17 SDP kisaa kullasta kuntavaaleissa Haatainen haluaa kuntiin tasa-arvoa Vuokratyövoimaa halpuutetaan Home syö koululaisia Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. MAALISKUUTA 2017 N0 12 Monitoimiosaaja ANTTON RÖNNHOLM . 10 LIIKE . 22 POLITIIKKA . Hinta 3 € 23. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 6 POLITIIKKA . 12 POLITIIKKA .
2 23. MAALISKUUTA 2017 2508 3624 Lehdessä 6 Haatainen potkii vauhtia tasa-arvokeskusteluun 8 Uutiskertaus: Viinakapina kytee eduskunnassa 10 Yritysten omat vuokratyövoimafirmat halpuuttavat palkkoja 12 Homekouluissa muhii tulevaisuuden kriisi 14 Kova brexit ei kelpaa Skotlannille 15 Ruotsi tekee feminististä ulkopolitiikkaa 17 SDP:n joukkue pelaa kuntavaalikullasta 20 Teräsvaari ei jätä asioita kesken 21 Hymy kuntoon, niin sydän kiittää 22 Olipa kerran minä: Antton Rönnholm 27 Kasvot peilissä: Johan Kvarnstöm 28 Kolumni: Pekka Sauri 29 Suomikuvaa on rakennettu valolla, värillä – ja mustavalkoisuudella 32 Essee elää! 33 Antiikin aikaista matkaopastusta 34 Kirjavisa 36 Elokuvat: The Salesman 37 Demokraatti 100 vuotta sitten 38 Puheenvuoro:Eeva-Johanna Eloranta 40 Mielipide: Onko hallituksella krapula 41 Suomalainen demari 42 Ay-futista potkittiin Lahdessa 43 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luonto, Närästäjä, Radio 17 Liike 29 Kulttuuri 21 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Miguel Reyes 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Antton Rönnholmin kanssa Hienoa, että Tuula puhuu aikuisten oikeasti tasa-arvosta. HYVIS HYVIS Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www. www.paperiliitto.fi
Suomalaismiehiä arvostellaan siitä, että tunteista ei puhuta. Valittettavasti soitoissa on mukana aikaisempaa vähemmän huumoria ja vastaavasti enemmän vakavuutta. Jos me voimme osaltamme vahvistaa nuoren itsetuntoa, on tällä palvelulla iso merkitys. Meillä kaikki Maailmanparantaja . Paljon kysytään seksistä, sen rajoista, omasta kehosta ja fyysisestä kehittymisestä. Kerrankin olisi asia, joka kääntää ihmisten kiinnostuksen sotesta. Ovatko kysymykset muuttuneet vuosien aikana. Tunteisiin ja seurusteluun liittyvien kysymysten osuus on lisääntynyt todella paljon. . Nuoret tarvitsevat kanavan, missä he voivat puhua anonyymisti luotettavan aikuisen kanssa itselleen vaikeista asioista. MAALISKUUTA 2017 Luotettava aikuinen luurissa Mitä ovat Poikien puhelimen yleisimmät kysymykset. Myös moraalija arvokysymykset kiinnostavat. Sillä on myös Hulivilit verkossa chat sekä oma Youtube-kanava . Tai ainakin laimennettu keskiolut ja Alkon palvelutiskien palauttaminen.. Luulen, että tarvetta olisi myös Tyttöjen Puhelimelle. Keskusta kuulostaa taas kukkahattutädiltä. Älä ainakaan julkisesti enää lauo noita näkemyksiä. Moni kysymys koskee asioita, jotka ehkä jopa pelottavat heitä. Juha hyvä, olet taas kuunnellut kaikenlaisia jaanapelkosia ja Kallion viinintissuttelijoita. . Monella on mielessä myös seurustelemiseen liittyvät asiat. Viina on varma vaalitäky vaaleissa. Poikien Puhelimessa ovat kuitenkin tunteisiin liittyvät asiat todella yleisiä. KUVA JARI SOINI ” Soitoissa on mukana aikaisempaa vähemmän huumoria ja vastaavasti enemmän vakavuutta. . Viime vuonna Poikien Puhelin vastasi yli 10 000 soittoon. Puuttuuko liian monelta nuorelta luotettava aikuinen. puheluihin vastaavat ovat miehiä ja monelle pojalle onkin tärkeää, että voi puhua miehen kanssa tunteista ja seksuaalisuudesta. Osalla soittajista ei ole lähellä sellaista vanhemmuutta, mitä nuori tarvitsee. Perskules Pekka. Joskus tuntuu, että Poikien Puhelimesta löytyy ensimmäinen aikuinen, joka kehuu nuorta. Osa näistä kysymyksistä liittyy sukupuolielimien kehitykseen. Minkälainen tarve on Poikien Puhelimelle. Voiko Poikien Puhelin vähentää syrjäytymistä Osa soittajista tuntuu menettäneen tulevaisuudenuskonsa. Poikien Puhelimen esimies . Vaikka somen merkitys kasvaa, uskon puhelimen olevan jatkossakin olennainen väline tällaisessa palvelussa. Tämän tarpeen huomaa jatkuvasti kasvavasta puhelumäärästä. Poikien Puhelin on toiminut 10 vuotta . Uutta kieltolakia tämä katajainen kansa kaipaa. . . Nuoren aivot on kuin sieni, ne imevät ympäriltä kaikkea mahdollista. Tällaisia ovat muun muassa vihapuheeseen ja aikuisuuteen liittyvät kysymykset. Puhelin päivystää arkisin klo 13–18 numerossa 080094884 MIGUEL REYES TEKSTI HEIKKI SIHTO . Poikien Puhelin on alle 20-vuotiaille pojille ja nuorille miehille suunnattu Väestöliiton valtakunnallinen ja maksuton matalan kynnyksen puhelinpalvelu. 3 23. Voisitko jo palata puolueen linjoille viina-asiassa. Poikien Puhelimessa huomaa yhteiskunnan jakautumisen. Minä en uhraa Suomen kansaa viinan kiroille markkinaliberaalien alttarille. Kysymyksissä on laaja kirjo. Se on kuule kaikki tai ei mitään. Osalla menee hyvin, mutta monella soittajalla elämä tuntuu olevan aikaisempaa huonommassa tilassa. Suu suppuun ja korkki kiinni. Saat tupailloissa hivutusta, jos sinun takiasi kannatus notkahtaa vaaleissa. Ääh. D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Pekka Puska Juha Rehula Pekka...
Lausuntokierros on saatu maaliin ja hallituksen esitys uudistuksesta on tulossa toukokuussa eduskuntaan. Uudistus on tehty osin tietämättä, mitä siitä taloudellisesti seuraa. Alkoholilain uudistukseen sisältyvä pienpanimoiden ulosmyyntioikeus on tervetullut muutos, joka helpottaa alan kehittymistä, eikä se sinällään lisää alkoholihaittoja. Näin ollen esitys heikentää ravintolaja matkailualan yrittäjyyttä ja työllisyyttä, ja vähentää niihin liittyviä valtion verotuloja. Samaan aikaan luodaan stipendijärjestelmä, jonka avulla katetaan osan opiskelijoiden elinkustannuksia. Tälle terveelle juomakulttuurille pitää antaa nyt tilaa elää. Tässä vaiheessa on vielä epäselvää, kuinka lukuvuosimaksut vaikuttavat hakijamääriin. Tähän voitaisiin päästä ottamalla alkoholipolitiikassa ohjenuoriksi muutama peruslinjaus: kulutusta pitää suunnata väkevistä mietoihin juomiin ja kodeista ravintoloihin. Tärkeimpänä asiana on muuttaa alkoholiin liittyviä asenteita humalahakuisesta juomisesta alkoholijuomien kohtuukäyttöön sosiaa lisessa ympäristössä ja esimerkiksi osana ruokailua. Hallitus haluaa edistää korkeakoulujen koulutusvientiä ja laajentaa rahoituspohjaa laittamalla tutkinnoille vuotuiset hintalaput. Kirjoittaja on SONKin puheenjohtaja. Tämä lisää alkoholin absoluuttista kulutusta, kertakulutusmääriä ja näiden myötä haittoja. MAALISKUUTA 2017 VIIKON SANA » Albert Einstein: On kaksi loputonta asiaa: universumi ja ihmisen tyhmyys, enkä ole varma ensimmäisestä. Ville Ranta UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo JESSE JÄÄSKELÄINEN Lukuvuosimaksuuudistuksen ansa SYYSLUKUKAUDELLA 2017 ASTUVAT voimaan lukuvuosimaksut EUja ETA-alueen ulkopuolelta saapuville tutkinto-opiskelijoille. 4 23. Laki velvoittaa yliopistoja perimään EUja ETAalueen ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta vähintään 1 500 euroa vuodessa, minkä pohjalta korkeakoulut päättävät itse summan suuruuden. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Nelosoluen vapauttaminen siirtää kulutusta keskioluesta nelosolueen. Sen taustalla kummittelee suurimpien panimoiden lobbauskoneisto, joka osaa taidokkaasti hyödyntää kaikkea sääntelyä vastustavia oikeistovoimia. Samoin tekee täysin käsittämätön päätös vapauttaa limuviinojen myynti.. tua, sekä oluesta nauttimista sosiaalisena tapahtumana. Hallituksen alkoholilakipaketti ei vastaa alkoholipolitiikan perimmäisiin haasteisiin. Puhutaan tuhansista, jopa kymmenistä tuhansista euroista per opiskelija. Maksujen myötä on kuitenkin otettu riski. Alkoholilainsäädännön tärkein tavoite on ehkäistä alkoholista koituvia haittoja. Alkoholilain uudistus pitää tehdä vastuullisesti HALLITUKSEN VATULOINTI JA takkuilu jatkuvat totuttuun tapaan myös alkoholipolitiikan uudistuksen kohdalla. Kukoistuskauttaan elävän suomalaisen olutkulttuurin punainen lanka on ollut viime vuosina painottaa oluen makua ja laaOpposition ääni KATJA TAIMELA Alkoholilakiesitys sisältää monia elementtejä, jotka vievät kulutusta pois ravintoloista kotisohville. Uudis tus onkin tehty osin tietämättä, mitä siitä taloudellisesti seuraa. Valitettavasti muilta osin hallituksen alkoholilakiesitys vie kehitystä väärään suuntaan. Samaan aikaan voidaan menettää merkittävä osa kansainvälisten opiskelijoiden kulutuksesta syntyvästä kansantaloudellisesta hyödystä. Jos opiskelijat eivät ota paikkoja vastaan koska eivät saa apurahaa, kiertävät marginaaliseksi jäävät tulot apurahoiksi sekä itse järjestelmän hallintoon. Näiden sanelemalla alkoholilain uudistuksella mennään pahan kerran metsään ja tolkullisen alkoholipolitiikan syntyminen Suomeen lykkääntyy yhä kauemmas tulevaisuuteen
Tästä totuudesta on hyvä ponnistaa. Yksityistämisen vallankumous kerää voitot omistajien pohjattomiin taskuihin. Parhaat kokemukset työllistämisestä Suomessa ovat syntyneet, kun julkinen ja yksityinen toimija tekevät luovaa yhteistyötä. On vaikea kuvitella, että markkinaehtoinen työllisyyspolitiikka voisi tarjota mitään hyvää tälle joukolle. Työpaikoista entistä suurempi osa on osa-aikatöitä. Vuosina 2000– 2014 nettotuottavuus kasvoi 21,6 prosenttia. Vaikka demarit lähtevät vaaleihin paalupaikalta, on kolmen suuren kannatus saman prosenttiyksikön sisällä. Mikäli kunta haluaa jatkossa olla mukana tarjoamassa työllisyyspalveluja, on sen pakkoyhtiöitettävä toimintansa ja kilpailtava yksityisten yritysten kanssa maakunnan rahoista. MAALISKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Huhtikuun kuntavaaleista on hyvää vauhtia tulossa soteja maakuntavaalit. Aktian viime viikolla julkaistun ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä ja ensi vuonna 1,4 prosenttia. Uusi puoluesihteeri sai pestiinsä todella lentävän lähdön, sillä kuntavaalit olivat jo ovella hänen valintansa hetkellä. Kun työllisyydenhoidossa maksetaan jatkossa tuloksen mukaan, syntyy tehokasta työllisyydenhoitoa ainoas taan helposti työllistyville. KUVA ANTTON RÖNNHOLM Hei, me yksityistetään! K ansanedustaja Eero Heinäluoma käytti poikkeuksellisen kovaa kieltä Lännen median haastattelussa tämän viikon maanantaina. Suomen kansantalouden ja yhteiskunnan suurin ongelma on massiivinen 125 000 pitkäaikaistyöttömän joukko. Hän kuvasi Juha Sipilän hallituksen toimia ”yhden sortin vallankumoukseksi”, jota läheskään kaikki eivät ole huomanneet. Pitkäaikaistyöttömät jäävät tämänkin hallituksen uudistuksen maksumiehiksi. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Erityisesti naisten työt ovat muuttumassa osa-aikaisiksi. Mutta vielä suurempi maali häämöttää sekin jo: eduskuntavaalit 2019. Rönnholm on optimisti: SDP on ollut politiikan ammattilainen aina. Hänen puheistaan saa sen kuvan, että SDP:llä ei ole mitään hätää, kunhan puolue saa positiivisen, maailmaa valoisin mielin katsovan vireen viestityksi kansalle. Uusi maakunnallinen työllisyydenhoito ei suosi tällaista ajattelua. Haastatteluhetkellä valinnasta on kulunut aikaa hieman yli kaksi viikkoa. Nyt kysymys on siitä, osaammeko enää voittaa vaaleja. Kiinnostus tutustua mieheen on ollut kova, ja Rönnholmilla onkin pitänyt kiirettä. Rönnholm kulkee Ympyrätalon demariyhteisössä kuin olisi ollut siellä jo paljon pitempään. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Sote-uudistuksella tavoitellaan kolmen miljardin säästöjä, jotka voivat toteutua ainoastaan palvelutasoa heikentämällä. EK:n puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan puheet palkkojen 10–15 prosentin alennuksista tuntuvatkin hölmöläisen jorinoilta. Alueelliset TE-keskukset on uudistusten vimmassa päätetty lakkauttaa, ja työllisyyden hoito siirretään maakunnille. JK. Pitkäaikaistyöttömät jäävät tämänkin hallituksen uudistuksen maksumiehiksi. Ennusteen mukaan kotimainen kulutus pysyy tulevina vuosina talouden moottorina. Palkkojen leikkaus söisi kotimaisen kysynnän, ja taantuman riski kasvaisi jälleen Suomessa. Kovien puheiden melskeessä on ehkä vaikea havaita, että Suomen talous on pitkän taantuman jälkeen kääntynyt nousuun. Moni SDP:n piireihin kuulumattomista kysyi tätä, kun ”monitoimiosaaja” valittiin puoluesihteeriksi reilut puolitoista kuukautta sitten. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Kohtaaminen TEKSTI MARJA LUUMI . Työntekijän reaalipalkka kasvoi tänä aikana vain 1,8 prosenttia. Flunssa vaivaa hieman Rönnholmia, mutta potemiseen ei jää aikaa. Muistammeko enää, miltä vaalivoitto maistuu. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 ANTTON RÖNNHOLMIN HAASTATTELU SIVULLA 22 Lentävä lähtö ei pelota Kuka ihmeen Antton Rönnholm. Lisäksi kasvun eväät jakaantuvat Suomessa entistä epätasaisemmin. Hän kehuu ilmapiiriä mukavaksi – se on tulijan suusta aina kiva kuulla. Ihmisten on edelleen vaikea ymmärtää, minkälainen vallankumous Suomessa on tapahtumassa vuoden 2019 alussa. Tiekartta vaaleihin on valmisteilla heti kuntavaalien jälkeen. 5 23. Kun kaikki huomio on keskittynyt sosiaalija terveyspalvelujen yksityistämiseen, on niiden ohella ideologinen yksityistämisbuumi tarttumassa myös työllisyyspalvelujen hoitoon. Helsingin Sanomien gallup povaa kuntavaaleista poikkeuksellisen tasaista. Kansalaisille syötetään valheellista kuvaa valinnanvapauden ihanuudesta, vaikka siihen liittyvät kansantaloudelliset riskit ovat megaluokkaa
Se kannustaa yhä enemmän siihen, että heikoimmassa asemassa olevat naiset päätyvät lasten kanssa kotiin. 6 23. – Lapsia pitää käsitellä yksilöinä mutta tunnistaa samalla sukupuolen merkitys. Sen pohjalta naisten ja tyttöjen asema näyttäytyy ratkaisevan tärkeänä myös kriisinhallinnassa, Haatainen sanoo. Eräs rakenteellisen epätasa-arvon merkki on, että naiset jäävät Suomessa huomattavasti miehiä useammin kotiin hoitamaan lapsia. Ruotsissa myös ulkopolitiikka on Wallströmin johdolla julistettu feministiseksi, ja se on teemana YK:n turvallisuusneuvostossa, jonka vaihtuvaksi jäseneksi Ruotsi nousi viime kesäkuussa neljättä kertaa. Jos koulutuksessa ei pyritä näitä rakenteita ja asenteita murtamaan, peli menetetään aika varhain ja kuvaan astuvat perinteiset roolit. – Budjetilla perusteltuja heikennyksiä on tehty valtavasti. Ruotsissa pienten lasten hoivaan liittyviin tasa-arvokysymyksiin on puututtu jo aikaisemmin. Sipilän hallituksen päätös rajata subjektiivista päivähoitoa heikentää kaikista heikoimmassa asemassa olevien perheiden lapsien mahdollisuuksia, kun juuri siellä niitä mahdollisuuksia pitäisi vahvistaa. Hän haluaisi sukupuolinäkökulmasta tehdyt analyysit osaksi paikallista päätöksentekoa. Pormestariehdokkaana hän ajaa parempaa sukupuolivaikutusten arviointia myös Helsingin hallintoon. Jos johto ei itse tähän sitoudu ja kokoa sen taakse virkamieskuntaa, muutos ei lähde liikkeelle. – Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon on oltava kaikille maksutonta. Tasa-arvoasioissa jäädään Haataisen mukaan usein juhlapuheiden yleiselle tasolle. MAALISKUUTA 2017 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Mari K Niemi: Usein populismin kritiikki epäonnistuu, koska se on tarkoitettu lähinnä samanmielisten nyökyteltäväksi. – Feministinen ulkopolitiikka perustuu kansainvälisen politiikan ja kehitysyhteistyön analyysiin. – Kunnilla on suuri rooli siinä miten tasa-arvo toteutuu ihmisten arjessa. Jos tasa-arvoa halutaan edistää, tarvitaan rakenteita muuttavaa määrätietoista politiikkaa. Se ei onnistu ilman kaupungin ylimmän johdon otetta. Työelämän jakautuminen näkyy esimerkiksi naisvaltaisten alojen matalampina palkkoina. Naisen euro vihdoin historiaan Haatainen ottaa esimerkiksi varhaiskasvatuksen, jossa luodaan perusta esimerkiksi sille, miksi naiset ja miehet valitsevat sukupuolirooleilleen tyypillisiä ammatteja. Kuntapolitiikka tarvitsee lisää feminismiä Pormestariehdokas Haatainen kaipaa Suomeen tasa-arvokeskustelun uutta heräämistä SDP:n kansanedustaja, Helsingin pormestariehdokas Tuula Haatainen hakee Ruotsista mallia tasa-arvoiseen kuntapolitiikkaan. Haataisen mukaan jakoon voitaisiin vaikuttaa esimerkiksi rohkaisemalla tyttöjä tekniikan ja matemaattisten aineiden pariin ja poikia vastaavasti lukemisen ja kielellisen ilmaisun pariin. Haatainen aloittaisi asian korjaamisen maan hallituksesta ja perhevapaauudistuksesta. Hallitus on kasvattanut myös varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja sekä kaksinkertaistanut pienten koululaisten aamuja iltapäivämaksut. Taustalla on Haataisen mukaan pitkäjänteinen, rakenteellinen tasa-arvopolitiikka.. Perhevapaamalli on siellä joustava. Ne kostautuvat lapsiperheissä ja kohdistuvat aika rankasti naisiin. Haatainen on vaikuttunut feministiseksi julistautuneesta Ruotsin hallituksesta ja ystävänsä ulkoministeri Margot Wallströmin aikaansaannoksista. Myös työttömän lapselle pitää saada päivähoitopaikka koko päiväksi
– Niin edistyy myös yhteiskunnallinen tasa-arvo. VELAKSI ELO LOPPUU... Lapsilla pitää olla mahdollisuus musiikkija taidekasvatukseen myös itäisten alueiden isoissa lähiöissä, jotteivat he ole eriarvoisessa asemassa. Se on suunnaton haitta koko yhteiskunnalliselle kehitykselle. VIIDESSÄ VUODESSA HINTA TUPLAANTUU Kansanedustaja Jaana Pelkonen (kok.) ihmettelee, kuinka eläinlääkärimaksut ovat viidessä vuodessa lähes kaksinkertaistuneet Suomessa. Toimintaa kutsutaan tasa-arvopolitiikan valtavirtaistamiseksi. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA asiat kirjataan budjettiin tavoitteeksi ja seurataan, mihin päästään. Virastoja tulisi Haataisen mukaan kehottaa käymään läpi päätöksensä tasa-arvon näkökulmasta. Hallituksessa ollaan hyvin hiljaa, ja tasa-arvo on jäänyt täysin marginaaliin. Tasa-arvoasioita ei nosteta esiin, eikä niistä keskustella. Jos katsoo Ruotsia, siellä on avoimemmin ja selkeämmin tunnistettu tasa-arvokysymykset ja myös sukupuolten tasa-arvo. Sipilän mukaan velaksi eläminen loppuu vuonna 2021. Simo Alastalo Demokraatti – Käynnistin aikanaan itse tasa-arvoministerinä palkkatasa-arvo-ohjelman. 7 23. Me demarit haluamme kääntää tämän. – Jos nähdään, että tytöt kirjoittavat pitkän matematiikan selvästi poikia harvemmin, pohditaan, miten matematiikan osaamista vahvistetaan jo varhaiskasvatuksesta. Kari Hulkko. – Hallitus kiistelee perhevapaauudistuksesta, eikä mitään tapahdu. Tänä päivänä en sellaista näe. VUONNA 2021 Pääministeri Juha Sipilä muistuttaa, että julkisen sektorin velka on enemmän kuin kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. MAALISKUUTA 2017 Mari K Niemi: Usein populismin kritiikki epäonnistuu, koska se on tarkoitettu lähinnä samanmielisten nyökyteltäväksi. Hän on huolissaan, kuinka eläinten käy, jos niitä ei ole varaa hoitaa. Sitten keskeiset ” Kunnilla on suuri rooli siinä, miten tasa-arvo toteutuu ihmisten arjessa. Kun toimitaan näin, asia huomioidaan myös opettajien koulutuksessa ja varataan sille rahat budjetista. Helsingissä on eroja vaikkapa taiteen perusopetuksessa, johon eri alueiden lapset ja nuoret osallistuvat eri tavoin. Moni päättäjä ei kanna vastuuta tekemisistään, Hjallis Harkimo sanoo. Se alkaa ylimmällä tasolla budjetista, jota virastot velvoitetaan toteuttamaan. SDP:n tulee olla tässä johtava voima ja saada mukaan kaikki ne, jotka tätä pitävät tärkeänä. Alueellisten erojen lisäksi osallistumisessa on sukupuolieroja, Haatainen sanoo. Myös valtioneuvostolle tehtiin ohjelma, jossa sukupuolivaikutusten arviointia ajettiin osaksi budjettipolitiikkaa. 109 MILJOONAA EKSTRAA OVIIN – Poliitikot itkevät Guggenheimista, josta Helsingin osuus olisi ollut 80 miljoonaa euroa. Tasa-arvokeskustelun uusi tuleminen Haatainen kaipaisi Suomeen tasa-arvokeskustelun uutta heräämistä. Kun Länsimetroon menee 109 miljoonaa euroa ylimääräistä oviin, kukaan ei sano mitään. Tasa-arvotyö ei Haataisen mukaan muuta rakenteita kädenkäänteessä, mutta siitä pitäisi tehdä kunnissa arkipäivää. Tasa-arvonäkökulman pitäisi Haataisen mukaan alkaa budjetista sekä valtion että kuntien tasolla
Hankkeen moottorina pidettiin silloista sosiaalija terveysministeri Liisa Hyssälää (kesk.). On sitten totaalikieltäytyjä-absolutisti tai henkilö, joka käyttää alkoholia hieman runsaammin, niin mielipiteitä on riittänyt ja tulee riittämään. Hallituksessa on eripuraa alkoholilain uudistuksesta. Annika Saarikko (kesk.) on ehdottanut, että Lääkevirasto sijoitettaisiin Turkuun. Minulle olisi yllätys, jos ei olisi minkäänlaista kommentointia sen jälkeen, kun tämä lausuntoyhteenveto on nyt eilen julkisuuteen saatettu. Nyt pohditaan – seuraavaksi hyvinvoinnin ja terveyden ministeriryhmässä – millaisia mahdollisia lakimuutoksia tehdään. Keskustan hajasijoituspeli vaarantaa kansainvälisestikin tärkeiden toimijoiden tulevaisuuden ja Suomen veturin eli pääkaupunkiseudun kehityksen. MAALISKUUTA 2017 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA S uomi tavoittelee Euroopan lääkevirastoa Suomeen. 28 vetoomuksen allekirjoittanutta kansanedustajaa on huolissaan alkoholin terveyshaitoista, mikäli esimerkiksi limuviinat tulevat kauppojen hyllylle. Kas kun ei hajasijoiteta pitkin Suomea. – Kansanedustajat ovat oman tahtonsa ilmaisseet, ja tietysti sillä on merkitys niiltä osin, kun tätä valmistelua eteenpäin viedään. Yhteenveto on sen kaltainen, että tässä kansanedustajat ovat ottaneet kantaa tavalla, joka tulee noista lausuntoyhteenvedoistakin selkeästi esille, keskustalainen perheja peruspalveluministeri Juha Rehula kommentoi kapinoinniksikin kutsuttua 28 kansanedustajan vetoomusta. Helsingin Sanomat kirjoitti pari viikkoa HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Sitten käännetään jokien virtaussuunta Keskustan hajasijoituspeli vaarantaa kansainvälisestikin tärkeiden toimijoiden tulevaisuuden. Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Alkoholikeskustelun korkki narahti auki ” Alkoholi on asia, jossa on aina tunne mukana. Mielipiteitä on riittänyt ja tulee riittämään. Viime viikolla 28 kansanedustajaa, joista 15 hallituspuolue keskustasta, tuli julkisuuteen torjuen muun muassa ehdotukset niin sanottujen limuviinojen tulosta kauppoihin ja kaupassa myytävien oluiden alkoholipitoisuuden korottamisesta. sitten, kuinka Fimean toiminta on mennyt sekaisin ja vain muutama sen työntekijä muuttanut Helsingistä Kuopioon. Juha Rehulan mukaan asiat ratkeavat seuraavan parin kuukauden kuluessa. Lontoossa toimiva noin 900 hengen virasto joutuu muuttamaan, kun Britannian brexit astuu voimaan. Omia henkilökohtaisia kantojaan Rehula ei lähde erittelemään. Kokemusta tällaisesta on. Katainen ei suostunut Helsingin Sanomien jutun mukaan kommentoimaan asiaa, ja Hyssälä ei muista, kuinka Fimean tapaus oli edennyt. 8 23. Suomen kaltaisessa pienessä maassa on todennäköisesti konsensus siitä, että kaikki elämä ei voi keskittyä pääkaupunkiseudulle ja että maaseutu pitää säilyttää elävänä. – Alkoholi on asia, jossa on aina tunne mukana. Jyrki Kataisen hallitus käynnisti hajasijoittamisen nimissä Lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskuksen Fimean siirtämisen Helsingistä Kuopioon vuonna 2008. Irtisanoutuneita on kymmeniä. Lausuntoyhteenveto tuli julkisuuteen eilen. Pääministeri Juha Sipilä ilmoitti Ylellä viime viikonloppuna olevansa hajasijoitetun Suomen kannattaja ja että Fimean siirto ”täytyy toimeenpanna loppuun saakka”. Siihen, äänestetäänkö alkoholilaista aikanaan omantunnonkysymyksenä, Rehula toteaa eduskuntaryhmien puheenjohtajien ratkaisevan. Keskustassa on jo aloitettu kaatamattoman karhun paloittelu. – Lausunnonantajia oli 130. Demokraatti. Lakiesitys on tulossa eduskuntaan toukokuussa. Pakolla tämä ei onnistu
Ilmailualan riidassa sopu Ilmailualan riidassa päästiin maanantaina sopuun, kun Ilmailualan unioni IAU ja Palvelualojen työnantajat Palta hyväksyivät sovintoehdotuksen. Reijo Frank. Työttömien haastattelut myöhässä Työttömien määräaikaishaastattelut eivät etene tavoitteiden mukaan, kertoi Lännen Media tiistaina. MAALISKUUTA 2017 SDP Terveys ei ole kaupan! Jouko Malinen edunvalvontapäällikkö Jo riittää pakkoyhtiöittäminen eriarvoistava politiikka 482 Aito ammattilainen asialle! Reijo Vuorento Kuntaliiton apulaisjohtaja, kuntatalous ja hallinto HELSINKI reijo vuorento PALVELUNEUVOJA, LUOTTAMUSMIES KOHTUUHINTAISIA KOTEJA HELSINKILÄISILLE. krs 00530 Helsinki 09 5868 530, muista@sivistysrahasto.fi www.sivistysrahasto.fi Tukea Kulttuurille ja taiteelle Opintoihin ja tutkimustyöhön Lasten ja nuorten toimintaan sekä maakuntahankkeisiin KANSAN SIVISTYSRAHASTO TEKEE TYÖTÄ OIKEUDENMUKAISEMMAN JA LUOVEMMAN YHTEISKUNNAN PUOLESTA SDP perhevapaamallin tavoitteena joustavuus SDP esittää, että euromääräinen vanhempainraha olisi kaikilta osin puolitettavissa ja jaettavissa eripituisille ajoille kuitenkin niin, että tuen kokonaissumma säilyy samana. Sen sijaan määrärahaa ostopalvelujen hankintaan ei vielä ole ehditty käyttää. Pääkiista ratkaistiin kompromissina niin, että Helsinki-Vantaan ja Oulun lentoasemien maapalvelutyössä noudatetaan vuoden siirtymäajan jälkeen yleissitovaa sopimusta. TOIMIVAT SOSIAALIJA TERVEYSPALVELUT PETTERI AUVINEN HOMEKOULUT KORJATTAVA. Tämän vuoden kuntavaaliehdokkaista 65 vuotta täyttäneiden osuus on 16 prosenttia, kun se pari vuosikymmentä sitten oli 4 prosenttia. 85-vuotias Frank kuoli kuluneella viikolla. Reijo Frank tuli tunnetuksi erityisesti työväenlaulujen tulkitsijana, mutta hän kunnostautui myös rauhanlaulajana, kansanlaulajana ja tunnelmallisten, nostalgisten melodioiden tulkitsijana. Myös 25–34-vuotiaiden äänestysinto jätti toivomisen varaa, sillä heistä vuoden 2012 kuntavaaleissa äänesti vain 40 prosenttia. 9 23. Työja elinkeinoministeriön neuvottelevan virkamiehen Mika Tuomaalan mukaan maaliskuun alussa vain joka kolmas uusista työttömistä ehdittiin haastatella tavoiteajassa. – Pitkän aikavälin visiona SDP:llä on edetä asteittain malliin, jossa perhevapaat jakaantuvat tasapainoisesti vanhempien kesken eikä hoivavastuu kasaannu sukupuolittuneesti, sanoi mallin valmistelua johtanut sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.). Vähintään 55-vuotiaiden ehdokkaiden osuus on kasvanut samassa ajassa 7 prosenttiyksikköä 23 prosenttiin. Muilla lentoasemilla noudatetaan edelleen Airpron yrityskohtaista sopimusta. Aiemmin ilmoitetut työnseisaukset loppuviikolle peruuntuvat. Vuoden alusta lähtien tavoitteena on ollut, että ensimmäinen haastattelu järjestettäisiin 15 päivän sisällä työttömäksi jäämisestä. Nuorten erot varttuneempien ikäryhmien äänestysintoon ovat huomattavia, sillä esimerkiksi 35–54-vuotiaista äänesti 58 prosenttia ja 55–69-vuotiaista 72 prosenttia äänioikeutetuista. Reijo Frank antoi äänensä työväenliikkeelle Perinteisen työväenlaulun merkittävin veteraani Reijo Frank on poissa. Työriidan ytimessä oli kiista siitä, mitä ja kenen sopimaa työehtosopimusta Airpron maapalveluissa tulisi noudattaa: yrityskohtaista työehtosopimusta kuten tähän saakka vai lentoliikenteen palvelujen yleissitovaa sopimusta. ILMAINEN VARHAISKASVATUS KAIKILLE. Pitkälti Frankin ansiosta perinteiset työväenlaulut heräsivät Suomessa uudelleen henkiin 1960-luvun lopulla ja seuraavalla vuosikymmenellä. 372 Säästöpankinranta 2 A, 8. Kuntavaaleissa ehdolla yhä vanhempia ihmisiä Kuntavaaleissa ehdolle asettuu yhä vanhempia ihmisiä, selviää kuntavaalitutkijoiden Kuntavaalitrendit-raportista. Muiden ikäryhmien osuus on vähentynyt. Osapuolet sopivat myös kenttäkohtaisista paikallisista järjestelyistä. Jokainen työtön pitäisi haastatella kolmen kuukauden välein. Puolueen tavoitteena on joustavuuden lisääminen, naisten työmarkkina-aseman parantaminen ja isien oikeuksien vahvistaminen. 18–24-vuotiaista miehistä viime kuntavaaleissa äänesti 28 prosenttia ja naisista 32 prosenttia. SDP julkaisi tiistaina oman perhevapaamallinsa. Näin lasta hoitavan on mahdollista saada vaihtoehtoisesti esimerkiksi 24 kuukautta 300 euroa kuussa tai 12 kuukautta 600 euroa kuukaudessa. KOULUTUKSESTA EI SAA LEIKATA. Joona Raevuori. TE-toimistoihin on palkattu uutta työvoimaa hallituksen myöntämän rahan avulla. Suurin pudotus on tapahtunut 45–54-vuotiaissa ehdokkaissa. Vajaa kolmannes nuorista äänesti viime kuntavaaleissa Vuoden 2012 kuntavaaleissa vain 30 prosenttia 18–24-vuotiaista äänestäjistä käytti äänioikeuttaan, käy ilmi Kuntavaalitrendit-raportista
Rahoitusalan työehtosopimus takaa vähintään 1 997–3 030 euron palkan ja vakuutusalan sopimus 1 822–2 498 euron palkan. Demokraatin haastattelemat muita kuin toimistotyöntekijöitä edustavat ammattiliittojen ihmiset arvelevat, että ”itselle vuokraamisen” hyöty voi liittyä veroihin ja työnantajamaksuihin. Toimistotöissä ja erityisesti Opsetin tapauksessa esiin pulpahtaa kuitenkin toinen syy. Henkilöstöpalvelualan sopimuksessa toimistotehtävien vähimmäispalkat ovat 1 581–2 095 euroa, taloushallintoja kirjanpitotehtävien 1 667–2 278 euroa ja ICT-alan tehtävien 1 701–2 652 euroa. Työntekijöitä ei palkata OP-ryhmään suoraan, vaan työnantajana on vuokratyöyritys Opset. Mikä järki tällaisessa järjestelyssä on, ja kuka siitä hyötyy. Vuokratyöntekijöitä voi palkata jopa satoja euroja halvemmalla kuukausipalkalla kuin vakiväkeä. Luvut ovat useita satasia pienemmät kuin niissä sopimuksissa, joita pankeissa ja vakuutusyhtiöissä normaalisti noudatetaan. Jopa satojen eurojen ero palkassa Yritysten omia, tytäryhtiöinä toimivia vuokrafirmoja on syntynyt viime vuosina muitakin kuin Opset. Selväsanainen direktiivi, mutta… Vuokratyön perusperiaatteen mukaan tämän ei pitäisi olla mahdollista. Se on OP:n ja kiinteistöpalveluyritys ISS:n yhteisyritys jonka ainoa asiakas on OPryhmä. Se koskee vuokrattua työvoimaa toimisto-, taloushallintoja ICT-alan tehtävissä. 10 23. MAALISKUUTA 2017 Samaa työtä pienemmällä palkalla Yritysten omat vuokratyöfirmat harrastavat härskiä sopimusshoppailua O P-ryhmällä näkyy olevan töitä tarjolla. Jos työmarkkinaosapuolet niin päättävät, vuokratyöhön voi tehdä omia työehtosopimuksia. ”Joustavuutta ja uramahdollisuuksia” OP-ryhmälle väkeä vuokraavan Opsetin toimitusjohtaja Tuula Laakso ” OP vuokraa monimutkaisen kuvion avulla työntekijöitä itselleen. Ilmoituksissa toistuu kuitenkin hämmentävä yksityiskohta. Miksi?. Nimenomaan toimistotöissä tällainen sopimus on olemassa: henkilöstöpalvelualan työehtosopimus. Direktiivi ja sitä kautta lainsäädäntö tarjoaa kuitenkin kiertotien. Toisin sanoen OP vuokraa monimutkaisen kuvion avulla työntekijöitä itselleen. Niitä on varsin erilaisilla aloilla – pankkija vakuutusalan lisäksi esimerkiksi kuljetusalalla. Eri syistä voi olla hyödyllistä pilkkoa yritystä useaksi eri työnantajaksi. Hyvä juttu, epäilemättä. Työntekijöitä edustavana sopijaosapuolena on ollut toimihenkilöliitto Erto. Esimerkiksi pankeissa ja vakuutusyhtiöissä tämän sopimuksen noudattaminen tietää työntekijöille karuja aikoja. Vuokratyösuhteessa oleva toimistotyöntekijä voi tienata esimerkiksi 1580 euroa, kun täsmälleen samaa työtä samassa paikassa tekevä suoraan palkattu työntekijä saa vähintään 2000 euroa. Jos sellainen on olemassa ja vuokratyöyritys on siihen sitoutunut, noudatetaan sitä. EU:n direktiivi, johon vuokratyötä koskevat lainkohdat Suomessakin perustuvat, on selväsanainen: ”Vuokratyöntekijän keskeisten työehtojen on oltava vähintään samanlaiset, joita häneen sovellettaisiin, jos käyttäjäyritys olisi palkannut hänet suoraan hoitamaan samaa tehtävää.” Kaikkien tietyssä yrityksessä hommia tekevien pitäisi siis olla samalla viivalla riippumatta siitä, mistä palkkakuitti tulee. Haussa on korvausneuvojia, yritysasiakasneuvojia, projektipäällikkö ja monenlaisia muita pankkija vakuutusalan ammattilaisia
Henkilöstöpalvelualan sopimuksella pystyy tekemään ihan mitä vain, huokaa ammattiliitto Pron sopimusalavastaava Sanna Nurminen. 11 23. – Jos tästä ei puhuta julkisuudessa, voi helposti käydä niin, että sama järjestely hiipii muillekin aloille, Kovanen sanoo. myöntää, että yrityksen vuokratyöpalveluissa sovelletaan henkilöstöpalvelualan työehtosopimusta. Nurminen ja Kovanen kuitenkin painottavat, että kaikki laillinen ei ole moraalisesti oikein, saati hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Ei se ole hyväksyttävää, vaikka olisikin laillista, Kirsi Kovanen sanoo. – Vuokratyö on vain osa palveluvalikoimaamme, ja henkilöstöstämme 43 prosenttia työllistyy muihin kuin vuokratyöpalveluihin. – Tämä saatiin lopulta hoidettua ihan siististi, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen kertoo. Tua Onnela Demokraatti Huikean halpa sopimus houkuttaa Henkilöstöpalvelualan työehtosopimuksen superhalvat palkat ovat houkuttaneet työnantajia muuallakin kuin niillä aloilla, joille sopimus on alun perin tehty. – Sopimusshoppailuahan se on. Em ili e U gg la ” Vuokratyösuhteessa oleva toimistotyöntekijä voi tienata alle 1 600 euroa.. Työntekijämme pystyvät myös helposti siirtymään asiakkaan palvelukseen, kun sopiva paikka avautuu. Yritykset hakevat vuokratyöllä joustavuutta. Kaikki laillinen ei ole oikein Koska henkilöstöpalvelualan työehtosopimus on olemassa, konttorityöntekijöitä edustavat liitot kokevat, ettei niillä ole paljon mahdollisuuksia puuttua tilanteeseen. Yt-neuvottelujen aikaan henkilöstöä irtisanottiin, ja sitten otetaan väkeä vuokratöihin halvemmalla, sanoo Vakuutusväen liiton toiminnanjohtaja Kirsi Kovanen. Vuonna 2015 ammattiliitto Pro kiinnitti huomiota siihen, että sopimusta oli alettu käyttää teollisuuden rakennustyömailla, muun muassa Olkiluodossa. Työnantajien lysti loppui kuitenkin lyhyeen, kun Pro nosti asian esiin ja syytti vuokrayrityksiä väärän sopimuksen käyttämisestä. Ammattiliitot puolestaan näkevät tilanteen toisin. – Vakuutusväkeä on siirretty huonommille työehdoille. Tähän mennessä esimerkiksi OP-ryhmä on saanut kikkailla melko lailla rauhassa kenenkään kiinnittämättä huomiota. Työntekijän kannalta tämä on selkeä etu täysin ulkoiseen yritykseen verrattuna, Laakso sanoo. – Jos yhtiö vuokraa työvoimaa itselleen huonontaakseen työehtoja, ei se ole vastuullista politiikkaa. Vuokrayritykset palkkasivat tällä sopimuksella esimerkiksi tarkastajia, asiantuntijoita ja esimiehiä, vaikka sopimus on tarkoitettu vain toimistotöihin. MAALISKUUTA 2017 ” Jos tästä ei puhuta julkisuudessa, sama järjestely voi hiipiä muillekin aloille. Tytäryhtiönä toimivan vuokrayrityksen hyötyjä hän kuvailee kuitenkin toisin. Hän toivoo, että yritysten omista vuokrafirmoista syntyy keskustelua ja järjestelyt joutuvat julkisuuteen. Työnantajien kannalta meininki oli huikean halpaa: henkilöstöpalvelualan sopimuksella sai toimihenkilön työmaalle alle 1 600 eurolla kuussa, kun siihen asti sovelletun sopimuksen palkat lähtivät 3 500 eurosta. – Työntekijöillemme tarjoamme mahdollisuuksia mielenkiintoisiin työtehtäviin, myös erilaisissa elämäntilanteissa. Tiiviin yhteistyön ansiosta tunnemme asiakkaan tarpeet ja pystymme tehokkaasti auttamaan ja löytämään sopivia työntekijöitä erilaisiin tilanteisiin. Työmailla palattiin Teknologiateollisuuden sopimukseen, ja tarkastajat ja asiantuntijat saivat palkkansa
– Nyt virkamiesten päätös ”pula-alasta” tukee tätä epätervettä ilmiötä. – Asia on jäänyt budjettineuvotteluissa kahtena vuotena peräkkäin jumiin investointikaton Kunta vaalit 2017 Rakennusliitto pöyristyi ovien avaamisesta kiinalaisille Suomi on avaamassa rakennusalan työmarkkinat myös kolmansien maiden eli esimerkiksi Kiinan, Bangladeshin tai Ukrainan rakentajille. – Päätökseen otetut palkkaryhmät ovat kuitenkin selkeästi väärät ja alhaiset. Rakennusalan työttömyyskassassa on ollut viimeksi kuluneen vuoden aikana joka kuukausi yli 6 000 työtöntä, talvella jopa yli 12 000 työtöntä. Tapiolan yhteiskoulun peruskorjaus kelpaa esimerkiksi siitä, miten asiat tulisi hoitaa kuntoon. 01019 5110 Sinä ja autosi olette arvokkaita Uuden liikennevakuutuksen maksimibonus on nyt 80 % Turvasta saat suorastaan ylellisen kattavan Liittokaskon ja uuden liikennevakuutuksen, sillä jokainen kuski ansaitsee reilua turvaa. Rakennuksen arkkitehtoninen ilme säilyi. Harjuniemi näkee, että päätöksen taustalla on ”selvästi hallituksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) linjaus siitä, että työvoiman tuonti Suomeen on vapautettava”. – Eikä etenkään varaa menettää tulevaisuutta, joka lapsissa ja nuorissa on, Maria Guzenina painottaa. On myös valonpilkahduksia. Kaikissa silloin rakennetuissa alueen kouluissa ja päiväkodeissa on jonkinasteisia sisäilmaongelmia. EU:ssa oli vuoden alussa noin 26 miljoonaa työtöntä, Harjuniemi muistuttaa. Uusilla valtuustoilla on neljä vuotta aikaa korjata akuuteimmat koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat. Ongelma on erityisen paha Espoossa. Guzenina kuvaa ongelmaa valtavaksi. – Kohta ei taida olla yhtään kuntaa, jossa ei olisi rakennuksia, jotka altistavat ihmisiä tälle sairaudelle. – Senkin vuoksi tämä on niin surullista, Guzenina toteaa. – Rakennusalan työttömyyskassassa oli viime kuussa 10 000 työtöntä työnhakijaa. Näkee selvästi, että näin tähdätään entistä halvempien rakentajien joukkotuontiin esimerkiksi Kiinasta, Ukrainasta tai Valko-Venäjältä, Matti Harjuniemi epäilee.. Monet rakennuksista olivat aikansa arkkitehtonisia taidonnäytteitä, joita tultiin ihailemaan ulkomailta saakka. MAALISKUUTA 2017 Poikkea toimistollamme, soita tai tutustu reiluihin vakuutuksiimme osoitteessa turva.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. Liittokaskon laaja sijaisautoetu Homekoulut ovat uhka nuorten tulev aisuudelle SDP:n kansanedustaja Maria Guzenina esittää homekoulujen korjaamista vuoteen 2021 mennessä. Hän ihmettelee, miten Uudenmaan Ely-keskus katsoo kuitenkin, että rakentajien saatavuus on nyt Suomessa ”vaikeutunut”. Näin rakennusalasta on tullut sen mukaan ”pula-ala”. Oma ironiansa on tosin siinä, että oppilaat ja opettajat joutuivat olemaan väistössä tiloissa, joissa paljastui oma sisäilmaongelma. Työvoimaa on riittänyt kyllä suomalaisilla rakennustyömailla eikä pulasta voi puhua. Tapiola luotiin aikanaan puutarhakaupungiksi, asumisen vihreäksi edelläkävijäksi. Se on myös yksi SDP:n kunnallisvaaliteemoista. Investointikatto uhkaa lasten tulevaisuutta Suomella ei ole varaa menettää korkeasti koulutettuja opettajia eikä muuta kouluhenkilökuntaa seuraamalla kehitystä passiivisena. – On vastuutonta avata työmarkkinat halpatuonnille tilanteessa, jossa synkeä työttömyysjakso on juuri päättynyt. Olennaista on, että homekorjauksista päättävät uudet valtuutetut tiedostavat ongelman ja löytävät toisensa yli puoluerajojen ja investointikattojen. 12 23. EU:n alueelta työttömiä rakentajia löytyy miljoonia, mutta tämäkään ei näytä riittävän suomalaisille virkamiehille. Hänen mielestään se alkaa jo lähestyä kansallisen hätätilan paikkaa. – Ilman yhteistyötä ja yhteistä tahtotilaa ei ongelmaa saada korjattua, hän korostaa. Asialla on Uudenmaan Elykeskus, joka aikoo poistaa tarveharkinnan rakennustyöntekijöiden tuonnilta. Rakennusliitto epäilee, että päätöksen taustalla on halu pudottaa rakennusalan palkkatasoa ja sallia entistä edullisempien rakentajien tuonti. Tähän viittaa sekin, että Ely -keskuksen määrittelemät palkkarajat tuonnille ovat selkeästi hyvin alhaiset. Ongelma on valtakunnallinen ja polttavan ajankohtainen hänen omassa kotikaupungissaan Espoossa. Harjuniemi kyseenalaistaa vakavasti rakennusalan käytännön, jossa joko syöksytään vapaasti lamaan tai riuhdotaan kiireellä ylikuumentuneessa tilanteessa. Tapiolan koulusta mallia Jokaiselle, joka joutuu painimaan sisäilmaongelmasta sairastuneena päivittäisessä arjessaan, kyseessä on henkilökohtainen tragedia. takaa käyttöösi vara-auton jopa tunnissa, kun oma ajopelisi saa kohtalokkaan kolhun kesken matkan tai simahtaa teknisen vian takia. Uudenmaan Ely -keskus perustelee rakennusalan ottamista ”pula-alaksi” sillä, että ”Uudenmaan rakennusalalla työvoimapula on jatkunut vuoden tietyissä ammattinimikkeissä”. Saatinpa hieman lisätilaakin. Kaksi vuotta kestäneessä remontissa kaavittiin kaikki ulos, pysyttiin aikataulussa – tosin startti myöhästyi – ja budjetissa. EU:n alueelta tänne voi tulla töihin kuka tahansa. Tällä valtuustokaudella ei espoolaiskoulujen homeongelmaan ole kuitenkaan tartuttu riittävällä päättäväisyydellä. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi pitää Ely-keskuksen päätöstä käsittämättömänä
Perhe ja Pihtiputaan kesämökki saavat parin vuoden jälkeen nykyistä enemmän aikaa. Sosialidemokraattien mielestä homekoulujen korjaukset olisi irrotettava investointikatosta. Työmarkkinapöydissä ei voi pettää kuin kerran ja luottamus menee. – Ne tulisi ottaa sivuun omaksi kokonaisuudeksi, etsittävä rahoitus ja laitettava homma käyntiin. Panostuksina työllisyyteen ja terveyteen. MAALISKUUTA 2017 Homekoulut ovat uhka nuorten tulev aisuudelle takia. Ihalainen on yli puoluerajojen arvostettu. Pikkupolitikointiin minusta ei eduskunnassa ole. Olen kokenut politiikan hienona oppimisen paikkana. – Näitä päätöksiä olisi pitänyt tehdä jo viime hallituskaudella, hän harmittelee. On huomioitava suhdanteet ja katsottava, että saadaan osaavaa työvoimaa, eikä korjauksessa hutiloida. En ole koskaan ajatellutkaan. Investointikatto on porvarien ajama, hän kertoo. Vaikka Ihalainen ei ole kuntavaaleissa ehdolla, hän kiertää täyttä häkää Keski-Suomen vaalipiirissään muun muassa kansanedustajatoverinsa Susanna Huovisen kanssa. Ihalainen toivoo, että vientivetoiset alat löytäisivät yhteisen kustannusraamin, Suomen mallin, ja että Metsäteollisuuskin olisi jotenkin mukana. Hänenlaisestaan tulisi hyvä presidentti. – Hallitukselta ei kehysriihessä pidä tulla enää yhtään palkansaajien asemaa horjuttavaa viestiä, jotka entisestään kärjistäisivät luottamusvajetta.. Politiikkaa hän arvostaa silti suuresti. – Olisi tarvittu kiky 2, mutta nyt kaikki edellytykset sen rakentamiselle on viety. Ei mikään salitiikeri Kulissien takaa JOHANNES IJÄS johannes.ijas@demokraatti.fi Lauri Ihalainen LAURI IHALAINEN ON tehnyt selväksi, ettei pyri eduskuntaan enää tämän kauden jälkeen. Hän näkee, että hyvinvointiyhteiskuntaa viedään nyt kohti markkinayhteiskuntaa. Oma rajallisuus on hyvä tunnistaa, hän sanoo nöyrästi. Espoon kaupunki on sijoittanut omaisuuden myynnistä tulleita varoja rahastoihin. Ihalainen valittiin kansanedustajaksi ensi kertaa 2011. Jopa työvoimapalveluita yhtiöitetään. En ole mikään salitiikeri, Ihalainen kuvaa. Hänestä tuli Kataisen ja Stubbin hallitusten työministeri. Vaikutusarviot on tehtävä uudelleen, muutoin voi tulla kallis lasku yhteiskunnalle. Soten valinnanvapausmallia ei Ihalaisen mielestä pitäisi runnoa niin kovalla vauhdilla. Pitäisi olla enemmän ulkoja turvallisuuspoliittista osaamista ja parempaa kielitaitoa. – Tämä pitää hoitaa vastuullisesti. Salilla hän viittaa eduskunnan täysistuntosaliin. Rahastojen tuotot avuksi Kaikkia mahdollisia rahoitusmekanismeja ei ole haluttu käyttää. Kokoomus kaupungin suurimpana puolueena ja keskustan tukemana vastustaa investointikaton höllentämistä ja asioiden irrottamista siitä. Rahastoissa on kertynyt noin 140 miljoonan euron tuotto. Jättituloinen mies ilmoitti, että suomalaisten palkat ovat 10–15 prosenttia liian korkeat, ja kaikki työehdot pitäisi neuvotella työpaikoilla. Demarit eivät ole valmiita purkamaan itse rahastoja. Kun kunnista tulisi loput, olisi kasassa miljardin kakku homekoulutalkoisiin. – Työmarkkinapolitiikassa pyrkimys on viedä sopiminen yksilöja yritystasolle perimmäisenä tavoitteena murtaa sopimusten yleissitovuus. Ihalaisen mukaan ulostulo oli sellainen, että oikea kaista meni kiinni jopa Suomen Yrittäjiltä. Työmarkkinamiehen sydäntä särkee, kun työmarkkinapolitiikan fiksuja työvälineitä ajetaan alas. – On riski, että palvelujen käyttäjät eriarvoistetaan, mutta tuottajat tuodaan samalle viivalle. Ilkka Yrjä Demokraatti ” Lähestyy jo kansallisen hätätilan paikkaa. – En olisi siihen hyvä. Jälkikäteen EK ilmoitti, ettei Mattila vaadi palkkojen alentamista. Guzenina näkee korjausprojektit myös investointeina. Ehkä siitä on jäänyt jälki, että pitää kyetä aina sopimaan, jotta syntyy tuloksia. – Sydämeltäni olen työmarkkinamies. SAK:ssa kirvesmiehen koulutuksen saanut kolmannen polven demari oli ehtinut toimia 40 vuotta, 1990–2009 puheenjohtajana. Sipilän hallituksen ideologinen väristys ja viestit ovat rohkaisseet tähän. Viime aikoina Suomessa on puhuttanut EK:n puheenjohtaja Veli-Matti Mattila. 13 23. – On paljon laaja-alaisempaa olla valtioneuvoston jäsen kuin etujärjestön puheenjohtaja. Edellisellä hallituskaudella SDP esitti korjauksiin 100 miljoonan euron siemenrahaa kunnille. Guzenina korostaa puhuvansa tuottojen, ei pääoman käyttämisestä homeongelmassa. Ihalainen ymmärtää, että kokoomukselle nykysuunta käy, muttei käsitä, miten keskusta ja perussuomalaiset ovat menossa mukana. SDP:n mielestä Espoossa on oltava valmiutta keskustella myös lievästä veroprosentin korotuksesta, jos homeongelman hoitaminen sitä vaatii
Mutta taitavana poliitikkona Sturgeon käyttää päätöstä hyväkseen herättääkseen skottien itsenäisyyshaluja ja närkästystä Britannian hallitusta kohtaan, joka ”estää skotteja lausumasta mieltään uudesta tilanteesta”. Sturgeon haluaisi kansanäänestyksen ajoittuvan ensi vuoden loppuun tai vuoden 2019 alkuun, koska silloin EU-neuvottelut eivät vielä ole päättyneet, ja Skotlanti voisi jäädä EU:hun samalta istumalta, jos itsenäisyyden kannattajat tällä kertaa voittaisivat kansanäänestyksessä. Sturgeon arvasi tietenkin, että May haluaa lykätä Skotlannin kansanäänestyksen brexitin jälkeen. Brexit uhkaa Pohjois-Irlannin rauhaa Brexit on alkanut uhata myös Pohjois-Irlannin vaivoin rakenettua rauhaa. Työväenpuolueen veteraanit, jotka kaksi ja puoli vuotta sitten kävivät kovaa ja ratkaisevaa taistelua unionin puolesta, ovat nyt eläköityneet, ja työväenpuolue menetti tyystin kannatuksensa Skotlannissa viime vaaleissa. Theresa May pyrki aluksi estämään Britannian hajoamisen lähtemällä miltei heti brexit-tuloksen jälkeen tapaamaan Nicola Sturgeonia Edinburghiin. EEVA LENNON Uutisanalyysi Skotlanti haluaa eroon brexitistä B ritannian parlamentti hyväksyi brexit-lain lopulta nahkoineen karvoineen. Seurauksena olivat uudet vaalit, joissa Sinn Fein voitti lisää paikkoja. EU:n puitteissa Irlanti oli miltei yhdistynyt, mutta nyt brexitin takia saarta voi uhata uusi kovempi raja. Sinn Fein lähti hallituksesta pienen korruptiojutun takia: monille maatiloille ja yrityksille oli korvattu ylenmääräisesti siirtyminen fossiilipolttoaineista biomassa-energiaan. Tämä on toistaiseksi epäselvää. On järkevää, että skotit ensin saavat nähdä, mikä heitä odottaa Britannian yhteydessä ennen kuin he tekevät päätöksen itsenäisyydestä. Skotlannin pääministeri, Skotlannin kansallisen puolueen johtaja Nicola Sturgeon alkoi yhtäkkiä vaatia uutta kansanäänestystä Skotlannin itsenäisyydestä. Kirjoittaja on Lontoossa asuva vapaa toimittaja. Kova brexit ei anna myönnytyksiä Skotlannille Mutta miksi Nicola Sturgeon alkoi vaatia kansanäänestystä vasta nyt eikä heti brexitin jälkeen. Mahtaneeko sitä edes korvata se, että Irlanti voi ainoana englanninkielisenä EU-maana hiukan hyötyäkin, jos ulkomaalaiset ja brittiyritykset brexitin ja epäedullisen kauppasopimuksen takia alkavat tehdä lähtöä Britanniasta. Konservatiivien kannatus ei ole juuri sen häävimpi Skotlannissa. Britannian parlamentilla on kuitenkin myös sanomista kansanäänestyksen ajoituksesta. 14 23. Nyt sillä on vain yksi kansanedustajan paikka vähemmän kuin Demokraattisella unionistipuolueella. AFP / Michal Wachucik. Sturgeon arvioi, että kova brexit olisi katastrofi Skotlannille. Olisiko tämä edes mahdollista, vai pitäisikö itsenäisen Skotlannin aloittaa jäsenyysneuvottelut yksin uudelleen. Pääministeri Nicola Sturgeon vaatii nyt uutta kansanäänestystä Skotlannin itsenäisyydestä. Hallitus olisi heti voinut painaa nappia ja aloittaa monimutkaisen ja vaikean eroprosessiin EU:sta, mutta nyt tulikin mutka tai ainakin tilapäinen viivytys matkaan. Vuonna 2014 Skotlannissa järjestettiin kansanäänestys itsenäisyydestä, mutta enemmistö, 55 prosenttia äänestäjistä, halusi jäädä Britannian yhteyteen. Pääministeri Theresa May torjui heti Sturgeonin vaatiman ajoituksen ja ilmoitti, että kansanäänestystä ei voida järjestää ennen brexit-neuvottelujen päättymistä. Taistelu kahdella rintamalla samanaikaisesti olisi lähes mahdoton urakka Britannian hallitukselle. Irlannin tasavaltalaisarmeijan poliittinen siipi Sinn Fein on niin sanotun pitkä-perjantain rauhansopimuksen jälkeen hallinnut rauhanomaisesti yhteishallituksessa maan suurimman puolueen protestanttisen Demokraattisen unionistipuolueen kanssa. Irlannin tasavallan ongelmat ovat päinvastaiset kuin Skotlannin. MAALISKUUTA 2017 ” Brexit on alkanut uhata myös Pohjois-Irlannin vaivoin rakenettua rauhaa. Toisaalta öljyn hinnan lasku on tehnyt itsenäisen Skotlannin taloudelliset näkymät huonommiksi kuin vuonna 2014. Mutta brexitin jälkeen Sinn Fein halusi käytti hyväkseen uutta tilannetta. Nationalistinen SNP on vienyt sen paikan keskustavasemmistopuolueena. Nicola Sturgeon oli neuvotteluhaluinen, sillä mielipidetutkimukset osoittivat, että skotit eivät nyt heti halua taas uutta kansanäänestystä Sturgeon yritti saada aikaan Britannian pääministerin kanssa jonkinmoista sopimusta siitä, että Skotlanti voisi brexitistä huolimatta jäädä EU:hun tai ainakin sisämarkkinoille. Viime aikoina puolue on alkanut esittää kansanäänestystä Irlannin yhdistämisestä. Mutta brexit osoitti, että talous ei aina ole ratkaiseva tekijä kansanäänestyksissä. Se jää EU:hun, mutta kovan brexitin takia maan suurin markkina-alue, Britannia, jää ehkä tullimuurin taakse. Eikä hän ollut valmis tekemään myönnytyksiä Skotlannille. Mutta tammikuussa Theresa May valitsi kovan brexitin eli lähdön myös sisämarkkinoilta ja tullisopimuksesta pitääkseen brexit-fanaatikkojen käsiin joutuneet konservatiivit tyytyväisinä. Nationalistien eduksi unionin kannattajien rivit ovat täysin hajalla. Kova brexit hiertää Skotlantia. Nationalistien mielestä Britannian aikomus lähteä EU:sta on kuitenkin muuttanut tilanteen täysin: jäsenyyttä koskevassa kansanäänestyksessä kesäkuun lopulla, 62 prosenttia Skotlannin äänestäjistä halusi Britannian pysyvän EU:n jäsenenä ja äänesti siis Pohjois-Irlannin tavoin aivan toisin kuin koko maa. Eikä hän perimmiltään Skotlannin itsenäisyyteen pyrkivänä poliittisena johtajana voinut olla käyttämättä tilaisuutta hyväkseen. Mutta Irlannin tasavallalta Sinn Fein ei saa vastakaikua ainakaan nyt, kun tasavalta itse kamppailee brexitin vaikutuksia vastaan. Puolue tiesi, että Irlannin yhtenäisyyden asiaa ei kannattanut ottaa esiin, sillä suuri osa katolilaisistakaan ei halunnut luopua Britannian hallituksen tuesta maakunnalle
Haluamme naiset mukaan politiikkaan ja päätöksentekoon, joka on usein miesten hallinnassa. Wallströmin mukaan Ruotsi tarkastelee jokaista turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa tästä näkökulmasta. Myös resursseja ja niiden jakautumista pitää katsoa naisten ja tyttöjen näkökulmasta, Wallström sanoo. Suomi tarvitsee uusia korkean teknologian aloja, mutta myös perinteisten teollisuudenalojen pitäisi pystyä uudistumaan. Toisaalta väliraportin suositukset kyseenalaistavat Sipilän hallituksen aiemman politiikan, sillä OECD:n mukaan yritysten t&k-toimintaa pitäisi tukea nykyistä enemmän. Hän myöntää, ettei tavoitteessa onnistuta aina aivan niin kunnianhimoisesti kuin ruotsalaiset haluaisivat. OECD:n väliraportti korosti varsin odotetusti, että innovaatiot ovat keskeisellä sijalla kilpailukyvyn parantamisen ja tuottavuuskasvun palauttamisen kannalta. Suomi kyllä tavataan rankata innovaatiojohtajaksi EU-vertailussa, mutta kehityksen suunta on ollut huolestuttava. MAALISKUUTA 2017 OECD syynää Suomen innovaatio toimintaa SUOMEN INNOVAATIOTOIMINTA ON kokenut kovia viime vuosina. – En koe, että vastarintaakaan olisi liiemmin. Meillä ei ole siis tuettu erityisen anteliaasti yritysten uudistumista innovoinnin kautta. Toisaalta OECD:n yritysten innovaatiotoimintaan keskittyvät suositukset uhkaavat vahvistaa vastakkainasettelua yliopistollisen tutkimuksen ja yritysten t&k-toiminnan välillä. Wallström mainitsi Ruotsin hallituksen olevan eräs maailman ensimmäisistä avoimen feministisistä hallituksista, jonka yhtenä käytännön seurauksena on feministinen ulkopolitiikka. Varmistamme, että lakeja ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan myös naisten kohdalla. Sipilän hallituksen yritystukileikkaukset ovat sen sijaan kohdistuneet erityisesti yritysten t&k-tukiin. Feminismi valtaa turvallisuusneuvostoa Ruotsi on hänen mukaansa jo vaikuttanut politiikallaan muun muassa siihen, että naisten sukuelinten silpominen on maailmassa vähentynyt ja monissa maissa on havahduttu ja puututtu naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Muu yrityssektori ei ole pystynyt täysin korvaamaan Nokian aiheuttamaa pudotusta tutkimusja kehittämispanoksessa (t&k), julkisella puolella on tehty leikkauksia ja korkean teknologian vienti on romahtanut. Olemme sanoneet alusta asti, että teemamme on naiset, rauha ja turvallisuus. – Pystymme molemmat yhtä aikaa sekä nauramaan että ottamaan sen vakavasti. Elinkeinoministeri Mika Lintilä totesi Helsingin Sanomissa (8.2.), että OECD:n raportti ei sisältänyt suuria yllätyksiä. Toiseksi OECD kehottaa suomalaisia laatimaan selkeä ja yhteinen vision tutkimusja innovaatiotoiminnasta. Hän on järkevä mies. 15 23. Innovaatiot ovat keskeisellä sijalla kilpailukyvyn parantamisen ja tuottavuuskasvun palauttamisen kannalta. He kunnioittavat sitä ja näkevät, että tämä on järkevää. Feministisen ulkopolitiikan jalkauttaminen hallintoon ei sujunut Wallströmin mukaan aivan kitkatta edes Ruotsissa. Keskustelemme myös siitä, mitä se tarkoittaa ja mitä sillä saadaan aikaan. Tuula Haatainen ja Margot Wallström keskustelivat Helsingissä feministisestä politiikasta.. Yritysten t&k-toiminnan julkisen tuen lisäämistä puoltaa Suomessa se, että julkisen sektorin osuus yritysten t&k-menoista on kansainvälisesti vertaillen alhaisella tasolla. – Feministisestä ulkopolitiikasta on tullut ”meidän juttumme”, Wallström nauraa. OECD:n loppuraportti julkaistaan kesäkuussa 2017, mutta helmikuussa julkaistusta väliraportista on jo toivottu suuntaviivoja hallituksen huhtikuun puolivälitarkasteluun, jossa sovitaan suurista talouslinjoista. Aihe on Wallströmin mukaan taajaan esillä myös tapaamissa ulkoministeri Timo Soinin kanssa. Keskustelussa tutkimusja innovaatiotoiminnan tilasta Sipilän hallituksen ministerit ovat toistuvasti viitanneet OECD:n maa-arviointiin, jonka hallitus päätti tilata keväällä 2016. He ymmärtävät, että meillä on pointti. He tietävät jo, mitä odottaa. ANTTI ALAJA Indeksi Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuspäällikkö. Viime kesäkuussa Ruotsi pääsi neljättä kertaa YK:n turvallisuusneuvostoon ja otti feministisen ulkopolitiikan myös siellä lähtökohdaksi. Vastakkainasetteluun ei ole kuitenkaan syytä, sillä Suomessa olisi seuraavina vuosina syytä lisätä tutkimuspanostuksia kautta linjan. Toimia tutkimusjärjestelmän kansainvälistämiseksi pitäisi jatkaa, tutkimusresursseja pitäisi koota suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyötä pitäisi lisätä. – Sitä yritettiin pilkata. – Joka kerta, kun mandaatteja uusi taan tai ihmisiä nimitetään varmistamme, että asiaa katsotaan tämän teeman kautta. Lopulta voitat, Wallström sanoi. – Pidämme feminististä ulkopolitiikkaa esillä turvallisuusneuvostossa joka viikko. Ruotsin teema on naiset, rauha ja turvallisuus Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström keskusteli torstaina iltapäivällä kansanedustaja Tuula Haataisen (sd.) kanssa Helsingissä sukupuolesta ja politiikasta. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä pienten ja keskisuurten yritysten vientipyrkimyksiin ja tuottavuuteen. Lainasin Gandhia, jonka mukaan ensin he sivuuttavat sinut, sitten he nauravat sinulle ja sen jälkeen he taistelevat vastaan. On hienoa, että tunnelma on hyvä. Simo Alastalo Demokraatti Jari Soini ” Haluamme naiset mukaan politiikkaan ja päätöksentekoon, joka on usein miesten hallinnassa
MAALISKUUTA 2017 Andersson Tiina tilapalvelupäällikkö, insinööri Kantola Tarja kirjanpitäjä, varavaltuutettu Godman Marion forskare i vetenskaps teori, tutkija Laiho Harri yleisurheilu valmentaja, urheiluhieroja Hellman Anita project manager matkatoimistossa Meskanen Maarit ITprojekti päällikkö, FM Qvintus Dimitri viestintäkonsultti, toimittaja Styrman Katariina toiminnanjohtaja, FM Untamala Paavo rovasti 368 407 381 420 394 433 446 459 472 Anttila Maija sairaanhoidon opettaja, kaupungin valtuutettu Karrikka Taina production planning, pääluottamusmies Gurhan Deek M. Sc., tietopalvelu virkailija Laisaari Johanna VT, lapsioikeusjuristi Helovirta Mauri eläkeläinen, järjestöneuvos Mohamed Abdirahim (Husu) yhteisöpedagogi, konsultti Razmyar Nasima kansanedustaja Sutton Kirsi varhaiskasvatuksen erityisopettaja, KM Vainikka Mirka lähihoitaja, sosionomi (YAMK) 369 408 382 421 395 434 447 460 473 Arajärvi Pentti professori, kaupungin valtuutettu Katajainen Kari tradenomi (AMK), Helpdesk Specialist Haaranen Aulis hitsaaja Lampola Pia ammattiopettaja Hytti Antti ehkäisevän päihdetyön päällikkö Mountrakis Roby työsuojelu valtuutettu, mediaopiskelija Ruotsalainen Merja liikunnanohjaaja, puheenjohtaja Sviili Nelli luonnontieteilijä Vainio Riku lähihoitajaopiskelija 370 409 383 422 396 435 448 461 474 Aaltonen Valtteri lakimies, OTM Järvinen Jukka kaupungin valtuutettu, päihdetyöntekijä Finne Tuomas toiminnanjohtaja, kulttuurituottaja Köngäs Otto hum.kand., palveluneuvoja Heinäluoma Eero kansanedustaja, riksdagsledamot Malinen Jouko edunvalvonta päällikkö Paananen Eija dieettikokki, pääluottamusmies Sevander Tomi vanhempi rikoskonstaapeli, kaupungin valtuutettu Tsanga Raphael palveluvastaava, kokki 365 404 378 417 391 430 443 456 469 Vuorento Reijo apulaisjohtaja 482 Aaltonen Jaana viestintäjohtaja, VTM Järvi Miia VTM, elinkeinopoliittinen asiantuntija Dahlman Arto vartija, järjestyksenvalvoja Kuurne Juha liittopuheenjohtaja, ensihoitaja opiskelija (AMK) Heinilä Jemi opiskelija Lovén Jape ahtaaja Oranen SannaMari lähihoitaja, rikos seuraamus sosionomi Seila Päivi sairaanhoitaja, luottamusmies Torsti Pilvi VTT, toimitusjohtaja 364 403 377 416 390 429 442 455 468 Vuorela Antti diplomiinsinööri 481 Ahola Irmeli eläkeläinen, pensionstagare Kalema Timo professori, tekniikan tohtori From Heidi teologian maisteri, suntio Laasio Mari myyjä Heinäluoma Eveliina yhteiskunta tieteiden maisteri Marttila Irma eläkeläinen, päivähoidon ammattilainen Paavolainen Sara näyttelijä, suntio Siikaaho Hannele VTM, tradenomi Tuominen Pekka kaupunkitutkija, TkT 366 405 379 418 392 431 444 457 470 Vuori Wiking oikeustieteen ylioppilas 483 Aalto Taina koulutusassistentti, yomerkonomi Jungner Mikael oikeustieteen lisensiaatti, juris licentiat Caydam Lehtonen Arzu omaishoitaja, myyntineuvottelija Koskela Antti ekonomisti Hauhia Joni opiskelija, tietoturvakonsultti Loman Stefan nuorisoohjaaja, yhteisöpedagogi Nöjd Tuovi sosionomi, eläkeläinen Sarje Kimmo FT, kuvataiteilija Toivonen Niilo EUkoordinaattori, teologian kandidaatti 363 402 376 415 389 428 441 454 467 Vilkamaa Susanna MA, kansainvälisten terveyspalveluiden asiantuntija 480 Bergholm Tapio erikoistutkija, dosentti Kolanen Risto päätoimittaja, mielipidekirjailija Halmetoja Leea psykologi Lindfors Marko sopimus asiantuntija Jalovaara Ville historiantutkija, dosentti Nurminen Nelli lääketieteen kandidaatti Salminen Minna erityisasiantuntija, KM Tervonen Emilia tiedottaja Vepsä Sinikka sairaanhoitaja, terveydenhoitaja 374 413 387 426 400 439 452 465 478 Ylitalo Jaana edunvalvonta johtaja, sosiaaliohjaaja 488 Castén Nina viestintäpäällikkö, FM Kontio Timo lastensuojelun sosiaalityöntekijä Harju Juhana vanhempi konsultti, FM Loima Maria valtiotieteiden ylioppilas Jokela Samuel opiskelija Nyroos Maria organisaatio psykologian maisteri Salo Arja järjestösihteeri Toijonen Karita erityisluokan opettaja Vihervaara Anita pääluottamusmies, lastenhoitaja 375 414 388 427 401 440 453 466 479 Ylänkö Arja Katriina sosiaaliterapeutti 489 Alaja Jaana erityisluokan opettaja, pääluottamusmies Kantola AnnaMaria toiminnanjohtaja Gebhard Elisa oikeustieteen ylioppilas, vt. kand. Lehto Veijo eläkeläinen, varatuomari Hyvärinen Pertti lakimies Mäenpää Anna vastuullisuus päällikkö, VTM Rönnholm Antton puoluesihteeri, VTM Taberman Mika kotiisä, lastenhoitaja Valokainen Tuomo lähihoitaja, muusikko 371 410 384 423 397 436 449 462 475 Wallgren Thomas dosentti, yliopistolehtori 485 Auvinen Petteri palveluneuvoja, luottamusmies Kirjasniemi Eevi erityisopettaja, KM Hagi Muse Samia tradenomi (AMK), tulkki Lehtopuro Esa sairaanhoitaja Hätinen Juha (Jussi) lehtori, erityisopettaja Mäki Terhi lähihoitaja Sadeniemi Matti asiakasjohtaja Taipale Ilkka lääkäri Varis Hanna YTM, tietojärjestelmä suunnittelija 372 411 385 424 398 437 450 463 476 WartoTillander Heta yhteyspäällikkö, MBA 486. lainsäädäntö sihteeri Lagerström Margareta myyjä Helenius Arto lakiasiain päällikkö Meretniemi Jaakko historian ja yhteiskuntaopin lehtori Penttinen Hannu lääketieteen ja kirurgian tohtori, nuorisolääkäri Sinisalo Samuli projektitutkija, MA Törmikoski Ilona taiteen maisteri, muotoiluyrittäjä 367 406 380 419 393 432 445 458 471 Välimäki Heta viestintäkonsultti, VTK 484 Baltzar Dimitri muusikko Kivistö Pirjo eläkeläinen, rakennusinsinööri Halen Henrik tradenomi Leoni Juha kenttäpäällikkö Ijäs Petri työkalunvalmistaja Nehri Welat diplomiinsinööri, suunnittelu päällikkö Saksala Harri muusikko, oik. Taipale Kaarin tekniikan tohtori, kaupunkitutkija Vasama Leila hallintopäällikkö, opettaja 373 412 386 425 399 438 451 464 477 Weckström Mikko sairaanhoitaja 487 Aronen Ulla perintätoimi henkilö, pääluottamusmies Kinnunen Jari antikvaariyrittäjä Haatainen Tuula kansanedustaja, VTM, riksdagsledamot, pol.mag. 16 23. Soc
Puoluesihteeri Antton Rönnholmin mukaan saavutetulla ehdokasmäärällä on hyvä lähteä tavoittelemaan suurimman kuntapuolueen paikkaa. Vetovoimainen SDP Keski-Suomessa arvioitiin vielä viikkoa ennen kuin ehdokaslistat oli määrä jättää, että kokoon saadaan 370 demariehdokasta. – Se on mielestäni hirveän hieno asia. 17 23. Vaikka ehdokkaiden kokonaismäärä on vähentynyt kuntaliitosten takia ja listat ovat lyhentyneet myös valtuustojen koon pienenemisen takia, kantautuu SDP:n kentältä pääasiassa tyytyväistä hyrinää. Puolueet ovat asettaneet yhteensä 33 618 kuntavaaliehdokasta, ja SDP lähtee vaaleihin 6 132 ehdokkaan joukkueella. Puoluekokouksen hyvä henki ja draivi sai ihmisiä lähtemään ehdolle. Myös Hämeen piirin toiminnanjohtaja Pirjo Alijärvi on tyytyväinen 536 ehdokkaan saaliiseen. – Meidän porukkamme otti siis aivan huikean loppukirin ehdokashankinnassa. Demokraatti selvitti, miten SDP:n ehdokasasettelu eri puolilla Suomea on sujunut. MAALISKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 050 408 1359 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Emilie Uggla SDP:n joukkue tavoittelee kultaa K untavaalien ennakkoäänestys alkaa ensi keskiviikkona. ” 2508 3624 Kunta vaalit 2017. Piiritoimistolle on tullut sellaista viestiä, että puoluekokouksen hyvä henki ja draivi sai ihmisiä lähtemään ehdolle, piirin järjestötyöntekijä Merja Närhi iloitsee. Sosialidemokrattisella puolueella on selvästi vetovoimaa, ja se tuntuu tosi hienolta, Alijärvi summaa. Lahdessa ja Hämeenlinnassa saatiin täydet listat ja esimerkiksi Lopella demariehdokkaita on aiempaa enemmän. Listoilta löytyy Alijärven mukaan mukavasti kuntapolitiikan konkareita, mutta myös uusia ehdokkaita on saatu paljon. Nyt listoilla komeilee 403 nimeä
Lähteet: Vaalit.fi ja piirit ” Salaisuus on, ettei pelkää jutella ihmisten kanssa politiikasta ja kysyä heitä ehdolle. Kauhajoella, Pedersöressä, Ähtärissä, Maalahdessa ja Teuvalla ehdokkaita saatiin aiempaa enemmän. – Kun jakaa Satakunnan valtuustopaikat ehdokasmäärällä, saadaan nyt tulokseksi 1,16. . Ota ennakkoäänestyspaikalle mukaan henkilöllisyystodistus (henkilökortti, passi, ajokortti tai vastaava kuvallinen asiakirja), et tarvitse mukaan postitse saamaasi ilmoitusta äänioikeudesta. – Toivottavasti kuntalaiset lähteENNAKKOÄÄNESTYS ALKAA . Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 9.4. MAALISKUUTA 2017 Imua SDP:n listoille oli myös Helsingissä, jossa lista saatiin leikiten täyteen. – Muutamilla pienillä paikkakunnilla mennään pitkälti entisellä joukkueella, mutta esimerkiksi Kuopiossa ja Joensuussa puolet ehdokkaista ovat uusia, hän kertoo. Viime vaaleissa luku oli 1,17. Uudellamaalla SDP oli asettanut tavoitteeksi, että kasaan saadaan tuhat ehdokasta. Ehdokkaita oli viimeksi enemmän, mutta niin oli jaossa olevia valtuustopaikkojakin. – Meillä on erittäin vahva lista. Se on positiivinen yllätys, koska ensimmäisenä ei välttämättä tule mieleen, että pienissä kunnissa pystytään houkuttelemaan nuoria mukaan. – Viime kunnallisvaalien ääniharava Säkylässä oli kokoomuksen Seija Muurinen. Maalahdessa demarit tekivät historiaa, kun SDP kokosi ensimmäistä kertaa suuremman listan kuin RKP. Listoilla on 939 nimeä, täysi lista jätettiin Espoossa ja Vantaalla. Tampereen täydeltä listalta lähtee vaaleihin uusia innokkaita ehdokkaita, joista pari tunnetaan valtakunnallisestikin. . – Lauri Lyly lähti ehdolle Tampereella, hän on oikein hyvä täydennys listalle. Moni haastateltava vertasi SDP:n listoja kilpailijoiden listoihin. Viime vaaleissa kokoomuksella oli 20 ehdokasta SDP:tä vähemmän, nyt SDP:n listalla on liki 80 ehdokasta enemmän kuin kokoomuksella. Nyt hän on meidän listallamme sitoutumattomana, Pirttinen kertoo. Satakunnassa monilla paikkakunnilla ollaan ehdokasmäärissä rinta rinnan keskustan kanssa. fi:n aluesivuilla. Se on huikea nousu, yli 50 prosenttia, piirin toiminnanjohtaja Johanna Autio kertoo. Äänestäjien aktiivisuus ratkaisee Pohjanmaan tapaan myös Varsinais-Suomessa alueen jokaisessa kunnassa voi äänestää demaria. Tavoitteesta jäätiin hieman. Lapissa kolme kuntaa jäi vaille demariehdokkaita, mutta toisaalta hyvä merkki piirin toiminnanjohtaja Paulus Toropaisen mielestä on, että Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa ehdokasmäärä kasvoi. Christerin salaisuus on, ettei hän pelkää jutella ihmisten kanssa politiikasta ja kysyä heitä ehdolle, ruotsinkielisten demareiden FSD:n toiminnanjohtaja Hildur Boldt kertoo. – Näin on varsinkin kaupungeissa, mutta myös Kemijärvellä ja Kolarissa. 18 23. Turussa lista saatiin täyteen ja vuoden 2012 vaaleja suurempi lista jätettiin Kustavissa, Raisiossa, Sauvossa ja Taivassalossa. Tavoitteena on olla vaalien jälkeen suurin puolue. Oman mausteensa vaaleihin tuo pormestarin valinta. Esimerkiksi helsinkiläinen äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon Vaasassa olevassa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa. Kiva piirre on myös, että 40-vuotiaita perheellisiä ehdokkaita on saatu mukaan, Toropainen sanoo. Ehdokkaita erilaisilla ammattija koulutustaustoilla kaikista kaupunginosista ja listalla on tasapuolisesti miehiä ja naisia, hän kertoo. Pohjanmaan ruotsinkielinen rannikko on ollut perinteisesti erityisen haastava alue SDP:lle, siksi onnistumiset maistuvat makeilta. Tampereella kiinnostava nimi on myös Alivaltiosihteeri-ohjelmasta tuttu Jyrki Liikka, Pirkanmaan SDP:n toiminnanjohtaja Harri Sandell kertoo. . – Puolueen uudet työkalut ehdokashankinnassa toimivat ainakin meillä. Listat saatiin täyteen Kokkolassa ja Vaasassa, joissa SDP:llä on puolueista suurimmat listat. . SDP:n ehdokasmäärä putosi Eskelisen mukaan vähemmän kuin muilla suurilla puolueilla. Piirin toiminnanjohtaja Seppo Eskelinen myhäilee, että ”tulos ei ollut järin huono”. Esimerkiksi Kuopioon saatiin pelkästään puolueen Facebook-kampanjalla 13 ehdokasta, hän jatkaa. Tuula Haataisella on kokemusta sekä ministerinä, että apulaiskaupunginjohtajana, Isbom sanoo. . Yleisessä ennakkoäänestyspaikassa voi äänestää kuka tahansa äänioikeutettu riippumatta siitä, missä kunnassa hän asuu. Ehdokkaiden ikäjakauma 18–19 20–24 25–29 30–34 35–39 40–44 45–49 50–54 55–59 60–64 65 ja yli 49 122 218 381 530 650 646 742 788 821 1185 200 400 600 800 1 000 1 200 Ikä Ehdokkaiden lukumäärä Keski-ikä 51 vuotta SDP kuntavaaleissa 59 41 % Ehdokkaiden sukupuolijakauma Ehdokkaista (6 132) Valtuutettuja Kansanedustajia Europarlamentaarikkoja 1 229 30 1. – Teuvalla oli viime vaaleissa neljä SDP:n ehdokasta, nyt heitä on kymmenen. – Lisäksi suuret ikäluokat ovat nyt joukolla jättäneet politiikan teon nuoremmille. . . – Meillä on erittäin kokenut ja pätevä pormestariehdokas. Isbomin mukaan vaalityöhön on lähdetty Helsingissä erittäin innokkaasti. Käytännössä olemme siis aivan samassa kuin vuonna 2012, Pirttinen painottaa. Satakunnassa kokoomus jäi taakse Viime vaaleja laihemmat listat puhuttavat, mutta Satakunnan piirin toiminnanjohtaja Jukka Pirttinen muistuttaa, että laskennallisesti tilanne ei ole hassumpi. Helsingin sosialidemokrattien toiminnanjohtaja Hanna Isbom kertoo, että halukkaita ehdokkaita olisi ollut arviolta vielä lähes puolensataa lisää. – Kunnanvaltuuston 1.varapuheenjohtaja Christer Bogren on tehnyt huikean työn ehdokashankinnassa. . . Ennakkoäänestys kotimaassa 29.3.–4.4. Se mahdollistaa monen uuden ehdokkaan läpimenon, mutta heidän siirtymisensä lehtereille vähentää kokonaisehdokasmäärää, Tuuri sanoo Demokraatti. Toropaisen mielestä tulevaisuus on hyvissä kantimissa, kun Lapissakin mukaan on saatu ilahduttavasti uusia ja nuoriakin ehdokkaita kolmenkympin molemmin puolin. Kotimaan yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja ovat kunnan määräämät virastot, postikonttorit ja muut paikat. Uusiutumista on havaittavissa myös Pirkanmaalla, jossa listoille saatiin yhteensä 627 ehdokasta. Uudenmaan piirin järjestötoimitsija Pekka Tuuri arvioi syyksi tavoitteesta jäämiselle ”kovat ajat ja kuntapolitiikan kasvaneen ajallisen kuormittavuuden”. Seitsemällä paikkakunnalla ehdokkaita saatiin aiempaa enemmän ja Kuopiossa ja Joensuussa demareiden lista on täysi. Pohjanmaan ponnistus Pohjanmaalla iloitaan siitä, että piirin jokaisessa 40 kunnassa voi äänestää sosialidemokraattia. Uusia kasvoja Demariehdokkaita asetettiin Uudenmaan jälkeen eniten Savo-Karjalassa
19 23. Kaakkois-Suomen Demarinuoret Näihin kuviin ja tunnelmiin päätettiin yhteiskuntakoulun toinen jakso! Ihanat nuoret ja upeat alustajat meidän matkassa mukana kohti vaikuttamisen huippua! Nina Peltonen Ihana Sirpa Paatero kävi haminalaisia moikkaamassa tänään torilla.. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti ” Puolueen uudet työkalut ehdokashankinnassa toimivat ainakin meillä. Ehdokkaat piireittäin 403 Keski-Suomi 650 Kaakkois-Suomi 939 Uusimaa 127 Helsinki 239 Lappi 588 Pohjanmaa 416 Satakunta 536 Häme 627 Pirkanmaa 579 Varsinais-Suomi 367 Oulu 652 Savo-Karjala Kuntavaalit 2017 #demokraatti INSTAGRAM-KUVIEN NÄYTEIKKUNA Uudenmaan Demarinuoret Vaalit on varapuheenjohtaja Jesse Kareisen parasta aikaa. Tällainen lista on Oulussakin. – Meillä on ihmisiä ehdolla laajasti eri taustoista – on opettajia, opiskelijoita, maistereita ja työmiehiä. – 650 ehdokasta, jotka ovat valmiita laittamaan itsensä likoon paremman inhimillisen politiikan ja oman kotikuntansa asukkaiden puolesta, on ehdottomasti ylpeyden aihe, hän sanoo Kaakkois-Suomen aluesivuilla. Ammattien kirjo on minusta hyvä asia siksi, että SDP on mielestäni tarkoitettu jokaiselle ja arvot ovat pääasia. Moni haastateltavista mainitsi hyvät, vahvat ja monipuoliset listat. #muutamapallo Jenni Mainonen Tämä tässä on demarinakki! Paistettiin näitä Joensuun kävelykadulla noin 150 kpl ja jaettiin iltaisille kulkijoille. Vaikka suurissa kaupungeissa jäätiin täyden listan tavoitteesta, on piirin puheenjohtaja Teemu Hirvonen tyytyväinen lopputulokseen. Yhteisten arvojen puolesta Kaakkois-Suomessa Mikkelissä, Kouvolassa, Haminassa ja Imatralla SDP jätti muut puolueet taakseen ehdokaslistojen koossa. Niin myös Oulun piirin puheenjohtaja Tanja Tiainen, joka kertoo paikkakunnilta kantautuneen suitsutusta juuri listojen monipuolisuudesta. Hyvin erilaisista taustoista olevat ihmiset jakavat samat arvot ja sen myötä samat intressit, hän summaa. MAALISKUUTA 2017 vät aktiivisesti äänestämään siitäkin huolimatta, että sote-uudistus ja maan hallituksen toiminta lisäävät epävarmuutta ja epäselvyyttä kuntien tulevaisuudesta, Varsinais-Suomen SDP:n puheenjohtaja Vuokko Puljujärvi sanoo Demokraatti.fi:n aluesivuilla
Torikeskustelut ovat tulleet tutuksi myös valtuutetun roolissa. Minulle ei iskenyt se vanhuuden vallanhimo, ettei millään voi jäädä pois. Seuran teltta on perinteisesti pystytetty myös SDP:n toritapahtumiin. Kyllä nuorempia pitää saada mukaan, vaikka se onkin täällä aika vaikeaa, kun työpaikat ovat kortilla ja opiskelijat vaihtavat paikkakuntaa, Valtonen tuumii. Hirsilän Pyrkivälle, jonka puheenjohtajana Valtonen toimii. Talo on läpikotaisin tuttu, sillä täällä on hän on viettänyt paljon aikaa myös nuoruudessa. Äänestys alkaa toukokuussa. – Ei auta jäädä murehtimaan menneitä. Valtonen on Orivedellä se mies, jolle soitetaan, kun toriteltalle on tarvetta, sillä teltta majailee hänen kotonaan. Positiivisuus kuljettaa. Meillä oli täällä Hirsilässä nuoriso-osasto, joka pyöri tässä talon ympärillä. Teltan pystyttäjä on myös toiminut grillimestarina, kun torilla on paistettu makkaraa. Harjulan talonmiehenä ja Hirsilän työväenyhdistyksen puheenjohtajana toimiva Valtonen asuu vain kivenheiton päässä talosta. Tämä on vuonna 1915 rakennettu työväentalo Oriveden Hirsilässä. Joku hänelle sanoi, että olisit kyllä rikas, jos saisit jokaisesta tunnista palkan. Valtonen oli työvuosinaan yhden ammattiosaston puheenjohtaja 40 vuoden ajan ja työpaikkansa työsuojeluvaltuutettu. Sitten ajattelin, että nyt olen osani tehnyt. MAALISKUUTA 2017 Teräsvaari ESITTELEMME KEVÄÄN AIKANA 10 LIIKKEEN VOIMAHAHMOA Ei mikään nurkan takana kurkkija Martti Valtonen, 69, avaa Harjulan oven. Valtuutettu ja ay-aktiivi Vapaaehtoistyö SDP:n, Pyrkivän ja ammattiyhdistysliikkeen parissa tuntuu Valtosesta luontevalta. Valtosen mielestä on tärkeää, että SDP:n väki puhuu ihmisten kanssa kasvotusten. Hoidan asioita, ettei elämä menisi sellaiseksi nurkan takana kurkkimiseksi – että odottaisi jonkun muun hoitavan. Minulla on vähän sama homma, kun korvauksia en ole ottanut mistään, Valtonen virnistää. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Orivesi ” Minulle on helpompi hoitaa vastuuta kuin jättää asiat rempalleen.. Äänestäneiden kesken arvotaan matka samaiselle risteilylle. – Velipoikakin tekee paljon seurassa hommia. Harjulan työväentalo on ollut myös keskeinen paikka urheiluseura Martti Valtonen on asunut ikänsä Oriveden Hirsilässä ja toimii työväentalo Harjulan talonmiehenä. Tiettyä hulluutta vapaaehtoistyö vaatii – ja oikeanlaista asennetta. – Olin 32 vuotta valtuutettuna ja yhteensä 40 vuotta kunnan luottamustehtävissä. Eespäin menneitä murehtimatta Liikunnasta ja tyttärentyttären kanssa elämäntaitojen opettelusta Valtonen nauttii silloin, kun ei hääri vapaaehtoishommissa. Demokraatti esittelee keväällä kymmenen Teräsvaari-kandidaattia, joiden joukosta lukijat saavat äänestää suosikkinsa. – Olen asunut Hirsilässä koko ikäni. Kaikenlaista vapaaehtoistyötä on tullut tehtyä vuosien mittaan niin Pyrkivän kuin SDP:n parissa. On vain otettava opiksi ja katsottava eteenpäin, hän sanoo. Valtonen teki työuransa Mantereen kenkätehtaalla. 20 23. Lähes koko kylän nuoriso oli täällä – parhaimmillaan viitisenkymmentä nuorta. Vaikka työväentalon toiminta on hiipunut, on sen asiat silti hoidettu, jotta siellä on nuorempien mahdollisuus toimia, Valtonen kuvailee. Liikunnan lisäksi pitkälle vie huumori, jota Valtonen viljelee mielellään. Vaari 7/10 Anna-Liisa Blomberg Teräsvaari-ehdokkaat esittäytyvät Aatteen paloa, talkoohenkeä ja sitkeää työtä sosialidemokratian eteen. Orivesi tunnettiin kenkäpitäjänä, jossa kenkäteollisuus kukoisti ja jalkinealan ammattiosastojakin oli kaikkiaan neljä. – Minulle on helpompi hoitaa vastuuta kuin jättää asiat rempalleen. Virallinen Teräsvaari-titteli luovutetaan voittajalle Demokraatin lukijaristeilyllä elokuun lopussa. Tampereella oli aktiivinen nuorisopiiri ja hekin vierailivat täällä välillä, Valtonen kertoo. Nämä työväentalojen talonmiehet, soppatykkitaiturit ja toritelttojen pystyttäjät ovat niitä taustavoimia, jotka muodostavat yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa liikkeen tärkeän tukirangan
Hampaiden ja suun hyvinvointiin panostaminen on fiksua muutenkin kuin vain välkehtivän hymyn ja miellyttävän ensivaikutelman takia. Kovettuessaan plakki muuttuu hammaskiveksi. Hampaan pintaan kertyy jatkuvasti vaaleaa, juustomaisen pehmeää peitettä, joka on bakteerikasvustoa eli plakkia. MAALISKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Hymy kuntoon – sydän kiittää Hymy on jokaisen ihmisen oma, ainutlaatuinen tavaramerkki – ilmeistämme se, joka varmiten jää keskustelukumppanin mieleen. Parodontiitti voi olla aluksi oireeton, mutta sen pysäyttäminen voi olla hankalaa siinä vaiheessa kun hampaat jo heiluvat. Tutkimusten mukaan yksi sydänja verisuonitautien taustalta löytyvä riskitekijä ovat suussa piileskelevät tulehdukset. 21 23. Suun perusterveyden ylläpitäminen on onneksi helppoa ja oma, jokapäiväinen toiminta on siinä avainasemassa. Sännöllinen hammaslääkärissä käynti onkin keskeisessä roolissa suun tulehdusten aikaisessa havaitsemisessa. Tulehtuneen kudoksen kautta bakteerit pääsevät helpommin luikertelemaan verenkiertoon ja sitä kautta aiheuttamaan uusia tulehduksia elimistön eri osiin. Päivittäiset hampaidenhoitorutiinit ovat tehokkaimmat aseet plakkia vastaan. Hampaiden harjaus fluorihammastahnalla aamuin illoin sekä hammasvälien putsaus hammaslangalla antavat bakteereille kyytiä.. Hampaiden kiinnityskudoksia hiljalleen tuhoava, elimistössä matala-asteista tulehdusta ylläpitävä parodontiitti lisää sydänja aivoinfarktien riskiä ja saattaa olla tärkeä tekijä myös diabeteksen ja Alzheimerin taudin kehittymisessä. Plakkiin voi suhtautua ikäänkuin taudinaiheuttajien supervarastona – yhdessä kuutiomillimetrissä plakkia on noin sata miljoonaa bakteeria
MAALISKUUTA 2017 TEKSTI MARJA LUUMI . KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä. 22 23
Isä Mikko Rönnholm oli SDP:n kansanedustaja jo Anttonin syntyessä. Pojista kasvoi omatoimisia väkisinkin – isällä oli kansanedustajakiireensä ja äiti ei reumansa takia pystynyt auttamaan kaikessa. Laulu ei ole ainakaan toistaiseksi raikanut Ympyrätalossa puolueen toimistotiloissa. 23 23. Rönnholm valittiin SDP:n puoluesihteeriksi reilu puolitoista kuukautta sitten. Nivelreuman takia äiti oli kotona ja se toi turvallisuuden tunnetta. Lahden puoluekokouksessa Rönnholm kertoi esittelypuheenvuorossaan kauniisti siitä, kuinka hän kasvoi sosialidemokratiaan pikkupojasta lähtien. 24/7-arki on alkanut. Aika on kulunut nopeasti, kun kaikki pyrkivät uuden puoluesihteerin puheille tutustuakseen mieheen. Siitä on varmaan jäänyt viehätys maan tonkimiseen, Rönnholm pohtii.. Se, että isä ei ollut koko ajan paikalla, oli perheen kahdelle pojalle ”normaali olotila”. MAALISKUUTA 2017 Positiivinen ääni kantaa R önnholmin perheellä ei ollut aikoinaan puutetta ohjelmasta, kun lähdettiin Naantalista kohti kesämökkiä. – Kuulemma se oli aika raskasta, kun mökille oli matkaa neljä tuntia, Antton Rönnholm naurahtaa nyt tälle takavuosien harrastukselleen. – Kyllähän minä olen ainakin arjessa äitini kasvattama. – Se on ollut vain hyödyksi, että sai olla mukana arkipuuhissa puutarhatöistä kotitaloustöihin – ihan tekijänä. Antton-poika hoilaili takapenkillä koko matkan itse keksimiään lauluja jonkinlaisella saksalta kuulostavalla kielellä. Mutta se ei ollut hänen valintansa, Rönnholm huomauttaa
EU-parlamentaarikko Mitro Revon erityisavustaja 2009–2010 . puhemies Lipposen eduskunta-avustaja 2004–2005 . Lipposen erityisavustaja 2006 . Turun kaupunginvaltuuston jäsen 2004–2008 . syntynyt 28.6.1980 Naantalissa . Pilkkakirves näkyi muun muassa Ville Itälän Itsevaltiaat-hahmon murteessa. Hän on ollut teini-iän suosikkini. – Ehkä osa aikuisista ajatteli, että osallistuin liikaakin keskusteluun, hän naurahtaa. EK:n EU-asiantuntija 2010–2011 . – Suomenruotsalaiset ovat kasvaneet siihen, että onnellisuus tulee esiin yhteisöissä, ei yksinään, Rönnholm pohtii. Hän kuvailee opiskelua aikamoiseksi kielikylvyksi, vaikka ”nordismi” olikin ollut harrastus jo kouluaikoina. Se on sääli, sillä omaa murhetta pitäisi saada puhua railakkaasti. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA . . Kesken vaalikampanjan on vaikea tuoda esille aivan uusia kysymyksiä, Rönnholm muistuttaa. viestintäministerien Viitanen ja Kiuru erityisavustaja 2013–2015 . Vähän kuiva ja mustakin huumori. Viimeaikaiset mielipidemittaukset näyttävät SDP:n kannalta erittäin hyviltä, mutta miten pitää hieno vire päällä loppumetreille. 24 23. . Suomen lakimiesliiton viestintäpäällikkö 2008–2009 . . – Se, joka pystyy haistamaan, mistä ihmiset puhuvat, on tosi hyvissä asemissa. ”Lobbari” jo sanana on joillekin sama kuin myisi sielunsa. Mutta debateista Rönnholm nauttii. viestintätoimisto Milttonin EU-toimiston vt. Eniten kysymyksiä Rönnholmin taustassa on herättänyt työ lobbarina. SDP:n puoluesihteeri 2017 . Eduskunta on tuttu moneltakin kulmalta, samoin kuin toiminta EU:n ytimessä Brysselissä. . Turku on sinulle läheinen paikka. . Suomenkielisillä on paljon oppimista suomenruotsalaisuudesta – jota ei Rönnholmin mukaan todellakaan kuvaa hokema ”20 perheestä”. naimaton . Mika Waltariin, joka on asunut Töölössä samalla kadulla kuin minä. Miksi turkulaisia ja Turkua nälvitään. . Ensimmäinen suuri testi tuoreelle puoluesihteerille ovat parin viikon päästä käytävät kuntavaalit. Sama ilmiö on nähtävissä monessa muussakin maassa vanhoissa kaupungeissa, jotka ovat olleet keskuspaikkoja. Kohellus ei naurata ja se, että vitsi selitetään auki. Miten ihmeessä joku kykeneekin olemaan niin läsnä historiallisessa ympäristössä. Hän muistuttaa, että katu on kaksisuuntainen: viestintätoimiston asiakas on hyvä saada ymmärtämään, missä todellisuudessa poliittinen päättäjä elää. valtiovarainministeri Heinäluoman erityisavustaja 2007 . Ruotsilta kalskahtava nimi velvoitti osaamaan kieltä ja ehkä helpotti pääsyä piiriin. Kaikilla on joku näkemys Turusta. . . Rönnholm sanoo osaavansa delegoida. tutkijana Centre for European Policy Studies 2010 . Olen utelias ottamaan riskejä ja minulla on ollut mahdollisuus valita, hän kiittää. . valtiotieteen maisteri, Masters of Arts . Mutta politiikasta hän syttyi jo hyvin varhain. . – Arvostan aktiivista otetta ja sitä, että ollaan selkeästi eri mieltä asioista. . Muita ei osannut ajatella, vaikka monien puolueiden arvot limittyvätkin toisiinsa. yrittäjänä Philotimo Consulting SPRL 2011–2013 . johtaja ja vanhempi asiantuntija 2016–2017 . Mutta agendat muodostuvat jo pitkään ennen vaaleja. En tiedä. Tavoitteena on se, että ihminen saisi tehdä sitä, mistä on itse innostunut. Millainen huumori naurattaa. – Minulla on selkeä näkemys siitä, missä raja kulkee ja mitä haluan tehdä, Rönnholm vakuuttaa. Olen lukenut hänen kaikki historialliset kirjansa ja nauttinut näistä seikkailuista. Joutuuko siinä työssä toimimaan omia arvojaan vastaan, moni miettii. Arvostan ironiaa ja itseironiaa. – Mitkä ovat reunaehdot, mistä voisi löytyä kompromisseja ja mitä kannattaa edes esittää. Kaikki eivät asu Strömsössä ja Rönnholm ihastui myös murteiden kirjoon. . – Kaikenlaista silppua on tullut tehtyä, positiivista silppua. Puoluesihteerillä pitää hänen mielestään olla ”iso kuva” mielessä ja se vaatisi myös aikaa ajatella. Suomenruotsalaiseen kulttuuriin Rönnholm pääsi sisälle opiskellessaan valtio-oppia Åbo Akademissa. Tästä kannattaisi ottaa oppia – oli sitten tekemisissä toisten kanssa millä kielellä tahansa. SDP painottaa omassa vaalistrategiassaan julkisten palveluiden, sivistyksen ja kuntien elinvoimaisuuden tärkeyttä. – Tärkeintä on hyvä henki – joka Ympyrätalossa onkin. . Kehen ihmiseen haluaisit tai olisit halunnut tutustua. Sen todistaa tutkimuskin Pohjanmaalla ruotsinkielisten vanhusten parissa: he sairastavat vähemmän, harrastavat enemmän ja ja elävät pitempään. Kun hän mietti omaa poliittista kotiaan, SDP oli luonteva valinta. . . . Mutta pitkällä aikavälillä on tarpeen selkeyttää toimenkuvia, mistä kukin vastaa. Englantilainen huumori on hauskempaa kuin amerikkalainen – ja mitä on saksalainen huumori. Tarina pitää osata kertoa oikein Rönnholmin yksi tehtävä puoluesihteerinä on pyörittää arkea puoluetoimistossa. MAALISKUUTA 2017 Suomenruotsalaisista on oppimista Antton Rönnholm kertoo olleensa erikoinen pikkupoika, joka oli enemmän omissa oloissaan viihtyvä tutkija kuin porukoissa viihtyjä. Hänellä ei mitään hinkua ottaa kaikkea vastuulleen. ”Portti länteen” -käsitys elää turkulaisissa ja siinä on ylpeyttä, jolle tykätään naureskella. Lobbaaminen ei ole kirosana Antton Rönnholm on ehtinyt tehdä hengästyttävän paljon, vaikka mittarissa ei olekaan kovin paljon vielä ikävuosia. – Heissä elää positiivinen ajatus elämän kantamisesta. harrastukset kuntourheilu, hirsitalot, nykytaide ANTTON RÖNNHOLM. Poliittisessa työssä taas voi olla hänen mielestään hyvinkin hyötyä prja viestintäosaamisesta: uusia tekemisen muotoja ja näkökulmia. Hänellä oli omat projektit hiekkalaatikolla ja legoista syntyi kaupunkeja
– Uskon, että tulemme tekemään sen. Lahden puoluekokouksen alla käytiin sosiaalisessa mediassa kiivasta keskustelua, kuka on oikea sosialidemokraatti. Siksi hänen mielestään onkin tärkeää laskea kymmeneen ennen kuin sanoo, mitä heti tekisi mieli tokaista. Mediahan on täynnä tarinoita, ja meillä on nyt mahdollisuus kertoa positiivista tarinaa, kunhan vain intoa ja halua siihen on. Rönnholm itsekin on ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon. Puoluesihteeri näkee, että kaikki ennusmerkit ovat ilmassa hienoon tulokseen. Koko puolueen vaalityön vetäminen vie sen verran aikaa ja voimia, että oma vaalikampanjointi jää hänellä lähinnä sosiaalisessa mediassa näkyvästi toimimiseen. Pidetään yllä iloinen kampanjavire, eikä tapella keskenämme eikä kenenkään muun kanssa, Rönnholm korostaa. Demokraatti.fi – Kun pidetään katse omassa pallossa, kyllä se siitä. – Tarve järjestää maailmaa ja lokeroida ihmisiä on tavallaan luonnollista se on myös voimaantumista siitä, että on olemassa ”me” ja ”he”. – Pitkään mukana olleet ovat jo kasvattaneet niin paksun nahan, ettei lokeroinnista tarvitse välittää. 25 23. Kuka on ”oikea demari”. Oikeistodemariksi mielletty Antton Rönnholm huomauttaa, että tätä keskustelua käydään tasaisin väliajoin. MAALISKUUTA 2017 Lisää: Katso videohaastattelu verkossa. Puoluesihteerin neuvoa soisi kaikkien noudattavan nykyistä paremmin.. – Ja nukutaan yön yli, ennen kuin painetaan somessa enteriä – vaikka kuinka harmittaisi. Mutta uudet tulijat saattavat miettiä, halusivatko nämä minut mukaansa oikeasti. – Jos allekirjoittaa edustamamme arvot ja käyttäytyy asiallisesti, se riittää oli sitten kuka tai mistä tahansa, hän vakuuttaa. Rönnholmille kenenkään ei tarvitse todistella mitään ”oikeasta demariudestaan”. Hän toivoo, että uusi positiivinen kulma näkyy myös kuntavaalien lähestyessä. Lokeroiva keskustelu käy hänen mielestään kuitenkin hankalaksi, jos SDP haluaa olla aidosti koko kansan ja kaikenlaisten ihmisten puolue, jonka arvoihin ihmiset voivat kiinnittyä. Itse puoluekokouksessa Rönnholm aisti energisen fiiliksen. – Jokainen puolueen jäsen on tavallaan aatteen lähettiläs. Siitä tulee myös vastuuta: kukin meistä antaa omassa kunnassaan kasvot puolueen toiminnalle ja arvoille
26 23. Muuttuvassa ja entistä monikanavaisemmassa mediamaailmassa Demokraatti on sosialidemokratian puhetta itselleen ja koko kansakunnalle. MAALISKUUTA 2017 Hyvä sanomalehti on kuin kansakunta puhuisi itselleen, sanoi Arthur Miller. Antton Rönnholm SDP:n puoluesihteeri Jari Soini
Vapaa-ajalla teen ruotsinkielistä rap-musiikkia. Ei kovin rebeliä. Ja sinä tunnet ne kaikki. Nyt minulla on suht siistit hiukset, silmälasit ja tavallinen paita. Vaikka fyysisesti on ehkä vähän heikkoutta havaittavissa, päällimmäisenä tunteena on kuitenkin kiitollisuus. Juuri tänään peilikuvassani näkyy muutaman viikon kestänyt flunssa. Uusi työ tuntuu tärkeältä, merkittävältä ja sopivan haastavalta. Siinä on ajatuksena, että peilikuvassa näet aina viimeiset kasvosi, mutta sisälläsi näet kaikki ne kasvot, mitkä sinulla on ollut koko historiasi aikana. 27 23. Taiteilijanimeni on Qruu. Olen ollut ainakin 15 pätkätyössä. Tuleva levy on tallennettu jo, mutta hanke pyörii yhä mielessäni. Ruotsinkielisenä toimittajana ei ole kovin helppo löytää työpaikkaa. Tai ehkä vain erilainen. Mieleeni tulee sekä oma historiani että nykytilanne. Nykytilannettahan on uusi alku, uusi työ Arbetarbladetin päätoimittajana. Johan Kvarnström on Arbetarbladetin päätoimittaja.. Vaikka olen nuori, on tähänastinen elämäni ollut aikamoinen reissu. Kun katson peilikuvaani ja mietin historiaani, muistan, miten asenteeni ovat vuosien aikana vaihdelleet. Yhdeksäntoistavuotiaana rap-aloittelijana näkökulmani oli aika erilainen, vähän enemmän rebel. Se herättää myös muistoja menneisyydestä. MAALISKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Johan Kvarnström, 30 P eilikuvaa katsoessani mieleeni nousee Tomas Tranströmerin runo
Moni kunta ottaa palautetta vastaan omien verkkosivujensa kautta erilaisten palautejärjestelmien avulla. Tämä muutos on ihmiskunnan kehityksessä historiallinen, eikä ole suuri ihme, että se on viime vuosina saanut aikaan monenlaista hämminkiä eri puolilla planeettaa. Palautteen antamisen lisäksi voit myös osallistua suunnitteluun ja kehittämiseen. Presidentti Trumpin lehdistöpäällikkö täydensi tätä vielä uudella, nerokkaalla termillä ”alternative facts”, vaihtoehtoiset faktat. Sopii toivoa, että koululaitos antaa lapsille ja nuorille riittävät valmiudet tästä selviytymiseen. Ilmiön kiteytti lyhykäisesti Britannian taannoinen oikeus ministeri Michael Gove, joka viime vuoden Brexit-kampanjan alla julisti, että kansa on saanut tarpeekseen asiantuntijoista. Kommunikaation vallankumous on tuonut keskusteluun mukaan paljon uusia osanottajia. Näin ei ole. Kun tähän lisätään eri suurvaltojen tai sellaiseksi pyrkivien ilmeisen systemaattisesti tuottama disinformaatio, totuuden tulevaisuus ei näytä järin lupaavalta. Ei kannata luottaa ainoastaan yhteen mediaan, vaan on syytä seurata ja vertailla useampia tiedon lähteitä. Tällä kolikolla on kaksi puolta – toisaalta keskustelu on laajentunut eliitin ulkopuolelle ja sikäli parantanut demokratiaa, toisaalta taas eri foorumeilla jaettu informaatio on pirstaloitunut. Totta on, että tiedonjakokanavien ja -foorumeiden maailma on lyhyessä ajassa dramaattisesti muuttunut. Tämä vaatii kansalaisilta yhä parempaa medialukutaitoa ja kriittisyyttä informaation todenmukaisuuden arvioinnissa. Kun seuraavan kerran törmäät esimerkiksi sosiaalisessa mediassa lähiympäristösi koskevaan kyselyyn, anna hetki aikaasi ja vastaa omasta arvokkaasta näkökulmastasi. u u u KOMMUNIKAATION VALLANKUMOUS ON tuonut yhä useamman ulottuville paitsi pääsyn kaikkeen maailmassa saatavilla olevaan tietoon, myös tehokkaan julkaisukanavan. Jokainen voi olla oman mediansa päätoimittaja ja päättää aivan omin päin, millaista informaatiota haluaa yleisölleen välittää. 28 23. Vastuu informaation todenmukaisuuden arvioinnista on yhä selvemmin siirtynyt viestin vastaanottajalle, joka myös päättää, jakaako viestiä edelleen omille seuraajilleen. u u u SIVILISAATION HISTORIA JA kaikki edistys perustuu oppimiseen. Kirjoittaja on Helsingin apulaiskaupunginjohtaja. Rakentavalla tavalla osallistuminen tuo päättäjille ja suunnittelijoille kokemukseen pohjautuvaa tietoa käyttäjän arvokkaasta näkökulmasta. Karttapohjaiset sähköiset kyselyt, sosiaalisen median ryhmät ja aineiston kerääminen yhdessä asukkaiden kanssa tuovat sinulle uusia vaikuttamiskeinoja. Kun miltei jokaisella kansalaisella on jonkin älylaitteen kautta käsissään pääsy kaikkeen maailmassa julkaistuun tietoon, julkishallinnon ja viranomaisten vuosituhansia kestänyt tiedon monopoli on nopeasti ja lopullisesti murtunut. u u u PERUSPERIAATE EI KUITENKAAN ole muuttunut miksikään. u u u MINUA ON JAKSANUT ihmetyttää se, että totuuden jälkeinen maailma on alettu ottaa uutena normaalina ja että sille ei voida mitään – ikään kuin se olisi jonkinlainen uusi luonnonlaki. Edessämme on nyt uusi oppimishaaste: yhteisyyden säilyttäminen pirstaloituvan informaation maailmassa. Yhteinen todellisuutemme rakentuu edelleen täsmälleen samoin kuin se on aina rakentunut: ihmisten keskeisen keskustelun, neuvottelun ja sopimisen varassa. Muista antaa myös positiivista palautetta. Tiedon säännöstely tai salaaminen vallankäytön välineenä ei enää ole mahdollista, ja julkishallinnon tuottama tieto voidaan haastaa vaihtoehtoisella tiedolla ja vaihtoehtoisilla tulkinnoilla. Tuo huomaamasi epäkohdat ja mieltäsi askarruttavat asiat esiin keskustelevaan sävyyn syyttelyn sijaan, tällöin kuuntelu on varmempaa ja näin sinulla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa. Vastuu informaation todenmukaisuuden arvioinnista on yhä selvemmin siirtynyt viestin vastaanottajalle. Vaikuttaako lähivesistö huonovointiselta tai loppuuko pyörätie oudossa paikassa. Osallistumismahdollisuuksia oman lähiympäristön kehittämiseen löytyy nykyisin myös digitaalisesta maailmasta. ” Tuo asiat esiin keskustelevaan sävyyn syyttelyn sijaan, näin sinulla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa. Getty Images Getty Images. MAALISKUUTA 2017 Pekka Sauri Totuuden jälkeistä maailmaa ei ole SEKAVAN AIKAMME TUNNUSSANAKSI näyttää nousseen post-faktuaalinen, totuuden jälkeinen maailma. Ota selvää, miten oma asuinkuntasi kuuntelee asiakastaan verkon puolella. Paranna lähiympäristöäsi digitaalisin keinoin Pohditko lähiympäristöösi liittyvää epäkohtaa. Vai onko mielessäsi uusi idea tai haluaisitko osallistua asuinkuntasi kehittämiseen. Kunnat heräilevät uudenlaisten osallistavien menetelmien käyttöönotossa perinteisten keinojen rinnalla. Vuosituhannen vaihteen jälkeen on tapahtunut globaali kommunikaation vallankumous, jonka merkitystä kansanvallan toteutumisen kannalta vasta opetellaan ymmärtämään. Jotkut kunnat palvelevat aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa
29 23. MAALISKUUTA 2017 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Suomikuvan rakentajia, valoa ja väriä Matti Pietinen: Näyttelijä Heidi Krohn ja Timo Sarpanevan Orkidea-maljakko, 1950luku
Poikkeuksen tekee valokuva, joka jo sotienvälisenä aikana oli kansainvälistä tasoa. Yksinäisyyttä ja uhmaa Juho Karjalainen on aina ollut graafikko, jolle kaikki se, mikä tapahtuu eri sävyinä mustan ja valkoisen välillä, on oleellista. Kyllä niinkin, mutta myös urheilu miellettiin itsenäisyytemme alkuvuosista lähtien moderniin elämään oleellisesti kuuluvaksi. Siinä tuodaan esiin myös se yhteys joka kansallisella on kansainvälisiin virtauksiin. saakka, ti–pe 11–18, la 11–16, su 12–16. 30 23. Raili Tang: Deep roots, 2016.. Toki hän käyttää myös väriä mutta vain sävytyksenä ja korostuksina. Modernia elämää! -näyttely on runsas ja monipuolinen, näyttelyarkkitehtuuriltaankin onnistunut. saakka, ti–pe 11–17, la–su 12–16. Se kukoisti sekä geometrisena ja konstruktiivisena että vapaamuotoisena. Abstrakti ilmaisu tuli suomalaiseen taiteeseen kuitenkin vasta sotien jäkeen. Näyttelyssä on mukana riemastuttavia suurennoksia Kari Suomalaisen pilapiirroksista, ja siellä pyörii myös näytteitä vuonna 1959 valmistuneesta elokuvasta ”Pekka ja Pätkä mestarimaalareina”. Kuvataide tuli modernismiin mukaan jälkijunassa. Designin vuoro tuli laajemmin ottaen vasta sotien jälkeen 1950-luvun Milanon triennaaleissa, jotka olivat Wirkkalan ja Sarpanevan juhlaa. Marimekon vaatteetkin aloittivat maailmanvalloituksensa. MAALISKUUTA 2017 Kotimainen modernismi on HAMilta ja yhteistyökumppaneilta hyvä valinta Suomi 100 -ohjelman näyttelyksi. Entä urheilu, eikö Suomi juostu maailmankartalle. Rillumareikulttuuri kävi vastaiskuun. Näyttelyn rakentajina on ollut viisi tahoa: Alvar Aalto -museo, Arkkitehtuurimuseo, Designmuseo, HAM ja Suomen valokuvataiteen museo. Toisaalta tuo hahmo uhkuu voimaa, mutta toisaalta se vaikuttaa kuitenkin yksinäiseltä ja ahdistuneelta kuin maailmaan satKUVATAIDE Helsingin taidemuseo HAM Modernia elämää! – Suomalainen modernismi ja kansainvälisyys Avoinna 30.7. Galerie Forsblom, Helsinki Raili Tangin maalauksia Avoinna 2.4. Suomalainen arkkitehtuuri ja osittain muotoilukin, lähinnä Artekin huonekalut, tekivät kansainvälisen läpimurtonsa jo sotienvälisenä aikana. Sam Vanni, Laila Pullinen ja Eila Hiltunen olivat näiden lajien näkyvimpiä edustajia. Kiitos tästä kuuluu muiden ohella Vilho Setälälle, Heikki Aholle ja Björn Soldanille. Juuri moderni taide, Alvar Aallon ja muidenkin funktionalistiemme arkkitehtuuri, muotoilu, huonekalut ja Marimekon vaatteet loivat maastamme kuvan nykyaikaisena, nuorena ja dynaamisena valtiona. Valokuvaa tosin ei vielä tuolloin pidetty kuvataiteena. saakka, ti–su 11–17. Modernismia myös vastustettiin ja pilkattiinkin. Galleria Duetto, Helsinki Juho Karjalaisen grafiikkaa Avoinna 2.4. Alaston ihminen, usein mies on keskeisessä osassa Karjalaisen vedoksissa. Tämä on taannut sen, että modernismia ja sen kansainvälisiä yhteyksiä esitellään kattavasti
Väri monikerroksisesti rakennet tuna, sen materiaalisuus sekä valon vaikutelmat ovat aina mukana hä nen töissään. tumalta heiteteyltä. Niissä on jotakin villiä ja kahlitsematonta, arvaamatontakin, vaikka ne toisaalta näyttävät myös takaaajetuilta. Nyt mukana on pyöreitä muotoja, jotka voi mieltää hedelmiksi tai mar joiksi. Ne istuvat hyvin Karjalaisen grafiikan maailmaan. Kovin maailmaan heitetyltä sekin näyttää. Teoksissa on surumie linen vire, jonka kantajana seikkailee pieni ihmishahmo. saakka. Väisä nen ei niinkään perinteisellä tavalla kuvita tekstiä, vaan luo kuvillaan rinnalle toista tarinaa. Teoksissa on jo pitkään ollut eksistentiaalinen juonne. Nämä tyylikkäät maalauk set voi nähdä viesteinä tämän päivänkin kulttuurin rappiosta. Täl laisina niitä löytää vaikkapa Paul Cézannen tai Helene Schjerfbeckin teoksista. saakka. Tuttua mutta myös uutta on Juho Karjalaisen hienossa näyt telyssä. Kaikkea leimaa rapautuminen, ajan kulumi nen. Näyttelyssä on mukana vanhoja tuttuja teemoja kuten yksinäinen su muisella järvellä tai merellä suotava hahmo. KUVATAIDE Heimo Suntio on kiinnostava ja yllättävä kuvanveistäjä. Kuvituksia on parhail laan esillä näyttelyssä. MAALISKUUTA 2017 Näyttelykuvia Hannu Väisänen on moni osaisen omaelämäkerrallisen sarjansa jälkeen julkaissut sa tukirjan. Seppo Heiskanen KUVATAIDE Revell, Castrén, Lundsten ja Valjus: Toronton kaupungintalo, 1965. Hän rinnastaa oivaltavalla tavalla eri mittakaavoja ja erilaista mate riaaleja. Väri on puhunut puolestaan ja vienyt kat seen paitsi pintaa pitkin myös sy vyyteen. Aikaisemmin tuo hahmo on ollut mies, nyt airoissa on lapsi. Avoinna Forum Boxissa 26.3. Juho Karjalainen: Tähtipölykoira, 2017. Värien maalari Juho Karjalaisen grafiikka on mus tavalkoisenakin vahvan maalauk sellista. KOONNUT SEPPO HEISKANEN KUVATAIDE Tero Laaksosen maalauksissa heräävät eloon klassisen kult tuurin esineet: pylväät, maljat, köynnökset. Ne rytmittävät maa lausten pintaa ja luovat syvyysvaikutelmia kin. Tietenkin katsoja liit tää niihin aina hedelmällisyyden, syntymän ja miksei naisellisuuden kin ulottuvuudet menemättä silti ylitulkintaan. saakka. Avoinna Galleria Amassa 26.3. Vuokko Nurmesniemi: Iloinen takki, 1960. Tangin maaalaukset ovat usein ol leet puhtaasti abstrakteja, eiesittä viä. Ympäröivästä maailmasta tut tuja muotoja tai esineitä niissä ei juurikaan ole ollut mukana. Avoinna Galerie Forsblomissa 4.4. Suomen rakennustaiteen museo. Ne tuntuvat viestivän voimasta ja vapauden halusta. Ne ovat luonteva osa kokonai suutta. Raili Tang puolestaan on aina rakentanut teoksensa puhtaasti maalauksellisten ainesten varaan. Heimo Suntio: Muukalainen, 2017. 31 23. Hannu Väisänen: Hamppu-setä, 2016. Uutena elementtinä mukaan teok siin ovat tulleet sudet. Hedelmät ovat maalaustaiteen vanhaa materiaalia myös miltei abstrakteina muodon antajina. Hieno näyttely joka tapauksessa
Salmén on vanhan liiton humanisti, joka uskoo korkean sivistyksen pelastavaan voimaan. Hän nostaa esiin Al-Andalusin kalifaatin ja Habsburgien valtakunnan. Läpimätä ja byrokraattinen Euroopan unioni ei hänen mielestään tähän pysty. 13–14) Salmén kysyy itseltään: ”Elänkö aikakautta, jossa kaikki aikoinaan vakaa ja kiinteä nyt haihtuu ja katoaa?” Osa Itämaisen huoneen kärvistelyistä voidaan ehkä pistää sen kirjoittajan ikääntymisen piikkiin, mutta esseet sisältävät paljon teräviä huomioita, eikä niiden argumentteja voi pitää pelkkänä vanhan miehen jurputuksena. Salménin kaltaiset laajasti sivistyneet ihmiset ovat tänä päivänä painonsa arvoisia kullassa. Itämaisen huoneen harvat tyylilliset lipsahdukset aiheutuvat pyrkimyksestä turhan ylevään ilmaisuun. 18) Barbaarit porteilla Leif Salmén suhtautuu maailmaan avarakatseisesti, eikä voi ymmärtää esimerkiksi pakolaisten vihaajia. Ne pysyivät voimakkaina pitkään, koska eivät sekaantuneet liikaa kansalaisten arkeen. Uudessa esseekokoelmassaan ”Itämainen huone” Salmén kirjoittaa lämpimän kriittisesti kulttuurista ja muista aiheista. Hän on älykäs mies, joka ei ole ajoittaisesta synkistelystään huolimatta menettänyt uskoaan parempaan huomiseen. Arto Häilä Teos 2017, 220 s. Heidi Lehväslaiho Essee on Suomessa voimissaan, kuten Antti Nylénin ja Leif Salménin (s. Esseiden aiheet vaihtelevat laveasti, mutta punaisena lankana kulkee tekijän tuntema penseys maailmaa tuhoon vieviä taantumuksellisia voimia kohtaan. Salmén kirjoittaa terävästi ja vetävästi. Hän kirjoittaa kiihkeästi, mutta menettämättä tyylitajuaan. 32 23. Yhteiskunnalliset kehityskulut juontavat juurensa historiaan, jopa nykyisenä historiattomana aikana. Näin on siitä huolimatta, että teeskentelemme olevamme sivistyneempiä ja siksi. Salmén todistaa, että ”tämän päivän Euroopassa on unohdettu lähes kaikki eikä mitään ole opittu.” (s. 46–47) Pelkäämme edelleen portteja kolkuttelevia barbaareja, jotka tulevat tuhoamaan meidät. MAALISKUUTA 2017 Pitkät varjot Euroopan yllä KIRJAT Leif Salmén: Itämainen huone Suom. 1952) kaltaiset kirjoittajat osoittavat. Harva uskaltaisi esimerkiksi enää huomauttaa, että ”kreikkalaisten suhtautuminen barbaareihin on jättänyt syvät, aina ongelmalliset ja monesti tuhoisat jälkensä länsimaiseen kulttuuriin.” (s. Hänen tähtäimessään on etenkin postmodernismi, ”jonka sanotaan voittavan, muuttavan mahdottomiksi ja hajottavan kaikki muodot, siteet ja rakenteet, jotka niin pitkään, jo vuosituhansien ajan, ovat määritelleet ihmisten elämän edellytykset.” (s. Hän ruoskii Euroopan unionia, joka pyrkii kontrolloimaan alamaistensa elämää, ja jonka johtajat ovat hänen mielestään hölmöjä. Leif Salmén on uusissa esseissään säilyttänyt kärjekkyytensä mutta ei vaivu synkkkämieliseksi pessimistiksi. Hän kuvailee erityisesti hänelle rakkaita Välimeren maita ja Lähi-itää. Salmén kuvailee tapaamiaan pakolaisia, joiden kanssa hänellä ei ole yhteistä kieltä: ”mutta mikään ei voinut haitata korutonta viestintäämme: että tervehdykset, leipä ja hymyt vievät nälän, että sama taivas kaartuu yli maan, jolla me kaikki astelemme.” Tyypillistä kyllä, Salmén ei suhtaudu Euroopan tulevaisuuteen optimistisesti
Älä nujerru vaikeuksien alle – sinut on tunteva kaukainen Tonava, jäinen Peräpohjola ja Kanopuksen suojattu kuningaskunta sekä ne jotka näkevät niin auringon nousut kuin laskut. Rosvoja rangaistiin myöhemmin ristiinnaulitsemalla. Itämainen huone sisältää kärjistyksiä ja provokaatioita. Augustuksen ansiosta sanonta ”kaikki tiet vievät Roomaan” alkoi toteutua käytännössä. Niiden sokeat seuraajat ovat hänen mielestään hukanneet kyvyn tuntea syyllisyyttä ”meidän aikoinamme, joina tärkeintä näyttää olevan hilpeän piittaamaton suhtautuminen omiin ja muiden virheisiin ja konnankoukkuihin ja niiden korvaaminen positiivisella ajattelulla.” (s. Varttuu se mies, joka nousee vieraiden rantojen hiekalla maihin.” Näin kehoitti ajanlaskumme alussa elänyt roomalainen hovimies ja kirjailija Titus Petronius Arbiter nuorukaisia. Matkareiteillä oli yhtä lailla rosvoja kuin merilläkin ja ihmisten tappaminen ja ryöstäminen olivat tavallista. Teos alkaa hiukan kuivahkosti tiedemiesmäisenä luentona antiikin matkustamisen apuvälineistä sekä teistä, kartoista, laivoista ja kulkuneuvoista. Länsimaiden lopun ajat Nykypäivän muoti-ilmiöt, kuten positiivinen ajattelu, saavat Leif Salménilta tylyn tuomion. Toisin kuin monet nuoremmat esseistit, Salmén ei pidä politiikkaa, taloutta ja uskontoa täydellisen pimeinä voimina. Salmén kirjoittaa Wallinin elämästä rönsyilevästi ja värikkäästi. Meille suomalaisille kiinnostava on Tacituksen kuvaus, jossa ensimmäisen kerran mainitaan pohjoisessa asuvat alkeelliset fennit. Me lopun aikojen eläjät voimme vielä kantaa kortemme kekoon tehdäksemme tulevasta maailmasta paremman paikan: ”Vielä ei pimeys ole laskeutunut.” (s. Länsimainen kulttuuri on Salménin esseissä tullut tiensä päähän. 1800-luvulla elänyt suomalainen tutkija Wallin matkaili Arabiassa ja kirjoitti havainnoistaan. 169) Esa Mäkijärvi Matkustamisen vaivoja ja iloja antiikin aikana KIRJAT Ari Saastamoinen: Tuhat tietä Roomaan – matkustaminen antiikin maailmassa Gaudeamus 2017 ”Lähde kotikonnuiltasi, nuorukainen, outoja rantoja etsi: ymmärrät laajemmin, kuinka asiat kulkevat. Mutta ihanaa oli tuolloinkin kotiinpaluu ihan niin kuin se on nykypäivänäkin. Kävellen olisit jo perillä Maanteillä liikuttiin toki eri ajoneuvoilla, mutta tavallisin matkustustapa oli kulkea jalan. On kuitenkin luultavaa, että sen raunioille syntyy jotakin uutta. Hän opiskeli arabian kieltä. Silloin rakennettin laajan valtakunnan yhdistävä tieverkosto, josta tuli seuraavien vuosisatojen aikana sangen kattava, ja joka on osin olemassa nykyisinkin. Merimatkan vaaroja olivat Välimeren karikot ja avoimet satamat ilman aallonmurtajia. 97) Vanhat ajatteluja toimintatavat eivät Salménin mukaan katoa mihinkään, vaikka niitä yritettäisiin väkisin unohtaa. Ennen keisari Augus tuksen aikaa tiet olivat huonoja, merimatkat epävarmoja karttojen puuttuessa, ja muutenkin tiedot kaukaisemmista seuduista vähäisiä. Silloin matkalaisella oli aina majapaikka kestiystävän luona. Maapohja peitettiin soraja kivikerroksilla ja päällystettiin suurilla kivilaatoilla. ”Vaelluksia Wallinin kanssa” -esseetä on ilo lukea. Salmén kehottaa ajattelemaan laajemmin ja pidemmälle kuin mitä nyt teemme. 33 23. Mutta kun kirjoittaja etenee kertomaan ajan matkustamisen yksityiskohdista ja siteeratessaan antiikiin ajan ihmisten kertomuksia, hänen kuvauksensa luovat loistavia näkymiä kahdentuhannen vuoden takaiseen elämään ja antavat oivallista vertailukohtaa nykypäivän Välimeren matkailuun. Keisari Augustus tiemestarina Matkustaminen ei ollut antiikin aikoina helppoa. Eli runoilija Catulluksen sanoin: ”Ei ole parempaa kuin huolten haihduttua/ palata kotiin keventynein mielin/ ja kaukomatkasta väsyneenä/ levähtää kaivatussa vuoteessa;/ juuri näin raskaista rasituksista toivutaan./ Terve kaunis Sirmioniemi!/ Iloitse isäntäsi kanssa!/ Naurakaa tekin, etruskijärven aallot, niin kuin kotona nauretaan.” Antiikin kirjallisuuteen, erityisesti piirtokirjoituksiin (= kiveen hakatut kirjoitukset) erikoistunut tutkija Ari Saastamoinen on kirjoittanut kiintoisan teoksen ”Tuhat tietä Roomaan – matkustaminen antiikin maailmassa”. Mutta patikoimisella oli hyvätkin puolensa: eipä tarvinnut hikoilla ahtaissa vankkureissa tai muissa alkeellisissa ajoneuvoissa. Hänessä elää humanistinen pyrkimys ymmärtää. Hän kritisoi tyhmiä päättäjiä, markkinavoimia ja uskonnollista fundamentalismia mutta pitää niiden taustalla olevia perustuksia välttämättöminä kunnolliselle olemassaololle. Moni joutui tuolloin Välimeren aaltoihin, kuten tänä päivänäkin Afrikasta Italiaan pyrkivät onnettomat maahanmuuttajat. Roomalaiset rakensivat tiensä huolellisesti. Säännöllisiä laivavuoroja ei kuitenkaan ollut, vaan matkustavaiset joutuivat etsimään kyytiä satamista. Nykyajan Rooman kävijä lienee kävellyt Via Appiaa, kivilaattojen kattamaa muinaistietä ja ihmetellyt tietä reunastavien hautamuistomerkkien runsautta. MAALISKUUTA 2017 suvaitsevaisempia kuin ennen. Matkustajat olivat monenlaista väkeä. ”Fennit ovat äärimmäisen raakoja, iljettävän köyhiä vailla aseita, vailla hevosia, vailla asuntoja elantonaan kasvit, pukuinaan taljat, makuusijanaan maakamara.” Maalla ja merellä Tavalliset matkalaiset joutuivat hakemaan majoitusta rähjäisistä majataloista elleivät olleet varakkaita ja solmineet niin sanottuja kestiystävyyssiteitä jonkin tuttavansa kanssa. Merimatkalaisten yhtenä uhkana olivat merirosvot, jotka ryöstelivät laivoja ja niiden matkustajia. Saastamoisen kirja on varsin kattava kuvaus siitä, miten kreikkalais-roomalaiseen aikaan matkustettiin, millä matkustettiin, ketkä matkustivat, millaiset olivat matkustusmahdollisuudet ja mihin sitten mentiin. Nämä joutuivat orjiksi, jollei lunnaita maksettu. Augustus loi valtakunnan virkamiehille kattavan virallisen matkalupaverkoston sekä hevosten vaihtopaikat ja majatalot. Kauppiaat olivat tärkeässä asemassa, ja he kulkivat joko maanteitse tai varsinkin laivoilla satamasta toiseen. Vähitellen matkustavaisille alkoi ilmestyä pergamenteille kirjoitettuja matkaohjeita ja merimatkojen reittikarttoja sekä muitakin kuvauksia kaukaisista maista. Salmén suhtautuu epäluuloisesti kaikkeen valtaan: ”Kaikenlaisessa pyhässä kiihkossa rehottavat intohimot, jotka houkuttelevat kaikkein pahimman esiin ihmisissä.” Itämaisen huoneen paras essee kertoo itämaiden tuntija ja tutkimusmatkailija Georg August Wallinista, jonka Salmén mieltää hengenheimolaisekseen. Niistä minulle löytyi vilpoisa ja rehevä lepopaikka plataanien ja sypressien siimeksessä pidellessäni käsissäni Faidrosta tai jotain toista Platonin dialogeista.” Anja Salminen. Näin kuvailee filosofi Eustathios patikoimistaan myöhästyttyään vaunukuljetuksesta: ”Sainkin kävellä kaikessa rauhassa lehtevien puiden kattamaa varjoista tietä, jonka varrella oli monia lähteitä ja monia pysähdyspaikkoja, joissa uupuneena sopi kesäaikaan mainiosti levähtää. Historiallisen muistin omaaminen on tästä syystä tärkeää sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Ne, yhdessä sen tiedon ja tyylikkyyden kanssa, tekevät siitä mukavan lukea. Itse Gaius Julius Caesarinkin kerrotaan joutuneen kerran merirosvojen vangitsemaksi, mutta hän onnistui pakenemaan
/ On ... Se oli mielenkiintoista. Ja Sven Krohn ja Yrjö Kallinen olivat teosofien ykkösnimet, ne jotka tunnettiin.” Sirkka-Liisa Piirainen kiittelee tehtävänasettelua ”ajattelun virkistämisestä” Krohnin teosten kautta. mantereiden / ylettyy ihmislinnun kaukolento. Hänen filosofiansa ydintä oli loogisen empirismin kritiikki, tai ehkä ennen kaikkea teesi sen riittämättömyydestä, koska hänen näkemyksensä mukaan filosofian tehtävä on myös etiikan pohdinta. ”Meille lahtelaisille Krohnin suku on tuttu, kun Viipurista Lahteen välirauhan aikana pysyvästi jäänyt kapellimestari ja säveltäjä Felix Krohn perusti tänne Viipurin musiikkiopiston ja rakensi konserttitalon 1954. Kun antroposofiassa ajatus jälleensyntymisestä – uskoin siihen tai en – avasi valtavan perspektiivin ihmisen elämään, niin menneisyyteen kuin tulevaan, niin nyt eteeni avautuivat saman suvun kautta suuret suomalaiset kulttuurivirtaukset Julius Krohnista tähän päivään. Kirjallisuuden professori Eino Krohn oli Svenin veli ja näyttelijä Heidi Krohnin isä. Meillä oli kotona, ahtaissa tiloissa, kaikki Kallis-kirjat ja äänitteitä kelakaupalla. (rb) Lehtikuva / Arkisto / Ari Ojala. Kirjastotyö, esim. tehtäväsi suuri.’” u u u Ulla Vaara ihmettelee vastauksensa prologissa, miten hän onnistuukin niin usein kytkemään visakirjailijat Lahteen. Kysytty teos täytyy vielä tarkistaa, mutta ehkä ’Planeetan unta’. Kuvataiteilija Inari Krohn, hänen sisarensa kirjailija Leena Krohn ja Leenan poika, Kulttuurvihkojen päätoimittaja Elias Krohn ovat suvun yhtä haaraa. Heidin poika on näyttelijä Kristo Salminen. / Hämärä hahmo piirtyy ihmiseksi. Tietysti luin himassa Kallisen epistolat. 34 23. / Hajoaa moni erottuva muuri. Elokuvasäätiössä vaikuttava Irina Krohn, teatteriohjaaja Katja Krohn ja lääkäri, kunnallispoliitikko Minerva Krohn ovat keskenään sisaruksia.” Irma Lehto on opiskellut Tampereen Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa ja myöhemmin myös työskennellyt yliopisttoksi muuttuneessa opinahjossa. ”Sven Krohnin tunnettuja sukulaisia ovat olleet runoilija Julius Krohn, professorit Kaarle ja Ilmari Krohn sekä kirjailijat Aino Kallas ja Helmi Krohn. kirjojen hyllyttäminen, saattaa monet niteet ainakin hyvänpäiväntutuiksi, ja kannethan aukeavat vaivattomasti...” Jari-Pekka Vuorela saa poimia loppuun vielä sitaatin Krohnilta: ”Tämä vapaus on toistaiseksi hyvin suppeaa, mutta se kuitenkin tekee oikeutetuksi sen, että olemme teoistamme vastuussa”. Krohnien suku on kuitenkin niin laaja, etten tiedä, onko filosofi Sven Krohn Felix Krohnin serkku vai pikkuserkku, mutta joka tapauksessa viikon 10 sitaatti on Sven Krohnin teoksesta.” V.-P. Jos Sven Krohnille tuo runoteos oli hauska poikkeama pääuralta, niin yhtä hauska oli hänen veljensä Eino Krohnin esiintyminen Risto Jarvan elokuvassa Yö vai päivä ”professori Sedanona” Puumalan yössä. Muori raahasi ainoan poikansa puoliväkisin kuuntelemaan Kallis-Yrjön julistusta, muistaakseni Vallilan työväentalolle. Sanoisinko uusi ulottuvuus pienestä maalaiskylästä opintielle lähteneelle. Kalliseen sananmukaisesti jouduin tutustumaan jo nöösipoikana Alppilassa, koska äitini oli armoton Kallis-fani. En tiedä olivatko Kallinen ja Krohn käytännössä paljonkaan tekemisissä keskenään, mutta kyllä Kallinen Krohnin mainitsi useaan kertaan. teosofi. ”Kun vihjeessä on viittaus suomaiseen sivistyssukuun professoreineen ja kirjailijoineen, niin kyllähän siinä Krohnit ensimmäisenä mieleen tulevat. Enkä ole moista kokenut tähän päivään mennessä. mutta muuten maail mojasyleilevä saarnaaja teki valtavan vaikutuksen polvihousunallikkaan. ”Ehkä niistä on tarttunut joitakin kysymyksiä omaankin ajatteluuni. Kirjasta ’Ihminen, luonto ja logos’ löysin kaiken sen, mitä olin hapuillen hakenut. ”Visataiteilijan filosfisesta suuntautuneisuudesta en ole oikein saanut otetta. Päätteeksi ja vahvistukseksi vielä tähän loppuun visakirjan otsikon ’Eettinen edistyminen, me-tietoisuus ja kansainvälisyys’ kappaleen alkuruno á la Sven Krohn: ’Ylitse merten, maiden. Kuolemaantuomittu punikki, pasifisti puolustusministeri... Sen verran jo selailin kirjaa, että huomasin hänen pitävän ihmisen elämän perimmäisenä tavoitteena olevan rakkauden. En kuitenkaan henkilökohtaisesti vaan hänen filosofiansa kautta. Kevään lempeät tuulet lennättivät ympyriäiseen visalinnoitukseen ihan mojovan satsin viisaita ja intoutuneita vastauksia. Juna lähtee liikkelle Tampereelta, kun pilliin viheltää Unto Vesa. Huima mies ja huimaa tekstiä. ”On häpeäkseni tunnustettava, että Krohnin ajatuksiin en ole aiemmin tutustunut. Jo Sven Krohnin isä oli teosofi ja Pekka Ervasti oli nuoruuden ystävä, joten teosofiaan ja idän uskontoihin Sven Krohn tutustui jo hyvin varhain.” u u u Eero Reijonen kulkeutuu Krohnista toisen merkittävän teosofin jäljille. Sitäkin olin miettinyt, mutta en tämän miehen kautta, vaan Yrjö Kallisen, kansakoulupohjalta ponnistaneen hengen jättiläisen peesissä. MAALISKUUTA 2017 Elämän tarkoitus Sven Krohnin mukaan: rakkaus Professori Sven Krohn puhumassa Edistyksen päivillä lokakuussa 1986. Sven Krohnin kirjassaan ’Etsin ihmistä’ esittämät ajatukset, miten on ymmärrettävä ’viisaan ihmisen’ teot ja toiminta yksilön ja yhteisön kannalta ovat nyt erittäin ajankohtaisia. Samanlainen monipuolisuus ja rohkeus on ollut leimallista Krohnin suvulle.” Ei ollut tuo Planeetan unta, vaan... Palkinto Pentti Heiskaselle. ”Kirjavisan toimittaja on valinnut teemaltaan ajankohtaisen aiheen. Salminen kirjoittaa, että ”toista Krohnien vertaista lahjakkuusryvästä tieteen ja taiteen aloilla ei kulttuurihistoriamme tunne.” Joten annetaan Raila Rinteen ravistella vähän hedelmiä tuosta sukupuusta. Totta kai tälläkin viikolla oikein vastasivat myös visan kantapeikot Veikko Huuska, Juhani Niemi, Mauri Panhelainen, Sirpa Taskinen ja Pertti Vuorela, jotka ansaitsevat taas kerron voimakkaat, pitkäkestoiset aplodit (seisten). Tämä viesti on vähintäänkin ajankohtainen ja eritoten tarpeellinen nykyisenä vihan ja vastakohtaisuuksien aikana. Nyt, kun lainasin tuon visakirjan, ajattelin perehtyä tämän vanhan ja viisaan miehen pohdintoihin. Näin minä opin tuntemaan myös Kaj Krohnin isän professori Sven Krohnin. / Näin muinoin tutkimattomien teiden / takainen maa ja kansa, ennen vento / ja vieras, tulee meille läheiseksi. Sen kertoo Pentti Heiskanen, joka taitaa olla peräti debytantteja näillä visa-areenoilla. Ja tämä kysytty filosofi, 84-vuotiaana runoilijana debytoinut, on Sven Krohn. ”Kun professori Kaj Krohn valittiin yliopiston valtuuston puheenjohtajaksi, tutustuin työni kautta häneen melko läheisesti. viestin tuoja ... Esimerkiksi varustelukierrettä, johon mekin olemme täysin rinnoin menossa mukaan, tulisi pystyä tarkastelemaan myös moraaliselta kannalta.” Ilpo Pietilä on taas saanut visasta sysäyksen lukuhommiin. Niinpä hän esiintyy yhdessä iki-ihanan Elina Salon kanssa Kari Rydmanin säveltämällä iki-ihanalla kappaleella Marietta. Teosofiset kohdat menivät yli ymmärryksen..
Aforismi välipalaksi Paras koskaan lukemani kirja! …h uusi nuori, Hankenista juuri valmistunut bisnesnainen, kun kysyin, mitä hän piti Sally Salmisen romaanista Katrina (1936). Vaikka aikakauden historialliset tapahtumat ja poliittiset aatteet ovat läpituttuja, kertojan näkökulma piiskaa esiin kansallisista kliseistä vapaita, ennennäkemättömiä kohtaloita ja henkilöhahmoja. MAALISKUUTA 2017 Suomalainen käsittää mielipiteenvaihdon mielipiteen vaihtamiseksi. Kiitos ja kumarrus Demarin kulttuuritoimitukselle, joka nosti Katriinan kirjavisaan 2.4.2015! Kirjoittaja on näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja. Verrattuna Maria Jotunin ja Hella Wuolijoen klassikoiden keskiluokkaisiin naishahmoihin on Salminen kiihkeämpi, poliittisempi ja radikaalimpi, mikä tuo hänet suoraa nykypäivään: Katrinan kohtalo rinnastuu kaikkiin 2017 juuriltaan repäistyjen, pomojen ahdistelemien, lastensa hengen ja oman ylpeytensä säilyttämisen puolesta kamppaileviin naisiin. Virhe on yleinen, muttei puolustettavissa. Eikä sen vetämä odotusten horisontti ole mikään pikkujuttu, mikä tahansa viiva muiden joukossa, vaan kaiken pahan alku ja juuri. Pisteellä ei juuri ole ulottuvuutta, joten kyseinen horisonttikin sijaitsee niin alhaalla kuvapinnassa, että vaikutelma on väistämättä dramaattinen. Viime vuonna viisikymppiseksi ehtinyt, esikoisensa kymmenisen vuotta tätä ennen julkaissut kirjailija on saanut graafisen alan kouluituksen, mikä näkyy romaanissakin. Kyllä. On erittäin todennäköistä, että useimmat historiikin päivittäjistä eivät ole koskaan lukeneet hyllyttämiään naisten kirjoittamia klassikoita – useimmat miehet eivät lue naisia. Vastaukset viimeistään 4.4. Koska se on naisen kirjoittama. u u u Itselleni Salmisen romaani oli aikanaan järisyttävä kokemus kahdesta syystä: ensinnäkin koska kirja oli loistava, toisekseen koska feministi minussa sai iskun suoraa palleaan. On kuin lapsena ensimäistä kertaa pääsisi vihdoin oikeasti aikuisten kanssa saunaan kuulemaan aikuisten juttuja. Vielä kerran: Mies! Lue naisia! PS. Kuka on kirjailija, mikä palkittu teos. Se oli se keskeinen puuttuva pala, jota hän oli tietämättään kaivannut koulussa ja yliopistossa, vain Suomen miesten seikkailuista ja sankaritarinoista luettaessa. Ensisilmäyksellä heidän kohtaloissaan oli niukasti kosketuspintaa. Salmisen naiset tekevät kaikkea, joka on jäänyt ajan mieskirjailijoilta huomaamatta, he ajavat metsästä tukkeja, nauttivat hikisen, vahvan ruumiinsa taitavista liikkeistä niittäessään, pieksevät raiskaajan ja kokevat merillä ja kotona nöyryytyksiä ja iloja, joista muut kansalliset merkkiteoksemme eivät tiedä yhtikäs mitään. Omien rakkaiden kestosuosikkien hylkääminen on luonnollisesti paljon tuskallisempaa, kuin kirjojen, jotka tuntee vain kuulopuheelta. Ja mitä nuorempana nuorempana horisontille ryhtyy, sitä suurempi on riski sairastua aikuisiän taiteilijuuteen,”. En heti osannut nähdä, mikä kirjan päähenkilössä, 1900-luvun taitteessa äärimmäisessä köyhyydessä raatavan merimiehenvaimon ja kiivaan sosialistin kohtalossa, liikutti ja iski suoraa nuoren it-yrittäjän sydämeen. Hänen viimeisin romaaninsa ei ole lastenkirja, vaikka sen nimi voisi niin pistää ounastelemaan. Myös yliopiston ruotsinkieliset kirjallisuudenopiskelijat virnistelivät vähättelevästi intoilulleni, tietenkään itse koskaan aikomatta avata kirjaa. 35 23. Mieshahmot ovat aivan yhtä yllättäviä, tarkasti nähtyjä ja kiinnostavia. Lähempää katsoen piste on pieni sininen liitu. Ruotsissa tekeillä olevasta uudesta kirjallisuudenhistoriasta on ehdotettu poistettavaksi ennen kaikkea naisten kirjoittamia teoksia – täytyyhän uusia kirjoja ja kirjailijoita mahtua mukaan. Laura Ruohonen KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 VIIKON 12 SITAATTI Tällekin tehtävälle on liki viikon normaalia pidempi vastausaika, koska ensi viikolla visaa ei lainkaan lehdessä tai verkossa nähdä. Oli tyrmäävää, että historiallisesti ainutkertainen dokumentti ja kansainvälisen kirjallisuuspalkinnon voittanut teos oli niin totaalisesti pyyhkäisty kansallisen kirjallisuutemme lukulistalta. Salmisen naiset tekevät kaikkea, joka on jäänyt ajan mieskirjailijoilta huomaamatta, he ajavat metsästä tukkeja, nauttivat hikisen, vahvan ruumiinsa taitavista liikkeistä. Oppikirjassa luki, ettei se ole tärkeä. Yhdelle palkinto. Menin sanattomaksi, vaikka olin itse puoliväkisin työntänyt hänelle kirjan lainaksi. Katrina oli heivattu naisviihteen romukoppaan, vaikka sitä olisi pitänyt sylki roiskuen opettaa kouluissa Tuntemattoman sotilaan, Punaisen viivan ja Pohjantähden rinnalla. mennessä osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Arvaan, että Katrina oli nuorelle it-yrittäjälle tajunnan räjäyttävä teos juuri tästä syystä: se oli hänelle ensimmäinen kansallista historiaa käsittelevä teos, joka kertoi omasta menneisyydestä hänen näkökulmastaan. ”(rec) (–) Niin että katsotaan mieluummin aluksi pistettä, joka veti horisontin. u u u Miksi Sally Salmisen, kaksitoistalapsisen perheen kouluttamattoman tyttären, kirjoittama Katriina sitten kannattaisi lukea 2017. Se on tarina, jota et muualta kuule
Farhadi malttaa olla täsmentämättä, mitä kylpyhuoneessa lopulta tapahtui. Enää vaimolla ei ole sananvaltaa edes ruokapöydässä, kun loukattu maskuliininen itsetunto ajaa metsästäjän saaliin kimppuun. 36 23. Keskiluokkaisen kulttuuriperheen niin sanotun pään sovinnaisuus puskee pintaan mitä sinnikkäämmin mies lukkiutuu pakkomielteeseen tuntemattoman uhan tunnistamisesta ja rankaisemisesta. Elokuvan teemana ovat elämän sattumanvaraisuus ja kuvitelmat, jotka suistavat miehisen kunnian sijoiltaan. Nainen on elokuvan uhri, mutta The Salesman tuntuu miehen tragedialta. MAALISKUUTA 2017 Kauppamatkustajan kuolema ” Nainen on elokuvan uhri, mutta The Salesman tuntuu miehen tragedialta. Iranilais-ranskalainen draama palkittiin parhaana vieraskielisenä elokuvana Oscar-gaalassa helmikuun lopulla. Ikääntynyt Loman on teatterin lavalla pettynyt ja tuskainen, hahmoa esittävä nelikymppinen opettaja omassa elämässään enenevästi patologinen – entä sitten. Menneisyyden avausjaksossa henkilöt katsovat auton ikkunasta taaksepäin. Voitto on jo toinen Farhadin uralla (Nader ja Simin: ero palkittiin vuonna 2012). Pulitzerilla palkittu näytelmäteksti tuotiin valkokankaalle nopeasti, jo vuonna 1951. Parhaana vieraskielisenä elokuvana tämän vuoden Oscar-gaalassa palkittu The Salesman (2016) käyttää näytelmää varsinaisen juonensa heijastuspintana. Se tapailee arkisen jännärin sävyä, mutta lataus ei ole lähelläkään Menneisyyden (2013) atmosfääriä. ELOKUVA The Salesman Ohjaus: Ashgar Farhadi Pääosissa: Shahab Hosseini, Taraneh Alidoosti 2016, 124 minuuttia Arthur Millerin kirjoittama Kauppamatkustajan kuolema (1949) kuvaa omiin päähänpinttymiinsä takertuvaa epäonnistunutta myyntimiestä Willy Lomania. Elokuvan muussa yhteiskunnallisuudessa on enemmän särmää. Ehkä Teheranissa kuvattu The Salesman onkin tarkoitettu itsekriittiseksi reflektoinniksi vapaamielisenä itseään mieluusti pitävästä, läntiseen taiteeseenkin suuntautuneesta iranilaisesta kulttuuriväestä, jonka sivistyksen pinnan ohuus paljastuu henkilökohtaisen kriisin hetkellä. Rane Aunimo Demokraatti. Cannesin elokuvajuhlilla käsikirjoituksesta ja miespääosasta palkittu uutuus on hänen Suomessa levitetyistä menestyselokuvistaan yksinkertaisin, vaatimattominkin. Salakavala ja konkreettinen Elokuvan iranilainen ohjaaja Ashgar Farhadi ilmoitti tammikuussa jättävänsä väliin palkintojuhlan Yhdysvalloissa. Opettajapäähenkilö valmistelee vaimonsa kanssa teatteriesitystä, mutta heidän uudessa kodissaan sattuva välikohtaus vaarantaa näytelmän esittämisen ja avioparin onnellisuuden. En ole varma, kuinka onnistuneena lopulta pidän näkökulmaa. Voittajasuosikkina pidetty Isäni Toni Erdmann ei ainakaan hyötynyt saksalaisuudestaan oikeistopopulismin nousun amerikkalaisella aallonharjalla. Niiden rinnastaminen ei vain ole riittävän kiehtovalla tavalla jännitteinen. Altavastaajana siihen asti pidetty ohjaus sai mitä ilmeisimmin akatemiajäsenten Trumpin vastustuksesta ulkoelokuvallista nostetta, kuten läpeensä kaupallisissa palkintomyllyissä on tapana. Syyksi hän mainitsi presidentti Donald Trumpin asettaman pahamaineisen maahantulokiellon, joka koski suurimpien musmilimaiden kansalaisia. Farhadi alleviivaa Willy Lomanin ja opettajan yhteyttä näytelmäkatkelmien ja salapoliisijuonen vuorottelulla. Näytelmän teemana on monimielisesti käsitetty amerikkalainen unelma, sen luhistuminen. Salakavalasti poliittinen Farhadi on kuitenkin visualistina ja kertojana konkreettinen, jota voinee kutsua toisinaan osoittelevaksikin. The Salesmanin aviomies ei saa rauhaa vaimonsa hyvinvoinnin vaarantaneelta tunkeilijalta vaan alkaa jäljittää tätä amatööridekkarina. Kohtaamisia
Oli jo valtiopäivillä. Hyi niitä pahoja! Voitanee tehdä laskelmia: aina kin rajalla hoippuva porvari, siis seitsemäs porvari. Hän on oikeastaan historian tutkija ja kirjottaja sekä esitelmöitsijä. Väsyi, kieltäytyi ja lähti paremmille työmaille. Merkittävää oli, että puolueet pystyivät sopimaan keskenään halli tuksen kokoonpanosta ja ohjelmasta. Ek syy silloin tällöin politikoimaan. Enimmät lukijamme muistel levat kuulevansa ensi kertaa hänen nimensä sosialistina. Seitsemäs on tri V.Voionmaa. Sit ten on omien vuoro. Eräs heistä tri J.Ailio. lehdessä osoittaa, millaisina luokkapettureina hän hallitukseen osallistuneita puo luetovereitaan piti. ”Pihassa Readingin vankilan on nimetön hyljätty hauta, on siihen kuopattu kurja mies, joka tapettiin niinkuin nauta, hänen ruumistansa liekit syö ja nilkkoja kahlerauta.” Maailman kirjallisuuden katekismus OSCAR WILDE: BALLAADI READINGIN VANKILASTA (BALLAD ON READING GAOL, 1897) SUOMENNOS YRJÖ JYLHÄ . Viittä listalla olevaa on sanottu sosialistiksi. 37 23. // Mainittua listaa hommaamassa ovat sosialid. Matti Paasivuori on vanhin työväenliikkeen mies. SDP:n sisällä hallitukseen meno oli vaikea kysymys. puoluesihteerin joh dolla. Oli ennen vanhaan selviä sosialisteja, kehittyi myöhemmin m.m. Hän on ollut niin erillään puolueemme toimista. Saman hengen miehiä on varatuomari V.Tanner. Ar vosteleva keskustelu seurannee sitten. Tokoin hallitus oli siis myös SDP:n sisällä kompromissi. Itse herraslehdet tunnustavat heidät omikseen ja siis myös kyvykkäiksi, viisaiksi ja senaattiin kelvollisiksi. Hän on sentään toiminut vähin puolue hommissa. Venäjän väliaikainen halli tus nimitti Tokoin senaatin 28.3.1917 ja tuore hallitus piti ensimmäisen istun tonsa seuraavana päivänä. valtion komiteoissa, siirtyi sinnepäin ja – siinä nyt tulos. Vuolijoen suhteissa. // Viisi taitaa olla sosialistin nimellä, 7 ei, mutta kaikki tulevat toimimaan porvarillisen hallituksen jäseninä. Ollut myös Suomen Pan kin tilien tarkastaja. Ne antanevat seikkaperäisen selostuksen, miten ovat menetelleet ja mitkä syyt ovat vaikuttaneet. 109säkeistöinen runo ei siis kerro kir jailijan omasta kohtalosta, mutta se hyökkää yleisellä ta solla tuolloisia mielivaltaisia vankilakäytäntöjä vastaan. Vastuuta kurjasta elin tarviketilanteesta ei olisi haluttu ot taa, mutta toisaalta sitä ei olisi suotu porvareillekaan. Hiukan samallaista on maisteri V. On jäänyt vähemmälle huomiolle, että Tokoin senaatti oli todellinen sa teenkaarihallitus. Hän toimi ennen vähin puolueessa. Äksä Työmies 26.3.1917 Tokoin senaatti muodostetaan Oskari Tokoi oli maailman ensim mäinen sosialidemokraattinen pää ministeri. /—/ Herraslehdet tekevät kaiketi vää ryyttä kun syyttävät nyt hra Voion maata sosialistiksi. Siinä olivat käytän nössä kaikki vuoden 1916 eduskunta vaaleissa eduskuntaan päässeet puo lueet. Hänen kiuk kuinen kirjoituksensa 26.3. SDP:llä oli eduskunnassa 103 paik kaa ja niukka enemmistö. Toiset olivat taas ehdottomasti hallitukseen osallistu mista vastaan. MAALISKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Senaatin uusi kokoonpano /—/ Edellä esitetyt kuusi herraa ovat kaikki selviä anastajapuoluelaisia. Jutun alussa Val pas haukkuu porvarisenaattorit. Mielipiteiltään myös oikeistolaissosialisti. Osa oli sitä mieltä, että valtaan olisi pitänyt pyrkiä enem mistöaseman turvin. // Hän kuului ennen valtiopäivillä tietysti eduskuntaryhmän äärimmäiseen oikeistoon. Osuustoimintamies, lu kijoillemme tuttu ainakin Elannon asioissa. Päähenkilö on puolisonsa surmannut sotamies Charles Thomas Wooldridge, joka hirtettiin Readingissa 1896. Työmiehen päätoimittaja Edvard Valpas vastusti henkeen ja vereen hallitukseen menoa. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Wilde kirjoitti ennen maanpaon vuosiaan pitkän vankila runoelman suoritettuaan itse kahden vuoden pakkotyö tuomionsa, joka oli tullut ”sodomiasta ja törkeästä sää dyttömyydestä”. puoluetoimikunnan puolesta olleet O.W.Kuusinen, K. Tokoin se naatissa sosialidemokraatteja oli kuusi kuin myös porvareita. Demokraatin arkisto. O.Tokoin tie tävät kaikki. Manner y.m
Matka osoittautui ikävällä tavalla liiankin ajankohtaiseksi. Tämän työn avulla teiniraskaudet sekä äitiysja lapsikuolleisuus vähentyvät koko ajan ja yhä useampi lapsi saa syntyä toivottuna. Nämä voimat muodostavat uhkan naisten oikeuksille päättää omasta kehostaan niin Euroopassa kuin kehitysmaissakin. Seksuaaliterveyspalvelut ja -oikeudet ovat elintärkeä osa naisten aseman parantamista ja kestävää kehitystä. El Salvadorissa abortti on kaikissa olosuhteissa laiton ja abortin tekijän rangaistus on 30 vuotta vankeutta. Kirjoittaja on kansanedustaja, eduskunnan väestöja kehitysryhmän jäsen, sd. Näin siinäkin tilanteessa, että äidin tai lapsen henki on vaarassa tai raskaus johtuu raiskauksesta. On arvioitu, että raskaudenkeskeytysten määrä kasvaa presidentti Trumpin kauden aikana 2,2 miljoonalla abortilla, joista 2,1 miljoonaa on hengenvaarallisia naiselle. Eeva-Johanna Eloranta. Naiset ja tytöt joutuvat maksamaan tästä korkeimman hinnan, usein hengellään. Niinpä suuri osa kyläyhteisöjen nuorten tyttöjen vauvojen isistä on jengien jäseniä. Ne tarjoavat muun muassa ehkäisyneuvontaa ja äitiysajan terveydenhuoltoa. Molemmissa maissa toimii onneksi kansainvälisen avun turvin kansalaisjärjestöjä, jotka tekevät ahkerasti työtä seksuaalija lisääntymisterveyden edistämiseksi. Yksi niistä olisi YK:n väestörahasto, joka hallinnoi seksuaalija lisääntymisterveysohjelmia. Tämä johtuu ehkäisyn ja seksuaalineuvonnan vähentymisestä rahoituksen vähenemisen myötä. Sydämestäni toivon, että näiden järjestöjen työ saa jatkua, sillä niiden tavoitteena on maailma, jossa jokainen lapsi voi syntyä toivottuna. Muut rahoittajamaat ovat nyt perustamassa rahastoa paikkaamaan USA:n aiheuttamaa rahoitusvajetta. Guatemalan väestöstä 59 prosenttia elää köyhyydessä ja 23 prosenttia äärimmäisessä köyhyydessä. Seksuaalioikeuksia vastustavat konservatiiviset ryhmät ovat kasvava voima Amerikan lisäksi myös Euroopassa. Synkän mustia pilviä on nyt tämän työn taivaalla. Myös Suomen tulee liittyä mukaan. Vankeuteen voi joutua myös keskenmenon takia. Kyseiset järjestöt eivät useinkaan käytännössä tee itse abortteja, mutta niiden arvomaailmaan se sopii. Rikollisjengien mielestä heillä on oikeus keneen tyttöön tai naiseen tahansa. Presidentti Trump on allekirjoittanut Global Gag Rulen, joka vetää yhdysvaltalaisrahoituksen pois maailman perhesuunnitteluja terveysjärjestöiltä, jotka pitävät turvallista aborttia naisen oikeutena. Ikävä kyllä seksuaalioikeuksia vastustavat konservatiiviset ryhmät ovat kasvava voima Amerikan lisäksi myös Euroopassa. Tässä työssä on mitä suurimmassa määrin kyse myös terrorismin juurisyiden kitkemisestä. 38 23. Joka neljäs 15–19-vuotias on ollut raskaana ainakin kerran, tuhannet lapset, jopa 10–14-vuotiaat synnyttävät lapsen joka vuosi. Molemmissa maissa raiskaukset ja lähisuhdeväkivalta ovat hyvin yleisiä. Trumpin määräyksen tarkoituksena on leikata kansainvälisille organisaatioille annettavaa rahoitusta ainakin 40 prosenttia. MAALISKUUTA 2017 EEVA-JOHANNA ELORANTA Puheenvuoro Jotta jokainen lapsi syntyisi toivottuna O sallistuin istuntotauolla Euroopan parlamentin väestöja kehitysryhmän opintomatkalle Guatemalaan ja El Salvadoriin, joissa tutustuimme näiden maiden seksuaalija lisääntymisterveystilanteeseen ja -oikeuksiin
MAALISKUUTA 2017. 39 23
Helsingissä hehkutetaan nousevaa kaupunkikulttuuria ja yhteisöllisyyttä. Vaikka Häikiö onkin aikaansaava mies, on katupöly yhä riesa vielä 25 vuotta myöhemmin. Mutta voisimmeko tehdä yhdessä myös jotain hyödyllistä. Hän perusteli asiaa torstaina 9.3. Tämän lisäksi hoitomaksujen perusteet muuttuisivat, sillä kerhomaksuissa ei huomioida perheen toimeentuloa, kokoa eikä varhaiskasvatuksessa olevien muiden lasten määrää. Jos tämä on kuolleena syntynyt idea, niin keksikää jotain parempaa. Entä jos palokunta kastelisi kadut ja asukkaat putsaisivat keväisin kadun oman kotinsa kohdalta. Luonnollisesti kaksinaamaisuutta seuraa krapula, jota hallitus näyttäisi nyt potevan. Lisää haasteita tuo se, että hallitus kaksinkertaisti kerhomaksut viime vuonna. Lisäksi kerhotoiminnassa henkilöstöllä on erilaiset ammatilliset pätevyysvaatimukset kuin varhaiskasvatuksessa, ryhmäkoot ovat suurempia ja mitoitukset ovat väljempiä. Keskustelua on myös noussut siitä, missä mahdollinen kerhotoiminta olisi, onko se päiväkodin yhteydessä vai jossain muualla. Pääministerin esitys liittynee perussuomalaisten hallituksessa pitämiseen – senkin jälkeen, kun puheenjohtajuus puolueessa vaihtuu. Toistaiseksi helsinkiläisten yhteisöllisyys on ollut sitä, että tehdään yhdessä jotain, mitä Berliinissäkin tehdään. Vuosien varrella me kaupunkilaiset emme ole tehneet katujen puhtauden hyväksi mitään muuta, kuin siirtäneet automme pois harjauskaluston tieltä, kun kadunpesupäivä on vihdoin koittanut. Nyt on aika valmistautua kunnallisvaaleihin ja ehdokkaiden miettiä, mitä kunnilla tulee eteen hallituksen maakuntahimmelin aiheuttaman verotuksenjaon myötä. eduskunnan kyselytunnilla kuntien taloudellisella tilanteella. Yhteisöllisyys voi Helsingissä olla muutakin olla kuin kirpputoreja ja kitaransoittoa. Läpi meni. Soini tosin ilmaisi oman halunsa säilyttää paikkansa ministerinä todeten, että on vielä paljon tavoitteeksi asetettuja tehtäviä kesken. Ehkä joku taho voisi tarjota kaupunkilaisille harjat, jaetaanhan niitä ilmaisia ämpäreitäkin. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Mahdollista on, että tämä ajaa heikoimmat kunnat talousvaikeuksiin ja toimintakykynsä menettämiseen. Tämä heikentää pienituloisten perheiden tilannetta. Kunnat ja kerhot voivat itse hinnoitella kerhotoiminnan, kunhan se ei ylitä hallituksen määräämää maksimia. Esittäkää silti ratkaisuja, joiden hintalappu ei ole miljoonia, niitä kun ei ole jaossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eskari-ikäisten lasten varhaiskasvatusoikeus poistuu. Äänestäjänä tulee miettiä, onko kunnallispolitiikka maan hallituksen jatke. Pääministeri on valmis vaikka uusilla ministeripaikoilla lahjomalla pitämään hallituksen koossa. Vai haetaanko kuntavahvuuksia ilman tarpeetonta politisointia ottaen huoHipsterit harjanvarteen! Syksyllä 1992 luokkatoverini isä, professori Martti Häikiö, pyrki Helsingin kaupunginvaltuustoon teemanaan katupöly. Tämän vuoksi lapset ovat eriarvoisessa asemassa, riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat tai missä kerhotoiminnassa he ovat. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI. Jytky tuli katteettomilla lupauksilla. Lisäksi keinona oli pelottelu rasistisilla puheilla ja kirjoituksilla, joihin varsinkin perussuomalaiset sortuivat. Nyt he ovat pettäneet lähes kaikki lupauksensa, jotka äänestäjilleen antoivat. Pari vuotta sitten hallituspuolueet lupasivat vaalityössään oikeudenmukaisuutta ja hyvinvointia opiskelijoille, vanhuksille, eläkeläisille, lapsiperheille, työttömille... Hallitus muodostettiin ylimielisyyden vallassa kolmen puolueen pohjalle. Hipsterit harjanvarteen – ja kaikki muutkin! Jaakko Meretniemi Helsinki mioon ne tarpeet ja tekijät, joilla luodaan kuntalaisten hyvinvoinnille parhaimmat edellytykset. Eskareille on turvattava laadukas varhaiskasvatus! Anneli Kiljunen Kansanedustaja Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Perussuomalaiset ja keskusta olivat edellisellä hallituskaudella oppositiosta valmiit kaatamaan välikysymyksillään lähes kaikki eduskunnan hankkeet. Jorma Härkönen Lappeenranta iStock Hallitus suunnittelee uusia leikkauksia esikouluikäisille Kari Hulkko Ministeri Grahn-Laasonen (kok.) valmistelee uutta lainsäädäntöä, jonka mukaan esikoulussa olevien lasten varhaiskasvatus poistuu ja tilalle tulisi iltapäiväkerhotoimintaa. Näinhän pikkukaupunkien omakotitaloalueillakin tehdään. Rahasta se kuulkaas vain on kiinni! Parempia aikoja odotellessa helsinkiläisiä kehotetaan kulkemaan hengityssuojaimissa. Eipäs, juupas, ulkoministeri. Puheessaan Soinikin patisteli joukkojaan hallituksessa pysymiseen salkkujen uusjaon tullessa keskusteluihin. Kaupungin rakennusvirastosta todetaan, että harjauskalustoa käytetään jo maksimiteholla ja lisäkalusto maksaisi miljoonia. Siivouspäivänä voisi myös siivota. Ajoiko hallituksen hajoamispelko pääministerin esittelemään ministerien lisäystä, kun ensin olivat ”suurena tekonaan” vähentäneet ministereitä hallitusta perustaessaan ja yhdistäneet ministereiden tehtäviä ajattelematta pätevyysvaatimuksia tai kyvykkyyttä tehtävien hoitoon. Saavuttaakseen hallituksen kohtuuttomat tavoitteet on luonnollista, että pääministeri on valmis vaikka uusilla ministeripaikoilla lahjomalla pitämään hallituksen koossa. Katupölyn terveysvaikutukset ovat dramaattiset etenkin astmaatikoille ja sydänpotilaille. MAALISKUUTA 2017 Poteeko maamme hallitus krapulaa. 40 23
Siellä ei olla mustasukkaisia pelaajista, Virtanen kiittää. – Jokainen joukkue lähti Lahdesta hymyssä suin. Ay-jalkapallo tuntuu olevan täynnä rauhaa ja rakkautta. Ay-jalkapallo ei ole ammattifutista, mutta kentällä pelataan aivan tosissaan. Ay-jalkapalloturnauksessa joukkueet koostuvat pääsääntöisesti ammattiliittojen jäsenistä. Kilpasarjan voiton vei virolainen Eesti Kalev ja harrastesarjan ykkönen oli Peace Unitedin ja Seurakuntayhtymän yhdistetty joukkue. Kaikki nämä vuodet olen elänyt sille, että vielä joskus se toteutuu. Siitä kielii esimerkiksi se, että jos yhdestä joukkueesta pelaaja loukkaantuu, löytyy lainapelaaja toisesta joukkueesta. Ay-liikekin tekee rauhantyötä ja kansainväliset suhteet liitoille ovat erittäin tärkeitä, Virtanen kertoo. Arvostan sitä kovasti. Turnauksissa joukkueet vastaanottavat toisensa silmiinpistävän hyvässä hengessä. Sehän on tärkeintä, että tapahtuman päähenkilöt eli pelaajat tykkäävät, kuvailee viikonlopun tunnelmaa Ay-jalkapallo ry:n puheenjohtaja Heikki Moilanen. Vuosien varrella turnauksiin on osallistuttu muun muassa Bulgariasta, Tsekistä, Palestiinasta ja Israelista. Lue pitempi versio jutusta www.demokraatti.fi/hame Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Tuusulan Metallityöväen ammattiosasto 338:n joukkue sai täydennystä Peace Unitedin maahanmuuttajataustaisista pelaajista. – Missä muualla tällainen voisi toteutua kuin juuri tässä ay-liikkeen tapahtumassa. Ammattilaisia – Veikkausliigassa ja 1.divisioonassa pelaavia palloilijoita kuhunkin joukkueeseen sallitaan enintään kaksi. – Metallin pojat kertoivat lähes liikuttuneina lauantai-illan jälkipeleissä, että näistä lainapelaajista ei tämän turnauksen aikana luovuta, Heikki Moilanen kertoo. – Ottelu kun on, siellä taistellaan, mutta sen jälkeen kyllä halataan. – Vuonna 2011 Palestiinan suurlähettiläs ja Israelin suurlähetystön sihteeri olivat turnauksessa vieraina. Silloin lyötiin kättä päälle, että tulevaisuudessa maiden joukkueet tulevat samaan aikaan Lahteen. MAALISKUUTA 2017 Nimi (tekstaten) paikkakunta hinta (euroa) Ay-palloa potkittiin taas Lahdessa Ammattiyhdistysliikkeen väki kokoontui viikonloppuna kansainväliseen jalkapalloturnaukseen Lahteen. Heikki Moilanen. Solidaarista futista Ajatus ay-jalkapalloturnauksesta lähti, kun Virtanen ja SAK:n silloinen puheenjohtaja Pertti Viinanen löivät päänsä yhteen pohtiakseen ay-liikkeelle yhteistä, kansainvälistä ja liikunnallista tapahtumaa. Ay-jalkapalloturnaus järjestettiin nyt 34.kerran. Ay-jalkapallossa on kyse myös jäsenistön yhteenkuuluvaisuuden tunteen rakentamisesta ja toistensa tuntemisesta, sanoo ay-jalkapallon toinen isä, kunniapuheenjohtaja Reijo Virtanen. 42 23
MAALISKUUTA 2017 Kuolleita Työttömän asialla Oikeudenmukaisuuden tinkimätön puolustaja Jos lähden yllättäen pitkälle matkalle sanokaa kiitokset: Ystävilleni, joita on vähän Vihamiehilleni, joita on paljon Rakkailleni, jotka vain minä tiedän Kavereilleni, jotka vain itse tietävät Sanokaa: ”Ilman heitä en olisi voinut elää. Aivan viime aikoihin saakka liikkuvaisena pysynyt Mäkeläinen ehti tulla Malmilla monelle tutuksi. Tuskin kukaan on Turun seudulla myynyt vuosien saatossa enemmän puolueen vappumerkkejä kuin Unto. Muutama viikko sitten tapasin Unto Kärpän viimeisen kerran. Väinö Pässilä oli syntynyt 17.2.1939 Vihdissä, mutta kotoisin hän varsinaisesti oli Valkealasta. Tätä ei kuitenkaan katsottu hyvällä, vaan tulkittiin niin, että näin työvoimatoimistot olivat astuneet yksityisen bisneksen varpaille. Viime vuodet Mäkeläinen eli Malmilla, jonne hän muutti Miljan palvelutaloon vaimonsa kanssa. Pässilä tunnettiin kovista kannanotoistaan. helmikuuta. Unto Kärppä aloitti nuorena Wärtsilän Turun telakalla kirvesmiehenä. Lisäksi hän oli pitkään Turun SDP:n kunnallisjärjestön toimikunnan jäsenenä ja kaupungin valtuustossa 1977–1980. Sosionomin tutkinnon hän oli suorittanut 1970 Tampereen yliopistossa pääaineinaan työvoimaoppi ja työvoimapolitiikka. 43 23. Demokraatti Väinö Pässilä.. Hankalimmissa tapauksissa piti käydä työvoimatoimistossa, jossa toimistosihteeri Tarja Hynninen tulkitsi kortissa olevan kirjoituksen. Vaistosin, että menettäisimme ainutlaatuisen työväenliikkeen puurtajan, sydämen sivistyksen omaavan ihmisen, toverin, joka oli omistanut elämänsä muiden ihmisten elämän olojen kohentamiseen. Kunnia hänen muistolleen! Jacob Söderman Mosen kisällien rivit harvenevat Mosen kisälli, Tauno Mäkeläinen kuoli Helsingissä 13. Varsinkaan kaupunginvaltuustoa Pässilä ei tuntenut omaksi ”lajikseen”, sillä suoraluonteisena miehenä hän ei aina hyväksynyt sitä kieroa peliä, mitä valtuustossa hänen mielestään pelattiin. ESS:n haastattelussa 2.11.2001 Pässilä sanoi, että häntä on syytetty julmistelusta, ja mikä erikoisinta, jopa työttömien puolella olemisesta. Työssään Väinö Pässilä erikoistui kuntien elinkeinojen kehittämistyöhön, elinkeinopoliittiseen asennekoulutukseen sekä elinkeinojen kehittämisprojekteihin. Niin hän olikin, oli muun muassa 1990-luvun lopulla käynnistämässä työvoimatoimiston työnantaja-asiakkailleen järjestämää henkilövuokrausta. dem. Vapaa-aikoinaan Unto Kärpän saattoi nähdä Metallin Ykkösen kesäpaikalla Ruissalossa laittamassa paikkoja kuntoon. Koskelahan vastasi, että kyllä pitää äänestää, että ne eivät valtaan päästessään ota maita pois.” Unto korosti tarinaan viitaten, että ”vaikka parannuksia on saatu aikaan, parempi on vain äänestää SDP:tä, jotta edut eivät lähde pois.” SOS-hallitus on ikävällä tavalla osoittanut että hän oli aivan oikeassa. Eläkkeelle jäätyään Mäkeläinen toimi aktiivisesti Helsingin Vanhoissa Tovereissa. Jo alle 20-vuotiaana hän tuli Lahteen, jossa sai työpaikan Iskun tehtailla heloittajana. Hän oli työntekijöiden oikeuksien tinkimätön puolustaja ja haki työpaikallaan ratkaisuja neuvotellen. Hän oli sairauden merkitsemä. Tästä oli suurta hyötyä, kun Pässilä muun muassa hoiti 1990-luvun vaikeina lamavuosina Lahden työllisyysasioita. Tuntureiden vastapainoksi Pässilä teki myös kaukomatkoja, Vietnamiinkin neljä kertaa, ja taas syntyi runoja: Rajoja minä etsin Reunoja elämänmenolle Ideaa elämälle Vaihtoehtoa tuskalle Vastakohtaa lannistumiselle Liikettä passiivisuudelle (Haiphong 14.11.1994) Jouko Pylväs, Juha Vaso, Kari Naskinen Kirjoittajat ovat Väinö Pässilän ystäviä Puolueen kunniajäsen, kirvesmies Unto Kärppä poistui joukostamme 6 päivänä maaliskuuta 2017. Suru hallitsi sisintäni kotimatkallani. Mosen kisällit olivat osa Tapanilan Sosialidemokraattien suosittua toimintaa. sosiaalitarkkailijaksi. Hän kunnioitti johdonmukaisesti sopimusten ja lain vaatimuksia. Unto Kärppä syntyi 25.6 1932 Turussa. Vuoden 1982 vapun aamuna Unto Kärppä soitti minulle varhain. yhdistystä. Työvoimahallintokaan ei saanut ruusuja Pässilältä, joka ihmetteli ilmapiiriä työttömyydenhoidossa: ”Vaikka tässä yrittää kuinka olla optimisti ja levittää myönteisyyttä koulutukselle, niin vaikeaa on, kun kukaan ei halua ottaa vastuuta päätöksistä ja päättämättömyydestä.” (Uusi Lahti 19.8.1992) Liikunta ja urheilu olivat Väinö Pässilälle läheisiä. Uutisissa oli kerrottu, että olin jättämässä eduskunnan ja siirtymässä Turusta Uudenmaan maaherraksi. Unto Kärppä haki kaikessa toiminnassa oikeutta ja edistystä. Näin tapahtui vuosien kuluessa monin tavoin. Tämä oli hänelle mieluinen tarina: ”Koskela oli reellä viemässä agitaattoria Pentinkulmalle puhetilaisuuteen. Hän toimi pitkään korjaustelakan kirvesmiesten luottamusmiehenä ja johti Telakkaväen sos. Agitaattori kysyi, että vieläkö Koskela sosialisteja ääne stäisi kun torpparilaki on säädetty ja he ovat saaneet maan omaksi. Unto Kärppä ahmi Väinö Linnan teoksia. Politiikassakin sosiaalidemokraatti Väinö Pässilä oli mukana 1969–82 muun muassa Lahden asunto-, sairaalaja urheilulautakunnissa sekä kaksi kautta kaupunginvaltuustossakin. Vuodesta 1975 hän oli tuttu näky Metallin liittokokouksissa ja SDP:n puoluekokouksissa aina 2000-luvulle saakka. Hän oli läheisimpien ystävien ympäröimänä. Jokaisella heistä oli pala sieluani tilkkutäkissä.” Nämä terveiset Lahden työvoimatoimiston entinen toimistonjohtaja, sosiaalineuvos Väinö Pässilä kirjoitti kirjaan, jonka hänen ystävänsä julkaisivat Pässilän täyttäessä 60 vuotta. Hän eli vahvasti ihmisten välisen solidaarisuuden puolesta. Tärkeitä asioita olivat myös Lappi ja runojen kirjoittaminen: Tunturin laella tunnen itseni ylpeäksi Kurussa nöyräksi Lumipyryssä alistetuksi Auringonpaisteella iloiseksi Miksi meidän kaikkien pitäisi olla parempia Eikö riitä, että olemme hyviä hyviä hiihtäjiä kaikki ja katselemme valkoisia tuntureita Jokaiselta hiihtoja muiltakin reissuiltaan Väiski lähetti postikortit niille kavereilleen, jotka eivät olleet mukana. Pahoittelimme asiaa, mutta lupasimme pitää yhteyttä toisiimme. Hän teki pitkän uran ammattiyhdistysmiehenä Metalliliitossa ja samoin puolueessa. Kun lukija pani kortin silmiensä eteen vaakasuoraan ja löysi oikean asennon, teksti melkein aukesi. Eri vaiheiden jälkeen Pässilästä tuli Lahden työvoimatoimiston toimistonjohtaja 1975. Käsiala oli persoonallista: kirjaimet vinossa ja niin lähellä toisiaan, että teksti muistutti viivakoodia. Hän kuitenkin halusi sosiaalialalle, ja pääsikin 1965 harjoittelijaksi Lahden kaupungin sosiaalitoimistoon, ja 1967 vt. Erityisesti häntä muistetaan Mosen kisälleissä, joille hän nokkelasti riimitteli lauluja ajankohtaisista aiheista. Hän siteerasi mielellään Tuntemattoman sotilasta tai Täällä pohjantähden alla. Väinö Pässilä kuoli Lahdessa 10.3.2017, ei kuitenkaan enää kovin yllättäen, vaan vaikeiden sairauksien murtamana. Mäkeläinen oli syntynyt Porvoossa 1924. Unto Kärppää jää kaipaaman vaimo, lapset ja lapsenlapsi ja lukuisat ystävät
klo 18 Cooperin kulman kirjastolla. Kuntojumpan ohjaaminen-kurssi la 25.3. klo 18–20 Työväenliikkeen kirjastossa. Millainen Helsinki on hyvä ihmisille. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. pj, oikeustieteen tohtori Pentti Arajärvi. Tilaisuudessa voi liittyä Karakallion Eläkkeensaajat ry:n jäseneksi. 44 23. Uusille jäsenille tervetuliaislahja. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Hän puhuu ja vastaa kysymyksiin mm. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Ursin-seuran juttutupa ravintola Koulun historialuokassa pe 24.3. Espoon SDryhmän valtuustokauden saavutuksista ja valtuustoryhmän juuri valmistelemista sosiaalija terveyspalveluja koskevista raha-asia aloitteista sekä Espoon kaupunginvaltuuston lausunnosta SOTEvalinnanvapauslakiluonnoksesta. MAALISKUUTA 2017 Yhdistystoiminta Lakiasiat Kokoukset Teatterit LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. PIRKANMAA . www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Metallityöväen liitto ry www.akt.fi www.metalliliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku, puh. Tilaisuus on avoin. Jumpan vetää Anita Heinonen. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. VARSINAIS-SUOMI . 0400-423835 VAASAN SOS.DEM. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 20100 Turku, turku@pam.fi Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. UUSIMAA . klo 10. Keskustelun pohjana Arajärven ja Taipaleen uutukainen Kriittinen kaupunkiaapinen 2017. aika). Studia generalia: sote ja kolmas sektori 27.3. Kannattaa tulla kuuntelemaan ja kommentoimaan. klo 10–16 Tampereen Stadionilla, kouluttajana Terhi Eriksson. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. TUL-Tampere. Turun sos.dem. Järvenpään työväenyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous to 23.3. Tervetuloa! ohjelma 12.00 muistohetki Julius Ailion haudalla 13.15 Koulutuksen reformi seminaari 15.00 Työväen Akatemian Toveriliiton vuosikokous 17.30 Kasvot esitys Teatterilinja esittää Jäsenet tervetuloa Johtokunta Työväen Akatemian Toveriliitto ToveripäiväT 25.3.2017 Kutsu Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Sarvilla ja hampailla. Martti Pajulammi yhtymävaltuuston puheenjohtaja Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. klo 19 (huom. HELSINKI . SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm: Kohti vaalivoittoa – kenttätyö kunniaan. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Kokouksesta laadittava pöytäkirja on yleisesti nähtävänä kuntayhtymän virallisella ilmoitustaululla (Koulukatu 41, Seinäjoki) 31.3.2017. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. krs. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi Hautauspalvelut Seinäjoen koulutuskuntayhtymän YHTYMÄVALTUUSTON kokous pidetään keskiviikkona 29.3.2017 klo 14.00 Sedu, Koulukatu 41, Seinäjoki. demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Keskustelemassa kaupunkitutkija Kaarin Taipale, toimittaja Eila Nevalainen ja Hgin Sos.dem. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 23.3. (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). Luennon pitää YTT, pääsihteeri Riitta Särkelä, kommentoimassa Merimieseläkekassan toimitusjohtaja Kari Välimäki ja illan isäntänä Työväenkirjaston ystävien pj, professori Pentti Arajärvi. Karakallion Eläkkeensaajien keskiviikkokerhossa 29.3. Maksuton kahvitarjoilu. klo 13–15 Palvelutalo Hopeakotkan ravintolassa, Kotkapolku 2, on vieraana ja puhujana kasvatustieteen tohtori, opetusneuvos ja Espoon SDvaltuustoryhmän puheenjohtaja Martti Hellström. Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. klo 18–20 Työväenliikkeen kirjastossa. Toimisto suljettuna pe 24.3. Tervetuloa mukaan! . 30.3. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh
Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Mar tin Sch ulz 7. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Alice Holm Espoosta. Milloin Suomi otti käyttöön kesäajan. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 3. Mistä aiheesta viime viikolla oli välikysymysäänestys. Mikä hahmo voitti Putous-kisan. Kuka johtaa Saksan sosialidemokraattista puoluetta. Maanantaina oli kevätpäivän tasaus. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 7. Onnea voittajalle! 1. 198 1. 10. VR uusii dieselvetureitaan, minkälaisesta summasta on kyse. Päi vä ja yö ova t osa pui lle en sam anp itu isi a kai kki alla maa pal lol la 10. Ras ism inv ast ais ta viik koa 9. Ain a Ink eri Ank ein en 4. 45 23. Am mat illi sen kou lut uks en lei kka usten aih eut tam ist a seu rau ksi sta 2. Mitä se merkitsee. Mikä oli Krista Pärmäkosken sijoitus hiihdon maailmancupissa. Missä on Egyptinkorpi. 2. Lie ksa ssa 5. Mitä teemaviikkoa parhaillaan vietetään. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. 6. Yli 10 milj oon ast a eur ost a 3. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 8. 5. MAALISKUUTA 2017 Ristikko 12/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 9. Xi Jin pin g 8. Kuka on Kiinan presidentti. Ratkaisu Ristikon 10/2017 ratkaisu: Torstaina 9.3. Toi nen 6. 4
46 23. Naisnäkökulma osoittaa syyttävän sormensa piittaamattomaan patriarkaattiin, jonka maailmassa on tilaa vain sulkeville säännöille ja itseriittoisuudelle. 23 24 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Ulkolinja: Erdogan, Turkin itsevaltias Yle TV1 klo 21.50 Erdogan nousi Turkissa valtaan lupaamalla kitkeä korruptiota ja tiivistää EU-suhteet. Karjalainen ja Iltatähti 17.02 J. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Jussi-gaala 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Poikkeustila (16) 00.55 Tyrant (16) 02.00 Billions (12) 03.05–04.00 Arrow (16) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Myyrä ja Panda 06.45 K3 (7) 06.55 K3 07.10 Madagascarin pingviinit (7) 07.35 Lego Nexo Knights (7) 07.55 Sonic Boom (7) 08.10 Angry Birds Toons 08.13 Angry Birds Stella 08.20 Lego Friends 08.45 Lego City 08.50 Eläinpotilaiden pelastaja 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Huvila & Huussi 14.45 Matkaoppaat x 4 6.50 Julkkisselviytyjät 17.50 Heikki Paasonen Show 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.55 Keno 22.00 Elokuva: 22 Jump Street (12) 00.20 Elokuva: Flight of Fury (16) 02.25 Julkkisselviytyjät 03.25–04.55 Poliisit (7) x 3 YLE TEEMA 17.00 Elävä arkisto: J. Seuraukset voivat suistaa vammaisen arjen raiteiltaan. Karjalainen ja Mustat Lasit 17.14 Arkistovieraana: J. Brittiohjaaja Joe Wright painottaa tulkinnassaan pikkumaisen eliitin etiketin hyistä tekopyhyyttä, jonka sijaiskärsijäksi joutuu pedanttisen virkamiehen laiminlyöty vaimo. Mustavalkoisuus ei tee kummastakaan uskottavampaa, vaikka tarjoaakin selvät ääripäät. Haastateltavana mm. MAANANTAI 27.3. Toisaalla taivaan horisonttiin laskevan auringon kultaama maaseutunostalgia vaikuttaa liian puhtoiselta vaihtoehdolta turmeltuneelle kaupunkilaiselämälle. oppositiojohtaja Fethullah Gülen. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Kokkisota 21.00 Pitääkö olla huolissaan. Naisista haaveiltiin korsuissa sodan kestäessä. Sota-ajan seksipuheita on tutkinut tietokirjailija Sari Näre (kuvassa), haastattelijana Anna Kortelainen. Kirjailijamestarin romaani leikkaa äveriään yläluokan ihmissuhteiden viidakkoa paljastaen polveilevan tapainkuvauksensa alta intiimiä rakkaudenjanoa, vallanhimoa ja uhrauksia, joihin ihmiset taipuvat halusta ja pakosta. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formulasirkus 23.05 F1 katsojan opas 23.10 Miehitetty (16) 00.10 Suomen surkein kuski 01.05 Kokkisota 02.05 Olipa kerran elämä 02.55–03.50 Arrow (16) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Myyrä ja Panda 06.45 K3 (7) 06.55 K3 07.10 Madagascarin pingviinit (7) 07.35 Lego Nexo Knights (7) 07.55 Sonic Boom (7) 08.10 Angry Birds Toons 08.13 Angry Birds Stella 08.20 Lego Friends 08.45 Lego City 08.50 Eläinpotilaiden pelastaja 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Eläinsairaala 14.15 Amerikan paras ravintola 15.15 Amerikan kovimmat keräilijät 16.20 Leijonan luola USA 17.25 The Voice of Finland 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hurjat rakkauskilot 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno 21.00 Heikki Paasonen Show 22.00 Temptation Island Suomi 3 23.00 NCIS Rikostutkijat (12) 00.00 Liiga: Playoffs Extra 00.05 Amerikan kovimmat keräilijät 01.05 Rajavalvojat 01.35 Rajavalvojat 02.05 Blue Bloods (7) 03.05 Poliisit (7) 03.35 Poliisit 04.05 Pelastushelikopteri 04.35–05.00 Matkaoppaat YLE TEEMA 17.00 Mallien tarina 18.00 Kahlitsematon renessanssi 19.01 Bodo – kabareekuningas (12) 20.00 Vempainmies 20.25 Sibelius ja Luonnotar 21.00 Tiededokumentti: Mikä meitä odottaa. TORSTAI 23.3.. 09.10 Hyvää elämää 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (7) x 2 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Koiralle koti x 2 14.30 Stadi vs Lande 15.30 Middle 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Kokkisota 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. MAALISKUUTA 2017 YLE TV1 05.55 MOT: Likaisen rahan pesula 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.47 Viidakkoperhe (7) 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Tosi tarina: Opri ja Oleksi 13.00 Katupeilin takana 14.30 Puoluepäivä Vasemmistoliitto 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Yle Oddasat 15.15 Puoluepäivä Vasemmistoliitto 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kettu (12) 20.00 Puoluepäivä RKP 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Puoluepäivä RKP 21.50 Ulkolinja: Erdogan, Turkin itsevaltias 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Hiljainen todistaja (16) 00.05–00.35 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Nelli ja Iiro 07.00 Katinkontti 07.11 Laura 07.22 Tilda ja hänen ystävänsä 07.35 Siiri ja Krokotiili 07.40 Taavi-tiikerin naapurissa 07.53 Kissat 07.58 Martta puhuu 08.25 Galaxi 08.26 Miika (7) 08.37 Nokkelikot (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontoretkellä: Leikkisä karhu 10.30 Tuntematon Norja 11.00 Korttelilääkäri 11.30 Laivakokin matkassa 12.00 Sohvasurffaajat: Libanon 1/2 Beirutin yö 12.25 Sohvasurffaajat: Libanon 2 Pakolaisleiri 13.00–13.45 Karl Pilkington: Elämän tarkoitus 14.00 Elämää ja pyörätuolirugbya 14.30 Herkullinen Toscana 15.00 Kandit 15.30–16.19 Sohvaperunat 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kiveä kovemmat 20.00 Au pairit Kanadassa 20.30 Pulkkinen (12) 21.00 Noin viikon uutiset 21.25 Siskonpeti (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Kioski 22.30 Villi kortti 23.20–23.50 Au pairit Kanadassa MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Tsaarinaikaista Venäjää laveasti kuvaava Leo Tolstoin Anna Karenina lukeutuu maailmankirjallisuuden suuriin klassikoihin, joista myös ikiaikaisista teemoista kiinnostuneet elokuvantekijät ammentavat sukupolvi toisensa jälkeen. Laatutietoinen englantilaistuotanto edustaa hyvää makua ja korkeita pyrkimyksiä, mutta kuivakiskoinen brittinäyttelijäkaarti ei oikein tavoita venäläistä eetosta. 09.10 Hyvää elämää 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (12) x 2 11.05– 12.00 Lääkärit 13.30 Grand Designs Uusi-Seelanti 14.30 Maajussille morsian 15.30 Perhe pelissä (7) 16.00 Salatut elämät 16.30 Olipa kerran elämä 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Valitut sanat: Sota ja seksi Yle Teema klo 18.30 ”Saitko naida?” kysyttiin sotilaalta, joka palasi rintamalle lomalta. Kävikin päinvastoin: kriitikot vaiennetaan ja EU-suhteet ovat viileät. PERJANTAI 24.3. Yhteiskunnallinen kritiikki Pietarin ylimystön kunniattomia koodeja kohtaan on niin ilmeistä, että kehuttujen epookkien ohjaaja saattaa haaskata elokuvan kestosta kolmanneksen ylitsepursuavalle lavasterihkamalle, pukuloistolle ja seurapiirien tanssiaisille. Kärsiväksi koreilijaksi sonnustautuneen Keira Knightleyn intonaatio maneerisine voihkaisuineen vetää itseensä paikoittain aivan liikaa huomiota. Viikon vinkki RANE AUNIMO Tolstoi ja turmelus Elokuva: Anna Karenina Yle Teema Klo 21 PERJANTAI 24.3. Maneerinen Keira Knightley on Anna Kareninan heikko lenkki. Karjalainen 17.34 Iltatähti 18.15 L’Artiste 18.30 Valitut sanat: Sota ja seksi 19.00 Batman (7) x 2 20.00 Volga 30 päivässä 20.45 Löytöretkiä maailmaan 21.00 Kino: Anna Karenina (12) 23.05–23.55 Soundbreaking MOT: Kilpailutushuuman kolhimat Yle TV1 klo 20.00 Kunnat kilpailuttavat palvelujaan kiihtyvällä tahdilla. Materiaalisen elämäntavan tyhjä yltäkylläisyys johtaa peruuttamattomaan tragediaan, jonka olisi voinut välttää. 21.45 Kino Suomi: Armon aika (12) 23.45–00.40 Historia: Rooseveltin suku YLE TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Tosi tarina: Opri ja Oleksi 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 10.47 Viidakkoperhe (7) 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Tosi tarina: Huonekalukauppias 13.00 14.10 Ruma Elsa 14.20 Arkistokuvia: Poikien kesäparatiisi 14.30 Puoluepäivä RKP 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Yle Oddasat 15.15 Puoluepäivä RKP 16.00 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Poika joka katosi musiikkiin (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Catastrophe (12) 22.25 Kennedyt (12) 23.10 Uutiset Uutis-Suomi 23.20 Uutiset 23.25 Puoli seitsemän 23.55 Uutisikkuna YLE TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Samsam 07.00 Jokeri Pokeri Box 07.06 Hermanni Hiiri 07.14 Pikkuli 07.19 Nelli ja Noora 07.26 Pikku Kakkosen posti 07.32 Petrin tiikeritarinat 07.43 Melkein mestari 07.50 Milli ja Molli 08.18 Galaxi 08.19 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Hulluna moottorikelkkailuun 10.30 Teenage Boss 11.30 Maja mukavuuksilla 12.00 Sohvasurffaajat: Libanon 2 Pakolaisleiri 12.25 Sohvasurffaajat: Jordania 1/2 Eksyksissä 13.00 Zlatanin jalanjäljillä 13.30 Elämää ja pyörätuolirugbya 14.00 Narkomaaniäidit 14.30 Kioski 15.00 Au pairit Kanadassa 15.30 Suunsoittoa ja lisää haleja 16.00 Laivakokin matkassa 16.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 17.01 Pikku Kakkonen 18.05 Noin viikon uutiset 18.30 Jalkapallon MM 2018 karsinta: TUR FIN 21.05 Sohvaperunat 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Banshee (16) 22.52 Banshee (16) 23.47 Banshee (16) 00.40 Jalkapallon MM 2018 karsinta 01.10 Banshee (16) 02.00 Banshee (16) 02.45 Eastbound & Down (16) 03.15–03.44 Girls (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Markkinaraati 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Kuva: Oululaisen kehitysvammaisen Jenni Matihaldin elämään asumispalveluiden jatkuva kilpailuttaminen on tuonut ahdistusta ja epävarmuutta
11.30 Zlatanin jalanjäljillä 12.00 Sohvasurffaajat: Jordania 2 Luolassa 12.25 Sohvasurffaajat: Päätepiste 13.00 Riistametsällä 13.30 Luontomatkalla Australiassa 14.00 Täydellistä elämää 14.30 Nansenin jäljillä 15.30 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 16.00 Siskonpeti (7) 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Herkullinen Toscana 19.30 Kandit 20.00 Uusi Päivä 20.30 Au pairit Kanadassa 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Jalkapallomaaottelu: AUT FIN 23.40–00.10 Au pairit Kanadassa MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 09.11 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.00 Emmerdale (7) 10.30 Emmerdale (7) 11.00 Formula 1: Australian osakilpailu 13.30 Tuija Tähtien Kanssa 14.00 Tanssii Tähtien Kanssa 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Yökylässä Maria Veitola 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 23.00 Pahan jälkeen 00.00 NCIS Rikostutkijat (12) 01.00 Amerikan kovimmat keräilijät 02.00 Blue Bloods (12) 03.00 Poliisit x 2 04.00 Pelastushelikopteri 04.30–05.00 Matkaoppaat YLE TEEMA 17.00 Tiededokumentti: Sairauksien keisari 18.00–18.47 Tiededokumentti: Eheytyykö homo. 14.00 Olipa kerran elämä 14.55 Rakkaimmat autot x 2 15.25 Teknavi 16.00 Suomen surkein kuski 17.00 Maajussille morsian 18.00 Bumtsibum 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Tanssii Tähtien Kanssa 21.00 Rimakauhua ja rakkautta (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Formula 1: osakilpailu: Australia 23.30 Isänmaan puolesta (16) 00.30 NCIS: New Orleans (12) 01.30 Ensimmäisen asteen murha (12) 02.25 Pahan jäljillä (16) 03.25–04.20 Bosch (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.30 K3 (7) x 3 07.15 Madagascarin pingviinit (7) 07.40 Sonic Boom (7) 07.55 Sonic Boom (7) x 2 08.20 Lego Ninjago (7) 08.45 Angry Birds Toons 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Huvila & Huussi 12.00 Kaikki vastaan 1 13.30 Leijonan luola USA 14.35 Hurjat rakkauskilot 15.40 Julkkisselviytyjät 16.45 Suomen huutokauppakeisari 17.50 Hyvät ja huonot uutiset 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 01.10 Yökylässä Maria Veitola 02.05–03.05 Pukumiehet (7) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Myyrä ja Panda 06.45 K3 (7) x 2 07.10 Madagascarin pingviinit 07.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.00 Sonic Boom 08.10 Angry Birds Toons 08.15 Angry Birds Stella 08.20 Lego Friends 08.45 Lego City 08.50 Eläinpotilaiden pelastaja 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Eläinsairaala 14.15 Matkaoppaat 14.45 Hell’s Kitchen 15.45 Amerikan kovimmat keräilijät 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Heikoin lenkki 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Julkkisselviytyjät 20.58 Keno 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Temptation Island Suomi 3 23.00 Erikoisliikemiehet 00.00 Liiga: Playoffs Extra 00.05 Amerikan kovimmat keräilijät 01.05 Poliisit – kotihälytys (7) 02.05 Blue Bloods (7) 03.05 Poliisit (7) 03.35 Poliisit 04.05 Pelastushelikopteri 04.35–05.00 Matkaoppaat YLE TEEMA 17.00 Tiededokumentti: Sairauksien keisari 18.00 Kantapöytä 19.00 Rebellion – verellä ja sydämellä (12) 20.00 Afroamerikkalaiset 21.00 Volga 30 päivässä 21.45 Kino: Menneitten sukupolvien varjot (7) 23.20–23.55 Jäitä hattuun 25 26 27 28 29 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 19.00 Bodo – kabareekuningas (12) 20.00 Kahlitsematon renessanssi 21.00 Historia: Espanjan armada 21.55 Elävä arkisto: Paula Koivuniemi 21.57 Paula Koivuniemi – Koko kansan leidi 22.27 Arkistovieraana: Paula Koivuniemi 22.41 Yle live: Paula Provinssirockissa 23.10 Tiededokumentti: Koirat lähikuvassa 23.55–00.25 Valitut sanat: Sota ja seksi YLE TV1 05.55 Akuutti 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Viidakkoperhe (7) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30–13.02 Tosi tarina: Vankivaunu 13.15 Rengasmatka 14.30 Puoluepäivä Vihreät 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Yle Oddasat 15.15 Puoluepäivä Vihreät 16.00 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.20 MOT 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Ilma, jota hengitämme 20.00 Puoluepäivä Perussuomalaiset 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Puoluepäivä Perussuomalaiset 21.50 Inhimillinen tekijä 22.40 Uutiset Uutis-Suomi 22.50 Uutiset 22.55 Ulkolinja: Erdogan, Turkin itsevaltias 23.55–00.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Metkat Mesiläiset 07.00 Taitoset 07.07 Tie tähtiin 07.21 Babar ja Badun seikkailut 07.32 Riku ja Rami 07.41 Jussin matkat 07.53 Totta vai taikaa 08.00 Touhukkaat 08.25 Galaxi 08.26 Tenavat (7) 08.34 Joraavat juurikkaat 08.36 Aika härdelli! (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 11.00 Märät säpikkäät (12) 11.25 Luontomatkalla Australiassa 11.55 Sohvasurffaajat: Päätepiste 12.25 Riistametsällä 12.55 Villi kortti 13.45 Taitoluistelun MM: Naisten lyhytohjelma 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Tahdon asia (7) 20.00 Uusi Päivä 20.30 Taitoluistelun MM: Avajaiset ja parien lyhytohjelma 23.05 Stacey Dooley: Uusi huumesota (12) 00.00–00.50 Banshee (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Omat rahat 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. MAALISKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Hotellien salattu maailma 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Näin Norjassa 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Dokumenttiprojekti: Pienet taistelijat 13.30 Tosi tarina: Elinkautinen 14.05 Prisma: Ruokavaliolla pitkää ikää. 00.40–01.10 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Hei Taavi 07.02 Hau Hau, Piip ja Veli 07.17 Hilla ja avaruuden Eetu 07.27 Askarrellaan 07.33 Timppa 07.43 Sasu 07.54 Me Peltiset 07.58 Töötti ja Pulteri 08.22 Galaxi 08.23 Jenni (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämää ja pyörätuolirugbya 10.30 Onnistuuko avioliitto. Robot (16) 23.40–00.00 Yle FOLK: Kahvin ehdoilla MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Talouden viikko 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 07.11 Eteenpäin Enni 07.21 Samu ja Salla 07.33 Kasper ja Liisa 07.44 Satuja Soitosta 07.54 Niksi-Nella 08.03 Galaxi 08.04 Late Lammas 08.11 Lohikäärmeratsastajat (7) 08.34 Unna Junná 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontomatkalla Australiassa 10.30–11.15 Kohteessa: Intia 1 11.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 12.00 Sohvasurffaajat: Jordania 1/2 Eksyksissä 12.25 Sohvasurffaajat: Jordania 2 Luolassa 13.00 Hulluna moottorikelkkailuun 13.30 Suunsoittoa ja lisää haleja 14.00 Suuri vuosi 14.30 Mieleni ja minä 15.00 Noin viikon uutiset 15.25 Siskonpeti: Wrong Direction 15.30 Uusi Päivä 15.57 Uusi Päivä x 2 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 19.30 Märät säpikkäät (12) 20.00 Uusi Päivä 20.30 Siskonpeti (7) 21.00 Our Girl (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Bates Motel (16) 22.45 Mr. 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Haluatko miljonääriksi. Karjalainen ja Mustat Lasit 10.13 Arkistovieraana: J. 09.11 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 09.40 Kauniit ja rohkeat (7) 10.05 Emmerdale (7) x 2 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 14.30 Löytäjät 15.00 Peter Nyman 15.30 Fresh Off the Boat 16.00 Salatut elämät (12) 16.30 Suomen surkein kuski 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Karjalainen ja Iltatähti 10.02 J. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (12) 20.00 Suomen surkein kuski 21.00 Mustamaalattu (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Peter Nyman 23.05 NCIS: New Orleans (12) 00.00 Paluu alttarille 00.55 Kohde (12) 01.50–02.50 Kuin viimeistä päivää (7) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Myyrä ja Panda 06.45 K3 06.55 K3 07.10 Madagascarin pingviinit 07.35 Lego Nexo Knights (7) 07.55 Sonic Boom (7) 08.10 Angry Birds 08.20 Lego Friends 08.45 Lego City 08.50 Eläinpotilaiden pelastaja 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Eläinsairaala 14.15 Matkaoppaat 14.45 Amerikan paras ravintola 15.45 Amerikan kovimmat keräilijät 16.50 Leijonan luola 17.50 Haluatko miljonääriksi. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Iron Man (12) 23.40 Elokuva: The Double – Pimeän puolella (16) 01.45 Stand Up! 02.45 Hottikset 2.0 03.45 Poliisit 04.15–04.45 Poliisit (7) YLE TEEMA 10.00 Iiron musiikkiluokka 11.00–12.15 Iiron musiikkiluokka 12.30 Rembrandt 13.30 Syötävän hyvä Espanja 14.20 Jäitä hattuun 14.50 Yle Live: Big Weekend 2016, osa 1/2 15.50 Vempainmies 16.15 Kantapöytä 17.15 Volga 30 päivässä 18.00 Päivä Ruotsissa 18.20 Wienin filharmonikot Tokiossa 20.00 Historia: Espanjan armada 21.00–23.41 Teemalauantai: Teinit nyt ja ennen 21.00 InRealLife: teinit netissä 22.25 Teenage – Teinien esiinmarssi 23.40–00.35 Uusi Kino: Viimeinen venäläinen limousiini YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Jääkarhun kesä 09.00 Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Uutiset 10.00 Petoeläinten paratiisi (7) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Dokumenttiprojekti: Matka isän luo 13.35–14.20 Kiehtova maailma: Salattu Italia 14.30 Uutisvuoto 15.00 Uutiset 15.05 Historia: Vankien Buchenwald (12) 16.00 Benidorm 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Eläinmaailman ihmeitä 18.45 Arto Nyberg 19.30 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.15 Mittatilaustyönä 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Presidentti (12) 21.50 Hiljainen todistaja (16) 22.50 Ykkösaamu 23.30–00.25 Newsroom (7) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.08 Maikki ja pelottava Pontso 07.31 Herra Heinämäki 07.40 Ryhmä Hau 08.04 Pikku perunat 08.08 Dinojuna 08.32 Fluugalaiset 08.45 Yökyöpelit 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.21 Laita ittes likoon 09.26 Tenavat (7) 09.34 Neljä ja puoli kaverusta (7) 10.00 Uusi Päivä 10.28 Uusi Päivä 10.55 Uusi Päivä 11.30 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 11.55 Suuri vuosi 12.25 Suunsoittoa ja lisää haleja 12.55 Hulluna moottorikelkkailuun 13.25 Riistametsällä 13.55 Urheiluviikonloppu 14.00 Tanssin Grand Slam: Latinalaistanssit 15.28 Urheiluviikonloppu 15.30 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 16.00 Salibandyliiga: Puolivälieräottelu 18.10 MM-maastojuoksu 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Kohteessa: Intia 1 20.00 Tahdon asia (7) 21.00 Kiveä kovemmat 21.51 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Girls (16) 22.35 Märät säpikkäät (12) 23.00–00.55 Going Clear: Scientology MTV3 06.30–07.00 Formula 1: Ennakkotunnelmat 08.05 Hunajapupuset 08.20 Vikke Viikinki 08.35 Alvin ja pikkuoravat x 2 09.10 Winx-klubi (7) 09.35 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Erilaiset perheet 11.00 Elixir Life 11.30 Saaristoruokaa 12.00 Kokkisota 13.00 Pitääkö olla huolissaan. 47 23. 09.11 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 09.40 Kauniit ja rohkeat (7) 10.05 Emmerdale (7) x 2 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 14.30 Kokkisota 15.30 Kolme miestä ja tyttö 16.00 Salatut elämät (12) 16.30 Paluu alttarille 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 13.40 People in white – Valkopukuiset 14.50 Valitut sanat: Sota ja seksi 15.20 Bodo – kabareekuningas (12) x 3 18.00 Kino Klassikko: Pirulliset (12) 19.55 Milk 20.15 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 21.00 Soundbreaking 21.50 Yle Live: Big Weekend 2016, osa 2/2 22.50 Syötävän hyvä Espanja 23.35–00.20 Tiededokumentti: Koirat lähikuvassa YLE TV1 05.55 Tosi tarina: Huonekalukauppias 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Tosi tarina: Hyvän jakaja 10.00 Viidakkoperhe (7) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Pisara 11.05 Petoeläinten paratiisi (7) 12.00 Tosi tarina: Usko Toivo 12.30 Hercule Poirot (12) 13.25 Laivan kannella (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00–19.50 Historia: Hitlerin eläimet 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dok: Totuus pelissä (12) 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Catastrophe (12) 23.40–00.55 Dokumenttiprojekti: Näin unta elämästä (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Hyrräpäät 07.06 Mitä ihmettä. 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Akuutti 15.40 Seniori työssä 15.55 Naapureita ja ystäviä (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Pokka pitää 18.45 Avara luonto: Jääkarhun kesä 19.40 Midsomerin murhat (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 21.45 Nuori Morse (12) 23.15–00.00 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Maikki ja pelottava Pontso 07.16 Anniina Ballerina 07.41 Killi ja Kiki 07.46 Franklin ja ystävät 07.59 Sanni Sateenkaari 08.11 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.33 Jetron matkaan 08.45 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.01 Aika härdelli! (7) 09.12 Late Lammas 09.19 Sohvaset (7) 09.33 Joraavat juurikkaat 09.36 Tero hoitaa (7) 10.00 Kioski 10.30 Tahdon asia (7) 11.20 Au pairit Kanadassa 11.50 Villi kortti 12.40 Urheiluviikonloppu 12.50 Tanssin Grand Slam: Vakiotanssit 14.20 Urheiluviikonloppu 14.30 Hiihdon Ski Classics 15.35 Urheiluviikonloppu 15.45 MotorSport 16.15 Urheiluviikonloppu 16.20 Salibandyliiga: Puolivälieräottelu 18.30 Urheiluviikonloppu 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Noin viikon uutiset 19.35 Siskonpeti (7) 20.00–20.48 Sohvaperunat 21.00 Muistin vanki (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Hamlet 2 (12) 23.35–00.15 Bates Motel (16) MTV3 07.00–07.30 Formula 1: Ennakkotunnelmat 08.30 Hunajapupuset 08.40 Alvin ja pikkuoravat x 2 09.10 Winx-klubi (7) 09.35–10.00 Paavo Pesusieni (7) 10.30 Salatut elämät (7) 11.00 Salatut elämät (7) 11.25 Salatut elämät 11.55 Salatut elämät (7) 12.20 Salatut elämät (7) 12.50 Elokuva: Se ainoa oikea 14.45 Tuija Tähtien Kanssa 15.10 Tanssii Tähtien Kanssa 17.00 Lauantairavit 18.00 Yökylässä Maria Veitola 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Vaaliextra: Antti Rinne 19.25 Tulosruutu 19.30 Formula 1: Paalupaikka 20.00 Bumtsibum 21.00 Tuija Tähtien Kanssa 21.30 Solsidan (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Wallander: Velkoja (16) 00.30 Rikospaikka 01.00 Scorpion (12) 01.55 Limitless (16) 02.50–03.45 Arrow (16) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.15 Myyrä ja Panda 06.30 K3 (7) 06.45 K3 (7) 06.55 Madagascarin pingviinit (7) x 2 07.45 Sonic Boom (7) x 2 08.10 Lego Ninjago (7) 08.35 Transformers Rescue Bots (7) 09.00 Matkaoppaat x 2 11.00 Leijonan luola USA x 2 13.00 Vaaleanpunainen pantteri x 2 13.15 Amerikan kovimmat keräilijät 14.20 Hauskat kotivideot 15.20 Heikki Paasonen Show 16.25 Kaikki vastaan 1 17.55 HS-uutiset ja sää 18.00 The Voice of Finland 20.00 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Olipa kerran elämä 21.00 Yökylässä Maria Veitola 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Rikospaikka 23.10 Myytinmurtajat 00.15 Pitääkö olla huolissaan. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (12) 20.00 Suomen kaunein koti 21.00 Paluu alttarille 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Teknavi 23.05 Rizzoli & Isles (12) 00.00 Rimakauhua ja rakkautta (7) 01.00 Suomen kaunein koti 01.55 Arrow (16) 02.45–03.45 Legends (16) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Myyrä ja Panda 06.45 K3 (7) 06.55 K3 (7) 07.10 Madagascarin pingviinit 07.35 Lego Nexo Knights (7) 07.55 Sonic Boom (7) 08.10 Angry Birds Toons 08.15 Angry Birds Stella 08.20 Lego Friends 08.45 Lego City 08.50 Ravintola X 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Eläinsairaala (7) 14.15 Matkaoppaat 14.45 Amerikan paras ravintola 15.45 Huvila & Huussi 16.50 Hurjat rakkauskilot 17.50 Julkkisselviytyjät 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Stand Up! 23.00 Poliisit – kotihälytys (7) 00.00 Amerikan kovimmat keräilijät 01.00 Stand Up! 02.00 Blue Bloods (12) 03.00 Poliisit 03.30 Poliisit (7) 04.00 Pelastushelikopteri 04.30–05.00 Matkaoppaat YLE TEEMA 17.00 Soundbreaking 17.50 Historia: Rooseveltin suku 18.45 Tarkastaja tulee (12) 20.15 Syötävän hyvä Espanja 21.00–21.45 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 22.00 Aavikon kaiut (16) 22.55 Uusi Kino: Marian ilmestys 23.35–00.20 Tiededokumentti: Koirat lähikuvassa YLE TV1 05.55 Elämä käännekohdassa 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Viidakkoperhe (7) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Hercule Poirot (12) 13.25 Kunnioittaen 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Luontohetki: Eläinmaailman ihmeitä 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Hotellien salattu maailma 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Puoluepäivä Vihreät 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Puoluepäivä Vihreät 21.45 Jamaica Innin majatalo (16) 22.45 Uutiset Uutis-Suomi 22.55 Uutiset 23.00 Kotikatsomo: Presidentti (12) 23.45 Prisma: Ruokavaliolla pitkää ikää. Karjalainen 10.33 Iltatähti 11.15 L’Artiste 11.30 Iiron musiikkiluokka 11.35 Seymour: pianistin oppitunteja elämästä 12.55 Tiededokumentti: Mikä meitä odottaa. 20.00 Kaikki vastaan 1 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Star Wars: Uusi toivo (12) 00.00 Pahan jälkeen (7) 01.00 Rajavalvojat x 2 02.00 Poliisit x 3 03.30–04.00 Pelastushelikopteri YLE TEEMA 10.00 Elävä arkisto: J
MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Eikä mitään heikkolaatuista kuraa, mitä on viime vuosina myyty keskustalle siltaja siltarumpuhankkeisiin. Sementoitu tulevaisuus Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Mun luonto TIMO SPARF Närästäjä kouraisi mun luontoani pahemman kerran. Lehmus, suriseva niinipuu 18.00 Romano mirits 18.15 Kurkistus Etnoiltaan 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Lähikuvassa Puhti 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Jäätynyt mies, osa 2/8: ’’Minnehaha’’ saapuu satamaan. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. 48 23. 15.25 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Paikannimien kertomaa 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Suomi ja teknologia kylmässä sodassa 2/3 18.00 Ehtookellot: Anjalan kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Tämän runon haluaisin kuulla. Uusi elämä. Sen täytyy viedä pidemmälle. – Täällä Sipilän Juha terve. Hankkeen perusta horjuu, kun kokoomus naukuu valinnanvapautensa kanssa. Rahalaukku. 21.55 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.10–06.00 Yöklassinen. MAALISKUUTA 2017 007443-1712 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. 18.50 Kuuluttajan vieras: Yle Puheen toimittaja Raimo Tyykiluoto 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua. Nyt käheästä kurkustani pääsi yllättävänkin mylvähtävä: ”Nonnni!” Tarkemmin lattialle katsottuani totesin lopputuloksen kuitenkin ihan kelvolliseksi, otin kuvan, ja tomaattejakin oli keittiössä vielä jäljellä.. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: internetpäällikkö Mikko Rusama 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Rahalaukku. Sillä saadaan rakennettua sellainen keskustalainen valtabunkkeri, joka kestää pommitukset ja kaiken maailman dosenttien ja oikeusoppineiden hyökkäykset. Huomaa possessiivisuffiksi – olen sen melko vankkumaton kannattaja (eipäs kurkita tuonne ylemmäksi) – suffelipuffelikihveli. 04.00–07.00 Yöklassinen. Pitäisi tehdä lopullinen ratkaisu, betonoida maakuntamallin vallansiirto keskustalle. Elena Ferrante ja Loistava ystäväni. Ottaisimme vaikka sitä laatua, mitä saksalaiset käyttivät Normandiassa 70 vuotta sitten. Sellainen useampi autoletkallinen. 23.10–06.00 Yöklassinen. 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00–15.35 Radioteatterin valiouusinta: Seitsemän veljestä, osa 13/30: Veljekset metsämiehinä. Närästäjä iski. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 20.00 Thomas Adès – Britannian uusi Orfeus 20.25 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.20 Myöhäisillan kamarimusiikki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Äiti, Alzheimer ja Americana – elämä laillisessa laittomuudessa. Tikkareita ei riitä kaikille. 11.00 Valkoista valoa: Pärjäämisyhteiskunta 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Höpöhöpö sanon minä. Kuinka nopeasti voisitte toimittaa keskustalle isomman erän betonia. Uutiset ja sää 12.10 Suomi ja teknologia kylmässä sodassa 3/3 13.00 Klassista kahteen 14.00 Ankarat vuodet: Syyspihlajan alla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho 18.00 Kuunnelman esittely: Vaskivuorentie 20 18.15 Viikon luontoääni: kiiruna 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri esittää: Vaskivuorentie 20. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Kohtauspaikka: Risto Nordellin vieraana viulutaiteilija Kreeta-Maria Kentala 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Monikaan ei muista, että suklaavohveli sai 1960–70-lukujen taitteessa rinnalleen vaihtoehtopatukan, Puffelin, joka oli muuten sama mutta koristeltu pyöreillä nonparelleilla. Saman maksoivat: 20 penniä, muistelen. 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.00 Säveltäjäsukupolvi, joka katosi mustaan aukkoon 21.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10–06.00 Yöklassinen. Toivokaa runoja metsästä 21.00 Musiikillinen tunti metsän uumenissa 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Radio 1 vastaa 23.10 Yöklassinen. 1995 Kalle Päätalo ja romaani Hyvästi, Iijoki 17.35 Salatut eläimet: Mehiläinen 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä, osa 56. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Tenori Pavel Cernochin ja pianisti Ivo Kahánekin lauluilta Prahassa 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras: 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Lisäarvo ei tainnut olla kovinkaan verraton (ranskaa, nonpareil eli verraton), kun pötkö poistui hyllyistä alle parin vuoden. 22.55 Radioateljeen jälkeen – Jack’s Holler ja One Kind Favor. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen kapuaa vuorille 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Aristoteleen kantapää 17.40 Ykkösvieras: 18.00 Puisevia tarinoita. 08.45 Romano mirits 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Oulun tuomiokirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Oulun tuomiokirkosta 11.00 Jumalanpalvelus Porin vapaaseurakunnasta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti: Millainen maailmankuva kieltää ilmastonmuutoksen. Olen ihan hyvä tekemään monimutkaisia voikkareita, jotka pysyvät myös kasassa, mutta nyt olin flunssasta noiveana. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Kolmannen maailman puheenvuoroja 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä: Turpajouhet joutaville 15.00 Radioteatteri esittää: Jäätynyt mies, osa 2/8: ’’Minnehaha’’ saapuu satamaan. 22.55 Kuuluttajan vieras: Yle Puheen toimittaja Raimo Tyykiluoto 23.10–06.00 Yöklassinen. En ole erityisen kova kiroilemaan. Ylipaksu tomaattikiekko otti matkalla jasgripenmäisen kiihdytyksen liukkaan juuston päältä (aloittelijamainen virhe) teki muutaman immelmannin ja litsahti linoleumille. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Satujen ja tarinoiden Yle radio 1 23.3.–29.3.2017 Klassista kahteen 14.00 Kohtauspaikka: Risto Nordellin vieraana viulutaiteilija Kreeta-Maria Kentala 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Leikola ja Lähde 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä, osa 57. Siis betonia, paljon, ja nopeasti. Muka koko koplaushanke maakuntamalleineen kaatuu, jos he eivät saa valinnanvapauttaan. 1994 Matti Paloheimo ja romaani Valkoinen Mandela 17.35 Puisevia tarinoita. 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. Lehmus, suriseva niinipuu 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.55 Ulkomaisten musiikkilehtien sivuilta 20.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.05 Onnitteluja 80-vuotiaalle sopraano Grace Bumbrylle 21.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi: Tölöläb & Paalanen 23.10–06.00 Yöklassinen. PRRRR! – Betoniteollisuus ry, hyvää päivää. Hutaisin leipätekeleen plätkisplätkismenetelmällä ja olin raahustamassa takaisin sohvalle