JOULUN ykköslahja a Demok23122020_001.indd 1 15.12.2020 11.39. Toistaiseksi olemme selvinneet melko hyvin. jo ulu ku ut a JOULU TEEMA Aistit ovat portti juhlaan MARADONA Fanin taivas ja helvetti LINNA Suomi oppi puhumaan sodasta SOTE Ihmisen kokoinen uudistus PAL.VKO 2021-02 00 74 43 -2 02 3 205x245_Demokraatti_joulu2020_JHL.indd 1 9.12.2020 13:59:29 Korona on testannut Suomen huolto varmuutta ja muuta kriisi varautumista. 23.12.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 23 /2 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 23 • 20 20 / 23
tsl.fi Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Demok23122020_002.indd 1 14.12.2020 15.14. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta
Ravistelija ja herättelijä. JOULUKUUTA 2020 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI HUOLTOVARMUUS AISTIT SOTE-SOTURI Nyt osataan korona, mutta uusi kriisi voi yllättää. KASVO TEEMA ILMIÖ De_23122020_03.indd 3 16.12.2020 11.26. Ihminen elää aistien kautta. 3 Demokraatti 23 /2 22 14 59 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 23
Ka nn en ku va : A rja Jo ki ah o Xxx. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. De_23122020_04.indd 4 16.12.2020 10.41. 23 /2 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Rankka vuosi Viikon kuva: Koronapukki Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Teemu Hirvonen D-ilmiö: Huolto toimii Kielen päällä: Vuoden sanat Kuvataide: Taiteilijakodin elämää Linna: Taakka vai rikkaus Kirjat: Joulun taikaa lapsille Kirjat: Nordic noir ei petä Elokuvat: Yhden vitsin peruna Kirjavisa: Joulurunoutta Kolumni: Laura Ruohonen Pelin purku: Maradona Syvässä päässä: Antton Rönnholm Puheenvuoro: Eemeli Peltonen Mielipiteet Ristikko Mun luonto Politiikan kirjahylly: Heidi Kivekäs IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Matias Mäkynen Valtuutettukisa: Tuija Pohjola Kolumni: Elina Hirvonen Kasvot peilissä: Seela Sella Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 14.1. 1X 31 SEELA SELLA Kasvot peilissä ETUNIMI SUKUNIMI Selitysteksti + TEEMA Joulu 59 5 6 8 11 12 20 22 29 30 31 42 44 46 48 51 52 54 56 66 67 68 72 73 74 Nutunsisushenkilö paljastuu. 28 JOULUPUKKI Kuka arvasi. Va. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa
Silti vähällä selviää, ellei sairastu. Tänä vuonna myös joulu on toisenlainen. E i ole epäilystäkään siitä, mistä aiheesta vuosi 2020 tullaan muistamaan tulevaisuudessa. Asuntolainat, vuokrat, elatusmaksut ja muut laskut odottavat puolestaan maksamista. Vaikkapa musiikkibisneksen huippu on kapea, mutta koko sen välillisesti työllistämä henkilöstö odottelee nyt epidemian loppumista. Perheettömien yksinäisyys taas voi olla musertavaa. Viime kädessä kyse on ihmisistä ja omasta käytöksestämme arkisissa tilanteissa. Kaikki on seis. On surkeaa ja väärin, jos tämä ohitetaan vain ammatinvalintakysymyksenä, sillä moni hoitaja todellakin miettii tällä hetkellä ammatinvalintaansa, eikä sitä sovi kenenkään ulkopuolisen ihmetellä. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo 2020 oli rankka vuosi liian monelle Pääkirjoitus TÄNÄ VUONNA MYÖS JOULU ON TOISENLAINEN. Taloudellinen ahdinko näkyy esimerkiksi tapahtuma-alalla. Matkustaminen on tauolla. Etulinjassa työskentelevät hoitajat ovat jaksamisensa rajoilla, ja varmasti monella raja on jo ylittynytkin. Joidenkin työt eivät koskaan palaa. Hoitajat tekevät työtä kohtuuttoman pienellä palkalla kriittisissä oloissa oman terveytensäkin uhalla. Toivottavasti se on mahdollisimman monelle paitsi mahdollista myös turvallista. Juhla, jonka aikana tapaamme hiljentyä läheistemme kanssa. Kaikkia ja kaikkea ei voi valvoa, nuhdella ja rangaista koko ajan. Vaikka kuolemantapauksia on kirjattu Suomessa etenkin eurooppalaisittain erittäin vähän, epidemia on todistanut viime aikoina myös meillä, että virus ottaa vallan nopeasti, elleivät suojaavat toimet ole riittävän tehokkaita ja kansalaiset noudata kieltoja ja suosituksia tarpeeksi kuuliaisesti. De_23122020_05.indd 5 16.12.2020 10.00. JOITAKIN SITTEMMIN hallintaan saatuja hetkellisiä tartuntapiikkejä lukuun ottamatta Suomessa epidemiatilanne on ollut pahin kaiken aikaa Uudellamaalla, missä myös asukastiheys on korkein. Siistiä sisätyötä tekevän keskiluokkaisen ihmisen työpiste on siirtynyt kotiin, ja joistakin harrastuksista on ehkä tilapäisesti luovuttu. Koronapandemian puhkeaminen maailmalla kosketti kaikkia ja vaikutti kaikkeen myös Suomessa, vaikka maamme syrjäinen sijainti, pitkät välimatkat, pieni väes tö ja kenties tapakulttuurimme etäisyyttä korostavat piirteetkin ovat tähän asti suojelleet meitä leviävän tartuntataudin jyrkimmiltä seurauksilta. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Korona ei kohtele ihmisiä tasapuolisesti. Ja silti pahempaakin voi olla vielä luvassa. Mutta tämänkin joukon sisään mahtuu erilaisia tarinoita: keväällä päiväkotien ja koulujen ollessa kiinni työnteon ja lastenhoidon yhdistäminen oli vaikeaa
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , M oh am m ed A be d De_23122020_06.indd 6 14.12.2020 13.48
Joulupukkikin tekee osansa koronatartuntojen taltuttamisessa. De_23122020_06.indd 7 14.12.2020 13.48. Lahjatoiveiden kuuntelemisen lomassa ehtii mittaamaan vaikka kuumeen kahvila-asiakkailta, kuten pukki Gazasssa piipahtaessaan teki. 7 Demokraatti JOULUPUKIN KORONATYÖT
Esityksestä käytiin viime viikolla vilkas lähetekeskustelu. Viime Demokraatissa julkaistiin THL:n pidempi ohjelista turvalliseen joulunviettoon. Nyt tämä uudistus tehdään. – Mutta rahoitus on julkinen ja siitä päätetään demokraattisesti. THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen pitää fiksuna valintana viettää joulu kotona lähimmän perhetai ystäväpiirin parissa. Lindén muistutti, että 3,7 miljoonaa suomalaista ei ole työterveyshuollon piirissä. – Kuntakohtainen sosiaalija terveydenhuoltojärjestelmä tuli tiensä päähän jo vuosia sitten, mutta sen korvaaminen paremmalla järjestelmällä on osoittautunut vaikeaksi. LINDÉN SANOO sote-uudistuksessa yksityisten palvelutuottajien ja kolmannen sektorin olevan keskeisessä asemassa. iStock Sote-uudistus lähtee eduskunnan käsiteltäväksi aikataulun mukaisesti. 3. Mahtava suoritus valmisteluun osallistuneilta. Tarvitaan molemmat: rakenneuudistus ja sisällön kehittäminen. – Se on paljon parempi vaihtoehto kuin lähteä epävarmana sukulaisvierailulle ja tauti mahdollisesti leviää, Puumalainen sanoo. – Siitä eteenpäin rahoitus kasvaa joka vuosi väestön ikääntymisen takia siten, että reaalisesti vuonna 2029 on käytössä seitsemän prosenttia eli 1,5 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2023. De_23122020_08.indd 8 16.12.2020 11.30. ESKO JUMPPANEN TWIITERISSÄ Vihdoinkin. Nyt on tarjolla THL:n tiivistetympi kolmen kohdan muistilista: 1. Nykyjärjestelmän vikana Lindén pitää sitä, että asuinpaikka vaikuttaa siihen, kuinka pääsee lääkärille tai millainen on palveluiden laatu. 2. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Turvallinen joulu V IIK O N LU KU 64 prosenttia. KRISTA KIURU TWITTERISSÄ Tämä on politiikan ydintä – hyvinvoinnista huolehtimista. Jatkossa tavoite on tarjota kaikille suomalaisille terveyskeskuksissa yhtä hyvää hoitoa kuin työterveyshuolto. RIKU HAKALA TWITTERISSÄ Suomen yrittäjät: työllisistä 67 prosenttia haluaa, että työpaikalla on sopimisen vapaus työehdoista. Juhli kotona lähipiirissä. Ideoi hauskoja etätapaamisia. SDP:n ryhmäpuheenvuoron käyttänyt kansanedustaja Aki Lindén kuvasi koko sote-uudistuksen ”punaiseksi langaksi” tavoitetta tehdä terveyskeskuspalveluista, vanhustenhuollosta ja kaikista sosiaalija terveydenhuollon palveluista yhtä hyviä kuin keskussairaalat ja parhaat sosiaalipalvelut nyt ovat. Duunarikysely: liitot neuvottelevat työehdot, sanoo vastaajista Ihmisen mallinen sote SOTE EDUSKUNNASSA ON luvassa rähinää, kun hallituksen sote-esityksen käsittely pääsee kunnolla vauhtiin. Huolehdi hygieniasta. Tällainen monituottajamalli on paras mahdollinen. RAUNO VESIVALO TWITTERISSÄ 1 668 sivua! Kuulostaa monimutkaiselta, kun noin monta sivua tarvitaan. Lindén totesi, että lähtötilanteessa vuonna 2023 hyvinvointialueet saavat saman rahoituksen kuin kunnat ovat vastaavilla alueilla käyttäneet. Toivottavasti. Se ei ole suuryrityksille räätälöity markkinamalli, vaan ihmisten malli. Kertaus on opintojen äiti. Joko nyt tulee valmista. Kaikilla alueilla rahoitus kasvaa. Väestömäärän muutoksen mukana tuleva tarpeiden muutos on merkittävin rahoituksen kasvattaja. Hyvä vaihtoehto on myös joulu karanteenissa
Ei enää. ETK on laskenut eri vaihtoehtoja 1–5 vuoden lisätyöskentelylle, mutta suurin suhteellinen hyöty työssä jatkamisesta tulee ensimmäisenä vuotena. Iän arvostaminen on monissa kulttuureissa itsestään selvä asia, mutta Suomessa ei. Manka uskoo kuitenkin, että asenteet ovat muuttumassa ja että ne ovat vähitellen muuttumassa myös työmarkkinoilla. Myös koulutuksella on vaikutusta. Nyt sorruitte itse varsin epäilyttävään peliin politisoidessanne Haavisto-tapauksen käsittelyn. Olette historianne aikana hanakasti heiluttanut moralistin miekkaa. Perustuslakivaliokunta valvoo Suomessa perustuslain toteutumista. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari LOMAMATKA TYÖMATKA Tonttu Pukki Hyvät vihreät, mikään ei ole pyhää – kaikki on politiikkaa. Molemmat sanovat heidän viestittelyään tulkitun väärin. Valiokunnan vihreä jäsen Outi Alanko-Kahiluoto ja eduskuntaryhmänne puheenjohtaja Jenni Pitko yrittivät lobata hallituspuolueita Haavisto-tapauksessa lievemmälle kannalle. Hyvät vihreät, toimintanne ulkoministeri Pekka Haaviston asiassa on hämmentävää. Toivottavasti peruslakivaliokunta palaa normaaliin, epäpoliittisempaan toimintaan pian. Esimerkiksi neljännes Suomen Ekonomien yli 55-vuotiaista jäsenistä on kokenut tai nähnyt työpaikallaan ikäsyrjintää, etenkin rekrytoinnissa. Naiset hyötyvät eläkkeen lykkäämisestä miehiä enemmän. Se olisi politiikan uskottavuuden kannalta tärkeää. Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreen selvityksen mukaan töiden jatkaminen vuodella yli vanhuuseläkeiän alarajan voi kasvattaa loppuelämän nettotuloja keskimäärin lähes 10 prosenttia. Korkeakoulutetut hyötyvät lykkäämisestä enemmän kuin ammattitutkinnon suorittaneet. De_23122020_08.indd 9 16.12.2020 11.31. He hyötyvät vuoden lykkäyksestä jopa enemmän kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet. Tähän saakka politiikanteossa perustuslakivaliokunta on ollut neutraali alue, jossa asiat hoidetaan asioina ilman suurempaapuoluepolitikointia. Tosin poikkeuksena ovat vuonna 1964 syntyneet ja vain peruskoulun suorittaneet naiset. 60 TYÖELÄMÄ Väärä asenne EI VAIN se putki vaan asenteet. Nyt teidän, hyvät vihreät, toimintanne takia alkaa vatvominen siitä, pitäisikö Suomeen saada riippumaton perustuslakituomioistuin kuten useimmissa muissa maissa, tuskailee Demokraatin väki ELÄKE 40 000 euroa lisää eläkettä OMAA ELÄKETTÄ on helppo kasvattaa – jos on työtä ja työhaluja. Se on täysin vastoin kaikkea tutkimustietoa. Selvitysten mukaan kuudenkympin lähestyessä työntekijä kokee asemansa työmarkkinoilla heikkenevän. Se merkitsee noin 40 000 euron lisäystä loppuelämän nettotuloihin. Työttömistä työnhakijoista jopa 80 prosenttia kertoi kyselyssä kokeneensa ikäsyrjintää työnhaussa. Tähän vaikuttaa se, että naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään. – On esimerkiksi iso ongelma, jos uskotaan, ettei ikääntyvä ihminen opi. Tähän saakka valiokunta on hoitanut tehtäväänsä kunniakkaasti. Työhyvinvoinnin johtamisen dosentti ja tietokirjailija Marja-Liisa Manka sanoo, että suomalaisilla työpaikoilla on virheellisiä asenteita, jotka vaikeuttavat ikääntyneiden työllistymistä. Ihminen oppii kaiken aikaa, ja vielä yhdeksänkymppisenä oppii uusia asioita, Marja-Liisa Manka sanoo Kauppalehden podcastissa
Kuka julisti sen vuonna 2019. vietettävän afroamerikkalaisen juhlan nimi. 3. Mikä on oopperalaulaja Jussi Björlingin soitetuin kappale Spotifyssa. Mikä on 26.12.–1.1. Pelkän peruskoulun suorittaneiden työllisyysaste on noin 45 prosenttia. Opetusja kulttuuriministeriö on laskenut, että uudistus maksaisi noin 110 miljoonaa euroa vuodessa. Missä Raamatun evankeliumeissa Jeesuksen syntymästä kerrotaan. 8. Toisen asteen suorittaminen parantaa työllisyysastetta yli 70 prosentin. elokuuta 2021. 10. Joulukuussa voi pelata ”Whamageddonia”. Oppivelvollisen pitää hakeutua ennen perusopetuksen viimeisen vuosiluokan päättymistä toisen asteen koulutukseen eli nivelvaiheen koulutukseen tai muuhun oppivelvollisuuden piiriin kuuluvaan koulutukseen. Opetusministeri Li Andersson pitää hanketta koulutuksen tasa-arvon suurimpana yksittäisenä harppauksena tällä vuosituhannella. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT AFP, Jonathan Nackstrand Aito maski ja tekoparta 10 JOULU 1. Se koskee ensimmäisen kerran vuonna 2005 syntynyttä ikäluokkaa. Oppivelvollisuus ulotetaan 18 ikävuoteen, ja samalla toisen asteen opinnoista tulee maksutonta 21 ikävuoteen saakka. Kuka on säveltänyt baletin Pähkinänsärkijä. 6. 2. Tuikattiinko pukki tuleen vuonna 2019. De_23122020_10.indd 10 15.12.2020 17.34. Tavoite on nostaa suomalaisten koulutustasoa ja parantaa työllisyyttä. Vas tau kse t: 1) Rie mul list a 2) Van taa n kau pun gin val tuu sto n puh een joh taj a Ant ti Lin dtm an (sd .) 3) Sel viy tyä mah dol lisi mm an pitk ään kuu lem att a Wha m! -yh tyeen kap pal ett a Las t Chr ist mas 4) Ei 5) Han ukk a-k ynt tel ikk ö 6) Esp era nto 7) Kw anz aa 8) Mat teu kse n ja Luu kka an 9) O Hel ga Nat t 10 ) Pjo tr Tša iko vsk i MAAILMAN TILA • Oppivelvollisuus Toista astetta ei jätetä E duskunta hyväksyi viime viikolla oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen opiskelun äänin 31-24. 9. Nivelvaihe on esimerkiksi kymppiluokka tai ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus. Gävlen olkipukki kertoo Twitterissä, ettei se oikein pidä tulitikuista. Ilman toiseen asteen tutkintoa jäävien osuus jokaisesta ikäluokasta on pysynyt 15–16 prosentissa koko 2000-luvun ajan. Suomen Turun lisäksi myös esimerkiksi Vantaalla on julistettu joulurauhaa. 4. 5. Kristnasko. Mikä on pelin tavoite. Se on joulu, mutta millä kielellä. Millaista joulujuhlaa joulurauhanjulistuksen lopuksi toivotetaan. Mikä on kuvassa. Muutos astuu voimaan 1. 7
Palkansaajasäätiötä kiinnostaa tulevina vuosina muun muassa ilmastoon ja sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvät aiheet. Ne ovat uteliaita ja älykkäitä eläimiä. Siitä kertoo sekin, että opposition vaihtoehtobudjettien lainamäärät ovat samaa kokoluokkaa kuin hallituksella. Uutta on sponsoroimamme tohtorihautomo. Miten. 11 Demokraatti jatko-opintoihin ja väitöskirjan tekoon. Olemme erittäin tyytyväisiä tähän vielä alkuvaiheessa olevaan yhteistyöhön. Kahden pienen lapsen isänä tämä aika vuodesta on aikamoista joulunodotusta. NYT TALOUDEN PALIKAT OVAT UUDESSA JÄRJESTYKSESSÄ. Jaamme vuosittain niitä noin 1,2–1,4 miljoonan euron arvosta. Talouspoliittista keskustelua on hallinnut pitkääm vahva oikeistolainen painotus. Säätiön yksi tehtävä on taloustietämyksen lisääminen. Painopisteen ei tarvitse siirtyä vasemmalle laidalle, vaan yritämme herättää eri näkemysten välistä monipuolisempaa talouskeskustelua. Nyt on onneksi nähty elvyttävän talouspolitiikan arvo. Siitä suuntauksesta ei seurannut vahvempaa talouskasvua vaan pitkittynyt talouskriisi. Palkansaajasäätiö on omalta osaltaan yrittänyt tuoda uusia näkemyksiä keskusteluun. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf Voimaeläimesi on saimaannorppa. Austerity meni jo oman muotisyklinsä ohi. Tässä on myös vanhaa kotiseuturakkautta. Teette paljon yhteistyötä Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) kanssa. En minä ole savolaisuudestani tai murteestani päässyt eroon, vaikka olen kolme vuotta elänyt Helsingissä. Korko on ollut talouden keskeinen elementti oikeastaan siitä saakka kun vaihdantatalous keksittiin. Mielenkiintoista seurata, miten talous kehittyy nollakorkojen maailmassa. Millaista. De_23122020_11.indd 11 15.12.2020 17.23. Korona-aikana talouskeskustelusta on tullut moniäänisempää. Tuemme tutkimusta myös apurahoilla. Nyt talouden palikat ovat uudessa järjestyksessä, ainakin toistaiseksi. Saimaa on maailman kaunein vesistö. PT:ssä on kolme jatko-opiskelijaa hautomossa, missä he voivat keskittyä Parempaa talouskeskustelua Palkansaajasäätiön johtaja iloitsee elvyttävän talouspolitiikan paluusta. Mikä meno Teemu Hirvonen, Palkansaajasäätiön toimitusjohtaja. Muuten elämä on tätä korona-arkea. Miksi
Taistelu tulee siis jatkumaan EU:n demokratiasta ja kaikille EU-kansalaisille kuuluvista yhtäläisistä oikeuksista. Uusi oikeusvaltiomekanismi ei nykymuodossaan ole täydellinen, eikä se ikävä kyllä anna työkaluja yleisiin oikeusvaltiorikkomuksiin EU-budjetin varainkäytön ulkopuolella. Puola ja Unkari joustivat sen jälkeen, kun oli ilmeistä, että elvytyspaketti vietäisiin lävitse ilman Puolaa ja Unkaria. SITTEN VAROITUKSEN sana. Ratkaisuun kuuluu myös sopu EU:n oikeusvaltiomekanismista, joka oli koko syksyn ollut varsinainen myrkkypilleri juuri Unkarille ja Puolalle. Seitsemän vuoden rahoituskehys ja EU:n elvytyspaketti, yhteiskooltaan 1,8 biljoonaa euroa, ovat nyt paketissa. Samoin sukupuolivähemmistöjen oikeuk sia nyt hyväksytty mekanismi ei näytä vahvistavan, ellei kyseessä ole EU-budjetin väärinkäytön yhteydessä ilmenevät rikkomukset. Jos ongelmat ovat toistuvia, voi neuvosto määräenemmistöllä komission esityksestä keskeyttää EU-varojen jaon. Pelkkä uhkakin on tekijä, jonka voi olettaa vaikeuttavan EU-varojen väärinkäyttöä korruptoituneiden hallituspuolueiden eduksi ja näiden vallan pönkittämiseen. Parlamentin puolella tosin katsotaan, ettei tällä julkilausumalla ole arvoa edes sen painopaperin verran, jolle teksti on kirjoitettu. Huippukokous hyväksyi oikeusvaltiomekanismin muutoksitta aiemmassa, parlamentin hyväksymässä muodossa, mutta huippukokous hyväksyi myös julkilausuman, jossa annettiin tulkintoja ratkaisulle. Tänään on syytä kiittää ministereitämme kauaskantoisesta ja tärkeästä toiminnasta, josta on nyt tullut koko unionin omaisuutta. De_23122020_12.indd 12 14.12.2020 15.21. Suomelle ratkaisu oli merkittävä, sillä Suomi ensimmäisenä puheenjohtajamaana teki oikeusvaltioasioista 2019 puheenjohtajakautensa yhden lippulaivahankkeen. Lehdistönvapauden rajoittaminen ja median keskittäminen hallituspuolueille suosiollisten bisnesmiesten käsiin voi siis jatkua. EU-huippukokouksessa voitiin näin sopia EU:n historian suurimmasta talouskokonaisuudesta. Vuosi sitten kotimaassa moni arvosteli niin pääministeri Sanna Marinia kuin euroop paministeri Tytti Tuppuraista, joiden sanottiin vaarantavan Suomen suhteita muihin EU-maihin. Jos EU-budjetin tai elvytysrahojen käyttöön liittyy korruptiota tai vaikkapa kilpailutussääntöjen rikkomista ja hallituksen nimittämät syyttäjät ja poliisit eivät suostu asiaa tutkimaan, antaa nyt hyväksytty oikeusvaltiomekanismi työkaluja. Nämä maat olisivat jääneet ilman miljardien eurojen elvytysruisketta. Oikeusvaltiotaistelussa erävoitto MINISTERIEMME TÄRKEÄSTÄ TOIMINNASTA TULI KOKO UNIONIN OMAISUUTTA. Nyt hyväksytty oikeusvaltiomekanismi on sidottu EU-budjetin varojen käyttöön ja siinä havaittuihin oikeusvaltion toiminnan epäkohtiin. Kun ensi vuoden alussa alkaa kaksivuotinen EU:n uudistuskeskustelu EU:n tulevaisuuskonferenssin muodossa, on oikeusvaltiokysymykset syytä nostaa uudelleen työpöydälle ja julkiseen keskusteluun. 12 Demokraatti Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu SH W MEPIT U nkari ja Puola antoivat periksi
. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ti la st ok es ku s ja Ve ro nm ak sa ja t Työhyvinvointi Tuoreen selvityksen mukaan työhyvinvointi ja tuottavuus ovat parantuneet etätyössä. litraa/kk 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 milj. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Uskottavuus Vihreiden sähläys perustuslakivaliokunnassa syö kansalaisten luottamusta politiikkaan. Ensi vuoden polttoaineiden hinnankorotukset merkitsevät vuodessa 15 000 kilometriä ajavalle noin 64–59 euron lisälaskua. ! De_23122020_13.indd 13 16.12.2020 10.09. euroa Ajoneuvojen rekisteröintimaksu Autovero Ajoneuvovero Liikennepolttoaineiden verot Liikenteen erityisverojen tuotot 2009–2019 . Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 2 000 1 500 1 000 500 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 * Montako litraa 95:sta keskituloinen on voinut tankata kuukauden nettopalkallaan 2000–2020. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Verot tekevät autoilusta kallista Jos autojen sähköistyminen etenee Suomessa suunnitellusti, joutuu valtio keksimään uuden ”lypsylehmän” liikennepolttoaineiden verojen tilalle. Vuonna 2020 bensiinin kuluttajahinnasta veroja oli 65–70 prosenttia. NOUSUSSA LASKUSSA Arvostamme suomalaista työtä
Seuraava kriisi voi kuitenkin yllättää. G uangdongin maakunnassa Kiinassa havaittiin syksyllä 2002 selittämättömiä sairastumisia. Teksti Simo Alastalo / Kuvat iStock De_23122020_14.indd 15 16.12.2020 11.43. 15 Demokraatti Suomalainen huoltovarmuus kiinnostaa maailmalla. Meillä on harjoiteltu varautumista jo sodista saakka. Potilaille nousi nopeasti korkea kuume. Tapauksia oli ilmennyt parin kuukauden ajan maaseudulla, kunnes suurempi tartuntarypäs puhkesi Guangdongin pääkaupungissa Guangzhoussa. Alun lievät hengitystieoireet pahenivat muutamassa päivässä hengenvaarallisiksi
Samana vuonna uudis tettiin myös sotien ja luonnonmullistusten varalle kirjoitettu valmiuslaki. Se oli varmasti merkittävin asia, joka sai WHO:n patistelemaan jäsenmaitaan tekemään pandemiasuunnitelmia. Vuonna 1918 alkanut tuhoisa espanjantauti, jopa pari miljoonaa vuonna 1957 surmannut aasialainen influenssa ja hongkongilaiseksi kutsuttu influenssapandemia vuonna 1968. Matkassa oli myös tuuria. – Mukana on paras asiantuntemus ja vahva tuki poliittisesta päästä. Toki tartuntatavoiltaan hengitystie-infektioista poikkeava Aids-epidemia oli 1980-luvulla, ja se kyllä noteerattiin. Vahvistetun koronatartunnan on tähän mennessä saanut yli 72 miljoonaa ihmistä. Maailman terveysjärjestö WHO sai tietää uudesta sairaudesta helmikuussa 2003. Joka kymmenes tartunnan saanut menehtyi. Myös Suomessa herättiin kansallisen pandemiasuunnitelman puutteeseen. Söderin mukaan taustalla oli uhkakuvien muutosanalyysi. Sars ja pari vuotta myöhemmin ilmaantunut lintuinfluenssa (H5N1) laittoivat vipinää maailman terveysjärjestö WHO:hon ja kansallisiin tartuntatautiviranomaisiin. Asiantuntijat ja poliittinen taso toimivat yhteisymmärryksessä. Vain nykyisen THL:n edeltäjä kansanterveyslaitos oli valmistautunut pandemian varalle. Sosiaalija terveysministeriössä tuolloin työskennelleen lääkintöneuvos Merja Saarisen mukaan WHO kiinnitti erityisesti huomiota lintuinfluenssatapauksiin, jotka tarttuivat ihmisiin Kaakkois-Aasiassa. Suomalaisia on kuollut alle 500. Näytti siltä, että tartuntataudit olivat voitettu uhka. Kun valmiuslakia uudistettiin, Sosiaa lija terveysministeriön tartuntataudeista vastaava viranomainen oli johtaja Tapani Melkas. Poikkeusolojen määritelmään lisättiin vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suur onnettomuutta vastaava, hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti. Myös STM:n entinen valmiuspäällikkö, lääkintöneuvos Jouko Söder on valmiuslain tartuntatautilisäyksestä hyvillään. Niitä varten oli antibiootteja ja rokotteita. 16 Demokraatti Kiina pyrki pitämään epidemian salassa ja onnistuikin siinä muutaman kuukauden ajan. Maailmanlaajuista pandemiaa pidettiin todennäköisenä ja sen ilmaantumista ajan kysymyksenä. – Meillä oli onnea, että korona tuli meille pikkuisen myöhemmin. Suomi sai aikalisän muuhun Eurooppaan nähden, Saarinen sanoo. De_23122020_14.indd 16 16.12.2020 11.43. – Hyvä, että sinne on kirjoitettu tällainen mahdollisuus. Kuolleita on yli 1,6 miljoonaa. Pandemiasuunnitelma paransi olennaisesti Suomen kykyä reagoida viime kevään epidemiaan. – Pelättiin, että linnuista ihmisiin tarttunut virus muuntuu ja alkaa levitä ihmisestä toiseen. Kuolleisuus oli tartunnan saaneilla 60 prosenttia. Sikainfluenssan (H1N1) jälkeen vuonna 2012 suunnitelma päivitettiin. Kansanterveyslaitoksen ja ministeriön välinen yhteistyö oli Melkaksen mukaan läheistä ja luottamuksellista. Maailmanlaajuisesti sarsiin sairastui vuoden 2003 kuluessa 8 500 ihmistä. KANSALLINEN VARAUTUMISSUUNNITELMA julkaistiin influenssapandemian varalle vuonna 2006. Söderin mukaan varautumisen suunnittelu ja valmistautuminen on ollut D-ILMIÖ NORMAALIN LAIN SÄÄDÄNNÖN PITÄISI OLLA SELLAINEN, ETTÄ EI TARVITA VALMIUSLAKEJA. Se näytti oudolta monien silmissä. Tauti sai nimen Sars-covid, mikä oli lyhenne sanoista severe acute respiratory syndrome, vakava hengitystieinfektio. Ilman lisäystä valtioneuvosto ei olisi voinut yhdessä tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa todeta poikkeusoloja, kun Suomi päätti maaliskuussa soveltaa valmiuslakia nopeasti levinneen SARS-coV2-viruksen torjunnassa. Totta kai olen ihan tyytyväinen, Melkas sanoo kahdeksan vuotta valmiuslain uudis tamisen jälkeen. – Siitä piti vähän taistellakin, että perinteisten uhkien sekaan sai tartuntataudin. Epidemia jäi paljon pelättyä pienemmäksi. Influenssapandemioita oli 1900-luvulla kolme. Aiheuttaja oli aiemmin tuntematon eläimestä ihmiseen levinnyt koronavirus. – 1970, -80 ja -90-luvuilla ei oikeastaan ollut pandemioita
Hallitus aloitti lain päivittämisen valtioneuvoston linjauksen pohjalta kesäkuun 9. 17 Demokraatti Suomessa liiaksi sotilaspainotteista ja on sitä edelleenkin, vaikka sotilaat ovatkin hänen mukaansa tehneet hyvää työtä. VALMIUSLAKIA ON jälleen joulun alla väläytelty ratkaisuksi Uudenmaan koronatilanteen uhkaamaan sairaaloiden henkilökuntapulaan. Pandemiavarautumissuunnitelman ja valmiuslain päivittämisen ohella huoltovarmuuskeskus paransi vuosituhannen alun epidemioiden myötä valmiuttaan reagoida terveydellisiin kriiseihin, vaikka varsinainen vastuu terveydenhuollon huoltovarmuudesta kuuluukin sairaanhoitopiireille. De_23122020_14.indd 17 16.12.2020 11.43. STM:ssä on varmaan niin paljon lainsäädäntötyötä, että voimat loppuvat ja kaikki uupu uvat, Söder sanoo. Kirurgisten maskien ja tehokkaampien hengityssuojainten (FFP 2 ja 3) lisäksi terveydenhuollossa on tarvittu suojatakkeja, PITI TAIS TELLA, ETTÄ PERINTEIS TEN UHKIEN SEKAAN SAI TARTUNTA TAUDIN. päivä. Kun maailmalta alkoi kuulua muitakin uhkia kuin sotilaalliset konfliktit ja luonnonhäriöt, otettiin onneksi tartuntatauditkin mukaan, Söder sanoo. Vaikka niitä olisi ollut varastossa niin paljon kuin suunniteltiin, ne eivät olisi riittäneet mihinkään koronassa, Merja Saarinen sanoo. – Uudistus olisi pitänyt käynnistää heti, kun ensimmäinen aalto tuli. – Normaalin lainsäädännön pitäisi olla sellainen, että ei tarvita valmiuslakeja. Pulaa tuli myös muista suojavarusteista. Valmiuslaki on tarkoitettu äärimmäisiin tilanteisiin ja antaa valtiojohdolle poikkeukselliset valtuudet rajoittaa perusoikeuksia kuten elinkeinonvapautta ja kuntien autonomiaa. Se on tehty sodan aikaa ja muita poikkeusoloja varten. – Hengityssuojaimia ja kirurgisia suojaimia ei olisi tarvittu influenssapandemiassa tällaisia määriä. HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN (HVK) toimitusjohtaja Janne Känkänen vahvistaa suojaimiin liittyvän puskurivaraston riittämättömyyden. – Järkytyin vanhana valmiuslain muutosta valmistelleena, kun Marin sanoi televisiossa, että valmiuslaki tulee voimaan. Luulisi, että päivittämisestä on yksimielisyys, mutta perustuslailliset ongelmat ovat totta kai yksi asia. Varastot hupenivat sekä sairaanhoitopiireissä että huoltovarmuuskeskuksessa, kunnes maskeja alun vaikeuksien jälkeen onnistuttiin riittävästi hankkimaan. Ehkä tilanne oli hallituksen arvion mukaan sellainen, Söder kertoo. Ikävä katsoa uutisia Yhdysvalloista, kun osavaltiot ja sairaalat kilpailevat siitä, kuka maksaa eniten hengityskoneista ja maskeista. Pandemiaan oli varauduttu, mutta varautumisen pohjana ollut influenssa käyttäytyi eri tavoin kuin koronavirus. – Loistavaa, että on huoltovarmuuskeskus. En ymmärrä, mihin se aika on hallitukselta mennyt. Parhaillaan hallituksen esitys on eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä. Tartuntautilain muutos on Söderin mukaan kestänyt liian pitkään. Suojaimia oli Saarisen mukaan vaikea saada jo sikainfluenssan aikaan, mutta huoltovarmuuskeskus onnistui niitä hankkimaan. Silloin ei ajateltu, että niistä olisi voinut olla väestölle mitään hyötyä. Hoitajien ammattijärjestö Tehy on vaatinut sen sijaan porkkanaa kuten koronalisiä. Sen takia tarttuvat taudit jäivät sivuun. – Näihin tuotteisiin liittyvää käyttötarvetta ei ollut otettu varautumisvelvoitteessa huomioon siinä laajuudessa kuin tämä tällainen pandemiatilanne olisi edellyttänyt. Keskuksen varastoista löytyi kirurgisia kasvomaskeja terveydenhuollon tarpeisiin, mutta koronapandemian myötä kävi nopeasti ilmi, ettei suojaimia ollut tarpeeksi. – Koko järjestelmä ja kaikki viralliset valiokunnat ovat edelleenkin sotilasvetoisia. Yhtälöön kuuluu se, että globaali markkina meni hyvin lyhyessä ajassa tukkoon, Känkänen sanoo. Julkisuudessa puhuttiin enimmäkseen kasvosuojaimista. Myös sota-ajalta tuttu elintarvikkeiden säännöstely voidaan valmiuslain nojalla tarvittaessa käynnistää
Tällaista terveydellistä kriisiä, joka koskee suurinta osaa valtioita yhtäaikaisesti ja laajamittaisesti ei ole aikaisemmin ollut, Saarinen sanoo. Sodan jälkeen mukaan on tullut muitakin näkökulmia ja uhkatekijöitä. Keväällä kaikki ei onnistunut. Tätä valmistelua tehdään tässä nyt rinnan. Saarisen mukaan sosiaalija terveydenhuollon tarpeita, sitä miten organisaatiot kriiseihin varautuvat, joudutaan katselemaan uudelleen pandemiasilmälaseilla. – Olemme siihen hyvin varautuneet. Suomalaisten varautumisen taustalla on toinen maailmansota ja sitä seurannut kylmän sodan aikakausi. – Valmiutta ja varautumista harjoitellaan monilla yhteistyöfoorumeilla. Se univormu, joka sairaanhoitajilla on hoitotilanteissa tai testaustilanteissa. Huoltovarmuuskeskus on Känkäsen mukaan rakentanut myöhäiskeväästä saakka kriittisten suojavarusteiden kansallista puskurivarastoa, jotta pandemian alkuvaiheen tarvikepula ei pääse toistumaan. Nyt on nähty haavoittuvuus häiriötilanteen hoitamisessa. Suomessa ei juuri ole esimerkiksi lääkintälaiteteollisuutta. – Ehkä se on ajanut yhteiskunnan siihen, että pitää olla valmiina. Känkäsen mukaan HVK aikoo jatkossa nojata enemmän kotimaiseen tuotantoon. 18 Demokraatti suojaessuja, suojavisiirejä, ja suojakäsineitä. varasto tulee olemaan merkittävästi takavuosia suurempi. HVK:N TOIMITUSJOHTAJAN Janne Känkäsen mukaan suomalainen huolD-ILMIÖ De_23122020_14.indd 18 16.12.2020 11.44. Päämääränä on kansallinen selviytyminen. – Monet asiat ovat aika pitkälti tuonnin varassa. Tilanne oli globaalistikin uusi. Silloin kun markkina on toiminut, ratkaisu on ollut luonteva. Varataan esimerkiksi tuotantokapasiteettia käyttöön. Taustalla oli vuosikymmenien työ, jossa viranomaiset ja yksityinen ja julkinen sektori olivat tehneet valmiusasioissa yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja puolustusvoimien kanssa. Kysyntä kasvoi pandemian vuoksi melkein samanaikaisesti joka paikassa, se kiepsautti markkinatilanteen hyvin dramaattisesti. Jatkossa suojavarusteiden puskuriKORONA VOI OLLA EPÄTARKKA OSOITIN TULEVAISUUDEN KOKONAIS VARAUTUMISESSA. – Tämä on se meidän tuotevalikoimamme. – Suurimmassa osassa ellei kaikissa tuoteryhmissä tullaan rakentamaan kotimaisen tuotannon varaan tai siihen, että kotimaisten yritysten ja valmistajien kanssa rakennetaan sopimuksellisia järjestelyjä. Jos markkinoille tulee häiriötilanne, kapasiteettia voidaan aktivoida. Känkäsen mukaan suojavälineet eivät ole varsinaista hitechiä, joten ajan saatossa niiden valmistus on ajautunut halvempien työvoimakustannusten maihin. STM:n valmiusyksikön asiantuntijan Markku Saarisen mukaan Suomen varautumisen taso oli keväällä kohtuullisen hyvä, vaikka pandemia toikin eteen ennakoimattomia asioita. Rakenteet ja yhteistyöverkostot olivat Saarisen mukaan kunnossa. Kansainvälisesti ottaen Suomen tilanne oli jopa poikkeuksellisen hyvä. – Globaali häiriötilanne syntyi, kun valmistus oli keskittynyt aika paljon Kiinaan ja Aasiaan. HVK ei Känkäsen mukaan ole liikkeellä yksin vaan tukee STM:ää terveydenhuollon varautumisen kehittämisessä
19 Demokraatti SUOMALAISEN HUOLTO VARMUUDEN SALAISUUS ON LAAJA YHTEISTYÖ. Känkänen luonnehtii suomalaista huoltovarmuuden ja varautumisen kokonaisuutta kansainvälisesti hieman epätavalliseksi. Pyrimme pitämään silmät auki laajalla skaalalla. Myös eurooppalaiset viranomaiset ovat Känkäsen mukaan olleet kiinnostuneita, mikä on näkynyt yhteistyösuhteiden ja tiedonvaihdon kysynnän lisääntymisenä. Itse huoltovarmuuden käsite kääntyy vaikeasti muille kielille. Huoltovarmuuden salaisuus on Känkäsen mukaan myös laaja yhteistyö. – Se ei oikein käänny englanniksi, onko huoltovarmuus hätäapua, resilienssiä, turvallisuutta vai mitä se on. Olemme moneen muuhun maahan verrattuna saaneet pidettyä asiat kontrollissa ja epidemiatilanteen kohtuullisena. Epidemiatilanne on tällä hetkellä varsin hankala. Huoltovarmuus tarkoittaa taloudellista turvallisuutta väestön toimeentulon, elinkeinoelämän ja viime kädessä maanpuolustuksen tarpeet huomioiden. – Mennyt kriisi voi olla epätarkka osoitin tulevaisuuden kokonaisvarautumisessa. Sitten on tiettyjä kollegaviranomaisia Sveitsissä, jossa on vanhastaan samantyyppisiä järjestelyjä. De_23122020_14.indd 19 16.12.2020 11.44. – On sitä kiinnostusta kyllä ollut. Känkäsen mukaan yksi koronakriisin opetuksista on jo tässä vaiheessa keskellä pandemiaa se, ettei varautumisen ja huoltovarmuuden kehittämisessä kannata tarkastella pelkästään koronaa ja terveydenhuoltoa. Pitää ymmärtää, että kriisitilanteet voivat tulla yllättävästä paikasta. – Perinteisesti yhteyksiä on ollut Pohjoismaiden tasolla, erityisesti Ruotsiin. Viimeisin merkittävä kriisi hallitsee helposti mielikuvaa tulevista kriiseistä. Toiminta perustuu paljon yhteistyöhön. Kuten se, miten energiayhtiöt ovat varautuneet sähkönjakelun häiriöihin niin, että sähkökatkojen kestot pysytään ajallisesti minimoimaan. Yhteydenottoja selvästi tulee. Olen saksalaisille radiokanaville ja tv-porukoille haastatteluja antanut. Aihe kiinnostaa, ja näkökulmana on Suomi varautumisen mallimaana. tovarmuus on koronakriisin myötä herättänyt kansainvälistä kiinnostusta. – Siinä korostuu eri toimialojen jatkuvuuden hallinta. – Teemme paljon yhteistyötä elinkeinoelämän eri sektorien ja toimialojen kanssa
Vähän samaa pulmaa on minulla. Olen lopen kyllästynyt siihen, miten virus tunkeutuu kaikkiin lehtijuttuihin – myös niihin, joiden pitäisi käsitellä jotakin ihan muuta – ja haluaisin välttää altistamasta omia lukijoitani yhtään enempää. maskin yläosan jäykkä nenän muotoihin taivutettava osa. Siispä, Tua, ehkä meidänkin on aika taas valita omat vuoden sanamme. Se oli muuten pitkässä muodossaan koronavirus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kuukauden sanana jo heti tammikuussa, ja pitkin vuotta muutamat muutkin Kotuksen kuukauden sanat kytkeytyivät pandemiaan kuten oma suosikkini huhtikuulta: ”etävirvonta”. En siis, kuten sanonta kuuluu, katsonut nenääni pidemmälle. Nenäsovittimessa on sananakin jotain mukavan taipuisaa, vähemmän kliinistä kuin pandemiasanastossa keskimäärin. Poliisiväkivallasta alkunsa saanut liike on ollut tänä vuonna paljon esillä, ja koska siihen kiertyy paljon universaaDe_23122020_20.indd 20 14.12.2020 14.03. Minun vuoden suosikkini on ehdottomasti nenäsovitin. Sanatarjokkaita on valtavasti, ja toisaalta ne melkein kaikki tuntuvat liittyvän koronavirukseen. Tavallaan on ollut onni, että covid-19-virukselle on löytynyt luontevasti suomenkielinen vastine sen lajiryhmästä. Sen mukaan vuoden sanaksi sopivia uusia ilmauksia oli tarjolla aivan liikaa, ja niinpä yhden sanan sijaan julkaistiin laaja raportti ”ennennäkemättömän vuoden sanoista”. Sellainen olisi vaikkapa Black Lives Matter -liike. Ja kompastuin katukiveykseen: mukkelis muks ja värttinäluu sanoi raks. Korona on helppokäyttöinen, kaikkien suuhun sopiva sana. OLEN KYLLÄSTYNYT SIIHEN, MITEN KORONA TUNKEUTUU LEHTIJUTTUIHIN. (RB) VUODEN SANOIHIN on viime aikoina ylipäätään liittynyt poikkeuksellista dramatiikkaa. Black Lives Matter -liikkeelle pitäisi olla vuoden sana -kelpoinen suomenkielinen vastine. Jos joku olisi ennen tätä vuotta tullut kysymään minulta, mikä sellainen on, olisin ehkä lähtenyt arvailemaan jotain sieraimeen tungettavaa implanttia. Ehkäpä valitsen sanan, jolle mielestäni pitäisi olla vuoden sana -kelpoinen suomenkielinen vastine. Nenäsovitin oli minulle myös henkilökohtaisesti merkityksellinen juttu, sillä se vei minut lankeemukseen. Nyt me kaikki suomalaiset tiedämme, että se on – kuten eräs maskivalmistaja hyvin määrittelee – ”alumiinilanka, joka on päällystettu pehmeällä laminoidulla muovilla” eli kasvoKielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela Sanasta kupla on ryöstöviljelemällä saatu rasite, joka leviää kuin aikoinaan gate. 20 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ Vuoden sanat T aakse jäävää vuotta hallitsi myös kielellisessä ilmaisussa yksi sana. Tallustellessani eräänä ehtoona Tampereella bussipysäkille sovittelin kasvomaskia lennossa naamalleni... Liittyykö sinun vuoden sanaasi dramatiikkaa, Tua. Nimittäin perinteikäs kielivaikuttaja Oxford University Press ei pystynyt tänä vuonna valitsemaan vuoden sanaa lainkaan
Olen nähnyt mediassa resilienssille tuhat eri käyttötapaa. Ennen olivat kuplatkin parempia. 21 Demokraatti leja ihmisoikeusja tasa-arvokysymyksiä, se ansaitsisi minusta iskevän suomenkielisen nimen käytettäväksi alkuperäisen nimen rinnalla. Silloin resilienssi tarkoittaa henkistä palautumiskykyä eli sitä, kuinka hyvin henkilö selviää kriiseistä. Kuplalle on käymässä samoin. Esimerkiksi Työterveyslaitos määrittelee resilienssiksi työyhteisön joustavuuden, soveltamisen ja ennakoinnin. Sellainen on sana vauva lausuttuna perinteisellä Tampereen murteella: vavva. Syynä on se, että tieteen ulkopuolella se ei avaudu samalla tavalla – jos avautuu ylipäätään yhtään millään tavalla. Kallion hipstereiden ”punaviherkuplan” tai ”somekuplan” sietämisessä tai jopa hyväksymisessä ei ole ollut ongelmaa, mutta viimeistään koronavuoden kokonaisvaltainen kuplatulva on alkanut ottaa lujille. Lapin matkailukupla tai kymmenet kuplassa käytävät urheilutapahtumat tuntuvat olevan sitä itseään – siis kuplia. Valtioneuvoston kanslian mukaan ”resilienssivalmiuksina voidaan pitää riskiin varautumista, omatoimista organisointia ja kykyä oppimiseen ja sopeutumiseen”. Voiko suomen kielen äänteitä enää kauniimmin laittaa peräkkäin! Vuoden inhokkisanan valitseminen sen sijaan ei tule tuottamaan mitään ongelmaa. (RB) MINUNKIN TÄMÄN vuoden inhokkisanani on joissakin yhteyksissä ihan tarpeellinen. Edes virastojen ja järjestöjen sivut, jotka varta vasten haluavat tiedottaa yleisölle, mitä resilienssi on, eivät aina päädy kovin selkeään ilmaisuun. Sana resilienssi on tieteessä hyödyllinen termi, joka saman tieteenalan ihmisten kesken avautuu samalla tavalla. Volkkarin rakastetusta mallista oli siis kyse. Jos taas kirjoittaja haluaa puhua sinnikkyydestä, muutosvalmiudesta, joustavuudesta tai ennakoinnista, ehdotan, että hän puhuisi juuri niistä. Joskus se on mitä tahansa tavoiteltavaa hyvää, välillä taas tuntuu, ettei kirjoittaja itsekään tiedä, mitä sillä tarkoittaa. Koronavuoden riemuttomat kuplat sen sijaan näyttävät poksahtelevan ennen kuin ovat edes täyttyneet. Riemukupla ei ollut puhkeavaa sorttia, sillä 1970-luvun alkuvuosina Suomessa ensiesitetty elokuvasarja sai jatko-osan vielä 2005. Kivasta, lähes onomatopoeettisena pulppuavasta sanasta kupla on ryöstöviljelemällä saatu rasite, joka leviää kuin aikoinaan gate, joka liitettiin joka paikkaan ilmeisemaan jotain kyseenalaista tapausta, jupakkaa; lautakasagate – auts! Eihän ilmaisun alkulähde, watergate, aikoinaan merkinnyt ”vesitapausta”, vaan skandaali otti nimensä demokraattien päämaja Washington D.C:ssä. Mikä sana saa nenäsovittimen puristamaan päätäsi. (TO) KIELTÄMÄTTÄ INHOKKIEN kategoriassa ei (taaskaan) ole tarjokkaista pulaa. Välillä se tarkoittaa sinnikkyyttä, välillä joustavuutta, välillä yhteiskunnan tai yksilön yleistä toimivuutta ja pärjäämistä. Mutta, rakkaat toimittajat ja muut tavalliselle kansalle kirjoittavat, me emme tarvitse resilienssi-sanaa. Mutta kerro, Rolle, sinä ensin omasi. Jos resilienssi-sanaa on pakko käyttää ja selittää, ehdottaisin pitäytymistä psykologian määritelmässä. Tai sitten valitsen ihan vain kivan sanan, jonka kuulemisesta tulen aina hyvälle mielelle. (TO) De_23122020_20.indd 21 14.12.2020 14.03. Valitsen niistä ykköseksi sanan, jonka käyttö on karannut aika pahasti käsistä. Lapsuudessani kaikkien noin kymmenvuotiaiden suosikkeja oli Disney-leffan mekaanis-inhimillinen sankari Riemukupla (The Love Bug, 1968)
Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvat Nora Vilva SOTUsoturi De_23122020_22.indd 23 15.12.2020 16.04. 23 Demokraatti Duunarilähiön kasvatti Matias Mäkynen tutustui puoluesihteeriin kolmeviikkoisena, innostui SDP:n politiikasta lukiossa ja ryhtyi uudistamaan sosiaaliturvaa parikymppisenä
Pohjanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja 2017– . SDP:n lakivaliokuntavastaava . Siinä oli omat haasteensa, mutta toisaalta se myös antoi perheelle enemmän aikaa yhdessä. . analyytikkona Rud Pedersenillä 2016–2019 . . Demarinuorten poliittinen sihteeri 2013–2016 . Pohjanmaan sosialidemokraattien puheenjohtaja 2015– . . Isä toimi SDP:n kaupunginvaltuutettuna ja ABB:n tehtaalla pääluottamusmiehenä. Vaikka kotona politiikkaakin puhuttiin, häntä kiinnostivat koulu, musiikkihar rastus ja jalkapallo – mitkään ”nuoriso vaikuttamisjutut” eivät vetäneet puo leensa. De_23122020_22.indd 24 15.12.2020 16.04. Tä hän mennessä on sujunut hyvin. Silloin Alvar oli ensimmäistä kertaa Suomiareenassa, Matias Mäky nen hymyilee. Opettajana on ollut nyt noin puolitoistavuotias Alvar. . Kaduilla tuli usein vas taan väkeä tehtaan tuulipuvuissa – sellai nen oli saatu tehtaalta ja kaikki sitä hir veän ylpeänä käyttivät. Vasta lukiossa politiikka alkoi kiinnostaa. . Mäkynen kokee, että vanhemman tär kein tehtävä on tarjota lapselleen turvaa. Täl laiset tilanteet vaativat järjestelyjä. Korona tosin iski heti hä nen vapaansa alkuun, ja Maria palasi ko tiin etätöihin. Mä kynen kasvoi duunariyhteisön keskellä, ja työväentalokin tuli tutuksi. syntynyt 1.9.1990 Vaasassa . Se on kaikkein tärkein juttu, hän painottaa. oikeustieteen ylioppilas . MÄKYSTEN PERHEESSÄ pidetään tär keänä, että kummankin vanhemman työt, luottamustehtävät ja perheelämä yhdistyvät mahdollisimman joustavasti. – Ei sitä lapsena tietysti sillä tavalla ta junnut, vaan se oli ihan normaalia, että ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita – joillain vaikeampia ja toisilla helpompia. 1990luvulla työttömyys li sääntyi ja ympärillä alkoi nähdä myös sosiaalisia ongelmia. Laittaa ne laitteet pois, kytkee itsensä irti, jotta pystyy olemaan pitempiaikaisesti läsnä. – Olen kasvanut Vaasassa Ristinum mella, duunarilähiössä, jonne Strömberg, sittemmin ABB, on rakentanut suuren osan asunnoista. Että ei tässä mitään logiikkaa ole, vaan joka tilanteeseen pitää suhtautua aina uute na, ja ne pitää ottaa vastaan nöyränä. Kipinä syttyi yhteiskunta opin tunnilla. Vanhempainvapaat puoliksi vaimonsa Maria Mäkysen kanssa jakanut Ma tias nautti ajasta, jonka sai viettää Al varin kanssa. – Varsinkin ensimmäisen vuoden aika na, aina kun luulin tietäväni, miten tämä lapsi toimii tai miten eri tilanteet hänen kanssaan hoidetaan, Alvar otti luulot pois. Yhteisö oli vahva ja tärkeä. . Kaikkein olennaisinta on olla läsnä. kansanedustaja 2019– . Vaasan kaupunginvaltuutettu 2012– . naimisissa, yksi lapsi . . Ristinum mella oli vielä Mäkysen lapsuudessa ta vallista, että elämä kesälomamatkoista harrastuksiin oli kytköksissä joko am mattiosaston tai paikallisyhteisön mui den toimijoiden, kuten seurakunnan, toimintaan. – Huomasin, että politiikka on minusta hirveän mielenkiintoista. Se on välillä myös vaikeaa, SDP:n kolmas varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ma tias Mäkynen myöntää. Kä vin läpi eri puolueiden vaaliohjelmat ja oman objektiivisen harkintani tuloksena VARAPUHEENJOHTAJANA JA KANSANEDUSTAJANA MÄKYNEN KOKEE ROOLIKSEEN RAVISTELLA JA HERÄTELLÄ. – Läsnäolo vaatii myös sitä, ettei ole aina tavoitettavissa. 24 Demokraatti D-KASVO MATIAS MÄKYNEN . Hän huomauttaa itsekin saaneensa en sikosketuksen puoluekuvioihin kolme viikkoisena, kun hän syksyllä 1990 pääsi puoluesihteeri Ulpu Iivarin syliin. – Hän on tottunut ihmisiin ja olemaan mukana joka paikassa kolmeviikkoisesta lähtien. Siksi myös vanhempainvapaiden puolit taminen oli selviö, kuten sekin, että Al var on mukana kaikenlaisessa menossa. Tein esseen vuoden 2007 eduskuntavaaleista. KOTOA MÄKYNEN sai paljon kannus tusta koulunkäyntiin ja harrastuksiin. – Työ on sellainen, että koska tahansa saattaa tulla kutsu keskusteluun tai jokin muu tärkeä asia, joka pitää hoitaa. Demokraatin joulupukki 2020 M atias Mäkynen, 30, ei ole mieles tään koskaan ollut mikään rauhaton sielu, mutta hän kertoo oppineensa viime aikoina vielä enemmän harkitse vuutta ja rauhallisuutta. . Koko ajan pitää ja saa oppia uutta – sekä lapsi että vanhempi, Mäkynen kuvailee. . .
Tehtävää silti riittää erityisesti siinä, että ihmisillä on tasapuolinen mahdollisuus saada lääkkeitä ja uusia hoitoja. Lääkeoikeuteen myös opinnoissaan pe rehtynyt Mäkynen kuvaa lääkealaa hyvin mielenkiintoiseksi ja ristiriitaiseksi. Hän lähti ehdokkaaksi saadakseen nuorten äänen päätöksentekoon, pääsi va ralle ja nousi myöhemmin valtuutetuksi. Hän kertaa, että noin kymmenen vuoden välein sosiaa liturvaa on yritetty uudistaa erilaisissa komiteoissa – viimeksi satakomiteassa vuosina 2007–2009. Seuraavana vuonna Palosaaren työ väenyhdistys keksi kysyä juuri 18 vuotta täyttänyttä Mäkystä ehdolle kuntavaalei hin. Se oli häm mentäväkin kokemus, koska se on kui tenkin periaate, jolle koko oikeusjärjes telmämme nojaa, Mäkynen kertoo. Ensimmäi nen päivä ”oikiksessa” on jäänyt mie leen. Se on tär keä vaihe, mutta Mäkynen toivoo, ettei ”ongelmien kanssa pyörimiseen” jämäh detä. – Olikohan meitä kaksi, jotka vasta simme, että koska oikeustiede on väline ja tapa auttaa ihmisiä ja edistää ihmis ten oikeuksien toteutumista. Sen ydin on yksilöllinen palvelu. Se on ensimmäinen kerta, jolloin muistan itse ajatelleeni, että SDP voisi olla minun puolueeni, Mäkynen kertoo. – Olen ollut välillä hyvin kriittinen vaik kapa lääkepatentteja ja lääketeollisuutta kohtaan, mutta toisaalta en tiedä, mikä olisi se vaihtoehto. Se eriarvoistaa ja aiheuttaa terveyseroja. Konsulttitoimisto Rud Pedersenillä analyytikkona työskennellessään hän oli paljon tekemisissä muun muassa lääke korvausjärjestelmän kanssa. Ne kuitenkin tunnetaan jo hyvin ja niistä ollaan pitkälti samaa mieltä yli po liittisten jakolinjojen. Että mistä ne miljar De_23122020_22.indd 26 15.12.2020 16.04. Samalla järjestelmässä pitää olla riittävästi kas vokkaista kohtaamista, ohjausta, neu vontaa ja palvelua, jotta jokaisen ihmi sen oma elämäntilanne huomioidaan mahdollisimman hyvin, hän kiteyttää. Hän uskoo, että myös soteuudis tus saadaan viimein maaliin, koska so tesaagan aiemmista vaiheista on otettu opiksi ja ote on realistisempi. Valtaosa vastasi, että vakaat uranäkymät hyvällä palkalla. Opiskelijoilta kysyttiin kättennos toäänestyksellä, miksi he olivat valinneet oikeustieteen opinnot. Ala tuottaa ihmisille terveyttä ja hyvinvoin tia, mutta samalla uusien lääkkeiden ja hoitojen kehittäminen, tutkimustyö, vaa tii valtavia summia rahaa. Isot reformit pitää palastella ja toimeenpanon pitää tapahtua asteit tain, Mäkynen summaa. – Suomalainen oikeusjärjestelmä on siinä mielessä aika sosialidemokraatti nen, että se on rakennettu heikoimman suojaksi. 26 Demokraatti D-KASVO päädyin siihen, että vakuuttavimpia oli vat Jutta Urpilainen ja SDP. Nykyjärjestelmä ei ole kumpaakaan. Meillä on myös vahvat perus oikeudet sosiaali ja terveyspalveluihin, sosiaaliturvaan sekä peruskoulutukseen. SOSIAALITURVAAN LIITTYVÄT asiat ovat olleet vahvasti läsnä myös Matias Mäkysen työuralla. tias Mäkynen, eihän sotuuudistus ole uusi soteuudistus – loputon vaalikau desta toiseen jatkuva veivaus. Uskon, että siksi myös aikataulu pitää paremmin. Mä kysen mukaan yksilöllisyys ja yksinkertai suus ovat sotuuudistuksen avainsanoja. Näitä ei monessa maailman maassa ole, hän jatkaa. Menneestä on otettu opiksi myös sotuuudistusta eteenpäin vievässä komiteassa, jossa Mäkynen on varajäsen. SOSIAALITURVASTA PUHEENOLLEN, SDP:n yleisturvamallin isähahmo Ma SYVÄLLÄ ETELÄPOHJANMAALLA AKTIIVIDEMARIT KUULEVAT JA TUNTEVAT OLEVANSA SOSIALIDEMOKRAATTEJA. Komiteatyö on alkanut nykyjärjestel män ongelmien määrittelyllä. Ja vaikka kyse on ihmisten terveydestä, on lääketeolli suus silti yritystoimintaa, jonka luontee seen kuuluu myös voitontavoittelu. – Toivon, että mahdollisimman no peasti päästään ratkaisuihin, ja että tällä hallituskaudella saadaan uutta lainsää däntöä, joka yksinkertaistaa sotua, te kee siitä ymmärrettävämmän ja inhi millisemmän. Demarinuorten po liittisena sihteerinä hän laati yleisturva mallin, jonka SDP sittemmin otti omak seen ja jonka jäljet näkyvät myös halli tusohjelmassa. – En usko, koska sotuuudistus teh dään nyt parlamentaarisesti. Mäkynen kehuu suomalaista terveydenhoitojär jestelmää hirvittävän hyväksi. Lukiossa vahvistui myös kiinnostus oi keustieteen opintoihin, joihin hän tart tuikin heti armeijan jälkeen. Hän katsoo, että sotuuudistus lähti jo tavallaan liikkeelle budjettiriihestä, kun päätettiin pohjoismaisen työnhaun mal lista. – Meillä lääkkeet ovat aika hyvin kor vattuja, mutta silti ihmiset joutuvat mak samaan omavastuita enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Jos soteuudistus alkaisi nyt, varmasti sekin aloitettaisiin parlamentaarisesti. – On nähty nyt sekä aiemmista so tuuudistusyrityksistä että sotesta, että yhden yön yli tapahtuva vallankumous ei onnistu. – Etuusjärjestelmän pitää olla mah dollisimman yksinkertainen, ihmisille ymmärrettävä ja ennakoitava
Oi keustiede ja politiikassa toimi minen ovat tukeneet toisiaan valtavasti. Meillä on hyvä ja aktiivi nen piiri, piirihallitus ja toiminnanjoh taja, ja olemme aktiivisesti kehittäneet toimintaa. Ha luan kannustaa kaikkia aktiiveja osallis tumaan keskusteluun ja vastustamaan somen ”öyhöttäjiä”. – Olen saanut toimia siinä tehtävässä nyt jo viidettä vuotta, ja se on ollut hir veän antoisaa. SDP:n kolmantena varapuheenjohtajana hän toivoo pääsevänsä – kun koronati lanne suo – jatkamaan puolueen kentän aktiivien tapaamista. Vaikkei se enää ole saman laista syrjintää kuin ennen, kyllä sellai nen historiallinen asenne meihin edel leen kohdistuu, Mäkynen kuvailee. Se järjestelmä on tosi mielenkiintoinen ja monimutkainen, Mäkynen sanoo. Turkuun lähtemisen sijasta Vaasaan jäämisen an siosta pystyin jatkamaan poli tiikassa ja opin käyttämään laa jasti ruotsia. Vanhempainvapai den jakaminen oli upea mah dollisuus luoda lapsen kanssa suhde, mutta sen ylläpitämi nen ja kehittäminen vaativat huomiota joka päivä. Hän on piirinsä puheenjohtajana ja kansanedustajana kiertänyt säännöl lisesti oman vaalipiirinsä kunnissa, ja SDP:n varapuheenjohtajakampanja kul jetti miestä elokuussa ympäri Suomen. Väitän, että elinkeinoelämän laaja ymmärrys yh teiskunnasta on paljon vähäisempi kuin ennen. KANSANEDUSTAJAKSI MATIAS Mäky nen oli ensi kertaa ehdolla 21vuotiaana vuonna 2011, jolloin hän teki vain pie nen kampanjan Vaasassa. Siksi on tärkeää, että ala on mahdollisimman avoin ja ker too, mistä siinä on kysymys. Siitä syntyy tarve tiedolle, hän ki teyttää. De_23122020_22.indd 27 15.12.2020 16.04. Sa malla, kun puoluejohto tukee puolueen puheenjohtajaa ja hallitusta, on tärkeää myös kirittää hallitusta ja tehdä uusia avauksia, hän sanoo. 3 Vaasaan jääminen oikeus tiedettä opiskelemaan. Miten toimii Kelakorvausjärjes telmä, miten tehdään myyntilupahake mus, kuka päättää mistäkin ja mitkä vi ranomaiset käsittelevät mitäkin asioita. IHMISTEN TAPAAMISESTA ja heidän kanssaan keskustelusta Matias Mäkynen nauttii. On etuoikeus saada elää parhaan ystävänsä kanssa ja jakaa kaikki asiat elämässä. Siellä syvällä EteläPohjanmaalla aktiividemarit kyllä kuulevat ja tuntevat olevansa sosialide mokraatteja. 27 Demokraatti 1 Elämän jakaminen Marian kanssa. Hän kuvaa piirin puheenjohtajuutta ja piirin kehittämistä melko näkymättö mäksi järjestöpuurtamiseksi. Toi voisin siihen paljon lisää avoimuutta ja jopa sääntelyä. – Vaasan vaalipiiri on historiallisesti, kulttuurisesti ja poliittisesti varmasti Suomen oikeistolaisin. Varapuheenjohtajana ja tuoreena kan sanedustajana hän kokee luontevaksi roolikseen ravistella ja herätellä. Mäkynen kuvailee työn olevan meikä läisittäin kouluttamista – byrokraattisen järjestelmän toiminnan avaamista asiak kaille. – Ymmärrän hyvin siitä syntyvän epä luulon ja kriittisyyden. KONSULTTIFIRMA, LOBBARI. Mäkynen arvioi, että mieliku vaan vaikuttaa kansainvälinen, varsin kin rapakon takaa tuttu ongelmallinen kulttuuri, jossa suurteollisuus ja konsul tit lobbaavat omia etujaan ja rahoittavat poliitikkoja. Silloin ei tärpännyt, mutta hän sai vaa lien jälkeen kannatusta SDP:n Pohjan maan piirin puheenjohtajaksi. Kuulostaa kuivalta, ja Mäkynen vakuut taakin, että siitä on lobbarimystiikka kaukana. Nyt jo kolmatta kertaa puo lueen jäsenkyselyissä piirinsä toimin taan tyytyväisimmät ihmiset ovat Poh janmaalla. Vapaiden jakamista vaikeampaa – ehkä tärkeämpääkin – on arjessa vastuun jakaminen tasaisesti. Toisella ker ralla hän oli jo tosissaan ja kiersi kam panjoimassa koko vaalipiirin alueella. Mistä tämä johtuu ja miltä se konsulttitoimistossa työskennelleestä tuntuu. 3 TÄRKEINTÄ dit eurot kaivettaisiin siihen, että yhteis kunta ryhtyisi rahoittamaan tutkimusta. Tässä kontekstissa on kova saavutus, että Vaasan vaalipiiristä vaikuttaa edus kunnassa nyt kaksi kansanedustajaa. 2 Vanhemmuuden jakami nen. – En kuitenkaan vierasta päivänpo litiikan keskustelua ja ”vääntämistä” opposition kanssa täysistuntosalissa, studios sa tai sosiaalisessa mediassa. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. Silti amerikkalaisten elo kuvien ja yhteiskunnan luoma mielikuva on hyvin, hyvin kaukana Suomesta, Mä kynen sanoo. He ovat Kim Berg ja Mäkynen, joka nousi viime joulukuussa kansanedustajaksi varasijalta Jutta Urpilaisen lähtiessä ko missaariksi. – Tulevien vuosien tärkein asia on Suomen talouspolitiikan uudistaminen edelleen kestävämmäksi ja tasaarvoa luovaksi. – Ennen Suomessa eri yhteiskunnal liset toimijat ovat tunteneet hyvin toi sensa ja oli ymmärrystä yhteiskunnan toiminnasta, mutta nykyään yhteydet ovat huomattavasti vähäisempiä. SDP:n on johdettava yhteis kunnallista keskustelua ja tarjottava myös hallituskautta pidemmälle mene viä visioita ja tässä työssä olen varapu heenjohtajana omalla alueellani. Yhteistä työtä tarvitaan, koska Pohjanmaa ei ole alueena demareille suotuisa. Se on ruo honjuuritason hommaa, arvokasta työtä, jota on tekemässä iso porukka. – Keskustelu siitä, kuka rahoittaa ketä – miten vaikka vaalirahoitus Suomessa järjestetään – on hirveän tärkeää. Näihin sa noihin ladataan usein varsin negatiivi nen sävy
päätoimitta jan Rane Aunimon. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen. Kaikkien vastanneiden kesken arvot tiin myös kaksi kirjapalkintoa. Ne posti tetaan Juhani Heinolle Ylöjärvelle ja Heli Santalalle Helsinkiin. Arpaonni suosi Hannu Aaltoa Naan talista. Tai sitten te armaat visailijat olette oppineet takti koimaan ja odottamaan, että visaemän tänne lyö kaikki kortit pöytään! Viimei sellä kierroksella ei nimittäin tullut enää ainuttakaan hutiarvausta. Demokraatin tonttujoukon päivää piristi kovin, että eräs visailija näki punanu tussa myös aviisimme va. Demokraatin väki onnittelee voittajia ja toivottaa kaikille lukijoille oikein mu kavaa joulua! Joulu pukk ivisa Maskeeraaja Riikka Virtanen taikoi Matias Mäkysen kasvoihin vuosia ja pakkassään punerrusta. Häntä emme edes laske virallisten visailijoiden joukkoon, koska hänellä on pukkimme kanssa pit kään ja tiiviisti työskennelleenä epäreilu etulyöntiasema tunnistamiseen. Useampi visai lija oli vakuuttunut siitä, että pukimme on eduskunnan 1. Parran takana nähtiin mui den muassa SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm, kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.), eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) ja Helsingin apu laispormestari Nasima Razmyar (sd.). varapuhemies Antti Rinne (sd.). – Kyllä nyt olette helpon joulupukin valinneet! Silmistä tunnistin heti teks tiä lukematta, SDP:n Pohjanmaan pii rin toiminnanjohtaja Johanna Aution kommentti kuului. Visaemäntä Anna-Liisa Blomberg Kuvatonttu Mikko Huotari D emokraatin joulupukkivisa taisi olla tänä vuonna aiem paa vaikeampi pähkinä purtavaksi, koska oikeat vastaukset antoivat odot taa itseään yllättävän pitkään. De_23122020_22.indd 28 15.12.2020 16.04. Perinteikkääseen jouluvisailuumme osallistuneiden kesken arvottiin jälleen palkintoja. Visaemännän vihjeet kuitenkin joh dattelivat arvuuttelijat ainakin al kuun väärille raiteille. Oikein vastanneiden kesken arvottiin pääapalkintona Vormu Oy:n Raumaaiheinen Pitsipussilakanasetti kahdelle (2 x pussilakana + tyynyliinat). Niin tai näin, ensimmäisen kierroksen jälkeen vain yksi tiesi nutunsisushenki lön Matias Mäkyseksi. 28 Demokraatti JOULUPUKKIVISA Jouluvisailu Pohjanmaan kautta Parran taakse piilotettiin tällä kertaa SDP:n 3
Seuraan alueel lisia Facebookryhmiä, joissa saattaa nousta puheeksi mikä tahansa asia kaa vaasioista neuvolapalveluihin. Järjestämme esimerkiksi oppisopimuskoulutusta ja teemme yh teistyötä Hiirosenkodin kanssa. Sama tasaarvoisuuden ko kemus kuuluu myös ikäihmisille ja muille erityisryhmille – kaikille kuntalaisille. 2. . Teen näissä paljon myös vapaaehtoistyötä asukas yhdistyksessä. ITSEÄ LÄHELLÄ olevista asioista on helppo aloittaa. Oulussa tehtiin kysely lapsiperheille, että mikä heille on tärkeää ja millaisiin juttuihin he olisivat valmiit lähtemään mukaan. Kun puhuin siitä miehelleni, hän totesi, ettei auta täällä kotona jutella, vaan sinun pitää lähteä vaikuttamaan. On myös tärkeää jakaa asioista oikeaa tietoa ajoissa, etteivät väärät pelot, luu lot ja hätä pääse lentoon. Las ten ja vanhusten palvelujen lisäksi työl listäminen on tärkeä asia. Olemme järjestäneet näistä esiin nousseista asioista paljon asukasiltoja, joihin on kutsuttu esimerkiksi virkamiehiä käy mään asioita läpi. Valtuutettuna vuodesta 1989 . 2. 3. Eriarvoistumisen ehkäisy on tärkeää. Äänestys voittajasta avataan vasta, kun kaikki finalistit on esitelty. 3. Lue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi Lue lisää: Demokraatti.fi/ kategoriat/extrat/ vuoden-valtuutettu VUODEN VALTUUTETTU 20 21 VUODEN VALTUUTETTU 2021 Kilpailussa etsitään aktiivista, yhteishenkeä luovaa, yhteistyö kykyistä, kuntalaisia kuuntelevaa ja innostavaa kunnan tai kaupunginvaltuutettua (sd.). Perheiden ti lannetta parhaiten parantaa se, että van hemmilla on töitä. Oulu . 85 prosenttia vastaa jista sanoi, että he voisivat tehdä asuin alueellaan vapaaehtoistyötä lapsiperhei den arkea koskevien asioiden eteen. Miten ihmiset saadaan innostumaan paikallisesta päätöksenteosta. Kisan viisi finalistia esitellään Demokraatissa tammikuun loppuun mennessä. On tärkeää, että jokainen lapsi saa kokea olevansa hyväksytty ja tär keä, ja että hänellä on tasaarvoiset mah dollisuudet. . Uinninopettaja, eläkkeellä TULIN 18-VUOTIAANA äidiksi, eikä sil loin ollut kunnallista päivähoitoa juuri kaan. Iso punainen lankani päättäjänä on palvelujen oikeaaikaisuus. 29 Demokraatti VUODEN VALTUUTETTU TUIJA POHJOLA, 66 . Mikä asia paikkakunnallasi täytyy saada kuntoon. Miksi lähdit kuntapolitiikkaan – millaisiin asioihin haluat vaikuttaa. . Seuraavan valtuus tokauden isoimpia asioita on myös so teuudistus – miltä näyttää tulevaisuu den kunta, mitkä ovat sen tärkeimmät tehtävät muutoksen jälkeen. Asukasyhdistyksemme pääsee pilotoi maan harrastamisen Suomen mallia, jossa lapsille ja nuorille mahdollistetaan mak suton harrastus. TÄRKEINTÄ ON, että onnistumme työl lisyyden kuntakokeilussa. Olen 1990luvulta asti ollut kum mipäättäjä Mäntylän päiväkodissa ja ikäihmisten hoivayksikössä Hiirosenko dissa, joihin pidän tiiviisti yhteyttä. FINA LISTI 3/5 KYSYMYKSET EHDOKKAILLE: 1. Kaupunginhallituksen 2.varapuheenjohtaja, valtion liikuntaneuvoston jäsen . Sanna Krook De_23122020_22.indd 29 15.12.2020 16.05. Autetaan ajoissa, jottei jouduta korjaaviin palve luihin. 1.
Käsittämätöntä se onkin. Esimerkiksi laissa tarkasti määritelty kiihottaminen kansanryhmää vastaan on äärimmäisen perusteltu rajaus. Paty oli esitellyt oppilailleen satiirilehti Charlie Hebdon pilakuvia profeetta Muhammedista osana sananvapauteen liittyvää opetusta. He edustavat valtaa, joka tukahduttaa ensimmäisenä omien kansalaistensa oikeudet. De_23122020_30.indd 30 16.12.2020 10.33. Ihmiset ympäri maailmaa puolustavat sananvapautta ja ihmisoikeuksia usein vapautensa, terveytensä, turvallisuutensa tai koko elämänsä uhalla. 30 Demokraatti ”M itä on sananvapaus. Iranin uskonnollinen johtaja Ajatollah Khomeini kehotti vuonna 1989 muslimeja tappamaan Salman Rushdien. Ilman loukkaamisen vapautta sitä ei ole.” Tämä kirjailija Salman Rushdien ajatus on ollut tämän syksyn ja talven aikana mielessäni usein. SANANVAPAUS ON keskeinen ihmisoikeus, jota käyttämällä puolustetaan kaikkia muita ihmisoikeuksia. ”Loukkaavien” sanojen tai kuvien takia tappouhkauksia ja väkivaltaa lietsovat uskonnolliset ja poliittiset johtajat eivät edusta yhtäkään ihmisryhmää, kulttuuria tai uskontoa. Sen sijaan ”loukkaaminen” on epämääräinen käsite, ja sitä on mahdoton rajata vahingoittamatta sananvapauden ydintä. KUVIEN TAKIA TAPPAMINEN ON YLIMIELISTÄ JA YMMÄRTÄMÄTÖNTÄ. Fatwan seurauksena Rushdie eli vuosikymmeniä maan alla, romaanin japanilainen kääntäjä murhattiin, italialainen kääntäjä puukotettiin, norjalaista kustantajaa ammuttiin ja kirjakauppiaita uhkailtiin. Sananvapauden kaventaminen heikentää lähes aina myös muita ihmisoikeuksia, huonontaa vähemmistöjen asemaa ja haurastuttaa demokratiaa. Ihmisoikeuksien keskiössä KOLUMNI Elina Hirvonen hirvoelina@gmail.com Kirjoittaja on ammatiltaan kirjailija ja elokuvantekijä, joka rakastaa kirjastoja, metsiä ja oikeusvaltion instituutiota. Veriteon jälkeen Euroopassa ja Suomessakin alettiin väkivallan sijaan puhua siitä, saako kuvilla ”loukata”. Tämän tuntevat nahoissaan ihmiset, jotka viruvat vankiloissa ympäri maailman ”loukattuaan” erilaisten autoritääristen hallintojen määrittelemiä arvoja. Kun kuvien takia tapetaan ihmisiä, se on ylimielistä, ymmärtämätöntä ja julmaa. Sen jälkeen, kun tsetsenialaistaustainen 18-vuotias mies tappoi opettaja Samuel Patyn Pariisissa, toistuva keskustelujemme aihe on ollut sananvapaus. Khomeini on kuollut, mutta hänen edustamansa hallinto on Iranissa yhä vallassa. Viime aikoina olen käynyt paljon keskusteluja sitä hallintoa Eurooppaan paenneiden ihmisten kanssa. Sananvapauden rajoitusten on siksi oltava täsmällisiä, tarkkarajaisia ja muiden ihmisoikeuksien kannalta välttämättömiä. Keskustelu loukkaamisesta voi taidekritiikin yhteydessä olla hyvinkin perusteltua. Syy oli Rushdien romaani ”Saatanalliset säkeet”, joka kertoo satiiriseen tyyliin Britanniassa asuvista intialaissyntyisistä maahanmuuttajista. IHMISOIKEUKSIEN JA niiden tukahduttamisen rajat eivät kulje maiden, ihmisryhmien, uskontojen tai kulttuurien välillä vaan niiden sisällä. Iranilaisille, jotka ovat paenneet omia kansalaisiaan sanojen ja kuvien takia vangitsevaa ja tappavaa hallintoa, tällainen suhtautuminen oli käsittämätöntä. Kukaan ei tiedä, mikä romaanissa oli niin loukkaavaa, että Khomeinin mielestä kirjailija oli tapettava
Näyttelijän pitää olla se roolihenkilö, ei näytellä sitä henkilöä. S e mitä näen peilikuvassani, riippuu siitä, mitä varten katson sitä. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_23122020_30.indd 31 16.12.2020 10.33. Kun näyteltiin ensimmäistä kertaa suomeksi, käänettiin skådespelare sanaksi näyttäjä. Näytän, miltä tuntuu, jos roolihahmoani lyödään. Jos puhun muuta kuin, mitä ajatukseni ovat, aistii kuulija ajatukset sanojeni takaa. Silloin ihmisen oma charmi tulee esille. Olen näyttäjä, en näyttelijä. Kun unohtaa, että täytyy tehdä vaikutus, fokus siirtyy muihin ihmisiin. Sanotaan, että joku on karismaattisempi kuin joku toinen. En siedä sanaa näyttelijä. Voi olla. Siinä on ero. Siinä on suomenkielessä negatiivinen sävy. Sanat eivät piilota ajatusta. Katsonko omana privaatti-itsenäni tuota ihmistä, joka olen minä, vai katsonko ulkopuolisen silmin. Ihmisestä tulee sillä hetkellä mielenkiintoinen, kun se unohtaa itsensä. 31 Demokraatti Seela Sella 83-vuotias näyttäjä. Jos en tekisi tätä työtä, katsoisin ehkä peilikuvaani ja yrittäisin kuvitella, miten muut ihmiset näkevät minut. Jokainen ihminen on mielenkiintoinen silloin, kun se ei tunge itseään mielenkiintoiseksi. Näyttelijälle peili on tuttu ja tärkeä. Se on paljon parempi. Peli on pelattu. Minä näytän sen ihmisen tunteet. Alunperin kun teatteria tehtiin, näyteltiin ruotsiksi. Mutta se on vain ajatuksista ja suhtautumisesta kiinni. Se ei ole välttämättä tärkeää, mitä ihmiset privaatti-Seelasta ajattelevat. Kaikki ihmisen ajatukset näkyvät kasvoilla. Se on tämä suomalaisten puute tai virhe, ajatella mitä muut ihmiset heistä ajattelevat. Minä näytän sen ihmisille, en näyttele. Työväline. Silloin kun tunkee ja yrittää tehdä itsestään mielenkiintoisen, menettää kaiken. ”Se ei ole tosissaan, se vain näyttelee.” Se ei ole totta
32 Demokraatti JOULUN TOIVOTUKSET HANGON JA KÄPYLÄN DEMAREILLE Toivoo Timok ESPOO Hentunen Mika FORSSA Anttila Leena ja Juhani Jambo Kantola Jyrki Rekunen Hannu Talikainen Tapio Uutela Matti HANKO Immonen Seppo HELSINKI Ahonen Eira ja Kari T. Björkgren-Sojakka Marita Fager Eva Sojakka Hannu Viljanen Eko KANKAANPÄÄ Aarniokoski Leevi Kuusisto Paula Lehtilä Jarmo Luukkainen Matti Riipi Tauno ja Aila KOKKOLA Leppänen Liisa ja Osmo KOSKI TL Notkola Petri KOTKA Piipari Eila ja Matti Virolainen Irma Virolainen Veikko KÄRKÖLÄ Päivärinta Reijo LEMPÄÄLÄ Rajala Hannu MASKU Hulmi Antti Kalevala Heikki Liisa Santasaari Mertanen Olli Paju Karoliina Salo Maija NAANTALI Ansamaa Seppo ja Eliisa Leino Raimo Korhonen Maija NOKIA Kulmala Eero PAIMIO Mäentaka Asko Kokkala Virpi Kokkala Mika Laitinen Seppo Kuusela Mervi Lahti Helena Lahti Tapani Rantanen Riitta-Kaarina RAAHE Pietilä Arvi Filppula Veli Savela Timo Häikie Ahti Hiltunen Eero Nuutinen Pekka Larsson Meeri Törmänen Elsi Hämeenkorpi Helena Hämeenkorpi Reijo RIIHIMÄKI Auvinen Maija Auvinen Pentti Helenius Antti Kotirinta Kaisu Lehtonen Kari-Veli Meriläinen Pertti Palkia Minna Perttula Elias Silvonen Matti Tolvanen Kirsti Tolvanen Veijo SASTAMALA Helander Merja ja Pekka SUOLAHDEN KYLÄ Alanurmi Mirja Hokkanen Marko Ilomäki Kerttu Ilomäki Olavi Kauppinen Soini Kauppinen Vuokko Kiiskinen Kari Lakanen Liisa Pappinen Ari Pappinen Marjatta Piitulainen Maija Tuhkanen Marko Uusitalo Erkki Uusitalo Pirjo TAMMISAARI Helenius Henrik TAMPERE Korhonen Petri TURKU Ilola, Arja & Reino Ilola, Mia Lemmetyinen Saga & Reino Nieminen Maijaliisa ULVILA Virtanen Helena ja Seppo VALKEAKOSKI Siitonen Teemu VANTAA Länsiö Senja YLÄNE Helmisaari Jan IKAALISTEN SOS.DEM. KUNNALLISJÄRJESTÖ Johanna Hiiri Tapio Tienari Aki Mäkelä Tiina Salokannel Jarkko Luokkala Reijo Leppänen Pia Laakso INKOON SOSIALI DEMOKRAATIT RY Soile Gustafsson Elisabet Andersson KESKI-POHJAMAAN WANHAT TOVERIT Sakari Sykäräinen Jaakko Saarenpää Eeli Rantala Esko Partanen Antero Tastula Bobi Hassinen Pentti Niittymäki Lauri Käki Vesa Haapasaari Touko Virkkala Seppo Mutka De_23122020_32.indd 32 15.12.2020 19.28
33 Demokraatti KESKI-UUDENMAAN WANHAT TOVERIT Seppo Fahlström Martti Havin Aarno Järvinen Paavo Kaasinen ja Marjatta Bockström Aura Lindroos ja Topi Lindroos Esko Malinen Pertti Paakkinen Hannu Rajala Liisa ja Erkki Rantanen Maire Suomi Veikko Tallgren ja Ritva Tallgren Maila Tikkanen Jaakko Kuusela KORSHOLMS SOSIALDEMOKRATISKA FÖRENING RF. Rebecca Åkers KYMINTEHTAALAISTEN TYÖVÄENYHDISTYS RY Helena Laine Kauko Simonen Leila Hietanen Risto Parviainen Pirjo Rouhiainen Merja Rytkölä Ritva Janhunen Juha Salmela Hannele Littman Raimo Laine Terttu Juslin Juhani Littman Raili Vilenius Outi Kasurinen Timo Vilenius Tuure Ainikkamäki Raija Hasari Annikki Ainikkamäki Maija Niilola Armas Ihalainen Sirkka Aropelto Hilkka Ihalainen Hannu Aropelto Tomi Pahkala Raili Tuomi Kalevi Pahkala Markku Lintula Irma Pahkala Heikki Melin Paula Melin Heidi Koskinen-Järvisalo Ari Järvinen Reijo Hölsä Pentti Manninen MESSUKYLÄN TYÖVÄENYHDISTYS, Tampere Aila Dundar-Järvinen Timo Hannula Ville Niemi Helena Nieminen Sari Nieminen Sirkku Lahtia Aki Ojakangas Tuula Pohjola Leo Siiskonen Kari Vuorinen MUSTASAAREN SOSIALI DEMOKRAATIT RY Heikki Koskimäki Pekka Iitola Matti Viitaoja Hannele Viitaoja Martti Suomi Anne-Mari Hiivanainen Sini Karjalainen HYVÄÄ JOULUA & ONNEA VUODELLE 2021! Toivottaa Paperiliiton toimisto Petri Vanhala Juhani Siira Markku Leppänen Arto Turunen Markku Häyrynen Juha Koivisto Markku Lihavainen Hannu Ulenius Eija Valkonen Eeva Eloranta-Jokela Päivi Turtiainen Minna Koskinen Sari Nikkilä Riitta Kontinen Anna Paloniemi Susann Laine Heidi Metsola Päivi Pietikäinen Päivikki Wesslin Kaisu Björk Kirsi Siira POHJOIS-TUUSULAN DEMARIT RY Jori Enroth Aleksanteri Gustafsson Jouni Gustafsson Reetta Gustafsson Aarno Järvinen Aila Koivunen Kyösti Lehtonen Pirjo Lehtonen Lahja Mustonen Karita Mäensivu Ulla Palomäki Kirsti Ruislehto Joona Tikkanen Jukka Tikkanen Maila Tikkanen Heli Udd Niina-Liisa Åhs RAFAELIN ENKELIT, Turku Jukka Alari Christian Alari Juha Korvenmaa Reino Lemmetyinen Kari Malinen Aimo Massinen Kalevi Olin Antti Paasio Eero Pulli Esko Randell Antti Vuorenrinne TURUN PÄÄSKYVUOREN SDP YHDISTYKSEN JÄSENTERVEHDYKSET Riitta Suomi Raimo Suomi Jaana Saarinen Marja-Leena Laihinen Kalervo Rautio Hilkka Mattila Terttu Sauhula Marja Virtanen TURUN SOSIALI DEMOKRAATTINEN KUNNALLIS JÄRJESTÖ RY Hallitus Mika Maaskola, pj Nina Kallio, vpj Hans Ekroth Jorma Hellstén Minna Holtlund Wille Jäntti Kirsi Kauliomäki Mari Lahti Seppo Lehtinen Petri Lepola Ville Lintunen Taru Pätäri Esa Reponen Viivu Seila Juhana Turpeinen Ari Virta Työntekijät Petja Raaska Johanna Jalonen Miika Tiainen De_23122020_32.indd 33 15.12.2020 19.28
YHDISTYS RY • • • TAHMELAN TYÖVÄENYHDISTYS RY • • • FORSSAN TYÖVÄENYHDISTYS R.Y. KUNNALLISJÄRJESTÖ RY • • • PALOKAN SOSIALIDEMOKRAATIT RY • • • RAJAMÄEN TYÖVÄENYHDISTYS RY • • • TURUN TELAKKAJA METALLIVÄEN SOS.DEM. YHDISTYS 276 • • • PÄÄKAUPUNKISEUDUN ERITYISPALVELUJEN AO 776 JHL RY • • • TAMPEREEN TEOLLISUUSTYÖVÄEN AMMATTIOSASTO RY NO 7 • • • TSL:N YHDISTYS JHL RY • • • TURUN AUTOALAN TYÖNTEKIJÄT AO 40 AKT RY • • • TURUN AUTOKORITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 270 RY • • • TURUN KAUPUNGIN TOIMISTOALAN HENKILÖSTÖ JHL 476 • • • VALMETIN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 74 • • • ETELÄ-PIRKANMAAN TEOLLISUUSTYÖVÄEN AO 169 RY HIETALAHDEN TELAKKATYÖVÄEN AO RY • • • LOHJAN DEMARIT RY • • • ORIMATTILAN SOS.DEM. 34 Demokraatti HELSINGIN SEUDUN AUTOALAN AMMATTILAISET AO 084 RY • • • HYVINKÄÄN TEOLLISUUSTYÖNTEKIJÄT RY • • • KAJAANIN KUNNALLISET JHL RY. • • • HEINOLAN SOSIALIDEMOKRAATTINEN TYÖVÄENYHDISTYS RY • • • HELSINGIN VANHAT TOVERIT RY • • • De_23122020_32.indd 34 15.12.2020 19.28
miapetra.fi eeroheinaluoma.fi Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä S&D De_23122020_32.indd 35 15.12.2020 19.28. 35 Demokraatti Ollaan yhteydessä myös ensi vuonna! Tilaa EU-kuulumiset suoraan sähköpostiisi meppien kotisivuilta
38 Demokraatti Hyvää joulua ja uutta vuotta parempaa toivotamme, kotimaisella ruualla ja juomalla niitä juhlistakaamme! Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! De_23122020_32.indd 38 15.12.2020 19.29
Joulurauhaa toivottaa De_23122020_32.indd 40 15.12.2020 19.30. www.riihi.fi Elävän työväenkulttuurin puolesta! Hyvää joulua! Sivistys tuo paremman huomisen. 40 Demokraatti Riihi säätiö on yleishyödyllinen säätiö, joka myöntää apurahoja ja avustuksia muun muassa monipuolisen työväen perinteen ja kulttuuritoiminnan tukemiseen
Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta! De_23122020_32.indd 41 15.12.2020 19.30. 41 Demokraatti PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM LAHJOITTAA VUODEN 2020 JOULUKORTTIRAHAT 50 VUOTTA TOIMINEELLE KANSAINVÄLISELLE SOLIDAARISUUSSÄÄTIÖLLE
Joka tapauksessa varallisuutta oli kertynyt vuosien mittaan niin paljon, että Helsingin Töölöön kohonneen atelTaiteilijakodin elämää ja taidetta Lallukka kertoo taiteilijaelämästä aina vuodesta 1933 saakka. Viipuriin muutettuaan hän kuitenkin rikastui nopeasti yhdessä vaimonsa Marian (1858–1923) kanssa pyörittämällään liiketoiminnalla. 42 Demokraatti Teksti Seppo Heiskanen K auppaneuvos Juho Lallukka (1852–1913) tunsi paljon taiteilijoita ja ystävystyikin heistä monen kanssa. Kun Hotelli Kämpissä joltain taiteilijalta loppuivat rahat ja lasku uhkasi jäädä maksamatta, Lallukka huusi viereisestä pöydästä: ”Mie maksan!” Näin tarina tai kasku kertoo. KULTTUURI Eero Nelimarkka: Aihe Hesperiankadulta, 1939. De_23122020_42.indd 42 15.12.2020 17.27. Jonkin tiedon mukaan ajatus taiteilijakodin perustamisesta olisi ollut jo pariskunnan vuonna 1908 laatimassa testamentissa. Lallukka oli lähtöisin vaatimattomista oloista Karjalan kannakselta
Mukana on 61 teosta 43 taiteilijalta. HAM Helsingin taidemuseo: Lallukka – Elämää taiteilijakodissa. Filosofian tohtori Marja Lahelma on kuratoinut myös Helsingin taidemuseossa esillä olevan näyttelyn, jolla on sama nimi kuin kirjallakin. Lallukat eivät ehtineet nähdä taiteilijakotiaan valmiina. Gösta Juslénin suunnittelema funkisrakennus valmistui vasta 1933, jolloin ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan sinne. HAMin näyttelyssä on mukana Aune Mikkosen hieno teos Etu-Töölöstä. KUVATAIDE Roos Taiteilijat Lyyli ja Matti Visanti ateljeessaan noin 1950. Pohjanmaan lakeuksien maalarina tunnetuksi tulleelta Eero Nelimarkaltakin on mukana aihe Hesperiankadulta. Joukossa oli sellaisia nimiä kuten Alvar Cawén, Marcus Collin, Ellen Thesleff, Santeri Salokivi tai Viktor Jansson. Avoinna 24.10.2021 saakka, ti–su 11–19. Sekin tuo hyvin esiin taiteen kehityksen Lallukan toiminnan vuosilta. Myös eri taiteen lajit näyttävät olleen alusta lähtien mukana Lallukan taiteilijajoukossa. Mutta pääpaino on kuitenkin modernissa miljöössä. Arjen pieniä ja suuriakin tapahtumia on mukana mutta myös se, miten suomalaisen taiteen ja yhteiskunnan vaiheet näkyvät talon historiassa. Näin ei kuitenkaan käynyt; elämä oli etupäässä rauhallista. Taloon kelpuutettiin sellaisia uudistajia ja boheemejakin kuin Lars-Gunnar Nordström, Lauri Ahlgrén tai Kain Tapper, myöhemmin muiden ohella nykyveistäjät tai installaatioiden tekijät Kari Cavén, Tommi Toija tai Inka Nieminen. De_23122020_42.indd 43 15.12.2020 17.27. Modernin kaupunginosan tieltä väistyviä rakennuksiakin on mukana kuten Venny Soldan-Brofeltin vähän romanttinen Villa Berga Apollonkadulla. Taidehistorioitsija Marja Lahelman kirja Lallukasta on kiinnostava ja viehättävä kurkistus taiteilijakodin elämään ja siellä syntyneeseen taiteeseen. jeetalon lisäksi siitä rahoitettiin muun ohella Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja karjalaisten osakuntien toimintaa sekä Viipurin kirjaston rakentamista. Tämä tavoite kariutui kuitenkin sotavuosina. Ja kirjan rakennetta se noudattaakin. Mutta alusta lähtien tavoitteena oli tarjota tiloja myös nuorille ja vähävaraisille tekijöille. Mukana on sekä vanhoja että uusia teoksia. Kuvanveistäjien ja maalareiden lisäksi asukkaina oli myös merkittäviä graafikoita kuten Aukusti Tuhka, Aune Mikkonen tai Viktor Kuusela ja myöhemmin Outi Heiskanen. Vuosien varrella talossa on asunut yli 130 kuvataiteilijaa ja sen lisäksi myös musiikin ja teatterin ammattilaisia. Alunperin päämääränä oli, että vuokran perimisestä joskus luovuttaisiin. Ensimmäiset taloon muuttaneet taiteilijat olivat paljolti jo asemansa vakiinnuttaneita. Mutta kaikki eivät olleet sovinnaisia enempää taiteessaan kuin elämässäänkään. Lallukan valmistumisen aikoihin Helsingin vanhoilliset piirit pelkäsivät, että tällaisesta yhteisöstä tulisi paitsi boheemi myös paheellinen. Graafikot ovat aina olleet kiinnostuneita kaupunkimaisemista. Parvs 2020. 43 Demokraatti Marja Lahelma: Lallukka. Näyttelyssä on useitakin teoksia, jotka esittelevät Lallukan ympäristön eli EtuTöölön näkymiä. Elämää taiteilijakodissa
De_23122020_44.indd 44 15.12.2020 18.21. Ei ennen kuin luin Tuntemattoman sotilaan. Aina kun maailma järkkyy, ja viime aikoina se on järkkynyt usein, me kaivamme Linnan Tuntemattoman sotilaan kansakunnan kaapin päältä ja ryhdymme puuhastelemaan sen kanssa, kirjoitamme novelleja miesten takaa löytyvistä naisista tai pohdimme minkälainen johtaja Rokka olisi. Hauhian kuoleman turhuus, Koskela sukunsa viimeisenä. Sodasta. Muistan vieläkin, miltä itku tuntui, se tuntui ihanalta, yhtä aikaa omalta ja vieraalta. Minun sukupolveni ei enää pakene sotaa, me pakenemme sotaan, erityisesti siihen sotaan, jonka Väinö Linna on meille näyttänyt. Kun itse luin Tuntemattoman sotilaan, elettiin 1990-luvun lama-Suomessa, jossa sota ei enää ollut avoin haava vaan korkeintaan kiusallinen arpi, kasa kermakakun ja laihan kahvin makuisia rituaalisia toistoja. Muistan Mannerheimin ritareiden loputtoman jonon Linnan itsenäisyyspäiVäinö Linna – taakka vai rikkaus VÄINÖ LINNA 3/3 vän juhlissa, sankarihaudoille lasketut seppeleet, virtsan ja oksennuksen tuoksuisten ostoskeskuksien ovien edessä veteraaneille rahaa keräävät sotilaat. Ensimmäistä kertaa ymmärsin, että sota oli osa minua samalla tahempani eivät kenties osanneet itkeä kaikkea sitä, minkä menettivät sodassa, eivätkä kai oikein vanhempanikaan, mutta minä osasin. 44 Demokraatti Teksti Jenni Linturi K un minua pyydettiin kirjoittamaan Väinö Linnan vaikutuksesta omaan kirjailijantyöhöni, tiesin heti, mistä minun pitää kirjoittaa: Tuntemattomasta sotilaasta. IsovanTuntematon sotilas opetti minut puhumaan siitä, mistä kotiolot olivat opettaneet vaikenemaan. Jo aikaisemmin mainitsemani Arto Jokinen kirjoittaa, että että siinä missä ensin sodasta ei osattu puhua, 2000-luvulla siitä ei ole enää osattu vaieta. Olin neljätoistavuotias enkä malttanut odottaa seuraavaa itkua. LEHDON KUOLEMA oli ensimmäinen fiktiivisen ihmisen kuolema, jota itkin. Oma isoisäni ei valkoisen Suomen kasvattina koskaan suostunut lukemaan koko teosta. Ja kyllä minä olen siitä puhunutkin. Myös kirjallisuudessa. Meidän on otettava tosissaan esimerkiksi edustavuuteen (ketkä pääsevät esille ja missä yhteydessä) ja esittämivalla kuin se oli osa isoisääni ja isääni ja heidän kyvyttömyyttään puhua muusta kuin urheilusta. Toisella puolella seisoivat ne, jotka puhuivat ja toisella ne, jotka vaikenivat. Lakkaamatta. Ei sen lauseista, ei yksittäisistä kohtauksista, vaan Linnan tavasta lähestyä sotaa rivimiehen perspektiivistä. Kun Tuntematon sotilas vuonna 1954 ilmestyi, se muutti suomalaisen sotakirjallisuuden lopullisesti, sankariballadien aika oli ohitse. Koulussa sota näyttäytyi ulkoa opeteltavina vuosilukuina ja loputtomina muistutuksina siitä, miksi lautanen piti syödä tyhjäksi. Kyyneleet valuivat solkenaan, kun vihollisen tuli osui silmänsä menettäneeseen Hietaseen. Me tarvitsemme uusia liikkeitä. Ymmärrän, mitä Jokinen tarkoittaa. Sodasta. Tai kuten Helsingin Sanomien kirjallisuuskriitikko Toini Havu sen ilmaisi lehdessä julkaistussa arvostelussaan otsikolla ”Purnaajan sota”, Linnan kuvauksista puuttui kaikki ”henkevyys ja romantiikka.” Monet olivat samaa mieltä. Ei ole liioittelua väittää, että Linnan Tuntematon sotilas opetti minut puhumaan siitä, mistä kotiolot olivat opettaneet minut vaikenemaan. Pari viikkoa sitten Mikko Majander kysyi tämän samaisen artikkelisarjan kirjoituksessaan, eikö olisi jo aika hankkia Väinö Linnan tilalle jotain uutta, uusia liikkeitä. Feministinä ja yhteiskuntatieteilijänä vastaukseni Majanderin kysymykseen on kyllä. 1950-luvulla ja vielä pitkään sen jälkeen sota oli avoin haava. Tai ainakin siitä meitä on kritisoitu. Sota oli ja ei kuitenkaan ollut. Ja tulihan niitä, itkuja. Tai jätkän perspektiivistä kuten neljä vuotta sitten menehtynyt tutkija Arto Jokinen kirjoittaa
Työväen Arkisto, Veikko Seppänen Väinö Linna kotioloissaan 1980-luvulla. ylläpitävät jo luotuja kieliä ja kenties myös korjaavat niitä. En halua kulkea kohti kipupisteitäni tai kääntää maailmaa ympäri, vaan ymmärtää, rakastaa rehellisesti ja rajusti. Kirjailijana sen sijaan en voi hylätä Tuntematonta sotilasta sen enempää kuin Väinö Linnaa, vaikka haluaisin. Minä kuljen Väinö Linnan jalanjälkiä, ja juuri siksi minä olen kovin erilainen kirjailija kuin Linna. Koska lopulta juuri remontoiminen on se juttu. Tarvitaan uusia kieliä, mutta tarvitaan myös niitä, jotka 100 Väinö Linna Demokraatti julkaisee Väinö Linnan 100-vuotisjuhlasyksyn merkeissä kolmiosaisen esseesarjan, jossa kirjailijan elämäntyötä ja merkitystä jälkipolville lähestytään eri näkökulmista. Syy on yksinkertainen. Tiedän olevani etuoikeutettu. Kerrosten takia. Minä tiedän sen kaiken enkä silti ole valmis hylkäämään Tuntematonta sotilasta vaan palaan siihen yhä uudestaan. Luettua ei saa lukemattomaksi. 45 Demokraatti seen (kuka saa esittää ketä) liittyvät kysymykset. Mutta tarvitaan myös historiaan katoamista, pakenemista, käpertymistä barrikadien sijaan ja kuiskaamista huutamisen sijaan. TUNTEMATON SOTILAS on se taulu, jonka päälle minä kirjoitan, halusin sitä tai en. Minulla on tontti tai vähintään rauniot, joille rakentaa. Jenni Linturin esikoisromaani Isänmaan tähden (2011) kertoi tarinaa suomalaisen SS-miehen vaiheista. Entä tarinat, joissa sukupuoli ei ole joko tai vaan sekä että. En halua romaaneillani huutaa, haluan kuiskata. En voi leikkiä muuta, vaikka haluaisin. Jokaista taloa ei tarvitse rakentaa alusta asti uudestaan. Suomalainen kirjallisuus tarvitsee meitä kumpiakin. Kirjoittajina ovat kirjallisuustieteen emeritus professori Kari Sallamaa, historian tutkija Mikko Majander ja kirjailija Jenni Linturi. Vuonna 2013 ilmestynyt Malmi 1917 kuvasi paikallistasolla nuorten ihmisten tuntoja kohti sisällissotaa ajautuvassa maassa. De_23122020_44.indd 45 15.12.2020 18.21. Minä en luo maailmoja, minä täydennän niitä. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että suomalainen kirjallisuus tarvitsee uusia avauksia, huutamista, uudelleen nimeämistä ja ravistamista, kuten Mikko Majander omassa esseessään lempeästi ehdotti. Ainakaan kaikkien. Kirjailijana minulla ei ole uutta avaus ta. Kannatan kaikenlaisia kiintiöitä. Niitä totisesti tarvitaan. Meillä on työväenluokan tarinoita, kiitos Väinö Linnan ja monen muun, mutta missä ovat maahanmuuttajataustaisten tarinat. Tai kuten Tommi Melender sen Yhden hengen orgioita -esseessään ilmaisee, jokainen kirjailija on alun perin lukija ja jokainen kirjailija kirjoittaa lukemansa päälle. Tai pikemminkin seinäni ja kattoni, sillä sillä tavalla minä nykyisin näen Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan, vanhana, hieman rapistuneena kesämökkinä, jossa jokin asia on aina rempallaan, historialliset yksityiskohdat, naiskuva – venäläisten esittämisestä ei kannata edes puhua
Potkukelkkakyydin tarjoaa rohtotonttu ja pölynimurilla lennon joulusiivouksiin erikoistunut tonttupoika Puhti. De_23122020_46.indd 46 15.12.2020 16.15. Johanna Hulkko: Geoetsivät ja jäätävä mysteeri Kuvittanut Jari Paananen Karisto 2020, 153 s. Pikkujouluiltana isoäiti katoaa. Isoäiti on muuttunut oudon hajamieliseksi ja unohtelee asioita. KIRJA LASTENKIRJAT Jouluiseen kirjallisuuteen uppoutuminen on mukava tapa virittäytyä lasten kanssa joulutunnelmaan. Suomentanut Anu Koivunen. Konkarikirjailijana Kirsti Manninen taitaa tekstin laatimisen. Parhaimmillaan silti tavoitetaan suurten saturomaanien lumo. Pandojen ilmeissä erottuu niin pelkoa ja alakuloa, kuin ihmettelyä ja innostusta. Yksityiskohtia ja juonenkäänteitä on paljon, ja välillä linjakkuus uhkaa hukkua runsauden alle. Lauseessa on viehättävää sadun poljentoa, ja teksti sopiikin erinomaisesti ääneen luettavaksi. Tarina kertoo Bai ja Heinimisistä pandoista, jotka laskeutuvat kuumailmapallollaan majakkasaarelle. JOULUKALENTERIKIRJANA TOIMII myös seikkailukertomus Yöjuna. S & S 2020, 221 s. Mereltä on pitkä matka Korvatunturille, mutta Vellamo ja majakkatonttu keksivät, että ympäri Suomea asuva tonttukansa voi etappi kerrallaan opastaa ja kyyditä pandoja kohti määränpäätä. Siis silloin, kun minuus ei vielä ollut hukkunut vanhuuden vaivoihin tai vaikkapa masennukseen. Yksitoistavuotias Danja tulee perheineen vanhalla juna-asemalla asuvan isoäidin luokse joulunviettoon. Tonttutyttö Vellamo löytää pikkuiset, ja vähitellen selviää, että pandat ovat matkalla joulupukin luokse kysymään neuvoa sammuneen taikalyhdyn sytyttämiseksi. Tarina huokuu joulunajan taikaa, vaikka tapahtumat eivät kovin jouluisia olekaan. Ajatus lennähtää helposti myös Studio Ghiblin loisteliaiden animaatioiden suuntaan. ALAKOULUIKÄISILLE SUUNNATUN Geoetsivät-sarjan yhdennessätoista osassa eletään vauhdikasta joulunalusaikaa. Tontut valavat kynttilöitä ja levittävät jouluolkia lattioille, mutta käyvät myös kirpputoriostoksilla ja auttelevat päiväkodissa. Sen ei pitäisi olla mahdollista, sillä aseman ohitse ei ole kulkenut junia pitkään aikaan. Tämän syksyn joulukirjoissa ratkotaan mysteerejä, puuhaillaan pikkujouluaskareita ja etsitään tietä joulupukin luokse. Teksti Marjo Jääskä P andakaksoset joulun jäljillä on omiaan lievittämään perheen pienimpien joulunodotusjännitystä, sillä 24 osaan jaettua tarinaa on helppo nautiskella luku kerrallaan adventtikalenterin tapaan. Matkalla pohjoiseen Bai ja Hei tapaavat monenlaista tonttuväkeä. Kaikki ei kuitenkaan ole kunnossa. Karin Erlandsson: Yöjuna Kuvittanut Peter Bergting. Ninka Reitun kuvituksen yleisilme on rauhallinen mutta eloisa. Peter Bergtingin kuvitus osuu maaliinsa. Yöjuna paljastuu aikaa manipuloivaksi kulkuneuvoksi, joka vie omaiset kadonneiden läheistensä luokse. Danja pujottaa jalkaansa isoäidin tohvelit, menee laiturille ja astuu salaperäiseen yöjunan kyytiin. 46 Demokraatti Tarinoissa on joulun taikaa Kirsti Manninen: Pandakaksoset joulun jäljillä 24 tarinaa joulun odotukseen Kuvittanut Ninka Reittu Otava 2020, 97 s. Samana yönä Danja herää junan kolkkeeseen. Tarinassa yhdistyvät luontevalla tavalla vanha ja uusi. Maija Bari: Duppaduulix ja salaperäinen ovi Kuvittanut Matti Westerlund Lasten Keskus 2020, 33 s. Sekä tekstissä että tummanpuhuvassa kuvituksessa on herkullinen ripaus steampunkia. Yöjunan asemilla matkustajat voivat tavata rakkaitaan sellaisina kuin nämä olivat ennen
Säätöä ja säpinää aiheuttaa myös koulun joulujuhlanäytelmän valmistelu, samoin Raparperin omintakeisen isän maailmanennätysyritys. Ilkivaltatapausta tutkiessaan geoetsivät tutustuvat talviuimareiden hyiseen harrastukseen. Duppaduulix löytää mumminsa luota pikkuisen oven. Tontun kanssa Duppaduulix ja mummi viettävät pikkujoulua: leikkivät piilosta, etsivät pikkujoulupaketteja ja herkuttelevat mehulla ja piparilla. Matti Westerlundin pehmeäpiirteinen kuvitus istuu erinomaisesti rauhoittavaan tarinaan. Duppaduulixin tapa puhua sananmuunnoksin on hauska mutta tiuhaan toistuessaan menettää tehoaan. Joku on varastanut kaupungintalon joulukranssin, sotkenut hiihtolatuja ja tehnyt tihutöitä avantouimareiden saunalla. Koira haluaa tietää, kuka oven takana asuu ja yrittää piparien avulla houkutella otusta näyttäytymään. Rikoksen ratkaisemisen lisäksi avantouimiseen kannustaa toinenkin asia: vastikään julkaistu geokätkö, joka kätkökuvauksen perusteella vaatii pulahtamista veteen. Etenkin aikuishahmojen sekoilu puree varmasti kohderyhmään. De_23122020_46.indd 47 15.12.2020 16.16. VANDAALIEN JAHTAAMISTA leppoisammin joulunalusaikaa viettää nukketeatteri Sampon esityksistä tuttu Duppaduulix-koira. Iso osa reipashenkisen kirjan viehätystä syntyy kahjosta huumorista. Joulun taikaa voi etsiä esimerkiksi halaamalla, joulukukan sipuleja istuttamalla ja satuja lukemalla. Muuten dialogivetoinen tarina soljuu pakottomana. Tällä kerralla kurkistetaan aikaan, jolloin Duppaduulix oli vasta pieni pentu. Lempeään tarinaan on piilotettu vinkkejä lapsiperheille sopivista puuhista, ja lisää ideoita löytyy erillisestä listasta. Jos innostuu laululeikistä, askartelusta tai taikataikinalla muovailusta, niihinkin löytyy ohjeita. Pian ovi aukeaa, ja Duppaduulix ja mummi saavat vieraakseen tonttu Pikki Riikkisen. 47 Demokraatti Raparperi ja muut geoetsivät selvittelevät ilkivallan tekojen sarjaa. Mukavana bonuksena kirjan lopusta löytyy Raparperin kirjoittama joulujuhlanäytelmä, joka on vapaasti koulujen käytettävissä
Uskollinen lukija, englanniksi The Witch Hunter, on noteerattu korkealle muun muassa The New York Timesesissa ja Wall Street Journalissa. Tiimiin pomoksi on tullut komisario Helena ”Hellu” Lappi, jonka kanssa Jessicalla menee oitis sukset ristiin. Teksti Rolf Bamberg E nnen viime kesää en ollut lukenut ensimmäistäkään Max Seeckin rikostrilleriä, mutta syksyyn mennessä plakkarissa oli luettuna jo kaikki neljä siihen mennessä ilmestynyttä kirjaa. Kesän luku-urakka oli intensiivinen, sillä Seeck kirjoittaa tekstiä, joka vetää. Aseman vakiinnuttamiselle amerikkalaislukijoiden suosikkina on hyviä edellytyksiä, sillä minusta Pahan verkko on vielä jäntevämpi rikosromaani kuin tuo edeltäjänsä. Tutkimuslinjat vievät vääjäämättä joskin mutkaisia polkuja pitkin raskaan sarjan ihmiskaupan, verkkorikollisuuden ja hengenvaarallisten huumeiden äärelle. Sitä alkaa selvitellä Uskollisesta lukijasta tuttu omapäinen ylikonstaapeli Jessica Niemi kera vähän erikoislaatuisten työtovereidensa. Jessicalle tulee eteen myös toinen törmäyskurssi, sillä tutkintaryhmään liittyy Nina Ruska, jonka edesmenneen poikaystävän kanssa Jessicalla oli petisutinaa aiemman tutkinnan aikaan. Julkisuustemppu, inhimillinen tragedia vai ehkä henkirikos. Parahiksi juuri viidennen romaanin ilmestymisen kynnyksellä. Helenan tyrannimaisuus menee tosin paikoin ylikärjistetyksi, mutta ehkä moni lukija löytää kahden tahtoluonteen törmäyksestä jotain helposti tunnistettavaa. TRILLERI DEKKARIT Kadonneiden sometähtien tapaus Max Seeckin toinen Jessica Niemi -trilleri vankistaa hänen asemaansa lajityypin huipulla. Pahan verkon juonikuviossa kaksi suosittua somevaikuttajaa katoaa yhtä aikaa. Annika Lehto-Daniel Kuisma -kaksikon vaarallisista touhuista maailman turuilla kertova Seeckin avaustrilogia on sukua Remes-Soininvaara-akselin kansainväliselle trillerimeiningille, joskin on pykälän verran tasokkaampi. 48 Demokraatti Max Seeck: Pahan verkko Tammi 2020, 448 s. Viime vuonna ilmestynyt Uskollinen lukija ja sitä tänä syksynä seurannut Pahan verkko taas tulevat tyylilajiltaan lähemmäs nordic noiria, mutta eivät sorru genren raskaimpiin kliseisiin, vaikka Seeckinkin kerronnassa on riittävästi kompleksisia poliisihahmoja. Seeck on kovaa vauhtia tekemässä ensimmäisenä suomalaisena trilleristinä läpimurtoa Yhdysvaltain markkinoilla. Seeckin tarkka ja sävykäs miljöökuvaus antaa aina kin stadilaislukijalle vangitsevaa tarttumapintaa. Seeck kirjoittaa jo näiden kahden ensikohtaamisessa asetelman selväksi: ”Laita ovi kiinni, Niemi, ylikomisario Lappi sanoo --Hän lausuu Jessican sukunimen kuin se maistuisi pahalta.” Seeck virittelee pomon ja tutkintaryhmän skismoista oivallisen sivujuonteen, jollaisia toki lajityypissä on paljon käytetty, mutta yleensä myös – ja tässä tapauksessa erityisesti – toimivasti. Pahan verkon ehdottomia vahvuuksia on, että sen tapahtumat pitäytyvät tiiviisti Helsingissä – Kampin eliittiklubeilla, Töölön kortteleissa, Kallion kartsoilla, Vuosaaren rannoilla. De_23122020_48.indd 48 16.12.2020 11.09
49 Demokraatti Pori fanatismin kourissa DEKKARI den parissa, ja ehkäpä vielä tiheämmällä keissillä kuin ykkösosassa. Uusnatsijärjestö White Order lähtee komppaamaan tätä yksinäistä sutta. Samaan aikaan katoaa Jehovan todistajiin kuuluva mies poikineen. ARTTU TUOMINEN avasi isommalle kustantajalle viime vuonna siirtyessään uuden rikosromaanisarjan nimeltä Delta. Nyt liikutaan uskonnollisen fanatismin, homovihan ja ääriliikkeiden maailmassa, kun Lähettilääksi itseään kutsuva ”maailmanparantaja” alkaa toteuttaa fataaleja iskujaan Porissa. Porin paikallispoliisi saa avukseen/harmikseen myös Krp:n, mikä – niin kuin liki aina kotimaisissa dekkareissa ja tv-sarjoissaa – aiheuttaa kitkaa kahden tutkijaporukan välillä. iStock De_23122020_48.indd 49 16.12.2020 11.09. Nimi viitannee Kokemäen joen suistoon ja sitä kautta Poriin, joka on myös Tuomisen kotikaupunki. Tänä syksynä ilmestynyt Hyvitys jatkaa Porin poliisin rikostutkijoiArttu Tuominen: Hyvitys WSOY, 356 s. Heti ensimmäinen Delta-dekkari Verivelka (2019) osui hermoon, sillä siitä Tuominen pokkasi tämän vuoden helmikuussa alan merkittävimmän tunnustuksen, Vuoden johtolanka -palkinnon. Tuomisen erinomaisen rikosromaanin iso lisäjännite syntyy siitä, että yksi paikallispoliisin tutkijoista on homoseksuaali, transvestiittikin, minkä hän on pystynyt salaamaan työtovereiltaan ja muulta lähiympäristöltään. Mutta kulissit uhkaavat tutkinnan edetessä kaatua... Tapahtumavyöry lähtee liikkeelle homoravintolaan viskatusta käsikranaatista, joka tappaa monia
Vuonna 2014 Mion bluesilla ja seuraavana vuonna Lotus bluesilla jatkunut Benner-sarja etenee nyt jännärillä, Kristina Ohlsson: Korkein tarjous kuolemasta Suom. Nyt 41-vuotias tuottelias ruotsalaiskirjailija on tänä aikana kirjoittanut kuudennen osan erinomaiseen Fredrika Bergman -sarjaansa, luonut jo kolmanteen osaan ehtineen uuden Martin Benner -sarjan, kirjoittanut ”irtopalana” kauhugenreä kosiskelevan trillerin ja siinä sivussa muutaman lastenkirjan. Lukeudun enempi jälkimmäiseen ryhmään, vaikka esimerkiksi Donald E. Pekka Marjamäki WSOY 2020, 421 s. Nesbøn kirjaa lukee ensimmäiset pari sataa sivua kuin mitä tahansa perusproosan pienyhteisökuvausta, mutta sitten kirjailija alkaa kiristää otettaan ja pudotella kerrontaan kumuloituvasti trillerijuonnetta. Toiset tykkäävät huumorin tuomisesta dekkareihin, toiset vieroksuvat. Westlaken Dortmunder-sekoilut jaksavat aina huvittaa. Royn ja Carlin keskinäiseen suhteeseen luo jännitettä Carlin matkassa Norjaan tullut barbadosilais-kanadalainen vaimo Shannon. JO NESBØ ei aina tarvitse perushahmoaan Harry Holea luodakseen Pohjolan parasta rikosproosaa. KRISTINA OHLSSONIN dekkaristiura on viimeisen puolenkymmenen vuoden aikana edennyt poukkoillen. Valtakunta on taattua Nesbøtä. Suomessa on myyty jo yli miljoona Jo Nesbøn, 60, kirjaa (suomennettu kaikkiaan 18 rikosromaania ynnä neljä Tri Proktor-nuortenkirjaa), eikä Valtakunnankaan luettuaan tarvitse ihmetellä miksi. 50 Demokraatti DEKKARIT Virnuillen veritöihin DEKKARI jossa on vähän danbrownmaista mysteerinratkontaa antiikkikaupan maailmassa, asianajaja Martin Bennerin sisäisiä kamppailuja sekä hirtehistä huumoria. Ei tuhlaajapoikana, vaan kera unelman herättää Os henkiin rakentamalla sen matkailuvaltiksi vuoristohotelli ja mökkikylä. Ne kuusi hänen ja kollegansa Alex Rechtin rikosselvittelyistä kertovaa jännäriä ovat huippulaatua ja niistä Daavidintähdet (suom. Niitä kuuluisia menneisyyden varjoja. Isoveli Roy on asunut Osissa ikänsä ja lähtee velvollisuudentuntoisena Jo Nesbø: Valtakunta Suom. Ohlssonin Benner-sarjan kolmen kirjan perusteella tuntuu, että hänen tyylimikstuurassaan molemmat elementit kärsivät: jännityspuoli vesittyy, mutta huumorikin on murhatarinan mausteena hiukka pinnistettyä. Kirjan nimikin on jo kuin Jerry Cottonia (alkunimi Henry’s hemlighet oli kai liian tylsä suoraan suomennettavaksi). Ja siihen väkeen mahtuu salaisuuksia. Kultapojan paluu DEKKARI mutta empiväisenä tukemaan veljensä hanketta, johon tämä haluaa koko pitäjän väen rahoittajaksi mukaan. Perhetragedioita, kaunoja, mustasukkaisuutta ja juonitteluja – perussettiä. Hänen tämänvuotisen romaaninsa Valtakunta keskiössä on Osin pikkutaajamassa elelevä Opgardin veljeskaksikko. Carl Opgard palaa kirjan alussa kotikylään oltuaan pitkään Amerikan mantereen eldoradoissa kultaa vuolemassa. De_23122020_48.indd 50 16.12.2020 11.09. Veljesten ja osilaisten välejä taas kuumottavat paitsi Carlin yltiöpäinen hotellihanke myös menneiden vuosien kalavelat eri tahojen kanssa. Outi Menna Johnny Kniga 2020, 592 s. Siis hyvin kirjoitettu, maltilla rakennettu, koko tiiliskivimittansa otteessaan pitävä rikosromaani. Lopuksi Kristina Ohlssonin suuntaan en innerlig önskan: tuo Fredrika Bergman takaisin. 2015) koko skandinoirin terävintä kärkeä
Peruna-elokuvan ongelma on siinä, että se nojautuu niin tukevasti historiaa ja nykyhetkeä miksaavien vitsien viljelyyn, että muu komedian virittely jää kesannolle. Pian Untamo on jo valmis julistautumaan maapäärynämessiaaksi. Maapäärynänviljelyn edelläkävijät käyvät päin muutosvastarintaa yhden hupilähteen kotimaisessa komediassa. SE PERUNAN ydinaines on 1600-luvun liki feodaalisen elämänkulun ja tämän päivän start up -yrittäjyyden sekoittaminen keskenään. PERUNAN DIALOGISSA ja yksityiskohdissa riittää nokkeluutta. De_23122020_51.indd 51 15.12.2020 18.49. Untamon jengin vastavoimaksi ryhmittyy nauriinviljelijöiden pooli, jota johtaa Nottinghamin juhanaprinssistä ja muista keskiaikaisten seikkailujen pahisarkkityypeistä fuusioitu miekkonen. Vaan sittenpä tulee se Suomen agrikansan ikivihollinen – halla. Kun sillä leikitellään tunti ja kolme varttia, tehot laskevat. Kumppaneikseen Untamo saa muun muassa linnan pyövelin, eläköityneen voudin ja kovan kauppamiehen. Tokihan esimerkiksi se huvittaa, kun 1600-luvun esifeissari torikansalle prujuja jakaessaan ärähtää, että ”nyt otat tän, saatana, tai tapan”. Peruna-elokuvan ideasta olisi varmasti saanut hyvän tunnin mittaisen jakson esimerkiksi muinoiseen komedial listen tv-elokuvien sarjaan Kaverille ei jätetä. Niinpä nauristaloudessa elävässä linnaläänien Suomessa puhutaan 2000-luvun bisneskieltä eli aikaan, jossa Agricolan Abckiriakin on vielä suht tuore julkaisu, tuodaan bisnesenkelit, pitchaukset ja mvp:t (minimum viable product). Tarinan päähenkilö Untamo (Joonas Nordman) on Hevonperän kylää hallitsevan linnan jätehuoltaja eli ”paskapoika” , jolla on haaveita ja sen verran älliä, että kun hän saa sattumalta käHurja joukko. T arkoituksellinen anakronistisuus, siis se että dialogi, tapahtumat, rekvisiitta esitetään väärään aikaan väärässä paikassa, on ollut komediaelokuvien historiassa monesti käytetty huvituskeino. Toisaalta runsas bisneskielellä mässäily tuottaa myös ennalta-arvattavuutta. Historiallisten faktojen sekoittelulla ovat leikitelleet useat komedian taitajat Mel Brooksista Monty Pythoniin. Pekko Pesosen käsikirjoittama ja Joona Tenan ohjaama Peruna pyrkii naurattamaan samansukuisilla jipoilla kuin vaikkapa anakronismien mestarin Mel Brooksin Mieletön maailmanhistoria tai Spede Pasasen Noin 7 veljestä. Pitkän elokuvan muodossa tekijöiden emmeet eivät oikein järjesty. Teksti Rolf Bamberg siinsä maapäärynäksi kutsutun, suurten vesien takaa Pohjolaan eksyneen juureksen, hän jo kohta alkaa ideoida sille käyttötarkoituksia. HISTORIAKOMEDIA ELOKUVAT Maapäärynämessiaan ihmeelliset seikkailut Peruna-elokuva jää yhden vitsilähteen vangiksi. Tuotekehitystyö kulkee vinhasti yrityksen ja erehdyksen kautta. 51 Demokraatti Peruna Ohjaus: Joona Tena Pääosissa: Joonas Nordman, Mikko Penttilä, Alex Anton, Kari Hietalahti, Kari Ketonen 2020, 109 min Ensi-ilta 25.12. Siksi sen hahmot eivät pääosin ole hupaisia kuin sutkauksillaan, kuvakerronnassa turvaudutaan kliseisiin keski-ajan elämänmuodosta ja kässärin pääaineksen kanssa jäädään parodiatasolle
Päähenkilöinä kirvesmies Jooseppi ja Marjatta ja heille syntyvä lapsi ja sen parrakkaat vartijat. Mutta jokainen ei ehkä muista Jylhää tamperelaisena runoilija (vaikka täällä on hänelle patsaskin Punakylän kupeessa), ja Kiirastulen maine ja merkitys on myös saattanut jättää varjoon Jylhän monet arvokkaat maailmankirjallisuuden klassikoiden suomennokset.” Tarmo Tikan herkkä muisto tiivistyy näin: ”Tuo runo sekä toinen, Kaivo, tuo mieleen enoni kertomukset talvisodan Lemetin ja Kitilän mottien taisteluista. ”Jouluruno on tietenkin Yrjö Jyl hän Pyhä yö. ”Komppanianpäällikkönä Jylhä joutui antamaan Taipaleenjoella hyökkäyskäskyn, jonka seurauksena kaatui 22 miestä Soinin pitäjästä. Syksyn ennätys, kahdenkympin raja rikki! Siispä enempiä jorisematta pinoa purkamaan. Ne toistuivat usein erilaisina versioina ja avasivat jäy hänä esiintyneen enoni mielenmaisemaa, syvää inhimillisyyttä ja herkkyyttä, jota hän tavallisesti piti piilossa.” Vesa Kautto siteeraa Jylhän dramaattista runoa Rynnäkön jälkeen. Ikkunasta näkyy parikin Jylhän asuntoa, mutta joku muu saa kertoa runosta tarkemmin.” Kyllä visaan saa aina silloinkin osallistua, kun tehtävä tuntuu peräti helpolta! Näin esimerkillisesti tekee Riitta-Liisa Koivisto, visaveteraani jo 1990-luvun alkuhämäristä. Kiirastulen runot välittävät rintamamiesten kokemuksen aidosti ja ymmärrettävästi ja kokoelma on suomalaisen runouden ja sotakirjallisuuden merkkiteos.” Jukka Ahtelakin tiivistää omien inttimuistojensa päätteeksi komeasti Pyhän yön merkityksen. ”Tässä runossa on sisältö, joka lienee vaikeaa tai mahdotonta esittää muilla taiteen keinoilla. ”Pitkästä aikaa löytyi heti vastaus, vaikka toki tamperelaisen pitääkin heti tunnistaa: Yrjö Jylhä, Pyhä yö. On todella hieno ja harras ja vaikuttava runo, kuten teos kokonaisuudessaankin. 52 Demokraatti ”Talvisodan tuskien alta löytyy ihminen ja kauneus” ”S yttyi siunattu joulutähti”, hyräilee visatonttu hiljaa mielessään ihaillessaan visakonttorin postilooraan saapunutta vastauspinkkaa. Hienoja rinnastuksia. ”Tämän tietää jokainen kisailija: Yrjö Jylhän Pyhä yö, teoksesta Kiirastuli. ”Yrjö Jylhän Pyhä yö toi heti mieleen kokelaskauden Oulun Hiukkavaarassa, jossa oli aikaa lueskella yhtä sun toista. Joka kerta lukiessa tai kuullessa runoa silmäkulma kostuu.” MATTI KÄRKKÄINEN kiteyttää runon oivallisesti. Kahdeksankymppiselle mummulle tuli kyynel silmään.” Niin tuli myös runoutta isosti rakastavalle Tuulikki Lepomäki-Lahtiselle. Pyhä yö on parasta Jylhää, kaunista ja selkeää. Ensimmäisenä vastaamaan ehti jo keskiviikkoyönä Jari-Pekka Vuorela. Jo alku on upea ja kuvaa talvisodan joulutunnelmaa: ’Oli muuan Jooseppi kirvesmies, oli siellä missä me muutkin’. Kylmyys ja väsymys, kuolema ja toivo. Talvisodan tuskien alta löytyy ihminen ja kauneus.” Unto Vesa liputtaa Tampereen puolesta. Runo päivitetty talvisodan jouluaattoon -39. Vaikka olin ollut kova lukumies jo siihen asti, runous oli jäänyt tutkakuvan ulkopuolelle. Hiukkavaarassa löytyi ensin Yrjö Jylhä ja erityisesti Kaivo ja Kohtaus metsässä, jotka jättivät elinikäisen jäljen nuoreen mieheen. Runon sanoin: He ryntäsivät äsken/ kuin myrsky ja ukkonen/ Nyt turhaan kysyn, käsken,/ niin turhaan, tiedän sen:/ he kaatuneet on lakoon/ De_23122020_52.indd 52 15.12.2020 18.52. ”Pyhä yö on vaikuttava mukaelma jouluevankeliumista
53 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 1 Ovella olevan uuden visavuoden avaava romaani on niin paljon omaelämäkerrallinen, että sitaatin päivämäärä on tosiaan kirjailijan syntymäpäivä. Vastaukset sähköpostilla kirjavisa@ demokraatti.fi viimeistään 1.1. ”Kyllä Yrjö Jylhän Pyhä yö herätti nyt koronahorroksesta ja vei kauas muistoihin. Mieltäni koskettivat erityisesti runot Kotiin, Taipaleen joki, Kaivo ja Niin vaikeaa.” Jyrinkosken jylinä on muinoin tavoittanut myös Maijaliisa Mattilan. 2021. Siitä asti minulla on ollut tarkka luettelo, keille pitää ehdottomasti muistaa lähettää kortti.” Pyhän yön tunnistivat myös Mauri Panhelainen, Raila Rinne, Sirpa Taskinen, Pertti Timonen, Jorma Kataja, Martti Toivanen, Veikko Huuska, Ossi Lehtiö ja Juhani Niemi – heidän vastauksistaan voi lukea enemmän visan verkkoversiossa. Rintamajouluista on kirjoitettu satoja runoja. Kirjapalkinto yhdelle. Silti jotkut pappispiirit kritisoivat voimakkaasti suomalaisen rintamamiehen vertaamista Pyhän Kirjan henkilöihin. Ihan varmasti kylän yllä loisti ’tähti suurempi muita’. Ja aina kin parrakkaita nämä lianharmaissa, savunsyömissä ja riekaleisissa lumipuvuissa taistelevat jermut olivat.” KALEVI HAKO muistaa myös toista runoratsun kiidättämää Yrjöä. ”Joka talvi syntymäpäiväni – tammikuun kuudennen – lähestyessä odotin sitä siinä vakaassa uskossa että kuutonen on pyhä luku, minun numeroni, nimenomaisesti minun olemukseni lukuarvo. Puhumattakaan, että olisi enää leikitty tai hypätty narua. Alkavana vuonna tämän viime vuosikymmenellä menehtyneen mestarin syntymästä tulee kuluneeksi tasavuosia. (rb) De_23122020_52.indd 53 15.12.2020 18.52. Mutta tuskin monta näin koskettavaa. Kuka rakastettu kertoja on nyt kohteena, mikä teos pitkältä uralta, jossa liki kaikki romaanit ilmestyivät aika tarkasti puolen vuosikymmenen välein. ”Pyhä yö -runoon tutustuin ensikerran 1950-luvun alussa, kun lausuntataiteilija Yrjö Jyrinkoski vieraili koulussamme ja ohjelmistossaan esitti Yrjö Jylhän Kiirastuli -teoksen runoja. Vuoden viimeinen palkinto Kalevi Hakolle. Ääni värjyen sitä lausuttiin kansakoulun kuusijuhlassa (elettiinhän Yrjö Jyrinkosken syntymäkylässä) ja ilma oli täynnä taikaa. ”Visaruno on joulurunona erikoinen muttei ainutlaatuinen. Se oli kuin nimeni, joka kuului yksin ja ainoas taan minulle.” ja jääneet syliin yön,/ kuin suistuneet ois vakoon/ he kesken peltotyön.” Eero Reijonen pohtii Pyhän yön vertauskuvallisuutta. Kiitos tästä visavuodesta, toivotaan ja toivotetaan seuraavasta vähän tavallisempaa. Kavereille oli kirjoitettu joulukortit, jotka vaihdettiin kädestä käteen. Mutta voi kauhistus! Olin unohtanut kirjoittaa yhdelle kaverille kortin, eikä hän suostunut sanomaan minulle sanaakaan koko kevätlukukauden aikana
Se että runous jää arjesta sivuun, on kulttuurillinen erhe. Luulen tietäväni, miten lapset saa rakastamaan runoja. Esimerkiksi kuinka herättää kiinnostus runojen lukemiseen. Tärkeintä olisi saada ihmiset ymmärtämään, että runon lukeminen ei pakota mihinkään vieraaseen, outoon puuhaan. On silti vaikea kuvitella, että olisi joku runon laji, joka ei lainkaan puhuttelisi. Mistä moinen kestitys, olenko tietämättäni ollut ihan superhuippukiltti. Mutta myös runouteen liittyy eriarvoisuutta. Joululahja! S ain hulppean joululahjan: Postilaatikkooni kolahtaa lähiaikoina liki jokainen Suomessa vuoden aikana julkaistu suomenja ruotsinkielinen runoteos. Inspiroivaa lapsille kirjoittamisessa on heidän ennakkoluulottomuutensa. Sen jälkeen pitää löytää kanavat tarjota runoja niille, jotka ovat valmiita syvempään sukellukseen. Saan varmasti kohdata myös itselleni vierasta ja jopa vastenmielistä runoutta. Kuinka päästä kohti maailmaa, jossa runous olisi perheissä yhtä itsestään selvää kuin corn flakes. Nämä kaksi ryhmää ymmärtävät ja arvostavat kaikkein haastavimpiakin runoakrobatian lajeja. Miten taata, että runouden ääreen löytävät muutkin kuin ne, joilla on siihen kaikki tuki ja edellytykset. Kyllä kyllä, sillä pian 20 vuoden ajan olen kirjoittanut lapsia naurattavia, liikuttavia ja kutkuttavia runoja, jotka ovat monelle olleet portti elinikäisen lukemisen pariin, vakuuttivat Ylen tädit ja sedät, kun kutsuivat minut Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnon raadin uudeksi puheenjohtajaksi. Lyyristä joulua jokaiselle! Laura Ruohonen Lastenkirjailija ja teatteriohjaaja Kulttuurikolumni De_23122020_54.indd 54 15.12.2020 19.00. Minulle esitettiin samaaan syssyyn pari kinkkistä kysymystä. Pikemminkin on niin, että lapset kasvaessaan opetetaan runoista pois. TÄNÄÄN POSTI toi kaksi ensimmäistä runopakettia. Myös se sinua animaatioelokuvan keskellä liikuttanut laulu on runoutta. Ajattelen, että ketään ei tarvitse erityisesti houkutella runon pariin. Miten lapset ja nuoret pysyisivät runon taikapiirissä kasvaessaan ja varttuisivat nykyrunoutta lukeviksi aikuisiksi. Runous on arjessamme läsnä koko ajan, lauluissa iskelmistä räppiin, muistovärssyistä onnittelutervehdyksiin. Tottakai suostuin. Mutta ilmaisia lounaita ei tunnetusti ole. 54 Demokraatti RUNOUS ON ARJESSAMME LÄSNÄ KOKO AJAN. Minua odottaa luksushetki, saan keittää kupin teetä, kellahtaa sängylle ja upota omaan äidinkieleeni. Yllytän kaikkia lukijoita nappaamaan runokirjan joulukaveriksi. Käännösrunouttakin on kuulemma luvassa. Mitä useampi löytää suuresta portista sisään runouden pariin, sen parempi. Miksi vain muutamista heistä kasvaa runouden kulinaristeja. Elämme jo nyt runojen piirittäminä. Nauttia etuoikeudesta saada tavata kaikki tällä hetkellä kirjoittavat kotimaiset runoilijat! Arvaan, että kohtaan kirjoittajia ja tyylilajeja, joista minulla ei ole aavistustakaan. Muistuttaa, että se ei ole jotain, mitä luetaan ylevällä äänellä kevätjuhlissa. Itse asiassa absurdia, avantgardistista nonsense-runoutta harrastavatkin vain lapset ja runouden kulinaristit – ruotsiksi heille on hyvä sana ”finsmakare”. Käsite runous pitäisikin arkistaa. MUTTA JOTAIN tapahtuu runoja rallattaville lapsille
päätoimittaja Rane Aunimo kirjoittaa ja valitsee niistä helvetin. 56 Demokraatti RAKASTIN DIEGOA, JOKA HÄVISI, JA INHOSIN MARADONAA, JOKA VOITTI PELIN PURKU 60-vuotiaana kuolleen jalkapallo neron myyttiin kuuluvat taivas ja helvetti, Demokraatin va. De_23122020_56.indd 56 14.12.2020 15.07
Kunnes. Samoin käy viimein Argentiinalle ja Maradonalle finaalissa Länsi-Saksaa vastaan. Ja taas rangaistuspotkukilpailu ja Maradona. En ole koskaan nähnyt MM-tasolla yhtä epätasaista ottelua. Ihailijan rakkaus ei ole loogista. Mutta Diego, sinusta jää jälki. Tulee dopingkäry kokaiinista ja pelikielto.Tulee yllättävä nousu uudelleen kapteeniksi ja pelikuntoiseksi 1994 MM-kisojen alla. Epäonnistuu. Diego kantoi molempia, muttei hallinnut kumpaakaan. Yksi hetki, kenties merkityksetön, ja vihdoin pienen argentiinalaisen nerous lävistää minutkin. Jokin liikahtaa minussa, vaikka temppu ei johda edes maaliin. IHAILIJAN RAKKAUS EI OLE LOOGISTA. Hidastettu Panenka-tyylinen veto, joka näyttäisi epäonnistuessaan naurettavalta, menee maaliin. marraskuuta sai minut sisäistämään syvemmin sen, että rakastin nimenomaan Diegoa, joka hävisi, mutta inhosin Maradonaa, joka voitti. Näin koen tänä päivänäkin. Brasilia luo maalipaikkoja solkenaan. Toinen ottelu ja voitto hiipunutta Neuvostoliittoa vastaan sentään pitää maailmanmestarien toiveet pudotuspeleistä yllä, mutta ainakaan hävitä ei saa Romanialle. Takaisin Italiaan. TAVALLAAN OLEN tiennyt sen aina, mutta vasta Maradonan kuolema 25. Maradona on johdattanut rikkaan pohjoisen halveksuman köyhän etelän kaupungin kahteen Italian mestaruuteen, mutta seisoo nyt kapteenina Italian MM-unelman tiellä. Katson ottelua ja toivon syvästi Argentiinan tappiota, mutta sitten jouk kueen kapteeni ja maailman paras pelaaja Diego Armando Maradona peippailee sivurajalla, kääntyy, neppailee samalla pallon ällistyneen romanialaispelaajan yli ja jatkaa peliä kuin mitään ihmeempää ei olisi tapahtunut. Ikääntyneitä mestareita vastassa on nuorekas Romania, joka vaikuttaa kentällä paremmalta. Katsokaa Youtubesta ja ällistykää. Goycochea hoitaa loput, stadion hiljenee ja Italia on lyöty. Kuvaavaa, että Meksikon MM-kisoissa sympatiani olivat vanhentuneen Platinin ja hiukan jo nuupahtaneen EM-voittajan Ranskan puolella vauhdikkaasti pelanneen Argentiiinan sijaan. Voittajan vankkurit ja häviäjän haarniska. Välierä isäntämaata vastaan Napolissa on kaikkien aikojen klassikko. Mutta Argentiina jatkaa taas, kiitos varamaalivahti Sergio Goycochean. Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut Italiassa vuonna 1990, A-lohkon päätöskierros, puolustava maailmanmestari Argentiina on vaarassa jäädä alkulohkoon. Napoli kääntää Maradonalle selkänsä ja koko Italia. Argentiina vaikuttaa väsyneeltä. Maradona ei tee kisoissa maaliakaan peliajalla, ja silti hän on kaikessa mukana ja kaikki kaikessa. Muun muassa ”Karpaattien Maradonaksi” myöhemmin ristitty Gheorghe Hagi tekee tuloaan maailman huipulle. Argentiina pelaa Romanian kanssa lopulta tasan 1-1 ja menee hiuksenhienosti jatkoon lohkon kolmospaikalta. Diego itkee Rooman illassa, minä itken Eurajoella. DIEGO MARADONA tuli kansainvälisille peliareenoille 1982 ja kuten silloin hän lähti häviäjänä 1994. Argentiina on täysi vastaantulija. Mitä tekee Argentiinan neljäs laukoja Maradona. Vielä. De_23122020_56.indd 57 14.12.2020 15.08. En sietänyt Maradonan kultin ja maineen luonutta 1986 Meksikon ylivoimaista sankaria, ”Jumalan käden” julistajaa, kaikkien aikojen maalin pujottelijaa ja Michel Platinin syrjäyttäjää. Yläkulmaan! Tulee uusi käry, nyt efedriinistä, ja uran surkea loppu. Argentiina onnistui häviämään avausottelussaan sensaatiomaisesti Kamerunille, joka rappasi surutta tuulennopeaa hyökkääjää Claudio Caniggiaa. Tulee järisyttävä maali Kreikkaa vastaan alkulohkon ottelussa. 57 Demokraatti M uistan käännekohdan edelleen kuin eilisen. Viime hetken kiistanalainen rankkari ryöstää Argentiinan mestaruuden. 85 minuuttia maalitonta peliä pelattu ja mustatukkainen patukka saa keskikentällä pallon, kuljettaa vastustamattomasti, imee koko Brasilian puolustuslinjan itseensä, antaa vapauttavan syötön yksin jääneelle Caniggialle, joka kiertää maalivahdin ja tekee ratkaisevan maalin. Välissä hän voitti kaiken, minkä halusi voittaa, mutta en piitannut menestyksistä. Syntyy Maradonan helvetti, jota rakastan. Puolivälierä Jugoslaviaa vastaan etenee maalittomana rangaistuspotkukilpailuun. Neljännesvälierissä vastaan tulee verivihollinen, huippuvireinen Brasilia. Rakkaus ei ole loogista. Pallo on jatkuvasti tolpassa, ylärimassa, maalin lähellä, mutta kuin ”Jumalan käden” voimasta, ihmeen kaupalla, ei kertaakaan maalissa
De_23122020_59.indd 59 15.12.2020 12.31. TEEMA Joulu on makujen juhla. Hajut herättävät muistot. Muista kosketuksen taika. 59 Demokraatti Jo ul u Ai st it ov at po rt ti m aa ilm aa n. Vuoden pimeimpään aikaan kaikkia aisteja hemmotellaan
Länsimaisessa ajattelussa on usein tarve luoda vastakkainasetteluja. Hän halusi tavoitella elämäntapaa, joka pitkällä aikavälillä johtaisi hyvinvointiin. Sen kuulee jo kuukausien nimistä: syys, loka ja marras. Syyskuun jälkeen seuraa lankeaminen lokaan ja sitten marras, joka tarkoittaa kuollutta. Aistit ovat ainoa porttimme maailmaan. Että hän ikään kuin lietsoo ihmisiä aistillisiin hillittömyyksiin. Epikurolaisuus on vain hauska sivujuonne. Hän kehotti ihmisiä nautiskelemaan ilman syyllisyyden tunteita. Juuri kun kaikki alkoi näyttää kuolleelta. Teksti Mikko Huotari, Kuvat Kari Hulkko, iStock ja Lehtikuva / Ritva Siltalahti De_23122020_60.indd 60 16.12.2020 10.25. Kuitenkaan siitä ei ollut Epikuroksen kohdalla kyse. Joulu on aistien aikaa. Työarjen sijaan on aika tuntea, kuulla, haistaa, maistaa ja nähdä. Epikuros olisi varmaan saanut Twitterissä kuraa niskaansa. Nautintojen ympärillä toki pyöritetään monia teollisuuden aloja, mutta äly on edelleen korkeimmalla jalustalla. Nykypäivänä Epikuros muistetaan aistillisuuden profeettana. Hyvän vastakohta on paha, kauniin vastakohta on ruma, älyllisen vastakohta on aistillinen. Oikeastaan päinvastoin. Hänet olisi tahallisesti ymmärretty väärin. Joulunaika on poikkeus. Hyvä tahto ja nautinnot pääsevät näyttämölle päärooliin. Kaiken tämän jälkeen tulee vuoden pimein kuukausi, mutta ikivanhoja perinteitä seuraten kampeamme realiteetteja vastaan. Hän muun muassa otti oppilaikseen naisia ja orjia, mikä ei ollut tavallista tuohon aikaan. 60 Demokraatti TEEMA yksy on pitkä ja uuvuttava. Älyllinen tehokkuus joutaa hetkeksi statistin rooliin. Silti aisteja ja etenkin nautintoja tavataan vähätellä. Antiikin filosofi Epikuros (noin 341 eaa. LÄNSIMAISEN AJATTELUN historia ja nyky-yhteiskunta pitää aistillisuutta edelleen toissijaisena. Tuon AISTIEN VALTAKUNTA ajan useimmissa filosofioissa oli pikemminkin päinvastainen pohjavire: kehollisuus ja aistit olivat toissijaisia korkeampaan todellisuuteen ja ylevämpiin päämääriin verrattuna. Epikuros ei kehottanut liioitteluun tai pikaisiin nautintoihin. Valot sytytetään, koristeet kaivetaan esiin, valmistaudutaan juhlaan ja pöytä notkuu herkkuja. – 269 eaa.) oli oman aikansa kapinallinen
De_23122020_60.indd 61 16.12.2020 10.26. Erityisesti iäkkäiden ihmisten ihokontaktien määrä väheni radikaalisti, jopa 85 prosenttia normaalioloihin verrattuna. Suuri osa suomalaisista elää yksin, heillä ei ole ydinperhettä. IHO ON IHMISEN SUURIN AISTIELIN. Tänä jouluna suuret kokoontumiset ovat pannassa, mutta koskettamisen merkitystä ei pitäisi unohtaa. Iho on ihmisen suurin aistielin. Kosketus siis päihdyttää terveellisellä tavalla. Joulu on monille yhteen kokoontumisen aikaa, vaikkei tapahtuisi pittoreskeja kotimaisemiin palaamisia. 61 Demokraatti Lukuisien kirjojen, elokuvien ja laulujen teemana on jouluksi kotiin. Kosketus on fyysinen, mutta myös psyykkinen aistimus. Niissä arjen hulina keskeytetään ja palataan lapsuuden maisemiin, koetaan jotain erityistä ja ehkä myös opitaan, kuinka elämää pitäisi elää. KUN SYNNYMME, tuntoaisti on ensimmäinen kommunikoinnin väline muun maailman kanssa. Korona-aika on ajanut meitä fyysisesti erilleen. Se on edelleen mahdollista pienentyneessä piirissäkin, oli kyse perheenjäsenestä, ystävästä tai hoitohenkilökunnasta. Esimerkiksi halaus aiheuttaa positiivisia muutoksia hormonitoiminnassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset tapasivat muita ihmisiä viime huhtikuun poikkeusoloissa noin 75 prosenttia vähemmän kuin normaalioloissa. Myös myöhemmin elämässä tunto välittää tärkeää tietoa. Se antaa myös tärkeän nojan ihmisen tajunnalle ja tietoisuudelle. Tänä vuonna useimmat joutuvat muuttamaan suunnitelmiaan ja katkaisemaan perinteitään. Hyvää tekevällä kosketuksella on kiistattomia terveysvaikutuksia, kuten stressin vähentyminen. Tuntoaistin avulla voimme kokea nautintoja, ja opimme välttämään vaaroja. Koronan vuoksi meitä on kehotettu viettämään joulua vain ydinperheen kanssa. Ihmisen iholla ja limakalvoilla on reseptoreja, joiden kautta tunnemme suoran kosketuksen kautta painetta, värinää, lämpötilan ja kipua. Koskettamisen mahdollisuudet kapenevat
Monet joululaulut jäävät korvamadoiksi. Se selittää niiden suosion. Korvamato-sanan alkuperä on saksan kielisessä ilmaisussa Ohrwurm. Haju poikkeaa muista aisteista siinä mielessä, että nenässä olevat hermot kuljettavat tietoa suoraan aivojen limbiseen järjestelmään. Suomessa on saman ilmiön yhteydessä puhuttu myös korvakärpäsestä. 62 Demokraatti TEEMA TEEMA Korvamato tarkoittaa sävelmää, joka pakonomaisesti jää pyörimään mieleen. Joulu on laulujen aikaa. Vanhimmat joulun suosikkisävelmät ovat 1600-luvulta. Niistä on tullut merkittävä osa kulttuuriperintöä. Uunissa valmistuu herkkuja joulupöytään. Joskus takavuosina monessa tavaratalossa joulumusiikki alkoi soida jo lokakuussa, mutta vaikutus oli ilmeisesti päinvastainen, joten kokeiluista luovuttiin. Ajan saatossa huonommat ovat karsiutuneet pois, joten vuodesta toiseen porskuttaa vain timantin kova kärki. Tuotanto on monenkirjavaa, mutta tuoreemmastakin joululaulusadosta löytyy ikivihreitä, kuten Katri Helenan Joulumaa tai Vesa-Matti Loirin tulkitsema Sydämeeni joulun teen. Radiosoitossa suosituin joululaulu on useana vuotena ollut brittiläisen pop-duon Last Christmas, joka julkaistiin vuonna 1984. Artistit tekevät joululevyjä, koska joululauluille on kysyntää. Liika on liikaa. Hyasintti eteisen pöydällä. Uudemman ajan klassikoista ei sovi unohtaa Juice Leskisen Sika-laulua. Kaikista näistä syntyy tuoksuja, joita tulee nuuhkittua lähinnä vain joulunaikaan. Jouluevankeliumin mukaan Jeesus-vauva laitettiin makaamaan eläinten syöttökaukaloon, koska viimeisillään ollut nuori nainen ja tämän mies jäivät ilman majapaikkaa. Vasta kaadettu kuusi tuodaan olohuoneeseen. Joulun ydintarinassa hajumaailma lienee ollut kovin toisenlainen kuin suomalaisessa perinnejoulussa. De_23122020_60.indd 62 16.12.2020 10.26. AISTIT OVAT AINOA PORTTIMME MAAILMAAN. Joululaulut ovat kuuluneet koulujen kuusijuhlien ohjelmaan. Laulut alkavat kuulua kauppojen taustamusiikkina jo marraskuun puolella. Esimerkiksi ranskalaisen Heinillä härkien kaukalon -laulun syntyvuodeksi on merkitty vuosi 1684. Hajut herättävät muistoja ja vahvoja tuntemuksia herkemmin kuin muiden aistien ärsykkeet. Sitä on vaikea lakata ajattelemasta. Se käsittelee perustuntemuksia ja muistia. Sävelmä, tai kiusallisemmassa muodossa vain muutaman tahdin pätkä, soi pään sisällä eikä renkutus tunnu mitenkään loppuvan. Suuri osa joulun suosituimmista sävelmistä on pysynyt kansan suosiossa vuosikymmeniä, yllättävän monet jopa yli vuosisadan. Joululauluja syntyy koko ajan lisää
Ei siis tarvitse raitistua tai olla ”asumisvalmis” saadakseen vuokrasopimuksen. Kampanjassa on mukana suomalainen Y-Säätiö. Euroopan unioni teki vastikään päätöksen, joka katsoo oman kodin olevan osa ihmisoikeuksia. Kanadassa on tehty samankaltainen päätös. Suomi on kuitenkin ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus on vähentynyt viime vuosina. Ensimmäisessä joulussa tuoksuu hylkääminen ja kurja kohtalo. Ideana on, että asunnon saamisella ei ole ennakkoehtoja. Meillä on tehty paljon asunnottomuuden kitkemiseksi, mutta työsarkaa vielä riittää. Joulukuussa käynnistyi maailmanlaajuinen Global Homelessness Action -kampanja, joka haastaa päättäjiä ympäri maailmaa vähentämään asunnottomuutta. Tulevaisuudessa on toivon pilkahduksia. De_23122020_60.indd 63 16.12.2020 10.26. Esimerkiksi Britanniassa kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta on luovuttu lähes kokonaan. Ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa asuu 740 ihmistä. YK:n arvion mukaan yli 150 miljoonaa ihmistä kärsii asunnottomuudesta eri puolilla maailmaa. – Asuminen on nähty monessa maassa ainoastaan voittoa tuottavana liiketoimintana. Samalla unioni velvoitti jäsenmaat poistamaan asunnottomuuden vuoteen 2030 mennessä. Toimitusjohtaja Juha Kaakinen yhdessä The Shift -organisaation johtajan Leilani Fahran kanssa kirjoittavat brittilehti The Guardianissa, että valtiot ympäri maailmaa ovat antaneet asunnottomuudesta kärsivien ihmisten määrän kasvaa vuosia. Suomessa on 4600 ihmistä vailla vakinaista asuntoa. Tämä on aiheuttanut sen, että erityisesti suurkaupungeissa asunnottomuus on läsnä päivittäisenä ilmiönä, Fahra ja Kaakinen kirjoittavat. HAJUT HERÄTTÄVÄT MUISTOJA. Suomessa vuonna 2008 käyttöön otettu ”asunto ensin” -periaate toimii kampanjassa esimerkkinä muille maille. 63 Demokraatti Ensimmäinen joulu on kahden tuhannen vuoden aikana romantisoitu kauniiksi idylliksi, mutta oikeasti kukaan ei omasta tahdostaan halua joutua samanlaisiin olosuhteisiin
Ensin haettiin omien ruumiita ei-kenenkään-maalta, sitten jotkut alkoivat laulaa joululauMakuja hajuaisti ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Perinteinen joulukattaus on säilynyt sinnikkäästi samankaltaisena halki vuosikymmenien, mutta uusien tyylien ja ruokavalioiden myötä jouluherkkujen kirjo on kasvanut. Vasta tuoksut ja maut yhdistettynä muodostavat makuelämyksiä. MAUT OVAT SUOMALAISEN JOULUNVIETON KESKEISIÄ ELEMENTTEJÄ. Kuva on otettu länsirintamalla ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1914. Kinkun sijaan voi nautiskella esimerkiksi tofutai seitankinkkua. Umamin nimi tulee japanin kielestä. Viimeinen näistä on lisätty perusmakuihin muita myöhemmin. Ennen vanhaan uskottiin, että mitä paremmin jouluna syötiin, sitä parempaa tulevaa vuotta oli lupa odottaa. Se tarkoittaa maukasta tai täyteläistä. Umamin voi maistaa muun muassa pitkään kypsyneessä juustossa, tomaatissa, maustamattomassa lihassa ja arominvahventeena käytetyssä natriumglutamaatissa. Joulupöytään on perinteisesti kannettu runsaasti herkkuja. 64 Demokraatti TEEMA Mustavalkoisessa valokuvassa saksalainen sotilas tarjoaa brittisotilaalle tulta tupakan sytyttämiseen. Maut ovat suomalaisen joulunvieton keskeisiä elementtejä. Makuaisti itsessään kykenee erottamaan ainakin viisi eri perusmakua: makean, happaman, suolaisen, karvaan ja umamin. Myös muiden maiden jouluiset perinneherkut ovat rantautuneet suomalaiseen joulupöytään: saksalainen joulupulla, yhdysvaltalaisten kalkkuna, hedelmistä ja brandystä valmistettu brittiläinen jouluvanukas sekä venäläisten blinit ja majoneesisalaatti. Kasvissyöjille ja terveellisempää ruokavaliota tavoitteleville on keksitty jouluisia makuperinteitä kunnioittavia ruokalajeja. De_23122020_60.indd 64 16.12.2020 10.26. On joulu, ja yhteisestä päätöksestä pidetään tulitaukoa. Kinkkua, lientä, erilaisia laatikoita, rosollia, kalaa ja kenties kotikaljaa tai punaviiniä. Kun nenä on tukossa, tuntuu ettei maista mitään. Miehet nousevat lumisista ja loskaisista juoksuhaudoista. Kun puhutaan ruuan mausta, puhutaan yleensä myös hajuaistimuksista
Tasapainoista joulua siis! Lähteet: Filosofia.fi, Suomalaisen kansanuskon sanakirja, THL, Terveyskirjasto.fi, Tiede-lehti luja yhdessä vihollisten kanssa ja jossain annettiin myös pieniä lahjoja vastapuolen sotilaille. Tieteellisesti ei ole kyetty todistamaan, että tällainen aisti olisi oikeasti olemassa. Kuudes aisti voi viitata myös yliluonnollisiin kykyihin. Tontut vakoilevat lasten käyttäytymistä ja avustavat joulupukkia lahjojen jakamisessa. Paitsi, että yleensä tasapaino on miellyttävämpää kuin epätasapainossa oleminen. Joulunaikaan kuuluu olennaisena osana sadut ja tarinat. Kerrotaan myös, että jossain päin sotatannerta pelattiin jopa jalkapallo-ottelu. De_23122020_60.indd 65 16.12.2020 10.26. Jossain tulitauko kesti yhden päivän, toisaalla jopa vuodenvaihteen yli. Asemasodan uuvuttamien rivisotilaiden oma-aloitteiset aselevot levisivät laajalle tuon joulun aikana. Sodanjohdot pitivät tulitaukoja merkillisenä veljeilynä vihollisen kanssa. Vaikka kuudes aisti viittaa intuitioon tai yliluonnolliseen, niin ihmisellä on perinteisten viiden aistin lisäksi myös muita aisteiksi luokiteltavia, kuten tasapainoaisti. Porot lentelevät taivaan halki ja monissa maissa joulupukki könyää savupiipun kautta sisätiloihin. Joulupukki ja -tonttu ovat tyypillisiä fiktejä silloin, kun niillä yritetään vaikuttaa lasten käyttäytymiseen. KUUDES AISTI VIITTAA INTUITIOON TAI YLILUONNOLLISEEN. Tarinat tontuista luokitellaan folkloristiikassa niin sanotuiksi fikteiksi. 65 Demokraatti Kuudes aisti tarkoittaa kykyä aavistaa asioita intuitiivisesti tai vaistonvaraisesti. Fikti on keksitty uskomus, joka on kertojan kannalta pelkkää sepitettä, mutta se kerrotaan ikään kuin totena esimerkiksi lapsille. Siitä on tosin vaikea keksiä mitään aistillista elämystä
De_23122020_66.indd 66 16.12.2020 9.36. Peterson ei esimerkiksi ymmärrä, miksi naisille pitäisi maksaa parempaa palkkaa, jos heidän työsuorituksensa ei sitä perustele. Se kuulostaa hyvältä pojan vanhempienkin mielestä. Se epäilemättä pitääkin paikkaansa, sillä ihmisen näkemyksiä muokkaavat hänen kokemuksensa. Yhteiskuntamme pitää tarjota nuorukaiselle kannustimia kurottaa kohti muita eikä jäädä kuuntelemaan verkon myrkkysaarnoja. Parisuhdetta ei synny, ja se on naisten vika. Niistä ensimmäinen on: seiso suorana hartiat taakse vedettyinä. Ehkä nuori mies ajattelee olevansa niin kutsuttu incel. Tässä on kaksi ongelmaa: somesta on tullut turvallisuudelle ja demokratialle jo aito uhka. Ja mitä useampi klikkaa, sitä useampi ja useammin ne näkee. Ja mitä useammin joku näkemys toistetaan, sitä todemmalta se tuntuu. Omilla ajatuksillaan menestyvän miehen, jota maailma painaa alas. Hänen mukaansa ”postmoderni uusmarxismi” on vallannut maailman yliopistot ja antaa tilaa vain vähemmistöjen ruikutukselle. 66 Demokraatti Antton Rönnholm, SDP:n puoluesihteeri antton.ronnholm@sdp.fi Twitter: @anttonr Syvässä päässä Petaa sänky M ietin eräänä iltana nuorten miesten hämmennystä ja puhuin ystäväni kanssa tunnetusta verkkofilosofi Jordan Petersonista. Mutta miksi sängyn armeijakurilla petaamiseen määräävä konservatismi puhuttelee nuorta miestä. Hän on löytänyt mainitsemani filosofin Käsikirja kaaosta vastaan -teoksen elämänohjeet. Filosofi tarjoaa uhan ja syyllisen. Kuulostaa aika tutulta. Petaa siis sänkysi joka aamu, mutta tee se myös jollekin toiselle. Verkko vahvistaa huolia ja tarjoaa niihin vastauksia. Hyvän joulun sanomana voi muistaa, että hyvän tekeminen luo merkityksen omaan elämään. Niin nuorukainen kuin rokotekriitikot ovat hämmentyneitä. Katselin niitä hämmentyneenä ja ryhdyin miettimään, mikä pelimaailmoissa ja ylilaudan keskusteluissa viihtyvällä sällillä ja toisaalla Covid-rokotetta epäilevillä on yhteistä. Koska hän näkee sanavalmiissa filosofissa itsensä. Milloin Petersonia koettavat hiljentää naiset ja milloin marxilaiset; verkkoevankelistan esiintyminen on uran alusta asti ollut uhriutumista. Filosofin seuraajat näkevät hänet sananja yksilönvapauden airuena maailmassa, jossa poliittinen korrektius ja vähemmistöjen ylivalta vie kohti totalitarismia. Nyt algoritmit nostavat inhimillisen ajattelun pohjamudista esille salaliittoteoriat, väkivaltauhat ja terveyspelot ja levittävät ne kaikkien silmien eteen. Minulla ei ole nuorukaiselle muuta neuvoa kuin se, että sinä et ole uhri. Tuntuu, että asiat eivät ole mallillaan. MONILLE, JOILLE neuvolassa rokottaminen on ollut selviö, tuntuu, että somessa on nyt liikaa kysymyksiä ja epäilystä. Kuten Wikipedia asiaa selittää, hän kokee seksuaalisen ilmaisun puutetta, yksinäisyyttä ja yhteiskunnallista syrjintää. Yksin voi olla oikeassa, mutta onnellinen vain muiden kanssa. Huolia ei saa hiljentää, mutta hulluudelle on pantava rajat. Ja kun tarkemmin miettii, ”Vaalit ovat väärennös” ja ”Suvivirttä ei saa enää laulaa”. Heti sen jälkeen Facebookissani alkoivat pyöriä aihee seen liittyvät videot. Toiseksi, ihminen ei saa rauhaa, jos vain etsii syitä muista ja ratkaisuja itsestään. Yksin voi olla oikeassa, mutta onnellinen vain muiden kanssa
Viimeisen 20 vuoden aikana jo kahdesti pääpuolueiden ehdokkaista enemmän ääniä saanut on jäänyt valitsematta presidentiksi. Koronan aikana vahvan vaalijärjestelmän arvo korostuu entisestään, kun järjestelmän on mukauduttava viruksen asettamiin uudenlaisiin reunaehtoihin. Suuren työn vaalijärjestelmän rattaissa tekevät vapaaehtoiset vaalitoimitsijat. Näin voidaan osaltaan vähentää riskiä ennakkoäänestyksen ruuhkautumisesta, kun oletettavasti yhä useampi suunnittelee äänestävänsä ennakkoon. Ensi keväänä kuntien on syytä kasvattaa erityisesti ennakkoäänestyspaikkojen määrää. Suomesta käsin amerikkalainen vaalijärjestelmä vaikuttaa sekavalta. Vaalivirkailijoiden, demokratian sankareiden, terveysturvallisuuteen on niin ikään panostettava ensi keväänä. De_23122020_66.indd 67 16.12.2020 9.37. Pitkälti vaalijärjestelyistä on kiinni myös se, että kuntalaiset voivat kokea äänestämisen turvalliseksi. He ovat pääsääntöisesti puolueiden aktiiveja. En kuitenkaan epäile hetkeäkään, etteikö juuri Suomessa vaaleja pystyttäisi järjestämään koronasta huolimatta luotettavasti, sujuvasti ja turvallisesti. Epäsuorassa vaalissa tietyillä osavaltioilla on kokoaan suurempi painoarvo valitsijamiesten jakautumisessa ehdokkaiden kesken. Koronapandemian vuoksi moni antoi äänensä postitse. Siihen on syynsä. Vaalituloksella kun on vaikutusta elämänmenoon myös maan rajojen ulkopuolella. Vaikka emme vielä voi tietää tautitilanteen vakavuutta vaalien alla, ehdokkaiden kannattaa jo asennoitua tekemään vaalityötä uudenlaisin keinoin. Mitä aikaisemmin ehdokas ottaa esimerkiksi sosiaalisen median ja sähköisen markkinoinnin keinot käyttöön, sitä vähemmän vaalityö asettuu tautitilanteen armoille. Postiäänestyksen suuri suosio vaikutti osaltaan ääntenlaskennan pitkittymiseen, ja vaalin kannalta ratkaisevien osavaltioiden tuloksia saatiin odottaa päiviä. 67 Demokraatti Eemeli Peltonen SDP:n puoluevaltuuston jäsen ja Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja PUHEENVUORO Kansanvaltaa koronan ehdoilla Y hdysvaltain presidentinvaaleja seurataan aina tarkasti ympäri maailmaa. Tarkastuslaskennassa vaalin lopputulos muuttuu yleensä vain vähän, jos ollenkaan. Euroopan ja Suomen kannalta merkitystä on erityisesti kulloisenkin presidentin suhtautumisella ja sitoutumisella kansainvälisen yhteistyön tekemiseen. Tänä vuonna amerikkalaiset valitsivat maalleen uuden presidentin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Vaalivirkailijoiden, demokratian sankareiden, terveysturvallisuuteen on panostettava keväällä. YHDYSVALTAIN PRESIDENTINVAALIEN useita päiviä kestänyttä ääntenlaskentaa seuratessani tunsin kiitollisuutta suomalaisen vaalijärjestelmän toimivuudesta. Joillakin paikkakunnilla myös kuntien henkilöstö osallistuu vaalien toteuttamiseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ensi kevään kuntavaalit käydään tilanteessa, jossa koronasta ei ole päästy kokonaan eroon. Meillä on lähes itsestään selvää, että vaalin kuin vaalin tulos on selvillä jo vaali-iltana. Koronan asettamien rajoitusten huomioiminen ja vastuullisuus on tärkeää myös puolueiden tekemässä vaalityössä. Kunnilla on suuri vastuu vaalien luotettavasta ja turvallisesta järjestämisestä
68 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. On myös ollut surullisia tapauksia, joissa metsästyskoira on joutunut susien saaliiksi. Tänä syksynä hirvenmetsästys ja siihen liittyvä metsästyskoiraharrastus ovat laajasti maakunnassa olleet suurissa vaikeuksissa. Tätä työtä ministeriö nyt, yhdessä luonnonvarakeskuksen kanssa, vie parhaillaan eteenpäin. Tarvitsemme kannanhoidollisen metsästyksen osaksi susikannan hoitoa, jotta voimme säädellä kannan tasoa ja ehkäistä vahinkoja. Susien uhkaan tulee kuitenkin puuttua entistä päättäväisemmin. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa elää tällä hetkellä noin 30 susilaumaa, joista valtaosa on kokonaan Suomen puolella ja pieni osa liikkuu itärajan molemmin puolin. Ministeriö on antanut luonnonvarakeskukselle toimeksiannon arvon määrittämiseksi. Seppo Eskelinen kansanedustaja (sd.) Maaja metsätalousvaliokunnan jäsen Tavoitteena on susi politiikka, joka suojelee maaseudun ihmisiä ja pitää yllä turvallisuutta. iStock De_23122020_68.indd 68 14.12.2020 14.49. Maaja metsätalousministeriön asettama työryhmä pohtiikin tällä hetkellä, miten kannanhoidollinen metsästys olisi Suomessa mahdollista. Työryhmä on päätymässä ratkaisuun, jossa sudelle määritellään suotuisa suojelutaso eli tutkimukseen perustuva raja-arvo, jolloin kanta on elinkelpoinen. Samoin asutuksen liepeille tulleet susilaumat ovat lisänneet ihmisten pelkoja arjessa ja huolta, erityisesti pienten lasten osalta. Tavoitteena tulee olla susipolitiikka, joka suojelee maaseudun ihmisiä ja heidän elinkeinojensa harjoittamista maakunnissa sekä pitää yllä turvallisuutta, mutta on myös kestävä susikantamme suhteen. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Tarvitaan järkevää susipolitiikkaa Susien ja sudenmetsästyksen ympärillä käydään hyvin ymmärrettävistä syistä tällä hetkellä kiivasta keskustelua. Nykyisellään suden kannanhoidollinen metsästys ei ole Suomessa mahdollista, vaan susia voidaan metsästää ainoastaan riistakeskuksen ja viranomaisten niin sanotuilla vahinkoja turvallisuusperusteisilla poikkeusluvilla, esimerkiksi häirikkösusien poistamiseksi. Susien kokonaismääräksi on arvioitu noin 200–250 yksilöä. Häirikkösudet ovat aiheuttaneet monin paikoin tuhojaan esimerkiksi karjalle sekä kotieläimille. Nykyisen aikataulun mukaan selvitys valmistuu ensi syksyksi ja kannanhoidollinen metsästys voisi alkaa talvella 2021–2022, mikäli raja-arvo susikannan kohdalla ylittyy. Susikannan ylittäessä tämän tason voidaan kannanhoidollinen metsästys sallia
Hoivaja hoitohenkilöstö joutui taistelussa etulinjaan. Ei ole kohtuullista vaatia, että valtakunnallinen uudistus sellaisenaan ratkaisisi työvoiman saatavuusongelmaa tai lyhentäisi Korona on vaikuttanut jokaisen arkeen. Työpaikkojen säilyttäminen on tärkeää yksityisellä ja julkisella sektorilla. Sen sijaan yksityiset tuottajat haluavat jatkaa vuosien varrella toimivaksi todettua rinnakkaineloa. Hyväosaiset, työssäkäyvät, yhteiskunnan vahvimmat, eivät sotea tarvitse. Nyt ei uudistu eikä parane. Sekä kunnan omista yksiköistä että yksityisiltä palveluntarjoajilta, joilta kunta, nykyinen järjestäjä, ostaa palveluita. Ei viedä pois hyvinvointialueiden mahdollisuuksia hoitaa omat asukkaansa mahdollisimman hyvin. Uudistusta on synnytetty jo usean hallituksen voimin ja moni meistä ajattelee, että nyt on pakko tulla valmista. Sotea tarvitsevat pienituloiset lapsiperheet, eläkeläiset ja heikoimmassa asemassa olevat. Moni miettii vakavasti alan vaihtoa. Sari Melkko puheenjohtaja Virpi Torniainen varapuheenjohtaja Kaakkois-Suomen Demarinaiset ry Yksityiset tuottajat haluavat jatkaa vuosien varrella toimivaksi todettua rinnakkaineloa. Pelko, kiire ja epävarmuus olivat koko kevään läsnä. Prosessien sujuvoittaminen ja modernin teknologian hyödyntäminen ovat välttämättömiä kustannusten hillitsemiseksi. Uudistus. Sotessa ei ole kyse vain sosiaalija terveyspalveluista vaan ennen kaikkea siitä, millaista Suomea me luomme ja millaiset elämän edellytykset me annamme heille, jotka eniten hyvinvointiyhteiskuntaa tarvitsevat. elämäntilanteissa voi luottaa siihen, että tarvittavan tuen saa julkisesta terveydenhuollosta. Se taas on edellytys sille, että meillä tulevaisuudessa on ylipäätään varaa hyvään hoitoon ja hoivaan. Kumpikaan ei innosta, olisipa jo kevät. Vastuullisella talouspolitiikalla pystytään kohdentamaan resursseja sosiaalisen kriisin torjuntaan ja elvytykseen. Taisteluväsymys ei kuitenkaan riitä perusteluksi hyväksyä esitys, jonka hallitus eduskuntaan lähetti. Pääministeri Sanna Marinin hallitus antoi keväällä yrityksille tukea. Nyt on suunnitteilla reilun 400 miljoonan euron lisämääräraha. Yksityinen sektori ei hamua valtaa tai halua itselleen palvelujen järjestäjän roolia. Nyt pitää huolehtia ihmisten terveydestä ja toimeentulosta. Tärkeintä heille on, että lääkäriin pääsee, neuvola on lähellä ja haastavissa De_23122020_68.indd 69 14.12.2020 14.49. Hallitus tukee myös kuntia kohdentamalla varoja niiden peruspalveluihin ja sairaanhoitopiirien toimintaan. Se tarkoittaa, että jotain uudistuu ja usein myös paranee. Yksityiset toimijat ovat esimerkiksi hyödyntäneet digitalisaatiota aivan eri mittakaavassa kuin julkinen sektori ja rinnakkain toimiessa opit on voitu jakaa. Ulla-Maija Rajakangas Hyvinvointiala HALI ry:n toimitusjohtaja hoitojonoja, mutta sen pitää tukea näiden tavoitteiden toteutumista. Mistä sitten terveyskeskuslääkärit tai -hoitajat tulevat. Sotea pitää kuitenkin vielä jaksaa. Ala, jolla työskentelee paljon pienipalkkaisia naisia. Nyt esitys vie mahdollisuuksia pois. Aina on mahdollisuus käyttää työterveyshuollon palveluja, privaattia omalla rahalla tai ottaa itselle sopiva vakuutus. Kunnat ovat tulevassa uudistuksessa hyvinvointialueita, mutta niillä ei enää ole valtaa päättää, miten paljon ja millaista palvelua ostavat. 69 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Sote-uudistus ei ole uudistus Korona kurittaa Joulukuu hämärtyy hämärtymistään, ja sote on taas ovella. Tilanne on onneksi parantunut, mutta uupu mus uhkaa. Jotta selviäisimme, tarvitaan yhteistyökykyä, pitkäjännitteisyyttä ja halua pitää kaikki mukana. Terveyttä hoitamalla hoidamme myös taloutta. Aloille, joilla työskentelee paljon pienipalkkaisia naisia. Kukin tarpeensa mukaan. Palvelualojen työttömyyskassaan tuli maalis–huhtikuussa ensimmäisiä ansiopäivärahahakemuksia yli 22 000, yli 4 000 enemmän kuin koko vuonna 2019 yhteensä. Jotkut kunnat ostavat vähemmän, jotkut enemmän. Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja terveydenhoidon on toimittava myös kriisiaikana. Erityisen kovaa pandemia on iskenyt matkailuun, ravintolaelämään ja kulttuurija viihdetarjontaan. Hyvinvointialueille annetaan vastuu mutta ei valtaa. Juhlapuheissa heitä on kiitelty, mutta tehty työ ei näy palkkapussissa. Vahvistetaan mahdollisuuksia, tuetaan toisiamme
Vertailun vuoksi: Kaupungin lautakunnan kokouspalkkio on jäsenelle 90 euroa/kokous. Monella takuueläkkeen saajalla ei ole muuta mahdollisuutta kuin kiertää luukulta luukulle. Työmarkkinaosapuolten neuvottelut yli 55-vuotiaiden työllistämisestä katkesivat odotetusti. Vastaavan kokoisesta palkasta veroprosentti olisi lähellä nollaa. Lisäksi hän saa matkarahan kustannusten mukaan. Pertti Leppänen Lieto Kulukorvauksen pitäisi riittää työmatkoihin, työpäivän aikaisiin ravintokuluihin (lounas, kahvit yms.) ja työasuihin. Toinen iso asia on ikääntyvien työntekijöiden koulutuskartoitus, joka auttaa heitä selviytymään alati kehittyvillä työmarkkinoilla. EK vastusti jyrkästi työnantajien koulutusvelvollisuutta, vaikka yhteistoimintalaki velvoittaa työnantajat yhdessä työntekijöiden edustajien kanssa, vuosittain, yhteistoimintakokouksissa tekemään koulutussuunnitelman, jonka yhtenä kohtana ovat periaatteet, joilla parannetaan työttömyysuhan alla olevien ja ikääntyneiden työkykyä sekä työmarkkinakelpoisuutta. Eläkeläisiä pitää kannustaa jatkamaan verohelpotuksin, niin työntekijöiden kuin työnantajan taholta, koska heillä on valtava tietotaito omista töistään. Pelkkä ensimmäisen vyöhykkeen edestakainen bussilippu maksaa halvimmillaankin Kotkassa 5,32 euroa. Päivärahoista veron jälkeen jää noin 570 euroa, millä summalla pitäisi kattaa niin vuokrat, ruuat kuin muutkin tarpeelliset menot. Se on 1.1.2020 alkaen 834,52 e/kk. Kuuntelin puolittain salaa keskustelua, jossa kaksi kuntouttavassa työtoiminnassa olevaa keskustelivat koronan vaikutuksesta arkeensa. Kekäläinen Espoo yksi keino on alentaa näiden työntekijöiden työnantajamaksuja suhteessa nuorempiin työntekijöihin. Jos ei ole perintöä, eikä parempituloista asuinkumppania, on työttömällä hyvin vähän mahdollisuuksia tulevaisuuden suunnitteluun. Eivätkä lääkkeet senkään jälkeen ole ilmaisia. Järkevin ratkaisu pitkään työttömänä olleille olisi heidän siirtämisensä eläkkeelle heti kun on todettu, etteivät he tule järkevällä tavalla työllistymään. Vielä on yksi ryhmä, jota ei ole lainkaan mainittu eli jo eläkkeellä olevat ja eläkLISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI De_23122020_70.indd 70 14.12.2020 14.51. 70 Demokraatti Työllisyysasteen nosto Työtoiminta maksaa liikaa Matala tulotaso merkitsee syrjäyttämistä normaalista ihmisarvoisesta elämästä. Matala tulotaso merkitsee syrjäyttämistä normaalista ihmisarvoisesta elämästä. On selvä, ettei tuo yhdeksän euroa riitä kunnolla korvamaan työstä aiheutuneita kuluja. Jos kokous kestää yli kolme tuntia palkkioon tulee 50 prosentin korotus. Kun työttömällä ei ole oikeut ta työtulovähennykseen, veroa maksetaan tuosta summasta noin 21,5 prosenttia. Jos yli 55-vuotiaiden työllisyyttä halutaan parantaa, MIELIPIDE keelle tulevaisuudessa jäävät työntekijät. Ja yhdeksän euron kulukorvaus on se veroton ”päiväpalkka”, joka työttömälle maksetaan. Työmarkkinatuki on 33,66 euroa päivässä eli keskimäärin 723,69 euroa kuukaudessa. Tätä edellyttää jo mainittu yhteistoimintalaki ja jonka noudattamista valvoo Työja Elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva yhteistoiminta-asiamies. Työttömän marginaaliveroprosentti on siis melkoinen. Tosin ei takuueläkkeenkään tasossa ole hurraamista. Ohjeiden mukaisesti työtoimintaan on tultava, mikäli aikoo säilyttää työmarkkinatuen ja sen lisäksi maksettavan kulukorvauksen. Markku J. Työmarkkinatuesta ei kerry eläkettä, joten myöskään tulevaisuuden näkymät eivät pitkäaikaistyöttömällä ole kovin valoisat. Vuokralla asuja päätyy Kelan asumistuen hakijaksi, ja useimpien pitkäaikaistyöttömän taustalla olevat terveysongelmat pakottavat toimeentuloluukulle ennen kuin lääkekatto 577,66 euroa tulee vastaan. Ja jos kokous tapahtuu työajalla, niin ansionmenetyksen korvauksen
2021. Hävitä suojaimet tai lähetä ne takaisin tuotteen myyjälle. Maritta Hirvonen Filosofian maisteri, intendentti emerita, Nokia 12.1. Takaisinveto Hengityssuojain Kincome 9586 Valmistaja: Guangdong Jinkang Appliances for Labour Protection Co., Ltd Suojain on CE-merkitty ja suojaimessa on FFP2-suojaustason merkinnät. Hyvää joulua ja uutta vuotta kaikille! Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki. Ali Abdirahman kunnanvaltuutettu, Espoo 30.12. Hengityssuojain on CE-merkitty vaikka suojaimen tyyppitarkastusta ei ole saatettu loppuun. Eräpäivät on siirretty tammikuulle 13.1.2021 alkaen. Kokoontumiset alkavat, kun pandemia on rauhoittunut. 71 Demokraatti 80 VUOTTA 70 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät Risto Björkman suunnittelupäällikkö, Helsinki 3.1. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Lastenja nuorten puolesta rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedon antoon: Risto Björkman. Merkkipäivää vietetään perhepiirissä. Värittömyys pahasti hakusessa Lehti, verkko ja some De_23122020_71.indd 71 16.12.2020 11.29. Kirjasto menee kokonaan kiinni joululomalle 21.12.–6.1. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Veljeysrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Reino Riihimäki. Marja Anttila LKT, Helsinki 13.1. Yhdistystoiminta HELSINKI • Työväenliikkeen kirjasto on koronarajoitusten takia joulukuussa avoinna vain torstaisin ja perjantaisin klo 12–16 ainoastaan varattujen kirjojen noutoa varten. Lopeta suojaimen käyttö. Koronatilanteen vuoksi tapaamistaukomme jatkuu. Reino Riihimäki Ähtärinranta 7.1. HÄME • Lahden Seudun Wanhat Toverit. Hengityssuojain Kincome 9586 ei täytä asetuksen (EU) Maahantuoja: e-ville.com distribution Oy Yhdystie 1, 04600 Mäntsälä Lisätietoja saat sähköpostitse: asiakaspalvelu@e-ville.com 2016/425 määrittelemiä vaatimuksia
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: De_23122020_72.indd 72 14.12.2020 15.26. 72 Demokraatti RISTIKKO 23/2020 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero
Miksi ihmeessä päätän ottaa siitä kuvan, vaikka tiedän, ettei se ole mahdollista. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Seppo Hakamäki Tampereelta. Mitä kauemmin ähkin, sitä enemmän sattuu. Ylläni on sentään sateensuoja, Nissanin hatchback, vanha. Valotusaika on sekunteja, ei osasia. MUN LUONTO Timo Sparf timo.sparf@demokraatti.fi De_23122020_72.indd 73 14.12.2020 15.26. Hivutan vastavalosuojan reunaa lasia vasten ja yritän saada korennon tarkennusetäisyydelle. Etsin kameran ja lähelle tarkentuvan linssin. Joka kylkeen ja jalkaan painaa joku kova ja kulmikas mustelman vastakappale. Syötän sille annoksellisen paristoja silloin tällöin. Pidättelen hengitystä aina uudestaan ja tiedän jo laukaisijaa painaessani, että terävää otosta en saa, en vain saa. ais ud ok u. Väännällän ylävartaloni reikään. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Kettu kipittää lammen suunnasta, katsoo kohti ja lirauttaa. Matkaradioni rupattelee, no joskus myös kiukuttelee. Ruuvaan takalasin auki. Näkkileipäpaketti ääntää rumasti ennen jalkatilaan leviämistään, taustapeili pyörähtää, radio kaatuu penkkien rakoon ja alkaa kohista, kun kuparilanka-antenniviritykseni irtoaa. co m 5 7 6 8 2 1 5 4 7 9 3 2 4 1 6 8 9 7 1 3 6 3 6 4 K U O R E L A S T E S A M M A L O L A A V U S A A R A N T I T I N K A T R A K I T H E T A S S O L A A L A T U E T L L I I A T I D E A P I T T B O A T I M A I S U U R I K K O S E A N O R R A I M O N M A T E R I A J I P O T N A T S I I T E R O T A I H O K A S L E K A V A L E M E N S A A J A T U S E M I I R I A S T O N O U N N A S U A U R A T A E T U M U S J A A N I O O K U U M E O S K A R R A N K U P A S I T A L I A I L T A R E I T T I K I N A N U U K T A N A N A I N E N O N T E L O E S R A T E N U V alo vähenee kuusten alla. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 64 35 28 91 7 19 53 74 62 8 82 76 19 54 3 75 18 62 43 9 48 97 31 25 6 36 29 45 78 1 21 64 87 39 5 97 41 53 86 2 53 82 96 17 4 RISTIKON 21/2020 RATKAISU 26.11. Jo vähän ikääntyneellä notkeudella kömmin, takataskut kattotoppauksia jyystösuudellen, selkänojien yli. Sille, että en mene ovesta, on parikin syytä. Valo loppuu, sanoinhan. Tuohon, pisaraiseen ikkunaan lennähtää päivänkorento
Kirjasuosituksiin olen valinnut teoksia, jotka kytkeytyvät jollain tavalla ilmastokriisiin ja ihmisen eläinsuhteeseen. Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa Elisa Aaltola & Birgitta Wahlberg (toim.) Me ja muut eläimet Johanna Sinisalo: Linnunaivot Politiikan kirjahylly 1 3 2 1 2 3 Olen lukenut paljon siitä asti, kun opin lukemaan. Mukaansatempaava selviytymistarina eräolosuhteissa. Töiden puolesta luen asiatekstejä, kuten raportteja ja lakitekstejä. Eniten tunnen vetoa lähitulevaisuuteen tai ääriolosuhteisiin sijoittuviin selviytymistarinoihin. Ruoantuotanto ja erityisesti eläintuotanto kiihdyttää merkittävästi ilmastokriisiä, ja toisaalta eläinten tehotuotannolla on iso rooli zoonoottisten pandemioiden synnyssä. De_23122020_74.indd 74 16.12.2020 11.08. Eläinoikeusliikkeen tavoitteet eläinperäisen ruoantuotannon asteittaisesta alas ajamisesta muuttuvatkin ilmastokriisin ja pandemioiden myötä koko yhteiskunnan jatkuvuuden kannalta välttämättömiksi. Nykyään palaan useinkin vanhoihin, tuttuihin kirjoihin. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Selviytymistarinat kiinnostavat Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs lukee ihmisistä ääriolosuhteissa. Jännitystarina ilmastokriisin aiheuttamien megatsunamien mainingeissa. Aloitin lukemalla filosofi Elisa Aaltolan artikkelin, jossa hän käsittelee ristiriitaa, joka leimaa eläinsuhdettamme: toisaalta haluamme hyvää eläimille, toisaalta syömme niitä. Tarina kietoutuu eläinten oikeuksiin ja eläinsuhteeseemme kiinnostavalla tavalla. Olen viime aikoina ajatellut paljon sitä, miten eläinten oikeudet, ilmastokriisi ja pandemiat kietoutuvat toisiinsa. Välillä luen jotakin vähän filosofisempaa, teemana esimerkiksi ihmisen eläinsuhde kiinnostaa. Luen parhaillani tätä teosta, joka käsittelee eläinsuhdettamme eri tieteenalojen näkökulmasta. Teos on julkaistu vuonna 2005, ja tarina sijoittuu kuluvaan vuoteen. Samalla se on ihmissuhdekuvaus ja kertomus luontosuhteestamme. Vapaa-ajalla luen kuitenkin pääasiassa fiktiota, yleensä iltaisin ennen nukkumaanmenoa. Genrenä kaikki menee, kunhan teksti on hyvin kirjoitettua. Karen Joy Fowler: Olimme ihan suunniltamme 4 4 Vetävästi kirjoitettu tarina erikoisesta perheestä, vanhempien kasvatusvalinnoista ja lapsuudenmuistojen muotoutumisesta. Ruoantuotantomme muuttaminen edellyttää muutosta eläinsuhteeseemme, eli siihen, miten me ihmiset näemme muut eläimet. Nuorena ajattelin, etten ikinä pystyisi lukemaan samaa kirjaa uudestaan. Jos aiomme hallita tai hillitä näitä globaaleja kriisejä, meidän täytyy käsitellä myös eläinten oikeuksia
09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. tsl.fi Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Demok23122020_002.indd 1 14.12.2020 15.14. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. tsl.fi Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Demok23122020_002.indd 1 14.12.2020 15.14 www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta
23.12.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 23 /2 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 23 • 20 20 / 23 . JOULUN ykköslahja a Demok23122020_001.indd 1 15.12.2020 11.39. jo ulu ku ut a JOULU TEEMA Aistit ovat portti juhlaan MARADONA Fanin taivas ja helvetti LINNA Suomi oppi puhumaan sodasta SOTE Ihmisen kokoinen uudistus PAL.VKO 2021-02 00 74 43 -2 02 3 205x245_Demokraatti_joulu2020_JHL.indd 1 9.12.2020 13:59:29 Korona on testannut Suomen huolto varmuutta ja muuta kriisi varautumista. Toistaiseksi olemme selvinneet melko hyvin