Demokraatti 24.03.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

N:o 43, 007427-15-13 . M aaliskuu TA 201 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Rautahepo saattaa hiipua kesken matkan, mutta... Rautahepo saattaa hiipua Juna on yhä turvallisin kesken matkan, mutta... kulkuväline ...8?11 Juna on yhä turvallisin kulkuväline ...8?11 SDP torjuu ympäristöministeriön lakkauttamispuheet ...3 Tunne ekologinen jalanjälkesi ...18?19 120 vuotta T I I STAI 24. Hinta 1,20 e (sis.alv) Jukka-Pekka Flander Näistä miehistä tulee käsityönopettajia Kyllä jäbäkin voi opettaa ompelua ...12?13 Marko Suomi ja Panu Oranne opiskelevat Helsingin yliopiston käsityötieteen laitoksella.
Tampere ja ympäristö: . Vaasa Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 . Kevät on saapunut Tokioon. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Muu Suomi: puh. 0200 30011 puh. Valtioneuvoston kanslian virkamiehet ovat n laatineet Kataisen ja pääministeri Alexander Stubbin hallitusten ohjelmien seurantaraportin. Mikkeli (03) 212 9455 Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demari.fi varhaisjakelu: . Tampere Uutistoimitus (02) 277 0477 . 0800 96675 puh. 24.3. Nimipäivät tänään: Kaapo, Gabriel, Kaapro, Kaappo (ruots.) Gabriel, Gabriella Aurinko nousee: Helsingissä 6.11 Oulussa 6.06 Aurinko laskee: Helsingissä 18.44 Oulussa 18.45 Nimipäivät huomenna: Aija, Aava (ruots.) Gunvor, Gunnevi Demokraatti.fi 3 ?Kuulemassa radikalisoitumisesta. Helsinki, Uusimaa, . Pohjanmaa, varhaisjakelu: . Siinä katsotaan muun muassa, että hallitusohjelmien mittava tavoite- ja toimenpidelista on saattanut viedä resursseja keskeisimmiltä uudistuksilta vähämerkityksisten asioiden valmisteluun. Opetusministeri Krista Kiurun mukaan korkeakoulujen omaehtoinen yhteistyö ja koulujen toiminnan kehittäminen pitää sallia ja yhteistyötä vaikeuttavia rakenteita pitää purkaa. n Taru Pätäri Twitterissä ?Vuoden 2015 ensimmäiset ?Talvi yllätti autoilijat?-otsikot ovat täällä. 0200 55888 puh. Yleensä ne tosin saadaan marras- eikä maaliskuussa.? Teemu Hirvonen Twitterissä Missä lienee pysähdyksen syy? Myös opiskelijoiden liikkumista korkeakoulujen välillä ja alanvaihtoa opiskeluiden aikana pitää Kiurun mukaan helpottaa. Monikansallinen Technopolis Groupin asiantuntijaryhmä ehdottaa muun muassa korkeakoulujen vahvempaa erikoistumista. Biometristen tunnisteiden, kuten sormenjälkien, käyttämisestä tarvitaan lainsäädäntöä. n Sääntelyn tarve kasvaa, kun biometrinen tunnistaminen yleistyy arkisissa palveluissa, kuten vaikkapa kuntosaleilla, sanoo tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio. Aarnion mukaan sillä on väliä, missä muodossa ja millä tarkkuudella sormenjälkiä tallennetaan. Miehet ilman rajoja Isät kotiin, mutta miten Päivä kuvana AFP-Photo / Yoshikaza Tsuno Arki 16?17 Öljy pyörittää Brasilian Rioa 18?19 Se reilumpi mittari 20?21 Satakunnan demarit satsaa23 24 vat loppukiriin, sarjakuvat, yhdistystoiminta, Radio ja TV Ville Jalovaaran kolumni Kirsikkapuu kukkii. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus . En huolestunut.? 4?5 6?7 Hallitusohjelmaan haetaan sopivaa muotoa, pääkirjoitus SDP:n talouslinja nojaa vientivetoiseen kasvuun Avaus 8?11 12?13 14?15 -6...-1 0...3 4...6 Uutiset SDP pitää kiinni ympäristöministeriöstä Uutiskertaus Jyrki Kataisen hallituksen poliittinen sitoutuminen hallituskauden alussa sovittuihin painopistealueisiin jäi ohueksi. 0200 71000
Ei anna kovin hyvää viestiä maailmalle Suomen ympä- ristöosaamisesta, jos me lakkautamme asioiden päällä olevan ministeriön, Viitanen huomauttaa. ?Onneksi jääneet puheiden asteelle? Sipilä kaavailee Keskisuomalaisen haastattelussa, että uuden ministeriön muodostaisivat ympäristöministeriö, maaja metsätalousministeriö sekä tietyt osat työ- ja elinkeinoministeriöstä. Viimeksi keväällä maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) oli listimässä ympäristöministeriötä. . Teimme hihat käärien töitä aikoinaan sen eteen, että Suomeen saadaan vahva ympäristölainsäädäntö. Se on yksi elinkeinoala muiden joukossa. Demarinuorten puheenjohtaja Joona Räsäsen mielestä maatalousyhteiskunnan tarpeita varten luotu ministeriö ei ole enää tarpeellinen. . Näitä keskusteluja on käyty koko ministeriön olemassaolon ajan säännöllisin väliajoin. Olen tyytyväinen, että ne eivät ole johtaneet mihinkään, Viitanen toteaa. ?Yksi elinkeino ei tarvitse omaa ministeriötä? Demarinuoret vastustaa keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän ajatusta ympäristöministeriön lakkauttamisesta ja siirtämisestä uuteen luonnonvaraministeriöön. Demarinuorten mielestä suuremmat edut saavutettaisiin sillä, että maa- ja metsätalousministeriö yhdistettäisiin työja elinkeinoministeriöön. . Ympäristöministeriön roolia voisi jopa kasvattaa. . Tavoitteena on viisas ja ekologinen yhdyskuntarakenne sekä energiapihi rakentaminen. Asuntoministeri korostaa myös ympäristön ja työn liittoa. Uusiutuva energia ja bio-osaaminen ovat uusia valtteja vientiteollisuuden nousuun. . Sen alaisuuteen voisi olla aivan perusteltua siirtää esimerkiksi eläinsuojelun, joka nyt on maa- ja metsätalousministeriössä, Viitanen huomauttaa. Ympäristökysymykset kuuluvat nykyisin kaikkeen pää- Marja Luumi Demokraatti töksentekoon. SDP:n mielestä ympäristöministeriön roolia voisi jopa kasvattaa. ??SDP pitää kiinni ympäristöministeriöstä ?Ei anna hyvää kuvaa maailmallakaan? Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän puheet ympäristöministeriön lakkauttamisesta eivät käy SDP:n pirtaan. Emme tarvitse erillistä ministeriötä hoitamaan yhden agraaripuolueen edunvalvontaasioita. Järjestö vaatii, että ympäristöministeriö säilyy itsenäisenä. Ministeriö syntyi vuonna 1982 SDP:n ansiosta. . Asuminen ei tee poikkeusta. Luonnonvaraministeriön väläyttely ei siksi kuulosta hyvältä, asuntoja kulttuuriministeri Pia Viitanen (sd.) huokaisee Sipilän esitykselle. Hän pitää tärkeänä, että ympäristöministeriö säilyy itsenäisenä. . Nykyisessä hallintomallissa osa lajien monimuotoisuuteen ja ympäristön hyvinvointiin liittyvistä asioista on jäänyt erilaisten eturyhmien jalkoihin, Räsänen perustelee. Hän viittaa esimerkiksi taannoiseen kiistaan Itämeren lohen kalastuskiintiöistä. Räsänen korostaa, että itsenäinen ympäristöministeriö on Suomen monimuotoisen ja hyvinvoivan luonnon etu.. UUTISET 24.3.2015 3 Jukka-Pekka Flander Ympäristökysymykset kuuluvat nykyisin kaikkeen päätöksentekoon. On erikoista, että yhdellä elinkeinoalalla on edelleen oma ministeriönsä. Näin sen ajamat asiat eivät jää muiden arvojen alle. Roolia voisi jopa kasvattaa Viitasen mukaan SDP on valmis käymään yleisesti läpi ministeriöiden työnjakoa. Sen mielestä luonnonvaroihin liittyvät, kuten metsästys ja kalastusasiat, voidaan siirtää ympäristöministeriöön maa- ja metsätalousministeriöstä.
Kuinka pitkä suruaika Singaporessa pidetään maan pitkäaikaisen johtajan kuoleman johdosta? 3. Siitä on etsitty syyllistä hallituksen ongelmiinkin. Siksi hallitusohjelman pituuteen ei tule Heinäluoman mielestä liiaksi takertua. Viisi kysymystä 1. Kuinka paljon energian kokonaiskulutus Suomessa laski viime vuonna? Vastaukset: 1) Presidentti Tarja Halonen 2) Seitsemän päivän 3) Lee Kuan Yew 4) Ted Cruzin 5) Kaksi prosenttia. Mikä oli tuon johtajan nimi? 4. Uskon, että uusi hallitus riippumatta sen kokoonpanosta ottaa osan tästä esityksestä, mutta ei välttämättä ihan kaikkea sellaisenaan, arvelee SDP:n eduskuntaryhmän pu- heenjohtaja Jouni Backman. Backman muistuttaa, että kyseessä on ideaalimalli, joka toimii vain, jos hallitus on hyvin samanmielinen ja luottamusta riittää. . Siinä listataan kolmesta viiteen keskeistä politiikkatavoitetta ja yksityiskohtaisten toimien määrittämistä vältetään. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demari.fi Strategista hallitusohjelmaa täydennettäisiin myöhemmin toimintasuunnitelmalla, jossa mennään syvemmälle yksityiskohtiin. . Yhdysvaltain presidenttikilpa sai ensimmäisen rebuplikaaniehdokkaan. Kuka valittiin Kansallisgallerian hallituksen johtoon? 2. Eero Heinäluoman mielestä hallitusohjelman pituuteen ei tule takertua liikaa. ??Hallitusohjelmaan haetaan sopivaa muotoa Ideaalimalli vaatii luottamusta Hallitusohjelman muoto on puhuttanut pitkin vaalikautta. Hallitusohjelmaa on moitittu liian pitkäksi, yksityiskohtaiseksi ja joustamattomaksi. Jos luottamusta ei ole tarpeeksi tai on hyvin monen puolueen hallitus, silloin varmasti tarvitaan jo alkuvaiheessa ? siis säätytalovaiheessa . myös muista asioista sopimista kuin painopisteistä, Backman sanoo. Tiedolla johtamista tarvitaan Backman toivoo, että tuleva hallitusohjelma eroaa nykyisestä siinä, että toimintasuun- nitelman yksityiskohdat on aidosti sidottu strategisen ohjelman painopisteisiin. . 4 24.3.2015 UUTISET Lehtikuva / Vesa Moilanen Jouni Backmanin mukaan on virheluulo, että nykyinen hallitusohjelma ei olisi joustanut lainkaan. Nyt kiinnostaa napakka hallitusohjelma. Viime viikolla julkaistussa ministeriöiden kansliapäälliköiden muistiossa esiteltiin mallia, jossa ensin luodaan linjaava, strateginen hallitusohjelma. Kaikkien pitäisi palvella painopisteiden saavuttamista, eikä ainakaan ohjata kehitystä eri suuntaan, Backman sanoo. Backmanin mukaan olennaisempaa kuin hallitusohjelman Epäilen, että kun sutta lähtee karkuun, odottaa karhu sen tien päässä. muoto, on prosessi, jolla hallitusohjelmaa viedään eteenpäin. Backman peräänkuuluttaa tiedolla johtamista. ?Venyttää Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) arvioi, että epäonnistumisen syitä tulisi hakea ennemmin peiliin katsomalla ja että hallitusohjelman pituus on ?armollinen selitys tapahtuneelle?. Kenet? 5
Ei ole riittävästi tiedossa, mitä kulloinkin pitäisi tehdä ja mitä tuloksia on saavutettu. Kriisin alkuvuosina länsimaiden johtajat eivät edes suostuneet neuvottelemaan Assadin kanssa sisällissodan ratkaisusta, nyt Isiksen uhka on tehnyt Assadista lännen epävirallisen liittolaisen. Lännessä onkin jälleen vahvistunut pohdinta siitä, voidaanko Syyrian kriisiä ratkaista ilman sitkeästi vallassa pysyvää Bashar al-Assadia. PitKään Kestänyt KonfliKti n n n Kuultiin, että Pohjanmaallakin tulvii keväisin. Terkkuja vaan! syyrian lohduton ja edelleen loppumattomalta näyttävä konflikti on jälleen kerran testannut ja toimimattomaksi todennut kansainvälisen kriisienhallinnan. Ei ole mekanismia, jolla tarvittaessa korjataan kurssia, Backman kuvailee. Backmanin mukaan on kuitenkin virheluulo, että nykyinen hallitusohjelma ei olisi joustanut lainkaan. hallitusneuvotteluja? . UUTISET 24.3.2015 Lehtikuva / Seppo Samuli Pääkirjoitus 5 Heikki Sihto AFP Photo / Abd Doumany Syyrian siviilien kärsimyksille ei näy loppua neljä vuotta kestäneessä kriisissä. Kansainvälinen yhteistyö petti Syyriassa Median logiikka ja muisti on julma. Turkki on joutunut lieventämään suhtautumistaan kurdeihin, joiden merkittävä rooli Isiksen vastaisessa taistelussa on nostanut kurdien kansainvälistä arvostusta. Arvioiden mukaan heistä kolmannes on siviilejä. KuKa muistaa syyriaa? toimiakseen . Maan johtoa on syytetty siviilien kiduttamisesta sekä kemiallisten aseiden ja tynnyripommien käytöstä. Vuoden 2011 arabikevään protesteista alkaneesta kriisissä on kuollut helmikuun puoliväliin mennessä yli 210 000 ihmistä. Näin on tapahtunut Syyrialle, joka on jäänyt Euroopan rajoilla tapahtuvan Ukrainan kriisin jalkoihin. Syyriassa käydään edelleen erittäin julmaa sisällissotaa, johon ovat myös monet muut maat sekaantuneet. Pääministerin pitää luoda se henki, että askelletaan samaan suuntaan, Heinäluoma sanoo. Kupla n n n on synnyttänyt myös omituisia uusia yhteenliittymiä. Kyse ei enää ole perinteisestä sodasta, vaan myös siviileihin kohdistuvasta terrorista, jopa kansanmurhasta. Lähtökohta kriisissä oli, että arabikevään verisesti tukahduttanutta presidentti Bashar al-Assadia vastaan nousivat etenkin sunni-uskovaiset. Merkillisin Isiksen aiheuttama muutos on tapahtunut Assadin asemassa. Muista maista lähinnä sunnalaiset arabimaat ja länsimaat tukivat kapinallisia, Venäjä ja Iran Assadin hallintoa. Uuden lisän Syyrian kriisiin toi vaikutusvaltaansa kasvattanut Isis. Isiksen vastainen taistelu on synnyttänyt epäpyhiä alliansseja. Pääsyyllinen on tässä Venäjä, joka osin omien valtapoliittisten tavoitteidensa takia vastusti voimatoimia Syyriassa. AFP Photo / Federico Scoppa heikki.sihto@demari.fi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Ajankohtaisempi ja läheisempi kärsimys voittaa näkyvyydessä vanhat kriisit. Epäilen, että kun sutta lähtee karkuun, odottaa karhu sen tien päässä, Heinäluoma sanoo. Heinäluoman mukaan malli, jossa ensiksi hyväksytään lyhyt julkilausumanomainen strateginen ohjelma ja jota tarkennetaan myöhemmin, uhkaa venyttää hallituksen työn alkuun pääsyä. . Rintamalinja muodostui aluksi sunnien ja hallitusta kannattavien *iialaisten väliseksi. Silloin ollaan tilanteessa, jossa hallitusneuvotteluja tosiasiassa käydään lähikuukaudet, kunnes varsinainen toimintaohjelma on saatu hyväksyttyä, Heinäluoma arvioi. Heinäluoma painottaa, että joka tapauksessa hallituksen muodostajalla on suuri vastuu. . Pääministerillä on suuri vaikutus siihen, millä tavalla hallitusneuvotteluja käydään ja miten hallitus aloittaa työnsä. Senkin jälkeen pääministeri on se, joka pitää huolta siitä, että hallituksella on fokus. Nyt ei ole riittävästi koko valtio-konserni aina tekemässä samaan suuntaan. Kun yhteinen ja vahva näkemys puuttui, räjähti Syyrian tilanne hallitsemattomaksi. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne
Onnistuminen vaatii tuekseen laajamittaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä, konsensuspolitiikkaa, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi viime perjantaina esitellessään puolueen talouslinjaa ensi vaalikaudelle. SDP tavoittelee talouspoliittisella ohjelmallaan vähintään 2 prosentin kasvuvauhtia seuraavan vaalikauden loppuun mennessä. Sen kautta saavutettava työllisten määrän ja työllisyysasteen merkittävä nostaminen on perusedellytys julkisen talouden kestävyyden korjaamiseksi. Päätökset kolmen miljardin sopeutuksesta heti Puolueen mukaan tulevalla vaalikaudella on varauduttava tekemään päätökset jopa 4 miljardin sopeutuksesta: 3 miljardia heti vaalikauden alussa ja lisämiljardi keväällä 2017, jos tarvetta edelleen on. . Se pitää sisällään uusimmalla LNG-tekniikalla ja jäänmurto-ominaisuuksilla varustellun autolautan ja siihen liittyvät satamainvestoinnit, Rinne kertoi. Poikkihallinnollisen työryhmän työ on hyvä esimerkki toiminnan kehittämisestä, joka tuo säästöjä ja parantaa myös hakijoiden oikeusturvaa, sanoo sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) ministeriön tiedotteessa. 6 24.3.2015 UUTISET ???Onnistuminen vaatii tuekseen konsensusta? SDP:n talouslinja nojaa vientivetoiseen kasvuun SDP tavoittelee 100 000 uutta työpaikkaa seuraavalla vaalikaudella. Sen lisäksi mukana pitää olla jokin merkittävä ja iso työelämän kehittämiskohde, esimerkiksi silpputyöläisen aseman parantaminen. Riku Aalto. Kari Hulkko Jarkko Eloranta. Varsinais-Suomen demarit haluaa parempia yhteyksiä Varsinais-Suomen demarien mielestä maakunnan liikenneyhteyksiä on parannettava. . Jos mukana ovat maltilliset palkankorotukset, hallituksen talouspolitiikan ja veroratkaisujen pitää olla sellaiset, että pystymme ylläpitämään nykyistä ostovoimaa. Tämä onnistuu vain vientivetoisesti. . Näihin kuuluvat esimerkiksi maataloustuet. Yhteensä noin miljardi saadaan koulutusverkon ja sosiaaliturvan rakenneuudistuksista, säästöillä hallinnosta ja ICT-kustannuksista sekä sote-rahoitusuudistuksesta. . Kasvun avaimet löytyvät kilpailukyvyn parantamisesta ja viennin pohjan laajentamisesta. SDP:n mukaan julkinen ja yksityinen sektori luovat yhdessä kasvua. Demokraatti . Keskusjärjestöt neuvottelevat nykyisen työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen sopimusjakson korotuksista 15. Toinen vaihtoehto on liittokierros, jota pidän epätodennäköisenä ja epätoivottavana. Kolmas mahdollisuus on Rinteenkin mainitsema pidempi työmarkkinaratkaisu. STTK on jo aiemmin esittänyt samansuuntaista. . Sopeutuksen on tultava voimaan asteittain. Katson asiaa nimenomaan pieni- ja keskituloisen palkansaajaryhmän näkökulmasta. Liian nopea sopeutus jarruttaa kasvua ja heikentää työllisyyttä. Antti Palola. Jukka-Pekka Flander STTK:n Palola: Hyvä paketti Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan kommentit SDP:n talouslinjasta ovat myönteisiä. . Yksi sellainen on Vaasan ja Uumajan välinen integroitu liikennehanke. Verouudistuksessa kevennetään työn verotusta pieni- ja keskituloisilta. Verotuottoja haetaan muun muassa haittaveroista ja pääomatulojen verotuksesta. Mahdollinen lisäsopeutus tehtäisiin samassa 2/3-suhteessa. Menosopeutuksen kahdesta miljardista 800 miljoonaa saadaan indeksiin sidottujen valtion menojen osittaisesta jäädyttämisestä, kuitenkin niin, että eläkkeiden, toimeentulotuen ja muiden etuuksien indeksikorotukset toteutetaan täysimääräisinä. Myös peruspalvelujen valtionosuuksissa kuntien ja valtion väliset kustannustenjaon tar- Jukka-Pekka Flander Rane Aunimo Demokraatti rane.aunimo@ demari.fi kistukset tehdään normaalisti. Elinkeinotukia SDP karsisi 400 miljoonalla. (STT). Julkiset investoinnit koko maakunnan kattaviin infrastruktuurihankkeisiin yhdistävät Varsinais-Suomen muun Suomen ja Euroopan kehitykseen. Käsittelyaika on lyhentynyt 35 prosenttia lähes 93 vuorokaudella. . Raportin mukaan esimerkiksi turvapaikkamenettelyssä on seulottu selvästi perusteettomia ja myönteisiä hakemuksia. Jo sovitun mukaisesti meneminen on ensimmäinen ja pidän sitä sitä todennäköisimpänä. Kuuluu yleissivistykseen, että maan kansalliskieliä opiskellaan koulussa, Rinne sanoi valtuuston kokouksessa lauantaina Helsingissä siis verotuksesta. Jaan hyvin pitkälle SDP:n näkemykset, Palola sanoo Demokraatille. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toivoo uutta kolmivuotista palkkaratkaisua. kesäkuuta 2015 mennessä. Palola sanoo, että vaihtoehtoja on kolme. Rinne lupasi, että SDP arvostaa ja puolustaa Suomen kaksikielisyyttä myös tulevalla hallituskaudella. Rinne ja Ruotsin demarijohtaja, pääministeri Ste fan Löfven tapaavat tiistaina Porvoossa. Rinteen mukaan Porvoossa keskustellaan viennin ja talouden tärkeistä yhteistyöhankkeista. . Ohjelma kantaa huolta työllisyydestä, kasvusta ja siitä, että vientisektori pitää saada vetämään. Julkinen valta voi omilla investoinneillaan tukea talouden uudistumista, luoda markkinoita uusille tuotteille sekä huolehtia infrastruktuurista ja edellytyksistä yksityisille investoinneille. . Talous on saatava kuntoon, mutta ei pieni- ja keskituloisten ihmisten kustannuksella, Rinne sanoo. Kolmesta miljardista kaksi on meno- ja yksi tulopuolelta, SDP lupaa puolustaa kaksikielisyyttä SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistutti puheessaan Ruotsalaisen työväenliiton FSD:n valtuustossa, että SDP vastusti kansalaisaloitetta, jossa esitettiin ruotsin opiskelun muuttamista valinnaiseksi ja myös sitä, että valinnaisuutta olisi kokeiltu joillakin alueilla. . Näin luodaan työpaikkoja sekä julkiselle että yksityiselle sektorille, demaripiirin julkilausumassa sanotaan. Salossa lauantaina kokoontunut piirikokous nosti tulevan vaalikauden tavoitteiksi ainakin valtatie kahdeksan kunnostuksen, nopean junayhteyden Turusta Helsinkiin sekä satamien ja lentoliikenteen kehittämisen. Piirikokouksessa käytiin vilkas keskustelu poliittisesta tilanteesta ja eduskuntavaaleista. (Demokraatti) Maahanmuuttohallinnossa säästetty lakkauttamalla Turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmän muutoksilla on saatu yli 16 miljoonan euron eli noin 20 prosentin säästöt, kertoo sisäministeriö. Ministeriön mukaan säästöt on saavutettu vähentämällä majoituspaikkoja ja lakkauttamalla vastaanottokeskuksia. Laskelman on tehnyt maahanmuuttohallinnon tehostamista selvittänyt työryhmä
Olemme itse puhuneet samasta asiasta jo vuosikausia, viimeksi yhteisellä vaalikiertueellamme Teknologiateollisuuden kanssa. Hänen mielestään vientite- Jättiseisokki pysäyttää Nesteen Porvoon jalostamon Neste Oilin Porvoon jalostamo pysähtyy suunniteltua huoltoseisokkia varten huhtikuussa. Noin 100 miljoonaa euroa maksava ja lähes 4 500 työntekijää työllistävä seisokki on jalostamon kaikkien aikojen suurin. Seisokki alkaa yksiköiden alasajolla pääsiäisen jälkeisellä viikolla ja kestää noin kahdeksan viikkoa. Kerrankin saa lukea ohjelmaa, jossa ykkösasiaksi asetetaan vientivetoinen työllistävä kasvu. (STT) entistä kummallisemmalta, että istuva hallitus ei kyennyt päättämään uudistuksista. . Jalostamon öljysatama ja tuotteiden jakelu maanteitse toimivat huoltotöiden ajan normaalisti. Seisokin arvioitu työmäärä on yli miljoona työtuntia, ja ulkopuolisten palvelutoimittajien osuus seisokissa nousee noin 3 500 työntekijään. Kansalaisten on saatava luvatut palvelut kunnollisina. Eri puolueet ovat nyt esittäneet arvionsa säästökohteista. Oman kantansa ovat esittäneet myös valtiovarainministeriön virkamiehet, jotka karsisivat valtion ja kuntien menoista kuusi miljardia euroa ensi vaalikaudella. . Pitkittynyt lama on paljastanut karusti sen, mitä tapahtuu, jos suomalaisen hyvinvoinnin keskeinen tukijalka horjuu. tuja tuotteita. (STT) Tehy tutki: Päättäjille tyly arvio sote-palvelujen hoidosta Kansalaiset antavat päättäjille arvosanan 6,5 sosiaali- ja terveysasioiden hoitamisesta, ilmenee ammattijärjestö Tehyn teettämästä kyselystä. Terveyspalvelujen rakenteita olisi valmis kehittämään 83 prosenttia kyselyyn vastanneista. Tehyn puheenjohtajan Rauno Vesivalo pitää tulosten valossa. 73 prosenttia vastustaa hoitoalan koulutusvaatimusten keventämistä. Kyselyyn vastasi helmikuun lopulla noin tuhat 15-74-vuotiasta henkilöä Manner-Suomessa. Monissa puheenvuoroissa on valitettavasti painotettu lähinnä julkisen sektorin leikkauksia ja veronalennuksia. Työpaikkojen asemesta lisääntyisivät tuloerot, epätasa-arvo ja turvattomuus, Eloranta varoittaa. Elorannan mielestä julkista sektoria pitää uudistaa, mutta: . Virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. Nyt näyttää siltä, että kansalaiset olisivat olleet rohkeampia uudistajia kuin poliitikot, Vesivalo arvioi tiedotteessa. Kyselyssä 94 prosenttia suomalaisista katsoo, että heitä hoitavalla ihmisellä on oltava riittävä sosiaali- ja terveysalan koulutus. Näin rankat ja nopeat leikkaukset lopettaisivat hyvinvointivaltion. Jalostamon tuotanto on seisokin ajan pysähdyksissä, joten seisokin aikana Neste Oil myy varastoi- ollisuuden ja yleisemminkin teollisuuden merkitys tuntui jo välillä jäävän poliitikkojen puheissa ja teoissa lapsipuolen asemaan. . Ne eivät kuitenkaan meitä suosta nosta. kustelun Kesärannassa. Tilaisuuteen on kutsuttu Suomen eturivin yrityksiä, julkisen vallan päättäjiä ja lupaavimpia startup-yrityksiä keskustelemaan siitä, miten Suomi nousisi teollisen internetin edelläkävijäksi. Tapaamisessa haetaan konkreettisia keinoja, miten Suomi ja suomalaiset yritykset voivat parhaiten ottaa hyödyn ja edelläkävijän aseman teollisen internetin innovaatioissa. Samalla pyritään löytämään kumppanuuksia, jotka voisivat hyötyä yhteistyöstä. Tilaisuudessa isompia organisaatioita edustavat Marimekko, Konecranes, Supercell, Outotec, Wärtsilä, Posti Group, Tampereen kaupunki, Puolustusvoimat sekä valtiovarainministeriö. UUTISET 24.3.2015 7 Jukka-Pekka Flander ?Kerrankin ykkösasia? Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto kiittelee sosialidemokraattien kuuden kohdan talousohjelmaa. . Kun maalla vielä meni hyvin, ryhdyttiin ajattelemaan ikään kuin että teollisuutta ei nykymuodossaan enää tarvitakaan. (STT) Stubb järjestää aivoriihen yrityksille Pääministeri Alexander Stubb (kok.) järjestää tiistaina korkean tason yrittäjyyskes- Puheenjohtaja Antti Rinne kertoi SDP:n talouslinjasta viime perjantain tiedotustilaisuudessa Helsingin Ruoholahdessa. ?Leikkaukset eivät nosta meitä suosta? Ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kiittää SDP:n talouslinjaa siitä, että julkista taloutta sopeutettaisiin asteittain ja konsensusta noudattaen. . Porvoon jalostamon edellinen suurseisokki oli vuonna 2010. Yhtä tärkeää on huolehtia siitä, että kunnat saavat riittävät resurssit tehtäviensä hoitamiseen
Myös erilaiset sähkökatkokset ovat keskeyttäneet rautahepojen liikkumisen. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan rataverkon tehokkuuden lisäämisen suurin este on ratainfran rapistuminen. Se on peräisin 1990-luvun suuresta lamasta syntyneestä korjausvelasta, jota ei ole saatu kiinni. Olen täysin samaa mieltä, Raideammattilaisten puheenjohtaja Vesa Mauriala vastaa. Matkustajaliikenteen kilpailuttaminen ei hänen mukaansa paranna kulkua, sillä pääkaupunkiseudun ratakapasiteetti on tuskaisen täynnä. Korjausvelka kasvaa Työnsä käytännössä jo poliittisena hallituksena päättänyt valtioneuvosto on kuitenkin Maurialan mielestä tehnyt Pisara-radan kaatumisesta huolimatta useaa edeltäjäänsä parempaa rautatiepolitiikkaa. . Matkustajia tieto ei kuitenkaan lohduta, jos reissu sattuu juuri tuon kymmenen prosentin aikajanalle, jolloin junat eivät liiku aikataulun mukaisesti. Kilpailutus ei nopeuta matkustamista Raideammattilaiset (JHL) oli aiemmin nimeltään Rautatieläisten liitto. Valokeilat lakaisevat rataa kiiltävää. Tänä talvena pakkanen ei ole paukkunut, mutta junia seisahtelee silti kesken matkan. Valtaosa VR:n junista kulkee aikataulussaan ympäri vuoden. Jo vuosia sitten liitto oli sitä mieltä, että kilpailuttaminen on johtanut nykyisiin rataliikenteen ongelmiin, jotka matkustajat joutuvat kokemaan jatkuvana junien myöhästelynä. Perusradanpito laahaa edelleen arvioijasta riippuen 100?200 miljoonaa euroa vuodessa jäljessä. Samalla rataverkko on päästetty rappeutumaan. Osalla rataosuuksista joudutaan ajamaan jatkuvasti alennetulla vauhdilla, koska kiskot eivät yksinkertaisesti kestä täysiä nopeuksia. Päteekö tämä edelleen? . Missä lienee pysähdyksen syy... Repe Helismaan rallissa Meksikon pikajunan pysähdyksen syynä olivat Pikku-Pete ja Iso-Pat, gangstereita molemmat. Suomessa gangsterit eivät junia pysäyttele. Silloin vauhti hiljenee ja melkein pysähtyy. 8 24.3.2015 AVAUS Vesa Maurialan mukaan kilpailuttaminen ei auttaisi Missä lienee pysähdyksen syy? Pikajuna valtion, halki kiitää Savion. Matkustajien kannalta tärkeää on pääradan kapasiteetin lisääminen ja ratapihojen kunnostaminen, hän täsmentää. Tavaraliikenteessä ratojen sähköistäminen ja ratapihojen perusparannus ovat Maurialan mukaan ykkössijalla. Hän muistuttaa, että perusradanpito laahaa edelleen arvioijasta riippuen 100?200 miljoonaa euroa vuodessa jäljessä, joten korjausvelka kasvaa edelleen. ?Olen kysynyt ystäviltäni, kuinka tarkkaan ihmiset seuraavat bussien, ratikoiden tai lentojensa aikatauluja. Junaliikenteelle ollaan ankarampia.?. Myöhästymiset ovat tavallisesti yksittäisiä ja häiriöt lyhytkestoisia. Sen sijaan matkanteko on seisahtunut milloin mistäkin syystä. Paukkupakkasilla meno keskeytyy usein junan hyytymisen vuoksi
AVAUS junien myöhästelyyn 24.3.2015 9
Maan junaliikenne on maail man täsmällisintä. Vaikka usein junalla matkustavat tuskin tätä uskovat, yli 90 prosenttia Suomessa viime vuonna liikennöidyistä junista kulki aikatau lussa. Myös ratatyöt aiheuttavat myö hästymisiä. Kolmannes häiriöistä on seurausta kalusto vioista, junan valmistelun häiriöistä ja henkilös töön liittyvistä asioista. Lisäksi myöhästymisiä aiheuttavat ulkopuo liset tekijät, kuten onnettomuudet, ilkivalta ja poikkeuksellisen vaikeat sääolot. VR kuitenkin määrittelee myöhästymisen eri tavalla kuin matkustajat. VR on seurannut junien täsmällisyyttä tarkasti vuodesta 1992 lähtien. Raideammattilais ten puheenjohtaja on maltillinen näkemyksessään. . Osalla rataosuuksista joudutaan ajamaan jatkuvasti alennetulla vauhdilla, koska kiskot eivät yksinkertaisesti kestä täysiä nopeuksia, Raideammattilaisten (JHL) puheenjohtaja Vesa Mauriala sanoo. Myöhästymisraja viisi minuuttia Junista yli 90 prosenttia kulkee aikataulussaan Suomessa junien myöhästymisestä ja kaluston rikkoutumisesta on monen mielestä tullut viime vuosina melkein enemmän sääntö kuin poikkeus. Japanissa on toisin. Myöhästymisistä lähes puolet johtuu ra taverkosta ja sen kunnosta, kuten vaihdevioista, sähköratalaitteiden vioista ja ohjausjärjestel män vioista. Radat ja niiden yl läpito on annettu valtiolle, joka kilpailuttaa rato jen kunnostustöitä. VR:n mukaan yritys noudattaa EU:n laajuisia säädöksiä junaliikenteen myöhästymiskorvauk sista. Korvaus on 25 prosenttia lipun hinnasta, jos juna myöhästyy yli tunnin mutta alle kaksi tun tia. Rataverkko on päästetty rappeutumaan. Korvaus nousee 50 prosenttiin, jos juna myö hästyy yli kaksi tuntia. Parempaan päin mennään. Viisi vuotta sit ten myöhästymisiä oli enemmän kuin kertaakaan aiemmin. Neljäsosa kaikista kaukojunista saapui tuol loin määräasemalleen vähintään kuusi minuuttia myöhässä. Pienikin häiriö yhdessä paikassa heijastuu nopeasti koko Suo men junaliikenteeseen. Pahimpana liikenteen tulppana on ollut Hel singin ratapiha, joka ei varsinkaan vaikeissa tal violosuhteissa ole pystynyt palvelemaan nykyistä junamäärää. Venäjän keisarikunnan 1860luvulla perustama VR vastasi aikanaan kaikesta rautatieliikentee seen kuuluvasta, liikennöinnin lisäksi myös myös ratojen ja niiden käytössä tarvittavien laitteiden rakentamisesta, ylläpidosta ja huollosta. Nykyisin vastuu on pilkottu niin, että VRkon serni vastaa vain liikenteestä. Jos ratainfra rapistuu, ei hirveän paljon auta, vaikka junakalusto olisi priimakunnossa, Vesa Mauriala muistuttaa. On vaadittu, että VR:n henkilö ja tavaraliikenne pitäisi erottaa omiin yhtiöihinsä. Usein myöhästymiset vaivaavat samoja juna vuoroja tai yhteyksiä. Oleellista on, kuinka omistaja eli Suomen val tio asiasta ajattelee ja kuinka se yhtiöitä ohjaa. Mielestäni valtion omistusohjauksesta vastaa van ministerin Sirpa Paateron (sd.) ajama linja, jossa valtio saa yhtiöistään kohtuulliset osingot, on perusteltu. Esimer kiksi VR:n lähiliikenteestä on perustettu oma yk sikkönsä, Mauriala sanoo. Kuulee myös väitteitä, joiden mukaan val tion sataprosenttisesti omistamaan VRkonser niin on ajettu sisään markkinalogiikka, jonka ytimessä on voitontavoittelu, ei enää huolehti minen mahdollisimman sujuvasta liikenteestä. Onko näin? . Yrityksen mukaan juna on myöhässä silloin, kun se saapuu asemalle yli viisi minuuttia aikataulusta jäljessä. Suomen rataverkko on 90prosenttisesti yksi raiteinen, mikä on yksi suurimmista haasteista täsmällisyyden näkökulmasta. 10 24.3.2015 AVAUS Junien pitää kulkea aikataulussa Enemmän läpinäkyvyyttä Junat pysähtelevät milloin mistäkin syystä, on sähkövikoja tai pakkanen hyydyttää menon. Maurialan mukaan matkustajien ei pidä tottua siihen, etteivät junat kulje ajallaan. . Niissä ongelmat ovat hel pommin paikannettavissa. Kaukojunat myö hästelivät vuonna 2010 eniten pariinkymmeneen vuoteen. Mielestäni tällä hetkellä riittää, että kilpailu tilanteessa läpinäkyvyys on aukotonta. Kaukoliikenteen myöhästymisraja on viisi minuuttia ja lähiliikenteessä raja on kolme minuuttia.. Näin tulee näkyväksi, että yh Kari Hulkko
Kenties kannattaisi kuitenkin junan seisoessa paikallaan pitää mielessä, että juna on matkustajan kannalta kaikkein turvallisin matkustusmuoto. Aikataulujen ihannemaassa Japanissa sattuu tavan takaa useita vakavia juna- onnettomuuksia, joissa kuolee satoja ihmisiä. En ole kuitenkaan esimerkiksi Onnibussin käyttäjän kuullut valittavan sitä, että vuoro Porista Helsinkiin ei olisi ajallaan Helsingissä. Junaliikenteelle ollaan ankarampia, eikä siinä mitään, Vesa Mauriala toteaa. 24.3.2015 11 . Siinä mielessä kaikkein turvallisin liikkuva masiina on avaruusalus. Mikäli duunari tinkii palkastaan tai paiskii vaikeuksissa olevan firman puolesta tavallista pitempää työpäivää, on sangen kohtuullista vaatia näille uhrauksille myös vastapalveluksia. Olen kysynyt ystäviltäni, kuinka tarkkaan ihmiset seuraavat bussien, ratikoiden tai lentojensa aikatauluja. Jos ei liiku mihinkään, onnettomuuksien määrä on nolla. Jos firmalla on tiukat olot, siitä kärsivät ensin henkilöstö ja lopulta asiakkaat, hän lisää. Junille ankaria Isojen työpaikkojen johtajat ovat kyllästyneet työntekijöiden myöhästymisiin, joiden syynä on ollut junan pysähtyminen. AVAUS tiöiden omistaminen on kannattavaa, Mauriala vastaa. . Peräänkuulutan malttia niin matkustamiseen kuin etenkin firmojen johtajille, Mauriala toivoo. Seppo Peltoniemi Demokraatti Timo Sparf Kaikkein turvallisin liikkuva masiina on avaruusalus. Jousto onkin työnantajan juttu Työnantajien tapana on viime vuosina ollut vaatia joustoja työelämään. Huono diili, oi- Kommentti kein huono. Tämän vuoden osinko on jatkoa ajatellen liian suuri. Olisivat tulleet töihin aiemmin lähteneellä junalla. Sitä palkanmaksajat ovat pitkään katsoneet asiaa ikään kuin läpi sormien, ymmärtämystä on löytynyt. Ymmärrys näyttää hiipuneen. Saattaa olla, että tuota näkemystä on jossakin määrin syytä päivittää. n n n Toki matkustajaa ottaa pattiin, mikäli juna ei saavu ajoissa perille. Suomalainen on tottunut luottamaan vuosien saatossa juna-aikatau- Seppo Peltoniemi seppo.peltoniemi@demari.fi lujen pitävyyteen kuin seinään. Täsmällisyys on junaliikenteessä hyve. Force majeure, eli ylivoimainen este ei enää kelpaa selitykseksi, vaan usein nipistetään palkasta pois tai edellytetään myöhästymisen korvaamista lisätyöllä. . En ole havainnut, että palkansaajat sellaiselle erityisemmin panisivat hanttiin. Työntekijöiden ajatusmalli kuitenkin lähtee useimmiten sitä, että joustojen pitää olla tasapuolisia. Ei ole näkynyt uutisissa viime vuosina, että kukaan olisi kuollut.. On luonnollisesti päivänselvää, että sovittuja työaikoja pitää noudattaa. VR:n aikataulut ovat takkuilleet pääkaupunkiseudulla jo useita vuosia, ja työntekijät ovat sen vuoksi myöhästyneet töistä. Niitä ei ole näkynyt. Työnantajan logiikassa työntekijä joustaa, työnantaja ei. Suomessa junat eivät törmää toisiinsa. Lentokone on kuitenkin tilastojen mukaan vielä turvallisempi kuin juna, mutta suomalaisten lentomatkustajien määrä on vain promilleja junamatkustajien määristä. P.S. Se ei taida johtua siitä, ettei niin aina ajoittain olisi
Tekstiilityönopettajaksi opiskelu on rankkaa, jos tekstiilitekniikoista ei ole mitään taustaa. Ompeleminen, virkkaaminen, neulominen, huo- Kummallisin harrastusvalinta Helsingin yliopiston käsityötieteen laitoksella Pitkänsillan kupeessa kevätaurinko valaisee sovitusnukkeja, kaavoja, tilkkuja ja viivaimia. Loimen pellavalangat on tosin ostettu valmiina. Olen kokeillut pellavan viljelyä, loukuttanut ja kehrännyt lankaa, mutta niistä taidan kutoa liinan. Karsinat eivät kiinnosta Panu Orannetta on vaikeampi saada suostumaan haastatteluun. . Ikään kuin se olisi joku juttu, että jäbä opettaa jotain collegen ompelua. Oranne on taustaltaan teatteri-ilmaisun ohjaaja ja suutari. Pikselintarkkaan kuvaan muotoutuu hitaasti oman Uljas-pässin muotokuva. . Muutin Orimattilaan ja mietin, mikä olisi kummallisin harrastusvalinta. Suomen peruskoulun segregaatio-oikku, kaikkein sukupuolittunein oppiaine, on käsityö. Jotain on kuitenkin tapahtunut, koska yhtäkkiä miespuolisia tekstiilikäsityön opettajaopiskelijoita on Suomessa samaan aikaan kolme, kaksi Helsingissä ja yksi Savonlinnassa. Ihmiset, saanko esitellä: Marko, Panu ja Joonas, miehet joista tulee tekstiilikäsityön opettajia. . Päädyin nypläyskurssille työväenopistoon. Taiteilijan käsissä pitsipitäjän herkät perinteet menivätkin uusiksi, kun mies nypläsi ohuenohuista pellavalangoista peniksiä. ?Minä teen tätä käsillä, en sukupuolielimillä.? . Tämä on Rinkisen mielestä yksi todennäköinen syy sille, miksi miehiä ei tekstiilikäsityön opettajina ole. . Pehmeät ja kovat materiaalit. En minä näe käsityötä yksittäisinä tekniikoina tai materiaaleina. En halua, että me vahvistetaan ennakkoluuloja, joita on olemassa. Pojat ovat perinteisesti olleet teknisessä, jolloin tekstiilityö on jäänyt tuntemattomaksi alueeksi. Ei siinä ole tekniikalla väliä, hän sanoo. Neulova mies herättää kiinnostuksen Itä-Suomen yliopistossa Savonlinnassa käsityönopettajaksi opiskeleva Joonas Rinkinen on saanut jonkin verran ihmettelyjä opiskeluvalinnastaan. . Minua kiinnostaa, miten ihminen oppii taitoja, ilmaisee ja kehittyy, kertoo Oranne. Oranteen mielestä ihmisen alkukantainen tapa ja tarve on tehdä käsillään. Helsingin Käsityökoulu perustettiin vuonna 1881 Käsityönopettajataryhdistyksen vaatimuksesta. 130 vuotta myöhemmin koulussa on kaksi miestä: Marko Suomi (vasemmalla) ja Panu Oranne. vuttaminen, värjääminen ja kutominen ovat itseltänikin vaatineet todella paljon opettelemista, hän kertoo. Opiskeluvalinnan lisäksi käsitöiden tekeminen julkisilla paikoilla, esimerkiksi neulominen junassa, herättää Rinkisen mukaan mielenkiintoa. Marko Suomi on saanut kommentteja kehräämisestä. . Kudonnan luokassa kangaspuita paukuttaa muutama nuori nainen. Sekä yksi tatuoitu mies. Kuvataideakatemiastakin valmistunut Marko Suomi aloitti tekstiilikäsityöt hetken mielijohteesta. . Nämä ovat ne ääripäät, epämukavuusalueet. Kummastakin on miesten kanssa yhtä vaikea keskustella, hän on huomannut. . Monet, jotka kuulevat minun opiskelevan tekstiilikäsityötä eikä teknistä, ihmettelevät. 12 24.3.2015 AVAUS Sukupuoliroolit ohjaavat yhä oppilaiden ainevalintoja . Minä teen tätä käsillä, en sukupuolielimillä, mies rukin ääreltä kuittaa. Nanna Jussila. Minulta onnistuvat molemmat, hän virnistää. Toista vuotta opiskeleva Suomi pitää töistä, joihin menee paljon aikaa, jopa vuosia. Osoituksena hitaasta tekemisestä hän työstää ryijyä, jonka langat hän on kerinyt ja kehrännyt omista lampaistaan. Käsillä ja itse tekeminen on ollut myös arjen välttämättömyys. Tämän päivän mieheyden hän asettaa johonkin teurastamisen ja nypläämisen väliin. . Osa ei meinaa uskoa sitä todeksi, kertoo Rinkinen. Perusopetuksesta alkaen ainevalinnoissa on sukupuolenmukaista suuntautumista. Se on se flow, kun olet niin taidokas, että haasteet muuttuvat nautinnoksi. Hänestä sukupuolen korostaminen on takapajuista. Naiset tekivät metsätöitä, miehet ompelivat. mutta eivät kaikkien opettajien Miehet ilman rajoja Rättikässä ja puukässä, tyttöjen kässä ja poikien kässä. No tuli siinä vähän mummoilla sanomista, naurahtaa Suomi. Suomi pohtii, että lapsuuden Lapissa ei ollut sukupuolirooleja. Hän vierastaa myös kysymystä lempitekniikasta.
AVAUS 24.3.2015 13 Kuvat Jukka-Pekka Flander Uljas-pässin muotokuva on loppusuoralla. Ryijysolmuja työhön tulee 16 000. Villat ovat Uljaksen jälkeläisistä. Panu Oranteen mielestä peruskouluun kaivataan uusia keinoja opetukseen ja opetusmenetelmiin. ?Elämys- tai kokemuskasvatusta tarvittaisiin myös muihin aineisiin.?
En hirtä siihen malliin kiinni, koska näen että se on erittäin kallis. Keinona olisivat ansiosidonnaiset vanhempainvapaat, ei kotihoidontuki. Perussuomalaisten Timo Soinin mukaan asia ei ole heille kynnyskysymys ja uudistuksissa voidaan olla mukana. Keskustan Juha Sipilä moittii 6+6+6-mallia jäykäksi. Jos olisin ollut äiti ja jäänyt äitiyslomalle, sitä olisi pidetty itsestään selvänä, Elg toteaa. Elg hoiti kuopustaan koti-isänä viisi kuukautta ja esikoista kuukauden. Vain 32 prosenttia isistä piti isäkuukauden 2012. STTK ja Akava kannattavat 6+6+6-mallia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Minna Salmi toteaa, että ansiosidonnainen isälle jyvitetty vapaa onkin ainoa keino saada isät oikeasti kotiin. Varsinainen tavoite, äitien kotihoidon tuen käytön lyhentäminen, oli vain kiedottu tasa-arvokaapuun, Salmi sanoo. THL:ssä on meneillään laaja perhevapaatutkimus, jonka perusteella isät kokevat korvamerkittyjen vapaiden pitämisen monin paikoin jo itsestään selväksi. 6 kk (158 arkipäivää). Kotihoidon tukikauden jako kaatui tällä vaalikaudella, mutta painetta isien osallistumisen lisäämiselle on yhä. STT:n haastattelemista puolueiden puheenjohtajista valtaosa kertoi kannattavansa perhevapaiden uudistuksia. Hänestä isiä pitäisi rohkaista käyttämään nykyisiä vapaitaan. Ei muutosta ilman kiintiöitä Isälle jyvitetyn vanhempainvapaakauden pidentäminen on sekä Akavan, STTK:n että SAK:n tavoite. Jaettavissa olevia vapaita ei jaeta, koska sukupuolten työnjaon traditio on niin vahva, Salmi sanoo. STT ?Ei ole vielä riittävästi isiä, jotka lykkivät ulkona lastenvaunuja, ja äitikerhot ovat isille vähän vaikeasti avautuvia.? Hintava 6+6+6 houkuttelisi isiä oikeasti kotiin Nykymalli: 6+6+6 Äidille jyvitetty n. En usko, että meillä on täysmääräisesti sitä varaa toteuttaa ensi vaalikaudella, mutta palkkatasa-arvossa ja perhevapaiden jakamisessa pitää päästä eteenpäin, sanoo puheenjohtaja Antti Rinne. Kokoomus ja RKP kannattavat perhevapaiden uudistuksia mutta eivät lyö mallia lukkoon. Kristillisdemokraattien mukaan perhevapaiden uudistamista on syytä jatkaa. (Laskelmassa ei ole huomioitu mahdollisia säästöjä koti- hoidon tuesta ja päivähoitomenoista). Tasa-arvovaikutus: Isät käyttävät eniten juuri heille jyvitettyjä ansiosidonnaisia vapaita, joten malli todennäköisesti lisäisi selvästi koti-isien määrää. Kotihoidon tukikauden puolitus (kaatunut malli) Kotihoidon tukikausi jaettaisiin puoliksi isälle ja äidille. Hinta: Kasvattaisi kustannuksia ainakin 80 miljoonaa, koska mm. päivähoitomenot ja äitien työttömyysmenot kasvaisivat. Lisäksi hoitovapaa. Hinta: 323 miljoonaa euroa vuodessa lisää nykymalliin, jos puolet isistä käyttäisi pidennykset. Hän suosittelee kokemusta ehdottomasti kaikille isille mutta toteaa, että koti-isyys on Suomessa vielä melko yksinäistä puuhaa. . Ei ole vielä riittävästi isiä, jotka lykkivät ulkona lastenvaunuja, ja äitikerhot ovat isille vähän vaikeasti avautuvia. Elg kannattaa 6+6+6-mallia, joka jyvittäisi puoli vuotta ansiosidonnaisesta vapaasta isille. Kun miehet jäisivät sankemmin joukoin kotiin, myös sosiaaliset kuviot muodostuisivat helpommin. Mallissa puoli vuotta vapaasta jyvitettäisiin äidille, ja kolmannen puolivuotiskauden käytöstä vanhemmat sopisivat keskenään. Rinne: Erittäin kallis malli Elg ei ole toiveineen yksin, sillä 6+6+6 tuntuu olevan nyt monien huulilla. Kaatunut kotihoidontuen uudistus ei olisi sitä tehnyt. . Jos isien osallistumista halutaan lisätä, tilastot ja tutkimus osoittavat sen edellyttävän kiintiöitä. 14 24.3.2015 AVAUS Puolueilla on yhteinen tavoite, mutta keinopuolella on hiljaisempaa Isät kotiin, mutta miten? Kun it-alalla työskentelevä Christian Elg kertoi jäävänsä isyysvapaalle, työnantaja sanoi ottavansa selvää, onnistuuko se. . Vastuu lapsista kasaantuu äideille. Äidille jyvitettäisiin ansiosidonnaisesta vapaasta 6 kk, isälle 6 kk. Kumpi vain voisi käyttää 6 kk. Tosin SAK pidentäisi kauden vain kolmeen kuukauteen. Eniten niitä pitävät korkeasti koulutetut isät, joilla on korkeasti koulutettu puoliso. Sen sijaan vanhempien kesken jaettavissa olevat vapaat pitää lähes aina äiti. . Äidille tai isälle kotihoidon tuki kunnes lapsi 3 v. Hinta: Reilu miljardi euroa vuodessa + kotihoidon tuen kulut. Tasa-arvovaikutus: Äidit käyttävät yli 90 prosenttia perhevapaista. Vihreät ja vasemmistoliitto ajavat 6+6+6-mallia, mutta niin ikään tasa-arvoasioita korostanut SDP pitää sitä kalliina. . Työllisten määrän lisääntyminen kattaisi kulut. Tasa-arvovaikutus: Isät eivät jäisi joukoittain kotiin (Laskelmissa lähdettiin oletuksesta, että isien osuus kotihoidon tukea saavista kasvaisi 5 prosentista 10 prosenttiin.) Äitien valinnanvapaus pienenisi, kun heidän käyttämiään etuisuuksia leikattaisiin. STT, tekstit: Piia Leino, grafiikka: Maija Korpinen, kuva: Petra Piitulainen / Lehtikuva. 4 kk (105 arkipäivää), isille 54 päivää, äidille tai isälle vanhempainvapaa n
Niitä oli viime vuonna Suomessa enemmän kuin aikaisemmin, kertoo johtava asiantuntija Hanna Soini Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Taustalla on se, että oppilaitoksissa liikkuu aiempaa enemmän riskimaista tulevia ulkomaalaistaustaisia nuoria. . Aiempina vuosina vastaavia tapauksia on ollut kolmesta viiteen. Tampereen seudun ammattiopiston kahdessa toimipisteessä altistui lähes sata henkeä ja lisäksi useissa terveydenhuollon yksiköissä parisataa työntekijää. Tämä johtaa helposti joukkoaltistuksiin esimerkiksi kouluissa. Meille tulee ulkomaalaissyntyisiä nuoria esimerkiksi opiskelemaan Suomeen. Altistuneista kukaan ei ole tähän mennessä sairastunut. STT 24.3.2015 15. Heidän diagnoosinsa viivästyy, ja tämä ehtii aiheuttaa oppilaitoksessa altistumistilanteen. Esimerkiksi Pirkanmaalla selviteltiin kaikkiaan kolmeatoista tapausta, joissa tartuntavaarassa oli ihmisjoukko. AVAUS Lehtikuva / Vesa Moilanen Christian ja Mia Elg suosittelevat koti-isyyttä kaikille isille. Riski tuberkuloosin joukkotartunnoista kasvoi Riski tuberkuloosin joukkotartunnoista on jonkin verran kasvanut Suomessa, vaikka sairastuneiden määrä ei lisääntynytkään viime vuonna. Syynä altistumisriskin kasvulle on se, että iäkkäiden osuus sairastuneista vähenee ja aiempaa nuorempia taudinkantajia liikkuu esimerkiksi oppilaitoksissa.
Lisäksi lahden saarilla on nestemäisen maakaasun höyrytyslaitoksia sekä öljy- ja kaasusäiliöitä. Juoksimme rantaan ja näimme veden muuttuneen paksuksi tahnaksi, riolainen kalastaja Alexandre Anderson muistelee tammikuun 2000 katastrofia. Vuotavasta vedenalaisesta putkesta pääsi 1,3 miljoonaa litraa öljyä Guanabaranlahteen. Syytteiden mukaan yhtiö on hankkinut ylilaskutuksella rahaa hallitsevan työväenpuolueen vaalikassaan. Hänen mukaansa Rion osavaltio hyötyy merkittävästi meriteollisuuden ja siihen liittyvien palvelujen kehityksestä. Anderson muistuttaa, että laitosten, laivojen, putkien ja pumppujen melu ja tärinät tuntuvat merenpohjassa asti. Syvältä merenpohjan suolakerroksen alta löytyneet öljyesiintymät sijaitsevat 300 kilometrin päässä Riosta. Saasteet ovat vähentäneet kalastajien määrän alle puoleen entisestä, mutta Andersonin mukaan heitä on yhä noin 9 000. Kalastajien käytössä on enää reilu kymmenesosa lahdesta, josta öljyteollisuus, -tankkerit ja -putket ovat vallanneet liki puolet. Asuntojen hinnat keskiluokan alueilla ovat kolminkertaistuneet viidessä vuodessa, hän jatkaa. Mario Osava IPS, Rio de Janeir. on öljyalan arkea Brasilian suurin yritys, valtiollinen öljyjätti Petrobras, rypee syvällä korruptioskandaalissa. Maan kontolla on kuitenkin 60 prosenttia tämänhetkisistä öljynporauslauttojen ja merellisten öljynetsintävälineiden tilauksista, koska lähes kaikki varannot sijaitsevat merenpohjassa, Szklo kertoo. ?Voitelu. Valtaus vain kasvaa, kun lahden pohjoisreunalle Itaboraliin valmistuu uusi jalostamo ja syvänmerenporaukset Atlantilla vauhdittuvat. . Vaikutukset näkyvät kaupungin edessä aukeavalla Guanabaranlahdella, jonka kalastuselinkeino kärsii yhä 15 vuoden takaisesta öljyvuodosta. . 16 24.3.2015 AVAUS Guanabaranlahden ympäristö kärsii ja kalastus hiipuu Öljy pyörittää Brasilian Brasilian Rio de Janeiro tunnetaan helmikuisista sambakarnevaaleistaan, mutta tulonsa alue hankkii kasvavasta öljy- ja metalliteollisuudesta. Öljyteollisuus merkitsee kalastuksen loppua Guanabaranlahdella, Anderson kiteyttää. Laitosten ihmisille aiheuttamiin haittoihin kuuluvat myös ilmansaasteet ja happosateet. Kiihtyy ja laantuu kuin elefantti Öljyn hinnan viimeaikainen romahdus ei tunnu vielä Brasiliassa, sillä hinnat muuttuvat hitaasti. . Se kaipaa laadukkaita palveluja, mikä hilaa hintoja ylöspäin. Rion alueella tilanne on kuitenkin lähempänä sitä, Szklo sanoo. Öljyala luo vähän työpaikkoja mutta käyttää hyväpalkkaista ammattiväkeä. Se hiljentää rakentamista tuntuvasti. Viime vuonna paljastuneessa Petrobrasin korruptiojutussa on syytettynä kymmeniä henkilöitä. Öljyteollisuus on kuin elefantti, sen vauhti sekä kiihtyy että laantuu hitaasti, sanoo Rion yliopiston energiasuunnittelun professori Alexandre Szklo. Brasilian valtion öljy-yhtiön Petrobrasin vanha jalostamo on toiminut Guanabaranlahdella vuodesta 1961. Tapahtuma teki Andersonista ympäristöaktivistin. Lahden vettä saastuttavat myös 12 miljoonan asukkaan Rion viemärijätteet. Se ja maan talouden yleinen heikkeneminen uhkaavat supistaa yhtiön tälle vuodelle kaavailtuja investointeja jopa 25 prosenttia. Ne ovat herättäneet hiljaiseloa viettäneet laivatelakat, jotka palvelevat nyt alueella operoivia ylikansallisia yrityksiä. Eläminen kallistuu Brasilian osuus maailman öljyntuotannosta on vain viiden prosentin luokkaa. Tuloilla halutaan kohentaa koulutusta ja terveydenhuoltoa, mutta hyvinvointi ei lisäänny ongelmitta. Brasilian tuotanto on monipuolista, joten maata ei uhkaa perinteisten öljyvaltioiden kirous eli riippuvuus yhdestä vientituotteesta
Madridissa pidettiin hiljattain kokous, jossa monet EU:n sosialistijohtajat tukivat Espanjan sosialistipuoluetta ja arvostelivat Podemosia. n n n ranskan sosialistipUo- Kiihkomuslimeita vastaan taistellaan ulkomailla ja yhä enemmän kotimaassakin. AVAUS Maailma tänään Kolumni Sosialidemokraatit ja populismin ristipaineet Saasteet ovat vähentäneet kalastajien määrän alle puoleen entisestä. IPS / Mario Osava 17 Mikko Heikinheimo Kirjoittaja on entinen suurlähettiläs, joka asuu Pariisissa. Rioa 24.3.2015 AFP Photo / Angelos Tzortzinis EU:n maltillistEn sosialidEmokraattiEn tilanne on monissa maissa hankala, koska Kalastajien elinkeino on joutunut ahtaalle Rio de Janeiron edustalla sijaitsevalla Guanabaranlahdella. Öljy- ja muut päästöt saastuttavat vettä, ja öljyteollisuus valtaa yhä enemmän alaa. heitä vastaan hyökätään sekä oikealta että vasemmalta. pidettävissä maakuntavaaleissa. Nykyisessä tilanteessa hallituksen taloudellinen liikkumavara on pieni ja rajoittaa elvyttävän politiikan käyttöä. ja 29.3. ja menestystä äärioikeistolle. n n n ranskan sosialistipUolUEEn ongElmana on se, ettei puolueen sisällä oikein pystytä sopimaan poliittisesta ja taloudellisesta linjasta. Monet puolueen johtohenkilöt ovat olleet aikaisemmin enemmän vasemmalla kuin nykyisin, ja toisaalta eräät puolueen jäsenet ovat perinteellisesti vasemmisto-oppositiossa puolueen johtoon nähden. Myös maltillisempi oikeistopuolue UMP, jossa käydään jo kamppailua vuoden 2017 presidentinvaalien ehdokkaiden kesken, on huolissaan. Mutta hän sanoi myös, että juuri siksi vasemmistoyhteistyö on niin vaikeaa.. ongelmat eivät siis ole ohi EU:ssa. Joskus jopa omat koirat purevat. Kansainvälinen taloudellinen kriisi ahdistaa ja kiihkomuslimien aktivoituminen jopa murhiin saakka lisää paineita lisätä turvallisuutta mahdollisesti yksilön- ja ilmaisuvapauden kustannuksella. Sekin aiheuttaa kiistaa puolueen sisällä. meneillään ankara linjariita talouspolitiikasta. Ja sekin aiheuttaa kiistaa puolueen sisällä. Sosialidemokraattien . Kuvassa pääministeri Alexis Tsipras ja varapääministeri Giannis Dragasakis. Oikealla laidalla marine le penin äärioikeistolainen Kansallinen rintama, FN, on jälleen ehkä saamassa eurovaalien tapaan eniten ääniä eli 30?32 prosenttia. viime vuoden kunnallisvaalien tapaan . Tämä kuitenkin asettaa vaaraan niin PS:n menestyksen tulevissa presidentinvaaleissa kuin vihreiden edustajapaikat kansalliskokouksessa. Joulukuussa tänä vuonna pidettävissä aluevaaleissa odotetaan jälleen tappioita sekä sosialisteille että maltilliselle oikeistolle . Heidän luontevampi paikkansa olisi ehkä äärivasemmistossa, mutta siellä he eivät menestyisi vaaleissa. Ranska on aina ollut porvarienemmistöinen maa, joka kuitenkin on toisinaan valinnut sosialistisen enemmistön parlamenttiin ja kaksi kertaa sosialistipresidentin. kalevi sorsa sanoi aikoinaan, että sosialidemokratia merkitsee sosialismin ja demokratian yhdistämistä. Vihreistä osa halajaa takaisin hallitukseen, osa taas kannattaa liittoa äärivasemmiston kanssa. ankaria tappioita 22. Presidentti Hollanden ja pääministeri Vallsin melko liberaalia talouspolitiikkaa parjaavat puolueen jäsenet saivat hiljattain aikaan sen, ettei hallitus uskaltanut viedä taloudellista lakiesitystään äänestykseen kansalliskokouksessa. Kuitenkin monissa EU-maissa Kreikan esimerkki huolestuttaa. Tiukka linja velka-asioissa ei ole pelkästään taloudellinen vaan myös poliittinen kysymys. Espanjan Podemos-liike, joka pyrkii ja ehkä pääseekin valtaan maassa haluaa seurata Syrizan esimerkkiä, vaikkei ehkä liittoudukaan äärioikeiston kanssa. Syrizaa ja Podemosia syytetään katteettomista lupauksista, ja maltilliset sosialidemokraatit pelkäävät niiden vaikuttavan myös muiden maiden vaalituloksiin. Se saanee alle 30 prosenttia äänistä. Sosialistien tilanne on kuitenkin huonoin, koska perinteellinen vasemmistorintama, PS, vihreät ja äärivasemmisto mukaan lukien kommunistit, on täysin hajalla. Osittain liberaalin talouspolitiikan toivotaan parantavan työllisyyttä. Kiihkomuslimeita vastaan taistellaan ulkomailla ja yhä enemmän kotimaassakin. Kreikan velkojen järjestelyjen lopullinen ratkaisu saattaa olla vielä monen mutkan takana, ja pääministeri tsipras on jo alkanut perääntyä vaaleissa antamistaan lupauksista. Se runnoi sitten lakinsa läpi luottamuslausekikkailulla, joka ärsytti entisestään kriitikoita ja antoi oikeisto-oppositiolle mahdollisuuden hallituksen arvosteluun. Puolueen vasemman laidan edustajat pyrkivät hallituksen linjan tarkistukseen ja ehkä jopa puolueen puheenjohtajan vaihtoon PS:n puoluekokouksessa 5.?7.6. mutta myös maltillisen oikeiston . Katteettomilla lupauksilla saadaan ilmeisesti helposti kannatusta monin paikoin eikä turvallisuusuhkien kasvu Lähiidän, Aasian ja Afrikan lisäksi EU-maiden sisällä helpota tilannetta. Äärioikeiston kanssa liittoutunut äärivasemmistolainen kreikkalainen Syriza-puolue, joka on käyttäytynyt velkakysymyksissä röyhkeästi, ärsyttää suuresti EU:n sosialidemokraatteja. Puheenjohtaja Jean-Christophe Cambadélis haluaa sovitella erimielisyyksiä ja säilyttää paikkansa. Mutta paineet puolueen sisällä kasvavat ja sosialistien odotetaan kärsivän jälleen . Erityisen huolissaan ovat portugalilaiset, jotka ovat saaneet matokuurilla taloutensa parempaan kuntoon. Näin on ollut asian laita myös Irlannissa ja Espanjassakin. Puolueen arvioidaan saavan vain ehkä 20 prosentin kannatuksen. lUEEssa on Syriza sai kansan suosion, sosialidemokraattien mielestä katteettomilla lupauksilla
Tehtaan hiilidioksidipäästöt eivät tule niinkään tehtaan piipusta vaan energialaitokselta, josta tehdas hankkii energiansa. Omia hiilidioksidipäästöjä voi tehokkaimmin vähentää asumalla kohtuullisen kokoisessa asunnossa ja kohtuullisessa lämpötilassa, vähentämällä autoilua ja lentämistä ja lisäämällä ruokaan kasviksia lihan tilalle.. Suomalaisilla näistä aiheutuvia päästöjä tulee paljon, koska suomalaiset asuvat isoissa asunnoissa, autoilevat paljon ja syövät paljon energiaa kuluttavaa liharuokaa. Myös teollisuuden päästöt syntyvät suureksi osaksi energiankulutuksen kautta. Sekään ei kuitenkaan riitä. Ihmiskunta nimittäin ylikuluttaa maapalloa myös muilla tavoilla kuin tupruttamalla kasvihuonekaasupäästöjä. 18 24.3.2015 ARKI ??Ekologisen jalanjäljen käsite pitää tuntea, jos tahtoo nähdä ilmastopolitiikan Se reilumpi mittari Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa katseet kääntyvät yleensä niihin maihin, jotka aiheuttavat eniten päästöjä. Kaikki jalanjälkiluvut ovat vuodelta 2010. Faktat haltuun Suomalaisten ekologinen jalanjälki Suomalaisten ekologinen jalanjälki on yksi maailman suurimmista: noin 5 globaalihehtaaria henkeä kohti. Suuren maan kansa taas saisi kantaakseen raskaan päästövähennystaakan, vaikka eläisi jo ennestään hyvin vaatimattomasti. Pelkkien päästömäärien perusteella ei myöskään pysty ratkaisemaan itse ongelmaa eli sitä, että ihmiskunta kokonaisuudessaan elää yli varojensa. Ongelma on maailmanlaajuinen, eivätkä ilmastoa kiinnosta maiden rajat. Vai ratkeaisiko päästöongelma niin, että Kiina ja USA Tua Onnela Demokraatti jaettaisiin useaksi eri valtioksi? Silloinhan minkään niistä päästöt eivät olisi kovin suuret ja paperilla kaikki olisi kunnossa. Vähän reilumpaan ja kokonaisvaltaisempaan ajatteluun päästään katsomalla kunkin maan yhteenlaskettujen päästöjen ohella päästöjä henkeä kohti. Päästöt henkeä kohti eivät myöskään huomioi kunnolla kuluttajien vastuuta. Tältä aukeamalta selviää, mikä se on ja miten se keskivertosuomalaisella muodostuu. Lähteet: Global Footprint Network, WWF, Motiva, Tilastokeskus. Se tarkoittaa siis sitä, että jos kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvittaisiin kolme maapalloa. Suomalaiset ovat jalanjälkivertailussa sijalla 15. Suomi on harvoja maita, joilla maan oma biokapasiteetti on suurempi kuin asukkaiden ekologinen jalanjälki. Se on perusteltua, koska isojen päästäjien teot tuottavat myös isoimmat tulokset. Kunkin maan yhteenlasketut päästöt eivät kuitenkaan voi olla ainoa mittari, kun ilmastonmuutosta yritetään hillitä. Jos päätökset tehtäisiin pelkkien päästömäärien perusteella, ihmiset joutuisivat epäreiluun asemaan sen perusteella, sattuvatko asumaan pienessä vai suuressa maassa. Pienen maan väki saisi ilmastotörsätä kenenkään puuttumatta. Se johtuu kuitenkin Suomen sijainnista, ei suomalaisten elintavasta. Esimerkiksi bangladeshilaisen vaatetehtaan päästöt menevät bangladeshilaisten kontolle, vaikka kukaan heistä ei omistaisi tehdasta eikä käyttäisi yhtäkään sen tuottamaa rättiä. Näistä kaikista syistä tarvitaan käsite nimeltä ekologinen jalanjälki. Sijaintinsa takia Suomi on jäänyt harvaan asutuksi eli maata on asukkaiden tarpeeseen nähden paljon. Hiili Suurin osa suomalaisten ekologisesta jalanjäljestä muodostuu hiilidioksidipäästöistä. Niistä ylivoimaisesti suurin osa, noin 80 prosenttia, syntyy energiankulutuksesta ja -tuotannosta eli ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden ja turpeen poltosta. Energiaa kuluttavat esimerkiksi ruoantuotanto, rakennusten lämmitys ja liikenne
Jalanjälki siis kertoo, kuinka paljon maapallon pintaalaa tarvitaan, jotta se pystyy tuottamaan ihmisen tai ihmisryhmän tarvitseman energian ja materiaalit ja käsittelemään tämän aiheuttamat jätteet. Mittayksikkönä on globaalihehtaari eli GHA. ARKI 24.3.2015 kokonaisuuden Mikä? ?? ?? ?? Ekologinen jalanjälki tarkoittaa pinta-alaa, jonka verran ihmiset kuluttavat maapallon voimavaroja. Silloinhan minkään niistä päästöt eivät olisi kovin suuret ja paperilla kaikki olisi kunnossa. Viljelymaa Laidunmaa Talousmetsä Kalavedet Rakennettu maa 19. Yhdysvaltalaisten luku on noin 7, kiinalaisten 2 ja esimerkiksi nepalilaisten 0,5. Ratkeaisiko ongelma niin, että Kiina ja USA jaettaisiin useaksi eri valtioksi. Se vastaa maapallon keskimääräistä ekologista tuottavuutta per hehtaari. Nykyisellä väkiluvulla maapallon biokapasiteetti henkeä kohti on 1,7 globaali- hehtaaria. Kestävä ekologinen jalanjälki henkilöä kohti olisi siis 1,7. ?? ?? ?? Keskivertoihmisen ekologinen jalanjälki on 2,6 globaalihehtaaria eli paljon enemmän kuin maapallo kestää. Epäsuhtaa kuvataan usein myös maapalloissa: nykymenolla tarvittaisiin puolitoista maapalloa, jotta se kestäisi ihmiskunnan kulutuksen. Suurin ekologinen jalanjälki on kuwaitilaisilla: yli 10 globaalihehtaaria henkilöä kohti
SDP:n kannatus nousee vaalien lähestyessä. Hävitä voi. Piirin vaaliauto kiertää ahkerasti vaalipiirissä ja alueen isoissa tilaisuuksissa kuten esimerkiksi viime viikonlopun Rakennus- ja LVI-messuilla Porissa. Markku Lahikainen Demokraatti markku.lahikainen@ demari.fi SDP:n ehdokkaat Satakunnan vaalipiirissä Petri Ahokangas Kankaanpää, Mirva Heino Pori, Harri Hermo Pori, Marko Iltanen Rauma, Krista Kiuru Pori, Petteri Lahti Pori, Kalle Leppikorpi Rauma, Pirjo Mäki Pori, Reijo Nummikari Harjavalta, Tommi Raunela Pori, Ari Reunanen Eura, Kristiina Salonen Rauma, Tero Savala Pori ja Marika Uimaluoto Merikarvia Demokraatti kiertää vaalipiireissä Koulutuksesta hyvät eväät ehdokkaille Satakunnassa demaripiiri aloitti määrätietoisen valmistautumisen vaaleihin jo syksyllä. . Tällä porukalla kelpaa kamppailla. Harri Lehtonen luonnehtii 14 ehdokkaan tiimiä tulevaisuuden kannalta erittäin hyväksi. . Vaalityötä tehdään koko ajan, mutta piiri satsaa rajallisia resurssejaan 2?3 viimeiseen viikkoon. 20 24.3.2015 ARKI ??Vaalipiirin perinteinen ykköspaikka aiotaan ehdottomasti pitää Satakunnan demarit satsaavat loppukiriin . Sitten mietimme, minkälaista vaalityötä kunkin ehdokkaan kannattaa tehdä oman profiilinsa pohjalta, kertoo Jukka Pirttinen. . Antti Rinteen esiintymisessä on määrätietoisuutta, arvioi Lehtonen. Aiempaa kolmatta paikkaa ei pidetä kovin realistisena, koska vaalipiiristä valitaan yksi edustaja aiempaa vähemmän. Kunto tähdätään viimeisiin viikkoihin Satakunnan demarit käyvät vaalitaistelua piirin toiminnan- johtaja Jukka Pirttisen mukaan alueellisesti kattavalla kokemuksen ja nuoruuden joukkueella . Jalkatyö on yhä iso juttu, ehdokkaiden pitää näkyä ja henkilökohtaisen kontaktin merkitys on jopa korostunut. Tarmo Malinen. ehdokkaista kuusi on ikähaitarissa 30?42 vuotta. Krista Kiuru ja Kristiina Salonen pyrkivät uusimaan valtakirjansa. . Luotan tähän täysin, ja ilman muuta aiomme jatkaa vaalipiirin suurimpana puolueena, sanoo Satakunnan demaripiirin puheenjohtaja Harri Lehtonen. Vuoden 2011 vaaleissa SDP pysyi 5,5 prosenttiyksikön ja yhden paikan tappiostaan huolimatta niukasti Satakunnan ykköspuolueena. Nyt uskon persukuplan hieman puhkeavan, ja SDP saa sieltä paluuääniä. Ehdokkaistamme kymmenen on ensi kertaa eduskuntavaalitulessa, mutta nuorillakin on vahvaa kokemusta esimerkiksi kuntapolitiikasta. Uutena meillä oli ehdokkaille mediapäivä Voionmaan opistolla, missä on tosi hyvää osaamista antaa eväitä esiintymiseen ja ihmisten kohtaamiseen. Nuorten miesten porukka on rai- ?Somekin on tärkeä, mutta siellä vaaleja ei voi voittaa. Hävitä voi.? kasta kaartia, ja heille some on vaalityössä erittäin tärkeässä roolissa. Toiminnanjohtaja korostaa, että vaaleissa päivän kunto ratkaisee. . Ehdoton tavoite on säilyttää nykyiset kaksi kansanedustajan paikkaa. Silloin ehdokkaiden koulutuksessa selvitettiin tutkimusten pohjalta, minkälaisia suomalaiset ovat. Perussuomalaiset jytkyttivät aivan demareiden pesiin. . Kunto kannattaa tähdätä tosi tarkasti, liian aikaisin ei kannata mennä hapoille, tähdentää Pirttinen. . Somekin on tärkeä, mutta siellä vaaleja ei voi voittaa
Pärjääminen edellyttää vaalityöltä innokkuutta ja demareilta itseluottamusta. . Syyskauden aloituksesta ilmoitetaan Aamupostin Yhdistykset-palstalla ja jäsenkirjeessä. Katri Penttinen, yleiskaavasuunnittelija Heikki Salmikivi kaupunkisuunnitteluvirastosta ja arkkitehtuurin tutkija, Lasyn pj Kimmo Sarje. Järjestää Lauttasaaren sosialidemokraatit. . Tule kuulemaan ja kysymään! UUSIMAA . Ennen kokousta klo 17 alk. Kokoonnumme ma 30.3. Myös saavutettavuus on meille tärkeää. TUL-Tampere. Seinäjoen Eläkkeensaajat ry. Tervetuloa! . Kuulemme heidän näkemyksiään ja käymme vuorovaikutteista keskustelua. Tapanilan Kotien Puolesta ry:n tiistaikerho ti 24.3. Tilaisuuden juontavat Aino Sederholm ja Amal Osman. Luvassa ravistelevia näkökulmia nuorisoja kulttuuripolitiikkaan. klo 13 valtuustosalissa. Meidät vastaanottaa kunnanjohtaja Tarja Matikainen ja perusturvajohtaja Matti Valtonen. klo 10. PIRKANMAA . yhdistyksen maaliskuun kokous pidetään yhdistyksen talolla to 26.3. Keskustelutilaisuus ?Suomalainen nuori + kulttuuri = ?. Penaalin terävien kynien näkyminen alueella on tärkeää, sanoo rehtori Lehtonen. Saavutettavuus ja oma vaalipiiri Vaaliohjelmassaan Satakunnan demarit korostavat maakunnan tulevaisuutta. . Teollisuusmaakuntamme tarvitsee vahvaa elinkeinoihin ja työllisyyteen vaikuttavaa politiikkaa. keskiviikkoisin klo 11. klo 18.30 Koulun historianluokassa, Eerikinkatu 18. Tervetuloa! Johtokunta. ilmoittautu- POHJANMAA . Karakallion Eläkkeensaajien keskiviikkokerhossa 25.3. Keskustelutilaisuus Uudistuva seurakunta ma 30.3. klo 18.30 alkaen. Jukka Siren, Jukka alustaa yrittäjäksi ryhtymisestä ja yrityksen kasvun ja työntekijän palkkaamisen esteistä ja mahdollisuuksista. Ohjelmaryhmä Srk-talolla klo 11.30. Käsityökerho linja-auto as. Aprilliristeilyn yhteiskuljetuksen lähtö pe 27.3. 0465548766. HÄME . Sääntömääräinen kevätkokous 29.3. klo 18.30 Turun Varissuolla Kousankadun liiketalon kulmassa, Kahvila Sokerpalassa. klo 16 Raatikympissä, Raatihuoneenkatu 10, Porvoo. Kevätkokouksessa käsiteltävät asiat: toimintakertomus, esitellään ja vahvistetaan tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto, vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilivelvollisille ja muut yhdistyksen säännöissä määrätyt asiat. . http://korso.elakkeensaajat.fi/ p. 0400 402 172. VARSINAIS-SUOMI . klo 18 Scandic Patrian auditoriossa, Kauppakatu 21. Asukasluvun pieneneminen on loppunut, ja nyt kehitys on pystyttävä kääntämään voitolliseksi. Tervetuloa! Johtokunta. . Tervetuloa keskustelemaan Suomen tulevaisuuden pääomasta, nuorista. Tervetuloa Huutamaan! . Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat. Helsingissä on ymmärrettävä maakuntien ominaispiirteitä nykyistä paremmin. Piiri haluaa vaikuttaa myös siihen, että Satakunnasta tulee muuttovoittoinen maakunta. . Kevätretki tehdään Tuusulanjärven kierroksena to 7.5. Tervetuloa! Tutustu KSR:n upeisiin apurahatarinoihin, lahjoittajien ajatuksiin ja säätiön rahastoihin. Nouda tai tilaa KSR:n esite maksutta kotiisi - tai useampi tilaisuuksissanne jaettavaksi. l Säästöpankinranta 2 A 8 krs., Helsinki puh. (3 kpl) 5 oik. 4 oik. 3 oik. 2 oik. ei yhtään kpl 27 203,60 e 835,40 e 53,80 e 7,40 e 2,50 e niala, Lauttasaari-Seuran pj. Ma 30.3. TuTo:n toiminnanjohtaja Henry Toivari juontaa eduskuntavaaliehdokkaiden väittelykisan. . Klo 17.30 keskustelemassa kansanedustajaehdokkaita, klo 18.30 jaoston kokous, toimikunta klo 17. Esillä myös kirkolliskokousvaalit. Tervetuloa tutustumaan! . klo 17. Vaasan Ttyöväenyhdistys ry. Keskustelijoina kansanedustajaehdokkaita sekä Opetusministeriön valtiosihteeri Kari Anttila. Laihian SDP:n kuukausikokous su 29.3. klo 18 mm. Hyvinkään Kotien Puolesta ry:n iltapäiväkerhot kokoontuvat tänä keväänä to 26.3. Mikkelin Sosialidemokraatit ry. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi. klo 14 Seinäjoen Työväenyhdistyksen kokoushuoneessa, Keskuskatu 17 A. to 26.3 klo 18?20 Ravintola Oivassa, Porthaniankatu 5, Helsinki. Rakennamme monikulttuurista yhteiskuntaa, mutta ymmärrämmekö edes omaa kulttuuriamme. Allasjumppa jatkuu tiistaisin klo 15.30 Veteraanitalon altaassa huhtikuun ajan. klo 18?19 Kaarelantie 86:n kerhotilan katutasossa, vieraina professori Pentti Arajärvi ja kaupunginvaltuutettu Jukka Järvinen. Huutokauppa su 29.3. Olen hirveän tyytyväinen siitä, että puheenjohtaja ja ministerit ovat kiertäneet ja kiertävät ahkerasti myös Satakunnassa. Turengin Eläkkeensaajat. (aiheena pääsiäinen) ja to 23.4. (aiheena vappu) klo 14?16 Veteraanitalossa. Kaikille avoin tilaisuus ti 24.3. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Lappeenrannan Työväenyhdistys ry. Sääntömääräinen kevätkokous pe 27.3. Kahvitarjoilu klo 16.30 alkaen. Maksuton pullakahvitarjoilu. Pohjanmaan työväen kristillisen jaoston kevättapahtuma ke 8.4. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti. demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. tavattavissa myös kerhohuoneella. Kevätkauden päättäjäiset vietetään Hyvinkään Invalidit ry:n kesäkodissa Usmissa to 4.6. Sääntömääräinen kevätkokous ti 24.3. Piiritoimisto suljettuna ke-pe 25.?27.3. 15 Vappu ja Ilkka Taipale ym. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaalitapahtumailmoituksia, ne ovat maksullisia. ETELÄ-KARJALA . TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 26.3. Tervetuloa yleisölle avoimeen keskustelutilaisuuteen Lauttasaaren yleiskaavasta, kartanosta ja vesitornista ke 25.3. klo 19 rav. Hyrinän kampaamopalvelut on varattu ryhmällemme ma 18.5. Sosialidemokraattinen Väinö Voionmaa seura. Kerhovieraana Sosialidemokraattisten Nuorten puheenjohtaja, SDP:n puoluevaltuuston jäsen ja Lohjan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joona Räsänen. ARKI 24.3.2015 21 Yhdistystoiminta Harri Lehtosen mukaan SDP:llä on koko maassa selvästi päällä myönteinen tuulahdus. . Korson Eläkkeensaajat ry. Valtateiden 8 ja 2 kunnostusta on jatkettava, listaa Harri Lehtonen. Jukka Pirttinen muistuttaa, että hyvät tie- ja ratayhteydet Rauman ja Porin satamiin turvaavat osaltaan koko maan huoltovarmuutta. Demaripiiri vaatii, että oma vaalipiiri säilyy jatkossakin. Lehtosen vaatimuslistalla on myös elinkeinomyönteinen aluepolitiikka. . Tätäkin tavoitetta palvelee monipuolisen koulutustarjonnan säilyttäminen Satakunnassa, jotta nuoret saavat täällä koulutusta ja jäävät paremmin maakuntaan, painottaa Pirttinen. Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Lähtö kimppakyydein klo 11.30 Kauniston parkkipaikalta. Tuolijumppa pe 10.4. Karakallion Eläkkeensaajat ry www. karakallio.elakkeensaajat.fi. . klo 16.30 Nokialta, Kumitehtaan vieressä olevalta pikavuoropysäkiltä ja klo 16.45 Lamminpään Ylä-Grilli sekä klo 17 Tampereen linja-autoaseman Stadionin puolelta. Vaalityölle on saatava myös vahvaa ponnahdusalustaa puoluejohdon vetoavusta. Sisun kerholla, Keskuskatu 17 B, Seinäjoki. klo 9.15. Porvoon Työväenyhdistys ry. klo Sarjakuvat B.Virtanen - Urja miset kerhoissa tai varapuheenjohtajalle, hinta 65 ?. klo 11.30 Tapanilan työväentalolla, Sompiontie 4. Kauhajoen Eläkkeensaajat r.y. (1 kpl) 6+1 oik. 6 oik. 5 oik. 4 oik. 7 000 000,00 e 78 358,90 e 3 097,10 e 64,80 e 10,00 e Tuplaus-voitonjako: 7 oik. ei yhtään kpl 6+1 oik. ei yhtään kpl 6 oik. ei yhtään kpl 5 oik. valtiovarainministeri, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää alustuksen ajankohtaisista asioista. Kokouksessa hyväksytään yhdistyksen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2014 sekä käsitellään muut sääntömääräiset asiat. Kevätkokous ke 25.3. Yhdistyksen kevätkokous ke 25.3. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Markku Turkia pitää ajankohtaisen katsauksen kuntapolitiikkaan ja eduskuntavaaleihin. Entinen Turun arkkihiippakunnan piispa, kansanedustaja Ilkka Kantola ja Katariinanseurakunnan uusi kirkkoherra Leena Kairavuo käsittelevät puheenvuoroissaan kirkollisen elämän tulevaisuuden näkymiä ja Pyhäjärven entinen kirkkoherra Jarmo Saksman kommentoi. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Persilja, Julius Tallbergintie 1. Puheenvuoroja pitävät arkkitehti Ilpo Aar- Peliuutiset Lotto 12/2015 4, 14, 20, 25, 26, 36, 38 Lisänumerot: 9, 32 Tuplausnumero: 16 Voitonjako: 7 oik. klo 12 Walkerssin tiloissa. Myynnissä käsitöitä, leivonnaisia ym. Arvontaa. Alustajana on fil.toht. Kahvitarjoilu ja Antti Rinteen alustustilaisuus on avoin kaikille. Sauna- ja lounas 15 * maksetaan paikan päällä. klo 13?15 Palvelutalo Hopeakotkassa, Kotkapolku 2. Tervetuloa! Tilaisuudessa voi liittyä yhdistyksemme jäseneksi. Kahvitarjoilu. Kahvitarjoilu. klo 18 Mikkelin Kaupungintalon SDP:n valtuustoryhmän huoneessa. Käynti pihan puolelta. valtuusto asiat ym. Jäsenkokous ti 24.3. Sääntömääräisten asioitten lisäksi kansanedustaja Hanna Tainio kertoo eduskunnan kuulumisia. Jumpan vetää Anita Heinonen. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Järjestää Varissuon Sosialidemokraatit ry. . Esillä yhdistyksen sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. . Lisätiedot: Esa Toppila, esatoppila@gmail.com, p. Käsityökerho ja atk-kerho jatkavat toimintaansa Onnensillassa vetäjien ilmoitusten mukaisesti. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. . Kevätkokous Tallipihan kahvilassa, Kuninkaankatu 4, ke 25.3. Katso myös www.mikkelinsosialidemokraatit.net ja Facebook. HELSINKI . klo 10. Tervetuloa! Johtokunta. . Keskiviikkokerhossa ke 25.3 klo 11 Korsontie 2, nuorisotilassa omaa ohjelmaa, matkaohjelman esittely ja lopuksi bingo, kahvitarjoilu klo 10.30. Seuraa tiedotusta! . Nummenmäen sos.dem. (145 kpl) 129,60 e 4 oik. 20,00 e Jokeri12/2015 Jukka Pirttinen (vasemmalla) ja Harri Lehtonen ajavat maakuntaansa vahvaa elinkeinopolitiikkaa. Siihen kuuluvat myös kunnolliset rata- ja tieyhteydet. 6457303 7 oik. 6 oik. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Turun SDP:n kaikille avoin juttutupa pe 27.3. Puolueen kannatus nousee lähelle 20 prosenttia. klo 18 Vaasan Työväenyhdistyksen kerhotilassa, Kasarminkatu 19 A. klo 19.45. Tervetuloa. Johtokunta. ETELÄ-SAVO . Hän kertoo tulevaisuuden näkymistä ja vastaa kuulijoita askarruttaviin kysymyksiin. Kaarelan sosialidemokraatit ry
020 77 41423, marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA, fax. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. (06) 220 1562 1 x Sähköalojen 30 mm ammattiliitto ry 1 x 23 mm Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Tilaa ihmiselle. Tilaa Metallityöväen liitto ry ihmiselle. Aina uutta. Aina uutta. VAASAN ALUETOIMISTO Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. 010 7703 640 (vaihde). sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Hautauspalvelut Yhdistyksen kevätkokous pidetään 31.3.2015 klo 18.30 kaupungintalon kokous Järvi. Johtokunta klo 18. <ddd> <d>.<m>.<yyyy> Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 2 LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY KOKKOLAN Yleisohje: Malmi ja Kallio SOS.DEM Mikroilmot (koko alle 70 mm) kulman leikkaus 0400-423 835 51 astetta, sisämarginaali tässä pienimmässä koossa KUNNALLISKaikki lakiasianne. Tyylejä tässä tiedostossa: _MIKROILMO_NEGA bold ja _MIKROILMO_light JÄRJESTÖ ry. 1 x 38 mm Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Uusi Puheenjohtaja sanomalehti Sakari Ruisaho 040 838 7697 Suomessa! Varapuheenjohtaja Tilaa ihmiselle. Jaana PikkarainenHaapasaari 1 x 34 mmSAK:n Liity sinäkin ja rikosoikeudenkäynnit 1 xRiita39 mm 25 vuoden kokemuksella. 1 x 34 mm ammattiliiton jäseneksi! Se on tilattava. SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 toinenkin ihmiselle. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Vuodesta silmä. Julkisten 1895. ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Verkatehtaankatu 4, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi p. 020 77 41323, fax 020 77 41330Avaa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vuodesta 1895. silmä. toinenkin ihmiselle. toimisto avoinna ma-pe klo 8.20-16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Vuodesta 1895. silmä. Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Pohjanmaa VAASAN TOIMISTO . 020 774 0311 s-posti: marita.putkonen@sak.fi » www.sak.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Kevätkokous pidetään Mikroilmot (koko alle 70 mm) kulman leikkaus 51 astetta, sisämarginaali tässä pienimmässä koossa (38 mm) 3Aluepäällikkö mm. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Vaasan toimipiste Aluetoimitsija Katja Kaivonen, puh. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 22 24.3.2015 ARKI Liity sinäkin SAK:n Hengelliset ammattiliiton jäseneksi! Turun seurakunnat Turun tuomiokirkkoseurakunta Kastetut: Leevi Ilmari Tarkkonen, Leevi Valtteri Vehniäinen Kuolleet: Terttu Hellevi Elonheimo 83 v., Jorma Johannes Rantanen 73 v. 2 <ddd> <d>.<m>.<yyyy> Kokoukset TAPANILAN Yleisohje: TYÖVÄENYHDISTYS ry:n Turun Mikaelinseurakunta Kastetut: Aune Terhikki Alanko, Melina Kristiina Irene Koivunen, Santtu Mikael Lindqvist, Mikaela Elina Teerimäki Kuolleet: Rosalie Ingeborg Ingman 105 v., Kaija Oksala 92 v., Pentti Kalevi Mäkinen 79 v., Sirkka Sinikka Lilja 78 v., Liisa Raakel Niemelä 78 v., Alpo Välimäki 69 v., Aulis Arto Olavi Salminen 64 v., Pentti Andreas Kiimala 61 v. Turun Martinseurakunta Kastetut: Hilla Helena Alasuutari, Valto Einari Ivaska, Eero Oka Antero Vesalainen, Iines Elina Väliheikki Kuolleet: Maissi Jorina Maria Nyroos 88 v., Irja Andersson 86 v., Lea Aliisa Suominen 86 v. Turun Katariinanseurakunta Kuolleet: Kirsti Tuulikki Varis 97 Kuolleet: Urho Johannes Laakso- v., Irja Anita Liljestrand 86 v., Elisa nen 91 v., Eila Johanna Ojanperä Kaarina Lehtonen 64 v. 82 v., Mikko Tapani Aaltonen 73 v., Kaarinan seurakunta Maarian seurakunta Kastetut: Valtteri Viljami MaimoKastetut: Eino Oskari Kerman, nen, Elmo Martti Matias MastoAada Pauliina Merisaari, Emilia mäki, Liliana Sirena Nevanpää, Helmi Kristiina Mikkola, Tilda Illi Gunnar Sirkel Eveliina Storberg Kuolleet:Allan Aleksander Karisto Avioliittoon kuulutetut: Juho Joo- 78 v. nas Roivas ja Laura Johanna Palmu Kuolleet: Liisa Tellervo Verho 89 Piikkiön seurakunta v., Katri Martta Järvinen 88 v., Kastetut: Oliver Leo August LindMirja Viola Kaarnisto 82 v., Lasse roos, Väinö Anton Loukonen, IngVeli Veikko Paananen 70 v., Seppo rid Christina Perheentupa Antero Laakso 58 v. Kuolleet: Allan Kaarlo Hakala 91 v, Esa Petteri Heino 44 v. Turun Henrikinseurakunta Kastetut: Aatos Veikko Samuel Åbo svenska församling Heimonen, Nella Sofia Holmberg, Döpta: Olivia Mirjam Marita Veikko Juhani Jokinen, Enni Ka- Reiman tariina Koskinen, Sofie Annabelle Döda: Marita Maria Dristig 84 år., Lavastre, Aksel Henrik Lönnblad, Margareta Linnea Eriksson 84 år., Rafael Antero Martin Rantala, Harry Mikael Edenvall 54 år., Ejnar Onni Julius Virtanen, Sara Alek- Jonas Backlund 44 år. sandra Yliniitty SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua mm. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. avoinna ma 9-12, 13-16 Kauppatori 2, 2.krs, 67100 KOKKOLA Palveluneuvoja Anneli Kalliosaari faksi 020 774 2422 Tilaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Aina uutta. ihmiselle. AKT:n VAASAN TOIMISTO Aluetoimitsija Tapio Huotari (06) 220 1560, 0400 476 005, tapio.huotari@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. Tilaa ihmiselle. Avaa toinenkin SAK:n Lounais-Suomen toiminta-alue/ Vuodesta 1895. silmä. Vuodesta 1895. Turun toimipiste Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi p. 020 77 41424 Tilaa ihmiselle. Tilaa ihmiselle. Aina uutta. Aina uutta. Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma - pe klo 9.00 - 16.00 Punaista muulloinkin kuin jouluna. Tilaa ihmiselle. Vuodesta 1895. Tilaa ihmiselle. Vuodesta 1895. Avaa toinenkin silmä . Yhdessä olemme enemmän Tilaa ihmiselle. Aina uutta.. avoinna ma-pe klo 9-16 (38 Pitkäkatu mm) 338mm. C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö Marja Salmivuori Toimitsija Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula x 23 mm Sari Mattila 1 x 30 mm Palveluneuvoja Sari Lehto, Anne 1Vuorenmaa, KOKKOLAN TOIMISTO . 1895. Tilaa ihmiselle. Tilaa Avaa toinenkin ihmiselle. Maariankatu 6 b, 20100 Turku Tilaa Avaa sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi Vuodesta 1895. silmä. p. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko 040 736 2614 Sihteeri Sari-Kaarina 1 x 38 mm Vähämäki 040 570 5688 Uusi Taloudenhoitaja Esa Kant sanomalehti Uusi 040 778 9810 Suomessa! sanomalehti Tilaa ihmiselle. Suomessa! VAASAN SOS.DEM. Tilaa ihmiselle. KUNNALLISJÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Uusi Uusi Puheenjohtaja sanomalehti Markku Ahonpää sanomalehti 040 557 0846 Suomessa! Suomessa! Tilaa ihmiselle. Varapuheenjohtaja Oili Tilaa ihmiselle. Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 5 x 26 mm 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm Uusi365 944 0500 sanomalehti Suomessa! 5 x 26 mm Tilaa ihmiselle. 1 x 55 mm 1 x 39 mm » www.sak.fi/Turku AmmAttiliittojen AluetoimiStojA turuSSA: 1SAK:n x 34 mm 1 x 34 mm Yhteisiä Se on unelmia tilattava. vuodesta Vuodesta 1895. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. 010 770 3700, fax 010 770 3701 1 x 65 mm Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. Metallityöväen Liitto Tilaa Avaa Humalistonkatu 6, 20100 Turku toinenkin Tilaa ihmiselle. p. Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 ma 30.3. klo 19.00 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 Tapanilan Työväentalolla, Tyylejä tässä tiedostossa: _MIKROILMO_NEGA bold ja _MIKROILMO_light s-posti: eijam.koski@jhl.fi Sompiontie 4, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat. Tervetuloa! HYVINKÄÄN DEMARIT ry. Palvelupalsta Lakiasioita Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA puh. 040 709 4337 s-posti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Marita Putkonen, puh
00.00 Yle Uutiset ja sää. 11.45 Kansallisaarre: Aalto-maljakko tolaiselämää. 13.10 Suuri sävelparaati 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kuningaskuluttaja Kosmetiikkamainonnassa tuotteiden vaikutusta perustellaan usein tutkimustiedolla. Selvitimme, millaisia tutkimuksia mainosten ylisanojen takaa löytyy. 16.50 16.55 17.00 17.06 17.10 Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Uutiset Uutiset alueeltasi Isä Brown ja hänen laumansa (12) Valvova silmä. Susie lumoutuu Apollokirkon karismaattisesta johtajasta. 20.03 Urheiluradio. 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerhon Viikon kirja Esa Mäkinen ja romaani Totuuskuutio 18.00?18.15 Romano mirits 18.20?18.29 Radioteatteri esittää. L.Onerva: Mirdja, osa 74. Hilla ja Anna joutuvat tekemään päätöksen: sanovatko he hyvästit vai jatkavatko Lontoossa vielä seuraavan kevään? Hilla on omasta mielestään aikuistunut Lontoossa: vauvakuumekin on nousussa. 00.30?04.00 Uutisikkuna 17.05 100 tarinaa Lastensairaalasta 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? Kreikkalainen moussaka 18.00 Emmerdale (7) Ongelmia pakoon. 18.30 Emmerdale Jäännösten jäljillä. 19.00 19.20 19.30 20.05 22.00 22.20 22.25 22.35 Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (7) Vaalit 2015: Kuumat nimet Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Hinnalla millä hyvänsä (7) Pelastus. 23.30 Kohde (12) Tuttuna vieraiden juhlissa. 01.25?01.55 Villi ja vapaa Dannyn pojat. YLE TEEMA 04.00 Teematieto 16.00 Rockin suuri tuntematon: Carol Kaye Henkilökuva kymmenillä hiteillä soittaneesta studiomuusikosta, johon miehet, kuten Phil Spector ja Brian Wilson, turvautuivat. 07.10 Urheiluradio. Katalonialainen draamasarja. 18.44 Sairaan kaunis elämä (12) Jordin on aika sanoa hyvästit jalalleen. 19.30 Kiehtovat keksinnöt 2014 Ohjelma esittelee Euroopan patenttiviraston keksijäpalkinnon European Inventor Awardin vuoden 2014 ehdokkaat. 20.00 Australian taiteen kehitys 2/3. buu.yle.fi 18.30 Hevostila Mistral (7) Pistache. Olet mitä aistit. 23.40 Luontohetki: Lumileopardin pesäluolalla Ruotsalaisessa eläintarhassa on seurattu hellyttävän söpöjen lumileopardin poikasten ensimmäisiä elinkuukausia. 19.05 Kaikki kotona. Amerikkalainen draamasarja. 02.05 Frasier Neljä kiikkulaudalla. 02.35 Holmes NYC (12) Se, joka pääsi pakoon. 03.35 Neljän tähden illallinen (1959) 22.29 Maistuvat makkarat (1956) 22.40 Kolme palaa sokeria (1963) 22.50 Kino Klassikko: Kuningasrotta (7) 01.00?04.00 Teematieto YLE FEM 07.25?16.00 SVT:n ohjelmaa 16.25 Efter Nio Kultareunuksista arkea. 17.25 Närbild 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtilin pomppukerho Bärtilin huippuhyppy. Kiki on 24-vuotias vauhdikas kauneusalan opiskelija, joka kokee vaipuneensa ylipainon aiheuttamaan horrokseen. 20.00 MasterChef VIP 7/10. 20.57 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Holmes NYC (12) Se, joka pääsi pakoon. 23.05 Beck: Erakko (16) Trilleri käynnistyy, kun kuollut aasialaisnainen löytyy merestä Tukholman edustalta. 01.05 NCIS Rikostutkijat (12) Helikopteri kateissa. 21.50 Merisää. 21.35?21.39 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 10.55 Pikkujuttu. 11.00 Yle Uutiset. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Lénan allerginen serkku Melvil tulee käymään. AnaÔs löytää hevosen ja haluaa pelastaa sen. 18.52 Nina Patalo (7) Hotkiva herne. ARKI TV- ja radio-ohjelmat 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Veeti käy taistoon Jimiä vastaan. Pikku Kakkonen Katsellaan Helmin ja Iinan kanssa Kim ja Kai, Taitoset, Q Putti 5, Kaapon ja Laten pähkinät, Mohvelit, Ennin Intia sekä Franklin ja ystävät. Holby Cityn sairaala (12) Oppipoika. Au pairit Lontoossa Suuria päätöksiä. Kioski Uusi päivä Aluepäällikkö. - 20.52 About a Boy (7) Ajankohtainen kakkonen Yle Uutiset Urheiluruutu Mandingo (16) Au pairit Lontoossa Suuria päätöksiä. 07.50 Merisää. Heidän mukaansa helikopteri syöksyi mereen. Hylystä ei kuitenkaan löydy jälkeäkään väitetyllä putoamispaikalla. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 09.10 Sää. 13.03 Maakuntaradio. 14.00 Yle Uutiset. 09.45 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale 11.10?12.05 Lääkärit 13.35 Upeat skandikodit Maalaiselämää. 14.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat Sunnuntaipaisti. 14.30 Mitä tänään syötäisiin? Kreikkalainen moussaka 14.35 Enbuske & Linnanahde Crew Miksi somali raiskaa? 15.35 Salatut elämät (7) Kurjet lentävät parvessa 16.05 Suomen surkein kuski Ahvenistolla on kerrankin lupa osua. Suuri sävelparaati Yle TV1 klo 13.10 Iskusäveliä pullollaan oleva musiikkielokuva seurojentalon juhlista ja niiden kenraaliharjoituksesta. Mukana muiden muassa Reino Helismaa, Eemeli, Brita Koivunen ja Olavi Virta (kuvassa). TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset KaakkoisSuomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Keski-Suomi 11.40 Uutiset Itä-Suomi 11.47 Uutiset Pohjanmaa 11.54 Uutiset Pohjois-Suomi 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 24.3. 06.54 Jussin matkat 07.05 Maapallottelua 07.08 Lulu kilpikonna 07.21 Nuottiavain 07.30 Jääkarhu Otto 07.40 Neppajymykerho 07.46 Saara ja Sorsa 07.56 Touhukkaat: Kadonneet steppikengät 08.18 Franklin ja ystävät 08.42 Raimo (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Rannalla tuoksuu savukala 10.30 - 11.30 Onnistuuko elämä maalla. 02.02 Yöradio. 00.05 Yöradio. 01.00 Yle Uutiset ja sää. 08.10 Urheiluradio. 09.11 Maakuntaradio. Ranim on juuri saanut ajokortin, ja hän kaahaa heti päätöntä vauhtia ja uskoo kokemuksen karttuvan parhaiten tällä tavalla. 13.45 Ja he elivät onnellisina 14.45 15.35 16.00 16.30 väntuulinen asiaohjelma. Juontajina Susanna Laine ja Mikko Kekäläinen. 19.00 Kiehtova maailma: Maustematkalla 2/6. Neilikka. Anni saa Karrin vaikeuksiin. Yle Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00?14.55 Sinfoninen takoja: Nuori ja vallaton 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55?15.58 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15?16.57 Faunin iltapäivä. 23.03 Yöradio. Hän asuu eriskummallisten otusten kanssa ja sattuu mitä ihmeellisimpiin seikkailuihin. svenska. 19.00 Ruotsalainen kesä Suomessa Osa 4/8. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Spotlight: Ab Trygghet Turva Oy 20.30 Minun maisemani Norjalaiset liikkuvat mielellään luonnossa. 20.45 Oddasat 21.00 Sportmagasinetn (7) 8/8. Päättäjäiset. 21.53 Norjaa ristiin rastiin Moottori selässä. 13.00 Yle Uutiset. 12.00 Yle Uutiset ja sää. Yakari: Savenhakumatka. 16.15 Urheiluradio. Nina Patalo on utelias ja kekseliäs tyttö, jolla on elävä mielikuvitus. 17.20 Maakuntaradio. 18.00 Yle Uutiset. 15.05 Maakuntaradio. Olli - avulias auto: Rock ?n. 06.30 Maakuntaradio. Ysäritunti. Yksi ratkaisu on kiinnittää moottorireppu selkään. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Arne Dahl (16): Kuolinmessu 1/2. 23.00?02.00 SVT:n ohjelmaa FOX 06.00 Sky News 06.26 FOX Kids: Sketsiä! 06.37 FOX Kids: Lalaloopsy 07.00 FOX Kids: Pound Puppies 07.22 FOX Kids: Vipo - lentävän koiran seikkailut 07.34 FOX Kids: Vipo - lentävän koiran seikkailut 07.47 FOX Kids: Monsuno 08.09 FOX Kids: Pac-Man 08.32 FOX Kids: Transformers - Rescue Bots 08.54 FOX Kids: Trollz 09.20 Wipeout 10.10 Sonjan Puutarha 10.35 Pohjolan maut à la Sara 11.05 How I Met Your Mother 11.30 Miehen paikka 12.00 Supertehtaat 13.00 Rajasota 14.00 Hetki ennen tuhoa 14.25 Hetki ennen tuhoa 14.55 Lentoturmatutkinta 15.55 Lentoturmatutkinta 17.00 FOX Wild: Laumanjohtaja Cesar Millan 18.00 Family Guy 18.30 How I Met Your Mother 19.00 Varastojen metsästäjät 19.30 Huutokaupan Metsästäjät 20.00 Huutokaupan Metsästäjät 20.30 Lapin poliisit 21.00 Bones 21.55 Intelligence - Agentti 2.0 22.50 Yliluonnollista 23.50 Yliluonnollista 00.50 Yliluonnollista 01.50 Yliluonnollista 02.50 Aarteen tonkijat 03.15 80-luvun parhaat 04.10?05.59 Sky News SUB 10.00?11.00 Lemmen viemää 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Top Chef 16.00 Killer Karaoke 17.00 Lemmen viemää 18.00 Uskomaton Mr. 21.00 Yle Uutiset. 04.00 Yle Uutiset ja sää. 10.00 Yle Uutiset. 12.12 Maakuntaradio. Stevie Parle ja Emma Grazette tutustuvat Sansibarin kulttuurien kirjoon ja historiaan sekä esittelevät uusia tapoja hyödyntää neilikkaa ruoanlaitossa. 19.50 Pohjolan luonto 20.00 Pullopostia lapsuudesta 6/6. 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Mr Selfridge (12) 2/10. Joko henkilökunnan sisäiset kiistat tasoittuvat? 22.45 Uutiset 22.50 Prisma: Eläinten ymmärrys 1/3. Teo ja Sanna avioituivat vuosi sitten, mutta liitto hajosi uskottomuuden takia. Kristinan ja Lennartin avioliitto alkoi natista arkirutiinien paineessa. Satuhäät Linda ja Juuso ovat työkavereita. About a Boy (7) Marcus täyttää vuosia, mutta synttärit ovat aina olleet täysi floppi. Joukkomuutto Ruotsiin teki suomalaisista risteilykonkareita 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. Tero yrittää tehdä vaikutuksen Juhaan. 08.12 Maakuntaradio. 09.00 Yle Uutiset. 02.00 Yle Uutiset. 15.00 Yle Uutiset. Jakso 1/2. Selviytyjiä.sarja. 15.40 Korealaisen keittiön aakkoset Korealaiset nuudelit ja mykyt. 16.15 17.15 17.45 17.50 18.55 18.58 19.00 Sokkokokki Frasier Neljä kiikkulaudalla. SM-liiga Play-offs Extra Adoptoidut 7/8. HS-uutiset HS-sää Jutta ja puolen vuoden superdieetit 10/10. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Maailmansodista 1960-luvulle. 21.00 Historia: Englanti Elisabet I:n aikaan 3/3. 12.10 Urheiluradio. 11.03 Maakuntaradio. Goodwin 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Isän tyttö (7) 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit (7) 21.00 112 (7) 22.00 Maailman kauheimmat naapurit 23.01 Maailman kauheimmat naapurit 23.55 Nightwish: Elan 00.00 Revolution (16) 01.00 Nikita (16) 02.00?02.25 Isän tyttö (7) JIM 11.20 Koti Suomessa 11.50 Koti Suomessa 12.20 Britannian paras leipomo 13.15 Leijonan luola USA 14.10 LA Ink 15.05 Top Chef 16.00 Hurja remontti 16.55 Kuuluisat kuppilat 17.25 Leijonan luola USA 18.25 MasterChef Australia 19.30 Top Chef 20.30 Poliisit (7) 21.00 Haasta Hans 22.00 Poliisit 22.30 Suomen Tulli 23.30 Australian rajalla 00.00 Australian rajalla 00.30 Täysillä tutkaan 01.00?02.00 LA Ink LIV 09.00 Hurja painonpudotus 10.00 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 10.30 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 11.00 Lauran matkakuvia: Tukholma 11.30 Kodikkaasti vuokralla 12.00 Yhteinen taloprojekti 12.30 Manhattanin äitiyskonsultti 13.25 Tuhluriprinsessat 13.55 Rullaavat tytöt 14.30 Unelmamökki 15.00 Hurja painonpudotus 16.00 Olet mitä syöt 16.30 Eden 17.00 Pariskunnan superdieetit 18.00 Neljät häät Amerikassa 19.00 Hurja painonpudotus 20.00 Supermarjo ja tytöt 2 21.00 Elokuva: Valkokankaan lemmikit (7) 23.10 Good Wife (7) 00.10 Sinkkulaiva 00.40 Kaksi julkkista ja yhdet häät 01.35 Pariskunnan superdieetit 02.30 Neljät häät Amerikassa 03.25?04.25 Käenpesä (7) AVA 09.30 Upeat skandikodit 10.00?11.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 12.00 Suurin pudottaja 12.55 Lääkärit 13.50 Makuja ja elämää 14.05 NYC:n täydelliset naiset 15.00 Glee 16.00 Jamie Oliverin etniset herkut 17.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 18.00 Kevin McCloudin ekomökki 19.00 Suurin pudottaja 20.00 Prinssi Harrylle morsian 21.00 Mira ja miljoonakodit 22.00 Beverly Hillsin täydelliset naiset 23.00 Rimakauhua ja rakkautta (12) 00.00 Rimakauhua ja rakkautta (12) 01.01 Kadonneen jäljillä UK 02.00?02.55 Tanssien tähtiin YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15? 06.24 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10?07.44 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05?09.58 Muistojen bulevardi 10.00?10.03 Yle Uutiset 10.05 Sari Helin. Kun elämästä tulee tauti. 03.02 Hajatusmusiikkia - Kai Ulmanen. Mitä tekevät varjoliitäjät, jos lähistöllä ei ole vuorenrinteitä, joilta lähteä lentoon. Laivaston helikopteri katoaa, ja NCIS alkaa tutkia tapausta. Miehistön jäseniä löydetään elossa neljä päivää katoamisesta. 07.53 Maakuntaradio. 18.50 Merisää. 01.02 Yöradio . 16.17 Maakuntaradio. Ylellinen neilikka on usein väärinkäsitetty mauste. 20.05 Sää. 20.06 Kaikki kotona. 22.05 Kantritohtori Teppo Nättilä. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Bärtil löytää sedän matkalaukusta hyppykengät. 18.03 Kaikki kotona. Välttääkseen sen edes kerran poika pyytää Williä mukamaan nostamaan tunnelmaa. Au pairit Lontoossa Bilematka Brightoniin. Uusi päivä Törmäyskursseja. 04.55?05.00 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03?17.00 Puheen Iltapäivä 17.06 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.30 Urheiluilta: Jäädytetyt pelinumerot 21.40 Puheen Ilta 22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00?06.00 Arkisto. roll. 03.00 Yle Uutiset. 03.53 Yöradio. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Lissu ja Juha ajautuvat riitaan. 14.03 Ajantasa. 20.00 Yle Uutiset. Mutta kuinka uhanalaiset lumileopardit elävät Mongolian luonnossa? 00.10 Uutisikkuna 17.00 18.00 19.00 19.30 20.00 20.30 21.00 21.50 21.55 22.00 00.00 23 Tiistai 24.3.2015 MTV3 12.01 Yle Oddasat 12.05 Oddasat 12.20 Sydämen asialla (7) Kier- 24.3.2015 2/8. Niklas ja Asko hierovat kaivoshanketta. 21.45 Etnohetki 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Filmiryhmä 22.45?23.05 Matkakuume. 12.45 Merisää. 12.55 Suomi tänään. 21.03 Päivä tunnissa. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Uljas uusi maailma. 21.50 Elävä arkisto: Ruokatuotanto Arkistoillan aiheena on Suomen ruokatuotannon lähimenneisyys. 21.52 Kuinka Helsinki ruokitaan (1964) Lyhytelokuvan ruoan valmistamisesta ja jakelusta pääkaupungissa. 22.05 Pesästä pöytään (1961) 22.12 Luonnon lahja ihmisille (1956) 22.22 Maitoa maitoa maitoa NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon vauhtiviikarit 07.25 Disney esittää: Stitch! (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Onnea matkaan, Charlie! 08.30 Merieläinten pelastajat 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Hotellit haltuun 10.15?10.50 Sarahin sisustusvinkit 13.50 Deittikamera Heimolaulua ja varpaita. 14.20 Vaaleanpunainen pantteri Vaaleanpunaista vaahtoa. 14.30 Koiralle koti. Kun kirkon johtajan vaimo murhataan, ryhtyy isä Brown tutkimaan asiaa. 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän Hy- 12.13 Kansallisaarre: Salmiakki 12.45 Kioski 13.15 Bensaa suonissa 3/5. Carol Kaye täyttää tänään 80 vuotta. 17.00 Talo Italiassa Rooma. 17.40 Löytöretkiä maailmaan Zeugman muinainen kaupunki. 18.00 Sairaan kaunis elämä (12) Saapuessaan sairaalaan jalan amputointia varten syöpää sairastavaa Jordia kohtaa odottamaton onni saada kämppis, jonka positiivinen elämänasenne on pitelemätön. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 18.55 Kaikki kotona. 09.05 Urheiluradio. 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 19.03 Urheiluradio. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla 19.45 Etnoilta: Keinuva talo 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Sheriffi McGee. 07.12 Maakuntaradio. 10.03 Ajantasa. 23.00 Yle Uutiset
Suomen ja Ruotsin välillä ei ole sodittu valtionyhteyden katkeamisen jälkeenkään. Tulevaisuutta pohdittaessa on hyvä suunnata katse myös menneisyyteen ja arvioida, miltä keskustelu sen valossa näyttää. Ruotsi piti kiinni puolueettomuudesta mutta lähetti talvisotaan 8000 vapaaehtoista. Ruotsalaisen emämaan vihollisia teistä ei koskaan voi tulla, siitä minä olen varma; mutta pysykää kaikkina aikoina sen ystävinä.? V n n n on Döbelnin toivomus toteutui. Historian siipien havinaa oli ilmassa lokakuun alussa 1809, kun Ruotsin armeijan viimeiset suomalaiset joukot pitivät katselmuksen Uumajan kirkon edessä. Kenraalimajuri von Döbeln piti kotiin lähdössä oleville suomalaisille puheen, josta päätelleen hän tavoitti hetken historiallisen painoarvon: ?Kun tulette takaisin synnyinseuduillenne, niin ilmoittakaa siellä Ruotsin kansan kiitollisuus kansaanne kohtaan. Ruotsin nykyinen hallitus on linjannut, ettei jäsenyyttä haeta. Vaikka rauhanaikainen yhteistyö on myönteinen asia, puolustuskyvyn perimmäinen tarkoitus on muodostaa potentiaaliselle hyökkääjälle kynnys, joka auttaa yhdessä ulkopolitiikan kanssa pitämään maan sotilaallisten konfliktien ulkopuolella. Sekä Suomen että Ruotsin puolustuskyvyn lisäämiseksi olisi siksi tärkeätä avoimesti keskustella siitä, kuinka syvälle kriisinaikaista yhteistyövalmiutta halutaan lisätä. 24 ARKI 24.3.2015 Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto Puolustusyhteistyössä konkretialla on merkitystä S uomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön syventäminen on ollut viime vuoden aikana keskustelunaiheena molemmin puolin Pohjanlahtea. Suomi ja Ruotsi ovat molemmat sotilasliitto Naton ulkopuolisia maita. Vakavin kriisi koettiin pian Suomen itsenäistymisen jälkeen, kun maat kiistelivät Ahvenanmaan asemasta. Te palaatte kulunein vaattein, katkotuin ja läpiammutuin jäsenin, mutta te viette mukananne rehellisen soturisielun näkyvän kaunistuksen. Kansainliitto ratkaisi saariryhmän omistussuhteen vuonna 1921 Suomen hyväksi. Olisi tärkeätä avoimesti keskustella siitä, kuinka syvälle kriisinaikaista yhteistyövalmiutta halutaan lisätä. 1930-luvulla maat suunnittelivat salaista sotilasyhteistyötä, joka tosin maailmansodan myötä tarjosi Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Kolumni Kolumni Ville Jalovaara Suomelle ja Saksaa pelänneelle Ruotsille vähän konkreettista turvaa. Kriisiaikaan varautuminen tarkoittaa muutakin kuin armeijan varustelemista. Nykyaikainen jo pelkästään sähkönsaannista riippuvainen yhteiskuntamme on kriisioloissa haavoittuva. Myös huoltovarmuuden ylläpitämisessä ja vakaviin luonnononnettomuuksiin varautumisessa naapurimaiden yhteistyötä on siksi viisasta kehittää. Kirjoittaja on Helsingin yliopiston dosentti ja SDP:n helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu.. Kylmän sodan aikana YYA-Suomi teki salaista sotilasyhteistyötä länsinaapurinsa kanssa. Viimeiset kymmen vuotta yhteistyö on ollut avointa ja sitä on vauhdittanut molempien maiden puolustusbudjettien tiukentuminen. Naapureilla on paljon yhteisiä intressejä puolustuksen saralla. Suomen vahvuudet ovat maavoimissa, kun taas Ruotsilla on iskukykyisempi laivasto ja ilmavoimat. Viimeisen vuoden aikana dialogia on motivoinut Ukrainan kriisin myötä kiristynyt Europan turvallisuustilanne. Meillä puolueiden enemmistö suhtautuu jäsenyyteen varautuneesti. P n n n uolustusyhteistyötä tiivistämiseen asennoidutaan molemmin puolin Pohjanlahtea myönteisesti. Suomen ja Ruotsin suhteiden kivijalka on se historiallinen tosia, että lähes 700 vuoden ajan olimme yhtä ja samaa valtakuntaa. Maidemme valtioyhteys katkasi reilu 200 vuotta sitten, kun Suomi liitettiin tappiollisen sodan seurauksena reiluksi sadaksi vuodeksi Venäjän keisarikuntaan