Demokraatti 24.04.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

LähiTapiola-rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy.. Huhtikuun erikoisnumero TOR STAI 24.4.2 014 Numero 76 007443-14-17 Hinta 1,20 e (sis.alv) Yksi toimii toisin. LähiTapiola Private Banking Yhä useammalla meistä on varallisuutta, joka kannattaa sijoittaa. Omaisuudenhoito: LähiTapiola Varainhoito Oy. Yleistä on myös, että yhä useammin sen hoitoon kaivataan asiantuntevaa apua. jatkuvassa yhteistyössä asiakkaidensa kanssa. Pankkipalvelut ja sijoitusneuvonta: LähiTapiola Pankki Oyj. Tai sijoittaa asiakkaidensa varallisuus saman sijoitusstrategian mukaan kuin omansa. Harvinaista sen sijaan on yksityispankki, joka toimii täysin läpinäkyvästi, olennaiseen keskittyen ja vieläpä asiakkaidensa ehdoilla. Ja aivan tavatonta on jättää varainhoitopalkkio kokonaan perimättä, mikäli yhdessä asetettuja tavoitteita ei saavuteta. Tai sellainen, joka tyytyy yksinkertaiseen ja hillittyyn esillepanoon, sen sijaan, että hankkisi prameat toimitilat asiakkaidensa kustannuksella. Useimmat yksityispankeista eivät toimi näin. On harvinaista kehittää palveluja ja tuotteita vain aitoon tarpeeseen, LähiTapiola Private Banking. Yksi toimii toisin. Paitsi yksi. Palveluntarjoajat: Säästöhenki- ja sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö
Kustannusyhtiö Minervan mukaan kirjoittajat ovat ?tulevaisuudentekijöiden kiinnostavin vastinpari, tahtonaiset maailmojen laidoilta?. Kyseessä ovat vasemmistoliiton Li Andersson ja kokoomuksen Susanna Koski. Tämä on yksi satunnainen esimerkki siitä, että silloin kun on kyse ideologisista pohdinnoista, julkisuuteen pääsevät usein muut kuin SDP:n edustajat. Saksalainen tähtää täysillä EU:n komission johtoon. 8?9 10?11 12 14?15 16?17 18 20?21 8?9 ?Tärkeät asiat hukkuvat lööppeihin tai niitä ei julkaista lainkaan.? Demareiden kärkiehdokas Martin Schulz haastattelussa Periaateohjelmat 2/4: SDP:n kaunein periaateohjelma SDP:n puheenjohtajaehdokkaat puntarissa Matka työväenrunouteen jatkuu, vuorossa Arvid Mörne Rakas, rakkaampi kotikunta Saa provosoitua: Soininvaara puolustaa perustuloa Kuukauden kuva Joona Räsänen (vas.), Anette Karlsson ja Eemeli Peltonen katsoivat Tuukka Temosen dokumentin. 22?25 Pääkirjoitus Vastuunkantaja SDP on myös uudistuva arvopuolue S yksyllä ilmestyy yhteiskuntaa luotaavista keskustelukirjeistä koottu kirja Punavihreä, sinivalkoinen. Vastuunkantajan rooli on arvokas, ja sen merkitys korostuu vaikeina aikoina. Jos ja kun SDP tahtoo olla uudistava tulevaisuuspuolue, sen täytyy pystyä tarjoamaan edelläkävijyyttä osoittavia ratkaisuja tarvittiinpa niitä. SDP on profiloitunut politiikan martaksi, siksi joka tarttuu toimeen, huolehtii ja hoitaa. Työn tärkeys, palkansaajan asema sekä oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo on leivottu sisään SDP:n kantoihin. Yhteiskunta on kuitenkin muuttunut ja maailma mutkistunut niin paljon, että sosialidemokraattiset arvot ja peruslinjat on syytä määritellä uudelleen. SDP on profiloitunut politiikan martaksi, siksi joka tarttuu toimeen, huolehtii ja hoitaa. Suuret rakennemuutokset ja monipuoluehallitusten kompromissit ovat nekin synnyttäneet omassa väessä tarpeen päivittää ja syventää periaatteita. Tämä tehdään periaateohjelman uudistamistyössä, jolle annetaan lähtölaukaus Seinäjoen puoluekokouksessa. A n n n janmukaistetut periaatteet saavat työn edetessä oheensa ohjelmaluonteisen tavoiteosan. Tavoitteetkin on välttämätöntä päivittää, koska ratkottavana on aivan uudenlaisia haasteita. Huhtikuun erikoisnumero Lehdessä nyt Avaus Ajatuspaja 3?6 22?25 Ammattiliittojen tulee haistaa ajan tuulet Jukka-Pekka Flander Tuukka Temosen ?kohudokumentti? nuorten puntarissa 26?27 Nuorisotakuu ? esimerkkejä onnistumisista 28?29 Kenen vappu? Demokraatti seurasi maaliskuun lopulla Euroopan parlamentin puhemiehen Martin Schulzin Suomen-vierailua. Suoraviivaisuus selittyy myös sillä, että demarit ovat sisäistäneet puolueen perusarvot niin täysin, että ne kanavoituvat ilman palopuheita poliittiseen toimintaan
Kaikki Lehtikuva / Jere Hietala Metsä Group suunnittelee biotuotetehdasta Ääneskoskelle nykyisen tehtaansa yhteyteen. tehtaan tarvitsema raaka-aine tuotettaisiin puusta. 24.4. Nimipäivät tänään: Albert, Altti, Pertti (ruots.) Albert, Albertina Nimipäivät huomenna: Markku, Marko, Markus (ruots.) Mark, Markus Aurinko nousee: Helsingissä 5.33 Oulussa 5.04 Aurinko laskee: Helsingissä 21.03 Oulussa 21.27 2...11 9...11 10...12 Uutispäivä Arki 30?31 Näin toimii SDP:n punakone 32?33 Enemmän kuin tuhat sanaa 34?35 SDP:n puoluetoimistolta 36?37 Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta 38?39 Radio ja TV 40 Luottamuksellista Kari Hulkko sitten työn merkityksen ja sisältöjen muutokseen, digitalisaation vaikutuksiin, väestön ikääntymiseen taikka markkinoiden sääntelyyn. Periaateohjelman uudistamisessa törmätään rajanvetoon siitä, kuinka tiukkoja ideologisia kantoja otetaan ja kuinka konkreettisia tavoitteita asetetaan. Aatteen pilarit pitää kunnostaa kantaviksi ja kauas näkyviksi, mutta liikkumatilaa pitää jättää niin, että SDP:llä on jatkossakin paikka tuloksia aikaansaavana, laajana kansanliikkeenä. Osallistava ohjelmatyö on itsessäänkin merkityksellistä. levikki@demari.fi . 0800 96675 puh. Näin arvioivat TE-toimistojen johtajat Sosiaalibarometrissa 2014. Parasta palvelua saavat yritykset sekä hyvin koulutetut ja motivoituneet työnhakijat. (STT) Eniten henkilökohtaista apua ja tukea tarvitsevat asiakkaat saavat aiempaa heikoimmin palvelua työ- ja elinkeinotoimistoissa. Barometrin mukaan henkilöasiakkaiden palvelu on heikentynyt, kun työ- ja elinkeinotoimistoja uudistettiin viime vuoden alussa. Uudistuksen tarkoitus oli yksinkertaistaa ja selkeyttää palveluita. Suoria ja välillisiä työpaikkoja se toisi noin 2 500 ja kasvattaisi Suomen viennin arvoa puolella miljardilla eurolla vuodessa. Tehdas pyritään saamaan käyttöön vuonna 2017. Toteutuessaan se olisi maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas, joka tuottaisi sellun ohella bioenergiaa ja erilaisia biomateriaaleja. Suomen kuitupuun käyttöä se lisäisi noin kymmenellä prosentilla vuodessa. . 0200 71000 toimitus@demari.fi . Vaasa Uutistoimitus Ilmoitusmyynti . 0200 55888 puh. (STT) Posti- ja logistiikka-alan unionin puheenjohtaja Esa Vilkuna on eronnut tehtävästään. Ammattiliittoaan 13 vuotta johtanut Vilkuna ilmoitti erostaan viime viikolla PAU:n liittohallitukselle. Yli 60 toimistojen johtajista arvioi käyneen päinvastoin. Työpöytä on jo siivottu. 0200 72822 puh. 0200 30011 puh. Demokraatin kuukausittainen erikoisnumero ilmestyy 10 kertaa vuonna 2014. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Katso tuoreimmat uutiset osoitteessa: Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Investoinnin keskeisin peruste on korkealaatuisen havusellun kysynnän maailman- laajuinen kasvu, sanoo Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan. Lopullinen investointipäätös on tarkoitus tehdä ensi vuoden alkupuolella. Demokraatti Väkivalta ja TE-toimistojen tuki kiusaaminen osa huono-osaisille opettajan työpäivää heikentynyt Vilkuna jätti Posti- ja logistiikkaalan unionin Opetusalan ammattijärjestö OAJ vaatii opetusalalle turvallisuusohjelmaa, jolla kitketään opettajiin kohdistuvaa väkivaltaa. OAJ:n työolobarometriin vastanneista opettajista 10 prosenttia kertoi kokeneensa väkivaltaa työssään viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vastanneista 36 prosenttia kertoi kohdanneensa myös kiusaamista tai muuta epäasiallista kohtelua. Väkivaltaisesti käyttäytyivät kyselyn mukaan yleisimmin oppilaat. Opettajien kiusaamiseen syyllistyvät myös koululaisten vanhemmat. etunimi.sukunimi@demari.fi . Mikkeli Uutistoimitus (06) 317 8711 (06) 317 4104 050 5543430. Tampere Uutistoimitus Ilmoitusmyynti (02) 277 0477 050 568 7361 (03) 212 9455 050 568 7361 . Parhaimmillaan periaatepohdinnat vahvistavat puolueen yhteishenkeä ja herättävät ulkopuoliset huomaamaan, että SDP on sekä luotettava vastuunkantaja että uudistuva aatepuolue. Metsä Group suunnittelee miljardi-investointia Metsä Group suunnittelee Äänekoskelle jättimäistä, noin 1,1 miljardia euroa maksavaa biotuotetehdasta. Jos hanke toteutuu, se olisi yhtiön mukaan Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi. www.demari.fi . Helsinki, Uusimaa, ? ? ? ? varhaisjakelu: Lounais-Suomi, varhaisjakelu: Pohjanmaa, varhaisjakelu: Tampere ja ympäristö: Muu Suomi: puh. Hän siirtyy toisiin tehtäviin mutta ei kerro vielä, mihin. Vilkunan mukaan hänen tehtävänsä jaetaan käytännössä toistaiseksi liiton ensimmäisen varapuheenjohtajan ja liittosihteerin kesken. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus Ilmoitusmyynti . ilmo@demari.fi . (STT) Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Erikoisnumerosta vastaava toimituspäällikkö: Tua Onnela Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin
Yritysmaailma alkaa vihdoin selättää rakennemuutosta Suomessa. Metsä Groupin miljardiluokan suunnitelma biotuotetehtaasta Äänekoskelle osoittaa, että metsäteollisuus ei ole Suomesta kuolemassa . 4 avaus avaus 4 Avaus Puheenvuoroja ja Puheenaiheita Päivän uutinen Aurinko paistaa risukasaan. Toteutuessaan hanke toisi 2 500 suoraa ja välillistä työpaikkaa. Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 Ammattiliittojen pitää haistaa ajan tuulet AY-liike 2034 ?Uskon, että tulevaisuudessakin ihmiset sotkeutuvat omiin asioihinsa järjestäytymällä.?. päinvastaisista puheista huolimatta
on toteutunut huonosti. Harri Melin antaa ymmärtää, että tilanteeseen tulee muutos. . Visio puuttuu. Hän sanoo olevansa menneisyyden mies, koska on SAK:n historiankirjoittaja. On kuitenkin sanottu, että mikäli tuntee historian hyvin, kykenee sen perusteella ennakoimaan myös tulevaa.. Olen täysin varma, että 20 seuraavan vuoden aikana nähdään kansalliset rajat ylittäviä ammattiliittoja, hän uskoo. Harri Melin. Melin perustaa näkemykSeppo sensä siihen, että pääomat ovat Peltoniemi ylikansallisia. Oletan, että yleinen palkansaajien järjestäytymisaste vuonna 2034 on noin 50 prosenttia. Sekin itse asiassa on iso luku, vaikka loistoajat ovatkin tässä asiassa taakse jäänyttä elämää, Harri Melin sanoo. Hän tiivistäisi ay-liikkeen rivejä. Kun me täällä murehdimme työväenluokan kuihtumista, globaalisti työväenluokka kasvaa koko ajan kiihtyvällä vauhdilla. Tämä on nähtävissä Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Rivit tiiviiksi Melin sanoo, ettei liittojen jäsenmäärä Suomessakaan romahda. . Hiipumista kuitenkin tapahtuu. Usein unohdetaan, että maailma kokonaisuudessaan palkkatyöläistyy ja työväenluokkaistuu. . Samaan aikaan toimintaympäristö muuttuu tavattoman nopeasti. Hänen alaansa on yhteiskunnallisen muutoksen, luokkarakenteen ja työelämän tutkimus. Harri Melinin mukaan suomalainen ammattiyhdistysliike asetti puoli vuosisataa sitten itselleen isoja tavoitteita, jotka itse asiassa ovat jo toteutuneet. . Jos ampuu metrin päästä, syntyy tuhoisaa jälkeä. Jos ampuu sadan metrin päästä, saalis jää vähäiseksi, Melin kuvailee. Palvelualat nousevat ykköseksi Tapio Bergholm on huumorimiehiä. Sen sijaan Melinin mukaan ay-liike on yhä omissa poteroissaan. Ayliikkeestä puuttuu ketteryys mukautua ympäröivän yhteiskunnan nopeisiin muutoksiin. Tapio Bergholm. Ay-liike puhuttelee Melinin mielestä huonosti uusia työmarkkinoille tulevia sukupolvia, jotka ovat huomattavasti enemmän koulutettuja kuin koskaan aiemmin. Työelämässä työtehtävien rajat muuttuvat koko ajan. Avaus 5 Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 . Entä 20 vuoden kuluttua? . Miksi sitten amDemokraatti matillinen järjestäytyminenkin ei sitä olisi. . Pahaa pelkään, että ellei ammattiyhdistysliike kykene reippaalla tavalla muuttamaan toimintatapojaan, se menettää asemiaan. Se on kuin haulikkoammuntaa. Ihmisten toimintatavat ovat erilaisia kuin liittojen toimintatavat. Muutosherkkyys ja muutoshalukkuus ovat ayliikkeessä hukassa. Slogan muuttuu todeksi Reippaasti yli sadan vuoden takainen työväenliikkeen slogan ?kaikkien maiden työläiset liittykää yhteen. kaikkien maiden työläiset liittyvät yhteen? Ammatillinen järjestäytyminen on Suomessa tätä nykyä maailman kärkeä. Sen jälkeen sillä on takanaan loistava menneisyys, Harri Melin sanoo. Melin, 60, on Tampereen yliopiston sosiologian professori ja vararehtori. Tiiviillä ja isolla joukolla pääsee lähemmäksi vastustajaa ja saa paremman tuloksen. . Ei riitä, että pidetään vain saavutetuista eduista kiinni
Maataloudessa tuotanto kasvaa, vaikka tuottajia on vähemmän. . Tietokonepelien valmistus on jo nyt miljardibisnestä. Puoluekokous on tärkeä etappi, sillä siellä työskennellään periaatekeskustelua linjaten. Puoluekokous siis evästää työskentelyä ja antaa tarkennetun toimeksiannon, Alijärvi toteaa. Alijärven mukaan kansainvälisessä osiossa keskitytään enemmän tutkimukseen. Ennakoin, että palvelualoilla työskentelevät tulevat muodostamaan suurimman ryhmän vuoden 2034 ammattiyhdistysliikkeessä, Bergholm ounastelee. Hän tähdentää, että palvelualojen ammattiliitot ovat kasvaneet ja tulevat entisestään kasvamaan. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä muun muassa TSL:n ja Kalevi Sorsa -säätiön kanssa. Näin saamme vahvistusta toimenpiteille sekä koulutuksen että tutkimuksen näkökulmasta, Alijärvi kertoo. Tavoitteena on vahvistaa sosialidemokraattista keskustelua ensin oman jäsenistön keskuudessa ja siitä laajentuen jokaisen puolueosaston lähipiirissä, kunnissa ja maakunnissa. . Uskon, että Suomessa tulevaisuudessakin ihmiset sotkeutuvat omiin asioihinsa järjestäytymällä, Bergholm letkauttaa. . Tämä linja tulee jatkumaan. Tämä on vasta alkuräjähdystä siitä, mitä tullaan näkemään, hän visioi. Nahka luotava jatkuvasti Bergholm tähdentää, että ammattiyhdistysliikkeen pitää luoda jatkuvasti nahkaansa. . Harri Melinin tavoin hänkin kiinnittää ay-liikkeen tulevaisuutta pohdittaessa huomionsa koulutukseen.. . Ihmiset vaihtavat tulevaisuudessa ammatista toiseen nykyistä useammin. . Nykyinen peli ay-liikkeessä ei kuitenkaan vetele vuonna 2034, Tapio Bergholm tekee selväksi. ?Vasemmiston tulevaisuus? linjaa SDP:n periaatteita SDP:n periaatekeskustelua valmistellaan suuremman kokonaisuuden eli Vasemmiston tulevaisuus -otsikon alla, Pirjo Alijärvi, puolueen ohjelma- ja työryhmäkoordinaattori kertoo. Vasemmiston tulevaisuus -hanke sisältää Alijärven mukaan sekä kansainvälisen tutkimukseen keskittyvän osion että kotimaisen poliittisen keskustelun vahvistamisen ja SDP:n linjan kirkastamisen. . Akava ja STTK ovat siitä hyötyneet, hän sanoo. . Tuotanto itsessään ei katoa mihinkään. Toisaalta Suomessa on hyvin vahva ammatillisen sopimisen ja ammatillisen vaikuttamisen perinne. Iso liitto, enemmän lihaksia. . Divisioonien lukumäärällä on tärkeä merkitys, Bergholm siteeraa SDP:n takavuosien puheenjohtajaa Rafael Paasiota. Tapio Bergholm ennakoi, että teolliselle tuotannolle käy kuten maataloudelle. Vasemmiston tulevaisuuden pohdinta tuntuu olevan ajankohtainen aihe läpi Euroopan. Kumppaneina tässä osiossa on sekä sisarpuolueita että heitä lähellä olevia tutkimusorganisaatioita ja ajatuspajoja, Alijärvi sanoo. Demokraatti. Ne saattavat lisääntyä tulevaisuudessa. Bergholm ennakoi, että ammatteihin sitoutuminen rapautuu. Mukana on alustavasti partnereita neljästä maasta, ja parasta aikaa työstetään projektikokonaisuutta yhdessä. . Minun nuoruudessani kukaan ei osannut kuvitella semmoisia ammatteja kuten esimerkiksi keinokynsien valmistaja tai personal trainer. . Koulutuksella on järjestäytymiseen suuri merkitys, koska koulutuspohjainen järjestäyty- Huhtikuun erikoisnumero minen on jo nyt lisääntynyt. 6 Avaus Bergholm, 56, on historiantutkija ja sosialidemokraattinen politiikan moniottelija. Olemme valmistelleet materiaalia periaatekeskustelun pohjaksi. Samat autot, traktorit, laivat ja muut koneet vain saadaan kokoon nykyistä pienemmällä porukalla. Metsässäkin monitoimikone tekee yksin parinkymmenen metsurin työt. Bergholmin mukaan syntyy ihan outoja ammattikuntia. Vuoden 2034 ammattiyhdistysliikkeessä hallitsevat palvelualat. TORSTAI 24.4.2014 . Kieltämättä jo nyt nuorten järjestäytymisessä on ongelmia. Se saadaan ulos ennen vappua. Toisaalta ihmistyövoiman tarve on kasvanut automaatiosta huolimatta erityisesti palvelualoilla
600 g, maustamaton tai marinoitu, raj. klo 14. Keskustelun juontaa Demokraatin päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tilaisuutta voi seurata suorana internet-lähetyksenä osoitteessa www.demari.fi. Keskustelua voi kommentoida Twitterissä (#sdpkisa), Facebookissa, tekstiviestillä (+35845 7395 0112) tai demari.fi:ssä. HINNAT VOIMASSA TO?SU 24.?27.4.2014 hyödynnä k-marketiN edulliset tarjoukset! TARJOUS VOIMASSA MYÖS NESTE OIL K-MARKETEISSA -42 % HK PORSAAN SISÄFILEE n. Avaus 7 Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 Demokraatin puheenjohtajaväittelyssä N E N I A L I P R U E N N I R vs. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen kohtaa haastajansa ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinteen Paasitornin juhlasalissa lauantaina 3.5. lisää: www.k-market.fi VIHREÄ RYPÄLE KAUPPIAS HOITAA HOMMAN Ei jälleenmyyjille. 2 kpl/talous 7 99 kg Ilman K-Plussa-korttia 13,99 kg TARJOUS VOIMASSA MYÖS NESTE OIL K-MARKETEISSA TA, JOISSA K-MARKETEISISTOPISTE! ON OMA PA Omasta uunista RANSKALAINEN PATONKI 0 230 g 79 kpl 500 g/rasia, Intia (3,43/kg) 1 49 rs (2,98/kg) EDISTÄÄ SUOMALAISTA TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA Meidät löydät myös Facebookista! www.facebook.com/kmarketsuomi Kts
S&D-ryhmän pu- heenjohtaja Euroopan parlamentissa 2004?2012 ?. Minä puhun pankkien miljardeista, kun heille . Hänen mielestään idea on hieno, mutta se on hä märtynyt. Ammatiltaan kirjakauppias ?. tuhat euroa on jo iso summa. Syntynyt 20.12.1955 puheenjohtajaehdokas Martin Hehlrathissa Schulz pohtii. ?. Se ei ole Schulzin mielestä oi kea vastaus. ja 95 prosentille unionin kansalaisista . Tämä ei käy. Myöhemmin Würselenin pormestari ?. Würselenin kaupunginvaltuuston jäseneksi 1984 ?. Martin Schulz puhuu siitä paljon. Mutta nykysuku polvi pelkää. Se ei ole hänen vastauksensa: jokainen maa vastaa velois taan. Toivon, että minä puo Martin Schulz lestani olen antanut politiikalle, mitä se on tarvinnut, komission ?. Idea oli se, että kansat ja maat yhdessä ovat enemmän. Kaikki perustuu luottamukseen ja molemminpuoliseen kunnioi tukseen . Vähän vanhem mat miettivät, milloin on varaa perustaa perhe tai miten selvitä laskuista. Luottamus oikeudenmukaiseen pää töksentekoon kaikilla tasoilla on palautettavissa. . Europarla mentin puhemies, saksalainen Martin Schulz lukeutuu heihin. . Unionin olemassaoloa kannattaa puolustaa, mutta jossain menevät solidaarisuudenkin rajat. Hän viittaa siihen, että talouskriisissä elävien maiden velkoja pitäisi antaa anteeksi. Puoluekanta on sama kuin isän, eli sosialidemo kraatit. Maailma oli avoin ja täynnä mahdollisuuksia. . Hän muistaa oman tuntemuksensa, kun oli 17vuotias. Yhteiskunta elää toivosta ja luottamuk sesta, mutta mitä tehdä, kun kukaan ei luota ke henkään eikä mihinkään, hän kysyy. Luovuttaako. Puhetta syntyy yhteisestä intohimosta, jalkapallosta, ja kaikesta maan ja taivaan välillä. Hän myöntää, että joskus on vaikea selvittää ka vereille, mitä EU:ssa oikein tapahtuu. . Minä ja me muut päätök sentekijät edustamme kuitenkin heitä. Tuon ikäisenä ihmisen pi täisi olla täynnä positiivisuutta ja energiaa. Kyllä, politiikka on antanut minulle kaiken sen, mitä olen ha vitellut. Se on oikeudenmukaista. Politiikka antanut kaiken Kirjakauppiaan tie ensin Würselenin kunnanval tuustoon ja sen pormestariksi, europarlamentin jäseneksi, sosialidemokraattien S&Dryhmän pu heenjohtajaksi ja europarlamentin puhemieheksi on ollut suoraviivainen. . Hän asuu yhä Würselenissä, jota johti yk sitoista vuotta, jopa samassa korttelissa kuin pormestari aikoina. Politiikan huipulle kavunnut Schulz tapaa säännöllisesti ystäviään, jotka eivät ole polii tikkoja. Euroopassa tarvitaan selkeät säännöt suur yrityksille: Missä voitot tehdään, sinne maksetaan myös verot, Schulz jyrähtää. Iso idea palautettavissa EU:n idea. Europarlamentin jäsen vuodesta 1994 ?. 8 Avaus Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 Martin Schulz haluaa palauttaa luottamuksen Kansan puolustaja Marja Luumi Demokraatti Jostakin ihmisestä sanotaan, että hän on saanut jo äidinmaidossa poliittisen kipinän. Tavalliset ihmiset maksavat nyt talouskrii sistä, mutta isot yritykset vetävät voittonsa pii loon veroparatiiseihin. oli sitten kyseessä iso tai pieni maa. . Martin Schulz on nyt so sialistien kärkiehdokas seuraa vaksi EU:n komission puheen johtajaksi. Kun tonnikin on paljon ?Meidän täytyy vakuuttaa ihmiset, että olemme heidän asiallaan.? Schulz on pysynyt uskollisena kaupungille, josta hänen poliit tinen uransa alkoi. Kasvoin hyvin poliittisessa perheessä, ja se on vaikuttanut valintoihini, Suomessa pari viik koa sitten vierailulla ollut Schulz myöntää. Äiti tosin oli perustamassa Saksan kristillis demokraattista puoluetta, joten väri ei tullut hä nen puoleltaan. Europarlamentin puhemies 2012? Saksalainen, 58-vuotias Martin Schulz tähtää täysillä EU:n komission johtoon.. Meidän täytyy vakuuttaa, että olemme heidän asiallaan. Nuorten epävarmuus surettaa Schulz tapasi äskettäisellä Suo menvierailullaan lukuisia nuo ria ja aisti epävarmuuden
Mutta se tulee ehkä tässä yhteydessä kunnolla julki, että Euroopassa on ylipäänsä euroop- palaisia puolueita, joilla on omat tavoitteensa. Persoonana Martin Schulz on Jaakonsaaren mielestä hyvin selkeäsanainen, johdonmukainen, määrätietoinen ja analyyttinen. Sosialistien ja demokraattien ryhmän puheenjohtajana Schulz veti kokousten alla aina ajankohtaiskatsauksen, joita Jaakonsaari kehuu erittäin kiinnostaviksi. . Hän on tällä hetkellä yksi merkittävimmistä Euroopan demaripoliitikoista. Talouskriisin aikana neuvoston merkitys on kasvanut. . Hän ei ihmetellyt, että S&D-ryhmä valitsi Schulzin ehdokkaakseen kisassa EU:n komission puheenjohtajaksi. . Schulz toivoo, että koko Eurooppaa koskeva nuorisotakuu tulee todeksi ja antaa nuorille hyvät eväät elää elämäänsä. . Säällinen elämä, vähintään samat mahdollisuudet kuin tällä sukupolvella, pitää taata kasvavalle sukupolvelle. Kansalaiset ensin, kuuluu hänen viestinsä. EU-vaalit eivät ole tähän mennessä kiinnostaneet erityisemmin äänestäjiä. Lisäksi hän tulee isosta EU-maasta. Arvostusta lisää se, että Schulz on toiminut vuodesta 2012 EU-parlamentin puhemiehenä. . Ajatuksissa on, että Schulz pystyisi taustansa ansiosta käymään helpommin kansalaiskeskustelua, Liisa Jaakonsaari pohtii. Hän tosin pitää aika utopistisena, että tärkeät kärkiehdokkaat itsessään pystyisivät lähentämään EU:ta ja kansalaisia. . Brysselin valta on aika kasvotonta. mikä on monelle punainen vaate. Hän arvioi myös, että komissiosta tulisi poliittisempi instituutio, kun nyt se vertautuu lähinnä virkamieshallintoon.. vähemmällä byrokratian pyörityksellä. Nuorten työttömyys ja heidän näköalattomuutensa pistää Schulzin vakavaksi. Annetaan miehen vastata itse. Ensinnäkin hän laittaisi kaikille komission virkamiehille kirjeen, jossa vaatisi heitä miettimään, mitä he voisivat tehdä paremmin. . TORSTAI 24.4.2014 Avaus 9 Huhtikuun erikoisnumero Jukka-Pekka Flander EU:n päätöksentekoon Mitä sinä voit tehdä paremmin? Mikä sitten muuttuisi, jos Martin Schulz valittaisiin EU:n komission puheenjohtajaksi. sen aikaa siis, kun on istunut parlamentissa. Pormestarina opin, että mitä lähempänä päätöksenteko on ihmistä, sitä enemmän hän odottaa siltä tuloksia. Hän osasi pitää erittäin hyvin kasassa ryhmän, joka koostuu erilaisista ihmisistä hyvin erilaisista poliittisista kulttuureista. Jaakonsaari uskoo, että Schulz käyttäisi vaikutusvaltaansa täysimääräisesti komission puheenjohtajana. EU-politiikka on enemmän keskiössä kuin koskaan aiemmin, hän perustelee. ?Määrätietoinen ja analyyttinen mies? Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) on tuntenut Martin Schulzin viisi vuotta . Saman pitää päteä EU:n instituutioihin. Virkamiesten pitää hänen mielestään ajatella kansalaisen hyvää . Unionia pidetään yleisesti kaukaisena ja monimutkaisena demokratian välineenä. Martin Schulz uskoo, että nyt on toisin. . Schulz kunnioittaisi varmasti parlamenttia. Sen ja komission rooli vahvistuisi
Tuleva ?peruskoulun isä? ja kouluhallituksen pääjohtaja oli periaateohjel man pääasiallinen kirjoittaja, mutta myös Väinö Liukkosen ja Nils Nilssonin nimet on mainittu ohjelman kirjoittajina. Kun tämä ryhmä vielä nykyäänkin muodostaa huomattavan osan SDP:n jäsenistöä, vuoden 1952 ohjelman julistus elää edelleen tä män joukon keskuudessa rakkaana muistijälkenä. Ja epäilemättä: vuoden 1952 periaateohjelma on SDP:n kaikkien aikojen kaunein ohjelma. Tätä periaateohjelmaa sanotaan syystäkin Oittisen ohjelmaksi. (SDP:n XXII puoluekokouksen 1952 pöytäkirja) tettiin laajahko perusteluosa, jota esimerkiksi Jouni Backman pitää silloisista ohjelmateks teistä parhaiten aikaa kestäneenä. Kaikki tiedot vahvistavat kuvaa, jonka ko mitean jäsen Väinö Liukkonen muotoili sanoiksi: Oittisella oli ohjelmatyössä ?hämmästyttävän voimakas ote?. SOSIALISMI Periaateohjelmaan lii ?Kokoushuone, Helsingin Työväentalon juhlasali, on tilaisuutta varten koristeltu laakeripuin ja kukkasin, puoluemerkein sekä Suomen, kutsuvierasmaiden ja puolueen lipuin. Varsinaisessa ohjelmassa puolueen perusperiaatteet kiteyte tään tunnuksiin sosialismi ja demokratia, itse näinen kansa ja yhteistyön maailma. Suhteessa marxilaiseen sosialismiin Oittisen ohjelma poikkeaa yllättävän vähän Forssan oh. Työ jäi kuitenkin keskeneräiseksi, kun komiteakin aloitti toimintansa vain pari kuukautta ennen puolue kokousta. Sosialidemokratia asemoi itsensä ?amerikkalaisen kapitalismin. Vähätellä ei voi myös kään komitean sihteerin Helvi Raatikaisen pa nosta. Sota keskeytti pohdinnan, joka to den teolla käynnistyi ennen vuoden 1949 puolue kokousta ja puolueen 50vuotisjuhlia. Forssan ?ihanat. Vuonna 1950 hänet oli valittu kouluhallituksen pääjohtajaksi. FORSSASTA HELSINKIIN Forssan 1903 ohjelman uudistamisesta oli ohimennen puhuttu SDP:ssä jo ennen sotia. Vaikka viitteitä tulevasta valtataistelusta oli ilmassa, aatteen henki hehkui toukokuisessa Helsingissä. SDP:n uutta periaateohjelmaa käsiteltiin toi sena kokouspäivänä, kun ensin oli käsitelty puo lueen toimintakertomukset ja asetettu ehdokkaat puoluevaltuustoon ja puoluetoimikuntaan. Kokouksen puheenjohtajana toiminut Jyväs kylän kunnallisjärjestön kokousedustaja Kalle Järvinen luovutti esittelypuheenvuoron periaa teohjelmaa valmistelleen komitean puheenjohta jalle Reino Oittiselle. . ja tarjosi ?kolmatta tietä?, siis 50 vuotta ennen Tony Blairia. Uudelleen kirjoitetun ja täydennetyn puo lueemme periaateohjelman esilletulo tässä ko kouksessa johtuu siitä, ettei Forssan kokouksessa hyväksytty periaateohjelma enää ilmaise riittävän hyvin puolueen luonnetta, menettelytapoja ja pää määriä, Oittinen aloitti pitkän alustuksensa. Puhe kesti arviolta vähintään puolitoista tun tia. Ajatus perustuu siihen, että tämä vuoden 1952 ohjelma oli yhä voimassa, kun suuret ikäluo kat liittyivät sankoin joukoin puolueeseen 1960 ja 1970luvuilla. vallankumouksen odotustun nelmat olivat jo aikoja sitten muuttuneet kau kaisiksi unelmiksi ja toisaalta ohjelman tavoite osassa ilmaistut vaatimukset joko toteutuneet tai muutoin vanhentuneet. Jo vuonna 1945 SDP puuhasi ?sosialisointiko miteaa?, jonka tehtäväksi piti tulla eri alojen yri tysten ja toimintojen saattaminen yhteiskunnan hallintaan. puoluekokous alkoi he latorstaina 1952 eräällä tavalla historiallisessa vä livaiheessa. Kokousedustajain pöydillä on lisäksi pienikokoisia puoluelippuja sekä kutsuvieraitten pöydillä kunkin osanottajamaan pienoisliput.. Puoluekokous siirsi ohjelman suoraan ?edelleen kehiteltäväksi?. Uusi ohjelmakomitea valittiin vuoden 1950 lo pussa, ja sen vetäjäksi tuli Oittinen. Mutta luultavasti juuri Oittisen juhlavat sanamuodot tekevät ohjelmasta eheän. SDP ryhtyi puhumaan ?suunnitel mataloudesta. köyhälistö · sorronalainen · SDP:n periaateohjelmat 2/4 yhteiskunta · työttömyys · kurju nen · vapaus · luokkaedut · luok 10 Avaus Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 Sarjassa esitellään SDP:n periaateohjelmien taustat. Toisessa osassa kerrotaan SDP:n vuoden 1952 periaateohjelmasta. SDP:n kaunein periaateohjelma Antti Vuorenrinne Demokraatti antti.vuorenrinne@ demari.fi HELATORSTAI 1952 Sosialidemokraattien 22. Komitean toiminnasta on säilynyt jälkipolville runsaasti aineistoa. Taistelu työväenliikkeestä demarien ja kommunistien välillä oli juuri päättynyt sosia lidemokraattien voittoon. ja ?venäläisen pakkotalouden. Hanke kuitenkin tyrehtyi, kun myös kommunistit ryhtyivät huseeraamaan samoilla markkinoilla. Esimerkiksi Aimo Kairamo haastat teli komitean jäseniä 1970 ja 1980lukujen vaih teessa. väliin. Valtion oli määrä ohjata taloutta, mutta yksityi sillä yrityksillä katsottiin olevan taloudessa mer kittävää roolia. Vuoden 1949 puoluekokoukselle esiteltiin kin jo periaateohjelmaluonnos, joka oli synty nyt Pekka Railon johtaman komitean kynästä. Oittinen oli mukana tässäkin komiteassa. Sitä voisi luonnehtia myös sanataideteokseksi. Reino Henrik Oittinen oli nuoruudestaan saakka vakaumuksellinen marxilainen sosialisti. Hän oli liittynyt puolueeseen vuonna 1931, sa mana vuonna, jona hän täytti 21 vuotta. Kun hän kirjoitti SDP:n periaateohjelmaa, hän oli ehtinyt opiskella ja valmistua Helsingin yli Työväen arkisto opistosta, toimia Valkeakosken työväenopiston ja Työväen akatemian rehtorina, jyväskyläläisen Työn Voiman päätoimittajana, Työväen sivistys liiton pääsihteerinä ja Fagerholmin I hallituksen (1948?50) opetusministerinä. Sen jälkeen kokous keskeytettiin ruokailutau koa varten. OITTINEN Monien mielestä vuoden 1952 ohjelma on SDP:n ainoa oikea periaateoh jelma. Edessä olivat puolueen hajoamisen vaikeat ajat
Vaikka me hyväksyessämme uuden ohjelman luopuisimmekin Forssan ohjelmasta omaksumiemme periaatteiden ilmentäjänä, niin se ei suinkaan merkitse luopumista sen sisältämistä periaatteista, hän selvitti vuoden 1952 puoluekokoukselle. Vuoden 1952 ohjelmassa SDP:n päämääräksi määritellään sosialismi, mutta mielenkiintoisempaa on, miten se lopulta määriteltiin. Sen jälkeen ohjelma hyväksyttiin yksimielisesti. Tavoitteena oli sosialistinen suunnitelmatalous. H. Erityisen vaativa se oli, kun otetaan huomioon ohjelman syntyaikojen poliittishistorialliset olosuhteet. Pääasiassa niiden vaikuttavan ja syvällisen julistuksen vuoksi vuoden 1952 periaateohjelmasta puhutaan legendaarisena.? Jouni Backman Pertti Paasio ?Minun periaateohjelmani on Reino H. Oittisen johdolla kirjoitettu ohjelma. Norjan veljespuolueen 1949 ohjelman tavoin Oittisen ohjelma sai ravintonsa enemmän Britannian ja Ranskan sodanjälkeisestä valtion roolia talouselämässä korostavasta yhteiskuntaradikalismista kuin Saksan SPD:n vuoden 1959 Bad Godesbergin revisionistisesta uussosialidemokratiasta kylmän sodan aatteellisen kahtiajaon keskellä. Oittisen ohjelma ei irtisanoudu sosialistisista periaatteista, mutta näkee niiden osin toteutuneen demokraattisen sosialismin käytännön uudistustyön myötä. Tälle ajalle kestävin sanoma nousee luvusta ?Demokratia elämänmuotona ja uudistustyön välineenä?, jossa Oittisen austromarxilaisuus ja TSL-perinne pääsee oikeuksiinsa. ?...vapaus, oikeusturva ja kansan enemmistön todellinen johtovalta yhteiskunnassa voidaankin turvata ainoastaan valtiollisen demokratian ja sosialismin yhdistämisellä, sosialidemokratian toteuttamisella?. Virke oli minulle pitkään määritelmä aatteestani. ?Sosialidemokratia toteutuu. Adlerin sosialistista kasvatusta käsittelevä Uusia ihmisiä oli ilmestynyt suomeksi jo vuonna 1928. HEHKU Vuoden 1952 puoluekokous teki Oittisen ohjelmaluonnokseen viisi lähinnä stilististä korjausta. 2010-luvulla parhaiten vahvistamalla kansalaisten omia vaikutusmahdollisuuksia, suoraa demokratiaa ja osallisuutta asuinalueilla, työpaikoilla, oppilaitoksissa ja kansainvälisesti.? Poiminnat vuoden 1952 periaateohjelmasta: ?Kautta koko ihmiskunnan historian on käyty taistelua ihmisoikeuksien, henkisen vapauden, valtiollisten oikeuksien, taloudellisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden saavuttamiseksi ja laajentamiseksi.? n n n ?Taistelu jatkuu, kunnes poliittinen sorto, taloudellinen riisto ja mielipiteiden vaino on saatu lopetetuksi.? n n n ?Vapaus, oikeusturva ja kansan enemmistön todellinen johtovalta yhteiskunnassa voidaankin turvata ainoastaan valtiollisen demokratian ja sosialismin yhdistämisellä, sosialidemokratian toteuttamisella.? Risto Kolanen jelmasta. Tämän avartuneen kansanvallan pohjalta lähtien voidaan demokratiaan liittää myös puolueen sivistysihanteet, ohjelman perusteluosassa sanotaan. Periaateohjelmassa korostuukin Oittisen väkevä sivistyskäsitys, jonka juurista voidaan havaita austromarxilaisen Max Adlerinkin vaikutusta. Vaikka ohjelmassa esiteltiin myös päämääriä, tärkeintä oli kuitenkin liike. Esimerkiksi ex-puoluesihteeri Unto Varjonen olisi jo 1949 kokouksessa hyllyttänyt perinteisen kielenkäytön ?kiillotettuna rokokookalustona?. Oittinen oli toista mieltä. . · työväenluokka · kapitalistiluokka · luokka uus · tuotannon välikappaleet · vapauttami kkavastakohdat · riistäminen · holhuunalai suus · Avaus 11 Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 Mitä ottaisin mukaan 1952 ohjelmasta? ?Tulevienkin periaateohjelmien tulisi rakentua R. Oittisen vuonna 1952 viitoittamaan vahvaan tasa-arvoiseen ja laajaan sivistyskäsitykseen. Oli piirrettävä rajat selviksi sekä oikealle porvareihin että vasemmalle kommunisteihin päin. Eikä vain valtiollinen demokratia vaan kaikilla elämän eri osa-alueilla ?sosialidemokratia toteuttamalla?. Neljäs perusta on yhteistyön maailma. ?Kansallinen kulttuuri voi kehittyä ja säilyä elinvoimaisena ainoastaan kansainvälisen henkisen ja aineellisen vuorovaikutuksen turvin.?? ?Sosialidemokraattisen periaateohjelman kirjoittaminen on yleensäkin vaativa tehtävä. Sosialismi ei ollut ohjelman mukaan enää ?kaukainen teorioihin pohjautuva ihanne, vaan käytännön politiikan avulla toteutettua ja jatkuvasti toteutuvaa yhteiskunnan uudistamista sosialististen periaatteiden mukaisesti?. Vaikka ohjelma Oittisenkin mukaan pohjautui edelleen Marxin historialliseen materialismiin, teorian suora kytkentä sosialisoimiseen katkaistiin. Toisenlaista pyrkimystäkin oli. Oli tehtävä täysin selväksi sosialidemokraattien horjumaton tuki Suomen itsenäisyydelle. Uuden ohjelman on otettava huomioon ajan vaatimukset, kieli ja historiallinen perspektiivi. Vaikuttavinta vuoden 1952 ohjelmassa on sen kahdessa ensimmäisessä kappaleessa esitetty historiallinen analyysi sorrettujen halusta vapauteen ja sosialidemokratian tärkeästä roolista kamppailussa ihmisoikeuksista, niin poliittisista kuin taloudellisista. Yhtä tärkeätä on vapaan, sisäisesti rikkaan yksilöllisen ja yhteiskunnallisen sivistyksellinen laajentaminen, syventäminen ja turvaaminen.? Toisena asiana säilyttäisin kaikkien kansalaisten samanarvoisuuden korostamisen. Kaikkien yhtäläinen oikeus ja mahdollisuus työhön, mutta myös ?terveeseen ja onnelliseen elämään. hahmotteluna kohti sosialismia. DEMOKRATIA Myös Eduard Bernsteinin revisionismi sai vahvan puumerkkinsä Oittisen ohjelmaan. Työväen sivistäjästä koulun uudistajaksi, 1992 Hannu Soikkanen: Kohti kansanvaltaa 3, 1991. Lähtekäämme täältä pois siinä varmassa vakaumuksessa, että tämä 22. Sodasta oli kulunut vain muutama vuosi. ?Pelkkä aineellisen hyvinvoinnin tai sosiaalisen turvallisuuden saavuttaminen ei voi olla yksilön tai yhteiskunnan korkein tavoite. Puoluekokouksen pöytäkirjan mukaan salista kuului ?hyväksymishuutoja usealta taholta?. Kokouksen päätöspuheessa valittu puoluesihteeri Väinö Leskinen hehkutti vasta hyväksyttyä ohjelmaa estottomasti. . Tämä näkökulma ja näköala tulisi sisällyttää SDP:n uuteenkin periaateohjelmaan. Työn ja pääoman välinen ristiriita nostettiin sosialisointivaatimuksen kärkeen mutta niin myös John Maynard Keynesin täystyöllisyysteoriaan perustuva suunnitelmatalouden vaatimus. Komitean ainoa sisäinen kiista käytiin keynesiläisen täystyöllisyyspolitiikan merkityksestä. Oittisen mielestä näkemys pelkästään tällä tavalla toteutettavasta uudistuspolitiikasta oli liian kapea. Oittisen ohjelmasta puhuttaessa on tuotu esiin myös niin sanotun austromarxismin perinne. Austromarxismi oli Itävallan demarien 1920- ja 1930-luvuilla kehittämä suuntaus, jota pidetään ensimmäisenä ?kolmannen tien. Demokratia nostettiin tasaveroiseksi sosialismin rinnalle. Eikä kyseessä ollut mikä tahansa demokratia vaan valtiollisen demokratian lisäksi taloudellinen ja sivistyksellinen demokratia. . puoluekokous on täyttänyt erään, ehkä hyvinkin historiallisen ja suuren tehtävän. Kirjallisuutta: Suomen sosialidemokraattisen puolueen periaateohjelma (perusteluineen), 1952 Aimo Kairamo: Suomen sosialidemokraattisen puolueen periaateoihjelman tausta, 1982 Viljo Ripatti: R.H.Oittinen. on edelleen tärkeä lähtökohta. Kolmas pysyvä elementti on demokratia, ?vapaan ihmisen elämänmuoto?
Sairaanhoitajana muistan Rinteen olleen ainoa ay-johtaja, joka puolusti Tehyn toimia vuoden 2007 työtaistelussa. Urpilainen on hoitanut vaativaa pestiä sekä puheenjohtajana että valtiovarainministerinä. Omaa ehdokasta saa kehua retostella reippaasti, mutta vastapuolen arvostelussa pitää olla varovainen, koska puoluekokouksen jälkeenkin meidän pitää tehdä yhdessä töitä.? ?Kannatan Jutta Urpilaista, koska hän on puheenjohtajana laajaalaisempi. Hän ei esimerkiksi vain siunaa mielipidettäni, vaan kysyy perusteita, vaikka luottaisikin arviooni. Urpilainen on viitoittanut SDP:n linjaa hyvin. Antti Rinne on mielestäni avannut tämän keskustelun.? Sari Pulla puoluekokousedustaja Valkeakoski Hy v Ant ä ti! ?Uskon, että Antti Rinteen pitkä kokemus yhteiskunta- ja talouspolitiikasta sekä syvällinen kokemus työelämästä antaisi puheenjohtajalle hyvät lähtökohdat palauttaa yhdessä puolueväen kanssa uskottavuutta SDP:lle. SDP kaipaa uutta virtaa ja puoluekokoukselta odotetaan muutosta. Pidän tärkeänä, että SDP on selkeästi vasemmistolainen ja uudistava puolue. 12 Avaus Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 SDP:n puoluekokous päättää puheenjohtajasta Kuvat Jukka-Pekka Flander Ehdokkaiden linjat puntarissa Hyvä ! a t t u J ?Olen seurannut läheltä Jutta Urpilaisen työskentelytapaa. Urpilainen on demokraattinen, empaattinen, kuunteleva ja asioihin ottaantuva ihminen. Hän on valtavan osaava politiikan sisältöasioissa, ja se on tärkeää. Arvostan sitä, että Urpilainen haluaa aina tietää, miksi jotakin tehdään. Antti Rinteen kokemuspohja on vain ay-liikkeessä ja kuntatason politiikassa. oikeastaan paremmin kuin aluksi ajattelin. Minusta Urpilaisen linja on huomattavasti vastuullisempi. Haluan torjua sen ajatuksen, että Rinne olisi vanhoihin rakenteisiin tarttuva. Tarvitaan aitoa keskustelua, eikä vain sanan helinää puolueen linjan selkiyttämisestä. Olen Antti Rinteen tukijoukoissa ja tulen olemaan Rinteen puheenjohtajuuden puolesta toukokuun puoluekokouksessa. Mielestäni Rinne ajaa vasemmistolaisempaa politiikkaa ja Rinteen linja on mielestäni enemmän demariuden alkulähteillä kuin Urpilaisen. saatetaan mennä ojasta allikkoon. Kysymys on koko vasemmiston painoarvosta vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen. Vahvasti sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen perustuvalla linjalla saimme kuitenkin laajasti kannatusta Tarja Haloselle presidentinvaaleissa. Varsinkin tässä tilanteessa vaaditaan enemmän. SDP tarvitsee nyt vahvaa johtajuutta puolueen linjan uudistamisessa. valtion roolin kasvattamiseen talouspolitiikassa ja siihen, ettei niin välitetä valtion velkaantumisesta. Rinne on tiukka ay-johtaja ja menestynyt hyvin ammattiliitto Pron vetämisessä, mutten tiedä, miten hän soveltuisi puheenjohtajan tehtävään. se pitää palauttaa. Valitettavasti päävastuun kannatuksesta joutuvat kantamaan puoluejohto ja puheenjohtaja.? Jukka Gustafsson kansanedustaja, puoluekokousedustaja Tampere. Se ei ole tässä politiikan turbovauhdissa helppoa, mutta se on välttämätöntä. Ydinkysymys kulminoituu SDP:n heikohkoon kannatukseen, joka Suomessa on 15?16 prosenttia, mutta Euroopassa 25?35 prosenttia. Toivon, että puoluekokousedustajat tekisivät lopulliset johtopäätöksensä vasta sitten.? Susanna Huovinen peruspalveluministeri Jyväskylä Aimo Massinen puoluekokousedustaja Turku Anna-Liisa Blomberg Demokraatti ?Työelämä on muuttunut, joten myös puolueen on uudistuttava. Antti Rinteellä on vahva aytausta, ja hän tuntee tämän päivän työelämän. Rinne on aito palkka-tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolustaja. Ymmärrän, että jos kannatusprosentti on 15,5, tulee tunne, että on tehtävä muutos, oli se minkälainen tahansa. Minusta siinä on vaaransa . Sosialidemokratialla on ollut hyvä kaikupohja kansalaisten keskuudessa . En näe, että Rinteen johdolla saadaan ainakaan pysyvää kannatusharppausta ylöspäin. Nyt pitää maltillisesti katsoa tilanne ja käydä keskustelua avoimin mielin. Meidän pitää hankkia laajempi kentän tuki SDP:n avauksille ja päätöksille. Ay-liike on ollut ja sen pitää tulevaisuudessakin olla tärkeä osa sosialidemokraattista kansanliikettä. Useat SDP:n jäsenet ovat kertoneet minulle, että Rinne edustaa heidän arvojaan. Hän on hoitanut myös valtiovarainministerin tehtävää hyvin . Keskustelua linjaeroista käydään, mutta välillä olisi hyvä palauttaa mieleen, missä asioissa olemme samaa mieltä, vaikka kannattaisimmekin eri puheenjohtajaehdokkaita. Vaikka meillä on eri näkemyksiä puheenjohtajakysymyksestä, toivon asiallista keskustelua. Koen, että Rinteen linja olisi paluuta menneisyyteen . Antti Rinne on huolissaan suomalaisen työn, palkansaajan ja heikommassa asemassa olevien asioista. Poliittisen tiedon ja taidon lisäksi pidän tärkeinä Urpilaisen vahvoja verkostoja sekä Suomen että Euroopan tasolla. En usko, että yhtä ihmistä vaihtamalla pystymme kannatuskehitystä muuksi muuttamaan. Moni ei olisi tähän pystynyt. Luulen, että se on yhteinen huoli. Puoluekokouksen paneeleissa nähdään molempien heikkoudet ja vahvuudet. Mielestäni se on tärkeä ominaisuus. Rinne on pienen ihmisen, kuten sairaiden, vammaisten, lasten ja vanhusten asialla. Rinne nähdään tavallisten duunareiden edunvalvojana. On selvää, että yhteiskuntaa pitää uudistaa aatteelliset juurensa muistaen
Sen voi tehdä myös yhdessä ammattiosastoissa ja järjestöissä. Ottakaa marssilta kuva ja lähettäkää eläkekampanjan Facebook-sivulle www.facebook.com/elavanaelakkeelle Paras kuva tai idea palkitaan muhevalla täysihoitoviikonlopulla Hotelli Siikarannassa. u. Ajat t el e . TORSTAI 24.4.2014 Huhtikuun erikoisnumero Vappumarssilla hyv ä n eläkeratkaisun puOlesta! On aika toimia sen puolesta, että eläkeneuvotteluissa saadaan hyvä ratkaisu. Tavoitteena on, ettei eläkeikää koroteta eikä eläkeputkea poisteta. Tee oma banderolli, juliste tai muu näkyvä eläkeviesti ja ota se mukaan vappumarssille. Osallist Vaikuta . Avaus 13
tuhannet mieleltä nurjat, he liasta harmaat, he köyhät ja kurja sadon jäljillä korjata saa. Kirjallisuuslehti 1934, suom. Sitä ennen hän teki myös toimittajan töitä Nyländska postenissa Veckans Nyheterissä sekä avustajana Arbetaren-lehdessä. Solidaarisuuden ja humanismin puolesta Mörnen kirjailijaura alkoi enemmän ja vähemmän kielipolitiikan ja sortokauden synnyttämissä tunnelmissa. Siitä valaisevana esimerkkinä on Vallankumousrunoja-valikoimaan (yöväen kirjallisuuden edistämisyhdistys, 1928) sisältynyt vapaamittainen runo Viha, jonka Eino Leino suomensi: ?- - Se viha, jok. (1903). Seuraavalla vuosikymmenellä Mörnen kirjoittamisen palo vei enemmän luontolyriikan suuntaan, mutta työväenliikkeen arvomaailma säilyi sydämessä ja pulpahti pintaan esimerkiksi näytelmässä ?De sex orden. unhoon lauluni, huulilta kuollut, jää joululta . Suomalaista työväenrunoutta (Tammi) Finlands svenska litteraturhistoria II (SLS) Arvid Mörne: Ääneni Lumolaulunsa lauloi hän rikkaille, joill. on perintö harmajan muinaisajan, / se kutsuu, se kiehtoo, se liehtoo laumoja sotaan!?. Vuonna 1937 ilmestynyt kokoelma ?Atlantisk bränning. Hän työskenteli sodan ajan Tukholmassa Suomen tiedotustoimistossa. Sen vuoksi Mörne joutui välillä suoranaisesti kolmen tulen väliin, kun eri tahot vuorollaan eivät sulattaneet hänen poliittisia valintojaan. Mörne osallistui sekä Ruotsalaisen Puolueen että sosialidemokraattien sivistysrientoihin, mutta ei liittynyt kummankaan jäseneksi. uudistusvuosia turhaan polo runoni vartoaa, ett. Alkeiskoulunsa Arvid kävi rannikkoseudulla Uudessakaupungissa, mutta perheen tie vei isän työn mukana pian jälleen sisä-Suomeen, nyt Tampereelle. Hän toki luki ja kartoitti innolla suomenruotsalaista runoutta, mutta ei kieliveljiensä tapaan ollut erityisen vaikuttunut esimerkiksi Runebergin tai Topeliuksen kanonisoidusta tuotannosta. Sen sijaan hän teki väitöskirjansa J. Varmasti juuri lapsuuden erilaisten kasvuympäristöjen ansiosta Arvid Mörnestä tuli käytännössä täysin kaksikielinen. Opiskeluaikanaan Mörnen poliittinen kiinnostus haarautui kolmeen suuntaan. on huviloita ja linnojakin ja puistoja sinisin joutsenlammein, tein poppelireunaisin ? ja sille ken kirjoista oppien varhaan soi rytmille riimille arvon parhaan, saman mi taatotkin. Kadult. ikijäisillä mailla sopen varjoonkin hohtavan liestulen lailla tulis hulmuta lohduttain. Kuten ruusu köyhän rinnassa hohtaa, tulis hökkelissä säihkyä sen ja kaikaa satamassa niinkuin merihuuto lokkien. Hän rikkaille luodusta maasta laulaa. Sen arkunkanteen mun lauluni naulaa tulis lyödä jylisten. Mut tiedän. talven taa. Mitä muuta . Hän kuitenkin sai toimia Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden dosenttina kolme vuosikymmentä 1913?43. Hän myös käänsi Kiveä ja muuta suomalaista lyriikkaa ruotsiksi ja ystävystyi monien suomenkielisten kollegojensa, muun muassa Eino Leinon kanssa. Kaksikielinen, kolmiaatteinen Arvid Mörne syntyi siis vuonna 1876 Kuopiossa, missä hänen isänsä toimi tullinhoitajana. Otto Varhia. Mus eovi rasto. tahdon mä vauhkon riimin, rytmin jylinästä vaunujen vain. Takapihoille, kujille kääntyisin jälleen, laps kansan, harhattuain. Minun lauluni siell. nuo näytelmän nimeen viittaavat kuusi painavaa sanaa olivat lähtöjään Marxilta ja Engelsiltä: ?Proletärer i alla länder, förena er?. Sen ajan proosassaan hänen fokuksessaan oli muun muassa ruotsinkielinen työväestön asema tehtaanomistajien voitonmaksimoinnin välikappaleina. Kansalaissodasta Mörne pysyi marraskuun 1917 suurlakon yhteydessä tapahtuneiden verenvuodatusten järkyttämänä tyystin erossa. Arvid pääsi kuitenkin käymään oppikoulua Helsingissä, Nya svenska samskolanissa. J. Hänen ajatuksensa kulki niin, että ruotsalaisten riveissä hän ei voinut ajaa sosialismin asiaa eikä sosialidemokraateissa ruotsin kielen asemaa, joten hän poimi molemmista puolueista sopivat työkalut ihanteidensa edistämiseen. Mörnen poliittinen radikalisoituminen 1905 suurlakon aikaan johti siihen, että hänet potkittiin pihalle ruotsinkielisen kansankorkeakoulun johtajan tehtävästä, ja yliopistovirkaa haki- essaankin hän koki sosialististeille myötämielisten näkemystensä tähden hankaluuksia. oli puolestaan voimakas humanismin ja demokratian puolustus ja samalla hyökkäys voimistuneita diktatuureja vastaan. Arvid Mörne kuoli vuonna 1946 Kauniaisissa, minne hän oli asettunut asumaan jo 1910-luvulla. Hänen laajasta runotuotannostaan on suomennettu vain yksi teos, ?Meren kasvojen edessä? (1926, alkuperäisteos ?Inför havets anlete?), kääntäjä oli ruonoilijakollega Uuno Kailas. Arvid Mörnelle on pystytetty patsas Helsingin Kaivopuistoon ja hänen nimeään kantaa myös kirjallisuuspalkinto, jonka jakaa vuosittain Svenska folkskolans vänner. Lähteet: SKS:n Kansallisbiografia/Arvid Mörne Kalevi Kalemaa: Käy eespäin . vakuuttava järjestönimi! Nuorena kirjallisuudentutkijana Mörne kulki myös vastavirtaan. 14 Avaus Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 Uuden ajan aamu III 12 matkaa työväenrunouden ytimiin. Monen aatteen asialla Arvid Mörnen elämä oli Rolf täynnä ihastuttavaa vastarintaBamberg asennetta ja ristiriitaisuutta. Demokraatti Mitä muuta voisikaan odottaa rolf.bamberg@ mieheltä, joka syntyi ruotsindemari.fi kieliseen perheeseen sydän-Savossa, osoitti opiskeluaikanaan kiinnostusta kolmen keskenään erimielisen poliittisen liikkeen suuntaan ja kuului myös tsaarivallan sorrolle hanttiin panneeseen Suomen aktiiviseen vastustuspuolueeseen . . ett. Wecksellistä, jonka upeasti alkanut lyhyt kirjailijaura päättyi jo 24-vuotiaana, kun hänet suljettiin loppuelämäkseen Lapinlahden mielisairaalaan. Myöhemmin Mörne teki myös ansiokkaan tutkielman Aleksis Kiven tuotannosta ja erityisesti ?Seitsemästä veljeksestä?, mikä sekään ei varmasti ollut omiaan nostattamaan kuuluvia hurraa-huutoja suomenruotsalaisissa kulttuuripiireissä. Suomenruotsalainen kansallisuusliike, sosialidemokraattinen työväenliike ja aktivistinen vastarintaliike oli suurruhtinaskunta-ajan Suomessa yhdistelmä, joka useimpien silmissä tuntui paitsi mahdotomalta myös sopimattomalta. Se saattoi olla viisasta ajatellen valkoisten suorittamaa kapinan jälkeistä puhdistustyötä. Kahdella seuraavalla vuosikymmenellä Mörnen poliittinen aktiivisuus tiivistyi koko Euroopassa päätään nostavan oikeistoradikalismin vastustamiseen. Perhe oli ruotsinkielinen, mutta sukuun kuului myös suomenkielisiä. Hänen varhaisissa runokokoelmissaan oli keskeislyriikan perinteisten teemojen ja ruotsalaiskansallisten tuntojen lisäksi näkyvissä myös yhteiskunnallisen tasa-arvon ja solidaarisuuden vaatimus, mikä pulppusi erityisen vahvasti esiin kokoelmassa ?Ny tid
Mielestäni tulevaisuuspohdinnoissa ei pitäisikään liiaksi uppoutua sosiaalietuuksien indeksikorotuksiin tai opillisen linjan piiruttamiseen. Entä jos tunnistettaisiin meidän aikamme rahvaanomainen työväenkulttuuri ja rakennettaisiin siihen uusi elävä suhde. Työväenliikkeen voi toki nähdä sen merkittävänä osana, mutta yksinoikeutta työväenkulttuuriin ei puolueella ole koskaan ollut. Luokkayhteiskunnan epäkohtien korjaaminen ja ihmisten vapauttaminen yhteiskunnan kahleista olivat työväenliikkeen päätavoitteita. Suomalainen työväenkulttuuri rakentui kovan työn, puutteen ja harvojen huvien maailmassa. Sen karkean työväenkulttuurin, josta sosialidemokratia sai voimansa, olemme sivistysliikkeenä myös itse halunneet kieltää ja hävittää. Kun tuloerot kasvavat, sosiaaliturva rapistuu ja syrjäytyminen lisääntyy, luokkasidonnaiset vastakulttuurit vain vahvistuvat. Elinvoimaiseen työväenkulttuuriin törmää taatusti vaikkapa pikaruokaravintoloissa, tupakkapaikoilla, lähiöissä tai ammattikouluissa. Vaikka tämän päivän työväenkulttuuri on toisenlaista kuin sata vuotta sitten, työväenliike voisi halutessaan yhä tukeutua työntekijöiden kokemusmaailmoihin. Uskallan väittää, että työväenliikkeen ja -kulttuurin välillä ei ole tällä hetkellä luonnollista vuorovaikutusta. Uskottava liike ei voi vain puhutella työväestöä teorioillaan, sen on saatava työväenkulttuurista voimansa. on usein pelkkää provokaatiota. Kannattaa kysyä, mitä puhuja oikeasti vastustaa: sitäkö esimerkiksi, että Euroopan unionin sosiaalista ulottuvuutta vahvistettaisiin?? Kaarin Taipale Kaupunkitutkija, Helsinki Työväenkulttuuria ei saa unohtaa T änä keväänä on puhuttu ja kirjoitettu sosialidemokratiasta enemmän kuin aikoihin. Nykyään voi samalla tavalla miettiä, mitä hyvinvointivaltio on tehnyt sosialidemokratialle. M tekijöitä. Työväenliike onkin reilussa vuosisadassa vapauttanut, kouluttanut ja luonut maallista hyvää. Kun muuttolaatikot on Ranskassa purettu, pakataan ne taas uudelleen ja ajetaan kahdeksalla kuorma-autolla paperit takaisin Brysseliin. Museomiehenä mietin, onkohan se noista teorioista kiinni. Teollisuus ja maaseudulle levinnyt rahatalous loivat 1800-luvulla palkkatyöllään sinnittelevän työväestön. Moniin pohdiskeluihin tuntuu sisältyvän julkilausumaton oletus, että aate on nyt pielessä ja oppia päivittämällä liikekin taas menestyisi. Avaus 15 Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 Kuukauden väitteet Esittäjinä SDP:n uusimmat EU-vaaliehdokkaat. ?Avoimen koordinaation menetelmän avulla Euroopan unionissa voidaan levittää hyviä käytäntöjä ja edistää yhteistyötä eri politiikan saroilla. Esimerkiksi suomalaisen nuorisotakuun levittäminen Unionin laajuiseksi yhteiseksi päämääräksi on edennyt suotuisasti. Vaikka viime vuodet eivät ole olleet työelämän kehittämisen kulta-aikaa, olemme saaneet EU:sta paljon. Arviolta noin kaksi kolmasosaa kunnissa tehtävistä päätöksistä kytkeytyy EU:n päätöksentekoon, muun muassa julkiset hankinnat, ympäristöja energiapolitiikka ja yhä enemmän myös koulutus ja sosiaali- ja terveystoimi. Katkera paradoksi on siinä, miten tavoitteiden saavuttaminen on syönyt meidän kannatusta. Talouskriisin myötä EU:n talouspolitiikan ohjaus ulottuu myös kuntatalouteen.? Anne Karjalainen Rehtori Kerava ?Euroopan parlamentin täysistuntoja ei ole mitään järkeä pitää Strasbourgissa. Liikkeen suosio ei perustunut marxilaiseen oppiin vaan siihen, että työväestö koki sen olevan köyhien puolella ? osa heidän maailmaansa ja identiteettiään. T Elinvoimaiseen työväenkulttuuriin törmää taatusti vaikkapa pikaruokaravintoloissa, tupakkapaikoilla, lähiöissä tai ammattikouluissa. n n n yöväenkulttuuria ei pidä erehtyä luulemaan puoluepoliittiseksi joukkovoimisteluksi 1970-luvun hengessä. Päinvastoin, se on palkkatyön, kulutuskulttuurin ja yhteiskunnallisten vastakkainasettelujen ristipaineissa syntyvää rosoista ja aitoa rahvaankulttuuria. Mutta kuihduttaako valistunut työväenliike näin itse itsensä? Onneksi työväenkulttuuri kuitenkin elää ja uudistuu, jos täällä on vain työtä ja työllä Kolumni Kalle Kallio Kirjoittaja työskentelee Työväenmuseo Werstaan johtajana Tampereella.. Mitään hyötyä siitä ei ole.? Antti Vuolanne Koulutussuunnittelija Pori ??Liittovaltiokehityksen vastustaminen. Täällä Pohjantähden alla -romaanissa Eetu Salin sattuvasti epäilee, mahtaisiko Koskelan Akselikaan pysyä sosialistina, jos torpparit saisivat maansa itselleen. Ison-Britannian johtama sääntelynpurkamislinja tähtää avoimesti palkansaajien suojelun purkamiseen ja muun muassa työaikojen ikeestä päästämiseen.? Reijo Paananen Puoluesihteeri Helsinki ?EU:lla on vaikutusta myös Suomen kuntiin. Lähes 6000 parlamentin työntekijää sahaa samaa väliä tiuhaan. Tästä aiheutuu 19 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä, ja hölmöilystä joutuvat eurokansalaiset maksamaan vuosittain 150?200 miljoonaa euroa. Jos palkkatyöläiset yhä ottaisivat työväenliikkeen osaksi omaa identiteettiään, kenties tulevaisuuskin kirkastuisi. n n n arxilaisessa ajattelussa sosialistinen yhteiskunta edusti sivilisaation huippua, jossa tiede ja taide kukoistaisivat työväestön kehittäessä itseään. Työväenkulttuuri oli tuolloin köyhälistön arkista vastakulttuuria, joka kumpusi luokkayhteiskunnan todellisuudesta ja johon työväenliikkeen oli luonteva nojata. Nyt parlamentti joutuu kuukausittain vaihtamaan työpistettä Belgian Brysselistä Ranskan Strasbourgiin. Tärkeää on huolehtia, että avoimen koordinaation menetelmällä toteutetuissa prosesseissa kansalaiset, kansalaisjärjestöt ja paikallinen taso voivat todella olla mukana.? Anna-Kristiina Mikkonen Projektiasiantuntija Savonlinna ?Vähemmän unionia ei ole palkansaajan etu
Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma?pe 8?18 sekä osoitteessa www.turva.fi 125x180 Demokraatti_Turva_Koti_042014.indd 1 Kuntaidentiteetti voi Anni Kyöstin mukaan olla sidoksissa esimerkiksi tuttuun rakennukseen. Tässä Kyösti on Tampereen kaupungin virastotalon edustalla. 4/14/2014 3:58:51 PM. Kuntaliitoksiin liittyy paljon hallinnollista järjestelyä, mutta sen rinnalla voitaisiin nähdä myös se pehmeämpi puoli. 16 Avaus Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 Tunnepuolta ei voi sivuuttaa Oma rakas Kuntakenttää myllertävät kuntaliitokset saivat Anni Kyöstin tutkimaan pro gradu -tutkielmassaan syvemmin sitä, mistä kunnan identiteetti syntyy. Turvasta saat nyt uutena asiakkaana juuri oikein mitoitetun ja asiantuntevasti laaditun kotivakuutuksen tutustumishintaan -20 % ensimmäisestä vakuutuskaudesta. Jos ihmiset kokevat myös siellä reuna-alueilla, että heidät on huomioitu, heitä on kuunneltu ja keskustelua voidaan käydä puolin ja toisin, liitoksesta jää positiivinen kaiku, Kyösti uskoo. . Palkittu kunniamainin- nalla Kuntaliiton vuoden parhaiden gradujen arvioinnissa Esittelyssä opinnäytetöitä ja niiden tekijöitä. Kotivakuutus 20% - Testaa kotisi turvallisuus ja ota osaa kilpailuun kotiturvassa.fi Tutustumistarjous uusille asiakkaille Jokainen ihminen tarvitsee asunnon. puhetta ja tarinoita kuntaidentiteetin merkityksestä kuntaliitosalueilta ?. Tampereen yliopisto ?. Se, missä kukin tuntee olevansa kotonaan, onkin sitten jo toinen juttu. Kunta- ja aluejohtaminen ?. Kyösti uskoo, että kuntaliitostilanteita helpottaisi, jos kuntaidentiteetin merkitys tunnistetaan. . Ihmisille kuntaliitokset voivat olla tunteellisia ja myös henkilökohtaisia, tuore hallintotieteiden maisteri sanoo. Kyöstin mukaan esimerkiksi syntyvien suurkuntien reuna-alueilla saatetaan kokea, että kunnan toimintaan on vaikea vaikuttaa liitoksen jälkeen. Marraskuu 2012 ?. Anni Kyösti: Rajat eivät kadonneet . Vanhoja alueita ei kannata liitoksessakaan häivyttää vaan pohtia, mitä vahvuuksia alueilla on ja miten ne nähdään hyödyllisinä osina uutta kokonaisuutta, hän sanoo. Opinpoluilta Anna-Liisa Blomberg Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demari.fi Kuukauden opinnäytetyö ?. Se voi vaikuttaa ihmisten innostukseen olla mukana päätöksenteossa. . Tule käymään tai soita! Olemme asiakkaidemme omistama, erityisesti liittojen kanssa yhteistyötä tekevä vakuutusyhtiö. Pro gradu -tutkielma ?. Johtamiskorkeakoulu ?. SDP:n jäsenenä saat meiltä lisäksi kotivakuutukseen pysyvän 9 % alennuksen sekä omistaja-asiakasalennuksen 5 %. Alennus koskee uusia kotivakuutuksia, joiden alkamispäivä on 1.5.?31.8.2014. Hoidetaan yhdessä vakuutuksesi Turvaan. Koska koti on pikemminkin mielentila, varmista, että voit asua turvallisin mielin
Kuntaidentiteetti voi ihmisten mielissä muodostua esimerkiksi kunnan pal veluista, omasta sosiaalisesta verkostosta, kol mannen sektorin toimijoista, tietyistä paikoista, muistoista ja kokemuksista, jotka liittyvät koti seutuun. . Aluksi uusien kuntien identiteetti nojautuu lähinnä formaaleihin muo toihin, kuten uuteen hallintoon. Hän painottaa, että kuntaidentiteettikin voi olla moni kerroksinen. Nekin ovat yleensä valmiina sinä päivänä, kun kunta aloittaa toimintansa, mutta vanhat jäävät vielä elämään uusien rinnalla. Kuntaidentiteetti kumpuaa asukkaista ja siitä, mitä he pitävät omassa kotiseudussaan merkityksellisenä. . Muutostilanteessa saatetaan esimerkiksi olla hyvin huolissaan siitä, miten käy palveluiden tai millä nimellä kunta jatkossa tunnetaan, Kyösti selvittää. Vanha elää uuden rinnalla pitkään Kyösti pohtii gradussaan myös sitä, miten uusi kuntaidentiteetti syntyy. Sillä asemoidaan sitä, missä päin kaupun kia itse asuu ja elää, Kyösti kuvailee. . Olen kotoisin Parka nosta ja olen asunut Helsingissä ja Tampereella, hän kertoo. Pirkkalalaisuuteen Kyösti yhdistää oman asuinalueensa, jossa on oma rauha, kaunis ympäristö Pyhäjärven lähellä ja kuitenkin lyhyt matka Tam pereelle. Turun työn ja oikeudenmukaisuuden Torstai 1.5.2014 VAPPU 8.30 Kunniakäynnit haudoilla puheet Tino Aalto ja Nina Kallio TTY:n soittokunta 9.30 veteraanisosialidemokraattien kahvitilaisuus musiikkia Terttu Alasalmi Ilkka Kantola 11.00 Tervehdys turkulaisille kauppatorilla uusi paikka: kävelykadun nurkkaus Jarmo Rosenlöf; TTY:n soittokunta 11.00 Järjestäytyminen kulkueeseen kävelykadulla laulua TTY:n mieskuoro 11.30 Vappukulkue kiertää kauppatorin TUTO Cheerleaders TuMe:n rumpuryhmä & TTY:n soittokunta 12.00 Vappujuhla ravintola Koulun pihassa, Eerikink. Kaksi tai kolmekin vuotta on tällaisissa muu toksissa todella lyhyt aika. Paketti 29e puh./tekstiviesti 045 321 5655 kuntaliitoksissa kotikunta Identiteetti on monen aineksen keitos Kuntaidentiteetti kumpuaa asukkaista ja siitä, mitä he pitävät omassa kotiseudussaan mer kityksellisenä. Myös kunnan symbolit voivat olla tärkeitä . Anni Kyösti muistut taa, että vaikka suuri kunta saisikin uuden nimen, eivät vanhat paikanni met häviä mihinkään . Kuntalii tostilanteessa sitten huomataan, ettei oma kunta välttämättä tulekaan olemaan samanlainen jat kossa. 18 juhlapuhe eurovaaliehdokas Ilkka Kantola Toni Eklund (Turun SDP) Iris Pitkäaho (SAK paikallisjärjestö) Jasmin Michaela TTY:n soittokunta Juontaa Mari-Elina Koivusalo www.sdpturku.fi TUTO Cheerleaders. Gradussaan Kyösti panee merkille, että kuntauudistuksen synnyttämä uhka voimistaa paikallisia identiteettejä. . Avaus 17 Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 MYYDÄÄN Toivo Levangon elämänläheinen runo- ja sanoituskirja ELÄMÄNKAARI 25e CD- mukaansa tempaavaa tunnelmaa tanssimusiikkia 7e. Kyösti kuvailee kuntai dentiteetin rakentuvan muurin tapaan. Asun nyt Pirkkalassa ja olen pirk kalalainen, mutta minuun vaikuttavat myös muut paikat, joissa olen asunut. Ne ovat myös kiinnostuksenkohtei tani, ja seuraan ehkä niiden tapahtu mia eri tavalla kuin jotain ihan vie rasta aluetta. paikannimet, vaakuna tai vaikkapa rakennus, jossa on ollut jotain sellaista toimintaa, johon on aktiivisesti osallistunut, Kyösti kuvailee. Kyöstin mukaan omaa kotikuntaa pidetään usein tietyllä tapaa itsestäänselvänä. Haasteena on varmasti se, miten kuntalaiset, viranhaltijat ja päättäjät hahmottavat uuden alueen, Kyösti sanoo. Symbolisessa vaiheessa kehittyvät kun nan merkit, kuten nimi ja vaakuna. Sitä voi verrata vaikka siihen, että tamperelainen täsmentää olevansa Hervannasta tai Tammelasta. Alueellinen hahmottuminen tapahtuu liitok sessa tietyllä tapaa itsestään, koska kunnalle tu lee virallisesti uudet rajat. Alla ovat vanhat kivet, joiden päälle nousee uusia kerrok sia ajan kuluessa. . Esimerkiksi Jyväskylässä on vah voja kyläyhteisöjä, joissa on aktii vista toimintaa, ja ihmiset kokevat sen oman asuinalueensa enemmän omakseen kuin koko suuren kunnan, hän jatkaa. Kun Kyöstiltä kysyy, kokeeko hän olevansa pirkkalalainen, hän menee mietteliääksi. eikä niitä kan natakaan hävittää. . Kuntalaiset sa mastuvat pitkälti vielä vanhoihin kuntiin, Kyösti sanoo. Anna-Liisa Blomberg Pirkkalalainen Parkanosta Kuntalaiselle voi olla kovin tärkeää voida kutsua itseään vaikkapa vesi lahtelaiseksi. Samaan aikaan voi ko kea monen paikan itselleen merkityk selliseksi.
Jo nykyinen sosiaaliturva mahdollistaa ihmisen niukan elämisen yhteiskunnan tuella. Myös osa työvoimaviranomaisten Nostivatko tämän kirjoituksen ajatukset pulssia, herättikö juttu tarpeen kommentoida. Koska perustulo olisi ainakin aluksi työmarkkinatukea pienempi, siiihen pitäisi liittää pieni työttömyysturvaosuus, joka olisi ehdollinen nykyiseen tapaan. . Tulisi paljon kalliimmaksi, jos yhteiskunta määrittelisi tapauskohtaisesti perustulon saajat. Pakkotyötä vai tarpeellista työtä? Soininvaara näkee nykyisessä pakkoaktivoinnissa työtöntä kyykyttäviä piirteitä. . Tämä malli ei lisäisi byrokratiaa tai virkamiehiä. Ainoa ongelmaryhmä olisivat niin sanotut vuorineuvosten kotirouvat. Soininvaaran mallissa perustulo maksettaisiin kaikille. Hän vertaa sitä esimerkiksi perunan hinnan tukemiseen: Perunanmyyjä ei vastusta maataloustukea, joka lisää myyjän ansioita. . Perustulo ei tällaisen ihmisen tilannetta parantaisi. Se tasaa tuloeroja palkka-asteikon alapäässä, johon verotuksen tasaava vaikutus ei yletä. kursseista tähtää enemmän suureen osallistujamäärään kuin oikeasti hyödylliseen opettamiseen, Soininvaara laukoo. Mutta entäpä hinta, eikö perustulon maksaminen, vastikkeettoman rahan jakaminen tulisi kalliiksi? . Kirjoita näkemyksesi Demokraatin yleisönosastoon: toimitus@demari.fi Kari Hulkko ?Jos ihminen kannattaa progressiivista verotusta, luulisi hänen kannattavan myös perustuloa.? Osmo Soininvaara pitää perustuloa nykymallia parempana ratkaisuna niin työttömälle kuin pienituloisellekin.. Jos ihminen kannattaa progressiivista verotusta, luulisi hänen kannattavan myös perustuloa. 18 Avaus Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 Vihreiden Osmo Soininvaara patistaa miettimään työttömien tilannetta ?Perustulo on kuin perunan hintatuki? Ihmisen pitää ansaita toimeentulonsa työtä tekemällä, sillä ilmainen raha passivoi. Höpö höpö, sanoo vihreiden kansanedustaja Osmo Soininvaara. Se, mitä perustulon vastustajat pelkäävät, on jo olemassa, Soininvaara sanoo. Mutta ne myönteiset puolet. Hän kertoo esimerkiksi demareista lähinnä vain Seppo Lindblomin jakavan hänen näkemyksensä perustulosta. Soininvaara myöntää perustulossa olevan tekijöitä, jotka pelottavat ammattiyhdistysliikettä. Malli saattaisi lisätä palkkojen määräytymistä nykyistä markkinaehtoisemmin ja lisätä silpputyön tekemistä. Tämä ei Soininvaaran mielestä kuitenkaan uhkaa vakinaisessa työsuhteessa olevia tai ammattiliittojen asemaa. . Silpputyö on pahasta, mutta ne markkinat ovat jo olemassa. Se auttaisi ihmistä, joka myy sellaista työvoimaa, jota ei revitä käsistä. Soininvaara hieman ihmettelee, miksi etenkin vasemmisto ja ammattiyhdistysliike ovat tyrmänneet lähes täydellä rintamalla perus- p Heikki Sihto Demokraatti heikki.sihto@ demari.fi S aa t ua! oi s o v ro tulon. Perustulo voidaan tehdä vastikkeelliseksi eli ehdollistaa kaikenlaiseen pakkoaktivointiin ? jos tämä koetaan tarpeelliseksi. Kaikille maksettava perustulo ei myöskään maksaisi juuri mitään. Hän on puhunut ja kirjoittanut paljon perustulosta eli kansalaispalkasta. Soininvaara tyrmää näkemyksen perustulon passivoivasta vaikutuksesta. . On nöyryyttävää joutua tekemään työtä, jota ei tarvita. Palkansaajilta maksettu lisä leikattaisiin takaisin verotuksessa. . Olennaisempaa on, että työtön pääsee töihin ja hänen kannattaa mennä töihin. Perustulo tekisi tästä joustavampaa ja vähentäisi paperisotaa. Perustulon vaihtoehtona Soininvaara näkee nykyistä suuremmat palkkaerot tai pahenevan rakenteellisen työttömyyden. . Perustustulo on automaattinen palkkatuki pienipalkkaisille. Soininvaara näkee perustulon hyväksi juuri työttömien ja pienituloisten kannalta
@14 Porvoon torilla 4.5. @18 Helsingin Kontulassa, ?EU ja lähiöt?-paneelissa, Symppis @19:30 Helsingissä ?Ilmastopolitiikka. @14 Lohjan kauppatorilla 28.4. poliittinen muisti. @09 Kotkassa, Karhulan torilla, @10:30 Karhuvuoren torilla 3.5. @17 Helsingin Hakaniemessä ravintola La Mer 6.5. Järvenpää 24.5. @11 Loviisan torilla 18.5. 14.45 TIISTAI 29.4 klo 16-18, Paasikivi-seuran paneeli, Mikkeli KESKIVIIKKO 30.4 klo 16-19 vaalitapahtuma, Ruokolahti TORSTAI 1.5 Vappupuheet: klo 10.15 Varkaus tori, klo 11.50 Kuopio tori, klo 12,30 Siilinjärvi tori klo 13.30 kauppakeskus Sektori Kuopio vappujuhla. PERJANTAI 2.5. klo 9-11 Eurooppalainen Suomi, Heinola LAUANTAI 3.5 klo 9-11 Eurooppalainen Suomi, Mikkeli MAANANTAI 5.5. klo 17.00 Ay-väen Sos. @18 Helsingin Töölössä, Kulttuuritehdas Korjaamolla 7.5. Kirkon paneeli, Lapinlahti MAANANTAI 19.5 Palkansaajien eurovaalitapahtuma, Jyväskylä TORSTAI 22.5 Palkansaajien eurovaalitapahtuma, Tampere LAUANTAI: 24.5 Kampanjahuipentuma, Joensuu Kattavammat tapahtumailmoitukset alueen lehdissä. Maksaja: IHAN Kaarin.. Lieto & Turku 26.4. Huittinen & Sastamala 4.5. EU . TUS:in EU-vaaliseminaari, Bio Rex ?Kansalliseen vai yhtenäiseen Eurooppaan?? PERJANTAI 25.4. klo 10 -12 Eurooppalainen Suomi kampanja-avaus, Vantaa LAUANTAI 26.4. klo 10-11 Tuupovaara klo 12-13 Kiihtelysvaara klo 14-16 Botania, Joensuu SUNNUNTAI 27.4 klo 09.00 Kouvolan rakennusmessut klo 12. Pori & Turku 10.5. @11 Hämeenlinnassa, Raatihuoneen kävelykadulla 6.5. klo 14.00 Joensuun torikahvilassa TORSTAI: 24.4.klo 13-14 Kirjan - to 17.4. klo 18.30 10 Demarit, Kirjatyöntekijäinkatu Ilkka Kantola 24.4. @09 Porvoon torilla 17.5. ?paneelissa, Cafe Fanny 17.5. Seinäjoella, SDP:n puoluekokouksessa 13.5. @12 Salon torilla 29.4. @11 Hakaniemen markkinoilla 5.5. @11-14 Hakaniemen torilla 3.5. Turku 3.5. Turku 21.5. Vantaan Myyrmäessä, Paalutorin maalaismarkkinoilla 20.5. Hamina, Kuusankoski & Kouvola 28.4. Turku 1.5. Avaus 19 Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 TULE TAPAAMAAN EUROEHDOKKAITAMME UUTTA Eurooppaan Asiantuntija Suomesta. Miapetra KumpulaNatri Eurovaaliehdokas 2014 Tekniikan tohtori Kaupunkitutkija kaarin.eu2014@gmail.com www.kaarintaipale.net Kaarin Taipale tavattavissa mm. 12-18 Helsingissä Arbiksella, mm. @10 Helsingissä Mauno Koiviston aukiolla, @12-15 Maailma kylässä -tapahtumassa 25.5. @16 Vantaan Tikkurilassa, Lauri Lairalan aukiolla 26.4. ennen EU-paneelia, EU-paneelin vetäjänä 27.4. Piikkiö & Turku Luottamuksen rakentaja Eurooppaan Tarkemmat tiedot kiertueesta löydät osoitteista: www.ilkkakantola.fi/ kalenteri/ & www.facebook.com/ kantolailkka miapetraeu@ gmail.com Turun sos.dem. Somero 13.5. 11-13 Eurooppapäivä, Narikkatori Helsinki klo 14-16 Vammaisfoorumin kampanjan avaus, Pikkuparlamentti LAUANTAI 10.5. klo 10-11 Järvenpää-päivä, Järvenpään tori klo 12.30 Nastola TIISTAI 13.5. klo 9-11 Tampere klo 12- Sastamala klo 17 Kuluttajaliiton tapahtuma klo 19 Riihimäki KESKIVIIKKO 14.5 klo 9-11 Eurooppalainen Suomi, Kauppatori Kuopio klo 18 Kotkan kirjasto, Suomi-Venäjä-seuran vaalipaneeli TORSTAI 15.5 Klo 10-14 Palkansaajat Kuopio, SDP myös torilla. PERJANTAI 16.5 klo 8-10 Eurooppalainen Suomi, Lappeenranta LAUANTAI 17.5 klo 9-11 Eurooppalainen Suomi, Imatra SUNNUNTAI 18.5 klo 10-16, Eurooppalainen Suomi ja Joensuun kalamarkkinat, Joensuu klo 18 evlut. @12 Porvoossa, linjaautoaseman luona 25.4. Pori & Rauma 27.4. 00 Haminan markkinat klo 14.00 Tiutisen talo, EteläKymenlaakson Wanhat Toverit, Kotka MAANANTAI 28.4 klo 10.30 Eurooppalainen Suomi, Rauma klo 13- Vaalitilaisuus, Pori Krista Kiuru mukana 13.45 . @16-18 Helsingin yliopistolla . Turku 5.5. @18 Helsingissä, Juttutuvassa, Poliittisen historian klubilla EU-paneelissa 1.5. täällä: 24.4. @17 Helsingissä, Bio Rexissä 25.4. Lieto 7.5. Turku 11.5. @12:15 Loviisan torilla 3.5. Helsinki 25.4. Äänestämässä Osaa. Tule mukaan vaalityöhön! Ota yhteyttä: Tule mukaan! Riitta kiertää Riitta tavattavissa: - ke 16.4. yhdistys. klo 17.00. @17-18 Helsingissä ?Euroopan mahdollisuus? ?keskustelutilaisuudessa Erkki Tuomiojan kanssa, kirjakauppa Arkadia 24.5. Rauma & Turku 30.4. dem Yhdistys, Ravintola Juttutupa, HelsinkiTIISTAI 6.5. klo 14-17 Naispiirin eurovaalitapahtuma, Kajaani KESKIVIIKKO 7.5 klo 9-11 Eurooppalainen Suomi, Lahti klo 18-20 Suuri itäsuomalaisen EUvaalikeskustelu, Kuopio PERJANTAI 9.5. n. @11 Lahdessa 8.-10.5. keskustelun panelistina, Metsätalo 29.4. Turku 18.5. Espoo 17.5
20 Avaus Kuukauden kuva Huhtikuun erikoisnumero Jari Soini TORSTAI 24.4.2014
TORSTAI 24.4.2014 Huhtikuun erikoisnumero Avaus 21 Lissabonin taivaan alla
Elokuva kertoo Sauli Niinistön kampanjasta viime presidentinvaaleissa, mutta pääosassa ei ole ehdokas vaan kampanjatiimi. Ohjaaja Tuukka Temonen ja kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen ajautuivat julkiseen riitaan. Tai: miltä asiat itse asiassa näyttävät? Ei suuria yllätyksiä Väittelyä ja ajatustenVaihtoa Demarinuorten puheenjohtaja Joona Räsänen, Sosialidemokraattiset opiskelijat Sonkin puheenjohtaja Anette Karlsson ja kaupunginvaltuutettuvaltuutettu Eemeli Peltonen katsoivat dokumentin maaliskuun viimeisellä viikolla. Päivää aiemmin hallitus oli päässyt opposition kanssa sopuun sote-uudistuksesta. Elokuvan raflaavimmassa kohdassa Kirsi Piha sanoo, että ?Sauli on jo kuusi vuotta läpättänyt kaikkea paskaa, se ei kiinnosta ketään nyt?. Oliko kyse tietoisesta markkinoinnista. Samana aamuna hallitus oli kokoontunut kehysriiheen. Peltonen löysi presidenttikampanjasta yhtäläisyyksiä pienempiinkin kampanjoihin, joista hänellä on kokemusta. . ajatuspaj 22 ajatuspaja 22 Ajatuspaja Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 Kolme nuorta päättäjää puhuu politiikan imagosta katsottuaan ?kohudokumentin? Henkilövetoista vai vastuullista Maaliskuun alussa kohistiin. Puoluesihteeri sanoi ohjaajan rikkovan sopimusta, jonka mukaan hänellä on vetooikeus siihen, mitä elokuvassa näytetään. Onko elokuva kohun arvoinen. Tämäkään ei olisi ihmeellinen, ellei myös Temonen olisi kokoomuslainen. Muita ovat muun muassa kokoomuksen entinen kansanedustaja Kirsi Piha ja liikemies Harry Harkimo. Luovassa ja politiikan kaltaisessa ryhmätyössä erimielisyydet ovat arkipäivää. Havaittavissa oli perinteisiä ongelmia: pinsseistä puhuminen ja se, kuinka ehdokas haluaa Eemeli Peltonen, Joona Räsänen ja Anette Karlsson kokoontuivat pohtimaan politiikkaa, mediaa ja imagopeliä.. Temosen mielestä tällaisesta ei sovittu, kun elokuvan tekemisestä päätettiin. Tujusen lisäksi myös Harkimo kimpaantui kuultuaan, että dokumentti kertookin kampanjaväestä. Kotimainen dokumenttielokuva Presidentintekijät oli tulossa teattereihin. Jääkiekkojoukkue Jokerien pääomistaja oli kampanjan varainhankkija ja sanoo elokuvassa muutaman lauseen. Media tyrkytti kuvaa, jossa kokoomuslaiset likaavat omaa pesäänsä haukkumalla toisiaan, nykyistä presidenttiäkin, sermin takana. Sosiaalinen media on tuonut oman mausteensa kuvioon. Demokraatin erikoisnumero vei kolme nuorta päättäjää katsomaan elokuvaa ja keskustelemaan sen pohjalta politiikan mielikuvista. Ovatko asiat todella sitä, miltä ne näyttävät. Tujunen vastasi kampanjasta ja on yksi dokumentin henkilöistä. Apulanta-yhtyeen entinen rumpali ja nuorisoidoli istuu kunnanvaltuutettuna Iitissä. Nyt hän tekee uraa elokuvantekijänä ja sai sille lentävän lähdön. Suukopua syntyi, koska Tujunen ei hyväksynyt lopputulosta. Vai paljastuivatko politiikan kulissit väkinaisten hymyjen ja poliittisen jargonin alta? Totta on ainakin se, että politiikan imagoa on viime vuosina koeteltu
Mutta vaaleja tulee ja menee. TORSTAI 24.4.2014 Ajatuspaja 23 Huhtikuun erikoisnumero populismia vallankäyttöä? Kuvat Kari Hulkko olla liian varma kaikesta. Vuonna 2018 voi näyttää taas ihan erilaiselta, Räsänen muistuttaa. Tietoa muttei halua? Joona Räsänen, Anette Karlsson ja Eemeli Peltonen kertovat olleensa sillä tavalla onnellisessa asemassa, että hakeuduttuaan poliittiseen toimintaan kullekin on annettu heti vastuuta ja myös osoitettu luottamusta. Karlsson kertoo, että omassa puolueosastossa saa kyllä oppia asioista, mutta jokin uudenlainen mentorointijärjestelmä, eräänlainen mestari-kisälli-malli, voisi auttaa saamaan nuoria mukaan. Esimerkiksi sellainen, jossa nuori tekisi tiivistä yhteistyötä vanhemman henkilön kanssa ensimmäisen vuoden ajan.. Olihan yksinkertaisilla luvuilla laskettavissa, ettei Pekka Haavisto voinut tulla valituksi presidentiksi eikä voi tulla seuraavissakaan vaaleissa. Demarikolmikko on yhtä mieltä siitä, että dokumentti vaikuttaa rehelliseltä, vaikka politiikan subtanssipuoli jäikin niin elokuvassa kuin itse vaaleissakin syrjemmälle yleisen arvokeskustelun tieltä. . Mutta antaako tämä kuvan politiikasta. Huonoa kuvaa ei silti syntynyt. Hänestä esimerkiksi se, kuinka tarkkaan kampanjassa pohditaan jokaista asiaa, voi vaikuttaa yleisöstä pelkältä mielikuvien myymiseltä. . Luulen, että elokuva avasi tätä pohdintaa ja työtä tavallisille ihmisille enemmän kuin meille. Räsänen sanoo, että elokuva avasi ikkunan politiikan yhteen muotoon, kampanjointiin, joka onkin tietyssä mielessä laskelmoitua brändäystä. . Jos kansa mieltää politiikan sen kautta, minkälaisia päätöksiä tehdään eduskunnassa tai kunnanvaltuustossa, eihän tämä siitä anna kuvaa. Hienoa, että tällaisia tehdään, mutta jos joku käy katsomassa tämän ja ajattelee, että tätä on politiikka, sitten on aika pahasti hakoteillä. Peltosen mielestä elokuva ei silti vahvista negatiivista kuvaa politiikasta. Karlsson on hieman eri mieltä. Mielestäni ei. Tavallaan oli kuitenkin opettavaistakin nähdä, miltä kampanjatiimistä tuntuu, kun oma ehdokas ei luota täysin sen tekemiseen. Peltonen kummasteli lähinnä kampanjaporukan stressiä, johon ei hänen mielestään ollut syytä. . He olivat rehellisiä ja reagoivat oikeisiin ongelmiin. Karlsson arvelee, että dokumentti voi yllättää lähinnä ne, jotka eivät ole lähellä politiikkaa. . Tässäkään sisällöistä ei keskusteltu syvällisesti vaan siitä, minkälaista kuvaa he viestivät
Keinot lopulta määrittelevät, voiko kuulua johonkin puolueeseen vai ei. Räsänen taas kaipaisi päätösten pragmaattisten talousperustelujen rinnalle reippaita arvoperustelujakin. Hän kertoo esimerkin kotikunnastaan Lohjalta. Siellä hyvin käytännöllisenä tunnettu päättäjä halusi tukea ratkaisua ottaa kuntaan pakolaisia nimenomaan solidaarisuussyillä. Kuntauudistus taas on Räsänen mielestä hyvä esimerkki siitä, kuinka hyvät tavoitteet ja tarpeellinen uudistus pilataan puhumalla säästöistä ja tehokkuudesta, kun kyse on oikeasti yhdenvertaisuudesta . Tekeviä käsiä ei ole todellakaan liikaa, Karlsson sanoo. Uusimman nuorisobarometrin mukaan 15?29-vuotiailla on vahva luottamus suomalaiseen poliittiseen järjestelmään, mutta äänestäminen tai järjestöaktiivisuus ei heitä suuremmin kiinnosta. poliittisten aatteiden ja niiden eroista kertomisen kustannuksella. Politiikkaa ei saisi vaieta kuoliaaksi, vaikka karsastaisikin historiallisia ylilyöntejä. Huhtikuun erikoisnumero . Sosiaalialan korkeakouluopiskelija Vantaalta ?. Puolueethan ovat niitä, jotka arvoja tässä maassa tarjoavat. Luottamus omaan pärjäämiseen ja tekemiseen kasvaisi, päästäisiin nopeammin etenemään ja saataisiin ehkä lisää nuoria mukaan. Paljon helpompaa on lähteä yhden asian liikkeeseen tekemällä tiettyä ?proggista?, vaikuttaa omalla ostoskäyttäytymisellään tai jakamalla jotain Facebookissa. Sen mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista sanoo luottavansa presidenttiin. Myös luottamus esimerkiksi poliisiin on kansainvälisessä vertailussa erittäin korkeaa luokkaa, vaikka julkisuudessa on ollut useita tapauksia, jotka eivät mairittele poliisin toimintaa. Vastaavasti eduskuntaan luottaa vain hieman yli 40 prosenttia. ?Kaksipuoluejärjestelmän etuna ovat selvät vaihtoehdot. Esimerkiksi Britanniassa ei vaihdeta vain poliitikkoja vaan myös virkamiehet.? ?Arvojen pohjalta voi olla vaikea valita puoluetta, ellei tunne keinoja, joilla puolueet arvojaan edistävät. Herra jumala, meidän yhteiskunta perustuu parlamentaariseen järjestelmään, Räsänen sanoo. . 24 Ajatuspaja . miten jokin laki syntyy ja mitä byrokratiassa tapahtuu . Me politiikassa olevatkin teemme siitä jotain supertiedettä. siis siitä, onko jokainen kuntalainen yhdenveroisessa asemassa saadakseen palveluita. . Nuoret vähän pelkäävätkin puoluepolitiikan näyttämistä. Karlssonin mukaan helpottaisi, kunhan nuoret ymmärtäisivät, että puolueen sisälläkin voi olla eri mieltä asioista ja keinoista. Arvojen pohjalta voi olla vaikea valita puoluetta, ellei tunne keinoja, joilla puolueet arvojaan edistävät. Sosialidemokraattiset opiskelijat Sonk ry:n puheenjohtaja ?. Viime vuosina minua on alkanut huolestuttaa se, että jopa ay-liikkeessä kuulee puoluepolitiikan vastaista viestiä. Kyllähän se kertoo, että puolueiden toiminnan pitäisi muuttua. Räsäsen mielestä on kuvaavaa, että koulussakin yhteiskunnallinen opetus keskittyy politiikan rakenteisiin . Puhumme vaikeilla termeillä ja yritämme olla fiksumpia kuin olemmekaan. Monella olisi tarkasteltavaa toimintatavoissaan. Karlssonkin ihmettelee korkeakouluja, joissa puoluepolitiikkaa on ajettu näkymättömiin. . Puolueiden toiminta ei ole sellaista, johon haluttaisiin osallistua. En tiedä, osasimmeko pelata tilanteen oikein. Sosialidemokraateilla olisi ollut aiheeseen hyvää sanottavaa, nimenomaan sen puolesta, että pitää ajatella muutakin kuin euroja. Eduskunnan luottamuksesta Pari kuukautta sitten ilmestyi toinenkin aihetta sivuava tutkimus. 26-vuotias. Nykyisin korkeakouluissa näkee enemmän vakuutusmyyjiä ja pankkien mainostajia kuin puoluepoliittisia toimijoita. Pitäisi uskaltaa mennä mukaan kansalaiskeskusteluun omilla arvoilla. Politiikkojen tulisi myös uskaltaa myöntää virheensä. . Se on hankalampaa kuin sanoa, että kannattaa esimerkiksi tasaarvoista avioliittolakia. Peltonen pitää hiukan outona, että tutkimuksissa nuoret korostavat nimenomaan arvoja mutteivät kuitenkaan usko puolueisiin vaikuttamisen väylänä. . Alkoholipolitiikassakin lähdetään usein siitä, kuinka paljon menee rahaa, kun ihmiset juovat. Mentäisiin siitä, että jos hyvinvointia halutaan li- TORSTAI 24.4.2014 sätä, näin pitää tehdä. Keinot lopulta määrittelevät, voiko kuulua johonkin puolueeseen vai ei.? . Mitä nuori pääsee tekemään lähdettyään mukaan, hän kysyy. Arvoista ja keinoista Joona Räsänen toivoisikin, että pätevät nuorisotutkijat paneutuisivat vielä perusteellisemmin siihen, miksi monet nuoret vastaavat kyselyissä äänestämättömyytensä syyksi sopivan ehdokkaan ja asian puuttumisen. Karlssonin mielestä nimenomaan puolueen toimintaan mukaan lähteminen saattaa tuntua nuoresta suurelta ja lopulliselta asialta verrattuna esimerkiksi yhden asian liikkeisiin. Anette Karlsson ?. Tulos on samansuuntainen aiempien selvitysten kanssa. Barometrin toteuttanut Nuorisotutkimusverkoston tilastotutkija Sami Myllyniemi kuvailee tutkimuksessa: ?Äänestämättömyys ei näyttäydy aktiivisena poliittisena valintana vaan pikemminkin vaalipassiivisuutena tai kohtaamattomuutena oman elämäntilanteen ja puolueiden edustaman toimintatavan välillä.? Räsänen tulkitsee tulosta niin, etteivät vaikuttamisen väylät ole nuorille tuttuja, vaikka luottamusta järjestelmään löytyykin. . Tärkeintä on jakaa yhteinen päämäärä. Peltonen pohtii myös, koetaanko vaikuttamista enää edes tarpeelliseksi, koska yhteiskunta näyttää niin valmiilta. . Nähdäänkö se stigmana, hän pohtii. Karlssonin mukaan arvot eivät välttämättä erota puolueita tarpeeksi toisistaan, sillä Suomessa miltei kaikki jakavat samankaltaisia arvoja. . Sen jälkeen kun joutuu vielä puolustelemaan muille, miksi on näin valinnut. Kansalainen ymmärtää kyllä, kun hänelle kertoo rehellisesti, mitä on tapahtunut. Peltosen mukaan ajankohtaisessa polemiikissa Ukrainan kriisistä demarit menettivät hyvän tilaisuuden käydä arvopohjaista keskustelua siitä, onko talous tärkeintä diplomatiaa.
Kalevi Sorsa -säätiö julkaisi aiheesta tutkimuksenkin. Joona Räsänen myöntää politiikan henkilökeskeisyyden. . Siinä on jotain viehättävääkin. Angela Merkel voitti vaalit, eivät niinkään kristillisdemokraatit. Demokratiahan luo henkilöitä. Puhutaan poskettomista eduista nauttivista ihmisistä, jotka päättävät kaikista kurjuuksista kansan päiden menoksi. Anette Karlsson muistuttaa, että eduskunnan tulisi olla Suomi pienoiskoossa. Olisin varovainen listavaalien kanssa. Kaupunginvaltuutettu Järvenpäästä ?. Ei Timo Soini tai Juha Sipiläkään pelkästään populismilla elä. Olisin valmis kokeilemaan listavaalia Ruotsin malliin. Myös Anette Karlsson olisi valmis kokeilemaan listavaalia jossain muodossa ja muutenkin etsimään keinoja, joilla puolueiden harteita saadaan levennettyä ohi yksittäisten henkilöiden. . On puhuttu esimerkiksi listavaaleihin siirtymisestä. 19-vuotias Joona Räsänen ?? ?? ?? ?? Demarinuorten puheenjohtaja Lohjan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja SDP:n puoluevaltuuston jäsen 27-vuotias. että Suomi on vieläkin konsensushakuinen sopimusyhteiskunta. Maan kouluissa opetukseen kuuluukin erityistä demokratiakasvatusta, jonka hyödyiksi Räsänen lukee korkean äänestysaktiivisuuden. Ehkä osa ongelmasta on siinäkin . Yksi ongelma on kuitenkin suuri määrä ihmisiä nukkuvien puolueessa. . En silti usko, että Suomessa mennään kaksipuoluejärjestelmään, mutta tiettyjä ryhmittyä aletaan ehkä kasaamaan entistä enemmän. Karlssonin mukaan vaalitaistelutkaan eivät nykyisin aina tuo näitä eroja tarpeeksi esiin. . Meillä ei ole lainkaan tätäkään liikkuvuutta, Peltonen huomauttaa. Henkilökeskeisyydestä eroon? Sosialidemokraatit ovat viime aikoina pohtineet keinoja, kuinka politiikan asemaa voitaisiin sitten vahvistaa. Vieraantumista on ruokkinut myös se, että rahaa on koko ajan vähemmän. Kaksipuoluejärjestelmän etuna ovat selvät vaihtoehdot. Pikemminkin päinvastoin. . Kaikki me, jotka tätä työtä teemme, kuitenkin tiedämme, että erojakin on. Nykyinen tilanne, jossa on neljä keskisuurta puoluetta, on sekin hankala tavallaan. . Esimerkiksi kunnallisvaaleissa kaikki kristillisistä vihreisiin saattoivat olla vaaliopaneelissa samaa mieltä kanssani jostain mitä sanoin. Timo Soinin persoona oli se, mihin ihmiset samastuivat. Näin ei aina ole Arkadianmäen osalta. . Ei ole varmaa, lisääkö se puolueiden merkittävyyttä. Herra jumala, meidän yhteiskuntamme perustuu parlamentaariseen järjestelmään.? Eemeli Peltonen ?. Monipuoluejärjestelmä pitää huolen siitä, että yhteiseen hallitukseenkin voi mahtua puolueita vasemmalta ja oikealta. . Kuulostaa vanhakantaiselta kokeilulta. Rane Aunimo Demokraatti rane.aunimo@ demari.fi ?Viime vuosina minua on alkanut huolestuttaa se, että jopa ay-liikkeessä kuulee puoluepolitiikan vastaista viestiä. Esimerkiksi Britanniassa ei vaihdeta vain poliitikkoja vaan myös virkamiehet, Peltonen sanoo. Räsäsen melestä konsensus on toiminut hyvin useimmille suomalaisille, mutta hän toivoo, että puolueiden erot pääsisivät paremmin esiin. . Äänestäjät ovat tavallaan itse aiheuttaneet sen, etteivät puolueet pysty millään liittoutu- maan aatteellisesti yhdenmukaiseksi. Kahdensadan edustajan joukossa on osa, johon en todellakaan voi samastua. Joona Räsänen taas näkee, että median suhtautuminen poliittisiin päättäjiin on muuttunut negatiivisemmaksi. . Sanomalehtikään ei toimi enää samalla tavalla kuin ennen. Uudenmaan Demarinuorten puheenjohtaja ?. TORSTAI 24.4.2014 . Meillä on myös graniittiin hakatut pienet puolueet, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa. tietystä näkökulmasta . Parhaiten demokratia toimii, kun se on jatkuvan, pienen kritiikin alla. Ajatuspaja 25 Huhtikuun erikoisnumero Räsänen ottaa esille Tanskan, missä äänestyaktiivisuus on yli 80 prosenttia. He ehkä kokevat, ettei juuri heidän näköisiään ole tarpeeksi eduskunnassa. Ajatellaan, että päätöksentekijät ovat etääntyneet kansasta, eivät ole arjessa läsnä eivätkä yhtään tiedä, mitä kansa joutuu kokemaan. On myönnettävä, ettei nykyinen hallitus tai eduskuntakaan tuloksissa kylve. Saksan parlamenttivaalit olivat paras esimerkki Euroopasta vähään aikaan. Jos kansalta kysytään, demarit olivat suositumpi puolue. Kyllähän Suomenkin ?jytkyssä. Näen asiantuntevien ihmisten mahdollisuuksien lisäämisen positiivisena. Eemeli Peltonen ei puolestaan pidä vaalien henkilökeskeisyyttä Suomessa vielä ongelmana. Tuntuu, että poliisilla ja presidentillä on ainakin saavutuksia. Koko ajan tulee tilastoja siitä, kuinka turvallinen maa Suomi on, Eemeli Peltonen sanoo. Peltosen mukaan luottamuksessa presidenttiin on kyse myös siitä, että kansalainen tietää täsmälleen, kuka hän on ja mitä saa. Kun luovutat muille tehtäviä ja vastuuta, jotka kuuluvat myös sinulle, on luonnollista olla hieman varuillaan. Tärkeät asiat hukkuvat lööppeihin tai niitä ei julkaista lainkaan. Peltonen muistuttaa, että demokratiaan toisaalta kuuluukin tietty määrä tervettä epäluottamusta. . Siinä mielessä on hullunkurista, että puolueet linjaavat ennen vaaleja kynnyskysymyksiä ja pitävät vaalien jälkeen huolen vain siitä, että ne täyttyvät. Muuten voi tapahtua mitä tahansa, mistä ei ennen vaaleja puhuttu
Tarjoaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. ?. Se on matalan kynnyksen varhaisen puuttu- TORSTAI 24.4.2014 Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa nuorisotakuu oli yksi SDP:n kolmesta vaalilupauksesta. Tämänkaltaisilla ennaltaehkäisevillä toimintatavoilla päästään tukemaan nuoria riittävän ajoissa, uskoo Marianne Huoponen. ?Hienoa, että nuorisotakuu on nostettu yhdeksi hallituksen kärkihankkeeksi.? Kuopiolainen Hilkka Kontiainen korostaa, että nuorisotakuutalkoisiin on tärkeää saada mukaan valtion ja kuntien lisäksi vahvemmin myös kolmas sektori. . Eri toimijoita tulisi saada vieläkin enemmän työskentelemään yhdessä ja suurempien kokonaisuuksien parissa. Nuoriin liittyvät palvelut keskitetään Mikkelissä. Osana nuorisotakuuta on käynnistetty myös määräai- kainen nuorten aikuisten osaamisohjelma, joka tarjoaa pelkän peruskoulun varassa oleville alle 20?29-vuotiaille mahdollisuuden suorittaa ammatillinen tutkinto joko oppilaitoksessa tai oppisopimuksena. Suomen nuorisotakuumalli kelpaa Esimerkkejä Suomessa on puhuttu vuosikymmeniä nuorten yhteiskuntatakuusta. Se turvaa jokaisel- le peruskoulun päättäneelle koulutuspaikan lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Tämä on merkittävä panostus nuorten puolesta. Mainittakoon, että Olkkari oli yksi neljästä hyvistä käytännöistään sosiaalialan asiantuntijapäivillä maaliskuussa palkituista toimintamalleista. . Se saatiin myös hallitusohjelmaan, ja hanketta on toteutettu työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) johdolla. Ja on toteutettu niin vakuuttavasti, että Suomen malliin pohjautuvaa nuorisotakuuta suunni- Valtion, kuntien ja järjestöjen yhteissavotta Marianne Huoponen Mikkeli Erityisopettaja SDP:n kaupunginvaltuutettu, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan puheenjohtaja, Etelä-Savon maakuntavaltuuston jäsen Markku Lahikainen Marianne Huoponen on huolestunut siitä, että huonoimmassa ja heikoimmassa asemassa olevia nuoria katoaa yhä palveluiden ulkopuolelle ja tavoittamattomiin. misen malli. Astui voimaan vuoden 2013 alussa. ?. Ideana on, että nuoria kohtaavat eri toimijat voivat ?liputtaa. Se voi olla myös kuntouttavia toimenpiteitä, jotta nuori saa kiinni oman elämän hallinnasta. . Kun kaksi toimijaa on kirjannut saman nuoren tiedot, tieto menee etsiville nuorisotyöntekijöille. He ottavat sitten yhteyttä nuoreen. Mikkelissä tässä järjestelmässä ovat muun muassa koulut, sosiaalitoimi, seurakunta ja työpajat. Huono työmarkkinatilanne on kuitenkin vaikuttanut nuorten työllistymiseen. Mikkeli toimii pilottina Hollannista tuodun liputussysteemin jalkauttamisessa Suomeen. Tartu tutkintoon -hanke, jonka tarkoitus on parantaa ammatillisen koulutuksen läpäisyastetta. Nuorisotoimi, nuorten ja toimijoiden matalan kynnyksen tapaamispaikka Olkkari ja nuorisokahvila siirtyvät yhteisiin tiloihin. . Ja se on vähän. Nuoret duuniin -kampanja työllisti yhteistyössä yritysten kanssa PohjoisSavossa viime vuoden aikana upeasti yli 1 400 nuorta. . Monien toimijoiden voima on varmasti siinä, että nuoria tavoitetaan eri reittejä pitkin, mutta haasteena on yhä pirstaleisuus. Kontiaisen mukaan myös koulutuksen aloituspaikkojen leikkaus voi vaikeuttaa nuorisotakuun onnistumista. Marja-Leena Keinänen Hilkka Kontiainen Kuopio Sairaanhoitaja, pääluottamusmies SDP:n valtuutettu, kasvun ja oppimisen lautakunnan jäsen, Savon koulutuskuntayhtymän hallituksen jäsen, Pohjois-Savon maakuntavaltuuston jäsen . Koulukodin erityisopettajana pidän nuorisotakuuta todella tärkeänä ponnistuksena, jolla nuoria aktivoidaan ja pyydystetään koulutuksen tai työn pariin, sanoo mikkeliläinen Marianne Huoponen. Mikkelin kaupunki on Huoposen mukaan toteuttanut nuorisotakuuta aktiivisesti esimerkiksi erilaisten hankkeiden ja tapahtumien kautta. . Myös vanhemmuutta on tärkeää tukea. Kuopio on panostanut myös etsivään nuorisotyöhön ja esimerkiksi Aikalisään. Nythän se toimii valtion vuodenmittaisilla hankerahoilla. Tajua mut! Marianne Huoponen pitää erinomaisena asiana Mikkelissä hiljattain julkistettua Tajua mut! -projektia. . Hyvä esimerkki on viime syksyllä toteutettu innovatiivinen ja interaktiivinen digitaalinen kaupunkiseikkailu. Koulutustakuun toteutuksen päävastuu on kunnilla. ?. Jatkossa myös poliisit koulutetaan todennäköisesti kyseisen järjestelmän käyttämiseen. . Houkuttelevat ja monipuoliset koulutuspaikat takaavat sen, että koulutukseen hakeudutaan. Nuoret duuniin Hilkka Kontiainen on ollut iloisesti yllättynyt siitä, kuinka paljon ja monenlaista toimintaa Kuopiossa ja laajemminkin Pohjois-Savossa on kehitetty nuorten hyväksi. . Esimerkiksi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman muistelee, että hän vaati jo vuonna 1976 ensimmäisessä vappupuheessaan Punkaharjulla nuorten yhteiskuntatakuuta. ?Etsivä nuorisotyö pitää vakinaistaa? . Hankkeen avulla on saatu esimerkiksi merkonomikoulutuksen keskeyttäminen laskemaan viiteen prosenttiin. Etsivä nuorisotyö olisi kuitenkin haastavasta taloustilanteesta huolimatta vakinaistettava pikaisesti. Siinä kehitetään yksilöllisiä opinpolkuja opiskelijoille. Mikkeli on suhtautunut nuorisotakuuseen vakavasti ja esimerkiksi etsivän nuorisotyön merkitys on ymmärretty hyvin. Siksi on tärkeää, että onnistumme siinä. Hilkka Kontiaisen mukaan nuorten syrjäytyminen on vakava ja monisyinen ongelma, johon on puututtava kaikin mahdollisin keinoin.. 26 Ajatuspaja Huhtikuun erikoisnumero Nuorisotakuu ?. Takuuseen kuuluu koulutustakuu. Yhteistyö kodin ja koulun kesken sekä riittävät erityisopetuksen ja oppilashuollon resurssit ovat parasta ennaltaehkäisyä nuorten syrjäytymiselle. Kalakukkokaupungissa on suhtauduttu Kontiaisen mukaan hyvin nuorisotakuuseen. nuoren erityisessä tietojärjestelmässä, laittaa hänen nimensä ja tietonsa sinne. Meillä on muun muassa Nuoret duuniin -hanke ja Tatu . Aikalisä tavoittaa peruskoulun jälkeen kutsuntoihin menevät nuoret miehet ja tarjoaa heille syrjäytymistä estäviä palveluja. Kontiainen korostaa, että nuorisotakuu oli yksi SDP:n viime eduskuntavaalien lupauksista. . Tarkoitushan on taata jokaiselle nuorelle parhaat mahdolliset eväät elämään. Se voi olla koulutuspaikka, työpaikka tai jokin muu työhön opastava toiminta
Kyllähän paljon on vielä tekemistä ja asiat ovat vielä kesken. sista ja toimivista käytännöistä on myös tärkeää tiedottaa. Yhteinen sanoma kaikilta haastatelluilta on selkeä: nuorisotakuu on tärkeä ponnistus . Hyvistä kokemuk- Kunnan väki ahertaa huippumoraalilla Joanna Juurakko Seinäjoelta on tyytyväinen siihen, että nuorisotakuu on nostettu hallituksen ?selkeästi auki kirjoitetuksi. Tarvittaessa ohjaaja lähtee nuoren mukana viranomaisten puheille tai esimerkiksi työkokeilupaikkaan. Yhteistyö toimii jatkuvasti paremmin Seinäjoella ja koko maassa. Mentorointiohjelmaan oli selvästi enemmän halukkaita kun sinne voitiin ottaa.. Nuoret ovat osallistuneet Nuorten talon toiminnan suunnitteluun ja tehneet siellä muutostöitä yhdessä etsivän työn ohjaajien kanssa. Aila Dündar-Järvinen pitää hyvänä myös sitä, että Pirkanmaan te-toimistossa aloitetaan pilottina mentorointikokeilu. Viime vuonna etsivään nuorisotyöhön ohjattiin 272 nuorta, ja heistä 143 oli tavoitettuja nuoria. Lokakuussa 2013 Tampereella avattiin matalan kynnyksen asiointipiste Nuorten talo. kärkihankkeeksi. . Ikävää on se, että monet nuoret eivät pysy saamassaan koulutuspaikassa tai palvelussa, vaikka heitä tuettaisiinkin. Tampereella on Aila Dündar-Järvisen mukaan hyviä kokemuksia etsivästä nuorisotyöstä. Ideana on, että työelämässä kannuksia hankkinut henkilö antaa korvauksetta henkilökohtaista ohjausta ja tukea kehityshaluiselle nuorelle. . Kirvestä ei heitetä kaivoon, työtä on tehty ja tehdään jatkossakin. Dündar-Järvisen mukaan Tampere on ryhtynyt toteuttamaan nuorisotakuuta vastuullisesti. Nuorten työttömyys on kuitenkin yhä korkealla tasolla eikä heille löydy helposti työpaikkoja vaikeassa taloustilanteessa. . Eri sektoreiden väki tekee myös laajaa ja hyvää yhteistyötä nuorisotakuun puolesta. Joanna Juurakko katsoo, että media on turhaan nostanut nuorisotakuun negatiiviseen valoon ja epäonnistuneeksi hankkeeksi. . Ja kunnan työntekijöiden työmoraali on huikean korkealla. Siellä tarjotaan saman katon alta 16?29-vuotiaille nuorille ensivaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluja. . Ajatuspaja 27 Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 Kentältä kajahtaa Markku Lahikainen Demokraatti markku.lahikainen@demari.fi muillekin onnistumisista tellaan EU:n suositusten mukaan lähes jokaisessa unionin jäsenmaassa. Suomen kunnissa on alettu toteuttaa nuorisotakuuta eri konstein, joiden joukossa on monia varsin luovia ja ennakkoluulottomiakin. Nuorisotakuun puolesta luottamustehtävissä toimivat sosialidemokraattiset vaikuttajat korostavat tässä juttukokonaisuudessa, että nuorisotakuun onnistuminen mahdollisimman hyvin edellyttää monien osapuolten ja toimijoiden saumatonta yhteistyötä. Töihin päästäkseen nuori tarvitsee koulutusta ja työkokemusta, ja sitä ei saa, jos ei pääse töihin. Esimerkiksi työpajaamme ei voi sijoittaa liikaa nuoria eivätkä kaikki nuoret ole työpaja-, opiskelu- tai työkuntoisia, Juurakko sanoo ja nostaa esiin puutteet nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa. . Seinäjoella nuorisotakuuseen on suhtauduttu pääasiassa hyvin. Mitään uutta asia ei ole tuonut, nuorisotakuun ympärillä on aina ollut toimijoita. Jotkut nuoret pyörivät samoissa uravalmennuksissa tai vastaavissa, kun heille ei löydy sopivaa toimintaa kunnan sisältä tai yrityksistä. Ja yritysten saaminen talkoisiin on tässä taloustilanteessa vaikeaa. Kirvestä ei heitetä kaivoon Juurakon mukaan hyvää on se, että Seinäjoella on toisen asteen koulutuspaikkoja melko paljon. . Päättäjien pitää purkaa tällaiset noidankehät. Nuorten talossa nuorten ehdoilla . Lisäksi kyse on vahvasti myös inhimillisyydestä. Nuorta autetaan palvelutarpeen kartoittamisessa ja häntä motivoidaan palveluiden piiriin. Tämä on uusi työkalu ja palvelu nuorille. Suomella ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta. Yksikin syrjäytynyt nuori on liikaa. ?Hyvä, että SDP on pitänyt kiinni vaalilupauksestaan? Noona Juurakko ?On tärkeää antaa nuorillemme hyvät lähtökohdat ja eväät elämään.? Tamperelainen Aila Dündar-Järvinen luonnehtii nuorisotakuuta avaimeksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. . Koulutustakuu toteutui meillä hyvin syksyllä 2013 kun peruskoulun Aila DundarJärvinen korostaa, että toisen asteen ja ammatillisen koulutuksen arvostusta tulee lisätä ja kolmas sektori on saatava tiiviimmin mukaan ehkäisemään nuorten syrjäytymistä ja toteuttamaan nuorisotakuuta. Aila Dündar-Järvinen Tampere Toiminnanjohtaja SDP:n kaupunginvaltuutettu, lasten ja nuorten lautakunnan jäsen, Tampere-talo Oy:n hallituksen jäsen, Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n puheenjohtaja, Pirkanmaan liiton valtuuston jäsen päättäneistä nuorista käytännöllisesti katsoen kaikille järjestyi koulutuspaikka. On tärkeää antaa nuorillemme hyvät lähtökohdat ja eväät elämään. Huoli on lähinnä siinä, etteivät toimijat välttämättä tunne ja tiedä toistensa toimintamalleja. Eri tahoilta on Juurakon mukaan tullut sellaistakin jobinpostia, etteivät nuoret itse sitoudu heidän tukitoimiinsa. . Nuorista saadaan kyllä koppia, mutta heille ei ole aina tarjolla jatkotoimenpiteitä etsivästä nuorisotyöstä eteenpäin. On erittäin hyvä, että SDP on pitänyt kiinni vaalisitoumuksestaan eikä nuorisotakuuta ole jätetty kesken. Dündar-Järvinen muistuttaa, että nuorten syrjäytyminen maksaa vuositasolla yhteiskunnalle noin 300 miljoonaa euroa. . Kun opiskelupaikkoja vähennetään ja nuorisotakuun pitäisi toimia, siinä on kyllä hieman ristiriitaa, arvioi Joanna Juurakko. Joanna Juurakko Seinäjoki Työpajakoordinaattori Paukun pajalla Lapualla SDP:n kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen varajäsen, nuorisolautakunnan puheenjohtaja, Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuuston jäsen Epäkohtiakin on, mutta paljon on hyvääkin
kyllähän vappuun mahtuvat kaikki juhlimaan. Vappu on myös varsinkin lasten juhla jälkeen. tusti saa pestä. Kyllä jokainen saa juhlia vappua omalla taOpiskelijatkin marssivat vappuna, ja kyllä työväen marssi meidän kulkueellemme jää vallaan. En tiedä, onko tänä päivänä toisin, mutta joka tapauksessa toivotan opiskelijat Hakaniemeen vapunpäivänä kuuntelemaan, missä mennään.?. SeTTY:n ylioppilaskunnan näyttävästi. Vapun juhlimikin on teekkariperinne, että puheenjohtaja nen aloitetaan jo huhtikuun jokaisella ainejärjestöllä on puolivälissä. 28 Ajatuspaja Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 Kenelle vappu kuuluu? Napit vastakkain Kaksi näkemystä yhdestä väitteestä. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demari.fi Opiskelijoille ?Vappu kuuluu opiskeliHaalarit ovat työvaate, joille, koska se on niin iso mutta kyllähän se niin on, osa perinteitä. Meillä on enemmän ääntä, melua ja . Erityisesti että kun vapaalle lähdetään, Mikko Rahikainen teekkarit juhlistavat vappua se käy joskus ihan työstä. Vappuna kaikilla on hyvä fiilis. korkeakouluihin. Tietysti on vähän amatöörimaista ryypätä ja uida suihkulähteiden altaissa vappuaattona tai oksentaa haalareille. eikä siinä mitään . Se on komeaa katsot- ihan hyvää vaihtelua arkeen. Näin ollen kyllä vappu on kaikkien suomalaisten. Haalatulee vielä se viimeinen tenttiviikko, mutta riperinne on levittäytynyt teekkareiden kautta siitä huolimatta opiskelijavuoden kohokohta myös muihin opinahjoihin, kuten ammattion vappu. Toteknillisen yliopiston (TTY) ensimmäisen sin opiskelijahaalareita ei kuitenkaan tunnevuoden opiskelija tuohon Tammerkoskeen. Nykyään SDP:n varavaltuutettu on syytä ehkä juhlistaa sitäkin, että Helsingissä työtä yleensä on. Täällä dipataan jokainen Tampereen eikä sitten haittaa, jos hieman likastuu. kokoonnutaan marssimaan, näyttämään yhteistä agendaa toreille ja laulamaan työväenlauluja työväentaloille. Haalarithan ovat työvaate, niitä käytetään arkena, ja sitten vappupäivänä tullaan tyytyväisenä nauttimaan työväen yhdessäolosta. Joskus ennen vanhaan opiskelijaliikkeet olivat kovin lähellä työväenliikettä ainakin aatemaailmaltaan. Haalari sopii työasuksi juhVapun tekee Tampereella ainakin teekka- limiseen, koska haalari suojaa koko vartalon, rikaste. Vapun jälkeen tietynväriset haalarit. sima, tippaleivät, ilmapallot ja muut ovat ihmeellisiä härveleitä. Se on päivä, jolloin työPääluottamusmies, väki on ylpeä työstään. Näin yksi päivä vuodesta ei ole työnantajan sanelema. Työväki juhlistaa vappua monin tavoin . Minusta olisi kivaa, jos vappu olisi joka päivä. Silloin työläisillä koko elämä olisi yhtä juhlaa! Tosiasia on, että suuri osa suomalaisia kuuluu tavalla tai toisella työväkeen ja johtajien joukko on kapea. Opiskelijat varmasti juhlivat vappua, koska valmistuttuaan heistäkin tulee suurimmasta osasta työläisiä. Opiskelijat tykkäävät juhlimisesta . Työläisiä eivät ole vain ne, jotka ovat juuri nyt töissä, vaan myös sellaiset, jotka ovat vailla työtä, ovat menettäneet työkykyään tai eläkeläiset, jotka ovat täyden päivätyön jo tehneet. Täytyy muistaa, että työläiset aikanaan tappelivat vapun itselleen vapaapäiväksi. Teekkareiden tavaa, kun kulkueessa on tuhatkunta opiskeli- terveiset työväen vappua viettäville: Ollaan jaa, joilla jokaisella on haalarit päällä ja lakki rauhaksiin ja nautitaan kevään kynnyksellä päässä. hyvästä kelistä ja simasta!? Työväelle ?Vappu kuuluu työväelle, koska se on suomalaisen työn ja työntekijöiJape Lovén den juhla
Hyvä saavutus. Lue lisää: http://sorsafoundation.fi Presidentti Tarja Halonen Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri Filosofi Thomas Wallgren STTK:n johdon neuvonantaja Mikko Mäenpää Järjestäjinä TSL-Helsinki, Eurooppademarit - Tähti ja Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta Toukokuun erikoisnumerossa: ? Viime hetket ennen EU-vaaleja ? mikä vaaleissa on kaikkein tärkeintä? Haastatteluissa muun muassa Pertti Paasio ? Peruskoulu ennen ja tulevaisuudessa ? Onko työelämä ihan surkeaa? Demokraatin toukokuun erikoisnumero ilmestyy torstaina 22.5.2014. Ajatuspaja 29 Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 Nettipuheita Miten kaikista saadaan globalisaation voittajia? Toimituksen poimintoja kiinnostavista nettikeskusteluista. Keskustelutilaisuus ke 7.5.2014 klo 15.30 - 17.00 Paasitorni, Siltasaari-Sali Paasivuorenkatu 5 A. Sitä ennen keskustelu jatkuu Demokraatissa joka arkipäivä.. Tervetuloa! Vastuunkantoa Vastuuta voi kantaa monella tavalla, avaa projektitutkija Antti Kaihovaara Kalevi Sorsa -säätiöstä blogikirjoituksensa päivää hallituksen kehysriihen päättymisen jälkeen eli hieman alle kuukausi sitten. Kaihovaaran mukaan kehysriihessä meni useampikin asia nappiin: Pääministeri Jyrki Kataiselle vastuunkantoa oli sopeuttamistoimista päättäminen. Kokoomus ja SDP ansaitsivat kannuksia vastuullisina valtionhoitajapuolueina. Vihreät, RKP ja kristillisdemokraatit suorittivat kansalaisvelvollisuutensa takaamalla päätöksille äänienemmistön eduskunnassa. Vasemmistoliitto taas päätti häipyä hallituksesta, mutta Kaihovaara pitää ratkaisua onnistuneena sekä puolueen itsensä että Suomen poliittisen kulttuurin kannalta. ?Politiikassa tarvitaan vastavoimia. Eduskuntapuolueista vasemmistolaisimman jatkaminen hallituksessa, joka leikkaa lapsilisistä ja kehitysyhteistyöstä sekä jäädyttää sosiaalietuuksien indeksikorotukset, ei olisi ollut järin uskottavaa eikä myöskään toivottavaa.? n n n Sen sijaan kehysriihen finanssipoliittisista vaikutuksista Kaihovaara ei ole yhtä vakuuttunut kuin hallituspuolueiden vastuunkannosta. Hän viittaa Suomen Pankkiin ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajaan Seija Ilmakunnakseen sanoessaan, ettei 600 miljoonan kasvu- ja työllisyyspaketilla pystytä kompensoimaan kotitalouksien ostovoiman pienenemistä. Sitä tutkija ei voinut aavistaa, että vain kaksi viikkoa myöhemmin Katainen kantoi vastuuta toisella tapaa ilmoittamalla, ettei hae jatkoa kokoomuksen puheenjohtajana ja siten pääministerinä. Uusia blogikirjoituksia ilmestyi maaliskuun aikana yhdeksän eli noin joka kolmas päivä. kutistuneen hallituksen uudet seikkailut eivät johda kohonneeseen työttömyyteen, joka olisi tulos, jota ei tavoiteltu. n n n Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatushautomo, ?think tank?, kuten maailmalla sanotaan. Sen perusleipää ovat tutkimukset, selvitykset ja tilaisuudet poliittista päätöksentekoa varten, mutta ajankohtaisuuksissa aina kiinni olevassa blogissa säätiön henkilökunta käy värikästäkin keskustelua nimenomaan hetkessä olevista kysymyksistä. Siitä Kaihovaaran kirjoitus on oiva esimerkki. Näin siksi, että kotitalouksien kyky ylläpitää kokonaiskysyntää oli jo valmiiksi heikentynyt. Kalevi Sorsa -säätiössä haudotaan ajatuksia, mutta ei istuta niiden päällä. Säätiön motto verkkosivuilla Huolta Kaihovaarassa herättävät erityisesti veronkorotusten ja leikkausten vaikutukset kasvu- ja työllisyysvaikutuksiin lyhyellä aikavälillä. Hän toivoo, että ?viisikoksi
30 30 Arki Huhtikuun erikoisnumero Faktat haltuun TORSTAI 24.4.2014 Näin toimii arki 500 puoluekokousedustajaa ?. Puoluekokousten välillä ylintä valtaa SDP.ssä käyttää puoluevaltuusto. PUOLUEVALTUUSTO PUOLUE ?. Sen pää- U P K O K E U OL tökset ovat pohja vaaliohjelmille ja tavoitteet hallitusohjelmaneuvotteluihin. ( ( ?. Puolueosastolla on oikeus tehdä aloitteita piirihallitukselle ja puoluehallitukselle. ?. Näiden valintojen jälkeen puoluekokous valitsee puoluehallituksen. ?. Puolueosaston käytännön työtä johtaa johtokunta. 47 000 jäsentä 47 000 ?. Vapaajäseneksi pääsee 65-vuotias 30 vuoden jäsenyyden jälkeen. P I I U N R I Ä R N J 47 0 J. Puolueosasto valitsee edustajansa kunnallisjärjestöön ja piirikokouksiin. ?. Sillä on puheenjohtaja ja 60 puoluekokouksen piireittäin valitsemaa jäsentä. ?. asettumalla itse ehdolle puolueen tehtäviin kaikilla tasoilla puolueosastosta puoluejohtoon . Puoluekokouksessa on 500 päätösvaltaa käyttävää edustajaa. ?. Puoluekokous päättää SDP:n linjasta. Jäsenmaksu on normaalisti 57 euroa vuodessa, alle 25-vuotiailta 13 euroa. Ensimmäisen kokouspäivän jälkeen tiedetään sääntömuutosaloitteiden tultua käsitellyiksi, järjestetäänkö seuraava puoluekokous kahden, kolmen vai neljän vuoden päästä ja kuinka monta edustajaa seuraavaan puoluekokoukseen valitaan. E U L O U P ( aloitteesta. Puoluevaltuusto ?. Puoluevaltuusto hyväksyy vuotuisen toimintasuunnitelman ja päättää jäsenmaksuista. Käyttötietoa KesKusteluun ja osallistumiseen Yhdistä viivalla! 838 puolueosastoa ?. SDP:n seuraava puoluekokous koontuu Seinäjoella 8.?10.5.2014. arki ?. osallistua puolueen toimintaan ja sen järjestämään koulutukseen ?. Puoluekokous valitsee puoluesihteerin ja kolme varapuheenjohtajaa. ?. SDP:n jäseneksi voi liittyä jokainen 15 vuotta täyttänyt suomalainen tai Suomessa asuva, joka hyväksyy SDP:n arvot. ?. Puolueosasto asettaa ehdokkaat kunnallis-, K eduskunta- ja eurovaaleihin ja ehdokkaan SDP:n presidenttiehdokkaasta käytävään jäsenäänestykseen. ?. Puoluekokous päättää yli 200:sta sille tehdystä ( ( ?. SDP:n jäsen tekee politiikkaa kuulumalla johonkin puolueosastoon ja osallistumalla sen yleisiin kokouksiin. ?. Eduskuntavaalien jälkeen puoluevaltuusto päättää, osallistuuko puolue hallitukseen. ?. tehdä aloitteita kaikilla tasoilla puoluekokoukseen asti . Jäsenellä on oikeus vaikuttaa puolueen linjaan . Puoluekokous valitsee puoluevaltuuston piirien asettamista ehdokkaista. ?. äänestämällä jäsenvaaleissa . Puoluekokous valitsee SDP:n puheenjohtajan. Seinäjoella ehdokkaita on kaksi, Jutta Urpilainen ja Antti Rinne. ?
Pu- heenjohtajan, puoluesihteerin ja kolmen varapuheenjohtajan lisäksi siinä on 10?13 jäsentä. Kun SDP on hallituksessa, puoluehallituksen kokouksiin osallistuvat puolueen ministerit. ?. Kunnallisjärjestön edustajisto päättää sosialidemokraattien kunnallispolitiikan linjasta. ?. Piirijärjestö asettaa ehdokkaansa puoluehallitukseen ja puoluevaltuustoon puoluekokouksen valittavaksi. ?. Puoluehallitus vastaa puoluekokouksen ja puoluevaltuuston päätösten panemisesta täytäntöön. ?. Piirikokous valitsee käytännön työtä johtavan piirihallituksen. 93 kunnallisjärjestöä ?. Nyt jäseniä on 13. ?. SDP:n toimintaa johtaa puoluehallitus. Ruotsinkielinen FSD toimii koko maassa. T 000 J Demokraatti timo.vainio@ demari.fi ( ( (( ( 500 KOUSEDUSTAJA Timo Vainio E S T Ö T Ö ?. Piirijärjestöt toimivat kukin oman vaalipiirinsä alueella. Piirijärjestö asettaa SDP:n ehdokkaat eduskuntavaaleihin ja vastaa vaalityöstä. ?. Arki 31 Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 SDP:n punakone A ( EVALTUUSTO Puoluehallitus ( ( ( ( E H A L L I T U S ?. Kunnallisjärjestö vastaa vaaleista ja asettaa ehdokkaat kunnallisiin luottamustoimiin. ?. Puoluehallitus päättää seuraavan puoluekokouksen ajankohdan ja paikan. A N Ä L R L J I E 13 piirijärjestöä SS ?. Kunnallisjärjestön työtä johtaa kunnallistoimikunta, joka valitaan puolueosastojen asettamista ehdokkaista.. Piirissä ylintä valtaa käyttää piirikokous, jo- hon edustajansa saavat puolueosastot jäsenmääränsä mukaisesti. ?. Jos kunnassa toimii vähintään 3 puolueosastoa, ne muodostavat kunnallisjärjestön. ?
Lämpimien perhesuhteiden esittely ja rakastavan perheenisän rooli ovat perinteisesti vahva osa Amerikan presidentin imagoa, ja luontevasti tuo näyttää Barack Obamaltakin onnistuvan. Lehtikuva / Jussi Nukari FP Photo / Nikolay Doychinov 3 2 Teinien selfie-villitys on levinnyt myös maailmanpolitiikan areenoile. Montakohan tykkäystä tämä kuva saa Facebookissa. Eihän nyt kansan mies vaatteillaan koreile, ja sama se, onko tukka epäsiisti tai nenäkarvat ajelematta. Tämän pitkälle viedyn tavistyylin vaarana on, että varsin helposti se antaakin vaikutelman lopenuupuneesta ja jopa omaa ulkonäköään laiminlyövästä henkilöstä, jonka panokset alkavat kenties myös uraelämässä loppua.. Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen (vasemmalla) ja Bulgarian presidentti Rosen Plevneliev poseeraavat kuin vanhat tekijät Bulgarian entisen ulkoministerin Solomon Passyn räpsimää selfietä varten. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini (vasemmalla) on tarkka tyylistään. 32 Arki Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 Enemmän kuin tuhat sanaa Nora Vilva analysoi kuvia ja kuvattavien kehonkieltä. Kirjoittajalla on kokemusta sekä lehtikuvien käytöstä että kuvattavana olemisesta. AFP Photo / Saul Loeb 1 Presidentti Barack Obama suutelee vaimoaan Michelle Obamaa Valkoisen talon vuosittaisessa pääsiäistapahtumassa, joka valtaisana yleisötilaisuutena kerää paikalle jopa 30 000 osallistujaa. Hymyt naamalle, päät yhteen ja kännykkäkamera laulaamaan
klo 18 Ravintola Juttutuvan pääsali Säästöpankinranta 6, Hakaniemi TilaiSuuden keSkuSTeliJaT 6 Kuvaajia varten toteutettavat kättelyposeeraukset tuntuvat olevan kinkkisiä tilanteita. Puhekielessä sen merkitys tuntuu laajenneen jonkinlaiseksi yleisverbiksi, joka voi tarkoittaa jos jonkinlaista liikettä. Kun joku törttöilee autolla, hän vetää suoraan postilaatikkoa päin. käsivarret ristissä vartalon edessä, asiallisen korrekti hymy ja tyynen staattinen, pysty vartalon asento . Ongelmia ei korjata eikä asioita panna kuntoon. Oikein ikäviä tyyppejä voi kehottaa vetämään käteen tai sitten peräti vetää turpaan. Tällainen vetäminen ei ehkä ole rikkainta mahdollista kieltä, mutta tulee silti mieleen, että kapulakielen kangistamat poliitikot voisivat ottaa puhekielen vetää-sanasta mallia. Niiden kanssa saa olla kuitenkin aika varovainen, sillä ne eivät oikeastaan kuulu suomen kielen perussanastoon vaan ovat enimmäkseen tilapäiskäyttöön muodostuneita sanoja, jotka yhteydestään irti temmattuina saattavat kuulostaa aika kököiltä tai tahattoman koomisilta. Lähestyvän pääsiäisajan verbi ristiinnaulita on ihan käypää yleiskieltä, mutta ristiinpuhua on jo ongelmallisempi. Jälkimmäinen on jo huonontunut ja huononee koko ajan. Tässä Merkelin kanssa rupattelemassa CDU puoluejohtaja Peter Tauber (oikealla) ja Luxemburgin entinen pääministeri Jean-Claude Juncker (vasemmalla). AFP Photo / Kenzaburo Fukuhara Poissaollako vai ei, siinä pulma Yhdysverbit tuntuvat olevan nyt muotijuttu niin arki- kuin mainoskielessäkin. Ashtonin elekieli . Kun bändi vetää Paranoidin tai lumilautailija vetää tuplakorkin, homma tosi- aan hoidetaan loppuun asti eikä mitään hienostella. Poliitikkokielen hittiverbit taas viestivät ihan päinvastaista. Sen sijaan poliitikot edistävät, kehittävät, vahvistavat ja mahdollistavat ja yhdistävät latteat verbinsä vielä liutaan piinallisia minen-päätteisiä sanoja. Esimerkiksi Suomen arktisessa strategiassa luvataan ?edistää saamen kielen elvytysohjelman toteuttamista saamenkielisen ammattitaitoisen henkilöstön kouluttamiseksi ja saamen kielen sekä kulttuurin tukemiseksi.? Varmaan ihan kiva. (RB) n n n Vetää-sana onkin aika mielenkiintoinen. Tässä Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov (vasemmalla) ja Kiinan ulkoministeri Wang Yi eivät tunnu pääsevän samalle taajuudelle poseerauksen koreografian suhteen ja kättelystä jää hieman hätiköity tunnelma. Vapaa pääsy. Tervetuloa! ? liisa Jaakonsaari ? kaarin Taipale ? Timo Harakka. Bussimainoksesta pisti silmään verbi aikuiskouluttaa, joka on aika siinä ja siinä, onko enää soljuvaa suomea. Taikurimaisesti elehtivä Kreikan ulkoministeri Evangelos Venizelos (vasemmalla) jutustelee Euroopan komission varapresidentin Catherine Ashtonin kanssa. Syvimmältä ovat sitten englannista johdetut muotiverbit kuten downshiftata. Oma lukunsa ovat sellaiset joskus kuullut tai nähdyt onnahdelmat kuin sivustakatsoa, merkillepanna tai johtopäätellä, jotka olisi syytä kieltää lailla; näissä tapauksissa on ehdottomasti parempi valita se perinteisempi kahden sanan tie eli panna merkille tai tehdä johtopäätös (usein vielä yksinkertaisemmin: päätellä). Siitä tulikin mieleen, siis tuosta viimeisestä: minun päähäni on eri oppiasteilla kansakoulusta elämänkouluun juntattu aika syvään, että johtopäätös nimen omaan tehdään, ei vedetä. Talitinttien säilymisen lajina voi turvata, mutta luonnon monimuotoisuutta ei voi enää turvata. Saamelaisista olisi varmaan vielä kivempaa, jos se ohjelma ihan oikeasti toteutettaisiin ja kulttuuria tuettaisiin. Strategia linjaa myös, että Suomessa ?vahvistetaan edellytyksiä muodostaa arktisen muotoilun osaamisen keskittymä.. Turvauslässytyksen sijaan poliitikkojen pitäisi siis pysäyttää lajien sukupuutto ja pelastaa, mitä pelastettavissa on. Kun näitä poliitikkoverbejä listaa, eikö vain vetää-sana ala sinustakin, Rolle, kuulostaa oikein tehokkaalta. Kääntäjä Kristiina Rikman, yksi maamme parhaista, oli kuitenkin hairahtunut käyttämään eräässä alkupään luvuista tätä kirottua svetisismiä ?vetää johtopäätös?, minkä jälkeen olen tarkkaillut hänen käännöstään koko ajan sillä silmällä, näkyykö siellä muitakin ruotsin vallan jäänteitä. Mistä ihmeestä ruotsalaiset muuten ovat keksineet, että slutsats muka vedetään, dra? Mistä?! Hatustako? En minä ymmärrä kyllä supisuomalaistakaan ilmaisua vetää turpaan (näköön, nekkuun, kuonoon jne.). Ikäviä tyyppejä voi kehottaa lähtemään vetämään. (Ja mikä helkkari on ?arktisen muotoilun osaamisen keskittymä??) Poliitikoilla on myös tapana turvata yhtä ja toista ja syyttää vastapuolta sen vaarantamisesta. Eikös siinä aktissa pikemminkin työnnetä nyrkkiä toisen naamaan. Poliitikko voi olla uskottava, vaikka ei näyttäisikään siltä, että hän kantaa jatkuvasti kaikkia maailman murheita hartioillaan. on tunnelmaltaan kovin ristiriitainen hänen keskustelukumppaninsa elekielen kanssa. Niin että tuleeko sellainen keskittymä vai ei. Just joo... Salakuljettaa on jokapäiväisessä käytössä, mutta kohujulkaisuissa joskus yritelty salarakastaa ei oikein toimi. Intensiivisestä katseesta, eteenpäin suuntauneesta painopisteestä ja yllätyksiä lupaavasta elehdinnästä huolimatta vaikuttaa siltä, että Venizelosin viesti ei ainakaan vielä tässä vaiheessa ole juurikaan vakuuttanut Ashtonia. AFP Photo / Odd Andersen 5 Saksan liittokansleri Angela Merkel (keskellä) on huomannut, että rento ilmapiiri, eloisa olemus ja huolettoman aito iloisuus kuvissa eivät ole vähentäneet hänen uskottavuuttaan poliitikkona. Polttohautaaminen sekä toimenpiteenä että yhdysverbinä on yleistynyt niin, että se toinenkin tapa on saanut jo oman yhdysverbin: arkkuhaudata. Sen sijaan ne antavatkin hänestä itsevarman ja inhimillisen käsityksen sekä vaikutelman siitä, että myös hankalat asiat ovat hänellä kontrollissa. Onko sinulla asiaan jokin etymologinen selitys tai arvaus, Tua. Ruokaa laittaessa banaanin voi vetää soseeksi. Paha kyllä monikaan ei tunnu tajunneen, että turvata voi vain jotakin, joka parhaillaan on olemassa hyvissä voimin. Se kun kuvaa mahdollisimman suoraviivaista tekemistä. Aloin hiljattain lukea Siri Hustvedtin uutta kiehtovaa romaania Säihkyvä maailma, jonka kieli on rikasta, myös suomennettuna. Samasta elämänpiiristä kumpuava, varsin tiuhassa käytössä oleva koulukiusata ei sekään tunnu oikein luontevalta. (TO) EU-vaalit Mistä on kysymys? Tiistaina 29.4. ?Suomi vetää täysillä arktisessa bisneksessä? sentään tarkoittaisi jotain. Arki 33 Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 Kielen päällä Rolf Bamberg ja Tua Onnela toteuttavat kielipoliisioperaatioita ja pohtivat kielen ilmiöitä. AFP Photo / Louisa Gouliamaki 4 Nyt eivät jutut aivan vakuuta kuulijaa
Tiivistahtinen kolmipäiväinen kokous valitsee puoluejohdon ja päättää keskeisistä puolueen lähiajan linjauksista. Puoluekokous ottaa kantaa myös SDP:n periaateohjelman uudistamiseen. SDP:n puoluekokoukselle on jätetty käsiteltäväksi 203 aloitetta. Toijalan Työväenyhdistys ?. SDP:n jäsenet voivat tulla seuraamaan puoluekokousta. Puoluekokouksen alustava aikataulu torstai 8.5.2014 10.30 Ilmoittautuminen 11.00 Lounas 12.00 Kokouksen avaus 12.20 Poliittinen tilanne ja vasemmiston tulevaisuus 14.00 Sääntömuutosten hyväksyminen 15.00 Poliittinen tilanne jatkuu 15.00 Kahvi tarjolla 15.30 Koulutuspoliittinen teemakeskustelu 16.30 Perhepoliittinen teemakeskustelu tilanne jatkuu / aloitteet) 11.45 Lounastauko 12.30 Puoluevaltuuston puheenjohtajan valinta 13.00 Puoluehallituksen jäsenten valinta (poliittinen tilanne jatkuu / aloitteet) 13.30 Poliittinen tilanne / aloitteet (koulutuspoliittinen asiakirja saliin luettavaksi) 14.00 Järjestöuudistusasiakirja saliin luettavaksi 14.15 Koulutuspoliittisen asiakirjan ja aiheeseen liittyvien aloitteiden päätöskäsittely 14.45 Perhepoliittinen asiakirja saliin käsiteltäväksi 17.30 Ehdokasasettelu puoluejohtoon ja -hallitukseen päättyy, päätetään ehdokkaiden asettamisesta 15.00 Kahvi tarjolla 17.45 Järjestöuudistusasiakirjan teemakeskustelu 15.45 Perhepoliittisen asiakirjan ja aiheeseen liittyvien aloitteiden päätöskäsittely 18.30 Poliittinen tilanne jatkuu 19.30 Valiokunnat kokoontuvat (2 periaateohjelmavaliokuntaa, koulutuspoliittinen, perhepoliittinen ja järjestövaliokunta) 20.15 Kokous keskeytetään 20.15 Piiriryhmät 15.00 Järjestöuudistusasiakirjan ja aiheeseen liittyvien aloitteiden päätöskäsittely 16.30 Vasemmiston tulevaisuus -teeman johtopäätöskäsittely 19.00 Kokous keskeytetään 20.00 Puoluekokousillallinen 21.00 Seinäjoen kaupungin vastaanotto lauantai 10.5.2014 22.30 Valiokunnat jatkavat työskentelyä tarvittaessa 08.00 Valiokunnat kokoontuvat tarvittaessa 09.00 Kokous jatkuu: puoluevaltuuston valinta perjantai 9.5.2014 09.20 Puoluevaltuuston varapuheenjohtajien valinta 07.00 Piiriryhmät kokoontuvat tarvittaessa 09.45 Tilintarkastajien valinta 08.00 Valiokunnat 09.50 Aloitevastausten päätöskäsittely 09.00 Kokous alkaa: puheenjohtajan valinta (poliittinen tilanne jatkuu / aloitteet) 11.00 Kunniajäsenten kutsuminen 11.45 Lounastauko 10.00 Puoluesihteerin valinta (poliittinen tilanne jatkuu / aloitteet) 12.30 Aloitevastausten päätöskäsittely ja poliittinen tilanne 11.00 Varapuheenjohtajien valinta (poliittinen 16.00 Kokouksen arvioitu päättyminen.. Nivalan sos.dem. Työvä- NUS ry naisyhdistys ?. Kuva Joensuussa pidetystä kokouksesta. pohjalta SDP:n periaateohjelman uudistustyötä. Ohjelmatyön lisäksi asialistalla on henkilövalintoja. Harjavallan Työväenyhdistys ?. Aloitteet muodostavat SDP:n poliittisen linjan selkärangan yhdessä ohjelmatyön kanssa. Voittaja saa parhaan puolueosaston tittelin ja 1 000 euroa vaalirahaa. kello 9.00 alkaen. Niitä on tehty kaikilla politiikan aloilla kulttuurista kansainväliseen politiikkaan. Kokonaisuudessa kuitenkin korostuvat työllisyyteen ja työelämään liittyvät aloitteet. Puoluekokouksen käsiteltäviksi tulee myös kolme ohjelma- tai uudistusasiakirjaa. Näitä asiakirjoja ovat järjestöuudistusasiakirja, perhepoliittinen tulevaisuusohjelma ja sivistyspoliittinen tulevaisuusohjelma. Voit tutustua puolueosastojen esittelyihin ja äänestää mielestäsi parasta puolueosastoa SDP:n kotisivuilla. Äänestys tapahtuu klikkaamalla esittelyn vierestä löytyvää peukalon kuvaa. Helsingin Sos.dem. ?. Näiden lisäksi puoluekokous linjaa keskusteluaineiston SDP:n puoluekokouksissa henkilövalintojen lisäksi tehdään keskeiset toiminnan linjaukset. Padasjoen Kirkonkylän ?. Runosmäen Alueen Sosialidemokraatit keskeiset paikat puolueen puheenjohtajasta puoluevaltuuston ovat täytettävinä. 34 Arki Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 SDP:n puoluetoimistolta Puoluekokous lähestyy SDP:n puoluekokous kokoontuu tänä vuonna 8.?10.5. Nuorsosialidemokraatit ?. Puolueen puheenjohtajat, puoluesihteeri, puoluevaltuuston puheenjohtaja ja puoluehallituksen jäsenet valitaan perjantaina 9.5. Äänestää voi vappuun, 1.5.2014 klo 24.00 asti. Voittajan palkitseminen tapahtuu SDP:n puoluekokouksessa Seinäjoella, Seinäjoki Areenassa 8.?10.5.2014. Puolueen ohjelma- työtä, aloitteita ja poliittista tilannetta käsitellään läpi kokouksen. Tämän lisäksi voittajapuolueosasto pääsee esittelemään toimintaansa muille puolueosastoille. Löydät tarkemmat esittelyt osoitteesta http://www.sdp.fi/fi/ paras-puolueosasto-ehdokkaat. Ehdokkaat Suomen parhaaksi puolueosastoksi ?. Hyvinkään Demokraatit SDP ry Työväenyhdistys ry enyhdistys ?. Seinäjoelle. Polvijärven Demarit ry ?. Ay-väen Sosialidemokraatit ?. Kaikki Nyt valitaan Suomen paras puolueosasto! SDP:ssä on käynnissä puolueosastokisa, jossa halukkaat puolueosastot kilvoittelevat Suomen parhaan puolueosaston tittelistä
INHIMILLISEMMÄN EUROOPAN PUOLESTA. 232 238 Timo Harakka Johannes Koskinen 244 Tuula Peltonen Arki 35 Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 233 Liisa Jaakonsaari 234 Mikael Jungner 235 Anne 236 Ilkka 237 Kimmo 242 243 Karjalainen 239 Miapetra 240 241 245 Kaisa 246 Nasima 247 Mitro Kumpula-Natri Penny Janne Laulumaa Razmyar Anna-Kristiina Mikkonen Repo Kantola 232 248 Riitta Myller Kaarin Taipale Kiljunen Reijo Paananen 249 Eero Vainio Kannatamme maailmaa, jossa pieni ei ole koskaan ison armoilla. Tämän ansiosta meillä jokaisella on mahdollisuus toteuttaa itseämme vapaasti ja tasavertaisesti. 250 Antti Vuolanne 251 Thomas Wallgren ÄÄNESTÄ 25.5. TUTUSTU SDP:N EHDOKKAISIIN EUROPARLAMENTTIVAALEISSA: EUROVAALIT.SDP.FI
Nuorisotyöttömyys on nyt liian korkea Euroopassa. Kotimaista hyvinvointivaltiota halutaan viedä myös muualle Eurooppaan. SDP kannattaa yhteiskuntaa, jossa jokaisella on yhtäläinen mahdollisuus elää ja tehdä työtä, ja joka on kansalaisilleen kannattava myös taloudellisesti. Puolue on listannut 10 tavoitetta. 36 Arki Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 ?Me kannatamme sinua? SDP kampanjoi myönteisillä asioilla SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen sanoo, että EU-vaalikampanja perustuu tutkimukseen, jossa on käyty läpi SDP:n vahvuuksia ja ongelmia, joihin puolue on törmännyt. Kampanjassa tuodaan esille hyviä asioita, joita Suomessa on. Ne ovat: työtä kaikille ? tavoitteena täystyöllisyys, ra- hamarkkinat vakaammiksi, sosiaalisesti oikeudenmukainen EU, edistyksellisyys ympäristö- ja ilmastopolitiikassa, uskottava ulko- ja turvallisuuspolitiikka, oikeus kuluttajansuojaan kaikille eurooppalaisille, kohdennuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen, pohjoinen ulottuvuus toimimaan, EU:a kehitettävä kansalaisten ehdoilla sekä koko Euroopan on tuomittava vihapuhe ja rasismi. Eurovaalit käydään 25.toukokuuta. Puolueen vaalislogan on: ?Me kannatamme sinua?. SDP tähdentää, että EU:n päätöksenteossa on nostettava enemmän esille kansalaisten, työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksia. Maria Guzenina-Richardsson (vasemmalla) kyselee ja Anne Karjalainen, Johannes Koskinen ja Riitta Myller vastailevat. Sarjakuvat Uusi sanomalehti Suomessa! Intohimona kansanvalta. Tutustu KSR:n upeisiin apurahatarinoihin, lahjoittajien ajatuksiin ja säätiön rahastoihin. Nouda tai tilaa KSR:n esite maksutta kotiisi - tai useampi tilaisuuksissanne jaettavaksi. Uusi osoitteemme: l Siltasaarenkatu Helsinki Säästöpankinranta6,2A, 8.krs, Helsinki puh. Siksi nuorisotakuu on SDP:n mukaan saatava voimaan laajasti unionissa. Demokraatti Kari Hulkko EU:n on oltava ihmisten projekti, ei markkinavoimien projekti. SDP:n EU-vaalikampanja käynnistettiin tiistaina Kolmen sepän patsaalla Helsingissä. EU:n on oltava ihmisten projekti, ei markkinavoimien projekti. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi B.Virtanen - Urja
Johtokunta klo 17.30. HÄME . Reissu Virroille 1.-2.7. Lahden Seudun Wanhat toverit. krs, 33100 Tampere Avoinna: » www.metalliliitto.fi klo 8.20-12.00 ja 13.00-16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi tsto puh. Kahvio ja ovet avataan klo 17. . klo 14 musikaali, Suklaasydän ja Paimion Kesäteatterissa 16.7. krs, 33100 Tampere aluetoiminnan päällikkö Teuvo Pernu, puh. Kevään viimeinen jäsentilaisuus Taimi II:ssa Puutarhak. edullisen kiertomatkan uuteen yhteistoimintakaupunkiin Novgorodiin reitillä Viipuri-Pietari-Novgorod-Narva-Tallinna. Raitiovaunu 3 pysähtyy katedraalin edessä ja raitovaunulla 2 pääsee Olympiaterminaalin luo,Tehtaankadun kulmaan. Tervetuloa! . Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari. fi/ilmoitus, sähköpostilla osastot@ demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Mukana MEP-ehdokkaat Miapetra Kumpula-Natri ja Mitro Repo. Tarjoilua klo 17.45 -. Sekakuoron kevätkonsertti la 10.6. krs:n kokoustiloissa. Turun Eläkkeensaajat ry. Vappukonsertti paikallistoimikunnan kanssa 1.5. Hyväntekeväisyysiltamat 26.4. Helsingin Kotien Puolesta- iltapäiväkerho tekee retken Kaivopuiston Ranta-Ursulaan pe 25.4. Tapanilan Työväenyhdistyksen avoin keskustelutilaisuus pidetään ma 28.4. Kokoonnumme klo 12.30 Tehtaankadulla Pyhän Henrikin katedraalin edessä ja kävelle halki Kaivopuiston Ursulaan, jossa kerhomme alkaa klo 13. (03) 230 1510, (03) 230 1515 fax (03) 230 1520 Täyden palvelun toimisto Metallityöväen liitto hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi Y! MYYT Forum Hakaniemi Töölö Itäkeskus Malmi Espoonlahti Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää 010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66630 010 76 66640 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 ?/puh.+0,1209 ?/min) » www.akt.fi Rautatienkatu 10, 7. Kesä avautuu aurinkoisena! . 0400-662471 tai toive.tynjala@pp.inet.fi . klo 13.45 Työväentalossa alkaen sima/munkkitarjoilulla. Tervetuloa evästämään valtuutettuja! POHJANMAA . Liput 10 e. klo 19 Hyvinkään kaupungintalon aulassa, Kankurinkatu 4 - 6, 05800 Hyvinkää. läh. Demarivaltuutetut Hanna Tainio, Johanna Loukaskorpi, Riitta Ollila ja Tarja Jokinen järjestävät Työväenmuseo Werstaalla keskustelutilaisuuden ma 28.4. Ilmajoen työväentalon huutokauppa ma 28.4. Käsittelyssä puoluekokouksen asiat ja yhdistyksen edustajan evästäminen kokoukseen. Venäjä-seuran Seinäjoen seudun osasto järjestää juhlavuoden kunniaksi 3.-7.7. Teemaan johdattelee Antti Hytti. Ilmajoen ensimmäinen Rompetori Työväentalon ja Torin ympäristössä la 17.5., varaa paikkasi puh. klo 19 Täällä pohjan Tähden alla. 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palv.numero 020 690 455 Kaikki on politiikkaa. Vuodesta 1895. JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. klo Uusi sanomalehti Suomessa! Vuodesta 1895. 16 Taimi II:ssa Puutarhakatu 21. . Arki 37 Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Tied. klo 16 huutokauppajärjestelyihin. Hyvinkäänkylän puhallinorkesteri ja Työväen Mieskuoro. Myynnissä puolisalillista antiikki- ja käyttötavaraa, hienoa kristallia ym. Siljan risteily 13.5 iltal. vappua: klo 9 lippu Aatteensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä (Hiekkaharju), klo 11 - 13 Tiksolla, Unikkotie 17 brunssi (maksu) jäsenille seuralaisineen ja klo 14 Vappujuhla Tikkuraitilla Tarjoustalon edessä. Mitä tulisi ottaa, jättää, lisätä, vähentää. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. Yhteislaulua. SDP:n paikallistoimikunta ja Ilmajoen Työväenyhdistys ry järjestää työväentalon juhlaravintolassa EUtilaisuuden pe 9.5. Hallitus 29.4. Ma 28.4. klo 19 Tapanilan Työväentalolla, Sompiontie 4. Juhlapuhujamme on Kimmo Kiljunen, ja musiikista vastaavat TixiBand ja Tikkurilan Kisällit. VARSINAIS-SUOMI . Sit.ilm. 30.4 menn. Poikkea puolueeseen katsomatta kysymään EU:sta ! . www.tyovaenmieskuoro.fi. . Porvoon työväenyhdistyksen (PTY ry) kevätkokouksen jatkokokous ja kuukausikokous su 27.4. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. klo 11.30. 06-4234961/ Helena . Eurovaaliehdokas, kansanedustaja Ilkka Kantolan haastaa ajankohtaisissa asioissa kokoomuspuolueen kollega ja kaimamies Ilkka Kanerva. Tulee kuulemaan, kysymään ja kannustamaan. . Äitienpäivä. klo 18 Turun Työväentalon 4. Ota yhteys Terttu Loukko. UUSIMAA . klo 10.30 TTY:n talo 4.krs. Anjalle tai Tapiolle. klo 18-20. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Jatketaan sopivasta Vapputoritapahtuman jälkeen. . Ilmajoen Eläkkeensaajat! Juhlimme 40:ttä vuotta Työväentalossa la 26.4. klo 13. 010 770 3620 » www.jhl.fi Yhdessä olemme enemmän. ty Voima I:n jäsenkokous su 27.4. Vappuaaton perinteinen Työväenmusiikin konsertti ke 30.4. klo 18.30 ravintola Koulun historianluokassa, Eerikinkatu 18. Aiheena on Kaupungin talousarvio 2015. klo 13.30 Kestikartanossa. Anja 050 5119570, Tapio 040 5470564. klo 17. Turun SDP:n kaikille avoin juttutupa pe 25.4. Tervetuloa! Johtokunta. . klo 15 alkaen kahvituksella. Tikkurilan Työväenyhdistys ry juhlii to 1.5. Käymme työpajoissa läpi lautakuntien palveluja. klo 10. Huom. Raision Sos.dem. aika! Kuultavaksi lupautunut Jouni Backman. PIRKANMAA . 020 774 0370 sähköposti: teuvo.pernu@sak.fi ?Hautaus?palvelut ?Teatterit » www.sak.fi/pirkanmaa Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Ilmajoen Työväenyhdistys: Johtokunta kokoontuu ma 28.4. Tellervo 040 5161451. Mukana mm. R-P Alhainen, Aliina Reinilä sekä Eläkkewnsaajien lauluryhmä ja orkesteri Ässät. Tallinnan reissu 2.-4.6., vielä vapaita paikkoja myös naapuriyhdistyksille. klo 17 Raision kaupungintalon Csongrád-neuvotteluhuoneessa. ?Myydään Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. Turun Eläkkeensaajat ry. klo 18 Hyvinkäänkylän Työväentalossa, Työväentalonkuja 5, 05840 Hyvinkää. Iltamaohjelma sisältää Hyvinkään Työväen Mieskuoron sketsejä, kuoron musiikkiesityksiä, arpajaiset ja puffetti, avoinna jo klo 17.30 lähtien. Lopuksi tanssia. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Rautatienkatu 10, 7. Tied. Siivoustalkoot Kartanossa la 3.5. Ilmajoen Makeat Mimmit ja RMklubi kevätkauden jälkimainingit to 8.5. Raatikympissä (Raatihuoneenkatu 10, Porvoo). klo 18. Kevätkokoukselle kuuluvat asiat. . Kahvitarjoilu alkaa 16.30. 21 ti 6.5. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Surun kohdatessa et jää yksin » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. Rauman Kesäteatterissa 25.6. Onnittelut ja juhlakahvit klo 11.30 alkaen. Kotisivut: turku.elakkeensaajat.fi. . Turun Työväenyhdistys ry:n kevätkokous ti 29.4. pikkutavaraa runsaasti. Piletti 10 e, tuotto menee lyhentämättömänä Lastensairaala 2017 -keräykseen. klo 11.30 Wanhassa herrassa. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. HELSINKI
(16) 00.30 Bones (16) 01.25 Lain nimessä (12) 02.00 Eurojahti 04.00?06.00 SubChat TV5 06.05 Paritellen (S) 06.40 Lasten eläinmaailma: Suloiset eläinvauvat 07.35?08.30 Matlock (7) 11.30 Kakkukuningas 12.00 Eläintarha 12.30 Lasten eläinmaailma: Suloiset eläinvauvat 13.30 Paritellen (S) 14.10 Musta Kyy (S) 14.55 Matlock (7) 15.55 Kolmas kivi auringosta (7) 16.25 Kolmas kivi auringosta (7) 16.55 Pulmuset (7) 17.30 Kaikki rakastavat Raymondia (S) 18.00 Kellarin kunkku (S) 18.30 Kellarin kunkku (S) 19.00 C.S.I. 22.05?22.58 Lähikuvassa Heikki ??Häkä?. 17.30 Taustapeili. 20.06 Sää. 21.03 Päivä tunnissa. 18.50 Iltahartaus. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Pääosissa: Sean Connery, Nicolas Cage, Ed Harris, John Spencer. Uusi sarja, 1/8. Neljä ruotsalaisperhettä haluaa vaihtaa kiireisen kaupunkilaiselämän maaseudun rauhaan. 09.05 Urheiluradio. 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 21.00 Yle Uutiset. 11.00 Valkoista valoa: Outoja tyyppejä. 07.53 Maakuntaradio. 10.03 Ajantasa. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Virtanen. 08.17 Maakuntaradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 23.00 Yle Uutiset. Lléo hankkii tarvittavat välineet, mutta toiset potilaat vievät ne käsistä. 7/13. 07.17 Maakuntaradio. 09.10 Sää. 21.15 Brysselin kone. 13.03 Urheiluradio. 18.00 Yle Uutiset. Luonnonsuojelukriittiset. 21.00 Kätevä emäntä (7) Osa 19.30 Neljän tähden illallinen Emäntänä häärää laulajatähti Meiju Suvas. 20.00 Tricked (7) Ihmetekoja. 20.57 Keno 21.00 Toimintatorstai: The Rock - paluu helvettiin 3/9. 21.25 Kimmo (12) Osa 15/16: Kliimaksi. 21.50 Yle uutiset 22.00 urheiluruutu 22.05 hubotit - melkein ihmisiä (16) Tienhaarassa. 23.05 Toisen kanssa (12) 5/6. Saara ja Matti yrittävät tutustua uudestaan, mutta asiallinen suhde osoittautuu haasteelliseksi. 23.55 - 04.00 uutisikkuna 23.45 00.40 01.10 02.10 (16) (USA 1996). 08.00 Yle Uutiset ja sää. Juontajina Ella Kanninen ja Mikko Kekäläinen. 21.35 Novosti Yle. Monissa maissa säteilyä kuitenkin neuvotaan välttämään, varsinkin lasten kohdalla. 07.50 Merisää. Tohtori Doominator ja ohjelmoitu poliisikuoro. 17.08 Kysy Laralta (7) Osa 7/26: Hyi, hiki haisee! 17.20 Gazoon (S) Ikaroksen unelma. 17.25 Selkävaivat Kaksi selkävaivoista kärsivää ryhmää osallistuu kokeeseen, jossa toinen ryhmä kuntoilee aktiivisesti, toinen ryhmä elää tavalliseen tapaansa. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 buu-klubben: Rohkea ritaripoika 18.30 Fanny (7) Hyvästit. 18.37 Limbo 2 (7) Yökoulu. 18.52 Nina Patalo (7) Suklaakeiju. 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 eu-vaalikeskustelu Puolueiden puheenjohtajien kaksikielinen vaalikeskustelu Euroopan parlamentin vaalien alla. 21.30 Sportmagasinet replay Suomen vapaasukellusmaajoukkue tähtää uusiin syvyyksiin vuonna 2000. 21.40 Oddasat 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 - 22.52 dok: Pitkä matka isäksi (Prima di tutto/Before anything else, Italien 2013) Italialaisesta miesparista tuli kaksospoikien onnelliset vanhemmat sijaissynnyttäjän avulla. 19.06 Suomi tänään. 20.00 Yle Uutiset. 06.25 Aamusoitto. Ohjaus: George A. N: Ruth Snellman, Stig Fransman, Pirkko Mannola. 15.00 15.05 15.10 15.15 Yle uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 eduskunnan kyselytunti (Riksdagens frågetimme). Suora lähetys eduskunnasta. 16.55 Novosti Yle 16.57 Yle uutiset viittomakielellä 17.00 Yle uutiset 17.08 Kyläsairaala (12) (12) Uhkaavia tilanteita. 18.00 18.22 18.25 18.30 Yle uutiset Yle uutiset alueeltasi Yle uutiset sää Puoli seitsemän Hyväntuulinen asiaohjelma. Joonatan jahtaa naapurin pakaroita. 20.05 Pientä mökkiremonttia Parainen, Merinäkymät esiin. 21.00 Klikkaa mua (12) Osa 7. Pauli. Kymmenen uutiset Päivän sää MTV Sport uutiset enbuske & Linnanahde Crew 23.20 Kuolleiden valtakunta (18) (Yhdysvallat) Zombielokuva. 19.03 Urheiluradio. 2/3. Brittiläisen Tesco-supermarketin oma makkaramerkki on myyntimenestys, ja Jimmy Doherty ottaa selvää, mistä raaka-aineet makkaroihin saadaan. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Testissä klapikoneet. 20.30 20.55 21.05 22.00 Yle uutiset urheiluruutu A-studio: Talk ulkolinja: en halunnut lähteä Bulgarian pakolaisleireillä syyrialaispakolaiset sanovat, etteivät he halunneet lähteä maastaan. HD 23.00 - 03.00 SVT:n ohjelmaa TORSTAI 24.4.2014 FOX 06.00 Sky News 06.15 FOX Kids 08.20 Wipeout 09.05 24Kitchen 11.00 Tilt 11.25 Ari ja Kirsi: Kotirempat 11.50 Miehen paikka 12.15 Uskomaton eläinlääkäri Pol 13.05 Hetki ennen tuhoa 13.55 Hetki ennen tuhoa 14.47 STT Uutiset 14.50 Aivopelit 15.15 Miehen paikka 15.40 24Kitchen 18.00 Family Guy 18.25 Family Guy 18.55 Seiska News 19.00 S.H.I.E.L.D. Agentit 19.55 Varastojen metsästäjät 20.25 Huutokaupan metsästäjät 20.55 Seiska News 21.00 Ilman johtolankaa 21.55 Criminal Minds 22.50 Lord of War 00.55 Kiven sisällä 01.45 Alaskan lentopelastajat 02.35 Wipeout 03.20 24Kitchen 04.20?05.59 Sky News Sub 06.00 SubChat 06.30 Astral TV 09.25 Eastenders (S) 10.00?10.55 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Dieetit vaihtoon! 15.50 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Asunto 23 (7) 18.30 Viidakon tähtöset 19.30 Tyhjätaskut (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (7) 21.00 Arrow (12) 22.00 Revolution (16) 23.00 Entourage (S) 23.36 C.S.I. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Urin kotona asiat ovat kääntymässä päälaelleen. 00.35 - 04.00 Teematieto YLE FEM 07.00 Min Morgon 08.30?15.30 SVT:n ohjelmaa 15.56 Onnistuuko elämä maalla. #puoli7 19.00 - 19.55 downton Abbey (12) William pelasti Matthew?n hengen, mutta tilanne näyttää pahalta. Miksi heitä kohdellaan kuin rikollisia. 10.05 Kalle Haatanen: Suomalainen kuolema. 22.55?23.05 Kuuluttajan vieras: toimittaja Antti Karhumäki. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLe RAdIO SuOMI 05.00 Aamupala. 11.00 Yle Uutiset. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Filmiryhmä: Mies äänten takaa 18.00?18.15 Arvassalo ry: Ravintoa nälkään ja elämisen tuskiin! 18.20 Radioteatteri esittää: Maria Jotuni: Huojuva talo, osa 78. 16.15 Maakuntaradio. (U) 18.40 Kootut askeleet: Arja Raatikainen 19.00 RSO Musiikkitalossa Suora. 20.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20?17.28 Urheiluradio. 16.15?16.57 Faunin iltapäivä. 12.15 Maakuntaradio. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. HD 22.50 Yle uutiset 22.55 Vera Stanhope tutkii (12) 4/7 Näkymätön vihollinen. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 09.05?09.58 Muistojen bulevardi. 10.00?10.03 Yle Uutiset. Laajakangas. blue bloods (12) Univormu Frasier (7) Rakkaus on koira helvetistä. Red Widow (12) Kiista kokaiinista. Greyn anatomia (12) Tartu hetkeen. deittikamera Fifty-Fifty. 03.10 03.40 - 05.00 Älypää-TV 04.00 Teematieto 17.00 Niki ja Jean, taiteen alkemiaa Maailmankuulun kuvanveistäjäparin, Niki de Saint-Phallen ja Jean Tinguelyn, tarina. 18.00 Sairaan kaunis elämä (12) On keskikesän juhla, ja sitä on voitava viettää myös sairaalassa. 06.52 Pojat (S) 06.58 Taikuri Savisen eläinpuisto: Strutsi (S) 07.04 Possu Pallero (S) 07.15 Vertailuruutu 07.20 Lilli ja kukkaisystävät (S) 07.31 Popi Kissa (S) 07.42 Neppajymykerho 07.51 Muumilaakson tarinoita (S) 08.14 Milli ja Molli (S) 08.41 Late Lammas (S) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Eläimellistä menoa Norjassa 09.30 Yle Uutiset alueittain 10.50 Oddasat 11.05 Tanskalaisten lempikakut 11.35 Keittiössä tuoksuu ruoka Churrot eli espanjalaiset munkkitangot 18.00 emmerdale (S) Pitkästä aikaa, Zak. 18.30 emmerdale (S) Mies vailla mieltä, osa 1/2. 12.05 hupipätkät (S) 12.15 Solsidan - Onnea onkimassa (12) 8/10. 12.40 Solsidan - Onnea onkimassa (12) 9/10. 13.05 urheilevat norjalaiset 22.00 22.20 22.25 22.35 12.25 - 13.15 Sydämen asialla (7) Hyiset hääjuhlat. 13.20 Ihana seikkailu (S) (Suomi 1962) Romanttinen komedia varattomasta neitokaisesta, joka yritetään naittaa vasten tahtoaan itseään vanhemmalle miehelle. (12) 20.00 Myyntimies Jethro 21.00 Elokuva: Blues Brothers 2000 (7) 23.30 Blacklist (16) 00.25 Richterin asteikko 01.30 Elokuva: Höösäävä äiti (S) 03.05 Ihmemies MacGyver (12) 04.00?04.46 Rakkauden painovoima (12) JIM 11.45 Krokotiilimies 12.15 Laiva (S) 12.40 Laiva (S) 13.10 Tomin keittiö 13.35 Tomin keittiö 14.05 Maistuvimmat liikeideat 15.00 Britannian paras leipomo 15.55 Leijonan luola Kanada 16.50 The Voice of USA 17.40 Kuppilat kuntoon Ruotsi 18.35 Britannian paras leipomo 19.30 The Voice of USA 20.30 Poliisit (S) 21.00 Suomen Tulli 22.00 Panttilainaamo 22.30 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (12) 23.25 Poliisit (7) 23.55 Rekonstruktio (12) 00.25 Australian rajalla 00.55 Trigger Happy TV (7) 01.20 South Park (7) 01.50 Leijonan luola UK 02.45 The Voice of USA 03.35 Jopet-show (S) 04.05 Älypää-TV LIV 09.00 Hulluna häämekkoihin 09.30 Sarahin sisustusvinkit 10.00 Tyyliä vai ei 11.00 Sikke?Ruokaa rakkaudella 11.30 Leila leipoo 12.00 Tuhluriprinsessat 12.30 Arvostele mun illallinen Australiassa 13.00 Kaisa ja puoli valtakuntaa 14.00 Tyyliä vai ei 15.00 Eden 15.30 Kodikkaasti vuokralla 16.00 Tanssin superäidit 17.00 Hurja remontti 18.00 Kaisa ja puoli valtakuntaa 19.00 Supernanny (7) 20.00 Pelasta perheemme, Supermarjo! 21.00 Valheen vangit (12) 22.00 Off the Map (12) 23.00 Ruotsin plastiikkakirurgit 00.00 Supernanny (7) 00.55 Seurapiirisäpinää Teksasissa (S) 01.50?05.00 Älypää-TV AVA 06.00 Aamun AVAus 08.05?08.35 Namaste jooga 09.35 Lääkärit 10.30 Hullut hamstraajat 11.30 Makuja & Elämää 11.50 Kodinkohentajat 12.45 Miljoonan dollarin sisustukset 13.45 Brad stailaa 14.45 Unelmakoti puoleen hintaan 15.45 Lääkärit 16.35 Makuja & Elämää 16.55 Salatut elämät (7) 17.25 Eastenders (S) 18.00 Frendit (S) 18.30 Frendit (S) 19.00 Saaristoruokaa 19.30 Keidas 20.00 Suurin pudottaja 20.30 Moderni perhe (S) 21.00 Tanskan kaunein koti 21.30 Upeat skandikodit 22.00 Suurin pudottaja 22.30 Kaksi päivää tuhoon (12) 00.00 Americans (16) 01.15?05.15 Yön AVA YLe RAdIO 1 06.00 Yle Uutiset. 11.03 Maakuntaradio. 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti. 21.50 Merisää. Hannu Linnun konserttivieraina metropoliitta Ambrosius ja Eero Tarasti. 21.15 Tiededokumentti: Mitä lihaa söisimme. 14.03 Ajantasa. 20.03 Urheiluradio. 09.00 Yle Uutiset. 23.33 Minna Pyykön maailma. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Voitaisiinko sianruhon halvempia osia käyttää myös makkaroihin? 22.05 Kino Suomi : Tie pimeään (12) (1962) Psykologinen rikoselokuva nuorukaisesta, joka havittelee täydellistä rikosta ja yli-ihmisyyttä. N: Jarno Hiilloskorpi, Elina Salo, Ismo Kallio, Eila Ilenius, Yrjö Tähtelä. 07.45 Hartaita säveliä. Mary ei väisty miehen rinnalta hetkeksikään, mistä Lavinia on kiitollinen. 20.00 Kuningaskuluttaja Viranomaisten mukaan kännykkäsäteily ei aiheuta terveydelle riskejä. 18.50 Merisää. 06.15 Aamuhartaus. 20.07 Euroopan taivaan alla. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 06.05 Hartaita säveliä. O: Toivo Särkkä. Tiedämmekö säteilystä tarpeeksi. 00.05?05.00 Yöradio. YLe Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.02 Päivä tunnissa 23.30?00.00 Politiikkaradio. 09.00 Yle Uutiset. Vera joutuu tutkimaan entisen kollegansa kotona tapahtunutta tuhopolttoa, jossa loukkaantui tämän tytär. Nimrodia ja Uria on kuulusteltu jo päiväkausia, ja tutkinta jatkuu yhä. 18.30 Hartaita säveliä. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Kultakuume. Ohjaus: Michael Bay. 19.55 Igor Stravinskyn viimeiset vuodet. 08.15 Ykkösaamu. 23.03 Taustapeili. 11.57 Päivän mietelause. O: Ossi Skurnik. 23.45 Sodan vangit (16) Salattu viesti. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 38 Arki Huhtikuun erikoisnumero tv- ja RaDIO-Ohjelmat Torstai 24.4.2014 YLETEEMA MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 13.06 Maakuntaradio. 12.55 Suomi tänään. 11.45 Valomusiikkia. 15.00 Yle Uutiset. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen. 13.00 Klassista kahteen. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 09.40 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Miehen puolikkaat (7) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40?12.35 Lääkärit 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Koko britannia leipoo Pullat. 15.15 Mitä tänään syötäisiin? Churrot eli espanjalaiset munkkitangot 15.20 Middle (S) Paineita. 15.45 Middle (S) Pelin henki. 16.15 Kadonneen jäljillä Victorialla ei ole paljon tietoa vanhemmistaan, mutta hän haluaisi kovin tavata edes isänsä. erätulilla Yle tv2 klo 19.30 Neljä suomalaista miestä viettää viikon Islannissa, retkeilyn ja kalastuksen ihmemaassa. 17.15 uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat (S) Quinnilla silmät kuin huskylla! TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Akuutti 10.00 Kyläsairaala (12) 10.50 Ruotsin kuningaskunnan historia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli seitsemän 11.35 A-studio 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Neposen ja Nallen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 24.4. 18.55 Suomi tänään. 22.05 Todellisia tarinoita: Fellmanin Marseljeesi. Miehistä tämä on tuskallista. Miksi pommimies iski? Ystävästä paljastuu ikäviä puolia ja synkkä salaisuus. 00.25 uutisikkuna 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) Osa 2626. 14.00 Yle Uutiset. Mutta he eivät myöskään halua jäädä Bulgariaan - mutta EU:n turvapaikkasäädösten vuoksi he eivät pääse eteenpäin. 14.00 M-studio. 15.55?15.58 Yle News. 12.45 Merisää. 21.55 Suomi tänään. Onko maalaiselämä todella harmonista ja rauhoittavaa vai käyvätkö arkirutiinit ylivoimaisiksi? 16.55 Supersankari energina (7) Osa 7/10. 07.15 Urheiluradio. Toimintatrilleri. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Romero, 2005. Kapellimestari Dima Slobodeniouk, pianisti Johannes Piirto, Tapiolan Kamarikuoro esittävät mm. Stravinskya. 13.00 Yle Uutiset. 10.55 Kyllä minä niin mieleni pahoitin. 07.50 Aamuhartaus. 08.15 Urheiluradio. Islannin armoilla. NELONEN 13.20 Suuri painonpudotus 14.20 Kokki reissussa Meksikon makuja. 14.50 Neljät häät Amerikassa 15.55 Supernanny (7) Tukkanuottasilla. 16.55 deittikamera Fifty-Fifty. 17.25 hyvät ja huonot uutiset Vieraana Alexander Stubb. 18.25 Frasier (7) Rakkaus on koira helvetistä. 18.55 hS-uutiset 18.58 hS-sää 19.00 Neljän tähden talkoot Viikon talkoot huipentuu stylisti Leena Sarven uimaaltaan rakennusprojektiin. 20.00 Silminnäkijä: Vihan televisio Arabimaihin on syntynyt tv-asemia jotka saarnaavat raivokkaasti vihaa vääräuskoisia ja islamin kilpailevia suuntauksia kohtaan. 20.30 - 20.55 Pasila 2.5 - The Spin-Off (7) 9/40. 15.05 Maakuntaradio. Pääosissa: Simon Baker, John Leguizamo, Dennis Hopper ja Asia Argento. Uppopallo. 13.35 Kuvakirjeitä maailmalta: Kuvakirjeitä brasiliasta Katujalkapallon MMkisat. 13.45 14.15 15.05 15.35 Suorana: Kortesmäki Tartu Mikkiin Latela McLeodin tyttäret (7) 01.15 - 06.45 eurojahti Tarua ihmeellisempää. 07.00 Disneyn esikoulu (S) 07.25 Disney esittää 08.00 Transformers Rescue Bots (7) 08.25 Vaaleanpunainen pantteri (S) 08.45 Vaaleanpunainen pantteri (S) 08.55 Kokki reissussa 09.25 Suuri painonpudotus 10.20?10.50 Pikakurssi kodinostoon 16.25 Onks noloo Onks noloo ratsastaa keppihevosilla kaupungilla? 16.30 Galaxi Suojiksen seikkailuissa katsellaan koululaisten tekemiä animaatioita. 16.31 Nokkelikot (7): Nokkelikot Leipurimummo. 16.40 Mimun maailma (7) Kiitos, sade! 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle uutiset minuutissa 18.02 - 18.45 McLeodin tyttäret (7) Kotiinpaluu. 18.50 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle uutiset alueeltasi 19.10 Yle uutiset 19.16 urheiluruutu 19.20 Yle uutiset Suora linja 19.30 erätulilla 7/20. 20.50 Andrew Lawrence-King ja Radion kamarikuoro esittävät isä-Bachin musiikkia. 21.40 Urheiluradio. Yle Uutiset ja sää. 07.15 Aamusoitto
ei silti ole vaikea arvata, millaisilla nimityksillä shiiamuslimit häpäisevät esimerkiksi sunneille erityisen pyhää Aishaa, profeetta Muhammedin yhtä vaimoa. Helsinki-komitea yritti varoittaa viranomaisia, kun pakolaisten tulva suuntautui ensin naapurimaihin Libanoniin, Turkkiin ja Jordaniaan. Poikkeuksetta kukaan Bulgarian vastaanottokeskuksissa Bulgarian syyrialaispakolaiset sanovat, etteivät he halunneet lähteä maastaan. Ja kun omat ohjelmat eivät riitä, eräskin shiia-aktivisti soittelee sunni-kanavan keskusteluohjelmaan, ja saa härskiyksillään ohjelman tähtivetäjän aivan pois tolkuistaan. Enemmistönä olevien sunnien harjoittama vastapropaganda ole yhtään sen pehmeäotteisempaa. Mutta Syyrian sota tuli liian lähelle. EU:n turvapaikkasäädösten vuoksi he eivät kuitenkaan pääse eteenpäin. oleva ei halua jäädä Bulgariaan. Leireillä ja vastaanottokeskuksissa olevat siirtolaiset saavat Bulgarian valtiolta noin 30 euroa kuussa. Valentina Nilsen toivoo, että muut EU-maat tulisivat enemmän jakamaan Bulgarian taakkaa. Bulgaria on EU:n köyhin jäsenmaa.. He eivät myöskään halua jäädä Bulgariaan. Arki 39 Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 Raivo-tv yllyttää shiioja ja sunneja keskinäiseen vihanpitoon YLE TV2 klo 20.00 Silminnäkijä: Vihan televisio Tv-kakkosen harventuneen ajankohtais- ja asiaohjelmatarjonnan valopilkku Silminnäkijä tarjoaa taas tänään puolituntisen, joka on sekä avartavaa että vähän pelottavaa katsottavaa. BBC:n reportaasi ?Vihan televisio. Se on täynnä myös tarinoita, joissa kaikissa yhdistyy yksi, hiljainen toteamus: En olisi halunnut lähteä. Jamil Naif Barui oli musiikinopettaja, 45-vuotiaana hän ei ollut koskaan hankkinut edes passia. Lapsen isä on hänen veljensä, joka ei onnistunut pakenemaan Alepposta. Islamilaiset kurkunleikkaajat levittivät pelkoa, ja hallituksen ja kapinallisten sala-ampujien tulitus tekivät jokaisen ulkonakäynnin hengenvaaralliseksi. Toinen mies kuljeskelee leirillä puhumattomana sylissään muutaman vuoden ikäinen tyttölapsi. Siellä sellaiset auktoriteetit ja tv-persoonat kuin Mohamed Saber ja Mohamed Zoghbi nimittävät shiioja ?islamin syöväksi. Työtä ei ole, toimeentuloavustukset ovat minimaalisia, ja jos ihmiset saavat luvan, jolla he pääsevät ulos leireiltä, niin vähätkin avustukset loppuvat. Tällaisia jihadistejakin muslimeista toki löytyy, mutta paljon enemmän on niitä, jotka suuntaavat kaiken vihansa toisia muslimeja vastaan. Viime vuonna sunni- ja shiiamuslimien keskinäisen vihanpidon seurauksena esimerkiksi Bagdadissa kuoli tuhat siviiliä kuukaudessa, eikä maa edes ole siinä mielessä sotatilassa kuin Syyria. Arabikevään 2011 jälkeen arabimaissa perustettiin kymmeniä uskonnolisia tv-kanavia, joista useat radikalisoituivat nopeasti suoranaisiksi vihakanaviksi. Syyrian pakolaisongelma yllätti Bulgarian, sanoo Valentina Nilsen, pakolaisten oikeuksia valvovan Bulgarian Helsinki-komitean asianajaja. . Esimerkiksi Lontoossa toimii sikäläisen sanavapausperiaatteen suojaamana toisiaan vastaan hyökäilevät sunni- ja shiia-tv-kanavat, joiden kanssa brittiviranomaiset ovat välillä helisemässä. Toimittaja Nour-Eddine Zorguin rohkeudelle ja objektiivisuudelle täytyy nostaa hattua. Hän uskaltaa pistää päänsä melkoisiin mehiläispesiin ja esittää kiihkeille osapuolille kiertelemättömiä kysymyksiä vaikkapa näiden aggressiivisten tv-kanavien rahoituslähteistä. Rolf Bamberg Demokraatti ! Asiaa Vihanlietsontaan paneutuneen sunni-muslimien uskonnollisen SAFA-tv-kanavan saarnaaja ei säästele loukkauksia. ja sanovat shiialaisuuden olevan ?sukua juutalaisten uskolle?, mikä saattaa monille olla loukkauksista pahin. Tämä verbaalinen ottelu, jonka konkreettiset vaikutukset näkyvät jatkuvina väkivallantekoina ja pahimmillaan ?vääräuskoisten. Shiiojen kanavilla vastataan samalla mitalla. Syyrian pakolaisongelma yllätti Bulgarian YLE TV1 klo 22.00 Bulgarian ja Turkin rajaseudulla oleva Harmanlin pakolaisleiri on täynnä ihmisiä ja tarinoita. Ihmisiä, sillä leiri on mitoitettu hieman yli tuhannelle ihmiselle, mutta hylätyissä armeijan parakeissa ja pikapikaa pystytetyissä majoitustiloissa asuu lähes 2000 ihmistä. Mies oli juuri kuullut, että hänen vel- jensä ruumis oli juuri löytynyt. Ilman päätä. Tarinoita sodasta ja pelosta kuulee kaikkialla, missä on Syyriasta tulleita ihmisiä. . vie katsojat muslimien keskinäisen vihanpidon syvimpiin syävereihin. Länsimaissa vähän kaikkea islamiin liittyvää kammoksutaan fundamentalismina, joka lietsoo koko ajan pyhää sotaa kristittyjä vastaan. Hän pääsi ensimmäisenä länsimaisen tiedotusvälineen edustajana tutustumaan läheltä, millaisesta vertahyytävästä retoriikasta ja vihanlietsonnasta on kyse. Herjaaminen kanavilla oli verbaalisesti sen verran rajua, että BBC joutui säädyllisyyssyistä lyömään piippejä puheen päälle . tappamisena, ei jää vain eurooppalaisten takapi- halle Lähi-Itään tai Pohjois-Afrikkaan. Monet heidän ohjelmistaan toimitetaan kohdemaan rajojen ulkopuolella, erityisesti Egyptissä. Niiden lähes pääasiallinen tarkoitus on herjata ja mustamaalata toisen islamin suuntauksen edustajia härskeimmällä mahdollisella tavalla. BBC:n arabitaustainen toimittaja Nour-Eddine Zorgui seurasi viime vuonna näiden tv-kanavien toimintaa puolen vuoden ajan
Muiksi immista puheen puolustusvoimie erinomaisiksi va vu tä or än selvää. oista ei saanut m n kannalta linnoiksi todetti iin Elisabeth Reh neli Taina (kok n (r.) ja An.). d) Päätettiin yrit tää vaikuttaa seu 9§ raavissa hallitusn luissa siten, ette euvotte- Lopuksi laulettiin Maamm i puolustusminis e-laulu ja kaadet teriksi tule ainak demokraattia. Haglund kiitti sa d kipinämiamastaan luotta muksesta. 3§ 6§ Puolustusvoimie Pääesikunnan p n komentaja, ken ää ll ikkö Sakari Hon raali Ari Puhelo alustuspuheenvu kamaa luki Puol inen käytti mien henkilökunta oron, jossa hän ke ustusvoiyh di st yk rt se oi n ja Aliupseeriliito puolustusvoimie vuosien iskukyvy n kirjeet, joissa n lähi- paheksuttiin syvästi arm stä. eijan henkilökun Alustuksen jälkee sanomissuunnitel taan kohdistuvia n käydyn vilkkaan m irtiia . keskustelun jälkee dyttiin seuraavii Päätettiin käyttä n pään strategisiin joht ä kirjeitä kamiin opäätöksiin: a) Suomen sotila an sytykkeinä. s ei vastaisuudes sa ka Uhkaavassa tilan an koskaan perää teessa sotilas kään nny. 7§ tyy 180 astetta ja nemistä. jatkaa ete- Koska oli jo myöhä, päätettiin syödä b) Yksimielisest perinteinen Mar pala vorschmack. i todettiin, että vi skin yöPyydettiin tarjoi hollinen tulee ai Mikäli vihollinen li ja H åk n os an ta ia n vorshmackia ken tuomaan 18 ana idästä. hyökkäisikin et ttäpakkeihin paka elästä tai lännes ryssä olisi kouka tt u Sa n a. m tä alla pyydettiin tu , silloin nnut. omaan 84 Marsk c) Todettiin erit in ryyppyä. yisellä mielihyvä llä poliittisten p tekijöiden viime äätöksenvuosikymmente 8§ n puolustusminis Poikkeuksellisen terivalinnat. Suom hu m al Kylkirauta-lehtie ai se t vä la nrikki Vilho Ko n kaltaiset henki en mies- ja n toimittajille. skelöt eivät pääsisi häiriköimään tärk töksiä. Kenraali eitä pääPuheloinen pää tti ottaa ensimm vu or on . äi 2 se § n vahtiPäätettiin, että Puheloisen esitys kokouksen yhte hyväksyttiin yksi ydessä nautitaan Marskin päivällin mielisesti. perinteinen en. Siihen kuulu u juomana pelkä kin ryyppy sekä stään Marsperunamuusia ja 5§ paistettuja silako Pyydettiin tarjoi Päätettiin nimet ita. lija Håkania tu ä puolustusminis omaan aluksi 84 ryyppyä. teri Carl Haglun Marskin koksi. Käytiin vapaamuotoi hyviksi puolust nen vilkas kesku usministereiksi armeijaa käymät stelu strategiakok on havaittu sisällöstä. tömät ministerit. ouksen A st man vuoksi asep sesta vapautettu P u h ee al n ve jo nykyinen puolust htaja Lindberg ke lukusministeri Car skeytti keskustel (r.) sai erityism l Haglund nin jälkeen, koska use un puolen tunaininnan. 40Arki Huhtikuun erikoisnumero Puolustusministeriö n sekä puolustusvoimien jo h d on ja strategisen yksik ön avainhenkilöiden taktiikkapalaverin Lu TORSTAI 24.4.2014 ott am uk sel lis ta salainen pöytäkirja Aika 1.4.2014 ke llo 20.00?03.00. Paikka Katajanok Laivastonkatu 1 an Kasino, Helsinki, Marskikabinetti. Läsnä 18 henkilöä. 1§ 4§ Päätettiin lähteä jatkamaan kokou Puolustusvoimie sta maasto-olosu ta ja n ok an n tuleva komenta hteisiin KaKasinon pihalle ja py , kenraaliluutnantt stytettyyn, kamii Lindberg avasi i Jarmo tuun komentotelttaan n al kokouksen. P tiin kamiina. aan sosialiääesikunnan pää ll ik kö , ke Honkamaa kert nraalimajuri Sak 10 § oi isältään kuull ari eensa, että viim puolustusministe P u h ee ei n johtaja Jarmo L sin SDP:n ri Sulo Hostila indberg päätti oli sotaväen kan linen ministeri. kokouksen nalta kiusal- kello 03.00 (arvio). Hostila asetti ar meijan aivan ko htuulliset asehan seenalaisiksi ja p kinnat kyuolusti voimakka asti puolustusvo lökunnan etuja. Salaisen pöytäkirjan imien henkiHostila oli puolu stusministeri 42 vuotta sitten. käsiinsä saaneena Ismo-Topi Leppenel. Kokou en P eh ää te d ot tt onta iin samalla jakaa ksen päätöksistä 15 minuutin vaht saa luottamuksel keintaan kertoa N to ivuorot, jotta maa ss li a se m st ah i ko ykypäivä-, Suom dollisesti väijyvät rsen Sotilas . Hän la varustet. korosti kokouks salaisuutta