MARRASKUUTA 2017 N0 47 Arvaa pukki! LIIKE . 6 Työura pitenee opiskelemalla ELÄMÄ . 29 Vapauden museo avautuu Meri-Lapin sotesoppa kiehuu Opetusneuvos Henry Hedman Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. 12 POLITIIKKA . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . . Hinta 3 € 23. 22 KULTTUURI . 18 POLITIIKKA
2 23. Viikon valinta 10 Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. www.paperiliitto.fi. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Henry Hedmanin kanssa Olen kaamosmasennus ja syön teidät, Namskis! Sosialidemokraatit ovat aina puolustaneet rauhanliikkeitä . MARRASKUUTA 2017 Lehdessä 6 SDP nostaisi oppivelvollisuusikää 8 Uutiskertaus 10 Demari piilottelee rauhanaatetta 12 Sote-soppa kiehuu Meri-Lapissa 14 Suomalainen ajaa vanhalla autolla 15 Roosa Pöyhönen kokosi sukupuolen sanakirjan 16 Ystävyyttä yli rajojen 18 Demokraatin joulupukkivisa 21 Pimeys imee serotoniinit 22 Olipa kerran minä: Henry Hedman 26 Kolumni: Iisakki Kiemunki 27 Kasvot peilissä: Hanne Hirvonen 29 Tampereella aukeaa Vapausmuseo 32 Lyhyt elokuva tappamisesta 34 Runoilija aikaansa edellä 36 Demokraatti 100 vuotta sitten 38 Puheenvuoro: Maria Tolppanen 39 Mielipiteet 42 Suomalainen demari 45 Ristikko 46 TV-ohjelmat 48 Mun luonto ja Närästäjä 15 Liike 29 Kulttuuri 21 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Pia Viitanen
Mikä on viimeisin kirja, jonka olet lukenut. Simo on sellainen, että se koko ajan tekee ja hössöttää. Raimo Helminen. Vaikka Mike Monroe taitaakin vaikuttaa enemmän Turussa päin. Jos kissasi olisi mies, kuka hän olisi. No, sanotaanko niin, että useammin. Valtiosihteeri Samuli Virtanen otti syyn takakonttiepisodista niskoilleen ja sai poliisilta ansaitsemansa huomautuksen. Yksi suosikkiohjelmistani on tosin Australian masterchef, joten ehkä minussakin piilee huippukokki, jota en tosin vielä tunnista. Ja kykyjä ei ehkä ole vielä testattu tosissaan, Viitanen naurahtaa. Täytyy tosin mainita, että oikeastaan juuriltaan vastaus olisi Risto Jalo. Nyt kokeilin kuitenkin digitaalista versiota ja luin Stubbin elämänkertateoksen. Olen lukenut itse asiassa elämäni ensimmäisen digitaalisen kirjan. Hmm. Ilmapuntari TOPI JUGA KUULUMISIA KENTILTÄ ”Mutta siniset, come on...” Mikä on meno ex-ministeri, kansanedustaja Pia Viitanen. SDP:llä on hieno sanoma, ihmisille tarvitaan töitä ja eriarvoisuutta vastaan pitää taistella, kuten toimme esiin vaihtoehtobudjetissa. Suomen kuuluisin takakontti oli osa poliittista kyyditystä, jossa jytkypuolueen perustaja Timo Soini (s.) ajoi oman puolueensa oppositioon. Jos se olisi mies. Aku Hirviniemi. Ihan hurjasti! Ja muutenkin Manserockista. Väite: Tampere pysyy punaisena. Riippuu asiasta, aika vaikea valita kumpaakaan. Meno on hyvä. Minut yhdistää kissoihin ennen kaikkea uteliaisuus. Se on eläimenä hyvin viehkeä. Kaikki eivät tätä ensinäkemältä epäilleet, joten halla-aholaista laintulkintaa joutuivat oikomaan ainakin Iltalehti ja Helsingin Sanomat. On ollut hieno viikko, demokratia on toteutunut jälleen kerran. Valloillaan on laaja yksimielisyys. 3 23. Kunnon työläisnainen saa ruokansa aina miehensä laittamana. Kyllä, kyllä pysyy. Ja ri So ini. Janne Ojanen vai Raimo Helminen. Halla-ahon mukaan aikaistetut eduskuntavaalit tulisivat kalliiksi, koska uudet vaalit pitäisi joka tapauksessa järjestää jo 2019. Kissa. Mutta sitten taas siniset, come on, Viitanen tokaisee hymähtäen. Perussuomalaisten nykyinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho briljeerasi mediassa vaalilain tuntemuksellaan. Nuorempana olin myös kova Hanoi Rocks -fani. Yleisesti olen perinteisten kirjojen ystävä, ja minulla on kotona paljon kirjoja ja kirjahyllyjä. Marraskuun hellettä. Itsekin joskus kokkaan, mutta en ole siinä kovin hyvä. *Hah*, minulla on kaksi kissaa, Silja ja Simo. Seurauksena suuret suosikkini siirtyivät ilvekseen, täten ”Ipa” tuli läheisemmäksi. Aikanaan isäni toimi KooVeen puheenjohtajana liki 20 vuotta. Tykkää, totta kai. Ihanan tekevä ja utelias. Mikä on poliittinen voimaeläimesi. Simo on sellainen tättähäärä. Aina kun näistä asioista voi puhua, niin olen hyvällä mielellä. Ja kun KooVee tippui sarjasta, se yhdistyi Ilvekseen. Olen huomannut, että häntä arvostetaan yli puoluerajojen. MARRASKUUTA 2017 Minut yhdistää kissoihin ennen kaikkea uteliaisuus. Kumman kanssa, kokoomus vai siniset. Tietyllä tavalla salaperäinen, mutta kuitenkin aivan hellyttävä. Hän on vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekosen veli, menevähkö persoona. Meillä on siellä hieno tilanne ja sosialidemokraatti on pormestari. Kokoomus on kokoomus, periaatteessa en sitä haluaisi sanoa. Tihkuisaa ydintalvea. Tykkääkö hervantalaiset aina Popedasta
Ajatus, jonka mukaan työttömyysturvaa leikataan, jos työtön ei onnistu löytämään työtä on meille sosialidemokraateille vieras. Pienenä vinkkinä aiheista mediakritiikkiin: Kun HS teki viimeisen puoluegallupin, perussuomalaisten kannattamisesta kertoneille esitettiin lisäkysymys: tarkoittiko vastaaja Jussi Halla-ahon johtamia perussuomalaisia vai puolueesta irronnutta Sininen tulevaisuus -ryhmää. Vaalien ajankohta on hyvä tietää perussuomalaisissakin, ettei tule yllätyksenä. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Koska keskusta ei halua horjuttaa hallituspuolue kokoomuksen kanssa diilaamansa maakunta–valinnanvapaus-mallin herkkää tasapainoa, se luo nyt jännitettä median kanssa pönkittääkseen heikkoa kannatustaan. Hallitus itse arvioi, että tämä heidän tekemänsä esitys kasvattaa asumistukimenoja neljä miljoonaa euroa ja toimeentulotukimenoja kymmenen miljoonaa. – Kangasniemi 1935 Ville Ranta Hallituksen leikkaukset työttömiltä jatkuvat OLEMME SYKSYLLÄ KÄSITELLEET työelämäja tasa-arvovaliokunnassa niin sanottua aktiivimallia. Työkyvytöntä ihmistä ei tehdä työkykyiseksi hallituksen aktiivimallilla tai muilla sanktioilla. Työhakemusten tehtailu työttömyysturvan leikkautumisen pelossa ei ole oikea keino, vaan se heikentää toimeentuloa ja ajaa ihmisiä tarttumaan viimeiseen oljenkorteen, toimeentulotukeen. Sen mukaan työttömän pitää olla kolmen kuukauden aikana tietty määrä osa-aikatöissä tai palveluissa, jotta turva säilyy. Kerroit viime viikolla mahdollisten ennenaikaisten eduskuntavaalien merkitsevän kaksien eduskuntavaalien järjestämistä vuoden sisään. Ennenaikaistenkin vaalien vaalikausi on kuitenkin neljä vuotta, minkä esimerkiksi Helsingin Sanomat kuittasi myöhemmin huomaamattomalla oikaisulla. aktiivisen työnhaun esityksensä, jossa työttömille esitetään aktiivisempaa otetta työnhakuun ja sanktioiden uhalla viikottaista netissä tapahtuvaa raportointia työnhaun etenemisestä. Tämä ei ole oikeudenmukaista politiikkaa. 4 23. Jos ei löydä työtä tai onnistu saamaan TE-hallinnosta aktiivitoimia riittävästi, turvaa leikataan 4,65 prosenttia. Kyseessä ei ole ensimmäinen heikennys työttömien toimeentuloon. Yleäkin kohtaan keskustakonkarin peukku kääntyi alaspäin. Käytännössä aktiivimallin käyttöönotto leikkaisi pitkäaikaistyöttömiltä. Eli hallitus siis lisää tietoisesti eriarvoistumista ja byrokratiaa. Työttömät, joiden terveydentila on pitkäaikaisesti heikentynyt, tarvitsevat kuntoutusta sekä tukea terveyden ja toimintakyvyn parantamiseen ja työpaikan joustavuutta. Sen sijaan Sinulle, kuten aloittelevalle puoluejohtajalle sopii, media on ollut armollinen. Jos työtä tai aktiivitoimia ei pysty terveydentilan vuoksi tekemään, on seurauksena pysyvä toimeentulon leikkaus. Esimerkiksi Mauri Pekkarinen syytti viime viikolla tiedotusvälineitä Juha Sipilän ”mätkimisestä ja lätkimisestä”. Opposition ääni ILMARI NURMINEN hallituksen toimilla siis alati tiukemmalle. Viime vuonna hallitus leikkasi työttömyysturvan kestoa neljänneksellä, 400 päivästä 300 päivään. Keskusta on ottamassa takaisin Suomen mediakriittisimmän puolueen paikkaa. Keväällä hallitus on tuomassa myös toisen ns. Muista syistä vaikeasti työllistyvät tarvitsevat tukea osaamisensa päivittämiseen ja työnhakuun. Demokraatin toimituksen väki Vaalien ajankohta on hyvä tietää perussuomalaisissakin.. MARRASKUUTA 2017 VIIKON SANA » Saatiin lako-ohraa, jos miehet joulujuomingeissa pyrkivät kaatuilemaan. Työttömiä ajetaan nykyPari valittua sanaa Hyvä Jussi Halla-aho, SINUN JA PERUSSUOMALAISTEN pitäisi olla huolissaan. Missä PS:n meteli, eikös tämä pelannut suoraan Sinisen tulevaisuuden pussiin. Siten heidät saadaan parhaiten työelämään takaisin
Huhhuh. Maailmalta ja Suomesta löytyy paljon tutkimustietoa siitä, että matala koulutustaso vaikeuttaa etenkin nuorten miesten työllistymistä. Hallituksen säästöpuheet ovatkin onttoa retoriikkaa. Suomi kuuluu enää OECD-maiden keskikastiin 30-vuotiaiden koulutustasossa. JK. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. KUVA JARI SOINI Näin Suomea tyhmennetään S uomen kaltainen pieni maa elää osaamisesta. Milloin tutkijat ovat pitäneet heitä ”villi-ihmisinä”, tai romanin on saanut kuka tahansa ottaa kiinni ja hirttää. Tässä tilanteessa hallituksen koulutusuudistukset – eli oletus, että vähemmällä rahalla saadaan parempaa koulutusta – tuntuvat Suomen kaltaisessa maassa valtavalta riskiltä. Suomessa on edelleen lähes 100 000 alle 30-vuotiasta pelkän peruskoulun varassa. Veroprosentti laskee vuonna 2018 vain kuudessa kunnassa ja kiristyy 52 kunnassa. Koulutus myös pidentää työuria – ja samalla yhteiskunnan verotulot kasvavat. Jos vertaa koulutustason vaikutusta, niin jo koulutustason nosto perusasteesta toiseen asteeseen parantaisi Suomen työllisyyttä merkittävästi. Velkaantumista ei ole saatu kuriin, eikä kiky tai työttömien kepillä työntö ole heilauttanut vielä taloutta tai työllisyyttä merkittävästi parempaan suuntaan. Nyt muistakin puolueista on alkanut nousta esitystä tukevia näkemyksiä. Lisäksi hallitus yrittää vielä tällä kaudella ajaa läpi peruskouluun Oppiminen uudistuu -hankkeen, uusi lukio -hankkeen ja esityksen uudeksi yliopistolaiksi. Myös yritysmaailma on ainakin toistaiseksi suhtautunut epäillen siihen, että yrityksille työnnettäisiin osavastuu nuorten kouluttamisesta. Tämä näkyy jo korkeakoulutettujen määrissä. Näin on meillä uskottu, mutta miksi nyt eivät hälytyskellot soi. Jos Hedman pystyy jotakuta rohkaisemaan, hän tekee sen. Tämä tosin johtuu pääosin Helsingin puolen prosentin veronalennuksesta. Muusikkona hän on herkästi eläytyvä. Kohtaaminen TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Suomessa oli vielä 2000-luvun alussa maailman koulutetuin väestö. MARRASKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Melkoinen muutosvauhti, kun koululaitosta uudistettiin vasta viime hallituskaudella. Välillä hän laskee leikkiä omalla kustannuksellaan. Suomen Pisa-menestys rapisee, ja yhä harvempi nuori on kiinnostunut ylioppilastutkinnosta. Niiden välissä myös toisen asteen koulutus on myllerryksessä. Samaan aikaan enemmän kuin joka kymmenes nuori 15–29-vuotiaiden ikäluokasta on vuosittain työn ja koulutuksen ulkopuolella. Kristillisyys näkyy Hedmanin elämässä luonnollisena asiana, joka kytkeytyy tavalla tai toisella useimpiin asioihin. Hänellä on kantava, julistajan ääni. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Pelkän perusasteen varassa olevien työura on noin kymmenen vuotta lyhempi kuin paremman koulutuksen saaneilla. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 HENRY HEDMANIN HAASTATTELU SIVULLA 22 Leimansa voittanut mies Heti haastattelun alkuun romanikielen ja -kulttuurin yliopisto-opettaja Henry Hedman luennoi toimittajalle ja kuvaajalle romanien historiasta. Hänellä on ollut elämässään monia rooleja ja leimoja, mutta hän on ylittänyt ne moneen kertaan. Moni asiantuntija onkin todennut, että ammatillisessa koulutuksessa on alkamassa ihmiskoe, jossa lähiopetusta tarvitsevat nuoret työnnetään etäopiskeluun ja yrityksiin oppimaan. Hän ihmetteleekin, miksi kristityssä maassa tarvitsisi hävetä hengellisyydestä puhumista. Suomalaisten keskimääräinen tuloveroprosentti kevenee ensi vuonna ensimmäisen kerran 20 vuoteen. Suomi kuuluu enää OECD-maiden keskikastiin 30-vuotiaiden koulutustasossa. Olemme Hedmanin työhuoneessa Helsingin yliopiston Metsätalossa. Koulutustason lasku on poikkeuksellista länsimaissa. Aikanaan esitys tyrmättiin epäortodoksisena. Hallitus on leikannut ja leikkaa läpi koko koulutusjärjestelmän peruskouluista korkeakouluihin saakka. Koulutus olisi tehokasta työttömyyden ja talouden hoitoa, mutta tämä ei ilmeisesti sovi hallituksen ideologiaan. Oho. Korkealentoisten visioiden asemesta yksi koulutuksellinen ja täsmätoimi olisi SDP esittämä oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 5 23. Lisäksi vuodesta 2010 alkaen on työelämässä olevien 25–64-vuotiaiden korkea-asteen koulutuksen saaneiden määrä ollut laskussa. Hedman on helppo kuvitella saarnamiehen rooliin
– Nyt ne, jotka käyvät nopeasti opintopolun, menevät myös nopeammin työelämään. Lopulta oppivelvollisuutta piti nostaa vuodella, sekin kaatui. Olli Luukkainen toteaa, että tiedossa on, miten vahva merkitys toisen asteen käymisellä on esimerkiksi elinikään, työurien pituuteen ja sosiaaliturvan tarpeeseen. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen katsoo, että oppivelvollisuusiän nostaminen saattaa pitkittää valmistumista. Pidemmät opinnot parantavat työllisyysastetta SDP esittää oppivelvollisuusiän nostamista 18 vuoteen O n sääli, että edellisen hallituksen ajama oppivelvollisuusikärajan nostohanke jumiutui kiistaan lukiolaisten ilmaisista kirjoista. Tästä on OAJ:n hallituksen päätös. – Yhden vuoden oppivelvollisuuden pidentäminen, jolloin toisen asteen ensimmäinen vuosi tulisi pakolliseksi, perustui siihen, että ammattikoulutus keskeytetään tavallisimmin ammatikoulutuksen ensimmäisenä vuotenaan. Kai se jotakin kertoo, että Alexander Stubb sanoi kirjassaan, että suurin saavutus on oppivelvollisuuden pidentämättä jättäminen, Kiuru sanoo. Jos näin tehtäisiin, se maksaisi ensimmäisenä vuonna 20 miljoonaa euroa. Maaliskuun alkuun on tavoite saada asia valmiiksi, Luukkainen kertoo. Se on kesken. – Silloiset hallituskumppanit estivät esityksen, jolla oppivelvollisuusikä olisi nostettu 18 vuoteen, Kiuru kertaa. – Jos sanotaan, että kaikista ei ole käymään koulua, myös peruskoulu olisi jäänyt reformina tekemättä, jos tätä perustelua olisi käytetty, Krista Kiuru sanoo. Se, miten pidentäminen toteutettaisiin on kuitenkin auki. P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Seppo Kääriäinen: Vettä ripsii niin kuin pikkujouluaikaan kuuluu. Hiljaista, mutta harakka valveill´ on. – Olemme rakentamassa omaa kokonaisnäkemystä. OAJ:ssa pohditaan, pidennettäisiinkö sitä oppivelvollisuuden alkupäästä ja/ vai loppupäästä ja millaisia joustoja haetaan. Isoista puolueista kokoomus haraa oppivelvollisuusiän nostoa vastaan. OAJ harkitsee vielä keinoja Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kertoo, että OAJ kannattaa oppivelvollisuuden pidentämistä. Oppivelvollisuusiän nosto kun olisi ehkä suoraviivaisimpia mahdollisia syrjäytymisenestoprojekteja. Joustoja pohditaan esimerkiksi tilanteisiin, joissa saman luokan oppilaat ovat syntyneet aivan alkuvuodesta ja toiset aivan loppuvuodesta. 6 23. MARRASKUUTA 2017 ” Muille puolueille alkaa käydä selväksi, että tämä on uudistus, joka maksaa itsensä takaisin. – Periaattellinen kanta on se, että asialle on kerta kaikkiaan tehtävä jotain eikä vain jutusteltava, Luukkainen sanoo. Jos nyt nostetaan oppivelvollisuusikää 18 vuoteen, se on myös samalla viesti siitä, että voidaan sitä peruastetta siellä jauhaa 18 vuoteen saakka, Jokinen sanoo. Kanta on siinä mielessä yllättäväkin, että pelkän perusasteen suorittaneiden työllisyysaste on vain ne7. Taustalla ovat valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) laskelmat. – Uskon että koulutusmyönteiset kokoomuslaiset ovat pikku hiljaa kääntymässä siihen, että tämä olisi tärkeä poliittinen uudistus. Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori ja talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Uusitalo on pitänyt oppivelvollisuusiän nostoa esillä viime aikoinakin. Peruskokoomuslaiset taitavat ajatella päinvastoin. Kantaa on perusteltu muun muassa sillä, että nuoria ei voi pakottaa. Muille puolueille alkaa käydä enemmän ja enemmän selväksi, että tämä on uudistus, joka maksaa itsensä takaisin, Kiuru jatkaa. Sdp esittää tuoreessa vaihtoehtobudjetissaan oppivelvollisuuden pidentämistä 18 vuoteen ja toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta. Näin kirjoitti vuosi sitten Roope Uusitalo Suomen Kuvalehdessä. SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru vastasi Kataisen (kok.) ja Stubbin (kok.) hallituksissa opetusasioista. Aika paljon saa Kokemäenjoessa virrata vettä, ennen kuin valtavirtakokoomuslaiset sen kannalle kääntyvät. Lenkillä mietittyä: Toisen mäiskiminen ei taitoja vaadi
Hän ihmettelee, miksei Sipilän hallitus tartu toimeen. Olen taipuvainen uskomaan koulutuksen taloustieteilijöitä, kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) vastaa, kun häneltä kysyy kantaa SDP:n vaihtoehtobudjetin esitykseen oppivelvollisuusiän nostamisesta 18 vuoteen. 7 23. MARRASKUUTA 2017 Seppo Kääriäinen: Vettä ripsii niin kuin pikkujouluaikaan kuuluu. SAATAVUUSHARKINTA KUUMENTAA Kansanedustaja Sami Savio (ps.) arvosteli voimakkaasti kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok.) näkemyksiä työvoiman saatavuusharkinnan poistamisesta. Sen on niin tehokasta, että yksi prosenttiyksikkö merkitsee 800 miljoonan hyötyä. Kokoomuksessa on kuitenkin myös toisenlaista ajattelua. Epäilen, että sellaista hallitusta ei löydy, joka voisi jättää uudistuksen tekemättä, Kiuru sanoo. Kansanedustaja Krista Kiuru näkee, että oppivelvollisuuden kansantaloudelliset ja yksilölliset hyödyt ovat niin suuret, että pidentämisen vähättely osoittautuu turhaksi. Jos ne ovat todellinen koulutuksen este, tähänkin asiaan pitää Jokisen mukaan hakea ratkaisua. sivu 4) nousi lyhyessä ajassa Demokraatin verkkolehden viikon luetuimmaksi jutuksi. – Oppivelvollisuuden toteutuessa koko ikäluokassa työllisyysaste olisi pelkästään tämän takia noussut 72:een – vähintään kolmen prosenttiyksikön työllisyysasteen nosto siis. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA Emilie Uggla lisenkymmentä prosenttia. Hallitus ei ole pääsemässä 72 prosentin työllisyysasteeseen. – Oppivelvollisuuden pidentäminen olisi vaikuttavampia uudistuksia, joka vaikuttaa työllisyysasteen nostoon, Kiuru sanoo. Se tuo jo miljardeja liikkumavaraa julkiseen talouteen. Opetusministeri Sanni GrahnLaasonen (kok) selvityttää tällä hetkellä toisen asteen oppimateriaalien kustannuksia. TYÖTTÖMYYSTURVAN VEROT ALAS Kansanedustaja Jari Myllykoski (vas.) on jättänyt toimenpidealoitteen työmarkkinatuen ja peruspäivärahan verotuksen alentamiseksi. Nyt epäillään, että valtiontalouden rakenteellinen alijäämä kasvaisi Sipilän (kesk.) hallituksen toimesta niin, että vuonna 2019 ollaan vaikeassa tilanteessa ja seuraavan hallituksen pitää löytää uudistuksia. PUOLUEET REAGOIVAT TUHOON Ville Rannan pilapiirros Maailma tuhoutuu, näin puolueet reagoivat (ks. Lenkillä mietittyä: Toisen mäiskiminen ei taitoja vaadi. Oppivelvollisuusikä vaikuttaa työllisyysasteeseen Kalle Jokinen ei olisi henkilökohtaisesti nostamassa vuodellakaan oppivelvollisuusikää. Johannes Ijäs Simo Alastalo Demokraatti 13 16 17 18 10 11 8 9 14 15 12. Hiljaista, mutta harakka valveill´ on. Jokinen on kuitenkin silti sitä mieltä, että pitäisi pikemminkin keskittyä niiden auttamiseen, jotka ovat vaarassa pudota koulusta. – En ole ehtinyt miettiä asiaa kovin perinpohjaisesti, mutta en ole nähnyt hirveän voimakkaita perusteita sitä vastustaakaan. Työmarkkinatuesta ja peruspäivärahasta vähennetään yleensä 20 prosentin ennakonpidätys
Sote-palveluja tarvitseva ihminen on puolueen sote-mallissa kuin marketin kaljahyllyn kymmeniä tuotteita pällistelevä asiakas. pautta, naisten, lasten ja vähemmistöjen oikeuksien suomaa vapautta. Siellä kasvaa jälleen pohjaa kriiseille ja ääriliikkeille. Vapaus on ollut kohtuulliseksi sovitun työajan vaSIMO ALASTALO simo alastalo@ demokraatti.fi Vapauden inflaatio Lakiesityksen valinnanvapaus vaikuttaisi olevan etupäässä elinkeinonharjoittajien vapautta rahastaa ihmisten hyvinvoinnilla. Parhaillaan lausuntokierroksella olevan lakiesityksen valinnanvapaus vaikuttaisi olevan etupäässä elinkeinonharjoittajien vapautta rahastaa ihmisten hyvinvoinnilla, siis lähempänä riistoa, josta olemme satavuotisen itsenäisyytemme ajan pyristelleet eroon. – Meillä Suomessa on paljon osaamista, jota voisimme suunnata Afrikkaan. Uutisviikko KOONNUT SIMO ALASTALO Haatainen haluaa laajentaa turvallisuuspoliittista keskustelua SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kaipaa muutosta ulkoja turvallisuuspoliittisen keskustelun painopisteisiin. Haatainen totesi, että jos Euroopassa olisi itsesuojeluvaistoa, toimisimme tilanteen ratkaisemiseksi. Hän painotti YK-yhteistyön ja ylipäänsä monenkeskisyyden merkitystä, jotta Afrikkaan saataisiin koulutusta ja työtä. 8 23. Afrikka on Euroopan lähialue, vain Välimeri on välissä. Haatainen muistutti, että etenkin naisten ja tyttöjen asemaa pitäisi parantaa. Kokoomukselle vapaus on viime ajat tarkoittanut terveydenhuollon valinnanvapautta. Tilalla on talouspuhe ja keinot ilman päämäärää. Seuraavan 30 vuoden aikana Afrikan väestö kaksinkertaistuu 2,5 miljardiin, joista puolet on alle 25-vuotiaita. Terveyspalvelujen ostaminen eroaa olut ostoksista muun muassa siinä, että sairas kaipaa ensisijaisesti hoitoa, ei mahdollisuutta valita hoitoaan luvuttomista vaihtoehdoista. Yleistä markkinamyönteisyyttä kummempaa poliittista ideologiaa ei puolueella ole takavuosien kuningashaaveiden jälkeen ollut, toisin kuin esimerkiksi SDP:llä tai Keskustalla. Yleisötilaisuuden juonsi Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi. Haatainen ja kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) keskustelivat maailman muuttuneista turvallisuusuhista maanantai-iltana Helsingissä. Tällä hetkellä Suomessa puhtaan paljon voimapolitiikasta kuten vaikkapa armeijan vahvuudesta. Haatainen muistutti yleisöä maantieteestä. Ongelmat ja uhkat ovat yli rajojen meneviä ja siinä esimerkiksi ilmastonmuutos on keskeinen. Janottaisi, mutta päättäminen on vaihtoehtojen runsauden vuoksi vaikeaa. Haatainen muistuttaa, että turvallisuuskysymykset eivät rajaudu vain omiin rajoihimme. Kun SDP puhuu vapaudesta, on taustalla pitkä historia, jossa on vapauduttu riistosta ja alistavista rakenteista. – Tämä johtaa myös Afrikan sisäiseen pakolaisuuteen ja pahentaa siellä eriarvoistumiskehitystä. Sinne pitäisi saada kestävää yritystoimintaa. MARRASKUUTA 2017 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA G allup-johdossa porskuttava kokoomus menestyy, koska se edustaa elintasoaan nostaneita suomalaisia. Mikäli ilmastonmuutos jatkuu, väestönpaine Eurooppaan vain kovenee. Johannes Ijäs Demokraatti Jari Soini. Afrikka on myös kasvava talousalue. Haatainen toisti jo eduskunnassa esittämänsä ajatuksen siitä, että EU:n ja Euroopan valtioiden kehitysyhteistyöresursseja yhdistettäisiin koulutuksen tukemiseen ja työpaikkojen aikaansaamiseen Afrikassa. Kun kokoomuksella ei ole aatetta, ei sillä ole myöskään aatteen kieltä
Suomi, Tshekki, Itävalta, Kypros, Latvia ja Slovakia vastustivat hyväksymistä, mutta maat jäivät vähemmistöön. Kyselyyn vastasi reilu tuhat ihmistä loka-marraskuussa 2017. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen. Lääkevirasto muuttaa kaupunkiin, kun Britannia jättää Euroopan unionin maaliskuussa 2019. TEAM hylkäsi kemianalojen sopimukset Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin hallitus on hylännyt viisi lokakuussa sovittua neuvottelutulosta, jotka koskivat kemianalojen työehtosopimuksia. TEAMin mukaan peruskemian, muovija kemian tuoteteollisuuden sekä öljy-, maakaasuja petrokemian neuvottelutulokset hylättiin äänin 10–6. Kyselyn toteutti Kantar TNS. Asiasta kertoi Helsingin Sanomat. Virastoa havitteli alun perin kaikkiaan 19 kaupunkia, joista kolme luopui jo ennen äänestystä. Maaja metsätalousministeriön mukaan uusi asetus on lisäksi rajoittamassa muiden kuin luomueläinten laiduntamista luomutuotannossa olevilla pelloilla. Viikkolehti, netti ja some Seminaari järjestetään Mauno Koiviston syntymäpäivänä la 25.11.2017 klo 13-16.30 Paasitornissa, 1 1/2 krs, Karl Lindahl -salissa Hyvistä naapurisuhteista Euroopan ytimeen Pääjohtaja Erkki Liikanen: Mauno Koivistosta talousmiehenä ja päättäjänä Ruotsin pääministeri v. MARRASKUUTA 2017 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Suomi hävisi kisan EU:n lääkevirastosta Amsterdam on voittanut kisan EU:n lääkevirastosta. Suomi sai yhden heikoimmista äänisaaliista, vain viisi pistettä. Ero tyttöjen ja poikien keskustelutaidoissa on kuitenkin mukana olleista maista suurin. Kolmannella kierroksella vastakkain olleet Milano ja Amsterdam saivat molemmat 13 pistettä, joten voittaja selvisi arvalla. Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. Tapahtumaa tukee myös Helsingin Wanhat Toverit. Suomen vastustama luomuasetus hyväksyttiin EU-maat hyväksyivät maanantaina luomuasetuksen, joka tietää karvasta kalkkia suomalaisille kasvihuoneyrittäjille. Sähköautojen uskotaan yleistyvän Sähköauton omistamisen uskotaan yleistyvän seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kansliapäällikkö Jaakko Kalela: Suomi, Itämeri, Eurooppa Kahvitauko Professori Pauli Kettunen: Eturistiriidat ja suunnittelu yhteiskuntapolitiikassa VTT Pekka Sutela: Tulevaisuuden Venäjä Paneeli: Kantavat teemat Eurooppa -politiikassa MEP Miapetra Kumpula-Natri, Erkki Liikanen ja Jaakko Kalela Moderaattorina päätoimittaja Merja Ylä-Anttila Tilaisuuden järjestää Mauno Koiviston perustama Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem.yhdistys YPSY Palkansaajasäätiön tuella. Tutkimuksessa Suomea korkeamman sijoituksen saivat Singapore, Japani, Hongkong, Etelä-Korea, Kanada ja Viro. Tyhjää äänestivät Saksa, Belgia ja Unkari. Sähköauton omistamiseen kahden vuoden päästä uskoo neljä prosenttia vastanneista. Helsinki tippui kisasta jo ensimmäisellä kierroksella. – Yhden pisteen ero Viron sijoitukseen vertailussa ei ole tilastollisesti merkittävä, toteaa tutkimuskoordinaattori Mari-Pauliina Vainikainen Helsingin yliopistosta. Lääkevirasto muuttaa pois Britanniasta brexitin takia. Mauno Koiviston perintö kantaa -juhlaseminaari Lehtikuva/ Martti Kainulainen. Arvioinnissa paneuduttiin ongelmanratkaisua tukevien vuorovaikutusja keskustelutaitojen arviointiin, eikä siis nuorten kykyyn ratkaista vaativia ongelmia. Jatkoon päässeistä Milano sai 25, Amsterdam 20 ja Kööpenhamina 20 pistettä sekä esimerkiksi Tukholma 12 pistettä. Suomalaisnuorilla hyvät keskustelutaidot Suomalaisnuoret ovat sijoittuneet seitsemänneksi OECD:n tutkimuksessa, jossa arvioitiin 15-vuotiaiden keskustelutaitoja tilanteissa, joissa yritetään ratkaista ongelmia yhdessä muiden kanssa. Vertailu on OECD:n Pisa 2015 -tutkimuksen osa, jota ei ole aiemmin julkaistu. Suomi vastusti uudistusta myös siksi, että vähittäiskaupalle tulee uusia velvoitteita valvoa pakkaamattomia tuotteita. Asetusta aletaan soveltaa vuoden 2021 alusta. Yli kaksi kolmasosaa vastanneista on kokonaan tai osittain sitä mieltä, että Suomeen pitäisi saada lisää sähköautoja, koska liikennepäästöt ovat liian suuret. Suomi näyttää saaneen muilta EU-mailta vain kaksi pistettä. Ministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan Suomen tavoitteena on ollut purkaa viljelijöiden hallinnollista taakkaa, mutta asetus vie kehitystä nyt päinvastaiseen suuntaan. 1986-1991 Ingvar Carlsson: Finland och Sverige i Europa i förändring / Suomi ja Ruotsi muuttuvassa Euroopassa (simultaanitulkkaus). 9 23. Fortumin kyselyyn vastanneista suomalaisista lähes joka viides uskoo omistavansa sähköauton kymmenen vuoden päästä. EU-maiden ministerien äänestys ratkesi vasta kolmannella kierroksella ja silloinkin tiukimmalla mahdollisella tavalla. Suomalaiset oppilaat kommunikoivatkin toistensa kanssa ongelmia ratkoessaan selvästi rakentavammin ja tuloshakuisemmin kuin oppilaat kaikissa naapurimaissa. Ilman äänestystä hylättiin Kemianteollisuuden kanssa neuvotellut tulokset, jotka koskivat Fiskars Finlandia ja lasikeraamista alaa. Perjantaina pidetyssä TEAMin hallituksen kokouksessa myös hyväksyttiin kuusi neuvottelutulosta. – Merkittävämpää on se, ettei mukana kärkisijoilla ole lainkaan muita Euroopan maita, hän lisää
Asevientikielto sotatoimialueille hyväksytään periaatteessa, mutta sitä halutaan tulkita väljästi. Toki liikkeessä oli vastakkaisiakin mielipiteitä. Sopimus astuu voimaan 90 päivän kuluttua siitä, kun 50 maata ratifioi sen. Sitä paitsi kriisin sattues sa jokaisella suomalaisella on velvollisuus osallistua puolustustehtäviin. Turvallisuuskeskusteluun olisi monta luontevaa paikkaa. Itse näkisin, että Suomi voisi toimia aktiivisesti nimenomaan jännityksen purkamiseksi. Suomi pitää kiinni miesten asevelvollisuudesta. Nyt vastaavaa varustelukierrettä ei ole meneillään, mutta Euroopan liepeillä Syyriassa ja muualla Lähi-idässä soditaan. Ennen ensimmäistä maailmansotaa uskottiin, että työväenliikkeellä ja luokkataistelulla voidaan estää sodat, Taipale huo mauttaa. Edelleen siviilipalvelus kestää liki vuoden, eli pidempään kuin lyhin, kuuden kuukauden, asevelvollisuus. Suomi vertautuu asevelvollisuudessa Venäjään ja Etelä-Koreaan, hän toteaa. Taipale huomauttaa, että aiemmin aseistakieltäytymiseen vaadittiin ideologiset perusteet. Lahtinen toivoo, että SDP keskustelisi eduskunnassa laajasti turvallisuudesta ja niin, että äänessä uskaltaisivat olla muutkin kuin Erkki Tuomioja. Pitkäaikainen rauhanaktivisti Ilkka Taipale hymähtää, että kyse on näkökulmasta. Siitä on ollut apua rauhanvälityksessä, jossa etenkin Martti Ahtisaari on ansioitunut. Lahtinen hymähtää, kun hänelle perustelee armeijaa ikäpolvikokemuksena. Liittoutumattomuus vai ei. J ulkisuudessa väitellään mieluummin Nato-jäsenyydestä kuin keskustellaan, kuinka Itämeren alue saataisiin rauhalliseksi. – Naton kannalla olevat katsovat, että sotilaallinen järjestö ylläpitää rauhaa, mutta se on aseellista rauhaa. – Toivottavasti demarit esittävät systeemin uudistamista. Ilkka Taipale muistuttaa, että sosialidemokraatit tukivat jo maailmansotien välissä 1930-luvulla silloisia harvoja aseistakieltäytyjiä. Tämän päivän rauhanliike vaatii muun muassa käsiaseiden rajoittamista ja autonomisten asejärjestelmien kieltoa. Aseistakieltäytymistä on ymmärretty helpommin. – Arvo Salo sanoi jo 1970-luvulla, ettei sota yhtä miestä kaipaa. Taipale painottaa, sosialidemokraattien johtohenkilöt ovat aina korostaneet, että sosialidemokratia on rauhanliike. Lahtinen huomauttaa, että rauhantyö on myös rauhankasvatusta. Sen perusteella tehdään päätelmiä, että pitää varautua johonkin muuhun. – Kaikki rauhanliikkeet ovat syntyneet joko suursotien jälkeen tai suurten varustelukilpailujen aikana. Vanhempi ikäpolvi ei ehkä tiedä, mitä valmiuksia peruskoulusta saa, esimerkiksi ensiapukoulutusta. Siviilipalvelus on ollut SDP:lle vaikea asia. Nyt riittää käytännössä ilmoitus. 10 23. Jännitteet suurvaltojen välillä ovat kasvaneet. Puolustushankinnoista puhuttaessa Lahtinen kehottaa muistamaan, että uhat ovat erilaisia kuin aiempina vuosikymmeninä. – Valtaosalla poliitikoista tuntuu olevan sodankäynnistä hyvin vanhakantainen käsitys. Sadankomitean pääsihteeri ja entinen SONKin pääsihteeri Anni Lahtinen arvelee, että joidenkin sosialidemokraattien Nato-innostus on saanut tästä uutta puhtia. Sama ajatuskuvio toistuu monen demarin puheissa, vaikka aateperintö velvoittaisi muuhun. Birgitta Suorsa UP ” Rauhanliike ei ole jalkojen liike, vaan tajunnan liike.. Asekauppa on vaikea pala Osa SDP:n kansanedustajista ja monet ay-aktiivit suhtautuvat Lahtisen mukaan vähätellen asekaupan rajoituksiin, sillä aseteollisuus tuo leivän tietyillä paikkakunnilla. Suomi ei ole vielä allekirjoittanut viime heinäkuussa hyväksyttyä YK:n ydinaseiden kieltosopimusta. MARRASKUUTA 2017 Demari piilottelee rauhanaatetta ” Pasifismi mielletään väärin eli passiivisuudeksi ja vastuuttomuudeksi, vaikka kyse on väkivallattomuudesta. Ruotsin mahdolliseen Nato-liittymiseen vetoamisessa unohdetaan Lahtisen mukaan se, että Suomen asema on erilainen. Liikkeen panos näkyy muun muassa ensin Kansainliiton ja myöhemmin YK:n perustamisessa. – Itämerellä on meneillään voimannäyttö. Sorsan hallitus pidensi vuonna 1987 siviilipalveluksen 12 kuukaudesta 16 kuukauteen. Sotapuhe ja militarisoituminen ovat lisääntyneet. Taipale tähdentää, että sosialidemokraatit ovat aina puolustaneet erilaisia rauhanliikkeitä, muun muassa 1930-luvulla kuolemanrangaistuksen kieltämiseksi. Pasifismi mielletään Lahtisen mukaan väärin eli passiivisuudeksi ja vastuuttomuudeksi, vaikka kyse on väkivallattomuudesta. Itämeren alueella järjestetään mittavia sotaharjoituksia. Jos yhteiskunnan infraan isketään, siinä eivät hävittäjät auta. Hävittäjähankinnat toki vahvistavat turvallisuudentunnetta, mutta niistä ei ole apua todellisten uhkien, kuten ilmastonmuutoksen, edessä. – Aseellinen konflikti on viimeinen asia, mitä kukaan haluaa. Asevelvollisuus ja pasifismi Ruotsissa ja Norjassa asevelvollisuus on osittain vapaaehtoista ja sukupuolineutraalia, Lahtinen kertoo. Toisen maailmansodan jälkeen Euroopan asevarustelun ja ydinaseiden vähentämisestä saadaan kiittää monia sosialidemokraatteja muun muassa Willy Brandtia, Bruno Kreiskyä, Kalevi Sorsaa ja Gro Harlem Brundtlandia. – Vastaavan kokemuksen saa peruskoulusta. Yhtä tärkeä kuin tasa-arvo Vaikka rauhanliikkeen ansiolista kasvaa pitkäksi, tekemistä riittää. – Kalevi Suomela opetti minulle, että rauhanliike ei ole jalkojen liike vaan tajunnan liike, Taipale toteaa. – Toivoisin, että rauhanaate läpäisisi kaikki SDP:ssa käsiteltävät asiat samaan tapaan kuin tasa-arvo, Lahtinen sanoo. Lahtisen mukaan puolustus voitaisiin järjestää kustannustehokkaammin ja vastaamaan todellisia tarpeita. – Liittoutumattomuus on hyvä ratkaisu pidemmän päälle. Ilmastonmuutos, kyberturvallisuus ja informaatiosodankäynti vaativat ihan toisenlaiset ratkaisut. – Jo Forssan julistuksessa todettiin, että sotilastaakkaa on vähennettävä
Kuvit us Timo Sparf. MARRASKUUTA 2017 SDP:n myytit Rauhan kannat tamista pidetää n itsestää nselvyy tenä, mutta rauhan työ vaatii tekoja. 11 23. Demar eiden riveissä on monta nimekä stä rauhan aktivist ia, mutta uutta polvea ja rohkeu tta puhua rauhan edistäm isestä kaivata an etenkin , kun militari stit ovat saanee t julkisuu dessa laajasti huomio ta
”Sote-uudistukselle SDP sanoo kyllä. Asiassa koettiin draamaa viime viikon maanantaina, kun hanke hyväksyttiiin myös Kemin kaupunginvaltuustossa yhden äänen enemmistöllä 22-21. – Tämä puu antaa rumia hedelmiä, hän sadatteli. Sote-soppa kiehui yli Meri-Lapin jättiulkoistus saa demaritkin mietteliääksi Meri-Lappiin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin syntyy terveyspalveluyritys Mehiläisen vetämä sote-yhteisyritys. – Hallituksen malli ei toteuta niitä tavoitteita, joita uudistukselle on asetettu vaan vaarantaa hyväksi tunnustetun erikoistason palvelut. ”Valinnanmahdollisuutta lisätään henkilökohtaisella budjetilla ja nykyistä palvelusetelilakia uudistamalla kokeilujen kautta.” Rane Aunimo Demokraatti Jukka-Pekka Flander Antti Rinne syytti hallitusta Meri-Lapin tilanteesta. Huhtamella toivoo, että demarit kokoavat rivinsä. Millainen on ollut palkansaajien Suomi 100 vuotta. – Koko soppa on hallituksen syytä, tämä on Sipilän hallituksen vika, Rinne sanoi lauantaina. Sote-yhteisyritykseen sisällytetään Kemissä toimiva Länsi-Pohjan keskussairaala. Valtteri Huhtamella Lapin piiristä lukeutuu demareista heihin, joiden mielestä hallituksen sote-kaavailut ovat saaneet maakunnat sekaisin. Viime vuonna hän sanoi, että yksityistämiseen pyritään. Puoluevaltuuston yhteisen kannanoton mukaan hallituksen sote-malli ei toteuta niitä tavoitteita, joita uudistukselle on asetettu vaan vaarantaa palvelut. Yhteisyritys hoitaa Meri-Lapin terveydenhuollon erityissairaanhoitoa myöten seuraavat 15 vuotta. – Pitää nyt katsoa, mitä valtion hallinnon puolelta tälle ratkaisulle tullaan tekemään, ja meneekö se koskaan eteenpäin. Pääministeri Juha Sipilää (kesk.) Huhtamella ihmettelee. Näin vältytään henkilöstön asemaan, omaisuuden siirtoon sekä toimivaltuuksiin liittyviltä ongelmilta. 12 23. 18 maakuntaa järjestää ja tuottaa kuntalain mukaisesti sote-palvelut. Se on vastoin toimintaperiaatteitamme, tai on ainakin ollut. Marja Riihelä, erikoistutkija, VATT Ilpo Suoniemi, tutkimuskoordinaattori, Palkansaajien tutkimuslaitos Miksi Suomen tuloerot ja köyhyys ovat kääntyneet kasvuun. Heikki Taimio, erikoistutkija, Palkansaajien tutkimuslaitos Miksi Suomen tuloerot ja köyhyys ovat kääntyneet kasvuun. Rinteen mukaan hallitus on luopunut uudistuksen alkuperäisistä tavoitteista ja vaarantaa erikoistason palvelut. Sopimuksen arvo on 1,1 miljardia euroa. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin kuuluu kuusi kuntaa: Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio. Suurin osa demareista äänesti hankkeen puolesta. Sote-uudistukselle SDP sanoo kyllä, ja siihen meillä on oma malli. Demokraatille Huhtamella sanoo ulkoistuksesta, että kyse on kaunasta kahden kaupungin, Kemin ja Rovaniemen välillä. Mediassa olleiden tietojen perusteella hän arvelee myös, että asiasta päätettiin ilman kunnollista tietoa ja perehtymistä. Entinen kemiläinen Juha Jaatinen Helsingin piiristä puolestaan arvosteli hallitusta epäluottamuksen puun istuttamisesta. MARRASKUUTA 2017 ” Koko soppa on hallituksen syytä, tämä on Sipilän hallituksen vika. Kohuttu päätös herätti keskustelua myös SDP:n puoluevaltuustossa Turussa viikonloppuna. Rinne huomioi Meri-Lapin tilanteen toteamalla, ettei asiasta ei pidä tehdä riitaa demarien sisällä. Maanantaina 27.11. Uudistuksella pitää parantaa erityisesti perustason palveluiden saatavuutta koko maassa ja kaventaa terveyseroja ihmisten ja alueiden välillä.” Mallin mukaan julkinen sektori järjestää ja on päätuottaja. Jokainen alue päättää omista lähtökohdistaan oman alueensa tarpeiden mukaisesta tuotantorakenteesta.” Sote-tehtävät siirretään SDP:n esityksessä kunnilta kuntalain pohjalta rakennettaville maakunnille. Täytyy kysyä, milloin olemme alkaneet suosia yksityistämistä. klo 17-19 Paasitorni, Karl Lindahl sali 1½ krs Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki TERVETULOA! Tilaisuutta mahdollisuus seurata netissä osoitteessa vapausvalitatoisin.com Marja Riihelä Ilpo Suoniemi Heikki Taimio ku va aj a: M aa ri t K yt öh ar ju Heikki Taimio, Ilpo Marja Riihelä,. – Hän sanoi, että yksityistäminen tuli yllätyksenä. – Annettiin ymmärtää, että Kemistä lähtee kaikki, jos siirrytään Rovaniemen alaisuuteen. Rinne: Hallituksen syy SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan Sipilän hallitus on epäonnistunut sote-uudistuksessa. ”Erityisen vaativa sairaanhoito toteutetaan viiden yliopistosairaalan varaan rakentuville ERVA-alueille. Siksi tälle mallille sekä kokoomuksen ja keskustan lehmänkaupalle on sanottava ei. – Ikiaikainen, sukupolvia kestänyt kissanhännänveto sai päätöksensä: ennemmin ulkoistettiin kuin annettiin pisaraakaan toiselle. Hänen piiristään tuomansa viestin mukaan Meri-Lapin päätös sai aikaan turbulenssia, jonka jäljet nähdään tulevaisuudessa myös sosialidemokraattisen liikkeen sisällä
13 23. Edun voi käyttää kampanja-aikana 21.11.–31.12.2017 niin usein kuin haluaa. Extraetuja Tradekan jäsenille 31.12.2017 asti Muista käyttää juhlavuoden etusetelisi 31.12.2017 mennessä Eturavintolasi Vuosietusi -20 % Restelin klassikkoravintoloissa Nyt myös 2 jälkiruokaa 1 hinnalla. Extraetu ei ole voimassa seuraavissa Martinoissa: Skanssi, Hyvinkää, Joensuu ja Tampere. MARRASKUUTA 2017 Katso myös muut Tradekan jäsenen loppuvuoden extraedut www.tradeka.fi Ravintoloiden extraetu on enintään kahden normaalihintaisen à la carte -annoksen ostajalle / jäsenkortti / ruokailukerta. Extraetusi on voimassa 31.12.2017 asti. Kampanja-aikana saat myös vuosialennuksesi 20 % vuosietuun kuuluvista ostoksistasi (ei kuitenkaan jälkiruoasta, jos hyödynnät kaksi yhden hinnalla -edun). Restelin klassikkoravintolat tarjoavat loppuvuoden extraetuna normaalihintaisen à la carte -pääruoan ostajalle kaksi jälkiruokaa yhden hinnalla
GRAFIIKKA TIMO SPARF Suomalainen ajaa vanhalla autolla Suomessa ajetaan eurooppalaisittain vanhoilla autoilla. Määrä liikkuu noin parissa tuhannessa. 14 23. MARRASKUUTA 2017 Suomen autokannan keski-iän kehitys v 3 v 6 v 9 v 12 v 196 196 4 196 8 197 2 197 6 198 198 4 198 8 199 2 199 6 200 200 4 200 8 201 2 201 6 v 4 v 8 v 12 v 16 v Henkilöautokannan keski-ikä eräissä Euroopan maissa Kre ikka Rom ania Por tug ali Ees ti Suo mi 11,8 Esp anja Itali a EU kes kim ääri n 10,7 Nor ja Ruo tsi Hol lant i Sak sa Ran ska Irlan ti Itäv alta Tan ska Belg ia IsoBrit ann ia 1 21 8 1 53 6 1 92 6 1 88 8 2 12 1 2 41 5 10 2 48 6 10 2 61 3 10 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Suomen henkilöautojen määrä Vuosi täyssähköautot ladattavat hybridiautot hybridiautot, ei latausominaisuutta 2010 23 3 200 2013 169 296 8 445 2016 844 2 441 19 250 Sähköja hybridiautojen määrän kehitys Suomessa Demograafi TEKSTI HEIKKI SIHTO . Sähköautojen määrä on Suomessa vakaassa mutta vähäisessä kasvussa. Lähde: Autoalan tiedotuskeskus. Autokanta ehti kääntyä nuorempaan suuntaan jo 2000-luvulla, mutta viime vuodet on autojen keski-ikä taas noussut
Avoin keskustelu on tärkeää, koska nämä asiat ovat todella herkkiä. MARRASKUUTA 2017 FE M IN IS M I L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Puhu asioista oikeilla nimillä D emarinaisten toimistolla harjoitteluaan viestinnän assistenttina tekevä poliittisen historian opiskelija Roosa Pöyhönen kokosi viikonlopun liittokokousta varten sukupuolen sanakirjan ja tasa-arvotermistöä. Termiviidakko voi hiukan pelottaakin – entä jos suututan tai loukkaan, kun en osaa. – Jokainen saa kasvaa sukupuoli-identiteettiin, jonka kokee hyväksi, eikä sitä arvostella, Pöyhönen kiteyttää. – Aina voi kysyä, jollei tiedä. Lapsi nähdään yksilönä, joka voi kokea olevansa tyttö, poika tai jotain muuta. Esimerkiksi kasvatuksessa se tarkoittaa, ettei lapsen syntymässä määritellyn sukupuolen perusteella tehdä oletuksia vaikkapa siitä, millä leluilla hänen ”kuuluisi haluta leikkiä”. Keskustelemalla muiden kanssa ja ottamalla asioista selvää – sillä siitä selviää, Pöyhönen sanoo. Ei kannata pelätä, vaan osoittaa halunsa oppia. 15 23. Sensitiivinen juttu Pöyhönen on hyvillään, että yleinen harhaluulo feminismistä miesvastaisuutena on vähentynyt. Sukupuolisensitiivisyys taas on vielä vieraampi termi. Julkinen keskustelu on tehnyt feminismin tutuksi sortavien ja syrjivien rakenteiden purkajana. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti BIOLOGINEN SUKUPUOLI JURIDINEN SUKUPUOLI B IN Ä Ä R IN EN S U K U P U O LIK Ä S IT Y S SUKUPUOLIIDENTITEETTI LH B T IQ SUKUPUOLTEN TASA-ARVO INTERSEKTIONAALISUUS YHDENVERTAISUUS T R A N S S U K U P U O LI N EN TASAARVOLAKI MU UN SUK UPUO LIN EN TASA-ARVOPOLITIIKKA SUKUP UOLISENSIT IIVISYY S Nora Vilva ja Emilie Uggla. Kyse on eri sukupuoliin liitettyjen oletusten tunnistamisesta, stereotypioiden kriittisestä arvioinnista ja sukupuolen moninaisuuden tiedostamisesta. – Oikeiden termien käyttäminen ja niiden ymmärtäminen on tärkeää, jotta ei synny väärinymmärryksiä, joista ihmiset voivat loukkaantua, Pöyhönen sanoo
Sittemmin mies eteni juoksupojasta kuvanvälittäjäksi, sieltä puhelinlaitokselle ja lopulta ammattiliiton toimitsijaksi. – Tässä on vahva yhdessä tekemisen meininki, ja kampanja resonoi ihmisissä hyvin. ” Underhood-palvelun mittareilla Haatainen saa paremmat pisteet kuin kukaan muu presidenttiehdokkaista. Ihmiset antavat aktiivisesti palautetta ja ideoita, hän kuvailee. Siitä huolimatta, että he ovat eri sukupolvien ja yhteiskuntaluokkien kasvatteja. Palvelu seuraa some-viestinnän vaikuttavuutta päivittäin, eikä maine perustu pelkkään tykkääjien tai seuraajien määrään. Se tarkoittaa, että tänään ei kannata moittia toista, ja seuraavana päivänä sitten pyytää lakki kourassa anteeksi. – Kun huuto ei auta, jollei ole voimaa. Parivaljakko lounastaa usein vapaa-ajallaan. Ideat elämään Vallinin mukaan kultaakin kalliimpi asia on ollut Tuula Haatainen presidentiksi 2018 -ryhmä Facebookissa. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti. – Underhoodin mittareilla Haatainen saa paremmat pisteet kuin kukaan muu presidenttiehdokkaista, Vallin kertoo. MARRASKUUTA 2017 ” Huuto ei auta, jollei ole voimaa. Kaksikko on ollut tiiviisti tekemisissä siitä asti, kun molemmat toimivat ryhmiensä puheenjohtajina. Oppia toinen toiselta Kokoomuksen puoluesihteerinäkin toiminut Arve kertoo Rosenlöfillä olevan pitkä historia niin valtuustovaikuttamisessa kuin ammattiyhdistyspuolella. Oli siihen aikaan epätavallista, että vanhemmat erosivat. Isä on ollut hammaslääkäri ja äiti hoitoalan ammattilainen. Ja sitten, kun lähdetään sieltä pois, se maailma on usein edelleen samanlainen, Rosenlöf leukailee. Pöhinän positiivisuus sosiaalisessa mediassa ei ole vain viestintäsuunnitelijan korvien välissä, vaan some-mainetta mittaavan Underhood-palvelun datakin sen todistaa. Koulunkäyntiin ei ollut mahdollisuutta, mutta Rosenlöf aloitti jo kuudennella luokalla työt kukkapoikana. Tuulan viesteistä tykätään, niitä jaetaan ja kommentoidaan. Eri yhteiskuntaluokista Arve on perinteisestä, perniöläisestä keskiluokkaisesta, porvarishenkisestä perheestä. Saimme kerättyä yhteensä 2 995 euroa maailman lasten auttamiseen, Vallin iloitsee. Asioista voidaan olla eri mieltä, mutta ihmiset eivät saa ruveta riitelemään. 16 23. Rosenlöf on lähtöisin varsin vaatimattomista oloista. Parannetaan maailmaa. Yhteiset tavoitteet ovat tärkeämpiä. Tuulahdus raikasta somepöhinää Presidenttiehdokas Tuula Haataisen kampanja porskuttaa pirteänä sosiaalisessa mediassa, kertoo SDP:n viestintäsuunnittelija Iida Vallin. Underhood muun muassa tarkastelee, puhuuko kampanja samaa kieltä yleisönsä kanssa, kuinka aktiivista vuorovaikutus on ja millaisia reaktioita julkaisut herättävät. Silloin Rosenlöf oli neljän vanha. Välitön olemus, luottamus ihmiseen ja rakkaus kotikaupunkiin yhdistävät ystävyksiä. – Kuten Japi sanoo, maaleja pitää saada, Arve lisää. – Silloin syödään niin, että pysytään tasapainossa. Hän asui lapsuutensa mummollaan. Ystävyyttä yli rajojen Pelinrakentaja ja maalintekijä Kymmeniä vuosia Turun kaupunginvaltuustossa istuneella Jarmo Rosenlöfillä (sd.) ja uunituoreella kaupunginjohtajalla Minna Arvella (kok.) piisaa Wiklundin kahvipöydässä juttua. – Sieltä lähti esimerkiksi idea perustaa Tuulalle oma Nenäpäivä-tiimi. Vallin kertoo jo yli tuhannen ihmisen liittyneen tähän ”älyttömän hyvään, kannustavaan ja ideoivaan” porukkaan. Itse asiassa kumpikaan ei muista koskaan väitelleensä toisen kanssa. Ja yhdessä meillä on voimaa, Rosenlöf toteaa. Kampanjatiimille se on hyvä väylä jakaa tietoa ja materiaaleja, mutta vielä tärkeämpi on sen rooli ideapajana. Jokaisesta Facebookissa annetusta äänestä lahjoitettiin kymmenen senttiä. Rosenlöf sanoo esimerkiksi ”päivien olevan peräkkäin”. Arve nauraa Japilla olevan sanontoja, jotka opettavat elämästä paljon. Vaikka kaikesta ei ollakaan samaa mieltä, eivät Arve ja Rosenlöf koeta saada toistensa ”uskoa horjumaan”. Ja yhdessä meillä on voimaa. Tarpeen tullen ystävää on puolustettukin, yli puoluerajojen. Potista noin 400 euroa kerättiin pyytämällä ihmisiä äänestämään suosikkiaan Meeri Koutaniemen ottamista kampanjakuvista. Molemmat kertovat oppivansa toinen toiseltaan
Ja jos se tulee epävarmasti, niin minä siihen, että ei se tullut nyt vakuuttavasti, mies virnistää. Minna Saarinen Demokraatti, Turku Turun kaupunginjohtaja Minna Arve ja valtuutettu Jarmo Rosenlöf ovat tunteneet toisensa jo reilut kymmenen vuotta. Minna Saarinen Kuvakaappaus Tuula Haataisen kampanjasivustolta Kysy lapselta: Mitä ovat lapsen oikeudet. Että onko kaikki kohtuullisen hyvin. – Minna on kaikin tavoin positiivinen ihminen. Eevi, 11 v Saa tehdä mitä lapsille on käsketty. MARRASKUUTA 2017 – Vaikka monen poliitikon kanssa olen ollut vuosien varrella tekemisissä, en tiedä ketään muuta joka perehtyisi asioihin yhtä hyvin kuin Japi, ja kenellä olisi yhtä hyvä muisti. Toista ei haukuta edessä, eikä takana. Milla, 7 v Oikeus terveyteen ja leikkiin ja lepoon. Lapset saa leikkiä ja tehdä kaikkea mukavaa perheensä kanssa. Rosenlöf kehuu, että kaupunginhallituksen puheenjohtajana ollessaan Arve todella haki ratkaisuja. Oikeus vanhempiin. Molemmat ovat myös uskaltaneet olla tarvittaessa eri mieltä, kuin oma ryhmä. DEMOKRAATTI KYSYY . Kysyn, mitä meille kuuluu. Nera, 7 v Lapsi saa käydä koulua, lapsi saa olla vapaa, lapsi saa leikkiä eikä lapsia saa rääkätä. Hänellä on ollut aikaa aina kotiväelle ja pienille lapsilleen. Saa olla kotona ihan rauhassa. Aarni, 5 v Saa niinku ilmaisen kouluruuan ja sellaisia perusjuttuja. Ella, 5 v Lapselle ei saa huutaa korvaan tai edes täysiä. 17 23. Ja sitten vastataan, että on tai ei. Arve arvostaa Rosenlöfissä myös sitä, että mies muistaa aina kysyä, mitä toiselle kuuluu. Vilppu, 8 v. Vaikeissakin elämäntilanteissa. Lapsen oikeus on se että sitä ei saa haukkua. Lapsil on myös oikeus et niitä ei tönitä, lyödä tai läpsitä. Oikeus opiskella, noin niin kuin tulevaisuutta ajatellen. – Politiikka on luonut minulle ystävyyden, Rosenlöf kiteyttää. – Juu. Liam, 9 v Lapsilla on oikeus leikkiä ja tykätä pinaattilätyistä. Harva on sekä perehtynyt että haluaa hoitaa oikeasti ihmisten asioita, Arve toteaa. Kysymykset tälle palstalle esitetään Facebookin Sosialidemokratia Suomessa -ryhmässä, josta myös vastaukset poimitaan. Ja saa niinku antaa kotona oman äänen. Joonas, 17 v Saa leikkiä ja kakata. Mitä sinulle kuuluu
Joulun hengen mukaisesti toimivat ihmiset ovat joulupukkimme ”tuhma vai kiltti” -listalla luonnollisesti kilttien joukossa. 18 23. – Trumpin tviittailu närästää maail manlaajuisesti, Venäjällä sananvapaus on huonossa jamassa – kansalaisyhteiskunta ja media ovat ahtaalla – ja Myanmarissa on menossa jopa kansanmurha, punanuttumme parahtaa. Ismo Kallio, Margit Eskman, Sakari Kiuru, Veikko Helle, Matti Ahde, Erkki Aho, Kaisa Raatikainen, Tellervo Koivisto, Vappu Taipale, Pekka Oivio, Antti Kalliomäki, Anu Kaipainen, Pirjo Ala-Kapee, Lasse Lehtinen, Arto Bryggare, Antero Kekkonen, Pertti Paasio, Tarja Halonen, Teemu Selänne, Liisa Jaakonsaari, Säde Tahvanainen, Kari Rajamäki, Päivi Lipponen, Mandi Malek, Pelle Miljoona, Erkki Tuomioja, Tapani Kansa, Erkki Liikanen, Reino Paasilinna, Maarit Feldt-Ranta, Maria Guzenina-Richardson, Eero Heinäluoma, Tommy Tabermann, Lauri Lyly, Jukka Virtanen, Mikael Jungner, Amin Asikainen, Ann Selin, Antti Lindtman, Timo Harakka ja Sanna Marin. Voit lähettää vastauksesi myös sähköpostitse osoitteeseen liike@ demokraatti.fi Vastausten tulee olla perillä viimeistään 14.joulukuuta. Pähkinän rikkomista avitetaan vihjein kolmessa peräkkäisessä lehdessä. Lähetä veikkauksesi tai varma tietosi oheisella vastauskupongilla osoitteeseen Demokraatti/Joulupukkikisa, Siltasaarenkatu 18–20 C, PL 338, 00531 Helsinki. Joulupukkivisailun ohjeet Joulupukkikisaan voi osallistua kuka tahansa ikään, sukupuoleen tai puoluekantaan katsomatta. – Ihalainen on ratkaisuhakuinen joukkuepelaaja, joka perehtyy asioihin ja tukee aina nuoria. MARRASKUUTA 2017 VASTAAJAN NIMI: OSOITE: POSTINUMERO: PUHELINNUMERO: . Harmaahapsemme kuvailee itseään maailmankansalaiseksi, ja häntä kiinnostaa kansainvälinen politiikka. – Joulun henkeen kuuluu, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia, kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti ja ollaan ylipäätään hyvän mielen asialla, hän summaa. Ei hätää – Demokraatin joulupukkivisa on täällä taas! Se on pähkinä, jota allergikkokin voi huoletta pureskella. Tuhma vai kiltti. DEMOKRAATTI/ JOULUPUKKIVISA PL 338 00531 HELSINKI Kirjepostimerkki Joulupukkivisa ARVAA KUKA PARRAN ALLA LUURAA Mietintähiippa päähän – ken pukkimme on. Punanuttumme luonnehdinta joulun hengestä paljastanee jotakin hänen aatteistaan ja arvoistaan. Pukin parran takana lymyilee taas julkisuudesta tuttu hahmo, jonka henkilöllisyyttä nyt aletaan arvuutella. Joulupukkihan on... JOULUPUKKINA OVAT JO OLLEET: O letko pähkinälle allerginen. Se heijastuu tuhmien listaan, jonka kärkisijoilla ovat presidentit Donald Trump, Vladimir Putin ja Htin Kyaw. Ainakin Lauri Ihalainen, Maria Mäkynen ja Hussein Al-Taee saavat tänä jouluna varmasti lahjoja. Demokraatin joulupukki vuonna 2017 on persoonana rento, helposti lähestyttävä ja kovin hymyileväinen. Mäkynen tekee ahkerasti ja epäitsekkäästi työtä sukupuolittuneiden rakenteiden purkamiseksi. Katso visailun ohjeet ohesta ja muista, että veikata voit vain kerran. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Ja ri So in i. AlTaee on todellinen rauhanrakentaja, moderni suomalainen ja ulkopolitiikan osaaja, pukkimme listaa. Oikein vastanneiden kesken arvomme kahden hengen lahjakortin Scandicin hotelleihin. Lisäksi arvotaan kaikkien vastanneiden kesken kaksi kirjapalkintoa. Pukkimme henkilöllisyys paljastetaan Demokraatissa 21.12., jolloin selviävät arvonnan voittajat. Arvauksia sallitaan vastaajaa kohden vain yksi. Demokraatin joulupukiksi pääsee vain kerran elämässään, joten ennen kuin veikkaat, tarkista, ettei nimi löydy oheisesta listasta
Hän lähti liikkeelle 1860-luvulta. Omassa kommenttipuheenvuorossaan hän korosti luottamuksen merkitystä. Järjestäjinä Meilahden seurakunta, Helsingin yhteiskunnallinen työ ja ay-liikkeen ja seurakuntien yhteistyöryhmä 3 + 1 . Ennen vuotta 1919 jopa 60 000 torpparia koki pelkoa siitä, että heidät häädettäisiin. Hän kertoi, että työelämässä tarvitaan lisää ihmisarvon ja empatian korostamista. Työelämän muutos puhutti Kirkkokahveilla filosofian tohtori Päivi Uljas toi esille työelämän muutoksen pitkän kaaren. . Siihen kuuluu Uudenmaan alueella toimivat STTK:n PATO, AKAVA Uusimaa ja SAK:n pääkaupunkiseudun paikallisjärjestö ja pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteiskunnallisen työn edustajat. . marraskuuta . Digitalisaation aiheuttama työelämän murros voi järkyttää yhteiskunnan tasapainoa, Saarinen sanoo. Näiden pientilojen toimeentulo vaarantui, kun traktorit ja moottorisahat yleistyivät. MARRASKUUTA 2017 ” Nyky-yhteiskunta toimii vielä luottamuksen varassa. – Nyky-yhteiskunta toimii vielä luottamuksen varassa. Esimiehet ja asiantuntijat YTY:n edustaja Ainokaisa Saarinen on ollut yhteistyöryhmässä muutaman vuoden ajan. Eettisen pohdinnan kirittäjä Työn messujen taustalla on seurakuntien ja ammattiyhdistysliikkeen yhteistyöryhmä 3 + 1. Tilat eivät enää elättäneet tarpeeksi ihmisiä. Vähitellen Suomessa siirryttiin pienviljelykseen perustuvaan ruokaomavaraisuuteen. Esimerkiksi 1900-luvun alussa maailmanlaajuinen vapaakauppa, viljan hintakriisi ja Suomen torpparihäädöt vaikuttivat sisällissodan syntyyn. Työelämän ajankohtaiset kysymykset nousivat saarnan lisäksi esille myös messun johdantosanoissa ja esirukouksessa. Uljas kiinnitti alustuksessaan huomiota myös siihen, miten sosiaalija palkkapolitiikka koituu vientiteollisuuden hyväksi. Työn messu tuli yhteistyöryhmän ohjelmaan vuonna 2004. Pelkään, että yhteiskunnan talous heikkenee ja kustannukset kasvavat. – Yhteistyöryhmän kautta olen päässyt syvemmin pohtimaan ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä. Hän piti tärkeänä kaikkien ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia. – Ammattiyhdistysliike on ajanut parempia etuja pitkiin työsuhteisiin, sairausaikaan ja hankaliin työaikoihin. Tärkeimmän puheenvuoron messussa sai saarnan pitänyt Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki. . Messun musiikkivieraana oli laulaja Annika Eklund TYÖN MESSU Jani Laukkanen tanneet tähän lisäämällä ulkoistuksia ja siirtämällä töitä ulkoistetuille pienyrittäjille, vuokrafirmoille ja ulkomaalaiselle työvoimalle, Uljas kertoi. 19 23. Ristimäki kuunteli Uljaksen alustuksen tarkkaan. Kaupungistuminen lisääntyi voimakkaasti. Messu pidettiin Meilahden kirkossa 5. Mitä sitten tapahtuu, jos yhteiskunnallinen luottamus vähenee tai se menetetään kokonaan. Työnantajat ovat vas. Laura Koskelainen Demokraatti, Helsinki Työn messun musiikista vastasivat laulaja Annika Eklund, Jussi Turunen ja kanttori Mikko Helenius.. Ay-väki saapui kirkkoon Helsingin Meilahdessa järjestettiin marraskuussa Työn messu, jossa jumalanpalveluksen tekemiseen osallistui ammattiyhdistysliikkeessä toimivia ihmisiä. – Jos ihmisistä tulee oman elämänsä yrittäjiä, yhteenkuuluvuus heikkenee ja ihmissuhteista tulee hyödyn välineitä. Niissä tuli ilmi, että ihmisarvo ei riipu siitä, saako ihminen palkkaa vai muita tuloja. Keväisin yhteistyöryhmä on järjestänyt Suomen sosiaalifoorumissa pidettävän keskustelun
20 23. MARRASKUUTA 2017 Värittömyy s pahasti hakusessa
Kun päivän valoisa aika lähes katoaa, polkaisee keho pimeyshormoni melatoniin tuotannon extratehoille. Talvisin yötä päivää vallitseva eriasteinen pimeys vinksauttaa kehon serotoniin ja melatoniinin määrät uuteen asentoon. Mieliala laskee, ruokahalu kasvaa, unettaa mihin vuorokaudenaikaan tahansa eikä liikuntakaan jaksa kiinnostaa. MARRASKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi T alvi tulee, päivä lyhenee ja pimeys nielee meidät jälleen. On siinä ihan pointtinsakin kaivata aurinkoa. Pimeys on Suomen talvikauden pahis – se romahduttaa kropan serotoniinin tuotannon. 21 23. Jotkut ovat löytäneet talviseen zombieoloonsa helpotusta kirkasvalolampuista, toiset aktiivisesta sosiaalisesta elämästä ja päättäväisimmät meistä pakottavat itsensä säännöllisesti kuntoliikkumaan. Kun kehossa on riittävän korkea määrä serotoniinia, on fiilis hilpeä, utelias ja leikkisä, ulospäin suuntautunut. Siksi juuri ajatus kuukausien mittaisesta talviunesta houkuttaa niin monia meistä. Houkuttelevin helpotus tähän pimeydentuskaan olisi tietenkin se äkkilähtö johonkin kauas aurinkolomalle. Melatoniinin hommana on tehdä ihmisestä unelias ja helposti nukahtava. Nora Vilva Demokraatti Aurinko, se jättää meidät taas. Vaikka kaamos on marraskuussa vasta tuloillaan, tekisi monen meistä nyt jo mieli paeta kauas tästä pohjoisen pallonpuoliskon synkkyydestä. Serotoniinin ansiosta asioihin suhtautuu optimistisemmin ja elämästä on helppo nauttia. Auringonvalossa ihmiskeho muodostaa mielialan kannalta tärkeää aivojen välittäjäainetta, onnellisuushormoniksi kutsuttua serotoniinia
KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä. MARRASKUUTA 2017 TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . 22 23
Jos joku luo varjon romaanikulttuuriin, harmittaa hirveästi. Romanikieli on kuolemassa, ellemme saa valtion elvytysohjelmaa.. Jos näen romanien tekemiä tuloksia, iloitsen. Turhaan. Se on läheisempi kuin suomen kieli. Alussa jotkut epäilivät pystyisikö Hedman säilyttämään yliopistomaailmassa identiteettinsä romanina. – En osannut ennen vuotta 2012 odottaa, että tulen opettamaan romanikieltä ja -kulttuuria Helsingin yliopistossa. Seuraavana päivänä hän siunasi vainajan haudan lepoon. Romanikielellä itsensä ilmaiseminen tuntuu hänestä helpolta. – Se on minun heimoni, jota rakastan. Työ on ollut hänelle kutsumus. – Jos puhun romanikielellä, se on osa minun sielunmaailmaani. 23 23. Silti romanien tapaamisilla on erityinen merkitys. Hedman uskoo omiinsa luottaen suurimman osan haluavan mennä elämässään eteenpäin. Ei sitä ihan joka poika tänne pääse pääväestöstäkään, hän pohdiskelee. MARRASKUUTA 2017 Kahden sanoman julistaja R omanikielenja kulttuurin yliopisto-opettaja, opetusneuvos Henry Hedman on ollut pari päivää ennen haastattelua puhumassa vähemmistökielen oikeuksista Finlandia-talolla oikeusministeriön juhlaseminaarissa. Hedman on tottunut lapsesta asti viettämään paljon aikaa pääväestön seurassa. Pian Hedmanilla on alkamassa luento romanikielen opiskelijoille Helsingin yliopiston Metsätalossa
merkonomi, teologian maisteri, muusikkoevankelista, tietokirjailija, kääntäjä, opetusneuvos . Hedmanista on erityisen tärkeää miettiä, kenelle antaa äänensä demokraattisessa yhteiskunnassa, ettei historia toistaisi itseään. – En tuputa, mutta en häpeä. Laskut oli kuitenkin maksettava, vanhemmat lähtivät kauppareissulleen. . Romanivangit ja heidän kostokulttuurinsa tuli Hedmanille mieleen, kun hänen oma vaimonsa lähti toisen miehen matkaan 1980-luvun lopulla. Romanien kärsimys on haluttu Hedmanin mukaan vaientaa, koska Suomesta ei annettu yhtäkään romania keskitysleirille. Yksi lapsuuden jouluista on muistoissa edelleen sykähdyttävänä. . Jotkut miettivät jopa paikkakunnalta muuttamista kuullessaan romaniperheen muuttavan naapuriin. Heissä oli upeita yksilöitä, joilla oli valtavasti lahjoja. – Romaneja tapettiin keskitysleireillä kuusisataatuhatta, toista miljonaa metsissä ja muissa paikoissa. Yksi ja toinen toivat lapsille vanhempien poissa ollessa ruokaa, lahjoja ja rahaa. Terve itsetunto on tuonut mukanaan rohkeuden tarttua toimeen ja esiintyä. – Stereotypiat ovat saaneet uusia muotoja, mutta ne ovat edelleen esteenä. naimisissa, viisi lasta HENRY HEDMAN Esteenä tietämättömyys ”Minä näytän vielä teille, että mekin olemme ihmisiä” -ajatus oli voimakkaana Hedmanin mielessä jo lapsena. . . Hän muistaa kerran oman perheensä päässeen yöpymään saunaan. – Aikuiset puhuivat romanikieltä, jos halusivat, etteivät lapset ymmärtäisi. Perheeseen kuuluu lähisuku Hedmanille kaksi tärkeintä päämäärää elämässä on hengellistenja romaniasioiden eteenpäinvieminen. Hedman korostaa, ettei ole sama, miten lähestymme toisiamme. julkaissut kuusi hengellistä levyä . . . Tietämättämyys lisää pelkoa, ahdistumista ja rasismia. Vaikka esimerkiksi romanien koulutusja asuntotilanne on Suomessa parantunut, tehtävää on vielä paljon. – On tavattoman paljon romaneita, jotka viettävät hiljaista ja rauhallista elämää haluten tehdä töitä. Heti ensimmäisessä kokouksessa hän otti esille romanien tilanteen. Hän oppi olemaan armollisempi itselleen ja toisille. – Tiedon pitäisi vaikuttaa ja saada aikaan jopa asennemuutosta. ” En tuputa, mutta en häpeä. Osa kuoli nälkään ja tauteihin eri maissa. Hedman ei muista, että olisi joutunut koulussa kiusatuksi. Vangit jäivät tuntien jälkeen usein keskustelemaan hänen kanssaan. Vankien elämä opetti Hedman aloitti romanikielen opettamisen 1978 Tukholmassa kuudessa eri koulussa. syntynyt 1952 Riihimäellä . Koko perhe tuli apuun. – Jouduin katsomaan vahvasti peiliin. Hän huomasi tekevänsä tärkeää työtä. Vuorovaikutus ei tahdo onnistua. Joulusta näytti olevan tulossa surkea. Yllättävän monella pääväestöönkin kuuluvalla on romanitausta. Hänestä hienointa romanien kulttuurissa on kunnioituksen osoittaminen itselle ja toisille. – Suurin osa ihmisten peloista ja kielteisistä asenteista johtuu tietämättömyydestä tai jostakin kielteisestä kokemuksesta. – Joidenkin kohdalla mietin, että kunpa he olisivat saaneet aiemmin tukea. – Kun koulussa joku puhui mustalaisista, niska ja posket alkoivat punottaa. Rakkaus on suurin voima, millä voi vaikuttaa. He ovat jo tuttuja kaukaa tulleisiin verrattuna. Sieltä piti lähteä aikaisin aamulla, etteivät muut näkisi romanien yöpyneen heillä. Oppikirjoja ei ollut. Suomen edustaja Euroopan neuvostossa MGS-Romin asiantuntijajäsenenä 2002–2012 . Hedmanin äiti ajoi jopa ajokortin voidakseen auttaa lasten kyyditsemisessä harrastuksiin. Esimerkiksi lapsen syntymän voi ilmaista lapsen päivänvaloon tulemisena. tutkijana kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa 2001-2011 . Rakkaus on suurin voima, millä voi vaikuttaa. Seteliviuhka kädessä Hedman kuvaa lapsuuttaan sanoilla turvallinen ja värikäs. – Osa tuomitsi eron, mutta suurin osa kannusti ja rohkaisi huomatessaan, että otin vastuun kolmen tyttären yksinhuoltajana. – Mikään asia ei ole liian vaikeaa, kun haluamme ottaa toisen kulttuurin huomioon ja samalla kunnioittaa omaa kulttuuriamme. Hänen mukaansa romaneille ei ole annettu missään vaiheessa mahdollisuutta, ei vieläkään. Rahaa oli todella vähän. Ihmisoikeuksien ja toisten ihmisten kunnioittamisen tulisi olla etusijalla. Hedmanin vanhemmat kertoivat esimerkiksi seurustelusta opettavia tarinoita, miten joku muu oli toiminut. – Opin ymmärtämään vankien elämää. Toisinaan kovan kuoren alta paljastui pehmeä sydän. Opiskelijoiden keskuudessa Hedman on voinut huomata valtavan muutoksen asenteissa pääväestöön kuuluvan ja romanin tutustuessa. Joulu oli pelastettu. Hän kiersi romanikodeissa ja kysyi sanastoa sukujen vanhemmilta. Jotkut seurakuntalaisista olivat kuitenkin saaneet vihiä asiasta. Romanit ovat Hedmanin mukaan keskenään samalla viivalla ilman hierarkiaa. – Enää poliisit eivät pysäytä, jos kuskina on romani. Romanit eivät luota pääväestön asenteeseen heitä kohtaan. . Suomessa Hedman jatkoi romanikielen opettamista Keravan nuorisovankilassa, sekä Riihimäen ja Hämeenlinnan vankiloissa. Turvapaikahankijoiden tulo on parantanut romanien asemaa Suomessa. Kotona oli usein ruokaja yövieraita. – Esimerkiksi Virossa, Latviassa ja Liettuassa tapettiin kokonaisia romaniyhteisöjä. Tausta oli jättänyt jäljet. Lääkäri määräsi hänet lepäämään. Jo edesmennyt Vasemmistoliiton kansanedustaja ja europarlamentikko Outi Ojala oli suositellut häntä Erkki Tuomiojalle. Hedman kiinnostui romanien holokaustista. romanikielenja kulttuurin opettaja Helsingin yliopistossa vuodesta 2012 . MARRASKUUTA 2017 . – Kun vanhemmat palasivat, näytin seteliviuhkaa kädessäni. vuoden gospelmuusikko 2016 . Ennakkoluulot murenivat tutustumisessa. Musiikki on molemmissa tärkeä väylä. Hedmanin toiveena on saada eduskuntaan myös romanikansanedustajia. . Romanit eivät puhu tietyistä asioista, kuten seksuaalisuudesta suoraan vaan kolmannen henkilön kautta. laulanut Romanos-yhtyeessä . – Tunsin katseet niskassani. Isä oli saanut sydänkohtauksen ennen joulua. ” Ei sitä ihan joka poika tänne pääse pääväestöstäkään.. Vaikka monenlaisia tunteita tuli, kristillinen vakaumus esti kostamasta. 24 23. Näin kävi myös Hedmanien kohdalla. . Vaiettu kärsimys Hedman oli Suomen edustajana Auschwitz-Birkenaun kansainvälisessä komiteassa 2013–2015
Herman Blomeruksen Vaikka köyhänä synnyin mä tänne. – Tuntuu hienolta, että olen sel vinnyt kaikesta ja olen tehnyt mie lestäni oikein. Monet soittavat Hedmanille ja kysyvät neuvoa elämänsä vaikeilla hetkillä. Rigaven heelenge lokke rassa (Viekää sadoittain helppoja öitä, mikä tarkoittaa terveisten viemistä). Hedman pitää konsertteja koto naan, jonne tulee toisinaan kaukai siakin vieraita. ?. Hedman laskee omaan per heeseen romanien tavoin myös lä hisuvun. Mikä on mielestäsi kaunein lause romanikielellä. Lähde: Hedman, Sanna: Henry Hedman Kärrynpyörä, taivas ja maa (Aikamedia 2013). Ne ovat perhejuhla naapureiden kanssa. Kaksi poikaa asuu vielä ko tona. Hedman on kiitollinen, jos hänen elämänkokemuksestaan on apua. Vaimo on säilyttänyt oman identiteettinsä, mutta hän kunnioittaa romanien tapoja esi merkiksi vanhempien ihmisten kunnioittamisessa ja pukeutumi sessa. Opin parhaiten käyttämällä kieltä, vaikka en osaisikaan sitä hyvin. ” Jos puhun romanikielellä, se on osa minun sielunmaailmaani. Mikä on lempikappaleesi. Vilungista en tykkää tai siitä, että joku pelaa toisen kus tannuksella. Ei tunnu, että olisin elänyt turhaan. Olemme hakeneet kristillisistä yhteisöistä yhdenvertaisuutta ja hy väksyntää. – Olen jättänyt jälkeni historiaan. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA Romanien keskuudessa hengelli siä asioita ei tarvitse hävetä. MARRASKUUTA 2017 Millainen kielenoppija olet. 25 23. Maaseudulla hän nauttii luon nosta, sen rauhasta ja metsässä kä velemisestä. Se on vahvistanut itse tuntoamme. – Romaneille merkitsee paljon toisten ihmisten hyväksyntä ja rak kaus. Hänen pääväes töön kuuluva vaimonsa on tervey denhoitaja. – Kotikonsertit ovat niin yhdistä viä. Hedman asuu Hausjärvellä La vinnon kylässä. Hedmania on kantanut Tommy Hellstenin ajatus ”saat sen, mistä luovut”. Perheellä on kaksi hevosta. – Jos minulla on joku pienikin vaiva, sisarukset soittavat heti tai tulevat käymään
Soseuta lopputulos sauvasekoittimella. u u u Ensimmäinen liittyi irakilaiseen turvapaikanhakijaperheeseen, joka saapui Hämeenlinnaan syksyn 2015 suuressa ”aallossa”. Opettajavaimo Senaa auttoi myös kaikessa mahdollisessa, ja perheen kaksi poikaa alkoivat käydä koulua hyvällä menestyksellä. Mutta jos oikeudenmukaisuudella kampanjoidaan, kannattaisi ehkä nostaa esiin konkreettisia tapauksia ja keinoja puuttua niihin. Lisää kasvisliemi, kerma ja soija. Keitä 10–15 minuuttia, ehkä levyä ei kannata tässä huudattaa täysillä. Adnan toimi turvapaikanhakijajoukon henkisenä isänä ja johtajana heti alusta lähtien hätämajoituksessa, osallistui Iittalan vastaanottokeskuksessa muun muassa rakennustöihin, auttoi kirjanpidossa, tulkkauksessa ja vanhusten ulkoilutuksessa. Laita annosten päälle vähän hienonnettua persiljaa.. Adnan tietää kuitenkin totuuden. Me emme perinteisesti kannata esimerkiksi kovia rangaistuksia rikoksista, mutta kuinka on mahdollista, että hyppypotkulla ihmisen kuoleman aiheuttanut uusnatsi saa kevennystä toiseen pahoinpitelytuomioon, koska taustalla on aiempia tuomioita. Ystävystyi paikallisten kanssa laajasti, työllistyi myöhemmin avoimille markkinoille, elätti perheensä ja auttoi muita turvapaikanhakijoita laajasti. Epäoikeudenmukaisuus on aina myös subjektiivista. u u u Silmitöntä epäoikeudenmukaisuutta ja tyhmyyttä Suomen valtiolta, mutta yksilö jauhautuu kokonaisuuden rattaisiin. Poliittisilla päätöksillä on pikku hiljaa mahdollista luoda oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa, mutta kokonaan vääryys ei poistu koskaan. En tiedä karmeampaa tunnetta kuin seurata vierestä voimattomana, kun totaalinen epäoikeudenmukaisuus tapahtuu silmien edessä, viranomaisten hyväksyessä ja jopa myötävaikuttaessa vääryyteen. Mutta mitä etäämpänä epäoikeudenmukaisuus tapahtuu, sitä vähemmän jaksamme siihen reagoida tunnetasolla. Hän ei kuitenkaan aio kapinoida Suomen viranomaisia vastaan, vaan palata ”vapaaehtoisesti”. Mausta suolalla ja pippurilla, voit halutessasi lisätä myös pienen lorauksen portviiniä. Oikeusmurhia tullaan näkemään, vaikka maassa olisi demaripääministeri. u u u Ei tarvita neroa huomaamaan, että silmittömän epäoikeudenmukaisuuden kokemukset johtavat usein äärimmäisiin tekoihin, olivatpa ne kokemukset oikeutettuja tai eivät. Kenen oikeustajuun tällainen mahtuu. Tulijoiden joukosta erottui bagdadilainen diplomi-insinööri Adnan Al-Khafaji, jota oli yritetty ampua ja henkeä uhattu eri tavoin Irakissa, koska tämä ei ollut suostunut korruptioon energiaministeriön työntekijänä. Luulenpa, että myös Porvoossa oman tyttärensä hirvittävällä tavalla puukottanut mies koki tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti huoltajuuskiistassaan, ja motiivi murhalle löytyy sieltä. Jos käytät kuivattuja sieniä, saatat haluta liottaa niitä ensin eikä nesteen poistuminen ole välttämättä pannulla ajankohtaista. ”Iittalan sheikki” perheineen teki kaiken niin oikein, kuin vain inhimillisesti mahdollista oli. Ja vielä vähemmän pyrkiä muuttamaan asioita, jotka tilanteeseen ovat johtaneet. Ja hyvä teemahan se tietysti on. Meillä jokaisella kun on omatkin murheemme. Silmittömän epäoikeudenmukaisuuden kokemus Iisakki Kiemunki Ruotsin isotädin sienikeitto noin litra suppilovahveroita pari kolme salottisipulia voita paistamiseen vajaa desi portviiniä puoli litraa kasvislientä 3 desiä kermaa ruokalusikallinen soijaa suolaa ja pippuria päälle persiljaa Silppua sipulit. Jos perheelle käy huonosti, Hämeenlinnassa monet itkevät, mutta sitten asia unohtuu ja elämä jatkuu. Viime viikolla useampikin asia pysäytti, mutta nostan esiin ne, joilla ehkä saattaa olla laajempaakin kiinnostusarvoa. 26 23. Adnanin luokse kaikki menivät, jos jotain ongelmia oli, ja usein ongelmat myös ratkesivat. MARRASKUUTA 2017 P uoluevaltuustomme kokoontui viime viikonloppuna Turussa ja kannanotossa toistui menneistä vaalikampanjoista demareille tuttu teema: oikeudenmukaisuus. Tosin Irakista hän aikoo hakeutua mahdollisimman nopeasti Turkkiin, ja järjestää perheensä sinne jonnekin pakolaisleirille. Lisää pannulle vähän voita ja kuullota sipulit. Kaada sekaan portviini ja sekoita, älä syty tuleen. Kaupunki ei, kuten eivät muutkaan kunnat tai kaupungit, ollut varautunut satojen ihmisten hätämajoittamiseen hetkessä ja tilanteet olivat ajoittain jopa kaoottisia, vaikka viranomaiskoneisto olosuhteisiin nähden upeasti tilanteista selvisikin. Oikeusmurhia tullaan näkemään, vaikka maassa olisi demaripääministeri. Mutta eihän siinä mikään auttanut. Bagdad ja Irak ovat Migrin silmissä poliittisen painostuksen takia turvallisia paikkoja, eikä perhettä uhkaa viranomaisen silmissä mikään. Adnan perheineen kotoutui, integroitui ja mitä muita näitä nyt onkaan. Jos hän palaa, hän kuolee ja perhe on vaarassa myös. Paista sienet voissa, kunnes niistä on poistunut neste. Kuten professori Matti Rimpelä totesi Porvoon lapsenmurhatapauksen johdosta: vähän aikaa hössötetään, perustetaan työryhmä pohtimaan parannuksia, kunnes median mielenkiinto hiipuu ja taas jatketaan kuten ennenkin. Ja ne tilanteet eivät ole mitenkään harvinaisia Suomessa, saatikka sitten muualla maailmassa. Epäoikeudenmukaisuutta on tietysti helppo vastustaa puoluevaltuustossa, jos ei tarkemmin määritellä, mitä sillä tarkoitetaan ja miten se poistetaan. Kirjoittaja on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin viestintäpäällikkö
Kun on vähän ylimitoitettukin usko omiin kykyihin, antaa se mahdollisuuden tehdä kaikenlaista ja vapauden myös erehtyä. Hanne Hirvonen pitää Helsingin Hakaniemen hallissa juustokauppaa Lentävä Lehmä.. Tuntuu, että nuorten täytyy jatkuvasti lunastaa paikkansa, projekti kerrallaan, töissä ja elämässä. Työssä pienyrittäjänä on myös vapautta, menen mielelläni töihin. Sivusta seuraavana näyttää, että maailmasta on tullut kovempi. Lapset alkavat olla jo vähän isompia, omista vanhemmista ei ole vielä huolta. Olen opiskellut kaksi tutkintoa melkein valmiiksi, molemmilla kerroilla työt kuitenkin veivät. Meillä hallissa on älyttömän kivoja, itseäni fiksumpia asiakkaita ja henkilökuntaa. Nyt on aikaa tehdä kaikenlaista omaa ja huolehtia myös itsestään. Myös työni vuoksi koen olevani etuoikeutetussa asemassa. 27 23. Tietenkin toivon aina myös oppivani jotain, ettei ainakaan kovin monta kertaa tarvitse tehdä samaa virhettä uudestaan. Olen ehtinyt tehdä matkan varrella kaikenlaisia hommia työkseni, enimmäkseen yksityisellä puolella, julkista sektoriakin ehdin vähän kokeilla. Suomalaisen naisen rooliin liittyvät vapaus ja mahdollisuudet ovat maailman mittakaavassa asioita, joista pitää iloita. Myös oma ikäni on asia, joka tekee minut onnelliseksi. Aamulla maailma näyttää yleensä valoisammalta ja silloin on parempi suunnitella, miten asiat kannattaa hoitaa. Pyrin tietoisesti irti turhasta murehtimisesta, se ei korjaa mitään, ei vie asioita eteenpäin. Välillä asiat tietenkin menevät pieleen. MARRASKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Hanne Hirvonen, 49 O len onnellinen äiti ja yrittäjä. Uskon olevani aika keskiverto suomalainen viisikymppinen nainen. Kun seuraan maailmaa, olen toki huolissani siitä, minkälainen nykyisten lasten ja nuorten elämä on tulevaisuudessa. Seuraavaksi huolehdin siitä, että minulla on lämmin, syön ja nukun kunnon yöunet. Voi tietysti olla, että oma äitini oli samalla tavalla huolissaan aikoinaan. Useimmat meistä on uskoakseni kasvatettu siihen, että nainen tai tyttö voi tehdä mitä haluaa ja kaikki on mahdollista. Kun tapahtuu isompi katastrofi, ratkon siitä ensin ne päällimmäiset vahingot pois. Nyt pidän juustokauppaa sisareni kanssa Hakaniemen hallissa
reilukauppa@reilukauppa.fi www.reilukauppa.fi/ vastuullisethankinnat TILAA VASTUULLISTEN KEHITYSMAAHANKINTOJEN ESITE:. HYVÄ KUNTAPÄÄTTÄJÄ, • Ehdota kuntasi hankintalinjauksiin tavoitetta vastuullisten hankintojen lisäämiselle. • Varmista, että hankintayksiköillä on riittävät resurssit vastuullisuustavoitteen saavuttamiseksi. • Kannusta hankintayksiköitä perustamaan työnjakoverkosto
Luvassa on tarinoita, joita juhlapuheissa harvemmin mainitaan. MARRASKUUTA 2017 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Eläköön vapaus! Yleisölle ensi tiistaina Tampereen Työväenmuseo Werstaalla avautuva Vapauden museo katsoo satavuotiaan Suomen historiaa vapauden näkökulmasta ja tarkastelee työväenliikkeen roolia vapauden esteiden poistajana. Unelma oikeudenmukaisuuden ja vapauden mahdollisuudesta: Korvankylän työväenyhdistyksen jäseniä kattotalkoissa Joutsenossa kesällä 1921.. Vapauden museossa matkataan historian vaiheiden läpi, mutta mitään yhden merkkihenkilön esittelystä seuraavaan kulkevaa tarinaa ei kannata odottaa. – Ei siinä olisi mitään mieltä, että tekisimme tänne yläasteen oppikirjan uudestaan. 29 23. Ajattelen niin, että koitamme saada ihmiset innostumaan, kiinnostumaan ja löytämään uusia asioita. Siksi emme kerro niitä ihan tavanomaisimpia ja tutuimpia tarinoita vaan vähän toisenlaisia juttuja, Kallio kuvailee. Peruskoulun tulo antoi kaikille suomalaisille tasa-arvoisen koulutusmahdollisuudet. Museonjohtaja Kalle Kallion mukaan historiaa ja vapauden teeman käsittelyä on haluttu lähestyä eri tavoin. Le en a Lo uh iva ara Siilitien ala-asteen ekalauokkalaiset vuonna 1985
Valkoiset hyökkäsivät jäätä pitkin punaisten saareen. Museon käsikirjoituksesta vastaava projektitutkija Leena Ahonen antaa veren tahriman Punaisen ristin lipun ja sen taustalla olevan koskettavan kertomuksen esimerkiksi. Vapaudesta ei seuraa yksioikoisesti vain hyvää tai vain huonoa. Monimutkainen vapaus Näyttelyssä tarkastellaan, millaisia asioita vapaus on eri aikoina tarkoittanut arjen tasolla. Museo herättelee pohtimaan vapauden käsitettä eri kanteilta. – Kyse on siitä, mitä me katsomme vapaudeksi ja kenen vapaudesta puhutaan. He kävivät yhdessä hakemassa ruumiin pois jäältä, ja tämä lippu oli ruumiin peittona, jotta heitä ei ammuttaisi. Kieltolain aikainen esineistö muistuttaa, ettei laki aivan onnistunut tehtävässään vapauttaa kansa alkoholin orjuudesta.. Osalle se on vaikeampaa kuin toisille, Ahonen jatkaa. – Samantyyppistä keskustelua käydään nyt, kun pohditaan, onko vapautta voida ostaa viinipullo ruokakaupasta. Kalle Kallion ja Leena Ahosen mielestä vaatimus mielekkäästä työstä kaikille on yhä passeli. Ahosen mukaan kaikkien esineiden taustalla olevia tarinoita ei avata yksityiskohtaisesti teksteinä, vaan niitä kerrotaan opastetuilla kierroksilla. Tavallinen työntekijäkin saattoi ostaa asunnon lainarahalla, joten rahamarkkinoiden vapautuminen oli hyvä asia tältä kantilta. Salo muilutettiin Vaasan oikeustalon portailta Työn Äänen kirjapainon särkemistä koskevan oikeudenkäynnin tauolla. 30 23. Kalle Kallio nostaa esimerkiksi kieltolain. Kahdeksan tunnin työpäivä lisäsi vapaa-aikaa, jolloin työväentaloilla päästiin muun holin kahleista. Vapaus on historian saatossa tarkoittanut vapautta nälästä, sananvapautta, vapautta järjestäytyä ja osallistua politiikkaan tai vaikkapa mahdollisuutta viedä lapsi päivähoitoon. Ajattelemmeko esimerkiksi alkoholistiperheiden lasten vapautta hyvään lapsuuteen vai ihmisen oikeutta humaltua, Kallio kuvailee. Multimediaesityksistä ei kajahda näyteltyjä monologeja vaan aitoja haastattelupätkiä, jotka on poimittu muun muassa Työväen arkiston muistitietoaineistosta. Vuonna 1918 käytiin taistelua itäisellä Suomenlahdella. muassa harjoittamaan vapautta sivistyä ja harrastaa. Monet näytillä olevat esineet on valittu siten, että niiden taustalla oleva yksittäisen ihmisen tarina tunnetaan. MARRASKUUTA 2017 Ihminen esiin Vapauden museossa historia aukeaa pääasiassa tavallisten kansalaisten – siis ihan oikeiden ihmisten – kautta. Kun yleinen kontrolli vähenee, ihmisen oma vastuu kasvaa. Sen voi nähdä rajoittavana sääntelynä, mutta lakia ajanut työväenliike ei nähnyt sitä sellaisena. – Eräs punaisen puolen nainen tunnisti tuttavaperheen pojan ruumiin ja kävi kertomassa siitä pojan äidille. Lapuan liikkeen ajoista muistuttaa muun muassa asianajaja Asser Salon salkku. Kallio muistuttaa, että 1980-luvulla vapautta lisäsi se, että pankeista alkoi saada lainaa. Kieltolailla haluttiin päästää kansa alkoKuvat Anna-Liisa Blomberg Vapauden museossa on näytillä myös mielenosoituskuvia. Saaren valtaus ei onnistunut, ja moni hyökkääjä kuoli jäälle. Myöhemmin kaatuneen pojan äiti otti tämän naisen pois vankileirille joutuvien jonosta sanoen, ettei häntä tarvitse tuomita, Ahonen kertoo
. Linkolan varhainen säyseä pasifismi vaihtui aikanaan vihreään totalitarismiin, jonka puitteissa hän vaati muun muassa liikojen ihmisten tappamista luonnon pelastamisen nimissä. Mihin tahansa hän ryhtyy, hän tekee sen täysillä. – Kun on käynyt läpi näyttelyn ja tulee tänne, voi huomata yhtäläisyyksiä historian ja nyt ajankohtaisten asioiden kanssa. Hän on ollut onnellisimmillaan saadessaan olla yksin ulkona. Suuret kustantamot ovat julkaisseet hänen tekstejään kirjoina. Luonnossa vietettyjen hetkien kuvaukset ovat kauneinta Kylänpään kirjassa: ”Hän nautti öistä luonnossa, ladoissa, teltassa tai taivasalla. Museon avajaisia vietetään maanantaina 27.11., jolloin tulee kuluneeksi tasan sata vuotta siitä, kun asetus kahdeksan tunnin työajasta annettiin. Linkolan artikkelit ja puheet eivät lopulta ole saaneet aikaan muutosta. Linkola yritti näyttää, miten meidän pitäisi elää, jotta luonto säästyisi. Hänen provosoivat artikkelinsa ja lausuntonsa ovat aiheuttaneet kohuja. Hän ei ole peitellyt tuskiaan, vaan tuonut ne avoimesti esiin kirjoituksissaan. Kun hän kaivautui heinien sisään Tuoresjärven rantaladossa, lähimetsässä huhuili huuhkaja. Hän kovetti itsensä etenkin isänsä varhaisen kuoleman jälkeen ja piiskasi itseään eteenpäin säälittä. Linkolaa haukutaan, koska hän ei arvosta ihmistä lajina, vaan asettaa esimerkiksi hyönteiset ja linnut samalle viivalle. Toimittaja Riitta Kylänpää on ottanut haastavan työn yrittäessään erottaa todellisen Linkolan ja hänen julkisuuskuvansa toisistaan. Linkolan ajattelun kiteyttää hyvin hänen kommenttinsa, että elämässä on enemmän suruja kuin iloja. Radikaali konservatiivi Pentti Linkolaa on vihattu siksikin, ettei häntä ole osattu sijoittaa puoluekartalle. Hänen elämäntapansa sopi harvinaisen huonosti sodan jälkeiseen maahamme, jossa monet asiat tehtiin talouskasvun ehdoilla. Lisäksi muun muassa lintututkimus ja luonnonsuojelu ovat paljosta velkaa Linkolan tekemälle pioneerityölle. 31 23. Elämäkerrasta saa sen kuvan, että kalastaja-kirjailijan kriitikot keskittyvät hänen vaikeaan henkilöönsä ja ikäviin lausuntoihinsa, ja unohtavat hänen tärkeän perimmäisen sanomansa kokonaan. Sijaitsee Työväenmuseo Werstaalla (Väinö Linnan aukio 8, Tampere) . Viimeksi mainittu herättää pohtimaan, mitä meidän vapautemme merkitsee maapallon kannalta. Vapauden museoon on ilmainen sisäänpääsy VAPAUDEN MUSEO – Tietysti siinä oli se pienoinen ongelma, että Suomi ylivelkaantui. Näyttelyn rahoittajina ja kumppaneina ovat SAK, Palkansaajasäätiö, suomalaiset ammattiliitot, Turva, Kansan sivistysrahasto ja Suomi 100. Luonto on Linkolalle loputon elämysten lähde, jonka säilyttäminen on ihmisen tärkein tehtävä. Elämäkerta todistaa, että Linkola on ollut parantumaton komentelija, joka haluaa taivuttaa muut tahtoonsa. Nyt tapetilla ovat muun muassa sananvapaus, #meetoo-kampanja, orjatyöfirmat, työttömyys, naisten asema, siirtolaisuus ja ilmastonmuutos. Ammattikalastajaksi vuonna 1959 ryhtynyt mies on elänyt askeettisesti ja tehnyt pitkiä päiviä. Siitä ei tullut suuren yleisön kohdalla mitään, mutta hän vaikutti moniin yksittäisiin ihmisiin. Parantumaton ylpeys teki elämästä vaikeaa, mutta kunnianhimo ajoi Linkolaa eteenpäin kalastuksessa ja kirjallisuudessa. Vapaus tänään Näyttelyn viimeisessä osassa pyöreälle lasiseinälle heijastuu videoita ja kuvia, jotka tuovat esiin vapauden teemaan liittyviä puheenaiheita tämän päivän maailmassa. Häntä on haukuttu niin kommunistiksi kuin natsiksi, vaikka hän on pikemminkin radikaali konservatiivi, joka haaveilee paluusta maatalousyhteiskuntaan ja omavaraiseen Suomeen. Pentti Linkola – ihminen ja legenda esittelee harvinaisen sisukkaan ja älykkään miehen, joka on syvästi ristiriitainen. – Onko yksilöllä vapaus tuhota myös tulevien sukupolvien elämää, kuten tällä hetkellä tapahtuu, Ahonen kiteyttää. . Pyrimme päivittämään tätä osiota näyttelyn aika na, kun keskusteluun nousee tähän sopivia asioita, Leena Ahonen kertoo. 1932) tunnetaan radikaaleista kannanotoistaan, jotka jakavat kansaa. Se on pelastanut ansiokkaasti metsiä. Hänen tärkeimmäksi saavutuksekseen nousee luonnon suojeleminen hänen perustamansa Luonnonperintösäätiön kautta. Hän koki olevansa älykkyytensä takia muiden yläpuolella ja kärsi tästä syvästi. . Vapaus velkaantua oli samaan aikaan hyvä ja huono asia, Kallio sanoo. Näyttelyä on rakennettu Werstaan, Työväen arkiston ja Kansan arkiston yhteistyönä . Hän suhtautuu Linkolaan arvostavasti, jopa ihailevasti mutta ei peittele tämän ristiriitoja tai virheitä. Nykyinen järjestelmä kaatuu omaan mahdottomuutensa, jos suuria muutoksia ei tehdä. . Kirja avaa Linkolan elämää ja ajattelua monesta näkökulmasta. Hän vaatii itseltään ja muilta liikaa, mutta ei ole menettänyt täysin huumorintajuaan tai kiinnostustaan yksittäisiin ihmisiin. Ikävä kyllä niistä ei haluta edes puhua. On Tampereen suurin Suomi 100 -vuoden projekti . . Itse hän ei tähän ylimääräiseen massaan kuulunut. MARRASKUUTA 2017 . Ei liene yllätys, että Linkola on sanonut ihailevansa Saksaa sivistyksen kehtona ja myös natseja, joiden järjestelmää hän kuvaa elämäkerrassa jämeräksi. . Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Tampere Tarina sitkeydestä KIRJAT Riitta Kylänpää: Pentti Linkola – ihminen ja legenda Siltala 2017, 463 s. Kylänpää on haastatellut lukuisia ihmisiä ja tehnyt runsaasti taustatutkimusta. Hän syntyi Helsingissä mutta hylkäsi viimeistään kalastajaksi ryhtyessään kaupunkielämän ja alkoi elää luonnon ehdoilla. Hän on äärim mäisen toimelias ja hänen mielialansa ovat sahanneet rajusti. Kalastaja ja kirjailija Pentti Linkola (s. Yleisölle museo aukeaa tiistaina 28.11. Kuten Kylänpää kiteyttää: ”Hän on pohjimmiltaan romantikko, mutta hänen moottorinsa on viha.” Vaikea elämä Luonnossa oleminen oli Pentti Linkolalle lapsesta pitäen tärkeää. . Loputon kasvu ei voi Linkolan mukaan jatkua. Hän eristäytyi mutta vaikutti asioihin tarkkailemalla luontoa ja kirjoittamalla lehtiin. . Työväenliikkeen neuvottelukunta on ollut museohankkeen alullepanija . Jos Linkolaa pitäisi kuvata yhdellä adjektiivilla, se olisi sitkeä. . Selältä kuului kaakkurin huuto tyynessä illassa.” Esa Mäkijärvi ” Ajattelemmeko esimerkiksi alkoholistiperheiden lasten vapautta hyvään lapsuuteen vai ihmisen oikeutta humaltua.. Linkola onkin poikkeuksellisen hyvä kirjoittaja, maamme parhaita. Syväekologista suuntausta kannattava ajattelija vaatii luonnon pelastamista kovin keinoin. . . Elämäkerta ”Pentti Linkola – ihminen ja legenda” on upea teos. Useimmat hänen ehdotuksistaan maailman parantamiseksi olivat niin utopistisia, ettei niitä olisi voinut toteuttaa ilman pakkotoimia
Poirot on Branaghilla koko ajan keskiössä, ja hyvä niin, sillä ohjaaja-pääosanäyttelijä on repäissyt belgialaisetsivän hahmon irti niistä raameista, joihin tv-elokuvien David Suchet tai esimerkiksi Peter Ustinov ja Albert Finney ovat elokuvarooleissaan tyypin juntanneet. Se tärkein, brittiläinen henki, tulee kuitenkin Christien dekkarikaavasta. Elokuvasta ei löydy tunnistettavia maamerkkejä. Kansainvälisyyttä korostaa tietty anonymiteetti; eskaloituvien tapahtumien kulku voisi käydä missä tahansa tuppukylässä. Sadomasokistisesta seksistä nauttiva sairaanhoitaja läpäisee jään, mutta Haukan pinta ei sorru. Coenin veljekset voisivat arvostaa elokuvan äkkivääryyttä. Ohjaaja ei voi olla paha ihminen. Se on western ilman preeriaa ja maalaiskomedia ilman Reinikaista. Ohjaaja Teemu Nikin debyytti, komedia 3Simoa (2012) muistetaan aitona kalkkunana, ehkä koko 2000-luvun masentavimpana suomalaisena elokuvana. MARRASKUUTA 2017 Lyhyt elokuva tappamisesta ELOKUVA Armomurhaaja Ohjaus: Teemu Nikki Pääosissa: Matti Onnismaa, Jari Virman, Hannamaija Nikander, Heikki Nousiainen, Pihla Penttinen 2107, 83 minuuttia ELOKUVA Idän pikajunan arvoitus Ohjaus Kenneth Branagh Pääosissa Kenneth Branagh, Michelle Pfeiffer, Josh Gad, Johnny Depp, Penélope Cruz, Willem Dafoe 2017, 114 min. Nikki on onneksi huumorintajuinen: dvd-laitoksen kanteen painettiin lainaus Keskipohjanmaa-lehdessä julkaistusta murskakritiikistä, joka on hauskimpia, joita olen lukenut. Maailmalla Haukka asettuu kylmäveristen kostajien ja ehdottomien moralistien pitkään ketjuun, jossa yksinuottiset rankaisijat jakavat tuomioitaan selkärangattomille. 32 23. Armomurhaajassa on Lars von Trierin eroottista kauhua. Siinä ei ole Aku Hirviniemeä, Jussi Vatasta eikä muutakaan Putous-kaartia. Tai että niin murhattu kuin epäilyksen alla joutuvat matkalaiset tulevat etupäässä ihan muualta Euroopasta tai Yhdysvalloista. Matti Onnismaan esittämä päähenkilö kaasuttaa kissan hengiltä elokuvan avauskohtauksessa. Moralisti. Yrmy roistomaisten sivuroolien joutomies kantaa Armomurhaajan tummanpuhuvaa kolkkoutta komealla tavalla. Viiksiä myöten – Branaghin Poirot’lla on muhkeat pensselit eikä mitkään nypityt snobiviikset. suomennos vuonna 1937) julkaistussa jännärissa kaavasta poiketaan vain siinä, että tällä kertaa ei olla englantilaisessa kartanossa tai ylellisessä täysihoitolassa. Kaikki kärsivät Tappajan näköinen Onnismaa, 58, on maan käytetyin elokuvanäyttelijä. Elokuva on siis muuta kuin satavuotiasta Suomea liputtava juhlateos. Dame Agathan iänkaiken varioimassa formaatissa suurehko joukko toisilleen näennäisen tuntemattomia ihmisiä kokoontuu yhteen paikkaan, ja sitten tapahtuu murha, jonka tekijäksi periaatteessa kaikilla läsnäolijoilla on motiivi ja mahdollisuus. Miehen menneisyydessä kummittelee selvittämätön tragedia. Matti Onnismaa nähdään pääroolissa – vihdoin ja viimein. Perusbritti, joka kokeneena Shakespeare-näyttelijänä ja -ohjaajana tietää, miten näitä kuningaskunnan kirjallisia kruununjalokiviä tulee käsitellä. Mestarietsivä Hercule Poirot (roolissa Branagh itse) näyttäytyy ennen murhaa yllättävän sarkastisena, nasakoita onelinereita pudottelevana veijarina, mutta henkirikoksen ratkontaan tarttuessaan hän on taas oma itseriittoinen Poirot’nsa. Branaghille isokokoisempana moinen sipsuttelu ei käy. Sairaalan letkuissa viruvalle isälle ei heru sääliä Murhajuna jyskää läpi christianian Agatha Christien dekkareissa on jotain niin kovin englantilaista, että yhden hänen kuuluisimman jännärinsä uudelleenfilmatisoinnin ohjaajaksi istuu mainiosti Kenneth Branagh. Alkupuolen dialogiin ujutettu vinkeä kierre oikenee matkan varrella. Hän tekee siis viihdyttävää, mutta yllätyksetöntä jälkeä. Tai siitä, että junassa tapahtuvaa henkirikosta tutkii belgialainen salapoliisi. Tähdet tyhjänpanttina Vähän täytyy ihmetellä, miksi Branagh on värvännyt junamatkalaisten Kenneth Branagh pistää Poirot-kuvastoa uusiksi, mutta ei juurikaan Christie-traditiota.. Jopa niin pitkälle, että rinnastaa itsensä kaikkivoipaiseen Jumalaan. Christien vuonna 1934 (Murder on the Orient Express, 1. Eläinlääkärit ja lemmikkien omistajat edustavat Haukalle mielen rappiota, jossa viis veisataan nelijalkaisten todellisista tarpeista ja perustelluista oikeuksista. Nyt myös tuotannollinen taso on sellainen, että elokuvalle voisi löytyä otollisempaa markkinarakoa rajojemme ulkopuolelta. Jos tämän lukeminen tuntuu pahalta, en suosittele katsomaan Armomurhaajaa (2017). Tämä päättelee lemmikkien lopettamisen olevan jalo teko, johon sielultaan turmeltuneet eivät itse pysty. Branagh pitäytyy varsin uskollisena tutun kuivakkaalle christianialle, vaikka startti antaa odottaa muuta. Siis sillisalaatti, joka pysyy lähes kasassa. Suomeen Armomurhaaja on outo ja vaikeasti pidettävä. Siitäkin huolimatta, että se tapahtuu Istanbulista Venetsian kautta Lontooseen matkaavassa junassa. Liikekielikin on ihan erilaista kuin Suchetilla, jälkimmäinenhän on kertonut harjoitelleensa Poirot-kävelynsä kolikko persposkien välissä. Eksentrinen nuorisoelokuva Lovemilla (2015) todistaa Nikin uskaliaan kokeilumielen, jolle Armomurhaaja on viheliäistä jatkoa. Jokaisen henkilön kiillotetun fasadin takaa paljastuu myös menneisyyden taakkoja, jotka lisäävät epäilyksenalaisuutta. Sen nähtyään ihmettelee vielä enemmän, miksi Veikko Aaltoselle ja Aki Kaurismäellekin kelvannut näyttelijä saa sen vasta nyt. Vaikka elokuva alkaa vauhdilla kuin toimintakomedia, se jämähtää murhan tapahduttua Dame Agathan perusasetuksiin. Elokuva haiskahtaa ensin pikimustalta komedialta, mutta se on ohjattu, kuvattu ja äänisuunniteltu synkkiä draamasävyjä pudottelevaksi jännityselokuvaksi. Erilainen Poirot Branagh varmaan lunastaa Christie-odotukset. Ihmisten lemmikkejä firaabelina lopettava Veijo Haukka on silti hänen ensimmäinen pääroolinsa. ”Idän pikajunan arvoitus” on christieläinen eli brittiläinen rikostarina
Tätä surumielistä tyyppiä ”Peltsi” varioi myöhemmin useissa elokuvissa. 1980-luvun alussa suomalaisen elokuvan ikkunat avattiin. Manne oli Matti Pellonpään ensimmäinen päärooli. Kuvaaja Sari Aaltoselle Armomurhaaja on taiteellinen voitto, joka ennakoi potentiaalia aiempaa suurempiin tuotantoihin. No, on siellä Niskasen ”Surmanluodit”, Jarvan rennot komediat ja Mollen pari osumaa, mutta muuten vuosikymmentä hallitsivat Speden löysimmät sketsikomediat, raskassoutuiset epookkiviritelmät ja liki yhtä raskaat, ”osallistuvat” sosiaaliraportit. Kuvissa on voimaa ja syvyyttä. Myös Arvottomista on Ijäksen ”Katsastuksen” tapaan järjestetty baareissa leffakaraoke-sessioita. Esimerkiksi Judi Denchin ja Willem Dafoen tasoiset tähdet saavat tyytyä paljon vähempään. Muistettavimmassa Orient Express -filmatisoinnissa (ohjaus Sidney Lumet) Albert Finneyn esittämä Poirot etsii murhaajaa seurueesta, jota esittivät muun muassa Lauren Bacall, Ingrid Bergman, Vanessa Redgrave, Sean Connery, Sir John Gielgud ja Anthony Perkins. Lyhyt elokuva tappamisesta on tyly ja nopeasti ohi. Tarina ei ole kaksinen, ja kerronta onnahtelee, mutta liikaa ei halua valittaa. Sitten oli Mannen, Veeran, Harrin, Villen, Hagströmin ja kumppaneiden aika ottaa homma haltuun. Arvottomien avaus ei aikoinaan jättänyt epäselväksi, että nyt oltiin elokuvallisesti uudessa Suomessa. Jari Virmanin iso sivuosa on komediallisuudessaan elokuvan ongelmallisin. Rolf Bamberg Demokraatti Vuosikymmenen muita merkkielokuvia: Aika hyvä ihmiseksi (1977), Jäniksen vuosi (-77), Täältä tullaan elämä (-80), Tulipää (-80), Ajolähtö (-82), Rikos ja rangaistus (-83), Tuntematon sotilas (-85) piirun vertaa. ELOKUVAT Sadan vuoden itsenäisyys OSA 1/10: 1977–1986 Arvottomat Ohjaus Mika Kaurismäki, 1982 Volgalla elokuvan uuteen Suomeen Suomalaisen elokuvan 1970-luvun historia ei varsinaisesti ole suuri sankaritarina. Hetki hiljaisuutta sen kunniaksi.) u u u Mika K:n yhdessä veljensä Akin kanssa käsikirjoittaman Arvottomien tarina on tyylitelty, katu-uskottava ja rakastettavan sekava. Road movieta, film noiria ja melodraamaa sekoitteleva elokuva on kuvillaan ja tyypeillään velkaa esikuville monessa suunnassa. Rane Aunimo Demokraatti rooleihin niin valovoimaisen tähtikaartin, kun sivuosissa ei Poirot’n varjossa pääse juuri säkenöimään. Elokuvan tavaramerkkejä onkin kirjallisesti yltiötyylitelty kielenkäyttö. Oikeastaan vain Michelle Pfeiffer amerikkalaisleidi Hubbardina saa varteenotettavasti tilaa, Johnny Depp taas ottaa sen lyhyeksi jäävässä vilunkiliikemies Ratchettin osassaan. Tapio Suomisen ”Täältä tullaan elämä” ja Mikko Niskasen loppu-uran helmi ”Ajolähtö” vetivät uutta yleisöä. 33 23. Ja kun tien päälle päästään, Suomi-maisema avautuu kauttaaltaan uusista vinkkeleistä ja paikoin hiukka surrealistisissa sävyissä. Harvoin Suomessa näkee valkokankaalla elokuvaa, jonka päähenkilö herättää näin vähän sympatiaa. Tähtikaarti tuntuu joka tapauksessa olevan ikään kuin perusvaatimus näissä Christien kliseisissä henkilögallerioissa. Nuoret porukat tavoitti myös Mika Kaurismäki, ensin puolipitkällään ”Valehtelija” ja perään rokkidokumentilla ”Saimaa-ilmiö”. (Oma suosikkini Arvottomien ”karaoke-biiseistä” on Harrin ja turpaansa saaneen Mannen mökötysdia logi Volgassa: H: – Panit hampaan sitten siihen. Koira muuttaa tilanteen, ja yhteenotto paikallisessa sisujengissä pyörivän luuserin kanssa johtaa perustellisempaan välienselvittelyyn. Mika K. Minulle Mika Kaurismäen ”Arvottomat” on yhtä kuin ”suomalainen elokuva vuonna 1”. MARRASKUUTA 2017 Demokraatin Suomi 100 -vuoden juttusarjassa lehden elokuvasta kirjoittavat toimittajat sekä alalla työskentelevä kolumnisti ovat valinneet subjektiivisin kriiteerein jokaiselta itsenäisyyden vuosikymmeneltä yhden elokuvan, joka kertoo ehkä jotain erityistä tästä maasta ja kansasta, sen luonteenpiirteistä ja historiasta. Huoneeseen virtasi raikasta ilmaa. Ehkä juuri siksi se on kaiketi useimmin katsomani kotimainen elokuva – kolme kertaa teatterissa ja telkkarista sekä tallenteena loputtomat kerrat. Manne paahtaa farmari-Volgalla niin Carlosin (Veijo Pasasen bravuuri) sirkusseurueen pariin, Paraisten kalkkijätevuorille kuin maanmittaustornille keskelle korpea soittamaan puhelua Pariisiin. Helikopteriperspektiivistä kuvattu kamera-ajo yli ydin-Helsingin säestettynä rock-tempoiseksi sovitetulla (Anssi Tikanmäki) Finlandialla saa edelleen muurahaiset juoksemaan munissa. Nikille ja Onnismaalle kaikki kunnia siitä, että näin on myös tarkoitus, eikä se tee hahmosta luotaantyöntävää. Perimmiltään kyse on juurtumattoman kaupunkidesperadon vaellustarinasta, mutta tämä Manne Ojaniemi on jalostettu niin pitkälle, että hän voisi olla myös entinen estetiikan/taidehistorian/käytännöllisen filosofian opiskelija. Kaikki kärsivät, ja sillä hyvä. M: – Niin panin. Rolf Bamberg Demokraatti Mannelle ja Veeralle (Matti Pellonpää ja Pirkko Hämäläinen) sopii hyvin mustavalkoisuus, vaikka Arvottomat toki värielokuva olikin.. Elokuvan pirulliseksi viestiksi kiteytyy se, ettei kukaan voi paeta ansaitsemaansa kohtaloa. Tiedän, etten ole addiktioni kanssa yksin. esitteli monia muitakin tuoreita ja maneereista vapaita kasvoja suomalaiselle elokuvayleisölle Pirkko Hämäläisestä Juuso Hirvikankaaseen. Armomurhaajan logiikassa kaikki ovat ainakin vähän syyllisiä. Ylilyönnit raapivat elokuvan muutoin yllättävän ehyeeseen pintaan häiritseviä naarmuja kuten Haukka lääkärin luksusautoon. Tuosta on Branaghinkin ollut paha pistää paremmaksi. Eivätkä ne Esko Nikkarin viiksetkään olleet ennen tätä väpättäneet kovin monessa filmiroolissa. Kerrankin voi sanoa, että syntyi ikoninen hahmo
Runoilijan kansainvälisestä maineesta kertoo se, että tämä koottujen laitos on ruotsalaisen kustantamon julkaisema. Näin Södergran kirjoitti elämästä runossaaan ’Ei mitään’: Meidän on rakastettava elämän pitkiä tunteja, / jotka ovat sairautta täynnä / ja ahtaita ikävän vuosia / niinkuin niitä lyhyitä hetkiä, joina erämaa kukkii’.” Visan konkariosastoon lukeutuva Pertti Vuorela saa kertoa tärkeimmät faktatiedot kirjailijasta. ”Runo on niin kaunis, että olen jo veikata kirjoittajaksi nuorena kuollutta Uuno Kailasta, Kannaksen kaunosielua, Olavi Paavolaisen ja Katri Valan ystävää, joka tulee esille mm. Jostain kumman syystä ruotsalaiset ovat pääsääntöisesti omineet kirjailijan omakseen, tosin myöntävät hänen olevan finlandssvensk poet. Taitaapa olla niin, että Södergranin koko tuotanto Runoilija aikaansa edellä Nuorena nukkunut Edith Södergran on pitänyt pintansa yhä uusien sukupolvien lempieunoilijana.. Edith Södergran syntyi varakkaaseen perheeseen 1892 Pietarissa ja kävi siellä myös hienoa saksalaista koulua. Edithin runoja on käännetty yli 40 kielelle, ja hän on eittämättä tunnetuin suomalainen runoilija lyhyestä elämästään huolimatta. Kirjassa on ihan hieno koholeima muistona tapauksesta. Erittäin tarpeellinen on niin ikään Agneta Rahikaisen mainio elämäkerta Runoilijan elämä ja myytti. Tätä asennetta kuvaa hyvin myös ruotsinkielinen wikiartikkeli, joka on todella lähes täydellinen kertomus kirjailijasta, hänen elämästään ja tuotannostaan. Tuon Samlade dikter olen muuten hankkinut Akateemisesta kirjakaupasta elokuussa 1992, kun vietettiin Kirjojen yötä. Jo tuolloin hän alkoi kirjoittaa runoja saksaksi esikuvinaan Heinrich Heine ja Johan von Goethe. Edith sai arvostusta vasta paljon kuolemansa jälkeen.” Ulla Vaara on selvästi näiden runojen kohderyhmää. Siellä elettiin niukasti, jopa suoranaisessa köyhyydessä. Runoja pidettiin vaikeatajuisina ja epäsovinnaisina. Nuo Uuno Kailaan suomentamat säkeet sisältyvät postuumisti 1929 ilmestyneeseen Södergranin kokoelmaan Levottomia unia. Edith Södergran oli runoilijana niin aikaansa edellä, että hänen hienot ja rohkeat säkeensä eivät tavoittaneet lukijoita sen enempää ruotsin kuin suomenkaan kielellä. MARRASKUUTA 2017 ”Näistä runoista voimme olla ylpeitä satavuotiaassa Suomessa” Visaäijä arveli, että tämä runoilija sytyttäisi. Vasta myöhemmin on opittu arvostamaan hänen modernistista tyyliään. ”Runoja rakastavana tiesin kirjavisan runoilijan ja runonkin, mutta kävin kuitenkin kirjahyllystäni tarkistamassa Edith Södergranin kootut runot ’Elämäni, kuolemani ja kohtaloni’. Hyvinkin erikoisilla kielillä artikkeleilla kohteesta kirjoitettu, esimerkkeinä baski, arabia, azeri, katalaani, länsimari, malaji, oksitaani, zazaki jne. Omalta osaltaan Edith luo kuvaa runoilijasta, jonka runot jalostuvat köyhyydessä ja kuoleman varjossa. Traagisesti Edithiä ja hänen äitiänsä kosketti vuoden 1917 vallankumous, joka vei perheen kaikki rahat. Sirpa Lindqvist kirjoittaa Vantaalta: ”Onnittelut 25-vuotiaalle kirjavisalle, joka mielestäni on ikänsä ollut Demarin parasta antia. Kyseessähän on Edith Södergranin herkkä, surullinen ja kaunis ’Pohjolan kevät’, joka on hänen vuonna 1916 julkaistusta esikoiskokoelmastaan ’Dikter’ (’Runoja’).” Debytantteja on viime tipassa vastannut kokkolalainen Ragny Mutkakin. Näin ehkä olikin. Edithin isä kuoli 1907 keuhkotautiin ja tyttärellä todettiin sama tauti seuraavana vuonna. Totta vie, tuli yksi tämän vuosikymmenen runsaimmista saaliista. ”Myöhässä lähden osallistumaan kirjavisaan, mutta kiitos kuitenkin, kun nuoruuteni sekä myös vanhemman iän suosikkini Edith Södergran oli kirjavisan päähenkilönä. Vain Raivolan huvila Karjalankannaksella jäi heidän asunnokseen. Lyriikan modernismi löi itsensä läpi vasta 1950-luvulla. Asko Jaakonahon tämänsyksyisessä romaanissa Valon juhla. Hänen runoudessaan on voimakkaita vaikutuksia ranskalaisesta symbolismista, saksalaisesta ekspressionismista sekä venäläisestä futurismista. Hänen runoteoksiaan ja yksittäisiä runojaan on julkaistu lukuisissa maissa ja useilla kielillä. Edith oli ensimmäisiä modernisteja ja aikaansa paljon edellä. ’Den svenska ekspressionismens drömmerska och sån gerska’, julistaa jo etukansi. Siis äkkiä asiaan, että pääsee edes muutama pidemmästi ääneen. Vuonna 1914 Edith kieltäytyi parantolahoidosta ja omistautui runojen kirjoittamiselle. 34 23. Lähteet mainitsevat, että runoilijan hengentuotteita olisi Suomen itsenäisyyden aikana käännetty yli 40 eri kielelle. ”Ruotsintaitoni on kaukana täydellisestä, mutta kirjahyllyssäni on kuitenkin Södergranin ’Samlade dikter’. Kyllä voi. ”Edith Södergranin nimi ja elämä ovat tulleet tutuiksi, siksi merkittävä runoilija hän oli. Kuolema tuli 1923, jolloin Edith oli vain 31-vuotias. Runoilijan esikoiskokoelma Dikter (1916) oli ensimmäinen vapaamittainen runokokoelma, ja se poikkesi jyrkästi perinteisestä loppusointuisesta runoudesta. Yhdessä Hagar Olssonin kanssa runoilijamme toi taiteeseen käsitteen ’nya arten’.” Veli-Pekka Salminen muistelee Kirhojen yötä.. Niistä löytyy luonto, ympäristö ja koko elämä, vaikka Edith ei koskaan kokenut elämän keskipäivää saati vanhuutta. Mutta jokin aavistus saa miettimään: Voisiko runo sittenkin olla itsensä Edith Södergranin kynästä. Nykyisin hän on yksi kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia runoilijoita.” u u u Ossi Lehtiö on tutkinut, mitä Södergranista ajatellaan muualla. Näistä runoista voimme olla ylpeitä satavuotiaassa Suomessa, tekihän Edith Södergran runojensa kautta tunnetuksi myös pientä kotimaataan Suomea.” Raila Rinne oli valita suomentajan vastauksekseen. Illasta on jäänyt mieleeni myös vähemmän ylevä näky, kun yleisessä tungoksessa barbaarit loikkivat kirjapöytien päällä ja talloivat kirjoja.” Jouko Grönholm kertoo tuoreimmista Södergran-nostoista. Tästä alkoi runoilijan pitkä sairaalakierre mm. Takakannessa jatketaan: Pohjoismaisen modernismin uranuurtaja ja modernin Suomen arvostetuin lyyrikko. Södergranin runot ovat unenomaisia, symbolistisia, erittäin voimakkaasti lukijaansa vaikuttavia. ”Viime vuosina on Södergranin runoutta tehnyt uudella tavalla tunnetuksi tutkija Vesa Haapala, itsekin erinomainen runoilija, esimerkiksi väitöskirjassaan Kaipaus ja kielto sekä artikkeleissaan. Aloitetaan ensikertalaisella. Nurmijärven Nummelassa ja Sveitsin Davosissa. ”Kun pieneen harrastusteni piiriin kuuluu myös Wikipedian erikielisten ja samaa asiaa käsittelevien artikkeleiden lukeminen, niin tämä runoilijamme on päässyt osaksi 30 eri kielialueen wiki-kulttuuria. Näin juhlan kunniaksi päätin osallistua kisaan ensimmäistä kertaa, kun vielä kysymyksenä on tunteitani syvästi koskettanut runo
Myös se, että vastausaikaa ei ollut montaa päivää ja piti saada postikortti postiin mielellään ennen viikonloppua, lisäsi vaikeusastetta. Viime aikoina Södergran on jäänyt sivuun. Vastaukset viimeistään 29.11. Silloin tällöin meni arvailuksi, ja visaisännäthän ovat kyllä aina rohkaisseet lumiukkokisaan. Näin myös suomenkielisillä on kaikki mahdollisuudet tutustua Raivolan runoilijan suppeaan mutta ainut laatuiseen tuotantoon kokonaisuudessaan. Samastun.” Eero Reijoselle kävi vähän ohrasesti: ”No, nyt visiirillä kävi suurvisiirin tuuri. ”Kiitos taas runotehtävästä. ”Jo eka säe ’Kaikki pilvilinnani ovat lumen lailla sulaneet’ oli tuttu: kaunis, kirkas, tyyni avaus edessä olevaan luopumiseen ja loppuun. 35 23. Omaa kisa-addiktiotani kuvaa se, että kun 1995 olin työmatkalla Tansaniassa, pyysin lähettämään visatehtävän faksilla hotelliin, jossa tiesin olevani pari päivää. Hyvä kolmikko sieltä maailmalle singahti: Paavolainen, Pimiä ja Södergran.” ”Sinuhen mittainen tilitys”... Onnea 25-vuotistaipaleen johdosta. Hienoja runoja, moderneja. Otetaan tähän loppuun vielä Unto Vesa, joka paitsi kertoo hyllystään löytyvästä Tapio Tapiovaaran kuvittamasta Södergran-kokoomateosesta, lausuu myös muutaman kauniin sanan kaikkien meidän yhteisestä visataipaleestamme. Onni onnettomuudessa. No, alkoi tulla vaikeam pia tehtäviä, romaaneja ja runoja ja kirjailijoita, jotka eivät olleetkaan enää niin tuttuja, ja sen myötä salapoliisityö vihjeiden avulla kävi yhä haasteellisemmaksi. Yhdelle palkinto. Upea kokemus. Visailijan miltei Sinuhen mittainen Södergran-tilitys, alkaen Raivolan siperiankuusimetsästä ja Pietari Suuren laivaston mastopuista, häipyi bitteinä avaruuteen. Ja epävihjeenä, että teos on visaukon Suomi-rankingin top-kolmosesta. Jokainen palkinto on mennyt Omar Khaijamin tarkoitamalla tavalla. Äiti sanoi, että minun piti nyt yrittää pysyä hengissä niin kauan että hänet hautaisin; ettei hänen tarvitsisi sentään nuorimmaistaan olla hautaan viemässä. Älä KOSKAAN poistu koneen äärestä varmistamatta ensin, ettei sormi pieni koske mihin vain. Hän oli runoilijana ja kokijana paljon omaa aikaansa edellä.” Tapani Kemi palaa visan pariin pitkästä aikaa. Raila Rinne Tähdet Yön tullen minä seison portailla kuuntelemassa, tähdet parveilevat puutarhassa ja minä seison pimeässä. Kiva, kun kivennapalaissarja saatiin päätökseen. Vihjeeksi ei tipu muuta kuin, että nyt on kyseessä hyvin ahkera nykykirjailija. Södergranin ja Hagar Olssonin yhteisistä vaiheista kertova näytelmä ”Koska olet minun” oli muuten viime kesän Kajaanin Runoviikon helmiä. Uuno Kailas), 1916. Lupasin yrittää.” * ” Edith Södergran oli runoilijana niin aikaansa edellä, että hänen hienot ja rohkeat säkeensä eivät tavoittaneet lukijoita sen enempää ruotsin kuin suomenkaan kielellä. Long may you run.” Paluumuuttajaksi voi luonnehtia myös Tommi Kekolaa ”Valitettavasti visan juhlinta meni minulta sivu suun, kuten monet visat viime aikoina, mutta myöhästyneet onnentoivotukset tapahtuneen johdosta.” Runoilijasisko Rauni Anita Martikainen pohtii outoutta: ”’... Tuolloin en vielä kovin Södergranin tuotantoa ollut lukenut. Kirjahyllyssäni on Södergranin kokoelma, jonka kannessa oleva valokuva hänestä on upea: kuumeinen, läpitunkeva katse, josta jollain ihmeellisellä tavalla välittyy Södergranin elämän karikkoisuus. ”Huomasin ajatelleeni, että Edith Södergran (1892–1923) olisi jonkinlainen suomenruotsalaisten Saima Harmaja, mutta tietysti se oli toisinpäin, koska Saima Harmaja (1915– 1937) oli nuorempi, ihaili Södergrania ja sai häneltä vaikutteita runoihinsa. MARRASKUUTA 2017 KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 suppeudestaan huolimatta kuuluu kaikkein kestävimpään sanataiteeseen. u u u Södergranin tunnistivat vaivatta myös Pirkko Kallio, Ritva Ketola, Matti Kärkkäinen, Risto Miilumäki, Sirkka-Liisa Piirainen, Raili Virtanen, Veikko Huuska, Juhani Niemi, Jorma Kataja ja Orvo Vitikainen. Se oli tiskipyyhe, haisi astioilta. Opetus. Sen purkamiseen olisi tarvittu sivuja pitkälti toistakymmentä. Kisafriikkinä ja kirjallisuuden ystävänä innostuin heti ensimmäisistä tehtävistä, ja kun siinä oli Saarikoskea ja Kiveä ja Huovista, sitä kuvitteli ja asetti itselleen tavoiteeksi, että kaikki tehtävät selvitetään. mennessä osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Kuule, tähti putosi helähtäen! Älä astu ruohikolle paljon: puutarhani on sirpaleita täynnä.” Edith Södergran (Suom. Outona Edithiäkin pidettiin. En tullut lukeneeksi kummankaan runoja nuorena, ja ne ovat jääneet minulle vieraiksi joitain eniten siteerattuja lukuun ottamatta.” u u u Lyriikan ystävä Tuulikki Lepomäki-Lahtiselle tämä tehtävä oli mannaa. Joten kiitos ts ja rb! Toivotan kirjavisalle ja kaikille visailijoille antoisaa seuraavaa neljännesvuosisataa Suomen ja maailman parhaan kirjallisuuden parissa.” Rb vastakiittää isännistön puolesta Urho Hietasta mukaillen, että kiitoksi vaan kauhian pal, kyl mää täl pärjä vaik puol vuossatta. Siis kuka, mikä teos, jossa on vain yksi suora repliikki. Riisuin märät vaatteeni keskelle tupaa ja kuivasin itseni pyyhkeeseen, jonka otin hellan vierestä naulasta. Hienoa on sekin, että legendaarinen hämeenlinnalainen kirjallisuusvaikuttaja Hilja Mörsäri on suomentanut Södergranin aforismit kokoelmaksi Kaikkiin neljään tuuleen. Runot ovat kuitenkin usein myös surullisia. minä olen outo niin on moni muukin ...’ Noin runoilin esikoistani kirjoittaessani, runossa, jonka poistin käsikirjoituksesta. ”Kotona äiti istui tuvassa ja luki Tuomas Kempiläisen kirjaa Kristuksen seuraamisesta, kertoi muiden jo menneen nukkumaan. Henry Kulin täytti väärin veikkaneiden kiintiöpaikan Tommy Tabermannillaan. Eikä unohtaa sovi Södergranin suurenmoisia valokuvia, jotka niin ikään on julkaistu kirjana; hän oli paitsi moderni runoilija ja aforistikko myös uusia uria aukova valokuvaaja.” Sirpa Taskinen asettaa kohtalotoverit paikoilleen. Siispä lyhyesti... Södergranin runot ovat kauniita ja luontokuvaukset herkkiä. ”Hämäläinen kun olen, niin tässäpä pienellä viipeellä onnitteluni ja kiitokseni 25 vuoden kirjavisasta! Kiitokset niin ensimmäiselle kuin nykyisellekin visaisännälle sekä kaikille visakumppaneille, joista osa on ollut uskollisesti mukana kai ensimmäisestä visasta alkaen. Nyt sain hyvän syyn lehteillä näitä runoja uudelleen.” Näin tuumailee Ilpo Pietilä: ”Mielestäni Södergranin pelkistetyt ja tavallaan ajattomat runot sopivat meidän aikaamme sata vuotta myöhemmin edelleen varsin ymmärrettävinä ja puhuttelevina. (rb) VIIKON 47 SITAATTI Vedetäänpä taas asteriskikortti esiin, jotta saadaan luvattu kympin kiintiö täyteen juhlavuoden raameissa. Sinne sen sainkin, mutta en keksinyt vastausta – vaikka se loppujen lopuksi olikin sitten tutusta romaanista. Molemmat kuolivat nuorina tuberkuloosiin ja kohosivat kulttimai neeseen. Södergranin runot kuuluivat lukemistooni nuorena tyttönä, kun halusin uppoutua surullisiin säkeisiin
Maailman kirjallisuuden katekismus ALPO RUUTH: KÄMPPÄ, 1969 . Kari seisoo selin olevan rintaman reunimmaisena piikkilangasta tehty ruoska kädessään. Sosialidemokraatit myönsivät ylilyönnit (21.11.). /-/ Sosialidemokraatit eivät pyri saamaan käsiinsä porvarillisen yhteiskunnan hallitusvaltaa. Pera tarttuu Karin ruoskaan toisella kädellä ja korvaan toisella. Rintamat ovat niin keskittyneet, ettei kukaan huomaa takaa tulevia. Rintamat kipittävät karkuun, minkä jaloista lähtee.”. /-/ Yhteiskunnallisissa asioissa ovat kaikki uuden senaatin jäsenet vanhoillisia, puolueidensa tunnetun menettelyn tyypillisiä edustajia. Moni oli pitempään kalterien takana. Työmiehen pääkirjoitus 28.11.1917 Svinhufvudin itsenäisyyssenaatti Marraskuun yleislakko saatiin loppumaan lupauksella, että muodostetaan ”punainen senaatti”. Porvarilliset puolueet saivat oman senaattorilistansa valmiiksi 24.11. Porvarilliset saavat sen pitää, jos he vaan siihen kykenevät. ”Punaisen senaatin” senaattorilista jätettiin eduskunnalle 20.11. Ruuthin kotiseutukirjallisuus rajautuu Sörkan rannan, Hämeentien, Linjojen ja Hesarin kulmille. On niin ollen epäilyttävää kykeneekö tämä hallitus oikealla tavalla käsittämään hetken vaatimukset ja toimimaan niiden mukaan. /-/Kokoonpanonsa ja ohjelmansa puolesta tämä uusi hallitus ei kuitenkaan ole sellainen, että sen perustamista tältä kannalta katsoen voisi pitää minään merkkitapauksena maamme poliittisessa elämässä. Ratkaisuun sillä ei kuitenkaan ollut vaikutusta. pidettävään istuntoon, mutta SDP:n esityksestä asian käsittely siirrettiin pyhien yli, jotta myös SDP:n puoluekokous voisi käsitellä asiaa. Äänestyksessä Svinhufvudin lista sai 100 ja SDP:n lista 80 ääntä. Sen jäsenet ovat niin kaukana kansasta, että olisi jotain odottamatonta, jos he osoittautuisivat kykeneviksi tajuamaan kansan toiveet ja tarpeet. 36 23. ”Sementtivalimon aidan vieressä seisoo pikkupoikajoukko tappeluasemissa. MARRASKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Porvarien uusi senaatti. Työmies kommentoi uutta hallitusta seuraavana päivänä (juttu alla). ”Poljetut, häväistyt ja nälkiintyneet joukot olivat joutuneet kiihtymystilaan”, Työmies puolustautui. Lakon jälkeen porvarilliset puolueet eivät kuitenkaan heti kiirehtineet eduskuntaa koolle. Syyksi ilmoitettiin punakaartien lakon aikana tekemät virkamiesten pidätykset. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Jos Jori Malmsten ansaitsi muutamalla stadihenkisellä laulullaan lempi/arvonimen ”Sörkan Sibelius”, ei Alpo Ruuthille annettu ”Sörkan Kianto” ainakaan liioittelua ole. ”Suurlakko saatiin lopetetuksi vaan sillä ehdolla, että sosialidemokratinen Eduskuntaryhmä sitoutui muodostamaan hallituksen. Tappelu on esiasteella, johtajat vasta tönivät toisiaan. /-/ Uuden senaatin jäsenistä on yleisimmin tunnettu sen esimies Svinhufvud, joka keisarivallan aikana sai mainetta venäläisten laittomuusjärjestelmän vastustajana. ”Kämppä” on myös kaikkien suomalaisten initiaatioromaanien äiti, ei mikään pussikaljaromaani vaan tiukan viinan ja epätoivoisen naisenhimon kyllästämä tarina työläiskaupunginosan nuorista. Mutta provokatsionin tielle lähtenyt eduskunnan porvarillinen enemmistö, vedoten siihen, etteivät valtavan kansanliikkeen mainingit vielä ole asettuneet, tekee nyt, kuten käy selville puhemiehen kirjelmästä, mahdottomaksi tuon ehdon täyttämisen.” SDP:n seuraava siirto oli ylimääräisen puoluekokouksen koollekutsuminen. Eduskunta kutsuttiin koolle samaan aikaan. Kaikilla on aseet. ”Pitkän keskustelun jälkeen porvarilliset puolueet asettaneet valtaan hra Svinhufvudin senaatin”, Työmies otsikoi (27.11.). Siellä oli määrä päättää tulevasta menettelytavasta
Halli avoinna: Ma-pe klo 8-18 / La klo 8-16 / Su suljettu. www.hakaniemenkauppahalli.fi Tervetuloa kaupoille! Kivoja vaatteita sKandimerKeiltä Finlayson, l’evolution, lindon, mingel, naru, Plan B yms. 09 701 3658 RAKKAUDESTA KIVEEN Aidot kivi ja hopeakorut Muutokset, korjaukset, kurssit Tervetuloa Onnenaurinkoon 0505631449 fb-onnenaurinko Avoinna ma-pe / mån-fre / Mon-Fri 10-17 la /lör / Sat 10-14 REITIN KALA Hakaniemen halli, myymälä 30, 32 puh. 134-136, puh. Suomalaista käsityötä Ensimmäinen kerros. . 37 23. tule tekemään löytöjä! Looks and Goods 2. 040 765 0176 Hakaniemen Halli II krs. MARRASKUUTA 2017 * Käsinkudotut villasormikkaat, kynsikkäät ja myssyt. 09 714 140 . puh. kerros myyntipaikka 167 Te rve tul oa ! SISUSTUS MARGA Pop up -verhot, huonekalukankaat -verhotangot jakiskot -tapetit, matot ja huonekalut -ompelupalvelu -ilmainen suunnittelu ja kotikäynti Hakaniemen Halli 2krs Avoinna ti-pe 11-17, la 11-15 0414424058 www.sisustusmarga.fi Pop up -liikkeitä Polttopuusta Muista syksyn ylioppilaita ja valmistuneita. * Perinteiset villahousut naisille ja miehille * Unisukat * Diabetessukat M. KURONEN Hakaniemen halli II krs
Oma kantani on, että Suomi on liittoutumaton maa, jonka uskottavasta omasta puolustuksesta on pidettävä kiinni. Valemedia on erittäin vaarallista. Mikä sitten on suurin uhkamme. Pitkiä päiviä, välillä aloitamme aamulla puoli kahdeksan ja päätämme illalla kello 21. Kaikesta huolimatta Suomi on erittäin turvallinen maa, ainakin toistaiseksi. Selkeää kantaa sen tarpeellisuudesta ei ole. Timo Sparf. Meidän maantieteellinen asemamme ei ole yksiselitteinen suhteessa Natoon. Ei uhkaa, vaikka puolustusministeri suunnittelee kansainvälistä suursotaharjoitusta, johon jopa amerikkalaiset on ministerin toimesta kutsuttu mukaan. Siksi olisikin tärkeää, että ihmiset jaksaisivat lukea myös perinteisiä lehtiä ja seurata tvja radiouutisia. Osa on sitä mieltä, että tämän asian on oltava päättäjien käsissä. Teemme myös vierailuja strategisesti tärkeisiin kohteisiin, kuten rannikkovartiostoon, Upinniemeen, Supoon, eduskuntaan, Yleen ja eri ministeriöihin. Maassa on noin 400 radikalisoitunutta henkilöä. Päiviin sisältyy huippuluokan luentoja tämän hetkisestä sisäja ulkopoliittisesta tilanteesta. On hyvä muistaa, että näitä iskuja eivät suunnittele vain radikalisoituneet turvapaikanhakijat tai paluutaistelijat, vaan myös ihan kotikutoiset pipipäät. Radikalisoitunut puukottaja oli poliisin tiedossa, mutta vihje tapahtumaan tuli nettiin laitetussa manifestissa vasta puoli tuntia ennen tapahtumaa. En käy koko aikana eduskunnassa, mutta kurssi kuuluu kansanedustajan työhön. Liian myöhään, totta, mutta nopeasti silti. Siis eduskunnan. Se näyttää oikealta tiedolta, mutta on puuta heinää. u u u Nato asia on koko ajan kurssilla esillä. Minulle herää tästä kysymys, keuliiko ministerin mopo nyt pahasti. Tämän koimme Turussa. Esimerkiksi työttömyys ja turvapaikanhakijat ovat tällaisia. Meidän maantieteellinen asemamme ei ole yksiselitteinen suhteessa Natoon. Keskustelimme kansanäänestyksestä Nato-asiassa. Sanoisin, että kyberturvallisuus. Tähän mennessä on kristallisoitunut, että kulisseissa tapahtuu paljon turvallisuutemme eteen. u u u Meillä on sisäpoliittisia ongelmia, jotka saattavat horjuttaa turvallisuuttamme. Netti niin hyvä, kuin se onkin, on äärimmäisen epäluotettava. Meille on tulossa myös maastoaika varuskunnassa. Osa on halukas liittymään Natoon, osa ei. Meitä ei uhkaa tällä hetkellä kukaan. 38 23. Niputan nämä yhteen, koska rahaton toimettomuus rassaa, olipa ulkomaalainen tai suomalainen. Naton kanssa pitää tehdä yhteistyötä etenkin kansainvälisissä kriisinhallintaja rauhanturvaoperaatioissa, mutta en kannata tällä hetkellä varsinaista Nato-jäsenyyttä. Nyt häneltä voidaan saada tietoja muista suunnitelmista. Suomi on kansainvälisesti luokiteltuna maailman turvallisin tai toiseksi turvallisin maa. Kun nämä kaksi ryhmää, etenkin nuoret miehet, kohtaavat, on tilanne omiaan synnyttämään paikallisia kahakoita. Ensimmäinen viikko on nyt takana. Kirjoittaja on kansanedustaja, sd. Kannatan EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä ja lisäämistä. MARRASKUUTA 2017 MARIA TOLPPANEN Puheenvuoro Onko Suomi turvallinen maa. Poliisi seuraa näitä kaikkia, mutta resussit eivät riitä jokaisen varjostamiseen 24/7. Poliisi toimii kulisseissa ja on saanut useita iskuja torjuttua, muun muassa Helsingin yliopistoon suunnitellun iskun ja monta muuta. Nettihyökkäykset, valemedia ja tietämättömyys. O len koko marraskuun valtakunnallisella maanpuolustuskurssilla
39 23. Tiedotusvälineissä kerro taan, kuinka yritykset konsernin sisäisten siirtojen avulla (korkeat lainakulut yms.) siirtävät rahaa veroparatiiseihin sekä kuinka yksityisen terveysalan työnteki jät (osa suurituloisimmista) pe rustavat yrityksiä, joiden tärkein tehtävä on auttaa perustajaansa välttelemään veroja. Todellisuudessa uudis tuksen takana ei näytä olevan uudistustarve vaan koulutuk sesta leikkaaminen. Rakennuksen moninaiset ti lat, upea interiööri ja komea julkisivu antavat ymmärtää, että suunnittelija olisi ollut oikea arkkitehti. Elämän laatua parantavia uudis tuksia pitäisi tehdä kansantalou dessa jatkuvasti. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Amisreformi lisää eriarvoisuutta Vuoden 2018 alusta voimaan tu leva ammatillisen koulutuksen reformi laittaa ammatillisissa opinnoissa olevat oppilaat eri arvoiseen asemaan. Kun heinäkuun 20. MARRASKUUTA 2017 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Forssan työväentalo voitti ää nestyksen, kun Demokraatissa viime kesänä kilpailtiin kau neimman työväentalon titte listä. Kaikki opiskelijat eivät ole yhtä valmiita työelämään. Julkisessa keskustelussa on aika lailla jäänyt huomiotta, kuinka verotuotoille tulee käy mään, jos terveyspalveluita esi tetyn mallin mukaisesti yksityis tetään. Ari Wigelius järjestöasiantuntija Sähköliitto Lisääkö sote verokikkailua. Sitä ei pidä pilata hosumalla. Yrityksen perustamista ei tie tenkään pidä vaikeuttaa, mutta verottajalla pitää olla käytettä vissään keinot estää palkkatulo jen muuttamista alemmin vero tettavaksi pääomatuloksi. Kuka on Forssan työväentalon suun nittelija. Eriarvoisuus lisään tyy ja pahimmassa tapauksessa opintonsa kesken jättäneet jää vät yhteiskunnan ulkopuolelle pysyvästi. Miten voi olla mahdol lista, että sitä ei tiedetä. Sähkötöiden tekeminen on sähkö ja sähkötyöturvallisuu den takia säännelty erityislain säädännöllä. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Paras keino on verottaa molempia tu lomuotoja samojen taulukoiden avulla, kuten vuosia sitten teh tiinkin. Käykö niin, että veroista mak settavat kulut soten myötä kas vavat, mutta yksityisiä suosivan ratkaisun seurauksena verotulot vähenevät. Nuo molemmat veroreiät pi tää tukkia ennen soteuudis tusta. Me iäkkääm mät ihmiset muistamme mil laista oli elää Suomessa 1950lu vulla. Työpaikoilla tapahtuva lisään tyvä oppiminen tulee sähkö alan luonteesta johtuen väistä mättä johtamaan alan ammatil lisen osaamisen kapeaalaistu miseen ja alan yleisen ammatil lisen osaamistason heikentymi seen. Tupakkilaati kon kanteen ei tällaisia pytin kejä piirrellä. Pahimmassa tapauksessa ennen sitä aikaan saadut edistysaskeleet menete tään ja eriarvoisuus yhteiskun nassa kasvaa. Sähkötyötä teke vän henkilön tulee hallita käy tännön asennustyötaitojen li säksi riittävästi sähkön teoriaa. Sillä on taas suora yhteys sähköturvallisuuden tasoon ja riski sen heikkenemisestä kas vaa koulutusreformin käyttöön oton myötä. Soteuudistus on toteutues saan tämän vuosisadan merkit tävimpiä muutoksia. Merkittävästi korkeam pien korkojen maksaminen kon sernin sisäisistä lainoista voi daan estää siten, että katsotaan veropetokseksi sellaisen koron Forssan kauniin työväentalon suunnittelija. Tulevaisuudessa maamme tarvitsee ammattitaitoisia työn tekijöitä työpaikoille, siksi mei dän tulee tehdä selviksi peli säännöt työpaikoilla kuin oppi laitoksissa tapahtuvan opetuk sen laadun takaamiseksi. Heikosti opinnoissa pärjäävät oppilaat uhkaavat jäädä uudistuksessa jalkoihin. Sähköisillä aloilla amisre formi on otettu vastaan huo lestuneina, niin oppilaitoksien, ammattiliiton kuin työnantajien puolelta. Markus Aaltonen Etelä-Pohjanmaan Alvar Aalto -seuran puheenjohtaja vähentäminen, joka ylittää ylei sen markkinakoron perusteetto masti. Luettuani jutun olin edelleen tuota tärkeätä tietoa vailla. Markku J Kekäläinen Alexey Rumyantsev. Sen jälkeen on tavallisen ihmisen elämään tullut paljon parannuksia: koulutusta, tervey denhuoltoa, eläkkeitä, asumista ja paljon muuta. Nuo rille ensimmäiset kokemukset työelämästä voivat olla huo noja, kun työantajien resurs sit kouluttaa ovat niukoilla kai ken kiireen keskellä. Työnan tajat tuskailevat lisävastuita, joita heille tulee ilman lisäkor vausta. Esillä olleista valokuvista on helppo päätellä, että äänes täjät ovat olleet oikeassa. Vuonna 1930 ra kennetun kauneimmaksi va litun työväen talon suunnit telija ansaitsisi tulla maini tuksi. Mitkä työnantajat ovat valmiita ottamaan heitä omalle vas tuulleen. Toimivan järjestelmän uudis taminen yhä paremmaksi on vai keaa. Muistan jo vuosia sitten jää neeni vastausta vaille, kun ky selin forssalaisilta työväenta lon suunnittelijan nimeä. Sähkön teorian opiskelu työpai koilla ei ole mahdollista, vaan se edellyttää tarkoitukseen so veltuvaa oppilaitosympäristöä opettajineen sekä asianmukai sine ja ajantasaisine työvälinei neen ja mittalaitteineen. päivän Demo kraatista aloin lukea rakennuk sen esittelyä, arvelin, että vih doinkin saan tietää arkkitehdin nimen. Työssäoppimispaikkoista tu lee pula, kun työnantajat eivät ole halukkaita ottamaan li sävastuuta nuorten koulu tuksesta työpaikoilla
Muuttuvassa ja entistä monikanavaisemmassa mediamaailmassa Demokraatti on sosialidemokratian puhetta itselleen ja koko kansakunnalle. 40 23. MARRASKUUTA 2017 Hyvä sanomalehti on kuin kansakunta puhuisi itselleen, sanoi Arthur Miller. Antton Rönnholm SDP:n puoluesihteeri Jari Soini
Hallitus ei viisaudessaan kuunnellut dosentteja eikä lueskellut perustuslakia. Miten kotouttaminen onnistuu ilman sopivaa koulutusta. Miten tämä nostaa työntekijöiden ostovoimaa ja edistää kotimaisia markkinoita. Tehokkuutta on lisätty monilla työpaikoilla, ja kiky on otettu käyttöön täysimääräisenä. Samaan aikaan jaetaan ennätysosinkoja. Taloudellinen hyvä ei valu alaspäin automaattisesti, tuloerot eivät kapene ilman toimia. Nyt kun Suomen talous vetää, on aika antaa hyvän valua ihan perusduunareille saakka. Elinkeinoja työllisyystehtävä on suorastaan mahdoton ilman koulutuksen suunnittelua ja toteutusta. Saammeko laadukkaammat ja paremmat palvelut aikaisempaa halvemmalla ja nopeasti. Soten ympärillä esitetään vahvaa hyperbolanäytelmää ihmisten kirjoittamalla juonella, teemalla ja kapulakielelläkin. Vaikka hallitus siitä haluaakin pisteitä kerätä, on syytä huomata, että esimerkiksi kiky-sopimuksen julkisen sektorin lomarahojen leikkaukset eivät kilpailukykyymme ole vaikuttaneet. Sosiaalija terveystoimi sekä pelastustoimi edellyttävät koulutettua, osaavaa työvoimaa. On vaikeaa ymmärtää, miten nämä tehtävät voidaan toteuttaa kytkemättä niihin saumattomasti koulutusta. Heikki Punnonen Helsinki Sote-uudistus on kuin uusi ilmapallo, josta ei tiedä, miten tai milloin se oikein laskeutuu. Leo Härmä Iisalmi Työllä on tultava toimeen Taloudellinen hyvä ei valu alaspäin automaattisesti, tuloerot eivät kapene ilman toimia. Palkalla on tultava toimeen. Onko koko sote-uudistus kauhea fantasteria, se nähdään tulevaisuudessa. Onko nollakorotus yleislinjana oikeudenmukainen. MARRASKUUTA 2017 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Odotukset ovat ainakin kovat, toivottavasti emme pety. Kokoomuksen suunnalta kuului kommentteja, että tuloeroja tarvitaan, koska kaupan kassalla pitää tienata enemmän kuin työttömänä. Nuorisobarometrin mukaan suomalaisista nuorista suhtautuu myönteisesti tulevaisuuteen vain 55 prosenttia. Jos on uskomista virallisiin materiaaleihin, aika sadulta ja/tai paratiisilta se vaikuttaa. Työntekijälle ei enää voi antaa vain keppiä. Usko parempaan tulevaisuuteen on keskimäärin vähentynyt samaan aikaan, kun eriarvoisuus, tuloerot ja hyvinvointierot ovat kasvaneet. Hallituksen esityksessä maakunnan keskeisiä tehtäviä ovat alueiden ja niiden elinkeinoelämän kehittäminen, työja elinkeinopalvelut sekä kotouttamisen edistäminen. Matriisi on epäselvä ja vaikea. Vika on vielä korjattavissa eduskuntakäsittelyssä. Vuonna 2008 vastaava luku oli 74 prosenttia. Silti me haluamme, että tilat ovat siistejä, ravintolassa saa hyvää palvelua ja kaupat ovat auki iltakymmeneen. Parhaillaan neuvotellaan työehtosopimuksia ja käydään liittokierrosta. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Maria-Riitta Mällinen Valtuutettu SDP:n puoluehallituksen jäsen. Sokea Reettakin näkee, että lähes parin miljoonan asukkaan Uusimaa ja neljä eri Pohjanmaata eivät voi olla tässä yhteismitallisia. Erityisesti palvelualoilla palkat laahaavat perässä. Tuskin maakunnallisen identiteetin sekä kulttuurin, osaamisen ja liikunnan edistämistehtävät onnistuvat ilman koulutuksen läheistä kytkentää. Kokoomuksen retoriikka yhdistettynä hallituksen toimiin kuitenkin kertoo niistä arvovalinnoista, joissa tuloja hyvinvointieroja ei pyritä kaventamaan. Lakiehdotuksen tehtävinä on vielä maakunnallisen identiteetin sekä kulttuurin, osaamisen ja liikunnan edistäminen sekä maatalous ja maaseudun kehittäminen. Työntekijäpuoli on kantanut kortensa kekoon tyytymällä nollakorotuslinjaan. Suomen talous on lähtenyt kasvuun. Koulutus on maakuntahallinnon valuvika Kun aikoinaan lakkautettiin läänit, kehittivät poliitikot sellaisen hallintoritilän, jonka maaja kihlakunnista tai aluehallintoja ely-keskuksista ei tavallinen kansalainen saa tolkkua. Suomi elää viennistä, ja sen edistämisessä hallituksen toimet ovat olleet vaatimattomia. Ei ole. Nyt keksittiin sote-uudistus ja paketoitiin siihen maakuntauudistus. Työntekijäpuolella on kiristetty vyötä, kun oli niukkaa. Ei mitenkään. Päinvastoin. Tähän saakka työantajapuoli on esittänyt melkeinpä vain nollakorotuksia. Kuitenkin tehtävistä puuttuu kokonaan koulutuksen järjestäminen – niin lukio-, ammatillinen kuin ammattikorkeakoulutus, jotka jos mitkä ovat alueellisia tehtäviä. Kyllä, työnteon on oltava kannattavaa. Näin tämä draama antaa ymmärtää. Sote-näytelmä tarjoaa huikeat kulissit, haasteet ja muutokset – joita on tosin vaikea ymmärtää, kun konkretiaa ei juuri oikeasti ole. 41 23. Hallitus toi eduskunnan käsittelyyn ensi vuoden budjetin, jossa jopa hallituksen oman arvion mukaan kaikkein pienituloisimmilta viedään noin 40 euroa ja suurituloisimmille annetaan noin 400 euroa. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Sote-reformi on ilmapallo. Vaikka työnantaja on keskusjärjestötasolla kolmikannasta irtautunut, on selvää, että työvoimapolitiikasta vastuuta kantavat niin työmarkkinajärjestöt kuin hallituskin. Ja onko oikein objektiivisuuttakaan, vai onko koko sote-reformi digiajan fantasiaa, jota käytännössä oikeudenmukaisesti, puolueettomasti, tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti on lähes mahdotonta toteuttaa. Olen myös sitä mieltä, ettei kaikille voida maksaa samaa palkkaa, ovathan eri töiden vaativuudet erilaisia
Häneltä ilmestyi tänä syksynä elämäkerta, joka keskittyy vuosiin Kellokosken sairaalan ylilääkärinä. . Toisella rupeamalla hänen sinnikkyytensä palkittiin. Hänen mukaansa on kolme yhteiskunnallista mallia: sorto, sekasorto tai sosiaalipolitiikka. Globaali sosiaalipolitiikka tulisi nostaa yhtä korkealle kuin ilmastonmuutoksen torjunta tai ydinaseiden riisuntatavoite. Juhlat Helsingin Työväentalolla sunnuntaina 26.11.2017 klo 13–19 . . Syntymäpäivät Syntymäpäivät 75 VUOTTA Koivisto Risto maakuntaneuvos, Pirkkala 27.11.2017 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Väinö Voionmaan tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Risto Koivisto. Heistä useimmat ovat työttömiä. Ilkka Taipale oli niiden viiden entisen kansanedustajan joukossa, jotka alkoivat vuosi sitten kerätä nimiä kansalaisaloitteeseen kuolinavun sallimisesta. – Kysehän on yhteiskunnallisesta uudistustyöstä, ihmisen olosuhteiden parantamisesta. Pitkän linjan sosialidemokraattinen vaikuttaja Ilkka Taipale ei näytä tuntevan sanaa ”eläköityminen”. 43 23. Armeliaisuutta pitkäaikaistyöttömille Taipale tunnetaan yksinäisten, syrjäytyneiden miesten puolestapuhujana. Suomessa on puhuttu viime aikoina eutanasiasta. Taipaleella on myös oma reseptinsä, miten muuttaa maailmaa paremmaksi paikaksi elää. . Tänä vuonna eläkkeelle pitäisi päästä noin 5 300 pitkäaikaistyötöntä, jotka ovat täyttäneet 60 vuotta. 29.11. Eläketukilaki sai nimekseen Lex Taipale synnyttäjänsä mukaan. Sosiaalija terveysvaliokunnan on nyt määrä laatia aiheesta mietintö suureen saliin. Sairaala, eduskunta – ei paljon eroa Ilkka Taipale on ahkera julkaisija. Ei puheita, ei lahjoja. Taipale toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1971–75 ja 2000–2007. 75 vuotta täyttävä lääketieteen tohtori, psykiatri ja sosiaalilääketieteen dosentti jatkaa missiotaan maailmanparantajana, rauhan miehenä. aiemmin ps.) on pyrkinyt samaan kuin Taipale. Vuonna 2005 ”armahdettiin” kertaluontoisesti noin 4 000 yli 57-vuotiasta pitkäaikaistyötöntä, jotka pääsivät kertaheitolla eläkkeelle. Tänä syksynä ilmestyneessä elämäkertateoksessaan Mielisairaalassa – Lääkärin muistelmat hän keskittyy pitkälti kokemuksiinsa Kellokosken mielisairaalan ylilääkärinä. MARRASKUUTA 2017 ILKKA TAIPALE 75 VUOTTA . Itämerikeskussäätiö) Tili FI73 1011 3000 2394 74, tiedonantoon: Ilkka Taipale. Onnittelut voi osoittaa Leo Mechelin säätiölle (ent. – Sorrolla saa sekasorron kuriin, mutta sosiaalipolitiikalla sekä sorron että sekasorron. Työ potilaiden hyväksi tuotti hyvää hedelmää: Taipaleen aikana Kellokosken sairaalasta tuli Itämeren alueen tunnetuin mielisairaala ja Kellokosken kylästä maamme kuuluisimpia kyliä. Aloite luovutettiin eduskunnalle viime helmikuussa, kun oli kerännyt yli 60 000 nimeä. . lääkäri, Helsinki . Alkuperäisen eläkelain isä on sanonut julkisuudessa, että ”Lex Lindström on ihan hyvä mutta ei paras mahdollinen”. Hänen mielestään nyt olisi pitänyt laittaa kertalaakista eläkkeelle jopa 15 000 pitkään työttömänä ollutta. . Kansalaisaktivistin sydän sykkii maailman hiljaisille Ilkka Taipaleen vauhti ei hyydy. Se on pitkäjänteistä ja hidasta, hän kertoi Demokraatin haastattelussa kaksi vuotta sitten omasta innostaan toimia eikä seistä tumput suorina. Nykyinen työministeri Jari Lindström (sin. ”14 vuotta mielisairaalassa ja 11 vuotta eduskunnassa – siinä ei ole paljon eroa”, hän tokaisee kirjassa potilailleen. Demokraatti Kari Hulkko
klo 10. Vieraana toiminnanjohtaja Seppo Eskelinen Savo-Karjalan piiristä. Piirivaltuuston kokous to 30.11. Karhulan Työväentalolla, Vesivallinaukio 5 D. Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit. Hakametsän Sosialidemokraatit ry. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Rafaelin Enkeleiden perinteinen kirkkokonsertti yhteistyössä TTY:n Järvenpään Työväenyhdistys ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS torstaina 30.11. VARSINAIS-SUOMI . Turvan Yhteyspäällikkö Kauko Niemi, kertoo ajankohtaista asiaa vakuutusasioista. Kirjailija Laura Salama kertoo uutukaisestaan Kommarikakaran Helsinki to 23.11. . Tilaisuudessa puhuvat Ingvar Karlsson (Ruotsin pääministeri 1986–1991) sekä pääjohtaja Erkki Liikanen, kansliapäällikkö Jaakko Kalela, professori Pauli Kettunen ja VTT Pekka Sutela. Kuka päättää suursotaharjoituksista. klo 13–16.30 Paasitornin Karl Lindahl -salissa. klo 14 Lamminpään osuuskuntatalolla, tiedustelut 045 773 021 22. Tervetuloa! POHJANMAA . Liedon sosialidemokraatit ry. viim. klo 17–18.30 Robert’s Coffeessa, Sähkötalon aulatilassa 1. klo 18 Mikaelinkirkossa. ETK:n tiedottaja Kimmo Kontio alustaa Suomen eläkejärjestelmästä to 23.11. Kahvitarjoilu 50:lle ensimmäiselle paikalle tulijalle. . Toimisto suljettuna 23–24.11. klo 17.30. klo 14 Laivurintalossa, Läntinen Kirkkokatu 26, Kokkola. klo 11 Neste Lieto, Haimiontie 25. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Kevätkokouksen jatko ja syyskokous 26.11. Jesse Kaikuranta, Jiri Tammilehto & Esperanza, Tiernapojat ja K-P:n Konservatorion muusikot. Eläkeinfo. Turun Työväenyhdistyksen syyskokous to 29.11. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Metallityöväen liitto ry www.akt.fi www.metalliliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku Outi Rannikko 040 5434 875 etunimi.sukunimi@sak.fi Veli-Matti Kauppinen 0400 715 786 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Huom. MARRASKUUTA 2017 Yhdistystoiminta Teatterit Kokoukset LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Sääntöjen mukaiset asiat. Kolehti kerätään Mikaelin seurakunnan humanitaarisen toiminnan tukemiseen. Yhteislaulun juontaa Pirjo Romppanen. Su 26.11. TUL:n seurapäivät 25.–26.11. TUL-Tampere. klo 17 Tutun Työväentalon perinnehuoneessa. Tervetuloa keskustelemaan, kahvitarjoilu alkaen klo 16. Alustajana toimii Tampereen pormestari Lauri Lyly. Ilm. Järjestäjä YPSY Palkansaajasäätiön ja Helsingin Wanhojen Toverien tuella. klo 19.15 Holiday Club Tampereen kylpylä, Konferenssitilat, Lapinniemenranta 12 kokousta edeltää kahvitarjoilu klo 17, Sokos Hotels -esitys klo 17.30, palkitsemiset klo 17.50 ja miniseminaari klo 18.10. Jumpan vetää Pekka Ruohonen. . TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 23.11. krs. Syyskokous 29.11. puh. Tapaaminen ma 27.11. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Näkyykö siinä arvot. HELSINKI . Paneelissa Liikasen ja Kalelan lisäksi Miapetra Kumpula-Natri sekä moderaattorina päätoimittaja Merja Ylä-Anttila. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. 20100 Turku, turku@pam.fi KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Lippujen lunastus 21.11. Mauno Koiviston perintö kantaa -juhlaseminaari la 25.11. Heinäveden Työväenyhdistys ry. Karlssonin puhe tulkataan simultaanisti suomeksi. Veteraanien pikkujoulu to 30.11. Yhteinen jouluateria ke 29.11. 040 556 0287/Jari. klo 18.00 Myllytien toimintakeskuksella. HALLITUS Soittokunnan ja Mieskuoron kanssa 26.11. Kokouksessa valitaan luottamushenkilöt yhdistykseen, kunnallisjärjestöön sekä piirin luottamustoimiin. Keskustelun järjestävät neljä eteläisen Helsingin alueella toimivaa sos. Tilaisuutta ennen, noin 15.30 alkaen joulupuuroja kahvitarjoilu. KAAKKOIS-SUOMI . . klo 16.30 Tampereen työväentalon Tellervossa (V krs.). klo 17–18.30 Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25. cocktailbuffet juomineen & musiikillisen ohjelman Mukana mm. Miten maan ulkopoliittinen johtaminen voi. 24.11. PIRKANMAA . klo 16 Laulamme kohti joulua. . Tervetuloa!. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 ETELÄ-SAVO . krs, Kampinkuja 2. Kansanedustajat Tuula Haatainen (sd) ja Pekka Haavisto (vihr) keskustelevat ja vastaavat yleisön kysymyksiin Suomen turvallisuuden haasteista ke 29.11. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 VAASAN SOS.DEM. 44 23. Tervetuloa! Lisätietoja: Risto Kolanen, 0400-204 844. klo 13.30 Jyväskylän Työväentalo Väinönkatu 3. klo 18 Kermankeitaalla, Tuvantie 1. dem. yhdistystä (Eira, Kruununhaka, Lauttasaari ja Töölö). Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Tulevaisuusdemarit ry. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. . Keski-Pohjanmaan Wanhat Toverit. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Jyväskylässä, avaus la 25.11. Pikku purtavaa löytyy. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Tervetuloa mukaan! Tervetuloa juhlistamaan 100-vuotiasta Suomea ja 90-vuotiasta Teatteritalo Vartiolinnaa! Varjolinnan Juhlat Ti 5.12.2017 klo 19-24 Liput 35,sis. mennessä! Myynti: Pohjanmaan Lipputoimiston myyntipisteet ja netistä www.kokkolanteatteri.fi Jyväskylän Sähköalantyöntekijät ry. Laulujen lomassa keskustelun aiheesta” Työväenkulttuuri eilen, tänään, huomenna” alustaa Antero Kekkonen. 26 Sääntömääräinen SyySkokouS pidetään ti 5.12.2017 klo 18.30 alkaen osaston toimistolla Vapaudenkatu 79 A Esillä sääntömääräiset ym.esille tulevat asiat Tervetuloa. Hinta 23 e/hlö, jäsenille maksuton. Stadin neljännet työväenkirjallisuuspäivät katsottavissa www.tyovaenperinne.fi/ tky/stkp2017. os. Kahvija pullatarjoilu
7. 8. MARRASKUUTA 2017 Ristikko 47/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Aly ssa Mila no 2. Minkä urheilulajin Suomen huippu on Benedek Olah. Tat u ja Pat u 8. Minkä maan presidentti on Michel Aoun. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Kuka näyttelijä käynnisti #metoo-kampanjan. Lib ano nin 10. Kenen artistin albumi on Alpha Omega. Kuka on Turun kaupunginjohtaja. Mikä lukio oli paras syksyn yo-kirjoituksissa pakollisten aineiden perusteella. Min na Arv e Sudoku 1. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. 10. 2. Kuka perusti 1960-luvulla kultin, jota kutsui ”Perheeksi”. 45 23. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Petra Pylkki Tuusulasta. 4. Kuinka monta uutta metroasemaa Helsinki sai viime lauantaina. Pöy tät enn iks en 7. Ratkaisu Ristikon 45/2017 ratkaisu: Torstaina 9.11. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Che eki n 9. Kah dek san 6. Ruo ved en luk io 4. 9. Kuinka monta kuntaa laskee ensi vuonna kunnallisveroprosenttiaan. Cha rle s Man son 5. Minkä lastenkirjasarjan tekijöitä ovat Aino Havukainen ja Sami Toivonen. 6. 3. Onnea voittajalle! ABB. Kuu si 3. 5
Jännite tarinassa muodostetaan totutusti vääräoppisen yksilön ja järjestystä vaalivan systeemin vastakkaisuudesta. 11.00 Maastoautolla halki Indokiinan 11.30 Sportmagasinet 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Kantapöytä 13.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 14.15 Oi maamme!: Muistatko. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Kokkisota 21.00 Say What 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formulasirkus 23.05 Myytinmurtajat 00.05 Pitääkö olla huolissaan. MARRASKUUTA 2017 YLE TV1 05.55 Docstop: Kun unelmat kuolevat 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Ne kesät Intiassa (12) 10.35 Vaiheessa: Viimeinen kesä 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.30 Kotiin takaisin (12) 13.15–14.34 Rintamalotta (7) 14.45 Ikimuistoinen: Nuori rytmi 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv 15.30 A-studio 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Oddasat 16.55 Novosti 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Ne kesät Intiassa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Alueuutiset 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kettu (12) 20.00 Sadan vuoden talo 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Ulkolinja: Murhaaja Pohjois-Koreasta. Vain aatteen miehet ja pyrkyrit menestyvät. 46 23. Toinen maailmansota on päättynyt ja saksalaiset ajettu maasta, mutta kommunistiset vallanpitäjät tarkkailevat kansalaisten jokaista liikettä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Mökkireissu 21.00 Amazing Race 21.40 Pilanpäiten 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Wall Street – rahan ja vallan katu (12) 01.15 Hävyttömät (12) 02.25 Mökkireissu 03.20 112 (7) 04.15 Duudsonit (12) x 2 05.15–05.41 1001 Rikua NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots (7) 06.25 Vili Vilperin seikkailut x 2 06.55 Peukaloisen uudet retket (7) x 2 07.20 Ritariprinsessa Nella 07.45 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.10 Sonic Boom (7) x 2 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Remppa vai muutto: Lomakodit 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Pikakurssi kodinostoon 13.45 Team Ahma x 2 14.50 Junior MasterChef Suomi 15.50 Rikkaiden panttilainaamo 16.50 Nenäarpa 16.55 Leijonan luola USA x 2 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Idols 21.55 Keno 22.00 Elokuva: Diktaattori (12) 23.50 Elokuva: Muukalaisia Venetsiassa (16) 02.00–03.00 Mad Cook Show TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Viikon rikos 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Vem vet mest. 14.45 Vaiheessa: Töölön tähti 15.00 Urheilu-Suomi 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.45 Määränpäänä Santiago de Compostela x 2 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. On vuosi 1805 Venäjällä. Muun muassa Näkymätön Elina (2002) sekä Äideistä parhain (2005) -elokuvistaan tunnettu Härö tarttuu Yle TV1:n kotikatsomossa sunnuntaina esitettävässä tunteellisessa ja asiapitoisessa aatedraamassa nyt vuorostaan Suomen etelänaapurin lähihistorian kipupisteeseen. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.52 Historiaa kolmessa minuutissa 18.55 Keltapaita 18.57 Koiruli ja Kaija 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–01.30 TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Kino Klassikko: Kaksi naista (12) 22.45 Elävä arkisto: Suomi urheilee 22.47 He pelaavat rahasta 23.09 Välierä: Pauli Nevala – keihäänheittäjä 23.37 Pesäpallo – Suomen kansallispeli 23.50–01.30 Veden Peili (12) YLE TV1 05.55 Akuutti: Raskaus ei pääty synnytykseen 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Ne kesät Intiassa (12) 10.40 Vaiheessa: Unelmien nainen 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.30 Kotiin takaisin (12) 13.25 Hopeaa rajan takaa (12) 14.40 Arkistokuvia: Rahan rata 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio:Talk 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Ne kesät Intiassa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Isän eläintarha (7) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Hiljainen todistaja (16) 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 1864 (16) 00.30 Windsorit joulutunnelmissa (12) 01.20 Windsorit (12) 01.45–02.15 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Pikku perunat 06.56 Kaapon ja Laten pähkinät 07.01 Hermanni Hiiri 07.14 Sanni Sateenkaari 07.26 Pikku Kakkosen posti 07.32 Töötti ja Pulteri 07.53 Karhunpaini 08.00 Anton Siilinen ratkaisee 08.17 Galaxi 08.18 Late Lammas 08.19 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 James Corden Show 10.40 Kansallisaarteen etsintä: Yli Hilseen 11.00 Ali Show: Jenny Lehtinen 11.30 Tyttöjen erämaaseikkailu 12.10 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 13.10 Hiihdon MC: Sprinttihiihdot 15.20 Hiihdon MC: Yhdistetyn mäki 16.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Hiihdon MC: Yhdistetyn 5 km 18.40 Koripallon MM 2019 karsinta: BUL FIN 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Hiihtolajien MC: Mäkihypyn karsinta 23.00 James Corden Show 23.40–00.30 Syke (12) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. TIISTAI 28.11. Raikas versio venäläisklassikosta on Andrew Daviesin käsialaa. Hallintoa vastustavat kyyditetään mustien autojen matkassa kauaksi Siperiaan, oli todellista syytä tai ei. Kuvassa Natasha Rostova (Lily James). Aatteen mieheksi ei voi kuvailla Leningradin urheiluyliopistoa käynyttä opettajaa, joka saapuu tarinassa kyläkouluun opettajaksi neuvostohallinnon salainen poliisi tietysti kintereillään. Yle TV1 klo 22.00 Pohjois-Korean hallitsijan veli Kim Jong-nam murhattiin Kuala Lumpurissa. 11.00 Schrödingerin kissa 11.30 Elämäni eläimet 12.00–17.10 TEEMA 12.00 Joutsenien lampi 13.05 Tanssii joutsenien kanssa 14.00 Historia: Tsaarien Venäjä 15.00 Elävä arkisto: Suomi urheilee 15.02 He pelaavat rahasta 15.24 Välierä: Pauli Nevala – keihäänheittäjä 15.52 Pesäpallo – Suomen kansallispeli 16.05 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.50–17.10 Määränpäänä Santiago de Compostela 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. Dokumentti paljastaa kuinka lentokenttä kuhisi pohjoiskorealaisia agentteja; hallitsijaperhe kävi kiihkeää valtataistelua ja laitonta asekauppaa. NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Vili Vilperin seikkailut (7) x 2 06.55 Ritariprinsessa Nella 07.20 My Little Pony 07.45 Sonic Boom (7) x 2 08.10 Transformers 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Remppa vai muutto: Lomakodit 10.05 Soppa365 10.15– 10.50 Pikakurssi kodinostoon 13.45 Grillit huurussa 14.45 Soppa365 14.55 Junior MasterChef Suomi 15.55 Pikakurssi kodinostoon 16.25 Nenäarpa 16.30 Rikkaiden panttilainaamo 17.35 Leijonan luola USA 18.40 HS-uutiset ja sää 18.45 MasterChef Australia 20.00 Grillit huurussa 20.58 Keno 21.00 Napakymppi 22.00 Stand Up! 23.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 00.00 Elokuva: The Mist – Usva (16) 02.35 Rajavalvojat x 2 03.3–04.35 Suomen Tulli TEEMA&FEM 09.05–12.00 FEM 09.05 Luontomatkalla 10.00 Puutarhassa tuoksuu ruoka 10.30 Vem vet mest. Kuva: Thae Yong-Ho, entinen Britannian suurlähettiläs. Ohjaaja Klaus Härö ja käsikirjoittaja Anna Heinämaa ovat löytäneet aina kin ainekset tunteikkaaseen draamaan vuonna 2015 ensi-iltansa saaneessa Miekkailija–elokuvassa. Sen sijaan vanhempiaan menettäneet lapset kiinnostuvat lajista ja heille aikaansa suovasta opettajasta. Elokuvaa voinee rehellisyyden nimissä pitää hivenen yllätyksettömänä, etenkin jos naapurimaan menneisyys on edes hämärästi tuttu. 23 24 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Ulkolinja: Murhaaja Pohjois-Koreasta. Aristokraatit viettävät juhliaan, kun uutinen Napoleonin armeijan liikekannallepanosta herättää syvää huolta. SUNNUNTAI 26.11. Kuva: Martina Navratilova, sisko Jana ja sukulaisia. Neuvostoliittolaiset valloittajat, paljastukset ja kyyditykset Siperiaan. Opettamisen lomassa hän alkaa opastaa oppilaitaan vanhan rakkautensa, miekkailun saloihin. 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.21 TEEMA 20.00 Batman (7) x 2 21.00 Kino: Viimeinen rakkaus 22.55 Yle Live: Litku Klemetti 23.50–00.21 Jäitä hattuun (12) Sota ja rauha (16) Yle TV1 klo 23.00 1/6. Elokuva sijoittuu 1950-luvun Viroon, Haapsalun pieneen kaupunkiin. 01.05 Kokkisota 02.00 112 02.55 NCIS: New Orleans (12) 03.50 Ota rahat ja juokse 04.45–05.40 Elastinen feat. Lisäväriä elokuvaan on haettu odotetusta rakkaustarinasta. Martina – tennislegendan tarina Yle TV2 klo 22.05 Tsekkoslovakiassa syntynyt ja sittemmin länteen loikannut Martina Navratilova on yksi kaikkien aikojen parhaista tennispelaajista. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Tusina tavaraa Suomesta 19.00 Ootsä joku maahanmuuttaja. Sunnuntai-illan ajatuksia herättäväksi tv-tärpiksi draama on kuitenkin ehdottomasti suosituksen arvoinen. Puolensa valinneelle rehtorille tulokkaan herraskaiselta kalskahtava harrastus on kauhistus, joten yhteenotto on väistämätön. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) x 2 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05–12.00 Puolisot syynissä 13.30 Tyhjätaskut 14.00 Australian kaunein koti 15.00 Grand Designs Uusi-Seelanti 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Sääntö-Suomi 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Lopulta vastakkain asettuvat opettajan lapsille antama lupaus ja vapaus. Dokumentti kertoo Martinan tarinan kommunismin varjosta maailman huipulle. TORSTAI 23.11. Endel (Märt Avandi) opastaa Martaa (Liisa Koppel) pitämään säilää oikeassa asennossa Klaus Härön Miekkailija-elokuvassa, jossa pureudutaan Neuvosto-Viron yhteiskuntaan kyläkoulun välityksellä.. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) x 2 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05–12.00 Puolisot syynissä 13.30 Tyhjätaskut (7) 14.00 Amazing Race 14.45 Piilokamera 15.00 Kokkisota 16.00 Salatut elämät 16.30 Rankat duunit 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (12) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Oddasat 23.20 Silta (16) 00.20–00.50 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Jääkarhu Otto 07.03 Näin tehdään 07.06 Stella ja Sami 07.19 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.31 Killi ja Kiki 07.36 Fluugalaiset 07.50 Maikki ja Pontso 08.16 Galaxi 08.17 Pertti ja Purtti (7) 08.29 Tero hoitaa (7) 08.41 Late Lammas 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 James Corden Show 10.40 Ahmed ja Team Physix 11.00 Alias Lönnrot 11.30 Ali Show: Joonas Nordman 12.00 Ginan maailma 12.30 Kun sydän särkyy 13.00 Mieleni ja minä 13.30 Rakas päiväkirja 14.00 Weggen huimapäät Lofooteilla 14.30 Unelmakoti 15.30 Jenny+ 16.00 Silikonisukupolvi 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.01 Casualty (12) 19.00 Urheilu-Suomi 20.00 Syke (12) 21.00 Noin viikon uutiset 21.25 Siskonpeti (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 James Corden Show 22.40 Villi kortti: Jalkapalloetkot 22.55–23.55 True Detective (16) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Viikon vinkki TOPI JUGA Hauras säilä Kotikatsomo: Miekkailija TV1 klo 21:05 SUNNUNTAI 26.11
19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Minun New Yorkini 20.00 Skavlan 21.00 Aika on meidän (12) 22.00 Dok: Strike a Pose 23.25–00.50 Elokuva: Äiti ja minä (12) YLE TV1 05.55 Sadan vuoden talo 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Ne kesät Intiassa (12) 11.00 Pisara 11.05 Historia: Calamity Jane, lännen legenda 12.05 Docstop: Kun unelmat kuolevat 12.35 Kotiin takaisin (12) 13.30 Sadan miekan mies (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Ne kesät Intiassa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Täydellinen rikos 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Apua seksiin 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Kotikatsomo: Miekkailija (7) 00.35–01.05 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hyrräpäät 07.04 Hyvän kierrättäjät 07.20 Mitä ihmettä. 10.00 Piha kuntoon 10.30–11.00 Vem vet mest. 12.35–17.25 TEEMA 12.35 Britannian monet kasvot 13.25 Family Files – Perheeni tarina 14.40 Teenage – Teinien esiinmarssi 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.45 Määränpäänä Santiago de Compostela 17.02 Määränpäänä Santiago de Compostela 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) x 2 10.35–12.00 Puolisot syynissä 13.30 Tähdet, tähdet 15.00 Pelimies 15.30 Arktiset vedet 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Pitääkö olla huolissaan. 07.25 Kaapo 07.52 Ludovic 08.04 Pingu 08.12 Galaxi 08.13 Villi tulevaisuus (7) 08.35 Unna Junná 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa 11.00 Ali Show: Jenny Lehtinen 11.28 Ali Show: Jyrki Linnankivi 12.00 Unelmakoti 13.00 13.20 Mieleni ja minä 13.30 Kultaa, kunniaa ja raakaa työtä 14.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 15.00 Noin viikon uutiset 15.30 Uusi Päivä 15.58 Uusi Päivä 16.26 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Koripallon MM 2019 karsinta: FIN CZE 20.30 Uusi Päivä 21.00 Jenny+ 21.30 Girls (12) 21.59 Uutiset 22.04 Urheiluruutu 22.10 True Detective (16) 23.15 Siskonpeti : Isänmaa (7) 23.40–00.35 Game of Thrones (16) MTV3 06.00 Huomenta Suomi: Duunikunto 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Collateral (16) 23.30 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 00.30 Katastrofin anatomia (7) 01.30–02.30 Haapasalo ja kaverit TEEMA&FEM 08.15–12.00 FEM 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-perjantai 09.00 Clay Kids (7) 09.11 Avaruusapinat (7) 09.14 Kysy Laralta (7) 09.26 Keltapaita 09.28 Hevostila Mistral (7) 09.50 Historiaa kolmessa minuutissa 09.53 Keltapaita 09.55 Koiruli ja Kaija 09.56 Zorro the chronicles (7) 10.17 Hajbo Halloween 10.20 Hajbo-video: Puhutaan kiusaamisesta (7) 10.30 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 11.00 Sinikeltaisia unelmia 11.30 YK-miehet moottoripyörillä 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Kino Klassikko: Kaksi naista (12) 13.45 Yle Live: Litku Klemetti 14.45 Zhu Xiao-Mei: kuinka Bach voitti Maon 15.45 Norjan radion sinfoniaorkesteri esittää 16.25 RSO Musiikkitalossa 17.25–00.50 FEM 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Aisopoksen teatteri 18.30 Tanskalainen maajussi 19.00 Kuka, mitä, milloin. 11.00 Närbild 11.30 Tusina tavaraa Suomesta 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 13.15 Kiehtova maailma: Vaellus Argentiinassa 14.15 Kantapöytä 15.05 Paluu 90-luvulle 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.45 Määränpäänä Santiago de Compostela x 2 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 22.00 Elokuva: Mitä odottaa kun odotat (7) 00.15–02.40 Elokuva: Pimeä puoli (16) TEEMA&FEM 08.48–12.00 FEM 08.48 Tämä tästä 09.03 Aika on meidän (12) 10.00 Obs debatt 10.30 Vem vet mest. MARRASKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Salattu Italia 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Alueellisia uutisia x 10 12.15 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.35 Eränkävijät 14.05 Prisma: Maailma jalkojemme alla 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10–15.40 Akuutti: Raskaus ei pääty synnytykseen 15.55 Naapureita ja ystäviä (7) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Windsorit (12) 18.40–19.28 Avara luonto: Elämän mahti 19.40 Kiistämätön totuus (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 22.00 Jack Taylor (16) 23.35–00.35 Outlander – Matkantekijä (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Touhukkaat 07.15 Maltti ja Valtti 07.23 Tiketi Tok 07.35 Vilkki Ankka 07.46 Oktonautit ja pingviinikisat 08.09 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.34 Mimosa ja Lennu 08.45 Jetron matkaan 09.00 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.13 Karvinen (7) 09.25 Merten syvyyksissä (7) 09.47–09.58 Kammokatu (7) 10.15 Villi kortti: Jalkapalloetkot 10.30 Hiihtolajien MC: Yhdistetyn mäki 11.30 Hiihto N 10 km (v) 13.20 Hiihto M 15 km (v) 15.20 Yhdistetyn 10 km 16.20 MotorSport 16.50 Joukkuemäki 19.10 Noin viikon uutiset 19.35 Siskonpeti (7) 20.00 21.45 Adventureland (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 James Corden Show 22.45 Muistin vanki (12) 23.30 Sohvaperunat 00.20–01.50 Henkesi edestä (12) MTV3 08.00 Hello Kitty – onnistu kanssani! 08.10 Puuha-Pete x 2 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Winx-klubi (7) 09.30–10.00 Paavo Pesusieni (7) 10.30 Salatut elämät (7) x 5 13.00 Formula 1 Ennakkotunnelmat 13.30 Elokuva: Ice Age 4: Mannerten mullistus (7) 15.15 Pelisilmä 16.00 Tähdet, tähdet 17.30 Lauantairavit 18.30 Formula 1: Paalupaikka 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Punk’d Suomi 20.30 Kansalainen Turhapuro 21.30 Pelimies 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Wallander: Kylähullu (16) 00.40 Rikospaikka 01.10 Pelimies 01.40 Kansalainen Turhapuro 02.35 Viikingit (16) 03.35 Tyrant (16) 04.35 Vintiöt (7) 05.05–05.30 Sekoilevat idiootit (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.55 Vili Vilperin seikkailut (7) x 2 07.25 Ritariprinsessa Nella 07.50 Peukaloisen uudet retket (7) 08.05 My Little Pony (7) 08.30 Lego Ninjago (7) 08.55 Angry Birds Toons 09.00 Elokuva: Sikin sokin saduissa 2 (7) 10.30 Soppa365 10.40 MasterChef Australia x 2 13.25 Leijonan luola USA 14.25 Hauskat kotivideot 15.30 Heikoin lenkki 16.30 Elokuva: Sammyn suuri seikkailu 2 18.25 HS-uutiset ja sää 18.30 Hauskat kotivideot 19.30 Gladiaattorit 20.58 Keno 21.00 Haluatko miljonääriksi. 23.50 Docstop: Tubetähdet 00.20–00.50 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Humps 07.00 Tuttiritari 07.07 Dinotassut 07.19 Sasu 07.33 Timppa 07.43 Millä mennään 07.48 Olivia 08.08 Kosminen kulkuri 08.21 Galaxi 08.22 Minä ja LeBron 08.36 Aika härdelli! (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Martina – tennislegendan tarina 11.00 Uutisikkuna 12.35 Ali Show: Juuso Mäkilähde 13.05 Niklaksen keittiössä 14.05 Norjan kovin 14.45 Riistametsällä 15.30 Villi kortti 16.26 Siskonpeti: Suomi-laulu 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Ampumahiihdon MC: Naisten normaalimatka 20.00 Uusi Päivä 20.30 Inside No. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) x 2 10.35 Makujen viikonloppu 11.00 Formula 1: Abu Dhabin osakilpailu 13.30 Tyhjätaskut (7) 14.00 Pomo piilossa 15.00 Mestareiden mestari 16.00 Salatut elämät 16.30 Sääntö-Suomi 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Skavlan 12.00–17.25 YLE TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Suomi urheilee 12.02 He pelaavat rahasta 12.24 Välierä: Pauli Nevala – keihäänheittäjä 12.52 Pesäpallo – Suomen kansallispeli 13.05 Jäitä hattuun (12) 13.35 Fideliä etsimässä 15.05 Tiededokumentti: Mitä empatia on. 11.00 Ootsä joku maahanmuuttaja. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) x 2 10.35 Leila kokkaa maalla 11.05–12.00 Ensitreffit alttarilla 13.30 Peter Nyman 14.00 Tinan matkassa 15.00 Koko Suomi leipoo 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Antti Holma ja maastamuuttajat 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.50 Ravit: Toto65 vihjeet 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Vikinglotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Rikospaikka 23.10 Billions (7) 00.20 Sääntö-Suomi 01.15 Twin Peaks 02.20 Arrow (16) 03.20 NCIS: New Orleans (12) 04.15–05.10 Ota rahat ja juokse NELONEN 06.00 Transformers (7) 06.25 Vili Vilperin seikkailut (7) 06.40 Disneyn esikoulu 07.05 Vili Vilperin seikkailut 07.20 Peukaloisen uudet retket (7) x 2 07.50 My Little Pony (7) 08.10 Kung Fu Panda (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Remppa vai muutto: Lomakodit 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Pikakurssi kodinostoon 13.45 Haapasalo ja kaverit 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Junior MasterChef Suomi 16.15 Nenäarpa 16.20 Suomen huutokauppakeisari 17.20 Hyvät ja huonot uutiset 18.20 HS-uutiset ja sää 18.25 MasterChef Australia 20.58 Keno 21.00 Grillit huurussa 22.00 Arman ja Sambian lapsimorsiamet 23.00 Katastrofin anatomia (7) 23.55 Mad Cook Show 00.55 Hyvät ja huonot uutiset 01.55 Rikkaiden panttilainaamo 02.55 Amerikan rajavartijat 03.25 Amerikan rajavartijat 03.55–04.55 Suomen Tulli TEEMA&FEM 09.00–11.00 FEM 09.00 Ja he elivät onnellisina... 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Urhea pikku Mörkyli 18.30 Clay Kids (7) 18.41 Avaruusapinat (7) 18.44 Kysy Laralta (7) 18.56 Keltapaita 19.00 Spotlight 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.47 TEEMA 20.00 Oi maamme!: Kokeilun lumo 20.30 Tapio Piirainen, elokuvaohjaajan tie 21.00 Venäjän vallankumous ja uusi taide 21.55 Kino Suomi: Perkele kuvia Suomesta (16) 23.35–00.47 Family Files – Perheeni tarina YLE TV1 05.55 Eränkävijät 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Ne kesät Intiassa (12) 10.50 Uutisikkuna 12.35 Kotiin takaisin (12) 13.25 Ratkaisun päivät (12) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Ne kesät Intiassa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Maailma jalkojemme alla 20.00 Akuutti: Masennuksesta uusi alku. 11.28 Zorro the chronicles (7) 11.50 Hajbo Halloween 11.53 Hajbo-video: Puhutaan kiusaamisesta (7) 12.00–17.19 TEEMA 12.00 Jäitä hattuun (12) 12.30 The Wrecking Crew 14.10 Marcello Mastroianni, aito italialainen 15.05 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 16.20 Urheilu-Suomi 17.25–20.00 FEM 17.25 Sinikeltaisia unelmia 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Pikku Roy 18.30 Saltön (7) 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Ruotsin kuningaskunnan historia 20.00–00.30 TEEMA 20.00 Play It Loud: Marshall-vahvistimen tarina 21.00 Ennen elokuvaa Rättö & Sänpäkkilä 21.01 Samurai Rauni Reposaarelainen (12) 22.20 Elokuvan jälkeen Rättö & Sänpäkkilä 22.26 Näin syntyi Samurai Rauni Reposaarelainen (7) 23.00 KC: Rättö – Porin samurai 23.30 Uusi Kino: Tilinpäätös 23.40–00.30 Uusi Kino: Aika ajoin ja uudelleen YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto 09.00 Uutiset 09.05 Luther x 2 09.30 Alattionjoen herttua 10.00 Uutiset 10.05 Vuosirenkaita 10.30 Pressiklubi 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Perjantai 12.10 Dokumenttiprojekti: Tulevilla rannoilla 13.55 Jalkapallon naisten MM-karsinta: FIN ISR 15.55 Uutiset 16.00 Uutisvuoto 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Kotilieden lämpöä (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Eränkävijät 18.45 Arto Nyberg 19.30 Jäljet päättyvät Berliiniin 20.15 Kansallisaarteen etsintä: Megalomania 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Miekkailija (7) 22.40 Silta (16) 23.40 Ykkösaamu 00.20–01.20 Hiljainen todistaja (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Musarullaa! 07.17 Kimmo Kuu 07.36 Runoja & rusinoita 07.41 Pipsa Possu 07.47 Tommin kiertävä sirkus 07.58 Ryhmä Hau 08.22 Historia hanskassa, Katti Matikainen 08.34 Oktonautit 09.00 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Kesäleiri (7) 09.21 Tenavat (7) 09.28 Otso ja sopulit (7) 09.35 Urheiluhullut 09.37 Galaxi Play 09.57 Tipu Touhukas 10.00 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 10.25 Hiihtolajien MC: N 10 km takaa-ajokilpailu 11.35 Yhdistetyn mäki 12.50 M 15 km takaa-ajokilpailu 14.20 Yhdistetyn 10 km 15.05 Ampumahiihdon Parisekaviesti 15.55 Mäkihyppy HS 142 18.00 Ampumahiihdon Sekaviesti 19.30 Hiihdon Ski Classics 20.00 Urheilu-Suomi 21.00 Tähtäimessä merivoimat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Martina – tennislegendan tarina 23.00 Noin viikon uutiset 23.25 Girls (12) 23.55 Silicon Valley (7) 00.21–00.51 Inside No. 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Rankat duunit 21.00 Sääntö-Suomi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Peter Nyman 23.05 Antti Holma ja maastamuuttajat 00.00 Rankat duunit 00.55 Twin Peaks 02.10 Kohde (12) 03.05 NCIS: New Orleans (12) 03.55 Ota rahat ja juokse 04.50–05.42 Huippujengi NELONEN 06.00 Transformers (7) 06.25 Vili Vilperin seikkailut (7) 06.40 Disneyn esikoulu (7) 07.05 Vili Vilperin seikkailut (7) 07.20 Peukaloisen uudet retket (7) x 2 07.55 My Little Pony 08.20 Sonic Boom (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Pikakurssi kodinostoon 13.45 Team Ahma (7) 14.15 Pikakurssi kodinostoon 14.45 Junior MasterChef Suomi 15.50 Leijonan luola USA 17.00 Nenäarpa 17.05 Heikoin lenkki 18.10 HS-uutiset ja sää 18.15 MasterChef Australia 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Mad Cook Show 23.00 Hyvät ja huonot uutiset 00.00 Haapasalo ja kaverit 01.00 Rikkaiden panttilainaamo 02.00 Rajavalvojat x 2 03.00–04.00 Suomen Tulli TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Taivaallista menoa: Rakas yleisö 10.30 Vem vet mest. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: The Paperboy (16) 23.10 Grillit huurussa 00.10 Stand Up! 01.10 Mad Cook Show 02.10 Rikkaiden panttilainaamo 03.10–04.10 Rajavalvojat x 2 TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Puk ja Herman purjehdusretkellä 10.00 Kuka, mitä, milloin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Koko Suomi leipoo 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.45 Määränpäänä Santiago de Compostela x 2 17.25–00.43 FEM 17.25 Vem vet mest. 9 (12) 21.00 Päin seinää (12) 22.30 The Late Late Show with James Corden 23.10 Jenny+ 23.40–00.05 Psychobitches (12) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Sadan vuoden lapset 18.30 Taivaallista menoa: Rakas yleisö 19.00 Närbild 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Dok: Lanka 21.00 Efter Nio 22.00 Maria Lang: Ei enää murhia (12) 23.25–00.43 Helvetin homo x 3 YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Ne kesät Intiassa (12) 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.30 Kotiin takaisin (12) 13.25–14.47 Isoviha (12) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Sadan vuoden talo 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Ne kesät Intiassa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Salattu Italia 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Docstop: Tubetähdet 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Huuto syvyydestä (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Sota ja rauha (16) 00.00 Prisma: Maailma jalkojemme alla 00.50–01.20 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Kuiske 07.00 Närpiäiset 07.12 Hau Hau, Piip ja Veli 07.26 Babar ja Badun seikkailut 07.37 Askarrellaan 07.43 Dinojuna 08.08 Petteri Kaniini 08.24 Galaxi 08.25 Lassie (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa 11.00 Ali Show: Jyrki Linnankivi 11.28 Ali Show: Irina 12.00 Riistametsällä 12.45 Tyttöjen erämaaseikkailu 13.30 Kun sydän särkyy 14.00 Ginan maailma 14.30 Totuuden treffit 15.30 Sohvaperunat 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Totuuden treffit 20.00 Uusi Päivä 20.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Yle Live: Pete Parkkonen 22.50–00.55 Varjojen kaupungit: Luukaupunki (12) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 9 (12) MTV3 08.00 Hello Kitty – onnistu kanssani! 08.10 Puuha-Pete x 2 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Winx-klubi (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Makujen viikonloppu 10.30 Koko Suomi leipoo 11.30 Kokkisota 12.30 Arktiset vedet 13.00 Teknavi 13.30 Formula 1 Ennakkotunnelmat 14.00 Top Gear USA 15.00 Rankat duunit 16.00 Mestareiden mestari 17.00 Kansalainen Turhapuro 18.00 Mökkireissu 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.21 F1 Extra 19.30 Tähdet, tähdet 21.00 Mestareiden mestari 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formula 1: osakilpailu 23.35 Farang (16) 00.35 Say What 01.35 Billions (12) 02.35 Mestareiden mestari 03.30 Ketonen & Myllyrinne (12) x 2 04.25–05.20 Sekoilevat idiootit (16) x 2 NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.55 Vili Vilperin seikkailut (7) x 2 07.25 Ritariprinsessa Nella 07.50 Peukaloisen uudet retket (7) 08.05 Kung Fu Panda 08.30 Sonic Boom (7) 08.45 Angry Birds 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Eläinpotilaiden pelastaja 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 MasterChef Australia x 2 13.25 Leijonan luola USA 14.25 Grillit huurussa 15.25 Huutokauppakeisari 16.25 Gladiaattorit 17.55 HS-uutiset ja sää 18.00 Idols 20.00 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Antti Holma ja maastamuuttajat 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Say What 23.35 Pelimies 00.05 Isänmaan puolesta (12) 01.05 Farang (16) 02.00 Rizzoli & Isles (12) 02.55 NCIS: New Orleans (12) 03.50 Ota rahat ja juokse 04.45–05.40 Huippujengi NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots (7) 06.25 Vili Vilperin seikkailut 06.40 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä 07.05 Vili Vilperin seikkailut (7) 07.20 Peukaloisen uudet retket (7) x 2 07.55 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.20 Sonic Boom (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Remppa vai muutto: Lomakodit 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Pikakurssi kodinostoon 13.45 Team Ahma (7) x 2 14.45 Junior MasterChef Suomi 15.45 Leijonan luola USA 16.45 Nenäarpa 16.50 Leijonan luola USA 17.55 HS-uutiset ja sää 18.00 MasterChef Australia x 2 20.00 Haluatko miljonääriksi. 47 23. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Hittehatt 18.30 Maastoautolla halki Indokiinan 19.00 Sportmagasinet 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.15 TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Urheilu-Suomi 22.00 Kino: Surma vaanii vuorilla (16) 23.40 1 + 1 + 1 – Sympathy For The Decay: Derby chill out (7) 23.49– 00.15 Uusi Kino: Requiem (12) 25 26 27 28 29 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Outlander – Matkantekijä (16) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Ulkolinja: Murhaaja Pohjois-Koreasta
Näenkö, koenko. Rauha, hiljaisuus. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03Kuunnelmia tulevaisuudesta: WRU 20.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 21.00 Euroradion musiikkivaihdon 50-vuotisjuhlakonsertti Lontoossa 23.35–06.00 Yöklassinen. Maan hallitus on strategiapapereissaan vetänyt raksin Länsi-Pohjan keskussairaalan ylle ja kaupannut koko Lapin maakunnan erikoissairaanhoidon Rovaniemelle. Sotevene kaatui Perämerellä Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Mun luonto TIMO SPARF En minä inhoa kaupunkia vähääkään. Useimmat ihmiset eivät tiedä, miltä metsä näyttää – eivät ole koskaan nähneet. Kepulaiset kuntapäättäjät tekivät kuitenkin omille ministereilleen ähäkuttitempun ja ostivat miljardilla joltain ”pörriäisfirmalta” koko terveyssetin 15 vuodeksi. Metron raiteet ja kerrostalojen ryöppy. Voiko ajatella, että kaupunki on jonkinlainen ihmisen vastine vaikkapa muurahaiskeolle ja että kaikki tämäkin sillä logiikalla olisi luontoa. 18.00 Romano mirits 18.15 Kurkistus Etnoiltaan 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 4, osa 9. 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho: Jouko Turkka, aiheet ja elämä 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus Riihimäen Keskuskirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia Pyhän apostoli ja evankelista Johanneksen ja Karjalan valistajien kirkosta Ortodoksiselta seminaarilta Joe 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riikan tähtitarha: Vieraana baritoni Aarne Pelkonen 15.00–15.35 Radioteatterin valiouusinta: Seitsemän veljestä, osa 25/30: Tuntuupa jo sieraimissani kotonurkkien haju. Auton ikkunasta voi nähdä metsää äärimmäisen harvassa paikassa, jos ollenkaan. 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Konsertteja Euroradio Folk Festivaalilta – Puuluup 19.45 Etnoilta: EBU-konserttivaihto 50 vuotta 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Viihdekuunnelma 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.10–06.00 Yöklassinen. Pienet kukkivat kummut. Hei, tuolla takana häämöttää yksi puu. Mun luonto?. 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Viihdekuunnelma 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Etunimet 2000-luvulla 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Verkostoituneita ranskattaria 2/2 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Suomi ja Viro 200 – Estonia-teatterin juhlakonsertti Musiikkitalossa 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen. 1924 Maria Jotuni ja näytelmä Tohvelisankarin rouva 17.35 Matkakuume. Elämää juoksuhaudoissa. PERÄMEREN POHJUKASSA JÄÄTÄVIEN tuulien ja lumilinnojen maassa käydään merkillistä vääntöä terveydenhuollon tulevaisuudesta. Parempi yksityinen terveydenhuolto, kun ei toimivaa terveydenhuoltoa lainkaan. Mikä on luontoa. Ovatko Helsingin ja kohta koko Etelä-Suomen kaniinit luontoa. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Marko Lönnqvist 11.00 Riikan tähtitarha: Vieraana laulaja-pianisti Vilma Talvitie 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Valkoista valoa: Vaikenemisen voimaa 14.45 Valomusiikkia 15.00 Uutiset 15.05 Kantapöytä 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Aristoteleen kantapää 17.40 Ykkösvieras 18.00 Matkakuume. Juha Hurme ja teos Niemi 17.55 Äänitarina. Laatikon ulkopuolella. 22.55 Radioateljeen jälkeen 23.10–06.00 Yöklassinen. Missä sitä on. MARRASKUUTA 2017 007443-1747 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Niitä olisi enemmänkin jolleivat kaniinit olisi kymmenisen vuotta sitten tappaneet kymmenittäin sen naapuripuita. 11.00 Valkoista valoa: Mitä Pohjoismaissa on ymmärretty tehdä oikein. Paikka on siis Kalasataman metroasema. Ihmisen vallan merkkien mahdollisimman vähäinen näkyminen. Onko tämä sitä: betoni, lasi ja teräs. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. Elämää juoksuhaudoissa. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Kolmannen maailman puheenvuoroja. Onko ihminen luontoa. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Johannes Kastaja -oratorio 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. 18.00 Kuunnelman esittely 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 4, osa 8. LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.40 Suoraa puhetta Musiikkitalosta 20.05 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.10 Legendaarisia Chopin-esityksiä 21.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja. Kun hallituksen epämääräinen sotesekoilu uhkaa romuttaa koko terveydenhuollon Länsi-Pohjan alueella, on kuntapäättäjien velvollisuus turvata ihmisten peruspalvelut. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10–06.00 Yöklassinen. Närästäjä iloitsee Perämeren pohjukan ihmisten asenteesta. 23.10–06.00 Yöklassinen. Pienet kukkivat kummut. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana peruskoulunopettaja Tarja Viik. 1925 Edith Södergran ja runokokoelma Landet som icke är/ Maa jota ei ole 17.35 Salatut eläimet: Hirvi 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 4, osa 6. On turha syytellä demariedustajien äänestyskäyttäytymistä, jossa terveyshuolto yksityistetään mahtipäätöksellä. Rohkea temppu, josta pohjoisen tupailloissa kerrotaan tarinoita vielä vuosikymmenien päästäkin. Kultainen aikakausi, La belle époque. Taloustieteilijä tien päällä. Pystynkö iloitsemaan siitä, mikä on ulottuvillani. Kultainen aikakausi, La belle époque. Pyhähäkin kansallispuiston hieno, ”koskematon” ydin aluekin on nimeltään Mastomäki. Taloustieteilijä tien päällä. 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Lähde ja Hämäläinen 18.15 Nuntii Latini 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 4, osa 7. 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 4, osa 10. Sehän on monella tavalla ihan jees ja käytännöllinen ratkaisu ihmisenä elämisen sujuvoittamiseen. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Lähde ja Hämäläinen 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Yle radio 1 23.11.–29.11.2017 Musiikkivieraana peruskoulunopettaja Tarja Viik. 22.55 Kuuluttajan vieras: toimittaja Jonni Roos 23.10–06.00 Yöklassinen. Välittyykö luonto puhelimen näytöltä. 48 23. Laatikon ulkopuolella. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Suomen juhlavuoden Musiikin voima: sopraano Helena Juntunen 14.45 Helena Juntusen valitsemaa musiikkia 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho. Vedetäänkö raja koskemattomuuteen. Maalaismaisema, pelto. 18.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Jonni Roos 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua: Yöt, päivät, lakkaamatta. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 20.00 Suoraa puhetta Musiikkitalosta 20.25 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.10 Unohtumaton Galina Vishnevskaja (1926-2012) laulaa 21.40 Salatut eläimet: Hirvi 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Hyvästi vanha Joe – filosofin vaellus sattuman vuoristossa