteutua kunnolla. Pois poikien ?armon vitoset? Raportissa otetaan kantaa poikien ja miesten syrjäytymiseen, johon pitäisi puuttua jo varhain. Sarjakuvat B.Virtanen - Urja Välimäki yllättyi esimerkiksi siitä, että pojilta vaaditaan koulussa vähemmän kuin tytöiltä. . 20 23.10.2014 ??Työryhmä vaatii miehille tasa-arvoista asemaa perhe-elämässä Isää ei aina oteta huomioon neuvolassa Isät unohdetaan usein jo neuvolassa, eivätkä viranomaiset juuri tue isiä esimerkiksi avioerotilanteissa. Myös miesten hakeutumista näille aloille on kannustettava. Lisäksi isillä olisi oltava yhtäläiset mahdollisuudet äitien kanssa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Rajakangas tarjoaa ratkaisuksi 6+6+6-mallia eli sitä, että kuusi kuukautta vanhempainvapaasta varataan äidille, kuusi kuukautta isälle ja kuusi kuukautta vanhemmat voisivat jakaa keskenään. . Lähtökohta on hyvin usein se, että äiti on aina lapsen kanssa. Esimerkiksi neuvolassa ei välttämättä ole isälle edes tuolia, sanoo työryhmää johtanut Kari Välimäki, Merimieseläkekassan toimitusjohtaja. Ryhmän mielestä neuvoloista lähtien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille on annettava koulutusta isien ja poikien kohtaamiseen ja tukemiseen
krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. (03) 230 1510, (03) 230 1515 fax (03) 230 1520 Täyden palvelun toimisto hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi Forum Hakaniemi Töölö Itäkeskus Malmi Espoonlahti Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää 010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66630 010 76 66640 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 ?/puh.+0,1209 ?/min) » www.akt.fi Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Tervetuloa! . klo 17 Liedon kunnantalolla. 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palv.numero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. Ensimmäinen luottamusmiestehtävä oli oman työosaston luottamusmiehenä vuonna 1972. klo 12-19. ABB:n eläkesäätiön hallitukseen Jussi kuului vuodesta 1987 vuoteen 2003. Alustajana paluumuuttaja Tarja Tenkula: Politiikka Helsingissä ja Etelä-Pohjanmaalla. Kahvitarjoilu. Seurakuntavaali tapahtuma Keravan Prisman edessä pe 24.10. Puheenjohtajana Vakuutuskassassa Jussi toimi vuodesta 1978 vuoteen 2004. sääntömääräinen syyskokous Pasilan Urheilutalolla 30.10. krs, 33100 Tampere Avoinna: » www.metalliliitto.fi klo 8.20-12.00 ja 13.00-16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi tsto puh. klo 14 Seinäjoen Työväenyhdistyksen kerholla, Keskuskatu 17 A. Liedon Sosialidemokraatit ry:n kuukausikokous su 26.10. Nummenmäen sos.dem. syyskuuta 2014. maaliskuuta 1939. Juho Korpi oli ammatiltaan levyseppä-hitsaaja ja pitkäaikainen Strömberg Oy:n ja sittemmin Vaasan ABB:n pääluottamusmies. Tervetuloa Johtokunta. POHJANMAA . 040 758 9831. Poliisi varoittaa tuntemattomista autokyytien tarjoajista pikkujoulukauden lähestyessä. Poliisin tietoon on kuluvana vuonna tullut yli 30 tapausta, joissa yöllinen kulkija on houkuteltu auton kyytiin tarjoamalla huokeaa kotiinkuljetusta. Seinäjoen ja naapurikuntien Wanhat Toverit kokoontuu ti 28.10. ja alustajana toimii emerituskaupunginjohtaja Armas Lahoniitty. Strömberg oli siirtynyt ensin Kymi-Strömbergin omistukseen ja 1986 isännäksi tuli ruotsalainen Asea Ab, joka pari vuotta myöhemmin muodosti yhdessä sveitsiläisen BBC Brown Boverin kanssa ABB:n. Jussin rauhallinen ja usein hyvin periksi antamaton neuvottelutyyli tuli tutuksi muillekin kuin vaasalaisille yritysjohtajille hänen toimiessaan ABB:n alueluottamusmiehenä eläkkeelle siirtymiseensä saakka, huhtikuuhun 2004. Pääluottamusmiehen luottamustoimen lisäksi Jussi oli työntekijöitten edustajana muun muassa ABB Oy:n Vakuu- Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. krs, 33100 Tampere aluetoiminnan päällikkö Teuvo Pernu, puh. Paikkana on Leppävaaran työväenyhdistyksen kerhotila Lintuvaarantie 6. . 020 774 0370 sähköposti: teuvo.pernu@sak.fi » www.sak.fi/pirkanmaa Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www. demari.fi/ilmoitus, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. yhdistyksen lokakuun kokous yhdistyksen talolla, Vanha-Hämeentie 18 sisäpihalla to 23.10. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi ?Teatterit SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: VARSINAIS-SUOMI . Pääkaupunkiseudun Alkolaisten Sos.dem. klo 18.30. Kokouksessa aiheena on ?mihin menet SDP?. Espoon Wanhojen tovereiden lokakuun tapaamisessa ma 27.10. klo 13 esittäytyvät espoolaiset kansanedustajaehdokkaat Maria Guzenina ja Johanna Värmälä. Tervetuloa keskustelemaan vaaliasetelmista ja vaalityöstä sekä poliittisesta ilmastosta tänään ja huomenna. yhdistys ry. Hän oli syntynyt Ilmajoella 24. Jussi oli puoluekannaltaan sosialidemokraatti ja hän toimi Vaasan kaupunginvaltuuston jäsenenä 1977?1984. Juho Korpea jäivät kaipaamaan vaimo, kaksi aikuista lasta perheineen sekä suuri joukko ystäviä ja työtovereita. Sudokun ratkaisu STT Tutustu KSR:n upeisiin apurahatarinoihin, lahjoittajien ajatuksiin ja säätiön rahastoihin. Nouda tai tilaa KSR:n esite maksutta kotiisi - tai useampi tilaisuuksissanne jaettavaksi. Mikko Mäkynen Kirjoittaja on Juho Korven työtoveri 1980-luvulta alkaen. Uusi osoitteemme: l Siltasaarenkatu Helsinki Säästöpankinranta6,2A, 8.krs, Helsinki puh. klo 12. Hän oli aktiivinen ammattiyhdistysvaikuttaja ja Metallityöväen liitto ry:n valtuuston pitkäaikainen puheenjohtaja. Juho Korpi aloitti ammattiyhdistystoiminnan Strömbergillä jo 1960-luvulla. Kaikkien Vaasan Strömbergin tehtaitten työntekijöitten pääluottamusmieheksi Korpi valittiin 1976. Pääluottamusmiehen tehtävistä Korpi siirtyi syrjää vuonna 1982, mutta ei lopullisesti. Pääluottamusmiehenä kertynyt osaaminen oli arvokas apu tehtävässä Metallityöväen Liitto ry:n liittovaltuustossa. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Samalla on urkittu kortin tunnusluku. Myöhemmin kortti on varastettu ja tili nostettu tyhjäksi automaatilla. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. 23.10.2014 Poliisi varoittaa epäilyttävistä autokyydeistä Kuollut Rauhallista rautakouraa tarvittiin moneen Juho Jalmari Korpi kuoli 75-vuotiaana kotonaan Vaasassa 26. Kyyditsijät ovat tuskassan (aikaisemmin Strömbergin sairauskassan) hallituksessa vuodesta 1976. Tervetuloa! Rakkaus ja vastuu lähimmäisestä 21 vaaliryhmä. Käsitellään valtuuston lista ja muut ajankohtaiset asiat. Lisät. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Juho Korpi. Kokoukset Tampereen Sisu ry Sääntömääräinen syyskokous seuran toimistolla torstaina 30.10. kello 18.00 alkaen, Näsilinnankatu 22 a 31. ?Hautaus?palvelut Surun kohdatessa et jää yksin Rautatienkatu 10, 7. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. Tervetuloa! UUSIMAA . krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. Korpi toimi liittovaltuuston puheenjohtajana vuosina 1980?2000. Liittovaltuuston jäseneksi Korpi valittiin jo 1975 liittokokouksessa. Liittovaltuuston puheenjohtajana Korpi osallistui kahdenkymmenen vuoden ajan työnantajaliiton kanssa käytyihin työehtosopimusneuvotteluihin yhtenä työntekijäpuolen neuvottelijana. Tuon ajanjakson neuvottelutuloksista monet sisältyvät yhä edelleen Teknologiateollisuuden työehtosopimukseen. Taas remmiin Vaikka ?Jussi. Hän kouluttautui luottamustehtäviin monilla ammattiyhdistysliikkeen kursseilla ja kävi muun muassa kolmen kuukauden kurssin Pohjolan opistolla Haukiputaalla. 010 770 3620 » www.jhl.fi Yhdessä olemme enemmän. siirtyi jo kerran syrjään pääluottamusmiehen tehtävistä 1980-luvun alussa, tarvittiin häntä taas töihin 1987. Leena HarjulaJalonen p. Tervetuloa! kurvanneet bensa-asemalle, jossa autoa on tankattu kyydittävän pankkikortilla. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. HELSINKI
15.05 Kultakuume. 10.00?10.03 Yle Uutiset. 18.28 Suomi tänään. 23.00 Yle Uutiset. 21.50 Merisää. 12.15 Maakuntaradio. O: Hannu Leminen. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 20.00 Konsertti jatkuu. ennustetaan kuluttajan käyttäytymistä. 10.03 Ajantasa. 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. Voiko niiden syömisestä aiheutua vahinkoa? 21.00 Tiededokumentti: Rakennusten salattu elämä 1/3. Pärästä kuuluu. 21.00 Naurun tasapaino Kisa huipentuu eläimelliseen taisteluun finaalipaikoista, kun koomikot etsivät omaa ääntään Korkeasaaressa. 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Ironside (16) 7/9. Arkkitehtuurikriitikko Tom Dyckhoff analysoi niitä piilovaikutuksia, joita rakennuksilla on ihmisen mieleen. 12.55 Suomi tänään. 20.07 Euroopan taivaan alla. 09.10 Sää. 11.00 Yle Uutiset. 08.17 Maakuntaradio. 13.00 Klassista kahteen. Legendatsarjassa: piispa Henrik vs. Lalli. 19.00 - 19.53 Viimeinen tango Halifaxissa (7) 2/18. 17.20 Urheiluradio. Vieraina Erkki Tuomioja, Linda Laatikainen, Mensajäsen Juho Kilkku, ruokaguru Kenneth Nars ja elokuvapaneli. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 - 23.18 Dok: Isän strippiklubi Isä osti klubin Shawneyn ollessa kuusivuotias. 23.45 - 02.45 SVT:n ohjelmaa FOX 06.00 Sky News 06.30 FOX Kids 08.55 Wipeout 09.45 Tilt 10.10 24Kitchen 11.15 Futurama 11.45 Miehen paikka 12.10 Maailmanlopun odottajat 13.05 Lyödään ällikällä 13.30 Autonraadot rahaksi 14.25 Lentoturmatutkinta 15.20 FOX Wild: Eläinkunnan oudoimmat lemmikit 16.15 Futurama 16.40 Family Guy 17.10 Suomen vartijat 17.35 Huutokaupan metsästäjät 18.00 Matkalaukkujen metsästäjät 18.30 Varastojen metsästäjät 19.00 Suomen vartijat 19.30 Cops 20.00 Huutokaupan metsästäjät 21.00 Bones 21.55 Criminal Minds 22.50 Ilman johtolankaa 23.45 Uhma 02.00 The Walking Dead 02.50 Cops 03.15 Family Guy 03.40 24Kitchen 04.05?05.59 Sky News SUB 06.00 Voittostudio 08.00 Astral TV 10.00?11.00 Lemmen viemää (12) 14.00 Pomo piilossa 14.55 Myytinmurtajat 16.00 Walker, Teksasista (12) 17.00 Lemmen viemää (12) 18.00 Kurjat kuppilat USA 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Big Brother Extra 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Arrow (16) 22.00 Big Brother 23.00 Eloonjääneet (12) 00.00 Supernatural (16) 01.00 Simpsonit (7) 01.30?05.25 Voittostudio TV5 06.15 Ihmemies MacGyver (12) 07.10 Matlock (7) 08.05?08.55 Kellarin kunkku (S) 11.55 Tallinna 12.25 Täältä tulee Honey Boo Boo 12.55 Pomo keittiössä 13.55 Ihmemies MacGyver (12) 14.55 Matlock (7) 15.55 Kolmas kivi auringosta (S) 16.25 Kaikki rakastavat Raymondia (S) 16.55 Pulmuset (7) 18.00 Kellarin kunkku (S) 19.00 Tavallista elämää 19.30 Suomen rumimmat tatuoinnit 20.00 Myyntimies Jethro 21.00 Elokuva: American Pie: Band Camp (12) 22.55 Suomen rumimmat tatuoinnit 23.30 5D: Roikkuva ihoni (S) 00.30 Tough Love 01.30 Yllätystuunaajat 02.25?02.54 Kolmas kivi auringosta (S) JIM 11.30 Krokotiilimies 12.30 JIM D: Modern Marvels 13.25 Kuppilat kuntoon Ruotsi 14.15 Leijonan luola UK 15.10 MasterChef Australia 16.05 New Yorkin tatuointitarinat 17.00 Kuppilat kuntoon Ruotsi 18.00 MasterChef Australia 19.00 Leijonan luola UK 20.00 Talent USA 21.00 Pomo piilossa 22.00 Poliisit (S) 23.00 Leijonan luola UK 00.00 Rekkakuskit jäällä (7) 01.00 Arktiset vedet 01.30 Guinness World Records 02.25 Outoa vai mitä. N: Helena Kara, Olavi Reimas, Tapio Rautavaara, Siiri Angerkoski, Aino Lohikoski. 2000-luvun seksityöläisten kertomukset kehystävät dramatisoituja tarinoita antiikin Kreikasta 1970-luvun Itä-Berliiniin. 03.05 - 05.30 Voittostudio NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu (S) 07.25 Disney esittää: Lilo ja Stitch (7) 07.50 Lazy Town (S) 08.20 Shake It Up (7) 08.50 Maistuvimmat liikeideat 09.50 Huima konttihuutokauppa 10.20? 10.50 Hulluna häämekkoihin XL 13.20 Huima konttihuutokauppa Kaikki mikä kiiltää. 13.50 Maistuvimmat liikeideat Leivosten lailla. 14.50 Britannian paras leipomo Huikeita hääkakkuja. 15.50 Himohamstraajat (7) 16.50 Deittikamera Älä heitä voltteja kanssani. 17.20 Frasier (S) Huone täynnä sankareita. 17.50 Haapasalo Goes America (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Neljän tähden illallinen Iltaa emännöi Suvi Tiilikainen 19.30 Poliisit (S) 20.00 The Voice Kids Kehäkamppailu, 6. 20.57 Keno 21.00 Ravintola X Ruokafanaatikko Vappu Pimiä kutsuu vieraansa omaan ravintolaansa. 22.00 Nelonen Pro esittää: UEFA Europa League Torino - HJK 00.00 Totuus rikosotsikoiden takaa (16) Clevelandin kauhujen talo. 01.00 Kylmä rinki (16) Uskomaton juttu. 02.10 Frasier (S) Huone täynnä sankareita. 02.40 Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla (12) Kauhujen saari. 03.35 Blue Bloods (12) Aseistautuneita naisia. 04.25 - 05.00 Ennustaja-TV 00.50 - 04.00 Teematieto YLE FEM 07.25?14.30 SVT:n ohjelmaa 15.55 Kapteeni Sapelihammas - merten kuningas (7) Osa 19/26: Kultasäkki. 16.09 Pax maan kamaralla Osa 3/10. 16.25 Aistien haastaja 6/8: Maan ja taivaan välillä. 16.55 Tanskalainen maajussi Uudet jaksot alkavat. 17.25 Lasso Valkokankaan jurot ja kostonhimoiset miehet. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil Len18.30 18.36 18.50 18.51 tävä matto. Fanny (7) Uusi tyttö. Limbo 3 (S) Juhlat. Lonkeroiset (S) Nina Patalo (7) Vaarallinen kostaja. Ruokapuheita 4/10. 19.00 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Obs debatt Laajeneva Ebola-epidemia riehuu LänsiAfrikassa, ja sen pelätään leviävän myös länsimaihin. Miksi toimenpiteisiin on ryhdytty vasta nyt? 20.30 Tämä tästä 20.45 Oddasat 21.00 Efter Nio Älykkyyttä on agendalla. N: Elina Salo ja Paul Osipow. Puu liikkeelle 11.00 Valkoista valoa: Positiivinen ajattelu vie ojasta allikkoon. 18.00 Yle Uutiset. Oulussa suunnitellaan uutta käyttöä valtavalle ratapiha-alueelle. 18.00 Irti neitsyydestä Vuosikymmeniä seksuaalisen vallankumouksen jälkeen neitsyyden käsite hämmentää yhä nuoria amerikkalaisnaisia. 14.03 Ajantasa. 11.57 Päivän mietelause. Elokuva maalaistalon tyttärestä, hänen kirjailijanhaaveistaan ja suuresta rakkaudesta. Ohjaaja: Clint Eastwood, 1992. 08.15 Urheiluradio. 20.45?21.05 Jälkikoirat. Up Morning ja Pint of Plain. 23.50 Muistin vanki (12) 9/22. Oliko teinitytön suistuminen katolta tapaturma vai itsemurha? 00.30 - 04.00 Uutisikkuna Aku ja 7 ihmettä Peru. Uutiset Päivän sää Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) Ridge ja Katie niin jazzeissaan! 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) Tuomiopäivän aatto. 18.30 Emmerdale (S) Tiiliskivikolkkaaja tuomiolla. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) Osa 04.00 Teematieto 16.15 Tie Roomaan: Kaksi pientä elefanttia Osa 5/9. Ella saapuu Toscanan rannikolle. 17.00 - 17.43 Kaupunki uusiksi: Pohjoisen metropoli Osa 1/6. 17.00 Yle Uutiset ja sää. (12) 03.20 Mestariampuja 04.10 Ennustaja-TV LIV 09.00 Beverly Hillsin lastenhoitajat (S) 10.00 Olet mitä syöt 10.30 Sarahin talo 11.00 Emilyn sisustussalaisuudet 11.30 Leila leipoo Ranskassa 12.00 Elixir 12.30 Arvostele mun illallinen Ruotsissa 13.00 Kiinalaisen keittiön herkut 13.30 Tuhluriprinsessat 14.00 Illallissota 14.55 Emilyn sisustussalaisuudet 15.25 Hurja remontti 16.25 Olet mitä syöt 17.00 Kaisa ja puoli valtakuntaa 18.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 18.55 Hurja remontti 19.55 Sinkkuelämää (12) 20.30 Sinkkulaiva 21.00 Unelmien poikamiestyttö 22.55 Sinkkulaiva 23.25 Sinkkuelämää (12) 00.05 Häät sulhasen tapaan 01.15 Scandal (16) 02.10 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 03.10?05.00 Ennustaja-TV AVA 06.00?08.30 Aamun AVAus 09.30 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 10.00?11.00 Suurin pudottaja 12.00 Beverly Hillsin panttilainaamo 12.30 Makuja & Elämää 12.50 Lääkärit 13.40 Upeat skandikodit 14.40 Beverly Hillsin täydelliset naiset 15.40 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.10 Makuja & Elämää 16.30 Suurin pudottaja 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 19.00 Pientä pintaremonttia 20.00 Suomen kaunein koti 21.00 Iholla 21.30 NYC:n täydelliset naiset 22.00 NYC:n täydelliset naiset 23.00 Iholla 23.30 Trinny & Susannah Skandinaviassa 00.25?06.00 Yön AVA YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. Arkkitehtuurissa on vaiheita, joiden tuotoksia pidetään rumina ja luotaantyöntävinä. 20.00 Prisma Studio Voiko kukaan olla täydellisen tavallinen? 20.30 - 20.53 Ruokaratsia 6/8. Chilit ja tulinen ruoka ovat monien suosikkeja. HD 20.30 Naurun tasapaino Extra 20.35 Pasila 2.5 - The Spin-Off (7) 6/40. soolosellisti Tuomas Lehto. 14.00 Mstudio. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Nuoret arkkitehdit haluavat muuttaa suomalaisia kaupunkeja. 19.03 Urheiluradio. 16.15?16.57 Faunin iltapäivä. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 15.00 Yle Uutiset. Vanhempien uudelleen roihahtanut rakkaus ja nopeat liikkeet hämmentävät aikuisia tyttäriä. 20.00 Kuningaskuluttaja 4G tarjoaa huippunopeaa nettiä kännyköihin. 21.03 Päivä tunnissa. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 22 23.10.2014 TV- jA RADIO-OhjelMAT Torstai 23.10.2014 YLETEEMA MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. 19.06 Radioteatteri esittää: Tuntematon sotilas?Vuoropuhelu Linnan romaanin kanssa. 23.03 Taustapeili. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. 07.15 Urheiluradio. 23.33 Minna Pyykön maailma. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.15 Ykkösaamu. 06.05 Hartaita säveliä. 20.00 Yle Uutiset. Mv. 15.00 15.05 15.10 15.15 Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti (Riksdagens frågetimme). Suora lähetys eduskunnasta. 16.55 Novosti Yle 16.57 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) Monsieur Murdoch. 18.00 18.22 18.25 18.30 Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Vieraana 50 vuotta runoillut monineuvo Aulikki Oksanen. 13.00 Yle Uutiset. 09.00 Yle Uutiset. PylkkäsKonstan jalanjäljissä. 20.00 Silminnäkijä: Mafian naiset Ilmiantajiksi ryhtyneet mafiaperheiden naiset ovat kokeneet julman kohtalon Italiassa. 18.50 Merisää. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05?05.00 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.01?15.31 140 merkkiä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.15?17.45 Naurun tasapaino 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00?00.00 Urheiluilta: jalkapalloa. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Maakuntaradio. 18.55 Suomi tänään. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 14.00 Yle Uutiset. IQ, EQ, menestys, katu-uskottavuutta... Mikä on tämän tiedon arvo, voiko sitä suojata. 22.05 Todellisia tarinoita. 18.30 Hartaita säveliä. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. Ammattina huovuttaja. 19.40 Väliajalla haastateltavana säveltäjä Aki Yli-Salomäki. Teinipojan bussimatka katkeaa ikävästi, kun hänet kaapataan. 22.45 Luck (16) 9/9. 22.05 Pop eilen?toissapäivänä. 07.53 Maakuntaradio. Suuri derby on alkamassa, ja voittopotista kisaavat Gettin. 10.05 Mikä maksaa. Selvitimme, miten operaattoreiden lupaukset 4G-yhteyksien nopeuksista toteutuvat. Yle Uutiset ja sää. 09.00 Yle Uutiset. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 11.03 Maakuntaradio. 17.30 Taustapeili. 06.15 Aamuhartaus. osa etenee 80-90 -lukujen muistetuimpien mainosten kautta kohti 2000-lukua. 14.35 Perhe pelissä (7) Joulupeli. 15.05 Alueellinen sääennuste 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Hansin matkassa Jakso 7. Kari Lumikero. 16.15 17.15 17.20 17.25 Armoton MTV3 klo 22.35 Clint Eastwoodin jo syntyessään klassinen lännenelokuva aloilleen asettuneesta pyssymiehestä, joka lähtee vielä kerran liikkeelle vääryyttä ja väkivaltaa vastaan. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Verkko tuhosi salaisuudet 06.25 Ylen aamutv 09.30 Puoli seitsemän 10.00?10.50 Murdochin murhamysteerit (12) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset alueittain 12.25 Oddasat 12.40 Sydämen asialla (7) Ei kenenkään maa. 13.30 - 14.50 Vain sinulle (7) (Suomi, 1945). 07.45 Hartaita säveliä. 21.35 Novosti Yle. 15.05 Maakuntaradio. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 13.06 Maakuntaradio. 21.40 Urheiluradio. 07.17 Maakuntaradio. 13.03 Urheiluradio. 06.52 Possu Pallero (S) 07.02 Hommat hoituu 07.08 Raa Raa, leikkisä leijona (S) 07.19 Muista laulaa 07.24 Lilli ja kukkaisystävät (S) 07.34 Neppajymykerho 07.40 Sasu (S) 07.55 Harri ja dinot (S) 08.16 Muumilaakson tarinoita (S) 08.39?08.50 Hupsis (S) 09.00 McLeodin tyttäret (7) 09.45 Luontoretkellä: Syksy 10.15? 11.15 Teenage Boss 11.20 Uusi päivä (S) 11.50 Tanskalainen maajussi 12.20 Muuttohaukantie 12.50 Muuttohaukantie 13.20 Älä kokeile tätä kotona Sarja alkaa. O: Risto Jarva. 23.20 Maailman vanhin ammatti (12) Dokumenttielokuva prostituution historiasta. 22.55?23.05 Kuuluttajan vieras: RSO:n 1. 18.50 Iltahartaus. 07.50 Merisää. 20.03 Urheiluradio. HD 22.50 Yle Uutiset 22.55 Syrjäinen maa (16) 2/4. Yösoitto. Kuka tarvitsee immenkalvon korjausleikkausta? 19.10 Betonin brutaali runous 1/2. 07.50 Aamuhartaus. Aluksi hän arvioi kotiemme valoisuuden ja huonekoon merkitystä ja tekee yllättäviä havaintoja. 2699. 21.00 Yle Uutiset. 15.55?15.58 Yle News. 07.15?07.44 Aamusoitto. Ismo on akitaattori 20.05 Koko Suomi leipoo Klassikot. 21.00 Enbuske & Linnanahde Crew Vieraina Arttu Wiskari, Arman Alizad, Kim Herold ja Paavo Arhinmäki. 22.00 22.20 22.25 22.40 Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Armoton (16) (Yhdysvallat) Lännenelokuva. 10.55 Pikkujuttu. 19.55 Suomi tänään. Syrjäisessä talossa yksin asuva vanha mies löytyy surmattuna kotoaan. 00.30 Uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Nallen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 23.10. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen. 09.05?09.58 Muistojen bulevardi. 1/7. 13.50 Tartu Mikkiin 14.40 Isot ja pienet (7) 2/7. 15.10 Putoojat (12) Tehdäkseen vaikutuksen tyttöön Simon aikoo viedä hänet popbändin keikalle. 15.35 Doctor Who (12) Outo astronautti. 16.29 Galaxi 16.30 Nokkelikot (7) Korttikisa. 16.44 Mimun maailma (7) Videotaidetta. 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) Show?n täytyy jatkua. 18.45 #lovemilla3 (7): Sosiaalinen meedio Millasta on tullut Instafeimi ja hänellä on noussut pissi päähän. 18.50 #lovemilla3 (7): Broke Back Grill Ämpäri on löytänyt elämänsä rakkauden. 19.00 19.10 19.20 19.24 19.30 Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset sää Erätulilla 14/20. Pääosissa: Clint Eastwood, Gene Hackman, Morgan Freeman, Richard Harris. 01.10 Pahan ajojahti (16) Unettomat yöt. 02.10 Terriers (12) Kuokkavieras. 21.50 Kino Suomi: Työmiehen päiväkirja (12) (1967) Ei yksin leivästä, ei yksin rakkaudesta: hitsaajan ja konttoristin rakkaustarina. Arki, työ, politiikka ja uskottomuus horjuttavat nuorta avioliittoa. 09.40 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.45 Kauniit ja rohkeat (7) 10.10 Emmerdale (7) 10.40 Emmerdale (S) 11.10? 12.05 Lääkärit 13.35 Nyt uutta Suomessa - suomalaisen mainonnan historia 4. Kodit. Vuokko Hovatta ja Zarkus Poussa laulavat Oksasta. 15.00 Yle Uutiset. 09.05 Urheiluradio. 20.06 Sää. 17.20 Filmiryhmä: Zombit tulevat! 18.00?18.15 Arvassalo ry: Kulttuurista mielenterveyttä!. 18.20?18.29 Radioteatteri esittää: Volter Kilpi: Kirkolle, osa 76. 19.03 Turun filharmonisen orkesterin konsertti. 12.45 Merisää. Testissä ruualle lisää säilyvyyttä lupaavat vakuumikoneet. 20.30 20.55 21.05 22.00 Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio: Talk Ulkolinja: Digitaalinen kultakaivos Internet- ja mobiilipalvelut keräävät tietoa jokaisesta nettilatauksesta, ostoksesta ja viestistä. Tiedon avulla mm. 11.45 Valomusiikkia. 06.25 Aamusoitto. 21.15 Brysselin kone. 22.00 Yle Uutiset ja sää
Yksinäinen Ritva masentuu ja saa keskenmenon, mutta lopulta pariskunta lähenee toisiaan ja muuttaa Juhanin työn perässä Tampereelle. Risto Jarva haki elokuvaan uudenlaista realistista otetta valitsemalla miespääosaan taidemaalari Paul Osipowin, joka oli näyttelijänä amatööri. Idean tähän Jarva oli tiettävästi saanut tsekkiläisen Milos Formanin tavasta käyttää amatöörinäyttelijöitä elokuvissaan. Hänen isänsä, iso- isänsä ja setänsä tapettiin. Hän muisteli, että aina kuljettiin mustissa, kertoo Lea Garofalon asianajana Vincenza Rando. Poliisin on ollut erityisen vaikea murtaa Ndranghetan hiljaisuuden muuria, joten jo muu- Lea Garofalon hautajaiset keräsi suuren väkijoukon kadulle. taman ilmiantajan tietojen perusteella kokonaisia perheitä on nyt pystytty pidättämään ja vangitsemaan. Järjestö tekee kaikkensa kostaakseen pettureille ja estääkseen muita ryhtymästä ilmiantajiksi. . Elokuva toi Jarvalle Jussi-palkinnon sekä ohjauksesta että leikkauksesta. (12) 23 Erätulilla Yle TV2 klo 19.30 Kirjailija Veikko Huovisen luoma korpifilosofi Konsta Pylkkänen asui ja eleli Kainuun korvessa Lentuan maisemissa. Vieläkö nykypäivän kaupunkilaismiehet voisivat tavoittaa jotakin Konstan konstailemattomasta elämäntavasta, ajatella sinisiä ajatuksia hiljaisessa luonnossa? Siitä lähtivät ottamaan selvää Erätulien Haavi auki-sarjasta tutut Tomi, Tommi, Jan ja Seppo. Dok: Isän strippiklubi Yle Fem klo 22.00 Shawney sanoo olevansa elokuva-alalla, mutta pyörittää isänsä strippiklubia. Isä osti klubin Shawneyn ollessa kuusivuotias. 30 vuotta myöhemmin poika kertoo perheensä tarinan. Elina Salo ja Paul Osipow Risto Jarvan Työmiehen päiväkirjan nuorena parina. Eloonjääneet Ilmiantajien julma kohtalo YLE TV2 klo 20.00 Kun miehet hoitavat murhat, kiristykset ja salakuljetuksen, naiset huolehtivat kodinhoidosta. Giuseppina Pesce elää lapsineen poliisin suojeluksessa. Kaikki kolme naista kuuluivat mafiaperheisiin Etelä-Italian Calabriassa. Lisää spontaaniuden tuntua näyttelijöiden ilmaisuun Jarva loi antamalla heille mahdollisimman vähän harjoitusaikaa ja salaamalla käsikirjoituksen lop- puratkaisun näyttelijöiltä niin pitkään kuin mahdollista. Naispääosaan Jarva valitsi Elina Salon, joka oli näytellyt myös Jarvan ja Pakkasvirran varhaistyössä Yö vai päivä (1962). Salo oli tuolloin jo suosittu filmitähti, jonka meriittilistalla oli parikymmentä enemmän tai vähemmän koomista elokuvaroolia . Siellä toimii maan vaarallisin mafiajärjestö Ndrangheta. Työmiehen päiväkirjaa pidetään hänen 1960-luvun päätyönään ja ensimmäisenä suomalaisena työläiselokuvana. 23.10.2014 Duunaripariskunta yhteiskunnan paineiden keskellä YLE Teema klo 21.50 Juhanin ja Ritvan nuorta avioliittoa horjuttavat arkiset rahahuolet, siirtotyöläisyys, vieraantuminen, uskottomuus ja poliittiset ristiriidat. Toisella paikkakunnalla työskentelevä Juhani ajautuu sänkyyn toisen naisen kanssa ja tuntee syyllisyyttä. Kaikille naisille tämä ei kuitenkaan sovi. Työmiehen päiväkirjassa hän karisti tyttömäisen kome- diennen maneerien rippeetkin esiintymisestään. Realistinen kuvaus työläisperheen arjesta sai ihastuneen vastaanoton, ja nosti Jarvan kerralla aikansa arvostetuimmaksi kotimaiseksi ohjaajaksi. Jotkut Italian mafiosojen vaimoista ovat ryhtyneet poliisin ilmiantajiksi. Ilmiantajien kohtalo on ollut julma. Se hallitsee kokaiinin salakuljetusta Eurooppaan. Ndrangheta poikkeaa muista mafiajärjestöistä siinä, että sen organisaatio perustuu todellisiin perhe- ja sukulaisuussuhteisiin. . Kun nuoret pääsevät maahan, kohtaavat he yllätyksen. Maassa onkin elämää, eivätkä asukkaat todellakaan ole ystävällismielisiä.... Oma aviomies tappoi Lea Garofalon, Maria-Concetta Cacciola kuoli myrkkyyn mitä hänen perheensä väittää itsemurhaksi. Minä olen koko perheestä viimeinen, joka on elossa, sanoo Lean sisko Marisa. Raportti mafian naisista kertoo kolmen naisen tarinan, joista kaksi on jo maksanut puolenvaihdosta hengellään. . Lea tiesi jo 15-vuotiaana, että Ndrangheta merkitsee kuolemaa. sulkana hatussa suositut Komisario Palmu -elokuvat. Laittomuuksia tekevillä on valta, eikä kukaan uskalla asettua heitä vastaan, kuvailee Lea Garofalon ystävä Caterina. Sub klo 23.00 Uuden piinaavan scifisarjan tapatumat sijoittuvat 97 vuoden päähän siitä, kun ydinsota on pyyhkinyt maapallolta kaiken elämän. Vain ne selvisivät, jotka olivat sijoittuneena 12 avaruusasemalle ja jokunen muu, jotka onnistuivat niille pakenemaan. Asemat muodostavat 2400 hengen yhteisön Arkin. Elinolojen yhä vaikeutuessa, päätetään maahan lähettää 100 nuorisorikollista ottamaan selvää, voisiko maassa jälleen elää. Me olemme kasvaneet tässä kulttuurissa
Sikariporras oli turnauksessa kokeneella joukkueella, mutta sen oli taivuttava Sonkajärven huikealle joukkueelle, jonka nuoret pelaajat veivät pääpalkinnon Savon sydämeen. Valkoisten pantterien ponnistusvoima riitti tällä kertaa . Hyvä nimi se olisi nytkin, sillä kentällä solmitaan hienoja ystävyyssuhteita. Lohjalla on ensi vuonna juhlaturnaus, joka liittyy suureen seurakuntatapahtumaan. Ken elää, hän näkee. Martti Hirvonen Kirkkoherra emeritus, rovasti, sarjapelaajana Outokummun Partiossa 1970-luvulla ja sitten Valkoisissa Panttereissa, Inkerin Nousun perustaja ja kapteeni Turussa. Olin kuulemma lahjakas lentopalloilija nuoruusvuosina, sikäli kun uskon Matti Rönkää, uutistenlukijaa ja kirjailijaa, joka näki minussa jonkinlaisen tulevaisuuden toivon! Naapurin poikia ollaan! Mutta eteenpäin. viimeiseen sijaan. Muistan hiljaiset miehet, jotka menivät samalla linja-autolla kaivokseen töihin kuin minä oppikouluun. Kaikki näyttäisi olevan hyvässä vauhdissa. sanonko vai en . Niin minäkin. Paini, nyrkkeily, hiihto ja pesäpallo olivat tuon ikimuistoisen paikkakunnan suosituimpia urheilulajeja. Espoosta Lohjalle muuttanut seurakunta-aktiivi Erkki Pennanen kumppaneineen on pistänyt liikkeelle turnauksen, jonka taso on kiivennyt korkealle nyt vasta toisella kerralla. Mutta ei sovi unohtaa lentopalloa! Lentopalloa pelattiin talvella lähes jokaisella kansakoululla. Kaivoksen jätevettä se oli ja järveen laski. Outokumpu oli selvä työläispaikkakunta. Tämä oli ensimmäinen tutustumisemme, ja oli hauska tavata ihmisiä, joiden kanssa teemme yhteistyötä ennen kisoja. Outokumpu Oy:n tehtaan pesäpallokentällä pelasivat monet 1960-luvun mestaruussarjan huippujoukkueet: Sotkamon Jymy, joka koostui neljästä Väisäsestä ja viidestä Korhosesta vai kummin päin se oli! Antero Viherkenttä PunaMustista jäi tuolloin mieleen. Oli koskettavaa tavata hänet vuosikymmeniä myöhemmin Perniössä Sikariportaan mainiona passarina seurakunnan järjestämässä turnauksessa, jossa varoja kerättiin Etiopian sairaalatoiminnan tukemiseen. Presidentti Mauno Koivisto ja Antero Viherkenttä muodostivat erinomaisen tutkaparin, jonka tasaisen varmaa pelaamista oli ilo katsella. n n n n n n Lentopallosta käytettiin ennen nimeä verkkopallo. Järjestelykomitea, urheiluministeriö, isäntäkaupungit ja stadioneista vastaavat tahot ovat korkealaatuisia ja hy- vin motivoituneita. 24 23.10.2014 Lentopallosta saa myönteisiä tunteita Kalevi Keski-Korhonen On mentävä kauas muistoissa, muuten tämän hetken tietovirrasta ei saa mitään tolkkua. Opin pelaamaan lentopalloa Outokummussa, lähellä kuparikaivosta jonka aiheuttamista ympäristöhaitoista ei kukaan puhunut juuri halaistua sanaa. Ihmettelin tosin itse pienen laskujoen veden ruskeaa metallinhohtoista väriä, että mistä tuo mahtaa johtua. Paljon on toki Muutama vuosi sitten syntyi Espoon kappelipalloilijoiden ja Turun Valkoisten pantterien kesken otteluyhteys, vuoroin vieraissa olemme kohdanneet ja nyt viimeksi lokakuussa Lohjan II Passariturnauksessa. Lähdemme Venäjältä tyytyväisinä, Unger kehui. STT-AFP Fifan Christian Unger antoi alkuviikosta medialle lausuntoja Moskovan Luzhniki-stadionin ulkopuolella. AFP Photo / Alexander Nemenov Brasilian MM-lopputurnauksesta on kulunut vasta muutama kuukausi, mutta kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa touhuaa jo täyttä häkää vuoden 2018 lopputurnauksen kanssa. Fifan tutkintaryhmä kävi tarkastamassa kisaisäntä Venäjän MM-valmisteluja ja ilmoitti olevansa tyytyväinen tämän hetken tilanteeseen. . Verkossa hymyssä suin. Kirjoittaja muistelee Mauno Koiviston olleen Antero Viherkentän kanssa mainio tutkapari. Fifa tyytyväinen Venäjän MM-valmisteluihin tehtävä, jotta stadionit muokataan Fifan MM-vaatimusten mukaisiksi, tutkintaryhmän johtaja Christian Unger kertoi.