. Hinta 3 € 23. 40 Jutta Urpilainen valitsi perheen Jutta Urpilainen valitsi perheen Kuntavaalit ovat koulutusvaalit Kuntavaalit ovat koulutusvaalit Noro rakastaa likaisia käsiä Noro rakastaa likaisia käsiä ELÄMÄ . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . HELMIKUUTA 2017 N0 8 Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi Kuntakenttää odottaa suurjako Bänät! EK purki kihlauksen POLITIIKKA. 10 LIIKE . 14 POLITIIKKA . 6 POLITIIKKA . 19
HELMIKUUTA 2017 Lehdessä 6 Tammikuun kihlauksen purku ei ollut nätti ero 8 Uutiskertaus: SDP haluaa rajata sotesta yhtiöittämisen 9 Demokraatti.fi 10 Kuntiin iskee omaisuuden ja työntekijöiden uusjako 15 Perussuomalaisten hallituskaverit vähenevät 16 Trumpin muslimikielto järkyttää 17 EU:ssa alkaa robottisota 19 Noro on vaikea vastustaja 20 Olipa kerran minä: Viima Lampinen 24 Smoothie on superruokaa 25 Kasvot peilissä: Milana Misic 26 Tylsä työ jakoon! 27 Tahtonaisen tarina 28 Järnefelt, taiteilijasuvun kantaäiti 30 Ikävien ihmisten juhla 31 Elokuvat: Tom of Finland 32 Romaanitaiteen Tango Pelargonia 33 Televisio 34 Demokraatti 100 vuotta sitten 35 Näistä vaalikentällä puhutaan 38 Teräsvaari 39 Salmiakkia 40 Puheenvuoro: Jutta Urpilainen 42 Suomalainen demari 43 Järjestötoiminta 45 Ristikko 46 Televisio 48 Horoskooppi, Närästäjä ja Radio 35 Liike 27 Kulttuuri 19 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Leealaura Leskelä 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Viima Lampisen kanssa Mua ei ole kukaan koskaan kihlannut. Edes tammikuussa. PAHIS Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. 2 23. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. www.paperiliitto.fi
Tuollaisten sanojen parissa ei tule aika pitkäksi! Kuka on selkosankarisi. Itse elätte valetodellisuudessa. OK. Maahanmuuttajat tarvitsevat perustietoa Suomesta ja suomalaisuudesta selkokielellä, se tukee heidän kotoutumistaan ja suomen kielen oppimista. Me täällä Ruotsissa diskuteeraamme mielellämme kanssasi asiasta... Ylen uutiset selkosuomeksi ja Selkokeskuksen Selkosanomat vastaavat tähän tarpeeseen. Myös ajankohtaistietoa tarvitaan selkokielellä. . . Mutta Donald, nyt eivät tietosi pidä paikkaansa. Selkokeskuksen kehittämispäällikkö, päätoimittaja . Selkotekstissä käytetään helppoja ja tavallisia sanoja. Jos vaihtoehtoinen totuus on parempi kuin oikea totuus, niin teen siitä totuuden. He voivat olla maahanmuuttajia, jotka opiskelevat suomea, tai vanhuksia, joilla on korkean iän tai muistisairauksien vuoksi kielellisiä pulmia. Selkokeskus arvioi vuonna 2014, että noin 430 000–650 000 ihmistä Suomessa tarvitsee selkokieltä. Selkokirjoittajan on todella ymmärrettävä, mistä hän kirjoittaa. Hän on kehittänyt selkouutisia vuodesta 1992 lähtien ja tekee edelleen tätä kansalaisten tasa-arvon ja demokratian toteutumisen kannalta äärimmäisen tärkeää Ylen uutispalvelua. . LEEALAURA LESKELÄ TEKSTI HEIKKI SIHTO . Selkokielen pioneerien joukossa etenkin Ylen selkouutisten toimittaja Pertti Seppä on Selkosankari vailla vertaa. Diskuteeraaminen on turhaa, jos asiaa ei voi twiitata 140 merkillä yöllä jääkaapilla käydessä. Maailmanparantaja . Vaikeat sanat selitetään. HELMIKUUTA 2017 Kielikoukerot suoriksi Ketkä tarvitsevat selkokieltä. Miten selkokieltä kirjoitetaan. Selkokieli on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Selkokeskus on valtakunnallinen selkokielen asiantuntijakeskus. Mitä helpompi teksti on lukea, sitä vaikeampi se on kirjoittaa. Se edistää selkokielistä tiedotusta, tiedonvälitystä ja kulttuuria Suomessa. Minä päätän. Ihmiset, joille yleiskieli on liian vaikeaa. Kuulostaa helpolta, mutta on usein vaikeaa jopa ammattikirjoittajalle. Moni maahanmuuttaja on lähes uutispimennossa pari ensimmäistä vuottaan Suomessa, Selkokirjoittajan on kirjoitettava teksti lukijalle avautuvasta näkökulmasta ja karsittava pois kaikki epäolennainen. Sumuttaminen ei onnistu selkokielellä. Ilman muuta. Selkokielestä voivat hyötyä myös monet kehitysvammaiset ihmiset, autismikirjon henkilöt, afasiaa sairastavat sekä lapset ja nuoret, joilla on kielellinen erityisvaikeus. KUVA NORA VILVA ” Sumuttaminen ei onnistu selkokielellä. ainakin Suomea koskevan uutisoinnin osalta, koska uutiskieli on niin vaikeaa. . Itse olen saanut selittää esimerkiksi sellaisia lystikkäitä sanoja kuin optio, rakenneuudistus ja tuottavuusloikka. Älkää levitelkö väitteitä, että maahanmuutto ei olisi aina ongelma. 3 23. D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Donald Trump Kaarle XVI Kustaa Donald, kära vän, sinä nyt kerrot Ruotsista ihan valefaktaa. Kuten mitä tahansa tekstiä, mutta yksinkertaisemmin. Ja toisaalta selkotekstiin on usein lisättävä asioita, joita yleiskielisessä tekstissä oletetaan lukijan arvaavan tai lukevan rivienvälistä. Tällä hetkellä arvio on todennäköisesti alakanttiin Lisääkö maahanmuutto selkokielen tarvetta. 5-riviselle Mutta jo Olof Palme sanoi.... Tärkeintä on muistaa se, kenelle kirjoittaa
Veneja moottoripyöräveroa ei tullut, päinvastoin valtion kassaan tuli 15 miljoonan vaje vakuutusveron tuotossa, kun motoristit poistivat käytöstä 100 000 pyörää jo ennen kuin esitys ehti edes voimaan! Valtionyhtiö Finavian omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä Berner hyväksyi yli 30 miljoonan tappiot veronmaksajien pussista. Tulevaisuutemme rakentajilla pitää olla uskallusta ottaa pitkiä asuntolainoja ja istuttaa monivuotisia sipulikasveja puutarhaansa. Finavian yli 30 miljoonan ja vakuutusveron 15 miljoonan tappiot ovat piste. HELMIKUUTA 2017 VIIKON SANA » Suomalainen sanonta: Ihmisiä on kuin etanoitakin, kuorellisia ja kuorettomia. Hän edesauttoi kanneoikeuden umpeutumisen. Ville Ranta UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo PEKKA TUURI Kakkonen on ykkönen Jos Sauli Niinistö pyrkii presidentiksi, vaalien voittaja on se, joka pääsee toiselle kierrokselle. Hätäisesti valmisteltuja esityksiä puutteineen on tippunut ja niistä Opposition ääni SUNA KYMÄLÄINEN jaohjauksesta vastaavana on tekemässä. Ja turha valmistelu maksaa. Saulia on myös vaikea haastaa, koska kaikki ovat kuulleet Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikan pitkästä linjasta. Liikennepolitiikkaa pitkään tehneenä pidän hyvänä, että monet huonot esitykset ovat kaatuneet. Olen huolestunut, mihin veromme käytetään. Politiikassa ei voi vain käväistä, eikä sukeltaa ytimiin perehtymättä ensin sen historiaan, kulttuuriin, toimintatapoihin. Eduskunnan täysistunnossa tästä käytettäisiin termiä ”muunneltu totuus”. Kiikkutuolissa on mukava keinua, kun Sauli ei sentään vaihdu. Kuinka kauan tämä voidaan hyväksyä. 4 23. Kansalaisen näkökulmasta lakeja perutaan, hallituksia vaihdetaan ja ministereitä kierrätetään. Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) totesi ministerikautensa aluksi, että on vain käymässä politiikassa. Toiselle kierrokselle haluavan on haastettava ajatus siitä, miksi 69-vuotias mies, jolla on itseään puolta nuorempi vaimo, edustaa suomalaisille turvallisuutta ja tulevaisuutta. Sauli voittaa, koska hän luo turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta pelokkaille suomalaisille. Vaikea arvioida, miten paljon hän söi tuolla todistuksellaan vaikutusmahdollisuuksiaan ja uskottavuuttaan, mutta kovin ovat laihanlaiset tulokset ja demokratialle vieraita hänen toimintamallinsa. Se tarkoittaa sitä, että kaikki poliitikot puolueesta riippumatta puhuvat samoja asioita. Lista on pitkä. Suunnitelma liikenneväylien yhtiöittämisestä jäätyi ja siirtyi parlamentaariseen työryhmään valmisteltavaksi. Ministeri kielsi tämän, ”poliittista ohjausta ei ole ollut.” Surullista sinänsä, että myöhemmin muun muassa sähköpostien julkaisujen jäljiltä kävi päivänselväksi, että poliittista ohjausta oli, eikä edes vähän. Liikennepoliitikkona on tässä vauhdissa kyyti huimannut. Valtiota ei voi johtaa kuin yritystä. Presidentinvaalit voittaakin siis se ehdokas, joka tulee toiseksi. Henkilökohtaiset suhteet, kenties vilpitönkin tahto pelastaa prosessiin liittyneet tahot ja muotovirheet johtivat tilanteeseen, jossa ministeri itse oli liemessä. Kirjoittaja on SDP:n Uudenmaan piirin järjestötoimitsija Hätäily ei sovi politiikkaan POLITIIKKA ON MARATONLAJI, jossa pikavoittoja ei tunneta. Tätä ei saa sanoa tietenkään ääneen, vaan se tuodaan ilmi kampanjalla, joka keskittyy nuoriin aikuisiin. Vauhtisokeus on yksi vitsauksista, joihin poliittinen vaikuttaja voi kompastua. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.), yksi toisensa perään lopulta peruttu. Liika kiire ja hätä johtavat huonoon valmisteluun, joka lopulta pysäyttää kehityksen. Näkisin, että tämä toivon, turvan ja järjen ehdokas olisi Jutta Urpilainen. Pysäyttäessään prosessin hän siirtyi yritysjohtajamaiseen diktatuuriin ja unohti kenen tehtävää omistaPresidentinvaalit voittaakin se ehdokas, joka tulee toiseksi.. He ovat kaikesta yhtä mieltä ja korostavat toistensa erilaisia natovivahteita
Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, B-rappu, 6. HELMIKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. EK on harrastanut raakaa matematiikka: se laskee tässä vaiheessa omien tavoitteidensa ajamisen olevan tärkeämpää kuin hallituksen tukeminen. Kohtaaminen TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Työmarkkinoillla lakkoherkkyys kasvaa, ellei keskusjärjestösopimuksia saada siirrettyä liittokohtaisiin työehtosopimuksiin. Uusi arki voi osoittautua karuksi myös monelle paikallisen sopimisen lisäämistä vaatineelle yrittäjälle. Varsinkin keskustelu seksuaalivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden tilanteesta lisää maailmantuskaa. u u u Työmarkkinakentän myllerryksessä edunvalvonta vaatii uutta ajattelua ja aikaisempaa vahvempaa yhteistyötä. Lampinen kuvaa tällaista vankilaa monille sukupuolija seksuaalivähemmistöihin kuuluvalle liiankin tutuksi. Ihmisten on vaikea sietää erilaisuutta. Lampisen kanssa keskustellessa korostuu, miten monessa asiassa sukupuoli nousee tavalla tai toisella esille. KUVA VIIMA LAMPINEN EK vei osan hallituksen pelimerkeistä E linkeinoelämän keskusliitto heitti hallituksen syliin tikittävän aikapommin, kun se viime viikolla yllättäen irtisanoutui yli 20 keskusjärjestösopimuksesta. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Viha saa heidät etsimään oikeutusta omalle toiminnalleen, vaikka se olisi vastoin yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia. Kuka enää uskaltaa lähteä työntekijöiden puhemieheksi, jos työehtosopimuksessa ei ole määritelty edes luottamusmiehen oikeuksia. Yrittäjät vaativat paikallisen sopimisen lisäämistä, mutta samalla työpaikoilla heikennetään sen edellytyksiä. Langan päässä on Setan tuore puheenjohtaja Viima Lampinen. Kansalaistori herättää kuvauspaikkana Lampisessa vahvoja muistoja vaikuttamisen mahdollisuuksista. EK laskee omien tavoitteidensa ajamisen olevan tärkeämpää kuin hallituksen tukeminen. Ideologisista intohimoista huolimatta hallituksen pitäisi olla nyt osaltaan oikeasti aktiivinen ja hakea sopua tilanteeseen, jossa työnantajaja työntekijärjestöjen tilanne on poikkeuksellisen jännittynyt. JK. Toki EK:lla ja hallituksella on ollut yhteinen tavoite lisätä paikallista sopimista, mutta keskusjärjestösopimuksista luopuminen rysäyttää pohjan suomalaiselta sopimusjärjestelmältä. Hän haluaa herättää ihmisiä unesta todellisuuteen ja toimimaan itselle ominaisella tavalla. Ihmeellistä tilanteessa on hallituksen passiivisuus. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 VIIMA LAMPISEN HAASTATTELU SIVULLA 28 Nukkuvien herättelijä Ystävällinen naisääni vastaa puhelimessatai niin olisi ainakin helppo päätellä. Ministerien ensikommenttien perusteella hallituksessa ei ole vähäistäkään ymmärrystä siitä, mitä tämä voi pahimmillaan merkitä. Tässä nurkkakuntainen politikointi ja pelaaminen pitäisi unohtaa. Erikoista oli, että Paperiliitto päätti jäädä hankkeesta pois. Myös monet muut liittojen toimintaa uudistavat yhteishankkeet ovat viime aikoina hyytyneet vasemmistoliittolaisten ryhmien vastustukseen. Onko suomalaisten etu sen väärti, että ihminen kuolee toisaalla vaikkapa kidutuksen uhrina. Esimerkiksi vientialojen jättiliittohankkeen toteutuminen vahvistaisi merkittävästi mukana olevien liittojen palkansaajien neuvotteluvoimaa. 5 23. Selvityksen mukaan useampi kuin joka viides SAK:laisilla aloilla työskentelevä luottamushenkilö on kokenut työnantajan painostaneen työehtojen heikennyksiin, muun muassa sopimaan alle työehtosopimuksen määräämien tuntipalkkojen. Hallituksella on siinäkin mielessä paljon pelissä, että kuohunta työmarkkinoilla voi uhata sen säästötavoitteita ja toiveita maltillisista palkankorotuksista. Se ei palvele jäsenistön etua. Tämä on monella liitolla myös edellytys neuvottelujen aloittamiselle uusista työehtosopimuksista. Tämä voi tapahtua keskusjärjestösopimuksia noudattaneilla aloilla, joilla työsopimuksessa ei ole mainintaa esimerkiksi luottamusmiehistä. Viima-nimi kuvaakin häntä hienosti. Ilmeisesti EK:ssa osataan arvioida, kuinka paljon sopimuspäätös vaikeuttaa hallituksen toimintaa. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Miksi heidän todellista kohtaloaan lähtömaassa hyssytellään ja yritetään lakaista maton alle. Sukupuolija heteronormatiivisuus ovat toisille itsestäänselvyyksiä, mutta toisille ne luovat vankilan. Kiireiselle yrittäjälle voi tulla yllätyksenä sopimisen vaikeus, jos vastapuolella ei ole ketään, kenen kanssa neuvotella. Sen ratkaisi Paperiliitossa vähemmistössä olevien vasemmistoliittolaisten vastustus. Hän ei koe kuitenkaan olevansa nainen eikä liioin mies. Työmarkkinoilla on nyt kasassa ainekset kunnon kriisiin. Asioiden perusteleminen oman maan kansalaisten edulla ei riitä
Hänen mukaansa nyt puretaan polkua, joka on ollut kriisitilanteiden työkalupakissa se väline, jolla vaikeita ratkaisuja on hoidettu. Ammattiliitoilta vaaditaan enemmän solidaarisuutta EK:n ilmoituksen myötä kaatui myös vientiliittojen varaan kaavailtu Suomen malli, josta sovittiin kilpailukykysopimuksen yhteydessä. Lylyn mukaan nyt ollaan matkalla kohti toimialakohtaisia ratkaisuja, mutta se ei välttämättä tarkoita palkkojen karkaamista. Käytännössä EK ampui yksipuolisella päätöksellään alas palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa vuosikymmenten varrella solmitut yhteiset sopimukset, jotka koskevat muun muassa luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja, irtisanomisia ja lomautuksia. Se on hyvää aikaa neuvotella. – Kannattaa muistaa, että yleisesti ottaen avaajaliitoilla on aina ollut merkitystä ja ne ovat määritelleet tasoa. 6 23. Palkansaajapuolella selitystä ei ole sellaisenaan ostettu. – Toisaalta tässä on yli puoli vuotta aikaa sopimusten katkoihin. En osaa ottaa kantaa voisiko taustalla olla tuon tyyppistä ajattelua. – On mielenkiintoista, että tämä tehdään porvarihallituksen aikana. Samalla heikentyy talouspolitiikan ohjaamisessa hyödyllinen ennustettavuus. Harmaalla vyöhykkeellä olisi hyistä. Näen kuitenkin niin, että EK on päättänyt irtaantua työehtoneuvotteluista ja tämä on jatkumo sille. SDP yrittää edelleenkin rakentaa asioita sopien. Pöydästä poishyppäminen ei ole oikea tapa. – Kikyn aikana EK irtautui keskitetyistä ratkaisuista. Kun välineitä viedään pois, se on hankalampaa. Kun työmarkkinakierrokset hajautuvat, myös sopimusten kattavuus vähenee. Lyly suhtautuu ajatukseen varovasti. HELMIKUUTA 2017 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Liisa Jaakonsaari: EU on parasta, mitä Suomella nyt on. Kokoomus kiittää, PS ja keskusta vaikeroivat Myös Lyly pitää EK:n irtautumista historiallisena. Kun keskitetty sopiminen lakkaa, liittojen välinen solidaarisuus korostuu Lylyn mukaan entisestään. – Kun välineitä karsitaan, tilalle pitää keksiä uusia, hän sanoo. Näen enemmänkin niin, että kun luottamusmiesja neuvotteluorganisaation minimi on rakennettu keskitettyä sopimista ajatellen, sen poistuminen vaikeuttaa myös alakohtaista sopimista. Ehkä on ajateltu niin, että sieltä tulee vähiten kitinää. – Ammattiyhdistysliike joutuu nyt hakemaan yhteistyötä enemmän. Yhteisestä pöydästä poistuminen uhkaa Lylyn mukaan sotkea syksyn työmarkkinakierroksen. Siinä liikutaan niin perimmäisten sopimusten äärellä, että ne on pakko ratkaista ennen kuin muista työehdoista voidaan neuvotella. Perussuomalaiset ja keskusta eivät tätä välttämättä halua ja kokoomukselle se käy aika hyvin. Elinkeinoelämän keskusliitto teki tuolloin lopun suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivenä pidetystä sopimusjärjestelmästä. – Kyllä se varmaan osansa tekee. – Neuvottelutoiminta on sellaista, että sitä pitkää jaksaa tehdä. Kun asioista on järjestäytyneesti sovittu, myös irtaantuminen pitäisi tehdä sopien. Lyly arvelee EK:n ratkaisun jakavan Juha Sipilän (kesk.) hallitusta. päivä vuonna 2017 jää poliittiseen historiaan. EK sekoitti hallituksen rivit ” Kun keskitetty sopiminen lakkaa, liittojen välinen solidaarisuus korostuu. – Hallituksessa on sellaisia voimia, jotka haluaisivat viedä kaiken työpaikkatasolle ja yksilötasolle. Luulen, että nyt ollaan paavillisia sen päätöksen perusteella. Sekin vesittää osaltaan hallituksen tavoitteita. – Voihan se näinkin olla. EK selitti päätöksensa loogisena jatkumona viime vuonna voimaan tulleelle sääntömuutokselle, jolla se luopui keskitetystä sopimisesta. Ensin pitää rakentaa polku, jota pitkin jatketaan eteenpäin. Hallitukselta viedään Lylyn mukaan nyt pois välineitä kikyn ja eläkeratkaisun kaltaisen päätösten tekemiseen. Keskitetyn sopimisen alasajo on nähty myös tapana vähentää työväenliikkeen valtaa siltä varalta, että gallupjohdossa oleva SDP nousisi pääministeripuolueeksi. Toivottavasti työnantajaliitot neuvottelevat. EK:n ratkaisu sopii poliittisena linjauksena ainakin osalle hallituksesta kohtuullisesti. Sen sijaan linja vaikuttaa Lylyn mukaan selvältä. Lauri Lyly: EK vei hallitukselta talouspolitiikan ennustamisen työkalun Helmikuun 15. Lyly ei halua arvailla, onko työnantajapuolella petytty Sipilän hallitukseen, mutta toivoisi neuvottelujen Suomen mallin osalta jatkuvan. SAK:n entisen puheenjohtajan (2009–2016) Lauri Lylyn mukaan EK:ssa ei ole riittävästi mietitty päätöksen heijastusvaikutuksia. Millekään hallitukselle ei ole hyvä juttu, että talouspolitiikan ennustettavuutta viedään pois
Tulkinnat EK:n ratkaisusta ovat vaihdelleet vähättelystä lievään tyrmistykseen. EK YLLÄTTI HALLI TUKSEN EK päätti yksipuolisesti irtisanoa työmarkkinoiden keskusjärjestöjen yleissopimuksen, Hallitus oli eduskunnan kyselytunnilla totaalisen pihalla päätöksen vaikutuksista. Nyt yksi elementti viedään pois. HELMIKUUTA 2017 Liisa Jaakonsaari: EU on parasta, mitä Suomella nyt on. – Näen Metallin ratkaisun yrityksenä huolehtia kaikista. – Keskitettyjä ratkaisuja on tehty melkein 50 vuotta. 7 23. Helmikuun työmarkkinapoliittinen myrsky toi esiin sen, ettei Sipilän hallitus ole asian suhteen samalla sivulla, osa ministereistä edes samassa kirjastossa. Jo kolme puoluetta on ilmoittanut, että ei lähde samaan hallituksen Jussi Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa – jos tästä tulisi puolueensa puheenjohtaja. Simo Alastalo Demokraatti ” EK ampui yksipuolisella päätöksellään alas palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa vuosikymmenten varrella solmitut yhteiset sopimukset.. KAATAAKO HALLA-AHO HALLITUKSEN. Valtionvarainministeri Petteri Orpo (kok.) antoi eduskunnan kyselytunnilla ymmärtää, että keskusjärjestösopimukset ovat vanhentuneita rakenteita. TAMMIKUUN KIHLAUS PURETTIIN EK purki 77 vuotta sitten solmitun legendaarisen ”Tammikuun kihlauksen”. Kun yhteistä pöytää viedään pois, yhteinen näkemys pitää löytää muulla tavoin. Metalli on oikeassa, kun se on tällaisen huolen esittänyt, Lyly sanoo. Metalliliitto sitoi jo viime viikolla omat tes-neuvottelunsa kaikkien nyt irtisanottujen sopimusten kohtaloon. Vaikka keskitetyt työehtoneuvottelut loppuvat, keskusjärjestöille jää muun muassa työlainsäädäntöön, sosiaaliturvaan, eläkkeisiin ja työttömyysturvaan liittyvää vaikutusvaltaa. Kyse on työmarkkinoiden suurimmasta järistyksestä sitten 1956 yleislakon, muun muassa luottamusmiessopimuksia raukeaa. Keskusjärjestön kyky vaikuttaa yhteiskunnassa riippuu siitä, kuinka paljon asioita pystytään sopimalla tekemään. Harmaalla vyöhykkeellä olisi hyistä. Ulkoministeri Timo Soini (ps.) olisi Demokraatti.fi:n haastattelussa toivonut EK:lta järkevämpää ratkaisua ja piti mahdollisena, että edessä on iso sotku. Kyllä tämä aika kovalta päätökseltä tuntuu. Pääministeri Sipilä ei kommentoinut asiaa viikkoon. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA kuin aikoihin
Hallituspuolueiden välinen liimakin alkaa jo rapistua. Hallituksen sote-mallissa maakuntien julkiset palvelutuottajat on yhtiöitettävä. – Viime hallituskaudella tehtiin virhe, kun kuntarakennetta lähdettiin muuttamaan soten kanssa samaan aikaan. Työmarkkinatilanteen kiristyminen vaikeuttaa useiden hallituksen tavoitteiden toteutumista. Sote-uudistus kaatui kertaalleen edellisellä vaalikaudella, kun SDP oli hallituksessa. Keskustan kansanedustajissa on myös monia, jotka eivät ole valmiita nielemään kokoomuksen esillä pitämiä lisäleikkauksia. 8 23. HELMIKUUTA 2017 ” Pakkoyhtiöittäminen yhdessä valinnanvapauden kanssa sirpaloi järjestelmän. Halltuksen jyyräävä ja samalla hapuileva päätöksenteko rassaa jo hallituspuolueiden kansanedustajia. Hallituksen mallin maakunnan tilalla on SDP:llä aluekunta, joka hoitaisi vain sosiaalija terveydenhuoltoa eikä muita asioita. Ulospäin tilanne näyttää tyyneltä, mutta esimerkiksi liikenneja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) toiminta jakaa keskustan kentän näkemyksiä. Hallituksen loppukautta vaikeuttaa myös ulkopuolisen tuen heikkeneminen. Rinne peruuttaisi sotesta yhtiöittämisen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne arvioi, että hallitus ei saa sote-uudistustaan kokonaan voimaan ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja. Halla-ahon nykyiset poliittiset näkemykset ajavat oikealta hallituksesta ohi. Rinne korostaa, että SDP:n valta ei tarkoittaisi kymmenen vuoden valmistelun aloittamista alusta. HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Hallitus seisoo savijaloilla Hallituksen loppukautta vaikeuttaa ulkopuolisen tuen heikkeneminen. Halla-aho voi myös laskea, että oppositiosta olisi helpompi rakentaa menestystä eduskuntavaaleihin. Hallituksen perusta voi myös horjua, jos ensi kesänä perussuomalaisten puheenjohtajaksi nousee Jussi Halla-aho. Se toi liikaa kierroksia. EK laski arvokkaammaksi omien tavoitteidensa ajamisen kuin hallituksen tukemisen. Rinne ei näe SDP:n ehdottamassa mallissa isoa ristiriitaa hallituksen perusmalliin. Hän sanoo, että SDP peruuttaisi hallitusvallassa uudistuksen julkisten palveluiden yhtiöittämisen osalta. Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA H iekan liike kiihtyy hallituksen tiimalasissa. Ehkä EK myös arvioi hallituksen ajan rajalliseksi – ja että seuraavaa hallitus ei ehkä olisi yhtä työnantajamyönteinen kuin nykyinen. Julkinen sektori toimisi SDP:n mallissa yhä järjestäjänä ja päätuottajana. Hän on iso kysymysmerkki. – Valinnanvapauskaan ei ole mikään ongelma, mutta pakkoyhtiöittäminen yhdessä valinnanvapauden kanssa sirpaloi järjestelmän ja verotulot alkavat valua yksityisten yritysten voitoiksi, Rinne sanoo. Tällaiseksi on luettavissa Elikeinoelämän keskusliiton yllättävä ilmoitus luopua yksipuolisesti keskusjärjestösopimuksista. Nyt maakuntamalli on vähän samalla tavalla elementti, joka sotkee tilannetta, Rinne sanoo. STT Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO
Puolueet nipistävät kuntavaalibudjeteistaan Puolueet käyttävät kuntavaaleihin vähemmän rahaa kuin edellisissä vaaleissa. SAK:n joulukuussa toteuttaman kyselyn mukaan painostus on lisääntynyt. Keskustan kannatus oli 19,8 ja kokoomuksen 18,4 prosenttia. Mennään kymmeniä vuosia taaksepäin, 30-luvulle. Eikä enää pääluottamusmiehet ole puolustamassa heikommassa asemassa olevaa. Luottamushenkilöistä 22 prosenttia kertoi työnantajan painostaneen sopimaan heikennyksistä, muun muassa sopimaan palkkamallista, joka sallisi palkkojen alentamisen. Sipilän aikana niin EK kuin Suomen Yrittäjätkin katsovat, ettei yhteistä Suomea olekaan eikä yhteistyön ja yhdessäsopimisen tarvetta. Reilu kymmenesosa haluaisi puolustusliiton Ruotsin kanssa, ja samoin reilu kymmenesosa valitsisi Nato-jäsenyyden. Trump ei usko Ruotsin pärjäävän Presidentti Donald Trump on edelleen vakuuttunut, että Ruotsilla on suuria ongelmia pärjätä maahanmuuton kanssa. Lisää uutisia: Demokraatti.fi iStock. Markku Kemppainen Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT HEIKKI SIHTO ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON ILMOITUS LAKKAUTTAA YKSIPUOLISESTI KESKUSJÄRJESTÖSOPIMUKSET TYRMISTYTTI PALKANSAAJAJÄRJESTÖT – JA YLLÄTTI HALLITUKSEN. Ruotsin Washingtonin-suurlähetystö sanoi aiemmassa tviitissään odottavansa, että voi informoida Yhdysvaltain hallintoa Ruotsin maahanmuuttoja kotouttamispolitiikasta. Nyt olisi työväenliikkeen aika yhdistyä tätä kyykyttämistä vastaan Kalervo Kirves Torilla tavataan. Vuoden 2012 kuntavaaleissa puolueet käyttivät noin 3,8 miljoonaa euroa. HELMIKUUTA 2017 EU-huhu: Katainen ehdolla EU:n puheenjohtajaksi Kansainvälisessä lehdistössä on jälleen nostettu Jyrki Kataisen nimi esille veikkailuissa EU-komission uudesta puheenjohtajasta. Italialaislehti La Repubblica arvioi tänään, että Juncker saattaisi väistyä paikalta jo lähiaikoina. Tämä ilmenee Reserviläisliiton kyselystä, johon vastasi Maan hallitus ja EK ovat samalla asialla, näkeehän tuon sokea Reettakin. Puolueet perustelevat vaalibudjettiensa pienentymistä pääasiassa pienentyneellä puoluetuella ja vaaliruuhkalla, kun noin kahden vuoden aikana käydään viidet vaalit. reilut tuhat suomalaista. Pentti Hirvonen Sota-aikana herratkin katsoivat kuuluvansa Suomen kansaan ja olivat valmiita tekemään sovun ja rakentamaan yhteistyötä. Unicef varoittaa lasten nälänhädästä Yhteensä lähes 1,4 miljoonaa aliravittua lasta voi kuolla nälkään tänä vuonna neljässä maassa, varoittaa YK:n lastenjärjestö Unicef. Osa selvityksistä on jo saatu. Jorma Veijola Laitetaan EK maksamaan kalliisti. SDP yhä suurin puoluekannatuskyselyssä SDP on edelleen suosituin puolue, ilmenee Helsingin Sanomien puoluekannatuskyselyssä. Somaliassa luku on puolestaan 185 000, ja määrän pelätään vielä nousevan huomattavasti seuraavan kahden kuukauden aikana. Trump tviittasi, että ”valemediat” yrittävät väittää, että laajamittainen maahanmuutto Ruotsiin toimii erinomaisesti. Toiseksi parhaana keinona järjestää Suomen puolustus pidettiin EU:n piirissä tapahtuvan sotilaallisen yhteistyön kehittämistä. Toimeentulotuen myöntäminen siirtyi kunnilta Kelalle vuodenvaihteessa. Vain joka kymmenes halusi Suomen Natoon Lähes 40 prosenttia toivoo, että Suomi pysyisi sotilaallisesti liittoutumattomana. Kysely tehtiin tammikuun puolivälin ja helmikuun alun välissä. Komission nykyinen puheenjohtaja JeanClaude Juncker ei aio asettua ehdolle enää uudelle kaudelle. Ota tai jätä. Ahneus, ”kaikki mulle ja heti”-asenne lyö leimansa tavoitteisiin, joissa halutaan paluuta itsenäistymistä edeltäviin olosuhteisiin. 9 23. Presidentin mukaan näin ei ole. Sekä perussuomalaiset että vasemmistoliitto saivat 9,1 prosentin kannatuksen. Kyseiset maat ovat Nigeria, Somalia, Etelä-Sudan ja Jemen. Sitä kannatti noin neljännes vastaajista. Eduskuntapuolueet kertovat käyttävänsä kuntavaaleihin yhteensä noin kolme miljoonaa euroa. On paikallista sopimista, jossa työnantajat saavat aivan vapaasti sanella työn tekemisen ehdot. Luottamushenkilöitä painostetaan rikkomaan sopimuksia Useampi kuin joka viides SAK:laisilla aloilla työskentelevä luottamushenkilö on kokenut työnantajan painostaneen työehtojen heikennyksiin. Vihreiden kannatus oli 11,1 prosenttia. Valitukset koskevat toimeentulotuen käsittelyaikoja, sähköisen järjestelmän ongelmia ja asiakaspalvelun jonoutumista. Ilman isoja korotuksia tästä ei selvitä, ei varmasti! Ismo Takamatka Kysehän on EK:n toiminnassa siitä, että työntekijät ajetaan näillä tempuilla todella ahtaalle. Muutokset ovat edelliseen kyselyyn verrattuna pieniä. Kanteluita on tullut ympäri Suomen. Oikeusasiamiehen toimisto on pyytänyt Kelalta selvitystä kanteluissa mainituista epäkohdista. Kelan ruuhkista jo kymmeniä kanteluita Kelan ruuhkista on tullut jo yli 40 kantelua eduskunnan oikeusasiamiehen toimistoon, kertoo Lännen Media. Sodan jälkeen kyllä moni heistä peloissaan jätti Suomen kansan yksin selviytymään ja pakeni. SAMALLA PURKAUTUI SOPIMUSYHTEISKUNNAN ALKUNA PIDETTY ”TAMMIKUUN KIHLAUS”. SDP:tä ilmoitti kannattavansa 21,6 prosenttia vastanneista. Pelkästään Jemenissä vakavasta aliravitsemuksesta kärsii runsaat 460 000 lasta
Joka tapauksessa kuntataloutta mittaavat kuntatalouden tunnusluvut kertovat kuntien toiminnasta ja siihen liittyvästä taloudesta. Vaikka kunta olisi hoitanut asiansa kunnolla, sen talous saattaa painua pakkaselle, jos tytäryhtiöissä on paljon velkaa. Velkaa ei sopisi tehdä, mutta kuntalaisia ei voi huonoissa tiloissa hoitaa. Kun nämä lasketaan mukaan kunnan taseeseen, talous alkaakin näyttää hyvältä. Kuntatalous Birgitta Suorsa ja Kari Leppänen UP. 10 23. Moni kunta joutuu tekemään vaikeita päätöksiä, jos kiinteistö tarvitsee pikaista kunnostusta. Kuntien miljoonaomaisuu det siirtyvät valtuutettujen vas H einäkuun alussa työnsä aloittavat uudet kunnanvaltuutetut joutuvat paljon vartijoiksi. Useimmiten liikkumavara on pienin alle 10 000 asukkaan kunnissa. Savukoskella kyse on vain yhdeksästä miljoonasta. Näiden kuntien on helpompi neuvotella uusista lainoista ja saada matalampi korko kuin velkaisempien kuntien. Sote-velat jäämässä rasitteeksi Kun kuntien sote-omaisuus siirtyy maakunnille, kuntakonsernin arvo laskee. Kunnan omistajaohjauksesta tulee suorempaa. Euroja miljoonista miljardeihin Kaikkiaan 16 kunnassa kyse on miljardiomaisuuksista, Kotkan reilusta miljardista Helsingin liki 17 miljardiin. Pahimmassa tapauksessa sote-velat jäävät edelleen kuntakonsernin riesaksi. Ongelman välttämiseksi yksi kunnanjohtaja on esittänyt puolivakavissaan, että tyhjentyvä terveyskeskus voitaisiin räjäyttää jo saman tien. Valtuustojen vastuulle tulee koko kuntakonsernin omaisuus. Parhaimmillaan kyse on vuokraja liikekiinteistöistä, osakkeista, palvelu-, jäteja energiayhtiöistä, rantaja metsätonteista sekä kenties huvipuistoista. Kuntakonsernin luvut paljastavat kunnan äveriäisyyden. Sen jälkeen kuntien pitää miettiä, mitä tehdä kenties tyhjiksi jääville kiinteistöilleen. Merkittävää on, kuinka paljon kuntakonsernilla on omaisuutta asukasta kohden. Omavaraisuusaste hyvä vain osalla Useimman kuntakonsernin omavaraisuusaste on alle 50 prosentin. Kuntaliitto onkin opastanut kuntia välttämään uutta sote-velkaa. Kuntakonsernin todellinen arvo paljastuu vasta, kun omaisuutta myydään tai esimerkiksi palveluyhtiö pitää lakkauttaa tappiollisena. Jos omavaraisuusaste on samaan aikaan alhainen, selviytymiskeinot pitää pohtia vakavasti. HELMIKUUTA 2017 ” Useimman kuntakonsernin omaisuudesta on yli puolet rahoitettu velkarahalla. Pahimmassa tapauksessa ne täytyy kirjata taseista pois, jolloin kuntaan voi syntyä alijäämää. Joissakin kunnissa yksityiset lääkäriasemat ovat tarjoutuneet tulemaan sote-kiinteistöön 20 vuodeksi vuokralle, toiveenaan muhkea siivu sote-rahoista. Muutoksella halutaan lisätä demokratiaa. Eli karkeasti ottaen yli puolet kuntakonsernin omaisuudesta on rahoitettu velkarahalla. Pahimmillaan kuntakonserni omistaa joutomaata, muutaman remonttia kaipaavan kiinteistön ja vanhan sairaalan. Vain 64 kunnalla omavaraisuusaste on yli 50 prosentin. Se mittaa kunnan liikkumavaran. Vastedes yhtiöiden ratkaisuihin vaikuttavat valtuutetut. Tällä tavoin laskettuna äveriäimpiin kuntiin kuuluu moni Lapin kuntakin, kiitos kaivosteollisuuden. Näiden vuokra-ajan jälkeen tyhjiksi jäävien niin sanottujen riskikiinteistöjen arvoksi on laskettu 700–800 miljoonaa euroa. Nyt vastuulla on vain kunnan oma omaisuus eivätkä esimerkiksi tytäryhtiöiden omaisuudet. Tällaisia kuntia on kaikkiaan 233 kaikista Manner-Suomen 297 kunnasta. Nyt suuressakin kunnan omistamassa yhtiössä kunnan tahdon ilmaisee virkamies. Maakunnat ottavat esityksen mukaan kuntien sote-kiinteistöt vuokralle kolmeksi vuodeksi
Tämä siis ennen sote-siirtoa. Maaomaisuuden arvoksi ilmoitetaan 8,6 miljardia. Soteja maakuntauudistus aiheuttaa kuntiin omaisuuden uusjaon. Niitä kuntalaiset tarvitsevat jatkossakin. 11 23. Toistaiseksi kunnista ei ole kuulunut vaateita, että taseet töihin. Tuottavia yhtiöitä on turha myydä, varsinkin jos kyseessä on energiatai jäteyhtiö. Rahoitusja arvopapeissa omaisuutta on 2,3 miljardia. Niiden arvo on yhteensä liki 32 miljardia. Esimerkkiksi sote-kiinteistöt siirtyvät maakunnille vuokralle kolmeksi vuodeksi. Sen jälkeen kuntien pitää miettiä, mitä tehdä kenties tyhjiksi jääville kiinteistöilleen. HELMIKUUTA 2017 Kuntien miljoonaomaisuu det tuulle Kuntakonsernien omaisuus ja velat Rikkaimmat Vähiten velkaa Omaisuus/as Omaisuus/as Köyhimmät Eniten velkaa Helsinki Kittilä Espoo Kemijärvi Inari Kajaani Kannonkoski Halsua Kotka Vaasa Eurajoki Merikarvia Enonkoski Parikkala Kaskinen Kauniainen Ylitornio Polvijärvi Kuhmoinen Lestijärvi 26 995 22 350 21 307 21 032 19 177 18 919 18 653 18 567 18 496 18 446 16 717 9 208 10 382 8 468 16 124 13 243 11 397 8 531 10 932 17 301 58,4 31,1 44,0 28,4 44,5 32,4 50,9 27,1 27,0 36,9 83,0 73,5 72,4 72,1 72,1 71,9 68,2 67,9 67,7 66,3 Hausjärvi Luvia Pyhäranta Ruovesi Aura Kärkölä Nakkila Siuntio Jämijärvi Pyhtää Keskiarvo Lähde: Tilastokeskus 4.11.2016 / Kuntaliitto Aura Muonio Paimio Karkkila Hartola Juankoski Jämijärvi Jalasjärvi Raahe Askola 6 610 6 497 6 433 6 420 6 315 6 231 6 105 6 064 5 721 5 436 14 241 6 315 7 240 8 921 8 322 15 006 11 194 5 721 11 815 15 247 7 496 31,6 19,1 51,5 46,2 12,2 21,4 41,2 20,2 16,7 34,2 42,3 12,2 12,3 12,7 13,8 15,9 16,6 16,7 17,6 17,8 19,0 Omavaraisuusaste, % Omavaraisuusaste, % Rakennuksia, maata, arvopapereita Kaikkiaan kuntakonsernien omaisuudesta miltei puolet on kiinni rakennuksissa. Omaisuutta on toiseksi eniten kiinni kiinteissä rakenteissa ja laitteissa, liki 13 miljardia. Roope Permanto Lähteet: Kuntaliiton talousja rahoitusfoorumi 2017, Kuntaliitto, Tilastokeskus
HELMIKUUTA 2017 ” Kunnan oman tulopohjan kaventuminen merkitsee kapeampia harteita kantaa velkataakkaa. Siirtyvätkö soten mukana myös talouden suurimmat sopeutuspaineet kunnilta maakuntien harteille. Kunnilta on tarkoitus siirtää maakunnille juuri sen verran verotuloja ja valtionosuuksia, kuin kustannuksia siirtyy maakunnille. Uudistus siirtää noin puolet kuntien tehtävistä maakunnille. Maakuntauudistuksen jälkeen kunnan veroprosentista leikataan 12,5 prosenttiyksikköä. – Osittain totta, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Henrik Rainio. Se tekee noin yhdeksän miljardin euron valtionosuuksista kaksi kolmannesta, noin kuusi miljardia euroa. Kuntien talous 2016 ja 2019 Verotulot 2016 ja 2019 Menot, 2016 % 36 21 11 10 8 6 5 3 Palkat Palvelujen ostot Muut henkilöstömenot Investoinnit Materiaalin ostot Avustukset Lainanhoito Muut menot Tulot, 2016 50 21 20 6 3 Verotulot Toimintatulot Valtionosuudet Lainanotto Muut tulot Menot, 2019 34 17 8 16 8 5 11 1 Palkat Palvelujen ostot Muut henkilöstömenot Investoinnit Materiaalin ostot Avustukset Lainanhoito Muut menot % Tulot, 2019 miljardia euroa 43 29 11 10 6 Verotulot Toimintatulot Valtionosuudet Lainanotto Muut tulot Yhteisövero 1,5 Kiinteistövero 1,7 Kunnalisvero 18,8 0,95 Yhteisövero 1,67 Kiinteistövero 7,58 Kunnalisvero 2016 2019 % % Yht. – Ei tämä investointeja jäädytä, mutta jossain määrin vähentää. Nykyisin se on 20 prosenttia. Tasausjärjestelmä voi kuitenkin muuttaa kunnan talouden maisemaa täydellisesti. – Esimerkiksi Kauniainen ei saa nyt valtionosuuksia juuri lainkaan. – Sote-menot ovat kunnille vaikeimmin ennakoitavia ja niissä kustannuspaineet ovat suurimmat. Kasvavan kunnan pitää investoida kouluihin ja päiväkoteihin. Talouden ennakoitavuutta parantaa Rainion mukaan sekin, että tuotoltaan tasaisen kiinteistöveron osuus kaksinkertaistuu kuntien tuloissa. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 19,91. Yksittäisen kunnan tasolla todellisuus voi olla toinen. Toiselta menoja siirtyy maakunnan kontolle enemmän kuin tulot vähenevät. Investointeja varmaankin lykätään, Rainio arvioi. Talouden sopeutuspaineita siirtyy kunnilta maakunnille Sote ja maakuntauudistus siirtävät kuntien keskeiset hyvinvointitehtävät – sosiaalija terveydenhuollon – maakuntiin. Muutoksen vaikutusta loivennetaan valtionosuuksien tasausja siirtymäjärjestelmillä. Ne ovat huomattavasti suuremmat, kuin kunnille jäävissä opetuksessa ja teknisessä puolessa. Joissakin kunnissa nähdään, että sote-palvelujen poistuminen vähentää kuntien liikkumavaraa järjestellä talouttaan. Aivan näin yksiselitteinen asia ei kuitenkaan ole, Rainio huomauttaa. Tyypillisen kunnan veroaste on vuonna 2019 noin 7,5 prosenttia. Tasaus ei pysty huomioimaan tulevia, kasvusta johtuvia investointitarpeita. Kustannusneutraalia. Sote-palveluihin perustuvat valtionosuudet siirretään kunnilta maakuntiin. Kasvun ennakointi Kunnan oman tulopohjan kaventuminen merkitsee Rainion mukaan kapeampia harteita kantaa velkataakkaa. Joltakin kunnalta tuloja lähtee enemmän kuin menoja. 12 23. Riski on Rainion mukaan siinä, että kunta ei muutostilanteessa investoi niin paljoa kuin pitäisi tai kuin se muuten tekisi. – Erot kunnissa ovat todella suuria sekä tuloettä menopuolella, sanoo Rainio. Uudistuksen jälkeen siitä tulee tasausjärjestelmän ansiosta suuri valtionosuuksia saaja samalla kun kunnallisveron tuotot hupenevat. Se merkitsee muutoksia kuntien tulopohjaan. 10,2 mrd € 36 % = 16 mrd € 34 % = 8 mrd € 50 % = 22 mrd € 43 % = 10,2 mrd €. Kuntatalouden tasapainon ei pitäisi uudistuksen vuoksi heilahtaa enempää kuin sata euroa asukasta kohti suuntaan tai toiseen. – Se ei suinkaan vahvista kunnan investointimahdollisuuksia, pikemminkin heikentää. Uudistuksen jälkeen keskimäärin 12 prosenttia kunnan tuloista koostuu valtionosuuksista. Tulot ja menot puolittuvat Kuntien tärkein tulolähde ovat verotulot. 22 mrd € Yht
– Isommille hartioille tulevat sote-palvelut saattavat auttaa vähävaraisia kuntia eteenpäin, mutta se ei takaa elinvoimaa kovin pitkäksi aikaa. Vaikka sosiaalipalveluja tarjotaan kunnan alueella, päätöksenteko, suunnittelu ja toteutus karkaavat kovin kauas, Hellsten harmittelee. Minä ymmärrän sen niin, että elinvoimaisessa kunnassa on työpaikkoja, asuntoja, hyvät liikenneyhteydet sekä hyvät kulttuurija liikuntapalvelut. € Emilie Uggla. Palvelumaksut ikäihmisten ongelma Eläkeläiset toivovat, että uudet valtuustot lopettaisivat palvelumaksujen korotukset. Iivonen on huolissaan järjestöjen asemasta sote-uudistuksessa. – Kunnat ovat kuuliaisesti hallituksen määräyksestä nostaneet palvelumaksuja. Nämä korotukset iskevät kipeimmin köyhiin eläkeläisiin, Eläkeläisliittojen etujärjestö EETUn puheenjohtaja Matti Hellsten toteaa. Kevään kuntavaaleissa valittavat valtuutetut vastaavat siitä, että tavalliset palkansaajat saavat kotikunnaltaan sote-uudistuksen jälkeenkin kasvatusja opetuspalvelut. Palveluverkko harvenee Lasten palvelut pirstaloituvat pitkin maakuntia, epäilee Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen. 13 23. – Se on kuntien määriteltävä asia. Palkansaajat pelkäävät demokratiavajetta SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Auli Korhonen pelkää demokratiavajetta, kun kunnallisvaalit pidetään huhtikuussa, mutta maakuntavaltuustot valitaan vasta tammikuussa 2018. Korhosen mukaan kaikki kunnat tuskin pysyvät elinvoimaisina, koska niiden väestö ikääntyy ja veronmaksajat vähenevät. – Soten järjestämislakiluonnoksessa todetaan, että kuntien pitää tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa. Ne voivat itse päättää, mitä ymmärtävät elinvoimapalveluilla. Eläkeläisten asunnot ovat usein huonokuntoisia ja niiden lämmittäminen on kallista. HELMIKUUTA 2017 ” Kunnat voivat itse päättää, mitä ymmärtävät elinvoimapalveluilla. Tutkimuksen mukaan kymmenen prosenttia nettotuloista menee energiakustannuksiin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kunnat huolehtivat yhdessä maakuntien kanssa. – Esimerkiksi neuvoloita suljetaan varmasti. Elinvoimaisuutta ei ole määritelty missään. Näiden lisäksi kunnille kuuluvat edelleen nuoriso-, liikuntaja kirjastopalvelut. – Ennen uusien maakuntavaltuustojen valintaa sote-asioita hoitavat luultavasti virkamiehet. – Asuminen on suuri kuluerä, joka aiheuttaa toimeentulo-ongelmia myös ikäihmisille. Kuntatalous Maakuntien velvoitetta yhteistyöhön ei ole mainittu, joten voiko maakunta enää avustaa järjestöjen terveyden ja hyvinvoinnin eteen tehtävää työtä lainkaan. Myös kuntien asuntopolitiikka sapettaa Hellsteniä. Eläkeläiset haluavat sosiaalipalvelunsa läheltä. – Lasten ja nuorten sote-palveluista kuntaan jäävät vain koulukuraattorit ja koulupsykologit. Iivonen arvioi, että sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtäminen maakunnille keskittää palveluita ja harventaa palveluverkkoa. – Ikäihmisten sosiaalipalvelut ovat lähipalveluita. Myös elinvoimaisuudesta vastaaminen kuuluu kunnille
Alkavan valtuustokauden puolivälissä tapahtuvan muutoksen jälkeen kunta ei ole enää entisensä. Kunnista ei tule uudistuksen jälkeenkään hallinnollista jakojäännöstä. Muuttopäätöstä harkitsevat perheet ottavat etukäteen selvää koulutusmahdollisista ja päivähoidosta. Luukkaisella on hyvät perusteet sanoa, ettei huhtikuussa käydä suinkaan sote-vaaleja. HELMIKUUTA 2017 ” Valtio on vetäytynyt taka-alalle rahoitusvastuusta ja myös arvovastuusta. Kuntatalous. – Sivistyksen ja koulutuksen rooli korostuu kunnissa, Luukkainen tähdentää. – Tampereen pormestarin Anna-Kaisa Ikosen mukaan se on 57 prosenttia. – Liian harva miettii toimintakentän muutosta. Lappeenrannan Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva arvioi, että heillä koulutus ja varhaiskasvatus voivat olla jopa 70 prosenttia kunnan palveluista. Käsillä ovat historialliset koulutusvaalit, sanoo Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen painokkaasti huhtikuun kunnallisvaaleista. – Nyt äänestetään siitä, miten oman kunnan koulutusta ja varhaiskasvatusta järjestetään. Opettajien järjestöjohtaja pitää tärkeänä, että koulutusalan ihmiset lähtevät aktiivisesti huhtikuun kuntavaaleihin kaikissa puolueissa. Uudet kunnanvaltuutetut ovat päättämässä sote-tehtävien siirtämisestä maakunnille. Sellaiseen kuntaan saadaan lapsiperheitä ja elinvoimaa, Luukkainen muistuttaa. Luukkaisen mielestä kuntapäättäjien olisi hyvä oivaltaa, että kunnat kisaavat tulevaisuudestaan. Siihenkin kuntapäättäjät vaikuttavat. Sosiaalija terveydenhuollon uudistus siirtää puolet kuntien tehtävistä uudelle hallintoportaalle, maakunnalle. – Nyt se on Sipilän hallituksen päätösten jälkeen 25 prosenttia. Sivistyskunnan vetovoima Opettajat ovat aktiivisia kunnallispolitiikassa. – Kysymys kuuluu, miten tärkeäksi kuntapäättäjä näkee tai ei näe koulutuksen. Luukkainen huomauttaa, ettei valtion rahaakaan ole jyvitetty koulutukseen, vaikka koulutustarpeita käytetään valtionosuuksien laskentaperusteina. Älkää antako vaalikeskustelujen mennä asioihin, joista kuntapäättäjät eivät jatkossa enää päätä, Luukkainen yllyttää. Kunnallinen itsehallinto säilyy koskemattomana ja kuntien tehtävä on jatkossakin huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista ja kunnan elinvoimasta. Soteja maakuntauudistuksen jälkeen yli puolet kuntien palveluista on koulutusta ja varhaiskasvatusta, Luukkainen perustelee. Edessä historialliset koulutusvaalit Kuntavaalit myllerryksen kynnyksellä Huhtikuun kunnallisvaaleihin käydään itsenäisen Suomen suurimman hallintouudistuksen kynnyksellä. Kunnat vastaavat 75 prosentista koulutuksen kuluista. Valtio vetäytyy Kuntapäättäjien rooli korostuu Luukkaisen mukaan siksikin, että valtio on vetäytynyt taka-alalle rahoitusvastuusta ja myös arvovastuusta. – Sivistyskunta on vetovoimatekijä. Pitäisi pystyä herättelemään uusiin tehtäviin vastuisiin myös pitkään valtuustossa olleita. 14 23. Päättyvällä vaalikaudella valtuustoissa on noin 800 opettajaa tai opettajataustaista valtuutettua. – Menkää vaalitilaisuuksiin, puhukaa ja kysykää koulutuksesta. Kunnallisten päättäjien arvot ratkaisevat, mihin rahat käytetään, Luukkainen korostaa. Kyse on yleiskatteellisesta valtionosuudesta, jonka kunta voi käyttää miten parhaaksi katsoo. Koulutuksen valtionosuus oli 1990-luvun puolivälissä noin 58 prosenttia. Hän pelkää, etteivät huhtikuussa valittavat valtuutetut ole välttämättä uusien tehtäviensä tasalla. Inarin kunnanjohtaja on sanonut, että heillä se on 75 prosenttia. Maakuntauudistuksen jälkeen kunnan keskeisiä päätöksiä ovat, onko kunnassa lukiota, missä päiväkoti sijaitsee ja korjataanko homekouluja. – Lisäksi vielä ammatillista koulutusta toteutetaan pääsääntöisesti kuntayhtymien kautta. Säästösyistä sitä on pala kerrallaan nakerrettu. Sosiaalija terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyminen maakuntiin muuttaa ratkaisevasti kuntien roolia. Ne myös suunnittelevat uuden kunnan tehtävät
Suunnitelmissa on opiskelun jatkaminen, työn ohessa, Lappeenrannan Saimaan ammattikorkeakoulussa. Vaatii yhteistyötä omassa ryhmässä ja ryhmärajojen yli. Demokraatti. HELMIKUUTA 2017 Tällaista sirkusta en osannut odottaa LOHJALAINEN KANSANEDUSTAJA Joona Räsänen (sd.) täyttää huomenna perjantaina 30 vuotta. Tällä viikolla SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm epäili, voisiko SDP mennä samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. – Harvoin ihmiset, jotka ovat ehdottomia, saavat asioita aikaan. 15 23. Täysistunnossa demareilla on oma ”takarivin tiiminsä”. Kun jokainen meistä aamuisin herää ja menee peilin eteen, pitää miettiä, mitä voi tehdä yhteiseen pottiin eikä omaan. – Aika paljon ajatuksia vaihdetaan ja tehdään salityöskentelyä yhdessä. Jos sitä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vielä kävisi suorittamassa päälle. Missä piilee eduskunnassa valta. Aiemmin RKP, vihreät ja vasemmistoliitto olivat Demokraatti.fi:n haastattelussa todenneet, että eivät menisi samaan hallitukseen Jussi Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa. – Vaalimenestys edellyttää, että pystytään yhdessä toimimaan tavoitteiden eteen. Valta on myös yhteistyötä. Jari Soini sin kyvytön tai haluton kitkemään rasistiset ulostulot puolueestaan. Perussuomalaiset unohtivat hallitusvastuussa vaalilupauksensa ja köyhän kansan asian ennätyksellisen nopeasti. Mikään ei hirveämmin yllättänyt Räsästä, Lohjan kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa, kun hän tuli eduskuntaan. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ja puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo ihmettelivät Rönnholmin kielteistä kantaa hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten kanssa. Illat venyvät. – Tällaista sirkusta en osannut odottaa, esimerkiksi viime päivien kaltaista veneveron kanssa sekoilua ja muutoinkin peruuttamista eri asioissa. Siellä on esnimmäisen kauden kansanedustajia kuten Sanna Marin ja Ville Skinnari. – Aika lailla kovaa työntekoa tämä on. Räsänen toteaa, että aina kun eduskuntaryhmässä joku täyttää pyöreitä, ihmetellään, ettei päivänsakari voi olla niin vanha. Silloin Lohjalla on demarien kuntavaalikampanjan avaus. – Rehtorille aikoinaan lupasin, että tulisin takaisin. Läheisiä Räsäsen työkumppaneita ovat hallintovaliokunnan sd-jäsenet Sirpa Paatero ja Mika Kari. – Mutta minun osalta ihmiset ajattelevat, että miten se on vasta noin nuori, Räsänen nauraa. Maarit Feldt-Ranta, joka tulee samasta vaalipiiristä, oli Räsäselle tärkeä tuki jo vaalikampanjan aikaan. Lisäksi Soini on ollut toistuvasti täyPerussuomalaisten politiikka epäilyttää mahdollisia tulevia hallituskumppaneita. Lännen Media kartoitti tammikuussa SDP:n puolueaktiivien näkemyksiä seuraavan hallituksen kokoonpanosta. Räsänen arvostaa Lauri Ihalaista sillanrakentajana ja pitää häntä esimerkkinä siitä, miten asioita voi edistää myös oppositiosta. Kyselyn perusteella vain 1,9 prosenttia SDP:n vaikuttajista olisi valmis ottamaan perussuomalaiset hallituskumppaniksi vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen. – SDP:n vaikuttajat eivät halua perussuomalaisten herrojen kanssa marjaan. Joona Räsästä pidetään sillanrakentajana. Räsänen toteaa EK:n ilmoituksesta irtisanoa keskusjärjestösopimukset, että hallituksella voisi olla taas Ihalaisen osaamiselle käyttöä. Ensimmäisen kauden kansanedustaja joutuu joskus oikomaan ystäviensä ajatuksia. Hän toivoo sd-ryhmän sisäänkin yhä enemmän yhteistyön rakentamista puolueen ja eduskuntaryhmän johdolta. Kulissien takaa JOHANNES IJÄS johannes.ijas@demokraatti.fi Joona Räsänen Hallituspelin musta pekka uhkaa perussuomalaisia SDP:n varapuheenjohtaja kansanedustaja Sanna Marin katsoo, että puoluesihteeri Antton Rönnholm tulkitsee Helsingin Sanomien haastattelussa oikein SDP:n tuntoja mahdollisesta hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten kanssa. u u u VAPAA-AIKANSA RÄSÄNEN VIETTÄÄ tyttöystävänsä ja ystäviensä kanssa. – Ehkä omassa lähikuppilassa tulee illalla käytyä kierroksella. Tuomioita tulee, mutta Soini on hiljaa, Marin sanoo. Räsäsen mukaan hallituksessa, jonka politiikkaa oppositio läpivalaisee tarjoten myös oman vaihtoehdon. Sen sijaan hallituksen toiminta on tarjonnut hämmästeltävää. Tämä on melko yleinen näkemys puolueen sisällä. Räsänen on tradenomi. Heillä voi olla mielikuva, että työ eduskunnassa on glamouria ja ruusuilla tanssimista
Rakennamme siltoja eri yhteisöjen välille, jotta lapsillamme olisi parempi tulevaisuus, hän jatkaa. HELMIKUUTA 2017 Trumpin muslimikielto järkyttää Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin muutaman viikon takainen muslimeja koskeva maahantulokielto – joka on toistaiseksi jäädytetty oikeuden päätöksellä – tyrmistyttää edelleen yhtä lailla afrikkalaisia, Lähi-idän kristittyjä kuin juutalaisiakin. Eri uskonnollisiin ryhmiin kuuluvien ihmisten yhteistyö on juuri sitä, mitä maailma nyt tarvitsee, Hallisso vakuuttaa. Yhdysvaltain entinen ulkoministeri Madeleine Albright twiittasi hiljan, että hän on valmis rekisteröitymään muslimiksi, jos Trump perustaa sellaisen rekisterin. tammikuuta. Lyndal Rowlands IPS, New York ” Trumpin politiikkaa vastustavat mielenosoitukset ovat kasvaneet mittoihin, jollaisia ei liene nähty sitten Vietnamin sodan. – Minut kasvatettiin katolilaiseksi, ryhdyin myöhemmin episkopaaliksi ja sain tietää, että sukuni oli juutalainen. Solidaarisuussyistä olen valmis ryhtymään muslimiksi, ilmoitti Albright, jonka perhe pakeni Yhdysvaltoihin Tsekkoslovakiasta. Holokaustin muistopäivä Monia Yhdysvaltain juutalaisia järkytti se, että Trump julisti maahantulokieltonsa juutalaisten joukkotuhon eli holokaustin muistopäivänä 27. USA:n historia unohtui Hallisson mukaan kristittyjä ei vainota Syyriassa enempää kuin muslimeja. Kristityt Syyrian muslimien tukena Fadi Hallisso toimi aiemmin jesuiittapappina Syyriassa ja pyörittää nyt maanmiehiään auttavaa järjestöä Yhdysvalloissa. 16 23. Asiaan liittyy myös käytännön pulmia. – Olemme kaikki ihmisiä ja kärsimme mahdottomasta tilanteesta, joka pitäisi saada pian loppumaan. tammikuuta. IPS / Julio Godoy ANF:Afrikkalaiset ja juutalaiset muistuttavat menneistä tapahtumista. Hämmästelyyn yhtyy moni IPS:n haastattelema ulkomaalaistaustainen amerikkalainen. Basmeh-zeitooneh-järjestön viidestä perustajasta kaksi muuta on Hallisson tavoin kristittyjä. – Syyriassa ja Libanonissa työskentelemme melkein yksinomaan muslimien parissa. Hän paheksuu, että siirtolaisten rakentama Yhdysvallat alkaa nähdä kaikki maahantulijat mahdollisina terroristeina. Yhteinen huoli kasvaa Afganistanista New Yorkiin muuttanut Said Sabir Ibrahimi on mukana järjestämässä juutalaisten ja muslimien yhteistä solidaarisuustoimintaa. Meksikolaiset joutuivat Donald Trumpin tulilinjalle jo ennen muslimeja. – Uskonto on vahva työkalu, mutta emme käytä sitä tuhon ja vihan välineenä. Trumpin seitsemän maan kieltolistalla ovat Irak, Iran, Jemen, Libya, Somalia, Sudan ja Syyria, joista kolme sijaitsee Afrikassa. Aemmin afrikkalaisia tuotiin väkisin orjiksi Amerikkaan, ja nyt Yhdysvallat kieltäytyy ottamasta vastaan edes pakolaisia osasta Afrikan maita, Afrikan unionin väistyvä puheenjohtaja Nkosazana Dlamini Zuma hämmästelee. – Hyvä uutinen on se, että uskonnolliset ja muut ryhmät ilmaisevat yhdessä huolensa kaoottisesta politiikan muutoksesta. – Miten oletamme Libanonin, Jordanian ja Turkin jatkavan miljoonien pakolaisten vastaanottamista, jos 10 000 syyrialaista on ongelma Yhdysvalloille, Hallisso kysyy. Liberaalin J Street -juutalaisjärjestön puheenjohtaja Jeremy BenAmi sanoo, että Trumpin muslimeja syrjivä päätös muistuttaa toisen maailmansodan aatosta. – Oma historia on unohdettu kokonaan. Yhdysvaltain suurlähetystön edustalla Méxicossa järjestettiin mielenilmaus 20. – Aistimme avointa islaminpelkoa, verhottua antisemitismiä ja hyökkäyksiä naisia vastaan, Ibrahimi sanoo. Yhdysvallat ei tuolloin onnistunut antamaan turvapaikkaa natsien vainoja pakeneville Euroopan juutalaisille. Mielenosoitukset ovat kasvaneet mittoihin, jollaisia ei liene nähty sitten Vietnamin sodan, hän pohtii
Meppi pitkätossu MIAPETRA KUMPULA-NATRI miapetra.kumpula-natri@ ep.europa.eu Vasemmiston pitää varautua robottitaisteluihin E uroopan parlamentin hyväksymä robottiraportti on hieno, jopa lyyrinen. Kurjimmassa asemassa ovat maaseudun naiset kehitysmaissa. Harvoin EU-papereista saa lukea viittauksia Mary Shelleyn, Isaac Asimovin tai muiden kirjailijoiden tekoälyhahmotelmiin. Hän muistuttaa, että julkisia palveluja joudutaan leikkaamaan, koska rikkaat yritykset ja yksilöt eivät maksa osuuttaan veroista. Siinä hahmotellaan, millaisia sääntöjä roboteille tarvitaan, kun robotisaatio vielä hiukan etenee. Talousmalli nojaa riistoon – Ympäri maailmaa naiset ovat enemmistönä huonoimmin palkatuissa ja turvattomimmissa työsuhteissa. HELMIKUUTA 2017 Naisten koulutus on paras lääke kriiseihin Avustusjärjestö Oxfam hätkähdytti tammikuussa raportilla, jonka mukaan kahdeksan miestä omistaa yhtä paljon kuin 50 prosenttia ihmiskunnasta. Jos esimerkiksi koulutus on maksullista, tytöt joutuvat luopumaan siitä ensimmäisinä. Maaseudulla synkintä Kroonista nälkää kärsivistä 60 prosenttia on naisia ja tyttöjä. Moraaliset, taloudelliset ja työtä koskevat kysymykset ovat edessämme jo nyt, ja pian niitä tulee paljon lisää. He eivät ole edes valmiita aloittamaan keskustelua aiheesta. On helppo huomata, että viime täysistunnossa hyväksytyn päätöslauselman kirjoittaja, luxemburgilainen demari Mady Delvaux, on koulutukseltaan sekä insinööri että kirjallisuustieteilijä. Nyt oikeisto katselee muualle ja väistee. Valitettavasti oikeisto äänesti päätöslauselmasta pois monia työtä ja sosiaaliturvaa koskevia kohtia. Meidän vastuulla on luoda tasa-arvoinen tulevaisuuden yhteiskunta. teiskunnallisessa päätöksenteossa: varmistamalla kaikille samat koulutusmahdollisuudet, kohtuuhintainen päivähoito ja infrastruktuuri ja palvelut. Robotiikkaa koskevia sääntöjä käsitellyt päätöslauselma on paitsi kaunis, myös erittäin tärkeä Euroopan ja Suomen tulevaisuudelle. Mimica muistutti vanhasta viisaudesta, jonka mukaan pojan kouluttamisen vaikutukset jäävät yksilön tasolle, mutta tytön ulottuvat koko perheeseen ja kansakuntaan. Siinä on riskejä, esimerkiksi joidenkin alojen katoamisen aiheuttama työttömyys, jota tulee pehmentää. Se ei ole sattumaa: nykyinen talousmalli on riippuvainen halvan tai ilmaisen työvoiman saannista, Oxfamin tasa-arvokampanjan tiedottaja Anna Ratcliff sanoo. On esimerkiksi laadittava säännöt, voiko itseoppiva kone voi olla vastuussa teoistaan. 17 23. Seurauksista kärsivät usein naiset. Oikeisto kieltäytyi ottamasta huomioon robottien mahdollisia riskejä työmarkkinoihin. He kantavat samalla vastuun palkattomasta hoivatyöstä. Hän viittasi arvioon, jonka mukaan ruokakasvien tuotanto kasvaisi lähes kolmanneksen. Palkintoja luvassa YK:n ruokajärjestön FAOn mukaan maaseudun naiset kanavoivat 90 prosenttia tuloistaan takaisin kotitalouteen – ruokaan, terveydenhuoltoon, koulutukseen ja tulonhankintakeinoihin – mikä auttaa katkaisemaan köyhyyden kierrettä. Jos kehitys jatkuu nykyiseen tapaan, vie 170 vuotta ennen kuin naisille ja miehille koko maailmassa maksetaan samaa palkkaa samasta työstä, Oxfam laskee. – Jos naisilla olisi käytettävissään samat voimavarat kuin miehillä, maailmassa olisi 150 miljoonaa nälkäistä vähemmän kuin nyt, Euroopan unionin kehityskomissaari Neven Mimica sanoi hiljan. Raportti paljastaa myös sukupuolten räikeän eriarvoisuuden. Ratcliffin mukaan perusta sukupuolten tasa-arvolle luodaan yh” Pojan kouluttamisen vaikutukset jäävät yksilöasolle, mutta tytön ulottuvat koko kansakuntaan. Robotiikassakin siis kaatuu vasemmiston vastuulle yhteiskunnan rahoitus, inhimillinen sosiaaliturva ja uusien työpaikkojen ja -ehtojen kehittäminen. Baher Kamal IPS, Rooma EUROPARLAMENTAARIKKO KERTOO KUULUMISET BRYSSELISTÄ. Robotisaatio ei ole mörkö vaan mahdollisuus.. Jos sukupuolia erottava kuilu saadaan kurottua umpeen maataloudessa, se parantaa tasa-arvoa ja ruokaturvaa, auttaa selviytymään ilmastonmuutoksen vaikutuksista, vähentää köyhyyttä ja edistää rauhaa, alan järjestöt uskovat. He eivät halunneet selvittää, millaisia vaikutuksia robotiikan ja tekoälyn kehittämisellä saattaa olla vaikkapa sosiaaliturvajärjestelmien kestävyydelle tai verotukselle. Robotisaatio ei ole mörkö vaan mahdollisuus
Myös digiversio on laadukas. Sisältöön on panostettu. 18 23. Lehdessä tehdään työtä suurella sydämellä, ja tulos on mielestäni hienoa tutkivaa journalismia, joka on nykyään hyvin harvinaista. Se on tuhti lukupaketti viikoksi. Uutisten lisäksi siinä on elämää tavalla, joka on kaukana hömpästä. HELMIKUUTA 2017 Olen todella ihastunut Demokraatti-lehteen. Henry Toivari Turun Toverit ry:n (TuTo) toiminnanjohtaja
THL:n erikoistutkija Haider Al-Hello painottaa hyvän käsihygienian tärkeyttä norovirustartunnan estämiseksi. HELMIKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi G et ty Im ag es Jynssää noro veks Pahamaineinen, vatsatautia aiheuttava norovirus on ei-toivottu riesa. Riemua ei osaltaan lisää sekään, että norovirus saattaa odotella ovenkahvassa seuraavaa kättä vaikkapa kuukauden ja tarttua sitten siihen. Samoin sormien välit ja kynsien rajat. Vain 10–100 kappaletta virusta riittää sairastuttamaan ihmisen, mutta sairastuttuaan ihminen itse erittää yhdessä grammassa vatsataudin tuotosta miljardeja noroviruksia. Saippuaveden teho piilee saippuan detergentissä eli pintajännitystä alentavassa ominaisuudessa. Saippuan pitää vaahdotaa kunnolla. – On myös tarpeen muistaa, että vatsataudista toipumisen jälkeenkin ihminen erittää norovirusta viikosta neljään viikkoon, sanoo Al-Hello. Kädet kannattaakin saippuoida ja hieroa puhtaaksi todella huolellisesti. 19 23. Saippuavesi taltuttaa noron Sitkeän noroviruksen välttelyssä vanha, perinteinen keino on todettu tehokkaimmaksi. Huuhtelu runsaalla vesimäärällä huljauttaa virukset viemäriin. Sormukset pois. – Kädet on pestävä kunnolla. Kämmenet ja kämmenselät hierotaan saippualla. – Saippualla jynssäyksen jälkeen kädet huuhdellaan runsaalla vedellä, opastaa Al-Hello. Virus viihtyy tahmeassa, rasvaisessa kädessä. Se on käsienpesu saippualla ja vedellä. Niin kuin riesojen yleensäkin, myös noroviruksen ominaisuuksiin kuuluvat huomattava sitkeys ja elinvoima. Saippua irrottaa rasvan ja samalla virukset. Nora Vilva Demokraatti
HELMIKUUTA 2017. 20 23
KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä K un Viima Lampinen otti Setan toiminnasta aikoinaan selvää, Tiia Aarnipuu (nykyisin Forsström) oli järjestön puheenjohtajana. Siihen aikaan Lampinen seurasi televisiosta ja radiosta, miten muut ihmiset työskentelivät tärkeinä pitämiensä arvojen eteen. – Ajattelin, etten tule pienenä lappilaisena ikinä olemaan sellaisessa asemassa, jossa Aarnipuu on, hän kertoo. TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Hän ei osannut kuvitellakaan voivansa tulevaisuudessa olla samassa tehtävässä kuin Aarnipuu.. Matka sellaiseen omalla kohdalla tuntui hyvin kaukaiselta. 21 23. Lampinen katsoi Aarnipuuta ylöspäin ja ihaillen. HELMIKUUTA 2017 Mies, nainen vai minä
Hienolta on tuntunut se, kun kannustusta on tullut yllättäviltäkin tahoilta. Aktivismi, jolla muutamme maailmaa, on saatava toimimaan ja takaisin tähän yhteis kuntaan. syntynyt 1983 Yli-Torniolla . Tällaiset kohtaamiset antavat paljon voimaa ja saavat ponnistelemaan yhä enemmän. Se auttaa eteenpäin. Hän haluaa edistää erityisesti transsukupuolisten oikeuksia. Se toi halun vaikuttaa. Lampinen joutui muuttamaan yhteystietonsa salaisiksi vuosia sitten. Miten helposti ihmiset olettavat, että esimerkiksi duunari on mies, vaikka nykyisin monet matalapalkka-alat ovat naisvaltaisia. Hänestä on hälyttävää, jos omassa yhteisössä jokin ryhmittymä ei koe tulevansa kuulluksi. Jos mä en tee, kukaan muu ei tee. . Hän on Suomessa ensimmäinen julkisesti sukupuoleton henkilö. Mietin intersektionaalisena feministinä, kenelle tämä tila on tarkoitettu ja keitä täältä rajataan pois. Lampinen puhuukin herätyksestä. Intersektionaalinen feministi huomioi sukupuolen moninaisuuden ja sen, ettei sukupuolessa ole kyse vain miehistä ja naisista. Aarnipuu oli hänelle esimerkki, ja nyt Lampinen haluaa olla sitä itse. Lampinen piti kerran varsin kriittisen puheen Turku Pridessa, jossa hän nosti esiin esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin kohdistuneita murhia. . Vääränlaista sukupuolittamista Lampiselle yhdenvertaisuusja tasa-arvolait ovat tärkeitä ja mielekkäitä työkaluja. Setan puheenjohtajana tammikuusta 2017 . Kun tekee sillä tasolla, millä haluaisi asioita tehtävän, se riittää. Lahden Setan perustajajäsen . Mitä, jos hän olikin tuottanut pettymyksen. Puheenjohtaja miettii, miten puhua kannustavasti ja kaikkia huomioiden. HELMIKUUTA 2017 ” Aktivismi, jolla muutamme maailmaa, on saatava toimimaan ja takaisin tähän yhteiskuntaan. En ole kuitenkaan tyhmänrohkea. Ne ovat kuitenkin vasta alku. Se tuntui uskomattomalta varsinkin, kun hän oli ollut paljon julkisuudessa. Joku saattaa kävellä vastaan niin uhkaavan näköisenä, että Lampinen siirtyy kadun toiselle puolella. Lampiselle on sadellut onnitteluja monelta suunnalta. Entä jos omat eivät luottaisikaan häneen. – En olisi voinut siellä luoda samanlaisia yhteyksiä ja verkostoja, jotka ovat kannustaneet mua tähän pisteeseen. Jos Lampinen ei olisi muuttanut pois lapsuutensa kotikaupungista Yli-Torniolta, hän tuskin olisi Setan puheenjohtaja tai muutenkaan kansalaisaktiivi. – En lähtökohtaisesti oleta ihmisistä pahaa. – Meillä on Suomessa tosi paljon tekemistä. Väkivallan uhka voi olla useinkin läsnä. – Työelämässä sukupuolen moninaisuus jää näkymättömiin, Lampinen huokaa. Valituksi tuleminen tuntui helpottavalta ja hienolta, mutta samalla vastuun viitta laskeutui hartioille. – Mulle tuli ymmärrys siitä, että mun täytyy toimia. Vuonna 2010 Helsinki Pridessa tehtiin kaasuisku. Lampinen uskoo, että Setan toimintaan kohdistuva kritiikki johtuu siitä, miten tärkeää työtä he tekevät. – Sukupuoli on mukana koko ajan. Kyse ei ole siitä, etteikö tietoa olisi. – Nuoret tulivat kiittämään ja halaamaan, ja sanoivat, miten tärkeää on, että puhun näistä asioista ääneen. 22 23. – Yksi transfobian muoto on kyseenalaistaminen ja kiistäminen. Samoihin aikoihin hän muutti Lahteen. ollut mukana perustamassa Feminististä puoluetta ja on sen hallituksen jäsen. Ihmiset huomaavat osaavan toimijan. Hän osallistui järjestön kouluttajakoulutukseen ja oli pian perustamassa Lahden Setaa vuonna 2011. . Lampisesta varsinkin miehen rooli ja siinä hyväksyVIIMA LAMPINEN . Kun viime joulukuussa hänet valittiin Setan puheenjohtajaksi, Lampinen poistui jälleen huoneesta. Seuraavat kaksi vuotta hän työskentelee täysillä ja tekee sen jälkeen jotain muuta. . Lampinen uskoo esimerkin voimaan. Silloin häntä jännitti niin, että hän poistui huoneesta valinnan ajaksi. Lampinen ajattelee Setan puheenjohtajuutta määräaikaisena tehtävänä, jonka jälkeen on aika antaa viestikapula seuraavalle. Ei mikään muutu, jos sukupuolettomien tai muunsukupuolisten olemassaoloa ei tunnusteta ja paranneta oikeuksia lainsäädännön tasolla. Ennen valintaa mielessä pyörivät ajatukset siitä, jos hän ei tulisikaan valituksi. – Kun olet luotettava, sut huomataan. Myöhemmin Lampinen oli mukana Setan varapuheenjohtajavalinnassa. Jos kritiikki tulee Setan sisältä, Lampinen kuuntelee erityisen tarkasti. Viima Lampinen muistuttaa, että yhdenvertaisuuden edistäminen on osa lainsäädäntöä. Törmään niin usein tilanteisiin, jotka ovat sukupuolittuneita. Väkivallan uhka usein läsnä Valituksi tulemisen jälkeen Lampinen ei saanut kahteen kuukauteen vihapostia. Siellä ei kuitenkaan ollut Setan toimintaa
Hänelle politiikka on ennen kaikkea ihmisten nostamista eikä valtaa pitävien etujen ajamista varten. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA tyt raamit ovat Suomessa melko tiukkoja, ja edistys on hidasta. Mitkä oman murteesi sanat ovat sinulle rakkaimpia. Onko ajan kysymys, ettei tasa-arvoinen avioliittolaki ole enää Yhdysvalloissa laillinen. Tasa-arvoisen avioliittolakiin kului neljäkymmentä vuotta. Kaikille ei tarvitse antaa samalla mitalla vaan sellaisella, että pystyy osallistumaan omalla tasollaan. Lampisesta elokuva on siitä hieno esimerkki, miten hengenvaarassa olleen turvapaikanhakijan elämä voi saada uuden ja turvallisen alun. Tällaiset kokemukset lannistavat yhä uudestaan. Miten se edistää kenenkään mielenterveyttä tai hyvinvointia. – Jos näin tapahtuu Suomessa, epäileekö kukaan, ettei tapahtuisi lähtömaassa. Nuorten asiat ja palvelut kiinnostavat kevään kuntavaaleissa. 23 23. Väärä sukupuolittaminen on Lampisen kokemuksen mukaan hyvin yleistä. Mikä sitten on sukupuolija seksuaalivähemmistöjen asema. Lampinen on huolissaan pääkaupunkiseudulle jo asettuneista seksuaalija sukupuolivähemmistöihin (lhbtiq) kuuluvista turvapaikanhakijoista, joita siirretään eri puolille Suomea. Ihmisoikeudet ovat kärsineet inflaation. Yksi tyypillinen tapa on jakaa ihmiset vain miehiin ja naisiin. Vuosina 2009–2015 Yhdysvaltojen suurlähettiläänä työskennellyt Bruce Oreck oli tuttu näky Helsinki Pride-kulkueissa. Mitä Suomen politiikkaan tulee, kyynärpäätaktiikka ei sovi Lampisen ajatusmaailmaan. Heikoimmat huomioitava Erityistä huolta Viima Lampisessa herättävät transsukupuolisten asema Venäjällä sekä Donald Trumpin valtaannousu Yhdysvalloissa, jossa tasa-arvoinen avioliittolaki tuli voimaan vuonna 2015 kaikissa viidessäkymmenessä osavaltiossa. Maahanmuuttoviraston lausuntojen lukeminen saa surulliseksi. Keskittyisin mahdollisesti väkivaltateemaan. Ihmisoikeuksien inflaatio Homoseksuaalisuus oli Suomessa rikos vuoteen 1971. Lisää: Katso videohaastattelu verkossa. Se on laiskuutta ja ymmärtämättömyyttä. – Jos ei olisi niin vahvaa rooleihin ohjaamista, kuinka paljon vähemmän olisi ihmisiä, jotka joutuvat olemaan kaapissa. Kaikkien ei tarvitse toimia julkisuudessa omilla kasvoillaan. Monissa muslimimaissa homoseksuaalisuus on rikos, josta rangaistuksena seuraa vankeutta, ruoskimista tai pahimmillaan kuolemantuomio. Jos haluaa saada ihmisten näkemyksiä, niitä pitää kysyä oikeasti. Mitä tekisit rahoilla, jos voittaisit Lotossa pääpotin. Käytännössä moni pääsee elämään omana itsenään vasta turvapaikanhakijana. – Seuraan huolissani, kun ihmisryhmä toisensa jälkeen joutuu Yhdysvalloissa uhan alle. Demokraatti.fi. Turvaisin sillä vaatimattoman elämän loppuelämäkseni, koska nykytilanteessa toimeentulo vaikuttaa niin epävarmalta hamassa tulevaisuudessa. Puheenjohtajaa hirvittää, miten turvapaikanhakijoiden tilanne on muuttunut muutaman vuoden aikana. HELMIKUUTA 2017 ” Se, mikä on hyväksi joukon heikoimmille, on hyväksi kaikille. Lampinen kävi katsomassa tammikuussa Doc Point-festivaaleilla Reetta Aallon ohjaaman dokumenttielokuvan Grey Violet Odd One Out. Kunpa jokainen tekisi sen, mitä pystyy, Lampinen toivoo. On uskomatonta, että Suomi hyvinvointiyhteiskuntana hyväksyy tosiseikkana ihmisten palauttamisen maahan, jossa he ovat vaarassa. Jos et voisi ajaa sukupuoli-tai seksuaalivähemmistöjen oikeuksia, mitä tekisit sen sijaan. Suomen translaki tuli voimaan 2003, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos poisti transvestisuuden sairausluokituksesta vuonna 2011. Lampinen kauhistelee, mihin kaikkeen vielä voi kulua sama aika. Siirto pois pääkaupunkiseudulta tarkoittaa käytännössä usein monille luopumista sosiaalisista verkotoista ja tukitoiminnasta, koska yhtä kattavaa toimintaa ei vielä muualla ole. Havillinen, seku vain, pörrö ja visto. – Se, mikä on hyväksi joukon heikoimmille, on hyväksi kaikille. Kunpa jokainen tekisi sen, mitä pystyy. Tekisin jotain muuta aktivismia. – Se on viesti, että te ette halua ottaa mua tai mun kaltaisia ihmisiä huomioon. Se kertoo, miten Venäjällä kaltoin kohdeltu homoseksuaali pääsee aloittamaan uuden elämän turvapaikanhakijana Euroopassa
Karim Khanjin ja Olli Haataja; Satokauden smoothiet Otava, 2017 Nora Vilva Demokraatti Mango-papaijasmoothie ohje 4 henkilölle 1/2 mangoa 1/2 papaijaa 2 dl rasvatonta piimää 250 g maitorahkaa 1 tl piparjuuriraastetta 1 rkl ruisleseitä (1/2 dl vettä) pinnalle (annosta kohti): 1 rkl maustamatonta jugurttia 1 rkl chiansiemeniä 1 rkl pellavanasiemeniä Kuori mago ja papaija, poista niistä siemenet ja paloittele. Monipuolisten – ja yllättävienkin – smoothieohjeiden lisäksi kirja antaa vankat tiedot terveellisen, vitamiinirikkaan ja ravintosisällöllisesti tasapainoisten smoothieiden koostamiseen. Soseuta kaikki ainekset tehotai sauvasekoittimella ja kaada tarjoiluastioihin. 24 23. Getty Images. Smoothieohjeet on jaoteltu kuukausien mukaan hyödyntäen kullakin ajanjaksolla helposti saatavilla olevia ainesosia. Ravitsemustieteilijä Karim Khanjin ja ruokabloggaaja Olli Haatajan yhteistyönä syntynyt kirja Satokauden smoothiet on monipuolinen ja innostava tietopaketti sosemaisen ruoan maailmaan. Ne ovat parhaimmillaan pikemminkin monipuolista ja yllättäviäkin makuelämyksiä tarjoavaa, ravinteikasta ruokaa kuin vain makeaa, tavallista paksumpaa hedelmämehua. Kirjassa pohditaan myös superfoodien tarpeellisuutta sekä kerrotaan, kuinka aktiiviset liikkujat voivat tyydyttää osan kohonneesta proteiinintarpeestaan oikein koostettujen smoothieiden avulla. Lisää pinnalle jogurtti ja siemenet. Kirjan luettuaan smoothiet näkee hieman uudessa valossa. HELMIKUUTA 2017 Voimaa, vitamiineja ja vaihtelua smoothieista Smoothie on nopea ja trendikäs vaihtoehto kiinteälle ruoalle
Ei ole hyvä ryhtyä liikaa katsomaan itseään ja ajattelemaan, miltä näyttää. Ulkona kulkiessani en pode stadikammoa, en koe, että minun olisi oltava meikattu ja laitettu. Ystäväni ehdotti, että ehkäpä näytän niin kiltiltä ja kun matkustan yksin, tullivirkailijoiden mielestä siinä on pakko olla jotakin epäilyttävää. Milana Misic on laulaja.. Voisi sanoa, että pää ja peilistä katsova kuva eivät välttämättä edes kohtaa. Ehkä se on suojakeino, kun pystyn tyhjäämään pääni ja teen vain ne meikkausjutut, mitä pitää tehdä enkä sen kummemmin ajattele, mitä näen peilikuvassani. 25 23. Onhan se toisaalta ihan kiva tutustua siihenkin ammattikuntaan. Vapaa-ajalla tykkään olla todella luonnollinen. Kun on monta esitystä viikossa ja laittaudun joka päivä rooliani varten, kyllästyn peilikuvaani. Matkustan suhteellisen paljon lentokoneella ja jos matkustan yksin eikä kukaan kuule minun olevan suomenkielinen, niin Suomesta lähtiessäni minulle puhutaan usein englantia. Kun olen työtehtävässä, niin peilikuvani täytyy heijastaa sitä roolia, mitä kulloinkin teen. HELMIKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Milana Misic, 46 K un katson peiliin, olen useimmiten ihan omissa ajatuksissani enkä ajattele peilikuvastani mitään. Yksin matkustaessani joudun toisaalta helposti myös tulliin, nimenomaan Suomessa. Helsinki on kotikaupunkini, joten voin hyvin kulkea verkkareissa ja ilman meikkiä. Silloin väistämättä vain alkaa löytämään paljon vikoja itsestään. Se on vain tasapainottavaa, kun työelämässä on pakko olla laitettuna. Peilistä näkee omat sukujuurensa. Se ei haittaa minua yhtään. Silloin ajattelen, että jes, isä on jättänyt minuun jälkensä. En tiedä miksi, mutta en kai nyt voi olla niin pelottavan näköinenkään
Sitä ärhäkkäintä sorttia oleva. Getty Images. Monet jakamispalvelut ovat kuitenkin vielä alussa ja tarvitaan lisää käyttäjiä ja kokemuksia, jotta palvelut todella leviävät ja tarjontaa olisi kattavasti. Moderni jakamistalous mahdollistaa käyttöoikeuden, mutta ei pakota sosiaalisuuteen. Melanooma. Jakamistaloudessa yhdistyy ikiaikainen maalaisjärki ja moderni teknologia. Puhelin kädessä työpöytääni nojaten ihmettelin tätä hetkeä, ikään kuin jotakin suurempaakin uutuutta nelikymppisessä elämässäni. Halusin inspiroitua ja ammentaa energiaa, pulputa ja intoilla suunnitelmistani – ja sujauttaa ne sitten tyytyväisesti hymistellen, kevyellä ranneliikkeellä pöytälaatikkoon odottamaan sitä täydellistä ”sitku” -ajankohtaa. u u u ERÄÄNÄ JOULUKUISENA PÄIVÄNÄ tuli puhelu. On vain tämä hetki. HELMIKUUTA 2017 SITTEN KUN ON pitkä kesäloma ja oikein lämpimät kelit, niin puretaan homehtunut kesämökki ja vietetään kesät teltassa, kunnes uusi talo on rakennettu. Päätöksen kunniaksi joimme kahvit ja sulatimme pakastimesta pullat. Syöpä. Ehkä isäni ei edes näkisi lapsenlapsensa synttäri-iloa helmikuussa. Ihan mahtavaa, hieno kokemus. Juoksemaan vaan, läskitkin palaa pois siinä sivussa. Ravintolat myyvät ylijäämälounaitaan alennuksella ja tavalliset ihmiset vuokraavat kotejaan ja kesämökkejään matkailijoille. u u u ELÄMINEN YHDEN PÄIVÄN aikajänteellä tuntui aluksi aika mukavalta. Suunnittelusta tulee innokas ja tehokas olo. Päätimme laittaa mielikuvituksen jäihin. Perusta sosiaalisen median ryhmä lasten harrastusten kimppakyytien helpottamiseksi tai harvoin käytettyjen varusteiden jakamiseksi. Tässä iässä sen jotenkin alkaa huomata. Yksittäisten ihmisten on mahdollista jakaa tai vuokrata omia tavaroitaan, taitojaan ja tilojaan – ja toisaalta hyödyntää tarjolla olevia palveluita. Mukavan peruslaiskuutensa voi hyvillä mielin kuitenkin säilyttää, kunhan vaan kehittelee itselleen riittävän tehokkaan ”sitku” -esteen suunnitelmien välittömälle toteuttamiselle. 26 23. Siinä se, kaikki muu on pekkää kuvitelmaa. Tulevaisuuden suhteen mikään ei olisi varmaa. Täytyy keksiä, uskaltaa, tehdä todeksi ja olla rohkea. Yhtäkkiä elämän rajallisuus olikin vahvemmin läsnä kuin koskaan. Juuri tässä ja juuri nyt. Parasta on, että suunnitelmia voi ilman seuraamuksia jalostaa ihan miten pitkälle tahansa. Olimme elossa, isä oli saanut diagnoosin eikä syöpä enää kasvanut hänessä salaa. Parin viikon jälkeen tajusin, että ”tässä ja nyt” -elämä on rankkaa. Sitä odotellessa ehtiikin mukavasti viihdyttää itseään tekemällä kasapäin muita huikeita tulevaisuudensuunnitelmia. Ei suunnitella eikä kuvitella mitään sen pidemmälle. Silmänräpäys, hengenveto. Tarjoa naapurille osaa kasvimaasta tai ehdota taloyhtiön käyttämättömään tilaan pelihuonetta tai kuntosalia. Hurautin töistä suoraan vanhemmilleni. Säännöllinen kuntoilu on hirmu tärkeää. Tämä hetki. Äitini ääni kuulosti tukahdetun järkyttyneeltä. Sillä kertaa vierailu ei mennyt tavallisen kaavan mukaan, ”sitten kun on lyhyempi työpäivä” tai ”sitten kun on vapaa viikonloppu”. Parin viikon kipuilun jälkeen tajusin, että ”tässä ja nyt” -elämäänkin kuuluvat haaveet ja suunnitelmat, mutta mukavuusalueella vellominen ei. No, lenkkeilyhän on viisainta aloittaa sitten, kun jäät ovat sulaneet ja hiekkatiet kunnossa. Ideoita pursuava ”sitten kun” – elämä pitää pään sisäisen maailman yllättävän kiireisenä. Sosiaalinen media sekä uudenlaiset markkinapaikat ja sovellukset ovat mahdollistaneet yhä useampien hyödykkeiden jakamisen. Ensin pitää vain tulla se pitkä loma ja oikein lämmin kesä. Ihana, turvallisen tuudittava ”sitten kun” -elämäni. Homehtuneen kesämökin purkusuunnitelma on ollut pari vuotta vain toteuttamista vaille valmis. Pelkkä suunnittelu ei toteuta haaveita ja ”sitku” -ajattelu on pelkää itsensä huijaamista. Istuimme keittiön pöydän ääressä, kahvi oli vahvaa, korvapuustit herkullisia ja ulkona tuprutteli lunta. Se sopii monelle nykyihmiselle. Mietimme vanhempieni kanssa, miten tästä oudosta ja pelottavasta elämänvaiheesta voisi selvitä edes jotakuinkin täysijärkisenä. Kaipasin takaisin mukavuusalueelleni, kellimään ”sitku” -elämäni lämpimän turvalliseen vanukkaaseen. Isäni kohdalla tarina jatkuu onnellisesti, syöpä on saatu nujerrettua. Loikka sitkusta nykyhetkeen Nora Vilva Jakamalla helpotusta arkeen Tiesitkö, että nykyään on mahdollista jakaa oma vinttikomero, neuvotteluhuone, juhlamekko tai parkkipaikka. Kokemus kuitenkin viisastutti meidät näkemään, että todellista on vain tämä hetki, ja jos aiomme tehdä suunnitelmat todeksi, on hihat käärittävä ja toimeen tartuttava tässä ja nyt. Yllätyksenä. Ei käytetä sitä ollenkaan. Ikäänkuin kuin aivot olisivat siirtyneet puolittain lomalle. Siis ensi jouluna ei ehkä mentäisikään vihdoin sinne Lappiin joulunviettoon eikä pääsiäisenä kokoonnuttaisikaan meille sukulounaalle. Ei ole ”sitkua”, se on vain mielikuvituksen leikkiä. Joo, niin me tehdään. Muita hetkiä meille ei ole luvattu. Jakamistalouteen liittyy uutta liiketoimintapotentiaalia, joka ei perustu luonnonvarojen kuluttamiseen, vaan käyttöasteen lisäämiseen. Eletään vain yksi päivä kerrallaan ja katsotaan, mitä se tuo tullessaan. Siltä seisomalta. Ilmoita autosi vertaisvuokrauspalveluun, jolloin se on myös muiden alueen asukkaisen käytettävissä. Se on todellisuudessa kaikki mitä meillä on. Jakaminen tuntuu järkevältä, kun kyseessä on harvoin käytetty laite, tila tai tavara. Isäni pääsisi leikkaukseen kahden viikon kuluttua. Syöpädiagnoosi toi mukanaan järkytyksen ja epätietoisuuden. Kyllä parisuhteen hoitaminen kannattaa. Se oli nyt, auton rattiin ja menoksi. Täytyy olla viitseliäs, energinen ja ryhtyä toimeen. Diagnoosi tuli ihan puun takaa. Sitten kun lapset ovat vähän kasvaneet, niin ryhdytään taas käymään leffassa, istutaan iltaa kavereiden kanssa ja piipahdetaan pienellä viikonloppulomallakin. Siinä hetkessä oli paljon syitä juhlaan. Ekovinkki RIIKKA LESKINEN VALONIASTA ” Ei jokaisella ihmisellä tarvitse olla omaa autoa, ruohonleikkuria, huonekaluja tai luistimia. Ei maalata tulevaisuutta, ei kehitellä teorioita, ei diagnooseja, ei mitään. Jakamiseen ei aina tarvita digitaalisia alustoja, vaan liikkeelle voi lähteä yksinkertaisesta yhdessä tekemisestä. Mitä ihmettä. Kaipasin takaisin mukavuusalueelleni, kellimään ”sitku” -elämäni lämpimän turvalliseen vanukkaaseen. Tutustumalla erilaisiin jakamistalouden palveluihin voit parhaimmillaan löytää arjen helpottajan tai talouden keventäjän. Harmi vaan, että nyt on niin liukasta, ihan pääkallokeli. Tulevaisuuden yhteiskunnassa ei jokaisella ihmisellä tarvitse olla omaa autoa, ruohonleikkuria, parkkipaikkaa, varastoa, huonekaluja tai luistimia. Kroppa vetreytyy, ryhti paranee ja energiat nousee ihan kattoon. Elämää pelkkinä livetapahtumina. Tietoisuus nykyhetken armottomasta todellisuudesta paukahti tajuntaani. Iloitsimme siitä, että itseasiassa juuri sillä hetkellä kaikki oli ihan hyvin
Marja Luumi Demokraatti Eduskunta / Hanne Salonen Juhlanäyttelyä oli avaamassa Miina Sillanpään seuran puheenjohtaja Kirsti Rissanen, presidentti Tarja Halonen, piispa Irja Askola ja eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola.. Suomen ensimmäisen naisministerin syntymästä tuli viime vuonna täyteen 150 vuotta. Yllätyksiäkin Ravantille tuli vastaan. Tarina kuljettaa uteliaan ja tiedonjanoisen köyhän perheen tytön tehdastyöstä piiaksi Porvooseen. Hän kuului 19 tienraivaajanaisen joukkoon vuonna 1907, kun eduskunnan ovet avautuivat myös naisille. Kirjeet kertovat, kuinka ihmiset uskalsivat ottaa rohkeasti häneen yhteyttä omissa murheissaan. asti. 27 23. Apulaissosiaaliministerinä hän pääsi taistelemaan tavallisen ihmisen puolesta. Vaikka hän oli hyvin vaikuttava, hän oli silti helposti lähestyttävä. Kun ensimmäinen ensikoti rakentui Vallilaan, lapseton ”Miina-täti” oli aina odotettu vieras. Helsingissä Sillanpää oli kärkijoukoissa perustamassa Palvelijattarien yhdistystä ja liittyi sosialidemokraattiseen puolueeseen. Museon assistentti, projektityöntekijä Tuuli Ravantti kertoo, että seitsemän teemaa nousi ”itsestään” esille, kun hän tutustui Sillanpään elämästä kertovaan laajaan lähdeaineistoon. Siellä hän valveutui työväenluokan asemasta. Kaikkein rakkain lempilapsi olivat ensikodit, aviottomien äitien hyljeksitty asema. Yksikin ihminen voi saada paljon aikaan, kun on tahtoa, uskoa ja uskallusta. Näyttelyn on toteuttanut luontevasti Forssan museo – olihan Sillanpää naapuripitäjästä Jokioisista kotoisin. Ihanin yllätys oli löytää lehtileikevalokuva 24-vuotiaasta Miinasta. HELMIKUUTA 2017 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Tahtonaisen tarina avautuu kuvin ja sanoin ”Täytyy tahtoa, täytyy uskoa, täytyy uskaltaa” näyttelyn nimenä jo kertoo, mikä ajoi Miina Sillanpäätä eteenpäin. Miina Sillanpään 150-vuotisjuhlanäyttely on esillä eduskunnan kirjastossa 15.3. – Kansalaisvaikuttamisella on pitkät juuret ja sitä ei kannata unohtaa. Hänen tarinansa köyhän torpan tytöstä ministeriksi avautuu nyt kuvin ja sanoin juhlanäyttelyssä eduskunnan kirjastossa. Tuuli Ravantti toivoo, että näyttely Miina Sillanpäästä herättäisi ihmisiä. Ravantti muistuttaa, että Sillanpää oli myös tehokas bisnesnainen osuuskauppamaailmassa
Perheeseen syntyi vuosien saatossa yhdeksän lasta. Elisabeth, Minna ja Juhani Kuopiossa Elisabeth tutustui Minna Canthiin, ja näillä kahdella radikaalilla naisella oli tiivistä yh. Viktor Barsokevitsh / EJA Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä Elisabeth Järnefeltin Venäjän-sukulaisiin kuului paljon huomattavia taiteilijoita kuten Mihail Konstantinovitsh Clodt. Clodt von Jürgensburg (1839–1929). Elisabethin venäläisen sukutaustan mukana suomalaiseen Järnefeltien sukuun tuli runsaasti taiteellista lahjakkuutta, sillä Clodtien klaaniin kuului useita venäläisen taiteen tärkeimpiä vaikuttajia. Tänä vuonna Järvenpään taidemuseossa on otettu valokeilaan viimein suvun ”kantaäiti” Elisabeth Järnefelt o.s. Eero Järnefelt muotokuva Elisabeth Järnefeltistä vuodelta 1908. Suomessa Elisabeth alkoi Alexanderin vaikutuksesta opiskella suomea. Ei vielä. Järnefeltit muuttivat Suomeen Alexanderin töiden takia, joihin kuului muun muassa kuvernöörin virkoja useissa kaupungeissa. Kuvassa hänen teoksensa Laiva joen rannalla (Kalastusveneet). Näistä monipuolisista taiteilijapersoonallisuuksista löytyy aina jotakin uutta tai päivitettävää tietoa jaettavaksi. HELMIKUUTA 2017 Maahanmuuttaja, joka muovasi suomalaista kulttuuria KUVATAIDE Järvenpään taidemuseo, Kirjastokatu 8 Elisabeth Järnefelt Avoinna 1.10.2017 saakka, helmi– huhtikuu ke–su 10–17, touko–lokakuu ti–su 11–18. 28 23. Järvenpään taidemuseo on viime vuosien kesänäyttelyissään keskittynyt kertomaan Järnefeltien taiteilijasuvun vaiheista. Välistä tuntuu, että ehkä liiankin kanssa: eikö tämän suvun jäsenistä ole jo enimmät kerrottu. Elisabeth Järnefelt, 1878. Elisabeth päätyi naimisiin suomalaisen upseerin Alexander Järnefeltin kanssa vuonna 1857
Elisabethin henkinen perintö vaikutti syvästi Suomen kultakauden taiteeseen. Lisätietoja näyttelyn oheisohjelmasta www.jarvenpaa.fi/ taidemuseo; yleisöopastukset sunnuntaisin klo 13. On touhottava, punamekkoinen nuorekkaaksi pyrkivä Irmeli Kurppa (Anna-Leena Sipilä), on hienosteleva aatelisrouva, jonka menneisyys tosin paljastuu melko kyseenalaiseksi (Anu Sinisalo), on talon pomo, tehokas virkanainen Ilona (Elina Varjomäki). Jussipekka (Esko Vuorio) taas on naisväen tossun alla. Hän joutuikin muuttamaan poikansa Kasperin kanssa yhä halvempiin asuntoihin, ja matriarkan terveyskin alkoi rakoilla Laaja sukukertomus Järvenpään taidemuseon näyttely ei ole ainoastaan Elisabethin näyttely. Juhani ja Elisabeth olivat yhteydessä toisiinsa vielä myöhempinä Helsingin vuosinaan, ja Aho on kiitollisuudella muistellut Elisabethin vaikutusta kirjalliseen kehitykseensä. HELMIKUUTA 2017 teistyötä monien ajan aatteiden kuten naisasian ja lasten opetuksen sekä erilaisten kulttuuririentojen parissa. Nyt vanhusten talossa eletään täysillä, niin ilossa kuin surussakin. ”Käpyhovin pelastuspalvelun” teksti ei ihan jaksa enää riemastuttaa joka käänteessään. Elvis (Seppo Halttunen) luikauttelee esikuvansa biisejä kuin vettä vain. Elisabethin loppuelämä ei ollut kovin loistokasta. Ohjaaja Kimmo Virtanen on antanut näyttelijöiden muovailla ulkoiset habituksensa vapain vedoin hyvin värikkäiksi hahmoiksi – ehkä vähempikin tyylittely olisi riittänyt. Elisabeth ei itse ollut juurikaan luova persoona, mutta hänen lapsistaan tuli sitäkin taiteellisempia. Hänenkin elämäntarinansa todistaa, miten tärkeitä monet maahanmuuttajat ovat olleet suomalaiselle kulttuurille ja elinkeinoelämälle. Eero maalasi suomalaisiin sieluihin osuvia maisemia ja muotokuvia, Armas oli säveltäjä, Arvid kirjailija ja Kasper kirjallisuuskriitikko. Anja Salminen Palvelutalossa käy viriili vilske TEATTERI Keski-Uudenmaan Teatteri: Heikki Lund: Harmaat pantterit 3 – Käpyhovin pelastuspalvelu Ohjaus Kimmo Virtanen – Musiikki Altti Uhlenius – Lavastus Heikki Lund – Rooleissa Anu Sinisalo, Anna-Leena Sipilä, Seppo Halttunen, Esko Vuorio, Elina Varjomäki Elämä palvelutaloissakin näyttää muuttuneen, jos vertaa muutamien vuosikymmenten takaiseen hissutteluun ja tiukkoihin sääntöihin. Lundin huumoria painottava näkökulma on virkistävä. Myöhemmällä iällä Elisabeth innostui poikansa Arvidin tavoin tolstoilaisuudesta, ja he yrittivät elää maanviljelijöinä Lohjan Virkkalassa. Iloitaan vaikkapa Elviksen laulujen tahdissa ja seurustellaan asuinkumppaneiden kanssa, pannaan tanssiksi, kun tanssituttaa. Huumori on toki monin paikoin mustaa ja kirpeää, mutta juuri sellaisella asenteella on vaikeuksien keskellä pärjätty maailman sivu. Se on myös isompi kertomus hänen perheensä saavutuksista kuten Eeron maalauksista, mutta paljon on mukana myös Clodtien taideteoksia ja valokuvia laajan suvun yhteisistä tapaamisista. Suorapuheinen Kikka (Inka Kallén) pursuaa nuorekasta energiaa. 29 23. Ystävyyden viilentymisen aiheutti kaiketi kilpailu nuoren kirjailijan Juhani Ahon suosiosta. Hän piti kirjallista salonkia, jossa kokoontui ajan älyllistä nuorisoa Elisabethin poikien ja heidän opiskelutoverinsa Juhani Ahon lisäksi. Olisi varmaan jo syytä suunnata kohti uusia seikkailuja, uusia aiheita. Mutta kun paikalle ilmaantuu sorjavartaloinen, tatuoitu uros (Jari Hämäläinen), menevät mummojen päät sekaisin. Heikki Lundin kynä on näytelmäsarjan edellisiin osiin verrattuna alkanut tylsyä. Tuollaista on elo Heikki Lundin Keski-Uudenmaan Teatterille kirjoittaman Harmaat pantterit 3 -näytelmän Käpyhovin palvelutalossa – ei siis todellakaan yksitoikkoista. KUT on kuitenkin tarttunut tärkeään teemaan, ja kääntänyt vakavan, usein murheellisistakin vinkkeleistä nähdyn aihepiirin käsittelyn päälaelleen. Elisabeth Järnefeltistä tuli tärkeä suomalaisen kulttuurin edistäjä 1800-luvun lopulla. Anja Salminen Elvis elää – palvelutalossa. Tämä on hyvä muistaa myös aina, kun maahanmuutolle kurtistetaan kulmia. Tytär Ainon elämäntehtäväksi tuli tukea puolisonsa säveltäjä Jean Sibeliuksen luovaa työtä ja taata heidän suuren perheensä arkielämän sujuminen. Rahahuolet vaivasivat hänen miehensä kuoltua. Laulajahurmuri (Seppo Halttunen) pistää Käpyhovin asukeilta (Esko Vuorio ja Anu Sinisalo) sukat pyörimään.. Hyvät naurut ovat meille kaikille mielenterveyttä ylläpitävä voima. Pyörätuolihoidokki Bertta (Elina Varjomäki) on puolestaan se joka paikan riivinrauta, jonka äksyilyä on vain kestettävä. Tarvittaessa riidellään, kuka saa olla talon ainoan herrahenkilön kainaloinen kananen. Persoonallisuuksia riittää Käpyhovin hoidokit ovat kaikki omanlaisiaan persoonallisuuksia. Ja kun maisemiin ilmaantuu nuori, tatuoitu ja viriili uros, talon mummojen hormonit alkavat hyrrätä. Ei kun petileikkeihin, mitäs sitä enää tuossa iässä ujoa neitsyttä esittämään
Kaapin paikka on Pollittien talossa selvä, ja siellä ollaan kollektiivisesti yhden puolesta. 30 23. Siksipä myös koko Pollittin perhekunta yrittää näytelmässä sysiä tällaisen salaisuuden niin syvälle piiloon, ettei sitä ole olemassakaan. Tarkoin varjeltu tabu Homoseksuaalisuus oli 1950-luvun puolivälin americanassa vielä jyrkästi ”hush hush” -kategoriaan kuuluva aihe. Kiinnostavan erityisjännitteensä TTT:n toteutus saa siitä, että näyttämöllä on Mujetta kolmessa polvessa. Black out. Ruutia löytyy myös Big Daddyn – jonka 65-vuotispäiville klaani on kokoontunut – purkauksista ensin pojalleen, sitten vaimolleen. Patriarkka Big Daddy (Juha Muje, taustalla) kantaa huolta lähinnä itsestään. Loppukiihdytyksen meno on katarttista: yhdessä rytäkässä Mamalle käy selväksi miehensä piiloteltu kuolemanasairaus, pojat vaimoineen käyvät jakamaan jo perintöä, miniät pistävät kissatappeluksi, Maggie valehtelee raskaudestaan... Nyt identitettikamppailunsa viinaan hukuttavana Brickina on Tuukka Huttunen, asiaankuuluvasti jalkakipsin kahlehtimana (Brick on telonut kinttunsa verestäessään urheilumuistojaan). HELMIKUUTA 2017 Ikävien ihmisten juhla Big Mama (Tuire Salenius) pitää aina piinatun poikansa (Tuukka Huttunen) puolta. Tennessee Williamsin Kissa kuumalla katolla -klassikon monet asetelmat voivat nyt 60 vuotta myöhemmin tuntua aikansa eläneiltä. Loppuhyöky ravistelee Yleisesti ottaen Murasen ohjaus kaipaisi kuitenkin tasaisempaa intohimoisuutta. Ja silloin kun kirjoitti, ne olivat kovia, rohkeita teemoja Ilkeyden maksimointia Tampereen Työväen Teatterin ohjaaja Miika Muranen ei ole sovituksessaan lähtenyt mitenkään päivittämään Williamsin näytelmää toiseen aikaan tai ympäristöön. Ei ehkä Pollittien maatilalla. Näytelmän pitkä alkukohtaus Brickin ja Maggien välillä on näytelmän kihelmöivintä antia, kun mies käpertyy itseensä ja nainen painaa päälle kaikin käytettävissään olevin keinon: maanitellen, vietellen, soimaten, uhkaillen. Useimmat Williamsin henkilöt osaavatkin olla todella häijyjä toisilleen, ristiin rastiin. Eino Leinon ”Hymyilevän Apollon” säettä ”ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista” voisi ehkä soveltaa näihin ihmisiin muodossa ”ei hyvä ole yksikään heistä, vaan toinen on ilkeämpi toista”. Kipsi on Williamsilta alleviivavaa symboliikkaa, mutta Huttunen osaa kyllä ilmaista omillaankin kahlehditun mielensä myrskyjä. Kari Sunnari Esityksen nopeasti ohikiitävä prologikohtaus ja alkukuva vangitsevat katseen ja mielen intensiivisemmin kuin yksikään perässä tulevista. Tuire Saleniuksen esittämän Big Maman, perheen kantaemon, pinnan allakin tuntuu kipunoivan koko ajan, joten muutama välileimahdus ennen suurta roihua olisi ollut tervetullut. Yhdysvaltain Syvässä Etelässä ollaan, 50-lukua eletään ja kaikki Pollittin perheen ihastuttavan hirveät jäsenet ovat pelissä mukana. Kaksi miestä vastavalossa, pukuhuoneessa. Tuohon kohtaukseen johtavia tunteita ja viettejä ”Kissa kuumalla katolla” -näytelmän Brick Pollitt kiertää ja kiistää seuraavat reilut kaksi tuntia. Kätketyimmätkin salaisuudet levitetään reposteltaviksi, valheet täydentävät valheita... Ja tuskin valheellista fasadia kulissiavioliittoineen pidettäisiin enää tällä vuosituhannella pystyssä koko suvun voimin. Williamsin näytelmän Pollittin perheen muussakin itsepetosten, valheiden ja salailun kulttuurissa on nykyperspektiivistä katsellen aika käsittämättömän totaalisia piirteitä. Toisella yläkropan peittona pelkkä hartiasuojus, toisella täydempi sotisopa. Rolf Bamberg Demokraatti TEATTERI Tampereen Työväen Teatteri, Eino Salmelaisen näyttämö Tennessee Williams: Kissa kuumalla katolla Suomennos Juha Siltanen – Sovitus ja ohjaus Miika Muranen – Lavastus Reija Hirvikoski – Valot TJ Mäkinen – Ääni Niklas Vainio – Puvut Marjaana Mutanen – Kampaukset ja maskit Pepina Granholm – Rooleissa mm. Jos hän olisi ollut Brickin roolissa, niin avot... Mutta näyttelijöitä ei päästetä liekkeihin kuin omilla vuoroillaan, mikä tekee kokonaisuudesta episodimaisen mutta tasapaksun. Sitten, kun patojen annetaan murtua, hyöky on komea. Homoseksuaalisuutta ei konservatiivisemmissakaan ympyröissä sentään kai käsitellä enää kokonaisia perheyhteisöjä mustaavana häpeätahrana. Ne tekevät tarinasta nyt ehkä epäuskottavan mutta draamana aina kestävän. Tulevat toisiaan liki, sitten äkillinen, intohimoinen suudelma. Amerikkalaisen jalkapallon pelaajia. ”miss’ ihmiset tuntevat tuntehin, siellä lähell’ on Jumalakin” (Leino). Täyttä hyötyä tästä kiintoisasta asetelmasta ei päästä ulosmittaamaan, sillä Samuli esittää Big Daddyn pojista draaman kannalta säyseämpää tapausta. Painavin kettinki on vaimo Maggie (sähäkästi näyttelevä Heidi Kiviharju), jota hän ei tietenkään rakasta, mutta joka kuitenkin tahtoisi suvun paineiden alla tulla äidiksi. Juha Muje näyttelee Pollittien patriarkka Big Daddya, tämän kunnollisen mutta ahneen Gooper-pojan roolissa on Samuli Muje ja hänen poikansa Severi taas esittää Gooperin jälkikasvua Busteria. Sitä paitsi Williams omat perhehelvettinsä ja homouskriisinsä kokeneena tiesi, mistä kirjoitti. Juha Muje, Tuire Salenius, Tuukka Huttunen, Heidi Kiviharju, Samuli Muje, Miia Selin, Jari Leppänen, Matti Pussinen-Eloranta
Joissakin kohtauksissa hän selvästi pinnistelee ollakseen tylympi kuin, miltä vaikuttaa. Alussa Karukoski yhdistää sodan kiihkon ja naimisen kiiman montaasilla – siinäkö Laaksosen taiteen anti. Kalifornia on elokuvan paratiisi ja vastakohta ummehtuneen kotimaan poliisivallalle. Pelätty sairaus osuu amerikkalaiseen ystävään, mutta suut vääntyvät messingille sairaalavuoteella. Rane Aunimo Demokraatti. Esitaistelija vai mukautuja. Laaksosen taiteessa lihakset ja elimet ovat suuria ja nahka kiiltävää. Sivuosien Grabowsky ja Tilkanen jäävät täydellisiksi statisteiksi, jotka unohtuvat jonnekin pitkiksi toveiksi. Lauri Tilkanen on hänen elämänkumppaninsa Veli Mäkinen. Teos voitaisiin esittää eduskunnan täysistunnossa kahdellesadalle kansanedustajalle ilman, että muhkeat muskelit ja erektioon jäykistyneet penikset hätkähdyttäisivät keitäkään muita kuin salin jyrkimpiä patakonservatiiveja. Strang on kyllä kasvoiltaan samalla tavalla veistoksellinen ilmestys mutta ulkoisesti muutoin liian siro ja feminiini ilmentämään kohteensa miehekkyyttä. Pitkään vireillä ollut kilpaileva Tom The Movie -työniminen elokuva tuntuu roolitukseltaan harkitummalta, kun päähenkilöksi on kaavailtu Olli Rahkosta. Kari Hietalahti ilkeilee maneerisesti homofobisena viranomaisena. Tom of Finland (2017) on juuri sellaisella tavalla aiheensa käsittelevä salonkikelpoinen teos kuin on vielä jotensakin mahdollista ja uskottavaa tehdä muureja murtaneesta taiteilijasta, joka ei kumarrellut kuvia vaan piirsi niitä. Touko Laaksosesta kuvattu näyttävä elämäkerta on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden virallista ohjelmistoa. Yhtä kaikki, Dome Karukosken ohjaus huomioitiin Göteborgin elokuvajuhlilla kriitikkojen palkinnolla. Aikooko pelkkiä menestyksiä liukuhihnalta lajissa kuin lajissa tehnyt nuoremman sukupolven ykköstekijä Dome Karukoski hätkähdyttää. Ulos roolista Pääosaa esittää sinänsä ilmeisen poikkeuksellinen ja mielestäni liian vähän elokuvissa käytetty näyttelijä Pekka Strang, joka ei silti istu täysin onnistuneesti suhteellisen atleettisen näköisen Laaksosen fyysiseen mielikuvaan. Pekka Strang esittää Touko Laaksosta, joka tunnetaan Tom of Finland -nimellä maailmanlaajuisesti. Projektista ei ole kuulunut vuoteen mitään. Maskin taakse muovattu vanha Laaksonen näyttää valkokankaalla enemmän taikinalta kuin mieheltä. Esitaistelija, mukautuja vai kumpaak?in. Se on teknisesti ja kuvauksellisesti hieno ja samalla hiukan sieluton katsaus kohteensa tunnetuimpiin elämänvaiheisiin. Sotasankarista sylkykupiksi Vaikka elokuvan Touko Laaksonen osoittaa sodassa sankaruutensa tappamalla kylmäverisesti laskuvarjolla pellolle pudonneen neuvostosotilaan, hän huomaa olevansa poliittisesti ja kulttuurisesti takapajuisessa rauhanajan Suomessa sivullinen sylkykuppi. Rakkaus nuorempaan tanssijaan (Lauri Tilkanen) antaa toivoa, mutta taiteellinen läpimurto voi tapahtua vain ulkomailla. Kun uhkaavat koppalakit ilmestyvät aurinkoiselle uima-altaalle, pelko muuttuu nauruksi ja edistyksellisyyden ylistykseksi. HELMIKUUTA 2017 ELOKUVA Tom of Finland Ohjaus: Dome Karukoski Pääosissa: Pekka Strang, Lauri Tilkanen, Jessica Grabovsky, Kari Hietalahti, Taisto Oksanen 2017, 116 minuuttia Kiimainen kani ” Dome Karukoski on tehnyt käsikirjoittaja Aleksi Bardyn kanssa koko perheen homoelokuvan ja elämäkerroille tavanomaisen raatifilmin. Silti elokuvasta puuttuu aito yhteiskunnallisuus. 31 23. Tom of Finland tyytyy poimimaan juttuja sieltä ja täältä kelamaisena nauhana. Jopa siskolla (Jessica Grabowsky) tekee tiukkaa hyväksyä veljensä homoseksuaalisuus. Taisto Oksasen esittämä upseeri, armeijaja kohtalotoveri todistaa, millainen on ”väärin” suuntautuneiden syntisten kohtalo maan virallisessa julkisivussa, jollei pidä varaansa. Tulkintaa siitä, kuka Touko Laaksonen lopulta oli. Legendan jäljillä. Sen avausjaksossa miehet puhuvat kaapissa olevasta kiimaisesta kanista. Hetken kaikki on hyvin. Käsikirjoitus kertaa kuvien luojan henkilöhistoriaa elämättä sitä lihaksi – siinä yksi elokuvan paradokseista. Ihan näin paljon ei pitäisi mielistellä oletuskatsojaa. Teemana ovat kulissien takaiset salaisuudet, mutta myös niistä vapautuminen. Tietenkin se on oikealla asialla, mutta pelkkä hyvä tarkoitus ei riitä. Karukoski on tehnyt käsikirjoittaja Aleksi Bardyn kanssa koko perheen homoelokuvan ja elämäkerroille tavanomaisen raatifilmin. Pitäisi olla myös näkemystä
”Retrovisan ensimmäiselle lisä kierrokselle lähetettiin Hakanie mestä Kari Hotakaista, kotirintama mies Virtasen aatosten siivittämänä. Viikon palkinto Sirkka-Liisa Piiraiselle. Hotakainen on lyhyen lauseen mes tari. Kirjaili jan mielestä tässä oli aihe, joka oli liian tavallinen sivuutettavaksi: ’Jos kirjoittaa oudoista asioista, tulok sena on romaani, johon lukijalla ei välttämättä ole kontaktipintaa.’ Kirjailija kävi Lappeenrannan asuntomessuilla... En oikeastaan pitänyt Juoksu haudantiestä niin paljon kuin Klas sikosta ja Ihmisen osasta. Mutta aina, kun uusi teos ilmestyy, Hotakainen pääsee yleensä takaisin kultatuoliin. Hotakainen oli pitkään ykköskir jailijani. Niin kuin asiansa osaava iskel mänikkari, myös Hotakainen väri syttelee kansakunnan herkimpiä kie liä sotaveteraaneista lähtevällä tari noinnilla, josta kehkeytyy lukijoiden mielissä uskottava nykyajan sanka rieepos.” Sastamalalainen Sirkka-Liisa Piirainen muistelee kirjastolaisena visaromaanin aiheuttaneen lainaustiskillä vipinää. Miksi ihmeessä. ”Hotakaiselta olen lukenut Juoksu haudantien lisäksi Klassikon (1997) ja Ihmisen osan (2009). Myös tamperelainen Irma Lehto oli upota urheilumaailmoihin. Oma luku nautintoni lässähti kuitenkin siinä vaiheessa, kun tästä Matti Meikä läisestä väännetään kaistapäinen friikki ja rikollinen. ”Hotakaisen romaanissa on pal jolti samaa kuin Kari Kuuvan klassikkoiskelmässä Tango Pelargo nia. Romaanin aihehan on aivan pistämätön: nykymiehen tra gikoomisia aineksia sisältävä kamp pailu roolien, vaatimusten, sukupol vien sekä kaikenkarvaisten muutos ja suorituspaineiden ristiaallokossa. ’En halun nut modernia taloa, jossa arkkitehti oli toteuttanut itseään, tietäen, ettei itse joudu siinä koskaan asumaan, saati siivoamaan’, sanoo kirjailija Hotakainen, Matti Virtasen suulla.” Hotakaisen tunnistajia olivat myös Juhani Niemi, Hanko, Ossi Lehtiö, Tervakoski, Ritva-Leena Viitapohja, Nummela, Ilpo Pietilä, Jyväskylä, Veikko Huuska, Ikaalinen sekä Sirpa Taskinen, joka heittää loppukevennyksen: ”Kun Juoksuhaudantie vuonna 2002 ilmestyi, kysyin leikilläni sosiologi Matti Virtaselta, oliko Hotakainen kysynyt häneltä lupaa saada ottaa hänen ’harvinaisen’ nimensä päähen kilölle. Tuo mai nittu ja parjattu Timo Jutila auttoi kummasti tamperelaista. Hieno läpimurtoromaani, hieno lause, ajatteleva tarkkanäköinen kir jailija niiden takana. Klassikko on päätynyt myös elokuvaksi. Viimeinen kohta ainakin on täyttynyt helsinkiläisen Marja-Liisa Rajakankaan kohdalla. Jos kus tapahtumat karkaavat absur deiksi, kuten Klassikon loppuratkai sussa Hämeenlinnantiellä. Hotakainen on yti mekkään, napakan ilmaisun mestari ja Juoksuhaudantie romaani, jossa iskevä tyyli, musta huumori ja tra gikoominen tarina yhtyvät unohtu mattomalla tavalla. Toivottavasti lukijatkin. Kari tarkastelee arjen ilmiöitä ja tapahtumia ironisesti ja ymmärtä västi mehevin sanankääntein. Eipä siitä voi mitään huonoa seurata.” Myös V.-P. Lukupiirimme jäsenet valitsevat salaisesti ensi kerraksi tuosta listasta kukin yhden luettavakseen. Salminen Helsingistä on kokenut Hotakaisen äärellä monen sortin tunteita. Sittemmin häntä on kor keimmalta korokkeelta lukukinke reissäni töninyt Kjell Westö ja ajoit tain Lars Sund. ”Juoksuhaudantie valittiin Ylen Kirjojen Suomi hankkeeseen edusta maan vuotta 2002. ”Tämä oli niin helppo, että nau rattaisi, ellei oikeasti itkettäisi koti rintamamies Matti Virtasen elämä ja teot. ”Juoksuhaudantien tarina sai kir jailijan itsensä mukaan alkunsa hä nen omasta asunnonhakusissiretkes tään. Kari Hulkko. Ratkaisu vetää tarinan yleispätevyy deltä maton alta.” u u u Tamperelainen Unto Vesa on haistanut visakelmin virittämän ansan. Satii rinen vire kantaa ja kääntyy kuuli jalle ja lukijalle arkipäivän roman tiikaksi. Kirjan päähenkilön tuntoihin on helppo eläytyä, aluksi. Ja sitähän tässä haettiin. Juoksuhaudantie on kohdallani sel lainen teos, jonka lukeminen tuotti – koviin odotuksiin nähden – osittaisen pettymyksen. Elämä ja teot tulivat siksikin mie leen, että niistä kirjailija Kari Hotakainen kirjoitti Buster Keatonin hahmossa jo yli kymmenen vuotta ennen Juoksuhaudantietä. (rb) Vuoden 2002 kirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas kaarti oli kova: Harri Tapper (vasemmalla), Pirjo Hassinen, Kari Hotakainen, Anu Kaipainen, Kjell Westö ja Reko Lundán. Viettelevä katusoittaja ja myrs kyyönä hukkuneelle vaarille uskol linen mummo – toisaalta yhden vir heen aviosuhteessa tehnyt tavalli nen virtanen, joka viettelee perhet tään takaisin yrittämällä hankkia unelmien rintamamiestalon. Ihmi sen osan näin Helsingin kaupungin teatterissa Ritva Valkaman esittä mänä. Mah dammeko saada yhteisiä osumia?” u u u Pertti Vuorela Espoosta nostaa kaksi muuta lukemaansa Hotakais-kirjaa kirkkauteen. Se miellyttää minua, kun maail massa on niin paljon joutavia jaari tuksia. ”Hauska urheiluviitteinen sitaat tivalinta, joka johdattaa ajatukset heti Tuomas Kyröön, vaan kysei nen kirjailijapa onkin Kari Hotakai nen ja hänen viidestoista teoksena Juoksuhaudantie. HELMIKUUTA 2017 Romaanitaiteen Tango Pelargonia! Tämän 25-vuotiskilometritolppaa lähestyvän kirjallisen visailun tarkoitus on alusta alkaen ollut a) kannustaa lukemaan, b) aktivoida harmaita aivosoluja ja c) herättää tunteita. Pakko mielteinen omakotitalon hankkimi nen naisen rakkauden voittamiseksi uudel leen tuntui liian dramaattiselta, vaikka se lienee romaanin tarkoi tuskin.” Espoosta on Eero Reijonenkin, ja hän on lukenut Hotakaisen viisaita lauseita tarkkaan. Nyt sen kirjoittaja pääsi uudelleen mukaan myös kirja visaan! Eipä sinua ole unohdettu, Kari Hotakainen! Odotan kiinnostuneena, keitä tuosta 101 kirjaa sisältävästä listasta pääsee visaan mukaan. ”Ensin tuli pakosta mieleen urhei luaiheiset Elmo ja Maaninkavaara, mutta sitten muistiini lykästyi Ho takaisen Juoksuhaudantie. Näin itse asiassa olikin tapah tunut, mistä Matti tietenkin oli mielis sään! (Virtanen oli tuolloin Yhteiskun tapolitiikkalehden päätoimittaja ja Hotakainen taisi olla sen kolumnisti.)” Ensimmäinen juhlavuoden spesiaalitehtävä tuotti näin ihastuttavaa jutustelua, joten visaäijä odottaa omasta puolestaan innolla seuraavia asteriskitehtäviä. 32 23. Ja sai itkupotku raivarin. Hotakaisen kirjoittajanasenteesta ja tyylistä olen myös aina pitänyt. No, olihan Hotkaisen kirjassakin menoa ja meininkiä ja hurja halu omistaa talo, vieläpä tietty talo.” Mauri Panhelainen, Jyväskylä, löytää romaanille vertailukohdan ihan toisesta maailmasta. Olen lukenut kaikki Hotakaiset ja vähiin päihin ne löytyvät hyllystä. Maininkeja suuttumuksesta on vielä visakirjassakin, vaikka kir jailija sai lehtikolumnistina vuoda tettua pahimman sapen. Tosi, yksinkertainen kuvio: ta lonetsintä omalle perheelle
Oikeus sivistykseen on se perusta, jolla me voimme vaikuttaa ja tehdä yhteistyötä keske nämme ja muun maailman kanssa. Voi hy vinkin olla, että pyhä yksinkertaisuus voittaa alaa. ”Toisena sunnuntainaan hän lähti iltapäiväkävelyllekin yksinään, sillä hän oli edellisellä viikolla lähtenyt neiti McAdamin kanssa, ja se oli ollut virhe, sillä neidillä ei ollut mitään hyvää sanottavaa kenestäkään, hän vain tuhahteli paheksuvasti jos heidän ohitseen kulki joku jota hän arveli italialaiseksi tai juutalaiseksi. Vastaukset viimeistään 1.3. Siitä se talou dellinen ja teknologinen kilpailukykykin lopulta ponnistaa. Väitte lyn he välttävät uhriutumalla vä littömästi. Keskusteluissa vilahtelee uusia termejä kuten valheuutiset, valhemedia, valtamedia vastaan vaih toehtomedia, jopa kybersota ja hybridisota. ’Kiitos vain, mutta minä en kyllä tullut Amerikkaan asti kuuntelemaan miten ihmiset puhuvat italiaa kaduilla tai katsomaan kun he pitävät hassuja hattuja.’”. ”Elokuvien suurkuluttajana vierastan boikottihenkeä.” Vastikään tuotiin Amerikasta asti kehiin termi ”vaihtoehtoinen totuus”. HELMIKUUTA 2017 Ensimmäiset ihmissuhteet ovat opittuihin kaavoihin paketoituja roolisuorituksia. Paha kyllä, myös journalismissa käytetään usein epämääräistä, harhaanjohtavaa ja manipuloi vaa kieltä. mennessä osoitteella Demokraatti/Kir javisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@ demokraatti.fi. Näyttää nimittäin siltä, että turvaamisen aika on tullut. Kuka hän on, mikä vuolaasti kiitelty romaani. Monilukutaidosta on tehtävä kansalaistaito. Propagandaa se on, kun tavoitteena on muuttaa kohteen käy töstä. Vaikuttaako tutulta nettikeskuste lulta. On kentällä vanhaakin terminologiaa: puhutaan propagandasta ja sensuurista, totuudesta ja val heesta. 33 23. Siksi punakynällä on ollut töitä. Irina Krohnin taannoinen selvitys audiovisuaalisen alan muutoksen tavoit teista hätkähdyttää jo avauksessaan. Nyt on vakavan harkinnan paikka. Se nimittäin puhuu ihmisten monilukutaidosta: ”Monilukutai dolla (englanniksi multiliteracy) tarkoitetaan taitoa hankkia, yhdistää, muokata, tuottaa, esittää ja ar vioida tietoa eri muodoissa, ympäristöissä ja tilan teissa, erilaisten välineiden avulla. Emmekö saa viihtyä. Kirjoittaja on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erikoistutkijana työskentelevä elokuvaja televisiotutkimuksen dosentti. Lukutaito kos kee sanallista, kuvallista, auditiivista, numeerista ja kinesteettistä viestintää.” Näin ymmärrettynä monilukutaito on laajennus medialukutaitoon, joka on jo parinkymmenen vuo den ajan ymmärretty välttämättömäksi osaksi kai kenikäisten opetusta ja koulutusta. Ne löytyvät sopivilta syltty tehtailta, joita ei ole ajettu koskaan alas. P unakynästä uhkaa muste loppua, koska po liittinen viestintä on kuihtumassa olemat tomiin. Lupaapa perustus laki vielä turvata ja edistää näitä oikeuksia. Jari Sedergren Monilukutaidosta on tehtävä kansalaistaito Aforismi välipalaksi KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 VIIKON 8 SITAATTI Tämä pari vuotta sitten kuu sikymppisiään juhlinut kir jailija on saavuttanut 12 kirjaa julkaistuaan jo sellaisen sta tuksen, että hänen nimensä on alkanut keikkua alleviivat tuna myös Nobelspekulant tien listoilla. Voiko tämän välttää. Ainako hyvät jutut pitää kieltää. u u u Tällaisen maailmankuvan omak suneet pyrkivät estämään sovitte levan keskustelun. Selkein tunnusmerkki on toisto. Kovin toimivaa koulutusta ei ole saatu aikaiseksi, sillä medialuku taito tarkoittaa paitsi kykyä lukea ja ymmärtää me diaa, myös nähdä sen tuottamien ilmiselvien ja ilmeisten merkitys ten taakse. Keskusteltavan asian kanssa niillä ei tietenkään ole tekemistä, vaikka sanastoa – ei läheskään aina tosiasioita – otetaan todellisen maailman ilmiöistä. Osaltaan se takaa kaikille sivistykselliset perus oikeudet, jotka julkinen valta perustuslain määrää mällä tavalla Suomessa takaa. Suomessa kirjailija on löy detty varsin myöhään: ensim mäinen suomennos ilmestyi vasta kymmenkunta vuotta sitten. Sen filma tisoinnin pääroolista irtosi muuten myös Oscarehdok kuus. Ja juuri tästä on nykymenossa pula esimer kiksi somemaailmassa. u u u Miksi tämä on tarpeen. Emmekö saa olla rauhassa tuputtamiselta. Kuinka hyvin näiden sisältö asiayhteydes sään ymmärretään, on sitten toinen juttu. Muita huomat tavia palkintoja plakkarissa jo onkin, myös tällä kysyttä vällä romaanilla. Parhaimmillaan taitava lukija voi suodattaa ja arvioida vas taanotettua informaatiota. Kaiken rasituksen ja ärsyyntymisen kes kelläkin kannattaa muistaa, että maailmassa on muutakin. Miksi sohvaperuna ei ole tarpeeksi. Yhdelle pal kinto. Uhriutumista seuraavat haukkumanimet, papukaijatyyliin suolletut toisteiset iskulauseet ja syytökset aktiivisia keskustelijoita kohtaan. Propagandaa nähdään vain muualla, esimer kiksi keksityissä ääripäissä, joiden ei tarvitse olla todellisia. Tärkeintä on katkaista asiakeskustelu ja korvata se propagandalla. Siirtymistä selkosuomeen se ei tar koita. Kyynisyyttä pur suten se paukuttaa kalloihimme kulloinkin vihatta vat, vältettävät ja sopimattomat asiat. Vast ikään tuotiin Amerikasta asti kehiin termi ”vaihto ehtoinen totuus”
kins vielä on). rahaa, mutta nyt on raha häneltä kadonnut, eikä hän saakkaan puita. Keskustelussa johtokuntaa kuitenkin moitittiin: ei ole ”käyty paperiherrojen kimppuun eikä riittävästi selosteltu asiata”. Merirosvoja kirjassa riittää moneen lähtöön, mutta heistä ulkoisesti pelottavin, silmäja jalkapuoli Long John Silver, on sittenkin enempi hyviskuin pahisosastoa.. Asunnon sanoi hän heillä olevan Vallilassa. – Seuraukset olivat tunnettuja. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Stevensonin uraa uurtava seikkailuromaani on meillä aina tungettu niin sanottujen poikakirjojen fakkiin. ”Työmies” oli pakko julkaista liian pienenä. Näin nuorena ovat jo köyhäin lapset pakotettuja lähtemään perheen asioille, vaikka on talvipakkanen, eikä edes lämpimiä vaatteita talven viimaa vastaan. Työmiehen johtokunnan puolesta selvitettiin, että syy lehden pienuuteen oli paperipula. Lehden levikki oli kasvanut, mutta paperia ei saatu vastaavasti lisää. Eräs rouva antoi pojalle 5 mk. Poika tuli heti iloiseksi ja lähti juoksemaan Hakaniemen torille puiden ostoon. Ohikulkevan kysyttyä syytä pojan itkuun, sanoi hän, että kun äiti on sairaana, niin täytyi hänen lähteä puiden ostoon. Peräti sata allekirjoittajaa esitti Helsingin sosialidemokraattien kunnallistoimikunnalle joukkokousta aiheesta. Poikanen oli huonoissa ja ohueissa vaatteissa ja hän itki katkerasti. Kun äiti oli sairaana, täytyi 7 vuotiaan pojan lähteä talvipakkasessa puiden ostoon. Työmiehen kokousselostuksen mukaan HTY:n sali oli laskiaistiistaina aivan täynnä. Vuonna 1917 Työmies oli pääsääntöisesti 8-sivuinen, mutta parina päivänä viikossa vain 4-sivuinen läpäre. Kokoukseen vaadittiin Työmiehen johtokunnalta selitystä epäkohdasta. Ilmoitukset veivät niistä tietysti ison osan, uutismäärää oli pakko supistaa, työväen pyrinnöitä erikoisesti edistävien sepustusten määrä oli liian vähäinen ja varsinkin karsi paperimäärän rajoitus pois yleissivistyksellisiä ja kaunokirjallisia kirjoitelmia, johtokunta harmitteli. Työmies 23.2.1917 Työmies ilmestyy liian pienenä Vaikka Työmies oli vuosisadan alkupuolelta saakka ollut 7-päiväinen täyden palvelun sanomalehti, järjestöväkeä alkoi maailmansodan vuosina kismittää lehden sivumäärä. 4-sivuisia numeroita tuli harmittavan paljon. Tällaisten juttujen loppuun lisättiin aina moraalinen arvostelma, jossa syyttävää sormea ei säästelty. HELMIKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE ”Selvä on, pojat, sanoi Pitkä John, joka seisoi vieressä kainalosauvaansa nojaten, ja samassa hän alkoi vetää sitä viisua, jonka sanat ja sävelen niin hyvin tunsin: ’Viistoista vainaan arkulla viru’ – Ja sitten koko miehistö yhtyi kuoroon: ’hei hiio hoi, ja rommia pullo’.” Maailman kirjallisuuden katekismus ROBERT LOUIS STEVENSON: AARRESAARI (TREASURE ISLAND, 1883) SUOMENNOS HANNES KORPI-ANTTILA . Köyhyys ja kurjuus Eräänlainen ”sosiaaliporno”, köyhyyden ja kurjuuden kuvaukset, olivat tyypillistä Työmiehen aineistoa. Eilen aamupäivällä oli Itäisellä Viertotoellä 2 linjan kulmassa pieni 7-vuotias poikanen. helmikuuta 1917. Äiti antoi hänelle 5 mk. Voi olla, että jos kirja ilmestyisi nyt, sillä tekisi vaikeuksia päästä kirjastojen lastenosaston hyllyyn: vainaita tulee, rommia kuluu, lasta uhataan ja haavoitetaan (lapsihan kertoja Jim HawKöyhäin elämää. Tuohon aikaan näitä aiheita oli tarjolla enemmän kuin tarpeeksi: ”Jaalan Hartolan kylässä, aivan maantien varrella on hiekkanummeen kaivettuna matala koju, jonka kokonsa ja asunsa puolesta luulisi joksikin sikapahnaksi, mutta joka kumminkin on ihmisasuntona” , eräskin juttu alkoi (17.2.1917). Sellaista se on köyhäin elämä. Tällainen kokous pidettiin 18. Helmikuussa 1917 vaadittiin koolle työväen kokousta siitä syystä, että ”Työmies ilmestyy liian pienenä”. 34 23. Tuohon aikaan tapana oli, että epäkohtiin puututtiin joukkovoimalla. Tähän oli tyytyminen. Paperitehtaat olivat ilmoittaneet joutuneensa vuodesta 1916 rajoittamaan tuotantoaan
Hyvinkääläinen Jussi Kukkola uskoo, että torilla turistaan subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen kasvattamisesta tälle vuodelle. Subjektiivisen päivähoidon rajaus puhuttaa Antti Mäen mukaan myös Kaarinassa ja Ahti Ruoppilan mukaan Jyväskylässäkin. Samaa raportoivat Pirjo Alijärvi Janakkalasta ja Johanna Perkiö Nokialta. – Ylöjärvellä perusopetukseen tehdään ensi syksynä budjettileikkaus, joka kompensoidaan suurentamalla alakoulun ryhmäkokoja pienentämällä yläkoulun tuntikehystä, Ville Laine selvittää. Lisäksi puidaan perusopetuksen leikkauksia. Heidi Matkaselkä Limingasta kertoo, että keskustelua herättävät myös koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat. Jos nyt autamme lapsia ja nuoria ja näytämme heille, että välitämme, tulee heistä välittäviä aikuisia, jotka toivottavasti taas välittävät seuraavista sukupolvista, Nieminen summaa. HELMIKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 050 408 1359 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Palvelut ja talous puhuttavat Helsingistä Ouluun D emokraatti kysyi Sosialidemokratia Suomessa Facebook-ryhmässä SDP:n kuntavaaliehdokkailta, mistä asioista heidän kotipaikkakunnallaan puhutaan ja mitä asioita he haluaisivat valtuutettuina edistää. Getty Images. Nämä ovat asioita, jotka vaikuttavat seuraaviin vuosiin ja pitkälti tulevaisuuteen. – Haluan valtuutettuna edistää lastenja nuorten hyvinvointia, koulutusta, syrjäytymisen estämistä. 35 23. Taku Nieminen kertoo, että tuoreessa kuntalaisaloitteessa toivotaan Ylöjärven valtuuston tarkistavan luvut ja myöntävän perusopetukselle lisärahaa. Samanlaiset aiheet tuntuvat nousevan keskusteluun kautta maan
– Tärkeintä on nyt saada Hyvinkään talous tasapainoon ilman, että kaupungin tuottamien palveluiden laatua heikennetään, Jussi Kukkola sanoo. – Vammaisiin ja etenkin vammaisiin lapsiin kohdistuvat leikkaukset ovat sellaisia, joiden ei pitäisi koskaan tapahtua, hän sanoo. Niin ikään näivettyvä ”vanha keskusta” ja kaupallis” Näivettyvä ”vanha keskusta” ja kaupallisten palveluiden karkaaminen muihin kaupunkeihin puhuttaa Nahkurin mukaan kuntalaisia kovasti. Mikkel Näkkäläjärvi kertoo, että kulttuuriharrastustiloista on puutetta. – Henkilökunnan työnjakoon on kiinnitettävä huomiota ja varmistettava inhimilliset työolot ja työssä jaksaminen. Arjen palvelut kuntoon Kuntatasolla päätetään ihmisten hyvinvointiin suoraan vaikuttavista arjen palveluista, ja ne ovatkin esillä monella paikkakunnalla. – Hyvinvointipalvelut tulee nähdä myös investointeina, ei pelkästään kuluerinä. Talouteen tarvitaan myös inhimillistä pehmeyttä, Vuokko Puljujärvi Turusta sanoo. Hän esittää, että kaupunki kartoittaisi omista kiinteistöistään vapaita tiloja ja tarjoaisi niitä maksuttomasti harrastuskäyttöön. ” Torilla turistaan subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen kasvattamisesta.. Jos kiinteitä toimipisteitä ei voida palauttaa, niin esimerkiksi pop-up-pisteillä! Koska välimatkat ovat aika pitkiä, on joukkoliikenteen toimivuus erittäin tärkeässä roolissa, hän sanoo. Erityislasten ja omaishoitajien hyvinvointi on helsinkiläisen Maria Nyroosin agendalla. Palvelut ovat kuntaliitoksen jälkeen karanneet reuna-alueilta Ouluun. – Ikäihmisten ja tehostetun hoidon palveluasumiseen tarvitaan lisää käsipareja, koska palveluntarvitsijoiden määrä kasvaa, Torro linjaa. Hoivan ja hoivaajien asialla Tamperelaisen Jyri Keräsen mukaan vanhusten hoidossa – kotihoidossa, omaishoidossa ja palveluasumisessa – on paljon parannettavaa. 36 23. – Lisäksi edistäisin nuorten oikeut ta maksuttomaan ehkäisyyn, saamenkielisen päiväkodin toimintaa sekä kaupungin organisaatioiden sitoutumista ruokahävikin vähentämiseen, Näkkäläjärvi listaa tavoitteitaan. Aiheeseen tarttuvat myös Kaarina Torro ja Heidi Matkaselkä. Ikääntyneiden palvelut on turvattava ja mahdollistettava heille hyvä hoiva ja turva, Matkaselkä sanoo. HELMIKUUTA 2017 Lasten ja nuorten asiat puhuttavat Rovaniemelläkin. Taloutta, työllisyyttä ja elinvoimaa etsimässä Kuntatalous puhuttaa varmasti melkein jokaisessa niemessä ja notkelmassa. Ville Laine toivoo, että Ylöjärvellä tartuttaisiin ennakoivien peruspalveluiden kehittämiseen, sillä laadukkailla peruspalveluilla voidaan ennaltaehkäistä suurempia menoja tarkoittavien myöhemmän vaiheen palveluiden tarvetta. Miia Nahkuri kertoo kaupungin taloudellisen tilanteen ja siitä aiheutuvan säästökierteen huolettavan myös Riihimäellä. ” Vammaisiin ja etenkin vammaisiin lapsiin kohdistuvat leikkaukset ovat sellaisia, joiden ei pitäsisi koskaan tapahtua. Kaarina Torro Oulusta korostaa, että palveluiden tulee olla tavoitettavissa. Kumpaankin ryhmään kohdistuvat leikkaukset ovat hänestä kestämättömiä. – Palveluja tarvitaan myös aluekeskuksissa
37 23. Hänen mielestään virkamiehillä on liikaa päätäntävaltaa ja ”todellinen halu kuulla kuntalaisia ja asukkaita puuttuu”. Janakkalassakin elinkeinopolitiikasta puhutaan. – Valta on saatava takaisin kuntalaisille. – Päätökset tehdään kylmästi lukujen valossa ja valitettavasti yrittäjäystävällisyysmainetta pidetään yllä liian kovin panostuksin. Kaupunki voisi kartoittaa omista kiinteistöistään vapaita tiloja ja tarjoaisi niitä maksuttomasti harrastuskäyttöön.. HELMIKUUTA 2017 ten palveluiden karkaaminen muihin kaupunkeihin puhuttaa Nahkurin mukaan kuntalaisia kovasti. – Haluaisin tehdä rohkeita kokeiluja kaupungin elinvoimaisuuden eteen. Niskanen uskoo, että puheenaiheeksi vaaleissa nousevat myös julkisen liikenteen järjestäminen, eri kaupunginosien kehittäminen ja Keravan rooli pääkaupunkiseudun ja Keski-Uudenmaan välissä. Päätöksentekoon on saatava toisenlaista näkökulmaa, hän sanoo. Keskustan sekä asemanseudun kehittäminen voisivat olla tässä avainasemassa. Asumisen pulmiin tarttuu myös Maria Nyroos Helsingistä ja esittää, että Helsingissä voitaisiin rakentaa korkealle ja ottaa tyhjät toimistotilat käyttöön. Asukkailla täytyy olla sananvaltaa, kun tehdään koulutustai terveyspalvelujen verkostoratkaisuja, hän sanoo. Virkamiesten päätösvaltaa täytyy rajoittaa ja ideologinen yhtiöittäminen lopettaa. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti ” Helsinki on kallis paikka asua ja asunnottomuus on oikea ongelma varsinkin nuorille. Kaarina pärjää yrittämisen mittareilla mitattuna, mutta kunta on sen asukkaat ei yritykset. Eetu Kinnunen haluaa päästä valtuustossa edistämään kansalaisten edunvalvontaa, tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteosta. Työllisyysja elinkeinopolitiikka on Eetu Kinnusen mukaan tapetilla Jyväskylässä. ” Hyvinvointipalvelut tulee nähdä myös investointeina, ei pelkästään kuluerinä. ” Kulttuuriharrastustiloista on puutetta. – Helsinki on kallis paikka asua ja asunnottomuus on oikea ongelma varsinkin, kun yli puolet asunnottomista ovat nuoria, hän sanoo. Riihimäki tarvitsee rohkeutta, hän kirjoittaa. Parempaa päätöksentekoa Kun päättäjiä valitaan, puhutaan myös päätöksenteosta itsestään. Pirjo Alijärvi pitää tärkeänä, että kunnalla on aktiivinen ote elinkeinopolitiikassa ja työpaikkojen syntymisen edistämisessä. Antti Mäen mielestä kunnan päätöksenteossa on unohdettu inhimillisyys. Asumisen ongelmat ojennukseen Helsingin ja pääkaupunkiseudun riesana ovat asuntopula ja asumisen kalleus. – Jyväskylän ja koko Keski-Suomen työllisyystilanne on viime aikojen parannuksista huolimatta kamala ja vaikuttaa kaikkien muiden politiikkasektoreiden rahoitukseen, hän perustelee. Asuntorakentamisen edistäminen pääkaupunkiseudun asuntopulan helpottamiseksi onkin yksi keravalaisen Kaisa Niskasen tavoitteista seuraavalle valtuustokaudelle. – Muuttotappiolliseksi kääntynyt kunta ei ole onnistunut kehittämän itseään houkuttelevaksi vaihtoehdoksi yrityksille ja investoinneille, hän sanoo. Mika Hentunen Espoosta on huolissaan siitä, että päätökset siirtyvät pois luottamushenkilöiden käsistä virkamiehille ja yhtiöihin
Kuntapolitiikassakin hän on häärinyt – välillä valtuustossa ja välillä varavaltuutettuna. – Kyllä sitä vielä on, mutta ehkä se on vähentynyt, kun porukka on pienempi. – SDP:n aatteessa puhuttelee heikompiosaisten asian puolesta oleminen. Kun Karhulta kysyy, mikä häntä motivoi lähtemään torille tuiskusi tai paistoi, ei vastaus ole mikään kovin monipolvinen pohdinta: – Se nyt on elämäntapa, hän toteaa. Eräoppaanakin aikoinaan työskennellyt Karhu on tehnyt erilaisia vapaaehtoishommia sopankeitosta patikointiretkien järjestämiseen sekä ay-liikkeen että SDP:n riveissä. Uskon, että nuoria tulee helpommin mukaan, kun ikääntyneemmät väistyvät ja siirtävät tehtäviään nuorille, hän jatkaa. Heikompien asialla SDP:n jäseneksi Karhu liittyi 1990-luvun puolivälissä, hiukan ay-hommien kylkiäisenä. Torille lähdetään säässä kuin säässä, kun kaupungin oma Miapetra Kumpula-Natri tuo terveisensä Brysselistä Vaasaan. Hän on toiminut Vaasan sosialidemokraateissa sihteerinä ja taloudenhoitajana sekä hallituksen jäsenenä. Mielestäni SDP:n tulevaisuus vaikuttaa hyvältä. – Viimeksi oli hyvä keli, kun oli kolme astetta plussaa eikä tuullutkaan. Joskus on ollut hurjan kylmä, yli 20 astetta pakkasta, mutta puurokattila hehkuu lämpöä. – Toisaalta, ehkä me ikääntyneet olemme vähän jarrunakin. Molemmat ovat teräksisiä, mutta tällä kertaa päähenkilömme on Pauli Karhu. HELMIKUUTA 2017 Elämäntapa vie torille tuiskussakin ” Joskus on ollut hurjan kylmä, yli 20 astetta pakkasta, mutta puurokattila hehkuu lämpöä. Nyt eletään jälkimmäistä aikaa. Sitten hämmennetään ja odotetaan. On sitä välillä lämmitelty käsiä keittimen piipussa, Kumpula-Natrin tukiryhmässä ja vaalipäällikkönäkin toiminut Karhu muistelee. Toivon ja uskon sen jatkuvan ainakin eduskuntavaaleihin saakka, Karhu sanoo. Puolueen jäsenrakenne on ikääntymään päin – tarvitsemme lisää nuoria ja nimenomaan aktiivijäseniä, hän tuumii. Teräsvaarien rinnalle lisää nuoria Wärtsilän leivissä työskennellyt Karhu toimi pitkään työpaikkansa toimihenkilöiden päätoimisena luottamusmiehenä. Vieläkö talkoohenki elää. Pauli Karhu ja Martti Suomi ovat varsinainen tehotiimi. Juttua ei kuitenkaan voi kirjoittaa mainitsematta Suomea, sillä niin monet sopat ja joulupuurot he ovat vuosien varrella yhdessä keittäneet Vaasan torilla jaettavaksi. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Teräsvaari ESITTELEMME KEVÄÄN AIKANA 10 LIIKKEEN VOIMAHAHMOA Vaari 5/10 Miapetra Kumpula-Natri. Aamulla aikaisin parivaljakko käy ostamassa ainekset, jotka holautetaan 80 litran kaasukeittimeen. Joulupuuron jako on perinne, joka on jatkunut Karhun laskujen mukaan jo viisitoista vuotta. Noin 250 annosta jaetaan noin puolessatoista tunnissa. Kannatus on aina aaltoilevaa – välillä mennään alas ja välillä noustaan ylös. Kun puuro on kypsää, sitä vielä hiukan jäähdytellään, jotteivät ihmiset polta suutaan. 38 23. Ay-liikkeessä aktiivinen Karhu on toiminut monissa luottamustehtävissä Toimihenkilöunionissa ja STTK:n Pohjanmaan aluetoimikunnan puheenjohtajanakin kymmenen vuoden ajan
Ja jos kilpailu puuttuu, ei tehokkuus myöskään lisäänny. Mo niongelmaiset ja kalliit potilaat jäävät aina kuntien vastuulle. Tällöin demokraattinen kontrolli heikkenee, eivätkä kansalaiset tiedä, mitä heidän verorahoillaan tehdään. Vaikka SDP:n onkin tulevaisuudessa profiloiduttava enem män yrittäjäpuolueena, on julkisen sektorin menneet ja tulevat onnistumiset nostettava poliittisen viestimme kärkeen. Ja silti yhteiskunnassa elää vieläkin ajattelutapoja, vitsejä ja puheenparsia, joissa julkista sektoria ja yhteiskunnan toimintaa haukutaan hitaaksi, kalliiksi ja tehottomaksi. Tämä olisi hyvä muistaa, kun täytämme seuraavaa vaali konetta. Palveluista on helppo irrottaa siivu, jossa tuottavuus on korkealla. Oma ja työntekijöiden koulutus, ympäristö jossa sparrataan uusia ideoita ja toimiva infrastruktuuri tietoliikenneyhteyk sineen eivät synny tyhjästä. Monessa ky symyksessä tarjotaan hyvinvointipalvelujen tuottajiksi yrittä jiä, ja vihjataan rivien välistä, että julkinen sektori on tehoton ja kallis. Kasvu kärsisi, mutta kapea eliitti hyötyisi silti alempien verojen ja matalapalkalle painettujen ihmisten tarjoa mien halvempien palveluiden muodossa. Yhtiöittäminen toimin noissa ja alueilla, joihin aitoa kilpailua on vaikea tuoda, yhdistää usein yksityisen ja julkisen huonot puolet ilman aitojen toimivien markkinoiden etuja. HELMIKUUTA 2017 Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI Tällä palstalla vuorottelevat Timo Roosin Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia. Hyvinvointivaltion palveluntuotannossa yritykset ovat hyviä renkejä, mutta huonoja isäntiä.. Kaikkea sitä, mitä julkinen tuottaa tehokkaasti ja hoitaa hyvin, ei pidä unohtaa taloudesta puhuttaessa. Suomessakin on tästä synkkiä esimerkkejä, kuten verkkoyhtiö Caruna, jonka kautta monopoliyhtiön voitot valuvat ulkomaille il man mitään kilpailun tai markkinoiden mukaan tuomia hyötyjä. Fiksuimmat yrittäjät, kuten myös meidän de mareiden esille nostamat Supercellin perustajat, myöntävät avoimesti kansalaisten ja veronmaksajien tuen merkityksen. Supercellin tapauksessa perus tajat ovat kiitelleet TEKESI:n toimintaa ja apua innovaatioi den kehittämisessä ja kaupallistami sessa. Samat ky symykset vilisevät silmissä kyselystä toiseen ja kestävyys on koetuksella kovimmillakin vaaliratsuilla. Julkinen sektori on usein myös menestyvän yritystoimin nan taustalla. Tarinat ovat kummallista mustamaalausta ja vahingollisia maan kehittämiselle ja talouden kasvulle. Hyvin vointivaltion palveluntuotannossa yri tykset ovat hyviä renkejä mutta huonoja isäntiä. Joskus myös kerrotaan sankaritarinoita, joissa yrittäjä joutuu Luova ja tehokas julkinen sektori on vaiettu tabu kamppailemaan mukamas kallista ja byrokraattista julkista sek toria vastaan. Vaaliko neet ovat upea mahdollisuus tutustua ehdok kaisiin, mutta tarjokkaiden kannalta vaaliko neista on tullut lähes painajainen. 39 23. M oni kuntavaaliehdokas hikoilee näinä päivinä erilaisten vaalikoneiden kimpussa. Taustalla kummitte lee markkinaliberaalien ja viestintätoimistojen tehokas propa ganda, joka pyrkii vähättelemällä oikeuttamaan julkisen sek torin alasajon. Mukaan tule vain yksi kuluerä lisää: yrityksen omistajan vaatimat voitot. Tässä kohtaa valveutuneen sosialidemokraatin ei kan nata mennä lobbareiden ansaan: julkisen sektorin työn laatu ja kustannustehokkuus ovat kansanvälisesti erittäin korkealla tasolla. Yksi kysymys, joka pistää erityisesti kyselyistä silmään, on julkisen sektorin rooli kuntapalvelujen tuottajana
Me tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä. Ihmisoikeuksien, vapauden ja demokratian ympärille yhdistyvä Eurooppa on arvoyhteisö, johon olen kasvanut. Unionia koskevat odotuksemme ovat samat kuin omissa kansallisvaltioissamme: haluamme ennen kaikkea turvaa, oikeudenmukaisuutta ja vakautta. u u u Suomen liityttyä EU:n jäseneksi olimme aviomieheni kanssa aikoinaan perustamassa Suomeen Eurooppanuorten yhdistystä. Niinpä neuvostoajan varjo häilyy edelleen ulkopoliittisessa keskustelussamme. Näiden tapahtumien muistijälkien innoittamana toimin opiskeluaikana aktiivisesti Suomen Nuorten ja Opiskelijoiden YK-liitossa ja myöhemmin kansanedustajana Suomen YK-liiton puheenjohtajana. Epävarmuus, pelko ja toivottomuus nostavat päätään eri puolilla. Jokainen presidenttiehdokas tuo instituutiota koskevaan keskusteluun oman taustansa ja omat arvonsa. Ylikansallisiin sääntöihin perustuva järjestys näytti voimansa. Yhteisesti sovittujen sääntöjen puolustaminen on aina pienen valtion etu. Tätä neuvoa olen noudattanut. Osin aiemmin tehtyjen virheiden vuoksi ratkomme jälleen yhtä Irakin kriisiä. Arvopohjaisen ulkopolitiikan, eurooppalaisen integraation ja sääntöperustaisen kansainvälisen yhteistyön puolustamiseksi on todellakin tehtävää. Se on Suomelle tärkein talousyhteisö ja myös keskeisin turvallisuusyhteisö. EU on kuitenkin isossa tienristeyksessä. EU:n tulee osoittaa, että sen kautta kyetään vahvistamaan sekä sisäistä että ulkoista turvallisuutta. Muistan, kuinka keskustelimme koulukavereideni kanssa Persianlahden sodasta ja sotien torjumisesta valtioiden yhteistyöllä. Myös toisen Irakin sodan (2003–) opetus oli samankaltainen. Euroopan reunalla sijaitsevan Suomen paikka on selkeästi EU:n päätöksenteon ytimessä, ei millään ulommalla kehällä. u u u Olen kovin otettu siitä luottamuksesta, että niin monet sosialidemokraatit mielellään näkisivät minut SDP:n presidenttiehdokkaana seuraavissa vaaleissa. Vain siten se saa nykyistä vahvemman kansalaisten tuen ja hyväksynnän. Presidentin rooli kansakuntaa kokoavana arvojohtajana sekä ulkoja turvallisuuspolitiikan johtajana on tärkeä. Helmut Schmidt totesi, ettei johtajan ikinä kannata toimia omaatuntoaan vastaan, vaikka kansanvalta toisinaan nostaakin paineita myös siihen suuntaan.. Tuntemani presidentit Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari, Tarja Halonen ja Sauli Niinistö ovat erilaisista taustoistaan huolimatta onnistuneet tässä tärkeässä roolissa. En olisi tuolloin arvannut, että YK:n peruskirjan arvoja oikeusvaltiosta, ihmisoikeuksista tai demokratiasta niin avoimesti kyseenalaistetaan kuin tänä päivänä tehdään. u u u Mikään yksittäinen jäsenmaa ei yksinään selviä maailmanlaajuisten haasteiden edessä. EU:n on säntillisemmin kuin tähän asti myös noudatettava yhteisesti sovittuja päätöksiä. Oman kokemukseni pohjalta uskon, että EU siihen pystyy. Myös Irakin sodat ja niihin liittyvät kansainvälisten sääntöjen ja järjestyksen merkitykset koskettivat aivan toisella tavalla. Vanha sosialidemokraatti totesi, ettei johtajan ikinä kannata toimia omaatuntoaan vastaan, vaikka kansanvalta toisinaan nostaakin paineita myös siihen suuntaan. Jälkimmäinen olisi Suomen ja muidenkin EU-maiden etu. Tästä johtuen on ollut aihetta pohtia syvällisemmin sekä Suomen tasavallan presidentin tehtävää että instituutiota itseään. Ikäluokalleni sukupolvikokemus oli Berliinin muurin murtuminen, joka toi yhteen kaksi Saksaa – ja yhdisti samalla Euroopan. Puhuimme tuntikausia kompromisseista, päätöksenteon ongelmista yleensä ja hallituspolitiikan johtamisesta erityisesti. Suomen tulee vastaisuudessakin olla reilu kumppani, tiivis osa Eurooppaa, suhtautua mutkattomasti naapureihinsa ja edistää intohimoisesti maailmanlaajuista oikeudenmukaisuutta ja kestävää kehitystä. Jos EU:ta ei olisi, se pitäisi keksiä. Niitä voi rakentaa tiiviimmällä turvallisuusyhteistyöllä, sosiaalisen lainsäädännön ja talouskurin kautta. Onko Brexit myös EU:n exit vai syntyykö kriisistä entistä tiiviimpi integraatio. 40 23. Helpoiksi vastauksiksi tarjotaan ahdasta kansallismielisyyttä ja oman talouden suojaamista. HELMIKUUTA 2017 Muuri ja omatunto – presidentinvaalipohdintaa M inisteriaikanani sain ilon ja kunnian keskustella Saksan entisen liittokanslerin Helmut Schmidtin kanssa. Uskon kansainväliseen järjestykseen, jossa YK:lla on keskeinen rooli – niin suurvaltapolitiikan tasapainottajana kuin laajemman turvallisuusajattelun edistämisessä. Irakin sota, joka käytiin ilman YK:n valtuutusta, syrjäytti Saddam Husseinin hallinnon, muttei tuonut vakaata hallintoa tilalle. Eduskunnan ulkoja turvallisuuspoliittisessa selontekokeskustelussa muuan kansanedustaja totesi, että suomettuminen oli hänen ikäluokkansa sukupolvikokemus, joka vaikuttaa tänäänkin. Luotiin tyhjiö ja kylvettiin tyytymättömyyden ituja, joiden tuloksia näemme nyt aseellisten ryhmien terrorisoimassa Lähi-idässä. Miten jatkaa eteenpäin tilanteessa, jossa yksi suurista jäsenmaista on jättämässä unionin. Ensimmäisessä Irakin sodassa (1990–) kansainvälinen yhteisö vastasi YK:n valtuutuksella Kuwaitin valtaukseen. Niiden varaan ei tulevaisuutta voi rakentaa ainakaan Suomen kaltainen kansakunta, joka elää viennistä ja kansainvälisestä kanssakäymisestä. Ei ole syytä vaeltaa menneisyyden varjomaailmoissa – ei hämärtää kuulumistamme länteen, muttei myöskään leimata järkevää vakauspolitiikkaa. u u u Tällaiset puheet saivat pohtimaan eri ikäpolvien kokemuksia
Kysehän on valtionpäämiehen tehtävään pyrkimisestä. Vapaa-aikani vietän perheen – mieheni ja lapsemme – kanssa. Myös näiden kahden todellisuuden välissä tuntui mielessäni kulkevan muuri, jonka purkaminen ei ole ollut helppoa. Uskon, että puolueemme nimeää presidentinvaaleihin erinomaisen ehdokkaan. En siis ole käytettävissä SDP:n presidenttiehdokkaaksi vuonna 2018. Eräänä iltana syötin iltaruokaa lapsellemme. Aukion keskellä kulkee tuo nyttemmin puretun Berliinin muurin linjaus. u u u Olimme viime viikonlopun perheen kanssa Berliinissä, jossa tapasin myös työtovereita ministeriajoiltani. Aion omalta osaltani tehdä työtä SDP:n vaalimenestyksen eteen, ja olen tämän myös puolueen puheenjohtajalle kertonut. HELMIKUUTA 2017 JUTTA URPILAINEN Puheenvuoro Nämä näköalat tekevät presidenttiehdokkuudesta hyvin kiinnostavan. Pohdinta on ollut monimutkainen prosessi, mutta ratkaisu kiteytyy yksinkertaiseen valintaan: kuuntelen omantuntoni ääntä. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.).. Olen tullut tulokseen, että tässä elämäntilanteessa jatkan työtäni aktiivisena parlamentaarisena vaikuttajana niissä tehtävissä, joita minulle suodaan. 41 23. Ja tiedän, että sopivia ehdokkaita on useita. Taustalla kuului Ylen Varamummon tunnusmusiikin säveliä ja laulua. Mutta. Presidentinvaali tarkoittaa kuitenkin käytännössä vajaan vuoden kokonaisvaltaista kampanjaa, jota käydään joka puolella maata ja jota ei voi ulkoistaa kenellekään muulle. Aukion toisella puolella Kanadan pääministeri Justin Trudeau saapui lähetystönsä iltavastaanotolle ennen siirtymistä Münchenin turvallisuuskonferenssiin. Aika tekee valinnasta poikkeuksellisen tärkeän, mutta sama aika on tarjolla minulle ja perheelleni vain kerran. Valinta oli vaikea. Kyse on henkilövaalista, jonka voittajan tarkoitus on olla kansakunnan arvojohtaja ja ulkoja turvallisuuspolitiikan johtaja. Velvollisuudentuntoni lasikattojen murtajana sanoo, että myös naisilla kaikkien töiden ja kaikkien elämänurien tulee olla yhdistettävissä perhe-elämään
HELMIKUUTA 2017 Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi HELSINGIN TYÖVÄENYHDISTYS RY HELSINGIN TYÖVÄENYHDISTYS RY Valtuusto 20.02.2017 pidetään tiistaina 14.03.2017 klo 17.00 alkaen Kokousja kongressikeskus Paasitornin kokoussalissa Viktor Julius von Wright, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 43 23. Tervetuloa! HALLITUS Kokoukset Teatterit Säästöpankinranta 2 A, 8. 20100 Turku, turku@pam.fi Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. os. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. 18.30. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Metallityöväen liitto ry www.akt.fi www.metalliliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku, puh. EDUSTAJISTON KEVÄTKOKOUS KOKOUSKUTSU Helsingin Työväenyhdistys ry:n sääntömääräinen Jyväskylän Sähköalantyöntekijät ry. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Käsitellään sääntöjen 7§:n kevätkokoukselle määräämät asiat. 0400-423835 VAASAN SOS.DEM. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. 26 Sääntömääräinen kevätkokouS osaston toimistolla Vapaudenkatu 79A tiistaina 7.3.2017 klo. 2017 Piirikokousedustajina toimivat puolueosastojen vuodelle 2017 valitsemat kokousedustajat Piirikokous on avoin kaikille SDP:n jäsenille. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. krs. krs, 00530 Helsinki 09 5868 530, muista@sivistysrahasto.fi www.sivistysrahasto.fi Tukea Kulttuurille ja taiteelle Opintoihin ja tutkimustyöhön Lasten ja nuorten toimintaan sekä maakuntahankkeisiin Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Tampereella 15.2.2017 Pirkanmaan Sosialidemokraatit, piirihallitus Kutsu Pirkanmaan Sosialidemokraattien sääntömääräinen syyspiirikokous lauantaina 22.4.2017 klo 10 Valkeakoskella hotelli Waltikassa Hakalantie 6 Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen 12§:n määräämät asiat ja piirikokoukselle tehdyt aloitteet, jotka on toimitettava piirihallitukselle kirjallisesti viimeistään 10.3. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh
Matti Halmetojan aikana TOAS:stä kehittyi merkittävä opiskelija-asuntorakennuttaja. Maanantain hyvin liukas keli näytti Hirvensalon mukaan yllättäneen monet ainakin Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä. Hietaniemenkatu 20, Helsinki, ke 8.3.2017 klo 15. Halmetoja oli syntynyt Pulkkilassa 14.12.1948. klo 18 ravintola Koulun historialuokassa. Jäsenkokous to 23.2. Helmikuun kokoontuminen ma 27.2. klo 18 Rity-talon katutason kokoustilassa (käynti sisäpihalta). Hän työskenteli opiskelujensa ohessa huonekalumyyjänä Askossa. kunnallisjärjestön puheenjohtaja Sami Virtanen. Tilaisuus on avoin. mennessä Aira Ikoselle 0400 594 880 tai aira.ikonen@tul.fi. (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). esitysesitykset 24.2. 44 23. 70 VUOTTA Syntymäpäivät Rakkaamme Aune Ellen HÄMÄLÄINEN s. Jumpan vetää Pekka Lepistö. klo 10. Seppo Tuovinen Kirjoittaja on pitkäaikainen ystävä ja työtoveri Matti Halmetoja. Liikuntanäytöksen 19.3. perustuslakivaliokunnan jäsen Ilkka Kantola alustaa aiheenaan Perustuslaki – demokratian este vai perusta. Halmetojan aikana TOAS nousi kolmanneksi suurimmaksi opiskelija-asuntosäätiöksi Suomessa. Tilaisuuden alustaja Valtio-opin Dosentti Pertti Timonen/Aiheen SDP:n puoluekokous. Tero Tuomisto Kotiseutuneuvos Helsinki historiantutkija Mahdolliset onnittelut voi ohjata perinnetoimintaan KSR:n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09 tai Rintamaveteraaniliiton Kannatusja Perinnesäätiöön tilille FI53 2126 1800 0163 24, tiedonantoon: Tero Tuomisto. Kuntien tulevaisuus, SDP:n kuntapolitiikka, kunnallisvaalit ja vaalinäkymät. Hän oli aina valmis palvelukseen. Hietaniemenkatu 14. Martti Halmetoja oli liittynyt SDP:n jäseneksi 1971. UUSIMAA . Kirjailija Timo Malmi: Ahola-Valon Koulupojan päiväkirjan työväenliikkeen tuntemattomat sankarit ja Tsaarin kätyrit Inkerinmaalla vuonna 1912, eli huomioita ja innostuksen aiheita uudesta kirjasta. STT. Seurojen vuosi-ilmoituksen 2016 ja yhteyshenkilötietojen 2017 sähköinen lomake löytyy osoitteesta www.tul.fi yläpalkista kohdasta seurapalvelut. mennessä kaisa.nyberg@tul.fi tai 050 364 9412. Matti Halmetoja oli merkittävässä asemassa, kun opiskelija-asuntotuotantoa synnytettiin Suomeen. TUL-Tampere. Rityn naisjaoston kokous ma 27.2. Pirkanmaan Wanhat Towerit. Hirvensalon mukaan kaatumisvammoja tuli maanantaina Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä niin paljon, että alueen sairaalat ”ovat täynnä leikattavia potilaita”. tilaisuuteen 28.2. Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit. Hänen aikanaan säätiö laajensi rakennuttajatoimintaansa myös Tampereen ulkopuolelle. HELMIKUUTA 2017 HELSINKI . Halmetoja jätti seuraajalleen 1996 hyvässä kunnossa olleen säätiön siirryttyään YH-rakennuttajiin Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:n toimitusjohtajaksi, jossa tehtävässä hän oli eläkkeelle siirtymiseensä 2013 saakka. Säätiö rakennutti opiskelija-asuntoja Hämeenlinnaan, Virroille ja Mänttään. klo 14 Karhulan Työväentalolla, Vesivallinaukio 5 D. klo 12.15 Palvelutalo Kuusela, Nuolialantie 46. Riihimäen Sosialidemokraatit ry. Tervetuloa! Järjestäjänä Porvoon demarit. Hän toimi 1980–90-luvuilla Tampereen rakennuslautakunnassa, Pirkanmaan Parhaaksi ry:n hallituksessa ja lukuisissa yhdistyksissä. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 23.2. VARSINAIS-SUOMI . Kansanedustaja, aiheesta Kunnallisvaaleilla on merkitystä. 15.2.2017 Helsingissä Lämmöllä muistaen Paula, Pertti Pinja, Juha, Kivi, Kerkko Pauli, Piitu, Penni, Pertta Helena, Lauri, Inka Asta Ulla, Christian Janne perheineen Johanna, Seynabou Annina, Kristian Julian, Kamelia Markku, Minna, Tuulia muut sukulaiset ja ystävät Sinua, sinua rakastan Niin liikkuu pehmeä kätesi Kuin vene varhain aamuisella joella (Aulikki Oksanen) Aune siunataan Hietaniemen uudessa kappelissa, os. klo 17–19. mennessä, puh. kunnallisjärjestön puheenjohtaja Nina Peltonen ja Kotkan sos.dem. Hän oli jäsenenä Suomen Ylioppilaskuntien Liiton opiskelija-asuntoneuvottelukunnassa ja 1980-luvun alusta Suomen Opiskelija-asunnot Oy:n hallituksessa vuoteen 1996 saakka. Ruokailumahdollisuus klo 11.30 alk. Aprilliristeilylle ilmoittautumiset 28.2. hinta 6.30 €. 040-8440114 tai s-postiin ilmoittautumiset.hamalainen@gmail.com Liukastumispotilaat täyttivät sairaalat Eteläisen Suomen sairaaloissa on tällä viikolla ollut liukastumispotilaita ruuhkaksi asti, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin vastaava ylilääkäri Eero Hirvensalo. KYMENLAAKSO . Lippuja saatavilla Toukokuun tapahtumaan ”Kuin perhosen lento” hinta 20 € kpl Tervetuloa! Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. Paikalla myös poni. Halmetojan aikana säätiö muutti nimensä Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiöksi, joka tunnetaan paremmin nimellä TOAS. Järjestäjänä Elpo ry. Riihimäen Sosialidemokraatit. demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Turun sos.dem.Ursin-seuran juttutupa pe 24.2. Tervetuloa laskiaistapahtumaan su 26.2. Liukastumispotilaita oli toistasataa kussakin päivystävässä sairaalassa. kaupunginvaltuuston kokousasioita ja vahvistetaan kuntavaalien ehdokasasettelu. 5.1.1928 Viitasaarella k. Käsitellään mm. Kansainvälisenä Naisten päivänä 8.3. Ilm. Kaikki jäsenet, tervetuloa! . Vetisen jäätikön päälle oli monin paikoin satanut lunta. Koulupojan päiväkirja 5:n julkistaminen 23.2. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Pulkkilan lukiosta 1969. Paljon mukavaa ohjelmaa lapsille. Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. keskustelemme Kuollut Kuollut Tampereen rakentaja Toimitusjohtaja Matti Halmetoja menehtyi lomamökillään Äkäslompolossa 28.1.2017 äkilliseen sairaskohtaukseen. Muistotilaisuus Ravintola Metropol, os. Ajankohtaiset asiat ja kevään toiminta. klo 18 Rity-talon sisäpihan kokoushuoneessa. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. Jos ilma on huono, hän kehottaa ihmisiä lähtemään ulkosalle hyvin varovaisesti – sekä harkitsemaan, onko ulos lähteminen tänä päivänä välttämätöntä. . klo 12–16 Kokonniemen laskettelukeskuksen alueelle Porvooseen. Opiskeluaikanaan Halmetoja osallistui myös Ylioppilaskunnan rientoihin ja opiskelijapolitiikkaan toimien muun muassa Tampereen ylioppilastalon keskikerroksen vahtimestarina ja monitoimimiehenä. Matti Halmetoja opiskeli taloustieteitä Tampereen Yliopistossa ja valmistui nopeassa tahdissa ekonomiksi 1973. Tervetuloa! PIRKANMAA . Tarjoamme lettuja ja mehua. Alustajina Haminan Sos.dem. Matti Halmetojasta tuli Tampereen Yliopiston Asuntolasäätiön hallintopäällikkö 1974 ja 1976 hänet valittiin toimitusjohtajaksi. Tervetuloa! KANTA-HÄME . Matti Halmetojan hienoa luonnetta kuvaa se, että hän ei koskaan tehnyt itsestään numeroa
Minkä kunniaksi Sitra perustettiin 50 vuotta sitten. 8. Milloin perustettiin Elinkeinoelämän keskusliitto. Missä Beatlesin kappaleessa käytetään vain jousisoittimia. 2. Ele ano r Rig by 3. Jyv äsk yläs sä 7. Ratkaisu Ristikon 6/2017 ratkaisu: Torstaina 9.2. Montako opiskelupaikkaa on kevään yhteishaussa. 20 05 5. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Mikä on pikaluoton korkokatto. 194 4. 3. 9. Minä vuonna solmittiin Tammikuun kihlaus. 6. 7. Onnea voittajalle!. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Kuinka monta ampuhiihdon MM-mitalia on Kaisa Mäkäräisellä. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Missä on perussuomalaisten kesän puoluekokous. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja 1. HELMIKUUTA 2017 Ristikko 8/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 10. 5. 50 pro sen ttia 10. 6 6. Kuka on Suomessa pisimpään toiminut pääministerinä. Kal evi Sor sa 2. 45 23. 80 00 Sudoku 1. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Linda Männikkö Tampereelta. 4. Ne ova t met eor iitt ikr aat ter eita 9. Mikä yhdistää Keurusselkää, Paasselkää ja Lappajärveä. Suo men its enä isy yde n 50 -vu otis päi vän 8
Kino: Granaattiomenan väri (S) Yle Teema klo 21.45 Symbolisten ja värikylläisten elävien maalausten kautta kerrottu Sajat-novan elämänkaari. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Kokkisota 21.00 Pitääkö olla huolissaan. Sajat-nova oli ashugi, kiertävä trubaduuri, joka loi 1700-luvulla suurimman armenialaisen runouden. Dokumentin päähenkilöllä oli, kuten kaikki tiedämme, surullinen loppu, mutta lohtua tuo teemapaketin toisena osana nähtävä taltiointi Amy Winehousen keikalta Lontoon Porchester Hallista alkuvuodelta 2007, jolloin kaikki oli vielä kohtalaisen hyvin. On häpeällistä, miten Amyn syömishäriöillä ja huumeongelmalla tehtiin julmaa pilaa Atlantin molemmin puolin. TORSTAI 23.2. Kuvassa nuori Eugeniusz Bodo (Antonii Krolikowski). Amy-dokumentti on puoleenväliin asti iloista katsottavaa. Viikon vinkki ROLF BAMBERG Amyn surullinen tarina Teemalauantai: Amy Winehouse Amy (12) LAUANTAI 25.2.. KESKIVIIKKO 1.3. Kasikymppisen ja 27-vuotiaan laulajan rakastettavaa, liikuttavaa keskinäistä kunnioitusta. HELMIKUUTA 2017 YLE TV1 05.55 MOT: Pomot urheilun keskiössä 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.46 Viidakkoperhe (7) 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Hercule Poirot (12) 13.25 Kuollut mies vihastuu 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kettu (12) 20.00 Muisti: Punalipun kantajat 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Trumpin tie Valkoiseen talon 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Southcliffen tragedia (16) 00.00–00.30 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Nelli ja Iiro 07.00 Katinkontti 07.11 Laura 07.23 Tilda ja hänen ystävänsä 07.35 Humps 07.42 Lauri kilpa-auto 07.53 Muista laulaa 07.58 Martta puhuu 08.25 Galaxi 08.26 Miika (7) 08.37 Nokkelikot (7) 08.50 UP: Kolmas nainen: Hyvää ja kaunista 2.0 08.55 Holby Cityn sairaala (12) 09.55 Luontoretkellä: Jänissaari 10.25 Tuntematon Norja 10.55 Maalaiselämää 11.25 Laivakokin matkassa 11.55 Herkullinen Toscana 12.20 Sohvaperunat 13.10 Uusi Päivä 13.40 Talvistudio, MM-Lahti 13.55 MM Lahti: Naisten mäkihyppy 15.00 MM Lahti: Sprinttihiihdot 16.30 Immon enkelit 17.00 Talvistudio, MM-Lahti 17.25 MM Lahti: Sprinttihiihdot 20.00 Pulkkinen (12) 20.30 Talvistudio – Torilla tavataan 21.00 Noin viikon uutiset 21.25 Kimmo (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Kioski 22.30 Villi kortti: Jalkapalloetkot 22.45–23.31 Eliittisotilaiden salaisuudet MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Luonnolapsimainen päähenkilö hilluu 2000-luvun alkupuoliskolla musaympyröissä villinä ja vielä vapaana addiktioista ja julkisuuden paineista. Onneksi lohdutonta loppua kirkastaa Amyn viimeinen levytysessio, duetointi legendaarisen Tony Bennettin kanssa. Amy Winehouse on läheltä kuvatussa dokumenttiaineistossa (muun muassa omia ja lähipiirin tallenteita) yhtä aikaa vallattomasti teinityttömäinen hupakko ja musiikkiin aikuisen kunnianhimoisesti suhtautuva artisti. KESKIVIIKKO 1.3. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 13.30 Grand Designs Uusi-Seelanti 14.30 Suomen kaunein koti 15.30 Perhe pelissä (7) 16.00 Salatut elämät 16.30 Olipa kerran elämä 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 46 23. Mistä Bodon satumainen tarina alkoi. 2007 kaikki oli pedattu supertähteyttä varten: ylistetty kakkosalbumi ”Back to Black” valloitti maailmaa, Britanniassa palkintopöydät oli putsattu ja Amerikan valloitus näpeissä... 23 24 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Bodo – kabareekuningas Yle Teema klo 19.00 Uusi sarja 1/13. Brittimedian voisi nähdyn perusteella niitata jalkapuuhun, samoin monet tv-”koomikot”. Puolalainen tosipohjainen draama lahjakkaasta Eugeniusz Bodosta, joka oli rakastettu näyttelijä, ohjaaja, tuottaja ja etevä liikemies maailmansotien välisenä aikana. Ne käyvät selviksi katsojan omin havainnoinkin: masennusherkkyys, syömishäiriöt, kohtuuton julkisuusprässi, ajautuminen (aviomiehen ohjailemana) kovien huumeiden pariin vyöryvät dokkarissa päälle. O: Sergei Paradzhanov, 1968. Kapadianin hienosti erilaisia kuvaja haastatteluaineistoja sekoitteleva dokumentti ei alleviivaile niitä tekijöitä, jotka johtivat Winehousen liian varhaiseen kuolemaan kesällä 2011. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Stadi vs Lande 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Kuukauden parhaat sekunnit 22.40 Elokuva: X-Men (12) 00.45 Alppihiihdon maailmancup 01.40 Billions (7) 02.45 Suomen surkein kuski 03.45–04.40 Arrow (12) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Myyrä ja Panda 06.45 Tashi (7) 06.55 Tashi (7) 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.35 Lego Ninjago (7) 07.55 Sonic Boom (7) 08.10 Angry Birds Toons 08.15 Angry Birds Piggy Tales 08.18 Angry Birds Stella 08.25 Kung Fu Panda (7) 08.50 Eläinsairaala (7) 09.20 Neljän tähden talkoot 09.50–10.50 Catering Wars 13.45 Huvila & Huussi 14.45 Matkaoppaat 15.15 Matkaoppaat 15.45 Matkaoppaat 16.15 Matkaoppaat 16.50 Julkkisselviytyjät 17.50 Heikki Paasonen Show 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Twilight – Epäilys (12) 00.10 Liiga: Illan parhaat 00.15 Elokuva: End of Days (16) 02.40 Haapasalo ja kaverit 03.40–04.40 Julkkisselviytyjät YLE TEEMA 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Tuhansien takkien tie 18.30 Valitut sanat: Aittokoski & Leikola 19.00 Batman (7) 19.25 Batman (7) 20.00 Volga 30 päivässä 20.45 Löytöretkiä maailmaan 21.00 Kino: Brokeback Mountain (12) 23.10 Soundbreaking 00.05–01.55 Kino: Svengijengi ’62 (12) Professor Green: Vaaralliset koirat Yle TV2 klo 22.00 Brittiläinen rap-tähti Professor Green (kuvassa) ottaa selvää, miksi ihmisille vaaralliset koirat kuten pitbullit ovat yhä suurempi ongelma Iso-Britanniassa. Dokumentintekijä ei etsi syyllisiä Amyn kohtaloon, mutta ei myöskään silittele niitä, jotka vauhdittivat syöksykierrettä. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Emmerdale (12) 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 13.30 Koiralle koti 14.00 Koiralle koti 14.30 Jamie Oliver: Super Food Family Classics 15.30 Middle 16.00 Salatut elämät 16.30 Kokkisota 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (12) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Asif Kapadianin mosaiikkimainen dokumentti ”Amy” voitti kategoriansa Oscarin viime vuonna, ja nyt se nähdään osana Teemalauantain Amy Winehouse -pakettia. Räppäri löytää riskikoirien taustalta köyhyyttä ja luokkaeroja. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.55 Miehitetty (12) 23.55 Kallista kipua 00.55 Kokkisota 01.55 Bull 02.50–03.45 Arrow (16) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Myyrä ja Panda 06.45 Tashi (7) 06.55 Tashi (7) 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.35 Lego Ninjago (7) 07.55 Sonic Boom (7) 08.10 Angry Birds Toons 08.15 Angry Birds Piggy Tales 08.18 Angry Birds Stella 08.25 Kung Fu Panda (7) 08.50 Eläinsairaala 09.20 Neljän tähden talkoot 09.50–10.50 Catering Wars 13.45 Neljän tähden talkoot 14.15 Ummikot ulkomailla 15.15 Suomen Tulli 16.20 Leijonan luola USA 17.20 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 17.25 The Voice of Finland 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hurjat rakkauskilot 20.00 The Voice of Finland 21.30 Heikki Paasonen Show 22.30 Keno 22.35 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 22.40 Poliisit – kotihälytys (12) 23.40 Liiga: Illan parhaat 23.45 Poliisit (7) 00.15 NCIS Rikostutkijat (12) 01.15 Rajavalvojat 01.45 Rajavalvojat 02.15 Matkaoppaat 02.45–03.45 Paratiisihotelli Ruotsi YLE TEEMA 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Muinaisen Kreikan taideaarteet 19.00 Bodo – kabareekuningas 20.00 Vempainmies 20.30 Prisma Studio 21.00 Tiededokumentti: Tuleva vauvani 22.00 Kino Suomi: Tulipää (16) 00.15–01.40 Kino: Kevät koittaa Hitlerille (7) YLE TV1 05.55 Prisma Studio 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00– 10.47 Viidakkoperhe (7) 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Hercule Poirot (12) 13.20 Kuollut mies kummittelee (7) 14.40 Ikimuistoinen: Olavi Virta 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Poika joka katosi musiikkiin (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Catastrophe (12) 22.25 Uutiset Uutis-Suomi 22.35 Uutiset 22.40 Laillinen oikeusmurha (12) 00.10–00.40 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Samsam 06.59 Maltti ja Valtti 07.10 Hermanni Hiiri 07.17 Ystäväkirja 07.23 Nelli ja Noora 07.30 Pikku Kakkosen posti 07.35 Petrin tiikeritarinat 07.46 Ystäväni Ronja 07.52 Milli ja Molli 08.19 Galaxi 08.20 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Talvistudio, MM-Lahti 10.25 MM Lahti: Yhdistetyn mäki 11.30 Luontoretkellä: Kettupilli 12.00 Laivakokin matkassa 12.30 Kioski 13.00 Talvistudio, MM-Lahti 13.25 MM Lahti: Yhdistetyn hiihto 14.25 MM Lahti: Mäkihyppy 16.00 Noin viikon uutiset 16.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 17.00 Talvistudio, MM-Lahti 17.25 MM Lahti: Naisten mäkihyppy 19.30 MM-Lahti, päivän tapahtumat 20.30 Talvistudio – Torilla tavataan 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) 22.40 Strike Back (16) 23.25 Girls (16) 23.56 04.00 Uutisikkuna MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Markkinaraati 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Ja sitten elämänhallinta karkasi käsistä
19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Olipa kerran elämä 21.00 Yökylässä Maria Veitola 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Rikospaikka 23.10 Myytinmurtajat 00.10 Pitääkö olla huolissaan. 07.11 Eteenpäin Enni 07.22 Samu ja Salla 07.34 Kasper ja Liisa 07.45 Satuja Soitosta 07.55 Niksi-Nella 08.03 Galaxi 08.04 Late Lammas 08.11 Lohikäärmeratsastajat (7) 08.33 Unna Junná 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Vuosi Pohjoiskalotilla 10.30 Sirkuselämää 11.00 Riistametsällä 11.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 12.00 Matkakumppanit 12.30 Suunsoittoa ja lisää haleja 13.00 Uusi mahdollisuus 13.30 Täydellistä elämää 14.00 Noin viikon uutiset 14.30 Uusi Päivä 14.58 Uusi Päivä 15.26 Uusi Päivä 16.00 Pikaluistelun MM 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 19.30 Märät säpikkäät (12) 20.00 Uusi Päivä 20.30 Kimmo (7) 21.00 Game of Thrones (16) 21.57 Uutiset 22.02 Urheiluruutu 22.05 Bates Motel (16) 22.50 Mr. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Suomen surkein kuski 21.00 Valkyrien 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Peter Nyman 23.05 Bull 00.05 NCIS: New Orleans (12) 01.05 Paluu alttarille 02.05 Kohde (12) 03.05–04.05 Arrow (16) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Myyrä ja Panda 06.45 Tashi (7) 07.10 Madagascarin pingviinit 07.35 Lego Ninjago (7) 07.55 Sonic Boom 08.10 Angry Birds ?08.25 Kung Fu Panda (7) 08.50 Eläinsairaala (7) 09.20 Neljän tähden talkoot 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Neljän tähden talkoot 14.15 Matkaoppaat 14.45 Ummikot ulkomailla 15.45 Hyvät kaupat 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Haluatko miljonääriksi. HELMIKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Prisma: Totuus muistista 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Näin Norjassa 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Dokumenttiprojekti: Nälkämaan Sampo 14.15 Löytöretkiä maailmaan 14.30 Prisma Studio 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Akuutti 15.45 Seniori työssä 16.00 Downton Abbey (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Pokka pitää 18.45 Avara luonto: Saalistajat 19.40 Scott & Bailey (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 21.45 Vera Stanhope tutkii (12) 23.15–00.45 Hercule Poirot: Kellot (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Maikki ja pelottava Pontso 07.16 Anniina Ballerina 07.41 Killi ja Kiki 07.46 Franklin ja ystävät 07.58 Sanni Sateenkaari 08.11 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.32 Oktonautit 08.43 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.01 Unelmien koulukuva 09.22 Aika härdelli! (7) 09.34 Karvinen (7) 09.46 Esteitä ja ylityksiä 10.00 Kioski 10.25 Syke (12) 11.15 Villi kortti: Jalkapalloetkot 11.30 Talvistudio, MM-Lahti 11.55 MM Lahti: Naisten yhdistelmäkilpailu 13.20 MotorSport Extra: Rallin SM 13.50 Talvistudio, MM-Lahti 14.25 MM Lahti: Miesten yhdistelmäkilpailu 16.20 Talvistudio, MM-Lahti 17.25 MM Lahti: Mäkihyppy 19.30 MM-Lahti, päivän tapahtumat 20.30 Talvistudio – Torilla tavataan 21.05 Muistin vanki (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Noin viikon uutiset 22.30 Kimmo (7) 22.50 Bates Motel (16) 23.35–00.40 Pikaluistelun MM MTV3 08.05 Ella Elefantti 08.20 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.35 Alvin ja pikkuoravat 08.45 Alvin ja pikkuoravat 09.00 Viidakon veijarit 09.10 Daltonit (7) 09.35–10.00 Paavo Pesusieni (7) 10.30 Salatut elämät (7) 11.00 Salatut elämät (7) 13.00 Elokuva: Scooby-Doo! Mask of the Blue Falcon (7) 14.35 Tuija Tähtien Kanssa 15.05 Tanssii Tähtien Kanssa 17.00 Lauantairavit 18.00 Yökylässä Maria Veitola 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Vaaliextra: Li Andersson 19.20 Tulosruutu 19.30 Putous 21.00 Tuija Tähtien Kanssa 21.30 Solsidan 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Wallander: Ampuja (16) 00.25 Rikospaikka 00.55 Scorpion (7) 01.55 Limitless (12) 02.55–03.55 Arrow (16) NELONEN 06.00 Tashi 06.15 Tashi (7) 06.30 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 06.55 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.45 Sonic Boom (7) 07.55 Sonic Boom (7) 08.10 Kung Fu Panda (7) 08.35 Transformers Rescue Bots (7) 09.00 Matkaoppaat 11.05 Vaaleanpunainen pantteri 11.15 Suomen Tulli 13.15 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 13.20 Leijonan luola USA 14.20 Heikki Paasonen Show 15.20 Kaikki vastaan 1 16.50 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 16.55 The Voice of Finland 18.25 HS-uutiset ja sää 18.30 The Voice of Finland 20.00 Haluatko miljonääriksi. Robot (16) 23.35–00.25 Niilin seikkailija MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Talouden viikko 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 47 23. 20.00 Kaikki vastaan 1 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Terminator Genisys (12) 00.00 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 00.05 Pahan jälkeen (7) 01.05 Poliisit kotihälytys (12) 02.05 Poliisit (7) 02.35 Rajavalvojat 03.05–03.35 Rajavalvojat YLE TEEMA 09.50 Elävä arkisto: Hiihtolomailua 09.52 Vuokatti 09.58 Hanki alla – vauhti päällä 10.28 Talven satu – hiihtolatu 10.40 Lunta 10.50 Promien viimeinen ilta Lontoosta 12.10 Promien viimeinen ilta Lontoosta 14.00 Tiededokumentti: Tuleva vauvani 15.00 Ranskalainen kylä (12) 16.00 Ranskalainen kylä (12) 17.05 Bodo – kabareekuningas 18.00 Kino Klassikko: Suurkaupungin hait (12) 20.15 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 21.00 Soundbreaking 21.50 Yle Live: Brit Awards 2017 23.55 Pataa ja boolia (7) 00.15–01.55 Kino: Kolmas mies (12) 02.00 Oscar-gaala 2017: Punainen matto 03.30–07.00 Oscar-gaala 2017 YLE TV1 05.55 Muisti: Punalipun kantajat 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Tosi tarina: Viimeinen suksimestari 10.00–10.47 Viidakkoperhe (7) 11.00 Pisara 11.05 Rakkauden nimeen 12.05 Päivä Ruotsissa 12.20 Hercule Poirot (12) 13.15 Kalle-Kustaa Korkin seikkailut 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00 Historia: Viikinkien jäljillä 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Vaeltajat 22.25 Uutiset Uutis-Suomi 22.35 Uutiset 22.45 Catastrophe (12) 23.05–00.10 Minä ja pikkusiskoni 00.10 Uutisikkuna YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Hyrräpäät 07.05 Mitä ihmettä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Suomen kaunein koti 21.00 Paluu alttarille 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rizzoli & Isles (12) 23.35 Rimakauhua ja rakkautta (12) 00.35 Suomen kaunein koti 01.35 Mustamaalattu 02.35–03.35 Arrow (16) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Myyrä ja Panda 06.45 Tashi 06.55 Tashi (7) 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.35 Lego Ninjago (7) 07.55 Sonic Boom (7) 08.10 Angry Birds Toons 08.15 Angry Birds Piggy Tales 08.18 Angry Birds Stella 08.25 Kung Fu Panda (7) 08.50 Ravintola X 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Neljän tähden talkoot 14.15 Matkaoppaat 14.45 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 15.45 Huvila & Huussi 16.50 Hurjat rakkauskilot 17.50 Julkkisselviytyjät 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Haapasalo ja kaverit 22.00 Elokuva: Mitä odottaa kun odotat (7) 00.15 Leijonan luola USA 01.15 Paratiisihotelli Ruotsi 02.15 Rekonstruktio 02.45 Pelastushelikopteri (7) 03.15 Pelastushelikopteri (7) 03.45–04.15 Matkaoppaat YLE TEEMA 14.00 Kino Klassikko: Spartacus (12) 17.00 Soundbreaking 18.00 Historia: Rooseveltin suku 19.00 Oscar-gaala 2017: Punainen matto 20.00 Oscar-gaala 2017 22.55 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 23.40–00.55 Uusi Kino: Paikallis-tv georgialaisittain YLE TV1 05.55 Kerro minulle uskostasi 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.46 Viidakkoperhe (7) 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Hercule Poirot (12) 13.20 Syntynyt terve tyttö (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Luontohetki: Eläinmaailman ihmeitä 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Uutisluokka: Kuntavaalit 20.00 Menneisyyden metsästäjät 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Päättymätön painajainen (16) 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Kotikatsomo: Presidentti (12) 00.00 Prisma: Totuus muistista 00.55–01.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Hei Taavi 07.03 Ludovic 07.18 Hilla ja avaruuden Eetu 07.28 Askarrellaan 07.33 Timppa 07.43 Sasu 07.55 Me Peltiset 07.58 Töötti ja Pulteri 08.23 Galaxi 08.24 Jenni (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Syke (12) 10.50 Hartain toive: lapsi 11.45 Zlatanin jalanjäljillä 12.15 Luontoretkellä: Kivet kertovat 12.45–13.10 Märät säpikkäät (12) 13.15 Talvistudio, MM-Lahti 13.40 MM Lahti: Naisten 10 km 15.15 Täydellistä elämää 15.45 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 16.08 Kimmo (7) 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Herkullinen Toscana 19.30 Uusi Päivä 20.00 MM-Lahti, päivän tapahtumat 20.30 Talvistudio – Torilla tavataan 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00–23.45 Hyvässä seurassa (7) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 01.05 Yökylässä Maria Veitola 02.05 Pukumiehet 03.05–04.05 Arrow (16) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Myyrä ja Panda 06.45 Tashi (7) 06.55 Tashi 07.10 Madagascarin pingviinit (7) 07.35 Lego Nexo Knights (7) 07.55 Sonic Boom (7) 08.10 Angry Birds Toons 08.15 Angry Birds Piggy Tales 08.18 Angry Birds Stella 08.25 Kung Fu Panda (7) 08.50 Eläinsairaala 09.20 Neljän tähden talkoot 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Neljän tähden talkoot 14.15 Ummikot ulkomailla 15.15 Hyvät kaupat 16.20 Leijonan luola USA 17.25 The Voice of Finland 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Julkkisselviytyjät 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Need for Speed (12) 23.35 Erikoisliikemiehet 00.35 Leijonan luola USA 01.35 Haapasalo ja kaverit 02.35 Paratiisihotelli Ruotsi (7) 03.30 Rekonstruktio 04.00 Pelastushelikopteri (7) 04.30–05.00 Matkaoppaat YLE TEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Jean-Paul Gaultier, intohimona vaatteet 18.00 Kantapöytä 19.00 Bodo – kabareekuningas 20.00 Afroamerikkalaiset 21.00 Volga 30 päivässä 21.45 Kino: Granaattiomenan väri 23.00 Jäitä hattuun 23.30–00.25 Suojasää (12) 25 26 27 28 01 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 13.30 Bear Grylls – Selviytyjien saari 14.30 Löytäjät 15.00 Peter Nyman 15.30 Fresh Off the Boat 16.00 Salatut elämät 16.30 Suomen surkein kuski 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 13.30 Tuija Tähtien Kanssa 14.00 Tanssii Tähtien Kanssa 16.00 Salatut elämät 16.30 Yökylässä Maria Veitola 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 18.50 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Hurjat rakkauskilot 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Haluatko miljonääriksi. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 13.30 Bear Grylls – Selviytyjien saari 14.30 Amazing Race 15.30 Kolme miestä ja tyttö 16.00 Salatut elämät 16.30 Paluu alttarille 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 23.00 Pahan jälkeen (7) 00.00 Liiga: Illan parhaat 00.05 NCIS Rikostutkijat (12) 01.05 Leijonan luola USA 02.05 Paratiisihotelli Ruotsi (7) 03.05 Rekonstruktio 03.35 Pelastushelikopteri (7) 04.05–04.35 Matkaoppaat YLE TEEMA 17.00 Muotibloggaajien maailma 18.00 Suojasää (12) 19.00 Bodo – kabareekuningas 20.00 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 20.45 Victoria 21.00 Historia: Ruoka-aikoja 21.50 Elävä arkisto: Aira Samulin 90 vuotta 21.52 Tanssimaan! 21.57 Arkistovieraana: Aira Samulin 22.12 Tankavaaran Travolta 22.42 Kädet kertovat 22.52 Jumppa 23.06 Tanssi sydämessä – Aira Samulin 23.20–23.45 Valitut sanat: Aittokoski & Leikola YLE TV1 05.55 Akuutti 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.47 Viidakkoperhe (7) 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Hercule Poirot (12) 13.20 Pikku-Matti maailmalla (7) 14.45 Ikimuistoinen: Olavi Virta 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.20 MOT 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Videopelien vaikutus 20.00 Prisma Studio 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Ulkolinja: Trumpin tie Valkoiseen talon 00.00–00.30 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Metkat Mesiläiset 07.00 Puput 07.09 Tie tähtiin 07.23 Babar ja Badun seikkailut 07.37 Riku ja Rami 07.45 Jussin matkat 07.56 Totta vai taikaa 08.02 Touhukkaat 08.29 Galaxi 08.30 Tenavat (7) 08.37 Joraavat juurikkaat 08.40 Snoukkaa! 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00–10.30 Uusi Päivä 10.40 Villi kortti 11.30 Talvistudio, MM-Lahti 11.55 MM Lahti: Yhdistetyn mäki 13.00 Talvistudio, MM-Lahti 13.40 MM Lahti: Miesten 15 km 15.30 Talvistudio, MM-Lahti 16.10 MM Lahti: Yhdistetyn hiihto 17.00 Pikku Kakkonen 17.50 Talvistudio, MM-Lahti 17.55 MM Lahti: Mäkihyppy 19.15 Uusi Päivä 19.45 MM-Lahti, päivän tapahtumat 20.30 Talvistudio – Torilla tavataan 21.00 Syke (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Professor Green: Vaaralliset koirat 22.50 Strike Back (16) 23.35–23.45 Yle FOLK: Some Deep Story MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Omat rahat 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Toy Story 3 (7) 23.10 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 23.15 Liiga: Illan parhaat 23.20 Elokuva: Rebound (12) 01.15 Stand Up! 02.15–03.15 Hottikset 2.0 YLE TEEMA 10.00 Kino: Puhallus (12) 12.05 Prisma Studio 12.40 Syötävän hyvä Espanja 13.25 Jäitä hattuun 13.55 Yle Live: Grammy Awards 2017 16.25 Vempainmies 16.50 Kantapöytä 17.50 Volga 30 päivässä 18.35 Andrea Bocelli: Cinema 20.00 Historia: Ruoka-aikoja 21.00 Teemalauantai: Amy Winehouse 21.00 Amy (12) 23.02 Amy Winehouse: Live at Porchester Hall 23.55 Uusi Kino: Kana (12) 00.10–02.30 Kino: Tuntemattomat sankarit (12) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Saalistajat 09.00 Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Uutiset 10.00 Historia: Maailman suurimmat juhlat 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Tosi tarina: Puupalttookoulu 13.10 Auf Wiedersehen Finnland (12) 14.30 Uutisvuoto 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ikimuistoinen: Tapio Rautavaara 15.35 Thomas 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Eläinmaailman ihmeitä 18.45 Arto Nyberg 19.30 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.15 Mittatilaustyönä 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Presidentti (12) 21.50 Hiljainen todistaja (16) 22.50 Ykkösaamu 23.30–00.20 Newsroom (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.08 Maikki ja pelottava Pontso 07.31 Herra Heinämäki 07.41 Ryhmä Hau 08.05 Dinojuna 08.30 Onneli ja Anneli 08.45 Fluugalaiset 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.21 Tipu Touhukas 09.22 Råtta Booris 09.26 Tenavat (7) 09.34 Neljä ja puoli kaverusta (7) 10.00 Uusi Päivä 10.27 Uusi Päivä 10.55 Uusi Päivä 11.30 Talvistudio, MM-Lahti 11.55 MM Lahti: Yhdistetyn joukkuekilpailu 13.00 Talvistudio, MM-Lahti 13.25 MM Lahti: Joukkuesprinttihiihdot 14.35 Pikaluistelun MM 15.10 Talvistudio, MM-Lahti 15.25 MM Lahti: Yhdistetyn joukkuekilpailu 16.30 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 16.55 Talvistudio, MM-Lahti 17.25 MM Lahti: Mäkihyppy 19.30 MM-Lahti, päivän tapahtumat 20.30 Talvistudio – Torilla tavataan 21.00 Eliittisotilaiden salaisuudet 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Girls (16) 22.32 Girls (16) 22.57 Girls (16) 23.25 Girls (16) 23.54 Girls (16) 00.25 Pikaluistelun MM 01.25 Märät säpikkäät (12) 01.50–02.50 Professor Green: Arvottomat MTV3 08.10 Ti-Ti Nalle värit 08.35 Alvin ja pikkuoravat 08.45 Alvin ja pikkuoravat 09.00 Viidakon veijarit 09.10 Daltonit 09.35 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Saaristoruokaa 10.30 Kokkisota 11.30 Suomen kaunein koti 12.30 Olipa kerran elämä 13.30 Pitääkö olla huolissaan. 14.30 Alppihiihdon maailmancup 15.25 Suomen surkein kuski 16.20 Stadi vs Lande 17.15 Putous 18.50 Tulosruutu 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tanssii Tähtien Kanssa 21.00 Rimakauhua ja rakkautta (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Isänmaan puolesta (12) 23.30 Valkyrien (12) 00.30 Alppihiihdon maailmancup 01.30 NCIS: New Orleans (12) 02.30 Ensimmäisen asteen murha (12) 03.30–04.30 Pahan jäljillä (16) NELONEN 06.00 Tashi (7) 06.15 Tashi (7) 06.30 My Little Pony (7) 07.20 Lego Friends 07.45 Sonic Boom (7) 08.10 Angry Birds 08.25 Kung Fu Panda (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Huvila & Huussi 12.00 Kaikki vastaan 1 13.30 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 13.35 Hurjat rakkauskilot 14.35 Haapasalo ja kaverit 15.40 Julkkisselviytyjät 16.40 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 16.45 Elokuva: Toy Story 3 (7) 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi
Tunnista vaaka maaliskuussa. Olli Immonen on ollut pois monta kertaa. 23.30 Radioateljeen jälkeen – Warblers. Kaverisi on kelmi ja kohtalosi on omissa käsissäsi. Nyt pitkä kihlausaika on ohi ja jäljelle jäi mappikaupalla merkityksettömiä sopimuspapereita. Aamulla laulaa linnut ja illalla naapurin televisio. Kevät, tuu jo! Skorpioni 23.10.–22.11. Kultaisen karhun kävi pokkaamassa Kaurismäen Aki Berliinissä. Talvi on sinun ominta aikaasi. Hei, älä droppaa mun tunnelmaa Jyri. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Kohtauspaikka 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho. Politiikan horoskooppi LAATINUT MADAME LOVIISA VIIKON NEITSYT Jyri Häkämies.. Kauris 22.12.–19.1. Syy ”En kommentoi”. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Helsingin barokkiorkesterin konsertti 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras: 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita 22.55 Kuuluttajan vieras: Audiotiimin toimittaja Anu Packalen 23.10–06.00 Yöklassinen. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Kaksoset 21.5.–21.6. No niin, kevät ei ole vielä täällä. Neitsyt 23.8.–22.9. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri esittää: Pitkän liiton salaisuus. LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Kyrilliset kirjaimet 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Reformaation historia 3/3: Oppia kansan kielelle. Kuka pakottaisi aina olemaan työpaikalla. HELMIKUUTA 2017 007443-1708 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Kansanedustajat saavat olla pois kokouksista. Takaperin tanakasti menee hallitus ja peruu. Uutiset ja sää 12.10 12.55 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Ankarat vuodet 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho 17.55 Äänitarina. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Kalevalan päivän Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. nimimerkki Kikyn kuivaama. 2003 Lars Sund ja romaani Eriks bok 17.35 Salatut eläimet: Korppi ja muut varislinnut 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä. Saatko punatulkun nauramaan. Kireitä siimoja omaa elämää aloittelevalle. Rapu 22.6.–22.7. 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Jumalanpalvelus Kemin Helluntaiseurakunnasta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00–15.35 Radioteatterin valiouusinta: Seitsemän veljestä, osa 9: Jää hyvästi, koto! 15.45 Sinfonian soittimet: Sello 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita 18.50 Kuuluttajan vieras: Audiotiimin toimittaja Anu Packalen 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen. The shaman. Huoleton on härkänaisen kevät, kun on intiimialueellekin lääke löydetty. Äänestykseen on vielä aikaa, mutta vaalikiima on alkanut. Vaaka 23.9.–22.10. Tiilikainen, pitäisikö Brysseliin lähettää rekallinen maistiaisia. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Aristoteleen kantapää: Eino Leino ja vuoden 1918 tapahtumat 17.40 Ykkösvieras: 18.00 Ortodoksinen katumuskanoni 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 20.00 Ernest Pingoud (18881942) – kosmopoliitti ja aikansa kummajainen Suomen musiikkielämässä 20.25 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.05 Muita musiikillisia kaupunkikuvia 21.45 Puheenvuoroja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi: Musica nova 2017 23.10–06.00 Yöklassinen ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO SAI ay-väen haukkomaan henkeään, kun se yksipuolisesti päätti viime viikolla irtisanoa yli 20 keskusjärjestösopimusta. Rentoutusmatka Lapin hangille auttaa. Kalat 20.2.–20.3. Kärttyisä, kyllästynyt, katkera, kelvoton, karhumainen, kaoottinen, kilpailualtis, kireä kulkuri. Vesimies 20.1.–19.2. Onko toivo tauti. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15–06.24 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: Yle TV:n ja Areenan päällikkö Petri Jauhiainen 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Saunassa palvattu liha nousi ministerin pöydälle pyytämättä. Keskusjärjestösopimuksen joukkotuho on suurin työmarkkinamullistus sitten Tammikuun kihlauksen vuonna 1940, jolloin työnantajapuoli tunnusti ammattiliitot ja SAK:n viralliseksi sopimusosapuoleksi. Kiima piinaa ikääntyneitä miehiä. Lyhenne EK tuo elinkeinoelämän sijasta nyt enemmän mieleen Epävarmuuden keskusliiton. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Upeaääninen suomalainen vie maatamme maailmalle tukka töttöröllä. Ylevääkin ylevämpää on kuunnella ääniä. Tahtoo, tahtoo, aina olla ykkönen. Lahdessa vuonna 2001. EK:sta huutelee nyt mies, jolla ei ole minkään puute eikä osaa edes hävetä. Vesille venhosen mieli ja kaarteessa kenollaan prätkän selässä. 18.00 Kuunnelman esittely: Pitkän liiton salaisuus 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä. 23.50–06.00 Yöklassinen. 48 23. Willaim Faulkner harjoittelee New Orleansissa 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta. 18.00 Ehtookellot: Toivakan kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Esa-Pekka Salonen johtaa Pohjois-Saksan radion Elbphilharmonie-orkesteria 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen. Terv. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Elämää nähnyt ei tieltä eksy, saapikas saattaa lipsua liukkaalla. Kiitos ja kumarrus. EK:n yllättävä tempaus antaa aihetta pohtia työnantajajärjestön nimeä uudelleen. Vauhdissa verot peruttiin, nyt hanaa! Leijona 23.7.–22.8. 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.00 Haastateltavana multimuusikko Heinz Holliger 21.10 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10–06.00 Yöklassinen. The shaman. 18.00 Romano mirits 18.15 Kurkistus Etnoiltaan 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä. Nyt on kuitenkin poletit jaettu ja edessä pitkä polku kuusimetsän läpi. Pihlaja ei kahta taakkaa kanna. Jousimies 23.11.–22.12. Kuitenkin etelänmies saattaa olla tähän talveen pettynyt. EK ilmeisesti uskoo uuteen talousoppiin, jossa epävarmuus luo talouskasvua! Epävarmuuden Keskusliitto Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Härkä 21.4.–20.5. Kala, älä ui jään päällä. 2002 Kari Hotakainen ja romaanin Juoksuhaudantie 17.35 Puisevia tarinoita. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen Yle radio 1 23.2.–1.3.2017 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kohtauspaikka 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Leikola ja Lähde 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.2 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä. Vaikka kyseessä on Suomen tunnetuimman kihlauksen purku, oli valtamedia ja maan hallitus ymmällään tilanteesta kuin se kuuluisa Paavo M. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Puheenvuoroja 12.50Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä: Opin saunassa 15.00 Radioteatteri esittää: Viha on paha vieras, osa 8/10. Erityisesti hämmennystä aiheuttavat luottamusmiehen asemaan liittyvien sopimusten purku. 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Sari Valto 23.10–06.00 Yöklassinen. Oinas 21.3.–20.4. 11.00 Valkoista valoa: Epäilyn historia 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla 19.45 Etnoilta: Keinuva talo 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Viha on paha vieras, osa 8/10. 18.30 Hartaita säveliä 18.45 Iltahartaus 18.55 Oopperailta Suomen kansallisoopperassa – Dmitri Shostakovitshin Mtsenskin piirikunnan Lady Macbeth 22.45 Radioateljee esittää: Koneiden kapina – ja ulkopuolisuuden pelko. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 10.03 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Kuntavaalit ovat kaikkien vaalit