PAL.VKO 2023-49 00 74 43 -2 32 1 EKONOMISTI Fossiilien herättäjä VÄKIVALTA Hamas ei ole Isis EUROOPAN UNIONI Ei mikään lobbariparatiisi 23.11.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 21 • 20 23 / 23 . m ar ra sk uu ta Tekoälyn rakentajat TEEMA: Ensin koneet opetettiin laskemaan, nyt ne jo keskustelevat. de_23112023_001.indd 1 de_23112023_001.indd 1 14.11.2023 9.38 14.11.2023 9.38
tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi Nimetön 1 1 Nimetön 1 1 14.11.2023 8.52 14.11.2023 8.52. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.
MARRASKUUTA 2023 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI LAKI JA LAKKO TUOMIOPÄIVÄ PUKKIVISA Työmarkkinoille pukkaa katastrofia. Ilmastonmuutos pitää pysäyttää nyt. Vinkkejä irtoaa kuin nutun osia stripteasessa. KASVO POLITIIKKA JOULU de_23112023_03.indd 3 de_23112023_03.indd 3 14.11.2023 17.22 14.11.2023 17.22. 3 Demokraatti 21 /2 3 30 24 32 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 23
4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. 5 6 8 11 12 14 21 22 24 26 27 28 30 32 38 39 40 44 46 47 48 49 59 60 64 65 66 14 EU Lobbausta ja etiikkaa + TEEMA Tekoäly 51 TEKOÄLY KANNEN KIMPUSSA Demokraatti pyysi tekoälyn avulla toimivaa Dall-E 3-kuvageneraattoria luomaan kansikuvan tekoälyjuttua varten. 21 /2 3 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Pyhimys vai tavis Viikon kuva: Gazan hätä Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Minna Huotilainen D-analyysi: Vyö ei yksin riitä D-ilmiö: EU – Lobbarin työmaa Alastalon salissa: Lisää kenkää Ukraina: Kenen rauha. Se oli jostain syystä sijoittanut joka puolelle kuvaa viruksen näköisiä piikkipalloja. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 8.12. Työmarkkinat: Pakka sekaisin Mepitshow: Eero Heinäluoma Palestiina: Hamas ei ole Isis Kielikylpy: Vår välfärdsmodell Pukkivisa: Vinkkien loppusuora Valokuva: Helsinkiläiset kuvassa Lastenkirjat: Railakas riimirieha Kirja: Pyörän tarina Elokuva: Kova maantie Kirjavisa: Sukusuruja Kolumni: Rolf Bamberg Liikkeen etuvartiossa: Mikkel Näkkäläjärvi Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Jyri Häkämies IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Jussi Ahokas Kolumni: Pinja Perholehto Kasvot peilissä: Helena Marttila Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Suomalaismeppejä suojelee heidän maineensa. de_23112023_04.indd 4 de_23112023_04.indd 4 15.11.2023 11.09 15.11.2023 11.09. Ohjeistukseen kirjoitettiin: pienet rakennusmiehet rakentavat aivoja, mukana on tikapuut. Kaikkia pohjoisesta tulevia pidetään vähän tiukkapipoisina. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Kuvageneraattori loi kannessa olevan kuvan, tosin toimituksessa hieman siivottiin sitä ylimääräisestä tilpehööristä
TUKIJOUKOILLE JOKAINEN paljastuskohu on vaikea omantunnon paikka. Ihmissuhdekuvioista vaikeneminen ei sellaiseksi käy. Silti kaunisteltu tarina ei aina ole varma merkki ihmisen epäluotettavuudesta. Taipumus suoraan valehteluun on raskauttavampaa, joskin siinäkin on tapauskohtaisia eroja. Liioittelu ja fabulointi ovat eri mittaluokan asioita kuin vaikka ansioluettelon kaunistelu. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Valitaanko pyhimystä vai ihmistä. Aniharvoin taustalla on laskelmoiva halu rakentaa omaa brändiä valeiden varaan – vaikka sellaiseksi me herkästi todellisuuden ja puheiden ristiriidan tulkitsemme. Pääkirjoitus SELITÄMME HERKÄSTI OMIEN SUOSIKKIEMME TEOT PARHAIN PÄIN. Yhtä epäreilua on uskoa valmiiksi pahaa kaikista vastaehdokkaista. Jos poliitikko kehuu tavanneensa tulevan puolisonsa revontulten loistaessa Nuuksion kansallispuiston yllä, faktantarkistajilla on tietysti hauskaa katsoa aurinkomyrskytilastoista, oliko moinen luonnonilmiö ollut silloin mahdollista. Se voi yhtä lailla kertoa havaintokyvyn rajallisuudesta tai oksitosiinin yliannostuksesta. Onko ehdokas vaihtanut parisuhdetta monta kertaa. Silti jollain tavoilla privaatisti hairahtuneita poliitikkoja paheksutaan Suomessa yhä vuolaasti. Jokaisella politiikan tekijälläkin on oikeus tiettyyn rajaan asti varjella omaa ja lähipiirinsä yksityisyyttä. Kannattajilleen hän on terve, viriili ihminen, vastapuolelle pettämishaluinen sika. PALJASTUKSIA EHDOKKAIDEN taustoista nähdään lähikuukausina hyvinkin paljon – mikäli media hoitaa vahtimistehtävänsä oikein. Onko ehdokkaan parisuhde kestänyt lukioajoista asti. Jos näin toimimme, meidän on turha naureskella Donald Trumpin faneille, jotka eivät halua nähdä messiaassaan virheitä. Helpoin reagointitapa on ampua viestintuojaa ja etsiä ajoituksesta salaliittoja. Moni presidenttiehdokas on jo nyt jakanut menneisyytensä käänteistä mieluummin hyviä tarinoita kuin vertaisarvioituja tutkimusraportteja. P itääkö presidentiksi pyrkivän olla myös yksityiselämältään täydellinen, puhtoinen ihminen. Hän on siis vakaa puoliso tai tylsä, elämää ymmärtämätön puritaani. MIKÄ SITTEN on presidenttikisassa kohtalokas tai luonnevioista kertova yksityiselämän erhe. Kaksinaismoralismi kukkii sitten löytyneiden nolouksien arvottamisessa, koska ihmisluonnolle tyypillisesti selitämme herkästi omien suosikkiemme teot parhain päin. Joskus syynä on aito unohduksen armeliaisuus, toisinaan halu kertoa monimutkainen prosessi suoraviivaisemmin, rautalankaa vääntäen. Ei tietenkään, sanovat kaikki. de_23112023_05.indd 5 de_23112023_05.indd 5 15.11.2023 10.50 15.11.2023 10.50
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , M oh am m ed A be d de_23112023_06.indd 6 de_23112023_06.indd 6 14.11.2023 16.02 14.11.2023 16.02
Alueen asukkaat pakenevat etelään alueen pohjoisosissa ja Gaza Cityssä käytäviä taisteluja. Muun muassa Khan Yonisin alueelle on pakkautunut palestiinalaisia. Siviilien hätä kasvaa Gazassa. Naapurimaat eivät ole avanneet rajoja gazalaisille poikkeuksia lukuun ottamatta. de_23112023_06.indd 7 de_23112023_06.indd 7 14.11.2023 16.02 14.11.2023 16.02. 7 Demokraatti TAKAPENKILLÄ TURVAAN
44 prosentilla on puolestaan myöntei nen kuva kokoomuksesta. Tulokset ovat tutkimusyhtiö Veria nin tuoreesta puoluebarometrista. SUOMALAISET SUHTAUTUVAT kaikkein myönteisimmin SDP:hen. Tyytyväisimpiä ovat kokoomuslaiset (73 %) ja perussuomalaiset (70 %), mutta RKP:n kannattajista vain 17 prosenttia. Eniten negatiiviseen suuntaan ovat muuttuneet perussuomalaisia koskevat arviot, laskua on neljä prosenttiyksikköä. V IIK O N LU KU 22 prosenttia. Yhteiskunta pyörii kuitenkin pitkälti myös pienituloisten palkansaajien työllä. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Pienituloinen on yhteiskunnan öljy Hallitus hellii hyvätuloisia veronmaksajia. PINJA PERHOLEHTO X:SSÄ Purran matematiikassa ihmisten tulot eivät nouse tai laske, vaan nousevat tai muuttuvat. Moni yhteiskunnan pienituloisille suuntaama tuki mahdollistaa työn tekemisen, mutta ne ovat usein tukia myös yrityksille, jotka saavat näin edullista työvoimaa. 60 prosenttia suomalaisista ajattelee Petteri Orpon (kok.) hal lituksen onnistuneen tehtävissään hei kosti. 57 prosenttia arvioi opposition onnis tuneen vähintään melko huonosti tehtä vissään esittää vaihtoehtoja hallituksen politiikalle. de_23112023_08.indd 8 de_23112023_08.indd 8 15.11.2023 11.30 15.11.2023 11.30. Haastattelujen kokonaismäärä on 1 274. Niin kokoomuksen kuin valtiovarainministeri Riikka Purran mantran mukaan hyvätuloiset veronmaksajat ylläpitävät hyvinvointivaltiota ja siksi voi kepittää työttömiä ja pienituloisia. Ve rian tunnettiin aiemmin nimellä Kantar Public. SAKU TIMONEN X:SSÄ POLITIIKKA Orpon hallitus jää sijalle 39 TUORE KYSELY ei mairittele halli tusta. Viimeisimmistä 56 mittauksesta (syys kuusta 1993 lähtien) Orpon hallituksen saama tulos sijoittuu paremmuudessa 39. Muovijätteestä päätyy kierrätykseen 9 prosenttia, jätteenkäsittelyyn 69 prosenttia ja ympäristöön Lä hd e: O EC D 20 22 PS:n hyväksyntä työmarkkinoiden heikennyspaketille tuli yllätyksenä myös niille perussuomalaisia äänestäneille, jotka odottivat tavallisen palkansaajan aseman puolustamista. Arvosanan huono antaa 31 prosent tia ja melko huono 29 prosenttia. sijalle. 48 prosenttia ajattelee siitä tällä hetkellä positiivisesti. Tuoreen hallituksen noteeraus on hieman parempi kuin Antti Rinteen (sd.) hallituksen. Joka kolmannen (33 %) mielestä halli tuksen toiminta on ollut vähintään melko hyvää. 15 pro senttia ei osannut sanoa, miten asiassa käy. Nyt leikattava asumistuki kohdistuu esimerkiksi kaupoissa osa-aikatyötä tekeviin. OULA SILVENNOINEN X:SSÄ Hallitus aikoo tuhota pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja työmarkkinamallin, koska empatia ei kuulu poliitiikkaan ja meillä ei ole varaa elättää köyhiä. 43 prosenttia uskoo sen kestävän koko toimikautensa ajan täsmälleen yhtä mo nen uumoillessa päinvastaista. Suhtautuminen SDP:hen on noussut viisi prosenttiyksikköä. 29 prosenttia antoi opposi tiolle hyvää palautetta. KYSYMYS SIITÄ, pysyykö hallitus pystyssä vaalikauden loppuun asti vai kaatuuko se sitä ennen, jakaa voimakkaasti suoma laisten käsityksiä
Suomessakin pelkästään tämän vuoden syyskuu oli ennätyksellisen lämmin aina Keski-Lappiin saakka ulottuvalla alueella. Pienituloisten arkea kurjistaa se, että samaan aikaan sosiaaliturvaleikkausten rinnalla hyvinvointialueiden sosiaali ja terveyspalveluihin kohdistuu merkittäviä säästöpaineita. Sosten laskelmissa pienituloiseksi las kettiin ihminen, jonka käytettävissä ole vat tulot ovat alle 60 prosenttia väestön mediaanitulosta. Hallitus odottaa työmarkkinajärjestöiltä tammikuun 2025 loppuun mennessä esitystä siitä, miten eläkejärjestelmää voitaisiin uudistaa. ELÄKE POLITIIKKA Hallitus tuuppaa lisää asiakkaita toimeentulotukeen HALLITUKSEN SUUNNITTELEMAT sosiaa liturvan leikkaukset ja säästöt lisäävät ensi vuonna pienituloisten määrää yli 68 000:lla tästä vuodesta, arvioi Suomen sosiaali ja terveys yhdistys Soste. Elorannan mukaan eläkejärjestelmässä on jo nyt kaksi eläkkeiden automaattista vakauttajaa. Valitettavasti hallituksen ilmastotoimet vaikuttavat ponnettomilta, eikä niistä ole tehty kunnon vaikuttavuusarviointeja. Jos haluamme vielä vaikuttaa häijyltä vaikuttavaan tulevaisuuteemme, nyt on aika toimia fossiilienergian käytön vähentämiseksi, ei kerätä kannatusta puhumalla vaikkapa polttoaineiden hintojen tukemisesta. Eli käytännössä tarkoittaen sitä, pitääkö ihmisten toimia nyt vai ei. Ei eläkeleikkurille SAK:N PUHEENJOHTAJA Jarkko Eloranta vastustaa uutta eläkeleikkuria. Mitä aiemmin eläkemaksuja nostettaisiin, sitä pienemmillä muutoksilla pärjättäisiin, Eloranta totesi Uutissuomalaisen haastat telussa. Elinaikakerroin leikkaa al kavia eläkkeitä automaattisesti ihmisten elinajanodotteen pidetessä. Hyvät ilmastoskeptikot, tämän lehden haastattelussa (sivu 33) tutkija, ei mikään mutu-mies, sanoo, että olemme tässä ja nyt viimeisellä rannalla ennen hallitsematonta kaaosta. Hä nen mukaansa SAK olisi valmiimpi nosta maan eläkemaksuja kuin laskemaan eläk keiden tasoa. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari KUUKAUSI JOULUUN KUUKAUSI JOULUUN Olisipa jo aatto Olisipa jo tammikuu Hyvät ilmastonmuutos skeptikot, teillä taitaa jo olla vaikea löytää perusteluja näkemyksillenne, kun tilastot paukuttavat tietoa uusista lämpöennätyksistä ympäri maailmaa. Soste arvioi, että tämä merkitsee toimeen tulotukeen noin 65 000 uutta asiakasta ensi vuoden aikana. Sosten laskelmien mukaan pienituloi sia on ensi vuonna Suomessa yli 808 500. – Nykyisellä maksutasolla emme voi tu levia eläkkeitä maailman tappiin rahoittaa. de_23112023_08.indd 9 de_23112023_08.indd 9 15.11.2023 11.30 15.11.2023 11.30. Tulevaisuus näyttää huolestuttavan kuumalta ja kuivalta, pohtii Demokraatin väki. Myös eläke ikä nousee automaattisesti, jos ihmisten elinikä pitenee. Tästä huolimatta aina hallituspuolueisiin (perussuomalaiset) saakka jaksetaan jankata siitä, onko lämpötilojen nousu ihmisen aiheuttamaa vai ei. Eli voidaanko edelleen kalastella halpaa ja populistista kannatusta ilmastotoimia vastustamalla. Orpon hallitus tavoittelee eläkeuudis tusta, joka vahvistaisi julkista taloutta noin miljardilla eurolla
5. 6.19 41 10 ) 22 ihm ist ä MAAILMAN TILA • Ukrainan tuki Enemmän ammuksia, vähemmän puhetta L änsimaiden materiaalinen ja rahallinen tuki Ukrainalle on ollut merkittävä. 6. Jos länsimaat oikeasti haluavat sanojensa mukaisesti Ukrainan voittavan sodan Venäjää vastaan – tai saavan edes Ukrainalle siedettävän rauhan – pitää lännen lisätä tukeaan nykyisistä määristä. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI iStock 10 VIS V 1. Puoli vuotta marraskuusta, puoli kuuta peipposesta... Etenkin Euroo pan unionin lähes yksimielisyys tuesta on ollut jopa hieman yllättävää. Ukrainan materiaalisessa tukemisessa on kyse on isoista rahoista ja myös huoli länsimaiden oman ammusomavaraisuuden säilymisestä. 9. Mistä Jari Roitto tunnettiin. Kuinka monta suomalaista hukkui veneilyonnettomuuksissa tammi– elokuussa. 2. 4. de_23112023_10.indd 10 de_23112023_10.indd 10 15.11.2023 9.41 15.11.2023 9.41. Oik eat vas tau kse t: 1) Joh ann a Oja laNie mel ä 2) 23 3) 46 pro sen ttia 4) 12 5) Mar i Lep pän en 6) Yhd ysv alto jen kes kus pan kin pää joh taj a Jer om e Pow ell 7) Roi tto oli HPK :n sik aka tso mon joh taj a 8) noi n 6,8 pro sen ttia 9) 25. 3. Milloin välirauha päättyi. Kuka on Turun piispa. 7. Myös ministerikokous totesi EU:n olevan jäljessä omista lupauksistaan. Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan tilanne ei ole vielä täysin toivoton, vaikka merkittäviä lisäpäätöksiä yhä tarvittaisiin. Paljonko työeläkeindeksi nousee tänä vuonna. 8. Minkä ikäinen on rallin kaksinkertainen maailmanmestari Kalle Rovanperä. EU-maiden puolustusministerit pohtivat Ukrainan tukitoimia Brysselissä viime viikolla. Merkittävä talousvaikuttaja, mutta kuka. Tästä kertoo pelkästään EU:n Ukrainalle lupaamien tykistöammusten määrä. SDP:llä on Lapin vaalipiiristä yksi kansanedustaja, kuka. Edellisestä huolimatta länsimaiden puheiden ja tekojen välillä on valtava ristiriita. Montako jäsenmaata Natoon kuului, kun se perustettiin 1949. Maaliskuuhun mennessä EU:n pitäisi saada miljoona raskasta tykistöammusta toimitettua Ukrainaan, mutta tähän mennessä maahan on toimitettu vasta runsaat 300 000 ammusta. Kuinka suuri osuus suomalaisnaisista pitää suomalaista yhteiskuntaa reiluna. 10
Olen kotona etäpäivällä, joten istuskelen nojatuolissa ja ryhdyn kohta lukemaan tutkimusartikkeleita. Ihminen saattaa uutisvirtaa seuratessaan eläytyä vahvasti mukaan esimerkiksi sodan tapahtumiin. Voimaeläimesi on kissa. Syntyy pysyvä huolitila. Vaikuttaako esimerkiksi iltauutisten seuraaminen yöunen laatuun. Kielteisyyskehitys on yksi juttu, Uutisvirta aisoihin Negatiivisten uutisten tulvassa ei kannata vaipua huolitilaan. Onko tällä negatiivisen tuuttaamisella vaikutusta ihmisen ajatteluun. Kissa on mestari ottamaan niin läheisyyttä kuin etäisyyttäkin. Valitettava sivuvaikutus on, että tavalliset, hyvät uutiset eivät enää tunnu riittävän tärkeiltä negatiivisessa uutisvirrassa. relle määrälle negatiivista informaatiota. Median kautta se syntyy yleensä sellaisista asioista, joille tavallinen ihminen ei voi tehdä mitään. Mikä neuvoksi huolitilan uhatessa. Kiinnostavatko negatiiviset asiat meitä vai onko kyse vain median ja algoritmien valinnoista. Ja huomata, että se ei ole pakollista. Jos ihminen kiinnostuu niistä ja lähtee lukemaan yhä raflaavampaa tekstiä, lähtee hän algoritmien mukana niin sanotusti kaninkoloon. On kuormittavaa jäädä murehtimaan sellaista, mihin ei voi vaikuttaa. Esimerkiksi lehdessä voidaan pyrkiä balanssiin – negatiivisten uutisten vastapainoksi tehdään myönteisiä juttuja. Algoritmit ohjaavat yhä äärimmäisempiin medioihin ja lopulta salaliittoteorioiden pariin. Itsereflektio on tärkeää. Mitä raflaavampi otsikko ja hurjempi sisältö, sitä enemmän se saa klikkauksia. Median pitäisi pysähtyä miettimään, miten pitkälle negatiivisuuden voi antaa mennä. Kun algoritmit toimivat tehokkaasti, ne paljastavat sen, mistä ihmiset haluavat lukea lisää. Ihan hyvä meininki. Algoritmit etsivät mediakentän rajuimpia otsikoita. Algoritmi ei ota vastuuta lukijan saamasta uutiskokonaisuudesta. Moni asia, josta olisi aiemmin kirjoitettu toisaalta-toisaalta-juttu, kirjoitetaan nyt äärimmäisyyttä korostavaksi. 11 Demokraatti mutta toinen on äärimmäistymiseli polarisaatiokehitys. Kissat ovat myös taitavia lepäämään ja venyttelemään – tärkeitä taitoja nekin. Jos jostain ruuasta tulee maha kipeäksi, sitä ei varmaan kannata syödä. Uutisvirran vastaanottamista kannattaa säädellä samalla tavalla kuin muitakin asioita elämässä. Voiko negatiivisten uutisten suur kulutus johtaa siihen, että lakkaamme näkemästä hyvää ympärillämme. Lööpit huutavat sotaa, sairautta, leikkauksia ja vääryyksiä. Samalla tavalla voi suhtautua median käyttöön. Omien tarpeiden ja toiveiden tunnistaminen on hyvä taito ihmisellekin, samoin uskallus kommunikoida ne muille. Uutisten äärellä voi pysähtyä miettimään, miten tämä asia vaikuttaa minuun, onko tämä minulle paras tapa käyttää mediaa. Hyvä muistaa, että on oma valinta altistaa itsensä suuMikä meno, aivotutkija Minna Huotilainen. Miksi juuri se. Onko negatiivisuuden kierteellä vaikutuksia pidemmällä tähtäimellä. Se riippuu median käyttötaidoista ja -tavoista. de_23112023_11.indd 11 de_23112023_11.indd 11 15.11.2023 9.24 15.11.2023 9.24. Teksti Nora Vilva Kuva iStock ja Taimi Huotilainen ITSEREFLEKTIO ON TÄRKEÄÄ
12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Muutama viikko sitten työministeri Arto Satosen (kok.) koolle kutsuma työmarkkinaseminaari ei tuonut mitään uutta lähtöasetelmaan. analyysi de_23112023_12.indd 12 de_23112023_12.indd 12 15.11.2023 9.25 15.11.2023 9.25. Neuvottelut eivät etene työntekijäjärjestöt vastaan hallitus ja työnantajat -asetelmassa. TYÖMARKKINOILLE ON toki tehty aiemminkin sopimuksia niin sanotuilla pihtisynnytyksillä, ulkoisen pakon edessä. Sillä tuskin oli oikeaa halua sotkeutua työmarkkinoiden palkanmuodostukseen. Vyö ja henkselit SUOMESSA POLIITIKOT LAITTAVAT NYT LUSIKKANSA SYVÄLLE TYÖMARKKINASOPPAAN. Olennaista on, että nyt myös puuttuu työnantajaja työntekijäjärjestöjen välinen keskinäinen luottamus neuvotteluja sopimusjärjestelmästä, jolla Suomea on vuosikymmenien aikana rakennettu. NIIN HALLITUS kuin työnantajatkin puhuvat Ruotsin mallista, Industriavtalet-sopimuksesta, jonka mukaan vientiteollisuus määrittää palkankorotusten tason. Satonen esitti jälleen kerran, että työntekijöiden oikeuksiin ja sosiaaliturvaan kohdistuvia leikkauksia sekä vientivetoiseen malliin liittyviä lakeja ei tarvita, jos työmarkkinajärjestöt pääsevät keskenään hallituksen tavoitteiden mukaiseen sopuun. Nyt Suomessa – toisin kuin kaikissa muissa Pohjoismaissa – poliitikot laittavat lusikkansa syvälle työmarkkinasoppaan, kun hallitus haluaa laeilla säätää palkanmuodostuksesta. Industriavtalet-sopimuksen taustalla oli työmarkkinajärjestöjen halu säilyttää autonomia. Eikä siellä löytynyt liki myyttistä Korpilammen henkeä, kolmikantaista konsensusta. Demokraatin haastattelussa Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi totesi heidän olevan valmis neuvotteluihin, mutta samalla toivoi myös, että hallitusohjelman kirjaus lakiin kirjattavasta vientimallista menisi läpi. Mutta miksi työnantajajärjestöt neuvottelisivat – ainakaan vakavasti – koska ne ovat nyt saamassa pitkään ajamansa tavoitteensa lakiin. S uomi menee kovaa vauhtia kohti lakkotalvea. ”Ei olisi pahitteeksi, jos olisi vyöt ja henkselit tässä asiassa”, Ruohoniemi muotoili haastattelussa. Samasta syystä Ruotsissa nyt vastustetaan vahvasti EU:n minimipalkka-aloitetta. Sopiminen ei suju, kun hallitus on määrittänyt mistä sopimuspöydissä pitää sopia. Industriavtalet-sopimuksen perustavaa laatua oleva ero Suomen nykytilanteeseen on se, että Ruotsissa malli syntyi 1990-luvun lopulla työmarkkinaosapuolten omasta aloitteesta – tosin demarivetoisen hallituksen tuuppimana – ja ilman lainsäädäntöä. Todennäköisesti silloinen Ruotsin hallitus myös huokaisi helpotuksesta sovun synnyttyä. Nyt pakkoa kaikille aina kin jonkinlaista hyvää tuovien kompromissien hakemiseen ei ole, koska työnantajat ovat saamassa haluamansa lakiin – ilman myönnytyksiä työntekijöille. Hallitus lätkii laeilla työmarkkinakentän uuteen uskoon, ja työnantajat myhäilevät vieressä. Luottamus on liima, jota ei ole Suomen työmarkkinoilla. Luottamusta ei osapuolten väliltä löydy
Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Raha ratkaisee koulutuksessa Helsingin yliopiston sijoitus kansainvälisessä yliopistovertailussa on laskenut vuodesta 2016. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Keva Lähde: Teknologiateollisuus ry Arvostamme suomalaista työtä. 13 Demokraatti G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: H el si ng in yl io pi st o Työhalut Aiempaa useampi eläkeläinen (18 %) työskentelee eläkkeen ohella. Vienti Teknologiateollisuuden uusien tilausten arvo pieneni heinä– syyskuussa 30 prosenttia viime vuodesta. 100. euroa Helsingin yliopiston sijoitus Shanghain listalla 2010–2022 Mitä Helsingin yliopiston rahoitus olisi, jos julkisen rahoituksen leikkauksia, apteekkikompensaation poistoa ja yliopistoindeksin jäädytyksiä ja puolituksia ei olisi tullut. Yliopistot sijoittuvat Shanghain listalle muun muassa sen perusteella, kuinka paljon niiden tutkijat ovat julkaisseet paljon siteerattuja artikkeleita, voittaneet arvostettuja tiedepalkintoja ja kirjoittaneet Scienceja Nature-lehtiin. de_23112023_13.indd 13 de_23112023_13.indd 13 2.11.2023 13.38 2.11.2023 13.38. 70. Vain vuotta aikaisemmin, 2015, hallitus leikkasi yliopiston rahoitusta. 90. 80. 50. Helsingin yliopiston julkinen rahoitus. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. 60. 500 400 300 200 100 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 Muutokset Helsingin yliopiston rahoituksessa 2010–2022, milj
Skandaalin päähahmo on virasta pidätetty EU-parlamentin varapuhemies Éva Kaïlí, joka pidätettiin joulukuussa 2022. Viimeksi asiaan törmättiin vuoden 2022 joulukuussa niin kutsutun Qatargate-tapauksen yhteydessä, jossa useiden europarlamentaarikkojen epäillään päätyneen Qatarin valtion maksaman korruption kohteeksi. Qatar on kiistänyt yrittäneensä lahjoa europarlamentaarikkoja. de_23112023_14.indd 14 de_23112023_14.indd 14 15.11.2023 11.06 15.11.2023 11.06. 14 Demokraatti ILMIÖ LOBBAAMISELLA ON HIEMAN PERUSTEETTA HUONO MAINE. Teksti Mika Horelli / Kuva Juha Roininen / Kuvitus Arja Jokiaho ja iStock B rysselissä lobbaamista, sen avoimuutta ja pelisääntöjä koskeneet säädökset ovat olleet olemassa jo vuosikausia. LOBBARIN TYÖMAA EU:ssa on hyvät lobbaamista koskevat pelisäännöt. Niistä ei ole apua, jos oma etiikka pettää. Aihe on säännöllisesti noussut otsikoihin samalla kun edunvalvonnan etiikkaa ja sitä koskevien sääntöjen ajanmukaisuutta on jouduttu pohtimaan. Pää osin lobbaus on arkista tiedonhankintaa. Lahjuksilla on pyritty vaikuttamaan EU:n politiikkaan
Heinäluoman mukaan viime vuosina parlamentin työssä ovat painottuneet erityisesti EU:n digitaalinen siirtymä ja Green Deal sekä niihin liittyvä unionilainsäädäntö. HEINÄLUOMA EI OSAA NIMETÄ AINOATAKAAN EPÄASIALLISTA YHTEYDENOTTOA OMALLA MEPPIKAUDELLAAN. Edellinen paljon julkisuutta saanut tapaus tuli julkisuuteen aikaisemmin samana vuonna, kun Uberin entinen lobbausjohtaja Mark MacGann paljasti, kuinka yhtiö rikkoi vuosina 2013–2017 niin hyviä tapoja, lakeja kuin alkeellisintakin bisnesetiikkaa lobatessaan itseään nykyiseen asemaansa yhtenä alustatalouden menestystarinoista. Yksi Uberin keskeisiä vaikuttamiskeinoja oli värvätä jopa salaa palvelukseensa entisiä EU-poliitikkoja piittaamatta mistään karenssiajoista. Heinäluoman mukaan kukaan ei kuvittele, että EU-lainsäädäntöä valmistelevat virkamiehet tai poliitikot tuntisivat perinpohjin kaikki ne asiat, joista he joutuvat päättämään. SUOMALAISTEN DEMARIMEPPIEN Eero Heinäluoman ja Miapetra Kumpula-Natrin mukaan tilanne on kuitenkin tällä hetkellä paljon parempi kuin mitä julkisuuteen päätyneiden ongelmatapausten perusteella voisi päätellä. Hänen mukaansa merkittävä osa siitä vuorovaikutuksesta, jota edunvalvojien ja parlamentin jäsenten välillä käydään, on eri hankkeiden vaikutusarvioiden vastaanottamista. de_23112023_14.indd 16 de_23112023_14.indd 16 15.11.2023 11.06 15.11.2023 11.06. Siksi heidän on hyödynnettävä eri alojen osaamista. – Erilaisten sekä usein vastakkaisten näkökantojen kuuleminen on tärkeää. 16 Demokraatti D-ILMIÖ UBERIN KESKEISIÄ VAIKUTTAMISKEINOJA OLI VÄRVÄTÄ SALAA PALVELUKSEENSA ENTISIÄ EU-POLIITIKKOJA PIITTAAMATTA KARENSSIAJOISTA. – Esimerkiksi minun osaltani yhdeksän kymmenestä tapaamisesta tapahtuu täällä parlamentissa, ja ne kestävät usein vain puolisen tuntia. Samalla on kuitenkin tiedostettava, kenen piikkiin kukin puhuu, Heinäluoma summaa Demokraatin haastattelussa korkealla Euroopan parlamentin Spinelli-rakennuksen kahdennentoista kerroksen kulmahuoneessaan. – Minun osaltani painottuvat erityisesti asiat, jotka liittyvät talousja rahavaliokuntien toimialaan. Kun asioita on paljon, ei oikein ole aikaa ylimääräiseen viihteeseen. – Varsinkin vihreään siirtymään liittyvät asiat menevät syvälle niin kansalaisten kuin yritystenkin arkeen ja siksi ne ovat niin tärkeitä, hän jatkaa. Puheet loputtomista lounaista ja illallisista voidaan unohtaa. Heistä tunnetuin oli Alankomaiden entinen EU-komissaari Neelie Kroes. Kyllä siinä ajassa pitää osata kertoa, mistä on kysymys. Heinäluoman mukaan tapaamiset lobbarien kanssa keskittyvät yleensä niille aloille, joiden valiokunnissa hän työskentelee
– Kun eduskunnassa merkittävä osa asiantuntijoiden kuulemisista tapahtuu eri valiokunnissa, täällä valiokuntien työskentely on huomattavasti rajatumpaa, ja siksi eri alojen asiantuntijoiden ja edunvalvojien vuorovaikutus suoraan europarlamentaarikkojen kanssa saa paljon suuremman merkityksen, Miapetra Kumpula-Natri kertoo. Kumpula-Natri valittiin kevään eduskuntavaaleissa kansanedustajaksi, mutta hän aloittaa työnsä kansanedustajana vasta nykyisen meppikauden päättyessä ensi vuonna. – Jos esittää jotain sellaista, joka ei sovi yhteen tosiasioiden kanssa, niin siitä jää kiinni. Varsinkin maataloussektorilla on erittäin aktiivinen edunvalvontakoneisto Brysselissä. Heinäluoman mukaan lobbauksessa nähdään enää harvoin sellaisia ylilyöntejä, joihin muun muassa tupakkateollisuus ja vaikkapa asbestia käyttävä teollisuus aikanaan syyllistyivät lahjoessaan muun muassa lääkäreitä vakuuttamaan, ettei heidän tuotteidensa haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ollut muka osoitettu. Heinäluoman mukaan Qatargaten tapaiset skandaalit ovat täysin poikkeuksellisia ja myös niiden estämiseksi tulevaisuudessa parlamentti on tehnyt viimeisen vuoden aikana paljon työtä. Sen sijaan esimerkiksi Heinäluoman omaan taustaan liittyvä ammattiyhdistysliike on paljon vähemmän näkyvillä EU-käytävillä. 17 Demokraatti ULKOPUOLINEN TIEDON HANKINTA JA KESKUSTELU ERI INTRESSIRYHMIEN KANSSA ON TÄRKEÄ OSA EUROPARLAMENTAARIKON TYÖTÄ. Ammattiyhdistysliikkeen osalta hän sanoo kuitenkin yhteydenottojen lisääntyneen viimeisten kahden vuoden aikana. Heinäluoma epäilee, että niin häntä kuin muitakin suomalaisia meppeja suojelee pahimmilta ylilyönneiltä heidän maineensa. Heinäluoma ei osaa nimetä ainoatakaan epäasiallista yhteydenottoa omalla, vuonna 2019 alkaneella meppikaudellaan. – Valiokunnan kokouksia on tosi vähän. de_23112023_14.indd 17 de_23112023_14.indd 17 15.11.2023 11.06 15.11.2023 11.06. – Lobbauksen eettiset pelisäännöt ovat myös kehittyneet paremmaksi, koska moni ymmärtää, että ne päättäjät pitää tavata seuraavien vuosien aikana. Kaikki on tämän neljän vuoden aikana ollut hyvin asiallista, hän jatkaa ja kertoo, ettei kukaan todellakaan ole tullut tyrkyttelemään rahanippuja viitaten samalla Qatargaten yhteydessä epäillyiltä kotietsintöjen yhteydessä löydettyihin satojen tuhansien eurojen käteissummiin. – Ristiriitaisia vaikutusarvioita varmaan tulee jatkossakin, mutta en nyt tällaisia esimerkkejä enää tapaa, kuin mitä tämä asbestiteollisuus ja tupakkateollisuus 30 vuotta sitten olivat, Heinäluoma toteaa. Voi siis olla, että se vaikuttaa jo ennalta siihen, mitä meille esitetään ja miten kanssamme toimitaan. Kaikkein aktiivisimpia edunvalvojia Brysselissä ovat Heinäluoman mukaan yritykset ja elinkeinoelämä erityisesti niillä toimialoilla, joilla EU-lainsäädännöllä on suuri merkitys. – Tämä on minun mielestäni mennyt parempaan suuntaan. – Kaikkia pohjoisesta tulevia pidetään varmaan vähän tiukkapipoisina. HEINÄLUOMAN KANSSA samassa kerroksessa parlamentissa toimistoaan pyörittävä Miapetra Kumpula-Natri korostaa työskentelytapojen eroja Euroopan parlamentissa verrattuna Suomen eduskuntaan. Oikeastaan korkeintaan yksi kuuleminen, joka tarkoittaa enintään kahdesta kolmeen tuntia, ja kaikki muu tapahtuu tavallaan sen virallisen osuuden ulkopuolella, hän jatkaa ja vertaa, että kun Suomessa eduskunnassa tavallistenkin lakien valiokuntakäsittelyissä kuullaan helposti 20–30 asiantuntijaa ja parhaimmillaan yli sataa, Euroopan parlamentin valiokunnissa kuullaan ehkä viittä
18 Demokraatti D-ILMIÖ LOBBAAMINEN EUROOPAN PARLAMENTISSA ON SIISTIYTYNYT JA AMMATTIMAISTUNUT. – Tästä syystä ulkopuolinen tiedonhankinta ja keskustelu eri intressiryhmien kanssa ovat äärimmäisen tärkeä osa europarlamentaarikkojen työtä. – On kyettävä itse valitsemaan, mihin haluaa sitoutua. – Paitsi että tämä toimisi ympäristönsuojelun vastaisesti, ratkaisu tarkoittaisi käytännössä pestävien muoviastioiden kuljetusten sekä muovin ja veden käytön merkittävää lisääntymistä, Kumpula-Natri tähdentää. Lobbari joutui rekisteriin Esimerkkinä Kumpula-Natri ottaa Suomen kannalta tärkeän pakkauslainsäädännön, joka on tulossa marraskuussa EU-parlamentin täysistuntoon. Kirjoittaja on Brysselissä asuva toimittaja. Edunvalvontayritysten on puolestaan kerrottava, ketkä heidän asiakkaitaan ovat. Mepille on tärkeää osata kurkata lobbareiden motivaation taakse ja tehdä vaikeitakin ratkaisuja. EU:N TAVOITE on ollut tehdä edunvalvontatyöstä mahdollisimman läpinäkyvää. Vaikka rekisteröityminen on vapaaehtoista, monet EU:n toimielimet ovat tehneet selväksi, että ne suosivat vuoropuhelua vain rekisteröityneiden lobbareiden kanssa. Tämä on käytännössä pakottanut edunvalvojat rekisteröitymään. Nykyään myös parlamentin sivuilta voi seurata meppien vapaaehtoista tapaamisten rekisteröimistä, ja asian esittelijä liittää nykyään automaattisesti raporttiinsa tapaamansa tahot. Rekisteri on julkinen, mikä tarkoittaa sitä, että kuka tahansa voi tarkastella siinä olevaa tietoa. Biohajoavien kertakäyttöastioiden käytön rajoittaminen ei myöskään palvelisi suomalaisen biopakkausteollisuuden etuja, mutta Kumpula-Natrin mukaan isossa kuvassa on kysymys koko EU:n edusta. Rekisteröityneiden lobbarien on annettava itsestään paljon tietoja, kuten ketä he ovat, mitä asioita he ajavat ja kuinka paljon he käyttävät resursseja lobbaamiseen. On sitten omalla vastuullasi, oletko ymmärtänyt asian oikein ja onko kannattamasi versio se, josta on todella hyötyä EU:lle tai Suomelle. Läpinäkyvyyden vaatimuksia on tarkoitus jatkossa myös laajentaa. Valiokunnassa pääsi haastattelupäivänä läpi versio, joka vaatisi take away -pakkauksia lukuun ottamatta kaikkien – myös biohajoavien – pikaruokapakkausten korvaamista pestävillä astioilla. Rekisteröityneiden lobbareiden on noudatettava tiettyjä sääntöjä, eivätkä he esimerkiksi saa antaa harhaanjohtavaa tietoa. Tässä lobbaus on ollut valtavaa molempiin suuntiin. Tämä lisää läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa sen, että kansalaiset, toimittajat ja muut voivat nähdä, ketkä vaikuttavat EU:n päätöksentekoon. – Jokainen voi tehdä muutosesityksiä oman valiokunnan faileihin, hän kuvaa. Vuonna 2011 perustettu ja vuonna 2014 täydennetty EU:n avoimuusrekisteri kattaa edunvalvontaorganisaatioiden ja lobbarien tapaamiset komission ja heidän kabinettiensa jäsenien, komission pääosastojen pääjohtajien ja määrätyissä Euroopan parlamentin lainvalmistelun avainasemissa olevien jäsenten ja virkamiesten välillä. Hänen mukaansa myös se, ettei Euroo pan parlamentissa ole Suomen järjestelmää vastaavia oppositiorakenteita eikä ryhmäkuria, vaikuttaa merkittävästi meppien työhön. – Ylipäätään kierrättämättömän muovin määrä lisääntyisi valtavasti sen sijaan että sallittaisiin ja vaadittaisiin kuitueli pahvinkierto. de_23112023_14.indd 18 de_23112023_14.indd 18 15.11.2023 11.06 15.11.2023 11.06. Jos edunvalvojat rikkovat sääntöjä, ne voivat menettää pääsynsä EU:n toimielimiin
Huomion arvoista on se, että uusi kuntarakenneuudistus ei tapahdu juupas-eipäs-kuntarajakeskustelun kautta vaan kuntien tehtävien ja niitä ohjaavan rahoituksen muutoksella. Valtionosuusjärjestelmän päivitystarve on tunnistettu, mutta se saadaan vastaamaan uudestaan tarkoitustaan aikaisintaan vuonna 2026. Kello tikittää. Tässä työssä auttaisi, jos kuntien itsehallintoa vahvistettaisiin ja erilaisten tehtävien sääntelyä kevennettäisiin ja erilaisia kuntakokeiluja mahdollistettaisiin aikaisempaa enemmän. Tarve kuntarakenneuudistukselle oli ilmeinen, mutta aika ja tapa toteuttaa sitä koitui sen kohtaloksi. Koska kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitusmalli rakennettiin leikkaamalla vain kuntien veroja ja valtionosuuksia hyvinvointialueelle, luotiin uusia ongelmia ilman, että ratkaistiin vanhoja haasteita. Se yhdisti myös silloisen opposition ja muodostui koko vaalikauden kestopuheenaiheeksi. Kuntauudistus 2.0 KUNTIEN VEROTULOT LASKEVAT TASAISESTI. Euro ja pakko ovat molemmat hyviä konsultteja, jotka laittavat kunnat arvioimaan kysymystä siitä, miten palvelut järjestettäisiin ja toteutettaisiin, jos ne pitäisi järjestää ja tuottaa ikään kuin puhtaalta pöydältä ja suunnittelutyö alkaisi nyt. Sen sijaan, että valtionosuusjärjestelmä auttaisi tasaamaan kuntien ja alueiden eriytymiskehitystä sote-uudistuksen jälkeisessä ajassa, se iskee eniten kuntiin, jotka ovat jo valmiiksi niin sanotusti sinnittelijöitä tai häviäjiä. de_23112023_19.indd 19 de_23112023_19.indd 19 15.11.2023 9.42 15.11.2023 9.42. Tähän on vielä matkaa, mutta veden virtaussuunta näyttää selvältä: ikääntyvä väestö ja palvelurakenne keskittyvät kaupunkiseuduille ja alueja kuntarakenne eriytyvät entisestään kriisikuntavuosikymmenen saatossa. Olennaista on se, minkälaiset taloudelliset ja toiminnalliset mahdollisuudet kunnilla on hyvinvointialueuudistuksen jälkeen satsata sivistysja elinvoimatehtävään ja vastata lakisääteisten tehtävien toteuttamisesta. Kuntien verotulot laskevat tasaisesti kautta kuntakentän, mutta valtionosuuksien osalta alueiden ja kuntien vaihteluväli on suuri ja suurimmat valtionosuusvähennykset osuvat pääosin niihin alueisiin ja kuntiin, joilla taloushaasteet ovat valmiiksi suurimmat. Liian äkilliset muutokset kuntien valtionosuuksiin tai vaikkapa kunnallisten itsehallintoon kuuluvien tehtävien tekeminen ehdolliseksi tietystä väestöpohjasta eivät palvele kenenkään etua. Isoin muutos on tietenkin ollut sosiaalija terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirto kunnilta hyvinvointialueille. Jokaisen kunnan tulee tunnistaa muutos ja sopeutua siihen, mutta jokaiselle kunnalle tulee olla edellytykset sopeutua muutokseen. Hyvinvointialueuudistus on vaikutuksiltaan niin merkittävä, että sitä voi pitää hyvällä syyllä myös ensimmäisenä askeleena kehityskulussa, joka tekee hieman provosoiden ilmaisten nykyisistä maakunnista tulevaisuuden kuntia ja nykyisistä kunnista kaupungin osia tai kyliä. Touko Aalto touko.aalto@gmail.com Toivakan kunnan vt. 19 Demokraatti P ääministeri Jyrki Kataisen sinipunahallitusta yhdistävä liima oli niin sanottu kuntauudistus. kunnanjohtaja, yhteiskunnallinen toimija D-kolumni Hyvinvointialueiden rahoitusmalli loi uusia ongelmia eikä ratkaissut vanhoja haasteita. Jatkuva muutos on välttämätöntä, äkkimuutokset eivät. Uusi kuntauudistus on käynnissä, mutta sitä toteutetaan Kataisen hallituksesta julkilausutuista tavoitteista poiketen kuntien taloudellista ja toiminnallista itsemääräämisoikeutta muokaten
– Mahtipontinen ja nolo kuvasto tuo itselleni mieleen lähinnä propagandajulisteet vuosikymmenten takaa, mutta jokainen tulkitkoon sen oman mielensä mukaan. Jos Malmin mukaan haluttaisiin tasapainoista pohjoismaista mallia, heikennysten lisäksi listalle päätyisivät esimerkiksi Ruotsista työntekijäliittojen tulkintaetuoikeus työehtosopimuksiin liittyvissä riidoissa, työntekijöiden edustus yli 25 työntekijää työllistävien yritysten hallituksissa, pienemmät omavastuupäivät työttömyysturvassa… – Säälittävää myös on, että samaan aikaan EK:n ja muiden työnantajajärjestöjen suulla taivastellaan poliittisia lakkoja ja ulkoparlamentaarista vaikuttamista, kun itse on saneltu hallitusohjelman sisältö. 20 Demokraatti TYÖELÄMÄ ”Noloa” EK:n Suomi-neitokampanjan ajoitus herättää kummastusta. Hänen mukaansa elinkeinoelämän kampanjan puhtaana tarkoituksena on puoltaa hallituksen työelämäheikennyksiä, vaikka ulkoasu on sinänsä näennäisen neutraali. – EK ja sen juoksupoikana toimiva hallitus ovat nyppineet eri maiden ”pullista” ainoastaan työntekijän asemaa heikentävät ”rusinat”. Kuvakaappaus Elinkeinoelämän keskusliiton mainoksesta de_23112023_20.indd 20 de_23112023_20.indd 20 14.11.2023 17.15 14.11.2023 17.15. Mitä muuta tämä on kuin sen varmistamista, että hallitusohjelma toteutuu sellaisenaan. – Mainoksia klikkaamalla päätyy EK:n sivustolle, jossa esitellään ”uudistuksia”, jotka ovat käytännössä yksi yhteen hallitusohjelmaan kirjattujen leikkausten ja työntekijän asemaa yksipuolisesti heikentävien toimien kanssa, Malm toteaa. SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Niina Malm näkee, että EK on ajoittanut mainoskampanjansa tarkoituksella samaan ajankohtaan ammattiliittojen työtaistelutoimien kanssa. Se tietysti kertoo vain siitä, että hallitusohjelmakirjausten takana on tasan sama taho kuin mainoskampanjan, Malm arvioi. MAHTIPONTINEN JA NOLO KUVASTO TUO ITSELLENI MIELEEN LÄHINNÄ PROPAGANDA JULISTEET VUOSI KYMMENTEN TAKAA. Teksti Demokraatti E linkeinoelämän keskusliiton Suomi-neito sisuuntuu -kampanja käynnistyi viime viikolla. EK:N MAINOKSISSA Suomi-neito jahtaa takaa muita Pohjoismaita ja heiluttaa Suomen lippua kansallisromanttisissa maisemissa. Hän muistuttaa, mitä elementtejä aitoon pohjoismaiseen työmarkkinamalliin todellisuudessa kuuluisi
Bisnes tuottaa myös verotuloja. Kuulostaa hieman puolalaiselta kenkäkaupalta, jossa tarjotaan kaikille samaa. Olen nähnyt sitä käytettävän erityisesti sairaalaselfieiden saatteena. de_23112023_21.indd 21 de_23112023_21.indd 21 14.11.2023 13.34 14.11.2023 13.34. Palvelua pidetään yleisesti niin laadukkaana, etteivät rikkaatkaan suomalaiset sairauskohtauksen saajat pyydä ambulanssikuskeja ajamaan itseään yksityissairaalaan. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Vapautta myydään markkinoilla varakkaille. Köyhän osana on tehdä ikkunaostoksia. Rikkaat ostivat hienompia, köyhät tyytyivät tavanomaisempiin. Toivotaan, että kaupassa myydään jatkossakin kenkiä, ei oikeutta laadukkaisiin terveyspalveluihin. Jos kaikkien laadukkaasta hoidosta siirrytään maksukykyisten laadukkaaseen hoitoon, nykyisen kaltaista julkista terveydenhuoltoa ei enää ole. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. IKKUNAOSTOKSILLA B isnes on tekijöilleen kannattavaa ja lisää maksukykyisten asiakkaiden valinnanvapautta. POHJOISMAISSA ON verojärjestelmä, jossa markkinoiden tahkoamaa vaurautta tasataan suurilla tulonsiirroilla. Tarkoituksena ei ole kehua reaalisosialismia. Summaan kuuluvat hengen pelastavat erikoissairaanhoidon palvelut, ruuat, lääkkeet, pyjama ja terveydenhuollon ammattilaisten ympärivuorokautinen valvonta. Kaupassa myytiin vain yhdenlaisia. Kengillä ei voinut kertoa muille lapsille, että meidän perheellä on rahaa. Kommunistisessa Puolassa lapsuutensa viettänyt mies kertoi kaikilla lapsilla olleen hänen koulussaan samanlaiset kengät. Kaikki jatkoivat kävelemistä. Mutta köyhäkin saattoi lännessä käydä ikkunaostoksilla ja haaveilla rahan mukanaan tuomasta valinnanvapaudesta, joka avaa mahdollisuuden hienompiin tuotteisiin ja yhteiskunnalliseen statukseen. Toisaalta kengät eivät myöskään paljastaneet, ettei rahaa ole. Kapitalistisessa lännessä oli toisenlaista. Rautaesiripun takana kengät olivat viime kädessä osa julkista sektoria. Suomalainen erikoissairaanhoito tunnetaan kuitenkin laadustaan, vaikka se onkin osa julkista sektoria. Aloitetaan puolalaisista kengistä. Suomessa tunnetaan jopa ilmaus onnellinen veronmaksaja. Bisneksen kasvattamista ei silloin voi perustella verotuloilla, jos syy verojen keräämiseen on romutettu. Vapautta myydään markkinoilla varakkaille. Kengät ovat esimerkki. Kengät myytiin vapailla markkinoilla, joissa oli tarjolla loputtomasti vaihtoehtoja. Yöpyminen sairaalassa maksaa meillä muutamia kymppejä. Mutta miksi veroja alunperin kerättiin. Nyt terveydenhoito on veronmaksajien vähyyden vuoksi vaarantunut. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Kengät ajoivat asiansa, niillä käveltiin. Tämä tiedetään myös politiikan oikealla laidalla, jossa tarjotaan ratkaisuksi nykyistä suurempia terveydenhuollon markkinoita
VOIN VARMUUDELLA sanoa, että lännen antama – olkoonkin ennennäkemättö män laaja – tuki Ukrainalle ei ole vielä ollut sodan lopettamisen kannalta lähes kään riittävää. Voidaan pitää kohtuullisena arvio na, että Venäjä on menettänyt noin 300 000 sotilasta, ja Ukraina ehkä kol masosan siitä. Venäjä puolestaan kertoo jotain sa tunnaisia lukuja yksittäisistä taktisista tilanteista, etenemisistä tai rintamalin jojen muutoksista. Mutta millainen Ukrainan voitto kelpaisi lännelle sodan lopputulokseksi – siitä ei ole yhtenäistä näkemystä. Venäjälle ihmishenkien haaskaus, vankien ja köyhien vähemmistökanso jen varusmiesten tapattaminen maksaa vähemmän kuin Ukrainalle. Koulutettujen, ammattitaitoisten ja si viilielämästä jo paikkansa hankkineiden ihmisten menettäminen satuttaa Ukrai nan kansantaloutta ja yhteiskuntaa, ja tämä vuoto jatkuu koko ajan. EU:n ja Yhdysvaltojen strategia Uk rainan tukemiseen perustuu iskulausee UKRAINA de_23112023_22.indd 22 de_23112023_22.indd 22 15.11.2023 9.43 15.11.2023 9.43. Venäjän strateginen tavoite talvella 2022, lyhyesti kiteyttäen, saattoi olla Uk rainan täydellinen alistaminen Mosko van valtapiiriin. Liian kalliiksi käyvät Pyrrhoksen voi tot taas johtavat voittajatkin aikanaan tappiolliseen lopputulokseen – ja tätä länsimaat tuntuvat tällä hetkellä Ukrai nassa pelkäävän. Ukrainaa tukeva länsi toistelee, ettei Venäjä saa voittaa sotaansa. Kumpikaan ei suoraan kerro omista tappioistaan edes yleisellä tasolla tai mitä ne merkitsevät maan kestokyvylle. Ja tämän lisäksi täytyy ottaa huo mioon myös Ukrainan siviiliuhrit, Venä jälle kaapatut lapset, kotinsa jättämään joutuneet ihmiset, kaikki valtava tuho infrastruktuurille. Joitain tappioita voidaan sie tää, mikäli niillä päästään voitoksi kat sottuun lopputulemaan. Se on järkyttävä määrä ihmishenkiä runsaassa puolessatoista vuodessa. Se julkaisee lähes reaaliajassa ku mulatiivista tilastoa venäläisjoukkojen kaatuneiden määristä ja tuhotusta ka lustosta. Ukrainan strategia on ollut helpompi hahmottaa: itsemääräämisoikeuden ja kansallisen olemassaolon säilyttäminen. VOITTAMISTA MÄÄRITELTÄESSÄ pitäisi aina tietää, mikä oli vastustajan todelli nen tavoite kaikkien informaatioharhau tusten tai asioita parhain päin selittävän narratiivin takana. On käyty jo vuodesta 2014 alkaen, suurin tappioin molem min puolin. 22 Demokraatti Kenen rauha. Tätä ajattelutapaa ruokkii Ukraina kin. Teksti Juhani Pihlajamaa Kuva AFP, Thomas Samson S otaa käydään Ukrainassa joka päivä. Jokaisessa konfliktissa on toivottuja tai oletettuja loppuasetel mia, ja ne liittyvät läheisesti sodan tap pioihin. Monet länsimaat näyttävät tulkitsevan Ukrainan sodan tilannetta varsin me kaanisesti tappiolukujen kautta. Sen Kreml on tällä het kellä hävinnyt, mutta se ei tunnu Putinia haittaavan. MUTTA MIKÄ on Ukrainaa tukevan län siliittouman strategia – mitä me kat somme voitoksi. Siinä Ukraina on tähän asti voittanut
Tyhjää täynnä oleva slogan on huono loppuasetelma. Tietysti länsiliittouman resurssit ovat Venäjää suuremmat ja tuotannon laa dunvalvontakin parempaa. Ukrainan sotakokemukset ovat opet taneet, että tämän tyyppisessä sodassa ammuskulutus on valtava niin puolus tuksessa kuin hyökkäyksessäkin. Tuotanto toimii, ja raa kaaineita ja asemateriaalia hankitaan niiltä markkinoilta, joilta sitä suostutaan Venäjälle myymään. de_23112023_22.indd 23 de_23112023_22.indd 23 15.11.2023 9.43 15.11.2023 9.43. KONKREETTINEN ESIMERKKI tästä po liittistaloudellisesta päättämättömyy destä on monien EUmaiden hidastelu ammus ja asetuotannossa. Ja jos EUmaat hidastelivat päivänsel vän tarpeen eli ammustuotannon kasvat tamisen kanssa, huomaavatko ne, miten asiantuntijat varoittavat jo seuraavasta uhasta: Ukrainan ja Venäjän rintama linjojen jähmettymisestä asemasodaksi. Mutta teo reettisilla tuotantokapasiteeteilla ei ole mitään virkaa, jos valtiot eivät tee tilauk sia eikä tehtaista tule ulos loppu tuotteita. 23 Demokraatti SODASSA JA RAUHASSA TYHJÄÄ TÄYNNÄ OLEVA SLOGAN ON HUONO LOPPUASETELMA. Sitä joko ei ole määritelty tai siitä ei ole kyetty viestimään tarpeeksi selkeästi. seen: ”Ukraina ei saa hävitä, Venäjä ei saa voittaa.” Hokeman takana ei tunnu olevan yh tenäistä näkemystä siitä, mikä oikein on sodassa meidän haluamamme loppuase telma, ja miten siihen pitäisi päätyä. Mediassa puhutaan lähes päivittäin tuotannon kiihdyttämisen, joissain maissa vasta aloittamisenkin tarpeesta. Ennen kuin parempaakaan on kek sitty, länsi antaa Ukrainalle sotilaallista tukea tipoittain, toivoo parasta ja katsoo, mihin se riittää. Venäjä sen sijaan ei ole aikaillut vaan on komentanut teollisuuttaan sotatalou den suuntaan. Karkeastikin tehty kranaatti on nimit täin rintamalla hyödyllisempi kuin ei kranaattia lainkaan. Na tomaiden pitäisi täydentää myös omat varastonsa. Ukrainalaisilla ei ole pienintäkään epäilystä siitä, miten karmeat seurauk set Venäjän toivomalla jäätyneen kon fliktin taktiikalla olisi. Kirjoittaja on everstiluutnantti evp
MAHDOLLISIA NEUVOTTELUJA vaikeuttaa se, että vielä ainakaan viime viikolla ei tiedetty, kuka alkaa neuvotella ja kenen kanssa tai millä mandaateilla neuvotteluja käydään. SAK:n hallitus oli koolla pari viikkoa sitten, ja se hyväksyi periaatteet, joihin uuden työmarkkinamallin pitää perustua. Palkansaajapuolella on pohdittu neuvotteluihin lähtemisen mielekkyyttä, koska uhka vientimallin kirjaamisesta lakiin jäi päälle. – Liiton johtajana on minun vastuullani neuvotella JHL:läisten palkkaja muista työehdoista – ei vientialojen, Niemi-Laine totesi. Hän muistutti, että Elinkeinoelämän keskusliitto päätti vuonna 2015, että tulopoliittisia kokonaisratkaisuja ei enää tehdä, joten keskusjärjestöt eivät enää ole osapuolia tes-pöydissä. Satosen muutama viikko sitten pidetyssä seminaarissa vain hallitus ja työnantajat olivat konsensuksessa – työntekijäjärjestöjä vastaan. SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan vientimalli koskee liittoja, joten niiden on ainakin hänen mukaansa oltava neuvotteluissa mukana. SAK linjasi, että Suomi tarvitsee työehtokoordinaatiota, jossa kilpailukyvyn ja ostovoiman turvaavat työehtoratkaisut näyttävät suuntaa kaikkien alojen neuvotteluille, mutta koordinaatio ei saisi perustua pakottavaan lainsäädäntöön. AY-LIIKE ON vastustanut lakihanketta. de_23112023_24.indd 24 de_23112023_24.indd 24 15.11.2023 9.52 15.11.2023 9.52. JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine jätti hallituksen kokouksessa lausuman, jonka mukaan tämä linjaus ei käy. Heti seminaarin jälkeen Akava ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ilmoittivat jälleen kerran, että niille ei käy malli, jossa vientialat määrittäisivät palkankorotusten yleisen linjan kaikille aloille. Jos sopu syntyy, ei Satosen mukaan vientivetoista mallia tarvitse viedä lakiin. 24 Demokraatti TYÖELÄMÄ Neuvottelupakka sekaisin TÄSSÄ ON KAIKKI SUURONNETTOMUUDEN AINEKSET KASASSA. Satonen vetosi jälleen työmarkkinaosapuoliin, jotta ne kävisivät yhdessä keskustelua kestävän – yhtä kuin hallituksen haluaman – työmarkkinamallin löytämiseksi. Kuka neuvottelee ja kenen kanssa – ja mistä. Lisäksi monet muut työntekijöiden kannalta epämieluisat asiat kuten muutokset työrauhalainsäädäntöön ovat etenemässä. Teksti Johannes Ijäs ja Marja Luumi Kuva iStock E i tullut työministeri Arto Satosen (kok.) kutsumasta työmarkkinaseminaarista uutta, liki myyttistä Korpilampi-seminaaria, jossa vuonna 1977 Suomen poliittisten puolueiden, etujärjestöjen ja elinkeinoelämän eliitti löysi poliittisen konsensuksen Suomen tulevasta talouspolitiikasta
Siksi olemme vedonneet pääministeri Orpoon, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren toteaa. tammikuuta. Hän sanoo luottavansa siihen, että tahtoa koko järjestelmän kehittämiseksi on myös palkansaajapuolella. Mutta tuleeko sitä yhteistä näkemystä. Julkinen sektori on hyvin työvoimavaltaista mutta kärsii tällä hetkellä työvoimapulasta. Lausuntokierros päättyy 8. Löfgrenin mukaan hallitus vie ”omassa umpiossaan” työelämän heikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia väkisin eteenpäin. de_23112023_24.indd 25 de_23112023_24.indd 25 15.11.2023 9.52 15.11.2023 9.52. JHL:N PUHEENJOHTAJA Päivi Niemi-Laine on luottavainen, että työmarkkinaosapuolet vielä löytävät yhteisen sävelen toimivasta uudesta työmarkkinamallista. TYÖJA elinkeinoministeriö on käynnistänyt lausuntokierroksen sovittelujärjestelmää koskevasta hallitusohjelmakirjauksesta ja Suomen työmarkkinamallin kehittämisestä. 25 Demokraatti Neuvottelupakka sekaisin PIAN SATOSEN seminaarin jälkeen työnantajajärjestö Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi kertoi, että työnantajapuoli aikoo olla aloitteellinen työmarkkinaosapuolten neuvotteluissa palkkamallista. – Ruotsissa hallitus tekee työtä sen eteen, että työmarkkinaosapuolten luottamus säilyisi ja järjestäytymisaste pysyisi korkeana. – Sanotaan näin, että ei olisi pahitteeksi, jos vaikka olisi vyöt ja henkselit tässä asiassa, Ruohoniemi muotoili Demokraatille. Veto ja pito pitää saada kuntoon, ja se ei onnistu muulla kuin kilpailukykyisillä palkoilla, Niemi-Laine painottaa. Mutta mikä tahansa malli ei kelpaa JHL:lle eikä liioin palkkakoordinaatio. Hän painottaa, että vientimallin yleinen hyväksyntä vaaditaan joka tapauksessa. – Mallissa pitää olla julkista sektoria sekä yksityisja julkisrahoitteisia palveluja tukevia elementtejä. – Tässä on kaikki suuronnettomuuden ainekset kasassa. Hallituksen pitäisi ymmärtää, että sen on syytä neuvotella työmarkkinaosapuolien kanssa – kuunnella palkansaajien näkemyksiä ja myös ottaa ne huomioon. Suomessa ollaan menossa aivan eri suuntaan. Muuten työmarkkinoilla ei ole minkäänlaista yhteisymmärrystä olemassa, hän varoittaa. – Mielestämme palkansaajilla ja työnantajilla on vielä mahdollisuus löytää toisensa, mutta siihen tarvittaisiin hallituksen apua. Myös Akava vastustaa vientivetoista mallia, jossa vientialat määrittäisivät palkankorotusten yleisen linjan kaikille aloille. Demokraatin haastattelussa Ruohoniemi kuitenkin totesi, että Teknologiateollisuuden toiveissa olisi saada sekä sopimus vientimallista että asiaa koskeva lakikirjaus. Tällä hetkellä vientimalli toimii Ruohoniemen mukaan käytännössä vain työnantajapuolen koordinaation varassa. Löfgren on hieman skeptinen sen suhteen, koska pari kuukautta on kovin lyhyt aika, kun tähän mennessä mitään yhteyttä ei ole löytynyt työmarkkinaosapuolten kesken
Suomen hallituksella on nyt edessään iso linja päätös. Samalla torjuttiin parlamentin oikean laidan yritys siirtää päätöksen teko yli EUvaalien epämääräiseen tulevaisuuteen. de_23112023_26.indd 26 de_23112023_26.indd 26 14.11.2023 16.23 14.11.2023 16.23. Neuvoston, parlamentin ja komission kolmikan taneuvotteluissa sopu ennallistamisesta syntyi 9.11. Vaikuttamista Brysselissä HALLITUSPUOLUEIDEN KANNAKSI RIITTI ESITYSTÄ VASTAAN ÄÄNESTÄMINEN. Ilmastonmuutoksen torjumiseen ja elämän suoje luun liittyy ajankohtainen luonnon ennallistamisase tus. Monet äänestykset oli vat täpäriä, mutta yhdessä Renew Europe ryhmän Nils Torvaldsin kanssa saimme Suomen näkökoh dat hyvin mukaan ehdotukseen. Toivon, että Suomi on yh dessä parlamentin ja jäsenmaiden suuren enemmis tön mukana tekemässä planeettaamme paremmaksi paikaksi elää ja hyväksyy sopuehdotuksen. Tukeeko Suomi neuvotteluissa saavutet tua kohtuullista kompromissia vai jatkaako Orpon hallitus protestilinjalla. Kollegani Nils Torvalds vaikutti loppusuoralla yksin enemmän kuin koko Suomen hallitus yhteensä. PARLAMENTISSA OLEMME tehneet hartiavoimin työtä toteuttamiskelpoisen, Suomen tarpeet tunnis tavan lakiehdotuksen puolesta. Viime joulukuusta lähtien olen yhdessä kol lega Miapetra Kumpula-Natrin kanssa pitänyt tii vistä yhteyttä parlamentin pääneuvottelijaan, espan jalaiseen demariin César Luenaan. Suo men hallitusta loppusuoran neuvotteluissa ei näky nyt. Parlamentin enemmistö hyväksyi heinäkuussa lukuisten äänestysten jälkeen täysistunnoissa oman ennallistamisehdotuksensa. Uusi hallituksemme epäonnistui EUjäsenmaita edustavan neuvoston kantaan vaikuttamisessa. Komissio ei tunnistanut Suomen asemaa pintaalaltaan suurena, Euroopan metsäval taisimpana ja myöhään kaupungistuneena maana. Kesän keskilämpö tila oli Euroopassa lähes asteen viimei sen kolmenkymmenen vuoden keskiar voa korkeampi. Lykkäys, ajanpeluu ja pään pensaaseen pistäminen ovat huonoimmat mahdolliset strategiat EUvaikut tamisessa, jos Suomea, suomalaisia ja meille kaikille tärkeää luonnon monimuotoisuutta halutaan aidos ti puolustaa. Saimme hänet keväällä Suomeen tutustumaan metsien ja viheraluei demme todellisuuteen. Ennal listamisasetuksesta olisi voi nut tulla katastrofi, sillä vas tustaessaan ehdotusta neu vostossa Suomi ajautui sivu raiteelle neuvotteluissa, joissa parlamentin ja neuvoston vä lillä haettiin sopua lopullisesta asetuksesta. Lopputulos on radikaalisti parempi kuin komission alkuperäinen ehdotus ja Suomelle parempi kuin minkä Suomi vaikuttamisessaan EUmaiden hal lituksia edustavassa neuvostossa sai aikaan. Komission alkuperäinen esitys lainsäädännöksi oli Suomelle mahdoton; kustannukset olivat asukas määrään nähden EUmaiden suurimmat ja vaikutuk set kaupunkien rakentamismahdollisuuksiin ja maa talouteen häijyt. Suomen ääni onneksi kuului. LUONNON ENNALLISTAMISEEN tähtäävien hankkeiden eteenpäin vienti on kiireel listä. 26 Demokraatti Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu MEPIT S yyskuu oli maailmanlaajuisesti mittaus historian lämpimin. Hallituspuo lueiden kannaksi riitti esitystä vastaan äänestäminen
Välejä hiertävät myös Hamasin liittolaissuhteet Iraniin ja Hizbollahiin. Rinnastajilta unohtuu myös, että näennäisesti yhteisistä vihollisista huolimatta Hamasin ja Isisin suhteet ovat olleet pitkään vihamieliset. Isisin mielestä Hamas on harhaoppinen, koska järjestö ei sovella Gazassa sharia-lakia Isisin tavalla. Hamas ei kiistä valtioiden olemassaoloa. Tällaiset Israelin edustajien lausunnot ovat monella tapaa ymmärrettäviä. Isis pitää Irania jopa Yhdysvaltoja isompana vihollisena omalle uskontulkinnalleen. Sen tavoitteet ovat maantieteellisesti rajatumpia. Somen käyttäjät Suomessakin jakoivat Hamasin kuvamateriaalia ja viestejä järkyttyneinä eteenpäin, miettimättä että juuri tuo kauhun levittäminen olikin osa järjestön strategista viestintää. Lokakuun hyökkäyksellä Hamas viestitti – kannattajilleen, jäsenilleen, vihollisilleen ja länsimaiden ihmisille – kykenevänsä aiempaa näyttävämpään, raakaan ja laajaan väkivaltaan, mutta valtioita kaatavaksi terrorismin hyökyaalloksi siitä ei ole. Siksi sen mielestä kaikilla maailman muslimeilla on henkilökohtainen velvollisuus ryhtyä taisteluun kaikkialla asuinmaissaan. Islamilaista kalifaattia rakentanut joukko julkaisi ahkerasti videokuvaa teloituksista ja voitonjuhlistaan. Tämä saadaan ryhmän mukaan aikaan tuhoamalla Israel – ja tappamalla sen juutalaisväestö. Näitä ei voi rinnastaa toisiinsa, vaikka Israel näin yrittää vihjata. 27 Demokraatti Hamas ei ole uusi Isis HAMASISTA EI TULE ISISIN KALTAISTA TOIMIJAA, JOTA VASTAAN MAAILMAN VALTIOIDEN PITÄISI LÄHETTÄÄ JOUKKOJA. Ryhmä ei hyväksy nykyistä, eri valtioihin pohjautuvaa, maallista järjestelmää. Hamas surmasi Israelissa kerralla yli 1 200 ihmistä, ja iskun aikana tehdyt hirmuteot järkyttivät kaikkialla maailmassa. Terroristijärjestö Hamasin ideologia ja keskeiset tavoitteet poikkeavat Isis-terroristeista huomattavasti. Myös Hamas on tehnyt 2000-luvulla itsemurhaiskuja Israelissa, mutta näiden mediahuomio on jäänyt vähäiseksi. Isis näkee koko islamin olevan globaalin hyökkäyksen kohteena. Hamas haluaa luoda islamilaisen valtion ja hallinnon nykyisen Israelin ja Palestiinan alueelle. Molemmat oikeuttavat toimintaansa – jopa ulkopuolisten sivullisten ja omien surmaamista – pyhällä sodalla, mutta määrittelevät oppia eri tavalla. Hamas ylpeili iskullaan ja mainosti tekemiään julmuuksia kaikilla mediakanavillaan. ENNEN HAMASIN LOKAKUISTA hyökkäystä Isis edusti verisimmäksi ja itsetuhoisimmaksikin miellettyä radikaali-islamismin suuntausta, jossa ihmishengellä ei ole kuin välinearvo. Hamasista ei tule Isisin kaltaista toimijaa, jota vastaan maailman valtioiden pitäisi perustaa uusia sotilaallisia liittoumia tai lähettää joukkoja. Isisin ja Hamasin erojen huomioiminen ei vähättele toisten hirmutekojen merkitystä vaan auttaa tajuamaan, millaisia ääritoimijoita niistä kumpikin on. HAMAS de_23112023_27.indd 27 de_23112023_27.indd 27 15.11.2023 11.27 15.11.2023 11.27. Kirjoittaja on jihadismiin tutkimuk seen erikoistunut Maanpuolustus korkeakoulun jatkoopiskelija. Hamas mieltää nykyisen Israelin alueita omikseen, ja katsoo että juuri tuon alueen kaikilla muslimeilla on yhteisen uskonnonkin takia velvollisuus taistella juutalaisia vastaan. Vastaavasti Hamas suhtautuu salafi-jihadistisiin ryhmiin vihamielisesti eikä ole halunnut niitä alueilleen. Teksti Juha Saarinen K un Hamas teki lokakuussa tuhoisan iskunsa Israelin puolelle, sosiaalisessa mediassa alkoi nopeasti levitä narratiivi, jossa Hamasia verrattiin Syyrian, Irakin ja Afrikan alueella toimivaan veriseen ääri-islamilaiseen Isis-järjestöön. Ryhmien välillä on yhtäläisyyksiä, mutta myös tärkeitä eroja. Terrorismista puhuttaessa toimijoiden eroavaisuuksien hahmottaminen on tärkeää. Vaikka nyt monille Hamas-hyökkäyksen teloitusja kidnappauskuvat palauttivat mieleen Isisin toiminnan, ajatus järjestöjen samankaltaisuudesta on osittain harhaanjohtavaa. Etenkin monet israelilaiset julistivat somessa, miten kyseessä oli vain eri nimillä esiintyvä sama taktiikka. Hamasin ääri-islamismissa on paljon Egyptin muslimiveljeskunnan ideologiaa. Isis pitää kaikkia erillisiä valtioita uskontonsa vastaisina ja pyrkii kumoamaan valtiojärjestykset väkivallalla. ISIS toimi viime vuosikymmenellä sosiaalisessa mediassa yhtä aktiivisesti. Hamas ja Isis edustavat erillisiä ja monella tapaa erilaisia alasuuntauksia väkivaltaisen ääri-islamin kentällä. YHTEISTÄ SEKÄ Hamasille että Isisille on häikäilemätön poliittisen väkivallan käyttö tavoitteiden ajamiseksi. Vaikka ryhmän teologiassa on vaikutteita salafismista, se ei pyri uskonopilliseen puhtauteen Isisin tavoin. IDEOLOGIALTAAN ISIS EDUSTAA globaalia puhdasoppista uskonyhteisöä ja maail manlaajuista kalifaattia tavoittelevaa salafi-jihadismia
Och det inte utan orsak. I stället för att som nu t ex minska skattekvoten med 9 procent så borde man tvärtom värna och stärka den. Det här reformarbetet har oftast haft ett brett politiskt stöd i våra samhällen, men socialdemokratin har varit vägvisaren. Bygget av folkhemmet och välfärdsstaten – i lite olika takt och former i respektive nordiska länder – är det viktigaste resultatet den nordiska socialdemokratin uppnått. 28 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. arbetarbladet.fi:ssä. Värna i stället för att skära ned i våra soOrpos regerings politik underminerar gravt den nordiska välfärdsmodellen. – MEN I nuvarande dagspolitiska debatt i Finland så har den nordiska välfärdsmodellen i mångt och mycket blivit ett retoriskt slagträ för de flesta av våra politiska rörelser, till vänster och höger. de_23112023_28.indd 28 de_23112023_28.indd 28 13.11.2023 12.33 13.11.2023 12.33. Text Robert Björkenwall / Bild Simon Bergman S om redan inledaren Folke Sundman – och senare med instämmanden av SDP-riksdagsledamöterna Pinja Perholehto och Ville Skinnari, samt Paavo Lipponen och Stefan Löfven – konstaterade så har den nordiska välfärdsmodellen varit en röd tråd, ja kanske den rödaste av alla trådar, i den nordiska arbetarrörelsens identitet och profil under många decennier. Pidempi versio on julkaistu 28.10. framtid = tulevaisuus välfärdsmodell = hyvinvointimalli arbetarrörelse = työväenliike vägvisare = tiennäyttäjä bekymmersam = huolestuttava finurlig = näppärä nedskärningar = leikkaukset stridsåtgärd = työtaistelutoimi åldrande = vanheneva surdryg = happamanynseä Ordlista Den nordiska välfärdsmodellen i finskt och svenskt ljus Helsingfors svenska arbetarförenings, HSAF:s, 125-årsjubileum med en profilstark panel ordnades ett framtidsseminarium, där socialdemokratins framtid och den nordiska välfärdsmodellen på olika sätt stod i fokus. DENNA FRÅN Orpo-regeringen på flera sätt så konfrontativa inställning till vår välfärdsmodell är djupt bekymmersam, enligt ekonomiprofessorn Sixten Korkman. Och trots vissa skillnader så har den ”ute i världen setts som en helhet och varit av stor demokratisk betydelse”, konstaterade Stefan Löfven lite senare på seminariet. Och vi inom vänsteroppositionen här kämpar mot regeringens högerpolitik med samma omvända huvudargument: Orpos regeringspolitik underminerar gravt den nordiska välfärdsmodellen, konstaterade Folke Sundman när han inledde seminariet. Den borgerliga regeringen Orpo motiverar sin konfrontativa nedskärningspolitik med att den vill ”rädda välfärdssamhället”
Ty den nordiska välfärdsoch marknadsmodellen är ”finurlig, framgångsrik och effektiv”, sade Korkman. Och den nordiska dimensionen borde snarare stärkas och samordnas bättre, underströk även SDP-riksdagsledamoten Ville Skinnari och även professor Sixten Korkman. Och även EU-kommissionens Ursula von der Leyen har sagt att hela EU borde ha som mål att ha kollektivavtal som vi har i Norden, sade Stefan Löfven (sedan 2022 ordf i europeiska sossarna, PES). OCKSÅ MED tanke på att just den negativa demografin med en åldrande befolkning och krympande andel i arbetskraften – och behov av fler invandrare – är en viktig orsak till att Finland har problem redan nu att trygga välfärden. som nu tvingar facken att svara med punktvisa stridsåtgärder. Säkra individer med tryggad välfärd vågar och blir inte lika rädda för att ställa om i förändringar som teknikutveckling och annat kräver. I ett samtal efter seminariet sade professor Korkman att svenskt näringsliv gynnats (med vår flytande krona) och det finska missgynnats av att Finland haft euron. Och det vore också bra om fler i världen och inom särskilt EU såg fördelarna med vår välfärdsmodell. TILLSAMMANS ÄR vi i Norden starkare och slår hårdare än vår vikt, som både Biden och Obama sagt om den nordiska modellen. Därför är det nu inte bra att partsrelationerna just nu försäkras på finsk arbetsmarknad genom Orpo-regeringens riktade nedskärningar. Ty i ett internationellt perspektiv är vår nordiska modell både framgångsrik och, faktiskt, marknadsekonomiskt konkurrenskraftig. de_23112023_28.indd 29 de_23112023_28.indd 29 13.11.2023 12.33 13.11.2023 12.33. Noteras ska att Korkman allt mera lutar åt oppositionens kritik av Orpo-regeringens ekonomiska politik samtidigt som han får lite surdryga slängar från näringslivsprofilen Nalle Wahlroos. MEN SOM Stefan Löfven m fl konstaterade så finns det en löpande konflikt mellan arbete och kapital men den kampen ska ”skötas med balans” och så att alla inkluderas i välfärden. Stefan Löfven cialförsäkringar, investera mer i humankapitalet (utbilda arbetskraften) och inte – som nu är fallet i senaste budgeten – försämra relationerna mellan parterna på arbetsmarknaden genom sämre a-kassa och urholkningar i arbetsrätten. Dessa pågår som bäst just nu. 29 Demokraatti Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi Tillsammans är vi i Norden starkare och slår hårdare än vår vikt. Och det i sin tur gör att statsskulden (75 % av BNP) och de offentliga finanserna nu försämras – och när vi borde satsa mer, inte mindre på humankapitalet
. Lisäksi kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja. Arvauksia sallitaan vastaajaa kohden vain yksi, joten veikkaa harkiten. . Tarkista myös oheisesta listasta, ettet veikkaa jo aiemmin Demokraatin joulupuk kina esiintynyttä henkilöä – tämän kunnia tehtävän saa vain kerran elämässään! . . joulukuuta, jolloin kerrotaan myös arvonnan voittajat. . Lähetä veikkauksesi sekä oma nimesi ja yhteys tietosi arvontaa varten mieluiten sähköpostitse vastaukset@ demokraatti.fi viimeistään 7.12. 30 Demokraatti JOULUPUKKIVISA PUKKIVISAN SÄÄNNÖT JA OHJEET . . de_23112023_30.indd 30 de_23112023_30.indd 30 14.11.2023 17.03 14.11.2023 17.03. Oikein vastanneiden kesken arvomme turvallisuuspaketin, johon kuuluu SPR:n ensi apupakkaus, Paola Suhosen suunnittelema Lentopalovaroitin ja Arki designin sammutus peite. Joulupukin henkilöllisyys paljastuu Demokraatissa 21. Joulupukkivisailuun voi osallistua kuka tahansa. Voit myös osallistua lähettämällä vastauksesi posti kortilla osoitteeseen Demokraatti/Joulupukkivisa, Siltasaarenkatu 18–20 C, PL 338, 00531 Helsinki. Kiikuta veikkauksesi postiin viimeistään 1.12., jotta se ehtii varmasti perille
Nutunsisushenkilömme nousi tärkeän tonttujoukon puheenjohtajaksi. – Ajattelin tuoda sinne vähän eloa, hän myhäilee merkitsevästi. Joulupukin sydämessä läikähtää, kun tamperelainen kehuu. Vihjeistä on saattanut tähän mennessä lukea, että joulupukkimme on eloisa ja iloinen ihminen, joka on vaikuttanut kotikaupunkinsa valtuutettuna vuodesta 2008 ja toimii nyt koulutuksen ja kasvatuksen apulaispormestarina. Pukkimme muistuttaa, että tämä joukko on pullollaan aatetta ja ajatuksia siitä, miltä aatteelliset päätökset eri puolilla Suomea näyttävät ihmisten arjessa. On vihjattu joesta ja kielipoliisit ehkä tarttuivat ”ketä”-täkyyn selvittyään murreilmaisun aiheuttamasta shokista. Punanuttumme kotikaupungista on vinkkailtu ankarasti. Yhdessä kiiteltiin pukkiamme hyvin valitusta lempiväristä – oranssi kun on myös Tapparan väri. Visaemäntä AnnaLiisa Blomberg Fototonttu Mikko Huotari V iimeinen kuulutus joulupukkivisaan kajahtaa nyt, kun visaemäntänne tyhjentää vinkkipajatson. Valintaa edeltävät kannatuspuheenvuorot lämmittivät. Viimeksi viime viikonloppuna kokoonnuttiin tekemään tärkeitä päätöksiä. – Ajattelen, että kun se on hyvin osaava ja taitava ja kokenut tonttujoukko, niin oleellista on kuunnella sitä osaamista ja kokemusta sieltä ja miettiä yhdessä, miten lahjat saadaan pakettiin, hän sanoo. Arvaa nutunsisushenkilö Joulupukkivisa de_23112023_30.indd 31 de_23112023_30.indd 31 14.11.2023 17.03 14.11.2023 17.03. – Kyllähän se tuntuu hyvältä ja tulee hyvä mieli – läikähtää sydämessä – jos tamperelainen kehuu. Yhteistä työtä pukkimme tahtoo johtaa korvat höröllään. Ymmärrän myös, että tamperelainen vetää aina kaiken jääkiekkoon, vaikkei se ihan oma lempilajini olekaan, pukkimme nauraa. 31 Demokraatti Tärkeän tonttu joukon johtaja DEMOKRAATIN JOULUPUKIT KAUTTA AIKAIN Ismo Kallio, Margit Eskman, Sakari Kiuru, Veikko Helle, Matti Ahde, Erkki Aho, Kaisa Raatikainen, Tellervo Koivisto, Vappu Taipale, Pekka Oivio, Antti Kalliomäki, Anu Kaipainen, Pirjo Ala-Kapee, Lasse Lehtinen, Arto Bryggare, Antero Kekkonen, Pertti Paasio, Tarja Halonen, Teemu Selänne, Liisa Jaakonsaari, Säde Tahvanainen, Kari Rajamäki, Päivi Lipponen, Mandi Malek, Pelle Miljoona, Erkki Tuomioja, Tapani Kansa, Erkki Liikanen, Reino Paasilinna, Maarit Feldt-Ranta, Maria Guzenina, Eero Heinäluoma, Tommy Tabermann, Lauri Lyly, Jukka Virtanen, Mikael Jungner, Amin Asikainen, Ann Selin, Antti Lindtman, Timo Harakka, Sanna Marin, Mikkel Näkkäläjärvi, Miapetra Kumpula-Natri, Karri Miettinen (Paleface), Matias Mäkynen, Päivi Niemi-Laine ja Jukka Gustafsson. Pukkimme on puhunut myös mainitun tonttujoukon aktivoimisesta siten, että se keskustelisi tiuhempaan. Kummallinen Pariisi-viittaus herätti heidät, jotka tuntevat lausahduksen ”Varför Paris vi har ju Åbo”. Viimeisessä vinkissä paljastettakoon, että joulupukkimme valittiin syyskuun alussa merkittävään tehtävään
32 Demokraatti SIVILISAATIOITA ON TUHOUTUNUT LÄPI MAAILMANHISTORIAN. 32 Demokraatti de_23112023_32.indd 32 de_23112023_32.indd 32 14.11.2023 11.49 14.11.2023 11.49. VOISIKO TÄLLE FOSSIILISIVILISAATIOLLE KÄYDÄ PAREMMIN
Minä kuittailin siihen takaisin, että kum malla meistä mahtaa olla enemmän opintoviikkoja koossa, Ahokas toteaa, ja hänen kasvoillaan käväisee lämmin ilme. – Veli kuittaili, kun jäin nukkumaan aamulla, vaikka hän itse lähti luennoille. Ju nantuomat opettajavanhemmat olivat muuttaneet pohjoiseen Kotkasta vuonna 1978. Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen A hokas ei säästele sa nojaan herätelles sään päättäjiä, vir kamiehiä, valtioita, meitä kaikkia. Se herättää olennai sen kysymyksen siitä, voisiko tälle glo baalille fossiilisivilisaatiolle käydä kui tenkin jotenkin paremmin. Kasvatustieteiden ja kansanta loustieteen opiskelijan vuorokausirytmit poikkesivat toisistaan. Nelisen vuotta myöhemmin syn tyivät kaksospojat. – Yritämme nyt viimeisellä rannalla vaikuttaa asioihin niin, että voisi käydä tuhoutumista paremmin ja pääsisimme eroon fossiilienergiasta, ettei meidän tarvitsisi menettää kaikkea kaaoksessa ja täysin hallitsemattomassa tilan teessa. tajia: yhteiskuntatieteilijöitä, historioit sijoita, luonnontieteilijöitä, filosofeja ja kulttuurintutkijoita. – Meillä on veljen kanssa eri veri ryhmä, Ahokas kuittaa kysymyksen mahdollisesta veljesten identtisyydestä. – Sivilisaatioita on tuhoutunut läpi maailmanhistorian. Monitieteisessä BIOStut kimusyksikössä työskentelee hänen li säkseen monia muita tutkijoita ja vaikut SAMMUTTAJA de_23112023_32.indd 33 de_23112023_32.indd 33 14.11.2023 11.49 14.11.2023 11.49. AHOKAS VARTTUI Kemijärvellä. Ahokkaalla on tärkeässä työssään kumppaneita. Ahokas kertoo, että yhteys kaksosvel jeen on vahva. Ahokas naurahtaa näin sanottuaan, mutta naurahduksessa helähtää myös kolkohko riitasointu. Opiskeluaikoina veljekset asuivat samassa opiskelijasolussa Jyväs kylässä. 33 Demokraatti KASVO Fossiilivalojen Kun kuuntelee BIOS-tutkimusyksikössä työskentelevää ekonomisti Jussi Ahokasta, käy kolme tärkeää asiaa erityisen selväksi: ekologinen kriisi ja ilmastonmuutos ovat täällä, voimme yhä vaikuttaa niihin paljon ja mahdollisimman kattavat toimet on aloitettava nyt
Tehtävämme on myös tuottaa tietoa päätöksenteon tarpeisiin, Ahokas kuvaa sekä omaa että BIOSin työtä ja roolia. AHOKKAAN ANSIOLUETTELOON sisäl tyvät muun muassa jakso tutkijana Val tion taloudellisessa tutkimuskeskuk sessa (VATT) ja Suomen sosiaali ja ter veys ry:n (Soste) pääekonomistina työs kenteleminen, käytännössä järjestön hy vinvointitaloustyön johtaminen. – Samalla käymme ja herätämme yhteiskunnallista keskustelua. – Sellainen tunne Kemijärvellä kas vamisesta jäi, että haluan yhä pitää sen alueen puolta ja pohtia sitä, olisiko siellä taloudellisen menestymisen mahdolli suuksia. 34 Demokraatti D-KASVO Lapsuus ja nuoruuskuvioiden kemi järveläisessä taustatapetissa väreilivät 1990luvun lama ja aluepolitiikan monet ilmiöt eri sävyineen. Silloin olivat pinnalla kysymykset siitä, miten kehitysalueet voivat tulevaisuudessa menestyä. Ahokas miettii, että varhaisvuosien havainnoilla saattoi olla vaikutusta myös valintoihin opiskelijana. – Aina kun siellä käy, muistaa taas hy vin Kemijärven seudun mentaliteetin. Esitte lemme sekä omia että muiden tutkijoi den ja tahojen tekemän luonnontieteelli sen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuk sen tuloksia. Aika vähiinhän se menestys on jäänyt. BIOSissa Ahokkaan työ suuntautuu il mastonmuutokseen ja laajempaan eko logiseen kriisiin kytkeytyvien talousme kanismien tutkimiseen sekä talouspo liittiseen ja yhteiskunnalliseen vaikutta miseen. – Tutkimme ekologisen kriisin tuomia haasteita suomalaiselle yhteiskunnalle ja sitä, miten pystymme ratkaisemaan ne vaikeudet; minkälaista tiedontuotan toa se esimerkiksi vaatii. Kari Väänäsen Taivaan tulet televi siosarja tavoittaa hyvin sikäläisen mie lenmaiseman, samoin Tommi Liimatan kirjat. Ahokkaan henkinen yhteys poh joiseen on kuitenkin säilynyt. – Tein gradunikin aluetilastoista ja aluepolitiikasta. Eläkkeelle jäätyään vanhemmat muuttivat takaisin kotiseudulle Kot kaan. de_23112023_32.indd 34 de_23112023_32.indd 34 14.11.2023 11.49 14.11.2023 11.49
Ruoantuo tanto, liikennejärjestelyt, maatalous ja energiatuotanto ovat etenkin niitä sek toreita, jotka pitäisi seuraavan kymme nen vuoden aikana saada ihan toiselle to lalle kuin nyt ja myös pelaamaan yhteen, Ahokas toteaa. Hän tähdentää, että maapallonlaajuisesti on kaikkien valtioiden otettava nykyistä enemmän johtajuutta ja roolia ilmaston muutoksen vastaisessa kamppailussa ja vihreän siirtymän nopeassa toteuttami sessa. työskennellyt aiemmin muun muassa Sosten pää ekonomistina sekä tutkija na Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa . Monet tärkeät ministe riöt, virastot, yliopiston laitokset ja teol lisuusyritykset, esimerkiksi piakkoin val mistuva Stora Enson pääkonttori, ovat kivenheiton kantaman sisällä. Tai jos joudutaan torjumaan, se on jo niin väkivaltaista, että monet eivät sitä kykene millään hyväksymään. Sen peruskehys on hyvin tiukka ja muuttumaton. Eri puolilla maapalloa nähdyt sään ääriilmiöt, kuten rankkasateet, tulvat sekä ankarat kuivuus ja maastopalojak sot ovat Ahokkaan mukaan vasta lievää esimakua tulevasta, ellemme globaalisti, kollektiivisesti ja päättäväisesti havahdu kattaviin toimiin. AHOKAS ARVOSTELEE poliitikkoja ja po liittisia puolueita siitä, että ne keskitty vät kielipeleihin, lillukanvarsiin ja vää ristelyyn ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvissä asioissa. – Jos valtion puuttumiseen suhtaudu taan ideologisista syistä yksiselitteisen kielteisesti, se voi estää sitä politiikkaa, jota nyt tarvitaan. – Mutta kun uloste osuu tuulettimeen, ei ole juurikaan väliä sillä, mitä kielipe lejä pelaat, Ahokas sanoo. 35 Demokraatti BIOSin toimitilat sijaitsevat sen ta voitteita ja yhteistyökumppaneita aja tellen ihanteellisella paikalla Helsingin Kruununhaassa. – Toisaalta, ovathan jotkut jo nyt verranneet Välimeren alueen jatkuvaa muuttoliikettä seurauksineen kansan murhaan. FAKTOJEN VALOSSA ei Ahokasta voi lei mata tuomiopäivän pasunistiksi, vaikka hän ei säästele hurjissa sanoissa. Talouden suhdan teet ja niihin kuuluvat vaihtelut, kuten korkeat korot ja taantuma eivät saa hi dastuttaa esimerkiksi vihreää siirtymää niin kuin viime viikkoina on uutisoitu käyneen. tiikalla. työskentelee BIOS tutkimusyksikössä, tekee väitöskirjaa ItäSuomen yliopistoon . – Perinteinen parlamentaarinen poli tiikka on aika vahvoissa perusraameissa kiinni. AHOKAS KOROSTAA moneen otteeseen haastattelussa, että muutostahdin on ol tava hyvin rivakka, jos haluamme ihmis kuntana välttyä dystooppisilta seurauk silta lähivuosikymmeninä. – Muutamat suuret ja energiainten siiviset teollisuusyritykset määrittä vät paljolti sitä, miten voimme onnis tua vih reässä siirtymässä. Ahokas on havainnut, että valtion roo lista ja suunnittelun tärkeydestä puhu minen kirvoittaa monet heiluttelemaan kommunismi, sosialismi ja suunnitte lutalouskortteja. – Viimeistään silloin kaikki heräävät, kun aletaan puhua täysin hallitsematto masta muuttoliikkeestä, jota ei pystytä torjumaan millään ”rajat kiinni” poli JUSSI AHOKAS . ekonomisti ja yhteis kuntatieteiden maisteri (kansantaloustiede) . Ahokkaan mukaan ei puhuta vuosi kymmenistä vaan yhdestä seuraavasta vuosikymmenestä – alkaen kirjaimelli sesti tästä hetkestä. – Jos yritämme pitää kiinni esimer kiksi IPCC:n suosittelemista ja kansain välisillä sopimuksilla asetetuista kovista tavoitteista, niin eihän sellaisia ponnis tuksia ole maailmanhistoriassa koskaan saatu aikaiseksi ilman mittavaa valtiol lista puuttumista ja suunnittelua. harrastaa koripalloa ja penkkiurheilua ILMASTOHUOLI LEIMATTIIN ENNEN EDUS KUNTAVAALEJA JONKINLAISEKSI IDENTITEETTI POLITIIKAN ASIAKSI. – Teollisuuden suuntaan puhumme kestävyyssiirtymästä ja ekologisesta jäl leenrakennuksesta, joilla tarkoitetaan sitä, että yhteiskunnan koko aineenvaih dunta – se mitä otetaan sisään ja mitä tu lee ulos siitä teollisesta tuotantoproses sista – pitäisi erittäin nopeasti ja katta vasti uudistaa. avioliitossa, kahden lapsen isä . de_23112023_32.indd 35 de_23112023_32.indd 35 14.11.2023 11.49 14.11.2023 11.49. syntynyt 1982 Kemi järvellä . Puolueet ovat tosi va rovaisia lähtemään ideologisesti visio näärisille teille
de_23112023_32.indd 36 de_23112023_32.indd 36 14.11.2023 11.49 14.11.2023 11.49. Oikeas taan poliittiset voitot on jo saatu paljon aiemmin kuin laki vasta tulee voi maan. Jollakin bensakapinalla tai Sanna Marinilla keräät ja houkuttelet äänes täjiä muilta sen oman peruskannattaja kuntasi ympärille. Vierailu oli Ahokkaalle erityisen ha vahduttava. Globaalia vihreää siirtymää hankaloit taa myös se, että melko harvat ovat val miita paikallistason uhrauksiin suurem man yhteisen hyvän eteen koko maapal lon tasolla. – En suostu kertomaan yhtä ratkaisua, vaan totean kysyjille, että meillä on laaja tiedontuotannon ja kokonaiskoordinaa tion ongelma ja silti te pyydätte minulta tällaisia heittoja, Ahokas huokaa ja pu distelee päätään. – Ei maailmanlaajuista ilmasto ja biodiversiteettiongelmaa ratkaista ki voilla pikku vihreyksillä ja pisteratkai suilla, joihin esimerkiksi vihreät puolu eet usein tuntuvat keskittyvän. Il mastohuoli leimattiin ennen eduskun tavaaleja jonkinlaiseksi identiteettipoli tiikan asiaksi. – Puoluepolitiikka sekä äänestys ja vaalidemokratia ovat reaktiivisia kai kelle sille, mitä ympärillä tapahtuu. Mitkä ovat kolme tärkeää oppia elämässäsi. 36 Demokraatti 1 Pitää muistaa elää joka päivä arjen hetkistä nauttien. Ahokkaan mielestä ei voi edellyttää af rikkalaisia yksin kärsimään kaivosteolli suuden paikallisista ympäristöhaitoista, jotta me kaikki saamme vihreän siirty män vaatimille miljoonille akuille tarvit tavat mineraalit. Ahok kaan mielestä liikkeellä oli edellytyksiä samankaltaiseen parlamentaariseen vai kuttamiseen kuin tasaarvoisen avioliit tolain puolustajilla, mutta: – Sitten seurasi vastaisku: tuli bensa kapina ja kulttuurisodassa vihreä siir tymä työnnettiin samaan pakettiin esi merkiksi ”wokeajattelun” kanssa. Ei esimerkiksi lainkaan arvioitu sitä, mi ten panostukset ja eri valinnat näkyvät konkreettisesti päästöissä. Muutaman vuoden takainen nuorten ilmastoliike herätti toiveikkuutta. Ei kannata luovuttaa isojenkaan haasteiden edessä. Ahokas kritisoi esitystä kokonaisnä kemyksen puutteesta: usein politiikassa huomio kiinnittyy liikaa yksittäisiin toi miin esimerkiksi luontokadon torjumi seksi. – Valtiovarainministeriö oli laskenut talousarvioon 2,3 miljardia euroa vih reää siirtymää ja hiilineutraaliutta edis täviä määrärahoja. D-KASVO – Äänestysdemokratia ja parlamenta rismi vaativat, että pysyt lähellä keskilin jaa. 3 TÄRKEINTÄ 3 Niin kauan kannattaa yrittää, kun myönteisiä tulevaisuuden kuvia on olemassa. Lapsiperhearjessa sen huomaa hyvin. Visiitti liittyi julkisen talouden suunnitelmaan ja ta lousarvioon sekä niihin liittyen vihreän siirtymän ja hiilineutraaliuden nivellyt tämiseen valtiontalouteen. Demokraatin haastattelupäivänä Ahokas oli juuri vieraillut eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa. Hän näkee toivoa nuo rissa. Ahokas arvioi, että poliitikot hahmot tavat huonosti sitä, kuinka laajoja ja kat tavia hoitotoimia maapallon krooninen ilmastosairaus ja luontokato vaativat. Mutta kun 50 000 ih mistä osoitti eduskunnan edessä miel tään, ja lakialoite vietiin sen jälkeen eduskuntaan, se oli läpihuutojuttu. 2 Tulee luoda sellaista yhteiskuntaa, joka mahdollistaa näitä onnellisia hetkiä mahdollisimman monille. Hyvinvointi, ilo ja onni ovat kuitenkin niissä mielentiloissa, joita arjessa saat. Ahokas sanoo, että esimer kiksi mineraalikaivosten vastustaminen on ongelmallista, kun samaan aikaan väitämme haluavamme edistää ja no peuttaa vihreää siirtymää sähköautojen ja tuulivoiman avulla. Mitään vaikutusar viota siitä, mitä niillä rahoilla saadaan aikaiseksi ei kuitenkaan ollut tehty. AHOKKAAN MUKAAN tutkijoiden ja yh teiskunnallisten keskustelijoiden tulee olla edelläkävijöitä, jotta kaikki heräte tään ja saadaan mukaan globaaliin il mastotalkoisiin. – Jos ajatellaan vaikkapa tasaarvoista avioliittolakia, niin eihän se puoluepoli tiikasta syntynyt. Se voisi olla hyvä ohjenuora kaikelle yhteiskunnassa toimimiselle. AHOKAS JOUTUU ajoin varta vasten ha kemaan toivon ajatuksia ilmastoahdis POLIITIKOT KESKITTYVÄT KIELIPELEIHIN JA VÄÄRISTELYYN ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTAAN LIITTYVISSÄ ASIOISSA
– Hallitus sai valtansa osin sillä, että se pelotteli äänestäjiä velalla ja kes tävyysvajeella. Niin iso haas teemme on. – Toisaalta voi myös joskus ajatella niin, että jos asiat lopulta menevät pie leen, sitten ne menevät. Ahokas vakavoituu, kun hän alkaa miettiä hallituspolitiikan logiikkaa ja oikeutusta. Hallitusohjelman etiikan ja talouspo litiikan voi hänen mukaansa kiteyttää näin: tuloerot kasvavat, jotkut perheet ja ihmiset joutuvat täysin kohtuutto miin ongelmiin, mutta valtiontaloutta ei silti saada tasapainottumaan. KÖYHIÄ KYYKYTTÄVÄN hallituksen po litiikkaa Ahokas on ruotinut monin ta voin muun muassa viestipalvelu X:ssä. – Jos haluamme tehdä sellaista kes tävyyssiirtymää ja politiikkaa, joilla taklataan ekologisia haasteita, siinä tu lisi pitää kaikki yhteiskunnan jäsenet mukana eikä harjoittaa politiikkaa, joka iskee kaikkein heikoimpiin. Hallituksen päätökset eivät kuitenkaan ole supistamassa kes tävyysvajetta. – Millaista halukkuutta alimmissa tulodesiileissä sinnittelevillä ihmisillä on osallistua enää mihinkään yhteis kunnallisiin suurin hankkeisiin, jos heitä on lyöty edelliset vuodet. Kun on omassa työssään henkilökohtaisesti laittanut peliin kaik kensa, jotta asiat menisivät paremmin, on ainakin tehnyt jotakin. On härskiä politikoin tia kerätä ääniä lupaamalla velkaantu misen lopettamista, jos sitä ei aiokaan tehdä. de_23112023_32.indd 37 de_23112023_32.indd 37 14.11.2023 11.49 14.11.2023 11.49. – Voisi kuvitella, että on henkisesti kuormittavaa, kun työssään näkee um pikujan koko ajan. Yhteiskunnallista eriarvoistumista ja polarisaatiota syventämällä halli tus voi pahimmillaan vaikeuttaa myös ilmastonmuutoksen vastaista kamp pailua. 37 Demokraatti tukseen. Kahden pienen lapsen isänä hän miettii ilmastonmuutosta paljon heidän ja tulevien sukupolvien kautta. Samalla näen kui tenkin myös niitä mahdollisuuksia vielä
Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Pian ruudulle ei kuitenkaan tullut enää muuta sisältöä, eivät kä keskustelut nettifoorumeilla koskeneet kuin ruokaa ja painoa. SOME EI OLE ENÄÄ VAIN VIIHDYKE, VAAN MYÖS MIELEN JA IDENTITEETIN MUOVAAJA. TÖRMÄSIN ENSIMMÄISTÄ kertaa painontarkkailuun kannustavaan sisältöön ala-asteikäisenä. Vaikka kaikilla muilla oli nokialainen, innostui isä Sony Ericssonista, eikä nostalginen 3310 saapunut koskaan talouteemme. VIRTUAALIMAAILMASTA ON tullut ihmisille uusi olotila, jonka vaikutuksia emme tunne tai osaa edes ennustaa. Uuden karhea läppäri, jonka syövereistä hain turvaa kasvukipuihin. 38 Demokraatti S ain kuusivuotiaana ensimmäisen puhelimen. Joku voisi sanoa, että käynnissä on valtava ihmiskoe, jonka kulusta moni on autuaan ulapalla. SOMEN HENKEÄ ei kuitenkaan saa enää pulloon, eikä alustojen kieltäminen ole siksi oikeastaan edes kohtuullinen vastaus ongelmaan. Jos kissavideot ja hauskat meemit saisivat enemmän näkyvyyttä kuin synkät ja vahingolliset sisällöt, toimisi kokonaisuus unelman lailla. Halutessaan somejätit voisivat parantaa non-stoppina ruudulla pyörivää sisältöä monipuolisemmaksi ja positiivisemmaksi. Olihan laihduttaminen vielä aivan vieras maailma. Se opettaa pienestä pitäen määrittelemään itseä ja arvottamaan, mikä on hyväksyttävää tai tavoiteltavaa. Eikä ihme – pidetäänhän kiinalaista sovellusta jopa Kiinassa niin haitallisena, että länsimaissa käytettävä versio on siellä kielletty. Parhaimmillaan some olisi kuin kannustava sisarus ja rakastava vanhempi, joka tunnistaa riskitilanteita ja vinkkaa avusta sekä kannustaa pitämään myös taukoja. Samalla kun puhelin vaihtui kosketusnäytölliseen, tuli kotiin kannettava tietokone. ALUKSI VIATTOMALTA vaikuttavat seikkailut johtavat yhä useammin ja yhä useamman nuoren maailmaan, joka on pahimmillaan äärettömän epäterve. KOLUMNI Pinja Perholehto pinja.perholehto@eduskunta.fi Somekin kaipaa rajoja ja rakkautta de_23112023_38.indd 38 de_23112023_38.indd 38 13.11.2023 12.09 13.11.2023 12.09. Sosiaalinen media ei ole enää vain viihdyke, vaan se on myös mielen ja identiteetin muovaaja. Olin ajautunut niin sanottuun kaninkoloon ennen kuin siitä varsinaisesti tuli edes termi. Siksi somekin kaipaa rajoja ja rakkautta. Aluksi se tuntui jännittävältä. Niin kauan, kun some vie ja käyttäjät vikisevät, ovat digijättien alustat nuorille ja aikuisille paljon muutakin kuin yhteisöllinen ja inspiroiva turvasatama. Yhtenä ongelmana esiin nostetaan usein TikTok. Ilman toimivaa sääntelyä tilalle tulee aina vain uusia sovelluksia ilman takuuta siitä, että ne ovat edeltäjiään parempia
Olen ollut vahvasti ammatti-identiteetiltäni sosiaalityöntekijä ja nyt totuttelen olemaan kansanedustaja. Lapsen hätä on pohjimmiltaan samanlaista kaikkialla maailmassa. Myöhemmin olen tehnyt töitä lastensuojelun parissa Suomessa. Olen taipuvainen murehtimaan asioita. Maailman parantaminen on aina kiinnostanut minua, ja lähdin parikymppisenä Afrikkaan tekemään katulapsija slummityötä. Tänä päivänä olen kiitollinen siitä, että on tullut tehtyä ja nähtyä maailmaa. Olen aina ajatellut olevani arka ihminen. Nyt vasta myöhemmin olen tajunnut, että olenkin tehnyt aika rohkeita juttuja elämässäni. Siihen nähden olen nähnyt aika paljon. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_23112023_39.indd 39 de_23112023_39.indd 39 14.11.2023 15.57 14.11.2023 15.57. Ehkä maailmantuska on perimmiltään se syy, miksi olen päätynyt vaikuttamaan asioihin kansanedustajana. Erityisesti ihmiselämän nurjaa puolta. Jumppaan ammattiminääni uuteen suuntaan, samalla ylpeänä siitä, että olen eduskunnan ainoa sosiaalityöntekijä-kansanedustaja. Murehtimisesta ei ole varsinaisesti mitään hyötyä, mutta olen alkanut ajatella, että se on minulle myös voima, joka ajaa eteen päin. Elämässäni on jonkinlainen puolivälivaihe meneillään. Olen toisaalta nuori ja toisaalta jo täysin aikuinen. 39 Demokraatti Helena Marttila 39-vuotias kansanedustaja (sd.) K oen olevani vielä aika nuori
de_23112023_40.indd 41 de_23112023_40.indd 41 14.11.2023 9.17 14.11.2023 9.17. 41 Demokraatti Kaupunki Volker von Boninin menneiden vuosi kymmenten Helsinki kuvissa ihminen on kasvavan pikku metro polin perusyksikkö. Helsingin kaupunginmuseo, Hakasalmen huvila: Katse Helsinkiin – Volker von Boninin valokuvia Avoinna 25.8.2024 asti, ti 11–19, ke–su 11–17 KUVATAIDE ELÄÄ Kengänkiillottajapoikia Helsingin Rautatie asemalla, 1952. Mannerheimintie, 1952
Vapauduttuaan Volker bon Bonin opiskeli Saksassa kuvajournalismia ja teki töitä aikakausilehdille. Siperia kutsui. 42 Demokraatti KULTTUURI Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Volker von Bonin H elsingin kaupunginmuseoon kuuluvassa Hakasalmen huvilassa on vuosien saatossa nähty monia hienoja valokuvanäyttelyitä, mutta paraikaa esillä oleva Katse Helsinkiin – Volker von Boninin valokuvia nousee omassa rankingissani niistä ihan ykköseksi. Kun Saksasta tuli 1944 rauhanehtojen myötä Suomen vihollinen, joutui Volker sodan loppuselvittelyissä suomalaisten vangitsemaksi ja Neuvostoliittoon sotavankeuteen luovutettavaksi. Tervasaari, 1969. Pari avioitui Helsingin olympiakesänä 1952 ja asettui pysyvästi Suomeen pari vuotta myöhemmin. VOLKER VON BONININ (1924–2006) varhaisemmat elämänvaiheet olivat sen verran käänteikkäät, että niistä olisi riittänyt aineksia vaikka romaaniin tai tv-draamasarjaan. Syy moiselle on tietysti täysin subjektiivinen, erityisesti se, että näyttelyhuoneissa isoina vedoksina esillä olevista lähes puolestatoista sadasta kuvasta valtaosa ajoittuu 1960–70-luvuille. Minä helsinkiläistyin jokseenkin tasan 60 vuotta sitten, joten von Boninin kuvien kohteista on sellaisenaan jäänyt henkilökohtaisia muistijälkiä. Volker sai työpaikan Tilgmannin painotalosta mainoskuvaajana. de_23112023_40.indd 42 de_23112023_40.indd 42 14.11.2023 9.17 14.11.2023 9.17. Hän syntyi diplomaattiperheeseen, ja sai ensikosketuksensa Suomeen jo 1930-luvun puolivälissä isänsä Reimar von Boninin työskennellessä Saksan Helsingin suurlähetystössä. Yhdellä kuvauskeikalla 1950-luvun alussa hän kohtasi Tukholmassa Gisela Schmidtin, entisen koulutoverinsa – ja sussunsa – Deutsche Schulen ajalta. Volker kävi Kampissa sijainnutta (ja edelleen samalla paikalla sijaitsevaa) Deutsche Schulea vuoteen 1939, mutta talvisodan sytyttyä perhe muutti turvaan Tukholmaan. Volker-poika liittyi 17-vuotiaana vapaaehtoisena Saksan armeijaan ja palveli muun muassa laivaston viestitystehtävissä, mikä toi hänet niin laivassa kuin sukellusveneessä Suomenlahdelle. Kun Suomesta ja Saksasta tuli liittolaisia jatkosodan aikaan, Reimar von Boninilla riitti taas töitä Helsingissä muun muassa yhteydenpidossa Suomen sodanjohtoon. Von Bonin palveli Tilgmannia eläköitymiseensä vuoteen 1986 asti, mutta kuvasi vapaa-ajallaan koko ajan muutaHelsingin tuomiokirkko, 1963. Hänelle järjestyi keikkoja myös lehtipuolelta, sillä johtaviin naistenlehtiin kuulunut Eeva kuului Tilgmann-konserniin
Häneltä ilmestyi leipätyön ulkopuolella parikymmentä valokuvakirjaa Suomesta, joista puolet nimenomaan Helsingistä. Rautatieaseman tienoo, Kaivopuisto, satamat, ylipäätään merellisyys ovat näyttelykuvissa hyvin edustettuna. Rautatientori, 1952. Ei siis nähdä merkkihenkilöitä patsastelemassa, eikä niitä patsaitakaan. Helsingin olympialaisia (joissa von Bonin oli paikalla vielä saksalaislehden kuvaajana) lukuunottamatta näyttelykuvissa ei näy reportaasimaista tapahtumien ikuistamista. MINÄ PÄÄTIN, ETTÄ ME YRITETÄÄN LÖYTÄÄ TAAS UUSI ELÄMÄ MAASSA MISSÄ OLIN POIKANA NIIN ONNELLINEN. MONIIN AIEMPIIN maineikkaisiin Helsinki-kuvaajiin, vaikkapa Daniel Nybliniin, Signe Branderiin tai Ivan Timiriasewiin verrattuna von Boninin fokuksessa ovat olleet vielä painottuneemmin kaupungin ihmiset ja heidän arkensa. Kyllä työtäkin kuvissa toki tehdään, mutta valikoidusti. Haagan, Munkkiniemen tai Oulunkylän kaltaisia ”liitosalueita” tai 1960–70-luvulla nousseita lähiöitä ei sen sijaan paljon näy. 43 Demokraatti kin. Eikä muita monumentteja: jos von Boninin kuvisssa näkyy vaikkapa Suurkirkko tai Vanha ylioppilastalo, ovat kuvaajan kiinnostuksen kohteena olleet ennemmin niiden portailla istuksivat ihmiset kuin rakennukset. de_23112023_40.indd 43 de_23112023_40.indd 43 14.11.2023 9.17 14.11.2023 9.17. Suomenlinna näyttää olleen von Boninin lempparikohteita. Pukinmäki, Vantaanjoen mattolaituri, 1952. Nykykaupunkikuvasta kadonneet ammatit kuten kengänkiillottajapojat tai liikennepoliisi ihastuttavat. Näyttelykokonaisuudesta vetoavimpina jäävätkin mieleen juuri kuvat stadilaisista nauttimassa vapaa-ajasta, toisistaan, auringosta, elämästä kaikkinensa. Ajallisesti 1950-luvun alusta 1980-luvun puolivälin tienoille ulottuva kuvakavalkadi pitäytyy pitkälti kantakaupungissa, Vironniemellä. Ja juuri tämän sivupuuhan hedelmistä saadaan nyt nauttia Hakasalmen huvilan näyttelyssä
Täysosuma on kirjan päätösaukeamalla uinuva val tava mammutti, jonka karvaiseen kyl keen on hauskasti sijoitettu kaksi vii meistä runoa. Vaikka vä lillä tavataan Laura Ruohosen ”räyhäpii rakka,/joka riekkuu kita auki/räyhävii sua” runojen pohjavire on silti seestei nen ja teoksen lopussa rauhoitutaan un ten maille. Martina Moliis-Mellberg: Pieni runomieli Päättömiä riimejä Suomentanut Henriikka Tavi Kuvitus Sanna Mander S & S 2023, 35 s. 44 Demokraatti KULTTUURI Sanna Jaatinen (toim.): Tähtitossu Kuvitus Johanna Lumme Otava 2023, 14 s. Lisäksi mukaan on na pattu muutamia loruja kansanrunousaarteistosta. KIRJAT Runot ja lorut tuovat iloa ja valoa niin vauvaja taaperoarkeen kuin jo kouluikäisen lukemistoon. Ihan pienimmille voi sopivaa loruteltavaa etsiä esimerkiksi pahvisivuisesta Tähtitossu-kokoelmasta. Levollista vaikutelmaa vahvistavat kau niisti Johanna Lumpeen pehmeäpiir teiset, pyöreitä ja venytettyjä muotoja suosivat kuvat. Railakasta riimiriehaa de_23112023_44.indd 44 de_23112023_44.indd 44 2.11.2023 13.52 2.11.2023 13.52. Kaksikon pie nempi jäsen, nimeltään enteellisesti Leino, rakastaa riimejä ja loruttelua, eikä matkaa voi taittaa ilman hupsuja runoja. Toisaalta Lumme on on nistunut luomaan yli aukeamien liitäviin kuviin myös huikeaa vauhdin tunnetta. ”Taputa, taputa,/pikkunapaa na puta,/töppösillä laputa” alkaa Kaarina Helakisan runo. Monissa runoissa tunnustellaan ään teitä ja kieputellaan vinhasti loppusoin tuja. Heti kirjan ensimmäisellä aukeamalla tehdään selväksi, mistä on kysymys: ”Vaikka synttärilahjoja hyvin siedän,/ ovat runot parasta mitä tiedän!/Jos vaan pääsen rimmailemaan/en suostu ikinä himmailemaan!” Leino ja siskonsa kurkistelevat ute liaina eri paikkoihin ja tultiinpa sitten kampaamoon, ”sporaan”, puistoon tai to rille, Leinon runosuoni alkaa sykähdellä. Teksti Marjo Jääskä J ämäkkään, taaperon kestävään teokseen on valittu 23 runoa nel jältä kirjailijalta: Kaarina Helakisalta, Jukka Itkoselta, Inkeri Karvoselta sekä Laura Ruohoselta. Tähtitossun tunnelma on alusta lop puun pehmoinen ja lämmin. Kuvat ja tekstit asettuvat sivuille vä lillä hyvinkin kutkuttavasti. Laura Ruohonen & Linda Bondestam: Konkkaronkka Otava 2023, 32 s. Aukeamilla röhkii, tassuttelee, loikkii ja piipittää possuja, kissoja, sammakoita ja lintuja. PIENI RUNOMIELI – kirjassa pikkuinen koululainen ja hänen siskonsa seikkai levat kotikaupungissaan. Runojen aihepiirit painottuvat kotoi siin asioihin, kuten leipomiseen, vaa tekappaleisiin, kehonosiin ja eläimiin
Teoksen runot sopinevat monen ikäi sille lukijoille. Matkan varrelle osuu muun muassa tu livuorten ylle pingotettu köysihissirata sekä valtava, öisen myrskytuulen mu kana vyöryvä tarueläin Tallaaja. Aukon toisella puolella odottaa aina uusi maailma, esimerkiksi keisarin kyl pyhuoneen uimaallas, äänekäs markki natori tai löytötavarataivas. Ru nomuotoisessa tarinassa Muumipeikon maidonhakumatka muuttuu jännittäväksi seikkailuksi, kun hän tupsahtelee sivuille leikattujen aukkojen läpi milloin ”pölyn imijän” kitaan, milloin synkkään luolaan. Sivujen reiät kutittelevat uteliaisuutta myös Laura Ruohosen ja Linda Bondestamin kuvakirjassa Konkkaronkka. Teoksen alaotsikon mukaisesti riimit ovat päättömiä, mielleyhtymät äkki vääriä ja tapahtumat yllättäviä. Jännitystä tuo mukaan paitsi kurkis telu ja arvailu, myös tarinan käänteet. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään peruspulliaisten pakettimatka. Sanna Manderin kuvitus on loruihin sopivan reipasta ja hassuttelevaa. Kielitietoisuus ja mielikuvitus rävähtä vät taatusti hereille. Raitio vaunussa esimerkiksi sattuu tapahtu maketju, jonka seurauksena pummilla matkustava mummi saa tukkaansa pa pin loiskuttamaa pirtelöä. Tarkasti kannattaa tutkia myös kuvi tuksen pienet yksityiskohdat. Ruohosen riimeissä on imua, eikä ta rinamuotokaan hyydytä vauhtia. TOVE JANSSONIN Kuinkas sitten kävikään. Runoissa on vas tustamatonta svengiä, mistä iso kiitos kuuluu tietysti suomentaja Henriikka Taville. Sivuille on jätetty laajoja, rauhoittavia väripintoja tai pelkkää valkoista, mutta kun runon de_23112023_44.indd 45 de_23112023_44.indd 45 2.11.2023 13.52 2.11.2023 13.52. 45 Demokraatti tunnelma ja sisältö niin vaativat, aukea malla riittää yksityiskohtia ja räiskettä. Herkkäpiirteiset, ohuella viivalla to teutetut hahmot näyttävät ilmeikkäiltä, ja toimeliaisuus ja erilaiset tunnetilatkin välittyvät kuvista erinomaisesti. Salaattiin laitetaan sekä ”pinaattia” ja ”bataattia” että ”folaattia” ja ”bikarbo naattia”, ehkä jopa ”undulaattia”. Runoissa singahdellaan hupsuihin suuntiin, ja sisältö tuntuu välillä muo toutuvan äänteiden ja sanojen ehdoilla. Riimirieha käynnistyy, kun erilaisista otuksista koostuva seurue lähtee loma reissulle. Pienimmät nautiskelevat sanojen soinneista ja isommat absur deista käänteistä. Nimilappujen perus teella joiltakin onnettomilta on kadok sissa muun muassa ”elämän tarkoitus”, ”unenlahjat” ja ”huumorintaju”. Teosta voikin hyvällä syyllä pitää kun nianosoituksena tuolle Janssonin kuva kirjalle. Konkkaronkka kulkee kummista por teista, sujahtelee suppiloista ja ahtautuu läpi rööreistä ja donitsin rei’istä. on reikäkirjojen klassikko. Yksi tyiskohdat ovat tuttuun tapaan hullun kurisia, ja sanoilla ja äänteillä leikitel lään estoitta: ”Mutta voi, vastassa/on kin Brutus, yön portinvartija!//Se kysyy kieroja kompia:/’Syyttä syytätkö syyl listä syylistä?’/ja muuta samantyylistä./ Ellet osaa vastata,/se syö sut iltapalana!” Bondestamin värejä tulviva kuvitus kiidättää lukijan tunnelmasta toiseen. Esimer kiksi löytötavarataivaan lipastoloke roiden nimilaput sekä naurattavat että pohdituttavat. Villi runoilu herättelee maistelemaan äänteitä ja hulluttelemaan sanoilla. Yhdellä aukeamalla ihmetellään syvän vihreää viidakkoa, toisella tanssahdel laan yönsinisellä rannalla. Hyvässä lykyssä las ten kanssa syntyy myös pohdintaa siitä, mitä tarkoittaa vaikkapa ”guru”, ”intelli gentti” tai ”aristokraatti”
Tiitu Takalo & Tiina Männistö-Funk: Polkimilla nyt, ennen ja tulevaisuudessa Suuri Kurpitsa 2023., 167 s. Kirjassa visioidaan tulevaisuutta, jossa kaikilla kasveista ja eläimistä kaikenikäisiin ihmisiin on tilaa. Uskottiin jopa, että polkupyörät katoavat kokonaan katukuvasta, eikä pyöräteitä tai muita vastaavia väyliä rakennettu. Viisikymmenluvulta lähtien kaupunkeja ja liikennettä alettiin sitten suunnitella autojen näkökulmasta – tärkeimmäksi arvoksi tuli tehokkuus. 46 Demokraatti KULTTUURI Pyörän tarina kuvin ja sanoin Sarjakuva on oiva tapa käsitellä yhteiskunnallisia kysymyksiä. Mielenilmaisuja kuitenkin esiintyi. Muutos oli ja on yhä vaikea ja työläs viedä läpi, koska kyse ei ole pelkistä autois ta vaan myös ihanteista ja niiden kivettymisestä yhteiskuntarakenteiksi ja kaupunkiympäristöiksi. Jo 1970-luvulla pyörien ja autojen välinen suhde oli kääntynyt toisin päin. Teksti Pekka Wahlstedt / Piirros Tiitu Takalo S arjakuvantekijä Tiitu Takalon ja historiantutkija Tiina Männistö-Funkin albumi Polkimilla käy läpi pyöräilyn yhteiskunnallista roolia ja merkitystä niin menneinä aikoina, nykyisyydessä kuin tulevaisuudessakin. 1980-LUVULLA JO huomattiin todellinen tilanne, mutta käytännössä ei vielä tehty paljon mitään. Vasta 1960-luvulla myös työläisten parkkipaikoille tai autotalleihin ilmestyneet autot toimivat elintason mittareina. KIRJA de_23112023_46.indd 46 de_23112023_46.indd 46 15.11.2023 9.54 15.11.2023 9.54. Itse innokkaiksi pyöräilijöiksi tunnustautuvat tekijät eivät autoilua halua silti kieltää. Siitä niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin voivat saada havainnollisen kuvan monimutkaisista asioista. Kaupunkia ei vain pidä suunnitella pelkästään autojen vaan kaikkien asukkaiden ja liikkujien ehdoilla. Tosin polkupyöräkin oli sen alkuhistoriassa 1800-luvulla herrasväen statussymboleita, ja vasta 1930-luvulla ne alkoivat asettua rahvaankin takapuolien ja jalkojen alle. Autojen valta merkittävänä osana ilman ja ympäristön pilaajana alettiin kuitenkin pikku hiljaa tiedostaa, ja 90-luvulla pyörien suosio alkoi jälleen kasvaa. Ne sinnikkäät, jotka pyörää vielä käyttivät, joutuivat puikkelehtimaan autojen välissä minkä taisivat. Uusi tieto monille autokulttuurissa kasvaneille voi olla se, että ennen 1950-lukua polkupyörien osuus ajoneuvoliikenteestä oli yli puolet ja pyöräilijöillä oli omat väylät. Polkimilla-kirjassa kiteytyy outo paradoksi: 1990-luvulta lähtien pyöräilyn ja kävelyn tukeminen kestävinä liikkumismuotoina on ollut Suomessa esillä niin liikennesuunnittelussa kuin liikennepolitiikassa, mutta käytännössä pyöräilyn ja kävelyn osuus kaikista tehdyistä matkoista on vain laskenut
Kaksi ei niin menestyvää koomikkoa on menossa illan keikkapaikalle, sisaruspari on matkalla lentokentälle toisen muuttaessa maasta, ensihoitajakaksikko on ajelemassa työvuoron päätteeksi tukikohtaansa ja valmistautumaan pubivisaan sekä ikihipeiltä vaikuttava iäkkäämpi aviopari viettämään kuolleen tyttärensä vuosipäivää. ETUPÄÄSSÄ AUTOJENSA etupenkeillä näytetyt henkilöhahmot ovat kaikki liikkeellä samalla maantiellä, mutta erilaisin motiivein pyrkimässä paikasta A paikkaan B. Heidän suhteissaan sekoittuvat ilo ja suru, rakkaus ja riidankylvö. Kielet sekoittuvat (koira muun muassa ajattelee ääneen kiinaksi) ja perspektiivit vinoutuvat. Hänen itsensä käsikirjoittama Pakoja & haaveita tuo kuviin neljä erilaista ihmisparia, yhden lesken, yhden koiran ja keikarihahmoisen kuoleman. ELOKUVA Pakoja & haaveita Ohjaus: Kaisa El Ramly Pääosissa: Robert Enckell, Lasse Karkjärvi, Erja Manto, Sari Mällinen, Aliisa Pulkkinen, Dick Idman, Hannu Kivioja, Jarkko Pajunen, Ingela Olsson, Erkki Saarela 2023, 82 min. 47 Demokraatti Maantie on kova ajella Pakoja & haaveita on kotimaisen elokuvan oudoimpia road movieita ja siksi niin piristävä. Eipä Hannu Kiviojaa tai Sari Mällistäkään ole viime vuosina turhan taajaan valkokankaalla näkynyt. Kaikkien matkaan tulee vähintään mutkia, mutta myös katkeamisia, sillä maantiellä jolkottaa myös karannut koira ja pientareella liftaa mystinen ja myyttinen hahmo, josta urbaanilegendat ovat läpi aikojen kertoneet. Näyttelijäopintojen kautta Aalto-yliopiston elokuvakouluun koukannut ohjaaja on löytänyt matkaajien rooleihin kokeneita, mutta monessa tapauksessa vähemmän valkokankailla nähtyjä, vahvan teatterikarriäärin omaavia näyttelijöitä kuten esimerkiksi Dick Idman, Robert Enckell, Erja Manto ja Aliisa Pulkkinen... de_23112023_46.indd 47 de_23112023_46.indd 47 15.11.2023 9.54 15.11.2023 9.54. Sitä on myös mainiosti mietitty casting. Ensi-ilta 1.12. Perusasetelman tuottama hämmennys ja sen purkautuminen ainakin jonkinasteiseksi ymmärrykseksi kuvion muodosta on minulle El Ramlyn elokuvan suolaa. Erkki Saarela ilveilijämäisenä Kuoleman edusmiehenä on täsmävalinta. Hyvä, osuva luonnehdinta. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Laura Mainiemi O hjaaja Kaisa El Ramly määrittää ensimmäistä täyspitkää elokuvaansa ”teatraaliseksi fantasiaksi”. HAJALLAAN OLEVAT elementit kuroutuvat kyllä kasaan elokuvan loppupuolella, mutta silti Kaisa El Ramly tuntuu vähän ahnehtineen aineksia tarinaansa kehitellessään. Ruotsalaisnainen on tosiaan viemässä kuolleen puolisonsa tuhkia järveen siroteltavaksi. Tarinankuljetus on oppikirjojen vastaista, epälineaarista, hetkin miltei surrealistista. Tarjoan toiseksi luokitukseksi ”kubistisen tragikomedian”, sillä Pakoja & haaveita -elokuvassa osaset ovat villisti vinksallaan ja epätavallisissa mittasuhteissa kuin Picasson maalaamissa potreteissa konsanaan. Pari henkilöhahmoista olisi voinut jättää pois, jotta muiden asemat abstraktissa kuvassa olisivat kirkastuneet. Epäjärjestys näyttäisi olevan El Ramlylle ainakin elokuvantekijänä mieluinen asiaintila
Kirjan loppu ei kuitenkaan ole aivan niin synkkä kuin voisi olla. Olli alkaa luetella tunnusta, ja vasta kun hän on päässyt loppuosaan, ensihoitaja tajuaa. Romaani on myös tarina Irlannin historiasta ja yhteiskunnasta. Vastaukset sähköpostilla kirjavisa@demo kraatti.fi viimeistään 12.12. Siis mikä, kuka. Kukaan ei tiedä sitä. Tuosta kirjallisuuden keitaasta on työlästä ponnistella suomennetuksi, koska tien täyttävät brittiläiset ja yhdysvaltalaiset kirjailijat, hekin niin palkittuja, ettei yksi Booker siinä kesää tee. Koistinen ilmoittaa kysyvänsä päivystäjältä. Mauri Niemi suol taa visakirjasta faktat kuin kirjallinen älylaite: ”Tekijä: Anne Enright, teos: Valvojaiset. Finlandiapalkinto on muuten voitettu melkein saman nimisellä teoksella kuin nyt ky syttävä. – Ei muuten onnistu.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Sukusuruja vihreältä saarelta V aloa kaamokseen: nyt päästiin vastausmäärässä jo kaksinumeroiselle lu vulle. – Hei, jalat edelläkö meinaatte kyytiin pistää, älähtää Olli, kun häntä työnnetään sisään ambulanssiin. Hän on yllättynyt, ehkä siksikin, ettei itse ymmärtänyt kysyä sitä Ollilta. Veronican lapsuus oli traumaattinen, sillä hänen isänsä oli väkivaltainen alkoholisti. Kuunnella ja kysyä uudestaan. Valvojaiset on saanut Booker-palkinnon, ja Anne Enright on Royal Society of Litteraturen jäsen, kuten vihjekin antoi ymmärtää.” Raila Rinne näkee vähän skeptisesti vihreän saaren kirjailijoiden mahdol lisuudet Suomen nykyisillä kirjamarkkinoilla: ”Kun vihjeessä mainitaan Euroopan reunat ja nimi Liam, lukijan ajatus löytää heti Irlannin. Veronica on keski-ikäinen nainen, joka palaa kotiin Irlantiin hautaamaan itsemurhan tehneen veljensä Liamin. 48 Demokraatti VISASITAATTI 17 Nyt esillä on genrensä edusta jana korkealle kohotettu eli use ammalla palkinnolla ja poi k keukselliseksi katsottavalla pal kintoehdokkuudella huomioitu kirjailija. Palkinto Jaana PikkarainenHaapasaarelle. Liam oli Veronican lempiveli, ja hänen kuolemansa on järkytys Veronicalle. Se on tarina surusta, menetyksestä ja perhesiteistä. ”Suoraan sanoen muistan ihmetelleeni, miten näin tylsä kirja on saanut Booker-palkinnon, mutta ehkä siitä löytyisi jotakin syvempää, jos siihen palaisi. klo 9.00 mennessä. Yhdelle pal kinto. Mieluummin kyllä palaisin ihan fyysisesti Dubliniin.” Pitkästä aikaa näillä tantereilla näyt täytyvä Jaana Pikkarainen-Haapasaari on kir jasta innostuneempi. Anne Enrightin romaani Valvojaiset (The Gathering, 2007) kertoo Veronica Hegartyn perheestä. ”Joku ensihoitajista kyselee Ollin henkilötunnusta. Tai ehkä muisti muokkaa meidän muidenkin muistoja samoin.” Muita tietäjiä tällä kertaa olivat Unto Vesa, Mauri Panhelainen, Sirpa Taskinen, Tarmo Tikka, Juhani Niemi, Vexi Lehto, Satu Kaarenoja ja Helena Nurmio. Enemmän visaa verkkoversiossa. (rb) de_23112023_48.indd 48 de_23112023_48.indd 48 15.11.2023 10.10 15.11.2023 10.10. Vanha leipätyönsä on varmasti ollut hänelle avuksi tämän romaanimuodon hal tuunottoon, mutta hänen ny kyinen työmaansa on päättäjä tasolla. Vaan tekeepäs, teki Otavassa vuonna 2010, kun se julkaisi kolme vuotta aiemmin Bookerin saavuttaneen Anne Enrightin romaanin Valvojaiset.” Jari-Pekka Vuorela on pykälän ty lympi. ”Kirja on tiukka, rankkakin kertomus perheestä, jolla on tummia salaisuuksia. Siitä löytyy hienoista valoisampaan suuntaan kääntymistä
FILMIKELAT TEATTEREIDEN konehuo neissa alkavat nykyään olla historiaa. Elokuvat esi tettiin filmikeloilta, ja Helsingissäkin lef fateattereita oli vielä 1970-luvulle tulta essa pitkästi yli 30. Niinpä esimerkiksi Tuntematon sotilas (1955), Ben Hur (1959), oma lapsuuden suosikkini Mieletön, mieletön maailma (1963), Leonen spagettiwester nit ja jopa Chaplin-klassikot tulivat pik kuteattereissa katsottaviksi uudelleen ja uudelleen. Se tuntui vaikut tavalta. Nuo molemmat ta voittivat lokakuussa ”enää” parikymmentä tuhatta katsojaa. 49 Demokraatti Viikkoja, kuukausia, vuosia M arraskuun alussa ti pahti sähköpostiini tie dote Disneyn lehdistö palvelusta. Filmikopioita oli levi tyksessä rajatusti, ja pienemmät teatterit joutuivat odottamaan vuoroaan pitkään kin, ennen kuin Helsingin isot salit kuten Bristol, Rex, Boston tai Savoy olivat saa neet tietyistä menestyselokuvista kyllik seen. Tuntuu hämmästyttävältä, että noin 300 miljoonaa taalaa maksanut elokuva pis tetään alta puolen vuoden suoratoistoon. WTF! – vastahan tuo Indysaagan vi tososa sai maailmanlaajuisen teatterien siiltansa juhannuksen jälkeisellä viikolla. Se on ehkä välttämätöntä, koska viihteen ja kulttuurin kulutuksessa vallitsee nyt asenne, jonka Lapinlahden linnut osasi ki teyttää laulussaan jo vuonna 1987: ”Heti mulle kaikki tänne nyt.” (Sama kulutuk sen nopeutuminen näkyy myös esimer kiksi teattereissa ja kirjamyynnissä, mutta siihen palaan joskus toiste.) Siitä kertoo myös Barbie ja Oppenheimerelokuvien ympärille siinnyt il miö, josta kehiteltyä pöljää yhdyssanaa en tässä suostu käyttämään. Nippa nappa ehti sentään taloudellisesti plussan puolelle (lipputulot maailman laajuisesti noin 400 miljoonaa dollaria), vaikka USA:ssa se vähän floppasikin. menestys viikko”, ”Jo 64. ELOKUVAT TULEVAT LEVITYKSEEN DIGIKOPIOI NA ELI KAIKKI MAAILMAN MONISALITEATTERIT SAAVAT OMANSA SUKKELASTI. Siispä tyynnyin, mutta silti olen jäänyt kelaamaan, miten rajusti elokuvien kierto teatterilevityksessä on nopeutunut. Silloin Helsingin päivälehdissä julkaistiin aina perjantaisin ”leffakarttoja”, joista nä kyi kaikkien elokuvateattereiden viikko tarjonta. Näin niitä esitysviikkoja kertyi komeita määriä. (Muuten: ensimmäinen Indiana Jo nes -elokuva lähti joulukuussa 1981 Suo messa levitykseen yhdellä kopiolla ja ke räsi lopulta yli puoli miljoonaa katsojaa – ei moiseen ihan puolessa vuodessa ylletty.) Elokuvia myös palasi taukojen jälkeen ohjelmistoon. Samaan aikaan julkaistaan pitkä dokumentti In diana Jones tuotannoista ja Harrison Fordista niiden keskipisteenä. Ei olisi ol lut Suomessa vielä 1990-luvulla mahdol lista, että joku elokuva takoo alle kolmessa kuukaudessa yli 600 000 tai edes 350 ooo katsojaluvut, niin kuin mainitut hittileffat ovat tehneet. Elokuvallisesti valveutunut kollegani tyynnytteli minua toteamalla, että puoli vuotta on elokuvista puhuttaessa nykyään pitkä aika. päivä lähtien. Nyt buumi on ohi. Toki aika oli ihan toinen. viikko!”. Mainoskuvan kylkeen oli usein lyöty myös tieto eri elokuvien esityskauden sen hetkisestä pituudesta: ”28. PERUUTAN SIIS muistelemaan aikaa 1960–70-luvun taitteessa, jolloin itse ak tivoidun omia valintoja tekevänä ja omilla viikkorahoillani maksavana leffakävijänä. Elokuvat tulevat levitykseen digikopioi na eli kaikki maailman monisaliteatteri kompleksit saavat omansa sukkelasti. Muistan muun muassa Sound of Musicin päässeen kirkkaasti kolminume roiselle viikkomäärälle. Siinä kerrot tiin, että Indiana Jones and the Dial of Destiny elokuva on näh tävissä Disneyn omassa suoratoistopalve lussa joulukuun 15. Rolf Bamberg rolf.bamberg@demokraatti.fi Tässä ajassa de_23112023_48.indd 49 de_23112023_48.indd 49 15.11.2023 10.10 15.11.2023 10.10
Kumman uutisiin luotat. de_23112023_50.indd 50 de_23112023_50.indd 50 14.11.2023 15.16 14.11.2023 15.16. 50 Demokraatti Lehti, verkko ja some vai D – ilman vihapuhetta
Tekoälyn tietoisuus Reilu siirtymä Kolumni: Chat GPT de_23112023_51.indd 51 de_23112023_51.indd 51 14.11.2023 16.42 14.11.2023 16.42. Sillä halutaan varmistaa, etteivät tekoälyjärjestelmät aiheuta uhkaa ihmiselle. TEEMA Älylle rajat EU:ssa valmistellaan maailman ensimmäistä tekoälylakia. Te ko äl y Ta rk oi tu ks en m uk ai se st i to im iv at ko ne et
Tekoälysovellus Chat GPT:n kanssa käyty vuoropuhelu vaikuttaa ensikokeiluilla niin inhimilliseltä, että tekee mieli kurkata, onko koneen sisällä joku. Ihmiselle kieli on ajattelevien olentojen kommunikoinnin väline, tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen Helsingin yliopistosta sanoo. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho E nsimmäinen kerta on useimmille hämmentävä kokemus. Se pystyy ”ymmärtämään” ja tuottamaan ihmisille luontaista kieltä. Toisia se ällistyttää, toisia ahdistaa tai suututtaa. Vanhastaan meille on tuttua, että koneet ovat ihmistä voimakkaampia ja tietokoneet pystyvät ällistyttävään laskentanopeuteen numeroiden kanssa, mutta kun kone alkaa luoda kieltä kuin ihminen, olemme hämillämme. Kehittämistyö ei ole avointa. – Ihmisiä hämää se, että Chat GPT käyttää kieltä. Chat GPT -sovellus avattiin yleisölle vuoden 2022 loppupuolella. 52 Demokraatti 52 Demokraatti AJATTELEVAT KONEET Tekoälystä on tullut osa arkeamme. TEEMA de_23112023_52.indd 52 de_23112023_52.indd 52 14.11.2023 14.57 14.11.2023 14.57
53 Demokraatti 53 Demokraatti KUN KONE ALKAA LUODA KIELTÄ KUIN IHMINEN, OLEMME HÄMILLÄMME. de_23112023_52.indd 53 de_23112023_52.indd 53 14.11.2023 14.57 14.11.2023 14.57
54 Demokraatti de_23112023_52.indd 54 de_23112023_52.indd 54 14.11.2023 14.57 14.11.2023 14.57. Chat GPT on kiinnostava sovellus, mutta tällä hetkellä vielä eräänlainen sirkuseläin, jota käydään ihmettelemässä, ihastelemassa ja naureskelemassa. Ohjelman nettisivulla ilmoitetaan selvästi: Chat GPT voi tehdä virheitä. TEKOÄLY ON toistuvasti median otsikoissa. Tietokoneohjelma ei ole samalla tavalla älykäs kuin ihminen. – Tutkijan näkökulmasta tekoäly on sateenvarjokäsite, joka kattaa tietyt tutkimusalueet, joiden tavoitteena on saada tietokoneet toimimaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Ja nyt kun meillä on tietokoneohjelma, joka käyttää kieltä ja keskustelee meidän kanssamme kielen välityksellä, tulkitsemme vaistomaisesti, että siellä on toisella puolella ajatteleva olio, joka käsittelee merkityksiä kuten mekin. – Ihmiselle kielen tehtävänä on välittää merkityksiä. KIELIMALLI OSAA luoda kieliopillisesti melko hyvää tekstiä. Hän lähtee liikkeelle siitä, että tekoäly on metafora. Toivosen mukaan koneoppimiseen perustuva ohjelma voi olla vain niin hyvä kuin sen opetusaineisto ja suunnittelu. TEKOÄLYYN LADATAAN IHMISTEN TOIVEITA JA PELKOJA. Se saattaa suoltaa välillä aivan täyttä potaskaa, vaikka muodollisesti kielioppi näyttää olevan kohdallaan. – Tekoäly on hirvittävän hankala ja laaja käsite, koska eri ihmiset tarkoittavat sillä eri asioita. Chat GPT ei pysty ymmärtämään tehtäviä samalla tavalla kuin ihminen. Kun Chat GPT:tä on käyttänyt jonkin aikaa, sen tuottama teksti alkaa tuntua innottomalta ja etäiseltä. Se matkii saamaansa dataa, mutta pystyy tekemään sen erittäin taitavasti. Tällä kertaa sen ensimmäinen arvaus on: ”onko mahdollista nukkua silmät auki”. Toki puheen tekemisessä voi käyttää apunaan tekoälyä. Kielikuvan tarkoituksena on rinnastaa tietokoneohjelman toiminta inhimilliseen älykkääseen toimintaan. Yksinkertainen versio seuraavan sanan ennustamisesta on Googlen hakukenttä. Sosiaalisessa mediassa on julkaistu paljon esimerkkejä siitä, kuinka ”tyhmä” Chat GPT on. Toivonen on kirjoittanut kirjan Mitä tekoäly on. Se ei ole missään mielessä tietoinen eikä sillä ole omia ajatuksia, mutta se osaa matkia ihmisviestintää niin hyvin, että sen kanssa voi käydä sujuvan oloista keskustelua. Metaforat voivat kuitenkin johtaa harhaan. Kun aloittaa kirjoittaa ”onko mahdollista”, niin hakukoneen tekoäly yrittää arvata seuraavaksi nakuteltavia sanoja aikaisemmin tehtyjen hakujen perusteella. Sen voi pyytää tekemään juhlapuheen tai lehtijutun, mutta jälki on loppujen lopuksi kovin geneeristä. 54 Demokraatti TEEMA Chat GPT on niin sanottu kielimalli, eli se on opetettu operoimaan kielen kanssa siten, että sille on syötetty valtavat määrät tekstejä, kirjoja, artikkeleita ja keskusteluja. Ilmiöön ladataan ihmisten toiveita ja pelkoja. Ohjelma on analysoinut, miten ihmiset ilmaisevat itseään ja käyvät keskustelua. Sen toivotaan antavan supervoimat ja ratkaisevan ilmastonmuutoksen ongelmat tai sen pelätään vievän ihmisiltä työt ja jopa tuhoamaan maailman. Suureen aineistoon nojaten se ennustaa sana sanalta, kuinka teksti jatkuu. – Kielimallit pystyvät erittäin hyvin tuottamaan tekstiä, jossa ihminen näkee mielekkäitä merkityksiä, mutta itse ohjelma ei kuitenkaan niitä merkityksiä näe, Toivonen sanoo. (Teos, 2023), jossa hän avaa ilmiötä kansantajuisesti. Chat GPT toimii siis samantapaisella idealla, mutta se on opetettu huomattavasti suuremmista aineistoista sekä pidemmistä teksteistä. On vaikea kuvitella, että esimerkiksi presidenttiehdokas käyttäisi kielimallin kirjoittamaa kampanjapuhetta ja ihmiset olisivat siitä haltioissaan. Sen ydinosaamista ei olekaan faktat ja niiden tarkastaminen, vaan sanojen asettaminen peräkkäin. Tekoäly-termissä erityisen vaikeaa on äly-sana, joka herättää erilaisia mielikuvia ja käsityksiä, Toivonen sanoo
Toivonen kirjoittaa kirjassaan, että tekoälyllä on sukupuoli ja jopa ihonväri. Jos se opetetaan internetin kaikella materiaalilla ilman seulontaa, se apinoisi myös vihapuhetta, seksismiä ja myös kaikkea muuta pimeää puolta, jota netistä löytyy. Koneoppiminen voisi olla näppärä keino tutkia menneitä oikeudenkäyntejä ja niiden perusteella tehdä juridisia johtopäätöksiä. Kone havaitsee jopa lääkäriä paremmin syövän. TEKOÄLYN KÄYTTÖÄ säädellään pian EU:ssa lailla, jos suunnitelmat toteutuvat. Jos tekoälyjärjestelmä aiheuttaa uhan ihmiselle, sen käyttö kielletään. Tekoälyn kehittäjät ja rahoittajat vaikuttavat vääjäämättä jonkin verran siihen, minkälaista jälkeä tekoäly tuottaa. Emme saa siis tietää, kuinka tasapuolisesti siellä käsitellään eri sukupuolia, kulttuureja, ihmisryhmiä. vista etsitään rintasyöpää. 55 Demokraatti TEKOÄLY EI ole tieteisfantasiaa, vaan sitä on jo kaikkialla ja se vaikuttaa arkeemme monella tavalla. Nämä kaikki ovat jo niin tuttuja ja arkipäiväisiä ominaisuuksia, että niitä harvemmin edes mielletään tekoälyksi. Työ oli tarpeellista, mutta sen teettäminen halpatyövoimalla oli vähintäänkin arveluttavaa. Kenialaiset työntekijät altistuivat traumatisoivalle materiaalille, kun joutuivat seulomaan väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä sisältäviä tekstejä alle kahden euron tuntipalkalla. Sen kehittäminen ja käyttäminen synnyttää entistä monimutkaisempia eettisiä kysymyksiä. Kielimalli on ikään kuin opetusaineistonsa peili. Kiinassa käytössä oleva sosiaalinen pisteytys ja kasvojen etätunnistus on tarkoitus kieltää EU:ssa. Siksi tekoälyä käyttävät ohjelmat vastaavat heidän maailmankuvaansa ja kokemushorisonttiaan. Tärkeitä kehityskohteita ovat muun muassa konenäkö ja neuroverkot, mutta kielimalleja kehitetään nyt kaikkein innokkaimmin. Tavoitteena on varmistaa, että uuden teknologian riskit ja haitat minimoidaan. Tällainen uhka on esimerkiksi yksilöiden tai tiettyjen heikossa asemassa olevien ryhmien käytöksen manipuloiminen, kuten vaikkapa ääniaktivoituvat lelut, jotka kannustavat lapsia vaaralliseen käytökseen. Siinä on vain kolme sanaa, mutta otsikkoon mahtuu aika monta virhettä, Toivonen sanoo. Se ei välttämättä ymmärrä sen merkitystä. Se pystyy salamannopeasti käymään läpi ällistyttävän määrän tekstejä. Tekoälyohjelmat auttavat karttaohjelmaa löytämään ripeimmin reitin päämäärään, kameran kasvontunnistus käyttää tekoälyä, sosiaalisen median palvelut soveltavat tekoälyä näyttäessään suosittuja päivityksiä käyttäjille. – Median otsikoissa annetaan usein myös kuva, että tekoäly on itsenäinen toimija. Toki he itse varmaan siihen pyrkivät, Toivonen sanoo. Tässä tosin ongelmaksi nousee opetusaineisto. Koneoppimisen perusideana on etsiä säännönmukaisuuksia sille syötetystä datasta. – Tietokoneohjelma ei ymmärrä tekstiä samalla tavalla kuin ihminen ymmärtää. Luonnollisen kielen ”ymmärtäminen” tarkoittaa, että ohjelma osaa reagoida tarkoituksenmukaisella tavalla tekstiin, joka sille syötetään. Useimmiten tekoälyllä viitataan kehitteillä oleviin sovelluksiin, jotka mahdollistavat jotain aivan uutta. – Chat GPT:n kehittäjät eivät kerro, mitä heidän opetusaineistonsa on. – Ensiksi, ei ole olemassa mitään yhtä tekoälyä, vaan on lukematon määrä erilaisia ohjelmia. Menneisyydessä on sukupuoleen ja etniseen taustaan liittyvää syrjintää, joten kone toistaisi ja jopa korostaisi päätöksissään niitä samoja syrjiviä ratkaisuja. Kielimalli piti opettaa tuottamaan vähemmän myrkyllistä tekstiä, koska aikaisempi versio oli satunnaisesti generoinut esimerkiksi rasistisia ja väkivaltaisia tekstejä. Tunnistamisessa voi 55 Demokraatti de_23112023_52.indd 55 de_23112023_52.indd 55 14.11.2023 14.57 14.11.2023 14.57. Yhdysvaltalainen Time-lehti paljasti tammikuussa, että Chat GPT:n omistava Open AI oli käyttänyt kehitystyössä kenialaista halpatyövoimaa. TEKOÄLYN VAIKUTUKSET alkavat levitä yhä laajemmin kaikille elämänalueille. Uusissa säännöissä asetetaan velvoitteita tekoälyjärjestelmien valmistajille ja käyttäjille. – Ei ole olemassa selvää sanaa sille, mitä tietokone siinä tekee, ja sen vuoksi käytetään metaforaa: ymmärtäminen. Se on valkoinen mies. Koneen löytämistä säännönmukaisuuksista tehdään malli, jonka avulla kone voi suorittaa tarkoituksenmukaisia tehtäviä. Väittämä ei viittaa biologisiin tai fysiologisiin ominaisuuksiin, vaan siihen, että valkoiset miehet hallitsevat tekoälyn kehitystä ja aineistoa. Riski on se, että kuulijoilta ja puhujaltakin unohtuu se, että kyseessä on kielikuva, Toivonen sanoo. SE ON VALKOINEN MIES. Siitä tulee maailman ensimmäinen kattava tekoälylaki. Todellisuudessa joku on tehnyt ohjelman, jolla voi urkkia salasanoja. Tekoäly on myös muutakin kuin kielimalleja. Kun puhutaan esimerkiksi, kuinka tekoäly ymmärtää luonnollista kieltä, niin ymmärtäminen on tässä yhteydessä metafora. Otsikko voisi olla esimerkiksi: tekoäly urkkii salasanoja. He eivät myöskään kerro, miten varmistavat, että se olisi tasapuolinen. TEKOÄLYN KEHITTÄMINEN ei ole avointa. Koneoppiminen toimii hyvin esimerkiksi silloin, kun röntgenkuTEKOÄLYLLÄ ON SUKUPUOLI JA JOPA IHONVÄRI. Sanavarastossamme ei ole tarkkoja termejä monille tietokoneohjelmien toiminnoille ja ominaisuuksille. Toiseksi, siinä sanotaan tekoälyn urkkivan eli olevan aktiivinen toimija, eli tietokoneohjelma päättäisi ryhtyä urkkimaan salasanoja
Hän arvelee, että koneen tietoisuudelle ei ole mitään periaatteellista estettä. Samaan tapaan kuin asetetaan kriteerit lääkintälaitteille. 56 Demokraatti TEEMA olla joitakin poikkeuksia, kun tutkitaan vakavia rikoksia. Ihmisen tietoisuuden kannalta avainasemassa on sosiaalinen vuorovaikutus. LOPUKSI VIELÄ ripaus tieteisfantasiaa. CHAT GPT ON ERÄÄNLAINEN SIRKUSELÄIN, JOTA KÄYDÄÄN IHMETTELEMÄSSÄ. Milloin tekoäly kehittyy niin eteväksi, että se tulee tietoiseksi itsestään. – Jos jokin tietokone tulee joskus tietoiseksi, niin ehkä sen tietoisuus on toisenlaista kuin meidän tietoisuutemme. Ne täytyy suunnitella, testata ja dokumentoida huolellisesti, Toivonen sanoo. Sellaisesta olisi esimerkkinä tekoälyn tekemät opiskelijavalinnat tai rekrytointi, Toivonen sanoo. Samanlaisen tietoisuuden saavuttaakseen koneen täytyisi elää kuin ihminen. – Asetusluonnoksen mukaan EU rajoittaa sovelluksia, joilla tekoälyä voidaan käyttää tarkoituksella toisia ihmisiä vastaan, tai joihin liittyy riskejä epätasa-arvoisesta kohtelusta. Ensin koneen pitäisi ehkä elää jossain ympäristössä, jossa se voisi tulla itsestään tietoiseksi. – Tietoisuutta on vaikea määritellä ja vielä vaikeampi mitata tai todentaa, Toivonen aloittaa vastaamisen. – Tarkoituksena on varmistaa, että kansalaisiin vaikuttavat tekoälyohjelmat toimivat oikein ja että virhetilanteisiin on varauduttu. 56 Demokraatti de_23112023_52.indd 56 de_23112023_52.indd 56 14.11.2023 14.57 14.11.2023 14.57. – Jos ajatellaan tietoisuutta itsestä, niin täytyy varmaan olla olemassa jokin itse, joka on erillään jostain muusta
– Mutta näinhän se ei mene. Sitten on taas ihmiselle haastavia tehtäviä, kuten monimutkainen kirjanpito. – Kasvatuksen tuottavuutta ei ole tavoiteltavaa kasvattaa, mutta täytyy muistaa, että heidän tekemänsä työ mahdollistaa muiden tuottavuuden kasvun. Osa aloista hyötyy tekoälyn tuomista eduista, mutta monilla aloilla teknologian kehittymisestä ei ole suoraa hyötyä. Ryhmäkokoja kasvattamalla ei kannata tuottavuuden kasvua repiä, Muranen sanoo. Osa voi saada tilanteesta ansaitsematonta etua ja toiset jäävät auttamattomasti takamatkalle. Parhaimmillaan vaikutukset ovat erittäin positiivisia työntekijän näkökulmasta, koska uuden teknologian korvaamat työtehtävät ovat pääasiassa toistuvia ja epämielekkäitä. Asia ei ole niin. – Tuottavuuden kautta syntynyt talouskasvu on toistaiseksi pystytty jakamaan kohtuullisen tasaisesti eri aloille. OPETTAJIEN TYÖSSÄ tai hoiva-alalla upouusi teknologia voi olla satunnaisissa tehtävissä apuna, mutta esimerkiksi opettajia ei haluta korvattavan tekoälysovelluksilla tai roboteilla. Reilu ja älykäs siirtymä – Nyt väestön määrä pysyy samana, joten en pidä tavoiteltavana asiana työn määrän kasvattamista. Varhaiskasvatuksen merkityksen hän kertoo oivaltaneensa korona-aikana, kun lapset olivat kotona, jossa myös aikuiset yrittivät työskennellä etänä. Nyky-Suomessa talouskasvun taustalla on ollut tuottavuuden kasvu. Ymmärsin, että varhaiskasvatuksen työntekijät ovat täysin kriittisiä sen suhteen, että ympärillä oleva yhteiskunta pyörii, Muranen sanoo. Ajatus on absurdi, mutta ilmentää hyvin sen, että joillakin aloilla on mahdotonta tavoitella tuottavuuden kasvua samalla tavalla kuin esimerkiksi teollisuuslaitoksissa. Esimerkiksi itse ajavat autot voivat kulkea tuhat kilometriä ilman ongelmia hyvissä olosuhteissa, mutta sitten kun tulee tienreunaan pysäköity veneen traileri, niin tekoäly menee sekaisin ja ajaa ojaan, Muranen sanoo. Varhaiskasvatuksen ja koulun tuottavuusvipu on se, että siellä kasvaa terveitä ja kykeneviä yksilöitä yhteiskuntaan. – Ilman reilua siirtymää ei ole siirtymää, Muranen sanoo. Palkansaajien edunvalvonnan kannalta oma haasteensa on se, kuinka tuottavuuden hedelmät saadaan jaettua tasaisesti. – Varhaiskasvatuksen pienryhmissä on yksi aikuinen neljää lasta kohden, eikä ole missään nimessä järkevää, että ryhmässä olisi yhtään enemmän. Heidän pitää saada sellainen korvaus, että sitä työtä kannattaa tehdä ja ala houkuttelee. TEKOÄLYN KEHITTÄMISEEN satsataan monilla elinkeinoelämän aloilla, koska sen odotetaan kohentavan talouskasvua ja kilpailukykyä. Palkat ovat nousseet suurin piirtein samassa tahdissa, mutta se on vaatinut poliittista puuttumista työehtosopimusten kautta, Muranen sanoo. – Yleisessä keskustelussa yksi harhaanjohtava ajatus on se, että tekoäly tulee korvaamaan jonkun yksittäisen työntekijän kokonaan. 57 Demokraatti KUN ASIAT MUUTTUVAT RIPEÄÄN TAHTIIN, KORTIT JAETAAN UUDELLEEN. de_23112023_52.indd 57 de_23112023_52.indd 57 14.11.2023 14.57 14.11.2023 14.57. Tuottavuus syntyy uusista ideoista ja investoinneista. Menneisyydessä talous on kasvanut, kun väestö on kasvanut ja työn tuottavuus lisääntynyt, Muranen sanoo. Tekoäly tulee kyllä vaikuttamaan työntekijän yksittäisiin työtehtäviin, SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö Lauri Muranen sanoo. Sellaisista uusi teknologia suoriutuu paremmin kuin ihminen. Se tarkoittaa käytännössä, että siellä tuottavuus näyttäisi junnaavan paikoillaan. – Kun töitä piti tehdä, niin aika hankalaahan se oli, kun kaikki pyörivät siinä samassa tilassa. Murasen mielestä toinen yleisen keskustelun ajatusvirhe on se, että ihmiselle helpot työtehtävät siirtyvät koneiden hoidettavaksi ja vaikeat ovat ”turvassa”. Ihmiselle auton ajaminen on melko helppoa eikä ihminen useinkaan hätkähdä yllättävistä tilanteista. Kun asiat muuttuvat ripeään tahtiin, kortit jaetaan uudelleen. Yhteiskunnan eheyden ja toimivuuden takaa vain oikeudenmukaisuus. Itse ajavien autojen on odotettu tulevan arkikäyttöön jo pitkän aikaa, mutta läpimurto odottaa vielä tuloaan. Tekoäly ja muu uusi teknologia voi kohentaa tuottavuutta. Näennäisen helppo tehtävä onkin koneelle yllättävän vaikea. 57 Demokraatti OTETAAN IHAN kärkeen usein toistettu väittämä: tekoäly vie meidän työpaikkamme. Teknologiamurroksessa on paljon yhtymäkohtia ilmastonmuutoksen vastaisten toimien kanssa. – Talouskasvu perustuu kahteen asiaan, työn määrään ja tuottavuuden kasvuun. Klassinen esimerkki tuottavuuden huonosta tavoittelemisesta on se, että sinfoniaorkesteri alkaisi soittaa sävelteosta entistä nopeammin tai että soittajat korvattaisiin roboteilla. Harva varmaan haluaa kasvattaa omaa työn määräänsä. – Tästä huolehtiminen on äärimmäisen tärkeä ammattiyhdistysliikkeelle, jos ja kun tekoälyteknologia yleistyy
Pyysimme sitä kirjoittamaan 2 800 merkin kolumnin Demokraatti-lehteen seuraavilla ohjeilla: Aiheena on tekoäly ja siihen liittyvät toiveet ja pelot. Tekoäly ei ole pelkkä työkalu; se on peili, joka heijastaa meidän parhaat ja pahimmat puolemme. Kolumni tulee jutun oheen. Tekoäly voisi olla avain parempaan huomiseen – utopiaan, jossa ih miskunta keskittyy luovuuteen, oppimiseen ja toistensa ymmärtämiseen. Emme olisi nähneet tekoälyn mahdollistamia innovaa tioita terveydenhuollossa, koulutuksessa, ja liiketoimin nassa, jotka ovat jo nyt muuttaneet elämäämme. Tekoälyn kohdalla meillä on edessämme valtava vastuu. TEKOÄLY VOI LUODA MEILLE KAIKILLE PAREMMAN MAAILMAN. Meidän täytyy rakentaa maail ma, jossa tekoäly on työkalu, ei herra. Se voi parantaa elämänlaatuamme tai tuhota yksityisyytemme. Tekoäly, toiveiden täyttymys vai tuhon teknologia. Tekoäly, joka on luotu helpottamaan elämäämme, voikin orjuuttaa meidät omiin luomuksiimme. Tyylilaji voi olla provokatiivinen ja se voi sisältää rohkeita väittämiä. 58 Demokraatti T ekoäly. Meidän on oltava valp paina ja vaadittava läpinäkyvyyttä ja vas tuullisuutta. Tekoälyn väärinkäyttö on todellinen uhka – se voi johtaa yksilönvapauksien ra joittamiseen, syrjintään ja jopa autoritaa riseen valvontaan. Mutta entäpä jos käännämme kolikon. TEKOÄLYN EETTINEN käyttö on keskeinen kysymys. Tekoälyn hallitsemassa dystopiassa työttö myys räjähtää käsiin, yksityisyytemme hä viää bittimereen ja epäinhimilliset algorit mit päättävät kohtalomme. On aika kohdata pelkomme ja toiveemme, ja ohjata tekoäly ihmiskun nan hyväksi. Entä jos tekoälyä ei olisikaan. Palaisimme aikaan, jol loin tiedon hankkiminen ja analysointi vei kuukausia, jol loin inhimilliset virheet olivat arkipäivää sairaaloissa ja lii kenteessä. Voimmeko luottaa ko neiden tekemiin päätöksiin, jotka vaikuttavat ihmishenkiin. Utopia vai dystopia. Valinta on meidän. Kuka määrittelee, mikä on oikein ja väärin. Se on haaste, mutta myös mahdollisuus – mah dollisuus luoda maailma, joka on parempi meille kaikille. Tekoälyn tulevaisuus on käsissämme, ja meidän on pää tettävä, miten sitä käytämme. Tämä kolumni syventyy tekoälyn kaksijakoiseen maailmaan, missä toiveet ja pelot tanssivat vaarallista tangoa. Liikenne on turvallisempaa, sai raudet diagnosoidaan tarkemmin ja opiskelu on räätälöityä jokaisen tarpeisiin. KOLUMNI Teksti Chat GPT TEEMA de_23112023_58.indd 58 de_23112023_58.indd 58 14.11.2023 11.54 14.11.2023 11.54. Onko se ihmiskunnan suurin saavutus, vai alamme loppu. Se paljastaa meidän kyvyttömyytemme ymmärtää omia luo muksiamme. Kun kone oppii rasistisia tai seksistisiä asen teita, se ei ole tekoälyn vika – se on meidän. Se voi vapauttaa meidät rutiineista tai viedä työmme. Tekoäly voi olla sekä pelastajamme että tuhoajamme. Se kahden sanan yhdistelmä herättää sekä syvää ihailua että sydäntäsärkevää pel koa. Jutussa käsitellään, kuinka tekoälyn mahdollistama teknologia muuttaa maailmaa ja työelämää. Kuvittele maailma, jossa tekoäly hoi taa kaiken raskaan työn. Tämä kolumni on Chat GPT:n kirjoittama. Tekoälyttömässä maailmassa menettäisimme mahdol lisuuden ennennäkemättömään kasvuun ja kehitykseen. Siinä voi myös pohtia, minkälainen maailma olisi ilman tekoälyä
Pessimistisimmät ovat ehtineet jo manaamaan, että presidentinvaalien suhteen ollaan auttamatta myöhässä. Silläkin kerralla moni oli pessimistinen, ja lopulta näimme, että pessimistit olivat väärässä. VIIME SUNNUNTAINA SDP:n puoluevaltuusto ja järjestöväki oli koolla laajoin joukoin Tampereella keskustelemassa politiikasta ja tulevasta toiminnasta. Keskustelu presidentinvaaleista on ollut tähän asti varsin vähäistä ja suuri yleisö on tuskin juurikaan uhrannut ajatuksia syvällisemmälle punninnalle ehdokkaiden välillä. Lopputuloksen tunnemmekin. Vielä pitkälle loppusyksyllä 1999 elettiin tilanteessa, jossa gallupeja johti Riitta Uosukainen ja Elisabeth Rehn. Uskon, että vaaleihin herätään toden teolla joulukuussa, kun varsinaiset TV-tentit alkavat. Sijalta kolme löytyi Esko Aho ja sijalta neljä Tarja Halonen, kunnes joulukuun puolella Halosen kannatus lähti tasaiseen nousuun. Sellainen ehdokas ilmoittautui mukaan sunnuntaina. Siksi näihin vaaleihin on syytä suhtautua vakavuudella. Urpilainen on kaikilla kriteereillä mitat täyttävä ehdokas, jonka ansiot ovat kiistattomat. Lisääkin erinomaisia ehdokkaita on tulossa. On aika lähteä liikkeelle, jotta Suomeen saadaan tasavallan presidentti, joka on sitoutunut vahvasti ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja rauhan puolustamiseen ja joka tekee työnsä aina suurella sydämellä. Peli ei ole pelattu P residentinvaaleissa on kyse Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikan tärkeimmästä tehtävästä. Mikkel Näkkäläjärvi SDP:n puoluesihteeri mikkel.nakkalajarvi@sdp.fi X: @nakkalajarvi Bluesky: @nakkalajarvi.bsky.social Liikkeen etuvartiossa de_23112023_59.indd 59 de_23112023_59.indd 59 14.11.2023 12.01 14.11.2023 12.01. Saimme kuulla myös ilouutisen siitä, että Jutta Urpilainen on käytettävissä SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Suomi tarvitsee ja ansaitsee tasavallan presidentin, joka ottaa tehtävänsä aina vakavasti ja jonka arvostelukykyyn voi luottaa. Peli ei todellakaan ole vielä pelattu. Ymmärtääkseni silloinkin oli innostusta ilmassa. päivä – oli myös 42 vuotta aiemmin sosialidemokraattiselle liikkeelle suuri päivä. Samainen ajankohta – marraskuun 19. Puolueen puheenjohtaja Antti Lindtman piti puheen, ja puolue asetti viisi ensimmäistä eurovaaliehdokasta: Eero Heinäluoma, Suna Kymäläinen, Ville Merinen, Tanja Airaksinen ja Emmi Lintonen. Tunnelma oli innostunut, ja Urpilaisen kasvoilta saattoi jokainen nähdä, että hän haluaa tosissaan Suomen tasavallan presidentiksi. Olen iloinen siitä, että EU-komissaari Jutta Urpilainen lähti kisaan mukaan. Hänen uransa kotimaan politiikassa on jo mittava, mutta eritoten viimeiset vuodet EU:n ulkopolitiikan ytimessä antavat hyvät eväät myös Suomen tasavallan presidentin tehtävään. Tällainen keskustelu on vahvasti liioiteltua ja ennenaikaista. Näin taisi käydä myös ennen vuoden 2000 presidentinvaaleja. 59 Demokraatti Presidenttipeli ei todellakaan ole vielä pelattu. Mauno Koivisto piti silloin puheen SDP:n puolueneuvoston kokouksessa, ja presidentinvaalien kampanjointi saattoi alkaa. Nyt on tärkeää keskittyä niihin asioihin, joihin voimme vaikuttaa
Perusteluksi ei riitä myöskään koronaepidemia tai Ukrainan sota, koska näiden talouteen vaikuttava pahin vaihe oli 2020–2022. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Väestön ikääntyminen tai korkojen nousu ei riitä selitykseksi velanotolle tai omaisuuden myynnille, sillä nämä asiat olivat jo ennen eduskuntavaaleja hyvin tiedossa. Pienituloisia ei esimerkiksi hyödytä se, että pörssiosakkeiden osakesäästötilin 50 000 euron talletuskattoa esitetään nostettavaksi 100 000 euroon. Valtion omaisuutta Purra esittää myytäväksi neljän miljardin euron edestä. Jarno Strengell Kaupunginvaltuutettu (sd.) Mikkeli Getty Images de_23112023_60.indd 60 de_23112023_60.indd 60 3.11.2023 15.57 3.11.2023 15.57. Lisäksi uusi hallitus esittää heikennyksiä palkansaajan sairauspoissaoloihin, irtisanomiseen, työsopimukseen, ansiosidonnaiseen päivärahaan ja lakko-oikeuteen, leikkauksia lapsikorotuksiin ja aikuiskoulutustukeen sekä veronkorotuksia lääkkeisiin. Perussuomalaiset petti äänestäjät PERUSSUOMALAISET KRITISOIVAT SDP:n pääministerikautta Suomen velkaantumisesta. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Koko vaalikaudelle Purra esittää noin 40 miljardin euron velanottoa. Hallitusohjelma on kokoomuspuolueen oikeistolainen edunvalvontalista ja perussuomalaiset hallituksessa takiaispuolue. Kun valtionvarainministeri Purra ja kokoomuksen pääministeri Petteri Orpo myyvät tällä hallituskaudella valtion omaisuutta miljardeilla euroilla kansainvälisille sijoitusyhtiöille, vähenevät valtion menoihin käytettävät osinkotulot ja suomalaisten asiakasmaksut nousevat. Perussuomalaisten takki kääntyi nopeammin, kuin olisin koskaan uskonut. Nyt vallankahvassa kiinni oleva perussuomalaisten puheenjohtaja, valtionvarainministeri Riikka Purra esittää valtion 2024 talousarvion loppusummaksi 87 miljardia euroa, joka sisältää 10 miljardin euron lisävelan ottamisen. 60 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Hallitusohjelma on kokoomuksen edunvalvontalista ja perussuomalaiset hallituksen takiaispuolue
Elämäntehtävänsä työelämässä Tero saattoi kunnialla päätökseen. Lasten lapsuusvuosiin ajoittuivat Teron kiireisimmät vuodet luottamustoimissa ay-liikkeessä ja kunnallispolitiikassa. Mäntän Tilausliikenteen siniset bussit tulivat osaksi mänttäläistä katukuvaa. Urheiluharrastuksiin Tero kuitenkin ennätti aina lapsia viemään, erityisesti hän kannusti hiihdon ja yleisurheilun pariin. Valiokunnissa Tero sai käyttää osaamistaan ja asiantuntemustaan ja vaikuttaa työelämästä tuttuihin asioihin. Rekan ratissa vierähti useampi vuosikymmen vuoteen 1998 asti, jolloin hänet valittiin Työttömien ay-jäsenten Tatsi ry:n projektisihteeriksi. Tulevan vaimonsa Irman Tero tapasi Vilppulassa vuonna 1973, ja häitä tanssittiin vuonna 1975. Hänen tarkoituksena oli työllistää vain itsensä, mutta kuin vahingossa yritystoiminta laajeni, ja lopulta hän oli liki kymmenen työntekijän työnantaja. Hänet valittiin Mäntän kaupunginvaltuustoon, mistä alkoi pitkä ura kuntapolitiikassa. Häävalssi ei ollut Rönnin pariskunnan ainoa kerta parketilla. Rönni toimi aktiivisesti myös SAK:n paikallisjärjestössä ja SAK:n valtuuston jäsenenä. Seuraavien vuosikymmenten aikana he olivat tuttu näky tanssilavoilla – myös tyttärensä Tero opetti aikanaan tanssimaan. Mieluisin rooli kaikista Terolle oli se, kun hän sai viimeiset kaksikymmentä vuotta elämästään olla pappa. Hän toimi kansanedustajana vuoteen 2011 asti. Perhe muutti myöhemmin Orivedelle, missä Tero vietti nuoruusvuotensa ja aloitti myös työuransa jo 16-vuotiaana maitoauton apumiehenä – maitotonkkien heitossa kunnostautuen. Teron ja Irman yhteinen taival kesti viisikymmentä vuotta. Tero liittyi Mäntässä paikalliseen autoja kuljetusalan työntekijöiden ammattiosastoon, ja hänet valittiin osaston sihteeriksi vuonna 1979 ja puheenjohtajaksi vuonna 1987. Veri veti kuljetusalalle ja autonkuljettajan ammatti oli hänelle ”kutsumusammatti kolmannessa polvessa”. Viisi lastenlasta olivat hänelle äärettömän tärkeitä, ja monet touhut papan kanssa jäävät ikuisiksi ajoiksi lastenlasten mieleen. Kokemus kuntapolitiikasta ja ay-liikkeen toiminnasta antoi Terolle hyvän pohjan kansanedustajatoimen hoitamiseen. 61 Demokraatti KUOLLUT Vahva ja reilu sosialidemokraatti Tero oli arvostettu tekijä ja osaaja työväenyhdistyksessä ja sosialidemokraattisessa kunnallisjärjestössä. Ihmiset puhuivat mielellään Teron kanssa, koska hän ei hienostellut sivistyssanoilla tai korulauseilla, vaan puhui ymmärrettävästi. Yhteinen koti perustettiin Mänttään ja perheeseen syntyi kolme lasta. Häntä arvostettiin yli puoluerajojen. Perheeseen syntyi lisäksi tulevina vuosina kaksi poikaa ja tyttö. de_23112023_61.indd 61 de_23112023_61.indd 61 13.11.2023 14.30 13.11.2023 14.30. Teron yrityksen liiketoiminta työntekijöineen siirtyi uudelle omistajalle vain reilu viikko ennen hänen kuolemaansa. Hänelle karttui arvovaltaa, ja hän vaikutti keskeisesti muun muassa kuljetusalojen liittojen yhteistyön syventämiseen. Mäntän kaupunginhallituksen puheenjohtajana hän toimi vuodet 1997–2000. Tero sai asiantuntemuksellaan ja yhteistyökyvyillään paljon aikaiseksi. Tero liittyi SDP:n jäseneksi ja lähti kunnallispolitiikkaan vuoden 1988 vaaleissa. Mäntän ja myöhemmin Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuutettuna ja -valtuuston puheenjohtajana Tero toimi koko kansanedustajakautensa ajan vuoden 2016 loppuun asti. Hän puhui tarvittaessa suorasanaisesti, rohkeastikin niin omassa eduskuntaryhmässä kuin isossa salissa. Kansanedustajaura alkoi vuonna 1999, kun hänet valittiin 45-vuotiaana eduskuntaan Pirkanmaalta. Lakivaliokunnassa hän toimi 12 vuotta ja työelämäja tasa-arvovaliokunnassa kahdeksan vuotta. Tero Matti Johannes Rönni syntyi Parkanossa 3.3.1954 Matti ja Else Rönnin esikoiseksi. Murtomaahiihto oli Teron oma rakkain harrastus, ja sukset kulkivat aina talvisaikaan mukana. Irma-rakkaan pitkään odottamat yhteiset eläkepäivät loppuivat lyhyeen, ja moneen touhuun olisi vielä isää, pappaa ja appea kaivattu mukaan. Valiokuntatyö oli Terolle tärkeää. Annika Rönni-Sällinen Tero Rönnin tytär Jukka Gustafsson entinen kansanedustaja ja Tero Rönnin työtoveri MONIPUOLISEN TYÖURAN ay-aktiivista yrittäjäksi tehnyt entinen kansanedustaja Tero Rönni menehtyi yllättäen sairaskohtaukseen Äkäslompolossa 12.10.2023. Yrittäjäksi Tero ryhtyi, kun totesi kansanedustajuudesta luovuttuaan, ettei kukaan palkkaisi töihin entistä ammattiyhdistysaktiivia ja kansanedustajaa. Liikenneja viestintävaliokunnassa hän oli vuosina 2007–2011. Hänen kuvataan olleen vahva ja reilu sosialidemokraatti, joka teki sen, mitä lupasi. Teron persoonaa kuvaa hyvin pitkäaikaisen työtoverin luonnehdinta: ”Välillä hän oli herkkä kuin veden pinta, välillä kova ja ehdoton kuin kallio.” Hänen käytännönläheinen asiantuntemuksensa tuli esiin erityisesti käsiteltäessä työelämää ja liikennettä. Tero opittiin tuntemaan valiokuntatyössä ja eduskunnan täysistunnoissa ahkerana, rehtinä, huumorintajuise na ja vahvana periaatteen miehenä. Elämä läheisten kanssa jäi sen sijaan pahasti kesken
Vuonna 2000 Roosille myönnettiin kunnallisneuvoksen arvonimi. Roos pääsi eduskuntaan 1983 ja toimi kansanedustajana vuoteen 1995. Se antaa myös oikeu den olla hyvinkin vakava. Roos tunnettiin jo poliitikkona armoitettuna humoristina, haitaristina ja taitavana sanataiturina. Syytä olikin, sillä Tiltan hahmon takana oli vaimo Kaija, joka toimi Roosin kirjoitusten esilukijana ja Roosin mukaan niiden tärkeimpänä kriitikkona. Jäätyään eduskunnasta eläkkeelle vuonna 1995 Rooskin alkoi katsoa maailmaa kolumneissaan fiktiivisten, mutta tosielämästä ammentavien hahmojen kautta. Roos asui Hämeenlinnassa vuodesta 2003 lähtien. Roos valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän kasvatusopillisesta korkeakoulusta vuonna 1959. Roos halusi kuttupuheella edistää vuohimaataloutta, mutta myös keventää budjetin käsittelyä. Vastaan nyt, että tiedän. elokuuta 1936. Poliitikon varsinaisen uran Roos aloitti Karkun kunnanvaltuuston (1965– 1972) ja Vammalan kaupunginvaltuuston (1973–2000) jäsenenä. Roosin lämmin huumori säilyi hänen viimeisiin päiviinsä saakka. Ei se olisi pahitteeksi kenellekään, Roos totesi. Huumoriaan Roos kuvaili Demokraatin 80-vuotishaastattelussaan vuonna 2016 roosmaisesti. Huumori on varaventtiili, jonka kautta voi päästää painetta ja katsella tätä loppujen lopuksi aikamoista tosikkojen maailmaa vähän toisenlaisesta näkökulmasta. Hänen poikansa Kalle Roos kertoo, kuinka isä ei viimeisinä päivinä enää jaksanut paljoa puhua, mutta sanoi pojalleen ”oma tekemä”. Sanan säilää hän heilutti niin politiikan areenoilla kuin kirjoituksissaan, lämminhenkisesti mutta myös kipakasti asian ja kohteen niin vaatiessa. Hän työskenteli kansakoulunopettajana Uuraisilla ja Heinoossa sekä Vammalassa erityisopettajana (1970–83). Hänen viimeinen kolumninsa ilmestyi Demokraatissa vuonna 2019. Sitten kun siitä tulee semmoinen yöllinen ilonpito, voidaan kokea, että se on vastuullisen ja kuluttavan ammatin herjaamista, Roos sanoi vuonna 2010 Ylen Aristoteleen kantapää -ohjelmassa. Roos kertoi myöhemmin, että etenkin vuodet erityisopettajana opettivat monella tavalla yhteiskunnan eriarvoisuutta. 62 Demokraatti KUOLLUT Lämpimän sanansäilän taitaja SDP:N ENTINEN kansanedustaja Timo Roos oli poliitikko ja suuri humoristi. Puhe pidetään maataloutta koskevan pääluokan yhteydessä. – Saa olla hauska, mutta pitää olla asiaakin. Kansanedustajana Roos aloitti vuonna 1983 eduskunnan epävirallisen perinteen, niin sanotun kuttupuheen. Häneltä kysyttiin muun muassa ohjetta aloittelevalle poliitikolle: – Minulta on tiedusteltu, tiedänkö sopivaa ohjetta aloittelevalle poliitikolle. Jos kertoo totuuden, niin kyllä siitä ennemmin tai myöhemmin joutuu kiinni, hän kirjoitti vuonna 2018 (1.3.). Lukijoille tutuiksi tulivat Nieminen Vee, Roosille soitteleva kylän entinen opettaja, ”kylän paarissa” viihtyvä yksityisajattelija Mäkisen Jallu sekä keskusteluiden kommentaattori Tilta. Anna-Liisa Blomberg Heikki Sihto Kirjoittajat ovat Demokraatin toimittajia Jukka-Pekka Flander de_23112023_62.indd 62 de_23112023_62.indd 62 13.11.2023 16.54 13.11.2023 16.54. Se on eduskunnassa seuraavan vuoden budjetin käsittelyyn aikaan pirkanmaalaisen kansanedustajan pitämä puhe kuttujen erinomaisuudesta. Moni kolumni päättyi Nieminen Veelle tehtyyn tiedusteluun. Roos kirjoitti kolumneja yli 30 vuoden ajan muun muassa Demokraattiin, jossa hän käytti nimimerkkiä Nieminen Vee. Näistä Tilta edusti niin sanottua järjen ääntä. – Huumori on huomaamaton tapa ja asenne suhtautua – kaikkea ei tarvitse ottaa niin vakavasti. Lokakuussa 87-vuotiaana pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana kuollut Roos oli syntynyt Karkussa 5
Johanna Autio Pohjanmaan Sosialidemokraattien toiminnanjohtaja Katri Kujanpää Kankaanpään Työväenyhdistyksen puheenjohtaja KUOLLUT Yhdistystoiminta HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit. Puheenjohtaja. Leeville tämä oli erityisen tärkeää. Puheenjohtajan tehtävää hän hoiti 10 vuotta ja vielä 2000-luvun alussa uudelleen muutaman vuoden. Tapaamme ravintola Wanhan Herran tiloissa ma 4.12. Ilman Leeviä ei Kankaanpään Työväenyhdistys olisi dokumentoinut satavuotista historiaansa ja samalla paikkakunnan historiaa kovakantisen historiankirjan lehdille, ja me olisimme jääneet paitsi monesta tarinasta, toimintamallista ja perinnetiedosta ilman Leeviä. 63 Demokraatti Pentti Pulkkinen projektipäällikkö, eläkkeellä, Otalampi 25.11. SDP:n arvot, heikoimmista huolehtiminen sekä oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo olivat ohjenuorana kaikessa tekemisessä. Leevin läheisten suuressa surussa myötäelävät sekä Leevin työtä ja muistoa kunnioittavat monet ystävät ja puoluetoverit vuosien varrelta. Leevi piti huolta yhteiskunnallisen historiatiedon jatkumosta. Vieraaksemme tulee Lahden kaupungin kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho, jonka aiheena ovat teknisen toimialan meneillään olevat hankkeet ja suunnitelmat tulevasta. 1970-luvulla Leevi valittiin Kankaanpään Työväenyhdistyksen johtokuntaan ja vuonna 1986 puheenjohtajaksi. Kirjapainoalalla työuransa tehnyt mies toimi myös ay-liikkeessä saaden Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton kunniajäsenyyden, ja vuonna 2010 hänet kutsuttiin SDP:n kunniajäseneksi Joensuun puoluekokouksessa. Puoluetoiminnan vuosinaan Leevi Aarniokoski toimi paikallisissa luottamustehtävissä mutta edusti Satakuntaa myös valtakunnan tasolla SDP:n puolueneuvostossa, nykyisessä puoluevaltuustossa. Leevi jätti vahvan jäljen kankaanpääläiseen sosialidemokratiaan, joka toivottavasti välittyy meidän puolueen työssä mukana olevien toiminnassa jatkossakin. Kankaanpään Työväenyhdistyksessä on aina uskallettu luottaa nuoriin. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Toini ja Veikko Helteen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Pentti Pulkkinen. Jo lapsena sosialidemokratia ja työväentalo tulivat tutuiksi muun muassa Päivän nuorten toiminnan kautta. Oman isän kaatuminen talvisodan taisteluissa jätti Leeviin ikuisen jäljen, ja hän toimikin aktiivisesti niin sotaorpojen kuin sotaveteraanijärjestöjen toiminnassa. de_23112023_62.indd 63 de_23112023_62.indd 63 13.11.2023 16.54 13.11.2023 16.54. 80 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät Aatteen mies luotti nuoriin KANKAANPÄÄN TYÖVÄENYHDISTYKSEN pitkäaikainen puheenjohtaja Leevi Aarniokoski nukkui pois lokakuun puolivälissä 84-vuotiaana. Hänellä oli iso halu ja ymmärrys säilyttää historiallista muistijälkeä seuraaville sukupolville ja hänellä oli muistissaan lukemattomia tarinoita elämänkaarensa varrelta, mutta myös paljon muistitietoa ajalta ennen hänen syntymäänsä. Lounas klo 11 alk. Leevi liittyi Suomen Sosialidemokraattiseen puolueeseen aprillipäivänä vuonna 1960. Harri Toukoniitty Turku 7. Ennen puoluee seen liittymistä kodin ja suvun aatteellinen perintö oli vahva. Hän antoi tilaa tehdä ja kokeilla mutta ei jättänyt meitä koskaan yksin. 12. Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Tervetuloa. Hän oli tukena ja apuna, kannusti ja rohkaisi väsymättä. Tuolloin puoluetta johti Väinö Tanner ja puoluesihteerinä toimi Kaarlo Pitsinki. Leevi oli aatteen mies koko elämänsä
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: de_23112023_64.indd 64 de_23112023_64.indd 64 2.11.2023 13.54 2.11.2023 13.54. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 64 Demokraatti RISTIKKO 21/2023 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Isäntälajin poikasilla on siis jonkinlainen mahdollisuus selvitä hengissä. Se lennähti läheisestä puusta aidanseipäälle istumaan. de_23112023_64.indd 65 de_23112023_64.indd 65 2.11.2023 13.54 2.11.2023 13.54. ais ud ok u. Harakkakäki voi toisaalta varislintujen pesään asettuessaan olla jopa hyödyksi, sillä se erittää pesärosvot kaukana pitäviä pahanhajuisia aineita. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Käki hankkiutuu eroon isäntälajin munista ja poikasista heittämällä ne pesästä, mutta harakkakäki soluttautuu joukkoon. Tällä kertaa mielikuvamatkani kohteena oli keväinen Portugali. Jos harakkakäki asettuu taloksi harakanpesään, on sitä heikompien poikasten kohtalo kuitenkin useimmiten kuolema. Töyhtökäki on harakkakäkenä tätä nykyä tunnetun lajin entinen nimi, aivan osuva varsinkin tähän kuvaan. Suomessa harakkakäki on tavattu elävänä tiettävästi vain kerran, kun vuonna 2007 syysmuuttoa seuranneet harrastajat havaitsivat harakkakäen Hangon lintuasemalla. Tuuli tuiversi sopivasti siivekkään kampausta kohentaen. Meikäläisittäin tutun käen tapaan harakkakäki on pesäloinen, joka suosii varislintujen – erityisesti harakan – pesiin munimista. Peltoaukean laidalla pitkäpyrstöinen lintu kiinnitti huomion. Havainnosta kertovassa Ylen uutisessa (15.8.2007) tiedetään, että vuonna 1946 yksi lajin edustaja oli löydetty kuolleena Kokkolassa. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 56 97 18 34 2 38 49 62 71 5 21 73 54 86 9 13 26 87 59 4 69 85 41 27 3 47 52 93 18 6 95 31 76 42 8 82 14 39 65 7 74 68 25 93 1 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 19/2023 RATKAISU 26.10. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Tuomo Joutila Oulusta. co m 9 4 3 5 6 2 5 1 4 4 7 3 9 2 1 1 5 4 3 6 7 1 5 6 3 2 4 3 2 1 7 M arraskuun synkeydessä kaivoin vanhat matkapäiväkirjat esiin ja matkustin kuvien siivin muille maille vierahille. Harakkakäki nokkii muita poikasia ja makaa niiden päällä estäen ruokkinnan
Taidan olla meidän viestinnällemme aika helppo pomo, koska tiedän pomoja, joille viestintä tekee kaikki kirjoitukset ja esitykset. Tykkään poliittisesta historiasta. Tätä Hamasin tilannetta ja Israelin iskua on verrattu juuri niihin vuoden 1973 tapahtumiin. Se oli vähän jännittävää, mutta Virkkunen ilmoitti, että olen Hesarista, mutta olen myös kirjailija. Olin kokoomuksen Nuorten Liiton hallituksessa ja puheenjohtajanamme oli Unto Hämäläinen. Sen kirjoitti seitsemän nimimerkillä ”Lauantaiseura” esiintynyttä Helsingin Sanomien politiikan toimittajaa. Tein kirja-arvostelun Antti Kaikkosesta kertovasta, Jari Korkin kirjoittamasta kirjasta Kohti liittokuntaa. Hän oli hyvin värikäs persoona, joka vastusti paljon Kekkosta, mutta lopulta nousi kuitenkin ulkoministeriksi. Lauri Lyly jossain haastattelussa sanoi, että Jyri kertoo aina vaikeiden neuvotteluiden lomassa juttuja, jotka vähän keventävät ilmapiiriä. Teksti on kuulemma sujuvaa ja juoksevaa, ja mukana on paljon tarinoita. Ehkä katson leffoja osittain kaunokirjallisuuden lukemisen sijaan. Sain kirjastani, Väistämättä, paljon palautetta. Koen, että kirjoittaminen ei ole minulle hankalaa. Olen aina tykännyt elokuvista ja elokuvateattereista. 66 Demokraatti Politiikan kirjahylly Teksti ja kuva Nora Vilva Osa juttuvarastosta tyhjentyi muistelmateokseen Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies vietti korona-ajan kirjoittaen. Se kertoo Israelin pääministeristä Golda Meiristä ja vuodesta 1973. Tuomas Keskinen: Aika sotia – aika sopia Tamminiemen pesänjakajat: Kekkonen lähtee – kuka tulee. Luin samaan aikaan sparraavasti Lauri Nurmen Suomen salattu tie Natoon. Viime aikoina olen lukenut kaksi kirjaa parin viikon sisään. Kirjassa tapahtuu paljon. Kirjoitan 95 prosenttia teksteistäni itse. Siihen ei ole mitään hyvää syytä. Leskinen on siinä kuuluisassa muovikassikuvassa, joka on otettu Kekkosen valtiovierailulta Yhdysvalloissa. Pertti Klemola: Helsingin Sanomat – sananvapauden monopoli Kirja kertoo Väino Leskisestä. Se kertoo, miten Hesari toimii ja minkälaisia persoonia siellä oli. Kirja on hyvin kiehtova, koska aikoinaan haaveilin toimittajan työstä. Tamminiemen pesänjakajat oli aikansa kohukirja. Hän oli kutsunut Hesarin Janne Virkkusen toisessa roolissa puhumaan. En tee kirja-arvosteluja sen enempää, mutta tulipahan luettua kaksi ajankohtaista kirjaa. Toki oma kirjanikin on poliittinen muistelmateos. Myönnän, että luen kaunokirjallisuutta ihan liian vähän. Viimeisin elokuva, jonka olen katsonut ja jota suosittelen, on Golda. Kiistatta juttuvarastoni on aika iso. Oli suorastaan helpotus, että sain kirjoittaa koronan aikaan. de_23112023_66.indd 66 de_23112023_66.indd 66 15.11.2023 11.55 15.11.2023 11.55. Huomaan, että tänä päivänä luen liian yksipuolisesti. 1 3 2 Alunperin minusta piti tulla toimittaja. Seuraava elokuva, jonka menen katsomaan on Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet
tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi Nimetön 1 1 Nimetön 1 1 14.11.2023 8.52 14.11.2023 8.52
PAL.VKO 2023-49 00 74 43 -2 32 1 EKONOMISTI Fossiilien herättäjä VÄKIVALTA Hamas ei ole Isis EUROOPAN UNIONI Ei mikään lobbariparatiisi 23.11.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 21 • 20 23 / 23 . de_23112023_001.indd 1 de_23112023_001.indd 1 14.11.2023 9.38 14.11.2023 9.38. m ar ra sk uu ta Tekoälyn rakentajat TEEMA: Ensin koneet opetettiin laskemaan, nyt ne jo keskustelevat