Demokraatti 24.03.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

28. 38 SDP sorvaa uusia periaatteita Tule kilpailemaan, VR antaa junat Oopperako muka simppeliä tehtaanmyymälä Vanha talvitie 8 00580 Helsinki P. 09 774 33 477 Avoinna ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 palvelutiskit Prisma Itäkeskus, Vanhanlinnantie1, Helsinki P. 24 politiikka . 010 766 8912 S-Market Sokos Helsinki Postikatu 2 Helsinki P. 6 kulttuuri . 28 liike . 010 766 1047 Pääsiäisen mysteeri Pääsiäisen mysteeri elämä. . Hinta 2 € 24. MaaliskuuTa 2016 n0 12 Suklaamunatesti on vakava juttu elämä . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
Kohta on kaikille tarjolla vain kuivaa känttyä.. 15 Pupu on pääsiäisen joulupukki 16 Espanjassa pääsiäinen on iso juhla 20 Olipa kerran minä: Anne Birgitta Pessi 23 Orientaali lammas maistuu pääsiäisenä 24 Leluilla ei ostettu pääsiäismunatestin lapsiraatia 25 Kasvot peilissä: Eero Vainio 27 Pubiaforismissa saa ajatus pätkiä 28 Japanilaiset tulivat, Hamlet pakeni 30 Salama ja Viita: Pispalan runopoeetat 32 Mene oopperaan ja tipu juonesta 33 Elokuvat 34 Kirjavisa: Runosoturi, fennougri 36 Demokraatti 100 vuotta sitten 37 Suomen pohjoisin demari 38 SDP:n uudessa periaateohjelmassa ei katto tai seinät tule heti vastaan 40 Suomalainen demari 41 Nieminen Vee 42 Järjestötoiminta 45 Ristikko 46 Televisio 46 Närästäjä, Salainen muistio, radio-ohjelma 37 Liike 27 Kulttuuri 15 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Venla ja Lassina Ouattara 4 Demo, Ville Ranta, Oppositiosta kajahtaa 5 Pääkirjoitus, kohtaaminen Anne Birgitta Pessin kanssa Britit nyppivät taas rusinoita EU-pullasta. 2 24. www.paperiliitto.fi Lehdessä 6 Hallitus antaa junat VR:n kilpailijoille 8 Uutiskertaus 10 Hallitus törmää taas perustuslakiseinään 12 EU vai Brexit – kuin Shakespearen näytelmästä 14 Demokraafi: Mikä ei kuulu joukkoon: Nainen, nuori ja parlamentti. MaaliskuuTa 2016 Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www
nahka ja kantava ääni, joka ta kaa voiton. Hyytävää. Ehdottomasti! Me Adama deyassa uskomme vahvasti, että muutos lähtee ruohonjuurita solta. Jo pelkkä hymy luo hyvinvointia. 3 24. Kum mankin vanhemmat ovat koko ikänsä näyttäneet mallia siinä, kuinka ihmisiä autetaan ja koh dellaan arvostavasti. . Paraneeko maailma kylä kerrallaan. Kuka on esikuvallisin maailmanparantaja. onko maailmanparantaja hullunrohkea. KUVA jArI SoInI Maailma pelastuu kylä kerrallaan Mikä teki sinusta maailmanparantajan. . Meidän mielestämme resepti maailmanparantamiseen on kou rallinen rohkeutta ja luovuutta sekä mausteeksi hitunen hul luutta. Laastaroisimme Euroopan, pu haltaisimme pahan mielen pois ja ottaisimme syliin, sillä Euroop pa käyttäytyy kuin huo miotta jäänyt uhmaikäinen taa pero. Tosin onnellisuus ei vaadi rahaa vaan ystävällisiä ih misiä ja hymyä. Perussuomalaiset jatkavat suu on ajatusta nopeampi -linjalla. Vietimme kuukauden Bur kina Fasossa vuoden vaihteessa ja koimme aikamoisen shokin Eurooppaan palattuamme. Lassina “Lasso” on Burkina Fasosta kotoisin oleva tanssija-muusikko, joka muutti rakkauden perässä Suomeen . Vuodesta 2014 lähtien Moamin kylä on ol lut kohteenamme, jossa muun muas sa alakoululaisten oppi laiden kouluvuosimaksuja on maksettu sekä kyläkoulua pe ruskorjailtu. Tavallaan. Kiusa se on pienikin kiusa. Voittaako aktivisti, Don Quijote vai sovittelija. Keskusta tekee jäynää omalle kunniapuheenjohtajalleen Paavo Väyryselle ja miinoittaa Matti Vanhasella ”loikkari”-Väyrysen presidenttitietä. Toisaalta joskus tieto siitä, miten toisilla menee ”niin paljon paremmin” voi tehdä on nellisista ihmisistä onnettomia. Adamadeya ry on keskit tynyt parantamaan maail maa kylä kerrallaan siten, että ky län jäsenet ovat vahvasti mu kana projektien suunnittelussa ja toteutuksessa. Na Tene ottaa jatkuvasti per heensä suojiin heikommassa asemassa olevia lapsia, joille tar joaa perheestään paikkaa, ruo kaa ja huolenpitoa. Väyrysen mukitehdas valmistautuu vastaiskuun. Suomen hallituksen arvo maailma ja sen antama tuki ah dasmielisyyteen ja suoranai seen rasismiin ajaa kyynisyy teen. Tieto parhaimmil laan aktivoi tekemään muutok sia ympäröivään maailmaan ja auttamaan muita toimimaan samoin. Minkä maapallon osan laastaroisit ja miksi. Meidän mo lempien kasvatukseen on vah vasti kuulunut heikompien puolustaminen ja käden ojenta minen apua tarvitsevalle. Ilmapuntari Vastatuulta. Koti ja kasvatus. Rohkeus saa toimimaan, luovuus auttaa löytämään keinot ja hulluus ajaa ajatukset teoiksi. Kiemungin verenpaineen nosti virpovat maahanmuuttajalapset.. Aktivisti, sillä hänellä on vahva tahto saada asiansa eteenpäin. Yleensä aktivisteilla on paksu . . Heti ensimmäisenä mieleen tu lee Nelson Mandela ja Thomas Sankara, mutta Na Tene, Lasson äiti, on erinomainen esi merkki maailmanparantajasta. Euroopan tulisi näyttää mallia, kuinka kantaa vastuu ja ojentaa auttava käsi hätää kär siville eikä polttopallon tavoin heitellä vastuuta valtiolta toi selle ja sulkea rajojaan. Voiko maailmanparantaja olla kyynikko. Kuinka pienellä avulla ihminen tulee onnelliseksi. Lasson perhe on suuri, ja rahasta on aina pu laa, mutta kaikki jaetaan, eikä kenenkään tarvitse kärsiä näl kää, ei edes naapurin! Tuoko tieto tuskaa. Perussuomalainen eduskunta-avustaja Terhi Kiemunki kirjasi facebookiin näkemyksensä modernista virpomisesta: ”vitsat sulle, kondomit mulle”. Perustaneet kehitysyhdistys Adamadeya ry:n, joka tukee koulunkäyntiä sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia Burkina Fason kylissä ja kaupungeissa . Venla on lastentarhanopettaja, joka on jo nuoresta pitäen harrastanut maailmanparantamista Venla ja lassina Ouattara ” Vitosella Suomessa saa kahvin, Burkina Fasossa tulevaisuuden. MaaliskuuTa 2016 Maailmanparantaja TEKSTI hEIKKI SIhTo . Adamadeyan mottona on ollut ”vitosella Suomessa saa kahvin, Burkina Fasossa tulevaisuuden”. So siaalinen media oli täynnä vi haa ja ahdistusta pakolaiskriisin vuoksi, ja tämä sai meidät hä peämään eurooppalaisten puo lesta ja miettimään onko järki kaikonnut Suomesta. Adamadeyan avustuskohteessa Moamissa lukuvuosi maksaa vain viisi euroa, mutta sillä on suuri vaikutus pienen oppijan elämään
Osan mielestä asia hoituu muuttamalla työeläkeindeksi palkkaindeksiksi. Jos rahaa riittää, niin palkkapainotteisuutta on nostettava indeksitarkistuksessa. Eläkeläisköyhyyden torjuminen on EKL:n ykköstavoitteita. 4 24. Vammaispalveluista hallitus hakee 61 miljoonan euron säästöä. MaaliskuuTa 2016 UUsien ajatUsten koeponnistamo Demo timo kokko Poistetaan Suomesta eläkeläisköyhyys EläkEläisköyhyys on suurimpia ongelmia maassamme. On laadittava toimenpideohjelma, jolla köyhien lukumäärä käännetään laskuun. Viimeistään tämä osoittaa, ettei hallituksen kuntien tehtävien purkuhankkeella ole enää mitään tekemistä normien purkamisen tai hallinnon järkeistämisen kanssa. Kirjoittaja on toiminnanjohtaja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry On laadittava toimenpideohjelma, jolla köyhien lukumäärä käännetään laskuun. Niidenkin toteuttamiskelpoisuus ja säästöt ovat erittäin kyseenalaisia. Keskeisenä osana olisi kansaneläkkeisiimme tehtävä reilu tasokorotus, asia ei hoidu takuueläkkeen korotuksella. Tuloeroja kaventava korotusmallimme on tuttu työmarkkinaratkaisuista – osa indeksikorotuksesta annettaisiin samana euromääränä kaikille ja sen päälle tuleva osa sisältäisi prosentuaalisen korotuksen. Ei ole oikein rajata ihmisiä pois arkisista peruspalveluista iän perusteella. Näin ollen heidän toimeentulonsa on matalalla tasolla. Näkövammainen tarvitsee henkilökohtaisen avustajansa, kuulovammainen tulkkipalvelua sekä kehitysvammainen vaikkapa kuljetusta ja asiointiapua. Näin ollen uhka alueellisen epätasaarvon merkittävästä kasvusta on todellinen. Miljardin euron säätötavoite kuntien tehtävien karsimisessa oli jo edellisellä hallituksella. Se ilmoitti saaneensa kasaan noin 400 miljoonan euron säästötoimet. Tämä on toteutettavissa jopa kustannusneutraalisti nykyjärjestelmään verrattuna. Silloin törmätään helposti tilanteeseen, että palveluihin ei ole varaa. Viikon sana » Tomi Aho: Rasismi on ruma esimerkki siitä, mihin ihminen pystyy erilaisuuden varjolla. Opposition ääni katja taimeLa myös monet muut hallituksen tekemät leikkaukset. Prosenttikorotus lisää euromääräisiä tuloeroja eikä niitä kavenna – mitä suurempi on eläke, sitä suurempi on myös korotus. Hintaja palkkasidonnaisuuksien muutos indeksitarkastelussa ei eläkeläisköyhyyttä poista. Vammaisuus ei poistu ihmisen täyttäessä 75 vuotta. Ikääntyneiltä vammaisilta leikkaaminen on kohtuutonta kuntiEn tEhtäviEn ja velvoitteiden karsiminen on osa pääministeri sipilän hallituksen hallitusohjelmaa, yksi sen kärkihankkeita. Nykyhallitus ei pystynyt juurikaan parempaan. Tämä tarkoittaa, että palvelut muuttuvat tarveharkintaisiksi eli päätökset palveluista tehtäisiin jatkossa kunnissa. Tämä on tarkoitus toteuttaa niin, että vammaiset siirtyisivät vammaispalvelulain takaamien palvelujen piiristä vanhuspalveluja sosiaalihuoltolain palvelujen piiriin. Lisäksi heitä koskevat kipeimmin Ville Ranta. Työeläkeindeksijärjestelmää on korjattava pientä ja keskisuurta eläkettä suosivaksi. Silloin asiassa ei kyetty etenemään. Kuntien taloustilanteet vaihtelevat suuresti. Konkreettisista toimenpiteistä eniten on puhuttanut – syystäkin – vammaispalvelujen poisto 75 vuotta täyttäneiltä vammaisilta ihmisiltä. Ei ole oikein, että jatkossa ihmisen asuinpaikasta riippuisi mahdollisuudet saada tiettyjä palveluja. Jos mahdollisuus näihin ja moniin muihin palveluihin viedään, muuttuu arki paljon hankalammaksi ja pahimmillaan yksilön elämänlaatu ja toimintakyky voivat romahtaa nopeastikin. Lisäksi köyhimmillä eläkkeensaajillamme on varsin vähän työeläke-euroja maksussa. Samalla palvelut olisivat jatkossa myös maksullisia. Vaikeavammaisilla on harvoin työhistoriaa, joka kerryttäisi eläketuloa
Ainakin Terhi Kiemunki ja Riku Nevanpää ansaitsisivat toiminnastaan ehdot. Pessi uskoo, että kun antaa valoa, saa enemmän valoa takaisin. Aika usein juuri kiusatusta tulee kiusaaja. Etelä-Afrikka on tullut tällä viikolla ruutuihimme ja kahvipöytäkeskusteluihimme 11-vuotiaan Valtterin hahmossa. MaaliskuuTa 2016 seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. Maahanmuuttajista 55 prosenttia ilmoittaa kärsineensä koulukiusaamisesta. Lopetettaisiinko hetkeksi vouhkaus Suomen kestävyysvajeesta ja alettaisiin elää ihmisiksi.. Kantasuomalaisten kiusaamisprosentti on 37. Muslimeille sianlihan tarjoaminen on vähän sama asia kuin siunatun ehtoollisviinin käyttö kännäämiseen. Maahanmuuttajan pahin rikos on se, että hän muistuttaa rasistin kärsimästä vainosta ja persoonan herkistä puolista. Klaara reagoi äitinsä vastaukseen siitä, mitä tämä haluaisi vielä elämässään oppia. Pessi kertoo siitä lisää tuonnempana. Pessi johtaa tutkimushanketta, joka tarkastelee sitä, millä tavoin myötätunto voi edistää hyvinvointia työpaikalla siten, että myös yrityksen tulos paranee. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Tragedia sai alkunsa, kun poliisi avasi tulen rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan. Sen uskoisi pätevän myös työelämässä. Kohtaaminen teKsti anna-liisa BlOMBerg . Kun sosiaalisen median toimintakulttuuria ajattelee, tulee väkisinkin mieleen, että pitäisikö käytösnumeron antaminen ulottaa nyt myös aikuisiin. Kuva Jari sOini JK Rasismin houkutus piinaa itsetunto-ongelmaisia P unaisen Ristin rasisminvastainen viikko sai piinaavan lähdön, kun kansanedustaja Lea Mäkipään (ps.) eduskunta-avustaja Terhi Kiemunki sortui pilkkaamaan muslimitaustaisia virpojia sosiaalisessa medias sa. Pessi vastasi haluavansa oppia ymmärtämään entistä monimutkaisempia ilmiöitä tutkimusalaltaan. 5 24. Lapsille on tapana antaa käytösnumero koulussa. Puhelinvaihde: 09 701041 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko salmi, 09 701 0504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: aila Pääkkö, 09 701 0560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: kustannus Oy Demari Painopaikka: lehtisepät Oy, Tuusula issN-l 2242-6892 Demokraatti, issN 2242-6892 (painettu), issN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Eli hyvää palmusunnuntaita vain kaikille uskonnollisesta taustasta riippumatta! Muslimeille sianlihan tarjoaminen on vähän sama asia kuin siunatun ehtoollisviinin käyttö kännää miseen. Harvaa huvittaa antaa itsestään työhön, jollei koe omalla työpanoksellaan olevan merkitystä ja joka ei esimerkiksi jousta eri elämäntilanteissa. Maahanmuuttaja ikään kuin kantaa rasistin salaista elämää ja siksi ansaitsee kaiken vihan ja inhon. Surmansa sai lopulta 69 aseistautumatonta aktivista. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: Pl 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 701 0555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Juhani aro, 09 701 0538 Elämä: Nora Vilva, 09 701 0528 Demokraatti.fi TilAAjApAlvelu Puhelin (09) 701 0500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 701 0539 Liike: Markku lahikainen, 050 5543430 anne-Birgitta Pessin haastattelu sivulla 20 Ilmiöiden äärellä – Miksi niitten nimi on ilmiö, kuuluu kysymys heleällä 3-vuotiaan äänellä. Valtterin viesti oli selvä: kaikilla kiusatuilla ei ole rohkeutta tai voimaa nousta puolustamaan itseään. Mistä maaperästä kasvavat nämä aikui set rasistit. Haastattelu kirkkososiologi Anne Birgitta Pessin olohuoneessa on juuri lopuillaan, ja hetki sitten päiväkodista kotiin pelmahtanut Klaara on kiivennyt äitinsä syliin istumaan. – Ilmiö on sellainen sana, joka tarkoittaa oikeastaan vähän kaikkia asioita. Miksi kiusaaja valitsee sitten kohteekseen usein toista ihonväriä tai rotua edustavan ihmisen. Terhi Kiemungin erottaminen eduskunta-avustajan tehtävästä on perussuomalaisillekin ainoa vaihtoehto. Hänen Facebook-päivitykseensä tulleet kommentit menivät vielä pitemmälle: Perussuomalaisten Harjavallan osaston johtaja Riku Nevanpää yllytti Kiemunkia antamaan lapsille pekonia palkaksi. Välittäminen on väliin menemistä. Sen vuoksi kiusaamiseen on puututtava kouluissa ja työpaikoilla erittäin ankarasti. Tämä Etelä-Afrikasta alle yhden vuoden iässä adoptoitu herttainen tummaihoinen poika sulatti Ylen aamu-tv:n haastattelussa maanantaina satojen tuhansien ihmisten sydämet. Tällä halutaan osaltaan kasvattaa nuorista sivistyneitä ja vastuullisia yhteiskunnan jäseniä. Lienen oikeassa, jos uumoilen teidän haluavan juuri nyt tietää, mitä äiti vastasi tyttärelleen. Rasisiminvastainen viikko on saanut alkunsa 21.3.1960 tapahtuneen mustien kansalaisaktiivien verilöylystä Sharpevillessä, Etelä-Afrikassa. Kun äiti rakastaa sinua kamalasti, niin se rakkaus on sellainen ilmiö, joka tapahtuu meidän välillä. MielipiDepAlSTAT mielipide@demokraatti.fi tekstiviestipalsta: 050 4698 445 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Ihan oikeesti, voidaanko näillä luvuilla haaveilla edes tasapainoisesta tulevaisuudesta ja rauhallisesta yhteiskunnasta. Sulkemalla silmät maahanmuuttajilta on helpompi elää omien haavojen kanssa. Syynä on se, että nämä ihmiset muistuttavat sellaisesta olemuksen puolesta, jota rasisti ei kestä nähdä itsessään. Paras kasvualusta muukalaisvihalle on henkisesti kuormittava ja rakkaudeton ympäristö. Jokaisen aikuisen velvollisuus on mennä väliin, kun näkee rasistista käyttäytymistä. Kun aikuisen kiusaaminen kohdistuu lapsiin, pitäisi yhteiskunnan sietokyvyn olla nolla
– Liikenneministeriö haluaa luoda tilanteen, jossa VR on yksi liikennöitsijä muiden joukossa, liitot huomauttavat. Tällä hetkellä sähkövetureita on käytössä 155 kappaletta ja uutta modernia kalustoa testataan jo Suomen oloihin sopiviksi. Hallitus on pitänyt kohtuuttomana, että yksityinen kilpailija joutuisi itse investoimaan kalustoon, joka olisi raideleveytemme vuoksi kilpailukyvytöntä muual la kuin Suomessa ja Venäjällä. Kaikkiaan VR investoi 80 uuteen veturiin vuosien mittaan 300 miljoonaa euroa. Vuosikymmenien mittaan VR on investoinut miljardeja. Vain hiukan kärjistettynä tarjous kuuluu näin: ”Tulkaa Suomeen, edes kalustoa ei tarvitse hankkia.” ”Nigerialaiselta” sähköpostihuijaukselta kuulostavalle viestille voisi nauraa, kuulostaahan se liki vitsiltä, jollei se olisi totisinta totta. VR ei esimerkiksi kerro yksittäisten veturien hintoja, mutta hiljattain Suomeen tuotiin ensimmäinen uusi sähköveturi Vectron, joka räätälöidään Suomen oloihin. Aikoinaan Neuvostoliitosta tilatut ensimmäiset sähköveturit alkavat olla jo elinkaarensa päässä. 6 24. Näihin asioihin ovat jo pitkään kiinnittäneet huomioita Raideliikenteen ammattilaiset JHL sekä Veturimiesten liitto. P Politiikka Tuottaja: Juhani Aro 09 701 0538 juhani.aro@demokraatti.fi L iikenneministeri Anne Bernerillä (kesk.) on lyömätön tarjous Suomeen tuleville rautatieliikenteen harjoittajille. Ei kyse pikkurahoista VR:n kalustosta puhuttaessa ei ole kyse mistään pikkusummista. – Kilpailua avattaessa ainoastaan ideologisin perustein, on suuri vaara, että Suomen rautateiden henkilöliikenne kurjistuu marginaaliseksi pääkaupunkiseutua ja muutamia suurempien kaupunkien välisiä rataosuuksia lukuunottamatta, sanovat Rautatieammattilaisten JHL puheenjohtaja Vesa Mauriala ja Veturimiesten liiton puheenjohtaja Risto Elonen. Maidemme yhteisen raideleveyden historia juontuu Suomen suuriruhtinaskunnan ajoilta, jolloin Suomi kuului Venäjän keisarikuntaan. Yhden uuden veturin hinnaksi tulee pyöreästi neljä miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi liikenteen yksityistämistä mitä todennäköisimmin kansainvälisen suurtoimijan haltuun. Nyt tämä kansallisuusvarallisuus on siirtymässä Anne Bernerin päätöksellä yksityisten käytettäväksi. Siksi Berner haluaa VR:n nykyisen kaluston tavalla taikka toisella yksityisten toimijoiden käyttöön. Juhani Aro Demokraatti Tulkaa meille, ette tarvitse edes omia junia Bernerin tarjous yksityisille junailijoille:. Yhtiö on investoinut vetureihin ja vaunuihin vuosien mittaan miljardeja euroja. Vain 7 % on kouluttamattomia. Nykyinen porvarihallitus, etunenässä liikenneministeri Anne Berner haluaa saada suomalaisen raideliikenteen kilpailutuksen piiriin. Kalusto on kallista. Korkeakouluopintoja on joka kolmannella. MaaliskuuTa 2016 VIIKON TWIITIT » Olli-Pekka Koljonen: Turvapaikanhakijat ovat koulutettuja. Hinta täsmentyy vielä. Uusien yksityisten toimijoiden ei siis tarvitsisi ottaa kalustoriskiä, vaan kilpailu käytäisiin toiminnan tehokkuudella ja henkilöstömenoilla
. Demokraatin käsiinsä saamien tietojen mukaan VR olisi tarjonnut valtiolle takuita vuotuisesta 100 miljoonan euron osingoista kolmeksi vuodeksi. . Työntekijäjärjestöjen mukaan VR on kaikesta kritiikistä huolimatta ollut menestyvä yhtiö, joka nyttemmin on pilkottu useampiin osiin. Mutta yhteensä 300 miljoonan euron potti ei tunnu valtiolle kelpaavan. . VR:n sateenvarjon alla useampi kivijalka on kuitenkin taannut keskimääräisesti hyvän tuloksen. Pääsiäiskokkoja eri puolilla maata . juhani aro juhani.aro@demokraatti.fi Kommentti 300 miljoonaa ei kelpaa Sipilälle Kun Juha Sipilän (kesk.) porvarihallitus haluaa yksityistää VR:n henkilöliikenteen, se tulee samalla tappaneeksi lypsävän lehmän. Korkeakouluopintoja on joka kolmannella. Kun yhtiö pilkotaan lopullisesti, synergia katoaa, mutta mahdollistaa VR:n myynnin paloina yksityisille. Näin sitä valtion tulopohjaa taas rapautetaan. . Vain 7 % on kouluttamattomia. Ne pyyhältävät ensimmäisellä express-junalla veroparatiisiin. Eduskunnan täysistunto . Demokraatin viikko 24.3.–30.3.2016 . . metsähallituksen uudelleenorganisointia koskeva esitys ti ke ” VR:n kalustosta puhuttaessa ei ole kyse mistään pikkusummista. Eduskunnan täysistunto, mm. . Työelämäja tasa-arvovaliokunta käsittelee kansalaisaloitetta nollasopimusten kieltämiseksi lailla . Pääsiäisnäytelmä Via Crucis – Ristin tie, Helsinki . Maailman rikkain Nalle rEhDiSTi riKaS Köyhän ja rikkaan ero on siinä, että köyhä tekee nollasopimuksia ja rikas laskee nollia tilinauhasta.. MaaliskuuTa 2016 Olli-Pekka Koljonen: Turvapaikanhakijat ovat koulutettuja. Yhdysvaltojen demokraatit pitävät esivaalejaan Alaskassa, Hawajilla ja Washingtonissa pe la . . 7 24. Jos ja kun liikenne kilpailutetaan, on varmaa, ettei valtio saa enää sentin senttiä osinkotuloja. Spotti lastenteatteripäivät, Riihimäki
AKT ei lotkauta korviaan Autoja kuljetusalan työntekijäliiton (AKT) puheenjohtaja Marko Piirainen ei näe mitään mahdollisuuksia muuttaa liiton linjauksia kilpailukykysopimuksesta. hän sanoo tilanteen muuttuvan, jos puheenjohtajan paikka tulee auki. AKT:n Marko Piirainen ei lämpene yhteiskuntasopimusneuvotteluille. Stubb jatkaisi edeltäjänsä Jyrki Kataisen tiellä, jos lähtisi sopivaan kansainväliseen tehtävään kesken hallituskauden. Toistaiseksi Harkimon takana taitaa olla lähinnä vain puolueen yrittäjäsiiven kova ydin. Sen verran poliittista eläintä Euroo pan investointipankin varapääjohtajana viihtyvässä Vapaavuoressa on, että hEIKKI SIhTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Poliittisella kentällä porisee Uutisviikko KOONNuT hEIKKI SIhTO Stubb jatkaisi edeltäjänsä Jyrki Kataisen tiellä, jos lähtisi sopivaan kansainväliseen tehtävään kesken hallituskauden. 8 24. Liiton valtuusto päätti maaliskuun alussa irtautua neuvotteluista. Samalla se vaatii, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n on varmistettava SAK:n kanssa, että kuljetusketju on mukana sopimuksessa. Kari Hulkko. Hjallis Harkimo (kok.), Suomen Donald Trumpiksikin mainittu, pohtii puoluetta johtavan Alexander Stubbin haastamista. Hänen suosionsa oli huipussaan, kun hänet valittiin puolueen johtoon vain vajaat kaksi vuotta sitten. AKT jatkaa Piiraisen mukaan valmistautumista seuraavalle liittokohtaiselle tes-kierrokselle. Politiikan arki kuluttaa, eikä huumasta ole mitään enää jäljellä. Stubbille puheenjohtajavaalissa viimeksi hävinnyt Jan Vapaavuori on puolestaan ilmoittanut, että ei haasta puheenjohtajaa. Stubb on ollut kahdeksan vuotta ministeri. Metsäteollisuus on päättänyt lähteä liittokohtaisiin neuvotteluihin kilpailukykysopimuksesta. MaaliskuuTa 2016 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TApAhTuMIA V ielä ei eletä politiikan vaihtoviikkoja, mutta kentällä on paineita. Kokoomus eli tuolloin varsinaista Stubbhuumaa ja Stubbia pidettiin vaalivoiton takuumiehenä. Kokoomuksen vetäjän pestin vapautuminen ei välttämättä olisi suuri yllätys, sillä Stubbin hymy on hyytynyt samaa tahtia Suomen talousongelmien ja kokoomuksen kannatuksen syvenemisen kanssa. Kokoomuksen tilanne kertoo politiikan kuluttavuudesta
Antti-Pekka Mustonen Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi keskustelua verkkolehden uutisista Posti vähentää taas Postista häviää päättyneiden yt-neuvottelujen seurauksena 682 työpaikkaa. Fiskars suunnittelee keskittävänsä kaikkien leikkaavien puutarhatyökalujen valmistuksen Puolan tehtaalleen. Sosiaalija terveysministeriö on ilmoittanut, että kuntien kustannusten vähentämiset toteutetaan siten, että säästöt eivät vaaranna ihmisten yhdenvertaisuutta saada sosiaalija terveyspalveluja. Vanhuspalvelulaki ei anna heille riittäviä palveluita ja heitteillejätöstä voidaan puhua.” Pentti Keskisalo ”Näin aikoinani julisteen, jossa luki ”Eläkeläiset vankilaan!”. Neuvotteluiden piiriin kuuluu 286 ihmistä. – Tämä ei mielestämme voi kerta kaikkiaan onnistua, EKL kuittaa. Korkeakouluopintoja oli takanaan 27 prosentilla ja 16 prosenttia ilmoitti suorittaneensa tutkinnon, yleisimmin kandidaatin tutkinnon. CBI:n mukaan ero EU:sta aiheuttaisi Britannian taloudelle ”vakavan shokin” ja heikentäisi brittien asuinoloja, työllisyyttä ja maan kasvua. Fiskars puolestaan aloittaa yhteistoimintaneuvottelut Billnäsin toimipaikalla. Brexit olisi kallis ero Lähtö EU:sta voisi maksaa Britannialle 100 miljardia puntaa eli noin 128 miljardia euroa. Haastateltavana oli 1 004 turvapaikanhakijaa 32 maasta. Lisäksi aina kun tarvitsee lääkäripalveluita, saa ilmaisen kuljetuksen ja saattajan.” Peter Grönholm ”No voi vitalis, Harkimo ei olisi sen parempi, eihän Hjallis ole avannut suutaan eduskunnassa kun hengittämiseen.” Marja Laitinen Suomen liki satavuotisen historian ja kuviteltavissa olevan tulevaisuuden aikana Suomi on tarvinnut ja tarvitsee armeijansa puoluskykyä vain yhtä uhkaa vastaan. Irtisanottavien määrän pieneneminen alkuperäisestä johtuu Postin mukaan muun muassa erilaisista vapaaehtoisista järjestelyistä ja eläkejärjestelyistä. Lisäksi noin miljoona työpaikkaa olisi vaarassa kadota. huhtikuuta. kesäkuuta. 9 24. Eläkeläisten pieni tuloisuus vähentynyt Eläkeläisten pienituloisuus on vähentynyt eri ikäluokista eniten, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta. Vakituisia työntekijöitä irtisanotaan enintään 181. Pienituloisuutta selittää opiskelijoiden suuri määrä.. EKL suuttui hallitukselle Eläkkeensaajien keskusliitto EKL:n mielestä hallitus huijaa normi-puheillaan, kun se ajaa miljardin euron säästöjä kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin, mutta perustelee sitä normienpurkutalkoilla. Hallitus vastaa välikysymykseen alustavan aikataulun mukaan 6. Taas tulee kenkää Nanso Group lopettaa Tornion sukkahousutehtaan ensi syksynä. EU-eron kannattajien mukaan selvityksen tulokset eivät ole uskottavia. Aluksi närkästyin, mutta kun mietin hetken, olin samaa mieltä. MaaliskuuTa 2016 Demokraatti.fi koonnut rane aunimo ”Kauhea tilanne, jos vammainen täytettyään 75 vuotta poistuu vammaispalvelulain piiristä. Näin väittää Britannian yritystoimijoiden kattojärjestön CBI:n tilaama selvitys. Puolueet kysyvät muun muassa, aikooko hallitus perua kohtuuttoman kokoiset leikkaukset opintotukeen ja miten hallitus aikoo turvata Suomen menestymisen mahdollisuudet ja kilpailukyvyn. Toivonkin, että vanhuksilla olisi samallainen 24/7 hoito, valvonta ja ylläpito kuin vangeilla. Tehtaalta irtisanotaan yli sata työntekijää. Kartoituksessa selvitettiin turvapaikanhakijoiden koulutusta ja työhistoriaa sekä lukuja kirjoitustaitoa. 18–24-vuotiaista pienituloisia oli 30 prosenttia vuonna 2014. Pienituloisia oli paljon myös 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä. Ja joka kerta olemme tarvinneet ja saaneet ulkopuolista apua. Osuus kasvoi lähes 4 prosenttiyksikköä. Turvapaikanhakijoissa on paljon osaamista Suurin osa, 69 prosenttia, turvapaikanhakijoista on suorittanut peruskouluopintoja 7–9 vuotta. Lukio-opintoja on noin puolella ja ammatillisia opintoja 14 prosentilla. Seitsemällä prosentilla ei ole koulutustaustaa lainkaan. Britannia äänestää EU-jäsenyydestään 23. Alun perin vähennystarve oli enintään 860 henkeä. Osa-aikaistamisia tulee 198 henkilölle. Maat palauttivat diplomaattisuhteensa viime vuonna. Nuorten aikuisten pienituloisuus on sen sijaan lisääntynyt vuosien 2007 ja 2014 välillä. Pienituloisten osuus 65–74-vuotiaista henkilöistä on vähentynyt 17 prosentista 8 prosenttiin. – Totuus on, että normien nimissä viedään nyt eteenpäin kovaa leikkauslistaa, EKL sanoo tiedotteessaan. Obama on ensimmäinen Kuubassa vieraileva yhdysvaltalaispresidentti lähes 90 vuoteen. Mahdolliset pysyvät henkilöstövähennykset koskisivat arviolta enintään 107 henkilöä. Oppositio jätti väli kysymyksen koulutuksesta Oppositiopuolueet jättivät perjantaina välikysymyksen koulutusleikkauksista. Obama ja Castro paiskasivat kättä Kuubassa Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama ja Kuuban Raul Castro ovat aloittivat maanantaina historiallisen tapaamisensa Havannassa
– Toivottavasti se kuitenkin tapahtuu vapaaehtoisesti, kuten Kuntaliitto on linjannut, Kietäväinen sanoo. . . Kysymyksiä herättää tänään, mihin ne kevalaiset, jotka nyt ovat kuntien palveluksissa siirretään, jos maakuntasotesta joskus tulee totta. Rahaa tuli valtiolta enemmän kuin viranpitoon kului, Kietäväinen muistaa. Matka tuttuun taloon Kietäväinen vaihtaa toukokuussa pestiä Kuntaliiton varatoimitusjohtajan paikalta Kuntien Eläkevakuutuksen eli Kevan toimitusjohtajan paikalle. – Eikä kunnista ole tulossa mitään jakojäännöstä. Kietäväinen on myös ehdottomasti maakuntien verotusoikeuden kannalla, jos maakuntia tähän maahan soteineen ylipäätään rakennellaan. Niin vaikeaa, että poliitikot pelkäävät edes ehdottaa mitään fuusioita, koska sellaisen esityksen HYKS on ainoa, jolla on resurssit hoitaa kaikki asiansa. Vastuuhenkilöt eivät enää voi paeta sen taakse, että se sairaanhoitopiirihän teki näin ja näin ja kyllähän me, mutta... . Kuntien määrä laskee yhä Kietäväisen mukaan Suomen kuntien määrä tulee sote-ratkaisusta huolimatta yhä laskemaan. Ne asiat, jotka jäävät kunnille, ovat aidosti kaikenkokoisten kuntien päätettävissä. – Keva on taloudellisesti kunnossa, sijoitukset tuottavat niin, että se on työeläkeyhtiöiden kärkikaartia. Ja iso kuva muuttuu. Unohtamatta kaavoitusta. – Valtavan paljon tehtäviä jää ja niiden suhteellinen merkitys kasvaa. Aloitetaan kunnista. Kietäväisen mielestä nyt on jäänyt vähälle huomiolle, että kuntakonsernien merkitys kasvaa. Tähän saakka paikka on ollut kovin tuulinen, mutta Kietäväistä ei hirvitä. Koulutus varhaiskasvatuksesta keskiasteeseen ja sivistyspolitiikka yleensäkin, noin niinkuin esimerkiksi. Esimerkkejä on kuitenkin onnistuneistakin fuusioista, Kietäväinen sanoo. – Ja mikä mielenkiintoisinta, vastuusuhteet selkiytyvät. Koko infra. . . Juhani Aro Demokraatti . . ”Miten ihmeessä tämä nyt järjestetään?” Hallituskriisin kautta saatu sotesopu viime vuoden lopulla pitää sisällään 15 aluetta, joilla on soten järjestämisvastuu, mutta 18 maakuntaa, joiden olisi tehtävä yhteistyötä vastuualueiden kanssa. Hänen mukaansa kunnille ja maakunnille pitää antaa mahdollisuus sopia työnjaosta. On myös aito pelko kotikunnan näivettymisestä, kuten on huonoissa kuntaliitoissa käynyt. Hän ei ole hamuamassa itselleen hulppeaa työsuhdeasentoa ja -autoa. Vielä on epäselvää, minkälaista yhteistyötä maakunnat keskenään tekisivät. Sote-uudiStukSen viivoja ” Miten kolmen järjestämisvastuun ulkopuolelle jäävien osalta haetaan yhteistyö, entä vaalit. Järjestämisvastuu siirtyisi kunnilta maakunnille vuoden 2019 alusta. Tästä Kietäväinen on ihmeissään. Maakuntien rahoitusta on esitetty ihan vielä hiljattain valtion vastuulle. Tässä törmätään juuri samaan perustuslailliseen ongelmaan kuin edelliselläkin kerralla. . HUS/. Silloin ei tarvitsisi kirjoittaa 270 000 sopimusta uudelleen, Kietäväinen sanoo. Suomeen on tällä tietoa syntymässä 18 maakuntaa, joilla 15:llä on vastuu sosiaalija terveyspalveluista. Kunnat voivat myös keskittyä entistä paremmin jäljelle jääviin tehtäviinsä ja toivottavasti hoitaa niitä entistä paremmin, Kietäväinen sanoo. – Pienet kunnat eivät tähänkään saakka ole saaneet itse päättää kaikista soten asioista. Valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista pohtiva ryhmä jatkaa työtään toukokuun loppuun saakka. . . Infra painottuu uusien kuntien tehtävissä. . Hallitus yrittää puristaa keskeiset sosiaalija terveysuudistuksen linjat huhtikuun loppuun mennessä, jolloin lait lähetetään lausuntokierrokselle. – Paikallistiestö kuuluu kunnille, energiansiirto ja tuotanto ja elinkeinopolitiikka yleensäkin, Kietäväinen ynnää ja lisää jäte-, vesi-, ja viemäriverkoston sekä asunnot. – Ihmiset asemoivat itsensä kotikuntansa kautta. Hän pitää tulevaisuuden kuntaa vahva eurooppalaisessa ja pohjoismaisessakin mitassa. tekijä tekee poliittisen itsemurhan vääjäämättä. Kun sosiaalija terveysasiat siirretään maakunnille, jää kunnille silti yhä erittäin merkittäviä tehtäviä. – Miten kolmen järjestämisvastuun ulkopuolelle jäävien osalta haetaan yhteistyö, entä vaalit. Oli maakuntia miten paljon tahansa, niin jokaisella maakunnalla tulisi olla edes perusvastuu terveydenhoidosta. – Autokauppiaat ovat tosin soitelleet ja tarjonneett ”huomaamatonta kansanautoa”, Kietäväinen nauraa. Helposti mennään takaisin hallintohimmeleihin, joista piti päästä eroon, Kietäväinen kritisoi. Helposti mennään takaisin hallintohimmeleihin, joista piti päästä eroon. – Miten ihmeessä tämä oikein järjestetään. Pitkän linjan kuntamieheltä on kysyttävä, miksi kuntien yhdistyminen on kuntalaisten mielestä niin vaikeaa. – Valtion raha muuttuu kasvottomaksi ja tulee menoautomaatteja, Kietäväinen sanoo ja muistaa menneitä aikoja. . Sote-uudistus koostuu kaikkiaan kahdeksasta eri laista. . – Älä kuitenkaan kysy, montako kuntaa jää, mutta ei meillä alle 70 kunnan mennä 10 vuoden kuluessa, kuten eräs poliitikko esitti, Kietäväinen naurahtaa. – Järkevintä olisi siirtää ihmiset suoraan Kevan vakuutettaviksi. 10 24. Sosiaalija terveyspalveluiden järjestämislaissa linjataan muun muassa palveluista vastaavista alueista. MaaliskuuTa 2016 Kuntaliiton jättävä Timo Kietäväinen hallituksen sotevalmisteluista: ”Taas törmätään perustuslakiseinään” K untaliiton pitkäaikainen varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen siirtyy toukokuussa Kuntien eläkevakuutuksen Kevan toimitusjohtajaksi. Reilu puolet kuntien väestä siirtyy maakuntien palvelukseen, jos kaikki menee hallituksen suunnitelmien mukaan. Asia on vaan ratkaistava. – Kun kunnat saivat valtionapua suoraan esimerkiksi opettajan virkaan, virka perustettiin, koska kunta suorastaan tienasi viralla. Asuntojen arvo, jopa niiden vakuusarvo on heikentynyt. Ja kun isot kunnat ovat niistä taas voineet päättää, ymmärtää hyvin isojen kuntien kipuilun soteasioissa, Kietäväinen sanoo. Kuntapäättäjien on otettava vastuu. Kietäväinen sanoo, ettei Kuntaliitossa ole kannatettu kaikkiin kuntiin yhtä ja samaa sote-mallia. Sovimme haastattelun aiheeksi kuntien kohtalon sotemyllerryksessä, maakuntien roolin – ja ei vähimpänä Kevan roolin kuntien väen voimakkaasti pienentyessä. Monet erikoissairaanhoitopiiritkin joutuvat tekemään yhteistyötä, Kietäväinen sanoo.
MaaliskuuTa 2016 Timo Sparf. 11 24
Mutta miksi muut EU-maat välttämättä haluavat pitää kiinni Britanniasta, joka haraa jatkuvasti EU:n kehitystä vastaan ja haluaa miltei joka asiassa jättäytyä klubin ulkopuolelle. Pienyritykset eivät veroetuja saa. Hän haluaa Britannian jäävän EU:n jäseneksi ja uudistavan Euroo pan yhteisöä. Verovälttelystä kärsivät eniten rehelliset jäsenmaat ja rehelliset yritykset. Vasemmisto onkin EU-kysymyksessä verrattomasti yhtenäisemmillä linjoilla. Kolmannes Cameronin hallituksen ministereistä, puolet konservatiivien kansanedustajista ja leijonan osa puolueen äänestäjistä haluaa Britannian lähtevän EU:sta. MaaliskuuTa 2016 EU – to be or not be EU-jäsenyyden puolustajat ovat vetäisseet niukan johdon Britannian kansanäänestyskampanjan alettua. Ranska taas tarvitsee välistä liittolaisen liian hallitsevaa Saksaa vastaan. Samaan syyllistyvät myös jäsenmaat, jotka solmivat suuryritysten kanssa salaisia verosopimuksia. Mutta silloin Britannia joutuisi maksamaan ”jäsenmaksunsa” EU:hun, hyväksymään vapaan maahanmuuton ja alistumaan sisämarkkinoita koskeviin sääntöihin, jotka EU-maat säätäisivät ilman, että saarivaltakunnalla olisi mitään sanomista niihin. Näin tekee muun muassa Belgia. Näin sitäkin suuremmalla syyllä, kun lähdön puolustajat eivät kykene esittämään selvää suunnitelmaa Britannialle, jos se lähtee EU:sta. Oli suorastaan säädytöntä David Cameronilta avata neuvottelut omista taloudellisista eduistaan ja Cityn roolista, kun Eurooppa kokee sen tulevaisuuteen vaikuttavia suuria kriisejä”, hän raivosi. Mutta se vasta hyppy tuntemattomaan olisikin. Verovälttelyn mahdollistavien yritysten ja jäsenmaiden toimista kärsivät eniten rehelliset jäsenmaat ja rehelliset yritykset. Monet täällä uskovat, että Saksa takertuu Britanniaan, jotta se saisi tarpeen tulleen liittolaisen Ranskaa vastaan. Toistaiseksi ei ole keinoa pakottaa yrityksiä raportoimaan verojaan, ja ne voivatkin pitää verometkuilua vastaan taistelevaa EU:ta pilkkanaan. Sen seitsemät asiat voivat vielä mennä pieleen. Rajuinta kieltä käytti Pas de Calais’n sosialistinen kansanedustaja Frederic Cuvillier vasemmistolaisessa Marienne-viikkolehdessä: ”Eurooppa saisi uuden tilaisuutensa, jos tuo vastarannan kiiski häipyisi kuvasta. 12 24. Se voisi myös aiheuttaa yleisemmän purkautumisprosessin Euroopan yhteisössä. Maa voi luvata yritykselle, että mikäli se siirtää toimintonsa Belgiaan, se lupaa olla verottamatta tiettyä osaa voitoista. EU-jäsenyyttä suosivat äänestäjät ovat usein nuorempaa väkeä, joka ei äänes tä yhtä innokkaasti kuin EU-jäsenyyteen nyrpeämmin suhtautuva vanhempi polvi. Pääministeri Cameronin ja EU-maiden esittämät uhkaukset tai tosiasiat lähdön kielteisistä vaikutuksista Britannian talouteen ja turvallisuuteen ovat alkaneet tehota. Monen mielestä Brittien lähtö vahvistaisi Ranskan taloutta ja toisi uusia investointeja Ranskaan. Siksi reilusti toimivien maiden, pienyritysten ja reilujen suuryritysten kannattaisi nyt nousta yhteisrintamaan petkuttajia vastaan. Eeva Lennon. Cityn, varoittaa Englannin pankin kanadalainen johtaja Mark Carney. Komissio on haastanut Belgian oikeuteen tällaisesta toiminnasta. Mutta kun äskettäin kävin Ranskassa kuulin toisenlaisiakin ääniä. Myös monet ulkomaalaiset pankit voivat jättää Lontoon laan. Pienestä vaivoin kiskaistusta etumatkasta huolimatta jäsenyyden puolustajat eivät voi heittäytyä lepäämän laakereilseen ja sen äänestäjiin. Siksi toiset Brexitin kannattajat haluavat, että Britannia ei solmisikaan vapaakauppasopimusta suurimman vientialueensa kanssa, vaan yrittäisi selvitä bilateraalisilla kauppasopimuksilla. Pääministeri joutuu siis tukeutumaan työväenpuoluee” Eurooppa saisi uuden tilaisuutensa, jos tuo vastarannan kiiski häipyisi kuvasta. Britannia johtaa EU:n kilpailuun nationalistisesta itsekkyydestä. Yritykset eivät suostuneet kertomaan mitään EU-maissa maksamistaan veroista, tekemistään voitoista tai EU-maiden kanssa solmimistaan sopimuksista. Työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn vakuuttaa uskovansa ”reformoituun EU:hun”. Kukaan ei tiedä millaiset ehdot muut EU-maat yksitellen suostuisivat saarivaltakunnalle antamaan. Osa EU:sta lähdön eli Brexitin puolustajista haluaa, että Britannia päästäkseen sisämarkkinoille tekee vapaakauppasopimuksen EU:n kanssa kuten Norja ja Sveitsi. EU:n toiseksi suurin talous jättäisi melkoisen aukon EU:hun. Meppi pitkätossu miapEtra kumpula-natri miapetra.kumpula-natri@ ep.europa.eu Suuryritykset ja epäreilut jäsenmaat pitävät EU:ta pilkkanaan N eljä verovilpistä tunnettua monikansallista yritystä selitteli viime viikolla tekemisiään europarlamentin erityisvaliokunnalle. Vakavin taloudellinen ongelma olisi, että kaikki ne EU:n ulkopuoliset maat, jotka nyt päästäkseen sisämarkkinoille sijoittavat EU:n ainoaan suureen englanninkieliseen maahan, jättäisivät Britannian ja sijoittaisivat ehkä Ranskaan tai Saksaan. Apple, McDonald’s, Ikea ja Google olivat valiokunnan kuultavina verovälttelystä sekä salaisista verosopimuksista, jotka ne olivat mahdollisesti solmineet EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Näin verot jäävät saamatta, mutta kilpailuasetelma myös keikahtaa suuryrityksen eduksi. Tua Onnela EuroparlamEntaarikko kErtoo kuulumisEt bryssElistä. Mutta yritykset eivät ole ainoita, jotka edesauttavat verovälttelyä
Osallistuminen Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on yhtiön osakkailla. 10 Tilintarkastajan valinta Hallitus ehdottaa tarkastusvaliokunnan esityksen perusteella, että tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, joka on ilmoittanut, että päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Ulla Nykky. A. Asiakirjoista lähetetään jäljennökset osakkaille, jotka niitä pyytävät. Ellei vakuutuksenottajalla ole mainittuja henkilöstön edustajia, edellä mainitun valinnan suorittavat kunkin työntekijän eläkelain mukaisen vakuutuksen piiriin kuuluvat vakuutetut yhteisessä kokouksessa vakuutuskohtaisesti tai, jos vakuutuksenottajalla on yhtiössä useampia työntekijän eläkelain mukaisia vakuutuksia, näiden vakuutusten piiriin kuuluvat vakuutetut yhteisessä kokouksessa. Lisäksi vaalivaliokunta ehdottaa, että seuraavat henkilöt valittaisiin hallintoneuvoston jäseniksi seuraaville toimikausille: Toimitusjohtaja Kimmo Simberg, toimikaudelle 2016–2017; Päätoimittaja Mikael Pentikäinen, toimikaudelle 2016–2017; Toimitusjohtaja Markku Holm, toimikaudelle 2016–2017; Toimitusjohtaja Maria Hanho, toimikaudelle 2016–2017; Henkilöstöjohtaja Johanna Heikkilä, toimikaudelle 2016–2017; Toimitusjohtaja Olavi Kaukonen, toimikaudelle 2016–2017; Toimitusjohtaja Tapio Kuittinen, toimikaudelle 2016–2017; Toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko, toimikaudelle 2016–2018; Toimitusjohtaja Kyösti Pöyry, toimikaudelle 2016–2018; Talousjohtaja Maija Hjelt, toimikaudelle 2016–2018; Talousjohtaja Kalle Kujanpää, toimikaudelle 2016–2018; CFO Timo Lehtinen, toimikaudelle 2016–2018; Toimitusjohtaja Timo Lepistö, toimikaudelle 2016–2018; Toimitusjohtaja Sauli Huikuri, toimikaudelle 2016–2018; Hallituksen jäsen Kustaa Piha, toimikaudelle 2016–2019; Toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen, toimikaudelle 2016– 2019; Toimitusjohtaja Janne Ylinen, toimikaudelle 2016– 2019; Varatoimitusjohtaja Antti Ylikorkala, toimikaudelle 2016–2019; Toimitusjohtaja Katariina Poskiparta, toimikaudelle 2016–2019; Talousjohtaja Ansu Saarela, toimikaudelle 2016–2019; Toiminnanjohtaja Antti Sahi, toimikaudelle 2016–2019; Konsernijohtaja Paula Salastie, toimikaudelle 2016–2019. OHJEITA KOKOUKSEEN OSALLISTUJILLE 1. Vaalivaliokunta ehdottaa, että hallintoneuvoston jäsenmääräksi päätetään 44. Äänioikeus Kunkin vakuutuksen äänimäärä on yksi (1) ääni kultakin edellisen kalenterivuoden aikana suoritetun täyden sadan (100) euron suuruiselta vakuutusmaksun osalta. B. Jäsenmäärän vähennys ja jäsenten toimikausien muutokset toteutetaan teknisesti siten, että kaikki hallintoneuvoston nykyiset jäsenet eroavat yhtiökokouspäivänä 19.4.2016 ja yhtiökokouksessa 19.4.2016 valitaan 44 jäsentä eripituisille toimikausille Elon yhtiöjärjestyksen mukaisesti. C. 2. Päätösvaltaan oikeutettu saa käyttää oikeuttaan asiamiehen välityksellä. Asiakirjasta tulee ilmetä vakuutus tai ne vakuutukset, joiden piiriin kuuluvia vakuutettuja edustaja edustaa. Työntekijän eläkelain mukaisen vakuutuksen äänimäärä tai, jos vakuutuksenottajalla on yhtiössä voimassa useampia työntekijän eläkelain mukaisia vakuutuksia, näiden äänimäärät jaetaan vakuutuksenottajan ja vakuutettujen edustajan kesken työntekijän eläkelain työnantajan ja työntekijän keskimääräisen maksuprosentin mukaisessa suhteessa. Vaalivaliokunta ehdottaa, että hallintoneuvoston jäsenille suoritettaisiin vuoden 2016 varsinaisesta yhtiökokouksesta seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti seuraavat palkkiot: puheenjohtajan vuosipalkkio olisi 5.000 euroa varapuheenjohtajan vuosipalkkio olisi 3.800 euroa puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten kokouspalkkio olisi 800 euroa kokoukselta Päiväraha ja matkakulut maksettaisiin kaikille jäsenille perustuen verohallinnon päätöksiin kulloinkin voimassaolevia verovapaita korvauksia koskevien enimmäismäärien mukaisesti. 3. Jäsenistä eroaa vuosittain kolmasosa tai sitä lähinnä vastaava määrä. 8 Tilintarkastajien palkkioista ja matkakustannusten korvausperusteista päättäminen Hallitus ehdottaa tarkastusvaliokunnan esityksen perusteella, että tilintarkastuspalkkio suoritetaan yhtiön hyväksymän laskun mukaan eikä tilintarkastajalle suoriteta erikseen päivärahaa eikä matkakustannusten korvausta. Yhtiön osakkaita ovat yhtiöjärjestyksen 5 §:n mukaan: 1) vakuutuksenottajat, joilla on yhtiössä voimassa oleva työntekijän eläkelain mukainen vakuutussopimus 2) vakuutuksenottajat, joilla on yhtiössä voimassa oleva yrittäjän eläkelain mukainen vakuutussopimus 3) ne vakuutetut vakuutuskohtaisesti yhdessä, jotka kuuluvat vakuutuksenottajan yhtiössä voimassa olevan työntekijän eläkelain mukaisen vakuutussopimuksen piiriin. Työnantajien ja palkansaajien ehdottamista henkilöistä valittuja edustajia on oltava yhtä monta. YHTIÖKOKOUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 20 §:n mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat: 1 Tilinpäätöksen, konsernitilinpäätöksen, toimintakerto muksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen sekä toimitusjohtajan katsaus 2 Tilinpäätöksen sekä konsernitilinpäätöksen vahvistaminen 3 Vahvistetun taseen osoittaman voiton käyttäminen Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden ylijäämä 5.700,30 euroa siirretään varmuusrahastoon. Lisäksi vaalivaliokunta ehdottaa, että hallintoneuvoston jäsenet vakuutetaan työntekijän eläkelain 8 §:n mukaisesti, jonka perusteella luottamustehtävästä kertyy eläke ja luottamustoimipalkkiosta maksetaan TyEL-vakuutusmaksu. Vakuutuksen äänimäärä on kuitenkin vähintään kaksi (2) ääntä. MaaliskuuTa 2016 Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon osakkaat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään tiistaina 19.4.2016 alkaen klo 15.00 Elon toimitalossa osoitteessa Revontulentie 7, 02100 Espoo. Hallintoneuvoston jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Edustajan valinta todetaan asiakirjassa, jonka allekirjoittaa valintakokouksen puheenjohtaja. YHTIÖKOKOUSASIAKIRJAT Yhtiökokouksen esityslista, jäljennökset tilinpäätöstä koskevista asiakirjoista ja päätösehdotukset yhtiökokoukselle ovat 6.4.2016 alkaen nähtävinä yhtiön pääkonttorissa, Revontulentie 7, 02100 Espoo. Tämä yhtiökokouskutsu sekä yhtiökokousta ja tilinpäätöstä koskevaa muuta informaatiota on Elon internet-sivuilla www.elo.fi. Valtakirjojen ja valtuutusten tarkastus alkaa kokouspaikalla klo 14.30. Ilmoittautumisen voi tehdä: • kirjeitse osoitteella Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo / Eveliina Nikulainen 00041 ELO • sähköpostitse osoitteella eveliina.nikulainen@elo.fi • työaikana puhelimitse numeroon 020 703 5464. 9 Tilintarkastajien ja varatilintarkastajien lukumäärästä päättäminen Hallitus ehdottaa tarkastusvaliokunnan esityksen perusteella, että yhtiölle valitaan tilintarkastajaksi yksi tilintarkastusyhteisö eikä varatilintarkastajaa valita. Akava ry:n esityksen mukaisesti, että seuraavat henkilöt valitaan seuraaville toimikausille: Toiminnanjohtaja Mika Varjonen, toimikaudelle 2016–2017; Johtaja Hannu Saarikangas, toimikaudelle 2016–2018; Toiminnanjohtaja Jaakko Kiiski, toimikaudelle 2016–2019. Yhtiökokouksessa saa omasta puolesta tai toisen valtuuttamana äänestää enintään yhdellä kymmenesosalla kokouksessa edustetusta äänimäärästä. 4 Vastuuvapaudesta päättäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle 5 Hallintoneuvoston jäsenten palkkioista ja matkakustannusten korvausperusteista päättäminen Hallintoneuvoston vaalivaliokunta on yhtiöjärjestyksen 12 §:n mukaisesti valmistellut yhtiökokoukselle ehdotukset hallintoneuvoston jäsenten palkkioiksi ja matkakustannusten korvausperusteiksi, lukumääräksi (alla kohta 6) ja valinnaksi (alla kohta 7). Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n esityksen mukaisesti, että seuraavat henkilöt valitaan seuraaville toimikausille: Puheenjohtaja Pekka Kampman, toimikaudelle 2016–2017; Johtaja Antti Hakala, toimikaudelle 2016– 2018; Puheenjohtaja Håkan Nystrand, toimikaudelle 2016–2019. Tämän perusteella vaalivaliokunta ehdottaa, että yhtiökokous tekisi seuraavat jäsenvalinnat hallintoneuvostoon toimikausille 2016–2017, 2016–2018 ja 2016–2019: Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n esityksen mukaisesti, että seuraavat henkilöt valitaan seuraaville toimikausille: Talousjohtaja Tero Jussila, toimikaudelle 2016–2017; Toimitusjohtaja Olli Vormisto, toimikaudelle 2016–2017; Toimitusjohtaja Terhi Penttilä, toimikaudelle 2016–2017; Talousjohtaja Heikki Kyntäjä, toimikaudelle 2016–2017; Toimitusjohtaja Ilkka Brotherus, toimikaudelle 2016– 2018; Hallituksen puheenjohtaja Jukka Tikka, toimikaudelle 2016–2018; Toimitusjohtaja Pentti Virtanen, toimikaudelle 2016–2018; Kauppaneuvos Jouko Vehmas, toimikaudelle 2016–2019; Hallituksen jäsen Klaus Saarikallio, toimikaudelle 2016–2019; President Heikki Nikku, toimikaudelle 2016–2019; Toimitusjohtaja Ville Laine, toimikaudelle 2016–2019. Asiakirja on edustajan valtuutus yhtiökokouksessa. 13 24. Näin saadut äänimäärät pyöristetään ylöspäin seuraavaan kokonaislukuun. päivänä maaliskuuta 2016 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo HALLITUS. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n esityksen mukaisesti, että seuraavat henkilöt valitaan seuraaville toimikausille: Järjestöpäällikkö Vesa Aallosvirta, toimikaudelle 2016–2017; Puheenjohtaja Marko Piirainen, toimikaudelle 2016–2017; Puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, toimikaudelle 2016–2018; Edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo, toimikaudelle 2016–2018; Järjestöpäällikkö Merja Rinne, toimikaudelle 2016–2019. Espoossa 14. Vuosipalkkio maksettaisiin kahdessa erässä. Jos vakuutuksen äänimäärä on kaksi (2) ääntä, kuuluu toinen ääni vakuutuksenottajalle ja toinen vakuutettujen edustajalle. Ilmoittautumisten on oltava perillä ennen ennakkoilmoittautumisajan päättymistä. Päätösvaltaa yhtiökokouksessa käyttävät yhtiön osakkaat. 6 Hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä päättäminen Yhtiöjärjestyksen 9 §:n mukaan hallintoneuvostoon kuuluu vähintään 28 ja enintään 56 jäsentä. Mahdolliset valtakirjat ja vakuutettujen edustajan valinnan osoittavat asiakirjat pyydetään toimittamaan ennakkoilmoittautumisen yhteydessä. Yhtiöjärjestyksen 19 §:n mukaan äänioikeus yhtiökokouksessa on yhtiöjärjestyksen 5 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdissa mainituilla osakkailla sekä 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainittujen vakuutettujen edustajalla. Vähintään puolet hallintoneuvoston jäsenmäärästä on valittava keskeisten työnantajia ja palkansaajia edustavien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. 7 Hallintoneuvoston jäsenten valinta Elon hallintoneuvoston jäsenmäärä vähennetään 54 jäsenestä 44 jäseneen mikä aiheuttaa muutoksia hallintoneuvoston kokoonpanoon ja jäsenten toimikausiin. Vakuutettujen edustajan valinnasta yhtiön yhtiöjärjestyksen 19 §:ssä määrätään seuraavaa: Edustajan valinnasta ja siitä, valitaanko yhtiöjärjestyksen 19 §:n 2 momentin mukaisesti yksi tai useampi edustaja ja mitä vakuutuksia edustajat edustavat, päättävät yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa tarkoitetut henkilöstön edustajat ja edellä mainitun konsernin osalta mainitussa laissa tarkoitetut konserniyhteistyötä varten valitut henkilöstön edustajat. Edustaja saa edustaa vain yhden vakuutuksenottajan tai yhtiöjärjestyksessä mainitun konsernin vakuutettuja ja edustajan tulee vakuutettuna kuulua jonkin edustamansa työntekijän eläkelain mukaisen vakuutuksen piiriin. Ilmoittautuminen Osakkaan ja edellä mainitun vakuutettujen edustajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa yhtiölle osallistumisestaan viimeistään 14.4.2016 klo 16.00
Maailman parlamentaarikoista alle 30-vuotiaita on vain kaksi prosenttia. Brunei 96. Ruotsi 52,9 % = 12/23 4. Ruanda 63,8 % (a) 2. Kap Verde 52,9 % = 9/17 3. Ruanda on ykkönen, kun mitataan naisten osuutta parlamentin alahuoneen paikoista. Kasvua oli viime vuonna vain 0,5 prosenttia. Seychellit 43,8 % 5. Nuorten tilanne on vielä huonompi. Tonga 101. Ranska 50 % = 8/16 5. NaisteN osuus alahuoNeeN (a) tai koko parlameNtiN edustajista 1. Senegal 42,7 % 7. Suomi 69,9 % = 10/16 2. Bosnia ja Hertsegovina 95. Ecuador 41,6 % 10. 14 24. Bolivia 53,1 % (a) 3. Saudi Arabia 99. Naisilla on kuitenkin edessä kova työ, jos parlamenteissa pitäisi toteutua YK:n kestävän kehityksen mukainen tavoite sukupuolten välisestä tasa-arvosta vuoteen 2030 mennessä. MaaliskuuTa 2016 Demograafi TeksTi heikki sihTo . (Ei yhtään naisministeriä:) 94. Suomi 41,5 % maat joissa eNiteN NaismiNistereitä: (Naisten prosenttiosuus ministereistä, naisministereiden lukumäärä/kokonaismäärä) 1. Etelä-Afrikka 42,0 % (a) 9. Vain Ecuador, Suomi, Ruotsi ja Norja ovat maita, joissa on yli 10 prosenttia parlamentaarikoista on alle 30-vuotiaita. Kuuba 48,9 % 4. Slovakia 100. Nyt naisten osuus parlamenttipaikoista on 22,6 prosenttia. Ruotsi 43,6 % 6. Noin kolmanneksessa maailman parlamenteista tai alahuoneista ei ole yhtään alle 30-vuotiasta. grafiikka Timo sparf Naiset ja nuoret ovat aliedustettuja parlamenteissa Pimeänä pidetty Afrikka voi tarjota mallia tasa-arvossa, ainakin naisten parlamenttipaikoilla mitattuna. Unkari 97. . Pakistan 98. Meksiko 42,4 % (a) 8. Liectenstein 50 % = 2/4 6. Vanuatu alle 30-vuotias parlameNtaarikko oN harviNaisuus maailmaN yli 30-vuotiaat parlameNtaarikot (98 %) maailmaN alle 30-vuotiaat parlameNtaarikot (2 %) Lähde: Parlamenttienvälinen liitto IPU. Nicaragua 47,1 % = 8/17 .
Aikamoisen homman keksivät nisäkäseläimelle. Entisaikana tästä innostuttiin sen verran paljon, että jänis otettiin symboloimaan Jeesusta, joka ei kuoltuaankaan vaipunut ikiuneen. Jäniksellä on ollut erityisen vastuunalaisia rooleja pääsiäistarinoissa. Vanhan uskomuksen mukaan jänis nukkuu aina silmät auki. 1600-luvulla huomattiin, että jäniksestähän olisi mukavaksi satuhahmoksi ja sille keksittiin langettaa tavallisuudesta poikkeava tehtävä; lapsien viihdyttämiseksi kehittyi uskomus, jonka mukaan pääsiäispupu munii värikkäitä munia ja kätkee niitä ovelasti mitä ihmeellisimpiin paikkoihin niin talossa kuin puutarhassakin. E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 050 3024 533 nora.vilva@demokraatti.fi Getty Images. 15 24. Pohjoisessa tähän sadot tuhoavaan, vikkelästi lisääntyvään haittaeläimeen suhtauduttiin sen verran penseästi, että meillä jänis sai pääsiäisen satuolentostatuksen vasta 1900-luvun alussa. Jäniksen rooli pääsiäistarustossa ei rajoitu vain viihdepuolelle. MaaliskuuTa 2016 Pääsiäisen monitaituri Pääsiäinen on kristinuskon juhlaa, mutta jo vuosisatojen ajan kansan parissa vallitseviin uskomuksiin on sotkettu mukaan myös eläinhahmoja
Pääsiäiskulkueiden mystinen tunnelma on lapsille loputon ihmetyksen aihe.. 16 24. MaaliskuuTa 2016 Hei, onko tuttuja huppujen takana
17 24. MaaliskuuTa 2016 Pyhä kansanjuhla Granadassa Pyhä kansanjuhla Granadassa
On kuin Neitsyt itkisi. Kulkueiden reitit on ennalta määrätty ja tarkkaan aikataulutettu. Musiikki tahdittaa askeleita Ilmassa tuoksuvat suitsukkeet ja steariini. Kantajat vaihtavatkin vuoroa puolen tunnin välein. Kulkueet kiertävät kaupunkia koko viikon aamusta iltaan. – Tiedän, että kulkueita katsomaan tulleet ihmiset voivat tuntea samoin ja se auttaa minua jaksamaan. Lavan alla piilossa on useita kymmeniä miehiä kannattelemassa painoa. Pyhäinkuvat – Neitsyet ja Kristukset kannetaan ulos kirkoistaan valtavien lavettien päällä. Suurten kynttelikköjen valo heijastuu Jeesuksen äidin kasvoille. 18 24. MaaliskuuTa 2016 P ääsiäinen on suurta juhlaa Granadassa, kuten muuallakin Etelä-Espanjassa. Lavetit saattavat painaa muutaman tonnin ja kierros voi kestää kahdeksankin tuntia ennen kuin patsas viedään takaisin kotikirkkoonsa. Pääsiäinen onkin espanjaksi pyhä viikko – Semana Santa. Cecilio Aguilar, 52, on toiminut pyhäinkuvien kantajana 17vuotiaasta. Sari Saloranta Leveä vyö tukee pyhäinkuvien kantajien selkää. Monet kadut on suljettu liikenteeltä. Musiikki auttaa myös kantajia tahdittamaan askeleitaan. Auta armias turistia, jonka hotelli on pääsiäiskulkueen reittikadulla. Yhden miehen kannatettavana on usein yli 50 kilon paino. Se on myös toisten auttamista, toveruutta ja yhteisöllisyyttä. Pikkutytöt on puettu mekkoihin, pojilla on pikkutakit ja solmiot. Pari kuukautta ennen pääsiäistä Aguilar treenaa salilla tehostetusti . Turha pyrkiä lentokentälle taksilla! Mutta miksi lähteä – pyhä viikko on unohtumaton kokemus. Harras marssimusiikki saa kuulijan ihon kananlihalle. Uskonnolliset veljeskunnat huolehtivat kaikesta koreografiasta. Kadut muuttuvat ulkoilmatemppeleiksi. Jaksamista kantajan pesti vaatiikin. Paikalliset lähtevät perhekunnittain ulos katsomaan kulkueita, syömään ravintoloihin ja ottamaan lasillisen baarissa. Vaikka kyseessä on satoja vuosia vanha uskonnollinen perinne ilmassa on myös kansanjuhlan tuntua. – Tuntuu että musiikki antaa voimia eikä kantaminen tunnu niin raskaalta. Pääsiäisviikkoa edeltävät kuukausien valmistelut. Kantajat ovat uskonnollisten yhteisöjen, katolisten veljeskuntien jäseniä. Raamatulliset patsaat näyttävät häkellyttävän eläviltä lipuessaan arvokkaasti pitkin kaupungin katuja kantolavan päällä. Monet ovat juhlatamineissa. Miehet kannattelevat painoa niskansa päällä.. Rumpujen pärinä ilmoittaa lähenevästä kulkueesta. Puhallinorkesteri puhkeaa mahtipontiseen soittoon. Aguilarille kyseessä on kunniatehtävä. Uskonto merkitsee hänelle muutakin kuin vain rukoilemista
MaaliskuuTa 2016 Juhlallinen hetki. ”Katumuksenharjoittajat” eivät paljasta kasvojaan. Katoliset naiset pukeutuvat perinteisiin, mustiin asuihin. Rosarion Neitsyt on juuri kannettu ulos Santo Domingon kirkosta Realejossa, Granadan muinaisessa juutalaiskaupunginosassa. Kuvat Javier Linares. 19 24
– Lastensairaalakeräyskin kumpusi myötätunnosta, sellaisesta voimakkaasta ”tämä ei voi olla näin” – kokemuksesta, joka syntyi, kun ihmiset lukivat, että ei ole vierailutiloja ja home kasvaa seinistä. Myötätuntokaan ei ole pelkkää vaahtokarkkia, kun sitä lähemmin tarkastelee. Myötätunto on myös valtavan dynaaminen, liikkeelle sysäävä voima, Pessi kuvailee. Sääli on väärä sana tälle ilmiölle. Pessi huomauttaa, että myötätunnolla on ollut osansa vaikkapa siinä, jäikö luolamiehen vauva henkiin tai pystyikö ihmisyhteisö ylipäätään toimimaan. Voisin yhteiskuntatieteilijänä ja teologina tutkia myös kärsimystä ja kuolemaa, ja sekin olisi arvokasta, mutta koska olen vahvasti tunteva ja vahvasti ahdistuvakin, tämä sopii minulle paremmin. Jos ihminen kokee työnsä mielekkääksi, hän suhtautuu siihen sitoutuneemmin. Pessi antaa ” Jos ihminen pääsee työssään edistämään arvojaan, hän pysyy kolme kertaa todennäköisemmin samassa työpaikassa.”. Hän myöntää, että myötätunto voi vaikuttaa pehmeältä ja elinkeinoelämä kovalta, mutta mielikuvia voi myös kyseenalaistaa. Mielekkyys motivoi Pessi elää ruuhkavuosiaan sellaisella intensiteetillä, että sivustakatsojaa hirvittää. Pehmeiltä ja pörröisiltä kuulostavia ilmiöitä, kuten vapaaehtoistyön motiiveja, hyvää elämää ja yksilöllistä pyhää urallaan tutkinut Pessi vie nyt myötätunnon pehmeyttä maailmaan, jossa sillä ei luulisi olevan sijaa. Se tarkoitti, että työ ja perhe oli yhdistettävä hyvin konkreettisillakin tavoilla. Kaikki me etsimme sekä elämässä ylipäätään että töissä merkityksen kokemusta, Pessi muistuttaa. Kysymys elämästä ja kuolemasta kuulostaa kaikelta muulta kuin hattaralta. – Bisnesmaailmassakin on ihan tavallisia ja tuntevia ihmisiä, jotka menevät töiden jälkeen kotiin lasten luo tai jalkapallojoukkueensa treeneihin. Työn mielekkyys onkin yksi keskeinen näkökulma, joka liittyy myös myötätunnon voimaan. Kyse on empatiasta, sympatiasta – myötätunnosta, Pessi summaa. Bisneksen ytimessähän taotaan rahaa, ja takominen kuulostaa touhulta, jossa vain kovat pärjäävät. Juuri nyt työ haukkaa elämästä leijonanosan, eikä se aina ole helppoa, mutta sitä jaksaa, kun työ innostaa ja on mielekästä. Anne Birgitta Pessi – kirkkososiologi, jota ajaa ehkä idealistinenkin usko ihmiseen, hyvään ja kauniiseen meissä kaikissa – puhuu siitä, miten yritys voisi tuottaa parempaa tulosta. Pessin johtama hanke selvittää, miten myötätunnon voima voi edistää hyvää työyhteisössä – kuten parempaa sitoutuneisuutta, hyvinvointia ja hyvää mieltä – ja sitä kautta auttaa työyhteisöjä takomaan tulosta. Työ on suorittamista ja sijaa ei ole millekään inhimilliselle. Työn mielekkyyttä voi lisätä vaikkapa mahdollisuus edistää työssään itselleen tärkeitä arvoja. 20 24. – Saan työkseni pyöritellä ja pohtia päänsärkyyn asti onnellisuutta, auttamista, altruismia ja muita kauniita asioita. Saan energiaa tutkimusteemoistani ja perhe on ankkuri ja voimanantaja, Pessi kuvailee. Pessi oli juuri saanut toisen lapsensa, kun Tekes myönsi miljoonarahoituksensa tutkimushankkeelle. MaaliskuuTa 2016 Yhteiskuntatieteilijä uskoo myötätunnon mullistavaan voimaan Pörröisiä ajatuksia Ilmassa on ristiriidan tuntua. Tulos tai ulos. Nyt yhdeksänkuinen Kaius-poika on kulkenut mukana yliopistolla, ja vaippoja on vaihdettu ja poikaa on imetetty palaverien välissä
– Se on lempeyttä itselle, kun kaikki tuntuu menevän päin seinää, aikataulu mättää ja mustikkamehut ovat lattialla – se on sellaista pään sisäistä puhetta, että kaikki tärkeä on lopulta ihan hyvin, hän kuvailee.. Varsinkin nuorempien kohdalla on myös rekrytointivaltti, jos he kokevat pääsevänsä taloon, jossa pääsee tekemään myös hyvää, Pessi sanoo. Ensimmäiseksi pitää tiedostaa ja huomata, jos kollega voi huonosti. Pääsen helpommalla, kun annan kolmivuotiaan hetken raivota. – Viestiä, että kuulen tunteesi ja ymmärrän, että harmittaa. Palkkapussin paksuus voi toki vaikuttaa, mutta Pessi pitää todennäköisenä, että työntekijä menee mieluummin vähän pienemmällä palkalla töihin firmaan, jossa on mietitty yhteiskuntavastuuta. Kovin suuria tekoja ei välttäTeksTi anna-liisa blomberg . Sen sijaan, että torjuisi lapsen tunteet, komentaisi tai yrittäisi järkeillä pää punaisena huutavalle lapselle kiukuttelun tarpeettomuudesta, voi hiukan eläytyä lapsen kiukkuun. Yhtä lailla, kun on hyvä opetella antamaan, on tarpeen oppia ottamaan myös kehut vastaan. Pessi onneksi tietää, miten kolmivuotiaan itkupotkuraivareista useimmiten selvitään. Kolmevuotias tytär Klaara on samasta mättä tarvita – jo kuunteleminen tai rohkaisevat sanat voivat riittää. Myötätuntoa on myös kaikenlainen kiittäminen ja positiiviset sanat. MaaliskuuTa 2016 esimerkiksi pankkitoimihenkilöt, jotka pääsevät työajallaan tekemään vapaaehtoistyötä antamalla ilmaista neuvontaa sitä tarvitseville nuorille. Tutkimusten mukaan ensimerkiksi nuorten kohdalla näin onkin. Se ei aina ole itseään herkästi vähätteleville suomalaisille helppoa. 21 24. kuvaT jari soini Olipa kerran minä ” Saan työkseni pyöritellä ja pohtia päänsärkyyn asti onnellisuutta, auttamista, altruismia ja muita kauniita asioita.” – Olen hirveän epäkiinnostunut rahasta. Se kysyy empatiaa, kykyä eläytyä toisen tunteisiin. Toiseksi tarvitaan sisäinen motivoituminen. Pessi ei itse pystyisi valitsemaan rahaa, jos se tarkoittaisi vähemmän aikaa perheelle. Samat myötätunnon askeleet toimivat yhtä tehokkaasti työelämässä, Pessi huomauttaa. Se on lempeä tapa kasvattaa, mutta mielestäni myös tehokkaampi, Pessi kertoo. puusta. Mikään ”ihan kiva” -suhtautuminen asioihin ei häneltä kerrassaan luonnistu. Kolmanneksi on oltava valmis toimimaan. Asiat ovat joko aivan fantastisesti tai täysin päin seinää. Raha ei luultavimmin voita silloinkaan, jos pitää valita lisäeurojen ja elämäntilanteita huomioivan, joustavan työn välillä. On tietysti vähän elitististä sanoa näin nyt, kun asiat ovat hyvin, mutta jo silloin opintotuella eläessäni mietin, että on tärkeämpää turvata elämän mielekkyys ja raha seuraa, jos on seuratakseen, hän kuvailee. Siitä päästään sitten sulavammin eteenpäin. – Jos ihminen pääsee työssään edistämään arvojaan, hän pysyy kolme kertaa todennäköisemmin samassa työpaikassa. lupa tuntea ja vapaus innovoida Anne Birgitta Pessi myöntää olevansa ääritunteiden ihminen. Elämässä, niin työssä kuin arjessa, tarvitaan lisäksi myös itsemyötätuntoa. – Kun perheessä tai työpaikalla on perusmyötätuntoinen kulttuuri, psykologisesti turvallinen ilmapiiri, ihmiset myös uskaltavat heitellä uusia ideoita ja innovoida, Pessi muistuttaa
Harrastaa balettia, kukkia ja kahviloita AnnE BirgiTTA PESSi sestä. Kirkkososiologian professori Helsingin yliopistossa ja Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen . . Koko perhe on matkassa mukana ja Pessi toivoo saavansa työn ohella aikaa myös perheelle ja irtiotolle. Näkymättömiä rakkauden agentteja. . On saanut useita kansainvälisiä ja kotimaisia tiedepalkintoja, kuten arvostetun Nils Klim -palkinnon vuonna 2008 ja Jutikkala-palkinnon vuonna 2013 . . 22 24. Johtaa muun muassa Tekesin rahoittamaa Myötätunnon mullistava voima (CoPassion) -tutkimushanketta . Varmasti parhaat ideani olenkin saanut kahvilassa. Minulla on yleensä aina tuoreita kukkia kotona ja voisin aivan helposti viettää ympäri vuoden kaikki päivät kukkakaupoissa. Sen pitäisi olla näkökulma, jonka kaikki peloistaan huolimatta muistaisivat. – He voisivat yrittää vaikka ajatella, mitä he haluaisivat omille lapsilleen tapahtuvan ja miten he toivoisivat lapsia kohdeltavan, jos lapset joutuisivat lähtemään täältä pakoon toiselle puolen Eurooppaa, Pessi sanoo. Asuu Espoossa . . – Tätä tapahtuu Amerikassa paljon enemmän kuin Suomessa. Silti: – Me kaikki olemme ihmisiä. On totta, että amerikkalaisessa kulttuurissa on pinnallisuutta, mutta minusta se on tyhjää parempi. Koen ne sakraaleina – niissä on jotain niin pyhää, kun ne pungertavat lumen läpi. Myötätunnon siemeniä maailmalta Me kaikki olemme ihmisiä, mutta myös erilaisia. Heille Pessi soisi kyvyn ajatella myötätuntoisesti. Pessi kertoo saaneensa perspektiiviä Suomeen ja suomalaisiin tapoihin työskennellessään ulkomailla. Eikä sekään haittaa, että aurinko paistaa, Pessi hymyilee. . Pessi pääsee tarkastelemaan näitä tapakulttuurin eroja taas lähietäisyydeltä, kun hän lähtee kuudeksi viikoksi vierailevan tutkijan pestiin Irvinen ja Stanfordin yliopistoihin Kaliforniaan. Toimii luottamustehtävissä tieteessä, julkisella sektorilla ja kansalaisjärjestöissä . Silloin tajusin, että pintaan voi vastata pinnalla, mutta se on myös aito kysymys, johon voi vastata aidosti, ainakin jos tuntee toisen riittävästi, Pessi sanoo. Omaa myötätuntoa koetellaan myös silloin, kun näkee toisilta käytöstä, josta myötätunto uupuu täysin. Sitä, että vain istuu kahvilassa ja seuraa maailman virtaa. Rakastan kevättä ja yksi lempikukistani lumikello. . Hän muistelee Bostonin yliopistossa sivukorvalla kuulemaansa keskustelua, jossa kollega kysyi toiselta kuulumisia pinnalliselta vaikuttavaan small talk -tyyliin. Perhe: aviomies ja kaksi lasta . Päänsisäinen itsemyötätunnon ääni voi tukahtua piipitykseksi ja kyky suhtautua empaattisesti lapsen kiukkuun kadota, kun lopen väsyneenä luuttuaa mustikkamehuja lattialta. – Toinen lähtikin kertomaan, että lapsi oli sairastunut viikonloppuna. Jos et olisi kirkkososiologi, mikä olisit. Pessi uskoo, että hänen työnantajansa tämän sallii – osoittaahan se työnantajalta aika myötätuntoista asennetta. Pessin tekisi esimerkiksi mieli vähän ravistella niitä ihmisiä, jotka raivostuvat urheiluseuralle maahanmuuttajatoiminnan järjestämiKOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA . MaaliskuuTa 2016 Myötätunto koetuksella Aina ei ole helppoa elää niin kuin opettaa. Ihailen niitä hiljaisia, näkymättömiinkin jääviä ihmisiä, jotka elävät todeksi myötätunnon teemoja itsestään huutoa pitämättä ja ehkä jopa itse tajuamatta, miten tärkeitä tekoja he tekevät. Aloitin aikuisiällä balettiharrastuksen ja haluaisin oppia fouetté-piruetin.. . ” On tärkeämpää turvata elämän mielekkyys ja raha seuraa, jos on seuratakseen.” Ihminen, jota ihailet. Tapakulttuurien erot liittyvät myös myötätunnon teemoihin – sanotko ”terveydeksi”, kun joku aivastaa tai kehutko vaikkapa ventovierasta kadulla. Toisaalta sitä käsittää – toisen asemaan asettumalla – että jos elämässä asiat ovat huonosti, se syö luottamusta ihmisyyteen ja toisiin ihmisiin, eikä silloin mikään ravistelu välttämättä auta. – Tutkijan työ on luovaa ja uusiin ideoihin tarvitaan irrottautumista. Syntynyt Oulussa 29.12.1975 . Minkä taidon haluaisit vielä oppia tässä elämässä. . Floristi. Näen paljon hyvää toisten kiittämisessä, kohteliaisuudessa, Pessi luettelee
Taginepadan sijasta pohjois-afrikkalaisten pataruokien valmistukseen käy myös esimerkiksi tavallinen rautapata. 2 rkl oliiviöljyä 800 g lammasta 1 iso sipuli 2 isoa porkkanaa valkosipulia maun mukaan 2 rkl ras-el-hanout -mausteseosta 400 g tlk kuorittuja tomaatteja 400 g tlk kikherneitä 200 g kuivattuja aprikooseja 50 g rusinoita 600 ml kanalientä koristeluun 1 granaattiomenan siemenet tuoretta korianteria Laita uuni lämpenemään 180 asteeseen. Tarjoiluvaiheessa ripottele päälle granaattiomenan siemeniä sekä silputtua korianteria. Näissä väleissä hän otti aikaa ajatella, suunnitella tulevaa, ja olla läsnä spontaaneissa kohtaamisissa. Alahuhta tarvitsi ilmaa kokousten välillä. Lammaspadan voi valmistaa pari päivää aikai semmin, niin itse pääsiäisenä ei tarvitse ahkeroida keittiössä. Ras-el-hanouT Pohjois-afrikkalaisessa keittiössä suosittu mausteseos, joka sisältää kardemummaa, kanelia, neilikkaa, korianteria, kuminaa, muskottipähkinää, kurkumaa ja mustapippuria. Tästä syystä parhaat ideat voivat syntyä lenkkipolulla, ruokaa laittaessa tai vaikka keskellä yötä. Lotta Harju Kirjoittaja on Työterveyslaitoksen tutkija. Tarjoa riisin, kuskusin tai bulgurin kanssa. Pienet tauot, joissa mieli voi harhailla, parantavat kykyä löytää luovia ratkaisuja. Grantin mukaan viivyttelyn hyödyt pätevät vain, jos tehtävä on itselle tärkeä. Perinteisesti savesta valmistettua tagine-pataa voi käyttää uunissa, liedellä ja kaasuhellalla. Neuropsykologien mukaan pienet tauot, joissa mieli voi harhailla, parantavat kykyä löytää luovia ratkaisuja. Ilmava kalenteri on erityisen hyväksi silloin, kun työssä pitäisi luoda uutta tai kehittää vanhaa, ratkoa ongelmia tai arvioida toimintaa. Padan suippo kansi palauttaa haihtuvan nesteen ruokaan ja ruoka kypsyy herkullisen meheväksi. Kun valitamme kiirettä, tulemme samalla paljastaneeksi, että työmme organisoinnissa on parantamisen varaa. Haastattelututkimustemme mukaan eri alojen työntekijöitä ja esimiehiä turhauttaa erityisesti kokemus siitä, että heillä ei ole riittävästi aikaa keskittyä työssään tärkeinä pitämiinsä asioihin. Tunnettu organisaatiopsykologi adam Grant väittää, että kun kiiruhdamme ongelmanratkaisutehtävissä, saatamme samalla sulkea oven paremmilta ja laaja-alaisemmilta vaihtoehdoilta. Laita kansi päälle ja anna muhia uunissa ainakin 1,5 tuntia kunnes lammas on mureaa. Paloittele sipuli ja porkkana ja laita ne pannulle kuullottumaan muutamaksi minuutiksi. Kiinnostavissa asioissa mieli askartelee silloinkin, kun ideaa ei aktiivisesti työstä. Ras-el-hanoutia löytyy hyvinvarustelluista ruokakaupoista. Lisää hienonnettu valkosipuli ja anna muhia pari minuuttia. Nora Vilva Demokraatti Ruoka Tagine-paTa Tagine-pata hauduttaa hellävaraisesti niin lihakuin kasvisruoatkin. Monesti ongelma on perinteisessä johtamisessa, mutta yhä useammassa työssä pitäisi osata johtaa myös omaa toimintaa. Paloittele lammas sopiviksi suupaloiksi, ruskista ne joka puolelta pannulla öliiviöljyssä ja siirrä ne ruskistuksen jälkeen toiseen astiaan odottamaan. Ei tarvitse olla toimitusjohtaja hyötyäkseen kiireettömyyden kokemuksesta. leonardo da vinci otti aikansa maalatessaan Mona Lisaa, mutta teki työskentelyn välissä optisia kokeita, joiden katsotaan vaikuttaneen ratkaisevasti teoksen erityislaatuisuuteen. 23 24. Ohjeesta riittää kuudelle hengelle. Kiireen kokemus syntyy, kun yritämme tehdä päivän aikana enemmän asioita kuin on inhimillisesti mahdollista. u u u vastoin yleisiä ihanteita maaliin ei aina kannata kiirehtiä, vaan joillekin asioille on hyvä antaa aikaa. Kun mielellä on mahdollisuus jättää ongelma hautumaan, ratkaisu voi lopulta syntyä kuin itsestään. matti alahuhta on kertonut, että ollessaan Koneen toimitusjohtajana hänelle oli tärkeää varmistaa, että hän ei koskaan kiiruhtanut tapaamisesta toiseen. Nora Vilva Hyvä tarvitsee aikaa Jatkuva kiireen kokemus syö työstä ilon ja luovuuden. Kiire ei aiheudu siitä, että työssä on paljon tekemistä. @lottaharju Jäljet TarinoiTa hyväsTä elämäsTä. Lisää ras-el-hanout -mauste, paloitellut kuoritut tomaatit (helppo paloitella saksilla suoraan tölkissä) ja sekoita. Ikävien rutiinien lykkääminen ei sen sijaan nykyisen tutkimusnäytön perusteella hyödytä ketään. Saatavilla on myös induktio-liedelle sopivia patoja. MaaliskuuTa 2016 Pääsiäisen hedelmäinen lammaspata Tämä helppotekoinen marokkolaistyylinen lammaspata sopii hyvin pääsiäispöytään. Tässä kohtaa siirsin ruoan tagine-pataan. Kiirehtimisestä luopuminen on strategista itsensä johtamista. Laita joukkoon ruskistetut lammaspalat, kikherneet, aprikoosit, rusinat sekä kanaliemi ja sekoita
– Lelut ovat melkein aina pettymys. Maku: – tumma suklaa hyvää – sopivan makea – rasvainen tuoksu Ulkonäkö: – hieno, sopivan iso kuva – voisin ostaa ulkonäön perusteella Yllätys: Ironman kenkäkoru – vähän outo – en käyttäisi Maku: – hyvä suklaan maku – täyteläinen, ei niin makea Ulkonäkö: – outo teksti – ihan hieno, en ehkä silti ostaisi Yllätys: kullanvärinen sormus – todella painava – pojille Maku: – ei liian makea, mikä on hyvä juttu – tumma suklaa liian tummaa Ulkonäkö: – voisin ostaa – liikaa tekstiä Yllätys: koottava lentokone – aika vaikea koota – ei pysy kasassa Maku: – ällöttävän makea – rasvainen – ”Ei voi syödä” (9v) Ulkonäkö: – lapsellinen, mutta selkeä – voisin ostaa Yllätys: magneetti – outo tipun kuva – ei mitään iloa Maku: – todella tummaa suklaata – tosi makea jälkimaku – ”Ehkä maailman parasta” (5v) Ulkonäkö: – kiva kuva – leffan perusteella ostaisin Yllätys: koottava dinosaurus – hukkuu päivässä – vähän voisi leikkiä Demokraatti kokosi lapsiraadin testaamaan kuusi erilaista pääsiäismunaa. Koottavat lelut ovat kiinnostavia, kunhan ne vaan pysyvät kasassa. Näitä munia ostetaan, kun toivotaan, että edes joskus kohdalle sattuisi joku kiva lelu. 24 24. Arvioitavana oli yllätysmunien maku, ulkonäkö ja lelu. Valkosuklaa luokiteltiin kaikissa tapauksissa ällöttävän makeaksi. koottavat lelut parhaita Pääsiäismunista tulevat lelut mietityttivät paljon. Raatimme ihmetteli valkosuklaan hajuttomuutta. Ulkonäöllä on väliä Pääsiäismunien ulkonäössä eniten huomiota kiinnitti paperin pikkutekstin valtava määrä. Raadin mielestä täyssuklainen pääsiäismuna on mieluisampi kuin yllätysmuna. kun melkein kaikissa paperit vaihtuvat joka vuosi, raati totesi. MaaliskuuTa 2016 Lapsiraati testaa PÄÄSIÄISMUNAT RAATI lUkA lAAkSoNeN, keRTTU SAlMI, vIlle SAlMI jA STellA SyRjÄ PÄÄSIÄISMUNAT ANGRY BIRDS STAR WARS MARVEL AVENGERS RÖLLI YLLÄTYS ThE GooD DINoSAuR RÄhINÄ Maku: – valkosuklaa on liian makea – outo maku – tumma suklaa tuoksuu, valkosuklaa hajuton Ulkonäkö: – tylsä ja liikaa pientä tekstiä – kuva liian pienellä Yllätys: avaimenperä – kuva meinaa irrota – kuka näitä käyttää. – Paha juttu, kun etukäteen ei voi tietää miltä pääsiäismuna maistuu, Kuvat Ella Kaverma Pääsiäismunat asiantuntijoiden syynissä Kerttu Salmi, Ville Salmi, Stella Syrjä ja Luka Laaksonen makutestaavat pääsiäismunia. Se oli raatilaisten mielestä ehdottoman negatiivinen asia ja teki munan ulkonäön epäkiinnostavaksi ja tylsäksi. Makeus yllätti Puolet pääsiäismunista arvioitiin liian makeiksi. Nora Vilva Demokraatti Tästä lelusta vois ehkä joku mummo tykätä. Asiantuntijaraati koostui neljästä 5–12 -vuotiaasta, joista kaksi oli tyttöjä ja kaksi poikaa. Selkeä ulkonäkö ja isolla olevat kuvat saivat kehuja. Lapsiraadin mukaan lelut menevät melkein heti roskiin tai jäävät vetelehtimään laatikon pohjalle. Tummemmassa suklaassa oli tavallinen suklaan tuoksu. Tummempi suklaa jakoi mielipiteitä liian tumman ja sopivan välillä. Ihan sikamakeeta. Kolmessa munassa oli puolet valkosuklaata ja puolet tummempaa suklaata. Aika usein lelusta ei saa selvää, mihin käyttöön se on tarkoitettu. – Allerginen ei voi tästä tekstistä edes tarkistaa voiko tätä syödä, koska teksti on niin pientä ja paperi rypyssä. Ei tätä voi ees syödä.
Kaikki äänet lasketaan. Mutta on se kyllä erikoista. Politiikassa vieläkin välillä pojitellaan, vaikka olen ollut mukana kovemmissa touhuissa kuin suurin osa kuusikymppisistä kollegoista. Ainakaan tänä päivänä. Ei siinä ole mitään pahaa, että joku on kaunis tai komea, mutta pinnallisuutta en arvosta, vaikka esteetikko olenkin. Ulkonäkökeskeisyyden lisääntyminen yhteiskunnassa on mielestäni huono asia. Mutta oikeastaan en ole sitä. Se on ristiriitaista. Vakava päältä, mutta ei sitten kuitenkaan niin vakava sisältä. 25 24. Toisaalta en ole päässyt esimerkiksi eduskuntaan, että olisi ilmeisesti pitänyt sitten olla vieläkin komeampi. Olen tietyllä tavalla vakava, mutta vakava optimisti. Mikäs siinä. Nyt kun on lyhyt tukka ja kaksi vuoden ikäistä lasta, niin pääsääntöisesti pidetään kypsänä aikuisena. Ulkonäköhän ei kuitenkaan automaattisesti kerro mitään henkilön arvomaailmasta, kulutustottumuksista tai osaamisesta. Kun tukkani oli pitkä, niin minua pidettiin nuorena ja vihaisena miehenä. kUVa Jari soiNi Eero Vainio, 29 ”K atseeni on aika tuima. Etenkin jos laitan puvun päälle. Ikään kuin olisin tehnyt jonkin suuren muodonmuutoksen. Minua on pidetty vakavana ja vihaisenakin. Silloin nuorena miehenä minua pidettiin pikkuvanhana ja vanhana sieluna. Samaan aikaan tiedän, että olen politiikassa ja työelämässä hyötynyt itse ulkonäöstä. Se on sanottu suoraan päin naamaa. Mutta onhan se sosiologisesti mielenkiintoista pohtia näitä kysymyksiä habituksen, hiusten pituuden ja vaatetuksen merkityksistä yhteiskunnassamme, ja ylipäätään pohtia sitä, kuinka pinnallisesti arvioimme toisiamme. Itse ajattelen, että ulkonäkö on epäoleellinen asia. MaaliskuuTa 2016 Kasvot peilissä TeksTi Nora VilVa . Kommentteja on tullut ihan politiikan lähipiiristäkin. Vaikka en juuri hymyile, niin muut nauravat usein jutuilleni. Olen siis pikkuvanhana lähtenyt politiikkaan ja ollut mukana nyt 12 vuotta – ja silti olen edelleenkin usein pojun ja nuorimmaisen roolissa. Eero Vainio on lahtelainen kunnallispoliitikko (sd.).. Minua on äänestetty pelkän ulkonäön perusteella. On huvittavaa, kuinka paljon ulkonäkö ja pukeutuminen voi joissain tilanteissa merkitä. Ulkonäkö liittyy mielikuviin. Kertooko tämä enemmän minusta vai muista. Olen päässyt 14-vuotiaana baariin, mutta nyt kun menen sinne, niin välillä kysytään paperit
Tule mukaan nauttimaan loistavasta ohjelmasta ja tapaamaan tuttuja. Mukana ovat kaikki puolueen huippupoliitikot puheenjohtaja Antti Rinteen ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin johdolla. Tule yksin, kaksin tai porukalla, mutta varaa matka saman tien. Laiva on M/S Baltic Queen ja suuntana Tallinna. Hinnat ovat per henkilö. mennessä! Hinta alk. Tiedossa on yllätysesiintyjiä, keskusteluja muun muassa demokratiasta ja vapaudesta sekä oppimismahdollisuuksia erilaisissa työpajoissa. Mielenkiintoinen asiaosuus kruunataan hauskanpidolla ja tasokkaalla viihdeohjelmalla. 35 e/B4 ja 65 e/B2. Tähtiartistina muun muassa Hanna Pakarinen yhtyeineen.. 010 232 31 09 tai netin kautta: www.matkapojat.fi/demarit Hyödynnä ennakkovaraajan etu 31.3. Arvonta suoritetaan risteilyn päätösseminaarin jälkeen. Varaaminen käy helposti soittamalla Matkapojille p. Lisäksi osallistut 500 euron matkalahjakortin arvontaan. 26 24. MaaliskuuTa 2016 LAIVA ON LASTATTU DEMAREILLA VARAA PAIKKASI HUIPPURISTEILYLTÄ! Vuoden mielenkiintoisin matka on tiedossa, kun SDP ja Demokraatti järjestävät huippuristeilyn 27.–28.8
Humanistisen ammattikorkeakoulun ”Vetovoimaa kulttuurikeskuksiin” -hankkeen siivellä virinnyt AfoPub-sivuporojekti toteutettiin vuosi sitten neljässä itähelsinkiläisessä peruskuppilassa. Toki ajatus voi lentää pubiolosuhteissa julkisemminkin. 27 24. Maailmalla (vessan)seinäkirjoituksista on koottu kirja jos toinenkin. MaaliskuuTa 2016 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Tim o Sp arf Kulttuurikeskus Stoan kirjastossa Helsingin Itäkeskuksessa on vielä tämän viikon loppuun esillä Afo-pub-projektin tuotoksista koottu aforisminäyttely. Pelttari graafikkokumppanisa Niina Mälkiän kuvituksin tuottanut jo toistakymmentä vuotta Demokraatin ja sen edeltäjän kulttuurisivuille nasakoita ajatelmia otsikolla ”Aforismi aamupalaksi – nyttemmin”Aforismi välipalaksi”. Baarikansa pistettiin kirjoitushommiin Poetry Slam -ympyröissä pätevöityneen seremoniamestarin johdatuksella ja monikulttuurisen ohjelmaryhmän inspiroimana. Niistä on reilu kolmannes päässyt juuri ilmestyneeseen ”Pubiaforismikirjaan”, jonka ovat toimittaneet Humakin kulttuurituotannon lehtori Antti Pelttari ja kulttuurituottajaopiskelija Anu Soini. Nämä mietelmät jäävät vain usein kirjaamatta ylös, eikä niitä seuraavana päivänä enää millään muista... – ”Kukaan ei ole seppä syntyessään, mutta ei vielä kuollessaankaan.” – ”Köyhyys ei ole ilo, vaikka se joskus naurattaa.” – ”Pieleen menneiden juhlien jälkeen saa lämpimämmän halauksen kuin onnistuneiden jälkeen.” – ”Ennen olin nuori, komea ja rikas. Pubiaforismikirjassa on liitteenä Pelttarin AfoPub -iltojen oheen suunnittelemia luovan kirjoittamisen harjoituksia, joita kaikki vastavaanlaisten sessioiden järjestämisestä kiinnostuneet voivat soveltaa. Nuo ajatelmat on myös monesti ikuistettu samantien kopin seinään. Nykyään olen pelkkä ja.” Rolf Bamberg Demokraatti. Antti Pelttari on aforistiikalle vihkiytynyt mies. Onneksi löytyi taho, joka kiinnostui pomimaan pubiajatelmia talteen. Pubiaforistiikassa annetaan ajatuksen pätkiä Ravintoloiden vessaeriöt ovat perinteisesti olleet tiloja, joissa aatos lentää. Loppuun vielä muutama valittu siivu itähelsinkiläistä pubiaforistiikkaa. Meillä sellaisen kulttuuriteon teki aikoinaan toimittaja Heikki Jokinen teoksella ”Kilroy kävi täällä”(Otava 1986). Mittatilaustyönä räätälöityihin lasinalustoihin kertyi noin 300 ajatelmaa. Tuosta innostuksesta ovat päässeet osallisiksi tämänkin lehden lukijat
Taustalla ovat sekä länsimainen ja venäläinen ei-esittävä taide, mutta myös kotimaiset tekstiilit, ryijyt ja raanut. MaaliskuuTa 2016 Japanilaiset tulivat ja Hamlet pakeni KUVATAIDE Ateneumin taidemuseo, Helsinki Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 1875–1918. Avoinna 16.5. Lyyrinen abstraktikko Carolus Enckellin takautuva näyttely tuo esiin hyvin sen, miten monelta suunnalta tämä pääosin geometrista imaisua viljelevä taiteilija on virikkeensä saanut. Näyttelyn rinnastukset japanilaisiin talvikuviin tuovat Halosen maalauksiin uuden näkökulman. Eurooppalaiset mahtivaltiot olivat ensimmäisinä ammentamassa noita virikkeitä. Mutta vaikutteet näkyvät myös maalaustaiteessa. Carolus Enckell: Koutoupia, ilta 1973. Ateneumin näyttely ja sen yhteydessä julkaistu kirja antavat noista vaikutteista monipuolisen ja täyteläisen kuvan. Ja kuitenkin teoksissa on aina nähtävissä Enckellin oma tunnistettava henki. Pian esille pääsee kuitenkin lyyrinen abstraktikko, joka luo geometrisista värikentistä intensiivisiä ja ilmaisuvoimaisia. Ehkä yllättävimpiä ovat Pekka Halosen taiteen japanilaisvaikutteet. Tässä hienossa näyttelyssä on kiinnostavia esimerkkejä myös taideteollisuudesta ja arkkitehtuurista. saakka, ti–su 10–16 Amos Andersonin taidemuseo, Helsinki Per Aspera... Albert Edelfeltin tai Aksel Gallénin kuvissa pariisilaiskaunottarista on rekvisiittaa, joka on selvästi peräisin idän mailta. Omalle saarelleen eristäytynyt Japani avautui länsimaisille kauppamiehille ja matkailijoille 1850-luvvulta lähtien. Ehkä tähän lyyriseen sävyyn on vaikuttanut myös taiteilijan kiinnostus maisemaan. Ne vaikuttivat puupiirroksen mutta varmasti myös yleensäkin taidegrafiikan suosion kasvuun. Japanilainen kulttuuri vaikutti Eurooppaan monin tavoin mutta ennen kaikkea kuvataiteeseen ja visuaa lisiin näkemyksiin yleisemminkin. Avoinna 15.5. Olli Lyytikäisen maalauksia ja piirustuksia. Periruotsalaiseksi mielletyn Carl Larssoninkin maalauksissa nuo vaikutteet näkyvät. Tuo avautuminen toi esiin monivivahteisen ja kiehtovan kulttuurin, josta ei oltu tiedetty mitään. Olemme aina tottuneet pitämään talviaiheita supisuomalaisina. Kuitenkin myös Pohjoismaissa oltiin varhain hereillä. 28 24. Avoinna 15.5. saakka, ma, to, pe 10–18, ke 10–20, la–su 11–17 Albert Edelfelt: Pariisitar (Virginie), 1883. Viime vuosien teoksissaan Enckell on entistä enemmän tehnyt uudelleentulkintoja sadan vuoden takaisen venäläisen avantgarden taiteesta. Uran alkuvaiheen teoksissa voi nähdä op-taiteen tai kineettisen maalauksen vaikutusta. Samalla hän on käynyt käsitteellisellä otteella rajaa maalauksen muotojen, merkkien ja kirjainten välillä.. Abstrakteissakin teoksissa on jotakin maisemallista, joka syntyy yksinkertaisten muotojen ja värin ja valon yhteissoinnista. Yksi tärkeimmistä vaikutteiden välittäjistä olivat japanilaiset puupiirrokset, joita tuotiin eri maihin, myös Suomeen. Enckell kuvasi myös ”realistisesti” samaa maisemaa eri vuodenaikoina 1970-puolivälissä syntyneissä sarjoissaan. saakka, ti ja pe 10–18, ke ja to 10–20, la ja su 10–17 Sara Hildénin taidemuseo, Tampere Carolus Enckellin retrospektiivi
Seppo Heiskanen. saakka. Pekka Jylhä on ottanut näyttelynsä lähtökohdaksi Turkin rannikolta viime syksynä hukkuneena löytyneen pienen pojan, josta hän on valmistanut näköiskuvan ja asettanut sen vitriiniin. Matti Kujasalo on vuosikymmenet pysynyt uskollisena taiteensa perusosalle: mustalle suoralle viivalle tai ohuelle ja lyhyelle palkille. Hildénin museon näyttelyssä on useampikin esimerkki pienistä komiulotteisista teoksista. Olli Lyytikäinen: Omakuva, 1974. Helsinki Contemporary 3.4. Ehkä näyttävin näistä on Temppeli, joka rakennettiin Helsingin Kallion kirkon eteen Concrete-tapahtumassa vuonna 1986. Tuon valtavirrasta marginaaliin työnnetyn ryhmän ehkä keskeisin jäsen tuolloin oli kuitenkin Olli Lyytikäinen. MaaliskuuTa 2016 Helene Schjerfbeck: Pukukuva, 1908–09. Suosikkiteokseni näyttelyssä on ”Pakeneva Hamlet”, polkupyörällä vauhdikkaasti liikkuva hahmo. Galerie Anhava 27.3. Mutta on muitakin. 29 24. Hakeeko taiteilija julkisuutta ihmisten hädällä. KUVATAIDE KUVATAIDE KUVATAIDE Enckellin tuotantoon kuuluu myös kolmiuloteisia teoksia. Omakuvat, naisystävä Kaija Saariahon muotokuvat ja monet muut usein värikynillä tehdyt teokset. 70-vuotisnäyttelyssä mukaan on tullut entistä enemmän väriä. Lyytikäisen ilmaisu oli esittävää, mutta siitä henkii sellainen aitous ja vilpittömyys joka vastaansanomattomasti vetää puoleensa. saakka. Olli Lyytikäinen (1949–1987) oli omana aikanaan outo lintu suomalaisessa taiteessa, jota hallitsivat toisaalta geometrinen konstruktivismi ja toisaalta poliittisesti osallistuva taide. Tässä kiehtovassa katselmuksessa on myös runsaasti taitavasti toteutettuja piirustuksia ja luonnoksia. Sen avulla hän on pystynyt luomaan teos teoksen jälkeen vivahteikkaita kokonaisuuksia. Galleria Duetto 27.3. Hamlet amoksella Carolus Enckell kuului 1970-luvulla vaikuttaneeseen Elonkorjaajat-taiteilijaryhmään. Raikasta värimaalausta tälläkin kertaa. saakka. Olli Lyytikäinen: Pakeneva Hamlet, 1976. Välillä maisemalliset elementit korostuvat, välillä ilmaisu on puhtaasti vapaamuotoisen abstraktia. Näyttely herättää ristiriitaisia tunteita. KUVATAIDE Näyttelykuvia Koonnut Seppo HeiSKanen Outi Pienimäen taiteessa väri on keskeisellä sijalla
Kokoelma on monessa mielessä kohdillaan. Sanottavaa on, kaiken yltäkylläisyyden keskellä. Tuon tuosta tosi saa runoissa tarun tai nonsensen verhon kuvaa elävöittämään. Sen voi lukea kertarysäyksellä, mutta voi siitä poimia säkeen tai rivin kerrallaan. Se on monimerkityksinen pysäytyskuva, jonka ääressä saa ja pitää aprikoida. Musiikkitermein homma vaikuttaa aleatoriselta ja aika lailla vapaapulsatiiviselta. Levottomuus tyylivalintana Kun runojen yleisilmettä miettii, kokoelmaa värittävät sen hauskat piirteet. Ilkkuva piikkipensas kukkii värikkäänä, raskaus ei etenemistä määritä. Ne on eri miehet, jotka sanoo, mitä pitää muistaa kuin ne, mitä ei ja eri miehet, jotka sanoo, mitä pitää unohtaa, mitä ei. Vaikka työtä on ollut. Joskus pelkkä yhytys riittää elävän kielen ja valtoimen mielen, siis runon, sanottavaa sytytettäessä ja terävöitettäessä. Joskus runoasu saattaa tuntua hyppelevältä ja levottomalta, mutta pitäisin sitä pikemminkin tyylivalintana. Mennyt ja tämä päivä järjestellään uuteen asentoon kuin kepillä siirrettävät palikat. Läskiksilyömisen petollisen vaativa taito on sekin hallussa siinä missä vakava ynnä reipas sananrieska. 30 24. Tällaista ja tällaista jälkeä saa moninaisuutta uusintamalla. Tartu nyt tilaisuuteen, lukija! Haastetta riittää iloisen virtuoosin kahlitsemattomassa sanavirrassa kahlatessa. Ken tätä yhteyttä vitsikkäänä pitää, hän on yksinkertaisesti monikerroin väärässä. Tee perässä, tuntuu tekijä hymyilevän! Runot pulppuavat omintakeisia ivamukaelmia ja näräkkää naputtamista, oikeudet ovat omissa käsissä. Runoilija Yrjö Jylhän Hyvästi Kirvesmäki -runo kertoo talvisodan taisteluista ja tummista tunnelmista. Kuularuiskullakin on monta symbolimerkitystä, lentosuuntaa ja asuinsijaa, noin esimerkiksi vain. Uudissanat ja yhdysuudisteet rikastavat lausetta (tuntuu tekijäkin niihin ihastuneen). Eikä vakavuus tässäkään sanottavasta vähene ilmeikkyyden ja rajujen kontrastien tilaan tul viessa. Sitä sitten pureskelemaan, ihmettelemään, panemaan vastaan tai jäämään nyökkäilemään. Kantaa otetaan hanakasti ja perustellusti ja tosikko löytää heti itsensä peiliin katsomatta. Runossa näet sana palvelee sanoittajaa. ’Pysy kyydissä’ tuntuu runon rastikartan laatija kutsuvasti uhoavan ja ilakoivan. Tarvittaessa tekijä taas klivauttaa korvalliselle ettei totuus unohtuisi. Tekijä rakentaa runoissa omaa kuvaansa sekä kuvaa näkemästään maailmasta rohkeasti ärsyttäen, piittaamattomasti osia yhdistellen, epäkohtia ilmentäen. Runot ovat tulvillaan historiaa läheltä ja kaukaa, enemmän tai vähemmän tuttua politiikkaa, kirjallisuutta, henkilökohtaisuuksia, törmäyksiä ja töppäyksiä, rusauttaen paikoilleen asennettuja oikomisrautoja, ansalankoja, lukijan kanssa leikkisillä oloa. Sanaleikitkään eivät nouse vauhdikkaassa hurlumheissä nenäkkäästi pinnan yläpuolelle, vaan palvelevat kelpo rengin lailla mestarinsa elkeitä. Jos tekijä olisi kudontaa osaava, tekniikkaa voisi kutsua silmukoinniksi. Hyvästi, kirvesvarressa! kerkeästi liikkuva ja hyvässä terässä oleva Hannu Salama yllättää jälleen. Runot seuraavat yhtä lailla ajan pikku-uutisia ja mainoskuplia kuin katsovat syvälle historian lantaja vihantakasoihin. Runojen kieli kääntyilee keveänä kuin terävästi haukahteleva murre tekijänsä talutushihnassa. Nostellaan esiin, poimitaan ja liitetään yhteen. Runojen kaikkia viittauksia ja mielleyhtymiä ei pidä ottaa aina sanatai pilkuntarkasti, ei väärin vakavissaan. MaaliskuuTa 2016 Yltäkylläisyyden kaikki oikeudet omissa käsissä Hannu Salama soutaa uusimmassa runokokoelmassaan assosiaatioiden ristiaallokossa minkä taitaa ja ehtii. Kokoelman otsikko ’Hyvästi, kirvesvarsi!’ ei ole turha viittaus. Matti Saurama runot Hannu Salama: Hyvästi, kirvesvarsi! Runoja Otava 2016, 62 s. Kolarointi kaamoksessa Kun Te, kunnioitettu herra johtaja olitte neuvonut kestämään pyryä ja pakkasta pitämällä lyhyitä taukoja pitkien sijaan, te katositte takapenkille mustien ikkunoitten taa yhdenkään tajuamatta kuin vasta myöhemmin: jakamanne joulukarkit eivät ehtineet korjata lasinpyyhkijään puheenne aikana ilmennyttä vikaa.
Viidalla on pysyvä sija suomalaisten sydämissä. Kaksi kirjailijaa nousee yli muiden: Lauri Viita ja Hannu Salama. Viidan syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta, viime joulukuussa oli hänen traagisen kuolemansa 50-vuotismuistopäivä. Hän oli jo eläessään tunnettu, mutta tuli kuuluisammaksi traagisen kuolemansa jälkeen. Viidan kokoelmien ulkopuolelle jääneistä runoista ei ikävä kyllä saa muodostettua järin eheää kokonaisuutta. Varsinaista uutta kansansuosiota edes hänen yhteiskunnallisimmille säkeilleen ei kuitenkaan voi ennustaa: ”Venevajat, / nälkäpäivät, / luokkarajat / taakse jäivät.” Viita on nykynäkökulmasta hieman liian kaavoihinsa kangistunut ollakseen täysin kiinnostava. Viita syntyi Pispalassa, Salama asui siellä myöhemmän kirjailijauran kannalta merkityksellisimmät lapsuusja nuoruusvuotensa. Ne runot, jotka jäivät -kirjan humoristiset runot ovat kevyitä välipaloja, mutta eivät mitään sen enempää. Salaman syntymästä on tänä vuonna puolestaan kulunut 80 vuotta. Kun olen kuollut, kun olen kuollut. 70) Sanankäyttäjänä Viita oli yleensä kekseliäs ja loistelias. Vauhti on edelleen päällä. Sakari Katajamäen toimittama kokonaisuus on väistämättä epätasainen. monille tuttu viimeinen runo särkee sydämen: ”Kaita polku kaivolta ovelle nurmettuu. Kauan valmisteilla ollut ”Ne runot, jotka jäivät” sisältää Viidan kokoelmien ulkopuolisia runoja. Viidan terveyden vaikutus hänen tekstiinsä selviää esimerkiksi Raimo Salomäen hiljattaisesta teoksesta ”Kirjailijan mieli ja kieli: Lauri Viidan elämä sairauden varjossa” (2012). Hänellä oli taito yllättää lukijansa, kuten tässä lapsuuden ja vanhuuden samankaltaisuutta käsittelevässä runossa: ”Lauseissa, joita sepittelen, / elän lapsuuteni uudelleen, / ja aamu aamulta tuntuu, / kuin yhä jotakin alkaisi / ja minussa alati syntyisi / joku, joka jo oli ja eli.” (s. Se, kärsikö Viita skitsofreniasta tai vaikkapa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, ei ole tosin tämän kirjan yhteydessä kiinnostavaa. Hänen muistonsa elää yhä, vaikkakaan ei enää aivan yhtä voimakkaana kuin ennen. Sen suurimpana ongelmana voidaan pitää sitä, että vaikka toimittaja Sakari Katajamäki on suorittanut karsintaa, kokonaisuus ei nouse läheskään Viidan Koottujen runojen (ensimmäinen painos vuonna 1966) tasolle. Reppu naulassa ovenpielessä, siinä linnunpesä. Ne runot, jotka jäivät -kokoelman nimi on otettu eräästä sen runosta, josta näkyy loistavasti Viidan niukkuuden ja runsauden yhdistävä tyyli: ”Ne runot, jotka jäivät, / kun muita kirjaintelin, / ne vain, ne sentään jäivät / ja soivat: Täällä elin.” Nykylukijalla voi olla vaikeuksia ymmärtää Viidan runojen merkitystä tai niiden sisältöä, mutta tämä ei vähennä niiden arvoa. Hänen arvostetuimmat kirjansa ovat runokokoelma ”Betonimylläri” (1947) ja romaani ”Moreeni”(1950). Sellainen on Viidan kuolinpäivänä Parnassossa julkaistu muistosikermä ”Onni”. Viita valitsi runot kokoelmiinsa tarkalla silmällä. Molempien tuotannon pääteokset, Viidan ”Moreeni” (1950) ja Salaman ”Siina näkijä missä tekijä” (1972), kiinnyttävät syvälle pispalalaiseen maaperään. Viita osasi kirjoittaa sekä humoristisesti että vakavasti, pinnallisesti että syvällisesti. Merkkivuoden kunniaksi hänkin on vaihteeksi heittäytynyt runoilijan rooliin. Viidan vaikutus sotienjälkeiseen suomalaiseen kirjallisuuteen oli suuri. 78) Jos Viidan tuotanto on läpikotaisin tuttu, tätä valikoimaa voi suositella vain varauksella. Korkeammalle kurkottaessaan Viita löytää suurta kauneutta: ”Olen asunut Rakkauden kaupungissa / ja ollut maailman onnellisin.” (s. Mukana on monia hyviä runoja, mutta myös huonompia, syystä sivuun jääneitä säkeitä. Kesä jatkuu. Mielenterveydelliset ongelmat vaikeuttivat hänen elämäänsä, mutta luomistyössä poukkoilevasta mielenlaadusta oli myös hyötyä. Mitä vakavampi Viita on, sen paremmin hän usein kirjoittaa. Hänet pyrittiin elinaikanaan lokeroimaan muun muassa luontorunoilijaksi tai yhteiskunnalliseksi kommentoijaksi, vaikka hän sukkuloi vapaasti teemojen ja tyylien välillä. Aikaansa edellä Lauri Viita tunnettiin omaperäisenä, aikaansa edellä olleena runoilijana, joka yhdisteli säkeissään riimejä ja vapaata mittaa. Muut runot nousevat harvoin samalle tasolle. Kesä.” Esa Mäkijärvi Pispalan poeetat Tampereen Pispalalla on paitsi työläiskaupungin maineensa, myös luja kaunokirjallinen historia. Niitä on kerätty kirjailijan ennen kuolemaansa työstämästä käsikirjoituksesta, kirjeistä ja lehtien palstoilta. Ikkunan edessä pystyyn kuollut omenapuu. 114 Tamperelainen runoilija Lauri Viita (1916–1965) kuoli ennen aikojaan auto-onnettomuudessa saamiinsa vammoihin. Esimerkiksi nämä säkeet olisi hienoa kuulla hänen lausuminaan: ”Neito nauraa mairemielin; / mene, ota opikses! / Itke, impi, kaihokielin / aa-aa-allinlapselles!” Epätasainen valikoima Ne runot, jotka jäivät -valikoima on kiinnostava lisäkatsaus Lauri Viidan runouteen. Hänen runonsa nousevat mielenterveydellisten huolien yläpuolelle. Monet nyt käsillä olevan valikoiman monet tekstit toimisivat varmasti hyvin esitettynä. Sen upea. Kirja on huolellisesti kasattu. Nyt ilmestyneen teoksen lyhyestä esipuheesta selviää, että valikoiman runot on koottu ja järjestetty jo vuosina 20012002. Hän hallitsi etenkin rytmin. Katajamäki on tutkinut Viidan lyriikkaa pitkään. MaaliskuuTa 2016 Ikuinen kesä runot Lauri Viita: Ne runot, jotka jäivät Runoja kokoelmien ulkopuolelta, toimittanut Sakari Katajamäki WSOY 2016, s. Viita oli hyvä lausuja ja puhuja. Se on epätasainen, mutta siinä on upeat hetkensä. Lehtikuva / Pekka Sakki. Etenkin lopun huomautukset ja selitykset ovat kiinnostavia. 31 24. Lauri Viita ja Hannu Salama
Kapellimestari Eivind Gullberg Jensenkin oli tuossa terän haussa mukana. Äänen väsyminen rankan illan lopuilla on ymmärrettävää. Tarinassa ja koreografian kielessä on riittänyt nielemistä. Hulttion tiessä soi säveltäjän uusklassisen kauden huipennus. Valaistuksen ja värien voima täyttää tilan ja nostaa tunnelmaa. Pienellä porukalla priimaa Ohjaus ottaa henkilöistä kaiken irti, heikkoja lenkkejä ei ole. 32 24. Halun kutsu vetää puoleensa, miehen sielua ajetaan kohti hajoamisen ja lopullisen opetuksen hetkeä. Sointi on ärhäkkää Stravinskia, mutta pohjalla kuultavat tonaalisuus, seestynyt modernismi ja jopa kamarimusiikin herkästi voiteleva kosketus. Hurja ilmestys. Kansallisoopperan esitys kulkee saumattomasti musiikin, ohjauksen ja näyttämön ylöspanon yhteisvoimin. Mutta: Stravinsky kuin kutsui muusikot, solistit ja kuoron näkymättömään palaveriin ja loppu oli musiikin suurta ja rikasta juhlaa. MaaliskuuTa 2016 Ooppera antaa mitä oopperan kuuluu! Igor Stravinskyn persoona tuskin jättää kylmäksi ketään, joka kuuntelee säveltäjän eri tyylien pirstomaa tuotantoa. Sopraanon sävykirjo on rikas. Varsin pienilukuinen pääosien esittäjistö hallitsee tapahtumia, tarinan kulku ei katkeile, jännite kestää läpi esityksen. Auden ja Chester Kallman, Musiikinjohto Eivind Gullberg Jensen – Ohjaus Dmitri Bertman – Lavastus Hartmut Schörghofer – Puvut Erika Turunen – Valaistus Thomas Hase – Koreografia Edvald Smirnov – Kuoron valmennus Marge Mehilane, Marco Ozbic, Rooleissa Steve Davislim, Hanna Rantala, Tuomas Pursio, Päivi Nisula, Koit Soasepp, Juha Riihimäki, Merle Silmato, Juha Eskelinen; Suomen Kansallisoopperan orkesteri ja kuoro, tanssijoita. Hanna Rantala Tomin rakastettuna, Anne Trulovena on tunteikas, haavoittuva ja rakkauteen uskova, osassaan yhtä aikaa hauras ja kestävä. Vaihtelua, yllätyksiä, käänteitä ja siirtymiä, konventioiden särkemistä riittää. Kuorolaiset eläytyvät ryhminä ja massana yhtä lailla tonttujen saattueeksi kuin bordellin riekkuvaksi asiakasja henkilökunnaksi. Rooli on ehkä liikaakin vietävissä olevan miehen kuva, roso ja ratkeamat olisivat tuoneet lisäsävyjä. Sopraano Päivi Nisula on lahja oopperalle. Loppu ei muuta voi ollakaan kuin riipaisevasti kauneutta tihkuva tuho. Diagonaalilinja halkaisee näyttämön ja luo tarinalle kuin etenemistien. Hulttion, Tom Rakewellin, osassa Steve Davislimin tenori kantaa rikkumatta yli kaksituntisen rupeaman. Baritoni Tuomas Pursio Nick Shadowina on loistava äänellisesti ja roolissaan. Matti Saurama ooppera Suomen Kansallisooppera Igor Stravinsky: Hulttion tie Libretto W. Näyttämömusiikki kuului tekijän tuotantoon alkuvaiheista lähtien. Kun kahden rakastuneen nuoren suhde on kukkeimmillaan, mies saa tiedon perinnöstä ja lähtee järjestelemään asioita. Halun kutsua ei voi vastustaa Tarina on klassinen, se käsittelee inhimillisen ja ajattoman materiaalin perusaiheita. Hulttiomaisuus on piirre, jota moni haikailee ja ehkä vielä useampi pelkää. Kansallisoopperan esitys ja musiikki käynnistyivät jähmeästi vähän kuin yllätyksellisen takatalven tahtiin. Irstailevia, ´näyttäviä´ tansseja otsikoi ohje ”uho päällä”. Puvut ovat aikajanojen eri päistä, värikkyys ja ilmeikkyys häikäisevät. Balettimusiikit nykykieltä käyttäen ovat olleet melkoisia, pysyvät jälkensä jättäneitä kärkihankkeita. Apuriksi ilmaantunut miehen paholaismainen varjo (Shadow) ottaa ohjat. Ääni sen kuin jatkaa voittokulkuaan. Toivoisi hänen uransa jatkuvan loputtomiin… Turkkilainen Baba sai hänessä hekumallisen ja luotaantyöntävän hahmon. Hulttion tiessä faustisen vangitseva houkutus vie. H
Ilmeisesti komedia haluaisi olla satiirisempi kuin se on. Silti odotukset olivat korkeammalla. Jos rahaa ja aikaa ei suoda riittävästi, jälki on sen mukaista. Muotihepenet, poseeraukset ja päivitykset peittelevät vain lähestyvää henkilökohtaista konkurssia. Päälle vetävä toteutus plus jännitteinen pääpari ja avot, vaikkei juttua voisikaan ottaa tosissaan. Luulotautinen Pirjo on aikamme kuva: minä-keskeinen wanna-besomething, vastuuton seurapiirityrkky, joka hamuaa sitä mitä muillakin hänen mielestään on. 33 24. Jankerin ohjaus on yhtä latteaa, pinnallista ja rytmillisesti mielenkiinnotonta kuin Pussikaljaelokuvan aikoihin. Ideoitakaan ei tarvitse olla monta, yksikin voi riittää, jos se on kantava. Mihin Pamela Tolaa ja Emmi Parviaista edes tarvittiin. Kliseitä ja tyhjänpantteja Onnenonkija (2016) on Ville Jankerin toinen ohjaustyö, komedia, joka ei naurata, ja romanssi, jossa ei liiku tunteita. Silti tällaisia huitaisuja ei pitäisi päästää tuotantoon. Onko tämän tarkoitus kuvastaa heidän keskenkasvuisuuttaan. Miehen sielu on koetuksella Igor Stravinskin oopperassa Hulttion tie.. Onnenonkijassa ei ole minkäänlaista koukkua eikä draivia, ei oivalluksen häivääkään. Ajantasaisuutta tuovat tarinaan ympätyt blogit, vlogit ja hashtagit – ellet tiedä mitä ne ovat, et varmasti haluakaan nähdä tätä elokuvaa. Käsikirjoittaja Pekko Pesonen koettaa ammentaa genren syvimmistä pohjavireistä: eri paria olevan nuoren miehen ja naisen kohtaamisesta. Talvivaara-eepos Jättiläisen (2016) nähneet tietävät, että Pekko Pesonen on tekijämiehiä. Näyttelijät ovat aivan hukassa ja hämilliset roolit suurin piirtein vähä-älyisen oloisia. Molemmat vaikuttavat teeskentelijöiltä, joiden elämänvalheita pitäisi ivata. Lopussa palataan taas perinteiseen: tulee moraalinen opetus, halusit sitä tai et. Jo ensitreffit menevät mönkään tavalla, jota tapahtuu vain huonoissa elokuvissa. Olavi ja Pirjo (Olavi Uusivirta ja Minka Kuustonen) tahtovat tykätä. Ehkä luulin, että Jankeri jatkaa debyyttinsä kauniista loppukuvasta Linnunlaulun sillalta. Mutta hän jatkaakin sen vaivaannuttavimmista kliseistä ja kärrää ne Turkuun. Nyt kumpaakin suitaan myötäkarvaan. Mikään ei voisi tuntua yhdentekevämmältä. ELOKUVA Onnenonkija Ohjaus: Ville Jankeri Pääosissa: Minka Kuustonen, Olavi Uusivirta, Pamela Tola, Taneli Mäkelä, Pirkko Hämäläinen 2016, 88 minuuttia Heikki Tuuli Hulttio (Steve Davislim, vasemmalla) ja hänen varjonsa (Tuomas Pursio). Lue Demokraatti.fi. Pesonen on puhunut avoimesti kotimaisen tuotantojärjestelmän ja käsikirjoitusten ongelmista. Mutta siitä viis, kun suhdetta ajetaan sisään kuin käärmettä pyssyyn. Se ei onnistu, koska Pirjosta muotoillaan mieluummin köyhää tyttö rukkaa kuin ahneutensa sokaisemaa pyrkyriä. Jopa Taneli Mäkelän ja Pirkko Hämäläisen kaltaiset konkarit hukataan tyhmentävän ruokapöytäjutustelun tyhjänpanteiksi. Äveriään paperisuvun kapinalliselle perilliselle Olaville, nuorelle Wahlroosille, rakenneltua duunarihabitusta ja maailmanparantajan eetosta taas uskoisi paremmin, ellei tämä ihastuisi päätä pähkää tyhjäpäiseen hempsankeikkaan, joka edustaa kaikkea sitä mitä Olavi sanojensa mukaan halveksuu. Minka Kuustonen näyttelee kolmeakymmentä lähestyvää lifestylebloggaajaa Pirjoa, joka häpeää nimeään ja teeskentelee muuta kuin on. En pitänyt Mikko Rimmisen menestysopuksen elokuvasovituksesta Pussikaljaelokuva (2011). MaaliskuuTa 2016 Köyhä rukka ja nuori Wahlroos Eri paria. Pikavoittoja voi tulla, mutta suuressa kuvassa häviäjiä ovat kotimainen elokuva ja yleisö. Rane Aunimo Demokraatti Montako tähteä elokuva sai. Romanttinen komedia lukeutuu elokuvan niihin lajityyppeihin, joille katsoja on valmis antamaan paljon anteeksi. Ei siis ole siitä kiinni, etteikö hän osaisi. Voisiko vaurauttaan peittelevä Olavi, muusikko-näyttelijä Olavi Uusivirran yhtäläisen kömpelö hahmotus, pelastaa Pirjon vanhempiensa hoteista ja velkavankeudesta
”Teemu Hirvilammin muistokirjoituksista hahmottuu monipuolinen ihminen ja runoilijapersoona: pohjalaisen isän poika, äidin puolelta neljännen polven stadilainen. Pitäisi olla: ’mä olin menettänyt kimmani ja kämppäni’, ei kikkani ja kämppäni.” Koo tai ämmä, mitä välii. Minä olen myyty Teemu Hirvilammin runoja lukiessani. Mikä olikaan parasta ennen. Kyllä Suomi on runoilijoiden ja runojen maa.” Tuulikki Lepomäki-Lahtinen Helsinki on jäänyt pohtimaan runoilijasuosikkejaan. MaaliskuuTa 2016 Kirjavisa kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Runosoturi, fennougri Siihen nähden, että kymppisitaatissa oli kohteena yksi visanpyörittäjän nuoruuden suosikeista, tehtävä tunnistettiin komeasti. Palautteen runsauden arvoa kohottaa se, että kopioi jan sormi oli osunut varsin strategisessa kohtaa väärälle kirjaimelle. Kiitos jälleen yllykkeestä löytää uutta lukemista!” ”Uusi, mielenkiintoinen tuttavuus” oli tämä kirjailija myös Pertti Vuorelalle. Samoin tripissä, kyttik sellä, budjaa ovat juuri helsinkiläisen slangin tuotosta. No lukitaan D.” u u u Mauri Panhelainen Jyväskylästä löytää muistokirjoituksesta oikeat sanat kirjailijaa kuvaamaan. Luettiin netistä muistokirjoitus 6.3.2015 kuolleesta Hirvilammista, mutta täällä maalaiskirjastossa ei ollut ainut takaan hänen runoteostaan eikä enää ehditty muualta tilailla, joten jäämme odottamaan kirjavisan muiden vastaajien analyyseja. Hirvilammin kootuista runoista näkyy, että työläistaustainen runoilija tunnusti lähtökohtansa ja että hänellä oli taiteessaan vahva halu puolustaa heikompia.” Kirsti Luovan kirjuroima Lappilan kirjapiirikin on ollut nekrologien äärellä. L. Näytin visatehtävää akvarelliryhmässä Matti Mannille, joka on taitava maalari ja runouden harrastaja. A. Etenkin termit bummattiin, jonka tavallinen ei-helsinkiläinen taapero kirjoittaisi työväen p-kirjaimella ei herrojen b:llä. ”Tälläkin kertaa tieni kirjallisuuteen kulki kuvataiteen kautta. Olen moisesta aivan äimän käkenä! Syntyi poispudotusten leikki. Mutta mitä runoilija tarkoittaa sanalla kikkasi säkeessä mä oli menettänyt kikkani ja kämppäni. Arton jälkeen Teemu, eikä sitten mitään: kaikkein aidoin kerros 70–80-lukujen koluajia on poissa. ”Fennougriksi itseään kutsuva Teemu julkaisi 14 runokirjaa, runovihkoja sekä kaksi runomusiikkilevyä, jotka oli tehnyt yhdessä säveltäjä Ari Taskisen kanssa. ”Hirvilammi oli Vallilan kundi, jonka tämä runo Yöllä satoi vettä kuvaa Stadin kundin arkea koskettavasti. ”Teemu Hirvilammi, stadin kundi, tosi runoilija ja köyhien ystävä. Runot ovat hienoja, karkeita, pahoja, kauniita ja hurmaavia. Runot täynnä arjen Teemu Hirvilammi (1955–2015), katujen dallaaja, metsän poika.. ”Jokainen, väitän, omakustanteen julkaissut, tuntee myötätuntoa, veljeyttä, toista omakustannekirjoittajaa kohtaan, niin minäkin. Runoilijalla kerrotaan olleen myös kosolti lavakarismaa. Näissä ”omissa suosikeissa” kun on usein vedetty vesiperiä. Teemu Hirvilammi (15.11.1955– 6.3.2015) oli veljeskunnan jäsen. Koskenniemi, B) J. Vesa Kautto Tampereelta kertoi, millaiseen tahattomaan harhaanjohtamiseen visahörhö hairahti. Oikein aavistettu, näyte on Teemu Hirvilammin (1955–2015) kokoel masta Joukkohaudassa et ole yksin, runo ’Yöllä satoi vettä.’ Visaukko ei yleensä virheitä tee, mutta nyt oli runon yksi sana kirjoitettu väärin, ainakin alkuteoksen mukaan. Punkin innoittama Aika tallaa torakat (omakustanne 1977) löytyi – kumma kyllä kirjastosta, aikanaan, silloin ennen poistomyyntiä. Melleri se ei ollut, kuoli toukokuussa ja oli maalta. ”’Mä olin ylpeä jätkä kuin katupylväs’ on niin upea runo, että ihan sydämestä otti, kun sen Viikon sitaatista pitkästä aikaaluin. 34 24. Ja löytyihän se Teemukin lopulta. Kapakoiden ja kivikatujen tallaaja, joka oli mieltynyt luontoon ja suuriin metsiin. Lisäksi hän oli keskeinen hahmo niin sanotun Turun runoliikkeen synnyssä 1990-luvulla. No, aika paljon. Matti arveli, että kyseessä saattaisi olla Teemu Hirvilammi. Termi tulee tekstinkorjauksessa punaisella merkityksi ja virheelliseksi. ”Teksti kertoi lähes selvästi sen, että runoilija on elänyt kaupunkiympäristössä ja peräisin näin täkäläiseltä ja helsinkiläiseltä kielialueella, josta kertoo sanan mä käyttö jopa neljä kertaa melko lyhyessä runossa. Kustantaja nimitti puolestaan Teemua runosoturiksi.” ”Olipa osuva visavalinta!” intoilee Veikko Huuska Ikaalisista. Onneksi on kirjat.” u u u Ulla Vaara Lahdesta on vaikuttunut runon äärellä. Tamperelainen Unto Vesa oli harhautuksista huolimatta varma valinnastaan: ”Miljonäärikisassa vaihtoehdot olisivat varmaan: Onko tämä boheemi runoilija: A) V. Perhekeskeinen ihminen, mutta myös säteilevä lavarunoilija, jota taiteilijaelämä vei välillä liiankin lujaa. Joillekin ihailijoille punkkia. Eikä Leskisen Juice, kuoli marraskuussa ja oli kanssa maalta, eikä käyttänyt tuollaista kieltä. Runeberg, C) Eino Leino vai D) Teemu Hirvilammi. Sen tietää kovan jäljitystyön tehnyt tervakoskelainen Ossi Lehtiökin. ’Pyramidipipo’ tai viimeiseksi julkaistu ’Vulkaaniset vuodet’ (Sammakko 2008). Tulin nyt samalla miettineeksi lempirunoilijoitani ja kummasti kärjessä ovat miehet Lauri Viidasta Arvo Turtiaiseen. Joka ei ole aiemmin tutustunut Hirvilammen tuotantoon, niin nyt kipinkapin kirjastoon lainaamaan esim. Tosin runo ei ollut puhdasta slangia, eli osaaja ei ole vanhan polven Stadin Arska
Olin varma, että sohvaperunoilla päällystetty tie johtaa suoraan viihdehelvettiin. Yhdelle palkinto. Kirjastot lainaavat lumikenkiä ja museossa voi käydä kohta piknikillä. Kirjoittaja on Kansallisen audio visuaalisen instituutin erikoistut kijana työskentelevä elokuva ja televisiotutkimuksen dosentti. Populaarikulttuuri hyväksyttiin sitkaan taistelun jälkeen, mutta taiteiden statusta se ei saanut, vaikka vanhat viihteen konkarit saivat kaivatut taiteilijaeläkkeet. Arki, omakohtaiset kokemukset ja mukava puuhastelu ovat suosittuja elämyksiä tarjoava toimintamalli, joka on syrjäyttämässä tiedon. Ehkäpä siis vaarallisen elämäntavan runoilijoidenkin keski määräinen elinikä on pitenemässä.” Hirvilammin ovat tunnistaneet myös Sirpa Taskinen ja Raila Rinne Helsingistä, Jari-Pekka Vuorela ja Pertti Timonen Tampereelta, Juhani Niemi, Hangosta sekä Ahti Ruoppila, Jyväskylästä, Palkinto omaa runosuontaan avanneelle Mika Sunille. Se on yli kym men vuotta enemmän kuin Leinolla tai Saarikoskella ja noin kymme nen vuotta enemmän Arto Melleriin kin verraten. Viihdehelvetti on tietysti totta. Siinä prosessissa sisällöt jauhautuvat olemattomiin. ”Ei se kiinnostaisi kuitenkaan.” Juuri siksi minulle rakkaan historian sijaan näen kaikkialla hentoista nostalgiaa. Perustelu. Eniten minua sapetti tuo ”oikeus” viihteeseen. Aseniev kaivaa kassista rus kean, kapean ja pitkänmallisen pahvikotelon. ”Näillä riveillä puhuttelee luki jaa Teemu Hirvilammin maan ja kadunläheinen ääni. Oma sohvanikin on kulutettu kuhmuraiseksi. u u u Nyt 30 vuotta myöhemmin voin tietysti tunnustaa olleeni väärässä. mennessä osoitteeseen kirjavisa@demokraatti.fi tai Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki. Hän ojentaa votkapullon ja mustikkasuklaalevyn. Mutta toki tuo mielipiteellä todistettu ”oikeus” viihteeseen on olemassa ja täysimääräisesti voimassa. MaaliskuuTa 2016 Aforismi välipalaksi E nsimmäisen kerran hätkähdin ajattelemaan kulttuurin alasajoa 1980-luvulla. Tietoa väheksytään ja tiedettä halvennetaan jopa ylimmältä poliittiselta taholta. Kulttuuri-instituutiot ovat osallistaneet ihmisiä jo pitkään. So vimme seuraavan päivän ai kataulusta, ja minä lähden.” kuvausta ja kielen juhlaa. Olin juuri muuttanut maalta kaupunkiin. ”Jotenkin tulee lievästä slangista mieleeni synnyinkaupunkini ja sen stadirunoilija Arvo Turtiainen: ’... Samaan aikaan isossa pyörässä humanismille luetaan madonluvut. Hän antaa sen minulle ja sanoo sanan, josta en saa selvää: Spetsnaz, tai jotain sen kaltaista. Niinpä osallistumme yhä useammin kulttuuriin kuin huomaamatta tekemällä samoja asioita, joita tekisimme ilman kulttuuriakin. Olemme viihteen suurkuluttajia ja näennäisestä valinnanvapaudesta maksavia viihdemediasta riippuvaisia asiakkaita. Juuri kun kulttuurinen perspektiivi näytti laajenevan, kaikki tungettiin neljän seinän sisälle läjään viihtymään. Aseniev kysyy, muistaako hän oikein, että minulla on poika. Oikea pieni cowboy, olen vähällä lisätä. Oikeus olla ”sohvaperuna” ei tässä yhtälössä oikein vakuuttanut. Olemme viihteen suurkuluttajia ja näennäisestä valinnanvapaudesta maksavia viihdemediasta riippuvaisia asiakkaita. Kuka hän on, mikä teos. Kulttuurinen asiantuntemus, jota hetken nimitettiin sisällöntuotannoksi, korvataan usein markkinoinnin ja viennin viekoitteluilla. Sitä paitsi kulttuurinen elämänmuoto, siis se jossa aktiivisesti osallistutaan kulttuuririentoihin, ei ollut mielestäni velvollisuus. Tietenkään pakkoa tai velvollisuutta kulttuuriin ei ollut koskaan olemassa, mutta voimme silti ajatella, että nyt ihmisillä, meillä ja varsinkin minulla, olisi vapaus viihtyä juuri haluamallani tavalla. Tämähän oli raskaamman sarjan asenne kuin se, jolla matala kulttuuri eroteltiin korkeakulttuurista. Sohvaperunoilla lastattu juna kuitenkin meni jo. En osannut mitenkään ajatella kulttuuria populaariviihteen vastapooliksi: juurihan me kevyen musiikin ja suomifilmin ystävät olimme todistelleet siitä kulttuuria. ”Tässä meillä on uusi kyky, sukupolvensa näkijä!”, näin intoutui muuan ison lehden kriitikko hehkuttamaan hänen esikoisestaan. Vaikka kulttuuria ei suoraan mainittu, hälytyskellot soivat. (rb). Hän nau raa. Sisäinen hälytyskelloni kalkattaa uhkaavasti. Osaaminen, kulttuurislangin viisasten kivi, on asiakkaan omissa kätösissä. Mielipiteen mukaan ”raskaan työpäivän jälkeen meillä on oikeus viihtyä sohvalla television äärellä”. Jari Sedergren Hälytyskellot soivat! Ikääntyminen siirtää vanhenemista. Kyllä kyllä, minä vastaan. Kohta meillä olisi vain helppo, valmiiksi pureskeltu ja valmiiksi naurettu viihde. 35 24. Minuahan ei todellinen tai oletettu kulttuurieliitti määräile. Nuorelle opiskelijalle kulttuuripalvelujen runsaus kaupungissa oli siunaus. Mutta löytyy hänen meriittilistaltaan myös rimanalituksesta saatu huomionosoitus. / Pari smörgarii eväiks ja sitä sitten pluggaamaa, / fiilistellä, kun ei sta dissa enää pysty budjaamaa.’” V-P Salminen Helsingistä miettii ennen aikojaan kuolleita suuria poeettoja. Toivottavasti olen taas väärässä. Vastaukset pääsiäislomailun vuoksi poikkeuksellisesti vasta 6.4. VIIKON 12–13 SITAATTI Viikon kirjailija on 2000-luvun debytantteja, joka on uudella vuosituhannella pukannut ulos kiiteltyjä romaaneja tasaiseen tahtiin. ”Asenievin sihteeri tuo hänelle muovikassin. mutta en tiedä miksi, / laikusta tuo kniiga skaffimaan ehkä just siksi. Sitä löytyi myös tämän kertaisen runoilijan ky nän jäljestä.” Myös Mika Suni Espoosta yhytti Hirvilammista Arskan hengen. Hirvilammi kuoli 59vuotiaana. Humanistin töitä tekevälle juustohöylä ja viikate eivät nykyisin kerro ruokakulttuurista tai maatalouden katoavasta kansanperinteestä
TULKINTA ROLF BAMBERG ”’Minä jatkan merelleni’, Adam sanoo. Hän kuoli vuonna 1923. Tästä alkaa karanneen hottentottiorja Adam Mantoorin ja ruotsalaisen tutkimusmatkailijan yksin autiomaahan jätetyn vaimon Elisabetin matka kohti toivoa. Puhtaimmatkin pyrintönne häipyvät vanhuuden synkkään yöhön. Vaikka vallitsevan talousjärjestelmän aikana ei työntekijä hartaimpienkaan ponnistustensa avulla voi nousta hyvinvointiin siitä puutteen syvänteestä, mihin hänet on vajotettu, niin pelastuu hän kuitenkin epätoivoon joutumasta, niinkauan kun on voimat vielä murtamatta. – Varsinkin maaseudulla kansa oli tottunut saarnamiehiin ja Vatasen puhetyyli vetosi hyvin kuulijoihin. Siitä varmasta tuhosta voi pelastaa teidät ainoastaan sosialidemokratia. Tällainen hetki antaa kylläkin aihet ta muistella ohivierineitä ihanteita. Lehdessä esiteltiin näyttävästi Vatasen elämänvaiheita. Agitaattori Vatanen kiersi maata vuosikaudet. 60-vuotiaan ajatukset vanhuudesta olivat synkeitä. Aikansa kierreltyään vapaana apostolina sai Vatanen vähäisen apurahan puolueelta ja tuli siten puolueen vakinaiseksi puhujaksi. – Vatanen paasasi kuin saarnamies ikään ja hänen puhetyylinsä meni kansaan. Sen jälkeen hän oli Työmies-lehden agitaattori. Toisella vuosikymmenellä eläessäni elähytti minua paremman toimeentulemisen suuret ihanteet. Kaunis tarina, joka ei vuoden 1751 EteläAfrikassa voi päättyä hyvin, kun se ei olisi voinut saada happy endia edes romaanin ilmestymisen aikaan yli 200 vuotta myöhemmin.. Minun on aika lähteä ja minä lähden huomisaamuna. Agitaattori kiersi maata Työmiehen mukaan Vatanen oli ollut mukana työväenliikkeessä ”puolen ikänsä”. Vatanen toimi myös kivityömiehenä ja ajautui töiden perässä Helsinkiin, jossa tuli kosketuksiin työväenliikkeen kanssa. Vastustajat nimittivät häntä Antikristukseksi, Huovinen kirjoittaa. Mutta saavutettuani tämän ihannoidun miehuusijän häipyivät nämä onnen haaveilut hyvinvoinnista kuni öiset unelmat, kun miehuuspäivieni osaksi sain – ei rikkautta, vaan entistä ankaramman, elimistöä kalvavan työnraadannan sekä vähän väliä uusiutuvan pakollisen työttömyyden ja siitä koituvat puutteen purevat pistot. Vatanen kiersi työtehtävissä myös naapurimaissa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. ’Tai sitten voit lähteä minun matkaani.’” August Vatasen sanotaan olleen Ilmari Kiannon Punaisen viivan agitaattori Puntarpään esikuva. ’Minä olen kyllästynyt odottamaan täällä. Eduskunnan elämäkertatietojen mukaan hän toimi SDP:n puhujana vuosina 1904–1913. Syntymäpäiväjuttuun liittyi Vatasen oma kirjoitus. – Mierolle sai Aukustikin lähteä ja joutui hän paimenpojaksi, kunnes siitä rengiksi yleni, Työmies kertoi. Yhtykää siihen! August Vatanen Työmies 24.3.1916 Agitaattori August Vatanen täyttää 60 vuotta Työmies huomioi 24.3.1916 numerossaan huomattavan agitaattorin August Vatasen 60-vuotissynttärit. Työmiehen mukaan hän oli ”torpan poikanen”. 36 24. Mutta nämäkin himmeät onnen hapuilut haihtuivat mielestäni, kun saavuin tälle olemassaolon viimeiselle asteelle, vanhuuteen ja ainoa omaisuuteni, miehuus ja työkunto, olivat loppuun kulutetut. Ja niinkuin minun on käynyt, niin käy teidänkin toisten työnritarien. – Monet tuhannet toverit ovat Vatasen suusta kuulleet ensi kerran köyhälistön evankeliumia saarnattavan, myös Työmies tiesi. Vatanen oli siis syntynyt 24.3.1856. Tunnelmat olivat kokonaan toisenlaiset kuin nykyisillä kuusikymppisillä. August Vatasen agitaattorin ura palkittiin myös vaaleissa. Maailman kirjallisuuden katekismus ANDRÉ BRINK: TUOKIO TUULESSA (AN INSTANT IN THE WIND, 1976, SUOMENNOS SEPPO LOPONEN) . Vatanen valittiin eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä kahdesti, vuoden 1914 ja 1916 vaaleissa. MaaliskuuTa 2016 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Sammuneet on onnen unelmat Täyttäessäni 60 vuotta. – Siinä löysi elämänsä kutsumuksen. Niiden piti toteutua miehuus ikään päästyäni elämän tarveaineiden runsauden muodossa. Työmiehen mukaan puhujamatkoilla matkaa taitettiin yleensä jalan, joskus potkukelkalla tai muilla kulkuvälineillä. Sisällissodan jälkeen Vatanen sai vankilatuomion. Pertti Huovinen kirjoittaa Iin demarien historiasivuilla Vatasen vierailleen Iissä työväenyhdistyksen perustamisen aikoihin. Se on myös koetinkivi heidän välilleen syttyvälle kielletylle rakkaudelle. Huovisen mukaan on hyvinkin mahdollista, että Vatanen olisi jonkinlainen esikuva Ilmari Kiannon romaanissa Punainen viiva esiintyvälle agitaattori Puntarpäälle. Elämän alkutaival ei ollut kovin häävi mutta varmaankin sen ajan mittapuun mukaan tavanomainen. Syntymäpäiväjutussa kerrotaan Vatasen pitäneen ensimmäisen puheensa ”kolmattakymmentä vuotta sitten”. Sinä voit seurata karttaasi, jos haluat.’ Hän nostaa katseensa. Jotkut naispuoliset kuulijat saattoivat saapua Vatasen seuroihin virsikirja mukanaan. Vatanen aloitti varsinaiset tehtävänsä puolueen soturina Työmiehen asiamiehenä. Kuvassa Puntarpäätä esitti Jussi Jurkka Matti Kassilan elokuvaversiossa (1959)
Ja tämä ei ole työntekijöiden vaan yrittäjien hallitus. Markku Lahikainen Demokraatti, Mikkeli. Naapurissa asui myös Ivalon sos.dem.työväenyhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Seppo Kaitera. Jäämeren alue on jatkossa erittäin tärkeä ja päättäjien on aktivoiduttava kunnolla pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntämiseen. – Olen kokenut, että olen voinut edistää sosialidemokratian arvojen mukaista politiikkaa. Neuvotellen, ei pakolla. Valtterin ollessa 18-vuotias perhe muutti Törmäsen kylältä Inariin, Valtteri jäi omasta tahdosta yksin asumaan Törmäseen. Tutustuin alueen päättäjiin. Nykyhallituksella siihen ei ole mitään mielenkiintoa. Naapurin mies teki paljasjalkaisesta inarilaisesta Valtteri Huhtamellasta demarin. SDP:n pohjoisin puoluevaltuutettu. Tässä oppi-isäni Seppo oli ihan oikeassa. Huhtamella muistuttaa omaa puoluettaankin siitä, ettei Suomi pääty Ouluun. Velan kritisoija ottaa velkaa Sipilän porvarihallitus ei saa Valtteri Huhtamellalta muutenkaan kehuja. – Seppo pyyteli usein pihalla ja postilaatikolla, että lähde sinäkin Valtteri demaritouhuihin. Tärkeänä pidän sitä, että se pidetään, mikä luvataan. Inarissa ja koko maakunnassa on mukava toimia, meillä puolueessa ystävyyssuhteet ovat hyvät ja lämpimät. Maan asioita pitäisi ajaa yhdessä ja yhteistyöllä. Mutta on osattava katsoa myös tulevaisuuteen. Heillä oli ennen vaaleja myös maahanmuuttokriittisyyttä, Sipilän antama lupaus korkkasi myös pahasti. Valtteri liittyi 2002 työväenyhdistyksen jäseneksi ja siitä alkoi aktiivinen demarivaikuttajan ura. Pahimpana Huhtamella pitää sitä, että hallitus on lähtenyt sotkemaan muun muassa pakkolakiensa kanssa työmarkkinajärjestöjen kentälle. Sitten hän otti minut mukaansa ensin paikallistason ja sitten piiritason kokouksiin. – Siinä rytäkässä on perustuslakikin unohtunut. MaaliskuuTa 2016 L Liike Tuottaja: Markku Lahikainen 050 554 3430 markku.lahikainen@demokraatti.fi Naapurin mies veti demaritoimintaan Finnphoto / Sirpa Huhtamella Pohjoissaamen juhlapukuun sonnustautuneelle Valtteri Huhtamellalle kertyy vuosittain tuntuvasti kokouskilometrejä. Piirihallituksessa hän oli jäsenenä 2006– 12 ja nyt hän osallistuu sen kokouksiin ilmeisesti SDP:n historian pohjoisimpana puoluevaltuuston jäsenenä. – Olen vähän sellainen kylän kasvatti, naapurit ja kummitäti pitivät huolta ja silmällä. – Toissa viikonloppunakin ajoin täältä tuntureiden takaa 900 kilometrin päähän Jyväskylään tapaamaan JHL-tovereita. – Keskittäminen on jatkuvasti vahvistunut ja vain kasvukeskuksia pidetään tärkeinä. Suomi ei pääty Ouluun Valtteri Huhtamellalle sosialidemokratia on toisista huolen pitämistä pyyteettömästi. Seppo korosti, että kun on paljon tuttuja ja ystäviä ylemmälläkin tasolla, pystyy vaikuttamaan paremmin asioihin. Tällä hetkellä hän on toista kautta SDP:n puoluevaltuutettu sekä Inarin valtuutettu ja kunnanhallituksen jäsen. – Olin myös JHL:n pääluottamusmies, mutta jätin sen tehtävän mennessäni mukaan kuntapolitiikkaan. – Oppositiossa he kritisoivat valtion velan ottoa, nyt ottavat sitä itse lisää. 37 24
Juhani Aro Demokraatti. Mutta työ muuttaa muotoaan, ja se on huomioitava, korostaa Niina Malm. Strategiapaperista tuhdit eväät vaaleihin Rauhalan ja Malmin mielestä periaateohjelman yhteyteen olisi hyvä liittää myös SDP:n strategiset tavoitteet, joista saataisiin tuhdit eväät seuraaviin eduskuntavaaleihin. Paperin teksti on lennokasta ja niin taitavasti kirjoitettua, etteivät kaikki asiat ensilukemalla aukea. MaaliskuuTa 2016 ”Turvaa ja vapautta muuttuvassa maailmassa” ” Ihmisille halutaan antaa aikaa miettiä asioita ja muodostaa kantansa ajan kanssa.” SDP:n uusi periaateohjelma lähtee kenttäkierrokselle SDP:n puoluehallitus käsitteli viikko sitten keskusteluaineiston sosialidemokratian perusteista. . H. Maailma muuttuu niin kovaa vauhtia, ettei yksi periaateohjelma nykypäivänä kauaa kestä. . Tämä ohjelma kesti liki 50 vuotta. Kolmas ohjelma hyväksyttiin Kalevi Sorsan johdolla vuonna 1987. SDP on ollut vahva yhteiskunnallinen työn ja sivistyksen uudistusliike, ja niin pitää olla jatkossakin. Lennokas paperi Jos Eskelisen johtama työryhmä haluaa keskustelua, ryhmän laatima paperi ei ainakaan ole este sille. – Siinä olisi ollut vaara, että olisi jymähdetty vanhoihin asetelmiin, ja sellaista on haluttu välttää. Tasa-arvoon kytkeytyy myös suvaitsevaisuus ja monet muut sosialidemokratian tärkeät arvot. Oittisen ohjelma vuodelta 1952. Raimo Rauhalan mukaan SDP:n on jatkossakin puolustettava työtä ja tasa-arvoista yhteiskuntaa. Komitea pitäisi yllä jatkuvaa keskustelua ja pakottaisi puolueen muutoksiin, Eskelinen pohtii. Se voi ehdottaa muutoksia puolueen perusarvoihin milloin tahansa. Tasa-arvoon on vielä matkaa Niina Malm korostaa, että SDP:n on aina korostettava tasa-arvoa. Malmin mukaan strategiapaperiin istuisivat hyvin esimerkiksi työelämän ja sosiaalipolitiikan lyhyemmän aikavälin tavoitteet. Seinäjoella 2014 lyötiin kiinni suuntaviivat. Markkinatalous on kiistatta maailman tehokkain talousjärjestelmä, joka palvelee parhaiten niin yrityksen omistajia, työntekijöitä kuin kuluttajiakin, paperissa julistetaan. EnsimmäinEn ohjElma 1903 kaatuvat vielä meidän päälle. SDP:n ensimmäinen periaateohjelma hyväksyttiin 1903 Forssan puoluekokouksessa. SDP:n pitää uudistaa ja itsekin uudistua SDP:n periaateohjelman uudistamista seurataan myös kentällä. ”Ei valmis julistus” Juha Eskelisen mukaan koko valmistelun ideana on, ettei kenttäkäsittelyyn lähetetä mitään valmista julistusta vaan keskusteluaineisto mielipiteiden vaihdon pohjaksi. Juha Eskelisen johtama periaatetyöryhmä on saanut valmiiksi 22-sivuisen keskustelumuistion, jonka puoluehallitus lähettänee kenttäkäsittelyyn. Vaasalaisen Raimo Rauhalan ja imatralaisen Niina Malmin mielestä sosialidemokratian hienot perusarvot kestävät aikaa, mutta maailman muuttuminen on huomioitava ohjelmatyössä. Demarinuorten yleisturva-ajatus on nostattanut tervetullutta keskustelua. Perinteinen arvomaailmamme kestää maailman muutokset. . Sieltä se pyörähtää takaisin puoluehallitukselle. Ihmisille halutaan antaa aikaa miettiä asioita ja muodostaa kantansa ajan kanssa, Eskelinen sanoo. . Rakentaa parempi maailma kuin luonnostaan tai näkymättömän käden ohjaamana syntyy”, keskustelupaperissa sanotaan. – SDP:n on nyt huomioitava valtava työelämän muutos ja löydettävä esimerkiksi epätyypillisiin työsuhteisiin kestäviä ratkaisuja. Paljon jätetään myös ihmisten oman luovuuden, tietotason ja keskustelunhalukkuuden varaan. 38 24. – Sen voisi kopioida Suomeenkin. Ja porvarihallitus yrittää nyt romuttaa työväenliikkeen saavutuksia, ja tähän meidän on pystyttävä vastaamaan kunnolla, sanoo Rauhala. Uusi periaateohjelma pitäisi lyödä kiinni vuoden 2017 puoluekokouksessa Lahdessa. – Se ei ole vieläkään toteutunut, esimerkiksi palkkatasa-arvoon on yhä matkaa. Markku Lahikainen Demokraatti, Mikkeli ”Luonto ja säätelemättömät markkinat ovat vahvimman oikeut ta,” paperissa verrataan. Uuden ohjelman valmistelutyö aloitettiin Helsingin puluekokouksessa 2012. – Työn ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden on aina oltava kunniassa ja keskeisenä arvona SDP:n ohjelmissa. Paperi ruoskii säälittä saalistuskapitalismia mutta melkein ylistää markkinataloutta ja pitää kapitalismia markkinatalouden vääristymänä. Loppuvuosi on siis aikaa käsittelyyn. – Yhteiskunnan turvaverkot muuttuvat, ja tämä meidänkin on huomioitava. Työhän on parasta sosiaaliturvaa. – Tähän olisi otettava esimerkiksi maahanmuuton asiat, ne . Saksan demarit ovatkin ottaneet käyttöönsä erityisen perusarvokomitean, joka istuu koko ajan. ”Sosialidemokratia on radikaali liike, yritys korjata itsensä luonnon kädenjälki. Toinen periaateohjelma oli niin sanottu R. . Mutta meidän pitää nähdä yhteiskunnan muutokset ja itsekin uudistua, sanoo Rauhala. – Ruutia ei tarvitse keksiä moneen kertaan
MaaliskuuTa 2016. 39 24
TERVETULOA! Liittotoimikunta Aukioloajat: arkisin 10-14 la 9-14 lahkeellisia alushousuja (polyamidi) alushameita laamapaitoja laamahousuja yöpaitoja 10 euroa/kpl Pojjaat ja heidän ”pikkutakkinsa” 3.2.1989 Elettiin helmikuuta 1989. Keskustan kentälle levisi kaamea huhu: puolue joutuu maksamaan Mari Kiviniemen poliittisesta perinnöstä perintöveroa. Kyllä netti on ihana. Voiko Terhi Kiemunki oikeasti jatkaa kansanedustaja Lea Mäkipään avustajana. Hannu Kokki, puoluehallitus . Uusi lehti vuoden alusta.. Timo Soini vapauttaa itsensä toistuvasti persuvaikuttajien aivopieruista. Tauno . . . Punaviherkupla Suomalainen demari PIIRROS KARI SUOMALAINEN © KARI SUOMALAISEN PERIKUNTA . 40 24. Tämä olikin luonteva paikka SDP:n puheenjohtajana vuo desta 1987 toimineelle Paasiolle. . Ensimmäisissä lehtikuvissa tuore ministeri Paasio esiintyi nukkavierussa sekä liian pie nessä puvussa, mistä journalis tit saivat hyvän syyn skandaa linkäryiseen herkutteluun. Matti Vanhanen ilmoittaa tavoittelevansa keskustan presidenttivaaliehdokkutta ja luopuvansa eduskuntaryhmän puheenjohtajuudesta. Rauno . Tampereen työväentalo, Väinö Voionmaasali Hämeenpuisto 28 Tampere Seminaarissa alustavat: Kansaedustaja Erkki Tuomioja, Maahanmuuttajatyön koordinaattori Marja Nyrhinen Tampere, Diakonian ja yhteisvastuun johtaja Ilkka Hjerppe Tampere, Rautalammin kokemuksia Jorma Kukkonen pastori kunnanvaltuuston pj. Sieltä voi ostaa sutta ja sekundaa, jopa kokonaisen sian säkissä. Suvakki-69 . TEKSTI PEKKA TUOMIKOSKI KRISTILLISTEN SOSIALIDEMOKRAATTIEN LIITTO RY:N Sääntömääräinen LIITTOKOKOUS 16.4.2016 klo 12.15 alkaa seminaarilla Miten vastaanotamme pakolaiset. Edistyksellinen löytää myös ekologisesta rotanmyrkystä tehtyjä lääkkeitä. . . . 00530 Helsinki 09 5868 530, muista@sivistysrahasto.fi EETU SALIN -KIRJOITUSKILPAILU Työväen Sivistysliiton Satakunnan piirin -kirjoituskilpailun ohjeet ja säännöt osoitteessa www.sivistysrahasto.fi 19.3.-30.6.2016 Mitä Eetu Salin sanoisi ja tekisi tänään. Osoittautui Jarmo Korhosen keksinnöksi. Rautalampi Ammattiliiton näkökulma Aki Ojakangas Murikka-opiston rehtori Liittokokous alkaa seminaarin päätyttyä klo 16.00Liiton uusien henkilöjäsenyyteen perustuvien sääntöjen mukaan liittokokoukseen voi osallistua ja on äänioikeutettu jäsenmaksunsa maksanut jäsen. Pertti Paasio (SDP) nousi Kalevi Sorsan tilalle ulkoasiainminis teriksi Harri Holkerin luot saamaan sinipunahallitukseen. Virpomista perussuomalaisittain: Vitsa sulle, kondomit mulle. Kumpi on isompi uutinen, ehdokkuuden tavoittelu, vai luopuminen pääministeri Juha Sipilän ja istuvan hallituksen politiikan tukemisesta. Säästöpankinranta 2 A 8 krs. Soinin rukousaamiaisella kirstu kilahtaa ja sielu taivaaseen vilahtaa. . Taivaaseenko. MaaliskuuTa 2016 Tekstiviestit LÄHETÄ TEKSTIVIESTISI NUMEROON 050 469 8445 . Tä män jälkeen Paasio otti opiksi ja huomioi ministerinasemansa paremmin myös pukeutumi sessaan
u u u Jotkut porvarit aikovat nyt tosissaan myydä yhteiskunnan metsiä yksityisille yhtiöittämisen valekaavussa. K ylän entinen opettajakin soitteli. Kapteenille komentosillan vempaimet ovat outoja, ylikonemestari senkun antaa naftan palaa ja yliperämies viihtyy parhaiten (vieraissa) maissa. u u u Eilistä, tätä ja huomista aikaa Talonpojat kokoontuivat juuri traktoreineen Helsinkiin Senaatintorille. u u u Minulta on tiedusteltu, tiedänkö, mitä eroa on avioliitolla ja avioerolla. Maatiloja on meillä nyt noin 55 000. EUmaista meillä on suhteessa eniten väkeä EU-tukia valvomassa, jakamassa jne. Jallu sanoi, ettei hänellä ameriikkalaisista ole henkilökohtaisesti pahaa sanottavana. Kun sotien tuloksena Karjalasta muun muassa Uuraasta tuli kylään evakkoja, saatiin uutta väkeä Iskuun niin urheiluun kuin iltamatoimintaankin. Tavallinen maanviljelijä on nyt ahtaalla. Tämän kuun 14. On aika huomata, mitä se pahimmillaan saattaisi merkitä ennen pitkää vaikkapa jokamiehen oikeuksien toteutumiselle. 41 24. Lopuksi totesi Jallu, että Harkimon tullessa kokoomuksen puheenjohtajaksi, virtaa puolueeseen uusia jäseniä joka vuosi saman verran kuin oli miehistöä Harkimon purjealuksessa. Jallun lempijuomakin on Opama-kahvi eli Presidentti-kahvi tummalla paahdolla. Jonkunmoista oman aikansa kotouttamista oli sekin ja muistot siitä pelkästään mukavia. Viesti oli nyt yksiselitteinen, vakava ja ymmärrettävä. u u u Mäkisen Jallu sanoi kylän paarissa, että jos Rumpista tulee Ameriikan presidentti, saa meillä hallitus varautua ottamaan vastaan tänne pakoon lähteneitä miljoonia jenkkejä. eivät marsseille lähde – heidän ei tarvitse.. Aivan tavallista työväen urheiluseuran toimintaa ei ollut sekään, kun järjestimme kerran työväentalollamme kylän lukukinkerit. MaaliskuuTa 2016 Nieminen Vee Timo Roos timo.roos@kopteri.net Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia. Jo vuosia sitten kului tuon tuen käytön valvontaan vuodessa 20 miljoonaa euroa. Miksi. Maataloutemme saa EU-tukea. Jos tässä heittäytyisi populistiksi, niin voisi vaatia maataloushallinnossa valtiolla ja kunnissa häärivää väkeä myös vähennettävän 3–4 hengen päivävauhdilla. Tie olisi silloin avattu kansainväliselle rahalle, tunnottomalle, luontoamme kunnioittamattomalle. Liekö laji enää TUL:n ohjelmassa, entä ennätykset. Luku pienenee 3–4 tilan päivävauhdilla. Se olisi esimerkillistä kotouttamista se. Suurimmat viljelijämme, nämä Wahlroosit, Herlinit yms. Ensin mainitussa lyödään hynttyyt yhteen, jälkimmäisessä kahteen. Kysymys on ihmisistä, joiden työn ansiosta ruokapöytäämme saamme kotimaisen leivän, lihan ja maidon. Joskus 50-luvulla seura järjesti esimerkiksi Tampereen piirin mestaruuskilpailut yhden käden painonnostossa. Siinäpä työnäkyä kepulle! u u u Kuulin torilla varmana tietona, että viime vaaleissa äänestäjät tilasivat Utopia-telakalta uuden valtiolaivan, Vikatic-nimisen. päivänä oli TekstiTV:ssä päivän mietelauseeksi valittuna Lampisen Petrin, luonnonystävän, viisaat sanat ”Saan metsästä rauhaa ja voimaa ja unohdan arkiset ajatukset ja murheet.” Siinä metsässä olisi vielä tilaa pienelle paimenpojallekin nousta kiven päälle laulamaan ”Nyt metsä kirkkoni olla saa.” Emmehän me sosialidemokraatit voi olla mukana hävittämässä suurinta kirkkoamme – suomalaista metsäluontoa! Siis paikkaa, jossa hiljentyä, joutumatta siitä maksamaan. Suurimmat viljelijämme, nämä Wahlroosit, Herlinit yms. Ehdotin, että Isku kutsuisi sitä väkeä mukaan seuran toimintaan. TUL:n puheenjohtaja kansanedustaja Sirpa Paatero piti hyvän ja kannustavan juhlapuheen. Kerroin olleemme vanhan urheiluseuramme Karkun Iskun hienossa 90-vuotisjuhlassa Karkun työväentalolla, Sastamalassa. Minun osuuteni oli esitellä seuran merkillisen monipuolista toimintaa vuosien varrelta. Entisessä kotokylässäni on nyt paljon turvapaikan hakijaperheitä. eivät marsseille lähde – heidän ei tarvitse. Ja kurssi käy kohti jäävuorta. Vastaan nyt, että tiedän
Kokouksen aluksi päätoimittaja Mikko Salmi kertoo meille kuulumisia Demokraattilehden näkökulmasta. info@tyark.fi www.tyark.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan ”Politiikassa yksi teko on enemmän kuin tuhat sanaa!” www.anttilindtman.fi TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Korson Eläkkeensaajat ry. klo 10. klo 14 Tampereen Työväentalon Tellervossa. Ilmajoen Herättäjän paikallisosasto kokoontuu suunnittelemaan mm. Ilmajoen Makeat Mimmit Ilmajokihallille keskiviikkoisin klo 16.15. Seinäjoen seudun Venäjä-seuran johtokunta paneutuu kansainvälisiin Eurooppa-asioihin EP:n liiton tiloissa ti 12.4. MaaliskuuTa 2016 Yhdistystoiminta Yhdistystoiminta VAASAN SOS.DEM. www.tyovaenperinne.fi Punanurkka-divari auki ti-ke 16-18 l puh. . Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat, muutama sopii vielä mukaan. Tuo uusi jäsen, saat pyyhkeen! . (09) 5868 530 l www.sivistysrahasto.fi NYT ON MUUTOKSEN AIKA WWW.HEIKKITIDENBERG.FI Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Jumpan vetää Pekka Lepistö. Konalantie 10, 00370 Helsinki. KYMI . Kouvolan Työväenyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous to 30.3. klo 18, Keskustie 3, Apteekkia vastapäätä. Sääntömääräinen vuosikokous seuran toimistossa ti 29.3. Ilmajoen työväenyhdistyksen johtokunnan kokous Työväentalolla to 31.3. Kahvit klo 10.30. Kerhoa ei ole 6.4. 42 24. Keskiviikkokerho 30.3. klo 8 alkaen aamiaisella Hot. lehteen tekstit poikkeuksellisesti jo to 24.3. klo 18 ravintola Kastanjapuistossa, Oikokatu 4:ssä. Uhtualla Pruasniekkajuhlat. Pitäjänmäen Työväenyhdistyksen kevätkokous ke 30.3. Päätetään asioista, tavataan tuttuja ja kahvitellaan! POHJANMAA . Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Sari-Kaarina Vähämäki 040 570 5688 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Ollaa n yhtey dessä WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.metallindemarit.fi www.vuokralaiset.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Tervetuloa! PIRKANMAA . Venäjä-seuran Seinäjoen seudun osasto. Jäsenkampanja etenee, tuo uusi jäsen, pyyhepalkinto! . Tampereen Sisu ry. Solistina mm. Lakeudessa Seinäjoella. klo 17.30. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. Tutustu edullisesti viidessä päivässä Vienan Karjalaan. Tilaisuudessa myös teatterilippu arvonta Kouvolan teatteriin. TUL-Tampere. matkaa Vantaan herättäjäjuhlille, loppuvuoden toimintaa, eloja lähtöseuroja. Venäläiset elokuvat jatkuvat Seinäjoen Nuopparilla alkaen klo 19, vapaa pääsy. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana enintään kaksi kertaa. Ilmoita ennakkoon Elinalle! UUSIMAA . Tervetuloa! . Kaupunginhallituksen pj Tapani Mäkinen vierailee. 0505307089 tai mauno.rajala@gmail.com. Korson nuorisotilassa, Korsontie 2, Vantaa. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 24.3. Poliittisen tilannekatsauksen pitää kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Harri Helminen. (09) 774 3110, sähköp. Kuntoliikunnan toimintaryhmän kokous ke 30.3. . klo 18, os. Johtokunta osallistuu konserttineuvonpitoon ma. HELSINKI . Lisätietoja, http://korso.elakkeensaajat.fi/, p. kun Moskovan nuori baletti saapuu jo toistamiseen Seinäjoelle. Risto Nevala sekä Kalevala-aiheinen baletti 6.10. 0400 402 172.. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Tilaa juhlaDVD 0400662471/Toive . Saranpään Reinon juhlat on onnellisesti juhlittu. Vasa Visit -matkailumarkkinat ke 23.3. klo 10 mennessä http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. klo 14. Palauta kampanjalomakkeet allekirjoitettuna sekä viisi nimeä! Tärkeät asiat nopeasti läpi! . KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Kaarina Jutila kutsuu kaffille pe 8.4. Ilmajoen Raavaat miehet jumppaavat torstaisin klo 14–15 Ilmajoki-hallissa. klo 17. Ilmajoen Työväenyhdistys Huutokauppa työväentalossa ti 29.3., ovet ja kahvio auki klo 17. sillä silloin järjestämme Kevätkarkelot Lumossa jolloin vieraaksemme tulee 400 uusmaalaista Eläkkeensaajaa. Kulttuurielämysmatka Kostamukseen ja Kalevalaan 16–20.6. Tarkemmat tiedot puh. Kuntavaaliehdokasja jäsenkampanja jatkuvat. valtaisa konsertti yhteistyössä seinäjokelaisten ja Novgorodin taitajien kanssa. Tangokonsertti odotettavissa Tangojen su 10.7. HUOM! Lähetä 31.3. Kahvitarjoilu
Tervetuloa! Johtokunnan puolesta Pirjo Kivistö Naantalin Työväenyhdistys ry Kevätkokous 3.4 klo 18.00 Tiiliholvissa Torikatu 21:ssä. Etelä-Espoon demarien kevätkokous Johtokunta Pitäjänmäen Työväenyhdistyksen kevätkokous keskiviikkona 30.3.2016 alkaen klo 18.00 osoitteessa Konalantie 10, 00370 Helsinki. klo 18 yhdistyksen toimitilassa, Lintuvaarantie 8. klo 18. No: 272 K E V Ä T K O K O U S Aika: Torstaina 31.3.-16 klo 18.00 Paikka: Kotirannan työväentalo Kustaalantie 82, 65300 Vaasa Asiat: Kevätkokoukselle kuuluvat sääntömääräiset asiat OSALLISTU JA VAIKUTA PÄÄTÖKSENTEKOON TOIMIKUNTA Kahvitarjoilu! Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. klo 18.30 alkaen Puistokartanossa, Merikansantie 2c-talo, 02320 Espoo. Kokouksen aluksi päätoimittaja Mikko Salmi kertoo meille kuulumisia Demokraatti-lehden näkökulmasta. Tervetuloa. Leppävaaran Sos.dem. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Ty:n KEVÄTKOKOUS pidetään keskiviikkona 30.3. 43 24. Sääntömääräisten asioiden lisäksi keskustelua ajankohtaisista asioista ja kuntavaaleihin valmistautumisesta. Käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi Naantalin kaupunginvaltuustossa esillä olevat asiat. MaaliskuuTa 2016 Kuulutukset Lakiasiat Hautauspalvelut LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi 0400-423 835 Kaikki lakiasianne. METALLIN VAALIT 2016 Uurnavaalien äänestysajat Ammattiosaston toimistolla: 10.04.2016 15.00-17.00 11.04.2016 14.00-16.00 12.04.2016 13.00-16.00 Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ry no 7 Näsilinnankatu 22 B II krs, 33210 Tampere Teatterit Virat Kokoukset Uusi lehti vuoden alusta. kerros Esillä: Sääntömääräiset asiat Kahvitarjoilu Tervetuloa Toimikunta VAHVA LIITTO SINÄ JA METALLI Vaasan Strömbergin tehtaan työväen ammattiosasto ry. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi. Järvenpään Työväenyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous Järvenpää-talolla torstaina 31.3. Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi pidetään torstaina 31.3. Tampereen seudun metallityöntekijäin ammattiosasto nro 195:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 7.4.2016 alkaen kello 18.00 ammattiosaston toimistolla, Rautatienkatu 10, 6
SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TAMPEREEN TOIMIPISTE »www.sak.fi/alueet Rautatienkatu 10, 7. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio, puh. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 sähköposti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA puh. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. 040 709 4337 sähköposti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Marita Putkonen puh. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. 020 774 0311 sähköposti: marita.putkonen@sak.fi Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Aluetoimitsija Katja Kaivonen puh. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi ?. 020 77 41423 marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA fax. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Toimisto avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. MaaliskuuTa 2016 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TURUSSA: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G, 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma–pe klo 9.00–16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi »www.facebook.com/Sahkoliitto »www.sahkoliitto.fi Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. (06) 220 1562 Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689 tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 POHJANMAA VAASAN TOIMISTO avoinna ma–pe klo 9–16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö: Marja Salmivuori Toimitsija: Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja: Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila. 020 77 41424 AKT:n VAASAN TOIMISTO Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ VAASAN TOIMIPISTE » www.sak.fi ?. 010 770 3620 »www.akt.fi »www.metalliliitto.fi »www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TURUN TOIMIPISTE Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi puh. 44 24. 010 7703 640 (vaihde). 020 774 0410 »www.sak.fi/Turku ?. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh
Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Minä viikonpäivänä vapunpäivä on tänä vuonna. Minkä eurooppalaisen maan pääkaupunki on Podgorica. 5. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. MaaliskuuTa 2016 Ristikko 12/2016 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Kuinka monta nollaa on triljoonassa. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Vuo nna 20 08 9. Onnea voittajalle! Tie tov isa n vas tau kse t: 1. 3. 7. J. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. Mon ten egr on. 6. 10 7 kau pun kia 5. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Tril joo nas sa on 18 nol laa 10. 9. 45 24. Sun nun tai na 3. Kuka presidenteistämme on ollut ehdolla uudelleen virkaansa, mutta ei tullut valituksi. Minä vuonna olympialaiset järjestettiin Pekingissä. Mikä on Hillary Clintonin alkuperäinen sukunimi. Keu hko kuu me 7. 2. Stå hlb erg 8. Kuinka monta kaupunkia on Suomessa. Millä tutummalla nimellä sairaus pneumonia tunnetaan. K. 10. 8. Rod ham 2. Minkä niminen on ensimmäinen suomalainen satelliitti avaruudessa. 4. Ei 6. Ratkaisuja Ristikon 10/2016 ratkaisu: Torstaina 10.3. Säilyttääkö Suomen Pankki vanhat markat tallessa ”varmuuden vuoksi”. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Raimo Keski-Kasari Haarajoelta. Aal to1 4
06.52 Lilli ja kukkaisystävät 07.02 Maapallottelua 07.06 Popi Kissa 07.17 Samu ja Salla 07.31 Humps 07.39 Lauri kilpa-auto 07.52 Pok ja Mok (7) 07.59 Karvinen special (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Liikkeellä luonnossa: Merellä 10.30 Luontoretkellä: Elämäni kevät 11.30 Unelmamatka 12.30 Veljesten keittiössä 13.00 Kioski: Kaarlen maailma 13.30 Amerikkalainen lähettiläs 14.00 Yksineläjä Severin 14.30 Sohvasurffaajat: Jordania 2 Luolassa 15.00 Poikien preppauskurssi 15.30 Elämäni eläime 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Kioski: Marjan vallassa 20.00 Au pairit Australiassa 20.30–20.55 Kummeli V 21.00 Noin viikon uutiset 21.25 Kynsin hampain 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Battle – loppu öyhötykselle! 22.45–23.12 Kummeli (7) 23.21 Kummeli (7) 01.15 Kioski: Marjan vallassa 01.45 Pakkomielteenä upea kroppa MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. Petteri Saario laajentaa mainion Erämään lumo -sarjansa viidennessä osassa liikkumareviiriään itäisen Suomenlahden ulkoluodoille. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale 10.35 Emmerdale 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Grand Designs – unelma-asunnot 14.30 Hjallis 15.30 Peter uutisvirrassa 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Klikkaa mua (7) 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Jakson keskipisteenä on Klov harun, Pellingin saaristoon kuuluva etäinen ulkoluoto, joka tunnettiin kirjailija Tove Jansson ja hänen elämänkumppaninsa taiteilija Tuulikki Pietilän kesäsaarena. sunnunTAI 27.3.. He rakensivat 1960-luvun alussa puuttomalle luodolle pienen 25-neliöisen töllin – ilman sen kummempia lupia. Vuonna 1995 Jansson lahjoitti mökin Pellinge Hembygdsföreningenille, jonka valvonnassa saarelle tehdään nyt ohjattuja retkiä kesäisin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Katastrofikokki 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Rikoksista pahin (12) 23.35 Believe (12) 00.35 Isänmaan puolesta (12) NeloNeN 06.00 Pound Puppies 06.25 Tashi (7) 06.40 Tashi (7) 06.55 Bumba 07.00 Bubble Guppies 07.25 Lego Legends of Chima (7) 07.55 Paul OíGrady ñ rakkaudesta koiriin 08.30 Merieläinten pelastajat 09.00 Soppa365 09.10 Huvila & Huussi 10.10 Inspector Cartoons 10.20–10.50 Neljän tähden illallinen 13.45 Kaverille ei jätetä 14.45 Inspector Cartoons (7) 14.55 Kanadan rajalla 16.00 Neljän tähden illallinen 16.30 Soppa365 16.40 Leijonan luola USA 17.40 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Ummikot ulkomailla 20.00 Haapasalo goes lomalle 20.58 Keno 21.00 Temptation Island Suomi 2 (7) 22.00 Elokuva: Truman Show (12) 00.10 SM-liiga Playoffs: Illan parhaat 00.15 Leijonan luola USA 01.15 Elokuva: Miami Blues (16) 03.10 Rantavahdit (12) Yle TeeMa 17.00 Tapahtukoon sinun tahtosi (7) 18.00 Ranskan modernismin kiehtova historia 19.00 Tiededokumentti: Ihmisen mekaniikka 20.00 Aasian kehittyvät kaupungit 20.30 Prisma Studio 21.00 Tiededokumentti: Tieteen innovaatiot 21.55 Kino Suomi: Runoilija ja muusa (7) 23.35 I love my job Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 07.30 Prisma Studio 08.00 Uutiset 08.05 Petsamo– ainoa tie länteen 08.30 Puoli seitsemän 09.00 Uutiset 09.05 Hercule Poirot (12) 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 10.45 Näin Norjassa 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset LounaisSuomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.20 KulttuuriCocktail 12.30 Vielä virtaa 13.00 Vielä virtaa 13.30 Pieni luutatyttö 14.55 Pisara 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10–15.47 Göringin sauva 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.09 Hercule Poirot (12) 18.00 Uutiset 18.10 Väärällä maalla (7) 19.00 Kotilieden lämpöä (12) 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Taipaleen tsasouna–elävä muistomerkki 20.30 Uutiset 20.45–20.54 Urheiluruutu 21.00 Yle Live: Kaija Koo 22.00 Peaky Blinders–gangsteriklaani (16) 23.00 Diana (7) 00.50 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 25.3. Viikon vinkki ROlf BAmBERg Muumien saari Erämaan lumo TV1 klo 18.15 sunnuTAI 27.3. Dokumentaristi Saario on päässyt nauttimaan Klovharun koruttomasta idyllistä perusteellisemmin kuin päiväretkeilijät. Matkapassi: Tie Andeilla TV2 klo 19.10 Yksi maailman pisimmistä valtateistä kulkee Argentiinan päästä päähän ja haastaa jopa kokeneen autoilijan. 21.00 Hjallis 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Päivän sää 22.20 MTV Sport Uutiset 22.30 Predators (16) 00.35 Eurojackpot, Jokeri ja Lomatonni 00.40 Zoo (12) NeloNeN 06.00 Pound Puppies 06.25 Tashi (7) 06.40 Tashi (7) 06.55 Bumba 07.00 Bubble Guppies 07.30 Lego Legends of Chima (7) 08.00 Huvila & Huussi 09.00 Soppa365 09.10 Neljän tähden illallinen 09.40 Elokuva: Nalle Puh ystävää etsimässä 11.10 Elokuva: Secretariat–Täysiverinen 13.35 Perheyritys (7) 14.05 Perheyritys 14.35 Kaverille ei jätetä 15.35 Soppa365 15.45 Elokuva: Truman Show (12) 17.55 Hauskat kotivideot 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.55 Keno 22.00 Elokuva: Bringing Down the House–Elämä on laiffii (12) 00.15 Elokuva: Nowhere Boy (12) 02.20 Poliisit–kotihälytys (12) 03.20 Kanadan rajalla 03.50 Kanadan rajalla Yle TeeMa 10.00 Tapahtukoon sinun tahtosi (7) 16.45 Valitut sanat 17.15 Elävä arkisto: Pääsiäisruokaa 17.17 Patakakkonen 17.41 Patakakkonen 18.10 Kino: Tamara Drewe (12) 20.00 Ruokamatka Venetsiasta Istanbuliin 21.00 Kino: Melkein rakastunut (7) 22.45 Daft Punk Unchained 00.15 Yle Live: M1-studiossa Timo Kiiskinen Vivian Maierin salaisuus Yle Teema klo 15.35 Jännittävä dokumenttielokuva 1900-luvun parhaaksi katuvalokuvaajaksi väitetystä salaperäisestä naisesta, joka kuoli tuntemattomana erakkona vuonna 2009 ja on nyt taidemaailman sensaatio. (7) 09.35 Martta ja ystävät (7) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Pojasta mieheksi 11.50–12.46 Juoksijat äärirajoilla 12.55 Amerikkalainen lähettiläs 13.25 Kioski: Marjan vallassa 13.55 Salamanterin suojelijat 14.25 Sohvasurffaajat: Päätepiste 14.55 Battle – loppu öyhötykselle! 15.40 Marja Hintikka Live 16.30 Luontoretkellä: Leikkisä karhu 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Ratsastuksen maailmancup: Kouluratsastus 19.00 Holby Cityn sairaala (12) 20.00–20.50 Villi kortti 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Banshee (16) 22.50 Ratsastuksen maailmancup: Esteratsastus 00.00 Syke (12) 00.50–03.10 Yle FOLK 00.50 Yle FOLK 01.18 Yle FOLK 01.46 Yle FOLK 02.14 Yle FOLK 02.42 Yle FOLK 03.10–04.00 Uutisikkuna MTV3 07.30 Aamusää 08.00 Seikkailija Dora 09.05 Studio55.fi 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale 10.35 Emmerdale 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Kiinan kesytön luonto 14.30 Enbuske, Veitola & Salminen 15.30 Miehen puolikkaat (7) 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Katastrofikokki 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.25 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Päivän sää 19.20 Manitbois 19.50 Piilokamera 20.05 Elastinen feat. Ne ovat sopeutuneet elämään niin sademetsissä kuin aavikoillakin, ja skorpionin pisto voi tappaa jopa ihmisen. Kateeksi käy, kun hän asettuu kuvissa punkkaan lukemaan Janssonin ja Pietilän mökkikirjastoon kuulunutta ”Tarzanin paluuta”. 24 25 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Avara luonto: skorpionit TV1 klo 16.00 Maapallolla on elänyt skorpioneja jo 400 miljoonan vuoden ajan, ja nykyään niitä tunnetaan noin 1500 lajia. Kun viitseliäästi toteutetun luontodokumentin aiemmissa osissa on liikuttu klassisissa erämaamaisemissa kuten Lapin kansallispuistoissa, Saimaan Repoveden ja Koloveden kansallispuistoissa sekä Oulangalla ja Paanajärvellä, rantautuu Saario nyt karuille kalliosaarille, joilla isännöivät merilinnut ja hylkeet. 46 24. Klovharunilla on syntynyt muun muassa Janssonin muumiklassikko ”Muumipappa ja meri”. Matkalla tutustutaan esihistoriallisiin luonnonpuistoihin, inkojen muumioihin ja huikaisevaan tähtitaivaaseen. Meri muistaa ihmisten piirttaamattomuuden pitkään, syvänteissä lojuu esimerkiksi tuhansien tonnien fosforikuorma. Vaikka tässäkin jaksossa Saarion kuvallinen ja sanallinen kertojanote on runollinen, ei hän saata olla lyömättä katsojan eteen myös kovaa faktaa Itämeren huolestuttavasta tilasta. MAAnAnTAI 28.3. 06.52 Kim ja Kai 07.00 Pingu 07.06 Kati ja Töppö 07.18 Albi Lumiukko 07.24 Metkat Mesiläiset 07.31 Pikku Kakkosen posti 07.38 Petrin tiikeritarinat 07.49 Kaapo 08.16 Late Lammas 08.23 Peter Pan (7) 08.46 Petteri Kaniini 09.09 Mahtuuko luudalle mukaan. TorsTAI 24.3. He asustivat luodolla neljä kuukautta joka vuosi, ja piipahtivat Pellingin kyläkaupassa kuulemma vain, kun näkkileipä, tupakka ja votka uhkasivat loppua. MaaliskuuTa 2016 Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Pikavoittoja vuokra-asunnoilla 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00– 10.50 Hercule Poirot (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset LounaisSuomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Vielä virtaa 13.03 Vielä virtaa 13.35–14.49 Miljonäärimonni (7) 14.55 Pisara 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Avara luonto: Skorpionit 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.09 Hercule Poirot (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Syyttäjä (12) 20.00 Kuningaskuluttaja 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Lähi-idän uhatut kristityt (12) 22.50 Uutiset 22.55 Outlander – Matkantekijä (16) 23.50 Puoli seitsemän Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 24.3
20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Pretty Woman (7) 23.25 SM-liigan viikkomakasiini 23.55 Mustat lesket (12) 00.55 Quantico 01.50 Elokuva: Bringing Down the House–Elämä on laiffii (12) 03.55 Kanadan rajalla 04.25 Kanadan rajalla Yle TeeMa 04.00 Teematieto 10.00 Villi Pohjola (12) 11.40 Villin Pohjolan kulta (12) 13.05–14.40 Villin Pohjolan salattu laakso (12) 14.50 Tiededokumentti: Tieteen innovaatiot 15.45 Velvet–muotitalon tarina (12) 16.29 Velvet–muotitalon tarina (12) 17.14 Velvet–muotitalon tarina (12) 18.00 Kino Klassikko: Joki tulvii (7) 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Klassinen Suomi: Iso S 21.00–22.39 Janis: Little Girl Blue 22.30 Yle Live: Florence + the Machine 23.55 New Yorkin monet kasvot 00.20–04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 07.30 Kuningaskuluttaja 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Manaatin retket 09.00 Uutiset 09.05 Luontohetki: Attenborough’n erikoiset 09.30 Tosi tarina: Aksel Berg 10.00 Uutiset 10.05 Hercule Poirot (12) 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Jumalanpalvelus 12.10 Ruotsin kuningasperheen vuosi 2015 13.10 Lenan matkassa 13.20 Jengi (12) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Prisma: Afrikan tulevaisuus 16.00–16.45 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.09 Hercule Poirot (12) 18.00 Uutiset 18.10 Arkistokuvia: Rahan rata 18.30 Akuutti 19.00 Tosielämän tuhkimotarina 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 20.50 Dokumenttiprojekti: Saman auringon alla 22.40 Varsovan vakoojat (12) 00.10 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 28.3. 06.53 Matikkahirviöt 07.04 Vertailuruutu 07.10 Lulu kilpikonna 07.24 Saku & Vaakku 07.35 Neppajymykerho 07.41 Kuminakuja 19 07.48 Kimmo Kuu 08.07 Vekarat! 08.34 Ötökät 08.36 Jack (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Jääkiekon naisten MM: FIN–RUS 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Tanskan toisenlaiset frendit 11.30–12.25 Stacey Dooley: Nuoret amerikkalaiset 12.30 Kehonvartijat 13.00 Maailman upein juna 13.30 Veljesten keittiössä 14.00–14.23 Pasila 2.5–The Spin-Off (7) 14.30 Kummeli (7) 15.00 Rakas päiväkirja 15.30–16.20 Sohvaperunat 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Jääkiekon naisten MM: FIN–RUS 19.00 Kummeli (7) 19.30 Kioski: Rakelin kuplassa 20.00 Uusi Päivä 20.30– 20.52 Kynsin hampain 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Kummelin Jackpot (12) 23.30–23.58 Kioski: Rakelin kuplassa 00.00 Uutisikkuna 01.25 Jääkiekon naisten MM: USA–FIN 03.40–04.00 Uutisikkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Emmerdale (7) 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Grand Designs Australia 14.30 Piilokamera 14.55 Elixir Fitness & Sport 15.25 Isän tyttö 15.55 Teknavi 16.25 Suomen kaunein koti 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Saturday Night Live 21.00 NCIS: New Orleans (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Mentalist (12) 23.35 Ensimmäisen asteen murha (12) 00.35 Kultapoika (12) NeloNeN 06.00 Pound Puppies 06.25 Tashi 06.40 Tashi (7) 06.55 Bumba 07.00 Bubble Guppies 07.25 Lego Ninjago (7) 07.40 Lego Ninjago (7) 07.55 Lego Nexo Knights (7) 08.25 Merieläinten pelastajat 09.00 Inspector Cartoons (7) 09.10 Soppa365 09.20 Kaisa ja luksuskodit 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Kaverille ei jätetä (12) 14.40 Inspector Cartoons 14.50 Pomo haussa 15.55 Onnenarpa 16.00 Neljän tähden illallinen 16.30 Soppa365 16.40 Leijonan luola USA 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Kielletty rakkaus 20.00 Ummikot ulkomailla 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Haluatko miljonääriksi. 06.53 Tiketi Tok 07.04 Musatoosa 07.10 Q Putti 5 07.21 Ritari Mikke 07.35 Noksu 07.40 Pusse 07.51 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 08.19 Martine (7) 08.32 Joraavat juurikkaat 08.35 Sherlock Jakki 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Jääkiekon naisten MM: USA–FIN 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Puk ja Herman purjehdusretkellä 12.00 Saltstraumenin vedenalainen maailma 12.30 Karaokea Klippanissa 13.00 Kioski: Rakelin kuplassa 13.30 Unelmamatka 14.30 Kummeli (7) 15.00 Yksineläjä Severin 15.30–16.20 Villi kortti 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Jääkiekon naisten MM: USA–FIN 19.00 Kummeli (7) 19.30 Kioski: Kaarlen maailma 20.00 Uusi Päivä 20.30–20.53 Pasila 2.5–The Spin-Off (7) 21.00 Syke (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Vice: North Korean Labor Camps 23.00 Taitoluistelun MM: Jäätanssin lyhytohjelma 00.00 Kioski: Kaarlen maailma 00.30 Satisfaction (12) 01.15–01.45 Seksiministeriö MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. MaaliskuuTa 2016 Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uutiset 08.05–08.53 Kiehtova maailma: Junalla halki Afrikan 09.00 Uutiset 09.05– 09.51 Avara luonto: Skorpionit 10.00 Uutiset 10.05 Luontoretkellä: Vuosi Vassfaretissa 10.45 YleLeaks 11.00 Uutiset 11.05–11.28 Luontohetki: Eläintarinoita 11.35 Historia: Mustien faraoiden nousu 12.30 Dokumenttiprojekti: Tuntematon pakolainen 13.50 Näin Norjassa 14.05 Prisma: Kaksi samaa 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Erämaan lumo 15.45 Näin Norjassa 16.00–16.43 Tohtori Intiasta (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Kyllä BBC hoitaa 18.45 Avara luonto: Monsuunin maat 19.40–20.25 Vera Stanhope tutkii (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 YleLeaks 21.30 Uutisvuoto 22.00 Nuori Morse (12) 23.35–23.48 Sielunsieppaaja 23.55 Jumalanpalvelus 03.00 Peaky Blinders–gangsteriklaani (16) 03.55 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 26.3. (7) 21.49 Mark Cousin, elokuva, lapsuus 21.54 Elokuvan ja lasten tarina 23.40 Uusi Kino: Häivähdys elämää 23.45 Uusi Kino: Metsänpeitto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Monsuunin maat 09.00 Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.45 KulttuuriCocktail 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15–12.19 Norjan kuninkaanperheen vuosi 2015 12.30 Hemingway & Gellhorn (12) 15.00 Uutiset 15.05–15.10 Yle News 15.15 Akuutti 15.45 Seniori työssä 16.00– 16.43 Tohtori Intiasta (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 YleLeaks 17.25–17.53 Uutisvuoto 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Erämaan lumo 18.45–19.28 Arto Nyberg 19.40–20.24 Vera Stanhope tutkii (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Kohtuuttomuuksia (12) 21.55 Taipumaton (16) 22.55 Luontohetki: Attenborough’n erikoiset 23.20 Ekopolis 00.15 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 07.45 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Nimipäiväonnittelu: 27.3. 15.30 Vapun valtakunta 16.00 Piilokamera 16.25 Huippujengi 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Päivän sää 19.20 Manitbois 19.50 Piilokamera 20.05 Suomen kaunein koti 21.00 Huippujengi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Päivän sää 22.20 MTV Sport Uutiset 22.30 Amerikan unelmavävy 23.30 Pukumiehet 00.30 Kohde (16) NeloNeN 06.00 Pound Puppies 06.25 Tashi (7) 06.40 Tashi (7) 06.55 Bumba 07.00 Bubble Guppies 07.25 Lego Ninjago (7) 07.40 Lego Ninjago (7) 07.55 Lego Nexo Knights (7) 08.20 Merieläinten pelastajat 08.50 Soppa365 09.00 Kaisa ja luksuskodit 10.00 Elokuva: Karvaturrit vastakarvaan (7) 11.50 Elokuva: You Again (7) 14.00 Perheyritys (7) 14.30 Perheyritys 15.00 Hyvät ja huonot uutiset 16.00 Neljän tähden illallinen 16.30 Soppa365 16.40 Leijonan luola USA 17.40 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Haapasalo goes lomalle 20.00 Kielletty rakkaus 20.58 Keno 21.00 Mustat lesket (12) 22.00 Elokuva: Hamekyttä (12) 00.05 SM-liiga Playoffs: Illan parhaat 00.10 Poliisit – kotihälytys (7) 01.10 Leijonan luola USA 02.10 Kanadan rajalla 02.40 Kanadan rajalla 03.10 Temptation Island Suomi 2 (7) Yle TeeMa 04.00 Teematieto 09.00 Iskelmä-Suomi: Kaupungin valot 10.00 Ja Oscarin saa... 17.00 MTV Sport: Ravikunkku 18.00 Huippujengi 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 1001 Rikua 20.00 Pop’n’Roll 21.00 Saturday Night Live 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Wallander: Perintö (16) 00.25 Saturday Night Live NeloNeN 08.10 Lego Nexo Knights (7) 08.35 Lego Nexo Knights (7) 09.00 Huvila & Huussi 10.00 MasterChef Australia 11.15 MasterChef Australia 12.55 Leijonan luola USA 14.00 Neljän tähden illallinen 14.30 Neljän tähden illallinen 15.00 Neljän tähden illallinen 15.35 Neljän tähden illallinen 16.05 Elokuva: Kung Fu Panda 2 (7) 17.55 HS-uutiset 17.58 HS-sää 18.00 The Voice of Finland 20.00 Haluatko miljonääriksi. 08.03 Hyrräpäät 08.16 Niksi-Nella 08.22 Dinojuna 08.46 Babar ja Badun seikkailut 08.59 Galaxi 09.00 Galaxi Play 09.20 Late Lammas 09.27 Tenavat (7) 09.35 Villi tulevaisuus (7) 10.00 Uusi Päivä 10.25 Uusi Päivä 10.55–11.25 Uusi Päivä 11.30 Coraline ja toinen todellisuus (7) 13.10 Pasila 2.5–The Spin-Off (7) 13.35 Tanssiurheilua: Latinalaistanssit 15.05 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 15.30 Palloilua: Lentopalloa 17.30 Ratsastuksen maailmancup: Kouluratsastus 18.30 Kohti Rioa: Huipulla: Leirielämää 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Matkapassi: Tie Andeilla 20.05–20.55 Syke (12) 21.00 Satisfaction (12) 21.40 Naurupalat (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Marja Hintikka Live 22.55 Sohvaperunat 23.45 Strike Back (16) 00.35–04.00 Uutisikkuna MTV3 08.00 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.15 Chuggington 08.30 Seikkailija Dora 09.00 Tom & Jerry Kids Show 09.25 Pokémon (7) 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Elixir Fitness & Sport 10.30 Elixir Life 11.00 Upeat skandikodit 11.30 Suomen kaunein koti 12.30 Katastrofikokki 13.30 Teknavi 14.00 MTV.doc: Suomen tulevaisuus 15.00 Hansin matkassa 15.55 Klikkaa mua (7) 16.55 Enbuske, Veitola & Salminen 17.55 Pop’n’Roll 18.55 Naapurittuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport Extra 19.30 Solsidan (7) 20.00 Huippujengi 21.00 Saturday Night Live 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Mentalist (12) 23.35 Isänmaan puolesta (12) 00.35 Huippujengi NeloNeN 08.30 Jaksa paremmin 09.00 Huvila & Huussi 10.00 SM-liigan viikkomakasiini 10.30 NBA Action 11.00 MasterChef Australia 12.15 MasterChef Australia 13.30 Inspector Cartoons (7) 13.35 Inspector Cartoons (7) 13.45 Elokuva: Kung Fu Panda 2 (7) 15.40 Äidin ja isän autokoulu 16.45 Suomen huutokauppakeisari 17.50 Haapasalo goes lomalle 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 07.47 Pikku Kakkosen posti 07.54 Dinotassut 08.07 Hilla ja avaruuden Eetu 08.18 Maapallottelua 08.22 Ryhmä Hau 08.46 Petteri Kaniini 08.59 Galaxi 09.00 Nokkelikot (7) 09.11 Karvinen (7) 09.24 Aika härdelli! (7) 09.36 Lohikäärmeratsastajat (7) 10.00 Marja Hintikka Live 10.50 Au pairit Australiassa 11.20 Kummeli (7) 11.50 Kummeli (7) 12.14 Kummeli (7) 12.41–13.10 Kummeli (7) 13.15 MotorSport Extra: Päijänne-ajo 13.45–14.54 Rytmisen voimistelun MC: Loppunäytös 15.00 Tanssiurheilua: Vakiotanssit 16.30 Palloilua: Koripalloa 18.30 Kohti jalkapallon EURO 2016 -kisoja 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Noin viikon uutiset 19.35 Kynsin hampain 20.00 Ratsastuksen maailmancup: Esteratsastus 21.10–22.12 True Detective (16) 21.12 True Detective (16) 23.35 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) 00.20 Battle–loppu öyhötykselle! 01.05–02.57 Yle FOLK 03.00–04.00 Uutisikkuna MTV3 08.10 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.25 Chuggington 08.40 Seikkailija Dora 09.05 Tom & Jerry Kids Show 09.30–10.00 Pokémon (7) 10.30 Salatut elämät (7) 11.00 Salatut elämät 11.30 Salatut elämät (7) 12.00 Salatut elämät (7) 12.30 Piilokamera 13.00 Rodeoprinsessa (7) 15.00 Hjallis 16.00 Elastinen feat. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Elastinen feat. 11.35 Bajadeeri 13.45 Tiededokumentti: Valoa ja pimeää 14.40 Tiededokumentti: Valoa ja pimeää 15.35 Vivian Maierin salaisuus 17.00–17.55 Dorothea Lange – valon vangitsija 18.00– 18.50 Caj Bremer, valokuvaaja 19.00 Velvet–muotitalon tarina (12) 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Valitut sanat 20.30 Jäitä hattuun 21.00 Klassinen Suomi: Nykyaika 22.00 Kotiseutu (7) 00.00 Uusi Kino: Matkamuistoja 00.35–04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Tosi tarina: Karkuri 10.00–10.50 Hercule Poirot (12) 11.00 Uutiset 11.05 Avara luonto: Skorpionit 11.55–12.25 Norjalainen Nooan arkki 12.30 Vielä virtaa 13.00 Vielä virtaa 13.30 Lasisydän (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Luontohetki: Eläintarinoita 16.20 Kuningaskuluttaja 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.09 Hercule Poirot (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Junalla halki Afrikan 19.50 Kannaksen kierros: Terijoki 20.00 Futisvanhemmat 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Mr Selfridge (12) 22.15 Kotikatsomo: Kohtuuttomuuksia (12) 23.05 Uutiset 23.10 Prisma: Kaksi samaa 00.00 Puoli seitsemän 00.30 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 29.3. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Häjyt (16) 23.15 SM-liiga Playoffs: Illan parhaat 23.20 Elokuva: Täydelliset miehet (12) 01.15 Poliisit–kotihälytys (7) 02.15 Kanadan rajalla Yle TeeMa 10.00 RSO ja Klassinen Suomi 10.20 Elävä arkisto: Pääsiäisruokaa 10.22 Patakakkonen 10.46 Patakakkonen 11.15 Historia: Villi länsi 12.05 Ensisuudelma (7) 12.43 Tiededokumentti: Ihmisen mekaniikka 13.35 Aasian kehittyvät kaupungit 14.00 Historia: Rooseveltin suku 14.55 Jäitä hattuun 15.25 Tiededokumentti: Tieteen innovaatiot 16.20 Ruokamatka Venetsiasta Istanbuliin 17.20 Poika, polkupyörä ja musiikki 17.30 Arvo Pärtin matkassa 18.25 Aatamin passio 20.00–23.40 Teemalauantai: Pääosassa lapset 20.00 E.T. 21.00 Pop’n’Roll 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Teknavi 23.10 Myytinmurtajat 00.15 Saturday Night Live 01.15 Villi ja vapaa (7) NeloNeN 06.00 Pound Puppies 06.25 Tashi (7) 06.55 Bumba 07.00 Chuckin ja ystävien seikkailut 07.25 Lego Ninjago (7) 07.55 Paul OíGrady ñ rakkaudesta koiriin 08.30 Merieläinten pelastajat 09.00 Inspector Cartoons (7) 09.10 Soppa365 09.20 Pomo haussa 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Kaverille ei jätetä (12) 14.40 Kanadan rajalla 15.40 Onnenarpa 15.45 Neljän tähden illallinen 16.15 Soppa365 16.25 Leijonan luola USA 17.30 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Äidin ja isän autokoulu 20.58 Keno 21.00 Temptation Island Suomi 2 22.00 Quantico 23.00 Haluatko miljonääriksi. 00.00 Hyvät ja huonot uutiset 01.00 Leijonan luola USA 02.00 Kanadan rajalla Yle TeeMa 17.00 Treme (12) 18.00 Rock-Suomi : Amerikan ääni 19.00 Velvet–muotitalon tarina (12) 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Simon Reeve Karibialla 21.00 Ruokamatka Venetsiasta Istanbuliin 22.00 Kino: Play (12) 23.55 Jäitä hattuun 26 27 28 29 30 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 20.00 Prisma Studio 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.50 KulttuuriCocktail 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset 22.55 Ulkolinja: Lähi-idän uhatut kristityt (12) 23.45 Kiehtova maailma: Junalla halki Afrikan 00.30 Puoli seitsemän 01.00 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 30.3. 23.00 Elokuva: Pimeyden ytimessä (16) 01.25 SM-liiga Playoffs: Illan parhaat 01.30 Leijonan luola USA 02.30 Suomen huutokauppakeisari 03.30 Kanadan rajalla 04.00– 05.00 Temptation Island Suomi 2 (7) Yle TeeMa 17.00 Treme (12) 18.00 Klassinen Suomi: Nykyaika 19.00 Velvet–muotitalon tarina (12) 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00–20.53 Ranskan modernismin kiehtova historia 21.00 Historia: Rooseveltin suku 21.55 Elävä arkisto: Luonnossa 21.57 Merenkurkun lintukuvaajat 22.26 Jokamiehenoikeus 23.10 Kino: Miss Bala (16) Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Akuutti 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.51 Hercule Poirot (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Vielä virtaa 13.05 Vielä virtaa 13.40–14.55 Voi veljet, mikä päivä! 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Tosi tarina: Karkuri 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.09 Hercule Poirot (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00–19.52 Prisma: Mitä vikaa on säässä. 47 24. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale 10.35 Emmerdale (7) 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Jamien lohturuokaa 14.30 Elixir Life 15.00 Upeat skandikodit 15.30 Perhe pelissä (7) 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Pomo piilossa 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 06.53 Taikakaruselli 07.04 Pingu 07.09 Katso tarkemmin 07.11 Puuharit 07.25 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.38 Pasin ja Kielon valtakunta 07.49 Viljamin syntymäpäivä 08.17 Late Lammas ja villit laamat (7) 08.45 Petteri Kaniini 09.08 Bonifatius ja kesä 09.34 Kakkukestit 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00–11.55 Matkapassi: Tie Andeilla 12.05 Tanskan toisenlaiset frendit 12.35 Stacey Dooley: Nuoret amerikkalaiset 13.30–14.55 Tanssiurheilua 15.00–15.30 Noin viikon uutiset 15.35 Uusi Päivä 16.03 Uusi Päivä 16.31 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Ratsastuksen maailmancup: Esteratsastus 19.00 Kummeli (7) 19.30–19.55 Kätevän emännän juhlat 20.00 Uusi Päivä 20.30 Au pairit Australiassa 21.00 Satuhäät 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Strike Back (16) 22.45 Au pairit Australiassa 23.15 Banshee (16) 00.05 Uutisikkuna 01.25 Jääkiekon naisten MM: FIN–RUS 03.40–04.00 Uutisikkuna MTV3 07.30 Aamusää 08.00 Chuggington–Tuksujen pelastuspartio 08.30 Paavo Pesusieni (7) 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale 10.35 Emmerdale 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 David Hasselhoff Show 14.30 Elastinen feat
Qumranin kirjakääröt. 18.50 Kuuluttajan vieras: RSO:n alttoviulisti Riitta-Liisa Ristiluoma 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 19.55 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05–23.05 Avaruusromua. MaaliskuuTa 2016 Suomen rahapajan ”virallinen” jälleenmyyjä Moneta on lähettänyt koteihin markkinointikirjeen, jossa se tarjoaa itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlamitalia ihan ilmaiseksi sadalletuhannelle ensimmäiselle. u u u Eduskunta päättää itsehallintoalueista yksinkertaisella enemmistöllä. u u u Suomi jaetaan nopeutetulla aika taululla 18 maakunnalliseen itsehallintoalueeseen, jotka aloittavat toimintansa 1.1.2019, koska myöhemmin samana vuotena toimitettavissa eduskuntavaaleissa keskusta saattaa kokea vaalitappion. ole, on vain ’’ikuisia nuoria’’. ole, on vain ’’ikuisia nuoria’’. Yle Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00–14.55 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55–15.58 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15–16.57 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerho: Opettaako kaunokirjallisuuden lukeminen sittenkään ymmärtämään muita ihmisiä. Yle Uutiset ja sää 12.10–12.58 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55–15.58 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15–16.57 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Television tiiliskivet 18.00 Kiirastorstain jumalanpalvelus Pyhän Henrikin Katedraalista Helsingistä 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Euroradion konsertti-ilta: Matteus-passio 21.20 Kiirastorstain iltamusiikki 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05–23.05 Ajassa soi 23.10–06.00 Yöklassinen. Elokuvapassio. Kannon alla. 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.00 Taiteilijatapaamisessa säveltäjät Sebastian Fagerlund ja Sampo Haapamäki. 22.55–23.05 Kuuluttajan vieras: RSO:n alttoviulisti Riitta-Liisa Ristiluoma 23.10–07.00 Yöklassinen PerjanTai 07.00 Yle Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Pitkäperjantain aamumusiikkia 09.00 Yle Uutiset 09.05– 09.57 Valkoista valoa: Hiljaista kohti 10.00 Jumalanpalvelus Oulun tuomiokirkosta 11.00 Suuren perjantain ehtoopalvelus Pyhän Nikolaoksen ja Aleksanteri Nevskin kirkosta Tampereelta 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Henkilökuvassa taiteilijakaksikko IC-98 13.00 Klassista kahteen 14.00–14.55 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana tietokirjailija ja tutkija Outi Lauhakangas. 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Keskustan kuvernööreiksi nimitetään mauri pekkarinen sekä pääministereinä toimineet esko aho, anneli jäätteenmäki, matti vanhanen, mari Kiviniemi ja juha Sipilä. Median luokkakuva. 11.00 Valkoista valoa: Kärsimyksen tie 11.45 Valomusiikkia. 23.10–06.00 Yöklassinen LauanTai 06.00–06.03 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15–06.24 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset 07.03–07.44 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa: Arkkipiispa Kari Mäkinen 08.50 Musiikkikamari 09.00 Yle Uutiset 09.05–09.58 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen. Riittävä eduskuntaenemmistö toteutuu, kun vasemmistoliitto, vihreät ja kristillisdemokraatit saavat kukin kaksi varakuvernöörin tehtävää halua mistaan maakunnista. SDP jää ilman kuvernöörin ja varakuvernöörin paikkoja. Aikuisia ei en?. Luottamuksellist a Vakavien vaikeuksien alueilla, joihin luetaan kaikki 13 keskustan hallitsemaa maakuntaa viljelijäväestö vapautetaan kokonaan verojen maksamisesta. Niillä alueilla vastaavasti palkansaajien verotus on 38 prosenttia. 10.00 Tuomasmessu Hämeenlinnasta 11.00 Jumalanpalvelus Varkaudesta 12.00–12.05 Yle Uutiset ja sää 12.15 Historiasarjoja 13.00–13.57 Klassinen Suomi: Nykyaika 14.00 Laulun paikka: Bassojätin pääsiäismusiikit 15.00 Isorokkoa ja lapsikuolemia–arkielämää Jeesuksen Palestiinassa 15.55–15.58 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05–16.57 Faunin iltapäivä 17.00–17.15 Yle Uutiset ja sää 17.20 Potkua taiteesta: Parempaa maailmaa animoimassa 17.40 Puisevia tarinoita: Lentää kuin leppäkeihäs 18.00 Kuunnelman esittely: Muunnelma 18.15 Viikon luontoääni: pikkuvarpunen 18.20– 18.29 Radioteatteri esittää 18.30 Musiikkia 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03–19.58 Radioteatteri esittää: Muunnelma. Qumranin kirjakääröt. Paikka: keskustan puoluetoimisto, Apollonkatu 11 a Helsinki. Mitalissa kuvataan ”ylväs Suomen leijona supisuomalaisten havunoksien ympäröimänä”. Yle radio 1. Vai onko tarjolle tulossa vielä erillinen punikkimerkki. 13.00 Klassista kahteen 14.00–14.57 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri esittää: Muunnelma. 10.55 Äänitarina. Muista kuvernööreistä päätetään ensi vuoden tammikuussa. Se sijoitettiin merkissä olleen S-kirjaimen yläpuolelle. Valtuusto valitsee 18-jäsenisen maakuntahallituksen, jota johtaa kuvernööri. 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55–15.58 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15–16.57 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää 17.45 Näkökulma 18.00 Potkua taiteesta: Parempaa maailmaa animoimassa 18.20–18.29 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Euroradion konsertti-ilta 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja. Yle Uutiset ja sää 12.10–12.55 Julkinen sana. Jokaiseen maakuntaan nimitetään vaaleilla valittava 62-jäseninen maakuntavaltuusto itsehallintoalueen asukasluvusta riippumatta. 48 007443-1612 24. Keskusta tarvitsee hankkeen toteuttamiseen tukea muilta puolueilta. Suomen keskustalle jää näin ollen 13 kuvernööriä. 09.00 Yle Uutiset 09.05–09.53 Toisen pääsiäispäivän aamukonsertti. 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho: Tie Getsemaneen–Markuksen evankeliumi 08.45 Kuunnelman esittely: Muunnelma 09.00 Yle Uutiset 09.05 Pääsiäiskertomus Markuksen mukaan 09.25–09.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus Lapuan tuomiokirkosta 11.00–11.55 Kiveen hakatut: Eeva Joenpelto 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti: Miten Kristuksesta tulee leipä ja viini. Tuleeko apteekkialalle lisää kilpailua. Lahtarimitali Närästäjä Lääkettä POLIIttISeN LIIka haPPOISuudeN PuutteeSeeN Maakuntien itsehallinnon toteuttamista käsittelevän Keskustan puoluejohdon kokouksen Salainen muistio Aika: 22.3.2016. Läsnä: puheenjohtaja juha Sipilä sekä laajennettu johdon työvaliokunta. 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää 15.55–15.58 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05–16.57 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Tavallisten ihmisten historia 2/3: Ruotsalaiset ruotusotilaat Hämeessä 18.00 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Kirkko soikoon 20 vuotta -juhlakonsertti 21.10 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Valkoista valoa: Hiljaista kohti 23.00 Radio 1 vastaa 23.05 Lankalauantain musiikkia 23.55–02.05 Pääsiäisyön palvelus Profeetta Elian kirkosta Iisalmesta 02.10–02.59 Yöklassinen 04.00–07.00 Yöklassinen sunnunTai 07.00 Yle Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana tietokirjailija ja tutkija Outi Lauhakangas. 11.00 Klassikkoparatiisi: Johannes-passio tiivistää pääsiäisdraaman 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. RKP saa kuvernöörin perustettavaan Österbottenin itsehallintomaakuntaan. Historiaa tuntevat muistavat, että tällaiset havunoksat olivat sisällissodassa valkoisen armeijan merkkinä. Elokuvapassio. Kokoomukselle luvataan kolme kuvernöörin postia: Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Kymi. Kolmihaaraisesta kuusenoksasta tuli sittemmin osa yleistä suojeluskuntamerkkiä. Perussuomalaisille kuuluu Savo-Karjalan maakunta. Itsenäisyyden juhlavuoden mitalin suunnittelijat eivät ilmeisesti tunne riittävästi itsenäistymisvuosien 1917–1918 karua historiaa. Sosialidemokraateilta ei asiaa kysellä, koska SDP joka tapauksessa vastustaa maakunnallista itsehallintoa. 18.00–18.15 Romano mirits 18.20–18.29 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Konserttilavalla Hilja Grönfors 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Sanansaattajat 21.45 Musiikkikamari 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Television tiiliskivet 22.45–23.05 Potkua taiteesta: Parempaa maailmaa animoimassa 23.10–06.00 Yöklassinen. u u u Itsehallintoalueilla noudatetaan tasaveroa, joka on 28 prosenttia. 15.00 Kiveen hakatut: Eeva Joenpelto 15.55–15.58 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05–16.57 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15–18.10 Isorokkoa ja lapsikuolemia–arkielämää Jeesuksen Palestiinassa 18.15 Nuntii Latini–latinankielinen viikkokatsaus 18.20–18.29 Radioteatteri esittää. 18.30 Pitkäperjantain iltamusiikkia 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Johann Sebastian Bachin Johannes-passio 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Puisevia tarinoita: Notkea kuin pajunvitsa 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05–23.05 Radioateljee esittää: Pääsiäinen–lohdutusta korville ja sielulle. Mitalin ulkonäkö on herättänyt huomiota erityisesti vanhojen työvänliikkeen aktiivien joukossa. Kuusenoksa sijoitettiin kenttälakkiin eli verikauhaan Tampereen valtauksen yhteydessä huhtikuussa 1918, koska haluttiin myös sillä tavalla erottaa omat vihollisesta. Joel Lehtonen: Putkinotko, osa 50. Aikuisia ei en?. KesKiviiKKo 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15–06.24 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10–07.44 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05–09.58 Muistojen bulevardi 10.00–10.03 Yle Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Kaisa Pulakka 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 21.25 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05–23.00 Henkilökuvassa taiteilijakaksikko IC-98 23.10–06.00 Yöklassinen TiisTai 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15–06.24 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10–07.44 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05–09.58 Muistojen bulevardi 10.00–10.03 Yle Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 15.55–15.58 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05–16.57 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa: Arkkipiispa Kari Mäkinen 18.00 Todellisia tarinoita. Muistion käsiinsä saaneena SePPO PeLtONIeMI TorsTai 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15–06.24 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10–07.44 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05–09.58 Muistojen bulevardi 10.00–10.03 Yle Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Yle Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Eurooppalaisia puheenvuoroja. 23.10–07.00 Yöklassinen MaananTai 07.00 Yle Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Kalle Haatanen. 12.50–12.55 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00–14.57 Klassinen Suomi: Iso S 15.00 Radioteatteri esittää: Paul Temple ja Spencerin juttu, osa 12/16. Hälyn ja kiireen keskelle..