EVE Donna 3/ 19 PAL.VKO 2019-06 00 74 43 -1 90 3 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI Ajankohtaiset uutiset aamusta iltaan maanantaista sunnuntaihin: Demokraatti.fi DEMOK24012019_001-002.indd 1 16.1.2019 12.51
info@tyark.fi www.tyark.fi TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 1/21/2013 3:57:51 PM www.teollisuusliitto.fi Ota meihin yhteyttä! Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp. www.tyovaenperinne.fi Punanurkka-divari auki ti-ke 14-16 www.vuokralaiset.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 DE_24012019_75.indd 75 14.1.2019 15.46 DEMOK24012019_001-002.indd 2 16.1.2019 12.51. 75 Demokraatti www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki www.pardia.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. Käytä aina originaalilogoa. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.paperiliitto.fi www.pam.fi www.pau.fi Ammattiliitto Nousu ry .org www. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna elokuussa ti-pe klo 11-16
3 Demokraatti 3/ 19 26 16 44 POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI / 24. Teatterinomadi löysi kodin Tampereelta. Sebastian Kurzille ei löydy Itävallassa haastajaa. DE_24012019_03.indd 3 16.1.2019 18.52. PÄÄMINISTERIPUOLUE ON HÄVINNYT KAIKKI VAALIT VUODEN 1966 JÄLKEEN. TAMMIKUUTA 2019 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI RATKAISUN PAIKKA TEATTERI MESSIAS KULTTUURI ILMIÖ ULKOMAAT Yli neljännes kansanedustajista valitaan pääkaupunkiseudulta
kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Työelämän murros pitää nähdä uhkan asemasta mahdollisuutena. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 4 Demokraatti Sisältö 3/ 19 POLITIIKKA KULTTUURI: TEATTERIKEVÄT Pääkirjoitus: Sisältö ratkaisee Viikon kuva: Dakar Pätkät: Viikon luku, Hoksaus... ELINA PYLKKÄNEN Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja + TEEMA Työelämän murros 59 11 JOONA RAHKOLA JA VOIMAMANULI Veronkiertäjät kuriin 60 DE_24012019_04.indd 4 17.1.2019 9.35. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja: Mikko Salmi, 09 7010 504 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Johannes Ijäs, Topi Juga (työvapaalla), Marja Luumi Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf, Arja Jokiaho (opintovapaalla) Valokuvaaja: Nora Vilva Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560 Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri: Sari Ojala Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Ka nn en ku va : Pe kk o Ko rv uo N or a V ilv a Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Mikä meno: Joonas Rahkola D-analyysi: Äänestyspakko Arkadianmäeltä: Kapellimestari D-ilmiö: Saaliinjaolla Indeksi: Tuloeroista Alastalon salissa: Hajasijoitus Työmarkkinat: Pääluottamusmiehet Äärioikeisto Euroopassa: Itävallan Kurz Vuoden valtuutettu: Kisa jatkuu Mepit Show: En usko eurojytkyyn TTT: Kolme kirjainta velvoittaa Kuopio: Canth ja Jotuni Mikko Roiha: Alkujuurille 5 6 8 11 12 14 16 22 23 24 26 31 32 IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Eveliina Heinäluoma Kuluttaja: Alkoholiton olut Kolumni: Mikko Majander Kasvot peilissä: Maija Pihlajamäki Työ: Pidä rajoistasi kiinni Pelin purku: Kotini katsomo Puheenvuoro: Karlsson Mielipide: Lukijoilta Ristikko: Aivojumppaa Ti ti tyy: Lintubongausta Politiikan kirjahylly: Bergholm 33 38 40 41 42 56 67 68 72 73 74 44 50 54 Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
Tähän tarpeeseen iskee uusi Demokraatti. Uskomme laadukkaan journalismin voimaan edelleen, sillä kaikki ei ole sitä, miltä näyttää. Toivomme, että suhde Sinuun lukijana jatkuu entistä tiiviimpänä ja olet mukana kehittämässä lehteämme edelleen. Lehti ammensi aluksi aatemaailmansa wrightiläisestä työväenliikkeestä, kunnes vuosisadan lopulla sosialistit ottivat lehden ”säihkyväsilmäisen” Matti Kurikan johdolla haltuunsa. SDP:n pää-äänenkannattajana Demokraatin arvoihin kuuluvat sananvapaus, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon vaatimus sekä sitoutuminen solidaarisuuteen. Ilmestymme jatkossa 22 kertaa vuodessa, siis noin kahden viikon välein. Teemme Demokraatin väen kanssa lehteä poliittisella intohimolla. Uutisia maailma on pullollaan: maailmanselityksestä sen sijaan on paljonkin puutetta. Joku rouva kertoi, miten mukavaa on junassa lukea uutta Demokraattia, kun kädet eivät sotkeennu painoväriin. Ajoissa on koetettava keksiä keinoja työväestön aineel lisen toimeentulon parantamiseksi ja sen saattamiseksi vakaammalle kannalle.” Näin totesi Työmies-lehti ensimmäisen numeronsa pääkirjoituksessa 2.3.1895. N or a V ilv a ”M eilläkin on työväestön asema hyvin epävarma ja useissa paikoin sen toimeentulo sangen tukala. Tämä uusi lehtituote syntyi lukijatutkimuksemme tuloksena. Demokraatti-lehti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin erikoislehti, joka tarjoaa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin asioihin ja ilmiöihin syvät analyysit. Demokraatti on Työmiehen tavoin kiinnostunut tavallisen suomalaisen palkansaajan elämästä ja toimeentulosta. Ei siis ole viisasta, että odotetaan epäkohtain kehittymistä pahimmoilleen. UUDEN DEMOKRAATIN menestyksen ratkaisee tietenkin sisältö. KÄSISSÄSI ON nyt uusi aikakauslehtimuotoinen Demokraatti. Pyysimme palautetta lokakuussa julkaistusta näytelehdestämme ja kommentit oli rohkaisevia. Haluan toivottaa Sinulle, lukijamme, innostavia hetkiä uuden tuotteen seurassa! DE_24012019_05.indd 5 16.1.2019 16.24. Haluamme olla osaltamme nostamassa SDP:tä kohti vaalivoittoa huhtikuun vaaleissa. 5 Demokraatti Mikko Salmi Päätoimittaja mikko.salmi@demokraatti.fi Twitter: @msalmi Intohimoa ja arkea Pääkirjoitus UUTISIA MAAILMA ON PULLOLLAAN: MAAILMANSELITYKSESTÄ SEN SIJAAN ON PALJONKIN PUUTETTA. Kiitos siitä. Haluamme olla jatkossa vahvasti punaista väriä tunnustava vasemmistolainen media, joka katsoo maailmaa Hakaniemestä käsin. Erityisesti kiiteltiin aikakauslehden visuaalisuutta ja miellyttävää lukukokemusta. Vaikka Demokraatin edeltäjän Työmiehen ensinumerosta on kulunut lähes 124 vuotta, on lehden tarkoituksessa edelleen jotain hyvin samaa
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Fr an ck Fi fe DE_24012019_06.indd 6 16.1.2019 16.30
Viime viikolla päättynyt Dakar-ralli on maailman vaativin moottoriurheilutapahtuma. DE_24012019_06.indd 7 16.1.2019 16.30. Dakar oli kova testi yhtä lailla kilpailuun osallistuneille 330 ajoneuvolle kuin myös niiden kuljettajille. 7 Demokraatti HIEKKAHAASTE. Kuvassa taiteilee Jose Ignacio Florimo Cornejo Hondallaan hiekkaerämaassa San Juan de Marconan ja Piscon välillä. Tänä vuonna Perussa ajettu 5 000 kilometrin pituinen 41
Se sai vahvan porvaripainotuksen hallitusohjelmaan, mutta samalla voi oppositiossa jatkaa kannatuksensa vahvistamista. Väestöliitto on ajanut maksutonta ehkäisyä nuorille jo vuodesta 2006. Mutta nyt ay-liike tarjoaa sovinnon kättä. Keskusta on väännön voittaja. Nyt odotetaan, miten tällainen kaksoisrooli toimii konsensusruotsissa, jota pääministeri Stefan Löfven johtaa. Raumalla on laskettu, että kaupunki säästää jopa 100 000 euroa vuodessa, koska nuorten abortit ovat vähentyneet. Tulosten mukaan panostus kannattaa. Kiitos, Demokraatti! Nyt saatte elää jonkin aikaa ilman mun pilapiirroksia. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto nostaa työmarkkinayhteistyön elvyttämisen yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista kevään eduskuntavaaleissa. DE_24012019_08.indd 8 17.1.2019 9.30. Pari piirua oikealle RUOTSIN HALLITUSKRIISI päättyi blokkirajojen murtumiseen, kun porvarileiriin kuuluneet keskusta ja liberaalit antoivat tukensa sosialidemokraattien ja ympäristöpuolueen hallitukselle. Hallitus on tainnut sen jo menettää ammattiyhdistysliikkeen silmissä. 8 Demokraatti RUOTSI PÄTKÄT HOKSAUS V IIK O N LU KU 3,5 miljoonaa pakolaista. Eniten pakolaisia vastaanottanut maa maailmassa on Turkki. Aalto kuvaa urakkaa, luottamuksen palauttamista, hankalaksi. JORMA MALINEN TWITTERISSÄ Ensimmäinen uhri keskustelussa rikoksista: syyttömyysolettama. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan Turkissa elää iStock Maksuton ehkäisy säästää Väestöliiton mukaan suomalaisista kunnista nelisenkymmentä tarjoaa maksutonta ehkäisyä nuorille. Vantaalla abortit vähentyivät kaikkein nuorimpien naisten ryhmässä yli kolmanneksella. ERKKA RAILO TWITTERISSÄ AFP / Henrik Montgomery Luottamus SANOTAAN ETTÄ luottamuksen voi menettää vain kerran. Ja muistuttaa: – Työehtosopimuksia hallitus ei ole vielä toistaiseksi tehnyt – eikä tule tekemäänkään, jos se meistä riippuu. Ehkä osa teistä kaipaakin niistä taukoa! VILLE RANTA TWITTERISSÄ Nopea ylivelkaantuminen pikavipeillä on helppoa ja kätevää, maksuhäiriöitä suorastaan tyrkytetään
Kirjoititte sisäasianministeriön blogissanne näin: ”Kaikilla on oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen ja erityisen tärkeää yhteiskunnassa on lasten suojeleminen.” Emme voisi olla toimituksessa enempää samaa mieltä. Voimia työhösi toivoo Demokraatin toimitus Vuoden pettynein Tase häviää maakuntiin BRITANNIA PÄÄMINISTERI JUHA Sipilä sanoi laittavansa valtion taseen töihin. Mutta nyt ei voi olla puhumatta. Hallituksen aika alkaa vain käydä liian vähiin. Toivomme, että ruokitte ministerin arvovallalla arvokeskustelua, joka toivottavasti johtaa syvempään yhteisöllisyyteen, johon kuuluvat niin kantasuomalaiset kuin maahanmuuttajatkin. Ymmärrämme, että seksuaalirikoksista on vaikea puhua. Yllättävä pari LAURI MARKKANEN Koripalloilija VOLVO-MARKKANEN Pankkiryöstäjä DE_24012019_08.indd 9 17.1.2019 9.30. Myös omat pettivät Mayn, vaikka hän, aiemmin brexitiä vastustanut, yrittää vain toteuttaa kansanäänestyksen tulosta. Mitä rahoille käy, jos sote ja maakuntamalli eivät toteudu. Vaikka kovennetut rangaistukset ovatkin yksi lääke seksuaalirikosten ehkäisyssä, tavalliset suomalaiset kaipaavat lainsäädännön lisäksi selitystä näille kuvottaville ilmiöille. Sote Digin omistus aiotaan myöhemmin siirtää maakuntiin. Sen verran ylivertaisen pettynyt ilme Mayllä oli, kun brexit-äänestyksen tulos selvisi. Oulun ja Helsingin alaikäisiin kohdistuneet seksuaalirikokset hakevat alhaisuudessaan vertaisiaan. Vake rahoittaa 90 miljoonalla eurolla SoteDigi Oy:tä, joka ohjaa soteuudis tuksen digitalisointia maakunnissa. 9 Demokraatti TALOUS PARI VALITTUA SANAA Hyvä sisäministeri Kai Mykkänen (kok.), Kun turvapaikanhakijoiden tsunami iski Eurooppaan vuonna 2015, harva olisi uskonut, että suurimmat aallot iskevät yhteiskuntaamme vasta tänä vuonna. Lisäksi hallitus on panostamassa noin 40 miljoonaa euroa osin samojen maakunnallisten palveluiden kanssa työskentelevään Vimanaan. AFP / Tolga Akmen THERESA MAY saa jo tammikuussa Vuoden pettynein -palkinnon. Hallitus perusti kehitysyhtiö Vake Oy:n, johon on siirretty valtion omistuksia, joilla voidaan rahoittaa uusia hankkeita. Olette sisäministerinä vaikeassa paikassa. Suomeen tulisi saada nopeutetulla aikataululla lainsäädäntö, joka mahdollistaa vakavien rikoksien yhteydessä kansalaisuuden menetyksen ja pikaisen maasta karkotuksen. Nyt Vaken varallisuutta siirtyy vauhdilla maakuntiin. Vake toimii ohi eduskunnan, mitä Valtion tarkastusvirasto on moittinut
SDP onkin nykyään puolue, joka saa kaikista puolueista vahvimman kannatuksen alle 50-vuotiaden naisten keskuudessa. Kansanedustaja Timo Harakka (sd.) vaatii SDP:n vero-ohjelmaan pohjautuen kaivosveroa, joka olisi noin kaksi prosenttia malmien myyntivoitoista. Etenkin näin vaa lien lähestyessä tuntuu, että keskiluokka on enintään keskinkertaisen kiinnostava aihe poliitikoille – kuin lasissa lämmen nyt ja väljähtynyt valkoviinin jämä. Mutta keskiluokkaisen auvon varjoissa vaanii tulevaisuutta uhkaava työelämän murros, eläketurvan hiipumi nen ja huoli lasten tulevaisuudesta. Todellinen ukkopuolue on keskusta, joka on kolmissa viime vaaleissa kerännyt enimmät äänensä yli 50-vuotiailta miehiltä. Aika mukavaa elä mää siis. SALMIAKKIAAKKOSET Mikko Salmi mikko.salmi@demokraatti.fi A B C NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen VIIKON MEEMI PÄTKÄT Getty Images Tammikuun valinta: RUOKA vai LÄÄKKEET. P uolustusvoimilla lienee vakava harkinnan paikka alkoholinkäytön suitsimisessa työajalla. Lisäksi kaivosoikeuksien myyntivoitot tulisi jatkossa verottaa aina Suomessa. Hyvä Timo! M ielikuva SDP:stä vanhojen ukkojen puolueena saa kyytiä kokoomusta lähellä olevan ajatuspaja Toivon kyselyssä. Vuonna 2016 keskiluokka maksoi Elinkeinoelämän valtuuskunnan selvi tyksen mukaan tuloveroista ja veroluon teisista maksuista noin 70 prosenttia. Ilmankos maat ja taivaat lu paava Trump kiinnostaa. Lypsävää lehmää kan nattaa paijata vähän vaalien välilläkin. Näin kansallisomaisuutemme ryöstöviljely saataisiin kuriin. Suurin osa keskiluokasta tulee palkal laan toimeen, sairastaa pienituloisia vä hemmän ja on jo saanut osan lapsistaan kunnialla maailmalle. E läkeläisille lisää indeksikorjat tua eläkettä! Opiskelijoille työ tuloa vastaava opintotuki! Pik kulapsille äiti vuosiksi kotiin kunnon rahallisella korvauksella! Mutta kuka puolustaisi töissä puurtavaa keski luokkaa, joka tämän kaiken suurelta osin veroeuroillaan maksaa. DE_24012019_10.indd 10 17.1.2019 9.45. Niillä rahoitetaan iso siivu hyvinvoin tiyhteiskuntaa. Kuka pelastaisi keskiluokan. Yh dysvalloissa on tutkimustuloksia, joiden mukaan keskiluokkaisen perheen lap sista vain osa saavuttaa vanhempiensa tulotason. Nyt on Puolustusvoimien komentajan Jarmo Lindbergin aika näyttää johtajuutta. Pahinta tilanteessa oli, että puolustusvoimien johto peitteli epäasiallista käytöstä. Karjalan lennoston entisellä komentajalla Markus Päiviöllä meni viime keväänä useampikin kuppi nurin, kun hän räyhäsi ja haukkui Lemmenjoella Ilmavoimien Lapinmajalla vapaaehtoiseen kertausharjoitukseen osallistuneita. 10 Demokraatti S uomessa käydään ulkomaisten kaivosyhtiöden kesken sääntelemätöntä ja härskiä kauppaa suomalaisilla malmiesiintymillä
Ja vaurastuminen ei saa olla erilaisilla verohärpäkkeillä pe laamista. Esitetään miljardiluokan veronkevennysehdotuk sia vailla vastaavaa rahoitusta. Hyödyttömistä verovähennyksistä kuten yrittäjä ja metsälahjavähennyk sestä pitäisi päästä eroon. Miten nykyinen työsi eroaa entisestäsi eli SAK:n ekonomistin työstä. Tämä on samantyyppistä perusasiantun tijan työtä kuin SAK:ssa, mutta politiikan syke on hektisempi ja agendat laajempia. 11 Demokraatti Kansankapitalismi hyvä, verohärpäke paha SDP:n ekonomisti panisi veronkiertäjät kuriin. Vähän väsyttää; tulin juuri (15.1.) viikon lopun kestäneeltä Lontoon matkalta. Mikä on populismikerroin, kun poliitikko sanoo sanan verotus. DE_24012019_10.indd 11 17.1.2019 9.45. Kä vimme muun muassa katsomassa West hamArsenalottelun. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf Mikä meno Joonas Rahkola, SDP:n eduskuntaryhmän ekonomisti. Mutta lähtökohta on, että ihmisille pitää ensin saada riittävän hyvät tulot, jotta he voivat miettiä kan sankapitalismia. En ole varsinaisesti kissaihminen, mutta minua viehättää arokissan rauhallinen ja sympaattinen olemus, joka kuitenkin voi silmänräpäyksessä muuttua toiminnaksi. Periaatteessa on hyvä, että tavallisilla ih misillä on omaisuutta ja yritysten omis tajapohja on laaja. Lähdeveroa pitäisi korjata niin, että se koskisi myös muun muassa erilaisia instituutioita ja kansainvälisiä rahastoja. Kolme tärkeistä asiaa, joilla korjata verotusta. Aggressiivinen verosuunnittelu ja veromaksujen välttely pitää saada kuriin. Voimaeläimesi on arokissa eli manuli. Kyllä vai ei kansankapitalismille. Kaiken kaikkiaan hal litus tuntuu tekevän nyt vain pistemäisiä veroratkaisuja, joista ei ole merkittävää hyötyä. Etenkin poliittinen oikeisto viljelee jon kin verran veropopulismia. Miksi
EU-maista esimerkiksi Belgiassa sakko on kirjattu lakiin ja teoriassa jopa kansalaisoikeuksien menettäminen on mahdollista, jos jättää äänestämättä riittävän usein. Joitakin vuosia sitten Belgiassa muodostettiin uutta hallitusta 541 päivää. Australiassa torkkuneita myös sakotetaan. Mutta mitä korkea äänestysprosentti kertoo, jos sen takana on pakko tai hylättyjen ääni määrä kasvaa huomattavasti. Käytännössä edes sarjanukkuvia ei rangaista, mutta äänestysprosentit ovat hämmentävän korkeita vaaleihin katsomatta. DE_24012019_12.indd 12 17.1.2019 10.04. 12 Demokraatti Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. VELVOLLISUUDEN SYNONYYMI on pakko, mutta Tarasti ei määräisi nukkuvien puoluetta edustaville rangaistusta äänestämättä jättämisestä. Vaalilainsäädännön asiantuntija, ministeri Lauri Tarasti nosti jouluviikolla esiin ajatuksen, että suomalaisen velvollisuus äänestää vaaleissa tulisi kirjata myös perustuslakiin. Kuntavaalitutkimuksesta 2017 selviävät tiedot tarjoavat mielenkiintoista taustaa keskustelulle, mitä äänestysprosentin korottamiseksi voitaisiin tehdä myös lainsäädännöllisesti. Eikä velvollisuutta korostava painotus rajaudu pelkästään iäkkäämpiin, sillä myös alle 45-vuotiaista selvä enemmistö, 68 prosenttia, on sitä mieltä, että kaikkien pitäisi äänestää. Ruotsissa pidettiin valtiopäivävaalit syyskuun alussa, mutta uuden hallituksen muodostaminen venyi tämän vuoden puolelle. ÄÄNESTÄMINEN KANSALAISVELVOLLISUUTENA lähtee ajatuksesta, että maan kansalaisena oleminen sisältää oikeuksia mutta myös velvollisuuksia, kuten verojen maksaminen. 13) moni näkee asian samoin. Pakkorako BELGIASSA MUODOSTETTIIN UUTTA HALLITUSTA 541 PÄIVÄÄ. Samankaltainen ”äänestyspakko” on käytössä myös muun muassa Kreikassa ja Luxemburgissa. Edes pakko tai korkeat prosentit eivät takaa demokratian sujuvuutta. Ruotsin viime syksyn parlamenttivaaleissa äänestysprosentti oli noin 84. Australiassa laiskurit saavat sakot. Kun viime eurovaaleissa vuonna 2014 vain 39 prosenttia suomalaisista vaivautui ilmaisemaan kantansa, Belgiassa äänestysprosentti hipoi 90:tä. Korkea äänestysprosentti nähdään arvona sinänsä. Etenkin vanhemmat sukupolvet katsovat, että jokaisen pitäisi äänestää, sillä yli 65-vuotiasta jopa yli 80 prosenttia pitää äänestämistä kansalaisvelvollisuutena. Tarasti muistutti Ylellä, että viime kuntavaaleissa suomalaisten äänestysaktiivisuus oli vain 58,9 prosenttia ja eduskuntavaaleissa 70,1 prosenttia. Rane Aunimo rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo analyysi Vaalilainsäädännön asiantuntija Lauri Tarasti haluaisi äänestämisvelvollisuuden perustuslakiin. Hän uskoo lain kirjaimen toimivan ylevämpänä moraalisena velvoitteena, joka nostaa äänestämisprosenttia rangaistusuhan puuttumisesta huolimatta. P eräti kolme neljästä suomalaisesta, siis 75 prosenttia, pitää äänestämässä käyntiä kansalaisvelvollisuutena. Puoluelehtien päätoimittajista (D-gallup s
Tämän vuoden eduskuntavaaleissa luku on noussut 76 prosenttiin. Totalitarismissa äänestämättä jättäminen voi olla vahvempi poliittinen mielipide. Ne, joilla on ennestään eniten valtaa, myös äänestävät ahkerimmin. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI RIIKKA SUOMINEN Vihreä Lanka Äänestäjät haluavat vaihtaa hallituksen Vuoden 2007 eduskuntavaaleihin verrattuna yhä useampi äänestäjä haluaa nyt vaikuttaa hallituspohjaan. Mutta ehdottomasti kannattaa äänestää. Sitä pitää tukea. Äänestäminen on kansalaisvelvollisuus. Tätä oikeutta kannattaa käyttää aina, kun se vain on mahdollista. Kuoleminen Tammi–marraskuun aikana kuolleiden määrä oli 49 475, mikä on 495 enemmän kuin vuotta aiemmin. KYLLÄ Kyllä, mutta äänestämättä jättäminen ei voi olla rangaistava teko. D-gallup päätoimittajille: Onko äänestäminen kansalaisvelvollisuus. 3/5 MIKKO SALMI Demokraatti JUHA MÄÄTTÄ Suomenmaa SIRPA PUHAKKA Kansan Uutiset KYLLÄ Oikeuksia ei ole ilman velvollisuuksia. Mitä useampi äänestää, sitä paremmin myös pienituloisten ääni kuuluu. Kyllä! Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa 54 prosenttia äänestäjistä piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä vaikuttaa hallituspohjaan. Pakko kääntyy itseään vastaan. G ra fii kk a: Em ili e U gg la / Lä hd e: Ku nn al lis al an ke hi tt äm is sä ät iö EI Yhteiskuntaa voi rakentaa muillakin tavoin. NOUSUSSA LASKUSSA Teksti Rane Aunimo EI Äänestäminen on kansalaisoikeus, jota toivottavasti mahdollisimman moni käyttää. Syntyminen Tammi–marraskuun aikana syntyi 43 786 lasta eli 2 712 lasta vähemmän kuin vuotta aiemmin. ! ALBERTO CLARAMUNT Verkkouutiset ja Nykypäivä 20 30 50 70 90 10 40 60 80 100 54 % 76 % 20 7 20 19 DE_24012019_12.indd 13 17.1.2019 10.04. KYLLÄ Oikeus äänestää on demokraattisen yhteiskunnan yksi keskeisimmistä kulmakivistä
– Perinteeseen kuuluu, että puhemiehet eivät kovin paljon osallistu salikeskusteluun. Teksti Johannes Ijäs / Kuva Nora Vilva T ässä me pyöritämme tätä koko eduskuntataloa, Tuula Haatainen summaa puhemiehistön työtä. – Arvostan hänen pohjalaista hauskaa huumoriaan. Puhemiehenä toimii kokoomuksen Paula Risikko (kok.), ensimmäisenä varapuhemiehenä Mauri Pekkarinen (kesk.). 14 Demokraatti ARKADIANMÄELTÄ Eduskunnan kapellimestari Tuula Haataisen mielestä eduskunta on paikka, jossa pitää olla debattia ja mielipiteiden tuuletusta. ”Sitä on demokratia”, hän sanoo. Siinä perussuomalaisten silloinen kansanedustaja Pertti ”Veltto” Virtanen viskoo papereita täysistuntosalissa ja poistuu mielenosoituksellisesti puhemieheen päin kumarrellen. – Mauri oli ministeri yhtä aikaa kanssani Vanhasen (kesk.) hallituksessa. YOUTUBESTA LÖYTYY video vuodelta 2014. Ensimmäisen vuoden olen pidätellyt. Täytyy sanoa, että vaikeata on ollut, Haatainen hymyilee. Vastaavaa ei ole nykypuhemiehistön DE_24012019_14.indd 14 16.1.2019 16.44. Olen aina arvostanut, että hän kykenee yhteistyöhön niin oppositiossa kuin hallituksessa. Omituisella käytöksellään Virtanen kritisoi silloista puhemiestä Eero Heinäluomaa (sd.) siitä, ettei edustaja kokenut saaneensa tältä puheenvuoroa. Kaikki edustajat suhtautuvat työhönsä vakavasti, Haatainen sanoo. Haatainen on ollut helmikuusta 2018 asti toinen varapuhemies. Risikon Haatainen sanoo oppineensa tuntemaan entistä paremmin. Tuula Haatainen, eduskunnan toinen varapuhemies, on ehtinyt urallaan moneen: apulaiskaupunginjohtaja, kansanedustaja, varatoimitusjohtaja, opetusministeri, sosiaalija terveysministeri, presidenttiehdokas… Puhemiehen työtä hän kuvaa kuitenkin täysin omalaatuiseksi. Pekkarinen kerää maahan leijailleet A4-arkit. Työn vaikeimpana osana Haatainen pitää pysymistä omassa roolissa. Meillä on hyvä tiimi. Kansanedustajia Haatainen sanoo oppineensa tuntemaan puhemiehenä laidasta laitaan entistä paremmin. Monen kanssa tulee keskusteltua myös eduskunnan kuppilassa enemmän. – Ihan siitä syystäkin, että katson nyt edustajia salissa kasvoihin enkä selkäpuolelta. Kommentissa ei ole turhaa henkseleiden paukuttelua, vaikka hierarkiassa eduskunnan puhemies on Suomessa toisena heti presidentin jälkeen. Jos on jokin asia, jota on itse vienyt eteenpäin aikanaan ministerinä tai salissa, voi tietysti harkita puheenvuoron käyttämistä. Hän pitää sanansa, kun jotain on sovittu
15 Demokraatti Eduskunnan kapellimestari Naiset menestyksen takeena Kokoomuksen ajatuspaja Toivo on selvittänyt kolmen suuren puolueen eri ikäisten ehdokkaiden vaikutuksia vaalitulokseen. Johannes Ijäs eduskuntatoimittaja johannes.ijas@demokraatti.fi KOMMENTTI aikana tapahtunut. Jos joskus joku todella närkästyy, haluan aina keskustella sen pois nopeasti. Haatainen painottaa, että hänelle on ollut tärkeää pitää ääntä tärkeäksi näkemiensä asioiden puolesta, kuten hyvinvointivaltion vahvistaminen, ihmisoikeudet ja ilmastonmuutos. Millaista on suunnata eduskuntavaaleihin varapuhemiehen roolista. DE_24012019_14.indd 15 16.1.2019 16.44. PUHEMIES EI KYSY VAAN JOHTAA PUHETTA. Puhemiehistö myös kehittää eduskunnan työtä. Varapuhemiehet voivat äänestää, toisin kuin puhemies, jos eivät ole johtamassa istuntoa. Onhan eduskuntaryhmässä nytkin 22 naista ja 13 miestä. Toivon mukaan ”SDP:n osalta kolmen edellisten vaalien vertailu osoittaa, että kannatus siirtyy ehdokkaiden mukana; vaali vaalilta aina eteenpäin neljällä vuodella”. Haatainen vastaa uskovansa, että ihmiset ovat jo tottuneet näkemään hänet eri rooleissa. SDP on myös asettanut enemmän alle 50-vuotiaita ehdolle. HAATAISEN JA muiden puhemiesten työ on monipuolista. – Pyrin tasapuolisuuteen 200 kansanedustajan kanssa. Naisia ja miehiä olisi ehdolla noin fifty-fifty. Se on hyvin asiallista, osin välillä kiihkeätäkin, mutta ihan mahdottomia yliyöntejä ei tule. SDP:ssä naisten vahva panos tuskin yllättää. Hän kertoo, että on perinteinen tapa, ettei puhemies kysy, vaan johtaa puhetta. Haatainen johti ennen varapuhemiehen roolia sote-valmistelussa keskeistä sosiaalija terveysvaliokuntaa. Aivan hiljattain ajankohtaisista asioista keskusteluun varattiin täysistunnoissa lisää aikaa. Tunnettua kuitenkin on, että kansanedustajat marisevat jatkuvasti, jos eivät koe saavansa tarpeeksi puheenvuoroja. Hyvään parlamentaariseen tapaan kuuluu, että oppositiolla on paikka puhemiehistössä. Yllättäväksi julkisuudessa ja tutkimuksen mukaan kiinnostavaksi havainnoksi on julistettu se, että SDP:stä ovat pärjänneet nuoret ja naiset. Hän myös käy paljon puhumassa ja viemässä valtiovallan tervehdyksiä eri tilaisuuksiin. Ei suurisuista naista saa mykäksi tekemälläkään. Se on niin, että eduskunta on paikka, jossa debattia pitää ollakin ja mielipiteitä pitääkin tuulettaa. Nyt näyttää, että naisten määrä SDP:n ehdokkaissa on taas kasvamassa huhtikuun vaaleissa. Nyt keskustan monet kokeneet miesedustajat jättävät Arkadianmäen. SDP:n naisehdokkaat ovat tarkastelun eduskuntavaaleissa 2007, 2011 ja 2015 saaneet vaali vaalilta suuremman osuuden äänistä. – Suomalainen keskustelee omalla tavallaan. Joskus tulee palautetta. – En ole poliittisista töistä lähtenyt mihinkään. Keskustan menestyksen takeina ovat olleet iäkkäät miehet, kokoomuksen yksittäiset äänimagneetit. Puhemies on yleensä eri puolueesta kuin pääministeri, mutta ison hallituspuolueen kansanedustaja. Sitä on demokratia. KANSALAISET KYSYVÄT Haataiselta usein, miksei tämä esitä ministereille kysymyksiä eduskunnasta televisioitavilla kyselytunneilla. Eduskunnan puhekulttuurin tasoa Haatainen pitää hyvänä. Listataan muutamia tärkeimpiä tehtäviä: koko eduskuntatalon toiminnan pyörittäminen täysistuntoineen, valiokuntien työskentelymahdollisuuksista huolehtiminen, hallituksen toiminnan seuraaminen jotta esitykset tulevat ajallaan, kansanedustajien kurinpito, avoimuuden ja vuorovaikutuksen ylläpitäminen kansalaisten kanssa. Haataisen työhön liittyy paljon kansainvälisten yhteyksien hoitoa. Kokoomuksen pitäisi taikoa uusia vetonauloja vaikkapa Stubbin tilalle. Haatainen arvelee, että jos ja kun sote-uudistus tulee täysistunnon käsittelyyn, siihen hän ei malta olla ottamatta kantaa. Sipilän hallitus poikkesi pitkään tästä. Jälkimmäistä Haatainen hoitaa ”Tuula-tunneillaan”, joilla eduskunnassa hänen luonaan vierailee eri kansalaisjärjestöjen edustajia. Ne aina keskustellaan ja ihan hyvissä väleissä on saatu selvitettyä. SDP:ssä Haatainen on sosiaalija terveyspoliittisen työryhmän puheenjohtaja ja sitä kautta pohtimassa myös hallitusohjelmatavoitteita
ILMIÖ DE_24012019_16.indd 16 16.1.2019 17.05. 16 Demokraatti Saaliinjaolla Teksti Rane Aunimo Konkarit jättävät eduskunnan ja kymmenettuhannet kansalaiset menettävät kansanedustajansa. Kato koskee kovimmin maakuntien keskustaa, mutta eniten paikkoja on jaossa etelän suurissa vaalipiireissä. Kuka kärsii ja kuka hyötyy, kun ratkaisevista äänistä kilpaillaan
Tuolloin vain noin kolmannes äänestäneistä kertoi äänestäneensä ensisijassa puoluetta. Nyrkkisäännön mukaan kansanedustajista vaihtuu noin kolmannes. Viime vaaleissa Soini oli 30 000 äänellään ääniharavalistan toinen heti pääministeriksi nousseen keskustan Juha Sipilän jälkeen. SittemVIHREÄT ON KUIN KÄÄNTEINEN KEPU MUTTA VIELÄ JYRKEMMIN. Epäselvää on, haluaako ”hillotolppansa” lunastanut Soini enää edes jatkaa politiikassa. Eduskuntavaalitutkimuksissa on selvitetty, kumpi on äänestäjille lopulta tärkeämpää: henkilö vai puolue. Luku voi olla jopa alakanttiin. 17 Demokraatti A lexander Stubb 27 129 ääntä. Henkilökeskeisyys oli huipussaan vuoden 1999 vaaleissa. Uudellamaalla annetuista yli puolestamiljoonasta äänestä ainakin 60 000 eli noin joka yhdeksäs hakee uutta osoitetta. KANNATUS ON PISTEMÄISESTI KAUPUNGEISSA. Lauri Ihalainen 10 354 . Vain osa edustajista lähtee omasta halustaan. V erkosta löytyvä vaalitutkimusportaali antaa vertailutietoa puolueen ja ehdokkaan suhteellisesta merkityksestä. Televisiopersoona ja Jokerien kiistelty omistaja Harry Harkimo sai puolestaan kokoomuksen ehdokkaana yli 11 000 ääntä, mutta joutuu perustamansa Liike Nytin kanssa uuden tilanteen eteen. DE_24012019_16.indd 17 16.1.2019 17.05. Toistaiseksi ei ole varmaa, mihin ulkoministeri Timo Soini (sin.) päätyy pohdinnoissaan. Tällä kertaa enemmän kuin joka kuudes istuva kansanedustaja on ilmoittanut vapaaehtoisesta luopumisestaan. Muun muassa heitä, entisiä ministereitä, mediatähtiä ja monessa liemessä keitettyjä konkareita ei voi äänestää ensi kevään eduskuntavaaleissa. Stefan Wallin 9 787 . Samalla yli neljännesmiljoona äänestäjää joutuu etsimään itselleen uuden edustajan. Kuinka moni 11 000 äänestä seuraa Liike Nytin Harkimoa, kun kokoomuksen Harkimoa ei enää ole. Eero Heinäluoma 9 7023 , Mauri Pekkarinen 9 170 . Carl Haglund 21 468 . Stubb ja Haglund ovat jo jättäneet eduskunnan ja loput seuraavat perässä huhtikuussa. Kato on kovaa etenkin maan suurimmassa vaalipiirissä
V äestötason muutoksetkin heijastuvat vaalipiireihin. Puolueen näkökulmasta on liikaa vaalipiirejä, joissa puolueella ei ole yhtään kansanedustajaa. Hän pitää hyvänä piirteenä sitä, että tulevien vaalien niin sanotut pääministeriehdokkaat ovat ehdolla eri vaalipiireissä: keskustan Sipilä Oulussa, kokoomuksen Petteri Orpo Varsinais-Suomessa ja SDP:n Antti Rinne Uudellamaalla. Hänellä on paras mahdollinen data käytössään. Uusista puolueista ja liikkeistä Sinisille ja Liike Nytille Tuuri ei ennusta edelleenkään ainuttakaan paikkaa. Eniten paikkoja on jaossa Uudenmaan jälkeen Helsingissä. Ville Niinistön poliittinen perintö, liki 9 000 ääntä, tulee uusjakoon samassa vaalipiirissä, sillä vihreiden entinen puheenjohtaja ilmoitti syksyllä jättävänsä eduskunnan. – Jonkinlainen kyllääntyminen, tasaantuminen on tapahtunut 1990 -luvun lopun vuosista. Nyt hän koettaa ohittaa Li Anderssonin Varsinais-Suomen ääniharavana. Paavo Väyrysen Seitsemän tähden liike lukeutuu niin ikään vaalien arvoituksiin. Puoluepainotteisuuden nouseminen 2011 ja 2015 vaaleissa on tullut esimerkiksi perussuomalaisten vahvan vaalimenestyksen kautta. Vaalitutkija huomauttaa myös, että vuosien 1995 ja 1999 tutkimukset on tehty hieman eri menetelmällä kuin myöhemmät. – Vihreät on kuin käänteinen kepu mutta vielä jyrkemmin. Vihreiden nykyisellä kannatusrakenteella jo 35 paikan saaminen tarkoittaisi Tuurin mukaan sitä, että puolueen pitäisi olla suurin tai toiseksi suurin ainakin Helsingissä, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, suurissa vaalipiireissä. Kannatus on pistemäisesti kaupungeissa. Turkulainen valtiovarainministeri Orpo lähtee eduskuntavaaleihin ensimmäistä kertaa kokoomuksen puheenjohtajana ja pääministeriehdokkaana. 18 Demokraatti min asetelma on kääntynyt päinvastaiseksi. Väyrynen kertoi tammikuun alussa hakevansa kansanedustajan paikkaa Uudeltamaalta, eikä kotikonnuiltaan Lapista. Puoluejohtajista Uudellamaalla on varmasti ehdolla vain Antti Rinne. Mutta tämä on vain yksi mittari pohdittaessa politiikan henkilöitymistä, hän muistuttaa. Orpo syrjäytti Stubbin kokoomuksen johdossa kesällä 2016 . – Neljä viimeistä tutkimusta on tehty yhteneväisillä aineistoilla. Sen jälkeen heilahtelu ei ole ollut niin voimakasta. Vaalimatematiikka näyttelee omaa rooliaan lopullisen tuloksen ratkeamisessa. Vihreiden Pekka Haavisto valitsee Helsingin ja vihreille vaikean Uudenmaan välillä. Viime vaaleissa eroa vasemmistoliiton puheenjohtajan eduksi oli viitisentuhatta ääntä. Television ja suorien verkkolähetysten merkitys on kasvanut printin kustannuksella. – Saadakseen 45–49 paikkaa vihreiden pitäisi olla massiivinen Helsingissä, Uudellamaalla ja muualla, jossa he ovat saaneet edustajapaikkoja, Tuuri muistuttaa. Uuden puolueen puheenjohtajan suhteellinen merkitys on paljon isompi, koska ehdokkaat ovat olleet monelle äänestäjälle tyystin tuntemattomia. Paikkalaskelmia SDP:lle tekevä kuntaja järjestöasiainsihteeri Pekka Tuuri karsastaa niinikään suurimman vaalipiirin ylikorostamista. Borg muistuttaa myös, että mediassa politiikkaa tuodaan esiin kärkipoliitikkojen, erityisesti puolueiden puheenjohtajien välisenä kamppailuna. – On tervettä, ettei lähdetä korostamaan jonkin yhden vaalipiirin merkitystä, koska ensisijassa valitaan kansanedustajat, ja parlamentaarisen voiman perusteella lähdetään muodostamaan hallitusta. – Presidentinvaaleissa Väyrynen sai Uudellamaalla 4,3 % eli 22 000 ääntä, kun yhteen paikkaan Uudelmaalta tarvitaan noin 15 000 . Suomessa ei käydä yksiä vaan kolmetoista eduskuntavaalia yhdellä kertaa. – Kannatusta ja kansanedustajien määrää pitää lähtökohtaisesti kasvattaa kaikissa vaalipiireissä. – Uusimaa on hirveän tärkeä kokoomukselle, mutta Oulu keskustalle ja Helsinki vihreille. Uudellamaalla kokoomuksella riittää paikattavaa, kun poissa ovat muun muassa viime vaalien ääniharava Stubb ja puolueesta häipynyt Harkimo. Monen katseet kohdistuvat Varsinais-Suomeen. Luultavasti Soinin vaikutus puheenjohtajana oli erittäin suuri, Borg arvioi Demokraatille. Henkilötendenssin tietyn hiipumisen Borg kuitenkin myöntää tutkimuspohjalta. Mediassa toisinaan jopa pääministeripuolue-ehdokkaana mainittu vihreät on ainakin toistaiseksi epätodennäköinen pääministeripuolue. Tuuri uskoo Väyrysen laskeneen tarkkaan mahdollisuuksiaan. Helsingissä on ehdolla perussuomalaisten Jussi Halla-aho. – Vuoden 2011 vaaleissa valtaosa perussuomalaisten äänestäjistä sanoi äänestävänsä ensisijassa puoluetta. Presidentinvaalit on hyvä henkilögallup. Kaksissa edellisissä vaaleissa selvä enemmistö on pitänyt puoluetta ratkaisevampana päätöskriteerinä. Muuten ei nouse Suomen pääministeripuolueeksi. Vaalitutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta selittää, että muutos selittyy paljolti vuosikymmenen vaihteen jälkeen tapahtuneella poliittisella liikehdinnällä. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa kokoomus sai enemmän ääniä kuin perussuomalaiset, mutta jäi paikkamäärältään pienemmäksi. SDP:n näkökulmasta mielenkiintoisiin vaalipiireihin luopumisten osalta lukeutuu entisen työministerin Lauri Ihalaisen DE_24012019_16.indd 18 16.1.2019 17.05. – Tämä on ollut selvästi vahvistuva trendi. Tuuri sanoo, että kokoomus jäi kaipaamaan keräämiään ”turhia ääniä” esimerkiksi Lappiin, missä puolue oli alle tuhannen äänen päässä kansanedustajan paikasta
Uudenmaan väkiluku kasvaa ja vaalipiiristä valitaan seuraavissa eduskuntavaaleissa yksi edustaja enemmän kuin neljä vuotta sitten, kaikkiaan 36 . DE_24012019_16.indd 19 16.1.2019 17.05. Äänikynnys on maan matalin, ja piiriin on tullut 20 000 äänestäjää lisää viime vaaleihin verrattuna. Vaalipiiriin kohdistuu paljon mediahuomiota, ja äänestysprosentti on laskenut siellä suhteellisesti vähemmän kuin esimerkiksi Itä-Suomessa. Piirin ensimmäisellä varasijalla oli viimeksi kokoomuksen Pia Kauma, joka nousi kesken kauden eduskuntaan Stubbin siirryttyä Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi. Pekka Tuuri sanoo, ettei puolueen kannatus heittele mielivaltaisesti, vaikka kasvot uusiutuvat. – Kumpikaan istuvista kansanedustajista ei ollut ehdolla kuntavaaleissa 2017 , mutta silti SDP:n prosentuaalinen kannatus Keski-Suomessa oli valtakunnallisella tasolla. Vaalipiirin kaksi viimeistä paikkaa menivät 2015 vaaleissa SDP:lle. Varasijalta Arkadiamäelle noussut Riitta Mäkinen hakee nyt suoraa paikkaa. Pääsääntöisesti kannatus nousee ja laskee yksittäisessä vaalipiirissä puolueen valtakunnallisen kannatuksen mukaisesti. E duskuntavaaleja varten Suomi on jaettu kolmeentoista vaalipiiriin. – Harvoin käy niinkään, että puolueen valtakunnallinen kannatus laskee, mutta puolueen kannatus nousee yksittäisessä vaalipiirissä. Kustakin vaalipiiristä valitaan kansanedustajia asukasmäärän perusteella puoli vuotta ennen vaaleja. Uudellemaalle menevän paikan menettää Savo-Karjala, josta valitaan enää 15 kansanedustajaa. Kun nuoret helsinkiläiset Erkki Tuomioja (sd.) ja Pertti Salolainen KUN ET VOI ENÄÄ OSTAA TOYOTA COROLLAA, KOSKA SE LOPETTI VALMISTAMASTA FARMAREITA, ON PAKKO SIIRTYÄ AVENSIKSEEN TAI MUUHUN. Ahvenanmaan vaalipiiristä valitaan kuitenkin aina yksi kansanedustaja, joka käytännössä istuu RKP:n eduskuntaryhmässä. 19 Demokraatti Keski-Suomi, sillä kahdesta valitusta kansanedustajasta myös toinen entinen ministeri Susanna Huovinen on poissa. Muutokset vaalipiireissä ovat sitä merkittävämpiä mitä kauemmas historiaan katsoo
Kun vielä 2000 -luvun alkupuolella vaalien voittamiseksi tarvittiin 22–23 prosentin, tällä vuosikymmenellä suurimman puolueen paikka on irronnut 20,4 ja 21,1 prosentin lukemilla. Taustalla oli perussuomalaisen puolueen nousu suurten haastajaksi. Siksi monet yrittävät saada julkisuudesta ennalta tunnettuja ehdokkaita, Sami Borg sanoo. Myös Pirkanmaalta valitaan keväällä puolet enemmän edustajia kuin puoli vuosisataa sitten. Kunkin puolueen valtakunnallisen äänimää2011 VAALEISSA VALTAOSA PERUSSUOMALAISTEN ÄÄNESTÄJISTÄ SANOI ÄÄNESTÄNEENSÄ ENSISIJASSA PUOLUETTA. Keskustan vajoaminen 15–16 prosentin lukuihin, perussuomalaisten hajoaminen kahdeksi puolueeksi ja vihreiden nousu ovat vaalikauden muita huomattavia muutoksia. Näkyykö muutos jotenkin vaalien lopputuloksessa tai ehdokkaissa, jotka pääsevät läpi. Joulukuun laskelmassa hän arvioi SDP:n saavan 49 paikkaa, kokoomuksen 42 ja vihreiden 26 . Ennuste perustuu kolmen gallupin yhdistelmätuloksen ja edellisten eduskuntavaalien tuloksen avulla tehtyyn laskelmaan. Vihreän Langan joulukuisen paikkaennusteen pohjana on vuoden 2015 eduskuntavaalitulos vaalipiireittäin. 20 Demokraatti (kok.) nousivat ensimmäisen kerran eduskuntaan vuoden 1970 vaaleissa, viereiseltä Uudeltamaalta valittiin vain 20 edustajaa. Keskustalle heltiäisi nykylukemilla 35–37 paikkaa, kun sillä on nyt 49 edustajaa. Pekka Tuurin rohkeimmissa laskelmissa SDP voisi ylittää jopa 50 edustajapaikan rajan. Data kiinnostaa muitakin puolueita. V uoden 2019 alussa puolueiden valtakunnallinen kannatus eroaa merkittävästi vuoden 2015 vaalien tuloksesta. Vaalitappio olisi siis merkittävä. Suurimmat menettäjät tulevat Itä-Suomen vaalipiireistä ja toisaalta Satakunnasta. Tietysti mitä suurempi vaalipiiri, sitä vahvempi valttikortti kärkipoliitikkojen vahva näkyvyys tai muu tunnettuus on. – Erittäin hyvä kysymys, jota tutkimuksessa ei ole tuotu vahvasti esiin. Gallupeja pitkään johtaneen SDP:n kannatus näyttää vakiintuneen 21–22 prosentin lukemiin, kun toiseksi suosituimman puolueen kokoomuksen galluptaso pyörii noin 20 prosentin tienoilla. D-ILMIÖ DE_24012019_16.indd 20 16.1.2019 17.05
Kokoomustaustaisen helsinkiläisen viestintätoimiston tutkimusjohtajan Jukka Mannisen joulukuun paikkalaskelmaennuste antaa puolestaan vihreille vain 19 paikkaa. Vasemmisto–oikeisto-ulottuvuudella itsensä poliittiseen keskustaan tai hieman siitä vasemmalle määrittävät olivat muita epävarmempia puoluevalinnastaan, tekivät äänestyspäätöksensä myöhään, harkitsivat äänestämistä usean puolueen välillä ja myös muuttivat äänestyskäyttäytymistään eri vaalien välillä. Pekka Tuuri jakaa Borgin näkemyksen. Historian suurin pudottaja on ollut keskusta vuoden 2011 vaaleissa, kun puolue käveli Mari Kiviniemen johdolla 7,3 prosenttiyksikön murskatappioon. Kyse on siitä, valitako joka tapauksessa Toyota. Viime eduskuntavaaleissa heikon vaalituloksen tehnyt SDP ei puolestaan saanut yhtään vaalipiirien viimeistä paikkaa. Kolmannes ilmoitti vuonna 2015 vaihtaneensa puoluetta tai jättäneensä kahdella edellisellä kerralla äänestämättä. Jos hän ei enää asettuisi ehdolle, olisi se puolueelle luultavasti paljon hankalampi tilanne kuin se että keskustan vakaan kannatuksen ja järjestötoiminnan vahvoilta alueilta jää joku nimekäs pois. He vain joutuvat näkemään sen verran vaivaa, että tekevät päätöksensä uudestaan. Keskustan osalta tilanne on historiallisesti selvä. Olettakaamme, että keskustalla olisi joku hyvin tunnettu ehdokas Uudellamaalla. Eduskunnan jättävät keskustalaiset kansanedustajat keräsivät eduskuntavaaleissa 2015 yhteensä 75 865 ääntä. keskustan kannatusta. Keskustan haastetta lisää se, että viime vaaleissa se nappasi viimeisen paikan Hämeestä, Kaakkois-Suomesta, Savo-Karjalasta, Keski-Suomesta, Oulusta ja Lapista. Aikojen poikkeuksellisuutta korostaa se, että häviön kokeneet SDP ja perussuomalaiset päätyivät vuorollaan hallitukseen. Ajatuspaja Toivo huomautti tuoreessa selvityksessään Puolueiden kannatusrakenne: eduskuntavaalit 2007 , 2011 ja 2015 , että vaaliennustetta laatiessa keskustan taakkana ovat pääministeriys ja alhaiset gallup-luvut. Toivon selvityksen mukaan merkittävin ennustetta huonontava seikka on kuitenkin se, että vuoden 2015 vaalien ääniharavat eivät lähde ehdolle. Sami Borg kiteyttää, että vaalien lopputulos on täysin auki. T uoreimman eduskuntavaalitutkimuksen mukaan noin kolmannes äänestäjistä samastuu kahteen tai useampaan puolueeseen ja tekee päätöksensä vasta vaalikampanjan kahden viimeisen viikon aikana. Demareille lehti ennustaa 47 paikkaa ja vihreille peräti 28 edustajaa. DE_24012019_16.indd 21 16.1.2019 17.05. Lisäksi Tuuri muistuttaa, että pitkään, jopa vuosikymmeniä edustajana olleiden äänestäjäkunta on ehtinyt uusiutua matkan varrella joka tapauksessa. Vuoden 1966 vaalien jälkeen yksikään pääministeripuolue ei ole parantanut tulostaan seuraavissa vaaleissa. – Oleellista on katsoa, missä vaalipiirissä näin tapahtuu. – Maakuntien keskuskaupungeissa äänestetään keskuskaupunkien ehdokkaita. Sami Borg ei kuitenkaan pidä konkarien massaluopumisia pääministeripuolueen kannalta hälyttävänä. Pieni puolue ei enää nouse suurimmaksi, mutta kannatusmuutokset edellisiin vaaleihin verrattuna tulevat joka tapauksessa olemaan suuria muun muassa sen takia, että perussuomalaiset on hajonnut ja jakamattomia ääniä on paljon. Jos entisellä puolueella on pätevä uusi ehdokas keskuskaupungista, en usko, että ihmiset vaihtavat puoluetta. Vahvin selitystekijä epävarmalle ja liikkuvalle äänestämiselle on uusimman eduskuntavaalitutkimuksen mukaan nuori ikä, mutta myös ammatilla on merkitystä. 21 Demokraatti rän on oletettu muuttuvan yhdistelmägallupin tuloksen mukaisesti. Nähdäkseni keskustan konkarit tulevat pääsääntöisesti keskustan vahvoilta alueilta. – Paljon ehtii vielä tapahtua, ja kärjen järjestys voi muuttua. – Monet jotka ovat äänestäneet ehdokasta uran alussa ovat jo kuolleet ja ehdokas on saanut uusia äänestäjiä. Mannisen laskelmassa ei ole mukana Helsingin Sanomien joulukuista gallupia, jossa vihreiden kannatus pyrähti ylöspäin 13,4 prosenttiin. Suurin oppositiopuolue taas tapaa voittaa lisäpaikkoja, mutta kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa suurin oppositiopuolue on kärsinyt vaalitappion: SDP vuonna 2011 ja perussuomalaiset 2015. Puoluekannastaan varmimpia ovat maatalousyrittäjät, kun taas toimihenkilöt ja työntekijät ovat keskimääräistä epävarmempia. Etukäteen ei ole kovin vankkoja perusteluja lähteä arvioimaan, että nimenomaan tämä rokottaisi erityisesti PIENI PUOLUE EI ENÄÄ NOUSE SUURIMMAKSI, MUTTA KANNATUSMUUTOKSET EDELLISIIN VAALEIHIN VERRATTUNA TULEVAT JOKA TAPAUKSESSA OLEMAAN SUURIA. Vuoden ensimmäisessä Ylen gallupissa Taloustutkimus laski paikkaennjusteessaan keskustalle peräti 42 paikkaa poiketen selvästi muista laskelmista. Sivummalta on vaikeampi tulla valituksi. Harkinta-aika on nyt päällä. – Kun et voi enää ostaa Toyota Corollaa, koska se lopetti valmistamasta farmareita, on pakko siirtyä Avensikseen tai muuhun
Helsingin Sanomat kirjoitti suomalaisten köyhyydestä (HS 6.1.) pari viikkoa sitten. Sen vaikutuksista on selviä tutkimustuloksia: Ennalta ehkäisevät toimet vähentävät yhteiskunnan menoja ja samalla lisäävät verotuloja eli pienentävät julkisen talouden kestävyysvajetta. Ne ilmestyivät suomalaiseen katukuvaan 1990-luvun lamassa. Tuloerojen kehittymistä kuvataan termillä gini-kerroin. ”Hyvin kohdennetut panostukset lapsipolitiikkaan ovat tehokas keino vähentää julkisen talouden kestävyysvajetta (”winwin”). Vaikka talous on noista päivistä parantunut, on ruoka-avun tarve vain kasvanut. Avioero, työttömyys tai sairastuminen voi suistaa keskiluokkaisen köyhyyteen ja leipäjonojen asiakkaaksi. Selvitysten mukaan harvalla suomalaisella on taloudellista puskuria eli säästöjä yllättävien elämäntilanteiden varalle. Se on suuri luku. Ja sitä, kuinka köyhyys periytyy. Asiakkaina on lapsiperheitä, koulutettuja ja eläkeläisiä. Taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman pohti Helsingin Sanomissa yhteiskunnan käyttämien tukien tuottavaa käyttöä eli mistä menoista on todellista hyötyä kansantaloudelle ja mitkä ovat oikei ta investointeja tulevaisuuteen. DE_24012019_22.indd 22 16.1.2019 17.31. Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2016–2017 suhteessa eniten tulot kasvoivat pienituloisimmalla ja suurituloisimmalla tulokymmenyksellä. Toivoa sopii, että sekä kestävyysvaje että lapsipolitiikka nousevat vaalikeskustelujen keskiöön”, Korkman kirjoitti. Tällaisiksi hän listaa muun muassa koulutuksen ohella etenkin perhepolitiikan. Ne ovat Suomessakin kasvaneet tuloeroja vauhdikkaammin. Se kuvasi vähävaraisten perheiden ahdistavaa arkea, syrjäytymistä ja tukijärjestelmän aukkoja. Viime vuoden ennakkotietojen mukaan suomalaisista on pienituloisia 12 prosenttia eli 654 000 ihmistä. Pienituloisuus lasketaan suhteessa muiden tuloihin. Käytännöllisempi ja vähävaraisen arkea paremmin kuvaavava sana tuloerokeskusteluun olisi ruokajono. Jos tulot ovat pienemmät kuin 60 prosenttia vastaavankokoisten talouksien mediaanista eli keskimmäisestä tulosta, talous on pienituloinen. Pienituloisten kotitalouksien toimeentulon kasvu selittyy suurelta osin toimeentulotuen käytön kasvattamisella. Niin 90-luvulla kuten nytkin on arpapeliä, kuka joutuu ruokajonoon. Tuloeroista kannattaa kuitenkin puhua myös pienituloisten kohdalla. Tuloerokeskustelussa vähävaraisen arkea kuvaa hyvin sana ruokajono. Etenkin yksinhuoltajaperheillä tuet ja tarpeet eivät aina kohtaa. Suomessa köyhyys ja pienituloisuus määritellään tuloerojen mukaan. Tuloerojen rinnalla pitäisikin puhua myös varallisuus eroista. Näkökulmasta ja laskutavasta riippuen eroja löytyy tai ei löydy. 22 Demokraatti Heikki Sihto Toimituspäällikkö heikki.sihto@demokraatti.fi Indeksi Leipäjonon mittainen tuloero S uomessa on tämän hallituskauden ajan väännetty tuloeroista ja niiden kasvusta. Tilastokeskuksen näkemys asiasta on, että tuloeroissa ei ole tällä vuosituhannella tapahtunut merkittävää muutosta
al as ta lo @ de m ok ra at ti. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Pienyrittäjien ja maaseudun vähäväkisten puolue on menettänyt ydinkannatustaan, koska se on hallitusvastuussa leikannut kaikilta vastaantulijoilta ja jakanut rahaa puolue-eliitin varakkaille tuttaville. Yli kymmenen vuotta on kulunut, ihmiset ovat irtisanoutuneet eikä Fimea ole vieläkään lopullisesti Kuopiossa. Kannustavan bisneskielen täyttämät poliittiset tyhjänpäiväisyydet eivät lohduta työttömiä, lapsiperheitä tai opiskelijoita. DE_24012019_22.indd 23 16.1.2019 17.31. Huhtikuun vaaleissa samaa voidaan sanoa myös keskustalaisuudesta, joka hajasijoitetaan Juha Sipilän johdolla poliittiseen oppositioon. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Kannustavan bisneskielen täyttämät poliittiset tyhjänpäiväisyydet eivät lohduta työttömiä, lapsiperheitä tai opiskelijoita. Kaikki muistavat Fimean, entisen lääkelaitoksen, jonka sosiaalija terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) tuomitsi Helsingistä Kuopioon. Puolueen päiväunissa sen kannatuksen sydänmailla, kehäkolmosen takaisten pientareiden ja höttöisten mäntypeltojen Suomessa, odotetaan pääkaupunkiseudulta saapuvia kuljetuksia hartaalla ilolla. Onneksi tätäkin on kokeiltu, joten bluffin vaaraa ei ole. Kaikkialla muualla paitsi Apollonkadun pimeydessä ymmärretään, että Fimea oli ja on edelleen iso virhe. Hyssälästä lähtien viraston sijaintipaikkaa on etsitty taikavarpujen, kissojen ja koirien avulla. KÄÄNTEINEN EVOLUUTIO kaupunkilaisesta maaseudun kautta puun oksille toisi alkuvaiheessa mukanaan lisää kansallispukuja, lippuja ja maakuntalauluja. Näissä tunnelmissa keskustajohto on asioinut Apollonkadun asevarastollaan ja löytänyt sieltä hajasijoittamisena tunnetun pakkosiirtolaisuuden muodon. Jotakin pitäisi pikaisesti tehdä, koska gallupit lupaavat huhtikuulle vuoden 2011 katastrofin toisintoa. HAJASIJOITUS OPPOSITIOON V aalit lähestyvät ja suosionsa hukannut keskusta käy kuumeisesti läpi poliittisen asevarastonsa tarjontaa. Keskustassa kansallispuvut tarkoittavat kannatusta, elivoimaa ja 1900-luvun maitolaituriromantiikkaa, jonka 2010-luvun versio käy biodieselillä. Insinööriyrittäjä Juha Sipilän johtama agraaripuolue on viime vuosikymmenet kyntänyt joko routaista kuraa tai kivunnut pääministeripuolueeksi. Apua ei ole myöskään talouden tai työllisyyden kasvusta, koska leikkaukset näyttävät niiden valossa entistä järjettömämmiltä. Politiikan pajatso ei ole tarjonnut keskustalle kohtuullista menestystä tai maltillisia juonenkäänteitä. Pakkosiirtolaisuus ei toimi demokratiassa. Keskusta siirtäisi väkisin tuhansia virkamiehiä ja opiskelijoita kaupungista takaisin pellon laidalle
Yhteydenpito on tiivistä – keskustelua käydään sen varmistamiseksi, että ollaan samalla aallonpituudella. Hänelle tulee asiaa yleisimmin, kun näkemykset eroavat. – Silloin pelattaisiin pitkälti työnantajan pussiin. Raitakarilla on vapautusta normaalityöstä joka toinen viikko kahdeksan tuntia työntekijöiden asioiden setvimiseen. Raitakarin pakeille tullaan, kun on esimerkiksi epätietoisuutta työvuoroista, palkoista tai työsopimuksista – leipomoissa osa-aikaisia on aika paljon. – Kun asiat ovat hyvin, tuo aika riittää. Hän arvioi, että edunvalvonta heikkenisi huomattavasti, jos paikallisista sopimuksista neuvottelisi henkilö, jolla ei ole liiton tukea eikä vastuuta ammattiliittoa ja sitä kautta liiton jäseniä kohtaan. Hän on aistinut, että luottamusmies koetaan tarpeelliseksi. Pääluottamusmies Jenni Hjelt Tehystä muistuttaa, että luottamusvaltuutetun oikeudet perustuvat työsopimuslakiin, kun luottamusmiehen oikeuksista ja velvollisuuksista sovitaan työehtosopimuksella. Siinä tulee monenlaisia mutkia, enkä usko, että työntekijätkään sitä haluavat. DE_24012019_24.indd 24 16.1.2019 17.34. Minun mielestäni et. Yleensä onneksi solmut aukeavat. Kalenteri täyttyy, sähköpostien ja puheluiden määrä kasvaa. Mutta jos säkillä kannetaan ongelmia, siihen menee omaakin aikaa älyttömästi. Raitakarin työpaikalla on sama tilanne, neuvotteluvälit ovat kunnossa. Luottamusmiesjärjestelmän romuttamisessa hallituksen apurina on ollut erityisesti Suomen Yrittäjät, joka kelpuuttaisi liittoon kuulumattoman ”luottamusvaltuutetun” hoitamaan työntekijöiden edunvalvontaa työpaikoilla liiton luottamusmiehen sijaan. – Valtuutetulla ei ole yhtä kattavia oikeuksia tiedonsaantiin kuin luottamusmiehellä. Skyttä on sopinut työnantajan kanssa käyttävänsä aikaa luottamusmiehen työhön tarpeen mukaan. Teksti Marja Luumi / Kuva Nora Vilva A mmattiyhdistysliikettä on yritetty laittaa oikein urakalla polvilleen viimeisen vajaan neljän vuoden aikana. EPÄLUOTTAMUKSEN ILMAPIIRI ei Skytän mukaan onneksi näy omalla työmaalla. ”Liiton ihminen” on toista maata. Todennäköisesti ei, SEL:n pääluottamusmies Pekka Raitakari herättelee. Joka pilkku halutaan tarkistaa, hän kuvaa muutosta 22 vuodessa. Ei välttämättä. Raippaa on heilutettu jatkuvasti vielä pidentämällä työaikaa ja leikkaamalla lomarahoista, Hjelt perustelee. – Sote-alan ammattilaisten palkat ovat heikot verrattuna siihen, miten valtava vastuu heillä on ihmisten terveydestä ja hengestä. – Jos et ole sitoutunut liittoon, oletko oikea ihminen hoitamaan liiton päättämiä asioita. – Kaikki tuntevat minut, kun olen ollut samalla työnantajalla 32 vuotta. Sen luomisessa pääluottamusmiehillä on tärkeä rooli. Se tuo vakautta ja yhteisymmärrystä työpaikalle. – On toki porukkaa, joka vähät välittää, mutta kun saa hoidetuksi jonkun ongelman, siitä saa vilpittömän kiitoksen. Antaako liitto hänelle ohjeita ja lainopillista apua. – Mutta luottamusmiehen tietämystä kyllä kyseenalaistetaan. Luottamus työelämässä on Suomelle kilpailuetu. 24 Demokraatti TYÖMARKKINAT & TALOUS Vieläkö meitä tarvitaan. Demokraatin haastattelemat luottamusmiehet Suomen elintarviketyöläisten liitosta (SEL), sosiaalija terveysalan ammattiliitosta Tehystä ja Insinööriliitosta tyrmäävät tällaiset aikeet. Lähteekö ajamaan hänen asioitaan. – Hän on liiton kouluttama ja saa omasta liitostaan asiantuntija-apua. – Tyypillisesti taustalla on väärinkäsitys. Terveydenhuollon arjessa kiristynyt ilmapiiri näkyy yleisen tyytymättömyyden ja levottomuuden kasvamisena. Pääluottamusmies taipuu sielunhoitajaksikin. DEMOKRAATIN HAASTATTELEMISTA luottamusmiehistä vain Hjelt on päätoiminen. Insinööriliiton Pekka Skyttä ei myöskään innostu ”luottamusvaltuutetusta”. Epävarmuus näkyy myös pääluottamusmiehen työssä kiireen lisääntymisenä. Liitto on meille turvana, selkänojana
Noin 5 vuoden kokemus . . . Tällä hetkellä työllistää myös kysymys sairauslomien palkallisuudesta. JENNI HJELT Tehy (STTK) . Noin 750 ylemmän toimihenkilön luottamusmies HJELTIN LUO tullaan, kun on kysyttävää muun muassa palkasta ja yleensä palvelussuhteeseen liittyvistä asioista. Raitakarilla on selkeä pyyntö: – Lopettakaa köyhien, työttömien ja tavallisten työntekijöiden kyykyttäminen. – Sitä ei pidä menettää. – Hyvin paljon pystyy itse vaikuttamaan, saadaanko ehkäistyksi pahimpia tilanteita etukäteen. Pääluottamusmies Leipomo Primula Oy:ssä Järvenpäässä . Hyksin Helsingin alueen päätoiminen pääluottamusmies . – Ihmisten pitäisi jaksaa töissä yhä pitempään, mutta jotain on pielessä, kun henkilöstö on yhä uupuneempaa. . Vajaan 5 vuoden kokemus, sitä ennen luottamusmiehenä 4 vuotta . Hjelt toivoo, että hallitus miettisi vakavasti, miten työolot saadaan kuntoon. SEL:n jäseniä työpaikalla noin 35 PEKKA SKYTTÄ Insinööriliitto (Akava) . . . Se kantaa pitkälle. JOS ET OLE SITOUTUNUT LIITTOON, OLETKO OIKEA IHMINEN HOITAMAAN LIITON PÄÄTTÄMIÄ ASIOITA. MITÄPÄ TOIVEITA sitten seuraavalle hallitukselle. – Työpaikan asioista pitää saada puhua, jos ne eivät ole salassapidettäviä asioita, kunhan on asiallinen ja totuudenmukainen, Hjelt toteaa. Hän painottaa pääluottamusmiehen työssä yhteistyökykyä – hyvien suhteiden luomista. Miesten ja naisten palkat pitäisi myös saada viimein samalle viivalle. Luottamusmies Vaisalassa Vantaalla . Me olemme kaikki samassa veneessä. Erityisesti määräaikaisilla on perhevapaisiin liittyviä syrjintäepäilyjä. DE_24012019_24.indd 25 16.1.2019 17.34. Uudeksi pulmaksi on noussut tulkinta siitä, mitä on soveliasta kertoa sosiaalisessa mediassa. . Skyttä toivoo eväitä reilulle ja toimivalle yhteistyölle työelämässä, koska luottamus on Suomelle kilpailuetu. Ongelma tulee jatkuvasti esille hänen työssään. . . 25 Demokraatti Pääluottamusmies Jenni Hjelt pelkää, että sote-alalta loppuvat tekijät työn kuormittavuuden takia. . 22 vuoden kokemus . Hoitohenkilöstöä vastuualueilla kaikkiaan noin 2 020 PEKKA RAITAKARI Suomen elintarviketyöläisten liitto (SAK)
26 Demokraatti VAIHDA TEKSTI SOPIVAKSI! KURZ JOHTAA ITÄVALTAA KUIN UUSI MESSIAS. DE_24012019_26.indd 26 17.1.2019 10.38
Kaikkia näitä vastustetaan. Teksti Simo Alastalo / Kuva AFP, Emmanuel Dunand P usterwaldin alppikylä voisi olla suoraan Pikku Heidistä, ellei se sijaitsisi Sveitsin naapurimaassa Itävallassa. Heinisch puhuu puolueen linjan muutoksesta. 27 Demokraatti Käännös oikeaan päin Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz muodosti hallituksen natsikytkennöistä ja muukalaisvastaisuudesta tunnetun vapauspuolueen kanssa, joka yhdistää työväkeä ja akateemista äärioikeistoa. Paitsi amerikkalaismielinen, vapauspuolue oli jo tuolloin myös antisemitistinen ja euroskeptinen. Salzburgin yliopiston politiikan tutkimuksen professoria Reinhard Heinischia Wir Steirer -lehden kansi naurattaa. Kannessa kerrotaan vastaanottokeskusten poliisiratsioista ja Steiermarkin työttömyysluvuista, mitkä liitetään pakolaisiin. Harvardissa opiskellut Heider pelasi tennistä Yhdysvaltain keskuspankin puheenjohtajan Alan Greenspanin kanssa ja haaveili urasta perustuslakiprofessorina. Eletään huhtikuuta 2015 ja Eurooppaa on jo useamman kuukauden koetellut Syyrian sodan laukaisema pakolaiskriisi. Pusterwaldin maisemaan on fotoshopattu Segan väkivaltaisesta The Club -ammuntapelistä varastettu hahmo, joka näyttää aseistetulta jihadistilta tai gangstaräppäriltä. Joulukuussa 2017 vapauspuolue nousi liittokansleri Sebastian Kurzin johtaman kansanpuolueen hallituskumppaniksi ja pitää hallussaan muun muassa sisäministerin, ulkoministerin ja puolustusministerin salkkuja. ÄÄRIOIKEISTO EUROOPASSA DE_24012019_26.indd 27 17.1.2019 10.38. Lehti on oikeistopopulistisen vapauspuolueen (FPÖ) julkaisu, ja pittoreski vaikutelma särkyy heti alkuunsa. Mikäli jossain on Pikku Heidi, hän on läheisineen vakavassa vaarassa. Populismiin erikoistunut Heinisch esittelee Itävallassa vieraileville suomalaistoimittajille vapauspuolueen muutaman vuoden takaisia mainoksia. Idyllinen kuva vuorten ympäröimästä kylästä on painettu myös Steiermarkin osavaltiossa ilmestyvän Wir Steirer (Me steieirmarkilaiset) -lehden kanteen. Edesmenneen puheenjohtajan Jörg Heiderin aikaan vapauspuolue vastusti korruptiota sekä ihaili Yhdysvaltoja ja republikaaneja. – Islamvastaiset vaalimainokset voisi kiteyttää esimerkiksi näin: Me käpälöimme naisiamme itse, pitäkää näppinne erossa, Heinich toteaa ja näyttää vaalimainosta, jossa on vaaleahiuksinen nainen ja teksti ”liian kaunis huntuun”. Nyt puolueen ajattelun ytimessä ovat EU:n lisäksi maahanmuutto ja islam
– Kicklin alkuperäisenä tehtävänä oli vähentää veljeskuntien vaikutusvaltaa DE_24012019_26.indd 28 17.1.2019 10.38. Kun valtion nimi oli Itävalta-Unkari, sitä ei mielletty erityisesti Itävallaksi eivätkä ihmiset ajatelleet itseään itävaltalaisina vaan saksalaisina, jotka asuvat Habsburgien hallitsemassa Itävalta-Unkarissa, Reinhard Heinisch sanoo. Väärä osapuoli voitti. Kun muu puolue oli Heiderin jäljiltä hajallaan, Wienin haara valtasi koko puolueen. Moderni keskiluokkainen yhteiskunta syntyi Heinischin mukaan 1970-luvulla ja ryhtyi rapauttamaan perinteistä puoluejärjestelmää. – Syntyi tyhjiö, jonka vapauspuolue täytti. – Hammasteknikko Strache ja ideamies Kickl valtasivat Wienin. Kickl on aivot Strachen takana. ITÄVALTA ON ottanut nykyhallituksen aikana askeleen oikealle maahanmuuttopolitiikassa. Ensin hajonneen Itävalta-Unkarin imperiumin raunioille vuonna 1918, sitten toisen maailmasodan jälkeen vuonna 1945. Myös suhteet Venäjään ovat lämmenneet muun EU:n näkökulmasta liiankin tuttavallisiksi. Heinischin mukaan veljeskuntien jäsenet ylpeilevät kasvoissaan olevilla miekkailuarvilla ja käyttävät menoissaan kummallisia vanhan ajan univormuja. Heinisch tiivistää kolkosti veljeskuntien ajattelun pettymykseen toisen maailmansodan tuloksesta. puolueessa, mutta kävi päin vastoin. Nuori, hyvännäköinen Jörg Heider teki vapauspuolueesta 1980-luvulla seksikkään. – Jos haluat johtaa ministeriötä tai oikeuslaitosta, tarvitset akateemisesti koulututettua väkeä. Heinischin mukaan nyt puhutaan muutamasta sadasta vapauspuolueen jäsenestä, jotka tunnistavat hyvin toisensa. Koska Wien on yliopistokaupunki, nämä ihmiset ovat Wienissä. Strache on koulutukseltaan hammasteknikko, joten puolueen äärioikeistolainen, akateemisesti koulutettu siipi piti Strachea ensin idioottina, joka ei sopinut puoluejohtajaksi. ITÄVALLAN PERINTEISET valtapuolueet konservatiivinen kansanpuolue ja sosialidemokraatit ovat tasavaltaa vanhempia. 1990-luvulla puolue oli nykyistä uusliberaalimpi, 2000-luvulla tultaessa se oli protektionistinen ja keskittyneempi sosiaalisiin kysymyksiin. Ideologian sijaan isossa roolissa on ollut “kuukauden maku”. Heinischin mukaan puolueet ovat luoneet tasavallan kahteen kertaan. Kickl hylkäsi Heiderin ja nosti vapauspuolueen Wienin osaston johtajaksi ja lopulta koko puolueen puheenjohtajaksi Strachen. – Perinteisesti puolueet ovat olleet paljon merkittävämpiä kuin Itävalta valtiona. Heinisch vertaa tilannetta Carl Rowen ja George Bushin suhteeseen. 28 Demokraatti ÄÄRIOIKEISTO EUROOPASSA PUOLUE ON MENNYT AINA SINNE, MISSÄ ÄÄNESTÄJÄT OVAT. Strachen nousun taustalla on Heiderin vanha luottomies. Ainoat akateemisesti koulutetut äärioikeistolaiset ovat saksalaismieliset nationalistiset veljeskunnat, jotka haikailevat 1850-luvun kansallismielisyyttä, juovat kaljaa ja harrastavat akateemista miekkailua. Kysyttäessä jäsenet kieltävät kuuluvansa mihinkään järjestöön ja suuttuvat, jos heitä kutsuu äärioikeistolaisiksi. Jos Heider oli uuden vapauspuolueen pääarkkitehti, Strache siirsi sitä rajusti oikealle. Vuonna 2010 vapauspuolue maltillisti julkikuvaansa, koska valmistautui nousemaan valtaan. Saksalaislehtien tekemien juttujen mukaan naisilta kielletyissä tapaamisissa on laulettu natsilauluja ja puhuttu alemmista roduista. Pieni muutaman prosentin puolue vetosi aluksi sotaveteraaneihin ja saksalaisiin nationalisteihin. HEINISCH KERTOO näkevänsä arpinaamaisia veljeskunnan jäseniä yliopistolla päivittäin. Jos kysytte kuinka radikaali vapauspuolue on, kysyn mistä kuukaudesta puhumme. Kantoina uuden lientyneen FPÖ:n kaskessa ovat veljeskunnat, joiden koulutettu väki on puolueelle välttämättömyys. Vapauspuolue on tehnyt Venäjän presidentti Vladimir Putinin Yhtenäinen Venäjä -puolueen kanssa yhteistyöasiakirjan. – He ovat omasta mielestään patriootteja – jotka rakastavat ryyppäämistä. Heinischin mukaan Itävallan äärioikeiston ongelma on, ettei sen piirissä ole akateemisia ihmisiä. – Aina kun Itävallassa on natseihin liittyvä skandaali, esimerkiksi näkemyksiltään outo tuomari on ylennetty tärkeään asemaa, taustalla on veljeskunta. – Puolue on mennyt aina sinne, missä äänestäjät ovat. He ovat ksenofobisia, euroskeptisiä, mutta he voivat kääntää ne tarvittaessa katkaisijasta pois päältä, Heinisch sanoo. HEINISCHIN MUKAAN FPÖ yritti sanomaansa pehmentämällä vedota keskiluokkaan ja naisiin. NYKYISTÄ, MAAHANMUUTOLLA ratsastavaa vapauspuoluetta johtaa varaliittokansleri Heinz-Christian Strache. Vapauspuolueelle on ollut ominaista liikkuuvuus. Vapauspuolueen Wienin osastoon on aina kuulunut iso osa veljeskuntien jäseniä. Strachella oli tähän riittävästi uskottavuutta, koska hän kuului nuoruudessaan puolisotilaalliseen nuorisojärjestöön. – Veljeskunnat toimivat yliopistojen liepeillä. Heider halusi 1990-luvulla hallita puolueensa eri haaroja, joten hän lähetti Wieniin nykyisen Itävallan sisäministerin Herbert Kicklin
Kokemukset tiivistyvät puheeksi tekopakolaisista, jotka valehtelevat Itävallan viranomaisille. DE_24012019_26.indd 29 17.1.2019 10.38. Se oli yllättävää. – Kurz teki 2015 selväksi, että hän on hallituksen kanssa eri linjoilla ja otti vastuun pakolaisten käyttämän Balkanin reitin sulkemisesta. Tämä pätee vain parlamenttiin ja ministereihin, loput kansanpuolueesta on ennallaan. – Kurz vei kansanpuolueen hämmästyttävän oikealle. Maltillisten ihmisten, jotka eivät äänestäisi kansanpuoluetta, Heinisch selventää. Venäjällä ei ole aivan samaa ymmärrystä siitä mitä eurooppalaiset arvot ovat. Maahanmuutosta puhuessaan Rosenkranz kertoo taustastaan pakolaisasioita hoitaneena juristina. – Venäjä-pakotteet haittaavat elinkeinoelämää. Maahanmuutto nousee esiin myös Unkarista puhuttaessa. – Kun ottaa huomioon missä kansanpuolue sijaitsi poliittisesti ennen Kurzia, muutos oli valtava. – Saksan CDU:sta olisi ihanaa saada johtajaksi Kurzin kaltainen poliitikko. Rosenkranz istuu lehdistötilaisuudeksi muuttuneessa toimittajatapaamisessa vieressään hallituksen tiedottaja, jonka kasvoilla risteilevät suuret miekkailuarvet. – Sosialidemokraatit on intellektuellien ja koulutettujen lähiöasukkaiden puolue. He ovat menestyneet erinomaisesti viestinsä hallitsemisessa. Sosialidemokraatit ovat sekaisin ja muut puo lueet heikkoja. Hän vaikuttaa aidolta ja kyvykkäältä jopa Saksan televisiossa, jossa itävaltalaiset jäävät Heinischin mukaan usein jalkoihin. Vapauspuolue on ollut sinikaulustyöväkeä edustavien äänestäjien johtava puolue 1990-luvun lopulta saakka. SOSIALIDEMOKRAATTEJA JAKAA kysymys maahanmuutosta. Sosialidemokraateilla on suurempia ongelmia. Sosialidemokraatit oli vaaleissa toiseksi suurin, mutta puolue jätettiin kansanpuolueen ja FPÖ:n romanssin ulkopuolelle. – Enemmistö työväestä äänestää vapauspuoluetta, mutta vapauspuolue ei ole työväenpuolue. Vapauspuolueen lehti on yhdistelmä Alppi-idylliä ja islaminvastaisuutta. Itävallan ja vapauspuolueen mielestä pakotteita pitäisi soveltaa varovaisemmin, Rosenkranz sanoo. Viimeisessä television vaalitentissä ennen vaaleja Kurz ja vapauspuolueen puheenjohtaja Strache kiistelivät siitä kumpi tuntee läheisemmin Orbanin. Vapauspuolueen ja yhtenäisen Venäjän sopimus on Rosenkranzin mukaan luonteeltaan löyhä. Vapauspuolueesta on irronnut niin paljon porukkaa, ettei jäljellä ole enää puolueen sisäistä oppositiota. Hänestä tuli konservatiivien pelastaja, mutta hän oli liian nuori, joten hänen täytyi odottaa vuoroaan vielä kaksi vuotta. Myös puolueiden keskiluokkaistuminen on syönyt kannatusta. Oikeistolainen käänne teki selvää Itävallan vihreistä, kun jakautunut puolue jäi 2017 vaaleissa äänikynnyksen alle ja putosi parlamentista. – Silti hän antaa vaikutelman kuin olisi aloittanut eilen. Silti kantamme on, että Venäjää ei pidä eristää, hän jatkaa. Professori Heinisch pitää konservatiivien muutosta lähihistorian kiinnostavimpana poliittisena käänteenä. OIKEISTOKÄÄNTEEN ARKKITEHTI on vapauspuolueen hallituskumppani konservatiivinen kansanpuolue ja sen johtaja nuori rocktähden karismalla varustettu liittokansleri Sebastian Kurz. Rosenkranz kehuu valtapuolue Fideszin ja presidentti Viktor Orbanin kansainvälisesti kyseenalaista mainetta tuoneita saavutuksia. 29 Demokraatti Vapauspuolueen parlamenttiryhmän puheenjohtaja Walter Rosenkranz kuuluu Libertas-nimiseen nationalistiseen veljeskuntaan, porukkaan, jota Heinisch kutsuu vaaralliseksi. – Hallituksella menee hyvin, kunnon oppositiota ei ole. Nuoresta iästään huolimatta Kurz on hallituksen kokenein ministeri ja istunut myös kahdessa aiemmassa hallituksessa. Kun päästään Krim-pakotteisiin, Rosenkranz poikkeaa EU:n valtalinjasta. Heinisch luonnehtii Kurzia puhujana erittäin taitavaksi. Aitojen pakolaisten auttaminen on Rosenkranzin mukaan pyhä velvollisuus. – Emme ole sokeita sille, että Venäjällä on ongelmia. Kurzin vallan salaisuus on paitsi kansanpuolueen aiempi alennustila myös vuoden 2015 pakolaiskriisi, jonka hän muutti poliittiseksi kannatukseksi vielä vapauspuoluettakin tehokkaammin. – Kurz on pitänyt huolen, että kaikki ministerit ovat hänelle henkilökohtaisessa kiitollisuudenvelassa. – Kuten tiedätte perussuomalaisista, äärioikeiston puolueille on tyypillistä fragmentoituminen. Vapauspuolueen etuna sosialidemokraatteihin verrattaessa on yhtenäisyys. Niin kauan kuin Kurz menestyy, hän saa tehdä mitä haluaa. Hän johtaa Itävaltaa kuin uusi messias
Uskon, että ihmiset saa innostumaan kertomalla asioista avoimesti, keskustelemalla ja kuuntelemalla. 3 Viimeiset kymmenen vuotta on tiukan taloustilanteen takia puhuttu enemmän säästöistä kuin siitä, mitä kehitetään. Olen huomannut, että monelle on tärkeää voida olla suoraan yhteydessä. Olemalla oma itsensä ja tekemällä parhaansa. 2 Sisäilmaongelmat täytyy saada korjattua. Koin, että päätöksentekoon tarvitaan enemmän keskustelevaa ja kuuntelevaa otetta. Esimerkiksi Facebook-päivitysten jälkeen saan usein yksityisviestejä ja puheluita, koska kaikki eivät halua julkisesti kysyä tai kertoa. Lapsia ja nuoria koskevat kysymykset, kuten koulujen resurssit sekä vanhuspalvelujen laatu ovat olleet minulle tärkeimpiä asioita koko ajan. Tämä on osa laajempaa syrjäytymiskeskustelua, ja kyse on sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti isosta ja kasvavasta ongelmasta, johon pitää herätä. 30 Demokraatti FINALISTIEN KYSYMYKSET: 1. Nuorten mielenterveysongelmat lisääntyvät ja lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut. 2. Fin ali sti 6/ 10 Fina listi 7/10 VUODEN VALTUUTETTU 20 19 VUODEN VALTUUTETTU DE_24012019_30.indd 30 16.1.2019 17.45. Harva jaksaa lukea asiakirjoja, joista voi olla vaikeaa löytää olennaista tietoa. Tarvitaan matalan kynnyksen mielenterveysja päihdepalveluja ja tukea koulunkäyntiin sekä tukipalveluja perheille. Pitää tarjota laajasti erilaisia tapoja vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon. 3. 2 Erityistukea tarvitsevien lasten ja nuorten pitää saada apua nykyistä paremmin. 3 Sanotaan, etteivät ihmiset äänestä, koska heitä ei kiinnosta. Se tuo minulle paljon iloa, kun saa asioita – vaikka ihan pieniäkin – korjattua ja parannettua sillä ihmisten arkea. Kun olin ollut jo opiskelijapolitiikassa, oli luontevaa lähteä myös kuntapolitiikkaan. Se on iso asia, koska se vaikuttaa niin laajasti ja negatiivisesti opettajiin, lapsiin, perheisiin – kaikkiin. Mikä asia paikkakunnallasi täytyy saada kuntoon. Miten ihmiset saadaan innostumaan paikallisesta päätöksenteosta. Ihmiset saadaan innostumaan tuomalla päätöksenteko lähelle ja kertomalla asioista ihmisten – ei hallinnon – kielellä. MATIAS MÄKYNEN, 28 Vaasa Valtuutettuna vuodesta 2012 SDP:n valtuustoryhmän ja maakuntavaltuuston puheenjohtaja, analyytikko 1 Lähdin aikanaan ehdolle 18-vuotiaana lukiolaisena tuomaan esiin nuorten ääntä. VUODEN VALTUUTETTU 2019 Demokraatin ja SDP:n kilpailussa etsitään aktiivista, yhteishenkeä luovaa, yhteistyökykyistä, kuntalaisia kuuntelevaa ja innostavaa kunnantai kaupunginvaltuutettua Kilpailun kymmenen finalistia esitellään Demokraatissa Voittaja valitaan kaikille avoimella äänestyksellä Äänestys alkaa vasta, kun kaikki finalistit on esitelty Vuoden valtuutettu 2019 palkitaan komealla tittelillä sekä tuhannen euron matkalahjakortilla ja hänestä tehdään pitkä henkilöhaastattelu Demokraattiin ANETTE KARLSSON, 30 Porvoo Valtuutettuna vuodesta 2017 Kaupunginhallituksen jäsen Kansanedustajan avustaja, sosionomi (AMK) 1 Yhteisten asioiden eteenpäin vieminen on aina ollut lähellä sydäntäni. Miksi lähdit kuntapolitiikkaan – millaisiin asioihin haluat vaikuttaa. Nyt olisi tärkeää osoittaa, että kuntapolitiikka ei ole pelkkää kurjuuden jakamista, vaan että sillä saadaan aikaan hienoja asioita ja ihmiset pystyvät vaikuttamaan hyvin konkreettisesti omaan lähiympäristöönsä. Kokemukseni on, että kyllä heitä kiinnostaa, jos he saavat tietoa ja ehkä vielä vähän arkisemmassa muodossa. Pidän tärkeänä myös kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamista niin, ettei kaikki valta olisi poliitikoilla. Valtuustolla on yhteinen tahtotila, että Porvoossa ei olisi sisäilmaongelmia missään, mutta oikeiden ratkaisujen löytäminen on vaikea ja pitkä prosessi
Ihmiset haluavat vaikuttaa unionin kautta ja myös uskovat siihen. Tämän vuosisadan haasteita ratkaistaan kansallisvaltioita isommalla tasolla. Tämän on osoittanut muun muassa jatkuvasti surkuhupaisemmaksi muodostuva tapaus brexit, ranskalaiset keltaliivit, Italian populistien vaalivoitto sekä Puolan ja varsinkin Unkarin yhä kovemmaksi käyvä pokkurointi. Brexit on puolestaan näyttänyt, miten valheelliset väitteet, lokakampanja ja jopa ulkopuolinen puuttuminen sosiaalisen median kautta ovat johtaneet valtavaan sekasotkuun, jonka seurauksena kukaan Britanniassa ei tunnu tietävän, mitä seuraavaksi tapahtuu. Meidän tehtävämme on toteuttaa ihmisten unionia ja löytää ratkaisuja. EU etsii parhaillaan vastalääkkeitä tähän: tavoitteena on, että ainakaan EU:n yhteisellä rahalla ei tueta oikeusvaltion vastaista kehitystä. En usko eurokriittisten jytkyyn. Oireilun taustalla on monia, vakavasti otettavia syitä ja yhteiskunnallisia ongelmia. Syksyn eurobarometrista selvisi, että ennätyksellisen moni eurooppalainen (62 prosenttia) näkee maansa hyötyvän EU-jäsenyydestä – suomalaisistakin vastaajista 65 prosenttia, mikä on korkein luku 10 vuoteen! Kevään vaalikeskusteluun ja EU:n tuleville vuosille on haettava voimaa tästä. 31 Demokraatti Miapetra Kumpula-Natri Europarlamentaarikko, Bryssel miapetra.kumpula-natri@ep.europa.eu SH W MEPIT V uosi vaihtui – ja vaalikevät alkoi. EU on liian voimakas jätettäväksi vääriin käsiin – jokaisen kannattaa muistaa tämä kevään eduskuntaja eurovaaleissa! En usko eurojytkyyn IHMISET HALUAVAT VAIKUTTAA UNIONIN KAUTTA JA MYÖS USKOVAT SIIHEN. Jos jotain, niin brexit on osoittanut muille EU-erosta haikaileville, että erohuuteluissa ei ollut mitään järkeä. Populistien tarjoama ei-ei-vaihtoehdoton politiikka hankaloittaa uusien yhteisten ratkaisujen syntymistä ja halvaannuttaa jo olemassa olevien EU-instituutioiden – kuten sisämarkkinoiden ja laadukkaiden kauppasopimuksien – määrätietoista kehittämistä. Puhutaan välillä jo eurokriittisten jytkystä europarlamenttiin, vaikka ainakaan Suomessa gallupit eivät tue väitettä. Onneksi maailma ja Eurooppa eivät ole niin synkkiä kuin tähän asti olen maalaillut. Tämä tekee vaikeammaksi huolehtia työntekijöiden asemasta, luonnosta ja ilmastomuutoksesta. DE_24012019_30.indd 31 16.1.2019 17.45. Sanoin valitettavasti, sillä Euroopan unionin tai maahanmuuton syyllistämisellä ja mustavalkoiseen vastakkainasetteluun pohjautuvalla puheenparrella ei saada ratkaistua niitä haasteita, joita nopeasti muuttuva työelämä, ilmastonmuutos ja maahanmuuttopolitiikka meille luovat. Yksi kevään teemoista on, että osa Euroopasta ja sen ihmisistä oireilevat. Viime vuosien aikana populistiset liikkeet ovat ottaneet tässä keskustelussa valitettavasti ilmatilaa. Puolan ja etenkin Unkarin kehityksestä olemme oppineet, miten ”kansallismieliset lupaukset” ovat muuttuneet oikeuslaitoksen halventamiseksi, korruptioksi ja vapaan median suitsemiseksi
32 Demokraatti KASVO Metrolla pääsee hurauttamaan nopeasti keskustaan ja takaisin kotiin Myllypuroon. DE_24012019_32.indd 32 17.1.2019 10.07
33 Demokraatti Teksti Marja Luumi Kuvat Pekko Korvuo ”Hyppy syvään päähän”, sanoo Eveliina Heinäluoma pääsemisestään ensikertalaisena Helsingin kaupunginvaltuustoon ja vielä ryhmänsä puheenjohtajaksi. IDÄN puolustaja DE_24012019_32.indd 33 17.1.2019 10.07
34 Demokraatti D-KASVO I tä-Helsinkikö ankea ghetto. – Ammattikorkeakoulun sijainnista käytiin kova taistelu. Heti metrosta noustessa huomio kiinnittyy isoon rakennukseen, joka mullistaa Itä-Helsingin elämänmenoa entisestään. Hänelle Itä-Helsinki merkitsee turvallista lapsuudenmaisemaa ja nyt huimin harppauksin kehittyvää uutta itää. Ravintoloita on nyt tasan yksi. Kaikki harrastuspaikat olivat lähellä, ja se vapautti vanhemmatkin kuskaamasta meitä sisaruksia kaikkialle, ja antoi meille itsenäisyyttä. On aika saletti, että kahvila palaa takaisin kaikkien iloksi. Myllypuro kokoaakin urheilijoita ja liikkujia eri puolilta Helsinkiä. Missähän mahtaa olla terveysasema. Kaikki täällä vuosien jälkeen käyneet ihastelevat muutosta. Joulun alla Myllypuro näyttää talven ihmemaalta untuvaisten lumihiutaleiden peitellessä ostoskeskusta valkoiseen vaippaansa. Ammattikorkeakoulusta ei muodostu myöskään mikään oma linnakkeensa, sillä sinne tulee kaikille asukkaille avointa tilaa. Mutta silti yhdistävä tekijä on vahva ”me itähelsinkiläiset” -mentaliteetti. – Suunnittelun lähtökohtana oli vähentää kaljakuppiloita, jotka hallitsivat koko ostaria, ja lisätä muita palveluita sekä avoimia tiloja. Hieno ajatus suunnittelijoilta oli hänen mielestään sijoittaa aluetta halkovalle bulevardille asuintaloja. – Minulla on pelkästään positiivisia muistoja Kontulan, Mellunkylän ja Myllypuron alueesta. Se istuu myös Eveliina Heinäluomaan, joka palasi Lapissa opiskelun jälkeen takaisin kotikulmilleen, nyt Myllypuroon. Ja aika tuore tulokas, nuorisotakuu-talo. DE_24012019_32.indd 34 17.1.2019 10.07. Silmään osuu muutama iso market, kioski, pari kampaamoa, ompelimo-pesula, it-alan liike, kaksi kirpparia, apteekki, autokoulu, pizzeria, terapiakeskus, eläinlääkäriasema, asukastila kirjastoineen... Mitä vielä. – Haluan pitää myös päättäjänä koko Helsingin, myös idän puolta – valtuustossa idän edustus vähäisempi kuin esiEI SAA KÄYDÄ NIIN, ETTÄ ASUINALUEET AUTIOITUVAT, KUN PALVELUT KARKAAVAT. MONI MUUALLA Helsingissä asuva mieltää Itä-Helsingin yhdeksi ja samaksi alueeksi, mutta kaikilla lähiöillä on oma identiteettinsä. Hän tietää, että alueen asukkaat toivovat Metropolian tuovan ostarille lisää palveluita. Ensinnäkin vanha rapistunut ostoskeskus purettiin ja uusi uljas nousi sen tilalle 2009–2012. – Täällä yhdistyy miellyttävä urbaanius, mutta lenkkipolut sekä laajat luontoja urheilualueet löytyvät todella läheltä. – Laurin (Ihalaisen) ajatus toimii täällä Myllypurossa, Heinäluoma on ilahtunut. Liikkeellä on lähinnä eläkeläisiä ja lapsiperheitä joulukiireissään – laitapuolen väkeä ei sen enempää kuin muuallakaan Helsingissä. Metropolian tulo itään oli iso voitto, Heinäluoma huomauttaa. Metropolia-ammattikorkeakoulu valmistuu tänä vuonna ja se tuo mukanaan noin 6 000 rakennusja sote-alan opiskelijaa sekä 500 työpaikkaa. Heinäluoman lapsuuden ja nuoruuden ajoista Myllypuron ostari on muuttunut huimasti. Eveliina Heinäluoma, SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja, esittelee ylpeänä omia ”huudejaan”. Sosialidemokraatit halusivat, että kaupunkia kehitetään kaikin osin, ja itä ansaitsi omat työpaikkansa. Eveliina Heinäluoma opastaa rouvan oikeaan osoitteeseen
– Kyllä täällä kauppareissuilla jää aika usein suustaan kiinni, Heinäluoma naurahtaa. Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka. 35 Demokraatti kin. Hienoa, että Oodi tuli, mutta se ei saa olla pois muilta. Siksi on kiva näyttää vieraille Myllypuron lisäksi esimerkiksi Vuosaarta. Yhteiskuntatieteiden maisteri 2015 . Helsingin sd-piirihallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2017 . Moni moikkaa ja vanha rouva kysyy tietä terveysasemalle. . – Nyt on ilmassa vähän huolestuttavia merkkejä, jotka pitää tunnistaa riittävän ajoissa. . Itä-Helsingin kouluissa on paljon maahanmuuttotaustaisia lapsia, ja koulut saavat hieman muita enemmän rahaa, että kaikki pysyvät opiskelutahdissa mukana. Viekö se kaikki rahat. Helsingin sd-valtuustoryhmän puheenjohtaja vuodesta 2017 . . Meidän liikkeemme puolustaa lähiöitä, jotka jäävät helposti kaupunkikeskustojen jalkoihin, valtuustoryhmän vetäjä linjaa SDP:n punaista lankaa. PERHEEN ESIKOISENA Eveliina Heinäluoma on tottunut ottamaan vastuuta ja huolehtimaan kahdesta nuoremmasta sisaruksestaan. Siitä löytyi yksi kimmoke lähteä politiikkaan tekemään arkea helpommaksi kaikille. Heinäluoma puhuu lämpimästi muutenkin lähipalveluista. Harrastukset lentopallo, kuntosali, lukeminen Eveliina Heinäluoma pyrkii kohottamaan kuntoaan suositussa monitoimihallissa Liikuntamyllyssä mahdollisimman usein. . Työskentelee Milttonilla viestinnän asiantuntijana . . EVELIINA HEINÄLUOMA . Vanhojen mielikuvien muuttaminen vie aikansa. Heinäluoma haluaa nähdä myös Helsingin, jossa kaikkialla on niin omistuskuin vuokra-asumista– On ollut kiva huomata, kuinka ihmiset ovat alkaneet puolustaa hienoa kirjastoverkkoamme. Heinäluoma rauhoittelee. Heinäluoma kiittää ratkaisua: ostaria halkovalle bulevardille on rakennettu asuintaloja. Parempaa opastajaa hän ei olisi voinut löytää. DE_24012019_32.indd 35 17.1.2019 10.07. – Ei saa käydä niin, että asuinalueet autioituvat, kun palvelut karkaavat. Syntynyt Helsingissä 1988 . Ja viesti menee perille valtuustoon saakka. Koulujen oppimiserot ovat kasvaneet ja tietyille asuinalueille kasautuu huono-osaisuutta. Tässä on onnistuttu muun muassa Myllypurossa. Oma kokemukseni on toinen. SDP:N VALTUUSTORYHMÄN puheenjohtaja näemmä tunnistetaan hyvin ostarilla. . Vaikutuksensa on varmasti ollut niin äidillä, Sadulla kuin isällä, konkaripoliitikko Eero Heinäluomalla. – Populaarikulttuuri, esimerkiksi Vuosaari-elokuva, vielä vahvistaa oikein sitä stereotypiaa, että Itä-Helsinki on yhtä kuin työttömyyttä ja vaikeuksia. merkiksi Lauttasaaren tai kantakaupungin. Budjettineuvotteluissa kulttuurija vapaa-ajan toimialalle tuli lisää rahoitusta niin, että Oodin kuluja katetaan muualta – ne rahat eivät siis ole pois tältä toimialalta. Moni on ollut huolissaan, miten käy sivukirjastojen, kun upea Oodi valmistui. Häntä harmittaa Itä-Helsingin ”paha kaiku”. Muutos ei ole tapahtunut ilman poliittista tahtoa, ja SDP on erityisesti kantanut huolta alueiden eriytymiskehityksestä
DE_24012019_32.indd 36 17.1.2019 10.08. 36 Demokraatti MEILLÄ KÄYTIIN RUOKAPÖYDÄSSÄ AINA LÄPI AJANKOHTAISIA ASIOITA
Vuoteen 2015 mahtui myös puolen vuoden työttömyys. – En hakenut sitä, koska se ei ollut koulutustani vastaava työpaikka, ja ajattelin, ettei minua kutsuta edes haastatteluun. ELÄMÄ EI aina suju suunnitelmien mukaan. Kokemuksesta viisastuneena hän laittoi sitten ”hölmöjä” hakemuksia omituisiin paikkoihin. – Jos aikoo saada jotain aikaan, pitää pystyä käsittelemään myös negatiivisia asioita. – On menty niin metsään kuin vain voi mennä. Heinäluoma valmistui kesäkuussa yhteiskuntatieteiden maisteriksi, mutta työpaikkaa ei ollut valmiina. Vuosi 2015 oli Eveliina Heinäluomalle erityisen raskas monin tavoin. – Surun keskellä oli tärkeää, että oli muutakin ajateltavaa: ”minä hoidan nyt tämän työn ja valmistun”. Heinäluoma sanookin ”hyppäämistä suoraan syvään päätyyn” omaksi politiikan korkeakoulukseen. Näin siinä kuitenkin kävi. Nyt mieli vetää valtakunnan politiikkaan, koska Suomi kaipaa muutosta, ja isot linjat vedetään eduskunnassa, on sitten kyse koulutuksesta tai sosiaalija terveydenhuollosta – niistä lähipalveluista, joista Heinäluoma kantaa huolta. Siinä tilanteessa Eveliina Heinäluoma huomasi todella, kuinka tärkeitä lämpimät suhteet ovat kaikkein läheisimpiin, myös omaan isään. Oikea ratkaisu on lisätä TE-palvelun resursseja, että ihmisiä voidaan palvella räätälöidysti. Eveliina ”Eeron tytär” Heinäluoma, voisi kuvitella, että tämä lisänimi joskus ärsyttää. Heinäluoma sanoo suorat sanat aktiivimallista, joka ”kepittää” työnhakijaa yhä pahemmin. Vastavalmistunut korkeastikoulutettu tarvitsee työn hakemisessa erilaista apua kuin 55-vuotias pitkäaikaistyötön. Se oli osa lähimmäisen vastuuta ja antoi paljon myös minulle itselleni. Harva stadilainen tekee kuten Heinäluoma: lähtee opiskelemaan Lappiin, Rovaniemelle. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. Jokainen työtön on yksilö. Meillä käytiin ruokapöydässä aina läpi ajankohtaisia asioita, Eveliina Heinäluoma pohtii. Siihen on ehtinyt tottua pitkän aikaa, että isä on tunnettu poliitikko, hän kuittaa. Heinäluoma huomasi myös, ettei TE-toimistojen palvelut ovat rajalliset. Heinäluoma tietää, että joskus voi tulla kuraa niskaan, mutta kaikki palaute on tärkeää. 3 TÄRKEINTÄ 3 Pelastakaa lapset -tukihenkilöksi lähteminen. Karenssi tuli yllätyksenä. Avoimen haun kautta työpaikka löytyi viimein viestintätoimisto Milttonilta viestinnän suunnittelijana. Mutta olen oppinut tekemään asioita omalla tyylilläni. Kun pääsy Helsingin yliopistoon ensiyrittämällä ei tärpännyt, Eero-isä kannusti harkitsemaan muita vaihtoehtoja. – Ei se ole minua ikinä häirinnyt, jos ihmiset tunnistavat minut Eeron tyttärenä. Juttutuokiot keittiön pöydän ääressä, miten kunkin päivä on sujunut, ovat vielä hyvässä muistissa. Varsinaiset ensiaskeleet yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa hän otti opiskelijapolitiikassa. 2 Uskaltautuminen valtuustoehdokkaaksi, koska en ollut aiemmin ajatellut, että olisin ihminen, jolle ihmisten asioiden hoitaminen ja esillä oleminen on arkinen asia. Eero Heinäluoma on saanut lempinimen Don Eero. Miltäpä kuulostaisi Donna Eve. – Ehkä se lähtee tosiaan perheestä. Isä-Eero on kannustanut tytärtään. Itsetuntoa koeteltiin. – On äärettömän tärkeää, että voi jakaa turvallisesti hyvinkin ristiriitaisia tunteita pelkäämättä, ettei toinen ymmärrä, hän pohtii. Eläminen ja opiskelu Rovaniemellä avarsi maailmankatsomusta ja auttoi itsenäistymään. Tutustuin samalla moninaiseen Suomeen – helsinkiläinen näkymä on aika erilainen kuin lappilainen. Kivahan se on, jos se on jäänlohkaisu tulla keskustelemaan. Hän uskoo, että nyt on tilausta kansanedustajalle, joka ottaa asiakseen Helsingin puolustamisen ja ihmisten sujuvan arjen hoitamisen. DE_24012019_32.indd 37 17.1.2019 10.08. – On ollut arvokasta kuulla hänen pitkän linjan näkemyksiään, joista yksi on tämä: politiikassa kaikki on maraton-juoksua. Ei hassummalta, jos sillä tarkoitetaan naista, joka pitää puolensa ja puolustaa heikompia – eikä anna toisten hyppiä nenille. Yritin kirjelmöidä, että tämä on aivan naurettavaa. – Se oli parhaita päätöksiäni tähän mennessä. Hän oli aloittanut edellisenä syksynä korkeakouluharjoittelun, kun opettajaäiti-Satu sairastui vakavasti. – Tuli haavoittunut olo, kun toistuvasti kävi niin, ettei edes pyydetty haastatteluun. Äiti oli ollut se tärkeä tasapainottava tekijä, kun isä oli paljon poissa jälkikasvun ollessa teini-iässä. 37 Demokraatti 1 Muutto Rovaniemelle opiskelemaan. Herättelevä kokemus oli Tarja Halosen valinta presidentiksi – se oli Satu-äidille ja tyttärelle, tasa-arvon puolustajille, suuri ilonaihe. – Se valinta vahvisti, että nainen pärjää missä vain, maailma on avoin, Heinäluoma muistelee. EI OLE aivan tavallista, että ensikertalainen nousee Helsingin kaupunginvaltuustoon ja vielä ryhmänsä puheenjohtajaksi. Mutta ei. Se väritti koko syksyä. Projektisihteerin ja assistentin töitä hakeneelle Heinäluomalle osoitettiin esimerkiksi avoin työpaikka koulun kanslistina. Sellainen löytyi Lapin yliopistosta: yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ja kansainväliset suhteet. Äiti menehtyi alkuvuodesta 2015
RAADIN SUOSIKKI 1 2 3 4 Vetistä kuohua Teksti Heikki Sihto / Kuvat Nora Vilva A lkoholiton ”alkoholi” on nyt suosittua. Hedelmäisen saippuainen tuoksu herätti kummastusta, mutta sai myös kehuja. Testasimme neljä alkoholitonta olutta, tummia ja vaaleita, kotimaisia ja tuontioluita. Tuoksu on omituinen. Raati oli yksimielinen tuotteen täysin epäonnistuneesta mausta ja testi päättyi yökkäilyyn. Oluen väri ja kuohunta hurmasivat raadin. Jos hikisen halkojenhakkuupäivän päätteeksi olisi pakko juoda alkoholitonta olutta, olisi se olut tämä. Tuotteen makeus romutti lupaavan ensivaikutelman. . Myös tuoksu lupasi paljon. Kaunis väri ja vaahto. Yksi aisti vahvan ohramaltaan maun, toiselle maku oli vetisen hiivainen ja laimea. . Esimerkiksi Keskon kaupoissa on myynnissä kaikkiaan noin 50 alkoholitonta olutta. Näyttää lagerilta. Sokkona maistettujen oluiden joukossa oli myös yksi kolmosolut (Sandels), joka ainoana sai useampia kehuja, mutta tuoksusta löytyi ripaus aseman vessaa. . Le coq lager 3/5 pistettä Koff Crisp tumma lager 2 /5pistettä . Mutta miltä alkoholiton olut maistuu. Viime vuoden aikana alkoholittomien oluiden myynti kasvoi kymmeniä prosentteja. A. Jälkimaussa palattiin taas simaan. Raati jäi kaipaamaan humalan makua ja oluelle tyypillistä kuplivuutta. . . 38 Demokraatti KULUTTAJA TOIMITUS TESTAA Nolla pistettä otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa palstan historiassa. . Helppo juoda. Raadin mielestä tuote haiskahti simalle. ”On kuin joisi vedellä blandattua mämmiä.” Tuote houkuttaa lähteä ostamaan raikasta kunnon olutta. ”Rusinat vain puuttuu”. Alla arviot testatuista alkoholittomista oluista. . Raati kieltäytyi arvioimasta tuotetta ellei nollaa pistettä oteta käyttöön ensimmäistä kertaa palstan historiassa. Oluiden makumaailma oli vetinen pettymys, vaikka tuoksu olisi ollut lupaava. Heineken lager 1/5 pistettä Brewdog Nanny State ale 0/5 pistettä . . DE_24012019_38.indd 38 17.1.2019 10.28. Maku muistuttaa etäisesti olutta, mutta ei ole pahanmakuinen. Osa raadista oli valmis jättämään oluttestauksen tähän
Millaisella osaamisella turvataan maan kilpailukyky ja riittävä työvoima. Mitä useammin yhden pussin käyttää, sitä pienempi sen ympäristövaikutus on kokonaisuudessaan. Sen sijaan kierrätysmuovikassin valmistusprosessi saastuttaa vähemmän kuin paperikassin. Teksti ja kuva Nora Vilva PAPERIKASSI HAJOAA LUONNOSSA NOPEAMMIN. Tuska iskee viimeistään kassajonossa, jos kestokassi on unohtunut eteisen naulakkoon. kansanedustaja Hanna Sarkkinen, Vas. T ieto lisää tuskaa ja se ilmenee kauppareissullakin. kansanedustaja Anna-Maja Henriksson , RKP Kumpi on pienempi pahis. Muovikassi ei edes maadu, vaan kestää luonnossa kymmeniä vuosia. Kumpikaan ostoskassivaihtoehto ei siis ole iloinen ympäristöteko. Kumpi niistä on ympäristöystävällisempi. Muovi voi kulkeutua mereen ja pilkkoutua siellä mikrokokoisiksi muovihiukkasiksi, mitkä voivat joutua merten eläinten kautta ravintoketjuun ja sitä kautta meihin ihmisiinkin. – Muovikassien käyttöä halutaan vähentää nimenomaan roskaantumisongelman takia. Mutta ympäristöystävällisyys kattaa sanana monta erilaista vaikutusta. Eurooppa-, kulttuurija urheiluministeri Sampo Terho, Sin. 39 Demokraatti Tuote Merkki X pistettä . Se saattaa aloittaa hajoamisensa jo kastuessaan vesisateessa. – Kierrätysmuovikassin valmistus on vähäpäästöistä, koska kierrätysmateriaalin käyttö ylipäätään on yleensä vähemmän kuormittavaa kuin neitseellisen raaka-aineen käyttö. – Jos katsotaan vain yhtä käyttökertaa, niin ilmastonmuutosvaikutusten kannalta kierrätysmuovista valmistettu kassi on parempi, mutta ero paperikassiin ei ole kovin suuri kun otetaan huomioon laskennan epävarmuustekijät. . Silmissä vilisee kuvia muovin täyttämistä merimaisemista ja muoviroskaan hirttäytyvistä linnuista. Vapaa pääsy! la 26.1. europarlamentaarikko Jussi Halla-aho, PS kansanedustaja Pekka Haavisto, Vihr. Politiikan ykköskaarti linjaa kantojaan tuhatpäisen yleisön edessä. – Mietin valintaa siltä kannalta, että mihin tarvitsen kassia sen jälkeen, kun olen kantanut ostokseni kotiin. Mitä oppivelvollisuudelle pitää tehdä. Kumman Dahlbo sitten itse valitsisi. Eli jos valitsee muovikassin, voi se eräänä päivänä kulkeutua lautasellesi. Kysytään asiaa Suomen Ympäristökeskuksen erikoistutkija Helena Dahlbolta. – Paperikassi hajoaa luonnossa nopeammin. . Okei. – Paperikassia voin käyttää esimerkiksi biojätteen keräyspussina ja muovikassia muovipakkausten keräyspussina tai sekajätepussina. kansanedustaja Sari Essayah, KD Miten koulutusta kehitetään seuraavalla hallituskaudella. Roskaantumisnäkökulmasta paperikassi on parempi vaihtoehto. klo 11.30–13 Educa, Visio-sali, Messukeskus Juontajana politiikan toimituksen päällikkö Jussi Kärki kansanedustaja Tuomo Puumala, Kesk. Mutta asia ei olekaan näin yksinkertainen. Vaikuttaisi siltä, että paperikassi on selvä valinta. Arvio 2 OAJ:n SUURI KOULUTUSKESKUSTELU koulutusratkaisee.fi kansanedustaja Antti Rinne, SDP valtiovarainministeri Petteri Orpo, Kok. Tarjolla on kaksi pelastajaa, kierrätysmuovikassi tai paperikassi. Kannattaa miettiä olisiko kassille sen yhden käyttökerran jälkeen käyttöä. Arvio 1 . DE_24012019_38.indd 39 17.1.2019 10.28. On esimerkiksi päästöt, jotka aiheutuvat valmistuksesta, roskaamisnäkökulma ja resurssienkäytön näkökulma
Molemmat ammensivat älyllistä virikettä anglosaksisesta individualismista ja kävivät hakemassa sitä myös paikan päältä. SUOMALAISTEN HISTORIATIETOISUUS tuntuu menettäneen nyanssien tajua, eivätkä perusasiatkaan ole aina kovin tukevasti paikallaan. DE_24012019_40.indd 40 16.1.2019 17.56. Pekka ja Paavo individualisteina KOLUMNI Mikko Majander mikko.majander@magma.fi Kirjoittaja on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa. Hänen perustelunsa on historiakuvan kannalta kiinnostava: ”oikeastaan se taisi olla jonkinlainen tukikohta tai turvapaikka seitsemänkymmenluvun alkupuolen ideologisen vyörytyksen aikana”. Suomessa on ruokittu kuvaa, että SDP oli hilkulla langeta tähän loveen. Sosiaalidemokraatit toki lujittivat vuoden 1966 jälkeen parhaansa mukaan otetta hallintokoneistosta, jonka panivat toteuttamaan sosialismiaan, käytännössä Ruotsin kaltaista hyvinvointivaltiota. Heidän strateginsahan pohtivat 70 vuotta, kuinka sosiaalidemokraatteja kehitetään niin, että kulkevat kuin pässit narussa. Samalla he kamppailivat edelleen kommunismin patoamisen eturintamassa. Myös Lipponen seurasi Vanhan tapahtumia muutaman tovin kadun toiselta puolelta päätyen ajatukseen, että ”tuollainen massatouhu ei kiinnosta minua”. SDP:N NUORI POLVI KARISTI LUTEET OMASTA LIPUSTAAN. Se oli hänestä kuitenkin ohimenevää, ”eräänlainen radikalismin lastentautivaihe”, jonka jälkeen ”SDP:n nuori polvi karisti luteet omasta lipustaan”. Tämä heijastui reaktioissa hullun vuoden 1968 suomalaiseen kuohuntaan. Myös Pekka Tarkka liittyi SDP:n jäseneksi, kun paini kulttuuristalinistien kanssa kiihtyi. Voittavatko bolševikit siis historian tulkinnan, vaikka hävisivät itse reaalisen historian. Tarkka kertoo huomanneensa Mannerheimintien takaa, kuinka Vanhaa ylioppilastaloa vallattiin, mutta jatkaneensa hetken mietittyään matkaa: ”oli tärkeämpääkin tekemistä”. Ikäeroa heillä on vajaat seitsemän vuotta. Paavo Lipponen puolestaan suree muistelmissaan niitä tovereita, jotka kulkivat sosiaalidemokratian lävitse aina taistolaiseen peräseinään asti. Vasemmistolaisuus ja aikalaisten puheet sosialismista luetaan helposti tavalla, jossa ollaan jotenkin opportunistisesti Neuvostoliiton asialla. Lipponen tosin mainitsee Tarkan kerran, mutta vain luetellessaan Ylioppilaslehden avustajia. 40 Demokraatti P ekka Tarkan muistelmien henkilöhakemistossa on pitkälti toista tuhatta nimeä, niin kuin Paavo Lipposellakin, mutta toisiaan nämä kaksi sankariani eivät näy kohdanneen. Se on hieman yllättävää, sillä Helsingin piirit olivat 1960ja 1970-luvulla aika pieniä. Se teki Pekasta enemmän 50-lukulaisen ja Paavosta varhaisen 60-lukulaisen, vaan ei sentään merkinnyt suurta kuilua
Ehkä näin aikuisena silmäni eivät ole enää niin pelottavat, mutta nykyisin minulle sanotaan, että olen vihaisen näköinen. Näen kasvoissani lähisukuani ja siitä tunnistan, keiden ihmisten ketjuun kuulun. Nuorena minulle sanottiin, että silmäni ovat hirveän kylmät. Se voi johtua näistä äidiltä perityistä juonteista, jotka vetävät suupieliä alaspäin. Jäätävät ja pelottavat. Kasvot eivät kerro, onko elämässä ollut suruja tai iloja. Itse en osaa niitä piirteitä sieltä hakea. Uskon huomaavani peiliin katsomatta, jos silmä putoaa poskelle. Minut nähdään usein vakavana ja ehkä sitten ajatellaan, että olen kylmä tai vihainen. 41 Demokraatti Maija Pihlajamäki 55-vuotias Julkisja yksityisalojen toimihenkilöliiton puheenjohtaja E n tykkää peiliin tuijottamisesta enkä olla kuvattavana. Näen peilikuvassani keski-ikäisen vahvan naisen. Hyvät ystävät näkevät kasvoissani pehmeyttä ja sydämellisyyttä, aitoa välittämistä. Kasvoistani ei juurikaan näy anteeksipyytelevä nöyryys vaan pikemminkin päättäväisyys ja määrätietoisuus. Ehkä he näkevät tunteidensa kautta minut sellaisena kuin ovat oppineet minut tuntemaan. Vaikka arvostan muiden ihmisten kasvoissa rikkautta tuovia ja kokemuksesta kertovia elämän jälkiä – naururyppyjä tai huolijuonteita, omassa naamassa ne eivät tunnu yhtään mukavilta. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi DE_24012019_40.indd 41 16.1.2019 17.57. Minäkin olen läpikäynyt monia asioita, jotka eivät näy ulospäin. Joskus näen sen ujon pikkutytön, joka 50 vuotta sitten ei osannut aavistakaan, mitä kaikkea saa elämässään kokea. En yleensä kovinkaan paljon naura
Avioero, kuolemantapaus perheessä, oma tai läheisen sairaus, rahahuolet, perheen ja työelämän yhteensovittamisen vaikeus ovat haasteita, kun ajatellaan työelämää. Ja jos on, kertoo asenne ”työtä tehdään vain rahan vuoksi” usein siitä, että työelämässä on jotain pielessä. Parhaimmillaan työssä voi kokea olevansa oman kutsumuksen ja elämäntehtävän äärellä. Ihmiset ovat erilaisia suhteessa siihen, mitä jaksavat ja pystyvät. Minulta kysytään usein, kuinka paljon pitää jaksaa, on kyse sitten työpaikasta, parisuhteesta, mistä tahansa. OMIA RAJOJA on kuunneltava tarkoin. 42 Demokraatti IHMINEN & SUHTEET Pidä rajoistasi kiinni T yö on harvalle meistä vain työtä. On turha väittää, etteivätkö henkilökohtaisen elämän haasteet vaikuttaisi työssä jaksamiseen. Työelämä ei tänä päivänä ole helppoa. Tämä arvo muuten harvoin näkyy käytännön teoissa. Sopivan kokoiset saappaat, eivät liian isot tai liian pienet, tukevat työelämässä kulkemista. Työssä saadaan, jos kaikki on hyvin, toteuttaa omia erityisiä taitoja ja lahjoja sekä ammentaa koulutusten tuomaa ammattitaitoa ja ammatillista viisautta. Kun jalka kasvaa, pitää myös kengänkoon kasvaa. Näennäinen välinpitämättömyys voi kätkeä alleen esimerkiksi työpaikkaan ja sen olosuhteisiin liittyvää pettymystä, vihaa tai surua. Työ on tämän päivän ihmiselle mitä suurimmassa määrin itsensä toteuttamisen paikka. Ja jos siitä vielä saa riittävän rahallisen korvauksen, on ihminen työtilanteeseen varmasti varsin tyytyväinen. Eikä se ole aina vain rahan ansaitsemisen väline. Omien rajojen jatkuva rikkoutuminen etäännyttää itsestä ja altistaa uupumukselle, ahdistuneisuudelle ja maTeksti Miia Moisio TM, terapeutti ja kirjailija / Kuva iStock DE_24012019_42.indd 42 16.1.2019 18.02. On vain yksi mittari – se minkä itse jaksaa ja sietää. Toki tuolla halutaan joskus sanoa sitäkin, että omien arvojen järjestyksessä esimerkiksi perhe kiilaa työelämän edelle. Henkilökohtainen elämä ja työelämä kietoutuvat nekin yhteen. Muulla ei ole oikeasti merkitystä. Sitä haastavat työpaikan olosuhteet, esimerkiksi esimiessuhteet, muut ihmissuhteet ja työn määrä
DE_24012019_42.indd 43 16.1.2019 18.02. Moni meistä ei ole koskaan oppinutkaan kuuntelemaan itseään. Uupumukseen ja riittämättömyyden kokemukseen kannattaa puuttua. Itsestä etääntymisellä tarkoitan sitä, että lakkaa kuulemasta omia tunteita ja tarpeita. Kuuntele viesti ja toimi – aseta rajapyykit rohkeasti. 43 Demokraatti KYSY MIIALTA Terapeutti ja kirjailija, TM Miia Moisio vastaa hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin. Anna sille tilaa kertoa, mitä se haluaa sanoa. Hyvinvoinnin kannalta on hyvin tärkeää tiedostaa ja tunnistaa tämä. Pysähdy kuuntelemaan itseäsi, jatkuvassa tekemisen tilassa on hyvin hankala tiedostaa itsessä olevaa liikennettä. sennukselle. Terveen itsetunnon omaava ihminen ja terve työyhteisö sietävät rajat ja ymmärtävät niiden tärkeyden. Mitä itse haluat ja toivot elämältä. On turha uhrata itseään, kun voi toimia toisinkin. Asioista on aina hyvä puhua. Avoimuus yleensä kannattaa. Itseä on aina hyvä kuunnella ja pahoinvointiin puuttua nopeasti, jotta uupumus ei syvene – uupumuksesta toipuminen on pitkä prosessi. miia.moisio@helsinki.fi OMIA RAJOJA ON KUUNNELTAVA TARKOIN. 1 Työpaikallani on maahanmuuttajaharjoittelija, jota mielestäni vähätellään hänen taustansa takia. Kenelle uskaltaisin puhua asiasta pelkäämättä työpaikan menettämistä. Paras työyhteisö tukee rajojen asettamisessa ja antaa eväitä itsensä ja oman työnsä johtamiseen. Usein vihan sanoma on se, että olet pettynyt johonkin tai rajasi on tavalla tai toisella ylitetty. Kuuntele itseäsi tarkoin, pyri olemaan itsellesi rehellinen ja tee tärkeitä päätöksiä itseäsi kuunnellen. Vain rajattomalle ihmiselle toisen rajanveto on uhka. 3 Olen ajautunut sisarusteni painostamana vanhan äitini omaishoitajaksi. Mistä sitten omat rajat tunnistaa. Siksi kysyisin ensin maahanmuuttajaharjoittelijalta, miltä hänestä itsestään tuntuu. Onko tuo kenties lapsuudestasi opittu sopeutumiskäyttäytymisen muoto, jonka avulla sait osaksesi rakkautta ja hyväksyntää. Vihapohjaisen tunteen tarkoitus on varjella ihmisen herkkää sisintä. Ja jos se, mitä epäilit, osoittautuu todeksi, ottaisin asian työyhteisössä esiin. Rajojen vartioimisesta vastaa jokainen paljolti itse; me joko sallimme rajojen rikkoutumisen tai emme sitä salli. Itsetuntemuksen kannalta voisi olla tärkeää pohtia sitä, miksi olet ajautunut uhraamaan itsesi. Viha on siis hyvä ja käyttökelpoinen tunne. Miten voisin puuttua asiaan. Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että toisten auttamista on hyvä tehdä puhtaasta rakkaudesta tai myötätunnosta, ei niinkään velvollisuudesta tai muusta sisäisestä pakotteesta. Mitä teen, kun tunnen nyt uhraavani oman elämäni äitini hoitamiseen. Joskus kuitenkin teemme myös vääriä tulkintoja omasta mielenmaisemastamme käsin ja tulkitsemme ja oletamme, mutta emme tiedä. 2 Olen pitkään tuntenut työssäni uupumusta ja riittämättömyyttä. Ärtymys, kiukku, suuttumus eli jokin vihan sukulaistunne on hyvä maamerkki. Haluatko todella olla työpaikassa, jossa joudut pelkäämään sitä, että menetät työpaikkasi sen vuoksi, että voit huonosti. Saat varmasti äidin hoitamisesta myös hyvää mieltä ja tunnet tekeväsi äitiä kohtaa oikein
Otso Kautto pyrkii täyttämään TTT:n kaikkien kolmen kirjaimen velvoitteet. Millaista teatteria Otso Kautto, 55, Turkan koulun ohjaajalinjan kasvatti, jo nuorena teatterinjohtajan saappaita menestyksellä Teatteri Pienessä Suomessa kokeillut, sittemmin vapaana ohjaajana työskennellyt ja nomadivaistojen viemänä maailmaa kiertänyt teatterimies tahtoo uudessa pestissään tarjota ja tehdä. – Ilman muuta kysyminen. Tampere, työväki, teatteri. Niin kuin koko Tampereen Työväen Teatteriin. Siinä on hyvä kolmiyhteys, jonka varaan rakentaa kohtaaminen tuoreen teatterinjohtajan kanssa. DE_24012019_44.indd 44 17.1.2019 10.14. Sekä teatterin alueella että koko yhteiskunnassa on käynnissä sen verran kiitollinen myllerrys, murros jopa, että tämä ei teatterissa ole oikea hetki antaa valmiita vastauksia vaan etsiä ja esittää uusia, vielä piiloon jääneitä parempia kysymyksiä. Kumpi on hänelle tärkeämpi suuntaviitta: kysymyksenasettelu vai vastausten antaminen. Mutta jotain omaa Otso Kautto huoneeseen haluaa tuoda. Lähdetäänpä TTT-palastelussa liikkeelle käänteisessä järjestyksessä, asian ytimestä. Se on toistaiseksi työhuoneen inspiroivinta visuaalista virikettä, sillä valoisa tila on muuten ikään kuin välivaiheessa: syksyllä eläkkeelle jäänyt teatterinjohtaja Maarit Pyökäri on kantanut omat tavaransa ulos, vuoden vaihteessa aloittanut seuraajansa ei ole vielä tehnyt reviirimerkkauksiaan omilla tavaroillaan tai uusilla mööpeleillä. 44 Demokraatti Kohti ironian jälkeistä aikaa TEATTERIKEVÄT Teksti Rolf Bamberg, Tampere / Kuvat Kari Hulkko T ampereen Työväen Teatterin johtajanhuoneen ikkunoista avautuu näkymä Hämeenpuistoon, joka on yöllisen lumisateen jäljiltä kuin postikorttimaisemaa
45 Demokraatti Te at te rik ev ät KULTTUURI HISTORIA ON OSOITTANUT, ETTÄ TAIDE EI SUORASTAAN LUO TODELLISUUKSIA, MUTTA SE OSALLISTUU SIIHEN, MÄÄRITTÄÄ, MITEN TODELLISUUTTA KOETAAN. » DE_24012019_44.indd 45 17.1.2019 10.14
– Sen tekotapa, jossa näyttelijät ovat olleet hyvin paljon tuottamassa omaa materiaalia, on tuottanut yhden kauneimman esityksen, jota koskaan olen saanut olla tekemässä Feerin takana on Quo Vadis -teatteriryhmä, jota Kautto oli perustamassa jo vuonna 1985. 46 Demokraatti TEATTERIKEVÄT TEATTERIKEVÄT Kautto näkee teatterin paikan yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseen siinä, että se haastaa todellisuuden, ei vain kuvaa sitä. Voi sanoa, että teatteri on aina ajankohtaista johtuen siitä, että sekä katsojat että tekijät elävät tätä aikaa. DE_24012019_44.indd 46 17.1.2019 10.14. Ja juuri se on on teatterin supervoima, että pystymme liikkumaan sellaisella alueella, jossa näytille tuotavat asiat voi eläytymällä kokea. Nimensä velvoittamana Quo Vadis on kiertänyt esityksillään pitkin maailmaa. Minkälainen suhde siihen ajankohtaisuuteen otetaan – se ratkaisee, mielletäänkö se yhteiskunnalliseksi vai ei. Se johtaa väistämättä siihen, että herää myös jotain tunteita. Mikä ihme sai teatterinomadi Kauton asettumaan, vaihtamaan ikään kuin vapaissa vesissä puikkelehtivan purjeveneen TTT-tankkeriin. – Se lähtee siitä, minkälaisia asioita me kutsumme tuonne lavalle katsojien kanssa jaettavaksi. Olen itse sen koulukunnan kasvatteja, joka ajattelee taidetta jossain määrin itsenäisenä. Tällä tavalla on syntynyt myös alunperin kahdelle kielelle tehty ja jo Ruotsissa kiertänyt Kauton kirjoittama ja ohjaama seikkailusatuesitys Feeri, joka saa Suomen ensi-iltansa TTT:ssä helmikuussa. Otso Kautto sanoo panostavansa uudessa työpaikassaan teatteritalojen yhteistuotantoihin, mutta pitävänsä myös paikalliset lähtökohdat arvossaan. Kautto näkee teatterille ominaiseksi voimaksi sen, että sen piirissä ihminen kykenee samaistumaan johonkin toiseen, eläytymään johonkin sellaiseen tilanteeseen, joka ei ole se omamme. Kautto tietää, että teatterintekemisessä tasapainoilu asioiden syvemmän ymmärtämisen ja saarnaamisen välillä ei ole ihan helppoa... En siis näe sitä suoraviivaisena toimijana vaan pikemminkin ymmärtämisen edistäjänä. – ...koska tekijöillä on aina työssään tiedostettuja tai tiedostamattomia eettisiä ja moraalisia motiiveja. Koska se tapahtuu kollektiivissa muiden kanssa, se ei ole narsistinen projekti vaan siihen tihkuu aina muita näkemyksiä. Jos me alistamme teatterin tehtävän väärällä tavalla verbalisointiin eli jos alamme tehdä sanallistettavia ohjelmajulistuksia, niin silloin siirrytään ikään kuin kolumnin vahvuusalueille ja luovutaan jostain sellaisesta, joka on sanoin kuvaamatonta. – Mutta jatkuvasti yllätyn siitä onnistumisen tunteesta, että juuri teatterissa olen pystynyt tarkemmin välittämään jonkin henkilökohtaisen kokemuksen. – Siksi haluan, että teatteri ammentaa oman mahtinsa niistä asioista, joita vain ja ainoastaan se voi kuvata. KAUTTO ON koettanut siipiään myös proosakirjailijana ja myöntää, että on olemassa asioita, ajatuksia ja kokemuksia, jotka on jaettavissa paremmin romaanimuodossa tai vaikka runoina
Teatterielämässä TTT on ammattipuolella viimeinen mohikaani, harrastajakentässä työväennäyttämöt ovat vielä kunniassaan. Mitä tuo keskimmäinen T merkitsee työnsä aloittaneelle työväenteatterijohtajalle. – Mutta ennen kaikkea sillä on hieno ideologinen historia, varsinkin sieltä suunnasta, jota eurooppalaisessa traditiossa kutsutaan kansanteatteriksi. Siinä on kertynyt aika paljon kokemusta, ja minusta on normaalia tässä vaiheessa elämääni alkaa kantaa vastuuta siitä, että saatu kokemus siirtyy eteenpäin seuraavien polvien hyödyksi. Millaiselta ”työväen”-käsite saundaa. Sehän syntyi toisaalta haastamaan elitistisen hoviOtso Kautto sanoo panostavansa uudessa työpaikassaan teatteritalojen yhteistuotantoihin, mutta pitävänsä myös paikalliset lähtökohdat arvossaan. Niistä kannattaa pitää kiinni. Olen kiertänyt pienissä teatteriryhmissä ympäri maailmaa, mutta tehnyt töitä myös isoissa taloissa. – Olen saanut tehdä vapaasti sitä mitä olen halunnut, ja onnistumiset ovat poikineet lisää mahdollisuuksia. – Kuinka paljon meillä on aikaa, Kautto kysyy innostuen, ja jatkaa: – Ensinnäkin sillä on historiallinen arvo. 47 Demokraatti Esimerkiksi se, että niin paljon on jo tullut tehtyä. ”TYÖVÄKI” EPITEETTIÄ on vuosien varrella pudotettu tai pudotettu pois esimerkiksi urheiluseurojen nimistä eikä sitä liike-elämässäkään punapääoman kuihtumisen jälkeen ole pahemmin ollut näkyvillä. DE_24012019_44.indd 47 17.1.2019 10.14. Tampereen Työväen Teatteri on hieno nimi, ja TTT hieno lyhenne
– En näe, että taiteella olisi tuomarin tehtävää. Kun se on lähtenyt liikkeelle muutoksen ja pysyvyyden tutkimisesta, on se ollut mielestäni hyvin arvokasta. Myös aika Teatterikesän taiteellisen johdon jäsenenä jätti hyvän olon. Kun pystymme eläytymään pahaan, silloin meillä on myös pieni mahdollisuus estää se. Kun Otso Kautto on määtiteltävissä sekä ties monennenko polven stadilaiseksi ja toisaalta kosmopoliitiksi, millaisena Tampere hänen silmissään näyttäytyy – ennen ja nyt. Ja tässä kohtaa se työväenteatterin ihan perinteinen agenda, joka liittyy tietynlaisen yhteiskunnallisen muutoksen promoamiseen ja tietyn väestönosan hoivaamiseen, on minusta muuttunut. Jo nuoruusvuosien ohjaukset TTT:ssä otettiin hyvin vastaan. Kauton mukaan muutoksen ja pysyvyyden puntarointi on ollut työväenteatteritoiminnan ytimessä aina, koska siellä on aina ollut pyrkimys johonkin parempaan. Jos onnistumme välittämään oman kokemuksemme siitä, se on jo osa sitä tämän päivän työväenteatteria. Kun tulee puhe Helsingistä lähtemisestä, Kautto heittäytyy empiväiseksi. – Taiteellisesti minua on pidetty tässä kaupungissa hyvänä. ”Miten mä sanoisin tämän nätisti...” – Helsingissä taiteesta puhuviin ja sitä promoaviin ihmisiin on päässyt pesiytymään ironian yliarvostus. ENTÄPÄ SE kolmas T, Tampere. Kautto sanoo, että tässä ajassa on vaikea mennä määrittämään, keitä kuuluu nyt työväkeen. Ovatko he prekariaattia, pätkätyöläisiä, valkokaulustyöttömiä, opiskelijoita, maahanmuuttajia.... 48 Demokraatti TEATTERIKEVÄT teatterin ja toisaalta porvarillisen kaupallisen teatterin. – Historia on osoittanut, että taide ei suorastaan luo todellisuuksia, mutta se osallistuu siihen, määrittää, miten todellisuutta koetaan. – Me elämme tässä teatterissa sitä samaa työn ja työväestön murrosta, joka on menossa koko yhteiskunnassa. Olen Otso Kautto on jo löytänyt Tampereelta sopivat kävelyreitit. Ironia on toki hieno taidemuoto, mutta jos siitä tulee nokkeluuskilpailu, se uhkaa liukua kyynisyyteen hyvin nopeasti. Samoin on on muuttunut koko työväestön käsite. Mutta nimenomaan ohjelmiston kautta, ei ohjelmallisesti. – TTT:n nimeen sisältyvän ”työväen” -sana tulee päivittää jatkuvasti. Kauton mielestä on vain pahojen asioiden sysäämistä maton alle, jos vain torjumme sen tyyliin ”nuo pahat ovat pahoja, me hyvät ajattelemme oikein”. Omassa teatterihistoriassaan hänellä on Tampereelta hyviä muistoja. Minä näen, että taiteella on hirveän suuri tehtävä katsoa myös pahaa silmästä silmään ymmärtäen ja tunnistaen se. DE_24012019_44.indd 48 17.1.2019 10.14. TTT:n kotikatu Hämeenpuisto tulee ajan kanssa varmaan kävellyimmäksi
Ylipäätään Kautto on aina pitänyt Tampereen tunnelmasta, vaikka nuorena kaupunki näyttäytyi hänelle liian pienenä. Hän kertoo esimerkkinä yhden varhaisista Tampere-kokemuksistaan. Nyt hän on kolunnut maailmaa riittävästi. Mutta sama päti Helsinkiinkin, joten metropolielämää janoavan oli suunnattava maailmalle, Pariisiin, Madridiin ja ison veden taa. 49 Demokraatti täysin tympääntynyt siihen. Tamperelaista punkkaria punkkarimpaa ei ole, ja tamperelaishämyt vasta ovatkin viimeisen päälle. Ihmiset tarvitsevat sellaisia paikkoja, joissa asioiden merkityksiin suhtaudutaan tosissaan, Kautto vaatii. – Toivon, että saan olla täällä pitkään. Luulen että tulen viihtymään Tampereella hyvin. No, ehkä siihenkin aikaa tulee. Minusta teatteri saisi olla pääsääntöisesti ironiavapaa alue. 014 266 0110 Liput Lippupisteeltä 18,50–30,50€ +toimitusmaksut (alk. – Viehätyin havainnostani paljon, se oli minusta hienon näköistä. Lähtemisen pakkoa ei enää ole. Olen löytänyt täältä jo kävelyreittini ja omat kauppani. – Nykyään tunnen olevani kotona kaikkialla. Otso Kauton johtajasopimus ei ole määräaikainen vaan tyyppiä ”toistaiseksi”. Ensi-ilta ke 30.1.2019 klo 19 Liput 26/24/18 € Rakkautta ja intohimoa pienellä paikkakunnalla ENSI-ILTA la 26.1.2019 klo 19 Liput 28/26/20 € ENSI-ILTA to 24.1.2019 klo 19 Liput 24/22/16 € Ari-Pekka Lahti Ohjaus Jarno Kuosa ERLEND LOE Ohjaus Johanna Sorjonen Sykähdyttävä kertomus suomalaisuudesta Hulvaton ja hyväsydäminen selviytymistarina Lippumyymälä | Vapaudenkatu 36 | p. 1 € www.lippu.fi). Tässä työssä on vaan se ikävä puoli, että kokonaisvaltaisuutensa takia siltä ei jää riittävästi aikaa kaupunkiin tutustu miseen. No, koska se ylpeästi kantoi kaikki geneeriset kliseet päällään! Ajattelin, että ei Helsingissä kukaan kehtaisi... DE_24012019_44.indd 49 17.1.2019 10.14. Tälla teatterilla on hieno paikka olla kuratoimassa muutoksia, joide ansiosta teatteria kannattaa tässä maassa jatkossakin tukea. Hän käveli pitkin keskustan katua ja vastaan tallusti tamperelainen rokkari – sellaiseksi tämän tunnisti jo sadan metrin päästä. Sama pätee Kauton mukaan muihinkin manselaisgenreihin. – Minua huvitti ajatus, että miten näin kaukaa voi nähdä, että tuolta tulee tamperelainen rokkari. Tampereessa hän on löytänyt noita ironiattomia piirteitä
– Tavoitteena on ollut tehdä järjel linen polku, jota katsoja pystyy seuraa maan suhteellisen helposti. Näyttelijöitä lohdutti ajatus siitä, ettei vät Canth ja Jotunikaan päässeet hel polla. 50 Demokraatti Pystypäin rohkeat Minna Canthin ja Maria Jotunin elämät yhdistyvät kantaesityksessä Kuopion kaupunginteatterissa. Toiveen esitti talon edellinen johtaja Pekka Laasonen. Molemmat lähtivät prosessiin mu kaan innoissaan ja täysillä. – Se oli kutkuttava ajatus. Minna oli luonnon ja ympä ristön kuvaaja. Heidän näytelmänsä myös kiinnostavat yhä. Yksi esityksen peruskysymyksistä kuuluukin: ”Mitä onni on?” Pitkäselle ja Blombergille oli tärkeää avata Jotunin ja Canthin kirjailijami nät itselleen niin, että katsojatkin voivat ne löytää. Kaksikolla heräsi pian ajatus Kuopiossa syntyneen, mutta Helsingissä elämäntyönsä tehneen Ma ria Jotunin (1880–1943) ottamisesta esi tykseen mukaan. Canthin syntymästä tulee nyt maalis kuussa kuluneeksi 175 vuotta, Jotunin syntymästä 140 vuotta. He ryhtyivät etsimään sitä, mikä tekstissä voisi kolah taa tässä päivässä. HE TAISTELIVAT, EIVÄTKÄ LUOVUTTANEET – PALO OLI NIIN ISO, PITKÄNEN LUONNEHTII. Materiaalin valtava määrä hirvitti alkuun, mutta esityksen rakenne alkoi muotoutua jo viime ke väänä. Maria taas paneutui ih misen sisimpään ja henkiseen kasvuun, Pitkänen vertailee. – Ohjaaminen ja näytteleminen ovat tässä olleet parhaimmillaan sellaista yh teistyötä, jota normaalissa näyttämöti lanteessa ei pääse tekemään. Teksti ja kuva Virpi Kirves-Torvinen N äyttelijät Seija Pitkänen ja Annukka Blomberg saivat viime keväänä pyynnön tehdä esityksen Minna Canthista (1844– 1897) Kuopion kaupunginteatterille. Nämä kirjai lijat edustavat Pitkäselle ja Blomber – OLEN YLPEÄ NÄISTÄ NAISISTA, JOTKA EIVÄT VÄISTÄNEET VAIKEITAKAAN ASIOITA. – Marian ei pitäisi jäädä yhtään Min nan varjoon. On tärkeää, että meillä on ihan äärettömän hyvä olla näyttämöllä ja että se näkyy ulospäin, Blomberg sanoo. Työ on ollut myös dialogien muuttamista monologeiksi. Seija Pitkänen ja Annukka Blomberg käsikirjoittavat, ohjaavat ja näyttelevät koko Minna & Maria esityksen kahdes taan. Marrasjoulukuu oli prosessissa ah distumisen aikaa, keskeneräisyyden sie tämistä. Jyväskylä tuli hä nelle tutuksi kansakoulunopettajien se minaariaikana, mutta hän palasi Kuo pioon jäätyään leskeksi 1879. TEATTERIKEVÄT DE_24012019_50.indd 50 17.1.2019 10.48. Häpeä ja rohkeus vuorottelivat. Canthia on monesti kuvattu yksipuo lisesti matriarkkahahmona, joten kak sikko on halunnut nostaa esiin hänen muitakin puoliaan. Hän ansaitsee saman ar vostuksen. CANTH JA Jotuni ovat olleet tärkeitä esikuvia monille. En ollut nähnyt aiemmin kenenkään tällä tavalla yhdistävän heidän elämäntarinoitaan, Blomberg kertoo. Kesällä he valikoivat tekstien joukosta ne, jotka tuntuivat heistä it sestään hyväitä. Canthin perhe muutti Tampereelta Kuopioon Minnan ollessa kouluikäinen
– Olen ylpeä näistä naisista, jotka eivät väistäneet vaikeitakaan asioita. – He eivät halunneet totuuden edessä ”söpöstellä” tai sivistellä. Esityksen te keminen on ollut meille paljon enemmän kuin tämä yksi produktio, Blomberg sel vittää. Pitkänen ja Blomberg tahtovatkin ko rostaa elämäntarinoiden kertomisen merkitystä. – Niin paljon on edelleen näkymä töntä epätasaarvoa, Pitkänen lisää. tammikuuta Kuopion kaupunginteatterissa Maria-näyttämöllä. Kaksikko on saanut hämmästellä, mi ten paljon Canth ja Jotuni saivat aikoi naan aikaan ja auttoivat muita kohtaa mistaan hankaluuksista ja arvostelusta huolimatta. Näytteli jät nostavat esiin näiden naisten elä män kaikkia puolia – niin äiteinä, puo lisoina, kirjailijoina kuin yhteiskunnal lisina vaikuttajina. 51 Demokraatti Minna & Maria-näytelmässä seurataan Minna Canthia (Annukka Blomberg, oik.) ja Maria Jotunia (Seija Pitkänen) 1800-luvulta tähän päivään. Mutta toi sesta kulttuurista tulevien naisten asema saattaa olla kuin 1800luvulta. Olemme puhu neet hirveästi myös omasta naisen elä mästämme, matkastamme. Canth ei arkaillut kertoa ihmisten oloista Kuopion Harjulan köyhäintalossa tai Niuvanniemen mielisairaalassa. Minna & Maria -kantaesitys nähdään 30. Hän ei myöskään antanut luokkasetelmien vaikuttaa tekemisiiinsä, vaikka sai myös omassa elämässään kokea luokkaeroista johtuvaa nuivaa suhtautumista. Siksi jou dumme arvioimaan uudestaan, miten me kaikki voisimme olla tasaarvoisia, Blomberg pohtii. He tais telivat, eivätkä luovuttaneet – palo oli niin iso, Pitkänen luonnehtii. – Meillä naisilla on Suomessa nykyi sin pääsääntöisesti hyvä olla. Kun ihmiset uskaltavat avata suunsa, joku toinen voi saada siitä roh kaisua omaan tilanteeseensa. Myös Maria Jotuni halusi kuvata eri laisten yhteiskuntaluokkien elämää. DE_24012019_50.indd 51 17.1.2019 10.48. gille arkipäivän sankaruutta
Familie Flöz, Saksa DR. 52 Demokraatti flash flash Juhani Nuorvala – Juha Siltanen Louhisalissa 12.–15.2. kello 18–20 Museokorttiklubin merkeissä. DE_24012019_52.indd 52 16.1.2019 18.42. Työväentalo valmistui vuonna 1900, ja Puistotornina nykyään tunnettu rakennus oli tuolloin ensimmäinen kivinen työväentalo Suomessa. Ohjelmassa on draamaopastus ja slaavilaishenkistä musiikkia. Revontulihallissa 13.–16.2. Liput 09 4393 388 tai Lippu.fi www.espoonteatteri.fi Louhisalissa 25.2.–10.3. Draamallisen tuokion jälkeen ilta jatkuu jatsilla ja slaavilaisilla iskusävelmillä, jota soittaa viihdeorkesteri Huojuva Komppi. Lenin-museo puolestaan avautui työväentalossa vuonna 1946 ja myös vahtimestari Einolla on vihiä sen perustamisen taustalla olleesta venäläisten vallankumouksellisten salaisesta kokouksesta. Illan ohjelman avaa draamallinen tuokio ”Puistotornin Eino”, joka kertoo Tampereen työväentalon vaiheista talon vahtimestarin näkökulmasta. NEST VIROVIIKOT Familie Flöz, Saksa DR. Talossa on tehty historiaa monin tavoin, esimerkiksi monet järjestöt on perustettu Tampereen työväentalolla, kuten SAK:n edeltäjä Suomen Ammattijärjestö vuonna 1907. Revontulihallissa 13.3.–26.4. Museo on avoinna kello 20 saakka, ja ovien sulkeuduttua klubin jatkot vietetään viereisessä Ravitsemisliike Aistissa. NEST SUOMEN HISTORIA Eino johdattaa Puistotornin saloihin Demokraatti Tampereen Lenin-museossa vietetään iltaa perjantaina 25.1
Revontulihallissa 13.–16.2. Liput 09 4393 388 tai Lippu.fi www.espoonteatteri.fi Louhisalissa 25.2.–10.3. NEST SUOMEN HISTORIA DE_24012019_52.indd 53 16.1.2019 18.42. 53 Demokraatti flash flash Juhani Nuorvala – Juha Siltanen Louhisalissa 12.–15.2. Revontulihallissa 13.3.–26.4. Familie Flöz, Saksa DR. NEST VIROVIIKOT Familie Flöz, Saksa DR
Nyt hän on toiminut toisin, tai siis samoin kuin yleensä on tapana tehdä, eli ohjannut ensi-illan suomalaisteatterin normaaliohjelmistoon. Linnankoskeltahan on yleensä esitetty lähinnä Laulua tulipunaisesta kukasta. – Ai että miksi teen nyt kerrankin esityksen ihan normaalisti, niin kuin muutkin. teriin juuri ole tehty. Olet harrastajakentän kasvatti, Tikkurilan Teatterissa ja Vantaan Näyttämöllä peruskokemuksesi teatterista saanut. Ne olivat tärkeitä siinä, että opin, miten kirjoitetaan tanssille. Näissä kaikissa kolmessa käsitellään myös suomalaista mieskuvaa, ja siinä mielessä tämä Pakolaisten ikääntyvien miesten tarina sopi mukaan kuvaan. Toimittiin siis keskieurooppalaisella metodilla, jossa esitys tehdään valmiiksi harjoitustilassa ja siirretään sieltä näyttämölle. Tampereen Teatteri on ollut tässä produktiossa poikkeuksellisen kiva talo, olen viihtynyt tässä suoran kommunikaation ilmapiirissä. Tämä liittyy kuopiolaisen Tanssiteatteri Minimin ympärille rakennettuun Raja-Suomi-trilogiaan, jossa ensimmäinen osa oli Maiju Lassila -variantti Sulaketta lainaamassa ja toinen oli dramatisointi Juhani Ahon romaanista Juha. Se, miten siinä vainajat ja elävät ovat mukana samassa kuvassa. – Se on antanut valtavan kuulumisen kokemuksen. Siinä on saatava selätettyä se lähtökohtainen hankaluus, miten tuoda näyttämölle hämäläiset talonpojat, jotka eivät puhu. Eli me harjoittelimme tämän Ylen tv-keskus Tohlopissa, studiotiloiksi muutetussa autotallissa. Harjoitusprosessi oli meillä hyvä, se rauhoitti tekemisen ohjaajan ja näyttelijöiden välille eikä ympärillä ollut ylimääräistä häslinkiä. Ja ylellistähän tämä on ollut. Se mahdollistaa monenlaiset identiteetit. Miten työskentely Suomessa eroaa työtavoistasi Berliinissä. 54 Demokraatti Teatterintekijät vastaavat suoraan suoriin kysymyksiin teatterista ja sen tekemisestä Esiripun takaa ”Teatterin on pian pakko palata alkujuurilleen” M ikko Roiha on tämän vuosikymmenen tehnyt ensi-iltaohjauksensa eri teattereiden toimijoista muodostuvan Vapaa teatteri -ryhmän kera Berliinissä, ja nuo esitykset ovat myöhemmin kiertäneet eri teattereissa Suomessa. Se on keskeneräisten sielujen kotouttamispuuhaa parhaimmillaan. – Tässä Pakolaisissahan tehtiin sellainen juttu, Tampereen Teatterikin saatta kokeilla tuotantomallina. Linnankosken vuonna 1907 kirjoittama merkkiteos on ainakin nimellään kiinni tässä ajassa, mutta mikä sai sinut tekemään siitä sovituksen juuri nyt, Mikko Roiha. Ja tähän pakolaiskeskusteluun liittyen: teatteri saattaa olla ydinasemassa, koska se on niin noVÄITE YHTENÄISESTÄ SUOMEN KANSASTA ON PÖTYPUHETTA. Tampereen Teatterissa sai viikko sitten premiäärinsä Roihan ohjaus ja sovitus Johannes Linnankosken romaanista Pakolaiset. Väite yhtenäisestä Suomen kansasta on pötypuhetta. Onko Pakolaiset jotenkin hankalasti dramatisoitava, kun sitä ei teatTeksti Rolf Bamberg / Kuva Kari Hulkko DE_24012019_54.indd 54 16.1.2019 18.15. Mehän olemme kaikki ”junantuomia”. Minua auttoi tässä Tanssiteatteri Minimin kanssa tehdyt työt. Pohjoismaiseen harrastajateatteritoimintaan kuuluu perinteenä, että tulet sitten millaisista olosuhteista ja taustoista tahansa, teatteri kutsuu luokseen, ja ottaa yhteisöönsä. – Suhteeni tähän teokseen on ainakin kymmenen vuotta vanha. (naurahdus) Tämä liittyy siihen, että kun olen viimeiset kymmenen vuotta tuottanut, neuvotellut, lavastanut, organisoinut kaiken itse, niin päätin nyt kokeilla, miten homma sujuu, kun ammattiteatterin koneisto hoitaa tuollaiset asiat. Millaiset eväät se pohja antoi sinulle tiellä ammattiohjaajaksi. Romaanissa ei ole dialogia, jonka vaan vetäisi kohtauksiksi. Miksi päätit tällä kertaa tehdä esityksen ensi-iltaan suomalaisessa ammattiteatterissa. – Linnankosken teoksessa kosketti paitsi tämä Suomen eriheimoisuuden näkökulma myös myös romaaniin sisältyvä rajakokemus. – Se ei syötä mitään dramaturgista ratkaisua heti. Tämä esityshän ei ota suoraan kantaa nykyiseen pakolaiskeskusteluun muuten kuin sillä tavalla, että se muistuttaa siitä, miten suomalaiset itse ovat tehneet kaikkea muuta paitsi juurillaan pysyneet
Sen ihmiskunta joutunee joka tapauksessa tekemään. 55 Demokraatti ”Teatterin on pian pakko palata alkujuurilleen” peasti mukaan ottavaa ja sallivaa. Tässä ajassa aika monella on haave päästä kokoontumaan yhteen. Mikkelin Festivaalin perinteikkyyss liittyy siihen, että siellä on vuodesta toiseen sama elementti kohdallaan: ollaan tekemisissä uuden kanssa. Mikko Roiha painaa puuta. – Siellä saa hirveän voimakkaan aikalaiskokemuksen eli näkee sen, mikä on tulossa ja mitä on käynnissä. Millä lailla harrastajakenttä heijastaa yhteiskunnallista muutosta, mitkä äänet ovat mahdollisia, mitkä ovat poistumassa... Ja viime kädessähän Mikkeliin ei mennä teatterin vaan maailman takia. Luulen myös, että ammattiteatterin on otettava askel taaksepäin suhteessa teknologiseen kehitykseen ja palata alkujuurilleen, siihen, mistä siinä on pohjimmiltaan kysymys. Millaisena näet harrastajateatterin aseman tilanteessa, jossa kilpailu ihmisten vapaa-ajasta tuntuu vain kiihtyvän ja uudet mediat puskevat päälle. Olet edelleen vakiokasvo Työväen Näyttämöpäivien palauteraadissa 1990-luvulta asti, eli tällä Mikkelin festivaalilla on lämmin sija sydämessäsi. Mitä se antaa sinulle teatterintekijänä ja -rakastajana. – Luulen, että tämä menee pikemminkin niin päin, että samaan aikaan kun sähköinen viestintä lisääntyy ja tavallaan yksinolo sen myötä, teatteri tulee kasvattamaan paitsi kävijämääriään myös merkitystään. DE_24012019_54.indd 55 16.1.2019 18.15. Siis ihmisten välisestä kommunikaatiosta. Jos emme ole itse osanneet pitää siitä huolta, niin Tellus tekee sen. Sitä hänen Pakolaiset-esityksensä lavasteissa on paljon
Muutama vuosi sitten Helsin gissä ei ollut kunnon pääsarjan seuraa. KORIPALLO TOI minut toisellakin ta valla suureen maailmaan. Yhtä ihmeel linen oli hänen pallotaitonsa, jonka tasalle joukkueesta ylsi vain Jouko Heikkinen, joka olikin maajouk kueen kantava voima vuosia: 190 pe lin ennätyksen rikkoi Tuukka Kotti vasta äskettäin. Seagullsin oli noustava pohjalta, tal koilla, junioreita keräten ja sponsoreita kerjäten. 56 Demokraatti Koriskatsomo on kotini PELIN PURKU V uonna 1975 pieni maail ma oli kauempana suu resta maailmasta kuin nykyään. Helsingin ja Joensuun jälkeen sijoi tuimme kolmansiksi, joten vaihtopelaa jallekin pujotettiin kaulaan pronssimi tali – elämäni ainoa urheilusaavutus. Silloin me pikkukaupungin sinikeltaiset lakkasimme kunnioitta masta Turkua tai Helsinkiä. Se, mitä nähtiin tele visiossa, tapahtui eri todellisuudessa kuin missä me pyöräilimme kouluun, isämme korjailivat Ladoja ja äidit val mistivat köyhiä ritareita. Suomi taistelee niukoin resurssein ja altavastaajana, kirjoittaa Kisahallille 40 vuoden tauon jälkeen palannut kansanedustaja Timo Harakka. On valtavaa, että Suomi päihitti toissa syksyn EMki soissa Kreikan ja Ranskan, suurvallat. En simmäinen näkemäni musta ihminen oli Huiman ensimmäinen jenkkivah vistus Mike Norwood. Sellainenhan Susijengi on globaalisti. Heikkinen tietenkin lähti etelään, kuten myöhemmätkin Huiman huiput Jyri Lehtonen, Toni Ilmonen ja Antti Kanervo. Yläasteella luokkamme menestyi Terveet ympyrät koristurnauksessa ja pääsimme loppu turnaukseen Helsinkiin muistaakseni 1977. Pikkukaupungilla ei ole varaa ostella pelaajia, ne on kasva tettava omista aineksista. Tämä välimatka supistui joka sun nuntai, kun Suomen suurseurat ilmes tyivät kouluni jumppasaliin, Hiskin mäen Huimaluolan hikiseen huuto myrskyyn. On selvää, että kannatan aina pie nempää, altavastaajaa. Juuri siksi on ollut ilo tukea tuttuja keltasinisiä värejä, tutusti ala kynnessä. Olimme ensimmäistä kertaa rai tiovaunussa, ensimmäistä kertaa Lin nanmäellä ja ensimmäistä kertaa Kisa hallin parketilla. Teksti Timo Harakka / Kuva iStock DE_24012019_56.indd 56 16.1.2019 18.19. Espoon Playboys herätti pilkkaa jo nimellään. Kotikaupun kini Äänekoski oli kau kana Helsingistä, yhtä kaukana kuin New Yorkista. Toisin kuin lapsena luulin, pääkau pungissakaan ei kaikki ole suurta ja helppoa. Koripallo on enemmän kuin urhei lulaji, se toi maailman minulle
Se oli suurin iloni 1975 ja neljä vuosikym mentä myöhemminkin. DE_24012019_56.indd 57 16.1.2019 18.19. Suomen suurmiehet ovat jatkossakin vähissä: 1990lukulaisissa lupauksissa ei ole yhtäkään sentterin kokoista. TÄMÄ EI OLE HELPOIN TAPA VOITTAA, JA SIKSI VOITTO TUNTUU AINA VOITOLTA. Tämä ei ole helpoin tapa voittaa, ja siksi voitto tuntuu aina voitolta. LAPSUUTENI HUIMAA, tämän päivän Seagullsia ja Susijengiä yhdistää pula. Valikoima on rajallinen, resurssit niu kat. Viimeksi pari viikkoa sitten totesin tyytyväisenä, että kaikki on ennal laan. KORIPALLO ON ENEMMÄN KUIN URHEILULAJI, SE TOI MAAILMAN MINULLE. Kaikki joukkueeni ovat jääneet huvittavasti evoluutiossa jälkeen – ne ovat pienikokoisia. Hyökkäyk sissä pallo pyörii kolmen sekunnin alueen ulkopuolella, korille ajot päät tyvät usein lihamuuriin, joten heitoissa on pakko onnistua. Puoliajalla ei nau tita samppanjaa vipaitioissa vaan jo notetaan hot dogeja katsomon taka tilassa. Tuukka Kotti on sekä helsinkiläisten että maajoukkueen johtava iso mies, mutta niin häneltä kuin Junnu Leeltä puuttuu kymmenen senttiä ja/tai kym menen kiloa kansainvälisiin kilpailijoi hin nähden. Miellyttävää retrotunnelmaa vah vistaa sekin, että Ckatsomossa päi vystää korkein koristietäjä, legendaa rinen Pentti Salmi, joka täytti viime vuonna 90. Huiman Lauri Rantaniva oli taa tusti 185senttisenä Suomen lyhyin sentteri. Seagullsin loppiaisvastustajan, BC Nokian, järkäleet Dragan Labovic ja Sean O´Mara nostelivat estelemättä korin alta kaksi kolmasosaa joukkueen pisteistä – onneksi se ei riittänyt. Sama meno siis jatkuu vuosikymme nestä toiseen: taistellaan niukoin re surssein ja altavastaajana. Koripalloottelussa olen aina turvassa ja kotonani. 57 Demokraatti Näin olen palannut Kisahallille melkein 40 vuoden tauon jälkeen. Samat oranssit kuppituolit kuin 1970luvulla, kaikkialla virttynyt ja kulahtanut henki. Puolustuksessa pi tuustappion korvaa vain viemärirotta mainen aggressiivisuus, riistot ja no peat vastarynnäköt
58 Demokraatti Värittömyy s pahasti hakusessa Lehti, verkko ja some DE_24012019_58.indd 58 17.1.2019 10.58
Uhka ja mahdollisuus Työelämä on ollut murroksessa jo pitkään ja erilaisia pelkoja on riittänyt. Nyt peikkona on työpaikat syövä tekoäly ja robotisaatio. 59 Demokraatti TEEMA » Te ko äl y os aa jo m on et ty öt ih m ist ä pa re m m in . Ki lp ai lu ss a pä rjä ä os aa m ise lla . AI Ku va : U ns pl as h / Pa w el N ol be rt DE_24012019_59.indd 59 16.1.2019 19.08
Päivällä ihmettelit kalseaääniseltä rouvalta kuulostavaa soittajaa, joka kyseli näkemyksiäsi työelämän murroksesta gallupia varten. Työelämän murroksella on selitetty prekariaattia, osa-aikatyötä, yksinyrittäjyyttä ja nyt tekoälyn vaikutusta työelämään. Uusi tekniikkaa muovaa työmarkkinoita koko ajan. Sähköpostiin kilahtaa ennen iltauutisia pankiltasi lainatarjous, jota olit pyytänyt työpäivän jälkeen. Hän sanoo ihmisten usein liioittelevan lähiaikojen uhkia, mutta aliarvioivan kehitystä esimerkiksi kymmenen vuoden kuluessa. Tästä huolimatta Pylkkäsen mielestä moni suhtautuu tekoälyyn ja robotisaatioon vainoharhaisesti. Mullistus työelämässä Muutospelkoihin ja -odotuksiin kannattaa suhtautua ”terveen kriittisesti”, muistuttaa PT:n johtaja Elina Pylkkänen. Parhaillaan tapahtuvaa muutosta ei siis aina nähdä. Työllisyyden kasvussakin on kyse työllisyyden nettolisäyksestä, uusien ja hävinneiden työpaikkojen välisestä erotuksesta. 60 Demokraatti TEEMA B ling. Teksti Heikki Sihto / Kuva Nora Vilva DE_24012019_60.indd 60 17.1.2019 9.54. Pylkkänen muistuttaa työpaikkoja jatkuvasti häviävän ja syntyvän. Vähemmän puhutaan jo meneillään olevista muutoksista, joista on myös tutkimustuloksia. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen toppuuttelee välillä raflaaviakin näkemyksiä – ja pelkoja – työn muuttumisesta. Lainatarjouksen tekijä, soittaja ja moni muu ”työntekijä’” on nykyään kone
Lopputulos kuitenkin oli, että Verohallinnon ihmistyöstä on siirtynyt reilut toista sataa henkilötyövuotta ohjelmistoroboteille. Edellyttäen, että ihmiset päivittävät osaamistaan. Asuntolainaa ole tarkoituskaan lyhentää. Ja samalla palkka nousee. Työntekijät olivat alkuun epäileviä ja väittivät, että heidän töitään ei robotti pystyisi tekemään. Tällaisia roboteille sopivia töitä löytyy eri aloilta varmasti paljon, Pylkkänen arvioi. Säännöllisten kuukausipalkkojen tilastoista huomaa, että palkkahaitari venyy. Työelämä ja asuntomarkkinat on viritetty sen mukaan, että ihmiset vaihtavat tiheästi työja asuinpaikkoja ja luovat omia urapolkuja. – Hyvä esimerkki on poliitikoille rakas haittavero. Tällä hetkellä ansiotuloveroista kertyy vuodessa noin 25 miljardia euroa ja haittaveroista vain reilut kaksi miljardia euroa, kun näillä tarkoitetaan alkoholija tupakkaveroja. Ruotsissa työnantajat ovat myös oikeasti huolissaan työntekijöidensä pitkistä työpäivistä ja ylityötunneista. Tällä hetkellä Suomen verotuloista karkeasti laskettuna vajaat kaksi kolmasosaa tulee työvoiman verotuksesta ja vajaa kolmasosa arvonlisäveroista loppu on Pylkkäsen mukaan pieniä yksittäisiä, lähinnä ohjaavien verojen tuottoja. Uudet työpaikat keskittyvät palkkajakauman yläja alapäähän, mutta keskiosassa työt vähenevät, Elina Pylkkänen kertoo. DE_24012019_60.indd 61 17.1.2019 9.54. Koeja irtisanomisajat joustavat tilanteen mukaan. 61 Demokraatti TYÖPAIKKOJA HÄVIÄÄ JA SYNTYY JATKUVASTI. – Perhevapaiden pitämiseen suhtaudutaan yhtä myönteisesti. Esimerkiksi Verohallinto selvitti, mitä rutiinitehtäviä voisi siirtää ohjelmistorobotille. Hän tosin myöntää, että Ruotsin pitkään jatkunut työvoimapula ja Suomea monipuolisempi elinkeinorakenne sekä pidemmälle ehtinyt kaupungistuminen vaikuttavat myös työmarkkinoihin. ROBOTISAATIOSTA LÖYTYY MYÖS HYVIÄ ESIMERKKEJÄ. Tämä on selvää myös työnantajille. – Ruotsin työmarkkinat ovat todella dynaamiset. Kun työntekijän osaaminen on jossain tehtävässä kehittynyt, siirtyy hän vaativampaan työpaikkaan. Hän pitää Suomessa ”tärkeän ja järkevän” verokeskustelun ongelmana sitä, että aihe saa usein populistit liikkeelle. VAIKKA PYLKKÄSEN mielestä tulevaisuudenpelkoja usein liioitellaan, pohtisi hän ajoissa uuden tekniikan yhteiskuntaa mullistavia vaikutuksia. Hän suhtautuisi ”terveen kriittisesti” niin uuden tekniikan ylistäjiin kuin sen kiroajiin. Niihin suhtaudutaan ”business as usual” -asenteella ja työpaikoissa on paikkaavaa kompetenssia ja tekijöitä tarpeeksi, jotta työssä on riittävästi myös väljyyttä. Samanlaisena mahdollisuutena Pylkkänen näkee uuden tekniikan. Edellisestä voisi päätellä keskiluokan olevan kriisissä, mutta Pylkkänen pitää tilannetta enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. On aika utopistista pohtia, että palkkaverotusta voisi merkittävästi keventää haittaveroja kiristämällä. – Tämän hetken työelämän iso muutos on ammattien ja työnkuvien keskittyminen hyvin palkattuihin, osaamista vaativiin tehtäviin ja toisaalta suorittaviin matalapalkkatöihin. Työelämän muutokseen hän hakisi mallia länsinaapurista. – Irtisanomisia ei tullut, vaan työntekijät pääsivät rutiinitöiden asemasta tekemään vaativampia, ajattelua vaativia töitä. Hän muistuttaa esimerkiksi tekoälyn ja robotisaation ”esiasteen” eli tietoja viestintätekniikan luoneen paljon uusia työpaikkoja ja parantaneen merkittävästi yritysten kannattavuutta. Pylkkäsen mielestä esimerkiksi robottiveroa ei voi jättää pois laskuista, kun pohditaan yhteiskunnan toiminnan rahoittamista. Pidemmän aikavälin tuottavuus ratkaisee, eikä lyhytnäköinen pusertaminen. Robotisaatiosta löytyy jo myös hyviä esimerkkejä. PYLKKÄNEN TYÖSKENTELI seitsemän vuotta ekonomistina Ruotsin valtiovarainministeriössä. Valtiovarainministeriön vero-osaston finanssineuvoksena ennen nykypestiä työskennellyt Pylkkänen pitää esimerkiksi yhteiskunnan rahoituksen eli verotulojen turvaamista isona asiana, jos koneet korvaavat tulevaisuudessa nykyistä enemmän ihmistyötä
Kaupan alalla työn murros ei ole vain digitalisaatiota. Kaupan liiton uusi johtaja Mari Kiviniemi sanoo alalle tärkeäksi muun muassa perhevapaaja sosiaaliturvauudistuksen. 62 Demokraatti TEEMA P olitiikkaa on tuskin Kaupan liiton johdossa koskaan ymmärretty yhtä syvällisesti kuin nyt, kun Mari Kiviniemi aloitti liiton toimitusjohtajana. Työhuone siirtyi Pariisista Eteläranta 10:n työnantajalinnakkeeseen. Kun OECD jakoi jäsenmailleen ohjeita talouskasvun ja hyvinvoinnin edistämiseen, Kiviniemi tiesi, etteivät ohjeet välttämättä olleet helposti toteutettavissa. Aina ei ole helppoa myöskään selittää kansalaisille pidemmän tähtäimen tavoitteita, joissa joku saattaa lyhyellä tähtäimellä menettää. Hän koukkasi Kaupan liiton toimitusjohtajaksi talouskasvua ja vapaakauppaa edistävän OECD:n kautta, jossa hän työskenteli reilut neljä vuotta apulaispääsihteerinä. – Varmaankin hahmotan politiikkaa keskimääräistä paremmin, kun tiedän mitä siellä tapahtuu. OECD:n apulaispääsihteerin pesti antoi Kiviniemen mukaan uutta näkökulmaa politiikkaan. – On helppo sanoa, mutta täytäntöönpano ei ole aina ihan yksinkertaista. Teksti Simo Alastalo / Kuva Nora Vilva DE_24012019_60.indd 62 17.1.2019 9.54. Myös työnantajaKauppa elää keskellä muutosta Kaupan kassalla on vastassa yhä useammin kone. Kiviniemi muotoilee itse asian vaatimattomammin. Uusi työ Kaupan liitossa solahtaa Kiviniemen mukaan hyvin hänen viime vuosien agendaansa. Sen vääntäminen rautalangasta, että kokonaisuutena kaikki voittavat, ei ole helppo yhtälö. Entinen Suomen pääministeri (20102011) Mari Kiviniemi siirtyi vuoden alusta takaisin kotimaahan johtamaan kaupan alan etujärjestöä
DE_24012019_60.indd 63 17.1.2019 9.54. 63 Demokraatti TOSIASIA ON, ETTÄ PITÄÄ OPPIA UUTTA
Ongelmat pitäisi kuitenkin ratkaista yhdessä. Tätä ei pidä nähdä niin negatiivisena koko talouden kannalta eikä kaupan kannalta. – Enemmän se vaatii asennemuutosta kaikilta. Kiviniemen mukaan asiantuntijatyön rooli kasvaa tulevaisuudessa myös kaupassa, suorittavien, rutiininomaisten tehtävien kustannuksella. Syntyy myös uusia työtehtäviä. Niitä ei tunnu koulujen penkiltä löytyvän, vaan niitä joudutaan itse kouluttamaan. NIITÄ EI TUNNU KOULUJEN PENKILTÄ LÖYTYVÄN, VAAN NIITÄ JOUDUTAAN ITSE KOULUTTAMAAN. K iviniemen mukaan uudelleen kouluttamista on helpotettu valtionvallan toimesta, mutta ei riittävästi. Kiviniemen aiemman työnantajan OECD:n mukaan työpaikoista katoaisi täysin noin kymmenen prosenttia. Tässä vaaditaan tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän välillä, että oppilaitoksissa pystytään tarjoamaan riittävää osaamista. Ja myöskin kannustimia yrityksille ja tavallisille ihmisille, että koulutus olisi taloudellisesti mahdollista. T yön murroksesta puhutaan paljon, mutta arviot muutoksen dramaattisuudesta ja vauhdista vaihtelevat suuresti. EDESSÄ OLEVAN sosiaaliturvan suurremontin osalta Kaupan liitto Kiviniemen mukaan tukee muun muassa kotihoidon tuen ja perhevapaajärjestelmän uudistamista. 64 Demokraatti TEEMA järjestössä puhutaan kilpailua estävän sääntelyn vähentämisestä, toimivista työmarkkinoista ja monista muista politiikan isoista, ajankohtaisista teemoista. KAUPALLE ON HAASTE, ETTÄ SAAMME RIITTÄVÄSTI OSAAVIA TYÖNTEKIJÖITÄ. – Kaupalle on haaste, että saamme riittävästi osaavia työntekijöitä. Viimeksi uudistus kaatui tällä hallituskaudella keskustan ja sinisten vastustukseen. Jatkuvan oppimisen ja koulutuksen idea pitää pystyä jalkauttamaan kunnolla. – Noin 25 prosentissa työpaikoista digitalisaatio ja automatisaatio muuttavat merkittävän osan työtehtävistä. Pitää muistaa, että samaan aikaan työpaikat ovat kaupassa vähentyneet. Varastoissa automaation vaikutus työntekijöiden määrään on ollut nopeampaa. Vaikka työnimike säilyisi, sisältöihin tulee merkittäviä muutoksia. – Juoksua pitäisi pikkuisen parantaa, että tarjolla olisi moduuleja, joilla omaa osaamista voisi päivittää. Yhdysvalloissa yli puolet uusista työpaikoista syntyy uusiin töihin. Huomasin politiikassa monta kertaa, että kun jollakin puolueella on joku malli, sen mukaan menemisestä tulee elämää suurempi kysymys. – Tämä on ehdoton edellytys sille, että Suomi ylipäänsä pärjää. Et tee niillä maisterin papereilla mitään, jos osaaminen ei vastaa työtehtävää. Kiviniemi ei halua brändätä asiaa uudistusta ajaneiden SDP:n ja kokoomuksen linjaksi. – Ei pitäisi fiksautua puolueiden malleihin. – Nyt se ei ihan vielä toimi. Kauppa on hiljattain saavuttanut kaksi pitkän tähtäimen tavoitettaan. Vaikka automaattikassoja on jo monin paikoin käytössä, toistaiseksi myyjät eivät ole yhtä nopeasti vähentyneet. KAUPAN ALALLA uudenlaista työtä syntyy Kiviniemen mukaan muun muassa logistiikkaan ja asiakasanalytiikkaan, joissa kauppa hyödyntää keräämäänsä asiakastietoa. Suomessa ollaan vähän liikaa tutkintouskovaisia. Laajemmat aukioloajat on puolestaan vapautettu koskemaan muitakin kuin alle 400 neliön myymälöitä. On pakko hyväksyä se tosiasia, että pitää oppia uutta. – On arvioitu, että lisäystä on aukioloaikojen vapauttamisen myötä tapahtunut noin 3000 henkilötyövuotta. Se on näkynyt todella voimakkaasti varastopuolella, mutta jonkin verran myös myyjien määrässä. Täydellisessä maailmassa yhdestä ovesta poistuva työntekijä palaisi toisesta ovesta takaisin uusiin tehtäviin koulutettuna. Kokonaisuutena OECD puhuu noin 35 prosentista. Ja tietenkin talouskasvu ja ilmastonmuutos. Alustavien lukujen valossa näin on käynytkin, tosin laskeva trendi on voimakas. DE_24012019_60.indd 64 17.1.2019 9.54. Digitalisaatio, työn murros vaikuttaa myös siellä. – Suomen vastaavat luvut ovat OECD:n arvion mukaan kuusi prosenttia ja 20 prosenttia. Ongelmaksi muodostuu digiosaajien puute. Katoavista ammateista ja töistä pitää pystyä kouluttamaan ihmisiä uusiin työtehtäviin. A ukioloaikojen vapauttamista lobannut kauppa lupaili muutoksen tuovan mukanaan työpaikkoja. – Sosiaaliturvauudistus, perhevapaauudistus ja totta kai työllisyysasteen nosto ovat niitä ykköskysymyksiä. Suomessa luvut ovat pienempiä, koska täällä ollaan useampia muita maita edellä digitalisaatiossa ja automatisaatiossa. – On ihan sama kenenkä malli on, kunhan sen kautta saadaan nuorten naisten työllisyyttä kasvuun ja poistetaan kannustinloukut. Vähittäiskaupassa myytäviä alkoholijuomia ei tarvitse enää valmistaa käyttämällä ja ne saavat olla vahvuudeltaan aiemmin vain Alkossa myydyn lonkeron veroisia
Ainakin toistaiseksi pelot digitalisaation työpaikkoja hävittävästä vaikutuksesta ovat osoittautuneet suurelta osin turhiksi. 65 Demokraatti Työpaikkakato peruttu D igitalisaatio etenee Suomessa vielä monilla aloilla verkkaisesti. 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 50% työpaikoista konekantaa uusittu 12% työpaikoista roboteille siirretty vähän työtehtäviä 60% työpaikoista otettu käyttöön uutta teknologiaa 82% työpaikoista työllisyys pysynyt ennallaan tai parantunut Teksti Heikki Sihto / Kuvitus Mika Minkkinen Teollisuusliiton tutkimusyksikön suhdannekysely (2018), vastaajana 1279 luottamusmiestä ja SAK:n luottamushenkilöpaneeli (2018) DE_24012019_60.indd 65 17.1.2019 9.54. Usean viime vuonna tehdyn selvityksen mukaan uusi tekniikka on parantanut työpaikoilla tuottavuutta ja samalla myös työtilannetta. Esimerkiksi Teollisuusliiton pääluottamusmieskyselyssä vain muutamalla työpaikalla konetai digi-investoinnit olivat aiheuttaneet yt-neuvotteluja
Tai sitten se on mukavampi ja mielenkiintoisempi ja tarjoaa korkean elintason vähällä työnteolla. Sekatyömiehen paluu. Työpaikkoja voi mennä paperitehtailta, koska tekoäly kohdentaa nettimainokset jokaiselle yksilöllisesti. Poliittisten päättäjien ja työmarkkinajärjestöjen vastuulla on, että jälkimmäinen vaihtoehto toteutuu. Jokaisen oikeudesta vuotuiseen lisäkoulutukseen on säädettävä lailla. Meillä saattaa olla pian kassojen tilalla portit, jotka lukevat, mitä ostoskorissa on ja velottavat ostokset suoraan tililtä. Siksi vähän koulutettujen työpaikat ovat vähentyneet nopeammin kuin vähän koulutetut ihmiset, ja osaavasta työvoimasta on pulaa. Harva on valittanut, että automaattiset pesukoneet ja pölynimurit ovat tuhonneet työtä kotitalouksissa, mutta tekoälyn muuttama maailma voi näyttäytyä pessimistisen synkkänä. Paperilehtiä muuttuu nettilehdiksi, koska paperilehdet menettävät mainostuloja. Ammattitaito ei anna suojaa, jos työstä tulee niin helppoa, että mies kadulta osaa sitä tehdä. Työtä katosi kuitenkin paljon kovempaan tahtiin 1960-luvulla maatalouden alasajon ja 1990 luvun myllerrysten aikoina. Jopa Yhdysvaltain sisäpoliittinen umpikuja voi olla tekoälyn aiheuttama. Tekoälyn mahdollistamat disruptiiviset keksinnöt voivat tehdä kokonaisia toimialoja osittain tarpeettomiksi. Se on jakanut sosiaalisen median heimoihin tarjoten ihmisille samanmielistä seuraa ja omia käsityksiä pönkittäviä uutisia. Digitalisaatio teki mahdolliseksi kaupunkipyörät – Helsingin ensimmäinen yrityshän epäonnistui surkeasti. Monet vanhat taidot käyvät tarpeettomiksi ja uusia tarvitaan. Liikaa väkeä on matkan varrella pudonnut rattailta. Se vaikuttaa kaikkeen. Se tarkoittaa kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Alustatalouden yritykset syövät vanhoja toimialoja kuten Airbnb hotellipalveluja. Ei ole huolehdittu osaamisen päivittämisestä. Navigaattori tietää. Enää ei tarvitse taksia ajaakseen tietää, missä on Rudolfinpolku. Google-haut ovat jo muuttaneet journalistin työtä merkittävästi. Valistunut arvaus on, että tekoäly tuhoaa 15 prosenttia työpaikoista viidentoista vuoden aikana. Seuraavaksi ovat vuorossa samalla tavalla kaupunkiautot. Emme vielä tiedä, mihin ja miten, niin kuin ei Edisonkaan tiennyt, mitä kaikkea sähköllä voidaan tehdä. Työpaikoista pitää tehdä oppivia ympäristöjä, joissa osaaminen leviää päivittäisessä vuorovaikutuksessa. Jotkut työt voivat muuttua myös helpommiksi. OP-Pohjola laskee joutuvansa vähentämään puolet henkilöstöstään, koska esimerkiksi asuntolainojen käsittely siirtyy tekoälylle. Tekoäly tulee – oletko valmis. Emme ole olleet tässä kovin hyviä. Tähän asti automaatio on kohdistunut rutiinitöihin. JOPA YHDYSVALTAIN SISÄPOLIITTINEN UMPIKUJA VOI OLLA TEKOÄLYN AIHEUTTAMA. Teksti Osmo Soininvaara, Tekoälytyöryhmän työelämä-jaoston puheenjohtaja KOLUMNI DE_24012019_60.indd 66 17.1.2019 9.54. Tekoäly on myös Akavan ongelma, sillä se korvaa myös pankinjohtajien, juristien ja lääkärien työtä. Erityisen surkea historia on rakennusalalla, jossa on rinnan kovan työvoimapulan kanssa korkea työttömyys. 66 Demokraatti TEEMA T ekoälyä on verrattu sähköön. Moni työ loppuu, mutta vielä olennaisempaa on, että työn sisältö muuttuu
Kotona asumisen ongelmat ja kotihoidon riittämättömyyden tila on nähtävä, jotta korjausliike saadaan tehtyä. Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä! PUHEENVUORO Anette Karlsson Sosionomi (AMK) ja Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja. Toivon, että näiden tärkeiden teemojen lisäksi vanhustenhoidon tila nousee kevään kärkiteemojen joukkoon. Ihmiset ovat erilaisia, siksi tarvitaan erilaisia palveluita. Muistisairautta sairastavia ihmisiä ei saa jättää yksin oman onnensa nojaan. Sen eteen meidän tulee tehdä töitä. Uudenlaisia asumismuotoja on myös kehitettävä, jotta jokaiselle ikäihmiselle on tarjolla riittävästi ja oikeanlaisia vaihtoehtoja. Huoleni hänen pärjäämisestään on kasvanut. Ikääntyminen koskettaa meitä kaikkia – tänään mummoani, huomenna äitiäni ja ylihuomenna minua itseäni. Omaiset kokevat, ettei heidän mielipiteitään kuunnella ja kotihoidon työntekijöiden hätähuutoihin ei vastata. Siihen, että hyvinvointiyhteiskunnassa arvokas vanhuus kuuluu kaikille. Niin ei pitäisi olla. DE_24012019_60.indd 67 17.1.2019 9.54. Olen iloisessa asemassa, sillä 85-vuotias isoäitini pärjää vielä hyvin omassa kodissa. Heillä tulee olla oikeus yhteisölliseen kotiin, esimerkiksi ryhmäkotiin tai tehostettuun palveluasumiseen. Viimeisten vuosien aikana hänen kuntonsa on kuitenkin heikentynyt. On aika murtaa usein toistettu fraasi siitä, että oma koti olisi aina ikäihmiselle se paras paikka asua. Kaikkia ikäihmisiä ei voi laittaa yhteen ja samaan muottiin. Hän on kaatunut, ja kotiaskareet eivät suju yhtä sutjakkaasti kuin ennen. 67 Demokraatti Suomalainen vanhustenhoito voi huonosti O n povattu, että keväällä käydään ilmasto-, koulutustai maahanmuuttovaalit. KAIKKI KAIPAAVAT turvallisuutta ja läheisyyttä. Meidän pitäisi voida luottaa siihen, että asiat järjestyvät ongelmitta. Voinko luottaa kotihoidon laatuun, ja pääseekö hän palveluasumiseen, kun sen aika koittaa. Kotihoidon asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia, usein muistisairautta sairastavia, ja he saattavat olla myös aggressiivisia. Toimintatapa näyttää valitettavasti siltä, että ikäihmisiä pidetään kotona vaikka väkisin. Ympärivuorokautiseen hoitoon pääsy on vaikeaa, vaikka lähipiirille on selvää, että muutaman kymmenen minuutin kotikäynnit eivät riitä. Monet omaiset pohtivat näitä samoja asioita. Miltä hänen arkensa näyttää, kun hän ei enää pysty asumaan kotona. Kotona asuu tällä hetkellä monia sellaisia ihmisiä, joiden oikea asuinpaikka ei enää ole koti. Suomalainen vanhustenhoito voi huonosti. Yleinen toimintatapa näyttää valitettavasti siltä, että ikäihmisiä pidetään kotona vaikka väkisin. Juhlapuheissa vanhustenhoidosta ollaan usein huolissaan, mutta kiinnostus häviää, kun budjetteja laaditaan. Saako hän laadukasta hoitoa
Suomessa ammattiliittojen mie lenosoitukset ja työtaistelutoimen piteet ovat olleet hyvin organisoi tuja ja rauhallisia, äärimmäisyyksiä on kaikin keinoin vältetty. Suomi ei tarvitse Ranskan kal taisia mellakoita. Ranskalai sista yli 70 prosenttia tukee mielen osoittajia. Mielenosoituksia ei ole orga nisoitu keskitetysti, niihin on liitty nyt ääriliikkeitä, eikä mielenosoit tajilla ole yhteistä neuvottelijaa. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 15 00 m er kk iä . Jarno Strengell pääluottamusmies kaupunginvaltuutettu Mikkeli iStock DE_24012019_68.indd 68 16.1.2019 18.34. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Osa mielenosoituksista on muuttunut mellakoiksi, kaksi tuhatta mielenosoittajaa on pidä tetty. Hyvällä ammat tiliittojen, työnantajaliittojen ja hallituksen yhteistyöllä Suomesta on tullut hyvinvointivaltio, joka säilyy vain kaikkia osapuolia kuun nellen ja kunnioittaen. Erilaisilla nimillä kutsuttavat kolmikantaneuvottelut työntekijöi den, työnantajien ja Suomen halli tuksen kanssa, ovat olleet pääsään töisesti sopuisia. Ranskan mielenosoittajat vaati vat muun muassa presidentti Emmanuel Macronin eroa, poltto ainehintojen laskua, julkisten pal veluiden parantamista, eläkkeiden ja palkkojen korotuksia. 68 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki M ie lip id e LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Suomi tarvitsee ammattiyhdistysliikettä Ranskan ”keltaliivit” ovat järjestä neet mielenosoituksia eri puolilla Ranskaa. Suomessa ammattiliittoihin ja niiden keskusjärjestöihin SAK, STTK ja AKAVA kuuluu kaksi mil joonaa jäsentä ja yli 60 prosenttia palkansaajista, työnantajat kuu luvat muun muassa Elinkeinoelä män keskusliittoon, Kuntatyönan tajiin ja Valtion työmarkkinalaitok seen. Ranskassa ammattiliittoihin kuu luu noin kahdeksan prosenttia työn tekijöistä, joten ammattiliitoilla on ohut mahdollisuus neuvotella kan salaisten työhön ja elin oloihin liitty vistä asioista. Ammat tiliittojen jäsenet ovat luottaneet omien neuvottelijoidensa toimin taa, vaikeatkin neuvottelutulokset on pyritty hyväksymään. Tämän johdosta Rans Suomi ei tarvitse Ranskan kaltaisia mellakoita. kassa on kolme kertaa enemmän lakkopäiviä kuin Suomessa (2010– 2017 ETUI) ja paljon näyttäviä mie lenosoituksia, joilla pyritään vai kuttamaan yleiseen mielipiteeseen ja poliitikkoihin
Luonto ja ympäristöryhmä nimel tään ”Pitkospuita pitkin työ elämään” on kuntouttavaa työtoi mintaa. Työttömiltä tulee vaatia aktiivisuutta, mutta ta saarvoisesti ja antamalla sii hen mahdollisuuksia. Aktiivi suutta tulee vaatia kannusta vasti, luoda ilmapiiri, missä ahdingossa olevat työnhaki jat saavat hymyn kasvoille. Ei kai se ihme ole, jos näillä toimin pitkäaikaistyöttömyys laskee. Tai heidän oli osallis tuttava siihen, jotteivat he saisi karenssia. Eläke, joka 1996 sovittiin olevan 60 prosenttia työpalkasta on ny kyisin vain 46–47 prosenttia. Jopa ylistetyksi se on julistettu. Aktiivi malli on leikkausmalli, missä työtön on itse syyllinen työt tömyysturvan leikkaukseen. Työllisyyden hoitoon tar vitaan muutosta, kuten on nistuneessa Pirkanmaan työllisyyskokeilussa tehtiin. Neljä tuntia viikossa kym menen ryhmää, noin viisi toista työtöntä ryhmässä, osallistui tähän kuntoutuk seen. Yli 2500 euroon pääsee vain noin joka kymmenes työelä keläinen. Tämän työl lisyyskokeilun maan hallitus lopetti vuoden lopussa. Ari Wigelius Tampere Me väheksytyt eläkeläiset Koska nobelisti Holmströmiä myöten haukutaan elä keläisiä ja nimitellään heitä ”itsekkääksi sukupolveksi”, niin haluan vastata heittoihin suurten ikäluokkien (synt. Työeläkkeen saajista 60 prosenttia saa bruttona alle 1500 euroa kuukaudessa. 69 Demokraatti Pirkanmaalla on hehkutet tu”Pirkanmaan työllisyysih mettä”. Epäin himillisen mallin leikkauk sen kohteiksi ovat joutuneet etenkin lähellä eläkeikää olevat työnhakijat. Kohta kuusikymppisenä olen jo ehtinyt käydä sie nessä, mustikassa, uimassa, kävellä aamuhämärissä lam men ympäri kantanut klapeja ja juonut nokipannukahveja laavuilla. Sen tavoite oli etenkin las kea pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömyyttä. Yksi lapsellisimpia väitteitä oli, että ansiotasoindeksin palauttaminen koituisi vain hyvätuloisten eläkeläisten eduksi, vaikka taitettu indeksi se vasta hyvätuloisen eli elä keyhtiöiden laareihin sataa! Jori Porspakka aktiivi eläkeläinen Jokela/Tuusula Eikä työmarkkinatilanteeni ole parantunut. Syinä pidettiin työttömien aitoa kohtaamista kasvotus ten ja jokaisen työnhakijan yksilöllisen polun löytämistä työmarkkinoille. Elämänhallintani puut teista en ole maininnut TEtoimiston virkailijoille mitään, sillä niitä minulla ei ole, ainakaan mainittavan ar voisesti. ”Olinhan siellä minäkin” Kirjoitus julkaistaan poikkeuksellisesti nimimerkillä Tempputyöllistämistä Aktiivimallista tulee tehdä kannustava Vuoden voimassa ollut työt tömien aktiivimalli on lei kannut 40 prosentilta työttö miä työttömyystukea. Lähes puolen mil joonan työeläke jää alle EU:n määrittelemän köyhyysrajan eli 1200 euroa bruttona. Positiivinen ihminen on ak tiivisempi kuin laiskaksi lei mattu. Mitä laajemmat har tiat otamme työllisyyden hoidossa, sitä paremmat tu lokset saamme aikaan. Tästä huolimatta edus kunnan puolueista tai kan sanedustajista ei yksikään ole puolustanut kansalaisaloit tetta (yli 84 000 allekirjoitta jaa), jolla vaadittiin taitetun indeksin poistamista eläk keistä eli työeläkeindeksin pa lautusta palkkatasoindeksiksi. DE_24012019_68.indd 69 16.1.2019 18.34. Aktiivimallissa työttö myyskorvauksen leikkaus tu lisi lopettaa. Nyt tämä kaikki tuli kuitenkin tehtyä Sarkan työ vaatteet päällä ja turvakengät jalassa. Työeläkerahastojen arvo on kohonnut 200 miljardiin eu roon. 1948) eläkeläisenä. Tässä onnistuttiin yli odotusten. Toukokuun hallitusneu votteluissa puolueet otta vat kantaa aktiivimallin jat koon, jonka valmisteluun toivon heidän ottavan myös työmarkkinaosapuolet mu kaan. Vielä huonompi asema on kansan ja takuueläkkeen saajilla. Työttömyystuen leikkaus ei ole pahinta työttömän näkö kulmasta, vaan leima laiskuu desta ja epäonnistumisesta yh teiskunnan jäsenenä. Uhkaku vat ovat toteutuneet. Heikossa asemassa olevaa ihmistä ei kannusteta tai tue ta vaan lan nistetaan entistä enemmän. Eläkeläisiä Suomessa on noin 1,4 miljoonaa. Tämän koke neena voin todeta, että ih meellinen se olikin. Tästä hokkuspokkustempusta olisi hyvä saada vähän tilastoja TEtoimiston tilastoanalyy tikoilta. Aktiivisuudesta tulisi saada lisäkorvausta työttö myyskorvaukseen. Mukaan lähtö sinetöitiin allekirjoittamalla TEpalveluille sähköinen viesti: aloitan kuntouttavan työtoiminnan ”työmarkkina tilanteeni ja elämänhallintani parantamiseksi”. Mutta emme kai me nyt sentään ryhdy Neuvos toliittoa matkimaan. Samoin kuin ei nä kemykseni mukaan muilla kaan ryhmäni jäsenillä. Eikä työmarkkinatilanteeni ole parantunut
Teuvo oli Joutsenon kunnanvaltuuston jäsen 28 vuoden ajan, josta 12 vuotta valtuuston varapuheenjohtajana. Kolmannen polven sosialidemokraatti johti työväenyhdistystä 23 vuotta ja hän oli puolueen kunniajäsen. Kerrostalo Teuvontorni Joutsenossa on nimetty Teuvo Turusen mukaan. Kun tarvittiin kuorolle johtajaa, Teuvo kouluttautui kuoron johtajaksi. Yhdessä puolueiden johtohenkilöiden ja viranhaltijoiden kanssa Joutsenoon luotiin työpaikkoja. Teuvo syntyi 17.10.1936 Joutsenossa. Hän toimi korjaamon neuvottelevana luottamusmiehenä yli 25 vuotta. Risto Kakkola puheenjohtaja Joutsenon Sos.dem. Työuransa Teuvo teki pääosin Joutseno-Pulpilla hitsaajana. KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Hänet tunnettiin hyvänä neuvottelijana, joka piti tiukasti omiensa puolta, mutta pystyi tarvittaessa tekemään kompromisseja. Selväsanainen mies poimittiin nopeasti mukaan ammattiyhdistystoimintaan. Uusi työväentalo rakentui lähelle, ja siitä tuli Teuvolle elämänmittainen tukikohta. työväenyhdistys KUOLLUT ku ltt uuri lahja.fi Anna aineeton Kulttuurilahja tai hae hankkeellesi joukkorahoitus – saat 20% sen päälle! Teet hyvää ja olet mukana tärkeässä työssä! DE_24012019_70.indd 70 16.1.2019 21.02. Nyt Teuvo on pois, mutta muisto elää. Todellinen henkireikä oli kuorolaulu, jota hän harrasti yhdistyksen ja Eläkkeensaajien sekakuorossa. Teuvo viihtyi luonnossa. 70 Demokraatti KOKKOLAN SOS.DEM. Hän oli perehtynyt erityisesti maankäyttöön ja olosuhteiden luomiseen teollisuudelle ja yrittäjyydelle. Teuvolle työ seurakunnan luottamustehtävissä oli tärkeää. Metsästys ja kalastus hyvien ystävien kanssa oli mieleistä. Lapsuutensa hän eli Hackmanin kasarmeilla Honkalahdessa. Puheenjohtaja Emma Haapasaari 040 535 8669 Varapuheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Sihteeri Suvi Nissilä 040 861 1506 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Backlundinpolku 1A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi VAASAN SOS.DEM. Kaipaamaan jäivät vaimo Terttu ja kolme tytärtä perheineen sekä laaja ystäväjoukko. KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Puheenjohtaja Olli Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0450 036 5944 Pitkäkatu 50 65100 Vaasa http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Tätäkään et tiennyt! Laulava kunnallisneuvos Vuoden ensimmäisenä päivänä saimme suruviestin, että yhdistyksemme kunniapuheenjohtaja, kunnallisneuvos Teuvo Turunen on menehtynyt sairauden murtamana. Nuoruuden laji oli paini
71 Demokraatti Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. André Swanström kertoo uutuusteoksestaan. Hakaristin ritarit: Suomalaiset SS-miehet, politiikka, uskonto ja sotarikokset. HELSINKI • Studia generalia to 24.1. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä Yhdistystoiminta-palstalla maksutta kerran. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku etunimi.sukunimi@sak.fi Outi Rannikko 040 5434 875 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. 20100 Turku, turku@pam.fi LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. 0400-423835 LAKIASIAT Lehti, verkko ja some DE_24012019_70.indd 71 16.1.2019 21.02. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Yhdistystoiminta-palstalla ei julkaista vaali-/vaalitapahtumailmoituksia. klo 18–20 Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Oula Silvennoinen pitää kommenttipuheenvuoron. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Illan juontajana Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja Pentti Arajärvi. krs
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: DE_24012019_72.indd 72 16.1.2019 17.07. 72 Demokraatti RISTIKKO 3/2019 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Ei ole väliä millaisia, kunhan ne ovat itselle tärkeitä. Konkarit tunnistavat kaukana lentävän linnun pelkästä lentotyylistä. Saatat innostua! Vuoden ensihavainto ilahduttaa aina. RATKAISU RAT J O K I S E K A A J O K O I R A T U R O S A A R K R A N A A T T I O I L I L O O K L O F A S A A N I A T I U O R A S I L A R I S A K U N Y M A N L E S O T H O A P U S M A K I M A T T A L A N A S I E M E N I A A P A S S I L A A T K A M U I M T O A V A N T O L E H A R A T O S M A L O T E A T R A S M U S E L A T U S T I T I O I R O S I O T A R T A R A V U T O N S S T O A E I T A R A I K Ä V Ä M U H O S N A P A A T I K J U L E T A H A A K S I R E M U I R A K A N N I H E T E K A N A V A I I S A I A T T E A N A S ÿ ÿ ÿ ÿ ÿ ÿ ÿ ÿ ÿ ÿ ÿ ÿ ÿ ÿ ÿ ÿ ÿ ÿ Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. co m 5 1 8 4 3 7 9 1 3 7 5 4 1 8 4 9 3 9 7 6 2 2 5 57 49 86 21 3 31 82 75 46 9 92 61 43 58 7 24 57 91 83 6 78 35 62 19 4 16 98 34 72 5 65 14 29 37 8 49 73 18 65 2 83 26 57 94 1 DE_24012019_72.indd 73 16.1.2019 17.07. ”Västäräkistä vähäsen” oli viime vuonna minulle 15. Kevätmuuttoa odotellessa... Pinnajahti kirittää liikkeelle luontoseikkailuihin metsiin ja pitkospuille. ais ud ok u. Leikkiä rajoittaa vain mielikuvitus – joku kerää mökin puuceessa istuessaan huussipinnojakin. Jo se on elämys. Ehkä keräät pihapinnoja kotisi kulmilta tai listaat ekopinnat eli lajit retkiltä, jotka taitetaan kokonaan kävellen tai pyöräillen. Tavoitteen saavuttaminen on mahtavaa, mutta päämäärää tärkeämpi juttu on matka – opettava ja elämyksellinen. Jokaisesta lajista merkitsen pisteen ja ”pinnoja” toivottavasti kertyy 166. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voittivat Alisa Maija ja Pauliina Meri Järvenpäästä. Minä saan vielä nauttia taidon opettelusta. 73 Demokraatti RISTIKON 1/2019 RATKAISU SUDOKUN RATKAISU 10.1. Pinnojen kerääminen voi olla hauska, lintuihin tutustuttava leikki ja pinnalistojakin on erilaisia. Kokeile sinäkin. Lintuharrastajana tavoitteeni on tänä vuonna havaita (Suomessa) yksi lintulaji viimevuotista enemmän. Kiikarit kaulassa ympäristöä tarkkaillessa arjen työ unohtuu. Kun kohtaamisia sen kanssa kertyy, silmät ja korvat harjaantuvat tunnistamaan linnun paremmin. Vuoden ensimmäiset lajihavainnot sykähdyttävät, mutta sama laji ilahduttaa myöhemminkin, koska siitä oppii. huhtikuuta. Onnea voittajille! TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi E lämässä pitää olla tavoitteita
Muistelmissaan Koivisto vähätteli kirjaa, mutta ystävälleen kertoi että se oli merkittävä teos. Olen ehtinyt lukemaan sen pari kertaa lomalla. Teksti ja kuva Nora Vilva Hyllymetreittäin tutkimuskirjallisuutta Suomalaisen ay-historian taitaja Tapio Bergholm on paraikaa uppoutuneena presidentti Mauno Koiviston elämänvaiheisiin. Suomeksi kirjan nimi on Wal-Mart – globalisaation kova ydin. Koiviston kirjoitustyylissä on vahva henkilökohtainen sävy ja henkilökohtainen kokemus tihkuu rivien välistä. Kirjoitan juuri Mauno Koiviston elämänkertaa. Kaunokirjallisuutta taitaa olla enää yksi hyllymetri jäljellä. Ehkä kirja ei omana aikanaan saanut sellaista arvoa, mitä kirjailija olisi sille itse toivonut. Käännätin ja toimitin kirjan suomeksi 2006 eli samana vuonna kuin se julkaistiin. Tämä ajatus on mielestäni aina ajankohtainen. Tällä hetkellä yksi tärkeimmistä kirjoista on Koiviston Laajempaan kansanvaltaan. Tänä päivänä työväen historiaa tutkitaan enemmän kuin koskaan. Kirja on usein divareistakin loppu. Hannu Soikkanen: Sosialismin tulo Suomeen Mauno Koivisto: Laajempaan kansanvaltaan Nelson Lichtenstein (ed.): Wal-Mart: The Face of TwentyFirst-Century Capitalism Monessa mielessä tärkein kirjani. Oman alansa klassikko ja tehty vuonna 1961. Olen hävittänyt muutoissa huomattavan määrän kirjoja. Onhan työväenliikkeen ja sosialismin yksi idea aina ollut se, että paremmat päivät odottavat kulman takana, että ihminen ja yhteiskunta pystyvät parempaan. On merihistoriaa, sotahistoriaa, Euroopan unionin ja rahaliiton vaiheita sekä työmarkkinahistoriaa. Suorasanainen katekismus, joka kertoo, mihin SDP pyrki vuonna 1960. 74 Demokraatti Kirjahyllyni on aika synkkä näky. Kirjahyllyssä näkyvät harrastukseni. Asterix on ihan ylivoimainen. Se on hänen toimittamansa ja ryhmätyön pohjalta kirjoittama kirja, joka on tehty SDP:n ohjelmista. Jonkin aikaa sitten divarista tarttui mukaani Loistava Orsini -kirja, lapsuuteni seikkailuromaani. Ei niin, että kaikki on menossa päin helvettiä ja ensi viikolla puoti pannaan kiinni. Ostan aika harvoin kirjoja. Koivisto näkee paljon ongelmia, haasteita ja vaikeuksia, mutta kirjan viimeisessä kappaleessa hän toteaa, että SDP:llä pitää olla nuorekas ja toiveikas ote. Kaikki muu on erilaista tutkimuskirjallisuutta, elämänkertoja. Politiikan kirjahylly 1 3 2 1 2 DE_24012019_74.indd 74 16.1.2019 18.38. Löytyy sieltä sarjakuviakin
Käytä aina originaalilogoa. info@tyark.fi www.tyark.fi TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. www.tyovaenperinne.fi Punanurkka-divari auki ti-ke 14-16 www.vuokralaiset.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 DE_24012019_75.indd 75 14.1.2019 15.46 DEMOK24012019_001-002.indd 2 16.1.2019 12.51. Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. 75 Demokraatti www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki www.pardia.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 1/21/2013 3:57:51 PM www.teollisuusliitto.fi Ota meihin yhteyttä! Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.paperiliitto.fi www.pam.fi www.pau.fi Ammattiliitto Nousu ry .org www. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna elokuussa ti-pe klo 11-16. (09) 774 3110, sähköp
TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI Ajankohtaiset uutiset aamusta iltaan maanantaista sunnuntaihin: Demokraatti.fi DEMOK24012019_001-002.indd 1 16.1.2019 12.51. EVE Donna 3/ 19 PAL.VKO 2019-06 00 74 43 -1 90 3 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet