de_23052024_001.indd 1 de_23052024_001.indd 1 14.5.2024 10.14 14.5.2024 10.14. to uk ok uu ta PELI HALLUSSA UUSI KOULU TEEMA Nykyajan opit LIITTE ENÄ SDP:N EU-VA ALIES ITE! Tutust u vaalioh jelmaa n ja ehdok kaisiin s. 37–52 Ääni SDP:lle on ääni vahvemmalle Euroopalle, puheenjohtaja Antti Lindtman muistuttaa. PAL.VKO 2024-23 00 74 43 -2 41 23.5.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 10 /2 4 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 10 • 20 24 / 23
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! YHTEYTESI EUROOPPAAN Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero. Joka päättää, miten suomalaisia palkansaajia kohdellaan EU:ssa. Tilaa uutiskirjeet, ollaan yhteydessä: miapetra.fi eeroheinaluoma.fi de_23052024_002.indd 1 de_23052024_002.indd 1 6.5.2024 16.47 6.5.2024 16.47. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Muista äänestää EU-vaaleissa! ENNAKKOÄÄNESTYS 29.5.-4.6.2024 VARSINAINEN VAALIPÄIVÄ 9.6.2024 jhl.fi/eu-vaalit www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
TOUKOKUUTA 2024 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI KYSELYTUNTI PELINRAKENTAJA EU:N YTIMESSÄ Oppositio grillaa hallitusta. KASVO POLITIIKKA ILMIÖ de_23052024_03.indd 3 de_23052024_03.indd 3 13.5.2024 13.20 13.5.2024 13.20. 3 Demokraatti 10 /2 4 24 14 28 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 23. EU-vaaleissa on paljon pelissä. Nyt on Euroopan ja EU:n kohtalon vuosi
kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 6.6. 37–52 SDP:n EU-vaaliliite de_23052024_04.indd 4 de_23052024_04.indd 4 14.5.2024 15.36 14.5.2024 15.36. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 10 /2 4 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Pikkusormi pirulle Viikon kuva: Kiina vie, EU vikisee Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Ville Ranta Alastalon salissa: EU-dilemma D-ilmiö: Kyselytunnilla grillataan Talous: Reilumpi vaihtoehto Leikola: Kreml pelaa persupeliä EU: Euroopan kohtalon vuosi Mepitshow: Eero Heinäluoma Kirja: Voimanainen D-kolumni: Esa Suominen Musiikki: Leavings ja uusi mauste Menot: Erilaiset kesätapahtumat Kirjavisa: Monesta kulttuurista Kolumni: Jyrki Liikka Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Miikka Lönnqvist IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Antti Lindtman Kolumni: Pinja Perholehto Kasvot peilissä: Emilia Kangaskolkka Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n 1X 22 ESSEE Kremlin persupeli ETUNIMI SUKUNIMI Selitysteksti + TEEMA Uusi koulu 63 5 6 8 11 12 14 21 22 24 25 26 36 28 34 35 54 58 60 61 72 73 74 Esittelyssä kaikki SDP:n EU-vaaliehdokkaat
Pääkirjoitus VALTAPELISSÄ KAIKKI ON TARVITTAESSA KAUPAN. Heidän mielestään vaarallisimpia maalle olivat ne teollisuusvaikuttajat ja keskustaryhmät, jotka kuvittelivat voivansa käyttää natsien katutappelijoita hyväkseen, heikentämään ay-liikettä ja kilpailijapuolueita. Parlamentin jyrkimpien putinistien ja AfD:n rinnalla jopa ”tavalliset” kansalliskiihkoilijat näyttävät pyhäkoululaisilta. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Manuel Müller analysoi pari viikkoa sitten EU-maiden oikeistopopulistien valtaanpääsymahdollisuuksia. D emokratian pahin uhka ei synny kadulla mellakoivista ruskeapaidoista, sanoivat Saksan demarit 1930-luvun alussa. Sen sijaan esimerkiksi Mussolinia ihailleen Italian Veljet -puolueen sekä perussuomalaisten yhteinen ECR-ryhmä on Orpon mielestä eri asia. de_23052024_05.indd 5 de_23052024_05.indd 5 8.5.2024 15.55 8.5.2024 15.55. LAITAOIKEISTON KÄYTÄNNÖN valta kasvaa EU-politiikassa, jos keskustaoikeistolaiset ja konservatiivit ryhtyvät sen kanssa kimppaan esimerkiksi vasemmiston ja vihreiden ryhmiä vastaan. Sitä asetta käyttämällä ääriryhmät pystyvät tekemään parlamentissa puoluerajat ylittäviä liittoumia, ja ajamaan EU-politiikkaan haluamiaan muutoksia. Se kun ei edusta kädet ojossa karjuvaa ruminta uusnatsilaumaa. Selitys kuvaa mainiosti politiikan nykytilaa: valtapelissä kaikki on tarvittaessa kaupan, ja vertailukohta määrittelee yhteistyökelpoisuuden. Piru ei tyydy pikkusormen viemiseen. Valitsemmeko Brysseliin ihmisiä, jotka sietävät ja jopa auttavat politiikallaan äärioikeiston nousua Euroopassa – vai pystymmekö sittenkin parempaan. Tämä normalisoi politiikassa yhteiskunnallista kovuutta, rasismia ja vahvuuden ihailua, eikä suinkaan muuta ääriajattelijoita helpommin käsiteltäviksi. Vaa’ankieliasema ja komission päätöksentekokyvyn halvaannuttaminen riittää niille hyvin. LIITTO ÄÄRILIIKKEEN kanssa on kuin toksinen parisuhde. Samasta voisi muistuttaa nyt eurovaalien alla. Puolue, joka ottaa radikaaliväkeä kumppanikseen, alkaa väistämättä lähentää kantojaan kumppaninsa kaltaiseksi. Orpo tietää hyvin, että kokoomuksella ei ole sanansijaa, mikäli EPPryhmä päättää että joku parlamentin suorakätinen joukko onkin vastedes liittolaiseksi kelpaavia, niitä parempia radikaalioikeistolaisia. Suomalaisella äänestäjällä onkin nyt eurovaaleissa harkinnan paikka. Hän laskee, että Venäjää tukeva tai EU-hajaannusta ajava laitaja äärioikeisto ei mitenkään yllä enemmistöksi EU-parlamenttiin. Mutta tämä ei olekaan keskenään ristiriitaisten ryhmien tavoite. Meilläkin Petteri Orpo on sanonut, ettei kokoomus halua EPP-ryhmässään liittoutua parlamentin ”oikei den” äärioikeistolaisporukoiden kanssa. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Pikkusormi pirulle – vai joko riittää
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / G on za lo Fu en te s de_23052024_06.indd 6 de_23052024_06.indd 6 13.5.2024 15.37 13.5.2024 15.37
7 Demokraatti MITÄ KIINA TAHTOO. Kiinan presidentti Xi Jinpingin Euroopan vierailu toukokuun alussa ei sen enempää avannut Kiinan globaaleja tavoitteita kuin parantanut Euroopan unionin ja Kiinan välejä. Kiina näpäytti EU-päättäjiä, kun Xi Jinping vieraili vajaan viikon kestäneellä matkallaan Unkarissa ja Serbiassa, jotka ovat Euroopan Venäjä-mielisimpiä maita. de_23052024_06.indd 7 de_23052024_06.indd 7 13.5.2024 15.37 13.5.2024 15.37. Xi totesi Kiinan ja Unkarin välisten suhteiden olevan paremmat kuin koskaan. Suhteita hiertää erityisesti Kiinan tuki sotaa käyvälle Venäjälle. Kiinan ja Yhdysvaltojen keskinäisessä nokittelussa Eurooppa on jäänyt sivustakatsojan rooliin
Myös Euroopan keskuspankin (EKP) entinen pääjohtaja Mario Draghi varoitti viime kuussa pitämässään puheessaan liiallisesta talouskurista. Potilaita ei ainakaan alkuvuodesta siirtynyt julkisista palveluista yksityisille. Käytännössä se tarkoittaa, että EU-maan julkisen talouden menot saavat ylittää tulot korkeintaan kolmella prosentilla maan bruttokansatuotteesta ja että julkisen velan pitää olla 60 prosenttia alle bruttokansantuotteesta tai velan pitää olla selvästi vähenemässä. – Se voi johtaa epäonnistumiseen, vaikka tilannetta voisi lyhytaikaisesti hyödyntää poliittisesti, Heimberger totesi haastattelussa. Suomi ei ole talousongelmineen EU:ssa yksin. Nyt työmarkkinoille on luvassa epäselvyyksiä. ISMO KOKKO X:SSÄ Toisinkin olisi voitu toimia. Hän sanoi suoraan, että EU:n 2010-luvun finanssipolitiikka oli epäonnistunutta. Hallituksen tavoitteena on tällä kertaa kolmen miljardin euron lisäsäästöt. RIKU AALTO X:SSÄ Suomi ottaa kansalaisoikeuksissa 100 vuotta takapakkia. Va lti ov ar ai nm in is te riö Eduskunta hyväksyi lakko-oikeuden rajoituksia koskevat lait. HANNELE FREMER X:SSÄ de_23052024_08.indd 8 de_23052024_08.indd 8 14.5.2024 13.11 14.5.2024 13.11. Seuraavaksi tulevat muut työntekijöihin kohdistuvat heikennykset, kun protestointimahdollisuudet on rajattu. Monet talousasiantuntijat ovat myöntäneet, että edellä mainitut alijäämien raPOLITIIKKA jat on niin sanotusti hatusta vedettyjä. Hänen mukaansa leikkaukset vähensivät kotimaista kysyntää ja heikensivät hyvinvointivaltioiden rakenteita. Suomessa huhtikuussa vieraillut Wien-instituutin kansainvälisen talouden tutkimusyksikön ekonomisti Philipp Heimberger varoitti Orpon hallitusta liiallisesta säästämisestä. Työllisyyden ja valtiontalouden kanssa näillä toimilla ei ole mitään tekemistä. Hän vertasi Helsingin Sanomien haastattelussa hallituksen säästötoimia 1980-luvun ja 1990-luvun markkinaliberalismiin, jossa yritettiin talouskurilla ja rakenteellisilla uudistuksilla saada talous nousuun. V IIK O N LU KU 15 prosenttia. Alustavien tilastojen mukaan vuonna 2023 ainakin 14 EU-maata, yli puolet 27 EU-maasta, ei täyttänyt kolmen prosentin alijäämäsääntöä ja toistakymmentä maata on ylittänyt velkarajan. Talouspelottelu uppoaa suomalaisiin helposti, olemme liiankin kriisitietoisia. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä veronmaksajien rahaa kului kuitenkin lääkäripalkkioiden Kela-korvauksiin kaksi kertaa enemmän – 19,3 miljoonaa – kuin vuonna 2023 vastaavalla ajanjaksolla. Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan Kela-korvausten noustessa vuodenvaihteessa myös yleislääkäreiden palkkiot nousivat. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Yksityinen sektori rahasti Kela-korvauksilla Hei me pelotellaan (taas) Orpon hallitus tavoitteli perusterveydenhuollon jonojen purkamisen vauhdittamista nostamalla yksityislääkärien Kela-korvausta tämän vuoden alusta. Ei onnistunut. Tällä(kin) kertaa pitää vetää henkeä ja miettiä, kuinka paljon kannattaa pelätä EU:n alijäämäpeikkoa. Suurituloisimmat käyttävät elintarvik keisiin noin 7 prosenttia käytettävissä olevista tuloistaan, pienituloisimmat käyttötuloistaan yli Lä hd e. ORPON HALLITUS perustelee leikkauksiaan Suomen heikolla taloustilanteella ja vaaralla Suomen joutumisesta EU:n alijäämämenettelyyn
Huolestuttavaa on myös poliittisten toimijoiden luottamuksen romahdus – etenkin tämän vuoden aikana. Olette roiskineet kaikenlaisia säästöjä, leikkauksia ja työelämän ”sopeuttamistoimia” oman päänne mukaan. Toki Heikuralla on tässä niin sanotusti oma lehmä ojassa, mutta vanhan kansanviisauden mukaan lypsävä lehmä kannattaa pitää voimissaan. Suomalaisessa työelämässä naiset saavat edelleen samasta työstä noin kymmenen prosenttia pienempää palkkaa kuin miehet – koulutuksesta tai osaamisesta riippumatta. Leikkaukset tuskin ottavat Verohallintoa hengiltä, mutta monella muulla sektorilla on vaarana, että lehmä joutuu lahtipenkille, pelkää Demokraatin väki. de_23052024_08.indd 9 de_23052024_08.indd 9 14.5.2024 13.11 14.5.2024 13.11. TYÖELÄMÄ YHTEISKUNTA Mies on naisalaiselle susi NAISJOHTAJAT JA -OMISTAJAT maksavat naisille parempaa palkkaa kuin miehet. Laboren tutkijan Veera Nippalan mukaan naisjohtajat useissa tapauksis sa pyrkivät edistämään naistyöntekijöi densä palkkojen lisäksi myös näiden työoloja. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari MUTKA MATKASSA MUTKA TASKUSSA Matka jatkuu Matka ei jatku Hyvä hallitus, äänestäjät elävät nyt jännittävän odotuksen aikaa. Tämän vuoden helmikuussa vastaajista yli 70 prosenttia luotti hallitukseen. Kuin jouluna; tuoko pukki lupaamianne lahjoja vaiko vain risuja. Ketä kiinnostavat vaikuttavuusarviot tai asiantuntijoiden näkemykset. Säästöjen järkevyyden kyseenalaisti pari viikkoa sitten muun muassa Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura, joka pelkää valtion verotulojen huomattavaa pienenemistä, jopa 100–200 miljoonan euron leikkaantumista vuodessa, kun hallitus kurittaa verohallintoa henkilöstöön osuvilla säästöillä. Uusimman Tilastokeskuksen Kansalaispulssi-kyselyn mukaan jo viidennes suomalaisista kokee suomalaisen yhteiskunnan epäoikeudenmukaisena tai erittäin epäoikeudenmukaisena. Luku on kasvanut vuodesta 2020 saakka. Jo Sipilän porvarihallitus totesi kaiken maailman dosenttien kuuntelemisen turhaksi. Huhtikuussa luku oli enää 36 prosenttia. Kansalaispulssi-kyselyyn vastasi 1 123 henkilöä. Tämän vuoden aikana etenkin erittäin epäoikeudenmukaisena yhteiskunnan kokevien osuus on kasvanut. Kysely tehtiin verkkokyselynä 4–6 viikon välein 12.3.2024–8.4.2024 välisenä aikana. Luottamuksen liima on loppumassa SUOMI JAKAUTUU kahtia. Laboren tuoreen selvityksen mukaan palkkatasa-arvo toteutuu parhaiten naisomisteisissa palvelualan yrityksissä ja naisjohtajat myös maksavat naisille tasa-arvoisempaa palkkaa kuin miesjohtajat. Valitettavasti monet toimenne ovat toisintoa 90-luvun taantuman säästöistä, jotka polkivat Suomen ja suomalaiset syvemmälle talouskurimusten suohon. Palkkaero kuitenkin pienenee naisten omistamissa tai johtamissa yrityk sissä. Luottamus poliittisiin puolueisiin alittaa vielä hallituksenkin prosentit. Hyvä hallitus, toivottavasti säästötoimenne tuovat Suomeen enemmän hyvää kuin pahaa
Sen mukaan SDP:n voisi olla vaikea muodostaa hallitusta, vaikka se voittaisi eduskuntavaalit. Eduskuntavaalitutkimuksen mukaan vielä tässä vaiheessa on vaikea nähdä jatkuuko politiikan blokkiutuminen seuraavissa eduskuntavaaleissa, mutta merkkejä siitä on ilmassa. Mitkä suomalaiset uskonyhteisöt kuuluvat Venäjän patriarkka Kirilin alaisuuteen. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP / Andreas Solaro 10 VIS V 1. 2. Sen mukaan keskustan nykyisellä romahtaneellakin kannatuksella se pääsisi kilpailuttamaan nykyistä koalitiota ja viime kauden hallituskumppaneitaan keskenään. Ei filmitähti, mutta kuka. Minkä nimisellä suunnitelmalla Aarne Ervi voitti arkkitehtikilpailun Tapiolan suunnittelemiseksi. 3. ”Mikäli kokoomuksen ja SDP:n sinipunayhteistyölle ei ole edellytyksiä seuraavien vaalien jälkeen, tilanne jatkuu nykyisen kaltaisena. Mistä sanoista tulee europarlamentaarikkoa tarkoittava lyhenne mep. Mikä oli suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke vuonna 2023. Tutkimuksen kirjoittajat näkevät, että myös paluu sinipunaan on edelleen mahdollista. Mitkä kuusi makua hallitus aikoo sallia nikotiinipusseihin. Mikä on Timo Vornasen (ps.) virkanimike poliisissa. 5. Oik eat vas tau kse t: 1) mem ber of the Eur ope an Par lia men t 2) ort odo ksis et Pyh än Nik ola uks en sek ä Pok rov an seu rak unn at Hel sin giss ä 3) Sirp a Pie tik äin en (ko k.), 16 vuo tta 4) van hem pi kon sta ape li 5) men tol i, min ttu , tee , ink ivä äri, ros mar iin i ja puu 6) Esp anj an pää min ist eri Ped ro San che s 7) Don Her tze nin kyl ä 8) 15 9) 1 977 eur oa 10) 720 MAAILMAN TILA • Hallituspeli Blokkipolitiikka tukee porvarihallitusta O ikeusministeriön tuore eduskuntavaalitutkimus petaa SDP:lle hankalaa vaaliasetelmaa. 6. Entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) pohti Demokraatin haastattelussa, että keskustalla on kova kynnys lähteä punavihreään hallitukseen. 8. Mikä on Euroopan parlamentin paikkojen määrä seuraavalla vaalikaudella. Tämä jossittelulla, että hallitusakseli kokoomus-perussuomalaiset olisi voimissaan vielä seuraavissa vaaleissa ja keskusta valitsisi menon porvarihallitukseen. 9. 7. 10. Kuka Suomen nykyisistä mepeistä on ollut pisimpään tässä tehtävässä. Silloin keskustan rooli vaa’ankielipuolueena voi olla merkittävä”, tutkimuksessa todetaan. Ei kyyhky, mutta edes rauhanlokki de_23052024_10.indd 10 de_23052024_10.indd 10 15.5.2024 10.44 15.5.2024 10.44. Kuinka monta europarlamentaarikkoa Suomella on ensi vaalikaudella. 4
Tuolloin hän oli ja on vielä kesäkuun loppuun Iltalehden pilapiirtäjänä. Verkko on oikeastaan tullut paperin tilalle, mutta se on hyvä alusta pilapiirroksille. EDESMENNYT HELSINGIN Sanomien pilapiirtäjä Kari Suomalainen on edelleen tunnetuimpia suomalaisia pilapiirtäjiä. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva MISSÄ OLET NYT. 11 Demokraatti MInulla on vahva luottamus, että pilapiirtäjänä minulla on vapaat kädet. H elsingin Sanomien pilapiirtäjällä on yksi Suomen suurimpia ja näkyvimpiä areenoita ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Näitä hän haluaa käyttää pilapiirroksissaan myös Helsingin Sanomissa. Suurin osa hänen piirroksistaan on kuitenkin puhdasta päivänpolitiikkaa. Ne tavoittavat verkossa enemmän ja erilaisia lukijoita kuin painetussa lehdessä. – Vähän traagistakin, että Kari Suomalaista ei haastettu vuosikymmeniin. Myös Helsingin Sanomissa mietittiin, kuinka lehden pilapiirros toimii ensisijaisesti verkossa. PAINETTUJEN LEHTIEN hidasta hiipumista on povattu pitkään. Ranta valittiin viime vuonna Suuri journalistipalkinto -gaalassa vuoden journalistiksi. RANTA SANOO kovan satiirin ja kantaaottavuuden perinteisesti vähän puuttuneen suomalaisesta kulttuurista. Piirros ei perustele näkemyksiään vaan tarjoaa asiaan vain yhden näkökulman. – Minua on vuosikaudet verrattu Suomalaiseen. – Pilapiirros lähestyy aihetta usein negatiivisen kautta. Ranta näkee, että pilakuva sopii hyvin nykyiseen keskustelukulttuuriin, jossa ihmiset provosoivat ja provosoituvat. Tavallinen kommentti on ollut: ”Eroa, ja tulipa ikävä Kari Suomalaista!” Vuonna 2018 de_23052024_11.indd 11 de_23052024_11.indd 11 13.5.2024 10.12 13.5.2024 10.12. Samalla kuvan vaikutus on kuitenkin voimakas. Ranta toimi Demokraatin pilapiirtäjänä vuosina 2016– 2019. Ville Ranta Pilapiirros sopii Suomen kärjistyneeseen keskusteluilmapiiriin. Jättimäisiin ja jumalaisiin, kuten hän niitä kuvaa. Hän sanoo kärjistyneen ja politisoituneen yhteiskunnallisen ilmapiirin tarjoavan paljon aiheita. Sarjakuvapiirtäjänä aloittanut Ranta uskoo, että pilapiirros selviytyy, vaikka paperilehdet joskus kuolisivat. – Minulla on vahva luottamus, että pilapiirtäjänä minulla on vapaat kädet, Ranta sanoo. – Suomessa keskustelu on polarisoitunutta ja lokeroivaa. Hyvässä ja huonossa, Ranta arvioi. Suomalaisista pilapiirroksista puuttui pitkään tyylien kirjo ja moniäänisyys. Etenkin piirroksista saamassani palautteessa. Myös tekstiä tuottavat journalistit arvostavat Rannan yhteiskunnallisesti terävää piirroskynää. Rannan suosikkiaiheet liittyvät moraalikysymyksiin: pakolaisuus, ihmisja eläinoikeudet sekä ilmastonmuutos ja luonto. – Teknologia on muuttunut valtavasti 15 vuoden pilapiirtäjäurani aikana. Hän sanookin yhdeksi pilapiirtäjän vahvuudekseen pidäkkeettömyyden hyökätä jokaiseen poliittiseen suuntaan. Ranta toteaa, että puntti ei tutise, vaikka hän astuu Kari Suomalaisen vanhoihin saappaisiin. Tämä keskustelukulttuuri ei enää koske vain laitaoikeistoa vaan kaikkia poliittisia ryhmiä, Ville Ranta sanoo. Ranta sanoo monen pilapiirtäjäsukupolven seuranneen huonolla tavalla Kari Suomalaisen jalanjäljissä. Lehden uusi pilapiirtäjä Ville Ranta ei ole aiemmissa työpaikoissaan kuvia kumarrellut. Kuulostaa vähän hippimeiningiltä, Ranta toteaa suosikkiaiheistaan. Rannan mukaan yhteistä näkemystä pilapiirrosten roolista ja linjasta haettiin ”perusteellisissa” keskusteluissa Helsingin Sanomien päätoimittajan kanssa. Se vetoaa enemmän ja nopeammin tunteisiin kuin teksti. Somessa vastustajan argumentit pyritään kaatamaan lokeroimalla keskustelija kommariksi tai persuksi
Nyt EU valmistautuu vaaleihin, jossa puhutaan Venäjän Ukrainassa, tulevassa EU:n jäsenmaassa, käymästä sodasta. Keskeinen syy on turvallisuuden edellyttämä syvempi integraatio, jonka vastustaminen on laitaoikeistolle identiteettikysymys. EU:n alkumuoto Euroopan hiilija teräsyhteisö luotiin hallinnoimaan sotateollisuuden keskeisintä raaka-ainetta, josta erityisesti Saksa ja Ranska olivat verisesti kilpailleet. de_23052024_12.indd 12 de_23052024_12.indd 12 15.5.2024 10.46 15.5.2024 10.46. Yhteisiin markkinoihin nojaava Eurooppa on nostalginen rauhanprojekti, joka syntyi kahden suursodan myötä kammoamaan militarisuutta. Kansallinen menestys, yksi kansallismielisen konservatiivisuuden keskeisistä tavoitteista, vaatii toisesta tavoitteesta, protektionistisesta Euroopan integraation vastustamisesta, luopumista. He puhuisivat mieluummin maahanmuutosta. Lopulta käy selväksi, että Homer on pulassa, koska hän kieltäytyy päästämästä irti automaattien tarjoiluista. Kuuluisassa Simpsonien kohtauksessa Homer jumittuu molemmista käsistään työpaikkansa juomaja välipala-automaatteihin. Muuten Euroop pa uhkaa jäädä jälkeen ja sen mukana myös Suomi. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Molempia ei voi saada. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Kansallisia intressejä mustasukkaisesti valvovasta ajattelusta pitäisi päästä eroon. Samaan aikaan Yhdysvallat, jolle erityisesti saksalaiset sysäsivät toisessa maailmansodassa huonoon maineeseen ajautuneet puolustushommat, saattaa ottaa Euroop paan etäisyyttä. Nato hoitaa varsinaisen puolustamisen, mutta uusi teknologia ja puolustusteollisuus edellyttävät Euroopalta nykyistä parempaa yhteistoimintaa. Konfliktin lisäksi esillä on idealismin alta paljastunut valta, joka vaikuttaa paitsi bisnekseen myös tieteelliseen ja teknologiseen kilpailuun Euroo pan, Yhdysvaltain ja Kiinan välillä. Kansallismieliselle laitaoikeistolle sota ja EU:n yhteinen turvallisuusajattelu ovat vaikeita vaaliteemoja. Tilanne etenee äärimmäisyyksiin, vaihtoehtona on jopa käsien irtileikkaaminen. Kansallinen taso ei riitä, kun vastassa ovat Yhdysvallat ja Kiina. HOMERIN EU-DILEMMA P erussuomalaisilla on tulevissa EU-vaaleissa edessään Homer Simpsonin dilemma. Homerin dilemma, jumiin johtava kahden vastakkaisen, identiteettiä määrittävän tarpeen ristiriitaisuus liittyy perussuomalaisiin ja Euroopan laitaoikeistoon turvallisuuspolitiikan kautta. 12 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Nykyisestä kansallisia intressejä mustasukkaisesti valvovasta ajattelusta pitäisi päästä eroon. Kaikki tietävät Matt Groeningin kuuluisimman animaatiohahmon, amerikkalaisen ydinvoimalan hyväntahtoisen kaljaa, kokista ja burgereita rakastavan turvallisuusteknikon. Jos Homer haluaa vapaaksi, hänen on päästettävä irti makupaloista
Suomen väestössä oli vuoden 2022 lopussa yhteensä 1 026 192 alle 18-vuotiasta. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Te rv ey de n ja hy vi nv oi nn in la ito s Hallitus leikkaa 100 miljoonaa euroa sosiaalihuollon palveluista sekä kolmannen sektorin järjestöiltä vuonna 2025 25 miljoonaa ja vuonna 2026 50 miljoonaa euroa. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Palvelualojen ammattiliitto Lähde: YLE Arvostamme suomalaista työtä. Valtakunnallisesti ilmoituksia tehtiin viime vuonna yhteensä 110 000 lapsesta eli noin kymmenestä prosentista lapsia. Ilmoitusten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Lakot Eduskunta hyväksyi poliittisia lakkoja ja tukilakkoja rajoittavat lakiesitykset äänin 107–57. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. D EM O G RA A FI Lapset ovat väärä säästökohde Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi vuonna 2023 jokaisella hyvinvointialueella. ! Viime vuonna lasten suojeluilmoituksia tehtiin yhteensä 110 000 lapsesta. 13 Demokraatti 1?000?000 00 600?000 400?000 ?000 Epävarmuus Yhä suurempi osa PAMin jäsenistä ei usko löytävänsä uutta työpaikkaa, jos he jäisivät nyt työttömiksi. Nämä leikkaukset kohdistuvat suurelta osin lapsiin ja nuoriin. de_23052024_13.indd 13 de_23052024_13.indd 13 15.5.2024 9.35 15.5.2024 9.35. Lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut eniten 13–15-vuotiaissa
Voivatko puhemiehet suojella ministereitä. Aiheet tulevat pääsääntöisesti ministereille yllätyksinä. Oppositiolle se on paikka juonia mahdollisimman grillaava näytelmä. Oppositio kysyy ja hallitus vastaa. Puolueille suora tunnin mittainen televisiolähetys eduskunnasta on tärkeä. Kyselytunti on ministerille painekattila. 15 Demokraatti ILMIÖ Eduskunnan grillivarras 15 Demokraatti Kyselytunti on ministerille kuin kuuma grilli – paikka loistaa tai mokata. Edustaja-aloitteesta 1960-luvulla syntynyt eduskunnan kyselytunti on joka torstainen televisioklassikko. Satojen tuhansien tavallisten katsojien lisäksi kyselytuntia seuraa media, joka raportoi ministereiden ja kansanedustajien suoriutumisesta. Teksti Simo Alastalo, Johannes Ijäs, Heikki Sihto Kuvat Mikko Huotari ja Lehtikuva T ietävätkö ministerit etukäteen, mitä kansanedustajat kyselytunnilla kysyvät. de_23052024_14.indd 15 de_23052024_14.indd 15 15.5.2024 9.39 15.5.2024 9.39
Ehkä tästä johtuen kyselytuntia oltiin Esko Ahon (kesk.) hallituksen aikana vuonna 1993 lakkauttamassa. – Kysymysten sijaan edustajat pilaavat mahdollisuutensa paasaamalla. – Puhemiehen pitää valvoa, että ministeri vastaa hänelle esitettyyn kysymykseen. Kyselytunti ei hänen mukaansa ole toiminut Suomessa oikeastaan koskaan. kirjallisesti etukäteen. Kirjallinen menettely ei juurikaan eronnut kansanedustajan esittämän kirjallisen kysymyksen käsittelystä. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson muistaa ensimmäisen kyselytuntinsa jännittävänä tapahtumana. KYSYTTÄESSÄ LAHJAKKAITA kyselytuntiosaajia Andersson mainitsee pari nimeä, nykyisen SDP:n puheenjohtaHYVÄ KYSELY TUNTI ON KUIN MIEKKAILUA TAI SULKAPALLO OTTELU. Wiberg muistuttaa, että puhemies edustaa eduskuntaa. – Mietin eduskuntaryhmän kokouksessa, että onko tarkoitus esittää kysymys, jonka vastausta en tiedä ja aidosti halusin tietää. – Sekä oppositio että hallitus pyrkivät sisällyttämään kysymyksiin ja vastauksiin omat poliittiset viestinsä. Hänen tehtävänsä on puolustaa eduskunnan tiedonsaantioikeutta. Kansanedustajat estivät hallituksen aikeen. Tietysti ministeri vastaa paasaamiseen paasaamisella. KYSELYTUNNIN VARSINAINEN tarkoitus ei ehkä olekaan kysyminen. – Jos kyselytunnin tarkoituksena on tuottaa brittityyppistä parlamentaarista keskustelukulttuuria, niin tässä on meillä epäonnistuttu. KUINKA HYVIN kyselytunti onnistuu. Myös hän hyväksyy ajatuksen kyselytunnin teatterimaisuudesta. Nyt tunti on tökerö näytelmä, jossa oppositio ei haasta hallitusta – eikä hallitus vastaa oppositiolle. Kyselytunnissa kyse ei usein ole edes kysymisestä vaan siitä, että hallitus, oppositio ja puolueet pyrkivät profiloitumaan nostamalla kannattajilleen tärkeitä teemoja esiin. KUN KYSELYTUNNIT Suomessa alkoivat, kysymykset piti toimittaa ministereille osa työnkuvaa. 16 Demokraatti D-ILMIÖ D-ILMIÖ Kyselytunnilla on keskeistä puhe, parlamentin ydintoiminto. Ei kovin hyvin, ainakaan, kun asiaa kysytään valtio-opin emeritusprofessori Matti Wibergiltä. Sitä, suosivatko he tavalla tai toisella hallitusta. Kansanedustaja Anna Kontula (vas.) on Eduskunta-kirjassaan todennut, että toisin kuin tavallisilla työpaikoilla eduskunnassa hiekan heittäminen toisen ladulle on kunniallinen ja välttämätönkin de_23052024_14.indd 16 de_23052024_14.indd 16 15.5.2024 9.39 15.5.2024 9.39. PUHEMIES EDUSTAA vakiintuneen käytännön mukaan toiseksi suurinta hallituspuoluetta. Edustajat ovat kyselevinään ja ministerit ovat vastaavinaan, Wiberg kommentoi. Jotta se kuulostaisi järjelliseltä, pitää siinä olla myös jonkinlainen kysymys. Ideana ei ole olla samaa vaan eri mieltä. Andersson nousi eduskuntaan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, jonka myötä hallituksen aitioon marssi Juha Sipilän (kesk.) porvarihallitus. Parlamentissa puhe on taisteluväline. Eduskunnassa pohditaan vaalikaudesta toiseen puhemiesten puolueellisuutta. Hänelle brittiparlamentista Suomeen rantautunut kyselytunti näyttäytyy kehnona teatteriesityksenä. Wibergin mukaan kyselytunti voisi toimia, jos kansanedustajat ja ministerit keskittyisivät olennaisuuksiin pikkunäppärän nokittelun sijaan. Myös ministerit vastasivat kirjallisesti, ja eduskunnan pääsihteerin tehtäviin kuului lukea vastaukset ääneen täysistunnossa. Liian usein ministeri saa jaaritella niitä näitä eikä käytännössä vastaa edustajan kysymykseen. Poliittiset näkemykset pitäisi kyetä muotoilemaan sanoiksi. Silloin minulle aika ystävällisesti kerrottiin, että kyse on poliittisten kantojen esiintuomisesta puolin ja toisin, Andersson kertoo
Silloin, kun hän tuli taloon vuonna 1995, kysymykset piti toimittaa etukäteen ministereille. Niissä moni edustaja pääsee ääneen ja hallitus-oppositio-asetelma piirtyy esiin. Puhemiehillä on tekniikkaa ja tilastoja apuna arvioidakseen, että kukin puolue KYSELY TUNTI PALJASTAA, KETKÄ HALLITSIVAT ASIAT. Se, kuinka paljon kukin oppositiopuolue saa puheenvuoroja, on suhteessa eduskuntaryhmän kokoon. Hyvä asiaosaaminen antaa Anderssonin mukaan tilaa aidolle poliittiselle väittelylle. Lisäksi, jos keskustellaan jonkin valiokunnan asioista, kyseisen valiokunnan jäsenet saavat muita helpommin puheenvuoroja. Itse hän ei koe tulleensa ministeriaitiossa kielteisellä tavalla yllätetyksi. MINISTERIT EIVÄT yleensä tiedä kansanedustajien kysymyksiä etukäteen. Kun Filatov vuonna 2000 valittiin ministeriksi, ministerit eivät enää saaneet tietoa kysymyksistä etukäteen. Vain istuntoa vetävälle puhemiehelle kerrode_23052024_14.indd 17 de_23052024_14.indd 17 15.5.2024 9.39 15.5.2024 9.39. Filatov arvioi, että hän ja ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko (kok.) ovat vetäneet kumpikin tällä vaalikaudella muutaman kyselytunnin. – Lindén hallitsee sisällöt. Niiden perusteella puolueiden puheenjohtajat ja ryhmäpuheenjohtajat saavat helpommin kysymisvuoron kuin muut kansanedustajat. saa kokoonsa nähden riittävästi puheaikaa. Myös Annika Saarikko (kesk.) on hyvä kyselytunneilla. Tämä on vienyt siihen, että muissakin eduskunnan keskusteluissa sallitaan nykyisin enemmän lyhyttahtisia debatteja. Ennen on ollut rotaatio, jossa puhemiehet ovat vuorotelleet. Lisäksi on yleiset säännöt, jotka eivät liity pelkästään kyselytuntiin. TOISEN VARAPUHEMIEHEN Tarja Filatovin (sd.) mielestä kyselytuntikonsepti on mennyt koko ajan yhä suunnitellummaksi. – Ministerit eivät yhtään tiedä, mitä sieltä tulee. 17 Demokraatti jan Antti Lindtmanin ja Anderssonin kanssa samasta Varsinais-Suomen vaalipiiristä tulevan Aki Lindénin (sd.). Hän toimi opetusministerinä Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin (sd.) hallituksissa. Kyselytunnit ovat kehittyneet debatin suuntaan. Ministeriaitioon istuminen kyselytunnin aluksi oli Anderssonin mukaan jännittävää. Filatov toteaa, että kysymysvuorot painottuvat kyselytunneilla sen takia oppositiolle, että hallituksen ministerit ovat äänessä jokaisen kysymyksen jälkeen. Kyse oli lähinnä siitä, että yksittäiset kansanedustajat kysyvät yksittäisiä kysymyksiä. – Vain kerran kuussa oli vapaa kyselytunti. – Koin, että koulutusasioista käydyt keskustelut olivat tosi asiallisia, kun olin opetusministerinä. Vähän voi veikata, mutta tietoa ei ole. Tällä vaalikaudella puhemies Jussi Halla-aho (ps.) on halunnut ottaa vedettäväkseen monia kyselytunteja. Jos hän saa puheenvuoron, hän pystyy yhden puheenvuoron aikana sekä oikaisemaan ministeriä että esittämään kysymyksen
Se ei ole sinänsä mikään rikos, mutta se ei ole hyvän tyylin mukaista. Ihmiset eivät välttämättä ymmärrä, että 200 ihmistä ei mahdu käyttämään puheenvuoroa tunnin aikana. Vaikka tehtävä on miltei mahdoton, puhemiehet pyrkivät siihen, että tietyn ajan sisällä jokainen edustaja pääsisi esittämään kyselytuntikysymyksiä. Eikä hallituksen pidä suostua vain makaamaan maassa, jos sitä potkitaan. – Minä ainakin haastoin ministerinä ollessani oppositiota, varsinkin maaja metsätalousministerinä. – Jos ensimmäisen kysymyksen saaja saisi kolme kysymystä, muille jäisi isossa ryhmässä aika vähän kysymyksiä. – Esimerkiksi pääministeri edustaa koko hallitusta ja valtiovarainministeri valtiovarainministeriötä ja koko hallituksen talouspolitiikkaa. KESKUSTAN EDUSKUNTARYHMÄN puheenjohtaja Antti Kurvinen ei näe siinä ongelmaa, että viime vuosina ministerit ovat haastaneet yhä enemmän kyselytunneilla myös oppositiota. OPPOSITIOSSA KESKUSTA alkaa valmistella kysymystään strategisen huolellisesti jo viimeistään tiistaiaamuna. PAAVO LIPPONEN (sd.) oli pääministerinä hyvin tarkkaa siitä, että kyselytunnilla ministerit vastaavat asiallisesti siihen kysymykseen, joka on esitetty, ja vain hallituksen kannan mukaisesti. Hän muistuttaa myös, että ministeri ei vastaa kyselytunnilla puolueensa puolesta asioihin. PARLAMENTISSA PUHE ON TAISTELU VÄLINE. de_23052024_14.indd 18 de_23052024_14.indd 18 15.5.2024 9.39 15.5.2024 9.39. – Kyselytunti on vähän epäreilu formaatti, kun ministeri saa tavallaan aina sen viimeisen sanan. Muut mölyt piti pitää mahassa, Tarja Filatov kertoo. 18 Demokraatti D-ILMIÖ taan ensimmäinen kysyjä ja aihe – Tarja Filatovin mukaan ympäripyöreästi ja viime hetkellä. Kurvinen kuvaakin hyvää kyselytuntia kuin miekkailuksi tai sulkapallo-otteluksi, Tarja Filatov haastamiseksi. Se ei ole asiallista, jos pääministeri Orpo sanoisi, että kokoomuksen linja on tämä. Ei siellä hallituksen ja ministereidenkään tarvitse olla jotain pikku-enkeleitä, mutta totta kai tyylitaju pitää säilyttää, Kurvinen sanoo. IDEANA EI OLE OLLA SAMAA VAAN ERI MIELTÄ. Hän ei pidä hyvänä sitä, että nykyisin myös ministerit haastavat kyselytunnilla kysyjiä. Itse ajattelen, että on reilumpaa, että kysymyksiä saavat esittää muutkin. – Ministeriaitiosta ei puhuta löysiä vaan edustetaan instituutiota ja vastataan sen linjan mukaisesti, hän muistelee Lipposen aikoja. Puhemiehen ei yhteisten pelisääntöjen mukaan tulisi kertoa aihet ta ministereille. – Meillä on ryhmän ja puolueen sisäisiä palavereita, sanotaan tällä tavalla paljastamatta aivan kaikkia liikesalaisuuksiamme, Antti Kurvinen sanoo. Filatov istui ministerinä Lipposen kakkoshallituksessa. Filatov tietää, että kyselytunnin televisiointi tarkoittaa kansanedustajille kansalaispalautteen tuloa. Joskus kävi mielessä, että saako näin tehdä, mutta miksei. Tämä on hänestä vähän vuosien varrella tupannut unohtumaan. – Sen jälkeen kyselytunti on mennyt enemmän sellaiseksi, että kysyjät kysyvät välillä myös puolueiden näkökulmia ja ministerit myös hyökkäävät kysyjiä vastaan, Filatov sanoo. Kysymyksen saajia kiitetään ja toisaalta ihmetellään, jos joku ei saa kysymystä. Hän sanoo, että sellainen oppositio on huono, joka ei pärjää hallitukselle. Filatov arvioi, että esimerkiksi SDP:n kokoinen ryhmä saa tällä hetkellä kyselytunnilla noin kymmenen kysymystä. Yleinen käytäntö on, että isompien puolueiden kohdalla ensimmäinen kysyjä saa myös esittää ensimmäisen lisäkysymyksen ministerin vastaukseen. Varsinkin, jos mukana on puoluejohdon kysymykset
Kurvinen muistaa ihailleensa ministerien Krista Kiurun (sd.) ja Mika Lintilän (kesk.) osaamista. Ehkä meni puolet oikein ja puolet väärin. Sitten vähän sellaista jippoakin, että kuka laitetaan kysymään, puoluejohdosta vaiko joku vähän uudempi kansanedustaja tai sittenkin joku konkari. – Viime hallituksella oli sellainen tapa, että me yleisistunnon eli valtioneuvoston istunnon jälkeen torstaina aina spekuloimme, että mistähän kysytään. Sitten oppositio kysyy, että miksi olette tehneet tällaista tai jättäneet jotain tekemättä. Klassisinta on kysyä päivän kuumimmasta poliittisesta aiheesta. Mietitään, kuka kysyy. Aika nöyränä sinne meni. – Joka viikko hallitus joutuu vähän kuin kuittaamaan tai leimaamaan passinsa ja kertomaan, että me olemme tällaista tehneet. – Sehän on vähän niin kuin näytelmän tai romaanin käsikirjoitusta. Persoonia valikoimalla saadaan väriä. Siinäkin voi rakentaa draamaa. Tai ollaan ihan tarkoituksella aika paljon kysytty hyvinvointialueiden tilanteesta ja sotesta. Keskusta kysyi alkuvuodesta maatalouden kannattavuudesta. – Jos ei siellä piippuhyllyllä ole ollut, ei tiedä, miten kova paikka se on. Pakko sanoa, että pari ensimmäistä kyselytuntia ministerinä olivat todella jänniä paikkoja. Ryhmäpuheenjohtajana hän nauttii kyselytunnin suunnittelusta oppositiossa. Ei heillä ollut mitään, edes yhtä lunttilappua ja he päästivät menemään suoraan EDUSTAJAT OVAT KYSELEVINÄÄN JA MINISTERIT VASTAAVINAAN. Ministerin aitiossa oleminen kyselytunnilla on tukala tilanne. KURVINEN SUMMAA kyselytunnin olevan opposition areena haastaa hallitusta, jolla on lähtökohtaisesti kaikki tieto hallussaan ja sen vuoksi niskalenkki oppositiosta. Aiheet on kytkettävä laajempiin kokonaisuuksiin. Siinä toteutuvat eduskunnan entisen legendaarisen pääsihteerin Seppo Tiitisen sanat siitä, että eduskunta on isäntä ja hallitus renki. Kurvinen kuvaa kyselytuntia tai ”kyssäriä”, kuten hän sitä kutsuu, parlamentin juhlahetkeksi viikossa tai parlamentin muuttumiseksi tunnin show’ksi. Kyselytunti paljastaa, ketkä hallitsivat asiat. de_23052024_14.indd 19 de_23052024_14.indd 19 15.5.2024 9.39 15.5.2024 9.39. Olin aiemmin kuvitellut siellä permannolla, että se on helpompaa. – Krista ja Mika istuivat vieressäni. KURVISELLA ON kokemusta Marinin hallituksesta niin tiedeja kulttuuriministerin kuin maaja metsätalousministerinkin tehtävästä. Kurvisen mukaan oppositiossa ”ei ole varaa” siihen, että kysymyksiksi päätyisi vain yhden edustajan lempiaiheita. – Ei se nyt ollut sinänsä mikään päivän kova uutinen, mutta haluttiin profiloitua maatalousasioilla. Hän on roolissaan ikään kuin ”päägrillimestarina”. Totta kai tasapuolinen kierto, että kaikki kansanedustajat saavat näkyvyyttä. – Mutta esimerkiksi perussuomalaiset viime vaalikaudella, ja minusta aika menestyksekkäästi, pyörittivät vain samoja teemoja. He kysyivät monta kertaa vain polttoaineen hinnasta, maahanmuutosta, ilmastopolitiikasta ja EU:n vastustamisesta. 19 Demokraatti Kysymyksiksi valikoituu päiväntai viikonpolttavia uutisteemoja tai puolueen profiilikysymyksiä – fifty-fifty Kurvinen arvelee
Tarja Filatovin tapaan myös Antti Kurvinen arvostaa kyselytunnilla selkeästi huudettuja ja täten pöytäkirjaankin päätyviä ja keskusteluun lisäarvoa tuovia välihuutoja. Se on rakennettu näin. pystymailalla ja pallon ottaa kiinni puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.). Hän kuuluttaa medialta ja tavallisilta katsojilta taitoa haastaa kuulemaansa, jotta kyselytunnilla retorinen taitavuus ei jyräisi itse asiaa. Katsojan on saatava käsitys siitä, mitkä ovat hallituksen ja eri oppositiopuolueiden positiot. OPPOSITIOLTA KURVINEN toivoo jatkuvaa tarkkailua, ettei hallituksen kritiikki ja taklaaminen mene överiksi. Sen pitää olla hyvällä tavalla viihdyttävä muttei mitään pelleilyä. Vanha hyvä mittapuu hänen mukaansa on se, että kyselytunnin jälkeen voi mennä kahville kansanedustajakollegojen kanssa. Ylen politiikka ja yhteiskunta -toimituksen päällikkö Paula Pokkinen pitää eduskunnan kyselytuntia eräänlaisena instituutiona, politiikan avoimena areenana, missä äänestäjä voi arvioida poliitikkojen esiintymistä ja missä vastaavasti poliitikot pääsevät esiintymään äänestäjille. Kurvisen mielestä kyselytunnin pitää palvella äänestäjiä. YLEN TELEVISIOIMA eduskunnan kyselytunti kerää edelleen hyviä katsojamääriä, keskimäärin 300 000–400 000 katsojaa/lähetys. OPPOSITIO ON HUONO, JOS SE EI PÄRJÄÄ HALLITUKSELLE. Yleistä ölinää hän karsastaa. Se on kova laji. – Gustu (Gustafsson) oli kanssa huikea. Kun televisiointi loppuu, he saattavat siirtyä muihin töihin. – Jos et tiedä tai et ole saanut sisäistettyä niitä, se kyllä näkyy kansanedustajille ja se näkyy tv-katsojille. Eduskunnan kyselytunnilla, osin suoran televisiolähetyksen takia, heiluu sanan säilä välillä terävästikin. Kun Benillä on hyvä päivä, nehän ovat aivan mielettömiä, joskus olen itsekin pöntössä meinannut revetä nauramaan. – Politiikan viihteellistymisestä on puhuttu jo vuosikymmeniä, mutta median tehtävä on tulkita käytettyä kieltä, ja vahtia, että esimerkiksi kyselytunnilla parhaat veistelijät eivät saa eniten näkyvyyttä, Paula Pokkinen sanoo. Hän muistuttaa, että ristiriidat kuuluvat politiikkaan. Hänellä ei ollut koskaan mitään ilkeää. – Omalla kahden vuoden ministerikokemuksella sanoisin, että kyselytunti on jyvien ja akanoiden erottelu hallituksen ministereille. 20 Demokraatti D-ILMIÖ takaraivosta oman sektorinsa ydinkysymykset. – Sieltä tulee ensin mailan varteen Tytti Tuppurainen (sd.), ja hän lyö Ben Zyskowiczin (kok.), ja entisten kansanedustajien Mauri Pekkarisen (kesk.) ja Jukka Gustafssonin (sd.) manttelinperijä. Vanhana pesäpalloilijana Kurvinen vertaa kyselytuntia myös pesäpallopeliin ja pitää hyvänä, että se televisioidaan. Vaikka kyselytunti on kirjoitetuin osa eduskunnan keskustelua, siihen mahtuu myös paljon kameroita varten suoritettua kansanedustajien ”show’ta”. Sitä Kurvinen ei allekirjoita, että opposition esittämä kritiikki olisi muuttunut kyselytunneilla raaemmaksi kuin ennen. Areenan katsojamäärät lasketaan kymmenissä tuhansissa. Pokkinen myöntää, että tilanne ei anna aina parasta kuvaa asioista tai politiikan osaamisesta. Ministerin henkilöön menevää arvostelua ei saa olla, vaikka hallituksen politiikka kuinka sapettaisi. Ne olivat ovelia ja sarkastisia, aika pahojakin vastapuolelle mutta eivät koskaan loukkaavia. Kaikkia miljoonia ei tarvitse osata ulkoa, mutta salkun ydinasiat on hallittava. Sitten tulee Kurvinen mailan varteen ja lyö kakkosrajaan, ja sen ottaa kiinni sisäministeri Mari Rantanen (ps.). Yle on näyttänyt kaikki kyselytunnit vuodesta 2008 alkaen. – Yksittäisiä välihuutoja itsekin harrastan ja yritän olla kansanedustaja de_23052024_14.indd 20 de_23052024_14.indd 20 15.5.2024 9.39 15.5.2024 9.39. KANSANEDUSTAJAT TIETÄVÄT yleensä hyvin tarkkaan, milloin täysistunnot televisioidaan
Ratkaisevia virheitä on ollut kolme. Toinen oli se, että hallitus laiminlöi tulosopeutuksen talouden tasapainottamiseksi. Verotoimia SDP esittää 3,4 miljardin edestä. Lisäksi puolue vähentäisi valtion maksuosuuksia sairausvakuutuskorvausjärjestelmässä ja hillitsisi hyvinvointialueiden ostopalveluiden käyttöä. Samalla puolue peruisi hallituksen tälle vuodelle tekemiä veronkevennyksiä, koska ne heikentävät julkista taloutta. Ensimmäinen oli se, että hallitus perusti tämän vuoden budjettinsa liian ruusuisen kasvuennusteen varaan. Verotuksen puolelta SDP jättäisi väliin esimerkiksi hallituksen kaavaileman eläkeläisten lisäveron. VAIHTOEHTO de_23052024_14.indd 21 de_23052024_14.indd 21 15.5.2024 9.39 15.5.2024 9.39. Se päätyi suojelemaan suurituloisia ja rikkaita, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi tasapainotusesityksen julkaisutilaisuudessa. Hallitus lupasi suojella suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. – Hallitus on epäonnistunut kaikkein tärkeimmässä asiassa, kasvun ja työllisyyden tukemisessa. Puolue ei hyväksy iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen laskemista, hoitotakuun romuttamista, sosiaalihuollon palveluvalikoiman rajaamista eikä sairaaloiden yöpäivystysten lakkauttamista. Kun hallituksen riihessä tekemien veroratkaisujen summa on 585 miljoonaa euroa, SDP:n vaihtoehto sopeuttaisi 685 miljoonalla eurolla. Hallituksen runsaan 800 miljoonan euron menosopeutusten tilalle SDP tarjoaa omaa 740 miljoonan euron leikkauslistansa, jossa luovutaan teollisuuden sähköistämistuesta, vähennetään joitakin yritystukia ja otetaan käyttöön maankäytön muutosmaksu. SIINÄ MISSÄ hallitus kuormittaa sopeutuksillaan pienija keskituloisia ja rajaa yhteiskunnan varakkaimmat toimenpiteiden ulkopuolelle, SDP suojaisi hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä olevia palveluita ja kaikista heikoimmassa asemassa olevien perustoimeentuloa. 2,7 miljardin menosäästöistä 650 miljoonaa koostuisi yritystuista. 21 Demokraatti TALOUS Se oikeuden mukaisempi SDP:n talousvaihtoehto haastaa hallituksen – tästä yhdeksän miljardin paketti koostuu. Kolmas virhe oli työmarkkinakaaoksen aiheuttaminen, joka on käynyt Suomelle todella kalliiksi, SDP toteaa tasapainotusesityksessään. SDP:n mallissa sopeuttava vaikutus olisi 806 miljoonaa euroa. Hallituksen kehysriihen menosopeutuksia eli leikkauksia SDP peruisi 840 miljoonan euron edestä. SDP nipistäisi myös muun muassa kotitalousvähennyksestä 100 miljoonaa euroa, pitäisi polttoaineveron vuoden 2023 tasolla (168 miljoonaa euroa) ja esittää institutionaalisten sijoittajien lähdeveroa, jolla se arvioi saatavan 100 miljoonan euron tulot. Teksti Johannes Ijäs S DP sanoo oman, toukokuussa julkaistun, valtion talouden tasapainottamisen vaihtoehtonsa olevan oikeudenmukaisempi kuin Orpon (kok.) hallituksella. SDP hyväksyy hallituksen menosäästöjä noin miljardilla eurolla. SDP KOMPENSOI vaihtoehdossaan hallituksen kehysriihessä tekemät noin kolmen miljardin lisäsopeutukset, mutta esittää niihin olennaisia muutoksia. 9 MILJARDIN VAHVISTUS SDP:n julkisen talouden vahvistamisen mittakaava on SDP:llä sama kuin hallituksella eli noin 9 miljardia vuoteen 2027 mennessä. Sähköistämisen tuesta saataisiin 150 miljoonaa euroa ja maataloustuen leikkauksista 250 miljoonaa euroa. Julkisen talouden vahvistamisen mittakaava on SDP:llä kuitenkin sama kuin hallituksella eli noin yhdeksän miljardia vuoteen 2027 mennessä. Muita säästöjä ja tuloja SDP esittää noin miljardin euron edestä. – Hallitus lupasi nujertaa velkaantumisen, sen sijaan se päätyi nujertamaan kasvun ja yrittää nujertaa suomalaiset palkansaajat ja työntekijät. Lisäksi tasaleikkaus muista suorista yritystuista tuottaisi SDP:n laskel mien mukaan 250 miljoonaa euroa. SDP esittää kaudelle 2025– 2028 menosopeutusta yhteensä 2,7 miljardia euroa ja tulosopeutusta 3,4 miljardia. Listalla on myös luopuminen hallituksen menolisäyksistä Kela-korvauksiin. SDP myös pitäisi Suomen EU:n alijäämämenettelyn ulkopuolella. Terveysverolla, virvoitusjuomaveron ja tupakkaveron korotuksella sekä väkevien viinojen alkoholiveron sitomiseen indeksillä SDP keräisi 377 miljoonan euron tulot. SDP peruisi myös eläkeläisten, opiskelijoiden ja työttömien toimeentulosta leikkaamisen, samoin asiakasmaksujen korotukset ja lääkekorvausten heikentämisen. Arvonlisäveron yleisen kannan korotuksen SDP toteuttaisi prosenttiyksikön suuruisena hallituksen 1,5 prosenttiyksikön sijaan
Ketään ei kiinnostanut kysyä Cronbergiltä, oliko hän tiennyt etukäteen tällaisesta. E dellinen ei tietenkään tarkoita, että musta muuttuu valkoiseksi pelkästään katsojan silmässä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Venäjä ei pyrkisi vaikuttamaan Suomen sisäpolitiikkaan – mitä ovelammat keinot, sen varmempi lopputulos. Venäjän myyräntyön kärki ei kuitenkaan ole sen omalla maaperällä järjestettävissä tiedetapaamisissa vaan länsimaisen demokratian ytimessä: ulkomaiden vaaleissa ja puoluekentässä. Tsunami tarkoittaa hyökyaaltoa, joka vie kaikki mukanaan, mutta poliittinen tsunami muuttaa myös asioiden sisältöä ja merkitystä. Vaaleista toiLeikola Markus Leikola Kirjailija markus.leikola@delicateservices.com de_23052024_22.indd 22 de_23052024_22.indd 22 14.5.2024 10.05 14.5.2024 10.05. Polarisointi ja siitä seuraava sekasorron todennäköinen kasvaminen ovat tavoitteita, joihin taitavat tekijät kyllä löytävät keinot, yleensä hyödyntämällä niitä heikkouksia, joita demokraattinen järjestelmä itse tuottaa. Putinin taskussa, selvähän se, yksimielinen kansantuomioistuimen päätös ilman vetoomusoikeutta. Eurovaaleissa tämä näkyy siten, että osa Euroopan oikeistonationalistisista puolueista on irrottautunut europarlamentissa vahvimmin Venäjää symppaavista ryhmistä varmistaakseen, ettei niille käy cronbergit: että ne ovat hovija hallitusyhteistyökelpoisia omissa kotimaissaan. Ainakin yliopiston silmissä Cronberg muuttui hovikelvottomaksi vasta tämän vierailunsa myötä (vai olisiko sittenkin ollut ikävän mediajulkisuuden myötä). Kaikki valtiot, Suomi mukaan lukien, tekee maakuvansa edistämistyötä ja yrittää hankkia itselleen ystäviä ja vaikutusvaltaa. Suomen perussuomalaiset kiiruhti tekemään oman euromuuvinsa viime eduskuntavaalien alla, tietäen, ettei se muutoin kelpaisi kokoomukselle kumppaniksi Orpon hallitukseen. Tämän koki äskettäin karvaasti vihreiden entinen puheenjohtaja ja ministeri Tarja Cronberg, kun joka media alkoi huutaa otsikoita siitä, kuinka hän oli ollut konferenssissa Venäjän Kaliningradissa – ja tuota samaista konferenssia oli Putinin hallinto sitten käyttänyt hyväkseen. Toinen vihreiden entinen puheenjohtaja, europarlamentaarikko Ville Niinistö vakuutti, että Cronbergin Venäjä-kannat ovat poikenneet jo kymmenen vuoden ajan puolueen kannoista, mutta ketä kiinnostaa. SUOMESSA PERUSSUOMALAISET on se puolue, jonka riveissä on vuosien mittaan esiintynyt paitsi suoranaista flirttailua Moskovaa kohtaan myös halua sisäpolitiikan polarisointiin ja jopa demokratian horjuttamiseen. SIINÄ EI ole mitään yllättävää, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan. 22 Demokraatti Pelaako Kreml persujen hyväksi. Mutta se tarkoittaa, että kun tsunami iskee, ei kannata viisastella, miten se olisi tullut ennaltaehkäistä. Koska Venäjän tavoite on häiritä vakiintuneita ja yhteistyöhakuisimpia kuvioita, sillä nämä ovat Kremlille vahvimpia vastustajia niin omissa maissaan kuin kansainvälisilläkin foorumeilla, niin se etsii jatkuvasti tapoja nostattaa vastakkainasettelua länsimaisissa demokratioissa. Itä-Suomen yliopisto – joka kutsuu toimintaansa ”eettiseksi”, minkä olen luullut tarkoittavan tieteen vapautta muun muassa poliittisista suhdanteista ja painostuksesta – kiirehti peruuttamaan Cronbergiltä kunniatohtorin arvon vain kuukautta ennen sen myöntämistä. ESSEE: Yksi politiikan kultaisista säännöistä on: Näin on, jos siltä näyttää. Tai vielä parempi kysymys oli: jos hänellä olikin aavistus, oliko hän valmis ottamaan poliittisen riskin. Tai väittää, että kyse ei ole tsunamista
ENTÄ OLETUS perussuomalaisten kannatuksen laskusta sitten kun leikkaukset alkavat purra. Hallitus ei kuitenkaan kaadu Suomessa ilman, että on tietoa siitä, mitä tilalle. Siitä on tuoreimmissa mielipidetiedusteluissa jo selviä merkkejä – ihme se ei ole, sillä erityisesti populisteille käy yleensä näin. KUTEN POLITIIKASSA aina, numeroiden lisäksi yhteistyö on tahdon kysymys. Epätäydellisessä maailmassa näin ei ole, vaan mitä erinäköisimmät voimat pyrkivät vaikuttamaan niihin. OLISI HIENOA, jos puoluekannatukset määräytyisivät puolueiden omien tekojen, onnistumisten ja epäonnistumisten mukaan. Taitavimmat suunnitelmat perustuvat siihen, että kukaan ei pääse syyttämään ketään yksittäistä poliitikkoa Kremlin sätkynukeksi – kun koko järjestelmä toimii kyllä yhtenäisesti, mutta täsmälleen niin kuin Moskovassa on suunniteltukin. Puheenjohtaja Riikka Purra selittää tätä sillä, että ”puolueella ei ole broilerikasvattamoa”. Sitä ennenkin voi vielä tapahtua mitä vain: Venäjän seuraava yritys tukea suosikkiaan omalta puoleltaan valtakunnanrajaa tai vuoden 2017 toisinto, jolloin perussuomalaisten kovalinjaisempi siipi pelastautui oppositioon kesken vaalikauden ikävästä hallitusvastuusta. Vuoden päästä olemme viisaampia siitä, mikä on kokoomuksen, mikä perussuomalaisten ja mikä SDP:n tahtotila. de_23052024_22.indd 23 de_23052024_22.indd 23 14.5.2024 10.05 14.5.2024 10.05. Helpointa on ennustaa Putinin tahtotila: se tuskin muuttuu mihinkään. Ennustan silti edelleen kuten vuosi sitten, että hallituksen kohtalonhetki on vasta kevään 2025 puoliväliriihen paikkeilla (tosin kukaan muukaan ei ennakoinut rasismikohua heti kesään 2023). iStock, kuvankäsittely Arja Jokiaho KOKOOMUS EI TARVITSE ENÄÄ PERSUJA TUEKSEEN VAALIKAUDEN LOPPUOSALLE. Saman asian voisi sanoa myös niin, että kun kaikki ovet ovat auki, niin myös itätuulella on tilaa puhaltaa hollitupaan. Hallituksen talouspolitiikka vuonna 2024 alkaa olla jo paljon lähempänä SDP:n valmiuksia keväällä 2023, kun verotusta kiristetään miljardiluokassa ja vastaavasti yhä kauempana on minkäänlainen varmuus siitä, että talouskasvu hoitaisi sen enempää opposition kuin hallituksenkaan toivomilla dynaamisilla vaikutuksilla viimeiset miljardit valtiontalouden vajeen kattamisesta. Kokoomus on saanut talven mittaan tärkeimmät työelämän ja ay-liikkeen aseman heikennyksensä läpi – kiire tässä ei ole sattumaa sekään – eikä pääministeripuolue tarvitse samalla tavoin persuja tuekseen vaalikauden loppuosalle kuin alkutaipaleelle. 23 Demokraatti seen puolueen eduskuntaryhmään on ilmestynyt yllätyksiä, milloin erilaisiin rikoksiin syyllistymistä, milloin koronadenialismia, milloin natsivihjailua
– Me emme puhu, jos meiltä ei kysytä. Omistajalla on oikeus ohjata ja velvollisuus ohjata omistamaansa tahoa, tässä tapauksessa EU:n päätöksentekoa. Laitaja jopa äärioikeistolle on povattu menestystä kesän EU-vaaleissa, mutta Katainen lukee toisin. Tarvitaan itse asiassa yhteinen finanssipolitiikka, edes pankki unionia ei ole vielä saatu tehtyä kunnolla. Lipposen mukaan integraatiota pitää syventää myös EU:n laajentuessa. Yhteistyö rassaa KANNATAN, ETTÄ Eurooppa-myönteiset, maltilliset keskiryhmät pystyisivät löytämään toisensa ja että heillä olisi riittävästi voimaa tehdä yhteistyötä, Jyrki Katainen sanoo Demokraatille. – Ja minkä takia – unionin toimintakyky pitää turvata. Lipponen korostaa verkostoitumisen tärkeyttä myös neuvottelupöytien ulkopuolella. – Ei riitä, että reagoi toisten tekemiin aloitteisiin, näin tietysti pitää tehdä, mutta me olemme Euroopan omistaja omalta osaltamme. de_23052024_24.indd 24 de_23052024_24.indd 24 15.5.2024 9.48 15.5.2024 9.48. keskiryhmien voima riittää sellaisen koalition muodostamiseen, joka kehittää EU:ta ja Eurooppaa. INTEGRAATIOTA PITÄÄ SYVENTÄÄ MYÖS EU:N LAAJENTUESSA. Tässä tullaan visiokysymykseen. Lipponen keskusteli toisen ex-pääministerin, ex-komissaari Jyrki Kataisen (kok.) kanssa Eurooppa-päivänä EU:n menneisyydestä ja tulevaisuudesta sekä Suomen roolista EU:ssa. – Olisin varovainen ECR:n suhteen demonisoimasta liikaa, johtuen siitä, että ID:hän on ryhmä, jossa on Venäjä-mielisyyttä, äärioikeistoa, ja ECR ja ID eivät tule juttuun keskenään, mikä on hyvä asia. Lipponen hörähtää koko sanalle. ECR taas näyttäisi menettävän, ei merkittävästi. KESKUSTELUSSA LIPPOSEN kanssa Katainen kaipasi Suomen EU-vaikuttamisessa enemmän aloitteellisuutta. Katainen arvelee, että Suomi on legalistinen (lakia korostava) maa. – Jos meillä on näkemys, miten asioiden pitäisi olla, se pitää pukea esityksen ja aloitteen muotoon ja puskea sitä eteenpäin. Se olisi merkittävä käänne eurooppalaisessa politiikassa. Parlamentti muodostaa enemmistöt, von der Leyen on sanonut. ID-ryhmä näyttäisi saavan jonkin verran lisäpaikkoja, muttei merkittävästi. – Kun katsoo viimeisiä gallupeja, en ole kauhean huolissani. Teksti Rane Aunimo E ntinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) korostaa edelleen, että Suomen pitää pyrkiä EU:n ytimiin ja sinne, missä asioista oikeasti linjataan ja päätetään. Meillä on suomalaisina oikeus tehdä omia aloitteita. – Se riippuu paljon siitä, millainen parlamentin kokoonpano on ja kuka on missäkin ryhmässä. Tämä on se tie, jota pitää edetä, jos EU pyrkii johonkin globaaliin asemaan. LIPPONEN LINJASI, että kuluva vuosi on Euroopan kohtalon vuosi. Meidän eurooppapoliittisessa keskustelussa pitäisi koko ajan kysyä, halutaanko vahva vai heikko EU. Sehän on ennakolta vaikuttamista. – Kollega Jyrki tietää, miten EU:ssa operoidaan. – Kun puhutaan tästä vaikuttamisesta, minä sain naurukohtauksen, kun tuli tämä ennakkovaikuttamis-termi, mitä ihmettä on ennakkovaikuttaminen! Eikö kyse ole vaikuttamisesta. – EU:ssa pitää lähteä sieltä virkamiehestä. Euroopan komission nykyinen puheenjohtaja, EPP-ryhmän kärkiehdokas Ursula von der Leyen väläytti, että voisi olla valmis yhteistyöhön laitaoikeistolaisen ECR-ryhmän kanssa. Jos ei tiedä mitä tahtoo, silloin ei voi olla aloitteellinen. Siellä oli sellainenkin virkamies, jonka elämäntehtävä, koko ura oli traktoreita koskeva sääntely. Pitää mennä sen traktorimiehen puheille, kun kyse on maatalouspolitiikasta ja niin poispäin, hän alleviivaa. Visio on se, että pitää edetä EU:n integraatiossa. Se homma ei oikein toimi EU-ympäristössä, varsinkin jos on omistajan roolissa. 24 Demokraatti EUROOPAN UNIONI Euroopan kohtalon vuosi Haluammeko vahvan vai heikon Euroopan unionin, Paavo Lipponen kysyy. Suomessa on puhuttu paljon muun muassa eri hallitusten ennakkovaikuttamisesta ja siinä onnistumisessa EU-kysymysten kohdalla. Luulen, että tässä on ollut jotain vaihtelua niiden vuosien jälkeen. – Nyt pitää tehdä ratkaisuja, jotka pitkällä tähtäyksellä ja välittömästi tietenkin vahvistavat EU:ta. Niitä suht maltillisia ECR-voimia ei kannattaisi tyrkätä liian etäälle, jotta pystytään tekemään järkevää politiikkaa. Katainen toistaa kuitenkin toivovansa, että ns
Nyt keskustaoikeistolainen EPP tähyää selkeästi laitaoikealle. VAALIEN SUURIMMASTA puolueesta tulee komission puheenjohtaja. Suomen kokoomus lonksuttelee ovia laitaoikeiston suuntaan Suomessa ja EU:ssa. Jatkuuko unionin tuki Ukrainalle. Sosialidemokraattiset puolueet ovat antaneet yhteisen sitoumuksen, etteivät ne lähde edistämään äärioikeiston uusia valtarakennelmia. Viimeiset mielipidetutkimukset kertovat sosialidemokraateille myötätuulta etelässä ja pohjoisessa. Saksan vaalitulos on kysymysmerkki, ja se heijastelee Euroopan laajuisiin yhteistyömahdollisuuksiin. EPP:n ehdokas komission puheenjohtajaksi, nykyinen komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen haluaisi nostaa laitaoikeiston ECR-ryhmän kuninkaantekijän rooliin. Kansalaiset EU-jäsenmaissa pääsevät äänestämään omien maidensa mepit eli EU-parlamentin jäsenet. Espanjassa, Ranskassa, Italiassa ja Romaniassa demareille odotetaan lisäpaikkoja. Puheenjohtaja tarvitsee nimitykselleen parlamentin enemmistön tuen, ja enemmistön synnyttäminen vaatii puolestaan neuvotteluja komission viiden vuoden työohjelmasta. Eurooppa-vaalien suurimman puolueen paikasta taistelevat sosialidemokraattien PES ja keskusta-oikeiston EPP. Kehitetäänkö unionia vahvemmaksi ja toimintakykyiseksi toimijaksi vastaamaan ulkopuolisen maailman haasteisiin. Sosialidemokraattien ja maltillisen oikeiston EPP:n kyky yhteistoimintaan on tähän saakka antanut suunnan eurooppalaiselle yhteistyölle. de_23052024_25.indd 25 de_23052024_25.indd 25 15.5.2024 11.14 15.5.2024 11.14. Jatkammeko työtä ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi vai nostammeko kädet pystyyn. Tähän porukkaan kuuluvat niin Italian Veljet -puolue, Puolan Laki ja Oikeus kuin nykyään Suomen perussuomalaisetkin. Tällä kertaa vaalit ovat erityisen tärkeät, sillä äärioikean laidan puolueet hakevat vaaleissa itselleen uutta vaikutusvaltaa ja jalansijaa Euroopan suunnan muuttamiseksi. Sosialidemokraatit ovat eri maissa se voima, joka voi muodostaa todellisen vastavoiman äärioikeiston vaikutusvallan kasvulle. Rakennetaanko Eurooppaa oikeusvaltion periaatteille, vapaata tiedonvälitystä ja ihmisoikeuksia kunnioittaen, vai kääntyykö Euroop pa taaksepäin kohti autoritaarisuutta ja suvaitsemattomuutta. Suomesta valitaan 15 meppiä. Sosialidemokraattisille ehdokkaille voi antaa turvallisesti oman äänensä jokaisessa EU:n jäsenmaassa. 25 Demokraatti Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu MEPIT K esäkuun alussa on ennätystärkeiden eurovaalien aika. Kylmä valtapolitiikka uhkaa ajaa maltillisen oikeiston periaatteiden ylitse. Vastavoima äärioikeistolle KOKOOMUS LONKSUTTELEE OVIA LAITAOIKEISTON SUUNTAAN. Myötäisiä tuulia on myös Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa. Huolehditaanko EU:ssa myös työntekijöiden ja kuluttajien oikeuk sista vai annetaanko markkinoilla vahvemman voiman jyrätä heikommat. Jos jokaisessa maassa yllämme vähintään yhteen lisäpaikkaan, takaa se jo demareille ykköspaikan vaalien jälkeen. EUROOPPA-VAALEISSA ON paljon pelissä
Minä jos kuka synnytyssalikätilönä sen tiedän. Rytkönen kertoo hyvin avoi mesti myös taistelustaan kiloja vastaan – ulkonäköpaineista, joista sosiaalinen me dia häntä jatkuvasti muistuttaa. Rytkönen oli kuitenkin kirjoittanut jo itselleen ”kirjeitä”, esimerkiksi mahal leen, joka päätyi myös kirjaan. Hänen omassa lapsuudenkodissaan ei liiemmin rahalla mässäilty, mutta nyt tilanne on toinen. Tyttöjen laitta minen tiettyyn muottiin kismittää. – Varmasti on ihmisiä, jotka tavoitte levat pienestä pitäen poliittista tai muuta valtaa, mutta minä olen niin sattuman summana tässä tilanteessa, ja siitä saan kiittää hyvin paljon muita kanssakulki joita. Rytkönen suostui lopulta vuonna 2017 puheenjohtajaehdokkaaksi, koska hän kuvitteli, ettei tulisi kuitenkaan valituksi. de_23052024_26.indd 26 de_23052024_26.indd 26 13.5.2024 8.54 13.5.2024 8.54. Sekin pelotti, jou tuuko itse tai oma perhe uhkailun koh teeksi. Olen aina tiennyt ra jani, pitänyt niistä kiinni ja puolustanut sekä itseäni että muita. – Minä olen se tyttö, joka on aina osannut sanoa ei. – Elämä on täynnä sattumia. ”Kieltäydyin pitkään lähtemästä eh dolle Tehyn puheenjohtajaksi, koska pelkäsin julkisuuden tuomia haasteita”, Rytkönen kirjoittaa. – Se kertoo kaiken tästä yhteiskun nasta, että erityisesti naisen pitää miettiä tulevaisuuttaan tästäkin näkökulmasta. – Eniten googlattavat asiat minusta ovat palkka, paino ja puoliso. Mutta näin kuitenkin kävi. Myöhemmin hän lisää, että näistäkin, jos tyttö niin itse haluaa. Kukaan ei selviä elämästä ilman iskuja. Se on tilitys hyvinkääläisen duunariperheen tyttären, paikallisessa jengissä pyörineen nuoren tiestä en sin kätilöksi ja sitten ärhäkäksi koetuksi aypomoksi. Hän kirjoittaa aina itse kolumninsa ja pu heensa. Toisin kävi. HÄNEN EI pitänyt kirjoittaa alun perin omasta elämästään, sillä pöytälaatikko on täynnä fiktiota. En tiedä, googletetaanko miespuolisesta kolle gasta samoja asioita, hän hymähtää. Tuntuu, ettei ole koskaan oikeanlainen. Ei ainakaan sokerista, kukkasista, inki vääristä ja kanelista”, Rytkönen kir joittaa. ”Se, joka väittää, ettei raha muuta mi tään joko valehtelee tai ei ole kokenut luokkahyppyä”, Rytkönen kirjoittaa. Hän sanoo itse syntyneensä kapinalliseksi. Hänen tuore omaelämäkertansa Täysin auki (Johnny Kniga) kertoo toisenlai sen tarinan. – Entistä enemmän tajuan sen, miten paljon raha ratkaisee. 26 Demokraatti MILLARIIKKA Voimanainen “Minä en hiljene, vaikka yritetään hiljentää” – Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on täysin auki kirjassaan. Ja olen joutunut moniin yllättäviin tilan ”E rityisesti vuonna 2022 liittokierrok sella minut nostet tiin julkisuudessa melkein yliihmi seksi, ”niin rohkeaksi”, etten tunnistanut tätä kuvaa, vaikka on siinä tottakin mu kana, Rytkönen kertoo Demokraatille. Kirjoittaminen on ollut hänelle keino purkaa tunteita ja asioita auki, ja kirjan kirjoittaminen, pitkäaikainen haave, on nyt toteutunut. Tie Hyvinkäältä olisi voinut viedä mihin tahansa, ja Rytkönen kertoo oman pol kunsa olleen lähinnä ajautumista nykyi seen pisteeseen, ei sinnikästä pyrkimistä. ALLE 30-VUOTIAANA Rytkönen painoi pitkiä työpäiviä kätilönä, yksinhuoltajana, ja haaveet rahasta sai silloin unohtaa. – Minua ei ole koskaan tytötelty niin paljon kuin nykyisessä työssäni. Jos joku väittää muuta, hän on syntynyt rikkaaksi. Teksti Marja Luumi / Kuva Nora Vilva Siinä pohditaan paljon tyttöyttä, nai seutta. KOKOOMUKSEN HELLIMÄ ajatus siitä, että yksilö on yksin vastuussa omasta kohtalostaan, ei saa häneltä kannatusta. Ja omaelämäkerta on itse kirjoitettu, Rytkönen huomauttaa epäilijöille. Mutta ei saa olla myöskään liian kiltti. Se on myös lohdullista. – Mutta nyt minä olen se kermaperse, jolla on se mahdollisuus omiin valintoi hin, hän naurahtaa. Se kertoo, mitä aypomossa kiinnostaa. On asioita, joihin pystyy varautumaan ja joita voi suunnitella, mutta lopulta kukaan ei tiedä, mitä elämä tuo eteen. Ja näin on käynyt. On täysin fuulaa väittää, että naiset ja miehet olisivat tasaarvoisessa asemassa työelämässä tai vaikkapa luottamusteh tävissä. ”Mistä on voimakkaat tytöt tehty. Naispuolinen aypomo joutuu vastaamaan mitä kummallisimpiin ky symyksiin. Sellaistakaan ei tämä yhteiskunta hyväksy. Olin sentään 42vuotias valinnan aikaan. Pomppaaminen hyvin nais valtaisesta, turvallisesta työyhteisöstä, kätilöiden maailmasta, työmarkkinoi den kovaan ytimeen on myös hämmen tänyt
Tehyn puheenjohtajana Rytkönen on erityisen ylpeä vuoden 2022 liittokier roksesta, kun hoitajat lakkojen siivittä mänä puolustivat palkkojaan ja muita oikeuk siaan siinä onnistuen. Löysin ”omat ihmiseni” – me olemme sielun siskoja ikuisesti. Eivät ne ole. Oli niin iso asia nähdä, kuinka kiltit kollegat voimaantuivat ja löysivät rohkeuden käyttää omaa ääntään. MINÄ OLEN NYT SE KERMAPERSE, JOLLA ON SE MAHDOLLISUUS OMIIN VALINTOIHIN. RYTKÖNEN POHTII elämänsä tärkeimpiä käännekohtia. Rytkönen painottaa, että Tehyn puheenjohtajana hän ei lähde koskaan soitellen sotaan mututietämyksellä. Jokaisella on sama maali: saattaa lapsi turvallisesti maailmaan. Yksi iso oli aloittaa opin not Kätilöopistolla. de_23052024_26.indd 27 de_23052024_26.indd 27 13.5.2024 8.54 13.5.2024 8.54. Puoliso Jyrki saa kirjassa paljon kii tosta. – ”Sori siitä” ja miesministeri saa syn ninpäästön. – Jos muistini joskus hoivakodissa vielä pelaa, toivottavasti muistan sen vuoden. He sa noivat julkisesti, että nyt riitti. Se oli oman tien löy tämisen hetki. – Olisin edelleenkin varmaan Husin Hyvinkään synnärillä kätilönä, jos en olisi tavannut puolisoani Jyrkiä. Ja osaamistakin on epäilty. Kukaan ei kysynyt näitä asioita, kun kätilönä tein yövuoroja ja viikonloppuja, Rytkönen huomauttaa. SYNNYTYSSALISSA KAIKKI perustuu saumattomaan tiimityöhön tai muuten tuloksena voi olla hyvin rumaa jälkeä. On hyvä pysähtyä mietti mään, ovatko pelisäännöt samat naisilla ja miehillä. Olin niin valtavan ylpeä heistä. Minulta on kysytty esimerkiksi, kuka hoitaa lapseni, kun olen niin kiinni töissä tai kuka meidän perheessämme siivoaa. Tiesin, että olen nyt oikealla alallani. Tehyn omassa porukassa tiimityö toimii, Rytkönen pai nottaa. – Kätilöys on muovannut minua ehkä eniten ihmisenä äidiksi tulemisen ohella. 27 Demokraatti teisiin. Hän on ollut koko ajan arjen cheerleader, joka on kannustanut eteenpäin, uskonut
de_23052024_28.indd 28 de_23052024_28.indd 28 15.5.2024 10.37 15.5.2024 10.37. 28 Demokraatti MEILLÄ EI OLE YHTÄÄN EU-EHDOKASTA, JOLLE EI VOISI ENNUSTAA VÄHINTÄÄN KOHTUULLISTA ÄÄNIMÄÄRÄÄ
de_23052024_28.indd 29 de_23052024_28.indd 29 15.5.2024 10.37 15.5.2024 10.37. 29 Demokraatti KASVO Vauhdissa Mitä yhteistä on politiikalla ja urheilulla. Paljonkin, EU-vaaleihin hyvistä asemista valmistautuva SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo
SDP:llä on tällä hetkellä europarlamentissa kaksi paikkaa ja kolmannen lisäpaikan saaminen on tavoitteena. Hänellä itsellään ei ole vielä takana täyttä maratonia, mutta puolimaratonien tuskasta on kokemusta. – Haluan olla ennen kaikkea keskikentän pelinrakentaja. Joukkuepeli. Huhtikuun puolivälissä rikottiin päiväkohtaisia ennätyksiä uusissa jäsenissä. Pitää osata myös hyökätä, käydä tekemässä maali, kun sen paikka tulee ja ennen kaikkea pitää osata tarjota hyviä syöttöjä – rakentaa peliä pitäen koko joukkueen puolta, hän kertoo filosofiastaan urheiluhengessä. de_23052024_28.indd 30 de_23052024_28.indd 30 15.5.2024 10.37 15.5.2024 10.37. Se on osaltaan reaktiota hallituksen epäoikeudenmukaiselle linjalle, ja puolueen jäseneksi liittyminen on hyvä tapa osoittaa, että haluaa tehdä jotain, ei vain seurata sivusta, Lindtman pohtii. Henkireikä, sitä harrastus on Lindtmanille. Se toistuu Lindtmanin puheissa. Mukana menossa on SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman, jolle jalkapallo on ollut rakas harrastus 7-ikäisestä saakka. 30 Demokraatti D-KASVO Teksti Marja Luumi / Kuvat Jani Laukkanen L umi reunustaa huhtikuun loppupuolilla vielä kentän reunoja, kun eduskunnan jalkapallojoukkue on kokoontunut varhain keskiviikkoaamuna Töölöön harjoittelemaan tulevia koitoksia varten. Maalivahdin osa on vaihtunut nyt kärjessä viilettämiseen – niin kuin puolueen puheenjohtajalle sopivasti kuuluukin. Hän kehaisee sen olevan paras sitten vuoden 2004. ”Höntsäpelin” ystävät, kuten Lindtman porukkaa kutsuu, koostuu eduskunnan ihmisten lisäksi muun muassa Homeless Academyn väestä, yhdistyksestä, joka järjestää asunnottomille ja päihdekuntoutujille toiminnallista kuntoutumista, ja yksi muoto siitä on jalkapallo. – Aika moni yllättyi ja hakee nyt vaihtoehtoa ja SDP nähdään vahvimpana, ja ennen kaikkea oikeudenmukaisimpana vaihtoehtona, hän pohtii. Hän allekirjoittaa tämän. – Mutta pitää muistaa, että siinä tulee erilaisia vaiheita ja olennaista onkin, että koko joukkue pysyy tehdyn suunnitelman, vauhdinjaon, takana. Politiikka ei kuitenkaan vertaudu parhaiten jalkapalloon vaan kestävyysjuoksuun, tarkemmin maratoniin. PUHEENJOHTAJANA LINDTMANILLA on edessään ensimmäiset vaalit, EU-vaalit, joita on luonnehdittu tärkeämmiksi kuin koskaan. – Olisi erittäin onnetonta koko Euroopalle ja ennen kaikkea pienelle reunavaltiolle, Suomelle, jos vaalien jälkeen valtaa saavat puolueet, jotka haluavat kääntää kelloa taaksepäin ilmastonmuutoksen torjunnassa tai suhtautuvat löperösti oikeusvaltiokysymyksiin. LINDTMANILLE ON kirkastunut, mikä on puheenjohtajan pelipaikka. PURRA PITÄÄ LEIKKAUSPOLITIIKAN SAKSIA JA EU-POLITIIKAN TAHTIPUIKKOA KÄSISSÄÄN. Ensimmäisessä väliaikapisteessä SDP nousi huhtikuun puolivälin tienoilla gallupjohtoon, ja se antaa Lindtmanin mukaan hyvät lähtökohdat lopputaipaleelle. – Minulla on tapana sanoa, että vaikka politiikka on tärkeä osa elämää, on hyvä muistaa, että elämä on kuitenkin vain osa jalkapalloa, Lindtman toteaa ja nauraa hersyvästi. Tällä vaalikaudella takana on vasta kymppi ja edessä on vielä 30 kilometriä. – Ensimmäistä kertaa olemme siinä tilanteessa, että ne arvot ja pitkä linja, jolla Eurooppaa on rakennettu ovat vaarassa, jos laitaoikeisto kasvattaa kannatustaan. Ja löytyy sieltä Euroopan parlamentin oikeimmalta laidalta myös väkeä, joka suhtautuu nuivasti Ukrainankin tukemiseen, hän luettelee. Hän pitää erityisen vaarallisena sitä, että perinteinen oikeisto, kuten Suomessa kokoomus, on alkanut flirttailla laitaoikeiston kanssa myös EU-tasolla. SDP:n gallupjohtajuus kielii puheenjohtajan mielestä myös siitä, että kanssajuoksijat hallituksessa tulivat luvanneeksi kaikkea hyvää omille kannattajilleen, mutta näitä lupauksia ei ole kyetty pitämään. Hän sanoo olevansa onnekas, että ympärillä on poikkeuksellisen hienoja työkavereita, joilla jokaisella on paljon erilaista osaamista. Hänen on tarvittaessa osattava puolustaa, torjua maalissa kovia vetoja, mutta olla myös sähäkkä hyökkääjä – tästä ominaisuudesta Lindtmanilta onkin viime aikoina nähty entistä enemmän näyttöjä. – Siinä saa enemmän askelia kunnon kannalta ja näissä parlamenttien välisissä peleissä vastus on senlaatuista, että minäkin siellä kärjessä jotenkin pärjään. Demaripuolueet ovat Euroopassa ainoa voima, joka pystyy tämän pysäyttämään kasvamalla riittävän suureksi, Lindtman painottaa. Mutta puheenjohtajana minun työni on huolehtia siitä, että joukkue pelaa samaan suuntaan. Lindtman allekirjoittaa tämän ”faktan”. Tuloksia on jo nähty. Se tarkoittaa sitä, että kun joukkueen pitää puolustaa, puheenjohtaja on siinä mukana. Kentän laidalla nappulakenkiä laittaa jalkaansa myös kaima ja kansanedustajakollega Antti Kaikkonen, joka on vahvoilla keskustan uudeksi puheenjohtajaksi. Lindtman näkee sen hyvin todennäköisenä jo ehdokaslistan perusteella. Yritän kompensoida lievähköä kankeutta tällä varrella, 196-senttinen kärkimenijä tokaisee. – Mitä leveämpien hartioiden varaan joukkue on rakennettu, sitä varmemmalla pohjalla se on
Lindtman antaa kiitosta siitä, miten hyvää työtä nykyiset mepit ovat tehneet esimerkiksi ennallistamisasetuksen yhteydessä tällä vaalikaudella. Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän pu heenjohtaja 2015–2023 . Lindtmanin mielestä EU on osoittanut vahvuutensa ja yhtenäisyytensä kriiseissä, niin koronapandemian aikana kuin Venäjän hyökkäyssodassa tavalla, joka yllätti myös presidentti Vladimir Putinin. Tähän ongelmaan pitäisi löytyä EU-laajuiset keinot, koska yhteiset markkinat ovat Euroopan vahvuus, Lindtman muistuttaa. Aina välillä kuulee valitusta, ettei Suomen erityispiirteitä huomioida tarpeeksi EU:n päätöksenteossa. Euroopan pitäisi ottaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan ja vahvistaa omaa päätöksentekoaan, ettei se jää yksittäisten valtionpäämiesten vangiksi. Tässä pitäisi työkalun olla vahvempi. Nyt suuret maat houkuttelevat hankkeita itselleen suurilla valtiontuilla ja esimerkiksi Suomi kärsii tästä. Siitä ovat Venäjän toimet Suomenkin rajoilla antaneet vakavan muistutuksen. 31 Demokraatti ANTTI LINDTMAN . SDP:n pääviesti kuuluu: ”Jo riittää, me pystymme parempaan”. de_23052024_28.indd 31 de_23052024_28.indd 31 15.5.2024 10.37 15.5.2024 10.37. – Meillä ei ole yhtään ehdokasta, jolle ei voisi ennustaa vähintään kohtuullista äänimäärää. naimisissa, yksi lapsi . Eurooppa saisi ottaa SDP:n mielestä vahvemman otteen myös vihreän siirtymän investointien kehittämisessä. valtiotieteiden kandidaatti 2016 . Lindtman kehottaakin suomalaisia harkitsemaan tarkasti, haluavatko he vahvistaa vai surkastuttaa Eurooppaa. – Olemme Nato-jäsenyyden myötä päässeet maailman vahvimpien sotilaallisten turvatakuiden piiriin, mutta paljon tapahtuu myös perinteisen sotilaallisen toiminnan alapuolella. – Mutta kun mennään akuuttien kriisien ulkopuolelle, kyllä Euroopalla olisi kykyä olla vieläkin vahvempi toimija. Yhteinen eurooppalainen linja olisi syytä löytää myös EU:ssa erilaisten hybridioperaatioiden torjumisessa ja havainnoimisessa, SDP:n puheenjohtaja pohtii. EU:N KYKYÄ pysyä ajan tasalla maailman muuttuessa on epäilty. syntynyt 1982 Vantaalla . SDP:n puheenjohtaja syyskuu 2023– Mukana on muun muassa edellisten vaalien äänikuningas Eero Heinäluoma, kuusi istuvaa kansanedustajaa, edellisissä eduskuntavaaleissa tuhansia ääniä keränneitä varakansanedustajia ja muita mielenkiintoisia nimiä. SDP:n kansan edustaja 2011– . Vantaan kaupungin valtuutettu 2004–
Lindtmanilla on siitä hyvin selkeä käsitys. – Me olemme tuoneet oikeudenmukaisemman vaihtoehdon leikkauksille. Nyt tähän on tullut iso muutos. – Se on jossain määrin yllättänyt, että hallitus on toiminut niin jääräpäisesti vastoin omaa ja koko Suomen etua. Esimerkiksi se, että hallitus ei ole ymmärtänyt sopimisen merkitystä työmarkkinakaaoksen selvittämisessä. Pääministerin tehtävä olisi kuitenkin katsoa asioita koko maan edun kannalta eikä vain yhden osapuolen. SDP:N OMA punainen lanka oppositiopolitiikassa on olla päävaihtoehto hallituksen epäoikeudenmukaiselle ja Suomea surkastuttavalle linjalle. – Siksi ne eivät ole antaneet pääministerille lupaa sopia työmarkkinoita hiertävistä kysymyksistä. Mutta vaatii aktiivisuutta, että Suomen etu tulee huomioiduksi – rakentavia ratkaisuja sen sijaan, että sanoo koko ajan ”ei”, Lindman huomauttaa. Lähes koko muu maa huutaa sopimisen perään, mutta yksi taho ei siihen anna lupaa ja se on EK. Mutta se ei ole sitä tehnyt. – Purra pitää leikkauspolitiikan saksia ja EU-politiikankin tahtipuikkoa vahvasti käsissään. LINDTMAN NÄKI nykyhallituksen hallitusohjelmasta heti, miten kova kamppailu hyvinvointiyhteiskunnan kohtalosta on tulossa. – Näin rajua pohjan pettämistä en osannut odottaa, että hallitus joutuu alle vuodessa kolmen miljardin lisäsopeutuksiin. de_23052024_28.indd 32 de_23052024_28.indd 32 15.5.2024 10.37 15.5.2024 10.37. Muistutamme myös, että lopulta SuoSUOMI ON NYT HYPÄNNYT MONISSA ASIOISSA EU:N JARRUTTAJIEN JOUKKOON. Suomi on hallituksen linjan takia ajettu leikkauskierteeseen. Lopulta palkansaajaliikkeeltä tuli niin pitkälle meneviä vastaantuloja, että hallitukselle ei olisi pitänyt jäädä mitään syytä olla tarttumatta niihin. Kuka hallituksessa vie ja kuka vikisee. Lindtmankin laskee, että hallitusohjelma on täyttänyt yksitoista työnantajapuolen kymmenestä toiveesta. Suomen EU-politiikkaa on viety pääsääntöisesti Eurooppaan myönteisesti suhtautuvien rakentavien voimien johdolla. Hänestä on surullista, että Suomi on nyt hypännyt monissa asioissa jarruttajien joukkoon, päättävien ovien ulkopuolelle kuikuilemaan. 32 Demokraatti D-KASVO – Sanna Marin teki myös kovasti työtä sen eteen, että ymmärrys esimerkiksi meidän metsistämme tuli selväksi – että me osaamme ja haluamme hoitaa metsiämme vastuullisesti myös ilmaston ja ympäristön kannalta. Työnantajien, erityisesti Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n, ote hallituksesta on myös herättänyt ihmetystä. Se kävi ilmi hänen vappupuheessaankin, jossa hän puhui valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) eikä suinkaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksesta
Ruotsissa rakennetaan kahta hiiletöntä terästehdasta ja latausverkkoa kuorma-autoille ja meillä alennetaan vanhojen bensa-autojen verotusta, Lindtman hymähtää. – Hän kasvatti siihen, että mene ja tee. Isän, Jouko ”Jokke” Lindtmanin elämänohje on kantanut hedelmää: Löydä oma polkusi ja kokeile rohkeasti. Ilman sitä ei vantaalaislähiössä kasvanut yksinhuoltajaisän poika olisi saanut niitä mahdollisuuksia, jotka ovat vieneet tähän pisteeseen – huolenpitoa, mahdollisuutta opiskella ja harrastaa, kulkea eteenpäin elämässä. men tulevaisuuden ja julkisen talouden kohtalon ratkaisee työllisyys ja kasvu. Kaikkein vaikuttavimmat toimet kasvun vauhdittamiseksi eivät itse asiassa maksa mitään, Lindtman huomauttaa. RKP keskittyy omiin erityissuojelun kohteisiinsa. – Työmarkkinat pitäisi saada tukemaan Suomen kasvua ja vakautta. – Kyllä laarin pohjalta olisi kannattanut penkoa myös yritystuet. Niissä tarkastellaan kriittisesti hallituksen menolisäyksiä ja veronalennuksia kuten yksityisen terveydenhuollon lisätukia, suurituloisia hyödyttäviä veroratkaisuja, olutveroa, osakesäästötilejä... Eikä työelämässä muutenkaan SUOMI ON HALLITUKSEN LINJAN TAKIA AJETTU LEIKKAUSKIERTEESEEN. 2 Puolisoni Kaijan tapaaminen vuonna 2005. SDP on esittänyt rakentamisen kriisipakettia, 65 000 työhaluisen osatyökykyisen työllistämistä ja ikääntyneiden työllisyysasteen nostamista. – En varmasti olisi tässä ilman sitä hyvinvointiyhteiskuntaa, jonka edelliset sukupolvet meille rakensivat. Ja listaa riittää... Lindtman toivoo, että tuolloin hyvinvointiyhteiskunta kukoistaa yhä, että nuoret jaksavat uskoa tulevaisuuteen ja uskaltavat myös ottaa riskejä elämässään, kokeilla ja olla uteliaita. Sopu työmarkkinoilla rauhoittaisi tilannetta, loisi näkymää ja luottamusta heti. LINDTMANIN JA puolison Kaija Storbomin nyt 6-vuotias Sofie-tytär täyttää 18 vuotta, kun Suomen pitäisi olla päästöissään nollassa. Tämäkin on Lindtmanin mielestä taas esimerkki siitä, että hallituksen talouspohja pettää. 3 TÄRKEINTÄ 3 Sofien syntymä vuonna 2017. Kokoomus siitä, että suurituloiset ja varakkaat kaikki ole kunnossa, kun moni uupuu kesken kaiken. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA ON sana, joka toistuu Lindtmanin pohdinnoissa. Nämä SDP:n arvot näkyvät vaihtoehdossa, jota puolue tarjoaa hallitukselle. Se on miljardiluokan kysymys Suomen taloudelle. Mitkä ovat arvokkaimmat asiat elämässäsi. – Minä en halua, että minun sukupolveni on viimeinen, joka saa kaikki sen mahdollisuudet vaan ne pitää turvata myös tuleville polville. Hallituksen kannattaisi Lindtmanin mielestä myös luopua kovista lupaprosessien tiukennuksista työperäisessä maahanmuutosta. Hän sanoo saaneensa siltä niin paljon. Paljon olisi tehtävissä toisenlaisilla arvovalinnoilla, Lindtman huokaisee. de_23052024_28.indd 33 de_23052024_28.indd 33 15.5.2024 10.37 15.5.2024 10.37. Hyvinvointiyhteiskunnan puolustaminen on se syy, miksi hän lähti politiikkaan ja nimenomaan SDP:n riveistä. Tulopuolelta me ottaisimme sieltä, missä sitä rahaa ja maksukykyä on eikä sieltä, missä sitä ei ole. Siitä kokonaisuudesta olisi saatu yksistään puolen miljardin euron säästöt. – Perussuomalaiset haluaa pitää kiinni Suomen kasvulle haitallisesta työperäisen maahanmuuton kiristämisestä. Siksi hallituksen kannattaisi vakauttaa työmarkkinat ja olla valmis aitoihin neuvotteluihin myös palkansaajien kanssa. pysyvät sopeutusten ulkopuolella, joka aiheuttaa suuret säästöpaineet sosiaalija terveydenhuoltoon sekä koulutukseen. Tämä kuvio on Suomen elinvoimalle, kasvulle ja julkiselle taloudelle pitkällä tähtäimellä turmiollista. Hänestä näyttää siltä, että tämän hallituksen olemassaolo lepää Suomelle erittäin vahingollisen poliittisen sopimuksen varassa. 33 Demokraatti 1 Onnellinen lapsuus. SDP esitti toissa viikolla konkreettiset keinonsa talouden tasapainottamiseksi. – Sen sijaan, että isketään hyvinvointiyhteiskunnan ytimeen, pitäisi sopeuttaa toisenlaisilla arvovalinnoilla, tarttua mahdollisuuksiin, joita maailmalla on. Tässä on kyse myös ympäristöstä: jos me emme ratkaise ilmastonmuutoksen tuomia haasteita, ei ole enää mitä puolustaa. Tätä samaa asennetta toivoisin, että nuorilla olisi myös vuonna 2035, kun Sofie etsii sitä omaa polkuaan. Hallitus lupasi vaalikauden aikana 100 000 uutta työpaikkaa, mutta huhtikuun puolivälissä saldo oli miinuksella 50 000 työpaikalla
Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Turvallisuus on sitä, että asiat ratkaisee laki, ei voima. KOLUMNI Pinja Perholehto pinja.perholehto@eduskunta.fi de_23052024_34.indd 34 de_23052024_34.indd 34 15.5.2024 11.19 15.5.2024 11.19. Se on luonnon kantokyvyn rajoissa elämistä, reiluja työelämän pelisääntöjä, kansalaisyhteiskunnan turvaamista, luotettavaa ja vapaata mediaa sekä mahdollisuutta elää ilman pelkoa. ”Zetoille” sotaisa Eurooppa on vieras TURVALLISUUS ON SITÄ, ETTÄ ASIAT RATKAISEE LAKI, EI VOIMA. Samalla kun nyt on kaikki syy syventää EU:n turvallisuusja puolustusyhteistyötä sekä lisätä tukea Ukrainalle, on myös vahvistettava unionin kädenjälkeä vakauden edistäjänä niin Gazassa, muualla maailmassa, kuin Euroopan sisällä. MITÄÄN NÄISTÄ periaatteista ei voi ostaa, vaan niitä pitää rakentaa ja puolustaa. OLEN IDENTIFIOINUT itseni maalaiseksi Hyvinkäältä, suomalaiseksi Pohjolasta ja eurooppalaiseksi Suomesta. TURVALLISUUS EI ole koskaan vain sotilaallinen kysymys vaan myös kokonaisuus monilla ulottuvuuksilla. KANSAINVÄLISEN YHTEISÖN ja EU:n merkitykseen havahtumisen ei olisi kuitenkaan pitänyt edellyttää sotaa Euroopassa. Ehkä juuri siksi zetojen kertomus eurooppalaisuudesta on korostanut aina sodan muiston sijaan EU:n roolia globaalien kriisien ratkaisijana ja arvojen edistäjänä. Minun sukupolvelleni niin ei ehkä ollutkaan. EU:N LIPUSTA on tullut Ukrainassa symboli vapaudelle samaan aikaan, kun Ukrainan lipusta on tullut usealle unionimaalle symboli eurooppalaisuudesta. 34 Demokraatti E U:n tuhoa on tavattu maalailla aina. EU PERUSTETTIIN ylläpitämään rauhaa ja turvaamaan ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota. Maahanmuuttokriisi ravisteli unionin yhtenäisyyttä, eurokriisi edellytti kovaa päätöksentekokykyä, brexitin pelättiin johtavan joukkopakoon EU:sta ja pandemia vaati ennennäkemättömiä yhteistoimia. Myös Ukrainan sota on koetellut yhteistyötä poikkeuksellisella tavalla. Moni suomalainen tuntuu tunnistavan vasta ensi kertaa, että emme ole EU:ssa vain symbolisen jäsenyyden tai nettomaksajuuden kautta vaan myös osana arvoyhteisöä ja turvallisuuden viitekehystä. Se on toimivia logistisia yhteyksiä Suomen sisällä ja täältä Eurooppaan. Me vuosien 1997–2012 lapset, Z-sukupolven ”zetat”, emme ole koskaan nähneet Suomea ilman unionia tai nähneet Eurooppaa, jota valtava muuri halkoi. Olemme kasvaneet ymmärrykseen siitä, että vaikka Suomi ei voi mitään maantieteelle ja keskinäisriippuvuudelle, voimme itse valita kenen kanssa, ja millä tavalla maailmaa rakennamme. Ne ovat tänään ajankohtaisempia kuin aikoihin. Se on sitoutumista kestävään kehitykseen myös silloin, kun muut eivät pidä sen edellyttämiä toimia mediaseksikkäinä
Se on voimakas tunne, joka saa minut avaamaan suuni ja puuttumaan asioihin. Aistin ihmisistä helposti tunnetiloja ja energioita sanojen takana. Mutta kyllä se näkyy edelleen ja liikuttaa politiikassa. Vitsailen olevani Suomen keski-ikäisin kaksikymppinen. Olen ollut pienestä asti vastuuta kantava tyyppi. Olen ollut kuusi vuotta mukana politiikassa. Välillä ajattelen, että jäänkö jostain paitsi. Se on kantava voima. 35 Demokraatti Emilia Kangaskolkka 20-vuotias Demarinuorten puheenjohtaja. N äin peilikuvassani iloisen ja hyvinvoivan nuoren. Tarvitsen vapaa-aikaa vastapainoksi tälle työlle. Olen aika herkkä ja intuitiivinen. Olen Pohjois-Karjalasta ja asunut Helsingissä viime syksystä lähtien. Käyn avannossa eikä menojalka vipata ihan jatkuvasti. Minulla on vahva oikeudenmukaisuuskäsitys, joka on vuosien ja aikuiseksi kasvamisen myötä jalostunut. En hirveästi pysähdy paikoilleni. Oli oikein minun juttuni taistella aina valtavasti kaikkien puolesta. Oman ikäiseni elävät aika eri näköistä elämää kuin minä nyt. Se oli aika voimakas luonteenpiirre, ja siitä on pitänyt hiukkasen hellittää. Minulla on hyvä luottamus ja usko tulevaan. Olen energinen ja tekevä tyyppi, utelias ihminen. Täällä Helsingissä kaipaan synnyinseutuni yhteisöllisyyttä ja avoimuutta. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_23052024_35.indd 35 de_23052024_35.indd 35 14.5.2024 14.24 14.5.2024 14.24
Julkisen sektorin ja erityisesti valtion rooli on ottaa riskiä yksityisen puolesta suurissa investointiympäristöä ja taloudellista toimeliaisuutta vaativissa hankkeissa, kuten yhdyskuntarakennetta kehittävissä liikennehankkeissa sekä kaikkia hyödyttävässä perustutkimuksessa ja koulutuksessa. D-kolumni K evät on kulunut taloudesta ja työmarkkinoista keskustellessa. Myös, ja erityisesti, sillä, minkä kokoinen on talous itsessään on merkitystä, ei vain sillä, minkä verran kulutetaan. Pahimmillaan nopea pyrkimys vähentää velkaantumista leikkauksilla ajaa talouden sellaiseen taantumaan, jossa velan suhde BKT:sta nousee eikä laske. KAIKKIEN PUOLUEIDEN, ja erityisesti SDP:n, tulisikin pohtia entistä enemmän talouden koon kasvattamista – ekologisia rajoja kunnioittaen. Valtiontalous ei kaadu siihen, onko maalla miljardi euroa enemmän tai vähemmän velkaa jonain tiettynä kalenterivuonna eikä siihen, onko velkaa otettu tuona vuonna miljardi enemmän tai vähemmän. Tämä on osa politiikkaa. Kuka välittäisi kasvusta. SILTI ON hieman surullista, miten kaikki puolueet vaikuttavat tyystin unohtaneen murtoluvussakin olevan kaksi osaa – osoittajan ja nimittäjän. Julkisen talouden tasapainottaminen helpottuu sitä mukaa, kun talous kasvaa – se saattaa jopa saapua onnistuneen kasvupolitiikan sivutuotteena. Sen sijaan se kaatuu, ellei maassa ole tulevaisuudennäkymiä, elinkeinomahdollisuuksia, intoa tai osaavaa työvoimaa. VIESTINTÄ ON yksi laji, ja se suosii pikavoittoja ja näyttäviä liikkeitä milloin minkäkinlaisen uskottavuuden lunastamiseksi. Ja siksi keskittymällä pelkkään kulutuksen vähentämiseen ei välttämättä edesauteta talouden kokonaiskasvua. de_23052024_36.indd 36 de_23052024_36.indd 36 15.5.2024 11.00 15.5.2024 11.00. Mutta vähintään taustalla on tärkeää pitää katse koko ajan pallossa. Keinoissa on merkittäviä eroja, mutta tavoite vaikuttaa olevan yhteinen. SDP:N PITÄÄ OLLA ARMOTON TUHLAILEVALLE RAHANKÄYTÖLLE. Näivettämisellä ja sieltä täältä napsittavilla leikkauksilla taloutta ei saada kasvuun – pikemminkin päinvastoin, kun ihmiset alkavat varautua, säästää sukanvarteen työllistävän kulutuksen sijasta tai katsella mahdollisuuksia ulkomailta. Sekä SDP että Keskusta ovat esitelleet omia vaihtoehtojaan, joiden keskiössä on yhtä lailla ollut julkisen talouden tasapainottaminen. Tämän tulisi olla tärkeää sosialidemokraateille. Erityisesti SDP:n tulisi pohtia entistä enemmän talouden koon kasvattamista. Näin kävi muun muassa Kreikassa. Aiemmin kysyttiin onko maallamme malttia vaurastua. Hallitus jatkoi kehysriihessään toimenpiteitään julkisen talouden tasapainottamiseksi ja uskoo seuraavan kolmen miljardin lopulta auttavan taloustavoitteidensa saavuttamisessa. Samaa olisi syytä kysyä nytkin. Kukaan ei kiistäne järkevän ja huolellisen julkisen rahankäytön tarvetta. Jos ja kun kannatamme markkinoille interventioita tekevää sekä merkittävää taloudellista voimaa käyttävää julkista sektoria, meidän pitää olla erityisen armottomia turhalle tai tuhlailevalle rahankäytölle. Tässä ei ole mitään uutta, mutta se tuntuu pääkirjoitusten paineessa unohtuvan milloin keneltäkin. 36 Demokraatti Esa Suominen esa.suominen@rudpedersen.com Kirjoittaja on konsulttitoimiston osakas ja politiikan taustavaikuttaja. Mikäli valtio, alue tai kunta käyttää verovaroja perusteettomalla tavalla, se syö luottamusta kaikkeen toimintaan ja aikaansaa haluttomuutta investoida yhteisiin rakenteisiin
1 SDP:N VAALILIITE Läs mer på svenska: sdp.fi/eu-valet Read more in English: sdp.fi/european-elections Eurovaaliesite_demokraatti.indd 1 Eurovaaliesite_demokraatti.indd 1 14.5.2024 12.58 14.5.2024 12.58 de_23052024_37.indd 37 de_23052024_37.indd 37 14.5.2024 13.17 14.5.2024 13.17
Nyt unionissa käydään jälleen taistoa arvoista. Jo riittää Euroopan ja Suomen surkastuttaminen. Kaikessa tässä on Euroopassa vielä paljon tehtävää. Näissä vaaleissa päätetään Euroopan suunnasta ja sielusta. Lisätään Euroopan omavaraisuutta puolustusmateriaalien tuotannossa ja puolustusteknologiassa. Tästä on jo nähty esimakua Suomessa, missä kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusyhteistyö on johtanut paitsi eriarvoisuuden ja vastakkainasettelun lisääntymiseen, myös tärkeiden ilmastotoimien jarruttamiseen sekä toistuviin hyökkäyksiin mediaa, järjestäytyneitä työntekijöitä ja muita länsimaisen demokratian kulmakiviä vastaan. SDP ja sosialidemokraatit Euroopassa ovat ainoa todellinen vastavoima laitaoikeistolle. Perinteiset oikeistopuolueet ovat valmiita mahdollistamaan tämän kehityksen tekemällä yhteistyötä laitaoikeiston kanssa, jos se hyödyttää niiden päämääriä hyvinvointivaltion purkamisessa sekä työntekijöiden oikeuksien ja tavallisten ihmisten toimeentulon heikentämisessä. TURVATAAN rauhaa niin EU:n lähialueilla kuin koko maailmassa. TÄTÄ EHDOTAMME: VAHVISTETAAN eurooppalaista puolustusta ja yhteistyötä puolustuspolitiikassa. Me puolustamme demokratiaa, oikeusvaltiota, rauhaa ja tasa-arvoa. Vahvat yhteiskunnat kestävät paremmin sekä hybridivaikuttamista että poikkeustilanteita. Olemme sitoutuneet tinkimättömään työhön vahvan, avoimen ja oikeudenmukaisen unionin rakentamiseksi. Parannetaan lääkkeiden saatavuutta huolehtimalla sääntelystä ja mahdollistamalla uudet innovaatiot. SDP haluaa rakentaa vahvempaa Eurooppaa, joka ottaa vastuuta omasta turvallisuudestaan, joka ei tingi ilmastotavoitteistaan ja joka pitää huolta työntekijöiden oikeuksista ja löytää ratkaisuja vihreään siirtymään ja kilpailukyvyn parantamiseen. Kasvatetaan ja vahvistetaan puolustusteollisuuden tuotantoa. EU:n on oltava palkansaajan paras ystävä, sillä Suomessa on hallitus, joka on palkansaajan pahin painajainen. Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi 1995. Vahvistetaan puolustuspolitiikan asemaa EU:ssa perustamalla puolustusasioiden ministerineuvosto ja puolustusasioiden valiokunta Euroopan parlamenttiin. Turvallisuutta rakennetaan vahvistamalla Euroopan ja jäsenvaltioiden puolustusta, mutta myös vahvistamalla demokratiaa, yhteiskuntien kestävyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Näissä vaaleissa päätetään siitä, annetaanko saman kehityksen laajentua ja jatkua myös EU:ssa. Huolehditaan Euroopan omavaraisuudesta teknologian ja teollisuuden suhteen. Kasvavat jännitteet maailmalla, kiristyvä kilpailu suurvaltojen välillä ja eri puolilla maailmaa nousevat konfliktit vaativat rauhaa aktiivisesti rakentavan Euroopan käyttävän yhteistä ääntään nykyistä voimakkaammin. TURVALLINEN JA DEMOKRAATTINEN EUROOPPA EU:n tulee varautua nykyistä paremmin turvallisuusuhkiin ja huoliin, joita sodat ja epätasa-arvon lisääntyminen sekä ääriliikkeiden vahvistuminen aiheuttavat. Varaudutaan jälleenrakennukseen sodan loppumisen jälkeen. Siksi Euroopan sosialidemokraatit ovat antaneet yhteisen lupauksen: emme koskaan tee yhteistyötä emmekä muodosta koalitiota äärioikeiston kanssa – myöskään Euroopan parlamentissa. Turvallisuus on kokonaisturvallisuutta. Jokainen äänestäjä voi siis luottaa siihen, että sosialidemokraateille annettu ääni ei edistä laitaoikeiston valtaanpääsyä Euroopassa. SDP haluaa rakentaa Euroopan unionia, jossa jokainen pidetään mukana, hyvinvointi lisääntyy ja turvallisuus kasvaa yhteiskuntien sisältä vakautena, luottamuksena ja tulevaisuuden uskona. Parannetaan varautumista ja vastaamista kyberja hybridiuhkiin. Nyt, 30 vuotta myöhemmin, Euroopan unioni on meille tärkeämpi kumppani kuin koskaan aiemmin. Euroopan unioni perustettiin takaamaan rauhaa ja turvaamaan tasa-arvoa, demokratiaa ja oikeusvaltiota. JATKETAAN Ukrainan tukemista Venäjän aloittamassa hyökkäyssodassa. Kesäkuun eurovaaleissa on kyse Euroopan tulevaisuudesta. Sitä, että yhteiskunnat ovat eheitä ja ihmiset hyvinvoivia. Demokratian on oltava moniäänistä ja jokaisen on voitava kokea olevansa yhteiskunnassa osallinen ja fyysisesti turvassa. Oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioituksen sekä tasa-arvon edistämisen kaltaiset asiat eivät ole enää itsestäänselvyyksiä, vaan osa pyrkii murentamaan näitä arvoja. EU:n on pidettävä tiukasti kiinni ilmastotoimista ja turvattava luonnon monimuotoisuutta. Lisätään lääkkeiden ja rokotteiden valmistusta Euroopassa tekemällä yhteistyötä lääkealan yritysten kanssa. Vähennetään riskejä, jotka aiheutuvat SDP:N VAALILIITE SDP:N VAALILIITE Eurovaaliesite_demokraatti.indd 2-3 Eurovaaliesite_demokraatti.indd 2-3 14.5.2024 13.28 14.5.2024 13.28 de_23052024_38.indd 38 de_23052024_38.indd 38 14.5.2024 13.43 14.5.2024 13.43. Viime vuodet ovat osoittaneet, että yhdessä olemme vahvempia. Rakennamme Eurooppaa, joka luo vakaan toimintaympäristön yrityksille, pitää kansalaisten puolia suuryrityksiä ja somejättejä vastaan, suitsii veronkiertoa sekä auttaa meitä tukemaan itäistä Suomea ja muita Venäjän kauppasuhteiden katkeamisesta kärsiviä alueita. Me sosialidemokraatit teemme työtä toiveikkuuden ja paremman tulevaisuuden eteen. Vahvat demokratiat vahvistavat turvallisuutta. PARANNETAAN Euroopan huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä. PYSTYMME PAREMPAAN. 2 3 JO RIITTÄÄ. PERUSTETAAN Euroopan komissioon puolustuskomissaarin tehtävä ja tavoitellaan tehtävää Suomelle. Lisätään taloudellista, sotilaallista, poliittista ja humanitaarista tukea Ukrainaan. Meidän Euroopassamme kitketään vihapuhetta ja rasismia sekä huolehditaan ihmisten yhdenvertaisuudesta. Tiukennetaan Venäjän vastaisia pakotteita ja puututaan tehokkaammin Venäjä-pakotteiden kiertämiseen. Lisätään tärkeiden alojen tutkimusta ja tuotantoa Euroopassa. Pystymme parempaan. Euroopan suuntana ei saa olla kasvava eriarvoisuus, ilmastotoimien jarruttaminen ja työntekijöiden oikeuksien polkeminen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa muutti pysyvästi turvallisuustilannettamme ja koronapandemia muistutti eurooppalaisen yhteistyön merkityksestä
Varaudutaan jälleenrakennukseen sodan loppumisen jälkeen. Nyt, 30 vuotta myöhemmin, Euroopan unioni on meille tärkeämpi kumppani kuin koskaan aiemmin. Lisätään taloudellista, sotilaallista, poliittista ja humanitaarista tukea Ukrainaan. Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi 1995. PERUSTETAAN Euroopan komissioon puolustuskomissaarin tehtävä ja tavoitellaan tehtävää Suomelle. Parannetaan lääkkeiden saatavuutta huolehtimalla sääntelystä ja mahdollistamalla uudet innovaatiot. Kesäkuun eurovaaleissa on kyse Euroopan tulevaisuudesta. Oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioituksen sekä tasa-arvon edistämisen kaltaiset asiat eivät ole enää itsestäänselvyyksiä, vaan osa pyrkii murentamaan näitä arvoja. PYSTYMME PAREMPAAN. Tiukennetaan Venäjän vastaisia pakotteita ja puututaan tehokkaammin Venäjä-pakotteiden kiertämiseen. Me puolustamme demokratiaa, oikeusvaltiota, rauhaa ja tasa-arvoa. Demokratian on oltava moniäänistä ja jokaisen on voitava kokea olevansa yhteiskunnassa osallinen ja fyysisesti turvassa. Parannetaan varautumista ja vastaamista kyberja hybridiuhkiin. Vahvat yhteiskunnat kestävät paremmin sekä hybridivaikuttamista että poikkeustilanteita. Vahvistetaan puolustuspolitiikan asemaa EU:ssa perustamalla puolustusasioiden ministerineuvosto ja puolustusasioiden valiokunta Euroopan parlamenttiin. Tästä on jo nähty esimakua Suomessa, missä kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusyhteistyö on johtanut paitsi eriarvoisuuden ja vastakkainasettelun lisääntymiseen, myös tärkeiden ilmastotoimien jarruttamiseen sekä toistuviin hyökkäyksiin mediaa, järjestäytyneitä työntekijöitä ja muita länsimaisen demokratian kulmakiviä vastaan. Euroopan unioni perustettiin takaamaan rauhaa ja turvaamaan tasa-arvoa, demokratiaa ja oikeusvaltiota. Jokainen äänestäjä voi siis luottaa siihen, että sosialidemokraateille annettu ääni ei edistä laitaoikeiston valtaanpääsyä Euroopassa. Pystymme parempaan. Olemme sitoutuneet tinkimättömään työhön vahvan, avoimen ja oikeudenmukaisen unionin rakentamiseksi. Turvallisuutta rakennetaan vahvistamalla Euroopan ja jäsenvaltioiden puolustusta, mutta myös vahvistamalla demokratiaa, yhteiskuntien kestävyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Vähennetään riskejä, jotka aiheutuvat SDP:N VAALILIITE SDP:N VAALILIITE Eurovaaliesite_demokraatti.indd 2-3 Eurovaaliesite_demokraatti.indd 2-3 14.5.2024 13.28 14.5.2024 13.28 de_23052024_38.indd 39 de_23052024_38.indd 39 14.5.2024 13.43 14.5.2024 13.43. EU:n on oltava palkansaajan paras ystävä, sillä Suomessa on hallitus, joka on palkansaajan pahin painajainen. PARANNETAAN Euroopan huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä. Nyt unionissa käydään jälleen taistoa arvoista. Rakennamme Eurooppaa, joka luo vakaan toimintaympäristön yrityksille, pitää kansalaisten puolia suuryrityksiä ja somejättejä vastaan, suitsii veronkiertoa sekä auttaa meitä tukemaan itäistä Suomea ja muita Venäjän kauppasuhteiden katkeamisesta kärsiviä alueita. Turvallisuus on kokonaisturvallisuutta. Kasvatetaan ja vahvistetaan puolustusteollisuuden tuotantoa. SDP haluaa rakentaa Euroopan unionia, jossa jokainen pidetään mukana, hyvinvointi lisääntyy ja turvallisuus kasvaa yhteiskuntien sisältä vakautena, luottamuksena ja tulevaisuuden uskona. TURVALLINEN JA DEMOKRAATTINEN EUROOPPA EU:n tulee varautua nykyistä paremmin turvallisuusuhkiin ja huoliin, joita sodat ja epätasa-arvon lisääntyminen sekä ääriliikkeiden vahvistuminen aiheuttavat. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa muutti pysyvästi turvallisuustilannettamme ja koronapandemia muistutti eurooppalaisen yhteistyön merkityksestä. Vahvat demokratiat vahvistavat turvallisuutta. Jo riittää Euroopan ja Suomen surkastuttaminen. Viime vuodet ovat osoittaneet, että yhdessä olemme vahvempia. Näissä vaaleissa päätetään siitä, annetaanko saman kehityksen laajentua ja jatkua myös EU:ssa. EU:n on pidettävä tiukasti kiinni ilmastotoimista ja turvattava luonnon monimuotoisuutta. Huolehditaan Euroopan omavaraisuudesta teknologian ja teollisuuden suhteen. TÄTÄ EHDOTAMME: VAHVISTETAAN eurooppalaista puolustusta ja yhteistyötä puolustuspolitiikassa. Perinteiset oikeistopuolueet ovat valmiita mahdollistamaan tämän kehityksen tekemällä yhteistyötä laitaoikeiston kanssa, jos se hyödyttää niiden päämääriä hyvinvointivaltion purkamisessa sekä työntekijöiden oikeuksien ja tavallisten ihmisten toimeentulon heikentämisessä. Lisätään Euroopan omavaraisuutta puolustusmateriaalien tuotannossa ja puolustusteknologiassa. Siksi Euroopan sosialidemokraatit ovat antaneet yhteisen lupauksen: emme koskaan tee yhteistyötä emmekä muodosta koalitiota äärioikeiston kanssa – myöskään Euroopan parlamentissa. Me sosialidemokraatit teemme työtä toiveikkuuden ja paremman tulevaisuuden eteen. Lisätään lääkkeiden ja rokotteiden valmistusta Euroopassa tekemällä yhteistyötä lääkealan yritysten kanssa. Sitä, että yhteiskunnat ovat eheitä ja ihmiset hyvinvoivia. SDP haluaa rakentaa vahvempaa Eurooppaa, joka ottaa vastuuta omasta turvallisuudestaan, joka ei tingi ilmastotavoitteistaan ja joka pitää huolta työntekijöiden oikeuksista ja löytää ratkaisuja vihreään siirtymään ja kilpailukyvyn parantamiseen. Euroopan suuntana ei saa olla kasvava eriarvoisuus, ilmastotoimien jarruttaminen ja työntekijöiden oikeuksien polkeminen. TURVATAAN rauhaa niin EU:n lähialueilla kuin koko maailmassa. SDP ja sosialidemokraatit Euroopassa ovat ainoa todellinen vastavoima laitaoikeistolle. Kaikessa tässä on Euroopassa vielä paljon tehtävää. 2 3 JO RIITTÄÄ. Näissä vaaleissa päätetään Euroopan suunnasta ja sielusta. Lisätään tärkeiden alojen tutkimusta ja tuotantoa Euroopassa. Kasvavat jännitteet maailmalla, kiristyvä kilpailu suurvaltojen välillä ja eri puolilla maailmaa nousevat konfliktit vaativat rauhaa aktiivisesti rakentavan Euroopan käyttävän yhteistä ääntään nykyistä voimakkaammin. Meidän Euroopassamme kitketään vihapuhetta ja rasismia sekä huolehditaan ihmisten yhdenvertaisuudesta. JATKETAAN Ukrainan tukemista Venäjän aloittamassa hyökkäyssodassa
Globaalin etelän maiden tukemista on jatkettava, jotta ne eivät ajaudu Venäjän ja Kiinan vaikutuspiiriin. Varmistetaan oikeusvaltiomekanismin oikea-aikainen ja täysi toimeenpano eikä anneta Unkarin kaltaiselle toiminnalle sijaa. Puututaan lainsäädännöllä erityisesti naisiin ja vähemmistöihin kohdistuvaan häirintään. Kannustetaan nuoria vaikuttamaan ja osallistumaan demokratiaan, mikä vähentää myös ääriliikkeiden vetovoimaa. Jatketaan kumppanuuksien rakentamista kehittyvien maiden kanssa ja tuetaan niiden talouksien kehittymistä ja yhteiskuntien vahvistumista sekä lisätään yritysten välistä yhteistyötä. Oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta tulee seurata taloudellisia menetyksiä ja sanktioita jäsenmaille. REAGOIDAAN nopeammin jäsenvaltioissa tapahtuviin demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien rikkomuksiin. HUOLEHDITAAN työntekijöiden oikeuksien toteutumisesta ja syrjimättömyydestä kansallisuudesta tai lupastatuksesta riippumatta. EU:N sisäisestä yhtenäisyydestä on huolehdittava, jotta olemme riittävän vahvoja vaikuttamaan koko maailman kehitykseen ja edistämään demokratiaa ja kestävää kehitystä myös Euroopan ulkopuolella. EUROOPAN unioni tarvitsee yhtenäistä maahanmuuttopolitiikkaa, joka jakaa jäsenmaiden vastuita oikeudenmukaisesti, ylläpitää yhteiskuntien vakautta ja turvaa ihmisoikeudet sekä kansainvälisten sopimusten noudattamisen. Euroopan unionin ulkorajoja on valvottava tehokkaasti ja kattavasti sekä puututtava ihmissalakuljetukseen. Huolehditaan, että jokainen on osa demokraattista, toimivaa ja turvallista yhteiskuntaa. Laajennetaan määräenemmistöpäätöksenteon käyttöä muun muassa ulkoja turvallisuuspolitiikan sekä perusoikeuksien ja oikeusvaltiokysymysten osalta. Euroopan parlamentissa on tehtävä työtä työntekijöiden oikeuksien lisäämiseksi ja laajentamiseksi. On pienen Suomen etu, että valtiot noudattavat toiminnassaan yhteisesti sovittuja sääntöjä. EU:n on edistettävä kunnianhimoisesti työperäistä maahanmuuttoa. Suunnataan kehitysyhteistyön määrärahoja eriarvoisuuden vähentämiseen, demokratian ja ilmastotyön vahvistamiseen ja ihmisoikeuksien parantamiseen. Edistetään lasten oikeuksia koskevan EU:n strategian toteuttamista. TURVATAAN kaikille oikeus hyvinvointiin, tasa-arvoon, reiluun työelämään ja toimeentuloon. Lisätään resursseja lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen. PIDETÄÄN kiinni demokratiasta, avoimuudesta ja oikeusvaltioperiaatteesta. EDISTETÄÄN sukupuolten välistä tasa-arvoa ja naisten oikeuksia. Tuetaan vähemmistöjen oikeuksien toteutumista ja varmistetaan, että jokainen voi osallistua yhteiskunnan toimintaan ilman pelkoa häirinnästä, maalittamisesta tai väkivallasta. JATKETAAN eurooppalaisen lapsitakuun toimeenpanoa lapsija lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. OTETAAN eriarvoisuuden vähentäminen, naisten ja tyttöjen oikeudet sekä seksuaalija lisääntymisterveys EU:n yhteisen ulkoja turvallisuuspolitiikan lähtökohdaksi. TÄTÄ EHDOTAMME: SDP:N VAALILIITE SDP:N VAALILIITE Eurovaaliesite_demokraatti.indd 4-5 Eurovaaliesite_demokraatti.indd 4-5 14.5.2024 13.15 14.5.2024 13.15 de_23052024_40.indd 40 de_23052024_40.indd 40 14.5.2024 13.23 14.5.2024 13.23. HUOLEHDITAAN EU:n päätöksentekokyvystä ja varmistetaan, ettei yksittäinen jäsenmaa voi estää EU:n kannalta keskeisten päätösten tekemistä esimerkiksi turvallisuuden tai talouden osalta. Edistetään EU:ssa nuorisoaloitetta. Parannetaan nuorten äänen kuuluvuutta. EU:SSA on jatkettava sääntöperusteisen maailmanjärjestyksen rakentamista ja turvaamista. Tekemällä reilusta työelämästä ja työntekijöiden turvasta Euroopan vetovoimatekijän, varmistamme osaavan työvoiman saatavuuden tulevaisuudessa. EHKÄISTÄÄN väkivaltaa kodeissa ja kaduilla. Hyvinvoivat, osaavat ja motivoituneet työntekijät ovat koko Euroopan ja sen yritysten kilpailuvaltti. Vaaditaan sosiaalisen median alustoja suojaamaan lapsia ja nuoria nykyistä tiukemmin ja toimittamaan nykyistä paremmin tietoja hyväksikäytön estämiseen ja tutkimiseen. Turvataan ammattiliittojen asema kaikkialla unionissa ja lisätään yhteiskunnallista vuoropuhelua TYÖNTEKIJÖITÄ PUOLUSTAVA EUROOPPA Euroopan unionin pitää olla palkansaajan paras ystävä ja puolustaa työntekijöitä heidän oikeuksiensa heikentäjiltä. Eurooppa kärsii vakavasta osaajapulasta. Edistetään lainsäädäntöä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan aineiston poistamiseksi verkosta. Puolustetaan vapaata ja moniäänistä mediaa ja työskennellään lehdistönvapauden edistämiseksi. Uusien jäsenmaiden kanssa käytävissä neuvotteluissa on varmistettava, että hakijamaiden lainsäädäntö vastaa unionin normeja, myös työelämän pelisääntöjen ja työntekijöiden oikeuksien osalta. Turvataan ja vahvistetaan demokratiaa kaikkialla unionissa ja huolehditaan ihmisoikeuksien toteutumisesta . EU:N tulee olla avoin uusille jäsenille, mutta vaatia tiukasti jäsenkriteerien täyttymistä. Panostetaan lähisuhdeväkivallan poistamiseen. Ennaltaehkäistään ja torjutaan mielenterveysongelmia säätelemällä sosiaalisen median toimintaa. TORJUTAAN lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa vahvistaen lasten suojelua ja oikeuksia digitaalisissa ympäristöissä. 4 5 liiallisista taloudellisista ja tuotannollisista riippuvuuksista EU:n ulkopuolisiin maihin. EU:n tulee vahvistaa YK:n kaltaisten globaalien instituutioiden toimintakykyä ja kehittämistä sekä panostaa rauhantyöhön. KITKETÄÄN hybridivaikuttamista, disinformaatiota, vihapuhetta ja rasismia, jotka heikentävät turvallisuutta ja edesauttavat ääriliikkeiden nousua. Jatketaan ihmiskaupan ja hyväksikäytön vastaista työtä
Turvataan ja vahvistetaan demokratiaa kaikkialla unionissa ja huolehditaan ihmisoikeuksien toteutumisesta . Puututaan lainsäädännöllä erityisesti naisiin ja vähemmistöihin kohdistuvaan häirintään. Suunnataan kehitysyhteistyön määrärahoja eriarvoisuuden vähentämiseen, demokratian ja ilmastotyön vahvistamiseen ja ihmisoikeuksien parantamiseen. Kannustetaan nuoria vaikuttamaan ja osallistumaan demokratiaan, mikä vähentää myös ääriliikkeiden vetovoimaa. Huolehditaan, että jokainen on osa demokraattista, toimivaa ja turvallista yhteiskuntaa. EU:N tulee olla avoin uusille jäsenille, mutta vaatia tiukasti jäsenkriteerien täyttymistä. OTETAAN eriarvoisuuden vähentäminen, naisten ja tyttöjen oikeudet sekä seksuaalija lisääntymisterveys EU:n yhteisen ulkoja turvallisuuspolitiikan lähtökohdaksi. Hyvinvoivat, osaavat ja motivoituneet työntekijät ovat koko Euroopan ja sen yritysten kilpailuvaltti. TURVATAAN kaikille oikeus hyvinvointiin, tasa-arvoon, reiluun työelämään ja toimeentuloon. EU:n tulee vahvistaa YK:n kaltaisten globaalien instituutioiden toimintakykyä ja kehittämistä sekä panostaa rauhantyöhön. TORJUTAAN lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa vahvistaen lasten suojelua ja oikeuksia digitaalisissa ympäristöissä. EU:n on edistettävä kunnianhimoisesti työperäistä maahanmuuttoa. Tuetaan vähemmistöjen oikeuksien toteutumista ja varmistetaan, että jokainen voi osallistua yhteiskunnan toimintaan ilman pelkoa häirinnästä, maalittamisesta tai väkivallasta. EU:N sisäisestä yhtenäisyydestä on huolehdittava, jotta olemme riittävän vahvoja vaikuttamaan koko maailman kehitykseen ja edistämään demokratiaa ja kestävää kehitystä myös Euroopan ulkopuolella. Ennaltaehkäistään ja torjutaan mielenterveysongelmia säätelemällä sosiaalisen median toimintaa. Edistetään lainsäädäntöä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan aineiston poistamiseksi verkosta. PIDETÄÄN kiinni demokratiasta, avoimuudesta ja oikeusvaltioperiaatteesta. EHKÄISTÄÄN väkivaltaa kodeissa ja kaduilla. Euroopan parlamentissa on tehtävä työtä työntekijöiden oikeuksien lisäämiseksi ja laajentamiseksi. Edistetään EU:ssa nuorisoaloitetta. HUOLEHDITAAN EU:n päätöksentekokyvystä ja varmistetaan, ettei yksittäinen jäsenmaa voi estää EU:n kannalta keskeisten päätösten tekemistä esimerkiksi turvallisuuden tai talouden osalta. Turvataan ammattiliittojen asema kaikkialla unionissa ja lisätään yhteiskunnallista vuoropuhelua TYÖNTEKIJÖITÄ PUOLUSTAVA EUROOPPA Euroopan unionin pitää olla palkansaajan paras ystävä ja puolustaa työntekijöitä heidän oikeuksiensa heikentäjiltä. HUOLEHDITAAN työntekijöiden oikeuksien toteutumisesta ja syrjimättömyydestä kansallisuudesta tai lupastatuksesta riippumatta. Laajennetaan määräenemmistöpäätöksenteon käyttöä muun muassa ulkoja turvallisuuspolitiikan sekä perusoikeuksien ja oikeusvaltiokysymysten osalta. EU:SSA on jatkettava sääntöperusteisen maailmanjärjestyksen rakentamista ja turvaamista. EDISTETÄÄN sukupuolten välistä tasa-arvoa ja naisten oikeuksia. Panostetaan lähisuhdeväkivallan poistamiseen. Euroopan unionin ulkorajoja on valvottava tehokkaasti ja kattavasti sekä puututtava ihmissalakuljetukseen. Globaalin etelän maiden tukemista on jatkettava, jotta ne eivät ajaudu Venäjän ja Kiinan vaikutuspiiriin. KITKETÄÄN hybridivaikuttamista, disinformaatiota, vihapuhetta ja rasismia, jotka heikentävät turvallisuutta ja edesauttavat ääriliikkeiden nousua. Tekemällä reilusta työelämästä ja työntekijöiden turvasta Euroopan vetovoimatekijän, varmistamme osaavan työvoiman saatavuuden tulevaisuudessa. JATKETAAN eurooppalaisen lapsitakuun toimeenpanoa lapsija lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. 4 5 liiallisista taloudellisista ja tuotannollisista riippuvuuksista EU:n ulkopuolisiin maihin. Parannetaan nuorten äänen kuuluvuutta. Eurooppa kärsii vakavasta osaajapulasta. Puolustetaan vapaata ja moniäänistä mediaa ja työskennellään lehdistönvapauden edistämiseksi. EUROOPAN unioni tarvitsee yhtenäistä maahanmuuttopolitiikkaa, joka jakaa jäsenmaiden vastuita oikeudenmukaisesti, ylläpitää yhteiskuntien vakautta ja turvaa ihmisoikeudet sekä kansainvälisten sopimusten noudattamisen. Varmistetaan oikeusvaltiomekanismin oikea-aikainen ja täysi toimeenpano eikä anneta Unkarin kaltaiselle toiminnalle sijaa. Uusien jäsenmaiden kanssa käytävissä neuvotteluissa on varmistettava, että hakijamaiden lainsäädäntö vastaa unionin normeja, myös työelämän pelisääntöjen ja työntekijöiden oikeuksien osalta. Lisätään resursseja lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen. Edistetään lasten oikeuksia koskevan EU:n strategian toteuttamista. On pienen Suomen etu, että valtiot noudattavat toiminnassaan yhteisesti sovittuja sääntöjä. REAGOIDAAN nopeammin jäsenvaltioissa tapahtuviin demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien rikkomuksiin. TÄTÄ EHDOTAMME: SDP:N VAALILIITE SDP:N VAALILIITE Eurovaaliesite_demokraatti.indd 4-5 Eurovaaliesite_demokraatti.indd 4-5 14.5.2024 13.15 14.5.2024 13.15 de_23052024_40.indd 41 de_23052024_40.indd 41 14.5.2024 13.23 14.5.2024 13.23. Jatketaan kumppanuuksien rakentamista kehittyvien maiden kanssa ja tuetaan niiden talouksien kehittymistä ja yhteiskuntien vahvistumista sekä lisätään yritysten välistä yhteistyötä. Vaaditaan sosiaalisen median alustoja suojaamaan lapsia ja nuoria nykyistä tiukemmin ja toimittamaan nykyistä paremmin tietoja hyväksikäytön estämiseen ja tutkimiseen. Oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta tulee seurata taloudellisia menetyksiä ja sanktioita jäsenmaille. Jatketaan ihmiskaupan ja hyväksikäytön vastaista työtä
PANOSTETAAN Euroopan huoltovarmuuteen, omavaraisuuteen ja kyvykkyyteen. Suljetaan epäeettisesti, kuten pakkotyöllä tuotetut tavarat ja palvelut markkinoilta riippumatta siitä, missä ne on tuotettu. Vastataan maailmanpolitiikan aiheuttamiin riskeihin laatimalla EU-tasoinen uudelleenteollistamisstrategia. Jatketaan nuorten kansainvälisen työvaihdon kehittämistä ja edistetään nuorten työntekijöiden ja opiskelijoiden liikkuvuutta ja kansainvälistymistä. VAHVISTETAAN EU:n kilpailukykyä ja varmistetaan, että emme jää kehityksestä jälkeen sotien tai pandemioiden ja lisääntyvän protektionismin vuoksi. Vain vahva, kilpailukykyinen ja uudistuva talous voi lunastaa lupauksen hyvinvoinnista ja edistää eurooppalaisia arvoja myös maailmanlaajuisesti. SUOJELLAAN eurooppalaisia markkinoita epäoikeudenmukaisesti toimivilta toimijoilta. TEOLLISUUSPOLIITTISIIN tarpeisiin on vastattava samalla, kun EU:ssa on palattava tiukkaan valtiontukipolitiikkaan. TEHDÄÄN EU:sta osaamisen ja uusien teknologioiden johtava talous. Etsitään ratkaisuja työuupumuksen ja henkisen kuormituksen vähentämiseen sekä työssä jaksamisen vahvistamiseen. Elinvoimaa ja hyvinvointia on tärkeä lisätä koko unionin alueella. Huolehditaan, että EU mahdollistaa kansalliset toimet pienituloisten tukemiseksi ja tukee niitä. VARMISTETAAN, että alustataloudessa yrittäjyys perustuu aitoon vapaaehtoisuuteen ja toimijoiden työsuhdeolettamasta pidetään kiinni. Useat EU-jäsenmaat hyödyntävät suuria valtiontukia oman teollisuutensa tukemisessa, mikä on usein haitallista tuottavuuskehityksen, reilun kilpailun ja Suomen kannalta. TURVATAAN työntekijöiden oikeudet työelämän muutoksissa. Pyritään takaamaan jokaiselle nuorelle työpaikka, opiskelupaikka tai harjoittelupaikka uudistamalla nuorisotakuuta ja varmistamalla sille riittävät resurssit. Turvataan alustataloustyöntekijöille minimityöehdot, oikeudet lomaan, eläkekertymät ja sosiaalimaksut. SDP:N VAALILIITE SDP:N VAALILIITE TÄTÄ EHDOTAMME: Eurovaaliesite_demokraatti.indd 6-7 Eurovaaliesite_demokraatti.indd 6-7 14.5.2024 13.16 14.5.2024 13.16 de_23052024_42.indd 42 de_23052024_42.indd 42 14.5.2024 13.25 14.5.2024 13.25. Vähennetään nuorten mielenterveysongelmia asettamalla nuorten mielenterveys tärkeyslistan kärkeen EU:n terveysohjelmassa ja panostamalla Euroopan unionin mielenterveysstrategian toimeenpanoon. Säädetään vahva yritysvastuulainsäädäntö. KAVENNETAAN terveyseroja EU:n sisällä. PURETAAN edelleen esteitä työvoiman liikkuvuudelle EU:n sisällä sekä parannetaan työvoiman ja työpaikkojen kohtaamista. KESTÄVÄ JA KILPAILUKYKYINEN EUROOPPA Euroopan unionin tavoitteena on oltava hyvinvoinnin, turvallisuuden ja työn luominen eurooppalaisille. Puututaan keskeisiin kansansairauksiin laatimalla jäsenvaltioiden toimintaa ohjaavat strategiset linjaukset niiden ennaltaehkäisystä, diagnosoinnista, hoidosta ja kuntoutuksesta. VARMISTETAAN jokaiselle työntekijälle reilu palkka ja riittävä sosiaaliturva. Nopeutetaan uusia tieteen ja tekniikan läpimurtoja lisäämällä merkittävästi EU:n investointeja tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin sekä yhdistämällä jäsenmaiden resursseja. Satsataan tuotekehitykseen ja innovointiin. VARMISTETAAN, että siirtymä ekologisesti kestävään talouteen tapahtuu reilulla tavalla eikä eriarvoisuus lisäänny. Panostetaan kiertotalouteen sekä uusien, kestävien tuotteiden ja teknologioiden kehittämiseen. TUETAAN vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä, poistetaan työllistymisen esteitä ja tehdään työtä asenneilmapiirin muuttamiseksi. Lisätään työntekijöiden hyvinvointia ja panostetaan työssäjaksamiseen kaikkialla Euroopassa. Huolehtimalla kattavasta yritysvastuusääntelystä varmistetaan, ettei eurooppalaisilla markkinoilla voi menestyä työntekijöiden oikeuksia polkemalla. HUOLEHDITAAN vastuullisuudesta, ihmisoikeuksista, ilmastonmuutoksen torjunnasta ja luonnon monimuotoisuudesta. Eurooppalaiset arvot toteutuvat parhaiten, kun talous kehittyy ja hyvinvointi kasvaa. Mahdollistetaan rajat ylittävän etätyön tekeminen kaikkialla Euroopan unionissa ja helpotetaan etätyön tekemistä rakentamalla selkeät ja ennustettavat puitteet verotusja sosiaaliturvakysymyksiin. EU:N tavoitteena on oltava kasvavien ja reiluilla pelisäännöillä toimivien vientiyritysten määrän lisääminen ja viennin avaaminen uusille markkinoille. MUUN muassa suurvaltakilpailun kärjistyminen ja tarve vauhdittaa vihreää siirtymää ja strategisen autonomian vaateet ovat kiihdyttäneet kilpailua investoinneista. 6 7 työmarkkinatoimijoiden välillä. MIELENTERVEYSONGELMAT ovat yksi merkittävimmistä ennenaikaisen työkyvyttömyyden syistä. Huolehditaan työntekijöiden mahdollisuuksista kehittää omaa osaamistaan ja kouluttautua uudelleen. Tämä tapahtuu parhaiten ottamalla käyttöön yhteinen eurooppalainen investointeja tukeva rahoitusväline, jolla tuetaan parhaita ja yhdessä asetettujen selkeiden kriteerien mukaisia hankkeita. Huolehditaan kilpailun tasapuolisuudesta ja jatketaan työntekijöiden oikeuksien kehittämistä. PARANNETAAN nuorten asemaa työmarkkinoilla. Lisätään edelleen sukupuolten välistä tasa-arvoa eurooppalaisilla työmarkkinoilla ja poistetaan sukupuolten välisiä palkkaeroja. Varmistetaan, että eurooppalaiset ovat kehityksen kärjessä, on kyse sitten teknologiasta, innovaatioista, vihreästä siirtymästä, biotaloudesta tai teollisuudesta
Elinvoimaa ja hyvinvointia on tärkeä lisätä koko unionin alueella. Vastataan maailmanpolitiikan aiheuttamiin riskeihin laatimalla EU-tasoinen uudelleenteollistamisstrategia. Eurooppalaiset arvot toteutuvat parhaiten, kun talous kehittyy ja hyvinvointi kasvaa. Huolehditaan, että EU mahdollistaa kansalliset toimet pienituloisten tukemiseksi ja tukee niitä. VARMISTETAAN, että siirtymä ekologisesti kestävään talouteen tapahtuu reilulla tavalla eikä eriarvoisuus lisäänny. VARMISTETAAN, että alustataloudessa yrittäjyys perustuu aitoon vapaaehtoisuuteen ja toimijoiden työsuhdeolettamasta pidetään kiinni. Turvataan alustataloustyöntekijöille minimityöehdot, oikeudet lomaan, eläkekertymät ja sosiaalimaksut. Vain vahva, kilpailukykyinen ja uudistuva talous voi lunastaa lupauksen hyvinvoinnista ja edistää eurooppalaisia arvoja myös maailmanlaajuisesti. Lisätään edelleen sukupuolten välistä tasa-arvoa eurooppalaisilla työmarkkinoilla ja poistetaan sukupuolten välisiä palkkaeroja. PANOSTETAAN Euroopan huoltovarmuuteen, omavaraisuuteen ja kyvykkyyteen. TURVATAAN työntekijöiden oikeudet työelämän muutoksissa. VARMISTETAAN jokaiselle työntekijälle reilu palkka ja riittävä sosiaaliturva. Suljetaan epäeettisesti, kuten pakkotyöllä tuotetut tavarat ja palvelut markkinoilta riippumatta siitä, missä ne on tuotettu. Varmistetaan, että eurooppalaiset ovat kehityksen kärjessä, on kyse sitten teknologiasta, innovaatioista, vihreästä siirtymästä, biotaloudesta tai teollisuudesta. TEHDÄÄN EU:sta osaamisen ja uusien teknologioiden johtava talous. EU:N tavoitteena on oltava kasvavien ja reiluilla pelisäännöillä toimivien vientiyritysten määrän lisääminen ja viennin avaaminen uusille markkinoille. SUOJELLAAN eurooppalaisia markkinoita epäoikeudenmukaisesti toimivilta toimijoilta. Huolehditaan kilpailun tasapuolisuudesta ja jatketaan työntekijöiden oikeuksien kehittämistä. HUOLEHDITAAN vastuullisuudesta, ihmisoikeuksista, ilmastonmuutoksen torjunnasta ja luonnon monimuotoisuudesta. Huolehditaan työntekijöiden mahdollisuuksista kehittää omaa osaamistaan ja kouluttautua uudelleen. Jatketaan nuorten kansainvälisen työvaihdon kehittämistä ja edistetään nuorten työntekijöiden ja opiskelijoiden liikkuvuutta ja kansainvälistymistä. VAHVISTETAAN EU:n kilpailukykyä ja varmistetaan, että emme jää kehityksestä jälkeen sotien tai pandemioiden ja lisääntyvän protektionismin vuoksi. MUUN muassa suurvaltakilpailun kärjistyminen ja tarve vauhdittaa vihreää siirtymää ja strategisen autonomian vaateet ovat kiihdyttäneet kilpailua investoinneista. Pyritään takaamaan jokaiselle nuorelle työpaikka, opiskelupaikka tai harjoittelupaikka uudistamalla nuorisotakuuta ja varmistamalla sille riittävät resurssit. SDP:N VAALILIITE SDP:N VAALILIITE TÄTÄ EHDOTAMME: Eurovaaliesite_demokraatti.indd 6-7 Eurovaaliesite_demokraatti.indd 6-7 14.5.2024 13.16 14.5.2024 13.16 de_23052024_42.indd 43 de_23052024_42.indd 43 14.5.2024 13.25 14.5.2024 13.25. Vähennetään nuorten mielenterveysongelmia asettamalla nuorten mielenterveys tärkeyslistan kärkeen EU:n terveysohjelmassa ja panostamalla Euroopan unionin mielenterveysstrategian toimeenpanoon. Panostetaan kiertotalouteen sekä uusien, kestävien tuotteiden ja teknologioiden kehittämiseen. Lisätään työntekijöiden hyvinvointia ja panostetaan työssäjaksamiseen kaikkialla Euroopassa. PURETAAN edelleen esteitä työvoiman liikkuvuudelle EU:n sisällä sekä parannetaan työvoiman ja työpaikkojen kohtaamista. Nopeutetaan uusia tieteen ja tekniikan läpimurtoja lisäämällä merkittävästi EU:n investointeja tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin sekä yhdistämällä jäsenmaiden resursseja. TEOLLISUUSPOLIITTISIIN tarpeisiin on vastattava samalla, kun EU:ssa on palattava tiukkaan valtiontukipolitiikkaan. Tämä tapahtuu parhaiten ottamalla käyttöön yhteinen eurooppalainen investointeja tukeva rahoitusväline, jolla tuetaan parhaita ja yhdessä asetettujen selkeiden kriteerien mukaisia hankkeita. Mahdollistetaan rajat ylittävän etätyön tekeminen kaikkialla Euroopan unionissa ja helpotetaan etätyön tekemistä rakentamalla selkeät ja ennustettavat puitteet verotusja sosiaaliturvakysymyksiin. TUETAAN vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä, poistetaan työllistymisen esteitä ja tehdään työtä asenneilmapiirin muuttamiseksi. 6 7 työmarkkinatoimijoiden välillä. MIELENTERVEYSONGELMAT ovat yksi merkittävimmistä ennenaikaisen työkyvyttömyyden syistä. Huolehtimalla kattavasta yritysvastuusääntelystä varmistetaan, ettei eurooppalaisilla markkinoilla voi menestyä työntekijöiden oikeuksia polkemalla. Useat EU-jäsenmaat hyödyntävät suuria valtiontukia oman teollisuutensa tukemisessa, mikä on usein haitallista tuottavuuskehityksen, reilun kilpailun ja Suomen kannalta. Satsataan tuotekehitykseen ja innovointiin. Säädetään vahva yritysvastuulainsäädäntö. Puututaan keskeisiin kansansairauksiin laatimalla jäsenvaltioiden toimintaa ohjaavat strategiset linjaukset niiden ennaltaehkäisystä, diagnosoinnista, hoidosta ja kuntoutuksesta. KAVENNETAAN terveyseroja EU:n sisällä. Etsitään ratkaisuja työuupumuksen ja henkisen kuormituksen vähentämiseen sekä työssä jaksamisen vahvistamiseen. KESTÄVÄ JA KILPAILUKYKYINEN EUROOPPA Euroopan unionin tavoitteena on oltava hyvinvoinnin, turvallisuuden ja työn luominen eurooppalaisille. PARANNETAAN nuorten asemaa työmarkkinoilla
LUONNON monimuotoisuuden turvaamisen ja luontokadon pysäyttämisen on oltava EU:n kärkitavoitteita. VIHREÄ siirtymä on Euroopalle ja Suomelle merkittävä mahdollisuus. Huolehditaan siitä, että päätösvalta metsäasioissa pysyy jäsenvaltioiden omissa käsissä. Edistetään sitä, että jokainen jäsenvaltio vastaa omista veloistaan ja talouksistaan. EU:n on oltava suunnannäyttäjä ja vahva toimija ilmastoja ympäristöpolitiikassaan. Puututaan haitallisiin verokannustimiin ja muuhun haitalliseen verokilpailuun. EDISTETÄÄN vihreää siirtymää ja huolehditaan siitä, että vihreä siirtymä vahvistaa työllisyyttä ja edistää teollisuuden uudistumista. Tehdään verovälttelystä vähemmän kannattavaa vahvistamalla sanktioita. Varmistetaan, että vihreä siirtymä kannustaa puhtaaseen ja kestävään ruoantuotantoon siirtymistä ja takaa reilun elannon maanviljelijöille. Varmistetaan, että EU on puhtaiden teknologioiden edelläkävijä. Huolehditaan riittävistä kannustimista ja investoinneista tavoitteen saavuttamiseksi. Karsitaan kestävän teknologian ja puhtaan teollisuuden esteitä. TURVATAAN kuluttajille kohtuuhintaisen energian saanti. Päätetään EU-tasolla keskeisten päästölähteiden vähentämisestä sekä hiilinielujen ja hiilensidonnan kannustimista, joiden tulee koskea myös ympäristöhaittoja ja luonnonsuojelua. Panostetaan päästöttömiin energiamuotoihin, energiaomavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen. EU:n talousja finanssipolitiikan on mahdollistettava vihreän siirtymän julkisia investointeja sekä edistettävä työllisyyttä ja vähennettävä eriarvoisuutta. Varmistetaan EU-rahoitus kotimaisiin liikennehankkeisiin tekemällä pitkäjänteistä liikennejärjestelmäsuunnittelutyötä. Turvataan luonnon monimuotoisuutta EU-tasoisella säätelyllä, joka huomioi myös kansalliset erityispiirteet. KITKETÄÄN veronkiertoa ja torjutaan harmaata taloutta sekä haitallista verokilpailua. Rajataan yritysten verotuet tiukasti vihreän siirtymän tukiin ja muihin välttämättömiin tukiin. HUOLEHDITAAN siitä, että Suomen ja suomalaisten toimijoiden osuus EU-rahoituksen saannosta vahvistuu. TÄTÄ EHDOTAMME: SDP:N VAALILIITE SDP:N VAALILIITE Eurovaaliesite_demokraatti.indd 8-9 Eurovaaliesite_demokraatti.indd 8-9 14.5.2024 13.16 14.5.2024 13.16 de_23052024_44.indd 44 de_23052024_44.indd 44 14.5.2024 13.29 14.5.2024 13.29. EU:N yhteinen metsäpolitiikka ei sisälly EU:n perussopimuksiin. Varmistetaan, että vesivarojen omistajuus ja käyttämisestä päättäminen säilyy kansallisella tasolla. Varmistetaan, että kestävän metsätalouden ja puhtaan ruoantuotannon kaltaiset kilpailuvaltit ovat osa ilmastoja luontokysymysten ratkaisua. Suomen ja koko Pohjolan osalta uhka konkretisoituu arktisella alueella, joka lämpenee jopa neljä kertaa muuta maailmaa nopeammin aiheuttaen ympäristölle ja paikallisille elinkeinoille merkittävän uhan. JATKETAAN EU:n ilmastonmuutoksen ja luontokadon vastaista työtä osana yhteistä ulkoja turvallisuuspolitiikkaa sekä kehitysyhteistyötä. ILMASTOA JA LUONTOA SUOJELEVA EUROOPPA Ilmastonmuutos ja luontokato ovat maailmanlaajuisia ongelmia ja ne uhkaavat Eurooppaa. Huolehditaan siitä, että siirtymä hiilineutraaliin ja kestävään yhteiskuntaan tapahtuu oikeudenmukaisesti. Huolehditaan, että EU suosii julkisia investointeja infrastruktuuriin, ihmisten hyvinvointiin ja koulutukseen sekä kestävän kehityksen ratkaisuihin. Tuetaan Ukrainan sodan kerrannaisvaikutuksista kärsivien rajamaakuntien elinvoimaa. Toimitaan merien ja vesistöjen, erityisesti Itämeren, pelastamiseksi. Parannetaan Suomen liikenneyhteyksiä muuhun Eurooppaan huolehtimalla EU:n laajuisen liikenteen ydinverkon (Ten-T) laajenemisesta sekä Suomen saannosta liikenneinvestointien rahoitukseen. Edistetään kiertotaloutta ja tehokasta ja kestävää resurssien käyttöä. EU:N on pidettävä kiinni vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteesta ja pyrittävä hiilineutraaliuteen jo vuoden 2045 tienoilla. Huolehditaan, ettei meriliikenteen kustannusten nousu heikennä Suomen suhteellista kilpailukykyä EU:n sisällä. Varmistetaan, että päätökset haitallisen verokilpailun ja veronkierron torjuntaa koskevista toimista tehdään EU:ssa määräenemmistömenettelyllä, jotta yksittäinen valtio ei voi estää veronkiertoon puuttumista. Kehitetään EU:n päästökauppaa ja vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Jokaisella jäsenvaltiolla on oltava tulevaisuudessakin vastuu talouspolitiikkansa kestävyydestä sekä rakenneuudistusten ja tulevaisuusinvestointien tekemisestä. EU:n aluekehitysrahoja on kohdennettava erityisesti alueille, jotka ovat ilman rahoitusta jäämässä jälkeen. TURVATAAN Suomen huoltovarmuus huolehtimalla meriliikenteen sujuvuudesta ja kattavista raideyhteyksistä Pohjoismaihin. Huolehditaan siitä, että yritystuet kannustavat aina puhtaaseen, kestävään liiketoimintaan ja uusiin, innovatiivisiin teknologioihin tukeutuvaan työhön. HUOLEHDITAAN siitä, että vastikään sovittua EU:n finanssipolitiikan uutta sääntökehikkoa toimeenpannaan ripeästi ja uskottavasti. EU:n aluekehitysrahoituksen merkitys korostuu Itäja Pohjois-Suomessa itärajan turvallisuustilanteen vuoksi. Edistetään toimia, joilla vähennetään luonnolle ja terveydelle haitallisia saasteita ja jätteitä. KEHITETÄÄN talousja rahaliittoa vastaamaan paremmin jäsenmaiden tarpeisiin ja mahdollisiin tuleviin kriiseihin. HUOLEHDITAAN Suomen saavutettavuudesta. 8 9 EU:N on kartoitettava mahdollisuutta omien varojen keräämiseen esimerkiksi erilaisten haittaverojen, päästökauppamaksujen tai rahoitusmarkkinoiden verottamisen kautta
Edistetään kiertotaloutta ja tehokasta ja kestävää resurssien käyttöä. Panostetaan päästöttömiin energiamuotoihin, energiaomavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen. Huolehditaan siitä, että siirtymä hiilineutraaliin ja kestävään yhteiskuntaan tapahtuu oikeudenmukaisesti. EU:n aluekehitysrahoja on kohdennettava erityisesti alueille, jotka ovat ilman rahoitusta jäämässä jälkeen. Edistetään sitä, että jokainen jäsenvaltio vastaa omista veloistaan ja talouksistaan. Varmistetaan, että kestävän metsätalouden ja puhtaan ruoantuotannon kaltaiset kilpailuvaltit ovat osa ilmastoja luontokysymysten ratkaisua. Suomen ja koko Pohjolan osalta uhka konkretisoituu arktisella alueella, joka lämpenee jopa neljä kertaa muuta maailmaa nopeammin aiheuttaen ympäristölle ja paikallisille elinkeinoille merkittävän uhan. EU:n talousja finanssipolitiikan on mahdollistettava vihreän siirtymän julkisia investointeja sekä edistettävä työllisyyttä ja vähennettävä eriarvoisuutta. HUOLEHDITAAN siitä, että vastikään sovittua EU:n finanssipolitiikan uutta sääntökehikkoa toimeenpannaan ripeästi ja uskottavasti. Toimitaan merien ja vesistöjen, erityisesti Itämeren, pelastamiseksi. Varmistetaan, että vihreä siirtymä kannustaa puhtaaseen ja kestävään ruoantuotantoon siirtymistä ja takaa reilun elannon maanviljelijöille. TÄTÄ EHDOTAMME: SDP:N VAALILIITE SDP:N VAALILIITE Eurovaaliesite_demokraatti.indd 8-9 Eurovaaliesite_demokraatti.indd 8-9 14.5.2024 13.16 14.5.2024 13.16 de_23052024_44.indd 45 de_23052024_44.indd 45 14.5.2024 13.29 14.5.2024 13.29. Huolehditaan siitä, että päätösvalta metsäasioissa pysyy jäsenvaltioiden omissa käsissä. HUOLEHDITAAN siitä, että Suomen ja suomalaisten toimijoiden osuus EU-rahoituksen saannosta vahvistuu. Huolehditaan riittävistä kannustimista ja investoinneista tavoitteen saavuttamiseksi. Edistetään toimia, joilla vähennetään luonnolle ja terveydelle haitallisia saasteita ja jätteitä. Huolehditaan, että EU suosii julkisia investointeja infrastruktuuriin, ihmisten hyvinvointiin ja koulutukseen sekä kestävän kehityksen ratkaisuihin. Päätetään EU-tasolla keskeisten päästölähteiden vähentämisestä sekä hiilinielujen ja hiilensidonnan kannustimista, joiden tulee koskea myös ympäristöhaittoja ja luonnonsuojelua. TURVATAAN Suomen huoltovarmuus huolehtimalla meriliikenteen sujuvuudesta ja kattavista raideyhteyksistä Pohjoismaihin. Rajataan yritysten verotuet tiukasti vihreän siirtymän tukiin ja muihin välttämättömiin tukiin. ILMASTOA JA LUONTOA SUOJELEVA EUROOPPA Ilmastonmuutos ja luontokato ovat maailmanlaajuisia ongelmia ja ne uhkaavat Eurooppaa. Tuetaan Ukrainan sodan kerrannaisvaikutuksista kärsivien rajamaakuntien elinvoimaa. HUOLEHDITAAN Suomen saavutettavuudesta. Puututaan haitallisiin verokannustimiin ja muuhun haitalliseen verokilpailuun. VIHREÄ siirtymä on Euroopalle ja Suomelle merkittävä mahdollisuus. Parannetaan Suomen liikenneyhteyksiä muuhun Eurooppaan huolehtimalla EU:n laajuisen liikenteen ydinverkon (Ten-T) laajenemisesta sekä Suomen saannosta liikenneinvestointien rahoitukseen. KEHITETÄÄN talousja rahaliittoa vastaamaan paremmin jäsenmaiden tarpeisiin ja mahdollisiin tuleviin kriiseihin. Varmistetaan, että EU on puhtaiden teknologioiden edelläkävijä. Jokaisella jäsenvaltiolla on oltava tulevaisuudessakin vastuu talouspolitiikkansa kestävyydestä sekä rakenneuudistusten ja tulevaisuusinvestointien tekemisestä. EU:N on pidettävä kiinni vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteesta ja pyrittävä hiilineutraaliuteen jo vuoden 2045 tienoilla. Varmistetaan, että vesivarojen omistajuus ja käyttämisestä päättäminen säilyy kansallisella tasolla. EDISTETÄÄN vihreää siirtymää ja huolehditaan siitä, että vihreä siirtymä vahvistaa työllisyyttä ja edistää teollisuuden uudistumista. Turvataan luonnon monimuotoisuutta EU-tasoisella säätelyllä, joka huomioi myös kansalliset erityispiirteet. EU:n on oltava suunnannäyttäjä ja vahva toimija ilmastoja ympäristöpolitiikassaan. Karsitaan kestävän teknologian ja puhtaan teollisuuden esteitä. 8 9 EU:N on kartoitettava mahdollisuutta omien varojen keräämiseen esimerkiksi erilaisten haittaverojen, päästökauppamaksujen tai rahoitusmarkkinoiden verottamisen kautta. Kehitetään EU:n päästökauppaa ja vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. EU:n aluekehitysrahoituksen merkitys korostuu Itäja Pohjois-Suomessa itärajan turvallisuustilanteen vuoksi. Varmistetaan EU-rahoitus kotimaisiin liikennehankkeisiin tekemällä pitkäjänteistä liikennejärjestelmäsuunnittelutyötä. LUONNON monimuotoisuuden turvaamisen ja luontokadon pysäyttämisen on oltava EU:n kärkitavoitteita. Tehdään verovälttelystä vähemmän kannattavaa vahvistamalla sanktioita. Varmistetaan, että päätökset haitallisen verokilpailun ja veronkierron torjuntaa koskevista toimista tehdään EU:ssa määräenemmistömenettelyllä, jotta yksittäinen valtio ei voi estää veronkiertoon puuttumista. JATKETAAN EU:n ilmastonmuutoksen ja luontokadon vastaista työtä osana yhteistä ulkoja turvallisuuspolitiikkaa sekä kehitysyhteistyötä. Huolehditaan, ettei meriliikenteen kustannusten nousu heikennä Suomen suhteellista kilpailukykyä EU:n sisällä. KITKETÄÄN veronkiertoa ja torjutaan harmaata taloutta sekä haitallista verokilpailua. TURVATAAN kuluttajille kohtuuhintaisen energian saanti. Huolehditaan siitä, että yritystuet kannustavat aina puhtaaseen, kestävään liiketoimintaan ja uusiin, innovatiivisiin teknologioihin tukeutuvaan työhön. EU:N yhteinen metsäpolitiikka ei sisälly EU:n perussopimuksiin
Suunnataan rahoitusta aina perustutkimuksesta start up-yrityksiin saakka. Varmistetaan, että julkisilla varoilla tehtävän tutkimuksen tulokset ovat koko yhteiskunnan hyödynnettävissä. Perustetaan päätöksenteko tutkittuun tietoon. Huolehditaan taiteilijoiden ja muiden työntekijöiden oikeuksista työnsä tuloksiin. Tuetaan eurooppalaisiin kieliin perustuvien tekoälymallien kehittämistä. VAHVISTETAAN EU:n tieteellistä ja teknologista asemaa ja rahoitetaan kunnianhimoisesti TKI-työtä. Tekemällä EU:sta osaamisen ja uusien teknologioiden johtavan talouden varmistamme, että Eurooppa pystyy kilpailemaan motivoituneilla ja innovatiivisilla työntekijöillä sekä maailman parhailla keksijöillä. 10 11 OSAAMISEN, TUTKIMUKSEN JA INNOVAATIOIDEN EUROOPPA Eurooppa menestyy sivistyksellä ja osaamisella. Puolustetaan vapaampaa monien toimijoiden markkinataloutta datan keskittymistä vastaan. Pidetään huolta, että tiede, tutkimus ja innovaatiot ovat läsnä kaikkialla yhteiskunnassa. PIDETÄÄN huolta siitä, että tekoälyn hyödyntäminen ei ole vain suuryritysten etuoikeus. Tuetaan kulttuurinja taiteentekijöiden liikkuvuutta Euroopan maasta toiseen ja vahvistetaan EU:n kulttuuribudjettia. Turvataan ohjelman rahoitus ja kehitetään sen toimintaa. Tuetaan liikkuvuutta kehittämällä tutkintojen tunnustamista ja osaamisen tunnistamista EU:n sisällä. Taataan yhä useammalle nuorelle mahdollisuus osallistua opiskelijavaihtoon ja kannustetaan vaihto-opiskeluun myös ammatillisessa koulutuksessa. SDP:N VAALILIITE SDP:N VAALILIITE 10 11 Eurovaaliesite_demokraatti.indd 10-11 Eurovaaliesite_demokraatti.indd 10-11 14.5.2024 13.16 14.5.2024 13.16 de_23052024_46.indd 46 de_23052024_46.indd 46 14.5.2024 13.32 14.5.2024 13.32. VARMISTETAAN, että datatalous lisää hyvinvointia huolehtimalla riittävästä sääntelystä. EU:N on nostettava osaamistasoaan. Autetaan yrityksiä tuotteistamaan uusia innovaatioita ja kansainvälistymään luomalla niille kumppanuuksia. Varmistetaan, että pienillä yrityksillä sekä yleishyödyllisillä toimijoilla on mahdollisuus hyödyntää esimerkiksi kansallisia supertietokoneita. tekoälyn, datatalouden ja digijättien osalta riittävä sääntely, joka turvaa yksilöitä, markkinoiden toimintaa ja yhteiskuntia, mutta ei ole liian yksityiskohtaista estääkseen innovaatiotoiminnan tai karkottaakseen yrityksiä unionin ulkopuolelle. Puututaan suuryritysten määräävään markkina-asemaan luomalla reilut pelisäännöt. Huolehditaan, että EU:ssa on mm. Euroopalla on kaikki edellytykset olla maanosa, jossa on maailman osaavimmat ja hyvinvoivimmat ihmiset ja jossa tuotetaan laadukasta tutkimusta ja huippuinnovaatioita. EDISTETÄÄN tutkimusta, kehitystä ja investointeja laajentamalla yhteistyötä eri toimijoiden välillä. VARMISTETAAN, että yhteiset rahastot palvelevat yhä vahvemmin talouden uudistumista ja siirtymää kohti vähähiilisyyttä. Syvennetään eurooppalaisten korkeakoulujen yhteistyötä. Tehdään EU:sta korkean tekniikan ja jalostusasteen sekä innovaatioiden edelläkävijä. Varmistetaan, ettei uusi tekniikka vaaranna työntekijöiden, pienyritysten ja muiden heikommassa asemassa olevien asemaa. Panostetaan huippututkimukseen ja osaamiseen. Panostetaan yritystuissa erityisesti uusiin, kasvaviin yrityksiin. Asetetaan tavoitteeksi kunnianhimoinen pyrkimys, että 2030-luvun lopulla 60 prosenttia nuorista ikäluokista on korkeakoulutettua. HUOLEHDITAAN riittävistä TKI-panostuksista sekä panostuksista osaamiseen. Hyödynnetään kielien, kulttuurien ja alueiden moninaisuutta osaamisen lisäämisessä. Varmistetaan, että tekoälyä hyödynnetään reilusti uuden luomisessa. HUOLEHDITAAN siitä, että monipuolinen kulttuuri ja taide ovat sivistyksen, kehityksen ja innovaatioiden perusta. VUONNA 2027 päättyvä Horisontti-ohjelma, jonka avulla edistetään vihreän siirtymän ja digitalisaation toteutumista, on EU:n kaikkien aikojen suurin panostus tutkimukseen ja innovaatioihin. TÄTÄ EHDOTAMME: MAHDOLLISTETAAN teknologian hyödyntäminen myös pienemmille yrityksille
Huolehditaan, että EU:ssa on mm. Tehdään EU:sta korkean tekniikan ja jalostusasteen sekä innovaatioiden edelläkävijä. Tekemällä EU:sta osaamisen ja uusien teknologioiden johtavan talouden varmistamme, että Eurooppa pystyy kilpailemaan motivoituneilla ja innovatiivisilla työntekijöillä sekä maailman parhailla keksijöillä. PIDETÄÄN huolta siitä, että tekoälyn hyödyntäminen ei ole vain suuryritysten etuoikeus. Panostetaan huippututkimukseen ja osaamiseen. EU:N on nostettava osaamistasoaan. Autetaan yrityksiä tuotteistamaan uusia innovaatioita ja kansainvälistymään luomalla niille kumppanuuksia. tekoälyn, datatalouden ja digijättien osalta riittävä sääntely, joka turvaa yksilöitä, markkinoiden toimintaa ja yhteiskuntia, mutta ei ole liian yksityiskohtaista estääkseen innovaatiotoiminnan tai karkottaakseen yrityksiä unionin ulkopuolelle. HUOLEHDITAAN siitä, että monipuolinen kulttuuri ja taide ovat sivistyksen, kehityksen ja innovaatioiden perusta. Pidetään huolta, että tiede, tutkimus ja innovaatiot ovat läsnä kaikkialla yhteiskunnassa. 10 11 OSAAMISEN, TUTKIMUKSEN JA INNOVAATIOIDEN EUROOPPA Eurooppa menestyy sivistyksellä ja osaamisella. VARMISTETAAN, että yhteiset rahastot palvelevat yhä vahvemmin talouden uudistumista ja siirtymää kohti vähähiilisyyttä. Asetetaan tavoitteeksi kunnianhimoinen pyrkimys, että 2030-luvun lopulla 60 prosenttia nuorista ikäluokista on korkeakoulutettua. HUOLEHDITAAN riittävistä TKI-panostuksista sekä panostuksista osaamiseen. Turvataan ohjelman rahoitus ja kehitetään sen toimintaa. Panostetaan yritystuissa erityisesti uusiin, kasvaviin yrityksiin. VUONNA 2027 päättyvä Horisontti-ohjelma, jonka avulla edistetään vihreän siirtymän ja digitalisaation toteutumista, on EU:n kaikkien aikojen suurin panostus tutkimukseen ja innovaatioihin. Varmistetaan, että pienillä yrityksillä sekä yleishyödyllisillä toimijoilla on mahdollisuus hyödyntää esimerkiksi kansallisia supertietokoneita. Hyödynnetään kielien, kulttuurien ja alueiden moninaisuutta osaamisen lisäämisessä. Huolehditaan taiteilijoiden ja muiden työntekijöiden oikeuksista työnsä tuloksiin. Suunnataan rahoitusta aina perustutkimuksesta start up-yrityksiin saakka. Taataan yhä useammalle nuorelle mahdollisuus osallistua opiskelijavaihtoon ja kannustetaan vaihto-opiskeluun myös ammatillisessa koulutuksessa. Puututaan suuryritysten määräävään markkina-asemaan luomalla reilut pelisäännöt. Varmistetaan, ettei uusi tekniikka vaaranna työntekijöiden, pienyritysten ja muiden heikommassa asemassa olevien asemaa. Euroopalla on kaikki edellytykset olla maanosa, jossa on maailman osaavimmat ja hyvinvoivimmat ihmiset ja jossa tuotetaan laadukasta tutkimusta ja huippuinnovaatioita. SDP:N VAALILIITE SDP:N VAALILIITE 10 11 Eurovaaliesite_demokraatti.indd 10-11 Eurovaaliesite_demokraatti.indd 10-11 14.5.2024 13.16 14.5.2024 13.16 de_23052024_46.indd 47 de_23052024_46.indd 47 14.5.2024 13.32 14.5.2024 13.32. Puolustetaan vapaampaa monien toimijoiden markkinataloutta datan keskittymistä vastaan. Tuetaan liikkuvuutta kehittämällä tutkintojen tunnustamista ja osaamisen tunnistamista EU:n sisällä. TÄTÄ EHDOTAMME: MAHDOLLISTETAAN teknologian hyödyntäminen myös pienemmille yrityksille. EDISTETÄÄN tutkimusta, kehitystä ja investointeja laajentamalla yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Perustetaan päätöksenteko tutkittuun tietoon. Tuetaan eurooppalaisiin kieliin perustuvien tekoälymallien kehittämistä. Varmistetaan, että julkisilla varoilla tehtävän tutkimuksen tulokset ovat koko yhteiskunnan hyödynnettävissä. VAHVISTETAAN EU:n tieteellistä ja teknologista asemaa ja rahoitetaan kunnianhimoisesti TKI-työtä. Syvennetään eurooppalaisten korkeakoulujen yhteistyötä. VARMISTETAAN, että datatalous lisää hyvinvointia huolehtimalla riittävästä sääntelystä. Tuetaan kulttuurinja taiteentekijöiden liikkuvuutta Euroopan maasta toiseen ja vahvistetaan EU:n kulttuuribudjettia. Varmistetaan, että tekoälyä hyödynnetään reilusti uuden luomisessa
12 13 PIIA ELO apulaispormestari, VTM Turku 126 SARI HELIN yrittäjä, toimittaja Helsinki 130 VIIVI JÄRVELÄ väitöskirjatutkija, biofyysikko Kemi 131 EMILIA KANGASKOLKKA puheenjohtaja, yhteiskuntatieteiden ylioppilas Liperi 132 SDP:N EU-VAALIEHDOKKAAT 2024 Pääset tutustumaan tarkemmin SDP:n ehdokkaisiin osoitteessa: sdp.fi/ehdokkaat Du kan bekanta dig noggrannare med SDP:s kandidater på sidan: sdp.fi/eu-valet/kandidater Learn more about SDP’s candidates at: sdp.fi/candidates TANJA AIRAKSINEN varakansanedustaja, erityisopettaja Kuopio 123 Elinvoima ja rajaturvallisuus Koulutus, työllisyys ja Euroopan työelämän lainsäädäntö Ympäristöä ja ilmastoa suojelevia ratkaisuja MIINA-ANNIINA HEISKANEN kauppatieteiden maisteri, tanssinopettaja (AMK) Oulu 129 EERO HEINÄLUOMA europarlamentaarikko Helsinki 128 Suomalaisten turvallisuus edellä Talous ja työllisyys Ilmasto ja luontokato Puolustan vesiämme järkivihreänä Pienyrittäjänä puolustan pienyrittäjää Riittämätön tuki lapselle on syrjintää Ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja oikeusvaltioperiaatteen puolustaminen Tulevaisuuspolitiikka: ilmastonmuutoksen hillitseminen ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen Reilu työelämä Ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttäminen Vakaa EU Nuoret Suomi Euroopan unionin itärajalla Osaajien ja osaamisen Eurooppa Rauhan ja kestävän kehityksen edistäminen Unionin sisällä ja kumppanuussuhteissa JESSY ECKERMAN lagtingsledamot, ungdomsledare Mariehamn 125 För demokratin Klimat och miljöpolitik För löntagarna och sysselsättningen MARIA GUZENINA kansanedustaja, toimittaja Espoo 127 Isänmaallista tulokulmaa Maltillinen keskitie populismin sijaan Tosiasioiden tunnustaminen on politiikan a ja o PATRIK BORG (SIT.) yrittäjä, kehitysjohtaja Vantaa Työn kilpailukyy, tuottavuus ja hyvinvointi käsi kädessä Kestävä ruuantuotanto ja elintarvikelainsäädäntö Ennaltaehkäisevien sosiaalija terveydenhuollon ratkaisujen edistäminen Eurooppa, joka lisää turvaa ja hyvinvointia Huolehditaan nuorista, osaamisesta ja työvoiman riittävyydestä Kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa 124 SDP:N VAALILIITE SDP:N VAALILIITE 12 13 Eurovaaliesite_demokraatti.indd 12-13 Eurovaaliesite_demokraatti.indd 12-13 14.5.2024 13.16 14.5.2024 13.16 de_23052024_48.indd 48 de_23052024_48.indd 48 14.5.2024 13.35 14.5.2024 13.35
12 13 PIIA ELO apulaispormestari, VTM Turku 126 SARI HELIN yrittäjä, toimittaja Helsinki 130 VIIVI JÄRVELÄ väitöskirjatutkija, biofyysikko Kemi 131 EMILIA KANGASKOLKKA puheenjohtaja, yhteiskuntatieteiden ylioppilas Liperi 132 SDP:N EU-VAALIEHDOKKAAT 2024 Pääset tutustumaan tarkemmin SDP:n ehdokkaisiin osoitteessa: sdp.fi/ehdokkaat Du kan bekanta dig noggrannare med SDP:s kandidater på sidan: sdp.fi/eu-valet/kandidater Learn more about SDP’s candidates at: sdp.fi/candidates TANJA AIRAKSINEN varakansanedustaja, erityisopettaja Kuopio 123 Elinvoima ja rajaturvallisuus Koulutus, työllisyys ja Euroopan työelämän lainsäädäntö Ympäristöä ja ilmastoa suojelevia ratkaisuja MIINA-ANNIINA HEISKANEN kauppatieteiden maisteri, tanssinopettaja (AMK) Oulu 129 EERO HEINÄLUOMA europarlamentaarikko Helsinki 128 Suomalaisten turvallisuus edellä Talous ja työllisyys Ilmasto ja luontokato Puolustan vesiämme järkivihreänä Pienyrittäjänä puolustan pienyrittäjää Riittämätön tuki lapselle on syrjintää Ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja oikeusvaltioperiaatteen puolustaminen Tulevaisuuspolitiikka: ilmastonmuutoksen hillitseminen ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen Reilu työelämä Ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttäminen Vakaa EU Nuoret Suomi Euroopan unionin itärajalla Osaajien ja osaamisen Eurooppa Rauhan ja kestävän kehityksen edistäminen Unionin sisällä ja kumppanuussuhteissa JESSY ECKERMAN lagtingsledamot, ungdomsledare Mariehamn 125 För demokratin Klimat och miljöpolitik För löntagarna och sysselsättningen MARIA GUZENINA kansanedustaja, toimittaja Espoo 127 Isänmaallista tulokulmaa Maltillinen keskitie populismin sijaan Tosiasioiden tunnustaminen on politiikan a ja o PATRIK BORG (SIT.) yrittäjä, kehitysjohtaja Vantaa Työn kilpailukyy, tuottavuus ja hyvinvointi käsi kädessä Kestävä ruuantuotanto ja elintarvikelainsäädäntö Ennaltaehkäisevien sosiaalija terveydenhuollon ratkaisujen edistäminen Eurooppa, joka lisää turvaa ja hyvinvointia Huolehditaan nuorista, osaamisesta ja työvoiman riittävyydestä Kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa 124 SDP:N VAALILIITE SDP:N VAALILIITE 12 13 Eurovaaliesite_demokraatti.indd 12-13 Eurovaaliesite_demokraatti.indd 12-13 14.5.2024 13.16 14.5.2024 13.16 de_23052024_48.indd 49 de_23052024_48.indd 49 14.5.2024 13.35 14.5.2024 13.35
The advance voting period: 29 May to 4 June 2024. Förhandsröstning 29 maj–4 juni 2024. 14 15 KIMMO KILJUNEN kansanedustaja, VTT Vantaa 133 PEKKA KOMU liiketoimintakehittäjä Lahti 134 TIINA KYLLÖNEN nuorisotyöntekijä, omaishoitaja Kajaani 135 EMMI LINTONEN optikko, optometristi (AMK) Forssa 137 SUNA KYMÄLÄINEN kansanedustaja Lappeenranta 136 VILLE MERINEN kansanedustaja, psykoterapeutti Pirkkala 138 yhteiskuntasuhteiden johtaja, FM Helsinki PÄIVI NIEMI-LAINE 139 DIMITRI QVINTUS johtaja, puheenjohtaja, direktör, ordförande Helsinki 141 PINJA PERHOLEHTO kansanedustaja Hyvinkää 140 PIRITTA RANTANEN kansanedustaja, sairaanhoitaja Jämsä 142 SDP:N VAALILIITE SDP:N VAALILIITE Kansainvälinen turvallisuus ja vakaus Ilmastonmuutos Ylikansalliset terveysja turvallisuusuhat Lapset ja nuoret Itäja Pohjois-Suomen turvallisuus Työelämä Liikenteen sähköistäminen Maanosan turvallisuus Teknologian sääntely Turvallisuus Oikeudenmukainen ja inhimillinen Eurooppa Itä-Suomelle oma paketti Tasa-arvoinen Eurooppa Turvallinen ja kestävä Eurooppa Vahvempi Euroopan terveysunioni Sosiaalisen median säätely Mielenterveys Luonto Ihmisoikeudet ja demokratia Kestävä ilmastoja luontopolitiikka Turvallisuus ja toivo Oikeudenmukaisuus ja toisen kunnioittaminen Rauhan manner ja sisäinen rauha Yhdistävä tekijä Työelämä Turvallisuus Metsäpolitiikka SDP:N EU-VAALIEHDOKKAAT 2024 Ennakkoäänestys 29.5.-4.6.2024 ja vaalipäivä 9.6.2024. Election day on 9 June 2024. 14 15 Eurovaaliesite_demokraatti.indd 14-15 Eurovaaliesite_demokraatti.indd 14-15 14.5.2024 13.16 14.5.2024 13.16 de_23052024_50.indd 50 de_23052024_50.indd 50 14.5.2024 13.37 14.5.2024 13.37. Valdagen är 9 juni 2024
14 15 Eurovaaliesite_demokraatti.indd 14-15 Eurovaaliesite_demokraatti.indd 14-15 14.5.2024 13.16 14.5.2024 13.16 de_23052024_50.indd 51 de_23052024_50.indd 51 14.5.2024 13.37 14.5.2024 13.37. Election day on 9 June 2024. 14 15 KIMMO KILJUNEN kansanedustaja, VTT Vantaa 133 PEKKA KOMU liiketoimintakehittäjä Lahti 134 TIINA KYLLÖNEN nuorisotyöntekijä, omaishoitaja Kajaani 135 EMMI LINTONEN optikko, optometristi (AMK) Forssa 137 SUNA KYMÄLÄINEN kansanedustaja Lappeenranta 136 VILLE MERINEN kansanedustaja, psykoterapeutti Pirkkala 138 yhteiskuntasuhteiden johtaja, FM Helsinki PÄIVI NIEMI-LAINE 139 DIMITRI QVINTUS johtaja, puheenjohtaja, direktör, ordförande Helsinki 141 PINJA PERHOLEHTO kansanedustaja Hyvinkää 140 PIRITTA RANTANEN kansanedustaja, sairaanhoitaja Jämsä 142 SDP:N VAALILIITE SDP:N VAALILIITE Kansainvälinen turvallisuus ja vakaus Ilmastonmuutos Ylikansalliset terveysja turvallisuusuhat Lapset ja nuoret Itäja Pohjois-Suomen turvallisuus Työelämä Liikenteen sähköistäminen Maanosan turvallisuus Teknologian sääntely Turvallisuus Oikeudenmukainen ja inhimillinen Eurooppa Itä-Suomelle oma paketti Tasa-arvoinen Eurooppa Turvallinen ja kestävä Eurooppa Vahvempi Euroopan terveysunioni Sosiaalisen median säätely Mielenterveys Luonto Ihmisoikeudet ja demokratia Kestävä ilmastoja luontopolitiikka Turvallisuus ja toivo Oikeudenmukaisuus ja toisen kunnioittaminen Rauhan manner ja sisäinen rauha Yhdistävä tekijä Työelämä Turvallisuus Metsäpolitiikka SDP:N EU-VAALIEHDOKKAAT 2024 Ennakkoäänestys 29.5.-4.6.2024 ja vaalipäivä 9.6.2024. The advance voting period: 29 May to 4 June 2024. Förhandsröstning 29 maj–4 juni 2024. Valdagen är 9 juni 2024
16 Läs mer på svenska: sdp.fi/eu-valet Read more in English: sdp.fi/european-elections SDP:N VAALILIITE Eurovaaliesite_demokraatti.indd 16 Eurovaaliesite_demokraatti.indd 16 14.5.2024 14.10 14.5.2024 14.10 de_23052024_52.indd 52 de_23052024_52.indd 52 14.5.2024 14.13 14.5.2024 14.13
Euroopan unioni toimii ihmisoikeuksien, feministisen ulkopolitiikan ja taloudellisen sekä ilmastollisen oikeudenmukaisuuden puolesta. varapuheenjohtajan ja eurovaaliehdokkaan Emmi Lintosen kampanjaa. Tule mukaan tekemään Demarinaisten 1. Lue lisää: emmilintonen.fi Katso vaaliohjelmamme: demarinaiset.fi M ak sa ja na De m ar in ai se t de_23052024_53.indd 53 de_23052024_53.indd 53 14.5.2024 13.18 14.5.2024 13.18. 53 Demokraatti Meidän Eurooppa edistää kestävän kehityksen tavoitteita, rauhaa ja demokratiaa. Feministinen Eurooppa kyse on arvoista! Meidän tavoitteenamme europarlamenttivaaleissa on syrjimätön Eurooppa, tasa-arvoinen työelämä sekä panostukset tyttöjen ja naisten terveyteen
Teksti Timo Kalevi Forss / Kuvat Jani Laukkanen de_23052024_54.indd 55 de_23052024_54.indd 55 15.5.2024 10.02 15.5.2024 10.02. 55 Demokraatti Lisää maljoja ”GÖDELLE” Muistokeikalla 29 vuotta sitten ensi kerran kohdanneet Timo Rautiainen ja Leavings-Orkesteri esittävät nyt kimpassa Gösta Sundqvistin kirkkaimpia helmiä
Nyt ymmärrän, että se on helvetin hieno biisi, Rautainen naureskelee. – Tapasimme Rautiaisen Timon ensimmäisen kerran vuonna 2004 Malja Göstalle -muistokonsertissa Huvila-teltassa. Miksei aina voisi olla tällaista. Kesällä samaa herkkua on luvassa useilla festivaaleilla, muun muassa Työväen sen yhdessä Puntti Valtosen ja Jussi Lammen kanssa esittämät laulunumerot olivat tehneet häneen vaikutuksen. Niskalaukauksen musiikki on siis lähes vastakohta kepeälle ja humoristiselle Leevi and the Leavingisille, jonka musiikin syvyystasot aukeavat kuulijalle vasta muutaman kuuntelukerran jälkeen. – Kun sain kutsun Gösta-konserttiin, olin todella kypsynyt pönöttämiseen Trio Niskalaukauksen keikoilla. KUN RAUTIAINEN ja Leavings-Orkesteri lopulta yhdistivät voimansa, kemiat tuntuivat kohdanneen. Jälkeenpäin tajusin aiheuttaneeni Rifelle ja kumppaneille muutaman tuskastuttavan päivän, kun en heti vastannut. Tuossa vaiheessa aloin kuunnella Leavings-levyjä aivan toisella korvalla ja soittaa joitain Leavings-biisejä omilla akustisilla keikoillanikin. Huomasin ajattelevani keikoilla, mitä laitain penskoille ruuaksi seuraavalla viikolla. Niinpä he perustivat kolmistaan Leavings-Orkesterin, joka julkaisi vuonna 2011 uutta materiaalia sisältäneen albumin Arpapeliä. Näin kertoo Timo Rautiainen: – Sain vuosi sitten keväällä Rifeltä sähköpostia, jossa hän ehdotti yhteistyötä. Yrjänä sekä Ismo ja Ilkka Alanko. Göstan maailma aukesi hänelle kunnolla 20 vuotta sitten, jolloin häntä pyydettiin solistiksi mainittuun Malja Göstalle -konserttiin, Leevi and the Leavings -aarteiston muita tulkkeja konsertissa olivat muun muassa Tuomari Nurmio, Kaija Koo, Maarit, Samuli Putro, Jussi Lampi, Anna Eriksson, A. Tajusin heti, että tämä on hyvä juttu, mutta vuosien mittaan olen oppinut harkitsemaan asioita vähän aikaa. Vuonna 2017 riemu repesi, kun Leavings-Orkesteri lähti kiertueelle esittäen Leevi and the Leavingsia solisteinaan Siiri Nordin, Jarkko Martikainen ja Jouni Hynynen. Rautiainen kertoo konsertin olleen hänelle vapauttava kokemus. VAIKKA LEAVINGS-ORKESTERIN oma materiaali on kelpo kamaa, halusi yleisö kuulla keikoilla Gösta Sundqvistin hittejä. Yhtye ei tunnetusti soittanut yhtään keikkaa mutta julkaisi 16 albumillista ikimuistoista musiikkia. Hän esitti yhtenä illan artisteista Pohjoisen taivaan alla -kappaleen. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että tarjous sopii minulle hyvin. Ajattelin siihen aikaan todella mustavalkoisesti ja kuuntelin Pelle Miljoonaa. – Muistan, kun Mitä kuuluu, Marja-Leena -biisi ilmestyi. TIMO RAUTIAINEN tunnetaan ennen kaikkea suomenkielistä metallimusiikkia esittävän Timo Rautiainen & Trio Niskalaukauksen solistina ja biisintekijänä. En nähnyt Rautiaista vuosiin, kunnes törmäsin häneen sattumalta eräällä huoltoasemalla. Sitten lähdin sille tielle. Olin myös katsomassa Riihivuoren kesäteatterissa pari vuotta sitten Unto Monosesta kertovaa näytelmää Aavan meren tällä puolen, jossa Timo esitti yhtä roolia, Rife Paananen muistelee. Harjoitukset alkoivat jo kesällä 2023, ja alkuvuodesta 2024 yhtye nähtiin mittavalla kevätkier tueella. Rautiainen kertoo tunteneensa Leevi and the Leavingsin suurimmat hitit, mutta ei omistanut yhtään yhtyeen levyä. 56 Demokraatti KULTTUURI HUOMASIN, ETTÄ KAIKKI MUU KUIN TRIO NISKALAUKAUS OLI HELVETIN PALJON HAUSKEMPAA. Olin silloin 15-vuotias. Mainituilla Leavings-Orkesterin solisteilla oli omat kiireensä, ja kiertueet oli suunniteltu alun perinkin periodiluonteisiksi. Bändi lähti myös keikoille. Niskalaukaus-homma laitettiin tauolle, ja kyse oli vuosista eikä kuukausista. K aikkien tuntema Suomirock-suuruus Leevi and the Leavings lopetti toimintansa 19 vuotta sitten sen nokkamiehen Gösta Sundqvistin (1957– 2003) traagiseen kuolemaan. – Huomasin, että kaikki muu kuin Niskalaukaus oli helvetin paljon hauskempaa. Klubit ja konserttisalit täyttyivät viimeistä paikkaa myöten, ja yleisön vastaanotto oli haltioitunut. Yhtyeen tavaramerkkinä on paitsi raskas sointi myös surumielinen imago. Olin se kaveri, joka oli aina huolissaan jostain. Vuonna 2023 Nylund, Karastie ja Paananen miettivät yhtyeelleen sopivaa laulajaa, ja se löytyikin yllättäen suomalaisen metallimaailman huipuilta. W. Näytöksen jälkeen Paananen kävi moikkaamassa Rautiaista, ja Rautiairadiosta, mietin, että keitähän puupäitä nämä oikein ovat ja miksi tällainen kappale ylipäätään pitää tehdä. Kun kuulin Marja-Leenan de_23052024_54.indd 56 de_23052024_54.indd 56 15.5.2024 10.02 15.5.2024 10.02. Sanoin silloin takahuoneessa ystävälleni Jussi Lammelle, että nyt taitavat meikäläisen työhommat vaihtua aika radikaalisti. Näin se mieli on muuttunut vuosikymmenien saatossa. Meikäläisen julkinen kuva oli erittäin vakava. Ja nyt laulan samaa biisiä keikoilla. Rautiainen sanoo tuolloin ymmärtäneensä Gösta Sundqvistin biisien arvon. Rautiainen muistaa kuulleensa Leevi and the Leavingsia ensimmäisen kerran kesällä 1978. Huvilan konsertti oli minulle avainjuttu. Yhtyeen jäljelle jääneet jäsenet rumpali Niklas ”Nikke” Nylund, kitaristi Juha ”Juppe” Karastie ja basisti Risto ”Rife” Paananen huomasivat, että heillä on yhä soittohaluja
Tajusin sen olevan hienoimpia Göstan kappaleita. Tuska-festivaaleilla joskus huudatin porukkaa käsimerkein: toinen puoli yleisöä huusi ”tus” ja toinen puoli ”ka”. Olen itse ollut yhdessä saman naisen kanssa yli neljäkymmentä vuotta ja olen miettinyt, että onneksi meillä ei ole vielä ainakaan noin kuin tuossa biisissä. – ”Taunus” oli minulle uusi biisi. Rife Paananen: – Keväällä soitimme kaksituntisia klubikeikkoja, ja vastaanotto oli riehakas. Yleisörakenteemme on ollut kohtuullisen laaja, mukana on jo useampia sukupolvia, Rife Paananen kuvailee. siitä, mihin pitkäaikainen parisuhde voi huonoimmillaan johtaa. – Esimerkiksi Itkisitkö onnesta toimii Timon kanssa erityisen hyvin. En tahdo sinua enää -biisiin taas olemme löytäneet vähän omituisemman twistin: Rautiainen ei soita siinä mitään mutta tekee tanssiesityksen. Leevi and the Leavingsin vahvuus on aina ollut siinä, että se on jokamiehen tai -naisen yhtye. Itse ajattelin, että jos asetelma on tuo, tulen selviämään tästä todella hyvin. – Mukana ovat lisäksemme nyt taustalaulaja Tiia Teuronen sekä kosketinsoittajat Janne Teuronen ja Adrian Heiskanen. 57 Demokraatti Musiikkitapahtumassa, ja syksyllä saadaan nauttia konserttisalikeikoista. Gösta Sundqvist ei asettunut kertojana kuulijansa yläpuolelle. – Mitä vähemmän puhun keikoilla, sitä parempi. Yleisöä kiinnostaa se, mitä Rife kertoo biiseistä. Timo Rautiainen: – Tajusin heti, että tämä on hyvä juttu, mutta vuosien mittaan olen oppinut harkitsemaan asioita vähän aikaa. – Hevikeikoilla minulla oli tapana huudattaa yleisöä. – Yhteistyömme tuntui heti erittäin mukavalta ja luontevalta. Tulevilla keikoilla Leavings-Orkesteri soi muhkeammin kuin koskaan. Mukana on Rautiaisen ja kolmen alkuperäisjäsenen lisäksi kolme lisämuusikkoa. Timo Rautainen nostaa esiin Leevi and the Leavingsin toiseksi viimeisellä Onnen avaimet -albumilla olevan Taivas on Taunuksen takapenkillä -kappaleen. de_23052024_54.indd 57 de_23052024_54.indd 57 15.5.2024 10.02 15.5.2024 10.02. Rautainen nauttii siitä, että kokee olevansa yhtyeen rivijäsen. Tein saman tempun Leavings-Orkesterin keikalla. Myös bändin jäsenet ovat kertoneet saaneensa positiivista palautetta. Naiset saadaan villeiksi, kun ”Disco-Timo” päästetään irti biisin instrumentaalivälikkeessä. Kun hän totesi Joensuussa Kerubin-keikalla omalla tyylillään, että ”kuulkaa, minulla on karvat aivan pystyssä nyt täällä”, niin yleisössä olleet ystäväni kertoivat olleensa aivan myytyjä. Kaikki olivat innoissaan. Keväällä soitimme kaksituntisia klubikeikkoja, ja vastaanotto oli riehakas. Myös Rifen ja kumppaneiden lavaolemus lähtee siitä, että he ovat kuin keitä tahansa meistä. Leavings-ukotkin ovat ymmärtäneet, että biisistä oli tullut suuri suosikkini. Timolla oli asiaan varmasti osuutta. Yleisö haluaa kuulla tietyt hitit, ja biisilistamme koostuu niistä. Vaikka jokaisella keikalla kuullaan takuuvarmasti rakastetuimmat Leavings-hitit, on Göstan biiseihin erinomaisesti sopiva Rautiaisen tenoriääni tuonut mukaan myös uusia ulottuvuuksia. Timo Rautiainen & Leavings-Orkesteri ensi kesänä Työväen Musiikkitapahtuman Teollisuuslavalla pe 26.7. Olemme näin saaneet lisää soundivalikoimaa ja kerroksellisuutta. Laitoin toisen puolen yleisöstä huutamaan ’ris’ ja toisen puolen ’to’. Timolla oli asiaan varmasti osuutta, sillä Suomen kansa tuntuu tuntevan hänet. Kyseessä on varoittava esimerkki – Vaikka Rifeä taisi hieman jännittääkin, ihmiset pitivät siitä, miten hän spiikkailee. Joku saattoi ajatella, että yhdistelmässä on jotain samaa kuin jos Sepi Kumpulainen laitettaisiin Iron Maideniin laulamaan Bruce Dickinsonin tilalle. klo 19.45. Juuri sitä yleisö haluaa keikoilla kuullakin, selvittää Rife Paananen. – Minut on otettu yllättävänkin hyvin vastaan. VAIKKA RAUTIAINEN on laulajana keikkojen keskipiste, pääosassa ovat Gösta Sundqvistin ajattomat biisit koskettavine henkilöhahmoineen ja ihon kananlihalle nostattavine kertosäkeineen. Sovitukset tulevat silti olemaan mahdollisimman lähellä levyversioita Göstan ajatuksia kunnioittaen. Mukana on aika paljon äijä-juttua, joskin herkkää äijää
Järvenpään perinteisen Puistobluesin pääesiintyjäksi on kiinnitetty roots-musiikin amerikkalainen tähtiartisti Seasick Steve. Siinä tapauksessa siirry eteenpäin, sillä heitä et seuraavasta listauksesta löydä. Haapavesi Folk jää tunnettuudessa ja ohjelmakartan pituudessa varmasti jälkeen sieltä satakunta kilometriä lounaaseen sijaitsevan Kaustisen festivaalille, mutta paikalla käyneet ovat viestineet, että tunnelmassa se ei häviä tippaakaan millekään festarille. Teksti Rolf Bamberg DEMOKRAATIN KULTTUURITOIMITUS poimi tulevan kesän monenkirjavasta festivaalikattauksesta vähän vaihtoehtoisempia, musiikillisesti ja muutenkin perusilmeeltään omaleimaisia festivaaleja ja tapahtumia. de_23052024_58.indd 58 de_23052024_58.indd 58 15.5.2024 10.39 15.5.2024 10.39. Kanadalaisen voimarockin lähettiläs Danko Jones ja Norjan suosituin rap-ryhmä Roc & Boyz saavat Suomesta kirittäjäksi muun muassa Pehmoainon, Emma & Matilda -duon, Lauri Haavin, Arpan (kuvassa) Scandinavian Music Groupin sekä elektropopin ykkösbändimme Ruusut. Se kertoo olevansa ”seikkailulliselle musiikille omistettu”. 58 Demokraatti KULTTUURI Kesämusaa valikoiville Onko kesän festari listasi rakennettu Portion Boysin, Kuumaan, JVG:n, Erika Vikmanin, Bessin ja Käärijän varaan. Siitä pitävät sivulavalla huolen Ville Mehto, Creek Road Eleven ja Eeva Äärelä. 1 Varjossa Varjo-festivaali Oulussa 14.–15.6. Helsingin Töölössä sijaitsevan omaleimaisen Kulttuurikeskus Korjaamon Odysseus-festival houkuttelee kenties festarikesän kiehtovimmalla itsearvioinnilla. Puistoblues on kiinnittänyt tänä vuonna lauantain pääkonserttiin enemmänkin kotimaisia esiintyjiä siitä ilahduttavasta syystä, että Vanhankylänniemellä on nyt päälavan ohella myös kakkoslava, eli turhat roudaustauot jäävät pois ja blues soi tauotta aamusta iltaan. Oulun musiikkikesän avaa jälleen idyllisessä Kuusisaaressa nyt viidettä kertaa järjestettävä Varjo-festivaali, joka nimensä velvoittamana tuo vaihtoehtoa perusfestarien tarjontaan. 3 Folkin vietävänä Haapavesi Folk 27.–29.6. 2 Löytöretkellä Odysseus-festival 19.–20.6. Tänä vuonna torstaista lauantaihin kestävien folk-pippaloiden moni-ilmeisistä musiikeista vastaavat muun muassa Frigg, Jaakko Laitinen & Lapin Lisä, Pekko Käppi & K.H.H.L., Appalakkien perinnemusiikkia soittava Joseph Decosime, unkarilainen kielisoitintrio Pengétos, Haapavesi House Bandin solistina esiintyvä Susanna Haavisto sekä Kaarle Viikate Netta Skog -kaksikko (kuvassa), joka esittelee metallija harmonikkamusiikin epäpyhän liiton. Päälavalle nousevat myös brittiläisen bluesin uusi lahjakkuus Joanne Shaw Taylor (kuvassa), kalifornialainen kitaravetoinen bluesrock-poppoo Robert Jon & The Wreck sekä kotimainen tribuuttibändi Drink Floyd, jonka biisilistan lähdettä ei nimen perusteella ole vaikea arvata. 4 Bluespiknikillä Puistoblues 6.7. Sokerina pohjalla ohjelmistossa on comebackin teemalla ”Toiset sata vuotta kaivossa” tekevä Aknestik, tuo 40 vuotta sitten Haukiputaalla perustettu suomirokin kultakauden ikoninen orkesteri, joka hakkasi kiveen koko käsitteen jättihitillään Suomirokkia. Ja esiintyjälista näyttää pitävän lupauksen: pakistanilaisesta kalastajakylästä maailmanmusiikkientusiastien tietoisuuteen noussut banjun taitaja Ustad Noor Bakhsh, australialainen kokeellisen musiikin edelläkävijä Oren Ambarcha, elektrotaidepoppia esittävä norjalaisduo Lost Girls, amerikkalainen avant garderockia soittava Horse Lords ja sitä rataa.Kun lähinnä mainstreamia tässä kattauksessa ovat ässätrumpetistimme Verneri Pohjola, Aino Juutilaisen luotsaama jazz-kvartetti Ainon ja laulaja Islaja, voi sanoa, että luvassa on seikkailua kerrakseen. Näissä ennakkoluuloton kesäkulkija saattaa löytää jotain uutta ja erilaista
Festivaalialueena toimiva Pyynikin kesäteatterin ympäristö sijaitsee Pyhäjärven rantamilla, parin kilometrin päässä Tampereen keskustasta. 7 Pyynikillä Festivaali Tampereella 23.–24.8. Monipuolinen viulisti Kreeta-Maria Kentala nähdään lavalla yhdessä Timo Alakotilan kanssa. Jotain tyylikästä, valtavirran poppistelua väistävää musaa onkin lupa odottaa, kun lavalle nousevat muun muassa Alma, Antti Autio, Arppa, Hassan Maikal, Jesse Markin, Lyyti, Markus Krunegård, Pambikallio, Pariisin Kevät, Saimaa ja Vilma Jää. 59 Demokraatti 5 Musareilla Työväen Musiikkitapahtuma 26.–28.7. Kari Hulkko Kari Hulkko Arppa Kaarle Viikate Netta Skog Joanne Shaw Taylor Kalevauva.fi de_23052024_58.indd 59 de_23052024_58.indd 59 15.5.2024 10.39 15.5.2024 10.39. Kaukas EloFolkin tapahtumapaikka Kaukasten Juhlatalo on Hyvinkäällä sijaitseva Suomen Vanutehtaan 1934 rakennuttama kulttuurihistoriallinen rakennus, joka luo erinomaiset puitteet kansanmusiikille. 6 Juhlatalolla Kaukas EloFolk 16.–17.8. Kaukasissa duoa vahvistavat Maria Kalaniemi ja tapahtuman taiteellinen johtaja Timo Alakotila. Päätöspäivän lauantain kattauksessa ovat muun muassa Kolmas nainen, Kotiteollisuus, Coitus Int 50 Revival, Paperi T sekä isot kokoonpanot Saimaa ja Valkeakoski Big Band solisteinaan Johanna Kyykoski, Henrika Nieminen, Pekka Löövi ja Juha Viitala, jotka ovat Ultra Bran lauluaarteiston kimpussa. Trubaduuriduo Kalevauva.fi (kuvas sa) on tullut tutuksi koko kansalle etenkin riemastuttavilla kansanmusiikkihenkisillä ”yleisönosastodokumentaati oillaan”. Työväen Musiikkitapahtuman yksi kiinnostava esiintyjä on laajasti esiteltynä edellisillä aukeamilla, mutta paljon muutakin kiinnostavaa ja monenlaisiin yleisöihin tenhoavaa musiikkia on tarjolla. luvassa muun muassa seuraavaa: Perjantaina esiintyvä Väsen on Ruotsin tunnetuin kansanmusiikkiyhtye, joka esiintyy nykyisin duona. Tampereen Pyynikillä nyt kolmatta kertaa järjestettävä indie-painotteinen, ytimekkäästi Festivaaliksi nimetty musiikkitapahtuma kutsuu itseään boutique-festivaaliksi. EloFolkissa on 16.–17.8. Avausiltana torstaina Tervasaaren festarialueen lavoille nousevat muun muassa Eini, Atomirotta ja Sexmane ja perjantaina Arppa, Vimma, Aliisa Syrjä ja Ida Paul & Kalle Lindroth ym
Yhdelle palkinto. Sopivasti, mielestäni. Sisällä istui seitsemän pätevää ja lihaisaa naista. Oheisesta sitaatista ja eräästä hänen kirjansa nimestä voisi äkkinäisempi päätellä, että dinosaurukset viehättävät häntä. Subhas lähtee Yhdysvaltoihin opiskelemaan, pikkuveli Udayan jää Intiaan ja liittyy äärivasemmistolaiseen liikkeeseen. Hän kuvaa elämää kahden kulttuurin ristipaineessa, ja sen aiheen hän tuntee syvästi...” Ja niinpä: ”Kärkölän kirjasto onnistui hankkimaan Tulvaniityn piirimme luettavaksi tosi nopeasti, mistä olemme tosi kiitollisia!” Näin vanha (32 vuotta) kirjapiiri innoittaa nuorempaa! Jari-Pekka Vuorela löytää osuvan vertailukohdan. ”Katriina ajoi jäisiä metsäteitä saunalle. Pitkään hän asui New Yorkin Brooklynissä. Siis ketä, ja mistä teoksesta nyt on kyse. ”Jhumpa Lahirin saamista palkinnoista yksi on nimetty Ernest Heming wayn ja toinen Frank O’Connorin mukaan. Enemmän visaa verkkoversiossa. Vastaukset viimeistään 27.5. Suomessa hän vieraili esittelemässä Tulvaniityn suomennosta keväällä 2014.” Edelliskerran voittaja Lappilan kirjapiiri kertoo innostuneensa keksittyään, kuka kirjailija on kyseessä. Sitaatissa mainittu Subhas on vanhempi kahdesta veljeksestä, joiden tarinan kirja kertoo. Jhumpa Lahiri on etniseltä taustaltaan intialainen, syntynyt Lontoossa 1967 ja muuttanut USA:han jo varhain. Edellisellä vuosikymmenellä hän julkaisi joukon hymyä lukijoiden kasvoille nostattaneita aikuisten kirjoja, ja sama hilpeä meno on jatkunut lastenkirjoissakin. 60 Demokraatti VISASITAATTI 8 Tällä vuosikymmenellä visakirjailijamme tuotanto on yhtä tähtielämäkertaa lukuunottamatta suuntautunut etupäässä lapsille. 1967). Hän on taiteessaan mainiosti hyödyntänyt sukunsa elämänkokemuksia eri maissa. Lahirin tyyli on lakoninen, virtaviivainen ja informatiivinen, journalistinen jopa.” Muita vilkkaan visan tietäjiä olivat Unto Vesa, Sirpa Taskinen, Veikko Huuska, Terttu Vanhala, Juhani Niemi, Helena Nurmio, Tuula Hynynen, Mauri Niemi, Mauri Panhelainen, Tarmo Tikka ja Veli-Pekka Salminen. ”Hän on Jhumpa Lahiri (s. Palkinto Taina Ukkoselle. Nykyisin Lahiri perheineen asuu Roomassa. Olen lukenut kaikki Lahirin suomennetut teokset (Tämä siunattu koti, Tuore maa, Kaima ja Missä milloinkin), mutta en varmasti muistanut, mistä sitaatti oli. Hän taittoi korkeilla koroillaan mustan, jäisen pihamaan, kiipesi portaat ja avasi oven. klo 12 mennessä s-postilla kirjavisa@demokraatti.fi. Kaikki saunaseuran jäsenet olivat hyväntahtoisia, mutta maan hiljaiset arastelivat heitä kuin alkunisäkkäät tyrannosauruksia. (rb) de_23052024_60.indd 60 de_23052024_60.indd 60 15.5.2024 10.24 15.5.2024 10.24. Valitettavasti en enää muista kirjan tarinasta oikein mitään, parasta lukea se uudestaan.” Myös Raila Rinne pohdiskelee kirjailijan kulttuuritaustan merkitystä. Kirjailijan tiesin heti vihjeen perusteella, kirjaa varten piti käydä kirjastossa vähän selailemassa. ”Tämänkertaisen kirjavisan teos on Jhumpa Lahirin Tulvaniitty, joka ilmestyi vuonna 2013, suomeksi Sari Karhulahden kääntämänä 2014. Saniaismetsän kamara tärisi, kun sellaiset naiset etenivät elämässä kulttuurin ja järjestöelämän huipulle.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Monikulttuurisuuden siunauksia V uolas vihjailu kirjailijan monikulttuurisuudesta taisi olla avain siihen, että nyt saatiin vastauslaariin kevätsesongin ennätyssato. Romps, romps. Taina Ukkonen näyttää ratkaisumallia. ”Siirtolaisuus, erilaisten kulttuurien törmääminen ja perheen merkitys toisaalta idässä, toisaalta lännessä ovat keskeisiä teemoja Lahirin kirjoissa. Pukuhuoneesta tulvi kasvoille lämpöä ja ääntä
Palkinnon myönsi 2022 Opetusja kulttuuriministeriö. Tällaista ei voi tehdä minkään muun taidemuodon äärellä. Valinnan silloin teki oopperalaulaja Waltteri Torikka. 1998) sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon yhteiskunnallisen keskustelun avaamisesta ja tiedonvälityksestä. Hänen Tympeät tytöt -sarjakuvansa käsittelee paljastavasti maailmaa, jossa tytöt elävät. No, huomenna sitten. 1985) teoksen Vastaanottokeskus. Viime syksynä Tanskaselta ja Samu Kuopalta (s. 1986) teos Silmukka, joka kertoo alkoholismin varjossa eletystä lapsuudesta ja nuoruudesta. Kuva, joka on ehtinyt jo vaikuttaa aivoissa, kantaa jotakin tunnetta. Jyrki Liikka Tamperelainen toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni KUVA POTKAISEE MERKITYKSIÄ AIVOISSA ENNEN KUIN OLEMME EHTINEET ANALYSOIDA SITÄ MITENKÄÄN. Käsi ylös, joka aikoo tarttua heti tänään uusiin kotimaisiin sarjakuvateoksiin. Kuva potkaisee merkityksiä aivoissa ennen kuin olemme ehtineet analysoida sitä mitenkään. Kun näemme Aku Ankan hahmon, kuva ei sisällä kielessä olevaa jujua. 2020-luvun suomalaisen sarjakuvan aiheet ovat vakavia. Tekstin prosessointi tapahtuu millisekunteja myöhemmin, ja kantaa sekin jotain tunnetta. 1995) omaelämäkerrallinen teos Ei ois susta uskonu, jossa Laatikainen kertoo omasta suhteestaan alkoholiin. 1995) ilmestyi tietokirja nimeltään Kapitalismin suuri illuusio. Sarjakuvataiteilija Riina Tanskanen (s. Aku Ankka, Tintti ja Asterix ovat olleet ikkuna moniin jännittäviin tarinoihin. Tamperelaisen sarjakuvataiteilijan ja muusikon Ville Pirisen (s. SITTEN AKU Ankan (s. Muistamme myös Korkeajännitys-lehdet, joiden avulla saattoi opetella korkkarisaksan alkeita: Himmel! Achtung! Hände Hoch! Sarjakuvat ovat opettaneet vaivihkaa lukemaan kuvien ja sanojen yhdistelmää, joka on sukua elokuvalle. 1934) alkuhetkien on Tammerkoskessa ehtinyt virrata monta sangollista vettä. Voi myös palata taaksepäin. Tanskanen osoittaa tiedonjulkistamisen tärkeimmän sanoman: asenteellisuus ja sortavat tavat asuvat meissä jokaisessa. Vuonna 2023 voiton vei Kimmo Lustin (s. Sarjakuvan käyttöliittymän ero animaatioelokuvaan on se, että lukija päättää itse, mitä vauhtia hän etenee. Sarjakuva on toisenlaista kuin mikään muu taide. Joku haluaa lukea ensin juonen läpi, ja selvittää, mitä kaikkea tapahtuu. Voittajan valitsi diktaattorimaisesti toimittaja Roman Schatz. Tänä vuonna Sarjakuva-Finlandian sai Emilia Laatikaisen (s. Sarjakuva-Finlandian voittajaksi 2022 Virpi Hämeen-Anttila valitsi Suvi Ermilän (s. Sen jälkeen voi nautiskella yksittäisistä kielellisistä ja kuvallisista sekä tunnelmallisista seikoista. Kuva ja teksti muodostavat maagisesti yhdistelmän, jota ei tapahdu samalla tavalla missään muussa taidelajissa. de_23052024_60.indd 61 de_23052024_60.indd 61 15.5.2024 10.24 15.5.2024 10.24. Sarjakuva yhdistää kuvataiteen ja kirjallisuuden olematta niistä kumpaakaan. Piirretyt käkkyrät, kirjaimet, muuttuvat tekstiksi ja kieleksi eli ajatuksiksi. 61 Demokraatti Sana ja kuva – maaginen yhdistelmä K äsi ylös, joka ei olisi lapsena lukenut sarjakuvia. 1973) mukaan sarjakuva on monin tavoin paras taidemuoto siksi, että kuvat humahtavat vauhdikkaasti ihmisen aivoihin. Kun luemme puhekuplan, aivoissa tapahtuu millisekunnin sadasosan mittainen prosessointi
TEEMA Liian lyhyt koulupäivä Matikkaa yksilöllisesti Kolumni: Tuula Haatainen Digitaalinen koulu Älylaitteet ovat astuneet luokkaan. de_23052024_63.indd 63 de_23052024_63.indd 63 14.5.2024 15.15 14.5.2024 15.15. Sekä hyvässä että pahassa. 63 Demokraatti Pe ru sk ou lu Sa m at m ah do llis uu de t ka ik ille
Suomalaisilla lapsilla on paljon vapaaaikaa todella nuorella iällä. – Radikaalein rakennemuutos olisi siir tyminen kokonaiskoulupäivään. Euroo pan koulutussäätiön (ETF) johtaja Pilvi Torsti lähti mukaan ajatusleikkiin. Miltä peruskoulu näyttäisi, jos sitä alettai siin nyt rakentaa tyhjältä pöydältä. Se oli vahvuus vanhassa maailmassa, jolloin elettiin pienemmissä yhteisöissä. Maailma on muuttunut erilaiseksi verrattuna siihen aikaan, kun ny kyistä peruskoulujärjes telmää rakennettiin. 64 Demokraatti TEEMA UNELMA PERUS KOULUSTA Ympäröivä maailma on muuttunut. Teksti Mikko Huotari / Kuvat iStock ja Arja Jokiaho T ekoäly, rikkaana ku koistava monikulttuuri suus, railo kaupunkien ja maaseudun välillä. Meillä on kansainvälisesti verrattuna lyhyet koulu päivät alakoulussa. Lapset liik kuivat vapaasti ja olivat iltapäivänsä esimer kiksi puistoohjauksessa, jossa oli järjestet tyä ohjelmaa, Pilvi Torsti sanoo. Myös koulun on reagoitava siihen. 64 Demokraatti de_23052024_64.indd 64 de_23052024_64.indd 64 15.5.2024 11.05 15.5.2024 11.05
65 Demokraatti de_23052024_64.indd 65 de_23052024_64.indd 65 15.5.2024 11.05 15.5.2024 11.05. 65 Demokraatti DIGITALISAATION MYÖTÄ RUNSAS VAPAA-AIKA ON KÄÄNTYNYT ITSEÄÄN VASTAAN
Olisi kuiten kin hyvä aloittaa peruskoulu kuusivuo tiaana, jotta oltaisiin samassa rytmissä kuin valtaosa Eurooppaa. – Digitalisaatio on oppimisen ja koulu jen maailmassa monella tavalla mahdol lisuus, mutta se on tehnyt vapaista ilta päivistä todellisen ongelman. mustavalkoiseksi ja ennakkoluulojen sävyttämäksi. – Valtaosa maailmaa ei edelleenkään ole tällaisessa ajattelussa. Tasaarvon saavuttaminen vaatii nyt toisenlaisia toimenpiteitä kuin perus koulun alkutaipaleella, koska ympäröivä maailma on hyvin toisen näköinen. – Se on ihan perusteltu huoli, eli min kälainen osaamistaso pitää olla, jotta toinen aste olisi mielekäs ja mahdolli nen. – Meillä on monikielinen väestöra kenne. – Lähtökohtaisesti on hyvä ottaa rin nalle myös kehityspsykologia, kun mieti tään näitä tärkeitä murroskohtia. Peruskoulun aloittaminen kuusi vuotiaana voisi helpottaa siinä mielessä, että se toisi lisää joustavuutta kouluvuo siin, Torsti sanoo. – Minusta tässä on kaksi tärkeää ky symystä koulun kannalta. VUOSIKYMMENET ON keskusteltu siitä, antaako peruskoulu riittävän hyvät val miudet toiselle asteelle siirryttäessä. Ala ja yläkoulun jaosta Torstilla ei ole lukkoon lyötyä mielipidettä, mutta mer kityksettömänä hän ei pidä siihen liitty vää keskustelua. – Tasaarvon periaate olisi myös unel mien peruskoulussa, jos sitä lähdettäi siin rakentamaan nyt. 66 Demokraatti TEEMA Digitalisaation myötä runsas va paaaika on kääntynyt itseään vastaan. – Parhaimmillaan digitaaliset sovel lukset ja niihin liittyvät oppimisanaly tiikat auttavat siinä, että pystytään sa massa oppimistilassa yksilölliseen ope tukseen. – Peruskoulu olisi hyvä aloittaa kuu sivuotiaana, kuten aika isossa osassa maail maa tehdään. Minusta tämä on tärkeä mah dollisuus. Kun Suomen koululaitosta uudistet tiin perusteellisesti 1960 ja 1970lu vuilla, ihanteena oli järjestelmä, joka mahdollisti yleissivistävän koulutuksen kaikille varallisuudesta ja taustasta riip pumatta. Peruskoulun idea oli uraauurtava 1960luvulla, ja maailman mittakaavassa se on edelleen radikaali. Pitää miet tiä, mitkä sovellukset tukevat oppimis tavoitteita – ja niitä on paljon. Vasta 1800luvun loppupuolella alettiin ajatella, että kaikki lapset kuuluvat kouluun. Lisäksi kaupunkien ja maaseu dun välille on muodostunut entistä suu rempi ero. Se näkyy väestötiheydessä, mikä puolestaan vaikuttaa koulujen or ganisointiin, rahoitusohjaukseen ja lain säädäntöön, Torsti sanoo. – Modernin teknologian ja tekoälyn maailmassa nämä kysymykset ovat tul leet hyvin ajankohtaisiksi. Nyt sen ajan kaappaa valmista sisäl töä tarjoava laite. Nyt lapsien iltapäiviä hallitsevat usein laitteet. Julkinen keskustelu digitaalisuudesta ja teknologiasta kääntyy usein hyvin SUOMALAISILLA LAPSILLA ON PALJON VAPAA-AIKAA TODELLA NUORELLA IÄLLÄ. Kaikki voittaisivat, jos lapset olisivat koulussa ja heti koulun jälkeen ohjatuissa harras tuksissa. Nyt harrastukset ovat pakkautu neet iltaaikaan, eikä yhteistä aikaa jää lainkaan ja kaikki ovat väsyksissä. Peruskoulussa lähtökohtana on ollut se, että opiskellaan laajasti erilaisia aineita ja opetuksessa huomioidaan myös sosio emotionaaliset taidot. Ja sitten pitää etsiä tavat, joilla sellainen laittei den käyttö, joka häiritsee oppimista kou lussa, siis ihan muiden sisältöjen selailu vaikka kesken oppitunnin, saadaan lop pumaan, Torsti sanoo. TASA-ARVON AJATUS on koulutuksen his toriassa melko nuori. Keskeisen lähtökohdan suhteen Torsti korostaa peruskoulun ydintä. Se, mikä te kee ihmisestä erityisen verrattuna ko de_23052024_64.indd 66 de_23052024_64.indd 66 15.5.2024 11.05 15.5.2024 11.05. Se aika on pois itseohjautuvuu desta, kekseliäisyydestä ja liikunnasta. Osana koulutus ketjua näen myös varhaiskasvatuksen, koska on paljon tutkimusnäyttöä siitä, että varhaiskasvatuksen ja peruskoulun ketju on hyvin tärkeä, hän sanoo. – Jos nyt rakennettaisiin koulujärjes telmää, pitäisi toisella tavalla miettiä, miten harvaan asutuilla alueilla koulu tilat järjestetään. Ennen älylaitteiden yleistymistä iltapäi vät olivat aikaa, jolloin täytyi itse keksiä tekemistä, ja se kehitti monenlaisia tai toja. Lisäksi miettisin yhteistyötä sekä kaupunginosien että kaupungin ja maaseudun koulujen vä lillä, opettaja ja oppilasvaihtoja, jotta eri väestöryhmät kokisivat toistensa elä mänpiirit. – Siirtyminen alakoulusta yläkouluun ajoittuu nyt murrosiän vaativimpaan kohtaan. Eskari on jo nyt mo nella tavalla samanlaista kuin monissa maissa on eka luokka. Aiemmin olen kannattanut kokonaiskoulupäivää tasaarvon ja ihan perheiden ajankäytön vuoksi. – Peruskoulun iso kysymys on näiden kaikkien vuosikymmenien aikana ollut, että kuinka eritasoiset oppijat pystytään ottamaan samassa luokkatilassa mielek käästi huomioon, Torsti sanoo. Inkluusio eli räätälöity opetus samassa luokassa erilaisille oppijoille on yksi peruskoulun keskeisiä ihanteita. HARPPAUKSIN ETENEVÄ teknologinen kehitys näkyy myös koulumaailmassa. Opetuksen sisällössä pitäisi huomioi da ihmisen erityislaatuisuus, kun maail ma muuttuu entistä teknologisemmaksi. Pitäisi pohtia esimer kiksi yhteiskäyttöä kirjastojen tai mui den palvelujen kanssa. Välillä tätä on yritetty tasata yhtenäiskoulujärjestelyillä, Torsti sanoo
Myös kuntien ja hyvinvointialueiden olisi luontevaa olla mukana. de_23052024_64.indd 67 de_23052024_64.indd 67 15.5.2024 11.05 15.5.2024 11.05. – Teimme viikoittain töitä pakolaislei reillä ja vammaisten päivätoiminnassa. YHDEN IHAN uuden asian Torsti toisi pe ruskouluun. Näin vah SIIRTYMINEN ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN AJOITTUU NYT MURROSIÄN VAATIVIMPAAN KOHTAAN. – Tällainen malli sopisi Suomeen, koska meillä on perinteisesti vahva jär jestökenttä, jonka kanssa kouluun kuu luvan vapaaehtoistyön voisi järjestää. Yhteistyötä tehdään ympäristöjärjestöjen, vammais ja van hustyön kanssa. Nykyään seuraan vastaavaa mallia Bos niassa Mostarissa toimivan UWCkou lun taustasäätiön hallituksen puheenjoh tajana. Torstilla on omakohtaista kokemusta lukioajaltaan United World College sti pendiaattina Italiassa. (IBtut kinto on kansainvälinen ylioppilastut kinto.) Molemmissa on mukana viikoit tainen vapaaehtoistyö itse valitun pro jektin puitteissa. Vaikutukset ovat valtavat nuoren ihmisen maailmankuvan rakentumiselle ja ihan käytännöllisille valmiuksille olla mukana oman lähipiirin elämässä. 67 Demokraatti neeseen, liittyy sosioemotionaalisiin tai toihin, kuten ryhmätyöskentelyyn ja it seohjautuvuustaitoihin, Torsti sanoo. vistaisimme yhteisvastuun kulttuuria, sukupolvien ja väestöryhmien välisiä yhteyksiä. – Niille pitäisi raivata enemmän aikaa ja tilaa, mutta opettajilla taitaa olla jo paineita entisestään ylimääräisten re surssien löytämiselle. Olennaista on vastuu omasta lähiyhteisöstä, Torsti sanoo. – Viimeistään yläkoulussa ja toisella asteella ottaisin mallia kansainvälisestä IBtutkinnosta ja Singaporesta
Taagin oppimateriaali kehittyy jatkuvasti, ja Mattila pitää huolen siitä, että se pysyy ajan tasalla opetussuunnitelmien ja arvioin tikriteerien muutosten kanssa. – Kun käyttötarve ja tarkoitus on oikean lainen, silloin niistä saa hyödyn irti. Kuulammen koulussa on Mattilan ke hittämä Taagioppimisympäristö. Sivuilla on erilaisia polkuja, joista oppilas pystyy oman tasonsa mukaan valitse maan, Mattila sanoo. – Kun oppilailta on saanut hyvin kannus tavaa palautetta alusta asti, se on innostanut jatkamaan, Mattila sanoo. VAIKKA DIGITAALISIA opetustapoja on aika ajoin kritisoitu, Mattila uskoo niiden vastuul liseen käyttöön. Myös oppilaille tulee aktiivisempi rooli opiskelussaan. Tässä materiaalissa opetellaan it seohjautumaan turvallisessa ympäristössä, mikä tarkoittaa, että on melko tiukasti mää ritelty, kuinka voi edetä oman tason mukai sesti, Mattila sanoo. – Itseohjautuvuutta on se, että itse alkaa tehdä hommia ja keskittyy opiskeluun. Opettajan työ tulee normaa lia monipuolisemmaksi, Mattila sanoo. Mattilan kehittämä verkkomateriaali ja teoriavihkot mahdollistavat myös perintei sen oppimisen. – Joku tarvitsee enemmän aikaa perus asioiden oppimiseen, toinen taas voi olla no pea oppimaan, ja hän voi valita toisenlaisen kokonaisuuden. Yläkoulussa on tarpeen, että opettaja ohjaa ja seuraa, mitä tehdään. Opettajat pystyvät hankkimaan Taagimateriaalin ”omakustannushintaan”, ja muutamalla sadalla eurolla koko luokka pääsee hyödyntämään sitä. Si sältö tulee kuitenkin annettuna. – Matematiikka on kyllä luonteeltaan sel lainen, että Pythagoraan lause, sinit, kosinit, tangentit ja prosenttilaskut tulevat aina ole maan sisältönä, vaikka toki painotukset saat tavat tietysti muuttua. Sähköisestä oppimateriaalista huolimatta vihkotyöskentely on tärkeässä osassa. – Uudessa opetussuunnitelmassa itseoh jautuvuus on yhtenä merkittävänä uutena asiana. Opettajalla on mahdollisuus keskittyä tehokkaammin op pilaiden henkilökohtaiseen ohjaamiseen. Tähän mennessä noin tuhat oppilasta ja viisi–kuusi koulua on ottanut materiaalin käyttöönsä. Kunta si jaitsee parikymmentä kilometriä Oulusta etelään. – Opettajan rooli ei ole luokan edessä opet tamista eli frontaaliopetusta vaan kiertelyä, neuvomista ja sen seuraamista, kuinka vih kotyöskentely sujuu. Oli toki muitakin syitä, kuten turhautuminen pe rinteiseen matematiikan opetukseen. OPETTAJAN ROOLI EI OLE LUOKAN EDESSÄ OPETTAMISTA ELI FRONTAALIOPETUSTA. Uusimpien Pisaarviointien mukaan koulu on saanut matematiikassa, luonnon tieteissä ja lukutaidossa parempia tuloksia kuin Suomessa on keskimäärin saatu. de_23052024_64.indd 68 de_23052024_64.indd 68 15.5.2024 11.05 15.5.2024 11.05. Vähän surullisenakin olen seurannut negatiivista asennetta, joka liittyy sähköisiin oppimis ympäristöihin, Mattila sanoo. – Siellä on koko yläkoulun matematiikan materiaali. Mattilan kehittämä Taagi opettaa opiskelu taitoja ja vastuunottoa omasta oppimisesta, lisäksi se patistaa opiskelemaan aktiivisesti opetussuunnitelman velvoittamalla tavalla. 68 Demokraatti TEEMA Räätälöityä matikkaa YKSI KIMMOKE sähköisen oppimisympäris tön tekemiseen oli perin arkinen. – Tietyssä vaiheessa materiaalia siirrytään vihkotehtäviin. – Eivät ne toimi tietenkään niin, että an netaan vain kone ja sanotaan, että tehkää jo tain. Miikka Mattila on vasenkätinen, ja piirtoheitintä käyttäessä kirjoittava käsi oli aina tiellä. Kyse on siis netissä toimivasta materiaalista, joka koostuu muun muassa parista tuhannesta opetusvideosta, nettitehtävistä ja muisti korteista. Mattila on tehnyt sähköistä materiaalia vuodesta 2014 asti. Mattila toimii matematiikan opettajana Kuulammen koulussa Tyrnävällä. Sivusto on käynyt läpi tiu kan arvioinnin useiden opettajien ja tuhan sien oppilaiden palautteen kautta. Ideana on opiskella matikkaa uudella ta valla, ja yksi sähköisen materiaalin keskei sistä eduista on joustavuus
AI 11 ni mellä toimiva tekoälytoimisto on selvittä nyt kuntien ja valtion avoimia tietokantoja. Samalla rahalla saisi enemmän tai nykyisen toiminnan edullisem min. Monet kuntapoliitikot ovat tietämättömiä käynnissä olevista ostoprosesseista ja tehokkaammasta rahankäytöstä. Tämä voi näkyä esimerkiksi siinä, että koulutuksen menoista entistä suu rempi osa menee johonkin muuhun kuin pää asiaan, koulutukseen. 69 Demokraatti Huono data tulppaa tiedolla johtamisen KOULUTUKSEN RAHAVIRTOJEN trendit näyt tävät huolestuttavilta. Apuna ovat olleet tekoälypohjaiset ratkaisut, joilla isoista tietokannoista voi haalia halua miaan tietoja yleistajuiseen ja konkreetti seen muotoon. – Laadukkaalla, koneluettavalla, julkisella ja vertailukelpoisella tiedolla saataisiin mitta via muutoksia ostoihin. Se on suomalaisen päätöksenteon syöpä: seurataan budjetteja eikä sitä, mistä se budjetti muodostuu. Kyse on siis valtiorahoitteisen koulutuk sen kustannuksista. Tiedot ovat jo olemassa, ne vain pitää muokata käyttökelpoisiksi. Tieto on monimutkaista, se on eri paikoissa eikä se aina ole vertailukelpoista, Kallioniemi sanoo. Tilastoista paljastuu ällis tyttäviä asioita. de_23052024_64.indd 69 de_23052024_64.indd 69 15.5.2024 11.05 15.5.2024 11.05. – Tietoa on hirveän paljon, mutta kukaan ei oikeastaan käytä sitä kuin tutkimuksissa. – Aluksi halusimme lähteä selvittämään, mitä hyvinvointialueiden taloudessa tapah tuu, mutta kun niistä ei ollut vielä riittävästi tilastoitua tietoa, aloimme selvittää, mitä kunnissa tapahtuu. – Valtionkonttorissa on osasto, jonka teh tävänä on kerätä kunnilta vertailukelpoista tietoa, mutta haastavaa heillä on ollut. Nuo luvut löytyvät Opetushallinnon ti lastopalvelun avoimilta nettisivuilta, mutta täytyy tietää, mihin lähtee suunnistamaan, ja sen jälkeen on tehtävä melko monta klik kausta, jotta halutun informaation löytää. Eli kyse ei ole siitä, että Kirk konummella pistettäisiin juuri samoihin hal linnollisiin toimiin yli viisi kertaa enemmän kuin Hyvinkäällä. Kustannuskysy mys tuo ei ole vaan pelkkä tahtokysymys. Niistä selviää, että vuo sina 2001–2022 kiinteistöjen ylläpitomenot kasvoivat 98 prosenttia ja sisäisen hallinnon menot 244 prosenttia, kun taas opetusmenot kasvoivat vain 24 prosenttia. – Jos ei ole kunnon dataa, täytyy seurata budjetteja. – Ongelma Suomessa on, että huonoa dataa on paljon ja kunnat ilmoittavat mitä sattuu. Samaan aikaan, kun opetusmenoja on karsittu, kiinteistömenot ovat kasvaneet roimasti ja sisäisen hallinnon kulut suorastaan laukanneet käsistä. KALLIONIEMEN MIELESTÄ kunnissa ei aina osata ostaa ja kilpailuttaa tehokkaasti. Puhutaan, että täy tyy johtaa tiedolla, mutta se on vaikeaa, koska hyvää tietoa on vähän, vaikka tilastoja on pal jon, Kallioniemi sanoo. Verrattiin niitä Hyvinkään tilanteeseen. Muun muassa tällaisen löydöksen kirkko nummenlainen Vesa Kallioniemi teki yh teistyökumppaneidensa kanssa. Todennäköisesti Hyvinkäällä ja Kirkko nummella budjetointi ja raportointi hoide taan eri tavalla. Tilastokeskuksen tietokannasta voi puoles taan löytää tiedon, että kyseisenä ajanjaksona inflaatio oli yhteensä noin 40 prosenttia, mikä tarkoittaa, että opetuksen määrärahat eivät ole yltäneet edes kuittaamaan inflaatiota. SUOMESSA SEURATAAN BUDJETTEJA EIKÄ SITÄ, MISTÄ SE BUDJETTI MUODOSTUU. Hyvin erilaisista talouskirjauksista seuraa se, että toimintoja on melkein mahdotonta vertailla. – Oman kunnan tietoja etsiessä paljastui muun muassa se, että Kirkkonummella on huonot sähkösopimukset. Muun muassa se, että Hyvin käällä hallintomenoiksi on raportoitu noin 800 000 euroa, kun taas Kirkkonummella yli viisi miljoonaa euroa. Kirkkonummella oli pienempi kulutus, mutta hintalappu oli suurempi. Ope tuskäyttöisten kiinteistöjen määräkin on sa maan aikaan puolittunut. – Projektin ideana on ollut parantaa avoi muutta ja parantaa julkista ostoosaamista. Kallioniemi on kumppaneineen verrannut myös koulutusmenojen eroja Hyvinkäällä ja Kirkkonummella. Se taas vaikeuttaa hyvien käytän teiden oppimista toisilta ja taloudellisen te hokkuuden tavoittelua
Lapset liimasivat lukutoukalle aina uuden värikkään pallon jatkoksi. Sosiaalisen median klikkausmaailma ei vahvista pitkäjänteisyyttä, jota oppimisessa tarvitaan. Lapset viettävät vapaa-ajalla aikaa kännyköillä, ruuduilla ja sosiaalisessa mediassa. Lapsi tarvitsee aitoa vuorovaikutusta, katsekontaktia ja keskustelua. Valtaosassa OECD-maista oppimistulokset heikkenivät viimeisimmällä Pisa-kierroksella. On arvioitu, että Orpon hallituksen leikkaukset lisäävät lapsiköyhyyttä jopa 17 000 lapsella. Lukutoukka oli kasvanut lähes ulos käytävältä. Tulokset eivät kuitenkaan kerro siitä, kuinka hyvin peruskoulu kokonaisuudessaan onnistuu. Pisa-tutkimukset mittaavat vain pientä osaa koulutuksen tuomasta sivistyksestä. Tulosten heikentyminen näkyy niin lukutaidossa, matemaattisissa aineissa kuin luonnontieteiden osaamisessakin. Peruskoulun oppimistavoitteet ja sisällöt ovat paljon laajemmat. Pisa-tulosten laskun taustalla on monta syytä, mutta yleinen eriarvoistumiskehitys on yksi tekijöistä oppimistulosten takana. Lukemisen edistämiseen on kiinnitetty jo usean vuoden ajan paljon huomioita esimerkiksi lukutaitohankkeissa ja -ohjelmissa. KOLUMNI Teksti Tuula Haatainen, kansanedustaja (sd.), sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, opetusministeri 2003–2005 TEEMA de_23052024_70.indd 70 de_23052024_70.indd 70 15.5.2024 10.59 15.5.2024 10.59. Aivo tutkijat varoittavat liiallisesta ruudulla käytetystä ajasta. 70 Demokraatti V iimeisten Pisa-tulosten jälkeen nousi jälleen esille huoli suomalaisten koululaisten oppimisesta. Hakiessani lapsenlastani eskarista huomasin päiväkodin käytävällä lasten askarteleman pitkän lukutoukan. Jokaiselle lapselle kuuluu oikeus oppia, kehittyä ihmisenä ja saada tarvitsemaansa tukea kehitykselle. Lapsille siis luetaan ja he lukevat, kun perheitä siihen herätellään jo neuvolasta alkaen. Vaikka koronavuodet osuvat Pisa-mittausten aikaan, ne eivät selitä Suomen pidemmän ajan laskusuuntaa oppimistuloksissa. PISA-TULOKSILLA SAADAAN hyvää kansainvälistä vertailutietoa muun muassa matematiikan ja lukutaidon kehityksestä peruskoulun viimeisillä luokilla. Myös asiantuntijat ovat nostaneet sosiaalisten ja alueellisten erojen vaikutuksen esille. Tätä taustaa vasten on vastuutonta kasvattaa entisestään lapsiperheköyhyyttä yhteiskunnassamme. Peruskoulu tarvitsee riittävät resurssit SUOMALAINEN PERUSKOULU ON HYVÄ, MUTTA SITÄ PITÄÄ KOKO AJAN KEHITTÄÄ. Lasten ja nuorten elämänpiiri on muuttunut valtavasti omista kouluajoistamme. Lukeminen on avain kaikkeen oppimiseen, myös matematiikan käsitteiden ymmärtämiseen. Tällä hetkellä näyttääkin ilahduttavasti siltä, että oikeita toimenpiteitä on tehty, sillä erityisesti lasten kaunokirjallisuuden lainausmäärät ovat lähteneet hyvään nousuun. Vuorovaikutteisuus ei kasva kännykän tai iPadin äärellä. Koululle on turvattava riittävät resurssit, jotta ne voivat huolehtia meidän tärkeimmästä: lapsistamme. Suomalainen peruskoulu on hyvä, mutta sitä pitää koko ajan kehittää pitkäjänteisesti. Palloon lapsi oli kirjoittanut kirjan nimen, joka hänen kanssaan oli kotona luettu. LUKUTAIDOSTA PITÄÄ kantaa huolta. Olen vieraillut eri alueiden kouluilla ja keskustellut rehtorien, opettajien ja oppilaiden kanssa. Heikkojen osaajien osuus on kasvanut, ja samalla erinomaiset osaajat ovat vähentyneet 2000-luvun alkupuolelta
Bussi lähtee Lahdesta Marolankadun pysäkiltä klo 9.15 ja paluumatka Akatemiasta alkaa klo 15.00. Lähtö klo 9. Matkan hinta 15 € maksetaan 3.6. Lainsäädäntö toisi myös tullessaan väistämättä tulkintaongelmia, mistä seuraisi entistä vaikeammat työriidat. 71 Demokraatti . Vapaita paikkoja voi kysyä sihteeri Vesa Tuomiselta, vesatuo@gmail.com tai 040 685 6633. Tilaa Demokraatti. Malli vaikeuttaisi sen mielestä merkittävästi palkkaneuvotteluja jatkossa ja vaarantaisi erityisesti julkisen sektorin ja naisvaltaisen alojen palkkakehityksen. Vientimallin kirjaaminen lakiin ei ole järkevää kenenkään kannalta, järjestö painottaa. Le ik ka a ta lte en ! Yhdistyspalstan tekstien aineistoaikataulu Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.fi/tilaa-lehti Valitse tieto. de_23052024_71.indd 71 de_23052024_71.indd 71 14.5.2024 15.49 14.5.2024 15.49. – Tämä lisäisi osapuolten yhteistä ymmärrystä taloustilanteesta ja siten tukisi neuvotteluratkaisun löytymistä, Murto toteaa. mennessä Aila Eerola, aila.eerola@elisanet.fi tai 050 5739884. Palkkavaalit edessä LAKITIE TARKOITTAISI POLIITIKKOJEN PUUTTUMISTA PALKKA NEUVOTTELUIHIN. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. KYMENLAAKSO • Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit. Päivän tarkemman ohjelman saa sihteeriltä ilmoittautumisen yhteydessä. HÄME Lahden seudun Wanhat Toverit. OAJ on hallitusohjelman julkistamisesta lähtien vastustanut hallituksen tavoitetta vientimallin kirjaamisesta lakiin. – Lakitie tarkoittaisi poliitikkojen puuttumista palkkaneuvotteluihin. Tutustumme Akatemian kampukseen ja puutarhaan sekä kuulemme rehtori Airi Palosaaren esitykset oppilaitoksen historiasta ja toiminnasta nykyisin. Teksti Demokraatti OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto varoittaa, että toteutuessaan hallituksen suunnitelma viedä vientimalli lakiin tekisi ensi kevään kuntavaaleista palkkavaalit. Siksi hallituksen pitäisi nyt vakavasti harkita, ettei se veisi lakitietä eteenpäin, Murto sanoo. Lähetä tapahtumailmoituksesi viimeistään tekstin aineistopäivänä klo 12 sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Teemme tutustumismatkan Työväen Akatemiaan Kauniaisiin ma 3.6. Neuvotteluja sopimistie olisi kaikille paras ratkaisu, mutta se ei edelleenkään aukea ja aika käy vähiin. OAJ:n mielestä vientimallin kirjaaminen lakiin ei ole järkevää kenenkään kannalta. Kuljetukset kimppakyydeillä. – OAJ on esittänyt neuvotteluja työmarkkinamallista keskeisten liittojen ja neuvottelujärjestöjen kesken. Kierros alkaa Tiutisen työväentalosta klo 9.30 ja päivä päättyy klo 14.30 Kotkan konserttitalon esittelyyn ja Kotkan työväentalon historiaan. – Mikäli hallitus OAJ:n ja Tehyn puheenjohtajien selvitystyöstä huolimatta vie lakisääteistä vientimallia eteenpäin, jo ensi kevään kuntavaaleista tulee todennäköisesti palkkavaalit, selvitystyötä tekemässä ollut Murto huomauttaa. Vientimallin lakivalmistelu työryhmässä on loppusuoralla. mennessä yhdistyksen tilille, tilinumero sihteeriltä. OAJ ON esittänyt, että valtakunnansovittelijan toimiston yhteyteen perustetaan elin, jonka tehtävä on tuottaa neuvottelujen tueksi yhteistä taloudellista tilannekuvaa. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Ilmoittaudu mielenkiintoiselle matkalle! Puheenjohtaja. Tämä johtaisi vaaleihin, joissa poliitikot väistämättä joutuisivat ottamaan kantaa palkkoihin ja palkankorotuksiin. Sitovat ilmoittautumiset 3.6. – Lakitie tarkoittaisi entistä vaikeampia neuvotteluja jatkossa, työriitojen määrän kasvua ja vaalien muuttumista palkkavaaleiksi, Katarina Murto ennustaa. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. Työväentalokierros päättyy ti 11.6
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: A de_23052024_72.indd 72 de_23052024_72.indd 72 8.5.2024 16.00 8.5.2024 16.00. 72 Demokraatti RISTIKKO 10/2024 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
ais ud ok u. Salto del Gitanon kallioilla Monfragüen luonnonpuistossa hanhikorppikotkien pesimäpuuhatkin ovat jo täydessä vauhdissa. Vuonna 2000 seurattiin Lappeenrannasta löydetyn ja pitkin Etelä-Suomea pyörinyttä Mattia ja vuonna 2007 saatiin ihailla ensi kerran Haminassa havaittua Merikukkaa. Emo ruokkii poikastaan pesällä aivan kivenheiton päässä näköalatasanteelta, jossa parveilee luontoturisteja kameroineen. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Raija Taipale-Musto Espoosta. Kevät on huhtikuisessa Espanjassa jo pitkällä. Jos Suomen suurin lintu, merikotka, on komea ilmestys 2,4 metrin siipien kärkiväleineen, pistävät hanhikorppikotkien suurimmat yksilöt paremmaksi. Ilma on lämmin ja hanhikorppikotkat kohoavat ilmavirran nosteessa aina vain korkeammalle. Aina kin kaksi vierailijaa on saanut nimen ja niiden liikkeitä on seurattu medias sa. Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Näitä valtavia raadonsyöjiä voi tavata eteläisessä Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa. Suomessa laji on erittäin harvinainen vieras, se on tavattu Suomessa alle parikymmentä kertaa. co m 7 9 8 3 5 7 8 2 2 8 9 6 3 1 5 1 7 4 3 7 6 3 9 5 9 82 56 47 13 9 47 95 31 86 2 31 62 98 45 7 68 79 12 54 3 14 23 85 79 6 95 34 76 28 1 59 17 64 32 8 76 48 23 91 5 23 81 59 67 4 de_23052024_72.indd 73 de_23052024_72.indd 73 8.5.2024 16.00 8.5.2024 16.00. Onnea voittajalle! S inisellä taivaalla, korkealla jyrkän kalliorinteen yläpuolella, kaartelee iso joukko valtavan suuria siivekkäitä. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 8/2024 RATKAISU 25.4. Kohta emon puoliso saapuu risuja nokassaan, ja pariskunta parantelee pesän sisustusta yksissä tuumin. Viimeisin Suomen hanhikorppikotkahavainto on viime vuodelta, jolloin petolintu havaittiin kesäkuun alussa Pieksämäellä. Siipien kärkiväli ulottuu 2,8 metriin
Se on johdattanut lukemisen pariin ja ohjannut tietysti siinä, minkä tyyppisiä kirjoja olen lukenut. Kun tiedonjano oli kova, oli luettava kirjoja. Jos halusi saada tietoa, piti sitä lukea kirjoista. Ja se, miksi olen lukenut niin paljon, johtuu osin siitä, että olen viettänyt lapsuuteni sellaisissa olosuhteissa, ettei ollut suoratoistopalveluita eikä oikein nettiäkään. de_23052024_74.indd 74 de_23052024_74.indd 74 14.5.2024 15.05 14.5.2024 15.05. Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla -trilogia Antti Tuuri: Pohjanmaa-sarja Kalle Päätalo: Iijoki-sarja 1–26 Politiikan kirjahylly 1 3 2 Minulla oli lapsena lukihäiriö, ja lukemaan oppiminen oli aikamoinen ponnistus. Lukemista opeteltiin tavutussysteemillä, mutta luettelin kaikki kirjaimet peräkkäin ja muodostin niistä mielessäni sanan. Näin tein ja sillä tiellä olen edelleen. Olen siitä huolimatta ollut jo nuorena tosi innostunut lukemisesta ja lukenut paljon. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Lukukokemus voi vaikuttaa koko elämään Väinö Linna inspiroi SDP:n hallintopäällikön Miikka Lönnqvistin sosialidemokraatiksi. Elämääni kaikista vahvimmin värittänyt trilogia. Alku oli haasteellinen, mutta luin nuorena niin paljon kaikenlaista, että kielikorva ja kielelliset valmiudet kehittyivät lopulta ihan hyvin. Omanlaistaan yhteiskuntahistoriaa välittävä tarina keskittyy Pohjanmaalle, missä oikeistolaiset virtaukset, Lapuan liike ja siihen liittyvät teemat ovat esillä. Ensimmäinen kirja, minkä olen kokonaisuudessaan lukenut oli Kurt von Tippelskirchin Toisen maailmansodan historia. Sen sarjan olen lukenut ja ollut siitä silloin kovinkin vaikuttunut. Vaikutuin kirjan kuvaamasta ympäristöstä niin vahvasti, että kirjan luettuani tiesin, että kun ikää on riittävästi eli 15 vuotta, liityn Suomen Sosialidemokraattiseen puolueeseen. Todella vaikuttava teossarja yhteiskuntahistoriallisena kertomuksena. luokan välisenä kesänä. Luin yhteen painetun nidoksen 7. Käytin koko kesälomani sen lukemiseen. Kirjasarja ei auta ymmärtämään niinkään itse toimia vaan ilmiötä. Ei niinkään teknisenä suorituksena – opin lukemaan jo ennen kuin menin kouluun – mutta opettajien mielestä luin väärin, koska en oppinut tavuttamista. Jos haluaa päästä suomalaisen miehen pään sisään, kaksikymmentäkuusi 400-sivuista kirjaa se vaatii. Oppimisprosessissa oli muutakin hankaluutta, joten asiaa tutkittiin ja todettiin, että minulla on lukihäiriö. Ainoa poikkeus oli, kun alaja yläasteen välillä innostuin lukemaan Harry Potter -romaaneja. ja 8. Sarja kertoo Hakalan suvun eri vaiheista. Olen aina, jo lapsuudesta lähtien, ollut hirveän kiinnostunut historiasta ja erityisesti toisesta maailmansodasta. Tykkään hitaasta kerronnasta ja siitä, että asioista kerrotaan perinpohjin. Samalla se on myös suomalaisen miehen käyttöohjekirja. Se kertoo kirjailijan omaelämäkerrallisen tarinan 1920-luvun Taivalkoskelta koko tämän hyvinvointivaltion ja ensimmäisen tasavallan ajan, sota-ajan ja sotien jälkeisen ajan. Harry Potter -sarja on ollut oikeastaan ainoa fantasiaromaaneihin ulottuva harharetki, josta olen innostunut. Kaikissa on ollut historiallinen painotus. Kirja auttaa jollain tapaa paremmin ymmärtämään sitä ajattelutapaa, mikä Pohjanmaalla on ollut, minkälaisia ajatuksia sikäläisten ääriliikeitten takana oli ja minkä takia Lapuan liike kasvoi sellaisiin mittoihin, joihin se kasvoi. Tietysti nyt, kun on seurannut kirjailijan ulostuloja julkisuudessa, koko velhomaailma on vähän kokenut inflaation
Tilaa uutiskirjeet, ollaan yhteydessä: miapetra.fi eeroheinaluoma.fi de_23052024_002.indd 1 de_23052024_002.indd 1 6.5.2024 16.47 6.5.2024 16.47. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! YHTEYTESI EUROOPPAAN Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Joka päättää, miten suomalaisia palkansaajia kohdellaan EU:ssa. Muista äänestää EU-vaaleissa! ENNAKKOÄÄNESTYS 29.5.-4.6.2024 VARSINAINEN VAALIPÄIVÄ 9.6.2024 jhl.fi/eu-vaalit www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
to uk ok uu ta PELI HALLUSSA UUSI KOULU TEEMA Nykyajan opit LIITTE ENÄ SDP:N EU-VA ALIES ITE! Tutust u vaalioh jelmaa n ja ehdok kaisiin s. de_23052024_001.indd 1 de_23052024_001.indd 1 14.5.2024 10.14 14.5.2024 10.14. 37–52 Ääni SDP:lle on ääni vahvemmalle Euroopalle, puheenjohtaja Antti Lindtman muistuttaa. PAL.VKO 2024-23 00 74 43 -2 41 23.5.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 10 /2 4 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 10 • 20 24 / 23